Valio Hyvä suomalainen Arki juustoviipaleet 400–500 g (3,98–4,98/kg) 1 99 Chiquita Banaani 69 kg Rainbow Appelsiinitai omenatäysmehu 1 l/prk 49 smarket.petajavesi S-market Petäjävesi ma–la 6–22, su 9–22 Pyhäinpäivänä 31.10. Uudistimme S-market Petäjäveden miljöön, hedelmäja vihannesosastot sekä leipäja juomahyllyt. Uudet kylmälaitteemme ovat nyt energiatehokkaita ja katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat jopa 20% yksikön sähkönkulutuksesta. 60. Vain kotitalouksille. Uutena palveluna monia asiakkaita ilahduttaa varmasti kahviautomaatti! Tervetuloa tutustumaan kotikulmien uudistettuun ässään! kotikulmiesi ässä uudistui!. vuosikerta Nro 44 2020 Keskiviikkona lokakuun 28. palvelemme 9–22 Syksyn remonttimme myötä ajankohtaiset ja paikallisesti toivotut tuotteet nousevat yhä tärkeämpään rooliin. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Valio Voi 500 g (3,98/kg) 1 99 Kotimaista Sika-nautajauheliha 400 g (3,73/kg) 1 49 Irtomakeiset 3 99 kg Hinnat voimassa 29.10.–1.11
Kirkon virsikirjat eivät ole käytössä. fi pe ta ja ve de n. se ur ak un ta @ ev l.fi Väki vähenee, mutta bileet ei parane Suomen kielen vaikein sana OLLI-PEKKA MÄKELÄ Kintaudelle saatiin vihdoin uusi kaukalo Kintaudelle saatiin uusi luistelukaukalo. Kastettu: Maija Helinä Kinnunen. Kuuluu yleissivistykseen kirjoittaa nimet oikein. Seuraavan ajan sain jälleen kuukauden päähän. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Levikki noin 1600 kpl. (Virrestä 147) Sanotaan, että väki vähenee, bileet paranee. kello 19 Petäjäveden kirkossa. KirjaKirjakorneri korneri Suosittele hyvää lukemista! Lähetä kirjavinkki nimellä tai nimimerkillätoimitus@petajavesilehti.fi.. Minäkin olen pyytänyt anteeksi ja antanut anteeksi. Mökkiläinen Huomioithan kirkkoon tullessa turvavälit sekä käsihygienian! Petäjäveden kirkossa voi messuun osallistua 110 henkilöä. Petäjäveden väkiluku on vuodessa pienentynyt 96 hengellä, mikä on suhteellisesti koko Keski-Suomen kärkisija. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Mukavan ikävä paikka Viikon Viikon pakina pakina Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. klo 10 Messu kirkossa. Vapaa pääsy. Monta kertaa yritin sanoa, ettei tästä näin tule valmista koskaan. Jumalanpalvelukset striimataan ja niitä on mahdollista seurata myös kotona myöhemminkin. Saat anteeksi. nimimerkki Wilhonpoika pohtii oppivelvollisuusikärajan nostamista 18 vuoteen. Laitoin hänelle vähän sähköpostia, jossa selvitin tilanteeni oikein kirjallisesti. Puitteet ja fiiliksetpitäisisaadamuidenkin tietoon. Jos tulee vielä toinen aalto koronaa, ei sen loputtua ole suussani enää yhtään kunnon hammasta. Kuollut: Vilho Johannes Sipilä, 91 v., Auli Aune Anneli Mäkinen, 72 v. Tauon aikana suussani vielä tapahtui ihan kummallisia asioita. Free Lukijalta Oikeinkirjoitusta Petäjävesi-lehdessä 21.10. Liikuntapaikkojen hoitaja Olli-Pekka Mäkelä vastaa kirkonkylän luistelujäiden hoidosta. Huom. He voivat syyllistyä jopa anteeksi-sanan väärinkäyttöön. Sivu 2 Nro 44 28.10.2020 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen, 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi) Toimitus on avoinna syksyllä 2020 vain sopimuksen mukaan. Luistelukoppikin on olemassa, mutta vielä ei tiedetä, miten se on auki. En voi sanoa olevani ylpeä tästä, mutta ainakin olen onnistunut osoittamaan sen, ettei minua voi kohdella miten tahansa. Jokin on pielessä. klo 18 Pyhäinpäivän messu kirkossa. Kesällä sain kovalla työllä muutamia lääkäriaikoja kuukauden välein. Seuraavana päivänä oli taas aika lääkärille. Ikään kuin heidän ei tarvitsisi etukäteen miettiä tekojensa mahdollisia seurauksia, sillä tiukan paikan tullen tilanteesta pääsisi aina irti katumalla. Tulee miettiä, ennen kuin toimii. Olen myös jättänyt pyytämättä anteeksi tai antamatta anteeksi. On tärkeää osata pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Soittamassa on viulisteja, pianisteja ja sellistejä ja paikalla ovat myös opettajat. – Heti kun tulee pakkasia ja lunta, voidaan jäädytys aloittaa, toteaa kunnan työntekijä Marko Ketola, joka hoitaa tulevana talvena Kintauden luistelujäitä. La 31.10. Su 1.11. Joskus sanat ja teot ovat loukanneet niin, ettei anteeksiannolle ole ollut sijaa. SK Miten sanotaan, torun nuorinta, kolmevuotiasta pikkusiskoani, kun hän on loukannut toista. Tiedän sen, mutta yritän käyttää valttikorttia maltillisesti, ettei vaan vaikutus pääse laimenemaan. Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat kumpainenkin elämässä tarvittavia taitoja. Todennäköisesti saan silloin huokaista helpotuksesta. Petäjävesi-lehti ei ilmesty vuodenvaihteessa viikoilla 52, 53 ja 1. Se oli ihan mukava käynti vähän ikävässä paikassa. Silloin minulta jäi juurihoito kesken ja hammasremontti muutenkin ihan alkutekijöihinsä. Missä kulkee raja. Tämän viikon aika pitäisi olla viimeinen. Johda, Herra uskollinen, armollinen kotiin kaikki kulkijat. Minulla tuo kirjallinen ilmaisu on usein selkeämpää kuin puhuttu. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Kaikkeen ei täydy taipua. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. Matinean järjestävät musiikkiopisto ja seurakunta yhdessä. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 74e (sis. Anteeksi on sana, jolla osoitetaan katumusta. – Kyllä tässä sään armoilla ollaan, jos ei ole pakkasta ja lunta, niin ei ole talviurheiluakaan, Ketola sanoo. On myös hyvä tiedostaa, koska itse kokee tarvetta anteeksipyytämiselle tai anteeksiantamiselle. Jokainen kuntalainen on puheissaan ja teoissaan Petäjäveden markkinointikoneisto. Tuntuu nimittäin siltä, että tämä ryhmä ihmisiä voi tehdä mitä vain, osaavathan he pyytää sitä jälkeenpäin anteeksi. Useimmille meistä on jo lapsena opetettu, että kun teemme väärin, meidän on pyydettävä anteeksi. Näin ei kuitenkaan ole pienen kunnan asukasluvun suhteen. Valittamisella ei ollut mitään vaikutusta. Eräänä iltana olin oikein suivaantunut tilanteeseen. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Anteeksi, pääsee ujosti hänen suustaan, halauksen lomassa. Olisi pitänyt kirjoittaa aikaisemmin. Se hankittiin noin 20.000 eurolla asennettuna Raita Sportilta. Toisten sanavarastoon sana anteeksi ei kuulu laisinkaan. Messussa sytytetään kynttilä jokaiselle vuoden aikana kuolleelle. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Siis opiskelua riittävästi. Aikoja on siitä lähtien ollut viikon välein. Sillä pyydetään anteeksiantoa tai ilmaistaan anteeksisaamista. Lehterilaulajat, Vesa Jussila (trumpetti). Anna anteeksi. Pakko, kun ei kerran sana kuulu. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Saat kirkkoon tullessa virsimonisteen, jos sinulla ei ole omaa virsikirjaa. Jokainenhan sen muistaa. Tämä ihmistyyppi oikein luottaa toisen osapuolen ainaiseen anteeksiantoon. Kintaudella luistelujäiden valaistus on kunnossa ja uuden kaukalon viereen tehdään tuttuun tapaan myös vapaaluistelukenttä. Osa ihmissuhteistani on katkennut sopimattomien välien vuoksi. klo 19 Musiikkiopiston oppilasmatinea kirkossa, vapaa pääsy. Sitten on vielä heitä, jotka viljelevät sitä sanaa, kuin viljelijä viljaa. Jotkut taas osaavat sen kyllä, mutta käyttävät harvoin ja kun niin tapahtuu, voidaan tekoa pitää vilpittömänä. Kintaudella ei ole käytössä jäähöylää, mutta Ketolan mukaan auraamalla ja jäädyttämällä saadaan ihan kelpo jää. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. To 29.10. Olen sananlaskutuulella: Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas! Oppilasmatinea kirkossa Läntisen Keski-Suomen musiikkiopiston oppilaat esiintyvät huomenna torstaina 29.10. Tohtori odotti minua hymyillen ja muutenkin puhuimme tavallista enemmän. Vaikka pyrin aina sovintoon ja kannustan muitakin siihen, en ole aina onnistunut. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Opetusministerimme sukunimi on Andersson, joka nimi on yleinen Suomessa, varsinkin ruotsinkielisillä alueilla. Niitä voi opetella. Vastaanotto oli aamulla aivan toisenlainen. ”Sitä naulat pisti, pahuus ihmisten, anteeksi soi risti kaiken sen.” (Virsi 517: Herra, kädelläsi) Sopusointuista syksyä! Jaakko Heikkinen Viime kevään korvalla meidän yhteiskunta meni säppiin, ja vanhat ja vaivaiset määrättiin kotiseinien sisäpuolelle. En tiedä tarvitaanko tänne rohkeita tekoja ja huimia ideoita, koska Petäjävedellä on jo olemassa kaikki hyvän elämän edellytykset, ja sen me asukkaat tiedämme
Keski-Suomen Elokuvakeskuksen elokuvatyöntekijä Teemu Kauppi tuo projektorin kerran kuussa Petäjävedelle. Kulttuurin on katsottu lisäävän hyvinvointia, ja on hienoa, miten täällä on ymmärretty, kuinka taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia. Sivu 3 Nro 44 28.10.2020 Petäjäveden elokuvayhteistyöstä otetaan opiksi muuallakin Lokakuun elokuvat vetivät hyvin väkeä. – Lain mukaan kulttuuripalveluilla pitää pyrkiä lisäämään yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. – Miilu on katsojille miellyttävä, ja tummasävyisen salin saa kokonaan pimeäksi. Kuntavierailijoilla oli kiinnostusta myös siihen, kuinka kulttuuripalveluita ylipäätään toteutetaan pienellä paikkakunnalla. Erityisesti Lappiin kaivattaisiin Kino Metson kaltaista kiertävää elokuvateatteritoimintaa. Auditorioitahan ei nykyään juurikaan rakenneta, eli on hienoa, että täällä Petäjävedellä on sellainen. Lisäksi täällä on Kulttuurikattaus, Toinilan taidetoimintaa, vanhan kirkon kesäkonserttisarja ja Kulttuuriaitta-toimintaa, jota kautta saadaan työpajoja kouluille ja päiväkoteihin. – Vaikka kuntataloudessa puhaltavat kylmät tuulet, niin toivon, ettei jo valmiiksi pienistä kulttuurin määrärahoista lähdettäisi leikkaamaan. – Olemme tosi vaikuttuneita Koposen ja Keski-Suomen Elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kaisu Tapanisen kuuden vuoden yhteistyöstä, joka on perustunut vastavuoroisuuteen. – Petäjävedellä saadaan tosi pienellä rahalla paljon näkyvää aikaiseksi. Tässä ollaan koko kulttuuripalveluiden ja taiteen ytimessä. Kilpailu järjestettiin kuudetta kertaa ja teemalla oli ”Niityn lumo”. – Ja onhan sekin ollut kunnalta kulttuurimyönteinen teko, että kulttuurituottajan virka on perustettu, Koponen sanoo. SUVI KALLIOINEN Keski-Suomen elokuvatyöntekijä Teemu Kauppi (oikealla) esitteli liikuteltavaa projektoria ja muuta laitteistoa auditorio Miilussa ennen Aalto-elokuvan näytöstä. Se on juuri sitä, että lainkin vaatimaa osallisuutta kulttuuripalveluissa. Pienellä rahalla paljon näkyvää Koposen mukaan hankeväki oli kiinnostunut niin käytännön asioista kuin kunnan panostuksesta. – Vieraat olivat tyytyväisiä näkemäänsä, ja näkivät tilat, tekniikan ja vielä elokuvan. – Kulttuuri on myös yksi näkyvä vetovoimatekijä. Keskiviikkoiseen kuntavierailulle Petäjävedelle saatiin kahdeksan hengen porukka ympäri Suomen aina Turusta