vuosikerta Nro 5 2018 Keskiviikkona tammikuun 31. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 01 04.01.2006 58. 70-vuotias petoyhdysmies Heimo Tanner: Metsässä ei pidä liian hiljaa hiippailla HEIMO TANNERIN PERHEALBUMI Suvi Kallioinen Heimo Tanner juhli toissa viikonloppuna perheen ja ystävien kanssa 70-vuotisjuhlaansa. – Jos karhun tapaa, niin kannattaa lähteä taaksepäin mistä on tullutkin. Osa metsästysseuroista ja -seurueista hankkii heinät ruokintapaikoille, mutta muuten ruuat ovat vapaaehtoisten metsästäjien vastuulla. Metsämiehet tuntuvat olevan aika pehmoa porukkaa, kun rahanmenon lisäksi seuraavat käykö ruokintapaikoilla vaikkapa emo vasoineen, ja aina ei saa edes itse metsästää sillä alueella, jossa eläimiä ruokkivat. Viime syksynäkin niitä oli vain kolme sekä seitsemän peurakolaria. Kevättä kohti metsästyspuoli hiljenee ja eri lajeille annetaan pesimisja poikimisrauha. Hirvikanta on hyvä, eikä tämän vuoden puolella ei ole Petäjävedellä sattunut yhtään hirvikolaria. Heimo Tannerilla riittää vaimonsa Margitin kanssa touhua tyttäriensä Minnan ja Sannan lasten kanssa. Pappa on hyvä paistamaan lettuja, eikä todellakaan laskisi lapsenlapsia metsään itskekseen saman ikäisenä kuin omassa lapsuudessa.. Ahman etutassun jälki muistuttaa karhun jälkeä. Pääsääntöisesti metsästäjät ostavat metsäneläinten ruuan omasta pussista, joskin jotkut seurueet tarjoavat heinät tai osan muusta ruuasta. Nyt esimerkiksi talviruokitaan huhtikuuhun asti kauriita ja peuroja, jotka eivät selviäisi hyvin talven läpi ilman ihmisen kantamia ruokia, ja tietysti ruokitaan paikoin myös jäniksiä. – Muutama kevät sitten oli jännittävä paikka, kun olin koiran kanssa Urrianperällä Pienimäentiellä ja 50 metrin päästä karhu tuijotti hetken, mutta lähti onneksi pois. Porkkanaa menee niin paljon kuin jaksaa metsään kaupasta kantaa. Kauriille ja peuroille katetaan porkkanoita, perunoitakin, heinää ja kauraa. Se on kuin kissan jälki, mutta isompi ja pyöreä. – Tammikuu on muuten vuosikokousaikaa, kerrataan mennyttä ja suunnitellaan tulevaa. Jahtikaudella olemme täyttäneet sähköisiä havaintokortteja, ja niiden pohjalta suunnitellaan nyt tulevia jahtialueita. Suurin osa havainnoista on kuitenkin jälkien seurailua. Kauriille ja peuroille on ruoka katettuna kuin ruokaympyrästä. Ekmanilla on yhdessä Jukka Hokkasen kanssa oma ruokintapaikka Kirrissä. Jatkuu sivulla 6. Havainnot ovat yleistyneet vuosituhannen vaihteessa, jolloin myös susilauma runsaimmillaan pyöri Petäjävedellä ja karhuhavainnot yleistyivät. Petoyhdysmiehelle tulee ilmoittaa kaikki havainnot petoeläimistä ja niiden jäljistä, sillä ne ovat ainoa tapa, jolla Suomessa suurpetojen esiintymistä kartoitetaan. Ilves taas menee pintoja myöten ja joskus myös kynsienjäljet näkyvät. Sudenjälki on myös samanlainen kuin vetokoirilla. – Yhdistyksessä on tapahtunut iso muutos sieltä 70-luvulta kun tulin mukaan. Murtovuoren Erä Kukkaronkylältä liittyi meihin, ja maat ja jäsenmäärä ovat kaksinkertaistuneet. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2013 kun Jutila hyppäsi seuran kippariksi. Kaikki ne Tanner on tavannut luonnossa; karhun, ahman, ilveksen, suden ja kotkankin. – Porkkanaa menee yhdessä yössä 20 kiloa eli seitsemän euroa maksava säkki, Ekman laskee. Ruokintapaikkoja on Petäjävedellä yli 20. Metsässä ei kuitenkaan ole koskaan pelottanut. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Metsästäjät kattavat pöydän talven pakkasissa kauriille ja peuroille ANNA-LIISA HAKKARAINEN Suvi Kallioinen – Tällä hetkellä hirvieläimistä metsästetään peuroja ja kauriita, sekä jäniksiä, kettuja ja vierasperäisistä lajeista supikoiria, joita yritetään saada luonnosta niin paljon kuin mahdollista, Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Ekman kertoo. – Onneksi koira ei huomannut sitä ja oli hiljaa, Tanner kertoo. Karhunjäljessä näkyy voimakkaasti kynnet ja se pitää mitata etutassusta. Tammikuun puolella alkaa myös talviriistakolmioiden laskenta, Ekman kertoo. Muutenkin kannattaa pitää metsässä kulkiessaan ääntä, ettei sellaista hiippailua tekisi. Ruokintapaikkojen sijainnilla yritetään viedä pieniä hirvieläimiä kauemmas valtateistä. Myös nuoria on saatu viime vuosina hyvin mukaan. Tanner toimii edelleen paikkakunnan suurpetoyhdysmiehenä yhdessä Mikko Jutilan kanssa, Petäjäveden Erämiesten taloudenhoitajana, ja takana on kaikkiaan 32 vuotta seuran puheenjohtajana. – PetäjävesiKeuruu -välille hirvet ovat täällä kasautuneet ja autoilijoiden on syytä olla varovaisia erityisesti siinä Huttulan kohdilla. Pehmoa porukkaa Petäjävedellä on yli 20 ruokintapaikkaa, joista suurin osa on yksityisiä, mutta myös metsästysseuroilla ja -seurueilla on omia paikkoja. Metsästysharrastukseen kuuluu kuitenkin erityisesti jahtikauden ulkopuolella ja kevättä kohden paljon muutakin luontoharrastamista kuin pelkkää metsästystä. – Susi uppoaa kuin mies hankeen, askel kuin laahaa
Ja kun kerran sänky oli hieno, ei aamupalassakaan ollut valittamista. klo 18 Kids´ Friday srk-kodilla. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Kunnallamme tämä vuosi on juhlavuosi sen täyttäessä 150 vuotta. Välillä se kiskoi oksia ja sai samalla turkin täydeltä lunta. klo 11.00 Leivänmurto Tiistaisin klo 18.30 Rukoushetki BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi ...Petäjävedellä oli 12 toimivaa kyläkoulua vuonna 1928. Itse tyydyin kävelyvauhtiin ja ihailemaan luontoa. Huom! Vuonna 2018 Petäjävesilehti ei poikkeuksellisesti ilmesty viikoilla 14, 29 ja 52. Mieleeni palasivat lapsuuteni hiihtoladut. Kaikki innolla penkomaan vanhoja kuvia ja ottamaan uusia. Mikäpä meidän oli ollessa uunitulen lämmössä kolmisin kotona. Onneksi nuorempana miehenä (meillä on vuosi ikäeroa) onnuoreflexitvieläparemmassakunnossajasaintasapainon korjattua saman tien. Valokuvia ei varmaan ole saatavissa kuin korkeintaan sadan vuoden ajalta, mutta kuitenkin on ollut joissakin yhteyksissä näytillä hyvinkin vanhoja kuvia. Kantojen koloissa asui pikkuväkeä, metsätonttuja ja vähän pelottavia maahisia. Petäjävesi-lehden uudessa”Tiesitkö, että...” -juttusarjassa esittelemme koko vuoden ajan ”tietoiskuja” Petäjävedeltä: osa faktaa, osa mutua ja loput miesmuistin mukaisia. Tarkemmat säännöt kilpailusta löytyvät kirjastosta. Kiitos Petäjäkodin henkilökunnalle sekä Petäjäveden kotihoidolle Essun hyvästä hoidosta ja yhteistyöstä. Oli jenkkisänky paksuilla patjoilla. Elämän pientä onnea. Kilpailuun voisi yksi henkilö osallistua viidellä ”kymppikoon” kuvalla. Levikki noin 1800 kpl. Tarkoitus olisi saada mahdollisimman monipuolinen kuva siitä, kuinka Petäjävesi on kehittynyt lähiympäristöltä ja luonnolta siksi, mikä se nyt on. Meille oli varattu ihan oma huone ja sänkykin oli muuta kuin vuodesohva tai patjat lattialla. Minäkin olin vähällä lentää torstaina, kun pahaksi onneksi jalka lähti luisuun. Su 4.2. To 8.2. Kylmä sai kaipaamaan kotiin. Toinen juttupaikka on huoltoaseman baari, mutta siellä olen käynyt vain muutaman kerran ja silloinkin vain asian takia. Kuollut: Ester Kaarina Ihakki, 90 v. Aake Ojala Luontoyhdistyksen kuulumisia Pakkaspäivän paisteessa lenkkeilin Lissun kanssa metsässä. Ma 5.2. Henkinen jälleenrakentaminen on vaatinut yhteisiä ponnisteluja. Huomattava ero edelliseen vaimoon, täytyy todeta. Kuuset olivat kuninkaita ja prinssejä, koivut tietenkin kuningattaria ja prinsessoita. Käpytikka Murhenäytelmästä kansakunnan henkiseen eheyteen Suomen sisällissodan syttymisestä on kulunut sata vuotta ja silloiset huonot päätökset ja niiden aiheuttamat tuhot muistetaan yhä. 30.12.2017 Petäjävesi Enkeli hiljaa vierellä kulki, tarttui käteen, silmät sulki. Klo 15.30 Lähetysnaiset srk-kodilla. Suvi Kallioinen. 