Kolmiloikan karsinnassa Harju hyppäsi 12,39, pituuden karsinnassa 5,70. Erikoiskokeen päällikkö Jorma Valkeejärvi arvioi Urrian erikoiskokeilla olleen yhteensä noin 5 000 katsojaa. Iltapäivän erikoiskokeen järjestäjät joutuivat keskeyttämään sairastapauksen vuoksi, kun starttaamatta oli loppupään autoista parikymmentä. Alkukesästä huomaa, ettei kevyempikään vauhti tule niin helposti. Petäjäveden nuorukaiselle kahden mitalin viikonloppu oli iloinen yllätys. Hän on parannellut ennätyksiään tänä kesänä useaan otteeseen, ja hyviä kilpailuja on tarjolla vielä loppukaudelle. Rallihumu täytti Petäjäveden perjantain. – 500 metriä ennen maalia, ajattelin, että nyt jaksan maaliin asti. Rallitunnelmasta, lujaa ohi päristelleistä autoista ja vauhdin hurmasta nauttinut kaksikko toivoi MM-rallin päättyvän suomalaisvoittoon, mieluiten Jari-Matti Latvalan toimesta. Helanderin otteet tietänevät sitä, että hänet nähdään myös Ruotsi-ottelussa Tukholmassa 24. – Huomaa, että juoksu alkaa kulkea. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa HEIDI LEHIKOINEN HANNA MÄKINEN Kalle Rovanperän meno oli vauhdikasta Suomen MM-rallin Urrian erikoiskokeella perjantaiaamupäivänä. Kohonen seurasi MM-rallia Urrialla ensimmäistä kertaa, mutta Leena Rantaselle erikoiskokeen maisemat ovat tuttuja jo lapsuudesta. – Suomen ralli on maailman parhaiten järjestetty. Hänen ajatuksissaan oli, että mitali esteissä voisi olla mahdollinen, mutta vitosella hän lähti haastamaan ja pistesija mielessään. Molemmat mitalit tulivat omalla ennätyksellä, joka nyt on esteissä 9.01,44 ja 5 000 metrillä 14.38,00. Ongelmia tuotti lähinnä liikenteen ruuhkautuminen P2:n tienvarsiparkkiosuudella. ”Citroenin porukan” kanssa liikkunut Santapukki lounasti Lemettilän Rallipuffetissa ennen Moksin ja Harjun suuntaan siirtymistä. On helppo olla ylpeä kotimaisuudesta täällä, toteaa itsekin moottoriurheilua harrastanut Santapukki. Hyvin toimi tuo kiri, enemmän jopa yllätti tämä kuin eilinen, Helander sanoi. Ässämäki ykköstä kävi aamupäivällä katsomassa muun muassa Apulanta -yhtyeen Sipe Santapukki. PETÄJÄVESI Sivu 08 Nro 01 04.01.2006 59. Heidi Lehikoinen ”Lähes päivälleen 91 vuotta sitten 3.8.1928 Ville Ritola voitti kultaa Amsterdamin Olympialaisissa 5 000 metrillä ajalla 14.38,0 eli tismalleen Eemil Helanderin hopeajuoksun ajalla.” Mukavasti enteelliseltä vaikuttavan tilastotiedon lähetti Tapani Nislin. elokuuta. Päätöspäivän hopea tuli kirillä, joka lähti saEemil Helander yllättyi kahdesta mitalistaan Kalevan kisoissa masta kohdasta kuin edellispäivänäkin. Urriantien varressa asuvat naapurukset Adler ja Hiiliaho kertovat rallin olevan odotettu tapahtuma, joka tuo koko kylälle ”suuren urheilujuhlan tunnun”. Miesten kolmiloikan karsinnassa Peltola leiskautti 13,93 Viesteiltiin Hanna Mäkinen Suomen MM-ralli pyyhkäisi Petäjäveden läpi perjantaina tuoden mukanaan autoja, moottoripyöriä ja autourheilun innoittamia ihmisiä. Perjantain molemmat erikoiskokeet onnistuivat Rutasen mukaan erinomaisen hyvin. Tuo toive ei tällä kertaa toteutunut, vaan voiton vei Ott Tänak. Urrian erikoiskoetta olen käynyt katsomassa useasti aiemminkin, kertoo Rantanen. Tästä on hyvä jatkaa. Ässämäen erikoiskokeella Kuivasmäen– Kummunkylän suunnassa rallivieraita oli erikoiskoepäällikkö Pasi Rutasen mukaan jopa 8000 9000. Siitä kaikki peliin. Leena Rantanen ja Kari Kohonen seurasivat erikoiskokeen tapahtumia aurinkoisella aukealla lähellä Hakamäentien risteystä. – Olen kotoisin näiltä kulmilta, synnyinpaikkani on tuossa muutamana kilometrin päässä. Lisää ralleista: www.petajavesilehti.fi Eemil Helander jatkoi hyvin sujunutta kesäkauttaan myös Kalevan kisoissa, jossa hän otti uransa ensimmäiset aikuisten SM-mitalit. Lauantaina hän kiri 3 000 metrin esteissä pronssille ja sunnuntaina tehokas kiri toi 5 000 metrillä hopeaa. -25. Hannu Adlerin kanssa tämän kotipaikan edustalla ralleja katselleet korpilahtelaiset Sirpa Tuominen ja Ville Anttikoski sekä petäjävetinen Lea Hiiliaho tuumivat, että rallin saa voittaa paras kuski, suurta ennakkosuosikkia heillä ei ollut. Lemettilän Rallipuffetille Santapukki antoi pisteet 10/10, ja oman kehunsa sai myös Neste Ralli. Lämpimät kiitokset lähtevät myös talkooväelle. – Mitalia en osannut ajatella, Helander sanoi. Rovanperä hallitsi suvereenisti omaa WRC2 Pro -luokkaansa. vuosikerta Nro 32 2019 Keskiviikkona elokuun 7. SM-kisakokemusta kävivät Kalevan kisoista hakemassa myös Wilhelmiina Harju ja Kristian Peltola. Kahteen kertaan ajettu Urrian erikoiskoe sujui ilman isompia järjestyshäiriöitä. Kiitoksensa Rutanen lähettää reitin tiekunnille ja asukkaille, joiden myötämielinen suhtautuminen mahdollistaa rallin ajamisen Ässämäen EK:lla
