– Vuonna 2016 olin juuri täyttänyt kahdeksantoista vuotta, kun koetin kykyjäni Tangomarkkinoilla tangokuningaskilpailussa ja ylsin finaalikarsintoihin asti. Menneiden vuosien aikana laulajalupaus on ehtinyt ottaa osaa muun muassa The Voice of Finland -ohjelmaan ja Seinäjoen Tangomarkkinoille, sekä nuorten että aikuisten sarjoissa. Viikonloppuisinhan tässä ehtisi kiertämään tanssilavoja, Happonen maalailee tulevaisuuttaan. Happoselle itselleen kisan voitto ja Iskelmätaivaan Tähti -titteli tuli täytenä yllätyksenä. Iskelmämusiikkia me lähdemme tekemään. Happonen muistelee esiintyneensä ensimmäistä kertaa julkisesti vuonna 2012, ruotsinlaivan karaokessa, silloinkin Kari Tapion tahtiin. Palkintona levytyssopimus Iskelmätaivaan Tähti -laulukilpailun voittaja palkittiin levytyssopimuksella Poptori-levy-yhtiön toimesta. Laulukilpailu ratkesi Lappajärvellä Hotelli Kivitipussa lokakuun loppupuolella, 21. – En tiedä kappaleesta tässä kohtaa vielä enempää. Finaalikierroksilla tulkitsin ensin Janne Tulkin kappaletta Sisältä kultaa, jonka jälkeen siirryin Kari Tapion Se jokin alkaa -kappaleen pariin, Happonen listaa. Musiikin maailmaan Happonen löysi tiensä ottamiensa pianotuntien kautta, laulaminen tuli soittamisen rinnalle myöhemmin. Ajattelen, että musiikin tekeminen ja sen esittäminen voisi sopia hyvin sen rinnalle. Tämän viimeisimmän voittonikin myötä ihmiset ovat tulleet runsain joukoin onnittelemaan ja kannustamaan eteenpäin, Happonen kiittää. Tämän syksyn laulukilpailu ei suinkaan ollut Mikael Happosen ensimmäinen kisakokemus. Laulajalupaus sai levytyssopimuksen sekä muistoksi kunniakirjan ja palkintopystin.. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa JAAKKO HEIKKINEN Iskelmätaivaan Tähti loistaa Petäjävedellä Jaakko Heikkinen Petäjävetinen Mikael Happonen, 25, on kruunattu vuoden 2023 Iskelmätaivaan Tähdeksi. Mikael Happonen on vuoden 2023 Iskelmätaivaan Tähti -laulukilpailun voittaja. Nyt kun asiaa on ehtinyt sulattelemaan, tuntuu tunnustus kyllä hyvältä, Mikael Happonen summaa fiiliksiään. Semifinaalissa laulajat esittivät yhden kappaleen ja finaali-iltana esiintymiskierroksia käytiin kaksi. – Petäjävetiset ovat aina suhtautuneet näihin musiikkitouhuihini niin myönteisesti. Siellä hän houkutteli minut lavalle ja päädyin tulkitsemaan Myrskyn jälkeen -ikivihreän. Sitä, voisiko musiikista tulla Happosen päivätyö ja voisiko sillä elättää itsensä, mies ei vielä tiedä. – Viihdyn nykyisessä työssäni hyvin. päivä. Happoset ostivat yhteisen kodin omasta rauhasta metsän keskeltä, pienen lammen rannasta noin vuosi sitten. Happonen kertoo, että parasta aikaa on suunnitteilla debyyttisingle, jonka ainakin IskelmäTVradiokanava on luvannut nostaa radiosoittoon. Kokemusta löytyy myös trubaduurikeikoista, niin häistä ja hautajaisista, kuin myös syntymäpäiväjuhlista ja pikkujouluista. Perjantaina alkusyksyn alkukarsinnoista jatkoon päässeet ottivat mittaa toisistaan semifinaalissa, ja finaalin aika koitti lauantaina. Keskustelua on käyty siitä, olisiko single coverbiisi, eli tulkinta esimerkiksi jostain vanhasta ikivihreästä, vai jokin täysin uusi, minulle luotu kappale, Happonen avaa mahdollisuuksia. – Muistan, miten äiti osti meille miniristeilyn Turusta Tukholmaan. Viime kesänä pääsin Lempäälän karsintoihin saakka, Happonen kertoo. – Lappajärvellä kilpailujen päätteeksi järjestettiin kumpanakin iltana tanssit. – Semifinaalissa esitin Arja Korisevan ja Ari Klemin dueton Kun minuun kosketat. vuosikerta Nro 45-2023 Keskiviikkona marraskuun 8. Kun orkesteri soitti ja ihmiset tanssivat, tilaisuudessa leijui niin hyvä henki. Sellaista hyvähenkisyyttä kaivattaisiin tässä ajassa paljon enemmän, Happonen ajattelee. Tällä hetkellä Happonen työskentelee lähihoitajana Petäjäveden kunnan kotihoidossa yhdessä puolisonsa Päivin kanssa. Lappajärven kisaviikonloppu oli kaksipäiväinen. Sivu 1 Nro 45 8.11.2023 62. Happonen on jo pitkään treenannut soittamista ja laulamista petäjävetisistä muusikoista koostuvan bändiporukan kanssa. Happonen toivoisi, että hänen musiikkinsa olisi hyväntuulista ja ihmiset yhteen kokoavaa. Happonen haluaisi nostaa uudelleen esiin muun muassa 60-luvun iskelmätyyliä, joka on hänen mukaansa jäänyt uudempien musiikkisuuntauksien varjoon. – Voitto tuli kyllä ihan puskista, sillä kaikki laulajat olivat erittäin kovatasoisia. Jännitin hirveästi, mutta vetoni jälkeen kuulin yleisöstä huudettavan, että minusta kuultaisiin vielä, Happonen nauraa muistolle
Mutta perheissä pelataan. Mielelläni kuulisin paikallisen kokemuksen. Kansainväliseksi muodostunut perinne on saanut alkunsa Yhdysvalloista, jossa päivää alettiin viettää 1900-luvun alkupuolella. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Tasavertaisuus on kahden vanhemman perheissä koko perheen etu, sillä hoivavastuun jakaminen tukee vanhempien jaksamista ja arjen sujuvuutta. Pelaajabarometrin 2022 mukaan suomalaiset pääsääntöisesti suhtautuvat pelaamiseen myönteisesti. Minulle rakkaita alttaritauluja on kolme: Kangasniemen kirkossa Jeesusta ristillä esittävä; Säynätsalon kirkossa Lähi-Idän tietäjiä esittävä, ja Jyväskylän kaupungin kirkossa Jeesus lasten kanssa. Nyt sinä videopelien pelaaja, kun luet tätä, voisitko kertoa videopeleissä saaduista uskonnollisista kokemuksistasi tämän kirjoituksen kirjoittajalle. Jopa väitetään että ”videopelejä voidaan käyttää ilmaisemaan uskonnollisia kokemuksia, rohkaisemaan mietiskelyä ja reflektointia”. fi Tapulin Tapulin takaa takaa K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 7-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Niina Kelloniemi 050 366 7691 niina.kelloniemi@petajavesilehti.fi Toimitussihteeri Hanna Toivonen Toimitus on avoinna keskiviikosta perjantaihin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Levikki noin 1400 kpl. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Aineistot: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Näissä maissa on tehty eniten pelien negatiivisiin seurauksiin liittyvää tutkimusta. Ihan pelkkä risti. Meillä Suomessa ei uskonnollisten pelien kirjo ole laaja, jos sitä on ollenkaan. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa To 16.11. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan viimeiselle matkalle Petäjäveden kappelissa perjantaina 17.11.2023 kello 14. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Isäinpäivänä su 12.11. alv 10 %): PääPääkirjoitu s kirjoitu s ”Kiitos, kun matkaa saa hitaasti taittaa askelin pienin ja tavallisin, ontuminenkaan ei kulkua haittaa, perille pääsevät heikoimmatkin. Olemme siirtyneet maalatusta kuvasta, valokuvan ja liikkuvan kuvan kautta videopeleihin. Pahoitteluni sen aiheuttamasta harmista. Sivu 2 Nro 45 8.11.2023 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Kristillisessä mediatyössä pelien käyttö on vielä aluillaan. Teorian mukaan peleissä on paljon hyvääkin, ne auttavat pakenemaan todellisuutta ja pelihahmon myötä voi saada myönteisiä kokemuksia, jopa jotkut ovat saaneet parempaa itsetuntoa tai päässeet yksinäisyydestä. Eli ota pelit oppimisen kannalta viihteen ja ajankulun ohella. Näin isänpäivän alla on myös syytä muistaa, että päivä ei ole kaikille juhlan aika eikä isyys ole itsestäänselvyys. Mutta entä peleistä. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Seija Kovasella, Suoniemi 45 EILA MURPHY Petäjävesi-lehden toimituksen asiakaspalveluajat ovat laajentuneet Palvelemme keskiviikosta perjantaihin kello 9-12 Muina aikoina palvelemme sopimuksen mukaan. Virallinen liputuspäivä isänpäivästä tuli vuonna 2019. Pelaajabarometrin 2022 mukaan 80 % suomalaisista pelaa jotakin digitaalista peliä ainakin satunnaisesti ja 65 % aktiivisesti. Vastaava luku Etelä-Koreassa on 11 %. ei tilaisuutta. Jälkipolvemme ei enää käy kirkossa. Ystävällisesti, Johanna Mehto Pappi 040 526 2108 Alttarikuvista videopeleihin Meille kaikille tuttu kuva on kotikirkon alttaritaulu. No, ainakin siten että kannattaa välillä pitää taukoja ja katsoa kauas, jotta silmien lihakset saavat harjoitusta. Mikä on Kambodzan yleisin kristillinen symboli. 10.8.1943 Petäjävesi k. Tahaton lapsettomuus aiheuttaa surua ja avuttomuuden tunnetta sukupuolesta riippumatta ja miesten kohdalla se jää usein näkymättömäksi ja äänettömäksi, vaikka kokemuksen kanssa olisi erityisen tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi. Mielessä muistot vuosien, luonto on hellä ja ihmeellinen. Mediatyö edistyy tällä hetkellä eniten niin sanotuissa kehittyvissä maissa kuten Kambodzassa perheiden parissa tehtävässä työssä ja siinä suurin tarve on perheenjäsenten välinen viestintä; rakkauden ja välittämisen osoittaminen. Muistotilaisuus omaisille. Isänpäivä merkittiin pysyvästi kalenteriin vuonna 1987 ja tästä asti päivä on ollut vakiintunut liputuspäivä. Aiemmassa ilmoituksessa oli myös väärä puhelinnumero. Varsinkin ne, jotka pelaavat monimuotoisia pelejä, eli sekä oppimispelejä, pulmapelejä, strategiapelejä ja taitoon perustuvia rahapelejä, suhtautuvat pelaamiseen myönteisesti. Mediatutkimuksen näkemyksen mukaan videopeleistä ja vuorovaikutteisesta liikkuvasta hahmosta. Voit siis vieläkin ilmoittautua sururyhmään tai yksinkertaisesti tulla paikalle. klo 15:00 Pentti ja Sirpa Survolla Hirvenhiihtäjäntie 2. Sen edessä olemme usein polvistuneet ehtoolliselle. Samalla se edistää koko perheen hyvinvointia. TERVETULOA! Herätyksen tuli srk Rakkaudella kaivaten Mervi Mika perheineen sisarukset perheineen s. Toivomuksena yksi valkoinen kukka. Rakkaamme Lauri Keijo Kalevi ÄSSÄMÄKI Tulevana sunnuntaina juhlitaan isänpäivää. Iloista isänpäivää kaikille iseille ja isänpäivää viettäville sekä lohtua heille, joille päivä on syystä tai toisesta vaikea.. Ehkä isänpäivän arvostus on kasvanut yhtä matkaa vanhemmuuden tasavertaistumisen kanssa. Suomeen isänpäivän vietto on tullut 1960-luvulla, mutta käytäntö juhlia isää marraskuun toisena viikonloppuna alkoi vakiintua vasta 1970-luvulla. Sitä olemme katselleet istuessamme jumalanpalveluksessa. Mistä heille muodostuu pyhän kuvia ja symboleita. Työkaverini Laura Tulisalo neuvoo ”tee toiselle minkä toivoisit itsellesi tehtävän” ja ”opi elämän vaikeuksista”. 11.10.2023 Keuruun sairaala Saisipa jokainen lähteä näin: kauniisti ja hiljaa. On havaittu, että sekä Kiinan että Japanin teini-ikäisistä 17 %:lla on internetpelaamishäiriö, eli riippuvuus pelaamisesta. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Aasiassa johtavia peliteollisuuden maita ovat EteläKorea, Japani ja Kiina. On myös lukemattomia muita syitä, joiden vuoksi isänpäivä voi tuntua haikealta tai yksinäiseltä, eikä se kaikille ole juhlan hetki. Miten sitten meidän tulisi asennoitua pelaamiseen. LAUANTAI-ILTAPÄIVÄ JEESUKSELLE La 11.11. Korjaus seurakunnan aiempaan tiedotteeseen Petäjäveden seurakunnan sururyhmä aloittaa torstaina 9.11.2023 klo 18 Petäjäveden kirkossa. Tänä vuonna viikkoa on vietetty teemalla yksinäinen mies. -virrestä 975Su 12.11. Huomio! Petäjävesi-lehti ei ilmesty joulutauolla viikoilla 52 ja 1/2024. Isänpäivän vietto tuntuu vakiintuneen hitaasti vuosikymmenten aikana. Olet lämpimästi tervetullut. Ei siis seurakuntakodilla, kuten aiemmin kerrottiin. alv 10 %) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2 € (sis. Jakeluhäiriöt: Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Varkaus Ilmoitushinnat 2023: Sisäja takasivulla 1,00 €/pmm, etusivulla 1,20 €/pmm (hintoihin lisätään alv 24 %), laskutuslisä 5 € Tilaushinnat 2023: Kestotilaus 12 kk 78 €, tarjous määräaikainen 3 kk 25 € (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12 kk 53 € (hinnat sis. Eila Murphy Eila.murphy@sansa.fi Kuvassa alla kambodzalainen kirkko. Isänpäivä päättää miesten viikon, joka on vuosittainen teemaviikko, jolloin järjestetään miesten hyvinvointia tukevaa toimintaa ja tapahtumia sekä nostetaan esiin miehiä koskevia yhteiskunnallisia teemoja. Tuntemani Aasian kristilliset mediatoimijat opettelevat käyttämään sosiaalisen median alustoja ja tuottamaan videomateriaalia näille alustoille
JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Heikki Partasen muutosehdotuksen 9,9 % kannattamista. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen totesi kunnanhallituksen puheenjohtaja tarpeen äänestää asiassa. Välkkeellä vaikutuksia Tuulivoimalat aiheuttavat välkettä eli liikkuvaa varjoa silloin, kun aurinko paistaa tuulivoimalan liikkuvien lapojen takaa. Henkilöillä, jotka altistuivat välkkeelle yli 15 tuntia vuodessa, todettiin huomattavaa elämänlaadun heikkenemistä ja päivittäistä ärsyyntymistä välkkeeseen, Karppinen kertoo. Veroennusteiden mukaan 0,1 % muutos vaikuttaa tuloihin nostavasti tai laskevasti noin 66 000 euroa. Miilun yleisötilaisuudessa Hongiston tutkimusta kritisoitiin siitä, että se tehtiin Haminassa, jossa tiemelua on luultavasti enemmän kuin Petäjävedellä tai Keuruulla. Kunnanvaltuuston kokouspöytäkirja on luettavissa kokonaisuudessaan kunnan verkkosivuilla.. Äänestyksen jälkeen kunnanvaltuusto päätti, että vuoden 2024 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 9,9 %. Tutkimuksessa todettiin, että tieliikennemelu korkealla äänitasolla aiheuttaa terveyshaittoja, mutta tuulivoimamelu ei niitä aiheuta 40 desibelin äänitasolla; tieliikennemelun poistaminen ei vaikuta tuulivoimamelusta saatuun tutkimustulokseen, Hongisto totesi. – Ei se silti aiheuta muita terveyshaittoja. – Välkkeen haitallinen vaikutus valoherkkien ihmisten terveyteen on osoitettu tutkimuksin jo vuonna 1984. Tällä hetkellä käytetään Saksan, Ruotsin tai Tanskan ohjearvoja. – Eri henkilöillä voi olla hyvin erilainen kokemus samasta äänestä. JAA äänesti kaksi kunnanhallituksen jäsentä: Hanna Hautamäki ja Juha Kortemäki ja EI äänesti viisi kunnanhallituksen jäsentä: Tarmo Ketola, Anne Konttinen, Satu Kytölehto, Jere Malila ja Heikki Partanen, joten kunnanhallitus hyväksyi Heikki Partasen muutosehdotuksen äänin 5–2. Valtuusto päättää Karppisen mukaan tutkimuksissa on selvitetty myös, että välke on stressitekijä. Melu häiritsee, mutta ei aiheuta oireita Väitteitä tuulivoimamelun terveyshaitoista ei ole Hongiston mukaan saatu todistettua tutkimuksella. Kunnanvaltuusto äänesti vuoden 2024 tuloveroprosentista Petäjäveden kunnanvaltuuston maanantaisessa kokouksessa asialistalla olivat kunnan talouden osavuosikatsaus 1.130.9.2023 sekä tuloja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2024. Äänestys Tiirolan esityksestä tuloveron asettamiseksi 9,6 % päättyi äänin 9–12. Nykyisinhän raja-arvo on aiempaa alhaisempi, asutuksen pihamaalla tuulivoimamelun taso saa olla enintään 40 desibeliä. Mallinnukset tarkkoja Tilaisuudessa otettiin esille myös melun vaikutus eläimiin, niin maatiloilla kuin luonnossakin. – Tämä tutkimus oli pohjana Saksassa määritellyille ohjearvoille. – Me teimme tutkimuksen Haminassa ja Kotkassa, samansuuntaisia tuloksia on myös ulkomaisista tutkimuksista, Hongisto sanoi ja totesi, että mikäli tuulivoimamelu pysyy annetuissa ohjearvoissa, se on kansanterveydellisesti turvallista. Yleisöstä arveltiin, että koska maaseudulla on muuten hiljaista, tuulivoimamelu koetaan häiritsevämmäksi. – Välkealue kasvaa, kun voimaloiden koko kasvaa, mutta välkettä voidaan rajoittaa voimaloiden teknisellä ohjauksella, pysäyttämällä voimala silloin, kun se aiheuttaisi eniten välkettä, Timo Karppinen totesi ja kertoi, että Suomessa ei ole kansallisia ohjearvoja välkkeelle, mutta niitä ollaan laatimassa. – Mallinnukset tehdään ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti ja sillä oletuksella, että kaikki alueen voimalat käyvät täydellä teholla. Päinvastoin, Hongiston vetämä tutkimus osoitti, ettei tuulivoimamelu aiheuta muuta terveyshaittaa kuin häiritsevyyttä. Mallinnusohjeen tarkkuutta on tutkittu, mitatut arvot erosivat alle 1,5 desibeliä mallinnuksen arvoista, Hongisto kertoo ja toteaa, ettei kenenkään intresseissä ole tehdä mallinuksia väärin, koska raja-arvot on olemassa ja äänitasot voidaan mitata. Nykyisten tuulivoimaloiden välketaajuus on keskimäärin noin yhden hertsin luokkaa, eli ne jäävät alle haitallisen rajan. Silloin todettiin, että välke yli 2,5 hertsin taajuudella voi aiheuttaa epileptisiä oireita, huimausta ja migreeniä. Korotusta 9,9 % perusteltiin muun muassa sivistyspalveluiden turvaamisella, varautumisella tuleviin vuosiin suurempien leikkausten välttämiseksi sekä kunnan itsenäisyyden säilyttämisellä. Haimme rahoitusta, että olisimme tutkineet, kuinka porot reagoivat tuulivoimameluun, mutta emme saaneet, Hongisto kertoo. 9,6 % korotuksen puolesta äänestivät Susanna Asunta, Hanna Hautamäki, Juha Kortemäki, Jari Koskenranta, Markku Salminen, Simo Sarava, Mikko Tiirola, Outi Vanhatalo ja Hannu Ässämäki. Sen sijaan kovemmalla äänitasolla kuuluva tieliikennemelu aiheuttaa etenkin päänsärkyä ja migreeniä. – Tämä tutkimus koski ihmisiä. Häiritsevyys nousee, kun äänitaso nousee, mutta jopa osa niistä, jotka asuivat alueella, jossa äänitaso on 45 desibeliä, sanoi, ettei kuule tuulivoimaloiden ääntä. Tuulivoimasta tutkittua tietoa Tiina Lamminaho Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ja välkkeen vaikutuksista ihmisten terveyteen saatiin tutkittua tietoa viime viikolla Miilussa järjestetyssä tilaisuudessa. Siihen, koetaanko ääni häiritsevänä, vaikuttaa muun muassa tilanne, käsitykset äänen haitoista ja asenteetkin, Hongisto totesi ja kertoi, että myös tuulivoimaloiden äänen kokemisessa häiritseväksi on suuria yksilöllisiä vaihteluja. Esityksen puolesta KYLLÄ äänesti yhdeksän valtuutettua ja vastaan EI kaksitoista valtuutettua. – Kolmella tuulivoima-alueella, Porissa, Iissä ja Salossa, toteutetun tutkimuksen mukaan osa tuulivoimaloiden lähellä asuvista ihmisistä sanoo, ettei kuule lainkaan tuulivoimaloiden ääntä, osaa se taas häiritsee paljon. – Mihin kaikki sähkö saadaan mahtumaan. Ohjearvoissa pysyvä tuulivoimamelu ei aiheuttanut tutkimukseen vastanneille päänsärkyä, migreeniä, kuulon alenemista tai muitakaan oireita. Ennen äänestystä kunnanjohtaja Latvala kiitti valtuutettuja perustelluista näkemyksistä ja ilmaisi, että korotuspainetta on useissa Keski-Suomen kunnissa, sillä erityisesti soteuudistus on asettanut haasteita kuntien taloudelle. Myös meluherkkyys vaikutti, samoin oma asenne tuulivoimaa kohtaan, Hongisto sanoi. Siellä välkettä saa tulla korkeintaan kahdeksan tuntia vuodessa, kun käytetään niin sanottua real case -laskentamallia, jossa lasketaan odotettavissa oleva keskimääräinen välke pitkän ajan säähavaintotietoja hyödyntäen. Viime viikkoisessa kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtajan päätösehdotus tuloveron korotukselle oli 9,6 %, kunnan nykyisen voimassa olevan tuloveron ollessa 9,11 %. Viikon 45 alussa toteutettaviin arviointeihin lähtee kaksi hakijaa, joista toinen on Petäjäveden kunnanjohtaja hallintotieteiden maisteri Mikko Latvala ja toinen diplomi-insinööri Jonna Tamminen, joka on toiminut Oulun kaupungilla museoja tiedekeskuksen johtajana. Kunnanvaltuuston kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua kunnanhallituksen ehdotuksesta ja valtuutettu Mikko Tiirola esitti kunnanjohtajan alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti, että tuloveroprosentiksi asetetaan 9,6 %, sillä kunnan houkuttelevuuden kannalta olisi harkitsematonta nostaa veroprosentti KeskiSuomen korkeimmalle tasolle. Uusi kunnanjohtaja valitaan Vesilahden kunnanvaltuuston kokouksessa 11.12.2023. Puhutaan vedyn tuotannosta, mutta se tarvitsee tasaista sähköntuotantoa, Alander sanoi. Hanna Hautamäki kannatti Tiirolan esitystä ja ennen varsinaista äänestystä useampi valtuutettu käytti puheenvuoron Tiirolan esityksen puolesta ja sitä vastaan. Hongisto kertoi esityksessään myös tuulivoimaloiden melumallinnusten tekemisestä. Melututkimusta esitteli Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän vetäjä, Aalto-yliopiston meluntorjunnan dosentti Valtteri Hongisto, välkkeen vaikutuksista kertoi filosofian tohtori Timo Karppinen Ramboll Finland Oy:n meluja ilmanlaatuyksiköstä. Karppisen mukaan myös saaliseläinten, kuten jäniksen tai poron, on havaittu häiriintyvän liikkeestä, samoin metson on havaittu välttelevän välkealueita reviirinvalinnassaan. – Välkkeellä on havaittu olevan heikentävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin, ympäristön viihtyisyyteen ja luontoon, Karppinen sanoo. Sillä tasolla olevan tuulivoimalan äänen tutkimuksessa koki häiritseväksi ainoastaan 20 prosenttia vastaajista, 60 prosenttia ei kuullut ääntä ollenkaan, 20 prosenttia ilmoitti kuulevansa, mutta sanoi ettei se häiritse, Hongisto selvitti. Eli kannattaa tulla juttelemaan meidän valtuutettujen kanssa, paikalla ollut Petäjäveden kunnanvaltuutettu Jere Malila totesi. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan valoherkkä ihminen voi katsoa kohti välkettä aiheuttavaa voimalaa turvallisesti sellaisen matkan päästä, joka on noin 1,2 kertaa turbiinin korkeus, vesistössä matkaa pitää olla 2,8 kertaa turbiinin korkeus. Maltillisempaa nostoa kannattaviin perusteluihin lukeutuivat muun muassa kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä laskevan muuttoliikkeen vaikutukset. 9,9 % korotusta kannattivat Kimmo Ijäksen varahenkilö Mika Kauppinen, Tarmo Ketola, Anne Konttinen, Satu Kytölehto, Miska Leinonen, Tuija Lesonen, Katja Liimatainen, Jere Malila, Juha Niileksen varahenkilö Maarit Bendecon, Heikki Partanen, Paula Vulli sekä Sami Vuoksenranta. Käytännössä asuinja lomarakennukset sijaitsevat kuitenkin aina tätä kauempana. Äänestyksen tuloksen mukaisesti kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2024 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 9,9 %. Sivu 3 Nro 45 8.11.2023 Mikko Latvala etenee Vesilahden kunnanjohtajan haussa henkilöarviointeihin Vesilahden kunnan tiedotteen mukaan kunnanjohtajan rekrytointiryhmä on valinnut haastattelujen perusteella seuraavan vaiheen henkilöarviointeihin menijät. Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2024 kunnanvaltuusto päätti pitää kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti kuluvan vuoden tasolla. – Oli yllättävää, että välkkeellä on enemmän terveysvaikutuksia kuin melulla, Reijo Alander yleisön joukosta totesi, ja kyseli samalla, miksi tuulivoimaa yleensä rakennetaan. – Saksassa vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan 47 prosenttia tuulivoimaloiden lähellä asuvista koki voimalat jollain tavalla häiritseviksi, ja 44 prosenttia tästä joukosta sanoi välkkeen häiritsevän. – Tutkijoita on turha prässätä poliittisilla kysymyksillä, sen, tuleeko tänne tuulivoimaloita vai ei, päättää kunnanvaltuusto. Pilvisellä säällä tai tuulivoimalan seisoessa välkettä ei synny. – Jos ihminen oli huolissaan tuulivoimamelun terveysvaikutuksista, hän koki äänen häiritsevämpänä, samoin häiritsevyyttä lisäsi asuminen alueella, jossa tuulivoiman vastustus oli suurta
Koko perheen perinteinen Petäjävesi Peuhaa -tapahtuma kokosi viime sunnuntaina yhteen yli sata kävijää. Iloa omaankin elämään Eine Rusila kertoi olleensa jo vuosia mukana ylijäämäruoan jakelussa, sekä jakamassa ruokaa että hakemassa sitä kaupoista. Paikalla oli 27 vapaaehtoistyön tekijää. Aino Kärävä (vasemmalla) ja Meea Metso viihtyivät liikuntasalin katosta roikkuvien liaanien parissa.. – Yhteensä seurakunnan vapaaehtoistyöhön osallistuu 50 – 60 henkeä, ehkä jopa enemmänkin. – Kun te olette palvelleet seurakuntaa, me seurakunnan työntekijät haluamme nyt palvella teitä, Laitinen totesi. – Näin juhlavuoden kunniaksi saimme tänne jättiliukumäen lapsia hauskuuttamaan. – Itsellekin tulee hyvä mieli, kun näkee, että toisille tulee hyvä mieli, Rusila toteaa. Ilta aloitettiin hartaudella, sen jälkeen syötiin yhdessä ja illan päätteeksi oli vielä pientä ohjelmaa. Mäen toimitti meille keuruulainen Touhutaavi-yritys, Kärävä iloitsi. Onni Heinilä (vasemmalla) ja Jan Kukkonen pistivät askartelutaitonsa peliin rintamerkkien äärellä. TIINA LAMMINAHO kanssa yhdessä hankittu rintamerkkikone pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön MLL:n tapahtumassa. Kymmenettä kertaa järjestetyn tapahtuman vetonaulaksi nousi Kirkonkylän koulun liikuntasaliin rakennetun temppuradan viisimetrinen jättiliukumäki. – Ehdimme kokeilla temppuradalla vaikka ja mitä, Jan Kukkonen summasi kaksikon tekemisiä. Monet ovat mukana monessa, ja talkoisiin osallistuu paljon väkeä, Laitinen kertoo. – Toisten kanssa on Petäjävesi peuhasi jo kymmenettä kertaa Jaakko Heikkinen Lapsiperheiden puuhatapahtuma Petäjävesi Peuhaa järjestettiin viime viikon sunnuntaina 5. Ystävysten yhteistä aikaa Yhdeksänvuotiaille ystävyksille Aino Kärävälle ja Meea Metsolle Petäjävesi Peuhaa oli tuttu tapahtuma jo entuudestaan. – Kävimme