– Etnoja folk-henkeä musiikkiin tuovat akustiset soittimet. Dinosaurusten pelastajissa soittavat nykyään Olli Penttinen, Roosa Tourunen ja Aino Tornberg. Tällä hetkellä hän opiskelee musiikkituotannon ammattitutkintoa lauluntekijälinjalla ja on sekä sanoittanut että säveltänyt kauan. Haitari ei ole kovin tyypillinen soitin pop-musiikissa, vaikka minusta se sopii siihen hyvin. – Fyysistä tallenneta levystä ei tule, cd-levyjen myynti on nykyään aika pientä. Levy tulee ainoastaan striimauspalveluihin, bändiläiset kertovat. Kyllä levyllä on mukana pari ihmissuhdejuttuakin, mutta myös muutama mielenterveysteemainen kappale, jotka nekin ovat sävyltään positiivisia ja toiveikkaita. Kuollut mies ei someta -kappale on tarina oikeasta elämästä; Olli poisti some-tilinsä, ja ihmiset luulivat hänen kuolleen. Bändi kuvasi siihen liittyvän musiikkivideon Oravivuorella huhtikuun alussa. Lyriikat ovat ehkä poppia, tai indiepoppia, soundimaailma enemmän etno-folkhenkistä. – Musiikkimme on muotoutunut hyvin eri tyyliseksi kuin Dinosaurusten pelastajien musiikki viisi vuotta sitten. Ei ole sellaista genreä, johon musiikkimme voisi suoraan luokitella, uudella levyllä olevat biisitkin ovat keskenään aika erilaisia. Dinosaurusten pelastajat esiintyy ainakin Yläkaupungin Yössä Jyväskylässä, Palvipäivillä Korpilahdella, Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Petäjävedellä Toinilassa ja ravintola Kanttarissa. – Teemme monesti biisejä sellaisista aiheista, joista niitä ei yleensä tehdä. Roosa Tourusen mukaan Dinosaurusten pelastajien musiikissa on omia tunnistettavia piirteitään. Teemme biisit siten, että ne toimivat myös akustisesti, ja olemme tehneet paljon keikkojakin täysin akustisesti. TENHO TORNBERG. Penttinen on itseoppinut muusikko, joka on tehnyt musiikkia kauan, Roosa Tourunen on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon kansanmusiikin puolelta ja tehnyt hyvin monenlaista musiikkia, Aino Tornbergillä taas on vahva pop-tausta. – Yhteistä meille on se, että olemme kaikki tehneet koko ajan omia biisejä, kolmikko toteaa. Dinosaurusten pelastajat on soittanut nykyisellä kokoonpanolla pari vuotta; petäjävetinen Olli Penttinen oli mukana jo viisi vuotta sitten perustamassa bändiä, korpilahtelainen Roosa Tourunen tuli mukaan kolmisen vuotta sitten ja nykyään Tampereella asuva Aino Tornberg pari vuotta sitten. toukokuuta. Levyltä on jo julkaistu muutama sinkku, ja yksi musiikkivideokin. Olemme löytäneet uudenlaisen tyylin tehdä biisejä, Olli Penttinen kertoo. Penttinen soittaa kitaraa ja rumpuja, Tornberg laulaa, soittaa ukulelea ja koskettimia, Tourunen soittaa haitaria ja laulaa. Dinosaurusten pelastajien uudella levyllä on muun muassa kappale nimeltään Sruven ketju. Uuden levyn julkaisutilaisuus pidetään 17. Levyllä olevien kappaleiden sanat ovat pääosin Aino Tornbergin ja Roosa Tourusen käsialaa, sävellykset bändi tekee yhdessä. – Toivottavasti keikkoja tulee lisääkin, nyt kun koronarajoitukset on poistettu, bändi toteaa. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Uutta musiikkia levyllinen Tiina Lamminaho Dinosaurusten pelastajien uusi levy, Sekavian tiloja, julkaistaan 17. – Tyylimme on vaikeasti luokiteltavaa. Levyllä riittää kuunneltavaa ja mietittävää, mutta sen perusvire on toiveikkaan positiivinen, ei mitään synkistelyä, bändiläiset kertovat. Haitaria pystyy käyttämään monipuolisesti, Tourunen toteaa. Levyllä on Struven ketju -niminen kappale, kuvasimme siihen musiikkivideon Oravivuorella Struven pisteellä, Olli Penttinen kertoo. vuosikerta Nro 172022 Keskiviikkona huhtikuun 27. – Musiikkivideoita emme ole tehneet aikaisemmin, mutta kyllähän ne kiinnostavat ihmisiä. Sivu 1 Nro 17 -27.4.2022 62. – Videon tekeminen oli hauskaa, toivottavasti niitä tulee lisääkin, Roosa Tourunen ja Aino Tornberg toteavat. – Se toimii tosi hyvin. Sitä voisi sanoa folk-vaikutteiseksi popiksi, mutta ei se ole oikeastaan ihan sitäkään. – Muun muassa haitarisoolo lähes jokaisessa kappaleessa. – Biisit ovat keskenään eri tyyppisiä, mukana on vähän musiikillista kokeiluakin. Keikkojakin luvassa Korona-aikana bändi ei ole juuri keikkaillut, mutta nyt kesälle on jo sovittu muutama keikka. Bändi on tuottanut levyn itse ja äänittänyt sen treenikämpällään Petäjävedellä. toukokuuta Ylä-Ruthilla Jyväskylässä. Positiivisia biisejä Uudella levyllä on kymmenen biisiä, Struven ketju -nimisen kappaleen lisäksi mukana on muun muassa kappale nimeltään Petäjäveden vanha kirkko. Meillä on hyvin erilaiset taustat musiikintekijöinä, Olli Penttinen kertoo
Messua vietettiin ensimmäisen kerran Kotkan lähetysjuhlilla 1981. En ihan sattumaksikaan tuota tohtisi sanoa. Hän kulki omassa taivaassaan useissa paikoissa ja tapasi monia isän ja äidin puoleisia sukulaisiaan. Hyvän tunnelman ja seuran lisäksi tarjolla mm. Hän ei yhtään tykkää, että häntä vakoillaan. Meidän on aika pitää huolta. Aamen. Hän oli myös unessa käynyt siellä samassa paikassa, minne minunkin tikapuuni johtivat. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Sinuun me turvaamme. Näin koiranuni saa monta kertaa päivässä taas alkaa. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Seuraan hänen touhujaan monesti pitkänkin aikaa. Yksi niistä muutamista päivistä vuodenkierrossa, jolloin erityisesti muistamme kiitoksella kaikkia heitä, jotka maksoivat kalliin hinnan itsenäisestä maastamme. Olen pitemmän aikaa halunnut nähdä hetken, jolloin hän päättää, että nytpä pussataan. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Kansalaisia muistutetaan myös, että suosituksen päivityksestä huolimatta, jokainen voi oman harkintansa mukaan edelleen käyttää maskia, esimerkiksi sellaisissa sisätiloissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. Muistamme lapsia, jotka elivät ja kasvoivat pommikoneiden ja pelon varjossa. Toisaalta en myöskään uskonut kirjoittavani mitään niin voimakasta, että lähdetään heti samanlaisia omia unia katselemaan. THL:n tavoin KSSHP:n alueella oireisille suositellaan aina ensisijaisesti pysymistä kotona oireiden väistymiseen saakka. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Hän hyppää sohvalle, painaa päänsä tyynylle ja silmät kiinni. FREE BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 1.5. Messu on tutun parivaljakon Simojoki-Kaskinen käsialaa yli 40 vuoden takaa. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. fi Painettu sana Tuo meidän karvainen rakkauspakkaus on sitten mainio tapaus. Siitä lähtien Messua on vietetty lukemattomia kertoja ympäri Suomea. Siitä, että ei ole itsestään selvää, että me elämme vapaassa maassa. Messun jälkeen srkkodilla on iloiset ”nyyttärijatkot”. Se tapahtuu kai niin äkkiä, etten ole kerinnyt kärpäseksi kattoon. Silmät alkavat räpsyä ja katse hakeutuu heti muualle. Suositus on voimassa myös niille, joilla on hengitystieinfektion oireita, mutta kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä. Tämä rakkauspakkaus vaan yhtäkkiä on takanani sohvan selkänojalla ja kunnon kielipusu koukkaa sieltä kohti kasvojani. Siitä, että yhteisellä tekemisellä on valtava voima. Se hellä kohtaus menee useimmiten ihan nauruksi. Meidän on aika kiittää. THL:n linjausten mukaan myös KSSHP:n alueella maskia suositellaan käytettävän edelleen myös julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä niille henkilöille, jotka hakeutuvat koronaepäilyn vuoksi hoitoon tai testiin. Siksi on tärkeää, ettei yhteinen kansakunnan muisti unohda. klo 15 (huom! aika) Afrikkalainen gospelmessu Petäjäveden kirkossa. Kukapa tietää. Tuo tullessasi jotain pientä syötävää yhteiseen pöytään jaettavaksi. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srkkodilla. Sotiemme veteraanit, edesmenneet ja vielä keskellämme elävät, kerran kantoivat kansaamme harteillaan. Levikki noin 1600 kpl. Siitä uhkaa tulla kunnon nuolemishetki. Vielä haluaisin jonkun sanan sanoa Tikapuut-pakinastani. Ja kertoa kaikesta tästä seuraaville sukupolville. Sotetyötekijöiden osalta sekä potilaskontakteissa että työpaikoilla tapahtuvissa muissa ihmisten välisissä kontakteissa työpaikkojen ohjeet maskisuosituksen osalta säilyvät ennallaan. Himmetä ei muistot saa Tänään on kansallinen veteraanipäivä. Siitä kertovat myös Kalervo Hämäläisen sanoittaman Veteraanin iltahuutolaulun sanat. Kiitos, että olet ollut kanssamme aina ja olet yhäkin. Sekä niille, jotka tietävät altistuneensa koronavirukselle (esim. Täytyy kai todeta, että vielä on painettu sana voimissaan, vaikka sille on kuinka ennustettu pahaakin inflaatiota. Perusterveydenhuollossa tilanne puolestaan on ollut paikka paikoin hyvin vaihteleva, vaikka sielläkin koronatartunnoissa on menty alaspäin.. klo 11.00, puhuu Anja Simonaho Nostalgiaa ja iloista meininkiä Su 1.5. Kansalaisille suositellaan kuitenkin maskien käyttöä heidän asioidessaan tai vieraillessaan laitoksissa, esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivalaitoksissa. Messun jälkeen "vappupippalot" koko perheelle srk-kodilla nyyttäreiden merkeissä. Tervetuloa nauttimaan! Leena-kanttori Yleinen maskisuositus päättyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntatautien torjunnan johtoryhmässä eli niin sanotussa koronanyrkissä todettiin maanantaina, että kansalaisten yleinen maskisuositus päättyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella THL:n 14.4.2022 antaman linjauksen mukaisesti. Monet ovat jo kuulleet viimeisen iltahuudon ja taakat on laskettu. Nyt on meidän vuoromme huolehtia heidän elämästään ja antaa heille turvallinen vanhuus. Siunaa kaikkia sotiemme veteraaneja, jotka vielä ovat keskellämme. Anna meidän huolehtia siitä omalla vuorollamme. Yhä pienemmäksi käy se joukko, jonka parhaat vuodet menivät taistelun, kuoleman, pelon ja rankkojen olosuhteiden keskellä. Painettu sana ja paperi saattavat joskus vielä juhlia uutta kukoistustaan. Siitä, että Jumala varjelee ja pitää huolta. Kuollut: Anja Hillervo Karhu, 93 v. ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet Muistakaa, heille kallis ol’ maa Kertokaa lasten lapsille lauluin Himmetä ei muistot koskaan saa” Sodan muistot eivät saa himmetä, taistelujen ja niiden seuraukset eivät saa haalentua. alv 10%): Viikon Viikon pakina pakina w w w. Yhä pienemmäksi käy se joukko, joka muistaa sota-ajan. Pesän linnuille se suokoon, ohikulkijoille suojan." (Virrestä 949) Vapunpäivänä 1.5. Mukana menossa ainakin seurakunnan kuorot. Se pitää tehdä vähän salaa. laulua, leikkiä ja kisailua. perheessä on todettu tartuntoja) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä. Vähän ajan kuluttua hän alkoi kertomaan, mitä hänelle tapahtui heti pakinani jälkeen. Ti 3.5. Kaikki olivat kyselleet samaa: ”Oletko sinäkin jo täällä?” Tuossa ei ollut mitään kummallista muuta kuin se, ettei hän ollut ikinä ennen nähnyt mitään taivasunia. Muistamme niitä äitejä ja isiä, jotka lähettivät lapsensa sotilaiksi ja lotiksi, niitä miehiä ja naisia, jotka jättivät kotinsa ja rakkaansa, ja halusivat tehdä oman osansa kotimaan hyväksi. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Me muistamme ja kiitämme, ja me rukoilemme: Jumala, varjele maamme ja kansamme. Tutut nostalgiset laulut Herra kädelläsi ja Riihikirkkohymni on luotu juuri kyseistä messua varten. Meidän on aika kunnioittaa. Nyt on meidän vuoromme kantaa heitä. Ihan selvästi hän ajattelee ja aloittaa jonkun ajatelman toteuttamisen, mutta tuleekin kohta toisiin mietteisiin. Meidän on aika muistaa. Sivu 2 Nro 17 27.4.2022 Nro 17 -27.4.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Meidän lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten vuoromme on nyt. Koronanyrkissä todettiin myös, koronatilanne on ollut viime viikkojen aikana hyvin vakaa erikoissairaanhoidossa, eikä esimerkiksi tehohoidossa ole tällä hetkellä yhtään potilasta. vietetään Afrikkalaista gospelmessua Petäjäveden kirkossa klo 15. Halutessasi voit pukeutua värikkäästi ja ”afrikkamaisesti”. Kai silloin päiväunet kutsuvat. Laura Laitinen "Kirkko tämä olkoon puu, nyt torin keskelle se nouskoon. Kiitos vapaasta maasta. Tapahtuman järjestää seurakunnan musiikkityö. Eräs nuoruuden ystäväni soitti ja kyseli uneni taustoja. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis
* YVA-selostus kuvineen ja videoineen löytyy verkosta osoitteesta https://www.ymparisto.fi/ pitkalanvuorentuulivoimahankeYVA . – Lähialueella (tuulivoimapuistolla on) merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:n hankevastaava Timo Koljosen mukaan yhtiö ei kuitenkaan jää odottamaan Unescon lausuntoa HIA-arvioinnista. – Nämä eivät ole pieniä myllyjä ja propelleja. Puut näkymäsuojana vanhalla kirkolla Monia petäjävetisiä huolettaa, kuinka tuulivoimapuisto vaikuttaisi noin neljän kilometrin päässä tuulipuistosta sijaitsevan Petäjäveden vanhan kirkon arvoon ja merkitykseen, miljöön luonteeseen. Myllythän meille tulevat, ja se on hyvä, sanoi Salminen. – Mä juttelin ihmisten kanssa ja kyselin, että minkälainen vaikutus niillä myllyillä on, kun ne ovat vain muutamien satojen metrien päässä kiinteistöistä. Kun mennään kauemmaksi, niin vaikutukset pienenevät, Rönnlund jatkoi. Ja niinhän siinä tulee käymään täälläkin. Nämä ovat teollisen kokoluokan energiantuotantolaitoksia, ja ne näkyvät kyllä. Muuten vaikutukset luonnonympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan vähäisiksi." vat oudoilta, mutta niihin on kuulemma totuttu niin, ettei niitä enää huomaakaan. Keskustelun pohjana toimi Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten (YVA) arviointiselostus. Hankkeen toteuttamisen merkittävimmät negatiiviset vaikutukset kohdistuvat muuttuvaan maisemaan. Sivu 3 Nro 17 -27.4.2022 Tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset puhuttivat petäjävetisiä Hanna Mäkinen Pitkälänvuoren tuulivoimapuistohankkeesta keskusteltiin keskiviikkona 13.4 Petäjävedellä auditorio Miilussa. Tilaisuudessa nähtyjen havainnekuvien perusteella vanhan kirkon lähialueella kasvava puusto vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka selvästi voimalat näkyvät vanhan kirkon maisemassa. Melumallinnuksien mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen ohjearvoa 40 dB. Ainakin viiden kilometrin säteellä sen vaikutukset ovat alueellisesti merkittävät, vahvisti tuulivoimakonsulttiyritys Etha Windin tiimipäällikkö Jukka Rönnlund. HIA-arviointi (Heritage Impact Assessment) on vielä menossa Unescon tutkittavaksi. Yrittäjää mietityttävät esimerkiksi korvauskysymykset. Tuulivoimapuiston rakentamisen ei HIA-arvioinnin perusteella katsota vaikuttavan kirkkoa ympäröivään maisemarakenteeseen tai maisemakuvaan niin vahvasti, että se vaarantaisi kirkon merkityksen maailmanperintökohteena. * Ote Pitkälänvuoren ympäristövaikutusten arvioitiselostuksen yhteenvedosta: ”Hankkeen toteuttamisen (VE1) merkittävimmät positiiviset vaikutukset ovat vaikutukset ilmastoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen, kun tuulienergialla korvataan uusiutumattomia energialähteitä. Korkein äänitaso tuulivoimapuiston alueella on 38,6-38,9 dB. Sille ei ole annettu missään raja-arvoja, että kuinka paljon voi toisen ihmisen elämää häiritä ja omaisuuden arvoa laskea. Ei siellä sallita tätä, että sä voit vähän tehdä kiusaa toiselle, Lillberg vertasi. ”Ne näkyvät kyllä” Tilaisuudessa nähtiin myös tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia havainnollistavia 3D-videota. Monessa valokuvasovitteessa voimaloiden lavat peittyvät puuston taakse. Keskustelutilaisuudessa muun muassa Juhani Lillberg otti kantaa melukysymykseen ja laajemminkin tuulivoimapuiston vaikutuksiin. Valokuvasovitteet eli havainnekuvat saivat keskustelutilaisuudessa osakseen kritiikkiä. Tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan ja kulttuuriympäristöön Manninen havainnollisti valokuvasovitteiden avulla. Hankkeen aiheuttaa varjostusvaikutuksia lähialueelle, joita voidaan pienentää välkkeenhallintajärjestelmällä. Kaukomaisemaa tai näkymiä ei ole huomioitu maailmanperintökohteen kuvauksessa tai sille ominaisten erityisten yleismaailmallisten arvojen määrittelyssä”. Suoraa vastausta Mäkinen ei kysymykseensä tilaisuudessa saanut. Yleisön puolelta keskusteluun osallistunut Markku Salminen oli tehnyt tuulivoimapuistoihin liittyvää kenttätutkimusta Puolassa ja Tanskassa. Havainnekuvat ihmetyksen aiheena Sweco Infra & Railin projektipäällikkö Mika Manninen kävi keskustelutilaisuudessa läpi YVAselostuksesta ilmeneviä Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksia. Tottumiskysymys. Heikkonen kysyi, mitä tapahtuu esimerkiksi välkesuojelle, jos katselupaikan ja tuulivoimaloiden välissä ei vuoden päästä enää olekaan 40 metriä korkeaa metsää. ”Meluvaikutukset ovat melko vähäiset” YVA-selostuksen mukaan Pitkälänvuoren tuulivoimaloiden meluvaikutukset ovat melko vähäiset. – Jos tallin toiminta lakkaa, sekä turvallisuussyistä että mahdollisesti sen takia, etteivät asiakkaat enää tule, niin kuka korvaa 30 vuoden työn. Mikä on se merkittävä vaikutus. Vastalauseita herättivät muun muassa kuvanottopaikat, erityisesti Olkkolan havainnekuvan tapauksessa. Meillä on nollatoleranssi liikenteessä, verotuksessa ja monessa muussakin asiassa. – Kaikissa näissä selvityksissä sanotaan, että ei merkittäviä vaikutuksia. Kuka korvaa. Lunastaako tuuliyhtiö tilan normaalihintaan, kysyi Mäkinen. Kuvakaappaus on Rantatielle sijoittuvasta 3D-videosta. YVA-selostuksessa todetaan, ettei tuulivoimapuiston rakentaminen vaaranna vanhan kirkon asemaa maailmanperintökohteena: ”HIA-arvioinnin perusteella Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston rakentaminen ei vaikuta niihin ominaispiirteisiin ja arvoihin, jotka ovat perusteena Petäjäveden vanhan kirkon merkitykselle Unescon maailmanperintökohteena. Selostuksen paperiversioihin voi tutustua muun muassa Petäjäveden kirjastossa tai kunnantalolla. Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset * YVA-selostusta koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee jättää viimeistään 6.5.2022 Keski-Suomen Ely-keskukselle, mieluiten sähköisessä muodossa. Tuulivoimapuistoalueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan Talli Furuvatnin omistaja Teija Mäkinen ilmaisi tilaisuudessa huolensa tallin tulevaisuudesta. HANNA MÄKINEN. Lisäksi hankkeella on positiivia vaikutuksia elinkeinoelämään, työllisyyteen ja talouteen. Paikallisesti alueen saavutettavuus parantuu huoltoteiden rakentamisen myötä, mikä helpottaa esimerkiksi metsänhoitoa alueella. Paikan päällä Miilussa oli kolmisenkymmentä osallistujaa; saman verran yleisöä oli seuraamassa keskustelutilaisuutta striimin välityksellä. Yleisön joukossa istunut Nina Heikkonen kyseenalaisti suojaavaan puuston pitkäikäisyyden. – Petäjävesikään ei voi pysähtyä paikalleen, meidän on mentävä eteenpäin. Rantatieltä avautuvaa järvimaisemaa kuvaava video osoittaa, että toteutuessaan Pitkälänvuoren tuulivoimapuisto on näkyvä osa Petäjäveden kirkonkylän kyläkuvaa. Tuulivoimapuiston toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat kirkkoa ympäröivään kaukomaisemaan ja kirkolta avautuviin näkymiin. Jostakin meidän on energiaa saatava, totesi Salminen. Alussa ne (myllyt) jotenkin tuntuiPitkälänvuoren tulivoimapuiston maisemavaikutuksia on YVA-selostuksen yhteydessä havainnollistettu sekä havainnekuvin että -videoin
