joulukuuta 1923. Sivu 1 Nro 27 5.7.2023 62. Sisko Lehtoranta (omaa sukua Rossi) kävi Kummun koulua vuodesta 1962 vuoteen 1968. Koulun rakensi Jalmari Riikonen, joka on tehnyt yhteensä viisi kansakoulua Petäjävedelle. Haimme puuliiteristä halon ja rupesimme veistämään. Alaluokilla meillä vaihtui opettaja joka vuosi. – Ensimmäinen opettajani oli Anna-Liisa Kumpu, myöhemmin Kuusela. Koulua 45 vuotta 1920-luvun alussa Kumpujärven kylällä oli ongelmana pitkät koulumatkat, joten kunta päätti perustaa Kummun koulun. Sitten rupesimme saamaan keittoruokaa, mutta silloinkin piti voileivät ottaa kotoa, Kokkila muistelee ja kertoo, että koulun keittäjä ja lämmittäjä tulivat naapuritalosta, Yrjölästä. Samaan aikaan kun minä olin kolmannella luokalla, neljännellä luokalla oli kaksi poikaa, ja minä tein tehtäviä heidän kanssaan, Kerttu Haapanen muistelee. Elokuussa koulu aloitettiin heinävintillä, mutta jo syyskuussa päästiin uuteen koulutaloon. – Eli isä taisi olla koulun ensimmäisiä oppilaita, Kerttu Haapanen toteaa. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa TIINA LAMMINAHO Satavuotiaan koulutalon piha täyttyi muistelijoista Iso joukko Kummun koulun entisiä oppilaita kokoontui sunnuntaina tapaamaan toisiaan ja juhlimaan satavuotiasta koulutaloa. Tiina Lamminaho Kummun koulun piha täyttyi sunnuntaina ihmisistä ja iloisesta puheensorinasta, kun kuutisenkymmentä koulun entistä oppilasta kokoontui tapaamaan toisiaan ja juhlimaan sata vuotta täyttävää koulutaloa. Koulua talossa on käyty viimeksi 55 vuotta sitten, vuonna 1968. Yksi koulun viimeisiä oppilaita on Kerttu Haapanen, hän aloitti ensimmäisellä luokalla vuonna 1965. –Ensimmäisellä luokalla meitä oli kaksi oppilasta, kolmannella luokalla olin ihan yksin. – Leppäsiä he olivat nimeltään. Kerttu Haapasella on tallessa isänsä lukuvuositodistus ensimmäiseltä luokalta, lukuvuodelta 1923 – 24. Vihkijäisjuhlaa vietettiin 30. Myös Haapasen isä, Viljo Haapanen, on käynyt Kummun koulua. – Ehdin olla täällä kolme luokkaa, neljännelle luokalle menin Kintauden kouluun, Haapanen kertoo ja toteaa, että loppua kohden koulun oppilasmäärä kävi melko pieneksi. – Ehdin käydä täällä kuusi luokkaa, ja olin koulun viimeisiä oppilaita, Lehtoranta kertoo. Koulu oli toiminnassa 45 vuotta, vuoteen 1968 asti. Ja terveydenhoitaja Eila Savolainen kävi opettamassa meille hampaiden pesua; seisoimme kaikki rivissä koulun pihalla ja harjasimme hampaita. Jatkuu sivulla 5.. Olga oli keittäjänä ja Pentti-poika lämmitti uuneja, Kokkila kertoo. vuosikerta Nro 27-2023 Keskiviikkona heinäkuun 5. Kirveenvartta siitä piti etsiä, mutta ei se ehkä kyllä koskaan ollut kirveessä kiinni, Perttu Kokkila naurahtaa. – Sen minä muistan, että urheilimme kovasti. Sinä aikana Kummun koulua ehti käydä 300 – 400 lasta, opettajia koulussa ehti olla 21. Perttu Kokkila aloitti koulutiensä Kummun koulussa vuonna 1946. – Minulla on kyllä täältä mukavia muistoja, Kummun koulussa ensimmäisen luokan vuonna 1954 aloittanut Ulla Kokkila toteaa. – Muistot on jo vähän hataroituneet, mutta sen minä muistan, että aluksi emme saaneet koulussa ruokaa, vaan kotoa piti ottaa eväät. Työt aloitettiin alkuvuodesta 1923, syksyllä koulutalo oli valmis. – Muistan minä senkin, kun Kalle Ilomäki, Kästyö-Kalle, oli käsityöopettajana
Kissalle maistui perkuut ja sen jälkeen oma turkki. Rasvasin napasen ja menin heinäseipään taakse varjoon. Sokerinhimoiset saapuivat ruokatunnilla joukolla aamiaispöydän pullapitkoravintolaan syömään. Kaivonrenkaita lasketaan ja kuullaan käkeä. Kiitos kaikille muistamisesta. klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla, Hirvenhiihtäjäntie 2 Vieraana Juha Ketola. ja 28.7. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty kesätauolla viikoilla 29 ja 30. Guidoa lämmöllä muistaen sukulaiset, naapurit ja ystävät Rakkaamme, eno, setä Guido Otto Jooseppi SUONSAARI Siunaus toimitettu 27.5.2023. Guido saatettu viimeiselle matkalleen sukulaisten ja ystävien kesken. LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 8.7. Duunin jälkeen lammelta tarttui koukkuun kolme pulskaa ahventa. klo 19 Konsertti vanhassa kirkossa, Petri Laaksonen. Liput 25 €, 2-16-v. – Pitäisi tyhjentää ulkohuussi ja vaihtaa pehkut. – Tulevat hyvät rusketusraidat ja itikanpaukamat, huusin heruttajalle järven kimmeltävästä lummemaljakosta. Petäjäveden kirkko auki 31.7. Levikki noin 1400 kpl. Talon emäntä toi juotavat ja syötävät pärekopassa talkoolaisille, mukista ei kahvia juotu, piti olla tassit, kupit ja muut tarpeet. alv 10 %): Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Kutsut minut maailmaan armostasi kertomaan. ja 26.7. Heinäntekijät kävivät välillä kauppiaan luona ruokailemassa ja kehuivat työn etenevän mallikkaasti ja että iltapäivän puolella tulee varmasti jo valmista. fi K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 7-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Niina Kelloniemi 050 366 7691 niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Myös toimituksen asiakaspalvelu on suljettuna perjantait 21.7. Uuden hankkeen tavoitteena on osallistavan taidetyöpajatoiminnan ja ympäristötaideteosten toteuttaminen Petäjäveden harvaan asutuilla kylillä, Metsäkulmalla, Pengerjoella ja Kuivasmäki-KumpuHeikkilänperällä. Pihlajarinteen henkilökuntaa kiitämme Guidon hyvästä hoidosta. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Heinätyöt koettiin juhlavina tapahtumina ja sen mukaisesti heinätöihin pukeuduttiin puhtaisiin ja usein myös valkoisiin pyhäasuihin. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2023: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), laskutuslisä 5 € Tilaushinnat 2023: Kestotilaus 12 kk 78 €, tarjous määräaikainen 3 kk 25 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 53 € (hinnat sis. 5 €. Kutvonen sai tarpeekseen ja lähti akkansa kanssa Mallorcalle pitämään sadetta. Hupsista keikkaa. Hienoa, että kaikille avointa ja maksutonta taidetoimintaa on rahoituksen myötä mahdollista laajentaa nyt myös harvaan asutuille kylille Toinilan perusajatuksen mukaisesti: jokainen saa ja osaa tehdä. Kuolleet: Helli Maiju Valkonen 93, ja Reino Sulevi Hyötyläinen 82. Petäjävedellä kerrotaan heinäntekoon liittyvää tarinaa, jonka mukaan Pengerjoella kauppaa pitänyt kauppias oli aikanaan pyytänyt muutamaa miestä Kintaudelta Pengerjoen pelloilleen heinäntekoon. Tällä ajalla yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostilla. Terassin ruukkutomaatit ovat vielä uhmaiässä. Eput laulavat sarvikuonojen maasta. asti päivittäin klo 12-15. TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Petäjäveden kunnan kulttuuritoimi on saanut Taiteen edistämiskeskus Taiken myöntämän 40 000 euron suuruisen erityisavustuksen harvaan asutun maaseudun kulttuuritoiminnan edistämiseen. Kutvosen fergusonin vasen etupyörä vietti onnekseen ojaan päin. Kiinnostaa yhtä paljon kuin Kiimasen juhannushölkkä, marimekkoinen marisi tallustaessaan laiturille ja sukeltaessaan mahalleen kaislikkoon. Tuo tuuli pelloiltas kauniin sävelmän koko elämäs kodille annoit. Horsma se on kesän kaunein kukka ja peruna kukkiessaan hyvä kakkonen. Heinänteko on ennen vanhaan ollut Suomen maatalousyhteiskunnan työnkierrossa vuoden tärkeimpiä tapahtumia. Rukkaset tipahtivat saniaisiin ja mekko lennähti rauduskoivun oksalle. 