– Sen käytännössä näkee, mitkä housut ovat hyvät. Soutaminen on hyvää liikuntaa kauniissa maisemissa.. – Onhan tämä ihan hyvää liikuntaa, ja on kiva, kun pystyy ulkona olemaan. Määränpää eli kääntöpaikka saattaa olla esimerkiksi Karikon sillan läheisyydessä tai Karikkoselän puolella. Pelkkää venettä seura ei kuitenkaan vuokraa, vaan mukaan lähtee aina seuran edustaja, useimmiten Jari Mäkinen. Yleensä lenkille kertyy mittaa noin kymmenen kilometrin verran. Soutuporukan koolle kutsuneen Marja-Liisa Saukon mukaan Petäjäveden maanantaisoudut ovat jo monivuotinen perinne. Soudettavan matkan pituus vaihtelee muun muassa soutajien lukumäärän mukaan. Sivu 1 Nro 22 -1.6.2022 62. Soutamiseen parhaiten sopivat housut löytyvät kokeilujen kautta. – Silmät sidottuina paikalle tuotu tuleva morsian sai vasta laiturin päässä tietää, mihin he olivat menossa. 2000-luvun alussa Petäjävedelle rantautuneessa kirkkoveneessä on paikat perämiehelle ja 14 soutajalle. Kokeneet soutajat suosittelevat harrastustaan kaiken ikäisille ja kokoisille jo pelkästään soudun terveysvaikutusten vuoksi. Soutamisen mukavuutta lisäävät kirkkoveneeseen asennetut liukupenkit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samaan kirkkoveneeseen mahtuvat sopuisasti sekä tavoitteelliset kunnonkohottajat että nautiskelijat. Liikuntamuoto on hyvä: Soutaessa pääsee koko keho töihin, kestävyyskunto kohenee ja lihakset saavat voimaa. Tarvainen oli maanantaisoudussa mukana nyt toista kertaa. Savolaisella oli apunaan myös toppelo, airon päähän ujutettava pehmuste. Ohjeeksi hänelle oli annettu vain se, että ota vettä mukaan ja urheilulliset kamppeet. Tämän kesän ensimmäiseeen kirkkovenesoutuun osallistuivat perämies Jari Mäkisen ja tahtiairoa soutaneen Marja-Liisa Saukon lisäksi Päivi Savolainen, Hilkka Seeland, Hanni Kumpunen ja Tiina Tarvainen. Saukon ja Mäkisen mukaan kirkkoveneessä riittää tänäkin kesänä hyvin tilaa myös uusille soutajille. Morsian oli veikannut ohjelmaksi pesäpalloa, muistelee Mäkinen. Marja-Liisa Saukko ja Päivi Savolainen valmiina vesillelaskuun. Soutukautta jatketaan pitkälle syksyyn, ensimmäisten jäiden tuloon saakka. Urheiluseura vuokraa kirkkovenettä vastaaviin tarkoituksiin kohtuullista korvausta vastaan. Varusteiksi riittävät joustavat lenkkarit ja juomapullo. Jo ennen tämän kesän ensimmäistä maanantaisoutua Petäjäisten kirkkovene ehti olla mukana sekä työyhteisön tyky-päivässä että polttariporukan yllätysretkessä. – Tässä voi toinen olla hengästymättä samalla kun toinen vetää kunnon treenin, Mäkinen kuvailee. – Rakot tulee käsiin, vaikka on toppelokin, sille ei vaan voi mitään. – Polvetkaan eivät joudu niin koville, kun polvien koukistusasteen voi päättää itse, toteaa Jari Mäkinen. Kauniissa järvimaisemissa liikkuminen tekee hyvää myös mielelle. Takaisin palataan noin tunnin kuluttua. Känsät tulee ainakin aluksi, varoittaa Savolainen. Ja ensimmäisellä soutukerralla oli kyllä mukavaa. Just mietin sitä, että en ota nyt niitä housuja, joissa on se pintakerros ja vuori, kun se on kuin kuulalaakereilla olisi: siinä penkillä ei vaan pysy! Tässä aina kokeillaan, että onkos nämä ne hyvät vai huonot housut, nauraa tämän kesän ensimmäiseen maanantaisoutuun osallistunut Päivi Savolainen. vuosikerta Nro 222022 Keskiviikkona kesäkuun 1. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa HANNA MÄKINEN Kaksitoistametrinen kutsuu soutamaan Hanna Mäkinen Petäjäveden Petäjäisten kirkkoveneen tämän kesän maanantaisoudut käynnistyivät toukokuun toiseksi viimeisenä maanantaina. Perämies Jari Mäkinen ja viisi reipasta soutajaa suuntasivat kesän ensimmäisellä retkellä Kirveslahden satamasta kohti Vanhan kirkon salmea ja edessä häämöttävää Petäjävettä. Kirkkovene lasketaan vesille maanantai-iltaisin kello kuusi. Mäkinen toimi perämiehenä myös polttariporukan soutaessa satamasta Petäjälahteen. Porukalla soudettaessa soututahti on kaikilla sama, mutta jokainen soutaja määrittää itse soutamiseen käyttämänsä voiman
