Myös kunnalle merkittävä verotulon lähde Pitkälänvuoren Tuulipuistoon investoidaan noin 30 miljoonaa euroa. Kuoroa johtaa Pia Jussila. Tällöin kuntalaiset ovat saaneet jättää MRL:n mukaisesti mielipiteensä kaavaa koskien. Opetustunteja on ollut yli 1 012. Suvi Kallioinen Petäjävedelle suunniteltu, seitsemän turbiinin tuulivoimapuistohanke etenee. ilmestyy Petäjävesi-lehden Joulunumero • Rivi-ilmoitus yhteisjoulutervehdyksessä 12e (sis. Hanke aloitettiin jo vuonna 2015 ja se on viivästynyt alkuperäisestä suunnitelmasta muun muassa tarvittavien selvitysten ja rahoittajan vaihtumisen vuoksi. Suvi Kallioinen Tuttuun tapaan kansalaisopiston lukukauden päättäneessä Joulun säveliä -konsertissa kuultiin upeita vetoja. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisen omistamalle alueelle, jonka yhteispinta-ala on noin 640 hehtaaria. Valmistuttuaan sen verotulomerkitys Petäjäveden kunnalle on suuri: yhden tuulivoimalan veromerkitys kunnalle on noin 25.00 30.000 euroa vuodessa. alv 24%) • Ilmoita edullisesti, tarjouskoko 2x30mm vain 30e (sis. – Tunteja on tänä syksynä ollut tarjolla enemmän suhteessa kurssilaisiin, joita taas on ollut vähemmän kuin edellisenä syksynä, osastonjohtaja Kerttu Karppinen kertoo. Kintauden uudesta kahdeksanhenkisestä viuluryhmästä esiintyi kolme nuorta viulistia. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy on tehnyt vuokrasopimukset maanomistajien kanssa. Tuulivoimapuistoa on kaavailtu Petäjäveden Pitkälänvuoren alueelle eli keskustan länsipuolelle Keuruuntien varteen. Kyseessä on ”terästetty Lehterilaulajat”, sillä mukaan on saatu uusiakin kasvoja. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy on allekirjoittanut rahoitussopimuksen saksalaisen UKA Groupin kanssa. Kaavoitus on nyt luonnosvaiheessa. 59. Kaavoituksen jatkuessa, kuullaan kuntalaisia ihan normaalisti MRL:n edellyttämällä tavalla, Petäjäveden kunnan aluearkkitehti Susanna Paananen kertoo. Myös Ilmavoimilta on saatu lupa hankkeelle. Asiasta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Keskisuomalainen. Petäjävedellä on pidetty syksyn aikana 51 Keuruun kansalaisopiston kurssia. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Kansalaisopiston rohkeat osaajat konsertoivat Projektikuoro tähtää vain yhteen esiintymiseen Keskiviikkona 18.12. Pitkälänvuoren Tuulipuiston hallituksen puheenjohtaja on Timo Koljonen, joka on yksi alueen omistajista ja hänellä on myös sukujuuret täällä Petäjävedellä. Rahoittaja on Saksan johtavia tuulipuistokehittäjiä ja se on rakentanut vuodesta 1999 noin 50 tuulipuistoa. Yhtiö on joutunut selvittämään esimerkiksi Ilmatieteen laitokselle tuulipuiston tutkavaikutuksia, sillä Ilmatieteen laitoksen säätutka sijaitsee 18,5 kilometrin päässä puistosta. – Tällainen projektikuoro sopii monelle, eikä tarvitse sitoutua kovin pitkäksi aikaa, iloitsee kanttori Leena Giers-Koljonen. vuosikerta Nro 49 2019 Keskiviikkona joulukuun 4. Tuulivoimapuisto ei kuitenkaan häiritse tutkaa. Tunnin kestäneessä konsertissa Solikkosalissa esiintyi laulu-, pianoja viuluoppilaat. Ensimmäisen vuoden jälkeen poistetaan verotettavasta tuulivoimalan arvosta 2,5 prosenttia joka vuosi, eli verotulot vähenevät vuosittain hieman, mutta hitaasti. Osallistujia 404 naista/tyttöä ja 93 miestä/poikaa. – Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä vuonna 2016. Petäjän Canto -kuoro päätti illan pyyntöön ”Tule joulu kultainen”.. Mukana joulukuorossa on myös entinen kirkkoherra Seppo Ojala. alv 24%) • Tilaa lahjaksi Petäjävesi-lehti! Kysy lisää 050 366 7691 tai toimitus@petajavesilehti.fi Tuulipuistohanke etenee SUVI KALLIOINEN SUVI KALLIOINEN Suvi Kallioinen Petäjäveden seurakunnassa koottiin yhteen jo toistamiseen vapaaehtoisten joulukuoro, joka esiintyy ainoastaan joulupäivän aamun messussa
klo 10 Itsenäisyyspäivän messu kirkossa / LL, LGK, Lehterilaulajat, Vesa Jussila (trumpetti). pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Viisastuvat siinä tyhmemmätkin, kun kuulevat oikeat vastaukset. Kauniit muistot ei häivy, ne kirkastuu vaan. Sieltäkin jäi monta ystävää mukaani. Asuin välillä vuosia Helsingin seudulla. Hirvikeittotarjoilu. Ei lahjoja. se ur ak un ta @ ev l.fi Viikon pakina: Keittiöpsykologiaa BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 8.12. To 12.12. Joululauluja kahvin lomassa. Nyt vajaa kaksi vuotta myöhemmin Syrjäharjun päävedenottamo piti sulkea, eikä ole takuita siitä, saadaanko vedenottamon lähdettä kunnostettua ennalleen. Joskus tapaamme jälleen ja oomme yhdessä ainiaan. Adventti, joulun odotus, on alkanut tänään. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin8-16)taiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 70e (sis. klo 11.00, todistuspuheenvuoroja. klo 14 Inkeri Niileksen syntymäpäiväseurat srk-kodilla. Tapaamiset ovat jatkuneet jo ainakin parikymmentä vuotta, varmasti enemmänkin. Päättäjillä on suuri työ saada hyvinvointiyhteiskunta jaloilleen ja rahat riittämään, että kaikilla olisi hyvä olla. Näytelmän viimeinen biisi lupaa: ”Saavu sinne missä joku yksin jää, anna jouluilon hänet yllättää.” Hänetkin, jonka elämä on pirstaleina. Synkeiden ajatusten jälkeen annan kiitollisuuden vallata mieleni. Mutta nyt hallituksen aika kuluu postilakon jälkipuinneissa ja muussa jonninjoutavassa. 1.10 1928 Viipurissa k. Käsiohjelma 10 €. Kaiken kaikkiaan nyt tuntuu hyvältä. "Hän saapuu, kuninkaamme ja rauhanruhtinaamme." (Virrestä 5) Turvetuotanto ja vedenottamo naapureina Petäjäveden kunta hävisi 2018 korkeimmassa hallintooikeudessa, kun sen valitukset uudesta Riihisuo-Maununsuo -turvetuotantoalueesta hylättiin. Tilanne muuttui myöhemmin sen verran, että nyt ehdin kumpaankin. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Puhujina Heikki Nieminen, Seppo Ojala ja Johanna NiilesHautanen. Esitys on viittä vaille valmis. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 sekä sopimuksen mukaan. Ely-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Sirpa Salon mukaan Vapo Oy ei ole tehnyt alueella mitään uusia toimia, vaikka lainmukainen ympäristölupa on olemassa. Pia Jussila Rakkaamme Hilkka Maija VAINIKKA o.s. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. klo 10 Messu kirkossa / LL, LGK. Myyjäiset. Silloin toisesta oli luovuttava. La 7.12. Harjoitukset sujuivat hyvin ja voin olla rauhallisin mielin. Kaipauksella muistaen Lapset ja lapsenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 30.11.2019 Valmistuneet Arttu Niiles on valmistunut diplomiinsinööriksi Tampereen yliopistosta. Su 8.12. Kolehti Herättäjä-Yhdistyksen lapsija nuorisotyön hyväksi. Tuntuu ihan kuin olisin ollut siellä mukana koko ajan. Kemppi s. Meillä on kahvin äärellä keskustelun lisäksi aina tiukkoja tietokilpailukysymyksiä, niitä dementian loitontajia. Kunta osoitti vakavan huolensa siitä, että uuden turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Syrjäharjun pohjavesialueen läpi saman josta kunnan päävedenottamo ottaa petäjävetisten vesijohtoveden. Isäkin hakkaa kotona. Ei hyvältä näytä. Kirjoitukseni juju onkin huomioissa, joita olen tehnyt sen jälkeen. Adventtia oli juhlistamassa kirkossa toistasataa ihmistä ja mukava tunnelma. Joku joutuu jo pienestä lähtien kohtaamaan fyysistä tai henkistä väkivaltaa, joku näkee nälkää, joku sairastaa, joku on yksinäinen. Siitä löytää usein vastaus, joka tyydyttää minua ja muusta viis. Eikä kysymyksiä ole vain muutama, vaan ihan kunnon kilpailut. Tai sitten on niin, että sama aihe liikkuu monessa paikassa yhtä aikaisesti. Sivu 02 Nro 49 04.12.2019 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. 10.11.2019 Keuruun sairaalassa Suru, kaipuu niin suuri, tuska sammumaton. Pientä poissaoloa ei enää huomaa. klo 14-16 Lähetysnaiset pappilassa. Meille on varattu pariksi tunniksi maanantaisin kaupungin kirjastosta pieni neuvotteluhuone. Olen itse ajatellut, että täytyy olla niin, että meidän ympärillä leijuu asioita, joita olemme miettineet ja pontevasti pohtineet. Elät vieläkin täällä, kautta lasten ja lastenlapsien. Kansikuva Taipaleenjoen taisteluista valikoitui, koska siellä kaatui 81 Petäjäveden 101 talvisodassa menehtyneestä. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Töysänperällä Helena Suonsaaren kodissa. Matrikkeliin on koottu tiedot noin 1300 Petäjäveden sotaveteraanista ja 320 lotasta. Olen kiitollinen siitä, että olemme saaneet rakennettua talkoovoimin hienon näytelmän musiikkeineen, tekniikkoineen, asuineen, näyttelijöineen kaikkineen. He eivät olleet työkavereita, mutta samalla alalla olleita kuitenkin. Sillä ei ole väliä. Kävin myös siellä paikallisessa tapaamisessa. Free To 5.12. Messun jälkeen juhlakahvit srk-kodilla. Ma 9.12. Uusi porakaivo voisi olla varmempi vaihtoehto kuin vanhan ottamon kunnostaminen. Tämä on sitä keittiöpsykologiaa, jota tapaan käyttää pohdiskellessani elämän isoja ja pienempiäkin kysymyksiä. Herkät ihmiset sitten napsivat niitä omaan keskustelunsa aiheiksi. Kirjakorneri Te ette turhaan taistelleet, Petäjäveden veteraaniteos 2004 (Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta) Tämä on tärkeä teos. Nuoremmille sukupolville Tavalliseen viikkooni kuuluu entisten työkavereiden tapaaminen. Helanderin kisakausi alkoi Emil Helander vetäisi viikonloppuna Kontiolahden hiihdon FIS-kisoissa voiton M20-sarjassa 15 kilometrin vapaalta. Tarjoilua, myyjäiset jo klo 17 alkaen. Tosiaan. Lisäksi harjumuodostuman Muorinmäen seutuvilla on niin sanottu vedenjakaja ja turvetuotantoalueen toiminnot eivät ole hydrogeologisesti yhteydessä vedenottoalueeseen." Päävedenottamon rengaskaivo yritetään ehkä myöhemmin kunnostaa tai sitten sen viereen tehdään toinen uusi porakaivo. Eikä Suomi koskaan valmiiksi tulekaan. Pe 6.12. Toinen läpimeno takana ja mieli on hyvä. klo 18 Betlehem -joulukonsertti kirkossa / Joose Vähäsöyrinki (baritoni), Vesa Kajava (piano ja urut). Meillähän on melkein jokaisella oma totuus elämästä. Ystävän Pysäkin jouluohjelma klo 10 alkaen srk-kodilla. Tarjoilua. Kastettu: Nanna Jasmin Aleksiina Koskela ja Manu Olavi Laulumaa. Ke 11.12. Yhteen aikaan minulla oli kaksi tärkeää menoa päällekkäin. Vuoden 2019 viimeinen lehti ilmestyy 18.12.2019 ja vuoden 2020 ensimmäinen lehti 8.1.2020. Tietysti meillä on tyyppejä, jotka tietävät paljon ja toiset vähän vähemmän. Nuori alaikäinen on raiskattu ja hänen elämä pirstaleina. Mistä lohtua löytää, kun kaikki muuttunut on. Se ei päästäisi myöskään veden sekaan pintavesiä, mikä on ollut nykyisten vedenottamoiden ongelma.. klo 18 Kauneimmat joululaulut Tupamäen kylätalolla. Levikki noin 1700 kpl. fi pe ta ja ve de n. Kuorot lauloivat hienosti. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 55e (sis. Meidän ihanassa Suomenmaassa! Suomea on rakennettu itsenäisenä valtiona jo 102 vuotta ja paljon on vielä tehtävää. Tapaamisissa ei ainoastaan syöty, juotu ja höpötelty, vaan kävimme joskus tutustumassa näyttelyihin, joihinkin kouluihin ja muihin kiinnostaviin kohteisiin niin Helsingin seudulla kuin Tallinnassakin. Seurakuntakodilla tarjottu puuroateria oli maistuva ja pöytäseura mukavaa. Alueelle suunnitellaan myös toista vedenottamoa, Syrjäharju II. Klo 12 Kauneimmat joululaulut Ylä-Kintauden kylätalolla. Ely-keskuksen geologi Pekka Pulkkinen toteaa, ettei turvetuotannolla ja sen toimilla ole vaikutusta vedenottamon vedenlaatuongelmiin, vaan ne johtuvat kaivon rakenteista: "Muodostumana Syrjäharju on vettä ympäristöönsä purkava eli muodostuvan pohjaveden se saa lähinnä sateiden mukana ja osittain kalliopohjavetenä, joka sekin muodostuu pääasiassa sadevedestä. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Tapulin takaa Tulin kotiin Ihmeellinen ilo -näytelmän harjoituksista. Vedenottamo on harjun itälaidalla, kun taas turvetuotantoalueet ovat muodostuman länsipuolella. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Kaikki eivät olekaan yhtä onnekkaita. Kuollut: Hilkka Maija Vainikka, 91 v. Tuttu laittaa viestiä puhelimeen. Kuljit kanssamme kauan, halki vuosikymmenten. On paljon epäoikeudenmukaisuutta, vihaa, masennusta, epätoivoa. Useasti on käynyt niin, että joku alkaa puhumaan ihan toisaalla asioista, joita on ollut kilpailussamme, tai muuten juttelussamme. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis
– Tilastoja 17-vuotiaiden kuljettajien onnettomuuksista saadaan aikaisintaan loppuvuodesta, ja sitä ennen ei oikein voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, onko uudistus onnistunut vai ei. – Nuorille maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka lomakorvauksineen, joissakin tehtävissä on käytetty myös urakkapalkkaa. – Töitä saisi olla enemDuuniringissä töitä ja oppia työelämästä mänkin, toivottavasti petäjävetiset innostuisivat vaikka tilaamaan tyttöjä tekemään joulusiivousta, Hiiliaho sanoo. Mutta ajokortin saaminen ei vielä ole mikään tae sille, että pärjää liikenteessä turvallisesti, Tuomisto toteaa. Henna Ijäs ja Emma Virtanen ovat mukana Petäjäveden duuniringissä. – Uskon, että vuodenvaihteessa viimeistään sieltä saadaan vettä käyttöön. Riskikäyttäytyminen ei näy autokoulussa, vaan vasta ajokortin saamisen jälkeen, ja oikeastaan vasta 21-vuotiailla onnettomuusriski rupeaa pienenemään. Täällähän nuoret varmaan haluaisivat ajaa ajokortin jo vaikka nuorempanakin, jos se olisi mahdollista, Tuomisto toteaa. Duunirinki on tarkoitettu 14-28 -vuotiaille nuorille. TIINA LAMMINAHO “Lisävesiä” saadaan verkostoon vasta vuodenvaihteessa Näyttää siltä, että niin sanotut ”lisävedet” saadaan parantamaan kunnan vesilaitoksen tilannetta vasta vuodenvaihteessa, eikä vielä ennen joulua. Ja Keuruulla duunirinkiläiset ovat olleet apuna isoissa postituksissa laittamassa postitettavaa kirjekuoriin, Hiiliaho kertoo. Tiina Lamminaho ”Duunirinki on nuorten oma ’vuokratyövälitys’, josta voit tilata reippaan ja näppärän nuoren auttamaan arjen askareissa tai yrityksen pienissä duuneissa”, kerrotaan Multian 4H-yhdistyksen nettisivuilla. – Voi olla varmempi tehdä toinen porakaivo, niin ei helposti pääsisi pintavedet sekoittumaan pohjaveteen. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu eniten kesällä, kun ajetaan kovaa. Molemmat ovat olleet muun muassa pitämässä kioskia nuorisotila Feenixissä olleessa diskossa, Emma on myös ollut pesemässä ikkunoita. – Monelle vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, miten oma lapsi ajelee viikonloppuisin kavereiden kanssa, Tuomisto toteaa. – Meidän kauttamme ajokortin ikäpoikkeusluvalla on ajanut tässä reilun vuoden aikana toistakymmentä nuorta. Henkinen valmius ikää tärkeämpää Kaikkia 17-vuotiaita ei Tuomiston mukaan voi pitää riskikuljettajina. – Töiden lisäksi duuniringissä saa paljon tietoa, josta on hyötyä myöhemmin työelämässä, 15-vuotiaat Henna Ijäs ja Emma Virtanen kertovat. Petäjäveden duunirinkiläiset ovat kaikki yhdeksäsluokkalaisia. Toki meitä sitoo työlainsäädäntö, eli töihin pääsee vasta sinä vuonna, kun täyttää 14 vuotta. Kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäki kertoo, että perjantaina aloitettiin rakentamaan Syrjäharjun vedenottamon uuden porakaivon yhdysputkea sähköja putkiasennuksineen. Kun tämän viikon aikana putkiyhteydet on tehty ja asennukset on saatu kuntoon, otetaan Riihimäen mukaan taas vesinäytteitä, vaikka kyseessä onkin vain vedenottamon tuotannon muutos. Ensimmäiset työkokemukset arvokkaita Duuniringissä nuorten työnantajana on Multian 4H-yhdistys. Yhdessä Multian 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Hiiliahon kanssa duunirinkiläiset myös harjoittelevat työelämätaitoja. – Mutta sitä olisi mahdotonta valvoa, joten se ei tule toteutumaan, Tuomisto toteaa. – En uskalla sanoa tarkkaa päivää, milloin vettä Jyväskylän suunnasta saadaan. Duunirinki voi poikia yksittäisten työkeikkojen lisäksi myös vakituisempia työsuhteita. Henna Ijäs ja Emma Virtanen kertovat tulleensa ensin vain kuuntelemaan, mikä duunirinki on, ja jääneensä mukaan, koska toiminta vaikutti mukavalta. Yksi vaihtoehto nuorten kuljettajien onnettomuuksien ehkäisyyn voisi Tuomiston mukaan olla esimerkiksi alaikäisille myönnettävä, ainoastaan koulumatkalle tai muulle vastaavalle matkalle määritelty ajokortti, jolla ei saisi ajaa muualla, eikä viikonloppuisin. – Painopiste meillä on 13-17 -vuotiaissa, duunirinkiin voi tulla mukaan jo 13-vuotiaana. – Myös joulun aikaan ennakoiva ja tasainen vedenkulutus on kaikkein paras, Riihimäki toteaa. Sivu 03 Nro 49 04.12.2019 Talousarvio valtuuston pöydälle Kunnanvaltuusto kokoontuu 9.12. Asiakkaan tehtäväksi jää ottaa työntekijä vastaan ja neuvoa hänelle työt, myös työvälineet pitäisi olla asiakkaan puolesta, Hiiliaho selvittää. Duunirinkiläiset tapaavat kahden viikon välein ja yhdessä Multian 4Hyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Hiiliahon kanssa harjoitellaan muun muassa työhakemusten tekoa ja palkkalaskelmien lukemista sekä mietitään työntekijöiden ja työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia. Talven huonoilla keleillä ymmärretään yleensä ajaa varovaisemmin, vaikka syksyn ensimmäiset liukkaat tuovatkin jonkinlaisen piikin peltikolareihin. – Yleensähän onnettomuudet sattuvat juuri viikonloppuisin, ja monesti kyydissä on kavereita. Ne ensimmäiset työkokemukset ovat todella arvokkaita. – Keuruulla ainakin yksi tyttö käy säännöllisesti