5 €. – Haudan heinäsuovassa ehtii sitten silmänsä ummistaa, niskansa polttanut isäntä rehvastelee. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Tanssilavalla pitää olla kieloa kainalossa ja osata varautua pahimpaan. Volvo pöllytti hiekkaa ulkokurvissa. Koko ajan toistensa selässä ikkunalaudalla. Avustuksella tuetaan omaehtoista ja paikallista kulttuuriaktiivisuutta samalla vahvistaen alueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Itsellä on kahdeksan tunnin keitin munat housussa. 2.5.2023 Petäjävesi Sait luojalta pitkän elämän iloa muille kannoit. Hyvin niille maittoi. Perunankukka ja Rentun Ruusu saivat toisensa. s. Siili odotti maitoa rappukiven vierellä. Ei jäänyt hävikkiä. Miehet saapuivat sovittuna päivänä ja ohjeistuksen jälkeen lähtivät kaupalta aloittaen työnteon läheisellä pellolla. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. 19.3.1933 Petäjävesi k. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Onneksi jäivät ikkunat pesemättä, niin varjostaa edes vähäsen. Helppoa kuin heinänteko. Tulee hyvä kärpäskesä. Markku Koskinen Huomaathan, ettei Petäjävesi-lehti ilmesty heinäkuun kahdella viimeisellä viikolla 19.7. Heinänteosta juontaa myös heinäkuun suomenkielinen nimi. Kaikki ovat lomalla, paitsi minä ja muurahaiset. Räkättirastaat laulavat kauniisti mustaviinimarjojen oksilla. Saavutettavaa taidetoimintaa. Saan tällaisena julistaa: Kristus rakastaa.” virrestä 945 Ke 5.7. Ke 12.7. Nautin aamukahvit terassilla. Kutvonen kävelee samaan aikaan silmiään hieroen nokkospuskaa kohti, pelkkä siniraitainen Marimekko-paita päällään. klo 10 Messu vanhassa kirkossa. Itikka imee polvesta vettä, ai että. klo 14 Urkutuokio Petäjäveden kirkossa Su 9.7. klo 12 Urkutuokio Petäjäveden kirkossa. Heinää kaadettiin ja koottiin suunnilleen heinäkuun alusta elokuulle saakka riippuen maantieteellisestä sijainnista, säästä ja tilojen koosta. Haki penkille jäänyttä leskeä illan viimeiselle hitaalle ja sitten painelivat kiireellä koivukujalle päin. To 6.7. Viikon Viikon pakina pakina TUOMISEN KUVA-ARKISTO Heinäntekoa 1950-luvulla. To 13.7. Taidetoiminnan ohjaajina tulevat toimimaan Taidetila Toinilan taiteilijat Johanna Juvonen ja Biagio Rosa, jotka ovat pitkäjänteisellä taidekasvatustyöllään Toinilassa parantaneet Petäjäveden taiteen saavutettavuutta merkittävästi yhteisöllisen taidepajatoiminnan sekä laadukkaiden nykytaidenäyttelyiden järjestämisen kautta. Kieli keskellä suuta väisteli paikallinen Tänäkki vastaantulijaa. Kutvosen kersat ampuivat ritsalla vanhan navetan ikkunoihin lisää tuuletusaukkoja. Tienvarren juopot koivut potevat auringon paahteessa krapulaa. Sitä se keli teettää. Viiteen viikkoon ei ole satanut. Perkasin ne ja asettelin halsterin väliin. klo 12 Hartaus vanhassa kirkossa, Eläkeläisten suvipäivä. klo 19 Konsertti vanhassa kirkossa Fiinin musiikin orkesteri. Pellon viereisestä talosta oli kuitenkin ihmetelty, että keitäs meidän pellolla työskentelee asiaan sen kummemmin kuitenkaan puuttumatta. Perunankukkia ja Rentun Ruusuja Laiturin editse lentää joutsenpari, kun nousen pintaan lumme päässä. Erityisesti heinänteon aikana pidetyt tauot olivat mieleenpainuvia. Tekevät rehua yötä päivää. To 6.7. Liput 20 €, 2-16-v. Sivu 2 Nro 27 5.7.2023 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Kun viheriöi Suonsaaren pellot ja maat ikiunessa rauhassa nukkua saat. Kun työn tilannut kauppias iltapäivällä sitten vapautui kaupaltaan ja lähti pellolle katsomaan, kävikin ilmi, että ahkerat heinäntekijät olivat niittäneet vahingossa naapurin pellot. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Töppölän Kalekin oli laittanut rukkaset valmiiksi käteensä
Selvitystyö pohjautuu kunnanvaltuuston kokouksessa 24.4.2023 jätettyyn Jari Koskenrannan ja 20 muun valtuutetun/ varavaltuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että Petäjävedellä tehtäisiin selvitys siitä, miten kunnan elinvoimaisuutta voisi tehostaa. Sivu 3 Nro 27 5.7.2023 TIINA LAMMINAHO Kuohun vettä virtaa maailmalle Tiina Lamminaho Kuohu Artesian Waters on pullottanut lähdevettä Kuohun Kaistinmäessä keväästä asti. Petäjävedellä vanhusneuvosto kokoontuu noin 6–8 kertaa vuodessa tehden muun muassa aloitteita ja esityksiä sekä antaen lausuntoja ikääntyneitä ja heidän elinolosuhteitaan koskevissa asioissa. Osana suunnitelmaa on myös erillinen palvelukartta, jossa olisi nimenomaan ikääntyneiden palvelut koottuna kätevästi yksiin ”kansiin”. Vanhusneuvosto ottaa mielellään vastaan ikääntyneiden kuntalaisten näkemyksiä, mielipiteitä, aloitteita ja esityksiä, jotta se voi niitä viedä eteenpäin kunnan päättäville tahoille. Keskeisimpänä tavoitteena on esittää valtuustolle, millaisella rakenteella kunnan elinvoimatyötä tehdään jatkossa. Työryhmä on kokoontunut ja sopinut selvityksen tavoitteista ja toimenpiteistä. Jos vauhti kiihtyy, sinnekin saatetaan palkata lisätyöntekijä, mutta ei ihan lähitulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Jenni Hammin mukaan tuotantomäärä riippuu myynnistä. Kunnanhallitus on päättänyt perustaa työryhmän, joka selvittää eri vaihtoehtoja kunnan elinvoimatyön järjestämiseksi. Paras tapa ottaa yhteyttä on puhelimitse tai sähköpostitse joko vanhusneuvoston puheenjohtajaan Pirkko Saariseen pirkko.hilja.saarinen@ gmail.com, 040-5594829 tai vanhusneuvoston sihteeriin, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhään sami.jylha@petajavesi.fi, 040-3016203. Rakentajarahan myöntämiseen liittyvät tarkemmat ehdot löytyvät kunnan verkkosivuilta ja lisätietoja voi tiedustella