Totta on, etten enää kauan tee kirjanpitojakaan. Kaveria ei jätetä.. Kai minä sitten pärjään ulkoisella, vaikka aika rohjo se on laskukoneeksi. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Nettiinkin se sujahti kuin itsestään ja muutenkin surfailu oli vaivatonta. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Vapaaehtoiset etsijät ovat tuoneet kotimaahan noin puolentoista tuhannen suomalaissotilaan jäännökset. Harrastusmielessä pelaava ja harjoitteleva pesäpalloporukka toivottaa uudet, lajista kiinnostuneet tulokkaat lämpimästi mukaan ryhmään. Ja sieltähän tuli muutaman harmittavan mutkan jälkeen pieni ja kevyempi kone. Sinnikkäät etsinnät kertovat myös kansakunnan moraalista. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Mietin, että löytyisikö täältä Petäjävedeltäkin sellaisia henkilöitä. Porukkaan mahtuu, kentällä on tilaa ja varusteita riittää. FREE Su 5.6. Hänen kuolemastaan on jo kauan, eikä kukaan vieraista ollut tavannut häntä henkilökohtaisesti. He eivät tavanneet enoaan, mutta tietävät mummonsa toivon ja tuskan. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. klo 11.00 puhuvat Heljä Sundberg ja Irma Mantsinen. Petäjäveden tekonurmella pelataan kansallispeli-pesäpalloa keskiviikkoisin ja sunnuntaisin rennolla otteella, harrastusmielessä. Petäjävetinen, pitkään pimennossa ollut pesäpalloharrastus koki viime kesänä uuden tulemisen juuri Teemu Neuvosen aloitteesta. Mukaan pääsee tulemalla paikalle – Moni on puhunut, että haluaisi taas kokeilla pesäpallon pelaamista. klo 10 Helluntain messu Petäjäveden kirkossa. Pitkissä kantimissa Onnekseni minulla on ollut elämäni aikana monia apureita. Viime kesänä alkunsa saanut pesäpalloporukka on tänä keväänä jatkanut hyvin alkanutta harrastusta. Iso Guru sanoi minun pärjäävän ulkoisella näppäimistöllä. Erityistä lajikokemusta mukaan mielivä harrastaja ei tarvitse. Vähän olin itsekin jo harmitellut koneen painoa. Ryhmään pääsee mukaan ilmaantumalla tekonurmelle keskiviikkona kello viisi tai sunnuntaisin varttia yli 12. Levikki noin 1600 kpl. Hyvä kone sieltä sitten tulikin. Heistä yli 400 on tunnistettu. Mailat, pallot ja räpylät Petäjäveden pesäpalloilijat saavat lainaan yläkoulun ja lukion varastosta. Annika Hiirosen ja Joni Karjalaisen mukaan kynnys pesäpalloharrastuksen aloittamiseen Petäjävedellä on matala. Sen Guru tulee laittamaan, kunhan palaa Itä-Suomen retkiltään. Kun Iso Guru tuli asennushommiin, hän huomasi, ettei siihen saanut laitettua Windows-ohjelmia, joita käytän. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srkkodilla. Tuossakin Atk-asiassa on tällä hetkellä kaksi mainittavaa. Toimen on perhepiirin Pieni Guru. alv 10%): Viikon Viikon pakina pakina w w w. Sen jälkeen oli joitakin vanhoja pöytäkoneita ja viimeisimmäksi vanhoja läppäreitä. Peruskoulusta peräisin olevilla pesäpallo-opeilla pärjää hyvin. Nyt vuorostaan Iso Curu katseli koneen ja itse tilasin sen. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Pitkissä kantamissa on ollut koneeni hankinta, mutta mitäpä siitä. Kun aukaisin kannen, huomasin, ettei siinä ollut laskukonetta! Sitä pidin ihan välttämättömänä. Pesäpalloilijoilla on myös oma WhatsApp -ryhmä, jonka välityksellä tuorein tieto tavoittaa ryhmän jäsenet. "Pyhä Henki on kuin tuuli hiljainen, saapuu ilon tuoden, pelon poistaen." (Virrestä 946) Pesistä Petäjävedellä Hanna Mäkinen Petäjäveden tekonurmella pelataan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin pesäpalloa. Historia puuttuu vielä. Pieni Guru sanoi joitakin viikkoja sitten: ”Kyllä sinunkin pitäisi ainakin kerran elämässäsi saada uusi kone.” Totta. Kyselin ihmisiltä, ja yllättävän moni olikin kiinnostunut pesäpallon pelaamisesta ja harrastamisesta, kertoo Neuvonen. Pieni Guru katseli sopivan läppärin ja teki tilauksen. Tekniikkavinkkejä ryhmässä pystyy antamaan muun muassa Teemu Neuvonen, jolla itsellään on pesäpallotaustaa pelaajana lähes kahden vuosikymmenen verran. Ajatteli varmaan, etten itse sitä saa kovin äkkiä aikaiseksi. Sivu 2 Nro 22 1.6.2022 Nro 22 -1.6.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Nyt on koneessani jo tarvittavat ohjelmat. Monta päättymätöntä tarinaa ja sotaretkeä on saatettu arvokkaaseen päätökseen. fi Maarit Nurminen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 5.6. Siitä huolimatta uskon, että hänen lähimmille sukulaisilleen enon saattaminen kotipitäjän ja kotimaan multiin oli äärimmäisen arvokas ja tärkeä asia. Ke 8.6. Onhan tässä ollut näitä vanhoja vielä. HANNA MÄKINEN Arvokasta työtä Sotamies Vilho Lehtolan siunaustilaisuus oli erityislaatuinen. Tietokonehistoriani alkoi yli 30 vuotta sitten alta menneeltä työpaikalta läksiäisiksi ostamallani pienitöllöisellä koneella ja huonosti siihen sopivalla isohkolla tulostimella, joka oli aikoinaan maksanut yli neljäkymmentätuhatta markkaa. Ohjelmassa on pelailun lisäksi muun muassa lyöntiharjoituksia. Ensimmäisen koneen jälkeen en ole tarvinnut niistä onneksi rahaa liikutella minnekään päin. Se ensimmäinen on ihan ulkopuolinen Iso Guru, hänkin jo kymmeniä vuosia virassaan ollut. Tekninen ja taktinen taito karttuvat harrastaessa. Olin odottanut uudesta koneesta keveämpää. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä
– Meilläkin on täällä koulussa perinteitä, jotka ovat toistuneet jo kauan. Ne ovat koko koulun yhteisiä hetkiä, jotka ovat äärettömän tärkeitä. Esimerkiksi lähteville kutosille lauletaan jäähyväislaulu, ja kummioppilaat jakavat heille kukat. Ja se on myös sitä yhteisöllisyyttä, muistuttaa Pellinen. Tanssiryhmäläisten mukaan isolle yleisölle esiintyminen tuntuu samanaikaisesti sekä kivalta että hiukan jännittävältä. Yhteen tuleminen on kuitenkin hirveän hoitavaa lasten psyykelle: Sellainen ”me hengen” syntyminen ja se, että pystytään välittämään lapsille, että he kuuluvat yhteisöön, jossa jokaisella on oma merkityksensä, paikkansa ja arvokkuutensa, kuvailee luokanopettaja Kaarlo Nevala. Ensimmäinen oikea kevätjuhla Kintaudella kevätjuhlaharjoituksiin ehtivät perjantaina muun muassa kolmasluokkalaiset. – On aivan mahtavaa päästä taas koko koulu yhteen, päättämään lukuvuosi yhdessä. Oppilaiden vanhempia oli yleisönä koulun aidan takana, koronaturvallisen välimatkan päässä. Kintauden kolmasluokkalaiset harjoittelivat kevätjuhlaesitystään perjantaina. – Ja nyt kun me saamme kotiväen mukaan, niin se on jotenkin erityistä. Kyllä mä koen, että nämä yhteiset juhlat ovat tosi tärkeitä myös koulun yhteisöllisyyden rakentajina. Molemmissa kouluissa oppilaat pääsevät pitkästä aikaa esiintymään juhlasalissa ison yleisön edessä. Yleisö tuo juhlaan oman tunnelmansa. Kevätjuhlassa on kuitenkin aina oma erityinen tunnelmansa — ja se jännitys ja säpinä, mikä näihin esiintymisiin liittyy. Sitä, että me pääsemme kokoontumaan yhdessä saliin ja tekemään yhdessä porukalla asioita, muutenkin kuin sen oman pienen ryhmän kanssa. Keskiviikkona juhlaesitystään harjoitteli muun muassa Kirkonkylän koulun neljännen luokan tanssiryhmä. Kolmasluokkalaiset olivat silloin ekalla luokalla, kun koronakevät tuli, ja nämä yhteiset juhlat jäivät pois, kertoo kolmannen luokan luokanopettaja Riikka Pellinen. Juhlat koulun pihalla Vuosi sitten Kirkonkylän koulun kevätjuhlaa vietettiin koronan määrittelemin reunaehdoin koulun pihalla. Koronapandemian sekä sen vaikutusten kanssa on kanssa kamppailtu jo kylliksi. Samoin kuin sellainen varominen, varomisen kulttuuri. – Me olemme pandemia-aikana menettäneet mahdollisuuksia siitä yhteisöllisyydestä, mikä on hirveän tärkeätä koulussa ja lasten kasvatuksessa. Sivu 3 Nro 22 -1.6.2022 HANNA MÄKINEN Kohti perinteisiä kevätjuhlia Hanna Mäkinen Sekä Kirkonkylän koululla että Kintauden koululla vietetään tulevana lauantaina perinteisiä kevätjuhlia. Kyllä tässä tosi paljon haasteita on ollut. Me ollaan valmistauduttu kumpaankin vaihtoehtoon, kertoo luokanopettaja Riikka Pellinen nauraen.. – Kyllä tätä elämän avautumista on todella paljon odotettu koululla. Viime viikolla juhlien valmistelut olivat jo täydessä vauhdissa. Lukuvuoden päätöstilaisuuksiin osallistuvat koulujen väen lisäksi kutsuvieraat eli oppilaiden vanhemmat. Aiempaa kokemusta perinteisen tyylin kevätjuhlista ei kolmasluokkalaisilla ole. – Kun meillä on näin monta palloa tuolla pomppimassa yhtä aikaa, niin sanotaanko, että on ainekset suureen menestykseen tai täydelliseen katastrofiin. Tanssiesitysten, yhteislaulujen sekä stipendien ja hymypatsaiden jaon lisäksi perinteisen kevätjuhlan ohjelmaan kuuluvat johtajaopettajan puhe ja tärkeä kuudesluokkalaisten huomioiminen. – Silloin kun mennään tuollaisiin kupliin, ikään kuin mehiläiskennoihin, niin on se aika kurjaa ollut. Tänä keväänä elämän asteittainen avautuminen on otettu Kirkonkylän koululla avosylin vastaan. Musiikin ja pallojen pompottelun yhdistyvä esitys näytti harjoituksissa sujuvan jo mainiosti, eikä edessä oleva juhla jännittänyt esiintyjiä juuri lainkaan. Kirkonkylän koulun kevätjuhlan tanssiesitystä harjoittelemassa Emilja Paajanen (takana vasemmalla), Olga Järvenpää, Minttu Koivuperä, Ilona Rahikainen, Ella Penttinen, Krista Taipale ja Heta Leppänen. Ohjelmassa oli yhteislaulua ja muutamia esityksiä. Tanssiesityksen koreografiasta vastaa tanssikoulu Artmuksen Piia Raivio. – Tämä on tämän porukan ensimmäinen ”lavalle pääsyn hetki”
