Petäjävesi-lehti 27.11.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Jatkosodan pitkä asemasotavaihe päättyi Neuvostoliiton suurhyökkäykseen Karjalan kannaksella. Miksi Suomen johto ei osannut ennakoida vihollisen suurhyökkäyksen voimaa. Stalingradin jälkeen Suomenkin tulevaisuus alkoi näyttää synkältä. Loppuvuodesta 1943, tasan 70 vuotta sitten, kolme johtavaa suurvaltaa kokoontui Teheranin konferenssiin. vuosikerta Tervetuloa edullisille ostoksille porkkanaan! Kariniemen kananpojan 1 FILEESUIKALEET 99 250-300 g -40% rs raj. Miksi suomalainen tiedustelutoiminta epäonnistui. 010 666 3270 mika.koivuneva@k-market.com HINNAT VOIMASSA TO-SU 28.11.-1.12., ELLEI TOISIN MAINITA. kg Fazer Present KARJALANPIIRAKKA 0 35 kpl (5,83/kg) 9 KONVEHDIT 300 g, 3-pack -19% 90 3-pack (11,00/kg) Ilman K-Plussa-korttia 12,35 3-pack (13,72/kg) PALVELEMME: MA?LA 7-21, SU 10-21 Tykkää meistä! Jatkosodan ratkaisuvaiheet: Virhearvioita ja katkoja tiedonkulussa Hanna Mäkinen Kesäkuussa 1944 Suomen itsenäisyys oli veitsen terällä. Kevään 1944 aikana vain 17 prosenttia suomalaisista tiedustelulennoista suuntautui Karjalan kannakselle. päivänä Sivu 08 53. Tähän asti suomalaisten tukena oli ollut voittoisasti etenevä, vahva saksalainen sotakoneisto. Ruohonjuuritasolla hankittu tieto kulkeutui kohti pyramidin huippua erillisinä sirpaleina, joita ei millään vallan tasolla kyetty kutomaan yhteen selväksi ja paikkaansa pitäväksi kokonaiskuvaksi. Sensuurin avulla kanHanna Mäkinen Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin viime viikkoinen luento pohjautui hänen tuoreeseen kirjaansa ?Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Vai eikö Suomen johto osannut tulkita tiedustelutietoja oikealla tavalla? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia viime keskiviikon luentotilaisuudessa seurakuntakodilla. Petäjäveden Rotary-klubin ja Radio- ja puhelinmuseon järjestämässä luentosarjassa oli vuorossa valtiotieteen tohtori Pekka Visurin luento Mannerheimin ja Rytin ratkaisuista jatkosodan kriittisillä hetkillä. Pekka Visuri nosti luentonsa aikana esiin sanaparin diktatuuri ja sensuuri. Ryti uskoi myös, että Suomi saisi sodan ratkaisuvaiheissa apua länsiliittoutumalta, lähinnä Yhdysvalloilta ja Isolta-Britannialta. Suomen johto ei Pekka Visurin mukaan ollut ymmärtänyt sitä, miten Saksan Neuvostoliittoa vastaan käymän tuhoamissodan luonne vaikutti länsimaiden suhtautumiseen Saksaan ja Saksan liittolaisiin. PETÄJÄVESI Nro 01 - 04.01.2006 PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 48 - 2013 Keskiviikkona marraskuun 27. Harvoilta onnistuneilta tiedustelulennoilta saadut tiedot eivät tavoittaneet ylintä johtoa. Suomessa, kuten sotaa käyvissä maissa yleensäkin, päätösvalta oli keskittynyt muutaman hengen ydinryhmälle. Tuossa vaiheessa suomalaiset joukot olivat kaukana Syvärillä, eikä perääntyminen jo saavutetuista asemista vaikuttanut yleisen mielialan huomioiden oikealta ratkaisulta. Kun rauhanneuvotteluissa ei edetty, pyrki Neuvostoliitto omiin tavoitteisiinsa voimakeinoin. Saksalaisten joukkojen vetäytyminen Leningradin lähialueelta jätti Karjalan kannaksen avoimeksi etenemissuunnaksi Neuvostoliitolle. Suurhyökkäyksen al- kaessa Suomi oli yllätetty enteistä huolimatta. Suurhyökkäys yllätti Ylipäällikkö Mannerheim uskoi, että sota tullaan ratkaisemaan Saksan maaperällä. Toisaalta Mannerheimin johdolla Suomen puolustus lopulta saatiin pitämään ja luotiin edellytykset aselevolle ja rauhansopimukselle.. 3 rs/tal. (6,63-7,96/kg) Ilman K-Plussa-korttia 3,29 rs (10,97-13,16/kg) 1 TTU! PAISTE MEILLÄ Aito TOMAATTI Suomi 99 PORKKANA Asematie 8, Petäjävesi puh. Tappion häämöttäessä Suomen johto oli hankalassa tilanteessa, kun kansan odotukset ja todellisuus olivat ristiriidassa keskenään. Saksan kaverin kova kohtalo Tapahtui myös henkilökohtaisia virhearviointeja. Pekka Visurin mukaan presidentti Risto Ryti oletti toisen maailmansodan päättyvän ensimmäisen maailmansodan tapaan suureen rauhankonferenssiin, jossa Suomikin tulisi saamaan tyydyttävät rauhanehdot. Siksi Mannerheimin oli vaikea uskoa Neuvostoliiton keskittävän voimakasta hyökkäystä Suomen suuntaan. Mannerheim ei myöskään halunnut heikentää ItäKarjalan puolustusta joukkojen siirrolla Karjalan kannakselle. Tiedustelutoiminnassakin epäonnistuttiin. Tiedustelutietoja ei myöskään otettu vakavasti, eikä niitä osattu tulkita oikein. Pekka Visurin mukaan Suomen päämaja siis epäonnistui suurhyökkäyksen ennakoinnissa. Saksan harjoittaman äärimmäisen julman sodankäyntitavan takia sympatiapisteitä ei herunut myöskään Suomelle. Saksalaisten sotamenestys kääntyi voittokulusta tappioiden tielle Stalingradin taistelun myötä vuonna 1943. Konferenssin lopputulemana Suomelle esitettiin sodasta ja Saksasta irtautumista tiukoilla rauhanehdoilla. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa.? salle oli puolestaan annettu ylhäältä käsin turhankin myönteinen kuva sodan kulusta