kunnanjohtaja Latvalalta.. Tällä hetkellä Kuohu Artesian Waters työllistää yhteensä viisi henkilöä, kaksi tuotannossa ja kolme hallinnossa ja myynnissä. Ryhmään kuuluvat myös kunnanjohtaja Mikko Latvala sekä Petäjäveden yrittäjien edustaja Soile Juntunen. – Marketteihin emme ole suunnanneet myyntiä, ainoat vähittäiskaupat, joissa vettämme on myynnissä ovat Petäjävedellä K-market Porkkana ja Kyläseppä. kuvasta puuttuu Eila Savolainen, Veteraanijärjestö. Kunta tiedottaa Selvitys elinvoiman edistämisen vaihtoehdoista Petäjäveden kunta on käynnistänyt selvityksen kunnan elinvoiman edistämisen vaihtoehdoista. Voi myös reilusti tulla nykäisemään hihasta kylillä ja tapahtumissa. Vanhusneuvosto on paikalla esimerkiksi Petäjävesi elää! -tapahtumaviikon toripäivässä lauantaina 19.8. Täysin automatisoidun tuotantolinjan kapasiteetti on 10 000 pulloa tunnissa. – Hollannissa ja Italiassa meillä on jo asiakkaita, kartoitamme vientiä myös muualle, niin Eurooppaan kuin esimerkiksi Aasiaan, Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan, Hamm kertoo. Vanhusneuvosto kokeekin oleellisiksi haasteiksi nykytilanteessa vanhusten osallisuuden parantamisen sekä viestinnän monikanavaisuuden. Puhdas luonto ja puhdas vesi ovat meidän kilpailuetumme. Sen sijaan viimekesäinen tulipalo hallin kattorakenteissa ei juuri tuotannon alkua viivästyttänyt. Ensimmäinen rakentajaraha on myönnetty Kunnanjohtaja Mikko Latvala on 30.6.2023 tehnyt ensimmäisen päätöksen rakentajarahan myöntämisestä. – Vettä on niin paljon, ettei riittävyydestä ole huolta, ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston vesiluvassakin suurin sallittu vedenottomäärä on niin iso, ettemme me ihan äkkiä sellaisiin volyymeihin pääse. Pitää vain löytää ostajat, jotka arvostavat suomalaista puhdasta luonnontuotetta. Tämä on kilpailtu ala, mutta tavoitteet pitääkin olla korkealla ja pitää luottaa siihen, että suomalainen luonnontuote myy. Kuohun – Tuotanto on käynnissä ja asiakkaille lähtee tavaraa, tuotantopäällikkö Markku Kangaskokko Kuohu Artesian Watersista kertoo. – Myös se myydään lasipullossa, sille on ehkä enemmän kysyntää Suomessa, Hamm toteaa. Tällä hetkellä vanhusneuvosto suunnittelee muun muassa vanhusten viikolle 1.–8.10. mielenkiintoista ohjelmaa sekä laatii kattavaa omaa viestintäsuunnitelmaa, jonka avulla toivottavasti tiedonkulku entisestään paranee. – Meillä on tontilla viisi lähdettä, kaksi niistä on tarkkailukäytössä eli niistä tarkkaillaan pohjaveden pintaa. Ja on mietittävä myös heitä, jotka eivät pysty kulkemaan tapahtumissa tai tapaamaan kanssaveljiään ja -sisariaan sekä heidän omaisiaan. Tarkoituksena on myös edistää ikäihmisten palveluihin liittyvää tiedotusta sekä vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun ikääntyneiden palveluiden laadun sekä tarpeen osalta. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Mikko Latvala. – Tuotanto on käynnissä ja asiakkaille saadaan tavaraa. Vanhusneuvoston jäsenet ja edustajuus (vasemmalta oikealle) Heikki Palola, Kansalliset Seniorit, Liisa Kiivanen, Eläkkeensaajat, Pirkko Saarinen, puheenjohtaja/Eläkeliitto, Jari Koskenranta, hyvinvointilautakunta (varaedustaja Maarit Bendecon), Sami Jylhä, sihteeri/yhteistyötä koordinoiva henkilö ja Satu Kytölehto, kunnanhallitus. Vientitavoitteet ympäri maailmaa Kuohu Artesian Waters käyttää ainoastaan lasipulloja, myös tuotantolinja on muoviton. Petäjäveden vanhusneuvosto esittäytyy Sami Jylhä Vanhusneuvosto on lakiin perustuva yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on ikääntyneiden kuntalaisten toimintakyvyn tukeminen. Kuohu Artesian Waters pullottaa pohjavettä Kaistinmäessä kolmesta lähteestä, yksi niistä on sama, josta aikoinaan pullotettiin Kuohun Kirkasta. Myyjiä saatamme palkata lisääkin vielä tämän vuoden aikana, tuotannossa riittää tällä hetkellä kaksi täyspäiväistä työntekijää. Me haluamme käyttää lasipulloja, koska lasi on reagoimaton materiaali ja siinä veden laatu pysyy parhaana, Hamm sanoo. Myös yhteistyö muiden eläke-, vanhusja veteraanijärjestöjen, Petäjäkodin sekä Petäjäveden seurakunnan kanssa on tärkeää monipuolisen aktiivisen toiminnan ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Työryhmään nimettiin kuntapäättäjistä Alpo Kukkonen, Hanna Hautamäki, Maija Suutarinen sekä Heikki Partanen. Selvityksen etenemisestä viestitään säännöllisesti työn edetessä. Markkinoiden etsiminen on aloitettu Euroopasta. – Tämän vuoden tavoite on puoli miljoonaa pulloa, mutta jatkossa tavoitteet ovat korkeammalla, kun saamme luotua markkinat. Maailmalla on paikkoja, joihin on pakko viedä pullovettä, ja toisaalta taas Suomessa on isot pohjavesivarannot; ei sellaisissa maissa kannattaisi pullottaa vettä vientiin, jossa asukkaiden vedenkulutusta joudutaan säännöstelemään. – Heinäkuussa aloittaa kuudes työntekijä ja lisäksi työllistämme myyntiedustajia, jotka eivät ole meillä työsuhteessa. Työryhmä perehtyy eri kuntien ratkaisuihin syksyn ja talven aikana ja laatii siltä pohjalta esityksen Petäjäveden tarpeisiin sopivasta toimintatavasta. – Tällä hetkellähän me emme pullota lähellekään sellaista määrää, mutta samalla vaivalla pystyi tekemään isomman tuotantolinjan, eikä ihan äkkiä tarvitse siirtyä kahteen vuoroon, Hamm toteaa. Tuotannossa ei tarvita niin paljoa työntekijöitä, kun koneet hoitavat hommat, Jenni Hamm sanoo. vesi on vähämineraalista, se maistuu ainoastaan raikkaalle. Tuotantolinjan kapasiteetti on 10 000 pulloa tunnissa eli linjastolla pystytään täyttämään kolme 0,75 litran pulloa sekunnissa. Lisäväkeä tarvitaan myyntiin Kuohu Artesian Waters myy myös hapotettua, pienikuplaista vettä. Toki veden riittävyyttä tarkkaillaan myös lähteistä, joista otetaan pullotettavaa vettä, veden riittävyys on tärkeä asia, Jenni Hamm toteaa ja jatkaa, että Kaistinmäessä on hyvät pohjavesivarannot. K-market Porkkanan edessä olevalla tapahtumatorilla kunnan teltassa. Pelkkä sähköinen viestintä ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan viestintää paikallislehdessä, tiedotteiden tekemistä ja ihmisten tapaamista erilaisissa tapahtumissa. – Vesi on kiva tuote myydä, sille on tarvetta. Pieniä viilauksia vielä tarvitaan, tuotantolinjaston lopullinen hienosäätö on vielä tekemättä, tuotantopäällikkö Markku Kangaskokko sanoo ja kertoo, että käyntiinajovaiheessa on ollut haasteita. 4000 euron rakentajaraha maksetaan omakotitalon rakentamisesta Pasi Ylennysmäelle. – Mielellään myymme myös kotimaahan, mutta lasipullomarkkina ei ole kovin suuri täällä