Kittilään tutustumaan Petäjäveden kunnan ja Keski-Suomen Elokuvakeskuksen esimerkilliseen ja pitkäkestoiseen yhteistyöhön. Koen, että näillä resursseilla toteutuu uusi kulttuuritoimintalain vaatimukset hyvin, vaikka aina on toki kehittämisen varaa, Koponen sanoo. – Hankkeessa pyritään keräämään kulttuuripalvelujen hyvät käytännöt ja viemään niitä muuallekin, ja tämä oli nyt ensimmäinen kuntavierailu, Hokkanen kertoo. Esimerkiksi Lapissa kiertävä elokuvateatteri olisi tarpeen. Kannettavalla laitteistolla voi esittää elokuvia periaatteessa missä vain, vaikka liikuntasalissa tai ulkona, ja Elokuvakeskuksella on myös seitsemänmetrinen kangas. Myös yleisöä kuunnellaan ja järjestetään esimerkiksi lisänäytöksiä toiveiden mukaan, Hokkanen kehuu. Vanhan kirkon säätiö voitti Keski-Suomen Vuoden maisemateko -kilpailun ANNE KALLIOLA / VANHAN KIRKON SÄÄTIÖ Suvi Kallioinen Petäjäveden vanhan kirkon säätiö voitti KeskiSuomen Vuoden maisemateko 2020 -palkinnon. Hokkaseen teki vaikutuksen myös se, että Petäjävedellä on hyvinvointilautakunta, jossa on niputettu yhteen soteja sivistyspuolta. Keskiviikon tutustumispäivän ja elokuvanäytöksen jälkeen torstaina hankeväki vielä haastatteli kunnan kulttuurituottaja Olli Koposta ja veti yhteen parhaat käytänteet opiksi muillekin. Projektikoordinaattori Teemu Hokkaseen teki vaikutuksen esimerkillinen yhteistyö Elokuvakeskuksen ja kunnan kulttuurituottaja Olli Koposen välillä. Perusteluissa kerrotaan, että säätiön hoitama niittylaidun vanhan kirkon pihamaalla on laajalti tunnettu ja hyvässä jatkuvassa hoidossa. Keskustelua käytiin myös siitä, onko pienissä kunnissa palveluiden tuottaminen ketterämpää. Kulttuuri on yksi kunnan peruspalveluista ja Koponen kokee, että hänen työnsä kulttuurituottajana on mahdollistamista ja asiakaspalvelua; toiveita pitää osata kuunnella ja toivoisin, että niitä sekä palautetta esitettäisiin enemmänkin. – Tarvitaan tarpeeksi iso tila, etäisyyttä ja korkeutta, Kauppi kuvailee. Hän pitää kirjastotyötä kulttuurityön ohessa sopivana, koska siinä pääsee kohtamaan ihmisiä ja kuuntelemaan toiveita, mikä on tärkeä juttu. Suvi Kallioinen – Jos Kino Metso ei toisi elokuvia Petäjävedellä, täältä pitäisi käydä elokuvissa Jyväskylässä, mikä taas ei ole kaikille mahdollista. Kuntavierailu taltioitiin ja Petäjäveden elokuvakäytännöistä otetaan oppia muualla Suomessa. Marraskuussa Kino Metso tuo auditorio Miiluun Ensilumen, Karpon, Toven ja uuden Risto Räppääjän. Myös koulun vanhempainyhdistyksen pitämä elokuvakioski on esimerkki yhteisöllisyydestä, jossa hinnat ovat edulliset ja kaikkien tavoitettavissa, ja jossa tuotto käytetään pääasiassa koululuokkien uimahallimatkoihin. On huikeaa, että valtakunnallisen hankkeen tasolla on toimintamme nähty hyväksi käytänteeksi, Koponen sanoo. Opetus ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa ja kilpailun suojelijana toimii kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius.. – Budjetin sisäisiä suhteita olen muuttanut niin, että enemmän saadaan esiintyjien ja ohjaajien palkkioihin, jotta sisältö voidaan maksimoida määrän suhteen ja laadusta tinkimättä. Koronatilanteen vuoksi vierailuja ei päästä tekemään suunnitellun mukaan, mutta Petäjävesi onneksi kuitenkin toteutui. Maakunnan voittajana Petäjäveden vanhan kirkon niitty jatkaa kisaa valtakunnallisesta p a l k i n n o s t a . – Vuosien aikana minulle on syntynyt kuntalaisten kulttuuritarpeista näkemys, joka pohjaa saatuun palautteeseen, toiveisiin ja yhteistyöhön muiden toimialojen ja sidosryhmien kanssa. Elokuvatoiminta on ollut pitkäaikaisin ja säännöllinen kulttuuritarjonnan muoto Petäjävedellä. Lauluja rakkaudesta -näytökseen saatiin tekijävieraaksi laulaja-näyttelijä Ritva Oksanen. Koponen näkee, että on, mutta pitää olla myös valmis tekemään paljon ja kaikkea. Hoidossa toteutuu myös hyvä yhteistyö alueen toimijoiden kesken ja niityn hoitoon on haettu myös tukea. – Paljon keskusteltiin myös siitä, kuinka tässä elokuvayhteistyössämme ei juurikaan raha vaihda omistajaa. Laite on samanlainen kuin Finnkinon pikkusalissa, mutta siirreltävä. Myös tilojen tarjoaminen koettiin hienona eleenä kunnan puolesta, koska isoissa kaupungeissa se ei välttämättä onnistuisi niin hyvin. Koponen aloitti kulttuurituottajan työt 2012. Kriteereinä voittajan valinnassa olivat erityisesti se, että se nostaa esille paikallisia lumoja kulttuuriympäristöarvoja, lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä tuleville sukupolville kestävällä tavalla sekä se, että lajisto on monipuolinen, aluetta hoidetaan ja kehitetään aktiivisesti. Uskon, että jos tarjontaa on mahdollisimman laajasti eri ikäryhmille, ja että palvelut tulevat ihmisten luokse, niin sillä on vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin, Koponen sanoo. Vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki haluaa kiittää Petäjäveden seurakuntaa ja edellistä kirkkoherra Seppo Ojalaa niittyhankkeen käynnistämisestä sekä kesäoppaita ja hankepäällikkö Katriina Holmia hakemuksen tekemisestä. Viime vuonna voimaan tulleessa kulttuuritoimintalaissa korostetaan, että kulttuuripalvelut tulisi olla yhdenvertaisesti saavutettavissa, Kulttuuria yhteistuumin -hankkeen projektikoordinaattori Teemu Hokkanen sanoo. Yhteistyötä tehdään myös Petäjäveden luontoyhdistyksen kanssa, joka on rakentanut ja ylläpitää perinteistä riukuaitaa.Kesäisin niityllä laiduntavat lampaat, joista on hyötyä ja iloa kävijöille
