– Kunnan talouden tasapainottaminen ei onnistu vuodessa tai kahdessa, vaan se on pitkän aikavälin toimintaa, Kummala sanoi ja totesi, että perusmuutokset on löydyttävä kunnan sisäisestä toiminnasta eli palvelurakenteesta sekä tulopohjasta. Uudet sukupolvet ovat tärkein elinvoimatekijä, Nissinen totesi. Uudet sukupolvet elinvoimatekijä Eino Nissinen kehotti ottamaan talouden tasapainottamisessa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Hyvinvointijohtamiseen hänen mukaansa kuuluu esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentäminen. Esityksissä mainittiin niin julkisen talouden epävarmuus kuin tulossa olevat muutoksetkin niin valtionosuuksiin kuin esimerkiksi TE-palveluihin. On pohdittava yhdessä, miten kunnan tärkeintä resurssia eli henkilöstöä käytetään hyvin ja tarkoituksenmukaisesti, Nissinen sanoi ja totesi, että positiivista muutosta ei saada aikaan negatiivisessa ilmapiirissä, vaan uskallus hypätä uuteen vaatii turvallisia puitteita. Jokainen oli saanut tehtäväkseen laatia varttitunnin pituisen esityksen aiheesta Kunnan talous ja kasvun tekijät vuosina 2024 – 2028. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU TIINA LAMMINAHO Irtonumero 2,00 euroa Kunnanjohtajaehdokkailla ei isoja näkemyseroja Tiina Lamminaho Kolme loppusuoralle mukaan valittua Petäjäveden kunnanjohtajaehdokasta esittäytyivät kunnanvaltuustolle ja muulle yleisölle auditorio Miilussa viime viikon maanantaina. Yritysyhteistyötä ja kaavoitusta Myös Arto Kummala painotti talouden jatkuvaa seuraamista ja tiukkaa talouskuria. Lisäksi ehdokkaat vastasivat valtuutettujen laatimiin kysymyksiin. – Markkinoinnissa ja viestinnässä on löydettävä oikea kohderyhmä, kenelle haluamme kuntaa markkinoida, Kummala totesi. Tiukan talouskurin lisäksi Kummala listasi keinoiksi muun muassa kunnan henkilöstöresurssien tehokkaan käytön sekä digitaalisten palvelujen lisäämisen. Jatkuu sivulla 5. vuosikerta Nro 9-2024 Keskiviikkona helmikuun 28. Toiminnan sujuvoittamisella voidaan saada taloushyötyjä, Kellokangas sanoi ja painotti talousjohtamista, hyvinvointijohtamista sekä elinvoimajohtamista. Kasvua kannattaa Kummalan mukaan hakea niin uusyrityshankinnalla ja yritysyhteistyöllä kuin houkuttelevilla asuinalueillakin ja ennakkoluulottomalla kaavoituksella. Kasvun tekijöinä Kummala mainitsi muun muassa Petäjäveden hyvän sijainnin valtateiden risteyskohdassa, rautatien varrella ja myös energiansiirron solmukohdassa. – Kasvun tekijät ovat tuttuja asioita, mitään taikatemppuja minulla ei ole, Nissinen sanoi ja totesi, että esimerkiksi maaseudun houkuttelevuus ja maakuntakeskuksen läheisyys ovat Petäjävedellä tekijöitä, joissa on vielä hyödyntämisen potentiaalia. – Henkilöstökulut suhteessa asukaslukuun ovat nousseet Petäjävedellä enemmän kuin verrokkikunnissa. Lisäksi Kummala mainitsi kasvun tekijöinä yhteistyön naapurikuntien kanssa kuten muun muassa yhteiset virat sekä positiivisen julkisuuskuvan ja yhteisöllisyyden merkityksen. – Tulevaisuus kasvaa perheissä. – Taloutta on seurattava koko ajan ja talouspuhetta on pidettävä yllä. – Lyhyen aikavälin tavoitteet eivät saa syödä edellytyksiä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselta, Nissinen totesi ja sanoi, että kestävä muutos tulee toiminnan muutoksen kautta, eli on mietittävä, mistä ollaan valmiita luopumaan ja mitä saadaan tilalle, jos jostain luovutaan. Sivu 1 Nro 9 28.2.2024 64. Maaliskuussa selviää, onko Petäjäveden uusi kunnanjohtaja Arto Kummala, Kirsi Kellokangas vai Eino Nissinen.. Kovin isoja eroja ehdokkailla ei talouden tasapainottamiskeinoissa tai kasvun hakemisessa esitystensä mukaan olisi. – Se on hyvä, että täällä on jo tartuttu töihin talouden tasapainottamiseksi, Kirsi Kellokangas sanoi ja totesi, että tulevaisuudessa valtionosuuksien painoarvo kuntien taloudessa heikkenee ja kuntien on entistä enemmän seistävä omilla jaloillaan
Lunta satoi vaakatasossa eikä lumiaurat kerenneet puhdistamaan teitä. Tilaushinnat 2024: Kestotilaus 12 kk 80 €, tarjous määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Sen sijaan tiedottamisessa asian suhteen ei ole ehkä onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, sillä palveluverkon uudistamissuunnitelman tavoitteena kuitenkin kerrotaan olevan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden yhdenvertaistaminen hyvinvointialueella. Tämä tarkoittaa, että palveluiden järjestämiseen on välttämätöntä kohdistaa muutoksia, mikä on harmillista palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Pienkeräyksen ensisijainen käyttökohde on perheen taloudellinen tukeminen hautajaiskuluissa ja toissijainen käyttökohde perheen taloudellinen tukeminen yleisesti. klo 11.00 Tervetuloa! Tapulin Tapulin takaa takaa Myrskyn jälkeen on poutasää Säätiedotus lupasi yhdelle viikonlopulle talvimyrskyä ja kunnon lumisadetta. Jokaisen olisi hyvä miettiä palveluntarpeitaan ja kertoa ne asiasta päättäville joko täyttämällä kyselylomakkeen, osallistumalla keskustelutilaisuuteen tai tuomalla ajatuksensa muuten julki esimerkiksi paikallisille aluevaltuutetuille, sillä tätä kautta palaute menee perille ja vaikuttaa lopullisiin päätöksiin asiasta.. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on erittäin haastava ja myös Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen näyttäisi valitettavasti vaativan enemmän kuin toiminnan tehostamisella on mahdollista saavuttaa. Jatkossa toivomme ilmoitusaineiston perjantaisin kello 15 mennessä. Muistokeräyksellä saatavat varat toimitetaan lyhentämättömästi Matias Seppäsen perheelle. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot perjantaisin kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 3.3. Myrskyn jälkeen on poutasää. asti ja sen kysymyksiin vastaaminen vie 15–20 minuuttia. Aukaise minun silmäni, pimeys niistä poista.” -virrestä 203Su 3.3. päivänä 2023 liikenneonnettomuudessa kuolleen Matias Seppäsen perheen hyväksi tehtävän muistokeräyksen. Niin kuin luontokin kertoo kaikella on rajansa, myös elämän myrskyillä. Mielessäni alkoi soimaan Kari Tapion laulu, Myrskyn jälkeen on poutasää. Petäjävesi-lehti ei ilmesty tänä vuonna viikoilla 14, 29, 30 & 52. Muistokeräystili: IBAN: FI28 5339 0820 0263 50 BIC: OKOYFIHH Tilin haltija: Petäjäveden Petäjäiset/jalkapallojaosto Viesti: Matias Seppäsen muistokeräys Pienkeräyslupa RA/2024/130 Pienkeräyksen voi järjestää ajalla 01.02.2024– 14.04.2024. Opetuslapset kokivat tämän, kun olivat myrskyävällä järvellä, peloissaan he huusivat me hukumme ja herättivät nukkuvan Jeesuksen. Ihana kevätpäivä. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Sunnuntai koitti ja mitä kaunein ilma, aurinko paistoi, lumen paksuudesta näki, että sitä oli satanut kunnolla. Kuntakohtaiseen ilmastosuunnitelmaan asetetaan kasvihuonekaasupäästöjä koskeva vähennystavoite ja millä toimenpiteillä tavoite tullaan saavuttamaan. Sivu 2 Nro 9 28.2.2024 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Alueen vakituisilla ja vapaa-ajan asukkailla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamaan oman kunnan ilmastotyöhön ja kertoa millaisiin asioihin he haluaisivat kunnan panostavan ilmastotyössään. Merkittävä osa kunnan ilmastotyötä on ilmastosuunnitelman laatiminen, jonka avulla ilmastotyön toteutumista ohjataan tulevina vuosina. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan jokaiselle kunnalle 10 kappaletta 30 euron arvoisia lahjakortteja oman kunnan yrityksiin, kaikkiaan siis yhteensä 40 lahjakorttia. Oman elämäntavan kestävyyttä voi tutkia esimerkiksi Sitran elämäntapatestillä osoitteessa www.elamantapatesti. Hiukan epäilin, liioitteleeko säätiedotus, mutta perjantaina jouduin myöntymään, totta se on. Toivomme ihmisten osallistuvan keräykseen haluamallaan summalla. Ovet auki klo 10, jumppa 10.30, hartaus 10.45, klo 11-12 ruokailu (3€ / hlö) To 7.3. Elämään tulee yllättäen myrskyjä, se vie meiltä kaiken voimavaran ja unohdamme kaiken kauneuden ja hyvyyden mitä olemme saaneet kokea. Pirjo Metsälä Keuruun helluntaiseurakunta LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 2.3.2024 klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2 TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Matias Seppäsen muistokeräys Petäjäveden Petäjäisten jalkapallojaosto on aloittanut joulukuun 29. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Ulla Ohra-aholla, Lehdontie 72 Kastettu: Pyry Tapio Kokkila Petäjävesi-lehden toimituksen asiakaspalveluajat ovat päivittyneet helmikuussa Toimitus osoitteessa Asematie 6 avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 Muina aikoina palvelemme puhelimitse tai sähköpostilla Ilmoittajat huomaattehan, että myös lehden aineiston jättöaikataulu on muuttunut. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa Ke 6.3. fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitussihteeri Hanna Toivonen Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Huoleni oli, miten pääsisin pihastani pois ja kuinka autoni jaksaisi vetää lumen keskellä, nämä tuottivat haasteita. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Mieluummin minäkin olisin pysynyt pari päivää sisällä, mutta työt kutsuivat lähtemään ulos ja liikenteeseen. Haluamme tällä keräyksellä tukea perhettä ja etenkin Matiaksen veljeä tässä surullisessa elämänvaiheessa. Ystävän pysäkin kevätkausi alkaa pappilassa. (Mark 4:35-41) Saamme kääntyä kaikkien huolien ja pelkojen kanssa Jeesuksen puoleen ja huutaa apua, sieltä saamme parhaan avun. Kyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa https://link.webropol.com/s/ilmastokysely2024 Kysely on avoinna 21.4. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005445 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab / Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Ilmoitushinnat 2024: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), paperilaskutuslisä 5 €. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Jos jotain toimipisteitä lähtee pois, niin olennaista on se, mitä tulee poistuvien tilalle, sillä esimerkiksi perusterveydenhuolto ja hoitoon pääsy on kuitenkin turvattava yhdenvertaisesti kaikille. Pienkeräyksen voi järjestää koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muistathan laittaa maksun viestikenttään tarkasti alla oleva selitteen. Petäjäveden terveysaseman tulevaisuus on hyvinvointialueen palveluverkon uudistamissuunnitelmien myötä ymmärrettävästi huolestuttanut paikkakuntalaisia. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Käyn sokeana luoksesi, nyt aurinkona loista. Jeesus heräsi ja sanoi myrskylle "Rauhoitu ole hiljaa" Ja myrsky rauhoittui. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. sitra.fi/ tai Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämällä ilmastodieetti.fi-sivustolla. Huono sää tuotti muutakin huolta mielessäni ja koetin vain selviytyä siitä ja selvisinkin. Vastaa neljän kunnan ilmastokyselyyn Uuraisten, Multian ja Petäjäveden kuntien sekä Keuruun kaupungin yhteisessä ympäristöministeriön rahoittamassa ilmastosuunnitelmahankkeessa tehdään kaikille kunnille omat ilmastosuunnitelmat. Levikki noin 1300 kpl. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuntien, sen asukkaiden ja yritysten tiivistä yhteistyötä. Kyselyssä kartoitetaan myös asukkaiden kiinnostusta oman elämäntavan kestävyyden tarkasteluun ja arkisiin ekotekoihin. Eri sidosryhmien kannattaakin nyt tutustua palveluverkkoehdotukseen huolella. On hyvä kuitenkin muistaa, että nyt keskustelua herättänyt palveluverkkosuunnitelma on vasta ehdotus, eikä lopullisia päätöksiä ole vielä tehty
Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää palveluverkon uudistuksista toukokuussa. Muista palveluista, kuten lasten, nuorten ja perheiden palveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, suunterveyden huollosta, vammaispalveluista sekä kotija asumispalveluista on kuvattu nykytila sekä palvelujen kehittämisen tavoitetila ja sijoittumisen periaatteet. Syy palveluverkon karsimisesitykseen johtuu hyvinvointialueen yli sadan miljoonan euron alijäämästä, jota maan hallitus velvoittaa sopeuttamaan liian nopeassa tahdissa. Muista palveluista pyydetään arvioimaan nykytilaa sekä kehittämisen tavoitteita ja sijoittumisen periaatteita. Silloin se vapauttaisi resurssia niille, joilla ei ole kyvykkyyttä etäpalveluiden itsenäiseen käyttöön. Keskustan vaalilupaus on lähipalveluiden puolustaminen. Petäjävedellä ei järjestetä omaa tilaisuutta, mutta lähimmät tilaisuudet ovat Keuruulla maanantaina 11.3. Toki taloutta pitää laittaa kuntoon. fi tai täyttämällä hyvinvointialueen sosiaalija terveysasemilta löytyvän paperilomakkeen. Sivu 3 Nro 9 28.2.2024 NIINA KELLONIEMI Hyvinvointialueella ratkaisujen kevät Petäjävedelläkin keskustelunaiheeksi on