hoitamassa saman perheen lapsia, Hiiliaho kertoo. Siivouksen lisäksi duunirinkiläiset voivat vaikkapa tehdä lumitöitä ja muita pihahommia, pinota polttopuita, ulkoiluttaa koiria, käydä kaupassa tai hoitaa lapsia. Onnettomuudet viikonloppuisin Ikäpoikkeuslupahakemus tehdään yhdessä vanhempien kanssa, mutta Tuomiston mukaan vanhemmat eivät välttämättä pysty arvioimaan, kuinka riskialttiisti oma lapsi käyttäytyy liikenteessä. Ajokokeiden läpäisemisessä 17-vuotiailla ja 18-vuotiailla ei Tuomiston mukaan ole mitään eroa. Ja esimerkiksi moottorisahaa tai päältä ajettavaa ruohonleikkuria saavat käyttää vain 16 vuotta täyttäneet. Lupa myönnetään kokonaisharkinnan perusteella, erityisiä syitä ovat esimerkiksi pitkä koulutai työmatka ja puuttuvat joukkoliikenneyhteydet. – Mikään tulonhankkimiskeino 4H-yhdistykselle tämä ei ole, me emme tällä voittoa tee. Uudistuksen jälkeen ikäpoikkeusluvan myöntämiseen ei vaadita enää erityisen painavia syitä, erityiset syyt riittävät. Kesällä Petäjävedellä pari tyttöä kävi pesemässä Osuuspankin ikkunat. Ikäpoikkeusluvalla 17-vuotiaana ajettu henkilöauton ajokortti helpottaa monien lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kouluun kulkemista seuduilla, joissa on huonot joukkoliikenneyhteydet. – Mitään tilastoja siitä, ovatko 17-vuotiaat riskialttiimpia kuskeja kuin 18-vuotiaat, ei vielä ole. Se maksaa nuorille palkan ja hoitaa kaikki lakisääteiset työnantajavelvoitteet sekä lähettää asiakkaalle laskun. Riihimäen mukaan kahden käytössä olevan vedenottamon vesi riittää tällä kulutuksella nyt hyvin ja syksyllä korjatut kolme verkostovuotoa auttoivat tilannetta osaltaan. Tiina Lamminaho Jo tuhannet 17-vuotiaat ovat hankkineet ikäpoikkeusluvalla henkilöauton ajokortin viime vuoden kesällä voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen jälkeen. kello 18 Miiluun ja tärkeimpänä lyö lukkoon ensi vuoden talousarvion investointeineen. – Yksityishenkilöiden lisäksi asiakkaina voivat olla yritykset. – Myös siivouspuolella on tullut säännöllisiä asiakkuussuhteita, mutta toki myös yksittäiset siivouskeikatkin ovat tervetulleita. Nuoret asuvat paikoissa, joista on huonot joukkoliikenneyhteydet ja pitkä matka kouluun, liikenneopettaja Peetu Tuomisto Keuruun Autokoulusta kertoo. Henkistä valmiutta on vaikea mitata missään kokeessa, Tuomisto toteaa. 17-vuotiaana ajokortin ajaminen tulee varmaankin vielä yleistymään. Kuolemaan johtaneissa kolareissa syinä ovat yleensä keskittymisen puute, nopeudet ja ajatus tietynlaisesta ”kuolemattomuudesta” eli nuoret eivät tiedosta sitä, että heille voi oikeasti käydä huonosti. Yhdysputkea Palvalahdesta Pakolantielle on rakennettu jo pitkälle ja seuraavaksi vuorossa on radan ja tien alitukset sekä liitokset Kintauden vesiosuuskunnan kanssa. – Toisilla on taipumusta ajaa riskialttiimmin kuin toisilla. Asiakkaan huoleksi jää ainoastaan laskun maksaminen. – Kintauden vesiosuuskunnan kanssa olemme saaneet sopimusasioita eteenpäin ja ne ovat nyt allekirjoituksia vailla, Riihimäki kertoo. Yhdistyksen duunirinkejä on Multialla, Keuruulla ja Petäjävedellä, Petäjävedellä duunirinkiläisiä on viisi. 4H-yhdistyksellä on myös vastuuvakuutus. Täällä ei juuri ole näkynyt sitä suuntausta, etteivät nuoret olisi kiinnostuneita ajamaan ajokorttia; Ajokortti kiinnostaa 17-vuotiaita ajokortti jätetään ajamatta lähinnä isoissa kaupungeissa, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Talousarvio on nyt melkein miljoona euroa miinuksella. Syrjäharjun päävedenottamon suhteen ei ole vielä tehty päätöstä, mitä sille tehdään. Myös Hätälän vedenottamon tilanne on nyt parempi. Riihimäen mukaan sen rengaskaivo joko kunnostetaan tai sitten pohditaan, tehdäänkö toinen uusi porakaivo, jos kaivolle löytyisi sopiva paikka vedenottamon läheltä. Ideana on tarjota nuorille työkokemuksia ja tietoa työelämästä. Ensi vuoden investoinnit, jotka myös joudutaan tekemään velkarahalla, ovat Palvalahden yrityspuiston rakentaminen, Rautakylän katutyöt, omatoimikirjasto, kirkonkylän hiihtoladun valaistus sekä Kintauden koulun jääkiekkokaukalo. – Kyllä 17-vuotiaat oppivat asiat aivan yhtä hyvin kuin 18-vuotiaatkin. Varmaankin menee ensi vuoden puolelle. TIINA LAMMINAHO. Varmasti moni 17-vuotias pystyy ajamaan turvallisesti autolla, mutta toisaalta kaikki 18-vuotiaatkaan eivät siihen pysty. – Ikäpoikkeuslupahakemuksia ei tietääkseni ole kovin paljon hylätty. Tuomiston mukaan ikäpoikkeusluvalla ajokortin ajaneiden joukossa on sekä sellaisia, joilla on jo mopokortti tai traktorikortti, että sellaisia, joille henkilöautokortti on ensimmäinen ajokortti
Petäjäisten kustantaman Petäjävesi-lehden ensimmäinen päätoimittaja Aaro Huovila oli intohimoinen suunnistaja ja muutenkin kaikin puolin urheilumies. Ja aito kotiseutulehti se olikin, joskin urheilu-uutisilla ja kilpailutuloksilla kuorrutettu. Petäjävesi-lehti: Liikaa urheilua vai liian vähän. Näin jälkipolvien näkökulmasta huoli oli turha. ”… jokaiselta aukeamalta henkii tavalla taikka toisella vastaan elävää kotiseudun historiaa. Lehtihän oli perustettu pitkälti urheiluseuran tiedottamisen tarpeisiin, vaikkakin kotiseutulehden nimellä. Siitä huolimatta ensimmäisen ilmestymisvuoden lopussa Aaro Huovila toi julki pettymyksensä siihen, että lehti ei ollut pystynyt täyttämään nimenomaan urheiluväen toiveita. Vuosien mittaan into hieman laantui ja siirryttiin noudattamaan yleistä paikallislehtilinjaa. Yrittävä lähti mukaan järjestelyihin 1950-luvun lopulla. Muita urheiluseuroja 1960-luvulla olivat Koskensaaren Pojat, Moottorikerho (myöh. Petäjäveden Urheiluautoilijat) ja Petäjäveden naisvoimistelijat. Ylä-Kintaus ei ole niinkään ollut tunnettu urheilumenestyksestä, vaan pikemminkin kulttuurista ja poikkeuksellisen aktiivisesta kylätoiminnasta. Kun lehden omisti urheiluseura ja sen ruorissa oli urheilumies, urheilu myös näkyi sisällössä jopa liian kanssa eräät lukijat kritisoivat. Mutta nekin ovat tavalla tai toisella ulottaneet lonkeronsa urheiluun. tiedotuksin tukea seuran toimintaa, mutta siinä suhteessa kokemus ei ole täysin täyttänyt toivomuksia, ja syy tilanpuute. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Haarala. Vuoden alussa tuntui, että urheiluseuran ylläpitämässä lehdessä olisi mahdollisuuksia melkoisen voimakkaasti tulosym. Kuvassa kirjanippu Ahti Liljan sylissä ja lahjoitusta vastaanottamassa kirjaston puolesta S. Jo ennen Yrittävän syntyä raittiusseura käynnisti Kapusta-hiihdot opettaja Seija Lahtisen ideoimana. Jukka Ohra-aho muistelee, että parhaimmillaan kuitenkin pelattiin lentopalloa jopa piirisarjassa. Tässä ollaan 70-luvulla suunnistuskisoissa.. Alkuvuosina urheilu-uutisia ja -aiheita hehkutettiin ihan Noposen malliin. Silti jo syyskuussa 1961 Petäjäisten johtokunta päätti ”…säilyttää ja edelleen kehittää nyt kokeiltavana ollutta lehden puolueetonta pitäjälehtiluonnetta.” Urheilun runsaus oli näin ollen pantu merkille jo omassakin piirissä ja lehden sisältöä haluttiin monipuolistaa. Hän kävi muun muassa Saarijärven Juhannuskisoissa. Yrittävä ei toimi enää, Heräte sen sijaan kyllä. Tätä taustaa ajatellen löytyy kotiseutulehden eräs tärkeimmistä tehtävistä ehkä juuri historiallisten muistojen tallettajana. Hauska pilapiirros kyläkuntien urheilukentistä Petäjävesi-lehdessä 1964: ”On tästä Kuivasmäen urheilukentästä jotain hyötyäkin, nääs korjaan aina vuoden heinät tästä.” Ylä-Kintauden koulu on toiminut monenlaisen urheilun paikkana. Jukka ja Reino Ohra-ahon kentälle vuonna 1961 rakentama välinevarasto sai väistyä. Huippumenestystä Ylä-Kintaudelle ei niistä kovin usein herunut Petäjävesi-lehden uutisten perusteella. Kilpailu ei ollut tosikkomaista, sillä esimerkiksi naiset hiihtivät pitkät hameet päällään. ” Hän tunnusti, että urheilujuttuja ja tuloksia oli karsittu kovalla kädellä jopa siinä määrin, että toimituskunta itsekin tunsi katkeruutta kompromissien keskellä. Samoin muissa lajeissa järjestettiin piiritason kilpailuja. Ylämäen koulu ja Ylä-Kintauden kylätalo ovat olleet niin Yrittävän kuin kylän muunkin seuratoiminnan tukikohtia. Päätoimittaja Huovila oli päässyt vähäisten urheilu-uutisten aiheuttamasta pettymyksestä ja 17.4.1962 hän uskalsi jo hehkuttaa, kuinka lehden ensimmäistä vuosikertaa tutkiessaan tunsi hartautta. Siinä hän niputti yhteen niin urheilu-uutiset kuin muutkin, kaikki yhtä tärkeitä niin silloisille kuin nykyisillekin lukijoille. Yksilöurheilussa YläKintaudella menestystä keräsi 800 ja 1500 metrin juoksija Reijo Sipinen. Ari Pusa on tehnyt elämäntyönsä Helsingin Sanomien urheilutoimittajana, kirjoittanut ainakin kaksi kirjaa, Immo Kuutsasta sekä toisen Tommi Mäkisestä. Hän itse on harrastanut golfia ja koripalloa. Silti urheilumiehistä koostuvaa toimituskuntaa tilanne suretti. Huovila kirjoitti vuoden viimeisessä pääkirjoituksessaan eräänlaisena ensimmäisen vuoden tilinpäätöksenä 5.12.1961: ”Eräänä vaikeutena toimituskunnan työssä ovat olleet urheiluasiat ja niihin liittyvät uutiset. Aiemmin mainitun, 5.12.1961 ilmestyneen lehden kahdeksasta sivusta kaksi oli puhtaasti urheiluun liittyvää aineistoa. Palkinnoksi saatiin kauhat eli kapustat. Joukkueita Ukkoseuralle voimaa kyliltä oli neljä, Maantienvarsi, Lillukanperä, Rantakylä ja Järventaus, Jukka Ohraaho kertoo. Nykyajan urheilutoiminta on muodostunut niin vilkkaaksi ja monipuoliseksi, että sen palstatilanteen tyydyttämiseksi ei olisi nähtävästi riittänyt lehtemme kokonaisuudessaankaan. Jos Ylä-Kintaus ei huippu-urheilijoita tuottanutkaan, kasvoi siellä maineikas urheilutoimittaja. Ylä-Kintaus on laajalti kuuluisa muun muassa raittiusseuran kulttuurikilpailuistaan, Ohra-ahon taiteilijasuvusta ja Kylätalon taideleireistä. Aikanaan tapahtumat ovat ehkä pieniä ja tavallisia, mutta aikojen kuluessa niiden ympärille kasvaa muistojen verho, joka myöhemmin miellyttää ja lämmittää”. Sidottuja Petäjävesi-lehden vuosikertoja on teetetty joka vuosi Petäjäveden kirjastolle. Hevosystäväinseura vastasi hevosurheilun tiedottamisesta. Ylä-Kintauden Yrittävä oli osa kyläkulttuuria Ylä-Kintauden Yrittävä perustettiin vuonna 1956. Sivu 04 Nro 49 04.12.2019 OSA III Inkeri Niiles Juttu jatkuu viime viikon Petäjävesi-lehdestä, jolloin esittelyssä oli Kukkaron Kisa ja Metsäkulman Yritys. Tosin tuloslistat puuttuivat poikkeuksellisesti lähes kokonaan siinäkö lienee syy tekijöiden senhetkiseen apeaan mielialaan. Kunnan myötävaikutuksella järjestettiin kyläkuntien ja kyläosastojen välisiä otteluita myös lentopallossa. Urheilullista sisältöä kannattaa arvioida sen kautta, että urheilulla oli 1960-luvulla erittäin suuri merkitys petäjävetisten elämässä. Yrittävän urheilukentästä tehtiin tämän vuosituhannen alussa asuntoalue, jolla houkuteltiin kylälle uusia asukkaita. Hurjimmillaan tai parhaimmillaan urheiluuutisia ensimmäisen ilmestymisvuoden aikana oli lähes puolet sisällöstä. Raittiusyhdistys Heräte oli perustettu Ylä-Kintaudelle vuonna 1925. Perustamisvuonna 1956 saatiin lentopallo piirin lajien joukkoon, tosin ensin koripallon kanssa samaan jaostoon. Kun Ylä-Kintaudelle 1950-luvun loppupuolella saatiin urheilukenttä, syttyi myös siellä heti innostus uuteen suosikkilajiin lentopalloon. Myös kaikkien näiden seurojen toiminnasta uutisoitiin sen verran mallikkaasti, ettei valituksia tullut ainakaan lehden palstoille saakka. Kyläseuroista yleensä parhaita olivat Kuivasmäki, Kintaus ja Metsäkulma. Toisaalta myös avustajakunta, jota oli alkuvuosina runsaasti, muodostui lähinnä petäjäisistä, joten urheilun osuutta ei voinut välttää. Samassa kokouksessa Petäjäiset loi kyläseuroille ensimmäiset mallisäännöt. Peltonen. Petäjäisiin kuului suurimmillaan 1020 jäsentä vuonna 1962, ja alajaostoja oli yhteensä seitsemän: Kukkarolla, Kuivasmäessä, Pengerjoella, Metsäkulmalla, YläKintaudella, Nyrölässä ja Kintaudella
