Hintataso on aika sama mitä Suomessa, ruokakaupoissa oli kalliimpaa ja ravintoloissa puolestaan halvempaa. Koska ette perheen kanssa mitä luultavammin jaa yhteistä äidinkieltä, kommunikaatiohaasteita tulee väistämättä. Ensin kymmenen vuotta haaveiltuaan Hyttinen lopulta otti ja lähti kymmeneksi kuukaudeksi maailman toiselle puolelle, aina Uuteen-Seelantiin asti. Suosikkikohteekseen Hyttinen nimeää Milford Soundin, vuorten välisen solan, johon laski toinen toistaan upeampia vesiputouksia. Nyt kevään yhteishaussa ajattelin jälleen hakea kouluun ja jos hyvin käy, pääsen taas syksyllä opiskelemaan aivan uutta alaa. Perhe oli erittäin lämminhenkinen ja tunsin oloni kotoisaksi. Hyttinen oli tehnyt myös profiilin AuPairWorld -sivustolle, jossa perheet etsivät itselleen au paireja. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,50 euroa Vuosi kaukana kotoa Jaakko Heikkinen Viime vuonna petäjävetinen Sanna Hyttinen, 25, teki unelmistaan totta. Joulussa oli kyllä vähän spesiaalimpi fiilis, kun kaikki olivat odottaneet niin kovasi kotiinpaluutani, Hyttinen toteaa. Yhdessä ystävänsä kanssa Hyttinen astui yli parikymmentuntiselle lennolle tapaninpäivänä 2023. Sanna Hyttinen toteutti viime vuonna yhden pitkäaikaisimmista haaveistaan. Teinityttöjen unelma tuli todeksi ja lopulta täytimme molemmat reissun aikana 25. SANNA HYTTISEN KOTIALBUMI. – Perheen isällä oli yksi suomalainen kaveri, mutta heidän tietämyksensä Suomesta ja suomalaisista rajoittui oikeastaan vain saunaan. Motellitöitä ja lastenhoitoa Reissun alussa Hyttinen ja hänen ystävänsä työskentelivät paikallisessa motellissa. – Mieleeni jäi erityisesti Milford Sound, vuorten välinen sola, jossa oli aivan mielettömiä vesiputouksia. vuosikerta Nro 9-2025 Keskiviikkona helmikuun 26. Hyttinen uskoo palaavansa Uuteen-Seelantiin vielä jonain päivänä. Hyttinen kuvailee, että joka paikassa oli aivan älyttömän kaunista ja kaikkialla riitti aina uutta nähtävää. – Au pairin tulee olla avoin, joustava ja kärsivällinen. Eniten hämmennystä herättivät nurinkuriset vuodenajat. Nro 9 26.2.2025 Sivu 1 65. Ystäväni sai tartutettua UusiSeelanti-intonsa minuun kymmenen vuotta sitten ja sovimme silloin, että reissu tehdään ennen kuin täytämme kumpikin 25, Sanna Hyttinen aloittaa. Suurimman vaikutuksen Hyttiseen teki maan luonto, maisemat ja nähtävyydet. – Noin puolivälissä reissua eräs perheenäiti otti minuun yhteyttä ja kyseli innokkuuttani toimia au pairina heidän perheessään. – Uusi-Seelanti on tosi kansainvälinen maa, siellä on tosi paljon turisteja ja muualta muuttaneita. Mutta niistä selvitään, Sanna Hyttinen päättää. Vuoristomaisemia jäin ylipäätään sieltä kaipaamaan, Hyttinen summaa. – Matka oli minun ja ystäväni yhteinen pitkäaikainen haave. Yhdessä ystävän kanssa tehty kymmenen kuukauden mittainen reissu Uuteen-Seelantiin oli unohtumaton kokemus. – Saavuimme joulunvietosta keskelle kesää ja kun Suomessa nautittiin kesähelteistä, olin minä laskettelemassa. Hyttisen au pair -perheeseen kuului kanadalainen sairaanhoitaja-äiti, brittiläinen lääkäri-isä sekä 10ja 7-vuotiaat lapset. Kommunikoimme englannin kielellä ja kielitaitoni kehittyi kyllä viidessä kuukaudessa valtavasti, Hyttinen kuvailee. Keskustelimme videoyhteydellä ja päädyimme valitsemaan toisemme, Hyttinen kertaa. Hyttiselle ei ollut ehtinyt tulla varsinaista koti-ikävää, mutta tietysti perheen, ystävien ja suomiruokien luokse oli kiva palata. Nurinkuriset vuodenajat Vaikka välimatkaa Suomen ja Uuden-Seelannin välille kertyy yli 17 000 kilometriä, ei Hyttinen kokenut perille päästyään oikeastaan minkäänlaista kulttuurishokkia. Itse uusiseelantilaisiin ihmisiin törmäsi todella vähän. Hankin myös ulkomaisen ajokortin varmuuden vuoksi, mutta ei sitä kysytty koskaan, Hyttinen muistelee. – Au pairiksi ryhtyminen tuntui minusta luontevalta, sillä elämässäni on aina ollut lapsia ja olen tullut hyvin toimeen heidän kanssaan. – Nyt kummankin elämäntilanne oli vihdoin sellainen, että matkaan oli mahdollisuus lähteä. Voi silti olla, että ainutlaatuinen kokemus jäi hänen kohdallaan tähän yhteen kertaan. – Palasin ikään kuin jouluksi kotiin. Au pairinakin lapsirakkaaksi tunnustautuva Hyttinen voisi omien sanojensa mukaan toimia vielä uudestaan. UudessaSeelannissa on turvallista liikkua ja vaikka reissasin välillä yksinkin, ei minun tarvinnut pelätä yhtään. Suosittelen kohdetta kyllä kaikille, Hyttinen mainostaa. Perheellä oli aktiivinen, osin kiireinenkin elämä ja perheen lapset muun muassa harrastivat paljon. Ystävä viipyi reissulla toukokuuhun 2024 asti ja Hyttinen palasi kotiin perässä, marraskuussa 2024. Lunta oli vuorilla, mutta muuten sitä ei satanut kuin vain kerran maahan asti, Hyttinen kertoo. Vielä joskus uudelleen Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja lopulta Hyttisenkin oli aika palata kotiin. – Karavaanareita näki todella paljon. Hirveitä etukäteisvalmisteluita ei tarvinnut tehdä, viisumin hankkiminen oli se isoin ja tärkein juttu. Silloin hän aikoo kokea kaiken sen, mikä ensimmäisellä kerralla jäi kokematta ja reissata joko pakettiauton tai asuntoauton turvin. Vajaan vuoden aikana Hyttinen ehti hankkia työkokemusta muun muassa motellitöistä ja lastenhoidosta. – Tämä vuosi on lähtenyt käyntiin tutusti tarjoilijan ja myyjän töissä. Kärsivällisyyttä tarvitaan erityisesti lasten kanssa, mutta myös kommunikoitaessa. Uudesta-Seelannista Hyttisen mieleen jäi erityisesti monipuolinen luonto
