Petäjävedellä ravintola Murkinakulma tuli myyntiin ja he tarttuivat siihen. Petäjävedellä ravintolassa käydään aiempaa vähemmän ja tullaan paikalle entistä myöhempään. – Rallit on yksi vuoden hienoimmista tapahtumista. Tämä on ennemminkin elämäntapa. Yrittäjäjuhlassa palkinnon kävi pokkaamassa Juha Yrjänen, jota on lauantain jälkeen tituleerattu myös Yrittäjä-Yrjäseksi. – Tämä palkinto tuntuu todella hienolta. Haluamme juhlia palkintoa yhdessä heidän kanssaan, pariskunta tuumaa. Yrittäjäjuhlassa palkinnon ojensivat kunnanjohtaja Eero Vainio ja paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Soile Juntunen. – Tänä päivänä ravintola-alan yrittäjänä ei tule leipä helpolla, eikä se leipä leveä ole. Juha Yrjänen ja Anne Niininen olivat tehneet jo pitkän uran ravintolaja palvelualalla, kun ajatus omasta ravintolasta kypsyi ja he alkoivat etsimään omaa paikkaa. Ravintola Kanttari avasi ovensa 15 vuotta sitten Petäjäveden keskustassa isommissa tiloissa, ja nykyisiin pienempiin tiloihin Asematielle muutetiin vuonna 2013. Yhteensä Niininen ja Yrjänen työllistävät 14 osa-aikaista työntekijää Petäjävedellä ja Keuruulla. Se on raskasta, mutta todella antoisaa. Ruokapuoli on ollut aina tärkeässä roolissa, mutta etenkin viime aikoina sen kysyntä on ollut taas kasvussa. Parisuhteen kulmat ovat hioutuneet Pariskunnalla on työnteossa selkeä työnjako: Juha hoitaa bändit ja artistit, Anne ruokapuolen ja ”kaiken muun logistiikan” vaikka kaikesta toki sovitaan yhdessä. helmikuuta. On myös hienoa, että palkittiin tällainen paikallinen palvelu. Ralleilla on työllistävä vaikutus koko maakunnassa ja Kanttarilla on oma ralliravintolansa perinteiseen tyyliin Moksissa. Rämpytellen -klubiillat ovat olleet suosittuja ja seuraavaa vietetään 15. Kesäisin musiikkiteltat valtaavat piha-alueen ja musiikkiillat rikastuttavat Petäjäveden kesän tarjontaa. – Järjestöt voivat varata Kanttarin kokousten pitopaikaksi yksityistilaisuutena. Ravintola Kanttarissa juhlitaan yrittäjäpalkintoa ensi sunnuntaina 2.2. Pidempiä lomia ei ole varaa pitää, mutta siihen on jo tottunut. Lisäksi mukana Petäjävedeltä oli juhlimassa kunnanhallituksen jäseniä sekä runsaslukuisena oman kylän yrittäjiä. Tyylilleen uskollisena mies muisti myös tuulettaa lavalla komeasti. Juha Yrjänen ja Anne Niininen ovat otettuja saamastaan palkinnosta. Mekin tehdään silloin henkilökunnan kanssa kaksi vuorokautta putkeen töitä. Vaikka se on eri yhtiötä, niin isomman ravintolan pyörittäminen tukee tietyllä tapaa myös pienemmän, Kanttarin pyörittämistä. Tunnelma oli hyvä ja onnitteluja sateli runsaasti vierailtakin ihmisiltä. 60. Niininen ei päässyt mukaan Keski-Suomen Yrittäjäjuhlaan, sillä perheen villakoira sai pennun samana iltana. – Erityisesti Volun pitsaa menee paljon, Niininen vinkkaa. Niininen on villakoirien kasvattaja ja koirat ovat työn vastapainona tärkeä harrastus.. kello 15 koko kansan kakkukahveilla. Hyvän henkilökunnan avulla, yrittäjäpariskunta voi pitää kaksi arkivapaata viikossa. – Yhdessä työn tekeminen on kehittynyt vuosien varrella, kun on kulmat jo hioutuneet, Niininen nauraa. Toisaalta uusia tuulia tuovat erilaiset tapahtumat, kesän musiikkiteltan laadukas tarjonta ja varsinkin huippunimet. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Vuoden 2019 Yrittäjät Juha Yrjänen ja Anne Niininen: Kanttarin yrittäjien vuosien uurastus huomioitiin Yrittäm isen teemal ehti 2020 TEROTEMEDIA / TERO TAKALO-ESKOLA SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Lauantaina Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa Paviljongissa palkittiin Petäjäveden Vuoden 2019 Yrittäjänä Petäjäveden Murkinakulma Oy:n eli ravintola Kanttarin yrittäjäpariskunta Juha Yrjänen ja Anne Niininen. – Asiakkaat ovat se, mikä tekee tämän jutun ja heidän vapaa-aikaansa me haluamme tuottaa hyvää mieltä. Karaokeiltoja on lisätty asiakkaiden toiveesta ja työntekijälistalla on nyt omat karaokenvetäjät. Niininen ja Yrjänen ostivat vuoden 2016 lopussa Keuruulta toisen ravintolan, nykyisen RockBiken. – Työtähän uuden ravintolan hankkiminen lisäsi, mutta paljon helpottaa, kun työt sujuvat jo hyvällä rutiinilla, Niininen toteaa. Osa työntekijöistä ovat olleet heillä töissä alusta asti. Yrjäsen mielestä oli hienoa, kun Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa iltaa vietettiin yhdessä Petäjäveden oman väen kanssa. Yhtiön nimi on edelleen Petäjäveden Murkinakulma, vaikka ravintolan nimi vaihtui vuonna 2005 yrittäjien vaihtuessa Kanttariksi. Vakioasiakkaat ovat pienen paikkakunnan ravintolalle tärkeitä; Kanttarissa käy paljon raviväkeä, bingo ja tietovisa ovat suosittuja ja tuttujen tapaaminen on monelle se tärkein juttu. Puolison kanssa voi myös tarvittaessa ruotia ikäviäkin työasioita ja päästellä tarvittaessa höyryjä. Ravintola Kanttari tarjoaa myös mahtavat ja maukkaat ruuat ja yrittäjäyhdistyksen väkikin järjesti viimeksi pikkujouluruokailunsa siellä. Järjestelyt toimivat meidänkin illassa aivan loistavasti, vaikka porukkaa oli enemmän, Juntunen kehuu. Petäjäveden Yrittäjien puheenjohtaja Soile Juntusen mukaan Yrjänen ja Niininen ovat periksiantamattomia ja sitkeitä yrittäjiä, jotka jaksavat puurtaa kausivaihteluista ja muuttuvista olosuhteista huolimatta. Tilat ovat riittäneet hyvin ja panostus elävään musiikkiin, edullisiin hintoihin ja hyvään ruokaan ovat edelleen tärkeitä. vuosikerta Nro 5 2020 Keskiviikkona tammikuun 29. Klubi-illoissa bändit esiintyvät ja muu ohjelma tapahtuu jo ennen iltakymmentä, joten ne kiinnostavat vakioasiakkaiden lisäksi myös uutta kävijäkuntaa. Kerran vuodessa pariskunta vie työntekijät risteilylle ja siellä rentoudutaan ja otetaan yhdessä hauska irtiotto arjesta. Parhaillaan suunnitellaan jo ensi kesää ja huippuartisteja on taas luvassa. Kotiasioita ei mietitä työpaikalla, mutta toisaalta on rikkaus, kun tietää jo puolesta sanasta, mitä toinen tarkoittaa. – He piristävät kylän yöelämää tuomalla tänne tunnettujakin artisteja, Juntunen lisää
