Jos suksiin panostaa ja hoitaa ne asianmukaisesti, ne saattavat palvella vaikka lopun ikää. Karvasuksien karvat on vaihdetta vuoden, kahden välein. Karvapohjasuksessa on pohjassa parinkymmenen sentin karva. Tosiasia on kuitenkin se, että edelleen parhaan suksen saa voideltavalla suksella. -Itse olen harrastanut kymmeniä vuosia myös metsäsuksihiihtoa. Kansalliskokemuksena voitaisiin varmaan pitää sitä, kun suksi ei luista tai ei pidä tai sitten kumpikin vaivaa. Petäjäveden laduilla käy hiihtämässä myös ulkopaikkakuntalaisia harrastajia. Siinä viehättää se, että voi mennä minne haluaa. Sääntönä on se, etteivät luistoalueet saisi mennä harmaan kuiviksi, vaan niiden pitäisi olla rasvaisen näköisiä. -Vapaan suksissa tällä on merkitystä muun muassa suuntavakauteen. Suksi on hyvä valita ammattilaisen kanssa urheiluliikkeessä. Huolto ennen taukoa Kun hiihtokausi päättyy, suksia ei pidä hylätä auringon paisteeseen pihamaalle. -Karvasuksi on aktiivihiihtäjällekin yvä valinta ja sukset ovat kehittyneet hurjasti. Joka kelin suksiin ei laiteta pitovoiteita, mutta luistopinnat vaativat niissäkin huoltamista. -Viime vuosina täällä on panostettu hiihtolatujen kunnostukseen. -Tarjolla on joka kelin optigriptai karvapohjasuksia tai sitten voideltavia suksia. Myös koronapandemia on lisännyt kiinnostusta yhtä suomalaisinta liikuntalajia kohtaan. Suksien lisäksi myös sauvojen olisi hyvä olla oikein valittu suhteessa hiihtäjän pituuteen. Jos tässä on epäsuhtaa, sitä ei pysty voitelulla korjaamaan, Helander sanoo. Pikaluistovoiteet toimivat hyvin. vuosikerta Nro 102022 Keskiviikkona maaliskuun 9. -Perinteisen tavan hiihdossa sauvojen pituus keromalla hiihtäjän pituus 0,83:lla ja vapaalla pituus kerrotaan 0,9:llä. Netistä löytyy käyttökelpoisia ohjevideoita suksien huoltoon ja voiteluun. -Jos tekee asiat oikein, luistopinnat tulisi pestä ja laittaa luistovoide raudalla kuumentamalla ilman siiklausta ja harjausta. Sivu 1 Nro 10 9.3.2022 61. Markus Helander tietää paljon suksista, niiden huollosta ja voitelusta. Perinteiset, voideltavat sukset vaativat pitovoiteen, joka on valittu sääolosuhteiden mukaan. -Tämä onnistuu hyvin ihan kotikonstein. Muuten niiden pito-ominaisuudet eivät toimi. Helander kehottaa huoltamaan luistopinnat 100 kilometrin välein. Kaikki lähtee suksen valinnasta. Perinteisen tyylin suksissa on mistä valita. Sen jälkeen sukset on hyvä säilyttää viileässä ja varjossa kesän yli. Optigrip ja karvapohjasuksien tulee olla ehdottomasti valittu hiihtäjän painon mukaan. Tämä koskee sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan suksia. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa MAARIT NURMINEN Hyvä hiihtokokemus lähtee suksien valinnasta Maarit Nurminen Kuluva ja edellinen talvi ovat olleet hiihtäjän unelmia. Kevättalven keleissä optigrip-suksien käytettävyys paranee, kun suksen pohjaan ei tartu ladulle lentäneitä havuja ynnä muuta. Markus Helander tietää, miten sukset voidellaan ja huolletaan.. Suksen on oltava sopiva hiihtäjän painolle. Helander kehuu Petäjäveden kunnan latuinnostusta. Voideltava pitoalue sen sijaan kerää roskaa
Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. , maarit.nurminen@petajavesilehti.fi, 050 366 7691 tai 0400 644 899. Viivähdin pylvään päälle ja tunsin kevätauringon lupaavan meille varhaista kesää. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. fi Arvoisat asiakkaamme! Petäjävesi-lehden painoaikataulun muutoksen vuoksi toivomme, että aineistot lehteen olisivat toimistossa maanantaisin kello 12 mennessä. Siihen kiteytyi haluni ja paloni. Herra kuulee sen." (Virrestä 927) Su 13.3. alv 10%): Kokkos en Kokkos en digitoim aa digitoim aa Maarit Nurminen Viikon Viikon pakina pakina w w w. Tarkastelin rannalta poimimaani ja taakakseni päätynyttä pyöreää kiveä. toimitus@petajavesilehti.fi maarit.nurminen@petajavesilehti.fi Petäjäveden kirjakauppa 9.10.1967. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. Jos Audi-miehen pärstäkerroin ei jostain syystä miellytä saattaa penkkamies aloittaa lakisääteinen kahvitaukonsa siltä seisomalta, ihan vaan korostaakseen asemansa pyhyyttä. Nyt edessäni aukenivat Utön aarteet. Penkkamiehen jumaluuden edessä ei kannata alkaa sivuikkunaa turhaan auki ruuvailemaan, eikä utelemaan paussin pituutta. Sain sieluni syöksykierteestä kiinni ja havahduin. Retriittiä edeltävinä päivinä olin siistinyt kotini puutarhaa talven jäljiltä. Tämän toteutuessa on siis todennäköistä, että myös Suomeen saapuu paljon ihmisiä Ukrainasta. Suuret, kansainväliset avustusjärjestöt kehottavat ihmisiä auttamaan lahjoittamalla rahaa. Auttamisen halu nousi Kevät auringon alkaessa tuijottamaan monttu auki roudan reikiä hiekkateillä ja ojarumpujen tulviessa yli äyräittensä, niin tuolloin saapuvat pestin saaneet penkkamiehet uittomiesten tavoin mestoilleen. Penkkamiehen pesti on pataässä homma BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Runonlaulajien ryhmä vierailee su 13.3.klo 11.00. Miten pyöreiden kivien kuumeinen pohtiminen auttoi minua siinä. Kun otteeni lipesi ja kivi molskahti mereen, tunsin tuulahduksen vapautta ja rauhaa. Silloin on yksin omaan penkkamiehen hallussa milloinka matka etenee. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. Penkkamiehillä, noilla sorateiden sheriffeillä ja valmistuvien pikiteiden oranssipukuisilla poliiseilla on kaikki valtuudet ohjata liikennettä mielensä mukaan, vallan lapioon nojatessaan. Kaikissa Petäjäveden seurakunnan tilaisuuksissa on maskisuositus. Perinteitä kunnioittaen ja oman arvonsa tuntien. Penkkamiehet ovat kesäteiden suurimpia herroja, vaikka eivät suuremmin huutele tekemisistään, saatikka tekemättä jättämisistään. To 17.3. Päädyin lopulta pitkän laivalaiturin nokkaan. joht. Huomasin pian suunnittelevani kivisaaliin rahtaamista mantereelle. Anneli Malinen säestää Saara Mörsky. Olin tullut retriittiin elpymään, päästämään arjestani irti. Suomesta on lähtenyt yksittäisten ihmisten järjestämiä kujetuksia ukrainalaisille sotaa pakeneville ihmisille ja paljon kysellään, otetaanko vaatteita jossain vastaan. Valtavaa määrää tavaraa ei kukaan ehdi käsittelemään ja vaarana on vain jätevuorien syntyminen esimerkiksi Puolaan, johon on saapunut eniten sotaa pakenevia ihmisiä. Seuraten samalla kuinka Preerian keltaruusun kukkulat saavat entistä enemmän c-vitamiinia osakseen, hänen kumartuessa kohden konsolia etsimään vaadittua pahvin palaa. Penkkamies tietää tasan tarkkaan milloin kalliolouhoksella pamahtaa, minne kipataan kolkytviismilliset murskekuormat, mistä kohtaa aletaan soramattoa vetää ja milloinka kuorma-auton teliä kannattaa pitää yläasennossa. Olin taittanut matkaa rantakallioille hitaasti hengitellen. Levikki noin 1600 kpl. Asiantuntijat ovat arvioineet, että sotaa saattaa paeta neljä miljoonaa ihmistä, jopa enemmän. Puolen päivää olin pakahtua kiusaavien kivien sisäiseen painoon, kunnes väsyin tunteeseen. Saatetaan siinä pyytää daamia kaivamaan esiin rekisteriotettakin kunnon maantiepoliisin tavoin. Punakeltainen varoituslaikka tuulilasin edessä kertoo asian laidasta enemmän, kuin tuhat sanaa. Ukrainan sotaa on käyty nyt liki kaksi viikkoa. – Meillä on täällä päin tullut tavaksi tarkistaa, penkkamies lausahtaa verkkaisesti. Penkkamiehen pesti on kuningasvärisuora kädessä ja pataässä homma Eurooppa nelosella. Sivu 2 Nro 10 9.3.2022 Nro 10 9.3.2022 PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna:ma-la 6-22, su 9-21 S-Market, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-22, su 9-22 Tapulin Tapulin takaa takaa PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Kuva on Tapio Kokkosen paikallislehden kuva-arkistoista digitoima. Jakeluhäiriöt: Toimitus tai Posti (www.posti.fi tai henkiloasiakaspalvelu@posti.com) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Jyväskylä Ilmoitushinnat 2022: Sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat 2022: Kestotilaus 12kk 77e, tarjous määräaikainen 3kk 20e (lehtitilaukseen sisältyy aina käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti), pelkkä digitilaus 12kk 53e (hinnat sis. klo 13 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Ulla Ohra-aholla, Lehdontie 72. ”Velton Malmbergin” roikkuessa suupielessä ja viestiessä loput savumerkit vuorten taakse. Jostain sisikuntani pohjalta kuulin kuiskauksen: ”Kerää vähemmän, katsele enemmän kerää vähemmän, katsele enemmän”. Penkkamies purkaa sumaa tieten tahtoen, jokien uittomiesten tavoin. Järjestyksen mies, kun on. Tilausja ilmoitusasiat: toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, tilaaja ilmoitathan uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Lehtien keskusteluosioissa sekä sosiaalisessa mediassa näkyy ihmisten huoli tilanteesta sekä auttamisen halu. Antti Kulmala Kirjoittaja on tamperelainen diakoni, joka elää ruuhkavuosiaan, mutta kiirehtii hitaasti Markku Koskinen. Eräänä toukokuisena aamuna katselin kimaltavaa merta Utön majakkasaaren eteläisimmässä kärjessä. Merellisiin maisemiin unohtuessani en arvannut, että orastavaan rauhaani tulisi heti häiriö. Toimitus on avoinna perjantaisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. "Ja kun Herra, olen yksi, aivan ulkopuolinen, joku kuiskaa: "Rukoilethan. klo 10 Messu Petäjäveden kirkossa. Pohdin, mistä joutaisi lisää koristekiviä kukkapenkkieni reunuksiin. Penkkamiehen läntätessä märän rukkasensa pakollisen pysähtymisen merkiksi tuulilasin eteen, niin loppuu etuajo-oikeus isommaltakin herralta. Jos penkkamiehellä alkaa vinoilla ja valittamaan kiirettään, sitä huomaa ykskaks olevansa sidottuna lippusiimoin kauhakuormaimeen matkalla kohden kippauspaikalle. Kulkuni jatkui rantoja mukaillen poukamaan, jonne kätkeytyi lähes loputon luku kiusauksen sytykkeitä meren pyöreäksi hiomia kiviä. Oloni oli tyyni ja pitkä viikonloppu hiljaisuuden retriitissä vasta alkamassa. Se oli puolustajani ääni, joka saattoi minut kiveä keveämpänä ihailemaan taas käsillä olevaa kevättä. Luulisin, että siinä vaiheessa myös tavallisten, suomalaisten ihmisten apua saatetaan tarvita eri järjestöjen tukena. Penkkamies hoitaa iltatöinään mielin kielin kukkamullat emännille ja yökylään jäädessään kiikuttaa käskystä kissanhiekat aamun tullen pois. Avonaisen kaula-aukon ilmestyessä hiekkatien päähän pysähtymismerkki nousee automaattisesti pystyyn ja alkaa maisemien tarkempi ihastelu