30.03.1927 Petäjävesi k. Jos esimerkiksi olisi jostain lähiluonnosta tai muusta luontokohteesta rinnakkain ”ennen ja nyt” kuvat, nämä olisivat paljon kertovia alueiden kehityksestä. Ainakin pankin nurkalla aiheet vaihtuvat hyvin nopeasti. Sivu 02 Nro 5 31.01.2018 Rakkaamme, Hyvälän emäntä Ester Kaarina Ihakki s. Toimitus on avoinna ainakin ma-ke klo 9-12 ja aina kun ollaan paikalla sekä sopimuksen mukaan. Talven eduksi luin mielessäni sen, ettei ollut pölyä eikä öttiäisiä. Nämä kehitykset voivat olla joko hyviä tai huonoja, mutta niistä voisi saada paljon kertovan näkemyksen kehityksestä. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi. Kilpailun tarkoituksena ei ole pelkästään edellä mainitut kuvat, vaan kaikki Petäjäveden luontoon ja lähiympäristöön liittyvät kuvat ovat tasa-arvoisina mukana kilpailussa. Serkun nykyisellä vaimolla on silmää ja taitoa ottaa vieraat vastaan. Erna Karppinen PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Syliinsä kietoi siivillään, kuiskasi hiljaa, lähdetään. alv 10%) Tilausasiat: asiakaspalvelu 03 4246 5392 (arkisin 8-18) tai sähköpostitse petajavesi@jaicom.com Sähköinen näköisversio:www.lehtiluukku.fi PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,00e (sis. fi Pe 2.2. Niilo oli kompastellut äärimmäisen liukkauden takia omalla pihallaan ja kulkee nyt keppien kanssa. ja Anja Helena Jussila, 85 v. Kilpailu päättyisi syyskuun loppuun mennessä ja kuvista rakennettaisiin kirjastoon näyttely syksyllä pidettävän viikon mittaisen loppujuhlan ajaksi. Ihan hotellitasoa sekin, vaikka oltiin vain serkkupojan luona. klo 12.30 Hartaus Pekanmäessä. ”Valkeus iankaikkinen, valaise sydämeni.” (Virrestä 543) Viikonloppuna oltiin reissussa ja täytyy sanoa, että niin hienossa kyläpaikassa ei olla ennen oltukaan. Silloin katselin lumen peittämiä, naavaisia kuusia ja siroja, lumihameisia riippakoivuja ladun varsilla. Ennakkoluulojen, vihan ja vastakkainasettelun synnyttäminen on varsin helppoa ja nopeaa, mutta tasaarvoisen isänmaan ja rauhan rakentaminen on hidasta. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petajavesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko (Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin). Se säntäili sinne tänne, pysähtyi välillä nuuskimaan hajuja ja kaiveli lunta koloista, joihin johtivat pienten nisäkkäiden jäljet. Minulla on sen verran kiireisiä nuo päivät, ettei ole aikaa istuskella juttelemassa. Ja ne hohtavat timantit satumaisen kaunista. Soittaa saa milloin vain! Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 Toimittaja Hanna Mäkinen 050 433 8300 toimitus@petajavesilehti.fi etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 64e (sis. klo 10 Kynttilänpäivän messu srk-kodilla / IP, Miina Karasti, LGK, Lehterilaulajat. Essua kaivaten Pulmu Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 27.1.2018. Petäjäveden kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu juttusarja on toimituksen ja nimimerkki T.K.:n yhteistä käsialaa. Koirani tuntui nauttivan metsälenkistä. klo 12 Metsäkulman diakoniapiiri Salmijärvillä, Salmijärventie 241. Tiesitkö , että... Tiesin, että siellä odotti Misty-kissa pönttöuunin päälle käpertyneenä. Sisällissodassa häviäjä oli itsenäistynyt, mutta kahtiajakautunut Suomi ja kaikkiaan se vaati noin 38 000 uhria taisteluissa, vankileireillä, nälässä ja taudeissa. Kuvassa Petäjäveden kansakoulu, joka purettiin 1970-luvun alussa. Siksi olemme päättäneet kunnioittaa tätä juhlaa keskittämällä valokuvauskilpailumme aiheen tähän sopivaksi. Saattoipa joskus tielle osua repolaisen jälkiäkin, taikka lintujen siipien painaumia. Monesti hangella oli loikkinut jänis tai taaperrellut metsähiiri. Sitten tulee muut aiheet. Oli kirkasta ja puhtoista. Se kun on sellainen foorumi, että ollaan ajan hermolla koko ajan. Mutta tarkkana siellä on oltava! Jokainen puhui viime viikolla vaaleista ja sama jatkuu vielä tämän viikon. alv 24%): K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-21, su 10-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 10-21 Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin 8-16) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@posti.com Käpytikan pakina: Liukasta on Tapulin takaa Jumalanpalvelus su 4.2. SK T.K. Sodasta selviämisessä ja Suomen rakentamisessa tasa-arvoiseksi hyvinvointija sivistysvaltioksi on painanut kansakunnan eheys, joka löytyi pikkuhiljaa
Tilat ovat avarat ja valoisat, eikä niissä ole väliseiniä. SK Kunta ostaa maata yrityspuistoa varten Kunta ostaa maata Palvalahden nousevaa yrityspuistoa varten 21.300 eurolla Ohelatilalta. Liian hyvä sijainti vain varastolle Rannanpuoleisessa Ehallissa on nyt koulujen tekniset tilat kolmessa eri huoneessa. saaden 204 ääntä. Sivu 03 Nro 5 31.01.2018 Talouspäälliköksi Kepponen Petäjäveden seurakunnan uudeksi talouspäälliköksi kirkkoneuvosto valitsi Minna Kepposen, joka aloittaa työssään 5. Samoja tiloja voisi noin 400 oppilaan lisäksi yhteiskäyttää yhdistykset, kansalaisopisto, työpajan ja toimintakeskuksen väki, ja niitä voisi loma-aikana hyödyntää vaikkapa vuokraamalla yrityskäyttöön. Kunnan johtoryhmän ja arkkitehtitoimiston tekemän alustavan suunnittelun lähtökohtana on koulujen huutava tarve uusille käsityötiloille. Tähän osaan on kaavailtu Taitajien taloa, jossa olisi kirkonkylän koulujen käsityöja taideaineiden luokat. Kahvia sai vasta kotona. Silloin katettuna on myös kirkkokahvit. Hänen sijaisenaan lapsija nuorisopappina on aloittanut eilen tiistaina Miina Karasti, jonka sijaisuus kestää 1.4. Lisää kuvia www.petajavesilehti.fi. Matti Vanhanen keräsi äänistä 6,5 prosenttia. Vainio kehuu, että yritysten kiinnostus ja yhteydenotot ovatkin lisääntyneet. Sen kustannusarvio laitteineen on kahden miljoonan luokkaa. Lisäksi purettavien rakennusten tieltä vapautuu mahtavaa tonttitilaa. Entisen kässäkoulun huonokuntoiset rakennukset puretaan ja jäljelle jäävät peruskorjataan. Kirkkoherran sijaisuutta hoitaa 1.4. Sekä tekonurmikentän viereinen että edessä näkyvä rakennus ovat purkukuntoisia. SK. – Nyt pitää miettiä ketä ja mitä keskus palvelee vielä 20 vuoden kuluttua, Vainio linjaa. SK Entisen kässäkoulun suunnitelmat valmistuvat kevään aikana “Taitajien talon” ja kokonaisuuden keskiössä on seinien ohella toimintakulttuurin