Tarvittaessa toki myös ohjataan ja annetaan vinkkejä, mitä pajassa voisi tehdä. Se onkin Toinilan taidepolun kantava idea – taidekokonaisuus, joka elää osallistujien mukana. Perjantaiseen pajaan osallistui lisäksemme 2-5-vuotiaita lapsia vanhempineen ja isoäiteineen ja lasten vilpitön maalausinto tarttui nopeasti myös aikuisiin. Sivu 1 Nro 26 28.6.2023 62. klo 13–15.. Tänä kesänä Toinilan taidepolulla pääsee taiteilemaan koko perheen ympäristötaidepajoissa vielä uudemman kerran 30–31.7. laamisen päivän puuhaksi, eikä maalitahroilta vaatteissa, käsissä ja hiuksissa välttynyt porukastamme kukaan. Yhteisöllisissä ympäristötaidepajoissa parasta onkin, kun voi toteuttaa taidetta vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Parituntinen taidehetki hujahti nopeasti ja myös vanhemmat osanottajat uppoutuivat nauttimaan väreistä. Taiteilun lomassa taidepajaa ohjanneet Johanna Juvonen ja Biagio Rosa kertoivat, että pajoihin osallistujat saavat itse valita mitä pajassa puuhataan. Kolmipäiväisessä taidepajassa riitti tekemistä kaikille halukkaille taidepolun tuunaajille. Osallistuimme perjantaiseen pajaan kolmen sukupolven voimin, sillä kolmevuotiaan seuraksi pajaan lähti äidin lisäksi myös mummu. Usein käy myös niin, että pajan sisältö muokkautuu lennosta, kun porukka vain pääsee tekemisessä vauhtiin. Luvassa olikin kirjaimellisesti varsinainen värikylpy, sillä nuorin taiteilija valitsi taidepolun asukkaiden maaToinilan viimeisimmässä ympäristötaidepajassa lapset pääsivät maalaamaan etualalla olevan hämähäkin uusiin väreihin ja vanhemmat saivat koristella saunan seinään nojaavalle Pöllö Pööperöiselle uuden korean höyhenpuvun. Erityisesti lasten on tärkeää antaa vapaasti toteuttaa luovuuttaan, sillä silloin yleensä syntyvät yllätyksellisimmät teokset. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa NIINA KELLONIEMI Toinilassa taide toteutuu lasten ehdoilla Niina Kelloniemi Juhannusta edeltävänä viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin Toinilan taidetilan taidepolulla pääsi taiteilemaan koko perheen ympäristötaidepajoissa. Tälläkin kertaa Biagion johdolla alettiin maalaamisen lomassa rakentaa majaa, kun polulta löytyi täydellinen majanrakennuskeppi. Pienempien taiteilijoiden mielestä parasta taidepajassa oli itse sekoitetuilla väreillä maalaaminen. vuosikerta Nro 26-2023 Keskiviikkona kesäkuun 28
Mutta sitä eivät Tauno ja Ansa huomanneet. No ei voi. Ohjelmaa ja lounas (5€) Lemettilässä. Levikki noin 1400 kpl. Voi kuvitella itsensä perinteisen kotimaisen elokuvan Tauno Paloksi heinäkorsi suussa, paidanhihat käärittynä, pussihousut ja polviin asti ulottuvat nahkasaappaat jalassa. Hitunen ajatuksia, hitunen tekstiä.. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty kesätauolla viikoilla 29 ja 30. klo 14 Urkutuokio Petäjäveden kirkossa. Siellä kylmäosaston läheisyydessä mukavasti viilenee ja lämpenee vasta kassajonossa. To 6.7. klo 19 Konsertti vanhassa kirkossa, Kaustisen Fiinin musiikin orkesteri. Vaalea kesämekko helmat heiluen ja pyöritellen kädessä hiusten suojana ollutta huivia, jonka on ottanut hiuksiltaan odotellessaan Taunoa luona vanhan veräjän. Suomen suvi Kun Suomen suvi on kauneimmillaan, voiko silloin kirjoittaa ikävistä asioista. Petäjävesi-lehti uutisoi tapahtumasta torstaina 11.8.1988 otsikolla "Topparoikat tulivat ja menivät". Mutta kun kyljykset tai makkarat nakkaa grilliin ja syötyään likaiset astiat tiskikoneeseen, heittäytyy polyrottinkiselle pihakalusteelle risainen T-paita päällä, niin mikäs siinä on ollessa. *Hälykellot soi, tulla myllyset voi iloliemin..* kexi StTöpsävä Kintaus Maailman Napa Resiinaralli Petäjävedellä Lauantaina 6. Muina aikoina yhteydenotot: petajaveden.seurakunta@evl.fi Kuollut: Esa Tapio Karivuo, 71v. Vettä tuli kuin sieltä Esterin pepusta ja koivun latvat taipuivat maahan asti. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. No ei voi. Onhan se hieman uljaampi näky kuin Tauno Palo Hankkijan lippiksessä lippa taaksepäin käännettynä, mainos T-paita päällä shortseissa ja sandaalit jalassa. Jokaiselle joukkueelle oli junassa oma "härkävaunu" majoitustilaksi ja lisäksi junassa oli ravintolavaunu edustustilaisuuksia varten. Kokonaan kitkemisen sijaan tärkeää olisi leviämisen estäminen, ettei laji pääsisi valtaamaan luonnonsuojelualueita ja tekemään vahinkoa muille luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille lajeille. elokuuta vuonna 1988 Petäjävedellä päästiin seuraamaan resiinarallin loppukilpailua, kun ralli pumpattiin Jyväskylästä Seinäjoelle. Lehtijutun mukaan resiinarallin järjestäjänä toimi VR ja sen TV-tuotannosta vastasi MTV Jorma Pulkkisen juontamana. Ehkä sekin viehättävämpi näky kuin tämän päivän Ansa vaikkapa rokkibändin fani T-paidassa, vanhoissa farkuissa, joista on leikattu lahkeet pois ja pinkit halpakaupan muovikengät jalassa. Liput 15/10€ Su 2.7. Tai daamit Ansa Ikosen tapaan. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Petäjäveden kirkko auki 31.7. Ukkonen jylisi äänenvoimakkuudella, jota voisi tänä päivänä verrata hävittäjälentolaivueen ylilentoon. Hitunen tykkää sanoista ja lauseista ja rakastaa tehdä tikusta asiaa. Tyypillisesti juhannuksen tienoilla valtateiden varret ovat täyttyneet sinisen, violetin, vaaleanpunaisen ja valkoisen väriloistosta, mutta viime vuosina kasvustot ovat alkaneet levitä teiden varsilta metsän reunaan ja jopa metsäteiden varsille. Linnunlaulun sijaan kuunnellaan Spotify:ta ja tietysti päivitetään somea. Yleisötilaisuus Miilu 20.6.2023 Pitkälänvuoren "tuulipuisto" Yleisöltä Kysyin: "Miten voi olla vain yksi mylly ite vuorella ja muut 10 "alavilla mailla" ?" Koljonen: "Luuletko, että tappiolla tekisin näitä!" Utsin: "Mitä tuulimittarit nyt näyttivät, viimeksi ne olivat rikki?" Vastaus: "Yli vuoden olleet, mut lukemat ovat salaisia!" Hmm... Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Laajoista esiintymistä voi tehdä ilmoituksen maanomistajalle. Päivän työt pakerrettuaan voi kuvitella itsensä heinäpellon laitaan. Matkaa pumppuresiinoilla taitettavaksi kertyi liki 200 ratakilometriä. Sivu 2 Nro 26 28.6.2023 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA Viikon Viikon pakina pakina w w w. Huomaathan, ettei Petäjävesilehti ilmesty heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla 19.7. Paikalla oli myös muita arvovaltaisia vieraita aina liikenneministeriötä myöten. Leikkimielistä ja hauskaa kisailua oli lehden mukaan kokoontunut seuraamaan sankka joukko ralliyleisöä ja Petäjäveden aseman piha täyttyi ääriään myöten. Hitunen Hitunen on hieman utelias ja tutkailee maailmaa hitusen sieltä, hitusen täältä. ja 26.7. Liput 20€ To 6.7. Ke 5.7. Nopeus ei siis ollut ratkaiseva tekijä, vaikka kyse olikin rallista. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Me nykypäivän ihmiset helteisen kesäpäivän työt pakerrettuamme menemme kauppaan. Voi suurta päivää ihmeiden! Sain armon oivaltaa.” virrestä 932 To 29.6. Maaja metsätalousministeriö on laatinut hallintasuunnitelman kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi, joka jokaisen olisikin velvollisuus tuntea edes pääpiirteissään. asti päivittäin klo 12-15. Ennen joukkueiden saapumista Jyväskylästä Petäjävedelle lauantaiaamuna saapui liki puolen kilometrin mittainen huoltojuna, joka jo itsessään oli huomionarvoinen nähtävyys. Näyttää siltä, että lajin hävittäminen luonnosta kokonaan alkaa olla tekemätön paikka. Yhdeksänjäsenisten joukkueiden paremmuus ratkaistiin pisteillä, joita annettiin matkan varrella suoritetuista tietoa, taitoa ja ketteryyttä vaatineista tehtävistä. klo 12 Hartaus vanhassa kirkossa, Eläkeläisten suvipäivä. Haitallisiksi säädettyjen vieraslajien kasvatus ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty ja maanomistajan tulisi hävittää ne mailtaan leviämisen ehkäisemiseksi.. Tiellä, jonka varrella kasvaa villejä lupiineja Erityisesti tänä vuonna olen havahtunut siihen, kuinka lupiinit ovat vallanneet kasvualaa paikallisten teiden varsilta. Ennen aikaan, kun tunteet lämpenivät, niin tuli tietysti ukkosmyrsky. Petäjäveden kunnanvaltuustossa pittää hälykellojen soija... alv 10 %): Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Vain armo murtaa syntisen ja rauhan lahjoittaa. Lehtijutun mukaan resiinaralli pölläytti petäjävetisiä vauhdikkaalla menollaan. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2023: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), laskutuslisä 5 € Tilaushinnat 2023: Kestotilaus 12 kk 78 €, tarjous määräaikainen 3 kk 25 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 53 € (hinnat sis. Nauttivat vain olostaan pehmeissä heinissä ja ehkä viilentävästä ukkosmyrskystä huolimatta tunteet kuumenivat. klo 10 Konfirmaatiomessu Petäjäveden kirkossa. Niin ja Ray-Banit nenällä. Enemmän päivittäistä elämää huomioiden kuin kovin syvällisiä pohtien. Tauno ja Ansa menivät heinälatoon suojaan. fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 7-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Niina Kelloniemi 050 366 7691 niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Rallin ensimmäisellä etapilla Petäjäveden asemalla järjestettiin osanottajajoukkueille myös vesikeilailukilpailu. Seurakuntatoimisto auki heinäkuusta alkaen maanantaisin klo 9-13 ja keskiviikkoisin klo 9-12. klo 20 Soiton paikka -konsertti vanhassa kirkossa, Kamarikuoro Cantinovum. Jokaisenoikeuksien nojalla haitallisia vieraskasvilajeja saa poimia toisen maalta, mutta niiden kitkeminen ei kuitenkaan ole sallittua. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Sen yhtenä osa-alueena on haitallisten kasvija eläinlajien torjunnan ohella tietoisuuden lisääminen Suomen luonnolle haitallisista vieraslajeista. Kun aamulla herää linnunlauluun, avaa silmänsä ja näkee ikkunasta sinisen taivaan ja vihreän koivikon, niin voiko olla ikävällä mielellä. Se on kesä, nyt
Ja lopultahan vastuussa on maanomistaja; suurin osa myllyistä on minun ja serkkuni mailla, joten me maksamme purkamisen, jos yhtiöllä ei ole rahaa, Koljonen sanoi. Aika tehdä muistutuksia Kaavaehdotus on nähtävillä elokuun puoliväliin asti. Yleisön joukosta kyseltiin muun muassa, hyötyykö kunta mitään, jos tuulivoimaloiden tuomaa kiinteistöveroa aletaan tasata kuntien kesken. Kun kaava on lainvoimainen, tarvitaan tuulivoimaloille vielä rakennuslupa. Myös rakennnusvalvonta on suljettu 3.28.7.2023 välisen ajan. Välkkeelle Suomessa ei ole lainsäädännössä määritelty raja-arvoja, toisin kuin melulle. Paperiseen aineistoon voi tutustua Petäjäveden kunnanvirastolla, Petäjäveden kirjastolla, Heinähatussa ja Keuruun kaupungintalolla. – Ympäristölupaa ei haeta, koska tässä on jo tehty lähes samat selvitykset, jotka ympäristöluvassa vaaditaan, Koljonen totesi ja Humppi muistutti, että toimintaa valvotaan joka tapauksessa. Viime viikolla kaavaehdotuksesta keskusteltiin yleisötilaisuudessa Miilussa. Julkipanoilmoitukset ovat nähtävillä kunnan ulkoilmoitustaululla. Luonnosvaiheen jälkeen tuulivoimalatyypiksi on valittu kokonaiskorkeudeltaan 270 metriä korkea malli, ja melusekä välkemallinnukset on päivitetty valitulla mallilla. Sammakkokangas Oy:n täydentävä muovipakkausten keräys päättyy ja Rinki Oy vastaa jatkossa muovipakkausten keräyksestä. – Ympäristöluvan puuttuminen ei sulje pois sitä, että ympäristöviranomaiset voisivat toimia, Humppi totesi. Hän kehotti tuulivoimayhtiötä myös tekemään joko maanvuokrasopimuksen tai haittakorvaussopimuksen kaikkien niiden maanomistajien kanssa, joiden maata on kaava-alueella. Yleisötilaisuudessa melumallinnuksia kyseenalaistettiin. Petäjäveden kunnan nettisivuilla on nähtävillä kaavakartta ja kaavaselostus, koko aineisto on luettavissa kaavan laatineen Sweco Oy:n nettisivuilta, Swecon aineistoon on linkki myös kunnan