Punainen Risti auttaa ukrainalaisia katastrofirahaston kautta. Katastrofirahaston varoilla voidaan hankkia esimerkiksi tällaisia asioita. – Avun toimittaminen Ukrainan rajoilta maan sisäpuolelle on tällä hetkellä hyvin haastavaa väkivaltaisuuksien ja jatkuvasti muuttuvan turvallisuustilanteen vuoksi. Ympäristöterveys ei myöskään alenna Petäjäveden kunnan maksuja palvelusta.. Suomen Punainen Risti avasi hätäapukeräyksen Ukrainan sodasta kärsiville. Jyväskylän kaupunki palvelujen järjestäjänä ylläpitää toiminnan kannalta tarpeellista määrää toimitiloja eikä toimitilojen muutoksista ole sopimuksen mukaan kuultava sopijaosapuolia. SPR:n Petäjäveden osaston puheenjohtaja Airi Lindblom kertoo, että varsinaisia lipaskerääjiä ei ole viime vuosina enää käytetty, vaan lippaat vietiin Nälkäpäivä-keräyksen tapaan liikkeisiin. Jyväskylän seudun ympäristöterveys perustelee päätöstään sillä, että alueella on kärsitty jatkuvasta eläinlääkärivajeesta vuoden 2021 loppupuoliskolta lähtien. -Kun perheeltä paloi talo Kintaudella, rahastosta annettiin varoja välttämättömien tarvikkeiden hankitaan. Allekirjoittaneet esittävät, että kunta huolehtisi Tampinkierroksen ja Karhunahtaan teiden talvikunnosspidosta. On totta, että joidenkin pieneläinasiakkaiden osalta matka eläinlääkärin vastaanotolle pitenee ja osalle tiloissa eläinlääkäri saapuu pidemmästä matkasta kuin ennen. Keräyslippaita löytyy myös Petäjäveden kaupoista ja apteekista. Kunnan saamassa vastauksessa todetaan, että päätös vastaanoton lakkauttamisesta oli tehtävä pikaisella aikataululla Petäjäveden vastaanotolla työskennelleen kunnanKunta sai vastauksen eläinlääkinnän palveluista eläinlääkärin irtisanouduttua.Ympäristöterveyspalveluista todettiin. Petäjäveden kunnanhallitus päätti eilisessä kokouksessaan ottaa osaa keräykseen 2000 eurolla. Lindblom toteaa, että esimerkiksi vaateapua ei nyt tarvita. Suomen Punainen Risti lähettää katastrofivalmiusyksikön tukemaan Punaisen Ristin kansainvälistä avustusoperaatiota. Petäjävedellä sijaitsevan eläinlääkärin vastaanoton lakkauttaminen ei aiheuta palvelutason heikentymistä. -MN Vihreiden valtuustoaloite käsittelyyn Ympäristöterveysjohtaja Päivi Pietarinen ja ympäristöterveyspäällikkö ovat antaneet vastauksen Petäjäveden kunnan kannanottoon eläinlääkäripalveluista. Kaikki kunnaneläinlääkärit ovat toimivaltaisia koko yhteistoimintaalueella eikä yksikään virka ole korvamerkittynä tiettyyn kuntaan. Tuotantoeläintiloille kuitenkin korvataan subventiojärjestelmän avulla matkakuluja ja käyntimaksuja, vastauksessa todetaan. On kuitenkin selvää, että Ukrainan kriisi on niin suuri, että nyt lahjoitettavat varat ohjataan työhön konfliktista kärsivien ihmisten auttamiseksi. Lindblom sanoo, ettei kysymyksiä auttamisesta ollut vielä viime viikolla tullut. Petäjäveden vihreän valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen luontokohteiden ympärivuotisen saavutettavuuden parantamiseksi. Katastrofirahaston avulla autamme hädän hetkelle joutuneita niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Viimeisimmässä kunnanvaltuuston kokouksessa jätettiin Tarmo Ketolan ja 13 muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite luontokohteiden ympärivuotisen saavutettavuuden parantamiseksi. Seitsemän henkilön yksikköön kuuluu logistiikan ja katastrofiavun ammattilaisia. Hän sanoo, että jos sotaa pakenevat joutuvat viettämään pitkiä aikoja maiden rajoilla, esimerkiksi hygieniatarvikkeille on suurta kysyntää. Yksikön tehtävänä on huolehtia, että avustustarvikkeet saadaan toimitettua Ukrainaan eniten apua tarvitseville. -Länsi-Suomen piiri otti yhteyttä ja kysyi, voimmeko laittaa lippaat liikkeelle. Sijaisia ei ole saatu riittävästi lakisääteisille poissaoloille, joita on ollut sekä lyhytettä pitkäkestoisia. Sivu 3 Nro 10 9.3.2022 MAARIT NURMINEN Järjestöjen kautta apu menee perille Ukrainaan Maarit Nurminen Ukrainan kriisi on herättänyt suomalaisten auttamisen halun. -Aikaisempien kriisien perusteella on paljon mahdollista, että ihmiset ottavat yhteyttä kyselläkseen mahdollisuuksista auttaa. Logistiikkayksikön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kuljetusyhteys Puolan Lublinista eteenpäin, jotta avustustarvikkeet saataisiin turvallisesti perille Ukrainaan ja jaettua siellä haavoittuvimmassa asemassa oleville, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Keräyslippaita löytyy kauppojen kassoilta sekä apteekista. Kunnanhallitus päätti lähettää aloitteen kuntarakennelautakunnan valmisteltavaksi. -Paras tapa auttaa on tukea luotettavia järjestöjä lahjoituksilla. Ohjeita lahjoittamiseen löytyy niin SPR:n kuin muidenkin avustusjärjestöjen sivuilta. 18.2.2022 alkaen Petäjävedellä sijaitsevan vastaanoton toiminta on loppunut ja eläinlääkäripalvelut Petäjäveden kunnan alueelle tuotetaan nykyisin Palokasta käsin. Yksikkö organisoi kansainvälisen Punaisen Ristin materiaaliavun kuljettamista, varastointia ja jakelua Ukrainaan. Aloitteessa sanotaan, että retkeily on kasvava harrastus ja talvikunnossapito parantaisi myös matkailuyritysten talvikautta sekä asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. että kuntien välisessä yhteistoimintasopimuksessa ei ole määritelty eläinlääkinnän toimipaikkojen sijainteja tai määriä. Olemassa oleva henkilöstö on kuormittunut ja palveluntasoa on jouduttu laskemaan, vastauksessa todetaan.Eläinlääkintähuollon suunnittelussa pitää huomioida koko yhteistoiminta-alueen tarve. Punaiselta Ristiltä kerrotaan, että katastrofirahaston varoja ei ole sidottu ennalta mihinkään tiettyyn kohteeseen, jotta niiden turvin voidaan auttaa onnettomuuden tai kriisin sattuessa lyhyelläkin varoitusajalla. Suomen Punaisen Risti aloitti hätäapukeräyksen Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseksi. Katastrofirahasto auttaa niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Avun tarve tulee jatkumaan pitkään, joten apua kanavoidaan Ukrainan kriisistä kärsiville vielä kauan
