Mutta ovathan ne vanhat, tutut laulut hyviä, esimerkiksi ”Arkihuolesi kaikki heitä” tai ”Heinillä härkien kaukalon”, se oli minun äitini toivelaulu, Raija Lähteenmäki sanoo. Olemme entisiä naapureita täältä Metsäkulmalta ja olemme käyneet täällä Kauneimmat joululaulut -tapahtumissa yhdessä, naiset kertovat. kerran. Kylätalon pöydät täyttyivät tasaiseen tahtiin ja lopulta laulajia oli melko lailla entisten vuosien mallin. Parhaimpina joululauluina Marita Anttila ja Raija Lähteenmäki pitävät vanhoja, tuttuja lauluja. Marita Anttila ja Raija Lähteenmäki ovat käyneet laulamassa kauneimpia joululauluja Metsäkulmalla, koska tilaisuus pidetään naisten entisessä koulussa. Täällä jokainen laulaa äänellään ja yhdessä laulaminen on mukavaa, Johanna Salminen kannusti. TIINA LAMMINAHO. Vielä ehtii laulamaan yhdessä Töysänperälle Helena Suonsaaren luo tämän viikon torstai-iltana, Ylä-Kintauden kylätalolle sunnuntaina, Tupamäen kylätalolle ensi maanantai-iltana, Petäjäveden kirkkoon sunnuntaina 18. Metsäkulman kylätaloon kokoonnuttiin joulukuun ensimmäisen päivän iltana. joulukuuta. – Kuten ”Sylvian joululaulu” tai ”Kilisee, kilisee kulkunen” ja muut sellaiset, mitä lapsena laulettiin, Marita Anttila sanoo. Kanttori Leena Giers-Koljonen aloitti Metsäkulman tilaisuuden laululla ”Arkihuolesi kaikki heitä”. Suomen Lähetysseuran ja evankelisluterilaisten seurakuntien yhdessä järjestämät Kauneimmat joululaulut-tilaisuudet keräävät vuosittain yli miljoona suomalaista laulamaan yhdessä. Tänä vuonna Kauneimpia joululauluja päästään taas laulamaan kylilläkin yhdessä, ilman koronarajoituksia. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Joulu alkoi laulamalla Tiina Lamminaho – Minulle Kauneimmat joululaulut -tapahtumat aloittavat joulun, ja etenkin kylillä pidettävissä tapahtumissa on oma, erityinen tunnelmansa, seurakuntapastori Johanna Salminen toteaa. Marita Anttila ja Raija Lähteenmäki olivat tulleet paikalle kirkonkylältä. Täällä pitää unohtaa, jos opettaja on joskus sanonut, ettet sinä osaa laulaa. – Onhan se mukavaa, kun taas saa järjestää tilaisuuksia. Perinteiset laulut toivottuja Tänä vuonna Petäjävedellä järjestetään yhteensä kahdeksan Kauneimmat joululaulut -tilaisuutta. Tilaisuus aloitettiin kyläseuran tarjoamilla glögeillä ja kahveilla. ”Kyläkierros” aloitettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä Metsäkulmalta. vuosikerta Nro 492022 Keskiviikkona joulukuun 7. Kahden koronavuoden jälkeen Kauneimpia joululauluja päästään taas laulamaan kylilläkin. Metsäkulmalla Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa laulettiin ensimmäisenä ”Arkihuolesi kaikki heitä”, sen jälkeen läsnäolijat saivat esittää toiveita. – Tämä on meidän entinen kansakoulu, siksi tulemme tänne laulamaan. Tuntuu, että ihmiset taas lähtevätkin liikkeelle; adventtikirkossa oli paljon ihmisiä, samoin Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa, kanttori Leena Giers-Koljonen toteaa. – Onhan se tosi mukavaa taas kohdata ihmisiä näissä tilaisuuksissa. – Monesti toivotuimmat laulut ovat niitä perinteisiä, juuri ”Arkihuolesi kaikki heitä” sekä ”Maa on niin kaunis” ja "Varpunen jouluaamuna”, Giers-Koljonen kertoo. joulukuuta ja Pengerjoen Syrjäharjulle hirvimiesten kodalle maanantaina 19. Metsäkulmalla toiseksi lauluksi toivottiin ”Joulupuu on rakennettu” ja sitten laulettiin ”Varpunen jouluaamuna”. Täällä on ollut yleensä sellaiset 40 – 50 henkeä laulamassa, nyt ei osaa yhtään arvioida, paljonko tulee, Anitta Neuvonen ja Arja Järvinen Metsäkulma seura ry:stä totesivat ennen tilaisuutta. Sivu 1 Nro 49 7.12.2022 62. Yli miljoona osallistujaa Tänä vuonna Kauneimpia joululauluja lauletaan 50. Yhdessä laulamalla myös tehdään hyvää; Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi kehittyvissä maissa, avun toimittaa Suomen Lähetysseura. – Kauneimmat joululaulut sopivat kaikille. – Kyllä uusissakin on kauniita lauluja, Raija Lähteenmäki toteaa
Osso Karttusella vaaleanpunainen reikäpaita. Viikonloppuisin huoneissa tuoksui tupakka. Väätäinen ja Viren voittivat. Levikki noin 1600 kpl. Lattia narisi ja astiat kolisivat tiskialtaassa. Juoksin talon ympäri. Yhdessä se on tehty, taistelut taisteltu, veljeä ei jätetty. Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa Petäjäisten paperinkeräys vuonna 1969, kerätyillä varoilla ostettiin koululle musta/valko TV. Niilo jo ennen omaa syntymääni, hänestä olen kuullut vain tarinoita. Su 11.12. Käydä Savonsolmussa kaljalla. Itä-Keskuksessa käveli vastaan musta mies punainen turbaani päässään. Ei ole enää Juicea, ei Lennonia. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. Molemmat jo kauan sitten ikuiseen iloon siirtyneitä. Märät puut ja vanhat sanomalehdet. Nuoruutta ei jaksa muistella. Lipunmyynti ovella klo 18 alkaen, mikäli lippuja on jäljellä. Söin raakaa jauhelihaa. Kuinka pärjään. Nyt kello jälestää. Maanantaina asusti Matti. Ilmoittautuminen muistotilaisuuteen viimeistään 8.12. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. klo 14.30 Nuorten pikkujoulut pappilassa. (When i´m sixty-four?) Synnyin Marraskuussa. klo 18 Lasten ja perheiden joulujuhla Petäjäveden kirkossa. Keinolunta suksen alla. La 10.12. Jäljet, jotka monet yrittivät peittää, haudata, unohtaa. Bay City Rollers juliste seinällä. Kalusin hampailla kultaukset hetekan päädystä. Laura Laitinen s. alv 10%): Tänään klo 19 "Usko joulun taikaan", konsertti Petäjäveden kirkossa/Konsta Hietanen. Sodan kokeneet miehet ja naiset alkavat olla iäkkäitä ja suurin osa on jo päässyt taivaan ikuiseen rauhaan. Mukana Johanna Salminen. Tiinalle, puh. Hampaita oli vaikka jakaa. Kakluuni veti huonosti. Helsingin telakalla töissä. Korsossa lapiomiehenä. Personal trainer meni tunteisiin. klo 15 Miestenpiirin joulupuuro srkkodilla. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Kanttori Leena Giers-Koljonen kertoi viime viikon lopulla, että lippuja saisi vielä ovelta. Iso rakennus. Yhteistyössä mukana Perhekeskus ja MLL. Sivu 2 Nro 49 7.12.2022 Nro 49 7.12.2022 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA Viikon Viikon pakina pakina w w w. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Töysänperällä Helena Suonsaarella. Tulevaisuutta ei kannata. Sota oli jättänyt jälkensä. Ihmiset tekivät sen, minkä voivat ja Jumala hoitaa loput. Kuului äänekästä puhetta. To 8.12. Paloi sulakkeet. Paljon muita samanikäisiä. Hän ei koskaan puhunut meille lapsenlapsille sodasta, eikä ilmeisesti lapsilleenkaan. Isäni kertoi, että kun pappa tuli sodasta, hän heitti kaikki saamansa kunniamerkit tunkiolle, ja sinne ne myös jäivät. Ennen sitä oli aikaansa edellä. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Tauno kuoli vasta lukioaikanani, häneen sain tutustua. "Et tullut loistoon, kunniaan, vaan autoit armoon uskomaan, niin että tieni kulkisin rakkautesi askelin." (Virrestä 951) Konstan konserttiin tänään Konsta Hietasen joulukonsertti "Usko joulun taikaan" kuullaan tänään keskiviikkona kello 19 Petäjäveden kirkossa. Tapio Kokkosen digitoima kuva Petäjävesi-lehden kuvaarkistosta.. Vatsa aina kipeä ja hampaat. Lomille lomps. Omaa aikaa äideille oman puuhan parissa tai/ja äitioleilua. Taidan pyytää isää näyttämään ne seuraavalle sukupolvellekin seuraavalla mummula-reissulla. Molemmat pappani, Niilo ja Tauno, olivat sodan käyneitä miehiä. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Tarjoilua. Yksin ei kukaan olisi siihen pystynyt. Koulun pihalla pelotti. Hietasen Petäjäveden konsertti on hänen ainoa joulukonserttinsa Keski-Suomessa tänä vuonna. Voikukkia silmin kantamattomiin. Siksi nyt on entistä tärkeämpää muistaa ja muistella. Viimeisellä metsäleirillä saunamajurina. Mukana Lastenteatteri Loihu. Ti 13.12. Tuuli heilutteli verhoja. Minut kannettiin pyykkikorissa kotiin. Levyraati sunnuntaisin. Kaiken voi tarkastaa googlesta. kello 12. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Cooperin testissä viimeinen. Mummu toi tullessaan nisua. Ma 12.12. Itselläni ei ole enää mitään konkreettista kosketusta sota-aikaan tai jälleenrakentamisen vuosikymmeniin. Mysteerishoppaaja ei tervehdi. Opin kävelemään. Kuitenkin muistan, että kerran löysimme piirongin kaapista kiikarit, jotka olivat niin erikoiset, että ymmärsimme niiden olevan sodan melskeistä. Mistä olemme selvinneet päästäksemme tähän. Armeijan harmaissa. Istuin etupenkissä. Kirjoja kuunnellaan. Musiikkia katsellaan. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Tarjoilua. Ke 15.12. Luvattiin pitää yhteyttä. klo 18 Kauneimmat joululaulut Tupamäen kylätalolla (entisellä koululla). Podin raudanpuutetta. Tarjoilua ja lähetysmyyjäiset. Nuoruus meni alkoi todellisuus. 22.11.2022 Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Pin-koodi hukassa. Tuulivoimala pihassa. Kävelin unissani. Kertoa uusille sukupolville siitä, mikä on ollut vapaan maamme hinta. Nyt olen himpun vajaa kuusikymmentä. klo 10-15 Äitiparkki pappilassa. 25.1.1938 k. Kiitollisuudella kaivaten Eeva-Liisa -sisar perheineen Kirsti-sisar perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Paavo KIVELÄ Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Petäjäveden siunauskappelissa lauantaina 10.12. Satoi jalkarättejä ja oli pimeää. Kuljin kesän läpi yksin. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Ei jaksanut kuin nukkua. Opin lukemaan viimeisenä. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Silloin muista meidän vieneen ne papalle ja kysyimme, milloin hän oli niitä käyttänyt. Muistotilaisuus Solikkosalissa. Kun Tauno-pappa kuoli, isäni löysi hänen tavaroittensa joukosta vielä kiväärin pistimen. Mitä pidemmälle rauhan aika kestää, sen haaleammiksi jäljet käyvät. Isäni kunnostutti sekä kiikarin että pistimen ja ne ovat nyt perheemme muistin esineet. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Tarjoilua. Lusikoimaan laihaa keittoa. Palkka käväisi lompakossa. Klo 13 Kauneimmat joululaulut Ylä-Kintauden kylätalolla. Niitä katsellessa muistan aina sen, mitä olen lahjaksi saanut. Omalla lapsellani vielä vähemmän. Kaikki tasaisen harmaata. Kissa mourusi nälkää. Pistin voita päälle. Ampumaradalla ei yhtään valiota. Vastaukseksi saimme jotain murahtelua ja kiellon, että kiikareihin ei saa koskea. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Hymyili. Liverpool voitti. Naapurin koirat haukkuivat. Jälki-istunnossa kusetti. 0400 736 842
– Minua henkilökohtaisesti on kuitenkin auttanut, kun olen puhunut asiasta niin, ettei sitä ole tarvinnut peitellä. – Kurssilla käsiteltävät asiat eivät ole varsinaisesti uusia minulle, mutta niitä on tärkeää muistutella itselleen aina välillä, ja kyllä aina oppii jotain uuttakin, Mari Karén totesi. Koronarokotukset jatkuvat ennallaan. Petäjäveden Mielenterveysseuran toimintaan Sari Tuovinen kaipaisi lisää vapaaehtoisia. – Ennaltaehkäisy ja varhaisessa vaiheessa avun antaminen vähentää inhimillistä kärsimystä, ja on myös taloudellisesti kannattavaa. – Mieli voi murtua samoin kuin luut ja murtunutta mieltä voidaan myös hoitaa. – Teen töitä ihmisten parissa, ja haluan hyödyntää oppeja työssäni, mutta kurssit ovat olleet myös itselle voimavaroja antavia. Minulla on ollut itselläni keskivaikea masennus ja olen puhunut siitä; joskus vastaanotto on ollut kauhistelua, että mitä sinä nyt tuollaisesta puhut, Sanna Silander kertoo. STT:n syksyn lukiovertailussa verrataan kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten tuloksia lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Koronarokotekoordinaatioryhmässä keskusteltiin rokotusten sujumisesta KSSHP:n alueella. Kaikissa kunnissa riskiryhmäläiset ovat hakeutuneet aktiivisesti influenssaja koronarokotuksiin. Varhaisen vaiheen apu tärkeää Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssin tavoitteena on, että kurssilaiset oppivat tunnistamaan yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja soveltamaan mielenterveyden ensiavun askeleita. Näin voidaan huomioida opiskelijoiden lähtötason vaikutusta ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Kurssi on yksi Mieli Suomen mielenterveys ry:n 125-vuotisjuhlakoulutuksista, Petäjävedellä on järjestetty tänä syksynä myös Nuoren mielen ensiapu -kurssi ja Mielenterveyden ensiapu 1 -kurssi. – Mielenterveyden häiriöt ovat suurin yksittäinen työkyvyttömyyden syy. Pelkkiä yo-tuloksia vertaillessa kärki täyttyy lukioista, joihin tulee poikkeuksellisen opiskelutaitoisia opiskelijoita jo valmiiksi korkeilla keskiarvoilla. Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssilla osa kurssilaisista oli hakemassa mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja oman työnsä takia, osa taas tunteakseen omaa ja lähimmäistensä mielenterveyttä paremmin. Toivoisin, että ennaltaehkäisevän ja varhaisen vaiheen työn merkitys ymmärrettäisiin myös hyvinvointialueella, Tuovinen sanoo. THL:n linjauksen mukaan koronatehosterokotteeseen ovat julkisella puolella oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt. Sivu 3 Nro 49 7.12.2022 TIINA LAMMINAHO Kurssilta mielenterveystaitoja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) Koronarokotekoordinaatioryhmän joulukuun kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua koronarokotelinjauksista monesta eri näkökulmasta. Tiina Lamminaho – Tämä on koulutus, joka jokaisen pitäisi käydä, samoin kuin ensiapukoulutus. Kokouksessa päätettiin jatkaa toistaiseksi alueen julkisessa terveydenhuollossa koronarokotusten antamista lääketieteellisin perustein Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) ohjeiden mukaisesti. Ja ihmiset ovat kyllä rohkaistuneetkin siitä, että minä olen selvinnyt ja päässyt yli masennuksesta, Silander sanoo. – Vieläkään mielenterveyden häiriöistä ei kovin paljoa puhuta. Monesti ei uskalleta lähteä auttamaan, kun pelätään, että asia pitää itse hoitaa kokonaan, mutta tarkoitus on ohjata avun äärelle, ei hoitaa kaikkea itse, kurssin kouluttaja, mielenterveyden ensiapu -ohjaaja, Petäjäveden Mielenterveysseuran puheenjohtaja Sari Tuovinen sanoo. Mari Karén, Sari Tuovinen ja Sanna Silander haluaisivat, että