Lähipuiston poluille ei meidän päässä ole pääsyä ja talo tärisee välillä kunnolla koneiden tärinän takia. "Tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen." Eino Leino BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 2.3. klo 17.30–19 Laskiaistiistain iltamäet Kettulanvuoren ulkoilualueella osoitteessa Siilotie 2. En ollut omin silmin tainnut sellaista aikaisemmin nähdäkään. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Tapaus ei ollut kokonaisuudessa koettelemus eikä mikä, kun olimme varautuneet tilanteeseen. TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Tällä viikolla Väli-Suomen koululaiset ja opiskelijat viettävät talvilomaviikkoa eli hiihtolomaa. Monet mieltävät myös hernekeiton laskiaisen perinneruokien joukkoon. Jostain syystä vain tyttömme saivat tekstiviestin, että vettä saadaan pari tuntia myöhemmin. Pirkko oli syntynyt luovutetun Karjalan Viipurissa 26.7.1933. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Paluumatkalla ihailin täysin tyyntä merta. LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 1.3.2025 klo 15.00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2. Kelien salliessa laskiaista vietetään hyvin usein esimerkiksi mäenlaskun parissa. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52. 16.1.2025 Petäjävesi Levolle laskeun, Luojani, armias ole suojani. Tänä vuonna talvilomaviikon päättää lisäksi perinteiseksi ulkoilupäiväksi mielletty laskiaissunnuntai, johon liittyy sekä maallisia että kirkollisia perinteitä. Taivas sulautui mereen ja horisontissa niitä oli vaikeaa erottaa. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Näkymä puhutteli. Liliann Keskinen lähetystyöntekijä (Inkerin kirkko/SEKL) s. 26.7.1933 Viipuri k. Ti 4.3. Sitten tuli postiluukusta lappu, jossa ilmoitettiin vesikatkoksesta päivänä X klo 8–15 välisenä aikana. Pirkko oli monipuolinen kulttuurin ystävä. Mutta jostakin syystä ”tuore” vesi suoraan hanasta, kun vettä alkoi taas virrata, innosti enemmän kuin vesikannusta kaadettu. Näitä yhteisöjä, joissa Pirkko vaikutti olivat muun muassa kunnanvaltuusto, Petäjävesi-Seura, SPR ja kokoomus. Täytimme ämpäreitä, kannuja ja kattiloita. Laskiainen liitetään usein iloiseen yhteiseen ajanviettoon ulkoillen, jopa talviriehaan. Sivu 2 Nro 9 26.2.2025 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. klo 10 Laskiaissunnuntain messu kirkossa. Laskiaiatapahtumassa on tarjolla yhteistä ajanviettoa mäenlaskun sekä makkaraja mehutarjoilun merkeissä, lisäksi paikalla pääsee tutustumaan paloautoon. Juhannusaaton lipunnosto, lippulauluineen ja suven tunnelmineen Karikko-järven rannalla tulivat laajalle ystäväjoukolle tutuiksi. Tulevaa laskiaista on Petäjävedellä mahdollisuus juhlistaa niin maallisin kuin kirkollisin menoin.. Tervetuloa! In Memoriam Pirkko Lemmetty on poissa Petäjäveden koulutoimesta eläkkeellä ollut kielten opettaja Pirkko Liisa Lemmetty kuoli16.1.2025 sairauden murtamana. Lämmöllä muistaen Terttu Sukulaiset Ystävien suuri joukko Rakkaamme, lehtori Pirkko Liisa LEMMETTY Rakkaamme siunattiin Petäjäveden kappelissa 12.2.2025 läheisten läsnä ollessa. Kyynel silmäkulmassa sain olla saattamassa hyvää ystävää 12.2.2025 hänen viimeiselle matkalleen. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Vaan eipä palannutkaan vesi vielä luvattuna aikana. Antakoon Jumala meille jokaiselle erityisesti silloin virvoittavia hetkiä elävän veden lähteellä. Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja laskiaisen jälkeen tuhkakeskiviikkona alkaa pääsiäiseen kestävä 40 päivän mittainen paastonaika. ”Joka janoaa, hän tulla saa, luokse Jeesuksen, luokse Mestarin”, lauletaan tunnetussa hengellisessä laulussa. Sijaltain jos en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Talvilomalla on alun alkaen ollut ensisijaisesti liikuntapoliittinen tarkoitus, sillä se on säädetty koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastakohdaksi. klo 11.00 puhujana Markku Tiitinen. Ja vielä niin, että voisimme itsekin kertoa lähimmäisillemme, mistä todellista virvoitusta voisi saada. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ” Luokse ristin liittymän meille tietä näytäthän.” -virrestä 964Su 2.3. Urakka jatkunee vielä useita kuukausia. Sirkka Palola lehtori, eläkkeellä ystävä ja työtoveri Vedestä ja muustakin Kävin hiljattain Tallinnassa. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Hän matkusteli maailmalla aikoinaan paljon ja vaativan koulutyön lisäksi hän oli monessa mukana. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Laskiaistiistain iltamäet järjestetään yhteistyössä Petäjäveden kunnan ja MLL Petäjäveden yhdistyksen kanssa. Elämme vasta ikuisen elämän toivossa ja samanaikaisesti se on meillä jo uskon kautta. Kirkkovuodessa laskiaisella tarkoitetaan paastoon laskeutumisen aikaa ja sitä juhlitaan lähestyvän pääsiäisen kunniaksi, jolloin juhlan nimi voi viitata myös ajankulun laskemiseen pääsiäistä kohti. Yhä nykyisinkin moni perhe viettää talvilomaviikkoa ulkoilun täyteisesti. Kotimme lähellä on kuukausikaupalla korjattu ja rakennettu jotakin vesijohtoon liittyvää. Monista muistoista haluan esiintuoda Pirkon aikoinaan ystävilleen järjestämät Eino Leinon ja suomalaisen runouden päivät. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Laskiaisen perinneleivos on laskiaispulla, joka maistuu ulkoilun lomassa kaakaon kanssa kermavaahdolla, hillolla tai muilla täytteillä. Levikki noin 1300 kpl. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Pitkän ja henkisesti rikkaan elämänsä aikana Pirkko kokosi ympärilleen laajan ystäväjoukon. Ulkoillessaan viikon mittaisella hiihtolomalla koulusta, lapset saivat raitista ilmaa ja kestävyyttä lukuvuoden lopun oppimista varten. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Pian alkaa paastonaika