Osaamiset listaan Tärkeää on myös tietää kuka vesiosuuskunnassa osaa mitäkin. Tässä vesiosuuskuntien yhteistyö on tärkeää, Hurskainen toteaa ja muistuttaa, että vesiosuuskunnissa pitäisi myös miettiä valmiiksi mahdollisen ulkopuolisen varahenkilön työpanoksen korvaaminen. – Hankeideaa vauhditti korona. Pandemian alettua havahduttiin pienten vesiosuuskuntien haavoittuvuuteen, Hurskainen toteaa. Hannu muistelee lämmöllä Petäjäveden aikoja, nuoria, perheitä, yhteistyökumppaneita ja ystäviä, joiden kanssa hän pitää yhteyttä. Tästä näkee selvästi, että jos kaksi miestä jää pelistä pois, tulee äkkiä tilanteita, joissa kukaan ei osaakaan hoitaa hommaa. – Tämän listan tekeminen herätti meidät. Kuvan Keränen löysi arkistoistaan. – Varahenkilörekisteriin on tarkoitus etsiä ja rekrytoida henkilöitä, jotka voivat tulla avuksi äkillisissä kriisitilanteissa silloin, kun vesiosuuskunnan omat varahenkilöt loppuvat. Joka tehtäväkokonaisuuteen on merkitty eri väreillä, kuka hallitsee asian hyvin, kuka taas osittain. Hanke on avoin ja maksuton kaikille KeskiSuomessa toimiville vesiosuuskunnille, mukaan on ilmoittautunut yhteensä 51 vesiosuuskuntaa. Ja samalla kannattaa harjoitella tiedottamista asiakkaille, Hurskainen vinkkaa ja toteaa, ettei harjoituksen tarvitse kestää kauan, pari tuntiakin riittää. Sivu 4 Nro 17 27.4.2022 Nro 17 -27.4.2022 VesiVarma-hanke turvaa vedensaantia Tiina Lamminaho Pienten vesilaitosten huoltovarmuuden kehittämiseen ja kriisivalmiuden parantamiseen tähtäävä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima EU-rahoitteinen VesiVarma-hanke ei ole vielä ehtinyt koronan takia järjestää kovin montaa tilaisuutta. Tätä ongelmaa VesiVarmahankkeessa yritetään ratkaista varahenkilörekisterin luomisen avulla. Harjoituksia joka vuosi Vastaava ympäristöterveystarkastaja Janne Litmanen Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimesta kertoi videoidussa puheenvuorossaan, että vesilaitosten erilaiset häiriötilanteet, joissa on jouduttu antamaan vedenkeittokehotus, ovat lisääntyneet huomattavasti vuodesta 2018 alkaen. – Yhtenä tavoitteena VesiVarma-hankkeessa on myös pienten vesilaitosten yhteisen tietokannan luominen. Toimittajatehtävissä edelleen toimiva Hannu lähetti uransa ensimmäiseltä rippikoululeiriltä kuvia vuodelta 1981, joissa hyvin säteilee sen aikaista leirimenoa Ylämäen (silloinen Ylä-Kintauden koululla. – Etävalvonta ei ole itsetarkoitus, mutta tekniikka helpottaa päivittäistä työtä, Mirja Hurskainen toteaa. Monella pienellä vesiosuuskunnalla on hyvin pienet henkilöresurssit; jos toiminnasta jää pari henkilöä sivuun, vaikkapa sairastumisen takia, ei mahdollisessa häiriötilanteessa välttämättä löydykään osaajia. Oma keskustelunurkka Yhtenä VesiVarma-hankkeen tavoitteena on etävalvonnan käyttöönoton tukeminen pienissä vesiosuuskunnissa. – Hankkeen tavoitteena on vesihuollon turvaaminen pienten vesilaitosten alueilla katkeamatta ja käyttäjälle turvallisena kaikissa tilanteissa, projektipäällikkö Mirja Hurskainen kertoo ja toteaa, että hankkeessa muun muassa vahvistetaan vesiosuuskuntien yhteistyötä. Kaikilla ei ole myöskään tietoa etäluettavista mittareista, joten VesiVarma-hanke kerää nyt käyttökokemuksia niistä tiedoksi muille vesiosuuskunnille. Nyt lähdemme liikkeelle yhteisellä keskustelunurkalla, jossa voi vaihtaa tietoa ja keskustella toisten vesiosuuskuntien kanssa. Vesiosuuskuntien tiedottamisvelvollisuuteen on tulossa muutoksia. Samaan tiedostoon on laitettu ylös myös tieto siitä, kenellä on avaimet ja sulkutyökalut. TIINA LAMMINAHO Petäjävedellä vuosina 1981-83 seurakunnan nuorisotyönohjaajana toiminut Hannu Keränen on jäämässä työstään eläkkeelle. Varautumissuunnitelman tärkeyden lisäksi Litmanen korosti harjoittelun tärkeyttä. Siinä on jaettu vesiosuuskunnan tehtävät kokonaisuuksiksi sarakkeisiin ja allekkaisille riveille on kirjattu vesiosuuskunnan aktiivihenkilöt. – Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen saatavuudesta verkostoonsa kuuluville asiakkaille myös häiriötilanteessa ja palvelujen turvaamiseksi on tehtävä yhteistyötä muun muassa kunnan kanssa, Litmanen totesi. Tunnistatko 41 vuoden takaa tuttuja. – Laki edellyttää vesihuoltolaitoksilta valmiussuunnitelmaa, mutta laissa ei sanota, mitä suunnitelmassa on oltava. – Suurimmalla osalla pienistä vesiosuuskunnista ei ole etäluettavia mittareita, niitä pidetään kalliina hankkia, eikä niille ole koettu olevan tarvetta. Siihen VesiVarma-hankkeessa palataan syksyllä, kun lakimuutokset on tehty. Myös mittareiden yhteishankinta on herättänyt kiinnostusta. – Esimerkiksi kloorausharjoitus pitäisi tehdä kerran vuodessa, jotta kemikaalipumppu pysyy toimintakykyisenä, samoin varavoimakoneita on käytettävä välillä, Litmanen totesi ja kertoi, että valmiita malleja häiriötilannesuunnitelmiin löytyy muun muassa Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n ja Suomen Vesilaitosyhdistyksen nettisivuilta. Löytyykö tuttuja vanhasta rippikoulukuvasta?. Tarjolla on myös toimintakorttipohjia. Tämä auttaa myös mukaan tulevia uusia ihmisiä, eivät he muuten tiedä, kuka tietää mitäkin, Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Raimo Järvinen totesi videoidussa puheenvuorossaan. Lisäksi valmiussuunnitelmassa pitäisi olla verkostoveden klooraussuunnitelma, myös tilanteisiin, jolloin klooraus pitää tehdä keskellä verkostoa, jos esimerkiksi kaivinkone on katkaissut vesijohdon, varavedenjakelun suunnitelma sekä suunnitelma, miten varaudutaan riskeihin, joita ei voida itse hallita. Eri kokonaisuuksia ovat muun muassa vedenottamon tuntemus, verkoston tuntemus, jätevesiverkoston tuntemus, tarvikevaraston hallinta ja tiedotus. Mirja Hurskaisen mukaan VesiVarma-hanke voi tulla avuksi harjoitusten järjestämisessä, hanke onkin jo järjestänyt esimerkiksi kloorausharjoituksen. Malliesimerkkinä tilaisuudessa esiteltiin Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan aiheesta tekemä Exceltaulukko. Mirja Hurskainen esitteli VesiVarma-hankkeen ajankohtaisia asioita Lemettilän tilalla järjestetyssä tilaisuudessa. Ennen pääsiäistä päästiin kuitenkin kokoontumaan, yksi livetilaisuuksista järjestettiin Petäjävedellä Lemettilän tilalla, ja siinä käytiin läpi hankeen ajankohtaisia asioita. Minun mielestäni siinä pitäisi olla ainakin yhteystiedot hyvin laajasti ja tiedottamissuunnitelma, sillä häiriötilanteissa veden käyttäjille on todella tärkeää saada tieto nopeasti. – Kloorausharjoituksen voivat järjestää vaikkapa naapurivesiosuuskunnat yhdessä
