Petäjävesi-lehti 30.10.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Puitteet ruhon käsittelylle vaikuttavat erinomaisilta. Hirven ruho nostetaan ylös sähkövinssillä. Vieressä on vesipiste, joten lattian pesu on vaivatonta. SULJETTU, SU 10-21 Isoimmat sarvipäät pyritään säästämään Kaiken kaikkiaan Petäjäveden 13 hirviporukalle on myönnetty yhteensä 85 hirvilupaa ja yksi valkohäntäpeuran kaatolupa. Petäjäveden Hirvimiehet noudattavat saaliseläinten valinnassa riistakeskuksen suositusta. - Pyrimme välttämään isosarvisten urosten ampumista. Toimintaan on tulossa mukaan uusiakin kasvoja. 99 pkt (3,30 /kg) Tykkää meistä! Kintaus - maailman napa IloinenKylätapahtuma Kintauden Nuorisoseurantalolla la 9.11. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. 2 kpl/300 g, Hollanti 90 PALAPAISTI 00 kpl kg PALVELEMME: MA?PE 7-21, LA 2.11. vuosikerta HINNAT VOIMASSA TO-SU 31.10.-3.11., ELLEI TOISIN MAINITA. Kts. lisää: www.k-market.com Pyhäinpäivän herkkuostokset porkkanasta! LA! LEIPÄÄ HALVAL ! ERÄ KG 200 Tuore 6 Elonen LEIPÄKASSI KIRJOLOHIFILEE 99 sis. 2 kpl/tal. Elonen OMENAWIENER PORKKANA Asematie 8, Petäjävesi puh. Antero Kytölehdon mukaan alkusyksyn peijaiset saavuttivat suuren suosion, ja niitä tullaan pitämään jatkossakin. Petäjäveden Hirvimiehiin kuuluu 13-14 miestä, joista nuorimmalla on ikää reilut kaksikymmentä ja vanhimmilla lähes kahdeksankymmentä vuotta. Vajan tilat ovat siistit ja helposti puhtaana pidettävät. Viereisessä uudessa, paksuista hirsistä rakennetussa kodassa pidettiin hirvipeijaiset jo syyskuussa. Metsissä vaeltaakin nyt suhteessa enemmän hirvilehmiä kuin sonneja, mikä johtaa hirvikannan laadun heikkenemiseen. 2013 klo 15.00 Auditorio Miilussa Petäjäveden kunta 145 v. Miilutie 4, Petäjävesi Liput 10. päivänä Sivu 08 53. klo 10-14 ? Käsityö- ja askartelutyöpajoja Vapaa pääsy! ? Käsityöläisten tuotteita myynnissä ? Alueen yhdistykset esillä ? Palvelukyselyn tulokset nähtävillä ? Lapsille leikkejä, askarteluja ja muuta kivaa puuhaa! ? Keittolounas 3 ? aikuinen / 2 ? lapsi (sis. Yläkuvassa Rita-koira, Pekka Airaksinen ja Hirvimiesten metsästyksenjohtaja Timo Kytölehto suunnittelevat alkavaa jahtia. kossa saattaa olla melkoinen. Yli kuusipiikkisiä hirvisonneja on säästettävä hirvikannan säilyttämisen ja tasapainottamisen vuoksi, Kytölehto kertoo. Viime vuosina hirvikanta on Keski-Suomessa vähentynyt ja myös vinoutunut. leipä ja juoma) ? Ilmainen isänpäivän kahvitarjoilu! Tapahtuman järjestää Kintauden kyläyhdistys, Kintauden nuorisoseura ja Palvelutuuli-hanke (Suomen Nuorisoseurat ry) Lisätietoja: www.petajavesi.fi/kintaus www.nuorisoseurat.fi/palvelutuuli DUETTOKONSERTTI Lauluja rakkauden monimutkaisuudesta TANJA VELLAMO AMI VARJOTIE KIRSI-KLAUDIA KANGAS JARMO HÄMÄLÄINEN VESA ASUNTA piano Su 10.11. Sisällä nylkyvajassa on runsaasti pöytätilaa. Lihan säilyminen on varmistettu varustamalla vaja koneellisesti toimivalla kylmiöllä. ennakkoon Petäjäveden Paikallisosuuspankista ja Petäjäveden kirjastosta. 4 leipää Suomi/Ruotsi -36% Ilman K-Plussa-korttia K-Plussa-korttia 10,95 kg /kg Ilman 10,95 kg raj. Maanomistajat ovatkin mielissään siitä, että hirvikantaa säännöstellään. Petäjäveden Hirvimiehet käsittelevät saaliinsa uudessa nylkyvajassa. Isoja hirvisonneja on menneinä vuosina 0 PAPRIKA ammuttu paljon. PETÄJÄVESI Nro 01 - 04.01.2006 PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Nro 44 - 2013 Keskiviikkona lokakuun 30. 010 666 3270 mika.koivuneva@k-market.com 5 00 1 kassi Pyhäksi palvelutiskistä! Laadukas 11 Hanna Mäkinen Petäjäveden Hirvimiehet ry:n seurue kokoontui lauantaiaamuna Keuruun ja Petäjäveden rajan tuntumassa sijaitsevalle kodalle. Yli kymmenen vuotta koossa olleelta porukalta passipaikkojen jako ja ajon aloittaminen sujuu jo rutiinilla. Hirvimiesten metsästyksenjohtajana toimivan Timo Kytölehdon mukaan Petäjäveden Hirvimiehille on myönnetty täksi syksyksi kahdeksan pyyntilupaa. Jos lippuja jää ennakkomyynnistä yli, ne myydään ovelta ennen konsertin alkua.. Siksi tänä syksynä tähtäimessä ovat erityisesti vasattomat hirvilehmät. Timo Kytölehdon mukaan hirvikantaa pyritään säännöstelemään esimerkiksi hirvien aiheuttamien metsätuhojen ennaltaehkäisemiseksi. - Aikuinen hirvi tarvitsee vuorokaudessa noin 40 kiloa ravintoa, kuten ruohoa tai männynvesoja. Hirvilauman jäljiltä tuho esimerkiksi mäntytaimiHanna Mäkinen Antero Kytölehto näyttää, kuinka Petäjäveden Hirvimiesten uuden nylkyvajan nostolaite toimii
Hinta 20e. Puoti avoinna tulevana viikonloppuna la-su klo 10-14! Liisan Kukkapuoti & Hautaustoimisto Tervetuloa! Os. Omaisuutta ja kiinteistöjä on suhteellisen paljon ja uuttakin suunnitellaan - puhumattakaan upeasta Petäjäveden vanhasta kirkosta, Unesco-kohteesta, joka vetää kävijöitä vuosittain tuhansia ympäri maailman. Seurakuntayhtymäselvitykset ja -suunnitelmat valmistuvat ensi kevääksi ja ensimmäiset isommat kokoonpanot perustetaan aikaisintaan vuonna 2015. Rakenneuudistusta, tilannekartoitusta, yhteistyömahdollisuutta ja pakkoa - sitä siis pukkaa näköjään aika monella elämänsaralla. Meitä viihdytetään kaikin voimin ja mielenkiintomme suunnataan toisarvoisiin asioihin. Itse olemme auliisti mukana, vaikka ajoittain olo on vähän epämukava kaiken mukavuuden keskellä. Totuudellisuus yrittää nähdä toimintojen tarkoituksen ja seuraukset selkeästi, ilman sidonnaisuuksia, ilman ajatustottumuksia. klo 18 Pyhäinpäivän messu kirkossa / SO, IP, LGK, Lehterilaulajat. Asematie 6, Petäjävesi Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry. Seurakuntia ei niputeta yhdeksi isoksi möhkäleeksi, vaan yhtymätasolla tullaan hoitamaan PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Rauhan saivat pyhät Herran.? (Virrestä 146) Tänään klo 17.30 Miesten ilta Kumpusessa. 