L. vuosikerta
Keskiviikkona heinäkuun 29. Lopuksi kuultiin Sibeliuksen
Finlandia, jonka jälkeen
yleisö taputti seisoviltaan ja muusikot tulivat
soittamaan vielä yhden
kappaleen.
Kappaleiden välissä
Ensimmäisen kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun vuonna 2007 voittanut mezzosopraano Annastiina Tahkola lauloi Sibeliuksen säveltämiä J. Annastiina Tahkola
lauloi Sibeliuksen säveltämiä J. 010 666 3270
mika.koivuneva@k-market.com
PORKKANA
0
99
Tarjoukset
To-Su 15
30.7.-2.8in m.2ain0ita
ellei tois
Tänään paistettu!
kpl
0
99
voimassa
RANSKALAINEN
PATONKI
230 g, (3,43/kg)
ps
palvelemme:
ma-PE 7-21
LA 7-21, SU 10-21
079
kpl
Meidät löydät myös
FAcebookista
www.facebook.com
Sibelius soi vanhassa kirkossa
Tiina Lamminaho
Sibeliuksen musiikki ja
korkeatasoiset esiintyjät
houkuttelivat kuulijoita
vanhan kirkon täydeltä.
Mezzosopraano Annastiina Tahkolaa, sellisti Jussi
Makkosta, pianisti Nazig
Azeziania ja viulisti Susanna Mieskonen-Makkosta oli kuuntelemassa
noin 250 Sibeliuksen musiikin ystävää.
- Sibeliuksen musiikki kiinnostaa ja myös
Petäjäveden vanha kirkko houkutteli tulemaan.
Viime kesänä olimme
kuuntelemassa täällä aivan erilaista musiikkia,
TIINA LAMMINAHO
kun Marjo Leinonen
esiintyi, jyväskyläläiset
Harri ja Lilianne Halme
kertoivat.
Konsertissa kuultiin
ensin pari kappaletta Azezianin ja Makkosen esittämänä. L. Myös historiaosuus oli mielenkiintoinen, Halmeet totesivat.
Muusikot kehuivat
vanhan kirkon tunnelmaa.
- Aivan ihana paikka. Runebergin
runoja ja välillä Susanna
Mieskonen-Makkonen
soitti yhdessä Azezianin
ja Makkosen kanssa. Tällaista tunnelmaa
ei konserttisaleissa ole,
Nazig Azezian ihasteli.
- Lukkarintuolista oli
todella kiva laulaa, Annastiina Tahkola totesi.
- Tämä on näitä muusikon etuja, että pääsee näin
upeisiin paikkoihin esiintymään, Azezian kiitteli.
Sibelius-konsertti
valittiin vanhan kirkon
kesämusiikkisarjaan Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
- Sibeliusta kuullaan
tänä kesänä myös muissa
vanhan kirkon konserteissa, kanttori Leena GiersKoljonen kertoo.. Runebergin runoja. 2 pkt/tal.
99
rs
0
99
K-Menu
PYÖRYKKÄ
300 g, (3,30/kg)
Vaasan
HERKKUMUNKKI
50 g, vadelma-omena
(7,80/kg)
0
ps
39
kpl
SIPULINIPPU
Suomi
KESÄPORKKANA
1 kg, Suomi
PORKKANA
Asematie 8, Petäjävesi
Puh. PETÄJÄVESI
- PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU -
Nro 01 - 04.01.2006
Sivu 08
Irtonumero 1,50 euroa
Nro 31 - 2015
55. Pianoa soitti Nazig Azezian
Sekä Susanna Mieskonen-Makkonen että Jussi Makkonen ovat konsertoineet paljon myös ulkomailla.
kuultiin pieniä tiedonjyväsiä Sibeliusten häämatkalta. Pariskunta majoittui
Pielisen rannalle Monolan
talon aittaan, paikalle
päästiin soutamalla Pielisen yli kahdella soutuveneellä, piano mukana.
Häämatkan aikana Sibelius sävelsi muun muassa
kaksi nyt kuultua laulua.
Vaikutteita musiikkiinsa
Sibelius sai myös matkaltaan Karjalan runonlaulajien luo, jonne hän
suuntasi Pielisen rannalla
vietetyn ajan jälkeen, kun
Aino-rouva lähti Kuopioon sukuloimaan.
- Konsertti vastasi kyllä odotuksia. Tunnelma oli intiimi,
ihmiset olivat todella lähellä. päivänä
Porkkanasta herkut loppuviikkoon!
ERÄ!
Tuore ruodoton
LOHIFILEE
Norja, (pakattu)
Snellman sika-nauta
JAUHELIHA
400 g, (4,98/kg), Suomi
8
95
1
kg
raj
Hän
oli kiinnostunut monesta asiasta ja hänellä riitti aikaa
ja tarmoa loppumetreille saakka. Walter
Röhrl ja Stig Blomqvist pistivät tiukasti kampoihin,
mutta ymmärsivät olla voittamatta.
Omat rallimuistoni kultaa lapsuudenkotini sijainti
Humalamäen erikoiskokeen varrella. Hannu Mikkolan kultakautta seurasi Markku
Alénin, Ari Vatasen ja Timo Salosen aika. Miten
tarina Antin porsaasta
päättyi, sitä en tiedä,
mutta näin jälkeenpäin
voin vain aavistella.
Joka tapauksessa Antin
sika, joksi se oli jo kasvanut, hävisi, eikä siitä
enää puhuttu mitään.
Minulle jäi kipeä kohta johonkin sydämen
seutuville, kun ajattelin
tätä kaltoin kohdeltua
sikojen lajikuntaa.
- Sinikka Aaltola
Viikon pakina: Antin porsas
Naapurustossamme Pohjois-Pohjanmaalla, jonne
olimme muuttaneet, kun olin 10-vuotias, asui Anttiniminen vanhapoika. Se ei suostunut jäämään
Antista kuin korkeintaan metrin etäisyydelle. Hän kertoi porsaan menevän sisällä aina ulkoovelle ja näin ilmoittavan hädästään Antille. Ei hän nyt vallan vanha ollut,
mutta vanhaksipojaksi häntä kutsuttiin, kun ei hänellä
sattunut olemaan emäntää. päätoimittaja Hanna Mäkinen puh. Asiakasvirtaa
riittää ihan eri tavalla kuin normaaliviikonloppuina.
Erään arvion mukaan MM-rallit jättävät Jyväskylän
seudulle noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Toisaalta rallit tuovat mukanaan ruuhkia, kaahareita,
rötöstelyjä ja levotonta örvellystä. Lähetystoimikunnan kahvio.
Retki Kontupohjaan 25.-27.9. Rauno arvosti kalaa
ja osasi laittaa siitä monenlaisia hyvää ja herkullista
syötävää.
Innostuneesti hän kertoi ja opasti nuoria kalastuksen
saloihin, jotta tuleva sukupolvi arvostaisi ja ymmärtäisi
maamme kalavesien arvon. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Matti Pesonen, Urkujen taikaa.
Ohjelma 10 ?. Näin
porsas sai luvan tulla kauppaan Antin mukana. todennäköisesti ranskalainen - karauttaa podiumille, ja ralliviikonloppu voidaan
kääräistä pakettiin odottamaan seuraavaa vuotta.
Ralleilla on kahdet kasvot. Hänen asumuksensa oli
pitkänomainen punainen puutalo hieman viettävällä
niityntapaisella rinteellä. ?Rajansa kaikella?, oli kauppias lausahtanut
selitykseksi. Antti
oli heti lähtökenkään tehnyt sen ?tyhmyyden?, että
otti porsaan sisälle. Neste Oil Ralli, eli
perinteisemmin Jyväskylän Suurajot, on monelle
rakkaan harrastuksen vuotuinen kohokohta. Joillakin rallireitin
varteen sijoittuvilla maatiloilla ajot ja väenpaljous
merkitsevät ylimääräistä työtä, josta korvausta ei heru.
PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA
?Sydämin,
suin ja kätten
töin avuksi kiiruhtakaamme.?
(Virrestä
434)
Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki: Kitaraduo Lahtinen & Rutanen, 10
?. Kauppias. Se ei
ollut mitenkään mieltä
ylentävä ajatus. Me kalakaverit tunsimme Raunon luotettavana ja huumorintajuisena ystävänä. Nro 31 - 29.07.2015
Sivu 02
Ralliviikonlopun lähestyessä
www.petajavedenseurakunta.fi
petajaveden.seurakunta@evl.fi
Suomen MM-ralli käynnistyy torstaina Jyväskylässä
Harjun erikoiskokeella. klo 10 Messu vanhassa kirkossa
/ IP, SN.