fi, viestillä tai soittamalla numeroon 0400 826195 tämän viikon aikana. Karhuja käärmepelkoisena, ja muutenkin vähän metsäkammoisena, voi iloita äidistä, joka keittää mehuja intohimoisesti niin, että niistä riittää. Ilm. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 7-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Olin äidiltä kuullut, että he olivat kihloissa. Kisoista tuotiin repullinen iloisia ilmeitä, mukavia kokemuksia ja uusia ennätyksiä. Ke 14.8. Kahvio. Kun 13-vuotiaana ojensin syntymäpäiväkortin 24-vuotiaalle ajaessamme pyörillä toisiamme vastaan ja pysähtyessämme, hän luki kortin ja lausahti: ”Miksi et kirjoittanut siihen ”Hyvästi nuoruus!”. Hän oli se, joka juotti minulle kermaa isoisäni hautajaisissa. Sivu 02 Nro 32 07.08.2019 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 Toimittaja Hanna Mäkinen 050 433 8300 toimitus@petajavesilehti.fi etunimi.sukunimi@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna ma-ke 9-12 sekä sopimuksen mukaan. Eihän luomassa näkynyt paljon olevan vettä, mutta lapsen silmiin sitä oli paljon olevinaan. Itkulle ei meinnannut tulla loppua millään. Nuorten kategoriaan kuuluivat alle kaksikymppiset ja naimattomat, eivät muut. Su 8.9. – Sekä esiintyjät että yleisö piti makasiinin eksoottisista puitteista teatteriympäristönä. Kun näin hänet niin pitkän ajan kuluttua vanhana ja raihnaisena, kaikki muistot tulvivat mieleeni ja aloin itkeä. Isä ja äiti olivat lapsesta ikäänkuin iättömiä, ei nuoria eikä vanhoja, vaan yksinkertaisesti vanhempia, äiti ja isä. Minunkin suuni vetäytyi hymyyn, kun katselin heitä. Samainen tyttö kuoli syöpään jo viisikymppisenä. Pienestä lapsesta tuntui myös siltä, että maailmassa ei muuttuisi mikään. Petäjävedellä on harrastusmahdollisuuksia runsaasti. Hänen tyttärensä oli tullut kotona käymään sulhasensa kanssa. Pihojen herukkapuskissa käy nyt kuhina, ja sieneen sekä mustikkamättäillekin on jo päästy. Ehdottomasti tuli sellainen olo, että teatteritoimintaa kannattaa makasiinissa jatkaa. Lopulta itku lakkasi ja saatoimme muistella menneitä. Ohjelma 10 €. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. – Rakastan tällaisia paikkoja, toteaa Päivi Ala-Mutka, jolla on pitkä kokemus teatterista ja lausuntataiteesta. Kaikki näkyi suurempana kuin aikuisella. Akustiikka on hyvä, Torstaiteatterin Mika Lahtinen kiittää. Lapsille ja nuorille niitä järjestää ainakin Petäjäiset, kunta, Seurayhtymä, Naisvoimistelijat, kansalaisopisto, Pihkapartio, tanssikoulu Artmus sekä lukuisat paikalliset yhdistykset. fi pe ta ja ve de n. Tiesin sen, että silloin annettiin toisilleen sormukset. Välimatka naapuriin oli pitempi kuin miltä sen tuntui 25vuotiaana, kun katsastelin paikkoja eka kerran lapsuuden jälkeen. klo 18 Lähetysilta Pengerjoen kodalla. – Ihastuimme paikkaan ja koko Petäjäveteen! Aseman väen pannupullakahvit ryydittivät tuttuun tapaan iltapäivää. klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki / Pekka Simojoki, Avaralla paikalla. Arktiset Aromit ry on käynnistänyt Facebook-kampanjan marjastuskaverin tai -porukan löytämiseksi, mutta monelta löytynee metsäkaveri muutenkin. Kuva tytöstä ja nuoresta miehestä siinä kahdella lankulla kuin nuoralla tanssijat ikään, on syöpynyt lapsuuden muistoihini syvälle ja näen heidät sieluni silmillä, kun sitä aikaa muistelen. – Makasiinissa oli ihanaa esiintyä! Se oli tunnelmallinen ja salaperäinen. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160 (arkisin 8-16) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@posti.com Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm, laskutuslisä 5e (hintoihin lisätään alv 24%) Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 70e (sis. Ilmoita viestissä lapsen nimi, syntymävuosi sekä omat yhteystietosi. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 433 8300 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. 040 7656176tairiikka.jussila@evl.fi Kastettu: Tuure Toivo Antero Mäkinen. Pelkäsin, että he putoaisivat. Purkittajat ja pullottajat elävätkin nyt lempivuodenaikaansa ja kiirettä pitää. "Herra, opeta näkemään kaunista siellä, missä vain soi huokauksina aina arkinen halleluja." (Virrestä 975) Teatteritunnelmaa makasiinilla Mooses ja äiti -näytelmä sunnuntaina veti vanhalle asemamakasiinille noin 30-henkisen yleisön; paikalle tuli Torstaiteatterin faneja Saarijärveltä, Heinolasta, Ähtäristä ja Jyväskylästäkin. se ur ak un ta @ ev l.fi Asuuko teillä purkittaja, kädentaitaja vai jumppari. To 15.8. He pysyivät lapsen mielessäni aina iättöminä, eivätkä kuolleet koskaan. Maksuton kuljetus Petäjävedeltä. Su 11.8. Tiedän, että Postimaijaa ei suurine mustine laukkuineen enää ole olemassa tässä maailmassa, tuskin nuoriakaan, mutta muistoissani he elävät yhä. Hei, ja kuten Heimo Tannerkin taannoin haastattelussaan muistutti, niin metsässä ei kannata koskaan hiljaa hiippailla ja hiiviskellä! Reput ja penaalit on valmisteltu huomista koulua varten ja kurahousut viety päiväkodin tuulikaappiin. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. klo 11.00 Vierailijanan Heikki Ahonen. Levikki noin 1700 kpl. Mukaan vain! PetPet yleisurheilu: Uusia ennätyksiä Piirinmestaruudet ratkottiin Jyväskylässä Harjun Stadionilla 27.-28.7. Alkukesä saattaisi olla sopivampi aika lisätä kulttuuritarjontaa, Rautjoki tuumaa. – Asemamakasiinin ensimmäinen teatteritapahtuma oli rohkaiseva kokemus, toteaa Kalevi Rautjoki. Esa Viitala / SK Tänään klo 18 Vanhan kirkon kesämusiikki / Pacem -jazzmessu, In memoriam Pekka Björninen. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. En uskaltanut puhua mitään, katsella vain. Juhlan osallistumismaksu 20 €/hlö (sis. ja lisätiedot viimeistään 28.8. Minulla oli vain yksi isovanhempi, äitini äiti Lappajärvellä. Vanhempani olivat tuolloin vielä nuoria, mutta ei lapsi heitä nuoriksi ”räknännyt”. On mahtavaa suunnitella, haluaisiko tehdä tulevana talvena tiistai-iltaisin keramiikkaa vai käydä keskiviikkoisin jumpassa tai ehkä käydä vain kävelylenkeillä uudessa tuulipuvussa. La 10.8. Isoisälle tuli ”Työmies”lehti ja hän oli vähällä joutua valkoisten teloitusryhmän eteen kapinavuonna, mutta hänet armahdettiin, koska hänellä oli niin iso perhe ja koska hän oli arvostettu hirsirakentaja. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa / Juhot Hintikka ja Torkki. Postimaijan mökillä näkyi liikettä. Siinä nukuin kerman juonnin päälle kuin kukkulan kuningatar. Postimaija taputteli minua olkapäälle ja rauhoitteli. Liput 15 €. Viikon pakina: Lapsen silmin Seisoin ”portahilla” Ilmajoen Ritolankylässä. Riikka Jussilalle, p. He kisailivat kahdella lankulla, jota pitkin pääsi luoman yli. Ympäristö mahdollistaa monenlaisten mielikuvien rakentumisen hyvinkin minimalistisella lavastamisella. Postimaija eli vielä silloin, kun kävin Ilmajoella 25-vuotiaana. SK MIKA LAHTINEN Kuvassa Mika Lahtinen, Anna-Maria Huuskonen, Päivi Ala-Mutka ja Kalevi Rautjoki.. Petäjäisiä edusti kahdeksan yleisurheilijaa 10-13-vuotiaiden sarjoissa 29 lajisuorituksen verran. Olin ”heinänkorkuinen” ja huomiokenttäni oli lähellä maata. lounaan ja kahdet kahvit). Kaksikymppiset olivat jo peruuttamattomasti vanhoja. klo 17.30 Teehetki Petäjäveden kirkossa, klo 18 Kesällan hartaus / Pia ja Vesa Jussila, Juho Hintikka. Isoisäni arkku avattiin pihamaalla kaikkien nähtäväksi ja hänen koiransa meni arkun luo ja nuoli isäntänsä kasvoja hyvästiksi. Klo 18 Romantiikan tunnelmia uruilla Petäjäveden kirkossa, Marko Koskinen. Nuoret toivat myös 18 mitalia: viisi kultaa, kahdeksan hopeaa, viisi pronssia. Kahvio. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 55e (sis. Hän oli körttiläinen ja pukeutui sen mukaan aina mustiin ja mustaan huiviin. Tytön naurun kikatus kuului hyvin aamuilmassa ja nuoren miehen nauru säesti sitä paljon alempana, römeämpänä. Aika ei kuluisi, vaan kotona ja kylässä kaikki pysyisivät samanikäisinä. Lapuan hiippakunnan seurakuntalaisuuden juhla Keuruun kirkonmäellä klo 10-15.30. Lapsityö tiedottaa: Voit ilmoittaa 20142016 syntyneen lapsesi srk:n päiväkerhoon sähköpostilla petajaveden.paivakerhot@evl. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Sekin jäi ikuisesti mieleeni, päästä vedettävä sänky, jolla nukuin ja jonka patja pullistui kukkuraiseksi sängyn ollessa kokoon vedettynä. Sinikka Aaltola BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 11.8. Liput 20 €
Muun muassa keväisen tutustumispäivän perusteella Patrik arvelee, että koulussa tulee olemaan kivaa. Penaali on uusi, mutta repun Patrik sai kaksi vuotta sitten joulupukilta. – Kouluterveyskyselyissä tulee ilmi, että lasten ja nuorten mielestä kotona kaikkein mukavinta on yhteinen aika perheen kesken. – Kokonaiskuva on mielestäni se, että täällä nuoret voivat hyvin. – Puoli vuotta riitti kertomaan, että haluan jatkaa kouluterveydenhoitajana, Sari Kaartinen sanoo. Lasten saaminen pois näytön äärestä vaatii vanhemmilta aktiivisuutta. Lyhyttä ja turvallista koulumatkaakaan ei tarvitse jännittää. Liput 6 euroa. Patrik saa samaa matkaa kulkevan äidin saattajakseen aamuisin. SK Matleena Ylikoski Petäjäveden kouluterveydenhuoltajana pitkään toiminut Sari Kaartinen aloittaa tulevana lukuvuonna jälleen entisessä tehtävässään. – Lapset pelaavat ja käyttävät mediaa paljon, ja käyttö alkaa yhä nuorempana. Jos elämä on yhtä selailua, ei välttämättä enää kestetä tylsyyttä ja arkea. Lasten mediankäyttöön Kaartinen haluisi kiinnitettävän enemmän huomiota. ravintola Kanttarin musiikkiteltalla. Koulun alku on Alapihan perheessä odotettu juttu Hanna Mäkinen Kun koulut torstaina avaavat ovensa, aloittaa koulunkäyntinsä Petäjävedellä yhteensä 50 ekaluokkalaista. Kouluissa yhteensä 593 oppilasta Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoo, että Kirkonkylän koululla on tänä syksynä yhteensä 213 oppilasta ja Kintauden koululla 140 oppilasta. Sekin on kiva, että voin aamulla saattaa Patrikin kouluun, ja joskus ehkä nähdä päivän aikanakin. Apassiin kuuluvat Kari Pienimäki (laulu ja koskettimet), Mikko Saukko (kitara), Jalmari Kumpunen (kitara), Tuomas Lempiäinen (basso) ja Ilkka Huuskonen (rummut). – Koulukummini on minun opettajani siskon poika, joka on kaverini. Ei saa paeta lain taakse, vaan uskaltaa rohkeasti puuttua asioihin. Seututerveyskeskus on parin viime vuoden aikana rekrytoinut kolme psykiatrista sairaanhoitajaa Keski-Suomeen oppilashuollon tueksi. Tällä aloittavien määrällä Petäjäveden lukiossa on nyt yhteensä 77 opiskelijaa. Kirkonkylän koululla ensimmäisen luokan oppilaita on yhteensä 32, Kintaudella 18. Pienen paikkakunnan etuja Kouluterkkari työskentelee puolet työajastaan yläkoulu-lukiolla ja puolet alakoululla. Tällainen voi toteutua vain, jos vanhemmat sulkevat omat puhelimensa ja ruutunsa ja tarttuvat toimeen. Matkailu, lomailu, yhteinen pelaaminen tai vaikkapa se koko perheen elokuvailta. Petäjävedellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 8,9 prosenttia, mikä on melko alhainen verrattuna muihin KeskiSuomen kuntiin. Toki pahoinvointiakin on ja haasteita, joihin pitää saada apua. Jo koulussa saattaa tulla tunne, ettei selviä. Koko Keski-Suomessa työttömien osuus on 12 prosenttia. Ei minua siis jännitä. Petäjäveden yläasteella on 163 oppilasta. Tarvittaessa tukena ja apuna on koulukummi. – Koulun alku vähän jännittää, ja samalla tuntuu kivalta aloittaa koulu, kuvailee Patrik odottavia tunnelmiaan. SK. Taustalla voi olla esimerkiksi koulutyö, kaverisuhteet tai vanhempien stressi kotona. Soitto alkaa kello 23 ja yhtye vetää kaksi settiä. – Psykiatrinen sairaanhoitaja joutuu työskentelemään tosi vaikeiden ongelmien parissa. Iltapäiväkerhosta Patrik osaa kävellä itsenäisesti kotiin. Perusasiat ovat kunnossa: eskarista tutut kaverit ovat ympärillä myös koulussa, ja jo päiväkotiajoilta tuttu ruoka on Patrikin