KaisaMaija kuvailee käytännön kuvitusprosessin olleen kiinnostava ja kokonaisvaltainen aina karkeista lyijykynäluonnoksista valmiiksi kirjan kuviksi asti. Hänelle oli myös tärkeää, että kuvissa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia lapsille tutkittavaksi.. Kuvittajan ja graafisen suunnittelun työt ovat olleet hyvää vastapainoa Kaisa-Maijan työlle kätilönä. Graafisen suunnittelun opintoja aloittaessaan Kaisa-Maija ajatteli, että se, ettei hänellä ole yhtä selkeää tyyliä ja tekniikkaa, on heikkous, mutta opintojen ja kannustavan opettajan myötä hän on oppinut sen olevan nimenomaan hänen vahvuutensa, sillä elämässä niin moni asia riippuu näkökulmasta. Lopulliset taittovedokset muokattiin vielä yhteistyössä kirjailijan kanssa. Projektissa hän pääsi osallistumaan myös kirjan lopulliseen taittoon yhteistyössä taittajan kanssa esimerkiksi kuvien ja tekstin sommittelun sekä fonttien osalta. Sekä lastenkirja että kortit ovat saatavilla kustantajan verkkokaupasta. Luonnonkuvausta runoissa ja kuvissa Kirjan runomuotoinen tarina kuljettaa lukijan läpi kauniisti kuvitetun metsän eläimineen ja vaihtuvine vuodenaikoineen vanhan villavanttuun, eli rasan, matkassa. Kaisa-Maija Antila ja Johanna Joukontytär ovat toteuttaneet yhteistyössä lastenkirjan nimeltä Rasan matka. Kirjan kuvituksen lisäksi Kaisa-Maija on suunnitellut myös Siniset kissat -korttisarjan Aihia Kustannukselle. Petäjäveden Kintaudella asuva KaisaMaija on vastannut kirjan kuvituksesta ja tekstin takana on kirjailijanimellä Johanna Joukontytär esiintyvä korpilahtelainen kustannustoimittaja Mette Toikkanen. Anna kirjan riimien kuljettaa, kuvien kera metsään johdattaa. Teoksen kieli on monipuolista ja kuvailevaa, vanhanaikaisia sanoja ja murresanastoa hyödyntävää, sillä esimerkiksi rasa tarkoittaa villalangasta neulottua lapasta. Yhteinen näkemys kuvitukseen löytyi kirjailijan antamien toiveiden ja suuntaviivojen kautta nopeasti ja kuvittaja sai lähes vapaat kädet toteutukseen, valmiiksi rungoksi hän sai kirjan runot ja sivumäärän. Lastenkirjaprojekti sai alkunsa Toikkasen aloitteesta ja viime keväänä hän alkoi etsiä kirjalleen kuvittajaa. Onko talven pakkanen ikuinen, vai voittaako auringon lämpö sen. vuosikerta Nro 49 2021 Keskiviikkona joulukuun 8. Teksti koostuu lyhyistä loppusointuun riimitellyistä runoista, jotka muodostavat kokonaisuutena tarinan, mutta toimivat myös erikseen luettuina. Jatkossa hän haluaa ehdottomasti jatkaa kuvitusten ja graafisen suunnittelun parissa ja toivookin, että tulevaisuudella on tarjota hänelle monipuolisia projekteja, joissa pääsee kehittämään taitojaan ja toteuttamaan osaamistaan. Taiteilijana itseoppinut ja graafisen suunnittelun opinnot Jyväskylän kristillisessä opistossa suorittanut Kaisa-Maija lähti avoimin mielin soveltamaan taitojaan kuvittajan työhön käytännössä. Lastenkirjan on kustantanut Toikkasen perustama itsenäinen Aihia Kustannus, jonka tavoitteena on tarjota valtavirrasta poikkeavia elämyksiä kaiken ikäisille. Sivu 1 Nro 49 8.12.2021 61. Kuvituksen hän toteutti kuivapastelleilla paperille ja mallina toimivat luonto ja eläimet. Tavoitteena hänellä oli todenmukainen, mutta samalla sadunomainen lopputulos. Eläimet, luonto ja eri vuodenaikojen tunnelmat ovat niin runoissa kuin kuvituksessakin vahvasti läsnä. Kaisa-Maija Antila löytyi Toikkasen tyttären avulla, joka oli nähnyt Antilan taidetta ja vinkkasi asiasta äidilleen. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa NIINA KELLONIEMI Lastenkirjan kuvitus täydentää tarinan Niina Kelloniemi Mitkä hiirulaista huolettaa, ja mistä hän yllättäen avun saa. Rasa tipahtaa hiihtäjältä, jonka jälkeen se kulkee ihmeellisen matkan läpi metsän ja sitä kierrättävät pesänä poikasilleen niin hiiri kuin oravakin. Kaisa-Maija halusi kirjan kuvituksen olevan uskollinen tekstille ja samalla välittävän runojen sadunomaisen tunnelman. Kaisa-Maija myös digitoi kuvitukset, skannasi ne ja editoi tietokoneella valmiiksi taittoa varten. Taiteilijana hän on kokeilunhaluinen, sillä hän tykkää toteuttaa taidettaan monipuolisesti, kokeillen uusia tekniikoita ja välineitä, välillä myös niitä sekoittaen. Kustantamolle on myönnetty oikeus Avainlippumerkin käyttöön, sillä sen arvopohjaan kuuluu kotimaisen työn tukeminen, mikä muun muassa tarkoittaa, että kustantamon painotuotteet painatetaan Suomessa. Monipuolinen ja kokonaisvaltainen projekti Kuvituksessaan KaisaMaija halusi toteuttaa työn tekstilähtöisesti ja keskittyä erityisesti tunnelman luomiseen. Kirjassa riittää katseltavaa, sillä teokset kuvittavat monipuolisesti runojen säkeitä, eikä pienimmätkään tekstin yksityiskohdat ole jääneet huomiotta
