- Meidän pitää toivoa,
että Jyväskylä hoitaa asian-
sa fiksusti, muuten se on
koko maakunnan tappio.
Esko Karén (sd) painotti, että tässä vaiheessa
on syytä pysyä tiukkana.
- Muuten joudumme maksumiehiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien välinen
yhteistyö tulee selvittää maakunnallisena yhteistyönä
sairaanhoitopiirin toimintaa
kehittäen.?
Kuntajakolain mukaan
valtiovarainministeriön
on kuultava asianomaisia
kuntia ennen erityisen
kuntajakoselvityksen tekemistä alueelle. Jari
Koskenranta (kesk.) pai-
notti, että on tärkeää olla
peruspositiivinen kunta
yrittäjyyttä kohtaan.
Valtuusto käytti paljon
aikaa keskusteluun kunnan
mahdollisesta kauppakamarin jäsenyydestä, joka
tässä vaiheessa ei kui-
tenkaan ole yrittäjyyden
kehittämisessä kaikkein
oleellisinta, eikä asia ollut
mukana varsinaisessa kehittämisohjelman esityksessäkään. 10 kpl/tal.
3 pkt!
HINNAT VOIMASSA TO-SU 30.5.-2.6.,
ELLEI TOISIN MAINITA.
-25%
reilun kaupan
Marli
RUUSU
ICE TEA
1l
kg
2
00
2 tlk (1,00/l)
raj. - Kunnat
laitetaan näpertelemään
tällaista tyhjänpäiväistä.
Elinkeinoelämään
panostetaan
Kunnanjohtaja Teppo
Sirniö esitteli valtuustolle
laatimansa uuden yrittäjyyden kehittämisen innovaation, kunnan yrittäjyyden kehittämisohjelman
Aurinkokellostrategian.
Valtuusto hyväksyi uuden
työkalun - ja näin ollen
kunta on päättänyt ottaa
yrittäjyyden kehittämisen
omiin käsiinsä.
Uuden toimintamallin
rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun vuoden
alussa Jykes Oy sanoi irti
sopimuksensa Petäjäveden kunnan kanssa. 1 erä/tal.
yks. lisää: www.k-market.com
VOIMASSA TO-LA 30.5.-1.6.
JÄÄTELÖITÄ
ERÄ!
-33%
80-162 g
1
00
ERÄ!
Tuore
-42-47%
LOHIFILEE
Norja, pakattu
6
Ilman K-Plussa-korttia 17,5-1,89 kpl (10,80-23,63/kg)
Frödinge
99
KAKUT TAI
PRINSESSALEIVOS
-18%
4
PORKKANA
Ilman K-Plussa-korttia 6,14 kpl (10,87-21,93/kg)
Asematie 8, Petäjävesi
puh. Jokainen
kunnan johtoryhmän jäsen
toimii omalla toimialallaan
yritystoiminnan valmiuksien kehittäjänä. 2 pkt/tal.
Ilman K-Plussa-korttia 10,49 pkt (17,48/kg)
kpl (6,17-12,50/kg)
raj. päivänä
Sivu 08
53. vuosikerta
onnea valmistuneille!
Kts. Mikko
Tiirola (kesk.) totesi, että
velkaantuvalla Jyväskylällä
on peiliin katsomisen paikka. Kuntien
kielteisistä lausunnoista
huolimatta valtiovarainministeriö kuitenkin tehnee
selvityksen ja sen tekijäksi
on jo valittu hallintotieteiden maisteri Jarmo
Asikainen.
Vaikuttaa siltä, että
pieniä kuntia kyllä kuullaan
- muttei kuunnella.
Juha Kortemäki
(kesk.) toi esiin avoimen
huolen Keski-Suomen
maakunnasta ja sen yhtenäisyydestä. 010 666 3270
mika.koivuneva@k-market.com
KAHVI
kokonaisena, Espanja
500 g, myös tumma paahto
1
00
00
3 pkt (6,66/kg)
raj. Yritysten
perustamisessa käytännön
työtä taas tekee Tuhansien
Järvien Uusyrityskeskus
Jyväskylässä, ja tukena on
laaja asiantuntijaverkosto.
Käytännössä uusi yrittäjyysstrategia tarjoaa
muun muassa aamukahvitilaisuuksia, koulutuksia,
tutustumisretkiä sekä yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta palkitsemisia.
Nina Hirsiaho (vihr.)
totesi, että konkreettiset
toimet jäävät nähtäväksi
kun päästään vauhtiin.
- Elinkeinoelämän kehittäminen ei tapahdu äkkiä,
vaan vaatii sitkeää työtä,
Esko Karén totesi. PETÄJÄVESI
Nro 01 - 04.01.2006
PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU
Nro 22 - 2013
Keskiviikkona toukokuun 29. Jyväskylän kaupungilla on nyt tahtotila
ottaa naapurikunnat huomaansa ja päätösvaltaansa.
Kunnahallituksen ehdotuksesta poiketen valtuusto muotoili annettavan lausunnon uudestaan
seuraavasti:
?Petäjäveden kunnanvaltuusto katsoo, että Jyväs-
kylän kaupungin esittämä
kuntajakoselvitys Jyväskylän
alueella ei ole tarpeellinen.
Mikäli selvitykseen alueella
päädytään, sen pitää perustua palvelurakenteiden
uudistamiseen kuntien välisiä yhteistyön toimintatapoja
kehittäen. - SK. Heikki Puhakka (ps) arvosteli koko
selvityspyyntöä. 3,60-3,75 pkt (7,20-7,50/kg)
2 tlk!
99
kpl
(8,83-17,82/kg)
MINIVESIMELONI
Juhla Mokka
10
280-565 g
pkt (11,65/kg)
raj. Varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ruuth
kävi maanantain avajaisissa
ja vakuutti, että joitain
lasten ideoita voidaan
varmasti toteuttaa, kuten
toive trampoliinista. 1,35 tlk (1,35/l)
PALVELEMME:
MA?LA 7-21
SU 10-21
12 cm, yksittäispakattu,
Ecuador
4
60
kpl
Tykkää meistä Facebookissa.
Petäjäveden kunta ei lämmennyt naapurin kosiskeluun
Suvi Kallioinen
Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan
tiukentaa kunnanhallituksen laatimaa lausuntoa
valtiovarainministeriölle
Petäjäveden osallistumisesta erityiseen kuntajakoselvitykseen. Lopuksi valtuutetuista vain yksi vastusti
mahdollista jäsenyyttä.
Lasten toiveissa oma
possu ja discohuone
Suvi Kallioinen
Piirustusten lisäksi eskarit ovat tehneet pienoismalleja.
Etenkin kuntapäättäjille
menovinkiksi, että kirjastolla on esillä näyttely, jossa Koiramäen ja
Karhumäen päiväkotien
lapset ovat ideoineet uutta
kirkonkylän päiväkotia.
Lasten toiveissa vilahteli
verstas, uima-allas, päi-
väkodin oma possu, huoneiden värikkyys, disco- ja
pelihuone... - Ei
ole enää elinkeinoyhtiötä,
vaan olemme rakentamassa oman yhteistyöverkoston, Sirniö totesi.
Yrittäjyyden kehittämiseen päätettiin budjetoida
vuosittain 30 000 euroa.
Päättäjät arvioivat, että
summa on sopiva verrattuna Jykesin noin 40 000
euron vuosimaksuihin
verrattuna.
Kunnan johtoryhmä
ja päättäjät on valjastettu yrittäjyyden ja työllisyyden kehittämiseen.
Kunnanjohtajalla, apunaan kunnanhallituksen
kehittämisjaosto, on kokonaisvastuu yritystoiminnan kehittämisestä
paikkakunnalla. Petäjäveden päättäjät olivat yhtä
mieltä siitä, ettei Jyväskylän kaupungin tekemään
esitykseen naapurikuntien
kuntajakoselvityksestä
lähdetä hevillä mukaan kuten eivät innostuneet
kaikki muutkaan KeskiSuomen pienet kunnat.
Valtiovarainministeriö
lähetti Jyväskylän kaupungin esityksestä kuntajakoselvityspyynnön
Petäjäveden lisäksi Multialle, Keuruulle, Toivakalle,
Uuraisille, Muuramelle,
Hankasalmelle, Joutsalle,
Konnevedelle, Laukaalle ja
Luhangalle. 2 erää/tal.
Ilman K-Plussa-korttia ja yks
ilm. Illassa oli laulua, puhetta,
rukousta, yhdessäoloa. Ennen pihaa
silmäni erottivat jonkin pyörivän maassa tien laidalta
toiselle. Torilla tavataan!
Nro 22 - 29.05.2013
- PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Yhteystiedot: puh. TV:ssä suuren
suosion saanut Putous-ohjelma on myös saanut tulta alleen
täälläkin ja niinpä ?Mesikämmen. Poikanen
hävisi pihanreunan pensaikkoon. Vielä ennen kesälaitumia haluaisin kertoa teille meidän pienimuotoisesta näytelmäharrastuksesta. Meidän koulussa Ylämäellä kaikki tulevat
toimeen toistensa kanssa ja kaikki on kaikkien naapureita.
Siitäpä onkin lähtenyt ajatus tehdä aina välillä pienimuotoisia
näytelmiä. Lentäminen, kuten tiedetään, vaatii
harjoitusta. Minulle jäi vahvasti mieleen, kun gospelmuusikko Pekka Simojoki kertoi
olleensa hautajaisissa. Sitten aukenee esirippu
ja koko koulu tuijottaa. Samana
aamuna on kauhea stressi, kun täytyy laittautua, ?roudata?
lavasteita, korjata meikit ynnä muuta. Viikonloppuna on kylällä
tuttuja ja elämää, kun kesämarkkinat aloittavat pettuvetisen kesäkauden. klo 18 Huvimajaseurat pappilan
pihassa. En nähnyt myöskään
emolintua. Kuvan aiheella ?Kesämaisemani. mennessä p. 0400 826195!
Kastettu: Mikael Johannes Lahti.
Avioliittoon vihitty:
Toni Juhani Sutinen ja Annaleena Aira.
Kuollut: Juha Ilpo Kalervo Koljonen, 48 v.
Perhealbumista
kirkon niityt. Hänen
sielunsa oli kaunis ja voimakas ja hän vaikutti minuun monella positiivisella tavalla. Hän oli osallistunut tunnetun
evankelistan ja runoilijan Hilja Aaltosen siunaustilaisuuteen. Hatunnosto sille siis. Se oli punarinta.
Muut poikaset olivat jo lentäneet pesästä, mutta emolintu
ruokki yhä tätä lentokyvytöntä poikasta.
Soitin Heinolan ?luonnonvaraisten eläinten hoitolaan?.
He neuvoivat minua lähettämään poikasen heille, jos saisin
sen kiinni. Se oli
linnunpoikanen, mutta jotain siinä oli vialla. Aiheet ovat aina ihan tuulesta temmattuja: on
koulunäytelmiä, sketsihahmokilpailuja, tietovisoja ja mitä
kaikkea käsikirjoittajatiimimme ikinä keksiikään.
Yleensä käsikirjoitukseen kirjoitetaan enintään kymmenen henkilöä. Väärinkäsityksiltä ei voi välttyä, muttei se
haittaakaan. Mokillekin voidaan nauraa ja itku saa
tulla, peruukki saa irrota ja lavasteet romahtaa. Haluaisimme olla kuin muutkin ja lentää voimakkain
siivin, mutta jokin on mennyt pieleen kehityksessämme ja
estää ?lentämisen?. Hattuja nostetaan myös lauantain
ylioppilasjuhlissa, kun Petäjäveden lukiosta valmistuu
13 tuoretta ylioppilasta. Lampaat ilahduttavat kesän kirkkovieraita,
joita käy PetäjäAinakin mielessään vedellä vuosittain
huikeat 15 000.
voi hetkeksi paeta
Ja on Petäjävesiihen omaan
dellä omastakin
kesämaisemaan.
takaa reippaita
rouskuttajia, kun
Piesalan tilan lampaat lähtevät joka kesä Jyväskylään
Kuokkalan laitumille hommiin - myös tänä vuonna.
Kesätyöntekijöillä, muillakin kuin lampailla, on
Petäjävedellä muutenkin hyvät oltavat. Se mietti, mitä hänen olisi tehtävä tälle poikaselle?
Pitäisikö hänen itsensäkin jäädä tänne talveksi hoitamaan tätä
lentokyvytöntä lintua. Majatalo-ilta on matalan kynnyksen illanvietto kirkossa. Linnunpoikasta
oli mahdotonta saada kiinni. petajaveden.seurakunta@evl.fi
Toivon, että jokaisella olisi mahdollisuus hengähtää
hetki ja nauttia juuri alkaneesta kesästä - oli lomaa
tai ei. Noin kahden
viikon tiukan harjoittelun jälkeen esitys on valmis. (1 Kor. Vaikka kuinka yritin, en saanut poikasta
kiinni. klo 13 Sanajumalanpalvelus
kirkossa / Rahkonen, Kulju.
To 6.6. Vaikka kuinka yritin
katsella ja siirtää oksia sivuun, en nähnyt mitään. Pyörimme maassa kuka milläkin tavalla,
mutta lentoon emme ikinä pääse. Meillä kaikilla on varmasti se oma kesän hetki,
jolloin mieli lepää ja voi hengittää kesän tunnetta
itseensä. Emolinnun näin iltaisin pihalla
olevan puupökkelön nokalla. Kaikki menee
kuitenkin hyvin ja siitä on koko tiimi ylpeänä. Kyyneleet nousivat silmiini
ja jäin miettimään mitä tuo vanha, Jumalan palvelija, olikaan nähnyt sillä hetkellä. Harjoittelemme koululla aamuisin, välituntisin
ja joskus on harjoitukset pidetty vapaa-ajallakin. Ehkä meillä on kuitenkin
joku ihminen, joka meistä pitää huolen, ehkä ihmishahmoinen
enkeli, äiti tai isä, tai joku lähimmäinen.
Minulla oli nuorena kyttyräselkäinen tyttö ystävänä.
Emme koskaan keskustellessamme puhuneet mitään hänen kyttyrästään, vaikka se oli huomiota herättävä ja tästä
vajavuudesta huolimatta hän kyllä osasi ?lentää?. Noissa hautajaisissa eräs Hiljan sukulainen oli
kertonut, että Hiljan viimeiset sanat olivat olleet:
?Se on täyttä totta!. Niinpä toivotan omasta sekä muiden puolesta kaikki
tervetulleeksi Kevätmusikaali -esitykseen huomenna torstaina iltakuudelta Ylämäen koululle.