noussut hyvinvointialueen viranhaltijoiden esittämä sote-palveluverkon karsimisesitys. Petäjäveden terveysaseman avosairaahoidon toimipiste on mukana Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkon supistamisvaihtoehdoissa.. Etäeli digipalveluiden tarjontaa pitää myös lisätä. Molemmissa vaihtoehdoissa sote-asemien kivijalkapalveluita korvattaisiin lisäämällä alueen liikkuvia ja digitaalisia palveluita. Palveluverkkomääritelmän mukaisista palveluista pyydetään arvioimaan nykytilaa ja vaihtoehtoja 1 ja 2. Muutoin ehdotuksessa Petäjäveden osalta esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen, ikääntyneiden päivätoiminta sekä kunnan koordinoima perhekeskustoiminta säilyisivät nykytilassaan. Tässä vaihtoehdossa Petäjäveden terveysaseman avosairaanhoidon toimipisteen vastaanotto poistuisi palveluverkosta ja palvelut siirtyisivät Kyllön ja Keuruun terveysasemille. Hyvinvointialueen kulut ovat noin 1200 miljoonaa euroa ja virkamiesten nyt esittämistä toimista arvioidaan tulevan laskennallisesti vain 17 miljoonan euron säästöt. Kommentoitavassa lausuntomateriaalissa palveluverkkomääritelmän mukaisista palveluista eli sosiaalija terveysasemien palveluista, alueellisesta osastotoiminnasta, ikääntyneiden ympärivuorokautista asumisesta, perhekeskuksista sekä ikääntyneiden päivätoiminnasta on kuvattu nykytila ja kaksi eri vaihtoehtoa. Saatu palaute kootaan yhteen ja materiaali toimii valmistelun ja päätöksenteon tukena. Petäjävetisten kannattaa vaikuttaa suoraan hyvinvointialueen tarjoamiin osallistumiskanaviin. Eri sidosryhmät voivat osallistua lausuntomateriaalin kommentointiin 22.2.–23.3. Tätä ei virkamiesesitys tee. Tarvitaan lakimuutos Kela-kyytien rahoituksen ja hyvinvointialueiden rahoituksen yhdistämiseksi, jotta palveluverkon harventamisen todelliset kustannukset tulisivat näkyviksi. Ehdotusta on mahdollista kommentoida Uudistamistyössä on tällä hetkellä meneillään lausuntovaihe, jossa ehdotukseen on mahdollista ottaa kantaa. Siksi kannattaa vaikuttaa myös poliittisesti eri valtuustoryhmiin. Hallituksen olisi aktiivisesti lakimuutoksilla haettava keinoja erikoissairaanhoidon kustannusten leikkaamiseksi. Petäjäveden lisäksi kakkosvaihtoehdossa ovat mukana Tikkakosken, Korpilahden, Pihtiputaan ja Uuraisten terveysasemat. Palveluverkon uudistamissuunnitelma sisältää ehdotuksen hyvinvointialueen monikanavaisesta palveluverkosta, joka koostuu sosiaalija terveyspalveluiden palvelukanavista. Virkamiesten esittämä sote-keskusten puolittaminen heikentäisi peruspalvelujen saatavuutta ja lisäisi viiveellä muutenkin kasvavaa ja kallista erikoissairaanhoitoa. Petäjäveden sotepalveluita koskettaa erityisesti ehdotuksen kakkosvaihtoehto, jossa sote-asemien lukumäärä hyvinvointialueella vähentyisi nykyisestä 35 sote-asemasta 16 soteasemaan. Palveluverkkoehdotuksessa esitetään kaksi vaihtoehtoa sote-asemaverkon uudistamiseksi, joista ensimmäisessä alueen palveluverkkoa supistettaisiin lakkauttamalla avosairaanhoidon toimipisteet Säynätsalon, Kuoreveden, Koskenpään, Länkipohjan, Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Lievestuoreen, Luhangan, Multian ja Toivakan terveysasemilta sekä Jämsänkosken hoitajavastaanotolta ja Keuruulta Haapamäen sivuvastaanotolta. kello 17–19 KeskiSuomen hyvinvointialueen valtuustosalissa Viitaniemessä osoitteessa Viitaniementie 1 C, 40720 Jyväskylä. Palveluverkkotyön taustalla on toimintamallien uudistamisen välttämättömyys, jotta palvelut voidaan turvata työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa. Tämän lisäksi palveluverkkosuunnitelmasta voivat esimerkiksi järjestöt antaa lausunnon lausuntopalvelu.fi:ssä. Koko soteuudistuksen päätavoite on ollut se, että kalliista ja yhä paisuvasta erikoissairaanhoidon tarpeesta pitäisi toimivilla peruspalveluilla pystyä säästämään, kun nämä toteutettaisiin samassa organisaatiossa. Alkukesästä tehtävään poliittiseen päätökseen on mahdollista vielä vaikuttaa. Lääkäripulaan voisi auttaa eläinlääkäristä tutun ammatinharjoittajamallin mahdollistaminen. asti sekä asukastilaisuuksissa, joita järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: Saarijärvi, Konnevesi, Jämsä, Keuruu, Jyväskylä ja Pihtipudas. asti verkkosoitteessa otakantaa. Myöskään arkipäivien kiirevastaanottoon ei olisi Petäjävedellä luvassa muutoksia. Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko (sd.) kertoi virkamiesesityksen olevan kuin ”omasta kynästä”. Se on 1,5 prosenttia menoista. Se tarkoittanee, että tarvitsemme paljon kuntalaisten tukea ja vaikuttamistyötä, jotta kelkka kääntyisi. Kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus osallistua palveluverkon kommentointiin lauantaihin 23.3. Käynnissä oleva palveluverkkoselvitys tarkastelee kehitystoimia vuoteen 2026, jonka jälkeen tehdään tarkennuksia seuraaville vuosille. kello 17–19 Lehtiniemen salissa osoitteessa Seiponniementie 7, 42700 Keuruu ja Jyväskylässä tiistaina 19.3. Olisin itse esimerkiksi sellainen. Petäjävesi mukana sote-asemien vähennyksien kakkosvaihtoehdossa Palveluverkon uudistamisen tavoitteena on pohtia sitä, miten ja missä sosiaalija terveyspalveluja tarjotaan, jotta palvelut ovat kaikille hyvinvointialueen asukkaille saatavilla ja saavutettavissa tarpeen mukaan ja yhdenvertaisesti. fi, hyvinvointialueen sote-asemilla 15.3. Osaa tilaisuuksista voi seurata myös etänä. Mikko Tiirola Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu Kuivasmäki Näkökulma Hyvinvointialueen palveluverkkoehdotus kommentoitavana Niina Kelloniemi Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa suunnitellaan parhaillaan ja uudistukseen liittyvä sosiaalija terveyspalvelujen palveluverkkoehdotus julkaistiin viikko sitten keskiviikkona. Nyt annettu esitys tekee sitä kuitenkin väärillä painotuksilla. Uskon, että hyvinvointialueella voidaan karsia kuluja tehostamalla sote-kiinteistöjen käyttöä – turhat neliöt ja kiinteistöt pois. välisenä aikana joko sähköisesti osoitteessa otakantaa. Nyt on liikaa päällikköä päällikön päällä. Sote-asemien raju vähentäminen johtaisi valtion menojen kasvamiseen, koska valtio maksaa lisääntyvät Kela-kyydit. Lisäksi kommentointiin voi osallistua ympäri Keski-Suomea järjestettävissä asukastilaisuuksissa, joista osaan on mahdollista osallistua myös etäyhteyksin. Kaikkein pienimmillä paikkakunnilla, jossa lääkäreitä ei ole ollut saatavilla ja jonne kalliita