mielenterveyden häiriöistä voisi puhua ilman leimautumisen pelkoa. Useimmissa kunnissa joulukuun rokotusajat on varattu ja uusia rokotusaikoja annetaan nyt tammikuulle. Petäjäveden lukio maakunnan kakkonen Petäjäveden lukio sijoittui toiseksi Keski-Suomen lukioista STT:n tekemässä vuosittaisessa lukiovertailussa. – Kurssilta saa valmiudet tarvittaessa ottaa asia puheeksi, tarjota apua ja ohjata hoitoon. Noin puolet suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana, joten puhutaan isoista asioista, Tuovinen toteaa. – Koulutusta on hyvin tarjolla, ja jos ei halua sitoutua toimintaan pitemmäksi aikaa, voi osallistua vaikkapa vain jonkin tapahtuman järjestämiseen, Tuovinen toteaa. – Apua tarvitsevat eivät välttämättä oivalla olevansa avun tarpeessa, tai he voivat ajatella, että eivät ole avun arvoisia, Tuovinen toteaa ja kertoo, että mitä varhaisemmassa vaiheessa mielenterveyden häiriöihin saa apua, sitä todennäköisempää toipuminen on. Alle 65 -vuotiaiden perusterveiden lisärokottamiselle ei lääketieteellisin perustein katsottu olevan lisätarvetta. Kursseilla on ollut todella hyvä tunnelma, Päivi Kemppainen kehui. Sairaus, josta voi puhua Yhtenä kurssien tarkoituksena on vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja. Päivi Kemppainen kertoi käyneensä tänä syksynä myös Nuoren mielen ensiapu -kurssin ja Mielenterveyden ensiapu 1 -kurssin. Myös oman osaamisensa ja jaksamisensa rajat on tärkeä tunnistaa. Murtuneesta mielestä pitäisi voida puhua ihan samalla tavalla kuin murtuneista luista, työhönsä kehitysvammapuolella eväitä kurssilta hakemassa ollut Sirpa Saarinen totesi. Täällä käydään läpi arkisia asioita, jotka ovat todella tärkeitä, Erja Ahola ja Erja Sorri totesivat Petäjäveden Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssilla
Seinät ovat ajan patinoimaa hirttä ja seinällä on jopa vanha, alas taitettava leivinpöytä. Henkilöhistoriaa tutkittaessa myös tietosuojan merkitys korostuu ja henkilöllisyyden varmistaminen sekä sensitiivisyys arkaluonteisten asioiden kanssa ovat mielessä pidettäviä asioita tutkimuksen lomassa. – Alun perin tilan päärakennus oli hieman toiKaksi vanhaa asuinrakennusta sessa paikassa, keskellä nykyistä pihaa. – Se on ollut viimeksi käytössä mummoni aikaan, Antti Tupamäki kertoo. Sukututkimus on osa historiantutkimusta ja näin ollen yksi näkökulma historiaan, jonka kautta mennyt aika voi muodostua tutkijalle läheiseksi. Se sisältää paljon puuttuvia paloja, joiden etsiminen saattaa ajoittain turhauttaa, mutta oikean palan vihdoin löytyessä onnistumisen ilo palkitsee. Tulisijoja remonteissa ei ole poistettu, vaan leivinuuni, puuhella ja kaksi pystyuunia ovat edelleen käytössä. Tämä tekniikka on mullistanut alaa ja DNAtutkimusta hyödyntämällä löydettyjen sukulaisuussuhteiden määrä voikin olla valtava ja tulokset yllätyksellisiä esimerkiksi etnisen taustan osalta. Kolmisenkymmentä vuotta sitten tehtiin remonttia, jossa kahden sisäänkäynnin välissä ollut kylmä rappukamari muutettiin lämpimäksi eteistilaksi ja kodinhoitotilaksi. Talon peltikatto uusittiin toissa kesänä. Sukututkijan sala. Tämäkään kurssi ei ole poikkeus, vaan useampi kurssilainen kertoo olevansa sukua jollekulle samassa huoneessa olevalla. On hyvä myös varautua siihen, että DNA-tutkimus voi mahdollisesti mitätöidä oletetun biologisen sukulaisuussuhteen. (Kuva oikealla.) Jyhkeistä kivistä tehty navetta on rakennettu 1914. Pihapiirissä on myös alun perin navetaksi rakennettu Tupamäen päärakennus on rakennettu vuonna 1907. Perinteistä sukututkimusta täydentää geneettinen sukututkimus, jossa biologisia sukulaisuussuhteita selvitetään DNA-testien vertailun avulla. – Alun perinhän talossa on varmaan ollut pärekatto ja sen jälkeen tiilikatto, joka on muutettu peltikatoksi jo aiemmin. Alun perin talo oli suorakaiteen muotoinen. Tupamäen tila on lohkottu Sakarin tilasta, saman suvun hallussa se on ollut vuodesta 1690. Kurssia ohjannut sukututkimusopettaja Ritva Sampio kertoo, että erityisesti koronan myötä sukututkimuksen verkkokurssit ovat lisänneet suosiotaan, mutta Petäjävedellä toivottiin lähiopetusta aiheeseen. Marraskuisena lauantaina kansalaisopiston Sukututkimuksen pajakurssille kokoontui joukko sukujuuristaan kiinnostuneita paikallisia. Tarinan mukaan vanhan talon hirret siirrettiin reilun kymmenen kilometrin päähän osaksi Veikko ja Silja Ässämäen taloa, Virpi Tupamäki kertoo. Sukututkimusta voisi luonnehtia suureksi mutkikkaaksi palapeliksi, jota kasataan pala kerrallaan. Tuvassa vanhan talon henki on muutenkin näkyvillä. Petäjävetisille oman haasteensa sukututkimuksiin tuo Petäjäveden vanhan pappilan tulipalo vuonna 1825, joka tuhosi kaikki