mukaan hyvää. Sari Kaartisen työalueena oli Petäjävesi, Keuruu ja Multia. Sitä paitsi minulla tuli ikävä omia petäjävetisiä nuoriani. – Huomasin, että kouluterkkarin työ on enemmän oma juttuni. Koulukuraattorin työhön palaava Tuija Alapiha kertoo lähettävänsä esikoisensa ekalle luokalle hyvillä mielin. Apassin tanssi-ilta on ravintola Kanttarin tämän kesän viimeinen musiikkitelttailta. – Olen ollut niin kauan tässä koululla töissä, että tiedän aika tarkkaan nämä kaikki käytännön jutut. Pienen kunnan etuna on myös mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön. Sivu 03 Nro 32 07.08.2019 MATLEENA YLIKOSKI Työllisyystilanne on parantunut Kesäkuussa Petäjävedellä oli työttömiä työnhakijoita 152 (miehiä 80, naisia 72), mikä oli hieman enemmän kuin toukokuussa 2019 (141 henkilöä). – Meidän työntekijöiden pitää pystyä ylläpitämään toivoa siitä, että kaikista ongelmista selvitään, Sari Kaartinen sanoo. Yksi Kirkonkylän koulun uusista ekaluokkalaisista on Patrik Alapiha, 7. – On tärkeää, että työntekijät ja ammattilaiset pitävät yhtä ja tekevät työtä yli työalarajojen. Kouluilta käsin Sari Kaartisella on näköalapaikka petäjävetisten lasten ja nuorten elämään. Välitunneilla pääsee leikkimään ja haukkaamaan happea. Uusia lukiolaisia aloittaa ensimmäisellä vuosikurssilla 27, mutta tilanne voi vielä muuttua. Takana on puolen vuoden koeluontoinen pesti Seututerveyskeskuksen psykiatrisena sairaanhoitajana. Petäjävedellä oli avoimia työpaikkoja kesäkuussa 11, viime vuonna samaan aikaan niitä oli viisi. Syitä stressiin on yhtä monta kuin on oppilastakin. Koulun alkuun on Alapihan perheessä valmistauduttu esimerkiksi pieniä hankintoja tekemällä. Kouluterveydenhoitaja Sari Kaartinen mieluisan työmaan äärellä. – Äiti haki viime viikolla jo pyyhekumeja ja lyijykyniä, listaa tuleva ekaluokkalainen. Minä koen, että on tärkeää antaa ja ottaa vastaan apua jo mahdollisimman aikaisin. Koulukummi auttaa jossakin tehtävissä, ja on vaikka välitunnilla kaverina, kertoo Patrik Alapiha. Täällä on ihania lapsia ja nuoria, Sari Kaartinen summaa paluunsa syitä. Viime vuonna kesäkuussa vastaava luku oli 166, joten tilanne on parempaan päin. Jo lapsi voi kokea, ettei selviä Tulevana lukuvuonna Sari Kaartinen haluaisi tarttua lasten ja nuorten stressiin ja paineensietokykyyn. SK HANNA MÄKINEN Oman kylän Apassi nousee Kanttarin lauteille Petäjävetinen rautalankayhtye Apassi esiintyy tulevana lauantaina 10.8. – Lapset kokevat nykyään stressiä tai ahdistusta tosi nuorena. Yksi Kirkonkylän koulun uusista ekaluokkalaisista on Patrik Alapiha. On tärkeää mahdollisimman pian löytää syy siihen tunteeseen; sitä selvitellään yhdessä opettajan, vanhempien ja oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Mutta PetäjävePetäjäveden lapset ja nuoret saivat Sari Kaartisen palaamaan den etuna on se, että tämä on pieni paikkakunta, jonka ainakin jotkut suuret ongelmat ohittavat. Apassin kattaukseen kuuluu suomalaista rautalankaja iskelmämusiikkia, joten tanssiväkeäkin hemmotellaan. Tänä syksynä Petäjäveden kouluissa aloittaa urakkansa 50 uutta koulutulokasta
Moni Hiljainen hetki -konsertissa kuulluista kappaleista kosketti ja liikutti. Kannisto kertoi myös tuntemuksista, joita esiintyminen Petäjäveden vanhassa kirkossa herätti. Oli hyvä, totesi Tuula Lahtinen. – Ja me tietysti aistimme tämmöisen, kun kirkko tulee täyteen. Mikko Nislin, Esko Hardénin soittooppilas ja pelimannitoveri Hanna Mäkinen Club For Fiven loppuunmyyty konsertti jatkoi vanhan kirkon kesämusiikkisarjaa viime keskiviikkona hienolla tavalla. Hän oli kuolleessaan 92-vuotias. Kun vierailin Eskon luona viimeisen kerran Petäjäkodilla, hän kaivoi laatikostaan pelimannien yhteiskuvan, osoitti meitä ja sanoi, että täällä me olemme. Viiden laulajan äänet sointuivat yhteen äärimmäisen kauniisti ja laulun ajattomuudesta muistuttaen. Meille tällainen, juuri tämän tyyppinen kirkko on todella erikoinen paikka laulaa, tosi hieno kunnia. Pelimannien ohjelmistoon vakiintuneita Hardénin sävellyksiä on esitetty säännöllisesti Keski-Suomen alueen pelimannitapahtumista ja ne ovat aina herättäneet kuulijoissa kiinnostusta. Vappu Neijonen, Irma Kukonlehto ja Hilja Reijonen sanoittivat Hardénin sävellyksiä, joita ehti syntyä kaikkiaan yli viisikymmentä. Kappalevalinnat olivat tietysti tähän kirkkokonserttiin sopivia. Tämä oli taas ihan erilainen, tykkäsin kyllä, tiivisti Erja Paltamaa. Joka vuosi kuulemme täällä erilaisia konsertteja, ilmapiiri on aina erityinen, Junck-Preusvei kuvaili. – Olin todella vaikuttunut, totesi saksalainen Anne Junck-Preusvei. Tosi erikoinen tunnelma. Hiljainen hetki -konsertti oli jättänyt jäljen myös pitkän matkan konserttivieraaseen. Hardénin soittotoverit muistavat Eskon taitavana soittajana ja säveltäjänä sekä ennen kaikkea usean vuosikymmenen aikaisena ystävänä, jonka lempeä ja kannustava luonne loi lämpöä pelimannien harjoituksiin ja keikkareissuille. Joko yksin tai yhtyeensä kanssa Hardén pääsi säestämään tunnettuja iskelmätähtiä kuten Erkki Junkkarista ja Annikki Tähteä. – Kyllä mä tykkäsin. Club For Five: Tuukka Haapaniemi, Maija Sariola, Juha Viitala, Susanna Lukkarinen ja Jouni Kannisto. – Olemme käynet täällä Torikan kuuntelemassa ja viikko sitten Petri Laaksosen, joka oli minun mielestäni paras näistä. Esityksissä tuntui olevan puhdistavaa ja elvyttävää voimaa. Petäjäveden pelimannit säilyivät Eskolle tärkeänä yhteisönä loppuun asti. Itse päädyin monta kertaa katselemaan tuonne, että missä mä oikein