Ke 5.8. alv 24%)
Lehden irtonumeromyynti hintaan 1,50e (sis. Ilm. 31.8.
mennessä kirkkoherranvirastoon p. Nuoruudessa
juna oli vienyt häntä Etelä-Suomeen, kuitenkin samat
raiteet olivat tuoneet hänet myös takaisin lapsuuden
maisemiin. Rauno hallitsi
vitsin kertomisen ja yhteisissä kotailloissa saimme
kuulla hyviä juttuja ja kertomuksia, jotka ovat jääneet
mieleemme. Sunnuntaina
joku onnellinen autokunta . Emme kuitenkaan olleet kovin läheisiä tuttavia
Antin kanssa, emmekä rohjenneet mennä juttusille.
Vähitellen porsas kasvoi oikeaksi siaksi, eikä Antti
enää kehdannut kulkea sen kanssa ainakaan kauppaan. alv 24%):
K-Market Porkkana, Asematie 8
ma-la klo 7-21 ja su 10-21
S-Market Petäjävesi, Karikontie 2
ma-pe klo 7-21, la 7-18 ja su 12-18
Rauno Virtanen in memoriam
Saimme 22.06.2015 suruviestin, että Kintauden kalakerhon perustajajäsen Rauno oli menehtynyt.
Rauno oli syntynyt 16.04.1936 Kintaudella järven
läheisyydessä, jonka johdosta hänen kiintymyksensä
kalastamiseen oli alkanut jo lapsena. Autot ja
rallitunnelma houkuttavat aina uudelleen parhaille
katselupaikoille tai peräti kilpailun osanottajaksi.
Kyläyhdistyksille ja seuroille rallit merkitsevät oivaa
mahdollisuutta tuottaviin talkoisiin.
Myös monelle rallin vaikutusalueen yritykselle
kisaviikonloppu merkitsee selvää rahaa. Suomalaisittain sekin auttaisi, jos
kotimaiset kuskit pääsisivät jälleen voittokantaan kiinni.
Kaiholla muistelen 1980-luvun alkupuolen suurajoja. Sillä oli oma pieni koripulju, jossa se
nukkui päiväsaikaan, kun Antti ei lähtenyt minnekään
ja kuunteli vain radiotaan.
Syksyllä tietenkin kävimme koulua ja tie kulki Antin
punaisen puutalon ohitse. Luultavasti hän
oli hankkinut sen joulua ajatellen, mutta porsas kiintyikin häneen kuin emoonsa. Näkyiväthän
ne ystävykset silloin tällöin puuhaamassa jotain ulkosalla. 014 854 240
toimitus@petajavesilehti.fi, etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi
Sanomalehtien Liiton jäsen
Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm, sisä- ja takasivulla
0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24%
Tilaushinnat: kestotilaus 55e, määräaikainen 3kk 25e
Tilausasiat: puh. 050 433 8300
- toimittaja Tiina Lamminaho, puh. Yritimme aina kulkea silmä
tarkkana, näkyisikö Anttia ja porsasta. Kylän koululaisille pidetyissä tapahtumissa Rauno oli mukana opastamassa
kädestä pitäen kalan käsittelyä. Toyotan paluu on piristysruiske, jonka kaltaisia
laji tarvitsee lisää. Yhden viikonlopun
ajan täällä tapahtuu jotain, joka saa ihmiset liikkeelle.
- Hanna Mäkinen
- PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 -
www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti
Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry
Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki noin 2 000 kpl
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Toimitus: avoinna ma-ke klo 9-12 sekä sopimuksen mukaan
os. Se
jopa nukkui Antin vieressä ja näin liennytti yksinäisen
miehen elämää. Antti saattoi olla joskus satunnaistöissä,
mutta aika usein myös työtön työnhakija, niin kuin
nykyisin sanotaan. Kahvio.
Su 2.8. 0400
816385 tai sähköpostilla seppo.ojala@
evl.fi.
Kastettu: Vilma Emilia Hirvimäki.
Kuollut: Rolf Karhu, 89 v
ja Helvi Matilda Helin, 88 v.
Monelle puhtaan ilmaston ystävälle rallien autoilua
ihannoiva ilmapiiri on suoranainen painajainen.
Itse rallin MM-sarjaa on jo hetken ajan vaivannut
vaisuus. ?Aina ulos
menee kiireisille asioille?, kehuskeli Antti, ?parempi
se on siisteydeltään kuin moni ihminen?, hän vielä
painotti kauppiaalle, jotta tämä olisi uskonut. Porsas kulki hänen perässään,
kuten sanottu, kaikkialle.
Satuin olemaan kylän kaupassa äidin asialla, kun
Antti kolisteli sisälle ja porsas perässä. Antin navetta olisi ollut kylmä
ja ankea siksi, ettei siellä ollut muita eläimiä ja Antti
kun oli sääliväinen ja lämminsydäminen, ei hennonut laittaa porsastaan kylmään navettaan, vaan otti
sen sisälle omaan huusholliinsa oleilemaan hänen
kanssaan. Ennen joulua tulisi joku mies pyssyn kanssa ja pamauttaisi sika-parkaa päähän. Syksyllä se oli Antin mukana
jopa perunannostossa ja kun Antti kuokki perunoita
penkistä, porsas ?kuokki. Elokuun lopun ralliperjantain tunnelma poikkesi täysin tavanomaisesta.
Odotus ja jännitys, helikopterit ja tihkusateessa vaeltava ralliväki sekä pimenevässä illassa ohi porhaltavat
ralliautot jäivät lapsen mieleen hyvinä muistoina.
Ison tapahtuman tunnelma taitaa edelleenkin olla se
rallien paras anti - tuoton lisäksi. Aktiivinen toiminta eri järjestöissä kelpaa esimerkiksi nuoremmille
sukupolville.
Kalakaverin muistoa kunnioittaen.
- Risto Paakkunainen
ja Jorma Kallonen
hätäili, että porsas saattaa päästää läjän lattialle, mutta
Antti hymyili ja kehui porsaan olevan siistimpi kuin
hän itse. Pelkäsimme
sitä, mitä olimme nähneet kotona tapahtuvan näille
viisaille olennoille. Mietimme koulumatkoilla, mitä Antti
tekisi sialle, kun siitä tulisi hyvin iso. Parin päivän ajan autot ja rallikansa kiertävät Keski-Suomen sorateitä. Asematie 6, Petäjävesi
- päätoimittaja Suvi Kallioinen (äitiyslomalla)
- vs. kärsällään samaan tahtiin. Kalakerhon lisäksi hän
oli mukana Petäjävesi-Kintaus Työväenyhdistyksessä ja
Petäjäveden Eläkkeensaajissa. Rauno kerkesi olemaan
mukana kunnallispolitiikassa aikanaan valtuutettuna
ja viimeksi hän vaikutti tarkastuslautakunnassa. Kintaudella syntyneenä ja asuneena hän
muisteli ja kertoi mielellään erilaisista tapahtumista mitä kylällä oli sattunut,
näin me nuoremmat saimme tietoa kylän historiasta
ja sen asukkaista.
Järven vapauduttua jäistä ja aamun sarastaessa nähtiin tutun veneen lipuvan
järvenselällä.
Kalankäsittely ja ahventen perkaaminen onnistui
leikiten, siikaa sipuliliemessä purkitettuna, ahven-
ta purkissa tai pataan laitettuna. Oli
mukava kuunnella, miten porsas röhki kulkiessaan
Antin jäljessä kylätiellä. 030 39778 (arkisin klo 8-18)
tai tilaajapalvelu@yap.fi
Lehden näköisversio
www.lehtiluukku.fi hintaan 1,50e (sis. Oma koti ja vaimo
olivat asioita, jotka olivat hänen kantava voimansa
unohtamatta lapsia ja lapsenlapsia. Eräänä keväänä hän tuli
kuuluisaksi lemmikistään porsaasta. Tärkeänä hän piti
myös sitä, että jokainen lapsi halutessaan sai maistaa
paistettuja ahvenfileitä, jotka osoittautuivat suosituksi
herkuksi.
Kintauden kalakerhon kunniajäsenenä hän toimi
aktiivisesti viimeiseen saakka. Paloaukealle oli
meiltä parin kivenheiton matka
Jos
pääsemme maaliin asti
ongelmitta, sijoituskin on
hyvä, Kapanen sanoo.
Kaksikko ajaa Mitsubishi Lancer Evolution
IX:llä, samalla autolla
kuin kaksi edellistäkin
Vetomies-kisaa.