tätä vanhemmat kirkonkirjat. Tutkimuksen tulee perustua alkuperäisiin arkistolähteisiin, joita voidaan tarvittaessa täydentää muilla lähteillä, kuten kirjallisuudella, sukututkimustietokannoilla tai muistitiedolla. Alun perin rakennus oli suorakaiteen muotoinen, L-kirjaimen muotoiseksi rakennuksen tekevä laajennus rakennettiin hieman myöhemmin. – Keittiöremontti tehtiin myös 1990-luvun alussa, 1990-luvun lopussa avovinttinä ollut yläkerta rakennettiin asuttavaksi. – Se on ollut alun perin pienempi, sitä on laajennettu kahteen kertaan, Antti Tupamäki toteaa ja Virpi Tupamäki kertoo, että uudempi talo on rakennettu vuonna 1934 Kalle ja Laina Tupamäelle. – Samalla rakennettiin sauna ja pesuhuone entisen sisävessan ja kylpyhuoneen paikalle, Virpi Tupamäki kertoo. Etenkin toissijaisia lähteitä käyttäessä tulee muistaa lähdekritiikki, mutta lisäksi on hyvä tiedostaa, että alkuperäislähteetkin voivat sisältää virheitä. Antti Tupamäki on ollut tilan isäntänä vuodesta 2014 lähtien. Historian tuntemus on olennainen osa tutkimusta ja sukututkijan kannattaa tutustua paikallishistorian lisäksi myös Suomen historiaan. (Kuva yllä.) Niina Kelloniemi Jos haluaa kiinnostavan harrastuksen, joka vie mennessään, kannattaa perehtyä sukututkimuksen kiehtovaan maailmaan. Sivu 4 Nro 49 7.12.2022 Nro 49 7.12.2022 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot Sukututkimus on kuin monimutkainen ja mukaansatempaava palapeli Tiina Lamminaho Tupamäen vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1907, vuosiluku löytyy tuvan suuren leivinuunin kyljestä. Muun muassa tällaisen vertauskuvan kautta sukututkimusharrastusta kuvaillaan petäjävetisten alan harrastajien joukosta. Yläkertaan huoneita Vuonna 1907 rakennettua taloa on remontoitu useampaan kertaan. Lähdekriittistä salapoliisityötä Sukututkimus eli genealogia on henkilöhistoriallista tutkimusta, jossa selvitetään sukulaisuussuhteita. Sinne tehtiin kolme makuuhuonetta ja työtila, kun lapset halusivat omaa tilaa. Laajennusosa, jossa on sali, ja joka tekee talosta L-kirjaimen muotoisen, rakennettiin myöhemmin, silloin isäntänä oli Erlandin poika Kalle Tupamäki. Myöhemmin siihen on rakennettu yläkerta ja nykyään sekä yläettä alakerta palvelevat hevostallina. Nyt peltikatto uusittiin, Antti Tupamäki kertoo. Vanhassa päärakennuksessa asuu Antti Tupamäen äiti Virpi Tupamäki, Antti perheineen asuu pihapiirin toisessa asuinrakennuksessa, joka myös on seissyt paikoillaan jo lähes sata vuotta. – Kun tämä talo, jossa minä nyt asun, rakennettiin, isäntänä oli Erland Antinpoika Tupamäki. Kurssin aikana pääsee vaihtamaan tietoja toisten tutkimusta tekevien kanssa ja kursseilta löytyykin lähes poikkeuksetta sukulaisuussuhteita, sillä varsinkin pienillä paikkakunnilla ihmisillä on paljon yhteisiä sukujuuria. Lähteiden saatavuudessa on valitettavasti kuitenkin paikkakuntakohtaisia eroja esimerkiksi kirkonkirjalähteiden ja digikuvatun aineiston osalta. Ikkunat tähän on vaihdettu 1980-luvulla, uudet ikkunat laitettiin vanhoihin aukkoihin
Sivu 5 Nro 49 7.12.2022 Sukututkimus on kuin monimutkainen ja mukaansatempaava palapeli Kaksi vanhaa asuinrakennusta talli, jossa on vuosiluku 1914. Rippikirjan tarkoitus on ollut kirjata muistiin seurakunnan jäsenten kristinopin osaaminen ja ehtoolliskäynnit. – Vanhaan navettaan tehtiin yläkerta joskus 1960-70 -luvulla, nyt sekä alaettä yläkerrassa on hevosia, Antti Tupamäki kertoo. Pajakurssille osallistunut Hilkka Siiteri kertoo tutkineensa jo lähes kaiken mitä tutkittavissa on, sillä hän on selvittänyt sekä isän että äidin puoleisten sukujensa historiaa ja päässyt tutkimuksissaan aina 1600-luvulle asti. Sukututkimus on tyypillisesti ollut mukavaa tekemistä esimerkiksi eläkepäivien ajankuluksi, sillä yleensä vasta vanhemmiten sukujuuret ja niiden merkitys alkavat korostua. Lisäksi häntä ovat työllistäneet museoiden toimeksiannot sekä lääketieteelliset sukututkimukset, joissa selvitetään perinnöllisten sairauksien ilmenemistä suvuittain. Seinät ovat kaksikertaiset, joten kiviä on täytynyt tuoda paikalle iso määrä. – Hevoset ovat tulleet tilan pääasialliseksi elinkeinoksi 1970-luvulla, lehmät on laitettu pois 1970-luvun lopulla, Virpi Tupamäki kertoo. Vanhassa ilmakuvassa navetta-hevostalli on vielä ilman yläkertaa ja komea aittarivi on paikoillaan. Siinä oli jatkeena autotalli ja lämpökeskus, tulipalo sai alkunsa lämpökeskuksesta, Antti Tupamäki kertoo. Vanhassa talossa on tyyliin sopivia vanhoja huonekaluja. Museoiden toimeksiantoja, lääketieteellistä sukututkimusta ja sukuselvityksiä Sampiolla on 40 vuoden kokemus sukututkimuksesta ja hän luonnehtii itseään sukututkimuksen sekatyöläiseksi. Niiden varaan