- Jaakko Heikkinen
Kirjoittaja on Ylämäen koulun oppilas
Sinikka Aaltolan pakina LINTU, JOKA EI VOINUT LENTÄÄ
Kävelin koirani kanssa kotiin päivälenkiltäni. 2: 9)
Super-Elli
6 vuotta
31.5.2013!
Hatunvaihtoviikko!
Iloiset onnittelut
myös isille!
Paljon onnea
Lassille 1.6.2013!
Rakkaudella kotiväki
T: Mummu ja pappa
Ylämäen koululla on oma sketsihahmokilpailu Mesikämmen.
Hei kaikki Petäjävesi-lehden lukijat ja iloista kesän aloitusta!
Kaikki odottavat varmasti kovasti kesää. Kunnan kesätöitä hakeneet nuoret työllistettiin tänä vuonna
sataprosenttisesti ja jokainen sai työpaikan. Veisataan Siionin virsiä.
Perhekerhon retkellä 15.6. Helpommin sanottu kuin tehty. Niin
ainakin tekevät äänekoskelaiset suomenlampaat,
jotka valloittivat viime viikolla Petäjäveden vanhan
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
?Jo joutui armas
aika ja suvi
suloinen.?
(virrestä 571)
Su 2.6. pe 31.5. Oliko se ehkä viime hetkillä liittynyt muiden
muuttolintujen matkaan?
Tuli mieleen, että meissä ihmisissäkin on näitä lentokyvyttömiä. Varsinaista kilpailua ei käydä, vaan lehti julkaisee kuvia
lyhyine teksteineen kesä-elokuun aikana lehdessä
sekä Facebook-sivuilla. Emolinnunkin näin. Tullessani lähemmäksi näin paremmin. Hilja Aaltonen oli kuollessaan 105-vuotias. Linnunpoikanen tuli taas
näkyviin autotallin edustalle. Lopulta viikkojen edetessä sitä ei näkynyt enää. Vanhan kirkon kulttuurimaisemiin saatiin nyt ensimmäistä kertaa kymmenen reipasta kesätyöntekijää, jotka hoitavat pettämättömillä niittotaidoillaan arvokasta kulttuurimaisemaa ja perinnebiotooppia. (014) 854 240, 050 366 7691,
www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net
Avoinna: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15, os. Se liikkui pyörimällä ja osittain
lentämällä lehvistöjen alle ja kun yritin etsiä sitä, se pysytteli
liikkumatta ja aivan hiljaa. Hän kuoli suhteellisen nuorena,
mutta minulle hän ei koskaan ole
kuollut, koska minulla on häneltä
kaikenlaisia hengentuotteita,
joiden avulla voin milloin tahansa
loihtia hänet eläväksi.
Ehkä lentokyvyttömyys meillä ihmisillä ei olekaan fyysistä
laatua vaan henkistä. voi yhteystietoineen lähettää toimitukselle.
Kaikki eivät pääse kesälomille huilaamaan, mutta
silti mennä porskuttavat tyytyväisinä eteenpäin. Ja jos ei kiireiltään tai muuten pysty pysähtymään kuulaan järven ääreen kuikan huutoja
kuunnellen, niin ainakin mielessään voi hetkeksi paeta
siihen itselle tärkeään kesämaisemaan.
Petäjävesi-lehden toimitus toivoo saavansa lukijoilta kuvia liittyen juuri siihen omaan rakkaaseen
hetkeen ja maisemaan, joka luo kesäntunnun. on vielä tilaa
. Siinä se torkkui väsyneenä ja
allapäin. Asematie 6, Petäjävesi
Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry, lehti perustettu vuonna 1961
Ilmestyy: kerran viikossa keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012)
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki (ISSN 2242-2463)
Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen, toimittaja Hanna Mäkinen
Ilmoitushinnat: etusivu 0,80 e, sisä- ja takasivu 0,75 e /pmm + alv 24%
Tilaushinnat: kestotilaus 48e, 12 kk 52e, 3 kk tarjous 19e, irtonro 1,50e
Mokille voi nauraa
Matti Eskelinen
Petäjävedellä 29.5.2013, Suvi Kallioinen
Kaisa Pihlajamäki
TAPULIN TAKAA
Osallistuin Kuopion kirkkopäivillä viikko sitten
Majatalo-iltaan. PETÄJÄVESI
Sivu 02
Pääkirjoitus
kesä on mielentila
www.petajavedenseurakunta.fi . Ehkä
lumikko tai kärppä oli sen napannut. Milli ja Molli -näytelmiä taisi olla useampikin kappale,
Koulunäytelmiä pari kipaletta, Joulunäytelmä, Sirkusshow
suomeksi ja ruotsiksi, Poliisi-näytelmä, Mesikämmen (kaksi
tuotantokautta) ja viimeisimpänä kakun päällä englanninkielinen tragediashow.
Nyt siis viedään viimeisiä viikkoja ja niinpä koko Ylämäen koulu on kypsytellyt draamakattilassaan kaikennäköistä
pientä. Ja tuhoutua sen mukana.
Näki selvästi, että emo oli ahdistunut. Mieleeni nousi
Raamatun kohta: ?Me julistamme, niin kuin on
kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva
kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään
aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka
häntä rakastavat.. Laiturin nokassa, moottoripyörän selässä,
saunan terassilla, pihamaalla kuopsuttaen - missä
kukakin. Ja mistäs sitä tietää, missä teatterin lavalla me
seisotaan parinkymmenen vuoden päästä.
Nyt kun alkaa muistelemaan, niin kyllähän niitä näytelmiä
on tehty. Kuulin
kyllä emolinnun hätäiset ääntelyt.
Katselin ikkunasta kiikarilla. Sen toinen jalka sojotti
suorana taaksepäin. Käsitin hyvin sen
tuskan ja ristiriidan. Ehkäpä meistä nekin,
jotka eivät pysty nousemaan
maan kamaralta, voisivat nousta,
jos kyllin harjoittelisivat.. on ollut yleisömenestys.
Vaikka onkin kilpailuhenkeä, kaikkia tsempataan ja pudonneita lohdutetaan
Keuruun Serena, 10?
21.8. Voisimmeko luottaa siihen, että uusia vahva
peruskunta hoitaisi meidän
asioita paremmin kuin me
aiomme hoitaa?
Tähän Jyväskylän pyytämään erityiskuntajakoselvitystyöhön Petäjäveden kunta
ei maanantaina kokoontuneen valtuuston päätöksellä
lähde mukaan.
Asukasluku kasvaa.
Petäjäveden kunnan asukasluku on kasvanut kauan
aikaa. Tämä on ollut
pitkäaikainen tavoitteemme.
Tätä olette tukeneet te, jotka
olette kuntaan muuttaneet.
Olette kaikki lämpimästi
tervetulleita. Myntipisteitä oli noin 30. Esimerkiksi kuopiolaisella Risto
Muuraisella oli myytävänä Suomen armeijan
sodan aikana käyttämiä
radiolaitteita.
Kaiken kaikkiaan tämän kevään rompepäivillä
kävi yli 500 henkilöä. Olemme siirtyneet uuteen aikaan.
Kuntauudistus
kolkuttelee ovella.
Maamme hallitus on käynnistänyt ennennäkemättömän
kuntauudistuksen. Yrittäjyyden
erikoisosaajat ovat kunnan
aktiivisina kumppaneina.
Kunnanjohtaja vastaa
yritystoiminnan kehittämistyöstä kokonaisuudessaan.
Minun puoleeni voi kääntyä
aina kun on kysyttävää yrityksen kehittämisestä. Kolmen Keisarin Liitto, 10?
Järj. ?Kirkossa. Aurinkokellon on rakentanut Kyläsepän
aikaisempi yrittäjä Pekka
Strömberg. Haluamme
tehdä yhteistyötä toisten
kuntien kanssa silloin, kun
yhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia.
Tuntuu aika hurjalta,
että pitäisi luovuttaa kunnan
itsenäinen päätöksenteko ja
145 vuoden aikana tehty kehittämistyö toiselle kunnalle
ilmaiseksi. - HM
Hanna Mäkinen
Kesämusiikki -konserttisarja keskiviikkoisin Petäjäveden
vanhassa kirkossa klo 18.00. Tälläisiä olen
etsinyt, ja nyt sain ostettua nämä kympillä, Virèn
riemuitsee.
Rompepäivien vakiovieraana Virén tietää, mikä
vetää ihmisiä Radio- ja
puhelinmuseon rompepäiville.
- Radioamatöörit
kokoontuvat tänne täy-
dentämään varastojaan.
Varaosien lisäksi rompepäiviltä löytyi toimivia
kokonaisuuksia. - Ritva Oksanen ja Leena Giers-Koljonen, 10?
7.8. Toivottavasti
olette tyytyväisiä valintaanne.
Toivotan teitä tervetulleeksi mukaan vaikuttamaan
kunnan asioihin. Mikäli
hallituksen tavoitteet toteutuvat, maassamme on vain
muutamia kymmeniä vahvoja
peruskuntia, jotka toteuttavat kansalaisten palvelut ja
alueen kehittämistyön.
Lähimmät kaksi vuotta
näyttävät mihin lopputulok-
Hanna Mäkinen
seen tämä maaseutumme
palvelujen alasajamiselta
näyttävä hanke päätyy.
Petäjäveden kunta
haluaa pysyä
itsenäisenä.
Jyväskylän kaupunki on
esittänyt valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemistä.
Lopputuloksena kaupunki
toivoo kaupungin laajenevan
muiden kaupunkiseudun
kuntien alueelle ja ottavan
päätöksenteon itselleen.
Petäjäveden päättäjillä
on ollut selkeä tahtotila
säilyttää kunnan itsenäisyys,
tuottaa palveluja kuntalaisille
ja kehittää aluetta niin kuin
tähänkin saakka. Minulla oli samanlaiset
nurmekset pikkupoikana
1940-luvulla. Nyt se on noin 4 100
asukasta. Petäjäveden seurakunta, kunta ja vanhan kirkon säätiö
Seurakunnan kesä kutsuu mukaan
Lähetysilta perheille huvimajassa pappilan pihassa ke 19.6. Kunnan
johtoryhmän jokainen jäsen
vastaa oman toimialan yritystoiminnan tukipalveluista
uudella tavalla. Asiakkaana Kaino
Halla-aho.
tu. klo 18, iltapala 15E.
Jaakon päivän tapahtuma ja Suvipäivä vanhalla kirkolla to 25.7.
?Kesäkonsertti. Uusien yritysten perustamisneuvonnassa
yhteistyökumppanina on
Tuhansien Järvien uusyrityskeskus.
Aurinkokello ohjaa aina
oikeaan suuntaan ja näyttää
aina oikeaa aikaa. ?Hetkinen, Herra!. 0400 373 685.
www.petajavedenseurakunta.fi. - Arja Koriseva (laulu) ja Jouni Somero (piano), 15. klo 18.
Ohjelmassa mm. Olen tukemassa kaikkia hankkeita ja
tapauskohtaisesti katsotaan
yhdessä, miten kussakin tilanteessa toimitaan ja millaista
asiantuntijuutta juuri sinun
yrityshankkeesi tarvitsee.
Kunnanhallituksen kehittämisjaosto toimii kunnanhallituksen alaisuudessa
kehittämisorganisaationa,
joka ideoi ja ohjaa yritystoiminnan kehittämistä. Radio- ja
puhelinmuseon rompepäivillä tavara vaihtoi omistajaa kesäisen rennoissa
tunnelmissa.
Tauno Virén Lylystä
löysi rompepäivän tarjonnasta itselleen luistimet. - la 3.8., ke -pe klo 16-19 ja la 10-13.
Paikkavaraukset ja lisätiedot puh. - Vox Auratie, Kankaan perheorkesteri & Outi Jussila, 10?
14.8. Se seisoo
tukevasti isolla kivellä ja
kohoaa korkeuksiin sepän
alasimen päältä. Aurinkokello
kuvaa Petäjäveden yrittäjien
kädentaitoja, seppätaitoja,
metalliosaamista ja yrittäjyyttä.
Petäjäveden Aurinkokello käy aina oikeaa aikaa.
Se ohjaa jokaisen kiertoliittymään tulijan kääntymään
oikeaan suuntaan. Näin on
- oletpa menossa mihin
tahansa.
Aurinkokello symbolisoi kunnan yritystoiminnan
strategista ja toiminnallista
kehitystyötä. ?Serenade. klo 14.
Jatkot Lemettilän pihapiirissä.
Kirpputori vanhalla srk-talolla ke 31.7. Kyläsepän
kiertoliittymässä on metallinen Aurinkokello. - Seeli Toivio (sello) ja Lily-Marlene Puusepp (harppu), 15?
31.7. Tämä on ihan nostalgiajutEi rompepäivää ilman
Elvistä.
Alaveteliläisen
Kai Nygårdin
myntipöydältä
löytyi kahdeksanraitainen
Elviksen
kasetti.
Oikeanpuolimmaisessa
yläkuvassa
Risto Muurainen Kuopiosta
ja Tauno
Virén Lylystä.
Jaakko ja
Maire Ruokola Kuhmoisista tulivat
Heinämäen
rompepäiville
ensimmäistä
kertaa. vilttikirppis, pelejä, leikkejä ja makkaranpaistoa.
Naisten savusaunailta Kumpusella ma 5.8. Kertokaa
kokemuksistanne, mielipiteitänne, teitä kuunnellaan.
Yhdessä rakennamme
Petäjävedestä entistä paremman asuin- ja yrittäjäkunnan.
- Teppo Sirniö
Petäjäveden kunnanjohtaja
ILMOITUS
Rento rompepäivä
Innokkaat radioamatöörit
ja antiikkielektroniikan
ystävät ympäri Suomen
kokoontuivat lauantaina
Petäjävedelle. Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi.
17.7. Taizemessu
28.8. PETÄJÄVESI
Nro 22 - 29.05.2013
Sivu 03
Kunnanjohtajan kesätervehdys
?Petäjävesi on uuden aikakauden kynnyksellä?
Yrittäjät ovat
päättämässä
kunnan asioista.
Petäjäveden kuntalaiset ovat
tehneet uuden Suomen
ennätyksen äänestämällä
kunnallisvaaleissa kunnanvaltuustoon enemmän yrittäjiä kuin missään maamme
kunnassa.
Valtuutetuista noin 67
prosenttia ja kunnanhallituksesta noin 80 prosenttia
on yrittäjätaustaisia päättäjiä.
Tämä on näkynyt päätöksenteossa konkreettisesti.
Kunnan kehittämisen
tärkeimmäksi kohteeksi
on nostettu yrittäjyyden
ja työpaikkojen
kehittäminen.
Tätä vauhdittaa uusi yritystoiminnan toimenpideohjelma, joka on saanut nimekseen Aurinkokellostrategia.
