Tämä on hyvää harjoitusta minulle. Kaikki osallistujat saivat puisen mitalin muistoksi ja nopeimmat oman töllinsä. Miesten yleisen sarjan ykkössijan vei Aleksi Niemelä JKU:sta ajalla 41.01. petpet.fi. 60. MATLEENA YLIKOSKI Matias Siika-aho (JyväsLentis) oli turnauksen nuorin pelaaja. Kuntosarjassa ei kilpailtu, mutta sielläkin juostiin hyviä aikoja. Sääennusteista huolimatta joukkueita ilmoittautui niin paljon, että osa jouduttiin jättämään rannalle. Koronan takia tarvittiin muutamia erityisjärjestelyjä, esimerkiksi suihkut ja pukuhuoneet eivät olleet käytössä. N50-sarjassa ensimmäiseksi tuli Anne Lyytinen JKU:sta ajalla 57.34 ja N60-sarjassa Sirpa Ropponen Hippoksen Maratonkerhosta ajalla 53.43. Ennätyksiä ei tänä vuonna rikottu. Ensi kesänä Töllin Taipaleen juoksu täyttää 10 vuotta. Ensimmäistä aikuisten turnaustaan pelaava PetPetin kasvatti Matias Siika-aho (13) tykkäsi pelien tasosta. 11,4 km:n matkalla nopeimmin perille pääsi Kimmo Heljasvuo Hippoksen Maratonkerhosta ajalla 50.11. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa Töllin Taipaleen juoksu sai jälleen liikkeelle isoja ja pieniä MATLEENA YLIKOSKI Biitsiturnaus suosiossa olisi tarvittu kolmaskin kenttä Junnu Töllin juoksulle pinkaisi lapsia viidessä sarjassa sekä muutama aikuinenkin kuntoilija. Vaikka aikuiset eivät välttämättä ole tekniikassa parempia, heillä on pituutta, voimaa ja kokemusta enemmän. Töllin Taipaleen juoksu järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran. Naisten nopein oli N40-sarjassa juossut Katja Mustonen Koiviston Kipinästä ajalla 46.13. Matleena Ylikoski Sateinen keskiviikko ei Töllin Taipaleen juoksijoita säikäyttänyt, vaan numeroliivejä tarvittiin tänäkin vuonna satakunta, tarkalleen ottaen 84 kpl. Juoksun kaikki tulokset löytyvät PetPetin nettisivuilta osoitteesta www. Lisää kuvia juoksuista löytyy osoitteesta www.petajavesilehti.fi. Sitkeitä menijöitä Pengerjoen kosken sillalla. Sade hellitti pian lasten lähdön jälkeen ja aikuiset pääsivät juoksemaan koko matkan poutaisessa säässä. – Kentille olisi hyvä saada uudet hiekat, eikä kolmas kenttäkään haittaisi. M50-sarjassa ykköseksi tuli Harri Hokkanen Hippoksen Maratonkerhosta ajalla 43.57 ja M60-sarjassa Hannu Rintala niin ikään Hippoksen Maratonkerhosta ajalla 45.05. Naisten yleisen sarjan nopein oli Rita Karjalainen Kuopion Reippaasta ajalla 47.00. Lapsista nopein oli tänä vuonna Patrik Rautiainen Äänekosken Urheilijoista ajalla 14.01 ja lähes yhtä nopea oli Olivia Puranen ajalla 14.22. Nopeimmin maaliin pääsi M40sarjassa Tuomas Lunttila Saarijärven Pullistuksesta ajalla 40.12. vuosikerta Nro 28 2020 Keskiviikkona heinäkuun 8. Lapsiakin pinkaisi 3,5 km:n Junnu Töllille iso joukko. Turnauksen voiton vei joukkue nimeltään Terho & Pojat. Bajamajan toin tänne itse, sellainen olisi kyllä muutenkin tarpeen, toteaa turnauksen järjestäjä Kimmo Koivikko. osittain sateessa. – Taitavasti ne pelaa. Jämsästä pelaamaan tulleen Abraham Pineda Riveran taidonnäyte. M40-sarjan nopeimmat Tuomas Lunttila (kesk), Petteri Ahonen (oik) ja Harri Lamminsivu (vas). Juoksijoita oli tuttuun tapaan niin Petäjävedeltä kuin ympäristökunnistakin. Matleena Ylikoski Tämän kesän biitsiturnaus pelattiin 4.7. Hopealle ylsi TaMe, kolmanneksi Eräjullit ja neljänneksi Vepari.
Kahvittelun ja seurustelun lisäksi vieraille tarjoiltiin silmänruokaa. Levikki noin 1600 kpl. MATLEENA YLIKOSKI. – Ei meillä ole lypsäviä?! – Tarkoitan tuota peltilehmää, akkukäyttöistä. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 378 9324, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Aamumaan siunaus klo 10. Leikkikenttätreffit Aamumaassa 9.30-11.30. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. En muistanut, miten mukavalta paikallislehden toimittaminen tuntuu! Etenkin, kun kyseessä on oman kylän lehti. fi pe ta ja ve de n. Toimituksen ovikin on käynyt yllättävän tiuhaan. Minulle voi ehdottaa kaikenlaisia juttuaiheita vaikka sähköpostitse tai puhelimitse. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. – Tai piialta pionit. – Mää viritinkin sitä vähän. Jos kotoa löytyy oma virsikirja, se kannattaa ottaa mukaan. – Leikkuria. Samaan perhekuntaan kuuluvat voivat luonnollisesti istua vierekkäin. Ehtoolliselle saapumisesta saa yksityiskohtaiset ohjeet jumalanpalveluksessa. – Terveppä terve. – Tuon muijalles maljakoita, että saa ruusut pöydälle. Niitäkin juttuja haluan yrittää tehdä. Huom. Tässä syntyy uusia asukkaita Toinilan taidepolulle SUVI KALLIOINEN BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 12.7. Jotkut jutunaiheet ovat vaikeita, joko arkaluontoisuutensa tai monimutkaisuutensa takia. – Kyllä, mutta karkasi tuonne vanhan piian puoelle. Suo totuuteesi juurtua ja elää yksin armosta." (virrestä 420) Kukkia, taidetta ja kahvittelua Valtakunnallista Avoimet puutarhat -päivää vietettiin Juhani ja Leila Lillbergin puutarhassa su 5.7. – Yritittekö ottaa kiinni. To 9.7. Jumalanpalvelusten striimauksia jatketaan edelleen. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Kävi juuri syömässä emännän ruusut. – Niin ruohonleikkuriako. Su 12.7. Kirkkoherranvirasto avoinna: ma klo 1017, ke 9-12. Turvaväleistä on pidettävä kiinni. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 74e (sis. Terve. – Se saattaa tehdä pahaa jälkeä piian puolella. ja 29.7.2020. Kirkkoon voi tulla 50 henkilöä. – Älä tuo. Muutamia asioita on hyvä ottaa huomioon kirkkoon saavuttaessa: Pese huolelliset kädet lämpimällä vedellä ja saippualla ja käytä vielä kirkon eteisessä olevaa käsidesiä. – Piikaa vai leikkuria. Kirkon virsikirjat eivät ole käytössä. Niin kuin tällä kertaa monet lasten urheilutulokset, ja sen kuva ja juttu, jossa kerrottiin, mitä tuhoja Ramin töllillä oli tehty ja miten sieltä on jouduttu viemään kirves pois sen takia. Taittaminen on työlästä väkertämistä ainakin kokemattomalle ja harmittaa tosi paljon, jos jotain joutuu tiputtamaan pois. Olen viimeksi tehnyt töitä palkallisena paikallislehden toimittajana Varsinais-Suomessa Laitilassa ja siitäkin taitaa olla jo yli 10 vuotta aikaa. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. se ur ak un ta @ ev l.fi Jumalanpalveluksiin on mahdollista osallistua myös paikan päällä kirkossa. Olen menneen parin viikon aikana käynyt kymmenellä juttukeikalla, haastatellut tuplasti enemmän ihmisiä, tavannut ihania, kiinnostavia tyyppejä ja jutellut lukemattomista pienistä ja isoista asioista. Kuvassa Katja ja Tuulia Tammi. PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. Muuten lauletaan virsimonisteista. Petäjävesilehti ei ilmesty viikoilla 30, 31, 52 ja 53 / 2020. "Oi Kristus, Hengen lahjalla myös meitä siunaa, kasvata. klo 10 Messu vanhassa kirkossa. Sivu 2 Nro 28 8.7.2020 www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi toimitus@petajavesilehti.fi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi (Kallioinen lomalla heinäkuun 2020) Heinäkuun 2020 päätoimittajan sijaisena toimii Matleena Ylikoski, 050 378 9324, matleena.ylikoski@ petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna kesällä 2020 vain sopimuksen mukaan. Pääperiaatteena kuitenkin on se, että ehtoollinen vastaanotetaan yksitellen. – Sitäpä juuri. alv 10%) PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 Paikallislehden toimittaminen on mukavaa – Teidän lehmä on karannut meidän puolelle. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Vaikeinta tässä työssä on saada kaikki hyvät jutunaiheet, kuvat ja tarinat mahtumaan lehteen. klo 11.00 SUVI KALLIOINEN JOHANNA JUVONEN Valmiita töitä ripustettuna taidepolulle. Älkää hyvät ihmiset rikkoko paikkoja! Muuten menetetään hyvä retkipaikka. Innokkaita taiteilijoita työn touhussa. Markku Koskinen Karannut peltilehmä Viikon pakina Hyvät asiakkaamme! Petäjävesilehti ei ilmesty kesätauolla keskiviikkoina 22.7. On pahalla päällä. – Kyllä se siitä asettuu, kun akku loppuu. Sulla on lähestymiskielto ja mulla poistumis
Vaikka kyse on sata vuotta vanhoista esineistä, kytköksiä nykyaikaan syntyy tämän tästä. Museota hoitaa ja ylläpitää Keski-Suomen tieliikennemuseo ry, joka perustettiin v. sekä arvioidaan tilantarve sekä lupamenettelytarve. Autojen toimivuus on Risto Höylälle kunniaasia: kaikki museon autot ovat periaatteessa ajokuntoisia. Petäjävedeltä Jämsään kulkeva mt 604 päällystetään uudelleen Koskenpäälle asti. Historian tunteminen auttaa ymmärtämään myös nykyaikaa ja asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. Tieliikennemuseo löytyy Kintaudelta Museotien päästä, koulun ja päiväkodin takaa. Museo on avoinna ti-su 31.7. Työ aloitetaan ensi viikolla. Kierros alkaa ajasta ennen moottoreita. Oma ”kuuluisuutensa” on musta, vanhoista elokuvista tuttu Ford, joka oli armeijan käytössä 40-luvulla. Kumipyörät keksittiin jo varhain, mutta aluksi ne olivat umpikumia ja ainakin nykyaikaan asti säilynyt materiaali muistuttaa enemmän kiveä kuin kumia. Ehkä tiesit – mutta oletko käynyt. Hyppy nykyaikaan on iso, kun astuu museon parkkipaikalle. Teiden kunto ja autojen tekniikka kehittyivät nopeasti, ja autojen ajonopeudet kasvoivat 50:stä yli 100 km:iin tunnissa. Yhdistyksen aktiivit pitävät ovia auki ja esittelevät näyttelyä vieraille kesäisin ja muulloinkin sopimuksesta. Keski-Suomen ELY-keskuksen kunnossapitämien maanteiden päällystysohjelma on täydentynyt uusilla kohteilla. Valokuvakierrokselle museoon voit päästä osoitteessa www. Pystymalliset katot ja aurinkolipat poistuvat ja autot muuttuivat pyöreäja sulavalinjaisiksi – näin viimeisetkin hevoskärryjen piirteet jäivät historiaan. tietyömailla. Valamon luostarista peräisin olevat parivaljakkovaunut, perinteinen vossikkakärry sekä raitiovaunun esi-isä eli hevosen työntämä jalasten päällä kulkeva koppi. Nuorisokin viihtyy vanhojen autojen parissa. Päällystystyöt tehdään suunnitelman mukaan heinäkuussa, Koskenpään tien osalta myös elokuussa. – ovat joko Risto Höylän tai muiden yhdistyksen jäsenten omaisuutta tai sitten museolle lahjoitettuja ja lainattuja. Risto Höylä on tehnyt uransa autonasentajana ja elokuva-alan rekvisiittamestarina eri elokuvaja mediayhtiöiden palveluksessa. Sekä Jämsän että isojen kaupunkien kokeilut jäivät lyhytaikaisiksi toiminnan kannattamattomuuden vuoksi. jyväskyläläisen Parkkosen huonekaluliikkeen kuorma-auto, toisen kauppias Parkkosen kaupusteluauto sekä kaunis T-Ford, aikansa maanteiden kuningatar, jota valmistettiin 15 milj. Jopa se Vääpeli Körmy -elokuvassa edestä ja takaa haitarille ajettu autoparka, jonka Höylä teki tilaustyönä kyseiselle elokuvalle. Myöhemmin, Risto Höylän omistuksessa, auto on palvellut elokuvaalalla: esimerkiksi majuri Sarastien autona uusimmassa Tuntemattomassa sotilaassa. Kaasua se on häkäkin, ja sen varassa toimi kaikki liikenne koko 40-luvun ajan, jolloin bensaa ei sotien vuoksi saatu maahan. asti. Esiselvityksen tekijäksi on kilpailutuksen pohjalta valittu Metener Oy, jolla on pitkä kokemus biokaasutuotannosta Keski-Suomessa. Häkäpönttöautoista on kuljettu pitkä matka nykyisiin kaasuautoihin. 