Muistan olleeni putsaamassa saalista, teeriä ja metsoja enimmäkseen, äitini kanssa. Navetan kolme lehmää ja pienet peltotilkut antoivat ruuan. Yli lentävät lentokoneet muistuttivat silti sodasta. Taas olimme uudessa tilanteessa. Koti pysyi samana. Samaan aikaan Petäjävedelle isänmaan multiin haudattiin lehtiuutisen mukaan Tapio Ahosen lisäksi Sulo Tikkanen, Uuno Seppänen, Emil Virtala, Taito Leppänen, Toivo Raitanen ja Sulo Haarala kunnialaukausten kajahtaessa. Olin juuri täyttänyt 10 vuotta. Ahti-veli kasvoi leikkikaverikseni. Tapio Ahosen jälkipolvi toivoo löytävänsä kuvia Petäjäveden ensimmäisistä sankarivainajien hautajaisista loppaisena 1940. Isän ikävä jatkuu vieläkin.”. Tapio Ahonen 1912-1939 kaansa, vaikka naapurissa oli vain kaksi aikuista, Ruusa ja Franssi, eikä lapsia ollenkaan. Olisinkohan tuolla vilkkaudellani purkanut omaa ikävääni. Vapaa-aikanaan hän oli innokas eräja metsämies. Talvisodan alussa 9. Kirjassa on Ahtikallion kirjoitus sotaorpoudesta siitä, kuinka sota vaikutti hänen elämäänsä: ”Olimme keväällä 1939 muuttaneet isäni kotiin, pieneen maalaistaloon, joka sijaitsi Petäjävedellä Ruununmaalla. Uutisten alettua istuttiin hiljaa kuin kirkossa. Turvalliset Emiliamummo ja Yrjö-pappa jaksoivat selviytyä tästä rankasta urakasta, vaikka sodan vuoksi oli puutetta vaatteista ja ruuastakin. Tilaisuuden lopussa ammutut laukaukset säikäyttivät minut kovasti. RITVA AHTIKALLIO Lehtileike kertoo tarkasti ja koskettavasti ensimmäisistä sankarivainajien hautajaisista Petäjävedellä. ne tulivat aivan yllättäen, eikä niistä oltu kerrottu etukäteen. Minulla ja veljelläni oli onni omistaa ihanat isovanhemmat. Vaikeutta lisäsi tuttavien surkuttelu meille orvoille. ”Sankarihautajaiset Petäjävedellä muodostuivat kohottavaksi ja hartaaksi juhlaksi, jossa isänmaanrakkaus ja uhrivalmius entisestään tiivistyivät. Hän kuoli viime elokuussa ja hänet haudattiin Petäjävedelle syyskuussa. Äitini sairastui keuhkotautiin. Ensin hän oli kotona, mutta lopulta tauti vei hänet sairaalaan. Rintamalta ei ehtinyt tulla ensimmäistäkään kirjettä meille. isäni oli lähtiessään sanonut: ”Sota on kovaa ja joudun etulinjaan. Äiti teki mitä jaksoi, mummon ja papan avustuksella. Ja onkohan näiden muiden sankarivainajien jälkipolvea vielä Petäjävedellä. Kului kolmisen vuotta. Kuvassa hänen kanssaan on poika Jouko Ahtikallio. Äidin ikävä oli todella vaikeaa. pommitusten äänet eivät kuuluneet, koska asuimme niin syrjäisellä seudulla. Samalla toimitettiin uuden sankarihaudan vihkiminen kirkkoherra Peltokallion johdolla. Tammikuussa 1944 hän nukkui pois. Herkkuja, kuten karkkeja, ei olut ollenkaan. Yhden asian muistan selvästi. jo 1950-luvulla. Minä olin siinä rinnalla mukana ja välillä omissa leikeissäni. Ilo ja turvallisuus olivat kuitenkin päällimmäisenä mummon ja papan kanssa eletyssä ajassa. Kirkontäyteinen määrä seurakuntalaisia oli saapunut tekemään kunniaa pitäjän ensimmäisten sankaripoikien paarien ääreen”, maakuntalehti kirjoittaa. Jotakin jännityksen tapaista elämässäni kyllä oli. Syksy toi kuitenkin käänteen elämäämme. Tapio Ahosen tytär Anneli Ahtikallio muutti Petäjävedeltä Jyväskylään Edesmennyt Anneli Ahtikallio muutti Petäjävedeltä Jyväskylään 1950-luvulla, mutta osallistui vielä itsenäisyyspäivänä 2017 Suomi100-kunniavartioon Petäjäveden sankarihautausmaalla, jossa on hänen isänsä Tapio Ahosen hauta. Eikä sitä lapsena miettinyt, että miten tästä eteenpäin pärjään. He jaksoivat alkaa pitää meistä huolta. päivä joulukuuta 1939 kaatunut Tapio Ahonen haudattiin sankarihautausmaalle ensimmäisten joukossa loppiaisena vuonna 1940. ... Isovanhempani luovuttivat sen isälleni ja jäivät itse viettämään kanssamme eläkepäiviä. Hän oli konekiväärikomppaniassa ja kaatui heti sodan alkuvaiheessa. Sivu 05 Nro 49 04.12.2019 Seitsemän ensimmäistä miestä Suvi Kallioinen Talvisodan syttymisestä tuli marraskuussa kuluneeksi 80 vuotta. Monessa hommassa olisi tarvittu enemmän voimia ja suru teki tehtäväänsä. Jo edesmenneen Anneli Ahtikallion isä, maanviljelijä ja sotamies Tapio Ahonen oli 27-vuotiaana ensimmäisten petäjävetisten kaatuneiden seitsemän miehen joukossa, jotka haudattiin Petäjäveden sankarihautausmaalle loppiaisena 1940. Muuten elämä alkoi sujua. Menin avioliittoon 18-vuotiaana. Ahtikallion omaiset kaipaavat näistä ensimmäisistä sankarihautajaisista valokuvia, jos sellaisia joltain vielä löytyisi. Tästä sitten oli elämän jatkuttava. Nykyään 11 lapsen mummona ollessani olen usein ajatellut, miten paljosta lapseni isovanhempien puutteessa jäivät paitsi. Masennuksesta en muista kärsineeni. Olin luonteeltani hyvin iloinen ja vilkas. Sodan vaikutuksesta yksi sukupolvi poistui liian aikaisin aiheuttaen minulle ja perheelleni taloudellista vahinkoa sekä henkistä tuskaa. meillä on neljä lasta, jotka ovat olleet orpoja mummoista ja papoista koko elämänsä. Sitä, miten asian mahdoin ymmärtää, en muista. Joka tapauksessa tilanne laittoi hiljaiseksi. Hän otti minut aina muAnneli Ahtikallio, Yrjöpappa ja Ahti-veli. Ajatuksena oli jatkaa työtä tilalla. Sota alkoi ja 27-vuotias isäni joutui lähtemään ensimmäisten joukossa rintamalle. Mieheni oli myös menettänyt vanhempansa. Papallani oli tapana käydä noin kilometrin päässä naapurissa iltauutisia kuuntelemassa, koska meillä ei ollut radiota. Anneli Ahtikallio osallistui vuosia Keski-Suomen sotaorpoyhdistyksen toimintaan ja yhdistys julkaisi vuonna 2007 kirjan Meille kallis on maa. Itku oli herkässä heitä tavatessamme. Äidin rinnalla koetettiin mennä elämää eteenpäin. Koko kesän isäni sai olla kanssamme ja suunnitella tulevaa työsarjaa nuoruuden innolla. Hänelle talon työt olivat kuitenkin liian raskaita. Yhteystietoja ja kuvia voi välittää Petäjävesi-lehti. Tuskin palaan elävänä.” Muistikuvani isästä ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Tunnelma oli harras ja jännittynyt. Istuin hiirenhiljaa papan vieressä, vilkkaudestani huolimatta. He osasivat oikealla tavalla ohjata työntekoon, kun alkoivat itse tarvita apua ja kun veljeni kanssa olimme jo siinä iässä, että pystyimme töitä tekemään. Isäni kuollessa olin viisivuotias ja veljeni vasta yhden vanha. Isän hautauksesta on mieleeni jäänyt pimeä ilta ja iso hauta, jossa oli useampi arkku. Yläkuva on Petäjäveden sankarihautajaisista myöhemmin, toukokuussa 1940