ei pysty kuitenkaan kovin tarkkaa kuvaa henkilöistä rakentamaan, sillä lehtikirjoittelussa korostuvat usein lähinnä juhlat, tapaturmat, onnettomuudet ja rikokset. poliisityötä helpottavat kuitenkin koko ajan täydentyvät verkkolähteet, joita löytyy esimerkiksi Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen SSHY:n sivustolta, Kansallisarkiston aineistoista sekä Suomen Sukututkimusseuran sivulta. – Se paloi kuutisen vuotta sitten. Hän toivoisikin, että pelkkien henkilöiden nimien ympärille löytyisi myös tarinat ja hän on tutkinut muun muassa vanhoja sanomalehtiaineistoja kontekstitietojen löytämiseksi. Antti Tupamäki asuu samassa pihapiirissä hieman uudemmassa talossa, vanhassa päärakennuksessa asuu Antti Tupamäen äiti Virpi Tupamäki. Sampiosta on ilahduttavaa, että verkkolähteiden lisääntyessä ja verkkovälitteisten kurssien yleistyttyä myös nuoret ovat kiinnostuneet selvittämään sukujuuriaan. Kun intohimoisen sukututkijan oman suvun tutkimukset tyssäsivät, hän alkoi perehtyä miehensä sukuun. Tutkimusten tekemisen ohella hän vetää sukututkimuskoulutuksia lähiopetuksena ja etänä verkossa. Sukututkimusta tehdessä yllätyksiltä ei voi välttyä ja kurssilaisten joukosta kerrotaan, että tutkimusta tehdessä sukuhistoriasta on löytynyt niin murhamiehiä kuin julkisuuden henkilöitä. Sukuselvityksiä tehdessä erilaiset kirkonkirjat ovat merkittävä tietolähde. Navetta on tehty jyhkeistä kivistä. Kuvan rippikirjan tiedot: Petäjävesi, rippikirja 1900–1909, I Aa:10, sivu 1 Kintaus, No 1 Weitsikka (Lähde: SSHY:n jäsenTIINA LAMMINAHO NIINA KELLONIEMI. Sampio tekee yrityksensä Suomen Sukututkimustoimisto Oy:n kautta sukututkimuksia yksityisille ja sukuseuroille. Pihapiirissä on ollut myös vanha riviaitta, jossa oli yhteensä viisi aittaa. Myös erilaiset sukututkimuksen nettipuut ovat hyödyllisiä lähteitä, mutta niiden kanssa on syytä muistaa lähdekritiikki. Sukututkimusta tehdessään Siiteri on huomannut, että hänen mielikuvituksessaan nimet alkavat elää ja hän miettii usein millaisia ihmisiä aiemmin eläneet sukulaiset ovat mahtaneet olla. Hevosia Tupamäessä on ollut kauan, jo Antin isoisä Tauno Tupamäki ajoi kilpaa hevosilla
Tuore ylioppilas Helander valmistui muutama viikko sitten ylioppilaaksi Jyväskylän Schildtin urheilulukiosta. Tällä hetkellä kasvatusala kiinnostaa aika paljon, joten ehkä haen sinne. Ne olivat äidinkieli, pitkä matematiikka ja englanti, sekä reaaliaineista biologia, fysiikka ja kemia. Vastavalmistunut suoritti lukion koronan varjossa. Alkukesä oli vähän hankalampi, kun oli flunssaa sun muuta. – En edes miettinyt silloin muita vaihtoehtoja. Suunnilleen kolme vuotta sitten halusin lähteä harjoittelemaan ampumahiihtoa ja katsoa, miten se lähtee. – Lukiovuodet olivat oikein mukavia. Pääasiassa sitä tasaista arkea, ja koeviikkoja, joista kyllä tykkäsin, Kyllönen nauraa. Siinä pääsee haastamaan itseään kahdella osa-alueella, kun kilpailusuoritus ei koostu pelkästään ammunnasta tai hiihdosta, vaan molemmat vaikuttavat, Helander perustelee. Siinä on tullut tosi isoa kehitystä verrattuna viime kesään ja syksyyn. Ensi kevään yhteishaussa Helander aikoo hakea jatko-opiskelupaikkaa. Kun haluan panostaa ampumahiihtoon täysillä, niin ammunta on yksi tärkeä juttu. – Korona-ajan etäopiskelu sujui mielestäni ihan hyvin, Kyllönen muistelee. Se oli tosi hyvä, koska neljä vuotta olisi ollut aika pitkä aika, niin tämä tuntui juuri sopivalta. Tuoretta saavutustaan Kyllönen juhli kotonaan, lähipiirinsä kesken. Helander sanoo harjoituskauden onnistuneen hyvin. Lajivalinta toi omat muutoksensa ja painopisteensä harjoitteluun. Nyt olen ehtinyt tehdä töitä, ja käydä tallilla, hevosharrastuksen parissa aikaa viettävä Kyllönen listaa. – En ole ihan varma, mitä lähtisin opiskelemaan seuraavaksi. En ole vielä ihan satavarma siitä, mihin haen. Helander kertoo harjoittelun kuuden naisen ryhmässä olleen hyödyllistä. Tällä kaudella Iiris Helander nähdään kisaamassa pääasiassa pyssy selässä. Kyllä kuitenkin on kiva olla jotain muutakin urheilun ohessa. Harjoituskauden loppuosa on mennyt todella hyvin. Olin ihan varma, että sinne haluan mennä. Viime talvena nuorten suomenmestaruuden ampumahiihdossa voittanut Helander pääsi tälle kaudelle mukaan naisten B-maajoukkueeseen. Joulua hän juhlii perheensä kanssa. Janika Kyllönen valmistui Petäjäveden lukiosta tämän viikon alussa, maanantaina 5. – Vaikka sain paperit käteen vasta nyt, koulu loppui jo viime keväänä. Valmistumisen viivästyminen toi nuoren eteen välivuoden. Jaakko Heikkinen Janika Kyllönen valmistui tänä syksynä Petäjäveden lukiosta. Sekä maastohiihdossa että ampumahiihdossa nuorten SM-mitaleja viime vuosina saavuttanut Iiris