Syömäpuikkoja ei esimerkiksi saa laittaa ristiin, eikä niillä saa pilkkoa tai lävistää ruokaa. Tunnetuin ruokalaji on sushi, mutta kurssin ruokalistasta huomaa, että Japanissa syödään paljon muutakin. Ruokailuetiketti tutuksi Japanilainen keittiö on tunnettu monipuolisista, tuoreista ja sesonkeja mukailevista raaka-aineistaan, joissa pääosassa ovat kala, kasvikset, riisi ja tofu. LiiasHeikkinen kertoo, että tyypillisesti japanilaiset ruoat ovat makupaletiltaan mietoja ja raakaaineiden ominaismakuja korostavia, mutta kastikkeet ja lisukkeet ovat mausteisia, etikkaisia ja tulisia. Kaikkia ruokalajeja tulisi ruokaillessa ainakin maistaa. Liias-Heikkisen mukaan erilaisiin ruokakulttuureihin tutustuttavien kurssien hyviin puoliin kuuluu se, että ne auttavat oivaltamaan, ettei ruokien valmistaminen ole kovin vaikeaa. Kurssin opettajana toimineen Sirkka LiiasHeikkisen opastuksella opittiin japanilaisen ruoan valmistuksen lisäksi laajemmin japanilaisesta ruokakulttuurista ja tutuksi tuli myös japanilainen ruokailuetiketti pöytätapoineen. Ruokakaupoissa on hyvät raaka-ainevalikoimat japanilaisen ruoan valmistukseen. Kursseilla opittua voi hyödyntää kotona perheen kesken tai vaikka järjestämällä ystävien kanssa yhteisen ruoanlaittoillan. Ruoka tarjoillaan pienissä kipoissa, jotka usein jaetaan ruokailijoiden kesken. NIINA KELLONIEMI. Tavallisesti ateriaan kuuluu useita ruokalajeja, joita voi kaikkia nauttia samanaikaisesti ja vuorotellen. Niitä ei myöskään tule asettaa pystyyn riisikulhoon, vaan ne lasketaan erilliselle syömäpuikkotelineelle silloin, kun niitä ei ruokaillessa käytetä. vuosikerta Nro 132022 Keskiviikkona maaliskuun 30. Japanilainen ruokailuetiketti ja pöytätavat poikkeavat länsimaisista tavoista. Ruokailu lopetetaan, kun vatsa on noin 80-prosenttisesti täynnä, mutta riisi on kuitenkin kohteliasta syödä viimeistä jyvää myöten, sillä sitä pidetään hyvinvointia symboloivana jumalten lahjana. Syömäpuikkojen käyttöön liittyy useita sääntöjä, joista osa on ehdottomia ja osa noudattaa hyviä tapoja. Kurssille osallistunut 12 hengen joukko jaettiin pareihin ja valmistettavat ruokalajit arvottiin niin, että jokainen sai kokeilla erilaisia tekniikoita monipuolisesti. Valmistettavia ruokalajeja oli lähemmäs parikymmentä ja niihin kuuluivat muun muassa erilaisista susheista koostuva sushilautanen, ramen-keitto, miso-nuudelikeitto, gyoza-nyytit, lohinyytit, sakella maustettu lohipaketti, tsukune-jauhelihavartaat, yakitori-kanavartaat sekä useita erilaisia lisukkeita ja kastikkeita. LiiasHeikkisen mukaan japanilaisessa keittiössä käytettäviä raaka-aineita löytyy hyvin suomalaisista ruokakaupoista ja jos jotain ei löydy, niin silloin voi soveltaa ja korvata raakaaineen jollain vastaavalla. Näkyvin ero on ruokailuvälineet, joina käytetään syömäpuikkoja. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Kurkistus japanilaiseen ruokakulttuuriin Niina Kelloniemi Kuluneena viikonloppuna Petäjäveden yläasteen kotitalousluokassa päästiin tutustumaan japanilaiseen ruokaan kansalaisopiston Tikut ristissä japanilaiseen ruokapöytään -kurssilla. Tyypillisesti aterian raaka-aineet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, jolloin tarjolla on aina satokauden parhaita aineksia. Kurssille osallistuneet kiittelivät kurssia erityisesti mielenkiintoisesti rakennetusta kokonaisuudesta, hyvästä ruoasta ja yhdessä tekemisestä. Moni oli tullutkin kurssille perheenjäsenen kanssa, sillä paikalla oli esimerkiksi pariskuntia ja vanhempia lapsen kanssa. Aasialaisista keittiöistä erityisesti Japani ja Kiina ovat hänen sydäntään lähellä. Kaiseki on usean ruokalajin juhla-ateria ja sen raaka-aineet vaihtelevat sesonkien mukaan, jolloin tarjolla on aina kauden parhaita antimia. Keittiö täyttyi herkullisista tuoksuista, kun kurssilaiset valmistivat ruokaa japanilaiseen tapaan. Ruoan valmistuksen päätteeksi istuttiin pöytään nauttimaan yhdessä loihditusta kokonaisuudesta. Ruokailun aikana röyhtäily ja niistäminen tulkitaan loukkaukseksi. Useammalla ainoa aiempi kosketus japanilaiseen ruoanlaittoon on ollut sushin valmistaminen itse. Sivu 1 Nro 13 30.3.2022 61. LiiasHeikkinen on perehtynyt matkustellessaan eri maiden ruokakulttuureihin ja pitänyt useita kursseja niihin liittyen. Ruoan ulkonäkö on maun ja tuoksun ohella tärkeä osa ruokailua ja annokset asetellaan kauniisti esille niihin sopiviin astioihin. Juhlaateria nautittiin vihreän teen kera jälkiruokia unohtamatta, joita olivat bataattitorttu sekä jauhetulla vihreällä teellä eli matchalla maustetut kuivakakku ja juustokakku. Mukavaa yhteistä ajanviettoa Ruokailukulttuuriin perehtymisen jälkeen kurssilla valmistettiin juhlallinen usean ruokalajin Kaiseki-ateria
Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Tuo mukanasi hyväksi havaittu pääsiäisresepti! Kuollut: Eine Hendrika Peltola, 86 v ja Sauli Matias Mattola, 70 v. Pääsiäisleivontaa. Timo Saukko 220 g. Kunnan päätös ajokortin ajamisesta osana lukio-opintoja Petäjäveden Osuuspankin avustuksen turvin ei rehtorin mukaan näkynyt vielä nuorten valinnoissa. Ke 6.4. Ari-Pekka Helminen 836 g 5. Jani Mäkinen 714 g 7. Etelä-Korea on Yhdysvaltojen jälkeen eniten lähetystyöntekijä muihin maihin lähettävä maa. Koskensaaren Kipposella. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. 050 366 7691 tai 0400 644 899. Arvoisat asiakkaamme! Petäjävesi-lehden painoaikataulun muutoksesta johtuen toivomme ilmoitusja muun aineiston toimistoon maanantaisin kello 12 mennessä! Koreoista opiksi Etelä-Korean uskonnollisuutta kartoitettiin pari vuotta sitten. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Kristillinen radiotyö sai Etelä-Koreassa jalansijaa muutama vuosi Koreoiden sodan jälkeen. Anneli Koittola 1303 g 4. Petäjäveden lukio oli hakutoiveena yhteensä 46 yhteishaussa mukana olleella, mikä kertoo siitä, että opiskelemaan on todennäköisesti tulossa parikymmentä lukion ykkösluokkalaista. klo 11.00 puhuu Juha Niiles aiheena Raamatun sinetit. Kipposesta nousi jättiahven Metallin ammattiosasto 68:n ja KosPo:n pilkkikisat pidettiin lauantaina 19.3. Pohjois-Koreassa on neljä miljoonaa kännykkää, siis joka neljännellä. Rehtorin mukaan ensi vuonna yläasteikäisiä on parikymmentä enemmän kuin tänä vuonna, mikä asettaa haastetta tilojen käytölle. Ismo Kaukosuo 790 g 6. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. "Sinä itse, Mestarimme näytit tietä nöyryyteen. klo 18 Naistenilta srk-kodilla. Rehtori arvelee, että se vaikuttaa seuraavalla hakukierroksella. Mutta, siitä huolimatta, joka kolmas pohjoiskorealainen loikkari sanoo kuunnelleensa radioasemaa, jonka lähetys tulee Pohjois-Korean ulkopuolelta. Puh. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Helena Kaura-aho 604 g 9. Toisaalta lukioon ei odotettukaan suurta opiskelijaryntäystä, sillä tiloissa alkavat tulla seinät vastaan. Olen työssäni nähnyt kristillisen median monenlaisesta vaikutuksesta korealaiseen yhteiskuntaan, joten tutkimuksen tulokset eivät ihmetyttäneet: EteläKoreassa kolmasosa väestöstä kuuluu kristinuskon piiriin; he ovat joko ovat protestantteja tai katolisia. Su 3.4. Aikoinaan viisi miljoonaa korealaista pakeni kodeistaan Etelä-Koreaan välttääkseen neuvostoarmeijan ja pohjoiskorealaisten kommunistien vainoa. Ikävöiden puoliso lapset ja lastenlapset sisarukset perheineen sukulaiset, tuttavat ja naapurit Rakkaamme Sauli Matias MATTOLA Siunattu lähimpien läsnä ollessa. Siellä olevalla vapauden sillalla v.1953 lähes 13,000 sotavankia vaihdettiin. Lämmin kiitos osanotosta. s. Viisi vuotta sitten olin FEBCin konferenssissa Soulissa, ja tiimimme sai tilaisuuden mennä DMZ eli demilitarisoidulle vyöhykkeelle, Koreoiden välissä. Eila Murphy BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 3.4. Vielä tänäkin Etelä-Koreasta lähetetään ihan perinteisiä kristillisiä radio-ohjelmia Pohjois-Koreaan, koska siellä vielä kuunnellaan perinteisiä radiovastaanottimia, vaikkakin ulkomaisten radioja tv-ohjelmien seuraamiseen tarkoitettujen laitteiden omistaminen ja niiden käyttö on rangaistava teko. Lukion rehtorin Ville Metsäpellon mukaan määrä on suurin piirtein sama kuin edellisenäkin vuonna. Rangaistukset ovat tulleet ankarammiksi Kim Jong-Unin aikana. Levikki noin 1600 kpl. Jari Nevalainen 306 g 10. Tänään klo 18 Musiikkiopiston oppilasmatinea Petäjäveden kirkossa. Protestantit varsinkin ovat aktiivisia uskonnon harjoituksessaan. Vastaavasti joka kolmannes vastaajista sanoo uskonnon vaikuttavan elämäänsä. Mikko Saukko 2870 g 2. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Jos internettiin pääsee, sieltä tuskin löytyy ulkomaista materiaalia. Miska Leinonen 685 g 8. Sillä voi tehdä vain maan sisäisiä puheluita. Lukion hakijamäärä ennallaan Petäjäveden lukion ensisijaiseksi opinahjoksi ensi lukuvuodelle valitsi yhteensä 9 nuorta. Kari Patama 2041 g 3. Auta, että tyytyisimme vähään, yksinkertaiseen." (Virrestä 962) Suurimman kalan (ahven 1537 g) sai Mikko Saukko.. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Koko itäinen raja-aina on täynnä rukousnauhoja, joiden ripustajat rukoilevat että Koreat yhdistetään jonakin päivänä. Sivu 2 Nro 13 30.3.2022 Nro 13 30.3.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Riikka Helminen 270 g 11. fi Asiakaspalvelu toimii pääosin puhelimitse tai sähköpostilla; toimisto avoinna perjantaisin kello 9-12, muutoin sovittaessa. 17.5.1951 Kivijärvellä k. alv 10%): Maarit Nurminen w w w. Tulokset: 1. Seuoliin perustettiin radioasema josta alettiin lähettää kristillistä sanomaa Japaniin, Kiinaan, Venäjälle ja Mongoliaan, ja tietysti Pohjois-Koreaan, väestöstä valtaosa on ateisteja tai agnostikkoja, ja kristittyjä vain 0.4%. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. 10.3.2022 kotona Petäjävedellä Sinä odotit kevättä, kesää uutta, sen lämpöä ja valoisuutta. Ulkomailta tulevia lähetyksiä yleensä kuunnellaan keskiyön kummallakin puolella, jolloin on turvallisinta. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Sait kauniin ihanan uuden maan, jäimme sinua kyynelin kaipaamaan. Mutta, peräti 80% vastaajista toteaa uskonnon vaikuttavan korealaiseen yhteiskuntaan, vaikka ’vain’ puolet väestöstä on jonkun uskonnon kannattaja; joko kristittyjä tai buddhalaisia
