1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 1 2019 DEEP TALK on läsnäolon pedagogiikkaa Tutkimalla tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista Tavoittaako kirkko sinut, minut – meidät?
Joku osaa laulaa ja joku osaa hyvin lukea, joku osaa nopeasti ulkovaatteet pukea. 225 x 190 mm ISBN 978-952-354-024-8 Olisivatpa kaikki sodat lumisotia UUTUUS! UUTUUS! 23,00 € 22,00 €. Anna päätyy selvittelemään omistajuuskiistoja naapurin Iinan kanssa ja Attekin huomaa, että joskus neuvottelu on nyrkkiä parempi ase. Jokainen on hyvä jossain, paras kaikista. Arjen touhut sujuvat sutjakkaasti, kun väliin lurauttaa lorun. Tarinan lopussa on kasvattajille suunnattu osio rauhanrakentamisesta. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Lurauta loru! TYTTI ISSAKAINEN MAISA TONTERI PEKKA RAHKONEN (KUV.) Atte ja Anna Rauha kantaa PIA PERKIÖ SANNA PELLICCIONI (KUV.) Tule mukaan, sanoi Leijona Atte ja Anna -sarjan uutuudessa ollaan sodan ja rauhan kysymysten äärellä. 48 s. Aten uusi luokkakaveri on lähtenyt sotaa pakoon, ja selviää, että niin on myös Aten isoisä ollessaan lapsi. 180 x 180 mm ISBN 978-952-354-003-3 KOKO n. KOKO 40 s. Joku osaa juosta kilpaa, joku osaa piirtää, joku muistaa aina talteen tavaroita siirtää. Kirjassa loruillaan ystävyydestä, päivän touhuista, ajan kulumisesta ja erilaisista tunteista. Kirjan lorut sopivat hyvin niin päiväkodin askareiden kuin kodin touhujenkin lomaan. ”Olen paras murisija!” sanoi kiltti leijona. Rauha kantaa -kirjan tarinassa lähestytään rauhaa osana niin maailmanpolitiikkaa kuin arjen elämää
3 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Lurauta loru! TYTTI ISSAKAINEN MAISA TONTERI PEKKA RAHKONEN (KUV.) Atte ja Anna Rauha kantaa PIA PERKIÖ SANNA PELLICCIONI (KUV.) Tule mukaan, sanoi Leijona Atte ja Anna -sarjan uutuudessa ollaan sodan ja rauhan kysymysten äärellä. Arjen touhut sujuvat sutjakkaasti, kun väliin lurauttaa lorun. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell. 180 x 180 mm ISBN 978-952-354-003-3 KOKO n. ”Olen paras murisija!” sanoi kiltti leijona. Anna päätyy selvittelemään omistajuuskiistoja naapurin Iinan kanssa ja Attekin huomaa, että joskus neuvottelu on nyrkkiä parempi ase. Kirjan lorut sopivat hyvin niin päiväkodin askareiden kuin kodin touhujenkin lomaan. Kirjassa loruillaan ystävyydestä, päivän touhuista, ajan kulumisesta ja erilaisista tunteista. KOKO 40 s. Jokainen on hyvä jossain, paras kaikista. Joku osaa juosta kilpaa, joku osaa piirtää, joku muistaa aina talteen tavaroita siirtää. Rauha kantaa -kirjan tarinassa lähestytään rauhaa osana niin maailmanpolitiikkaa kuin arjen elämää. 48 s. Aten uusi luokkakaveri on lähtenyt sotaa pakoon, ja selviää, että niin on myös Aten isoisä ollessaan lapsi. Joku osaa laulaa ja joku osaa hyvin lukea, joku osaa nopeasti ulkovaatteet pukea. Tarinan lopussa on kasvattajille suunnattu osio rauhanrakentamisesta. 225 x 190 mm ISBN 978-952-354-024-8 Olisivatpa kaikki sodat lumisotia UUTUUS! UUTUUS! 23,00 € 22,00 € Äiti, miksi Jeesuksella on mekko päällä
4 Teema 1 PÄKÄN VINKIT 1 9 Teema : KRISTILLINEN KASVATUS Lapsen silmin Pääkirjoitus Sallikaa lasten tulla Teema Tutkimus tuottaa tietoa perheiden hyvinvoinnista Kolumni Lapsen kokoinen laulu Teema Yhdessä pähkäilyä ja perinteitä Me tekijät Me tekijät Kirkkosuhteet tarvitsevat rakentajia Nuori Kirkko Ttila valloittaa tubessa! Me tekijät Lahdessa kuusivuotiaat kutsutaan kummirethelle Heinäsaareen Me tekijät Pop up -pyhiksestä oiva kesätyö! 7 kysymystä Jukka Joensuu luottaa läsnäolevaan kohtaamisen voimaan Kirkon talolta Oikeissa töissä Lapsen hyvä ei ole aina kasvattajan hyvä Kouluttaudu, osallistu Digileikit Papin päiväkirjasta Yllättävä kaste Ideasta käytännöksi Luovat lapset Innokkaat liikkujat Raamattua leikkien Deep Talk – läsnäolon pedagogiikalla arvot puheeksi ja dialoginen kieli käyttöön Raamattua leikkien Elämän pöytä Perhemessu Pääsiäisen taaperokirkko Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Minä ihmettelen Laula – leiki – liiku Pukemista ja pakkasta Katsomusten keskellä Katsomus osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Kurkistuksia Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 38 Elämän pöytä 3 5 6 11 12 34 37 38 42 44 46 48 50 52 54 6 Tutkimus tuottaa tietoa perheistä LIITE 1 2019 20 Lahdessa kutsutaan kuusivuotiaat ja kummit Heinäsaareen 16 19 20 22 24 26 28 29 31 32
Kristillisen kirkon tapa kastaa vastasyntyneet pohjaa tähän kertomukseen. Ilman lapsen spiritualiteetin mahdollistamista, jokin ulottuvuus ihmisyydestä jää lapsissa tavoittamatta ja ilman lapsia kirkko on kadottanut itsensä. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. 5 Teema Sallikaa lasten tulla Lasten evankeliumin sanat ”Sallikaa lasten tulla, älkääkä estäkö heitä”, lausuttiin opetuslapsille, jotka yrittivät estää äitejä ja isiä tuomasta lapsia Jeesuksen luo. Lapsen täytyy saada pohtia niitä ja huomata, etteivät konkreettisen maailman ulkopuolella olevat asiat ole pelottavia tai vääriä,” toteaa Anita Ahtiainen. Tämä yhteys tuntuu itsestään selvältä, mutta se on seurakuntien työn kannalta hyvin tärkeä.” Kastekäskyn vakavasti ottaminen, kristillisen kasvatuksen toteutuminen tässä ajassa, arjen ja juhlan keskellä, on sekä lasten että kirkon kannalta ensiarvoista. Anita Ahtiainen ja Kaisa Aitlahti pohtivat kirkon tulevaisuusselontekoon alun perin kirjoittamassaan artikkelissa lapsen hengellisyyttä. Mitä läheisempi suhde kirkkoon, sitä varmemmin lapsena on saanut kristillistä kasvatusta, käynyt joulukirkossa tai oppinut iltarukouksen. Luontainen spiritualiteetti ei tietenkään ole tietynlaista kristillistä uskoa, vaan herkkyyttä ja kykyä tarttua elämän suuriin kysymyksiin – sen syvyystasoon.” Ahtiainen ja Aitlahti haastavat meidät keskustelemaan lasten kanssa kaikenlaisista asioista. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 79,00 12 kk 82,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 31,00 12 kk 34,00 Irtonumero 12,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 3.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Roni Tinell Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Kaste on alku kristittynä kasvamiselle ja tuon kasvun mahdollistamiseen tarvitaan vanhempia, kummeja, sukua ja koko seurakuntaa. Eija Kallinen 1 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Heidän mielestään ”hengellisyydessä on kyse asiasta, joka on lapsessa olemassa luontaisesti. ”Meidän pitää osata keskustella lapsen kanssa ja uskaltaa tarttua kysymyksiin, joihin ei löydy suoria vastauksia. Jeesuksen sanat ”sallikaa lasten tulla”, on kehotus myös kristilliselle kirkolle. ”Tulevien vuosikymmenten jäsensuhdetta kirkkoon rakennetaan siinä, mitä seurakunnasta ja kristinuskosta kasvuvaiheessa opitaan ja koetaan,” toteaa Jaakko Kaartinen tarkastellessaan kirkkoon kuulumisen problematiikkaa jäsen360 tutkimusten valossa. Hän jatkaa: ”Kasvatustyön näkökulmasta erityisen kiinnostavaa jäsentutkimuksissa on se, miten lapsena omaksuttu kristillisyys heijastuu suhteessa hengellisyyteen ja asenteisiin kirkkoa kohtaan
6 Teema TEEMA Tutkimus tuottaa tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock
Osassa perheistä eletään kuitenkin jaksamisen äärirajoilla. Erilaisissa tutkimuksissa on tarkasteltu lasten terveydentilaa ja hyvinvointia sekä lapsiperheiden kokemuksia arjen hyvinvoinnista ja heille suunnatuista palveluista. Perheen etuudet ja ostovoima ovat heikentyneet. – Kuormittuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa tukea lasta tai säilyttää malttiaan hankalassa tilanteessa, jolloin saatetaan helposti turvautua kuritukseen ja väkivaltaan. Kaupungissa ja maaseudulla on erilaisia perheiden hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Työttömyys ja pienituloisuus kuitenkin kasvattavat päihdeja mielenterveysongelmien riskiä. Jos heikko taloudellinen tilanne on jatkuva, se kuormittaa ja kuluttaa vanhempien voimavaroja sekä lisää turvattomuutta. Asioita tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Koska jokainen haluaa olla hyvä vanhempi, lasten hyvinvointiin satsataan paljon, mikä myös saattaa koetella vanhempien voimavaroja. Tilanteeseen on ehkä varauduttu etukäteen, ja jossain vaiheessa se päättyy. Tuoreimman tutkimuksen tiedonkeruussa ovat olleet mukana helmi-lokakuun aikana neuvolan 4-vuotistarkastuksessa käyneet lapset. – Vanhempien jaksamisen kannalta tilanne on huolestuttava. Toisaalta ollaan myös huolissaan siitä, kasvatetaanko lapsia rajattomasti, Lammi-Taskula kuvailee. Vaikka nuori perhe näyttäytyy esimerkiksi opiskelun takia pienituloiselta, taustalla saattaa olla perhettä tukevat vanhemmat ja isovanhemmat. Olisi huolehdittava siitä, että perustulonsiirrot pikkulapsiperheessä toimivat. Lapsi ei pärjää toisten lasten kanssa eikä hän osaa hallita omia tunteitaan. Siinä vaiheessa lapsivaikutusten arviointi tulisi ulottua myös työelämänpolitiikkaan. Jos perhe elää erilaisten tukien varassa ja toinen vanhemmista on vielä työtön, elämä voi olla haastavaa ja jatkuvaa kamppailua toimeentulosta. Erilaisten tutkimusten avulla pyritään tarkastelemaan lapsiperheiden todellisuutta, joka antaa suuntaa tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen. Lapsiperheiden hyvinvointia tutkiva Lammi-Taskula on usein ihaillen seurannut, miten hyvin vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus toimii. Vaikka elämä pysyykin hyvinvoinnin paremmalla puolella, vanhemmat saattavat olla perheen ja työelämän paineessa oman jaksamisensa äärirajoilla. Hän tappelee, vetäytyy, on mahdollisesti masentunut tai hänen puheenkehityksensä saattaa olla jäljessä, Lammi-Taskula luettelee. Tässä vaiheessa voitaisiin jo mahdollisesti estää tilanteen kehittymistä huonompaan suuntaan, Lammi-Taskula huomauttaa. – Nämä nuoret eivät välttämättä löydä itselleen puolisoa eivätkä hanki lapsia. Vaikka tietyillä alueilla on paljon työttömyyttä, sekään ei automaattisesti tarkoita perheiden voivan huonosti. Perhekeskukset ovat loistava esimerkki lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyöstä, sanoo tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula.. – Suomessa murrosikäisten nuorten kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet. Mitä sitten tulisi nähdä ja mihin tarttua. Ajoissa puuttuminen Miten pikkulapsiperheissä sitten oikeasti voidaan, sitä on pyritty selvittämään useiden tutkimusten avulla. Kun Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula kulkee kaupungilla, työ kulkee väistämättä mukana. Jokaisella ihmisellä tulisi kuitenkin olla sellainen toimeentulotaso, ettei se estä perheen perustamista. Kotona saattaa olla köyhyyttä, lapsella ei ole sopivia vaatteita tai varusteita. – Pahimmissa tapauksessa lapsesta ei syystä tai toisesta huolehdita riittävästi. Jos meillä on rakenteellista työttömyyttä, kysymys ei ole enää perhepoliittinen. Mitkä merkit ennustavat lapsen kehityksen kulkeutumista väärille raiteille. Vanhemmat pohtivat kuitenkin paljon omaa jaksamistaan. 7 Teema TEEMA Pikkulapsiperheissä voidaan Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Huolen aiheita Työelämä vaatii nykyään paljon osaamista ja koulutusta. Tähän johtavat merkit ovat nähtävissä jo päiväkodissa, ehkä neuvolassakin. Tilanne on huolestuttava nuorelle, joka on niin sanottu koulupudokas. Hänen mahdollisuutensa löytää töitä ja elättää itsensä heikentyvät vääjäämättömästi ajan myötä. Elämänvaihe voi olla tilapäinen, eikä se pudota toivottomaan köyhyyteen. Hyvinvointi koostuu kuitenkin monista eri osa-alueista ja siinä on paljon eri ulottuvuuksia. Hän kuitenkin tiedostaa, että ihailun kohteena on todennäköisesti hyvinvoiva perhe. – Lapsille halutaan tarjota erilaisia virikkeitä ja harrastuksia, mikä synnyttää aikataulutettua elämää. Alueellisia eroja Voisi helposti kuvitella, että perheiden hyvinvointi kasaantuu paikkakunnille, joissa on paljon erilaisia palveluita ja mahdollisuuksia. Tietoa on kerätty lasten vanhemmilta ja lasta hoitaneelta terveydenhoitajalta. – Pienituloisuuskaan ei automaattisesti tarkoita huono-osaisuutta. – Tänä päivänä puhutaan paljon lapsilähtöisyydestä sekä palveluissa että perheen kasvatuksessa. Enemmistö pikkulapsiperheistä voi hyvin. Päivähoitoon tuleva lapsi saattaa esimerkiksi olla maanantaisin nälkäinen
Ryhmissä voidaan keskustella erilaisista teemoista, ja mukaan voidaan kutsua eri alan asiantuntijoita. Vai onko lapsi riesa ja häiriötekijä, jonka ei tule näkyä ja kuulua. – Meillä on samassa tilanteessa olevia ihmisiä, joilla on samat riskit, mutta kaikilla ne eivät kuitenkaan toteudu. Isä oli ajatellut, että hän ei halua olla tämänkaltaisen järjestelmän kanssa missään tekemisissä eikä halunnut laittaa lastaan varhaiskasvatuksenkaan piiriin, Lammi-Taskula kertoo. – Kun lapsistrategiaa valmistellaan, siinä tulee olla kokonaisvaltainen ote. 8 Teema TEEMA Perhepolitiikan keskeisiä peruspilareita ovat pikkulapsiperheiden perhevapaat, tulonsiirrot sekä palvelut, joita tulisi ajatella kokonaisuutena. Perheen hyvinvointia parantaa, jos vanhemmat kykenevät jakamaan vastuuta keskenään sekä auttamaan arjessa toisiaan. Ilman luottamuksen syntymistä, vastaaviin palveluihin saatetaan suhtautua epäilevästi. – Perhekeskus sovittaa yhteen nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa. Lapsen hyvä vuorovaikutus vanhempien kanssa on yhteydessä moniin positiivisiin asioihin ja suojaa lasta pahoinvoinnilta. Jokaisella on oikeus valita. Jos suhde neuvolaan on myönteinen, perhe pystyy myöhemmin ottamaan helpommin vastaan esimerkiksi perhetyöstä tarjottua apua. – Matalan kynnyksen perhekeskukset ovat varmasti eri paikkakunnilla hyvin erilaisia. Vertaistuen tarve Pikkulapsiperheiden vanhemmilla on huomattu olevan suuri tarve vertaistukeen. – On pyritty vaikuttamaan siihen, että eri alojen ammattilaiset tekisivät entistä vahvemmin yhteistyötä keskenään, etteivät perheet joutuisi selittämään asioitaan monessa eri paikassa eri työntekijöille. LAPE-hankkeen myötä on käynnistetty myös uusia perhekeskuksia. Perhekeskuksen työntekijät tekevät työtä tiiviisti yhdessä, jolloin jokainen lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa tuen nopeasti ja joustavasti. Viime vuosien kehittämistyössä seurakunnat on pidetty koko ajan mukana. Perhekeskuksia on ollut Suomessa jo pidemmän aikaa, mutta niiden toimintaa on LAPE-hankkeessa kehitetty ja yhtenäistetty. Ihmisiä askarruttavista aiheista tarjoillaan keskustelun pohjaksi faktatietoa. – Jos ihmisillä on tarve keskustella ja pohtia rokotuksiin liittyviä asioita, niihin liittyy joitain huolia. Onko hienoa ja ihanaa, että yhteiskunnassa on lapsia. Hyvänä esimerkkinä Lammi-Taskula mainitsee loppuvuodesta pinnalla olleet lasten rokotukset. – Perheille tarjotut palvelut ja tuki auttavat vain silloin, jos vanhempi itse haluaa tulla tuen piiriin. Entistä parempaa palvelua Suomen neuvolatoiminnalla ja varhaiskasvatuksella on pitkät perinteet, joiden perheitä tukevaa vaikutusta on pyritty entisestään parantamaan. Tutkimuksen toinen tärkeä tehtävä on löytää ne suojaavat tekijät ja mekanismit, jotka estävät riskien todentumista. Olisi hyvä pohtia, mitä lapset meidän kulttuurissa merkitsevät ja mitä lapsista yleisesti ajatellaan. – Seurakuntien lapsija perhetyön pitkä perinne on pyritty hyödyntämään perheiden parhaaksi. Perhekeskuksien toimintaa on kehitetty kaikissa maakunnissa. Neuvolan rooli on erittäin tärkeä. Joissain kunnissa työtä on tehty jo pitkään, mutta nyt keskuksiin on tullut mukaan muitakin toimijoita. Suomessa murrosikäisten nuorten kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet. – Haastatteluissa tuli esiin erään isän kokemus neuvolan jonkinlaisesta kielteisestä suhtautumisesta perheeseen. Perhekeskuksissa vanhemmat pääsevät keskustelemaan huolistaan muiden vanhempien kanssa ja saavat aiheesta myös tutkittua tietoa. Tutkimuksen antia Tutkimuksissa nousee tavallisesti esiin aiheeseen liittyviä ongelmia ja epäkohtia. Netistä voi löytää myös vertaisryhmiä ja mielenkiintoisia keskusteluja, mutta netissä tarjoiltu tieto ei ole välttämättä oikeaa. Aina ei ymmärretä, että nuorten vanhempien elämä voi nyt olla erilaista. – Omia vanhempia ja heidän neuvojaan varmasti arvostetaan, mutta kahden sukupolven välillä saattaa olla jännitteitä. Nykyään tietoa on paljon saatavilla, ja tuoreille vanhemmille on luonnollista etsiä sitä netistä. Yhteistyötä kunnallisten palveluiden kanssa on pyritty tiivistämään. Niitä on kuitenkin vaikeampi löytää, sillä rekisterit ovat yleensä ongelmakeskeisiä, Lammi-Taskula harmittelee. Perhekeskus on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskukset ovat loistava esimerkki lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyöstä. Neuvolan lisäksi saman katon alla voivat olla esimerkiksi varhaiskasvatus, erilaiset järjestöt, seurakunta ja sosiaalityö. Vanhemmuuden tuen yksi ulottuvuus on parisuhteen toimivuus. On tärkeää, että he pääsevät tapaamaan samassa tilanteessa olevia ihmisiä, vaihtamaan kokemuksia ja saamaan tukea omalle vanhemmuudelleen. – Perhekeskuksissa ryhmää vetää aina oman alansa ammattilainen. Toisaalta hyvinvoinnin riskitekijät ovat olleet jo pitkälti tiedossa ennen tutkimustakin. Mihin tietoon lopulta luotetaan, ja mitä otetaan vastaan, sitä ei voi kukaan hallita. Tilanteet ja tapa kasvattaa lasta muuttuvat. Siksi vertaisryhmät ovat tärkeä palanen kokonaisuutta. Perheen ensimmäisen lapsen kohdalla palvelun järjestäjään saattaa syntyä tiiviskin suhde. Tähän johtavat merkit ovat nähtävissä jo päiväkodissa, ehkä neuvolassakin.. Joitain suojaavia tekijöitä on kuitenkin tunnistettu. Vanhempiin on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä
Sukupuolistuneet käsitykset ja käytännöt pikkulapsiperheissä Suomessa, 2007. Tutkimushanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. 9 Teema KUKA JOHANNA LAMMI-TASKULA Tutkimuspäällikkö, Terveydenja hyvinvoinnin laitos VTM, Helsingin yliopisto. Vastaa Suomen Akatemian rahoittamassa CHILDCARE-hankkeessa (2015–2020) THL:n osuudesta. Sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Vanhempainvapaata isille. Sosiaalija terveydenhuollon perusteet -kirja, Sanoma Pro, 2011 TEEMA
– Joku saattaa pahastua siitä, että hän on esimerkiksi yksinhuoltajana leimattu huonommaksi vanhemmaksi. – Meillä on varhaiskasvatuksessa ja koulussa erittäin osaavaa henkilökuntaa, mutta heidän jaksamisensa on äärirajoilla. LTH-tutkimus on kehitetty ja käynnistetty osana Lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Tutkijan näkökulmia Lammi-Taskulan omaa tutkimusaluetta on erityisesti työn ja perheen yhteensovittaminen. Pelkkä riskitekijöiden havaitseminen ei auta, jos apua ei löydy. – Pienten lasten vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus sovittaa työ ja perhe yhteen siten, että vanhemmille jäisi riittävästi aikaa perheelle, mutta samanaikaisesti heillä olisi riittävästi rahaa arjen hankintoihin. Se kohdistuu vuorotellen 3–4-kuukauden ikäisiin vauvoihin ja 4-vuotiaisiin lapsiin perheineen. Riskitekijöiden kartoittaminen ei tarkoita sitä, että kyseisessä ryhmässä kaikki olisivat jotenkin muita huonompia, Lammi-Taskula muistuttaa. On tärkeä tiedostaa riskitekijät, jotka heikentävät perheiden hyvinvointia. Jos eriarvoisuus halutaan pysäyttää, tämä on tärkeä asia, josta tulee pitää huolta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella hankkeen koordinaatiosta vastaa Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö. Työelämän perheystävällisyys onkin yksi hänen työnsä tärkeimpiä tavoitteita. LAPE-muutosohjelmassa etusijalla ovat lapsen etu ja vanhemmuuden tuki. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. LAPE-muutosohjelmaa johtavat sosiaalija terveysministeriön sekä opetusja kulttuuriministeriö. Uupunut ei kykene auttamaan ketään.. Tarvitsemme riittävästi työntekijöitä sekä pienempiä lapsiryhmiä, etteivät työntekijät uuvu. LAPE-muutosohjelman toimeenpanon tuesta vastaa THL. Vaikka tiedetään, että esimerkiksi yksinhuoltajuus, monilapsisuus tai työttömyys nostavat perheiden köyhyysriskiä, kaikki edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat perheet eivät välttämättä ole köyhiä. 10 Teema TEEMA LAPSIJA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA (LAPE) Hallituksen Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma –kärkihankkeessa tavoitteena on nykyistä lapsija perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Molempiin tarvitaan riittävän monialaista yhteistyötä. Tutkijoilla on kuitenkin vastuu omista sanoistaan, miten he asioista kertovat. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi/fi Leimaantuuko tuen tarvitsija. Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus tuottaa monipuolista ja säännöllistä seurantatietoa pienten lasten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista, palveluiden käytöstä ja palvelukokemuksista. Tutkijana Lammi-Taskula on erityisen huolissaan eriarvoistumisen vaikutuksista. Sen ehkäisemiseksi olisi keskityttävä havaitsemaan jo pienten lasten mahdolliset ongelmat sekä pohtia, minkälaisella tuella huolestuttava kehitys voitaisiin pysäyttää. Riskitekijöiden kartoittaminen on yhteiskuntapoliittisesta tärkeää tietoa, jonka tulisi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin lapsivaikutuksia arvioitaessa. Ryhmäkoot ovat sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa liian suuria. Myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia. – Tutkijat eivät kuitenkaan kykene hallitsemaan, miten tuloksia kommunikoidaan julkisuudessa ja millaisia otsikoita niistä kirjoitetaan
Sydänsuruista riutuva nuori kuuntelee ja laulaa erilaisia lauluja kuin kouluaan aloitteleva innokas ekaluokkalainen. Hän ansaitsee tulla kohdatuksi musiikin ja kielen tasolla omana itsenään. Musiikin ja laulujen tehtävä on palvella ihmistä. Musiikki on taiteenlaji, joka koskettaa meitä ihmisiä kohdusta saattohoitohuoneen hämyyn asti. Kaikkea ei tarvitse säilyttää, muuten uuttakaan ei voi kasvaa tilalle. Seurakuntien päivänavauksissa olen toisinaan pysähtynyt miettimään virsivalintoja. Lauluvalinnat eivät ole yhdentekeviä ja niillä viestitään seurakunnan roolista laajemmassakin mittakaavassa. Lapsi omaksuu helpommin itsensä kokoisia lauluja. On myös haastavaa löytää kankeille virsille harjoitteluaikaa hektisen koulutyön lomassa. Ihminen innostuu tai liikuttuu erityisesti aihepiireistä, jotka hän kokee omakohtaisiksi. Niin pitääkin olla. Kielimuuri ei ole esteenä, sillä musiikin estetiikasta nauttimiseen ei tarvita sanoja. Lapsi ansaitsee itsensä kokoisia lauluja. Samalla on myös uskallettava päästää irti osasta lauluja. Hengellinen slangi, jonka me aikuiset tunnistamme, ei ole lapsille lähtökohtaisesti tuttu – varsinkaan näinä päivinä. Lapsen kokoinen laulu MARIA VIITASAARI Kirjoittaja on musiikkiluokanopettaja, KM, lastenmusiikin säveltäjä taiteilijanimellä Portaankorva. Hengellisessä lastenmusiikissa pätevät samat ohjenuorat kuin muussakin musiikkikasvatuksessa. 11 Teema Valitessani lapsille lauluja olen pyrkinyt muistamaan myös ylisukupolvisen yhteyden. Ilolla olen huomannut seurakuntien tarttuneen jo vuosikymmenten ajan vahvasti muskaritoimintaan ja muokanneen siitä seurakunnan hengellistä kasvua tukevaa toimintaa. Lapsen ajattelu ja musiikillinen ymmärrys ovat yksilöllisiä, mutta pääpiirteet noudattelevat kaikille musiikkikasvattajille tuttuja portaita. Opettajana olen myös miettinyt, kuinka lapsi mieltää toukomettiset, verellä puhdistamiset tai synnin ikeet. Hän ansaitsee tulla kohdatuksi musiikin ja kielen tasolla omana itsenään.” KOLUMNI. Pelkkä sanoituksen sopivuus ei ole tae hyvästä hengellisestä lastenlaulusta, eikä toisinpäin. Meillä on paljon hengellistä musiikkia, joka kestää hyvin aikaa. Jumalan kämmenellä, Suojelusenkeli, Maa on niin kaunis ja Körö, körö kirkkoon kantavat edelleen sekä lasta, hänen vanhempiaan että heidän vanhempiaan. Kaiken säilöminen ei ole mahdollista. Muskaritoiminnassa perheitä ja pieniä lapsia kohdataan juuri sillä lapsen kokoisella musiikilla, joka korostaa lapsen erityisarvoa kasvavana ja aikuisen huolenpidosta riippuvaisena taimena. Myös laulustossa on lupa "konmarittaa". On kannattavampaa lähestyä lasta musiikilla, johon hänellä on mahdollisuus osallistua myös toimijana – kohteena olemisen sijaan. Parhaimmillaan kaunis laulu muuttuu tekstin ansiosta vieläkin enemmän sielua koskettavaksi. Kokeeko lapsi laulun jollain lailla itselleen tärkeäksi – innostaako tai lohduttaako se. Vaikka virsiperinteen siirtäminen on varmasti yksi kanttorikunnan kulmakivi, se ei ole täysin ongelmaton lapsen kokemuksen kannalta. Pystyykö lapsi laulamaan melodian. Ovatko laulun sanat lapselle ymmärrettäviä. KUKA Lapsi ansaitsee itsensä kokoisia lauluja. Ei ole sattumaa, että lapsille suunnatut laulut ovat usein yksinkertaisempia ja lyhyempiä kuin aikuisille suunnatut lajiversiot. Musiikin avulla lapsen oikeus turvalliseen hengelliseen traditioon saa syvän ja lohtua tuovan elementin. Ne sopivat hänen suuhunsa vaivatta. Harjaantumattoman oppilaan ääniala ei usein riitä kaksiviivaiseen oktaavialaan, isoista intervallihypyistä puhumattakaan. Kirkkomuskarikirjat, koulutetut vetäjät, tavoitteellinen toiminta ja hyvät toimintaolosuhteet kertovat sekä perheiden että seurakunnan arvostuksesta. On tärkeää vaalia hengellisen musiikin kulttuuriperintöä niiltä osin kuin sen merkitys on ymmärrettävää ja samaistuttavaa. Muskarissa kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on. Hyväkään sanoma ei kanna, jos laulu on liian vaikea omaksuttavaksi tai se on muuten vaikea toteuttaa
Muiden muassa tutkija Justin Barrettin mukaan lapselle on luontaisempaa ajatella näin. Lapsen täytyy saada pohtia niitä ja huomata, etteivät konkreettisen maailman ulkopuolella olevat asiat ole pelottavia tai vääriä. On siis ihan sallittua pähkäillä ja ihmetellä, missä minä olin ennen syntymää, ovatko kivet elossa ja mistä maailma on tullut.” Aitlahti lisää, että myös ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset ovat lapselle olennaisia – esimerkiksi miksi joku ei pyytänyt anteeksi toimittuaan väärin. Missä piilee yksilön arvo. Mutta jos aikuisten suhtautuminen on torjuvaa, lapsi voi menettää intuition, jonka avulla hän näkee asiat pintaa syvemmälle. ”Kristillisessä kasvatuksessa vuorokauden ja vuoden kiertoon sisältyy hetkiä, jotka ilmentävät ihmisen hengellisyyttä ja auttavat tuomaan niitä esiin”, Anita Ahtiainen sanoo. Aitlahden mukaan kysymykset on etsittävä paitsi vanhemman myös lapsen maailmasta. Nimenomaan yhteys on Anita Ahtiaisenkin mukaan avainsana kristillisessä kasvatuksessa. Olennaista on myös kiitollisuus, pyhyys ja pyhän taju, oikean ja väärän ulottuvuudet sekä nöyryys – eli ymmärrys omasta pienuudesta. Kaipuu yhteyteen liittyy hengellisyyteen vahvasti: meitä ei ole heitetty yksin tähän maailmaan, vaan olemme yhteydessä toisiimme ja maailman luojaan. Hyvän tekemisellä on vaikutusta, ja lapsi osaa toteuttaa rakkautta ja hyvyyttä. Mutta kuinka nivoa hengellisyys osaksi perhe-elämää. 12 Teema TEEMA JA PERINTEITÄ Lapsi kasvaa kristittynä ensisijaisesti kotona. Spiritualiteetilla on silti sijansa esimerkiksi leikeissä ja kaverisuhteissa. Me voimme vanhempina ja työntekijöinä tukea lapsessa luottamusta siihen, että hän pystyy tekemään hyvää ja olemaan hyvä lähimmäinen”, Aitlahti sanoo. ”Toisaalta pienikin on niin iso, että hän voi valita hyvän ja tehdä hyviä asioita maailman ja muiden ihmisten puolesta. ”Meidän mielestämme hengellisyydessä on kyse asiasta, joka on lapsessa olemassa luontaisesti. ”Meidän pitää osata keskustella lapsen kanssa ja uskaltaa tarttua kysymyksiin, joihin ei löydy suoria vastauksia. ”Kult. Ahtiainen lisää, että hengellisyys on ensinnäkin luottamusta siihen, että maailma on pikemminkin luotu kuin syntynyt itsestään ja että joku pitää sitä yllä. Millaista tukea vanhemmat kaipaavat kristilliseen kotikasvatukseen. TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Roni Tinell ja Sinimaaria Kangas Yhdessä pähkäilyä ”Ensin on hahmotettava, mistä kristillisessä kasvatuksessa on oikein kyse ja löydettävä arjesta siihen liittyvät asiat”, sanoo pastori Anita Ahtiainen, joka on kollegansa Kaisa Aitlahden kanssa kirjoittanut artikkelin aiheesta kirkon tuoreeseen tulevaisuusselontekoon. Millä eväillä näihin tavoitteisiin voi pyrkiä. Lapsi kun ei välttämättä puhu hengellisyydestä ainakaan kristinuskon termein. ”Ja on hyvä, että se ”joku” on yleensä lapsen mukaan turvallinen ja elämää kannatteleva eikä paha tai vihamielinen.” Kaisa Aitlahden mukaan lapsi omaa tämän herkkyyden uskonnollisesta ja kulttuurisesta kontekstista riippumatta. Luontainen spiritualiteetti ei tietenkään ole tietynlaista kristillistä uskoa vaan herkkyyttä ja kykyä tarttua elämän suuriin kysymyksiin – sen syvyystasoon”, Aitlahti sanoo