Kauneimmat joululaulut -tilaisuus on aina syksyn viimeinen, sitten luokkatilojen käytössä pidetään taukoa talven ajan. – Meidän lisäksemme talkooväkeä on ollut paljon, Päivi Romula kertoo. – Lasivillaa tai muovia ei käytetty, ja muutenkin koko remontti tehtiin vanhaa kunnioittaen. Myös Kukkaro ja Piesalankylä kuuluvat seuran alueeseen, ja talkoissa on ollut väkeä myös Kukkarolta ja Piesalankylältä, Seija Sarava kertoo. Metsäkulma seura ry:n puheenjohtaja on Arvo Kettunen. Tuloja olemme saaneet lähinnä jokakesäisestä Karhukirppiksestä sekä letunpaistosta; Seijan lettuja on myyty kauempanakin. Toinen asunto on tällä hetkellä kansalaisopiston kudontapiirin käytössä. – Kun kunta laittoi tähän uuden peltikaton joskus 1970-luvulla, savupiiput katkaistiin vintiltä ja tiilet pudotettiin hormeihin. Päivi Romulan mukaan tiloja on jo kyselty kokouskäyttöön, kyselyjä on tullut muiltakin kuin oman kylän seuroilta. Uusi värimaailma valittiin 1960 -1970-luvun tyylin mukaiseksi. Jossain vaiheessa tuntui aika toivottomalta, mutta aina kun saimme jotain eteenpäin, innostuimme lisää ja jaksoimme taas. Vanha naulakkokin kunnostettiin. Liima piti poistaa mekaanisesti, ja sen irrottaminen oli todella työläs homma, Simo Sarava kertoo ja Päivi Romula vahvistaa maton ja liimamassan irrottamisen olleen koko remontin ärsyttävin työ. – Metsäkulmalla meillä on ollut aikoinaan muun muassa latotansseja ja itsenäisyyspäivän juhlia sekä erilaisia kesätapahtumia. Lämpöeristeeksi ulkoseiniin laitettiin puukuitulevyä. Myös sähköt uusittiin, Päivi Romula, Seija Sarava, Mauno Sarava ja Pekka Ruhala kertovat. – Metsäkulma seura kokoontuu täällä joka kuukauden ensimmäisenä tiistai-iltana kuudelta, sinne ovat kaikki kyläläiset tervetulleita kahville. – Nyt yksi asunto on vuokralla, mutta vuokratulo ei kata lähellekään tämän talon ylläpitoa. Ovenkahvat hankittiin Porvoosta vanhoihin taloihin sopivia tavaroita myyvästä liikkeestä.. – Rahastonhoitajana meillä on Anitta Neuvonen, hän on tehnyt ison työn remonttien avustushakemusten kanssa, Päivi Romula toteaa. – Metsäkulma seura ry perustettiin silloin, kun koulu ostettiin. – Lamppujen ostoon saimme avustusta Petäjäveden Osuuspankilta, kalusteet ostimme itse, Pekka Ruhala kertoo ja toteaa, että kalusteet ovat kotimaiset. Vuonna 1997 meillä oli täällä koululla Veikko Hirvimäen varhaisten töiden näyttely. Tiloihin hankittiin ilmalämpöpumppu, toisen kamarin pönttöuuni kunnostettiin sisältä ja maalattiin, myös savupiipun yläpää uusittiin. Lämmityksen takia kamareissa katon annettiin olla matalalla. On tämä remontti myös yhdistänyt porukkaa, Päivi Romula sanoo. Nyt remontoidussa opettajan asunnossa on ollut asukkaita viimeksi 1970-luvulla. Metsäkulman koulun remonttitalkoissa ovat ahkeroineet muun muassa Päivi Romula, Hanna Rohula, Pekka Ruhala, Simo Sarava, Mauno Sarava ja Seija Sarava. Toisen kamarin pönttöuuni odottaa vielä kunnostusta ja uutta piippua. Talvellakin lämmintä Nyt remontoidut tilat pidetään lämpimänä talvellakin. Ovenkahvat ovat Porvoosta, kaupasta, joka myy tavaraa tällaisten vanhojen talojen remontteihin, tapetit ovat tehtaasta, joka käyttää niiden tekemiseen 1930-luvun koneita, Pekka Ruhala ja Seija Sarava selvittävät. – Invaluiska tänne pitäisi saada ja ulko-ovet pitäisi muuttaa lämpöoviksi, sisävessojakin on suunniteltu, mutta ne tehdään ehkä joskus myöhemmin. Keittiöremontin jatkoksi Metsäkulma seura remontoi opettajan asunnon kaksi kamaria sekä ”paraatieteisen”. Nro 9 26.2.2025 Sivu 3 TIINA LAMMINAHO Metsäkulman koulun remontti valmistui Tiina Lamminaho Metsäkulman entisen koulun vanhan puolen opettajan asunto on nyt remontoitu kokonaan. Tiloihin pääsee tutustumaan Metsäkulma seuran laskiaistapahtumassa laskiaissunnuntaina. Ja sitä tehtiinkin tuhansia tunteja, Päivi Romula Metsäkulma seurasta kertoo. Tämän nyt kunnostetun pönttöuunin savupiippu oli olemassa, mutta toisen kamarin pönttöuuni vaatisi uuden savupiipun sekä hormin puhdistuksen, Mauno Sarava kertoo. Hormien kunnostus vaatii todella paljon työtä, luokkaosassa kylän miehet ovat puhdistaneet hormit jo aikaisemmin ja tehneet sinne puolelle uudet savupiiput. Nyt nautimme tästä, mitä on saatu aikaan. Vanhat ikkunat ja ovet haluttiin säilyttää, joten ne kunnostettiin ja ovenkahvat hankittiin vanhaan tyyliin sopiviksi, samoin tapetit. Kaikki pinnat saivat uuden ilmeen, välikatto maalattiin, lattiat kunnostettiin ja seinät tapetoitiin, myös kaikki väliovet ja ikkunat kunnostettiin. Kamareihin on hankittu pöydät ja tuolit, tuoleja on 25, mutta tarvittaessa istumapaikka järjestyy noin kolmellekymmenelle hengelle. – Keittiöremontti oli valtava. Yhteensä koulutalossa on ollut kolme asuntoa. Remontoiduissa tiloissa voi pitää vaikkapa kokouksia. – Molempiin remontteihin saimme avustusta Suomen kotiseutuliitolta, seuran osuus oli talkootyötä. Kyläseuralla 30 vuotta Metsäkulman koulu on rakennuttu vuonna 1908, laajennusosa on tehty 1957. Aikaisemmin lämmitimme luokkatiloja talvella, mutta se on niin kova homma, että olemme luopuneet siitä. Keittiö saatiin valmiiksi muutama vuosi sitten, nyt valmistui kamareiden ja eteisen remontti. Juhlaja kokoustilaa Remontoitua tilaa vuokrataan esimerkiksi kokoustai juhlakäyttöön. Siellä otettiin lattiat auki ja tehtiin uudet rossipermannot, vanha leivinuuni purettiin ja tehtiin uusi leivinuunipuuhella -yhdistelmä, aikoinaan matalammalle laskettu katto purettiin niin, että keittiöön saatiin lisää korkeutta, ja kaikki keittiökalusteet uusittiin. – Toisen kamarin lattiassa oli