Suunnittelualue sijaitsee kolme kilometriä Petäjäveden keskustasta länteen Huttulantien (valtatie 23) varrella, Keuruun rajan tuntumassa. koulujen käsityötilat ja Tuulentuvan kiinteistö. Hallintojohtajan viran hakuaika päättyi 6.3.2022 ja määräaikaan mennessä virkaan jätettiin 13 hakemusta. Valtuustokauden koulutusja seminaaritilaisuudet kasvattivat kokouspalkkiokuluja, eikä joulukuussa 2021 myönnetty lisämääräraha kaikilta osin riittänyt kattamaan kasvaneita kuluja. Matkaa hankealueen rajalta Keuruun keskustaan on noin 18 km. Sivu 3 Nro 13 30.3.2022 Vanhat autot valloittivat Keski-Suomen mobilistien Talwiajot toivat Petäjävedelle vanhoja kulkupelejä lauantaiaamuna. 122.000 euroa. Heinonen osallistui Talwiajoon isänsä muistoksi; isä oli aikoinaan aloittanut auton kunnostuksen ja se oli ollut myös yhteinen harrastus. Varalle valittiin Mirkka Ronkanen. Tarkastuslautakunnan toimintakate ylittyy noin 2.800 euroa. Petäjäveden kunnanhallitus päätti asettaa Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Viime vuoden tilinpäätöksen valmisteluun liittyen eri palvelualueet ovat kertoneet sitovien määrärahojen ylityksistä. Muiden toimintakulujen osalta ylitykset johtuvat pääsääntöisesti kunnan tytäryhtiöiden vuonna 2020 laskuttamatta jääneistä pääomavuokrista.Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että selvitys talousarvioylityksistä hyväksytään esitetyn mukaisesti. Evästyksessä todetaan, että tytäryhtiöiden tulee huolehtia jatkossa oikeaaikaisesta laskutuksesta. Ennen investointipäätöksien tekemistä päättäjille järjestetään seminaari, jossa keskustellaan laajasti tilatarpeista ja nykyisten kiinteistöjen tilanteesta Kunnanhallitus nimesi Vesuri-ryhmä ry:n vuosikokousedustajaksi Simo Saravan ja esittää häntä Petäjäveden kunnan ehdokkaana Vesuri-ryhmän hallitukseen. Olli Summanen Mäntyharjulta on osallistunut mobilistien ajoihin kymmeniä kertoja. MAARIT NURMINEN Jaana Nevanperä valittiin hallintojohtajaksi Kunnanhallitus valitsi kokouksessaan maanantaina Jaana Nevanperän kunnan hallintojohtajaksi. Kunnanhallitus totesi, että Onnelan tilakysymysten lisäksi kunnassa on muitakin linjauksia vaativia tilakysymyksiä mm. Ylitystä on tullut myös henkilöstökuluissa, aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa sekä avustuksissa.Kuntatekniikan palvelualueen toimintakate ylittyy n. Tuulivoimayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1 200 hehtaaria. Toimintakatteen ylitys johtuu arvioitua suuremmista tilintarkastuspalkkioista. Suurimmat ylitykset johtuvat erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden kustannusten kasvusta. Kunnanjohtaja päättää sponsoroinnin summat ja muodot tapauskohtaisesti. Omistaja Juha Heinonen Kuopiosta kertoi, että auto liikennöi 1920-luvulla Lieksassa. Raija Harju-Kivinen ja yksitoista muuta kunnanvaltuutettua on jättänyt 14.6.2021 valtuustoaloitteen yhtenäisten periaatteiden luomiseksi urheilu-, kulttuurija taidesponsoroinnille. Matkaan lähti esimerkiksi Ford-merkkinen linja-auto vuosimallia 1924. Henkilöstökulujen ylitykset koostuvat suurimmalta osin ruokaja siivouspalveluiden sijaiskuluista. -Mukava tapahtuma tämä on ja tapaa vanhoja mobilistituttuja pitkin Suomea. Lyhyemmmän matkan ajavien reitti lähti Kyläsepän pihasta. GMC-merkkinen kuorma-auto on vuosimallia 1944. Hän osallistui ajoihin MG Magnettella vuodelta 1956. Ylitykset ovat muodostuneet aiempaa arviota suuremmista kokouspalkkiokuluista. 153.000 euroa. 90.000 euroa. Kunnanhallitus esittää Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon Emilia Asikaista, vanhusneuvostoon Jari Koskenrantaa ja vammaisneuvostoon Niina Uutelaa.. Talviajojakin on ainakin toistakymmentä takana. Hyvinvointilautakunta on käsittelyt kokouksissaan Onnelan päiväja työtoiminnan tilaratkaisuja ja selvittänyt toiminnan siirtymistä käsityökoulun tiloihin. Mobilisteille oli tarjolla sekä 50 että 100 kilometrin reissut. Lisäksi kunnanhallitus antoi evästyksensä kunnan tytäryhtiöille. Kunnanvaltuuston kokouksessa 14.3.2022 jätettiin Kimmo Ijäksen ja 14 muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite siitä, että Petäjäveden kunta takaisi yksityisteiden perusparannuksen omarahoitusosuuden. Hankkeessa suunnitellaan tuulivoimapuiston perustamista Petäjäveden Pitkälänvuoren alueelle. Kunnanhallitus päätti lähettää aloitteen kuntarakennelautakunnan valmisteltavaksi. Perusturvan palvelualueen toimintakate ylittyy n. Alueelle on suunniteltu toteutettavan enintään 11 tuulivoimalaa. Hyvinvointilautakunta on käsitellyt aloitetta kokouksessaan maaliskuussa ja antanut kunnanhallitukselle esityksen sponsoroinnin osalta. Kaikki hakijat täyttivät viran kelpoisuusehdot. Suurin ylitys johtuu henkilöstökulujen ylityksistä n. Valintatyöryhmä valitsi hakijoista haastatteluun 5 henkilöä. Laajemmat kiinteistöihin kohdistuvat investoinnit vaativat valtuuston päätöksiä. Kunnanvaltuuston toimintakate ylittyy noin 3.400 euroa. Auto ostettiin ensin Ruotsiin NATO-joukkojen varastosta Norjasta ja sieltä sen haki itselleen Jukka Tullila Keuruulta. Lisäksi kunnanhallitus antoi jäsenesityksensä Keski-Suomen hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiin. Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että kunta valmistelee yhtenäiset periaatteet sponsoroinnille ja varaa vuosittaiseen budjettiin määrärahan sponsorointisopimuksia varten. Matka sujui hyvin, vaikka tiet Keurusselälle olivatkin jäässä. Merkittävää ylitystä on myös muissa toimintakuluissa n. Kunnanhallitus totesi aloitteen käsitellyksi ja esittää edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. 717 500 euroa. Kunnanhallitus päätti, että jatkossakin kunnanjohtaja vastaa sponsorointisopimuksista osana kuntamarkkinointia