Esimerkiksi iltarukouksen voi tehdä heille tärkeäksi se, että tapa tukee lapsen hyvinvointia. ”Se on hyvä ja kaunis kertomus, täynnä valoa ja rakkautta, ja se vahvistaa osaltaan lapsen hengellistä identiteettiä. Se on vakuutus siitä, ettei sinun tarvitse itse pärjätä. He ovat jaksaneet uskoa siihen, että vaikka tänään on kammottava päivä, siinäkin on jotain pyhää ja tärkeää, elämä jatkuu ja me selviydymme.” Hiljentymisestä ennen ateriaa yleinen käytöntö. Aitlahden mukaan kristillinen spiritualitteetti antaa oivan mahdollisuuden katsoa asiaa toiselta kannalta: olet arvokas, koska olet olemassa. Rukouksen kieli saattaa olla myös maalaamisen kieltä. Kieltä käytetään vuorovaikutukseen. Joillain alueilla kaste on jo Ahtiaisen mukaan se harvinaisempi vaihtoehto. Vanhempien on myös tärkeä miettiä, nähdäänkö yksilön arvokkuus pelkästään suoritusten kautta. ”Ja kristinuskossa on vielä se särmä, ettei elämän tarkoitus tyhjenny hyvinvointiin maanpäällä. Hengellisillä kysymyksillä ja ulottuvuuksilla elämään löytyy mieli ja merkitys. Sanat ovat usein tärkeitä, mutta yhtälailla hiljaisuus voi olla rukous”, Aitlahti pohtii. Kasteessa on kysymys armosta. Se ei ehkä istu yhtä hyvin suomalaiseen yksityisyyteen kuin iltarukous. ”Ehdotin esimerkiksi poikani jalkapalloleirillä muille huoltajille, että olisimme kaiken puuhan keskellä hetken hiljaa ennen ruokailua. Raamattu on täynnä ihmisiä, jotka on selviytyneet hurjista tilanteista. TEEMA. Se ei siis ole kristillisen kasvatuksenkaan perimmäinen tavoite. Nimenomaan yhteys on Anita Ahtiaisenkin mukaan avainsana kristillisessä kasvatuksessa. Ahtiaisen mielestä meidän ei tulisi vaalia monien katsomusten keskellä pelkästään ruokarukousta tai kristillistä kasvatusta. Vielä jokin aikaa sitten kastamattomot lapset olivat kulttuurissamme pieni vähemmistö. Kastamisen rooli on kuitenkin muuttunut parissakymmenessä vuodessa rajusti etenkin pääkaupunkiseudulla. Rukoilu on uskonnoissa ylipäätään keskeinen taito, joka opitaan tai opetellaan”, Ahtiainen sanoo. Niinpä on vaikea kuvitella, ettei kristitty ihminen yhtään ymmärtäisi edes rukouksen ideaa. Minusta sellainen tapa tukee sekä niitä, jotka haluavat lausua rukouksen hiljaa mielessään että kaikkia muitakin.” Kaipuu yhteyteen liittyy hengellisyyteen vahvasti: meitä ei ole heitetty yksin tähän maailmaan, vaan olemme yhteydessä toisiimme ja maailman luojaan", sanoo Kaisa Aitlahti. Se sopii hirveän hyvin tukemaan tätä. Niin tehtiin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Vanhempien ja kummien kannattaa kertoa tätä kertomusta yhä uudelleen.” Kummius painuu Aitlahden kokemuksen mukaan usein unohduksiin kasteen jälkeen. Lapselle ei ole useinkaan selvää, ketkä hänen kumminsa ovat. ”Mitä me pidämme pienten lasten pelissä tavoiteltavana. Jos halutaan olla vuorovaikutuksessa Jumalan kanssa, on osattava rukoilla. ”Iltarukous osuu päivärytmissä siihen hetkeen, jolloin halutaan rauhoittua ja katsellaan päivää taaksepäin. ”Kristittyjen pitää jakaa ajatusta kasteesta ja toisaalta yhtä lailla hyväksyä se, etteivät jotkut sitä halua”, hän pohtii. Niinpä olisi tärkeä pitää heidät mukana puheissa: että nämä ovat sellaisia ihmisiä, jotka kantavat sinua mielessään, sydämessään ja rukouksissaan. Joku kutsuu sitä sinnikkyydeksi ja joku toinen taas lahjaksi saaduksi uskoksi.” Hyvinvointi voi Kaisa Aitlahden mukaan kuitenkin osaltaan motivoida kasvattajia. On olemassa myös mystinen ulottuvuus, joka ylittää kaiken mitä meillä on tässä ja nyt. ”Osalle vanhemmista on tärkeää, että lapsi voi itse tehdä päätöksen kasteesta myöhemmin, mutta kyllähän aikuiset tekevät väistämättä monia valintoja lapsen puolesta. ”Kristillisen spiritualiteetin vahvuuksia on myös epäonnistumisista selviäminen. Rukous voi olla sisällöltään esimerkiksi sanoja, laulu tai kosketus. Pöytärukous on meillä harvinaisempi yleisenä tapana. ”Kristinusko on ikään kuin kieli. Myös yleinen käytäntö hiljentymisestä ennen ateriaa tukisi kristittyjä. 13 Teema tuurissa ylipäänsä on tärkeää pitää yllä merkitystä: huomioida juhlat ja sisällyttää päivärytmiin hiljentyminen.” Kristilliseen kasvatukseen liittyy Ahtiaisen mukaan väistämättä myös materian ja henkisyyden vastakkainasettelu: jos lähdet hengellisen kasvatuksen tielle, hyväksyt sen, ettei materialismi ole ainoa eikä riittävä asia elämässä. Siihen liittyy mahdollisuus toivoon myös vaikeuksien, kivun ja sairauden keskellä. Mikä merkitys rukouksella on kristillisessä kotikasvatuksessa. Että lapsi on nopea ja tekee maaleja vai sitä, että hän osaa tsempata ja kannustaa muita”, Aitlahti pohtii. Vaikkapa jääkiekkopeli voi olla tärkeä kristillinen kasvatustilanne. Kasteen myötä annetaan lahjaksi vapautta. Materialla pystyy lopulta saavuttamaan vain osan hyvinvointia. On vaikea nähdä, miksei tätä lahjaa voisi antaa hyvillä mielin, varsinkin jos vanhemmat pitävät sitä itse hyvänä asiana.” Kaste – tai jokin muu tapa juhlia lapsen syntymää – tarjoaa Kaisa Aitlahden mielestä herkullisen kertomuksen siitä, kuinka lapsi toivotettiin tervetulleeksi perheeseen ja yhteisöön: keitä tilaisuudessa oli mukana, kuka kuivasi vauvan pään, mitä syötiinkään ja mitä hassua tapahtui
”Rakkaus”, Aitlahti sanoo. Aitlahti lisää listaan vielä uteliaisuuden. Eivät ne löydy, jos niiden lähelle ei koskaan viedä.” Kodin ja kaiken kristillisen kasvatuksen ydin on Ahtiaisen mukaan siinä, että lapsi saatetaan kosketuksiin Raamatun ja kirkon kanssa. Jos korjaan ihmisiä koko ajan, tilanne menee absurdiksi, koska kukaan ei enää ymmärrä mitä tarkoitan. Meidän aikuisten pitää vain hoksata, missä kohdissa lapsi huomaa pyhän ja vaalia hänen löytöään – että tässä on jotain erityistä”, Kaisa Aitlahti sanoo. Porttina pyhään voi toimia vaikkapa kynttilän sytyttämisen. Kun aikuiset kiinnostuvat niistä ja ovat avoimia keskusteluun, vuoropuhelu rikastuttaa koko perhettä. Mistä pyhän kokemus syntyy lapselle. Hänen mielestään aikuinen voi tukahduttaa lapsen kokemuksen pyhästä helposti, jos hän ei arvosta sitä. Ahtiainen pohtii millainen yhteys ihmisiin syntyy, jos heidän ei anneta puhua kuten heillä on luonnostaan tapana. Mikä sitten on luovuttamatonta kristillisessä kasvatuksessa. Voimme antaa lapselle vain välineitä käsitellä asioita. Tyypillisin ja tehokkain tapa on naureskelu. ”Yhdysvaltalainen psykologi Lisa Miller sanookin, että hengellisyys voi toimia suojaavana voimana esimerkiksi päihteitä vastaan, jos lapsi tai nuori kokee itse yhteyttä tuonpuoleiseen. Teemat ovat ihan samoja – esimerkiksi varjeluksen pyytäminen – mutta ilmaisutapa voi olla toinen. Digitaalisuus tukee nimenomaan kodeissa tapahtuvaa kristillistä kasvatusta – niitä tilanteita, joissa lapsen esittämästä kysymyksestä lähtee liikkeelle keskustelu.” Ahtiainen muistuttaa, että viestinnän kannalta logoilla ja brändeillä on lapsille ja perheille yllättävän suuri merkitys. ”Eli yhtä lailla innokkaan kristillisen kasvattajan pitäisi malttaa antaa lapselle tilaa. Lapsen kanssa ihmetellen vanhemmalle voi avautua aivan uusia maailmoja ja ajattelemisen aiheita. Kynttilä kantaa mukanaan monia tasoja, mutta niitä ei tarvitse Aitlahden mielestä tujauttaa lapselle saman tien. ”Ajattelen, että lapsi kokee sen itsestään ihmetellessään esimerkiksi upeaa tähtitaivasta tai pupun jälkiä hangella. ”Jos keskitämme viestinnän niille ihmisille, jotka tulevat mukaan kirkon toimintaan ja osallistuvat tiettyyn tapahtumaan tiettyyn aikaan, kohderyhmä jää aika kapeaksi. Verkossa pitää olla myös oppimispelin kaltaista kehittävää sisältöä”, Anita Ahtiainen sanoo. Niinpä tiedon pitäisi olla digitaalisen ilmaisutavan mukaista, sillä nettiin ei voi siirtää printtiin tehtyä tekstiä sellaisenaan. ”Toivomme että nämä brändit tulisivat tutuiksi lapsille mahdollisimman monessa seurakunnassa ja he osaisivat yhdistää ne paikkaan, jossa ihmetellään Jumala-asioita ja joka auttaa tekemään hyvää toisille.” Heittäydy vuoropuheluun Pyhyys ja pyhän taju ovat hengellisyyden ydinaluetta. Mutta vaikka ihminen tarvitsee muitakin elementtejä, kaiken tiedon pitää löytyä helposti verkosta. 14 Teema TEEMA Digi tukee kotikasvatusta Mitä haasteita kirkollinen kieli tuo perheille. ”Lapsen tuominen niiden lähelle on yhteisen tradition jakamista ja Jumalan erityisen pyhyyden äärelle kutsumista. Mistä pyhän kokemus syntyy lapselle?. ”Miten laajalle me haluamme materiaalin leviävän?” Kaisa Aitlahti kyselee. ”Ja yhteyden kokemus. ”Esimerkiksi 80-luvulla lastenohjaajille sanottiin, ettei Raamatun kertomuksia saa koskaan sanoa tarinoiksi. Hengellinen turvallisuus on myös tärkeää: että lapsi tai nuori uskaltaa kyseenalaistaa asioita”, Ahtiainen sanoo. Emme voi tietää lopputulemaa – minkä tien lapsi lopulta kulkee. Kristillisessä perinteessä siihen liittyy myös rukousnäkökulma. Ihmiset eivät kiinnostu pelkästään aiheista, jotka he ymmärtävät vaan näkevät vaivaa opetellakseen mitä ihmeellisimpiä asioita”, Anita Ahtiainen sanoo ja lisää sitten: ”Toisaalta: jos asiat on pakko sanoa oudosti, herää kysymys, liittyykö niihin mitään muuta kuin kummalliset sanat.” Kaisa Aitlahden mukaan seurakunnan työntekijät luovat nykyisin sanoitusta yhdessä ihmisten kanssa esimerkiksi kastetoimituksissa. Kirkon tulevaisuusselonteko 2018 (toim. Kieli on muuttunut niin, ettei useimmille ihmisille tarinan ja kertomuksen erolla ole mitään merkitystä.” Digipalvelut ovat muuttaneet seurakuntien viestintää kieltäkin enemmän. Toisaalta joissakin kodeissa kristillistä perinnettä pidetään niin vahvasti esillä, että lapsen on jo vaikea elää arkea ja ymmärtää ihmisiä, jotka eivät katso kaikkea kristillisyyden kautta. Hän pystyy itse vähitellen rakentamaan ja yhdistelemään asioita. Vai syntyykö sitä laisinkaan. Niinpä Lastenkirkossa on lähdetty nostamaan esiin Päkää ja Pulmua. Toisaalta varsinkin pienet lapset arvostavat hänen mukaansa suuresti ei-digitaalisia hetkiä. Mutta jos hengellisyys tuodaan hänelle ulkoapäin pakotettuna asiana, se ei auta”, Kaisa Aitlahti huomauttaa. Jarmo Kokkonen) INFO Pyhyys ja pyhän taju ovat hengellisyyden ydinaluetta. ”Kieli muuttuu ja uudistuu joka puolella. Tarina kun viittaa kielellisesti siihen, ettei sisältö ole totta.” ”Nyt olen päättänyt antaa periksi. ”Ne ovat tärkeitä, koska monet hakevat kaiken informaation ensisijaisesti verkosta. Iltahetkeen tuo rauhaa, kun voi tarttua kirjaan tai lehteen ja sytyttää oikean kynttilän. ”Kristinuskon erityinen pyhyys löytyy kuitenkin kasteesta ja ehtoollisesta, meidän sakramenteistamme”, Anita Ahtiainen muistuttaa. Meidän pitää hyväksyä se, että ihmiset käyttävät erilaista kieltä. Katso lasta silmiin, pidä häntä lähellä, luo turvaa”, Ahtiainen kiteyttää
15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Lisää sivulla 22.. 22 Pop up -pyhiksestä oiva kesätyö s. s. 16 Kirkkosuhteet tarvitsevat rakentajia s. 32 Yllättävä kaste KUVA Renja Nurmi Pop up -pyhiksissä lapset osallistuvat aktiivisesti yhteisen hetken toteuttamiseen. Ohjaajina Tuuli Jaakonaho ja Katri Malmi
Puolet ei pidä itseään hengellisenä ihmisenä. Kuulun Uskollisten joukkoon. Osa niistä on muuttumattomia vuosikymmenten takaa, ja osa on seurakuntien työlle haasteellisempia. Keskimäärin hengellisyys näyttäisi olevan muutoksessa. Ei yhtä seurakuntaa Uskollisten joukko edustaa ikähaitarin yläpäätä. Nämä ovat jäsentutkimuksessa löydettyjä tyyppejä. Irralliset puolestaan ovat nuoria ja nuoria aikuisia. Jos minulta kysytään, katson kuuluvani Irrallisiin. Se kaikki heijastuu asenteissa ja arvoissa. Irrallisten joukkoon kuuluu yhteensä puolitoista miljoonaa henkeä, ja uudet sukupolvet näyttävät kartuttavan juuri tätä ryhmää. Lähes miljoonalla suomalaisella side kirkkoon on hyvin luja ja muuttumaton. Tämä joukko muodostaa sen kirkon opille uskollisen ytimen, joka Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Tutkimus tehtiin viime vuonna, ja se oli kolmas kerta, kun seurakuntien ja kirkon hyödynnettäväksi tehtyä Jäsen360-aineistoa kartutettiin. Keskiarvot kuitenkin peittävät taakseen paljon moninaisemmat kirkkoasenteet. Millaisia nämä ihmiset ovat, ja millainen heidän hengellinen maisemansa on. Tulevien vuosikymmenten jäsensuhdetta kirkkoon rakennetaan siinä, mitä seurakunnasta ja kristinuskosta kasvuvaiheessa opitaan ja koetaan. Nelisenkymmentä prosenttia suomalaisista sanoo, ettei koskaan rukoile. osallistuu jumalanpalveluselämään ja seurakuntien perinteiseen toimintaan. Eroaan varmoina pitävien lisäksi lähes kolmannes kirkon jäsenistä kertoo ainakin joskus ajatelleensa lähtemistä. Erilaisilla ryhmillä on hyvin erilainen suhtautuminen uskontoon, mutta myös kotiin ja isänmaahan. Tämä tieto käy ilmi Jäsen360-tutkimuksen viimeisimmästä täydennystutkimuksesta, jota varten selvitettiin 3779 vastaajan arvoja, asenteita ja suhdetta kirkkoon. Mutta mikä mahtaa olla tilanteeni 10 vuoden kuluttua. Heidän elämänvaiheensa ja urbaani elämäntapansa ovat hyvin erilaisia kuin vanhemmalla ja pienemmille paikkakunnille juurtuneella väestöllä. Kirkon jäsenmäärään kohdistuu näidenkin tutkimusten perusteella aikamoisia paineita. Entä se suurin joukko, joka yhä vankasti on jäsenyydessä kiinni; mitä he kirkolta odottavat. Irrallisten suhKirjoittaja on strateginen johtaja Insight360-nimisessä yrityksessä, joka tuottaa tutkimustietoa ja siihen perustuvaa käyttödataa suomalaisten arvoista, asenteista ja kulutustottumuksista elämän eri osa-alueilta. Kirkollisessa puheenparressa on alkanut esiintyä sellaisia käsitteitä kuin Irralliset, Avomieliset tai Uskolliset. ME TEKIJÄT Kirkkosuhteet tarvitsevat rakentajia Lähes joka kymmenes kirkkoon kuuluvista arvelee, että tulee joskus eroamaan kirkosta. Ehdottomasti.. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että seurakunnan jäsenyys ja toiminta on henkilökohtaisesti tärkeää edellä mainituista ryhmistä Uskollisille. Usein mietin, mitä annettavaa kirkolla on minulle. 16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI Jaakko Kaartinen KUVITUS Shutterstock Tulevaisuuttaan ajattelevan kirkon on syytä panostaa mahdollisimman voimakkaasti perhe-, lapsi ja kouluikäisten työhön
Neljäkymmentä prosenttia on samaa mieltä siitä, että ”Armo on minulle tärkeä teema kristinuskossa.” Alle puolet on samaa mieltä siitä, että virsilauluperinnettä tulee vaalia. Olisi luontevaa ajatella, että ihminen, joka ei koe olevansa uskossa tai uskonnollinen ihminen, siirtyy kirkon ulkopuolella. 17 Me tekijät Me tekijät 17 teen keskeistä on myös, että se jakaantuu kahteen ryhmään, joista toisessa korostuvat materialismi ja lievä arvokonservatiivisuus. Etenkin kaupungeissa nimenomaan Irrallisten ja Avomielisten ryhmiin kuuluvat ovat elämänvaiheeltaan kirkon perheja kasvatustyön kohderyhmää. Henkilökohtainen suhde kirkkoon voi kuitenkin olla hyvin etäinen, vaikka se pitääkin edelleen jäsenyyden piirissä. Mitä kirkolta odotetaan. Huolimatta maahanmuuttokeskustelussa kuuluvista kovista kriittisistä äänistä, yhä suurempi osa suomalaisista suhtautuu avoimesti kansainvälisyyteen ja näkee tänne tulevien kulttuurien rikastuttavan meidän maatamme. Mitä kirkossa sitten arvostetaan. Sekä Perinteellisten, Avomielisten että Irrallisten suhteen seurakuntien työ kohtaa samanlaisia kysymyksiä kuin vaikkapa puolueet ja järjestöt: jokaista tulisi osata puhutella omalla tavallaan. Kahdeksan kymmenestä suhtautuu Kirkollisessa puheenparressa on alkanut esiintyä sellaisia käsitteitä kuin Irralliset, Avomieliset tai Uskolliset.. Avomielisille kirkko edustaa lisäksi mahdollisuutta edistää suvaitsevaisia näkemyksiä ja tehdä hyvää yhteiskunnassa. Kristittynä itseään pitää kuusi kymmenestä, luterilaisena puolet. Mittarina tälle voi pitää esimerkiksi suhtautumista tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Irrallisistakin, joista vain 40 prosenttia sanoo olevansa kristitty, kirkkoon kuuluu kuitenkin yhä reilusti puolet. Nuo luvut ovat kiinnostavia siksi, että kirkkoonkuulumisprosentti on korkeampi kuin yksikään niistä. Suomalaisten arvomaailma on viime vuosikymmeninä liikkunut avomielisempään suuntaan. Kaikenlaiset sellaiset väitteet, joilla mitataan henkilökohtaisesti koettua sitoutumista kirkon oppiin tai omaa elettyä hengellisyyttä, jättävät enemmistön epäröivälle kannalle. Kirkkosuhde on asenteita syvempi Kun tarkastelee sitä, miten valtaosa suomalaisista kuvaa suhdettaan hengellisiin asioihin, tulokset voivat seurakunnan näkövinkkelistä olla hätkähdyttäviä. 62 prosenttia on sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevien avioliitoille tulisi olla mahdollisuus saada kirkollinen siunaus. Alle neljännes on samaa mieltä siitä, että Kirkon tulee pitäytyä entistä selkeämmin Raamatun opetukseen. Ihmiset ovat kirkossa, vaikka eivät osaa kutsua itseään uskonnollisiksi tai eivät oikein osaa arvioida, mitä armolla tai virsilauluperinteellä on tekemistä heidän kanssaan. Tällaisten asenteiden suhteen kirkon sisäinen keskustelu ei heijastele todellisuutta, jossa valtaosa suomalaisista ja myös kirkon jäsenistä elää. Alle kolmannes lukee Raamattua edes silloin tällöin. Eri mieltä on alle viidennes. Molempiin mahtuu miljoona suomalaista, jotka kokevat olevansa ainakin jossain määrin kristittyjä ja luterilaisia. Tutkimus osoittaa, että näin ei kuitenkaan ole. Perinteellisille kirkko on vakiintunut osa suomalaisuutta. Tai mitä pitäisi ajatella siitä, että kirkollisia juhlapäiviä olisi valmis kalenterista poistamaan harvempi kuin joka kymmenes. Uskovaksi tunnustautuu neljännes ja uskonnolliseksi ihmiseksi vielä harvempi. Irrallisten ja uskollisten välimaastossa ovat Avomielisten ja Perinteellisten joukot. Molempia ryhmiä yhdistää se, että kirkolla koetaan olevan hyvin vähän henkilökohtaista merkitystä. Jokaisen kohdalla tulisi kytkeytyä niihin asioihin, jotka kullekin ovat merkityksellisiä. Suvivirren laulamiseen koulujen kevätjuhlissa suhtautuu myönteisesti 80 prosenttia – eli melko suuri joukko niitäkin, joiden mielestä virsilauluperinnettä erityisesti pitäisi vaalia. Toinen ryhmä puolestaan on erittäin liberaali ja asenteiltaan avoin
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että uskonnollisen tiedon halutaan ainakin jossain määrin siirtyvän eteenpäin.. Heistä vain harva on mitenkään kirkkovastainen. Se on kirkollisten juhlapyhien säilyttämisen ohella vahvin jäsentutkimusten paljastama viite hengelliseen todellisuuteen. Mitä läheisempi suhde kirkkoon, sitä varmemmin lapsena on saanut kristillistä kasvatusta, käynyt joulukirkossa tai oppinut iltarukouksen. Suomi on suuri maa, ja alueelliset erot ovat merkittäviä. Tämä yhteys tuntuu itsestään selvältä, mutta se on seurakuntien työn kannalta hyvin tärkeä. 65 prosenttia lapsiperheistä toivoo, että seurakunta kertoo tapahtumistaan sitä kautta. Se on jäsenlähtöisyyttä, ja siinä työnäyssä työntekijät ovat ihmisten palvelijoita. Toinen puoli kysymystä on tämä: mitkä ovat niitä ihmisten arjen asioita ja oman elämän kysymyksiä, joissa seurakunta voi merkityksellisti kohdata. Jäsentutkimusten varsinainen tarkoitus on havahduttaa pohtimaan, mitä erilaisille ihmisille seurakunnassa oikein tulisi tarjota. On myös helppo sanoa, mitä kirkon ainakin pitäisi tehdä, jotta se vastaisi suomalaisten odotuksiin. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT myönteisesti sairaalapappeihin. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että uskonnollisen tiedon halutaan ainakin jossain määrin myös siirtyvän eteenpäin. Sikäli kuin puhutaan kokonaisten ikäluokkien kohtaamisesta, tämä arvojen suunta on tarpeen ottaa huomioon. Kirkon pitäisi keskittyä entistä enemmän heikompiosaisten auttamiseen ja toimia heikommassa asemassa olevien puolestapuhujana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkon yksi haaste liittyy siihen, miten hyvästä työstä viestittäisiin: seurakunnan viestintään suhtaudutaan nihkeästi. Päinvastoin, kirkkoa kohtaan koetaan vaihtelevia odotuksia ja arvostuksia. Jos kotien kasvatus ohenee, kykeneekö seurakunta vaikuttamaan enemmän lapsuuden ja kouluiän vaiheissa. Suomalaisten asenteiden valossa seurakunnilla näyttää olevan liikkumavaraa innovoida ja toimia. Uskonnonopetukseen kouluissa suhtautuu kielteisesti alle viidennes väestöstä. Kristillisen kasvatuksen rajaisi vanhempien varaan vain 30 prosenttia. Jos kirkko tekee hyvää, auttaa hädänalaisia ja puhuu ahdinkoon ajautuneiden puolesta, se heijastelee onnistuneesti sellaisia moraalisia odotuksia, jotka yleisesti jaetaan. Suurin osa suomalaisista, joita kasvatustyön tulisi tavoittaa, ei mitenkään aktiivisesti harjoita hengellisyyttä, mutta näyttää pitävän tärkeinä helppoja kristillisiä perinteitä. Kristillisellä kasvatuksella on tilaa Kasvatustyön näkökulmasta erityisen kiinnostavaa jäsentutkimuksissa on se, miten lapsena omaksuttu kristillisyys heijastuu suhteessa hengellisyyteen ja asenteisiin kirkkoa kohtaan. Kyse on suurimmassa osassa Suomea edelleen lähinnä siitä, millä tavoin seurakunnat ja kirkko saa ihmisiä pysymään mukana. Jäsenkehitys ei ole luonnonlaki Jos seurakuntien jäsenyyden kysymystä tarkastelee Jäsen360-tutkimusten tiedon valossa, näyttää lähinnä siltä, että kirkossa ei ole vielä löydetty kaikkia keinoja, joilla voitaisiin kiinnittyä merkityksellisesti niiden ihmisten elämää, joille perinteinen seurakuntaelämä, siihen liittyvä sanasto ja tapa elää ja toteuttaa hengellisyyttä on jäänyt tyhjäksi. Entä kasvatustyön näkökulma. Se osoittaa, että lapsuusvaiheessa läsnäollut kristillinen kasvatus heijastuu aikuisiän suhteeseen kirkon jäsenyyteen. Kasvatustyön kohtaamissa ikäluokissa yleiset yhteiskunnalliset arvot ja asenteet ovat painottuneet liberaaliin suuntaan. Tällä hetkellä tilanne kysymyksen pohtimiselle on vielä varsin suotuisa: kirkkoon kuuluu yhä yli 70 prosenttia suomalaisista. Kasvatuksen kentän osalta kanavista eniten on auki Some. Kristillisen kasvatuksen puitteissa täytyy asettaa kysymys siitä, kuinka suuren osan perheistä sulkee työn ulkopuolelle kovin normatiivinen opillinen painotus tai uskonnollinen kieli, jota ei oikein ymmärretä. Näin haluaa seitsemän kymmenestä suomalaisesta. Seurakuntalehtiä vanhemmista lukee silloin tällöin neljä kymmenestä
Youtube on paitsi koululaisten uutismedia, myös suosituin hakukone. Tervetuloa mukaan tutustumaan uuden medianteon maailmaan! Ttila aloittaa tubessa 15.1.2019 klo 16. 19 Me tekijät Me tekijät 19 Ttilan juontajat vasemmalta Wilhelmiina Helsingistä, Miro Vihdistä, Linnea Kuopiosta, Aino Helsingistä, Tuuli Hattulasta sekä Pinja Helsingistä. Ttila lanseerataan Kirkon Kasvatuksen päivillä Jyväskylässä 8.1. Median keskiössä on aina ollut lasten ja nuorten oma sisällöntuotanto heitä kiinnostavista aiheista: milloin se on ollut kirja-arvioita, milloin eläinreportaaseja, milloin matkakertomuksia eri puolilta maailmaa. kavereista, koulusta, perheestä, tylsyydestä, kiusaamisesta ja kirkon toiminnasta – globaalia näkökulmaa unohtamatta. Ttila valloittaa tubessa! Pilottiseurakuntia on mukana kymmenkunta ja mukaan toivotaan uusia tekijöitä! Tarjoamme pilottiseurakunnille myös koulutusta median tekoon aina käsikirjoituksesta videoeditointiin asti. Seuraa lähetyksiä Youtube-kanavallamme @ttila ja sivuillamme ttila.fi. Kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Ttilan päätoimittajaan Juha Kinaseen (juha.kinanen@nuorikirkko.fi, puh. Suoran keskustelun lisäksi ohjelma koostuu etukäteen kuvatuista katsojien ja mukana olevien pilottiseurakuntien videoista. NUORI KIRKKO Mediankulutus lasten ja nuorten maailmassa on mullistunut internetin suoratoistopalveluiden aikakaudella. Tämän vuosikymmenen idolit ovat yhä useammin ensisijaisesti somejulkkiksia – tubettamisesta on tullut oikea ammatti. Vuonna 2012 ensisijaisesti verkkojulkaisuksi muuntunut Jiipeenetti luo jälleen nahkansa ja aloittaa tammikuussa tubekanavana. ollen julkaisijoidensa ensimmäinen lahja varhaisnuorisotyön 100-vuotisjuhlavuoteen "100 vuotta iloa: koululaiset kirkossa". Ttila-mediaa julkaisevat Nuori kirkko ry:n ja paikallisseurakuntien kanssa Kirkkohallituksen kasvatusja perheasiat, Kirkon viestintä sekä Suomen Lähetysseura. Kouluikäisille jo vuonna 1938 perustettu Jokapoika-media on koko olemassaolon aikansa vaihtanut muotoa ja nimeä nuorten oman ajankäytön ja kanavien mukaan. Ohjelmassa juontajat ottavat myös mukaan myös reaaliaikaisesti katsojien kommentteja ja ajatuksia. 0400 304490). Ttila tuo yhteen lapsia ja nuoria kiinnostavat asiat käsitellen niitä heille luontevalla tavalla. Viikoittain tiistai-iltapäivisin suorana lähetyksenä toimiva Ttila puhuu mm. Katri Korolainen Kirjoittaja on Nuori kirkko ry:n viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja ja Ttilan vastaava päätoimittaja.
Yhdessä kummin kanssa voi muistella esimerkiksi kastehetkeä: keitä oli paikalla, kenen sylissä vauva oli, mitä kaikkea muuta siellä tapahtui. Tarjoamme saaressa kahvit, mehut ja pullat sekä nuotiopaikalla makkarat. Entä 6-vuotiaat. Retkeä ovat toteuttamassa varhaiskasvatuksen pappi, varhaiskasvatuksen esimiehet, lastenohjaajat sekä kasvatustyönsihteeri. Launeen seurakunnan varhaiskasvatuksen pappi Riitta Särkiö ehdotti 6-vuotiaille yhteistä tekemistä kummin kanssa, ja näin sai alkunsa Lahden seurakuntayhtymän kasvatustyön organisoima 6-vuotiaiden kummiretki Heinäsaaren leirikeskukseen. Matka Ali-laivalla saareen kestää noin 15 minuuttia, ja jo laivamatka on ollut monelle lapselle huikea kokemus. Kutsu kuuluu – tervetuloa kummin kanssa Heinäsaareen Kaikille kyseisenä vuonna 6-vuotta täyttäville lahtelaisille kirkkoon kuuluville lapsille lähetetään postitse henkilökohtainen kutsu, jossa heidät toivotetaan tervetulleeksi kumminsa kanssa Heinäsaareen. Saaressa on mahdollisuus osallistua ohjattuun musiikkituokioon, askarrella jongleerauspalloja, tehdä kummin kanssa yhteinen kädenjälki-taulu sekä kiertää saaren luontopolkua ja pähkäillä luontorastien kysymyksiä. ”Tämä päivä on ollut ainutlaatuinen, yhteinen kokemus kummilapsen kanssa”, ”Kiva kun oli valmista tekemistä kummilapsen kanssa, yhdessäolo oli helppoa ja luontevaa, vaikka emme tapaakaan kovin usein, kun välimatka on pitkä” – tällaista palautetta olemme saaneet paljon, ja olemme kokeneet, että kummipäivällä on tärkeä rooli kummin ja kummilapsen väliselle yhteydelle. Kummipäivään osallistujille jaetaan kartta, jonka opastamana he voivat retkeillä saaressa toimipisteeltä toiselle omaan tahtiin noin 3 tunnin ajan. Myös pihan pingispöytä, frisbeegolf, jalkapallo sekä trampoliini ovat ahkerassa käytössä. Ensimmäistä retkeä päästiin toteuttamaan elokuussa 2015. Vuoden aikana kastetuille on vauvakirkot, 1–3-vuotiaille lähetetään onnittelukortit, 4-vuotiaat saavat Lapsen Raamatun ja 5-vuotiaille järjestään Raamattuseikkailu. Pisteillä voidaan myös keskustella iltarukouksesta, mieltä painavista asioista tai ihan vaan istua vilttiin kietoutuneena kappelin suurten ikkunoiden edessä – kuunnella hiljaisuutta ja ihmetellä taivaan Isän luomaa upeaa luontoa. Makkaran paistaminen luonnon keskellä on ollut usealle lapselle aivan uusi elämys, ja sitä on ollut mukava ihmetellä kummin kanssa nuotiotulen loimutessa. kummiretkelle Heinäsaareen TEKSTI Laura Kytömäki KUVAT Lahden seurakuntayhtymä. Päivän aikana Heinäsaaressa käy reilut 200 lasta ja kummia. Ja elokuun suosikkeina ovat saunominen ja uiminen. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Lahdessa kuusivuotiaat kutsutaan TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Sirpa Päivinen ME TEKIJÄT Jo neljänä peräkkäisenä vuotena toteutettu retki on huippusuosittu. Vuoden 2014 syksyllä varhaiskasvatuksen tiimissä pohdittiin, miten tavoittaa eri ikäiset lapset entistä kattavammin. Rauhoittumista alttareiden äärellä Saaren kappeliin on rakennettu pieniä hiljentymisalttareita, joissa jokaisessa on pieni taulu tarvittaessa helpottamaan jutusteluun alkuun pääsyä
21 Me tekijät Me tekijät 21 Saaressa on mahdollisuus osallistua ohjattuun musiikkituokioon, askarrella jongleerauspalloja, tehdä kummin kanssa yhteinen kädenjälkitaulu sekä kiertää saaren luontopolkua ja pähkäillä luontorastien kysymyksiä.