olen. Kansanmusiikin soittamisen ohella Petäjäveden pelimanneista kehittyi Hardénin ansiosta myös tanssimusiikin hallitseva pelimanniyhtye. – Kyllä tämä aivan mahtava konsertti oli. Tuossa porukassa on aivan uskomatonta osaamista, linjasi Kai Paltamaa. Taksin ja linja-auton kuljettajana työuran tehnyt Hardén innostui sävellystyöstä eläkkeelle päästyään. Petäjäveden pelimannien aloitettua toimintansa vuonna 1972 Hardénin tehtävänä oli saada kirjava joukko kansansoittajia oppimaan yhteissoittoa. Tunnelma on aika hieno jo sen takia, että me ollaan kaikki kokoonnuttu tänne yhteen, kertoi Kannisto. Mäkisen ohella moni muukin paikkakunnan muusikko otti soittotaipaleensa ensi askeleet Hardénin suojissa. Vuonna 1946 Hardén perusti ensimmäisen oman orkesterinsa Petäjävedelle ja alkoi kiertää Pelimanni Esko Hardénin muistolle Keski-Suomen iltamia. Sivu 04 Nro 32 07.08.2019 HANNA MÄKINEN Petäjäveden pelimannien perustajajäsen, säveltäjä ja harmonikansoitonopettaja Esko Hardén kuoli 26.6.2019. – Pidän myös tästä kirkosta ja tulen tänne joka vuosi katsomaan sitä. – Näin upea kirkkohan salpaa hengen. Joskus keikkoja tehtiin kauempanakin ja Hardén kertoi nukkuneensa yhden keikan jälkeen yön soittopaikan lavalla esirippuun kääriytyneenä. Konsertti herätti myönteisiä ajatuksia myös petäjävetisessä nelikossa. – Telkkarista olen heidän esityksiään nähnyt, ja oli ihan mielenkiintoista nähdä heidät nyt liveneä. Club For Five ihastutti osaamisellaan LASSE AHONEN. Sotakummien tuen turvin Esko pääsi sodan päätyttyä Helsinkiin tanssiorkesteri Dallapén harmonikansoittaja Helge Pahlmanin oppiin. Pahlmanin ja pitkän soittouran oppeja Hardén jakoi pelimannien ohjaajana sekä harmonikansoitonopettajana Petäjävedellä. Kai ja Erja Paltamaa sekä Tuula ja Ari-Pekka Lahtinen olivat mukana loppuunmyydyssä konsertissa. Isä oli hankkinut kotiin 3-rivisen haitarin, jonka Eskon äiti määräsi jäämään kaapin päälle isän kaaduttua talvisodan viimeisinä päivinä. Suomen tunnetuimpiin kuuluvala a cappella -lauluyhtye halusi tarjota yleisölleen rauhoittumisen ja hiljentymisen hetken arjen keskelle. Myöhemmin tanssimusiikin ammattilaisena uraa tehnyt Juha Mäkinen aloitteli laulajan tietään Eskon orkesterin solistina. Jari Kuivalainen lauloi sävelmiä kolmelle 1980ja 1990-luvuilla julkaistuille äänitteille. Alkoi hyvin, loppui hyvin ja välissä oli vähän erilaisempaa, mutta kyseiselle yhtyeelle sopivaa esitystä. – Se hetki, kun kaikki hiljentyvät ja pidättelevät hengitystään hiljaa, on maaginen hetki, kuvaili kokemustaan Club For Fiven Jouni Kannisto konsertin jälkeen. Sävellykset koottiin myös vuonna 2003 ilmestyneeseen nuottivihkoon Polun varrelta. Odotin kyllä vähän erilaisia kappaleita, mutta nyt kuullut tietysti sopivat tänne, arvioi puolestaan Ari-Pekka Lahtinen. Esko Hardén syntyi vuonna 1926 Koskenpäällä. – Kaverin innostamana ja miehen kannustamana olen täällä ollut ja tykkäsin kyllä, nauroi Erja Paltamaa. 1960ja 1970-luvulla Hardénin orkesteri teki vuosittain jopa 90 keikkaa. Minusta se oli mieleenpainuva, ja kun mukana oli tuttujakin kappaleita, se kosketti vielä enemmän. – Hieno konsertti, vahvisti seurana ollut Kullervo Hirvivuori
Metsäpalstamme on kymmenen kilometrin päässä täältä kotoa. Tehtävänä on myös vinkata seuraava haastateltava niin annetaan jutun kiertää vapaasti minne vain. Metsä rauhoittaa ja metsäluonnon mikrobit edistävät terveyttä ja ehkäisevät allergioita. Piesalankylällä Arvo Kettunen on asunut lähes koko ikänsä. 15-vuotias velipoika oli kuokkimassa mättäitä ja minä kylvin. Arvo Kettunen on hoitanut metsää koko ikänsä. – Onhan tämä rantapaikkakin hyvä, mutta kyllä minulle paras paikka on metsä; metsänkäytön mallista olen joutunut niin paljon taistelemaan, jo toisessa polvessa, Arvo Kettunen toteaa. – Lahopuuta on vähän turhan vähän, kun poltan sitä uunissa, mutta nyt sitä tuli taas lisää, kun talvella tuli lumituhoja, Kettunen sanoo. Oman metsänhoitotapansa Kettunen sanoo olevan sopusoinnussa luonnon kanssa. Pettuve en paras paikka. Metsälakia muutettiin vuonna 2015 siten, että nykyään Kettusten suosima metsänkäsittelytapa on myös laissa sallittu. Pikkuveli ja sisko toivat meille eväitä, Kettunen muistelee. – Hallitus asetti komitean ja muutti metsälakeja, mutta aiempaan tiukempaan suuntaan, Kettunen toteaa. Jatkuvalla kasvatuksella metsästä saa paremman tuoton, kun tukkipuuta tulee enemmän, Kettunen sanoo. Johannes Kettunen kirjoitti aiheesta kirjasenkin, jonka Arvo Kettunen kävi viemässä eduskuntaan 1970-luvun lopussa. Oman metsänsä hoidosta ja metsätaistelustaan Arvo Kettunen on kirjoittanut vuonna 2013 Arvometsä-blogia Jaakko Luoman kanssa. – Tässä pitäisi taimikkoa jo vähän harventaa, Arvo Kettunen toteaa. Yhdentoista hehtaarin urakka kesti toista kuukautta. – Vuonna 1958 kylvin ensimmäisen metsän, 11-vuotiaana. Sivu 05 Nro 32 07.08.2019 TIINA LAMMINAHO Tiina Lamminaho Pettuveen paras paikka -juttusarjassa esittelemme petäjävetisille tärkeitä paikkoja. Kaikki on laskettu, mitään ei tarvitse luulla, Arvo Kettunen kertoo. – Metsäni ovat talousmetsiä, mutta niistä löytyy kuitenkin monimuotoisuutta. Metsätöitä pienestä pitäen Arvo Kettunen on hoitanut kotitilansa metsiä koko ikänsä. Tämä oli aivan korpea, täällä ei ollut mitään, Kettunen kertoo. Tätä metsää hän oli kylvämässä 11-vuotiaana. Nyt menemme Arvo Kettusen metsään. – Metsätöissä olen ollut 30 talvea, 1970-luvun ajoin vielä hevosella puita. Hän kehitti oman kaavan metsien vuosikasvulaskelmaan, joka otti huomioon