Helander, 19, valitsi keväällä ampumahiihdon ykköslajikseen. – Pandemia vaikutti omiin ylioppilaskirjoituksiini aika tavalla. Ei ollut yhtään kiire, eikä tuntunut mitenkään raskaalta. Tämä välivuosi on ollut hyvä juttu. Kyllä varmasti käyn myös hiihtokisoissa riippuen siitä, miten ampumahiihtokisat antavat myöten. Ylioppilaskirjoituksissa Kyllönen kirjoitti kuusi ainetta. Syksyllä ehdin olla aina viikon kotona, kunnes lähdin taas leirille. – Olen ihan suhteellisen tyytyväinen saamiini arvosanoihin, Kyllönen toteaa. En ollut koskenut ennen sitä mihinkään aseisiin, mutta siitä se lähti aika nopeasti. Ajattelen, että jos tilanteet olisivat menneet toisin, en olisi ehkä pitänyt tätä. JAAKKO HEIKKINEN. Eläimet kiinnostavat minua, ja joskus voisi olla mielekästä tehdä töitä niiden kanssa, Kyllönen pohtii. Päätös hakea Petäjäveden lukioon peruskoulun jälkeen oli ikään kuin itsestäänselvyys. joulukuuta. Sivu 6 Nro 49 7.12.2022 Nro 49 7.12.2022 MARKUS HELANDER Vihdoin ja viimein valmis Ampumahiihto valikoitui Iiris Helanderin päälajiksi Lauri Partinen Iiris Helander päätti valita ampumahiihdon päälajikseen keväällä. Helander kertoo lukion olleen helppo valinta. Haen varmasti johonkin. Nuorten MMkisoihin lähden myös yrittämään. Tällä kaudella tähtäimessä ovat nuorten SM-mitalit sekä maaliskuiset nuorten MM-kisat. Vaikka päätavoitteet ovat nyt ampumahiihdossa, kokonaan Helander ei kuitenkaan aio maastohiihtoa hylätä. Nuorten MM-mitaleista ampumahiiihdossa kilpaillaan maaliskuussa Kazakstanissa. Kauden päätavoitteet ovat kevättalvella. Kaksi leiriä oli Kontiolahdella ja loput Vuokatissa. Nyt edessä on joulu, josta Kyllönen iloitsee. Maastohiihto on siinä rinnalla. Onneksi on aikaa miettiä. On päässyt tekemään hommia vähän kokeneempien urheilijoiden kanssa ja oppinut paljon kaikkea uutta. Tuoreelle ylioppilaalle lukiotaival näyttäytyy hyvänä kokemuksena. Olin toistamiseen koronassa viime keväänä äidinkielen kirjoituspäivien aikaan, minkä vuoksi valmistumiseni lykkääntyi näin puolella vuodella, Kyllönen avaa. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki, vaikka joitain suuntaviivoja jo onkin. Lajivalintaan vaikutti ampumahiihdon monipuolisuus. Lukio oli lähellä kotia ja harrastuksia, Kintaudella asuva Kyllönen kertoo. Schildtin lukio nousi esiin, että siellä pystyy näitä kahta toteuttamaan hyvin Helander kävi lukion 3,5 vuoteen. Meillä on ollut noin viisi leiriä, kesäkuussa aloitettiin ja syyslokakuussa oli eniten leirejä. Ampumahiihdon nuorten SM-kisoissa haluan lähteä jahtaamaan mitalia. Maastohiihdossa pitkään kilpaillut Helander on noussut ampumahiihdossa nopeasti Suomen kärkitasolle ikäluokassaan. – Joulunvietto alkaa aattoaamun ratsastuksella, Kyllönen päättää. Helander kertoo kisakauden lähteneen hyvin liikkeelle. Hiihdossa laajasti kaikkea, esimerkiksi voimaja nopeusominaisuuksia
FB:Petäjäveden Hierojat ja jalkahoitaja. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA E-nuoret tiistaisin 17-18.30 ja torstaisin 17-18.30 C-nuoret tiistaisin 18.30-20 ja torstaisin 17.00-18.30 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20-21.30 Kaikki vuorot Kulttuurikeskuksen liikuntasalissa JALKAPALLOA JALKAPALLON SALIVUOROT: MA 17:00 18:00 Pojat 2014-2015 -syntyneet MA 18:00 19:00 Tytöt 2011-2013 -s. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Asematie 6. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. MA 19:00 – 20:00 Tytöt ja pojat P13 -s. PetPet tiedottaa www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. Sivu 7 Nro 49 7.12.2022 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@ YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. Sami Heinäaho 040-1678 771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella ma ja pe klo 9-18 ?. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. com. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. puh. la klo 9-14 Papintie 2 ?. 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDELLÄ Varaa aika timma.fi/petajavedenhierojat MARIKA JUNIKKA p.040 771 3714 HEIDI HYVÄRINEN p.040 732 0821,ilta-aikoja MAIJA VIDGREN p.044 533 9020,ilta-aikoja SAMULI KIPRONEN p.044 985 7112 ANNE VIRTANEN p.040 702 9975 Ajanvaraus ainoastaan puhelimitse: IRJA VIITANEN p.0500 546 090 Palvelemme Apteekin talossa Papintie 2-4. TI 20:00 – 21:30 Miehet (sarja) KE 17:00 18:15 Tytöt 2014/2015 -s. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. alkaen KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. • Klapien tekoa koneellisesti. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. MA 17:00 – 18:00 Tytöt ja pojat 2016-2017 -syntyneet Kirkonkylän koulun salissa 31.10. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Ilmainen arviointikäynti. Jos emme heti pysty vastaamaan, jätä viesti.. ti-to klo 9-17 ?. PE 18:00 19:30 Aikuisfutis + Kuntofutis SU 13:00 – 14:00 Höntsäfutis (avoin) SU 14:00 – 15:00 Pojat 2011-2013 -s. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Huomio yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! TAKUUKAADOT.FI Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. TO 18:30 20:00 Naiset (sarja) TO 20:00 – 21:30 Miehet (sarja) PE 17:00 – 18:00 Tytöt 2011-2013 -s. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00