1983 museota varten. Etelään Rahoitusta biokaasuselvitykseen Matleena Ylikoski Tiesitkö, että Suomessa on 16 ajoneuvomuseota, jotka esittelevät autojen, linja-autojen, moottoripyörien ja kaikenlaisten menopelien värikästä historiaa. Ilmari (vas) ja Akseli Ylikoski.. Museo toimii isossa hallissa, jonka hämärässä katse osuu ensin suuriin peltisiin eläimiin; etenkin norsu on valtava, luonnollisen kokoinen. Museon esineistö – kymmenet autot, moottoripyörät, pyörät, hevosvaunut, perävaunut, kaivurit, historiallinen esineistö jne. Hevoslinjaa kokeiltiin myös Jämsässä talvella 1915: aikataulussa oli yksi vuoro viikossa Vilppulaan ja Jyväskylään. Esillä on mm. Minä en ollut ja niinpä lähdin käymään, kun museo avasi ovensa 1.7. Sivu 3 Nro 28 8.7.2020 Ajan patinaa ja vanhojen autojen glamouria pinnoitteen saavat Kirkkotie, Rantatie ja Asematien alkupuoli kirkolta lähtien, sekä osittain niiden vieressä kulkevat kevyenliikenteenväylät. Kauramoottoreista häkäpönttöihin Tällä kertaa esittelijänä on Risto Höylä itse. Keski-Suomen Tieliikennemuseo esittelee teillä liikkumisen historian yli sadan vuoden ajalta. Hyppy nykyaikaan Näyttelykierros päättyy Renault-merkkiseen henkilöautoon vuodelta 1952 sekä vanhan malliseen katsastusasemaan ajalta, jolloin katsastusmiehet olivat valtion vallakkaita virkamiehiä. petajavesilehti.fi. Taajamasssa uuden Petäjävedelle uutta asfalttipintaa MATLEENA YLIKOSKI Petäjäveden kunta on saanut maaseuturahastosta 20 000 euroa hankkeeseen, jossa selvitetään biokaasutuotannon mahdollisuutta Petäjävedellä. Autokaunottaria ja tarinoita Varsinainen autoosasto alkaa kierroksen puolesta välistä. Raitiovaunut ja säännöllinen julkinen liikenne oli syntynyt. Koskettava tuttavuus on puinen kärry, jollaisia käytettiin mm. Petäjävedelle on tiedossa suhteellisen paljon uutta asfalttipintaa. Keski-Suomen Tieliikennemuseo Kintaudella on lähimatkailukohde parhaimmillaan Eläimet ovat Risto Höylän taontatöitä, ja saman miehen käsistä on saanut alkunsa museokin. kappaletta vuoteen 1927 mennessä. Paljon on muuttunut, mutta paljon on samaakin. Miten alkeellisilla välineillä suuren Suomen tuhannet tiet on rakennettu! Ja millaista tärryytystä matkustaminen on ollut. Julkisen liikenteen siemen oli kuitenkin kylvetty: myöhemmin vaunut siirtyivät kiskoille, hevonen poistui kopin edestä ja vaunut sähköistettiin. Vanhoja autoja tarvitaan elokuvateollisuudessa tasaisesti, ja niitä pitää huoltaa ja korjata, jotta niillä voidaan ajaa. Tiesitkö, että yksi niistä on Petäjävedellä. Esiselvityksessä kartoitetaan lähtötiedot ja saatavilla olevat biokaasun raaka-ainelähteet, mahdollinen laitostyyppi ja kaasun mahdolliset hyödyntämiskohteet. Esillä on mm. Näyttelykierroksen asiantuntijoina olivat tällä kertaa Risto Höylä (vas.) ja Jorma Piiroinen. Siksi museot ovat erinomaista kesäajanvietettä. – Sitä on yksi huumorintajuinen katsastusmies käyttänyt hääautonakin, Höylä muistelee. 50-luvulle tultaessa autoteollisuudessa alettiin kiinnittää enemmän huomiota tuulenvastukseen. Sellaisella harjoitettiin hevoslinjaliikennöintiä esimerkiksi Viipurissa ja Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. Lisäksi laaditaan biokaasun prosessikuvaus, käyttökustannusarvio, alustava kannattavuuslaskelma kulkijoita ilahduttaa tieto, että myös Kalettoman tienpätkä uusitaan. Museon pyörittäminen on talkootyötä. Esillä on täysperävaunu rautapyörillä, jonka liikennöinti Helsingissä kiellettiin siksi, että se murskasi mukulakivet kulkiessaan
– Italiassa ihmiset ovat ystävällisiä ja sosiaalisia, illat venyvät pitkiksi hyvässä seurassa. Toimin ”artisti maksaa”periaatteella, teen kaiken valmiiksi ja hoidan biisin sinne, minne artisti sen haluaa, esim. Loppukonsertissa lavalla Kari Heikkinen (vas), Matti Nurro, Pekka Vähälä ja Teppo Seppänen (edessä).. – On tutkittu, että isoissa kaupunkikeskuksissa on enemmän luovuutta ja innovatiivisuutta kuin pienillä paikkakunnilla. Takaisin töihin tulimme tänne helmikuussa 2019, Ida Hautanen ja Ida Lätti kertovat. Raveihin lähdetään hyvissä ajoin, jotta hevoset saavat levähtää kilpailupaikalla ennen raveja. Turhasta liikkumisesta sakotettiin ja maskit piti olla naamalla koko ajan. Sivu 4 Nro 28 8.7.2020 MATLEENA YLIKOSKI Työpaikka löytyi ravitallilta Italiasta ”Luovuus on demokratisoitunut” Tiina Lamminaho Kaksikymppiset petäjävetiset Ida Hautanen ja Ida Lätti ovat työskennelleet jo yli vuoden saksalaisen Holger Ehlertin noin 120 hevosen ravitallissa Pisassa, Italian Toscanassa. Tämä johtuu mm. Ihmisenä ja työnantajana Ehlert on ystävällinen ja valloittava. – Italia tuntuu nyt niin kodilta, että ainakaan vielä meillä ei ole mitään kiirettä vaihtaa maisemia, kaimat toteavat. Omaa kappaletta pitää työstää ja työstää ja palata siihen yhä uudelleen. Miljoonasateen kitaristina Nurrolla on aiheesta sanottavaa ja viesti on kahtalainen: Musiikkiteollisuudessa levy-yhtiöillä on korkea kynnys ja tiukat portinvartijat, eikä erinomainenkaan kappale välttämättä päädy levytettäväksi, saati hittilistoille. – Nyt paikkoja on avattu ja raveja alettu ajaa. Kyse on Matin ja Tepon laulukurssista, jonka kulttuurituottaja Olli Koponen toi Petäjävedelle jo toisen kerran. Puolilta päivin hevoset on otettava karsinoihin suojaan pahimmalta kuumuudelta ja kesällä ajetaan yöraveja, jotta hevoset eivät kärsisi kuumuudesta. Nuorten naisten työpäivä alkaa viideltä aamulla. – Olemme aina olleet tekemisissä hevosten kanssa. Siinä missä ennen levyjä tehtäessä äänitettiin 18 tuntia ja editoitiin 2 tuntia, nykyään suhde on päinvastainen, sanoo Teppo Seppänen. Musiikin tekeminen vaatii istumalihaksia, muistuttaa Matti Nurro. Suomeen verrattuna iso plussa on se, että täällä raviradoilla on kaikille hevosille omat karsinat, naiset kertovat. Zacon Gio. Tekniikka avuksi luomistyöhön Pitkän linjan muusikko ja kasvatusja ohjausalan opettaja Matti Nurro uskoo luovuuden yhteisölliseen luonteeseen: siellä missä ihmiset kohtaavat, syntyy uutta. Siksi, jos joskus pääsee esittelemään musiikkiaan levy-yhtiölle, on mentävä suoraan asiaan eli ”27 sekunnissa kertsiin, jossa on oltava jokin koukku”. Työnantaja auttoi kämpän saamisessa ja myös auton hankinnassa. siitä, että isommilla paikkakunnilla verkostoidutaan ja tehdään paljon yhdessä. – Hevoset treenataan aamupäivän aikana, puolilta päivin meillä on siesta ja iltapäivällä hoidamme hevoset. Koolla on muusikkoja ja kirjoittajia Keski-Suomesta ja kauempaakin, jokaisella halu saada omaa lauluntekemisen taitoa hiottua eteenpäin. Italia tuntuu kodilta Idat asuvat noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä Pisan keskustasta, saman verran aikaa kuluu työmatkaan. Nykyaikana musiikin tekemisen välineet ja resurssit ovat valtavat ja siksi oman musiikin luominen on jokaisen ulottuvilla. – Kasvattakaa