erikokoiset puut. – Hän pohti maailman asioita ja hänellä oli valtava tiedon halu. Kettusten haluama metsänkäsittelytapa oli kuitenkin pitkään yksityismetsälain vastainen. – Nykyäänhän sitä oikein suositellaan metsässä kävelyä. Kun kolmasosa tuloista tulee metsästä, haluaisi metsäänsä hoitaa siten, että sieltä saa parhaan tuoton, Kettunen toteaa. – Minulla ei ole mitään ideologista syytä vastustaa avohakkuita, euro on minun konsulttini. Hakkuut lopetin sitten, kun yhtiö alkoi uskaltaa ostaa yläharvennusleimikoita. Minun mielestäni silloin kannattaisi harventaa isoja puita pois, ja jättää vielä puustoa kasvamaan. Kun huomasimme, ettemme ehdi tehdä kylvöä yhden päivän aikana, teimme turpeesta kammin, jossa nukuimme ja jatkoimme seuraavana päivänä. – Metsissä on myös hyvä mustikka-aluskasvusto, kun metsä ei ole liian tiheää. Kettunen kertoo käyvänsä metsässä marjassa, ja jonkin verran vielä raivaamassakin. – Olin yksivuotias, kun Karjalasta evakkoon lähteneet vanhempani saivat tämän tilan ja muutimme tänne vuonna 1948. Minä olen käyttänyt sitä apuna laskiessani metsän tuottoa. Arvo Kettusen isä Johannes Kettunen halusi kasvattaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella ja nuorten puiden harvennuksen ja aukkohakkuun sijaan suosia yläharvennuksia eli poistaa Taistelujen kohde rakkain paikka isoja puita. Jatkuvalla kasvatuksella metsään saadaan monen ikäisiä puita. Arvo Kettusen mukaan hänen isällään oli selvät näkemykset monista asioista. – Aukkohakkuita suosivalla menetelmällä tehdään aukot yleensä liian pienipuiseen metsään. – Vuonna 1962, kun olin 15-vuotias, harvensimme suometsiä vesurilla pikkuveljen ja siskon kanssa. Kriteerit saavat olla millaiset tahansa, sillä nehän ovat henkilökohtaiset. Ajoimme pyörällä joka päivä kymmenen kilometrin päähän metsään ja illalla kotiin, iltaisin vielä teroitimme vesureita
Pyrin myös suojelemaan Kintauden kylää kivenlouhintaja murskaustoiminnalta yhdessä silloisen valtuutetun Ritva Lehtosen kanssa. kestävä metsänhoito ja kunnan kohtuullinen puiden kaataminen ovat olleet agendallamme. puolesta. Vihreinä olemme aidosti huolissamme hiilijalanjäljistä, olemme puhuneet mm. Laitisen mutkasta lähti leveä polku, joka nousi mutkitellen mäen laelle. hiilineutraalisuuden puolesta Petäjäveden liittyessä Hinku-kuntiin. Tästä meihin on myös laajasti kuntalaisten toimesta yhteydessä oltu. Kaivanto jäi hiekkasiilolle rakennetun tien alle. Torni purettiin joskus 1960ja 1970-lukujen taitteessa. Pappilanpellon ihmisiäkin näki askareissaan ja kiikarilla erotti sieltä jopa tuttuja. Ympäristö alkoi tulla vähitellen minulle tutuksi, kun uskaltauduin lähimetsiin retkeilemään. Pian meidän jälkeen rakennettiin Neijosen talo ja vuosikymmenen lopulla myös AlaKokkilan asumus nousi puretun parakin paikalle. Valtuustokokoustemme striimauksista olen myös valtuustoaloitteen vuosia sitten kirjannut, mutta kunnan taloudellisella tilanteella tuolloin evättiin striimausten jatkuminen. Kun 1950-luvun alussa muutimme puolen kilometrin päästä uuteen kotiin mäen juurelle, niin lähimpiä naapureita olivat Laitiset sekä pari parakkia, joissa Imatran Voiman työväki asui ensimmäiset vuotensa. Ylätasanteen laudoistakin osa oli jo 1960-luvun taitteessa arveluttavia. Nouseehan se liki 170 metrin korkeuteen merenpinnasta ja rajaa Hupelinvuoren kanssa Petäjäveden keskustan aluetta pohjoisen suuntaan. Näkymät tornista olivat tuolloin vallan hyvät. Tornille nousevan polun varressa viisikymmentä metriä ennen tornia oli kummallinen kaivanto. Mutta sinne vaan piti mennä seikkailemaan, vaikka äidit varoittelivat, ettei saa sitten ”urheilla”. Sivu 06 Nro 32 07.08.2019 Penti Valkeajärvi Kettulanmäki, Kettulanvuori, Kettuvuori, siinä nimiä, jolla tuota kirkonkylän pohjoispuolen mäentöyrästä on vuosien saatossa kutsuttu. Aktiiviset kuntalaiset voisivat mielihyvin tarttua edelleen kuntalaisen äänen tehokkaampaan vahvistamiseen. Jos joku tietää asiasta enemmän, niin olisi hauska kuulla. Kettulanmäen metsät olivat silloin todellisia metsiä. Nina Hirsiaho valt./khall. Olisikohan kuvia jollakin petäjävetisellä. (Vihr.) PENTI VALKEAJÄRVI Näkökulma. Sosiaalisen median kautta viestiä toki voisi jokainen puhuja halutessaan itsekin yksityiskohtaisemmin rummuttaa, mutta ensisijainen mahdollisuus kuntalaisille olisi osallistua autenttisiin valtuustokokouksiin, joissa vuosien ajan vain harvoja kuntalaisia olemme saaneet todeta läsnäoleviksi. Olisi kuntalaisten tiedottamisen kannalta ensiarvoista, mikäli paikallislehtemme voisi julkistaa myös yhteenvedot valtuutettujemme kirjaamista aloitteista: nämäkin tietyiltä osin avaisivat myös pohdinnoissamme vuosien saatossa olleita asioita. Mitään rakenteita en kuitenkaan muista siinä enää olleen, tai ne olivat lahonneet. hiilineutraalisuuden, kestävän kehityksen, jatkuvan metsänkasvatuksen, monilajisuuden, biokaasuautoilun (itsekin olen viime vuodet biokaasuautollani kulkenut), aurinkoenergian, lähiruoan, kasvisruoan ym. Lähimmät kuusenlatvat olivat niin lähellä, että niihin olisi voinut hypätä. Sitä myöten lienee rakennustarpeet raahattu mäelle, kun vuoden 1940 vaiheilla korkeimmalle kohdalle rakennettiin näkötorni. Suosittelemme lämpimästi yleisölle avoimien valtuustokokouksiemme seuraamista, kokouksissa käytämme laajasti puheenvuoroja myös luontomme suojelemiseksi, esim. Siinä oli noin neljä viisi metriä kanttiinsa oleva ”huone”, josta lähti alaspäin juoksuhautaa muistuttava ainakin kymmenen metriä pitkä oja. Alkavan syksyn