nousseet. Vaikka Lemettilän tilalla voidaan järjestää juhlia ja tarjota majoitusta ympäri vuoden, sesonkiaikaa on kesä, ja joulun seutu. Meitä auttaa paljon se, että lämmitys toimii hakkeella, jonka saamme omasta metsästä, moni yrittäjä kärsii tällä hetkellä varsinkin sähkön korkeasta hinnasta. Kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena keskisuomalaisilta on tullut paljon tiedusteluja pelastusviranomaisille koskien väestönsuojia. Meillä rakennusprojektien suunnittelu vie aikaa, kun niistä on keskusteltava Museovirastonkin kanssa, Hanna Hautamäki sanoo. Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laiton jälkeen. Nyt vain mietityttää maailmantilanne; sähkön ja polttoaineen hinnat ovat jo nousseet, ja ne heijastelevat raaka-aineiden hintoihinkin. Ja se edellyttää sitä, että rakennuksissa on toimintaa. – Viime vuoteen meillä mahtui paljon surua ja iloa. omassa arjessa tarpeellista. – Lypsykarjasta tilalla luovuttiin 1990-luvulla ja kasvatushiehot laitettiin pois 2004. Isä jäi pois maatilanpidosta vuonna 2012, 76-vuotiaana, Hanna Hautamäki kertoo. – Lisääkin remonttisuunnitelmia meillä on, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon, myös rakennuspuolella hinnat ovat Lemettilän tilan kivinavetta remontoitiin tilausravintolaksi vuonna 2013. Se, että yrityksen töissä on arkisin hiljaisempaa, on mahdollistanut minulle luottamustoimissa toimimisen. – Itse olin aiemmin sellaisessa työssä, jossa järjestin isoja tapahtumia, ja siinä opin sietämään epävarmuutta; se auttaa tässäkin, kun kuukaudet ovat niin erilaisia. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Väestönsuoja-asioista riippumatta kansalaisten yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Keski-Suomen maaKuntaan ja pelastuslaitokselle kyselyitä väestönsuojista kunnassa on yli 2400 työpaikan tai asuinrakennuksen väestönsuojaa. Tilalla kauan asuneet ja työskennelleet vanhempani menehtyivät molemmat, äiti tammikuussa ja isä heinäkuussa. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä. Niissä kiinteistöissä, joissa ei ole väestösuojaa suojautuminen tapahtuu sisätiloihin. Pelloista meillä on osa vuokrattu ja sato on mennyt jo pitkään Kokkilan tilalle. – Olisi hyvä, jos alueelle saisi jonkun vetonaulan, joka vetäisi väkeä tänne talvisin, en kyllä tiedä, mikä se voisi olla. Minulla itselläni on vielä yli 15 vuotta eläkeikään, joten sukupolvenvaihdos ei ole ihan vielä ajankohtainen, Hanna Hautamäki naurahtaa. Olisi hyvä varautua esim. Sesonkia kesä ja joulu – Tilausravintolatoiminta lähti käyntiin paremmin kuin odotimme. Ehkä Keski-Suomen Maailmanperintökeskus voisi houkutella myös talvimatkailijoita, se olisi hyvä myös muille petäjävetisille yrittäjille. Kaikille maakunnan asukkaille varsinaista väestönsuojapaikkaa ei ole rakennettu, vaan tällöin suojautuminen tapahtuu kiinteistön omistajan/haltijan rakentamaan tai järjestämään tilapäissuojaan. Väestönsuojista on esitetty kysymyksiä myös Petäjäveden kunnalle. Nyt korona on pienentänyt tilausravintolan puolen asiakasmääriä, mutta majoituspuoli on pyörinyt koko ajan hyvin. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Sivu 4 Nro 10 9.3.2022 Nro 10 9.3.2022 TIINA LAMMINAHO Kivinavetan remontti vei uusille urille Tiina Lamminaho Maatilayhtymä Hautamäki Hanna ja Lemettilä Ilpo täytti helmikuussa kymmenen vuotta. – Viimeisimmästä muutoksesta omistussuhteissa tuli kymmenen vuotta täyteen. Petäjävesi-lehti palaa aiheeseen ensi viikon numerossa.. Melko pian omistajajärjestelyjen jälkeen tilalla aloitettiin tilausravintolatoiminta. Kotimaan matkailu on lisääntynyt ja se on näkynyt myös meillä, Hanna Hautamäki kertoo. Taloyhtiön tai kiinteistön koulutettu ja nimetty väestönsuojanhoitaja vastaa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon laittamisesta. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Samalla saimme kaksi majoitushuonetta, joita voi käyttää ympärivuotisesti, mökkivuokraustahan tilalla on ollut jo 20 vuotta, Hanna Hautamäki kertoo. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. – Ajoituskin oli hyvä, pystyin tukemaan poikien jääkiekkoharrastusta paremmin, Hautamäki kertoo. – Ensi kesän myynti on jo pidemmällä kuin kesän myynti vuosi sitten tähän aikaan, eli ihmiset uskaltavat nyt suunnitella enemmän. Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Reitti suojaan on opastettu suuntanuolilla. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa / kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. Remonttitarvetta koko ajan Viime kesänä Lemettilän vanhaan päärakennukseen tehtiin kattoremontti, ikkunaremontti on tekeillä. Pelastuslaitos toteaa, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä sellaista uhkaa, mikä edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottamista tai joditablettien käyttöä. – Tilahan on 272-vuotias, veljeni Ilpo on ollut tässä omistajana jo nelisenkymmentä vuotta ja minä tulin mukaan 30 vuotta sitten. Koko ajan pitää tehdä jotain remonttia, isompaa tai pienempää. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat. Hanna Hautamäki jäi pois palkkatöistä samoihin aikoihin, ja kertoo olevansa tyytyväinen ratkaisuun. Meille on tulossa kesällä häitä ja syntymäpäiväjuhliakin. Metsätalous on tilalle tärkeää, se on iso kivijalka ja mahdollistaa investointien tekemistä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Vuonna 2012 aloimme suunnitella kivinavetan remontoimista ravintolaja juhlatilaksi, remontti toteutettiin vuonna 2013. Tilan töissä auttaa myös Hanna Hautamäen mies Janne Hautamäki, kokkiapuna on Sanna Salo. KeskiSuomessa ei ole yleisiä väestönsuojia. Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Keski-Suomen Pelastuslaitos julkaisi aiheesta tiedotteen. Tänne lomalle tulevat käyttävät täällä myös palveluita, Hautamäki sanoo. – Tässähän on paljon vanhoja rakennuksia, joista on pidettävä huolta. – Lisäksi meillä on kesätyöntekijöitä, ja aikuiset lapset auttavat, kun ovat kotona, Hanna Hautamäki kertoo. – Olemme olleet kyllä kaikki tyytyväisiä ratkaisuun, vanhemmatkin sanoivat monta kertaa, että olipa hyvä, kun tuli tehtyä tällainen valinta. pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. – Tämä on ollut lapsille hyvä ympäristö kasvaa, hekin ovat nähneet, että tilalla voi asumisen lisäksi tehdä töitä. Silloin kymmenen vuotta sitten jäin pois palkkatyöstä ja aloin työskennellä tässä täysipäiväisesti, aiemmin olin ollut mukana osaaikaisesti. Tämä on niin lähellä kylää, että siitä on etua, samoin valtatiestä. Suuri ilonaihe meille oli, kun esikoisemme meni naimisiin syyskuussa
Hiihtolomaviikolla Voudinmäessä ei ole ollut pulaa hevosenhoitajista. Voudimäen tilaa kuritti tulipalo myös vuonna 2010, kun hevostalli paloi. Nykyisen Voudinmäen isännän Markku Koskelan isoisä, Evert Samulinpoika Koskela osti tilan vuonna 1926. Kun Markun vanhemmat muuttivat kirkonkylälle, Voudinmäkeä jäivät muutamiksi vuosiksi asuttamaan vain hevoset. Tuli oli tuhonnut vieraskamarin ja tuvan. Jokaisesta talosta määrättiin hevonen ja mies omissa ruuissaan ajamaan päiväksi rakennuspuuta metsästä. Omistajaluettelon perusteella vanha päärakennus olisi siis valmistunut Abraham Mattssonin aikana. Markku on eläkkeellä, mutta tekemistä riittää. Markku Koskela ja Kyllikki Friman asuttavat Voudinmäen pihapiirissä uudempaa taloa, joka valmistui vuonna 1989. Vanhan talon hirsistä on löytynyt vuosiluku 1849. -Tilan möi Juho Juhola, joka muutti Kangashäkkiin. Isäntä Markku Koskela kertoo, että tuolloinkin oli naapuriapua, kun tulipalosta selvinneet hevoset talutettiin naapuriin. Voudinmäen uusi päärakennus sijaitsee 253 metriä merenpinnan yläpuolella. Historiakirjoista löytyy tieto, että tila on lohkottu ReinaTikkasesta ennen vuotta 1782. Nykyisin Voudinmäkeä isännöi Markku Koskela. Hän oli tullut Voudinmäkeen Multian Kopolasta. Hevosia talossa on kasvatettu aina. -Erityisesti tytöistä löytyy niihin hommiin apureita. Abraham tosin kuoli jo vuonna 1841. Piharakennuksen katolla oleva vellikello muistuttaa tilan pitkästä historiasta. Tallista löytyy tällä hetkellä kuusi hevosta. Kuva on Koskeloiden kotialbumista.. Voudinmäen entisiä ja nykyisiä hevosia. Sivu 5 Nro 10 9.3.2022 Pettuve en Pettuve en wanhat wanhat talot talot Voudinmäen komeissa maisemissa on asuttu 1700-luvulta lähtien Maarit Nurminen Voudinmäellä on ollut asutusta ainakin 1700-luvulta lähtien. MAARIT NURMINEN Vanhan päärakennuksen hirsistä löytyy vuosiluku 1849. Vanhassa kuvassa vuodelta 1934 kasvattien kanssa ovat Evert Koskela sekä poikansa Reino, Kauko ja Kaino Koskela. Olen kuullut tarinaa siitä, kuinka talon viimeinen maksuerä käytiin maksamassa hevoskyydillä Uuraisilla, Koskela kertoo. Voudinmäen ensimmäinen isäntä on ollut Lars Carlsson. Eilen lähti yksi takaisin kotiinsa Jyväskylään ja illalla tuli jo puhelu, miten on hevosia ikävä. Suur-Jämsän historikirjassa kerrotaan, että marraskuussa vuonna 1835 päätettiin, jotta Kuivasmäen taloista annetaan apua Voudinmäkeen. Maaliskuussa vuonna 1844 Anna Lisa Voudinmäelle annettiin myös apua, kun riihi ruisahdoksineen oli palanut poroksi.Anna Lisa oli Abraham Matssonin puoliso. Markun vanhempien aikaan Voudinmäessä oli lypsykarjaa; lehmistä luovuttiin 1970-luvulla. Talo toimii nykyisin varastona. -Isän aikana hevosia kasvatettiin lähinnä työkäyttöön, mutta kyllä niillä kilpaakin ajettiin jääradoilla ja suoran radan ajoja. -Monta kertaa olen miettinyt, että miten olen ehtinyt hevoset hoitaa ja ajaa työssä ollessa. Markun isä Kauko Koskela kävi hoitamassa hevosiaan Voudinmäessä päivittäin