muutos SUVI KALLIOINEN Nyt on tartuttu härkää sarvista ja entisen käsija taideteollisen oppilaitoksen tiloihin suunnitellaan jatkokäyttöä kunnan johtoryhmän johdolla. Kuntalassa lipukkeen leimasi Heikki Puhakka. Maa-alueiden ostaminen helpottaa myös kaavapäivitysten tekoa. Toiseksi Petäjävedellä kiri Paavo Väyrynen kymmenen prosentin kannatuksellaan Vaalipäivänä jonoa oli ulos asti. Pieni ele -vaalikeräyksessä tuli keräysvastaava Maila Pirkkalaisen mukaan yhteensä 799,73 euroa. Naapurissa on muun muassa koulu, kirjasto, kuntosali ja ruokala. Tarkemmin Palvalahden yritysalueen suunnitelmista ei vielä kerrota. Kun huonokuntoiset rakennukset puretaan, nykyiselle sisäpihalle, Miilun parkkipaikalle ja rannankin puolelle vapautuu mahtavaa tonttitilaa keskeisellä paikalla aivan palvelujen ja järven vieressä. kello 10 seurakuntakodilla messussa, jossa hän saarnaa. Karastia pääsee tapaamaan kynttilänpäivänä 4.2. Kunnan 2 964:stä äänioikeutetusta 2 050 äänesti, viisi ääntä hylättiin. Kunnanjohtaja Eero Vainion ja sivistystoimenjohtaja Timo Holmin mukaan suunnittelun lähtökohtana ovat koulujen tarpeet, mutta kokonaisuuteen voisi liittää myös yhdistysja yritystoimintaa, työpajan ja toimintakeskuksen tilat ja jopa asumista. Taitajien talon myötä kouluille saataisiin kaivattua lisätilaa. – Kirkonkylän koululla on tällä hetkellä omat kädentaitotilat, jotka vapautuisivat muuhun käyttöön, esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle tai iltapäivätoimintaan, Holm kertoo. – Kyllä vähän piti miettiä ketä äänestää ja mielikin muuttui vielä loppumetreillä, Saloranta tuumasi. Presidentiksi uudestaan valittu Sauli Niinistö sai täällä 60,3 prosentin kannatuksen 1234 äänellään. Vainion ja Holmin mukaan koko suunnittelussa olennaista onkin toimintakulttuurin ja yhteistoiminnan muutos, eikä niinkään vain rakennukset. – Sivistystoimen kannalta saataisiin upeat mahdollisuudet tänne, Holm toteaa. Pihan komea hirvipatsas siirretään johonkin arvoiselleen paikalle. Taitajien talon lisäksi koko alue sijaitsee kunnan parhaalla paikalla järvenrannalla ja palvelujen vieressä, joten siihen voisi rakentaa kokonaisen keskuksen, jossa yhdistyvät erilaiset toimijat, ihmisryhmät ja jopa asuminen. Vaalikeräystä hoiti Anna-Maija Kuukkanen ja opaskoira Niku. Viereiseen F-osaan on nyt varastoitu kunnan ylimääräisiä huonekaluja, mutta sinne sopisi vaikkapa työpajan toimintoja. Suvi Kallioinen Kunnalla on ilman kunnollista tai riittävää käyttöä omistuksessaan 4 000 neliötä erilaisia ja erikuntoisia entisen käsija taideteollisen oppilaitoksen tiloja. Nyt ei haluta tehdä niin kuin on aina tehty, ja olisi tärkeää jo suunnitteluvaiheessa luoda katseet kauemmas tulevaisuuteen, jotta investointi olisi pitkällä tähtäimellä onnistunut. Rantatien alikulkutunnelin kohdalla olevaan hyväkuntoiseen C-osaan on kaavailtu niin sanottua Taitajien taloa, jossa kahdessa kerroksessa olisi tekstiilija teknisen työn tilat sekä taideaineiden luokat. Petäjävedelläkin Niinistö voitti 1234 äänellä ja täällä toiseksi kiri Väyrynen SUVI KALLIOINEN Presidentinvaaleissa Petäjäveden äänestysprosentti oli 68,8, kun koko maassa se oli 69,9 prosenttia. C-osaan saataisiin hulppeat käsityötilat kahteen kerrokseen. Laura Huhtasaarta kannatti 8,5 ja Pekka Haavistoa 8,4 prosenttia. – Yläastelukiosta vapautuisi kuvataiteen luokka uuden opetussuunnitelman edellyttämän digitaaliseen oppimisympäristöön ja mahdollistaisi asianmukaiset tilat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Osa tiloista puretaan ja jäljelle jääviin tehdään täydellinen peruskorjaus. Kintaudellakin äänestettiin ahkerasti. asti. Kirkonkylän äänestysprosentti oli 67,3 ja Kintaudella korkea 73,5 prosenttia. maaliskuuta. asti seurakuntapastori Ilkka Pihlajamäki. – Nyt tehdään suunnitelmat siitä, mitä jo olemassa olevia toimintoja niihin voisi sijoittaa, kunnanjohtaja Eero Vainio sanoo. Halleissa olisi muutenkin hyvää tilaa yritystai harrastustoiminnalle, ja sijainti on vähän turhankin hulppea järvenrannan tuntumassa pelkkään varastointiin. Siihen saattaa tulla myös Työpajan ja Tuulentuvan toiminnot. Varsinaisena vaalipäivänä äänensä antoi 2 049 petäjävetisen tavoin myös Tuija Saloranta. Kunta ostaa myös 16.177 eurolla Senaatti-kiinteistöltä neljä erillistä maa-aluetta Olkkolanrinteeltä, Hätänmäeltä sekä vanhan junaradan pohjan, jota kunnan omistuksessa voidaan kehittää ja ylläpitää. Kunta jatkaa myös sadan euron tonttikampanjaa Olkkolassa. Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoo, että suunnittelun lähtökohtana on koulujen tarpeet, sillä kouluille tarvitaan kipeästi uudet tilat käsityöopetukseen. 2,13 hehtaarin määräala liitetään kaavoitettavaan alueeseen ja on tärkeä osa yritysalueen kehittämistä
Vuonna 1918 käynnissä ollut poikittaisradan muutostyö toi Petäjävedelle runsaasti poliittisesti aktiivista ja jopa radikaalia työväkeä. Kuivasmäen Työväenyhdistyksen Järjestökaartin kokous 22.1.1918. päivän iltana vuonna 1918. Kurittomat venäläisjoukot olivat jo sinällään uhka itsenäisyydestä haaveilevalle Suomelle. Karttaan on punaisella värillä hahmoteltu punaisten tukialue, teollistunut Suomi. Paikallisilla kaartilaisilla ei ollut aseita, eikä siten myöskään uskallusta suojeluskunnan haastamiseen. Venäjän sodankäyntiin liittynyt suomalainen sotateollisuus ja Suomessa tehdyt vallitustyöt päättyivät, kun tsaari kukistui Venäjällä maaliskuussa 1917. Hanna Mäkinen Petäjävesi jäi vuoden 1918 sisällissodassa sotatoimialueen ulkopuolelle. Luku perustuu suojeluskunnan ilmoitukseen. Joukkovoimaa punaisilla olisi kyllä ollut. Enin osa menehtyneistä kuului punaisen puolen piiriin. Porvarillista puolta, kuten tehtailijoita, ja tilallisia, närästivät vastapuolen kumoukselliset elkeet, jo keväällä 1917 alkaneet lakot ja voimistuneet vaatimukset työnväen olojen parantamisesta. Yllätetyt venäläiset antautuivat ilman suurta vastarintaa. Palokuntien piti valmistaa Suomen itsenäistymiseen tähdännyttä kansannousua. Lisäksi ne olivat mahdollinen vahvistus kotimaan vallankumouksellisille voimille. Asiasta innostui Kintauden koulun opettaja Ossian Jernstedt, jonka vaikutuksesta Kintaudella perustettiin suojeluskunta 13.10. Sisällissodan syyt olivat muhineet pinnan alla jo pitkään. Maantieteellisesti Petäjävesi sijaitsi valkoisessa Suomessa. Tammikuun 25. Porvaripuoli halusi nyt nopeasti, selvästi ja kokonaan eroon Venäjästä. Niitä olis saatava 20 kappaletta, sillä ilman täällä on mahdoton työväestön tulla toimeen. Huolta aiheuttivat myös Suomessa oleskelleet venäläiset sotilasjoukot. päivän aamuyöllä suojeluskunnat alkoivat riisua aseista Etelä-Pohjanmaan venäläisiä sotilasjoukkoja. Haapamäen, Petäjäveden ja Jyväskylän kautta kulkenut rautatie yhdisti Pohjanmaan ja Savo-Karjalan rintamat muodostaen valkoisen puolen kannalta elintärkeän huoltoja yhteysreitin. Töiden loppumista seurasi työttömyys. Seuraavien kuukausien taisteluiden, molemminpuolisen terrorin ja valkoisten voittaman sodan jälkiselvittelyjen