Levikki noin 1600 kpl. 24.4.1939 k. Mitä ihmettä, kysyy kulkumies, ettäkö uusi kirkko. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Esimerkkeinä teemojen käsittelystä on ollut julkiset kehutaulut kahvihuoneessa tai puhu hyvää takanapäin -harjoitukset oman tiimin kesken. Liput www.liveto.io tai ovelta, S-etukortilla 20 € (norm. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. 6.11.2021 Aamun tullen lähdit pois hiljaa, tuulen mukana kohti taivaan siltaa. ilmaiseksi. Ovella voi maksaa kortilla. Ylhäältä alaspäin annetut toimintatavat eivät välttämättä toimi. Salmentauksen mäki täyttyy entisestään. Ja vain kutsuvieraille. Kuollut: Ilta Rauha Marketta Päivikkö 84 v, Paavo Armas Mäkeläinen 80 v ja Sirkka Liisa Kaarina Tikkanen 72 v. klo 18.30 LASTEN JOULU Lapsen ääni -lapsikuoron konsertti Petäjäveden kirkossa. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Kirkossa noudatamme turvavälejä, sillä pidämme huolta toisistamme. Petäjäveden kunnan henkilöstölähtöinen työhyvinvointityöryhmä on työstänyt Kuntekon sparrauksen yhteydessä vuosikelloa ja työyhteisötaitojen teemoja koko vuodelle. Maarit Nurminen Palkintosadetta Iloiset uutiset petäjävetisestä osaamisesta ja kehittämisestä saivat jatkoa eilen tiistaina, kun Petäjäveden kunta palkittiin työyhteisötaitojen kehittämisestä. Messun jälkeen joululaulutuokio. Myös julkisten toimijoiden on tärkeää panostaa työyhteisötaitoihin; hyvinvoiva työyhteisö tekee myös tuloksellista ja hyvää jälkeä. Petäjäveden kirkon 130-vuotisjuhlissa 29.11.2009 Salmentauksen mäki on syyskuisena sunnuntaina tupaten täynnä. 25 €), opiskelijat 15 € (norm. Tunnustus on meille kaikille Petäjäveden kunnan työntekijöille ja se antaa myös vahvistusta sille, että panostamme näihin teemoihin myös jatkossa, toteaa hallintojohtaja Hakala. Syvästi kaivaten Leena Kari ja Pirjo Teijo, Elina, Oula ja Hilla Tuomas Risto sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Markku Johannes KELANDER Siunaus tomitettu läheisten läsnä ollessa. Ennakkotieto: Su 19.12. Petäjäveden kunnan kehittämistekona palkittiin työyhteisötaitojen teemoihin liittyvä kehittämisteko. Työyhteisötaitojen teemat on kehitetty aidosti henkilöstön kesken, joten on todella upeaa, että Petäjäveden kunta palkittiin juuri tästä kehittämisteosta. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srk-kodilla. EI JouluKidsejä! Su 12.12. fi www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Salmentauksen mäellä on kaksi kolmannesta sisällä, yksi ulkona. Yleisöä max 100. Petäjäveden kirjakauppa 9.10.1967. Kunnassa aihepiiriä ovat lähestyneet työntekijät, mikä on ollut hyvä lähtökohta onnistumiselle. Kuntatyö2030 -gaalassa palkittiin kuntien kehittämistekoja, joita on julkaistu Kuntatyö2030 -verkkosivujen Tekojen torilla. KIRKKOHERRANVIRASTO TIEDOTTAA: Ke 15.12. Petäjäveden kirkkoon saa nyt tilaisuuksiin osallistua 150, siunauskappelille 40 ja srk-kodille 40 henkilöä. Työyhteisötaitojen teemat esitellään kuukausittain ilmestyvässä henkilöstökirjeessä ja jokainen työyksikkö voi käsitellä tai keskustella teemoista haluamallaan tavalla. Mitä ihmettä, kysyy kulkumies, ettäkö kirkossa. 20 €), alle 12 -v. alv 10%): Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa s. Pe 10.12. Henkilöstökirjeessä jaetaan myös vinkkejä teemojen työstöön, työyhteisöjen kokemuksia tai kuvia teeman työstöstä. Työyhteisötaidot käsittelevät hyvin arkipäiväisiä työyhteisötaitoja kuten avointa asennetta uudistuksiin, tervehtimistä, kohtaamista ja kuuntelua. Aihe on tärkeä työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen kannalta. Liput 10 €, alle 12 v. Sivu 2 Nro 49 8.12.2021 Nro 49 8.12.2021 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Kaipuu kallis sinusta jää, Muistot kauniit sydäntä lämmittää. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Petäjäveden kirkossa erityisesti Kintauden ja Ylä-Kintauden kyläkuntien väelle. Yleisöä max 120. Ma 13.12. Mitä ihmettä, kysyy kulkumies, ettäkö pyhäpäivä. Sen taustalla ovat Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Sosiaalija terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. 050 366 7691 tai 0400 644899, maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. Kuntatyö2030 ohjelmassa edistetään kuntatyön tuloksellisuutta, tuottavuutta ja työelämän laatua sekä tehdä hyvää kuntatyötä näkyväksi. Petäjäveden kehittämisteko on koko kunnan henkilöstöä koskeva työyhteisötaitoihin liittyvä kehittämisteko. klo 18 Kauneimmat joululaulut Petäjäveden kirkossa erityisesti Kirkonkylän (junaradan eteläpuoli) asukkaille. Ota huomioon muuttuvat tilanteet! To 9.12. Mustapukuinen väki keskittyy vakavin ilmein ja veisaa. Mustapukuinen väki heristää satoja sormia ja keskittyy vakavin ilmein. ilmaiseksi. "Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa." (Virrestä 7). Maksu käteisellä. virasto avoinna klo 10.30 16.00 Kastettu: Elsa Ada Helinä Huutonen ja Justus Oliver Koivula. klo 13 Messu Petäjäveden kirkossa. Ohi kulkee Perenius, taputtaa miestä olkapäähän, toteaa lempeällä äänellä: Joka pyhä, joka pyhä. Mitä ihmettä, kysyy kulkumies, ettäkö pidot. Marjatta Öhman Petäjäveden kunta palkittiin Petäjäveden kunta palkittiin tiistaina Kuntatyö2030 -gaalassa Helsingissä ja palkintoa vastaanottamassa Finlandia-talolla olivat Petäjäveden kunnan puolesta hallintojohtaja Anni Hakala ja hallintopäällikkö Jaana Nevanperä. Mustapukuinen väki heristää satoja sormia ja sanoo: Vain kutsuvieraille. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat 2021: Sisäja takasivulla 1,00e/ pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2021: Kestotilaus 12kk 76e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. klo 19 SIRKKAIN JOULU Mieskuoro Sirkkojen joulukonsertti Petäjäveden kirkossa. -Työhyvinvoinnin vahvistaminen ja työnilo on nostettu vahvasti kuntastrategiaan ja näihin teemoihin halutaan myös panostaa. Ke 15.12. Klo 16 Kauneimmat joululaulut Petäjäveden kirkossa erityisesti Kirkonkylän (junaradan pohjoispuoli) asukkaille
Ensi lauantain Johanna Iivanaisen konsertti Miilussa on ensimmäinen tapahtuma, jossa passi on käytössä.. Peltonen sanoo, että ajankäyttö jakautuu vaihtelevasti työnteon ja opiskelun kesken. Palvelut Petäjävedellä ovat Kummalan mukaan vähintään yhtä hyvät kuin muuallakin. – Tulin tietyllä tapaa rakentamaan tehtävänkuvaa ja luomaan toimintamalleja. Uutena yrittäjänä hänellä on riittänyt töitä. Petäjäveden yrittäjät palkitsivat Sebastian Peltosen vuoden nuorena yrittäjänä. Kunta otti koronapassin käyttöön viime viikon lopulla, kun aluehallintovirasto määräsi uudet kokoontumisrajoitukset. Infran rakentaminen on edennyt Palvalahden lisäksi yksityisen omistamalla maalla Rautakylässä, siellä kunta on toiminut yhteistyökumppanina, Kummala kertoo. Jäin tuolloin pois palkkatöistä ja aloitin myös opiskelun. Oman pestinsä Multian kunnanjohtajana Kummala uskoo syventävän entisestään Petäjäveden ja Multian yhteistyötä. He tarvitsevat tukea, Kummala toteaa ja kertoo oman työnsä koostuvan pienistä paloista. – Toinen vahvuus meillä on vahva satsaaminen yrittäjyyteen teollisuusalueiden kautta, se on signaali muille, että haluamme tänne yrityksiä ja sitä kautta asukkaita. Kriittinen saa olla ja pitääkin olla, mutta ei negatiivinen. Influenssarokotusaikoja on varattavissa Keuruulla, Laukaassa ja Toivakassa. -Sanotaanko näin, ettei ole ollut vapaa-ajan ongelmia. – Hänen pitää pystyä myymään sekä teollisuustontteja että omakotitalotontteja. Ihmiset ovat oppineet käyttämään esimerkiksi Teamsia, joten ei ole tarvinnut kotitoimistolta paljoa poistua. – Jatkossa pienten kuntien yhteistyö on entistä tärkeämpää, kuntien taloudellinen tilanne ei tästä helpotu. – Petäjäveden työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 57 prosenttia, sitä pitäisi nostaa. Influenssarokotusaikoja varattavissa loppuviikosta Kunnan järjestämissä tilaisuuksissa on otettu käyttöön koronapassi. Täällä on aktiivisia yrityksiä ja vireä ja monipuolinen kulttuurielämä; täältä löytyy kyllä jokaiselle jotain, Kummala toteaa. Vuoden vaihteen jälkeen häntä odottavat uudet haasteet Multian kunnanjohtajana. – Työhön kuuluu paljon yrittäjien kanssa toimimista, ja niistä asioista ei voi kaikista kertoakaan. Tarkempaa tietoa passista löytyy esimerkiksi https:// stm.fi/koronapassi. -Teen sähköasennuksia ja -suunnittelua. Viime aikoina olen tehnyt enemmän suunnittelutöitä kotoa käsin. Yleinen mielipide markkinoi Petäjäveden suurimpana vahvuutena Kummala pitää sijaintia. Yrityksen perustin lähinnä siksi, että saisin opiskeluajalle tekemistä. Voisimme entistä enemmän röyhistää rintaamme nimenomaan Petäjävetenä, ei vain Jyväskylän kehyskuntana, Kummala sanoo. Multialla ja Petäjävedellä on ollut hyvää yhteistyötä, ja kun ollaan tuttuja keskenään, yhteistyön tekemien on helppoa. Toinen iso osa tulevan elinvoimapäällikön työtä Kummalan mukaan on yrittäjien tukeminen. Kaikki mikä tuo lisää asukkaita, lisää yrityksiä ja lisää työpaikkoja kuntaan, on todella tärkeää, se on kaiken hyvinvoinnin perusta, Multian kunnanjohtajaksi ensi vuoden alusta siirtyvä Petäjäveden ja Multian elinvoimapäällikkö Arto Kummala toteaa. 27-vuotias Peltonen on toiminut yrittäjänä reilun vuoden ajan. Peltonen palkittiin vuoden nuorena yrittäjänä Maarit Nurminen PSP Group Oy:n yrittäjä Sebastian Peltonen valittiin muutama viikko sitten Petäjäveden nuoreksi yrittäjäksi. Saadun rokotelisäerän ansiosta myös muihin Seututerveyskeskuksen kuntiin, kuten Petäjävedelle on taas aikoja varattavissa kuluvan viikon loppuviikosta alkaen. Peltonen opiskelee ammattikorkeakoulussa sähköinsinööriksi. Kunnan houkuttelevuus lähtee jokaisesta asukkaasta, yleinen mielipide on parasta markkinointia. Kunnan organisaation sisällä tämä on hyvinkin poikkihallinnollinen virka, eli yhteistyötä tehdään kaikkien hallintokuntien kanssa. Kummala tuli Petäjäveden ja Multian elinvoimapäälliköksi reilu vuosi sitten, virka oli uusi. Nyt raamit alkavat olla kunnossa, ja myynti on mahdollista. – Se meidän pitäisi muistaa, että Petäjävesi on juuri niin hyvä kuin me sen haluamme olevan ja Petäjävedestä puhutaan juuri niin hyvää kuin me itse siitä puhumme. Tässä