Häistä ja kastetilaisuuksista sovitaan Öhmanin mukaan useimmiten puhelimitse tai sähköpostilla. Anna Ruth on kanadalaislähtöinen kuvataiteilija, taideorganisaattori ja kuraattori, joka on asunut ja työskennellyt Jyväskylässä viimeiset parikymmentä vuotta. Nyt hän jää eläkkeelle toimistosihteerin virasta, mutta tekee edelleen kanttorin sijaisuuksia. Tälle vuodelle minulla on tavoitteena kävellä 2750 kilometriä, olen nostanut kävelymäärää sadalla kilometrillä vuosittain, tämä on neljäs vuosi. – Olen löytänyt näiden vuosien aikana itsestäni asiakaspalvelijan. Näyttelyä kootessaan taiteilijat ovat huomanneet, että vaikka heillä on erilaisia tapoja tehdä asioita, heitä kuitenkin yhdistää sama päämäärä: halu herätellä ja haastaa. Korjaamalla Silokunnaksen rikkomia esineitä, Ruth luo niistä uudelleen puhuttelevia veistoksia. Sitten olin jo samana kesänä lomatuuraajana. Hän kertoo työskentelevänsä tiloissa, jotka löytää ja paikoissa joihin ajautuu, ilmaisten itseään keinoilla, jotka sopivat kulloiseenkin tunnetilaan. Veistosten ohella tilaa täydentävät Ruthin piirustukset ja maalaukset. Ekologisuus ja kulutuskriittisyys läpileikkaavat molempien taiteilijoiden ajattelua, olemista ja elämistä. Luen paljon, toista sataa kirjaa vuodessa, ja kävelen paljon. Lukemista, kävelyä ja blogin kirjoittamista Eniten Marjatta Öhman kertoo pitäneensä työssään asiakkaista. – Useimmiten ihmiset tulevat surullisin askelin. Jukka Silokunnas on jyväskyläläinen kuvaja katutaiteilija, joka ei määritä itseään tietyn välineen tai tekotavan kautta. Ensin tulin vastaamaan puhelimeen parina päivänä keväällä 2009, ja kun minua kolmannen kerran pyydettiin päivystämään puhelinta, sanoin, että voisin opetella tekemään näitä töitä. Ensinäkemältä voisi ajatella, että Ruth ja Silokunnas ovat taiteilijoina toistensa vastakohtia, sillä Silokunnaksen näkemyksen mukaan taide menee kohti tuhoisaa loppua ja häntä kiehtoo erityisesti rikkomisen performatiivisuus. Lisäksi häntä kiehtoo kummallisen huumorin yhdistäminen vakaviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin sekä fysikaalinen entropia, jonka mukaan järjestelmät pyrkivät kohti epäjärjestystä. – Nyt olen vielä lomalla, eläkkeelle jään virallisesti ensimmäinen elokuuta. Olen myös saanut vuosien varrella hyvää palautetta, joka on kantanut, Öhman toteaa. Millainen jälki toiminnasta jää. Petäjäveden kirkon urkuparvelle vieneet rappuset ovat tulleet Marjatta Öhmanille tutuiksi. Ehkä sen sisäistää vasta sitten, Öhman toteaa. Ruthilla yhteisöllisyys on taiteen tekemisen keskiössä. – Siinä työntekijällä pitää olla aikaa, ja tarvittaessa nenäliinoja. Silokunnas kertoo olevansa taiteilijana yhteisöllisen Ruthin vastakohta, itsenäinen taiteen tekijä, eikä hänellä ole aiempia yhteisöllisiä taideprojekteja. – Etukäteen luulin, että muutos näkyy enemmänkin, mutta loppujen lopuksi tilalle on tullut kaikenlaista muuta työtä, Öhman toteaa. – Kanttorin sijaisuuksia teen jatkossakin, Marjatta Öhman toteaa ja kertoo aloittaneensa kanttorin sijaisuuksien hoitamisen Petäjäveden seurakunnassa melko pian sen jälkeen, kun oli muuttanut paikkakunnalle vuonna 1991. – Jatkan samoja harrastuksia, joita minulla on nyt. Ja vaikka toisen työkalu on leka ja toisen liimapyssy, eli tavallaan toistensa vastakohdat, sillä toisella erotetaan ja toisella liitetään yhteen, he kuitenkin onnistuvat puhumaan näiden välineiden avulla samaa kieltä, samoista asioista. Kanttorin työssä olen improvisoinut mielelläni sellaisissa paikoissa, joihin se on sopinut, ja siitä olen saanut paljon kiitosta. Asiakkaalle aikaa ja nenäliinoja Suurin muutos Marjatta Öhmanin työuralla tapahtui reilut kaksi vuotta sitten, kun virkatodistusten toimittaminen siirtyi seurakunnilta hiippakunnan aluekeskusrekisterille. Materiaalisten esineiden työstämisen ohella tapahtuu siis myös ajatusten rikkomista ja yhteen liimaamista, joka on kuin eräänlainen kiertokulku: ei saa rikottua, eikä saa korjattua. Kiire loppuu siihen, kun sureva omainen tulee sisälle, Öhman sanoo. Viime sunnuntaina yleisölle avautunut näyttely on avoinna heinäkuussa 5.7.–29.7. Eläkepäivilleen Öhman ei ole laatinut suunnitelmia. – Toimistosihteerin työ ja kanttorin työ ovat ihan erilaista, mutta tavallaan molemmat ovat asiakaspalvelua. NIINA KELLONIEMI TIINA LAMMINAHO Toimistosihteerin työt jäävät taakse Toinilan näyttely Immaterialismi on kahden taiteilijan dialogi Toinilan Taidegalleriassa nähdään heinäkuussa Jukka Silokunnaksen ja Anna Ruthin näyttely Immaterialismi, jossa taiteilijat käyvät dialogia teostensa sekä työvälineidensä lekan ja liimapyssyn välityksellä.. – Jatkan myös Omapäistä arkeilua -blogini kirjoittamista. – Toimistosihteerin hommaan ajauduin. Prosessi tutkii ikuista sykliä ja loputonta dialogia: voiko mitään tuhota lopullisesti ja voiko tuhottua korjata kokonaan. Olen kirjoittanut aikaisemminkin blogia, tätä olen jatkanut kahdeksan vuotta. – Minulla on kanttorin pätevyys. Sivu 4 Nro 27 5.7.2023 Tiina Lamminaho Marjatta Öhman on tehnyt kanttorin sijaisuuksia Petäjäveden seurakunnassa yli 30 vuoden ajan, toimistosihteerin töitäkin hän ehti tehdä yli kymmenen vuotta, ensin sijaisena ja vuodesta 2014 täysipäiväisesti. Sen näkee heti, kun ihminen tulee ovesta sisään, millä asialla hän on, Öhman kertoo ja toteaa, että seurakuntatoimisto on niitä ensimmäisiä paikkoja, joihin tullaan, kun kuolemantapaus on sattunut. Niina Kelloniemi Toinilan heinäkuun yhteisnäyttelyssään Immaterialismi taiteilijat Anna Ruth ja Jukka Silokunnas käyvät teostensa välityksellä monitahoista vuoropuhelua muun muassa historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Melkein 20 vuoden ajan vuodesta 2005 hän on rikkonut, hajottanut ja tuhonnut esineitä ja dokumentoimalla prosessia samalla työstänyt performatiivista teosta Kaikki on perseestä, josta koottu videoteos ja siitä poimitut valokuvat ovat myös Toinilan näyttelyn keskiössä. Korona-aika vähensi paikan päällä asiointia kirkkoherranvirastossakin, mutta nyt siellä – nykyiseltä nimeltään seurakuntatoimistossa – taas asioidaan. Olen tuurannut kanttoria tarvittaessa, niin kanttorin lomien kuin vapaapäivienkin aikana, yksi tuuraus kesti neljä vuotta, Öhman kertoo. Ruth sen sijaan pohtii teoksissaan esineen arvon määritelmää, sitä kuinka arvo säilytetään, miten arvo katoaa ja mikä lopulta määrittää esineen tai taideteoksen arvon: tunnearvo, materiaalinen arvo vai yhteiskunnallinen asema. Hän on myös kiinnostunut herättämään yhteisön kiinnostuksen nykytaidetta kohtaan tuomalla sitä epätavanomaisiin näyttelytiloihin. Nyt, kun on enemmän aikaa, lukeminen varmaan lisääntyy, Öhman sanoo. Nyt Öhman on lomalla, elokuussa alkavat eläkepäivät toimistosihteerin työstä. Silokunnaksen taideteos syntyy pyrkimyksestä tuhota materiaalinen esine, jonka Ruth tuhoamisyrityksen jälkeen korjaa ja siitä tulee immateriaalinen esine, taideteos. Jumalanpalveluksissa pidän siitä, että ne tehdään yhdessä; kun kaikkien osuudet napsahtaa paikoilleen, se on mahtava tunne. välisen ajan keskiviikosta perjantaihin kello 14–18 ja lauantaisin 12–16. – Sellaisiakin tilanteita kyllä on, että tullaan vauvan kanssa paikan päälle sopimaan kasteesta