Kun laajennus valmistuu, Vuometilla on tuotantotiloja yhteensä noin 2 400 neliötä. Vuometin hallin päätyyn nousee noin 900 neliötä uutta tilaa. Usein kuitenkin remonteilla tuppaa olemaan juurikin päinvastainen vaikutus myyntiin. Remontti oli hyvin suunniteltu ja ammattilaisten toteuttama, se jopa valmistui viikon etuajassa. . Leveämmät käytävät helpottavat asiakkaiden asiointia ja hyllytystyö onnistuu sulavammin myös ruuhka-aikoina. Uuteen halliin tulee kaksi eri tilaa, joista toinen on noin 400 neliön kokoinen ja toinen noin 500 neliön kokoinen. Avajaisia vietetään Petäjäveden S-marketissa tällä viikolla 29.10.-1.11. Tuoretuotteet muodostavat nyt oman selkeän kokonaisuuden ja esillepanot ovat nyt selkeämmät. – Ongelmana on ollut myös se, ettei meillä ole ollut riittävästi varastotilaa, jossa olisimme voineet säilyttää pintakäsiteltyjä osia, esimerkiksi lumiaurojen osia. Uusilla tiloilla saamme tuotannon läpimenoa tehokkaammaksi, yrittäjä Reijo Vuoksenranta kertoo. Myymälän osalta isoimpia muutoksia on kylmäkalusteiden sijoittelu pääkierron varrelle. Myymäläuudistuksen kustannusarvio oli noin 630.000 euroa. Rakentamiseen on tullut myös uusia määräyksiä, joihin emme olleet osanneet varautua. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat noin 600.000 euroa. Sisällä tapahtuneiden muutosten lisäksi katolle on asennettu viime kesänä aurinkopaneelit. – Korona on vähentänyt tilauksia, mutta toisaalta nyt on ehtinyt organisoida rakentamista, yrittäjä Reijo Vuoksenranta toteaa. Laajennusosa tehdään suurimmaksi osaksi paikallisin voimin. – Aikataulu on aika tiukka. – Toisaalta koronan aiheuttama hiljainen aika on mahdollistanut rakentamisen. – Laajennuksen valmistuminen menee ensi kevääseen, mutta seinien pitäisi olla pystyssä ja katon päällä vielä tämän vuoden puolella. avajaistarjousten merkeissä. Asioinnin helppoutta lisäävät leveät käytävät, selkeämpi pääkierto ja houkuttelevammat esillepanot.. Toki taustalla on myös koronan tuomat muutokset asiakkaiden osPetäjäveden S-marketin uudistus on valmis tokäyttäytymiseen, myös mökkiläiset ovat tänä syksynä viihtyneet pidempään paikkakunnalla. Byrokratia on lisääntynyt siitä, kun viimeksi rakensimme ja nykyään tarvitaan enemmän lupia ja lausuntoja. . Erityisesti hedelmäja vihannesosasto sekä juomaosasto ovat uudistuneet näyttäviksi. Jos tämä vuosi olisi ollut samanlainen kuin viime vuosi, ei rakentamisen organisointiin olisi jäänyt aikaa. Haluankin kiittää meidän asiakkaitamme maltillisuudesta ja henkilökuntaamme kovasta työstä ja joustavuudesta remontin keskellä työskennellessä, marketpäällikkö Arto Pänkäläinen kiittelee. Aloitus viivästyi, kun lupa-asiat veivät enemmän aikaa kuin oletimme. Pääyhteistyökumppaneina ovat Kone & Rakennus Meronen Ky ja Mecamiehet Oy, joka muun muassa toimittaa hallin rungon. – Vaikutukset tulevat monen mutkan kautta ja taloudellinen epävarmuus saa asiakkaita lykkäämään investointeja. Petäjäveden S-marketin yleisilme on muuttunut uudistuksen myötä avarammaksi. Laatujärjestelmän tekemisen yhteydessä yrityksen tuotanto ja kaikki tekeminen käydään läpi. Myös vienti on vähentynyt reilusti; liikevaihtoon tulee tänä vuonna tosi iso pudotus, Vuoksenranta kertoo. – Kaikki ovat isoja juttuja ja niiden tekeminen yhtä aikaa on työlästä, mutta ne palvelevat toinen toisiaan, Vuometilla assistenttina työskentelevä Suvi Karén toteaa. Suvi Kallioinen Petäjäveden S-marketissa syyskuussa alkanut remontti on valmistunut. Työn sujuvuuden kannalta toiminnanohjausjärjestelmällä on iso merkitys. Myymälän sinikeltainen väritys on vaihtunut päävärin osalta hillitympään harmaaseen ja kalusteet on uusittu kauttaaltaan. Laatujärjestelmä käyttöön Samaan aikaan laajennuksen rakentamisen kanssa Vuometilla ollaan ottamassa käyttöön ISO 9001-laatujärjestelmää ja siihen liittyvää toiminnanohjausjärjestelmää. Koronatilanne on vaikuttanut myös Vuometin tilauskantaan. Tavoitteena on, että ne tuottavat parhaimmillaan jopa 20 prosenttia kohteen kokonaissähkön kulutuksesta. Erityisenä piirteenä tämän remontin aikana oli se, että myynnit jopa nousivat edellisestä vuodesta remontin aikana. – Tarvetta lisätilalle on ollut jo useamman vuoden ajan. – Se vaatii koko työyhteisön panosta ja toimintatapaan tulee muutoksia, Reijo Vuoksenranta sanoo. – Samalla saamme myös varaston hallinnan kuntoon, nyt tavarat ovat välillä hukassa. Sivu 4 Nro 44 28.10.2020 TIINA LAMMINAHO MIKKO LEHTINEN / KESKIMAA Vuometille uutta tilaa paikallisin voimin Tiina Lamminaho Vuometin hallin päätyyn nousee syksyn aikana noin 900 neliötä uutta tilaa. Tuotantomäärämme on kasvanut viime vuosina aika paljon ja tilat ovat olleet pullonkaula. Nyt ne ovat olleet pihalla säiden armoilla
