Petäjäveden kunnan valitseman liikuntatekopalkinnon perusteluissa kerrotaan Petäjäveden Petäjäisten olevan Petäjävedellä toimiva urheilun yleisseura, joka on liikuttanut petäjävetisiä vuodesta 1934 ja nyt juhlavuotenaan seura järjesti lukuisia tapahtumia ympäri vuoden. Nro 6 5.2.2025 Sivu 1 65. Peltola luotsasi urheiluseuraa jo viime vuoden, jolloin se juhli 90-vuotista matkaansa historiasta nykyisyyteen järjestämällä kuukausittain tapahtumia, joissa tuotiin esille seuran alaisuudessa toimivien eri jaostojen toimintaa. Myös luistelutapahtumassa olin osin mukana. Urheilutoimintaa esittelevien tapahtumien lisäksi järjestettiin myös helatorstaina, seuran perustamisen vuosipäivänä, 90-vuotisjuhlatilaisuus, jossa oli esillä laajemmin seuran historiaa. Oma panokseni meni uuden vuoden tapahtuman, hiihtokisojen, saappaanheittokisojen sekä yhteisten juhlatapahtumien suunnitteluun. Esittelin johtokunnalle ideaa ruutupaperille rustaamastani kalenterista, jossa eri jaostot oli jaettu kullekin kuukaudelle. vuosikerta Nro 6-2025 Keskiviikkona helmikuun 5. Petäjäveden Petäjäisten puheenjohtaja Niina Peltola iloitsee urheiluseuran saamasta huomionosoituksesta ja kertoo saaneensa idean tapahtumakokonaisuuteen jo ennen kuin hänestä tuli urheiluseuran puheenjohtaja. Johtokunta otti idean vastaan ja sitä myöten alettiinkin pikkuhiljaa suunnittelemaan ensimmäistä tapahtumaa. Pääosin jaostot kuitenkin suunnittelivat itse tapahtumansa sisällön omalla vuorollaan. Vuoden 2024 Petäjäveden liikuntateko -palkinnon vastaanottivat Keski-Suomen Urheilugaalassa viime perjantaina Petäjäveden Petäjäisten puheenjohtaja Niina Peltola (kuvassa vasemmalla) urheiluseuran johtokunnan jäsenenä toimivan Susanna Asunnan kanssa. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,50 euroa Petäjäveden Petäjäiset 90 vuotta -tapahtumat on vuoden 2024 paikallinen liikuntateko TIMO HOLM Niina Kelloniemi Petäjäveden Petäjäisten viime vuonna järjestämä urheiluseuran 90-vuotista taivalta juhlistanut Petäjäveden Petäjäiset 90 vuotta -tapahtumakokonaisuus on palkittu viime viikon perjantaina Keski-Suomen Urheilugaalan maakunnan kuntien valitsemien Vuoden Liikuntatekojen 2024 -kategoriassa Petäjäveden Vuoden Liikuntatekona 2024. – Idea juhlavuoden tapahtumiin tuli jo ajoissa vuoden 2023 puolella, kun aloin pohtimaan, millä lailla voisimme tuoda seuraa esille koko juhlavuoden ajan. – Muun muassa koko perheelle suunnattu liikunnallinen juhlatapahtuma elokuulla oli niin suosittu, että pyrimme samanlaista tapahtumaa saamaan aikaiseksi myös tänä vuonna, ehkäpä juuri Petäjävesi Elää! -tapahtumaviikolle, kuten viimekin vuonna.. Palaute koko vuoden kestäneestä urheiluseuran toimintaa esiintuovasta tapahtumakokonaisuudesta on Niina Peltolan mukaan ollut positiivista ja osassa tapahtumia niiden suosio jopa yllätti järjestäjät
Tärkeintä ehdokkaille ja valtuutetuille on aito halu ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2,50 € (sis. Merellä raskas ankkuri nousee hitaasti takaisin laivan uumeniin. Anna voimia huomiselle.” Sitä samaa pyydän tänään sinunkin arkesi keskelle sinullekin. Tullessani töistä kotiin huokaan parkkipaikalla syvään. Tilaushinnat 2025 : Kestotilaus 12 kk 89 €, määräaikainen 3 kk 30 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 55 € (hinnat sis. Pe 7.2. Jo ulko-ovelta voin aistia päivän päiväkodissa ja eskarissa olleen täynnä tunteita, ikävää ja tohinaa. Seuraavan puolen tunnin ajan saan jakaa puheenvuoroja, huolehtia siitä, että kaikki saavat syliä, silitystä ja huomiota sekunnin sadasosalleen yhtä paljon samalla kun sadannetta kertaa kysyn ”mitä kulta?” kysymykseen ”Äiti-ii?”. Venäläisiä epäillään syyllisiksi, mutta varmaksi ei ole voitu todentaa. Heitä jotka satamasta aavalle merelle lähtiessään unohtavat nostaa ankkurit ylös. Jos hyvin käy, tänään emme syö samaa kuin mitä Kylän Kattaus on lounaalla tarjoillut. Aamulla kyberturvallisuusjoukot alkavat selvittelemään verkkoja vailla tietoa. Pyyhin silmistäni liikutusta. Käyn halaamassa puolisoa ja lasken pikkupicassolle lämpimän kylvyn. Siksi on tärkeää, että äänestäjillä on kattavasti erilaisia näkemyksiä omaavia ehdokkaita, joista valita sopiva vaihtoehto. Ehdokkaana menestyäkseen tarvitaan joitakin taitoja ja ominaisuuksia. Miehistölle tarjoillaan iltapalaksi mustekalaa ja valkoviinissä haudutettua riisiä. Päivällisen jälkeen pyykit, pari laatikollista pitkin taloa levinneitä pikkuautoja, juuri sen kriittisimmän pikkulegotimantin metsästystä sohvan alta, sisaruskiistat 1, 2 ja 57. klo 18–20 Kids’ Friday kirkossa. En pääse kuraeteistä pidemmälle, kun pienet kädet kiertyvät polvieni ympärille ja toiset työntävät minua sohvalle. Brysselin merimieskirkolla sytytellään kynttilöitä ja lähetellään morseaakkosia. Seisahdan keskelle keittiön räsymattoa. ”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos kun saan levähtää. diakoni Petäjäveden seurakunta Tulevan kevään kuntaja aluevaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja eri puolueet hankkivat riveihinsä ehdokkaita molempia vaaleja varten. Siellä se odottaa, arkikaaos. Wilmat ja Daisyt ja laskut ja ruokalistat, työvuorolistojen synkronointi Pohjois-Suomessa osan viikosta viettävän isän kanssa, kuorokuskauksen suunnittelu ja sudenpentulauman toimintasuunnitelma. Illalla silitän kaksi pientä päätä isänsä viereen petiin. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu puhelimitse 01005577 tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Oulu Ilmoitushinnat 2025: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 25,5 %), paperilaskutuslisä 5 €. Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Mieleen nousee äsken kuultu laulu. klo 11.00 puhujana Markku Tiitinen. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ” Herran suuna, käsinä vaellamme yhdessä, että kaikki maailma voisi Isään uskoa.” -virrestä 428To 6.2. Kaiken muun voi oppia.. Tappajahaita ja Kippari-Kallea epäillään ensimmäiseksi, mutta saattaa se olla Venäjäkin. Kuollut: Reijo Aulis Lyyra, 77. Su 9.2. Hapansilakalta haiskahtaa hieman, mutta huumaavan tuoksun uskotaan olevan peräisin mitä ilmeisemmin Viking Linen seisovasta pöydästä. Kaiken tämän arjen kaaoksen keskellä saan olla juuri siinä, missä olen koko elämäni toivonut olevani ja pelännyt, etten ehkä ikinä saakaan olla. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma – la 7 – 22, su 9 – 21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma – la 7 – 22, su 9 – 22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Päätoimittaja Niina Kelloniemi niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9.30 – 12 tai sopimuksen mukaan. Sormella ei parane suoraan osoittaa. Kiitos, kun saan voimaa, jolla opetella elämää.” Hymynkare kutittelee huulilla. Viikon Viikon pakina pakina Markku Koskinen BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 9.2. Lisäksi eduksi ovat esimerkiksi sosiaaliset taidot, hyvät tiedonhankintaja argumentointitaidot sekä myös kyky tehdä kompromisseja. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin kello 16 mennessä. Levikki noin 1300 kpl. Tervetuloa! "Kiitos, kun saan tässä olla" Iltapalaksi öljyttyä merikaapelia Itämerellä liikkuu merirosvoja, jotka katkovat laivan ankkureilla merenalaisia tietokaapeleita. Katson sinisellä tussilla itsensä täydellisesti päälaelta napaan koristellutta kuopusta, perhosia ja koivupuita pieteetillä piirtävää esikoista, kodin täydeltä kaaosta ja vielä työkoneellaan istuvan puolison selkää. Saan olla keskellä ruuhkavuosia ja tätä hullunkurista arkisirkusta. Annan kuopukselle pusun päälaelle, silitän esikoisen olkapäitä. Radio Dein soittaessa ”Kiitos kun saan tässä olla” kyynel kirpoaa silmäkulmaan. Kunnanvaltuutetun olisi hyvä hallita esimerkiksi kuntapolitiikkaa ymmärtämällä, kuinka kunnan päätöksentekojärjestelmä toimii ja mitä kunnan tehtäviin kuuluu. Myös oman kunnan hyvä tuntemus ja ymmärrys talousasioista on tarpeen. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Voihan kyseessä olla myös joku muu anglosaksinen maa, jolle on käynyt aika pitkäksi ja jotain näkyvää on saatava aikaiseksi. Pidä arkemme keskellä suojassa meidät kaikki, jotka tarvitsemme sinut oppaaksemme, levon antajaksemme ja myrskymme tyynnyttäjäksi. Kunnanvaltuusto on parhaimmillaan kuin kunta pienoiskoossa, joten sen tulisi myös edustaa kuntalaisia kattavasti sisältämällä eri-ikäisiä, erilaisista koulutustaustoista tulevia eri ammattikuntien ja sukupuolten edustajia. Mursuviiksinen kokki on ristinyt annoksen “öljytyksi merikaapeliksi”. Yhdessäoloa nuotion ääressä. Ja jos vielä paremmin käy, saan kokea suurta armoa lasteni taholta heidän hyväksyessään äidin kokkailut. klo 18–19.30 Torstaitulet Aamumaan huvimajassa. Mantereen pohjoispuoli on kokonaan pimeänä. Pauliina Orrensuo vt. Varjolaivan kapteeni kalastelee tietoa Itämerellä pitkää siimaan vetäen. Ei mene iltaakaan eikä aamuakaan, ettenkö kiittäisi siitä. Huonomuistisia perämiehiä näyttäisi olevan maailman merillä liikkeellä enenevissä määrin. Epätoivoinen yritys saada sisarukset leikkimään edes hetkeksi päättyy siihen, että saan kaksi ihanaa apulaista päivällisen laittoon. Ruotsalaiset voidaan sulkea melko todennäköisesti sabotaasien ulkopuolelle. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Samalla siunaan, piirrän ristinmerkin olkapäähän tai otsaan. Herra varjele meidät. Lähialueille ei tuoksu Janssonin kiusaukselta, eikä Abban mätitahnalta. Sivu 2 Nro 6 5.2.2025 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Se on osa tätä maiden välistä turvallisuutta ja totuuden pelkoa. Petäjäveden puoluekentältä kerrotaan, että ehdolle kaivataan monenlaisia ehdokkaita erilaisista taustoista. Jatkossa parillisina viikkoina. ”Herra varjele heidät. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineiston jättöaikataulu: Ilmoitusaineistot toivotaan julkaisua edeltävän viikon perjantaina kello 15 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691. Samalla, kun oikealla korvallani kuuntelen eskarin tapahtumia ja yritän keskittyä esikoululaisen pohdintaan maailman epäoikeudenmukaisuudesta, en voi olla vasemmalla korvallani kuulematta kolmevuotiaan kiskovan kaikkein painavinta autolaatikkoaan olohuoneeseen. Tosiasia kuitenkin on, että sekä kunnat että hyvinvointialueet tarvitsevat vastuuntuntoisia valtuutettuja päättämään yhteisistä asioista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. klo 10 Messu kirkossa. Hartaus ja iltapala. Kapteeni avaa rommipullon ja tarjoaa peltimukista dementiasta toipuneelle perämiehelleen snapsin. Vuonna 2025 Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikoilla 1, 2, 17, 29, 30, 31 ja 52
Petäjäveden kunnan kulttuurikysely sai alkuvuodesta KULTA ry:n kultaisen papaukaijamerkin.. – Toivottavasti siihenkin vastataan yhtä innokkaasti kuin aikaisempiin kulttuurikyselyihin. – Molemmat meidän nykyiset valtuutettumme lähtevät tavoittelemaan paikkaa uuteen valtuustoon. Papukaijamerkin tavoitteena on kiitoksin ja kehuin kannustaa kulttuuritoimintaa nostamalla esille kulttuuristaan huolta pitäviä kuntia, kehumalla kulttuuritoimijoita ja kiittämällä kulttuuria edistäneitä poliitikkoja. Ehdokaslistat puolueilla pitää olla valmiina 4. Koen kuitenkin itse velvollisuudekseni lähteä ehdokkaaksi. Petäjäveden Vasemmistoliitolla ei tällä hetkellä ole Petäjäveden valtuustossa yhtään edustajaa. – Aluevaltuustoon pääseminen on kyllä hankalaa, se vaatii ääniä laajasti. – Ehdokkaita meillä on kasassa jo hyvä kokoonpano, mutta kyllä vielä listalla on tilaa, Niiles sanoo ja kertoo itse lähtevänsä hakemaan jatkokautta. – Annan kultaisen papukaijamerkin Petäjävedelle erinomaisesta kuntalaisille suunnatusta kulttuuripalvelukyselystä. Satu Kytölehtohan on nyt aluevaltuustossa ja hän lähtee hakemaan sinnekin uutta kautta, Vulli kertoo. – Kristillisdemokraattien kannatus on noussut valtakunnallisesti, ja uskon, että se heijastuu Petäjävedellekin, Kristillisdemokraattien Petäjäveden paikallisosaston puheenjohtaja Juha Niiles toteaa. Aluevaaliehdokkuudesta Kauppinen kertoo keskustelleensa yhden petäjävetisen kanssa, eli Kauppisen mukaan aluevaaleihin on mahdollisesti lähdössä petäjävetinen Perussuomalaisten ehdokas, mutta varmaa se ei ole vielä. Keskustalla nykyisistä valtuutetuista yksi on Koskenrannan mukaan ilmoittanut, ettei hae jatkopestiä. Aluevaaliehdokkaiden nimet vahvistamme myöhemmin, Jokinen sanoo. Kunnanvaltuutettujen määrän vähentämisen perusteena on Petäjäveden kunnan talouden