Tästä toiminnastaan Markku ansaitsee paitsi perheiden myös koko yhteiskunnan kiitokset. Tervetuloa viihtymään jouluisissa tunnelmissa. lostusliiton hallitukseen. Hän on toiminut Hevosystäväinseuran puheenjohtajana 18 vuotta. Heikki Palola Keskusten kirkonkylän paikallisosaston YLEINEN KOKOUS Lemettilässä 11.12.2022 klo 19. Petäjäveden Joulu 2022 on myynnissä Kyläsepässä, K-Market Porkkanassa ja Even kukassa. Iita oli 4-vuotiaissa suomenhevostammoissa rahatilaston toinen koko valtakunnassa. Voudinmäentilalla on jatkettu hevostaloutta ja jalostusta ravipuolella. Joulutervehdykset ja muu aineisto pe 16.12.2022 mennessä. Yhtenä uutuutena joululehdessä on esim Mäkelän Liikenteen aikataulut Petäjävesi-Jyväskylä-Petäjävesi. Kokoonpano loi joulun tunnelmaa omaleimaisilla sovituksilla tuttuihin joululauluihin ja soitti myös omia uusia laulujaan. Lauantai-iltana auditorio Miilussa esiintyi jazzyhtye Ilmiliekki Quartet solistinaan Emma Salokoski. JOULUMYYJÄISET la 10.12.22 klo 10.00 – 14.00 Miilussa, Miilutie 4 Petäjävesi Paikalla myös Korvatunturin Joulupukki ja SPR:n Petäjäveden osaston kahvila. Myyjät/järjestöt pääsevät sisälle klo 9.00. puh. Joululehden vastaavana päätoimittajana on PetäjävesiLehden päätoimittaja Maarit Nurminen ja hänen tuore kädenjälkensä näkyyyy lehden ulkoasussa ja taitossa. M ak sa ja: Ke sk us tan ed us ku nta ry hm ä Tavataan! Klo 14 Petäjävesi Kyläseppä, kabinetti Karikontie 1 PERJANTAINA 9.12. Illan kokoonpanossa esiintyivät Emma Salokoski: laulu, Antti Lötjönen: basso, Olavi Louhivuori: rummut, Tuomo Prättälä: piano ja Verneri Pohjola: trumpetti. Kokousta on mahdollista seurata paikan päällä auditorio Miilussa tai videoinnin kau?a, linkki videoyhteyteen julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. K.N Piirron jälkeläiset Voutialkuliitteineen ovat tulleet radoille vuosittain. Yleisön joukossa oltiin vaikuttuneita illan esityksestä ja erityisesti joululaulu Rumpalipoika soi upeasti jazzsovituksena. Järj. Myöskin Lapuan hiippakunnan uusi piispa Matti Salomäki tervehtii teksteillään lehden lukijoita. Heppakaveri toiminnalla on puututtu lasten ja nuorten kiusaamiseen ja syrjäytymiseen. Lauantain pikkujouluissa luovutettiin myös Hippoksen hopeinen ansiomerkki Markku Koskelalle. SPR Petäjäveden osasto sekä Petäjäveden kunta Petäjäveden Joulu 2022 Petäjäveden Joulu 2022 ilmestyi viime viikolla. Sivu 8 Nro 49 7.12.2022 Nro 49 7.12.2022 TUIJA ALAPIHA Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12; muina aikoina sopimuksen mukaan. Lämminverisistä rahatilaston voittajan riimut vei Markku Koskelan MAS Emotion. Vuosia Markku on myös jaksanut kuulua hevosjaAnne Toivola-Mäkinen, Antti Tupamäki, Laura Mäkinen, Santeri Mäkinen, Jarkko Koppeli ja Markku Koskela yhteiskuvassa palkitsemistilaisuudessa. Heppakaveri -toiminta on pitänyt Voudinmäen tallinovet auki jo vuosia. klo 18.00. Pokaalein palkittiin tulosrajojen rikkomisista Lilian Rols (L aura Mäkinen), Landen Iita, Stokeri ( Santeri Mäkinen) ja Aika-Särmä ( Antti Tupamäki ja Santeri Mäkinen). AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. Asialistalla nimenmuutos ja sääntöjen hyväksyminen. tiedeja kulttuuriministeri Tervetuloa kahville ja juttelemaan! Petri Honkonen Keski-Suomen musiikkiopiston LUKUKAUDEN PÄÄTÖSKONSERTTI Auditorio Miilussa keskiviikkona 14.12. Landen Iita paras PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään ma 12.12.2022 klo 18.00. Eniten tienannut suomenhevonen on Landen Iita, jonka mahtava ura sai jatkoa tänä vuonna. Lehden ilmoitustuloilla Petäjäveden rotaryklubi rahoittaa kansainvälisen vuotuisen vaihto-oppilastoimintansa. Iitan omistavat Anne Toivola-Mäkinen, Jarkko Koppeli ja Antti Tupamäki. Aikaisen painoaikataulun vuoksi aineistojen tulee olla toimistolla ehdottomasti maanantaisin. Tervetuloa! Petäjäveden Hevosystäväinseura palkitsi vuoden parhaitaan perinteisissä pikkujouluissa. Petäjävesi-lehden joulunumero ilmestyy 21.12.2022. 050 366 7691 tai 0400 644899. Lehti palasi ikäänkuin juurilleen, kun Petäjävesi-Lehti toimitti ja teki lehden, elikkä kustansi Joululehden. Vapaa pääsy. -NK