Ohjelmassa kerrotaan millä
keinoilla yritystoimintaa
kehitetään ja mihin tuloksiin
pyritään.
Uuden Aurinkokello
-strategian mukaan kunnan
yritysten neuvontatyö tehdään omatoimisesti ja monipuolisesti yhteistyökumppa-
neiden kanssa. (alle 16-vuotiaat 5?)
24.7
Omistuskirjoituksella varustetuille kirjoille oli kysyntää
sikymmenestä toiseen Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa -kirjan julistamistilaisuudessa Miilussa 18.5.
samoja sukunimiä.
Sourut, Strömbergit,
Teos on kokonais- Saukot, Halla-ahot,
valtainen esitys
Ohra-Ahot, Mäkelät
ja Asunnat ovat mopetäjävetisen
on miesten arvion mukaan tietoja. Kirjan tekijöiden
tukena ei ollut aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta,
vaan Petäjäveden musiikkielämän vaiheet piti koota pala palalta lukuisten eri
ihmisten kertomuksista
ja muistoista. Petäjäveden
MonipuoLasse Ahonen
yrittäjät ovat vankasti
lisuus on
mukana levyn kustantamiStrömbergin
sessa, kansikuvakilpailun
ja Mäen mupalkinnot tulivat Petäjäkaan Roots and
veden kunnalta, soitinliike
Revival -levyn
Musikantilta ja Finnkinolrikkaus.
ta. Kirjan selkeästä
ulkoasusta on vastannut jyväskyläläinen Lasse
Ahonen.
M u s i i k k i h i s t o r i a n Markku Koskinen ja Mikko Nislin tekivät kulttuuriteon kirjaamalla Petäjäveden musiiktekstissä toistuu vuo- kihistorian yksien kansien väliin. - Tiedon ja kokemukentinen tai nykyinen malevyn synty liittyy reilu valikoitui keuruulaisen
peassa tahdissa runsaasti sen siirto sukupolvelta
petäjävetinen, kertovat viikko sitten julkaistuun Jorma Soinin työ. Monesta eri
genrestä huolimatta
- tai ehkä juuri niiiden
ansiosta - kokonaisuus
Levyllinen petäjävetistä rokkia
Petäjäveden musiikkielämän nuoren sukupolven edustajia kirjanjulkistamistilaisuudessa: Pyry Antola ja Iina
Souru Anydoll-yhtyeestä sekä Milja Mäkelä antamassa
kommentteja Markku Koskiselle.
Kimmo Strömberg ja
Jukka Mäki ovat tehneet vahvaa yhteistyötä
heinäkuussa julkaistavan Roots and Revival
-kokoelmalevyn teknisessä toteutuksessa
yhdessä Jukka Mäkelän
kanssa.. Esko
Hardénin, Pekka ja
Ahti Strömbergin, Agi
Sourun ja Antero Kytölehdon tarinat painuivat Nislinin mieleen ja
innostivat historiantutkijaa tarttumaan aiheeseen
päämääränään kirjan kirjoittaminen.
Kirjoittajakaverikseen
Mikko Nislin löysi sanoittaja Markku Koskisen, jolla
oli omakohtaista kokemusta Petäjäveden rockpiirien kommelluksista
aina 1980-luvulta saakka,
laajaa tuttavaverkostoa
unohtamatta.
Pitkän kirjahankkeen
aikana parivaljakon yhteistyö hioutui saumattomaksi. nen muun petäjävetiyllättävänkin toimiva ja tuntua siltä, että olisi hyvä
sen suvun tavoin oiva
saada kirjan yhteyteen
esimerkki siitä, että
Heinäkuussa julkais- laadukas.
Strömberg
korostaa
levy tai sinkku, Kimmo
Iskelmä- ja Rock-paraatit, musikaalisuus on tosiaan
tava Roots and Revival
myös
levyltä
löytyvää
suStrömberg kertoo.
joiden tuoton järjestäjät vahvasti periytyvää.
-levy tarjoilee kuunkupolvien
jatkumoa.
Kokoelmalevyn kanohjasivat musiikkihistoriaSekä Mikko Nislin että
neltavaksi petäjävetiLevyllä
on
mukana
sikuvaa
tekijät hakivat
teoksen tukemiseen.
Markku Koskinen toivosen musiikkihistorian
neljästä
perheestä
kahden
avoimen
kansikuvakilSyksyn näyttävillä ta- vat, että yksi Petäjäveden
helmiä. Kuvat, jotka ovat
täynnä tuttuja kasvoja,
tekevät kirjasta petäjävetiselle lukijalle läheisen ja
elävän. Rockia,
pahtuman musiikillisen annin.
pop-rockia, punkHanna Mäkinen
Lasse Ahonen
kia ja hardcorea monelta vuosikymmeneltä.
Hyviä biisejä ja sanoituksia. Yhdistävänä tekijänä oli
rakkaus musiikkiin sekä
Koskisen sanoin intohimo
kirjoittamiseen ja tarinan
kertomiseen. - Levyn jokaisen
eri
sukupolven
soittajia.
pailun
kautta.
Voittajaksi
pahtumilla oli sekin seu- musiikkielämälle ominai22 kappaleen sanoittaja
Petäjävetisen
kokoelkaikkiaan
70
kilpailutyöstä
raus, että Nislinille ja nen piirre säilyisi jatkossatai säveltäjä on joko
Koskiselle tulvahti no- kin. Levyllä kuuldessä
Nislinin
Mikkoon
sen suunnittelijan työstä.
tuksen Nislin ja Koskinen teistyö on ollut arvokasta.
laan sekä paikkakunnan
ja
Koskisen
Markkuun
Sekä levyn että kansisaivat pakettiin toukokuun Nuoret olisi jatkossakin
rock-pioneerien että
heidän
etsiessään
kirjaan
kuvasuunnittelukilpailun
puolivälissä, jolloin Mii- saatava mukaan, sillä oppia
uuden vuosituhannen
toteuttaminen oli mahlussa päästiin viettämään on siirrettävä rohkeasti
muusikoiden tuotan- liittyviä kuvia ja yhteysdollista yhteistyökumppajuhlallista kirjan julkista- eteenpäin.
toa.
neiden tuella. PETÄJÄVESI
Sivu 04
Nro 22 - 29.05.2013
Kunnianosoitus kotikunnan muusikoille
Hanna Mäkinen
Pelimanneja, kirkkokuorolaisia ja rokkareita.
Keikkoja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja McLarenin varikkopilttuussa
Häkkisen kultakaudella.
Petäjäveden monipuoliset
ja pitkälle päässeet muusikot ansaitsivat Mikko
Nislinin ja Markku Koskisen mielestä konkreettisen kunnianosoituksen.
Syntyi kirja, Kulkijan valssia
ja rokkia bluesmobiilissa,
joka on kattava kuvaus
Petäjäveden musiikkielämän vaiheista1920-luvulta
2000-luvulle.
Nislinin ja Koskisen
neljän vuoden tutkimusja kirjoitustyön tuloksena
syntynyt musiikkihistoria
on Mikko Nislinin mukaan
kokonaisvaltainen esitys
petäjävetisen musiikin
vaiheista.
Lopputuloksena voimme yhden ja saman kirjan
sivuilta lukea kansanmusiikin taitajista, 1920-luvun
jazz-muusikoista, kirkkomusiikista, iskelmätähdistä
ja rouheista rokkareista
- muiden muassa.
Pelimannien jutut
kaikupohjana
Ajatus musiikkihistorian
kirjoittamisesta oli lähtöisin Mikko Nisliniltä.
Pienestä pojasta lähtien
Petäjäveden pelimanneissa soittanut Nislin kuuli
iäkkäämmiltä kollegoiltaan lukuisia tarinoita
kotipitäjän muusikoiden
edesottamuksista. Petäjäveden yhdistämät muusikot järjestivät
Tapio Halla-ahon johdolla viime marraskuussa
Lasse Ahonen
mistilaisuutta.
- Lumet tippuivat Mikolta ja minulta harteilta,
Koskinen tiivistää kaksikon tunnelmat.
Runsas kuvistus,
elävä kirja
Valmista Kulkijan valssia
ja rokkia bluesmobiilissa
-kirjaa selatessa huomio
kiinnittyy ensimmäiseksi
kirjan runsaaseen kuvitukseen. Historiana
Nislinin ja Koskisen kirja pohjautuukin pääosin
haastatteluihin.
Kirjoitustyön edistyessä Petäjävedellä virisi
varsinainen kansanliike
kirjahankkeen tukemiseksi. Viime talvena alkoi
Hanna Mäkinen
musiikin vaiheista. Kilisää aihetta koskevaa toiselle on ollut tärkeää.
levyn kokoamisessa Kulkijan valssia ja rokkia saan osallistuivat myös
Petäjäveden ala- ja yläasaineistoa: kuvia, muistoja, Täällä nuoret ovat pääsmukana olleet Kimmo bluesmobiilissa -kirjaan.
Olin
ollut
viime
vuoteen oppilaat, jotka saivat
kertomuksia.
seet mukaan tekemiseen.
Strömberg ja Jukka
sien
aikana
usein
yhteysamalla kokemusta graafiAlkaneen loppurutis- Eri-ikäisten soittajien yhMäki. Käytännössä kokoel- Levy on
malevyn tekoa helpotti
melkoinen kesäerityisesti levy-yhtiön eli
keitto, mukana
Smartisti-osuuskunnan
on sekä juurekPetäjäveden pelimannit saivat oikeutetusti aloittaa teokja Jukka Mäkelän kosia että tuoretta
sen Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa -julkaisutakemus ja kontaktit.
tavaraa. Vahvaa motivaatiota ja intohimoa
varmasti tarvittiinkin, kun
kirjan tekeminen tapahtui
vapaa-ajalla, ilman rahallisen voiton tavoittelua.
Iskelmäparaatista
alkoi loppukiri
Materiaalin keräysvaiheessa Nislinille selvisi melko
nopeasti tiedon sirpaleisuus
Lukuisten
näytelmäroolien lisäksi
Oksanen on ollut mukana
musiikillisissa koosteohjelmissa ja tehnyt televisiorooleja. matkalaukkua pakkaamas- Nyt on ihan kuin astuisi sa, töiden vuoksi paljon
satumökkiin sisään, Oksa- reissaava Ritva Oksanen
nen huokaa tyytyväisenä. - Mutta tänne on
- Paikka merkitsee aina ihana tulla.
minulle rauhan
tyyssijaa. Konsertti
koostuu teksteistä ja lauluista ja se on osa Vanhan
kirkon kesämusiikkisarjaa.
Konserttia on suunniteltu yhdessä kanttori
Leena Giers-Koljosen
kanssa. Hän
on ollut mukana Eurovision Suomen karsinnassa,
Syksyn Sävelessä sekä
edustanut Suomea Sopotin laulufestivaaleilla.
40-vuotista taiteilijajuhlaa
Oksanen juhlisti Elämän
sirkus -produktiolla, jossa yhdistyivät omat laulut ja lausuttu lyriikka ja
proosa. tuna on edelleen käytössä.. Ihanaa,
kun saa tulla tänne
tekemään käsillään
töitä, vaikka vain
haravoimaan.
Mökillä ollessaan Oksanen käy
uimassa aamuin
illoin. Repliikkejäkin
muistuu mieleen. - Aina olen
ja suihku sekä uusi kuisti. Syk- Loviisa vilahtelevat Oksyllä Ritva Oksanen viettää sasen puheessa kuin vansaa valmiiksi.
hat ystävät. Kun jokainen on lavalla
aikana tulkinnut komeita
ensin opetellut osansa,
koko projekti puristetaan Petäjäveden kirkkokon- kappaleita sekä upeita
kokoon muutamassa vii- sertin lisäksi Ritva Oksa- naisrooleja. Ritva Oknoustu aina.
tulee, Oksanen sasanen on mukana Rauman
noo salaperäisesti.
kesäteatterin Tankki täyteen -perhekomediassa, muun muassa 25 vuotta Se on kuitenkin varmaa,
jossa Oksanen hyppää sitten esittämiään Flora että kaikki alkaa tyhjästä
Emmi Vilénin rooliin. pääasiallinen koti onkin
Taloon saatiin sisävessa Helsingissä. nauraa. - Me ei vieLuvassa onkin työnlä tiedetä mikä siitä
täyteinen kesä. Maria Calkossa. Mökillä voi rauhoittua ja tehdä töitä yksin.
Ritva Oksasen isä osti
50-luvulla Petäjävedeltä
metsää ja 70-luvulla oman
metsän puista rakennet-
tiin perheelle kesämökki. Aina joku tietää, kenen
- Mökki on rakennettu puoleen kääntyä vaikkapa
suoraan kallion päälle, metsäasioissa.
eikä se ole vuosien aikana
Mökin uusi varaaliikahtanut yhtään, Oksa- va takka pitää taiteilinen kehuu.
jan varpaat lämpöisinä
Hirsimökkiin tehtiin myös talviaikaan, vaikka
keväällä iso remontti. Larssonin ihmisläheisiä näyttämöstä, valoista ja
Oksasen kanssa lavalla runoja. - Täällä
mökillä ne on kaikki roolit
opeteltu.
Roolit ovat totta, ne
kertovat elämästä. Oksanen lunähdään muun muassa rohkeus elää... Koti on Helsingissä ja töiden vuoksi saa reissata paljon. - Anna minulle flyygelistä. Oksanen ei
televisiotyötä kaipaa: lavalla yleisön edessä esiintymiMökillä on saunarakennuksen yhteydessä oma piilopirtti, nen on rakkainta. - Roolin tekeminen nen tulkitsee heinäkuussa las, Marlene Dietrich,
alkaa aina nollapisteestä Kotkan meripäivillä Junnu Medeia ja Niskavuoren
ennen kuin karaktäärin Vainion kappaleita. Myös rukous antaa voimaa.
Esikoislevytyksensä
Ritva Oksanen teki vuonna 1970 nimellä Maria
Isabel Oksanen. Oksanen paa nousta ensi vuonna
Mikko Kivinen ja Jukka lausuu. Eläkkeelle jäämisestä taiteilija
ei haaveile. - Se on ihmisen Näyttelijättären kanssa
myös Petäjäveden Miilun
Rasila. - Ihminen, jota esitän näyttämöllä on totta, muuten se
ei vie sydäntä ja on falski.
Ensimmäisen teatteriroolinsa Oksanen teki Jyväskylän Huoneteatterissa
vuonna 1957. Ritva Oksasen
Vanhan kirkon konsertilla
Hetkinen Herra. Vanhaan kirkkoon Oksanen lämmittää
Ritva Oksanen huolehtii hyvinvoinnistaan hyötyliikunnalla. - Sitten kun
jalat eivät enää kanna, voin
tehdä pyörätuolissa istuen
monologeja, hän nauraa.