– Ratsastusterapia tuli mukaan, kun opiskelin ratsastusterapeutiksi. – Sen verran reippaasti nyt on kyllä tullut lunta, ettei ole tarvinnut miettiä, lähteekö auraamaan vai ei. Tarkoituksena on alkaa tarjota lyhytterapiaa hevosavusteisesti täällä tallilla, Jaatinen sanoo. Lyhytterapia on matalan kynnyksen tukea, johon ei tarvita lääkärin lähetettä. Sekä Petäjäveden keskustassa että sivuteillä auraava Ijäs kuvailee talvea haastavaksi. Lumen siirrosta tulee kunnalle lisää kustannuksia, samoin lumi aiheuttaa kunnalle lisäkuluja lisääntyneiden pihatöiden kautta. TIINA LAMMINAHO TIINA LAMMINAHO Lunta on tänä talvena tullut niin, että aurattavaa on riittänyt. – Lunta on jo siirreltykin pariin otteeseen, mutta onneksi täällä siirtomatkat eivät ole pitkiä. – Kunnan kiinteistöjen pihojen puhdistamista lumesta on ollut paljon, Koskinen toteaa. Ei tarvita erikseen kuorma-autoja, vaan lähellä on alueita, joille lunta voi siirtää pyöräkuormaajalla. Mutta toisaalta nyt on ladut hyvässä kunnossa. Eli minä en anna valmiita ratkaisuja, vaan esitän kysymyksiä, ja sitä kautta asiakas saa uutta näkökulmaa tilanteeseensa ja selkeyttä ajatuksiinsa. – Tämä on ennaltaehkäisevää ja varhaista apua, jonka turvin asiakas selviää niin, ettei välttämättä tarvitse myöhemmin pidempikestoista terapiaa, Jaatinen toteaa. Yrityksen uudelle palvelumuodolle, ratkaisukeskeiselle lyhytterapialle, Jaatinen uskoo olevan tarvetta. Tiina Lamminaho – Onhan se lumi tänä talvena työllistänyt normaalia enemmän. – Polttoaineen hinnan huippua ei olla taidettu valitettavasti vielä nähdä. Osa urakoista tehdään tuntihinnalla, ja niihin on pakko siirtää polttoainekustannuksia sen verran kun pystyy, Ijäs kertoo. Kone on menossa silloinkin, kun lunta ei sada, kun sivuteillä pitää madaltaa penkkoja. – Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on tavoitteellista ja asiakaslähtöistä. Ja joskus ihmisten on helpompi puhua, kun he saavat samalla silittää hevosta tai kävellä hevosen kanssa. Hevoset taas ovat kuuluneet hänen elämäänsä pikkutytöstä lähtien. – Osa urakoista on kiinteähintaisia, joten niissä polttoaineen ja muiden kustannusten hinnan nousu tietää tappiota urakoitsijalle. – Ja katoilla on ollut tarvetta lumien pudotukseen. – Työntekijöiltäkin on vaadittu paljon. Toivottavaa olisi, että kunnatkin tähän mahdollisuuteen tarttuisivat tarjoamalla esimerkiksi tukea tarvitsevalle nuorelle palvelusetelin, Jaatinen toteaa. Hevosen mukanaolo myös vapauttaa ihmisiä puhumaan ja rohkaisee olemaan oma itsensä. Silloin tein töitä vauvan ehdoilla. Kyllä siinä säästöä tulisi, jos ei olisi näin paljon lunta. Ratsastusterapiaa tarjoan psykososiaalisena kuntoutuksena lapsille, nuorille sekä aikuisille. Lyhytterapia sopii myös silloin, kun opinnot, työ tai ihan tavallinen arki kuormittavat, Jaatinen kertoo. – Varhaisen tuen tarve hyvinvoinnin edistäjänä on kasvamassa ja lyhytterapia tarjoaa yhden vaihtoehdon päästä avun piiriin suhteellisen nopeasti. – Sen sijaan valituksia on kuulunut paljon vähemmän kuin ennen. Nyt olen ollut viime vuodet päätoiminen yrittäjä, ja vähän aikaa äitiysvapaallakin. – Nyt olen ottanut vastaan harjoitusasiakkaita. – Olin äitiyslomalla ja ensin pyöritin yritystä sivutoimisesti. – Jatkossakin voin tavata asiakkaita myös etänä, mutta jos olemme täällä paikan päällä, hevoset ovat työkavereinani. Oman lisävaikeutensa aurausurakoitsijoiden talveen on tuonut polttoaineen hinnannousu. Täällä luonnolla ja hevosilla on positiivinen vaikutus ihmisiin, Jaatinen sanoo. Lumi työllistänyt auraajia Suomenhevostamma Lupsukka on Sari Jaatisen työkaverina Elämyksen ohjat -terapiatallilla. Siinä keskustellaan asiakkaan valitsemista asioista ja hyödynnetään voimavaralähtöisesti asiakkaan omaa oivaltamista. Olemme käyneet kaikki kunnan kiinteistöjen riskialttiit katot läpi ja poistaneet niistä ylimääräisen lumikuorman. Sivutietkin olemme saaneet pidettyä tarpeeksi leveinä, kun kalusto on järeää. – Turvallinen ja luottamuksellinen terapiaympäristö auttaa asioiden selkeyttämisessä ja hevonen itsessään on rauhoittava ja maadoittava olento eli se auttaa ihmisiä tulemaan läsnä oleviksi ja kehotietoisemmiksi juuri käsillä olevaan hetkeen. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on Jaatisen mukaan tarkoitettu lievempiin mielenterveyden haasteisiin, akuutteihin kriiseihin ja elämänhallintapulmiin. Sosiaalipuolen ammattiosaamista ja hevostietämystä yhdistävän Elämyksen ohjat -yrityksensä Jaatinen perusti vuonna 2013. Sosionomiksi opiskellut Jaatinen on työskennellyt aikaisemmin vammaispuolella. Haasteita voivat tuoda erilaiset elämänmuutokset, kuten ero, sairastuminen tai työttömyys. Kun lunta on tullut koko ajan, auraamassa on pitänyt olla päivälläkin, muun liikenteen ja ihmisten seassa, Ijäs kertoo. Siitä olemme saaneet kiitosta, ja täällä on käynyt ulkopaikkakuntalaisiakin hiihtämässä, kun tieto hyvistä laduista on liikkunut, Koskinen sanoo.. – Lyhytterapia soveltuu elämän haastaviin vaiheisiin, joissa kaivataan ajatusten tai tunteiden selkeyttämistä ja uutta näkökulmaa. Jaatinen opiskelee ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ja valmistuu toukokuussa. Pienemmällä kalustolla sivuteillä voisi olla jo ongelmia. Katoillakin reilusti lunta – Lunta on tullut nyt niin paljon, että tilat jotka sille on varattu, alkavat loppua, kuntatekniikan insinööri Antti Koskinen Petäjäveden kunnasta toteaa. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta minulla on ollut tässä mukana alusta lähtien; tallilla käy muun muassa kehitysvammaisia ja monivammaisia ihmisiä virkistysja päivätoimintatyyppisesti, Jaatinen kertoo. Hevoset ja ympäristö apuna Harjoitusasiakkaita Jaatinen on tavannut sekä etänä netin välityksellä että paikan päällä tallilla. Aikaisempaa kokemusta hevosista hevosavusteinen terapia ei asiakkailta edellytä. Ihmiset ovat varmaan tajunneet, ettei runsaalle lumentulolle voi mitään, ja jupinat ovat nyt jääneet todella vähiin, Ijäs iloitsee. Sivu 6 Nro 10 9.3.2022 Nro 10 9.3.2022 Ratkaisukeskeinen lyhytterapia valikoimaan Tiina Lamminaho Elämyksen ohjat on kohta entistä enemmän terapiatalli, mikäli Sari Jaatisen suunnitelmat ja toiveet toteutuvat. Tämä on nyt toinen runsasluminen talvi peräkkäin, töitä kiinteistönhuollossa on riittänyt. Tapaamiskertoja voi olla vain yksi, tai kaksikymmentä, tai jotain siltä väliltä, asiakkaan tarpeen mukaan. Ja myös lumen siirtely on työllistänyt, kun kasoja on pitänyt pienentää ja risteyksiä ollaan yritetty avartaa, Maansiirtourakointi Ijäs Oy:n yrittäjä Kari Ijäs kertoo
mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma pe 10 15 Puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 041 3177380 Suutarintie 1 AUKIOLOAJAT: ma sulje u, ti-pe 10-17, la 10-14. YHTEISLENKKEJÄ Yhteislenkit: Kuntoilujaosto järjestää myös juoksuja pyöräilylenkkejä, kesällä kirkkovenesoutua. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Lisätietoja: PetPet pyörä -Facebook-ryhmä ja petpet.fi JALKAPALLON SALIVUOROT (MONARIN SALISSA) TI 17:00 18:00 TYTÖT 2011-2013 TI 18:00 19:00 TYTÖT JA POJAT 2009-2010 TI 19:00 – 20:00 AIKUISFUTIS JA AJPK2 (AVOIN) TI 20:00 – 21:30 P17 JA MIESTEN KOLMONEN (SARJA) KE 17:00 18:15 TYTÖT JA POJAT 2014/2015 TO 18:30 19:30 POJAT 2011-2013 TO 19:30 – 21:00 MIESTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) PE 18:30 20:00 NAISTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) PE 20:00 – 21:30 P17 JA MIESTEN KOLMONEN (SARJA) LA 13:00 – 14:00 VUOROVIIKOIN POJAT 2011-2013 JA TYTÖT 2011-2013 SU 13:00 – 15:00 MIESTEN HÖNTSÄFUTIS (AVOIN) SU 15:00 – 16:30 NAISTEN HARRASTEFUTSAL (SARJA) LENTOPALLOA Harjoitukset Monarin salissa: F-juniorit ma klo 17.30-18.30, D-juniorit ma ja to klo 17-18.30, naiset ma klo 20-21.30 ja pe klo 17-19. 044 533 9020 (ilta-aikoja) PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen p. Papintie 2-4 A 5 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, laita viestiä, soitamme takaisin. Katso lisää: www.kiipeilykaato.fi Hannu Strömberg 040-5769866 hannu@kiipeilykaato.fi TILAA LAHJAKSI vaikkapa ystävälle tutustumisjakso 3 kuukautta hintaan 20 euroa! toimitus@petajavesilehti. • Klapien tekoa koneellisesti. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi TOIMITILOJA VUOKRATTAVANA Huom. (Tilaukset sopimuksen mukaan) Ammattilainen! Varaa tilasi tästä!. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt Petäjävesi, puh. tai soita 0400 644 899! Puh. SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO PALVELEE www.petajavesilehti.fi Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 045 315 0303 TMI MARIKA JUNIKKA P. Lisätietoja: Sanna Pahkala, 040 825 1807, sajopahkala@gmail.com. Myös routapinnan rikkomiset ja puujätteen siirrot. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Kuivasmäessä iltaisin ja viikonloppuisin: Rengastyöt + rengasmyynti Ruostevauriokorjaukset/paikkamaalaukset Katsastuskorjaukset Soita ja kysy lisää: 040 559 4838 / Heikki Kokkila Tilinumero: FI31 5339 0820 0595 67 Saaja: Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr Keräyslupa: RA/2020/1404 Lahjoita Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen • Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaatoina • Ahtaidenkin pihojen maansiirto, lumija pienet kaivuutyöt Avant pienkuormaajalla. yrittäjät! Tarjoamme vuokralle monipuolista ja edullista toimisto-, liiketai varastotilaa Petäjäveden keskustasta Petäjävesi-lehden toimituksen yhteydestä, os. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Voimailujaosto: Jukka Hokkanen, 040 724 0787, jukka@jukkahokkanen.fi. Lisätietoja: Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. KUNTOSALIA Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talviuinnin. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 0500 546 090, ajanvaraus puhelimitse tai viestillä Palvelemme Apteekin talossa, os. Maksut ja ohjeet K-Market Porkkanasta. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. Asematie 6. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. 040 732 0821 TMI MAIJA VIDGREN P. Naiset treenaavat lisäksi Kintaudella keskiviikkoisin klo 19.30-21. 040 771 3714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) P. Sivu 7 Nro 10 9.3.2022 KOULUTETUT HIEROJAT Varaa aika timma.fi/petajavedenhierontarelax Relax MIRVA NIININEN p