Katri on käynyt lapsena pyhäkoulua, ja hän toimi usean vuoden ajan itsekin opettajana. Näin onnellisesti kävi teologiaa opiskelevalle Katri Malmille ja musiikkikasvatukseen pätevöityvälle Tuuli Jaakonaholle, jotka veivät pyhäkoulun pop up -toteutuksina eri puolille Suomea viime kesänä. Lapset valitsivat aina neljästä vaihtoehdosta, minkälaista pyhäkoulua tällä kertaa lähdetään tekemään. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Pop up -pyhiksestä Joskus kesätyö napsahtaa niin kohdilleen, että sitä muistelee ilokseen talven pimeimpinä päivinä, etelän lumettoman kaamoksen keskellä. Täysiksi viikkotunneiksi muutettuna pop upit työllistivät kuukauden eli aivan päätyöksi tehtävästä ei ollut. Lisätietoja www.pyhakoulunystavat.fi TEKSTI Marjo Suominen KUVAT Renja Nurmi Säkkien sisällöt riemastuttavat lapsia eläytymään mukaan pop up -pyhäkoulun toimintaan. Siitä oli sitten hyvä ponnistaa uudelle turneelle, pop up -pyhäkoulujen ääreen. Anita toivoi kumppaniksi jonkun, joka hallitsisi musiikkipuolen. Mutta miten näin erityinen kesätyö löytyi. Pop up -tarjottimella neljä vaihtoehtoa Pop up -pyhisten sisällöt ja toteutusten rungot he valmistelivat ennalta, mutta tilaa jätettiin myös lasten osallisuudelle. Kesäisen pop up -pyhäkoulun menu LIIKKUVA PYHIS: leikkivarjo RAKENTELUPYHIS: legot MUSAPYHIS: rytmisoittimia KUVISPYHIS: lattikuvaliinoja ja -asettelumateriaalia Pop upin luonne Pop up -pyhis sopii hyvin muiden tapahtumien yhteyteen. Tuulille pyhäkoulu oli uusi tuttavuus, mutta seurakunnan musiikkitoimintaan hän osallistui aktiivisesti Viitasaarella, ennen muuttoaan Helsinkiin. Ystävyyttä lujitti viimekeväinen, kolmeviikkoinen junamatka Trans-Siperian rataa pitkin aina Mongoliaan ja Pekingiin asti. ”Se onkin hieno tarina. Pop up elää vahvasti hetkessä – yllätyksellisyydessä on osa sen viehätyksestä. Toisensa he ovat tunteneet reilun kahden vuoden ajan. oiva kesätyö!. Lapset kutsutaan kurkistamaan pussiin ja rakentamaan alttaria. Tuuli ja Katri muistelevat: ”Olimme juhannusjuhlilla, yltyvän kaatosateen keskellä. Oitis ilmoitin kiinnostukseni. Hollolassa tunnelma tiivistyi aivan erityiseksi. (Pyhäkoulutarjottimen menut on esitelty vihreässä laatikossa.) ”Suosituin oli liikunnallinen leikkivarjopyhis, jonka äärellä elettiin Jeesus myrkyssä -kertomus. Rakenteluun Päkän ja Pulmun yhteydenpitokortit, legoja tai majanrakennustarpeita sekä rukouksessa auttavia esineitä. Ehdotin Tuulille tehtävää, ja myös hän innostui – siitä se lähti. Tuulin ja Katrin kiertue ajoittui kesä-elokuulle, mutta sitä ennen he valmistelivat huolella pyhäkoulut ja olivat yhteydessä seurakuntin toteutusten ajankohdista ja paikoista. Tuuli opiskelee nyt toista vuotta ja Katri puolestaan kaavailee valmistuvansa vuoden-parin sisällä. Toisinaan voi mennä vaikkapa rannalle ja katsoa, keitä tulee paikalle. Tunnelmaan sopivasti lapset olivat valinneet myrskypyhiksen, ja kävimme POP UP -PYHÄKOULU Tarvikkeita Levitettävä säkki tai lakana, jonka sisälle yhden pop upin kaikki tarvikkeet mahtuvat. Olin ollut Kasvatuksen päivillä NAVIn ständillä, ja paluumatkalla kotiin aivan sattumalta istuin junassa Anita Ahtiaisen viereen, juttelimme niitä näitä, katsoimme Lastenkirkon juttuja ja jossain välissä Anita kysyi, tuntisinko jonkun, joka tarvitsisi kesätöitä – Pyhäkoulun ystävillä olisi tehtävä tarjolla. Jokaiseen säkkiin voi laittaa oman alttaripussin, jossa on kussakin erilainen risti, kynttilä ja alttariliina. He osallistuivat myös alttarin rakentamiseen alttaripussiin sisälle kätketyistä välineistä. Osallistujien iät voivat vaihdella sylilapsista koululaisiin
Se on olennaista – ei se, kutsutaanko toimintaa pyhäkouluksi tai jollakin muulla nimellä.” Rikas kokemus Työkokemus kehitti nuorissa tekijöissään monia valmiuksia. Menestys oli taattu. Tarvitaan samanarvoisuuden kokemusta – ei niin, että tarjotaan valittavaksi vain kahvinkeittotai tekstinlukuvuoroa. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Vapaaehtoistoimijuus kiehtoo kumpaakin, Tuulia ennen muuta musiikin alueella. Viime seurakuntavaalien yhteydessä hän vaikutti NAVIssa (Nuorten Aikuisten Vaikuttamisryhmä), jotta nuoria saataisiin ehdokkaiksi ja äänestämään. Espoonlahti onnistuikin siinä, mikä juuri nyt on useiden seurakuntien missiona, eli tavoittamaan hyvin luontevasti ihmisiä siellä, missä ihmiset ovat. Myös viestintätaidot kehittyivät, kun osana työtään he tekivät ja täydensivät Pyhäkoulun Ystävät ry:n nettisivuja. Katrin ja Tuulin silmissä pop upit vahvistivat luottamusta pyhäkoulun elinvoimaisuuteen: ”Pyhäkoulun henki ja idea elää vahvana. Vesi pärskyi varjolta leikkijöiden naamalle. Katri puolestaan korostaa vapaaehtoistehtävän mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Pikkuiset pomppivat heiluvan varjon alla sateesta välittämättä sen näköisinä, kuin se olisi parasta, mitä he ovat ikinä kokeneet.” Mäntsälässä menimme leikkipuistoon, josta lapsityönohjaaja tiesi, että siellä käy paljon lapsia. Tässä konseptissa myös pop up -pyhis toimi mainiosti, kun paikalla tulijoilla ei ollut kiire mihinkään ja vanhemmillekin oli omaa ohjelmaa”, Tuuli sanoo. Seurakunnan vapaaehtoisena häntä innostaa sellainen musiikkitoiminta, jossa seurakuntalaiset aktivoidaan tekemään itse. ”Pop upin tarkoitus ei ollut korvata muuta toimintaa, vaan innostaa, täydentää ja tehdä seurakuntaa näkyväksi – toimia porttina seurakunnan muihin toimintoihin”, Katri toteaa. Seurakunnat haluavat tarjota lapsille tilanteita, joissa he saavat toteuttaa hengellisyyttään ja olla tekemisissä Jumalan kanssa itselleen luonnollisella tavalla. ”Soukanlahden rantaan nousi Espoonlahden seurakunnan toimesta telttasauna. ”Pääsimme kokeilemaan uudenlaista työtä ja tapaa tehdä. Useimmiten pop upit kytkettiinkin seurakuntien kesätapahtumien yhteyteen – seurakuntien työntekijöiden tuella tai kanssa. Seurakunta tuli ihmisen luokse. Myös ymmärrys lasten ja perheiden tilanteista ja tarpeista vahvistui. 23 Me tekijät Me tekijät 23 Pop up -pyhis on viety rannalle – kaikki on valmista! leikkivarjon kanssa läpi Jeesuksen ja opetuslasten seikkailua myrskyisellä Genesaretinjärvellä. Kesän kuluessa saimme myös kosketuksen seurakunnan varhaiskasvatuksen todellisuuteen, ja oli inspiroivaa tavata työstään innostuneita kasvatuksen ammattilaisia", Tuuli summaa. Kun seurakunnasta oli tuttuja kasvoja paikalla, osallistujat tiesivät, että toiminta on turvallista ja laadukasta, vaikka vetäjät ja konsepti olivat uusia. Vapaaehtoisiksi aikovia pitää lähestyä keskustellen ja kuulostellen, mikä itse kunkin vahvuus on ja mitä se tarkoittaisi jonkin toiminnan kannalta. Tämä tuki pop up -pyhiksen onnistumista. En tiedä, olenko koskaan nähnyt onnellisempia ilmeitä. Vapaaehtoisen tavoittamisessa tarvitaan hänen mielestään entistä kuuntelevampaa asennoitumista: ”Seurakuntalaiset ovat aikuisia, vakavasti otettavia kristittyjä ihmisiä, eivät työntekijöiden pikku apulaisia. Lähtökohta on seurakuntalaisuudessa – heille pitää tarjota mielekäs yhteisö, johon he haluavat kuulua. Myös Tuulin lähtökohta seurakuntalaisuudessa: ”Kun kerran on jonkun seurakunnan jäsen, totta kai kannattaa olla toiminnassa mukana omilla vahvuuksillaan.” Pop upin tarkoitus ei ollut korvata muuta toimintaa, vaan innostaa, täydentää ja tehdä seurakuntaa näkyväksi. M ar jo Su om in en. Paikallisella seurakunnalla oli myös tärkeä tehtävä tiedottamisessa ja kohderyhmien tavoittamisessa. Tuuli Jaakonaholle ja Katri Malmille pop up -pyhikset olivat mieluinen kesätyö. Lapset pääsivät myrskyn sisuksiin, varjon alle kokeilemaan, millaista aallokossa on olla. Nuorelle aikuiselle voi olla arvokasta sekin, että hän voi kehittyä tehtävässään. Eräs niistä oli rohkea heittäytyminen; pop up vei aina uudelle paikkakunnalle uusien ihmisten pariin. Myös arvostaminen ja kiittäminen on tärkeää
Millaisia haasteita perheet kohtaavat arjen sujumisen suhteen. Kirkollisten vihkimisten lisäksi olisi kohtuullista tukea paikallisseurakuntatasolla aviosuhteen kestävyyttä hyväntahtoisin ja innostavin menetelmin. Toisinaan isossa perheessä ollaan kaaoksen keskellä ja välillä arki pyörii sujuvasti, omalla painollaan. Olen huolissani siitä, että liian monet lapset ja nuoret kokevat olevansa "näkymättömiä". Arkiviikolla pystyy hyvin olemaan lasten elämässä mukana. Mikä erityisesti lisää perheiden hyvinvointia. Perheet ovat luonnollisesti erilaisia. Ehdin mielestäni hyvin olemaan perheen parissa. KUVA Sanna Krook Suurperheen isä, pastori Jukka Joensuu luottaa läsnäolevan kohtaamisen voimaan. 4. Voimavarojen määrää määrittää lukuisat erilaiset kysymykset. Seurakunnissa tulisi ottaa vahva etunoja nk. Kirkon parisuhdetyö on liian kriisikeskeistä. Olen Jukka Joensuu, puoliso, 10 lapsen isä ja pappi. Neuvola-ajat ja vanhempainvartit jne. Peruspapin työn ohella parisuhdetyö ja miestyö ovat erityisen lähellä sydäntäni. Haastetta monin paikoin tuottaa äidin ja isän oman sekä yhteisen ajanpuute. Papin työssä minulla ei ole tarkkaa työaikaa. Tämä on haaste, mutta toisaalta se antaa sopivasti vapautta. Miten seurakunta voi olla tukemassa perheiden hyvinvointia arjessa. Perheiden hyvinvointia lisää se, että lapsia tervehditään kotona, koulussa, bussipysä5. Myös lasten tai vanhempien sairastelut kuormittavat. Arkena minulla on harvemmin iltatöitä. ennaltaehkäisevään parisuhdetyöhön. Olen toiminut pappina lähes kymmenen vuotta ja siitä ajasta Oulunsalon seurakunnassa reilut 6 vuotta. Kaupunkien ja kuntien järjestämän kotipalvelun lisäksi myös seurakunnan tuella on suuri merkitys. Työssä ja arjen jaksamisessa on olennaista hyvä ja tasapainoinen kalenterin täyttö. Millaisia kokemuksia sinulla on suurperheellisenä arjen ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. 1. Lastenohjaajien käynnit kodeissa lastenhoidon apuna ovat hyvin merkityksellisiä. Erot tai eronuhka ja taloudelliset kysymykset ovat monien perheiden huolena. Seurakuntien tulisi järjestää avioliittokouluja ja parisuhdeiltoja, joissa innostavalla tavalla puhutaan parisuhteen huoltamisen teemoista. Jokainen kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. 24 Me tekijät Me tekijät 24 7 KYSYMYSTÄ Kerro itsestäsi. 3. Koen papin työhön vahvaa kutsumusta. Kuka olet ja miten olet päätynyt nykyiseen työhösi. Vanhempien suhde on lasten koti. 2. pystyy hyvin järjestämään alkuviikolle. Seurakunnassa järjestettävät perheiden illat luovat hyvää pohjaa vertaistuelle ja rakentavat mukavalla tavalla yhteisöllisyyttä. Keskeisintä on, että itse ymmärtää vastuun työstä sekä perheestä. Puoliso, lapset ja työ ovat suurta Jumalan lahjaa. Tiiviin elämänvaiheen keskellä muistutan itseäni kiitollisuuden merkityksestä
Toivon, että perhetyöstä tulisi kirkon uusi lippulaiva. Seurakunnan on tärkeä olla myös mielipidevaikuttaja perheiden puolesta. 7. Olennaista koko yhteiskunnassa on se, että perheitä kuunnellaan ja perheiden tarpeisiin vastataan heidän parhaaksi katsomallaan tavalla. Millaisia uusia avauksia seurakunta voisi tehdä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Siinä keskeisenä pohjana voisi olla innostava kestävän, kristillisen avioliiton tukeminen. Yhteistoiminta perhetyössä kaupungin tai kunnan sekä järjestöjen kanssa on mielekästä ja se tuottaa hyviä verkostoja. Mitä muuta haluaisit nostaa perhetoimintaan liittyen. Ja lapset olisivat läsnä seurakuntien toiminnoissa. Innostavan parisuhdetyön käynnistäminen on mielestäni tärkein asia. Perheystävällisyydelle voisi luoda standardit, ja siinä onnistuneet seurakunnat voisivat saada työstään vaikkapa diplomin. Hyvät tavat ja sanat sekä läsnäolevat kohtaamiset ovat yksinkertainen apu perheiden hyvinvointiin. Toivon, että perhetyöstä tulisi kirkon uusi lippulaiva.. 25 Me tekijät Me tekijät 25 6. Samaa huomioimista tarvitaan myös aikuisten kesken. Diakoninen työote tulee mielestäni näkyä ja kuulua kaikessa perhetyössä. killä ja kaupassa jne. Toivoisin, että seurakunnat olisivat esikuvia perheystävällisyydessä. Kristillinen sanoma ja teot ovat erityisen tärkeitä apua tarvitseville perheille
Nimeni on Ilkka Tahvanainen. Klassikkoteos on nyt uudistunut täysin ja saanut entistä visuaalisemman muodon. Katsomusten välisyyttä ja vuoropuhelua tarvitaan erityisesti. Mielenpuu-matkan tärkein tavoite on vanhemmuuden vahvistaminen vertaistuen avulla. Alkuhetkestä alkaen lapsi etsii suhdetta itseensä, toisiin, ympäristöön ja maailmankaikkeuteen. Pääkaupunkiseudulla väestökasvu pohjautuu vieraskielisten asukkaiden määrän kasvuun, katsomuksellinen ja Olen toiminut varhaiskasvatuksen asiantuntijaja päällikkötehtävissä Espoossa ja kehittämistyön asiantuntijana Soccassa. Vertaisryhmä mahdollistaa asioiden jakamisen ja sitä kautta vanhempi voi saada uusia näkökulmia omien asioiden pohtimiseen. ISBN 9789522888235 HINTA 19,90 SIVUKOKO N. Kun vanhempi jaksaa paremmin, niin koko perheen hyvinvointi lisääntyy. Matkan teemoihin liittyy aina myös symboli. Näin tapahtui viime syksynä viikonlopun legoleikissä, kun viisivuotias poika kohdisti kolmisanaisen Mikä on Jumala -kysymyksen vanhemmilleen. Kirkkovuodesta innostavasti ja iloisesti kaikenikäisille kertovan kirjan visuaalinen henki on Varpu Savolan kädenjälkeä. ” Kirkkovuosi lasten kanssa on joka kodin perusteos” K AT TELUS, EIJA; MEIJER, TARJA; REINIK AINEN, SATU; VIKSTR ÖMJOKELA, MONIC A Kirkkovuosi lasten kanssa www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Ilkka Tahvanainen – lähikehityksen vyöhykkeellä uskonnollinen kirjo monipuolistuu ja muuntuu. 100 SIVUA KIRKKOVUOSI LASTEN KANSSA kertoo kirkkovuoden pyhistä. Hyvää Mielenpuu-matkaa! https://issuu.com/kirkonkasvatus/docs/lapsiarkki-osallistujan_opas_web KIRJAN VISUAALINEN HENKI ON VARPU SAVOLAN KÄDENJÄLKEÄ. Tarvitaan uskallusta ja ymmärryksen syventämistä. On olemassa dilemma, jossa vaaditaan identiteetin vaalimista ja toisaalta katsomusten välistä vuoropuhelua. Toiminnalliset osuudet auttavat tekemään näkyviksi tunteet, asenteet ja arvot sekä mahdollistavat niiden tarkastelun. Nimeni on Uusi. Innostun edelleen leikillisestä oppimisesta. Työmaisema on toinen. Matka sisältyy keskustelua pareittain ja ryhmässä, omien tunteiden ja tapahtumien kirjaamista, vihon täyttämistä ja yhdessä asioiden pohtimista. Lapsi: Aha – ja kokoaa ambulanssin valmiiksi. Siirretään keskustelu varhaiskasvatuskontekstiin vertaisryhmän keskelle. Eri puolella Suomea puhutaan segregaatiosta, taloudellisesta epätasa-arvosta, syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Olen Ebeneser-säätiön hallituksen ja varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jäsen.Vapaa-ajalla kirjoitan kulttuuriblogia www.outojapainotuksia.com Mielenpuu-matka on LapsiArkki hankkeessa ohjaajien avuksi kehitetty työväline vertaisryhmien vetämiseen. Jännitteet eivät katoa. Olen toiminut varhaiskasvatuksen asiantuntijana Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksikössä lokakuusta alkaen Heljä Petäjän jäätyä eläkkeelle. Inspiroituuko lapsi siellä esittämään samaista kysymystä. Mielenpuu-matka sisältää yhdeksän kokoontumiskertaa ja jokaisella kerralla on oma teemansa, jonka mukaan työskennellään. Kun kellot siirrettiin talviaikaan ja Eteläranta peittyi ensilumeen, olin tehnyt kirkollista työtä jo kymmenen päivää. Kävelen Etelärannan reunaa. SISÄLLÖT OVAT TUOT TANEET KIRKON KASVATUKSEN AMMATTILAISET EIJA KAT TELUS, TARJA MEIJER JA SATU REINIKAINEN SEKÄ KIRJAILIJA-TOIMIT TAJA MONICA VIKSRÖM-JOKELA. Vertaisryhmät ovat saaneet nimekseen KKP ja YYA. Miten varhaiskasvatuksen ammattilainen tarttuisi mielenkiinnon kohteeseen. KUKA MIELENPUU-MATKA – työväline vertaisryhmien ohjaamiseen. 26 Me tekijät Me tekijät 26 KIRKON TALOLTA Pastoraalikoulutus, hiipparipäivät ja Kirnu! Kalenteriin ilmaantuu varauksia kielellä, jota en ymmärrä. Katsomus merkitsee jokaisen yksilön ainutkertaista tapaa katsoa maailmaa. On horisontti. Millainen vuoropuhelu kehittyisi leikkitilanteessa. Yhden vanhemman perheet eivät ole enää marginaalinen perhemalli, vaan yleistyvä lapsiperhemuoto. Huoltajien suorat vastaukset kysymykseen olivat seuraavanlaisia: Huoltaja A: Siitä ollaan montaa mieltä. Työtehtävikseni määritellään ulkoinen vaikuttamistyö ja katsomuskasvatuksen pedagoginen kehittäminen. Lasten kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tukemisesta yhdessä järjestöjen, yhdistysten ja kuntapalvelujen kanssa pidän tärkeänä. Kirkkovuosi kuvataan yhdeksänä koko aukeaman kuvana, joissa nykyperheen juhlanvieton keskeltä löytyy myös pyhän ulottuvuus. Asetun tuntemattoman äärelle, lähikehityksen vyöhykkeelle, kun aiemmin tuntematon istuu kylkituntumassa. Esimerkiksi itseä ja perhettä kuvaa puun runko ja oksat. Sisällöt ovat tuottaneet kirkon kasvatuksen ammattilaiset Eija Kattelus, Tarja Meijer ja Satu Reinikainen sekä kirjailija-toimittaja Monica Viksröm-Jokela. Kuvien yksityiskohtia seuraamalla avautuu lisää tietoa, tarinoita ja tekemistä kirkkovuoteen. Lapsiperheistä jo 22 % on yhden vanhemman perheitä. Huoltaja B: Se on pitkäpartainen mies, joka istuu pilven reunalla ja katselee maailmaa. Mutta minä uskon niin, että täytyy olla joku valtavan yliluonnollinen voima, joka on saanut alkuun kaiken tämän, joka säätää saat, myrskyt, vuodenajat ja paljon paljon muuta. Kello on jo 16.30. Vertaistuella on todistetusti merkittävä positiivinen vaikutus samassa elämäntilanteessa olevien kanssa
Kirkkovuosi kuvataan yhdeksänä koko aukeaman kuvana, joissa nykyperheen juhlanvieton keskeltä löytyy myös pyhän ulottuvuus. Kirkkovuodesta innostavasti ja iloisesti kaikenikäisille kertovan kirjan visuaalinen henki on Varpu Savolan kädenjälkeä. 27 Me tekijät Me tekijät 27 KIRJAN VISUAALINEN HENKI ON VARPU SAVOLAN KÄDENJÄLKEÄ. ISBN 9789522888235 HINTA 19,90 SIVUKOKO N. Sisällöt ovat tuottaneet kirkon kasvatuksen ammattilaiset Eija Kattelus, Tarja Meijer ja Satu Reinikainen sekä kirjailija-toimittaja Monica Viksröm-Jokela. ” Kirkkovuosi lasten kanssa on joka kodin perusteos” K AT TELUS, EIJA; MEIJER, TARJA; REINIK AINEN, SATU; VIKSTR ÖMJOKELA, MONIC A Kirkkovuosi lasten kanssa www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja. Kuvien yksityiskohtia seuraamalla avautuu lisää tietoa, tarinoita ja tekemistä kirkkovuoteen. SISÄLLÖT OVAT TUOT TANEET KIRKON KASVATUKSEN AMMATTILAISET EIJA KAT TELUS, TARJA MEIJER JA SATU REINIKAINEN SEKÄ KIRJAILIJA-TOIMIT TAJA MONICA VIKSRÖM-JOKELA. 100 SIVUA KIRKKOVUOSI LASTEN KANSSA kertoo kirkkovuoden pyhistä. Klassikkoteos on nyt uudistunut täysin ja saanut entistä visuaalisemman muodon
Hyvä lapsuus ja hyvinvoivat lapset ovat tulevaisuuden yhteiskuntamme tukipilari.. KUKA OIKEISSA TÖISSÄ Lapsen hyvä ei aina ole kasvattajan hyvä Toinen lapsi saa elämäänsä tasapainoa yhteiskunnan varhaiskasvatuksesta; toiselle on hyväksi olla kotona huoltajan kanssa pidempään. Hän ei keskity tulevaan. Olemmeko kysyneet pienimmiltä, mistä heille tulee hyvä mieli ja mitä he haluaisivat juuri nyt. Mielipiteitä ja näkökulmia on monia, jopa riidaksi asti. Siitä, mitä tuo lause tarkoittaa, tuntuvat kasvattajat olevan aika ajoin hyvin montaa mieltä. Lasten ja perheiden tilanteet ovat moninaiset ja ne tuottavat erilaista lapsuutta ja erilaisia tarpeita. Onko lapsen hyvä aina sama kuin kasvattajan hyvä. päätoimittaja. Tätä keskustelua seuratessa herää kysymys, missä vaiheessa me aikuiset olemme kuunnelleet lasta. Meillä ammattikasvattajilla tuntuu olevan selkeitä näkemyksiä siitä, miten lapsen hyvä määritellään ja miten sitä mitataan. Mitä jos antaisimme lapselle mahdollisuuden siihen, että hän saisi olla lapsi tässä hetkessä – pistäisimme syrjään hetkeksi kaikki oppimistavoitteet. Vaalitaan siis lapsuutta ja annetaan lapselle tilaa olla lapsi. Usein huomaan miettiväni, miten vaikeaa olisi olla lapsi tässä yhteiskunnassa kaikkien vaatimusten keskellä. Me seurakunnan varhaiskasvatuksessa voimme olla vahvistamassa sitä armollista näkökulmaa, että jokainen saa oppia ja kasvaa rauhassa. Jatkuvaa keskustelua käydään myös siitä, millaista itseohjautuvuutta voidaan jo pieneltä lapselta vaatia. Entä miten voimme mitata lapsen hyvää tässä ja nyt sellaisilla asioilla, jotka määrittävät meille aikuisille tärkeitä asioita kuten oppimista. Usein se tapahtuu oppimisen kautta. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Missä vaiheessa me aikuiset olemme kuunnelleet lasta. Lapselle juuri tämä hetki on merkitsevä ja arvokas. Olemmeko kysyneet pienimmiltä, mistä heille tulee hyvä mieli ja mitä he haluaisivat juuri nyt. Sanotaan myös lapsuuden aina vain lyhenevän. Viime aikaiseen keskusteluun lapsen oppimisesta, kasvusta ja kyvystä itseohjautuvuuteen tiivistyy paljon siitä ristiriidasta, jossa myös seurakunnan varhaiskasvattajat joutuvat ehkä tahtomattaankin olemaan. Eikö nyt hyvinvoiva lapsi vartu mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyvinvoivaksi aikuiseksi. Lapsi voi selviytyä vain siinä maailmassa, jonka raamit aikuiset ovat hänelle rakentaneet. Kuka oikeastaan määrittelee sen, mikä on lapselle hyväksi. Yhden mielestä lapsi hyötyy, kun aikuinen ohjaa toimintaa mahdollisimman paljon – toisen mielestä lapsen osallisuuden vahvistaminen mahdollisimman pitkälle on se, mikä kehittää niitä taitoja, joita lapsi tulevaisuudessa tarvitsee. Erilaiset tutkimukset vahvistavat muun muassa sitä, miten lapsen osallistuminen yhteiskunnan varhaiskasvatukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttaa myöhempiin oppimistuloksiin ja lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Eivätkö aikuiset ja yhteiskunta tuota lapsuutta. Entä jos siirtyisimme tulevaisuusajattelusta tähän hetkeen. Lapsen hyvän elämän kannalta ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. 28 Me tekijät Me tekijät 28 Varhaiskasvatuksessa keskeinen päämäärä on lapsen hyvän elämän tukeminen ja vahvistaminen. Mutta kuka sitä oikein lyhentää
Hinnat: standard 122 € yhden hengen huone / vrk, 137 € kahden hengen huone / vrk. Perheiden kanssa, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen kirkossa, perhepsykoterapeutti, parija seksuaaliterapeutti Heli Pruuki, Nuori kirkko ry. Katsomuskasvatusyhteistyö, näin teimme sen Vantaalla! Kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa, Vantaan seurakuntatyön erityispalvelut ”AIP:stä asiaa” – aamuja iltapäivätoiminnan ajankohtaiskanava. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10. Virsimuskarin juuret ovat Baby salmesangissa, Aino-Elina Kilpeläinen ja Jenni Urponen Helsingin yliopisto sekä kouluttaja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry. TOTEUTTAJA: Nuori kirkko ry. MAJOITTUMINEN Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa, puh. Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa, tarjolla aamukahvit 10.00 Päivien avaus. Monikulttuurinen seurakunta on kaikkien perheiden seurakunta – monikulttuurisuus osana kirkon kasvatusta ja perhetoimintaa kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren Espoon hiippakunta. Tuulta siipien alle! Ammatillista rohkeutta prosessidraaman keinoin , kouluttaja ja draamapeda-gogi Tiina Haapsalo. Ilmoittautuminen avataan 21.1. kierros 11.15-12.30 12.30 Lounas 13.30 Tuulta siipien alle – onnellisuus ja hyvä elämä 15-15.15 Kiitos ja hei hei! Tapaamisin ensi vuonna! KOULUTTAUDU, OSALLISTU Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Vantaa 26.–27.9.2019 Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa ROHKEASTI LENTOON! KANAVAT, joista valitaan kaksi Leikin katsomukselliset ulottuvuudet varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, Kirkkohallitus. TIEDUSTELUT: Ohjelman sisältöä koskevat tiedustelut: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. Keskuste-lijoina kirkkoherra Riikka Reina, Kallion srk; pastori Kristiina Kartano Tikkurilan srk; seurakuntapal-veluiden johtaja pastori Antti Siukonen Pipliaseura sekä varhaiskasvatuksen ohjaaja Hanna Rajalin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteessa www.scandichotels.fi varauskoodilla BNUO250919. Yhteistyökump-panit: Kirkkohallitus/Kasvatusja perheasiat, Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry., Vantaan seurakunnat, Vantaan seurakunayhtymä ja Espoon hiippakunta. Mukana varhaiskasvatuksen asiantuntija Leena Lahtinen teemalla ”Johda itse itseäsi, lapsen hyvinvoinnin tukeminen on jokaisen varhaiskasvattajan tehtävä”. (09) 6899 9031, s-posti: aviacongress@scandichotels.com. Virsimuskari lapsen osallisuuden vahvistajana seurakunnassa. Lapsen ja perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell ja perheja parisuhdetyön asiantuntija Minna Tuominen Kirkkohallituksen kasvatusja perheasiain yksikkö. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Torstai 26.9. Kasvatustieteen tohtori Jonna Kangas, Helsingin yliopisto. KOHDERYHMÄT Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Tervetuloa! 10.30 Piispan tervehdys Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo 11.00 Mitä kohti ja millaisilla siivillä Puhetta lasten ja perheiden tarpeista tässä ajassa. Majoitus ei kuulu hintaan. 9.30 Kanavat 1. 16.15 Päätös 16.30 Päivällinen 19.00 Bussikuljetukset hotelleilta kirkolle 19.30 Musiikin siivillä! Konsertti Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, mukana Gospel Helsinki 20.30 Iltaehtoollinen 21.15 Bussikuljetukset takaisin hotelleille Perjantai 27.9. osoitteessa www.nuorikirkko.fi/koulutukset. ILMOITTAUTUMISTA KOSKEVAT TIEDUSTELUT: koulutus@nuorikirkko.fi. 12.00 Lounas 13.15 Siivet kantavat! Varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori ja neuropsykologian kouluttaja, työnohjaaja Heli Isomäki, tutkimusja kuntoutuspalvelut Ludus Oy 14.15 Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n ja Lastenkirkko -median terveiset! 14.45 Päiväkahvit 15.15 Leikin siivillä! Seikkailuja empatiaan – tarinallisen leikin menetelmä pedagogisessa ohjaamisessa. Untuvikot – näkökulmia alle 3-vuotiaiden toimintapedagogiikkaan lastentarhanopettaja, KK Katariina Nousiainen. Sinä olet lapsen hyvinvoinnin mahdollistaja – pedagogiikan johtaminen pedagogisin menetelmin varhaiskasvatuksen asiantuntija ja toimitusjohtaja Leena Lahtinen, Helsingin yliopisto. Ilmoittautumiset 26.8. 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 9.00 Lempeää herättelyä päivään! Kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto. kierros 9.30–10.45 (10.45–11.15 kahvitauko) ja 2. mennessä. OSALLISTUMISMAKSU: 270 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltata-pahtuman kuljetuksineen)
Työpajat toteutetaan päivän aikana kahdesti. 30 Me tekijät Me tekijät 30 KOULUTTAUDU, OSALLISTU KUULE IHMISTÄ! Espoon ja Helsingin hiippakuntien varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan koulutuspäivä LAUANTAI 9.3. 15.00 Messu, joka syntyy yhdessä TIEDUSTELUT Kaisa Aitlahti, SO, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi ja Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi ILMOITTAUTUMINEN 8.2.2019 mennessä www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat OSALLISTUMISMAKSU 80 €, sisältää tulokahvin, lounaan ja päiväkahvin PÄIVÄN JÄRJESTÄVÄT Espoon hiippakunta, Helsingin hiippakunta, Nuori kirkko ry ja Seurakuntaopisto Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous 17.5.2019 klo 15 Paikka: Hotelli Alexandra, Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyväskylä Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Valitse mieleisin työpaja, ilmoittautuminen tapahtumaan saapuessa. Vanhemmuuden ja parisuhteen yhteensovittaminen, asiantuntija Heli Pruuki 3. Alle 3-vuotiaat kerholaisina, lastentarhanopettaja Katariina Nousiainen 5. Kuule pariasi. Kristillinen ihmiskäsitys ja läsnäolo lapsen kasvun tukena. Kaikki osallistuvat saavat ilmaisen Päkä-ämpärin! Tule, tuo ystäväsikin ja ota yhteyttä, jos haluat lisää tietoa. Miten kuulen pientä kerholaista, entä kumppaniani tai kollegaa. Raamatuntutkija Outi Lehtipuu 10.45 Työpajat. 2019 Seurakuntaopisto, Järvenpää Hiippis uudistuu! Kokoonnumme maaliskuussa aiempaa tiiviimpään ja yhteisöllisempään päivään kuulemisen ja läsnäolon äärellä. Jumala kuulee minua – rukoushelmet kuulemisen ja läsnäolon välineenä, kouluttajat Satu Reinikainen ja Mari Torri-Tuominen 4. Lisäksi saat välineitä ja ideoita varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kysymyksiin. Kuule taaperoa. Yhteisen messun suunnittelu Messy Church -tyyliin, kouluttaja Anita Ahtiainen 2. Dialoginen yhteistoiminta, työnohjaaja, kouluttaja Anne Kansanaho 12.00 Lounas 13.00 Työpajat. Kuka messussa kuuluu. 0405821262 Anita Ahtiainen, sihteeri, anita.ahtiainen@lastenkeskus.fi tai p. Kenen ääni kuuluu messussa. 14.15 Kahvi 14.45 Musisoiden kohti messua. Laajuus 1.5 op Ilmoittautuminen 13.2. Leikin kautta ilmiöihin 13.3.–15.3.2019 Seurakuntaopisto, Järvenpää Leikki kuuluu lapsen jokaiseen päivään. Tiedustelut Kouluttaja Johanna Heikkinen, Nuori kirkko ry, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Varhaiskasvatuksen kokonaissuunnittelu seurakunnassa 3.4.– 5.4.2019 Seurakuntaopisto, Järvenpää Miten varhaiskasvatusta suunnitellaan kokonaisuutena sinun seurakunnassasi. Päivässä jaamme tietoa ja toimintatapoja lasten ja perheiden kohtaamisesta ja vietämme yhdessä suunniteltua ja toteutettua messua. Kokouksessa on tarjoilua, jonka vuoksi olisi hyvä tietää tulostasi etukäteen. 1. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.30 Aamurukous 9.45 Kuule ihmistä. 0505966039. Miten kristillinen ihmiskäsitys ja siitä kumpuava tapa olla vuorovaikutuksessa tukee lapsen kasvua. Laajuus 1.5 op Ilmoittautuminen 4.3.2019 mennessä: www.seurakuntaopisto.fi/koulutukset/9301 Osallistumismaksu 240 €, täysihoito 2hh/195 € Tiedustelut Kouluttaja Johanna Heikkinen, Nuori kirkko ry, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. SPY ry:n hallitus Eija Pakkala, puheenjohtaja, eija.pakkala@kolumbus.fi tai p. Tule pohtimaan, miten varhaiskasvattaja voi tukea lapsen kiinnostuksen kohteisiin perustuvaa oppimista, luoda pedagogista toimintaa ilmiöiden ympärille ja antaa tilaa leikkiin uppoutumiselle. Valitse toinen haluamasi työpaja, ilmoittautuminen tapahtumaan saapuessa. Kuule kollegaa. mennessä: www.seurakuntaopisto.fi/koulutukset/ leikin-kautta-ilmioihin/ Osallistumismaksu 240 €, täysihoito 2hh/195 €. Tässä koulutuksessa syvennät osaamistasi varhaiskasvatuksen kehittäjänä. Jos yhdistyksen jäsen haluaa vuosikokouksen käsittelevän myös jotain muuta, tieto siitä on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta eli viimeistään 3.5.2019. Miten eri tavoin voimme kuulla Jumalaa