Kuivasmäellä
rauhan tyyssija
Ritva Oksanen vietti lapsuuden kesät perheen mökillä Kuivasmäessä. Saunarakennuksen yhteydessä
hänellä on oma
pieni huone, josta
pääsee helposti pulahtamaan edessä
siintävään järveen.
Vuosien varrella Oksanen on Keväällä remontoituun mökkiin
löytänyt Petäjäve- saatiin sisävessa ja suihku, mutta
deltä paljon kul- vanha huussikin kauniisti sisustetlanarvoisia ystäviä. Oksanen
Oksasen elämäntyöstä
huolehtii yhdessä siskonkertovan näytelmän kasa kanssa omistamastaan
pellimestarina on hyvä
mökistä ympäri vuoden,
ystävä Pedro Hietanen
mutta erityisesti keväällä
ja käsikirjoituksesta vastaa
on aika valmistautua tuleOuti Popp.
vaan kesään, jolloin siellä
Esitystä on
on hyvä ladata akkuja ja
Naiset ovat vahvoja, työstetty
vuoden
tehdä rauhassa töitä.
montun pohjalta on verran. Suunnitteilla on
myös elämäkerta. - Olen
rakentanut suomalaista
naiskuvaa. Naiset ovat
vahvoja, montun pohjalta
on noustu aina.
Oksasella on neljä lasta
ja kuusi lapsenlasta. Hänellä
on näyttelijän sielu.
taiteilijan residenssi.
Hanna Mäkinen
Petäjävetisiä hemmotellaan 31.7. PETÄJÄVESI
Nro 22 - 29.05.2013
Sivu 05
Petäjäveden mökki on taiteilijan henkireikä
Suvi Kallioinen
50-vuotistaiteilijajuhlaansa
ja Hämeenlinnan kaupunginteatterin lavalle nousee
Näyttelijä-laulaja Ritva
Näyttelijätär, jossa OksaOksanen, 73, viettää
nen kaivautuu muistiinsa ja
etenkin kesällä paljon ainostaa sieltä roolitöitään
kaa mökillään Petäjäveden
vuosikymmenten ajalta.
Kuivasmäessä. Oksanen kertoo, puhetta jumalan kanssa.
lavalle, vaikkei varsinaista
että kesäteatterit tehdään
kiertuetta teekään.
vauhdilla ja täydellä inten- Vanhat ?ystävät?
Oksanen on uransa
siteetillä
Saunaa lämmitetään viitisen tuntia.
vieraita ohjata.
Peltolat asuvat itse auttavat edelleen sen Esimerkiksi sisävessat ja
lähellä mökkejä, mutta minkä ehtivät ja jaksavat. LomaÄssä tarjoaa majoitusta
Petäjävedellä kahdeksan
mökin voimin ja omistaa yhden mökin myös
Ylläksellä. Vilvoittelemaan pääsee viereisen Karikkoselän vesiin.
Toppalassa voi matkata lapsuuden mökkikesiin
Suvi Kallioinen
Toppalan mökeillä tehtiin
sukupolvenvaihdos vuonna 2007, kun Anne Peltola otti vanhempiensa matkailutilan luotsaamakseen.
Anne Peltola vietti kaikki
lapsuuden kesät perheen
kesäpaikkana toimineella tilalla. - MS
Nro 22 - 29.05.2013
Lomailun, juhlien ja kokousten Petäjälahti
Hanna Mäkinen
Tilava mökki hyvin varustetulla keittiöllä ja isolla saunalla kirkasvetisen
Karikkoselän rannalla.
Entinen leirikeskus on
muuntunut sujuvasti vuokramökiksi.
- Petäjälahti sopii hyvin
lomaviikkojen ja viikonloppujen viettoon sekä
juhlien ja koulutusten
järjestämiseen, kertoo
kunnan palvelusihteeri
Ulla Niemenmaa.
Petäjälahden vuokrausta hoitaa Lomarengas,
mutta mökin voi varata
käyttöönsä myös Ulla
Niemenmaan kautta.
- Tämän kesän osalta
Petäjälahti on jo buukattu
täyteen, mutta sesongin
ulkopuolella kalenterissa
on vielä tilaa. leva kesä on
Suvi Kallioinen
myyty jo täyteen.
Häikäisevän kaunis luonto ja
järven läheisyys
ovat yrityksen
ehdottomia valtteja, kun asiakkaat kaipaavat
rauhoittumista
luonnon äärellä
hyvin varustetuissa mökeissä.
Sijainti on mainio,
sillä Petäjäveden
keskustan palvelut ovat kävelymatkan päässä.
Jämsänveden
rannoille tullaan
paljon kalastamaan, ja Anne
Peltola toivoisikin Petäjävedelle kalastuksen
asiantuntijaa tai
opasta, jonka Anne ja Marko Peltola toivottavat kesävieraat tervetulleiksi savupuoleen voisi saunan lempeisiin löylyihin. Makuuhuoneessa on kolme
vuodetta, parvella kaksi,
minkä lisäksi alkovissa on
tilaa eniten kuorsaavalle. Vuosikymmenten kuluessa leiritoiminta hiipui lähinnä kesäaikaa koskettavaksi. Lisäksi Toppalan mökit vuokraavat
kahta ja Urasto Ky yhtä
mökkiä. Kahden vuodesohvan
ja irtopatjojen ansiosta
nukkumapaikkoja riittää
isommallekin porukalle.
- HM
Petäjälahden terassilta on
näköala Karikkoselälle.
Oleskelutiloihin mahtuu kaksi ruokailuryhmää, sohva ja
nojatuoleja sekä vuodesohvia.
Petäjälahti rakennettiin vuonna 1986 kunnan leirikeskukseksi. Käyttöasteen kohentamiseksi
Petäjälahti siirrettiin vuonna 2007 Lomarenkaan välitykseen vuokramökiksi. Mökki- ja savu- palveluja yritys ei tarjoa,
rauhansa. Anne, Marko
ja 11-vuotias Kristian
muuttivat uuteen kotiin
Petäjävedelle vuonna 2010
ja ovat viihtyneet hyvin
Keski-Suomen luonnonSavusaunan yhteydessä on kuumakylpyallas hemmottelua kaipaaville. Keväällä
pystytettiin
mökkiläisten
käyttöön uusi
huvimaja.
Toppalan
mökkien tuMoni vieras ihastelee kaunista luontoa jo Petäjävedelle saapuessaan. Jukolan mökeillä on kolme
erikokoista mökkiä,
jotka sijaitsevat kaikki
järven rannalla. - Keittiöstä
löytyy ruokailuastiasto 12
hengelle ja kahviastiasto
noin 35 hengelle. Esimerkiksi
vanhemmat Pekka ja Sa- lehdituissa puitteissa. Mökkien lisäksi
voi kesäaikana majoittua
idyllisesti aittaan. Tilan pelloilla saunavieraat saavat nauttia mutta ohjaa asiakkaitaan
kasvatetaan edelleen re- kaikista mukavuuksista eteenpäin muille paikallihuohraa. erilaisia kauneushoitoja.. Ensimmäinen vapaa viikonloppu
löytyy syyskuun puolelta. Kesäisin Petäjälahtea
vuokrataan aina viikoksi
kerrallaan, Niemenmaa
kertoo.
Petäjälahden tilat on
Niemenmaan mukaan
mitoitettu 12 hengen
käyttöön. Petäjälahtea vuokrataan kaikille halukkaille, mökkivarauksia voi tehdä myös kunnan palvelusihteeri Ulla Niemenmaan kautta.
Petäjälahden sähkösaunan lauteille mahtuu isokin porukka. Lisänä ovat erilaiset huoneet, joita on
tarjolla erityisesti kesällä
niin runsaasti, että niihin
mahtuu monta kymmentä majoittujaa. Mökkien lisäksi mahdollisuuden aitassa yöpymiseen
tarjoavat Lemettilän tila,
Maatilamatkailu Kumpunen sekä Taipaleen
luomu- ja matkailutila.
Yksittäisiä huoneita halajava voi kääntyä myös
Radio- ja puhelinmuseon
maalaishotellin puoleen.
Yhteensä Petäjävedellä
on siis majoituskapasiteettia reilusti yli parinkymmenen mökin
verran. kauniissa maisemissa.
Toppalan
mökit tarjoavat majoitusta
kahdessa tilavassa ja talviasuttavassa
hirsimökissä.
Tarjolla on
myös savusauna paljuineen.
Savusaunan
yhteydessä
on grillikota. Anne Peltolan hyvin tehdyissä ja huo- sille tekijöille. Jämsänveteen voi pulahtaa viilentymään. Ny- savusaunalle voi tilata
nelma Metsä-Simola kyasiakas onkin vaativa. suihkut ovat ehdottomia
kaikki tilan rakennukset
Toppalassa ollaan eh- myös mökkikansalle.
ovat levittäytyneet niin, dottomasti panostettu
Varsinaisia ohjelmaettä jokaisessa on oma laatuun. PETÄJÄVESI
Sivu 06
Monipuolista
majoitusta
Petäjävedelle majoittuvalla on mistä valita:
mökki- ja huonetarjontaa on runsaasti.
Kunnan Lomarenkaan
kautta vuokraaman Petäjälahden lisäksi monet yksityiset tarjoavat
mökkimajoitusta
Petäjävetisetkin
käyttöön. Saksaa. niteltiin ja rakennettiin
Saksalaisella pieteetillä tiukan ristikkomallisen
ystäväni tutustutti minut katuverkoston mukaisesti
perusteellisesti kotikau- Neckarilta linnalle.
Tekniikan ihmeisiin
punkinsa lisäksi Mannheimiin, Wormsiin ja Heidel- ja sosiaalihistoriaan voi
tutustua Tekniikan musebergiin.
Keski-Suomesta läh- ossa. Tänä vänsäkin matkan tekoon - vaikka sinne, missä polkupyörän esiaste vuonna 1817 kekRuotsissa, muutti tämän keväänä erityisteemana oli sittiin eli Mannheimiin. Tuolloin
myös Wormisissa turmeltiin 11. Löytyykö kuuluisat Rein ja Neckar
sieltä luokkatoveri, jonka -joet yhtyvät.
Pyörä on itse asiassa
olet kuullut muuttaneen
ulkomaille. Kaupungin
parhaat näkymät löytyvät
juuri täältä.
Heidelbergissa on toisesta maailmansodasta
lähtien ollut Yhdysvaltain
asevoimien Euroopan päämaja ja lentokenttä. Itsekin viihdyin
siellä pari päivää museoita,
kirkkoja ja Neckarin rantoja koluten.
Yliopiston ohella kaupunki on tunnettu Königstuhlin vuoren rinteelle
rakennetusta, 700 vuotta
vanhasta linnasta, josta tosin tuli linna vasta
1600-luvulla. Insiemmekä olleet edes tavan- nöörisielut siis viihtyvät
neet yli 40 vuoteen, kun- kaupungissa jo senkin
nes kesäkohtaamisemme takia, että kaupungin kaava
Pappilanpellolla ja Petäjä- muodostuu tiukoista nelivedellä nyt huipentuivat öistä. keksitty Mannheimissa,
Jos et sattunut olemaan kuten monet muutkin tekkoulukiusaaja, voit ehkä niikan ihmeet. Mannheimis- sa kiinalaisen puutarhan muutama alkuperäinen
ovat saaneet nauttia vienauttia vieraan- sa näyttely oli vuonna keskellä tai syödä mak- rakennus on kuosissaan
raanvaraisuudesta.
1975. Me Railin
kanssa vietimme tovin
juutalaisella hautausmaalla
vanhoja hautakiviä tutkien.
Missään eivät ole orvokit
tuoksuneet niin vahvoina.
Suomalaisillekin tuttu
viini Liebfraumilch on
kotoisin Wormsista, joten ei sielläkään pelkkään
ehtoollisviiniin tarvitse
tyytyä.
Heidelbergin
hohto
Heidelberg säästyi lähes
vahingoittumattoman toisesta maailmansodasta.
Sen kauneus ja historian hohto ovatkin aivan
pyörryttäviä. Sen jälkeen joka Tutustuttuaan kasvi- ja miljoonaa vierailijaa vuo- venheiton päässä toisisystävien, myös suoma- toinen vuosi on vastaava eläinmaailman ihmeisiin dessa.
taan. Nro 22 - 29.05.2013
PETÄJÄVESI
Sivu 07
Pyörällä sinne, missä pyörä keksittiin
Inkeri Niiles
Inkeri Niiles
laisten, kanssa. Nyt
USA on kotiuttanut väkensä ja sadat kerrostalot
ammottavat autiuttaan.
Sieltä saattaisi löytyä edullinen kesäkoti suomalaisillekin.
Vaikka sotilaat nyt
ovatkin poissa, kaupunkia
leimaa yhä kansainvälinen
tunnelma. Mannheimia kutsuViernheimin vierailuuni. Yliopisto houkuttaa nuoria, historia
vanhempaa sukupolvea
- ja ystävällinen asenne
kaikkia. Puisto täynnä uskonnollisia eläjohtaa romanttinen pyö- liittovaltion bundesgar- luota lintutaloihin, per- on Rein-Neckar ?alueen myksiä ja historiaa. Museosta löytyi kirja, jossa tämä potkupyörä esitellään.
rinnalla Saksaan 43 vuot- kirjapainoteollisuus, mikä
ta sitten ja sai tyttären juuri eläköitynyttä päätoi- tapahtuma eri puolilla voi harrastaa liikuntaa,
Kaupunkina Mannheim
Natalien. Sodassa sen
ja leski. Matkaa
kertyy siis 50 kilometriä.
Suomen kylmään kesään Vielä lähempänä on toinen
kyllästyneen kannattaa pyöräilyn Mekka, Manntutkia vanhoja koulun heimin kaupunki, jossa
vuosikertoja. Ja
nämä vastaavat hymyillen.
