M1merkitylle alueelle ei saa rakentaa asuintai lomarakennuksia. Paananen esitteli tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kuvaavia havainnekuvia, joita voi käydä katsomassa myös FCG:n kotisivuilla. Kaavaluonnoksen tekoa on edeltänyt alueen luonnonolojen selvittäminen. Susanna Paanasen mukaan selvityksissä ei ilmennyt kaavoitusta hankaloittavia tekijöitä. 40 desibelin äänenvoimakkuutta voi Paanasen mukaan verrata esimerkiksi kotien taustameluun. – Toivotaan, että kaava päätyy hyväksyntään kesän koittaessa, totesi Järvinen. Suurikokoinen, metsän latvuston yläpuolelle kohoava tuulivoimala kiinittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Saattajiksi lähteneiden vapaaehtoisten apu oli siis enemmän kuin tarpeen. FCG:n sivuilta löytyy lisää tuulivoimapuiston havainnekuvia, esimerkiksi Piesalan ja Ampialan suunnista otettuna.. Se on Pitkälänvuoren kaavoitustyössä poikkeavaa muihin vastaaviin alueisiin verrattuna. Lähempänä määränpäätä, vanhaa kirkkoa, kohtasi Kaipomäki toisenkin koulunsa. Vaikutusten arvioinnissa oman haasteensa tuo myös Unescokohteen läheisyys. Sosiaalinen kanssakäyminen, liikunta ja raitis ulkoilma tekevät hyvää meistä jokaiselle. – Tuohon tilanteeseen on hyvä valmistautua jo nyt. Petäjäveden vanhuspalveluiden järjestämälle Muistojen kävelylle osallistui viime torstaina yhteensä viitisenkymmentä ulkoilijaa. Kokkonen kantoi mukanaan kuvakansiota, joka mahdollisti entisten ja nykyisten näkymien vertailun. Tipperlammen osalta kaavaluonnos merkitsee muutosta Petäjäveden Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston kaavaluonnos esittelyssä vesistöjen rantayleiskaavaan. – Mitään normaalista poikkeavaa tässä ei ole ollut. Kunnan vanhuspalvelu ja paikalliset järjestöt miettivät tuolloin yhdessä, mitä Petäjävedellä voitaisiin tehdä ikääntyneiden kuntalaisten hyväksi. Voimalaiden paikkaa osoittavat myös punaiset apuviivat. Kaavaluonnoksessa tuulivoimapuiston hallitseva kaavamerkintä on M-1, maaja metsätalousvaltainen alue. Tuulivoimalat näkyvät kuvassa Lemettilän talon oikealla puolella, koivikon päällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemissä havainnekuvassa Pitkälänvuoreen suunnitellun tuulivoimapuiston horisonttiviiva on piirretty kuvaan valkoisena, polveilevana viivana. Reitin varrella mieluisia muistoja herätti muun muassa nykyisin Feenixin talona tunnettu rakennus, jossa Kaipomäki aloitti kansakoulunkäyntinsä vuonna 1938. Mikäli kaavoitus ja lupa-asiat etenevät suunnitellusti, valmistuvat tuulivoimalat Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:n Timo Koljosen mukaan aikaisintaan vuonna 2020. Seuraavaksi kaavatyö etenee ehdotusasteelle. Ei ole löytynyt esimerkiksi mitään sellaisia luontokohteita, että olisi jouduttu miettimään voimaloiden poistamista tietyltä alueelta. ”Voimaloita näkyy myös Lemettilän pelloilta kirkkomaisemasta sekä Kirrinjärven itäpuolisilta pelloilta, erityisesti Kirrin alueelta. Kuva on otettu Petäjäveden vanhan kirkon pihalta. Kaavaselostuksen mukaan voimalat erottuvat selvimmin hankealuetta ympäröiviltä vesistöalueilta ja peltoaukeilta. Timo Itäpuisto painottaa järjestöjen ja kunnan yhteistyön merkitystä. Aiesopimuksen allekirjoitti tuolloin seitsemän paikallista järjestöä, joiden jäsenistö oli hyvin edustettuna myös torstain Muistojen kävelyllä. Tipperlammen rannalle on merkitty yksi lomarakennuspaikka, joka tuulivoimapuiston kaavalla kuitenkin poistetaan. Siltatien varrella sijaitsevalla ”Miljoonahuiskeen talolla” on vankka paikka kaikkien niiden muistissa, jotka Sisko Kaipomäen tapaan opiskelivat nuoruudessaan Petäjäveden Kotiteollisuuskoulussa. Äänitasot jäävät matalilla taajuuksilla rakennuksissa sisällä alle STM:n asumisterveysasetuksen ohjearvojen. Selvityksessä on huomioitu myös alueen maisemat ja kulttuuriympäristö. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 1,50 euroa Hanna Mäkinen Sisko Kaipomäelle, 86, Muistojen kävely tarjosi tuttuja näkymiä. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 01 04.01.2006 56. Kävelyretkeläisten oppaana toimi Tapio Kokkonen, joka osasi kertoa paikallisten kaskujen lisäksi Petäjäveden kirkonkylän vanhan rakennuskannan sekä teistön historiasta. Muinaisjäännösinventoinnin perusteella ei myöskään löytynyt mitään, mikä estäisi voimaloiden rakentamisen. Kaavaluonnoksessa on mukana myös kaksi turvetuotantoaluetta sekä rakennuskiviaineksen otolle varattu alue. saakka, mihin mennessä kuntalaisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Kävelytapahtuman idea syntyi Timo Itäpuiston mukaan elokuisen Voimaa vanhuuteen -kokouksen yhteydessä. vuosikerta Nro 39 2016 Keskiviikkona syyskuun 28. – Kun uusi sote astuu voimaan 2019, siirtyy vanhuspalveluiden järjestäminen kunnalta sote-alueelle, mutta kuntalaisten hyvinvoinnista vastaaminen jää edelleen kunnan tehtäväksi. Lomarakennuspaikan omistaja on itse mukana tuulivoimapuistohankkeesta vastaavassa Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy AB:ssa. Yhteistyö on tarpeen, eikä toimintavastuuta kannata nyt sälyttää yksin vanhuspalvelulle. Tuulivoimapuiston 40 dB:n alueella ei sijaitse asuintai lomarakennuksia. Ehdotus tulee kuntaan nähtäville alkuvuodesta, jolloin kuntalaisille avautuu uusi mahdollisuus kantansa ilmaisemiseen. – Muistojen kävely liittyy sekä kansalliseen muistiviikkoon että Vie vanhus ulos -kampanjaan. Kävelyretkelle osallistui muun muassa Liisa Kiivanen, joka on mukana sekä SPR:n Petäjäveden osaston että vammaisneuvoston toiminnassa. Ulkoilulle ja muistoille pyhitetty kävelyretki HANNA MÄKINEN Hanna Mäkinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kaavasuunnittelija Susanna Paananen esitteli laatimaansa Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston kaavaluonnosta maanantai-iltana Miilussa. Alueiden luonne muuttuu nykyistä teknologisempaan suuntaan”, todetaan selostuksessa. Petäjäveden kunta hyväksyttiin mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan viime keväänä. Kyseisillä alueilla tuulivoimaloita tai osa niistä näkyy puuston muodostaman siluetin takaa esteettä. Kävelyllä oli mukana myös Petäjäkodin henkilökuntaa vs. Vapaaehtoisten apu mahdollistaa torstain kävelyretken kaltaiset tapahtumat, jotka tuovat vaihtelua ja virkistystä esimerkiksi yksin asuvien ikääntyneiden elämään. Tarkoituksena on ulkoilla yhdessä ja muistella samalla, mitä missäkin paikassa on ollut tai tapahtunut, kertoo Itäpuisto. Merkittävin tuulivoimapuiston maisemavaikutus on Keuruun suunnasta katsottuna. Moni Muistojen kävelyyn osallistuneista istui pyörätuolissa tai tarvitsi muuten tukea liikkumiseen. – Kaavoituksen kannalta haasteellisia ovat tietenkin aina tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan. vanhuspalvelujohtaja Timo Itäpuiston johdolla. Aluearkkitehti Ulla Järvisen mukaan kaavaluonnos on nähtävillä 14.10. Siinä mielessä tämä on ihan normialue, totesi Paananen
Panenko mä tämän pitkon reppuun. Pieni kunta elävöityy sen ihmisten myötä kuten arvokas paikallislehti elää lukijoidensa myötä. Entä kun en jaksa tai osaa enää rukoilla. Jaa, pullaa vai. Onnitellen äiti, isä, Jani, Joni+perhe, kummitäti Helena Su 2.10. Älä kulje jäljessäni, en ehkä löydä tietä. Tässä sorsia mennä syöttämään. Messun jälkeen keittotarjoilu srk-kodilla. Kuljetaan rinnakkain.” Kaisa Pihlajamäki Pihlajan punatertut ovat hävinneet ja omenapuun alla aamu aamulta enenevä nokittujen hedelmien määrä. 014 854 240 päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimittaja Hanna Mäkinen puh. No, laita sitten. Laitan tänne reppuun vastaleivottua evääksi. Kysymys ei ollut niistä. Kiipeillessäni tikkaille mieleen muistuvat lapsuuden leikit. Muutokset jatkuvat kuitenkin edelleen ainakin eläkeuutisilla, ja lisäksi kevään kuntavaalit muokkaavat nykyistä päättäjäkaartia. Tuo sun näkeminenkin, kun on vähän sitä sun tätä. 5.10. Matkakumppanina Kaisa Pihlajamäki. Niitähän sä et kerää. Oman elämän kysymyksiä voidaan peilata esimerkiksi Raamatun kertomuksiin tai muun hengellisen kirjallisuuden sisältöihin. Pullassas on kohta hauleja. Tapahtumaan ovat tervetulleita mukaan kaikki ikäihmiset. Minne sää oot mun rillit muuten piilottanu. Silmälasit unohtuvat keittiön pöydälle. Päivän aikana järveltä ei kuulu laukauksen laukaista. Nainen huolehtii vierellä. Tulee kiitollinen olo menneestä, nykyisestä. ”Älä kulje edelläni, en ehkä pysy perässä. 040 7656176. klo 13 Elonkorjuulounas lähetystyön hyväksi. Miten löytäisin inhimillisemmän rytmin elämääni. Suvi Kallioinen Su 2.10. Olet lämpimästi tervetullut Hengellisen matkakumppanuuden -iltoihin, jotka pidetään pappilassa sunnuntaisin 9.10., 6.11., ja 4.12. Hei, kultsu. klo 18 Rantatie 3. Kuules Liisa, haavillako mä niitä taveja siitä sitten alan noukkii. Ennenkuulumattomia otsikoita toi viime vuonna paikallislehteen keskukseen kohdistunut polttopulloisku sekä ampumavälikohtaus Kintaudella. Kastettu: Linnea Jessica Saarinen. Ilm. klo 18-20 Tanssii puolison kanssa -parisuhdeilta srk-kodilla. Sami Junttilalle henkilökohtaisesti tai puh. fi pe ta ja ve de n. Markku Koskinen Perhealbumista Janne 18v. klo 10 Mikkelinpäivän perhemessu kirkossa / SO, IP, LGK, kuorot, lastenohjaajat. Seija Lahtinen Hengellisen matkakumppanuuden -illat Vie vanhus metsään ulkoilutapahtuma Petäjäveden uimalassa perjantaina 30.9. Asematie 6, Petäjävesi, puh. Ei olis ainakaan haulisorsaa. Tämän lehden keskiaukeamalla kunnanjohtaja Vainio toteaa, että kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa erityisesti kunnan maine millaisena se ihmisineen ja yrityksineen ulospäin näyttäytyy. Ovatko nämä sinun kysymyksiäsi et ole ihan akuutissa kriisissä, mutta haluaisit ottaa aikaa sisimpäsi kuunteluun ja kaipaisit ajatuksillesi vastakaikua. Voit heitellä pullan paloja sorsille niin tulevat lähemmäksi. 050 433 8300 toimitus@petajavesilehti.fi, etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Sanomalehtien Liiton jäsen Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm, sisäja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 58e, määräaikainen 3kk 28e Tilausasiat: puh. Kaikkina päivinä, myös sairauksissa, luopumisissa. On aika koota sato, jota enteili kevään valtavien kukkien pilvi. Vastaanottokeskustakaan ei enää tällä kylällä ole ja on ehkä muutenkin palattu tasaisempaan arkeen. alv 24%) PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 Lehden irtonumeromyynti hintaan 1,50e (sis. Rientää järvelle päin pyssy ja reppu selässä. Etäisyyttä ottamalla saattaa näkökulma kirkastua monessakin asiassa, joten on varmasti ollut terveellistä olla välillä lehden lukija itse tekemisen sijaan. No, eikö tuo sille tuoksu. Hengellinen matkakumppanuus on yksi vertaistoiminnan muoto, jossa jaetaan yhteistä ihmisyyttä hengellisten kysymysten äärellä tai mitä tahansa elämän kysymyksiä tarkastellen niitä uskon valossa. Ennakkotieto: Rippikoulustartti v. Kuollut: Toini Mirjam Lailio, 91 v. klo 10 kirkossa. Järj. Helluntaiseurakunta Paikallinen uutisvuosi vailla vertaa Yhden vuoden aikana Petäjävedellä on tapahtunut melkoisesti. Diakoniatyö tiedottaa: Seurakunnan ja Ystävän Pysäkin syysretki Jämsään 12.10. se ur ak un ta @ ev l.fi Tapulin takaa Mies tekee lähtöä sorsametsälle. Lähtö srk-kodilta klo 9, paluu klo 16. Puolukat ja mustikat on pakkasessa. klo 10-12. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Vai ei ilmainen riista rouvalle kelpaa. ruokavalioineen viim. Suuri virkamiesten eläköityminen alkoi kunnanjohtajan vaihtumisella ja kansainvälistä tuulta toi vastaanottokeskuksen perustaminen. Mies paiskaa oven kiinni. "Enkelit, Jeesus, lähetä kulkemaan aina vierellä." (Virrestä 496) Missä Jumala on minun elämässäni?" Mihin hän minua kutsuu. Kaikille 75-vuotta täyttäneille tarjolla ilmainen, K-Market Porkkanan tarjoama grillimakkara.. alv 24%): K-Market Porkkana, Asematie 8 ma-la klo 7-21 ja su 10-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 ma-la klo 7-21 ja su 10-21 Viikon pakina: Haulisorsaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Hengellisen matkakumppanuuden keskeisenä piirteenä on auttaa matkakumppania tunnistamaan Jumalan puhuttelu elämässään ja vastaamaan siihen. Me kaikki voimme olla tekemässä yhteistä Petäjävettä, josta kuullaan muualla hyviä uutisia ja nähdään mielikuvissa positiivista pöhinää. klo 16. Tervetuloa! BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi RUKOUSILTA pe 30.9. Syntyvyydessäkin olisi petrattavaa; viimeksi kun käytin lasta neuvolassa, seinällä oli 17 tänä vuonna syntyneen vauvan kuvaa. Eikö, mieluiten minä ainakin pullaa kuin haulisorsaa syön. Vitamiinit tallessa. Itselleni oli virkistävää olla äitiysloman ajan pelkästään kuntalainen, joka perheineen käyttää oman kylän palveluja, osallistuu tapahtumiin ja kylän elämään vain omana itsenään ilman lehtijuttujen tekoa. Miten oppisin kuulemaan hänen puhutteluaan ja vastaamaan siihen. Muutama vuosi aiemmin kunnan asukasluvussa tapahtui notkahdus ja sitä pitäisi kunnan hyvinvoinnin kannalta kuroa takaisin. Vielä saa olla omassa kodissa, liikkua, tehdä tarpeelliset, nauttia kaikesta kauniista, on hyvät naapurit, ystävät, omaiset. Tossa ne on keittiön pöydällä, mut mihin pyssyy ja rillejä tarttet, kun on sitä pullaa ja haavi. Sivu 02 Nro 39 28.09.2016 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki noin 2 000 kpl Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: avoinna ma-ke klo 9-12 sekä sopimuksen mukaan, os. 2002 syntyneille tai sitä vanhemmille nuorille on su 9.10. Retken hinta 15 €. Ti 4.10. 29.9. Isän käsi hoitaa kyllä siunaus kaiken yllä. 09 856 67919 (arkisin klo 8-18) tai petajavesi@nesenta.fi Lehden näköisversio www.lehtiluukku.fi hintaan 1,50e (sis
Kipeät rintalihakset tai liian pienet liivit ovat tavallisimmin syy kipuun kuin rintasyöpä. Mutta nyt asiat ovat alkaneet kiinnostaa; valtuustossa saa hyvin tietoa, Mikko Tiirolan kautta myös vasta valmistelussa olevistakin asioista, Hautamäki kertoo. – Kuka tahansa voi sairastua rintasyöpään, mutta onneksi ennuste on hyvä. Tällä hetkellä Mhy Keski-Suomen valtuustossa on neljä petäjävetistä; Tiirolan lisäksi Hanna Hautamäki, Markku Kuosmanen ja Jorma Pahkala. Hän on ollut Mhy KeskiSuomen valtuustossa nyt kaksi kautta. Ehdokkaita pitäisi saada vähintään puolitoistakertaisesti tuo määrä. – Mhy:n valtuustoon kannattaa pyrkiä monestakin syystä. Rintojen tarkkailussa tärkeää on säännöllisyys ja kiireettömyys. Tutkimuksiin kutsutaan 50-69 -vuotiaat naiset. Tupailta pidettiin Taipaleen tilalla. SK Mopoauton ja henkilöauton kolari Viime viikon tiistai-iltapäivänä mopoauto ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa Imatran Voimantien ja Koulutien risteyksessä. Se vaatii myös opettelua; ensin voi tarkkailla kerran viikossa kuukauden kahden ajan ja siirtyä sen jälkeen tekemään tarkastus kerran kuukaudessa. Vaali järjestetään postiäänestyksenä 4.-25. Petäjäveden alueella hirvijahdissa syksyn viikonloppujaan viettää peräti 13 metsästysseuraa tai seuruetta. Uudet mhy-päättäjät haussa Eemeli Piesala lähti ehdokkaaksi Mhy Keski-Suomen valtuustovaaleihin, koska hän haluaisi tuoda esille nuoren metsänomistajan näkökulmaa. Yleisin oire on hitaasti kasvava kyhmy. Tarkkailut ja havainnot kannattaa myös merkitä muistiin. Onko liian kiire, vai vaikuttaako joku aiemmin kuultu itseen kohdistuva kommentti meihin siten, että rintojen tarkkailu jää tekemättä, kysyi Salla Joutsen Tunne rintasi ry:stä luennollaan rintojen omatarkkailusta Solikkosalissa viime viikolla. – Pyrimme antamaan tukea kenen tahansa naisen omatarkkailuun, sillä jokaisella naisella on oikeus hyvään ja terveelliseen elämään. Hirvenmetsästys päättyy vuoden loppuun, peurojen pyynti jatkuu tammikuulle. Noin 90 prosenttia sairastuneista selviytyy. Lantionpohjan lihasten jälkeen olen suunnitellut naisten sydänterveyteen liittyvää aihetta, Biedermann kertoo. – Mhy Keski-Suomen valtuustoon valitaan 39 valtuutettua. – On hyvä olla joku muistisääntö, nuoremmat voivat ajoittaa tarkkailun kuukautisten jälkeisille päiville, mutta jos kuukautiset ovat jo historiaa niin silloin voi vaikka täydenkuun aikaan olla otollista tutkimukseen, silloinhan sitä yleensä valvotaan muutenkin. Joutsen kertoi vakavasta aiheesta rempsään sävyyn ja innosti kuulijoitaan tarkkailemaan rintojaan aktiivisemmin. Tulevaisuudessa terveydenhuollossa tulee korostumaan ennaltaehkäisevän hoitotyön merkitys, joten kyseisellä luentoprojektilla pyritään muistuttelemaan omahoidon merkityksestä. HANNA-MARI HILTUNEN Hann-Mari Hiltunen – Mitä esteitä meillä voi olla rintojen tarkkailuun. lokakuuta. Kohtaan sairaanhoitajan työssäni eriikäisiä naisia erilaisine kysymyksineen ja terveyshaasteineen. Petäjäveden Osuuspankin toimitusjohtaja Jaakko Ylitalo ja palvelupäällikkö Päivi Lummi selvittivät Osuuspankin meneillään olevan pankkiryhmän vaihtamisen vaikutuksia ja OP:n vakuutusasiamies Aleksi Tolvanen esittäytyi. JUKKA OHRA-AHO Komea hirvi hengaili Jukka Ohra-Ahon nuolukivellä tiistaiaamuna useamman tunnin ajan ja riistakameraan tallentui hienoja kuvia. Työskentelen luentoprojektissa ihan vapaaehtoispohjalta, sillä näen omahoidon merkityksen niin tärkeänä, kertoo Biedermann. Hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästys alkoi viime lauantaina. – Silloin alussa, kun minusta tuli metsänomistaja, ei tällainen kauheasti kiinnostanut. Lisäksi tehdään tarvittaessa ultraäänitutkimuksia ja lääkärin kliinisiä tutkimuksia.