Käytiin Inarissa saakka. Kyllä me apua tarvitsisimme. -Ystäviä kaatui, ystäviä ja koulukavereita. Muistan, miten löysimme ojasta melkein 30 kivääriä, jotka oli sinne jätetty. Nevanperä aloitti työnsä Petäjävedellä kymmenen vuotta sitten ja ensimmäinen työnimike oli palvelusihteeri. Isää pääsee tapaamaan ja auttamaan. Varsinaiseen sotaan Soanjärvi joutui Lapin sodassa. Aarne Soanjärvi oli noin 15-vuotias, kun koti Karjalassa, Soanlahdella oli jätettävä. Kunta voisi viestiä valmisteilla olevista asioista nykyistä vahvemmin. Kolmen Petäjävedellä vietetyn vuosikymmenen jälkeen Soanjärvi muutti Tikkakoskelle, missä vierähti seuraavat parikymmentä vuotta. Käyttökelpoinen tavara otettiin käyttöön. -Silloin kutsu kävi, että otettiin, tosin sinne poikaporukoihin. Tänään vietetään Kansallista veteraanipäivää; pääjuhla järjestetään Lappeenrannassa. Tuttavapiirin rivit sen sijaan hupenivat. -Kunnan viestintää toivon lisää aktiivisuutta ja ennakointia, jotta kuntalaiset saisivat mahdollisimman aikaisin tietoa erilaisista asioista. Vuonna 1943 olivat vuorossa varsinaiset kutsunnat ja armeija-aika. Toivoisin myös, että eri hallinnon alojen työntekijät toisivat omaa osaamistaan ja ylpeyden aiheita esiin positiivisella otteella. -Ei sitä lähtöä (Karjalasta) silloin osannut ihmetellä, sitä oli vielä sen verran utelias ja seikkailunhaluinen. Tytär sanoo, ettei isä ole lapsilleen paljon sota-ajoista puhunut. Heistä vanhin oli Aili-sisko, joka oli tuolloin 17-vuotias. Siitä alkoi minun sotatieni, veteraaniksi luetaan tämmöiset määräyksellä siellä touhuissa olleetkin. Sotaveteraanin luottamus itänaapuriin ei ollut palautunut vuonna 2021. -Äiti on kertonut, että joskus hän heräsi, kun isä karjaisi unissaan ”kompaniassa herätys”. Ja tultiin sitten millä sattuu kyydein takaisin sieltä. Soanjärvi kertoo, että yhtenä tehtävänä oli sotaromun kerääminen. Soanjärvi vieraili useampaan otteeseen rajan takana vanhoilla taistelupaikoilla ja sai sieltä ystäviäkin, vanhoista asukkaista. En minä tiedä, oliko minun kohdalla lähtö koskaan lähellä vai kaukana, mutta miinathan olivat aikamoinen pelote siinä Lapin sodassa. Sotien jälkeen opittiin oikeiston ja vasemmiston kanssa paremmin antamaan arvoa toisten näkemyksille, eivätkä mielipiteet olleet enää niin jyrkkiä, kuin ennen sotavuosia, hän mietti Vakkilaisen haastattelussa. -Työtehtäviä on ollut arkistonhoidosta koulukuljetuksiin. Pian isäkin tuli perässä. -Pääsen tekemään työtäni aiempaa laaja-alaisemmin. MAARIT NURMINEN Aarne Soanjärvi täyttää syksyllä 98 vuotta.. No kunhan kaiken varalta pitää puukon taskussa, hän puuskahti Vakkilaisen haastattelussa. -Kehittämisideoita ja palautteita otamme ilolla vastaan. Kyllä se suunta on otettava sinne, mistä sitä saataisiin. Viimeisinä vuosina työssä ovat painottuneet kunnan viestinnän tehtävät. Metsänvartijana toiminut isä jäi kotiseudulle, äiti oli kuollut muutamia vuosia aikaisemmin. Valloitetuille alueille oli perustettu ilmasuojelukomppanioita, joissa oli vanhoja miehiä ja nuoria poikia. Nimitys astuu voimaan toukokuun alusta. Toisin kuitenkin kävi, ja sota syttyi Euroopassa. Hän harrasti aktiivisesti suunnistusta kilpailutasolla ja hiihtoladulla hänet on nähty tänäkin talvena. Juttu on tehty kahden haastattelun pohjalta. Varsinkin Talvisota oli semmoinen, joka herätti monen suomalaisen toisiin ajatuksiin. Ja tulihan se joskus kranaattikin niin, että repulla tuntui nopse käyvän, kun kiviä ja hiekkaa tuli päälle. Niitä meni aika monta poikaa. Mutta jo silloin meitä koulutettiin niin kuin alokasaikana ja meillä oli täydelliset sotilasvarusteet. Konnevedellä Soanjärven sisarukset majoitettiin tyhjänä olleeseen taloon, Kellankosken voimalaitoksen läheisyyteen. Vaikka Soanjärvi sanoo, että juhlapuheissa veteraanisukupolvesta on puhuttu usein ylisanoin, veteraanien muistoa ei pitäisi unohtaa. Sivu 5 Nro 17 -27.4.2022 ”Sotaa ei saisi toivoa kukaan” Maarit Nurminen Eipä tiennyt Petäjäveden Sotaveteraanien puheenjohtaja Yrjö Vakkilainen vuosi sitten, kuinka ajankohtaiseksi hänen tekemänsä haastattelu sotaveteraani Aarne Soanjärvestä muuttuisi vuonna 2022. -Koulutus oli kovaa, sillä pienessä ajassa piti oppia paljon. Seurana on tänäänkin tytär, Marja Soanjärvi. Vuosalmella minä siihen komppaniaan menin ja Seinäjoella sitten kotiuttivat. MAARIT NURMINEN Jaanasta hallintojohtaja Monissa eri tehtävissä Petäjäveden kunnassa töitä tehnyt Jaana Nevanperä valittiin uudeksi kunnan hallintojohtajaksi. Kuntalaisilta Nevanperä toivoo, että he ottaisivat yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos mielen päällä on jotain asiaa. Aarne matkusti Konnevedelle viiden sisaruksensa kanssa. 97-vuotias veteraani istuu Pihlajarinteen yksiössään. Tie toi aikanaan Petäjävedelle. Nurminen tapasi Soanjärven viime viikolla ja Yrjö Vakkilainen haastatteli sotaveteraania viime vuonna. -Olin siinä Laguksen jääkäriprikaatissa, JP 2:n toisessa komppaniassa. -Sitä olivat metsät täynnä taisteluiden jäljiltä. Komppanioita käytettiin järjestyksen ylläpitämiseen poliisin apuna, suuri homma oli myöskin sotavankien vartiointi, kun heitä käytettiin taloissa töissä. Junalla ensin mennä köröteltiin ja sitten suksilla hiihdettiin Saariselän Laanilasta Rovaniemelle saakka. Petäjävedellä Soanjärvi muistetaan muun muassa Petäjäveden Petäjäisten ja sotaveteraanijärjestön puheenjohtajana. Aarne Soanjärvi tapasi tulevan vaimonsa, Ainon Konnevedellä maatalossa, jossa hän teki töitä parin vuoden ajan ennen sotaväkeen joutumista. 