050 366 7691) ja toimittaja Hanna Mäkinen Ilmoitushinnat: etusivu 0,80 e/pmm ja sisä- ja takasivu 0,75 e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e, toistoalennus 10% Tilaushinnat: kestotilaus 48e, 12 kk 52e, 3 kk tarjous 19e Irtonumeromyynti: Petäjävedellä R-Kioski, Grilli 23, Kyläseppä, lehden toimitus: 1,50e (sis. Hallituksen kaavailemaan suureen kuntauudistukseen reagoidaankin nyt, kirkolliskokouksen päätöksellä, valmistelemalla uusia ja suurempia seurakuntayhtymiä. Kallinen nimitti totuudellisuudeksi sitä, mikä ihmisessä on herännyt, kun hän alkaa kysellä ja kyseenalaistaa. alv 24%. Ota yhteyttä toimitukseen pe 1.11. Kukaan ei ole vapaa ajatustottumuksista. Avaavan taivaan ovia, joiden takaa revontulet näyttäytyvät meille ilon väreinä. Mitä kirkkaimmin vierekkäiset tähdet loistavat, sitä varmempi olen ystävien jälleen löytäneen toisensa. Iskevän meille Nro 44 - 30.10.2013 hangella makaaville silmää, kertoen kaiken olevan hyvin, eikä meidän tarvitse pelätä kadottavamme läheisiämme avaruutta kauemmaksi. Keltaiset sakaramme kohtaavat vielä toisensa ja saavat taivaan leimahtamaan ikiliekkeihin. Eräänä iltana heittäydyin lapsenlailla pihamaalle tuijottamaan avaruutta tähdenlentoineen ja revontulineen. Siellä se oma äitini loisti kirkkaana pisteenä edessäni heitellen onnen lumikiteitä päälleni. Silloinkaan, kun pilvet peittävät yötaivaan tai sade sielussa rummuttaa mustaa patarumpua.. mennessä! Tee torstaina 31.10. klo 15 Lähetysnaiset srk-kodilla. Ke 6.11. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Kultarannassa Ritva Koskisella. Kuollut: Pekka Alvar Kortemäki, 92 v. torstaina 31.10. Messussa sytytetään kynttilä jokaiselle vuoden aikana poisnukkuneelle. Su 3.11. Kirkko kohtaa ihmisen - ei mikään yhtymä. Olemmeko ajatustottumusten vankeja. Tuhoisakin toiminta saadaan näyttämään hyvältä niin, että vain harvat ymmärtävät kysellä, mistä oikeasti on kysymys. Kun sitten jotkut kyselemään heränneet yrittävät osoittaa jonkin hankkeeen vaarallisuuden oman turvallisuutensa ja jopa henkensä uhalla, julistetaan heidät terroristeiksi. Opastus koko päivän. Selvittäjän pestiin on palkattu rovasti Olavi Vuori Saarijärveltä. Yli kymmenessä seurakuntaliitoksessa konsulttina toiminut Vuori vierailee Petäjävedellä tänään. Omassa lähiseurakunnassa paikallisuus on kaunista ja kirkolle jopa elintärkeää. - meille ruohonjuuritason elelijöille. Petäjävedellä 30.10.2013, Suvi Kallioinen - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI Yhteystiedot: puh. Niiden avulla me elämässä suunnistamme. PETÄJÄVESI Sivu 02 Pääkirjoitus seurakunnassakin selvitetään www.petajavedenseurakunta.fi . klo 13 Sanajumalanpalvelus kirkossa / Rahkonen, Kulju. Ma 4.11. (014) 854 240 www.petajavesi.net, toimitus@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. tervetuloa! järj. Totuudellisuus voisi saada ihmisten maailman rakenteet järkkymään. Se on enemmän kuin niin sanotut tosiasiat, joita voi pyöritellä sinne tänne. Toisin sanoen palohälytyksen tekijä tuomitaan, koska liekkien roihu valaisee ja lämmittää ihanasti. petajaveden.seurakunta@evl.fi Yleinen taloustilanne kiristyy edelleen niin että narina käy ja kuntien tavoin myös evankelis-luterilaisissa seurakunnissa eletään isojen muutosten aikaa. lähimmäisesi haudalle hautakoriste. Asematie 6, Petäjävesi Markku Koskisen pakina TAIVAAN TÄHTIOVET Lapsena ajattelin tähtitaivasta katsoessani jokaisen tähden olevan sinne asumaan muuttanut ihminen. Mummuni, auton alle jäänyt koulukaverini ja oli siellä oma tähtensä myös nilkastani purreella Turrellakin. Mitä enemmän tuijotin sinimustaa taivasta, sitä enemmän näin tähtiä ja niiden lentoja. Tänäkin päivänä nähdessäni tähdenlentoja päättelen niiden olevan vainajia, jotka etsivät planeetoiden lomasta ystäviään ja sukulaisiaan. (Huom! paikka) La 2.11. Katseli äidin silmin poikansa maanpäällisiä onnistumisia ja kompasteluja. Kuka sitä kehtaa valvovien tähtisilmien edessä maailmalla pellenä esiintyä. Selvitysmies selvittää paraikaa Lapuan hiippakunnan 46 seurakunnan tilanteen ja niiden ?luontevimmat yhteistyösuunnat?. Annammeko ympäristömme ajatella meissä? Näitä kysymyksiä esitti vanha viisas Yrjö Kallinen vuosikymmeniä sitten, mutta ne ovat pysyvästi ajankohtaisia. helluntaisrk ainoastaan byrokratia: taloushallinto, kiinteistönhoito, hautaustoimi ja muut tukipalvelut. Ne kertovat, miten olla kunnon kansalainen. Maailman tapahtumia ohjailevien tarkoituksiin sopii unitilan jatkuminen ja menon pysyminen entisellään. klo 18 Naistenilta srk-kodilla. Aihe: ?Kutsuttu kauneuteen?. To 7.11. klo 18.30 ankkuri-ilta: markus liukkonen rantatie 3. Emme juuri kyseenalaista niitä, emme mieti, kuka tai mikä taho meissä ajattelee. Usein se on perhe, viiteryhmä, idoli, ideologia tai yksinkertaisesti raha. Ajatustottumusten unessa eläminen on tehnyt ihmisten maailmasta sen, mikä se nyt on. Nähtäväksi jää, mitä se sitten tarkoittaa oikeassa elämässä ?sekalaiselle seurakunnalle. Ne saavat meidät tavoittelemaan omaisuutta, titteleitä, arvostusta, asemaa, valtaa. Paikallisen urheiluseuran julkaisema lehti on perustettu vuonna 1961. Ilmestyy: keskiviikkoisin, levikki 2 046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki ISSN: 2242-2463 Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. Yhtymään siirtyminen ei siis Petäjävedelläkään pitäisi näkyä tavalliselle seurakuntalaiselle mitenkään. Petäjävedellä kirkkoon kuuluu lähes 3 500 henkeä ja seurakunta työllistää parikymmentä työntekijää. Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuusto päätti viime kokouksessaan säilyttää veroprosentin ennallaan, mutta mahdollisen yhtymän sisällä köyhien ja varakkaiden seurakuntien taloutta tasataan asettamalla kaikille samat äyrit. Petäjäveden seurakunta on aktiivisesti toimiva ja etenkin lapsi- ja perhetyö on näkyvässä roolissa paikallisessa elämänmenossa. Poika äitinsä, isä tyttärensä. Seurakunnan olemuksessa merkittävää on juuri ihmisten kokoontuminen yhteen, kuten elävästi nähtiin vaikkapa viime sunnuntain eläkeläisten yhteisenä kirkkopyhänä. Uudessa seurakuntien yhtymämallissa luvataan säilyttää jokaisen oman kotiseurakunnan työ ja tuttu yhteisöllisyys. alv 24%) Petäjävesi-lehti on Sanomalehtien Liiton jäsen. Helena Jylhä TAPULIN TAKAA Elämmekö unessa. Se taas olisi toisille pahinta, toisille parasta, mitä voi tapahtua. Ostathan Pyhäinpäivän kukat ja asetelmat Liisan Kukkapuodista! Yksityiset, yritykset ja yhdistykset! Vielä ehdit jättää jouluntoivotusilmoituksen mukaan Petäjäveden Joulu 2013 -lehteen. Pienen rivi-ilmoituskoon hinta on 40 euroa sis
Sadonkorjuujuhlaa oli yhdessä viettämässä viitisenkymmentä henkeä. Maatalousväen sekä Eläkeliiton, Eläkkeensaajien, Kansallisten Seniorien sekä Kristillisten Eläkeläisten jo perinteeksi muodostuneen yhteisen kirkkopyhän tarjoilut hoidetaan vuorotellen kyläkunnittain. Seurakuntapastori Ilkka Pihlajamäen vetämän messun jälkeen seurakuntakodilla oli uutispuurokahvit ja ohjelmaa. ja ?Jos sä tahdot niin. Jarmo Hämäläinen on ollut Varjotien oppilas alusta saakka. Varjotie soittaa myös kitaraa. - Konsertin nimi tulee siitä, kun rakkaus roihuaa kuin tulenlieska, Varjotie kuvailee. Rakkausteema on väkevästi esillä ja kokonaisuuden on alun perin ideoinut Tanja Vellamo, joka on myös käsikirjoittanut pienet puheosuudet sitomaan kappaleet ja kokonaisuuden yhteen. Laulunopettajana jo 15 vuotta Keuruulaiset Tanja Vellamo ja Kirsi-Klaudia Kangas sekä Jarmo Hämäläinen Petäjävedeltä ovat Ami Varjotien lauluoppilaita. - Nyt täällä on hyvä ja ihan erilainen tunnelma, kun takana on hyvä kesä ja hyvä mieli, Kivelä kiittelee. - Täällä on näin pienenä paikkakuntana yllättävän paljon musiikillista lahjakkuutta, Varjotie toteaa. - Ei ollut kansanterveystyötä, Palokan seudun kansanterveystyön kuntainliittoa, eikä KeskiSuomen sairaanhoitopiirin liittohallituksen nimeämää keskussairaalan johtavan ylilääkärin virkaa. Oli vain kunnanlääkäri, terveyssisar tai muu sairasta auttava ihminen. Ruorasten mielestä Petäjävedellä pärjättäisiin yhdelläkin eläkejärjestöllä, mutta on mukavaa, että yhteisiä tilaisuuksia ja tapaamisia järjestetään. Eri yhdistysten taustalla on poliittisia näkemyksiä, mikä on Ruorasten mie- lestä vähän ikävääkin. Eläkeliiton Petäjäveden yhdistyksen puheenjohtaja Aira Kivelä luki Seitsemän veljeksen viljankorjuusta. - Biiseissä näyttäytyy rakkauden monimutkaisuus ja tempoilu. Se ei tarkoita sitä, ettei rakastaisi koko ajan, vaan että joskus rakkaus on vaikeaa, joskus ihanaa, kaikenkattavaa. Sunnuntaina soi sadonkorjuun kiitos Suvi Kallioinen Suvi Kallioinen Sunnuntaina vietettiin paikallisten eläkejärjestöjen ja Maa- ja kotitalousnaisten yhteistä kirkkopyhää sadonkorjuuteeman merkeissä. - Laulu on iloni, hän hymyilee. Lieska -konsertti on esitetty kahdesti Keuruulla ja nyt se saadaan Petäjävedelle. Hanna Hau- tamäki kertoo, että Maa- ja kotitalousnaiset viettävät ensi vuonna 80-vuotisjuhlaa ja yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Toiminta painottuu edelleen pitkälti maaseudun elämään ja vuodenkiertoon sekä virkistäytymiseen. Musiikista vastasi Maanantaikuoro yhdessä kanttori Leena Giers-Koljosen kanssa. Petäjäveden Kansallisten Seniorien puheenjohtaja Eeva Lius piti juhlan avauspuheen. Kansallisissa Senioreissa vaikuttavat Seppo ja Aura Ruoranen esittivät hulvattoman ja oivaltavan vuoropuhelun, jossa Lempi ja Väinö ihmettevät maailman nykymenoa. - Ei ollut ennen ATK:ta, EU:ta, NTM:tä, sosiaalista mediaa ja MTV:tä. Noin tunnin kestävä konsertti sopii koko perheelle. Konsertti rakentuu kauniiden, suomenkielisten sanoitusten ympärille, joista yksi Keuruulainen ammattimuusikko ja laulunopettaja Ami Varjotien mielestä auditorio Miilu on erinomainen esiintymissali. on Johanna Kurkelan levyttämä herkkä ?Rakkauslaulu?. Konsertin toinen duettopari on Kirsi-Klaudia Kangas ja Jarmo Hämäläinen, jotka tulkitsevat perinteisempiä rakkauslauluja, kuten suomalaisen kansanlaulun ja Oskar Merikannon sävellyksiä. Konsertin pianosäestyksestä vastaa petäjävetinen Vesa Asunta. Varjotie on toiminut kansalaisopiston laulunopettajana Petäjävedellä, Keuruulla ja Multialla 15 vuoden ajan. - Kylvön siunaus on aina keväisin, joten tämä kirkkopyhä on jatkoa sille. Maa- ja kotitalousnaisista Hanni Kumpunen painotti, että kirkkopyhän tarkoituksena on kiittää sadosta, jota on pelloilta saatu. Oli vain AIV, YYA, UKK, OTK, SOK, SKDL ja DDT, Väinö veistelee.. Seurakunnan entinen emäntä Helena Reina teki pitkään haudutettua ruispuuroa peräti 30 litraa. Käytössä oli paikallisten tilojen tuotteita: Kumpusen jauhoja ja Kuukkasen maitoa. Ohjelmasta vastasivat Petäjäveden Kansalliset Seniorit ja aloitussanat lausui puheenjohtaja Eeva Lius. Senkin jälkeen Varjotie on päässyt esiintymään kerran pari kuussa. Hän muistutti, että nykyisin ruokaa saatetaan pitää itsestäänselvyytenä. - Moni meistä eläkeläisistä kuitenkin muistaa sodan ajan niukkuuden ja puutteen, kun olimme nuoria. Seniorien sihteeri Seppo Ruoranen esitti puolisonsa Auran kanssa hulvattoman vuoropuheluesityksen ?Lempi ja Väinö?, jossa pohdittiin, kuinka ennen oli paremmin. Nyt oli Kuivasmäki-Kumpu -kyläyhdistyksen vuoro. PETÄJÄVESI Nro 44 - 30.10.2013 Sivu 03 Isänpäivän konsertissa pohditaan rakkauden monimutkaisuutta ?Se vaikeaa, joskus ihanaa, kaikenkattavaa? Hanna Mäkinen Suvi Kallioinen Isänpäivänä saadaan Petäjävedelle Lieska -duettokonsertti, jonka teemat liikkuvat rakkauden ihanuuden ja vaikeuden välillä. Ohjelmistossa on muun muassa Sanin ja Samuli Edelmannin esittämät ?Olen luonasi sun. Lisäksi hän on opettanut musiikkiopiston puolella nuorempia laulajia. - Opettajana on ollut mielenkiintoista seurata oppilaiden kehittymistä. Työ on antoisaa ja siitä oppii paljon myös itse. 42 vuotta ammatikseen keikkamuusikon hommia tehnyt Varjotie on tullut tutuksi muun muassa Korsuorkersterista, joka laittoi pillit pussiin vuosi sitten. Tanja Vellamo ja Ami Varjotie esittävät duona nykyiskelmää, raikasta poppia. -kappaleet sekä Tuure Kilpeläisen ?Tahtoisin, tahtoisin?. Tämä onkin nyt ensimmäinen kerta, kun konkariopettaja konsertoi yhdessä oppilaidensa kanssa