(014) 854 240 www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Se on totisinta totta silloin kun maan perustukset horjuvat. Vanhassa Lastensairaalassa odottaa uusi sukupolvi jaloilleen pääsyä, auttavaa kättä. Jumala on luvannut raamatussa että vaikka vuoret järkkyy ja kukkulat horjuu; hänen armonsa ei meistä väisty eikä hänen rauhanliittonsa horju (Jes 54:10). Sorry, mutta ei mulle. Uusi Lastensairaala ja sen tuomat haasteet vie voiton 6-0. Pattereilla varustettu radio, tai radio johon virtaa saadaan veivaamalla, eli veiviradio (kuvassa) on kaikista viestimistä sitkein myrskyssä. T. Missä voin olla turvassa. Media pitää meitä ajan tasalla, vaikka emme aina sitä haluaisikaan. 050 366 7691) ja toimittaja Hanna Mäkinen Ilmoitushinnat: etusivu 0,80 e/pmm ja sisä- ja takasivu 0,75 e/ pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e, toistoalennus 10% Tilaushinnat: kestotilaus 48e, 12 kk 52e, 3 kk tarjous 19e Irtonumeromyynti: Petäjävedellä R-Kioski, Grilli 23, Kyläseppä ja www.lehtiluukku.net: 1,50e (sis. Messun jälkeen joulupuuro (vapaaehtoinen ruokamaksu), jouluinen nukketeatteriesitys ja askartelua srk-kodilla. Ma 2.12. klo 11-13 JOULUMYYJÄISET Su 01.12. Palvelut karkaavat kuin pohjatuuli ja käsityöläisen käsiä paleltaa. Petäjävedellä 26.11.2013, Suvi Kallioinen www.petajavedenseurakunta.fi . Asematie 6, Petäjävesi Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry. Laihan lehmän utareista roiskuva maito olisi kohokohta, ei itseisarvo. Voisi jopa käydä niin, että tuo haaveiden uusi askeettinen koto alkaisi viehättämään siinä määrin, että jäisimme asumaan loppuiäksemme sinne. Me olemme suuremmissa käsissä; Luojamme varassa pysyvästi. Tällainen turva antaa pohjan oman turvallisuuden kokemiselle ja selviytymiselle silloinkin kun tuntuu siltä että luonto haastaa meitä yli omien voimavarojen. Perhealbumista Oskarin päivänä 95 v. Ekblad Toini syntymäpäiväonnittelut äidille, anopille, mummolle ja isomummolle. Nyt aikuis- ja ammattiopiston Petäjäveden yksikkö on lopetusuhan alla ja osaaminen opettajineen ja opiskelijoineen saatetaan siirtää Jyväskylään. Entä jos katastrofi uusii. Helluntaisrk Tervetuloa! mään onnettomuuksista. Ainakin siihen saakka kunnes joku tulee vetämään laajakaistayhteyttä pitkin kuivuuttaan halkeilevaa ojanpohjaan. Toivottavasti näin ei käy koskaan, sillä jossain pitää olla paikka missä ei päivän suurimpana uutisaiheena ole kuinka Kuningatar Elisabet on alkanut kiertämään kirpputoreja. Kuinka kaukaa, sitä ei kerrota enkä halua edes tietää.. Tuntuu että katastrofit kuuluvat päivittäiseen uutisvirtaan. petajaveden.seurakunta@evl.fi PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA "Hoosianna, Daavidin Poika!" (virrestä 1) To 28.11. Kriisivalmiutta tutkineena olen usein kohdannut nämä kysymykset - suojan, ravinnon ja juoman sekä läheisten etsiminen ovat ne kolme ensimmäistä asiaa, joita katastrofin kohdannut etsii. klo 11 Adventti-jumalanpalvelus, puhuu Arto Liukko. Järj. Pitää säästää, pitää keskittää. Jälkikasvu Markku Koskisen pakina KAIKEN VALMIIN KESKELLÄ Olen pitempään haaveillut tämän kaiken valmiin keskeltä pois muuttamista. Keräisin vain tarvittavan autoon ja lähtisin kohti jotain uutta ja tuntematonta emäntä vierellä ja reppu takapenkillä. Tavoitteena löytää mahdollisimman askeettinen asuinympäristöä, jossa päällimmäisin ongelma ei olisi pätkivä netti tai taloushallinnon säästötoimenpiteet. Olen pitkään miettinyt mitä Vihaiset linnut alunperin olivat ja nämä värikkäät siivekkäät oliot ovat mukamas suurinpia vientituotteitamme. Perustettu 1961. Ilmestyy: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ISSN: 2242-2463 Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. Tätä taustaa vasten on ehkä helmpompi ymmärtää, miksi radioita jaellaan Aasiassa taifuuni Haiyanin uhreille. klo 9.30 Lasten kynttiläkirkko. - Klo 18 Kehitysvammaisten joulujuhla srk-kodilla. Ke 4.12. klo 18 Körttiseurat pappilassa. Su 1.12. Varaa mukaan pieni joululahja (5 ?). Kastettu: Aaretti Hermanni Heikkinen, Anja Eveliina Mirjami Kokkila ja Alexandra Crista Aurora Laajavaara. Nro 48 - 27.11.2013 Perhealbumista - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Yhteystiedot: puh. PETÄJÄVESI Sivu 02 Pääkirjoitus vieläkö on artesaaneja Huovan pehmeä, raudan luja - tuo ikiaikainen Petäjäveden tunnuslause, joka sopii hienosti mihin asiayhteyteen hyvänsä. Paljon Onnea Minkalle, Eliakselle ja Tinolle. - Petäjän mummu! Eila Murphy TAPULIN TAKAA Uutiskuvat ja -videot Filippiinien taifuunista ovat muistuttaneet meitä monista muistakin tämän vuosituhannen aikana koetuista luonnonmullistuksista. Itsekin saimme äskettäin kokea voimakkaiden tuulten voimaa. Tiedän ihmisiä, jotka eivät seuraa uutislähetyksiä iltaisin, säilyttääkseen mielenrauhan. Jos seuraavien vuosikymmenten aikana kaikki mahdollinen keskitetään isompiin asukaskeskuksiin, mitä tänne petäjäiseen männikköön jää. Mistä löydän ruokaa ja juotavaa. Ensimmäisen adventin perhesunnuntai: klo 10 messu kirkossa / IP, SO, LGK ym, Lapsikuoro, Lehterilaulajat, Maanantaikuoro. Siellä