– Sen jälkeen olemme järjestäneet tapaamisia säännöllisesti, lähes joka vuosi. Sivu 5 Nro 27 5.7.2023 JAAKKO HEIKKINEN Kesän rippikoululaiset konfirmoitiin sunnuntaina Jaakko Heikkinen Petäjäveden seurakunnan kesärippileiri järjestettiin Virroilla, Nuorisokeskus Marttisissa, toissa viikolla. Koulun yläkerta oli opettajien asuntona toki myös talon ollessa koulukäytössä. kirkon silmissä konfirmaation jälkeen tuleekin aikuisia, tarvitsevat he vielä paljossa läheistensä apua ja tukea. Kummun koulun entiset oppilaat tapasivat toisiaan Kummun koululla vuonna 2005, silloin läsnä oli yli sata entistä oppilasta. Seitsenöinen ja kahdeksanpäiväinen leiri koostui muun muassa aamuja iltahartauksista, opetustuokioista, nuorten itsensä toteuttamista jumalanpalveluksista, sekä isosten järjestämistä perinteikkäistä iltaohjelmista. Nuorten näköinen messu Kaikki rippileirille osallistuneet kahdeksantoista nuorta konfirmoitiin Petäjäveden kirkossa viime sunnuntaina, toinen heinäkuuta. Kerttu Haapasella on tallessa isänsä Viljo Haapasen ensimmäisen luokan todistus Kummun koulusta lukuvuodelta 1923 – 24. Remontin ykkösmieheksi Vuoksenrannat nimeävät Reijo Kovasen. Juhannuksen vietto jatkui juhlalounaalla ja vielä myöhemmin makkaranpaistolla. Messua oli valmisteltu yhdessä rippileirillä, joten kuullut laulut ja luetut sanat olivat pitkälti nuorten valitsemia ja keksimiä. Tämänkertaisen tapaamisen järjestelyistä päävastuun kantoivat Sini ja Reijo Vuoksenranta sekä Helena Hytönen ja Pekka Huhtisaari. Konfirmaatiomessu päättyi Suvivirren säveliin, jonka jälkeen konfirmoidut nuoret lähtivät viettämään rippijuhliaan. Lähes kaikki muu on uusittu, Sini Vuoksenranta toteaa ja kertoo, että julkisivuremontissa pyrittiin alkuperäisten piirustusten mukaiseen ulkonäköön, samoin alkuperäinen pohjapiirustus oli mallina koulutilojen remontoinnissa. Toiveiden mukaisessa saarnassaan kirkkoherra Laura Laitinen iloitsi rippikoulun nuorelle tarjoamasta mahdollisuudesta tutustua itseensä, muihin ja Jumalaan. Tunnin mittainen konfirmaatiomessu oli ennen kaikkea nuorten näköinen. Nuoret askartelivat leirikasseja, rukoushelmiä ja ottivat mittaa toisistaan muun muassa piirtäen ja hiekkakakkuja kasaten. Viileän kesäpäivän aamuna kirkkoon kokoontui yhteensä yli 260 osanottajan joukko, joka koostui rippikoululaisista, heidän läheisistään ja muista seurakuntalaisista. Olemme kokoontuneet eri paikoissa, muun muassa Tupamäen kylätalossa, ja paikalla on ollut vaihtelevasti väkeä. Tapaamisia säännöllisesti Kun koulutyö loppui Kummun koulussa, tiloissa oli ensin puusepänverstas, sitten se on palvellut asuntona. Juhannusaattona rippikoululaiset osallistuivat Suomen viralliseksi juhannuskaupungiksi julistautuneen Virtain juhannusmarkkinoille. Nykyiset omistajat, Sini ja Reijo Vuoksenranta, ostivat Kummun koulun vuonna 2005 ja remontoivat sen perusteellisesti. Juhannusaattoaamuna koko leiri osallistuikin Virtain Perinnekylän juhannusmarkkinoille. Koska Virrat on julistautunut Suomen viralliseksi juhannuskaupungiksi, riitti kaupungissa paljon juhannustekemistä. Vapaa-aikansa nuoret käyttivät paljolti uimiseen ja yhdessäoloon. Sää suosi leiriläisiä ja Marttinen tarjosi leiriväelle niin huikeat puitteet kuin maittavat ruoatkin. Rippikoululaiset aloittivat ja päättivät messun kulkueessa, toimivat esilukijoina ja soittajina, sekä lauloivat yhdessä konfirmaatiolaulun, jona viime vuoden tapaan toimi Juha Tapion Sitkeä sydän. Juhannusviikon rippileiri järjestettiin Virroilla, Nuorisokeskus Marttisissa. – Lähinnä kivijalka ja hirret sekä pönttöuunit ovat vanhaa. Juhannusviikon leirirupeamaan otti osaa yhteensä kahdenkymmenenkahdeksan osallistujan joukko, joka piti sisällään kahdeksantoista rippikoululaista, viisi isosta, kolme kokoaikaista ja yhden osaaikaisen vastuuohjaajan, sekä yövahdin. Laitinen kiitti kotijoukkoja ja konfirmoitavien siunaamiseen osallistuneita kummeja onnistuneesta kasvatustyöstä, ja muistutti, että vaikka nuorista Petäjäveden kirkossa vietettiin viime sunnuntaina konfirmaatiojuhlaa. Nyt ajattelimme, että olisi kiva päästä pitämään tapaaminen tänä vuonna Kummun koululla, kun koulun perustamisesta on sata vuotta. Hytönen on itse käynyt Kummun koulua kaksi luokkaa, ennen kuin koulu lopetettiin. Satavuotiaan koulutalon piha täyttyi muistelijoista Jatkuu etusivulta. – Tämä oli pieni koulu, jossa oli hyvä henki ja opettajat olivat ihania, Helena Hytönen muistelee. Tunteikas saarna Rippikoululaiset olivat toivoneet, että konfirmaatiomessun saarna olisi lyhyt ja hauska, eikä pitkäveteinen ja tylsähkö. Juhannuskaupungin antia Marttisissa nuoret vahvistivat uskoaan ja tankkasivat ulkoläksyjä, joihin lukeutuivat Apostolinen uskontunnustus, Isä meidän -rukous, Herran siunaus, Pienoisevankeliumi ja 10 käskyä. Rippikoululle tyypilliseen tapaan virsien lisäksi laulettiin myös klassikkoveisuja, punakantisista Nuoren seurakunnan veisukirjoista. Kysyin asiaa Sini Vuoksenrannalta ja Vuoksenrannat toivottivat meidät ystävällisesti tervetulleeksi kotiinsa, Helena Hytönen kertoo. TIINA LAMMINAHO. Juhannuspäivänä leiriläiset seurasivat ensin juhannuspäivän messustriimiä Oulun tuomiokirkosta, ja sitten saunoivat Marttisten juhlatilanakin toimivan Vihtasaunan lempeissä löylyissä