- Osaan lu- kea eläintä hyvin ja ihmisten kuvailuista ymmärrän helposti tilanteen. Kouluratsastuskisoissa ratsastajilla on frakit, silinterit ja lakerisaappaat. Sokan koti on Tervossa, mutta toinen koti on ollut eläinlääkäripestin ajan myös Petäjävedellä. Sijoitukset ovat komeita, sillä laji on monipuolinen ja vaativa. Kenttäratsastus, eli ratsastuksen kuningaslaji, on nykyisin olympialaji ja kolmiosaisiin kilpailuihin kuuluu kouluratsastus-, maastoeste- ja kenttäesteratsastuskokeet. Johanna Sokalla on itsellään kotona Tervossa neljä puoliveristä. Tammikuussa pitäjään saadaan uusi sijainen. Lähtiessä on kyllä tervettä pelkoakin, mutta maaliin päästessä on aina voittajafiilis, ihan sama millä tasolla kisataan. joittelemista, sillä ulkona se ei silloin onnistu. - Olin valmistautumassa Euroopan mestaruus -ki- soihin, kun kantapääni ja selkärankani murtuivat. Toisaalta tekevälle sattuu ja kipuun tottuu, reipas nuori nainen vakuuttaa. - Vaikka itselle on sattunut kaikenlaista, en kuitenkaan osaa pelätä. Nyt Sokalle onkin tullut hetki, kun pitää harkita jatkaako kuusihenkisessä maajoukkueessa, lähteekö talveksi hevosen kanssa ulkomaille treenaamaan, jatkaako eläinlääkärin töitä - vai pitääkö hetken mietintätauon. - Minulla on se vika, että olen huono myymään omia hevosiani, ja myös ratsastettaviin kiintyy paljon. PETÄJÄVESI Sivu 04 Nro 44 - 30.10.2013 Onnettomuuksista huolimatta kilparatsastaja ei pelkää ?Maaliin päästessä on aina voittajafiilis? Suvi Kallioinen Suvi Kallioinen Petäjäveden eläinlääkäri Johanna Sokka on kovan tason kilparatsastaja. Hän kilpailee Suomen A-maajoukkueessa ja suurimmat saavutukset ovat kenttäratsastuksen kaksi Suomen mestaruus -hopeaa, kaksi Pohjoismaiden mestaruus -joukkuehopeaa sekä tänä vuonna 20. Ratsukon Vesangan Ala-Siekkilän ratsutilan komea puoliverikköruuna Kutuzow, tuttavallisemmin Kunkku, on yhdeksänvuotias. Hevosillakin on kilpailuvietti, ja Johanna Sokka nauraa, että yksi hänen omista hevosistaan on oikea showmies. Sokan ote ratsastamiseen ja hevosiin on kokonaisvaltainen. Hevosiin kiintyy, ja paljon. - Haasteena on se, että kun tekee kaiken itse, niin kaikkeen muuhun kuin ratsastamiseen menee paljon aikaa. Eläinlääkärin koulutuksesta on toki hyötyä kilparatsastamiseen - ja toisinkin päin. Talvisin matkataan hevosten kanssa Keski-Eurooppaan. Sokalla ei ole merkittäviä sponsoreita, joten hänen on tehtävä tarvittava raha kilpailemiseen Kipuun tottuu Johanna Sokka on työskennellyt viimeiset kaksi vuotta Petäjäveden kunnan eläinlääkärinä Katja Tuomen sijaisena, mutta lopettaa kuukauden päästä. Ala-Siekkilässä Johanna Sokalla oli aikaisemmin myös omat hevoset. yhteys syntyy yhteisestä olemisesta ja hevosen käsittelystä, Sokka kuvailee. - Hevosta ei tarvitse käskeä, vaan ratsastaja kehollaan viestii ja välittää merkkejä. Sokan mukaan huonoilla ratsastajilla pitää olla parempia hevosia. Täällä on paljon hevosihmisiä, mistä tietysti tykkään, Sokka nauraa. - Suomen talvi hankaloittaa har- omalla työllään. Se on parempaa kuin seksi, Sokka nauraa. Hevoset aloittavat kilpailuissa neljävuotiaina. Hän haluaisi keskittyä jatkossa ainakin omiin hevosiin. - Paljon on ollut huonoa tuuria, joten alkaa intokin hiipua, vaikka onnistumiset taas tuovat itsevarmuutta. Hevosmiesten kaveri Petäjävedellä Sokka on viihtynyt hyvin, mutta harmittelee, ettei KeskiSuomessa ole kunnon mahdollisuutta maastoesteharjoitteluun. Maastoestekokeessa meno on sen verran lujaa, etteivät siinä silinterit pysy kyydissä. - Jos ratsastaja tekee virheen, hyvä hevonen yrittää auttaa. Kypärän lisäksi tärkeä ratsastajan turvavaruste onkin paukkuliivi, joka kaatuessa suojaa selkää ja sisäelimiä. - Niin kovaa mennään kuin pääsee, vaikka maastoradat ovat nykyään kyllä aika teknisiä. Laji on sen verran vaarallinen, että hevosia ja ratsastajia menehtyy kisoissa vuosittain. Sokan oma nelivuotias pärjäsi Nuorten Hevosten Festivaali -suurtapahtumassa hyvin päästen sarjansa toiselle sijalle. - Hevosilla on ihania, erilaisia luonteita. Onnettomuudet liittyvät yleensä maastoesteillä sattuviin kaatumisiin. Tämän vuoden aikana Sokalle on sattunut paljon ratsastusloukkaantumisia ja ne uhkaavat jopa hiljentää vauhtia ratsastuskentillä. - Kilparatsastajan harjoittelumäärä on sama kuin missä tahansa huippu-urheilussa, ja sen lisäksi pitää vielä huomioida eläimen hyvinvointi, Sokka selvittää. - Tekemisen määrä on kova ja punainen lanka pitää olla kaikessa mukana. Olen aina ollut kilpailuhenkinen, enkä nauttisi muuten vain harrastelusta. Hevosurheilu ja ratsastaminen ovat ihan eri asioita. Kenttäratsastuslaji vaatii hevoselta ja ratsastajalta luottavaista yhteistyötä, nopeutta ja kestävyyttä. Ratsastajan ja hevosen yhteistyö on parhaimmillaan saumatonta - ja sanatonta. - Jokaisella hevosella on ne omat heikkoudet ja vahvuudet. - Etenkin maastokisoissa onnistuminen on huikeaa. Kilparatsastus poikkeaa muuten vain hevosten ja ratsastamisen harrastamisesta ainakin tekemisen määrässä. Ja kai se on niinkin, että