Ilmaiseksi sovelluksessa tulee mukana yksi pelialue, jota kokeilemalla pelin ideaan pääsee hyvin sisään. Yksi Toca Lifejen loistava puoli on se, että niitä voi käyttää yhdessä. Roolileikkien lisäksi nukkekotipelejä voi käyttää apuna erilaisten tilanteiden käsittelyyn lapsen kanssa. Voi koota vaikka tosi ison leivän tai laittaa spagetin ja tomaatin yhteen, jolloin saa pasta-annoksen. Toca Life -pelien käyttöliittymä on helppo ja aina samanlainen. Virtuaalisilla nukeilla voi leikkiä eri sovelluksissa esimerkiksi kotia, sairaalaa, ravintolaa ja koulua. Sarjassa on julkaistu useita samantyylisiä pelejä, joissa kussakin on oma teemansa. Kaikki Toca Life -sarjan pelit sisältävät paljon hauskoja oivalluksia ja tutkittavaa. Video-ominaisuuden avulla myös aikuinen voi tehdä lapsille opettavaisia ja hauskoja videopätkiä eri aiheista. Itsestään pelihahmot eivät tee mitään. Näin lasten roolileikit voi nauhoittaa oikeaksi minielokuvaksi, jonka voi tallettaa pelilaitteen muistiin ja katsoa myöhemmin. Pelit ovat sukupuolineutraaleja, ja kaikille pelaajille löytyy varmasti omat mielikuvitusleikkinsä ja hahmonsa. Aina kannattaa kuitenkin pitää sovelluskaupan salasana ainoastaan laitetta hallinnoivien aikuisten tiedossa. Omaa hahmoaan mahtuu liikuttamaan sitä useampi sormi, mitä suurempi ruutu on käytössä. Leikki onnistuu varmasti jo 3-vuotiaalta. Erityistä päämäärää tai pistelaskua ei myöskään ole, vaan pelin suunta määräytyy pelaajan oman mielikuvituksen mukaan – ihan niin kuin oikeassakin nukkeleikissä. Tahtoisin ostaa viikkorahoilla talvimökki-lisäosan.” INFO äänittäen. Toca Life: Worldin lataamalla ja lisäosia hankkimalla samalla pelihahmolla voi leikkiä näppärästi useammassa sarjan pelimaailmassa ilman, että sovellusta tarvitsee välillä vaihtaa. Vahinko-ostojakaan ei pitäisi kovin helposti syntyä, sillä Toca Life: Worldissa lisäosien ostaminen on lapsilukon takana. Pelit ovat kuvitukseltaan värikkäitä ja niistä löytyy runsaasti teemaan liittyvää rekvisiittaa kuten lemmikkejä, ruokia ja vaatteita. Olen leikkinyt pelissä koulua yhden kaverin kanssa. Kyseessä on pelityyppi, joka toimii kuin perinteinen nukkekoti tai paperinuket. 1-9 euroa / kpl Käyttöjärjestelmä iOS, Android WiFi Toimii ilman nettiyhteyttä Lisää tietoa: tocaboca.com/app/world www.viihdevintiot.fi Nukkekotisovellukset näyttävät päällisin puolin ehkä vauhdittomilta, mutta niistä saa pienten lasten kanssa paljon irti. Jos pelilaitteelta sattuu löytymään jo valmiiksi jokin Toca Life -peli, saan sen ladattua World-sovellukseen ilmaiseksi. Toisaalta peleissä riittää tutkittavaa vielä koululaisellekin. Kännykän tai tabletin ruudulla näkyy kaksiulotteisia hahmoja, joita voi liikuttaa sormella raahaamalla. Nukkekotipelien parhaimmistoa ovat Toca Boca -peliyhtiön julkaisemat Toca Life -pelit, jotka voi halutessaan koota yhteen, pelit yhdistävään Toca Life: World -sovellukseen. Hahmovalikko ja pelialueet avautuvat tökkäämällä. 31 Me tekijät Me tekijät 31 DIGILEIKIT TOCA LIFE -NUKKEKOTISOVELLUS innostaa pelaamaan yhdessä TOCA LIFE: WORLD Ikä 3–9 vuotta Hinta Ilmainen, lisäosat maksavat n. Peleissä on mahdollisuus myös videoida ruudun tapahtumia samalla omaa puhettaan 8-vuotiaan pelaajan kommentti: ”Tykkään siitä, että tässä pelissä voi tehdä ruokaa. Toca Life: Worldin lataaminen ei maksa mitään, mutta erikseen ladattavat peliympäristöt ovat maksullisia. Pelissä voi käydä yhdessä läpi vaikkapa tulevaa lääkärikäyntiä tai pohtia sitä, mitä kaikkea aamulla tehdään ja missä järjestyksessä. Hahmoja voi syöttää ja pukea sekä laittaa vaikka kylpyyn tai nukkumaan. TEKSTI Jenni Utriainen. Esineitä liikutetaan sormella raahaamalla. Toca Bocan julkaisemat pelit eivät sisällä lapsille haitallisia mainosvideoita tai suoria linkkejä nettiin. On kiva, että kaikki Toca-maailmat ovat samassa paikassa. Myös valittavana olevien pelihahmojen ulkonäössä riittää variaatiota
32 Me tekijät Me tekijät 32 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Olin ollut kaksi viikkoa töissä pappina, kun ensimmäinen kaste sattui kalenteriini. Mutta mitä kysyt, kun kastettava on jo 15-vuotias ja pappi on ensimmäistä kertaa koskaan toimittamassa. Tehtävänä oli kastaa rippikoululainen juuri ennen riparin alkua. Kastettava oli hymyileväinen ja etenkin puheen aikana hieman jännityksestä kihertävä. Uuden äärellä olo kuitenkin yhdisti meitä ja hermoilimme yhdessä. Samalla tavalla kun me kokoonnumme Jumalan ihmeen äärelle, myös sukulaisemme ovat ennen meitä kokoontuneet. Kastevieraille paljastin asian tilaisuuden päättyessä. Kastekeskustelun aika koitti. Tilanne oli tavallaan yllättävä, sillä olin itsekseni ajatellut, että tietenkin kastaisin vauvoja! En ollut ajatellut, että ennen kuin “pesisin yhtään vauvan päätä” – kuten kollegani oli tehtävän lapsena mieltänyt – saisin kastaa rippikoululaisen. Iloitsen siitä, että edelleen moni tahtoo lapselleen Jumalan siunausta koko elämään. Paikalla oli vain kourallinen ihmisiä. Monelle kaste on tärkeä asia ja turvallinen rituaali, joka yhdistää meidät ja rakkaat perheenjäsenemme. Jumala meitä auttakoon, ajattelin. Olimme kaikki vähän hämillämme, että mitähän tässä oikein tapahtuu. Varmaan ei voi pahasti mennä pieleen, jos muistaa uskontunnustuksen ja itse kasteen. Kaste pidettiin Puistolan kirkossa arki-iltana. Samalla hän yllätti minut kysymällä: “Mut jännittiks sua?” Se hetki jäi tuoreen papin mieleen – tässä oltiin yhdessä, toinen toisemme tukena. Hyvin meni kuulemma hänenkin mielestään. Vasta kastekeskustelun päivänä havahduin ajattelemaan, että 15-vuotias vastaa varmaan jo itse kysymyksiin, eikä minulla ole mitään ajatusta siitä, mitä kysyisin. Varmaan olisi ollut ihan sama, vaikka oltaisiin seisottu päällämme koko kaste tai heitetty kuperkeikkoja välissä. Eikä yhtään helpottanut, että kastettavakin vaikutti hermostuneelta, hieman ujolta. Kaikki tuntui hassulta, mutta samalla hirveän luontevalta. Tätä kirjoittaessa takana on suurin piirtein kymmenen kastetta sekä muutama jo tiedossa. Matkalla satuin kysymään seurakuntamme tuoreimmalta jäseneltä tuntemuksia kasteesta, ja hän vastasi jänTEKSTI Rosa Pöppönen KUVITUS Pekka Rahkonen Yllättävä kaste nittäneensä hieman. Kummeilla oli toive päästä paikalle ja minulla toive siitä, että onnistuisin vastaamaan tähän ihanaan toiveeseen. Kaikki muut kastettavat – ensimmäistä lukuun ottamatta – ovat olleet pieniä lapsia, lähes kaikki vauvoja. Suurin osa ei kuulemma olisi uskonut. Vanhemmat luottivat ammattitaitooni, minä kirkkokäsikirjan kaavaan. Tästä ajatuksena onnellisena lähdin yhdessä kastettavan kanssa sakastiin alboja viemään. Lähinnä siis minä ja kastettava. Kaikesta huolimatta meillä oli ihana ja rauhallinen tilaisuus. Joka kerta olen ajatellut olevani onnekas, kun olen saanut osallistua perheen tärkeään juhlaan. Oltiin kaikki uuden äärellä jo kastekeskustelussa, niin kastettava, hänen vanhempansa kuin minäkin. En muista, missä vaiheessa kerroin, että kyseessä on ensimmäinen kasteeni pappina. Kaikille olisi selvää, mitä tapahtuisi ja milloin, mutta siitä, miten ja millä tavalla – siitä ei ollut ideaa vielä kenelläkään. Yhtä tärkeää ja arvokasta kaikki. Ei varmaan haittaa, jos pappia pikkuisen jännittää – paniikki oli nimittäin ensimmäinen ajatukseni keskustelutilanteesta. Onneksi kollegoista oli apua, heiltä sain muutamia kysymyksiä haltuuni. Tulin ajatelleeksi, että varmaan jonkinlainen kastekeskustelu olisi hyvä käydä myös rippikoululaisen kanssa. Se on minusta pyhää ja arvokasta.. Periaatteessa tiesin, kuinka kaikki menisi. Käytännössä olin kuitenkin hermostunut, sillä jo yhteisen ajan löytyminen oli haastavaa. Vaikka Jumala saattoi joskus tuntua etäiseltä meistä molemmista, kasteessa Hän oli läsnä
Laula, leiki ja liiku Marin mukana, s. s. 48.. 48 Laula – leiki – liiku: Pukemista ja pakkasta – rapsutusta ja raappahousuja! Taivaallinen Paappamme siunaa talvisaappaamme. 37 Deep Talk – läsnäolon pedagogiikalla arvot puheeksi s. Auta, että hanki kantaa askelille voimaa antaa... 33 Ideasta käytännöksi KUVA Suvi Sievilä Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 34 Luovat Lapset: Lumiukkoja helmisuunnistus s
Tulosta kopio Seikkailun toteuttamiseksi tulee olla käytössä puhelin tai tabletti, johon on ladattu QR-koodin lukija. Lapsiryhmä jakautuu joukkueisiin tilan eri kulmiin ja viestileikin tavoin käy alkumerkin jälkeen vuorollaan kääntämässä yhtä lautasta. Talvella/Koska luistellaan… tai Lumiukot/Lumiukot ketjussa kulkee… ”KUPERKEIKKAILLAAN!” Tehdään patjalla kuperkeikka eteenpäin tai taaksepäin kiilaa apuna käyttäen. Tämän jälkeen lapsille kerrotaan ensimmäinen vihje, mihin heidän tulee suunnata löytääkseen QR-koodirastin. PARIKUPERKEIKKA toteutetaan patjalla ohjaajan avustuksella. Käytössä ovat kevyet ja käteen sopivat pallot. Seikkailu pohjautuu QR-koodisuunnistuksen pohjalle. Lumiukko rakentuu eri osista, ja ajatuksena on lasten kanssa seikkaillen ja erilaisia tehtäviä suorittaen saada lumiukko rakennettua kokonaiseksi. Tehtävät, jotka paljastuvat QR-koodin lukemisen jälkeen PALLOJEN TARKKUUSHEITTO ESIM. Seikkailuun yhdistettynä pyöritellään lumipallot lumiukolle. Snowman, snowman touch the sky. ÄMPÄRIIN. Mikäli lautasen alla on porkkana, hän tuo sen oman joukkueen ”pesään”. Vuorollaan yksi lapsista ”viuhahtaa” palloja väistellen patjan etupuolelta. LUMIPALLOLEIKISSÄ ohjaaja nostaa patjan pystyyn siten, että toinen joukkue piiloutuu sen taakse. Tai vaihtoehtoisesti isompien kanssa kuperkeikkahippa. Ohjelma luo uuden QR-koodin itse 5. ”HIDEAND SEEK-VIESTISSÄ” keskelle sijoitetaan syviä kertakäyttölautasia väärinpäin ja näistä osan alle porkkana. Snowman, snowman jump up high. Leikin myötä keräämme lunta kasaan. MUSIIKKILIIKUNTALEIKKI laulunsanojen mukaisesti liikkuen, esim. Toinen joukkue asettautuu heittovalmiuteen. Ohjaaja voi alkuun näyttää koodin, millaisia on tarkoitus etsiä. Tehtävät voivat olla lapsiryhmän ikäja taitotaso huomioiden erilaisia, mutta käytämme esimerkkiryhmänä esiopetusikäisiä. Lumiukon hatun voi jättää auki ja sinne pujottaa liikunnallisen tehtäväkortin, joka vaihtuu viikoittain tehtäväksi. Snowman, snowman turn around. ”TUKKIPYÖRINTÄ” eli lapsiryhmä sijoittuu vierekkäin makuulle ja ohjaajan merkistä lapset kääntyvät selältä vatsalleen. Lopuksi voidaan laskea porkkanoiden yhteismäärät ja tarkastaa, millä joukkueella on eniten porkkanoita. Snowman, snowman touch the ground. QR-koodin lukeminen laitteella paljastaa tehtävän, jonka suoritettua lapsiryhmä saa yhden lumiukon osan palkkiokseen. 4. Yksi lapsista sijoittuu poikittain makuulle lasten päälle ja kulkee vartaloiden pyöriessä eteenpäin. Ohjaajan tulee laatia ennakkovalmisteluna QR-koodit, joihin on kirjattu tehtävänanto. Kopioi tekstikentän viereen muodostunut koodi ja liitä se wordiin 6. Valitse TYPE 1 kohdasta TEXT 3. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT & TOTEUTUS päiväkotipäällikkö Kirsi Palenius ja esiopettaja Niina Kelo Innokkaat liikkujat Talvinen suunnistus haastaa monipuolisuudellaan! Lumiukko-suunnistuksessa liikuntaan yhdistyvät mm. Mene osoitteeseen www.goqr.me 2. Osumat voidaan haluttaessa laskea. Tässä seikkailussa voidaan mielikuvamatkailla – kuvitellaan, miten vaikkapa porkkanat pyörivät pussissa. Heittävä joukkue puolestaan yrittää osua häneen. QR-koodin luominen 1. Lumiukon suunnistusseikkailu voi päättyä lumiukon ”rakentamiseen” eri osista ja yhteiseen aiheeseen kuuluvaan englanninkieliseen liikuntaloru leikkiin. Lapset voivat kukin heittää esim. tietoja viestintätekniikan taidot, musiikkikasvatus, englannin kielisuihkutus, yhdessä tekeminen ja ongelmanratkaisu. Talvinen lumiukko -suunnistus. Eli aina kun hippa on saanut kiinni, käydään tekemässä patjalla kuperkeikka ennen vapautumista. Jatkotoimintana voidaan valmis lumiukko jättää yhteisen tilan seinälle. Kirjoita tekstikenttään haluamasi kysymys, ohjeistus tms. 3 palloa ja laskea, kuinka moni osuu kohteeseen
Tavoitteeseen pääsemiseksi toteutuu liikunnallinen ajattelutapa arvoissa, vanhempien ja lasten osallistamisessa sekä arkisissa monissa eri hetkissä. Liikkumishetket muovautuvat aikuisen mallilla innostaviksi ja lasta motivoivaksi. Pääsääntöisesti liikuntahetket rakentuvat osana isompaa teemaa tai kokonaisuutta lasten mielenkiinnosta poimittujen havaintojen pohjalta. Liikkumisen eri tapoja ja harjoitteita toteutetaan yhdessä lasten kanssa pitkin päivää monipuolisesti ympäristön mahdollisuuksia hyödyntäen. Lapsen taitojen karttuessa askeleista koostuu onnistumisenkokemusten jatkumo. On hyvä muistaa, että ohjaajan oma asenne ja heittäytymishalu toimivat suoraan lapsen liikkumisen edistämisen moottorina lasten poimiessa ohjaustavasta piiloviestit. Tarkastelemme toiminnassa, ettei liiallinen varovaisuus tai lapsen taitojen väheksyntä ota valtaa, vaan pinnalla olisi aina liikkumisen ilo ja innostaminen yhdessä tekemiseen. Liikunnan lisäksi toimintaa ohjaa englannin kielen kielisuihkutus, ja näin ollen näiden oppimisen alueiden onkin luontevaa yhdistyä toiminnassamme.. Tavoitteenamme on saada tuettua koko perheen liikunnalliselle elämäntavalle vahva pohja. Toimintaa ohjaa ajattelu, jossa lapsi saa ilmaista omaa luontevaa tapaa oppia liikkumisen tavoin. 35 Ideasta käytännöksi Innokkaat liikkujat Liikkuminen osana arkea • päiväkoti JUMP oy • sijaitsee Seinäjoella Duudsonit Activity Parkin yhteydessä • perustettu 2014, 100 paikkaa • noin 20 työntekijää • painopisteet: liikunta, englannin kielisuihkutus ja lähiruoka • www.paivakotijump.fi JUMP – Suomen liikuttavin päiväkoti sijaitsee Seinäjoella Duudsonit Activity Parkin välittömässä yhteydessä. Toimintakulttuuri Jumpissa on rakentunut turvallisuusnäkökulma huomioiden lasta innostavaksi rajojen ja uusien taitojen harjoittamista tukevaksi. Päiväkodissa olevat kasvattajat kokevat liikunnallisen ajattelun, mallintamisen ja toiminnan luontevana osana lasten -ja työyhteisön toimintakulttuuria
MITKÄ TAIDOT HARJAANTUVAT. Kaikki lapset onnistuivat tehtävässä ja saivat helmet oikeaan järjestykseen nauhoihinsa. Lapsille jaettiin käteen piipunrassit, joissa oli solmu alapäässä. Kun lapset löysivät mielestään oikean purkin, tuli heidän tarkistaa sen kyljessä oleva numero, ts. • parityötaidot • kartan luku • lukujonotaidot • motoriset taidot vaihtelevassa maastossa tarkkaavaisuus sekä käden hienomotoriikka pujottelun myötä.. Piipunrassinauhat kiedottiin lapsille rannekoruiksi suunnistustehtävän ratkettua! Helmisuunnistus Jos talvinen lumiukkosuunnistus on välineiden puutteessa tai tilan vuoksi hankala toteuttaa, kokeilkaa helmisuunnistusta, jonka olemme omassa päiväkodissamme toteuttaneet syksyisessä metsässä. Myös karttojen teko ja niiden tutkiminen kiinnostavat lapsiamme. Tämän lisäksi hänellä oli piirretty ja melko pelkistetty kartta tulevasta suunnistusmetsästä. Kun viimeinen rasti oli löytynyt, saimme yhdessä tarkistaa suunnistuksen onnistumisen niin, että vertailimme helminauhoja opettajan malliversioon. Lapset lähetettiin pareittain muutaman minuutin välein suunnistusradalle. Lasten liikuntahetkissä korostuu innostaminen ja yhdessä koettu ilo! TARVITAAN • erilaisia ja -värisiä helmiä • piipunrasseja • numeroituja purkkeja • kartta alueesta. Helmiä oli asetettu purkkeihin tasan saman verran, kuin oli suunnistavia lapsia, joten painotimme suunnistuksen aluksi lapsia olemaan tarkkaavaisia, että ottavat itselleen vain ja ainoastaan yhden helmen, eivätkä tiputa sitä tai kaada purkkia kiirehtiessään. Tämän lisäksi lapset saivat paria kohden yhden kartan. Näin he etenivät yhteistuumin rastilta rastille, joita oli yhteensä kymmenen. 36 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Opettaja oli kerännyt erivärisiä helmiä voija viilipurkkeihin numeroiden purkit. Tämän suunnistuksen etuna oli myös se, että lapset voitiin päästää radalle aika lyhyin väliajoin, kun jokaisen oli seurattava omaa numerojärjestystä ja kartalla etenemistä. Lapset nauttivat tästä liikuntatuokiosta. Purkit hän sijoitteli metsään ristiin rastiin merkaten samalla helmipurkkien numeroita vastaavat numerot karttaan. Tämä oli lapsista hauska ja samalla helppo tapa tarkistaa suunnistuksen sujuminen. sen piti vastata rastin numeroa. Siinä on mukana jännitystä ja löytämisen riemua, ja tällä kertaa tarvittiin myös tarkkaavaisuutta, kun kätköjen etsimisessä oli kartanlukua ja numerojärjestyksen tunnistamista. Jos helminauha oli samanlainen, olivat rastit löytyneet oikeassa järjestyksessä. Samalla heidän tuli tarkasti seurata, missä kohtaa karttaa liikkuivat ja mistä seuraava helmikätkö löytyisi. TOTEUTUS Esikouluikäiset rakastavat etsiä erilaisia kätköjä. Jos he olivat oikealla rastilla, saivat he ottaa yhden helmen ja pujotella sen omaan piipunrassiinsa. Näin he eivät keskittyneet muiden lasten liikkumiseen ja rastien löytymiseen, vaan saivat itse oppia ja oivaltaa. Koska lapset eivät osanneet vielä lukea, mutta tunsivat numerot ja lukujonon, heidän tuli edetä rastilta rastille numerojärjestyksessä pienimmästä isoimpaan
Deep Talk on saanut kiitosta käyttäjiltään erityisesti siksi, että se edistää ja ylläpitää avoimuutta ja luovuutta yhteisössä. Menetelmän suureksi jujuksi on sanottu sitä, että erilaisissakin yhteisössä jokaisella on mahdollisuus olla oma itsensä ja ottaa paikkansa juuri siinä, missä tuntee olevansa hyvä. namibialaisten opettajaopiskelijoiden ryhmä. Menetelmä soveltuu mainiosti monikulttuurisiin ryhmiin ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. Sitä on käytetty menestyksellisesti työyhteisöissä työnohjauksen välineenä sekä kouluissa. 4 kertomusta. Tämä ei koske kovin montaa ihmistä, mutta on toistuvaluonteista. Niin iloista, että se on syvää. Menetelmä on levinnyt maailmalle. Deep Talk. Hän toteuttaa Deep Talk -tuokioita ja kouluttaa uusia käyttäjiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Salossa kokoontui eräässä koulussa usean vuoden ajan Deep Talk -kerho koulupäivän keskellä. Mielenkiintoinen ja melko tuore tapa on Deep Talk. Lähtökohtana ovat ikiaikaiset kertomukset, joiden kautta siirrytään peilaamaan osallistujien omaa ja heidän yhteisönsä elämää. Jotkut opettajat ovat myös ottaneet menetelmän käyttöön omassa luokassaan. ”Olen kutsunut menetelmää sielun jumppatrampoliiniksi: siinä voimautuu ja kasvaa. Dublinin yliopiston uskontokasvatuksen lehtori Cora O'farell on vetänyt jo useampana vuonna yliopiston kouluttajille suunnattua Deep Talk -kurssia Sheffieldin yliopiston spiritualiteetin ja työhyvinvoinnin professorin Jeremy Clinesin sekä Tuula Valkosen kanssa. Menetelmä on yhteisön kehittämisen väline. Kummatkin koskettavat ihmisen sisäistä todellisuutta, arvojen, moraalin ja asenteiden maailmaa sekä uskonnon kieltä. Kiinnostusta ympäri maailman ja myös yliopistoissa Tuula Valkonen on ollut luomassa ja kehittämässä menetelmää vuodesta 2008 alkaen. 37 Ideasta käytännöksi – läsnäolon pedagogiikalla arvot puheeksi ja dialoginen kieli käyttöön TEKSTI Johanna Routasalo ja Marjo Suominen KUVA Marja Roiko RAAMATTUA LEIKKIEN Deep Talk pohjautuu amerikkalaisen tohtori Jerome Berrymanin luomaan Godly Play -menetelmään. Samanlaisia pieniä DT-pesäkkeitä on monessa maassa. ”Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on jo moni opettaja ja opiskelija saanut tutustua menetelmän perusteisiin”, Valkonen kertoo ja lisää: ”Viimeisimpänä oli mm. Teemat valittiin erityisesti koululaisia ajatellen. Godly Playssä ikään kuin kävellään sisälle Raamattuun ja opitaan uutta kieltä. Deep Talkia on sovellettu mitä erilaisimmille ryhmille. Olennaisia menetelmässä ovat dialogisuus, arvostava kuuleminen ja leikin tila, jossa kaikki ajatukset ovat sallittuja. Onko sinun, minun, meidän elämässä jotain Pyhää, arvokasta, jota haluan varjella ja vahvistaa. Kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä odotellaan innokkaasti”, sanoo Tuula Valkonen. Vuoden aikana kaikki luokat, pieniin porukoihin jaettuna, ehtivät nähdä ja kokea n. Se edistää dialogisuutta ja antaa eväitä arvojen ja asenteiden, moraalin ja etiikan kielen oppimiseen. Kadonneetkin lihakset löytyvät, ne sielun oikeat osat, joiden kanssa jokainen voi olla kokonainen ihminen sellaisena kuin on”, Tuula Valkonen kuvaa. Voisinko kunnioittaa toisen Pyhää ja jopa oppia näkemään sitä. Niin kevyttä, että se on painavaa. Lisäksi Deep Talk on monipuolinen, helppo oppia ja edullinen käyttää. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) On monta erinomaista tapaa kertoa raamatunkertomuksia lapsille. Berryman on luonnehtinut Deep Talkia syvälliseksi mukaelmaksi Godly Playsta. Sen avulla voidaan tuoda kaikkien uskontojen pyhät kertomukset hiekan päälle autiomaahan yhteisesti elettäväksi. Tutkimus koskee päiväkodin pedagogisia menetelmiä, ja Deep Talk on niistä yksi. Godly Playta on sanottu yksilön hengellisen ja henkisen kasvun menetelmäksi; Deep talk on enemmän ryhmätyöskentelyn ja työyhteisödynamiikan menetelmä. Itsensä näkyväksi tekeminen ja huomatuksi tuleminen on ihmisen syviä perustarpeita. Hankehakemukselle, jossa hakijoina ovat Oulun yliopisto ja Turun yliopisto, on juuri näytetty vihreää valoa. ”Australiassa teologi Juli Roberts vastaa koko Australian DT-koulutuksesta. Menetelmän ydin on siinä, että leikitään omaa elämää Pyhän kertomuksen esiin nostamilla arvoilla. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Valkonen on lastentarhanopettaja, työnohjaaja ja Salon seurakunnan lapsityönohjaaja
Rauha laskeutuu, nyt on aika kuunnella.. Ihmettelykysymysten aikana otetaan jälleen suora kontakti ryhmään, katsotaan osallistujia silmiin ja odotetaan vastauksia. Kertomuksia on yhdistänyt se, että ne ovat kaikki tuhansia vuosia vanhoja. Kun pöytä on täynnä, saat laittaa itsesi pöydän ääreen, alle tai päälle tai piiloon... Jokainen saa kertoa halutessaan, miksi valitsi juuri sen paikan. Mitä leikitään. Miten alun perin työyhteisömenetelmäksi kehitetty Deep Talk taipuu päiväkotimaailmaan. Mitä kaikkea tarvitset hyvään elämään. Kaikki tämä auttaa keskittymään. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Elämän pöytä TEKSTI Johanna Routasalo KUVAT Marja Roiko KERTOMUS Tuula Valkonen Elämän pöytä – toteutus ja valmistelut pähkinänkuoressa Kertomista varten tarvitaan autiomaa (hiekkasäkki), ihmishahmoja ja eläimiä, pöytäliina, pikari, lautanen ja jotain herkkua – ei enempää! Godly Play -menetelmän tavoin ryhmältä kysytään, onko se valmis kuulemaan kertomuksen. Varpu kysyy: ”Oletko valmis kuulemaan tämän päivä kertomuksen?” ”Jooooooo!” kuuluu vastaus. Pöydän ääressä tunnelma tiivistyy – mikä kertomus tänään kuullaan. Katse suljetaan pois kerronnan ajaksi. Godly Play -menetelmästä tutulla tavalla tässäkin kertoja pitää katseensa kertomuksessa koko kerronnan ajan. Ensin kuullaan kertomus, sitten pohditaan sitä. Ei haittaa, vaikka vastauksia ei tule ääneen. Varpu on käynyt päiväkotiryhmässä jo neljä kertaa aikaisemmin. Materiaalit, eleet ja sanat ovat niukat. Asemakadun päiväkodin eskarilapset Salossa ovat uuden äärellä. Tämä on viides ja viimeinen kerta. Tärkeää on, että kaikki löydöt ovat yhtä hyviä – ei ole oikeaa eikä väärää. Ne on koottu monesta eri kulttuurista ja perinteestä. Sen jälkeen tulee vuoroon Deep Talk -leikki ja lopuksi juhlitaan. Sitä on kokeilemassa Varpu Lindberg, entinen luokanopettaja ja Salon seurakunnan vapaaehtoinen, yhdessä lasten kanssa. Nyt toteutustapa on jo tuttu, ja lapset tietävät, että tuokio rakentuu aina samalla lailla. Jokaisen arvokieli käynnistyy kuitenkin! Leikin aikana ohjaaja kysyy, mitä sinä haluaisit elämän pöytääsi. Tässäkään ei ole oikeaa eikä väärää valintaa
Kolmas sanoi ostaneensa maata ja oli menossa sitä kyntämään. Yksi sanoi, että hänen piti mennä korjaamaan satoa pellolta. TILAT Menetelmä nojaa käsitteellisten tilojen käyttöön. Ohjaaja ei myöskään kerro omia tuntemuksiaan tai vastaile esittämiinsä kysymyksiin. Kukaan ei mene autiomaahan, jollei ole aivan pakko. Tietyt symbolit, kuten lintu ja timantti, toistuvat myös monissa kertomuksissa. joka halusi järjestää suuret juhlat. Hän kattoi pöytään parhaita herkkuja Välineinä pieni liina, pikari ja lautanen sekä muutama herkku. Ne vievät symbolin tuntevan ryhmän jo heti pohdinnoissa eteenpäin. Autiomaan laidalla vesi tulee lähelle pintaa. Jokaisella on mahdollisuus oppia oman sisimpänsä kieli, jota voisi kutsua vaikka pyhyyden kieleksi. Hiekkaan piirtyy jälkiä, kun ystäviä käydään kutsumassa kylään Vieraat alkoivat kuitenkin estellä yksi toisensa perään. KOULUTTAUTUMINEN Menetelmän syvä ymmärrys ja rohkeus käyttää sitä avautuvat parhaiten koulutuksen avulla. Mies meni kadulle ja pyysi kaikkia ohikulkijoita juhliinsa. Seuraava koulutus Turun kristillisellä opistolla 24.–25.4.2019, kouluttajina toimivat Tuula Valkonen (menetelmän kehittäjä, työnohjaaja ja lapsityönohjaaja) ja Raili Kiviranta (työyhteisövalmentaja, KTT, dosentti).. Tämä muuttaa ihmisen sisäisen pohdinnan ajatuksiksi ja sanoiksi, jotka vahvistavat edelleen jokaisen oman sisäisen polun seuraamista. OHJAAJAN ROOLI Ohjaaja ei kommentoi pohdintoja ja vastauksia. Nyt pöydän äärelle johtaa paljon jälkiä Ja vieläkin jäi tilaa. Autiomaan laidalla asui mies, Hiekkaan piirretään taloja. Toistojen kautta syntyy koodikieli. Kolmas tila on ”ihmettely”, jota ohjaavat tarkkaan määritellyt kysymykset. ”Kerronta” on toinen käsitteellinen tila. Hän antaa osallistujien löytää vastauksia. Päivällä on polttavan kuuma ja yöllä jäätävän kylmä. Ohjaaja toistaa ja kertaa muiden sanomia juttuja ja tekee ”koosteen” keskustelusta. DEEP TALKIN PERUSTA Kaikki lähtee vanhoista kertomuksista. Toinen sanoi, että oli mennyt naimisiin eikä ehtinyt. Tässä tilassa kuullaan kertomus ja opitaan jotakin omasta sisäisestä polusta. Sinne ihmiset, eläimet ja kasvit voivat asettua elämään. Varpu liikuttaa kädellään autiomaan hiekkaa rauhallisesti puolelta toiselle. Tässä opitaan ihmisen sisäistä kieltä ja/tai yhteisön kieltä. ja kutsui ystävänsä kylään. Jos joku sanoo ”onko tämä riittävän hyvä”, kukaan ei heti ajattele, että nyt tarvitsisi heti kaiken olla valmista. SYVÄ PUHE Nimi Deep Talk – syvä puhe – kuvaa menetelmää hyvin. 39 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Elämän pöytä -kertomus Autiomaa on vaarallinen paikka. Autiomaassa ei kasva mitään, eikä siellä ole syötävää. Niiden kautta peilataan mukana olevien omaa tai heidän yhteisönsä elämää. ”Eteisessä” rauhoitutaan, asetutaan kertomuksen äärelle juuri käsillä olevaan hetkeen. Tuuli kuljettaa siellä hiekkaa niin, että ihmisen on vaikea löytää perille. Reunalle piirtyy joen uoma
Mitä tarjoittaisiin. – Haluisin olla se mies, joka järjestää juhlat. – Kun kaikki kutsuttiin. Keskustelua syntyy myös siitä, miltä tuntuu jos ei olekaan saanut kutsua juhliin. Ryhmä päättää. Kertomusta lähestytään nyt toisesta näkökulmasta. Kertomukseen otetaan toinen näkökulma konkreettisesti vaihtamalla paikkoja.. – Hiekkaa pitäisi olla vähemmän. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Nyt minä mietin Lause ”nyt minä mietin” osoittaa arvostavaa kuuntelemista. – Pellolla töissä, mistä mut kutsutaan juhliin. Kertomuksen ohjaamana ja vahvistamana voi ottaa vähän haasteellisempiakin aiheita esille. Nyt vaan pohditaan! Varpu ohjaa hienovaraisesti keskustelua, mutta lapset päättävät mihin suuntaan se menee. Mihin laitetaan pöytä, entä mihin timantti. Muilla kerroilla leikki on alkanut kysymyksellä: ”Millainen päivä teillä on ollut tänään?” Autiomaanhiekka on levitetty uudestaan auki. – Mä haluaisin olla tossa pöydän ääressä. – Pöytäliinan. Näiden samana toistuvien kysymysten myötä sisäiset pohdinnat kehkeytyvät ajatuksiksi ja sanoiksi. Varpun käsi piirtää hiekalle lasten pohdintoja ja kuvailemia asioita. Limsa sai ainakin kovasti kannatusta. Varpukin siirtyy toiselle puolelle pöytää. Äiti, perhe, oma rakas suku, kaverit… tulivat mieleen. Entä jos joku ei oikeasti halua tulla. Oman elämän juhlapöytä Aikaisemmalla kerralla on kuultu kertomus arvokkaasta timantista. Lopuksi Varpu kerää tavarat rauhallisesti pois. Timantti edustaa jo valmiiksi kaikkea arvokasta. Minkä haluaisin jättää pois. – Juomapikarin. Ääneen sanotut ja hiljaa mietityt asiat ovat aivan yhtä arvokkaita. Kertomuksen jälkeen lausahduksen myötä alkaa ihmettely. Missä itse haluaisit olla tänään tässä kertomuksessa. Niin arvokkaita, että ne haluaa tuoda juhlapöydän ääreen. Aloitetaan työstämään omia kokemuksia. Tänään ensimmäinen kysymys on: ”Minkälaisissa juhlissa olet ollut?” Lapset vastaavat: ”Halloweenjuhlissa, synttäreillä, ristiäisissä, synttäreillä, häissä…” Lapsilla on paljon kokemuksia erilaisista juhlista. Varpu liikuttaa esineitä hiekalla pohdintojen mukaan. Mitä juotaisiin. Pohditaan kaikkia arvokkaita asioita, joita omassa elämässä on. Kenet haluaisit kutsua omiin juhliisi. Varpu nostaa katseen lapsiin, kysyy ja lapset vastaavat: ”Mistä pidit eniten?” – Hiekan levittämisestä. Joku sanoo, että sellaista lasta ei ole kiva kutsua, joka saattaa rikkoa lelut. – Pöydän kattamisesta. Nyt kun aletaan rakentaa oman elämän juhlapöytää, timantti pääsee taas mukaan kertomukseen. – Toisen herkkunaksun. Leikki alkaa On aika vaihtaa hieman paikkaa. Sitä ohjaavat tietyt kysymykset, jotka toistuvat joka kerralla samoina. Ei ole oikeaa eikä väärää vastausta