jonkinlainen muovimatto, joka oli liimattu hyvällä liimalla lattiaan, liimamassalla oli myös täytetty lattian monttuja. ”Paraatieteinen” houkuttelee astumaan peremmälle. Keittiöön tehtiin uusi leivinuuni-puuhella. Ja remontoituihin tiloihin pääsee tutustumaan myös nyt laskiaissunnuntaina meidän laskiaistapahtumassamme. Ilmalämpöpumppu takaa sen, että toinen nyt remontoiduista kamareista on aina lämmin. Remontissa löytyneitä vanhoja tapetteja on laitettu esille. Ralleihin emme ole enää lähteneet, kun porukka on sen verran iäkästä, Päivi Romula kertoo. Keittiöremontin yhteydessä tehtiin myös vesijohto ja viemäri, kylmävesijohto keittiöön tuli, mutta sitä ei ollut käytetty vuosiin. Uusiksi huonekaluiksi valittiin vanhan talon tyyliin sopivia kalusteita. – Luokkatilathan ovat kylmillään talvella. Koulunpito loppui vuonna 1972, Metsäkulma seura osti kiinteistön vuonna 1995. Nyt Metsäkulma seura ei suunnittele isoja remontteja
Isäni oli Imatran Voimalla töissä, muutimme tänne, kun Petäjäveden sähköasemaa ruvettiin rakentamaan. Kun muutimme tänne, tulimme ensin tavaroidemme kanssa mummon ja papan luo Multialle ja sieltä hevoskyydillä Petäjävedelle. Yhteiskoulussa oli myös lukukausimaksu. – Koulussa minä sitten sain tyttökavereitakin, joiden luona kyläilin, olin joskus yökylässäkin. Hiltunen asui Petäjävedellä vuodesta 1947 vuoteen 1962, silloin hän oli nimeltään Lindgren. Myös luistinten teroitus oli mahdollista tapahtuman ajan ja kaukalolla viihdyttiin vielä virallisen tapahtuman päätyttyäkin. Saunalta ruoka tuotiin ämpärillä luokkaan, me söimme luokassa ja jokaisella piti olla kotoa tuotu ruokaliina, joka laitettiin pulpetille ruokailun ajaksi, Hiltunen muistelee ja kertoo, että koulun pihassa oli myös pitkä ulkorakennus, jossa oli huussit erikseen tytöille ja pojille. – Petäjävedestä minulla on hyviä muistoja. Kesät olimme joenrannalla, uimme ja kalastelimme, Hiltunen kertoo ja toteaa, että talo oli nimeltään Kalliolinna silloin, kun Hiltusen perhe asui siellä. Lemmensillalla ja vanhassa kirkossa Pirjo Hiltusen nuoruudessa Petäjäveden nuoriso vietti aikaansa Verkkalantien sillan lähettyvillä. Olin lapsi ja nuori, se oli sitä aikaa, kun ei ollut huolta huomisesta. Samoihin aikoihin kun menin yhteiskouluun, eli vuoden 1955 paikkeilla, muutimme toiseen taloon IVO:n lähelle. Talvisista aktiviteeteista päästiin nauttimaan kirpeän pakkassään ansiosta kauniissa talvisessa auringonlaskussa. Silloin, kun me asuimme täällä, teillä ei ollut nimiä. Pirjo Hiltusen perheen ensimmäinen omakotitalo Petäjävedellä oli nykyisellä Karhuojantiellä, Merouvenjoen rannalla. Sivu 4 Nro 9 26.2.2025 NIINA KELLONIEMI TIINA LAMMINAHO Luistelua ja ulkoilua toivemusiikin tahtiin Lapsuuden ja nuoruuden Petäjävedestä hyvät muistot Tiina Lamminaho – Suurin muutos on varmaan se, että tänne on tullut paljon uusia teitä, ja tiet on nimetty. – Merouvenjoessa minä opin uimaan. Heidän kanssaan me aina rymysimme jossain. Lindgren) asui lapsuutensa ja nuoruutensa Petäjävedellä, nyt hän on käynyt jo usean vuoden ajan poikansa perheen kanssa mökkeilemässä Toppalassa kerran tai kaksi kertaa vuodessa. – Karhuojalla ei asunut samanikäisiä tyttöjä, naapureissa oli vain poikia. – Siellä oli uimapaikkakin. Sillan kupeessa vietimme iltoja teiniikäisenä, siltaa sanottiin Lemmensillaksi, Pirjo Hiltunen kertoo. Puuroa ja keittoa luokassa Koulunkäynnin Pirjo Hiltunen aloitti silloin, kun perhe asui Karhuojantiellä. Tiet ovat myös parantuneet. – Olen syntynyt Turussa vuonna 1943. Niina Kelloniemi Viime viikon tiistaina Petäjäveden kirkonkylän jääkiekkokaukalolla järjestetty luistelutapahtuma kokosi luistimille ja kaukalon laidalle ulkoilemaan tapahtuman järjestäjän mukaan arviolta runsaan satapäisen joukon. Ja sinne pyrittiin, oppikouluun oli kaksipäiväiset pääsykokeet. – Sieltä tulee noin viisi kilometriä koululle, aamuisin pääsimme IVO:n toimistolta IVO:n autolla kouluun, takaisin päin piti kävellä, Hiltunen kertoo. Yleensä minä olin se, joka haki maitoa, ja minä pelkäsin ulkona laitumella olevia lehmiä, Hiltunen muistelee. Sillä aikaa, kun meidän taloamme rakennettiin, asuimme Karhulan talon piharakennuksessa olevassa hellahuoneessa. Pihassa oli saunarakennus, ja ruoka keitettiin saunanpadassa, ruokana oli usein puuroa, makaronivelliä tai joskus hernekeittoakin. Perhe rakensi sinä aikana kaksi omakotitaloa, molemmat ovat Pirjo Hiltusen mukaan vielä pystyssä ja asuttuina. Tapahtuman järjestämisestä vastasi tänä vuonna Petäjäveden kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys Vanhis ry:n kanssa yhteistyössä Petäjäveden kunta ja KeuPan taitoluistelijat. Ennen kouluikää Pirjo Hiltunen leikki naapurissa asuvien poikien kanssa. Taitoluistelijoiden esityksen jälkeen vapaaluistelu jatkui toivemusiikin tahdissa, jonka soittamisesta vastasi DJ Martti. – Ja molempiin on tehty myöhemmin lisäsiipi, Hiltunen toteaa. Luistelutapahtuman ohjelmanumerona nähtiin KeuPan taitoluistelijoiden esityksiä.. Jäällä nähtiin KeuPan taitoluistelun kilparyhmästä luistelijat Minea, Lumi, Reija, Liida, Amalia ja Maija. Viime viikon tiistaina kirkonkylän jääkiekkokaukalolla kokoonnuttiin jo neljättä kertaa Vanhiksen järjestämään luistelutapahtumaan. Siihen aikaan Petäjäveden yhteiskoulussa ei ollut vielä lukioluokkia, Hiltunen jatkoi keskikoulun jälkeen kauppaopistoon Jyväskylään. Meidän postikin tuli IVO:lle ja isä toi sen sieltä tulleessaan. Siellä on nykyään Ristontie, siihen aikaan kun me siellä asuimme, teillä ei ollut nimiä. – Kansakoulussa ruoan sai ilmaiseksi, yhteiskoulussa piti olla omat eväät, ja pientä