keikkalääkäreitä on jouduttu ostamaan, toimintaa voisi sote-keskuksen sijaan jatkaa hoivapalveluyksikön yhteydessä sairaanhoitajavetoisesti toimiva sote-piste. Näihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet eli niin sanotut kivijalkapalvelut, liikkuvat, jalkautuvat ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut sekä sähköiset palvelut. Hallituspuolueille pitää antaa poliittista painetta, jotta sopeuttamiselle annetaan enemmän aikaa. Myös hyvinvointialueen johtamista pitäisi tarkastella kriittisesti. Toivottavasti saamme sille riittävästi tukea. Siksi Keskustan edustajat hakevat virkamiesesitykselle lähipalvelujen rapautumista estäviä vaihtoehtoja. Ehdotuksessa muutoksia Petäjäveden palveluissa perustellaan pienellä toimipisteellä ja sen myötä heikommalla toimintavarmuudella. Keuruun tilaisuutta voi seurata myös etänä osallistumislinkin välityksellä. Siihen kytketty sairaanhoitaja-avusteinen etälääkäripalvelu tarjoaisi peruspalvelun. fi/palveluverkko/osallistu ja tulostettu lausuntomateriaali löytyy paperisten lomakkeiden ohella hyvinvointialueen sosiaalija terveysasemilta välillä 26.2.–15.3. Pelättävissä on, että kyseessä olisi näennäissäästö. Fiksua olisi kuitenkin kysellä ihmisiltä, ketkä haluaisivat ensi sijassa digipalveluiden piiriin. Petäjäveden sote-kivijalkapalveluiden lakkauttaminen on toisessa vaihtoehdossa mukana. Palveluverkoston tarkastelua tehdään jatkossa tarpeen mukaan ja säännöllisin väliajoin. Lausuntomateriaaliin on mahdollista tutustua hyvinvointialueen verkkosivuilla osoitteessa hyvaks. Arviointia voi tehdä eri näkökulmista, esimerkiksi siitä, miten eri vaihtoehdot tulisivat vaikuttamaan keskisuomalaisiin, hyvinvointialueen ja kuntien elinvoimaan, talouteen, hyvinvointialueen henkilöstöön, ympäristöön ja seutuihin. On totta, että Keski-Suomessa asukasta kohti suhteutettu alijäämä on kaikista hyvinvointialueista suurimpia ja hyvinvointialueen on pakko tehostaa toimintaansa
Olemme kiitollisia vanhemmille, jotka alkoivat asiaa selvittämään ja toivat asian tietoomme, Laitinen pahoittelee ja jatkaa, että tilanne on kuitenkin nyt saatu korjattua ja kaikki tiedossa olevat tapaukset, yhteensä 17 lapsen huoltajatiedot, on korjattu ajan tasalle. Onneksi jää saatiin kuntoon ja tapahtuma järjestettyä onnistuneesti. Edeltävän viikon haastavat sääolot olivat saaneet kaukalon jään siihen tilaan, että jää ei ollut viikonloppuna tai alkuviikosta käyttökunnossa, mutta lopulta jää saatiin avattua ja tapahtuma toteutettua suunnitellusti. Huollettavien määrän näkee digija väestötietoviraston lisäksi myös muun muassa veroilmoituksesta. Emme halua syytellä ketään, mutta koimme, että asia on tärkeää tuoda julkisuuteen sen jälkeen, kun ilmeni ettemme olekaan ainoita, joita asia koskee. Toinen asiaan mahdollisesti vaikuttanut tekijä on vuoden 2019 lapsenhuoltolain uudistus, joka toi muutoksen huoltajuuden määräytymiseen silloin, kun vanhemmuus tunnustetaan ennen lapsen syntymää. Syytä tapahtuneeseen ei varmuudella voida sanoa Laitinen ja Peltonen kertovat, että Petäjävedellä sattunut tilanne on poikkeuksellinen, sillä asia on koskettanut useampaa lasta. Tapahtuman ohjelmassa oli musiikin tahtiin vapaaluistelun ohella rusettiluistelua. Anu Outinen on tapahtuman jälkeen hämmästellyt asiaa avoimesti myös ystävilleen ja on käynyt ilmi, että he eivät ole ainoa perhe Petäjävedellä, jolle on käynyt vastaava tilanne. Puutteita vuosien 2016–2020 välillä Petäjävesi-lehden saamien tietojen mukaan asia koskettaa ainakin vuosina 2016–2020 syntyneitä lapsia, joiden kotikunta on syntymähetkellä ollut Petäjävesi ja joiden vanhemmat eivät ole olleet avioliitossa lapsen syntyessä. Petäjävedellä ilmennyt puutteellisia huoltajatietoja Niina Kelloniemi Anu Outisen ja Henri Suonsaaren perheessä koettiin hämmentävä yllätys arkisen pankkiasioinnin yhteydessä viime syksynä, kun kävi ilmi, että Anu Outinen on Digija väestötietoviraston tietojen mukaan virallisesti heidän kahden yhteisen lapsensa yksinhuoltaja. Meidän kohdaltamme tilanne on selvinnyt ja huoltajuustiedot on päivitetty ajan tasalle väestötietojärjestelmään, Anu Outinen tarkentaa. Huolta siitä, että mikäli viralliselle huoltajalle sattuisi jotain vakavaa aikana, jolloin järjestelmissä on ollut puutteellisia huoltajatietoja, Laitinen kuitenkin rauhoittelee. Tällaiset huoltajuuden tunnustamista ja määräytymistä helpottavat lakiuudistukset saattavat joissain tilanteissa aiheuttaa epäselvyyksiä viranomaiskäsittelyyn, sillä lakimuutokset aiheuttavat aina muutoksia toimintakäytäntöihin. Jostain syystä kaikkien vanhemmuuden äitiysneuvolassa tunnustaneiden tiedot eivät ole kirjautuneet väestötietojärjestelmään, eikä näiden henkilöiden kohdalla heidän tiedoissaan ole näin ollen ollut ajantasainen huollettavien lasten määrä. Lapsen näkökulmasta tällaisessa tilanteessa ei siis vahinkoa ole tapahtunut, vaikka onkin tärkeää, että lapsen oikeudellinen asema on vanhempien tahdon mukaisessa kunnossa.. Väkisinkin sitä on pohtinut, että mitä sitten olisi tapahtunut, kun lapsia ei ole merkitty Henrin huollettaviksi. Sivu 4 Nro 9 28.2.2024 NIINA KELLONIEMI Koko perheen luistelutapahtuma kokosi Miilun kaukalolle kaiken ikäisiä ulkoilijoita Niina Kelloniemi Viime viikon tiistaina jännitettiin lähes viime tunneille saakka, saadaanko Miilun kaukalon jää kunnostettua, että jo perinteiseksi paikalliseksi talvitapahtumaksi muodostunut koko perheen luistelutapahtuma pystytään järjestämään. Epäuskon jälkeen Anu ja Henri kertovat kokeneensa helpotusta, että asia kävi ilmi tässä vaiheessa. Nykyinen vastuunalainen viranomainen ei voi ottaa varmuudella kantaa siihen, mitä Petäjävedellä on mahdollisesti tapahtunut, mutta asian käydessä ilmi viime syksynä, Keski-Suomen hyvinvointialueen perheoikeudellisten palveluiden palvelupäällikkö Mirja Laitinen ja Petäjäveden alueen lastenvalvojana toimiva sosiaalityöntekijä Riitta Peltonen ryhtyivät viipymättä selvittämään tilannetta. Ja onneksi jää saatiin kuntoon, sillä nyt kolmannen kerran järjestetty luistelutapahtuma keräsi aiempien vuosien tapaan kaiken ikäisiä ulkoilemaan yhteisen ajanvieton merkeissä runsaan satapäisen joukon. ajan makkaran ja pullan nälkäisiä. Tapahtuman järjestämisestä vastasivat yhteistyössä Petäjäveden kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys Vanhis, Petäjäveden kunta sekä Petäjäveden Petäjäiset