Ei siis ihme, että kolme
miljoonaa turistia löytää
Heidelbergin joka vuosi.. Missä muualla
junassa poislähtevä toivottaa kanssamatkustajille
hyvää päivänjatkoa. Ota yhteyttä. Teollistumisen koko
dettyään silloinen Kallio- kuva selviää aina 1750-luahon Raili Petäjäveden vulta nykyaikaan monien
Pappilanpellolta avioitui interaktiivisten elämys- Raili on innokas kotiseutumatkailija, niin innokas, että houkuttelee suomalaiset ystäsaksalaisen Hansin kanssa näyttelyiden avulla. Railin koti- merkittävin elämys, Lui- Mutkittelevat polut vie- jokea pitkin. Nyt hän on mittajaa suuresti ilahdutti. Siellä
räilytie 25 kilometrin pää- tenschau-puutarhanäyt- hospuutarhaan tai ve- ykkösnähtävyys.
katolilaisuus, luterilaisuus
hän Heidelbergiin. Puistot jäävät aina leikkiä, seurata maata- sen sijaan ei ole alueen
eläkkeellä toimistotyöstä
tapahtuman jälkeen lon elämää, nauttia teetä kauneimpia. Kulttuuria Wormsin kaupunki on
kaupungista Viernheimistä senparkin puisto. Saksan vät eksoottisten kasvien ja luontoa, javohl. veneellä mutkittelevaa
täin suosittua. Luther järkytti
syntysijoilla
kadun toisella puolella nietokset?, Luisenpark Me poistuimme alueelta Wormsissa
Pyöräily on Saksassa erit- avautuu Mannheimin ehkä kukkii jo täyttä päätä. Karl Drais
herätellä vanhan ystä- rakensi vuonna 1817 envyyden henkiin ja saada simmäisen kaksipyöräisen,
kutsun kylään ja tietysti vuonna 1886 rullasi Carl
vastavuoroisesti tarjo- Benzin ensimmäinen
ta vierailukutsun omaan auto Mannheimin kaduilla,
vuonna 1921 seurasi lekotiisi.
Minä vietin keväisen gendaarinen Lanz Bulldog
viikon lounaisessa Saksas- -traktori, ja Julius Hatry
sa luokkatoverini luona. Kun ilmasto
vielä on lähes paras koko
Saksassa, ei ihme, että kaupungista on tullut erittäin
suosittu. rakensi vuonna 1929 jopa
Yhteisistä kouluvuosista maailman ensimmäisen
oli lähes puolivuosisataa rakettilentokoneen. Erilaiset merkki, vanha vesitorni.
Kun Suomessa on näyttelyt ja näytökset ryyPyörän
Museota vastapäätä vielä ?hanget korkeat dittävät puiston elämää. Itse asiassa näitä
Heidelbergin linna kohoaa kaupungin kattojen ylle Königstuhlin vuoren rinteellä.
vainottiin jo ennen Luthe-
riakin 1400-luvulla.
Kansallissosialistit
käyttivät Lutherin kirjoittamaa kirjaa Juutalaisista
ja heidän valheistaan poliittiseen vihanlietsontaan,
ja juutalaisille kohtalokas
vuoden 1938 Kristalliyö järjestettiin Lutherin
syntymäpäivänä. Kiviä on varmaan
heitelty ihan konkreettisestikin, sillä protestanttisen kirkon seinätaulut
kertovat, miten Luther
paitsi irrottautui katolisesta kirkosta, suhtautui
juutalaisiin äärimmäisen
vihamielisesti.
Lutherin vihapuheet
juutalaisia vastaan saisivat
netin some-keskustelijat
kalpenemaan.
Itseäni nämä Lutherin teesit järkyttivät ja
paljastivat, miten syvällä
juutalaisviha on Saksassa
ollut. Suomalaiset ysylläpidettä- Euroopan suurimmassa vanha asuntokanta tuhouPetäjävetisetkin kaupungin
tävät ovat tervetulleita
viksi ja kaupunkilaisten kiinalaisessa teehuonees- tui lähes kokonaan, vain
ovat saaneet
kylään. taankin neliökaupungiksi,
Eikä vain Viernheimin, joka 1600-luvulla suunvaan myös lähikaupunkien. Hänellä tely käynnistettiin vuonna denalaiseen maailmaan.
Luisenparkissa käy 1,2 ja juutalaisuus elävät kion ollut tapana polkea se 1951. vuosisadalla
rakennettua synagogaa.
Vuonna 2010 se yritettiin
jälleen polttaa.
Luther vihasi juutalaisia
uskonnon, kansallissosialistit rodun takia. Silloin rakennet- karasalaattia saksalaisen - ja tietysti kaupungin maavaraisuudesta.
tiin Luisenpark.
kioskin kupeella
Tämä
onnistui, kun työmiehet
perheineen asuivat aivan
tuotantolaitosten vieressä.
Koskensaaren patruunat rakennuttivat työväelleen asuinrakennuksia:
alkuun isoja monen perheen parakkeja, myöhemmin pienempiä paritaloja.
1930-luvulle tultaessa tehtaan työväestä asui tehtaan asuinrakennuksissa
70 henkeä perheineen.
Omaperäisesti nimetyt
rakennukset, Siperia I ja
II, Kurala, Pomola, Pakari,
Kilpakalliot, Puotipytinki,
Seurahuone ja Helmi,
ovat edelleenkin olemassa antaen monipuolisen
kuvan vanhan teollisuusyhdyskunnan asuin- ja
elinoloista. Tervaniemessä, noin kilometrin
päässä tehtaasta, toimi
terva- ja tärpättitehdas.
Lisääntynyttä työväkeä
varten Waltonen rakennutti alueelle runsaasti
työväenasuntoja ja jopa
oman kaupan. Paikalla oli aiemmin sijainnut
Pekkalan tilaan kuulunut
Koskensaaren torppa.
Kosken etelärannalle rakennetussa hytissä ja sen
yläpuolisessa vasarapajassa valmistettiin järvi- ja
suomalmista kankirautaa.
Harkkohyttien aika jäi
Suomessa lyhyeksi, mutta
Koskensaarella raudan
valmistus jatkui. Sivu 08
PETÄJÄVESI
Nro 22 - 29.05.2013
Koskensaarelta löytyvät idyllin ainekset
Hanna Mäkinen
Hanna Mäkinen
Koskensaaren vanhat rakennukset, joen uomat
ja iäkkäät sillat kertovat
kiehtovalla tavalla ainutlaatuisen paikan historiasta.
Edelleen toimivan
naulatehtaan ansiosta
Koskensaarella sijaitsee
Keski-Suomen vanhin
yhtäjaksoisesti toiminut
teollisuuslaitos. Kansakoulukin alueelle kohosi.
Uuteen tehdastyön aikakauteen Koskensaarella
siirryttiin Alfred Kordelinin aikana. Rakennuksessa toimi aikoinaan tehtaan työläisten yhteiskäytössä
ollut pesutupa. Patruunat
toisensa jälkeen onnistuivat sopeuttamaan ruukin
toiminnan muuttuneiden
suhdanteiden ja teknisten
edistysaskeleiden mukaisesti. Pesutupa muutti sittemmin Kipposen rantaan uuteen saunarakennukseen. KeskiSuomen museon inventointien perusteella alue
on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.
Harkkohytistä
naulatehtaaksi
Vanha pajarakennus seisoo jykevästi Saarikosken uoman partaalla. Myös toistuvat tulipalot pitivät huolta siitä,
että tuotantolaitoksia oli
aika ajoin uusittava.
Johtaja Johan Waltosen aikana 1880- ja
1890-luvulla Koskensaarella valmistettu kankirauta muokattiin yhä enenevissä määrin paikan päällä
manufaktuurituotteiksi.
Teollisuustaonnan huippuvuosina 1890-luvulla
Koskensaarella valmistettiin kihveleitä, lapioita,
kirveitä ja kuokkia sekä
erilaisia nauloja ja hevosenkenkiä.
Waltosen aikana Koskensaaren alueelle rakennettiin myös lastuvillateh-
das ja sirkkelisaha. Kolmikerroksista
Pytinkiä pidetään yleises-
Metsikössä Puotipytingin läheisyydessä on jäljellä vanhaa Vuonna 1921 rakennettu Pakari toimi tehtaan alueen yhteisenä leipomorakennuksena.
tienpohjaa ja hieno, kivistä rakennettu silta.. Helmen
vieressä kohoaa Pytinki,
Koskensaaren näyttävin
yksittäinen rakennus.
Kordelin rakennutti
Pytingin vuonna 1909
tehtaan hallintorakennukseksi. Perinteinen,
käsityöhön perustunut
raudan ahjomellotus ja ?
taonta lakkautettiin vuonna 1906, minkä jälkeen
tehtaan toiminta painottui
uusien honka- ja lankanaulatehtaiden tuotantoon.
Ruukista tuli naulatehdas.
Työväki käden
ulottuvilla
Harkkohytin ja rautaruukin aikoina oli tarpeen,
että työväkeä oli saatavissa
töihin joka hetki. Taustalla häämöttää tehdasalueen entinen paloasema ja paloletkujen kuivatukseen käytetty torni. Pajarakennus on puolestaan toiminut paikallisten bändien treenikämppänä
Komean Pytingin rakennutti Kordelin vuonna 1909 Koskensaaren tehtaan hallintorakennukseksi.
Kintausjärvistä Kipposen
ja Rautajalan kautta Huhtiajärveen laskevan Saarikosken kahden uoman
väliin perustettiin vuonna
1850 harkkohytti. Vanhin alueen
rakennuksista on vuonna
1854 rakennuttu Helmi, joka on edelleenkin
asuinkäytössä. Yhteinen pesutupa oli tarpeeen, sillä vielä 1980-luvulla suurin osa Koskensaaren rakennuksista oli
ilman vesijohtoa. Paloasema jäi tehtaan
vanhan paloauton talliksi
1960-luvulla täällä
oli porukkaa, joka talossa
oli paljon penskoja ja kavereita riitti. Tulipesiä rakennuksessa oli 24.
Koskensaaren naulatehtaan asuintaloissa asuu
nykyisin kolme tehtaan
työntekijää ja kolme
tehtaan eläkeläistä perheineen. Pieneltä aluelta löytyy paljon
sellaista, mitä muualla
maakunnassa ei ole.
Sivu 09
Väinö Vähäkallion suunnitelema Seurahuone on nykyisin
asuinkäytössä. . Koskensaaren tehdasyhteisön ja ruukkilaisen elämäntavan muodostuminen ennen toista
maailmansotaa. . - Koskensaarella on rauhallista asua,
vaikka tuo tie lähellä
meneekin. Pohjakerroksessa olivat alun perin keittiö, kellari,
sauna sekä palvelusväen asuintilat. Hirsiseinätkin ovat ainakin näin
paksut, kehuvat Viitaset
ensi vuonna 160 vuotta
täyttävää Helmeä.
Asuinympäristö on
muutenkin Viitasten
mieleen. Jkl 1988.
Pomolan ulkorakennuksessa on tyyliä. PETÄJÄVESI
Nro 22 - 29.05.2013
Pitkän linjan ruukkilaiset
ti arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemana.
Koristeellista ja kookasta
puuhuvilaa ympäröi puistikko, johon on aikoinaan
istutettu koristepuita ja
pensaita. sana etenkin 1800-luvulla.
Ulkoa päin pienen näköinen Helmi osoittautuu sisältä yllättävän
tilavaksi ja rakenteiltaan
toimivaksi. Heti perään hän
lisää, että joet ovat kyllä
ihania.
- Aamulla kun ulkooven aukaisee, kuulee
jokien kohinan.
Viitasten mukaan
Koskensaarella näkee
usein ihmisiä, jotka ovat
selvästi tulleet vain katselemaan paikkoja.
- Autot hidastelevat, päät kääntyilevät
ja sormet osoittelevat
paikkoja. Viitasen opastuksella löytyy
metsiköstä aarre: vanhan
tie ja joen uoman ylittävä
kaunis vanha kivisilta.
Sekä Viitaset että Helminen ovat olleet todistamassa Koskensaaren muutosta. Silloin tällöin
aukeavasta auton ikkunasta työntyy esiin
kamera. Ennen eläkkeelle
siirtymistään vuonna
2010 Viitanen työskenteli tehtaalla yli 44
vuotta. Jyväskylän
yliopisto, etnologian laitos.
Tutkimuksia 22. Juttutuokion ja
kävelykierroksen aikana
paljastuu sekin, että alueella on vielä viisi sellaista taloa, johon ei tule
kantamatta vettä sisälle.
Ahti Viitanen ja Ari-Pekka
Helminen osaavat osoittaa
jo hävinneiden talojen,
kuten Kalkkilaivan, koulun
ja Pitkäpytingin paikat. - Korjausmiehet
toki saadaan paikalle, mikäli jotain menee rikki, toteavat Helminen ja Viitaset
yksissä tuumin.
Koskensaarelaisia: Ari-Pekka Helminen ja Ahti Viitanen.
Nimensä veroinen Helmi vuodelta 1854 on Koskensaaren vanhin rakennus.. Vielä nykyisinkin
tehdasalueella on sallittu
vain tontille ajo.
Pytingin pääty paljastaa rakennuksen kolmikerroksisuuden. Muut alueen
asukkaat ovat muualla
töissä käyviä vuokralaisia. - Ennen tehtaalla oli
kirvesmiehet ja maalarit,
mutta tuo toiminta loppui, kun Oksasen Vesa
lähti tehtaalta 1990-luvun
puolivälissä. Tehdaskin oli
ennen äänekkäämpi.
Muutosta on vähitellen
tapahtunut myös Koskensaaren alueen ulkonäössä. Menneen maailman eleganssia huokuvaa
Pytinkiä käytetään nykyisin
edustustilana.
Viimeisin tehtaan työväelle tarkoitettu asuinrakennus, rivitalo, rakennettiin vuonna 1979.
Hanna Mäkinen
Erottuva
yhteisö
Läheinen naapuruus ja
työtoveruus yhdisti Koskensaaren työläisperheet
yhteisöksi. Alunperin paritalok- Tulipalot olivat ruukin riesi rakennetun Pomolan asunnoille oli omat ulkohuussinsa. - Lämmin
talo tämä on. Nyt ei enää
pystytä tekemään kuin
hätäaputöitä, Helminen
kertoo. Näyttävä rakennus on vuodelta 1922.
Lähde: Kalpio, Olli, Ruukista
naulatehtaaksi. Alueen rakennukset
omistaa Helsingin Rauta
Oy.
Koskensaaren vanhimmassa talossa, Helmessä, ovat asuneet
vuodesta 2005 lähtien
Ahti ja Aila Viitanen.
Ahti Viitanen aloitti työt
naulatehtaalla vuonna
1965. Koskensaarelle oli pitkään tyypillistä
töiden periytyminen vanhemmilta lapsille, mikä
vankisti yhteisöllisyyttä ja
elämäntavan jatkuvuutta.
Maatalousvaltaisella
Petäjävedellä Koskensaaren työläisyhteisö on
aikoinaan muodostanut
varsin erottuvan ja omaleimaisen yhdyskunnan.