maksua vastaan sai ostaa ruokaa. Vuonna 1947 Pirjo Hiltunen oli perheensä ainoa lapsi, Petäjävedellä perheen lapsiluku kasvoi kolmella. Luistelun lomassa nautittiin kioskin tarjottavista lämpimän mehun ja makkaran sekä kahvin ja pullan muodossa. Silloin minun lapsuudessani Jyväskylään meni paljon nykyistä pienempi ja huonompi tie, matka kesti autolla ainakin tunnin. Junallakaan ei päässyt sen nopeampaa, koska juna pysähtyi jokaisella seisakkeella, Pirjo Hiltunen muistelee. Vuonna 1962 isän työ vei meidät Naantaliin, Pirjo Hiltunen kertoo. – Kansakoulun ensimmäisen ja toisen luokan kävin nykyisen nuorisotalo Feenixin yläkerrassa, kolmannen ja neljännen luokan vastapäätä olleessa, nyt jo puretussa rakennuksessa. Ennen Ennen vanhaa n vanhaa n Pirjo Hiltunen (o.s. Meidän ikkunastamme näkyi Pohjolan talo, sieltä haimme maitoa. Illan ohjelmassa oli vapaaluistelun ohella KeuPan taitoluistelijoiden luistelunäytös, jossa yleisölle tarjoutui mahdollisuus seurata eri ikäluokkien taitoluistelua neljän esityksen verran. Nyt neljättä kertaa järjestetty koko perheelle suunnattu luistelutapahtuma on vakiinnuttanut asemansa Petäjäveden talvitapahtumana ja se on vuodesta 2022 onnistuttu järjestämään vuosittain, vaikka ajoittain jäätilanne on ollut haastava. – Minun äitini oli kotoisin Multialta. Pirjo Hiltunen kävi ensin neljä luokkaa kansakoulua Petäjäveden kirkonkylän kansakoulussa ja sitten viisi luokkaa oppikoulua Petäjäveden yhteiskoulussa
– Urheiluseuratoimintaan en osallistunut, ainoastaan joihinkin IVO:n järjestämiin hiihtokilpailuihin. – Se oli joskus 1950-luvun puolivälin paikkeilla, partiolupauksen annoin vuonna 1956. Liimataisen jälkeen runoja lukenut Maire Riikonen kertoi, että oli tällä kertaa valinnut naisten kirjoittamia runoja, jotka ovat häntä jollain tavalla koskettaneet. Kun Hiltunen muutti perheensä kanssa pois Petäjävedeltä, ei hän käynyt täällä pitkään aikaan. Ennen oman talon valmistumista perhe asui piharakennuksessa olleessa hellahuoneessa, rakennuksen toisessa päässä oli puuliiteri. PIRJO HILTUSEN ARKISTO Niina Kelloniemi Viime viikon maanantaina Petäjäveden kirjastolla järjestetty Runokaraoken toiveuusinta voi hyvinkin muodostua joka vuotiseksi talven runotapahtumaksi kirjastolla. Hiltunen on asunut ulkomaillakin, Ruotsissa, Englannissa ja Unkarissa, Suomessa hän on asettunut Turun seudulle. Toinen talo valmistui 1950-luvun puolivälin tienoilla. Siihen aikaan tyttöja poikalippukunnat olivat erikseen, joskus meillä oli yhteisiä partiojuhlia, joihin osallistuivat sekä tytöt että pojat, Hiltunen kertoo. Minulle on tullut sellainen käsitys, että täällä on puuhakkaita ihmisiä, Hiltunen sanoo. Nro 9 26.2.2025 Sivu 5 Laulujen sanat taipuvat runoiksi ja toisin päin Lapsuuden ja nuoruuden Petäjävedestä hyvät muistot – Luokkakaverini asui siinä lähistöllä. Silloin, kun olin kauppaopistossa, kävin kaupungissa ostoksillakin, kun olin siellä joka päivä muutenkin, Hiltunen toteaa ja kertoo kulkeneensa kauppaopistoaikanaan Petäjäveden ja Jyväskylän väliä junalla. Kesäsin kävimme uimassa, IVO:lla oli oma ranta ja sen lähellä oli niin sanottu Huvilaranta, jossa oli joku huvila, mutta siellä ei ollut koskaan ketään. – Ajattelen, että laulun sanat ovat kuin runoja ja niiden lukeminen tekstimuodossa tuo niistä esille toisenlaisia juttuja kuin laulettuina lauluina. Kun tulimme siihen ikään, että pääsimme Kalevan lavalle tanssimaan, jäin usein luokkakaverin luo yöksi, ettei tarvinnut kotiin asti kävellä. Tällä kertaa Liimatainen olikin valinnut karaoken hengessä lausuttavakseen laululyriikoita. Toppalan emännän Anne Peltolan äiti Sanelma oli koulukaverini, Pirjo Hiltunen kertoo. – Nyt olemme kahdentoista vuoden ajan käyneet nuoremman poikani perheen kanssa kerran tai kahdesti vuodessa Petäjävedellä, olemme aina viikon verran Toppalassa. Kaupunkiasioita kerättiin paljon yhdelle kerralle, ei sieltä yleensä yhtä asiaa lähdetty hakemaan. – Olen seurannut Petäjäveden asioita, ja huomannut, että täällä on nykyään monenlaisia aktiviteetteja. Me tiesimme, miten sinne pääsee sisälle sakastin kautta siirtämällä yhtä kivijalan kiveä. Liimataisen ja Riikosen jälkeen kuultiin yleisön toiverunoja ja sitten sana oli vapaa. Tämänkertaiseen karaokeen runoja kuulemaan, lukemaan ja lausumaan oli kokoontunut reilu kymmenkunta runojen ystävää. – Ruokakauppoja oli useita ja niiden lisäksi oli ainakin kirjakauppa, paperikauppa, kemikalio, asusteliike ja valokuvaamo, Hiltunen muistelee. Keuruun Terva Oy:n Petäjäveden sahalla Hiltunen oli kesätöissä kahtena kesänä 1960-luvun alussa. Juna vei kaupunkiin Ensimmäinen kesätyöpaikka Pirjo Hiltusella oli Loisan kemikaliossa kesällä 1960, kaksi seuraavaa kesää hän oli Keuruun Terva Oy:n Petäjäveden sahalla, joka oli nykyisen Rantatien varrella Tervatien talojen kohdalla. – Olin ylösottajana lautojen lastauksessa eli kirjasin ylös lautojen pituudet. – Siihen aikaan vanhaa kirkkoa ei juuri arvostettu, se oli käyttämättömänä, eikä siitä juuri pidetty huolta. Eevan luona opiskelimme matematiikkaa ja menimme sen jälkeen Kalevan lavalle tanssimaan. kirjastollamme ensimmäistä kertaa järjestettyä runotapahtumaa on toivottu järjestettäväksi uudelleen ja tapahtuman suosion huomioon ottaen, ajattelemme, että runokaraoke voi hyvinkin muodostua meillä perinteeksi, kirjastonjohtaja Heli LaiPetäjäveden kirjastolta löytyy nyt myös erään kirjahyllyn päätyyn toteutettu magneettimaalilla maalattu runoja mietelmäseinä, jonne kirjaston kävijät voivat sommitella sanamagneeteilla omia runojaan, mietelmiään tai terveisiään muiden kävijöiden iloksi. Emme me