tasapainottaminen. – Vaalityö on lähtenyt käyntiin oikeastaan yllättävänkin hyvin, Jouko Jokinen Kokoomuksen Petäjäveden paikallisyhdistyksestä kertoo. Täällä esimerkiksi keuruulainenkin ehdokas voisi olla hyvä, Keuruulta Eveliina Kangasniemi on lähdössä ehdolle, Niiles kertoo. En tiedä mistä olivat saaneet vihiä Petäjäveden kulttuurikyselystä, mutta hienoa, kun huomioivat. KULTA ry:n kultainen papukaijamerkki -kampanjassa annetaan kunnille ja kaupungeille kultaisia papukaijamerkkejä jostakin sellaisesta kulttuurin osa-alueesta, jonka he ovat hoitaneet hyvin ja esitellään kulttuurin ja taiteen monipuolisuutta valtakunnallisesti. Vihreiden valtakunnallinen kannatus on aiempaa matalammalla, mutta valtakunnalliset kannatusprosentit eivät aina päde kuntatasolla, Ketola sanoo. Olisi tervettä, jos mukaan tulisi uusia ihmisiä ehdokkaiksi, mutta emme suostuttele ketään väkisin. maaliskuuta mennessä, joten ehdokashankinta on käynnissä. Ehkä tässä on jotain tehty oikein ja onhan tällainen harvinaista herkkua, muttei tähän tietenkään voi tuudittautua. – Keskusteluja on käyty uusienkin ihmisten kanssa, ja tuntuu, että kyllä vaikuttamishaluakin löytyy, Vulli kertoo ja sanoo itse jättävänsä valtuuston. Ymmärrän sen kyllä hyvin, itsellänikin on sitova työ. Laatu ratkaisee, ei määrä. Mutta kyllä niitä pikkuhiljaa löytyy, optimistisella mielellä olen. Niina Kelloniemi Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry on antanut alkuvuodesta Petäjäveden kunnalle kultaisen papukaijamerkin hyvästä kulttuuritoiminnasta. – Meillä on myös petäjävetinen aluevaaliehdokas. Toivon mille tahansa puolueelle uusia ehdokkaita, jotta valtuusto uudistuisi, Koskenranta sanoo. Aluevaaleihin Petäjävedeltä on lähdössä ainakin yksi, mahdollisesti kaksikin kokoomuslaista. – Ihan hyvin vaalityö on lähtenyt käyntiin, kuntavaaleihin olemme saaneet jo toistakymmentä ehdokasta, Keskustan Petäjäveden kunnallisyhdistyksen puheenjohtaja Jari Koskenranta toteaa. huhtikuuta. Kunnanvaltuuston koko pienenee tulevalla kaudella Niina Kelloniemi Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti viime vuoden viimeisessä kokouksessaan 9.12. – Mahdollisesti tavoitteena voisi olla kolme valtuutettua, tosin siihen ei ehkä äänimäärä riitä, kun valtuuston koko pienenee. – Ehdokkaalla pitää olla itsellään halukkuutta valtuustotyöskentelyyn ja oikeasti paloa vaikuttamiseen. Asiakaspalvelutyötähän tämä on, eikä kurssin oikeana pitämiselle ole mikään kuntalaisten palautetta tärkeämpää. Petäjävesi kuuluu tällä hetkellä enintään 5000 asukkaan kuntakokoon, jolloin kunnanvaltuuston vähimmäiskoon tulee olla 13 kunnanvaltuutettua. Nythän uuteen valtuustoon valitaan kaksi valtuutettua entistä vähemmän, mutta näkisin, että me pystymme pitämään kaksi paikkaamme. Toivomme, että saisimme ehdokkaiksi mahdollisimman kattavan otoksen kuntalaisista. Aluevaaleihin Keskustalta lähtee kaksi petäjävetistä ehdokasta, Teppo Sirniö ja Hanna Hautamäki, molemmat ovat myös kuntavaaliehdokkaina. Petäjäveden kunnan kulttuurituottaja ja kulttuurikyselyn laatija Olli Koponen iloitsee Rosa Meriläisen antamasta papukaijamerkistä ja kertoo, että se tuli hänelle yllätyksenä. KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kirjoittaa aiheesta Tietoon perustuvaa kulttuuripolitiikkaa kunnissa -blogikirjoituksessaan seuraavasti. Nro 6 5.2.2025 Sivu 3 Petäjäveden kunnan kulttuurikyselylle papukaijamerkki Ehdokashankinta täydessä käynnissä Tiina Lamminaho Alueja kuntavaalit ovat parin kuukauden päästä, varsinainen vaalipäivä on 13. Myös Kristillisdemokraateilla on tavoitteena säilyttää kaksi valtuustopaikkaa. Valtuustopaikkoja jaossa entistä vähemmän – Tuntuu, että ehdokashankinta ei kauhean vilkkaasti käy, ehdokkaita ei ole tulossa ovista ja ikkunoista. – Toki otamme mielellämme mukaan uusiakin ehdokkaita, etenkin nuoria ja uusia kuntalaisia kaipaisimme. Moni herää loppumetreillä Perussuomalaisilla ei vielä ole kovin pitkää ehdokaslistaa kasassa. Kysely toteutetaan Petäjävedellä joka toinen vuosi, ja vastaajien kesken arvotaan elokuvalippuja, joten vastausmäärät ovat hyviä. Joka kerta me olemme listan saaneet kuntavaaleihin, Petäjävesi-Kintaus Työväenyhdistyksen vaalipäällikkö Paula Vulli toteaa. – Moni kokee valtuustotyöskentelyn ajankäytöllisesti vaikeaksi. Saattaa olla, että ehdokkaita ei tule välttämättä joka kunnasta, vaan äänien keskittämistä harkitaan. Kysely itsessään on sen verran lyhyt, ettei sen toteuttaminen ole liian raskas nakki, ja toisaalta päättäjän on helppo nopeasti hahmottaa sen tulokset. – Kiinnostusta on ollut, toki meillä on vieläkin ehdokashankinta käynnissä. – Siellä on sama tilanne, eli ehdokkaita ei vielä juuri ole, mutta he eivät ole yhtään huolissaan vaan sanoivat, että aiemmissakin vaaleissa väki on ruvennut heräämään vasta loppumetreillä, Kauppinen kertoo. Täysi lista meillä ei ole tavoitteenakaan, kunhan saamme laadukkaita ehdokkaita. Jos kunnalla olisi rahaa jaettavaksi, valtuustoon olisi ehkä enemmän halukkuutta, mutta nyt halukkuutta vähentää myös se, kun tiedossa on, että joudutaan tekemään muitakin kuin mukavia päätöksiä, Koskenranta sanoo ja toteaa, ettei puolueella ole itsetarkoituksena haalia mahdollisimman paljon ehdokkaita. – Hyvältähän se tuntuu ja tuli täysin yllätyksenä. Petäjäveden kunnanvaltuuston koko pienenee kahdella valtuustopaikalla nykyisestä 21 kunnanvaltuutetusta 19 kunnanvaltuutettuun seuraavalle 1.6.2025 alkavalle kaudelle. – Meillä pari nykyistä valtuutettua on kieltäytynyt ehdokkuudesta työkiireidensä takia. – Aluevaaliehdokkaista meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Toiveena monenlaisia ehdokkaita Myös Kokoomus on saanut ehdokashankintansa hyvin liikkeelle. Eli jos on kiinnostusta lähteä ehdolle kuntavaaleihin, voi ottaa yhteyttä, Ketola sanoo. – En tiedä, lähdemmekö tällä kertaa vaaleihin mukaan ollenkaan, kun ei oikein tahdo saada porukkaa, Vasemmistoliiton pitkäaikainen valtuutettu Pekka Ekman toteaa. Petäjäveden kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että kunnanvaltuuston kokoa pienennetään kunnanvaltuutettujen määrän osalta. Joskus Kokoomuksella on ollut Petäjävedellä kolme valtuutettua, Jokinen toteaa. Sen sijaan kaksi muuta SDP:n nykyistä valtuutettua on lähdössä ehdolle. Hommat