Ensimmäisessä pelissä kaatui Liikunnan Riemun kakkosjoukkue Annika Hiirosen ja Kati Parkkisen maaleilla 2-0. Valmennustaitojen ja valmennusharjoitusten suunnittelun lisäksi kurssiin sisältyi käytännön ohjausharjoituksia, joissa johdettiin harjoittelua pienryhmissä. Mutta eivät ole pelit veljeksiä keskenään. Leikkejä ja pelejä Kintaudella leiriryhmä koostui kahdestakymmenestäyhdestä pääosin alakouluikäisestä lapsesta. – Lapset saivat leiriltä mukaansa diplomit, sekä toivottavasti uusia ystäviä ja intoa jatkaa liikkumista. Lapset olivat yhtä mieltä siitä, että mukaan kannatti lähteä. Markus Yläpoikeluksen hyvät torjunnat ja uhrautuvasti pelanneet topparit, Juho Asunta sekä JuhaPekka Manninen, pitivät lukemat kuitenkin maltillisina. Tasoero oli alusta alkaen melko selvä. yhteensä neljätoista. Joukkueen kokenut pelaaja Pauliina Kähäri kiittelikin joukkueen hyvää ja oikea-aikaista prässipelaamista, jolla nuorelta ja taitavalta vastustajalta syötiin eväät. Tästä on hyvä jatkaa kohti syyskierrosta, ja taas kehittää joukkueen omaa pelaamista eteenpäin. – Aluehippa ja hyllypallo taisivat olla suosituimpia leikkejä täällä. Toisella puoliajalla pelin luonne pysyi samanlaisena. Myös valmentajakurssilaisten oman oppimisen reflektointia treenattiin kurssipäivien päätteeksi. Sivu 6 Nro 27 5.7.2023 JAAKKO HEIKKINEN NIINA PELTOLA PetPetin miehillä haastava viikko, naisille Tikkakoskelta kaksi voittoa PetPetin kaksi liiton sarjoissa pelaavaa miesten jalkapallojoukkuetta kokivat kovia viime viikon peleissä. Sarjamuotoisessa lajissa on kuitenkin se hyvä puoli, että seuraava peli on heti nurkan takana tämän viikon perjantaina kotona tuttuun aikaan klo 19 KaPa-51:ta vastaan. Osa lapsista osallistui leirille ensimmäistä kertaa, ja kokeneimmille leirikerta oli peräti neljäs. Hän kiitti vanhempia leiriläisiä, jotka ottivat pienemmät osallistujat hienovaraisesti huomioon. 20 minuutin kohdalla tuomari vihelsi kotijoukkueelle rangaistuspotkun, jonka Joonatan Vesa laittoi varmasti sisään. Maanantaista perjantaihin yhteensä yli neljäkymmentä petäjävetistä lasta liikkui aamupäivisin Kirkonkylän koululla ja iltapäivisin Kintauden koululla. PetPet/2 Maanantaina 6.divisioonan pelissä Jyskän tekonurmella PetPet/2 kohtasi sarjakärki FCV Redsin. Isännät hallitsivat palloa ja Petäjäiset sinnittelivät pelissä mukana. Ohjaajana koulutuksessa toimi JJK:n junioripäällikkö Ossi Kaski. Perjantaiillassa ei onnistuttu kyllä käytännössä missään ja paljon jää mietittävää ja parannettavaa seuraaviin peleihin. Jo pelin ensimmäisestä minuutista lähtien kotijoukkue näytti vieraille kovaa asennetta ja taitoa, ja PetPet ei tähän pystynyt vastaamaan koko pelin aikana käytännössä ollenkaan. Liikuntaleirien missiona on saada lapset liikkumaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Lopputulos Jyskän illassa 4-1 (2-0) PetPet Edustus Perjantaina oli etukäteen suuri päivä. Leirejä Petäjävedellä hän luotsasi yhdessä neljän nuoren apulaisohjaajan kanssa. Valmentajana sitä miettii aina pelin jälkeen, että missä onnistuttiin joukkueena ja mitä voitaisiin ehkä ensi kerralla tehdä paremmin. – Ohjatun toiminnan lisäksi lapset ehtivät nauttimaan myös vapaa-ajasta, jolloin monet esimerkiksi valmistelivat meille ohjaajille ja muille leiriläisille liikunnallisia esityksiä, Aineslahti kertoi. Lapsilähtöisyys edistää lasten liikuntainnon säilymistä, Aineslahti huomautti. Jos miehet olivatkin jo vähän kesäloman tarpeessa, niin naisten vire ennen pientä kesälomaa oli kyllä kohdillaan. Leikkija pelihetket toteutettiin pitkälti koulun pihan tekonurmikentällä, mutta myös koulun ja päiväkodin liikuntasalit pääsivät leiriläisten käyttöön. Fyysinen kotijoukkue pystyi pitämään tempoa ja juoksuttamaan vieraitaan. Jokainen jalkapallopeli on kuitenkin aina arvoitus, ja joskus vain ei pystytä pääsemään pelin vaatimalle tasolle. Kintauslaisilta lapsilta kysyttäessä leirillä parasta oli yksiselitteisesti kaikki. PetPetin juniorijalkapalloilijat toimivat tällä kertaa käytännön harjoitusten koevalmennettavina, kun kurssille osallistuneet vetivät kurssipäivien aikana saatujen oppien mukaisesti suunnitellut treenit lapsille.. Ensimmäistä maalia saatiinkin odottaa 26 minuutille asti. tensiivikurssille osallistui yhteensä kuusi valmentamisesta kiinnostunutta, – osa ensikertalaisia ja osa Palloliiton kursseille aiemmin osallistuneita. Joukkue ja valmennus yhdessä kuitenkin kantavat vastuun pelisuorituksesta. PetPet Naiset Naiset pelasivat kevätkierroksen kaksi viimeistä peliään Tikkakoskella. Avainsanana lapsilähtöisyys Keski-Suomen liikuntaleirejä on järjestetty jo vuodesta 2018 alkaen, ja tänä kesänä leirejä toteutuu ympäri maakuntaa Kirkonkylän ja Kintauden kouluilla järjestettiin viime viikolla lasten liikuntaleirit. Nyt on saatu puolustussekä prässipelaamista kehitettyä entistä parempaan suuntaan ja tämä antaa joukkueelle joka pelissä mahdollisuuden kamppailla voitosta. PetPet puolusti kuitenkin ihan hyvin, ja sitä kautta pysyimme pelissä vielä kohtuullisesti mukana. Aineslahden mukaan oli sydäntä lämmittävää, kuinka hienosti lapset sekä kirkonkylällä että Kintaudella osasivat luoda heille yhteisen hyvän ryhmähengen. Aineslahti opiskelee Jyväskylän yliopistossa terveystieteitä ja liikuntapedagogiikkaa. Kaksipäiväiselle inKoulutukseen sisältyi valmennuksen suunnittelun lisäksi ohjausharjoituksia. Toisessa pelissä kaatui sitten FC Saarijärvi, jolle PetPet oli hävinnyt muutama viikko sitten ison kentän pelin kotonaan 2-4. – Leiripäivien päätteeksi jaoimme aina yhdelle leiriläiselle tsemppitikkarin, ja viimeisenä päivänä liikuimme täysin lasten toiveiden mukaisesti, Aineslahti sanoi. Lapset lähtivät hienosti mukaan erilaisiin leikkeihin ja peleihin, emmekä kohdanneet mitään vastoinkäymisiä, leirejä ohjannut Aino Aineslahti iloitsi. Harmillisesti vielä minuutti ennen puoliajan loppua FCV Reds siirtyi puolustuksen hieman nukahdettua 2-0 johtoon. Viimeiset 15 minuuttia PetPet pelasikin hyvin haastaen fyysisestikin vaajakoskelaisia, mutta ei kuitenkaan pystynyt tekemään lisämaaleja. Kintaudella suosituimmaksi pihapeliksi muodostui hyllypallo. Ketään ei meillä syytetä tai tuomita, vaan yhdessä analysoidaan nykytilanne ja mennään taas eteenpäin. – Leiripäivät sujuivat oikein mainiosti. Pari maalia kuitenkin päästettiin lisää ennen kuin nuori Eewert ”Esa” Salmi herätti joukkueen hyvällä yksilösuorituksella kaventaen tilanteeksi 4-1. PetPetin puolustaja Elmeri Seppäsen 26 minuutilla saama punainen kortti teki vieraiden pelaamisesta entisestäänkin hankalampaa. PetPetin nelosta pelaava edustusjoukkue oli esiintynyt parissa aiemmassa pelissä edukseen ja oli ollut lähellä nipistää jopa pisteen ylivoimaisessa sarjajohdossa olleelta Rangersilta edellisessä kotipelissään. Nyt olikin