Luoti lävisti rahapussin, ja myös rahaan tuli reikä". Kaverukset ovat julkaisseet useita suosittuja levyjä, joille ominaista on Joosen pelkistetyn lyyrinen laulu ja Vesa improvisatoriset säestykset. Betlehemnimisessä joulukonsertissa Petäjäveden kirkossa kello 18 esiintyvät Joose Vähäsöyrinki (baritoni, kuvassa vasemmalla) ja Vesa Kajava (piano, urut, alakuvassa). Lämminveristen rahatilaston ykkönen oli Santeri Mäkisen ja Antti Tupamäen Exmoor, 1.100 euroa. Joose täydensi opintojaan myös Salzburgin Mozarteumissa kevään 2008 ja suoritti kirkkomusiikin maisterinopintojen lisäksi laulun A-kurssin Sibelius-Akatemiassa Helsingissä, josta valmistui laulumusiikin maisteriksi 2010. Leena Giers-Koljonen Polara ja Exmoore saivat riimut Suvi Kallioinen Petäjävetinen Kerttu Kokkonen on pitänyt vuosikymmenten ajan lehtileikkeistä ja muista aarteista leikekirjaa. Markku Koskela MARKKU KOSKELA. Joosen ja Vesan yhteistyö alkoi vuonna 2000 opiskelutoveruudesta Oulun konservatoriolla ja jatkui Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla, jossa Vesa suoritti urkujensoiton A-tutkinnon 2008 ja valmistui musiikin maisteriksi 2009. Sivu 06 Nro 49 04.12.2019 Miia Karstilan sarjakuva: Jace Leikekirjan aarteita Joulukonserttiin! Torstain 12.12. Kerttu Kokkonen oli itsekin Petäjävesi-lehdessä 12.3.1982 työskennellessään farkkutehtaalla. Kerttu Kokkosen leikekirjasta löytyy venäläinen raha, jolla luodinreikineen on dramaattinen tarina. Petäjäveden Hevosystäväinseura palkitsi parhaiten menestyneitä hevosia perinteisissä pikkujouluissaan. Hyvistä uusista ennätyksistä ja menestyksestä pokaalein palkittiin Jarmo Ahosen Tutuks 32,3, Keijo Ahosen Ruopas 26,5, Tarmo Tiaisen ja Antti Tupamäen Landen Reino 28,6, Tarmo Tiaisen Tuuren Lento 25,6 sekä Jesse Piiraisen Hope of Nazareth 15,0. Parhaillaan Vesa toimii yrittäjänä ja toimitusjohtajana Laatusoitin Oy:ssä ja Vesa Siilinjärven seurakunnan johtavan kanttorin virassa sekä tuntiopettajana Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa. Tervetuloa Betlehemjoulukonserttiin! Ohjelma 10 euroa. Mukana on paljon sukulaisten ja ystävien kuolinilmoituksia, lehtijuttuja ja kortteja. Leikekirjasta löytyy myös venäläinen seteli, jonka yhteyteen on kirjattu, että "venäläinen raha on ollut isän taskussa, kun hän haavoittui sodassa takamuksiin. Vihkoon on liimattu myös viimeiset ostokortit, vanha markan seteli ja VR:n kuukausilippu arvoltaan 65 markkaa. Suomenhevosista pikkujoulujen välisenä aikana ansioitunein oli jälleen Janne Tiaisen ja Antti Tupamäen Polara, 65.238 euroa
041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. klo 18, K12/K9, liput 10€. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. Eräänä päivänä Pasasen ystävä Enni joutuu onnettomuuteen ja joutuu pitkäksi aikaa sairaalaan. Puh. Muista kotitalousvähennys! I. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Tarhapäivä-elokuva on jatko-osa Yösyöttö-elokuvalle, jossa Antti Pasasesta tuli ensimmäistä kertaa isä ja samalla yksinhuoltaja. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Tarhapäivässä elämä tarhaikäisen Paavo-pojan kanssa sujuu jo omalla painollaan. klo 17.30, K7/K4, liput 8€ ja Vanhiksen kioski palvelee! 1920-luku, Kokkola. Mika Kaurismäen uusi elokuva Mestari Cheng on draamakomedia hyvästä ruuasta, Lapista ja erilaisten tapojen kohtaamisesta hyvässä hengessä ja ruohonjuuritasolla. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Tällä viikolla saadaan nauttia vuoden viimeisestä Kino Metson elokuvakattauksesta auditorio Miilussa. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Kuinka selvitä erivärisistä legginseistä, hiusten letityksistä ja kaikesta muusta tyttöjen maailmaan kuuluvista asioista, joista Pasanen on aivan pihalla. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. Ennin Terttu-niminen tytär muuttaa Pasasille äitinsä toipumisen ajaksi. Elokuva on kuvattu Raattamassa, Kittilässä, Sodankylässä ja Kiinassa. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com Vuoden viimeinen Kino Metso -kattaus Viimeksi marraskuun Kino Metson elokuvissa Late Lammas Farmageddon veti lähes satapäisen yleisön ja muuten oli keskimäärin kolmisenkymmentä kävijää per leffa. Tammikuun loppupuolella jatketaan ja silloin on luvassa Nuoren naisen muotokuva, Rocketman ja Frozen 2. VAIHTOLAVAPALVELUT JA LOKAPALVELUT 040 518 1220 www.linlog.fi vaijeri / koukku • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi Puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Toivotamme sinut tervetulleeksi tutustumaan kuninkaallisen perheen vallattomimpaan vintiöön! Corgi Kuningattaren koiranpentu on elokuva brittihovin suloisesta ja ylelliseen elämään tottuneesta lellikkikoira Rexistä. Tulkaahan elokuviin! Olli Koponen. Mestari Cheng ke 4.12. Tarhapäivä to 5.12. Mitä kätkeytyy magneettisen kiehtovan Marian ulkokuoren taakse. klo 15, K12/K9, liput 10€. Tervetuloa Fysiokseen. Papintie 2! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. klo 15, K7/K4, liput 10€. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Elokuvan pääosissa nähdään Chu Pak Hong, Anna-Maija Tuokko, Kari Väänänen, Vesa-Matti Loiri ja Lucas Hsuan. Marian paratiisi to 5.12. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Karismaattinen ja enkelimäinen Maria Åkerblom johtaa vainotun lahkonsa jäsenet Helsinkiin, jossa he matkansa välietappina majoittuvat kauniiseen huvilaan, Villa Toivolaan. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. Corgi Kuningattaren koiranpentu ke 4.12. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os