Tällöin myös seurantaa naapureiden talousvesikaivoista tulisi lisätä, etenkin happipitoisuuksien sekä rautaja mangaanipitoisuuksien osalta. Jakamassa oli Leijonien presidentti Marko Kuukkanen ja Antero Simsiö. ja 4. Karhua en ole koskaan nähnyt, karhu on varmaan nähnyt minut kyllä monesti, mutta minä en haluaisi karhuun törmätä. – Minulla on kaksi pientä koiraa ja niiden kanssa tulee myös käytyä metsässä. Nyt on tosin ollut niin vähälumisia talvia, ettei niille ole oikein ollut käyttöä. Sivu 5 Nro 44 28.10.2020 TIINA LAMMINAHO Pettuve en Pettuve en paras paras paikka paikka Luonto tarjoaa upeita paikkoja liikkua Tiina Lamminaho Pettuveen paras paikka -juttusarjassa esittelemme petäjävetisille tärkeitä paikkoja. Petäjäveden Leijoniin kaivataan uutta väkeä ja kiinnostuneet toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan, sanoo Kuukkanen. Rantanen kertoo viettävänsä aika paljon vapaaaikaansa metsässä. Tänä syksynä Rantasta on ilahduttanut kaunis ruska. Lupalautakunta näkee, että kokonaisuutenaan hanke on kannatettava ja alueelle mahdollisesti vedettävä viemäri antaa mahdollisuuden myös alueen muiden asuinkiinteistöjen liittyä viemäriin. Koiran käytöksestä huomasi, että lähistöllä on jotain epätavallista, ja sitten ilves menikin tien yli. Metsä on minulle rauhoittumisen paikka, siellä on mukava kuunnella linnunlaulua ja tuulen huminaa. – Luonto osaa loihtia mahtavat värit, tänä syksynä olen ollut aivan lumoutunut. Seuraavaksi tulevat lakat, vatut ja mustikat, sitten taas sienet ja puolukat; kerättävää riittää koko kesän, Rantanen toteaa. En muistakaan, milloin täällä olisi ollut näin hienoa ruskaa, Rantanen kehuu. – Parasta on, kun lähtee retkelle ja paistaa laavupaikalla makkaraa ja syö eväitä. Lautakunta toteaa, että pitkäaikaisessa vedenotossa on riski veden happipitoisuuden vähenemiselle, mikä saattaa aiheuttaa rauta ja mangaanipitoisuuden nousun raakavedessä. Myös Syrjäharjun luontopolku on hieno, siellä on ihanaa, sammaleista metsää. luokan oppilaille perjantaina polkupyörän valot. Mahdolliseen happipitoisuuden laskuun tulisi reagoida tihentämällä raakaveden rautaja mangaanipitoisuuksien määrittämistä. – Minulle parhaita paikkoja ovat luonto ja metsä, mitään yksittäistä lempipaikkaa minulla ei ole. Uuden lain mukaan etuvalon lisäksi polkupyörästä pitää öytyä myös takavalo. Marjametsässä pienestä pitäen Metsä on kuulunut Rantasen elämään aivan lapsesta asti. – En voisi kuvitellakaan asuvani kaupungissa, luonto pitää olla lähellä. Rantanen viihtyy metsässä niin marjaämpärin kuin sienikorinkin kanssa. SK SUVI KALLIOINEN. Eväitä syödessä voi paikalle tulla kaverikin. Naapureiden talousvesikaivot sijaitsevat samalla pohjavesialueella, lähimmillään naapurin kaivon etäisyys koepumppauksen (200 m 3 /vrk) arvioidusta vaikutusalueesta on noin 60 metriä. – Olin äidin kanssa marjametsässä jo alle kouluikäisenä, sieltä kipinä luonnossa liikkumiseen on varmaan lähtenytkin. – Täällä on paljon kauniita luontopolkujakin ja retkipaikkoja, esimerkiksi Tampinkierros Urrianperällä, Pirunkivi Metsäkulmalla päin ja Karhunahas Kuivasmäellä. Petäjäveden Lions Club lahjoitti Kirkonkylän ja Kintauden koulujen 3. Se on sellainen rentoutuskeino, jossa pää tyhjenee muista ajatuksista. Suden olen nähnyt kerran autosta, kun olin menossa korvasieniä poimimaan; susi tuli tietä pitkin vastaan, Rantanen kertoo. Sen sijaan monia muita eläimiä olen nähnyt, hirviä, ja jopa ilveksen ja suden. Leena Rantanen viihtyy metsässä sienikorin ja marjaämpärin kanssa, tai ihan muuten vain. Kriteerit saavat olla millaiset tahansa, sillä nehän ovat henkilökohtaiset. Nyt menemme metsään Leena Rantasen kanssa. Tehtävänä on myös vinkata seuraava haastateltava niin annetaan jutun kiertää vapaasti minne vain. Kolmetai neljävuotiaana löysin ”mustikkapuun”, eli oikeasti katajan, jossa oli marjoja, mutta luulin niitä mustikoiksi, Rantanen kertoo. – Kyllä sitä melkein tulee kipeäksi, jos ei pääse luontoon, Rantanen toteaa. – En pelkää mennä metsään yksin. Leijonat lahjoittivat pyöränlamppuja Lupalautakunta näkee vedenottamohankkeen kannatettavana Lupalautakunta antoi viime viikon kokouksessaan lausunnon Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Kuohu Artesian Water Oy:n talousvesilupahakemuksesta Kintaudelle. Liikun metsässä myös talvella, muutama vuosi sitten hankin lumikengätkin. Ilveksen näin, kun olin koiran kanssa lenkillä sumuisena iltana. Lausunnon mukaan jätevesien käsittelyn kannalta yrityksen liittäminen kunnallistekniikkaan viemäröinnin osalta on ensisijainen vaihtoehto. Raakaveden laadun mittaus tulisi mahdollisuuksien mukaan automatisoida ja käyttää jatkuvatoimisia mittareita, etenkin raakaveden liuenneen happipitoisuuden osalta. Metsä on Rantaselle rauhoittava paikka. Petäjävedellä on paljon hienoja paikkoja luonnossa, metsää ja vettä riittää, Leena Rantanen sanoo. – Ja hirvikärpäsiäkin on tänä vuonna ollut vähemmän kuin aikaisemmin. Rantanen kerää metsästä niin sienet kuin marjatkin. Lamppuja ostettiin lahjoitettavaksi 120 kappaletta noin 500 eurolla. – Sienestys alkaa keväällä, kun korvasienet alkavat nousta. Tämän vuoksi happipitoisuuden mittaus on tärkeää, eikä sitä pitäisi harventaa ensimmäisen toimintavuoden jälkeen