seurauksena menetti henkensä yli 36.600 ihmistä. Rankaisutoimien lisäksi kuolemaa kylvivät nälkä ja kulkutaudit. Suurlakon yhteydessä perustettiin kaarteja myös kylille: Kirkonkylän, Kintauden ja Ylä-Kintauden kaartit saivat rinnalleen Kuivasmäen, Kumpujärven ja Metsäkulman kaartit. Suuralakko aktivoi punaiset Työväestön ja tilallisten välit olivat Petäjävedelläkin kiristyneet kevään ja kesän 1917 maatalouslakkojen aikana. Vuonna 1917 vastaava lukema oli lähes 75 prosenttia. Päätettiin kääntyä Piiritoimiston puoleen, että olis saatavissa kaartille aseita. Tammikuussa 1918 tartuttiin aseisiin. Helsingin työväentalon torniin syttyi punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkkinä tammikuun 26. Pänkäläinen kertoo peräti noin 500 miehen vahvuisesta petäjävetisestä punakaartista. tehnyt päätöksen lujan järjestysvallan perustamisesta maahan. (Lähde: Mikko Porvali, Jyväskylän suojeluskunnan vakoiluosasto 1918) ” Kuva vuodelta 1918: ”Perä-Pohjolan pataljoona matkalla rekikyydillä Petäjävedeltä Jämsään”. Petäjävesi Haapamäki Vilppula Jyväskylä Pieksamäki Viipuri Jämsä Lahti Kuhmoinen Tampere Helsinki Pohjakartta: Kartta Suomen rautateistä 1917-vuoden lopulla, www.doria.fi. Vasemmistokin halusi itsenäisyyttä, mutta yhteisymmärryksessä uuden venäläisen hallinnon kanssa. Suurlakon aikana Petäjäveden punaiset olivat aktiivisia. Vuoden 1917 mittaan ongelmat, työttömyys ja nälkä, pahenivat ja aiheuttivat kasvavaa tyytymättömyyttä. Tammikuun 28. Paikkakunnalla vaikutti myös vahva rautatieläisten joukko. Myös Petäjäveden historiaa tutkineen Ari Mannisen mukaan radikaalein osa Petäjäveden työväestöstä kuului rautatietyömaan väkeen. päivänä senaatti tunnusti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Sosiaalidemokraattinen puolue keräsi vuoden 1916 eduskuntavaaleissa noin 80 prosenttia Petäjävedellä annetuista äänistä. Martti Pänkäläisen mukaan Petäjävedellä asui sisällissodan aikoihin noin 800 rautatieläisperhettä, jotka ”olivat aktiivisia toimimaan”. Työväki valitsi lakkotoimikuntaansa muun muassa suutari Toivo Toivosen, joka nimettiin myös marraskuun suurlakon aikaiseen vallankumoukselliseen neuvostoon. Erityisen synkeää historiaa edustavat vankileirit, jotka koituivat yli 13.000 ihmisen kohtaloksi. Petäjäveden suojeluskunta perustettiin 11 päivää myöhemmin. Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, mutta levottomuudet jatkuivat. ”Palokunta” ensin Kintaudelle Lokakuussa 1917 Petäjävedellä vieraili jyväkyläläinen opettaja Martti Pihkala, jonka tavoitteena oli nostattaa petäjävetisissä halu ”palokunnan” perustamiseen. Ensimmäinen maailmansota oli heijastunut Suomeenkin elintarvikepulana. Venäjän marraskuinen vallankumous muutti Suomessa porvariston ja vasemmiston suhtautumisen itsenäistymisen toteuttamistapaan. Sosiaalidemokraattien lokakuun 1917 vaaleissa kokema tappio ja VenäjälSata vuotta sisällissodasta Petäjävedellä vallan kahvaan tarttui suojeluskunta lä tapahtunut bolševikkien vallankumous marraskuun alussa johtivat siihen, että työväenliikkeen suoran toiminnan linjan kannattajien otteet radikalisoituivat syksyn aikana. Kaartin jäsenmäärä on 33 jäsentä. Henkiseltä ilmapiiriltään Petäjävesi oli kuitenkin vahvasti vasemmistolainen. Sivu 04 Nro 5 31.01.2018 Hanna Mäkinen Nuori Suomi luisui sisällissotaan pian itsenäistymisjulistuksensa jälkeen. Tutkijat selittävät vasemmiston paikallista kannatusta maatyöväestön suurella määrällä. Vallankumouskäskyn olivat aiemmin päivällä antaneet sosiaalidemokraattinen puoluetoimikunta ja kaartien esikunta. Rautateillä oli tärkeä merkitys vuoden 1918 sodassa. Petäjäveden sijainti poikittaisradan varrella teki paikkakunnan hallinnasta tavoittelemisen arvoisen asian. Suomen eduskunta oli puolestaan jo 12.1. He ottivat hallintaansa puhelinkeskukset ja rautatieasemat sekä miehittivät rautatien ylikäytävät ja tärkeimmät tienristeykset. Ari Mannisen mukaan Petäjäveden kaartit eivät tiettävästi syyllistyneet väkivaltaan. Kiväärit ratkaisivat Sisällissodan syttyessä oli henkinen yliote Petäjävedellä suojeluskunnilla. Kuva julkaistiin vuonna 1934 ilmesyneessä Suomen vapaussota kuvissa -sarjassa. Valkoiset saivat tarvitsemiaan aseita. Petäjäveden hallitsijaksi halusivat silti sodan molemmat osapuolet, sijaitsihan paikkakunta strategisesti tärkeän poikittaisradan varrella. Punaista terroria ei täällä koettu. Aapo Roselius toteaa ”työväestöön” kuuluneen noin 450 miestä. Taustalla vaikuttivat esimerkiksi marraskuisen suurlakon aikana kärjistyneet tunnelmat ja toimet
Yksi petäjävetisistä kirjoitti muistikirjaansa seuraavaa: 9.3. Ei se niin mieleistä ollut. Niitä meni suojeluskuntaan vapaaehtoisesti ja meikäläisiä otettiin pakolla siihen. Tämä oli seurausta helmikuun 1918 kutsunnoista, joiden seurauksena valkoiseen armeijaan liittyi myös työväkeä. Sisällisodan muistoja 60-luvun lehdistä löytyy harvakseltaan. * * * Usein sellaiset asiat, joihin liittyy järkyttäviä ihmiskohtaloita, epätietoisuutta tai vahva epäoikeudenmukaisuuden kokemus, jäävät askarruttamaan myös jälkipolvia. Rautateillä oli tärkeä merkitys vuoden 1918 sodassa. Punaiset sai selkään aikalailla. G. Vuosien 1914-1922 sotasurmatietokanta paljasti meitä sukulaisia hämmästyttäneen asian: Myrskyläläinen muonarenki Johan Robert Holmstén oli pakko-otettu punakaartiin, kantanut asetta ja kaatunut sotilaana Orimattilassa 13.4.1918. Roselius, Aapo, Teloittajien jäljillä, Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa, Ruotsi 2007. Vaikuttimena lienee se, että silloinen yhtiön johto ins. Valtiovalta hyväksyi toimia, jotka eivät nykynäkökulmasta katsottuna mahdu oikeudenmukaisuuden raamiin. HM Kuva vuodelta 1918: ”Perä-Pohjolan pataljoona matkalla rekikyydillä Petäjävedeltä Jämsään”. Huhtikuun 13. Mikä juoksi maakuoppaan karkuun ja mikä oli missäkin. Valkoisten väkivaltaa tutkineen Aapo Roseliuksen mukaan sisällissodan yhteydessä Petäjävedellä pidätetyistä miehistä päätyi teloitetuksi 11. Pappani äiti ei ilmeisesti koskaan kunnolla toipunut miehensä kuolemasta. M. Suojeluskunta ryhtyi helmikuun aikana myös pidättämään ja kuulustelemaan vallankumouksellisena pidettyjä henkilöitä. Heikki Kotamäki laittoi Petäjävesi-lehteen 1.4.2015 ilmoituksen, jossa pyydettiin petäjävetisiä muistelemaan vuoden 1918 tapahtumia. Kuva julkaistiin vuonna 1934 ilmesyneessä Suomen vapaussota kuvissa -sarjassa. Lapualaiset rupesivat kulkemaan ja laulamaan ja huutamaan, että ”alas punakaarti” ja pitämään kokouksia. Karttaan on punaisella värillä hahmoteltu punaisten tukialue, teollistunut Suomi. Kuhmoisissa tyrehtyi punaisten hyökkäys, jonka piti taistelukäskyn mukaan edetä muun muassa Petäjäveden valtaamiseen saakka. Lisäksi neljä menehtyi vankileireillä ja ainakin yksi oli surmattu hänen yrittäessään päästä rintamalle Länkipohjassa. Sen ikäinen ei vielä ole voinut ymmärtää kovin paljoa vuoden 1918 tapahtumista. Saman vuoden marraskuussa Hämeen läänin maaherra ilmoitti oikeuskanslerille, ettei Petäjäveden tapauksissa ole aihetta