jatkuvat entiseen malliin, jotta palvelutaso pysyy laadukkaana myös kulttuuripalveluiden osalta, Koponen toteaa ja jatkaa, että seuraavan kulttuurikyselyn aika onkin jo noin vuoden päästä. Vihreä Keurusseutu ry:n varapuheenjohtajan Tarmo Ketolan mukaan ehdokkaita on löytynyt hyvin. Haluaisimme ehdokkaiksi sellaisia, joita kiinnostavat oman kunnan asiat isänmaan hengessä, Suomen etua ajatellen, Kauppinen sanoo. Myös Vihreillä on petäjävetinen aluevaaliehdokas, Nina Hirsiaho, ja hänkin on ehdolla myös kuntavaaleissa. – Vahvistettuja ehdokkaita ei ole vielä montaa, mutta olen toiveikas, että ehdokkaita löytyy, Petäjäveden Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja Mika Kauppinen toteaa ja kertoo jutelleensa Multian perussuomalaisten kanssa. Mukana saisi olla mielellään eri-ikäisiä, eripuolilla kuntaa asuvia ja eri ammateissa toimivia, jotta monenlaiset näkemykset tulisivat esille, Jokinen kertoo ja sanoo, että Kokoomuksen tavoitteena on ainakin säilyttää nykyiset kaksi paikkaansa
Tulijoita olisi ollut peräti neljäkymmentä, mutta saimme sijoitettua seitsemäntoista nuorta perheisiin. Vuoroin vieraissa Ohjelmantäyteisestä viikosta jäi varmasti kaikille osanottajille hyvä mieli. Ratkiriemukkaita muistoja syntyi esimerkiksi vanhojentanssiharjoituksissa, joihin ranskalaiset opiskelijat pääsivät osallistumaan. Lukiossa oli yhteisöllinen, lämmin ja kotoisa tunnelma. Siitä huolimatta Torkki päätti ottaa suunnakseen Kuopion ja lähteä tutustumaan tulevaan opiskelukaupunkiinsa etukäteen. Opiskelu oli minulle suhteellisen helppoa, mutta koen silti tehneeni paljon töitä koulun eteen. Tykkäsin paljon teoriapainotteisesta opiskelusta, mutta kolmannen lukuvuoden alkaessa päätin, että nyt tarvitsen tästä hommasta hiukan etäisyyttä, Torkki toteaa. Vuosina 2018–2021 Petäjäveden lukiossa opiskelleelle Torkille etäopetukseen siirtyminen kakkosvuonna, keväällä 2020, oli tietysti yllättävä tilanne. – Tanssitreenit olivat aivan hittijuttu. Opiskelulle ja työnteolle on aikaa loppuelämä, Torkki kokee. – Totta kai se oli erikoista aikaa, jossa oli omat hyvät ja huonot puolensa. – Viikon aikana ehdimme luistella, laskea mäkeä, paistaa makkaraa laavulla, saunoa ja avantouida. Seitsemäntoista lukiolaisen ja kolmen historianopettajan suuruinen seurue vietti talvisessa Suomessa viikon, torstaista 9. Lähtöpäivän aamuna fiilikset olivat kieltämättä haikeat, lukion opiskelijat mainitsevat. PETÄJÄVEDEN LUKIO. Opettajat majoittuivat Maatilamatkailu Kumpusessa, Heli Vuoriniemi, lukion Erasmus+-koordinaattori, selventää. Haku Petäjäveden lukioon alkaa Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa tiistaina 18. – Etelä-Ranskassa Agenissa sijaitseva lukio on meille ihan uusi kumppanuuskoulu ja kyseessä oli heidän ensimmäinen visiittinsä Suomessa. Uuden kaupungin ja mielekkään työn myötä Torkille on tarjoutunut tilaisuus miettiä, mitä hän oikein haluaa elämältään. tammikuuta. Nyt Torkilla on tunne, ettei hänellä ole kiire mihinkään. Torkki kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa kaikkiaan seitsemän ainetta: äidinkielen, pitkän englannin, keskipitkän ruotsin, pitkän matematiikan sekä biologian, fysiikan ja kemian. VEERA TORKIN KOTIALBUMI Veera Torkki on yksi korona-ajan koulimista Petäjäveden lukion alumneista. Haikeudesta ei onneksi tarvitse välittää kauaa, sillä huhtikuussa Petäjäveden lukion väki pääsee reissuun itse. Toisella yrittämällä pääsin sitten suoraan papereilla sisään hammaslääketieteelliseen, Torkki kertoo. Etelä-Ranskan Agenissa sijaitsevan lukion seitsemäntoista opiskelijaa ja kolme opettajaa vierailivat Suomessa tammikuun alkupuolella. Lukiosta Torkki muistaa opon ja opettajat, jotka tunsivat opiskelijat läpikotaisin. helmikuuta. Tavallaan tykkäsinkin etäopetusjaksoista ja sain hommat hyvin hoidettua itsenäisesti, mutta tietysti oli mukavaa päästä taas abivuonna oikeasti kouluun ja nähdä kavereita, Torkki kertaa. Ei kiire mihinkään Torkki haki jo abikeväänään lukemaan hammaslääketiedettä Kuopioon, Itä-Suomen yliopistoon, mutta ovet eivät kuitenkaan auenneet vielä ensiyrittämällä. Opintoohjaaja ja opettajat olivat koko ajan jotenkin hoksottimet auki, Torkki muistelee. Torkki on juttusarjan ensimmäinen alumni, joka suoritti lukio-opintojaan korona-aikana. Koulupäivien lisäksi vietimme aikaa muun muassa Petäjälahdessa ja vierailimme myös Petäjäveden vanhassa kirkossa, lukion opiskelijat Edvin Alanko, Emmeliina Moilanen, Silja Nikonen ja Eewert Salmi kertaavat. Teemaa käsiteltiin kattavasti vaihtoviikkoon sisältyneellä Mikkelin reissulla, jolle yhteensä yli nelikymmenhenkinen suomalaisranskalainen seurue suuntasi tiistaina 14. Rankalaisopiskelijat ovat muistelleet Suomen visiittiä jälkeenpäin sanoilla ”maa, jossa mennään nakuna saunaan, siedetään kylmää ja syödään ihmeellisiin aikoihin”, Vuoriniemi naurahtaa. Nämä vierailukohteet opettivat paljon meille suomalaisopiskelijoillekin, lukion opiskelijat toteavat. Pienien ryhmäkokojen ansiosta apua ja tukea oli tarjolla paljon ja tuntuu, että välillä autettiin ja tuettiin jopa ilman pyytämistäkin. Torkki ehti opiskella hammaslääkäriksi kaksi lukuvuotta, ennen jäämistään määrittelemättömän mittaiselle tauolle. Ranskalaisopiskelijoiden mieleen jäivät erityisesti vanhojentanssiharjoitukset, joihin he pääsivät suomalaisopiskelijoiden rinnalla osallistumaan. Tällä hetkellä Torkki asuu Tampereella ja toimii yksityisenä lastenhoitajana parissa tamperelaisessa perheessä. tammikuuta. On hienoa päästä vastavierailulle keväämmällä. vuorostaan vierailulle Ranskaan. – Lähdin viettämään välivuotta Kuopioon, tutustuin kaupunkiin ja tein töitä laitoshuoltajana. – Muistelen lukiovuosia hyvällä. – Opiskelu oli niin pitkään pääroolissa elämässäni, että tämä mietintätauko on todella ollut tarpeen. Yksi Erasmus+-hankkeen tämänhetkisistä teemoista on rajat. Tuon vuoden aikana kirjoitin uudelleen äidinkielen, ruotsin ja biologian, mikä kannatti. Perjantaina 11. – Opiskelimme alkuun pitkälti yhdessä yleislääketieteen opiskelijoiden kanssa, ihmisen anatomiasta ja lääkeaineiden vaikutuksesta, muun muassa. – Vaihtotoiminta pyörii hankerahoituksella ja käytännössä vaihtoviikot mahdollistavat perheet, jotka avaavat vaihto-opiskelijoille kotiensa