– Suurin osa naisista havaitsee itse muutokset rinnassaan ja hakeutuu ajoissa hoitoon. Yhdistykseltä on saatavissa myös oppaita ja materiaalia rintojen omatarkkailusta. Itse haluaisin mukaan nuorempia ja naisia, Hanna Hautamäki toteaa. Sairaanhoitaja-kätilö Maarit Biedermann (oikealla) on kaavaillut Petäjävedelle naisille suunnatun luentosarjan. Henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa luennoi Salla Joutsen Tunne rintasi Oy:stä. Tupaillassa ehdolle uuteen valtuustoon ilmoittautuivat Tiirolan ja Hautamäen lisäksi Eemeli Piesala ja Laura Vertainen. Ja kun Mhy KeskiSuomessa on kahdeksan tiimiä, olisi jokaisen tiimin alueelta hyvä saada vähintään kahdeksan ehdokasta eli Petäjävedeltä ja Multialta siis molemmista neljä, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, Mhy Keski-Suomen valtuustossakin tällä hetkellä vaikuttava Mikko Tiirola totesi metsänomistajien ja maanviljelijöiden tupaillassa viime viikolla. – Tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu on 60-vuotias mies. Luennolla käsitellään muun muassa mitä lantionpohjan lihakset ovat ja miksi niitä tulisi harjoittaa. Kumpikaan ajoneuvojen kuljettajista ei havainnut toisiaan ja henkilöauto törmäsi mopoautoon, jonka kuljettaja tippui mopoauton kyydistä maahan. SK. Sivu 03 Nro 39 28.09.2016 TIINA LAMMINAHO Tiina Lamminaho Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit pidetään marraskuussa; ehdokasasettelu päättyy 14. 12-henkinen YläKintauden metsästysseurue oli jahdissa jo viime viikonloppuna, mutta saalista ei vielä saatu. – Omatarkkailun juju on siinä, että pitkällä aikavälillä huomaa muutokset ja osaa kertoa niistä terveydenhuollossa. Seulontamammografiat löytävät kolmasosan rintasyövistä. Kipu on harvoin syövän oire. Tarvittaessa voi vaikka ihan opetella kehumaan itseään ja puhumaan itsestään hyvää, se voi auttaa rohkaistumisessa, Joutsen opastaa. Valtuustossa pääsee vaikuttamaan ja siellä saa tietoa ajankohtaisista metsäasioista, Mikko Tiirola sanoo. Seuraavaksi syyniin lantionpohja Rintojen omatarkkailuun opastava ilta oli osa naisille suunnattua luentosarjaa, jonka käynnisti sairaanhoitaja-kätilö Maarit Biedermann yhteistyössä SPR:n paikallisosaston kanssa. Ambulanssi kuljetti mopoauton kuljettajan tarkastukseen sairaalaan. Maanantaina 3.10. Törmäys ei aiheuttanut vakavia vammoja. kello 17 alkaen Solikkosalissa perehdytään lantionpohjan lihaksiin fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Pirkko Palosen johdolla. – Olen järjestämässä näitä luentoja naisena ja äitinä. Hanna Hautamäki ja Mikko Tiirola ovat sekä nykyisiä mhy-valtuutettuja että ehdolla marraskuisissa vaaleissa. Tunne rintasi ry:n nettisivuilta voi ladata omatarkkailukortin tai omakuu sovelluksen jonka avulla voi pitää kirjaa havainnoistaan. – Rohkeasti peilin eteen ja havainnoimaan miltä rinnat näyttävät. Biedermannin mukaan yksi tärkeimmistä aiheista terveyden edistämistyössä on omahoitoon ja tarkkailuun motivoiminen. – Vähän näkemyksiä siitä, millaisia haasteita ja millaisia mahdollisuuksia nuorilla on metsänomistajana, Piesala toteaa. Suomen syöpärekisterin mukaan rintasyöpä on yleisin syöpä Suomessa. Ä ä n i o i k e u t e t t u j a metsänhoitoyhdistyksen vaalissa ovat metsänhoitoyhdistyksen jäsenet. Puhu hyvää itsestäsi Rintojen omatarkkailu kannattaa aloittaa itseensä tutustumisesta. Eemeli Piesala lähti mukaan ehdokkaaksi tuodakseen nuoren metsänomistajan näkökulmaa metsänhoitoyhdistyksen päättäviin elimiin. marraskuuta. Vuonna 2014 siihen saiRintojen omatarkkailu on arvossa arvaamattomassa rastui 4808 naista ja 21 miestä. Hirven pyyntilupia saatiin viime vuotta enemmän Hirviä on nyt runsaasti metsissä ja tänä syksynä pyyntilupia saatiin Petäjävedelle 64, eli yhdeksän kappaletta enemmän kuin viime vuonna. – Omahoitoon kannustaminen ja motivoiminen on yksi keskeisimmistä aiheista terveyden edistämistyössä, kertoo Biedermann. Tunne rintasi ry, aiemmin ProMama ry:nä tunnettu yhdistys, on kannustanut naisia löytämään ja hyväksymään oman ”minänsä” jo vuodesta 1992 saakka. Viimeviikkoisessa tupaillassa Mikko Tiirola kertoili metsäja maatalousalan ajankohtaisia kuulumisia. Rintojen säännöllisellä omatarkkailulla voidaan ehkäistä mahdollisen rintasyövän leviämistä
Tähänastinen havaintoni on, että Petäjäveden maineen suuri haaste on heikko tunnettuus Keski-Suomen ulkopuolella; Petäjäveden laadukkaat palvelut, hieno luonto ja maailmanperintökirkko ovat asioita, joita tulevina vuosina on tuotava vahvemmin esiin. – Seuraavana päivänä sanoin esimiehelle, että kyllä mä nyt lähden. – Esimerkiksi lommoisessa ja kolhuisessa, kirpparilta haetussa ruokapöydässä täytyykin jäädä vanha elämä näkyväksi, se on vintagen henki. Petäjäveden kunnan löydät nyt myös facebookista, käy tykkäämässä! HANNA MÄKINEN. Sivu 04 Nro 39 28.09.2016 HANNA MÄKINEN Yrittävä Petäjävesi Yrittäjät Petäjävesi Yrittäm isen teemas ivut Hanna Mäkinen Päivää ennen irtisanoutumistaan Marita Furuholm kysyi mieheltään, että sano minulle, olenko hullu, hullun rohkea vai rohkea. Nyt Petäjävedellä ei selkeää slogania ole, mutta sen sijaan meillä on uudet koulut ja päiväkodit, erinomaiset liikuntapaikat, Kunnanjohtaja Eero Vainio: ”Petäjävesi pystyy parempaan!” metsäeskari, avoin päiväkoti, lukiolaisille läppärit, kasiluokkalaisille taattu kesätyöpaikka ja monta muuta palvelua, jotka kertovat siitä, että Petäjävesi pystyy parempaan kuin moni muu samankokoinen kunta. Tonttitarjonnan monipuolistaminen onnistuu parhaiten kunnan ja yksityisten maanomistajien yhteistyöllä. Maalaamisen voi aloittaa heti, ja työ palkitsee tekijänsä tosi nopeasti. Nyt 54-vuotias petäjävetinen on tuore yrittäjä. Otsikon teksti oli Petäjäveden slogan 1980-luvun lopulla. Pelastan niitä, koska maalattuina ne ovat kauniita ja kuitenkin umpipuisia. Hyvinvoinnista kiinnostuneen yrittäjän mukaan maalaaminen on pintakerrosta syvemmälle menevä prosessi. Erinomaisista kuntapalveluista huolimatta Petäjäveden väkiluku on ollut laskussa jo useamman vuoden. Maalattavan kalusteen vanhaa lakkapintaa ei tarvitse hioa pois, hiekkapaperia ei tarvita. Paalulan Paja on toteutuva unelma – Vanhasta navetasta tulee Paalulan Paja. Palveluksessanne kunnanjohtaja Eero Vainio eero.vainio@petajavesi.fi 041-4493002 PS. – Mikään kultakaivos tämä yritys ei ehkä tule olemaan, mutta en minä kaikkea rahalla mittaakaan. Vanhat mööpelit