sivuilla. Timo Koljonen totesi, että tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan tai sen aiheuttamat meluja välkehaitat eivät juuri muuttuisi, vaikka myllyjä olisi yhdentoista sijasta yhdeksän. – Vielä en pysty antamaan mitään euromääriä, mutta ennen valtuustokäsittelyä kiinteistöveron tuotto lasketaan, koko tuulivoimaloiden elinkaaren ajalta, ja kaikki yksityiskohdat selvitetään, Latvala lupasi. Kaavaan on lisätty maininta ”rakennuslupaa haettaessa tulee meluja välkemallinnukset tehdä rakennuslupavaiheessa toteutettavaksi valitulla voimalamallilla ja lupamenettelyssä tulee esittää tekniset ratkaisut siitä, miten ohjeellisia 8 tuntia vuodessa välkehaittaarvoja ei ylitetä välkkeen vaikutusalueella”, eli käytännössä tuulivoimaloilta edellytetään välkkeenhallintajärjestelmää. Mikko Latvala totesi, että toisissa kunnissa tuulivoimasta on nostettu vahvaa positiivista imagoa, toisissa taas negatiivista. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena, joko postitse tai sähköpostilla, osoitteet löytyvät kunnan nettisivuilta ja Petäjävesi-lehdessä 14. Sivu 3 Nro 26 28.6.2023 TIINA LAMMINAHO Tuulivoimalat herättivät runsaasti keskustelua Tiina Lamminaho Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Keräyspistemuutokset ovat tällä hetkellä työn alla ja keräyksessä voi tästä johtuen esiintyä lyhytaikainen katko. Sulautumisen arvioidaan tapahtuvan 1.9.2023 ja sen yhteydessä KeskiSuomen Verkkoholding Oy:n nimeksi vaihdetaan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy. Yleisön esittämissä kysymyksissä otettiin esille myös muun muassa mikromuovin irtoaminen tuulivoimaloiden lavoista, infraäänet ja Keuruun puolelle, lähelle Petäjäveden rajaa suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto; kahden lähekkäin olevan tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksesta niiden väliin jäävällä alueella oltiin huolissaan. Kahdellatoista kaava-aluetta lähinnä olevalla asuintai lomakiinteistöllä äänitason on laskettu olevan enimmillään 38,7 – 38,9 desibeliä. Timo Koljonen Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:stä ja Timo Rysä Sweco Finland Oy:stä olivat vastailemassa yleisön kysymyksiin auditorio Miilussa viime viikolla. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy sulautuu emoyhtiöönsä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on fuusioitumassa emoyhtiöönsä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:hyn. Vuokrasopimukset 30 vuotta Yleisötilaisuudessa kyseltiin muun muassa, pitäisikö tuulivoimaloiden määrää vähentää. Tilaisuudessa myös epäiltiin, että tuulivoimapuistosta voi olla haittaa Petäjäveden imagolle. Epäilyyn siitä, ettei alueella tuule tarpeeksi, Koljonen vastasi, ettei ajaisi hanketta ja käyttäisi siihen rahojaan, jos se ei olisi kannattava, ja muistutti, että tuulivoimapuisto tehdään yksityisellä rahalla, ei valtion tuella. Noin 1200 hehtaarin kaava-alueella melutaso on kovempi, eikä sinne saakaan rakentaa asuintai lomarakennuksia. Tuulivoimaloiden purkurahaston Koljonen sanoi olevan 60 000 euroa voimalaa kohden. Kaava-alueelle on osoitettu paikka yhdelletoista tuulivoimalalle, joiden napakorkeus on 185 metriä ja roottorin halkaisija 170 metriä eli kokonaiskorkeudeksi tulee 270 metriä. Mikäli kaavaehdotukseen tulee sellaista palautetta, jonka takia kaavaa muutetaan oleellisesti, se laitetaan uudelleen kaavaehdotuksena nähtäville. Sitä ei tiedetä, mikä prosentti tuotosta jää kuntaan, jossa tuulivoimaloita on ja mikä prosentti menee tasaukseen, mutta pitkällä tähtäimellä mikään kunta ei pysty itseään pelkällä tuulivoimalla pelastamaan, kunnanjohtaja Mikko Latvala totesi ja kertoi tietävänsä, että kiinteistöveron taso laskee vuosittain 2,5 prosenttia. Tuulivoimaloiden maa-alueen vuokrasopimukset on tehty 30 vuodeksi. Saattaa olla, että 30 vuoden päästä tuulivoimalat puretaan, tai sitten niitten käyttöä jatketaan esimerkiksi kunnostamalla niitä, Koljonen totesi. Kaavoitusjohtaja Ulla-Maija Humppi aluearkkitehtipalveluista korosti kuitenkin riittävän purkurahaston tärkeyttä, sillä lopulta purettavat myllyt saattavat jäädä kunnan harmiksi jätelain nojalla. – Valtuustoon kaava tulee luultavasti joulu – toukokuussa, riippuen siitä, paljonko muutoksia vielä pitää tehdä, Latvala sanoi ja kertoi, että kunta on järjestämässä syksyllä kaikille kuntalaisille avointa tuulivoimaseminaaria, johon pyydetään asiantuntijoita kertomaan tuulivoimaloiden meluja välkehaitoista. Kunnanvirasto suljettu heinäkuussa Petäjäveden kunnanvirasto on suljettu heinäkuussa 3.-28-7.2023 välisen ajan henkilökunnan kesälomien vuoksi. Sulautumisen johdosta Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle, joka vastaa sulautumisen jälkeen kaikista KeskiSuomen Valokuituverkot Oy:n veloista, vastuista ja sitoumuksista. – Kukaan ei tiedä, mikä maailmantilanne silloin on. Petäjävedellä muovikeräys siirtyy kirkonkylältä osoitteesta Rantatie 4 ja Kintaudelta osoitteesta Museotie 1 uuteen pisteeseen Petäjäveden S-Marketin yhteydessä oleville keräysastioille osoitteeseen Karinkontie 2.. Mikromuoviasiaa ei tässä hankkeessa ole selvitetty, mutta Ulla-Maija Humpin mukaan toisessa tuulivoimahankkeessa on selvitetty, että yhden tuulivoimalan lavoista irtoaa 150 grammaa mikromuovia vuodessa. Kiinteistöverotuotto lasketaan Tuulivoimaloiden kunnalle tuomaan kiinteistöveroon liittyen esitettiin useampi kysymys. Timo Koljonen Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:stä totesi, että on laitetoimittajankin edun mukaista, että äänitaso on ilmoitetun mukainen; jos melurajat ylittyvät, tuulimyllyt joudutaan pysäyttämään. – Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa tullaan varmasti jossain vaiheessa tasaamaan kuntien kesken. Myös se tuotiin esille, että kiinteistöveron tuotto laskee vuosittain, ja kyseltiin, valvooko kukaan, että perustamiskustannukset ilmoitetaan oikein, koska