- Auto on niin hyvä
kuin voi olla; autoon luotamme täysin, Kapanen
toteaa.
Tänä vuonna Kapanen
ja Eskelinen ovat osallistuneet ennen Vetomieskisaa vain Tunturi-ralliin.
- Vuonna 2010 voitimme Suomi-cupin. Sen
jälkeen emme ole ajaneet täysiä kausia, vaan
ainoastaan neljä tai viisi
rallia vuodessa, Kapanen
kertoo.
- Vetomies-kisan erikoiskokeet ovat vaativia
ja hienoja pätkiä. Nro 31 - 29.07.2015
Sivu 03
Rallitalkoot kutsuvat satoja
TIINA LAMMINAHO
Tiina Lamminaho
Suomen MM-ralli saa taas
tuhansittain ihmisiä liikkeelle ensi viikonloppuna.
Petäjäveden alueelle erikoiskokeista tulee Mökkiperä; liikkeelle lähdetään
Höytiältä ja maaliin tullaan Ylä-Kintaudelle.
Ensimmäisen kerran
Mökkiperä ajetaan lauantaiaamuina ja toisen kerran lauantaina iltapäivällä.
Ensimmäiselle pätkälle
ensimmäinen auto starttaa kello 8.08 ja toiselle
pätkälle 14.37. Hakija on teettänyt alueelle tuulivoimaselvityksen sekä melu-, varjostus-, näkyvyys- ja
linnustoselvitykset. Viime vuonna pari osui
kiveen toisella pätkällä ja
joutui keskeyttämään.
- Tavoitteena olisi
tietenkin päästä mahdollisimman korkealle
tuloksissa. Perjantaina
ralli pyörii Jämsän seudulla, mutta lauantaina aloitetaan Mökkiperän EK:lla ja seuraavaksi ajetaan
Jukojärvellä Keruulla, myös Surkeen EK näkyy
Petäjäveden seudulla. Lisäksi väkeä
on monista kyläyhdistyksistä, metsästysseuroista,
urheiluseuroista ja muista
yhdistyksistä. - SN. Penkkisuon alue on kymmenkunta kilometriä Pengerjoelta
länsi-lounaaseen. Vastus on aika
kovaa, mutta kolmen sakkiin pääseminen on ihan
realistinen tavoite. petäjävetisiä yhdistyksiä
mahtuisi kyllä talkooporukkaan lisääkin. Greenwatt Oy on mukana myös
Petäjävedelle suunnitellussa tuulivoimahankkeessa,
jota vie eteenpäin Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy.
Keuruulle on suunniteltu napakorkeudeltaan 140
metrin korkuisia voimaloita, joiden lapojen pituus on
noin 62 metriä. Mutta
kun ajetaan kaksi päivää,
kaikki on mahdollista.
Toivottavasti olisi tuuri
kohdillaan ja pääsisimme
ajamaan ehjän kisan. Talkoolaisia
on saatu kiitettävästi mukaan, EK-päällikkö Alpo
Kukkonen kertoo.
- Oman seuran väkeä
meillä on mukana viitisenkymmentä. ajetaan taas kansallinen Vetomies-kilpailu.
Niin nelivetomiehet kuin
kaksivetomiehetkin starttaavat sekä perjantaina
että lauantaina reitille,
kun MM-rallin erikoiskoe
on ajettu ensimmäisen
kerran.
Petäjävetinen Arto
Kapanen lähtee nyt kolmatta kertaa Vetomieskisaan Jyväskylän UA:ta
edustavan Mikko Eskelisen kanssa. Vajaan
14 kilometrin mittaisen
erikoiskokeen pohja-aika
viime vuodelta on 6.40,
ajaja oli Jari-Matti Latvala.
Rallikansaa valmistaudutaan palvelemaan muun
muassa Ylä-Kintaudella.
- Meillä on rallitouhuissa mukana reilut 20
talkoolaista. Ja toinen hyvä katselupaikka
on pätkän puolivälissä,
Könkkölän pelloilla, Kukkonen vinkkaa.
Kapanen starttaa vetomies-kisaan
TIINA LAMMINAHO
PetUA:n Arto Kapanen lähtee Vetomies-kisaan Mikko
Eskelisen kartturina.
Tiina Lamminaho
MM-rallin ?oheisohjelmana. Paikalla palvelee tuttuun
Matti Pesonen.
tapaan kanttiini. Ensimmäinen auto starttaa Surkeelle kello 11.03 ja toisen
kerran pätkälle lähdetään
kello 17.32.
- Surkeen lähtöpäässä,
Viljasjärven kohdalla on
yksi koko rallin parhaista
katselupaikoista. Surkeen EK myös sulkee Petäjäveden ja Korpilahden välisen maantie 607:n, mutta
sulkupaikan pystyy kiertämään Pöykyntien kautta.
Poliisi muistuttaa, että liikennemäärät lisääntyvät
sekä valtatie 23:lla että pienemmillä teillä, vaikka
erikoiskokeiden ajaminen kahteen kertaan onkin
vähentänyt ruuhkia. Pesonen on kotimaan lisäksi
konsertoinut runsaasti myös Euroopassa ja PohjoisAmerikassa. - TL
Urkumusiikkia Vanhassa kirkossa!
Ensi keskiviikkona Vanhassa kirkossa on mahdollisuus kokea historiallinen konsertti kun Matti
Pesonen, keuruulainen urkutaitelija, tuo kirkkoon
Allen-urut.
Matti Pesonen suoritti Sibelius-Akatemian
urkujensoiton diplomitutkinnon 1977. Hakemukset ja selvitykset ovat
nähtävillä Keuruun kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Ahvennevalle, joka on 28 kilometriä
Keuruun keskustasta länteen, haetaan lupaa neljälle
tuulivoimalalle, samoin Penkkisuolle, joka on 14
kilometriä Keuruun keskustasta koilliseen. Mitään
erityistä suosikkia minulla
ei ole, mutta tietysti siinä
on omanlaisensa fiilis,
kun lähdetään ajamaan
oman seuran järjestämää
Surkeen erikoiskoetta.
Ja Harjun kaupunkierikoiskoe on tietysti vanha, legendaarinen pätkä;
hienoa, että se tuli taas
mukaan.
Eskelinen ja Kapanen
starttaavat vetomiehistä
kolmantena eli numerolla 203.Kapasen lisäksi
Vetomies-kisassa on mukana Petäjävedeltä Anssi
Viinikka, Tero Savosen
kartturina, pari ajaa Opel
Asconalla numerolla 255.
MM-rallin puolella Petäjäveden UA:ta edustaa
Suzuki Swiftillä numerolla 116 lähtevä Sami
Juusonen.
Keuruun tuulivoimaloille
haetaan rakennuslupaa
Greenwatt Oy hakee suunnittelutarveratkaisu- ja
rakennuslupaa yhteensä kahdeksalle tuulivoimalalle Keuruulle. 6000 euroa,
Rosala toteaa.
PetUA hoitaa
Surkeen EK:n
Petäjäveden Urheiluautoilijat vastaavat tänäkin
vuonna Korpilahden puolella ajettavan Surkeen
erikoiskokeen järjestämisestä.
- Kaiken kaikkiaan
talkooväkeä tarvitaan noin
250. - TL
Ralliliikenteessä tarvitaan malttia
Neste Oil -rallin katsojat ruuhkauttavat liikennettä
Petäjäveden seudulla etenkin lauantaina. Ruuhkaa on etenkin aamulla
ennen erikoiskokeitten alkua ja iltapäivällä erikoiskokeitten jälkeen.
Poliisilla on sekä näkyvää että näkymätöntä valvontaa; ralliviikonlopun aikana on yleensä kirjoitettu
kymmeniä sakkoja ja otettu pois lukuisia ajokortteja.
- Se on ihan varmaa, että liikenne takkuaa. Aikoinaan
Jarmo Kytölehdonkin
kartturina toiminut Kapanen on ollut mukana 17
kertaa Neste-rallissa sekä
muutamassa muussa MMrallissa, muun muassa
Englannissa ja Ruotsissa.
- Meille tämä Vetomies-kisa on parempi kuin
Neste-ralli. Lupahakemuksiin liittyen pidetään esittely- ja keskustelutilaisuus Keuruun valtuustosalissa
kahden viikon päästä eli keskiviikkona 12. Petäjävedeltä mukana on yksittäisten henkilöitten lisäksi
Purjeseura ja 4H-yhdistys
. Grillikioskin
lisäksi meillä on järjestysmiehiä, parkkipaikat
ja lipunmyynti, Ylä-Kintauden kyläyhdistyksen
puheenjohtaja Juhani
Rosala kertoo.