ovet. Sivu 4 Nro 6 5.2.2025 Petäjäv eden Petäjäv eden lukiosta lukiosta ponnist aneet ponnist aneet Lukiolaiset kestitsivät ranskalaisia vieraita Jaakko Heikkinen Kevätlukukausi alkoi Petäjäveden lukiossa kansainvälisissä tunnelmissa, kun joukko ranskalaisia vaihtovieraita saapui Petäjävedelle Erasmus+ -hankkeen tiimoilta. Petäjäveden lukion väen kestitseminä seurue pääsi muun muassa vierailulle Petäjäveden vanhaan kirkkoon. Välivuoden viettäminen ei ole ahdistanut, sillä isossa mittakaavassa vuosi ei tunnu missään. Petäjäveden yläkoulusta jatkaminen samassa rakennuksessa sijaitsevaan lukioon oli vaivatonta ja toki sivustaseuranneelle myös tuttua, sillä Torkin kolme vanhempaa sisarusta olivat myös kukin valinneet aikanaan Petäjäveden lukion. – Mikkelissä vierailimme maavoimien esikunnassa, Jalkaväkimuseossa sekä Sodan ja rauhan keskus Muistissa. Keväällä 2021 itsensä ylioppilaaksi kirjoittanut Torkki on valmistuttuaan ehtinyt jo asua Kuopiossa ja Tampereella, joissa hän on suorittanut hammaslääketieteen opintoja ja tehnyt töitä sekä laitoshuoltajana että lastenhoitajana. Letkajenkan lisäksi liikuntasalissa pyörähdeltiin muun muassa cicapon tahdissa. huhtikuuta kahdeksantoista opiskelijaa ja kaksi opettajaa suuntaavat Apua ja tukea ilman pyytämistäkin Petäjäveden lukiosta ponnistaneet -juttusarjassa ääneen pääsevät kuusi Petäjäveden lukion alumnia. Toisinaan stressasin opinnoista paljon, mutta lukiovuodet ovat silti piirtyneet muistiini mukavina, Veera Torkki aloittaa. Ranskalaiset vaihtovieraat saivat oppia niin Suomen historiasta ja suomen kielestä kuin myös talvisista harrastusmahdollisuuksista. Koska kaupunki oli tullut jo tutuksi ja Kuopiossa oli valmiiksi kavereita, ei yliopisto-opintojen aloittaminen tuntunut enää niin suurelta muutokselta syksyllä 2022. Vieraamme tykkäsivät erityisesti piirileikkiä muistuttavasta cicapo-tanssista, jota he tahtoivat harjoitella vielä treenien ulkopuolellakin. – Koen, että sain lukiossa erittäin laadukasta opetusta. En ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, palaanko opiskelemaan Kuopioon, vai mihin suuntaan seuraavaksi. Jaakko Heikkinen Veera Torkille, 22, Petäjäveden lukio oli aikanaan helppo ja osin itsestäänselväkin valinta. tammikuuta torstaihin 16. Saunomista ja avantouintia Viikko piti sisällään runsaasti Suomeen ja suomalaisuuteen tutustumista. Torkilla ei ollut varsinaisia tavoitteita ja hän oli tuolloin tyytyväinen saamiinsa arvosanoihin
– Uusi myymälä avattiin joulun alla, ja muistan, että ensimmäisenä jouluna sinne tuli jouluomenoita puisissa laatikoissa sahanpuruihin pakattuna Kiinasta. Leipomotuotteet tulivat päivittäin Jyväskylästä linja-autolla, Sieväsen homma oli kärrätä leipälaatikot maantien varresta myymälään. Nro 6 5.2.2025 Sivu 5 TIINA LAMMINAHO Kauppo ja Kauppo ja joka joka kylällä kylällä Mäki-Matin kauppa-apulaisen päivään kuului paljon kantamista Tiina Lamminaho Seppo Sievänen aloitti työuransa apulaisena Mäki-Matin Petäjäveden myymälässä vuonna 1957. Bensaa ei myyty niinkään autoihin, vaan asiakkaille astioihin, bensantarpeet olivat moninaisia. Jouluna tarjolla olevien ulkomaisten omenoiden lisäksi myytiin kesällä kotimaisia kurkkuja ja tomaatteja, mutta ei juuri muuta. – Kuormattavana saattoi olla sata säkkiä sementtiä, ne piti kantaa varastosta autoon ja asiakkaan luona tietysti purkaa kuorma. Vuonna 1959 valmistunut rakennus on edelleen olemassa, siinä toimi Siwa vuodesta 1985 vuoteen 2017 asti, leveät betoniportaat on purettu. Vanha myymälä toimi puisessa rakennuksessa Jyväskylään menevän maantien, nykyisen Koulutien varrella. Myöhemmin jouluomenat tulivat Tanskasta, Sievänen kertoo ja toteaa ettei 1950–1960-lukujen vaihteessa maaseutukaupoissa ollut kovin kummoinen hedelmäja vihannesvalikoima. Maataloustavarat kuuluivat valikoimiin, väkilannoitteita myytiin ja myös heinäpaaleja, vaikka maalla oltiinkin, Sievänen kertoo. – Uuteen myymälään saimme uutta tavaraa ja se innosti sekä meitä henkilökuntaa että asiakkaita. Seppo Sieväsen työura alkoi Petäjäveden Mäki-Matista. Ja ne piti ensin kantaa kuorma-autosta yläkertaan, ja sitten sieltä aina tarvittaessa alas myymälään, jossa säkit tyhjennettiin laareihin. Myös lumityöt ja lämmitys kuuluivat harjoittelijan tehtäviin. Huonolla kelillä joutui välillä lapioimaan lunta, välillä avustamaan kuorma-autoa kurakosta pois, Sievänen muistelee. Vuosiin mahtuu monenlaisia kauppoja eri paikkakunnilla. Sadan kilon painoista säkkiä yläkertaan viedessä meinasivat kyllä voimat loppua. Vuosistaan E-liikkeen palveluksessa hän on kirjoittanut kirjan ”Neljä vuosikymmentä tiskin takana”. Vuonna 1960 Sievänen siirtyi Mäki-Matin lihavarastoon Jyväskylään, yhteensä hänen työuransa E-liikkeen palveluksessa kesti 42 vuotta. Kylmätavarat säilytettiin kellarissa. Uusi myymälä oli Seppo Sieväsen mukaan monella tavalla vanhaa myymälää parempi. – Vanhassa rakennuksessa oli lisäksi iso veranta, jossa miehet istuskelivat ja viettivät aikaansa, Sievänen muistelee. – Uusi myymälä rakennettiin vanhan rakennuksen taakse ja vanha talo purettiin. Takkeja ei ollut montaa, ja pesemisestä piti huolehtia itse. SEPPO SIEVÄSEN KOTI-ALBUMI LAILION ARKISTO. Uudessa kaupassa myös maidolle oli jäähdytetty tila, Sievänen kertoo. Heinäpaalejakin myynnissä Vanhaan kaupparakennukseen kuului Seppo Sieväsen mukaan useita ulkorakennuksia, joissa oli niin väkilannoitteita kuin rakennustavaroitakin. Myös kananmunat tulivat linja-autolla, isoissa 35 – 40 kiloa painavissa laatikoissa. – Kananmunalaatikoita kantaessa tutustuin myös nykyiseen vaimooni. Työuransa 19 viimeistä vuotta Seppo Sievänen toimi marketpäällikkönä Tampereen Eka-marketissa, joka oli Euromarket siinä vaiheessa, kun Sievänen jäi eläkkeelle. Vanhan myymälän edessä oli käsikäyttöinen bensapumppu, uuteen myymälään saatiin sähköpumppu. – Itse piti huolehtia työturvallisuudesta ja katsoa, ettei junia tullut, samalla kun piti huolen, etteivät laatikot pudonneet kärryjen kyydistä, Sievänen toteaa. Kun uusi myymälä valmistui vuonna 1959, sinne saimme pikku hiljaa enemmän tavaroita, ja tilaakin oli enemmän, Seppo Sievänen kertoo. Raskaita töitä Sieväselle tiesivät myös rakennustarvikkeita tai väkilannoitteita ostavat asiakkaat. Uusi myymälä