syytteiden nostamiseen. Valkoisen puolen muistelut ovat vanhojen Petäjävesi-lehtien sivuilla harvinaisia. Puuppoisista tultiin Kuhmoisiin hevosella pappilan saunaan mistä tuli lähtö hätäisesti. Vuonna 1918 tapahtui vääryyttä, joka jäi käsittelemättä, myöntämättä ja hyvittämättä. Sata vuotta tapahtuneen jälkeen ihmetyttää lähinnä se, miksi papan isän tarina oli niin erilainen suvun kertomuksissa ja virallisissa papereissa. Mielestäni kyse ei ole pelkästään väkivallalla ja raakuuksilla mässäilystä, vanhojen arpien repimisestä. Sodan aikana Petäjäveden suojeluskunta vahvistui sekä miesluvultaan että aseistukseltaan. Äidin isänisän kohtalosta kertovan tarinan perään ilmaantui kysymysmerkki kymmenen vuotta sitten. Aikomus raukesi rovasti Borgin kuollessa. Suomen historian pikkujättiläinen, Porvoo 1990. Kuivasmäen Työväenyhdistyksen Järjestökaartin kokous 22.1.1918. ”Punaiset sai selkään aikalailla” Petäjäveden punaisista ei tiettävästi kukaan kaatunut sisällissodan taisteluissa. Koskensaaren naulatehtaan historiaa käsittelevässä jutussa kerrotaan sisällissodan ajasta seuraavaa: ”Vuoden 1918 tapahtumat eivät Koskensaarelaisia kouraisseet niin kipeästi, kuin mitä moni muu paikkakunta sai kokea. 1960-luvulla ilmestyneissä muisteluissa pulpahtavat pintaan myös torpparihäädöt, lakot ja elintarvikepula. päivänä käytiin Orimattilan kirkon hautausmaalla taistelu, jossa punaiset yrittivät pysäyttää valkoisten avuksi saapuneen saksalaisjoukon. Muonitusta ja kuljetuksia Petäjäveden suojeluskunnan tärkein tehtävä sisällissodan aikana oli järjestää valkoisen puolen muonitus ja kuljetus rintamalle. Sisällissodan syttymisestä tuli sunnuntaina kuluneeksi tasan sata vuotta. (Petäjävesilehti 44/1965). Päätös oli mahdollinen, koska valtuuston paikoista selvä enemmistö oli vasemistolla. Herman Perälä muisteli vuoden 1918 tapahtumia näin: ”Sotaa käytiin silloin kun olin Pekkalassa. Siitä on syytä olla kiitollinen. Yksi Koskenpäällä teloitetuista oli suutari Toivo Toivonen. Sekin pitää muistaa, että vuoden 1918 Suomesta on vuosikymmenten saatossa kehittynyt nykypäivän hieno valtio. Niitä olis saatava 20 kappaletta, sillä ilman täällä on mahdoton työväestön tulla toimeen. Haettu kieltäytyi, minkä jälkeen hakijat veivät isopapan pois. Ammutuksi joutui Mannisen mukaan kuitenkin viisi punaisen puolen miestä. Ari Mannisen mukaan maaliskuun puolivälissä rintamalla oli noin 50 valkoista, petäjävetistä soturia. Taistelua on kuvattu verilöylyksi. Petäjäveden sijainti poikittaisradan varrella teki paikkakunnan hallinnasta tavoittelemisen arvoisen asian. Porvali, Mikko, Jyväskylän suojeluskunnan vakoiluosasto 1918, www.mikkoporvali.fi Pänkäläinen, Martti, Petäjävesi 1868-1968. Isopapan eli muonarenki Holmsténin hautapaikka ja todellinen, tarkka kuolinpaikka ja -tapa ei tänäkään päivänä ole tiedossa. Kivikari, J., Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. Nälkää kyllä asukkaat näkivät, vaikka tehtaan puolesta oli järjestetty jonkun verran elintarvikkeiden jakeluakin, mutta työväestön ja viljelijäväestön suhteet olivat niin kireät, että apua ei saanut sieltä, missä se olisi mahdollista.” (Petäjävesi-lehti 5/1967) Samaa sanoo Olli Kalpio Koskensaaren ruukkiyhteisöä koskevassa tutkimuksessa. Petäjävesi-lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1961. Kalpio toteaa myös, että paikallisen työnväenyhdistyksen väkeä taisteli vuoden 1918 sodassa valkoisten riveissä. Heistä neljä on haudattu Petäjäveden vanhalle hautausmaalle. Miten heidän kohtalonsa kirjattiin jälkikäteen laadittuihin luetteloihin. Loppui 7 aikaan illalla. Oman äitinsä tarinan Kotamäki kertoi Petäjävesi-lehdessä julkaistussa jutussa 15.4.2015. Punakaartilaiset saivat vastaansa osasto Brandensteiniin kuuluneen 5. Heistä kahdeksan teloitettiin Koskenpäällä. Roseliuksen mukaan Petäjäveden suojeluskunta suoritti vielä heinäkuussa puhdistuksia, joiden tarkoituksena oli kitkeä epäilyttävä aines pois kunnan alueelta. Erityisesti tutkittiin suutari Toivosen tapausta. Muonarengin tarina Pohjakartta: Kartta Suomen rautateistä 1917-vuoden lopulla, www.doria.fi Pappani isä sai surmansa keväällä 1918. Oikeuden perässä Aapo Roseliuksen mukaan oli poikkeuksellista, että Petäjävedellä ryhdyttiin sodan jälkeen julkisesti kyseenalaistamaan suojeluskunnan sodanaikaisten toimien oikeutusta. Hanna Mäkinen. oli Petäjävedenkin kannalta merkittävä. Minun loukkaantui jalka ja minun ei tarvinnut mennä.” (Petäjävesi-lehti 1/1965) Työväestön mieliä aikoinaan kuohuttaut asia nousi lyhyesti esille Petäjäveden työväenyhdistyksen 60-vuotisjuhlajutussa: ”Kansalaissodan melskeissä saivat Koskenpäällä surmansa yhdistyksen jäsenet Viljo Haavisto, Kirsti Jokinen ja Toivo Toivonen, joka oli silloisen yhdistyksen puheenjohtaja.” Samassa jutussa todetaan, että työväenyhdistys oli vähällä menettää myös talonsa seurakunnan aikoessa lahjoittaa tontin suojeluskunnalle. Kalpio, Olli, Ruukista naulatehtaaksi, Jkl 1988. Insinööri Salmgren takasi työläistensä turvallisuuden ilmoittamalla ”pitävänsä itse huolen väestään”. Vuonna 1907 syntynyt pappani oli kymmenenvuotias menettäessään isänsä. Ehkä tämän päivän tutkimukset ja artikkelit ilmentävät jonkinlaista jälkikäteistä hyvittämisen tarvetta. Nimismies ryhtyi selvittämään Petäjäveden teloitustapauksia keväällä 1920. Sivu 05 Nro 5 31.01.2018 Petäjävedellä vallan kahvaan tarttui suojeluskunta Vuosi 1918 paikallislehden sivuilla Petäjäveden punaiset olettivat, että suojeluskuntalaisilla oli hallussaan vähintään 50 kivääriä. Vilkkaimpana aikana Petäjävedeltä lähti päivittäin jopa parisataa hevoskuormaa kohti rintamaa. Suvun kertoman mukaan punaiset olivat tulleet hakemaan papan isää sotaan. Harhaluulo oli seurausta vastapuolen liikkeelle laskemasta huhusta. Valtionhoitaja P.E. Kaartin jäsenmäärä on 33 jäsentä. Päätettiin kääntyä Piiritoimiston puoleen, että olis saatavissa kaartille aseita. polkupyöräpataljoonan jääkärit. Kello 7 aikaan alkoi ammunta ja toisinaan on varsin kiihkeä. 10.3. Omille lapsilleen pappa ei ikinä puhunut isänsä kohtalosta. Sitäkin voi kysyä, miten oli käynyt niille pakkootetuille, jotka olivat kieltäytyneet lähtemästä taisteluun punakaartin mukana. Petäjäveden valkoisista kuoli sisällissodan taisteluissa viisi miestä. Heinäkuussa Kintaudella tapahtuneesta teloituksesta historiantutkijoilla, Mannisella ja Roseliuksella, on eriävä näkemys. 