- Lipunmyyntiin pitää
tulla viiden aikaan aamulla
ja ainakin iltakuuteen menee, ennen kuin olemme
saaneet paikat siivottua.
Petäjäveden UA:n rallitalkoissa Surkeen erikoiskokeella ahersivat lauantaina muun
muassa Alpo Kukkonen, Kirsi Koukkula ja Kari Mäkinen.
Mutta hyvin olemme saaneet talkoolaisia mukaan,
Rosala kehuu.
Rosalan mukaan grillikioskista on yleensä rallien aikaan myyty noin 90
kiloa makkaraa ja paistettu
letuiksi viisi ämpärillistä
lettutaikinaa.
- Tämä on kyläseuralle
todella iso tulonlähde.
Ralliviikonloppu tuo kassaan 4000 . Jos
ei ole pakollista menoa, kannattaisi ehkä miettiä,
lähteekö liikkeelle, komisario Arto Rajala SisäSuomen poliisilaitoksen Jyväskylän kenttäyksiköstä
toteaa. Tällä hetkellä hän toimii vapaana
taiteilijana sekä musiikkialan yrittäjänä musiikkistudiossaan, ja samalla myös digitaalisten Allen-urkujen
Suomen edustajana. Mutta
talkoohenkisyyttä tässä
tarvitaan. Saattaa illan aikana
uruilla kajahtaa myös
häämarssi! Tervetuloa
todistamaan tätä ainutlaatuista hetkeä. elokuuta
kello 17. Hänet tunnetaan erityisesti ranskalaisen
urkuromantiikan tulkkina.
Vanhaan kirkkoon Pesonen on luvannut rakentaa
katedraalimaisen akustiikan sijoittamalla kaiuttimia
eripuolille kirkkosalia.
Illan aikana tullaan kuulemaan monipuolista
urkumusiikkia ja Sibeliuksen juhlavuoden
kunniaksi luvassa on
myös hänen tuotantoaan. Monipuolisen uransa aikana Pesonen on toiminut Helsingin
Malmin seurakunnan kanttorina, Helsingin Vanhan
kirkon urkurina, Kuopion konservatorion lehtorina,
Sibelius-Akatemian Kuopion osaston lehtorina sekä
Keuruun Iso Kirja -opiston musiikinopettajana ja
kuoronjohtajana. Nyt
pääsemme liikkeelle, kun
pätkä on ajettu läpi vain
kertaalleen, joten tiet ovat
vielä ihan kohtalaisessa
kunnossa.
Toissa vuonna Kapanen ja Eskelinen ajoivat
Vetomies-kisan kakkosiksi. Jos aina puhutaan rahasta ja jokainen on
vaatimassa palkkaa, tämä
homma loppuu.
Surkeen erikoiskoe
ajetaan myös lauantaina,
kahteen kertaan. Järjestysmiesten lisäksi tarvitaan muun muassa liikenteenohjaajia ja
ajanottajia. Vetomieskisassa erikoiskokeet kierretään vain kerran, siinä
tulee kilometrejä ihan
tarpeeksi, Kapanen toteaa.
- Neste-rallissa ongelmana on se, että isolla lähtönumerolla ajaville tiet
ovat jo todella huonossa
kunnossa, kun pätkä ajetaan toiseen kertaan
Kun rupesi
väsyttämään, menin maata, Luoma toteaa.
- Nyt pitäisi tehdä vielä
kaksi pientä vakkua tyttärenpojantyttärille.
Veteraanien
asioita hoitamassa
Rintamaveteraanien toiminnassa Luoma on ollut mukana aktiivisesti.
1970-luvun puolivälissä
hän oli hankkimassa kuntoutusta sellaisille veteraaneille, jotka olivat haavoittuneet sodassa, mutta
joiden invaliditeettiaste
oli alle 20 prosenttia; vakavammin haavoittuneet
saivat kuntoutusta, mutta
lievästi haavoittuneille
sitä ei ollut järjestetty.
Petäjäveden Rintamaveteraanien puheenjohtajana Luoma oli seitsemän
vuotta ja kun piirin pitkäaikainen puheenjoh-
taja luopui tehtävästään,
Luomaa pyydettiin myös
piirin johtoon.
- Ensin kieltäydyin,
sitten lupasin olla yhden
vuoden. Sotareissulta Luoma palasi
Kintaudelle ja pestautui
kesällä uittohommiin.
- Kuljin aina Kintauden aseman pihan läpi
ja asemapäällikkö rupesi
houkuttelemaan minua
rautateille töihin. Testien
jälkeen Luoma pestattiin
töihin ja rautatieläinen
hän oli eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1975
asti. Asemamiehillä oli musta virkalakki, mutta punainen hattu laitettiin päähän siksi ajaksi, kun hoidettiin myös
junanlähettäjän tehtäviä.
ympäri Suomea.
- Etelässä kauimmaiset
ovat Suomenlahden rannalla. Tutustuin moneen poliisiinkin,
kun pysähdyin usein syömään samaan paikkaan
heidän kanssaan.
Autoa Luoma ajaa
edelleen.
- Saa nähdä, vieläkö
saan uuden ajokortin, kun
se on taas katkolla.
Luoman syntymäpäiviä juhlittiin sunnuntaina
sukulaisten ja ystävien
voimin.. Ensin
en ollut innostunut asiasta,
mutta viimein suostuin
lähtemään testeihin, joissa
testattiin muun muassa
sitä, ettei ollut värisokea,
Luoma kertoo. Siellä
sain höylätä omiakin töitäni, jotka vaativat isompia
koneita.
Puusepänverstaan koneista Luoma luopui vasta
viime syksynä.
- Tein sen mukaan kun
voimia riitti. Ja pääsinkin.
Tikkakoskella tehtiin siihen aikaan konepistooleja
ja konekivääreitä, Luoma
muistelee.
- Tehdasta ei pommitettu talvisodan aikana,
se oli hyvin naamioitu,
korkeaksi vuoreksi. Suurimman osan
työurastaan Luoma teki
asemamiehenä Petäjäveden asemalla.
taas pieni pysäkki ennen
Kuohun asemaa. Töitä hän
on tehnyt 13-vuotiaasta
lähtien.
- Kun pääsin viimeiseltä luokalta varsinaisesta
koulusta, lähdin lähitaloon
työn oppiin ja siitä alkaen
olen töissä ollut, Luoma
kertoo.
Nuorena poikana hän
oli muun muassa maitokuskina, Lemettilässäkin
vähän aikaa, ja Jyväskylässä.
- Vuonna 1938 olin
renkinä, kun lähdin kysymään töitä Tikkakoskelta
tehtaalta. Luoman tekemiä
huonekaluja, ovia ja ikkunoita on useassa talossa
Petäjävedellä, mutta myös
- Kyllä tästäkin on moneen kertaan talvella lumet luotu ja kesällä roskat haravoitu, Luoma muistelee. Nro 31 - 29.07.2015
Sivu 04
Reino Luoma lähti työtä
oppimaan kolmetoistavuotiaana
Tiina Lamminaho
Kuohulla vuonna 1920
syntynyt Reino Luoma
täytti maanantaina 95
vuotta. Meillä oli
lypsykarjaa vuoteen 1984
asti; kun vaimo halvaantui, laitoimme lehmät pois.
Minä perustin puusepänverstaan ja aloin tehdä
ovia, ikkunoita, pöytiä,
penkkejä, kaappeja ja kaikenlaista sellaista, Luoma
kertoo.
Puusepänverstasta
Luoma piti kymmeniä
vuosia. Ja junan kyytiin
pääsi monesta paikasta;
Jyväskylästä lähtiessä
ensimmäinen pysäkki
oli Keljossa, Vesangalla oli asema, sitten oli
Jo ennen eläkkeelle jäämistään Luoma oli muuttanut perheineen vaimonsa kotitilalle Kintaudelle.
- Vaimon isä pyysi
meitä sinne. Kuohun
jälkeen ennen Petäjävettä
olivat vielä Kintauden
ja Koskensaaren asemat.
Ihmisten lisäksi tavara
kulki junalla, Petäjäveden
asemallekin tuli tavarat
kahdeksaan kauppaan.
Asemamiehenä Luoman työhön kuului monenlaista lumenluonnista
vaihteiden hoitoon.