saa olla sellaisena ”joka paikan höylänä”, Kummala sanoo. – Liikuntamahdollisuuksiin täällä on viime aikoina satsattu paljon, ja Kettulanvuoren ulkoilualueen kehittäminen jatkuu edelleen. Arto Kummala on viihtynyt työssään Petäjäveden ja Multian elinvoimapäällikkönä. Tämä on ollut haasteellinen vuosi, koronan takia en ole esimerkiksi pystynyt tekemään yrityskäyntejä siinä mittakaavassa kuin olisin halunnut, Kummala kertoo. – Emme ehkä tuo sitä riittävästi esille, että Petäjävesi on isojen valtateiden varrella. Aika näyttää, mikä sitten on tilanne. Ihmiset haluavat asua järven rannalla, ja meillä on vesistöjä. Työ on ollut mielenkiintoista, enkä ole lähdössä siksi, etten olisi viihtynyt täällä, päinvastoin olen viihtynyt äärimmäisen hyvin. -Hyvin todennäköistä on, että jatkan yrittäjänä myös valmistumisen jälkeen. Myyntityötä ja tukemista Kummalan mukaan hänen seuraajaansa odottaa raaka myyntityö. TIINA LAMMINAHO Sivu 3 Nro 49 8.12.2021 Elinvoimatyötä vielä tekemättä Tiina Lamminaho – Elinvoimapäällikön virka on ehdottomasti tärkeä kunnalle, elinvoiman ja yrittäjyyden rooli vain korostuu entisestään. – Myös asuinaluekaavoitukseen on tulossa hyviä avauksia. Yritys aloitti toimintansa syksyllä vuonna 2020. Mutta vastaan tuli mielenkiintoinen työpaikka. – Viime ajat ovat olleet vaikeita, etenkin palvelualojen yrittäjille. Tähän asti etenkään teollisuustonttien puolella ei ole ollut niin, mutta nyt esimerkiksi Palvalahdesta voi myydä tontteja, joihin pääsee rakentamaan. Kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä kokeiltu. Kunnassa on noin 300 yritystä, vuosittain perustetaan viitisentoista uutta yritystä, mutta toisaalta kymmenkunta yritystä lopettaa toimintansa. – Työ on vielä kesken; tällaisessa työssä tulokset näkyvät vasta muutaman vuoden päästä, pikavoittoja on turha odottaa
Kotitaloustunneilla syntyi toinen toistaan herkullisempia ruokia metsästäjien lahjoittamasta hirvenlihasta. Jälkiruokana nautittiin piparirahkaa. Tämän metsätontuksi ristityn kerrotaan olleen jo Jaakko Leppäsen apurina piirtämässä vanhan kirkon pohjapiirustuksia tuohen käppyrään. Liharuokien kanssa valmistettiin myös sopivat lisukkeet ja jälkiruuat. Kukaan ei ole haamukirjoittajaa silmästä silmään kohdannut, kuullut vain tarinoita. Ajankohta ruokien valmistukseen tässä itsenäisyyspäivän alla oli myös oikein sopiva. Tonttu laskee tarkoin penkillä istuvat ja palaa sitten ullakolle naputtelemaan tietonsa muistiin Korvatunturille lähetettäväksi. Tontun yöllisiä kelkan jälkiä seuraamalla voi todeta hänen käyneen tekemässä hyvää keskellä kylää ja syrjäkylillä. Päiväsaikaan tämä salaperäinen asukki osaa olla hiiren hiljaa. Kumpusen tilan haamukirjoittaja on yksi oiva esimerkki näkymättömästä puurtajasta, joka saa paljon hyvää aikaan tekemättä itsestään kuitenkaan numeroa. Adventin aikaan punalakkinen tonttu luikahtaa iltahämärissä Kirrin portin pielestä ja jatkaa matkaansa Lemettilän aittojen lomitse Vanhan Kirkon akkunan taakse. Huhu kertoo Kirrin vuokralaisen toimivan myös joulupukin oikeana kätenä. Sivu 4 Nro 49 8.12.2021 Nro 49 8.12.2021 Vanhan Kirrin haamukirjoittaja Viikon Viikon pakina pakina Tarinan mukaan Kumpusen tilalla, vanhan Kirrin ullakolla asustaa haamukirjoittaja. Valoisina kesäöinä on tuiki harvinaista kuulla ullakon suunnalta teepannun vihellystä tai edes pientä tuhahtelua. Meidän kaikkien on parempi olla ja elää, kun uskomme vakaasti tarinaan Kirrin haamu kirjoittajasta. Iltayön tunteina haamukirjoittaja kaivaa pölyisen piirongin alalaatikosta esiin sulkakynän ja mustepullon, ryhtyen kaunokirjoittamaan kylän lasten lahjatoiveita hauraalle paperille. Hilmalle, Kertulle ja Teemulle hirvenliha oli tuttu juttu. Joulun alla haamukirjoittaja aktivoituu. Kukkarolaiset epäilevät haamukirjoittajan olevan ajan hengen mukaisesti vegetaristi, koska erään naurispussin viereltä löytyi viesti, johon oli sievällä käsialalla kirjailtu. Nimettömiä käsinkirjoitettuja kirjeitä tosin saattaa ilmestyä petäjävetisten postilaatikkojen pohjalle, jos metsätonttu on havainnut epäkohtia asukkaiden käytöksessä. Toinen tarina kertoo runonrustaajan saapuneen Petäjävedelle vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Sortavalan siirtolaisia sijoitettiin kuntaamme. Totta kuitenkin on, että Kirrin vanhaan päärakennukseen majoittuessasi saatat yön hiljaisina tunteina kuulla vintin suunnalta papereiden rapinaa ja kirjoituskoneen naputtelua, haamukirjoittajan tutkiessa vanhoja asiakirjoja, tai laittaessaan muistiin kylän tapahtumia. Kotitalousluokassa syntyi riistaruokia viime viikolla. Kintauden sillalla palavat jouluvalot, Kuivasmäen koulun pihalla seisoo upeasti koristeltu joulukuusi, Imppulandian vanhassa grammarissa hyppivät tonttu-ukot ja Pengerjoen törmäillä lepattavat lumilyhdyt, Töysänperän tienhaarassa seisoo suuri lumiukko valkoiset kädet levällään toivottaen joulun tervetulleeksi ja kunnantalon postilaatikkoon saapuu kirje