jääkiekMusiikkiteknologia ja uudet julkaisukanavat ovat tuoneet musiikin tekemisen kaikkien ulottuville. Edelleen pitää käyttää maskeja julkisilla paikoilla ja joissakin paikoissa mitataan kuumetta. Salissa istujien ilmeet ovat mietteliäitä. – Sovitan musiikkia, miksaan ja masteroin. –Teknologiasta on paljon apua. – Holger Ehlert kuuluu Italian kärkivalmentajiin, hänen valmennuksessaan on muun muassa New Yorkissa ravureiden maailmanmestaruuden voittanut ja muutamia maailmanennätyksiä juossut Ida Lätti ja Ida Hautanen viihtyvät työssään ravitallilla Italiassa. – Meitä asuu kolme suomalaista tyttöä samassa talossa. Ryhmätyö käynnistyy suomalaiseen tapaan vähän varautuneesti, mutta pian joka huoneesta kuuluu soittoa ja laulua. YouTubeen, Spotifyyn tai vaikka valmiiksi cd:ksi. Ajatus yksinäisestä luovasta nerosta ei Nurroa puhuttele. – Meillä on hevosautonkuljettajat, jotka ajavat ravimatkat. – Tallihommissa on Suomeen verrattuna eroavuuksia, kesäisin töihin vaikuttaa etenkin kuumuus. koilijoiden pakarat, että jaksatte istua biisienne kanssa! Näistä sanoista huolimatta lauluntekokurssin päätteeksi pidetty konsertti osoitti, että lyhyessäkin ajassa voi saada paljon aikaan, kun on sopivasti tukea tarjolla. – Vain töissä ja kaupassa sai käydä ja mukana piti olla ”kulkulupa”, jolla pystyi todistamaan, mihin oli menossa. Peruskoulun jälkeen lähdimme opiskelemaan Kaustisen raviopistoon, ja opiskelujen aikana, syksyllä 2018, teimme kymmenen viikon työssäoppimisjakson tällä samalla tallilla. Koronaviruksen takia Italiassa rajoitettiin liikkumista enemmän kuin Suomessa. Meillä on omat passihevoset, joiden hyvinvoinnista, ruokinnasta ja liikunnasta huolehdimme, naiset kertovat. Seppänen opettaa yhteissoittoa ja musiikkiteknologiaa musiikkija kansalaisopistoissa ja pyörittää lisäksi yhden miehen musiikkipajaa. Musiikkiteknologia on kevyttä ja verrattain halpaa, eikä jokaisen tarvitse hankkia omaa äänitysstudiotaan. Joku tarvitsee ideoita sanoitukseen, joltakulta puuttuu sävellys ja joku tarvitsisi apua sovituksen viilaamiseen. Kaikki oli kiinni, vain osa apteekeista ja ruokakaupoista oli avoinna. Tarvittaessa hankin verkostoistani sävellykselle sanat, tai päinvastoin. Hänen mukaansa yksinäistä luovuutta ei siinä mielessä ole, että marginaalistakin ponnistava taiteilija seisoo ”saman jättiläisen harteilla”, missä valtakulttuuri seisoo, eli uutta rakennetaan aina vanhan tiedon ja taidon päälle. – Jos on onnea, oma ja yleisön maku voi joskus kohdata, ja syntyy hitti. Ida Lätin ja Ida Hautasen mukaan hevoset ovat Italiassa hyviä, ja parempisukuisia kuin Suomessa. Kuvassa Ida Lätin talutuksessa on Aliseo Grif, Ida Hautasen talutettavana Maine. Alkuesitelmän jälkeen jakaudutaan ryhmiin: tarkoituksena on etsiä työpari tai ryhmä, jossa omaa laulunaihiota pääsee työstämään kaverin tuella. Feenixissä kuultiin toistakymmentä uunituoretta kappaletta, joiden taso yllätti ammattimuusikotkin. Mitään tarkempia tulevaisuudensuunnitelmia nuoret naiset eivät ole tehneet. Biisin taustat voidaan tehdä tietokoneella ja editoinnissa voidaan tehdä äänitteelle vaikka minkälaisia temppuja. – Nyt korona-aikaan humppafaktorini toimii täydellä teholla, Seppänen nauraa. Toisaalta, musiikkia pitää tehdä ennen kaikkea itselle ja omilla ehdoillaan. Matleena Ylikoski Feenixin salissa istuu viitisentoista muusikkoa ja runoilijaa kuunnellen intensiivisesti Matti Nurron esitelmää musiikkiteollisuudesta
Kirkonkylän vesistön rannoilla pesii kaikkiaan noin 40 kalalokkiparia, mutta koko pitäjän pesivien parien määrä lähentelee sataa. – Se on myös hienoa, että tässä on vesistöä. Pentti Valkeajärvi ja Pirjo Mikkelson PENTTI VALKEAJÄRVI Vuorenkilpien keskeltä on löytänyt tämä kalalokki oivallisen pesäpaikan. Kristiina Katajapuu kertoo nauttivansa puutarhan hoidosta. TIINA LAMMINAHO Vuonna 1923 rakennettu kaksikerroksinen hirsitalo on Keski-Suomen maisemissa hieman erikoinen näky. – Tänne saareen olemme raivanneet saaren kiertävän luontopolun. Pariskunnan kesämökki on Erkin lapsuuden kotitalo.. – Minulle tietenkin paikan historia merkitsee paljon, minä olen syntynytkin tässä talossa, Erkki Katajapuu toteaa. Erkki Katajapuun mukaan samanlaisia taloja on paljonkin Turun seudulla. Mahdollisesti samat linnut pesivät samalla paikalla tai ainakin lähellä, sillä rengastustietojen perusteella kalalokki voi elää yli 30-vuotiaaksi. Rakennukset olivat täällä jo olemassa, talo on rakennettu vuonna 1923. Erkki Katajapuun mielestä parasta Peltosaaren mökissä on paikan perinteiden ja historian lisäksi luonnon keskellä oleminen. Pesäkivet, männynoksat ja muutkin pesimispaikat säilyvät vuodesta toiseen uskomattoman samoina. Katajapuiden mökkiharrastuksiin kuuluu melonta, kaupassakin he käyvät yleensä veneellä. – Meidänkin lapset ja lastenlapset viihtyvät täällä. Sellaisia löytyy Mustanselän seudulta ja varsinkin Kirrinjärveltä, jossa on useita hienoja luotoja, pieniä saaria ja kallioisia niemiä. Aiemmin, kun pariskunta oli vielä työelämässä, mökillä vietettiin kesä; opettajana työskennelleellä Erkki Katajapuulla oli pitkä kesäloma, Kristiina Katajapuu taas kävi mökiltä käsin töissä Jyväskylässä. Tämä tarkennukseksi edelliseen juttuun. Arkkitehtuuriltaan tämä on keskisuomalaisissa maisemissa hieman erikoinen, Turun seudulla tällaisia on enemmänkin. Erkki ja Kristiina Katajapuun kesä kuluu Peltosaaressa lähellä Petäjäveden kirkonkylää. Vaikka pesiä on ollut Petäjälahden leirikeskuksen rannasta ja Majaniemestä Olkkolan venesatamaan, niin parhaat pesimisympäristöt houkuttelevat eniten lokkeja. Harrastan myös marjastusta ja sienestystä, tässä on hyvät marjaja sienimaat ympärillä, Kristiina Katajapuu toteaa. Purjehdusta Päijänteellä he ovat harrastaneet yli kolmekymmentä vuotta. – Isä osti saaren 1920-luvun puolenvälin jälkeen. Tyttö muisteli lapsuudestaan, että aina piti itkeä, kun kesä loppui ja täältä piti lähteä pois. Levänsaarien linnut ovat onneksi