ry. Luistelun lomassa pääsi tutustumaan myös paloautoon ja tapahtuman osanottajille tarjottiin kuumat mehut. – Alkuhämmästyksen jälkeen ymmärsimme, olevamme onnekkaita, että asia ilmeni arkisella pankkiasioinnilla, eikä esimerkiksi siinä vaiheessa, jos minulle olisi sattunut jotain vakavaa esimerkiksi ulkomaan matkalla. Asukkaiden kuitenkin tulisi aina voida luottaa siihen, että viranomainen hoitaa asiat asianmukaisesti ja esimerkiksi nämä mainitut lakimuutokset ja järjestelmämuutokset takaavat, että Petäjäveden kaltainen tilanne ei ole enää nykyjärjestelmien ansiosta mahdollinen, Laitinen ja Peltonen selventävät. – Ajattelin ensin, että olemme yksittäistapaus, mutta asiasta kertoessani olen kuullut, että muutamalle tutulle onkin käynyt samoin ja siksi haluamme puhua asiasta ääneen. Hyvinvointialueen perheoikeudelliset palvelut neuvovat tämän kaltaisissa tilanteissa, joten yksin asian kanssa ei tarvitse jäädä ja kaikissa tapauksissa löytyy menettelytapa, jolla huoltajuus saadaan vahvistettua vanhempien tahdon mukaiseksi. Koska tilanne on soteuudistuksen myötä muuttunut, näkemyksemme mukaan Petäjäveden kunnassa ei ole enää ketään, joka osaisi asiasta antaa tietoja, sillä kaikki asiakasrekisteritiedot ovat siirtyneet hyvinvointialueelle. Ylimitoitettuun huoleen ei ole syytä, sillä huoltajuuskäsittelyissä pyritään aina lasten edun mukaiseen menettelyyn ja virallisen huoltajan puuttuessa lapsen huoltajaksi haetaan luonnollisesti se vanhempi, joka lapsesta on huolehtinut yhdessä virallisen huoltajan kanssa. – Olimme hoitamassa lastemme tiliasioita, kun pankkivirkailija huomasi, että Henri ei ole kummankaan lapsemme laillinen huoltaja, eli vain minut on merkitty lastemme huoltajaksi, vaikka olemme asuneet yhdessä ja olleet avoliitossa koko lastemme olemassaoloajan, Anu Outinen selventää sekavaa tilannetta ja kertoo, että absurdi tilanne herätti ensin epäuskoa, että eihän tällaista vahinkoa voi tapahtua, sillä Henri on tunnustanut molemmat lapset jo ennen heidän syntymäänsä äitiysneuvolassa. Tapahtuma oli osa PetPetin 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumasarjaa, jossa kaikille avoimia tapahtumia järjestetään kuukausittain pitkin juhlavuotta. Ei syytä huoleen Peltonen lisää, että jos huoli asiasta herää, oman perheen tilanteen voi helposti tarkistaa esimerkiksi Suomi.fi-verkkopalvelun kautta ja mikäli huollettavien tiedoissa on puutteita, niin asiasta voi olla yhteydessä suoraan häneen, sillä hän toimii Petäjäveden vastuunalaisena lastenvalvojana. Yhteishuollon päätöksestä tulee aina vahvistusasiakirja, joten jos tämä asiakirja jää puuttumaan, silloin on syytä epäillä, että vahvistusta ei ole tehty asianmukaisesti. Tällaisissa tilanteissa, joissa juridinen puoli ei ole kunnossa, lapsen perusturva ei kuitenkaan vaarannu, sillä lapsen vanhempien tahto ja heidän välisensä sopimus ovat voimassa ja huoltajuuden kautta vastuu lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista tulee kuitenkin toteutuneeksi. Laitisen ja Peltosen näkemyksen mukaan tilanteen syntymiseen Petäjävedellä on voinut vaikuttaa muun muassa lakiuudistukset, joita kyseisellä aikavälillä on tullut, mutta he korostavat, että varmuudella he eivät voi sanoa, mikä tilanteeseen Petäjäveden tapauksessa on johtanut. Lisäksi kaukalon pukukopilla sai omat luistimet teroitettua ja teroitukseen riittikin jonoa lähes koko tapahtuman ajaksi. Toisissa tapauksissa vahvistus on jäänyt kokonaan tekemättä. Petäjävedellä on lisäksi ollut kahdenlaisia tapauksia, toisissa tapauksissa vanhemmuuden vahvistus ei ole jostain syystä kirjautunut järjestelmään, vaikka sopimus lapsen yhteishuoltajuudesta on äitiysneuvolassa tehty ja lastenvalvoja on sen vahvistanut. – Olemme aiemmin käsitelleet satunnaisesti yksittäistapauksia, joissa huoltajuuden muutos on jäänyt ilmoittamatta ja tiedot eivät ole päivittyneet väestörekisterijärjestelmään jostain inhimillisestä tai logistisesta syystä, kuten siitä, että huoltajuuden vahvistusasiakirja on kadonnut postikuljetuksessa, mutta näin laaja tapaus on poikkeava. Tällöin molemmista vanhemmista tulee lapsen huoltajia suoraan lain nojalla. Vuoden 2023 alun soteuudistuksen myötä perheoikeudelliset palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle, jonka jälkeen Petäjäveden vastuunalainen lastenvalvoja on toiminut Jyväskylästä käsin. – Nykyisin vanhemmuuden tunnustaminen tapahtuu äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää, eikä vuoden 2016 isyyslain uudistamisen jälkeen tunnustusta ole tarvinnut tehdä erillisellä käynnillä lastenvalvojan luona. Vanhiksen kioski palveli koko tapahtuman Viime viikon tiistaina jännitettiin, päästäänkö koko perheen luistelutapahtumassa ollenkaan jäille, sillä kaukalon jään tilanne oli haastava. – Ensinnäkin haluamme omasta puolestamme pahoitella, että tällainen tilanne on päässyt syntymään, sillä kyseessä on ilman muuta vakava virhe, josta kannamme vastuun, vaikka emme tuolla aikajaksolla olekaan olleet Petäjävedellä toimiva viranomaistaho
Sivu 5 Nro 9 28.2.2024 TIINA LAMMINAHO Petäjävedeltä jää hyvät muistot Tiina Lamminaho Mikko Latvalan aika Petäjäveden kunnanjohtajana päättyy virallisesti karkauspäivänä, 29. – Ei kannata hötkyillä. Valinta maaliskuussa Kirsi Kellokangas on koulutukseltaan tradenomi YAMK ja tekee nyt väitöskirjaa julkisen hallinnon digitalisaatiosta. – Naapurikunnista etenkin Multia on meille tärkeä yhteistyökumppani, mutta myös muiden Jyväskylän seudun kuntien kanssa teemme yhteistyötä. Kun lähdin pois kunnanjohtajan tehtävistä, syyt liittyivät perheasioihin. Jatkuu etusivulta. Petäjäveden kunnanjohtajan virka olisi luontainen askel urapolullani, enkä osaa sen pitemmälle urapolkuani piirtää, eli tulisin Petäjävedelle jäädäkseni. – Palveluja voi järjestää eri tavoilla, muutoksia palveluihin voi tulla, Nissinen lisäsi. – Olen ollut oman toimeni ohella pieniä pätkiä hallintojohtajana, elinvoimapäällikkönä, teknisenä johtajana, kuntatekniikan insinöörinä, ruokaja siivouspalvelujen esimiehenä ja maahanmuuttokoordinaattorina, Latvala Mikko Latvala ehti olla Petäjäveden kunnanjohtajana paria viikkoa vaille kolme vuotta. helmikuuta, viimeinen työpäivä hänellä on jo ollut. – Sitä ei vielä tiedetä, mille tasolle valtionosuudet asettuvat tulevina vuosina, nyt on tärkeää keskittyä siihen, mitä voidaan itse tehdä eli nyt on laitettava kunnan taloutta kuntoon