Pintavalutuskenttien puhdistustehoille on asetettu rajaarvot ja annettu määräykset niiden toiminnan tarkkailusta. vuosikerta Nro 9 2018 Keskiviikkona helmikuun 28. Tutkimusten mukaan pintavalutuskentällä ei humusta saada hyvin kiinni. Korkein oikeus perusteli, että turvetuotannolle on määrätty käytettäväksi parasta olemassa olevaa ja tehokasta vesienkäsittelytekniikkaa, ja kuivatusvesien vesienkäsittelymenetelmät ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset, eikä luvan mukainen toiminta vaaranna Pengerjoen vesienhoitosuunnitelmaa. Kunnan ympäristösihteeri Niina Koivulan mukaan pohjavesien läheinen sijainti sekä kuivatusvesien pohjavesialueen läpiohjaus lisää riskiä, että turvetuotannolla on haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Turvetuotannon kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta ympäri vuoden toimivalle pintavalutuskentälle, Arabiankorven luonnonsuojelualueen läpi, osin pohjavesialueen läpi Pengerjokeen ja lopulta Jämsänveteen. Turvetuotannon valumaeli kuivatusvesiä tullaan johtamaan pintavalutuskentän jälkeen osittain Syrjäharjun pohjavesialueen läpi metsäojia pitkin Pengerjokeen. tila. Valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettu. Kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön olemassa olevaa ojastoa pitkin, eikä kuivatusvesien johtamisesta aiheudu luvanmyöntäjän mukaan merkittävää vaaraa pohjavedelle. Uuden Riihisuo-Maunusuo -turvetuotantoalueen noin 40 hehtaarin suuruinen tuotantoalue on alle 0,1 prosenttia Pengerjoen valuma-alueesta. Suuren osan lähialueen turvetuotannon kuivatusvesistä ohjataan Pengerjokeen ja siitä edelleen Jämsänveteen. Syrjäharjun pohjavesialueella sijaitsee kuitenkin myös Petäjäveden kunnan tärkein vedenottamo, josta otetaan noin 85 prosenttia Petäjäveden vesilaitoksen talousvedestä. SK. Vuosille 2016-2021 hyväksytyn Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman mukaan Pengerjoen hyvä tila arvioidaan saavutettavaksi vuoteen 2027 mennessä. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota humusja kiintoainekuormituksen vähentämiseen sekä turvetuotannonvesiensuojelurakenteiden toimivuuteen kaikissa virtaamaolosuhteissa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että riski on siedettävä ja Vapo Oy:lla on lupa aloittaa turvetuotanto Maunonsuo-Riihisuolla. Petäjävedellä on jo nyt melko paljon turvetuotantoa, sekä Vapo Oy:n että yksityisten yritysten. Oja kulkee Syrjäharjun pohjavesialueen poikki siten, että se virtaa pohjaveden muodostumisalueella noin sadan metrin matkan. – Petäjäveden kunta valituksessaan katsoi, että on olemassa riski, että turvetuotanto vaikuttaa haitallisesti Syrjäharjun pohjavesialueen pohjaveden laatuun tai määrään, Koivula tiivistää. Turvetuotantoa on myös naapurikunnissa ja erityisen runsaasti Multialla. Pengerjoen ekologinen tila on tutkimusten mukaan tällä hetkellä tyydyttävä. Turvetuotannon osuus Pengerjoen valuma-alueesta on noin 1,5 prosenttia, kun tuotannossa ovat nykyisten alueiden lisäksi ne alueet, joille on jo myönnetty lupa (yhteensä 629 hehtaaria). Pöyry Finland Oy:n vuonna 2012 laatiman Pengerjoen kuormitusselvityksen mukaan Pengerjoen valuma-alueen pinta-ala on 410 neliökilometriä. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 01 04.01.2006 58. Myöskään Pengerjoella suojellun kirjojokikorennon elämään ei uusi turvetuotantoalueen pitäisi vaikuttaa. Korkein hallinto-oikeus on nyt hylännyt valitukset, mutta säädöksiin ja vesistöjen seurantaan lisättiin ehtoja. Uusi turvetuotantoalue sijaitsee lähimmillään 410 metrin etäisyydellä Syrjäharjun arvokkaasta pohjavesialueesta. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on mainittu tavoitteena Pengerjoen hydrologismorforologisen tilan parantaminen. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Valituksessa esitettiin huoli myös siitä, että uuden turvetuotantoalueen avaaminen voi heikentää mahdollisuuksia saavuttaa Pengerjoen veden hyvä PETÄJÄVEDEN KUNTA Kartasta näkee uudet Riihisuo-Maunusuo -turvetuotantoalueet sekä sinertävän pohjavesialueen. Tuotantoalueen ja Syrjäharjun pohjavesialueen muodostumisalueen välinen etäisyys nähdään riittäväksi estämään pohjaveden laadun heikkeneminen. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Petäjäveden kunnan valitukset hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Uuden turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan tärkeän pohjavesialueen läpi Kuivatusvesiä ohjataan jo ennestäänkin Pengerjokeen Suvi Kallioinen Petäjäveden kunta valitti vuonna 2016 ensin Vaasan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen aluehallintoviraston vuonna 2014 myöntämästä ympäristöluvasta uudelle Riihisuo-Maununsuon -turvetuotantoalueelle Petäjävedellä. Toiminnasta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat arvioiden mukaan siis niin vähäisiä, etteivät ne vaikuta Pengerjoen tilatavoitteiden saavuttamiseen tai aiheuta muutenkaan merkittävää pilaantumista. Lain mukaan pohjaveden pilaaminen on kiellettyä. Petäjäveden kunta totesi Riihisuo-Maununsuon -turvetuotantoalueen ympäristöluvasta valittaessaan, että vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden kannalta on arvioitava, voidaanko joen valuma-alueelle enää sallia uutta kuormittavaa toimintaa tilatavoitteiden saavuttamista vaarantamatta. 15 prosenttia saadaan Hätälänmäen ja Kaivannon vedenottamoilta. Jatkuu sivulla 3. Määräysten mukaan muun muassa Jämsän reittiä Kankarisveteen saakka, eli liittyen myös uuteen Riihisuo-Maununsuo turvetuotantoalueeseen, koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota
pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Nyt pitää olla pitsat ja patsat tarjolla aamusta iltaan. Turve on hitaasti uusiutuva, kotimainen polttoaine. Turvemaiden ottaminen ja turpeen tuotanto ovat tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa. "Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta." (Psalmista 25) hiihtämään pohjoiseen. No, tässä viikko sitten oli kuun ympärillä sellainen kehä, joka tietää pakkaskauden jatkuvan ainakin neljä viikkoa. Nyt oli kyseessä kahvit. Suvi Kallioinen Su 4.3. Mitä minusta jää jäljelle, kun kuolen. Uskon, että jokainen ihminen jättää jonkinlaisen jäljen maailmaan kuolemansa jälkeen. PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. En kai minäkään mikään ihmemies ole, vaikka onkin hallussa vanhoja kansanuskomuksia ja isän kautta saatua perimystietoa. Olemisen muoto vain muuttuu. Siellä nouseva aurinko hohtaa ja lempeän rauhan antaa.” Kiittäen ja kaivaten Jouko Jouni ja Mari Paula ja Juha Lapsenlapset Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. Miina Karasti, vs. Huom! Kesänumeromme ilmestyy poikkeuksellisesti TORSTAINA 31.5.2018 ja se jaetaan tilaajien lisäksi joka kotiin Petäjävedellä. Ajattelen myös, että kuoltuani jotakin minusta jää maan päälle ihmisten keskuuteen. To 8.3. Taivaanmerkkejä olen seurannut rippikouluikäisestä asti ja ihmeen hyvin vanhat tiedot loksahtavat paikoilleen edelleenkin. Yksi turverekka ottaa noin 120 kuutiota turvetta ja sen sisältämä energiamäärä riittää omakotitalon lämmittämiseen kolmeksi vuodeksi ja kyllä pysyy perhe lämpimänä. alv 10%) Tilausasiat: asiakaspalvelu 03 4246 5392 (arkisin 8-18), petajavesi@jaicom.com tai suoraan lehden toimitukselle Sähköinen näköisversio:www.lehtiluukku.fi PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,00e (sis. Pohjavesi kun on sitä hanasta tulevaa, eikä sen soisi likaantuvan. Ja itsenäisyys on tässä maailmassa aina arvokasta. Kirkkoherranvirasto suljettuna ma 5.3. Turve jakaa mielipiteitä yrittäjien, asukkaiden ja monen muun tahon kesken. fi Rakas isämme, pappamme, appemme Aaro Armas RUSILA s. seurakuntapastori Petäjävedellä pelätään turvetuotannon riskejä Kun pakkanen paukkuu nurkissa, niin kyllä siinä kohtaa on tärkeintä että lämpöä riittää ja perhe pysyy lämpimänä. Huolena on arvokas pohjavesialue, jonka läpi turvesuon kuivatusvedet tullaan johtamaan. Minua, tätä valloittavaa tyyppiä ei enää ole, kun kuolen. Käpytikan pakina: Pakkasta ja vieraita Minulta on taas kysytty ihan kyllästymiseen saakka näistä tulevista pakkaskausista ja siitä, kuinka pitkään kylmää riittää. Ajatus nauratti. Lämmönja sähköntuotantoa varten Suomessa käytetään turvetta vuosittain 25 miljoonaa kuutiometriä ja tilastojen valossa Suomi on maailman suurimpia turpeen tuottajia maailmassa. Kaupasta on kanssa haettava isot ostokset sitten, kun ovat täällä ja auto on pihassa. Tiesitkö , että... Ei ole koiraa karvoihin katsomista, kun olivat kuulemma saaneet kehotuksen vanhemmiltaan että nyt on lähdettävä mukaan tai sitten ei jää kuin lakiosat. Sivu 02 Nro 9 28.02.2018 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko (Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin). klo 13 Messu srk-kodilla / Rahkonen, Kulju. Varsinkin kun kyseinen nelivuotias on usein kaikessa sangen itsekäs. Sitä nelivuotiaskin mietti. Metsä on suomalaisen menestyksen salaisuus ja se antaa meille monenlaista: virkistystä, materiaalia, lämpöä ja energiaa. SK T.K. Metsiä hoidetaan, suojellaan ja käytetään. Avoimuus ja oikean tiedon kulku on tärkeää. Liinun sanastossa se tarkoittaa sellaisia, joille riittää vain yksi kattaus eli joko kahvit tai ruoka. Mitä olemassaolo on. Yhtenä suurimpana ongelmana on suon kuivatusvesien humus, joka voi päästä lähialueen vesistöhin. En ymmärrä, miten keskenkasvuiset syövät niin paljon ja koko ajan. Raukeaako olemassaoloni tyhjiin, kun vetäisen viimeisen henkäykseni. Ajatus on ahdistava. Silti on harvinaista, että kunta valittaa uudesta turvetuotantoalueesta Korkeimpaan oikeuteen asti, kuten Petäjävedellä tehtiin. Ma 5.3. lomasen vuoksi! Seuraavan kerran avoinna ma 12.3. Klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Seija Lahtisella Koulunmäellä. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi. Puu on tärkeä tekijä suomalaisessa elämässä ja teollisuudessa. ja ke 7.3. 09.01.2018 Multia ”Minne meri ja taivas kantaa, minne aalto ja tuuli käy. Turpeenottolla on kuitenkin vuosikymmeniä kestävät seuraukset ympäristölle. Mitä minuus on. klo 15.30 Lähetysnaiset srk-kodilla. Tuo jälki voi olla jokin tapa, luonteenpiirre, elämänasenne, arvo, opetus, mitä vain mikä siirtyy ihmiseltä toiselle, sukupolvesta toiseen. Kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu sarja on toimituksen ja nimimerkki T.K.:n yhteistä käsialaa. Soittaa saa milloin vain! Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 Toimittaja Hanna Mäkinen 050 433 8300 toimitus@petajavesilehti.fi etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 64e (sis. Vuonna 2018 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 14, 29 ja 52. -tietoiskuja Petäjävedeltä: osa faktaa, osa mutua ja loput miesmuistin mukaisia. Repikäätte siitä! Viikonloppuna meillä kävi nopeita vieraita. Teollisuutta ei kai voi olla olemassa ilman luontovaikutuksia, mutta toki vaikutuksia kontrolloidaan. Toimitus on avoinna ainakin ma-ke klo 9-12 ja aina kun ollaan paikalla, sekä sopimuksen mukaan. Ei se niin ollut silloin, kun meillä lapset vielä olivat siinä iässä. Ehtoolliskokous su 4.2 klo 11.00, puhuu Heimo Nuutinen Rukoushetki tiistaisin klo 18.30 Kirpputori lauantaisin klo 10.00 13.00 BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi. Ja jos joskus metsästä, niin turvesoista varsinkin, saa kirjoittaa kieli keskellä suuta. Lämmin kiitos osanotosta. Sielläpä sitten hiihtelevät. Kastettu: Siru Rebekka Kyllönen, Anton Olli Ensio Nevanpää. Kuolema on rajapinta. Liinun veli oli perhekuntansa kanssa matkalla ”Kun minä kuolen, minulle ainakin tulee ikävä itseäni!” Ilmoitti neljävuotias sisarentyttäreni. Ajatus lohduttaa, jos kuolemaa ajatellessa minulle tulee ikävä itseäni. Niinpä tietenkin kuolemaa pohtiessakin hän ajattelee lähinnä itseään. Tiesitkö, että... Ihmettelin kyllä, kun matkaan oli saatu myös molemmat aikamiespojat, jotka eivät ulkonäöstä päätellen hiihtele muuta kuin kodin ja baarin väliä. Tuohon lapsen huvittavaan lausahdukseen sisältyi kuitenkin peruskysymys ihmisen olemassaolosta. alv 24%): K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-21, su 10-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 10-21 Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin 8-16) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@posti.com Tapulin takaa: Ikävä itseäni ...Petäjävedellä oli 1800-luvulla enemmän asukkaita kuin Jyväskylässä. Ja ehkä pitäisi kuunnella enemmän kyseisen alueen ihmisten ja vesistöjen äärellä pitkään asuneiden näkemyksiä he kyllä tuntevat vetensä ja mahdolliset muutokset siinä. Pappina uskon, että olemassaoloni ei pääty kuolemaan. Myös teollisuus tarvitsee pyöriäkseen omat polttoaineensa ja mitä kotimaisempaa sen parempi silloin se myös työllistää ja voimme olla riippumattomia muista. 05.05.1941 Petäjävesi k. Ja nyt tällä viikolla tulee yksi hiihtolomasakki muutamaksi päiväksi. Jokainen jättää jäljen tähän maailmaan. klo 12.30 Hartaus Pekanmäessä. Levikki noin 1800 kpl