Suvun vanhin Risto Ojala laittaa ruusun enonsa haudalle. Tuntolevy kuului Vilho Olavi Lehtolalle. Paitsi Vilhon katoaminen jatkosodassa kesäkuussa 1944, perhettä kohtasi suuri suru myös kahden muun lapsen liian varhaisen kuoleman vuoksi. kesäkuuta vuonna 1944 pataljoona, johon Vilho kuului, hajosi Venäjän tulituksen alla. Vilho Lehtola kuvattuna kotipihassa. Tilanpitoon jäi Taito. 29.6.1923 syntynyt Vilho Lehtola ei kuitenkaan koskaan palannut jatkosodasta kotitilalleen. Lyydia muistetaan työtä arvostavana ihmisenä, jolle usko Jumalaan oli tärkeä asia. Kun Vilho joutui rintamalle, elettiin asemasodan vaihetta ja joukko-osasto kävi asemasotaa Leningradin vastaisella rintamalla. Lyydia-äidin tuskan ja toivon vuorottelusta sekä syvästä uskosta kertoo teksti Vilhon kuolinilmoituksessa. Vilhopoika siunattiin poissaolevana isänsä hautajaisten yhteydessä. Tilanne oli epäselvä ja vaikeissa olosuhteissa omia jäi taakse, kun joukot joutuivat perääntymään tiukassa taistelussa. Vuodet vierivät ja Lehtolan lapset kasvoivat, kävivät koulunsa, avioituivat ja muuttivat kotitilalta. Varusmiesaika sujui mallikkaasti ja Viljo sai kiitettäviä mainintoja. Mukana oli puolustusvoimien edustajia sekä reserviläisiä.(Kuva yllä) Sukulaiset muistivat Lehtolaa valkoisin ruusuin. Perheen lapset ja lapsenlapset kokoontuivat myös mieluusti kotitilan talkoisiin ja töihin. Mikäli Vilho Lehtola olisi saanut palata elävänä kotiin, hän olisi kenties kohdannut äitinsä istumassa tuvan kiikkustuolissa lempivirsiään laulamassa. Hän olisi saattanut laulaa Käy yrttitarhasta polku -virttä, jota laulettiin lauantaina Vilho-pojan juhlallisissa sotilashautajaisissa Petäjäveden siunauskappelissa. Varusmiespalveluksensa aikana Vilho sai kotilomia osallistuakseen kotitilansa töihin. Vilho Lehtolan katoamispäivänä 14. Rintamalle asemasodan aikana Vilho Lehtola aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa vuonna 1942 Kouvolassa. Sitkeästä toivon kipinästä huolimatta Vilhosta tai sodasta ei Lehtolassa juurikaan puhuttu. Hän jaksoi uskoa ihmeeseen kuolemaansa eli vuoteen 1971 saakka. Helmikuussa vuonna 1943 Viljo liittyi yhdessä 80 muun sotamiehen kanssa jalkaväkirykmentti 48:aan. Etsijät Halttunen ja Timo Päivinen veivät löydetyt jäännökset Viipurin Pietari-Paavalin kirkkoon, jonka vintillä säilytetään löydettyjen suomalaissotilaiden jäännöksiä. Kuva oikealla.. Sotilasvalansa Vilho vannoi 27.4.1942. Lyydia-äidin hartain toive toteutui ja Vilho palasi kotiin. Tilalla vietettiin muun muassa kuurojen yhdistyksen juhannusjuhlia ja lasten kuurot ystävät olivat tuttu näky heinätai perunannostotalkoissa. divisioonaan. Kansa keskittyi nuolemaan haavojaan ja rakentamaan maata uudelleen. Petäjäveden sankarihautausmaalla on Vilho Lehtolan muistolaatta. Sotamies Vilho Lehtola sai viimein sankarivainajan hautajaiset ja Lyydia-äiti sai poikansa takaisin. (Kuva yllä).Lehtola saatettiin kotimaan multiin lauantaina. Muistovärssynä oli yksinkertainen teksti; Herra, näinkö oli sinun pyhä tahtosi. Ennen kotimatkaa kirkossa pidetään siunaustilaisuus. Kantakorttitiedoista selviää, että Vilho kävi panssaritorjuntamiehen koulutuksen varusmiespalveluksensa aikana. Sota-arjen ollessa melko rauhallista, korsuissa tehtiin puhdetöitä ja urheiltiin. He kävivät kukin vuorollaan kuurojen koulussa Oulussa, mikä merkitsi sitä, että sisarukset olivat kotona vain kesäja joululomilla. Lyydia-äiti toivoi viimeiseen asti Lehtolan tilalla viljeltiin viljaa, kasvatettiin perunaa ja juureksia. Sota oli vaiettu asia koko maassa. Vilhon ja muiden suomalaissotilaiden jäänteet ehdittiin tuoda Suomeen ennen kuin raja sulkeutui koronapandemian takia. Leevi-veli ja Rauni-sisar menehtyivät kumpikin noin 20-vuotiaina. Kompaniasta katosi yhteensä 12 miestä. Sotamies palaa kotiin Kesällä vuonna 2019 Esa Halttusen johtama etsintäryhmä löysi Salosavotasta kuuden suomalaissotilaan jäänteet sekä neljä tuntolevyä. Sillä kertaa kirkossa oli 21 pientä arkkua ja Etelä-Karjan Lotta Svärd perinneyhdistyksen jäsenet muodostivat kirkkoon kunniakujan. Lehtolan perheeseen syntyi yhteensä kahdeksan lasta, joista neljä oli kuuroja. Tuntolevy luovutettiin muistotilaisuudessa Risto Ojalalle, joka on Vilhon sisaren poika ja suvun vanhin. Tuohon aikaan varusmiespalveluksen pituus oli 370 vuorokautta ja Vilhon kohdalla aika täyttyi sodan aikana. Lehtolan talo ja perhe tunnettiin vieraanvaraisena ja ystävällisenä. Hän kaatui 14.6.1944 Salosavotan alueella. Tilalla oli kymmenkunta lehmää, muutama lammas, kanoja ja tietysti hevonen. Sivu 4 Nro 22 1.6.2022 Nro 22 -1.6.2022 Vilho Lehtolan sotataival kesti liki 80 vuotta Maarit Nurminen Sotamies Vilho Olavi Lehtolan vanhemmat otaksuttavasti toivoivat, että