tasapainottamisohjelmalla. – Olen 57-vuotias, joten minulla on kymmenisen vuotta työuraa jäljellä. Kunnanjohtajakokemusta hänellä on Kyyjärveltä vuosilta 2011-2013 sekä Karstulasta vuosilta 2013-2016. Toivon, että uusi kunnanjohtaja kutsutaan tapahtumiin ja häntä otetaan hihasta kiinni. Tämä on ollut oikein kuntajohtamisen oppikoulu. Eino Nissinen sanoi haluavansa rakentaa luottamusta ja turvallista ilmapiiriä, Kirsi Kellokangas puhui innostavasta, positiivisesta ja turvallisesta työilmapiiristä ja Arto Kummala korosti avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja puhumista. Petäjäveden sijaintia Jyväskylän kupeessa Latvala pitää erinomaisena. Kunnanjohtajan työ on haastava ja vaativa tehtävä, jossa on paljon hankalia juttuja, mutta se sopii minun luonteelleni. – Vesilahdella on noin 4500 asukasta, käytännössä se on hyvin samanlainen kunta kuin Petäjävesi. Reilun vuoden päästä aloittavan uuden valtuuston on mietittävä, mihin suuntaan Petäjävettä halutaan viedä, millainen kunta Petäjäveden halutaan olevan tulevaisuudessa. Monenlaista oman toimen ohella Itse Latvala on saanut kunnanjohtaja-aikanaan tehdä monenlaista. Petäjävesi on isompi kunta, jossa on mahtava määrä mahdollisuuksia, Kummala sanoi. Nyt uudella kunnanjohtajalla on parempi lähtökohta päästä sisälle kuntaan, kun tapahtumia järjestetään ja ihmiset liikkuvat. maaliskuuta, kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle 4. Lukio kaikille tärkeä Valtuutettujen kysymyksetkään eivät tuoneet kovin isoja eroja kunnanjohtajaksi hakevien välille. Katse tulevaisuuteen Petäjäveden suurin haaste tällä hetkellä on Latvalan mukaan kunnan talous. Olen ollut muun muassa kasaamassa sänkyjä ukrainalaisille ja korona-aikaan pakkaamassa maskeja. – Täällä on hyvä yhteisöllisyys ja tekemisen meininkiä, Latvala sanoo. TIINA LAMMINAHO. maaliskuuta. Tällä hetkellä hän on Multian kunnanjohtajana ja asuu Jämsässä. Yksi tärkeä tekijä uusien asukkaiden houkuttelussa olisi erilaisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen, rivija kerrostaloja kuntaan pitäisi saada, Latvala sanoo. – Vaikka meillä on väkiluku laskenut ja talous on haastava, olemme kuitenkin maakunnan pelipaikoilla, Latvala toteaa. Arto Kummala on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. – Menossa olevalla valtuustokaudella on ollut monenlaisia kriisejä koronasta alkaen, ja soteuudistus oli todella iso muutos, kehittämiselle ei ole jäänyt aikaa. Kirsi Kellokangas, Arto Kummala ja Eino Nissinen vastasivat Heikki Tyrväisen esittämiin kysymyksiin. Olemme olleet jatkuvassa poikkeustilanteessa, kehittäminen on jäänyt vähemmälle, kun koko ajan on pitänyt selviytyä, Latvala toteaa. Talous on haaste, mutta sen läpi pitää nähdä ja miettiä, mitkä ovat ne isot linjat, joita lähdetään vetämään. Sitä on päivitettävä ja seurattava jatkuvasti, Latvala toteaa. – Olin kiinnostunut Petäjäveden kunnanjohtajan virasta jo kolme vuotta sitten, silloin virkaan valittiin Mikko Latvala. Ei kannata hötkyillä Mikko Latvala aloitti Petäjäveden kunnanjohtajana 16. – Ei täälläkään välttämättä aina olla samaa mieltä kaikesta, mutta täällä ei riidellä. Sote-uudistus vei kunnalta tehtävien lisäksi rahaa, niin verotuloja kuin valtionosuuksiakin. Viihdyn Multialla äärimmäisen hyvin, mutta haluan ottaa vastaan isompia haasteita. – Olen nähnyt elämässäni monia paikkoja, enkä yleensä kiinny niinkään paikkoihin, mutta ihmisiä jää kaipaamaan. Siitä on tulossa pitkä projekti, kun viedään Petäjäveden kuntaa valittuun suuntaan, ensimmäisenä päivänä ei tarvitse saada kaikkea valmiiksi, Latvala toteaa. maaliskuuta 2021. Kirsi Kellokangas sanoi suhtautuvansa myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen, koska se tuo merkittäviä kiinteistöverotuloja kunnalle ja sillä on iso merkitys muutenkin paikallisille yrittäjille. – Minulle on jäänyt Petäjävedestä hyvä kuva, en lähde täältä Petäjävedestä johtuvista syistä, Latvala toteaa ja kehuu, että Petäjävedellä on hyvä henki sekä kuntalaisten että työntekijöiden ja päättäjien kesken. Ennen Multian kunnanjohtajaksi siirtymistään Kummala toimi reilun vuoden verran Multian ja Petäjäveden yhteisenä elinvoimapäällikkönä. Toivon myös, että seuraajani on itsekin aktiivinen, osallistuu tapahtumiin, pitää yhteyttä kuntalaisiin ja viestii, sillä luodaan luottamusta. – Myös se on haasteena, miten Petäjävedelle saataisiin vetoja pitovoimaa, eli miten tänne saataisiin houkuteltua uusia asukkaita ja miten asukkaista pidettäisiin kiinni. Tällä hetkellä hän on Perhon kunnan talousja hallintojohtajan viransijaisena, kunnanjohtajakokemusta hänellä on Kinnulasta, jossa hän oli kunnanjohtajana 20222023. Koronarajoitukset olivat päällä, tapahtumia ei juuri järjestetty ja monet olivat etätöissä. Kunnan henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa kaikkien hakijoiden mielestä eniten työilmapiiri. Mikko Latvala aloittaa Vesilahden kunnanjohtajana 1. Uuden kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto kokouksessaan 11. – Täällä ollaan kädet savessa ja tehdään kaikenlaisia töitä. – Elämässä on monenlaisia uria. Arto Kummala ja Eino Nissinen nimesivät molemmat viimeiseksi säästökohteeksi lapset ja nuoret, Kummala lisäsi myös yhdistysten tukemisen. Minua sinne houkutteli se, että kaikki läheiseni asuvat Tampereen seudulla, Latvala sanoo ja kertoo jäävänsä kaipaamaan Petäjävedeltä ihmisiä. Täällä KeskiSuomessa kuntien välinen yhteistyö on laajaa. Neuvoksi seuraajalleen Latvala toteaa, että alku kannattaa ottaa rauhallisesti ja ensimmäisenä tutustua ihmisiin ja ympäristöön. Eino Nissinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, tällä hetkellä hän työskentelee Keski-Suomen Sairaskotisäätiön toimitusjohtajana. Asioista pystytään puhumaan asioina, ja kun tehdään päätös, siihen tyydytään, Latvala kertoo. Kotoisin hän kertoi olevansa pienestä kylästä Viitasaarelta. Kaikki haluavat myös pitää maaseudun asuttuna. Nyt voisi olla hyvä hetki palata takaisin kuntatyöhön, ja Jyvässeudulle, Nissinen totesi. Petäjäveden vahvuuksiksi Latvala nimeää hyvän sijainnin lisäksi nimenomaan juuri hyvän päätöksentekemisen hengen sekä hyvän yhteistyön niin kunnan sisällä kuin naapurikuntienkin kesken. kertoo. – Tuulivoiman, samoin kuin minkä tahansa teollisuuden kohdalla, ensin selvitetään, onko se mahdollista ja jos on, sitten sitä edistetään, Arto Kummala totesi ja