– Nyt keskustellaan siitä, miten nämä uudet liittymätilaukset rahoitetaan, Paunonen kertoo. – Jämsänvesikin on aika tummavetinen, mutta suoraan ei voida sanoa minkä verran veden humuksen lisääntymistä juuri turvetuotanto aiheuttaa. Toimitusjohtaja Janne Paunosen mukaan nyt tarvittava kaksi miljoonaa euroa jaettaisiin kunnille maksettavaksi omistusosuuden mukaan. Kunta on suunnitellut Syrjäharjuun myös toista vedenottamoa ja sen vuoksi pohjavettä on tutkittu ja tehty koepumppauksia. maaliskuuta. Ympäristön ja vesistöjen kannalta se on hyvä asia. SK. Ääneen pääsivät ihmiset, joilla on muistoja ja kertomuksia vanhan ajan metsätöistä Petäjävedellä. – Kirkkohallituksen työmarkkinalaitoksen sopimusvaltuuskunnassa saan vaikuttaa upealla näköalapaikalla, Palola toteaa. Hitaasti uusiutuva, mutta kotimainen Riihisuo-Maunusuo on kahdesta tuotantolohkosta muodostuva uusi turvetuotantoalue yhteispintaaltaan 39,5 hehtaaria ja se ojitetaan kokonaan. Hän kannattaa Tapio Luomaa. Urakoitsijallakaan ei ole valmiiksi olemassa sopivaa kalustoa. Mahdollisesti jaossa on myös viime torstaina väliin jäänyttä historiatietoa. Yhtiö perustettiin vuonna 2014 jatkamaan Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kesken jääneitä valokuituhankkeita. Maununsuo-Riihisuo -tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta ympärivuoden toimivalla pintavalutuskentälle. Näyttää siltä, ettei potkukelkkailijoita palvelevaa toispuoleista hiekoitusta ole tällä hetkellä järkevää ottaa käytäntöön. Petäjäveden kunta osti yhtiön osakkeita viime keväänä yli puolella miljoonalla eurolla. Tuolloin puhutaan lisää ja kuullaan aiheeseen liittyviä tarinoita. Tarkemmin aloittamisajankohdan päättää yritys itse, mutta turpeenotto on kausiluontoista työtä, jota tehdään useimmiten kuivina kesäpäivinä. – Yhtiökokous päättää asian ja se pidetään parin viikon sisällä. Palola on valitsemassa arkkipiispaa Arkkipiispan vaalit ovat käynnissä ja ensimmäinen kierros käytiin 8.2. SK KSVV Oy tarvitsee omistajakunnilta kesäksi kaksi miljoonaa euroa Suvi Kallioinen Kuntien omistama Keski-Suomen Valokuituverkot Oy tarvitsee ensi kesäksi uusien liittymien rakentamiseen yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa lisäpääomaa, jotta voisi rakentaa reilu tuhat tilattua liittymää. Lerkkanen esitteli yleisölle joukon hienoja, vanhoja, illan teemaan liittyneitä valokuvia. Kampanja-alueilla on nyt 600 tilaajaa, joille ei ole vielä rakennettu liittymää. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Arabiankorven luonnonsuojelualueen läpi Pengerjokeen ja lopulta Jämsänveteen. Petäjävedeltä mukana arkkipiispaa valitsemassa on niin sanottuna maallikkovalitsijana Heikki Palola. Alueet omistaa ja turvetuotannosta vastaa Vapo Oy. Se on ympäristön kannalta huomattavasti parempi kuin kivihiili ja tärkeä kotimainen energianlähde esimerkiksi voimaloissa myös tukipolttoaineena. Ja koska olemme vedestä vastuussa, niin olemme tästä myös huolissamme. – Jos jotain tapahtuisi, niin se olisi meidän vedenottamoille hankala tilanne. päivänä. Valokuvien lisäksi aiheesta on olemassa runsain mitoin tallentamista odottavaa muistitietoa. Ja kyllä pohjavesikin on uusiutuvaa, Koivula selvittää. Turvetuotannon vaikutuksista esimerkiksi Pengerjokeen ei Koivulan mukaan voida yksiselitteisesti osoittaa, sillä laskennallisesti päästöt lasketaan pieninä ja vesistöihin tulee ravinnepäästöjä myös esimerkiksi metsätaloudesta (ojitus, maanmuokkaus) ja maataloudesta (ravinteet). SK Potkukelkkaväylä ei toteudu Kuntarakennelautakunta käsittelee tänään kuntalaisideaa potkukelkkaväylästä. Vesi on hyvälaatuista ja sitä voitaisiin ottaa nykyisen lisäksi noin 200 kuutiota vuorokaudessa. Illan aikana kuultiin muun muassa Kyösti Neuvosen, Unto Tikkasen, Risto Pohjolan ja Reijo Kettusen kommentteja aiheesta. Nyt kannattaa toimia, kun muistajia vielä riittää. Luvan mukaan tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja tai suojelumerkitystä omaavia lajeja tai lähteitä. Petäjäveden kunnan lisäksi hallinto-oikeuteen valitti vuonna 2016 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Keuruun kalastusalue ja Ampialan osakaskunta. Sen jälkeen asia tulee kuntien päätettäväksi. Koivula muistuttaa myös, että pintavalutusta pidetään parhaana mahdollisena tekniikkana kuivastusvesien puhdistamisessa. Petäjäveden kunnan vesilaitoksen talousvesijakelun piirissä on noin 1900 asiakasta. Valituksessaan kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto totesi, että mahdollinen turvetuotannon aloittaminen Riihisuoja Maunonsuolla aiheuttaa riskin myös kunnan päävedenottamolle. – Sillä, että ihmiset vastustavat turvetuotantoa, saadaan määräyksiä ja säädöksiä koko ajan tiukemmiksi. Illan koollekutsujana ja emäntänä toiminut Kaija Laitinen oli kutsunut puhujavieraaksi kyläkirjojen kirjoittajanakin tunnetun Lea Lerkkasen. Koivulan mukaan turpeenoton kaikki ympäristövaikutukset nähdään oikeastaan vasta kymmenien vuosien päästä. Tiukennukset tervetulleita Koivulaa ei yllättänyt se, ettei kunnan valituksilla voitu uuden turvetuotantoalueen ympäristölupia kokonaan evätä. Humuspitoinen vesi voi vaikuttaa muun muassa mikrobien kasvuun vesijohtoverkostoissa. Multian hankkeen yli 400.000 euron tuesta Viestintävirasto teki kielteisen päätöksen, josta KSVV on valittanut hallintooikeuteen. Turve on uusiutuva, mutta uusiutumissykli on tuhansia vuosia. Kunta osti tuolloin 5,5 prosentin omistusosuuden KSVV:stä 55.000 eurolla. Turvetuotantosuon elinkaari on