perheen pojista toiseksi vanhin jatkaisi Lehtolan tilan viljelyä. Leevin vei luumätä ja Raunin kurkkumätä. JR 48 oli PohjoisHämeen sotilasläänin Jyväskylän suojeluskuntapiirin jatkosotaa varten perustama maavoimien jalkaväkirykmentti, joka liitettiin 18. Hänen sotataipaleensa sai viimein päätöksensä lauantaina, kun sankarivainajan maalliset jäännökset saateltiin kotipitäjän kirkkomaahan. Yksi tuntolevyistä oli mennyt keskeltä halki, mutta numerot olivat selkeästi luettavissa. Lopullisen varmistuksen sotamies Vilho Lehtolan löytymisestä antoivat DNA-testit, joiden tulos tuli viime syksynä. Lyydia-mummo muistetaan myös siitä, että hän toivoi poikansa vielä palaavan. Tilanne muuttui merkittävästi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa vuonna 1944 ja se koitui myös Vilho Lehtolan kohtaloksi. Sotamies Vilho Lehtolan liki 80 vuotta kestänyt sotataival tuli päätökseensä. Lehtolan viimeinen leposija on äitinsä Lyydian ja isänsä Valden vieressä. VILHO LEHTOLAN OMAISTEN KUVA-ARKISTO Vilho Lehtola siunattiin Petäjäveden siunakappelissa sotilashautajaisiin kuuluvin menoin. Valde Lehtola nukkui pois vuonna 1949. Arki oli työntäyteistä
Olin Lyydia-mummolle ensimmäinen lapsenlapsi ja osin muisto menetetystä lapsesta. Lyydia vietti viimeiset vuotensa Petäjävedellä vanhainkodissa.. Tunnistetut vainajat pyritään hautaamaan kotipaikkakuntiensa sankarihautausmaille tai sukuhautoihin. -Se, että olemme yhdessä, kannattelee suuren pelon ylitse. Lehtolan lapsista nuorin Taito Lehtola osti sisarustensa osuudet ja jäi tilaa pitämään ensin Lyydian kanssa. Sivu 5 Nro 22 -1.6.2022 MAARIT NURMINEN Vilho Lehtolan sotataival kesti liki 80 vuotta "Veljeä ei jätetä" Maarit Nurminen Vilho Lehtolan siunausja muistotilaisuuksissa monen puhujan suusta kuultiin, "ettei veljeä jätetä". Ensimmäisenä yritetään tunnistaa kansalaisuus; pääosin rajan takaa löytyvät ovat joko suomalaisia tai venäläisiä sotilaita. Haukkamäki sanoi kaatuneiden evakuoimisen olevan ihmisarvon kunnioittamista. -Vilho Olavi Lehtolan löytyminen osoitti lupauksen todeksi. Ja saamme tietää myös sen, millä hinnalla Ukraina maksaa itsenäisyydestään tällä hetkellä. Kaveria ei jätetä, vaan pyritään hautamaan kotimaan multiin. -Ensimmäisinä vuosina etsiminen oli suhteellisen helppoa, koska sotaveteraaneja oli vielä elossa ja he pystyivät kertomaan paikoista. Vanhempien lisäksi sukuhaudassa on lepopaikka Vilhon veljelle Taitolle. Lyydia sai vihdoin lapsensa kotiin, kun Vilhon jäänteet laskettiin sukuhautaan. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, pystyykö etsintöjä esimerkiksi ensi kesänä jatkamaan. Lehtolan siunausja muistotilaisuuksiin osallistunut Halttunen aloitti etsimisen omista sukulaisistaan vuonna 1994. Tosin vuosikymmenet ovat muuttaneet ympäristöjä paljonkin. Pellot laitettiin kuitenkin pakettiin suhteellisen nopeasti. Myös venäläiset vapaaehtoiset osallistuvat nykyään etsintöihin. Toivomme, ettei tällaista hintaa Suomessa enää koskaan maksettaisi, Haukkamäki sanoi. Juttujen lähteet: Vilho Lehtolan siunausja muistotilaisuudet: Sotilaspastori Marko Haukkamäki, Risto Ojala, everstiluutnantti Yrjö Lehtonen, Esa Halttunen, Timo Päivinen. Vapaaehtoiset etsivät rajan taakse jääneitä Suomalaiset ovat etsineet rajan taakse jääneiden suomalaissotilaiden jäänteitä 1990-luvulta lähtien, jolloin etsinnät tulivat lainsäädännöllisesti mahdollisiksi. -Äitini antoi minulle toisisi nimiksi Vilho Olavi. Kentälle jäi yli 10 000 suomalaissotilasta ja heistä on löydetty noin 1500 , joista yli 400 on myös tunnistettu. Yksi etsijöistä on Esa Halttunen, jonka johdolla myös Vilho Lehtola löytyi. Uskon, että Venäjällä olevien, jo löydettyjen sekä uusien löytöjen luovuttaminen Suomeen on edelleen mahdollista, Halttunen sanoi. Tänään tiedämme sen, millä hinnalla vapautemme on ostettu. Samalla tavalla hän suhtautuu suomalaissotilaiden etsimiseen ja tuomiseen kotiin. Vilho Lehtolan löytyessä etsintäreissulla mukana ollut Timo Päivinen sanoi, että sotilaat suorittavat tehtäväänsä niin kauan kuin voimia on. Joskus sotilaiden jäänteet ovat lähellä maanpintaa, toisinaan ne ovat hautautuneet tai haudattu esimerkiksi juoksuhautoihin. Sotilaspastori Marko Haukkamäki totesi, että myös tämän päivän sotilaskoulutuksen kulmakiviä on periaate, ettei kaveria jätetä. -Vallitsevan maailmantilanne vaikuttanee etsintöjen jatkumiseen. Sanomalehti Keskisuomalainen 8.5.2022; Pertti Perämäki: Vilho-eno palaa äitinsä luo. Taito myi tilan naapurilleen Kaino Mäenpäälle. Tuntemattomiksi jäävät haudataan Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Entisenä rajaupseerina Päivinen toteuttaa etsintämatkoillaan "veljeä ei jätetä" -lupaustaan. Tämä periaate kävi toteen, kun vuosikymmeniä kateissa ollut sotamies haudattiin kotipitäjän multiin. Tuntolevyjen perusteella päästään pitkälle ja viimeinen tunnistus tehdään DNA-näytteiden perusteella. Kansallisuudesta antavat viitteitä esimerkiksi suomalaisten sotilasasujen leijonanapit. Suvun vanhin, Risto Ojala, Vilho Lehtolan sisaren poika kertoi enonsa tulleen eläväksi jäänteiden löydyttyä