Tässä 9C-luokan pienryhmätyöskentelyä. Pohdimme oppilaiden kanssa sitä, kuinka haastavaa voi olla arvioida netistä löytyvän tiedon luotettavuutta. Jenny Keijonen piti Petäjäveden yläasteen Hubupäihdekasvatustunnit. – Muihin huumeisiin suhtautuminen oli merkittävästi negatiivisempi. Nykypäivän päihdekasvatus ei ole saarnaavaa. Isäiltoja jatketaan ensi vuonnakin, jos niin toivotaan. – Petäjäveden nuorten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta arvioin, että valtaosa nuorista on suhtautuu kannabikseen negatiivisesti, mutta etenkin kasien ja ysien ryhmissä oli muutamia oppilaita, joita kannabis kiinnosti ja heidän suhtautumisena siihen oli positiivinen. Hubuoppitunneilla oppilaat vastasivat nimettömästi kyselyyn ja vastauksia käytiin luokissa läpi ohjaajan kanssa. Viime torstaina oli toinen isäilta ja paikalla oli Pajumäen lisäksi kolme isää lapsineen. Joosefin ja Jasmiinin kanssa mukaan tulleen Joel Jylhän mielestä ilta oli mukavaa, vapaata oleskelua sekä lapsille että isälle. Myös henkilökunta on saanut koulutusta. Joel Jylhä toteaa, että heilläkin tämä oli alun perin vaimon idea. Suvi Kallioinen Perhekeskuksella kokoontuvat kerran kuussa isät ja lapset, ja vertaisohjaajana toimii Petäjäkallion päiväkodilta ja lasten nassikkapainistakin tuttu Esa Pajumäki, joka saa samalla itsekin laatuaikaa Iina-tyttärensä kanssa. – Nuoret kertoivat, että saavat tietoa ja luovat mielikuvia huumeista sarjojen ja YouTube-videoiden kautta. Keijosen mukaan nuorilla on tietoa päihteiden haitoista, mutta niitä käyttävät nuoret eivät suhtaudu päihteistä aiheutuviin riskeihin huolestuneina. Lähes kaikki nuoret tiesivät, mistä päihteitä halutessaan saa, Keijonen toteaa. Kaksivuotias Iivo selvittää, että äiti onkin nyt samaan aikaan kirjastossa. Hubu-kokonaisuutta tarjoaa kouluille Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Tiistaisin seurakuntakodilla kokoontuu perhekerho kello 9.30-12 (edullinen ruokailumahdollisuus).. – En koe kuitenkaan olevani täällä mikään varsinainen ohjaaja, kaikki ollaan samassa veneessä, Pajumäki tuumaa. Samalla saadaan yhteistä aikaa oman lapsen kanssa ja mukaan voi tulla vaikka yhdenkin lapsen kanssa kahden kesken. Sijaintinsa puolesta on kätevää käydä samalla kirjastossa. Isä-lapsi-illoissa ollaan rennosti ja samassa veneessä SUVI KALLIOINEN Joel, Jasmiini ja Joosef Jylhä, Esa ja Iina Pajumäki, Markus ja Iivo Makkonen sekä Timo ja Samuli Syrjänen osallistuivat toiseen isä-lapsiiltaan perhekeskuksella kahvittelun, juttelun ja leikin merkeissä. Tästä syystä kannustin sekä opettajia että oppilaita vanhempainillassa avoimeen keskusteluun nuorten kanssa tutkimaan sekä pohtimaan päihteisiin liittyviä asioita yhdessä, ilman syyllistämistä, Keijonen sanoo. Seiskaluokkalaisten kanssa keskustelut painottuivat nikotiinituotteiden käsittelyyn, kasien ja ysien kanssa keskustelua heräsi eniten kannabiksesta ja alkoholista. Ehkäisevän päihdetyön Hubu-menetelmällä tuetaankin koko yhteisöä päihdekasvatuksessa ja tavoitteena on lisätä tietoa päihteistä sekä keskustella päihteisiin liittyvistä ilmiöistä ja asenteista oppilaiden, opettajien sekä vanhempien kanssa. Perhekeskuksen isälapsi-illat iseille ja alle kouluikäisille lapsille pidetään torstaina 26.11. Hubu-tunneilla ei ole mukana opettajia. – Oppituntien aikana pyrin herättämään oppilaita itse pohtimaan ja sanoittamaan niitä riskejä, joita eri päihteet aiheuttavat erityisesti nuoren elämässä. Makkosen perhe on vasta muuttanut Petäjävedelle, eikä tuttuja täältä juuri vielä ole, joten senkin puolesta oli mukava tulla mukaan. Isä-illat ovat vetäneet uusia kuntalaisia ilmeisen hyvin, sillä myös Samuli Syrjäsen perhe on vastikään muuttanut Petäjävedelle hyvän talon perässä. – Se onkin yleinen kanava, Pajumäki nauraa. Isä-ilta Timo-pojan kanssa sujui mukavasti leikin, lelujen ja eväiden syönnin lomassa. Sivu 6 Nro 44 28.10.2020 "Lähes kaikki nuoret tiesivät, mistä päihteitä halutessaan saa" SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Syksyn aikana Petäjäveden yläasteelaisille ja kuudesluokkalaisille on pidetty Hubu-päihdekasvatustunnit ja perheille tarjoiltiin eväitä sähköisessä vanhempainillassa. Hubu-tunneilla vastataan kyselyyn ja keskustellaan pienryhmissä. Vapaamuotoisissa ja rennoissa isä-lapsi-illoissa tutustutaan ja jutellaan varsinkin isyydestä kahvittelun ja leikin lomassa. – Kuten koko maassa, täälläkin suhtautuminen päihteisiin on myötämielisempää mitä vanhemmasta oppilaasta on kyse. Valtaosa suhtautuu kannabikseen negatiivisesti Valtakunnallisella tasolla kannabis puhututtaa enemmän kuin aiemmin, myös nuorten keskuudessa. ja 17.12 kello 17-19 välillä, ja uudet kävijät ovat tervetulleita. – Meillä vaimo sanoi, että hän oli ajatellut, että voitaisiin Iivon kanssa tulla tänne, Markus Makkonen nauraa. Valtakunnallisessa linjassa mennään – Petäjäveden nuorten päihteiden käyttö, tietämys ja asenteet ovat pitkälti linjassa valtakunnallisten tulosten kanssa, eli mitään merkittävää eroa muihin nuoriin ei ole, kertoo ohjaaja Jenny Keijonen. Lisäksi perhekeskuksella on keskiviikkoisin MLL:n perhekahvila kello 9.30-11, ja torstaisin ja perjantaisin avoin päiväkoti kello 9-13 (ilmainen ruokailu kello 11.15). Pohdimme yhdessä syitä päihteiden käytölle ja vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa niitä asioita, joita päihteillä tavoitellaan, Keijonen kuvailee
Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com VUOKRATTAVANA Toimisto-, liiketai varastotilaa os. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella Puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. Lisätietoja: Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi. Asematie 6. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Aukioloajat: MA suljettu, TI PE 10 17, LA 10 14 Tilaukset sopimuksesta myös muina aikoina. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Muista kotitalousvähennys! I. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Erkki Sivula p. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Lisätietoja: Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com SUUNNISTUSTA Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Puh. Turpeinen 0400 812106 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 020 332 885 Petäjävesi, puh. KUNTOSALIA JA AVANTOUINTIA Kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talvikauden avantouinnin Uimalassa. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Jarkko Lappalainen, Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail.com LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit maanantaisin klo 17.30-18.30, D-juniorit maanantaisin ja torstaisin klo 17-18.30, naiset maanantaisin klo 20-21.30 ja perjantaisin klo 17-19. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 MAANSIIRTO-, RIKOTUSJA DUMPPERITYÖT ALUEELLASI HOITAA SK-MAANSIIRTO OY 0400 830 894 050 368 9551 SKM@SKMAANSIIRTO.FI Sinksi Oy • 040 058 5417 www.sinksi.fi Pamppulantie 2, Petäjävesi tapio.kokkonen@gmail.com ATK-LAITTEET & LAITTEISTOHUOLLOT JALKAPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: MA 18:30 20:00 Aikuisten jalkapallokoulu, TI 17:00 18:00 Tytöt ja pojat 2009/2011, TI 19:00 20:00 Tytöt ja pojat 2006/2008, TI 20:00 21:30 Miehet, KE 16:30 17:30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:30 18:30 Tytöt ja pojat 2014/2015, TO 18:30 20:00 Tytöt ja pojat 2006/2008, TO 20:00 21:30 Miehet PE 19:00 20:30 Naiset (vihreä), PE 20:30 21:30 Miehet pelailuvuoro, SU 15:00 16:30 Naiset (oranssi)
Haapamäen piiripastori Keuruu/Haapamäki Kirkon perusta on itsenäisissä paikallisseurakunnissa Kiitos Kiitos hienoista latupohjista, näyttää toimivilta, toivotaan runsaslumista talvea. Kai on sanomattakin selvää, että oman edun tavoitteleminen on valtuuston jäseniltä kielletty. Hanna Hautamäki kunnanhallituksen puheenjohtaja 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 29.10. Seurakuntaliitoksessa häviäisi myös seurakunnalle tärkeä talkoohenki ja -väki. Tämä on opittava kirkossakin, koska niin on tehtävä seurakuntalaistenkin. Peiliin kannattaa vilkaista, mutta sitä ei kannata jäädä tuijottamaan vaan katsoa eteenpäin. Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien kesken työskentely on sujunut maltillisesti ja asioista perusteellisesti keskustellen. Kirkonkellojen hienovarainen kutsu on elämänmerkki. Kohta olemme myös oman kirkkoremonttimme maksaneet, niin emme halua muiden seurakuntien remonttien maksumieheksi. Tuolloin niitä ei Keski-Suomessa merkittävämmin kuitenkaan tapahtunut. Ketään ei pakoteta, mutta jokaista ja kaikkia kutsutaan yhdenvertaisesti. Tavallisimmin olen ainut pääkirkolPetäjäveden päättäjille Ihmettelen taannoista Ylen radiohaastattelua, jossa kunnanjohtaja Eero Vainiota haukuttiin. Tämän kutsun vaikeneminen puolestaan tuottaa vahvan hylkäämiskokemuksen ihmisille kirkon taholta. Seuraisiko vastaava liitos kunnallisella puolella ei ole ollut keskustelussa kuntien välillä lainkaan. klo 10-16, ti 24.11. Tätä en ole havainnut, sitä vähemmän jumalanpalvelukset kiinnostavat, mitä harvemmin niitä tarjotaan. On tullut tyhjiä näyteikkunoita, entisiä terveysasemia ja monet lähipalvelut ovat kadonneet. Kunnanvirasto ja asiointipiste palvelee toistaiseksi ajanvarauksella (kello 9-14 puh. Esillä sääntöjen mukaiset asiat. Kunkin päättäjän tulee jäävätä itsensä, kun käsitellään häneen tai hänen läheisiään koskettavaa asiaa tai hänen edustamansa toisen organisaation asiaa. Kasvavat sukupolvetkin vieraannutetaan kotikirkosta. Tyrmistynyt Näkökulma Vastine Tyrmistyneelle: Katsausta vuoteen 2020 Kuluneeseen vuoteen kunnan hallinnossa on sisältynyt mm. Hyvää yhteistyötä on haluttu kuitenkin jo pitemmän aikaakin edistää ja tämä näyttää riittävän. Demokraattiseen päätöksentekoon on kaikkien tyytyminen. Seututerveyskeskuksen neuvoloissa annetaan marraskuun puolesta välistä lähtien kausi-influenssarokotteita porrastetusti ilman ajanvarausta. Hoidamme samalla myös metsäsi. Pukeutumisessa on hyvä huomioida, että rokotus pistetään olkavarren yläosaan. Pieni on kaunista tässäkin, eikä suuren hallintohimmelin alla olevaa seurakuntaa koeta enää omaksi. Voisin kertoa tästä hyvin monia esimerkkejä kautta maan. 014 2673 000). Onko kirkkoväki sitten lisääntynyt noissa harvoin tapahtuvissa tilaisuuksissa. Tämän kehityksen olen havainnut kotitaajamassani Haapamäellä, jossa olen tehnyt seurakuntatyöni. Maan hallitus suosittelee etätyön tekemistä ja suosituksen mukaisesti kunnan henkilöstö on siirtynyt soveltuvin osin etätyöhön. Asianosaisilta ei edes kysytä. Sitten joka toinen pyhä ja nyt kerran kuukaudessa. Prosessia on viety Kuntaliiton ohjeiden mukaan ja kunnanhallituksessa yhtä päätöstä lukuun ottamatta ilman äänestystä. Kuukausia tai jopa vuosia sitten sovittuja, hyväksyttyjä ja päätettyjä asioita käsitellään yhä uudelleen ja uudelleen. Oman paikallisseurakunnan identiteetti on vahva voimavara, mikä yleensä tuhotaan seurakuntaliitoksissa. Tiheikkö ei tuota – hyvin hoidettu metsä on investointi tulevaisuuteen. Vuoden 2020 puolella on Kuntaliiton neuvoja tarvittu tiuhaan mm. Lauri Oinonen Keuruun ent. klo 10-16. le jumalanpalvelukseen lähtijä kyytiini lähtevien kanssa, vain erityisestä syystä enää lähdetään pääkirkollekaan. Olisiko syytä katsoa peiliin. Löydä paikallinen metsäpalveluasiantuntijasi www.biowatti.fi Hyvä lehden tilaaja! Ota käyttöösi lehtitilaukseesi sisältyvät käyttäjätunnukset kotisivuillamme www.petajavesilehti.fi. matkalaskuepäselvyyksiin liittyen. Jos talous on tiukoilla, on vain vähennettävä menoja. Koululaiset saavat rokotuksen