Menetelmä on lapsia ja lasten ajatuksia arvostava ja kunnioittava. Kertomuksen ovat universaaleja. Nyt kaikki ovat löytäneet oman paikkansa juhlissa. Kuka sinne kutsuttaisiin, mitä siellä tarjottaisiin, olisiko kaikkien helppo tulla juhliin. Lapset pitävät niitä kämmenellään. Pohdittavaksi olisi voinut tulla myös eskareiden yhteisen juhlan suunnittelu. Niitä on erilaisia, kukin saa valita haluamansa. Tässä hieman mukaillussa raamatunkertomuksessa on monia mahdollisuuksia. Nyt on aika pohtia, mihin haluaisi itsensä laittaa juhlapöydän luona. Erään kerran jälkeen, juuri kun aiheena oli ollut anteeksipyytäminen, tapahtui portaikossa tilanne, jota selvitettäessä palattiin kertomukseen. Samalla kaikki osapuolet ymmärsivät mistä on kyse.” Varpu Lindberg: ”Olen kokenut, että tämä antaa enemmän kuin ottaa. Ajatus siitä, että kaikki ääneen lausutut ja myöskin ne asiat, mitä ei ole sanottu ääneen, ovat yhtä arvokkaita, on upea. Lopuksi kaikki pääsevät leikkimään hiekalla ja kertomuksella. Uskon, että tässä menetelmässä on potentiaalia päiväkotien katsomuskasvatuksen tueksi. Pelisäännöt ovat selvät. On mukavaa juhlistaa yhdessäoloa näin. Timantin avulla juhlissa olisi voitu nostaa esiin myös erityisesti tämän ryhmän yhteiset, arvokkaimmat jutut, vaikkapa yhteiset leikit ja puuhat. Nyt keväällä lähdemme itse kokeilemaan tätä ryhmissä. Se, että kertomukset toistuvat ja symbolien merkitykset tulevat tutuiksi yhteisiksi asioiksi, kehittää myös ajattelua. Lapset jaksavat ihmeellisesti keskittyä. Ei kuluta voimia, vaan itsekin voimaantuu. Mihin sijoitit itsesi ja minkä vuoksi. Lähes kaikki haluavat olla lähellä juhlapöytää ja arvokasta kiveä. Siinä täytyy olla tarkkana, ettei tee johdattelevia jatkokysymyksiä. Näin on hyvä Jokainen saa puisen ihmishahmon. Kun alkaa olla aika lopettaa, Varpu laittaa hiekan ja yhdessä rakennetun juhlapöydän ylle siunaavat kädet sanoen: ”Näin on hyvä!” Juuri nyt kaikki on oikein hyvin! Jokainen saa puisen ihmishahmon, jonka asettaa mukaan juhliin.. 41 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN LÄHTEET Tuula Valkonen Deep Talk – tunnista yhteisön voima Kirjapaja 2014 Godly Play -kirjat, Lasten Keskus Lastentarhanopettaja Maare Akkola: ”Minun piti kuvata tuokiota pedagogisen dokumentoinnin hengessä, mutta unohdin, niin täysillä olin itsekin mukana. Tulee olo, että ollaan pyhän äärellä.” Nyt juhlitaan! Kori kiertää piirissä – herkuksi paljastuvat naksut. Lapsen ajattelu on ensin hyvin konkreettista, mutta toistojen kautta aukeaa uusia tasoja. Mikä meille yhteisesti on arvokasta. Menetelmä on helppo ottaa käyttöön
Jeesus vangitaan ja viedään pois. ( Laita naru kiertämään.) Voit tunnustella solmua käsissäsi ja miettiä miltä tuntuu kun jokin tärkeä asia menee pieleen, solmuun. 42 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Pääsiäisen taaperokirkko Tämä 2–5-vuotiaille lapsille suunniteltu pääsiäisen kirkkohetki on suunniteltu Leppävaaran seurakunnassa käytössä olevan Taaperokirkon mallin mukaisesti. Hän ratsastaa aasilla ja voit jo kuulla aasin askelten äänen. 3. Mitähän tarvitaan, kun syödään juhla-ateriaa. TOTEUTUS Kirsti Koskela TEKSTI Anita Ahtiainen, Kirsti Koskela ja Mari Torri-Tuominen TARVITSET: • kapuloita lapsille soittimiksi • valkoinen liina pöytäliinaksi • lasten leluruokia • viinirypäleitä ja pieniä leivän paloja koreissa • n. Silti kaikki eivät pidä Jeesuksesta. Tervetuloa kaikki lapset! (Lapset saavat vilkuttaa) … ja aikuiset ( aikuiset saavat vilkuttaa). Vetäjät esittelevät itsensä. 40 cm pitkä paksu naru • malja jossa on vettä • tuohus ja hiekka-astia tuohukselle tai tuohuksen jalka Lapset vanhempineen istuvat puolikaaressa joko tuoleilla tai tyynyillä lattialla kasvot alttariin päin. Surusadetta. Se kaartelee ja kiertää hetken yllä pään. ( Ota esiin paksu naru. ( Tömistellään jalkoja) Arvaa, kuka on kohta tulossa. Suunnitelma on uusi, eikä sitä ole vielä toteutettu käytännössä. Pyydämme Jeesukselta kaikuna: Jeesus siunaa minua ja tässä meitä kaikkia. Lauletaan juhlalaulu kaikulauluna: Tulkaa ja katsokaa LV:79 Tulkaa ja katsokaa, tulkaa ja katsokaa Tulkaa ja maistakaa, tulkaa ja maistakaa Katsokaa, maistakaa Herran hyvyyttä Katsokaa, maistakaa Herran hyvyyttä Jeesus on ihmisten ystävä ja auttaja ja tekee paljon hyvää. Siltä Jeesuksen ystävistä nyt tuntuu. 16) 2. ( Ota vesimalja esille ja valuta vettä kädestäsi maljaan.) Tämä voisi olla sateen ääntä. säk.) Sinua heijaan silitän (Pieni on suurin lehti 1/2018, Eeva-Maria Nyyssönen) Sinua heijaan silitän. Tarvitaan juhlaliina pöydälle. ( Levitä valkoinen liina lattialle.) Entä millaisia ruokia juhlapöydässä voisi olla. tai Aamurukous (Kirkkomuskari 2, s. Kyynelten aika sitten ohi ois kun taivaan Isä kutsuu surun linnun pois.. Uskontunnustuksen ja alttarijuhlan pois jättämällä kirkkohetki toimii myös pääsiäishartautena seurakunnan päiväkerhoille ja hiukan muokattuna päivähoidon ryhmille. Toista perässäni kaikuna: LORU: Surun lintu ( Lorulaari) Surun lintu lentää joskus elämään. ( Korissa on lasten leikkiruokia, joista lapset saavat kattaa juhla-aterian pöytäliinalle. Se on surullinen päivä. Tervetulosanat Tervetuloa kirkkoon! Meitä on täällä pieniä ja isoja. Kyynelten ääni. Suunnitelman on laatinut Leppävaaran seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Kirsti Koskela. Kynttilänkin sytytän Siunaa, Jeesus, meitä, valaise sydänten teitä. Tänään se on sydämen sadetta. Sinua heijaan, silitän. Liitytään mukaan muiden joukkoon. leikkien tai kapuloita soittaen Tulkaa katsomaan: Kuninkaamme saapuu (kutsutaan käsillä) pikkuisella aasilla ratsastaa (taputetaan polviin) Hoosianna, hoosianna! Auta meitä, oi Kuningas! (heilutetaan käsiä palmunlehvinä). Jeesus tuomitaan ja hän kuolee. Triangelilla heläytän. säk. Tömistele jalkojasi, niin kuulet, kuinka iso joukko on matkalla. Lisäksi perhemessua suunnittelevat voivat poimia tästä ideoita messun osaksi. Aamen. Alkulaulu Laulun aikana sytytetään kynttilä (1.säk) ja soitetaan triangelilla kirkonkellot (2. Kertoja nostaa esille myös pienen korillisen leivänpaloja ja rypäleitä.) Jeesus siunaa ruoan – niinkuin mekin joskus teemme, kun sanomme “Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme, Aamen.” Voi tulla hakemaan täältä Jeesuksen pöydästä rypäleen ja palan leipää. Ihmiset kulkevat kohti Jerusalemia jossa juhla pidetään. ( Jaetaan lapsille kapulat, joilla lapset soittavat aasin kavioiden kopsetta.) Se on Jeesus! Jeesus ja hänen ystävänsä, tänne tulossa! Sanotaan yhdessä kaikuna “Tervetuloa, Jeesus!” LAULU: LV 29 Kuninkaamme saapuu 1. 1. Sido siihen solmu) Ja niin tapahtuu. Puhe Tänään lähdetään matkalle kauas itämaille. Jeesus syö pääsiäisen juhla-aterian ystäviensä kanssa. Alkusiunaus Olemme koolla hyvän Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Siunaa, Jeesus, meitä, valaise sydänten teitä. Auttaisimmeko Jeesusta tuomalla ruoat pöytään. Suuri kuningas. He tahtovat, että Jeesus vangitaan ja tuomitaan niin kuin rosvo. On alkamassa suuri juhla – pääsiäinen
Enkeli sanoo Jeesuksen ystäville: “Älkää olko surullisia! Jeesus elää taas. Uskontunnustuslaulu Nuotti on tällä sivulla. Saan olla Jeesuksen suojassa. Isketään jalat oikein kovaa lattiaan, kun lasken kolmeen. TAI Aaro, Jeesus siunaa sinua. Suuri kivi, joka oli haudan oven edessä, vierähtää pois. Ja sitten tulee aamu ja jotakin tapahtuu. Murhe väistyi, ilo voitti: pääsiäisen aamu koitti. Lapset siunataan alttarikaiteella omilla nimillään: Esim. (peräännytään takaisin isoon piiriin) Niin kuin kyyhky kaartaa taivaitaan, (kävellään piirissä oikealle) mua Henki kuljettaa, (kävellään kohti piirin keskustaa, kädet nousevat ylös) Pyhä Henki kuljettaa. Yksi, kaksi, kolme! (Jalat tömähtävät lattiaan.) Tuollainen kova jyrähdys kuuluu Jeesuksen haudalta. Raamatunluku Matt. Jeesus on valo, hän on valkeus. (peräännytään takaisin isoon piiriin) Isä, Poika, Pyhä Henki. NIIN KUIN VALO HOHTAA AURINGON Essi Nyyssönen Niin kuin valo hohtaa auringon, (kävellään piirissä oikealle) mua Luoja katselee, (kävellään kohti piirin keskustaa, kädet nousevat ylös) Isä Luoja katselee. 74, Joulun valo, 1.säk. Katsokaa tänne hautaan. Hän on herännyt kuolleista.” Suuri ilo täyttää Jeesuksen ystävät. 116, Kirkkain aurinkomme Kirkkain aurinkomme ylösnoussut on, kirkkain aurinkomme, ylösnoussut on. Kiitos valosta, joka voittaa pimeän. 6. Haudalla on enkeli. ja san. Niin Cm7 kuin kyyh ky kaar taa tai vai taan, F“4 F mu a Hen Gm ki kul jet taa, Py hä Hen Gm/F ki kul jet taa. Niin B¨ kuin pai men hoi taa lam pai taan, mu a Jee E¨Œ„Š9 sus ra kas taa, poi ka Jee sus ra kas taa. 43 Ideasta käytännöksi Niin B¨ kuin va lo hoh taa au rin gon mu a Luo E¨Œ„Š9 ja kat se lee, I sä Luo ja kat se lee. Hän ei ole enää täällä. ( Laita sytyttämätön tuohus kiertämään. Jeesuksen ystävät kaipaavat Jeesusta. Aaro, siunatkoon sinua hyvä kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Lapset saavat tuoksutella tuohusta.) Tunnetko pienen kynttilän tuoksun. (peräännytään takaisin isoon piiriin) Niin kuin paimen hoitaa lampaitaan, (kävellään piirissä vasemmalle) mua Jeesus rakastaa, (kävellään kohti piirin keskustaa, kädet nousevat ylös) Poika Jeesus rakastaa. Kiitos koko elämästä. Syttyy, syttyy kynttilöitä yöhön pimeään, kirkkaina ne valaisevat, tiellä kulkijaa. Huom. www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit. Laulua voi käyttää myös kiitoksena Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, eli messun kohdassa kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle. 28:5–7 5. Kiitos Jeesuksesta. Rukous Taivaan Isä. Jeesus on valo, hän on valkeus. Kiitos, Isä, tästä. Aamen. Hänet viedään hautaan. ( Sytytä tuohus ja laita se alttarille hiekkakippoon tai tuohuksen jalkaan.) Kynttilä valaisee pimeässä. (pyöritään paikalla ympäri) Laulu on kuunneltavissa Pieni on suurin -verkkosivuilla. E¨m/B¨ B¨ E¨m/B¨ B¨ 44 Niin kuin valo hohtaa auringon Säv. Alttarijuhla Laulamme kaikulauluna L Herra on keskellämme S Herra on keskellämme L Vietämme suurta juhlaa S Vietämme suurta juhlaa. Hän on elämä ja valo. Essi Nyyssönen Pääsiäisen taaperokirkko Jeesus on kuollut. Se kertoo meille tänään kaipauksesta. Kun me kaipaamme rakasta ihmistä, joka on kuollut, me sytytämme kynttilöitä. Kiitos elämästä, joka voittaa kuoleman. Kaikille pitää nyt kertoa tästä: Jeesus elää! LAULU: kirkkomuskari 2, s. 8. 7. Laulu Ilo voitti, LV 38 Murhe väistyi, ilo voitti: pääsiäisen aamu koitti. LAULU: Kirkkomuskari 2, s. E¨ I sä, Poi ka, F“4 F Py hä Hen B¨ ki. 4
• Lehti kannattaa hyödyntää kasteperheissä ja perhekerhoissa. Mitä kaikkea teet. • Tutkimuspartio tutkii vettä. Erityisesti innostaa kertoa Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä niin, että uudet sukupolvet oppivat hänet tuntemaan. Lauluissa ja virsissä haluan vahvistaa iloa, valoa ja turvallista luottamusta Jumalaan kaikissa tilanteissa. Kanssa Isokäen tunnen kirkonmäen, kaupunkimme koko väen. Olen tehnyt lauluja monenlaisiin tilanteisiin. Näin Anna-Mari luonnehtii hahmoa: Messu taikka festari, olen naakkamestari. • Sunnuntai-sivu innostaa askartelemaan kummin kanssa. • Sari Airolan tunnelmallisessa retrohengessä piirretty kastetilanne innostaa kirjoittamaan adjektiivitarinaa omasta kastejuhlasta. Olen myös Vivamon Raamattukylän näytelmien käsikirjoittaja. Rakastan sanoilla leikkimistä ja loAnna-Mari Kaskinen rakastaa sanoilla leikkimistä Anna-Mari Kaskinen tuo Lastenkirkko-lehteen loruja runo-osaamistaan sanoittamalla Naakkamestari Natanaelin tuntoja uudella luontoja kirkko-teemaisella aukemalla. 44 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Lastenkirkko-lehdessä 1/2019 kasteja kummius -teema Lastenkirkko.fi:n kautta pääsee kätevästi kuuntelemaan jouluradiota. Jotkut kertovat Raamatun henkilöistä, jotkut liittyvät tiettyyn teemaan – vaikkapa kirkkovuoteen –jotkut elämään ja arkeen. • Päkä ja Pulmu järjestävät ristiäiset. Olen Lastenmaan päätoimittaja ja ilokseni saan myös avustaa Lastenkirkko-lehteä. Tämä kutsumus vahvistuu koko ajan.. Mukula on edelleen osa Kysyimme Anna-Marilta muutaman tärkeän kysymyksen. Olen ajatellut, että tulevaisuudessa haluan panostaa yhä enemmän lapsiin. Kauas täältä näen. Omalla uskon tielläni lapsena opituilla lauluilla oli suuri merkitys. Silloin annan mielikuvitukselle vallan ja annan intuition viedä. – Teen lauluja, virsiä ja loruja ja satuja lapsille ja runoja ja rukouksia aikuisille. • Kahdeksanvuotias Jemina Haukka haluaisi olla Katri-kummin kanssa 20 kertaa kuukaudessa, kertoo Jemina lehden haastattelussa. elämääni. Kirjoitan lehtiin. Johdan Vivamon Lastenkylää Pöllön roolissa ja teen sinne näytelmiä. Minä määrään tahdin, tutkin, valvon, vahdin. ruilua. Lehden tilaukset, mm. – Lapset, metsä, meri, linnut, erilaiset ja eri-ikäiset aikuiset, jotka ovat säilyttäneet lapsen mielen. Toivon että laulut rohkaisevat lasta rukoilemaan. Naakkamestarin kuvittaa Karoliina Pertamo. Mikä sinua innostaa. Toivon myös, että kirkossa ja jumalanpalveluksissa voisi näkyä Jumalan luomistyön rikkaus, värikkyys ja monimuotoisuus. Saduissa ja tarinoissa samaistun mielikuvitushahmoihin. Olin aikanaan perustamassa Mukulamessua ja kirjoitin sen laulut. Olen luottamushenkilö seurakunnassa ja kirkolliskokouksessa. Hän ei kutsu luokseen vain kilttejä ja rauhallisia, vaan kaikenlaiset lapset ovat tervetulleita ja rakkaita. irtonumerotilaukset, voit tehdä helposti verkossa: www.seurakuntakauppa.fi/lehdet/ lehti-002/ Mikä on tärkeintä, kun teet lapsille. Usein hahmot ovat eläimiä. – Tärkeintä on samaistua lapsen elämään ja maailmaan. Niiden kautta voi kertoa myös vaikeista asioista
Fisucraftissa tarvitaan hyvät ohjaajat ja isoset niin kuin kerhoissa ja leireilläkin. – Ei ole olemassa vain yhtä tietynlaista Fisucraftin ylläpitäjää, sillä olisihan pelkästään samanlaisista ihmisistä koostuva ylläpito harvinaisen tylsä. 'Anna-Mari Kaskinen Karoliina Pertamo Naakkamestari Natanael. – Olen Lassi, pelissä minut tunnistaa nimestä lassij, ja muhun on aikasemmin saattanut törmätä hieman eri nimimerkillä esimerkiksi WildyCraftin ylläpidosta, pyörittämästä TubeConin Minecraftpuolta ja Galaxicraftin puikoista. fi-palvelu ja samalla maailman ensimmäinen virtuaalinen kirkkotila lapsille. Viime vuoden lopussa Fisucraftin ylläpitäjien joukkoon liittyi Lassi Lemmetyinen Hattulasta. Millainen tyyppi sopii ylläpitäjäksi Fisucraftiin ja mitkä noista ominaisuuksista sinulla itselläsi on. Tässä on kuva suosikkipaikastani Fisucraftissa. – Haluan lähteä kehittämään Fisucraftista entistä hauskempaa ja viihtyisämpää paikkaa, jossa pelaajat osallistuvat entistä enemmän suunnitteluja ideointiprosessiin. Tällä hetkellä pienetkin pelaavat mobiililaitteilla. Pelaajia varten palvelin onkin olemassa, joten haluan antaa kaikkeni sen eteen, että Fisucraftissa olisi entistä enemmän entistä hauskempaa tekemistä kaikille! Luvassa on varmasti suuria uudistuksia. Fisucraftin ylläpidossa tarvitaan siis useita tekniikan ja oikean asenteen taitavia tyyppejä. Fisucraftin ylläpitäjäksi sopii yleisesti ottaen ihminen, jolta löytyy ongelmanratkaisukykyä, tiimityöskentelyhenkisyyttä ja roima annos huumorintajua. Mihin suuntaan haluat Fisucraftia kehittää. Muistakin pienemmistä projekteista on minut saattanut bongata. Lassi Lemmetyinen, kuka olet ja mitä kaikkea olet tehnyt Minecraftissa. Koen itseltäni löytyvän ainakin ongelmanratkaisukykyä ja huumorintajua ja tiimityöskentelykin luonnistuu, vaikka usein saatankin jäädä pohdiskelemaan työkavereiden odotellessa. Lastenkirkko.fi täyttää 10 vuotta! Fisucraftissa tehdään ihan oikeaa lapsi ja nuorisotyötä – hyvässä ja pahassa Joskus koko Fisucraftin maailma meinaa kaatua, koska sääntöjen mukaan pelaamisen lisäksi aika monet haluavat testata pelin ja ylläpitäjien hermoja mitä mielikuvituksellisemmilla kolttosilla, jotka saattavat tuntua palvelun hitautena tai sopimattomana sisältönä pelimaailmassa. Vuonna 2018 oli palvelulla joulukuun alkuun mennessä 16500 käyttäjää. Lastenkirkkoon on tulossa jotain ihan uutta jälleen tänä keväänä. Jokaisella on mahdollisuus hyödyntää ja kehittää kykyjään ja kiinnostuksen kohteitaan. Digitaalisessa palvelussa on uudistuttava jatkuvasti, koska tekniikka kehittyy ja lasten tavat käyttää mediaa muuttuvat. 45 Ideasta käytännöksi 13.1.2009 avattiin ensimmäinen Lastenkirkko
Tässäkin työskentelyssä on tärkeää käydä läpi lasten kanssa lyhyesti keskustellen ideat ja se mitä tehtiin. Osallisuudessa tärkeää on, että lapsella on mahdollisuus ihmettelyyn. Luetaan lopuksi vielä koko satu yhdessä alusta loppuun. Voidaan esimerUusi vasu nostaa keskiöön lapsen osallisuuden ja oppimisen ilon. Ohjaaja kertoo, että tänään lähdemme ihmettelemään yhdessä: ”Maailmassa on niin paljon ihmeellisiä ja askarruttavia asioita, joita haluaisi ymmärtää.” Alkulauluksi sopii hyvin vanha tuttu ”Ihme ja kumma”. Tämän jälkeen luetaan sadusta joku mielenkiintoinen kohta. Keitä sadussa oli. Mitä ihmettelen. Vastauksia voidaan myös näytellä esimerkiksi pienemmissä ryhmissä. Tässä vaiheessa aikuinen kirjaa ylös lasten kysymyksiä. Tänä vuonna seurakunnille suunnattu varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan Yhteisvastuun virikemateriaali sisältää toimintaideoita ilmiölähtöiseen oppimiseen, jossa lapsen ääni saa kuulua. Jos kyseessä on 4–5-vuotiaat lapset, tehdään harjoite pareittain. Mitä sadussa tapahtui. Ihme jumppa Musiikin, liikunnan ja mielikuvituksen yhdistäminen on suurimmalle osalle aivan pienimmistäkin lapsista luontaista. Lasten kysymyksiin etsitään vastauksia monin eri tavoin ja ajan sallimissa puitteissa. Liikutaan laulun mukana eri tavoin eri säkeistöjen aikana. Pienten lasten kanssa on tärkeää, ettei lasta istuteta liian pitkään, joten tässä vaiheessa otetaan mukaan toiminnallisuutta. Tämän työskentelyn näkökulmaksi on valittu vuoden 2019 Yhteisvastuun teemasta lukutaito ja kirjallisuus. Jos päiväkerhoryhmässä on kaksi ohjaaja, voidaan lapset jakaa kahteen ryhmään ja yhdessä aikuisen kanssa tehdä näytelmiä siitä, mitä hahmot vastaisivat kysymyksiin. Mistä kirja voisi kertoa. Onko satu tuttu. Harjoitellaan hiipimistä, kävellään raskain askelin, hypähdellään – kokeillaan myös lasten ehdottamia tapoja liikkua. kiksi maalata, muovailla tai piirtää vastauksia, jolloin jokainen lapsi saa kertoa vuorollaan omista ideoistaan. Aluksi tarkastellaan ja ihmetellään satukirjan kantta yhdessä: Mitä kannessa näkyy. Työskentelyn voi toteuttaa usean kerhokerran aikana tai yhdellä kertaa – työskentely sopii sekä päiväettä perhekerhoihin. Kun satua on luettu, mietitään, mitä kuultiin. Tätä työskentelyvaihetta voidaan jatkaa pidempään tai siihen voidaan palata myöhemmin uudelleen ja ottaa tarkasteluun lasten ehdottamia satuja sekä Raamatun kertomuksia. 46 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Minä ihmettelen! TEKSTI Johanna Heikkinen KUVITUS Laura Kartano Ilo ihmetellä yhdessä! Kun tullaan yhteen, katsellaan ja kuulostellaan aluksi, keitä on paikalla. Pienempien kanssa on hyvä tehdä harjoitusta yhdessä. Kysellään ja pohditaan, millaisia sadussa esiintyvät hahmot ovat ja matkitaan heitä liikkein ja elein. Lasten kanssa voidaan lähteä rakentamaan luetulle sadulle jatkoa yhdessä. Ihmettely voi hyvinkin alkaa lasten spontaaneista kysymyksistä, jotka ohjaavat yhteistä tekemistä. Mukaan voidaan ottaa erilaisia kankaita ja liikuntavälineitä ruokkimaan mie. Perhekerhossa voidaan toimia oman aikuisen kanssa tai esimerkiksi muutaman lapsen ja aikuisen ryhmässä. Seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa on runsaasti mahdollisuuksia antaa tilaa lasten kysymyksille. Kun on päästy satuhahmojen maailmaan, rauhoitutaan hetkeksi pohtimaan, mitä minä haluaisin kysyä satuhahmoilta. Tärkeää on kuitenkin ottaa yksi kysymys kerrallaan tarkasteluun. On tärkeää lähestyä asiaa lapsen näkökulmasta, joten ohjaaja voi aloittaa työskentelyn tuomalla piirin keskelle (laulun jälkeen kokoonnutaan piiriin yhdessä) valitsemansa satukirjan. Se tukee myös kielellistä ja käsitteellistä oppimista sekä keskittymistä
Tarinatalon satuja ja kertomuksia voidaan myös lukea yhdessä eri tilanteissa. Tämäkin työskentely voi kestää useampia kerhokertoja. Tarinat voivat olla näkyvissä kuvien ja hahmojen kautta. Tätä kaikkea sekä yhteistä keskustelua on aikuinen kirjaa ylös ja tuo näkyväksi myös perheille. Kiitos myös minusta ja kaverista.” Työskentelyyn sopivia lauluja ovat esimerkiksi: LV 141 Jeesus-ystävä LV 140 Luuriallallei LV 157 Ken on luonut kukkasen LV 158 Harmaa halilaulu LV 164 Luonnonsuojelulaulu LV 165 Rullalaulu Yhteisvastuu 2019 Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Jumppaa voidaan jatkaa niin kauan kuin lapsilla riittää kiinnostusta työskentelyyn. Työskentelyn lomassa rakennetaan yhdessä päiväkerhon/perhekerhon yhteinen tarinatalo, jossa on jokaiselle lapselle tärkeitä tarinoita nähtävillä. Lapset voivat myös haastatella omia vanhempiaan ja isovanhempiaan ja kysyä heiltä, mitkä olivat heidän lapsuutensa tärkeitä satuja. Kiitos mielikuvituksesta ja kaikesta ihmeellisestä ympärillä. Keräykseen osallistuvat kaikki Suomen ev. Kiitos, että saamme ihmetellä, iloita ja leikkiä. ”Kiitos Jumala, että olet antanut meille sadut. Mitkä ovat minulle tärkeitä satuja. Kerron sinulle tarinan Kun satujen ja Raamatun kertomusten maailmaan on sukellettu yhdessä toiminnallisesti, voi lasten kanssa jatkaa aiheen työstämistä syvemmällä tasolla. Toteutus voi olla piirros seinälle tai konkreettinen askartelu esimerkiksi pahvilaatikoista talon muotoon. Tällöin lapset tietävät, että nyt on aika kuunnella ja keksiä yhdessä tarinalle jatkoa. Omat ja toisten sekä omien vanhempien sadut jaksavat kiinnostaa. Kun tarinaa rakennetaan tällä tavoin, ohjaaja rauhoittaa ryhmän ajoittain miettimään, mitä seuraavaksi tehdään. lut. Pysähdykset ovat napakoita ja lyhyitä. Keräys järjestetään helmi-huhtikuussa, mutta keräyslupa on voimassa ympäri vuoden. Mukaan liitetään myös meidän kristinuskon tärkeitä tarinoita. 47 Ideasta käytännöksi likuvitusta – kuitenkin niin, että kaikki eivät ole kerralla saatavilla tai ettei niitä ole liikaa, jolloin huomio karkaa lapsilla helposti itse tarinasta. Ohjaaja kertoo, miten Raamattu on täynnä erilaisten ihmisten erilaisia tarinoita – ja miten tarinat ovat aina olleet tärkeitä ihmisille. Usein lapset ovat motivoituneempia kuuntelemaan, kun asia merkitsee heille henkilökohtaisesti enemmän. Jumppa sopii myös perhekerhoon, ja Raamatun kertomuksiakin voidaan tarkastella tällä tavoin. Lapset voivat haastatella omia vanhempiaan ja isovanhempiaan kysymällä, mitkä olivat heidän lapsuutensa tärkeitä satuja. Musiikiksi käyvät mitkä tahansa lastenvirret, lastenlaulut tai intsrumentaalimusiikki. Esimerkiksi tietty taputus tai yhteen ääneen lausuttu sana tai lause voi toimia pysäyttäjänä. Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa. Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta. Ohjaaja kertoo, miten Raamattu on täynnä erilaisten ihmisten erilaisia tarinoita – ja miten tarinat ovat aina olleet tärkeitä ihmisille.. seurakunnat. Joka kevät Yhteisvastuun reilut 35 000 vapaaehtoista liikkuu keräyslistojen ja -lippaiden kanssa. Musiikissa on hyvä olla rytminvaihtelua, jotta liikkuminen on mahdollisimman monipuolista. Keskustellaan yhdessä, miksi sadut ovat niin kivoja ja kiinnostavia
Jalka… toinen jalka! Käsi… toinen käsi! Vetoketju! Huppu päähän! Nyt on hyvä mennä! Kirkkomuskari 2 -kirjan laulua Taivaallinen paappamme (Heli Vapaakallio) on kirjassa esitelty vauvojen köröttelylauluna. Voithan jättää sen poiskin, kun tilanne niin vaatii. Monican loru on mahtava! Tehdäänpä loru kaikuna. Esilukija lukee ja tekee liikkeet ensin; muut toistavat ja tekevät perässä. Se on Jumalan valopuku. tömistellään Auta, että hanki kantaa tasapainoillaan yhdellä jalalla askelille voimaa antaa hypitään Etten uppoisi syvälle mennään nopeasti kyykkyyn maistuis matka hyvälle. Jumalan valopuku -ajatuksella se johdattaa meidät vaikka kirkkohetken loppusiunaukseen. noustaan ylös ja taputetaan. Voit soveltaa lorua omiin tarkoituksiisi. Kuvissa on joitakin liikkeitä. Nyt minä puen sen päälle. Niitä voi tehdä oman tapansa mukaisesti – ehkä hieman korostetusti! Pienille lorua rupatellaan, ja käsillä silitetään lasta pitkin vedoin. Kun suojapuku on lopulta ähelletty päälle (eikös pukeminen ole aina vähän äheltämistä??), on kiva lähteä marssimaan lumitai räntäsateeseen; laskemaan pulkkamäkeä tai porskuttamaan pakkaseen – kaikkea tätä erilaisten laulujen tai lorujen tahdissa.. Voisihan tämän leikkiä ja lorutella isompien kanssa vaikka näin: Monica Vikström-Jokela/ Minä täällä, Jumala, Lapsen oma rukouskirja/ Lasten Keskus Taivaallinen Paappamme seisoen pyöritään kädet ylhäällä ympäri hitaasti siunaa talvisaappaamme. 48 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Suvi Sievilä Pukemista ja pakkasta – rapsutusta ja raappahousuja! Minulla on oma suojapuku
Hyvä on hypätä eteen ja taakse. Kynsikkäät ja känsikkäät, sormikkaat ja varpikkaat – onkos näitä olemassakaan. Lumiukko ja Lumiukko vauvoille -lorut (Katia Rautasuo) ovat hyviä vihjeitä ja pohjia kosketuskertomusten tekoon, samoin kuin Talvisatu satuhierontana (Katia Rautasuo). Aika on -loru (Essi Nyyssönen) houkuttaa rytmikkäisiin taputuksiin ja lopussa saa kellahtaa nurin! Talvi tuli tänään -loru (Heli Vapaakallio) vie meidät Suomen talveen, joka saattaa olla valkeita hiutaleita mutta myös mustaa maata. 49 Ideasta käytännöksi Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Lämmintä ylle ja alle, sivuille ja viereen. Raappahousut, villahousut, sukkahousut, toppahousut! Kerrasto, kravatti, kypärä ja myssy! Pitikö olla joku hämäränhyssy. Alunperin vauvaryhmään tehty laulu Yksi, kaksi kolme (Jukka Salminen) voi käyttää myös loruna, myös isommille lapsille.. Otetaan pulkkaguiro mukaan rytmittämään. Lähdetään loruilemaan vaikka piporallin sanoin (säkeet voidaan kerrata). Taivaallinen Paappamme seisoen pyöritään kädet ylhäällä ympäri hitaasti siunaa talvisaappaamme. Mari Torri-Tuominen Entäpäs jos kehitelläänkin ryhmän oma vaaterallatus. tömistellään Auta, että hanki kantaa tasapainoillaan yhdellä jalalla askelille voimaa antaa hypitään Etten uppoisi syvälle mennään nopeasti kyykkyyn maistuis matka hyvälle. KIRJA Iloisia talvipäiviä! Kirkkomuskari 2 -kirjasta löytyy mukavia talviajan loruja Piporalli, piporalli, meidän oma piporalli! On pipoa, myssyä, hattua, huivia! Kintaita, vanttuita, rukkasta, hanskaa! Kuka nämä kaikki päällensä laittaa. noustaan ylös ja taputetaan
Yhteenkuuluvuus Kasvatuksen merkitys tasa-arvon ja suvaitsevuuden näkökulmasta on erityinen. Näissä tilanteissa on kuitenkin muistettava, että on käytävä dialogia ja tasoitettava epätasapainoa myös toimintakulttuurien ja toimintaedellytysten välillä. Marraskuun puolivälin jälkeen Hämeenlinnassa järjestettiin Lasten oikeuksien foorumi, jonka maanantaipäivän paneelista vastasivat Kirkkohallitus ja Nuori kirkko ry otsikolla ”Katsomus osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia”. Niillä on innostava vaikutus. Vapaaehtoispohjalta, turvalliseksi rakennetussa tilanteessa, omasta katsomuksesta tai kodin uskontoperinteestä kertominen tai kuuleminen voi sitä vastoin olla vahvistava kokemus. Toiset katsomukset ja niiden edustajat saatetaan nähdä uhkaavina ja vieraina. Yhteistyötä ja siihen tarvittavaa luottamusta rakennetaan vähitellen, pitkäjänteisen yhdessä tekemisen kautta. Minkä perinteen tai arvon haluaisit siirtää tuleville sukupolville. 50 Ideasta käytännöksi KATSOMUSTEN KESKELLÄ Katsomus osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Olemassaolon uudelleen jäsentäminen Leikillisyys, taiteet ja katsomukset ovat sukulaissieluja. Monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden laajentumisen myötä tarve kielija kulttuuriopetukselle sekä kulttuuritulkkaukselle kasvaa entisestään. Niiden myötä ihminen matkaa sisäistä maailmankaikkeuttaan ja jäsentää olemassaoloaan uusiksi tämän tästä. Vanhempia ja eri katsomusten edustajia, vapaaehtoisia, aluetoimijoita, kannattaa linkittää katsomusdialogiin osallisiksi. Kun ihminen elää lähikehityksen vaihettaan, hänen dialogitaitonsa kehittyvät, sanotaan. Muuttuva tilanne vaati kasvattajilta monitaituruutta ja osaamista jokaisen lapsen ja perheen kohtaamisessa. Lapsi kohtaa päivittäin tilanteita, joissa hän on ennenkokemattoman äärellä. Toisinaan tarvitaan vaivannäköä, mutta useimmiten pelottomuutta, huumoriakin. On tutkimustietoa siitä, että lapsesta voi tuntua kiusalliselta nostaminen ja nimeäminen erilaisuuden mallikappaleeksi. Millaisia pedagogisia rakenteita ja työtapoja kasvattajille tarjotaan oman identiteetin pohtimiseen uskontojen, katsomusten ja kulttuurien näkökulmasta. Lapsen identiteetti on kuitenkin vielä monella tapaa hauras ja alati kehittyvä. Myös päiväkodin ja koulun luottamuksellisissa kohtaamisissa lapsi kykenee jakamaan sisäistä maailmaansa ja katsomuksellista ulottuvuuttaan. Asennetta ja ammatillisuutta Muistatko lapsuuskokemuksia, joihin sisältyy uskonnollisia tai kulttuurisia aineksia. On lähdettävä rohkeasti monikatsomuksiseen suuntaan, uskonnottomuus kun ei ole neutraali pohja. Paneelissa jaettiin ajatuksia ja muotoiltiin uusia kysymyksiä lapsen identiteetin rakentumisesta, perheiden ja lähialueen toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä katsomusten ja uskontojen merkityksestä yhteiskuntarauhan edistämiseksi. Silti yhteisyyden rakentamiseen tarvitaan tietoista puhetta suomalaisuudesta tai päiväkotiyhteisöstä moninaisena niin, että jokainen voi tuntea olevansa samalla osa sitä ja ylpeä omasta taustastaan. Arjen pedagogiikkaa toteuttaessamme pienetkin asiat voivat lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tarvitaan malleja ja kuvaa siitä, miten eri katsomusten edustajat rakentavat yhteiskuntarauhaa, vahvistetaan ymmärrystä samansuuntaisuudesta ja yhdessä toimimisesta, ei vastakkaisuudesta. Lasten mielestä Jumalaa voi leikkiä. Kaikilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole sellaisia resursseja ja toimintamalleja kuin luterilaisilla seurakunnilla. Asenteiden muuttamisessa hyvät uskontoihin ja katsomuksiin liittyvät kokemukset ovat merkittäviä ja eteenpäin vieviä. Yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteistä työtä ja tahtoa. Uskontoihin ja katsomuksiin sisältyy valtavasti voimaa, joka voi viedä hyvään tai pahaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat vaativat dialogista osaamista, eikä katsomuskasvatuksen sisältöjä voida sivuuttaa tai vaieta yksityisyyteen kuuluvana asiana. Lapsi on osa perhettään, lähiyhteisön merkitys on tunnustettava ja tuettava siinä toteutuvaa yhteistyötä. Lähikehityksen vyöhykkeellä eläminen ahdistaa ja raastaa, täytyy opetella vieraita toimintatapoja, vuorovaikutusmalleja, kohtaamiskulttuuria. TEKSTI Ilkka Tahvanainen KUVA Sanna Krook varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus. On syytä muistaa, että jokainen perhe toteuttaa ja tulkitsee katsomustaan ja kulttuuria yksilöllisellä tavalla. Näin hyödynnetään alueen kollektiivista kyvykkyyttä, joka edistää alueen asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti
Mitä tarkoittaa on valmis yhteistyöhön, mihin silloin on valmis. Jokaisen oikeus katsomukseen on tunnustettava eikä sitä tarvitse nähdä uhkana. Millaisia kokemuksia tai odotuksia on huoltajien kanssa tehtävästä työstä, kun puhutaan katsomuksista ja kulttuureista. Kenen mielestänne pitäisi tehdä aloite yhteistyön käynnistämiseksi. Uskonnon ja katsomuksen merkitys osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tulee tunnustaa ja sitä tulee tukea. 4. Mitä kasvattajilta vaaditaan asenneja ammatillisuustasolla, jotta lasten ymmärrys toiseutta kohtaan kasvaisi ja syventyisi. Onko lapsella tilaa ja päätäntävaltaa toteuttaa katsomuksellista ulottuvuutta varhaiskasvatuksessa / perusopetuksessa. Inspiroimmeko me aikuiset lapsia jakamaan katsomuksellisia ja uskonnollisia ajatuksia. Lasten oikeuksien foorumissa julkaistiin myös julkilausuma. Tarvitaan malleja ja kuvaa siitä, miten eri katsomusten edustajat rakentavat yhteiskuntarauhaa, vahvistetaan ymmärrystä samansuuntaisuudesta ja yhdessä toimimisesta, ei vastakkaisuudesta.. Tarvitsemme foorumeita uskontodialogille. Monikulttuurisuus ja perheiden monimuotoisuus on rikkaus. Kokonaisuudessaan se löytyy nettiosoitteesta lapsenoikeuksienfoorumi.fi Julkilausumassa sanotaan mm. 51 Ideasta käytännöksi POHDITTAVAKSI Paneelissa esille nostetut kysymykset 1. 3. Millainen merkitys uskonnoilla ja katsomuksilla on yhteiskuntarauhan rakentajina. 7. 5. Millaisia haasteita vertaisryhmä saattaa asettaa katsomuksen ilmaisemisessa. 2. 6
Ääni ja liike läsnäolon vahvistajina TEKSTI Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen Lasten Keskus 2018 Kirja sisältää yli 60 harjoitusta eri ikäisille käytettäviksi ryhmissä tai itsenäisesti. KIRJA Yhteisen liikkeen ja rytmin löytämistä voi harjoitella huivien avulla.. Pöytä on ihan tasainen ja sen päällä on piripintaan täytetty vesilasi. Kirjoittajat toimivat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajina Seurakuntaopistolla. Puhalluksen mukana piirissä liikkuu myös ystävällisiä katseita ja iloa. ”Kuvittele, että tässä keskellämme on pöytä, jonka reunasta pitelet kiinni. Kyse on moniulotteisesta asiasta. Sanallisia ohjeita ei alun jälkeen enää tarvita, vaikka järjestys on satunnainen. ”Tämän otan käyttöön heti ensi viikolla lasten kanssa,” toteaa osallistuja toisesta harjoituksesta, jossa hän sai kämmeniinsä yllätyslahjana kevyen puhalluksen. Rauhoittuminen ei tunnu kaikista äkkiseltään kovin luontevalta. Näin etsitään keskittymistä ja löydetään yhteinen rytmi tasaamaan koko porukan hengitys. … Olemme piiriissä ja jokainen pitää kiinni huivirinkulasta. Puhallus kulkee ihmiseltä toiselle hiljaisuudessa. Piirissä on seisottu silmät kiinni ja odotettu, mikä siellä lähtee liikkeelle ja milloin se tulee omalle kohdalle. Yhdelle sopii fyysinen tapa etsiä läsnäoloa; toinen rauhoittuu suuressa porukassa; kolmas kerää voimaa mielikuvien avulla. Myös keskellä ääntä ja elämää voi oppia rauhoittumaan ja keskittymään. Tarja kertoo omista kokemuksistaan: ”Myös minusta aihe tuntui aluksi vieraalta, sillä kouluttajana koin tulevani niin eri suunnasta – ääni ja liike ovat juttuni. Yritetään nostaa pöytätasoa yhdessä niin, ettei vesi läiky,” Kaisa ohjeistaa. Välillä taas on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa ja keskittyä hiljaisiin ääniin ympärillä. Ryhmän yhteys vahvistuu. ”Miksi emme aloittaisi työyhteisön kokouksiakin näillä harjoituksilla,” pohtii yksi ryhmäläinen. Tutustuttuani kirjan sisältöön harjoitteet alkoivat tuntua innostavilta ja täysin omilta.” Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille ei nimestään huolimatta ole ainoastaan hiljaisten ja hitaiden harjoitusten kirja. Isossa piirissä toisten liikkeiden seuraaminen vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta – varsinkin, kun olemme kaikki eri kokoisia. Rinkulaa nostaessa hengitetään sisään, sitä laskiessa ulos. Polkuja rauhoittumiseen -kirjaan pohjautuvassa workshopissa muusikko ja psykologi Tarja Kultalahti laulattaa ja liikuttaa porukkaa. Heiltä voi tilata teemaan liittyvää koulutusta omaan työyhteisöön. Läsnäoloa lähestytään kirjan tapaan eri tulokulmista: katseen, kosketuksen, äänen, mielikuvien, liikkeen ja hengityksen kautta. Osallstujat hymyilevät, katsovat intensiivisesti toisiaan ja keskittyvät koko kehollaan yhteiseen tekemiseen. Ollaan Seinäjoella valtakunnallisilla seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä. Polku intensiiviseen läsnäoloon voi joskus kulkea äänekkään rytmin ja vauhdikkaan liikkeen kautta. 52 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA ”Kaksipa poikaa Kurikasta”, “Mää, mää, lampaani” ja “Asikkalan puiset rattaat” kajahtaa ilmoille täysin palkein. “En tiennytkään, että me osataan tällaista!” he iloitsevat. Rauhoittuminen ja läsnäolo ovat jokaisen oma sisäinen tila, mutta niitä on paitsi tärkeää myös hauskaa harjoitella ryhmässä
Leikkipuisto Loru edustaa avointa, eri ikäryhmiä kohtaamisiin ja arkiaktiivisuuteen kannustavaa avointa Helsinkiä. Lastenkulttuurin näkyvyys keskustassa lisääntyi merkittävästi keskustakirjasto Oodin yhteydessä 5.12. Kiusaamiseen puuttumisen ja loppumisen kannalta tärkeää on nopea ja varhainen puuttuminen. Hän perusti oman yhden miehen nukketeatterin Reaktorin vuonna 2007. Hänen seurassaan lapset ja vähän vanhemmatkin voivat matkata aarresaarelta peikkoprinsessan maailmaan unohtamatta siilin talvea. Piki puhuttaa www.lapsenoikeuksienviikko.fi Terveisiä marraskuun Piki-päivästä Helsingistä! Tiina Haapsalo ja Katariina Nousiainen olivat johdattamassa varhaiskasvattajia pienten lasten kiusaamisen ehkäisemisen kysymysten äärelle. Kevään 2019 Piki-päivät ja paikkakunnat ovat: 6.1.2019 Kotka 2.2.2019 Pori 9.2.2019 Turku 16.2.2019 Seinäjoki 23.2.2019 Rovaniemi 4.5.2019 Jyväskylä Ilmoittautumiset osoitteessa koulutukset.nuorikirkko.fi Marraskuussa Helsingissä toteutettu Piki-koulutus veti tuvan täyteen väkeä. Vasemmalla kouluttajat Katariina Nousiainen ja Tiina Haapsalo. Reaktorin kuva-arkisto. Tällöin lähes jokaisella salissa istuvalla oli käsi pystyssä. 104-vuotias ohjattu leikkipuistotoiminta ja kaupungin 66 leikkipuiston verkosto ovat tärkeä osa helsinkiläisyyttä. Kiusaamiseen liittyvät kokemukset ja ilmiöt ovat varhaiskasvatuksessa yleisiä. Leikkipuiston toimintaa on myös kolmannen kerroksen Lasten maailmassa. Pysäyttävä hetki oli heti päivän alussa, Tiinan esittäessä kysymyksen, kuka on kohdannut kiusaamista lapsiryhmässään. aloittaneen leikkipuisto Lorun myötä. Piki puhuttaa – ja tälläkin kertaa sali täyttyi Helsingin seurakuntayhtymässä. Repo ideoi, käsikirjoittaa, ohjaa, näyttelee ja leikkii esityksissään. Hän myös lavastaa sekä luo rekvisiitat valoineen ja äänineen. Piki-koulutusten ja varhaiskasvatukseen kehitetyn tukimateriaalin tarkoituksena on tukea kiusaamisen ehkäisemistä ja auttaa kiusaamiskierteen katkaisemisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuvassa näkymää Oodin lastenosastolta, kuva Risto Rimppi. fi) tai ilmoittautumalla mukaan keväällä järjestettäviin Piki-päiviin. Revon leikkimaailmaa kehutaan myös siitä, että se on turvallinen kaikkein pienimmillekin katsojille. Leikkipuisto Loru on keskustassa asuvien sekä keskustassa asioivien lapsiperheiden kohtaamispaikka. vauvoille suunnatusta Unipuu-paperiteatteriesityksestä: www.nukkereaktori.com/palvelut/esitykset/unipuu. Materiaalista löytyy välineitä sekä ammattikasvattajille että huoltajille. Arvoltaan 30 000 euron palkinto jaettiin 19.11., ja siitä vastaa Taiteen edistämiskeskus. Taiteen edistämiskeskus perustelee palkintoa sillä, että Repo pystyy loihtimaan paperista kokonaisia, käsinkosketeltavia maailmoja. Leikkipuisto Lorussa sadut ja lorut innoittavat kaikenikäisiä ohjattuun leikkiin ja tarinoiden maailmaan. KURKISTUKSIA Oodin yhteydessä aloitti LEIKKIPUISTO LORU Loruun löytää kätevimmin Oodin pohjoissiivestä, Töölönlahden puolelta, sisäänkäyntikerroksesta. Reaktorin kotisivuilta saat maistiaisen mm. Siellä vierailemalla lapsiperheet voivat innostua käyttämään myös oman kaupunginosansa leikkipuistoa ja päästä osallisiksi kaupungin lapsiperheille tarjoaman vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien rikkaasta kirjosta. Piki-koulutuksen voit tilata työpaikallesi tai paikkakunnalle Nuoren kirkon kouluttajan Tiina Haapsalon kautta (tiina.haapsalo@nuorikirkko. 53 Ideasta käytännöksi Paperimaailmat toivat lastenkulttuurin valtionpalkinnon nukketeatteritaiteilija Aapo Revolle Mikkeliläinen Repo on vuonna 1977 syntynyt kansainvälinen taiteen ammattilainen. Koko kaupunki on oppimisen ympäristö, jossa kaikki sen toimijat rakentavat sivistystä sekä vaikuttavat lasten kansalaisoikeuksien toteutumiseen
piponi putoaa ja hiukset kastuvat. Vilkutan taivaalle, minä olen täällä. Lumi on puhdasta kuin kastevesi, valkoista kuin enkelin puku. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. KUVA Roni Tinell Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Hyppään hankeen, ei satu yhtään. Seison pienen hetken hiljaa. Taivaasta putoaa lumihiutaleita, ne sulavat poskille vesipisaroiksi
55 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Mukana on monipuolinen teemahakemisto. Levyjä voi käyttää niin laulujen opettelussa kuin säestyksenä. ISBN 9789522889935 CD ILMESTYY HUHTIKUUSSA. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO PEKKA LAUKKARINEN (TOIM.) Laulutuuli PEKKA LAUKKARINEN (TOIM.) Laulutuuli CD Laulutuuli on kouluikäisten ikioma laulukirja kerhoihin, leireille, hartaushetkiin. Laulutuuli-CD-boksin neljältä levyltä löytyvät kaikki Laulutuulen 120 laulua laulettuna ja soitettuna. Kokonaisuuden 120 laulusta yli puolet on uusia, osa aikaisemmin julkaisemattomia. Uudistuneen Laulutuulen on toimittanut Pekka Laukkarinen. Lauluissa soivat niin iloiset ja railakkaat tunnelmat kuin hiljentymään houkuttelevat sävelet. TUOTENUMER O 6418132001408 Uuden Laulutuulen laulut laulettuna ja soitettuna! Laulutuuli uudistui! 15,40€ Laulutuuli Lasten Keskus 62,00 €
1 PÄKÄN VINKIT 1 9
Kirkossa lasketaan aikaa kirkkovuoden väreillä, ei numeroilla. Kasvamiseen kuuluu myös oman maailmankatsomuksen rakentaminen. Monet ovat olleet sitä mieltä, ettei lapsi ole riittävän kypsä asettamaan itse tavoitteitaan ja näkemään oppimisensa eteen riittävästi vaivaa. 2 PÄKÄN VINKIT Kun matkallelähtijä tietää, mihin on menossa, on helpompi päättää, millä ja miten liikkuisi ja mitä ottaa mukaan. Samaan tapaan tavoitteet auttavat päättämään, suuntaavat sitä, millä keinoin ryhdytään toimimaan. Haluamme ennen muuta tarjota lapselle tukea ja voimavaroja kasvamiseen. Päkän vinkit tarjoaa ideoita, joiden avulla aikuiset voivat rohkaista ja auttaa lasta kasvamisen haasteiden keskellä. Kristillisessä kasvatuksessa ei ole samoja tavoitepaineita kuin koulussa. Lisäksi toimintaideoiden tavoitteena on, että lapsi nauttii elämästään, huomaa rauhoittumisen merkityksen ja innostuu luonnossa olemisesta ja sen suojelemisesta. Tänä vuonna keskitytään tarjoamaan vinkkejä, jotka vastaavat kysymykseen: Kuka on Jumala. Kun lapset tulevat pyhäkouluun, kerhoon tai messuun, on tärkeää tarjota lapselle lämmin kohtaaminen ja mahdollisuus kysellä ja ihmetellä oman mielenkiinnon mukaan. Anita Ahtiainen Päkän vinkkien päätoimittaja Julkaisija: Nuori kirkko ry Kustantaja: Lasten Keskus ja Kirjapaja OY Päätoimittaja: Anita Ahtiainen Vastaava päätoimittaja: Katri Korolainen Toimitussihteeri: Marjo Suominen Työryhmä: Riina Haapaniemi, Jessi Orpana, Johanna Routasalo ja Anita Ahtiainen Taitto: Mervi Nygård, Duo Oy Kuvitus: Johanna Nordblad ja Matti Pikkujämsä Kansikuva: Matti Pikkujämsä 4 17 27 34 42 48 3 Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa Tammi-helmikuu: Minä kasvan Maaliskuu: Hyvä paikka Huhtikuu: Kohti pääsiäistä Toukokuu: Kevään ihme Kesäaika: Luonnon rauha Pyhäkoulun vuosikello 2019 tammikuusta elokuuhun 1/2019. Koulun uudet opetustavat, kuten ilmiöoppiminen, ovat herättäneet keskustelua. Toisten mielestä ihmettely ja tutkiminen ovat ainoita mahdollisia tapoja taata lapsille tulevaisuudessa tarvittavat taidot
Sunnuntaikohtaiset vinkit; kullekin sunnuntaille on nimetty aihe, jonka pohjana on joko raamatunkertomus, virsi tai osa uskontunnustusta. Lastekirkko.fi-palvelusta löydät tehtäviä, kuten sunnuntaisivut, joita on kätevä hyödyntää. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia, mitä aiheita milloinkin käsitellään. Koululaiset voivat itse ohjata toimintaa toisille. Päkän vinkkien tekijöillä on ollut mielessään, millaisia valmiuksia ja odotuksia eri ikäisillä lapsilla yleensä on. PÄKÄ HILJENTYY. Jumala olemassaolon kokeminen vahvistaa lapsen ihanaa huolettomuutta. Päkä antaa nimenomaan vinkkejä, ei tarkkoja valmiita toimintasuunnitelmia, jotta sinun olisi mahdollista suunnitella kokonaisuus pitäen mielessäsi juuri tietyt lapset ja mielellään myös ottaen heidät suunnitteluun mukaan. PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII KUN VALITSET TOIMINTAA, KATSO: Kuukauden teema ja kuukauden yhteiset vinkit – ne on tarkoitettu liitettäväksi useille kokoontumiskerroille. Sillä tarkoitetaan 2012 ilmestynyttä vihreäkantista kirjaa. Yhdessä tekemällä opitaan. Päkän viesti viskarille ja eskarille on: Kerro, mitä haluaisit tehdä. Kehorytmit ja laululeikit tuovat paljon iloa. Turvallisten aikuisten ja ystävien verkosto on tärkeä, samoin luottamus Jumalan huolenpitoon. 3–4-vuotiaille tärkeää on turvallisuus ja toisten kanssa yhdessä toimimiseen harjaantuminen. Päkän viesti pienelle on: Saat elää hetkessä, kaikesta on pidetty huolta. Lisäksi käytössä on Virskikirja ja Kirkkomuskari-kirjat. Lastenkirkko-lehti on hyvä olla sekä ohjaajille, että lapsille. Päkän vinkit voivat kirkastaa tavoitteitasi ja antaa ideoita siihen, miten lapsi voi tuntea itsensä tervetulleeksi kuinka hän pääsee ryhmään mukaan, miten tutustutaan keskeisiin kristinuskon sisältöihin ja kuinka niistä voi tulla lapselle merkityksellisiä. 3 PÄKÄN VINKIT Näin syntyy Päkän hyvä hetki Mielessäsi on hyvä hetki lasten kanssa. Kesälle on pop up -pyhäkoulusuunnitelmat, joita voi toteuttaa milloin vain. Lasten virsi on Päkän vinkkien peruslaulukirja. 2/2019 Tilaa pääsiäiselle, ilmestyy 12.3. On haasteellista, mutta ei mahdotonta, tarjota kaikille jotakin oikeasti kiinnostavaa. Heistä on mukava toistaa loruja ja lauluja, vertailla, lajitella ja luokitella. Kevätkauden lehdet ilmestyvät seuraavasti: 1/2019 Kummin kanssa, ilmestyy 10.1. Koululaisilla on usein aika mustavalkoinen käsitys oikeasta ja väärästä, koska asioiden hallinnan harjoittelu vaatii selkeyttä. Muistin ja hahmotuskyvyn vahvistuminen herättää lapsessa uudenlaisia kysymyksiä liittyen elämään ja kuolemaan. 5–6-vuotiailla on suuri halu näyttää omaa osaamistaan. Koululaiset pystyvät lukemaan ja kirjoittamaa, monilla on taideja urheiluharrastusten kautta erityistaitoja, joita kannattaa hyödyntää. Koululaisia pyhäkouluissa käy vaihtelevasti kaikilta peruskoulun luokilta. Päkän vinkit pyrkivät selkeyden lisäksi vahvistamaan erilaisten ajatusten ja ihmisten kunnioittamista. Hyvässä hetkessä tärkeä rooli on myös rukouksella ja musiikilla. 3/2019 Luonnossa leikkien, ilmestyy 5.4. Kirjan nimi lyhennetään suunnitelmissa LV
Kahdenlainen kylvö. Ps. Kor. Valkean joulun ja violetin paastonajan väliin mahtuu vihreitä viikkoja, jolloin pyrimme erityisesti siihen, että lapsi kokee itsensä merkitykselliseksi ja rakastetuksi. 3:13–17. lukukappale 5. lukukappale; Kol. KOULULAISET Tarvikkeet: paperilaput, joissa on väittämiä, esim. Liturginen väri: vihreä. Ansaitsematon armo. 6:63; 1. 12:1–6; 2.lukukappale Room. 33:10–16; 2. Levitä näkyville paljon kuvia eri ikäisistä lapsista kasvuun liittyvissä puuhissa ja tilanteissa. 2:1–11. 9:22–23; 2. TYKKÄÄN 3–4,5–6 Tarvikkeet: lehdistä tms. MITÄ YHTEISTÄ MEILLÄ ON. Liturginen väri: vihreä. lukukappale Tit. sunnuntai loppiaisesta. Ps. 10:17-21 tai 1. 13:24–30. ryhmässä olemisen kykyä ja rohkeutta tulla ryhmään ilman vanhempia. 20:1-16. Ps. 20.1.2019 2. lukukappale Jes. lukukappale 2. lukukappale Hes. Liturginen väri: vihreä. olen tehnyt lumienkelin, tulen mielelläni pyhäkouluun, olen syönyt karkkipussin kerralla jne. lukukappale Ap.t. 3:12–17; Evankeliumi Matt. 4 PÄKÄN VINKIT Tammi-helmikuun yhteiset vinkit Vuoden alun yhteiset vinkit rakentavat alkuvuoden tapaamisiin prosesseja, joiden avulla lapsi voi pohtia omaa kasvamistaan. Jumalan sanan kylvö. Kukin valitsee väittämän sattumanvaraisesti ja lukee sen vuorollaan ääneen. 2. lukukappale 2. lukukappale Jes. Jatkakaa kuvien avulla lauseita, esim.: Kun olin vauva tykkäsin… Nyt kun olen jo isompi pidän… Mukavaa on, kun… Valituista kuvista kootaan yhteinen kollaasi liimaamalla kuvat isolle paperille. 10.2.2019 5. 8:5–13. Kor. Ps. lukukappale Jer. Kun. 17.2.2019 3. Liturginen väri: vihreä. lukukappale1. sunnuntai loppiaisesta. 3:4–7. sunnuntai ennen paastonaikaa. lukukappale Room. 8:4–15.. 44:2–5; Joh. 12:6–16; Evankeliumi Joh. 42:1–4. sunnuntai loppiaisesta. Evankeliumi Matt. 48:11–15; 1. sunnuntai ennen paastonaikaa. Jutelkaa ja keksikää lisää teitä yhdistäviä asioita. 52:8–10; 2. 16:9–15; Evankeliumi Luuk. 2:22–33. 89:19–22, 27–30, 1. Kasteen lahja. 9:24–27; Evankeliumi Matt. 18:2-7; 1. Ps. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. 105:2–5, 39–42; 1. Liturginen väri: valkoinen. 37:1–9; 1. 24.2.2019 2. Mietimme asioiden ajallista järjestystä ja ihmettelemme, mitä kirkon uskontunnustuksen alku oikein pitää sisällään. 55:6–11; 2. lukukappale Jes. 27.1.2019 3. 102:16–23; 1. 1:16–17; Evankeliumi Matt. Kun. 4:1–7 tai Jes. Jeesus herättää uskon Liturginen väri: vihreä. 3.2.2019 Kynttilänpäivä. Tehkää yhteinen väittämä! Kasvu-teema on tärkeä niin lapselle kuin seurakunnallekin. Ne, jotka ajattelevat väittämän mukaisesti, nostavat käden ylös. Moos. Ps. leikatut kuvat, liimaa, iso paperi. Ps. 8:41– 43; 2. Minä kasvan T A M M I H E L M I K U U PÄKÄ TUNTEE Näin kirkossa Seurakunnan jumalanpalveluksissa käsiteltävät aiheet: 13.1.2019 1. Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin vihreä. sunnuntai loppiaisesta. Kannustamme häntä pohtimaan omia taitojaan, esim. 3:18–4:6; Evankeliumi Luuk. Etsikää ryhmää yhdistäviä muistoja, kokemuksia ja toiveita lapuilla olevien väittämien avulla
Avatkaa laatikko kiinnostusta herättävällä tyylillä. Kuvat, joista toisessa joku on yksin ja toisessa kaverien kanssa. Moos. Hienot elämänlangat! TUTKIMUSPARTION INNOITTAMANA 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Lastenkirkko 1/2019 -lehti, vettä, vesivärejä, jäätymisen kestäviä rasioita. Lopuksi kynttilä laitetaan piirin keskelle ja sanotaan yhdessä Herran siunaus. Päättäkää syvyys sen mukaan, kuinka isoja esineitä aiotte tähän laatikkoon kätkeä. 2:18. Mitä ei edes pysty tekemään edes yksin. Jos ulkona ei ole kovin kylmää, pakastin nopeuttaa. Mitä kaverin kanssa mukavampi tehdä. Leikatkaa kullekin lapselle tämän oman mittainen lanka tai ottakaa aiemmin mitatut langanpätkät. kertomukseen, virteen tai Lastenkirkko-lehteen. Lehdessä Tutkimuspartio viettää kissan kylpypäivää. Yllätyssisältö voi viitata esim. Rakennelkaa ulos värikkäitä taideteoksia! YSTÄVÄNPÄIVÄN KIITOS 3–4,5–6 Jumala, kiitos ystävistä (ottakaa toisianne kädestä), erilaisista ystävistä (heilutelkaa käsiä). Kun kynttilä on omassa kädessä, voi halutessaan kertoa, mistä haluaa erityisesti kiittää. Laatikkoa voi käyttää mihin tahansa aiheeseen virittäytymisen tukena. Värjätkää vesiä ja laittakaa jääpalamuotissa jäätymään. Mitä kuvissa tapahtuu. 5 PÄKÄN VINKIT RAAMATUN AARTEET 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Tee tai pyydä isompia lapsia tekemään etukäteen Raamatun näköinen tyhjä laatikko pahvista, paperista ja vaikka tyhjää konvehtirasiaa apuna käyttäen. Heidän innoittamanaan rakennellaan värjätyillä jääpaloilla. Valmistakaa postia kummille tai jollekin muulle tärkeälle aikuiselle. Kanna meitä joka päivä (kädet eteenpäin, kuin kantaisitte jotain). Anna meille voimaa (nostakaa kädet ilmaan). Avataan raamattulaatikko ja otetaan esille kuvat ja teksti. T A M M I H E L M I K U U PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII. Seuraavalla kerralla ne ovat valmiita. Mitä on kivaa tehdä yksin. Yhdessä he myös selvittävät, mihin vettä tarvitaan. KASVUTERVEISET KUMMILLE 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: lasten mittaiset langanpätkät, liimaa ja kartonkia. KASVAMME YHDESSÄ 3–4, 5–6 Tarvikkeet: raamattulaatikko ja kortti, jossa lukee “Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään”, 1. Jos tätä ei ole mahdollista toteuttaa useilla tapaamiskerroilla, tehdään jääpalat etukäteen. Mitä lause tarkoittaa. KYNTTILÄRUKOUS KOULULAISET Seisotaan piirissä ja laitetaan kynttilä varovasti kiertämään. Aamen (kädet alas). Laita joku päivän työskentelyyn tarvittavista esineistä raamattulaatikkoon. Kukin muotoilee oman kasvunsa ja liimaa kartongille
Ja syntyivät silmät ja suu -sanoilla tuodaan kädet sivukautta hitaasti alas. Kasvun lauluja Ihme, LV 107 Pikkuväen katrilli, LV 116 Ilon kukkamaa, LV 118 Jumalan silmissä kaunis, Kirkkomuskari 1 Kuva Hääräämö. Olet kaiken niin kauniin luonut, oi Isäni taivaallinen – pidetään edelleen käsistä kiinni, nostetaan kädet ylös ja lasketaan alas vuorotellen neljä kertaa. Vaarin tyyli on varmasti vähän eri kuin 5-vuotiaan! PÄKÄ MUSISOI T A M M I H E L M I K U U Jos rytmirinkulaa ei ole käytössä, voidaan sama toteuttaa piirileikkinä niin, että alussa pidetään käsistä kiinni ja otetaan kaksi askelta piirin keskustaan päin ja kaksi askelta takaisin piirin kehälle päin. Sinä näit miten kasvoin hiljaa Mennään kyykkyyn niin alas, että rinkula koskettaa maata. Pysäytetään rinkula ja nostetaan se ylös ja lasketaan takaisin vyötärön korkeudelle vuorotellen. Kakkossäkeistössä otetaan taas käsistä kiinni ja aletaan tehdä yhteistä aaltoa, joka kiertää piiriä siten, että vain kaksi kättä on kerrallaan ylhäällä. 6 PÄKÄN VINKIT SINUN SILMÄSI NÄKIVÄT MINUT, LV 111 Tarvikkeet: rytmirinkula 1. Aaltoa kannattaa harjoitella etukäteen; silloin se lähtee pyörimään piirissä. Samalla päätetään, mistä aalto lähtee liikkeelle. ja syntyivät silmät ja suu Venytetään rinkulaa samalla tavalla kuin säkeistön alussa. Ohjeet rinkulan valmistamiseen: www.haaraamo.fi/2013/04/rytmirinkula-ohje.html. Noustaan hitaasti seisomaan, hiljaa-sanalla nostetaan kädet ja rinkula ylös. 2. Olet kaiken niin kauniin luonut, oi Isäni taivaallinen. Sinun silmäsi näkivät minut ja päiväni jokaisen Seistään paikallaan ja kuljetetaan rinkulaa piirissä niin, että kaikkien kädet ohjaavat rinkulaa pyörimään samaan suuntaan. Lisää hauskuutta leikkiin tulee, kun koitetaan liikkua eri ikäisten ihmisten tyyleillä. Sinun silmäsi näkivät minut jo ennen kuin kukaan muu Ollaan piirissä, venytetään rinkulaa rauhallisesti ensin itseen päin, sitten piirin keskustaan vuorotellen – vähän niin kuin soudettaisiin. Mennään kyykkyyn ja noustaan sieltä ilman että pidetään käsistä kiinni, hiljaa-sanalla kurotetaan käsillä ylös. Ensimmäiset askeleet otetaan silmäsi-sanalla, suunta vaihtuu minut-, ennenja muu-sanoilla
ämpärissä. Sovitaan, minkä alueen kukin siivoaa. Kristityn elämä Jumalan lapsena ja seurakunnan jäsenenä alkaa nimenomaan kasteesta. Joku lukee Mark. 3–4 Pienten kanssa ohjaaja voi muotoilla joen muodon valmiiksi ja kertoa Jeesuksen kasteen lyhyesti. Lapset piirtävät kuvia tapahtuneesta. Pyykkipojat voi kiinnittää vaatteeseen nimikyltiksi. Hengen laskeutuminen sisältää myös viitauksen Jesajan kirjan ennustukseen, jonka mukaan näin tulee tapahtumaan Jumalan valitulle, joka tuo oikeuden kansojen keskuuteen. 1:9–11 arhaisin kertomus Jeesuksen kasteesta löytyy Markuksen evankeliumista. Pyydä lapsia ottamaan mukava asento, esim. NIMIKYLTTI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: pyykkipoika, liimaa, koristeita. Soita erilaisia veden ääniä, viimeisenä joen ääni. Näin Jumala ikään kuin adoptoi Jeesuksen pojakseen. Myöhemmin sillä voi myös kiinnittää oma pyykin tai piirustuksen narulle. 1:9–11. Anna jokaiselle pala valkoista kangasta rievuksi ja aletaan siivota. Joki on tärkeä juomaveden ja kasvien kastelemisen kannalta. Muotoilkaa kartan mukaan kankaista lattialle Jordan virran reitti ja muoto. Spotifystä on luonnon ääniä -osasto, jossa on falls, rivers and creeks -tallenne. Kastetut pitää laittaa kuivumaan! No, jos ei ihan sitä, niin lapset voivat tapaamisen aluksi kirjoittaa tai koristella oman nimensä pyykkipoikaan. Varsinaisesta kasteesta ei kerrota yksityiskohtaisesti. Jeesuksen kastepaikkaa ei tiedetä, mutta ihmiset ovat usein ottaneet Jordanista vettä mukaansa kasteita varten. Markuksen ja Matteuksen evankeliumeiden kertomukset Jeesuksen kasteesta eroavat muista evankeliumeista. Kaste on käännekohta myös meillä. 7 PÄKÄN VINKIT T A M M I H E L M I K U U 13.1. Koska ryhmässäsi voi olla mukana lapsia, joita ei ole kastettu, kannattaa painottaa, että kasteelle voi mennä elämän eri vaiheissa. Juutalaisuudessa veteen kastautuminen liittyy puhdistautumiseen myös muusta kuin näkyvästä liasta; veteen kastautumalla puhdistaudutaan rituaalisesta epäpuhtaudesta. Asettautukaa joen rannalle siihen, missä teidän mielestä Jeesuksen kaste on voinut tapahtua. Oman kankaan saa käydä kastelemassa esim. Joki on ollut tärkeä laivaväylänä, ja se on ollut myös raja, josta on taisteltu. JORDAN VIRTA 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: kartta Jordanin alueelta, Raamattu, sinisiä kankaita. Muina aikoina joki on kapea ja niukkavetinen. Lopuksi pyydä lapsia kertomaan, millaisissa maisemissa he liikkuivat ajatuksissaan. Johannes, josta Jesajan kirja ennustaa, kastoi Jeesuksen Jordan-virrassa. Se riittää koko elämän ajaksi. Niiden mukaan Jeesuksesta tuli Jumalan poika nimenomaan kasteessa. makaamaan lattialla, kuuntelemaan ja kuvittelemaan, millaiseen paikkaan kuultu ääni liittyy. Katsokaa kartasta, miten Jordan-joki virtaa 300 kilometrin matkan pohjoisesta Libanonin vuoristosta Gennesaretin järven läpi Kuolleeseen mereen. laite, jolla voi soittaa verkosta erilaisia veden ääniä. PYYKKIPÄIVÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: valkoisia kankaanpaloja, vettä esim. Kristuksen nimeen ihminen kastetaan vain kerran. Esim. Mutta se välittyy, että virtaava raikas vesi ja siihen kastautuminen ovat olennainen osa kastetta. Kasteen lahja MARK. ämpärissä, pesuainetta, narua, aiemmin koristellut pyykkipojat. Jumala lähetti välittömästi kasteen jälkeen Jeesuksen, rakkaan poikansa päälle Henkensä kyyhkysen muodossa. V PÄKÄ TUNTEE ERILAISET VEDET 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: puhelin tms. Emme esimerkiksi tiedä, mitä Johannes Kastaja sanoi Jeesusta kastaessaan. Leikkikää, että teillä on kiikarit ja jokainen voi kertoa jotain, mitä siellä olisi Jeesuksen kasteen aikana voinut näkyä. Näin kaste siis edeltää ja mahdollistaa Jeesuksen julkisen toiminnan alkamisen. Jordan paisuu talven sadekauden aikana. Palataan hetken päästä piiriin ja katsotaan, PÄKÄ TOIMII PÄKÄ IHMETTELEE
Ihmisiä voi kastaa eri ikäisinä. RUKOILEMME 3–4, 5–6, KOULULAISET Jumala, sinä ajattelit minua jo ennen kuin synnyin, ja kasteessa sinä kutsuit minua nimeltä. Se voidaan tehdä yhdellä tai kolmella sormella tai piirtää vedellä. Lausutaan synninpäästö toinen toiselle: “Jeesus sanoo: Sinä saat anteeksi.” Laittakaa puhdistetut rättinne kuivumaan pyykkipojalla narulle kiinnittäen. Kotien rukouskirja, LK 2015. Lauletaan tai lauletaan synnintunnustus, esim. Jeesuksen seuraajaksi tarvitsee kasteen vain yhden kerran. Se riittää. Hänestä oli kummallista, että Jeesus halusi tulla kasteelle, mutta Jeesus halusi kokea kaiken sen, mitä ihmiset kokevat. Jeesus kastettiin aikuisena, moni suomalainen on kastettu vauvana. Me ei voida nähdä sitä, mutta Jumala näkee. Kertomuksessamme ”Johannes Kastajan tehtävä” oli saada ihmiset huomaamaan, että heidän sisimpänsä kaipasi pesua. Voidaan tehdä toiselle ristinmerkki otsaan, rintaan tai kädelle. Millä ne saisi puhtaiksi. Keskustellaan synnintunnustamisesta oman sisimmän puhdistamisena. PÄKÄ HILJENTYY. virsi 720 Jeesus, meidän veljemme. Vesi ja pesuaine meille ovat kaste ja usko Jeesukseen, jonka takia voimme aina saada anteeksi. Kiitos, että välität minusta aina. 20.1. Tutkikaa vettä Tutkimuspartion kanssa Lastenkirkko-lehden 1/2019 sivuilta 14–17. Pohditaan, miten tämä koko asia liittyy kirkkoon. TUTKITAAN VETTÄ 3–4,5–6, KOULULAISET Kasteveden tuominen juuri Jordanista on turhaa, koska kaikki maailman vesi on yhtä. Sinä tunnet minut kokonaan. Pestään rätit ämpärissä, johon voidaan lisätä myös pesuainetta. RISTINMERKKI VEDELLÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Kastettavan otsaan ja rintaan piirretään ristinmerkki. Se on ihana lahja. 8 PÄKÄN VINKIT T A M M I H E L M I K U U kuinka likaisiksi rätit ovat tulleet