Korvatunturilta kiitokseksi kuluneesta vuodesta. Yläkoululaiset valmistivat riistaruokia Maarit Nurminen Petäjäveden yläkoululla vietettiin riistaruokaviikkoa itsenäisyyspäivän alla. Kumpusen tilan naava partaisesta vuokralaisesta, joka ripustelee joulun alla salaa mistelinoksia oviemme yläpuolelle ja jättää rappusille sydänkäpysiä. Olkoon asian laita niin tai näin. Tai sitten se kertoi tontun leikki mielestä ja hyasintista, joka on joulun alla puhjennut sipulista huumorinkukkaan vintin pimennoissa. -Saimme yhteensä 18 kiloa lihaa, joten kyllä siitä riitti raaka-ainetta. Ja tämä tarina on tosi kuin lumi, jonka ei soisi sulaa lämmön tullen pois. Aamunkajon valjetessa Heikkilänperän asukkaat ovat löytäneet kellareidensa seinustoilta roikkumassa pitkiä harmaita sukkia, täynnä maukkaita porkkanoita ja lanttuja. Aatonaattona ehtii tapahtua paljon ja tossun jälkiä ilmestyä hangelle joka suunnalle. YPRI-luokan oppilaat valmistivat murekkeen. Mureke muotoiltiin uunipannulle.. MIRJAMI SAULIO MAARIT NURMINEN Lisukkeiden valmistus alkoi kuorimisella. Kertun suosikki on hirvipihvi tai -mureke, Teemun hirvikeitto ja Hilmalle maistuvat kaikki hirviruuat. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat alunperin ruotsalaiseen ruokaan, Wallenbergin pihviin. Kotitalousopettaja Mirjami Saulio kertoi, että useille oppilaille hirvenliha olikin tuttu raakaaine . Nämä toisaalta opettavaiset nuhteet laitetaan usein kyläläisten kesken väärä uskoisesti naapurin piikkiin. -Yli puolet edellisenkin ryhmän oppilaista oli hirven lihaa syönyt aiemminkin. ”Älä osta sikaa säkissä”. YPRI-luokan oppilaat valmistivat murekkeen ja lisukkeeksi uunijuureksia sekä herneitä. Seiskaluokkalaiset valmistivat murekkeen ja kahdeksasluokkalaiset puolestaan valmistivat pihvejä. Suomalaiseen ruokaperinteeseen tutustui yhteensä kahdeksan ryhmää
– Kun tähän keskittyy, kaikki inhottavat asiat unohtuvat, Haakana toteaa. Leila Haakana on harrastanut keramiikkaa vuodesta 1974 lähtien. – Täällähän on mukana sellaisia, jotka ovat harrastaneet keramiikkaa vuosia, mutta aina joka vuosi tulee mukaan uusiakin kurssilaisia, Peltonen kertoo. Siellä oli hyvät varastotilatkin, täällä Kirkonkylän koululla varastotiloja ei niin ole. Jokainen tekee tyylillään Kokeneiden keramiikantekijöiden lisäksi kurssilla on mukana vasta-alkajia. – Jokainen löytää oman tyylinsä tehdä, ja minustakin on kiva huomata, kun kurssilaiset löytävät oman juttunsa. Marita Lehtonen on tehnyt keramiikkakurssilla monenlaista kaunista pihaansa, ensi kesäksi pihaan lentelee uusia perhosia. Opettaja Salla Peltonen ohjeisti Pinja Mäkistä ja Saila Kirkkomäkeä lasitteen teossa kansalaisopiston keramiikkakurssilla. Ja se on sitten ihanaa, jos saa jotain aikaiseksi, Helena Hyvärinen sanoo ja Leila Haakana vahvistaa asian. Kurssin opettaja Salla Peltonen kertoo, että ensin vasta-alkajien kanssa opetellaan perustekniikat ja sen jälkeen kurssilaiset saavat tehdä, mitä itse haluavat. Nyt tekeillä on hyvä haltija. Keramiikkaryhmä kokoontuu tiistai-iltaisin Kirkonkylän koulun käsityöluokissa. Silloin meillä oli hyvät tilat yläasteella. Kansalaisopiston keramiikkakurssilla syntyy monenlaisia esineitä.. Ja ihmiset ovat tehneet täällä tosi erilaisia juttuja. Toiset tekevät hyvin pikkutarkkaa työtä, toiset taas ronskinpaa. Pinja Mäkinen aloitti keramiikkaharrastuksen tänä syksynä. Sekä Mäkinen että Kirkkomäki ovat aloittaneet keramiikkaharrastuksensa tänä syksynä. Pelkästään jo saven puristelu saa rentoutumaan, savi tuntuu niin mukavalta kädessä. Käyn sielläkin keramiikkakurssilla, ja opettajan mukaan kaupungissa varasijoille jäi yli 70 kurssille halukasta, Helena Hyvärinen kertoo. – Aluksi oli hieman hankalaa, kun ei ole ennen käyttänyt savea, mutta hauskaa tämä on. Myös keramiikkakurssi täyttyi nopeasti ilmoittautumisen auettua, mukaan mahtui 15 kurssilaista. Petäjävedellä Haakana myös Keramiikkaryhmässä stressikin unohtuu opetti kansalaisopiston keramiikkaryhmää kahdeksan vuotta, nyt hän on itse kurssilaisena mukana. Itse olen halunnut tehdä sellaisia esineitä, mitä voi oikeasti käyttää, Mäkinen sanoo. – Ehkä televisiossa pyörinyt Suuri keramiikkakisa on osaltaan nostanut keramiikan suosiota; kun katsoo televisio-ohjelmaa, tekee mieli kokeilla, mitä itse pystyy tekemään, Marita Lehtonen pohtii. Hän kertoo harrastaneensa keramiikkaa vuodesta 1974 lähtien. TIINA LAMMINAHO Sivu 5 Nro 49 8.12.2021 Tiina Lamminaho Keramiikka on edelleen Keuruun kansalaisopiston Petäjäveden kursseista suosituimpia, entisöinnin ja puutöiden lisäksi. – Mielenkiintoiseksi keramiikkatyöt tekee muun muassa se, että valmiin työn värit ovat yllätys. – Kaupungissakin keramiikka on suosittua. Sekä Hyvärinen että Lehtonen ovat tehneet keramiikkaa kauan. Ja tässähän pystyy kehittymään koko ajan, Mäkinen toteaa. – Kyllä tämä oli silloinkin suosittua, kun minä opetin. – Minusta on mukavaa tehdä sellaisia esineitä, joita voi oikeasti käyttää, Pinja Mäkinen sanoo. – Tämä poistaa stressiä, kannattaa kokeilla