inhimillisyys kurkottaa väsynyttä sormeaan kohti pehmeitä arvoja. Huomista. Saapuessamme paikkaan jossa joka päiväisenä huolena olisi tulen tekeminen ja ruuan hankkiminen perheelle saattaisin nousta tästä apatian suosta ja päivä päivältä minusta tulisi virikkeellisempi ja uskoisin näin myös henkisesti terveempi yksilö. Missä ovat vanhempani, puolisoni tai lapseni? Näihin kysymyksiin luonnonmullistuksen kohdannut tarvitsee vastauksia, ja viestintäorganisaatioita ollaan kehittämässä katastrofialueilla siihen suuntaan että paikalliset saavat vastauksia näihin kysymyksiin. Mutta sitten se, joka pidemmän aikaa vaikuttaa meissä kussakin onnettommuden jälkeen - henkinen ja hengellinen puoli. Hengellinen puoli taas on suhde ylöspäin. Aika kylmä meininki pienen paikkakunnan näkövinkkelistä. Yhteisö auttaa ihmistä selviyty- BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Ankkuri-ilta To 28.11.2013 klo 18.30. pentti ja sirpa survo. Rantatie 3. klo 18 Naistenilta "Joulun aikaan" srk-kodilla. Tämä ei ole fraasi. On todettu että mitä läheisemmät ovat yhteisön jäsenten välit, sitä paremmin he viestivät toisilleen, ja sitä todennäköisemmin he löytävät selviytymispotentiaalia katastrofaalisessa tilanteessa. Eino-myrskyn aikana monet taloudet jäivät ilman viestintäyhteyksiä koska kännykkäverkot lakkasivat toimimasta. Kun luonnonvoimat järkkyvät; ja se minkä olemme olettaneet olevan pysyvää, katoaa tai muuttuu toiseksi; mistä saamme fyysisen turvan, mistä saamme henkisen turvan ja mistä hengellisen turvan. alv 24%) Petäjävesi-lehti on Sanomalehtien Liiton jäsen. Mummun pienet kolmoset ovat jo 7 vuotiaita, reippaita koululaisia. klo 15 Lähetysnaiset srk-kodilla. Ti 3.12. Radio saattoi jäädä ainoaksi kontaktiksi ulkomaailmaan. Juurevat käsityöperinteet elävät jo itsessään paikallisten osaajien käsissä, mutta vahvasti siihen on liittynyt myös oppilaitos, joka on tarjonnut monipuolisen näköalapaikan käsillä tekemiseen. klo 18 Naisten ilta La 30.11. Tervetuloa! Ke 27.11. Yllätysmomentti: rahasta on kyse
- Kunnanjohtajia tapaan ainakin kerran vuodessa. - Menestyviä moukaripoikia löytyisi varmasti joka kunnasta, jos joka kunnassa olisi valmentajana Kalle Simonaho. - Mutta sitä emme halua, että Jyväskylä tekee päätöksiä Petäjäveden puolesta. Sen demokratian, joka meillä on, haluamme säilyttää, Sirniö sanoi. Keskustelussa nousi esille etenkin sote-uudistus; myös siinä Petäjävesi haluaa välttää Jyväskylän ylivallan. Se on hyvä, että meille kerrotaan omia vaihtoehtojakin, Peltonen kiittelee. Ennen kunnantalon tilaisuutta Peltonen vieraili Kintauden koululla. - Aivan upea koulu! Ja se on hienoa, kun lapsia tulee lisää. Tällä hetkellä yksi suosituimmista lajeista on lentopallo, jossa on ollut aktiivisia, osaavia vetäjiä. Aktiiviset vetäjät ovatkin Niemelän mukaan urheiluseuralle elintärkeitä. Toinen löytyy Alavieskasta. Kunnan ja asukkaiden kannalta Petäjäiset on Niemelän mukaan tuonut elämään yhteisöllisyyttä. - Yhdessä tekeminen ja talkootyö ovat lujittaneet yhteishenkeä. Ensi vuonna Petäjäisten puheenjohtajaa odottaa tavallista isompi haaste. Urheiluseura täyttää pyöreät 80 vuotta, ja juhlan kunniaksi seuran tapahtumat tullaan viemään läpi 80-vuotisen taipaleen hengessä. Eli niinhän se on, että kun pikkusormen antaa, niin seura vie koko käden. Pieniä, suuria ihmeitä - Hyvien valmentajien avulla pystytään pienissäkin seuroissa ihmeisiin, sanoo Niemelä ja osoittaa aiheesta paikallisen esimerkin. Suunnitelmat luvattiin toimittaa Tuula Peltoselle ja tämä lupasi perehtyä asiaan. Peltonen kertoi vierailevansa Keski-Suomen kunnissa sen verran kuin aikaa on. Varsinkin nuorempana Rahikainen kertoo olleensa aina valmis töihin. Risto Pohjola, 71, on puolestaan toiminut yrittäjänä vuodesta 1963. Kallion poraajana aloittanut Pohjola hankki ensimmäisen kaivinkoneen käyttöönsä vuonna 1965. Nykyisin Maanrakennus Risto Pohjolan erikoisosaamista ovat sähköverkon rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt. Sähkölaitoksille Risto Pohjola on tehnyt töitä vuodesta 1992 lähtien. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Janne Tiaisen mukaan 50 vuotiseen yrittäjyyteen yltäminen on kunnioitettava suoritus, johon harva yltää. Vuoden 2013 nuorina yrittäjinä Petäjäveden Yrittäjät ry palkitsi Maatalousyhtymä Otto ja Topi Kokkilan. Janne Tiaisen mukaan kyseessä on valtakunnallisella tasolla suuri, nykyaikainen, sekä oman alansa tulevaisuutta kuvaava yritys. - Veljekset ovat uskaltaneet ottaa kunnioitettavan riskin alkaessaan investoimaan sukutilaa nykyaikaiseksi. Yritystoiminta sijoittuu maaseudulle ja tuo mukanaan elinvoimaisuutta. Tämän kaltaisia yrittäjiä tarvitaan lisää, jotta maaja metsätalouselinkeino säilyisivät Suomessa, totesi Tiainen juhlapuheessaan. Tapio Kokkonen Saimi Virtanen, Topi Kokkila, Otto Kokkila, Teppo Sirniö ja Janne Tiainen perjantain yrittäjäjuhlassa Petäjävedellä. Reijo Rahikainen ja Risto Pohjola palkittiin timanttisella yrittäjäristillä yli 