– Petäjävedellä muutaman vuoden takainen vesikriisi aiheutti sen, että täällä moni on miettinyt vesiasiaa, se oli herättelevä kokemus. Mutta kyllä meillekin mahdollisesti on tulossa uutta peltoa ja vähän lisää viljaa, Kokkila toteaa. – Kurssilla, jossa puhuttiin kotivarasta, sanottiin, että kotiin on hyvä varata herkkujakin, esimerkiksi kuivattuja hedelmiä. Omavaraisuus uhattuna ProAgria Keski-Suomen johtajan Vesa Laitisen mukaan viljelijöiden ahdinko juontaa juurensa jo viime kesään. – Nykyisin olemme niin tottuneita käyttämään kännykkää kaikkeen, sieltähän voi kuunnella radiotakin. TIINA LAMMINAHO. – Nythän viljan hinta on korkealla, joten jos sato onnistuu, on mahdollista tehdä ihan hyvä tili, mutta toisaalta kun kustannukset ovat niin korkeat, on mahdollista tehdä myös ennätystappiot, jos tulee huono sato. – Onneksi olemme viljan suhteen omavaraisia, se pelastaa paljon, Topi Kokkila toteaa. – Viljan suhteen olemme omavaraisia, se pelastaa paljon näinä aikoina. – Viljanviljelyä olisi hyvä lisätä, jos siihen vain on mahdollisuuksia, jotta Suomessa oltaisiin omavaraisia sekä ruokaettä rehuviljan suhteen. – Se ei välttämättä ole ihan yksinkertaista. Uskoisin, että mitä pitempi matka kauppaan on, sitä enemmän kaapista löytyy tavaraa, Sirkku Kuukkanen toteaa ja muistuttaa, että myös lemmikkien ruokaa kannattaa pitää varastossa. Petäjäveden keskustassa ei Sirkku Kuukkasen mukaan ole ollut kovin usein sähkökatkoja, mutta syrjemmällä siihen on totuttu, että sähköt voivat joskus mennä poikki, vaikka todella pitkistä sähkökatkoista Petäjävedellä ei olekaan tarvinnut juuri kärsiä. – Nyt sota Ukrainassa on pahentanut tilannetta entisestään. Polttoainetta tarvitaan paljon, kun liikutaan koneiden kanssa ja lannoitteiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet, kun ammoniakista on niukkuutta. Monen tilan taloustilanne oli hyvin hankala jo syksyllä, Laitinen sanoo. Kokkilan tilalla on noin 160 lypsylehmää, kauraa ja ohraa veljekset Topi ja Otto Kokkila viljelevät rehuksi noin sadalla peltohehtaarilla. Kotivarasta annettujen ohjeiden mukaan jokainen tarvitsee puhdasta juomavettä noin kaksi litraa päivässä, eli kolmen päivän kotivaraa varten tarvitaan kuusi litraa juomavettä henkeä kohden. – Viime vuoden viljasato jäi helteisen ja kuivan kesän takia heikoksi, ja kustannukset, etenkin lannoitteiden hinnat olivat jo nousseet. – Monella petäjävetisellä toki on oma kaivo, tai ainakin tiedossa lähde, josta vettä voi hakea. Kokkilan lehmät syövät Petäjävedellä kasvanutta viljaa. – Me olemme onneksi ostaneet lannoitteet ja siemenviljan jo viime vuoden puolella, joten emme ole ihan siellä kaikkein syvimmällä menevässä veneessä. Sivu 4 Nro 13 30.3.2022 Nro 13 30.3.2022 Maatilat todellisessa ahdingossa Vesikriisi toi oppia varautumiseen Tiina Lamminaho – Nyt maanviljelijöillä on oikeasti todellinen kriisi, ja siitä voi vielä seurata ruokakriisi. Laitisen mukaan valtion lupailema apupaketti auttaisi hetkellisesti, mutta pitemmällä aikavälillä elintarvikemarkkinat pitäisi saada toimimaan siten, että tuottajat saisivat tuotteestaan sellaisen hinnan, että sitä kannattaa tuottaa. Se, että viljelijät joutuvat pohtimaan, onko heillä varaa kylvää tänä keväänä, kertoo paljon tilanteesta, Topi Kokkila Maatalousyhtymä Kokkilasta toteaa. Meillä ainakin varastotilatkin ovat rajalliset. Osa tiloista on hankkinut jo lannoitteet, osa ei ole, ja etenkin niillä tiloilla joudutaan nyt miettimään, mitä kannattaa viljellä ja mihin lannoitteet riittävät. Samoin kynttilöitä ja tulitikkuja tai taskulamppu kyllä on monessa taloudessa, mutta se onkin eri asia, löytyvätkö ne pimeässä, Kuukkanen pohtii. Hieman rehuviljaa tilalle ostetaan lisäksi lähiseudun viljelijöiltä. Ja olihan täällä nytkin ihan vähän aikaa sitten vedet poikki putkirikon takia, Kuukkanen toteaa. Taskulampun paikka tietoon – Kotivaraan laskettava ruokahan ei tarkoita mitään erillistä varastoa, vaan ruokaa, jota yleensäkin taloudessa käytetään. Rakennemuutoshan on ollut meneillään jo kauan, tilojen määrä on pudonnut, mutta tähän asti tuotantomäärät eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin maatilat. Jos tilanne jatkuu, ja lannoitteiden hinnat pysyvät korkealla, iso mietinnän paikka on edessä monella tilalla. – Jos mitään ei tehdä, maataloustuotanto ei ole Suomessa kannattavaa, ja se johtaa varmasti tilojen lopettamiseen. Tiina Lamminaho – Riippuu aika paljon taloudesta, miten erilaisiin häiriötilanteisiin on varauduttu ja löytyykö kotoa kotivaraa. Tämänhetkinen maailmantilanne on nostanut maatilojen tuotantokustannukset pilviin. Se, paljonko ruokaa normaalisti on kotona, vaihtelee varmaan sen mukaan, kuinka kaukana kaupasta asuu. Tällä hetkellä Suomi on vielä peruselintarvikkeiden osalta omavarainen, mutta jos nyt ei tehdä nopeita toimia, tilanne muuttuu hyvin helposti, Laitinen sanoo. Jos rehuvilja pitäisi ostaa, tilanne olisi huono sekä korkean hinnan että huonon