Kului kolmisenkymmentä vuotta ja taimikot olivat varttuneet nuoriksi metsiksi. Vaikka suon reunoilla oli ojia, ne toki vähän laimensivat tunnelmaa. Ensimmäisellä matkalla seuran riistanhoitojaoston ja johtokunnan miehiä ajeli uusia metsäautoteitä ja ihmetteli synkkiä kuusikoita. Koiranleuat puhuivat, että seurakunnan mailla oravakin tarvitsee eväät jaksaakseen aukon yli. Aloitimme teerien rengastuksen jo Lehtimäessä ja siihen liittyen tiiviin seurannan, mikä tuotti aikaa myöten myös joukon julkaisuja. Aloitimme kauraruokinnan ja se onnistuu; taimikko oli vielä matalaa ja maisema avoin. Jatkuu sivulla 8 Teerisuo lokakuussa2018. Tienpenkoille kylvettiin rukiin siementä riistapelloiksi. Eihän suon avoin osa ole kuin kuutisen hehtaaria, mutta oli se niin hieno ja on tietysti vieläkin. Vuonna 1972 aloitimme teerien talviruokinnan seurakunnan maalla Lehtimäessä Oratin rannan lähellä. Suomen soidensuojelun perusohjelmat I ja II julkaistiin 1977 ja 1980, joten soidensuojelu oli paljon esillä vuosikymmenen vaihteessa. Siihen vaikutti kenties myös teerien ruokinta ja tutkimukset, jotka tekivät Teerijärvensuota yhä tunnetummaksi luontokohteena. Vielä jäljellä olevia luonnontilaisia soita kartoitettiin, ja Teerijärvensuokin päätyi listalle. Kevään 1972 retkistä on säilynyt valokuva meistä Teerijärven rannassa evästauolla paikalla, jossa nykyinen nuotiopaikka ja laavu sijaitsevat. Teerijärvensuon kauneinta osaa avoimen osan lisäksi on Teerijärven ranta, jota monet kallioiset niemet mukavasti rikkovat. Retkeilyt Teerijärven maisemiin jatkuivat myös muulloin kuin metsästyksen merkeissä. Se oli jo 1970-luvulla Petäjävedellä melko harvinainen ja 2000-luvulla käytännössä kadonnut kunnan linnustosta. Teeren soitimet kartoitimme alueelta Laurin kanssa jo 1970-luvun ensimmäisinä vuosina. Onneksi komein osa suosta oli jätetty ojittamatta ja ne rannat. Voimakkaat avohakkuut alkoivat 1970-luvun alussa Teerijärvensuon ja Tampinpuron ympäristössä ja muutamassa vuodessa kaikki suon reunat oli hakattu. Aukoista ja matalista taimikoista hyötyivät kuitenkin riekot, joita alueella esiintyi varsin runsas populaatio, jopa kymmenkunta reviiriä parin kilometrin säteellä Teerijärvensuosta. Olimme Laurin kanssa aloittaneet 1970 biologian opiskelun Jyväskylän yliopistossa ja suojeluasiat nousivat sen myötä meillekin tärkeiksi. Suohon ja järveen emme tuolla retkellä varsinaisesti tutustuneet, mutta kurkien voimakkaat huudot kertoivat suon olevan läheisen metsikön takana. Teerijärvensuo oli helmi synkkien kuusikoitten keskellä, josta männyt oli vuosikymmeniä sitten harsintahakkuissa kaadettu ja viety maailman markkinoille. Palkkisuon palkkitai kapulasillan historia ulottunee jopa 1800-luvun puolelle, sillä sitä kautta lienee kulkenut polku Tuohimäestä Kytömäkeen ja Viitalaan sekä edelleen Urrian tielle. Eipä sitä tuolloin arvannut, kuinka suosittu retkikohde Teerijärvensuosta muodostuu muutamassa kymmenessä vuodessa. Vielä 1970-luvun alussa vanhat kuusikot ympäröivät laajalti Teerijärvensuota. Kun tämä Urrianperän seurakunnan viisisataa hehtaaria saatiin metsästysmaiksi, niin metsästysretket suuntautuivat usein juuri sinne ja yhdessä Ijäksen Laurin kanssa. Myös Teerijärvensuon ja lähimetsien kohtalo huolestutti, miten käy kuukkelin. Tämän osahankkeen kimpussa uurastimme Laurin kanssa tuottaen tietoa ruokinnan vaikutuksista teerikantaan. Sellaisista ei minulla juurikaan ollut aiempia kokemuksia. Teerijärvensuo oli neljännesvuosisadan ajan lintujen, erityisesti teerien käyttäytymistutkimuksen keskus tiedemaailmassa. Sivu 6 Nro 49 8.12.2021 Nro 49 8.12.2021 Muistoja Teerijärvensuolta ja -järveltä Pentti Valkeajärvi Minulle Teerijärvensuo ja Teerijärvi Urrianperällä ovat aina olleet erityinen alue. Siitä alkoi ”legendaarinen” 40 vuotta kestänyt teerien ruokinta tällä suolla, joka ei vielä ruokintaa aloitettaessa ollut luonnonsuojelualue. Toisaalta 1960-luvun ojatkaan eivät olleet oleellisesti lisänneet puuston kasvua suon reunoilla, joten tuskin lisäojituksia harkittiin. Eräskin laajemman piirin retki oli sellainen, johon osallistui väkeä ympäristökeskuksesta, seutukaavaliitosta, metsäkeskuksesta, yliopistosta, seurakunnasta ja ties mistä, koska minäkin olin mukana, ehkä Erämiesten edustajana. Oli mieleenpainuva kokemus kävellä suolla ja löytää itsensä komean avosuon laidalta. En tiedä, olisiko omistajan eli seurakunnan vaihtoehtona ollut suon täydennysojittaminen, siitä voisi löytyä tietoa silloisesta Petäjäveden metsänhoitoyhdistyksestä. Myös seurakunnassa oltiin hyvin perillä Erämiesten riistanhoitotoimista Urrianperällä. Tällainen ”ennallistaja” oli puuhaillut myös kesällä 2021. Aukosta oli ainakin teerelle hyötyä, sillä huomasimme niiden viihtyvän Oratin rannan tuntumassa Lehtimäessä. Alueen erämaista luonnetta vahvisti merkittävästi uusi tuttavuus, kuukkeli, joita lehahteli