1944 kesällä heistä lähes kaikki. Petäjävedelle paluumuuton tehnyt, jatkoja Lapin sodan veteraani piti noin vuosi sitten tärkeimpänä asiana sitä, ettei sotaa saisi kukaan toivoa. -MN Petäjäveden Kuntala on Nevanperälle tuttu paikka; ovi on auennut jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1944 koti Karjalassa oli jätettävä viimeisen kerran. Vuosi sitten sotaveteraani totesi Suomen maanpuolustuksesta näin: En minä usko, että me enää yksin selviäisimme, jos vaaran paikka tulee. Uskaltaako siihen vieläkään luottaa. -Ei me kyllä ihan vilpittömiä ystäviä olla. Hallintojohtajan työtehtävät eivät ole uusia, sillä Nevanperä on toiminut määräaikaisena hallintopäällikkönä viime vuoden lokakuun alusta lähtien. Työuransa Soanjärvi teki omien sanojensa mukaan ”maaseutua sähköistäessä”. Vaikka tehtävää on paljon ja se vaatii myös paljon osaamista, odotan uutta innolla. Mutta nahka pysyi täysin ehjänä, veteraani kertoi Vakkilaisen haastattelussa. Aarne Soanjärvi sai kutsun työvelvolliseksi vuonna 1942 ja hän palasi samana vuonna takaisin Karjalaan isänsä kanssa. Isän muutto Tikkakoskelta takaisin Petäjävedelle oli pitkälti tyttären toive. Näitä nuoria poikia juuri. -Hyvä on, jos todella muistetaan, mitä veteraanit on aikoinaan tehneet
Pengerjoesta kalastetaan pääasiassa haukia vapavälineillä. Tulvien aikaan koski kuohuu komeasti, mutta kaloille se on silloinkin vaelluseste. Taimenkantojen tila pitäisi selvittää useista kohdin jokea ja käyttää Liinajokea vertailualueena. Saalis verkkoa kohden yössä (yksikkösaalis) oli 1009 grammaa. Se on kohtalaisen vaatelias veden laadun suhteen. Luonnossa syntyneitä poikasia on havaittu vain Karjokoskessa, Pengerkoskessa, Ohrajoessa ja joskus aiemmin Merovenjoessa. Lisäksi koealoilta tavattiin mateita, haukia ja ahvenia sekä taimenia. Puolet heistä kalasti Ala-Merosessa, KoluMerosessa vain kymmenkunta. Vesi on happamimmillaan keväisin, jolloin joen yläosalla on mitattu jopa pH:n arvo 4. Kolu-Merosen yksikkösaalis oli sekä biomassan että lukumäärän osalta selvästi pienempi kuin samankaltaisissa matalissa humusjärvissä. Vesianalyysit näyttävät hyviltä, mutta toukokuisissa mittauksissa ei välttämättä näy tulvien hetkelliset lietepulssit, jotka voivat tukahduttaa vielä soran sisässä olevat taimenen poikaset. Koeravustuksia on tehty viime vuosina laajasti, mutta muualta rapuja ei ole löytynyt. Kummunmyllyn kohdalla Merovenjoki muuttuu ylöspäin mentäessä Liinajoeksi. Mitä alemmaksi tullaan, sitä enemmän kaloja ja myös jalokaloja alkaa esiintyä. Tämä selittyy lähinnä yhden henkilön suurella katiskasaaliilla, joka muodosti yli 50 prosenttia kokonaissaaliista. Vaateliaiden lohikaloja esiintyminen, vähäinenkin sellainen, lämmittää kalamiestä ja luontoharrastajaa. Merovenjoessa on lisäksi muita jokia vähemmän ravinteita ja humusta, ainakin näytteenottohetkellä toukokuussa. Pengerjoen vesistö on tunnetusti hyvin humuspitoinen ja veden pH on melko alhainen. Harjuksistakin on havaintoja aiemmilta vuosilta. Vaikka rapusaalis ei ole kummoinen, on toki mukavaa, että jokirapuja vielä esiintyy Pengerjoen valuma-alueella varsinkin Liinajoessa. Särkikalojen biomassaosuus oli jälleen suurin (53 %) ja petokalojen osuuskin oli 40 prosenttia. Neijonlankoski on rakennettu pohjapato, joten taimenten esiintyminen siinä on pieni yllätys, mutta luultavasti nuo runsaan kymmenen senttimetrin poikaset olivat istukkaita. Joki soveltuu hyvin kanootilla liikkumiseen, sillä vettä riittää pitkillä suvantojaksoilla kuivaankin aikaan. Vajaat kymmenen taloutta ilmoitti pääasialliseksi kalastuskohteekseen Pengerjoen ja pari Merovenjoen. Tuoreimman vuotta 2020 koskeneen tutkimuksen tekijä oli Eurofins Ahma Oy ja raportin laati Heikki Alaja. Ongelmista huolimatta haittaa ei koettu kalastukselle kovin suureksi. Koeravustuksia tehtiin Merovenjoessa ja ylempänä Liinajoessa kahteen otteeseen heinä-elokuussa. Taimenia jäi vuonna 2020 haaviin viidellä koealalla: Pengerkoski, Neijolankoski, Karjokoski, Kulhajoki ja Ohrajoki. Eniten kalaa oli saatu yllättäen Kolu-Merosesta. Vertailuksi voidaan ottaa Kolun saalis vuodelta 2017, jolloin se oli vain 31 kilogrammaa. Sattumalla ja pienellä otannalla on sormensa pelissä. Mielenkiintoinen havainto luonnonpoikasista, sillä jokihan on lähes kauttaaltaan perattu. Pengerkoskestakin on tavattu aiemmin harjuksen poikasia ja Ohrajoen harjukset myös tunnetaan. Toisaalta oli myös sellaisia näkemyksiä, että veden laatu olisi parantunut ja vesi kirkastunut. Sähkökoekalastuksilla selvitettiin virtavesien kalastoa. Kalastajat arvioivat tärkeimpien saaliskalojen kannat hiukan keskitasoa runsaammiksi. Vetoja heittouistelu olivat monin verroin suositumpaa AlaMerosessa kuin muissa Merosissa. Onko 1970ja 1980-luvun istutuksista alkunsa saanut taimenkanta hävinnyt. Tämä koko alueen kattava tutkimus liittyy turvetuotannon vesistövaikutusten seurantaan. Veden huonoa laatua moitittiin aika yleisesti ja turvetuotanto nähtiin siihen yhtenä merkittävänä syynä. Järvittäin kokonaissaalis vaihteli noin 200 ja 500 kilogramman välillä. Runsain saaliskala on pyynneissä ollut kivisimppu. Merosissa arvioitiin kalastaneen yhteensä noin 65 kotitaloutta ja 150 henkilöä. Pengerjoen pääuomassa pH-luku käy alimmillaan viiden paikkeilla, mutta on keskimäärin noin 6,5 eli tyydyttävä. Merovenjoen Myllykoskesta ei löytynyt taimenia nyt eikä kahdella edelliselläkään tutkimuskerralla, lähes kymmeneen vuoteen. Edellä mainittujen lajien lisäksi saatiin listalle myös hauki, mutta siika puuttui. Kuhasta on saatu istutusten myötä hyvä lisä kalastoon. Liinajoesta saatiin sentään parhaalla pyyntikerralla 27 rapua (2,7 kpl/merta), niistä kaksi yli 10 senttimetrin mittaisia. Petokalojen osuus oli 64 prosenttia, kiitos isojen ahventen. Villit jalokalat ja myös istukkaat ovat hyviä indikaattoreita seurattaessa veden laadun muutoksia. Muutaman aarin koealoja oli 11, niistä viisi oli Pengerjoen pääuomassa. Se on jo Könkköjoen tasoa, mutta enimmäkseen on kyse istukkaista. Ahven, kiiski, kuha, lahna, salakka ja särki, siinä järven saaliskalat. Naula-Merosen saalis oli 1800 grammaa verkkoyötä