saivat uuden maalipinnan puheen pulputessa ja naurun raikuessa. Täydellistä pintaa ei tarvitse tavoitella. Marita Furuholm vaihtoi kesällä kiireisen palkkatyön yrittäjyyteen. Petäjäveden elinvoimaan vaikuttaa myös kunnan maine. Mies sanoi hetken mietittyään ja vaihtoehtoja punnittuaan että et sä hullu ole, etkä hullunrohkeakaan, mutta jumalaut’ sä olet kyllä rohkea. Furuholm tekee tunnetuksi ja myy Jeanne d’Arc Living Vintage -kalkkimaaleja sekä opastaa ja kurssittaa maalien käytössä. Kalkkimaaleilla maalaava maalari voi Furuholmin mukaan toteuttaa itseään surutta. Peruspalvelujen ollessa varsin hyvässä kunnossa, on elinvoiman vahvistamisen paikkoja etsittävä muista vetovoimatekijöistä. – Kalkkimaali on hyvin yksinkertaista käyttää. Ammatillisten aineiden opettajana työskennelleen Marita Furuholmin elämä oli käynyt hektiseksi. Furuholmin mukaan kalkkimaalien käyttömukavuutta lisäävät niiden ominaisuudet: Vintage-kalkkimaalit ovat hajuttomia ja vesiliukoisia. Uupumuksen kautta nainen havahtui etsimään rauhaa ja uutta tapaa elannon ansaitsemiseen. Värejä voi sekoittaa keskenään uusiksi sävyiksi. Lisäksi Furuholm esittelee ja myy aloe vera -tuotteita. Verstaalla myös kuorrutan vanhat mööpelit Vintage-kalkkimaaleilla. Tärkeä vetovoimatekijä on avoimien työpaikkojen määrä. Työpaikkojen ohella asumismahdollisuuksien monipuolistaminen on keskeistä. Esteettömän kerrostaloasumisen saaminen Petäjävedelle on työlästä, mutta etenkin ikäihmisten asumisen kehittämisen kannalta erittäin tarpeellista. Toiminimi Marita Furuholmin paikka on kotona Paalulassa, Urriantien varrella. Siitä rakennetaan minulle verstas; työtila, jossa pystyn pitämään maalivarastoni ja aloe vera -tuotteet. – Eräs ystäväni sanoi sen osuvasti, maalaaminen puhdistaa jotain pääkopassa. Yrittäjänä saan tehdä työtä itselleni ja johtaa itseäni. Tässä voisi olla apua myös uudesta sloganista jonka pitäisi pystyä parempaan kuin ´80-luvun versio. Mattamaalilla maalatun pinnan voi vahata saman tuoteperheen vahalla, jolloin pinnasta tulee paremmin likaa ja kulutusta kestävä. Yleiselle suhdanteelle emme mahda mitään, mutta yritysystävällisyyttä voimme lisätä entistäkin ketterämmällä kaavoituksella, paikallisilla hankinnoilla ja kunnan avoimella vuorovaikutuksella yritysten kanssa. Terapeuttisen maalaamisen resepti on Furuholmin mukaan jo ystäväporukalla testattu ja toimivaksi todettu. Jotta joku toisi uutta liiketoimintaa tai muuttaisi Petäjävedelle, niin hänen pitää ensinnäkin tietää Petäjäveden olemassaolosta ja toisekseen mielikuvan kunnasta tulisi olla positiivinen. Se joka haluaa täysmattaa maalia ja joka ymmärtää vanhan huonekalun sielun maalipinnan alla, sille nämä maalit sopivat erinomaisesti. Tuore yrittäjä myy kotoa Paalulasta käsin Vintage-kalkkimaaleja ja opastaa niiden käytössä. Tykkään pelastaa esimerkiksi 1980-luvun mäntymööpeleitä, joihin ihmiset ovat jo kyllästyneet. Toiminimi Marita Furuholm on pikapuolin saamassa omat nettisivut, joiden kautta näkyvyyttä saavat esimerkiksi myynnissä olevat, yrittäjän itse entraamat kalusteet. Elinvoimaisen kunnan pitää tänä päivänä tarjota monipuolista asumista vuokra-asumisesta omistusasumiseen ja järvimaisematonteista esteettömiin kerrostaloihin. Facebook-sivuilla yritys on näkynyt jo jonkin aikaa. Huonekalujen lisäksi kalkkimaaleilla voi maalata sisäseiniä ja -kattoja sekä monia materiaaleja nahasta metalliin. Yrittämiseen Marita Furuholm suhtautuu realistisesti. – Tarkoitukseni on järjestää Paalulan Pajalla jatkossa esimerkiksi ryhmille sovitettuja kursseja, joissa yhdistyvät maalaaminen ja rento, elvyttävä yhdessäolo, Furuholm kertoo
Tammikuussa energeettiseen hoitoon tutustunut ja sen opinnot aloittanut Hannula on löytänyt energiahoidosta tavan auttaa ihmisiä. – En usko, että yritysideani kantaa yksin. – Minua kiinnostaa se, miten helppokäyttöisiä eri sovellukset ovat ja miten esimerkiksi henkilöt, jotka eivät ole motorisilta taidoiltaan valtaväestön tasolla, pystyvät käyttämään niitä. – Energiahoidon tarkoituksena on avata mahdollista tunnekuormaa, joka ”jumittaa” kehoamme. Tietotekniikka kuuluu kaikille ja kaikki digitalisoituu. Kysyn, miksi hän on hakeutunut hoidettavaksi. – Olen opiskellut vuosia työn ohessa. Taustalla on myös psykiatrisen sairaanhoitajan pätevyys. Jos se lähtee lentoon, voi yritystä kasvattaa ja hakea päätoimisuutta, Kinnunen sanoo. Käytän myös luonnonelementtejä hoidossani. Kinnusen oppiaine, tietojärjestelmätiede, tutkii sovellusten käytettävyyttä. Tavoitteena on henkisyyden tuominen jokapäiväiseen elämään ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Elämän varrella eri tilanteet ja kokemukset synnyttävät meissä mielenmalleja, aiheuttavat egon korostumista ja ja kehoomme saattaa kertyä energiavirtoja tukkivaa ”kuonaa”. Yrityksen perustamista olen ajatellut jo vuosia ja käynyt monia yrittäjäkursseja. – Itse koen energiahoidon hoitavan monella eri tasolla. Senja Hannulalla on taustallaan yli 30 vuoden kokemus sairaanhoitajan työstä, pääosin syöpää sairastavien ihmisten parissa. Eihän siitä ole kuin reilut kaksikymmentä vuotta, kun omalle työpaikalle tuli tietokoneet ja silloin ajatteli, ettei koskaan opi lähettämään sähköpostia, Kinnunen sanoo. Tämä on reilusti sivutoiminen yritys ja tarkoituksena on kokeilla yrittämistä. Tänä keväänä olin sellaisella kurssilla, jossa yrittäjyyttä lähestyttiin vähän toisesta näkökulmasta ja se oli ratkaiseva sysäys yrityksen perustamiseen. – Teen vielä sairaanhoitajan työtä puolikkaalla työajalla. Yrityksessään hän tarjoaa ensisijaisesti seniorikansalaisille tietotekniikan käytön opetusta. Energiahoitajana Hannula ammentaa oppia jyväskyläläisen Mira Ruuskan järjestämästä, reilu puoli vuotta kestäneestä koulutuksesta. Energiahoitoja ja hierontaa teen työni ohessa. Sivu 05 Nro 39 28.09.2016 TIINA LAMMINAHO Tiina Lamminaho Raisa Kinnunen perusti Monipalvelu Kukkaron Rukkasen elokuussa. – Tietotekniikan käytön