Ruokailu 5€/hlö, 10€/perhe ja makkaranpaistoa, lelukirppis ja arpajaiset YV:n hyväksi. Yhteisvastuukeräyksen oman seurakunnan viitenumero on 307402 ja MobilePaynumero 12274. Puhuu Heikki Ahonen. Riikka Jussila kulloinkin on luontevaa ja mahdollista. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan Petäjävesi-lehteen pakinoita joka neljäs viikko, ota yhteyttä toimitukseen. klo 10 Perhemessu. Bibliodraama on koulutetun ohjaajan johdolla ryhmässä tapahtuvaa luovaa raamattutyöskentelyä. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Ensimmäinen jäädytys tehtiin maanantaina. klo 14-16 Lähetysnaiset pappilassa. Ke 29.1. Kevään kerrat ovat Pappilassa su 9.2., 15.3., ja 5.4. Jos kirjoitat nimimerkillä, oma nimesi jää vain toimituksen tietoon. Edellisessä kirkkovaltuuston kokouksessa rakennuksen myynti herätti runsaasti keskustelua ja tunteita ja asia palautettiin neuvoston käsittelyyn. "Kun ystävien seurassa viihdymme vapaahetkin, niin valollasi kirkasta puuhamme hupaisetkin." (Virsi 543:4) Luistelujään teko kaukaloon vaatii viikon verran yli viiden asteen pakkasia, joten luonnon armoilla vielä joudutaan odottelemaan. Lämmin kiitos osanotosta. Se on eläytymistä Raamatun maailmaan ja siellä vastaantuleviin ihmisiin. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Tapulin takaa Talvi tuli takaisin Vanhan seurakuntatalon myyntiä esitetään edelleen Viime viikolla kokoontunut kirkkoneuvosto esittää edelleen kirkkovaltuustolle, että seurakunnan omistama vanha seurakuntatalo Pappilan pihapiiristä myydään. Lisäksi kirkkoneuvosto palautti Petäjäveden vanhalle kirkolle suunnitellun opastuskeskusasian vanhan kirkon säätiön valmisteluun liittyen siihen, että suunniteltu opastuskeskus tulee sijaitsemaan seurakunnan omistamalla maalla. 23.12.2019 Jyväskylä Lämmöllä muistaen sukulaiset ja ystävät Siunattu toimitettu 18.1.2020. Koko keho kaikkine aisteineen on läsnä bibliodraamatyöskentelyssä. Kastettu: Enni Elvi Elisabet Ahonen Kuollut: Rauni Helena Kilpinen 96 v, Taimi Halla-aho 80 v, Martti Toivo Mikael Bernitz Jyväskylän seurakunnasta 78 v. Kaino Ilmari HALLA-AHO s. Raamatun teksti on muuttumaton ja siihen palataan uudestaan ja uudestaan bibliodraamatyöskentelyssä. Pakinoita voi kirjoittaa omalla nimellä tai nimimerkillä. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. mukaan. Osallistuja ei tarvitse etukäteistietoja tai taitoja. Tervetuloa mukaan tämän vuoden keräykseen toimijaksi, lahjoittajaksi, keskustelijaksi tai muulla haluamallasi tavalla osallistumaan. Työttömyys vaikeutti perheiden toimeentuloa. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin8-16)taiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 72e (sis. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Perustettiin Yhteisvastuukeräys. Se on niillä sukuvikana, kun jo Niilon isä aikanaan oli maakunnassa kuuluisa tinkimisestään lehmienostoreissuilla. Eniten tietysti harmittaa se, että myin liian halvalla. To 30.1. Sanaa pakina on johdettu verbistä pakista, jutella ja puhella "huolettoman kevyesti". Haluatko lehden pakinoitsijaksi. kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuustojen vaalit; pappisehdokkaana on Petäjävedeltä kirkkoherra Laura Laitinen ja maallikkojen ehdokkaana Heikki Palola. Ma 3.2. No, nyt sitten on taas lunta ja lisää on tulossa vaikka millä mitalla. Hiihtämään molempia tyylejä pääsee vain urheilukentällä. Petäjäveden seurakunnan selvitysmies pitää kirkkoneuvostoille iltakoulun 5.2. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 ja sop. Minua on harmittanut parina viime päivänä aivan mahdottomasti yksi juttu. Ohjaajana toimii Kaisa Pihlajamäki. Taidan käydä katsomassa, olisiko jossakin myytävänä samanlaista linkoa. Meillä nimittäin oli kerrassaan ikimuistettava joulu. Hyvin oli kuulemma nukuttanut. Petäjävesi-lehdessä vapautuu yhden uuden pakinoitsijan paikka, kun lukijoiden rakastama Sinikka Aaltola jättää pakinoitsijan homman maaliskuun kirjoitusvuoronsa jälkeen. Tarvittiin pikaista apua, mutta auttavaa järjestelmää ei ollut, kunnes kirkko tuli hätiin. Lahjapolitiikka oli tänä vuonna lähinnä lahjakorttilinjaa aikuisille ja elokuvalippuja ja karamelliä pienemmille. Sanoin, että lingossa on nyt joku vika ja teen kuntoilun takia lumityöt käsipelillä. Levikki noin 1600 kpl. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Yhteisvastuukeräys on yhteinen asia. Ke 5.2. Illassa luetaan ja kuunnellaan valittua Raamatun kertomusta monin eri tavoin. Jokainen saa olla mukana sillä tavalla kuin se hänelle itselleen Sunnuntaina alkava Yhteisvastuukeräys on kirkon vuotuinen suurkeräys, joka juhlii tänä vuonna 70 toimintavuottaan työn merkeissä. Sen kautta saatavaa apua jaetaan tarpeen mukaan ja keräyksen tarkoituksena on myös herättää keskustelua kunkin vuoden keräysteemasta. Pienimmät lapsenlapset olivat nähneet jostakin vanhasta kirjasta, että kuusen alla oli nukuttu ja ei sitten auttanut muuta kuin aattoiltana kantaa petivaatteita sylillinen kuusen alle. Kuitenkaan esimerkiksi mihinkään kiinteistön myyntiehtoihin tai -tapoihin ei nyt tullut edelliseen esitykseen nähden muutoksia. Kauhea naurunkiherrys tuvasta kyllä kantautui iltamyöhällä, joten ainakin hauskaa oli. Häpeä se on vaan nieltävä, mutta Liinulle ette sitten sano sanaakaan. Nykypäivän vanhemmuudessa on toisenlaiset haasteet kuin viisikymmentäluvulla. klo 16-18. Bibliodraamailtaan voi osallistua kuka tahansa Raamatusta ja ihmisen elämästä kiinnostunut. klo 11.00. Muulloin yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse. Keräyksen teemana on #sinäriität hyvään vanhemmuuteen. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan taas vanhemmuutta. Pakina on lyhyt, kevyehkö ja huvittava kirjoitus, joka on usein ajankohtainen mielipideteksti. Se on eräänlainen aikamatka Raamatun kertomuksen maailmaan. Syksyllä 1949 sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen lapsiperheiden tilanne Pohjoisja Itä-Suomessa oli heikoissa kantimissa. Valaistun ladun latuja on jo pakattu kelkalla, mutta latukone tarvitsee vielä 15-20 senttiä nuoskalunta, pelkkä pakkaslumi ei riitä. Käpytikka Eläydy Raamatun kertomuksiin Petäjäveden seurakunnassa alkavat bibliodraamaillat kerran kuukaudessa. Kaisa Pihlajamäki Kirkkovaaliehdokkaissa tuttuja Evankelis-luterilaisessa kirkossa on 11.2. se ur ak un ta @ ev l.fi Viikon pakina: Lunta tuli ja tulee! BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 2.2. Tavoitteena on vuorovaikutus Raamatun tekstin, oman itsen ja ryhmän kanssa. Tupa oli täynnä ja kaikissa kamareissa oli nukkujia sängyissä, sohvilla ja lattialla. Sen jälkeen myöhemmin maaliskuun aikana tullaan järjestämään seurakuntalaisille aiheesta yleisötilaisuus, yhdessä kirkkoherra Laura Laitisen kanssa. Perusmenetelmänä on eläytyminen Raamatun henkilöihin ja tärkeisiin elementteihin. fi pe ta ja ve de n. Sivu 02 Nro 5 29.1.2020 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Messun jälkeen Toinen Toista Yhteisvastuutapahtuma jatkuu seurakuntakodissa, pappilassa ja sään salliessa pihalla. Lapset olivat aliravittuja ja sairaita. Oikeastaan nyt pitäisi vielä muistella joulua, vaikka siitä alkaakin olla jo viikkotolkulla aikaa. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Antti ja Ulla Ohra-aholla, Lehdontie 72. Osallistuja saa mahdollisuuden luoda omaehtoista ja elämyksellistä suhdettaan Raamattuun vapaana totutuista tulkinnoista. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Petäjävesi-lehden pakinoitsijoita ovat tällä hetkellä Aaltolan lisäksi nimimerkit Free ja Käpytikka sekä sananikkari Markku Koskinen. klo 12-14 Pengerjoen lähetyspiiri Paula ja Paavo Niileksellä. Kirkkoneuvosto käsitteli myös sitä, että Aluehallintovirasto on kehottanut seurakuntaa tekemään Petäjäveden remontoidun kirkon lehtereiden kaiteisiin korotuksia. Lehti ei ilmesty ilmestymistaukoviikoilla 16, 30, 31, 52 ja 53 / 2020. Keräystuotto jakautuu oman kotiseurakunnan diakoniaan, kotimaan hankkeisiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa sekä Kirkon Ulkomaanavun kautta organisoituun kansainväliseen apuun. 29.7.1930 Petäjävesi k. Onnenpyörä, arvaustehtäviä ja muuta mukavaa puuhaa. Niilon veljenpoika oli ostajana ja alkoi tinkiä ihan niin kuin setänsä. Su 2.2. Yhteisvastuun juuret ovat syvällä Suomen historiassa. Kun lumisateet loppuvat, latuja lähdetään ajamaan.. Kirkkoherranvirasto on avoinna klo 9-14. Menin nimittäin kolme viikkoa sitten myymään lumilingon, kun luulin kevään tulevan. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis
Päättäjät totesivat taloustilanteen olevan huolestuttava, jopa katastrofaalinen. – Kyllä omistajanylpeys on hiipunut tässä vuosien varrella. Porakaivolle rakennetaankin erilainen tekniikka, koska vettä ei tarvitse nyt pumpata. Ensimmäiset näytteet vietiin tutkittavaksi perjantaina. Vertailun vuoksi viime syksyllä porattu porakaivo Syrjäharjussa tuottaa nyt noin sata kuutiota vettä vuorokaudessa. Sorakasojen keskellä pyörii Reijo, Kimmo ja Jukka Rahikaisen lisäksi neljä työntekijää kahdessa vuorossa. Petäjävedellä on 140 vammaispalveluasiakasta.. Hanna Hautamäki (kesk.) ja 17 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa pyydetään selvittämään vammaispalvelun asumisyksikön perustamista kuntaan. Päättäjät väläyttivät, että lisäksi tämän vuoden talousarvio pitäisi vielä avata ja katsoa, mitä sieltä voidaan vielä karsia. Erilaista säätämistä riitti heinäkuun lopulle, jolloin murska saatiin viimein toimintakuntoon. Tältä työmaalta on esimerkiksi tilattu 14.000 tonnia mursketta, minkä tekemisessä menee noin viikko. – Pitää tehdä nopeita ratkaisuja, muuten olemme kohta toisten kuntien sylissä, Heikki Puhakka (ps) sanoi. Porakaivoliike A. Ensimmäiset kivet saatiin kyytiin juhannuksen tienoilla. Toinen niistä on Kimmo ja Jukka Rahikaisen pitkällisen kehitystyön tulos. Vuodelle 2019 ennakoidun noin 3,7 miljoonan euron tappion jälkeen ylijäämää on jäljellä vielä noin neljä miljoona euroa. Vakavia äänenpainoja kunnan taloustilanteesta Suvi Kallioinen Kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina Kintauden koulun ruokalassa. Sivu 03 Nro 5 29.1.2020 Suvi Kallioinen Viime viikolla porattiin 31 metrin syvyinen uusi porakaivo Syrjäharjun vedenottamon pihaan, kunnan omistamalle maalle, helpottamaan vesitilannetta. Veden säästeliästä käyttöä toivotaan kuntalaisilta edelleen. Ylisuuret kivet eivät kulje väärässä paikassa, mikä vähentää osien kulumista, Kimmo Rahikainen kertoo. Lavetilla murska siirretään työmaalta toiselle. – Vuosi sitten kartio saatiin paikoilleen ja toukokuussa tuotiin kone työmaalle. Kesällä kun oli ensimmäiset koeajot, ei oikein näyttänyt lupaavalta. Tunteeko yrittäjä omistajan ylpeyttä erityisestä murskastaan. Hallintojohtaja Anni Hakalan mukaan tarkoituksena on kiertää kokoustamassa eri puolilla Petäjävettä ja ”jalkautua” ihmisten pariin ympäri pitäjää. Loppujen osien rakentelu tapahtui työmaalla. Uuden ottamon lupahakemus on ollut nähtävillä, eikä siihen ole tullut valituksia. MX4-murskain on Metson mallistoa, ja se on tarkoitettu ihan muuhun käyttöön kuin teloilla olevan murskan kyytiin. Oikea koetuskivi Matleena Ylikoski Jämsässä sijaitseva valtava kallioalue korkeine murskeja sepelikasoineen näyttää enemmän tietokonepeliltä kuin työmaalta. Uudesta porakaivosta saadaan vettä verkostoon ehkä jo maaliskuun aikana, kunhan tarvittava tekniikka rakennetaan ja jos vedenlaatu todetaan hyväksi. Etukäteen ei ollut tiedossa, minkä verran uudesta porakaivosta saataisiin vettä vai tulisiko vettä lainkaan. kuoppainen. Projekti alkoi yli kaksi vuotta sitten. Siihen tarvittaisiin tänä vuonna 450.000 euron lisämääräraha. Koeajo paljasti, että moottorin tehot olivat pielessä. Ideana oli tehdä koneesta sellainen, että sen pystyy hyvin ajamaan lavetille, selittää Kimmo Rahikainen. Kimmo Rahikaisen kädessä on hyvän ja huonon muotoinen sepelirae. Koneen matka ideasta toimivaksi prototyypiksi on kuitenkin ollut pitkä ja Jättimäisen murskan kehittely on ollut Rahikaisten veljeksille pitkäjänteinen projekti. Uudessa murskaimessa terät käytetään tarkemmin, eikä niistä jää niin paljon hukkarautaa. Aikamme kun väännettiin asiasta, he lopulta möivät ja suostuivat siihenkin, että Metso nosti kartion meidän telojen päälle, Kimmo Rahikainen kertoo. Uudesta kartiomurskaimesta ja runkomallista on muutakin hyötyä. Jos rubikinkuutioita saataisiin tehtyä, niin oltaisiin rikkaita, yrittäjä hymyilee. Sekä lisäksi kolme murskaksi kutsuttua järisyttävän kokoista konetta, jota voisi kutsua myös kivenmurskauslinjastoiksi. Kuntarakennelautakunta kokoontuu tänään ja listalla on uuden vedenottamon Syrjäharju II rakentaminen. Kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäen mukaan hanke onnistui yli odotusten ja uusi kaivo on koko Keski-Suomen, ellei koko Suomen paras: sen tuotto on arviolta yli 600, jopa 700, kuutiota vettä vuorokaudessa, eikä Riihimäen