terveisin ja aktiivisuudesta yhteisen hyvämme puolesta edelleen kiittäen. Mäellä komealla paikalla oli tietenkin Kettula, johon liittyvät muistot ovat jo oma lukunsa. Tuolloin budjettia jo lupailtiinkin, mutta sittemmin asia vesitettiin lupauksin, että kuntamme pyrkisi tulevaisuudessa eri toimissaan huomioimaan kestävän kehityksen. Valitettavan usein kuntalaisille merkityksellisiä puheenvuoroja ei lehden julkaisuista ole kuitenkaan ollut mahdollista lukea. Valtuutettuna olen myös aiemmin jättänyt aloitteita teemaan liittyen, esim. Olisiko se tehty tornin valvojien piilopaikaksi ja turvaksi, jos vihollinen olisi sattunut ammuskelemaan. Torni sijaitsi nykyisestä mastosta vajaat sata metriä Kettulan suuntaan. Vihreinä olemme eri päätöksissä yrittäneet suojella luontoamme monin tavoin. Muovin keruun tehostamisen ja älyroskiksen hyödyntämisen puolesta olen myös valtuustoaloitteen kirjoittanut tällä valtuustokaudella. Virkamiestasolla hoidetaan laajoja kokonaisuuksia ilman poliittista päätöksentekoa. Tällä hetkellä teknisessä lautakunnassa ei ole Vihreiden valtuutettuja, eikä käsittääksemme Teollisuustien puiden kaatoa ole valtuustotasolla käsitelty. Harmillista on, että valtuutettujen puheenvuorot välittyvät laajemmalle yleisölle yleisesti vain paikallislehtemme uutisoimana, lehden tehdessä sisäistä valintaa esiin nostamistaan valtuustoryhmistä ja -puhujista. Tornista naiset vahtivat jatkosodan aikana viholliskoneita ja soittivat hälytyksen eteenpäin. Hallitus-, valtuustoja lautakuntatasolla käsittelemme luottamustoimielimille kuuluvat asiat. Juttu jatkuu ensi viikon Petäjävesilehdessä 14.8.2019! Kettulanmäki nuoruuteni seikkailumaa Osa 1 Vastine nimimerkille Vihainen kuntalainen, Petäjävesi-lehti 31.7.19 Vihainen kuntalainen otti kantaa Teollisuustien kaadetuista koivuista. Neljän jämäkän pystytolpan varassa se nousi liki puidenlatvojen tasalle. Kun ensimmäisiä kertoja nousin tornin juurelle ja kohta torniin, niin olihan se jännä paikka. Tämä aloite herätti mielenkiintoa laajemminkin, myös radiohaastattelun myötä. Kuntalaisten oman äänen laajemman kuuluvuuden mahdollistamiseksi kirjoitin aiemmin aloitteen myös kuntalaisneuvoston perustamisesta. Vanha kuusivaltainen havumetsä peitti koko mäen, ja sitä riitti laajalti myös Halkokankaan suuntaan. Muutamaa vuotta myöhemmin ei voinut sanoa samaa, sillä alaosa portaista oli romahtanut, ja ylös piti aluksia kiivetä sivuhirsiä pitkin. Valitettavasti en löydä omia kuvia tornista, vaikka kamera minulla jo olikin 1960-luvulla. Tuo torni oli mielestäni eittämättä Kettuvuoren kiinnostavin nähtävyys. Sotaaikaa koskevissa historiakirjoituksissa en muista tästä mainitun. Portaat välitasanteineen kiersivät sisäpuolella ylös ja niitä oli helppo kiivetä. 1950-luvun puolivälissä torni oli vielä kohtuullisen tukevassa kunnossa
Näy myös verkossa! Hyvää näkyvyyttä tarjolla edullisesti myös kotisivuillamme www.petajavesilehti.fi alkaen vain 10 euroa + alv 24% / kuukaudessa.. Opastus Töysänperäntieltä Haarajärventien risteyksestä. 020 170 5120 Petäjävesi, puh. Asematie 6, Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä. Juoksijat pe 17.30-19. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. 0401 854 237 tai 0400 644 016 (Seppo) salmisenhautaustoimisto@ gmail.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki Avoinna ma-pe 10-16 p. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. Puh. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691 tai Antti Koskinen, 040 081 2753. 014 3100775 Nimi muuttuu mutta samat tutut ammattilaiset palvelevat sinua jatkossakin – entistä laajemmin. Karttaraha 2€. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. Papintie 2! • KAHVILA • PAPERITARVIKEMYYNTI • KABINETTI esim. Tervetuloa kannsustamaan! Tytöt ja pojat 2012-2013: Harkat keskiviikkoisin klo 17-18. Kioski palvelee. Aikuisten jalkapallokoulu: Harkat maanantaisin klo 18.30. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Moukari, pituushyppy, 350m 2.9. Petäjäisten jäsenmaksulla. Tytöt ja pojat 4-5v.: Harkat keskiviikkoisin klo 17-18. Tytöt ja pojat 2014-2015: Pallokerho keskiviikkoisin klo 17 alkaen. Korkeushyppy, kuulantyöntö, 200m 26.8. Treenit urheilukentällä: Heittäjät ti 17-18.30 sekä to 17-18.30. YLEISURHEILUA Viikkokisat urheilukentällä: 12.8. KonnU -kotipeli Petäjäveden tekonurmella pe 9.8. Maastojuoksu Ilmoittautuminen ja harjoittelu kentällä 17.30 Kisat klo 18. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä on nyt FYSIO CENTER PETÄJÄVESI Siltatie 1, 41900 Petäjävesi, puh. Säänmukainen vaatetus ja lenkkarit jalkaan. Otteluisäntänä K-Market Porkkana. Yhteensä 116 m 2 tai vähemmän, tarpeen mukaan. Tällä kertaa rastit löytyvät Lihajoen kanjonin maisemista. JALKAPALLOA PetPet vs. KIRKKOVENESOUTUA Kesämaanantaisin klo 18 kirkkovenesoutua, lähtö Kirveslahden satamasta. Aikuisurheilijat su 14-16. kello 17-19. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Turpeinen 0400 812106 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Koulutettu hieroja Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX Koulutettu hieroja-lähihoitaja Mirva Niininen, 045 315 0303, timma.fi/petajavedenhierontarelax Palvelemme Apteekin talossa, os. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Silmälääkärin vastaanotto joka viikko Keuruuntie 15, Keuruu. TARJOTAAN VUOKRALLE Vuokrataan toimisto-, liikeja varastotilaa Petäjäveden Palvelukeskuksesta os. Kolme rataa: 5,3 km, 3,1 km ja 1,4 km. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Perinteinen täyden palvelun hautaustoimisto 60 vuotta Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. klo 19. (014)854113 Pms 427 Pms 732 Kotisivut avattu: petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi SUUNNISTUSTA Kuntorastit tänään ke 7.8. Vanhemmat toimivat toimitsijoina. kokouksille • SOLARIUM • MATKAHUOLTO MA TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. Muista kotitalousvähennys! I. Tervetuloa uudet ja vanhat urheilijat! Lisätietoja Mikko Stenström, 044 965 2485 LENTOPALLOA Harjoitusajat lentissivuilla petpet.fi. 010 258 9601 Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi Puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Pituushyppy, keihäänheitto, 60m 19.8. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Tervetuloa Fysiokseen