myös kasvomaalauspisteellä ottamassa kumpikin samanlaiset leppäkerttumaalaukset, Onni Heinilä kertoi iloisena. Petäjäveden seurakunnan lapsija nuorisotyön Eine Rusila, Helena Reina ja Anna-Liisa Tulonen ovat mukana muun muassa ruoanjakelussa. Temppuilun lomassa halukkaat saivat ottaa Tiia Tammen loihtimia kasvomaalauksia sekä askarrella itselleen pinssejä kiinnitettäväksi esimerkiksi päiväkotitai koulureppuun. marraskuuta jo kymmenennen kerran. – Seurakuntalaisten yhdessä tekemä työ on seurakunnan ydin; seurakunta on yhteisö, joka koostuu seurakuntalaisista ja jossa seurakuntalaiset pääsevät tekemään erilaisia asioita ja vaikuttamaan asioihin. Vapaaehtoiset pääsivät valmiiseen pöytään, seurakunnan työntekijät hoitivat tarjoilun. Vapaaehtoistyöstä he kertovat saavansa itsekin iloa elämäänsä. Hautausmaalla haravointi tai seurakunnan kuorossa laulaminen on samaa yhteistä tehtävää, kirkkoherra Laura Laitinen toteaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Petäjäveden yhdistyksen organisoima tapahtuma keräsi kahden tunnin aikana Kirkonkylän koulun liikuntasaliin yli kuusikymmentä lasta ja yhteensä yli satapäisen joukon. – Petäjävesi Peuhaa -tapahtuma järjestettiin edellisen kerran viime keväänä pitkän tauon jälkeen. – Parasta oli jättiläisliukumäki, Meea Metso vastasi kummankin puolesta. Parituntisen peuhaajan kolmosluokkalaiset käyttivät liikuntasalin liaaneissa keinuen sekä kasvomaalauksia ottaen. Sivu 4 Nro 45 8.11.2023 JAAKKO HEIKKINEN Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöitä muistettiin yhteisellä kiitosillalla Tiina Lamminaho – Monesti ajatellaan, että vain papin puheet olisivat evankeliumin julistamista, mutta evankeliumia voi julistaa monella tavalla, myös kaikki seurakunnan vapaaehtoisten tekemä työ on evankeliumin julistamista. Kahdeksanvuotiaat kaverukset Onni Heinilä ja Jan Kukkonen askartelivat pinssipisteellä jalkapalloaiheiset rintamerkit. Viime sunnuntaisessa peuhassa lapsia liikutti tuttuun tapaan koko liikuntasalin täyttänyt temppurata jättiliukumäkineen. – Herkuttelimme kahviossa mokkapalalla ja irtokarkeilla, Aino Kärävä puolestaan kertoi. Vapaaehtoiset tekevät muun muassa puutarhatöitä ja monenlaisia keittiöhommia, laulavat kuorossa, ovat vastuunkantajina Kids' Friday -tapahtumissa, toimivat ehtoollisavustajina ja messuavustajina tai osallistuvat ruoanjakeluun yhdessä SPR:n paikallisosaston väen kanssa. Viime viikon torstaina vietettiin seurakuntakodissa vapaaehtoisten kiitosiltaa. Paluuta oli juhlistamassa silloin huikeat 150 kävijää, petäjävetinen MLL-aktiivi ja yhdistyksen puheenjohtaja Kati Kärävä kertoi. Pikkuväkeä viihdytti vauvanurkkaus ja koko perhettä palveli koulun ruokalaan pystytetty kahvio
Nykyään diakoniatyö liitetään monesti taloudellisissa vaikeuksissa olevien auttamiseen. Silloin, kun kuntia nykymuodossaan ei vielä ollut, köyhäinhoito ja sairaanhoitokin kuului kirkolle. – Paljon sen jälkeenkin diakonissat tekivät kotikäyntejä ja hoitivat paljon sellaista, mitä kotihoito hoitaa nykyään. Laudoilla on tarkoitus korjata muun muassa vanhan kirkon aitaa ja porttia, Koskinen selvittää ja kertoo, että kaatoporukassa oli yhteensä neljä miestä, sahurin apuna kolme miestä. Hän on ollut muun muassa tekemässä pengerrystöitä Hiljaisuuden polulla ja haravoimassa ja siistimässä hautausmaata. Sitten seurakunnan kesänuorisoohjaaja kysyi, että miksi et opiskelisi diakoniksi. – Tavan, jolla haluaa auttaa, voi valita omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa mukaan. Riikka Hirviniemi aloitti diakonina Petäjäveden seurakunnassa kesällä 2019, diakoniksi hän on valmistunut vuonna 1995. – Viimeksi kaadettiin puita vanhan kirkon hautausmaalla. Paljon aktiivisia tekijöitä Laura Laitisen mukaan Petäjäveden seurakuntalaiset ovat hyvin aktiivisia. Palvelu on maksutonta ja minulla on vaitiolovelvollisuus, jos tehdään esimerkiksi yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, siitä sovitaan aina yhdessä perheen kanssa. Ja onneksi meillä on ollut vielä mahdollisuuksia avustaa tarvittaessa taloudellisestikin, Hirviniemi toteaa. – Uudessa testamentissa kerrotaan, että valittiin diakoneja, jotka lähtivät seurakunnan kokoontumisista viemään ehtoollista ja ruokaa niille, jotka eivät päässeet paikalle, Riikka Hirviniemi sanoo ja kertoo, että nykyäänkin diakonin virkaan vihityt voivat viedä ehtoollista kotiin niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden takia pääse kirkkoon. Keskustelua ja taloudellistakin apua Kirkko on huolehtinut köyhistä ja apua tarvitsevista aina. – Se, että voi tehdä töitä seurakunnan hyväksi, antaa itsellekin tyydytystä, tulee hyvä mieli, kun saa auttaa, Rantapuska toteaa. Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöitä muistettiin yhteisellä kiitosillalla kiva touhuta ja se tuo vaihtelua elämään, sanoi myös ruoanjakelussa, ja monessa muussakin, muun muassa Kids' Friday -tapahtumissa mukana oleva Helena Reina. Eero Rimmi kertoo olleensa mukana monenlaisessa seurakunnan vapaaehtoistyössä. mahtuu uusiakin tekijöitä. Monesti asiat liittyvät talouteen, mutta muustakin halutaan keskustella, esimerkiksi elämän muutoksiin liittyvistä asioista, niin suruista kuin iloistakin. Jaettavaksi tulee 40 euron arvoisia maksukortteja, jotka käyvät Kja Skaupoissa. Keskustelun lisäksi Hirviniemi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa. – Yksi ankkuri viikossa on keskiviikkoaamupäivän Ystävän pysäkki. Uskoisin, että tarkempaa tietoa saamme marraskuun aikana ja kaikkien seurakuntien diakoniatekijöiden harras toive on, että maksukortit saadaan jakoon ennen joulua, Hirviniemi sanoo. Myös hengellisistä asioista tullaan keskustelemaan minun kanssani, Hirviniemi sanoo. – Diakoniatyön ydintä on ihmisen kohtaaminen jokaisen omassa tilanteessa, kohdattavien omista lähtökohdista. Niiden lisäksi on sitten enemmän tai vähemmän tapaamisia, soittelua ja viestittelyä. Ajattelin, että olenkin enemmän käytännön tekijä, ja valitsin diakonin opinnot, Hirviniemi kertoo. EU-ruokakassien jako loppui pari vuotta sitten, nyt luvassa on uudenmuotoista EU-apua, aineellisen avun maksukortteja. Taloudellisessakin ahdingossa pätee