iso parannus 1950-luvun lopussa tavaravalikoima maalaiskaupoissa ei ollut kovin suuri. Mäki-Matin Petäjäveden uusi myymälä avattiin joulun alla vuonna 1959. Meidän piti aina kertoa asiakkaille, mitä uutta olemme saaneet valikoimiin, Sievänen toteaa. – Kaupan yläkerrassa oli varasto, jossa säilytettiin muun muassa vehnäjauho-, kaurahiutaleja sokerisäkkejä. Jouduin tekemään kaikki raskaat työt, koska olin myymälänhoitajaa lukuun ottamatta ainoa mies kaupassa, Sievänen muistelee. – Yhdessä varastossa oli muun muassa erivärisiä jauheita maalien valmistamista varten ja yhdessä varastossa oli lasia ja lasinleikkauspöytä; asiakkaille leikattiin heidän toivomansa kokoinen pala ikkunalasia. – Ei se kovin valkoisena pysynyt, kun nosteli isännille vaikkapa sementtisäkkejä. Petäjäveden vuodet antoivat Sieväselle hyvää kokemusta. Hän oli rahastajana Korpilahden Linjan autossa, joka toi kananmunalaatikot Piesalankylältä, ja me kannoimme laatikoita yhdessä kauppaan, Sievänen kertoo. – Rakennusja maataloustarvikkeita myytiin enemmän kuin elintarvikkeita, lisäksi myytiin myös bensaa. Siellä asiakkaat pääsivät jo itse hyllyjen viereen hypistelemään joitakin tavaroita, ja tilaa myymälässä oli paljon enemmän kuin vanhassa kaupassa. – Vaikka sodan loppumisesta oli yli kymmenen vuotta, olivat valikoimat suppeita ja esimerkiksi jostain rakennustarvikkeista oli pulaa. Uuden myymälän edustalle tehtiin leveät betoniportaat, ja minun tehtäväni oli puhdistaa portaat lumesta ja jäästä. Hän kertoili juttuja, kun tapasimme ja häneltä yritin tentata mahdollisimman paljon. Vanhassa myymälässä kaikki tavarat piti pyytää myyjiltä, uudessa myymälässä asiakkaat pääsivät jo hypistelemään joitakin tuotteita, esimerkiksi tekstiilejä. Maito myytiin uudessakin myymälässä irtotavarana asiakkaan omiin astioihin. Lihoille ja makkaroille oli kylmätiskit, vanhassa kaupassa niitä myytiin lasivitriinistä marmorilevyn päältä. Tavaraa vietiin asiakkaille, tai jos asiakas haki tavarat itse, oli Sievänen usein tekemässä kuormaa. Myös pikeä myytiin kilotavarana, sopiva pala pilkottiin kirveellä. Työasuna Sieväsellä oli valkoinen työtakki. – Ensimmäinen työpäiväni oli kesäkuussa 1957, täytin viikon päästä 16 vuotta. Sieväsen töihin kuului myös muun muassa makkaralaatikoiden hakeminen juna-asemalta työntökärryillä, työtä hankaloitti se, että laatikot piti tuoda kärryillä kolmen ratakiskoparin yli. Silloin kauppa oli vielä vanhassa rakennuksessa, ja Sieväsen työhön kuului muun muassa paljon erilaisten säkkien kantamista ja tavaroiden hakemista niin junalta kuin maantien varrestakin. Mäki-Matin myymälä toimi 1950-luvun lopulle puisessa rakennuksessa, joka purettiin, kun uusi myymälä valmistui vanhan rakennuksen taakse vuonna 1959. – Se oli valoisampi ja siellä oli vesijohto ja viemäri, vesi tuli ja meni, ja uudessa rakennuksessa oli myös vessat sekä öljylämmitys, ei tarvinnut enää kantaa puita. Myymäläosan lisäksi rakennuksessa oli kaksi asuntoa. Minä vein äidille pestäväksi, kun asuin vanhempieni luona, Sievänen kertoo. Jauhot ja kaurahiutaleet olivat 40– 50 kilon säkeissä, sokeria tuli Venäjältä 100 kilon kangassäkeissä. – Kaikki piti opetella kantapään kautta. Hiukan oppia ja neuvoja sain sedältäni, joka oli ollut kaupassa töissä
Kuvastaa hyvin tämän vaelluslajin esiintymisen vaihtelua. Suurin yhden paikan lajimäärä oli jopa 14. Viime vuonna Petäjävedellä urpiainen tavattiin yli puolella paikoista ja yksilömäärässä se oli ykkösenä. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Talitiainen ja sinitiainen olivat yleisimmät, mutta hömötiainen oli viidentenä harakan ja käpytikan jälkeen. Nyt urpiainen nähtiin vain yhdellä pihalla. Lauri Ijäs Toiminnallisen kuntosalin avajaisia vietetään tulevana lauantaina Petäjäveden kulttuurikeskuksella osoitteessa Miilutie 4 sijaitsevalla kuntosalilla avataan laajennusosan toiminnallinen kuntosali lauantaina 8.2. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Näitä lajeja bongattiin Petäjävedellä selvästi muuta Keski-Suomea vähemmän. Keski-Suomessa yksilömäärissä keltasirkku, tilhi ja punatulkku nousivat viiden joukkoon talitiaisen ja sinitiaisen jälkeen. Uhanalaisiksi luokitellut metsätiaiset olivat bongauksessa ihan hyvin esillä. Urpiaisen lisäksi Petäjävedellä vain yhdellä paikalla nähtyjä olivat myös tilhi, räkättirastas ja varpunen. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Talitiainen tavattiin miltei kaikilla pihoilla (95 %), sinitiainen yli neljällä viidestä pihasta (88 %) ja hömötiainen lähes kolmella neljästä (69 %). Petäjävedellä lintuja bongattiin kiitettävästi kunnan eri puolilla noin 42 pihalla. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-junnut ( 9–10 vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali D-junnut (11–12-vuotiaat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali, tiistaisin 18.30–20 Kintauden liikuntasali C-junnut (13–14 vuotiaat) tiistaisin 17-18.30 Kintauden liikuntasali ja torstaisin 18.30-19.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Naisten lentopallo mananantaisin 18.30–20 kulttuurikeskuksen liikuntasali ja keskiviikkoisin 19.30–21 Kintauden liikuntasali Kuntolentopallo maanantaisin 20–21.30 kulttuurikeskuksen liikuntasali Miesten lentopallo torstaisin 19–21.30 Kintauden liikuntasali Sekalentopallo sunnuntaisin 18–20 Kintauden liikuntasali JALKAPALLON SALIVUOROT Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18.15 P9 Tiistaina 18.15–19.30 P10 Tiistaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18.30 P/T 8 Torstaina 19.30–21 Aikuisfutsal Perjantaina 16–18 junnut yhteinen Perjantaina 18–19.30 Futsal Naiset Perjantaina 19.30–21.30 Futsal Miehet Lauantaina 10–12 P8 Lauantaina 16.30–18 Kuntofutsal (aloittelijat tervetulleita) Sunnuntaina 13.30–15 Aikuisfutsal Kirkonkylän koulun sali Torstaina 17–18 P/T6-7 Sunnuntaina 15–16.30 Huutosakki Lisätietoa ja yhteyshenkilöt www.petpet.fi KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. kello 14. Tapahtumaan osallistui koko maassa lähes 16 000 pihaa ja BirdLife KeskiSuomen alueella reilut 1000 pihaa. Salilla on silloin avoimet ovet, jolloin pääsee tutustumaan esimerkiksi vetokelkkaan, Battle Rope -voimaköyteen, voimamiestukkiin, voimasäkkeihin, kuntopalloihin sekä kardiolaitteista muun muassa SkiErgoon ja Echo Airbikeen. Hienoa, että myös kouluja näyttää taas osallistuneen tapahtumaan. Petäjävedellä havaitsematta jäivät kaikki enimmäkseen hämärissä liikkuvat pöllölajit kuten varpus-, helmija viirupöllö, kaikki metsäkanalinnut, metso, teeri ja pyy sekä osittain täälläkin talvehtivat haukat kuten varpusja kanahaukka. com. Yleisimmät lajit Petäjäveden pihoilla olivat talitiainen, sinitiainen ja hömötiainen sekä käpytikka ja harakka. Ilmoita tuloksesi toimitus@petajavesilehti.fi LAURI IJÄS VUOKRALLE TARJOTAAN erilaisiin tarpeisiin soveltuvia tiloja entisessä Kuntalassa osoitteessa Urheilutie 2 044 984 48 74 Raimo Martikainen Pihabongaus tuottaa seurantatietoa Tammikuun viimeisenä viikonloppuna BirdLifen järjestämästä pihabongauksesta on tullut suosittu koko perheen luontotapahtuma. 