mukaan edes alan asiantuntijoille ole tullut aiemmin moista vastaan. Alvan yhdysputki on valmis, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön; sitä kautta saadaan tarvittaessa vesi Halkokankaan koteihin. – Jukka selasi netistä Metson tuotteita ja kiinnostui MX4:stä, että sellainen pitäisi saada. Talousarvion investoinneissa on kohtia, jotka eivät ole toteutumassa, kuten hiihtolatujen perusparannus ja valaistus, johon ei saatu avustusta, joten ainakin siihen varattu 100.000 euroa säästyy. Kunnanjohtaja Eero Vainio muistutti, että sinne on tehtävä vielä pakollinen varaus laajakaistayhtiö Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n yli 1,9 miljoonan euron takauksista; jos takaustappiot toteutuvat, kirjanpidollisesti ne tulee lisätä vuoden 2019 tilinpäätökseen ja silloin viime vuosi näyttää noin 3,7 miljoonan euron miinustulosta. – Kyllä tässä on synnytystuskia ollut. Uuden murskan myötä RKJ Rahikaisen tuotantokapasiteetti on lisääntynyt. Nopeita ja kipeitäkin ratkaisuja peräänkuulutettiin ja useassa puheenvuorossa todettiin, että kuntaan pitää palkata puolueeton ja osaava selvityshenkilö, joka ulkopuolisen silmin katsoo kunnan henkilöstöja kulurakenteen läpi. Siinä oli usko koetuksella. – Seulaosa, kuljetin ja peräosa on kaikki koottu erilaiseksi kuin ennen. MATLEENA YLIKOSKI Tässä murska on siivottavana ennen siirtoa uudelle työmaalle. Laukkanen porasi porakaivon. Vanhaan runkoon istutettu uusi murskain on kartion muotoinen ja se pienii kivet eri tekniikalla kuin tavallinen murskain. Useampi vuosi on menty miinustuloksella, aiemmat talouden korjaustoimenpiteet eivät ole tehonneet ja parempina vuosina kertynyt ylijäämä on äkkiä syöty. – Jos me emme kykene oikaisemaan tätä, seuraavalla valtuustokaudella edessä on kuntarajojen suhteen rakenteellisia muutoksia, jyrähti Mikko Tiirolakin (kesk.). Kunnan henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on vähentää 16 henkilötyövuotta kuitenkin ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Kodikkaita eivät olleet kuitenkaan puheenvuorot, kun kunnan viime vuoden talousarvion muutokset hyväksyttiin: viime vuoden tulos on nyt miinuksella yli 1,7 miljoonaa euroa. Tietää liian hyvin, mitä nämä koneet ovat miehiään, hymähtää Kimmo Rahikainen. Metsokin kiinnostui uudenlaisen murskan toiminnasta ja teki koneesta videon ja juttua omiin julkaisukanaviinsa. – Lisäksi kivet kiertävät nyt koneessa eri tavalla. Jo porausvaiheessa vettä tuli runsaasti ja nyt koepumppauksia jatketaan tai oikeastaan Riihimäen mukaan vesi virtaa maaperästä itsekseen, niin rajua vedentuotto on. – Murskaimen terissä on tietty hyötysuhde, terät kuluvat koko ajan. Koneita on useita: kaivuri, pyöräkuormaaja, kuorma-autoja, vasarakone ja seula. Pieniksi vuoriksi kohoavissa sepelikasoissa voi olla kymmeniä tuhansia tonneja mursketta, joka on juuri valmistettu ympärillä kohoavista kallioista. Kaivolle tehdään erillinen alavesisäiliö, josta imetään tarvittava vesi vesijohtoverkostoon. Vesilaitoksen asiakUusi porakaivo on ennenkuulumattoman tuottoisa kaiden vedenkulutus on ollut nyt noin 350 kuutiota vuorokaudessa ja vettä saadaan tällä hetkellä kahdelta varavedenottamolta sekä Syrjäharjun ensimmäisestä porakaivosta. Koneen toimintakuntoon saamisessa oli tietysti paljon kiinni, koska valtavat koneet maksavat valtavasti rahaa. Kintaudella yleisön rivi oli täynnä ja tiivis tunnelma oli jopa olohuonemainen. Uutta ei synny tuskitta Jämsän kalliokuopassa on jutuntekohetkellä kaksi murskaa. AVI:n rakentamislupa saataneen helmimaaliskuun aikana. Linjaston runkoa veljekset ovat muutelleet monin tavoin. Kun alettiin kysellä sitä, niin ranskalaiset eivät meinanneet myydä ollenkaan, koska malli on tarkoitettu kiinteisiin laitteisiin. RKJ Rahikaiselle se on kuitenkin tuttu ja tavanomainen ympäristö, yksi monista työmaista, joita petäjävetisellä yrityksellä on ympäri Keski-Suomea. Tuotantomäärät ovat suuria. Murskat tuottavat kalliosta halutun kokoista jaetta lähinnä tienrakennukseen
– Jos tet-jaksoja olisi nykyistä enemmän, pääsisi paremmin tutustumaan eri aloihin, ja sitä kautta löytäisi helpommin oman alansa. – Olen nyt kevätlukukauden ajan kolme päivää viikossa Tehovinssillä ja kaksi koulussa. Kun saan TIINA LAMMINAHO täältä oppimistani asioista osaamistodistuksen, ei minun tarvitse opiskella samoja asioita enää koulunpenkillä ja valmistun nopeammin, Muinonen selvittää. Me emme ole kaikki samanlaisia, vaihtoehtoja pitäisi olla tarjolla. Ruokolainen haluaisi kouluttaa nuoria enemmänkin yrityksissä. Näin nuoret voisivat jäädä opiskelemaan omalle paikkakunnalle ja samalla yritykset saisivat koulutettua työvoimaa, Ruokolainen sanoo. – Kun nuoret saisivat jo peruskoulun aikana valmistella jatkoopintojaan, siirtymä sujuisi helpommin ja vääriä valintoja tehtäisiin vähemmän. Muinonen opiskelee yhdeksännellä luokalla Petäjäveden yläasteen joustavan perusopetuksen pienryhmässä eli JOPO-luokalla ja käy samalla oppimassa työntekoa ja monia metallialan töitä Tehovinssi Oy:llä. PAIKKO-työkaluja oppimisympäristöjen tunnistamiseen ja osaamistodistusmallien rakentamiseen on kehitetty vuodesta 2012 lähtien. Ysiluokkalainen Touko Muinonen käy oppimassa Tehovinssin töitä koulunkäyntinsä ohella. Etsivän työn ohjaaja Jaana Strömberg kertoo osaamistodistusten toimineen hyvin. Ammattikoulun jälkeen Muinosen on tarkoitus jatkaa töissä Tehovinssillä. Pitää olla itse valmis tekemään, ja käyttämään aikaansa, koulutehtäviä on tehtävä työpäivien jälkeen. – Haen ammattikouluun metallipuolelle ja varmaan homma jatkuu siten, että jatkan täällä edelleen ja käyn ammattikoulussa vain pakolliset tunnit. ja nimenomaan omaan yritykseen työvoiman saaminen tässä meillä päätarkoituksena on, Ruokolainen toteaa. Teen kyllä kaikki pakolliset koulutehtävät, osan koulussa, osan tähän työssäoppimiseen yhdistettynä ja osan vapaa-ajallani kotona, Muinonen kertoo. Petäjävedellä on oikeastaan ihan oma malli, muualla perusopetus ei ole yhtä vahvasti mukana, Uusitalo kertoo ja kiittelee niin Petäjäveden kuntaa, JOPO-luokkaa kuin petäjävetisiä yrittäjiäkin. Tehovinssi Oy:n yrittäjä Hannu Ruokolainen on vuosien varrella kouluttanut yrityksessään kymmeniä harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita. – Me etsimme ratkaisuja nuoren tarpeiden