- Loppuaikoina junanlähettäjä oli töissä
vain päivällä ja meidät
asemamiehet koulutettiin
hoitamaan junanlähettäjän
työt ilta - ja yöaikaan,
Luoma kertoo.
Junanlähettäjän
työtä yöaikaan
Puuseppänä
vuosikymmeniä
- Kun aloitin työt Petäjäveden asemalla, siitä kulki
42 junaa vuorokaudessa.
Loppuaikoina junia oli
vain 32, kun koneet suurenivat ja juniin voitiin
lisätä enemmän vaunuja,
Luoma kertoo.
- Matkustajajunia junista oli yhdeksän. Mutta kahdeksan
vuotta siinä meni, Luoma
toteaa.
Piirin puheenjohtajana
Luoma ajoi ympäri KeskiSuomea.
- 45 000 . Pitkän iän salaisuutta udeltaessa Luoma
toteaa, ettei osaa siihen
mitään sanoa. Kerran yhtenä yönä menimme
metsään, kun vihollisen
koneet lensivät päällä,
mutta ei Tikkakoskea
silloinkaan pommitettu.
Sotaväkeen Luoma
meni vuonna 1940 ja
sillä tiellä menikin joulukuuhun 1944 asti. Kun Luoma oli asemamiehenä, Petäjäveden ratapihalla
oli neljät kiskot eli yhdet enemmän kuin nykyään.
TIINA LAMMINAHO
Petäjäveden asema tuli Reino Luomalle tutuksi. Yksi helsinkiläinen
pariskunta tilasi huonekaluja huvilalleen, pyysivät
minut Helsinkiin katsomaan huvilan pohjapiirustuksia, jotta huonekaluista
tulee oikean kokoisia,
Luoma muistelee.
- Minulla oli itsellä
pienet koneet, mutta kävin
Vesangassa auttelemassa
yhtä puuseppää, jolla oli
isommat koneet. Siihen
aikaan kaikki junaliikenne
Jyväskylästä Helsinkiin
kulki Haapamäen kautta,
kun Jyväskylän ja Jämsän välillä ei ollut vielä
rataa. 50 000 kilometriä vuodessa
Itävaltalaisten
Johanna Paunggerin ja
Thomas Poppen kirjassa
Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa
seurataan kuun vaiheiden
lisäksi kuun sijaintia yötaivaalla.
Yhden kuukauden aikana kuu viivähtää muutaman vuorokauden ajan
kaikkien kahdentoista
eläinradan tähtikuvion
luona. Ja kyllä
minä koen nyt pääseväni
helpommalla kun toimin
kuun rytmin mukaan.
Enää ei ole esimerkiksi
pakonomaista kastelun
tarvetta. Vanhoista aitoista
on yleensä pidetty huolta; esimerkiksi kattoa on
uusittu, jotta aitta pysyisi
kunnossa.
Valokuvia Ruorasella
on Viherkummun aitasta
ja Jussilan aitasta Kummunkylältä sekä Lamminmäen aitasta Töysänperän
suunnalta. . Alakuu oli vastaavasti kuun vähenemisen
aika, täydenkuun vajeneminen uudeksi kuuksi.
Vanha kansa tiesi, että
kasvua ja tuoreutta vaativat työt oli paras ajoittaa
yläkuulle. Melkein minkä tahansa kasvin
saa kasvamaan kunnolla,
kun sen leikkaa muutamaa
päivää ennen uuden kuun
syntymää. Aika monessa
vanhassa talossa aitat on
säilytetty, Ruoranen toteaa. Kauppatieteiden tohtori on soveltanut
kuukalenterin vinkkejä
pihamaan ja hyötypuutarhan hoidossa jo kuuden
vuoden ajan.
Barkman hyödyntää
kuutarhauksen oppeja
muun muassa istutusten,
kitkemisen, raivaamisen,
sadonkorjuun, lannoituksen ja hedelmäpuiden
leikkuun ajoituksessa.
Lähipäivien aikana
Barkman keskittyy raivaamiseen ja kitkemiseen.
. Perunan istutusta koski puolestaan seuraava neuvo: ?Jos
yläkuulla istuttaa perunan
niin kasvaa vartta, mutta
alakuulla mukuloita?.
Yläkuulla tarkoitettiin
kasvavaa kuuta, aikaa
uudenkuun ja täysikuun
välillä. Niiden ikää hän
ei tiedä.
- Kaura-ahon ja Kytölän aitoissa on vuosiluku,
mutta jos vuosilukua ei
löydy, ikä täytyisi selvittää
muulla tavoin. Mielelläni otan myös tietoja
vastaan, Ruoranen sanoo.
Tietoja hänelle voi soittaa
numeroon 050 3475373 tai
lähettää sähköpostilla seppo.ruoranen@luukku.com.. Luotan luonnon
omaan kykyyn hoitaa
asiat.
HANNA MÄKINEN
Sekä vaihe että
sijainti vaikuttavat
Anne Pöyhösen toimittaman Yläkuu ja alakuu,
Ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä ?kirjan sisältämä
kotimainen perimätieto
liittyy kuun vaiheisiin,
kasvavaan ja vähenevään
Eila Barkman hyödyntää kuukalenterin ?hävittämispäivät. Esimerkiksi
keväällä auringon polttamat havukasvit tai jänisten
syömät omenapuut saa
siten kuntoon.
Myös uudelleenistutukset kannattaa Barkmanin kokemusten mukaan
ajoittaa kuukalenterin ohjeiden mukaisesti.
- Esimerkiksi isompien
pensaiden ja jopa nuoren
omenapuun siirtäminen
onnistuu yläkuun aikaan.
Varmimmin keväällä tai
syksyllä ja silloin, kun kuu
on neitsyen merkeissä.
Kuutarhuriksi käytännön syistä ryhtynyt Barkman on ollut tyytyväinen
opin tuomiin tuloksiin.
- Ajattelin, että täytyy
olla joku järkevämpi tapa
hoitaa pihaa ja puutarhaa,
kuin se jatkuva lannoittaminen, kitkeminen ja
kasteleminen. moni
vanhan aitan omistaja
saattaisi olla kiinnostunut
selvittämään aittansa iän,
Ruoranen kertoo.
Petäjävedeltä löytyy
monen tyylisiä aittoja.
Monien vanhojen aittojen
ovessa on kissanmentävä
kolo alalaidassa.
- Se viittaisi siihen, että
aitassa on säilytetty viljaa;
kissan on pitänyt päästä
syömään hiiret. ?Alakuu hävittää, yläkuu kasvattaa?, kuului yleisohje
moneen hommaan.
Ensisijaisesti töiden
aloitusajankohta määräytyi kuitenkin vuodenaikojen ja kelien mukaan.
Kuun vaiheesta katsottiin
lähinnä ajoituksen hienosäätö.
kuuhun. Nyt keskiviikkona ja
torstaina ovat niin kutsutut
tuhoamispäivät. Moni
aitta on edelleen säilytyspaikkana. kitkemällä varjoliljan tieltä pois leskenlehdet ja peltokortteet.
Vanhojen aittojen tiedot talteen
TIINA LAMMINAHO
Seppo Ruoranen haluaa nyt tallentaa tietoja vanhoista aitoista. Myös tietoja Petäjäveden vanhoista
kioskeista hän ottaa yhä mielellään vastaan.
Tiina Lamminaho
- Muutamasta aitasta
minulla on valokuvia
ja parista aitasta löytyy
rakennusvuosi, mutta lisää tietoja pitäisi saada,
Seppo Ruoranen toteaa.
Hänellä olisi tavoitteena
kirjata muistiin tietoja
Petäjäveden alueen vanhoista aitoista.
- Minulla ei ole aavistustakaan, paljonko aittoja
on, mutta uskoisin, että
kymmeniä. Hänen omassa pihapiirissään on 1930-luvulla
rakennettu aitta, mutta se
ei pääse listoille mukaan.
- Lähinnä olen kiinnostunut ennen 1900-lukua
rakennetuista aitoista.
Tiedän, että Kaura-ahon
aitta Metsäkulmalla on
rakennettu vuonna 1736
ja Kytölän aitta Ylä-Kintaudella vuonna 1714.
On hyvin mahdollista,
että Petäjävedeltä löytyy
myös näitä vanhempia
aittoja. Häviämiseen
ja kuivumiseen liittyvät
työt ajoitettiin sen sijaan
mieluiten alakuulle. Joensuun
yliopisto tekee vanhojen
rakennusten ikämäärityksiä. Siksi kaurispäivät
sopivat hyvin rikkakasvien kitkemiseen erityisesti
vähenevän kuun aikaan.