noin 30 vuotta. Yhtiön omistajakuntia ovat Petäjävesi, Multia, Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Pihtipudas ja Toivakka. – Käsittääkseni meidän seutukunnaltamme ei ole oltu arkkipiispan vaalissa äänestämässä. Korkein oikeusaste on kuitenkin todennut, että riski on siedettävä. Lupamääräyksiin se vaikuttaa hitaasti, mutta vaikuttaa kuitenkin, Koivula toteaa. Solikkosalissa vietetty ilta saa jatkokseen uuden tapaamisen huhtikuun 5. Omistajakuntien takausvastuut yhtiön lainoista ovat yhteensä noin 28 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoitteena on, että se tulevaisuudessa selviäisi lainanhoitokuluistaan liittymäja palvelumaksuilla. HANNA MÄKINEN Hanna Mäkinen Metsurit, uittajat, ruukinraiteet, sahat ja hevosmiehet olivat aiheena torstai-iltana Solikkosalissa pidetyssä tilaisuudessa. Uusien liittymien rakentaminen aloitettaisiin ensi kesänä Toivakasta ja Kivijärveltä. Molemmat ehdokkaat ovat hyvin samankaltaisia, mutta erityisesti avioliitttokysymyksessä ehdokkaiden linjat poikkeavat toisistaan; Luoma jatkaisi nykymallilla ja Vikström vihkisi samaa sukupuolta olevia. Koivula kuitenkin iloitsee siitä, että Petäjäveden kunnan valituksen ansiosta lupapäätökseen lisättiin toivottuja tiukennuksia ja velvollisuutta seurata mahdollisia päästöjä ja mahdollisia pohjavesija kaivovesivaikutuksia. Valitukset hylättiin. Turvetuotanto myös työllistää jonkin verran paikallisia koneja kuljetusalan yrittäjiä. Metsätyömuistot kuuluvill e Unto Tikkanen, Kaija Laitinen ja Risto Pohjola etsivät kartalta vanhan Karikkokosken sahan sijaintipaikan. Lerkkasella oli kerrottavanaan myös mielenkiintoista tietoa muun muassa Karikkokosken sahasta ja ”käyttöiältään maailman lyhytikäisemmästä kanavasta”, Mustajärven kanavasta. Esimerkiksi jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, täytyy tuotannosta vastaavan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi. Toiselle vaalikierrokselle äänestettiin Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on myös jatkuvasti tarkkailtava niin, että tiedetään toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Suunnittelutyö on edelleen käynnissä. Yhtiö on markkinoinut liittymiä 99 euron kampanjahintaan ja asiakkaiden määrä nousi viime vuonna tuhannesta yli 2.000:een. Kuuskaistalle Petäjäveden kunta maksoi aiemmin hankkeen alkaessa lähes 600.000 euroa. Turve polttoaineena jakaa mielipiteitä. Väylät ovat Petäjävedellä liian kapeita ja myös kyltitys pitäisi hoitaa kuntoon. Korkeimpaan hallintooikeuteen valitti Petäjäveden kunnan lisäksi Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri koskien Keuruun puolella olevien Hinkkasoiden ympäristölupapäätöstä. Metsätorpanmaa ry:n puheenjohtaja Jaakko Luoma kannusti petäjävetisiä metsätyöperinteeseen liittyvän aineiston keruuseen ja julkaisemiseen. Viestintäviraston yhteensä 4,6 miljoonan euron tukirahoja on odotettu pitkään. Toinen vaalikierros käydään huomenna torstaina 1. Paunosen mukaan rahaa tarvitaan myös yhtiöön siksi, että viime keväänä pyydettiin osakeannilla kunnilta viittä miljoonaa euroa, mutta lisäpääomaa saatiin vain kolme miljoonaa euroa, koska joissain kunnissa päätöksistä valitettiin. Sivu 03 Nro 9 28.02.2018 Korkein oikeus hylkäsi Petäjäveden kunnan valitukset uudesta turvetuotantoalueesta Jatkuu etusivulta. Petäjäveden kunnan takausvastuu on noin kaksi miljoonaa euroa. Pengerjoen uittoporukat ja ruukinraiteen varrella kahvia ja nisua myyneet ihmiset tulivat vanhojen kuvien välityksellä lähelle. Koko Keski-Suomesta on vain puolenkymmentä äänioikeutettua; hiippakuntavaltuutetut, kirkolliskokousedustajat sekä tuomiokapitulin jäsenet, Palola kertoo. Väylien hallinnointi on osin kunnan ja osin Ely-keskuksen kautta hoidettu, eikä Ely:llä ole kiinnostusta tähän
Tarkemmat suunnitelmat, kuten värimaailmat, julkistetaan Museoviraston hyväksynnän jälkeen keväämmällä. Viime viikolla seurakunnan nimeämä rakennustoimikunta ja urakoitsijat allekirjoittivat työmaakatselmuksen jälkeen urakkasopimuksen. Perjantaina äänessä oli ”Muistikan mummuja”, kun satutuntia pitivät Eeva Lius, Pirkko Saarinen, Aune Toivola ja Marjatta Kokkinen. – Asiakkaat haluavat usein aika konservatiivisia asioita kirjastolta, ei tänne uusien trendien perässä tulla, Laitinen hymyilee. Hän iloitsee myös siitä, että muun kuin digitaalisen aineiston lainamäärät ovat pysyneet samoina, eikä notkahduksia ole näkynyt. Ne auttavat myös jos on pitkä matka kirjastoon. Kirkonpenkit on siirretty pois alta ja vanhoja maalikerroksia irrotettu. – Jokainen petäjävetinen lukee kirjan kuussa. Laitinen on esitellyt myös kouluvierailujen yhteydessä sähköisiä kirjoja ja äänikirjoja, joita voi lainata ja kuunnella kätevästi vaikka älypuhelimella. Myös lasten ja aikuisten kirjoja on nyt runsaasti myös e-kirjoina, esimerkiksi kaikki Minttu-kirjat ovat lainattavissa ja ladattavissa omalle laitteelle.. Jos ääneenlukijoita ei löydy, voi kirjastosta nykyään lainata cd-levyjen lisäksi äänikirjoja ja -satuja myös sähköisesti suoraan omalle älypuhelimelle tai tabletille. Usein laina-aika on kaksi viikkoa ja lainata voi 5-7 lainaa kerralla. Kun lainaaika päättyy, aineisto häviää laitteelta tai sen voi palauttaa aikaisemmin itsekin. Kintauden koulunjohtaja Heikki Tyrväisen mukaan heidänkin koulun oppilaat innostuivat kovasti e-kirjoista. Mummutyyliin sopien mukana oli korurasia vapaaseen tutkimiseen ja koristautumiseen. Viime viikolla allekirjoitettiin urakkasopimukset. Petäjäveden kirkko on nyt parin viikon aikana muutettu työmaa-alueeksi ja on riisuttu itsensä. Työmaa on nyt perustettu ja suojaukset ja purkutyöt aloitettu. Sivu 04 Nro 9 28.02.2018 Kirkkoremontti on hyvässä vauhdissa ANTTI KOSKINEN Suvi Kallioinen Petäjäveden kirkon sisäkorjauksessa on päästy kovista pakkasista huolimatta hyvään vauhtiin. – Tässä ajassa on paljon jännää, mutta kirja ei sinänsä mihinkään häviä, vaikka tuleekin erilaisia käyttöliittymiä. Myös matkoilla lasten ja aikuisten e-kirjat ovat käteviä. Kirjastovirkailija Sirpa Koivisto muisteli, että Petäjäveden kirjaston satutunnit nukketeatterinurkkauksineen olivat todella suosittuja 80-luvulla. Petäjävedelläkin puhutaan yli