mukaan ja aina löytyy vaihtoehtoisia tapoja opiskella. – Monet ysiluokkalaiset eivät tiedä, mille alalle hakisivat tai millaista jollain alalla oikeasti on. – Ne ovat vastanneet tarpeeseen. – Pienelle paikkakunnalle ei saada helposti jotain 25 hitsarioppilaan ryhmää, eikä se olisi järkevääkään, koska eivät he kaikki voisi työllistyä pienelle paikkakunnalle. – Onhan tämä selkeämpi kuvio kuin monella ysiluokkalaisella, joka ei vielä tiedä, mitä alaa haluaisi opiskella. Sivu 05 Sivu 04 Nro 5 29.1.2020 Nro 5 29.1.2020. Työssä oppimalla ammattiin Tiina Lamminaho – Asennetta tämä vaatii. – Tämä olisi hyvä keino myös yksinyrittäjille kouluttaa itselleen jatkajaa. – Suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei ole toisen asteen päättötodistusta, ja monet heistä kokevat, etteivät he osaa mitään. – Esimerkiksi liikuntaa minun pitää tehdä vapaa-ajallani kaksi tuntia viikossa. – Tällä tavalla saamme työvoimaa, eli tämä on yksi tapa rekrytoida. Osaamistodistuksia voi kirjoittaa pienemmistäkin kokonaisuuksista, se on hyvä systeemi ihan kenelle vain. Oppimisympäristönä voi olla esimerkiksi työpaja, kuntien eri hallinnonalat tai yritys. Osaamistodistuksella osaaminen näkyviin Ensimmäiset osaamistodistukset on kirjoitettu Petäjävedellä vuonna 2017. – Hienoa, että löytyy sellaisia yrittäjiä, jotka lähtevät tähän mukaan. Olen käynyt kuntosalilla ja ajattelin aloittaa lenkkeilyn. Nykyistä useammista tet-jaksoista olisi hyötyä myös muille kuin JOPO-luokkalaisille, Ruokolainen sanoo. – Ala tuntuu yhä enemmän omalta, kun on päässyt tekemään töitä, Touko Muinonen toteaa. Mutta pienellä paikkakunnalla, kuten Petäjävedellä, nuoret voisivat opiskella eri aloja yrityksissä ja eri alojen opiskelijoiden yleisaineopinnot voitaisiin järjestää yhdessä, lukion tai kansalaisopiston opettajia hyödyntäen. Sujuvasti toiselle asteelle Tehovinssin yrittäjä Hannu Ruokolainen on miettinyt peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen tasoittamista jo pitkään. Yhteishaussa haetaan jollekin mukavan kuuloiselle alalle, kun on pakko hakea johonkin, ja sitten huomataankin, ettei se ole olenkaan sellaista, kun oli kuviteltu ja lopetetaan tai vaihdetaan alaa, Touko Muinonen sanoo. Ruokolainen itse on opettanut yrityksessään kymmeniä harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita. – Usein osaamistodistuksia on kirjoitettu työpajoissa ja työvalmennussäätiöissä, Petäjävedellä olemme tehneet paljon yhteistyötä yritysten, kunnan ja Etsivän nuorisotyön kanssa. Olen itsekin ollut sellainen eri tavalla oppija, joten ymmärrän nuoria, jotka haluavat oppia mieluummin tekemällä kuin koulun penkillä istumalla. Mutta täytyy pitää mielessä, että kyllä se kiitos seisoo tuolla jonkin ajan päässä, Touko Muinonen toteaa peruskoulun ja työssä oppimisen yhdistämisestä. Työssä osaaminen pystytään käyttämään hyväksi tulevassa opiskelussa, ja se lisää myös motivaatiota suorittaa peruskoulu loppuun, Strömberg sanoo. Kaikki nuoret eivät ole samanlaisia, Uusitalo sanoo. Malli on osoittautunut toimivaksi ja esimerkiksi Petäjävedellä on sen verran pieni väestöpohja, että siellä pystytään tekemään henkilökohtaisia ratkaisumalleja ja se on hirveän hyvä asia. Työssä oppimistaan taidoista Muinonen saa osaamistodistuksen, josta taas on apua ammattikouluopinnoissa. Petäjäveden malli PAIKKO-toiminnassa on mukana yli kaksikymmentä ammatillista perustutkintoa. Puuttuvasta todistuksesta huolimatta he voivat osata paljonkin, ja sitä osaamista voi todistaa osaamistodistuksella. Osaamistodistuksia voidaan kirjoittaa nuorille, tai yhtä hyvin aikuisille, joilla on tarvetta todistaa osaamistaan ilman koulun penkillä istumista. Minun ei tarvitse stressata, mitä teen ysiluokan jälkeen, Muinonen toteaa. – PAIKKO-toiminnan ja osaamistodistusten tarkoituksena on tehdä näkymätöntä osaamista näkyväksi, laatupäällikkö Susanna Uusitalo KeskiSuomen Yhteisöjen tuki ry:stä sanoo
Mitä muita toiveita yrittäjällä on kunnan suuntaan. J&J Trukit tekee pyöräkuormaajaurakointia teollisuuteen sekä talvella kunnossapitoa lähinnä julkishallinnolle. Toisaalta tietoliikennepuoli veti edelleen puoleensa, ja Tiainen lähti opiskelemaan sähköalaa. Näin kävi, ja loppuvuodesta 2017 rengasliike siirtyi Tiaisen omistukseen ja johtoon. – JOPO:on haetaan ja hakijat haastatellaan. JOPO opettaa tekijöitä Ryhmä on todella tiivis ja oppilaat pitävät huolta toisistaan. – Minä hoidan ainoastaan JJ-Trukkien taloushallinnon, ja sen teen lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin, Tiainen sanoo. – Jokaiselle oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Haastava, mutta antoisa työmaa Rengasliike Paussu myy kaikenlaisia käytettyjä ja uusia autonrenkaita, lähinnä työkoneisiin mutta myös henkilöautoihin. Ajankäyttöä pitää miettiä tarkkaan ja rytmittää se niin, että jää aikaa perheelle ja pienille lomille. – Positiivista JOPO:ssa on myös se, että ryhmä kannattelee jäseniään. – Eihän työssäoppimisen ja peruskoulun suorittamisen yhdistäminen varmasti kaikilta onnistu, mutta jos on riittävän sitoutunut asiaan ja riittävän kypsä olemaan työmaailmassa enemmän ja siinä rinnalla suorittamaan perusopetuksen ainesisältöjä, järjestelmä on hyvä. Ohjelmaan kuuluvat myös erilaiset vierailut ja projektit, Holm kertoo. Arkipäivät kuluvat asiakkaita palvellessa ja uusia kauppoja tehdessä. Tiedän monta yritystä Jyväskylässä, jotka ovat esimerkiksi asiakkaita Petäjäveden pankissa. Liiketoiminta alkoi elokuussa 2010 ripeästi, olihan pohjalla toiselta yrittäjältä ostetut koneet ja liiketoiminta. Edullinen, käytetty rengas on monelle pelastus, jos uutta rengasta ei heti ole saatavissa. Kaksi vuotta myöhemmin, kun JT Sähkötyöt työllisti jo viisi ihmistä, Tiainen myi liiketoiminnan eteenpäin. Kymmenen vuotta ja kolme yritystä Janne Tiainen on nähnyt tilaisuuden ja tarttunut siihen Matleena Ylikoski Janne Tiaisen tie moniosaajayrittäjäksi on täynnä nopeita käänteitä. Pienryhmä edellyttää oppilaalta myös omaa aktiivisuutta, jotta tämä pystyy itsenäiseen työskentelyyn. – Pitää pystyä päättämään, mitä työtä milloinkin tekee. Samat sisällöt eri tavoilla Petäjäveden yläkoulun nettisivuilla JOPO:n tavoitteena todetaan olevan, että opiskelija saa todellista kykyään vastaavan päättötodistuksen, motivoituu ja muodostaa