tietynlaisille ihmisille ajautuu tietyntyyppisiä hevosia, Sokka hymyilee. - Rikkaan miehen kuin saisi, Sokka veistelee. Omien hevosten lisäksi hänellä on ollut runsaasti vieraita kisattavia, viime vuonna peräti seitsemän kansallisen tason kilpakaveria. Puoliveriset ovat lämminverisiä, lähinnä eurooppalaisia ratsuhevosrotuja, joiden jalostuksessa on pyritty kohtuullisen kevytrakenteiseen, mutta kookkaaseen ja vahvaan eläimeen. Ratsukon vahva yhteys Kolmekymppinen Sokka on aloittanut kilparatsastuksen jo kuusivuotiaana nassikkana. - Aina on laukku pakattuna, hän nauraa. Eläinlääkärin työ on vienyt paljon aikaa harjoittelulta, sillä töitä on paljon, varsinaista työaikaa ei ole ja päivystysvuorot ovat välillä ?aivan älyttömiä?. Kovan tason ratsastuskilpailut järjestetään ulkomailla ja kisoihin matkataan hevosten kanssa useimmiten laivalla. - Eläinlääkärin hommissa asiakkaat ovat mukavia ja olen tykännyt tehdä töitä täällä.. Yöunet menevät, kun joku hevosista on kipeä. - Nautin adrenaliinin virtaamisesta kisoissa. - Petäjävedellä on eniten ravihevosia ja paikalliset ratsastuspaikat ovat suosittuja. Hyvällä ratsastajalla on tekemisessä 70 prosenttia tunnetta ja loput taitoa. sija arvostetussa Nations Cupissa. Toisaalta hyvä hevonen tekee mitä pyytää. Sokalla itsellään on nuoria, lupaavia hevosia, joiden kanssa hän suunnittelee nuorten hevosten maailmanmestaruus -kisoihin osallistumista. Sen kanssa Johanna Sokka on kisannut kansallisissa kisoissa
Niille ei ole annettu valtuuksia tehdä meille mitään pahaa. Olin juuri nukuttanut pojan päiväunille rakennuksen yläkertaan. Olin jo itse alakerrassa, kun kuulin, kuinka joku kulki raskaalla askeleella talon yläkerrassa. Saatuaan haudan valmiiksi vei hän työkalut tapuliin ja pani oven lukkoon. Tapulissa pidettiin myös ruumiita. Tulien tarkoituksena oli suojata ihmisasumuksia yliluonnollisten voimien hyökkäyksiltä.? Hanna Mäkinen se muotoutui kurpitsanaamioiden ja keppostelijoiden kauhukarnevaaliksi, Halloweeniksi. Muutama vuosikymmen sitten Halloween rantautui vaihto-oppilaiden ja elokuvien mukana Suomeen. Haudankaivaja lähti leikkuuhuoneelle nukkumaan. Kummituksina ne jäävät toimittamaan asioita, jotka niiltä ovat jääneet kesken. - Kummitukset eivät ole vaarallisia. - Kaikki on kirjoitettu elämänkaareen.. Kahta viikkoa myöhemmin tuotiin sama isäntä ruumiina tapuliin. Ei ihme, että ennen katulamppujen ja sähkövalojen aikaa eläneet suomalaiset hakeutuivat loka-marraskuun vaihteessa tupiin ja torppiin, tulien ääreen. Sato oli jo korjattu ja karja haettu laitumilta navettoihin. Vahva tunne synnyttää vahvan energian, johon Lindgren sanoo meediona ja tietäjänä tarttuvansa. - Myös tietämisessä on kyse kyvystä ottaa kiinni ihmisistä välittyvästä energiasta, sanoo Lindgren. Annikki Lindgren on sukunsa kolmas, jolle näkemisen ja tietämisen lahja on suotu. Lindgren uskoo myös, että sattumaa ei ole olemassa. Kauhukseen hän huomasi, ettei isku sattunutkaan akan käteen, vaan hänen omaan käteensä. Yksinäisen illan pimeydessä kummitukset palaavat mieleen kutsumatta. Petäjävedelläkin on ollut omat kummituksensa. Yleinen uskomus oli, että pyhäin- miestenpäivän aattoyönä liikkeellä olivat pyhät miehet eli marttyyrivainajat. Akka katosi samassa. Petäjävesi-lehti kerää talteen Petäjäveteen liittyviä kertomuksia kummituksista, itse nähdyistä tai muiden kokemista. Menin katsomaan, eikä siellä ketään ollut. - En uskaltanut puhua lasten vanhemmille asiasta mitään. Kummituksia luullaan olevan liikkeellä?, toteaa Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossa. Kekri ja jakoaika Samain ja Halloween Marraskuun ensimmäiseen päivään, pyhäinmiestenpäivään, on osutettu 1800-luvulta lähtien myös vanha suomalainen juhlapäivä, kekri. Hän sulki lukon uudelleen ja meni maata. Juhlaakin oli tarjolla. Sekä juhlan että tarinoinnin keskiössä olivat marraskuun ensimmäisinä päivinä kummitukset: marttyyrivainajat eli pyhät miehet sekä kadotetut sielut, joiden ajateltiin olevan liikkeellä marraskuussa, erityisesti pyhäinmiestenpäivänä. ?Pyhäinmiesten päivänä työnteko oli kiellettyä ja kaikkien tuli käyttäytyä siivosti, sillä vainajien ja henkien uskottiin olevan tuona päivänä liikkeellä. Laatokan Karjalasta evakkoon lähtenyt Lindgren on viihtynyt Petäjävedellä kohta kaksikymmentä vuotta. Kristinuskon vaikutuksesta samain -juhlaan sekottui kristillisiä piirteitä ja se sai nimekseen All Hallow?s Day. Säikähdin kauheasti: kuka se on, miten siellä voi olla joku. Ylös pääsi vain rappuja pitkin, eikä kukaan ollut niitä pitkin mennyt. Tämän takia juhlan aikana olikin tapana polttaa kokkotulia ihmisasutusten ympärillä. Pitkän hämärän hetkiä vietettiin taloissa puhdetöitä tehden ja tarinoiden. Muutamaan otteeseen häntä on pyydetty Petäjävedelläkin poistamaan talosta henki, joka on tehnyt talonväen elon vaikeaksi. Kyse on energiasta Meediona tunnettua Lindgreniä on pyydetty apuun myös silloin, kun läheisensä menettäneet ihmiset ovat halunneet vielä kerran saada yhteyden vainajaan. - Kaukana paha maailma, hän huokaa. Viereisessä päärakennuksessa asuvalle vanhalle rouvalle asiasta kuitenkin kerroin. Niille tarjottiin parasta mitä talosta löytyi?, kerrotaan Vanhan kansan merkkipäivät -teoksessa. Ennen vuoden 1772 kalenteriuudistusta pyhäinmiestenpäivää vietettiin marraskuun ensimmäisenä päivänä. Markkinavoimien innostamana erityisesti lapset ja nuoret ovat ottaneet naamiojuhlan omakseen. Ensi viikonloppuna vietetään sekä harrasta, rakkaisiin muistoihin keskittyvää pyhäinpäivää että karnevaalikauhuun painottuvaa Halloweenia. Osittain samoista juurista kumpuavat juhlat ovat kasvaneet kauaksi toisistaan. Kutkuttavat, karmeat kummitusjutut Kummitusjutut ja kauhuelokuvat ovat tuttuja