Sivu 6 Nro 22 1.6.2022 Nro 22 -1.6.2022 Yläkoululaisten taidetta esillä Toinilassa Niina Kelloniemi Taidetila Toinilassa on reilun viikon ajan ollut mahdollisuus tutustua petäjävetisten nuorten taiteilijoiden teoksiin, kun yläkoulun oppilaat ovat tuoneet kuvataiteen tunneilla syntyneitä töitään näytille. Nykyinen kuvataiteen opetus on tullut lähemmäs teknistä työtä ja tekstiilitöitä, mutta myös äidinkieli voidaan tuoda osaksi opetusta esimerkiksi ruLeo Alanko toteutti Avoin Ateljee -kurssilla sotaa käsittelevän teoskokonaisuuden The Childishness of the War. Yhteistyötä koulun seinien sisällä ja ulkopuolella Näyttely Toinilan tiloissa on ensimmäinen kokeiluluontoinen yhteistyö Toinilan ja yläkoulun välillä, mutta sen toivotaan jatkuvan, sillä nuorten töitä on harvoin esillä koulun seinien ulkopuolella. Kuvistunneilla tutustutaan monipuolisesti eri välineisiin ja tekniikoihin, sillä maalaamisen ja piirtämisen ohella tunneilla tehdään keramiikkaa, pienoismalleja, animaatioita ja kuvankäsittelyä. nojen kuvituksen kautta. Yläkoulun kevätnäyttely on alakoulun näyttelylle hyvä ja luonteva jatko, vaikka tapahtumat suunniteltiin toisistaan tietämättä. Toinilassa pääsee tutustumaan myös taiteilijoihin teosten takana, sillä nuoret valvovat itse näyttelyä ja kertovat tarvittaessa teoksistaan. Hokkasen mielestä taiteen yhdistäminen muihin kouluaineisiin on suuri mahdollisuus, jota tulisi hyödyntää entistä enemmän. Mielikuvituksen tuotteita, yhteiskunnallista pohdintaa ja arkisia kuvauksia Näyttely koostuu koko yläkoulun kuvataiteen tunneilla toteutetuista töistä, mutta pääasiassa se on rakennettu valinnaisen Avoin ateljee -kurssin teosten ympärille. Kuva oikealla. Taiteellisen ilmaisun kautta voi halutessaan käsitellä mieltä askarruttavia, vaikeitakin aiheita. Kokonaisuus on Hokkasen mielestä erittäin onnistunut ja nuorten teokset ovat niin tekniikaltaan kuin sisällöllisesti taitavasti toteutettuja. Jokainen tekee taidetta omalla tavallaan ja se on ollut myös Avoin Ateljee -kurssin tavoite, sillä oppilaat ovat saaneet toteuttaa itseään ja luovuuttaan vapaasti erilaisten taiteellisten kokeilujen kautta. Myöskään virallisia avajaisia ei ehditty viettää, mutta ajatuksena on, että ensi vuonna näyttelyä voisi kehittää niin, että koulun bändit esiintyisivät avajaisissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja siihen ehtii tutustua vielä tämän viikon torstaihin asti kello 9-14. Tänä vuonna hauska sattuma oli, että kirkonkylän alakoulu järjesti taidenäyttelyn Vanhalla asemamakasiinilla osana alakoulun kulttuuriviikkoa. Nuoret itse kertovat, että inspiraatiota on haettu omista mielenkiinnon kohteista, sillä taide koetaan luontevaksi tavaksi ilmaista itseään ja omia arvojaan. Teosten kautta käsitellään niin ympäristökysymyksiä, kehoaktivismia kuin sotaakin. Tunnistatko kohteet. Näyttelyn teosten valinnasta ja ripustuksesta ovat vastanneet Taidetila Toinilan taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa yhteistyössä yläkoulun ja lukion kuvataiteen opettaja Mervi Hokkasen kanssa. Maalausten ohella näyttelyssä on esillä muun muassa keramiikkaa, kuten nämä 9. Onpa Hokkasen tunneilla tehty myös meemejä suomalaisen taiteen merkkiteoksista.. Näiden aiheiden vastapainoksi näytteillä on myös arkisista aiheista syntyneitä teoksia. Oikeastaan kuvataidetta voisi yhdistää mihin tahansa oppiaineeseen. luokkalaisten ilmeikkäät savinaamiot. Jokaisella oppilaalla on oma tapa ilmaista itseään ja onnistumisen Oppilaat ovat itse pitäneet taidenäyttelyä auki ja esitelleet teoksiaan. Näyttelyn töissä on kuvattu myös petäjävetisille tuttuja kohteita, sillä esille on päässyt paikallisia rakennuksia. Kuva yllä. Hokkanen kertoo tavoitteena olevan, että näyttelystä syntyisi vuosittainen perinne. Ennakoiva sotateema ajankohtaistui hieman myöhemmin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Nähtävillä on sisällöllisesti