siellä mitään hajottaneet tai tuhonneet, mutta siellä oli mukavampi viettää aikaa huonolla kelillä kuin ulkona, Hiltunen kertoo. NIINA KELLONIEMI tinen ja kirjastovirkailija Niina Riikonen toivovat. – Luin viime kerralla kyseisen runon runokaraokessa ja silloin tuli luvattua paikalla olijoille, että seuraavalla kerralla esitän runon sävellyksen kitaralla, Sami Jylhä paljasti ja kertoi, että lupaus oli nyt lunastettava, sillä tämän kertaisessa tapahtumassa oli mukana henkilöitä, joille lupaus tuli tehtyä.. Viimekertaiseen tapaan runokaraokea pitämään tulivat Maire Riikonen ja S eppo Liimatainen Einari Vuorelan seurasta. Lauluksi taipui myös Sami Jylhän toimesta edellisellä runokaraokekerralla esitetty Yrjö Jylhän runo. Toinen paikka, jossa nuoriso vietti aikaa, oli vanha kirkko. Siihen aikaan, kun Pirjo Hiltunen asui Petäjävedellä, kirkonkylässä oli monia kauppoja, erikoisliikkeitäkin. Hiltusen perhe rakensi Petäjävedelle kaksi omakotitaloa. Partioon Pirjo Hiltunen liittyi, kun asemapäällikkö Kärnän rouva perusti tyttölippukunnan Petäjäveden Pihkatytöt. Vapaa-ajan viettoon kuuluivat myös elokuvat, ensin niitä näytettiin työväentalossa ja myöhemmin Liuksen elokuvateatterissa. Ensimmäinen oli rintamamiestalon tyylinen. – Asemalla oli aina paljon junaan tulijoita, niin opiskelijoita kuin työssä käyviäkin, Hiltunen toteaa. Se oli mukavaa, kun sai olla ulkona, kun koko talven oli joutunut olemaan koulussa sisätiloissa, Hiltunen sanoo. – Kaupungissakin käytiin, muistaakseni ainakin hammaslääkärissä oli pakko käydä kaupungissa. – Marraskuussa 2023 Petäjäveden kirjastolla toivotaan, että viime viikolla toista kertaa järjestetystä Runokaraokesta muodostuu kirjastolle joka talvinen runotapahtuma. Myös Kalevan lavan perustajan tytär Eeva Kettunen oli luokkakaverini. Siinä yhdistyi hyöty ja huvi. – Runo on sellainen, että jos sen lukee 10 henkilöä, niin siitä tulee 10 eri ajatusta, Seppo Liimatainen kiteytti kuulijoiden nyökytellessä. Ja vaatteita ja kenkiä ostettiin kaupungista
– On kotoisaa lähteä keikoille maakuntiin katsomaan miltä muu Suomi näyttää. Ilmoita tuloksesi toimitus@petajavesilehti.fi VUOKRALLE TARJOTAAN erilaisiin tarpeisiin soveltuvia tiloja entisessä Kuntalassa osoitteessa Urheilutie 2 044 984 48 74 Raimo Martikainen Vuosi 2025 lähti lennokkaasti liikkeelle konserttitarjonnan osalta, kun Iiro Rantala käskytti Miilun flyygeliä tammikuussa. Olli Koponen Kulttuurituottaja Petäjäveden kunta PRESSIKUVA OLGA TEKLA VÄLY PRESSIKUVA. Osmo Ikonen on tunnettu SuomiLovesta, Linnan juhlista sekä lukuisista muista tv-tuotannoista, joissa hän toimii solistina, musiikkituottajana, sovittajana ja muusikkona. Kansan parissa -kiertueelle on kerätty kaupunkeja ja keikkapaikkoja, joissa olen käynyt harvemmin tai en koskaan. Alkuvuodesta 2025 Viitanen putsasi palkintopöydän Indie Award -gaalassa pokattuaan palkinnot Vuoden albumi, Vuoden artisti ja Vuoden kappale -sarjoissa. Vuonna 2021 ilmestyi artistin ensimmäinen suomenkielinen albumi Yhden miehen armeija, joka oli kiitelty menestys. Samuli Putro – Kansan parissa Auditorio Miilussa perjantaina 21.3. Kauko Röyhkä on pitkän linjan kirjailija ja rockmuusikko, joka on vuodesta 1980 lähtien ärsyttänyt, järkyttänyt ja ihastuttanut Suomen kansaa lauluillaan ja romaaneillaan. Ystävänpäivänä jazzklubin solistina häikäisi tangokuningatar Miia Laitinen. – On ollut valtaisa ilo saada kiertää Ihmisen aika -albumin tiimoilta ympäri Suomen ja nähdä että uudet laulut ovat löytäneet ihmisten korviin ja sydämiin. Musiikin tuottajien ja teknologien yhteisö Aux ry palkitsi kuulijoita ravisuttaneen Meidän jälkeemme hiljaisuus -levyn Vuoden albumi ja Vuoden single -palkinnoilla vuonna 2020. Rakastettu ja arvostettu musiikin monilahjakkuus Osmo Ikonen julkaisee uuden albumin keväällä 2025. Vuonna 1995 Röyhkä sai Suomipalkinnon ja vuonna 2009 valtion taidepalkinnon. Osmo Ikonen O2 Auditorio Miilussa perjantaina 14.3. Nyt tähdet olivat oikeassa asennossa, kun kysyttäessä Putro oli juuri suunnittelemassa kiertuetta, joka kohdentuu ennen kaikkea paikkoihin, joissa hän ei ole ennen esiintynyt. kello 19. Vaihtoehtofolk-artisti Viitasen Piia julkaisi ylistetyn viidennen studioalbuminsa Ihmisen aika maaliskuussa 2024. Viisi kriitikoiden ylistämää albumia urallaan julkaissut Viitasen Piia on huomioitu uransa aikana Emma-ehdokkuuksilla kolmena eri vuotena. – Kuluneen syksyn kiertue muistutti siitä, miten paljon nautin esiintyä bändin kanssa ja tällä kertaa ollaan kovemmassa iskussa mitä koskaan! Keväällä jatketaan OI (Organic Intelligence) teemalla ja keskitytään ottamaan sekä bändin sisäisestä kemiasta, että interaktiosta yleisön kanssa kaikki mehut irti, artisti iloitsee. Kevään tulevissa konserteissa kuullaan kenties vähemmän jazzia, mutta laatutakuu on vahvasti läsnä koko kevään ajan, eikä monipuolisuuden puutteesta voine esittää kovin vakavia syytöksiä. kello 19. Syksyllä 2024 suomenkielinen tuotanto sai jatkoa, kun mies julkaisi OI-nimeä kantavan EP:n. Röyhkä on kirjoittanut myös muun muassa elokuvakäsikirjoituksia, tv-draamaa, kolumneja ja levyarvosteluita. ja valittiin ehdolle Kriitikoiden valinta Emma-palkinnon saajaksi. Sellaisina minkälaisiksi ne aluksi tein, artisti paljastaa. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Petäjävedellä Viitasen Piia esiintyy bändinä, joka on meneillään olevalla kiertueella harvinaista herkkua näillä leveysasteilla. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Muusikko ja nyt myös tuore esikoiskirjailija Samuli Putro on jo vuosien ajan ollut Petäjäveden kunnan kulttuurituottajan kiikarissa, mutta sopivaa saumaa ei ole Petäjäveden konsertille löytynyt. Tuliko menestystä josta haluaisit kertoa muille. Toivottavasti mahdollisimman moni tulisi konsertteihin, jopa ennalta itselleen tuntemattoman artistin sellaisiin, ja asettaisi itsensä alttiiksi hyvän olon tunteelle, jollaisen vain elävä musiikki voi saada aikaan. Osmo Ikonen oli myös vuonna 2022 lopettaneen Sunrise Avenue -yhtyeen jäsen. Kauko Röyhkä Auditorio Miilussa perjantaina 25.4. Konsertissa kuullaan materiaalia kattavasti pitkän uran varrelta. Ihmisen aika -albumikiertue jatkuu keväällä 2025 ympäri Suomen sekä soolona että bändin kanssa. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10 vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali, tiistaisin 18.30–20 Kintauden liikuntasali C-junnut (13–14 vuotiaat) tiistaisin 17-18.30 Kintauden liikuntasali ja torstaisin 18.30-19.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintauden liikuntasali Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–21.30 Kintauden liikuntasali Sekalentopallo sunnuntaisin 18–20 Kintauden liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18.15 P9 Tiistaina 18.15–19.30 P10 Tiistaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18.30 P/T 8 Torstaina 19.30–21 Aikuisfutsal Perjantaina 16–18 junnut yhteinen Perjantaina 18–19.30 Futsal Naiset Perjantaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Lauantaina 10–12 P8 Lauantaina 16.30–18 Kuntofutsal (aloittelijat tervetulleita) Sunnuntaina 13.30–15 Aikuisfutsal Kirkonkylän koulun sali Torstaina 17–18 P/T6-7 Sunnuntaina 15–16.30 Huutosakki Lisätietoa ja yhteyshenkilöt www.petpet.fi KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Sivu 6 Nro 9 26.2.2025 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Kauko Röyhkän ensimmäinen albumi Steppaillen vuodelta 1980 on suomalainen rockklassikko, ja romaani Kaksi aurinkoa oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 1996. Laulut – niin vanhat kuin julkaisemattomatkin – tulette kuulemaan pelkistettyinä ja raakoina. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Albumi nousi vastikään Soundi-lehden Vuoden parhaimpien levyjen listan sijalle 2. 25,5 % per julkaisukerta petäjävetistä urheilumenestystä Pärjäsitkö kisoissa. Siksi tuntuu merkitykselliseltä päästä jatkamaan kiertämistä ja ihmisten kohtaamista keväällä ympäri Suomen, kertoo Piia kiertueestaan. Artistin menestyksekäs vuosi päättyi näyttävästi ennakkoon loppuunmyytyyn konserttiin Aleksanterin teatterissa Helsingissä. kello 19. Kansan parissa -kiertue pysähtyy Petäjävedellä maaliskuussa. Kansan parissa on ensimmäinen Samuli Putron intiimi soolokiertue vuosiin. Miilun kevään konserteissa nimekkäitä artisteja Viitasen Piia (bändi) Ihmisen aika 2025 Auditorio Miilussa perjantaina 11.4. Konsertti on jo ennakkoon loppuunmyyty, ovelta ei myydä lippuja. kello 19. Olen aistinut ja kuullut ihmisiä kohdatessani, että todella monet ovat kaivanneet viime vuosien painostavien tapahtumien ja ilmapiirin vastapainoksi lepoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja juuri sitä musiikki yleisölle ja minulle itselleni ilta toisensa perään on tarjonnut. Tämä monipuolinen lahjakkuus ei osoita hyytymisen merkkejä. Raikas ja mielenkiintoinen suomenkielinen tuotanto on tuonut mukanaan runsaasti radiosoittoa, esiintymisiä tv:ssä sekä lukuisilla eri festivaaleilla ympäri Suomen ja on pitänyt miehen kiireisenä peräti viiden oman konserttikiertueen osalta. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta
0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Tonttihakkuut ja raivaukset. p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. • Klapien tekoa koneellisesti. 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. . portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme apteekin talossa osoitteessa Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. Nro 9 26.2.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . Hiekoitukset Murskeet . Mullat . 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 25,5 % per julkaisukerta Ammattilainen asialle!. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. Kaivinkonetyöt Lumityöt . 040 142 4533 Ismo Jukola, puh
Kahvitarjoilu ja arpajaiset. LASKIAISTIISTAINA 4.3.2025 KELLO 11-14 HERNEKEITTOA HEINÄHATUSSA. En voi muuta tuntea, kuin syvää myötähäpeää ja surua. 2 1 o l k 5 2 2 . klo 18.30. Sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa järjestetään kahvitarjoilut ennen valmennuksen aloitusta kello 8.30 ja valmennusten välissä kello 12.30. Keränneet jokaisessa kokoontumisessa (kahden viikon välein) kahvirahan, joka myös menee lyhentämättömänä lähetystyön hyväksi. Nykyinen ilmoitus herättää ainakin itsessäni pelkkää pahaa mieltä, ja vahvan ajatuksen siitä, ettei vapaaehtoisten vastuunkantajien olemassaoloa huomioida, kuin kerran vuodessa pidettävässä kiitosjuhlassa. Aamupäivän valmennus kello 9–12 sisältää opastuksen älypuhelimen ja tabletin perustoimintoihin, uuden sähköpostiosoitteen luomiseen ja sähköpostin käyttöön, tietoturvan perusteisiin, verkkopankin sekä sähköisten terveyspalveluiden käyttöön. Aamupäivällä järjestettävään tilaisuuteen voi tulla mukaan myös ilman omaa laitetta. Viime viikon lehdessä ilmoitettiin messu, Rauhanyhdistyksen seurat sekä miestenilta. Sivu 8 Nro 9 26.2.2025 JUTTUVINKIT toimitus@petajavesilehti.fi 050 366 7691 Yhdistystoiminta Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Hallitus klo 17.30. Leivonnaisten lisäksi hernekeitosta voi nauttia paikan päällä tai ostaa mukaan. Heinähattuun hernekeitolle