Vaikutus jatkuu perjantaille ja lauantaille saakka.
Pyhäniemen puutarhuri on huomannut, että kasvit kasvavat rehevästi, kun
ne on istutettu kuukalenterin suosittamaan aikaan.
Barkmanin havainnot tukevat myös leikkauspäivien hyödyntämistä. Aion selvitellä,
paljonko tällainen iänmääritys maksaa . Kuu on
kauriin merkeissä, ja kauris on juuriin vaikuttava
voima. Jokaisen eläinradan
merkin ajatellaan edustavan tiettyjä ominaisuuksia ja vaikutuksia, jotka
heijastuvat kuun kierron
myötä myös maanpäällisiin toimiin.
Paunggerin ja Poppen
kirjan kuukalenteri kertoo, missä tähtimerkissä
kuu minäkin päivänä on.
Vastaavaa kuukalenteria
on saatavilla myös suomalaisena seinäkalenterina.
Omassa pihassa
soveltaen
Suomalainen kuukalenteri
löytyy myös Pyhäjärven
rannalla Petäjävedellä
asuvan Eila Barkmanin
seinältä. Esimerkiksi
Ruoppaan aitassa on vanhoja maataloustyökaluja,
Ruoranen kertoo.
Aitta on myös saatettu
siirtää.
- Joissakin aitoissa
hirret on numeroitu ja se
viittaisi siihen, että aittaa
on siirretty.
- Nyt minulla olisi
tarkoitus kierrellä kylillä
ja kysellä aitoista. Sivu 05
Nro 31 - 29.07.2015
Kuutarhuri noudattaa kuun ja luonnon rytmiä
Hanna Mäkinen
Vielä sata vuotta sitten oli
luontevaa huomioida kuun
vaikutus töiden aloittamisajankohtaa päätettäessä.
Perimätiedosta löytyi ohje
monen työn ajoittamiseen.
?Lehti kun on hiiren
korvan kokoinen yläkuussa, silloin ohra pitää kylvää ja kaikki kevätkylvöt?,
todettiin muinoin
Koulun
pohjakerros oli vielä kouluaikojen asussaan.
- Alakerrassa oli ihan
alkuperäiset luokkatilat,
seinät oli peitetty pahveilla ja puulattiat paksulla
maalikerroksella. Sini Vuoksenrannan
on helppo tiivistää kodin
parhaat puolet.
. Sen
osoitti jo ensimmäisenä
syksynä ulkopaikkakuntalaisella firmalla teetetty
kattoremontti, joka ei
onnistunut, sanovat Vuoksenrannat.
- Tämmöinen projekti
vaatii hirveästi eri tekijöitä
ja rakentajia, eri alojen
taitajia. Koko
rakennuksessa ei ollut
vesijohtoja tai viemäreitä.
Katto oli todella huonossa
kunnossa.
Alkoi ahkera remon-
HANNA MÄKINEN
tointi, jonka tuloksena
Vuoksenrannat pääsivät
muuttamaan viihtyisäksi
kodiksi muuntuneeseen
alakertaan jouluna 2008.
Remontin johtoajatuksena oli, että alkuperäinen
tilajako säilyisi mahdollisimman muuttumattomana. Alkuperäisiltä
näyttävät, kookkaat ikkunat ovat sen sijaan uudet.
. Raksimme
vanhoista ikkunoista irti
puhallettua lasia olevat
lasiruudut ja ne asennettiin uusien ikkunoiden
uloimmiksi laseiksi, Sini
ja Reijo Vuoksenranta
kertovat.
Viereinen luokkatila,
joka aikoinaan palveli
jumppasalina ja veistoluokkana, on nyt jaettu
väliseinällä tilavaksi makuuhuoneeksi ja vuonna
2009 syntyneen Anssipojan huoneeksi.
Remontin jälkeen vanhasta jäivät jäljelle oikeastaan vai kivijalka ja
Toivo Salervon piirtämä, 1923 rakennettu Kummun koulu kukoistaa Vuoksenrannan perheen kotina. Jälkikäteen on kyllä
puhuttu, että onneksi ei
silloin tiedetty, mitä kaikkea meillä on edessä, he
jatkavat nauraen.
Riittoisa työmaa
Vuoksenrannat tekivät
kaupat Kummun koulusta heinäkuussa 2005.
Pariskunta muutti aluksi
koulun yläkertaan, jossa edellisetkin asukkaat
olivat asuneet. Suurimmillaan Kummun koulun oppilasmäärä oli 1950-luvun
puolivälissä, jolloin oppilaita oli yli 60.
Vuonna 2005 alkaneen remontin
alkuvaiheessa
Kummun koulun
vanhassa luokkahuoneessa
jylläsi kaivurivoima.
Kummun koulun kotiinsa perhe on tyytyväinen. Saadaksemme
alkuperäisten kaltaiset
ja kokoiset ikkunat, oli
ne teetettävä. . Tätä me
olimme ihailleet aina ohi
ajaessamme. Kuvassa vasemmalta Reijo Kirri, Veikko Ässämäki,
Pekka Sikala, Timo Silander ja Risto
Haapanen. Kunnes
sitten kuulimme, että Liisa
ja Esko Kovanen olivat
päättäneet luopua Kummun koulusta.
- Meillehän se oli
kuin ihme, että koulu
tuli myyntiin. Seiniltä on
poistettu vanhat pahvit,
ja näkyvissä on kaunista
vanhaa hirsipintaa. Seuraavana syksynä Kummun koulu lakkautetiin oppilasmäärän
vähäisyyden vuoksi.
REIJO VUOKSENRANTA
KUVA VUOKSENRANTOJEN KOKOELMISTA
Reijo Vuoksenrannan Kalervo-isä kävi kansakoulunsa
rakennuksessa, joka nykyisin on hänen poikansa koti.
1920-luvulla syntynyt Kalervo Vuoksenranta on kuvassa toisessa rivissä toinen oikealta. Kun sitten
tuli mahdollisuus ostaa
koulu, niin ajattelimme,
että nyt tai ei koskaan,
Vuoksenrannat muistelevat. Kun alakerta tuli
valmiiksi, alkoi yläkerran
työstäminen.
Opittua
Koulun kanssa eletyt vuodet ovat olleet opettavaiset. Ilman heitä tämä
ei olisi onnistunut. Kovasen Reijo Petäjävedeltä
oli meillä kirvesmiehenä.
Hän teki autotallin, tämän
alakerran ja yläkertaakin.
Hän on huippukirvesmies,
jota ilman olisimme olleet
pulassa.
KUVA EILA KOSKISEN KOKOELMISTA
Kummun koulun oppilaita. Iittalasta.
Sini, Anssi ja
Reijo Vuoksenrannan lisäksi
Kummun koululla asustavat
nykyisin kissat
Vallu ja Nöpö.
hirret. Emme halunneet
pilkkoa tilaa pieniin osiin
tai muuttaa mitään liikaa,
Vuoksenrannat toteavat.
Nyt alakerroksen
idänpuoleinen luokkatila
toimii yhdistettynä keittiönä, ruokailutilana ja
olohuoneena. Tunnelma on
hyvä, kotoisa. Vanhojen ikkunoiden
kunnostus olisi ollut valtava urakka. . Kyselimme ja etsimme,
mutta sopivaa paikkaa
ei vain löytynyt. . Talon ulkoasu on kunnostettu alkuperäisten piirustusten mukaisesti. Kuvassa ylärivissä toinen oikealta on
Anna-Liisa Kuusela, joka toimi koululla väliaikaisena opettajana
1948-51. Muita pitkäaikaisia opettajia olivat Loviisa
Patrakka (1943-62) ja Kaarlo Mäkelä (1960-68).. Katosta roikkuvat tyylikkäät
valaisimet ovat peräisin
rakennuksen kansakouluajoilta. Täällä on ihanan
korkeat, valoisat ja avarat
huoneet. Kiireessä ei kannata
tehdä mitään ratkaisuja
vanhan talon kanssa. Kouluksi
tehty rakennus on kotina
yllättävänkin toimiva.
KUVA VUOKSENRANTOJEN KOKOELMISTA
Yläluokan pojat pukkitaistelun tiimellyksessä 9.11.1967. Samanlainen koulurakennus löytyy mm. Nro 31 - 29.07.2015
Sivu 06
Kummun
koulun uusi
elämä
Hanna Mäkinen
Reijo ja Sini Vuoksenranta ryhtyivät reilut
kymmenen vuotta sitten
etsimään taloa tai tonttia
Reijon lapsuudenkodin
kulmilta Kummun kylältä.