saatavuuden takia. Tässä vaiheessa kevättä viljelysuunnitelmia voi muuttaa enää rajallisesti, siemenviljan saatavuuskin vähenee kevään edetessä. Polttoaineen hinta on noussut ProAgria Keski-Suomen johtajan Vesa Laitisen mukaan kolmisenkymmentä prosenttia ja lannoitteiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet. Viljanviljelyä on nyt kehotettu lisäämään Suomessa. Eihän siihen mitään kauhean isoa kriisiä tarvita, että kotivara tulee tarpeelliseksi; kaupat menevät kiinni, jos sähköt ovat poikki ja vedenjakelu katkeaa, jos vesiputki hajoaa, Petäjäveden maaja kotitalousnaisten sihteeri Sirkku Kuukkanen toteaa ja sanoo, että esimerkiksi vedenjakelu voi katketa yllättäenkin, sillä vesiputken hajoamista ei voi tietää etukäteen. Tämänhetkinen tilanne varmasti nopeuttaa kehitystä, ja tuotantomäärätkin voivat kääntyä laskuun. Varautumisohjeissa mainitaan myös radio, joka toimii paristoilla; siitä voi kuunnella viranomaistiedotteita, jos sähköt ovat poikki, eikä netti toimi. Voi olla, ettei patteriradiota monessa taloudessa enää ole, Kuukkanen toteaa. Eikä näillä panosten hinnoilla kannata ihan joka notkoon viljaa kylvää, joku tae pitäisi olla, että sato onnistuu. Edullisemmalla hinnalla ostettua polttoainettakin on vielä tankissa, mutta kohta sitä pitää ostaa, ja se onkin sitten tilan historian kalleinta polttoainetta, Topi Kokkila kertoo. Mieliala nousee, kun saa verensokeria ylös, Kuukkanen kertoo. – Monilla on varavirtalähteitä, mutta eihän niitä varmaan aina tule pidettyä ladattuna. Tärkeintä on se, että kotivaran tarve on tiedostettu ja asioita on mietitty valmiiksi. – Uskoisin, että nyt käynnissä oleva huoltovarmuuskeskustelu avaa kuluttajien silmiä, ja huomataan, ettei kotimainen ruoka olekaan itsestäänselvyys, Laitinen toteaa ja sanoo, että keskustelu ja hätä huoltovarmuudesta on aiheellista. Rypsiäkin meillä on onneksi varastossa, mutta valkuaiskasvien viljelyyn voisi itsekin panostaa enemmän, rypsin saatavuus on ollut välillä haastavaa, Topi Kokkila toteaa. Ja lopultahan ratkaisevassa asemassa on tulevan kesän sää; kyllä viljelijöillä miettimistä on, Laitinen sanoo. Jos rehuviljaa joudutaan ostamaan ulkomailta, se lisää kustannuksia entisestään, ja tässä tilanteessa rehuviljan saatavuuskin voi olla kyseenalaista. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen, joten kotona on hyvä olla kannellisia astioita, joilla vettä voi hakea
Nyt emme tiedä näidenkään (kevään) työntekijöiden kokemuksia, että mitä kaikkea he ovat joutuneet kokemaan jo ennen kuin tulivat Suomeen. Moniin vakiotyöntekijöistä Hannele Mäntyjärvi kertoo olleensa yhteydessä talven aikana useampaan otteeseen. Oleellisempaa kuitenkin on, että myllyjen yläosat näkyvät kokonaan tai osittain lähes koko Petäjäveden ydinkeskustan alueelle, koska keskusta on Jämsänveden itärannalla järvelle viettävässä rinteessä. Ja voihan naapureiden kanssa keksiä yhteistä tekemistäkin, kun televisiosta ei tule ohjelmaa. Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry kirjoitti Petäjävesi-lehden numerossa 12/22 otsikolla ”11 pyörivää myllyä onkin 46 pyörivää myllyä”. Eikä kukaan halua naapuriinsa muitakaan voimaloita. Sivu 5 Nro 13 30.3.2022 Ruokaa kimpassa puuhellalla Jos sähköt ovat poikki, ruoanlaittoon tarvitaan tulisija, retkikeitin tai grilli. Siihen Hannele Mäntyjärvi kuitenkin luottaa, että toukokuuhun mennessä kevättöiden tekijät ovat työlupansa jo saanet, ja Lepomäen tilalla päästään aloittamaan työt normaalilla aikataululla. – Kevään työntekijämme ovat kuitenkin kaikki nyt tulleet Suomeen, kertoo Hannele Mäntyjärvi. – Kun mietitään, kuinka hirveästi niitä ihmisiä on tullut, ja kuinka kaikki paikat ovat ruuhkautuneet, niin tämähän leviää taas käsiin tämä homma. Korpilahden Salolan tuulivoimahankkeen kaavavalmistelun keskeyttämistä perusteltiin Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnassa sillä, että ”että tuulivoimapuisto haittaisi alueen virkistyskäyttöä, ympäristöja maisema-arvoja sekä aiheuttaisi haittaa maakunnallisesti selvitetylle hiljaiselle alueelle.” (YLE 2.2.2022) Tämä on täysin totta ja perusteluun on helppo yhtyä. Tämän kevään ja kesän tilanne on Ukrainan sodan takia poikkeuksellinen. Heinäkuussa alkavan, syyskuun lopulla päättyvän satokauden ajaksi Lepomäen pensasmustikkatilalle saapuu uusi, isompi ryhmä ukrainalaisia kausityöntekijöitä. Kirjoituksessa on pyritty luomaan mielikuva, että päätöstä oltaisiin tekemässä 24 tai jopa 46 tuulivoimalasta. Jo pelkästään Suomeen pääseminen on ollut monelle epävarmaa. Kunnanvaltuutettumme tutustuvat selostukseen varmasti kehottamattakin. Tällä hetkellä toisella marjatilalla asuville ukrainalaisille olisi asuntilalla jo töitä tarjolla, mutta työntekoa ei voi aloittaa ennen työluvan saamista. – Olemme tykänneet heistä ja he ovat olleet tosi hyviä työntekijöitä, kertoo Hannele Mäntyjärvi. Kevättöitä, kuten kitkemistä ja pensaiden leikkuuta, riittää vuosittain 2-4 työntekijälle. Vesi ja kannelliset vesiastiat ovat tärkeä osa kotivaraa. On hyvä, että Tuulivoimayhdistykselle ja yleisesti energiateollisuudelle on olemassa vastavoima, jota luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry edustaa. Yleisöltä Tuulivoimalat haluttaisiin jonkun