sadan prosentin ylityksistä, mikä johtuu myös siitä, että aineistolisenssejä on nyt saatu lisää. Kirkonpenkit on siirretty entiseen käsija taideteollisen oppilaitoksen halliin käsittelyä ja varastointia varten. Sisäkorjauksen kokonaiskustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa, johon saadaan Kirkkohallitukselta noin 1,45 miljoonaa. Osana lasten ja nuorten juhlaviikkoa kirjastolla oli kahtena päivänä satutunteja. Vanhoja maaleja on jo rapsuteltu pois uuden ilmeen tieltä. Viime vuonna lainoja oli yhteensä vajaa 60.000 kappaletta, mikä tekee 14,6 lainaa per kuntalainen. Liuksen lukemaa ”Muurahainen meni lääkäriin” -klassikkoa kuunteli Jeela Härkönen ja Olga Kokkinen. “Petäjävetinen lukee kirjan kuussa” SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Petäjäveden kirjaston lainatilastot viime vuodelta näyttävät samoja lukemia kuin viimekin vuonna, mutta Keski-kirjastojen sähköisten eli digiaineistojen lainausmäärät ovat ryöpsähtäneet huimasti. Tarvittaessa digiaineistoa voi varata kuten kirjojakin ja ilmoitus tulee asiakkaan sähköpostiin. Jos trendinä on ollut, että lukeminen hiipuu, niin ehkä tämä maailma voi olla se juttu joka auttaa, kirjastonjohtaja Heli Laitinen toteaa. Keski-kirjaston kotisivujen kautta asiakas voi ladata ja lainata omalle laitteelleen e-kirjoja, e-lehtiä ja äänikirjoja. Eniten lainataan lasten kirjoja ja kaunokirjallisuutta
Helsingin Rauta Oy on kaavoittanut noin 30 tonttia Kipposen takaisille mailleen. Juha Niskanen kertoi Hakolan ja Korjaamon teiden suunnalla asuvien perheiden terveiset. Leppäsen ohje on, että melko pian perunkirjoituksen jälkeen pitäisi miettiä seuraavaa vaihetta eli kuolinpesän purkamista mikä tarkoittaa perinnönjakoa. Kintauden näkymät ja asukkaiden toiveet rinnastuivat kunnanjohtaja Eero Vainion esittelemään Petäjäveden kunnan strategiaan. Tapahtuma on kaikille avoin. Hoidon ja hakkuiden pohjana on hyvä olla metsäsuunnitelma. Ensiharvennusten määrä jäi selvästi tavoitteista. Jos toiminta jatkuu kuolinpesänä, kannattaa selvittää metsän hoidon pelisäännöt, tehdä kirjallinen sopimus ja antaa yhdelle valtuutus asioiden hoitoon. Omistusosuuden myynti toiselle osakkaalle. Myös yhteisomistus voi synnyttää ongelmia. – Kyllä ainakin itseä hirvittää se, kun muutaman vuoden päästä omasta perheestä lähtee koululaisia kulkemaan sitä taivalta. Toimenpiteisiin yksityisellä maalla kulkevan väylän kunnostamiseksi on jo ryhdytty. Vaikka nykypolvet olisivatkin sovussa, voi tilanne muuttua, kun aikanaan osakkaiden tilalle tulee jälkipolvia ja puolisoita. Teema on koko ajan esillä, totesi Vainio. Yhteismetsän muodostaminen tai liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään. – Jos osakkaat yhdessä jakavat omaisuuden tasan ja perustavat yhtymän, on sekin verotuksellisesti parempi ratkaisu kuin jatkaa kuolinpesänä. Info pidetään Lemettilän tilalla 7.3. Sivu 05 Nro 9 28.02.2018 HANNA MÄKINEN Hanna Mäkinen Kintauden kyläillassa puheenaiheena olivat kevyen liikenteen väylät, tonttitarjonta ja koko kylän kehittämismahdollisuudet. Turvaton tasoristeys on suuri syy siihen, että esimerkiksi Niemelän alueen lapset kuljetetaan kouluun koulukyydillä. Suon ylittävä osa reittiä on varsinkin tulvaaikaan lähes kulkukelvoton. Samaiselle, Niemelän ja Villiniemen alueen koulukeskukseen yhdistävälle reitille osuu myös rautatien ylitys. Yksityismetsien myyntimäärä oli 4,37 miljoonaa kuutiota. – Nyt on paljon kyse alueen maanomistajista ja heidän tahtotilastaan: Onko heillä valmiutta kaavoittaa tontteja ja laittaa niitä kaupan, onko heillä kiinnostusta myydä niitä kunnalle järkevään hintaan. SK. Puunmyynnit toivat maakuntaan rahaa 209 miljoonaa euroa. – Kuntana olemme käyneet keskusteluja hyvin monen tahon kanssa. Sari Haapamäki / SK Vaihtoehdot metsätilan perinnönjaossa 1. SK Suojeltua metsää 250 hehtaaria Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma tuotti Ely-keskuksen mukaan viime vuonna 250 hehtaaria uusia suojelualueita Keski-Suomeen. 3. Mietinnässä on Vainion mukaan esimerkiksi se, milloin on sopiva hetki Kintauden asemakaavoittamiselle. – Tuntuu, että yleinen käsitys on se, että tuo rautatiesilta on se vaarallisin paikka. Valtion rahaa käytettiin metsien hoidon tukemiseen sekä luonnonsuojeluun yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi kestävän metsätalouden ympäristötuella (Kemera) toteutettiin erityisen arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojelua. Keski-Suomeen metsätalouden tulovirta oli siis yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. 6. Sekä metsäveroilmoituksen että arvonlisäverojen ilmoittamisen, ja tarvittaessa maksamisen, viimeinen päivä on tänään 28.2. – Kunnallahan ei ole Kintaudella käytännössä lainkaan maata. Puukaupparahoista reilusti yli 70 prosenttia tuli tukkipuusta. Vuonna 2017 saavutettiin luonnonsuojeluja harvennustavoitteet Keski-Suomessa Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n mukaan Keski-Suomessa saavutettiin viime vuonna luonnonsuojelun määrälliset tavoitteet. Merkittävin suojeltu alue viime vuonna oli Keuruun seurakunnan rauhoittama 71 hehtaarin vanha metsä keskustan kupeessa. Kevyen liikenteen väylä puhutti Kyläillan kärkiaiheeksi nousi liikenneturvallisuus. Pauli Rintala / SK Arvonlisäveroasiat vain sähköisesti Vuodelta 2017 metsäveroilmoituksen verohallinnolle voi antaa edelleen myös paperisena, mutta jos metsänomistaja on hakeutunut arvonlisävelvolliseksi, verohallinnolle kelpaa vain sähköisesti OmaVero-palvelussa annetut tiedot. Kaikkiaan ohjelman puitteissa on suojeltu maakunnassa jo yli 5.000 hehtaaria. Koululle päin tullessa pitää tie ylittää Hakolan tien kohdalla. Jakamatta jääneet kuolinpesät ovatkin tyypillinen asiakas Mhy KeskiSuomen SPV-asiantuntija Juha Leppäsen työpäivänä. Siellä ei ole valoja ollenkaan, siinä on näkyvyyttä haittaava nyppy, mäkiä ja 80 km/h:n alue, totesi Niskanen. Puukaupassa vuosi 2017 oli vilkas. Yrityksen myymille tonteille on viime vuosina kohonnut omakotitaloja esimerkiksi Pekkalan läheisyyteen. Toteutus on tähän mennessä painottunut yksityismaiden suojeluun. Lahja suvussa. 