positiivisen asenteen opiskeluun, oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä kehittää itsetuntoaan, oppii yhteistyöja vuorovaikutustaitoja, kehittää opiskelutaitojaan, oppii suunnittelemaan jatkoopintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan, saavuttaa toisen asteen koulutuspaikan sekä oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. Heikompikin kielitaito riittää, kunhan vain uskaltaa aukaista suunsa. Meillä on myös työpaikoilla opiskelua enemmän kuin yleensä perusopetuksessa ja sen ensisijainen tavoite on, että oppilaat löytäisivät oman alansa ja omat vahvuutensa. – Reissut tuovat kivaa vaihtelua tähän työhön. JOPO-luokalla käydään oppiaineiden sisällöt läpi, mutta tapoja on muitakin kuin luokassa istuminen. – Samalla oppilaiden työelämätaidot kehittyvät, ja siitä on tullut hyvää palautetta jatkokoulutuspaikoista. JOPO-luokalle tulijalla pitää olla vahva motivaatio; toiminta on niin toisentyyppistä kuin muussa perusopetuksessa, Holm sanoo. Ja viittomakielikin on hyvä kieli, Tiainen toteaa. Kotikunnan vaihdosta ei ole yritykselle mitään haittaa. Tärkeää on myös saada pidettyä nykyiset yrittäjät tyytyväisinä. Tiina Lamminaho Joustavan perusopetuksen pienryhmä eli JOPO-luokka on toiminut Petäjävedellä lähes kymmenen vuotta, syksystä 2010 lähtien. Hyviä vinkkejä kotikuntaan päin Kun Rengasliike Paussu siirtyi Tiaisen omistukseen, yrityksen kotipaikaksi tuli Petäjävesi. J&J Trukkien päivittäistoiminta on siirtynyt yhden työntekijän vastuulle. Tällä hetkellä Tiainen työskentelee kokopäiväisesti Paussulla, työntekijöitä on 3-4 tilanteen mukaan. Osaamistodistus työssäoppimisesta sopii Holmin mukaan todella hyvin JOPO:n yhteyteen. – Kari on tarvittaessa ollut tässä tukena, niin että ei ole tarvinnut opetella kaikkea kantapään kautta. YT-neuvottelut katkaisivat tämän työn, ja jouduttuaan lähtemään työpaikastaan Tiainen tarttui ystävänsä antamaan vinkkiin, jonka mukaan eräällä yrityksellä tarvittaisiin pyöräkuormaajakuljettajia. – Kunnan pitäisi olla aktiivisempi siinä, että se saisi haalittua kauempanakin olevia yrityksiä kirjoille Petäjävedelle, jos yrityksessä vain on mitään omistuspohjaa täällä päin. Toimistotyöt eivät kuitenkaan häntä kiinnostaneet, ja pian hän siirtyi kentälle tietoliikenneverkkojen asentajaksi ja korjaajaksi. – Luonteeni on sellainen, että en pysy kauaa samalla paikalla. Tiainen valmistui peruskoulun jälkeen datanomiksi ja työllistyi työnohjaajaksi tietoliikennealalle. Vuonna 2014 Tiainen perusti J&J Trukkien rinnalle JT-Sähkötyöt Oy:n. Sitä kautta lisääntyy myös motivaatio koulunkäyntiin; kun tarkoitus on selvillä, haluaa myös suorittaa peruskoulun loppuun, Holm sanoo. – Yrittäjäthän ovat usein visionäärejä, joilla ei kuitenkaan ole aikaa toteuttaa ideoitaan. – Muistan, että ajoin pyöräkuormaajalla päättötenttiin suoraan työmaalta aurattuani koko yön lunta, Tiainen muistelee. Jos ei muuta, niin käydä vierailemassa: voisi kysellä yrittäjän tarpeita ja kuunnella hänen ideoitaan. – Tärkeintä olisi helpottaa nuorten tietä yrittäjäksi. Yritys työllistää kahdeksan henkilöä. – Meillä on Kari Paussun ajalta vanha, hyvä asiakaskunta, mutta olen yrittänyt myös kasvattaa myyntiä. Rengasliike Paussun rengasvarastoissa riittää myytävää ja tuoreelle toimitusjohtajalle opeteltavaa. Näihin aikoihin horisonttiin ilmestyi uusi haaste. Tiaisen appi-pappa, Rengasliike Paussun yrittäjä Kari Paussu, alkoi lopetella liiketoimintaansa Puuppolassa siirtyäkseen eläkkeelle. Se on aivan mahdollista, vaikka liiketoiminta tapahtuukin Puuppolassa, ja siellä on myös yrityksen postija käyntiosoite. MATLEENA YLIKOSKI KATRI HOLM Sivu 05 Sivu 04 Nro 5 29.1.2020 Nro 5 29.1.2020. Ennen kuin sähköalan tutkinto oli valmis, Tiaisella oli jo konealan yritys. Mutta nyt on sellainen vaihe, että pitää keskittyä siihen mitä on, eli renkaanmyyntiin. Käytettyjä renkaita tuodaan Euroopasta Puuppolaan 5-8 rekkakuormallista vuosittain. Janne Tiaisen kymmenvuotinen yrittäjänura on vienyt nyt rengasliikkeen yrittäjäksi. Miten monen alan yrittäjä huolehtii jaksamisestaan. Oma motivaatio tärkeää JOPO-luokka on tarkoitettu oppilaille, jotka hyötyvät toiminnallisuudesta. Siihen kun saisi vetoapuja, niin syntyisi työpaikkoja. – Tämä on kahdeksasja yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu yleisopetuksen ryhmä, ei siis erityisopetusluokka, vaikka moni niin luuleekin, JOPO-opettaja Katri Holm toteaa. JOPO-luokka on vieraillut muun muassa käräjäoikeudessa, eduskunnassa ja Suomenlinnassa. Tuloksena oli ämpäritolkulla puolukkaa, 38 kilometriä pyöräilyä ja kolme kilometriä kävelyä. Renkaat tulevat pääosin ulkomailta. – Sen verran pitää kannattaa kotikuntaa, aina se on kotia päin, Tiainen sanoo. J&J Trukit täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Eurooppaan suuntautuvia ostosreissuja Tiainen tekee monta vuodessa. Olen aina haalinut ympärilleni uutta ja mielenkiintoista. Syyskuussa JOPO-luokka teki kahden päivän retken polkupyörillä Tampinkierrokselle, Jukolan mökeille ja puolukkametsään Urrianperälle. Leirikouluja on pidetty niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jatkajaa rengasliikkeelle ei ollut, mutta Karin kanssa saunoessa syntyi ajatus: pitäisikö Tiaisen alkaa rengasyrittäjäksi. – JOPO on yleisopetuksen yksi muoto, jossa opinnot voi suorittaa pienryhmässä ja joka sisältää paljon toiminnallista opiskelua. Osan sisällöistä opettaja opettaa, mutta osa opiskellaan itse tutkien ja osa käytännön kautta