muun takapihalle TIINA LAMMINAHO HANNA MÄKINEN. Se (työ)lupa tulee heille ilmeisesti sen myötä, kun heille myönnetään tilapäisen suojelun oikeus. Ja mikä on tämä porukka, joka tulee myöhemmin. Kirjoituksessa on jälleen nostettu esille myös vanhan kirkon Unesco-status. Osa heistä on jo useampana vuonna tilalla työskennelleitä, tilan väelle tutuksi tulleita ihmisiä. Mieli pysyy virkeämpänä, kun voi jutella naapurin kanssa, Sirkku Kuukkanen toteaa. – Naapuriapuakin voi varmasti käyttää. Talven mittaan on ollut epävarmaa, pääsevätkö kausityöntekijät ylipäätään tulemaan Suomeen. Millaisessa kunnossa, henkisessä voinnissa he ovat. Penkkisuolle Fortum on suunnitellut neljää myllyä, mutta hanke ei ole edennyt. – Tai sitten on tehtävä nuotio pihalle, Sirkku Kuukkanen naurahtaa. Se on kuitenkin pitkä kausi, heinäkuu lopusta syyskuulle saakka. Myllyjen hallitsevuutta maisemassa jokainen voi arvioida YVAselostuksen havainnekuvista (s.157-180). Näin ei levitetä väärää tietoa, ja päätöksenteko perustuu faktoihin. Ukrainalaiset työntekijät asuvat pestinsä ajan Lepomäen tilalla. Osana hankkeen ympäristövaikutusten arviointia tehdyn 151-sivuisen HIA-arvioinnin perusteella ”Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaikuta vanhan kirkon käyttöön tai sen merkitykseen kulttuuriperintönä”. Kuukkasen mukaan naapuriapu on muutenkin tärkeää erilaisissa poikkeustilanteissa. Voimaloiden näkyvyydestä on tehty karttamallinnukset, jotka ovat nähtävissä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA) liitteessä 8. Kirkon asemaa ei siis tulisi käyttää vastustuksen argumenttina, vaan keskittyä todellisiin haittoihin. – Kyllä se haastetta luo henkilöstöjohtamiseen, kun ei tiedä millaisista oloista heitä tulee. Korpilahden ja Petäjäveden rajalla sijaitsevan Lepomäen pensasmustikkatilan kausityöntekijät ovat jo vuosien ajan tulleet Ukrainasta. Selostus on saatavilla osoitteessa https://www.ymparisto.fi/pitkalanvuorentuulivoimahankeYVA ja linkki aineistoon löytyy myös Petäjäveden kunnan sivuilta. Vaikka kirkon suoja-aluetta laajennettaisiin merkittävästi nykyisestä, se ei kuitenkaan ulotu kaukomaisemaan. Yhteensä Petäjäveden kirkonkylän läheisyyteen on siis suunnitteilla 15 myllyä. – Kausityölupahakemukset eivät ilmeisesti nyt päde näihin tilapäistä suojelua hakeneisiin ihmisiin. Ukrainassa riehuva sota saattaa heijastua marjatilan arkeen toisellakin tavalla, kausityöntekijöiden hyvinvoinnin kautta. – Yksinasuvien, etenkin iäkkäämpien henkilöiden, luona kannattaa käydä kysymässä, miten he pärjäävät. Toivon että jokainen, joka harkitsee kirjoittavansa asiasta lehteen tai sosiaaliseen mediaan, tai allekirjoittavansa adressin puolesta tai vastaan, kävisi ensin tutustumassa perusteellisesti Pitkälänvuoren hankkeesta tehtyyn YVA-selostukseen. Sato-odotuksista riippuen marjanpoimijaryhmän koko on ollut 20-28 henkeä. Tuulivoima muuttaa kiistatta maisemaa ja aiheuttaa melusekä välkehaittoja, ja kaikki nämä haitat on hyvä tuoda esille. On mahdollista, että osa lapojen kärjistä olisi nähtävissä 35km päästä esimerkiksi Keurusselän länsiosista. Mäntyjärven mukaan tilanteen tekee vaikeaksi se, että ukrainalaisten työluvat ovat kiireisen Maahanmuuttoviraston takana. Se tässä mietityttää. Hannele Mäntyjärven mukaan ensimmäinen ryhmä ukrainalaisia saapuu Sarvenperän ja Kintauden rajalla sijaitsevalle Lepomäen tilalle perinteisesti toukokuussa. Monilla on puuhella, ja sitähän voi tehdä sitten sellaisessa talossa vaikka isomman sopan kerralla. Se on nyt pullonkaula tässä. Valitettavasti samoilla perusteilla voidaan keskeyttää lähes kaikki Suomessa käynnissä olevat tuulivoimahankkeet, mikä on hieman ristiriidassa uusiutuvan energian lisäämisen ja venäläisestä tuontienergiasta irtautumisen kanssa. Reilu kuukausi sitten alkanut Ukrainan sota on rikkonut pensasmustikkatilan vakiintuneet, ukrainalaisten työntekijöiden pestaamista koskevat käytänteet. Samoin taloudesta olisi hyvä löytyä sähkökatkojen varalle paristoilla toimiva radio, taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja. Ainoa hyvä paikka tuulivoimalle tuntuu mielikuvissa olevan ”jonkun muun takapihalla”. Sekä hankkeen puolustuksen että vastustuksen tulee kuitenkin perustua faktoihin, ei liioitteluun, vääristelyyn tai perättömien tietojen levittämiseen. Vaikka maakuntakaavassa olisikin varaus suuremmalle määrälle myllyjä, on nyt käynnissä olevassa hankkeessa Pitkälänvuoreen vain kaksi vaihtoehtoa, myllyä tai 11 myllyä. Tämä ei pidä paikkaansa. Toni Sutinen, Petäjävesi Lepomäen pensasmustikkatilan kausityöntekijät tulevat Ukrainasta Ei mikään tavallinen sesonki Hanna Mäkinen Lepomäen pensasmustikkatilan kausityöntekijät ovat jo vuosien ajan tulleet Ukrainasta