Koskensaaren fyysistä
eriytymistä kuvasti esimerkiksi vuonna 1913
julistettu alueen kauttakulkukielto, josta ilmoitettiin Petäjäveden
kirkossa. Vieraat kehuvat usein, että onpa
täällä Koskensaarella
ihanaa. Usein kävijät
saattavat olla tehtaan
entisiä työntekijöitä, kuten silloin, kun Australiaan asti muuttanut Toi-
vola kävi täällä muutama
vuosi sitten katselemassa
tuttuja paikkoja, Viitaset
muistelevat yhdessä AriPekka Helmisen kanssa.
Hiljentyneet
tienoot
Vuoden ikäisenä Koskensaarelle muuttanut
Ari-Pekka Helminen on
työskennellyt naulatehtaalla jo 35 vuoden ajan
toimien nykyisin myös
pääluottamusmiehenä.
Tällä hetkellä Helminen
asuu Pomolassa, mutta kokemusta löytyy monessa
muussakin Koskensaaren
talossa asumisesta. Samoin vielä
1970-luvulla ja 1980-luvun
alussa taloissa riitti lapsia.
Nyt meno on kaikin puolin
hiljentynyt. Ihan
ensimmäiseksi olen asunut
pitkässä pytingissä, sitten
Siperiassa, Lintulassa, Impivaarassa, Seurahuoneen
yläkerrassa ja rivitalolla.
Nyt palasin taas Pomolaan,
Helminen listaa.
Yhdessä Viitaset ja
Helminen muodostavat
elävän Koskensaari-tietokirjan. Tänä aikana
Viitasten perhe ehti asua
Puotipytingissä, Kilpakalliolla, Seurahuoneen
yläkerrassa, rivitalossa,
Pekkalan tilalla 17 vuotta, ja sitten taas tehtaan
kupeessa, Helmessä.
Vieraiden
mieleen
Soittoa, laulua
ja urheilua
Yhdistystoiminta ja kulttuuriharrastus oli Koskensaarella vilkasta erityisesti
sotien välisenä aikana.
Iltamat ja näytelmäharrastus sekä urheiluseura
Koskensaaren Poikien
perustaminen vuonna
1920 merkitsi tehtaan
väelle monipuolista seuraelämää.
Kokoontumispaikaksi
tehdasalueelle rakennettiin vuonna 1922 Väinö
Vähäkallion suunnittelema Seurahuone, joka edelleenkin erottuu ulkoisesti
kaikesta muusta Petäjävedelle rakennetusta.
Juuri tässä piilee Koskensaaren rikkaus. Mutta en minä
tiedä, onko täällä nyt
niin ihanaa, kun on näitä näkymiä katsellut
jo monta kymmentä
vuotta, nauraa Aila Viitanen
Varmasti tätäkin
kokeillaan Petäjävedellä
alkavana kesänä, Mika
Penttinen lisää.
Viime vuosina kiristetty aselainsäädäntö edellyttää ensimmäisen pistoolin
ostajalta 20 vuoden ikää,
kahden vuoden todistettua harrastusta ja sen
varmentamista poliisihallituksen hyväksymän
ampuma-asekouluttajan
toimesta. Erityisaina lasivitriitä onkin, että pariskunta neistä lasten kerrossänsuunnittelee ja toteuttaa kyihin.
tuotteita paljon yhdessä.
- Kun toinen ideoi, niin Takkapuitakin
toinen lisää siihen jotain sillä silmällä
omaa, Niittyaro kertoo.
Tuotteita tehdään yh- Myös materiaalien suhdessä omien vahvuuksien teen pariskunta on luova
ja osaamisen mukaan. Joskus tuoteidea
syntyykin käytössä olevan
materiaalin pohjalta, kun
pariskunta miettii, että mitähän tästäkin voisi tehdä.
- Sarianne kaivaa joskus
takkapuistakin erikoisemmat talteen, Teemu Hänninen nauraa.
Yrittäjyys on ollut vahvasti läsnä erityisesti Teemu Hännisen elämässä.
- Jo pienenä päätin, että
minusta tulee yrittäjä.
Sarianne Niittyaro kiitteleekin puolisoaan, että
on saanut rohkaisua yrittäjän uralla. Sarianne Niittyartesaanin koulutuksen aro kokeili kevään aikana
suorittanut Niityaro te- parkatun mateennahan
kee tuotteita myös itse, käyttömahdollisuuksia.
haluavat opetella omavaraisiksi, Teemu Hänninen
tuumaa.
- ja keskittyä enemmän
vain tiettyihin tuotteisiin
ja palveluihin.
Tällä hetkellä tuotteita
on saatavilla yhdestä käsityöpuodista, netin kautta
ja tilauksesta. Ja
materiaalista ei tässäkään
kokeilussa tule pulaa, sillä
Teemu Hänninen on innokas kalamies.
Ylimääräistä puutavaraa jää jatkuvasti yli
Hännisen rakennusfirman
kautta. Molemmilla on pitkä kokemus
maakuntajoukoista ja maanpuolustuskoulutuksesta.. Nyt
myös Vekkuliverstas järjestää tilauksesta nallentekokursseja.
Vuonna 2011 perustettu Vekkuliverstas on
Teemu Hännisen rakennusalan yrityksen, Remppa
Eemu Oy:n aputoiminimi.
Varsinaisia omia toimitiloja, vekkulia verstasta, ei
ainakaan vielä ole, vaan
tuotteet syntyvät kotona
Kintaudella milloin missäkin.
Ideoissa lähes
runsauden pula
Nyt lasten kasvaessa pariskunta haluaa kehittää
yhteistä yritystään entisestään. Osallistumisrima on todella matala,
eli kaikki jäsenyydestä
kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan,
Karttu rohkaisee. isommat huopuukäsityönekalut itse
taidot. - Yksin en olisi
uskaltanut tähän ryhtyä.
Tuotteiden
testiryhmänä
toimivat pariskunnan pojat
Veeti ja Joona.
Ilmapallon
ilmalla eteenpäin putputtava moderni
kaarnalaiva on
yksi yrityksen
hittituotteista.
Kun idea on
mainio, voivat
materiaalit olla
niinkin simppelit kuin pala
jätevaneria,
ilmapallo ja
pillinpätkä
- ja hyvin
kulkee.
Reserviläiset aktivoituvat kesälle
Petäjäveden reserviläisten ja reservin upseerien suunnittelupalaverissa
kesän toiminta siirrettiin
nuoremmalle sukupolvelle. ja ehdottomasti kierrätysKivi- ja jalometallialan henkinen. Sarianne Niittyaro
unelmoi omasta putiikista.
- Ja toinen haave on,
että voisimme järjestää
yritysten tyky-päiviä, joihin kuuluisi sekä toimintaa
että illanviettoa, Teemu
Hänninen kertoo.
Itse opettelu ja omilla
käsillä tekeminen tuntuu
olevan lähes uusi villitys.
- Ehkä se johtuu tästä
taantumasta, että ihmiset
Oikein käsitellystä, tuoksuttomasta kalannahasta
syntyy vaikkapa kauniita
päällystettyjä nappeja. Jokainen on
oma yksilönsä ja nalleen
piilotetaan myös sydän.
Niittyaro teki ensimmäisen nallensa kymmenen
vuotta sitten aiheeseen
liittyvällä kurssilla. Kesän toiminta
koostuu kilpailuista ja
johdetuista harjoituksista.
Toiminnasta kiinnostuneet jäsenet ja jäsenyyttä
harkitsevat voivat ottaa
yhteyttä Sami Karttuun.
- Esa Salldén
Esa Salldén
Sami Karttu ja Mika Penttinen vetävät kesällä reserviläisten ampumaharjoitukset. - Vaikka yhdistyksemme on
jäsenmäärältään pieni,
olemme hyvässä asemassa sillä aktiivisessa jäsenistössämme on todella
monipuolisesti ammunnan
harrastajia. - Jopa kilpailemaan
Keski-Suomen Cupissa
pääsee ilman omaa asetta,
SRA-kilpailujen ratamestari ja kisakonkari Markus Helander rohkaisee
harrastuksesta kiinnostuneita. Koruissa maOsaaminen on
teriaalien pitää olla aitoa
hitsattu yhteen
hopeaa, Niityaro kertoo.
Yksi tuoreimmista protoTilauksesta tehdään
tyypeistä on talouspaperi- isompiakin tuotteita, kutelineen kehitelty versio, ten huonekaluja. - Petäjäveden
reserviläisissä on nyt virallinen ampuma-asekouluttaja, joten toimintaamme
osallistuvat saavat todistuksen lain vaatiman har-
joittelun täytyttyä, Penttinen kannustaa liittymään
yhdistykseen.
Reserviläiset tarjoavat
harjoittelumahdollisuuden
laina-aseilla, asetta omistamaton joutuu maksamaan
vain käyttämänsä patruunat. Pienoiskivääri- ja pienoispistoolikisoihin osallistuminen
on mahdollista vasta-
alkajillekin. PETÄJÄVESI
Sivu 10
Nro 22 - 29.05.2013
Vekkuleita juttuja yhdessä ideoiden ja toteuttaen
Suvi Kallioinen
Sarianne Niittyaro piilottaa jokaisen mohairnallen sisään aidon korukiven sydämeksi.
Teemu Hänninen tekee Vekkuliverstaan raavaan miehen hommat.
Suvi Kallioinen
Sarianne Niittyaron
ja Teemu Hännisen
Vekkuliverstaalla tehdään
kaikkea kivaa kodin tavaraa pilke silmäkulmassa.
Uusin villitys laajassa
tuoteskaalassa ovat nallet,
jotka Sarianne Niittyaro
valmistaa laadukkaista
materiaaleista huolella ja
lempeydellä. Moderneista
lajeista sovellettu reserviläisammunta on mukana
joka toisessa ampumaillassamme, itselläni on
lisäksi vuosien kokemus
practical-ammunnasta.
Perinteisesti reserviläiset ja reservinupseerit
ovat kisanneet keskenään
perinteisissä tarkkuusammuntalajeissa. Mietinnässä
onkin, mihin muualle valikoimaa voisi laittaa myyntiin. - Viime vuosina
muotiin tullut reserviläislaji, perinneammunta,
tarkoittaa viime sodan
aikaisilla aseilla kilpailemista. Aluksi tuotevalikoimaa rajataan rankalla
kädellä - ideoita kun pukkaa välillä vähän liikaakin
samoin kuin puusepäksi
Petäjävedeltä valmistunut
Hänninen. Sami Karttu ja
Mika Penttinen ottavat
keskiviikkoiltojen ampumaharjoitusten vetovastuun. - Haluan tehdä
sellaisia tuotteita, joissa on
jotain aitoa. Hänjossa yhdistyninen onkin
vät sekä Niittehnyt perTuotteissa
tyaron teksheen kodin
pitää olla
tiiliosaaminen
lähes kaikki
että Hännisen
jotain aitoa. Molemmilla vetäjillä
on pitkä kokemus maakuntajoukoista ja maanpuolustuskoulutuksen
kursseista. Kartun päätyö
on opettajana Jyväskylän
ammattiopistossa ja Penttisen vuoroesimiehenä
turva-alan yrityksessä.
- Keskitymme reserviläisten ydintoimintaan, eli
kunnon ja ampumataidon
ylläpitämiseen
- Lämmin iho
sekä Anne Vilminko luovuttaa paremmin verta.
Ennen vanhaan saatettiin
Sotkamosta.
Kuppaamiseen tarvi- kupata myös takkatulen
taan sauna, joten hierojien lämmössä, Viitanen kertoimitiloissa Petäjäveden too.
Ihoon tehdään pieni
keskustassa niitä ei tehdä,
vaan Irja Viitanen ottaa haava ja alipaineen avulla
kuppausasiakkaita sitä mu- veri nousee imukuppiin,
kaa kun ehtii kotisaunaan. silöllisesti. Sarvia
laitetaan niin paljon
tarvitaan - niiKuppauksella saa kuin
den määrä ei vaikuta
talven kuoret pois. - Jaloista paranee
hitaammin, Viitanen tietää.
Kun hoito tehdään oikein
ja asiakas pitää sen jälkeenkin ihon puhtaana, haavat
eivät pääse tulehtumaan.
Irja Viitasta ovat aina
kiehtoneet vanhat hoitomuodot ja luonto. Tätä alaa ei
voida tietokoneistaa.
Ennen vanhaan kuppaaminen
tehtiin ihan
erilaisilla
vehkeillä.
Kuppauskupuina
käytettiin
venttiilimekanismilla
varustettuja
lehmänsarvia, joihin alipaine saatiin
imemällä.
Kuppauskirveen
sijaan ihoon
tehdään nykyään reikä
juuri siihen
tarkoitukseen tehdyllä haavaleikkurilla, joka
nipistää vain
hieman.
Irja Viitaselle on tärkeää, että kun kuppaussarvia välillä
tyhjennetään verestä, ne irrotetaan siististi niin, ettei veri
valu lattioille tai leviä hoidettavan selkään.. - Itselläni ei ole vielä verimäärä kun on lopulta
kuppaukseen sopivia tiloja, samaa luokkaa kuin verenmutta kun tähän tarjoutui luovutuksessa, 300-400
mahdollisuus, halusin tart- grammaa. Sen lisäksi kunnon löylyt
Kevään aikana opissa oli saunassa lämmittävät ihoa
Petäjävedellä hierojana ja saavat veren kiertämään
toimiva Sampo Koivula kunnolla. Keväisin Viitasen
puhelimet pirisevät: kevät
onkin hyvä aika hoidolle,
kun pitkän kylmän talven
jälkeen keho on jäykkä
ja tukossa. Ennen hoitoa
esimerkiksi sauna pestään hyvin ja välineet
puhdistetaan sairaaloiden
käyttämillä desifiointiaineilla. Jos hartioita,
niskaa ja selkää särkee, tai
vaikka jalat tuntuvat painavilta, kuppauksesta on
apua. Ennen sillä
kopautettiin ihoon pieni
haava. - Olen
aina ollut utelias uusien
asioiden suhteen ja ylpeä
ammatistani. Ne
paranevat yksilölliseen
tahtiin. Vanhanaikaista kuppauskirvestä
voisi periaatteessa käyttää hyvin puhdistettuna
nykyäänkin. Nro 22 - 29.05.2013
PETÄJÄVESI
Sivu 11
Irja Viitanen oppilaineen ei veriä visko
Suvi Kallioinen
Suvi Kallioinen
kokonaistilanteesta. Minikokoinen kuppauskirves on teetetty koruksi.
Irja Viitanen on kouluttanut uusia kuppaajia aikaisemminkin. Kup- Kun aineenvaihduntaan
paus voidaan tehdä koko saadaan vauhtia, keho
kehoon, selkä- tai vatsa- tuottaa uutta verta tilalle
puolelle, tai vain tiettyihin ja ?veri puhdistuu?. Heti kuppauksen
jälkeen saattaa nukuttaa
paljon, mutta kuppauksesta tulee senkin jälkeen
kyllä pirteä olo.