kohden. Pengerkoskessa niiden tiheys oli suurin, 30 yksilöä aarilla. Suurin pulssi orgaanista ja kiinteää ainesta virtaa tulvahuipun aikaan, joka on viime vuosina ollut jo huhtikuun puolella. Verkot likaantuvat ja pohjat liettyvät, totesi moni. Useimmissa koskissa tiheys jäi alle yhden yksilön aarilla, mutta Karjokoskessa päästiin viiteen ja Neijolankoskessa jopa 10 yksilöön aarilla. Luultavasti kokonaissaalis yleensä kasvaa näitä järviä alaspäin tultaessa, kuten tekee kalastajien määräkin. Kerron tässä keskeisiä tuloksia noista tutkimuksista. Sen saalisosuus oli kaikissa Merosissa noin viidennes kokonaissaaliista Verkoilla kalastettiin eniten Ala-Merosessa. Niiden luontainen lisääntyminen lienee määrällisesti aika vähäistä ainakin joen pääuomassa ottaen huomioon ankarat luonnonolot, ajoittaiset lähes kuivat jaksot ja taimenen kutupesien mahdollinen liettyminen kevättulvissa. Merovenjoen rapukanta arvioitiin saaliiden perusteella heikoksi, sillä kahden pyyntikerran tulos oli vain yksi rapu. Pengerjoen valuma-alueen koskiin on istutettu viime vuosina velvoitteena taimenia ja harjuksia sekä järviin kuhaa ja siikaa. Puolet hauista saadaan uistelemalla ja kolmannes heittämällä. Lukumääräisesti eniten saatiin särkiä (40 %) ennen ahventa ja kiiskiä. Veden happamuus ei ehkä niinkään rajoita taimenen ja harjuksen esiintymistä. Sivu 6 Nro 17 27.4.2022 Nro 17 -27.4.2022 Pengerjoen valuma-alueen kalakannoista Pentti Valkeajärvi Pengerjoen ja sen sivujokien kalakantoja ja kalastusta on tutkittu yhteistarkkailuna vuodesta 2011. Petokalojen osuus biomassasta (45 %) oli kuitenkin erinomaista tasoa. Sivujokien tuoman paremman veden ansiosta Pengerjoen alajuoksulla kalojen elinolot paranevat. Viime vuosina Kulhanja Merovenjoen vesi on ollut muita sivujokia lähimpänä neutraalia eli 6,6-7 vaiheilla. Sillä on jo kalastovaikutuksia, eikä Riekon yläpuolelta näissä tutkimuksissa ole kaloja löytynytkään jokija purouomista. Särki muodosti yli puolet (53 %) yksilömäärästä mutta ahven biomassasta (62 %). Verkkokoekalastukset tehtiin Koulu-, Naulaja Ala-Merosessa heinäelokuussa. Sitä löytyi useimmilta koealoilta lähinnä Petäjäveden puolelta jokea. Joen valuma-alueella on 10 turvetuotannon eri vaiheessa olevaa suota, joista neljä Petäjäveden puolella. Pengerjoen latvaosien kalakannat havaittiin lähes olemattomiksi. Tarkkailuohjelmaan sisältyy verkkokoekalastuksia, sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia kolmen vuoden välein sekä kuuden vuoden välein tehtävä kalastuskysely. Ala-Meronen saa tässä annoksen kuhanpoikasia. Hyvää kutusoraikkoa kosken niskalla tuskin on. Kolu-Merosen lajikoostumus oli ahven, kiiski, kuha, lahna, särki, särkilahna ja siika. Yksikkösaalis sekä särkikalojen ja petomaisten ahvenkalojen osuudet oli erinomaisella tasolla vertailujärviin verrattuna. Harjuksen menestyminen Kulhajoessa perustuu hyvään veden laatuun ja joessa on myös laajalti sopivaa hiekkapohjaa kutupaikoiksi. Raportissa alkuperää ei mainittu. Ala-Meronen antoi 1590 grammaa yötä kohden. Tämä on siis vastanneiden saalis, joita oli alle puolet kaikista kalastajista. Vuoden 2020 tutkimuksissa ei löytynyt harjuksia, mutta kolme vuotta aiemmin Kulhajoesta löytyi kymmenkunta kesänvanhaa poikasta ja joku isompikin yksilö. Kolussa oli vähiten verkkokalastusta, mutta kaikissa Merosissa lähes yhtä paljon ajallisesti katiskapyyntiä. Yksikkösaalis sekä särkikalojen ja petomaisten ahventen osuudet kertovat hyvästä tai erinomaisesta kalataloudellisesta tilasta. VELI-MATTI PAANANEN PENTTI VALKEAJÄRVI PENTTI VALKEAJÄRVI
mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Puh. 041 3177380 Suutarintie 1 AUKIOLOAJAT: ma sulje u, ti-pe 10-17, la 10-14. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. SAMULI KIPRONEN P. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. Tervetuloa! Myös sopimuksen mukaan. 040 732 0821 TMI MAIJA VIDGREN P. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. com. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON TN-VUOROT MA 17:00 – 18:30 P7 + P8 MA 18:30 – 19:30 KUNTOFUTIS (1.5. sekä pyhäpäivät). Sivu 7 Nro 17 -27.4.2022 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) P. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. • Klapien tekoa koneellisesti. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. (Tilaukset sopimuksen mukaan) Ammattilainen! Varaa tilasi tästä! Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 euroa. 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä Palvelemme Apteekin talossa, os. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. ALK.) PE 18:00 – 20:00 MIEHET SU 16:00 – 17:30 NAISET SU 16:00 – 17:30 NAISET LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.3018.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA P. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. O-P) MA 18:30 – 19:30 AIKUISFUTIS (SAMI) MA 19:00 – 21:00 MIEHET TI 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TI 18:00 – 19:00 P9 TI 18:00 – 19:00 P11-13 KE 18:15 – 19:45 NAISET KE 19:45 – 21:15 MIEHET TO 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TO 17:00 – 18:00 P9 TO 18:00 – 19:00 P11-13 TO 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS PE 17:00 – 18:00 2016-2017 -SYNTYNEET (1.5. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 044 533 9020 (ilta-aikoja) PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen p. ja ma 16.5. Asematie 6. MUISTOKIVITYÖT • Muistokivet • Uudistukset • Oikaisut • Puhdistukset • Haudan kohennukset 044 551 4385 teppo.vaahtera@gmail.com KOULUTETUT HIEROJAT Varaa aika timma.fi/petajavedenhierontarelax Relax MIRVA NIININEN p. ALK. OP Petäjävesi MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Täysruoat ja tarvikkeet koirille, kissoille ja pieneläimille! Mirkka / 040 571 9306 mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com Asematie 6 (käynti P-vesi-lehden takana) Huhtitoukokuussa auki maanantaisin ja torstaisin klo 11-17. (Suljettu to 5.5., to 12.5. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. 044 985 7112 OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut ma-ke-pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla
0400 644 899. klo 19 Lemettilä Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jari Koskenranta KYLÄ PUHTAAKSI Lumet sulaa ja on aika katsastaa, mitä sieltä lumen alta paljastuu. Leikkipäivän taustaajatuksena toimii YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. Aamumaassa makkaraa ja mehua klo 18-19.30, mistä saa myös kertakäyttöhanskoja ja roskapusseja. NIINA KELLONIEMI. Kangasniemen Perunaja Vihannes p. Yhteydenotot puhelimitse puh. JA 2. 0400 239 548 KORONAROKOTUS VKO 17 ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. klo 10-14 Petäjäveden terveysasema: Ti 24.5. n. ROKOTUS: yli 80-vuotiaat sekä voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat Yli 80-vuotaille suositellaan ajan varaamista etukäteen. Lisä?etoja ja hakemuslomake osoitteessa www.petajavesi.?. LUPALAUTAKUNTA Tark. Tuotto ohjataan Ukrainaan Punaisen Ristin kautta. Kirppistelyn lomassa lapsille oli järjestetty mukavaa puuhaa leikkinurkkaukseen, josta leikit nopeasti levisivät ympäri seurakuntakotia. 040 837 4201 tai niina.koivula @petajavesi.. MENNESSÄ. Samalla lakkautetaan kunnallisjärjestö ry ja perustetaan uusi yhdistys Petäjävedelle. klo 10-14 Multian terveysasema: To 12.5. Paikalla oppilaskunnan hallituksen kahvio. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. Käsiteltävänä vuosikokousasiat. Sivu 8 Nro 17 27.4.2022 Nro 17 -27.4.2022 KIRKONKYLÄN KOULUN KEVÄTKIRPPUTORI perjantaina 29.4. Leikkipäivä haastaa mukaan vapaaehtoisia järjestämään leikkiin keskittyviä tapahtumia samanaikaisesti eri puolilla Suomea ja sen kansainvälisenä esikuvana on Isossa-Britanniassa jo 30 vuoden ajan toiminut Playday-ohjelma, jota vietetään vuosittain elokuun ensimmäisenä keskiviikkona. koulun liikuntasalissa klo 9-11. Pöytävaraukset 6.5.22 mennessä. KESÄLEHTI 2022 ilmestyy keskiviikkona 18.5.2022. Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12; muina aikoina sopimuksen mukaan. Päätös valitusosoituksineen on nähtävillä osoi?eessa www.petajavesi.. klo 14 Rättisitikat -vappuajon päätepysäkki. => päätöksenteko => esityslista ja pöytäkirjat => pöytäkirjat. Tämän vuotisen Leikkipäivän teemalla Leikkien pallon puolesta, haluttiin nostaa esiin leikin moniulotteinen suhde kestävään kehitykseen ja teema viittaakin yhteen vanhimmista leikkivälineistä – yhteiseen kotipaikkaamme maapalloon ja sen suojeluun. ROKOTUKSET ILMAN AJANVARAUSTA: Keuruun rokotuspiste, Koulutie 7: To 19.5. KUULUTUS MAA-AINESLUPAPÄÄTÖKSESTÄ Petäjäveden kunnan lupalautakunta on 12.4.2022 § 32 myöntänyt maa-ainesluvan kalliokiven o?oon Reijo Vuoksenrannalle ?lalle Tienpää RN:o 4:35. siemenja ruokaperunaa torstaisin klo 7.30-8.30 Kyläseppä. Petäjävedellä päivää vietettiin kirpputorin merkeissä, kun seurakuntakodin pöydät täyttyivät lastentarvikkeista. TAPAHTUMAKALENTERIN TIEDOT TULEE TOIMITTAA KE 11.5. Asiakaspalvelua ei ole pe 29.4. Aineistot kesänumeroon perjantaihin 13.5.2022 mennessä. Valtakunnallista Leikkipäivää vietettiin tänä vuonna kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun keskittyvällä Leikkien pallon puolesta -teemalla. Teemaa noudattelevaa kierrätystapahtumaa olivat mukana järjestämässä Mannerheimin lastensuojeluliiton Petäjäveden yhdistys, Petäjäveden seurakunta, Multian 4HYhdistys ja Petäjäveden perhekeskus. Leikkipäivä-perinne on alkanut Suomessa vuonna 2012 tavoitteenaan aktivoida aikuisia järjestämään leikillistä toimintaa lapsille ja se on vähitellen kehittynyt valtakunnalliseksi tapahtumaksi. Lisä?etoja ympäristösihteeri p. Erityistä kiitosta tapahtumassa sai 4H-nuorten Sallamari Alangon ja Fanni Sivulan pitämä kahvio, jonka leipomuksista ja pyörittämisestä nuoret itse vastasivat toiminnanjohtaja Henna Lillukan ohjauksella. Pöytäkirja nähtävänä suoramyynti Heinähatussa 20.5.2022-10.6.2022 välisen ajan. Leikkipäivänä kuka tahansa voi vapaasti järjestää oman riemukkaan leikkitempauksen yhteisölleen, kunhan osallistuminen on maksutonta ja jokainen toivotetaan tervetulleeksi. Puh 040-7315299 www.kumpunen.fi Niina Kelloniemi Viime viikolla juhlittiin Leikkipäivä-viikkoa, joka huipentui lauantaina valtakunnalliseen Leikkipäivään. Vanhempainyhdistys yhdessä Petäjäveden kunnan ja seurakunnan kanssa Leikkipäivän kunniaksi leikittiin ja kirppisteltiin Vappukirppis la 30.4 ja su 1.5.22 klo 11-17 Kirppislöytöjä, leivonnaisia, kalakeittoa Su 1.5. Hankkeen tavoitteena oli innostaa kaikenikäisiä leikkimään ja samalla rakentaa uudella tavalla sukupolvien välistä yhteyttä sekä ylläpitää julkista keskustelua leikin merkityksestä. Sopimuksen lisäksi Leikkipäivä-ohjelman taustalla on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama Koko Suomi leikkii -hanke, jonka toteutuksesta vuosina 2014–2016 vastasivat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Punainen Risti. Jätesäkkejä on sijoiteltu kylän ympäristöön; saa täyttää vaikka ohikulkiessaan. Valitusaika pää?yy 27.5.2022. TERVETULOA! Kuivasmäen kalastuskunnan (592-876-5-1) vuosikokous 13.5.2022 klo.18.00 Kyläsepän kabinetissa. Leikkipäivän tarkoituksena onkin pitää hauskaa sekä ottaa tilaa ja aikaa leikille kutsumalla aikuisia ja lapsia viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien. Torstaina 12.5. yhdistysten ja osaston laukkauttaminen. artikla, jonka mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Koko kylän yhteiset siivoustalkoot järjestetään 5.5.2022. Leikkipäivän tapahtumia järjestettiin kautta Suomen ja Petäjävedellä päivän kunniaksi leikittiin kirppistelyn lomassa. Edistää leikkiä Leikkipäivän tarkoituksena on juhlia leikkiä sekä edistää leikkimistä erilaisin tavoin, kuten jakamalla monipuolista leikkitietoutta, keräämällä leikkiperinnetietoa ja kannustamalla ihmisiä heittäytymään leikin vietäväksi. Tervetuloa ! Hoitokunta Hyvinvointilautakunnan vuosiavustukset 2022 Vuosiavustukset järjestöille ja yhteisöille ovat hae?avana 31.5.2022 mennessä. klo 10-14 SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi KUTSU Keskustan Petäjäveden paikallisyhdistykset: Kintauden, Kuivasmäen, Pengerojan, Petäjäveden ja Ylä-Kintauden paikallisyhdistys sekä Petäjäveden kirkonkylän paikallisosasto kutsutaan yhteiseen kokoukseen, jonka asiana on em. Äitienpäivälounas su 8.5.22 Kattaukset klo 12.30 ja 15.30. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3