Takakentän koppareina uurastavat Pia Kiivanen, Ilkka Niiles ja Kalle Simonaho. Ensihavainnot ovat yllättävän aikaisia, sillä pellot olivat silloin vielä täydessä lumipeitteessä ja vesistöjen sulapaikat vähissä. Ensimmäiset kaksi lintua olivat muutolla Piesalankyllä jo helmikuun viimeisenä päivänä. Paikalla on käytännössä koko Petäjäveden Petäjäisten tämänhetkinen yleisurheilujaosto. Yleisurheilujaoston puheenjohtajana toimivan Ilkka Niileksen mukaan jaosto on juuri tällä hetkellä erikoistunut heittolajeihin, erityisesti moukarinheittoon. Nämä kaksi pulmusta olivat Honkaniementiellä. Tällä kertaa trio suoriutuu hommasta melko vaivattomasti. Viime viikon lopulla alkanut sään kylmeneminen jäädyttänee muuttoa joksikin aikaa. Merikotkat ovat tunnetusti aikaisia muuttajia. – Nyt ollaan niin korkealla, ettei kannata lopettaa, toteaa Saramäki. Harmaalokki kaarteli vesistöjen päällä Piesalankylällä 22.3. Lauri Ijäs Pulmunen on yksi mukavista kevään merkeistä. Ensimmäiset laulujoutsenet kirjattiin heti maaliskuun ensimmäisenä päivänä Autionsalmessa, seuraavina päivinä niitä kierteli jo useassa paikassa. Painopiste näkyy myös kesän tapahtumakalenterissa. Valmentaja Toni Simonaho seuraa suojattinsa suoritusta tyytyväisenä. Koronavuosina supistuneen petäjävetisen yleisurheiluharrastuksen laajempikin elvyttäminen on jatkossa mahdollista ja lajiaktiiveille mieluista, varsinkin jos ja kun toimintaan lähtee mukaan lisää innokkaita harrastajia — sekä urheilijoita että vetäjiä. Tavoitteiden savuttaminen edellyttää valmentaja Toni Simonahon mukaan kehittymistä edelleen jokaisella osaalueella. Perusasiat ovat ehdottomasti kunnossa. Petäjäveden Petäjäisten yleisurheilujaoston tämän hetken kirkkain tähti, moukarinheittäjä Eetu Saramäki, 15, palkittiin tammikuussa Petäjäveden Petäjäisten vuoden 2021 urheilijana ja vuoden yleisurheilijana. Kuvassa lentävät joutsenet on kuvattu Piesalan lintutornista.. – Muutamat kotikisat yritetään pitää, ja käydään Suomen maata kiertelemässä Eetun kanssa, Suomen mestaruutta jahtaamassa. Petäjäveden Petäjäisten parhaaksi urheilijaksi jo muutamaan otteeseen nimetty Saramäki innostui moukarinheitosta alun perin kaverin houkuttamana. Pia Kiivanen, Ilkka Niiles ja Kalle Simonaho moukaria noutamassa. Kunnan työntekijät ovat aiemmin tampanneet kentän keskustan latukoneella, eikä hanki upota jalkamiehen alla. Pari päivää myöhemmin Karikonkylällä oli liikkeellä kaksi pulmusta. Jos lunta tulee paksulti, on mahdollista, että osa aikaisista tulokkaista suuntaa etelään parempia ruokapaikkoja etsimään. Ensimmäinen töyhtöhyyppä nähtiin Pengerjoella 15.3. Lintujen kevätmuutto käynnistyi tänä vuonna reilun viikon viime vuotta aiemmin. Viimeistään silloin kannattaa ottaa kiikarit esille ja suunnata lähiluontoon katselemaan ja kuuntelemaan kevättä. Sivu 6 Nro 13 30.3.2022 Nro 13 30.3.2022 Lukijalta Petäjäveden Petäjäisten jaostot esittelyssä Yleisurheilujaosto Muuttolintuja hankien keskellä Hanna Mäkinen Maaliskuisen alkuillan auringonpaisteessa Petäjäveden urheilukentällä on käynnissä moukarinheittoharjoitukset. Sunnuntaina 20.3. Kaikenkaikkiaan muutto on vielä alkuvaiheessa, sillä jo havaittujen lajien yksilömäärät ovat hyvin pieniä. Eetu Saramäen päätähtäin on tulevan kesän osalta ikäluokan SMkisoissa, joissa tavoitteena on kultamitali. – Kotikisat ovat nimenomaan heittolajien kisoja. Nyt motivaatio kumpuaa oman tekemisen tasosta. Laulujoutsenia on jo saapunut usealle tutulle pesimäalueelleen. Eetu Saramäen valmentaja toimii toisen polven valmentaja, Toni Simonaho. Eetu Saramäki, 15, pyörähtelee moukarihäkissä ja sinkauttaa nelikiloisen moukarin kauas paksun lumikerroksen peittämälle kentälle. Saramäki heitti viime vuonna P14 -sarjassa viiden kilon moukarilla koko Euroopan kovimman tuloksen. Talvehtimaan jääneitä mustarastaita on näkynyt pitkin talvea etenkin piharuokintojen liepeillä. Ei meillä ole käytännössä mahdollisuuksia edes pitää muiden lajien kisoja täällä. Myös jokunen räkättirastas ja pieni määrä tilhiä on sinnitellyt täällä läpi talven viime kesän runsaan pihlajanmarjasadon turvin. uusia muuttajia olivat kalalokki Autionsalmessa sekä hiirija varpushaukka Piesalankylällä. pääsi listalle kevään ensimmäinen kiuru Pengerjoella. Eetu Saramäen harjoitusohjelmaan kuuluu tässä vaiheessa kautta kahdet viikoittaiset moukarinheittoharjoitukset ja yhdet punttitreenit. ja samalta päivältä on havainto telkkäparista Piesalanjoella. – Hyvin Eetu on kehittynyt tähän astikin, kyllä hän varmasti kehittyy tästä eteenpäinkin. Kottaraisesta on ensimmäinen kirjattu havainto perjantailta 25.3., jolloin 4 yksilöä etsi ravintoa tienvarren sulassa Piesalankylällä. ja samalta päivältä on havainnot sepelkyyhkystä ja peukaloisesta Vehkasuolta. Viime päivien havainnot rastaista ja peipoista saattavat koskea talvehtineita yksilöitä. Seuraava lämmin jakso lounaistuulineen käynnistänee selvästi uuden ja entistä voimakkaamman muuttoryntäyksen, jolloin lintutorneilla ja sulapaikoilla on enemmän nähtävää. Lisäksi viikko-ohjelmaan kuuluu omatoimista venyttelyä. Kolmikon tehtävänä on etsiä lähistölle jysähtänyt moukari hangesta ja toimittaa se sitten takaisin häkkiin uutta heittoa varten. Ulkokentän harjoituksissa heittoja kertyy noin 30-40 per harjoituskerta. Lauantaina 19.3. Tämä on ainut kelvollinen suorituspaikka, sanoo Niiles moukaririnkiin viitaten. .Aivan viime päivien lisääntyneet havainnot mustarastaista ja peipoista viittaavat vahvasti niiden muuton alkamiseen
Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Sivu 7 Nro 13 30.3.2022 SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 041 3177380 Suutarintie 1 AUKIOLOAJAT: ma sulje u, ti-pe 10-17, la 10-14. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi TILAA LAHJAKSI vaikkapa ystävälle tutustumisjakso 3 kuukautta hintaan 20 euroa! toimitus@petajavesilehti. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. • Klapien tekoa koneellisesti. OP Petäjävesi Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 euroa.. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. tai soita 0400 644 899! Puh. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. Asematie 6. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. (Tilaukset sopimuksen mukaan) Ammattilainen! Varaa tilasi tästä! OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Mikko-Petteri Rusila 010 258 9622 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut ma-ke-pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON SALIVUOROT (MONARIN SALISSA) TI 17:00 18:00 TYTÖT 2011-2013 TI 18:00 19:00 TYTÖT JA POJAT 2009-2010 TI 19:00 – 20:00 AIKUISFUTIS JA AJPK2 (AVOIN) TI 20:00 – 21:30 P17 JA MIESTEN KOLMONEN (SARJA) KE 17:00 18:15 TYTÖT JA POJAT 2014/2015 TO 18:30 19:30 POJAT 2011-2013 TO 19:30 – 21:00 MIESTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) PE 18:30 20:00 NAISTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) PE 20:00 – 21:30 P17 JA MIESTEN KOLMONEN (SARJA) LA 13:00 – 14:00 VUOROVIIKOIN POJAT 2011-2013 JA TYTÖT 2011-2013 SU 13:00 – 15:00 MIESTEN HÖNTSÄFUTIS (AVOIN) SU 15:00 – 16:30 NAISTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19
klo 9-15. Aineistot on toimitettava maaliskuun loppuun mennessä. Petäjäveden kunnanhallitus PILKKIKISA yhdessä Keuruun yhdistyksen kanssa Jämsänvedellä torstaina 31.3 klo 9.00 -13.00, osoite Puistotie 11. Lähetä tiedot osoitteella toimitus@petajavesilehti.fi maaliskuun loppuun mennessä. Liitä mukaan tietoa ilmoituksen koosta sekä laskutusosoite. kunnanhallitukselle osoitettuna, Petäjäveden kunnan kirjaamoon osoi?eeseen Suutarin?e 4, 41900 Petäjävesi tai sähköpos?tse osoi?eeseen kirjaamo@petajavesi.?, viimeistään 6.5.2022. KORONAROKOTUS VKO 13 ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. Tervetuloa iltakahville! KOKOUSKUTSU Ylä-Kintausjärven Kalamiesseura ry:n jäsenet kutsutaan varsinaiseen vuosikokoukseen, joka pidetään lauantaina 9.4.2022 klo 13.00 alkaen Ylä-Kintauden Kylätalolla, osoite: YläKintaudentie 737, 41925 Ylä-Kintaus. Opastus Ranta ja Rukoilan teiltä. Petäjäveden Erämiehet ry vuosikokous 8.4 klo 18.00 Lemettilässä.. JA 2. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3. Sivu 8 Nro 13 30.3.2022 Nro 13 30.3.2022 Seuratoiminta Petäjäveden Palveluhakemisto 2022-2024 on tekeillä! Petäjäveden Yrittäjät ry. Tervetuloa! Petäjävesi-lehti ei ilmesty pääsiäisen jälkeisellä viikolla eli viikolla 16, 20.4.2022. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Saavuthan paikalle terveenä ja huolehdit turvaväleistä. Tämän jälkeen pidetään ylimääräinen kokous sääntömuutoksesta johtuen. klo 19.00 Maatilamatkailu Kumpusella, Kirrintie 94. YRITTÄJÄ: Palveluhakemistoon tulevan aineiston voi lähettää osoitteella toimitus@petajavesilehti.fi. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi 2.4.-22 2.4.2022 Metsäkulma seura ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS tiistaina 5.4.2022 klo 18.00 Metsäkulman kylätalolla. Yleisö?laisuus Hanke?a koskeva yleisö?laisuus pidetään keskiviikkona 13.4.2022 klo 17.30-19.30 Auditorio Miilussa (Miilu?e 4, Petäjävesi). Tervetuloa! -HallitusKUULUTUS PITKÄLÄNVUOREN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto on valmistunut ja se asetetaan nähtäville 30.3.-6.5.2022 väliseksi ajaksi Petäjäveden kunnanvirastolle sekä internetsivuille osoi?eeseen www.petajavesi.?. sääntömääräinen kevätkokous ke 20.4.2022 klo 13 Kahvila Freesi. Vieraana keskustan K-S.n piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila. Ohjeet osallistumiseen löytyy hankkeen verkkosivulta www.petajavesi.?. Kaava-aineistoa koskevat mielipiteet tulee toimi?aa kuulemisaikana kirjallises. Painosmäärä on 3000 kappaletta. kokoaa Petäjäveden palveluja Palveluhakemistoon. 040 531 7006 Tilaa itselle tai lahjaksi! 3 kuukautta 20 euroa. TERVETULOA SAMMUTINTARKASTUKSEEN! Me LähiTapiolassa haluamme pitää huolta turvallisuudestasi, siksi tarjoamme omistaja-asiakkaillemme ilmaisen käsisammutintarkastuksen. Lisätietoja: Soile Juntunen soile.juntunen@soljuvaa.fi, puh. Ei osanotto maksua palkintona kunniaa ja jotain pientä. Tervetuloa! Ylä-Kintauden kyläyhdistys r.y.:n vuosikokous kylätalolla keskiviikkona 6.4.2022 klo 18.30 , kahvitarjoilu klo 18 alkaen. ROKOTUS: yli 80-vuotiaat sekä voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat Yli 80-vuotaille suositellaan ajan varaamista etukäteen. Yhdistysluetteloon osallistuminen on ilmaista. Tervetuloa. Petäjävesi, S-market, Karikontie 2, keskiviikkona 6.4. 050 5811 648 Mirkka Lampinen, mirkka@assari.fi puh. Kahvitarjoilu. Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. Aineistoon voi tutustua myös Keuruun kaupungintalolla. Hakemisto ilmestyy toukokuussa ja hakemistoa jaetaan asukkaille sekä loma-asukkaille. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. YHDISTYKSET: Palveluhakemistoon tulee luettelo alueen yhdistyksistä. Keskustan kunnallisjärjestön VUOSIKOKOUS su 10.4. Johtokunta Petäjäveden Eläkkeensaajat ry