sopiva revanssin paikka, ja FCS kaadettiinkin Titta Perälän maalilla hienosti 1-0. Siellä joukkue tarvitsee taas kaikkien kannustusta. Selityksiä voi aina hakea muutaman pelaajan sairasteluista, loukkaantumisista, meille harvinaisesta nurmikentästä, hurmoksellisesta kotiyleisöstä tai valmennuksen kyvyttömyydestä muuttaa pelin suuntaa pelin aikana. Lämmin kesäsää, hyvä nurmikenttä ja paljon yleisöä katsomossa Jämsänkoskella. – Toimintamme lähtee täysin lapsista käsin. Hyvä PetPetin naiset! SJ Liikuntaleirit liikuttivat neljääkymmentä lasta Jaakko Heikkinen Keski-Suomen liikuntaleirit rantautuivat viime viikolla Petäjävedelle. Tämä antoi odottaa paljon tältä ”kuuden pisteen ottelulta” Jänsänkosken Ilvestä vastaan. Futisvalmentajan starttikurssilta alku valmentajan polulle Niina Kelloniemi Viime viikonloppuna PetPetin jalkapallovalmennuksesta kiinnostuneille järjestettiin Petäjävedellä Palloliiton Futisvalmentajan starttikurssi, joka antaa edellytykset jatkaa jalkapallovalmentajan koulutusta valmentajan polun seuraaville tasoille ikävaihekoulutukseen ja siitä edelleen aina UEFA Pro -tasolle asti
Miilutie 4, Petäjävesi. Viestiin juoksijan nimi ja sarja. Lapset n. Rastit ovat maastossa 10.7. Tonttihakkuut ja raivaukset. Karttamaksu 3 €/kartta seuran tilille FI24 5339 0820 0362 19. Ilmoittautuminen: Ennakkoon Petäjäisten nettisivujen ohjeiden mukaisesti ma 3.7. Matkat: n. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Petäjäveden Petäjäiset: FI24 5339 0820 0362 19. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. • Klapien tekoa koneellisesti. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. SUUNNISTUSTA Omatoimirastit Halkokankaalla Lähdesillanmäellä. Pääosin hyväkulkuisessa maastossa kaksi rataa. klo 21.00 mennessä. klo 11-15. 041 441 5253 / Harri MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Asematie 6, Petäjävesi mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com 040 5719306/Mirkka, www.dognpets.fi (lomalla 17.7. Ilmoittautuminen paikan päällä klo 17:30 alkaen. klo 18. Radat Petäjäisten sivuilta, jossa myös opastus lähtöpaikalle. Tapahtuma osa Keski-Suomen kylähölkkäsarjaa. ti-to klo 9-17 ?. Radat 4,5 km ja 2,0 km. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. JALKAPALLOVUOROT TEKONURMELLA Aikuisfutis ja kuntofutis tiistaisin klo 18:30 – 20 Perhefutis keskiviikkoisin klo 17-18 Junnujen pelailuvuoro sunnuntaisin klo 16 – 17:30 Aikuisfutis ja kuntofutis sunnuntaisin klo 17:30 – 19 Huom! Vuoromuutoksia voi tulla, sarjapelit menevät harjoitusvuorojen edelle.Joukkuekohtaiset vuorot sekä oman tekonurmen sarjapelit katsottavissa PetPetin nettisivuilta www.petpet.fi YLEISURHEILUA Yleisurheilun viikkokisat elokuussa maanantaisin 7.8., 14.8. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 3,5 km. 11,4 km. klo 11-15 ke-pe 12.-14.7. klo 11-15 ke-pe 26.-28.7. Jälkiilmoittautuminen ja info paikan päällä 5.7 klo 17-18. Sivu 7 Nro 27 5.7.2023 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. com. Paikalla myös kioski! Nuorten yleisurheiluleiripäivä lauantaina 19.8. Ennakkoon tilille 10 €. la klo 9-14 Papintie 2 ?. ja 24.7.) Avoinna ma 12-17 ja sopimuksen mukaan Aittakahvila avoinna tänä kesänä ke-pe 5.-7.7. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. PESÄPALLOA Matalan kynnyksen pesäpalloa tekonurmella keskiviikkoisin 18.00-19.30, sunnuntaisin 13.00-14.30 KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. PetPet tiedottaa Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Alle 18-vuotiaille tapahtuma on maksuton. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Osallistumismaksu: Paikan päällä 15 €. Ratakarttoja tulosteina Petäjävesi-lehden ovessa. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-nuoret tiistaisin ja torstaisin 17.00-18.30 C-tytöt tiistaisin ja torstaisin 18.30-20.00 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20.00-21.30 Kaikki vuorot Kulttuurikeskuksen salissa. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN www.petpet.fi 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, älypuhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollo t Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. klo 11-15 ke-pe 19.-21.7. ilmoittautuminen ennakkoon ja lisätietoja petpet.fi/ urheilukoulu-2023. ja 21.8. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. asti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. puh. XII TÖLLIN TAIPALEEN JUOKSU Aika: Keskiviikkona 5.7.2023 klo 18:30 Paikka: Kulttuurikeskus Miilu. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?
0400 299 919 Toivo on timanttia -kesäkonsertti kutsuu Vanhan kirkon hämärässä kesäillassa vain kosketinsoittimet ja mies – Petri Laaksonen. Ilmoittautumiset puhelimitse tai tekstiviestillä Kimmo Koivikko/ 040 861 0131 Maantietoimitus, kevyen liikenteen väylä, Petäjävesi Keski-Suomen ELY-keskus on hakenut Maanmittauslaitokselta maantietoimitusta (2021-667482) koskien kevyen liikenteen väylä maantiellä 6250 (Räihäntie) Petäjävedellä välillä maantie 6251 (Kintauden pysäkkitie) Pihlajaniemi (n. SJ Festareilla esiintyy muun muassa Viitasen Piia. Viime syksynä Petri julkaisi 60-vuotisjuhlavuoden merkeissä uuden Timanttia-nimisen levyn. ja 22. Paikalla on myös hyvin varusteltu kahvio. 0,8 km). kello 19 kesämusiikkisarjassa Unesco kohtaa Unescon, kun Petäjäveden vanhaan kirkkoon saapuu konsertoimaan Fiinin musiikin orkesteri, joka edustaa aineetonta kulttuuriperintöä kaustislaisella viulunsoitollaan. Leena Giers-Koljonen Asema elää! -festivaali tulee taas Petäjäveden vanhalla asemalla jo toista kertaa pidettävä Asema elää!festivaali pidetään tänä vuonna jo heinäkuussa. Toimitusinsinööri Tuomas Häkkinen Maanmittauslaitos 0400 294 555 tuomas.hakkinen@maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi Kutsu maanmittaustoimitukseen Takomarkkinat 7.