se, että jaettu suru on puolikas suru. Vaimoni kuoli neljä vuotta sitten, siitä lähtien olen ollut mukana. Vapaaehtoisten tekemä työ on aivan korvaamatonta, Laitinen sanoo ja kertoo, että mukaan Seppo Rantapuska ja Eero Rimmi ovat olleet mukana monenlaisissa talkoissa seurakunnan hyväksi. Anna-Liisa Tulonen kokee vapaaehtoistyön tärkeäksi itselleen, hän on mukana ruoanjakelussa ja laulaa kuorossa. On ihana ja arvokas asia, että tällainen palvelu on meillä käytössä, Hirviniemi toteaa. – Täällä on paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja toimia monella tavalla, siitä olemme hyvin iloisia. – Hautausmaan männikköä harvennettiin, sieltä kaadettiin kuutisenkymmentä runkoa. Käytännössä taloudellinen apu tarkoittaa lähinnä osto-osoituksia paikallisiin kauppoihin eli mahdollisuutta ostaa elintarvikkeita ja päivittäistavaroita seurakunnan tilille. Sivu 5 Nro 45 8.11.2023 Arkista Arkista aherrus ta aherrus ta Petäjäv edellä Petäjäv edellä TIINA LAMMINAHO TIINA LAMMINAHO Diakonin työssä elämän koko kirjo Tiina Lamminaho – Diakonin työkenttä on tosi laaja, siihen kuuluu oikeastaan kaikkea maan ja taivaan, syntymän ja kuoleman väliltä, Petäjäveden seurakunnan diakoni Riikka Hirviniemi toteaa. – Vielä en osaa tarkasti sanoa, koska ja kuinka paljon jaettavia kortteja saamme Petäjävedelle. Keskustelemalla jonkun muun kanssa voi saada uusia ajatuksia ja näkökulmia. – Olin seurakuntanuorissa jo ennen rippikoulua, lukiossa haaveilin teologiseen tiedekuntaan hakemisesta. –Minuun voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa. Toinen säännöllinen juttu on kerran kuukaudessa oleva diakonian avoin kerho aikuisille. – Pyyntöjä tulee muutama vuodessa. Jos asioita pähkäilee vain itsekseen, on hankala nähdä mahdollisuuksia tai isompaa kuvaa. Rungot sahattiin laudoiksi sirkkelillä, vapaaehtoisia oli sekä kaatamassa puita että kenttäsahurin apuna. – Joskus olemme avustaneet jonkun yksittäisen laskunkin maksamisessa, jos perheessä on ollut esimerkiksi sairauden takia todella tiukkaa. – Se, että saa laulaa Jumalan kunniaksi, on sellaista, josta pidän. – Taloudellisen avun lisäksi tarjolla on myös talouteen liittyvää neuvontaa eli käymme yhdessä läpi avun tarvitsijan tilannetta ja mietimme, miten mennään eteenpäin. Käytännön neuvojen lisäksi keskustelu on tärkeää; se helpottaa avun tarvitsijaa, kun saa puhua asioista jonkun kanssa ja jakaa taakkaa. Yhteisöllisyyden kokee tärkeäksi myös Seppo Rantapuska. Vastaanottotai päivystysaikoja minulla ei ole, yhteyttä voi ottaa silloin, kun on asiaa. Avustuksina jaettavaa olemme saaneet lahjoituksina myös leijonilta, eli nykyiseltä Petäjäveden Peukulta, ja MLL:n paikallisyhdistykseltä. Diakoniatyö on kuulunut kristilliseen kirkkoon koko kirkon olemassaolon ajan, jo alkuseurakunnasta asti. Tässä saa itselleen tekemistä ja näkee muita ihmisiä, Rimmi kertoi. Laudat myös taapeloitiin ja taapeleille rakennettiin katto. – Voin auttaa vaikkapa Kelan lomakkeitten täyttämisessä tai ottaa kopioita, joita tarvitaan johonkin hakemukseen. Yksi diakoni Riikka Hirviniemen työviikkoon kuuluva asia on Ystävän pysäkki. Ystävän pysäkki ja paljon muuta – Työpäivät vaihtelevat keskenään todella paljon, Hirviniemi toteaa. Heille, kenelle ehtoollista on viety kotiin, se on ollut todella tärkeää. Diakonian palvelut on tarkoitettu ihan kaikille petäjävetisille, täällä ei kysellä, kuuluuko kirkkoon tai mihin uskoo. Kohtaamisissa pysähdytään yhden ihmisen tai yhden perheen asioiden äärelle miettimään yhdessä. Diakonissat ovat muun muassa rokottaneetkin monia suomalaisia, Hirviniemi kertoo. Kaikki palvelutyö tehdään Jumalan kunniaksi, Tulonen toteaa. Viime joulukuussa myös osa kunnanvaltuutetuista lahjoitti kokouspalkkioitaan diakoniatyön kautta jaettavaksi apua tarvitseville, Hirviniemi kertoo. Yhdessä tekeminen tuo heidän mielestään yhteisöllisyyttä. Eikä ole pakko sitoutua mihinkään säännölliseen, mukana vapaaehtoisena voi olla silloin, kun itselle sopii, Laitinen sanoo.. – Kahvi kuuluu moneen muuhunkin kohtaamiseen, Hirviniemi totesi laittaessaan kahvikuppeja odottamaan Ystävän pysäkille tulijoita. – Tämä on minulle kutsumustyö, ajattelen, että minut on tähän paikalle laitettu. Antti Koskinen kertoi seurakunnan vapaaehtoisten tehneen keväällä isommankin urakan hautausmaalla
Hyvinvointikoordinaattorin työssä korostuu ymmärrys siitä, että hyvinvointi ei rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen. Kaikki saavat osallistua, mutta jos samalle päivälle osuu useampi luukkutoive, niin jaamme luukut niin, että jokaiselle päivälle (1–24) tulisi vähintään yksi avattava luukku. Kalenteriluukku voi olla sommiteltu ikkunaan, näyteikkunaan, pihakatokseen, maitolaituriin ja niin edelleen. Viikon vihjeenä Petäjävesi-lehden lukijoille tarjoan syyskuussa KeskiSuomen hyvinvointialueella aloitetut ikääntyneen huolipuhelimet. Ilmoita itsesi, yrityksesi, järjestösi tai yhteisösi Petäjäveden Joulukalenteri -kampanjaan osoitteessa https://bit.ly/petajavedenjoulukalenteri tai oheisen QR-koodin avulla. Synttärisankareiden joukosta kerrottiin, että esitys oli kiva. Numero läntisen alueen huolipuhelimeen on 014 266 3080. Tai sitten luukku voi olla digiluukku, talvinen kuva tai videotervehdys, joka ilmestyy sovittuna päivänä Facebookissa Me Petäjävetiset -sivulla. Illan kohokohtana nähtiin Nukketeatteri Sananjalan esitys Sasu ja taivaan linnut. Kun ihminen tuntee olonsa hyväksi ja terveeksi, hänellä on yleensä suurempi mahdollisuus kokea onnellisuutta elämässään. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävät voivat vaihdella päivittäin ja viikoittain suuresti, mutta niiden ytimessä on aina ihmisten auttaminen hyvinvoinnin parantamisessa. Laita kaavakkeeseen yhteystietosi ja toivomasi joulukuun päivä oman kalenteriluukkusi aukeamiselle sekä onko luukku mallia fyysinen vai digi. Esitys kertoi ystävyydestä, luonnon ihmeistä ja Jumalan huolenpidosta. Onnellisuus voi olla lyhytaikainen tunne, kun taas hyvinvointi on kestävämpää ja laaja-alaista. Iloista Joulun odotusta ja kalenteriluukun suunnittelua toivottavat Petäjäveden monitoimijat ja Me Petäjävetiset! Onnea Petäjäveden nelivuotiaat! Hyvinvointia etsimässä: hyvinvoinnin ja onnellisuuden suhde Nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnista on tullut yhä keskeisempi puheenaihe. Terveisin, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä Seurakunnan perinteisiä nelivuotissynttäreitä juhlittiin viime viikon keskiviikkona 1.11. Tänä vuonna juhlimisvuorossa olivat neljä vuotta täyttävät, vuonna 2019 syntyneet lapset ja paikalla oli kymmenen päivänsankaria perheineen. Toisaalta onnellisuuden kokemus voi lisätä motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Ainoat vaatimukset ovat, että luukku näkyy ulospäin kaikille, ja siitä on nähtävissä myös sen päivän numero, jolloin luukku on ”avattu” eli aivan kuin oikeassa joulukalenterissa. Erityisesti Sasu-koira oli lasten mielestä paras! Tuija Lesonen Lastenohjaaja Petäjäveden seurakunta. Huolipuhelimeen voi soittaa, jos ikäihmisen kotona selviytyminen huolettaa. Nauttikaamme siis onnellisista silmänräpäyksistä, ja tähdätkäämme kohti kestävämpää hyvinvointia. He ovat yksilöiden ja yhteisöjen tukena hyvinvoinnin edistämisessä ja näkyväksi tekemisessä monin eri tavoin. Tästä syystä hyvinvointikoordinaattorin tehtävä on monitieteellinen ja monipuolinen, kattaen laajan kirjon eri elämänalueita. Kun puhumme hyvinvoinnista, on tärkeää ymmärtää, että onnellisuus ja hyvinvointi eivät ole kuitenkaan synonyymejä, vaikka ne liittyvätkin läheisesti toisiinsa. Joulukalenterikampanja on suunnattu yhteisöille, yrityksille, yksityisille – kaikille, jotka haluavat ilahduttaa kuntalaisia joulukuun aikana ja luoda oman ”joulukalenteriluukun” kaikkien iloksi. Ihmiset pyrkivät löytämään tapoja parantaa elämänsä laatua ja lisätä onnellisuuttaan. Hyvinvointikoordinaattorit auttavat mielellään ihmisiä löytämään keinoja, jotka edistävät näitä pitkän aikavälin tavoitteita. Sivu 6 Nro 45 8.11.2023 TUIJA LESONEN JERE MALILA TUIJA LESONEN Koko kylän yhteinen Joulukalenteri On alle kuukausi aikaa joulukuun alkuun, ja voimmekin ylpeänä julkistaa ”Koko kylän yhteinen Joulukalenteri” -kampanjan. Hyvinvointi puolestaan liittyy usein siihen, miten tunnemme itsemme ja elämämme yleiseen laatuun pitkällä aikavälillä. Onnellisuus voi olla seurausta hetkellisistä asioista, kuten hyvistä uutisista tai iloisista hetkistä perheen ja ystävien kanssa. Kysymyksiin liittyen Koko kylän yhteiseen Joulukalenteriin vastaavat Sami Jylhä – fyysiset sommitelmat 040 3016203 ja Jere Malila – digiluukut 040 7494432. vahvistamme kaikille ilmoittautuneille heidän joulukalenteriluukkupäivänsä, ja alamme odottaa joulukalenterin aukeamista. Tämä työ sisältää erilaisissa verkostoissa vaikuttamista, tapahtumien järjestämistä, palveluihin ohjausta ja monia muita aktiviteetteja. Vaikka onnellisuus ja hyvinvointi ovat erilaisia käsitteitä, ne voivat kuitenkin tukea toisiaan. Viimeistään 24.11. Ilmoittautumisen jälkeen ala ideoida yksin, perheen, työkavereiden, naapureiden tai ystävien kanssa minkälaisen luukun teette kuntalaisten iloksi. Tässä on myös hyvä mahdollisuus petäjävetisille yrityksille esitellä omaa yritystään tai kutsua yhteistyötahoja käymään glögillä luukunaukaisemisen yhteydessä! Kuinka toimia. Hyvinvointialueelle siirryttäessä kunnille jäi entistä suurempi kuntalaisten hyvinvointia tukevan ennaltaehkäisevän työn rooli. Toteutustapa on vapaa ja osallistuminen ilmaista. Hyvinvointikoordinaattori toimii usein yhteistyössä esimerkiksi nuorisotoimen, liikuntaseurojen, koulujen ja eläkeläisjärjestöjen kanssa auttaakseen ihmisiä löytämään heille sopivia keinoja hyvinvointinsa edistämiseen. Henkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja elämän tasapaino ovat kaikki tärkeitä osatekijöitä, jotka vaikuttavat onnellisuuteen. Me Petäjävetiset tekee myös julkisen facebookpostauksen kaikista, myös fyysisistä, joulukalenteriluukuista päivittäin joulukuussa. Petäjäveden kirkossa. Alueelliset ikääntyneen huolipuhelimet vastaavat arkipäivisin kello 9–15. Vanhusja vammaisneuvoston sihteerinä toimiminen antaa myös hyvää näkökulmaa muun muassa tärkeisiin esteettömyysja saavutettavuuskysymyksiin. Sananjalan esityksen jälkeen vähän herkuteltiin, jonka jälkeen sankarit lähtivät kotimatkalle pieni synttärilahja mukanaan. Onnellisuus voi olla osa hyvinvointia, mutta hyvinvointiin kuuluu myös kyky selviytyä vaikeuksista ja stressistä, ylläpitää terveyttä ja hyviä ihmissuhteita sekä tuntea itsensä merkitykselliseksi. Venäläinen kirjailija Ivan Turgenev kirjoitti aikanaan osuvasti onnellisuudesta näin: Onnella ei ole huomista päivää; sillä ei ole eilistäkään; se ei ajattele tulevia; sillä on vain nykyisyys, eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään kotona pärjäämistä tukevat palvelut. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin välinen suhde on monimutkainen, mutta molemmat ovat arvokkaita tavoitteita. Tässä tavoitteessa hyvinvointikoordinaattorit ovat nousseet toivottavasti tärkeään asemaan
Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi OP Petäjäveden palvelunumerot Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja 0400-384056 Maria Vuorenmaa 010 258 9611 Aini Malmberg 010 258 9621 Tanja Pahkala 010 258 9615 Sanna Aro 010 258 9602 Marja Honkala 010 258 9616 Pirkka Syvänoro 0500-682247 Kassapalvelut Ti ja pe klo 9.00-12.00 Tapaamiset ajanvarauksella ma – pe 9.00 -16.00. ti-to klo 9-17 ?. puh. Tiistaina 20–21:30 Futsal Miehet Keskiviikkona 17–18 Seka 7-8 v. Perjantaina 18:30–20 Futsal Naiset Lauantaina 16:30–18:00 Kuntofutsal Sunnuntaina 14–15 Aikuisten avoin höntsävuoro Kirkonkylän koulun sali Tiistaina 19:15–20:15 Pojat 10–13 v. Tonttihakkuut ja raivaukset. • Klapien tekoa koneellisesti. Tarvittaessa nouto. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää juoksuja pyöräilylenkkejä. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. alkaen) Torstaina 18:30–20:00 Kuntofutsal Torstaina 20:00–21:30 Futsal Miehet Perjantaina 17:00–18:30 Tytöt 12 v. BR & MR mpja pienkonehuolto Moottoripyörien ja pienkoneiden huollot ja korjaukset Kintaudella. Kaivinkonetyöt Lumityöt . 8-17 Miilutie 2, Petäjävesi www.arin-autofix.fi Asunto myyntiin. JALKAPALLON SALIVUOROT Kulttuurikeskuksen liikuntasali Tiistaina 17–18 Tytöt 9–10 v. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin käytön. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. (22.11. TOTO-TV . TOTOPISTE . Asko Määttä 040 5059876 baldie.racing@gmail.com Pihojen ja teiden lumenauraus, traktorityöt kumpunen.jalmari@outlook.com 0400 267 949 MAANSIIRTOURAKOINTI IJÄS OY Kari Ijäs 0400 547 726 www.maansiirtoijas.fi Maa-ainesten kuljetukset . OP Petäjävesi Varaa tilasi tästä! Pihapuiden kaadot, suoratai kiipeilykaatoina Kaadot tehdään vahingoittamatta piha-alueen rakennuksia tai kasvillisuutta. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Keskiviikkona 18–19 Seka 14 v. 18-22 la 14-03 su 14-20. Hiekoitukset Murskeet . 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Sami Heinäaho 040 1678771 info@takuukaadot.fi www.takuukaadot.fi Facebook: Takuukaadot.fi ma ja pe klo 9-18 ?. Sorat 045 7710 5536 ark. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@ gmail.com. Lisätietoja: PetPet pyörä Facebook-ryhmä ja petpet.fi LENTOPALLOA D-nuoret (ja sitä nuoremmat) maanantaisin ja torstaisin 17–18.30 C-tytöt maanantaisin ja torstaisin 18.30–20 Sekalentopallovuoro maanantaisin 20–21.30 Kaikki vuorot Petäjäveden kulttuurikeskuksen liikuntasalissa. PetPet tiedottaa Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. VEIKKAUS 014 854 950, Asematie 6 Tule viihtymään! Ark. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. KARAOKEA . la klo 9-14 Papintie 2 ?. (22.11. alkaen) Tiistaina 18–19 Pojat 9 v. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT Petäjävesi, puh. Sivu 7 Nro 45 8.11.2023 SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI Asematie 6, puh. Ilmainen hinta-arvio kodistasi Ari Nättylä 050 4200 256 ari.nattyla@habita.com LIVEMUSAA . PIZZAT BURGERIT . 014 854 113 TERVETULOA OMAN KYLÄN PALVELEVAAN APTEEKKIIN www.petpet.fi 040 058 5417 Pamppulantie 2 Käytännönläheiset ATK palvelut Tietokoneet, tulostimet, älypuhelimet Älylaitteiden käytön opastukset Laitteistohuollo t Sinksi Oy www.sinksi.fi, tapio.kokkonen@gmail.com Ammattilainen asialle -palstalla olet esillä paikallislehdessä joka viikko edullisesti vain 10€ / 20€ + alv. Tiistaina 19–20 Tytöt 11 v. Mullat . 24% / julkaisukerta. A-OIKEUDET
Kirjalliset tarjoukset pyydetään lähettämään 15.12.2023 mennessä osoitteeseen. Tule tekemään pukinkonttiin täydennyksiä: piparia, kudonnaisia ja sukkia To 14.12. SPR Petäjäveden osasto Myydään tarjousten perusteella noin 1.5 ha maa-aineksen ottopaikka, missä puustoa 0.8 ha. Muista isää ja isoisää lahjalla, joka ilahduttaa läpi vuoden! Tilaa petajavesilehti.fi/tilaukset 050 366 7691. Konsertti kestää reilun tunnin ja siinä kuullaan paljon elokuvamusiikkia, muun muassa Indiana Jones, Pirates of the Caribbean, Star Wars, Jurassic Park, Taru sormusten herrasta sekä monta muuta elokuvista tuttua teemaa. klo 9–14 NUUTISEN KUTOMO nuutisenkutomo.fi • Villahousut, myös ohuita merinovillaisia • Naisten merinovillaneuletakkeja/puseroita • Jussipaidat • Lasten villahaalarit • Merinovillakaulurit • Villasukkia ym. 0400 832515. Harri Hanhimäki Suutarintie 17 41900 Petäjävesi harri.hanhimaki@ gmail.com Puh. Sivu 8 Nro 45 8.11.2023 Soiteltiin Seuratoiminta KERRO MEILLE juttuvinkkisi! toimitus@ petajavesilehti.fi 050 366 7691 Petäjäveden Eläkkeensaajat Ke 15.11. Tervetuloa tunnelmalliseen konserttiin auditorio Miiluun tiistaina 14.11. Toivio on esiintynyt kotimaan estradien lisäksi laajasti ulkomailla, kuten New Yorkin Carnegie Hallissa, Wienin Musikvereinissa ja Lontoon Queen Elizabeth Hallissa. Kiitos SoppaGrilli23, taksikuski ja verstaan pojat! Nimimerkillä rengasrikkoinen punainen Volvo Seeli Toivio tuo elokuvamusiikin lumoa Miiluun Tervetuloa elokuvamusiikin tunnelmiin! Musiikin tohtori Seeli Toivio on musiikkivirtuoosi, joka tuntee sellonsa, molemmat niistä. Ja tietenkin myös laulu. Mukana on myös ripaus klassista selloa ja laulua, Bachista Merikantoon. marraskuuta hän soittaa yli 200 vuotta vanhaa akustista selloa ja konsertoi myös sähkösellolla. klo 10–14. Martille puh. Olli Koponen Kulttuurituottaja Petäjäveden kunta Joulumyyjäiset tulevat taas Suomen Punaisen Ristin Petäjäveden osasto järjestää perinteiset joulumyyjäiset seurakuntakodilla lauantaina 2.12. Hän on käynyt kiertueilla Keski-Euroopassa, ja hänen nimensä tunnetaan Japanissa saakka. Seeli Toivio myös säveltää ja sovittaa sekä tekee muun muassa elektronista musiikkia. klo 18 Maatilamatkailu Kumpusella jouluisissa merkeissä. Liput 15/10 €, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. TERVETULOA! RUNOKARAOKE to 16.11. Luvassa on sellojen ilta, jossa soivat Toivion yli 200-vuotias akustinen vanha sello, sekä uusi, moderni Yamaha-sähkösello. Toivo Kuula -laulukilpailuissa vuonna 2021 Toivio voitti erikoispalkinnon. klo 18. klo 17.30 Petäjäveden kirjastossa Vetäjinä Seppo Liimatainen ja Maire Riikonen Einari Vuorela seurasta Yhteistyössä Einari Vuorela seura ry ja Petäjäveden kirjasto Vapaa pääsy.Tervetuloa! Voit tuoda lempirunosi mukanasi tai jättää runotoiveen etukäteen kirjastolle Maaja kotitalousnaiset ja Petäjäveden Maaseutu-seura yhteinen syyskokous ke 15.11. Glögija makkaratarjoilu. klo 10.00-13.00 TORITAPAHTUMA K-Market Porkkanan pihassa. Tila Hiekkaharju 592402-5-118 Kuitulantie 27 Petäjävesi. Ilmoittautumiset 8.12. Ennakkoliput osoitteesta www.tiketti.fi, ovelta liput käteisellä. Oopperalaulajana mezzosopraano Toivio teki ensiesiintymisensä Richard Wagnerin Siegfried-oopperassa Erdan roolissa kesällä 2022. 5 euron paketti Jäsenille ilmainen tapahtuma. Nyt on tilaisuus kuulla ja nähdä, kuinka sellisti soittaa ja laulaa yhtä aikaa, ja millainen ääni lähtee sähköisestä sellosta. Auditorio Miilussa tiistaina 14. klo 13.00 syyskokous seurakuntakodilla, sääntömääräiset asiat To 30.11. klo 13.00 kerho seurakuntakodilla Bingo Ke 29.11. Pikkupaketti mukaan! Petäjäveden torilla TO 9.11. klo 13.00 PIKKUJOULUT Lemettilän tilalla Perinteiset jouluruuat, kinkkubingo, arpajaiset Varaa max. 0400-246092 Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä korkein tarjous. Myyntipöydän hinta on 15 euroa. Myyntipöydän voi varata tekstiviestillä numerosta 0400 243 481