kouluterveydenhoitajaltaan. Sivusta ja nimettömänä on helppo neuvoa. Aivan eri asia on liitosten jälkeen sitten se, onko missään tullut luvattuja säästöjä euronkaan verran. Sivu 8 Nro 44 28.10.2020 Näkökulma Syksyn kausiinfluenssarokotukset Petäjäveden terveysaseman rokotuspäivät ovat: ti 17.11. Nyt vastaavaan painostetaan "ylhäältä ohjaillen" kirkon sektorillakin Jo viime vuodelta on peräisin keskustelu Keuruun, Multian ja Petäjäveden mahdollisesta liittymisestä. Näiden lisäksi ovat luottamushenkilöt kiinnittäneet huomioita lautakuntien työskentelyrauhaan. klo 10-16, to 19.11. Ulkovaatteet kannattaa jättää odotusaulaan ja Kela-kortti ottaa valmiiksi esille omaa vuoroa odotettaessa. Tälle perustalle rakentui maaseudulla 1800-luvun lopulla kuntienkin muodostumiset seurakuntien rajojen mukaan. Byrokratia ainakin on lisääntynyt ja samalla sen tuomat kustannuksetkin. Näin on myös toimittu eli henkilöt ovat poistuneet kokouksesta tällaisten pykälien aikana, allekirjoittanut mukaan lukien. klo 10-18 ja ti 1.12. Omasta seurakunnasta sen jäsenet haluavat kantaa vastuuta, etäistä hallintoyksikköä moni syystäkin vierastaa. Petäjävesi 11.45 12 Tuoretta HIRVEÄ! Näkökulma Eläkeliiton Petäjäveden yhdistys ry SYYSKOKOUS ma 2.11.2020 seurakuntakodilla alkaen klo 13. Arpajaiset. Käydäänkö sitten Haapamäeltä 18 kilometrin päässä olevalla Keuruun pääkirkolla. Lehdessä kirjoittajien soisi kuitenkin tulevan esille omalla nimellään eikä nimimerkillä. Vain harvoilla paikkakunnilla olisi pyhäpäivisin edes sellaisiakaan julkisia yhteyksiä kuin on Haapamäen ja Keuruun välillä, joten kotikirkon vaikeneminen on muualla vielä suurempi ongelma. Kuntohiihtäjä Vetoomus itsenäisen seurakunnan puolesta Haluamme vedota Petäjäveden seurakunnan päättäjiin, että Petäjäveden seurakunta pysyisi itsenäisenä jatkossakin. Tuona aikana jumalanpalvelukset olivat kaikkina pyhäpäivinä. Sotaveteraaneille ja lotille voidaan antaa influenssarokotuksen yhteydessä myös maksuton pneumokokkirokote. Rokotuskäynneillä suositellaan käytettävän kasvomaskia. Myös kuntaliitokset ja muut seurakuntaliitokset esimerkiksi Keuruulla ovat osoittaneet, että pienet jäävät aina häviölle ja toiminta kuolee. Mielestäni luterilaisen kirkkomme toiminnan perusasia on säännöllinen jumalanpalveluskäytäntö jokaiselle pyhäpäivälle. Ruuhkien välttämiseksi kannattaa välttää kiireisimpiä aamun ja loppupäivän aikoja. Rokotukseen ei ole saa tulla flunssaoireisena. Autottomat eivät pääse ja junamatka veisi odotusaikoineen yli puolet päivästä ja hintansa silläkin olisi. Tehdään vahvoja olettamuksia kuulopuheista, joita sitten levitetään eteenpäin sosiaalisessa mediassa tai puskaradion kautta totuuksina, joita ne ei kokonaisuudessaan ole. Nyt olen hyvin huolestunut ohjatusta suuntauksesta lakkauttaa paikallisseurakuntia ja näen tässä perustavaa laatua olevia kielteisiä seurauksia. Petäjävesi on tilanteessa, jossa taloustilanne näyttää talouden tasapainottamistoimilla ja valtionosuuksien nousun myötä pikku hiljaa oikenevan. Se, mitä kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoi julkisesti, oli todella paha kunnianloukkaus Vainiolle, ja hänhän voisi nostaa syytteen kunnianloukkauksesta. Useille tärkeä kotiseurakunta on menetetty ja kotikirkko on hiljentynyt liian monissa tapauksissa. Hallitus Seuratoiminta Erkki Kuosmanen 050 512 8660 YHDELLÄ PUHELINSOITOLLA. klo 10-16, to 26.11. Siellä missä kuntaliitoksia tapahtui, ovat monet entiset kuntakeskukset taantuneet yllättävän nopeasti. Kunnanvaltuutetut ovat aktiivisia kuntalaisia, monet päättäjistä toimivat useissa luottamustehtävissä, yrittäjinä tai maanomistajina. talouden voimakas heikkeneminen, vesikriisin jälkihoito, korona ja kunnanjohtajan matkalaskuepäselvyydet. Keskustelukulttuuri myös Petäjävedellä on vaalien lähestyessä muuttunut. TEE PUUKAUPAT TEE PUUKAUPAT Ostamme energiaja ainespuuta. Sähköinen asiointikanava on kirjaamo@petajavesi.fi. Suomessa on kautta kristillisen historiamme oma kirkko ja paikallisseurakunta luonut kirkon identiteetin. Kalle Simonaho Eero Rimmi Helinä Rosala Kaija Puronaho Elina Kotamäki Jyri Jussila Elvi Jussila Jukka Kotamäki Tauno Viitanen Antti Koskinen Juhani Niemi Ritva-Liisa Heino Matti Mäkinen Marja-Liisa Rusila Risto Pohjola nöllinen joka pyhäinen jumalanpalveluskäytäntökin, mikä on vahvasti itsenäisen seurakunnan lakkautuksen yksi tavoitekin konsulttien lupaamien taloudellisten tavoitteiden etenemiseksi. Haastattelussa todettiin, että on täällä annettu potkuja vähemmästäkin. Kun seurakuntia ohjataan liitoksiin, tuhotaan kirkon perusrakennetta ja seurakuntatyötä. Tätä toki on ollut takavuosinakin, aiheet ja henkilöt ovat vain vaihtuneet. Suomessa oli puolenkymmentä vuotta sitten tuolloisen maan hallituksen taholta voimakkaita paineita kuntaliitoksiin. Rokotuksia saa myös vastaanottokäyntien yhteydessä. Lasten ja odottavien äitien rokotukset hoidetaan vastaanottokäynneillä. Rokote on maksuton sosiaalija terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, raskaana oleville, 65 vuotta täyttäneille, 6 kuukauden 6 vuoden ikäisille lapsille, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille sekä asepalvelukseen astuville. Useimmiten seurakuntaliitoksissa tuhoutuu säänKuntala auki ajanvarauksella Petäjäveden kunnan alueella on voimassa koronaepidemian perustason suositus. Entinen lenkkeilijä voi jatkossa marjastaa, siellähän ollaan eri aikaan