2000-luvulla vuoden 1918 tapahtumista on ollut helpompi puhua. Oliko punainen leima niin haitallinen, että tarinaa piti muuntaa. Ehkä on olemassa vuoden 1918 tapahtumista kumpuava häpeä, jota on mahdollista purkaa nyt, kun tapahtumista on kulunut vuosisata. Mannisen mukaan Petäjäveden suojeluskunta etsi heinäkuussa viinan salapolttajia, joiden pidätykseen ampumistapaus olisi liittynyt. Vai oliko suku sittenkin oikeassa, ja SDP:n sekä kirkon kirjat väärässä. Myrskyläläisillä muonarengeillä, torpparin pojilla ja työmiehillä ei tainnut olla juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia. Aihe on ollut näkyvästi esillä eri medioissa. Tarinan mukaan isopappa oli viety aitan taakse ja ammuttu. Vai eikö isopapan todellista kohtaloa tosiaan tiedetty perhepiirissä. Taistelu oli kaikesta päätellen epäsuhtainen. Miehiä suojeluskunnassa oli enimmillään noin 90. Pappani muutti aikuiseksi vartuttuaan Helsinkiin ja työskenteli muurarina velipuolensa rakennusfirmassa. (Lähde: Mikko Porvali, Jyväskylän suojeluskunnan vakoiluosasto 1918) Lähteet: Manninen, Ari, Petäjäveden historia, Jkl 1994. Salmgren ikään kuin takasi työväestön puolesta heidän koskemattomuutensa. Muutamia lienee ollut pidätettynä. Jälkiselvittelyjä Sisällissota päättyi valkoisten voittoon toukokuussa 1918, mutta väkivalta jatkui. Vuonna 1918 käynnissä ollut poikittaisradan muutostyö toi Petäjävedelle runsaasti poliittisesti aktiivista ja jopa radikaalia työväkeä. Poikkeus on lehdessä 18.5.1978 julkaistu viesti Vapaussoturien Huoltosäätiöltä. Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti toukokuussa 1919 ryhtyä toimiin vuoden 1918 surmatöiden selvittämiseksi. Svinhufvudin allekirjoittama, joulukuussa 1918 voimaan astunut armahdusasetus oli käytännössä poistanut syyteuhan kaikkien teloituksiin osallistuneiden valkoisten yltä. Vielä vuonna 1923 Petäjävedellä tapahtui miessurma, joka liitettiin puheissa vuoden 1918 tapahtumiin. Kuhmoisten taistelu 10.3
– Tekee kaikille hyvää olla joskus tekemättä mitään. Usein keskittymällä hengitykseen, se syvenee, ja sitä kautta vähitellen myös asennot syvenevät ja voi päästää irti kontrollista ja jännityksistä. Alapiha on tehnyt pitkään dynaamista joogaa, mutta innostui yin-joogasta muutama vuosi sitten. – Viime jahdissa jätin eteen tulevan kymmenpiikkisen uroksen ampumatta, kun niitä suositellaan nyt jätettäväksi.. Emäntä hoitaa perheen ruuanlaiton myös riistasta, mutta joskus metsämies tekee itse pihvit ja pappa paistaa mielellään lapsenlapsille lettuja. – Vaikeinta yin-joogassa on, ettei sitä voi tulla suorittamaan venyttelytuntina, Alapiha kertoo. Erämiehet on pienriistaseura, mutta suurin osa jäsenistä on mukana hirviporukassakin. Tänä talvena on pyörinyt ilveksiä Petäjäveden kirkonkylällä, eikä niitä Heimo Tannerin mukaan pidä ahdistaa mihinkään nurkkaan, sillä pelätessään ne puolustautuvat. Viime viikon lehden muotokuva oli Liisan Kukkapuodin yrittäjä Liisa Hakalasta. Puolentoista tunnin aikana rauhoitutaan hiljaa kuuntelemaan omaa hengitystä, kehon tuntemuksia ja jännityksiä sekä omia ajatuksia. Appiukon kanssakin käytiin lähitienoon metsät läpi ja vuosikymmenten aikana Tannerista on ollut hienoa seurata kuinka silloin aukeaksi hakatut kuviot on jo harvennettukin pariin kertaan. – Silloin se metsässä liikkuminen oli jotenkin luonnollisempaa. Itsekin sain 9-vuotiaana joululahjaksi sahan ja kirveen, ei tänä päivänä sellaisia lahjoja lapselle annettaisi. Metsästyskaverina on kaksivuotias suomenpystykorva Einari, ja koiria Tannerilla on ollut 70-luvulta asti ensin ajokoiria, nyttemmin pystykorvia. Saa olla hetken niin, ettei kukaan odota sinulta yhtään mitään, saa vaikka nukkua, Alapiha hymyilee. Ennen muotokuvan julkaisemista kysymme julkaisuluvan myös kohteelta itseltään. Asematie 6, 41900 Petäjävesi, puh. Jokainen keskittyy omaan mieleensä ja kehoonsa, eikä naapurimaton liikkeistä tarvitse kuulemma välittää tai ottaa mallia. – Metsänomistajana pitäisi miettiä sitä jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa, ettei aina avohakattaisi. Eikä siellä mitään sattunut, kunhan ei mennyt jäille. – Olen oppinut joogan myötä olemaan itseäni kohtaan lempeämpi niin, ettei aina tarvitse puskea, ja myös sietämään kaikenlaisia tunteita. 50-luvulla hirvet ja suurpedot olivat harvinaisuus sa edelleen. Ammattimiehen käsissä saaliista saadaankin kaikki hyöty irti, kun arvokas liha erotellaan siististi omiin lajeihinsa. Kanalinnut siitä tykkäisi ja samoilukin olisi helpompaa. Mukaan voi tulla kesken kaudenkin ja muutamia mahtuu vielä mukaan.. Voit laittaa nimettömänän vinkkiä valokuvan kera os. – Se voi tuntua aluksi jopa ahdistavalta ja herättää monenlaisia tunteita. Uuraisten Kotaperältä syntyisin oleva Tanner on liikkunut luonnossa pikkupojasta asti ja luonnossa tapahtuvat muutoksien tarkkailu on ollut aina mielekästä hommaa. Alapiha kertoo, että yin-jooga on melko nuori joogamuoto; rauhallista, paikalla oloon keskittyvää ja lempeää harjoittelua. Metsästysseuroille on nyt rakennettu hyvin toimivia leikkuutiloja käsittelyä varten. Silloin 50-luvulla oli hirviä niin vähän, että kun lapsena näin Virkalammilla hirvenjäljet, niin sen muistan että se oli tosi erikoista. Kaikilla on mukanaan viltit, tyynyt ja villasukat. Kun lihakset rentoutuvat, asentojen vaikutukset ulottuvat syvemmälle, aina sitkeimpiin jännityksiin ja jäykkyyden tuntemuksiin, ja erityisesti alaselän ja lantion alueella. Niissä pyritään löytämään rentous, mikä lisää liikkuvuutta ja avaa tärkeitä sidekudoksia. Metsässä ei pikkupoikanakaan pelottanut, vaikkei Tanner kyllä päästäisi nykyään saman ikäistä lapsenlastaan yksin metsään. Pyydettäessä Tanner on myös opettanut muita tai leikannut muuten, ammattikalusto kun löytyy. Erämiesten alueella on neljä-viisi hirviseuruetta; Tanner kuuluu Piesalan seurueeseen. Siinä ei aktivoida lihaksia, vaan asanoissa eli joogaasennoissa pysytään pitkään, useiden minuuttien ajan. – Kymmenen vanhana olen jo kävellyt ja hiihtänyt itsekseni pitkin mehtiä. Joogatunnin jälkeen yleensä keho tuntuu kevyeltä, mieli on rento ja rauhallinen. Alapihan mukaan asioita, joita oppii joogamatolla, kuten hengittelyä ja rauhoittumista, voi siirtää myös muuhun elämään. Sivu 06 Nro 5 31.01.2018 Tunnistatko kuka tässä on "aivan mangana". Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä ja neljä lastenlastakin on jo. Piirrokset ovat nimettömänä pysyttelevän, lahjakkaan petäjävetisen sarjakuvapiirtäjän käsialaa. Petäjävesi-lehden uudessa juttusarjassa esittelemme tuttuja petäjävetisiä japanilaista sarjakuvatyyliä jäljitellen. Kehon ja hengityksen lisäksi myös mielen annetaan pysähtyä ja rauhoittua. 