löytäneet korvaavia pesäpaikkoja, koska kalalokkien pesien määrässä ei ole tapahtunut juuri muutosta Karikkoselällä eikä muuallakaan. Meillä oli minunkin lapsuudessani lehmä tai pari ja pelloilla kasvoi heinää, vehnää ja ruista, minullakin oli oma pöydän kokoinen ruispelto. Järvellä on väliä. Laajuudestaan huolimatta Kirkkosalmen pohjoispuolisella Jämsänvedellä on ollut aina niukasti pesiä, tänä keväänäkin vain kaksi. Parhaat kivet ja luodot ovat yleensä aina varattuja, mutta niitä on Petäjävesi-altaalla aika niukasti. Talon alkuperäinen omistaja taisi olla hieman taiteellinen luonne, yksi nurkkakin piti olla vino, jotta siihen sai klaviirin, jota voi soitella ja katsella ikkunasta joutsenia, Erkki Katajapuu kertoo. Saaren metsän olemme omistajien yhteisellä päätöksellä rauhoittaneet. – Täällä voi aina kokeilla monenlaista viljelyä, eikä haittaa, vaikka joku ei menestyisikään. Kenties joku pienpeto on keksinyt helpon saaliin ja uinut saareen, sillä tuskin ihmiset tahallaan häiritsevät lintujen pesintää. – Juhannuksena täällä saarella oli varmaan 30 – 40 henkeä, Katajapuut kertovat. Metsässä on paljon vanhaa lahopuuta, paljon tikkoja, ja mäyränpesä, myös liito-orava on nähty. Lisäksi pesiä on löytynyt koivun haarasta, mökin katolta, piipun päältä, kukkapenkistä, telkänpöntön katolta, laiturilta ja hylätystä kiukaasta. Jokainen on rakentanut saaren johonkin nurkkaan oman mökkinsä, ja me Kristiinan kanssa olemme yrittäneet pitää tätä vanhaa taloa pystyssä. Kalalokkeja pesii myös laskenta-alueen lähituntumassa Piesalan kalalammikolla, Miilulammella ja joillakin keskusta talojen katoilla. Kattopesijöistä ei Petäjävedellä liene vielä syntynyt sellaista ongelmaa kuin isommilla paikkakunnilla. – Sitä pitää lämmittää viisi tuntia, mutta kyllä se on sen arvoista. Joka kymmenes pesä on sijainnut maalla mantereen puolella eli selvästi turvattomammassa ympäristössä. Viehättävässä pihapiirissä on muun muassa kauniita kukkapenkkejä. Tiina Lamminaho Erkki ja Kristiina Katajapuu asuvat mökillään Peltosaaressa yleensä toukokuusta syyskuuhun, joskus lokakuuhunkin. Neljän viime vuoden aikana eniten pesiä on ollut maassa luodoilla tai pienillä saarilla (26%). Karikkoselällä Levänsaarissa on aiemmin ollut jopa kymmenkunta maapesää, mutta kahtena viime vuotena pesiä ei ole ollut lainkaan. Hyvin hoidetussa, viehättävässä pihassa on kasvimaa ja kasvihuone sekä marjapensaita ja kukkapenkkejä. Metsät suojeltu luontometsäksi Peltosaaressa viihtyvät myös kaikkien Katajapuun sisarusten lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset. – Nyt kun ei ole enää töistä huolta, täällä voi olla pitkälle syksyyn. Talvella käymme harvakseltaan, mutta on täällä jouluja vietetty ja uutta vuotta otettu vastaan, Katajapuut kertovat. Täällä on hirviä ja peuroja, jätöksistä päätellen myös karhu, Katajapuut kertovat. – Tämä oli pienviljelystila, kaikki missä nykyään kasvaa koivua, oli peltoja. Meillä on myös tavallinen sauna, joka lämpiää nopeammin, Erkki Katajapuu kertoo. Ja täällä on aina kaikenlaista tekemistä. Katajapuiden mökki, lähes satavuotias hirsitalo, on Erkki Katajapuun kotitalo. Talvisin Katajapuut asuvat Korpilahdella. Hautovan emon lisäksi toinenkin emolintu on yleensä lähistöllä, sillä ne vuorottelevat haudonnassa. Meitä oli viisi sisarusta. Lähes yhtä suosittuja ovat isot kivet ja männyn oksat, joissa kummassakin on pesistä ollut runsaat parikymmentä prosenttia. Tontilla on myös satavuotias savusauna. Ilmeisesti sen vuoksi puussa pesiminen on yleistä ja myös turvallista. Sivu 5 Nro 28 8.7.2020 Pettuve en mökkikansaa Kotitilasta tuli kesäasunto Kesäinen lokkiveneily osa II Kalalokin pesät ovat tunnetusti melko näkyvällä paikalla
ei ole pakollista, mukaan saa tulla satunnaisesti. Petäjäveden kunnan, Petäjäisten ja Naisvoimistelijoiden yhteinen Seurayhtymä mahdollistaa Petäjäveden kuntosalin ja talvikauden avantouinnin Uimalassa. Kolme suunniteltua rataa pituudet 4,6 km, 3,1 km ja 2,0 km. Toisen erän alkupuoliskolla FCV onnistui kaventamaan maalilla ja peli alkoi olemaan jo todellista taistelua. Pelaajat: Tomi Sorko, Henri Jäntti, Peter Ofili, Akseli Jylhä, V-M Alhonen, Ville Laurio, Marko Metso, Santtu Nieminen, Aleksi Paltamaa, Elias Raikaa, Pyry Tuominen, Lasse Nikulainen, Niklas Räty, Marko Kallioinen, Elmeri Seppänen, Heikki Mannisenmäki, JuhaPekka Manninen, Jouni Heiskanen. ti-pe ja su klo 11-15 Tule viihtymään perinteiseen pihapiiriin. Lisätietoja ja ilm. kiikari. klo 19 ja to 16.7. Peli oli alkuun molemmilla joukkueilla hiukan hapuilevaa ja tunnustelevaa mutta Iiro Väänäsen 1-0 upea puskumaali 13 peliminuutilla vapautti otteen. Pelaajat: Tomi Sorko, Henri Jäntti, Peter Ofili, Veli-Matti Alhonen, Akseli Jylhä, Ville Laurio, Marko Metso, Santtu Nieminen, Aleksi Paltamaa, Elias Raikaa, Pyry Tuominen, Lasse Nikulainen, Chitited Pisin, Niklas Räty, Onni Kovanen, Marko Kallioinen, Elmeri Seppänen, Heikki Mannisenmäki. Ainakaan kun Karjan Seppo hoiti kenttää, niin oli muuten kunnossa, kiitos Seppo! Ajatus parantaa omaa pelaamista oli lähtötilanne peliin, turnauksessa pelasimme HPP:tä vastaan ja saimme tietoa, miten he pelaavat ja se antoikin meille avaimet käteen. Sivu 6 Nro 28 8.7.2020 KIRKKOVENESOUTUA Kirkkovenesoudut kesämaanantaisin, lähtö Kirveslahden satamasta klo 18. Pienen painejakson jälkeen Antero maalasi 3-1 johdon ja neljä minuuttia myöhemmin sama temppu toistui ja tilanne 4-1 säilyi pelin loppuun. JANNE VÄÄNÄNEN Etäkoulu loppui, vielä rajoituksia, ei kai. 24.6.2020 HPP-PetPet 2-3: Toinen peli ja päästiin oikein luonnonnurmelle, joka tosin oli aika muhkurainen, ei ollut hoidettu kunnolla. ”Kärsään tuli” molemmissa, mutta samalla tekemiseen löytyi tietty nöyryys ja määrätietoisuus. Hellettä 28 astetta, pieni jännitys aistittavissa otteissa ja varmaan jopa pienet paineet niskassa. Eka jakson 0-2 oli tylyt numerot ja kun toisen jakson alussa saimme vielä yhden, niin 0-3 loisti tulostaululla, mutta mitä sitten. Avaus meni kuitenkin käsikirjoituksen mukaan. Rastit ovat maastossa viikon ajan. Viidennellä yrityksellään Kuukkasen Eero sai loppujen lopuksi tähtäyksen kohdalleen ja tuuppasi 1-0 johdon Anteron upeasta syötöstä. Puoliajalla haimme selvästi parempaa omaa pelaamista ja se tuottikin osittain tulosta, tosin Huima jatkoi siihen mihin ekajaksolla jäi, joten lopputulos 2-7 antoi ihan oikean kuvan pelistä, tosin loppuvartti tultiin taas peliin mukaan ja muutama kavennusmaali tuli tarpeeseen. Kahden metrin välit, jalkapallossa, joka on kuitenkin kontaktilaji. Mitä toi valkku sekoilee. Kesä, kaverit, kenttä, pallo…mitä ihmettä. Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail. Niklas Räty teki kaksi maalia ja Pyry Tuominen yhden. Peli lähti meiltä hyvin ensimmäinen vartti oltiin isännän paikalla ja kaikki näytti hyvältä, mutta sitten Huima sai pellit auki ja meni ekajaksolla 0-2 johtoon. Petäjäveden Petäjäisten -07 kesä ja jalkapallokausi lähti käyntiin hiukan poikkeavissa merkeissä, mutta edelleen rungoltaan samalla porukalla ja tekemisellä. Täh. Kartat ovat ladattavissa Petäjäisten nettisivuilta www.petpet.fi Karttoja on myös saatavilla tulosteina Petäjävesi -lehden ulkoovessa. Kauden alun harjoituspelit Feeniksiä ja ennen kaikkea PetPet:n leidejä vastaan loivat hyvän pohjan aloittaa varsinainen sarjaturnee. Urakka jatkui harjoittelulla ja seuraavalla pelillä 27.6. Joukkueiden yhteystiedot petpet.fi. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Ammattilainen asialle Puh. Hieno kotivoitto kovasta vastustajasta ja hyvä avaus kauteen. Kokoontuminen Kettulanvuoren parkkipaikalla. Taas kerran tuli se hyvä olo ja laskettiin HPP peliin mukaan, saivat riskillä painettua pelin meidän päähän ja tilanteita tuli ihan liikaa, viimeinen vartti oli sitten painajaista, HPP tuli 2-3 ja silloin tulee hiki, mutta sen verran kokemusta löytyy, että homma hoidettiin ja eka voitto, tyylipisteitä tosin ei voi antaa, mutta voitto mikä voitto. SUUNNISTUSTA Kuntorastit jatkuvat omatoimisina tällä viikolla Kintaudella. Olli-Pekka Mäkelä. Säynätsalossa Rientoa vastaan. Muutama minuutti myöhemmin vastustaja kaatoi Anteron rangaistusalueelle ja tästä kuittina ”Antsa” niittasi pilkulta 2-0 johdon. Tilanteita oli molemmissa kenttäpäädyissä ja tahto alkoi olla se ratkaiseva tekijä. klo 18, ti 14.7. Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail.com. com. Lisätiedot: Anne-Mari Niemi, 040 595 7152, niemiannemari@gmail.com. klo 19:30. Janne Väänänen 16.6.2020 PetPet-Huima 2-7: Vihdoinkin pelit jatkuu, on tätä odotettu, vastaan tuli maineikas joukkue Huima, joka on muuten pelannut -90 luvulla jopa ykkösessä, nyt tosin viime vuoden kompuroinnin takia tippui seiskaan ja tälle kaudelle kutoseen, joten suunta eteenpäin. Muutama harjoitus alle, pari harjoituspeliä ja sen jälkeen asiaan. Itse kausi Itäisen alueen P-13 kakkosessa alkoi kotikentällä 15.6 vanhaa tuttua vastustajaa FCV:a vastaan. Muutama uusi kasvo tullut ryhmään, maaliin Tomi Sorko, tuo alakertaan varmuutta, Peter Ofili keskikentän taituri, kuullaan vielä, tosi positiivinen pelaaja, Vesa-Matti Alhonen, kokemusta löytyy JJK:n ykkösestä, samoin antaa vielä kuulua jatkossa. kolmella kuukaudella. 31.7. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. Tiukalla puolustuksella, jossa varsinkin Jani Virkkunen, Matias Seppänen ja Toivo Hakkarainen taistelivat periksiantamattomasti ja Martti Jylhän suorastaan ”Neuermaisella” maalivahtipelillä paketti pysyi kuitenkin kasassa. Diili oli, että ensimmäinen erä viedään sopivalla erolla kotiin ja toinen hoidetaan tarkasti, mutta varmasti. vastaan tulee Jämsänkosken Ilveksen/2. Tuloksena siis ansaittu työvoitto vieraskentällä. KUNTOSALIA Huom! Seurayhtymä hyvittää kuntosalikortinhaltijoille kiinnioloajan 17.3.-31.5. Toinen erä oli vauhdikasta ja kovaa vääntöä alusta alkaen. Seuraavat kahden vk:n kuluttua. Erän loppuminuuteilla Antero Lindholm napautti 2-0 johtolukemat ja toiseen erään lähdettiin jo hiukan varmemmin. Samalla Petäjäisellä sisulla, periksiantamattomuudella ja tahdolla on hyvä lähteä seuraaviin otteluihin. WhatsApp-ryhmään: Marja-Liisa Saukko, 040 832 6042, marja.saukko@gmail.com. Noudatamme Suomen Melontaja Soutuliiton ohjeistuksia. YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu. Jäsenmaksulla: vuosimaksu 10€/hlö tai 20€/ perhe, PetPetin tilille FI24 5339 0820 0362 19. Seuraavassa pelissä 3.7. Käsidesiä harkkojen aluksi. Hiukan aiheesta lipsuen poikien asenteesta ja tuetaan kaveria meiningistä tuli Säynätsalossa mieleen wanha runo: ”Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada, veljeään joka hädässä ei hylkää, pistä leipään puolet PETÄJÄISTÄ, veihän naapurimme viljan halla”. Ennakkoilm. JALKAPALLOA Harjoitukset tekonurmella: Tytöt ja pojat 2014/2015: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2012/2013: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2009/2010/2011: TI 17:00-18:00, TO 17:3018:30 Tytöt ja pojat 2006/2007/2008: TI 18:00-19:30, TO 18:0019:30, LA 16:00-17:30 Miehet: MA 20:00-21:30, KE 19:30-21:00, PE 19:30-21:00 Naiset: SU 16:00-17:30 Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet): MA 18:30-20:00, TO 18:30-20:00 Noudatamme Palloliiton ohjeistuksia. Kertamaksu ohjaajalle 5€. Karttamaksu 2€/kartta seuran tilille. Loppuerää ei kuitenkaan varmisteltu, kilpikonnaksi ei alettu, vaan pikemminkin pelattiin loppupeli hyökkäysharjoitteluna. LENTOPALLOA Lisätietoja: petpet.fi ja Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com. Ilmoitathan isommasta ryhmästä ennakkoon! Lemettilän tila, Siltatie 23, 050 414 7275 PetPet -07 jalkapallo: ”Käsidesiä ja pallotonta liikettä” PetPet jalkapallo: Miesten edustukseen uusiakin pelaajia PetPet07 -joukkue ”suojeluenkeleiden” kera vasemmalta oikealle: Eero Kuukkanen, Antero Lindholm, Oliver Stier, Miska Kirri, Konsta Kuukkanen, Iiro Väänänen, Samu Korkiavuori, Roope Lindholm, Toivo Hakkarainen, Artturi Rahikainen, Eemil Toivanen (kuvasta puuttuvat Veijo Aro, Elias Hiltunen, Wiljami Howe, Martti Jylhä, Matias Seppänen, Jani Virkkunen). Jälleen liki 30 astetta, vieraskenttä, taas käsidesiä ja ei kai näin kuumassa tarvitse lämmitellä. Vielä tekeminen on hakemista: uusi "auto" ja uudet auton "vaihteet" eli ei ihan vielä rullaa oikein, mutta ajan kanssa ne saadaan balanssiin, tarvitaan vain yhteistä tekemistä ja töitä. Pirunkiven maastoihin on viety rasteja etsittäviksi. 