Esillä sääntömääräiset asiat. Avantouinnin talvimaksu 44 euroa, uintikausi marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lisätietoja www.petpet.fi/yleisurheilu. TARRATOSSUJA sisä-ja ulkokäyttöön. KUNTOSALI JA AVANTOUINTI PetPet on mukana Seurayhtymässä, joka mahdollistaa petäjävetisille edullisen kuntosalin ja Uimalan avantouintipaikan! Lisätietoja Matti Heinänen 046 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Lisätietoja Sanna Piispanen, 040 825 1807. Irtomakeiset 3 , 99 kg Voim. klo 18.30. SEURAA MYÖS FACEBOOKISSA Petäjäveden Petäjäiset PetPet Pyörä PetPet Yleisurheilu Petäjäveden kuntosali Petäjävesi-lehti www.petpet.fi Päivä paloasemalla, Suvi la PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään auditorio Miilussa maanantaina 9.12.2019 klo 18.00 alkaen. Taffel Sips poimu mega ja Broadway sips mega 325 g (4,58/kg) Voim. Sydämellisesti tervetuloa mukaan joulutunnelmaan! Järj. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. 20€ kpl tai 35€ 2kpl. Tervetuloa! Johtokunta. 3.–8.12. Kutsu ja asialista ovat myös nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi (toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot) YLEISURHEILUA Harjoitukset Kirkonkylän koululla: ti 16.30-17.45, to 17-18, la 14-16, su 14-16. Eerojen Erä ry Ystävät, naapurit! Tervetuloa iltapäiväkahville Lemettilään su 15.12.2019 klo 14. 7 , 90 Kotimaista Siikafilee 250 g (31,60/kg) Suomalainen Voim. Kyösti Neuvonen Petäjävesi-Seura ry:n S Y Y S K O K O U S ti 10.12.2019 Maatilamatkailu Kumpusella klo 18. Vuokrattavana vielä noin 100 m2 tai vähemmän. asti Kotimaista Juurespussit 2 kg (0,49/kg) , 98 Vain kotitalouksille. Pantti sisältyy hintaan, vanhan pantin voi palauttaa 31.12.2019 saakka. KIMMON KENKÄ, Kankaanpää KIMMON KENKÄ TORSTAINA PETÄJÄVEDEN TORILLA 10-15 Kutsumme maanvuokraajat, naapuriseurojen edustajat sekä metsästysseuran jäsenet perheineen HIRVIKEITOLLE lauantaina 14.12.2019 klo 15.00 Kintauden nuorisoseurantalolle. Saimme KUOMA-TALVIKENKIÄ LISÄÄ! ORTOKENKIÄ ONGELMAJALOILLE. LENTOPALLOA Mukaan mahtuu uusiakin pelaajia! Tarkemmat harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. Kokouksen jälkeen kinkkubingo. Joulupuurotarjoilu. S-market Petäjävesi ma–la 7–21, su 9–21 Rajoitettu erä! Suomalainen 4 , 95 Voim. Vapaa pääsy. Sivu 08 Nro 49 04.12.2019 PET PET TIEDOTTAA JALKAPALLOA Harjoitukset Kulttuurikeskuksen salissa: Tytöt ja pojat 2014/2015, KE 17:30-18.30 Tytöt ja pojat 2012/2013, KE 17:30-18.30 Tytöt ja pojat 2010/2011, TI 17:30-18:30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2008/2009, TI 17:30-18:30 ja TO 18.30-19.30 Tytöt ja pojat 2006/2007, TI 18.30-20 ja PE 18-19 Tytöt ja pojat 2004, PE 19-20 Miehet, TI 20-21.30 ja PE 20-21.30 Naiset TO 19.30-21.00 (harraste) ja SU 15-16.30 (kaikille avoin) Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet), MA 19-20.15 Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044-3236089, jokaheis@gmail.com. Myyntipaikkoja voi tiedustella Lions Ladyjen Sirkku Kuukkaselta 044 546 1179, sirkku.kuukkanen@hotmail.com. 3.–8.12. Kokouksen esityslista on nähtävänä sivuilla www. Seuratoiminta Talvija jokasäänkenkiä. Esillä sääntömääräiset asiat. Lions Ladyt, Petäjäveden kunta ja Petäjäveden seurakunta Perhealbumista Onnittelut! Inkeri Niiles 70 vuotta! T: Petäjävesi-lehti & Petäjäveden Petäjäiset ry Läntisen Keski-Suomen musiikkiopiston LUKUKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Auditorio Miilussa to 12.12.2019 klo 18. Paulig Juhla Mokka Kahvit SJ tai PJ 400–500 g (5,90–7,38/kg) 18 , 90 kg Atria Takuumurea naudan ulkofilee Suomalainen Poimi suosikit juhlapöytään meiltä. Myös kahvila herkkuineen palvelee. 1 , 49 smarket.petajavesi Pengerjoen kyläyhdistyksen VUOSIKOKOUS Karjokoskella ke 11.12. 9.12. Uudet harrastajat: tarkistakaa päivän tilanne PetPet YU -WhatsAppryhmästä. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. Atria Uunivalmis Karjalanpaisti 900 g (5,50/kg) 5 , 85 Fazer Finlandia Marmeladeja 500 g (11,70/kg) 2 , 95 Voim. Ihanaa, nyt ne on taas! PETÄJÄVEDEN PERINTEISET JOULUMYYJÄISET Petäjäveden joulukausi avataan koko perheen joulumyyjäisillä lauantaina 14.12. 3.–6.12. Ennen konserttia vanhempaintoimikunnan kahvitarjoilu oppilasstipendien hyväksi. klo 10-14 seurakuntakodilla ja torilla. PETPET-FANITUOTTEET Lämpöiset PetPet-huivit ja -pipot ovat myynnissä Heinähatussa! Tuotto käytetään lasten ja nuorten liikkumiseen Petäjävedellä. NOKIAN KUMISAAPPAITA (myös lämminvuorisia). NASTAKENKIÄ liukkaille! Nahkasaappaita myös 1/2 varrella. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. petajavesi.fi kohdassa ”Esityslistat ja pöytäkirjat”. 28.11.–8.12. Kuntosalikorttien uudet hinnat 1.1.2020 alkaen: 3kk aikuiset 40€ sekä opiskelijat, alle 16 vuotiaat ja eläkeläiset 25€, 6kk 50€ ja 30€, 12kk 75€ ja 45€. Kuntosalimaksut ja avaimet K-Market Porkkanasta. Tervetuloa. Kumisaappaita alk.39€. Kintauden koululla: su 10-12. Tule nauttimaan joulutunnelmasta ja tekemään löytöjä joulupöytään ja pukinkonttiin. Avatouintimaksut, uudet ohjeet ja pukuhuoneen avaimet K-Market Porkkanasta