50 vuoden yrittäjyydestä. Tiina Lamminaho - Olen Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustossa, eikä minullakaan ole mitään muuta tietoa suunnitelmista käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen lakkauttamiseksi, kuin mitä olen lehdestä lukenut, Peltonen kertoi. Teppo Sirniö ja sivistystoimenjohtaja Osmo Polas kertoivat Peltoselle Petäjäveden suunnitelmista yhdistää lukiokoulutus ja ammattiopisto samalle kampukselle. Tarvittavat investoinnit olisi tarkoitus hoitaa Petäjäveden kunnan rahoilla; hyötyä pitäisi tulla sekä lukiolle että ammattiopistolle. Puhenjohtajana myös vuonna 2014 jatkavaa Niemelää onnittelee Antti Koskinen. koko Suomessa on vain kaksi urheiluseuraa, jotka julkaisevat omaa sanomalehteä. Emme halua antaa tätä kuntaa toisille päättäjille, tiivisti kunnanjohtaja Teppo Sirniö petäjävetisten terveiset kansanedustaja Tuula Peltoselle (sd) tämän maanantaisella kuntavierailulla. Sirniö vakuutti Petäjäveden haluavan yhteistyötä ja jopa yhteisiä palvelurakenteita muiden kuntien kanssa. PETÄJÄVESI Nro 48 - 27.11.2013 Sivu 03 Hyvät vetäjät ovat urheiluseuran elinehto Hanna Mäkinen Petäjäveden Petäjäiset valitsi syyskokouksessaan viime viikolla seuran ensi vuoden puheenjohtajaksi Reijo Niemelän. Varsinainen pääjuhlakin on tulossa, lupaa puheenjohtaja. Petäjäveden Yrittäjät palkitsi ansioituneita alansa osaajia Tuula Peltonen kävi kylässä Hanna Mäkinen - Täällä voidaan hyvin ja haluamme jatkaa hyvinvointia omien päätöksiemme mukaan. - Kaikki seuran jaostot elävät vetäjien mukana, suuret kiitokset heille. Vuosi oli 1961. Sittemmin RKJ Rahikainen on laajentunut tarjoamaan monipuolista murskaus- ja maansiirtopalvelua. Nykyisin yritystoiminnan pääpaino on kivi- ja kalliomurskauksessa. - Yleisurheilua pidän ruumiillisen kulttuurin kivijalkana. Älkää lopettako sairaanhoitopiiriä, siinä on valmis organisaatio sote-piiriksi, evästi kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Esko Karén (sd). Petäjäveden käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kohtalo askarrutti myös Tuula Peltosta. Petäjäveden Yrittäjät ry palkitsi viime perjantain kokouksessaan timanttisella yrittäjäristillä peräti 50 vuotta yrittäjänä toimineet Risto Pohjolan ja Reijo Rahikaisen. Samassa tilaisuudessa Petäjäveden Yrittäjät nimesi vuoden 2013 nuoriksi yrittäjiksi Maatalousyhtymä Otto ja Topi Kokkilan. Reijo Rahikainen, 66, aloitti yritystoiminnan isänsä traktorilla 13-vuotiaana. Pitkän yrittäjyyden salaisuus on Rahikaisen mukaan ollut se, että tehtävä työ on ollut mielenkiintoista. Petäjäveden Petäjäiset on se toinen. Samat henkilöt, jotka vetävät joukkueiden toimintaa, Matti Heinänen ovat mukana talkoissa keräämässä rahaa toimintaan. Varsinaisesta yllätysvalinnasta ei voida puhua, sillä Reijo Niemelä on toiminut Petäjäisten puheenjohtajana jo kymmenen vuoden ajan. - Aika Petäjäisten puheenjohtajana on ollut mielenkiintoista, monipuolista ja joskus vähän raskastakin, Niemelä luonnehtii. Ennen seuran puheenjohtajaksi ryhtymistä Niemelä oli mukana yleisurheilujaoston toiminnassa. Niemelän kaksi poikaa olivat innokkaita yleisurheilijoita, pikajuoksijoita, joiden mukana isäkin imeytyi mukaan Petäjäisten toimintaan. Yleisurheilu on edelleen lähellä Niemelän sydäntä. Yrityksessä työskentelee myös Reijo Rahikaisen kaksi poikaa. - Jos sote-uudistuksen pohjaksi valitaan vastuukuntamalli, joudumme Jyväskylän määräysvallan alle. - Silloin kun aloitin Petäjäisissä, olivat moukaripojat kovassa iskussa. Lapsiperheitä kunnissa tarvitaan, täällä tontteihin panostaminen on ollut hyväksi, Peltonen sanoo. Kunnan talon tilaisuuden jälkeen Peltonen kävi vielä tutustumassa kirkonkylän koulukeskukseen. Tiina Lamminaho Kansanedustaja Tuula Peltonen sai lahjaksi Petäjäveden vanhan kirkon tarina -kirjan kunnanjohtaja Teppo Sirniöltä.. Urheiluseura Petäjäveden Petäjäiset on Niemelän mukaan tuonut paikkakunnalle sopivasti tunnettavuutta menestyvien urheilijoiden, kuten juuri moukarimiesten, myötä. PetPetin tekee myös erityiseksi se seikka, että Urheilueura Petäjäveden Petäjäisten johtokunta palkitsi täydet kymmenen vuotta seuran puheenjohtajana toimineen Reijo Niemelän Sisu-puukolla. Yleisurheilua on turvallista harrastaa, minkä lisäksi se luo perustan lihaskunnon ja luuston hyvälle kehitykselle. Niemelä on huomannut Petäjäisten eri lajien suosion nousevan ja laskevan sykleissä. Tekonurmen valmistuttua nousivat vuorostaan jalkapallon harrastajamäärät huippuunsa. Teppo Sirniö on Keski-Suomen kunnanjohtajista aktiivisin pitämään yhteyttä, täältä tulee tietoa kunnan asioista silloinkin kuin ei ole mitään hätää