050 545 1557 Siltatie 1 Petäjävesi • Jalkahoitoa • Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Kesäkahvilaa jo yli 15 vuotta! Avoinna 30.6. Sama sopimus oli voimassa kuin avauspelissä, mutta ensimmäinen erä oli tällä kertaa molempien joukkueiden lukuisista tilanteista huolimatta ns. Lyhyt rata on helppo ja muut vaativia. "KUNNOTTOMIEN" KOKOONTUMISET Matalan kynnyksen kesän liikuntahetket to 9.7
041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. Muista kotitalousvähennys! I. 040 546 4201. ma 11-15.30; ti-pe 10-15.30; la ja su suljettu (La tilaukset toimitetaan sopimuksen mukaan). Puh. 040 571 9306 tai mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. Tervetuloa ostoksille ja tutustumaan toimintaamme! Soita Marita Furuholmille, puh. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30 vuoden kokemuk sella PETÄJÄVEDEN PUOTI AVOINNA MAANANTAISIN KLO 14-17 (lomalla 20.7.) ja sop. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. JDL Vintage Paint -kalkkimaalit. SULKULA Metsuripalvelua ammattitaidolla Pihaja ongelmapuut Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Pyydä tarjous! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Ole esillä joka viikko omassa paikallislehdessä edullisesti vain 10 euroa + alv 24% / julkaisukerta. Asematie 6. Helposti ennakkolaskulla! Kysy lisää Mirkka Lampinen, puh. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. Meiltä kesätekemiseen mm. Erkki Sivula p. Turpeinen 0400 812106 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. JÄLLEENMYYJÄ KATSO KAIKKI HEINÄKUUN TARJOUKSET! www.dognpets.fi tai Facebookista! MUISTOKIVITYÖT • Muistokivet • Uudistukset • Oikaisut • Puhdistukset • Haudan kohennukset 044-551 4385 teppo.vaahtera@gmail.com. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen METSURIPALVELU M. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. 020 332 885 Petäjävesi, puh. Myös maksuton kotiovelle toimitus. paalula.fi Hyvää oloa Paalulasta! Avoinna 1.7.-31.8. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. mukaan, os. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh
Ahaa, Pekka ajatteli, ensi he ovat ryöstäneet kultaliikkeen. Vehkasuon lähteen ylläpito ja korjaus on ympäristöteko. -Minä haluaisin kuitenkin tietää sen, miksi morsettamisessa oli kolme N-kirjainta kahden paikalla. Saatuaan traktorinsa pois ojasta ja otettuaan lumiketjut pois (naapuri valitti meteliä), iin hän lähti ajamaan tietä pohjoiseen päin ja kääntyi huvikseen jollekin pihatielle, kun sieltä kuului melua. 3000 euroa, vaikka joka vuosi, on todella pieni panostus hyvän vesivalmiuden turvaamisesta. Sen jälkeen he päättivät nukkua soutuveneessä ja mennä aamulla maihin. Yleisömäärästä huomasi, että jäätelökahvila oli hyvin löydetty. Tarpeettomia ajokilometrejä on mielestäni epäviisasta aiheuttaa turvaamalla vesihuolto vain kirkolla. Puussa he päättivät, että Pekka menee veneilijöiden veneeseen piiloon ja salapoliisit tulevat soutuveneellä perässä. Hei! sanoi Kuusinen ja lähti. Salapoliisit lähtivät etsimään airoja. – Kyllä, salapoliisi virkkoi. – Miksi ihmeessä. Silloin veneen moottori laitettiin käyntiin ja Pekka hyppäsi huomaamattomasti veneeseen ja piiloutui auton alle. Sitten tavarajuna numero 23 lähti hiljalleen Tampereelle päin. Oikein hyvän piristyksen kylän kuvaan tuo tämä uusi yritys. Sähläri, mene aseman lähelle, ja kun juna menee vielä hiljaa, niin hyppää veturiin ja pyydä kuljettajan hidastamaan ennen pielisen rautatiesiltaa, ja kerro koko juttu, jonka tiedämme, hän selosti ja meni katsomaan piilopaikkaa. – Vainunen, mene vaihtamaan raide tälle sivuraiteelle. ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 9.7. Salapoliisi Vainunen viittasi Sähläriä hiljenemään ja tulemaan luokseen puuhun. – 27 muistaakseni, ja niistä viisi taimmaista ovat pienessä lastissa, veturinkuljettaja Pennanen sanoi. – Salapoliisi Seppo Sähläri Jyväskylän rikospoliisista päivää. Sähläri. – Terve Kuusinen, Pennanen aloitti. – Mitä??!!?. Wilhonpoika PETÄJÄVESI-LEHDEN KESÄRISTIKON arvonnassa voittivat: Riitta Salminen, Seija Mäkinen ja Jarmo Kauppinen. Kesäkuun loppupuoli kulahti helteessä, mutta myös melko helteisiä ja yksitoikkoisia olivat uutisaiheet. ja seuraavat viikot asian spekulointia. Perille päästyään veturinkuljettaja meni soittamaan pomolleen. Lähetämme PetPet-huivit postitse arvonnan voittajille. – Se tulee. – Mihin kuljetan pöllejä tänään. klo 21-0.30 Soittaa Hannu Saksin yhtye. SUVI KALLIOINEN Tarina jatkuu edellisestä numerosta. Niin tavarajuna numero 23 pakitti takaisin Jyväskylän asemalle. Ajatelkaapa, minkälaiseisen ilmaisen vaalimainonnan yksi puolue sai, kun uutisoitiin päivätolkulla "vihapuheäänestystä", sitten varsinainen äänestyspäivä 26.6. – Kas kas! Pekka morsettaa! hän sanoi. Varkaat tulivat veneestä, lastasivat rahat pyörän selkään ja lähtivät taluttamaan sitä kohti asemaa. jo erittäin yleisissä sähkökatkotilanteissa. – Kuulen jotain, Pekka sanoi. Ja onnistuuko se edes sähkökatkotilanteissa?Petäjävesilehden Näkökulmia-kirjoitus sai minutkin liikkeelle. Aamulla kun salapoliisit heräsivät, Pekkaa ei näkynyt missään. – Taidan odottaa siihen asti, kun vanha puhelimeni menee rikki, hän ajatteli ja meni juomaan kahvia. Pekka oli ollut vähän aikaa auton alla, kun hän kuuli puhetta: Viemme nämä korut ja häivymme Ruotsiin. Veturinkuljettajan avustuksella kaikki saatiin köysiin ja tavarajunan