Vuoden 2014 Yrittäjä -palkinnon sai metsäkoneurakoitsija Jorma Tuomi, joka kävi pokkaamassa palkinnon yhdessä poikansa Jari Tuomen kanssa. Kiitos! JÄSENMAKSU VUODELLE 2020 SAAJAN TILINUMERO: FI24 5339 0820 0362 19 SAAJA: PETÄJÄVEDEN PETÄJÄISET RY VIESTI: HARRASTAJAN NIMI ERÄPÄIVÄ: 29.2.2020 SUMMA: 10 EUROA / HLÖ, 20 EUROA / PERHE TAI 50 EUROA / KANNATUSJÄSEN Yrittäjyyden juhlaa vuoden 2011 jälkeen – Työssäni parasta on asiakkaat, sanoo Vuoden 2018 Yrittäjä Petäjäveden Tekstiilin Päivi Savolainen, joka aloitti toiminimellä ompelutyöt 2005. Kokkonen aloitti yrittäjänä 1990, kun 70 muun osakkaan kanssa perusti Unikko-Soft Oy:n, joka tarjosi tuotannon suunnittelun atk-järjestelmiä. – Tätä liikettä olisi ilman asiakkaitani. Tapio Pesonen perusti tilitoimiston 1979 ja avasi myöhemmin toisen toimipisteen Jämsään. Sinksi Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kokkonen palkittiin Vuoden 2013 Yrittäjänä. Sukupolvenvaihdos tehtiin 1989 ja nuoremmat tilanpitäjät alkoivat tähdätä tilan maataloustuotantoa luonnonmukaiseksi saman tien. Tuomi tekee toiminimellään koneellista puunkorjuuta sekä muita metsäkoneilla tehtäviä töitä, kuten harvennusja uudistushakkuita. – Erikoistuminen on meille tärkeää. Tässä koottuna palkitut kirjan jälkeen, vuodesta 2012 alkaen. Nykyisissä tiloissa tilitoimisto on toiminut vuodesta 1999. Parturi-kampaamo T. Leppälä on perheyritys, jonka Hilja Leppälä perusti 1938. Perheen kuopuksena Tiina Leppälä osti yritystoiminnan äidiltään 1985. Luomuviljelystä tehtiin sopimus 1990 ja ensimmäiset luomuna tuotetut naudanlihat päästiin tilalta myymään kuusi vuotta myöhemmin.. – Isännille se kiitos kuuluu, heidän kauttaanhan niitä töitä meille järjestyy. Vuonna 1981 perustettu Petäjäveden Yrittäjät ry täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Kun yhdistys juhli kolmekymppisiään vuonna 2011, se julkaisi Lea Lerkkasen kirjoittaman "Taotaan kun rauta on kuuma" -teoksen, jossa muun muassa esiteltiin kaikki Petäjäveden Vuoden Yrittäjä -palkinnon saajat. Petäjäveden Metallin on perustanut vuonna 1980 Markku Salminen ja yrityksen toimitusjohtajana toimii poika Markus Salminen. Vuonna 2004 Kokkonen perusti Sinksi Oy:n, joka tarjoaa konsulttipalveluja ja paikallisia atk-palveluja. 2003 pitkäaikainen työntekijä Ismo Jukola osti yrityksen itselleen. Koteihin ei lähetetä erillistä maksulomaketta, joten oman, lapsen tai koko perheen jäsenmaksun voi maksaa ohessa olevilla tiedoilla. Sivu 06 Nro 5 29.1.2020 LEIKKAA TALTEEN! Petäjäveden Petäjäiset ry:n VUOSIMAKSU koskee kaikkia urheiluseuran harrasteryhmissä kävijöitä (sekä lapsia että aikuisia), seuran urheilijoita ja kannatusjäseniä. Vuoden 2012 Yrittäjänä palkittiin Tilitoimisto T Pesonen Oy ja sen toimitusjohtaja Ismo Jukola. Vuoden 2016 Yrittäjänä palkittiin Tiina Leppälä. Petäjävedelle 20 vuotta sitten kotiutunut Mecamiehet Oy on hitsattujen rakenteiden tilauskonepaja, joka työllistää yhteensä 13 vakituista työntekijää. Vuoden 2011 Yrittäjänä palkittiin Taipaleen luomuja matkailutila ja palkinnon vastaanottivat tilayhtymän puolesta Timo ja Pia Taipale. Hallituksen puheenjohtaja Heimo Savolaisen ja toimitusjohtaja Juhani Rientosen Mecamiehet Oy on laajentanut toimitilaansa kahteen otteeseen. Petäjäveden Tekstiili on toiminut vuodesta 1975 ja 2006 Savolainen osti sen Kyllikki Kovaselta ja yritys muutti nykyisiin tiloihin Asematielle. Tilan omistavat veljekset Hannu ja Timo Taipale. Petäjäveden Metalli ja erityisesti sen toimitusjohtaja Markus Salminen palkittiin Vuoden 2015 Yrittäjänä. Veljesten vanhemmat, Anja ja Matti Taipale, rakensivat maatilan rannoille ensimmäiset vuokramökit 70-luvun puolivälissä ja aloittivat ateriapalvelujen tarjoamisen 80-luvulla. Matkailua Taipaleen tilalla on harjoitettu jo kahdessa sukupolvessa. Olemme hankkineet tänne sellaisia koneita, joita muilla ei ole, Markus Salminen toteaa. Vehkasuolla toimiva Mecamiehet Oy palkittiin Vuoden 2017 Yrittäjä -palkinnolla
(014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Tervetuloa Fysiokseen. Avantouinnin talvimaksu 44 euroa, uintikausi marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Kuntosalikorttien uudet hinnat 1.1.2020 alkaen: 3kk aikuiset 40€ sekä opiskelijat, alle 16 vuotiaat ja eläkeläiset 25€, 6kk 50€ ja 30€, 12kk 75€ ja 45€. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. 20€ kpl tai 35€ 2kpl. Muista kotitalousvähennys! I. Kintauden koululla: su 10-12.Uudet harrastajat: tarkistakaa päivän tilanne PetPet YU -WhatsApp-ryhmästä. Vuokrattavana vielä noin 100 m 2 tai vähemmän. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. KUNTOSALIA JA AVANTOUINTIA PetPet on mukana Seurayhtymässä, joka mahdollistaa petäjävetisille edullisen kuntosalin ja Uimalan avantouintipaikan! Lisätietoja Matti Heinänen 046 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin. Tervetuloa! EVEN KUKKA, Suutarintie 1, 041 3177380 KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi Avoinna: ti-pe 10-17.30, la 10-14. petpet.fi/yleisurheilu. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Lisätietoja Sanna Piispanen, 040 825 1807. PETPET-FANITUOTTEET Lämpöiset PetPet-huivit ja -pipot ovat myynnissä Heinähatussa! Tuotto käytetään lasten ja nuorten liikkumiseen Petäjävedellä. Puh. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. LENTOPALLOA Mukaan mahtuu uusiakin pelaajia! Tarkemmat harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com PET PET TIEDOTTAA JALKAPALLOA Harjoitukset Kulttuurikeskuksen salissa: Tytöt ja pojat 2014/2015, KE 17.30-18.30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17.30-18.30 Tytöt ja pojat 2010/2011, TI 17.30-18.30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2008/2009, TI 17.30-18.30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2006/2007, TI 18.30-20 ja PE 18-19 Tytöt ja pojat 2004, PE 19-20 Miehet, TI 20-21.30 ja PE 20-21.30 Naiset TO 19.30-21.00 (harraste) ja SU 15-16.30 (kaikille avoin) Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet), MA 19-20.15 Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044-3236089, jokaheis@gmail.com. Lisätietoja www. Kuntosalimaksut ja avaimet K-Market Porkkanasta. Pantti sisältyy hintaan, vanhan pantin voi palauttaa 31.12.2019 saakka. 0400 954016 Pamppulantie 2, Petäjävesi. SEURAA MYÖS FACEBOOKISSA Petäjäveden Petäjäiset PetPet Pyörä PetPet Yleisurheilu Petäjäveden kuntosali Petäjävesi-lehti www.petpet.fi • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Papintie 2! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. Avatouintimaksut, uudet ohjeet ja pukuhuoneen avaimet K-Market Porkkanasta. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi (toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot) YLEISURHEILUA Harjoitukset Kirkonkylän koululla: ti 16.30-17.45, to 17-18, la 14-16, su 14-16. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P