050 366 7691 tai toimitus@petajavesilehti.fi. Metsässä liikkuminen antaa kaikenikäisille mieleenpainuvia elämyksiä. Metsä antaa sen verran, ettei riistan lisäksi muuta lihaa tarvitse kaupasta juuri ostaa. Ja vaikka ajatukset helposti sinkoilevat, niiden voi antaa mennä ja tulla. Kehoyhteys hukkuu helposti, kun haasteita tulee työstä ja kaikesta siitä, mitä myös itse asettaa. Jos karhu taas tonkii roskiksia, niin mekkalaa pitämällä sen saa yleensä hätistettyä pihasta. Kenet sinä haluaisit nähdä ”aivan mangana”. Hyvää oloa ja rauhaa yin-joogasta SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Sunnuntai-iltaisin Naisvoimistelijoiden yin-joogatuntia vetää Tuija Alapiha, joka ensitöikseen napsauttaa Kirkonkylän koulun salista valot pois ja levittää lattialle muutaman valosarjan kajastamaan himmeästi. Tanner toimii myös haukkukokeiden ylituomarina. Ohjaaja Tuija Alapihan mukaan sunnuntaiahdistuksesta pääsee tunnilla takuuvarmasti eroon. Vaihtoehtoja avohakkuille 70-luvulla Tanner tuli Urrianperälle, jossa asuvat vaimonsa Margitin kansSUVI KALLIOINEN Heimo Tanner kehuu, että on hieno juttu, että Petäjävedellä on metsäeskari. Ja onhan se sotkuista hommaa ja välillä saa veriroiskeita silmälaseista pyyhkiä, Tanner sanoo. Yin-jooga sopii kaikille, mutta erityisesti kiireisessä elämänrytmissä elävälle, sillä siinä päästetään irti kaikesta suorittamisesta. – Toisaalta kanalintukannat olivat silloin hyvät, ei ollut suurpetoja, eikä muuten hirvikärpäsiäkään, eikä vieraslajeja kuten supikoiria. Keskitytään hyväksymään lempeästi oma olotila ja tunteet, mutta ei tartuta niihin. Hyvällä leikkuulla lihan arvo nousee Päivätyönsä Tanner teki teollisena lihanleikkaajana, ja ammattitaitoa on voinut hyödyntää myös metsästysharrastuksessa. Myös marjametsällä pariskunta viihtyy hyvin. SK Pettuve si aivan ’Manga na Jatkuu etusivulta. – Eniten tykkään kuitenkin metsästää yksin koiran kanssa, teepullo repussa. Kuraattorina työskentelevä Alapiha haluaa hyödyntää joogaa myös isompien oppilaiden kanssa. – Kyllä sen leikkuutyylistä huomaa tuleeko teollisuuden vai kaupan puolelta
(014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 014 761 979 P E T Ä J Ä V E D E N P I Z Z E R I A & K E B A B Muuttuneet aukioloajat: PETÄJÄVEDEN AUTO JA KONEKORJAAMO Rengastyöt ja myynti Ilmastointihuolto ja korjaus Ruostekorjaukset 4-pyöräsuuntaus Päästömittaukset Pienkonehuolto Kaikki huollot ja korjaukset ammattitaidolla 040 9616 822, Teollisuustie 5 Facebook: AutoJaKonekorjaamo • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. Soita 0500 682247 tai pirkka.syvanoro@op.fi. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi RAKENNUSTYÖT AMMATTITAIDOLLA AP CONTROL Puh. 045 319 2292 apekapc@gmail.com Viihtyisä kivinavetan tila vaikkapa kevään syntymäpäiviin tai ristiäisiin. Soita emännälle ja kysy lisää! Lisätietoja www.lemettilantila.fi, puh. 014 854 160 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi Fysioterapiaa ammattitaidolla asiakasta kuunnellen www.fysiocenter.fi 014 310 0775 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen Tmi Suvi Nikonen KOTISIIVOUKSET JA PIENYRITYSSIIVOUKSET 050 365 8443 suvinikonen@gmail.com Vakuutuspalvelut alueella ajanvarauksella myös iltaisin sekä kotikäyntipalvelu. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi p. kh l.fi KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 Petäjäveden hieronta Relax, opisk., Mirva Niininen, 045 315 0303 Juha Nokelainen, 0400 541 758 • Rakennuspiirustukset • Kuntotarkastukset • Kosteusmittaukset • Sisäilmatutkimukset • Valvonta 040 748 0364 www.rstarkastus.fi Piispantie 1, Petäjävesi toimisto@rstarkastus.fi Tmi Marita Furuholm Kalevalaista jäsenkorjausta oppilastyönä Ajanvaraukset ja tiedustelut 040 546 4201, Urriantie 152. 050 414 7275 Hanki tästä ja kotisivuiltamme hyvää näkyvyyttä yrityksellesi edullisesti! w w w. 0400 976522 • Kattojen vuosihuollot • Kattojen pinnoitukset • Kattoremontit • Ikkunaja oviremontit info@ks-kattohuolto. Puh. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Asematie 6, Petäjävesi Puh. Varaa aika Tiinalle tai Nitalle p. Myös päivätai iltakokouksiin ruokailun kera tai kahvitarjoilulla. Pirkka Syvänoro, VTS, Rava. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt T:mi siivousja kotiapu Berit Skyttén T:mi Väinö Räsänen Kotisiivoukset Kotija mökkitalkkari Pienkonekorjaamo 0400 600 115 0400 536 840 berit.skytten@luukku.com v.i.rasanen@luukku.com Toimistosiivoukset Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. Leppälä SOITA TAI TULE KÄYM ÄÄN! Lahjakortit, värit, permanentit, meikkaukset, ripsien kestovärjäykset, kulmien värjäykset ja muotoilut. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. fi ks-kattohuolto.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Parturi-kampaamo T. OP Vakuutus Oy, Kirkkotie 6, 41900 Petäjävesi www.op.fi ti-to 10.30-20.00 pe 10.30-21.00 la 11.00-21.00 su 11.00-20.00 Maanantaisin suljettu. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki Avoinna ma-pe 10-16 p. Korvausasiat 03030303. 010 258 9601 ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 40-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Teollisuustie 8, Petäjävesi PUH. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus AUTOJA KOLARIKORJAAMO PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 014 853 326 www.standardline.fi T:mi Reijo Sipilä Korjaamotoimintaa Petäjävedellä 20 vuotta Teollisuustie 3, Puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Papintie 2, Petäjävesi Palvelemme sop. Leppäläntie 2, Petäjävesi. Majoitusvaihtoehtoina vieraille mökkitai huonemajoitus. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh
Mahtavaa järjestöauttamista on, kun käymme vanhuksien luona piristämässä heidän arkeaan: tulee hyvä mieli molemmille ja he odottavat uudestaan kyläilemään. Nyt voi suunnata luontoretkelle hienoon suoluontoon ja Tampinpurolle. Älkää mukautuko sen mukaan, vaan kääntykää Minun, kaikkivaltiaan Jumalan puoleen, niin Minä annan teille levon. Sivu 08 Nro 5 31.01.2018 Tervatie 3, puh. Muuta pelastusta ei ole ihmisille annettu. Asianomaisten maanomistajien tiedoksi ilmoitetaan, että tutkimukset suunnitellun, noin 124 km:n pituisen johto-osan Petäjävesi Kinnula suunnan määräämiseksi aloitetaan lähiaikoina Petäjäveden, Uuraisen, Multian, Karstulan, Kivijärven ja Kinnulan kuntien sekä Saarijärven kaupungin alueille. Yllätin perheen minilomalla. Suuret kiitokset! Petäjävesi-lehdelle voi lähettää tekstiviestillä (050 366 7691), sähköpostilla (toimitus@petajavesilehti.fi), fb:n yksityisviestin kautta tai postikortilla (Petäjävesi-lehti, Asematie 6, 41900 Petäjävesi) viestin otsikolla 150 hyvää tekoa omasta tai toisen tekemästä hyvästä teosta Petäjävedellä. Ota yhteyttä päätoimittaja Suvi Kallioiseen, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi. 014 854 950 Tervetuloa viihtymään! PERINTEINEN SÄHLYTURNAUS Kokoa joukkue ja tule mukaan turnaukseen! Turnaus pidetään Monarilla la 17.2., os.maksu 40e / joukkue. Käydessäni kauppareissulla autoin erästä mummua kauppakassin kantamisessa ja kotimatkallaan potkurilla hiekoitusta väistäen: molemmille tuli hyvä mieli. Ystävällinen teko ei maksa mitään ja hyvän tekijä saa itsekin lämpimän sydämen! SK O-P:n vakiovihje Lukijalta ”Näin sanoo Korkein ja puhuu Kaikkivaltias tälle kansalle. Brighton-West Ham 12 6. Tämä maailma on paha. Arsenal-Everton 1X 7. Lämmin kiitos Vanhikselle upean juhlaviikon järjestämisestä. West Bromwich-Southampton 1X 4. Saltzburgin Mozart Cup -kisaan osallistuneessa joukkueessa olivat mukana petäjävetiset Janica ja Netta Hirsiaho. Kysely toteutetaan 5.2. Uusia tekoja on tullut viikon aikana lisää: 7. LENTOPALLOA Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa: F-junnut (6-8v): Ma 17.00-18.15 D-junnut (11-12v.): Ma 18.15-19.45 ja To 18.00-19.30 C-tytöt (13-14v): Ma 18-20, to 18-20 Naiset: To 1820 C-tyttöjen kanssa YLEISURHEILUA Kirkonkylän koulun salissa: Yli 9-vuotiat: Ti klo 16.30-17.45 ja to klo 17-18.30 Aikuisurheilijat: Su klo 14.00 16.00 TARJOTAAN VUOKRALLE liiketai toimistotilaa omalla sisäänkäynnillä ja yhteisillä sosiaalitiloilla Petäjävesilehden toimituksen yhteydestä os. Ilmoittaudu mukaan 0400 241 187 tai harri.silander@ luukku.com. Derby-Brentford 1 10. Älkää olko uppiniskaiset, vaan kääntykää ja tehkää parannus. Olkaa kuuliaiset sanoilleni, joita teille puhun, sillä taivasten valtakunta on tullut teitä lähelle. Katso, Poikani annoin kuolemaan jokaisen tähden ristillä, siinä on teidän syntienne sovitus. Ystävällinen kuski auttoi kun naisihminen jäi auton kanssa peilijäisellä tiellä pinteeseen. SK Nuorten avoimissa PM-hiihdoissa Vuokatissa nähtiin petäjävetistä väriä. 