kiinteistövero perustuu tuulivoimaloiden osalta niiden perustamiskustannuksiin. – Nyt kannattaa tehdä kirjallinen muistutus; kaikki tehdyt muistutukset vaikuttavat varmasti päätöksentekoon, Mikko Latvala totesi. Muut kuulutukset löytyvät kunnan verkkosivuilta. Lopullisesti kaavan hyväksyy tai hylkää Petäjäveden kunnanvaltuusto, kunnanvaltuuston päätöksestä on vielä mahdollista valittaa hallintooikeuteen. – Myllythän eivät ole jätettä vaan metallia ja muuta uudelleenkäytettävää materiaalia eli purkutilanteessa niistä saadaan myös tuloa. Muovipakkausten keräys aluekeräyspisteillä Sammakkokangas Oy on järjestänyt muovipakkausten täydentävää alueellista keräystä niissä kunnissa, joissa ei ole ollut tuottajien eli Rinki Oy:n keräystä. Kaava-aineisto on nähtävillä ja siihen saa tehdä muistutuksia 14. Ympäristöluvastakin kyseltiin; tuulivoimahankkeilta ei yleensä ympäristölupaa edellytetä. Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen kaavaaineiston paperiseen aineistoon voi tutustua sulkuajalla Petäjäveden kirjastolla ja Heinähatussa. Myös puheet mahdollisesta vihreän vedyn tuotantolaitoksesta saivat aikaan kysymyksiä sen koosta. kesäkuuta julkaistusta kuulutuksesta. elokuuta asti. Kaava-alue on rajattu siten, että sen ulkopuolella ei melumallinnusten mukaan ylity 40 desibelin raja-arvo
Myös ruokaa Elvi osasi laittaa, minä en ole kummoinen kokki, mutta kaurapuuron olen oppinut keittämään hyvin. Lintuveistosten lisäksi näyttelystä löytyy kukkia, ja tällä kertaa myös käyttöesineitä eli peilejä, muutama pöytävalaisin ja pari pientä pöytää. Nämä on tehty vähän kokeilumielessä, ja vaikka nämä ovat käyttöesineitä, nämä ovat kuitenkin taidetta. Ei köyhällä huutolaisen pojalla ollut mahdollisuutta saada taideopetusta. Jokinen täytti 90 vuotta kesäkuun alkupuolella ja syntymäpäiväkahvit keiteltiin sunnuntaina 11.6. Nyt omat poikanikin ovat jo eläkkeellä. Elvi rakasti puutarhaa ja minä toin hänelle aina uusia kasveja tuliaisina. Ja vaikutteita myös vaatesuunnittelijavuosiltani pariisilaisessa muotitalossa. Ja nyt sekä kukkia että lintuja on myös seinällä. Tuttujen lintujen joukkoon on pujahtanut kukkia, niin seinille kuin tasoillekin.. Lisäksi hän on kirjoittanut runoja. elokuuta asti. Myös jo edesmennyt vaimoni Elvi asui nuoruudessaan Petäjävedellä, kun perhe tuli evakkona Karjalasta paikkakunnalle. Suomeen hän palasi viisi vuotta sitten, kesällä 2018. Suomea ja Ranskaa Asunta-Planen näyttelyn nimi ”Kahden välillä Entre deux” kuvaa hänen omien sanojensa mukaan muun muassa hänen olotilaansa kahden maan, kahden kielen ja kulttuurin, kahdenlaisten tapojen, kahden asuinympäristön ja kahden erilaisen luonnon välissä. – Ajattelin, että teokset on ehkä helpompi laittaa esille seinälle kuin johonkin tasolle, Asunta-Plane toteaa. Myös Oksalan talo täyttää tänä vuonna 90 vuotta, sillä se on rakennettu Jokisen syntymävuonna 1933. Jokinen on asuttanut taloa jo 30 vuotta, hän osti sen vaimonsa Elvi Jokisen kanssa kunnostettavaksi vuonna 1993. -Olenhan minä tähän ikään jo nähnyt kaikenlaista, niin kuin on tämä talokin. Pentin ja Elvin tapaaminen oli aikanaan 1950-luvulla Jokisen sanojen mukaan historiallinen juttu. – Pelkästään villisavesta tehty työ ei kestäisi rakutekniikkaa, mutta osassa töitä on käytetty villisavea kivitavarasaven lisäksi, Asunta-Plane selvittää. – Vieläkin olen asunut suurimman osan elämästäni Ranskassa, AsuntaPlane toteaa. Maisemat ja kylänäkymät, joita olen maalannut, ovat useimmat jo sellaisenaan kadonneet. Tämänkertaisessa näyttelyssä on esillä paljon uutta, myös aiheidensa puolesta. Itse piti opetella näkemänsä perusteella, 10-vuotiaana maalaamisen aloittanut Jokinen kertoo. Historiallinen rakkaustarina Elvistä puhuttaessa Jokisen kasvoille syttyy hymy. Tällä kertaa Anitta Asunta-Plane on tehnyt myös käyttöesineitä, kuten peilejä ja valaisimia, jotka ovat toki myös taidetta. Tanssiin hakija oli Elvi ja siitä alkoi yhteinen yli 60 vuotta kestänyt elämä. Suunnittelin, että minä lähden aikaisemmin, mutta ei se käynyt niin. Onhan minulla ollut aika värikäs elämä, hän toteaa kertomuksiensa päätteeksi. – Esimerkiksi peilistä näkee muutakin kuin oman kuvansa, siitä näkee myös takana olevaa maailmaa. – Lopullisen tuloksen antaa kuitenkin rakupoltto; valmis työ on aina yhtä yllätyksellinen, AsuntaPlane toteaa. Maalaamisen ohella Jokinen on tehnyt toimittajan töitä niin televisioruudussa kuin sanomalehden palstoilla. Uutta taloa ja ateljeeta etsittiin monesta paikasta, ennen kuin Elvi löysi Oksalan talon hieman sattumalta Petäjävedeltä vuonna 1992. – Lintuja olen tehnyt aina, mutta kukkia viimeksi joskus tosi kauan sitten, Asunta-Plane kertoo. Minulla on suku alun perin Petäjävedeltä lähtöisin, mutta on sitä tullut asuttua monessa paikassa vuosien saatossa. Naimisiin menimme vuonna 1957 ja häämatkan olimme erämaassa Haukanmaalla. Minulle on tärkeää dokumentoida sitä mitä näen, siksi realistiset maisemat tuntuvat itselle läheisimmiltä maalata. Asunta-Plane on syntynyt Metsäkulmalla ja asunut 35 vuotta Ranskassa. Olen minä abstraktiakin kokeillut, mutta ei se puhutellut. – Ensimmäisessä näyttelyssäni paluuni jälkeen oli todella paljon suomalaista, nyt mukaan on tullut enemmän ranskalaisvaikutteita. Kukat eivät ole realistisia kopioita luonnossa kasvavista kukista, mutta aivan selvästi kukkia kuitenkin. Jokisen kotona O k s a l a n v a n h a s s a kulttuurikodissa perheen ja ystävien kesken. Nykyisin Jokinen maalaa sanojensa mukaan sielussaan. Vuonna 1956 oli suurlakko ja kaikki oli pysähtynyt. Talo oli ollut pari vuotta kylmillään ja vaati mittavaa korjausta, mutta se kannatti kunnostaa, Jokinen muistelee. Elvi nukkui pois vuonna 2016. Teema ”Kahden välillä” toistuu Asunta-Planen mukaan hänen töissään myös muilla tavoin. Ennen Petäjävedelle muuttoa Jokiset asuivat Vesangassa ja siellä oli myös taiteilijan ateljee. Venäläiset mestarit