5. Hoidon voi myös ulkoistaa alan toimijalle. Metsien hoitoon kohdistuvat Kemera-varat olivat vain vajaa 6 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia puukauppatuloista. Jos metsiä ei hoideta, metsän arvo laskee vähitellen, mikä ei Jakamaton kuolinpesä ei ole metsän ja osakkaiden kannalta paras vaihtoehto ole yhdenkään osakkaan etu. Noin 20 lapsen koulutie muuttuisi turvallisemmaksi, jos kevyen liikenteen väylä ulottuisi Korjaamontielle saakka. Tekeillä on myös kannanotto suunnitteilla olevan kevyenliikenteen väylän jatkamiseksi Korjaamontielle asti. Kiinteistön myynti ulkopuoliselle. Toivelistan kärkipäässä ovat turvalliset kevyenliikenteen väylät ja kylän suunnitelmallinen kehittäminen. kello 10-12. Etelä-Suomen metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman (METSO) lisäksi toteutettiin Suomi100 -juhlavuoden kampanja ”Luontolahjani Suomelle”. Metsästä voi saada tasaista tuottoa, mutta tuottaakseen metsä tarvitsee hoitoa. Toimitimme muistutuksen kuntaan, mutta keneltäkään ei ole mitään vastausta tullut, totesi Niskanen. Vahvimpia valtteja ovat sijainti ja luonto. Toinen toimenpiteitä edellyttävä kulkuväylä yhdistää Niemelän ja Villiniemen kulkijat kyläkeskukseen. Muuten harvennusten määrä saavutti Alueellisen metsäohjelman (AMO) tavoitetason. Tila jaetaan osakkaiden kesken. KeskiSuomen puukaupan kokonaismyyntimäärä oli 6,13 miljoonaa kiintokuutiometriä. – Me teimme naapurustossa muistutuksen kevyen liikenteen väylän suunnitelmaan ja keräsimme siihen 18 ihmisen nimet. 2. Liikenneturvallisuusasioiden puintia jatketaan Kintaudella yhdistysten voimin 14.3., jolloin tarkoituksena on koota muun muassa haasteelliset kulkuväylät karttapohjaan. Lisäksi hakkuunja korjuun sekä kaukokuljetuksen tulovirta yrittäjille oli lähes 128 miljoonaa euroa. Kuolinpesän osakkaat muodostavat verotusyhtymän. Vaarallisin paikka on oikeasti Hakolan tiestä pohjoiseen päin. Myös uudistushakkuiden määrää voidaan kasvattaa. Pohjoiseen päin siinä ei ole käytännössä minkäänlaista näkyvyyttä, kun lapsen korkuinen ihminen siinä katselee. Neuvotteluihin kunta pyrkii muun muassa alueen suurmaanomistajan, Helsingin Rauta Oy:n kanssa. Esillä on myös kuolinpesien purkaminen ja sen hyödyt osakkaille. Niskanen ihmetteli, miksi marraskuussa esitelty Kintauden kevyen liikenteen väylä ulottuu suunnitelmassa vain Pihlajaniemen tienhaaraan saakka. Kyläillan puheenvuorojen perusteella Kintaudella on tilaus monipuoliselle tonttitarjonnalle sekä tavoitteelliselle, suunnitelmalliselle infran rakentamiselle. Kuolinpesä on omistusmuotona verotuksellisesti epätaloudellisin vaihtoehto. Petäjävedellä järjestetään infotilaisuus, jossa käydään yleisellä tasolla eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset tilan toiminnan sekä verotuksen kannalta. Ennakkoilmoittautuminen www.mhy.fi/keski-suomi/ tapahtumat. Metsänhoidon kannalta yhteisomistukset saattavat kuitenkin tuottaa ongelmia, sillä kaikista toimenpiteitä pitää olla yksimielisyys. 4. Tämä seikka on vaikuttanut myös kylän kunnalliseen kehittämiseen. Kyläillan perusteella Kintaudella luotetaan kylän vetovoimaan. 7. Silloin kun kunnalla ei ole maata, on kunnan aika hankala mitään tehdä, sanoi Vainio. Kantoja hankintahintojen kautta maakunnan yksityismetsänomistajille tuli metsärahaa yhteensä noin 150 miljoonaa, joka kohdistuu pääosin paikallistalouteen. – Perunkirjoitus on tehty, mutta kukaan ei ole neuvonut mitä sitten ja asia saattaa jäädä siihen tilaan joskus vuosikymmeniksikin. Tonttimaata tarvittaisiin Petäjäveden kunta ei Eero Vainion mukaan omista juuri lainkaan maata Kintaudella. Liikenneturvallisuus ja kylän kehittäminen puhuttivat Kintaudella Monella metsätilalla sukupolvenvaihdosta tavalla tai toisella mietitään, sillä pelkästään Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toimialueella kuolinpesiä on lähes tuhat
Lisäksi Dinosaurusten pelastajat musisoivat Palokan pelimannitalolla 7.3. Nyt on tullut teidän aikanne. 050 366 7691 tai toimitus@petajavesilehti.fi. Kääntykää ja tulkaa Minun luokseni kaikki, jotka kaipaatte lepoa ja helpotusta oloonne. Nyt on teidän parannuksenteon aikanne. Kaikkivaltias kutsuu teitä, pyhä Jumala teille sanansa lähettää. Heinonen on perheensä kanssa Petäjävedellä hiihtoloman vietossa mummolassa. Asematie 6, 41900 Petäjävesi, puh. – Ladut ovat olleet hyviä ja täällä on saanut hiihdellä omaan tahtiin, Leviäkangas totesi ja kiitteli myös infopäivän järjestämisestä. Kansanmusiikkija folkjuurilta duo vie musiikkiaan vahvasti popin ja rockin suuntiin juuriaan unohtamatta Petäjävedeltä kotoisin oleva Dinosaurusten Pelastajat soittaa hyväntuulista, folk-vaikutteista popmusiikkia, jota kuunnellessa voit heittäytyä hetkeen, antaa elämän kuiskia salaisuuksiaan ja hetken vain olla se, joka olet. Ottakaa kutsuni vastaan, se on koituva teille pelastukseksi ja iloksi. Rakkaudessani Minä teitä luokseni kutsun. Älkää viivytelkö, älkää sulkeko sydäntänne kutsultani. Tulkaa lapseni, tulkaa.” LEHDISTÖKUVA Pakkasfolk tuo lämpöä ja hyvää tuulta Tulevana lauantaina saadaan nauttia Petäjävedellä ravintola Kanttarissa Pakkasfolk -kiertueen musiikki-illasta, joka sopii myös iltaunisille, sillä meno aloitetaan jo iltaseitsemän aikaan. Vellamo-duon Pia Leinosen ideoima Pakkasfolk -kiertue esittäytyy viikon sisällä neljällä eri paikkakunnalla: Keski-Suomessa Saarijärvellä 2.3. SK ISÄN SAAPPAAT Lukijalta ”Kuulkaa kaikki sanani, jotka tänään teille puhun. ja 2. Olkaa kuuliaiset ja kääntykää puoleeni, tehkää parannus, niin Minä armahdan teitä ja suon teille anteeksiannon kaikesta menneestä, mikä mieltänne painaa. SK Pettuve si aivan ’Manga na Latuinfossa mahdollisuus reiteille ja makkaranpaistolle Reetta Heinonen pistäytyi maanantainan kunnan järjestämässä latuinfossa Kettulanvuoren laavulla kysymässä Pakolan reitistä. Voit laittaa nimettömänän vinkkiä valokuvan kera os. Radalla otettiin illan hulinoissa hiki pintaan ja mukana oli molemmissa ryhmissä kymmenkunta eskaria ja 1. sekä Pohjanmaalla Kokkolassa 10.3. Katsokaa, aika kuluu, vääjäämättä se lähestyy loppuaan, siksi, älkää paaduttako sydäntänne, te, jotka sanani kuulette tai luette. Sivu 06 Nro 9 28.02.2018 Tunnistatko kuka tässä on "aivan mangana". Viimeksi