puh. klo 9–14 Petäjäveden terveysasema: To 17.3. Tervetuloa! PETÄJÄVEDEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään ma 14.3.2022 klo 18.00. Liitä mukaan tietoa ilmoituksen koosta sekä laskutusosoite. Jukka Ohra-ahon tahdissa. klo 14. 040 7379 845. Hieno kauden aloitus Eetulle ja valmentaja Toni Simonaholle. Eroa kärkipaikaa pitävään Toivakan Autourheilukerhoa edustaviin Kristian Niemiseen ja Valtteri Niemiseen kauden tässä vaiheessa, kun siirrytään kesäkauteen on vain kolme pistettä. JA 2. Puh. AINEISTOT: Toimita aineistot maanantaisin kello 12 mennessä toimitus@petajavesilehti.fi. Sääntömääräiset asiat, arpajaiset. Hakemisto ilmestyy toukokuussa ja hakemistoa jaetaan asukkaille sekä loma-asukkaille. 050 366 7691 tai 0400 644 899.. Kesäkauden avaava seuraava SM-ralli ajetaan Länsirannikolla Turussa 13.-14.5.2022. Sivu 8 Nro 10 9.3.2022 Nro 10 9.3.2022 Seuratoiminta Petäjäveden Palveluhakemisto 2022-2024 on tekeillä! Petäjäveden Yrittäjät ry. ROKOTUS: voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat ROKOTUKSET ILMAN AJANVARAUSTA: Keuruun rokotuspiste, Koulutie 7: Ma 14.3. Lähetä tiedot osoitteella toimitus@petajavesilehti.fi maaliskuun loppuun mennessä. klo 9–14 Pe 25.3. Aineistot on toimitettava maaliskuun loppuun mennessä. Vap. ROKOTUS: kaikki yli 5-vuotiaat 3. Ilm Aira 050 4143006. Yhdeksän erikoiskoetta kahtena päivänä ajetussa rallissa SM3-luokan voittoon ajoivat tiukan sekuntikamppailun jälkeen LMM:n Roope Korhonen ja PetUA:n Anssi Viinikka. Korhonen-Viinikka johtaa talvikauden jälkeen SM3-luokkaa, toisena olevaan Lauri Joonaan 14 pisteen erolla. Kiertävä rallireportteri Børre Larssén Moukarin talvimestaruuskisat heitettiin Kaustisilla 5.3. Tilanne ei kuitenkaan näy sairaalakuormituksessa, mikä on säilynyt matalalla tasolla. Petäjäveden Petäjäisten Eetu Saramäki voitti moukarin pojat15 sarjassa SM-kultaa, tuloksella 63,77 metriä. Lähde mukaan, linja-auto srk-kodin parkkipaikalta klo 9.30., matka 10€. klo 8.30–11 Multian terveysasema: Pe 11.3. Hokkala-Pahkala löytyvät talvikauden jälkeen SM4-luokan kolmannelta sijalta keräten kauden tässä vaiheessa 50 SM-pistettä. SM4-luokassa Tikkakosken Henri Hokkala kartturinaan PetUA:n Kimmo Pahkala olivat voittoisassa vauhdissa, ratkaisten lauantain ensimmäisellä erikoiskokeella kilpailun reilulla pohja-ajalla ja voittaen SM4-luokan päivän päätteeksi. klo 9–14 To 31.3. Arvoisat asiakkaamme! Asiakaspalvelu toimistolla perjantaisin kello 9-12. klo 19.00 Taimi Haaralalla, Tammelantie 42, 41900 Petäjävesi. Lisätietoja: Soile Juntunen soile.juntunen@soljuvaa.fi, puh. kokoaa Petäjäveden palveluja Palveluhakemistoon. VUOSIKOKOUS pe 18.3. klo 8.30–15.30 Ma 28.3. 040 531 7006 PENTTI VALKEAJÄRVI Petäjäveden kartturit voittovauhdissa Kuopiossa Petäjäveden Hevosystäväinseura ry. Eläkeliiton yhdistyksen KEVÄTKOKOUS srkkodilla ma 21.3. YRITTÄJÄ: Palveluhakemistoon tulevan aineiston voi lähettää osoitteella toimitus@petajavesilehti.fi. ROKOTUSVUOROSSA OVAT: 1. Eläkeliiton Petäjäveden yhdistys järjestää tanssit Tuurissa ke 16.3. Keski-Suomen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä eli niin sanottu koronanyrkki totesi maanantaina, että koronatartuntoja on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella edelleen suhteellisen paljon. Yhdistysluetteloon osallistuminen on ilmaista. ROKOTUS: kaikki yli 18-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat yli 12-vuotiaat 4. Koronanyrkki muistuttaa kansalaisia, että pitkittyneistä koronaoireista kannattaa aina ensiksi ottaa yhteyttä joko omaan työterveyteen tai terveyskeskukseen. Koronatartuntojen täsmällisestä määrästä KSSHP:n alueella ei ole tarkkaa tietoa, koska kaikkia sairastuneita ei enää testata. Epidemia kuitenkin näkyy työpaikoilla sairauspoissaoloiSaramäelle moukarikultaa Koronatartuntoja edelleen suhteellisen paljon na. Koronanyrkki halusi myös muistuttaa, että sosiaalija terveydenhuoltoalalla työskentelevien on edelleen erityisen tärkeää käyttää maskeja ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta kaikissa potilastilanteissa, mukaan lukien erilaiset pitkäaikaishoivalaitokset. hyytävässä viimassa. YHDISTYKSET: Palveluhakemistoon tulee luettelo alueen yhdistyksistä. klo 9–11:30 SÄHKÖINEN AJANVARAUS: https://oma.hyvis.fi/group/keski-suomi/ajanvaraus AJANVARAUS PUHELIMITSE: 014 269 0540, ma-to klo 8-11 Lisätietoja: www.seututk.fi KORONAROKOTUS VKO 10 PetUA:n kartturit Anssi Viinikka ja Kimmo Pahkala olivat voittoisessa kyydissä Kuopiossa ajetussa ABC Pitkälahti SM-rallissa viikonloppuna. klo 8.30–15.30 Ma 21.3. 1.5. Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 valmisteluvaiheen aineisto on nähtävillä 7.3-5.5.2022 osoi?eessa keskisuomi.?/ maakuntakaava2040 sekä kunnan ilmoitustaululla. VUOKRATTAVANA saunallinen, RT-yksiö, 36 neliötä, Tervatiellä. Maskien käyttö ja hyvä käsihygienia jokaisessa lähikontaktissa ovat ensiarvoisia keinoja estää koronan leviäminen. 050 5811 648 Mirkka Lampinen, mirkka@assari.fi puh. Käsitellään säännöissä määritellyt vuosikokousasiat. Hallitus kokoontuu klo 18. Kokousta on mahdollista seurata paikan päällä auditorio Miilussa tai videoinnin kau?a, linkki videoyhteyteen julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja Facebookissa. Painosmäärä on 3000 kappaletta. Koronaoireiden pitkittyessä ota yhteyttä omaan työterveyteen tai omaan terveyskeskukseen Koronanyrkissä todettiin myös, että KSSHP:n alueella terveydenhuoltoon on ollut yhteydessä vain yksittäisiä potilaita, jotka ovat kärsineet pitkittyneistä koronaoireista