meistä useimmille. Hyvän karjaonnen ja sadon varmistamiseksi pyhille miehille, vainajille, lämmitettiin sauna ja katettiin juhlapöytä. Seuraavat tarinat löytyvät SKS:n Kansanrunousarkistosta Helsingistä. Mutta kauhean epämiellyttäviä ne voivat olla, Lindgren kertoo. Päivän päällä on hämärän henki, ja pitkää yötä painaa pimeys. Käytännössä jakoaikaa saatettiin viettää esimerkiksi kekristä (1.11.) Marttiin (11.11.). Jakoajan katsottiin sopivan erityisen hyvin tulevan vuoden sään ennustamiseen. Hän uskoo Jumalaan ja rukoilee joka päivä. Jutut on kerännyt Otto Harju vuonna 1938. Vanha rouva kertoi, että siinä pi- harakennuksen yläkerran huoneessa, josta askeleet kuuluivat, oli nuori mies aikoinaan hirttänyt itsensä. Seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana Annikki Lindgren on tavannut muitakin kummituksia. Tohtori Tom Sjöblom kertoo samain -juhlaan liittyvistä uskomuksista Druidit -kirjassa: ?Haltiat, henget ja vainajat saattoivat kävellä elävien keskuudessa ja houkutella heitä mukanaan tuonpuoleiseen. Esimerkiksi pienikin pilkahdus auringonpaistetta riitti takaa- Suomalainen jakoaika muistuttaa mielenkiintoisella tavalla kelttiläisen perinteen samain -nimistä uudenvuodenjuhlaa, joka kekrin tavoin sijoittui lokamarraskuun vaihteeseen. Kesäkauden päättymistä ja talvikauden alkamista juhlistava samain saattoi kestää parikin viikkoa. Samain -juhlan aikana uskottiin tämän ja tuonpuoleisen rajojen olevan poissa. PETÄJÄVESI Nro 44 - 30.10.2013 Sivu 05 Pimeitä päiviä, pitkiä öitä, kummia kulkijoita Hanna Mäkinen Marraskuussa maa makaa martaana. Uskonpuhdistuksen jälkeen pyhäinmiestenpäivän kestitykseen pääsivät vainajien sijasta talojen torpparit. maan yhdeksän vuorokauden poudan seuraavana kesänä. Jakoaikaan liittyivät myös kummitukset. Puisen vaivaisukon kupeessa oli Lindgrenin yllätykseksi henki, joka nappasi otteen hämmästyneen rouvan käsivarresta. Kadotettu sielu on opasta vailla Annikki Lindgrenin mukaan kummitukset ovat kadotettuja sieluja: äkillisesti kuolleita ihmisiä, jotka eivät ole ehtineet valmistautua kuolemaansa, ja joita kukaan ei ole henkimaailman puolella ollut vastaanottamassa ja opastamassa eteenpäin. Opastajat ovat Lindgrenin mukaan vainajan jo aiemmin edesmenneitä sukulaisia tai henkioppaita, enkeleitä. Kadotetut sielut jäävät Lindgrenin mukaan maan päälle, eivätkä itse tiedosta kuolleensa. Maanviljelyskulttuurissa tärkeänä pidetty kekri on ollut vuoden taitekohta: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Loka-marraskuun vaihteesta katsottiin muinaisessa Suomessa alkavan myös 11-12 päivää kestänyt jakoaika, jonka avulla tasattiin ajanlaskussa aurinkovuoden ja kuuvuoden ero. Hän palasi tapulin luo ja koetti lukkoa, se oli auki. Viimeksi viime kesänä Kerimäen kirkolla. Taudit tarttuvat ja leviävät helposti. Laita postia tai käy kertomassa! Kadotettujen sielujen kohtaaja Hanna Mäkinen Petäjävedellä Piesalan kylällä viettää eläkepäiviään Hildi Annikki Lindgren, sukunsa tietäjä ja meedio kolmannessa polvessa. Hän oli kuollut viinaan. K un minun setäni oli taksvärkissä Taipaleen talossa Petäjävedellä, jäi hän kerran taloon yöksi. Hän asettui nukkumaan peräpenkille pöydän taakse. Ilmestyipä silloin pöydän toiselle puolelle akka, jolla oli kuppi kummassakin kädessä. Juhlaa edeltävää iltaa alettiin kutsua nimellä All Hallow?s Eve. Esimerkiksi irlantilaisten siirtolaisten mukana juhla kulkeutui lopulta myös Amerikkaan, jossa Ensimmäisen kummituksensa Annikki Lindgren kertoo kohdanneensa 15-vuotiaana. - Olin lastenhoitajana Ikaalisten kauppalassa. Hoidin nuoren parin lapsia ison talon piharakennuksessa. Lindgrenin äiti ja mummu tunnettiin kotikylissään tietäjinä. Annikki Lindgren uskoo näkemisen kyvyn olevan lahja Jumalalta. Jotain tärkeää on saattanut jäädä sanomatta tai kysymättä. Annikki Lindgren kertoo saavansa yhteyden kuolleeseen ihmiseen elossa olevan läheisen energian kautta. Samassa hevoset katosivat. Haudankaivaja kääntyi takaisin. Nauttimisen hetkellä kauhutarinat tuntuvat jännittävältä viihteeltä. Tapulin ovet lensivät auki ja isäntä meni tapuliin. Sateisen sumuisena lokakuun lopun päivänäkin Lindgren rakastaa kotipaikkaansa. Toisessa kupissa oli perupaistikkaita, toisessa jotain eläinten sylttyä. Matkalla näki hän, miten eräs tuttu isäntä komeasti ajoi parivaljakolla tapulin eteen ja pysäytti siihen. ?Jakoaika on yleensä vaarallista aikaa. Kertojana on ollut vuonna 1891 syntynyt Simo Heinonen. T aisi olla 1890-luvulla, kun Petäjäveden haudankaivaja kesäiltana kaivoi hautaa lähelle puolta yötä. Akka tarjosi kuppejaan sedälle hokien: "Nouse syömään perupaistikkaita ja sylttyä." Setä ei ollut puhunut mitään, mutta kun akalle ilmestyi kolmaskin käsi, niin tempasi hän puukon ja iski sen akkaa kohti
Sähkötyökalujen - Pienet sähköasennukset,korjaus S3-ryhmä 040 571 9996 . 020 ? ? ? Ompelimo Marjo - Hitsauskoneiden ja -laitteiden myynti, korjaus sekäsekä huoltohuolto . He ovat meitä varten lähetettyjä. - Teppo Sirniö, Petäjäveden kunnanjohtaja Pms 732 Pms 427 Tupailta Petäjäveden terveysasema KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET 2013 PETÄJÄVEDELLÄ Maksuton influenssarokotus: - terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset - raskaana olevat naiset - kaikki 65 vuotta täyttäneet (v. Kaikki tämä on mahdollista, mutta riitelemällä se ei onnistu. Toivon, että eduskunnan puhemies ottaa tämän asian jossakin sopivassa yhteydessä keskusteltavaksi. 