13. Preston-Hull 12 13. Wolverhampton-Sheffield U 1 8. Perustelujen mukaan ”O-P liikuttaa jalkapallon merkeissä niin edustusjoukkuetta kuin harrastepelaajiakin. Kiinnostaako osa-aikainen kesätoimittajan työ Petäjävesi-lehdessä. 9. Kiitos kun tuet paikallista lasten ja nuorten liikkumista! KESÄTOIMITTAJAKSI. 25.2.välisenä aikana sähköisenä internet-kyselynä. Teidän etsikkoaikanne on tullut. MML 5210/0304/2016 myöntänyt Fingrid Oyj:lle luvan suorittaa maastotutkimuksia 400 kV voimansiirtojohdon suunnan määräämiseksi välillä Petäjävesi Pyhänselkä. Kyllä tällä kylällä apua saa jos pyytää! 11. Klo 18.30 Tietovisa Pe 2.2. Norwich C-Middlesbrough 12 11. 10. Naapurit lähtivät matkoille ja 6ja 4-vuotiaat lapset kävivät oma-aloitteisesti kolaamassa heidän pihansa pienillä lasten lumikolilla. Kuulkaa sanani, älkää paaduttako sydäntänne, ottakaa se korviinne. Tie Teerijärvensuolle aurattu. Fulham-Nottingham 1 Jyväskylän Taitoluisteluseuran Ice Diamonds -joukkue luisteli voittoon Itävallassa viime viikonloppuna. Iloinen yllätys. klo 19 ruokala Masuunissa, klo 20 treenit. juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena on tehdä hyvää toiselle, pistää hyvä kiertämään ja saada kesään mennessä kasaan 150 tekoa täyteen, ja ylikin saa mennä! Teot voivat olla ihan pieniäkin asioita, pääasia että ne ilahduttavat. Kuulkaa kaikki sanani, jotka teille tänä päivänä puhun. Man. Muistakaa käskyjäni, jotka jo muinoin olen ihmisille ohjeeksi antanut. Ottakaa vastaan evankeliumin sana ja antakaa puhdistaa itsenne. Aston Villa-Burton Albion 1 9. Kyllä olivat punaposkisia ja tyytyväisiä lapsia pitkän urakan jälkeen! Ilahtunut äiti 8. Keuruun kisailijoita edustava 16-vuotias Eemil Helander oli M18-sarjassa kymmenenneksi paras suomalainen perinteisen tyylin 10 kilometrillä. Korkein itse puhuttelee teitä. Pankaa pois kaikki synti ja vääryys elämästänne. Kyselyn osoitteeksi tulee http://apps.strafica.fi/karpalo/lounaisks/. Vastata saavat kaikki seudulla asuvat, työssäkäyvät sekä muutoin liikkuvat henkilöt. Helsingissä 25. Siinä ainoassa on teidän pelastuksenne. United-Huddersfield 1 2. 050 524 1409. Klo 16 Pokeriturnaus KULTAKURKKUKARAOKE Kanttarin osakilpailu Liput 5€ Ma 5.2. Jalkapallojaosto JALKAPALLOA Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa: Pojat ti P-08/09 klo 17.00-18.00 P-10/11 klo 18.00-19.00 P-06/07 klo 19.00-20.00 P-03/04 ja miehet klo 20.00-21.30 Tytöt ke klo 17-18.30 Miehet pe klo 20-21.30 Miesten joukkueen kauden avauspalaveri pe 9.2. MIKKO ALATALO Avoinna ma-to 18-22*, pe 18-02*, la 14-02*ja su 14-21* (*jatkoaika mahdollinen). Mukana digiboxi ja kaukosäätimet. klo 18 Darts-kisat TULOSSA PE 9.2. Kultaa Salzburgin Mozart Cupissa NINA HIRSIAHO Olli-Pekka Mäkelälle Petäjäveden Vuoden liikuntateko -palkinto Olli-Pekka Mäkelä sai Petäjäveden Vuoden 2017 liikuntateko -huomionosoituksen. Bournemounth-Stoke 1X 5. SK KUULUTUS Maanmittauslaitos on 28. VINYYLIDISCO DJ JON LANDLORD liput 5 € La 3.2. Tarjolla hirvikeittoa ja kahvit, tervetuloa! Kierrätyspalsta Ke 31.1. Petäjävetisen Helanderin sijoitus kilpailussa oli 21. huhtikuuta 2017 päätöksellään nro. Hyväntekijöiden nimet jäävät toimituksen tietoon ja teot julkaistaan nimettömänä. HM Helander haki tuntumaa PM-kisoista. Katso, ne ovat teille elämäksi. Autoin opea liikkavälineiden siivouksessa. Se tuottaa teille ilon ja rauhan, kun siihen uskotte ja annatte Poikani veren puhdistaa sydämenne. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa kuntien liikenneturvallisuustilannetta sekä liikenteen vaaranpaikkoja. Leeds U-Cardiff C 1 12. Toisen auttaminen antaa elämälle sisältöä. Viikonlopun parhaan hiihtonsa Helander hiihti sunnuntain viestissä, jossa hän oli oman osuutensa kuudenneksi paras hiihtäjä. Järj. 0400 743 895, smautopalvelu@gmail.com SM-AUTOPALVELU SM-Autopalvelun uusien tilojen avajaiset lauantaina 3.2. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi 150 hyvää tekoa Petäjävedellä Petäjävesi-lehti ja Petäjäveden kunta haastavat kaikki petäjävetiset hyvän tekemiseen kunnan 150. tammikuuta 2018 FINGRID OYJ 1. Asematie 6. Parannuksentekoon Minä teitä kehotan, ottakaa sanani korviinne, että pelastuisitte ja saisitte iankaikkisen elämän.” Isän saappaat KULTTUURIPERINTÖ ELOON! Pelillistämisen mahdollisuudet kulttuuriperintökohteiden elävöittämisessä TIISTAINA 6.3 KLO 14-17.3 Paikka: Humakin TKI-keskus, Kympinkatu 3B 3krs, Jyväskylä Tule kuuntelemaan eturivin ammattilaisten ajatuksia ja esimerkkejä siitä, kuinka pelillistämällä ja lisättyä todellisuutta käyttämällä voidaan herättää kulttuuriperintöä eloon ja osallistuttavaksi. Alustuspuheenvuorojen jälkeen pelillistämisen minimessut, joilla pääset kokeilemaan pelejä ja sovelluksia! Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: maailmanperinto.humak.fi Lahjoitetaan 21 tuumainen Philips -kuvaputkitelevisio. 12. O-P on aktiivisesti mukana niin lasten kuin aikuistenkin ryhmien vetämisessä. klo 10-14, Tervatie 3, Petäjävesi. Katso, maailmasta ette löydä sielullenne lepoa, sen saatte vain Minulta. Leicester-Swansea 1 3. Tiedustelut 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi PETÄJÄVEDEN PETÄJÄISET RY:N VUOSIMAKSU 2018 koskee kaikkia urheiluseuran harrasteryhmissä kävijöitä (sekä lapsia että aikuisia), seuran urheilijoita ja kannatusjäseniä. Lisäksi hän järjestää mitä erilaisimpia jalkapalloon liittyviä tapahtumia.” Mäkelä vastaanotti huomionosoituksen Keski-Suomen Urheilugaalassa. Kaikki tiedossamme olevat maanomistajat on tiedotettu henkilökohtaisilla kirjeillä ennen tutkimusten aloittamista. Puh. Koteihin ei lähetetä erillistä maksulomaketta joten oman, lapsen tai koko perheen jäsenmaksun voi maksaa näillä tiedoilla: saajan tilinumero FI24 5339 0820 0362 19, saaja Petäjäveden Petäjäiset ry, viestiksi harrastajan nimi ja ikä, maksun eräpäivä 28.2.2018, summa 10 euroa /hlö tai 20 euroa /perhe tai 50 euroa / kannatusjäsen. HM Vastaa liikenneturvallisuuskyselyyn Lounaisen Keski-Suomen liikenneturvallisuuskysely toteutetaan kuudessa kunnassa (Jämsä, Muurame, Keuruu, Petäjävesi, Kuhmoinen ja Multia) osana Keski-Suomen Ely-keskuksen sekä Keski-Suomen liiton toimesta käynnissä olevaa liikenneturvallisuustoimijatyötä. Asematie 6, puh