25,5 % per julkaisukerta petäjävetistä urheilumenestystä Pärjäsitkö kisoissa. Paikat on laskettu Tiiraan kirjautuneista ilmoituksista, joten kyse on vähimmäismäärästä. Varpusen väheneminen siis näyttää jatkuvan. Havainnoista lasketuissa lajeittaisissa yksilömäärissä kärkisijan vei tänäkin vuonna talitiainen, seuraavina sinitiainen, hömötiainen, harakka ja käpytikka. Talvehtivia mustarastaita nähtiin kuudella paikalla yhteensä seitsemän yksilöä, ehkäpä odotettua vähemmän. Petäjävedeltä lajilistalle kertyi 24 lajia, kaksi vähemmän kuin viime vuonna. Harmaapäätikka on runsastunut ja bongattiin nyt kolmasosalla Petäjäveden pihoista.. Tuliko menestystä josta haluaisit kertoa muille. PetPet tiedottaa Lisätietoja www.petpet.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Personal trainer Sini Aaltonen on paikalla kello 15 alkaen tekemässä Inbody-kehonkoostumusmittauksia ja analysoimassa niiden tuloksia. Seurayhtymä Tilhiparvia on näkynyt Petäjävedellä tänä talvena selvästi odotettua vähemmän. Sivu 6 Nro 6 5.2.2025 KUNTOILUA Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. Tervetuloa tutustumaan suosittuun toimintakykyä kehittävään ja ylläpitävään monipuoliseen harjoitteluun. Tuloksia voidaan hyödyntää linnuston muutosten seurannassa. Pääsyn mittaukseen voi varmistaa varaamalla ajan Siniltä puhelimitse numerosta 040 7247973 tai sähköpostilla osoitteesta ptpirkkalainen@gmail. Lajien yleisyys koko BirdLife Keski-Suomen alueella oli kärjen osalta hyvin samankaltainen kuin Petäjävedellä. Tapahtumassa on mahdollisuus osallistua myös ohjattuihin 20 minuutin treeneihin kello 14, 15 ja 16 alkaen. Käpytikkoja nähtiin noin 60 prosentilla pihoista ja harakoita joka toisella. Pihlajanmarjat alkavatkin olla täällä täysin kulutettu. Hömötiainen tavattiin peräti 28 paikalla, töyhtötiainen 16 ja kuusitiainen 14 paikalla. Myös palokärki jäi nyt puuttumaan. Tilhiä on pitkin talvea nähty Petäjävedellä vain vähän ja räkättirastaiden parvet vähitellen hupenivat ennen bongausviikonloppua. Mittauksen hinta on 20 euroa ja Seurayhtymän palvelujen (kuntosali ja avantouinti) käyttäjille 10 euroa. Tilaisuudessa kahvija mehutarjoilu. Tavanomaisesti lajeja kirjattiin viidestä seitsemään
25,5 % per julkaisukerta. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Oman kylän palveleva apteekki ma-pe 9-17 I la 9-14 I p. 040 142 4533 Ismo Jukola, puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Soita 010 256 5950 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, puhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollot Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com VARATUOMARI JUKKA HOKKANEN testamentit ja edunvalvontavaltakirjat perunkirjoitukset ja perinnönjaot Kirkkotie 6, Petäjävesi Jukka 040 7240787, Marjaana 0400 645284 jukka@jukkahokkanen.fi Paikallinen ammattilainen varaa tilasi tästä! Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10 € / 20 € + alv. Sorat PUTKIMIES Jyrki Vieltojärvi 044 2424 729 Teollisuustie 1, Keuruu lvijyke@gmail.com www.lvijyke.fi Monipuolinen, yli 10 vuoden LVI-alan kokemus LVIJYKE.FI 044 242 4729 Talotekniikkapalvelu Huutonen Oy Putkityöt Lämpöpumput Ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset Viemäreiden avaukset ja kuvaukset Petri Huutonen 050 303 2259 talotekniikkahuutonen.fi TAKSI Carita Autio Urpo Riikonen Ajamme myös KELAja SOTE-kuljetuksia. Mullat . Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. 014 854 113 BR & MR mpja pienkonehuolto Huollan ja korjaan moottoripyörät, mopot, moottorija raivaussahat, ruohonleikkurit, lumilingot, perämoottorit jne. Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . 040 588 5189 050 514 5160 NURKAT KUNTOON HYVÄLLÄ ASENTEELLA » Puusepäntyöt » Hirsityöt » Sisäja ulkoremontit » Kylpyhuoneremontit HANNES YLIKOSKI 050 576 8216 hannes@hanneksenverstas.. Ilmalämpöpumppuasennukset & -huollot Puutarhatyöt & mökkitalkkarin palvelut Palvelumme ovat kotitalousvähennyskelpoisia. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. p t a ll a m a t ti o s i a P T U L E V L A P S I Ä T T I V I Ä M i n i A g r e b m l a 1 2 6 9 8 5 2 1 S i n i S a l a t n a 4 6 9 8 5 2 1 T a n n a H n e n o v i o 3 6 9 8 5 2 1 R S U T I O H A A a n n a S o r 2 6 9 8 5 2 1 H a j r a M a l a k n o 6 1 6 9 8 5 2 1 T A J A T H O J S U T I M I O L u n A n e n i a t a m ii 2 6 9 8 5 2 1 V T E S K U T U U K A S a k k r i P o r o n ä v y 7 4 2 2 8 6 5 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Hiekoitukset Murskeet . Kukat & sidontatyöt Tilauksesta kaikkiin tilaisuuksiin www.terastyokukkola.fi Hitsaa, rakentaa, asentaa • Timpurityöt • Ikkunaja oviasennukset • Nosto-ovikorjaukset • Monipuoliset teräsrakenteet esim. portaat & katokset • Kurottaja ja henkilönostin vuokraus 045 113 5125 KOULUTETUT HIEROJAT ANNE VIRTANEN 040 702 9975 HEIDI HYVÄRINEN 040 732 0821 SAMULI KIPRONEN 044 985 7112 Palvelemme apteekin talossa osoitteessa Papintie 2-4 A 5 Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat tai soittele Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin ÄÄNTÄ JA TUNNELMAA JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN! www.jyvasmedia.fi 040 124 1000 Petäjävesi Laadukas äänentoisto • Karaoke Valaistus • Hää-DJ • LED-screenit VarmaSähkö Oy, Petäjävesi Sähköasennukset kotitalouksille, yrityksille & teollisuuteen . Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Nro 6 5.2.2025 Jalkaja kauneushoitola Aurora Jalka-, käsija kasvohoidot Ripset ja kulmat • Meikkaukset Lahjakortit • Myös kotikäynnit Tmi Reetta Palmu 040 759 0416 Pamppulantie 2 Petäjävesi Sivu 7 L a j a t si m o y ti i a !i s k a a k k a is O i s e v ä j ä t e P P K , 6 e it o k k r i 4 i s e v ä j ä t e P 9 1 K t u l e v l a p s i ä t ti v i ä p a j a s s a t 2 1 9 o l k e p a j i N t u l e v l a p a t n o v u e a a ll e s k u a r a v n a j m 6 1 9 o l k e p a V : a k i a a a r a o i s e v a j a t e p / . • Klapien tekoa koneellisesti. Tonttihakkuut ja raivaukset. Kaivinkonetyöt Lumityöt . . Halutessasi meiltä kuljetuksen, soita ensin suoraan meille. 040 703 1274 jarkko.varmasahko@gmail.com FYSIOTERAPIA JA HIERONTAPALVELUT Ajanvaraus puhelimitse tai verkkosivujen kautta 044 098 4475 fysiojere.com fysiojere@gmail.com Lehtotie 10, 41900 Petäjävesi Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen Osuuspankkiin OP Petäjävesi palvelee: kassaja päivittäispalvelut ti ja pe klo 9-12 Neuvontapalvelut ajanvarauksella ma-pe klo 9-16 Varaa sinulle sopivin aika op.?/petajavesi tai soittamalla Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Anu Liimatainen 010 258 9620 (Toimitusjohtaja) Pirkka Syvänoro 0500 682247 (vakuutukset) OP Petäjävesi Kirkkotie 6 41900 Petäjävesi Lämpimästi tervetuloa! Asuntoa myymässä
fi-työpaja, jossa opitaan käyttämään Lähellä.fipalvelua ja tekemään toimintailmoituksia omasta hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta. Sivu 8 Nro 6 5.2.2025 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Jarmo Norontaus Hammasproteesit Pohjaukset · Korjaukset Tehtaantie 7, Keuruu p. Lisätietoja ympäristösihteeri puh. Paikalla on lintujen ruokintapaikka, jolla käy muun muassa uhanalaisia hömötiaisia ja töyhtötiaisia. Rajapurolle. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoa verkkosivuillamme: www.hyvaks.fi/tapahtumat Tiistai 11.2. Lisäksi Leader Vesuri -ryhmän Jenni Tiainen ja Raisa Saarilahti-Kulju kertovat rahoitusten hakemisesta omille hankkeille. 0400 645 773 Sähkö& automaatiohuolto WEHKEET KUNTOON huoltaa, korjaa,asentaa ja suunnittelee 044 309 6889 LAURI IJÄS Avoinna Ma–Pe 9–17 Keuruuntie 21, Keuruu 040 649 2710 www.mloptiikka. Tilaisuus aloitetaan kello 17.30 kahvin ja kahvileivonnaisen merkeissä. Lisäksi lumiolojen salliessa tunnistetaan eläinten jälkiä lumessa. Lukiolaisten vanhoja tansseja tanssitaan penkkareita seuraavana päivänä, perjantaina 7.2. Kerro meille juttuvinkkisi! toimitus@petajavesilehti.fi 050 366 7691. Ostetaan mänty/haapatukkia hirsirakentamiseen 040 960 9010 TORSTAINA 6.2. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa 27.2.2025 mennessä kirjaamo@petajavesi.fi tai osoitteeseen Petäjäveden kunta, Lupalautakunta, Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. Pikkunisäkkään jälkiä lumella. Vierailupäivänä järjestetään kaikille kuntalaisille ja sidosryhmille avoin asukasilta, jossa käsitellään hyvinvointialueen ajankohtaisia asioita. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja kaikkia kiinnostuneita toivotaan rohkeasti mukaan. Retkelle on hyvä varustautua lumisella polulla kävelemiseen ja säähän sopivilla varusteilla. 040 837 4201 tai niina.koivula@petajavesi.fi LUPALAUTAKUNTA Petäjäveden kunta kutsuu kaikki paikalliset järjestöt ja kuntalaisaktiivit vuotuiseen järjestöiltaan, joka pidetään tämän viikon torstaina 6.2. Reina (Y-tunnus: 1712765–7) hakee Lupalautakunnalta maa-aineslupaa soran, hiekan ja hiesun ottoon sekä ympäristölupaa maakaatopaikalle tilalle Karhunkäpälä (592–404–13–371). Iltapäivällä he myös vierailevat tanssimassa Petäjäkodilla, Petäjäkallion päiväkodilla ja Kintauden alakoululla. Lumijälkija linturetki Rajapurolle sunnuntaina Petäjäveden Luonto ry:n vuoden ensimmäinen retki tehdään Luonto lainassa -viikon sunnuntaina 9.2. Vanhojen tanssien iltatilaisuus järjestetään kello 18.00 Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa osoitteessa Miilutie 4. Retkellä tarkkaillaan lintuja matkan varrella ja ruokintapaikalla. Petäjäveden Petäjäisten jalkapallojaoston Jenna Kormano alustaa sosiaalisen median tehokkaasta käytöstä järjestötoiminnassa ja Petäjäveden kunnan hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä antaa vinkkejä järjestöviestinnän kehittämiseen. Petäjäveden tori 11.45-12.05 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI katso VIIKON TUOTE 0400 872 461 Torstain järjestöillassa vinkkejä viestintään Kutsumme sinut asukasiltaan Kahvitarjoilu kello 16.30–17.00 Auditorio Miilu, Miilutie 4, 41900 Petäjävesi Hyvinvointialueen aluehallitus vierailee säännöllisesti Keski-Suomen kunnissa. Lisäksi mukaan voi halutessaan ottaa omia eväitä. Tanssiesitys kestää noin tunnin ja tilaisuuteen on vapaa pääsy. Metsäretkelle lähdetään kimppakyydein Petäjävesi-lehden toimituksen edestä kello 13 osoitteesta Asematie 6, eikä retkelle tarvitse ilmoittautua erikseen. Ruokinnalle johtaa tieltä noin 250 metrin pituinen tallautunut luminen polku. kello 17.30 Petäjäveden yläaste-lukion ruokailutila Masuunissa. Lukion wanhat esiintyvät lisäksi aamupäivän aikana lukiolaisille sekä alaja yläkoululaisille. Maa-aines ja ympäristölupahakemukset ovat nähtävillä Petäjäveden kunnan tietoverkossa (www.petajavesi.fi) kohdassa kuulutukset. kello 17.00–19.00 www.hyvaks.fi #hyvaks #hyväarkikaikille KUULUTUS MAA-AINESJA YMPÄRISTÖLUVAN YHTEISHAKEMUKSESTA, PETÄJÄVESI Kaivinkonetyö K. Kello 18 alkavat puheenvuorot, joissa kuullaan kunnanjohtajan avaussanat, järjestöjen esittäytyminen sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen Sanna Huovilan, KeskiSuomen Yhteisöjen Tuen Anu Hätisen ja Matti Tervaniemen esitykset hyvinvointitarjottimesta ja -lähetteestä. Työpajassa on myös mahdollisuus ajatusten vaihtoon ja uusien ideoiden esille tuomiseen. klo 15 Tervetuloa! LEIKKAA TALTEEN! Penkkarit ja vanhat tanssit 2025 Petäjäveden lukiossa Petäjäveden lukion penkkareita vietetään torstaina 6.2. Kävelymatkaa tulee siis yhteensä noin puoli kilometriä. Kello 19 alkaa Lähellä. KOLARIHIRVEN JA -KAURIIN HUUTOKAUPPA Petäjäveden Riistanhoitoyhdistys Kyläsepän pihassa lauantaina 8.2. Abigaala alkaa Miilun auditoriossa kello 12.35, ja penkkariajelu lähtee koulun pihalta gaalan jälkeen noin kello 13.30