laskiaistiistain kunniaksi Digitaitovalmennusta Petäjävedellä Kaikille avoin ja maksuton Digiä enemmän elämään -digitaitovalmennus järjestetään Petäjävedellä torstaina 6.3.2025 kello 9–16 Lemettilän tilalla osoitteessa Siltatie 23. Vuokra 570 €/kk 045 6157402 Mielipide Petäjäveden Hevosystäväinseura ry vuosikokous Kyläsepän kabinetissa perjantai 7.3. Toinen isku tuli sitten vapaaehtoisten juhlan tiimoilla. Olin ihan varma, että kyseessä on väärinkäsitys tai vähintään vitsi, koska jokainen voi hyvin päätellä, mitä se yksi tai kaksi riviä lehdessä maksaa. Olen siis antanut tästä suoraa palautetta ja välittänyt viestiä myös luottamushenkilöiden kautta asiasta. Mutta eikö siinä tapauksessa kannattaisi sitten lopettaa ilmoitus kokonaan. Ei. klo 15 auditorio Miiluun. Valmennuspäivä koostuu kahdesta osuudesta, joista toinen on tarkoitettu aloittelijoille ja toinen jo enemmän digilaitteita ja palveluita käyttäneille. mennessä. Koulutukset järjestää Eläkeliiton KeskiSuomen piiri ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keskimaan Ilo auttaa 2024 -hyväntekeväisyyslahjoituksella. Jäsenille maksuton. Kunnanhallitus Olen tässä seurannut Petäjäveden seurakunnan ilmoittelua lehdessä. Ja tämä on heidän oma kokemuksensa. Kevätkokous ke 19.3. Heinähatussa vietetään 4.3.2025 kello 11–14 laskiaistiistaita Hernekeittopäivän perinteisin tarjoiluin. Ja ompeluseurasta oli vastattu, että ei tarvitse ilmoittaa. Heistä toimistosihteerin kanssa kävin hyvän keskustelun aiheesta. Koska itse olen ompeluseuran jäsen, niin voin kertoa, että heiltä kysyttiin syksyllä, että voisiko ilmoituksen jättää pois, niin seurakunnalle tulee säästöä. Maksu käteisellä. Keiton ostajalle tarjotaan kahvi kaupan päälle. s u a r a v ä ä s n o a ll a m u t h a p a J . Ilmoittautumiset puhelimitse tai tekstiviestillä Tapio Kokkoselle numeroon 0400 585417. Ilmoittautuminen valmennukseen on auki 27.2.2025 saakka. Laitoin asiasta viestiä kirkkoherralle ja toimistosihteerille. Ompeluseurasta kukaan ei saanut kutsua. Lisätietoja valmennuksista löytyy osoitteesta www.elakeliitto.fi/keskisuomi KUULUTUS KOSKENSAAREN RANTAASEMAKAAVAN OSITTAISEN KUMOAMISEN HYVÄKSYMINEN Petäjäveden kunnanvaltuusto on hyväksynyt 17.2.2025 (§ 4) Koskensaaren ranta-asemakaavan osittaisen kumoamisen AKL 52 §:n mukaisesti. Petäjäveden seurakunnassa toimii Ystävän pysäkki, keskiviikkoaamun rukouspiiri kirkossa, iltaperhekerho, Puikkopiiri, ja nyt uusi hieno avaus: Torstaitulet huvimajassa. Löytyyhän sekin tieto netistä. Mukaan on hyvä ottaa oma laite. Mutta mitäpä luulette, mikä oli todellisuus. Hän oli tosiaan kysynyt. Tätä voidaan toki perustella myös sillä, että eihän kukaan enää lue lehteä. Itselleen sisällöltään sopivamman valmennuksen voi valita tai ottaa osaa vaikka molempiin. Eiväthän he kehdanneet alkaa väittämään vastaan, mutta mielipaha oli jo aiheutettu. a ij u t si ll a s o a t u u k a v i e ä j ä t s e jr ä Eläkeliiton Petäjäveden yhdistyksen VUOSIKOKOUS ma 10.3.2025 klo 13 Solikkosalissa. a ll y a P e li b o N ! A S S A M U T H A P A T O P P I H N Ä Ä D H Ä T . klo 13 Petäjävesi-lehden toimistolla. He saivat ensimmäisen kerran tuntea nahoissaan sen, ettei heidän vapaaehtoisuudellaan ole merkitystä. Tarkoittaako tämä sitä, että seurakunnassa ei tapahdu mitään. Jos Petäjäveden seurakunnan talous kaatuu lehtiilmoituksen vuoksi, niin vahvasti suosittelen siitä luopumista kokonaan. Jos kahta jälkimmäistä ei olisi ollut, ilmoituksissa olisi lukenut pelkkä messu. Jos nyt siis itse muuttaisin Petäjävedelle ja miettisin, että mitähän seurakunta tarjoaa, niin ainakin lehden perusteella toteaisin, että ei näköjään mitään. Nämä ihanat sisaret ovat mahdottoman kiitollisia siitä, että itse käyn paikalla aina kun pääsen. Muutosta hyväksymispäätökseen voi hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Tervetuloa! Petäjäveden Eläkkeensaajat lähtevät katsomaan Petäjäveden teatterin näytelmää Niskavuoren Heta la 15.3. Tiesittekö muuten, että Ylä-Kintaudella jatkaa edelleen ompeluseura, jonka uskolliset jäsenet ovat vuosien mittaan tehneet valtavasti työtä lähetyksen eteen. Iltapäivän valmennus kello 13–16 sisältää älypuhelimen ja tabletin edistyneemmät toiminnot kuten sovellukset,päivitykset, pilvipalvelut, puhelimella maksaminen, netin jakaminen sekä tietoturvaan liittyviä asioita, kuten nettihuijauksilta suojautuminen, kuvien jakaminen ja siirtäminen ja turvalliset ostokset netissä. Muuten seurakunta on heidät täysin unohtanut. Kahvitarjoilu ja bingo. Kyllähän kaikki tietävät senkin, että joka sunnuntai on jumalanpalvelus. Vuokrataan siisti 54m2 kaksio Matkailutieltä. Kutoneet sukkia, pitäneet myyjäisiä. Hyväksymispäätös (pöytäkirjanote) on saatavissa Petäjäveden kunnanvirastosta viraston aukioloaikoina. Johanna Mehto TERVETULOA viettämään laskiaissunnuntaita 2.3.2025 klo 11-15 METSÄKULMAN KYLÄTALOLLE Tarjolla hernekeittoa (myös kasvis) 6 / 3€, laskiaispullakahvit 5 €. Ilmoita Martille 0400 832515 ma 10.3. 3 . Jos silloinkaan. Esillä myös sääntömuutos. Tämä olkoon nyt viimeinen oljenkorsi. 9 a n i a t n u n n u I 5 5 : 1 1 5 1 : 1 1 o l k n e n i m u t u a t ti o m l U n ä t n e k u li e h r l a t s e e t ti o s o t ä d y ö U , 4 e it u li e h r P i s e v ä j ä t e S : t a j r a T t a j o P / t ö t y 2 t e e n y t n y s n i m m e h ö y m a j 2 2 2 2 1 K ! n a a ti k l a p t a j u t s il l a s o i k k i a P i a t ä ll e s i e t ä k u s k a m , o i v h a k a ll a k i a M . Tervetuloa! T O D H II H P n ä l y k n o k r i K n e d e v ä j ä t e u ä ll ä t n e k u li e h r s . Miksi näistä mistään ei ilmoiteta lehdessä