Siihen liittyviä symbolikortteja ja kirjan voi ostaa Lasten Keskuksen ja Kirjapajan yhteisestä verkkokaupasta Uskontunnustuksen alkuosa kertoo, että Jumala on ollut aina olemassa toisin kuin maailma. Lopuksi voitte rukoilla “Jumala, ohjaa meitä valossasi. Sen sisältöä on selitetty Katekismuksessa. Symbolien avulla pystyy kertomaan asioista, joita ei voi nähdä, kuulla tai käsin kosketella. Symboli sisältää jotain oleellista kuvaamastaan kohteesta, mutta se ei ole itse se kohde. Ja valo tuli”. Olemme osa hänen taideteostaan. Pohtikaa, millä perusteella päättelitte, mikä on totta ja mikä ei. Rooman seurakunnassa jo 200-luvulla kasteelle haluavat lausuivat tämän uskontunnustuksen. Virallisesti messussa käytetään Nikean tunnustusta, koska se on laajimmin käytössä kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa. Voitte myös sytyttää jokaiselle oman kynttilän lausuen koko nimen. 5-6, KOULULAISET Esittäydytään kertomalla, mitä kaikkia rooleja itsellä on: Oletko lapsi, ystävä, sisko, veli, serkku, äiti, isä. Kun kaikki ovat kertoneet rooleistaan, lausutaan rukous: ”Kiitos Jumala, että olet luonut minut ja antanut minulle monta hyvää tehtävää maailmassa.” USKOTKO. Käsityksistä kiisteltiin kirkolliskokouksissa, joita järjestettiin pääasiassa Nikeassa ja Konstantinopolissa 300–800-luvuilla ja oikeaoppi tiivistettiin uskontunnustuksiin. Tänään tutustumme kolmioon ja silmään. Oleellista on halu kuulua joukkoon, joka hakeutuu Jumalan luo. Jumalaa kuvataan myös muilla symboleilla kuin uskontunnustuksella. Uskontunnustus on symboli. Lisäksi tunnustuskirjoista löytyy Jumalan olemusta hyvin yksityiskohtaisesti selittävä Athanasioksen uskontunnustus. Apostolinen uskontunnustus opetellaan pienissä osissa pyhäkoulussa tämän kevään aikana, mutta uskomme sisällön hahmottamiseksi tutkitaan isompien lasten kanssa myös muita kirkkomme virallisia uskontunnustuksia. Ohjeissamme on käytetty Anna-Mari Kaskisen ja Matti Pikkujämsän kirjaa Tuomas ja merkilliset merkit, Kirjapaja2011. Tutkimuksen mukaan lapsille kaikkialla maailmassa on luontaisesti helpompi ajatella, että Jumala on tehnyt maailman, kuin että maailma olisi syntynyt kenenkään sitä varsinaisesti tahtomatta ja itestään. Pohdi lasten kanssa, mitä he ajattelevat kynttilöiden kertovan Jumalasta. Millaisiin asioihin voi uskoa. Tekstit syntyivät, kun kristityt halusivat vastauksen kysymyksiin, kuka Jeesus oikein on ja mitä tarkoittaa Jumalan kolminaisuus. JUMALA ON VALO Varaa alttarille kolme kynttilää. Sytytä ensimmäinen tulitikulla sanoen: “Alussa Jumala sanoi: – Tulkoon valo. MITÄ ROOLEJA SINULLA ON. Sytytä toinen kynttilä ensimmäisestä kynttilästä sanoen: “Jeesus sanoi: –Minä olen maailman valo. Tässä on luontainen yhtymäkohta lapsen maailmaan. Kerro, että kasteen yhteydessä kastetulle sytytetään oma kynttilä, joka muistuttaa siitä, että kasteessa saa lahjaksi Jumalan valon. Jumala on tahtonut, että me ihmiset ja koko tämä maailma on olemassa. Ei ole oleellista ajatteleeko joka lauseen olevan “totta”. Leikin johtaja pyytää sulkemaan silmät ja poistaa esineistä jonkun. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Sytytä kolmas kynttilä ensimmäisestä kynttilästä sanoen: “Pyhä Henki tuo valon sydämeen.” Tehkää ristinmerkki lausuen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. KOULULAISET Kerro kaksi juttua itsestäsi, joista toinen on totta ja toinen tarua. 9 PÄKÄN VINKIT T A M M I H E L M I K U U Uskontunnustuksen alku “MINÄ USKON JUMALAAN, ISÄÄN KAIKKIVALTIAASEEN, TAIVAAN JA MAAN LUOJAAN” postolinen uskontunnustus opetellaan koulun uskontotunneilla ja rippikoulussa. A MEIDÄN KIM-LEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Jokainen laittaa yhden mukana olevan tavaran lattialle (lapasen, pipon tms.). Uskontunnustus on myös rukous, että oppisin tuntemaan Jumalan yhdessä toisten ihmisten kanssa. Toiset saavat arvata, mitkä jutut ovat totta ja mitkä eivät. Silmät avataan ja hoksataan yhdessä, kenen esine puuttuu. Aamen.” PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ HILJENTYY
Hän ei jätä lapsiaan. peräännytään takaisin isoon piiriin Isä, Poika, Pyhä Henki. USKONTUNNUSTUS LIIKKEIN Uskontunnustuskin on rukousta Inkeri Tahvanaisen ja Tiina Korhosen Kontiolahdella ideoimat uskontunnustukseen liitettävät liikkeet on todettu toimiviksi jo monessa seurakunnassa eri puolilla Suomea. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. Pohditaan, onko ihmisissä tai muussa luonnossa nähtävissä jälkiä Jumalasta. Kokeilkaa katsoa toisia ihmisiä oikein lämpimästi – siis tavalla, jolla Jumalakin meitä katsoo. 10 PÄKÄN VINKIT T A M M I H E L M I K U U MINÄ USKON vasen käsi sydämen päälle JUMALAAN oikea käsi ja katse kohti taivasta ISÄÄN, KAIKKIVALTIAASEEN molemmat kädet ja katse kohti taivasta TAIVAAN JA MAAN LUOJAAN tehdään käsillä laaja ympyrä ylhäältä alkaen NIIN KUIN VALO HOHTAA AURINGON 3–4, 5–6, KOULULAISET Opetelkaa Essi Nyyssösen uskontunnustuslaulu. 43, ja laulun äänite julkaistaan lehden verkkosivuilla osoitteessa www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit/ Niin kuin valo hohtaa auringon, kävellään piirissä oikealle mua Luoja katselee, kävellään kohti piirin keskustaa, kädet nousevat ylös Isä Luoja katselee. pyöritään paikalla ympäri Muita uskontunnustuslauluja Minä uskon Jumalaan, Mukulamessu Virsi 729 Isä, Kaikkivaltias Virsi 733 Uskon Isään Jumalaan PÄKÄ MUSISOI JUMALAN JÄLJET MAAILMASSA 3–4, 5–6, KOULULAISET Muotoillaan muovailuvahasta maailma, jossa on maata, vettä, kasveja, elämiä ja ihmisiä. Miltä tuntuu ajatus, että Jumala näkee kaiken. OMA SYMBOLI Jokainen osallistuja suunnittelee itseään kuvaavan symbolin. sormenjäljistä. Käytetään paperia ja kyniä tai savea. SYMBOLIT 5–6, KOULULAISET Levittäkää symbolikortit (itse tehdyt tai Tuomas ja merkilliset merkit -kirjaan liittyvät) kolmio ja silmä piirin keskelle. Silmä: “Kaikki Jumalan on luomaa. peräännytään takaisin isoon piiriin Niin kuin kyyhky kaartaa taivaitaan, kävellään piirissä oikealle mua Henki kuljettaa, kävellään kohti piirin keskustaa, kädet nousevat ylös Pyhä Henki kuljettaa. Isä, Poika, Pyhä Henki: Jumalalle kiitos.” Pyydä lapsia ideoimaan sellaisia asioita, jotka ovat samalla yksi ja kolme. Kolmio: “Kolme ovat yhtä, ihmeellinen liitos. Ensimmäiset uskonkohdan liikkeet menevät näin. Mietitään, kuinka helposti tekijän voisi tunnistaa esim. Maailman ei tarvitse olla suuri, että ehditään tehdä monenlaista. Yksi ja sama valo, joka on peräisin valon lähteestä Isästä, joka säteilee maailmaan Pojassa ja joka vaikuttaa maailmassa, siis meissä, Pyhänä Henkenä. Symbolin voi tehdä myös lattiakuvamateriaaleita kankaalle ja symbolit voidaan valokuvata. (Koko uskontunnustuksen löydät sivulta 37.) Liikkeet ja lauseet kannattaa toistaa kolmeen kertaan niin, että ne jäävät mieleen. Miltä tuntuu, kun toinen näkee sinut. Lausu korttiin kuuluva runo, kun laitat sen esille. Nuotti on Pieni on Suurin -lehdessä 1/2019 s. peräännytään takaisin isoon piiriin Niin kuin paimen hoitaa lampaitaan, kävellään piirissä vasemmalle mua Jeesus rakastaa, kävellään kohti piirin keskustaa, kädet nousevat ylös Poika Jeesus rakastaa. Pohtikaa myös valoa Jumalan symbolina. Mitä hyötyä näkemisestä on. Taivaan Isän silmä huomaa aivan kaiken päällä maan.” Tutkitaan, mitä kaikkea näkyy. Millaisia ne voisivat olla
11 PÄKÄN VINKIT T A M M I H E L M I K U U 27.1. Siinä lauletaan, miten surun hetkellä sydän ja mieli kaipaa lohdutusta. Onko kaikki paikallaolijat kastettu. Jos kangas on kyllin iso, voidaan istua sen reunoilla niin, että ”vesi” koskettaa kaikkia. Kiveä laittaessa voi hetken miettiä rakkaitaan – elossa olevia tai jo kuolleita. 749 Kasteen armon lahjan taivahasta ätä Pertti Luumin ja Niilo Rauhalan sanoittamaa virttä voi laulaa virren 338 eli “Päivä vain ja hetki kerrallansa” -sävelellä. Sininen kangas kaiken alla kertoo, että jo kasteessa pääsemme osallisiksi Jumalan rakkaudesta. Armolla tarkoitetaan kaikkea Jumalan hyvää, joka koituu lapselle suojaksi ja siunaukseksi. Mitä muistat tai tiedät kasteesta. Keskelle voi halutessaan laittaa punaisen kynttilän tai tuikkulyhdyn. Kaija Eerola on tehnyt tämän virren sanoihin Elämänkaarilaulun T PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ HILJENTYY JUMALAN VALOPUKU 3–4, 5–6. Kasteessa pohjimmainen merkitys avataan heti: lapsi saa taivaallisen lahjan, armon. 1. säkeistö Istutaan ringissä, levitetään keskelle sininen kangas kuvaamaan kastevettä. He voivat miettiä perheen eri jäsenten ja kummien roolia ja juhlan tunnelmia. Miten voit kertoa tai osoittaa sen heille. Kaksi ensimmäistä säkeistöä lauletaan alkuosan mukaan ja kolmas säkeistö lauletaan virren loppupuolen sävelellä. Ketkä ovat sinun rakkaitasi. 2. Tämän virren mukana lapset voivat eläytyä kastejuhlan koko sisältöön. Rukoillaan ja tehdään liikkeet (näytä, miten puet haalarin päälle) kaikuna: Minulla on oma suojapuku, Se on Jumalan valopuku. 3. Jo sinua ei ole kastettu, ei hätää, kaste odottaa sinua. Saamme uskoa siihen, että näemme rakkaamme kerran uudelleen taivaan kodissa. Säkeistöjen välissä rakennetaan yhteistä kuvaa lattialle ja jutellaan kasteesta. Lauletaan virttä säkeistö kerrallaan. PÄKÄ IHMETTELEE Ka ro liin a Pe rta m o. säkeistö Jokainen lapsi laittaa yhden tai useamman rukouskiven punaisen sydämen viereen niin, että kivistä muodostuu ympyrä sydämen ympärille. säkeistö Laitetaan sinisen kankaan keskelle suuri, punaisesta kartongista leikattu sydän tai pienempi punainen kangas tai lapset voivat laittaa punaisia huiveja sydämen muotoon kuvastamaan rakkautta. Monica Vikström-Jokela, Minä täällä Jumala, Lasten Keskus VIRSI YHTEISEKSI KUVAKSI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: sininen kangas, punaista kartonkia tai kangasta/huiveja, rukouskiviä tai helmiä. Virren kolmannessa säkeistössä tähytään vanhojen lastenvirsien tapaan kuolemanjälkeiseen elämään. Sitten otetaan huomioon se, että vanhempia saattaa väsyttää ja heille annetaan tilaisuus rukoilla voimaa rakastaa pikkuista lasta, pitää huolta parisuhteesta ja kaikista läheisistä. Virren ideana on sanoittaa perheen näkökulmasta kasteen merkitystä ja sitä, millaisessa tilanteessa eletään pienen vauvan kanssa, jota ollaan kastamassa. Koko kasteväki voi virren mukana rukoilla viisautta, miten voisivat itse elää toisiaan huomioon ottaen ja elää kristillisten arvojen mukaan. Lauletaan koko virsi uudestaan. Kaiken keskellä on rakkaus. Kasteen armo koskettaa meitä kaikkia. Oletko ollut kastetilaisuudessa. Nyt minä puen sen päälle: Jalka, jalka – ylös asti Käsi, käsi – vetoketju Huppu päähän näin! Nyt on hyvä mennä. Ympyrä symbolina kuvaa ikuisuutta ja muistuttaa meitä siitä, että taivaan ilo on iankaikkinen
Kastekynttilä liittää kasteen ja kynttilänpäivän toisiinsa. Sinä meidät lahjaksi annoit toisillemme PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY 3.2. Isompien lasten kanssa voidaan leikata punaisesta kartongista punaisia sydämiä ja kirjoittaa niihin, mitkä ovat hyviä ja tärkeitä asioita lapsen elämässä. Turha kiire poista. Temppeli loi yhteyden maallisen yhteisön ja Jumalan välille. Kasteessa otetaan mukaan maailmanlaajuiseen kristilliseen porukkaan, Jeesuksen vahvistamaan liittoon. Simeon on ensimmäinen, joka tunnisti Jeesuksen messiaaksi, kaikkien kansojen pelastajaksi. Näillä tapahtumilla on yhtymäkohta myös kristilliseen kasteeseen. Tätä tapaa noudattamalla Jeesuksesta tuli juutalaisen kansan jäsen ja osa Jumalan ja juutalaisten välistä liittoa. Luukkaan evankeliumin kuvaus Jeesuksen perheen vierailusta temppelissä 40 päivää syntymän jälkeen sen sijaan liittyy puhtaussäädösten noudattamiseen sekä esikoisen pyhittämiseen Jumalalle. K PÄKÄ TUNTEE T A M M I H E L M I K U U. Moni muisto lämpöinen meidät yhteen liittää. Kirjasta Laula, leiki, lasten virsi, Lasten Keskus Rukoillaan kaikuna LV 122 sanoin: Jeesus, meidän perheestä tänään tahdon kiittää. Vanhassa testamentissa Jumala antaa Abrahamille käskyn, että liiton merkiksi pojat on ympärileikattava. Kuten juutalaisuudessa ympärileikkaus on liiton merkki ja puhdistautuminen liiton mukaisesti elämistä, on kaste kristityille merkki yhteisön jäsenyydestä. Valo on Jumalan selkein merkki. Apuna voi käyttää myös Lastenkirkko 1, 2019 s. Oikeiden kynttilöiden kanssa pitää ohjaajille olla tiedossa turvallisuusohjeet ja välineet niiden noudattamiseen. TAHTOISIN TOIVOA SINULLE LV 83 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Lasten virsi -cd tai mahdollisuus kuunnella virsi esim. Kristus toi tämän valon maailmaan. Jos kolmas säkeistö lauletaan, ollaan taas samalla tavalla kuin ensimmäisellä kertaa ja säkeistön puolessa välissä vaihdetaan suuntaa. Asettukaa jonoon niin, että takana oleva yltää koskettamaan kädellään edessä olevan selkää. Ohjaajalla voi olla mukana kastemekko ja kastemalja, jossa on vettä. Lasten kanssa voi jutella siitä, ovatko he olleet mukana kastejuhlassa ja mitä muistavat siitä tilaisuudesta. Ensimmäisen säkeistön aikana piirretään rauhallisin liikkein edessä olevan selkään enkelinsiipiä. Anna levon hetkiä. Siunaa meidän perhettä, Jeesus rukoilemme. Mitä kaikkea hyvää sinun elämässäsi on. Lisätään nämä pienemmät sydämet siniselle kankaalle ja käydään yhdessä asiat läpi. Toisessa säkeistössä koko jono kääntyy ympäri niin, että nyt piirretään toisen kaverin selkään siipiä. 2:21–23 ahdeksan päivän ikäisenä Jeesus ympärileikattiin ja hänelle annettiin nimeksi Jeesus, kuten enkeli oli Marialle etukäteen kertonut. Lopuksi katsellaan niitä ja jokainen voi kertoa teoksestaan. Kerätään ne yhteen siniselle kankaalle. Puhdistautumisen tarve liittyi käsitykseen, että synnytys aiheutti 40 päivää kestävän epäpuhtauden, jonka jälkeen on suoritettava puhdistautumisrituaali. Auta, että jokainen kuuntelisi toista. Nimi ennakoi vauvan tulevaa tehtävää pelastajana. 12 PÄKÄN VINKIT MITEN KASTE MENEE. NIMELTÄ KUTSUTTU 3–4, 5–6. Kynttilät voivat turvallisuussääntöjen niin vaatiessa olla patterilla toimivia. KOULULAISET Tarvikkeet: Kaikille oma kynttilä. Luukkaan evankeliumin mukaan temppelissä oli hurskas mies, Simeon, jolle oli luvattu, ettei hän kuole ennen kuin hän on nähnyt Herran voidellun eli Jumalan pelastuksen välikappaleen. Sytytetään jokaiselle vuorollaan oma kynttilä ja lausutaan hänen koko nimensä ja toivotetaan hänet tervetulleeksi. MUOVAILLAAN HYVÄT ASIAT 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: muovailuvahaa, sininen kangas, punaista pahvia ja sakset. Youtubesta. Sen merkkinä pappi piirtää kastettavan otsaan ja rintaan ristinmerkin. Tehdään muovailuvahasta erilaisia kivoja asioita. Isä on elämämme valon lähde. Kynttilänpäivä LUUK. 10–13 on kertomusta, kuvaa ja tehtäviä liittyen kastejuhlaan. Valo elää Pyhän Hengen vaikutuksesta kristityissä edelleen
Kynttilöiden valamiseen on varattava pidempi aika kuin 45 minuuttia. Hän taisi ymmärtää aiempia enkelien viestiä vasten, että hänen poikansa elämä tulee olemaan monella tavalla erityinen. Kuviin voi ottaa mallia Lapsen raamatusta. 2: 25–35 • Hanna kädet kohotettuna – Luuk. Jos tämä ei ole mahdollista, kynttilöitä voi askarrella myös paperista. Jeesus perusteli karkaamistaaan huolestuneille vanhemmilleen sillä, että hänen pitää olla isänsä luona. 2:41–52 ertomus sijoittuu pääsiäisen aikaan, jolloin Jerusalemissa vietettiin suurta juutalaista juhlaa Egyptistä vapautumisen muistoksi. Hyvän keskustelun saa, jos kynttilät voidaan tehdä kirkossa edellisen vuoden aikana jääneistä kynttilänpätkistä. Tuot hyvän pahan tilalle. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII Lausutaan kaikuna: Jumala, sinä muutat pimeän valoksi. Kertomus on tärkeä osa Jeesuksen kasvutarinaa. Käännä mustaa paperia keltaisen päällä niin, että esiin tulee aina uusi näkymä. Jeesuksen vanhempien ei kerrota toruneen poikaansa, vaan että Jeesuksen äiti jäi pohtimaan tapahtumia sydämessään. Jeesus osoitti harjaantumistaan Mooseksen laista juuri tuon ikäisenä kyselemällä ja keskustelemalla aikansa oppineiden kanssa. Nykyjuutalaisuudessa 12-vuoden ikä on käännekohta, jossa lapsen katsotaan kasvaneen nuoreksi. 13 PÄKÄN VINKIT RAAMATUNKERTOMUS VALOKIILASSA 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Keltainen paperi, johon on piirretty seitsenhaarainen kynttilänjalka eli menora; Vanha Simeon Jeesus-vauva sylissään; Vanha Hanna kädet kohotettuna; musta paperi, johon on leikattu valokiila ja piirretty sen lähteeksi lamppu; haaraniitti. Rungon saa kierittämällä paperin rullalle, ja liekin voi tehdä oranssista silkkipaperista, joka asetetaan rungon päähän. Mitä he näkivät, kun tulivat Jerusalemin temppeliin. 2:36–40 TEHDÄÄN KYNTTILÖITÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: vanhoja kynttilöitä ja tai kaupasta hankittua steariinia ja parafiinia. PÄKÄ HILJENTYY K T A M M I H E L M I K U U. Kerro tapahtumat Marian ja Joosefin näkökulmasta. Aamen. Mitä tilaisuuksia nämä pätkät ovat mahtaneet vuoden aikana valaista. Juutalaisten poikien tulee tuolloin osoittaa harjaantumisensa Mooseksen laissa resitoimalla Mooseksen kirjojen eli Tooran tekstiä temppelissä. Vaihtoehtoisesti askarrellaan pahvista ja silkkipaperista kynttilätaulut. Silloin pojat viettävät bar mitsvaja tytöt bat mitsva -juhlaa. Temppelillä ja Jumalan läsnäololla on konkreettinen linkki, joka tulee esiin monissa pyhissä teksteissä. Luukkaan evankeliumissa pysähdytään hetkeksi siihen taitekohtaan, kun Jeesus ei ole enää ihan lapsi vaan nuorukainen ja opettelee itsenäisyyttä. 10.2. Jeesuksen ollessa 12-vuotias eli lähellä teini-ikää hän jäi yksin salaa Jerusalemiin ilman vanhempiaan. • Menora – Luuk. Siunaa nämä kynttilät, että ne muistuttaisivat meitä sinun valostasi. Nuo päivät Jeesus vietti temppelissä keskustellen oppineiden juutalaisten kanssa. Rippikoulu on vastaava tämän ajan kristillisen kasvupolun käännekohta, jossa nuori saa rauhassa pohtia kasvuunsa ja kristillisyyteen liittyviä kysymyksiä. 2: 22–24 • Simeon, Jeesus-vauva sylissään – Luuk. Jerusalem ja pääsiäisjuhla linkittyvät myös Jeesuksen maallisen elämän loppuun. Jeesus 12-vuotiaana temppelissä LUUK. Jeesus ehti olla useamman päivän omilla teillään ennen kuin hänen vanhempansa palasivat Jerusalemiin ja löysivät hänet. Tarkemmat ohjeet löytyvät Googlen haulla verkosta. Ennen rippikouluikää pyhäkoulu ja seurakunnan varhaiskasvatus tarjoavat tilaa ja aikaa lapsen pohdiskelulle ja ihmettelylle. Miksi kasteissa, konfirmaatioissa, messuissa, häissä ja hautajaisissa poltetaan kynttilöitä. Kerro omin sanoin. KYNTTILÖIDEN SIUNAAMINEN 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Tuodaan kynttilät, joita pyhäkoulussa tai kerhossa on tarkoitus käyttää seuraavan vuoden aikana tai sitten lasten tekemät kotiin vietävät kynttilät ja laitetaan ne alttarin ääreen
MIKÄ ON RIPPIKOULU. Matkaa ei tuolloin tehty kovin usein, mutta temppelistä oli tullut Jeesukselle mieluinen paikka. Kun aika koittaa, Jeesus on meitä vastassa sanoen: “Tervetuloa kotiin.” Jeesus sanoo juuri itse valmistavansa asuinsijan ja noutavansa ”vieraansa” sinne, jotta he saisivat olla kaikki yhdessä. JEESUS TEMPPELISSÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Jos kynttilänpäiväksi on tehty mustasta ja keltaisesta pahvista kertomuksen valokiila (katso s. Jeesus oli kertonut aiemmin, että yksi opetuslapsista tulee kavaltamaan hänet ja että Jeesuksen on mentävä, eivätkä opetuslapset voisi seurata häntä. OMA RUKOUKSENI 2–3, 4–5, KOULULAISET Kootaan rukouksia, jotka liittyvät eri elämäntilanteisiin: ilta-, ruoka-, matkarukoukset lienevät tavallisimpia. Tähän saa ideoita tyttöjen ja poikien seurakuntatoiminnan juhlavuoden 100 vuotta iloa -materiaaleista. Mennään siskonpetiin lattialle ja sammutetaan valot. 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: lapsille sopivia alboja Tavoitteena on, että lapset voivat kysellä rippikouluun liittyviä kysymyksiä. YÖ KIRKOSSA KOULULAISET Tarvikkeet: makuualustat, makuupussit tai peitot, tyynyt Monessa seurakunnassa järjestään lapsille mahdollisuus yöpyä kirkossa. Opetuslapset alkoivat ymmärtää, että Jeesuksen puheet tulevista tapahtumista ovat totta ja heidän yhteinen aikansa oli käymässä vähiin. ENTÄ KONFIRMAATIO. Silloin alle kouluikäisetkin voivat osallistua. Jos ryhmässä on pieniä lapsia, kerro lyhyesti tapahtumat. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistusta. Perille pääsee ainoastaan Jeesuksen opastuksella, eikä kukaan voi löytää tietä perille ilman häntä. Jutellaan, miltä tuntuu olla piilossa/ etsiä/ sekä löytyä/löytää. 14 PÄKÄN VINKIT PIILOLEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Leikitään piiloa. 17.2. Tämä kertomus luetaan usein hautajaisissa. Jutellaan myös siitä, miltä on tuntunut olla yökylässä. Jeesuksen kerrotaan esittäneen kysymyksiä. Iankaikkisen huoneen valmistamisen lupaus on läsnä, kun ihminen liitetään Jumalan perheeseen. Kun kuuntelemme, miten Jeesuksen opetukset resonoivat sisimmässämme, olemme oikealla tiellä. Ohjaaja voi lukea kynttilänvalossa kertomuksen 12-vuotiaan Jeesuksen temppelivierailusta. Keskustelkaa esiin nousevista aiheista. Lapsi voi valita itselleen tärkeimmän rukouksen. Ajatuksellisesti tässä on yhteys kasteeseen. Voidaan verrata vauvan kastepukua ja itselle sopivaa albaa. Koti on lapselle tärkeä paikka. Koululaista voi pyytää lukemaan tekstin Raamatusta. Millaisia ne kysymykset olisivat sinun mielestäsi voineet olla. 13), voidaan se ottaa uudelleen esiin ja kerrata kertomus Jeesus-vauvan vierailusta temppelissä. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE Jos mahdollisuutta yöpymiseen ei ole, vietetään leikisti yö kirkossa. Alba on kastepuku. Jos joku kertoo olleensa eksynyt, voidaan miettiä, miten sellaisesta tilanteesta selviytyy. Konfirmaatiossa Jumala vahvistaa uskoa ja seurakunta rukoilee konfirmoitavien puolesta. Jatketaan kertomusta: Jeesus kasvoi Nasaretissa, josta on noin 100 kilometriä Jerusalemiin. Mukavaa olisi, jos mukana olisi joku juuri rippikoulun käynyt nuori kertomassa kokemuksistaan. PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY J T A M M I H E L M I K U U. Kertomuksessa Jeesus yrittää vahvistaa opetuslapsia kohtaamaan tulevat vaikeudet. On turvallista ajatella, että kuolemassakin koti on valmiina. Pyhäkoulussa voidaan rukoilla jokaiselle vahvistusta siunaten osallistujat nimeltä. Pyydä osallistujia kertomaan, millaisia kokemuksia heillä on kirkossa käymisestä. Jeesuksen viesti on, että vaikka hänen seuraajansa eivät voi häntä enää ihmissilmin nähdä eivätkä koskettaa, jokaisella voi olla yhteys Jeesukseen sydämessään. Alboihin pukeutuminen voi olla lapsista kiinnostavaa samassa yhteydessä. Jumalan kodissa on monta huonetta JOH.14:1–4 eesus ja opetuslapset viettivät viimeistä yhteistä iltaa
15 PÄKÄN VINKIT SUURI KERTOMUS 2–3, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 1/2019 . Sijoitetaan kodit seinälle ikäänkuin kartalle ja tehdään niiden välille esim. Teoksista tulee vielä hienommat, jos ne piirretään paperille, jonka kummastakin reunasta taitetaan keskelle samankokoinen kaistale eli siihen syntyy avautuva luukku. Lasketaan, kuinka monta avainta on kuvassa. Mietitään mitä samaa ja erilaista voisi olla taivaan kodissa ja siellä odottavissa lukuisissa huoneissa. Päälle voi piirtää talon ulkopuolen ja sisälle huoneen. Ensin toinen selostaa, mitä kaikkea hänen huoneessaan on ja pari piirtää. Mitä siellä voi tehdä. Kaste on ainakin tien tärkeä kohta. PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI Carlos Cruz. Miten voi kulkea Jeesus tietä. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PIIRRÄ MUN KOTI KOULULAISET Työskennellään parin kanssa. Onko jotain, mitä taivaan kodin huoneissa ei voi tehdä. Lopuksi vertaillaan lopputuloksia koko porukalla. RAKENNETAAN MAJA 3–4, 5–6 Rakennetaan kankaista ja muista tarvikkeista mahdollisimman taivaallisia huoneita. Paperi leikataan yläreunasta harjakaton muotoon, jos asuu sellaisessa talossa. Mietitään, millainen tie vie Taivaan kotiin. Mikä on lapsen omin paikka kotona. Kenelle sinä voisit antaa Jeesuksen kodin avaimen, että hänkin pääsisi mukaan. maalarinteipillä tiet. Tiedätkö, millä muulla nimellä kutsutaan Jeesuksen Isän kotia. Keiden muiden kavereiden tai sukulaisten huoneissa lapset ovat käyneet ja mitä samaa tai eroa niissä on lapsen omaan huoneeseen. Sitten vaihdetaan selostajan ja piirtäjän rooleja. Tutkitaan lehden aukemaa s. Sanat liittyvät läheisesti päivän kertomuksen teemaan. OMA KOTI HUONE Lasten kanssa voi pohtia omaa kotia: mitä siellä on. Muistetaan, että Jeesus sanoi: Minä olen tie, totuus ja elämä. 7–8. Millaisia ne lasten mielestä ovat ja mitä niissä voi tehdä. Lasten kanssa voi myös laulaa virttä 499 Jumalan kämmenellä
Mutta minä sanoin: ”Voi Herra, Herra! Katso, en minä kykene puhumaan, sillä minä olen nuori.” Niin Herra sanoi minulle: ”Älä sano: ’Minä olen nuori’, vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Mietitään, miten puolustaudutaan kiusaajia vastaan. MINÄ OSAAN 3–4, 5–6, KOULULAISET Asettukaa rinkiin selät keskustaa kohti. Anna kaikille savea ja pyydä muotoilemaan siitä jotain itselle mieluista taitoa kuvaava patsas. Haasteita ei tule kuitenkaan vältellä, vaan luottaa, että erilaisiin tehtäviin voi kasvaa ja taidot karttuvat tekemällä. Jumalalle saa sanoa, etten osaa. Tällä kertaa raamattulaatikkoon laitetaan paperinen nimikyltti JEREMIA, kynttilänpätkä, tulitikut, ja pahvista leikattu suun kuva, jota voi pitää oman suun edessä. Jeremia on meille siis esikuva myös taistelussa kiusaamista vastaan. “Tää on ihan surkee”, on ohjaajille tuttu lause. Jeremia tuntuu ajattelevan, että joku muu voisi hoitaa Jumalan hänelle tarjoaman tehtävän paremmin. Kirjakäärö avataan ja luetaan. Ohjaaja voi itsekin sanoa sen suuntaisia asioita kuin että ei saa olla itsekäs, väkivaltainen, ahne. Jeremian kutsuminen muistuttaa siitä, että Jumala näkee sisimmässämme olevan potentiaalin ja rohkaisee kasvamaan hänen avullaan kohti sitä. Mutta hänelle tuli Jumalalta tehtävä. Jeremian kutsuminen JER. Ota esiin JEREMIA-nimikyltti. Kirjassa kerrotaan, että Jumala on seurannut Jeremiaa ja valinnut hänet viestinsä välittäjäksi jo ennen syntymää. Laittakaa pahvinen suu kiertämään ja jokainen saa sanoa, mitä ajattelee Jumalan haluavan sanoa. Lapsille on hyvä muistuttaa, että ihminen oppii uusia taitoja ja tietoja läpi koko elämänsä – ei ole mikään kiire osata kaikkea juuri nyt. Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra.” Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Tuollainen puhe on Jeremiaan samaistumista. Hän kulkee mukanamme ja varustaa meidät kaikella tarvittavalla. Lapsilla on usein tapana helpottaa onnistumisen painetta moittimalla omaa työtä samalla kun se valmistuu. Jutelkaa, tunnetteko sen nimisiä. Sytytä kynttilä ja kerro, että Jeremia tunsi itsensä ihan pieneksi avuttomaksi pätkäksi. Saamme luottaa, ettei Jumala anna liian suuria tai vaikeita tehtäviä, eikä jätä meitä yksin opetellessamme. SAVENVALAJAN KÄSISSÄ 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: muovailuvahaa tai savea. Jutellaan oppimisen vaikeudesta ja siitä, kuinka Jeremialle oli vaikeaa luottaa omiin kykyihinsä. Kaikki, jotka osaavat sanotun asian, kääntyvät kasvot kohti ringin keskustaa nähdäkseen, ketkä kaikki osaavat tämän asian. Yksi vuorollaan täydentää lauseen ”Minä osaan ...” (esim. Millaisen tehtävän Jeremia sai. Kukin saa esitellä oman työnsä ja kertoa taidosta, jonka haluaa oppia. Jos ryhmässä alkaa kuulua valitusta, etten tiedä, mitä tehdä tai että tästä tulee huono, voit sanoa, että juuri sellaisena siitä tulee hyvä. Ja Herra sanoi minulle: ”Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.” Avaa laatikko jännityksen vallitessa. Me voimme luottaa, että saamme apua oppimiseen. JEREMIAN TEHTÄVÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Kuukauden yhteisissä vinkeissä neuvotaan raamattulaatikon askartelu. Jumala antaa ihmisille elämän aikana erilaisia tehtäviä. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII T A M M I H E L M I K U U. Jumala näkee meidän sisimpäämme, eikä tunne meitä vain tekojemme kautta. Koko Jeremian kirja korostaa ihmisen sisimmän merkitystä. Sekä paperiJ käärö, johon on kirjoitettu päivän teksti: Minulle tuli tämä Herran sana: ”Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi”. 1:4–9 eremian riittämättömyyden tunteiden kuvaus antaa profeetoille inhimilliset kasvot. Jeremian tehtävä oli varoittaa kansaa, että käy huonosti, jos he toimivat epäoikeudenmukaisesti heikompia kohtaan. 16 PÄKÄN VINKIT 24.2. Kertomus Jeremiasta muistuttaa, että aikuisiakin pelottaa uusien haasteiden edessä. Jeremian valinta ei siis perustu hänen tekoihinsa. Millaisia sanoja uskoisitte Jumalan laittavan ihmisen suuhun. Kerro, että Jeremiasta on kirjoitettu Vanhassa testamentissa. Jeremian tehtävä oli olla rohkea ja puolustaa hädässä olevia. Jos taas ei kukaan valita, voit antaa lasten tehdä työtään rauhassa, kunnes niitä katsotaan yhdessä. juosta tosi kovaa, rakentaa legoilla tms.)