opetusta annan ”K-70 -merkinnällä”. Uskon vahvasti, että vanhanakin oppii uutta, kun riittävästi harjoittelee. Näin pitäisi tapahtua myös meidän jokaisen kehossa. Yrittäjäksi Kinnunen kertoo lähtevänsä uteliaana ja odottavin mielin. – Olen tällä hetkellä päätoiminen opiskelija, yrittämistä harrastan sivutoimisesti, Kinnunen kertoo. Se laukaisee jännitystiloja kehossa ja luo mahdollisuuksia valoisampaan ja sisäisesti rauhallisempaan arkeen. Senja Hannulan yritys tarjoaa energiahoitoja ja hierontaa Riekkotiellä Litmassa.. Huomioin hoidettavan chakrat eli energiakeskukset ja meridiaanilinjat. – 45 minuuttia kestävän energiahoidon yhteydessä hoidan intuitiivisesti, kosketan ja hieron. Senja Hannulan yritys, Senjuskan Energiahoito ja hieronta, toimii vielä toistaiseksi sivutoimisena yrityksenä. Kukkaron Rukkanen aloittaa sivutoimisesti HANNA MÄKINEN Energiahoito on Senja Hannulalle tapa auttaa ihmistä Hanna Mäkinen – Tässä työssä pyritään kehon, mielen ja hengen tasapainoon. Kurssilla lähdettiin siitä, että yritystä lähdetään kehittämään olemassa olevilla resursseilla ja se oli minun juttuni. Jatkossa haluaisin keskittyä energeettisiin hoitoihin ja hierontaan. Hannula on huomannut, että ihmiset tarvitsevat myös henkistä apua monella eri tasolla. – Tunnen syvästi, että tämä on yksi tapa auttaa ihmistä ja tunnen tämän myös omakseni. Päämääränä on elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissa. Hoidan asiakkaan fyysistä kehoa ja eri aurakenttiä. Näin kuvailee työtään lokakuun alussa energeettisen hoidon opinnot päätökseen saava Senja Hannula. Kinnunen lupaa räätälöidä opetustaan tarpeen mukaan, alkeista hieman pitemmällekin. – Lisäksi teen muutamalle pienelle tiekunnalle kirjanpitoa, mutta en lähde kauheasti haalimaan töitä, että saan opinnot loppuun, Kinnunen toteaa. – Käytännössä haastattelen asiakasta aina lyhyesti ennen hoitoa. – Minulla ei ole suuria investointeja, joten en putoa kovin korkealta, vaikka yritys ei lähtisikään toimimaan. Tämä yritystoiminta ja opiskeluni toivottavasti tukevat toisiaan; haluaisin hyödyntää oppimaani yrityksessäni ja myös toisinpäin eli toivoisin yritykseni kautta oppivani jotain, jota voisin hyödyntää opiskelussani, Kinnunen sanoo. Hoidolla on rentouttava vaikutus ja se voi saada ihmisen avautumaan itselle ja maailmalle syvemmällä tasolla. Nyt kun siihen tuli mahdollisuus, opiskelen päätoimisesti. Valmistuttuaan Hannula käyttää nimitystä intuitiivinen energiahoitaja. – Maailmassamme energia virtaa koko ajan eri tasoilla. – Niin pitkälle kuin osaan apua antaa. – Tietotyö ja opiskelu vaativat vastapainokseen fyysistä tekemistä, tuore sivutoiminen yrittäjä Raisa Kinnunen toteaa. Kinnunen opiskelee tietojärjestelmätiedettä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Se luo tasapainoa ja rauhaa ja läsnäolon oppimista eri tilanteissa. Joka tapauksessa tästä saa kokemusta, Kinnunen toteaa. Ruuskan opit pohjautuvat puolestaan AnnaLiisa Nuutisen koulutuksiin. Kokemukseni on, että energiahoito vapauttaa ihmistä, sanoo Hannula. Kinnunen sanoo, ettei hänen ole tarkoituskaan ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi, ainakaan vielä
Matalaja keskiaktiivinen jäte varastoidaan voimalaitosjäteluolaan. Tutuksi tulivat myös radioaktiivisten aineiden vapautumisesteet, loppusijoitukseen suunnitellut laitteet ja koneet sekä maanalaisten tilojen rakentaminen tulevaisuudessa. – Se on niin paljon otsikoissa. 0400 976522 • Kattojen vuosihuollot • Kattojen pinnoitukset • Kattoremontit • Ikkunaja oviremontit info@ks-kattohuolto. Näin kävi myös yrittäjämatkalaisille. Mistä lie johtuu. Vierailijoiden kysymyksiin löytyvät siis selkeät vastaukset. Tyypillinen vierailu kestää noin kolme ja puoli tuntia Olkiluodossa. Ydinvoimala-alue oli yksi ja ehkäpä jopa kiinnostavin kohde 40 henkilön neljän päivän reissulla, jonka kauimmainen etappi oli Ahvenanmaa. Syntyvät jätteet luokitellaan valvonnasta vapautettuun jätteeseen, matalaja keskiaktiiviseen voimalaitosjätteeseen, korkea-aktiiviseen käytettyyn polttoaineeseen sekä käytöstäpoistojätteeseen. Olkiluoto3 kiinnostaa eniten Nykyään yleisimmät ydinvoimaloita koskevat kysymykset liittyvät meneillä olevaan Olkiluoto3:n projektiin. Kovin innokkaasti vastustajat eivät kuulemma kuitenkaan halua mennä vierailulle, vaikka heitä Olkiluotoon aina silloin tällöin varta vasten kutsutaankin. Petäjäveden porukkaa ei loppusijoitettu ainakaan vielä, vaikka tässä poseerataankin jo uhkaavan lähellä. Ehkä siellä Petäjävedellä on jotain erityistä, Tanhuanpää ystävällisesti toteaa. Toinen ihmisiä mieYdinvoiman ympyrä Kalliosta kallioon tityttävä, klassinen aihe on loppusijoitus, jota petäjävetisille esitteli 60 metrin syvyydessä Maria Palomäki. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Venäjällä ja Ranskassa kehitetään voimakkaasti ydinjätteen kierrätystä. Yleisesti voi sanoa, että meille turvallisuus on aina etusijalla ja Olkiluoto3 EPR -laitos on käynnistyessään edistyksellinen, luultavasti maailman turvallisin ydinvoimalaitos. – Mutta Suomeen rakennettavaan ydinvoimaan ei edes saa asentaa viimeisimpiä innovaatioita, joista ei vielä ole riittävästi kokemuksia ja tietoa. – Kaikki insinöörit ja asiantuntijat kun eivät ole yhtä sosiaalisia kuin Maria. Näin varmistetaan osaltaan laitoksen turvallisuutta. Merimuseo ja purjelaiva Pommer Maarianhaminassa sekä maatalouden Sarka-museo Loimaalla muistuttivat, että elettiinhän sitä ennenkin, ennen ydinvoimaa. Museoitakin ehdittiin tutkia. Yksityiskohdat on huolellisesti selvitetty ja menetelmät hiottu kuntoon 2020-luvulla alkavaa loppusijoittamista varten. Muita pysähdyspaikkoja olivat metsäkoneita valmistava Prosilva Ruovedellä, Amalian limonaditehdas sekä Ollaksen käsityöpuoti Ahvenanmaalla. Tämän jälkeen se kuljetetaan vahvarakenteisella, vesitäytteisellä siirtosäiliöllä laitosalueella olevaan käytetyn polttoaineen välivarastoon. Käytetty ydinpolttoaine on radioaktiivista. Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitus on ensimmäinen laatuaan ja kiinnostaa kovasti maailmalla. Tanhuanpää uskoo, että ihmisillä on aitoa huolta, mutta joskus kyse voi olla myös tietämättömyydestä. Vähän huvittavaa, mutta ehdottoman tarpeellista.. Tanhuanpään mukaan kyseessä on varmasti osaksi vinoilua projektin myöhästymisestä. Meillä taas kallioon hautaaminen 400:n metrin syvyyteen on ehdottomasti paras vaihtoehto Suomen kallioperän geologisten ominaisuuksien takia. Polttoaine eristetään elollisesta luonnosta niin pitkäksi aikaa, että sen radioaktiivisuus on vähentynyt haitattomalle tasolle. Silloin tällöin kuulee ja näkee kommentin ”Olkiluoto3 on vanha jo syntyessään”. Petäjäveden yrittäjäyhdistys teki sinne retken täydellä linja-autolla parisen viikkoa sitten. Reaktorista poistettu käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan ensin reaktorihallin vesialtaissa muutaman vuoden ajan. Sivu 06 Nro 39 28.09.2016 Täältä löydät oman kylän osaajat yhteystietoineen. Ota yhteyttä Suviin 050 366 7691 tai suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Ammattilainen asialle INKERI NIILES p. Ydinjäte pitää pystyä nimeämään suojakapseleissaan niin, että mahdollisesti monien miljoonien vuosien kuluttua uudessa infrastruktuurissa ja maailmassa elävät ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Kyllä OL3 EPRlaitoksessa on maailman kärkipään ominaisuudet rakennettuna testatulla ja todistetulla tekniikalla. Sen sijaan suureksi iloksi ja yllätykseksi Petäjävedeltä kotoisin oleva ydinfyysikko Maria Palomäki oli opastamassa kotikunnan väkeä. Olkiluodon ydinvoimalaitoksella syntyvä jäte käsitellään asianmukaisesti jätteen sisältämän radioaktiivisuuden mukaisesti. Ei mikään Homer Simpson Homer Simpsonin säteilevän keltaista naamaa ei Olkiluodossa nähty. Hän esitteli toimintaa tällä kertaa yhdessä Palomäen kanssa. Jyväskylän yliopistosta valmistunut ja Olkiluodossa vuonna 2008 aloittanut Palomäki toimii nykyään säteilyturvallisuuden pääinsinöörinä ja vastaa muun muassa turvallisuuteen liittyvistä laskelmista, suunnitelmista, seurannasta sekä seurannan ohjeistuksesta ja laatii erilaisia arvioita. Olkiluodossa on kuitenkin tehty jo 1970-luvulta lähtien pitkäjänteisesti työtä turvallisen loppusijoituksen toteuttamiseksi. Tervetuloa joukkoon mukaan 10 eurolla + alv per viikko! Yrittäjä, oletko kiinnostunut Petäjävesi-lehden uusista mainospaikoista kotisivuillamme. Vesi jäähdyttää polttoaine-elementtejä ja vaimentaa niiden säteilyä. Olkiluodon vierailukäynneistä vastaava Mika Tanhuanpää kertoo, että vierailutoiminnan näkökulmasta Palomäki on kallisarvoinen ihminen. Tosin ydinvoimaa on vaikeaa tiivistää lyhyesti siten, että se antaisi riittävän kattavan kuvan mielipiteen muodostamiseksi. Käytettyä polttoainetta säilytetään välivarastossa vedellä täytetyissä altaissa noin 40 vuotta ennen loppusijoitusta. Tekniikka näet kehittyy huimaa vauhtia ja tietenkin markkinoille tulee koko ajan uusia innovaatioita, laitteita ja komponentteja. Tätä eristämistä kutsutaan loppusijoitukseksi. Hän on silloin tällöin mukana myös vierailuissa, kun muilta töiltään ehtii. Tulijat haluavat joka tapauksessa saada yleiskäsityksen asiasta. fi ks-kattohuolto.fi • Mökit, huoneet, juhlat ja kokoukset www.lemettilantila.fi Kiinteistöhoito KMK Oy Kysy lisää numerosta 040 568 0614 Merja Koskiperä tai kiinteistöhoito.kmk@gmail.com • Kotisiivoukset • Toimistosiivoukset • Ikkunoiden pesut • Asiointiapu Inkeri Niiles Olkiluodon ydinvoimaloihin Eurajoella tutustuu vuodessa noin 15 000 vierailijaa. Maria Palomäki esitteli ONKALON näyttelyssä petäjävetisille loppusijoitusratkaisua ja meneillään olevia tutkimuksia, joilla varmennetaan Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen. Ydinvoimaa voi epäilläkin Ydinvoimalle löytyy tietysti myös kriittinen näkökulma. Ahvenanmaan historiaan ja nykypäivään tutustuttiin kiertoajelulla ihanassa syyssäässä. Eikä tässä ajassa ehdi kuin saada nopean yleiskuvan. Paljon tietoa tuli, mutta paljon myös jäi seuraavaan kertaan ajan puutteen takia
050-3253106 • Korjaukset • Peltityöt • Muovihitsaukset • Maalaukset • Huollot • Vikakoodien luku ja nollaus ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä Antenniasennukset ja valokuitutyöt Hannu Neijonen KS Televerkot Oy 0400 797 516 hannu.neijonen@pp.inet.fi Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi LEIPOMOTUOTTEITA Konditoria Toppalantie 134 Pekkarinen Petäjävesi Puh. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt T:mi siivousja kotiapu Berit Skyttén T:mi Väinö Räsänen Kotisiivoukset Kotija mökkitalkkari Pienkonekorjaamo 0400 600 115 0400 536 840 berit.skytten@luukku.com v.i.rasanen@luukku.com Toimistosiivoukset Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. 014 853 326 www.standardline.fi Vasarakatu 9 (A 106) | 40320 Jyväskylä | 010 4399 290 info@rindesso.fi | www.rindesso.fi PALVELUMME Antenniurakoinnit Valokuituja tietoverkkotyöt KOHTEEMME Uudisrakennukset Omakotitalot Saneerauskohteet Avoinna: ma 10-16 ti-pe 10-17 la 10-14 Asematie 6, Petäjävesi www.liisankukkapuoti.fi Petäjäveden Konehuolto Jyri Oravainen 045 261 7224 Kaistinmäentie 318, Kintaus KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com. Kaukolämpö . Putkityöt . Lattialämmitys . KVV-valvonta – J o 20 v u o d e n k o k e mu k s e l l a – Kotihoito Kotisairaanhoito Kotija yrityssiivoukset Asiointiapu www.kotiapupisara.fi Puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Kotitalo usvähen nys! Petäjävesi, puh. 014 415 1500 Autoja kolarikorjaamo T:mi Reijo Sipilä Korjaamotoimintaa Petäjävedellä 20 vuotta Teollisuustie 3, Puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti 050 546 9747 Tilaa Tiinalta kaikenlaiset herkulliset leivonnaiset! Kotileipomo Tiina Sulkula Majavatie Petäjävesi www.tiinasulkula.com Yhteydenotot: ) 0400 189 152 www.vestamatic.fi * vestamaticky@gmail.com . Maalämpö . kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Rakennusja puusepän palvelut PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset Varastojen ja autokatosten teko Lisälämpöeristykset ja kattotyöt Leikkimökit, jätekatokset ym. (014)854113 Pms 427 Pms 732 RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 041 441 5253 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 Juha Nokelainen, 0400 541 758 Sampo Koivula, 050 349 2319 Lisäksi jäsenkorjaus w w w. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Ma-to 10-17, pe 10-15 Puh. Puusepän työt, entisöinti 0400 642 973 Rak.toim intaa yli 30v. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. kh l.fi KOULUTETUT HIEROJAT Teollisuustie 8, Petäjävesi PUH. 020 170 5120 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi Fysioterapiaa ammattitaidolla asiakasta kuunnellen www.fysiocenter.fi 014 31 00775 • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Papintie 2, Petäjävesi Palvelemme sop. 044 971 0385 / Suvi Nikonen, suvi.nikonen@ania-eco.fi OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Puh
Viime vuoden voittaja Peksi Luoma tuli toiseksi yhden heiton Töllikölle hävinneenä. Päätöspöytäkirjaotteet löytyvät kunnan Internetsivulla www.petajavesi.fi päätöksenteko esityslistat ja pöytäkirjat. TL voi katsoa omia tietojaan Kanta-palveluihin kuuluvasta Omakanta-palvelusta, kertoo toimitusjohtaja Susanna Antikainen. Järjestäjäseura Frisbeegolf Petäjävesi ry:n jäsenistä kisaan osallitui 24 heittäjää, joista Joni ja Miro Kovanen selviytyivät hienosti kärkikymmenikköön. Lupien hakijana on Destia Oy. Tervetuloa! KUULUTUS MAA-AINESJA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSISTÄ Petäjäveden kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto on 20.9.2016 tehnyt päätökset maa-ainesja ympäristöluvista, jotka sijoittuvat Kumpujärven kylän tiloille Kärmemäen kallioalue RN:o 2:15, Ostola RN:o 2:16 ja Ylä-Halinen RN:o 2:11. Kansalainen näkee jatkossa Omakanta-palvelussa kaikki terveydenhoitoonsa liittyvät tapahtumat, olipa. Lisäksi asiakas hoito tapahtunut julkisella tai yksityisellä palveluntuottajalla. 21-väyläisen kisan voittajaksi selviytyi jyväskyläläinen Simo Töllikkö. Esillä sääntömääräiset syyskokoukselle kuuluvat asiat. 0400 241 187 tai harri.silander@luukku.com Huom! 12 ensin ilmoittautunutta joukkuetta mahtuu mukaan. Järjestävän seuraa ilahdutti myös se, että ilmoittautumisvaiheessa kisa ”myytiin loppuun” yhden vuorokauden kuluessa. PERINTEINEN SÄHLYTURNAUS Kokoa joukkue ja tule mukaan turnaukseen! Turnaus la 5.11. Kuvassa Sebastian Ratu puttaa, taustalla Hermanni Hammarén. Sivu 08 Nro 39 28.09.2016 Tutustu meihin Facebookissa! www.facebook.com/ petajavesilehti 0400 872 461 arkisin klo 7-16 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Petäjäveden tori 9-9.45 PALVILAPA 12,95 E /KG ASEMATIE 6 (014) 854 950 MA-TO 18-22*, PE 18-02*, LA 14-02*ja SU 14-21* (*jatkoaika mahdollinen) TO 29.9. PetPet Jalkapallojaosto Fysio Center mukaan Potilastiedon arkistoon Fysio Center Jyväskylä Oy on liittynyt ensimmäisenä yksityisenä fysioterapiayrityksenä Kantapalveluihin kuuluvaan kansalliseen Potilastiedon arkistoon. FGP:n sihteerin Markku Kivelän mukaan kilpailu sujui molempien kierroksien osalta jouhevasti: pullonkauloja ja jonoja ei väylille syntynyt. Kaikki tämä mahdollistaa uuteen sote-lainsäädäntöön suunnitellun asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen myös käytännössä, Antikainen sanoo. 40e / joukkue ilmoittaudu viim. puh. Järj. 014 267 3042, sähköposti: niina. KANTTARIN KARAOKE ( 5e) LA 1.10. paikkana monari os. Myös hoitavat tahot pystyvät potilaan luvalla hyödyntämään potilastietoja hoitoprosessissa yli sektorirajojen. Susanna Antikainen pitää Potilastiedon arkistoa valmisteilla olevan sote-uudistuksen tärkeänä kulmakivenä. 041 544 2193 Esillä Rekryssä voi liittyä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n ylläpitämään CV-pankkiin – tilaisuudessa saat lisätietoa asiasta. koivula@petajavesi.fi PENTTI MÄKINEN Musikantti Open 2016 houkutteli lauantaina 72 frisbeegolfin harrastajaa Kettulanvuoren radalle. Päätökset valitusosoituksineen ovat nähtävillä Petäjäveden kunnan virastolla (Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi) ympäristösihteerin toimistossa valitusajan 27.9 – 28.10.2016. 30.10. marraskuuta 2016 Keuruun seurakuntakeskuksessa, (Kippavuorentie 11, Keuruu) Mukana Alueen yrityksiä , alu ueella toimivat oppilaitokset (Sasky, JAO , Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jämsän ammattiopisto, Ammattikorkeakoulu, Oppisopimuskeskus, TAMK, AEL, Teuvan aikuiskoulutuskeskus), TEtoimisto, Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Keurusseudun Yrittäjät ry, Keuruun kaupunki, Multian kunta, Petäjäveden kunta Vastuujärjestäjä: Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tervetuloa! Aikataulu klo 12.30 kahvitarjoilu klo 13.00 työnantajat ja työnhakijat kohtaavat Ilmoittautumiset Työnhakijat: ritva.pohjoisvirta@keulink.fi Yritykset: puh. • Avoimet ja avautumassa olevat työpaikat (Keuruu – Multia – Petäjävesi – Jämsä – MänttäVilppula – Juupajoki – Virrat – Ähtäri -alueelta) • yrittäjäja koulutusmahdollisuudet • oppisopimuskoulutus Työnhakija! Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti! ritva.pohjoisvirta@keulink.fi Runomies Reijo Vähälä Tampereelta esittää Toiverunoja ja –lauluja (Kivi, Leino, Hellaakoski…) ti 4.10. kello 18 Petäjäveden kirjastolla. ALLU & JASKA ( 5e) SYYSILTOJEN ILOKSI Petäjävesi – Kintaus Työväenyhdistys ry:n SYYSKOKOUS 6.10.2016 klo 18.00 Petäjäveden Osuuspankin kokoustilassa. Asiakkaidemme terveystiedot tallentuvat nyt Kanta-arkistoon, jossa ne ovat hänen niin halutessaan muiden häntä hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä. Kolmanneksi sijoittui Henri Salminen. POKERITURNAUS klo 19 PE 30.9. Lisätietoja ympäristösihteeri puh. TERVETULOA! -Johtokunta Työnhakijoiden rekrytointitilaisuus 1