ovat toimineet hänen esikuvinaan ja taidesuuntauksista erityisesti realismi puhuttelee. Koti löytyi Muuramesta. – Peilejä, pöytiä ja lampunjalkoja en ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Elvin aikana meillä oli tässä upea värikäs puutarha kukkapenkkeineen. Nuoruudessaan hän opiskeli Saarijärvellä metsänhoitokoulussa ja toimi Jyväskylässä nuorisosihteerinä. Yhtäkkiä havahduin, että sekahaun aikaan kaunis nainen tulee minua kohti ja pyytää tanssiin. Jokinen paljastaa, että hänen kohdallaan pitkän elämän salaisuus taitaa olla kaurahiutaleista keitetty aamupuuro ja ruokajuomana punainen maito. Elvi-puolisosta maalattu muotokuva. Olen pitänyt Erno Paasilinnan sanat “ainoastaan itseoppineet ovat oppineita, muut ovat opetettuja” mielessäni taidetta tehdessäni. TIINA LAMMINAHO NIINA KELLONIEMI Asunta-Planen rakukeramiikkaa Korpilahdella Tiina Lamminaho Korpilahden satamassa, Höyry-gallerian kesätilassa, on esillä elokuun alkupuolelle asti Petäjävedeltä kotoisin olevan Anitta Asunta-Planen rakukeramiikkaa. Maalaan mieluiten öljyväreillä ja kehyksiäkin olen valmistanut teoksille itse. Hyödynnän paljon valokuvia ja olen maalannut jonkin verran myös muotokuvia. Sivu 4 Nro 26 28.6.2023 Kuvataiteilijalla värikäs elämä Niina Kelloniemi Kuvataiteilija Pentti J. Asuin silloin Jyväskylässä ja jotenkin sitä vain kaverin kanssa keplottelimme itsemme Puuppolan maamiesseuran talolle karkaustansseihin. Saimme yhdessä kolme poikaa, 10 lastenlasta ja kaiken maailman lastenlastenlapsia. Värit, sävyt ja niiden yhdistely ovat Anitta Asunta-Planelle tärkeitä hänen työssään, samoin omien lasitteiden tekeminen, joihin hän käyttää luonnon oksideja. 90 vuotta täyttänyt taidemaalari Pentti J. Taidemaalarina itse oppinut Taidemaalarina Jokinen kertoo olevansa itseoppinut. Nämä ovat taidetta, jolla on jokin käyttötarkoitus ja tehtävä. Metsästys, kalastus, erätaidot ja puutyöt ovat kulkeneet harrastuksissa läpi elämän. Rakukeramiikka on jo tekniikkana sellainen, ettei sillä voi tehdä kahta samanlaista esinettä. Anitta Asunta-Planen rakukeramiikkaa on esillä Korpilahden Höyry-gallerian kesätilassa 5. Ja taideteosteni pinnat ovat välillä mattaa, välillä kiiltävää, Asunta-Plane sanoo ja kertoo käyttävänsä töissään myös Muuratjärven villisavea kivitavarasaven ohella
Myös sisäovet ovat koristeellisia (kuva oikealla). Sen aikaa, kun toista päätyä remontoitiin, asuimme kaikki seitsemän henkeä asemapäällikön asunnossa. Myös Petäjäveden asema kuuluu näihin hyvin suunniteltuihin, hyvistä materiaaleista hyvin rakennettuihin asemiin. Aikoinaanhan suurin osa tavaroista tuotiin junalla, kaupoilla oli makasiinissa omat osastonsa, Rautjoki ja Huuskonen kertovat. Muitakin terveisiä menneisyydestä talosta on löytynyt. Myös kuulutukset kuuluvat sisälle, mutta ne ovat asioita, jotka liittyvät asemaan, Huuskonen ja Rautjoki toteavat.. – Kyllä tavarajunat kuulee, mutta ei niihin kiinnitä huomiota. Henkilöjunia menee kuusi päivässä, tavarajunia tukkikuormassa myös usein. – Me etsimme vanhaa hirsitaloa, emme varsinaisesti asemaa. – Me purimme kaiken 1970-luvun materiaalin ja samalla tarkistimme rakenteet rossipohjaan asti. Tunsimme perheen, joka tässä asui, ja olimme aiemmin sanoneet heille, että ilmoittaisivat, jos ovat aikeissa myydä aseman, Anna-Mia Huuskonen kertoo. Meilläkin on tässä kaksi sellaista, toinen vanha ja toinen uusi, Kalevi Rautjoki kertoo. – Makasiini myytiin erikseen, sen ostimme vuonna 2014. Huuskoset sekä AnnaMian isä ja äiti, Kalevi ja Irmeli Rautjoki, muuttivat asemalle kesäkuussa 2013. Kaikki oli erinomaisessa kunnossa, 1970-luvulla laitetut materiaalit eivät olleet ehtineet pilata mitään. Terveisiä menneisyydestä Lipunmyynti Petäjäveden asemalla on loppunut 1980-luvun loppupuolella, yksityiselle asemarakennus myytiin 2007. Asemilla on ollut esimerkiksi sembramäntyjä ja lehmuksia sekä erityisesti asemille kehitettyjä rautatieomenapuita, tieteelliseltä nimeltään Malus Hyvingiensis. – Kyllä turistit ovat käyneet kyselemässä lippuja, ja muutenkin on saanut olla oppaana ja neuvoa tietä vanhalle kirkolle, Kalevi Rautjoki ja Anna-Mia Huuskonen kertovat. – Tässähän on paljon samoja piirteitä kuin esimerkiksi Keuruun asemassa, mutta kaikki asemat ovat kuitenkin yksilöitä ja niissä on erilaisia yksityiskohtia, Anna-Mia Huuskonen toteaa. Sivu 5 Nro 26 28.6.2023 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot 126-vuotias Petäjäveden asema ihastuttaa yksityiskohdillaan Tiina Lamminaho ”Rautatierakennukset tunnetaan hyvästä suunnittelustaan, korkealuokkaisista rakennusaineistaan ja hyvästä käsityötaidostaan”, todetaan netistä löytyvässä Museoviraston julkaisemassa vanhojen rautatieasemien korjausoppaassa. Tästä on hävinnyt myös aseman kello, se olisi kiva saada takaisin, Huuskonen sanoo. Asunnon puolella muovia ei ollut käytetty. Alun perin asemarakennus on ollut pienempi, päätyyn on tehty jatkoosa vuonna 1908. – Meidän päädyssä oli jopa 12 tapettikerrosta päällekkäin. Sama mies vastasi kaikkien samoihin aikoihin rakennettujen rautatieasemien suunnittelusta, erilaisille asemille oli omat tyyppipiirustuksensa. Toisessa päädyssä oli lipunmyynti ja odotustilat. – Kun asema tuli myyntiin, tajusimme, että rakennus on liian iso pelkästään meidän perheelle. TIINA LAMMINAHO lä puutarhassa nyt on käytetty taiteellista vapautta. – Tietyt puuthan kuuluivat asemien pihapiiriin. – Silloin, kun muutimme, tässä oli vain muutama iso puu ja marjapensaita, Anna-Mia Huuskonen toteaa. Makasiini kulttuurille Asema ja pihapiirin muut rakennukset on suojeltu, ulkoasuun ei saa tehdä muutoksia. Vanhaa tapettia löytyi runsaasti molemmilta puolilta. – Siellä oli muovia, lastulevyä, villoja ja asbestia. Vuosilukuja on monessa paikassa, vintin rapun hirteen joku rakentaja, ilmeisesti työhönsä tuskastuneena, on kaivertanut ”tämä jiiri piiru on häjy kiinni lovittaa”. – Alun