usein metsästäjien tulille. Lauri ja Pentti Teerijärvellä 1972. Teerijärvensuolla oli pieni teerensoidin, mutta koska lähistöllä ei ollut muita avosoita, niin valtaosa soitimista oli järvien jäillä. Yleinen mielipide oli melko myötämielinen soidensuojelualueiden perustamiselle. Myös Teeri viihtyi avoimessa maastossa ja kurjet sekä kapustarintakin edelleen suolla. Siitä saattaa juontua tuon kapean ja vanhan ojituksenkin jälkeen lähes avoimen suon nimi. Noista hakkuiden ajoista muistutti vielä vuosituhannen vaihteessa tunnistettavissa oleva Palkkisuon yli johtava palkkisilta. Monet tuhannet kilot kauraa Erämiehet raahasi Lehtimäelle, kunnes 1976 neljän vuoden jälkeen siirsimme ruokinnan Teerijärvensuolle. Toisaalta, silloin tällöin majava alkaa asuttaa Teerijärven rantoja ja patoaa jokisuuta vedenpinnan nostamiseksi. 1980-luvun lopulla professori Rauno Alatalo Jyväskylän yliopistosta kiinnostui teeristä tutkimuskohteena, kuuli meidän ruokinnasta ja laajensi tutkimuksen Teerijärvensuolla kansainvälisiin mittoihin. Enimmillään kahta sataa lähentelevä teeriparvi tarjosi elämyksen, mutta myös vertaansa vailla olevan tutkimuskohteen, jota aluksi Laurin kanssa hyödynsimme. PENTTI VALKEAJÄRVI. Suo kuitenkin säilyi entisellään, mutta kuukkelit hävisivät ja metsot joutuvat siirtymään jäljellä oleviin varttuneisiin metsiin. Tuloksena oli kymmenkunta väitöskirjaa teeren käyttäytymisbiologiasta. Valokuvassa porukka seisoo suon reunalla tähyillen uutta suojelualuetta. Se oli noita vuosikymmenen vaihteen vuosia, kun ensimmäisen kerran olin metsästysretkellä noissa maisemissa Laitisen Taunon kanssa. Tuolla suunnalla oli tehty 1960-luvulla laaja avohakkuu. Teerijärvensuon saatua luonnonsuojelualueen statuksen 1981 kiinnostus suota kohtaan lisääntyi paikkakunnalla ja laajemminkin. Osuin suolle ensimmäistä kertaa 1960-luvun lopulla sen jälkeen, kun seurakunta oli vuokrannut Tähtiniemen tilan Petäjäveden Erämiehille metsästysmaaksi. Sen kehityksen myötä riekot hävisivät, mutta metso palasi 2000-luvun alussa varttuneisiin männiköihin. Rakensimme sinne myös varastoja tarkkailukopin. Hankkeessa merkittiin radiolähettimillä satoja teeriä, mikä tarjosi hyvän mahdollisuuden kuolevuuden ja pesintämenestyksen tutkimiseen. Ruokinta ja tutkimuksen maastotyöt lopetettiin 2006, mutta tarkkailukoppi seisoi vielä suolla 2021 muistona Suomen luultavasti pitkäkestoisimmasta teerien talviruokinnasta. Vaikka järven pintaa on joskus (milloin?) laskettu luusuaa ja Tampinpuroa/ Teerijokea ruoppaamalla, ei sitä kulkija juuri huomaa, koska alkuperäisistä rannoista ja suosta ei ole muistikuvaa
Asematie 6. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. MIRKAN LEMMIKKITARVIKEPUOTI Täysruoat ja tarvikkeet koirille, kissoille ja pieneläimille! TILAUKSET: 040 571 9306 / mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. kiipeilytekniikalla -Ahtaidenkin pihojen maansiirto, tasausja pieniä kaivuutöitä 130 cm leveällä Avantpienkuormaajalla. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. jonka jälkeen puodilla klo 14.30-17.. Sivu 7 Nro 49 8.12.2021 Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. SUUNNISTUSTA Kesän 2021 rastit on nyt pidetty. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. 050 3011 298 (klo 8–16) Vehkoonranta Oy, Vehkoon jalkahoito, Papintie 2-4 A 5 KOULUTETUT HIEROJAT Varaa aika timma.fi/petajavedenhierontarelax Relax MIRVA NIININEN p. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. Futsal/jalkapallo varatut salivuorot: Miilun liikuntasali: TI 17 18 Tytöt 9 (2011-2013) /Hapi TI 18 19 Pojat 12 (2009-2010) /Hapi TI 19 20 Aikuisfutis/AJPK TI 20 21:30 P17 & Futsal kolmonen 1 KE 17 18:15 Tytöt ja pojat 7 (2014-2015) /Marko ja Jouni TO 18:30 19:30 Pojat 8 (2012-2013) /Marko ja Markus TO 19:30 21:00 Futsal kolmonen 2 PE 18 19:30 Naiset (sarja) PE 19:30 21:00 P17 & Futsal kolmonen 1 SU 13 15 Miehet Futsal kolmonen 2 SU 15 16:30 Naiset (sarja) amk.fi. com. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) P. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi (tilaukset sop. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Lisätietoja: Toni Simonaho, 050 381 7757, toni.simonaho@gmail.com. 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä Palvelemme Apteekin talossa, os. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. muk.) 041 3177380 Suutarintie 1, 041 3177380 EVEN KUK Jaloistasi huolen pitää Jaana Virtanen lähihoitaja, jalkojenhoidon osaamisala Puh. torstait 9.12., 16.12., 23.12., 30.12., klo 11-17, myös sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Mukana Jouluja järjestömarkkinoilla 11.12. kiinni) perjantai 3.12. Asematie 6, Petäjävesi Auki tutusti maanantaisin (poikkeus: Itsenäisyyspäivä ja 27.12. 041 441 5253 / Harri Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen -Ongelmapuiden kaatoa esim. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Petäjäveden kuuluisat herkut! PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi YLEISURHEILUA Harjoitukset yli 10-vuotiaille tytöille ja pojille Kirkonkylän koulun urheilukentällä tiistaisin klo 17-19, torstaisin klo 17-19 ja sunnuntaisin 13-15. 040 732 0821 TMI MAIJA VIDGREN P. 044 533 9020 (ilta-aikoja) PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen p. 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA P. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com