Näillä ei ole syytä mennä naapurin pehmeäpintaiselle mäntylautaiselle lattialle. Eräs ratkaisu on laitattaa suutarilla omiin kävelemään tottuneille kengille nastoja. Pääsimme kuninehti, palvelusta kesti kaksi kaan vastaanotolle ja sain vuotta ja kaksi kuukautta. Kengän pohjan voimakas kuviointi on toinen kenkien pitävyyttä lisäävä tekijä.. - Minulla on ollut lapsesta asti sellainen Pentti Vääräsen muistiinpanoista syntyi kirja miehen elämästä. Irrallisia, kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä on jalkineliikkeissä useita malleja. Maalisäksi paljon Vääräsen ilmalle Väärästä on vienyt pitämiä puheita 15-vuo- myös Pohjoismaiden maatiaana pidetystä äitien- ilmanperintöverkosto, päiväpuheesta lähtien. Siitä kirjanteko lähti liikkeelle. Pelkästään muistiinsa Vääräsen ei tarvinnut turvautua. pitää puheenvuoron sekä Petäjävedelle Vääränen ojentaa muistolahjan. Kaikkea kirja ei toki tuli vuonna 1951, KeskiSuomen Valon palveluk- Vääräsen elämästä kerseen. ?Pentti Vääräsen tie Toukolan mökistä maailmalle. Tämä villasukkakeino sopinee parhaiten käyttöön omassa pihassa, saattaisi herättää kylällä hilpeyttä. Hyvässä talvikengässä on pehmeä, karkeakuvioinen pohja, joka pitää jäisellä tiellä. PETÄJÄVESI Sivu 04 Nro 48 - 27.11.2013 Muistiinpanoista syntyi kirja Tiina Lamminaho Tiina Lamminaho 89-vuotiaan Pentti Vääräsen muistelmat on nyt koottu kirjaksi. Mukana on maan Intian pääministerille sähkötekniikkaa, mutta paljon muutakin ja on se keitettyä kahvia. Petäjävedellä - sähkö- sopivan kokoinen luetasioissa - Vääränen tapasi tavaksi, Vääränen toteaa myös vaimonsa. jossa Vääränen on ollut Mukana on myös Vääräsen Petäjäveden seurakunnan koulussa kirjoittama aine edustajana. - Maailmanperintöverja paljon valokuvia, suurin osa Vääräsen omista kostoon liittyy myös elämäni huippuhetki; pääsin arkistoista. Vääräsen lapsuus Uu- pitämään puheen Ruotsin raisilla ja sotakokemukset kuninkaalle, Vääränen on kuitattu kirjassa melko kertoo. - Olin vuonna 1996 lyhyesti. - Tässä ei ole mukatyöskenteli eläkkeelle jää- na yksityismatkoja eikä miseensä, vuoteen 1989 yksityisasioita. Sellaiset asti, ja siltä ajalta kirjassa eivät mielestäni kuuluneet onkin monta muistoa ja tämän kirjan sisältöön, tarinaa, muun muassa Vääränen sanoo. - Toivottavasti kirja on kertomus siitä, kuinka mittarinlukija pääsi juo- kiinnostava. kengänpohjissa elävät liikkeen mukana lisäten pohjien pitoa liukkaalla alustalla. Välillä 116-sivuisesta teoksesyhteinen koti oli Kosken- taan. ?Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat? Nyt kun on taas se aika, että talvi saattaa yllättää meidät, niin syytä lienee itse kunkin kiinnittää huomiota talvikenkiinsä. Voi tulla itselle ja yhteiskunnalle kalliiksi kaatuminen jäisellä tiellä. Nastat saattavat kaupan kivilattialla olla liukkaat ja vaaralliset. Muistiinpanoja on paljon ja niiden perus- Huippukohtana teella Arjaliisa Nuutinen puhe kuninkaalle kokosi kirjan, Vääränen Petäjäveden Sotaveteraakertoo. nit ry:n sihteerinä edelleen toimiva Vääränen Sähköyhtiö toi kertoo kirjassaan myös Petäjävedelle sotaveteraaniyhdistyksen Kirjassa on muistiinpa- matkoista, joita hän on noista kirjoitetun tekstin ollut järjestämässä. Joissakin talvikengissä on sisään ja ulos käännettävät nastat. Niillä voi kävellä vaikka naapurin parketilla, kun muistaa kääntää nastat sisään. Pakkaskelillä voisi käyttää kunnon töppösiä, niiden huopapohja ei liene kovin liukas, tosin kovimmilla pakkasilla ei olekaan liukasta. Varautukaa talveen, se tulee kuitenkin, vaikka ilmasto kuinka lämpeneekin. - Seppo Ruoranen Hanna Mäkinen Pienet, pyöreät, lievästi koholla olevat, kumiset ?nastat. Siitä voi seurata pitkäaikainen sairasloma. Ei voitane vaatia, että jokainen tienpätkä ja pihamaa olisi hyvin hiekoitettu. Ottakaamme vastuuta itsellemme liikkuessamme liukkailla talvikeleillä. Liukkaisiin keleihin voi varautua hankkimalla kunnon talvikengät, käyttämällä irrallisia nastoitettuja kenkään kiinnitettäviä liukuesteitä tai jopa laittamalla villasukat kenkien päälle. Kirjan on toimittanut Vääräsen muistiinpanojen pohjalta Arjaliisa Nuutinen. - Ajatus kirjan tekemisestä tuli mieleen, kun olin viime talvena pari kuukautta sairaalassa ja siellä aika kävi pitkäksi, Vääränen kertoo. -niminen omakustanne kertoo miehen elämästä 1920-luvulta näihin päiviin - ja samalla kansien väliin on päätynyt hitunen paikallishistoriaakin. Ja muistakaa vielä, kun menette sinne kaupan kivilattialle, pyyhkikää se lumi pois kenkienne pohjista. Kenkäliikkeissä on myös valmiiksi nastoitettuja kenkiä, joissa on kiinteät nastat, joita ei voi kääntää piiloon. Sähkön parissa mies ro. Sotaankin Vääränen massa. Mukana on muun muassa muistoja työstä sähköyhtiöllä ja matkoista sotaveteraanien kanssa. hyve, vai liekö pahe, että päällä, vuodesta 1974 taas olen laittanut joka asian Petäjävedellä. muistiin. seurakunnan taloudellisen Työnteko alkoi varhain; jaoston puheenjohtajana isän kaverina puutavaran maailmanperintöverkosajossa hän oli jo 14-vuoti- ton kokouksessa Tukholaana. Niissä on tietysti se kiinnittämisen vaiva, mutta jos niitä käyttää vain ulkona ei niitä tarvitse välillä irroitella. - Sairaalassa en kuitenkaan vielä ryhtynyt toimeen, mutta kun pääsin kotiin, aloin pyöritellä ja järjestellä muistiinpanojani ja papereitani. Vääränen on syntynyt maaliskuussa 1924