perin ympäristö on ollut enemmän puistomainen. Jossain vaiheessa alkuperäinen konesaumattu peltikatto on muutettu tiilikatoksi, samalla ovat kadonneet koristeet katolta. Nykyään aita suojaa yksityistä tonttia. Saimme houkuteltua isän ja äidin mukaan, heille remontoitiin oma asunto toiseen päätyyn. Minäkin ajattelin aluksi tehdä tästä sen tyyppisen, kuin tämä on alun perin ollut, mutta kylPetäjäveden aseman rakentamisen aikaan Suomi oli vielä osa Venäjää, joten alun perin seinällä on ollut teksti myös venäjäksi. Suojellun rakennuksen ikkunanpielet ja ovet on koristeltu kauniisti. Puutarhatöitä aseman tontilla on tehty paljon. – Harmittaa, että kattomateriaali on muutettu ja kattokoristeet poistettu, piipunhatutkin ovat olleet tässä tosi upeita. Entisiä odotussalin ja lipunmyynnin tiloja oli remontoitu joskus 1970-luvulla, sen ajan tapaan. Se on rakennettu vuonna 1897, suunnittelija on rautatiehallituksen pääarkkitehtinä vuodesta 1892 vuoteen 1926 toiminut Bruno Granholm. Vanhoista rakennuksista on jäljellä vielä asemarakennuksen tyyliä mukaileva ulkorakennus sekä makasiini. Aikoinaan rautatieasemien puutarhoihin kehitettiin oma omenapuulajike, rautatieomenapuu, tieteelliseltä nimeltään Malus Hyvingiensis. Keuruun aseman kattikoristeethan ovat edelleen paikoillaan. Toinen pää rakennuksesta on ollut aina asuntona, alun perin se oli varattu asemapäällikölle. Se vaati tosi ison remontin, Kalevi Rautjoki kertoo. Jyväskylä – Haapamäki -rata on edelleen käytössä. – Makasiinissa emme ole juuri remonttia tehneet, jotain matalia väliseiniä olemme purkaneet. Aloimme järjestää siellä kunnan kanssa yhdessä erilaisia kulttuurijuttuja jo heti seuraavana kesänä, kun olimme makasiinin ostaneet. Se on rakennettu alun perin varastoksi, toisessa päädyssä on ollut toimisto. Pihapiirissä on ollut aikoinaan myös pieni navetta ja ulkohuussit, toinen yksireiällinen ja toinen kolmireiällinen. Siinä on vaihdettu uudet, muodinmukaiset tapetit aika usein, Anna-Mia Huuskonen toteaa ja kertoo, että muodin muutokset näkyivät tapeteissa hyvin, välillä oli isokuvioista tapettia, välillä taas pienikuvioista ja hillittyä. Siinä vaiheessa, kun ostimme talon, koko tila oli yhtenä asuntona
Kesän mittaan lennossa on hieman eri korentolajeja, ja nyt tuntui olevan suosiollinen aika rauhoitetulle lummelampikorennolle, jonka tunnistaa valkoisista perälisäkkeistä ja levenevästä, nuijamaisesta takaruumiista. Haitallisella vieraslajilla taas tarkoitetaan lajia, joka aiheuttaa jonkinasteista haittaa esimerkiksi alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Retkellä nähtiin sekä tandemlentoja lentäviä korentoja että parittelevia korentoja, jotka muodostavat yhdessä hieman sydämen muotoisen renkaan. Petäjäveden Luonto ry:n korentoretkellä suunnattiin Tiipperlammelle. Korentojen äkkiliikkeissä ei tarkkailija aina meinannut pysyä mukana! Suomen 63 sudenkorentolajista Petäjävedellä on tavattu 40 Korentoretkellä onnistuttiin kiikareiden ja kameroiden avulla tunnistamaan useita korentolajeja: erilaisia sinisiä pieniä tytönkorentoja, kuten okatytönkorento ja harvinainen kuutytönkorento, vihreänhohtoisia vaskikorentoja, pulleampia ruskohukankorentoja ja vesikasvien varsilla majailevia punertavia lampikorentoja. Korennoilla ei ole lainkaan kotelovaihetta. Lauri Ijäs oli tutkinut viikolla parhaita korentolampia, ja johdatti retkeilijät Tiipperlammen rantaan. Kasvava ympäristöongelma Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Retkellä nähtiin myös suuri, vasta kuoriutunut ruskoukonkorento, joka istuskeli totuttautumassa uuteen elämänmuotoonsa kasvin varrella ja jonka kiiltävät uudet siivet kimaltelivat hienosti auringossa. Isolampikorento on alkukesän aikaisimpia sudenkorentoja. Toukkavaihe voi kestää jopa vuosia, ja sen päätteeksi korennot kiipeävät rannalle muodonmuutosta varten. Lammen rannalla nähtiin korentojen toukkanahkoja, joista aikuinen korento oli kiivennyt ulos. Lammen rannassa oleskeltuamme korennot alkoivat iloksemme lennellä lähellämme ja napsia ympäriltämme pieniä hyönteisiä. Heikkilänperällä kerätyille jättipalsamille, jättiputkelle ja komealupiinille yhteistä on runsas siementuotanto, jonka vuoksi lajit leviävät nopeasti. Korennot ovat todella taitavia lentäjiä, sillä ne kykenevät hallitsemaan etuja takasiipiään erikseen ja pystyvät lentämään takaperinkin. sekä päiväperhosretki 16.7. LAURI IJÄS Heikkilänperälle on tarkoitus hankkia lampaita vieraskasvilajeja tuhoamaan. Aikuisten korentojen elämä kestää viikosta pariin kuukauteen, ja se keskittyy lähinnä suvun jatkamiseen. Jättipalsami ja jättiputki on nimitetty haitallisiksi vieraslajeiksi koko EU:n alueella, ja komealupiini on Suomessa kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji. Lajista riippuen parittelu kestää muutaman sekunnin tai jopa muutaman tunnin. Retki oli todella onnistunut, suurkiitos Laurille asiantuntevasta ja mukavasta opastuksesta ja kaikille osallistuneille seurasta! Seuraavat Luonto ry:n kesäretket ovat Metsäkulman metsäretki 8.7. Retkellä pohdittiinkin, kuinka suurta osaa lammen ravintoketjussa erilaiset korennot mahtavatkaan näytellä Muodonmuutos veden alta taitavaksi lentäjäksi Korentojen matka alkaa veden alta, jossa munista kuoriutuneet toukat elävät ja kasvavat koko toukkavaiheen ajan. Ensimmäiset, pienet siniset tyttökorennot tulivat vastaan jo matkan varrella. Esimerkiksi virtavesistössä on omat korentolajinsa. Kuivasmäki-Kumpu-Heikkilänperä -kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Tikka kutsui koolle kyläläisiä sekä apujoukkoja Petäjäveden Maaja kotitalousnaisista, ja talkoolaisten yhteisenä tavoitteena oli saada siistittyä Tupamäen kylätalon rehevöitynyttä pihamaata. Tervetuloa mukaan! Annaleena Aira Torjuntatalkoot vieraslajeja vastaan Jaakko Heikkinen Pieni, mutta pippurinen talkoojoukko ryhtyi torjuntatyöhön vieraslajeja vastaan Heikkilänperällä, tämän