Nestettä pitää juoda
paljon sekä ennen hoitoa
että jälkeen. - Virtaa tulee lisää,
kun uusi veri tulee vanhan
tilalle. Sampo Koivulakin vakuuttaa, että
hoidon myötä ainakin
turvonnut olo lähtee. joita voi kerralla olla keViitasen mukaan Keski- hossa kymmeniä. Mutta Viitanen
käyttää haavaleikkuria,
joka on varma ja vaivaton.
Kuppaushaavat ovat
vain pintaraapaisuja. Olo
osiin riippuen hoidettavan kevenee ja se saattaa
Irja Viitanen on kerännyt talteen vanhaa kuppausvälineistöä. - Jos
ehtisi, niin olisi ihana
kerätä yrttejä luonnosta
ja käyttää niitä enemmän,
Viitanen huokaa. Ja ei voi kuulemma
tänne yksi uusi tekijä li- ?mies kuivua kokoon?,
sää. Hoidettavana olleen Keijo Viitasen mukaan 36 sarven käsittelyn jälkeen olo on taivaallinen.
helpottaa joidenkin sairauksien aiheuttamaa kipua
vähentämällä kudoksen
sisäistä painetta.
- Energiaa tulee lisää,
kun kuona-aineet lähtevät
liikkeelle, aineenvaihdunta
vilkastuu, Viitanen kuvailee. - Ja
vessassa saa ravata aika
tiuhaan seuraavana päivänä.
Viitasen mukaan kupattavana voi käydä jopa
kolmen kuukauden välein,
mutta moni käy kerran
vuoteen. saloihin. Lehmänsarvet
ovat historiaa ja Viitanen
käyttää mieluiten muovisia
imukuppisarvia. - Voi vaikka polkalle
lähteä ja saa talven kuoret
pois, Viitanen kiteyttää.
Etenkin ikäihmiset saavat hoidosta vaivoihinsa
apua, mutta myös nuorten
aknenhoitoon aineenvaihduntaa virkistävä käsittely
tepsii.
Viitisen kertaa kupattavana käynyt Keijo Viitanen kuvailee oloa hoidon
jälkeen taivaalliseksi. Verenluovutuktua siihen, Sampo Koivula sen ja kuppaamisen ero
onkin siinä, että kupatessa
kertoo.
veri otetaan suoraan ihon
alta pintaverenkierrosta,
Ihana, kevyt olo
ei suonesta. hoidon hintaan.
Irja Viitanen kerSuomessa yli kuntarajojen too, että kuppausta jaton kysyntää kuppaukselle, ketaan niin kauan kuin
joten onkin hyvä, että sarven kohdasta verta
Sampo Koivulasta saadaan tulee. - Jokaisen keho
Vuosien varrella kokenut on erilainen.
Perinteisesti kuppakuppari on opettanut
myös muita ?pahan veren ukseen kuuluu hieronta.
poistamisen. Tässä hän neuvoo Sampo Koivulaa kuppaussarvien
tyhjentämisessä. Hierojan
ammatista on kuppaamisessa suurta hyötyä, kun
lihakset ja niiden sijainti
on hyppysissä. Kaikkiaan
Kuppaus on vanha kan- itse kuppaaminen kestää
sanparannuskeino ja siinä parikymmentä minuuttia.
Perinteisesti on ushoidettavasta poistetaan
laskimoverta käyttämällä kottu, että kuppaaminen
välineenä kuppaussarvia, poistaa ?pahaa verta?.
nykyisin imukuppeja. - Olo
on kuin nuorilla pojilla, hän
hymyilee.
Puhtaus takaa
turvallisuuden
Kuppaus ei sovi henkilöille, joilla on esimerkiksi
matala verenpaine, vaikea
sokeri- tai sydäntauti tai
käytössä verenohennuslääkkeitä.
Nykyään välineet ovat
hyviä ja hygieniaan panostetaan. Viitanen painottaakin, että
Hierojayrittäjä Irja Vii- kaikki hoidot hieronnoista
tanen on tehnyt kuppa- kuppaukseen tehdään ykuksia yli 20 vuoden ajan
(sis. Useat ovat jääneet huhupuheiden varaan;
yksi kertoo yhtä ja toinen
toista, eikä tiedetä mikä on
oikeaa tietoa. Nyt kuitenkin
odottelun aika on ohi. Joissakin tapauksissa pesuvedet
täytyy pumpata käsittelyyn
kauemmaksi rannasta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvonta
KeskiMikäli jätevesijärjestelmässä Sm ue sos aon kunnostustarvetta,
-hankk e e n
toimenpiteet tulee tehdä
neuvo15.3.2016 mennessä.
jat auttavat
koneiden ja vesikalusteiden jätevesiasioissa maksutta.
lisäksi arvioon vaikuttavat (Lisätietoja www.jamk.fi/
muun muassa käyttäjämää- jatevesi.) Kiinteistöjen omisrä, kiinteistön käyttöaste tajat, joilla on epätietoisuutta
ja käytetäänkö kiinteistöä jätevesijärjestelmänsä riittävain kesäaikaan. Yksinkertaisimmillaan dessa. Tervetuloa mukaan!
Päivi Savolainen 050 594 5971, Asematie 3
Avoinna arkisin klo 9-17, la klo 9-13
Yhteistyössä Keuruun, Multian ja
Petäjäveden kulttuuritoimet
Tule mukaan
Petäjäveden Petäjäisten toimintaan!
Petäjäveden Petäjäiset ry tarjoaa monilajista liikuntaa ja opastusta urheilun ja
liikunnan maailmaan. Aikaa
toimenpiteille on käytännössä vain kolme kesää.
Hajajätevesiasetuksen
vaatimukset koskevat myös
vapaa-ajan asuntoja ja saunoja. Kunnostustarpeen
laajuuteen vaikuttaa kiinteistön varustelutaso. Käy tutustumassa lajitarjontaan osoitteessa www.petpet.fi.
Täytä, leikkaa irti ja vie pankkiin maksua varten - tai maksa nettipankissa!
Petäjäveden OP 476810-29355
IBAN: FI7147681020009355
BIC: HELSFIHH
________________________________
Saaja: Petäjäveden Petäjäiset ry
________________________________
Maksaja:
Vuoden 2013 jäsenmaksut, yksilö 7 e,
perhemaksu 15 e, jäsenten nimet ja
syntymävuodet:
Allekirjoitus:
__________________________________________________________________
Tililtä:
Eräpäivä:
Euroa:
lähde
mukaan
avovesisoutuun
Maanantaisin klo 18.30
alkaen avovesisoutua
kirkkoveneellä. Jätevesineuvontaa
imeytys kivipesässä voi olla on saatavilla tänä vuonna
myöhäiseen syksyyn saakka.
Neuvontaa tehdään kiinteistökäynnein, puhelimitse ja
sähköpostilla sekä erilaisissa
tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
Jätevesineuvojan voi pyytää
tilaisuuksiin ja kyläiltoihin.
Jätevesineuvonta on maksutonta ja puolueetonta.
Jätevesijärjestelmän uudistaminen ei välttämättä
merkitse koko järjestelmän
uudelleen rakentamista tai
kallista jätevesiremonttia.
Neuvontakäynnin aikana arvioidaan voidaanko olemassa
olevia rakenteita hyödyntää.
Joskus yksinkertaisillakin
toimenpiteillä voidaan saada
jätevesiasiat lainsäädännön
edellyttämälle tasolle.
Lisätietoja jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella
www.ymparisto.fi/hajajatevesi sekä www.huussi.net.
- Tuija Manerus
Jätevesineuvoja / JAMK
TYÖPAJA palvelee
METALLITYÖT
- Hitsaus, poraus, sorvaus ja kokoonpano
PUUTYÖT ja pienrakentaminen
- Korjaus, kunnostus ja kokoonpano
- Jätekatokset, puuaidat, pienkorjaukset, tilaustyöt ym.
YMPÄRISTÖNHOITO
KESÄRETKI
SUOMENLINNAAN
JA AINOLAAN
POIKKEA LAUANTAINA
KESÄN POISTOTORILLE!
Poistomyynnissä runsaasti vaatteita.
Tervetuloa penkomaan lauantaina 1.6.
PETÄJÄVEDEN TEKSTIILI
Ke 12.6.2013. Tunnelma
oli iloinen ja reipas. Ilmoittautumiset ja tiedustelut arkisin klo 9 - 14, puh.
040 5380 735. Usein va- vyydestä ja tarvitsevat tietoa
paa-ajan asunnot sijaitsevat kiinteistölle sopivista järjesranta-alueella ja pesuvesien telmävaihtoehdoista, kannatkäsittelypaikan tulee sijaita taa kutsua jätevesineuvoja
riittävällä etäisyydellä vesis- kotiin tai käydä infotilaisuutöstä. Jäsenmaksu on edelleen vain 7 euroa yhdeltä jäseneltä, koko
perhe (vanhemmat ja kaikki alle 18-vuotiaat lapset) pääsee mukaan 15 euron
perhejäsenmaksulla. Mitähän
kaikkea saisimme aikaan, jos
tuo luku nousisi lähemmäksi
Kintauden väkilukua?
Saimme kutsun kylien vä-
- Kaikenlaiset pihatyöt, ruohonleikkuu, raivaus ym.
- Yksityiset, yritykset, mökkiläiset, taloyhtiöt
?Pajalla tehtävä kestävään kehitykseen perustuva työ tähtää
yksilön työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen.?
Petäjäveden kunta / Työpaja
Käyntiosoite: Teollisuustie 6, Petäjävesi
Avoinna: ma-to klo 7-14 ja pe klo 7-13
Puh. (014) 2673 125, (014) 267 3103, sähköposti: tyopaja@petajavesi.fi
RKJ RAHIKAINEN KY
Ammattitaidolla kalliomurskeen
valmistus ja myynti. Aivan loistavaa! Tällä
hetkellä reilu 40 henkilöä on
äänioikeutettuja yhdistyksen
jäseniä ja voivat virallisesti
vaikuttaa päätöksiin. Kysy lisää!
Reijo
Kimmo
Jukka
040 701 2499
040 701 2497
040 761 2072
67$1'$5' /,1(
5$.(11867$59,..((7
7<¬.$/87
.2',17$59,..((7
.<6< 7$5-2867$
7HROOLVXXVWLH 3(7b-b9(6,
$8.,2/2$-$7
38+ . On
ollut helpompaa jäädä odottelemaan. matka, ruokailu, pääsymaksut). Reitti: Keuruun Matkahuolto
klo 6.45, Multian entinen matkahuolto klo 7.00,
Petäjäveden K-kaupan piha klo 7.25. PETÄJÄVESI
Sivu 12
Postia lukijoilta
Monet kiinteistöjen omistajat ovat jääneet odottelukannalle jätevesijärjestelmän
uusimisessa. Matkan hinta
48. Mi-
Jätevesiremontissa
odottelun aika on ohi
käli jätevesijärjestelmässä on
kunnostustarvetta, toimenpiteet tulee tehdä 15.3.2016
mennessä. Yhä
useammat ovat valinneet
kompostoivan tai muun
tyyppisen kuivakäymälän.
Pikkuhiljaa myös sisätiloihin
sopivien kuivakäymälöiden
suosio on lisääntymässä.
Kuivakäymälöissä on tärkeää
huolehtia suotonesteiden ja
Nro 22 - 29.05.2013
käymäläjätteiden asianmukaisesta käsittelystä.
Vapaa-ajan asuntojen
ja rantasaunojen pesuvesien käsittelyn riittävyys
ja kunnostustarve riippuu
hyvin monista tekijöistä.
Vedenjohtamistavan, kodin-
kantovedellisen vapaa-ajan
asunnon tai saunan riittävä
pesuvesien käsittely. Merkitse nimet ja syntymävuodet jäsenmaksua maksaessasi
pankkisiirron viesti -kohtaan, niin saamme nimet ja jäsenlajit jäsenrekisteriimme
oikein. Menneiden
vuosien kiertävät puhdistamokauppiaat sekä väittely
haja-asutuksen jätevesien
käsittelyä koskevan lainsäädännön tarpeellisuudesta
ja sisällöstä ovat lisänneet
asukkaiden epäluuloa. Nykyisin rakennetut vapaa-ajan
asunnot ovat usein ?kakkosasuntoja?, jotka suurimmalla osalla on varustettu
vesikäymälällä, talousvesi
johdetaan kiinteistöön pai-
neellisena ja kiinteistöllä on
vettä käyttäviä kodinkoneita.
Näin varustellun vapaa-ajan
asunnon jätevesien käsittelyvaatimukset ovat samat
kuin vakituisessa käytössä
olevassa omakotitalossa.
Varustelutasoltaan vaatimattomilla mökeillä kunnostustarve on vähäisempi.
Yleisesti käymälätyyppinä
on perinteinen ulkohuussi.
Ulkohuussi kelpaa siinä missä muutkin käymälätyypit,
kunhan se on varusteltu
nestetiiviillä astialla. Roskat
saatiin kerättyä Kuohun rajalta Oiniemeen ja ympäriinsä.
Nyt on syytä olla ylpeä!
Kintauden kyläyhdistyksen jäsenmäärä nousee kohisten. Vielä on paljon
kiinteistöjen omistajia, jotka
eivät tiedä onko nykyinen
jätevesien käsittely riittävä
vai pitääkö kunnostustoimenpiteitä tehdä ja missä
laajuudessa. Joissakin tapauksissa kunnostamiseen voidaan myöntää lykkäystä.
Nyt on mahdollista saada
ilmaista neuvontaa jätevesien
käsittelyyn ja toteutettavalle
rakennushankkeelle. Lähtö
Kirveslahden satamasta.
Tervetuloa!
Postia lukijoilta
Ensimmäisenä suuret kiitokset roskarynnäkköläisille,
joita pikaisesti laskettuna oli
jopa 30 henkeä
)$;
Jos viikonlopun
jälkeen ei vieläkään ole kirjettä saapunut sähköpostiisi, ota
yhteyttä kintaudenkylayhdistys@gmail.com. Eihän tässä ihmeitä vaadita, saatikka ympärikellon päivystystä. Kerro,
mikä sinua kiinnostaa, seuraa
ilmoittelua ja ilmoita itsestäsi. Haluaisitko vapaa-ajan
asukkaana tavata muitakin?
Käytä yhdistystä kanavana.