Eino Nissinen sanoi, että viranhaltijoiden täytyy olla valmiita edistämään tuulivoimaa tarvittaessa, mutta päättäjät tekevät päätökset. Myös tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta hakijoilta kysyttiin. Kaikki muun muassa pitävät omaa lukiota äärimmäisen tärkeänä, eivätkä näe kuntaliitosta Petäjäveden osalta realistisena vaihtoehtona. Minulla on ollut yli kymmenen määräaikaista työsuhdetta, nyt olisi kiva saada vakituinen työpaikka, voisi pysähtyä ja rauhoittua. – Koronan jälkeen tuli sote-uudistus, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja talouskriisi. – Toki kunnissa ei ole kohta enää muuta leikattavaa kuin lasten ja nuorten palvelut, Kummala totesi. Tässä on ollut jatkuvaa mullistusta ja kriisiä, se on kuormittanut minua ja kunnan muuta henkilöstöä. maaliskuuta. Pidän haasteista, vauhdista ja vaarallisista tilanteista, Kellokangas sanoi. Kun pyydettiin nimeämään kolme asiaa, joista viimeisenä leikkaisi, Kirsi Kellokangas sanoi haluavansa kysyä asiaa kuntalaisilta. Siinä uudella kunnanjohtajallakin on iso rooli, mutta linjausten tekeminen on valtuuston vastuulla. – Alun koronasulun jälkeen olen kuitenkin päässyt hyvin tutustumaan täällä ihmisiin
Sitten jatkoin harrastusta, ja se rupesi tuntumaan oikein kivalta, Nea Suominen kertoo. – Pelaan itse lisäksi salibandya jyväskyläläisessä SC Luppo -seurassa, joten ihan kivasti meillä on kyllä viikonloppuohjelmaa, Joni Suominen toteaa. PetPet tiedottaa www.petpet.fi KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 MARIA TARPONEN 040 159 3460 (kosmetologi, vyöhyketerapeutti) JALKAHOITAJA OONA STENSTRÖM 040 961 8331 Palvelemme apteekin talossa, os. Tiistaina 19–20 Tytöt 11 v. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@ gmail.com. – Nea treenaa jalkapalloa kotonakin ja kesällä hän käy kavereiden kanssa tekonurmella potkimassa. PetPetin toiminnassa Laura ja Joni Suominen haluavat olla tuomassa jalkapalloa lasten ulottuville. Keskiviikkona 17–17:45 Seka 5–6 v. – Aina on jotain laskujen maksamista tai palavereita. – Alun perin en ollut yhtään kiinnostunut jalkapallosta, mutta isä houkutteli kokeilemaan. Varsinkin nyt, kun Kyläseppä Cup alkaa lähestyä, riittää töitä. JALKAPALLON SALIVUOROT Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18 Tytöt 9–10 v. Keskiviikkona 18–19 Seka 14 v. Jalkapallo ykköslaji Yksitoista vuotta tammikuussa täyttänyt Nea aloitti jalkapallon pari vuotta sitten. Eli kyllä meillä on laji vahvasti taustoissa, Laura Suominen toteaa. Joni Suominen kertoo seuranneensa jalkapalloa koko ikänsä, suosikkijoukkue on FC Barcelona. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Tiistaina 20–21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18 Seka 7–8 v. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA D-nuoret (ja sitä nuoremmat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 C-tytöt maanantaisin ja torstaisin 18.30–20 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20–21.30 Kaikki vuorot Petäjäveden kulttuurikeskuksen liikuntasalissa. 24 % per julkaisukerta YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Upeaa, että näin pienessä kylässä on oma tekonurmikenttä ja paljonhan Petäjävedellä onkin jalkapallon harrastajia, Joni Suominen sanoo. Sivu 6 Nro 9 28.2.2024 Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Petäjävesi-lehden Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € tai 20 € + alv. Futsal on ihan kiva lisä, mutta kyllä jalkapallo on ykkösjuttu, Nea toteaa. – Futsal on erilaista, kun sitä pelataan sisäpelikengillä ja pienemmässä tilassa, säännöissäkin on vähän eroja. – Nuorena pelasin mielelläni jalkapalloa koulussa ja kavereiden kanssa, isäni pelasi ihan tosissaan jalkapalloa, samoin Jonin isä. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Nealla on nyt talvella yhdet harjoitukset viikossa, sarjapelejä futsalissa on talven aikana kahdeksan. Välillä käymme tekonurmella koko perhe ja välillä mukana on tuttavaperhekin. Nea pelaa PetPetin T11-joukkueessa sekä jalkapalloa että futsalia, Joni on apuna Nean joukkueen valmennuksessa ja Laura toimii sekä Nean joukkueen huoltajana että aktiivisesti jalkapallojaostossa, niin nettisivuja päivittävässä tiimissä kuin kioskivastaavana ja jalkapallojaoston rahastonhoitajanakin. Ja sitä me haluamme olla mahdollistamassa, Joni Suominen sanoo. – Upi on niin paljon kentän laidalla, että se voisi olla joukkueen maskotti. Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit Jalkapalloa, futsalia, valmennusta sekä seuratoimintaa Tiina Lamminaho Laura, Joni ja Nea Suominen palkittiin Petäjäveden Petäjäisten puurojuhlassa viime vuoden lopussa vuoden jalkapalloperheenä. Ja Upi tykkää hirveästi ihmisistä, etenkin lapsista, Suomiset kertovat.. Itse en juuri palloon koske. Laura Suomisella on PetPetin jalkapallotoimintaan liittyvää ohjelmaa viikoittain. Kyllä minulla nappikset on, ja kesällä tulee omalla pihalla potkittua toisten kanssa. – Joni on pelannutkin itse jalkapalloa nuorempana, mutta joutui lopettamaan, kun jalat eivät kestäneet. Eka Kyläseppä Cup, jossa Nea oli pelaamassa, vei kyllä täysillä mukaan ja jännitti katsoa, kun oma lapsi pelasi. Joni, Nea ja Laura Suominen valittiin viime vuonna vuoden jalkapalloperheeksi. Labradorinnoutaja Upi on tullut tutuksi Nean joukkueen tytöille. Itse kiinnostuin lajista vasta, kun Nea rupesi pelaamaan. Ja syksyllä olin mukana tytöt vastaan vanhemmat -pelissä, ja loukkasin polveni, mutta en onneksi pahasti, Laura Suominen kertoo. Kesällä harjoituksia on kaksi kertaa viikossa ja jalkapallopelejä on kesän aikana reilut parikymmentä, sarjapelien lisäksi turnaukset ja harjoituspelit. Kävin yksissä harjoituksissa ja totesin, että oli se aika kivaa. – Joni ja Nea kävivät toissa kesänä Barcelonassa ja pääsivät katsomaan peliä isolla areenalla. – Sen jälkeen jalkapallo rupesi kiinnostamaan enemmän, ja nykyään katson jo televisiostakin varsinkin Barcelonan pelejä ihan mielelläni. TouTIINA LAMMINAHO kokuun alussa pelattavan Kyläseppä Cupin suunnittelu aloitettiin jo viime vuoden puolella, Laura Suominen kertoo. Tiistaina 18–19 Pojat 9 v. Perjantaina 18:30–20 Futsal Naiset Lauantaina 16:30–18:00 Kuntofutsal Sunnuntaina 14–15 Avoin höntsävuoro Kirkonkylän koulun sali Tiistaina 19:15–20:15 Pojat 10–13 v. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Torstaina 18:30–20:00 Kuntofutsal Torstaina 20–21:30 Futsal Miehet Perjantaina 17–18:30 Tytöt 12 v. – Pääasia on, että lapset liikkuvat. Nea teki vielä ensimmäisessä pelissään kaksi maalia, oli kyllä upeat fiilikset, Laura Suominen kertoo. Lasten liikuntaa mahdollistamassa Laura ja Joni Suominen ovat mukana Nean peleissä, niin jalkapallokuin futsalkaudellakin
Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. Kaivinkonetyöt Lumityöt . • Klapien tekoa koneellisesti. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. Hiekoitukset Murskeet . Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . Toimitilaja toimistosiivous Muuttosiivous . 040 588 5189 050 514 5160 Huomio paikalliset yrittäjät ja yhdistykset! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista kokous-, toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. . Rakennussiivous Janni Hyttinen 045 203 8350 jannihyttinen9@gmail.com Henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja matkailuautot/-vaunut Toimivat ja vialliset. Fysios Mehiläinen Petäjävesi palvelee sinua osoitteessa Papintie 2. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. la klo 9-14 Papintie 2 ?. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Lisätietoja voi tiedustella: Antti Koskinen 040 0812753, avkoskinen@gmail.com Ammattilainen asialle! NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. Tonttihakkuut ja raivaukset. Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin T a o l u t e v r e p ! n e e si ll a ki a T i s k a a k k a i s a a j a t s i m o e l u p n ii k k n a p s u u s O n e e s il l a k i a O : e e l e v l a p is e v ä j ä t e P P k t u l e v l a p si ä tt i v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N a ll e s k u a r a v n a j a t u l e v l a p a t n o v u e m 6 1 9 o l k e p a V a k i a n i v i p o s e ll u n is a a r a o a ll a m a tt i o s i a t is e v a j a t e p / . Nouto sopimuksen mukaan. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN BR & MR mpja pienkonehuolto Moottoripyörien ja pienkoneiden huollot ja korjaukset Kintaudella. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Mullat . Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. ti-to klo 9-17 ?. puh. Varaa aikasi mehilainen.fi tai soita 010 414 00 (0,084 €/min) Jannin siivouspalvelut Tmi Vakaalla kokemuksella ja asikasta kuunnellen Kotisiivous . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. t V P 7 4 2 2 8 6 5 o r o n ä v y S a k k ri ( )t e s k u t u u k a v O is e v ä j ä t e P P K 6 e it o k k ri 4 is e v ä j ä t e P 9 1 L ! a o l u t e v r e t it s ä m i p m ä www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. Toimimme myös Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajana. Meiltä saat laadukkaat fysioterapiapalvelut. Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Kirkkotie 2, Petäjävesi Sivu 7 Nro 9 28.2.2024 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Tarvittaessa nouto. p A 1 2 6 9 8 5 2 1 g r e b m l a M i n i M 1 1 6 9 8 5 2 1 a a m n e r o u V a ir a T 5 1 6 9 8 5 2 1 a l a k h a P a j n a S 2 6 9 8 5 2 1 o r A a n n a M 6 1 6 9 8 5 2 1 a l a k n o H a jr a A 2 6 9 8 5 2 1 n e n i a t a m ii L u n ( ) a j a t h o js u ti m i o t. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille
Tänä vuonna puheenjohtajana toimii Eija Wilmi, sihteerinä Marjatta Öhman, varapuheenjohtajana Päivi Koskenranta ja rahastonhoitajana Salla Syvänen. Niiden sijoituspaikka on Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä eli entisessä maakunta-arkistossa. Tästäkin julkaistaan lisätietoa sekä lehdessä, somessa että jäsenkirjeissä. Muut johtokunnan jäsenet ovat Leena Pekkanen, Seppo Ruoranen, Päivi Tyrväinen ja Pentti Valkeajärvi. 2 1 o l k 4 2 . Petäjävesi-Seura on jo vuosikymmenten ajan järjestänyt erilaisia näyttelyitä, joissa on ollut sekä kuvia että näyttelyn kulloiseenkin aiheeseen kerättyä tietoa. a ij u t si ll a s o a t u u k a v i e ä j ä t s e jr ä Omatoimikirjaston valmistelujen vuoksi Petäjäveden kirjasto on kiinni 6.3.-8.3.2024 (ke-pe) Pahoittelemme! Petäjävesi-Seuran kuulumisia sekä kuluvan toimintavuoden tapahtumia Petäjävesi-Seura ry järjestäytyi tammikuussa ja johtokuntaan on nimitetty toimihenkilöt kuluvaksi vuodeksi. Verkkosivut sijaitsevat osoitteessa: https:// kotiseudut.fi/petajavesi/ Seura haki jälleen Museovirastolta avustusta, jonka tuella voitaisiin jatkaa vanhojen valokuvien keräämistä ja taltiointia. Viestiä voi laittaa osoitteeseen petajavesiseura@ gmail.com. 3 . o i v h a k a ll a k i a N ! A S S A M U T H A P A T O P P I H N Ä Ä D H Ä T . Tarkemmat tiedot ilmoitetaan toukokuussa. 3 . Huhtikuun alussa pidettävään PetäjävesiSeuran vuosikokoukseen kannattaa tulla kertomaan omia toiveita ja tutustumaan kokouksen vieraan kuulumisiin. Sivu 8 Nro 9 28.2.2024 KERRO MEILLE juttuvinkkisi! toimitus@ petajavesilehti.fi 050 366 7691 Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 014 771 192 www.mloptiikka. T O D H II H P n u l u o k n o k r i K n e d e v ä j ä t e u ä ll ä t n e k u li e h r 9 . n e a k l a 1 1 o l k n e n i m u t u a t ti o m l 9 2 1 o l k 4 2 2 . Seura aikoo jatkaa näyttelykuvien suurentamista kapalevyille, jolloin niiden katseleminen on yleisön kannalta helpompaa. Kotiseutuliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Kesällä suunnataan jälleen myös perinteiselle teatterimatkalle. s u a r a v ä ä s a ll a m u t h a p a J . Ensi kesänä kootaan näyttely jo kerätyistä kuvista jonkin teeman mukaisesti. Paikka on vielä avoin. Kotiseutuliiton juhlavuoden kunniaksi. Viime kesänä Petäjäveden tapahtumaviikon aikana esillä ollut valokuvanäyttely oli menestys, joten kuvien kerääminen on hyvin palkitsevaa toimintaa. Keväällä juodaan myös yhteiset kotiseutukahvit 25.5. Lisäksi seuran verkkosivuilta löytyy ajankohtaisia asioita ja myös Kotiseutuliiton uutisia. . Päivi Koskenranta Varapuheenjohtaja Petäjävesi-Seura ry. Tällä kertaa avustusta ei myönnetty, mutta kuvien keräys jatkuu ja nyt etsitään 1900-luvun alkupuolen kuvia. Tämän toimintavuoden aikana aiotaan myös järjestää seuran omien asiakirjojen arkisto ja taltiointi. Petäjävesi-Seura on ottanut käyttöön uuden sähköpostin, joka helpottaa yhteyden ottamista johtokunnan jäseniin. I . P ä ll e d e v ä j ä t e S : t a j r a T t a j o p / t ö t y 2 t e e n y t n y s n i m m e h ö y m a j 2 2 2 1 K ! n a a ti k l a p t a j u t s il l a s o i k k i a P