Lisätiedot: T. Tervetuloa SOKKORETKI ma 19.8. Lohikeittolounas: 13 e aikuiset ja 7 e lapset. Tontilla on vesija sähköliittymä. Varaa keittolounas ilmoittautumisen yhteydessä. Konsertti alkaa iltakuudelta ja aluksi Koskinen kertoo remontin ja urkujen kunnostamisen eri vaiheista. Paljon kiitosta keränneet kahvion leivonnaiset syntyivät kylän naisten talkoilla. mahtui muun muassa kirppislöytöjä, herkullisia leivonnaisia ja talutusratsastusta. Vieraana Multian yhdistys. Kävijöitä oli muun muassa Kintaudelta, Jyväskylästä, Korpilahdelta ja Uuraisilta. Eritasoisia reittejä, lisätiedot https://www.luontoon.fi/salamajarvi/reitit Hinta 10 e /aik ja 5e/lapsi. MINNI VIEROLA MINNI VIEROLA MINNI VIEROLA PÄIVI ROMULA PÄIVI ROMULA PÄIVI ROMULA Karhukirppis veti yli 500 kävijää Hanna Mäkinen Metsäkulman heinäkuinen Karhukirppis veti kylätalolle viikon aikana yli 500 kirpparivierasta. Konserttikahvio palvelee kirkon pihamaalla. Karhukirppisviikkoon 8.-13.7. Kävijämäärälläkin mitaten tapahtuma oli menestys. 0407488120. Konsertissa kuulemme monta tuttua Pekan laulua, mutta myös valikoituja lauluja uudemmasta ohjelmistosta. 014-2673105. Seurakunnan järjestämän konsertin ohjelma 10 euroa. Ritva-Liisa Kiviniemi 0400-518 331. Bussi vie Koirasalmen luontotuvalle, jossa ruokailuja eväiden lämmitysmahdollisuus sekä kioski. Samalla hän vie laulujensa ja tarinoidensa mukana ympäri maailmaa näkemään aavistuksen siitä, kuinka huikean suuri on Jumalan valtakunnan todellisuus. Ilmoittautumiset Tertulle, puh. Ilmoittautuminen kirjastoon 14.8. Tervetuloa! KALAPÄIVÄ maanantaina 12.8 Petäjälahden leirikeskuksessa alkaen klo 11.00 ojelmassa kalan käsittelyää kalakeittoa pelejä arpajaiset. Lähtö klo 8.00 SRKkodin edestä. www.toysanlinja.fi www.matkahuolto.fi Puh. Vanhan kirkon säätiö, Petäjäveden seurakunta & Petäjäveden kunta AIKATAULUMME Koulupäivävuorot alkavat 8.8. Karhukirppiksen järjesti Metsäkulma seura ry talkoolaisineen. Kirppis, kahvio ja lauantain tapahtuma houkuttivat väkeä niin omalta kylältä kuin lähiseudultakin. Nislin p. klo 18.00. 014 3364 000 keuruu@toysanlinja.fi Simojoki tunnelmoi vanhalla kirkolla AASITILOJEN AVOIMET OVET 10.8. 040 733 7680. Ihmiset kantoivat tavaraa ulos kiitettävällä tahdilla, mikä ilahdutti sekä 17 kauppiasta että tapahtuman järjestäjiä. Salamajärven kansallispuistoon Lauantaina 17.8.2019 Lähtö klo 8.00 SRK-talon pihasta, paluu viim. kesämusiikeista vastaa Pekka Simojoki Avaralla paikalla -konsertillaan. Tiedustelut: Arto, puh. Simojoki tuo eteemme uusia näköaloja tavalliseen arkeen ja kristittynä elämiseen. – Erittäin aktiivisia talkoissa olivat muun muassa Metsävuokot -kudontapiirin naiset, kiittää Romula. LGK/SK. Järj. Konsertin Petäjäveden kirkon urut kunnostanut Marko Koskinen konsertoi kirkossa sunnuntaina iltakuudelta. mennessä, p. Aaseihin tutustumista, talutusratsastusta, kahvio ja kirpputori. Konsertin alussa Koskinen kertoo urkuremontin vaiheista ja halukkaat voivat tutustua niihin urkuparvella ja ihan niiden sisälle asti. Kosertin nimi on Romantiikan tunnelmia uruilla ja urkuri Marko Koskinen soittaa Max Regerin, César Franckin sekä Charles-Marie Widorin sävellyksiä. Varmista paikkasi ostamalla liput etukäteen vanhan kirkon oppailta tai verkkokaupasta petajavesioldchurch.fi. Päivi Romulan mukaan heti ensimmäinen kirpputoripäivä eli maanantai oli menestys. klo 18 Pekka Simojoki, Avaralla paikalla, liput 15 e . Upea urkukonsertti kirkossa sunnuntaina lopuksi konserttivierailla on mahdollisuus tutustua urkuihin, "soitinten kuningattareen", paikan päällä urkuparvella. 040 579 4960 Saramäessä marjat kypsinä. Kylän miehet vastasivat puolestaan pihatöistä, kuten piha-alueen kirppiskuntoon järjestämisestä. Sivu 08 Nro 32 07.08.2019 Seuratoiminta VANHAN KIRKON KESÄMUSIIKKISARJA ke 14.8. Tietenkin pääsemme laulamaan myös yhdessä. Itse poimien, omin ämpärein: punainen 25 e /10 l ämpäri; musta 30 e /10 l ämpäri; vihreä 35 e /10 l ämpäri. Petäjävesi 11.45-12.05 LUULLISTA SOPPALIHAA Suvi Kallioinen Tulevana sunnuntaina Petäjäveden kirkossa konsertoi tunnettu urkumuusikko ja urkuasiantuntija Marko Koskinen, joka remontin yhteydessä kunnosti viime talvena myös Petäjäveden uuden kirkon urut. klo 11-14 Riuttakoski 57. Tervetuloa mukaan, toivottaa Petäjäveden Luonto ry Retki LEHDISTÖKUVA LEHDISTÖKUVA Ensi viikolla 14.8. MYYTÄVÄNÄ OMAKOTITONTTI Koivuranta, Verkkalantie 9, 8365 m 2 Tarjousten perusteella. Karhukirppis päättyi lauantain tapahtumaan, jonka leppoisaan ohjelmatarjontaan kuului talutusratsastusta, letunpaistoa, peräkonttikirppis sekä sisätilojen kirpputori ja kahvio, arpajaisiakaan unohtamatta. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 8.8