. Kuva on otettu
todennäköisesti 1930-luvulla, jolloin Kummun koululla
toimi opettajana kuvassa oikealla seisova Emil Länsiö.
Länsiö toimi toimi Kummun koulun opettajana vuodet
1923-40
posti@sahkoasennuskoskinen.fi ?
LEIPOMOTUOTTEITA
Konditoria
Toppalantie 134
Pekkarinen
Petäjävesi
Puh. 041 441 5253
Rakennus- ja puusepän palvelut
PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN
RINDESSO OY
- Antenniasennukset
- @450- ja 3G-tehoantennit
- ATK-verkot
- Äänentoistojärjestelmät
- Valokuituhitsaukset
-
HANNU NEIJONEN
0400 797 516
www.rindesso.fi
info@rindesso.fi
Käyntios. 0400 472 378
Rakentavasti
SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA:
*OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä
*Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset
*Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit
*Kost. su 2.8. 040 182 9930, arton.tilit@gmail.com
73
642 9
0
0
4
0
Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset
Varastojen ja autokatosten teko
0v.
Lisälämpöeristykset ja kattotyöt
a yli 3
iminta nnys!
o
.t
k
a
Leikkimökit, jätekatokset ym.
he
-R
alousvä
Puusepän työt, entisöinti
- Kotit
S
. - www.petajavesilehti.fi -. KAHVILA
. su 9.8. www.sahkoasennuskoskinen.fi . MATKAHUOLTO
MA - TO 10-16.30, PE 10-16
050 544 1200
Suljettuna 3.8.-10.8.
41900 Petäjävesi, puh. KABINETTI esim. Uutisia, tapahtumia,
tunnelmia. 0400 933 274
Yrityskonsultointi
JonesCon
jouni.hirvimaki@jonescon.fi myös Metsäkulmantie 516.
www.jonescon.fi
Kysy, ilmainen kartoitus!
KOTIAPU PISARA
Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen
pesut sekä asiointiapu. (014) 854 915
Ismo Jukola, puh. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt
Kone & Rakennus Meronen Ky
044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi
PETÄJÄVEDEN
APTEEKKI
PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI
Fysioterapiaa ammattitaidolla
- asiakasta kuunnellen
Kesäteatteri ?Hääpäivä. kirjanpito ja verotus . (014) 853 326
Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 www.standardline.fi
Perinteinen täyden palvelun
hautaustoimisto 60 vuotta
Salmisen
Hautaustoimisto
www.fysiocenter.fi
014 31 00775
KOULUTETUT HIEROJAT
Siltatie 23, Petäjävesi, puh. 050 414 7275
www.lemettilantila.fi
T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén
Kotileipomo
Tiina Sulkula
- Kotisiivoukset
- Toimistosiivoukset
Majavatie
Petäjävesi
www.tiinasulkula.com
0400 600 115
berit.skytten@luukku.com
T:mi Väinö Räsänen
- Koti- ja mökkitalkkari
- Pienkonekorjaamo
Pms 732 050 546 9747
0400 536 840
v.i.rasanen@luukku.com
Petäjäveden hieronta Rennox,
Irja Viitanen, 0500 546 090
? Lisäksi perinteinen kuppaus ja jäsenkorjaus
Petäjäveden hieronta Tavax,
Marita Lehtonen, 040 763 3995
? Lisäksi jalkahoito
Juha Nokelainen, 0400 541 758
Juho Kivelä, 040 702 7902
? Tutustu netissä! www.hierojajuhokivela.fi
Sampo Koivula, 050 349 2319
? Lisäksi jäsenkorjaus
RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI
Pms 427
. (014) 854 113
Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi
Papintie 2, Petäjävesi
Palvelemme sop. kokouksille
. (014) 722 237 työ, 040 724 0787
Keuruuntie 15, Keuruu. YDLKWRODYDSDOYHOX
. 0400 580 153
PALVELEMME:
(014)854113
1900 PETÄJÄVESI PUH.
ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14
014)854113
Asianajotoimisto
JUKKA HOKKANEN
§
asianajaja
§
varatuomari
Keuruuntie 11 B 14, 42700 Keuruu
Vastaanotto sop. vuonna petäjävetisille yrittäjille:
Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . ORNDSDOYHOX
ZZZ VLKYDUL À
?Paikallislehti on kuin kirje kotoa.?
Tilaa Petäjävesi-lehti lahjaksi ystävälle
tai omaan kotiin muuttavalle nuorelle.
Edullisimmin kestona 55 euroa / vuosi. 0401 854 237
tai 0400 644 016 (Seppo)
salmisenhautaustoimisto@
gmail.com
Suomen Kivivalmiste Oy:n
hautakivien myynti
Avoinna:
ma 10-16,
ti-pe 10-17
la 10-14
Tilaa Tiinalta
kaikenlaiset
herkulliset
leivonnaiset!
PALVELUA
LIIKEKESKUKSESTA!
TILITOIMISTOPALVELUT
www.khl.fi
Haluatko tälle ilmoituspaikalle
hintaan 10 euroa + alv 24%
/ julkaisukerta?
Silmälääkärin vastaanotto joka viikko
Tilitoimisto T Pesonen Oy
PETÄJÄVESI:
Asematie 6, puh. Vasarakatu 9,
40320 Jyväskylä
TILITOIMISTOPALVELUA
Arton Tilit
Arto Kivistö, Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ
Puh. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ
P\\QWL MD YXRNUDXV
. Soita tilaajapalveluumme 030 39778 (arkisin klo 8-18).
Jo puoli vuosisataa mustaa valkoisella. Palaverimahdollisuus
Puh. MlWHKXROWR
. PAPERITARVIKEMYYNTI
. SOLARIUM . klo 19.
Varaathan liput ennakkoon! Tervetuloa!
- Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi -
PAPINTIE 2
APTEEKKI
PETÄJÄVESI
P. Puh. klo 19.
?Matti ja Liisa. Elämää, ihmisiä, tarinoita. Kotitalousvähennyskelpoinen.
www.kotiapupisara.fi
Puh. Paikallisesti. Perinteitä ja tulevaa. mukaan Petäjävedellä,
ajanvaraus p. tilinpäätös
ja sen tulkinta. 020
170 5120
Taloushallintopalvelut TahvoCon?
Nyt nämä palvelut puoleen hintaan
1. 044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com
Puukauppaa
j
a
puunkorj
u
upal
v
el
u
a
Metsä-Perälä Oy
www.metsa perala.fi
Petäjävesi, puh. mukaan
Keskussairaalantie 17, Jkl
Ma-to 10-17, pe 10-15
Puh. 0400 853 480
. 32
27
EN
Ammattilainen asialle
Kysy lisää toimituksesta!
STANDARD LINE
RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA
Teollisuustie 8, 41900 Petäjävesi, Puh
!
Tv. 050 592 9006
TIITUSPOHJAN
PALVARIN
myyntiauto
Petäjävedellä ST1:llä
TI 9.30-11.30 sekä
TO 12.30-15
Kutosen ottelu
PetPet vs.
Palokan
RientoA,
ke 29.7. Tervetuloa!
KESÄTUNNELMAA
PE 31.7. Niinhän se olikin. Koivisto)
045-8535566 tai Kexi
Heinäharjuun 0458610555.
- SJ
jalusta suoraan. Ensin
piti kuitenkin saada kiven
?URKUJEN VALLANKUMOUS?
Matti Pesonen
Perhealbumista
Kokoelmalevy julkaistaan Kanttarissa
Petäjävetisen rock- ja rytmimusiikin toinen kokoelmalevy Roots & Revival
in Petäjävesi 1992-2015
julkaistaan lauantaina 1.8.
Ravintola Kanttarissa.
Telttakangas tärisee, kun
levynjulkistamista juhlistavat illan esiintyjät The
Blues Funnel, Kolmen
Keisarin Liitto ja HVK.
Noin kello 21 tapahtuvaa levynjulkistamista
pohjustaa The Blues Funnelin esiinmarssi. sinkku eli yksinelävä
nainen.
Melko harvoin kumpaakaan kutsutaan tilaisuuksiin, joissa on pääasiassa pariskuntia, mutta
jos kutsun saamme ja
saavumme paikalle, tilan-
10 euroa, alle 16v. Perheen miesväki
päätti, että yritetään kääntää kivi paikoilleen. Työvälineinä olivat vain hautausmaalta löytynyt lapio ja
omat kädet.
Lähellä olevan puun
juuret sekä routa lienevät
syynä kiven kaatumiseen.