mennessä. Karjalaan jääneiden muistomerkille Petäjäveden karjalaisten, Petäjäveden aseveljien ja naisjaoston, Petäjäveden kunnan sekä Petäjäveden seurakunnan puolesta seppeleen laskivat: Alpo Kukkonen (Petäjäveden karjalaisten edustaja), Riitta Syvälä (Petäjäveden karjalaisten edustaja) ja Jari Koskenranta (seurakunnan edustaja) Lisäksi itsenäisyyspäivän puheen piti nuorten edustaja Henna Ijäs (lukion oppilaskunta ja nuorisovaltuusto). Korona?lanteen vuoksi yleisön toivotaan seuraavan kokousta videoinnin kau?a, linkki videoyhteyteen julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. klo 8.30-15.30 rokotetaan n. Tino on entinen PetPet:n edustaja, nykyään hän on Jyväskylän Kenttäurheilijoiden valmennusryhmässä JKU:ta edustaen. Polun toteutumista saattoi edistää Laurin sekä Jokisen Seijan kirjoitukset Petäjävesi-lehdessä Teerijärvensuosta ”tuntemattomana” luontokohteena ja hienona retkeilymaastona. Polun avaaminen oli lähtölaukaus, jossa purkautui petäjävetisten patoutuneita retkeilyhaluja lähiluontoon. Tino täyttää 13 vuotta ensi vuonna huhtikuussa. Tampinkerroksen polku avattiin juhlallisesti kesällä 1993 katkaisemalla nauha suon reunassa. Teerijärvestä sai verkoilla kalaa, siikaakin; olin vienyt rannalle veneen. Tällaiselle valmiille retkeilyreitille oli todella tilausta, sen jopa tuhannet vuosittaiset kulkijat ovat osoittaneet. Tino Hirsiaho nappasi 5.12.21 Jyväskylän Hippoksen sisähallikisoissa kuulantyönnön kultaa omalla ennätystuloksellaan 9,35 m. JOULULEHTI 22.12. Hyvää joulun odotuksen aikaa!. Nimi tulee Tampinpurosta, jonka nimi vanhoilla kartoilla on Teerijoki. Pitkoksia oli vasta vähän matkaa, mutta niitä oli mukava talsia hämärtyvässä kevätillassa teerien pulputtaessa suolla. Aineistot pe 17.12. SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-ke klo 8-11 Rokotukset ilman ajanvarausta: KORONAROKOTUS VKO 49 Lisätietoja: www.seututk.fi KEURUUN TERVEYSASEMALLA (2. Sen alkupisteessä Teerijärven rannassa oli aikoinaan uittoa varten rakennettu tamppi eli pato. Sivu 8 Nro 49 8.12.2021 Nro 49 8.12.2021 NIINA KELLONIEMI PENTTI VALKEAJÄRVI Petäjävesi-lehti ei ilmesty viikolla 52. PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään ma 13.12.2021 klo 18.00. kello 9-12. Tuolla tuloksella tällä hetkellä sisähallikisojen Suomen kolmas P13-vuotiaissa. Toimisto avoinna pe 7.1. Hamaruksen Auvo oli kunnan puolelta aktiivinen ilmeisesti kaikkien seurakunnan maille perustettujen suojelualueiden suunnittelussa. Retket perheen kanssa Teerijärvellä alkoivat kuitenkin jo 1970-luvulla ja jatkuivat 1990-luvun alussa ja tietysti myöhemminkin. Jatkoa sivulta 6: Muistoja Teerijärvensuolta Tampinkierroksen juhlalliset avajaiset 1993. 100 henkilöä. Silloin retkeiltäessä nuotiopaikalla oli vain puolilahot pöllit istuimena. krs, aikuisneuvola) To 9.12. Tampinkierroksen retkipolun ja opasteiden suunnittelusta vastasi Keski-Suomen metsälautakunta, Petäjäveden ympäristölautakunta sekä Petäjäveden Erämiehet ry. Vietimme siellä äitienpäivää juuri sinä keväänä 1993, kun Tampinkierroksen retkipolun pitkopuita ensi kertaa rakennettiin. Mukana oli myös reserviläisten lippuvartio. Riistapuolen taulut ovat Laurin ja minun tekstiä. Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia Vuoden 2022 ensimmäinen numero ilmestyy keskiviikkona 12.1.2022. Käytössä Pfizerin rokote. Petäjäveden Luonto järjesti myös retken suolle 1991 Laurin ollessa oppaana. Erämiesten nimissä, niin muistelen, ja oppaana toimien järjestimme Laurin kanssa heti 1980-luvun alussa retkiä suolle tutustumaan sen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Telttapaikka oli usein siinä seutuvilla, missä nykyään on laavu ja tulipaikka. Niissä kerrottiin suon luonnosta, sen kasveista ja eläimistä, metsänhoidosta sekä riistaeläimistä ja riistanhoidosta. Isänmaan puolesta kaatuneiden/sankarivainajien muistomerkille Petäjäveden aseveljien ja naisjaoston, Petäjäveden kunnan sekä Petäjäveden seurakunnan puolesta seppeleen laskivat: Kauko Rinteelä (veteraanijärjestöjen edustaja), Hanna Hautamäki (kunnan edustaja) ja Anna-Maria Huuskonen (seurakunnan edustaja). Opastauluja sijoitettiin polun varteen kaikkiaan 30 kappaletta. Lehden väki lomailee ajalla 21.12.-28.12.2021, jonka jälkeen asiakaspalvelu toimii puhelimitse. Paikalla oli ainakin parikymmentä innokasta henkilöä tutustumassa Tampinkierrokseksi nimettyyn uuteen retkipolkuun pitkospuineen ja nuotiopaikkoineen. Hankkeen rahoitti KeskiSuomen lääninhallitus