Inspiraatio tulee naiskauneudesta. Visuaalisuus ja aistillisuus muuttuvat teksteiksi. Nettikirjoittaminen oli se väylä, joka avasi runosuonen. Mies ei koe ketään tiettyä runoilijaa erityiseksi esikuvakseen. Ei tunnu ihan todelliselta, mutta totta se on. Rakkaus riittää Petäjävesi-lehden sivuilla runoileva Sammy Virtanen on postinjakaja, joka yön pitkinä työtunteina ehtii siinä sivussa myös ajatella kaikenlaista. Hän ei lue paljoa samantyyppisiä runoja kuin mitä itse kirjoittaa - ei tule turhia vaikutuksia samankaltaisuudesta. - KeskiSuomestahan ei ikiomaa murretta löydy, ja kun olen täällä syntynyt ja kasvanut, tänne jäänyt työhön, joten myös sanani ovat täältä peräisin. Mikä on sitten Sammyn oma tyyli. Vailla muureja ja esteit'. Kaikkia lukijoita ei voi runoilijakaan miellyttää. Sen Sammy tietää ja kestää kritiikin. - Olen kyllä aika ujo, joten julkaisukynnys on korkea. Mutta en pelkää. Runoja on julkaistu paitsi Petäjävesilehdessä myös Keskisuomalaisessa. Mies on päällisin puolin kuin kuka tahansa suomalainen mies konsanaan, rauhallinen ja tulkitsematon. Mutta selvästi valtavirrasta eroavaa runoutta hän lukee. Usein syntyy runojen aihioita, jotka sitten vapaa-aikana jalostuvat runoiksi. Ne ovat sekoituksia. Sami Virtasen arkisto Tärkeimmät Kunpa ois meillä vähän enemmän rohkeut' heittäytyä eloon. Antaa vähemmän arvoa elottomalle aineel'. Katsoa silmiin elämää ja uskoa hyvään. Uskoa toiseen ihmiseen. Uskoa parempaan huomiseen. Sen tuomiseen et kaikes' vois kasvaa rakkaus. Tummassa ja hymyilemättömäs' vois olla kultaa. Ja vaaleas' tulisessa vois olla platinaakin arvokkaampaa sisäl'. Ei se, mitä pinnal' kuplii. Vaan se mikä poreilee ja pulputtaa sisimmässä. Joka saa meidät elämään ja tuntemaan. Ne ois hyviä asiota miettiä. Nyt kun kaik' on meillä vielä mahdollista. Eikä ole vielä myöhäistä. Kohdata. Elämää ja tunteita silmiin tuijottaen. Mutta kaikkea ei tarvitse itse kokea tai nähdä, vaan eläytyä voi myös muiden ihmisten kautta. PETÄJÄVESI Nro 48 - 27.11.2013 Sivu 05 Postinkantaja Sami on vapaa-aikana runoilija Sammy Inkeri Niiles Mitä sanoisit posteljoonista, joka pelkän rakkauskirjeen kantamisen sijaan pystyykin kirjoittamaan sinulle rakkausrunon. Nyt ikään on 35 vuotta. Mutta toistaiseksi Sammy on vakiintunut taiteilijanimeksi. Suvussa löytyy mutkan kautta muitakin taiteellisia sieluja, lähinnä musiikin ja kuvataiteen alalta. - Aluksi ehkä perinteinen riimittely, mutta nyt siihen on tullut suorasanaista lisää. - Halusimme tietää, miten metsä valikoituu leikkipaikaksi, Projektin toteutumimitä siellä leikitään ja mitä sesta Lönnqvist ja Laukmielikuvia metsä mahdol- kanen kiittävät koulun lisesti herättää. rehtoria ja mukana olleita opettajia sekä materiaalilahjoituksia tehneitä tahoja, Alpo Hyttistä ja Standard Lineä. Laukkasen ja Lönnqvistin tavoitteena oli saada kuvallista ja sanallista materiaalia alakouluikäisten metsään liittyvistä ajatuksista ja kokemuksista. Eli naiset ovat inspiraation pohjimmainen lähde, ei niinkään kukaan yksittäinen nainen. - Seuraan ympäristöä ja elämää tarkkaan, sieltä löytyy aiheita yllin kyllin. Kun mieleen tulee hyvältä tuntuva ajatus tai idea, kirjoitan sen välittömästi muistiin, jos mahdollista. Mutta pakottamalla ei synny mitään. Sammy on siitä erikoinen runoilija, että halu kirjoittaa syntyi vasta varsin myöhään, vähän alle kolmekymppisenä. Mutta sisältä löytyy paitsi paljon tunnetta myös temperamenttia. Muuten ei runoja syntysikään. Luovuus kiehtoo Sammy Virtasen takaa löytyy Kuivasmäeltä kotoisin oleva ja nyt keskustassa asuva Sami Virtanen, joka jossain vaiheessa on harkinnut nimen muuttamista vähän persoonallisempaan suuntaan. - En ollut lapsena edes kiinnostunut kirjoittamisesta ylipäätään. Luin rikoskirjallisuutta ja tieteiskirjallisuutta, mutta en runoja. Rakkausrunolla ei tarvitse olla tiettyä kohdetta, vaan rakkaus itsessään riittää. - HM Kirkonkylän koulun kuudensien luokkien taiteilijat metsäaiheisen ympäristötaideteoksen edessä. Hanna Mäkinen. Ystävissäkin luovat tyypit kiinnostavat, ovat haasteellisia. Erilaiset näkökulmat kiinnostavat aina, olipa kyse taiteilijasta tai ei. Kuudesluokkalaiset maalasivat metsäteoksen Petäjäveden kirkonkylän koulun kuudesluokkalaiset ovat syksyn aikana koristaneet koulun pihan pyöräkatoksen näyttävällä metsäaiheisella taideteoksella. Neljän viikon projekti alkoi metsäretkillä, joiden aikana oppilaat ottivat valokuvia ja keräsivät tuntemuksia metsästä. Kotona tekemiensä luonnosten pohjalta oppilaat maalasivat koulussa isoille vanerilevyille metsämaalaukset. Karoliina Sydänmaa, Viivi Vesterinen, Janne Hyttinen ja Aaro Vesterinen pitivät projektin parhaana antina nimenomaan maalaustyötä. Esimerkiksi Viivi Vesterinen ikuisti vanerilevylle metsän innoittamia mielikuvituksellisia asioita, puita ja eläimiä. Kuudesluokkalaisten metsäprojekti on osa Rosa Laukkasen ja Minna Lönnqvistin luokanopettajaopintoihin liittyvää pro gradu -tutkielmaa. Eikä vain rakkausrunoiksi, vaan myös luonto- ja ympäristöaiheisiksi riveiksi. - Kaikki, mikä vaikuttaa tunteisiin tavalla tai toisella, laukaisee halun kirjoittaa. Murrerunoja hän ihailee ja Heli Laaksosta
Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus . Alumiini ja RST-korjaushitsaukset. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille sekä julkisesti että yksityisesti. Sähkötyökalujen - Pienet sähköasennukset,korjaus S3-ryhmä 040 571 9996 . Illan toisessa ryhmässä tanssii peräti 19 lasta. 045 148 6300 / Erja Leppänen HitsausKoneA 040 736 4283 www.moottorisahaveistokset.com HitsausKoneAsennus Jorma Tuppurainen Keuruuntie 15, Keuruu. Rautasaari Rajakankaantie 27, 41930 Kuohu 170 5120 Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. Se ei nyt ole niinkään tärkeää, että kuinka taitavasti liikkeet toistaa. Jokainen voi tanssia omalla persoonallisella tavallaan, toteavat Maiju Jukola ja Marianne Kontio. Tytöt vetävät auditorio Miilussa keskiviikkoiltaisin ala-asteikäisille lapsille suunnattua tanssikerhoa. Kerhossa opitaan vuoroin katutanssia, ?srtreettiä?, hiphoppia ja showtanssia. Väliin venytellään ja tehdään lihaskuntoharjoitteita. (014)854113 Kintaus 040 590 7360 Kysy Ammattilainen asialle -ilmoituksista Petäjävesi-lehden toimituksesta, puh. Kitaristi, laulaja ja lauluntekijä Mikko Kivelän mukaan bändi esittää sekä omia kappaleita että lainabiisejä esimerkiksi Leevi and the Leavings?iltä ja Pelle Miljoonalta. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja siihen on vapaa pääsy. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 Leppäläntie 2, Petäjävesi. Bändissä soittavat myös Harri Kärkkäinen ja Tuukka Lahtinen. 020 Siivous Tomera - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . Keskiviikon tanssitreenit alkavat 4.-6.-luokkalaisten tyttöjen ryhmällä, johon ilmoittautui kerhon alkaessa syksyllä yhteensä seitsemän tyttöä. ja rahoituspalvelut Puh. iltakuudelta energiaehtoo, jossa kuullaan kolme erilaista tietoiskua: Kintauden Nuorisoseurantalon energiavilkaisun tulokset (Lauri Penttinen, KeskiSuomen Energiatoimisto), Maatilojen energiasuunnitelmat ja -katselmukset (Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus) sekä Energiansäästö ja energiatodistukset omakotitalossa (Lauri Penttinen). (014) 854 160 PUH. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä - Alumiinija RST-korjaushitsaukset jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . Yleisölle jaetaan tietokirjailija Jussi Laitisen palkittu teos ?Pieni suuri energiakirja . Kestoaika on noin kaksi tuntia. - HM Lehdistökuva Keskiviikon tanssikerholaiset Richandra Lehtinen, Anna Pihlajamäki, ohjaaja Pms Marianne Kontio, Neea Kouvonen, Saga 732 Strömberg sekä ohjaaja Maiju Jukola käyvät läpi hiphop-sarjaa, johon joka tunnilla lisätään mukaan uusi osio. Pms 732 Pms 427 Pms 427 Ammattilainen asialle Parturi-kampaamo T. Puh. Leppälä PETÄJÄVEDEN tai tule Soita n! käymää Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut... PAPINTIE 2 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. Keuruuntie 21, 42700 Keuruu Petäjävedellä Sinua palvelee: Pirkka Syvänoro, VTS Puh. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi Rahoituspäällikkö Irene Mäki-Valkama Sijoitus. 040 503 8737, irene.maki-valkama@lahitapiola.fi Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin. Os. Keikalla kuullaan otteita bändin elokuussa ilmestyvältä ?Hyvää päivää Suomi (kuulin uutiset)?-levyltä. Papintie 2, Petäjävesi Katso lisää www.lahitapiola.fi Silmälääkärin vastaanotto joka viikko MOOTTORISAHAVEISTOKSIA Lahjaksi tai kotipihaan! T:mi E. 014-854 240. Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri NiiNA HumAlAjärvi aloittaa vastaanoton Keuruulla myös ultraäänitutkimukset Ajanvaraus: 020 761 3805 . Tietoiskujen jälkeen seuraa vapaata keskustelua. Puh. - Näin nuorille tanssijoille suunnatuja kursseja ei naisvoimistelijoilla ole ollut muutamaan vuoteen, kertoo puheenjohtaja Sari Kaartinen. - Meiltä on kysytty, että olisiko mahdollista saada Energiaehtoo Kintaudella tälläistä kurssia. Tapahtuman järjestävät KeskiSuomen Energiatoimisto, Metsäkeskus, Suomen Nuorisoseurat, Palvelutuuli sekä paikalliset seurat ja yhdistykset. - Päivi Kaski, Palvelutuuli-hanke Rajan takaa keikalle Kanttariin Suomirokkia soittava Rajan takaa -bändi saapuu keikalle Kanttariin perjantaina 29.11. Tänä syksynä kurssi järjestäminen onnistui, kun sopivat ohjaajat löytyivät. Tanssikerhon ohjaajat Jukola ja Kontiola käyvät itse tanssitunneilla Jyväskylän tanssiopistolla. Innostuneiden ohjaajien ja Naisvoimistelijoiden ansiosta pienemmät tanssijat pääsevät harrastuksen alkuun mukavasti omalla kylällä. Hanna Mäkinen Kintauden nuorisoseurantalolla järjestetään tiistaina 3.12. Tähän 1.-3.-luokkalaisten ryhmään on syksyn mittaan uskaltautunut mukaan pari poikaakin. Tanssikurssit järjestää Petäjäveden Naisvoimistelijat ry. PETÄJÄVESI Sivu 06 Nro 48 - 27.11.2013 Miilun täydeltä hiphoppia Hanna Mäkinen - Tanssissa on parasta musiikin ja rytmin mukana meno. Opas energiatehokkaaseen asumiseen?