Työtä tehdessä kivipaasi
pääsi vahingoittamaan
toisen miehen kättä (hans-
koista huolimatta) niin,
että peukaloon tuli verta
vuotava haava. Nico, Jimi ja Liisamummu sekä muu
lähipiiri
PIHVIKARJAN
LIHAA
myydään
Kyläsepän pihassa
TO klo 12-18.
Tuottaja Juha Niiles
p. Ettei kukaan
jäisi kaatuvan kiven alle.
Ystävällisin terveisin naapurikunnasta
- Vuokko Tiitto,
Jämsä
ne on lähinnä kiusallinen.
Muut paikallaolijat
keskustelevat "ohitsemme" ja - vaikka kumpikin
meistä on yli seitsemässä
vuosikymmenessä kartuttanut elopainoa kohtuullisen määrän, keskustelun
aikana olemme monelle
näkymättömiä.
Läheistemme mukaan
olemme täysjärkisiä, jopa
huumorintajuisia ja sen
verran elämänkoulussa
viisastuneita, että pystymme keskustelemaan
vieraittenkin kanssa (jopa
muullakin kuin äidinkielellä).
Meidän ylikävelemiseen on syynä itsenäisyys (puolisottomuus),
yli-ikäisyys ("ei tuolle
enää kannata korvaansa
lotkauttaa, dementoituneelle") ja kiusallinen tapa
osallistua keskusteluun
(joka yleensä taukoaa
hetkeksi).
Älkää siis ihmetelkö, jollemme tule kekkereihinne - kummallakin meistä on vielä
ystäviä, joille emme ole
läpinäkyviä ikkunoita!
Vaarallinen nainen
Ystäväni kanssa jutellessa
huomasimme olevamme
joittenkin mielestä kaikesta päätellen vaarallisia: kumpikin meistä on
ns. SATURAATIO,
sisällä karaokea (6 e)
LA 1.8. Jäsenkortit lunastettavissa
Osuuspankilta 17.8. Kahvio.
Tervetuloa Petäjäveden
vanhaan kirkkoon!
Yhteistyössä: Petäjäveden seurakunta, kunta ja
vanhan kirkon säätiö
Onnea
7-vuotiaalle Eetulle !
Toivottaa
Mummulan väki
Vauhdikkaat
Onnittelut
7-vuotiaalle Nicolle!
Toivottaa koko
lähipiiri
Halutaan vuokrata
vähintään 50 m2, siisti,
ei tupakoitu asunto
kirkonkylältä.
Puh. Kohta
20 vuotta seikkaillut bluesjuna esittää illan aikana
myös uutta materiaalia
tulevalta studioEP:ltä.
Heti H-hetken eli uunituoreen kokoelman julkis-
Keskiviikkona 5.8. HKVveljesten tuotantoa on
kuvailtu suomenkieliseksi
Komea
levynkansi
on jälleen
Jorma
Soinin käsialaa.
Levyn
julkaisee
jälleen
Osuuskunta
Smartisti.
ilopunkiksi, jossa on vaikutteita muun muassa Klamydian ja Dead Kennedys
?yhtyeen musiikista.
Julkkarikeikka tarjoaa
yleisölle myös fani- ja
tuotemyymälän sekä
kirpparipöydän. Helinä Rosala
puh. ROOTS AND REVIVAL
IN PETÄJÄVESI 2015 (10 e)
KANTTARIN RALLITELTTA NESTE OIL -RALLISSA SURKEEN EK:T 13 JA 17 (MOKSI)
PERJANTAINA MOKSIN YÖPARKISSA RALLIKARAOKEA
MA suljettu, TI-TO 18-22*, PE 18-02*, LA 14-02*ja SU 14-21
(*jatkoaika mahdollinen)
- Kaksi itsellistä
ikänaista
ASEMATIE 6
(014) 854 950. klo 19.00,
tekonurmella, kentällä kioski, otteluisäntä
OP Petäjävesi.
PetPet liikkuvat eläkeläiset: Lähtö
Kuortaneen
Eliittikisoihin la 8.8.
klo 10 Freesin edestä.
Tied. Nro 31 - 29.07.2015
Sivu 08
Viimeinen veteraanien joululehti
Keski-Suomen Sotaveteraanien joululehteä on toimitettu Keski-Suomessa
vuodesta 1966 lähtien.
Ainoa välivuosi oli 1970,
silloin lehteä ei tehty.
Nyt muutamien yhdistysten toiminta on jo Keski-Suomessa lopetettu ja
piirihallitus on päättänyt,
että tämän vuoden jälkeen
lehteä ei enää toimiteta.
Petäjävedellä lähes 30
yritystä tai toiminimeä
ovat vuodesta toiseen
maksaneet ilmoituksensa
joululehteen ja täten tukeneet Sotaveteraanipiirin ja
Petäjäveden Sotaveteraaniyhdistyksen toimintaa,
kiitokset siitä heille.
Nyt tarjoutuu yrityksille - myös niille, joilla ei ilmoitusta joululehdessä ole
vielä ollut - mahdollisuus
saada oma mainos viimeiseen ja historialliseen ve-
Vanhan kirkon kesämusiikit
teraanien joululehteen.
Hinnat ovat 40?, 60?,
100. Suureksi
iloksemme kuitenkin siunauskappelin lisäsiivestä
löytyi wc, jonka ovi oli
auki, ja jossa sai pestä
kädet lämpimällä vedellä
ja saippualla. Tieto ei ehtinyt saavuttaa kaikkia.
Silti paikalle ilmaantui 18
kintauslaista valokuvien,
muistelmien ja ennen
kaikkea naurunremakan
kera nuotion, nokipannukahvin, Rautkorven Pekan
lettujen ja Kexin tekemän
tamisen jälkeen Kimmo
Strömberg ja Markus
Pirkkalainen haastattelevat kokoelmalevyn muusikoita ja syväluotaavat
levyn biisejä.
Roots & Revival ?illan
ohjelma sisältää bluesin
lisäksi Kolmen Keisarin
Liiton kitaravetoista rokkia. Yllätysesityksiäkin saattaa
olla luvassa.
tytinän eli alatoopin ääreen. klo 18.00
Onnittelut 7-vuotiaalle
Onnille 1.8. tai 150?, riippuen mainoksen koosta.
Ilmoituksia ottaa vastaan elokuun loppuun
asti Yrjö Vakkilainen,
040 8288 070, yrjo.
vakkilainen@bastu.net
Postia lukijoilta
Kintauden entiset nuoret
kokoontuivat pienellä
varoitusajalla Pepuniemeen hyvin epäviralliseen
tapaamiseen. ilmaiseksi. klo 18.00 alk. Se, mistä tytinänteko
sai alkunsa, onkin sitten
sisäpiirin juttuja.
Porukkaan mukaanpääsykriteerit ovat matalat: ikää täytyy olla vähintään 50 ja lapsuudessa
tai nuoruudessa pitää olla
jokin side Kintauteen.
Meillä oli niin mukavaa, että päätimme yrittää tavoittaa ensi kesänä
suuremman porukan uuteen kokoontumiseen. Jere Malilan masinoima bändi tekee nyt ensimmäisen klubikeikkansa
kotimaisemissa.
Uuden kokoelmalevyn
bändeistä ehkä tuorein
tapaus on HVK, jonka musisointia kuullaan myös
lauantain keikalla. 0465 484237
Kintauden entiset nuoret
Kiitos ja kumarrus Petäjäveden seurakunnalle
Kävin perheeni kanssa
viime perjantaina Petäjäveden hautausmaalla.
Olimme saaneet tiedon,
että enoni hautakivi on
kaatunut. 050 309 1047.
Kuivasmäen
metsästysseura ry
KESÄKOKOUS JA KIEKKOKILPAILU kodalla ke
12.8. Jos
kohdallasi kriteerit täyttyvät, kaivelepa Kintauteen
liittyviä valokuvia esille.
Ryhdypä myös muistelemaan lapsuuttasi tai
nuoruuttasi Kintaudella.
Löydät varmasti tarinoita
muille kerrottavaksi.
Tapaamispaikaksi varmistui Kintauden nuorisoseurantalo ja päivä on
16.7.2016 klo 15 alkaen.Tarjoilu hoidetaan
nyyttäriperiaatteella.
Tervetuloa mukaan!
Yhteyttä voit halutessasi ottaa jo nyt
seuraaviin: Seija Jokiseen (os. jälkeen. Kiitos siitä!
Hautakivi ei ole miten-
kään lujasti paikoillaan
pehmeällä alustalla,
joten on syytä varoittaa
kaikkia, jotka haudalla
käyvät