muotokuvassa oli parturi-kampaaja Tiina Leppälä. Kalevalaisen taruston veden emännän mukaan nimetty Vellamo on Pia Leinosen ja Joni Tialan luotsaama kokkolalainen folk-yhtye, jonka ilmaisussa suomalainen laulelmaperinne sulaa viehättävään retroiluun luoden taianomaisia tunnelmia. Jyväskyläläinen Teatterilesket ( Jaana Eloranta, laulu, viulu ja nokkahuilu ja Timo Tikka, kitara ja laulu) esittää monista suunnista vaikutteita ammentavaa akustista musiikkia. Soitto alkaa lauantaina kello 19 ja liput 5 euroa. Bändit ovat folkin, popin ja nyky-folkin taitajia, jotka tekevät musiikkia samalla kentällä, mutta kukin omalla tavallaan. -luokan oppilaita. Eila Leviäkangas iloitsi valmiista makkaratulista. Kenet sinä haluaisit nähdä ”aivan mangana”. Lämminhenkistä iltaa ryydittää hyvä musiikki ja kolme nändiä: petäjävetinen Dinosaurusten pelastajat, Vellamo sekä Teatterilesket. Piirrokset ovat nimettömänä pysyttelevän, lahjakkaan petäjävetisen sarjakuvapiirtäjän käsialaa. Kappaleiden aiheet kumpuavat sielujen säröistä, arjen onnenhetkistä ja muistoista, jotka pyytämättä valtaavat mielen. Tervetuloa! Olli Penttinen / SK Lentisväki järjesti temppuradan Kintaudella Osana 150 lasissa -lasten ja nuorten juhlaviikkoa Petäjäveden Petäjäisten lentopallojaosto järjesti lasten temppuradan Kintauden koululla perjantaina 16.2. Ottakaa ne korviinne ja tallettakaa sydämellenne. Dinoissa laulaa JaneVeera Paakkolanvaara, viulua soittaa ja laulaa Tuija Alapiha ja kitara ssa ja laulussa Olli Penttinen. ja Petäjävedellä 3.3., KeskiPohjanmaalla Kaustisella 9.3. Petäjävesi-lehden uudessa juttusarjassa esittelemme tuttuja petäjävetisiä japanilaista sarjakuvatyyliä jäljitellen. Ikuisen elämän te siitä saatte, sekä rauhan ja ilon sydämeenne. Tulkaa, Minä teidän Herranne ja Jumalanne, odotan teitä. SK PETTERI HEIKKINEN HANNA TOIVONEN
Santeri Mäkinen Tervatie 3, puh. Leppäläntie 2, Petäjävesi. fi ks-kattohuolto.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Parturi-kampaamo T. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Varaa aika Tiinalle tai Nitalle p. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 014 854 160 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi Fysioterapiaa ammattitaidolla asiakasta kuunnellen www.fysiocenter.fi 014 310 0775 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen Tmi Suvi Nikonen KOTISIIVOUKSET JA PIENYRITYSSIIVOUKSET 050 365 8443 suvinikonen@gmail.com Vakuutuspalvelut alueella ajanvarauksella myös iltaisin sekä kotikäyntipalvelu. 0400 976522 • Kattojen vuosihuollot • Kattojen pinnoitukset • Kattoremontit • Ikkunaja oviremontit info@ks-kattohuolto. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. kh l.fi KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 Petäjäveden hieronta Relax, opisk., Mirva Niininen, 045 315 0303 Juha Nokelainen, 0400 541 758 Tmi Marita Furuholm Kalevalaista jäsenkorjausta oppilastyönä Ajanvaraukset ja tiedustelut 040 546 4201, Urriantie 152 040 748 0364 www.rstarkastus.fi • Rakennuspiirustukset ALE -20% • Kuntotarkastukset • Kosteusmittaukset • Sisäilmatutkimukset • Valvonta SM-AUTOPALVELU Autojen huollot ja korjaukset, rengaspalvelut, nelipyöräsuuntaukset ja päästömittaukset, vikakoodien luku ja nollaus. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi p. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. Leppälä SOITA TAI TULE KÄYM ÄÄN! Lahjakortit, värit, permanentit, meikkaukset, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt T:mi siivousja kotiapu Berit Skyttén T:mi Väinö Räsänen Kotisiivoukset Kotija mökkitalkkari Pienkonekorjaamo 0400 600 115 0400 536 840 berit.skytten@luukku.com v.i.rasanen@luukku.com Toimistosiivoukset Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. 010 258 9601 ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Teollisuustie 8, Petäjävesi PUH. Suljettu na 26.2.-4.3 .. 0400 743 895, smautopalvelu@gmail.com Hanki tästä hyvää näkyvyyttä! Ole esillä joka viikko omassa paikallislehdessä, edullisesti vain 10 euroa + alv 24% / julkaisukerta. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Papintie 2, Petäjävesi Palvelemme sop. 014 853 326 www.standardline.fi T:mi Reijo Sipilä Korjaamotoimintaa Petäjävedellä 20 vuotta Teollisuustie 3, Puh. Puh. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi RAKENNUSTYÖT AMMATTITAIDOLLA AP CONTROL Puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki Avoinna ma-pe 10-16 p. 045 319 2292 apekapc@gmail.com w w w. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus AUTOJA KOLARIKORJAAMO PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Soita 010 2532011 (Korvausasiat 03030303) Pirkka Syvänoro (VTS, Rava) pirkka.syvanoro@op.fi, 0500 682247 OP Vakuutus Oy, Kirkkotie 6, Petäjävesi www.op.fi ti-to 10.30-20.00 pe 10.30-21.00 la 11.00-21.00 su 11.00-20.00 Maanantaisin suljettu. 014 761 979 P E T Ä J Ä V E D E N P I Z Z E R I A & K E B A B Muuttuneet aukioloajat: • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Asematie 6, Petäjävesi Puh
Johtokunta Petäjäveden luonto ry:n VUOSIKOK O U S s u 11.3. Kiitos kun tuet paikallista lasten ja nuorten liikkumista! PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Kerätään 150 hyvää tekoa Petäjävesi-lehti ja Petäjäveden kunta haastavat kaikki hyvän tekemiseen kunnan 150-juhlavuoden kunniaksi. kello 10-14. Maksuton. Suurenmoinen kiitos sinulle, joka ajat Kintausjärvelle ladut. Lasten lisäksi hiihtämään ovat tervetulleita myös kaiken muun ikäiset. Tapahtuma on osa Petäjävesi 150 -juhlavuoden tapahtumia. Paikalla vanhuspalvelujohtaja Minna Koskinen, perhehoitaja Satu Kohonen ja omaishoitajayhdistysksestä Elisa Järvenpää. Tavoitteena on päivän aikana saada kasaan yhteenlaskettuna vähintään 150 kierrosta. Kukin hiihtäjä laskee itse hiihtämänsä kierrokset ja käy kirjaamassa ne kentän vieressä sijaitsevan koulun eteisaulassa olevaan listaan. Ilmoittaudu ja kysy lisää O-P Mäkelä, 040 833 8259, olli-pekka. Nyt ylös, ulos ja suksille! Samaan aikaan ennakkoilmoittautuneet joukkueet hiihtävät Kettulanvuoren ulkoilualueella Petäjävesi 150 vuotta -viestihiihtoa. Ensimmäiset viestihiihtäjät lähtevät matkaan kello 6 ja viimeiset ovat maalissa noin kello 21. Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat. Uusia tekoja on tullut taas viikon aikana lisää: 32. Klo 18 Darts-kisat Avoinna ma-to 18-22*, pe 18-02*, la 14-02*ja su 14-21* (*jatkoaika mahdollinen). Alle 10 prosentin työttömyysasteen pääsivät Multia (9,6%) ja Muurame (9,4%). Sivu 08 Nro 9 28.02.2018 Seuratoiminta Ke 28.2. Ilmoittaudu ja kysy lisää O-P Mäkelä, 040 833 8259, olli-pekka. Kahvitarjoilu. Vielä marraskuun lopussa työttömiä oli 156, eli tilastoon on jouluun akana tullut 37 työtöntä lisää. Ilo liikkua lähiladuilla. Maksuton. Lasten Petäjävesi 150 vuotta -hiihtoon ei tarvitse ilmoittautua, riittää kun saavut suksien kanssa paikalle. Hiihtäjät vastaavat itse välineistään ja vakuutuksista. (ilmoitathan ennakkoon, jos haluat mukaan : Outi Penttinen, 0400424149). ALV 24% Kysy lisää toimitukses ta! Petäjävesi-lehden Rakentamisen teemanumero ilmestyy ke 14.3.2018 ja on jaossa myös Jyväskylän rakennusmessuilla! Teemalehdessä tarjouksessa hyvää näkyvyyttä! 1/4 -sivun mainos 3x190mm 400,(NORM. Lumitalven kiitoksin, ei rypemään joutuneet koskaan. klo 18-21 Kulttuurikeskuksella yli 14-vuotiaille ja aikuisille. KOE TÄYSIKUU ORAVIVUOREN STRUVEN KETJUN MITTAUSPISTEELLÄ PE 2.3. 750,-) 1/8 -sivun mainos 3x95mm 220,(NORM. Verrattuna vuoden takaiseen tilanne on kuitenkin parempi. Kyseisenä aikana voi omalla aikataululla käydä hiihtämässä urheilukenttää ympäri haluamansa määrän. Paikalle meidän jälkeemme saapuneet seurakunnan työntekijät ja kyläläiset ahersivat noin puoli tuntia meitä auttaen ja saivat automme pois penkasta. Lämpimät kiitokset meitä auttaneille! 34. Tiedustelut 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi NYT ON VUOSIMAKSUN AIKA! Vuosimaksu koskee kaikkia urheiluseuran harrasteryhmissä kävijöitä (sekä lapsia että aikuisia), seuran urheilijoita ja kannatusjäseniä. Piinkovaa kalustoa ja rautaa myös Kintaudella. Tilaisuuden järjestää Petäjäveden kunta ja Jyvässeudun Omaishoitajat ry Työttömyysaste kapusi 11 prosenttiin Petäjäveden työttömyysaste oli joulukuun lopussa 11 prosenttia. Ajatuksiaan ja kokemuksiaan omasta hyvän mielen arjestaan jakamassa Sirpa Saarinen, Hanna Hautamäki ja Eero Vainio. Lähde Jyväskylän Siriuksen, Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen ja Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin -hankkeen järjestämälle kuutamokiipeilylle ensi perjantaina ja koe täysikuu Oravivuoren upeissa maisemissa! Lähtö Oravivuoren parkkipaikalta klo 18.30 tai kimppakyydillä Korpilahden satamasta klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntömuutos siirtymisestä yhteen yleiseen kokoukseen vuodessa. Asematie 6, puh. Se on oikeasti hyvä teko koko kunnalle! Rakent amisen teemal ehti 2018 HINNAT SIS. Hanna Toivonen / SK PARANNAMME PALVELUITA 1.3.2018 Asiakkaiden toiveista, palvelemme myös ajanvarauksella: Jyväskylä Keljo, Kylmälahdentie 8 ma, ke, pe klo 10-18 (muina aikoina ajanvarauksella) Petäjävesi, Papintie 2 palvelemme ajanvarauksella Puhelinpalvelumme palvelee arkisin klo 8-18 numerossa 014 574 3000 Keski-Suomen muistiyhdistys ry.n Petäjäveden ao.n "Muistikan" järjestämä KESKUSTELUTILAISUUS "Hyvän mielen arki" tiistaina 6.3. Klo 18.30 Tietovisa Pe 2.3. 35. Petäjävedellä suurin osa päättäjistä ajaa aidosti kuntalaisen etua ei omaa, yrityksensä tai lähipiirinsä mahdollista hyötyä. Tapahtuman järjestävät Petäjäveden kunta ja Petäjäveden Petäjäiset. makela@petajavesi.fi LENTOPALLOA! Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa: F-junnut (6-8v): Ma 17.00-18.15 D-junnut (11-12v.): Ma 18.15-19.45 ja To 18.00-19.30 C-tytöt (13-14v): Ma 18-20, to 18-20 Naiset: To 18-20 C-tyttöjen kanssa YLEISURHEILUA! Kirkonkylän koulun salissa: Yli 9-vuotiat: Ti klo 16.30-17.45 ja to klo 17-18.30 Aikuisurheilijat: Su klo 14.00-16.00 TARJOTAAN VUOKRALLE! Liiketai toimistotilaa Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. 375,-) Ns. 132,-) Ylä-Kintausjärven Kalamiesseura r.y:n jäsenet kutsutaan varsinaiseen V U O S I K O K O U K SEEN, joka pidetään su 11.3.2018 klo 13.00 alkaen Ylä-Kintauden Kylätalolla. Koko Keski-Suomessa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 13,8 prosenttia. Tervetuloa! TERVETULOA keskustelutilaisuuteen ”Omaishoitajan jaksaminen ja vapaapäivät” Tiistaina 13.3.2018 klo 14.00 Petäjäkodille, os. HM KOTISEUTUNI 2018 Petäjäveden kunta 150 vuotta -juhlajulkaisu ilmestyy kesäkuussa! Petäjävesi-lehden julkaisemaan ja erikseen myytävään kunnan juhlalehteen voivat yritykset ja yhdistykset ostaa näkyvyyttä, alkaen 30,(sis. Koteihin ei lähetetä erillistä maksulomaketta, joten oman, lapsen tai koko perheen jäsenmaksun voi maksaa näillä tiedoilla: saajan tilinumero FI24 5339 0820 0362 19, saaja Petäjäveden Petäjäiset ry, viestiksi harrastajan nimi ja ikä, maksun eräpäivä 28.2.2018, summa 10 euroa /hlö tai 20 euroa /perhe tai 50 euroa /kannatusjäsen. klo 16-18 Solikkosalissa. klo 17-20.30 Kulttuurikeskuksella yli 14-vuotiaille ja aikuisille. Joulukuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Petäjävedellä 260. Teollisuustie 1, Petäjävesi. klo 14 kirjastolla. DJ KIKKA! Liput 5€ La 3.3. 014 854 950 Tervetuloa viihtymään! JALKAPALLOA! Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa: Pojat ti P-08/09 klo 17.00-18.00 P-10/11 klo 18.00-19.00 P-06/07 klo 19.00-20.00 P-03/04 ja miehet klo 20.00-21.30 Tytöt ke klo 17-18.30 Miehet pe klo 20-21.30 E-tason ohjaajakurssi ti 20.3. Lasten Petäjävesi 150 vuotta -hiihto suksitaan lauantaina Lasten Petäjävesi 150 vuotta -hiihto hiihdetään yleisurheilukentällä (Urheilutie 3) lauantaina 3.3. 33. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 193. Hiihtäjiä palvelee Petäjäisten kahvio kello 10-14 Kirkonkylän koulun aulassa. Klo 16 Pokeriturnaus Klo 19 alkaen DINOSAURUSTEN P E L A S T A J A T + VELLAMO + TEATTERILESKET = PAKKASFOLK! Liput 5€ Ma 5.3. käyntikorttikoon 2x50mm 90,(NORM. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat luonnon ystävät. Olimme tiistaina menossa Lamminmäelle Helena Suonsaaren luo diakoniapiiriin ja ajoimme auton tienpenkkaan. Yhden kierroksen pituus on noin 350 metriä. makela@petajavesi.fi Peliohjaajakurssi ma 9.4. alv).