kuun alussa. Lammen rannalla kasvavat lihansyöjäkasvit, kihokit, taas voivat napata pieniä tytönkorentoja. Aitauksen pystytys on jo aloitettu. Mukavia seuralaisia siis! Ehdimme vielä kaivaa repusta omat eväät ja nauttia niistä kauniin lammen rannalla. – Lampaille täällä kyllä tulee riittämään työtä, talkoisiin osallistunut Aira Kivelä nauroi. Lummelampikorennot laskeutuivat mielellään välillä ulpukan lehdille. Aurinkoisen päivän pihatöissä keskityttiin erityisesti kolmen haitallisen vieraskasvilajin – jättipalsamin, jättiputken ja komealupiinin – hävittämiseen. Korentojen vihollisia ei nyt nähty: esimerkiksi nuolihaukka voi tulla korentolammelle ruokailemaan. Myös kylätalon päädystä tilaa vallannut ruusupensas sai sekin lähtötuomion. Kaivettu pihalampi houkuttelee tavallisesti esimerkiksi kirjoukonkorentoja ja litteähukankorentoja luontolemmikeiksi. Lammen rannassa erilaisten korentojen määrä olikin suorastaan hätkähdyttävä. Virvokkeiden ja keittolounaan voimalla talkooväki kokosi käsin, lapioilla, kuokilla ja yhdellä trimmerillä peräkärryn verran kasvillisuutta irti maasta, ja niin kylätalon ympäristö siistiytyi silmissä. Sivu 6 Nro 26 28.6.2023 JAAKKO HEIKKINEN ANNA-LEENA AIRA Petäjäveden korentolammella elää harvinaisiakin korentoja Petäjäveden Luonto ry järjesti kaikille avoimen ja ilmaisen korentoretken kesäkuun helteisenä sunnuntaina. Kuvassa aikuinen koiras tupasvillalla. Aiemmin urheilukenttänä toimineen pihan maaaines on pehmeää, minkä ansiosta torjujat kertoivat kasvien keräämisen olleen suhteellisen vaivatonta. Lauri Ijäs on tarkkaillut korentoja Petäjävedellä nyt kahdeksan vuoden ajan ja onnistunut tunnistamaan 40 eri lajia. Autot sai pysäköityä hiekkatien laitaan, josta oli vain noin sadan metrin kävelymatka lammen rantaan. Jotkut kasveista saattavat vaatia säännöllistä, useaa perättäistä torjuntakertaa leviämisen hillitsemiseksi.. Torju näitä: Komealupiini Jättipalsami Kurtturuusu Jättiputket Keltamajavankaali Tattaret Hamppuvillakko Kanadanvesirutto tehdä niin, että kitkee yksittäiset esiintymät juurineen irti maasta, ja niittää suuremmat alueet ennen kukinta-aikaa. Torjuntatyötä, johon voi vapaaehtoisesti ryhtyä kuka tahansa, kannattaa NIINA KELLONIEMI Komealupiini on erityisesti teiden varsille levinnyt haitallinen vieraskasvilaji. Jos korentoja haluaisi suosia omalla pihallaan, tehokas keino olisi kaivaa pihalampi
PESÄPALLOA Matalan kynnyksen pesäpalloa tekonurmella keskiviikkoisin 18.00-19.30, sunnuntaisin 13.00-14.30 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. 041 441 5253 / Harri MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Asematie 6, Petäjävesi mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com 040 5719306/Mirkka, www.dognpets.fi (lomalla 17.7. Ilmoittautuminen paikan päällä klo 17:30 alkaen. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. Alle 18-vuotiaille tapahtuma on maksuton. Karttamaksu 3 €/kartta seuran tilille FI24 5339 0820 0362 19. Radat Petäjäisten sivuilta, jossa myös opastus lähtöpaikalle. Lapset n. com. Tapahtuma osa Keski-Suomen kylähölkkäsarjaa. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. Matkat: n. Ratakarttoja tulosteina Petäjävesi-lehden ovessa. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. klo 18. • Klapien tekoa koneellisesti. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. Tonttihakkuut ja raivaukset. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-nuoret tiistaisin ja torstaisin 17.00-18.30 C-tytöt tiistaisin ja torstaisin 18.30-20.00 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20.00-21.30 Kaikki vuorot Kulttuurikeskuksen salissa. klo 11-15 ke-pe 19.-21.7. Radat 4,5 km ja 2,0 km. Sivu 7 Nro 26 28.6.2023 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. puh. klo 21.00 mennessä. asti. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. klo 11-15. klo 11-15 ke-pe 12.-14.7. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. klo 11-15 ke-pe 26.-28.7. Miilutie 4, Petäjävesi. 3,5 km. Jälkiilmoittautuminen ja info paikan päällä 5.7 klo 17-18. Rastit ovat maastossa 10.7. ja 21.8. Pääosin hyväkulkuisessa maastossa kaksi rataa. Ennakkoon tilille 10 €. SUUNNISTUSTA Omatoimirastit Halkokankaalla Lähdesillanmäellä. XII TÖLLIN TAIPALEEN JUOKSU Aika: Keskiviikkona 5.7.2023 klo 18:30 Paikka: Kulttuurikeskus Miilu. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. 11,4 km. ti-to klo 9-17 ?. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. PetPet tiedottaa Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. la klo 9-14 Papintie 2 ?. ja 24.7.) Avoinna ma 12-17 ja sopimuksen mukaan Aittakahvila avoinna tänä kesänä ke-pe 5.-7.7. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Petäjäveden Petäjäiset: FI24 5339 0820 0362 19. Ilmoittautuminen: Ennakkoon Petäjäisten nettisivujen ohjeiden mukaisesti ma 3.7. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN www.petpet.fi 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, älypuhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollo t Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Paikalla myös kioski! Nuorten yleisurheiluleiripäivä lauantaina 19.8. Osallistumismaksu: Paikan päällä 15 €. JALKAPALLOVUOROT TEKONURMELLA Aikuisfutis ja kuntofutis tiistaisin klo 18:30 – 20 Perhefutis keskiviikkoisin klo 17-18 Junnujen pelailuvuoro sunnuntaisin klo 16 – 17:30 Aikuisfutis ja kuntofutis sunnuntaisin klo 17:30 – 19 Huom! Vuoromuutoksia voi tulla, sarjapelit menevät harjoitusvuorojen edelle.Joukkuekohtaiset vuorot sekä oman tekonurmen sarjapelit katsottavissa PetPetin nettisivuilta www.petpet.fi YLEISURHEILUA Yleisurheilun viikkokisat elokuussa maanantaisin 7.8., 14.8. Viestiin juoksijan nimi ja sarja. ilmoittautuminen ennakkoon ja lisätietoja petpet.fi/ urheilukoulu-2023. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti
Samalla olisi myös mukava kuulla, miksi runosta on tullut mieleinen. Lähtö bussilla srk-kodilta klo 9.45. Kuuluisin veljeksistä lienee Kain Tapper, jonka veistoksia on nähtävänä monissa kaupungeissa. Esityksessä on musiikkia, tanssia, komediaa ja draamaa. H T U S K O U J O P P I P n u l u o k n ä l y k n o k r i K n e d e v ä j ä t e u ä ll ä t n e k u li e h r t . Hänen töitään on esillä myös Saarijärven museossa tämän vuoden loppuun asti. Matkan hintaan kuuluvat kuljetus, ruokailu, opastus Jukolassa sekä teatterilippu. Sekä Harri Tapper että hänen veljensä Marko Tapio saivat teoksistaan useita palkintoja. Sivu 8 Nro 26 28.6.2023 Petäjävesi-Seura ry: Tulossa teatteria ja Tappereita Tämän kesän näytelmä Saarijärven Lumperossa on Annu Sankilammen käsialaa ja kertoo Tapperien taiteilijaveljeksistä ja heidän äidistään. klo 14 Ijäksellä Murtolantie 253. Alajärvi: Alvar Aallon tie 1 Soini: Alajärventie 2 Ahtäri: Ostolantie 17 Saarijärvi: Sivulantie 11 Keuruu: Multiantie 5 Petäjävesi: Suutarintie 4 Helsingissä 15.6.2023 FINGRID OYJ Tervetuloa Avoimet Puutarhat -päivään 9.7.2023 klo 12-17 Marita ja Seppo Lehtoselle Alkulantie 38 BEACH-TURNAUS 3-henkisin joukkuein 8.7. Juoksuaiheisia palkintoja aikuisten kilpasarjojen parhaille ja arvottavia palkintoja kaikkien osallistuneiden kesken. Runon ja suven päivä Eläkeläisten perinteinen suvipäivä osuu juuri Eino Leinon päivään torstaina 6.7.2023. Retki sisältää Leuhunjoen lohisoppamenun ravintola Ruustinnassa ja tutustumisen Tapperien Juholaan Sekä kesäteatteriesityksen Taiteilijoiden äiti Teatteri Lumperossa klo 14. 7 . Sinne jokainen voisi tuoda oman lempirunonsa luettavaksi (tai lausua itse). Kuulutuksen asiakirjat ovat nähtävillä kuntien virallisilla ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla 26.6.2023 lähtien 30 vuorokauden ajan. Kaikki tiedossamme olevat maanomistajat tiedotetaan henkilökohtaisilla kirjeillä ennen tutkimusten aloittamista. (Maksut kerätään bussissa.) Sitovat ilmoittautumiset 26.6.–6.7. Aira Kivelä Eläkeliiton Petäjäveden yhdistys ry. klo 17-18, 15 € tarkemmat ohjeet Petäjäisten nettisivuilla petpet.fi Alle 18-vuotiaille tapahtuma on maksuton Maalialueella kioski. S :t a jr a T t a j o P / t ö t y 2 t e e n y t n y s n i m m e h ö y m a j 9 1 2 1 1 K ! n a a ti k l a p t a j u t s il l a s o i k k i a P . KERRO MEILLE juttuvinkkisi! sähköpostilla toimitus@ petajavesilehti.fi tai puhelimitse 050 366 7691 Ilmoitukset Seuratoiminta XII TÖLLIN TAIPALEEN JUOKSU Keski-Suomen kylähölkkäsarja TERVETULOA! Petäjäveden Petäjäiset Yhteistyössä mukana Petäjäveden kunta ja K-market Porkkana Keskiviikkona 5.7.2023 klo 18.30 Kulttuurikeskus Miilu Matka aikuisille noin 11,4 km, lapsille noin 3,5 km Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu: ennakkoon ma 3.7. 4 a n i a t s ii I n e a k l a 5 1 . maaliskuuta 2023 päätöksellään MML 1433/03 04/2023 myöntänyt Fingrid Oyj:lle luvan suorittaa maastotutkimuksia 400 kV + 110 kV voimansiirtojohdon suunnan määräämiseksi Alajärven sähköaseman ja Petäjäveden sähköaseman välille. 8 1 o l k 3 2 2 . Vietämme eläkeläisten suvipäivää Petäjäveden vanhassa kirkossa hartaudella klo 12 ja Lemettilässä hartauden jälkeen viiden euron hintaisen keittolounaan äärellä. Saarijärvelle katsomaan sekä näytelmää että Tapperien kotitilaa Juholaa, jossa on opastus. Trilogia veljesten lapsuudesta ja nuoruudesta oli kirjailija Harri Tapperin läpimurtoteos. Matkalle lähdetään Petäjäveden seurakuntakodin pihasta ja takaisin tullaan alkuillasta. 8 1 o l k 3 2 2 . o i v h a k a ll a k i a N ! A S S A M U T H A P A T O P P I H N Ä Ä D H Ä J . 7 1 o l k t e s i m u t u a t t i o m l P ä ll e d e v ä j ä t e 4 . puhelimitse Marjatalle 040 5967511. Tulossa mukava matka leppoisassa seurassa – lähde sinäkin! Petäjävesi-Seuran kesäteatteriretki Saarijärvelle sunnuntaina 30.7. Ilmoittautumiset puhelimitse tai tekstiviestillä Kimmo Koivikko/ 040 861 0131 Perinteinen vastapäivä ti 4.7. Näytelmä liikkuu ajassa: nykyäiti Aino vuokraa mökin Saarijärveltä ja törmää sattumalta Tapperien tilaan Juholaan. Kun Aino alkaa tutkia Juholassa asuneen kaimansa elämää, hän löytää siitä aineksia myös oman perheensä ongelmiin. Yrjö Tapper teki uransa aikana lavastukset yli 300 näytelmään. Päivi Koskenranta Petäjävesi-Seura ry. Talkoillaan vastoja lähinnä omaan käyttöön, tarjoilua on. Kaikista neljästä Tapperien veljeksestä tuli taiteilijoita: Harri ja Marko olivat kirjailijoita, Kain oli kuvanveistäjä ja nuorin Yrjö lavastaja. Asianomaisten maanomistajien tiedoksi ilmoitetaan, että tutkimukset suunnitellun, kokonaispituudeltaan noin 100 km:n pituisen, voimansiirtojohdon Alajärvi-Petäjävesi 400 kV + 110 kV suunnan määräämiseksi aloitetaan lähiaikoina Alajärven, Soinin, Ähtärin, Saarijärven, Multian, Keuruun ja Petäjäveden kuntien alueella. Näytelmän tuottaa jyväskyläläinen Teatterikone. klo 21 mennessä 10 € paikan päällä 5.7. Retken hinta 70,/jäsen ja 80,/ ei-jäsen. 7 . Viimeisenä ohjelmassa on näytelmän katsominen Lumperon kesäteatterissa. Ensin käydään ruokailemassa ravintola Ruustinnassa ja sen jälkeen siirrytään Tapperien tilalle. Siis täydellinen kattaus kesäteatteria -.” Sekä nyky-Ainon aviopuolisoa Mattia että veljesten isää Vihtori Tapperia esittää Aaro Vuotila. klo 10 alkaen Kirveslahdessa. Petäjävesi-Seuran bussikyydillä pääsee sunnuntaina 30.7. a ij u t s il l a s o a t u u k a v i e ä j ä t s e jr ä H : ä ä t s e jr ä j t a s i k o p p i P i k k n a p s u u s O n e d e v ä j ä t e K a n a k k r o P t e k r a M P y r t e s i ä j ä t e P n e d e v ä j ä t e KUULUTUS Maanmittauslaitos on 2. Paluu srk-kodille noin klo 17.00. Tervetuloa!. Teatteri Lumperon näytelmän Taiteilijoiden äiti nyky-Ainoa esittää Kirsi Sulonen, joka sanoo Teatterikoneen Facebookpäivityksessä (17.6.) näin: ”Historia ja menneiden ihmisten tarinat ovat kiehtovia ja ne laittavat pohtimaan hyvällä tavalla myös omaa elämää