040 503 8737, irene.maki-valkama@lahitapiola.fi Ajanvaraus ja kotikäyntipalvelu myös iltaisin. Os. Puh. On itse kunkin ministerin ja kansanedustajan ja hyvän eduskuntatyön halveksimista toteuttaa sellaista näytelmää, jota tällä hetkellä eduskunnassa näytellään. Me täällä Petäjävedellä teemme toisin. Maamme on joutunut vaikeaan talous- ja työllisyystilanteeseen, josta ulos pääseminen vaatii asiansa osaavia päättäjiä ja virkamiehiä. Poliittiseen osaamiseen ja johtamiseen liittyy keskeisesti hyvien ideoiden etsiminen, niiden jalostaminen, niistä sopiminen ja niiden toteuttaminen. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 Leppäläntie 2, Petäjävesi. ja rahoituspalvelut Puh. Tässä tapauksessa asiakas ostaa apteekista rokotteen itse ja käy terveysasemalla rokotuspäivänä. seurasin oppositiopuolueiden esittämien varjobudjettien keskustelua, mittani tuli täyteen. Tehdyt esitykset yritettiin nylkeä eduskunnan arvoa alentavilla hyökkäävillä puheenvuoroilla mitättömäksi. Lisätietoja ja ilmoittautumisia: Hapi 0400 241 187 tai harri.silander@luukku.com Influenssarokotuspäivät Petäjäveden terveysasema Ke 20.11. Papintie 2, Petäjävesi Katso lisää www.lahitapiola.fi Silmälääkärin vastaanotto joka viikko MOOTTORISAHAVEISTOKSIA Lahjaksi tai kotipihaan! T:mi E. Käytettiin halventavaa, loukkaavaa ja ala-arvoista kieltä, joka ei ollut kansalaisten näkökulmasta katsottuna eduskunnan työn arvokkuutta kohottavaa, päinvastoin. On käsittämätöntä, että tätä maata yritetään eduskunnasta johtaa riitelemällä ja hyviä esityksiä alas ampumalla, kun ne tulevat väärältä mieheltä tai naiselta. Rautasaari Rajakankaantie 27, 41930 Kuohu 170 5120 Mittatilaustyöt Korjausompelu Sisustustekstiilit Vaatturi-vestonomi Marjo Mäkinen Lehtola 132 41925 Ylä-Kintaus HitsausKoneA 040 736 4283 www.moottorisahaveistokset.com HitsausKoneAsennus Jorma Tuppurainen Keuruuntie 15, Keuruu. Yhtään hyvää ajatusta ei saisi ampua alas, vaan niitä tulee ryhtyä vakavasti kehittämään saumattomalla yhteistyöllä. Eilisiltana 23.10. 1948 tai sitä ennen syntyneet) - kaikki 6 - 35 kk:n ikäiset lapset - sairautensa vuoksi lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat - vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri - varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset Rokotussuosituksen mukaisesti voidaan myös muita rokottaa. mitata verenpainetta. (014)854113 Kintaus 040 590 7360 Varaa tästä yrityksellesi edullinen ja omannäköinen vakioilmoituspaikka hintaan 8 euroa + alv 24% / julkaisukerta. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri NiiNA HumAlAjärvi IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt aloittaa vastaanoton Keuruulla myös ultraäänitutkimukset Ajanvaraus: 020 761 3805 . 5.11. Teemme kunnallispolitiikkaa kaikkien puolueiden kanssa saumattomalla yhteistyöllä. 0400 682 247, pirkka.syvanoro@lahitapiola.fi Rahoituspäällikkö Irene Mäki-Valkama Sijoitus. PETÄJÄVESI Sivu 06 Näkökulma Nro 44 - 30.10.2013 Huoli maamme politiikasta Suomen asioiden päättäminen eduskunnassa on menettänyt sille kuuluvan arvokkuuden. Olen seurannut viime aikoina tehtyä valtakunnan politiikkaa hyvin huolestuneena. Keuruuntie 21, 42700 Keuruu SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. Nyt niitä tarvitaan erityisesti. Ilmoittautumiset viim. Leena Kivelälle 040 523 6956 tai leena.kivela@gmail.com. Tervetuloa! Järjestäjänä MHY Keski-Suomi, MTK-Petäjävesi ja POP Petäjävesi Petäjäveden Osuuspankki FUTSALTREENIT Ottakaa Kela-kortti mukaanne rokotustilaisuuteen ja pukeutukaa siten, että rokotuskohta (olkavarsi) on helposti paljastettavissa. TYTÖT JA POJAT -06 ja -07 SYNTYNEET Aloitetaan futsaltreenit (salifutis) monarin salissa Ti 5.11.13 klo 17-18, mikäli halukkaita löytyy tarpeeksi. Puh. Hitsauskoneiden ja -laitteiden korjaus - Sähkötyökalujen korjaus . Ministerien ja kansanedustajien on hyvä muistaa, että heidät on valittu päättämään asioita kansalaisten puolesta. Pienet sähköasennukset, S3-ryhmä - Alumiinija RST-korjaushitsaukset jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi . Tervetuloa! Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS 7.11.13 klo 13 - 18 13.11.13 Pms klo 732 10 - 18 - Petäjäveden Petäjäiset ry www.petpet.fi Pms 427 Ammattilainen asialle Parturi-kampaamo T. Poliittiseen osaamiseen liittyy myös yhteistyö kaikkien vaikuttavien tahojen kanssa ja asioiden läpileikkaava diplomatia. Leppälä PETÄJÄVEDEN tai tule Soita n! käymää Lahjakortit, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut... PAPINTIE 2 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. Rokotuksen esteenä on voimakas kananmuna- tai elohopea-allergia sekä kuumeinen infektio. Meillä ei ole tarvetta riidellä toistemme kanssa. Pienenkin puolueen edustajan mielipide on arvokas ja kaikki ideat tutkitaan riippumatta siitä kuka niitä esittää. Toivoisin eduskunnalta niin arvokkaasti tehtyä Suomen asioiden hoitamista ja politiikkaa, että sillä saavutetaan erinomaisia tuloksia, kansalaisten luottamus ja sellainen suomalaisuuden henki, jolla tässä maassa pärjätään. Rokotusten yhteydessä ei tehdä muita toimenpiteitä, esim. (014) 854 160 PUH. 045 148 6300 / Erja Leppänen Petäjävedellä Sinua palvelee: Pirkka Syvänoro, VTS Puh. Influenssarokotteiden saapumisajankohdan vuoksi rokotukset pyritään antamaan terveysasemalla vain alla mainittuina rokotuspäivinä. Maatilamatkailu Kumpusella torstaina 7.11.2013 klo 18.30. Puheenvuorot - POP Petäjävesi Anu Liimatainen, Jaakko Ylitalo: Varallisuuden siirto jälkipolville. - Mikko Tiirola: MTK:n järjestöuudistus. Iltapalaa ja savusauna. Alumiini ja RST-korjaushitsaukset. klo 18 toimistolla
040 413 5424, Rautakylä, Petäjävesi Jorma Tuppur. 040 012 4537 marjo.makinen @windowslive.com HITSAUSTA, KORJAUSTA Katso tuoteet: www.jtmwelding.com Puh. 040 571 9996 jorma.tuppurainen@kolumbus.fi www.hitsauskoneasennus.fi Rohulantie 33 41900 Petäjävesi Puh