040 571 9996 jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi Rohulantie 33 41900 Petäjävesi Rakennustyökalut,asennusvaunut, moninostimet,levynostimet ym. Erilaiset varoituskilvet. Valmistus ja myynti Jtm weldind ky, Rautakyläntie 1,41900 Petäjävesi Jorma Tuppur www.jtm welding.com
045 238 2170 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut jalkahoitaja, kuntohoitaja Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN Pirkko Viinikka 040 843 1598 - hierontaa - jalkahoitoja - vyöhyketerapiaa § asianajaja § varatuomari Keuruuntie 11 B 14 42700 Keuruu Vastaanotto sop. Hieronta ja jäsenkorjaus Naprapaatti OssiOssi Häkkinen Naprapaatti Häkkinen - selkä- ja niskakivut - selkäja niskakivut Naprapaatti Ossi Häkkinen - käsien ja jalkojen puutumisoireet - käsien ja jalkojen puutumisoireet - päänsäryt ja huimaukset Puh. Puh. -keskiviikkoisin. urheilu- jakeskiviikkoisin. rasitusvammat Vastaanotto Vastaanotto 041-5466498 Puh. 041-5466498 www.naprapaattijkl.com Vastaanotto keskiviikkoisin. www.naprapaattijkl.com Siltatie 1 Siltatie 1 041-5466498 - selkä- ja niskakivut päänsäryt ja huimaukset - käsien ja-jalkojen puutumisoireet - päänsäryt- ja huimauksetja rasitusvammat urheilu- urheilu- ja rasitusvammat Siltatie 1 www.naprapaattijkl.com LEIPOMOTUOTTEITA Konditoria Pekkarinen Toppalantie 134 Petäjävesi Puh. iltaisin 0400 717 759 Koulutettu hieroja Sampo Koivula 050 349 2319 Petäjäveden Tekstiili Päivi Savolainen, puh. Asematie 3, Petäjävesi ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ 040 763 3995 Hieroja JUHA NOKELAINEN 0400 541 758 Nuohous Petäjävedellä: Keski-Suomen Sisäilmamestarit Oy Palveleva ja monipuolinen tekstiilikauppa lähelläsi . 050 594 5971 Arkisin 9-17, la 9-13 os. YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . KABINETTI esim. 044 325 3363 / Heli BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . UUTELA Omakotitalot, rivitalot, teollisuushallit sekä mastertop. 044 589 3087 RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios. +358 400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi . Fysioterapia, akupunktio, kuntoneuvola, erityisosaamista mm. PETÄJÄVESI Nro 48 - 27.11.2013 TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ . Kuuskaistan valokuituliittymät . Kylpytilasaneeraukset 040 580 4048 Mielen hoitoa kokonaisvaltaisesti Origonova, Kauppakatu 28A 3krs., Jyväskylä, ajanvaraus netissä 24 h www.origonova.fi tai p. Tervetuloa! 0400 797 516 Leppäläntie 3, puh. ORNDSDOYHOX Marita Lehtonen . 040 541 8485 HAUTAKIVET TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Kirjamyymälä T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi . ATK-huollot . (014) 722 237 työ, 040 724 0787 Keuruuntie 11, 42700 Keuruu, www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi Rakennus- ja saneeraustyöt HIILFIX Timo Hiiliaho 0400 515 303 Petäjävesi n Asunno Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA) Rakennusmyyjä Kosteusmittaukset suunnittelu Muista! Rakennus- ja pääsuunnittelu Laajavaara Vastaava työnjohto, valvonta (RKM) 040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi Piispantie 1 Petäjävesi www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi 25 vuoden ammattitaidolla. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt Jos edellisestä nuohouksesta on jo yli vuosi: TILAA NUOHOOJA! . KAHVILA . MlWHKXROWR . Mielen ja kehon hoito . SOLARIUM . MATKAHUOLTO MA - PE 9-17, 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Sinksi Oy 0400 585 417 Tapio Kokkonen Koulutettu hieroja ja urheiluhieroja Juho Kivelä Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus Yksityisille ja yrityksille Kari Koskinen 0440 868307 kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com 040 702 7902 - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Liisan Kukkapuoti & Hautaustoimisto tarjoaa yrityksille ja yksityisille kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita iloon ja suruun. Palvelemme ti-pe klo 10-18 la-su klo 10-14 Asematie 6, Petäjävesi Puh. 0400 853480 www.fysiocenter.fi 050 408 8987 HANNU NEIJONEN . Hieronta, jäsenkorjaus, verikuppaus, vyöhyketerapia sekä parafiini- ja lämpöhoidot. Petäjäveden asiointi ja Hieronta Tavax S - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus Tarkasta kattoturvalaitteiden kunto ennen nuohoojan saapumista! Toimisto klo 9-15, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi . Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä ja lisänimien kaiverrukset sekä kultaukset, hopeoinnit, metallikirjaimien kiinnitykset ja puhdistukset. 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Jalkahoidot, hieronta, intialainen päähieronta, kuivakuppaus, parafiini- ja lämpöhoidot. JonesCon . Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . Kurssit ja työnohjaus . LiisuCon? Liiketoimintasuunnitelman Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä laatiminen Puh. niska-, selkäja alaraajaongelmissa, vaikeavammaisten kuntoutus, terveystuotteet. 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. Tietokoneet TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 . Laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . kokouksille . KYSY LISÄÄ! T:MI BETONILATTIAT AHONEN 040 748 8394 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? 0500 546 090 Irja Viitanen Yrityskonsultointi Petäjävesi puh. 040 838 8645 Myymälämme on avoinna ma - pe 10 - 17 ja la 10 - 14 Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. Tiedustele: Antti Kemppainen, Korpiraitti 19, Petäjävesi Puh. Psykologin vastaanotto . 0400 851 393 www.k-ssisailmamestarit.fi . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Vaihtolavapalvelut, nosturikuljetukset ja nostot 10 tm /12 m nosturilla, maansiirtokuljetukset, luonnonsoraa Jorma Mäkinen xpressjm@solutions.fi 050 518 0001, (014) 372 1639 Liiketoiminnan strateginen kehittäminen LiisuCon? . 041 441 5253 - Kasvohoidot - Ripsienpidennykset - Rakennekynnet - Juhlameikit - Vartalohoidot - Jalkahoidot Ajanvaraus 0500 740 999. Yritystoiminnan osa-alueiden www.jonescon.fi kehittäminen Sivu 07 Psykologi Heli Heiskanen . 0400 580 153 BETONILATTIAT T. PAPERITARVIKEMYYNTI