Hänen ja ykköskuljettajansa jyväskyläläisen Henri Hokkalan kaulaan ripustettiin pronssiset mitalit viime vuoden rallin SM3-luokan sijoituksen mukaisesti. Tervetuloa! Töysänperän hirviseurue Upeat asiakkaamme! Tervetuloa juhlimaan kanssamme Vuoden Yrittäjä -palkintoa! Su 2.2. V UO KR AT TAVA NA TOIMITILAKSI YKSIÖ 24 m². Se tukee ja täydentää sosiaalisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteita. Kisa alkoi hyvin, mutta päättyi lapiointitalkoisiin. Niin vanhoja ukot eivät kuitenkaan olleet, etteivätkö olisi huoltotauoilla ehtineet kipaista kysymässä nuorilta ”pojankosseilta” heidän kilpailun sujumisestaan ja heittämässä muutaman kannustavan sanan. Rengas ei pitänyt ”jarrutusspoorissa” ja sitten Jyrhämäjärven erikoiskokeella pölähti. Edessä oli 23. Ja eihän tuotakaan kilpailua ajeta ilman petäjävetisiä taustajoukkoja eli huoltomiehiä. klo 12 Heikkilänperän hirviseurue Kutsumme maanomistajat perheineen ja muut kyläläiset HIRVIPEIJAISIIN Lemettilään perjantaina 7.2. 13.1. SARI OHRA-AHO Suomalaista ratsastusterapiakoulutusta jo 30 vuotta Laadukas ja jatkuvasti kehittyvä suomalainen ratsastusterapiakoulutus viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaa; koulutuksen järjestäjinä ovat Suomen Ratsastusterapeutit ry ja Ypäjän Hevosopisto. Kokenut kuljettaja, jyväskyläläinen Mikko Eskelinen istui kaasunkäyttäjän penkkiin. klo 15 Koko kansan kakkukahvit, tervetuloa! Tervetuloa viihtymään! Avoinna ma-to 18-22*, pe 18-03*, la 14-03* ja su 14-21* (*jatkoaika mahdollinen). Ratsastusterapia on koulutetun ratsastusterapeutin ja terapiatyöhön koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta. Tosin nyt kilpailu ajettiin viikko totuttua aiemmin. kukonlaulun aikaan alkoi Arctic Lapland Rallin nuotitus. 014 854 950 Seuratoiminta Kuivasmäen Metsästysseura ry:n VUOSIKOKOUS kodalla 14.2.2020 klo 19. Moni varaa muutaman kesälomapäivän rallin paikan päällä seuraamista varten. Kilpailua on sääntöjen mukaan mahdollisuus jatkaa lauantaina. startti kilpailuun, joka ralliväen suussa kulkee myös Tunturirallin nimellä. Eskelinen ja Kapanen ohjastivat autonsa reitille numerolla 10. Kutsumme maanomistajat, metsästysseuran jäsenet ja kyläläiset HIRVIPEIJAISIIN Loma-Ässään su 2.2. Asematie 6, Petäjävesi Puh. kerta kyseissä kilpailussa. Kuntoutuja on jatkuvassa kosketus-, tunneja liikevuorovaikutuksessa hevosen ja sen elinympäristön kanssa. Sari Ohra-aho RIIA RANTASALO Mikko Eskelinen ja Arto Kapanen tulossa Narkauksen välitankkauspisteesteelle kilpailun pisimmän 42,69 kilometrin pituisen Siikakämän erikoiskokeen jälkeen. Sivu 08 Nro 5 29.1.2020 Terveisiä Arctic Lapland Rallysta! Rallin SM-sarja on käynnistynyt taas perinteiseen tapaan tammikuussa Rovaniemellä. Sen verran tänäkin vuonna, että vaikka auto on lähellä tietä kuljettajakaksikon on hankala saada auto pois penkasta kaksin. Pitkässä kisassa, jossa on myös omat erikoisuutensa, ”vanhojen ukkojen” kokemus ja maltti on kuitenkin eduksi. Huoltoalue on jo monet vuodet sijainnut Rovaniemen raviradan Mäntyvaaran mäellä. Jos saivat kilpailijat nauttia hienosta reitistä ja katsojat upeista talvisista maisemista, selvisivät myös huoltomiehet yksillä välikalsareilla, kun pakkasta oli parikymmentä astetta vähemmän ja tuulikin vienonpaa kuin monina aikaisempina vuosina. Kilpailijoiden mukaan reitti oli hienossa ja siten myös erittäin nopeassa kunnossa, joten SM-sarja sai hienon avauksen. Miehet kävivät kotona jättämässä kravatit naulaan ja sunnuntaina matka taittui kohti Rovaniemeä. Siitä huolimatta sijoitus nousi muutamalla pykälällä ja maalilava ylitettiin luokan kahdeksantena, joka ei ihan paria tyydyttänyt. Mäntyvaarassa ajetaan myös yleisöerikoiskoe, kolmeen kertaan, joten ehtivät huoltomiehetkin nähdä kilpurit vauhdissa. Kilpailuun osallistui kaksi Petäjäveden Urheiluautoilijoiden kokenutta kartanlukijaa, Kimmo Pahkala ja Arto Kapanen. Isommassa kuvassa Kimmo Pahkala ja Henri Hokkala. Hänelläkin jo 14. klo 18.00. Tämän totesi myös Petäjävedeltä saapuneet katsojat. Tavoitteena on kehittää ja tarkastella organisaatioiden koulutuksien kehittämistä. Oikaisu Petäjäisten aikuisten jalkapallokoululaisten Vuoden koululainen -palkinnon sai Jarkko Kovanen, mutta Onni Kovanen haki palkinnon hänen puolestaan. Tällä hetkellä Suomessa on 200 valmistunutta ratsastusterapeuttia. Samaan paikkaan 200 erikoiskoekilometriä selvittäneitä kilpailijoita odotettiin saapuvaksi lauantaina kello 19 jälkeen. Suomen Ratsastusterapeutit ry on vahvasti mukana myös alan kansainvälisessä toiminnassa: yhdistys toimii koordinaattorina EU:n rahoittamassa Erasmus-ohjelmaan kuuluvassa projektissa. 050 326 5463 / Seppo.. Tavoite täyttyi ja pari palasi Lordin aukiolle omassa SM1-luokassa samalla sijalla kun lähtönumero. SARI JAATINEN Ratsastusterapia sopii kaikenikäisille. Sari Jaatisen työkavereina ratsastusterapiassa toimivat norjanvuonohevonen Lilli, suomenhevonen Lupsukka sekä shetlanninponi Casper. Renkaatkaan eivät olleet enää hyvässä kunnossa. Myös yleisö pääsee mukavasti seuraamaan sekä ajoa, että huoltotoimenpiteitä. Perjantain keskeytyksestä kuitenkin rangaistiin aikasakolla. Eskelisellä oli kuitenkin ajatus, että jos kympin sakkiin ehtisi. Elämyksen ohjat -yrityksen Sari Jaatinen toimii Petäjävedellä ainoana ratsastusterapeuttina, ja Jaatinen on mukana myös Suomen Ratsastusterapeuttien hallituksessa. Pari ei lähtenyt tavoittelemaan kuuta taivaalta eli paluuta podiumille kilpailun voittajina. Parin mukaan heillä oli viikonlopun aikana kolme ongelmaa: kaksi vanhaa ukkoa ja vanha auto. Kaksikon Mitsubishi-kilpuri on reilusti rippikouluikäinen, mutta nätti ja edelleen ärhäkkä kulkupeli. Opettajien ammatillisen ja pedagogisen ydinosaamisen kautta etsitään yhteisiä linjoja hyvien käytänteiden ja opetuksen pohjaksi. Kapasella on jo kokemusta, monetko ja kuinka paksut sukat reissuun tarvitaan mukaan. Kilpailun startti oli perjantaina puolenpäivän aikaan kaupungin ydinkeskustasta Lordin aukiolta. Lisätiedot puh. Ratsastusterapia on toiminnallinen terapia, jossa ihminen on mukana hyvin kokonaisvaltaisesti kehollaan, tunteillaan ja ajatuksillaan. Kisa jatkui lauantaiaamuna, mutta ei ilman teknisiä ongelmia. Pahkala osallistui ennen Rovaniemelle lähtöä Lahdessa järjestettyyn AKK:n mitaligaalaan. Eteläinen Suomi kärsii lumen puutteessa, mutta Rovaniemellä sitä on. Auto oli tuttu Peugeot, jolla pari kiertää SM-sarjan luokassa 3 viime vuotiseen tapaan. Koulutie 5, Petäjävesi. Hokkala ja Pahkala starttasivat reitille numerolla 40