Tiedustele: TILITOIMISTOPALVELUT Sampo Koivula 050 349 2319 . PETÄJÄVESI Nro 44 - 30.10.2013 TULEN JA VEDEN KESTÄVÄÄ TYÖTÄ . ORNDSDOYHOX - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Palvelemme ti-pe klo 10-18 la-su klo 10-14 os. 0400 580 153 BETONILATTIAT T. Kirjamyymälä T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi . Hieronta ja jäsenkorjaus Liisan Kukkapuoti & Hautaustoimisto tarjoaa yrityksille ja yksityisille kukkia, sidontoja ja lahjatavaroita iloon ja suruun. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Antti Kemppainen, Korpiraitti 19, Petäjävesi Puh. Laatoitukset ja vedeneristystyöt martti.j.laaksonen@gmail.com (sertifikaatti) Petäjävesi . mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. KYSY LISÄÄ! T:MI BETONILATTIAT AHONEN 040 748 8394 Rakennus-, sähkö-, auto- ja traktoritarvikkeet, työkalut ja varaosat. KYLÄSEPÄN RAUTA ja VARAOSAT Puh. UUTELA Omakotitalot, rivitalot, teollisuushallit sekä mastertop. 044 589 3087 RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios. niska-, selkäja alaraajaongelmissa, vaikeavammaisten kuntoutus, terveystuotteet. 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Mielen ja kehon hoito . (014) 411 4233, (014) 411 4224 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Vaihtolavapalvelut, nosturikuljetukset ja nostot 10 tm /12 m nosturilla, maansiirtokuljetukset, luonnonsoraa Jorma Mäkinen xpressjm@solutions.fi 050 518 0001, (014) 372 1639 Liiketoiminnan strateginen kehittäminen LiisuCon? . Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä ja lisänimien kaiverrukset sekä kultaukset, hopeoinnit, metallikirjaimien kiinnitykset ja puhdistukset. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . Hieronta, jäsenkorjaus, verikuppaus, vyöhyketerapia sekä parafiini- ja lämpöhoidot. 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. ATK-huollot . MlWHKXROWR . Tervetuloa! 0400 797 516 Leppäläntie 3, puh. 044 325 3363 / Heli BETONIVALUT OK-TALOIHIN. MYÖS PINNOITEVALUT AUTOTALLEIHIN. Asematie 6, Petäjävesi Puh. Psykologin vastaanotto . SOLARIUM . kokouksille . Tulisija- ja hormimuuraukset sekä korjaukset . Fysioterapia, akupunktio, kuntoneuvola, erityisosaamista mm. 041 441 5253 - Kasvohoidot - Ripsienpidennykset - Rakennekynnet - Juhlameikit - Vartalohoidot - Jalkahoidot Ajanvaraus 0500 740 999. Jalkahoidot, hieronta, intialainen päähieronta, kuivakuppaus, parafiini- ja lämpöhoidot. Yrityskonsultointi . Kurssit ja työnohjaus . (014) 722 237 työ, 040 724 0787 Keuruuntie 11, 42700 Keuruu, www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi Rakennus- ja saneeraustyöt HIILFIX Timo Hiiliaho 0400 515 303 Petäjävesi n Asunno Kuntotarkastukset ja -arviot (AKK, PKA) Rakennusmyyjä Kosteusmittaukset suunnittelu Muista! Rakennus- ja pääsuunnittelu Laajavaara Vastaava työnjohto, valvonta (RKM) 040 748 0364 toimisto@rakennussuunnittelulaajavaara.fi Piispantie 1 Petäjävesi www.rakennussuunnittelulaajavaara.fi 25 vuoden ammattitaidolla. 040 838 8645 Myymälämme on avoinna ma - pe 10 - 17 ja la 10 - 14 Puh. KAHVILA . 040 541 8485 HAUTAKIVET Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt Jos edellisestä nuohouksesta on jo yli vuosi: TILAA NUOHOOJA! Petäjäveden asiointi ja Hieronta Tavax Nuohous Petäjävedellä: Keski-Suomen Sisäilmamestarit Oy Tarkasta kattoturvalaitteiden kunto ennen nuohoojan saapumista! Toimisto klo 9-15, puh. MATKAHUOLTO MA - PE 9-17, 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Sinksi Oy 0400 585 417 Tapio Kokkonen Koulutettu hieroja ja urheiluhieroja Äänentoisto- ja ohjelmapalvelu, Kintaus Yksityisille ja yrityksille Kari Koskinen 0440 868307 kari.koskinen@karppavoice.com, www.karppavoice.com Juho Kivelä 040 702 7902 Palveleva ja monipuolinen tekstiilikauppa lähelläsi S . iltaisin 0400 717 759 Koulutettu hieroja Petäjäveden Tekstiili Päivi Savolainen, puh. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? 0500 546 090 Irja Viitanen T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo www.fysiocenter.fi 050 408 8987 HANNU NEIJONEN NAPRAPAATTI OSSI HÄKKINEN www.naprapaattijkl.com/ajanvaraus Kärsitkö Selkäkivuista tai Oireista? Kärsitkö selkäkivuista tai Niska-Hartiaseudun niska-hartiaseudun oireista? Varaa Aikasiverkossa Verkossa 24H/VRK numeroon: Varaa aikasi 24h/vrk tai tai soittamalla soittamalla numeroon: 041 546 546 6498 041 6498 Siltatie 1 1 (Liikekeskus), Siltatie (Liikekeskus),vastaanotto vastaanotto keskiviikkoisin. keskiviikkoisin. www.naprapaattijkl.com/ajanvaraus LEIPOMOTUOTTEITA Konditoria Pekkarinen Toppalantie 134 Petäjävesi Puh. Yritystoiminnan osa-alueiden www.jonescon.fi kehittäminen Sivu 07 Psykologi Heli Heiskanen . Kuuskaistan valokuituliittymät . YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . 0400 853480 Marita Lehtonen . PAPERITARVIKEMYYNTI . LiisuCon? Liiketoimintasuunnitelman Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä laatiminen Puh. 050 594 5971 Arkisin 9-17, la 9-13 os. Asematie 3, Petäjävesi ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ 040 763 3995 Hieroja JUHA NOKELAINEN 0400 541 758 JonesCon Petäjävesi puh. +358 400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi . www.sahkoasennuskoskinen.fi . KABINETTI esim. 0400 851 393 www.k-ssisailmamestarit.fi . Kylpytilasaneeraukset 040 580 4048 Mielen hoitoa kokonaisvaltaisesti Origonova, Kauppakatu 28A 3krs., Jyväskylä, ajanvaraus netissä 24 h www.origonova.fi tai p. Tietokoneet - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 . 045 238 2170 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut jalkahoitaja, kuntohoitaja Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN Pirkko Viinikka 040 843 1598 - hierontaa - jalkahoitoja - vyöhyketerapiaa § asianajaja § varatuomari Keuruuntie 11 B 14 42700 Keuruu Vastaanotto sop