tukkivaunuun Pekan valvontaan, koska veturissa ei ollut tilaa niin monelle. Tuntui tosi hyvältä käydä siellä maittavalla jäätelöannoksella ja kahvilla. – Mennään! Kun he tulivat lähemmäksi, Pekka näki heidät ja viittoi heitä lähemmäksi. – Tuota…Öö… vastasi Pekka, joka oli huono morsettamaan. Meitä oli tuttuja paikkakuntalaisia, mutta myös autojen, polkuja moottoripyörien tuomia ohikulkijoita. Pennanen kysyi. Kaija Laitinen aikoinaan myös valmiusryhmään kuulunut KIMMON KENKÄ to 9.7. Pieni kulu ja hyvää palvelua kuntalaisille, kesäasukkaille ja erinOikaisu Viime viikon lehdessä (nro 27) Näkökulmassa Rauni Noronen kertoi bonganneensa pihassaan harvinaisen heinäkurpan – ei lehtokurpan, kuten lehdessä virheellisesti oli. – Et, vaan Tampereelle! sanoi Kuusinen. Samassa salapoliisi Sähläri näki valoa. –Terve Kuusinen, sanoin erään tavarajunan veturinkuljettaja K. T-U-L-K-A-A-T-ÄN-N-N-E-P-Ä-I-N-N-OP-E-A-S-T-I. – Piiloon! sanoi Vainunen ja veti muut mukanaan. Hänen täytyi laittaa pakki päälle, koska jarrut eivät toimineet kunnolla, nokka nousi vähän pystyyn, mutta se ei haitannut. Eipä ihme, että televisiossa nähtiin tyytyväistä hyrinää tästä ilmaisesta mainoksesta, jota ymmärtääkseni tuli riittävästi. Sitten Pekka ja Seppo Sähläri hyppäsivät roistojen päälle. Vai olivatko valtuutetut tietoisia asiasta. Juna tuli kovasti kolisten sivuraiteelle ja veturista hyppäsi Seppo Sähläri ja piiloutui Pekan viereen. Aiempina vuosina sitä pidettiin yhtenä valmiutta edistävänä asiana. Pennanen huusi apulaiselleen käskyn ja käski tämän pitää huolta moottorista, kun hän ajaa. Olisi ollut hyvä keskustella asiasta vähintään kunnanvaltuustossa. omaista mainosta kunnasta ohikulkijoille. – En, vaan Jyväskylässä. Jyväskylässä??! Täh???!!!! – Juu, tuli otettua vähän rosvoja kiinni… Niinkö, kerro lisää, Kuusinen sanoi ja Pennanen kertoi kaiken. Kaiken kukkuraksi syytesuojan poistamista ajaneet hävisivät "puhtaasti 6-0". Heinäkurppa on hyvin harvinainen: niillä on Suomessa alle 20 pesintää vuosittain. Pennanen Jyväskylän aseman varatavarajunapäällikkö Kuusiselle. – Kuinka monta vaunua tässä on, hän lisäsi vielä. Se lähestyi ja ajajaksi paljastui salapoliisi Seppo Sähläriksi, joka oli Vainusen hyvä kaveri! Salapoliisi Sähläri pysähtyi traktorillaan pihaan. Junan lähdettyä, Muuramen seisakkeelta veturin ovi avautui ja sisään astui poliisin virkamerkkiään kädessä pitävä mies. – Tulkaa tännepäin nopeasti, Vainu tulkitsi. Sinun täytyy lähteä pian Tampereelle, ettet myöhästy. Serkkuni asuu siellä. Hän ajatteli ja laittoi taskulampun pois. Yhtäkkiä yksi mies kaatui. – Varkaat ovat jossain viidestä viimeisestä vaunusta, hän sanoi. Tehtaat tarvitsevat raaka-aineita. Pekan päästyä kotiin, hänen rikkinäisellä postilaatikossaan oli paketti. He olivat köyttäneet auton kiinni ja valmistelivat lähtöä. Pekan herättyä, hän ei viitsinyt herättää muita, vaan hiipi ohjaamoon ja katseli ympärilleen. Loppu! Taavetti Haavisto Ajattelin huolestuneena viikon 27 Petäjävesi-lehdessä olleesta kirjoituksesta, että Vehkasuon lähteen poistaminen käytöstä on hätiköity päätös. Silloin vene kaarsi niemen kärkeen ja pysähtyi. Vapaa pääsy. sanoi S.P. Ja parasta valmiustyötä Kintaudella, esim. Karaokea. Kun he olivat veneellä, niin Pekka kertoi heille kuulemansa. Äänekoskelleko. Sillä välin Pekka ja salapoliisi Vainunen katsoivat kuusesta hämärien venetyyppien puuhia. Sivu 8 Nro 28 8.7.2020 Näkökulma Konttinenttaali avattiin Helteiseen juhannuksen jälkeiseen kesään avattiin odotettu Jäätelökahvila Konttinenttaali. Siellä oli yksi paketti nauloja, tyhjä maitotonkka, pussillinen rehua ja … uusi puhelin! – Puhelin… No on kai sille jotain käyttöä, hän mietti ja huomasi lapun paketissa, jossa oli hänen osoitteensa, ja luki: ”Hyvästä kiinniottotyöstä, toivoo Jyväskylän poliisi ja Suomen valtio.” Sitten hän vei kaikki tavarat sisälle ja vei puhelimen ullakolle. – Vietämme yön täällä, Pekka kuuli ja keksi: Morsetan salapoliisien veneelle, kun näen sen! Sillä aikaa salapoliisit huomasivat, että alkoi tulla pimeä. He olivat kadottaneet varkaiden veneen näkyvistä. – Tuolla vaunussa on joku, sanoi Pekka ja osoitti kolmanneksi viimeisintä vaunua. Ne käsittelivät lähinnä USA:n presidentin "toilauksia", Ruotsin koronatilannetta ja oman eduskuntamme työskentelyä. Polkupyörää tarvitsemme rahojen kuljetukseen juna-asemalle. Onnea rohkeille yrittäjille. Totta, vaunusta tuli kolme vaarallisen näköistä miestä. Heinäkurpan ääni on sellainen yhtäjaksoinen porina, Rauni tarkentaa. PETÄJÄVESI 11.45-12 kaalikääryleet 10€/kg 0400 872 461 LOMAÄSSÄ 040-8353989 la 11.7. Vahvin roistoista meinasi päästä pakoon, mutta hän kompastui aivan oma-aloitteisesti ilvekseen, joka rääkäisi ja juoksi pakoon. klo 10-17 Petäjäveden torilla!. Pekka viritti taskulampun ja rupesi morsettamaan. – Te ette ole tehneet mitään, mutta jossain avunussanne on kolme vaarallista rikollista, vakuutti Sähläri. Vesihän on meille kaikille elintärkeä. Sitten kaatui toinen ja kun kolmas kumartui katsomaan, mitä heille oli tapahtunut, niin salapoliisi Vainunen hyppäsi rosvon päälle. Kuusinen kysyi. Pekka salapoliisin apuna osa II Jännitystarinan on Petäjävesi-lehdelle kirjoittanut 11-vuotias kesäasukas Taavetti Haavisto. Kun varkaat olivat jo melkein juna-asemalla, kolme salapoliisiamme marssivat radan varteen ja Pekka jakoi työkäskyt. Yhtäkkiä kuului matala traktorin ääni. – Jaa, vastasi Vainunen, joka oli puussa. – Oletko Tampereella. Tällä tarkoitan sitä, että onko valtakuntamme tärkein asia yhden kansanedustajan lausumat yli vuosi sitten. Siellä oli tuoli ja sänky: ja sängyssä nukkui joku! Pekalle tuli kiire ulos ja hän näki rannalla salapoliisit, meni sinne ja kertoi tapahtuneen. Lähden kahville. – Soudetaan vielä tuon lahden yli, salapoliisi Sähläri sanoi ja tiuhensi vauhtia. – Kolme!! tarkoitatko Lautturin kultaliikkeen ryöstöä vähän aikaa sitten. – M-mitä olen tehnyt, hämmästeli veturinkuljettaja