monipuolisia ja erilaisilla tekniikoilla taitavasti toteutettuja teoksia maalauksista ja piirustuksista aina sarjakuviin, keramiikkaan ja pienoismalleihin. Kuvassa yläkoulun Avoin Ateljee -kurssille osallistuneita ysiluokkalaisia taustallaan kurssilla toteutettu omakuvasarja, jossa taiteilijat kuvasivat itseään sivuprofiilista. Muutaman päivän aukiolon jälkeen näyttelyssä oli vieraillut satunnaisten ohikulkijoiden lisäksi alakoululaisia ja päiväkodin lapsia. kokemukset ovat tärkeä osa oppimista. Ainoaksi haasteeksi hän nimeää aukioloajat, jotka noudattelevat koulupäivän kestoa, eivätkä ole välttämättä kaikista kävijäystävällisimmät. Nuoret kertovat, että näyttelystä on pidetty ja erityisesti alakoululaiset ovat olleet vaikuttuneita esillä olevista taideteoksista ja kiinnostuneita niiden toteuttamisessa käytetyistä tekniikoista. Vaikka varsinaista teemaa ei etukäteen päätetty, niin silti oman luovuuden ilmaisun ja mielikuvituksen toteuttamisen lisäksi monessa työssä esiin nousee ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden pohdinta. Lisäksi nuorille tämä on tärkeä tilaisuus saada töitään esille koulun ulkopuolella ja on palkitsevaa nähdä teoksensa muuallakin kuin koulun käytävillä. Hokkanen kertoo, että Juvonen ja Rosa ovat olleet näyttelyn rakentamisessa suuresti avuksi, sillä he tuntevat tilan ja tietävät jo teoksen nähdessään mihin se sopii parhaiten
Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. OP Petäjävesi Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Tilaa itselle tai lahjaksi! MUISTOKIVITYÖT • Muistokivet • Uudistukset • Oikaisut • Puhdistukset • Haudan kohennukset 044 551 4385 teppo.vaahtera@gmail.com KOULUTETUT HIEROJAT Varaa aika timma.fi/petajavedenhierontarelax Relax MIRVA NIININEN p. ALK.) MA 19:00 – 21:00 MIEHET TI 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TI 18:00 – 19:00 P9 TI 18:00 – 19:00 P11-13 KE 18:15 – 19:45 NAISET KE 19:45 – 21:15 MIEHET TO 17:00 – 18:00 T9 JA T10 TO 17:00 – 18:00 P9 TO 18:00 – 19:00 P11-13 TO 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS PE 17:00 – 18:00 2016-2017 -SYNTYNEET PE 18:00 – 20:00 MIEHET SU 16:00 – 17:30 NAISET LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.3018.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA P. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON TN-VUOROT MA 17:00 – 18:30 P7 + P8 MA 18:30 – 20:00 AIKUISFUTIS MA 18:30 – 19:30 KUNTOFUTIS (2.5. Sivu 7 Nro 22 -1.6.2022 Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. OMATOIMIRASTIT Kuntorastit seuraavan kerran ensi viikolla 8.-14.6. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 050 366 7691 tai 0400 644 899. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Varaa tilasi tästä! TAKUUKAADOT.FI Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. com. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 040 732 0821 TMI MAIJA VIDGREN P. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Ilmainen arviointikäynti. Sami Heinäaho 040-1678 771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. • Klapien tekoa koneellisesti. puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. SAMULI KIPRONEN P. 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) P. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä Palvelemme Apteekin talossa, os. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. PetPet tiedottaa www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. 041 441 5253 / Harri Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. com. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 044 985 7112 OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. 044 533 9020 (ilta-aikoja) PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen p. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh
Oltiin lähellä, mutta tällä kertaa yksi maali riitti voittoon. Railille 4.7. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3. Prostejovissa ja Hradec Kralovessa Tsekeissä. Tarjolla kahvia, makkaraa, lettuja. Tämän pelin vei Harjun Potku, mutta kuten pelaajille sanoin, ei huonolla pelillä hävitty. Petäjäveden Petäjäisten miesten vitossarjassa pelaava jalkapallojoukkue sai vastaansa Harjun Potkun viime viikolla. Toisaalta saatiin kokea sarjan kovuus. p. Samalla kutsutaan Kirkonkylän paikallisosasto ry:n edustajat kokoukseen nimenmuutosta koskevan asian johdosta. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jari Koskenranta Tervetuloa Petäjäveden lukion ylioppilasjuhlaan 4.6.2022 klo 11:00! Kutsu on Petäjäveden lukiosta ylioppilaaksi valmistuvien perheille. N18 69 kg:n sarjassa. Toisaalta näitä pelejä varten ollaan harjoiteltu. Lähetä kesän juttuvinkit ja kesäkuvat osoitteeseen toimitus@petajavesilehti.fi.. Kuivasmäen Metsästysseuran hirvimiehet kutsuvat maanvuokraajat, kyläläiset ja naapuriseurojen edustajat HIRVIPEIJAISIIN seurakuntakodille pe 10.6.2022 klo 18. Kangasniemen Perunaja Vihannes p. Jouni urakoi yhteistuloksen 575kg (jalkakyykky 195kg, penkkipunnerrus 130kg ja maastaveto 250kg). JA 2. Taas kerran mahtava tapahtuma, yleisöä katsomo täynnä ja kannustusta omille. Hyvä peli meiltä. TILAA LEHTI KESÄKSI 3 KK / 20 EUROA. Ei-jäsenet retken hinta 40€. Sivu 8 Nro 22 1.6.2022 Nro 22 -1.6.2022 Seuratoiminta TIINA TARVAINEN Petäjäisten voimailijoiden Tinja Louho osallistui lauantaina 21.5.2022 ensimmäisiin voimanostokilpailuihinsa Kuopiossa. Ilm. siemenja ruokaperunaa torstaisin klo 7.30-8.30 Kyläseppä. Lehti ei ilmesty viikoilla 29 ja 30. Tinja nosti jalkakyykyssä 100 kg, penkkipunnerruksessa 57.5 kg ja maastavedossa 122.5 kg. Tämä vaatii meiltä täydellistä peliä, jos halutaan voittaa. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi KORONAROKOTUS VKO 22 PERINTEISET KESÄMARKKINAT la 4.6.2022 klo 9-15 seurakuntakodin piha-alueella. Tark. ROKOTUS: yli 80-vuotiaat, voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat, iäkkäät järjestetyn kotihoidon ja omaishoidon piirissä olevat henkilöt sekä yli 75-vuotiaat, joiden terveyden ja toimintakyvyn heikentyminen hankaloittaa kotona pärjäämistä. Nyt kun saadaan vielä maanantaina kerättyä ryhmä taistelemaan ViPa/2:sta vastaan, siinä on tosi kova haaste. Esitys Ränssin Kievarin Kaunis Anna. Ajetaan Litman/Rantatien kautta. klo 19 Lemettilä. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. 0-1 Nyt aloitetaan sarja uudestaan ja vastaan tulee ryhmä, joka on Vitosen joukkue. Tinja onnistui jokaisessa nostossa täysin tuomariäänin tehden henkilökohtaisen ennätyksensä kaikissa nostomuodoissa. Lähdetään torilta klo 12.15. 050 321 8180. PetPet-Harjun Potku 0-1(0-1) 2 min. Yli 80-vuotiaille suositellaan ajan varaamista etukäteen. Esitys maksaa 28€, yhdistys maksaa kuljetuksen. 0400 239 548 KUTSU Keskustan Petäjäveden paikallisyhdistykset: Kuivasmäen, Kintauden, Petäjäveden, Ylä-Kintauden ja Pengerojan paikallisyhdistys kutsutaan toisen kerran yhteiseen kokoukseen, jonka asiana on yhdistysten lakkauttaminen. ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. Onnittelut Tinjalle mahtavasta kilpailu-uransa aloituksesta! Samoissa kilpailuissa Petäjäisten voimailijoita edusti myös Jouni Tarvainen 105M40-sarjassa. Saimme maalipaikkoja, mutta ei sisään, osasyy oli vastustajan maalivahti, joka hoiti tilanteet puhtaasti. Toimiston asiakaspalvelua ei ole pe 24.6 (juhannusaatto); pe 8.7: 15.7. Puoliajalla ajatus oli, että rinnalle ja ohi, mutta nyt ei ollut tarpeeksi tahtoa kääntää peliä. menn. Palvelumme toimii pääosin puhelimitse, asiakaspalvelu toimistossa perjantaisin klo 9-12. Nykyisin hän edustaa Jyväslentistä. klo 10-14. Petäjäveden Eläkkeensaajat ry: Toritapahtuma Porkkanan pihassa ke 8.6. Tule tutustumaan toimintaamme! Teatteriretki Ränssin Kievariin to 21.7. Myös hanuristi on paikalla. Voit varata myös väliaikakahvin à 5€. Lehden väki lomailee heinäkuussa. TORSTAINA 9.6. Yhteistuloksella 280 kg Tinja sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa Suomessa sijalle 6. ja 22.7. Asiakaspalvelun ollessa suljettuna kiireellisissä asioissa soita numeroon 0400 644899. O-P Tinjalle hieno kisauran aloitus Siika-aho EM-joukkueessa U17 tyttöjen joukkue on valittu lentopallon EMlopputurnaukseen 16.-24.7. Joukkueessa on mukana Petäjäveden Petäjäisten kasvatti Sanni Siika-aho. Mutta kun peli lähtee juuri niin kuin ei pitäisi; 2 minuuttia ja kulmasta pallo maaliin 0-1, selvä merkkaus virhe etualueella. KIITOS! Pelaajat: Markus Yläpoikelus, Chutited Pisin, Santtu Nieminen, Elmeri Seppänen, Niklas Räty, Aleksi Paltamaa, Antero Lindholm, Santeri Paltamaa, Elias Raikaa, Pyry Tuominen, Eerik Lahtinen, Ville Laurio, Lasse Nikulainen, Onni Kovanen, Henri Jäntti, Henri Howen, Harri Peltola, Jaakko Kytölä. Taistella saa täysillä ja iskuja tulee, se, joka ne kestää, voittaa. Asiakaspalvelu suljettu 13.-27.7.2022. Luvassa mukavaa markkinameininkiä! Petäjäveden kunnan infopiste paikalla klo 11-13. TERVETULOA! PetinPetin miesten joukkue pääsi tositoimiin jaliskentällä Onneksi se ei vienyt kaikkea, vaan sytytti meidät