–9.7. klo 21 mennessä 10 € paikan päällä 5.7. Kolme täyspitkää levyä julkaissut Slack Bird soittaa energistä folkpunkkia, jossa riittää taatusti sävyjä ja tunnelmaa vaikka muille jakaa. Mukana tietenkin muun muassa Sata salamaa ja Täällä Pohjantähden alla. PRESSIKUVA. XII TÖLLIN TAIPALEEN JUOKSU Keski-Suomen kylähölkkäsarja TERVETULOA! Petäjäveden Petäjäiset Yhteistyössä mukana Petäjäveden kunta ja K-market Porkkana Keskiviikkona 5.7.2023 klo 18.30 Kulttuurikeskus Miilu Matka aikuisille noin 11,4 km, lapsille noin 3,5 km Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu: ennakkoon ma 3.7. Tämä komeaääninen ja helposti lähestyttävä artisti voimaannuttaa kuulijoitaan vuodesta toiseen koskettavilla lauluillaan. Petrin edellinen studiolevy vuodelta 2015 oli ”suruista tehty”. Illan menu on ihastuttava kokonaisuus uuden albumin lauluja ja aikaisempaa tuotantoa. Toimitukseen osallistuminen Kokoukseen ei ole osallistumisvelvoitetta. Viitasen Piia soitti toukokuun lopulla keikan Yläkaupungin Yössä, Jyväskylässä. Vuosien jälkeen tuli lopulta aika jatkaa eteenpäin. klo 10 alkaen Kirveslahdessa. Asema palvelee lokakuun loppuun saakka maanantaisin ja perjantaisin klo 14 – 18. Nyt koolle kutsuttavassa kokouksessa aloitetaan korvausten käsitteleminen. Lippuja ostettavissa Petäjäveden vanhan kirkon sivuilta ja oppailta vanhan kirkon aukioloaikoina. Ajantasaisen tiedon jätehuoltopalveluista löydät yhtiön kotisivuilta: www.sammakkokangas.fi MINTTU SAARNI Ilmoitukset PetPet jalkapallo PetPet KaPa51 perjantai 7.7. päivä soitto soi taas persoonallisesti ja intiimisti indiefolkrockin tahtiin. Sivu 8 Nro 27 5.7.2023 Osoitteessa Välitie 3 oleva lajitteluasema on auki lauantaina 8.7. klo 9 – 12. Heinäkuun 21. Pitkän uran tehnyt artisti ei esittelyjä kaipaa, sillä hän on tehnyt paljon merkittäviä kappaleita vuosien varrella. Liput 20 €, 2–16-vuotiaat 5 €. Tervetuloa kuulemaan paikallisena yhteistyönä kootut musiikilliset muistot Metsäkulmalta! Suomen Sepät ry sihteeri Anja Rinteelä & Kimmo Strömberg TIENVARSIVESAKOINTIA! Marja-Rauhala Ky/ Aarre Rauhala puh. klo 19 tekonurmi Tervetuloa kannustamaan! Otteluisäntänä OP Petäjävesi. Tervetuloa perinteen pariin! Lauantaina on lisäksi markkinatapahtuma Sepän puistossa sekä kello 18–23 Kyläseppä Rock -ilmaiskonsertti Kyläsepän piha-alueella, jossa esiintyvät muun muassa Wirtavuori, Itkonen, Jaana Souru, Megavulture, Kimmon puuhevonen sekä Antti Riikonen. Kahden päivän festarilippu maksaa 40 € ja yhdeksi päiväksi paikalle pääsee 25 € hintaan. Sepät takovat, myyvät ja ottavat tilauksia vastaan perjantaina ja lauantaina taotaan kello 10–16, sunnuntaina kello 10–14. Koponen ja Jylhä ovatkin ottaneet sydämen asiakseen nostaa esille uusia nousevia artisteja ja bändejä sekä tuoda kumpaankin festaripäivään pääesiintyjäksi vähän tunnetumman ja taatusti kiinnostavan artistin, joka on keikoilla jo havaittu erinomaiseksi. Juoksuaiheisia palkintoja aikuisten kilpasarjojen parhaille ja arvottavia palkintoja kaikkien osallistuneiden kesken. Laulut kertovat elämästä, toivosta ja rakkaudesta. Paikalla kioski. kello 19. Eli perjantai-illassa saatetaan päästä myös villisti polkkaamaan. Petäjäveden kunnan kulttuurituottaja Olli Koposen ja hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhän yhdessä visioiman kaksipäiväisen musiikkifestivaalin tarkoitus on esitellä artisteja ja yhtyeitä hieman valtavirran ulkopuolelta. Petri Laaksonen Petäjäveden vanhan kirkon kesämusiikkisarjassa keskiviikkona 12.7. Lauantai onkin rakennettu pelkästään naisartistien varaan. Bändi julkaisi keväällä oman versionsa klassikkokansansävelmästä Ievan polkasta. Toimituksen kohteena olevien tiealueiden merkintä on tehty maastoon. Hän on juuri valmistelemassa uutta, neljättä albumiaan ja toiveissa on saada kuulla asemalla myös jotain uunituoretta materiaalia. Asianosaisten poissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. Lauantaina kello 18 Kyläseppä Rockin yhteydessä julkaistaan Antti Riikosen kappale Oodi Metsäkulmalle, jonka on säveltänyt Kimmo Rauhamäki, sanoittanut Markku Koskinen, Antti Riikonen sekä Kimmo Strömberg ja sovittanut Teppo Seppänen. Alkuillan tunnelmat luovat petäjävetinen Liina-Maija Jylhä JYLHÄ-yhtyeensä kanssa sekä joensuulainen Annika Kurki, jonka musiikki on hyvin intiimiä ja koskettavaa. Tänä vuonna perjantaiilta huipentuu juuri Euroopan kiertueelta palanneen Slack Birdin keikkaan. ”Näiden koettelemusten alta toivo pilkisti kuin säihkyvä timantti maan uumenista”, Petri kertoo. Molemmat illat alkavat kello 18 ja päättyvät kello 22. Keikalle tuli hienosti jopa 350 kuulijaa, ja kaikki eivät mahtuneet sisäänkään Jyväskylän Kaupunginkirkkoon. Jos sinua puhuttelee intiimi ja koskettava tai vauhdikas sekä puhutteleva folkrock, niin Asema elää!-festari on tehty juuri sinulle. Konserttikahviosta vastaa SPR Petäjäveden osasto. Muistathan myös, että keskiviikkona 5.7. Usein persoonalliset ja luovat artistit eivät suostu kompromisseihin saadakseen musiikkiaan esimerkiksi isojen radiokanavien soittolistoille. Näin paljon ei Vanhalle Asemalle yleisöä mahdu, joten Olli Koponen ja Sami Jylhä kehottavatkin ihmisiä hankkimaan liput ennakkoon Tiketistä. Illan muut artistit ovat kitararumpu-duo OlliOlli, helsinkiläisen lahjakkaan kitaristi-muusikon Jani Hietalan luotsaama Hietsu sekä Helsinki-Petäjävesi-akselilla toimiva rempseä folkrock-kombo Hilleri&Näätä. Uusi levy sai inspiraationsa juuri tästä tunteesta. Samalla kappale julkaistaan myös digitaalisena kaikille alustoille, kuten Spotify ja YouTube. Kyläsepän pihassa Perinteiset Takomarkkinat taotaan tulevana viikonloppuna.Perjantaina ja lauantaina järjestetään taontakurssit, puukon terän taonta ja naulakon taonta, joihin mahtuu vielä osallistujia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille Anjalle puhelimitse 040 560 0296. Illan ja koko festivaalin huipentaa uskomattoman hienon Meidän jälkeemme hiljaisuus -levyn vuonna 2019 julkaissut Viitasen Piia. klo 17-18, 15 € tarkemmat ohjeet Petäjäisten nettisivuilla petpet.fi Alle 18-vuotiaille tapahtuma on maksuton Maalialueella kioski. Tule sinäkin! Liput 25 €, 2–16-vuotiailta 5 €. Varmasti yksi Suomen persoonallisimmista ja idyllisimmistä festareista sai viime vuonna erinomaista palautetta, ja tänä vuonna on tunnelma vähintään yhtä kova. BEACH-TURNAUS 3-henkisin joukkuein 8.7. Lisätietoja tiehankkeesta: www.vayla.fi/mt-6250raihantie-kevyen-liikenteen-vayla-valilla-mt-6251kintauden-pysakkitie-pihlajaniemi-petajavesi Aika ja paikka Torstaina 17.8.2023 klo 9.00, Auditorio Miilu, Miilutie 4, 41900 Petäjävesi Toimitusten tarkoitus Toimituksen tarkoituksena on lunastaa tienpitäjälle tiesuunnitelmassa tietarkoituksiin osoitetut alueet ja käsitellä lunastamiseen liittyvät korvauskysymykset. Konsertin nimikkokappale, Toivo on timanttia, perustuu lapsikuorolaisten teksteihin, joista runoilija Anna-Mari Kaskinen on muokannut laulun tekstin. Omat mielipiteet ja vaatimukset voi esittää myös sähköpostilla toimitusinsinöörille