Ensimmäinen, kutsuttakoon
sitä tässä jäsenkirjeeksi, posti
on lähtöä vaille valmis. Mikäli
kannatat perinteistä postia,
ilmoita itsestäsi numeroon
040 5719 306 / Mirkka. Kintaus tarvitsee meitä kaikkia!
Tule mukaan, grillaillaan!
- Mirkka Lampinen
Kyläyhdistyksen
puheenjohtaja. Ja
mukaan myös heidät, jotka
ovat tunteneet jääneensä
ulkopuolelle. Paljon on työn alla
ja toivonkin, että saamme Kintauden kyläyhteisön
nousuun yhteisvoimin. Olethan, kintauslainen, varmistanut sähköpostiosoitteesi
jäsenlistalle.
PD SH
ILQQUDKRLWXV#VWDQGDUGOLQH IL ZZZ VWDQGDUGOLQH IL OD
Kiitos Kintauden
roskarynnäkköläiset!
liseen kisailuun KuivasmäkiKumpu kyläyhdistykseltä,
kiitos heille, Historic -ralli
pörähtää aivan nurkillamme
ja ihana grillailu kesä on
tulossa
Aurinkokello ohjaa kiertoliittymään
tulijan aina oikealle tielle.
Haluamme olla mukana uusien ja toimivien yritysten kehitystyössä.
Tuomme mukaan laajan ja korkeatasoisen yhteistyöverkoston.
Onpa asiasi millainen tahansa, niin ota rohkeasti yhteyttä.
Etsimme yhdessä ajatuksellesi ratkaisun.
Yrittäjyyden yhteyshenkilö:
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
teppo.sirnio@petajavesi.fi
040 561 6668
www.petajavesi.fi
Uusien yritysten neuvonta:
Tuhansien Järvien
Uusyrityskeskus ry
Sepänkatu 4
40100 Jyväskylä
020 771 5606
Toimitusjohtaja Jouko Laitinen
040 720 2401
http://jyvaskyla.uusyrityskeskus.fi/
PETÄJÄVEDEN KAIKKIEN YRITTÄJIEN
AAMUKAHVIT KÄYNNISTYVÄT!
Tervetuloa perjantaina 31.5.2013 klo 9.00 alkaen Ritva Lehtosen
yrityksen aamukahvivieraaksi Kintauden kylälle, os. pe 7.6. klo 10-11.30
Ma 24.6. Vanhustenpäivä Petäjäkodilla, nuorten päivä
Feenixillä ja yhteislauluilta Sepänpuistossa
4.7. - 14.7.2013
30.6. Kotiseutuilta
2.7. Tarkempi aikataulu julkaistaan lähempänä Kulttuurikattausviikkoa sekä
Petäjävesi-lehdessä että kunnan kotisivuilla. klo 10-11.30
Pe 7.6. Konsertti-ilta Kumpusessa - perinne- ja juurimusiikkia
sekä lähiruokaa maatilaympäristössä.
5.7. klo 10 - 11.30 tenniskentillä. melontaretki Petäjämajoilta (lähtö klo 17) Rantapirtille
(saapuminen noin klo 20-21).
Retken hinta 20. Lisätiedot Olli Koponen, puh. klo 10-11.30
Ma 17.6. klo 17-18.30
Kokoontuminen kuntosalin
ovella.
Lasten
tenniskurssi
1.7. Puh. Ilm. klo 13-14.30
Ke 5.6. (014) 267 3106.
Petäjäveden kesässä
30.6. Takomarkkinat
Myös paljon muuta ohjelmaa, kuten työpajoja ja näyttelyjä. ILMOITUS
PETÄJÄVEDEN YRITYSTEN
NEUVONTAPALVELUT
Petäjäveden kunnan uusi yrittäjyyden kehittämisohjelma
on saanut nimekseen Aurinkokellostrategia. - 14.7. (014) 267 3056.
F un k tionaalista
harjoittelua ja kuntosaliohjausta
Ke 5.6. klo 17-18.30
Ke 19.6. mennessä
tapani.nislin@petajavesi.fi tai
puh. Treenivuoro mahdollinen heinäkuussa kerran viikossa.
Ma 3.6. klo 10-11.30
Pe 28.6. Petäjäveden kulttuuritoimi ja Osuuskunta Smartisti. klo 13-14.30
Ke 26.6. Kyläpäivän kiertoajelu
1.7. Runon ja suven päivä
- Eino Leinon teksteihin pohjautuva konsertti
vanhassa kirkossa
- Runoilta Lemettilän tilalla Aittakahvilassa
vanhan kirkon konsertin jälkeen
- Petäjävesirock -kokoelmalevyn julkistamistilaisuus
Kanttarissa
7.7. Urku auki! -kirkkourkumusiikkia kesäillassa
3.7. /osallistuja
sisältää kalustovuokran ja paluukuljetuksen eli omat eväät
mukaan. klo 10-11.30
Pe 14.6. Kyläsepän
kiertoliittymän aurinkokello näyttää aina oikeaa aikaa ja
kertoo tarinaa Petäjäveden yrittäjyydestä, seppätaidoista
ja metalliosaamisesta. klo 13-14.30
Ke 19.6. Lepomäentie 206.
Aamukahvin juomisen lomassa Ritva Lehtonen esittelee oman yrityksensä
teemoilla luovuus yrittäjänä, sitkeys ja yrityksen arvot, ja Teppo Sirniö esittelee
kunnan uutta yrittäjyyden kehittämisohjelmaa, Aurinkokellostrategiaa
Tervetuloa joukolla mukaan viettämään aamuhetki Ritvan yrityksessä!
Yhteyshenkilöt:
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 040 561 6668
Yrittäjä Ritva Lehtonen 050 405 7540
petäjäveden kunta myy tontteja edullisesti!
PIENTALOTONTTEJA
Olkkolanrannan Rantapellontieltä 1 000 euroa / tontti
TEOLLISUUSTONTTEJA
Palvalahden teollisuusalueelta 1 euro / m2
Tekninen johtaja Antti Koskinen, antti.koskinen@petajavesi.fi, 0400 812 753
Kiinteistösihteeri Merja Louniala, merja.louniala@petajavesi.fi, 0400 533 164
Suoramyynti Heinähattu
Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen
Heinähattuun osoitteeseen Siltatie 3, Petäjävesi.
Avoinna ma 10 - 14.30, ti - pe 10-17, la 10-14. klo 10-11.30
Ke 12.6. Lastentapahtuma Pappilassa
11. (014) 267 3163.
MELONTARETKI
Ti 11.6. - 3.7. Urheilukentällä.
Lajiohjelma:
1) pikajuoksu, pituus, kuula
2) korkeus, kiekko,
200-350m
3) aitajuoksu, keihäs, pitkämatka
(350-600m)
4) viestijuoksu,
(lasten) moukari, 3-loikka
Parkourin alkeet
Kouluikäisille lapsille keskiviikkoisin klo 13-14.30 kesäkuussa
(5.6.-26.6.).
Kokoontuminen urheilukentällä. Lainamailoja ja -palloja
on kurssilaisten käytettävissä.
Yleisurheilukoulu
4-15-vuotiaille 10 kertaa kesäkuussa. Kyläpäivä Ylä-Kintauden kylätalolla - tanssi-iltamat
ja lämminhenkistä toimintaa pihapiirissä
6.7. klo 10-11.30
Urheilukenttä.
Varustus: jalkaan lenkkarit ja
juomapullo mukaan.
YU-Viikkokisat
Tiistaisin klo 18-19.30 kesäkuussa ja elokuussa. Varustus: jalkaan lenkkarit ja
juomapullo mukaan.. Tervetuloa mukaan
Petäjäveden kesään ja tapahtumiin!
www.petajavesi.fi
Courad Isidore
- rumpuklinikka
Tommi Lievemaa
- sähkökitara ja roots
-musiikin soittotyylit
Kari Mäkinen
- Doc Watson -tyylin fingerpicking tekniikat, akustinen
kitara
Eero Raittinen
- laulun ja fraseerauksen
opetus
Jukka Mäkelä
- noitarummun/lapinrummun rakennuskurssi
Järj
1LYHO MD VHONlRQJHOPDW
. Nyt uudet, toimivat
työtilat löytyvät saman katon alta työ- ja toiminta Tuulentuvan kanssa. työpaja
panostaa pihatöihin
Suvi Kallioinen
Nro 22 - 29.05.2013
Parturi-kampaamo
T. Leppälä
tai tule
Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus
Yksityisille ja yrityksille
Kari Koskinen 0440 868307
kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com
Soita
n!
käymää
Leppäläntie 2, Petäjävesi. - SK
Valokuitu käy kaupaksi
Verkko-osuuskunta Kuuskaistan myyntijohtaja Jari YliKoiviston mukaan valokuituyhteyksien liittymämyynti
on käynyt Petäjävedellä hyvin. Luu- ja tukikudossairaudet
melanooma
. Papintie 2, Petäjävesi.
Katso lisää www.lahitapiola.fi
Plastiikkakirugian erikoislääkäri
2UWRSHGLDQ MD WUDXPDWRORJLDQ
KIMMO TANTTULA
JUKKA LUKKARINIEMI
. VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT
(myös IV ja KVV)
. Työpajalla on seitsemän valmennettavaa ja kaksi
työhönvalmentajaa.
Petäjäveden työpaja muutti talven aikana uusiin tiloihin
Teollisuustien toiselle puolelle. 0400 645 527, risto.sunila@lahitapiola.fi
Pirkka Syvänoro, VTS
Puh. 7DSDWXUPDW
. 050 571 8492
laidunmaa20@gmail.com
http://laidunmaa.wordpress.com/
Rakennus- ja saneeraustyöt
HIILFIX
ZZZ SXLVWRNOLQLNND ¿
LQIR#SXLVWRNOLQLNND ¿
.HXUXXQWLH .HXUXX
Jorma Tuppurainen
Pientalorakentamisen asiantuntija
Soita ja kysy lisää 0400 509 660
Hitsau
Timo Hiiliaho 0400 515 303
Petäjävesi
HitsausKoneAsennus
Acepoint Oy
. Ihottumanäytteiden otto
. Nivel- ja selkäongelmat
. 8UKHLOXYDPPDW
Laidunmaan
. Botox-pistokset, täyteaineet
- Putki- ja ilmastointiasennukset
- Maalämpö- ja lattialämmitysasennukset
- Uudisrakentajille ja saneerauskohteisiin
lviputkonenoy@gmail.com www.lvi-putkonenoy.com
AJANVARAUS 020 761 3805
. IV-MITTAUKSET JA SÄÄDÖT
. Luomenpoistot, arpikorjaukset
HULNRLVOllNlULW
JARKKO OKSANEN
. Puh. KOSTEUSMITTAUKSET
. Sähkötyökalujen
- Pienet
sähköasennukset,korjaus
S3-ryhmä 040 571 9996
. - SK
Tapio Kokkonen
n
Asunno
ä
Rakennusmyyj
suunnittelu Muista!
Laajavaara
SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA
Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA)
Kosteusmittaukset
Rakennus- ja pääsuunnittelu
Vastaava työnjohto, valvonta (RKM)
040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi
Piispantie 1
Petäjävesi
Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset,
kulmien värjäykset ja muotoilut...
www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi
25 vuoden ammattitaidolla
Petäjävedellä Sinua palvelevat:
Risto Sunila, VTS
Puh. JETTA-TALOMYYNTI
. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi
Ortopedian ja traumatologian
erikoislääkärit
Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin.
Os. Tapaturmat
. Urheiluvammat
. Vesa
Rantasen käsissä vanhoista pyöristä syntyy upeita lasipöytiä. (014) 854 160
Petäjän Kaivurit Oy
Kintaus
040 590 7360
Noin 30 vuoden kokemuksella
IV-kanavien puhdistus ja huollot
Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt
Pohjatöiden kaivuut,
salaojat, perustusten teko
Tapsa Härkönen 050 411 9246
Uusissa tulityötiloissa tehdään myös tilaustöitä. Mikäli
suunnittelu ja luvitus ei ehdi mukaan ja koneyksiköt
jatkavat matkaansa, toteutamme kyseiset liittymät
"paikkauskierroksen" muodossa myöhemmin, Jari YliKoivisto kertoo.
Keski-Suomen laajennuksen myötä verkkoon tulee
uusia asiakkuuksia kaikkiaan 10 000 - 30 000. - Nyt koneiden tultua
alueelle, ihmiset ovat aktivoituneet ja olleet yhteydessä.
Kovan kysynnän vuoksi olemme päättäneet mahdollistaa lisäliittymien tilaamisen myös sulkeutuneille alueille.
Nämä liittymät toteutetaan mahdollisuuksien mukaan
jo käynnissä olevan rakennusvaiheen aikana. Yksityisten, mökkiläisten, yrittäjien ja taloyhtiöiden kannattaakin kysellä
työpajan palveluita kesän monenlaisiin ulkotöihin aina
ruohonleikkuusta ja raivuusta laiturin asentamiseen,
Ismo Messala vinkkaa. Yhteistyötä onkin viritelty entisestään,
ja esimerkiksi työpajan tuotteita saadaan enemmän
myyntiin myös suoramyyntipiste Heinähattuun, jossa
myös Tuulentuvalla on oma pieni puoti.
Työpaja joutui lopettamaan tilojen riittävyyden
vuoksi kierrätyskeskustoiminnan, mutta vastaavan
työhönvalmentajan Ismo Messalan mukaan nyt panostetaan entistä enemmän metalli- ja pienrakentamisen
ohella ympäristönhuoltotöihin. Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
korjaus
- Sähkötyökalujen korjaus
. Puh. 32
27
N
Ammattilainen asialle
Sivu 14
?Uusi. /XX MD WXNLNXGRVVDLUDXGHW
saunahoidot
Keuruuntie 21, 42700 Keuruu
Silmätautien erikoislääkärien vastaanotto joka viikko
$-$19$5$86
Keuruuntie 15, Keuruu. RAKENNUSPALVELUT
JA -MATERIAALIMYYNTI
170 5120
- Hitsauskoneiden
ja -laitteiden
myynti, korjaus
sekäsekä
huoltohuolto
. Pienet
sähköasennukset, S3-ryhmä
- Alumiinija RST-korjaushitsaukset
jorma.tuppurainen@kolumbus.fi
www.hitsauskoneasennus.fi
. Yläluomileikkaukset
. Kuvassa
kaapelia vedetään maan alle Petäjävedellä. Alumiini ja RST-korjaushitsaukset. Ihomuutokset, ihokasvaimet,
LVI-Putkonen Oy
0400 545 229
-8..$ /8..$5,1,(0,
-$5..2 2.6$1(1
. 020
~ Saunaterapiahoitoja perinteiseen tapaan ~
Saunaterapeutti
Riitta Kuusela
p