paastonajan sunnuntai; Jeesus, kiusausten voittaja; Liturginen väri: violetti tai sininen. Lorua voi jatkaa lisäten tähän kaikki osallistujat nimeltä. 4:1–11 17.3.2019 2. / Löytyykö seiniltä tauluja, kuullaanko tuttuja lauluja. 4:1–8; Evankeliumi Matt. Ps. Ps. / Tarvitaanko vasaraa ja nauloja, korkeita torneja, auloja. Liturginen väri: vihreä. Hyvä paikka PÄKÄ TUNTEE Näin kirkossa Seurakunnan jumalanpalveluksissa käsiteltävät aiheet: 3.3.2019 Laskiaissunnuntai, Jumalan rakkauden uhritie. 18:31–43. Kor. Kor. / Kirkko on kaikkien yhteinen juttu. 7:10–14; 2. 10.3.2019 1. 24.3.2019 Marian ilmestyspäivä. Laukkaavatko eteisessä kullanmurut. Ps. 15:21–28. 9:2–8; Evankeliumi Luuk. Liturginen väri: violetti tai sininen. 6:1–15.. Koululaiset voivat kaiken tämän lisäksi opetella lapselle sopivia messuavustajan taitoja. Ps. Liturginen väri: violetti tai sininen. Tess. 17 PÄKÄN VINKIT M A A L I S K U U Maaliskuun yhteiset vinkit Näitä tilojen tutkimiseen liittyviä vinkkejä on tarkoitus valita osaksi paastonajan tapaamiskertoja. Lukukappale 5. On tärkeä kokea olonsa tervetulleeksi ja tärkeä voida omana itsenään toimia tilassa. Viimeinen lause kuuluu näin: Jokainen on Jumalan perhetuttu. 5–6-vuotiaiden kanssa voi pohtia, miten erilaisissa paikoissa toimitaan. / Vai tehdäänkö kaikki toisinpäin. 10:1–6; Evankeliumi Joh. Lorun lopuksi, kun kaikki osallistujat on nimetty, sanotaan vielä yhteen ääneen: ”Jumalan rakkaus on varma juttu.” Hengellisen kasvun kannalta tila – niin henkinen kuin fyysinen – on tärkeä. lukukappale, 1. Lukukappale 1. Lukukappale 1. / Näkyykö jossain risti ja urut. 31:2–6; 1. Mistä tunnistaa pyhän ja arjen eron. Rukous ja usko. Ps. 31.3.2019 4. 1:26–38. 25:1–10; 1. 58:1–9; 2. Jokainen on Jumalan perhetuttu. Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Lukukappale 2. paastonajan sunnuntai. lukukappale1. 91:1–4, 11–12; 1. 3–4-vuotiaan kohdalla tavoitteeksi voisi asettaa, että hän tulee kuulluksi sen suhteen, millaisessa tilassa hänen on hyvä olla. Lukukappale Jes. lukukappale, Jes. Moos. / Tuoksuuko ilmassa pipari tai pulla. 13; Evankeliumi Luuk. Pomppien osaatko tänne tulla. 20:1–9; 2. Lukukappale Room. Moos. 8:2–3; 2. KIRKKOLORU 3–4,5–6 Lorutelkaa Pulmun Jyväsistä 1/2018 s.12 löytyvää lorua: Mikä on kirkko. Syntyykö se näin. Samoja vinkkejä voi hyödyntää vaikka useammalla kerralla. 4:14–16; Evankeliumi Matt. Lukukappale Hepr. Aik. 113:1–8; 1. 3:1–7; 2. 84:6–10, 13; 1. Elämän leipä. paastonajan sunnuntai
18 PÄKÄN VINKIT M A A L I S K U U MITÄ TULEE MIELEEN SANASTA… 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Kirjoita erillisille papereille kirkkoon liittyviä sanoja kuten alttari, kirkko, kappeli, sakasti, kastemalja, alba jne. Kirkkoon tultaessa anna jokaiselle avaimen kuva. Jos on mahdollista lähteä oikeaan kirkkotilaan, raamattulaatikosta löytyy myös oikea avain. Mihin avaimilla pääsee. Ottakaa esiin kuva alttaripöydästä, missä kaikki on paikoillaan. Kääntäkää vuorotellen teksti näkyviin. Mitä niissä tehdään. JUMALAN HUONEEN AVAIMET KOULULAISET Tarvikkeet: Raamattulaatikko, Lastenkirkko-lehti 1/2019, kirkon avain. Lopuksi asetutaan lepäämään yhdessä valittuun suosikkipaikkaan ja otetaan yhteiskuva muistoksi. MINUN PAIKKANI Olen tässä (asetetaan kämmenet lepäämään reisille) Otan vastaan (muodostetaan kämmenistä kuppi) Sinun siunauksesi, Jumala (tehdään käsillä pään päälle suojaava katto) Aamen (laitetaan kädet ristiin) PÄKÄ HILJENTYY. Repikää palasia ”kiviksi” ja liimatkaa pahville. Avaa Suuri kertomus s. Voitte myös piirtää suurelle pahville kirkon ääriviivat. 4–5 Päkän ja Pulmun kirkkoretkeen. Kirkko on eräänlainen koti, Jumalan koti. Etsikää lehdistä sen värisiä seinäaineksia kuin haluatte. 6–7. Mitä sanasta tulee ensimmäisenä mieleen. Siellä on monta erilaista nurkkaa. Kuvitelkaa, mitä mukavaa rakentamassanne kirkossa tapahtuu. Kuvitelkaa, että hyppäisitte Pulmun ja Päkän matkaan. Keitä kuvan ihmiset ovat. Montako avainta näet. ALTTARI JÄRJESTYKSESSÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Raamattulaatikko. Kun kaikki ovat löytäneet avaimelleen paikan, lähdetään kierrokselle, etsitään avaimet, etsitään vastauksia kysymyksiin ja ihaillaan kirkkoa. Lopuksi laitetaan katolle risti, lisätään myös ovi ja ikkunoitakin. Se on tarkoitettu meille kaikille. Arvaavatko he. NURKAT KOHDILLAAN 3–4, 5–6, KOULULAISET Lastenkirkko-lehdessä 2/2019 kerrotaan, mitä Anjan olohuoneessa tapahtuu. Tutustukaa s. Sieltä löytyy Lastenkirkko 1/2019 -lehti. Anna lapsille piirustusvälineet ja pyydä heitä piirtämään alttari sellaisena kuin se heidän mielestään on kaunis ja hyvä. Pulmun jyvästen s.13–14 on mainioita ideoita kirkon tutkimiseen. Avatkaa Raamattulaatikko rauhallisesti. Tehkää omaan tilaanne harmi-, huolija hyvänolon paikat ja käykää niissä yhdessä jutellen. Levitä paperit nurinpäin kaikkien nähtäville. KIRKKOUNELMIA 3–4,5–6 Tarvikkeet: Pieni on Suurin -lehden Pulmun jyväset 1/2018, pahvia, värikyniä, aikakauslehtiä. Avatkaa Raamattulaatikko ihmetellen. Valokuva oman kirkon alttarista, kun se on katettu ehtoollista varten tai itse piirretty kuva, jossa on kaikki tarvittavat esineet. Mitä haluaisit tehdä heidän kanssaan kirkossa. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄN LEMPIPAIKKA KIRKOSSA 3–4, 5–6 Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 2/2019. Tai osaatko selittää sanan toisille niin, ettet itse käytä sanaa. Aluksi kaikki saavat kuljeskella kaikessa rauhassa kirkkotilassa. Se kuuluu Jumalan huoneeseen täällä maailmassa. Lähdetään kirkkoon retkelle tai sovitaan, koska retki toteutetaan. Tehtävänä on samalla laittaa oma avaimen kuva sellaiseen paikkaan, mihin haluaa tutustua paremmin yhdessä tai minkä erityisesti haluaa näyttää muille. Muistetaan, että “minun Isäni kodissa on monta huonetta”. Käymme kirkossa tapaamassa Jumalaa ja toisiamme. Löytäkää kuvasta korteista tutut asiat
Kun he tulevat viimeisestä portista ulos, he tekevät jonon päässä uuden portin. Jeesus tunnisti myyjien ja rahanvaihtajien tekevän voittoa pappien taskuun. Tapauksen merkittävyydestä kertoo, että se löytyy kaikista evankeliumeista: Matt. Jeesuksen toiminnasta vaikuttuneet ottivat hänet vastaan ihailemansa kuningas Daavidin poikana, kauan odotettuna profeettana ja pelastajana. 12:12–19. Ilon antoi Hän -kohdassa taputetaan käsillä. 11:1–10; Luuk. Näin saadaan seuraavaan säkeistöön uusi portti tai portit. Lasten kanssa on tärkeää pohtia, mitä varten kirkko on olemassa. Temppeli oli uhraamista ja rukoilemista varten. HYVÄN TILAN LAULUJA Matkaa teen pääsiäiseen, Riikka Jäntti, Pulmun jyväset 2018 Kotikirkko, LV 55 PÄKÄ MUSISOI M A A L I S K U U 3.3. Temppeliin kuului erilaisia esipihoja, mutta sisimmät pyhimmät osat olivat vain pappien toimintaa varten. Lasten kanssa on hyvä harjoitella kirkossa olemista niin, että he voivat olla rennosti, mutta toiset huomioiden. 19 PÄKÄN VINKIT KULJEN PORTEISTA KIITTÄEN, LV 56 3–4, 5–6, KOULULAISET Asetutaan kahteen riviin kasvot vastakkain. Ensimmäinen pari ei tee porttia, vaan lähtee laulun alkaessa kulkemaan porteista läpi. Kuljettuaan koko reitin he tekevät taas uuden portin. Jeesus ratsasti suoraan ytimeen, Jerusalemin temppeliin. J Va nt aa n se ur ak un na t/S ini Pe nn an en. Laskiaissunnuntai, Jeesus puhdistaa temppelin erusalemin ensimmäinen temppeli rakennettiin Salomon aikana ja toinen temppeli sen tuhouduttua noin 450 ennen ajanlaskun alkua. Kulkijat voivat rummuttaa vuorokäsin perussykettä reisiin kävellessään eteenpäin, jolloin saadaan rytmikkyyttä lisää. Pari, joka nyt on ensimmäinen, voi lähteä edellisten perään kulkemaan porteista heti, kun heille on tilaa. On hyvä ottaa esille, että ihmiset tulevat kirkkoon hyvin erilaisista syistä ja erilaisin tuntein, kuten surullisina ja iloisina, yksin ja yhdessä. Otetaan käsistä kiinni ja nostetaan kädet ylös porteiksi. Toinen versio on muodostaa yksi tai kaksi porttia, joiden läpi kaikki muut laulun aikana kulkevat. 21:1–11; Mark. Lapset ovat aina tervetulleita kirkkoon ja he saavat näkyä ja kuulua kirkossa. Laulun lopussa, laulettaessa viimeisen kerran ”siksi iloitsen”, sen-tavulla portti nappaa käsiensä väliin sen kulkijan, joka juuri on kohdalla ja hän saa valita parin itselleen. Paikalla oli myyjiä, jotka kauppasivat uhrieläimiä. Uskonnon harjoittamisesta oli tullut sydämetöntä ulkokohtaista toimittamista. Juutalaiset pyhiinvaeltajat olivat kokoontuneet suureen pääsiäisjuhlaan Jerusalemiin riemuitsemaan Egyptin orjuudesta vapautumista. Jeesus aiheutti ihmetystä ja närkästystä toimiessaan kuninkaan tavoin ja lainatessaan aiempia profeettoja. Ei ole sattumaa, että Jeesus saapui Jerusalemiin juuri silloin. Paikalla on myös paljon Jeesuksen vihollisia. Kirjoitusten mukaan valittu kuningas puhdistaisi temppelin jumalanpalvelukseen. Rahanvaihtajat vastasivat roomalaisten kolikoiden vaihtamisesta juutalaisiin, joilla saattoi maksaa vuosittaisen temppeliveron. 19:29–40 ja Joh. Vastakkainasettelua lisäsi, että Jeesus nosti radikaalisti rammat ja lapset päärooliin, vaikka heillä ei ollut totuttu olevan mitään asiaa temppeliin. Vanhassa testamentissa on yksityiskohtaisia kuvauksia temppelien rakennusmateriaaleista ja niiden käytöstä pyhäkön eri osioissa
Niitä pidettiin niin arvokkaina, että ne haluttiin pitää aina mukana. Merkitkää lattiaan teipillä erilaisia alueita, jotka voivat edustaa esimerkiksi kauppaa, diskoa, leipomoa, bussia jne. A5-kokoinen pahvi, värikyniä, kirjekuoria. Astukaa sitten sisään näihin tiloihin ja näytelkää, mitä siellä tehdään. 5–6. Voitte lisäksi keskustella siitä, miltä paikassa näyttää, kuulostaa ja tuntuu. Kristillisessä ehtoollisessa Jumala puolestaan antaa Jeesuksen uhrina lahjaksi ehtoollista viettävälle kansalle. Mitä siellä teet. Osa lapsista menee hetkeksi ulos, muut sotkevat tilan sillä aikaa. Joissain kirkoissa on alttarin läheisyydessä pieni kaappi, jossa säilytetään pyhitettyjä ehtoollisaineita. Tabernaakkelin kaikkein pyhin osa sisälsi liitonarkin, joka oli mukana kuljetettava Jumalan läsnäolon symboli. Tabernaakkeli kulki koko ajan kansan mukana. Mooseksen Jumalalta saamien rakennusohjeiden mukaan tabernaakkelissa käytettiin arvokkaita materiaaleja ja harvinaisen värisiä kankaita, jotka erottivat paikan tavallisista teltoista. 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: teippiä Lasten kanssa on mielenkiintoista tutkia erilaisten tilojen tunnelmaa. M A A L I S K U U PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE SOTKUA JA SIISTIÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Voisiko tutussa pyhäkoulupaikassa olla jotain eri tavalla. Liitonarkissa oli Jumalalta saadut kymmenen käskyn taulut. Tabernaakkelin rakennusohjeiden mukaan uhrileipäpöydällä ja sen sijainnilla kaikkein pyhimmän edessä on vastaavuus alttarin sijaintiin temppelissä ja myöhemmissä kristillisissä kirkoissa. Mitä teet, jos joku tulee häiritsemään sinua, kun olet parhaassa paikassa. Raamatussa kerrotaan, että liitonarkkia kannettiin mukana myös sodissa, kunnes Daavid vei sen Jerusalemiin ja se asetettiin aikanaan temppelin kaikkein pyhimpään osaan. Askarrelkaa lasten kanssa kirjekuoressa mukana kuljetettava pop up -alttari. Toinen vaihtoehto on, että ohjaaja sanoo erilaisia toimintoja ja lapset liikkuvat siihen tilaan, jossa on kyseistä toimintaa. Vuonna 1979 eli 40 vuotta sitten asia korjattiin. Alttarille voi piirtää sinne kuuluvat asiat kuten alttariliinan, kynttilöitä, Raamatun, kukkia, ristin ja ehtoollisvälineet. Myös sitä kutsutaan tabernaakkeliksi. Yhteistä tabernaakkelille, temppelille ja kristillisille kirkoille on Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden konkretisoituminen. PÄKÄ TOIMII T. Sotku voi kuvata Jeesuksen kokemusta temppelin epäjärjestyksestä. Lapset saavat tulla ehtoolliselle yhdessä kristillisestä kasvatuksestaan vastaavan aikuisen kanssa. Mitä ajattelette Jeesuksen tavasta puhdistaa temppeli. Rooleja voi vaihtaa ja sotkun ja siivoamisen uusia. Mikä on sinulle paras paikka maailmassa. MAAILMAN PARAS PAIKKA VAARASSA! 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 2/2019. Suomen kirkon historiassa oli muutaman sadan vuoden jakso, jolloin lasten pääsy ehtoolliselle estettiin. 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: n. Kun kaksin kerroin taitetun kortin keskelle tekee kaksi samansuuntaista viiltoa ja taittaa keskiosan ulospäin, saa alttaripöydän nousemaan esiin. Tabernaakkeli oli ensimmäinen pyhäkkö, joka rakennettiin Israelin kansan erämaavaelluksen aikana. Mitä Jeesus teki temppelissä ja miksi. Ehtoollispöytä on kristityille kaikkein pyhin, mutta sinne on tervetullutta koko kanssa, myös lapset. Tutkikaa lehden aukemaa s. 20 PÄKÄN VINKIT MIKÄ TUNNELMA. Näin pyhälle varattiin oma erityinen tilansa. 10.3. Miten eletään sovussa. Huoneeseen palaavien tehtävän on muistaa, miten tavarat olivat alun perin. Tabernaakkelille ja myöhemmille temppeleille oli yhteistä kaikkein pyhimmän osion eristäminen omaksi tilakseen, jonne vain ylipappi sai mennä erityisenä aikana. Tabernaakkeli ja ehtoollinen 2. Kaikki yhdessä laittavat tavarat paikalleen. MOOS 26:1–37 oinen Mooseksen kirja sisältää telttamajan eli tabernaakkelin yksityiskohtaiset rakennusohjeet. Merkittävä ero on kuitenkin se, että juutalaisessa toimituksessa israelilaiset toivat uhrilahjansa Jumalalle
Tehkää ristiin pieni reikä nauhaa varten, jotta ristiä voi käyttää kaulassa tai ranteessa. Video löytyy mm. Millainen tuo paikka voisi olla. Moos. Auta että muille jaamme sitä hyvää, jota saamme. hakusanalla Godly Play Story: The Ark and the Tent. Lasten tehtävä on ryhmitellä, mitkä kuvat kuuluvat yhteen. Pohtikaa lasten kanssa, mikä heille voisi olla Jumalan läsnäolon symboli, joka kulkisi heidän mukaan silloinkin, kun he eivät ole erityisessä pyhässä paikalla. Levitä kuvat piirin keskelle. Tunnistatteko, mitä esineet ovat. Laita alttarintarvikkeet piirin keskelle katsottavaksi. Jokainen saa mielessään valita, mikä itselle on näistä esineistä tänään tärkein. Mikä näyttää mukavimmalta. 3–4, 5–6, KOULULAISET Pohtikaa lasten kanssa, mikä lapsille on tärkeää ja arvokasta. PIENI RUOKA, SUURI JUHLA 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: viinirypäleitä, vesikeksejä, serviettejä. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. PÄKÄ TUNTEE JUMALAN LÄSNÄOLON SYMBOLI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: taikataikinaa tai askartelusavea, peitevärejä, nauhaa. Ota malli oheisesta kuvasta. KATSO KUVAA 3–4, 5–6 Tarvikkeet: Piirrä erillisille paperilapuille kirkon esineitä: alttaripöytä, kynttilä, risti, kukat, Raamattu, ehtoollismalja ja -lautanen sekä telttatemppelin esineitä (seitsenhaarainen menora-kynttilänjalka, pieni pöytä, suitsutusalttari, liitonarkku, uhrialttari, vesiallas). Mukaan voi ottaa myös ihan muita kuvia: tutti, jäätelö tms. Kuivuttuaan ristit voi halutessaan maalata. Lapset kattavat toisilleen piiriin servietin, sen päälle viinirypäleitä ja palan vesikeksiä tai vehnäleipää. Mikä on niin erityistä, että sitä varten pitää olla erityinen säilytyspaikka. TELTTAMAJA ASKARTELU 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: pahvilaatikko, kankaita, sakset, liimaa, muovailuvahaa. Aamen.” Syödään yhdessä ja keskustellaan, mitä yhteistä ja erilaista tässä hetkessä on verrattuna kirkon alttarilla vietettävään ehtoolliseen. Jokainen saa vuorollaan kertoa, missä säilyttää aarteitaan. TELTTATEMPPELI JA ARKKI GODLY PLAY 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Godly Play, ”Telttatemppeli ja arkki” -kertomus ja materiaalit kirjasta Suuri leikki, ohjaajanopas (Vanhan testamentin kertomuksia), Lasten Keskus. Jos seurakunnassasi on kyseinen materiaali, sitä kannattaa tällä kertaa käyttää. 21 PÄKÄN VINKIT M A A L I S K U U MINÄ JA ALTTARI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Pyhäkoulualttarin esineet: valkoinen liina, violetti liturginen liina, Raamattu, kynttilä, kukat. Jokainen voi valita kuvan, josta haluaa kertoa. Puetaan alttari niin, että ne joille tietty esine on ollut tärkeä, saavat olla asettamassa sitä paikoilleen. MIKÄ ON MINULLE TÄRKEÄÄ. Jos kukaan lapsista ei ole ollut ehtoollisella, heille voi kertoa, että vanhempien tai kummin kanssa he ovat tervetulleita mukaan seurakunnan yhteiseen ehtoollispöytään. ”Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Jokainen saa kertoa tärkeimmän esineen avulla omat kuulumisensa. 26) sillä tarkkuudella kuin kiinnostusta riittää. Muovailkaa taikataikinasta jokaiselle oma risti. Odotetaan, että kaikki on valmista ja lausutaan ruokarukous, esim. Rakentakaa tabernaakkeli pahvilaatikkoon muovailuvahasta ja erivärisistä kankaista. Anna lasten katsoa kuvaa ja tutkia ohjeita Raamatusta (2. Lisää varmuutta saa katsomalla kertomuksen Youtubesta
Apuna voi käyttää Lapsen raamatun kuvaa Jeesuksen syntymästä, jossa näkyy Maria ja Joosef. Herruus on ylemmyyttä, mutta Jeesuksen herruus on samanlaista kuin hänen kuninkuutensa. 1:26–35). Samalla voidaan muistella, mitä tarinoita kyseisiin kuviin ja esineisiin liittyy. Pyydä lapsia kertomaan, mitä sana “herra” tuo heille mieleen. Mukana voivat olla myös symbolikortit kala ja lilja. Kokeilkaa kävellä niin kuin Herra; millainen on Herran asento. Juutalaisuudessa uskontunnustuksen luonteinen lause on 5. Aamen”. Hän on hyvä Herra, joka hallitsee rakkaudella. MITÄ TIEDÄT ÄIDISTÄ JA ISÄSTÄ. Miettikää, mitä eroa on sillä, että puhutellaan miestä kohteliaasti herraksi kuin että sanotaan Jeesuksen olevan Herra. 6:4 Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rukous: “Jumala, kiitos että toit valosi maailmaan meitä varten. Tehkää ristinmerkki lausuen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jumalan mysteerin tutkiminen lasten kanssa saattaa avata aikuisille paljon – lasten kaltaisten on Taivasten valtakunta. Leikin johtaja pyytää sulkemaan silmät, poistaa jonkun esineistä ja mahdollisesti myös vaihtaa esineiden paikkoja. 300-luvulla muotoutuneessa Nikean uskontunnustuksessa Isän ja Pojan suhde ilmaistaan näin: “Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi.” Isä on siis kuin valon lähde, Poika valon säde ja Pyhä Henki valon kosketus meissä – kaikki samaa valoa, mutta jokainen persoona toimii omalla tavallaan. 22 PÄKÄN VINKIT M A A L I S K U U 17.3. Sytytä toinen kynttilä ensimmäisestä kynttilästä sanoen: “Jeesus sanoi: –Minä olen maailman valo. Ja valo tuli”. Mietitään, että jos Jeesukselta kysyisi, mitä hän vastaisi. Jeesuksen opetuksen pohjalta kristityt ajattelivat, että Jumala on yksi, mutta hänellä on kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä henki. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo.” Sytytä kolmas kynttilä ensimmäisestä kynttilästä sanoen: “Pyhä Henki tuo valon sydämeen”. JEESUS JA MARIA KIM-LEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Laita lattialle kuvia tai esineitä kuten enkeli, risti, sininen kangas (Marian huivi), Jeesus-vauvanukke seimessä. Sytytä ensimmäinen tulitikulla sanoen: “Alussa Jumala sanoi: –Tulkoon valo. 3–4, 5–6, KOULULAISET Uskontunnustuksessa puhutaan, että Jeesus Kristus on meidän Herramme. Uskontunnustus: ”JA JEESUKSEEN KRISTUKSEEN JUMALAN AINOAAN POIKAAN MEIDÄN HERRAAMME, JOKA SIKISI PYHÄSTÄ HENGESTÄ, SYNTYI NEITSYT MARIASTA” skontunnustukset syntyivät 200–800-luvuilla, kun kristityt pohtivat, kuka Jeesus oikein on. Moos. U PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ IHMETTELEE. Silmät avataan ja hoksataan yhdessä, mikä esine puuttuu. JUMALA ON VALO Varaa alttarille kolme kynttilää. Evankeliumeissa on kaksi eri näkemystä Jeesus Nasaretilaisesta. Luukkaan evankeliumin joulukertomuksen idea on päätynyt uskontunnustukseemme. Jumala kutsui Marian Jumalan äidiksi ja Jeesus oli jo Marian kohdussa yhtä aikaa Jumala ja ihminen. KUKA ON HERRA. 3–4, 5–6, KOULULAISET Jokainen saa kertoa, jonkin asian, mitä tietää omasta äidistään ja isästään. Kerro tai lue kertomus siitä, miten enkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. Pohdi lasten kanssa, mitä he ajattelevat kynttilöiden kertovan Jeesuksesta. Markuksen evankeliumin mukaan voisi ajatella, että Jeesus sai kasteessa Pojan roolin, kun Jumala ikään kuin adoptoi hänet. Se ei ole samanlaista kuin ihmisten vallanhalu
23 PÄKÄN VINKIT M A A L I S K U U SYMBOLIT 5–6, KOULULAISET Laita symbolikorteista liljaja kala-symbolikortit esille (itse tehdyt tai Tuomas ja merkilliset merkit -kirjan kortit). USKONTUNNUSTUS LIIKKEIN Harjoitellaan Apostolisesta uskontunnustuksesta alkuosa. 43, Marian päivän virret 51 ja 53. Voimme miettiä, millaisen tehtävän me olemme Jumalalta saaneet. Matkustaessaan maailmalla lapset näkevät kirkoissa ja toreilla usein häneen viittaavaa taidetta. Ensin, kuinka enkeli ilmestyi ja kertoi yllättävän uutisen. Kala: Joku pientä kalaa hiekkaan aivan salaa kauan sitten piirsi. Virressä 53 (LV 26) “Nuori neitsyt Maria” kerrotaan tapahtumien kulusta. PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI 24.3. Sen lisäksi, että Eyvind Skeie on pappi, hän on myös runoilija. Hänen virtensä pohjautuvat usein johonkin raamatunkohtaan ja niille on tyypillistä Kristus-keskeisyys, kuten tässäkin virressä: ”Kaikki ilon lähteet ovat Jeesuksessa, kiitetty olkoon Kristus!” Juhlavan ja iloisen sävelmän on tehnyt pitkään Helsingin Kallion seurakunnan kanttorina työskennellyt Ahti Kuorikoski. Kalat suunnittelevat vaellusreitin johonkin mukavaan paikkaan ja merkitsevät reitin piirtämällä ikhtys-kalan kuvia reitille esim. 1947) sanoittama ja Anna-Maija Raittilan suomentama. Usko vuoret siirsi. Maria on meille myös luottamuksen ja avoimuuden esikuva. Laulajien on löydettävä kalojen luokse seuraamalla kalojen kuvia. MINÄ USKON vasen käsi sydämen päälle JUMALAAN oikea käsi ja katse kohti taivasta ISÄÄN, KAIKKIVALTIAASEEN molemmat kädet ja katse kohti taivasta TAIVAAN JA MAAN LUOJAAN tehdään käsillä laaja ympyrä ylhäältä alkaen JA JEESUKSEEN KRISTUKSEEN ristinmerkki (peukalo, etuja JUMALAN AINOAAN POIKAAN keskisormi yhdessä) MEIDÄN HERRAAMME JOKA SIKSI PYHÄSTÄ HENGESTÄ kädet yhteen, katse ylös.. Lausu samalla korttiin kuuluva runo. Lilja: Katso, katso hiljaa valkeata liljaa. Kalat valmistavat myös pienen tarjoilun päätepisteeseen. Nuotti on julkaistu Pieni on Suurin -lehdessä 1/2019 s. Sitten, kuinka Jeesus syntyi tallissa ja tietäjätkin tulivat kumartamaan vastasyntynyttä vauvaa. Liljat harjoittelevat Marianpäivän virren 53 ja valmistautuvat esittämään sen kaloille. Laula Mariasta, joka kantaa lasta. Marian ilmestyspäivä, VIRRET 53 JA 51, LUUK.1:26–38 hdeksän kuukautta ennen jouluaattoa vietetään Marian ilmestyspäivää, jolloin muistellaan, kuinka enkeli Gabriel ilmoitti vaatimattomalle nuorelle tytölle, että hänestä tulee Jumalan äiti. Maria antoi elämänsä Jumalan käyttöön. Virsi 51 “Kaikki ilon lähteet puhkeavat” on norjalaisen papin Eyvind Skeien (s. Laulu esitetään ja nautitaan tarjoiluista. Jaa porukat kahteen ryhmään – Liljoihin ja Kaloihin. Maria tutkiskelee kaikkea sydämessään ja uskoo, että kaikki ennustukset toteutuvat. Hän on kirjoittanut lastenohjelmia Norjan televisiolle ja julkaissut runoja ja kertomuksia lapsille ja aikuisille. SYNTYI NEITSYT MARIASTA katse alas LAULAMAAN! Niin kuin valo hohtaa auringon, Essi Nyyssönen. Neljäs säkeistö kertoo Marian suuresta surusta, kun Jeesus kuolee. katuliiduilla. Maria on kristinuskossa tärkeä henkilö. Virren lopussa Maria kuulee ilosanoman: Jeesus elää! Virren on sanoittanut tamperelaispappi Eero Veneskoski (1918–2001) ja kauniin sävelmän on tehnyt Taneli Kuusisto (1905–1988). Y Kir ko n ku va pa nk ki/ Te em u Ju nk ka ala
Kiitos, että tahdot minulle vain hyvää. Tutkitaan Mariaan liittyvää symboliikkaa. Aamen.” Kirjasta Kirkkovuosi lasten kanssa, Kirjapaja. Esitetään eri ammattien töitä pantomiimina. Maalatessa voidaan kuunnella musiikkia. Hänelle kuvataan tähtikruunu, jossa on 12 tähteä. Musiikki voi soida maalaamisen taustalla tai kappaleita kuunnellaan, kun lasten Mariaan liittyvät maalaukset ovat valmiita. Käykää lyhyesti läpi sanojen merkitys. Gounod). Minä olen sinun. Pyydä osallistujia valitsemaan, mikä sanoista kuvaa heitä itseään parhaiten. Pienetkin lapset voivat matkimalla toistaa lyhyitä pätkiä melodiaa ja sanoja. Laita papereille kirjoitetut sanat lattialle. SOITETAAN SOITTIMILLA 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: rytmimunia, kapuloita, triangeleita, rumpuja. erilaiset rummut, 4. Kerro Mariasta. seuraavasti: 1. KUVITETAAN 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: vesiväripaperia, pensseleitä, vesivärejä. SININEN, PUNAINEN JA VALKOINEN SEKÄ TÄHDET 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: sininen, punainen ja valkoinen kangas, tähtiä sekä kirjoja tai verkkoyhteys, jotta voidaan tutkia erilaisia Maria-aiheisia taidekuvia. Kaikki voivat soittaa aina säkeistön viimeisen säkeen ”Kiitetty olkoon Kristus”. Suunnitelkaa yhteinen Maria-taideteos. Maalataan vesiväreillä joku virressä mainittu tapahtuma. kapulat, 2. Ensimmäinen puoli perustuu enkeli Gabrielin tervehdykseen Marialle ”Terve Maria, sinä armoitettu, Herra sinun kanssasi!” ja toinen Johannes Kastajan äidin Elisabetin huudahdukseen: ”Siunattu olet sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus” / Ave Maria, gratia plena Dominus tecum; Benedicta tu in mulieribus,et benedictus fructus ventris tui, Jesus. Miettikää ensin, mitä värejä käyttäisitte ja miksi. Laitetaan esineet piirin keskelle ja pohditaan, kenelle väline kuuluu. Tunnetuin on Ave Maria -hymni. 24 PÄKÄN VINKIT ´NIIN KUIN MARIA 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: kirjoita erillisille papereille sanat: NUORI, TYTTÖ, AVOIN, MIETTIVÄINEN, ROHKEA. kaikki. Millaisia tavaroita Maria tarvitsi oman tehtävänsä suorittamiseen. Marian innoittamana on sävelletty paljon musiikkia. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ TOIMII PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ HILJENTYY M A A L I S K U U. LAULETAAN KAIKUNA 3–4, 5–6 Virsiä on kiva opetella kaikuna. Pohditaan myös, mihin mikäkin musiikin kohta liittyy. Pienimmät voivat tehdä väritaideteoksen. MIKÄ TEHTÄVÄ. Esittäydytään tyyliin “minä olen Heikki, olen miettiväinen niin kuin Maria”. LEIKKILIIKKEET 5–6 Tarvikkeet: Lasten virsi -CD Kuunnelkaa Nuori neitsyt Maria -virsi Lasten virsi -levyltä ja keksikää leikkiliikkeitä kuvaamaan virren tapahtumia sitä mukaa kun laulatte virttä eteenpäin. Ave Maria on oikeasti rukous, joka koostuu kahdesta osasta. Vaatteissa sininen viittaa taivaaseen, punainen rakkauteen ja valkoinen viattomuuteen. KUUNNELLAAN 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Ave Maria -hymnejä CD:ltä, Spotifystä tai Youtubesta (säveltäjiä ovat esimerkiksi Giulio Caccini, Franz Schubert, J.S Bach, C. triangelit, 3. kulkussoittimet ja 5. Säestetään virttä 51. Säkeistöjä voi jakaa eri soittimille esim. 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: erilaisiin tehtäviin ja ammatteihin liittyviä välineitä: vasara, ruuvimeisseli, siivousväline, kauha, risti jne. MARIANPÄIVÄN RUKOUS Jumala, sinä uskomattomien yllätysten Jumala: ”On ihanaa ajatella, että sinulla on suunnitelma jokaiselle meistä
Jeesus hätkähdyttää fariseuksia nostamalla itsensä sapatin Herraksi. Laulakaa Viikonpäiväsoppa tai muu viikonpäiväloru tai -laulu. Niin kuin kuningas Daavid antoi miestensä syödä nälkäänsä temppelin pyhitettyjä uhrileipiä, samoin opetuslapset saivat kerätä itselleen välttämätöntä ruokaa, vaikka olisi sapatti. Millainen asento auttaa pysähtymään ja lepäämään. Kristittyjen pyhäpäiväksi muodostui, viikon ensimmäinen päivä sunnuntai, jota juhlittiin Kristuksen ylösnousemuksen päivänä. Jeesus vetoaa lain tulkinnassaan aiempiin pyhiin kirjoituksiin. KIRKKOVUOSIYMPYRÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: kopioi Päkän vinkkien takakannesta jokaiselle Päkän kirkkovuosiympyrä. Laittakaa nuoli osoittamaan ensin viime sunnuntaita ja siten tätä päivää tai tulevaa. J VIIKONPÄIVÄT 3–4 Tarvikkeet: Youtubesta Kielinupun Viikonpäiväsoppa-video. Sapattina ei saa tehdä arkisia töitä, vaan se on varattava levolle ja Jumalalle. Lepopäivän ajankohta tulee luomisesta, jonka viimeisenä päivänä Jumalakin lepäsi. Mikä on mielipäivä. Mikä mielikuva lapsilla on eri viikonpäivinä tavallisesti tapahtuvista asioista. Millaisia päiviä ne ovat olleet ja millaisia ne voisivat olla. Miettikää, miten olisi hyvä viettää valkoista (ilo), vihreää (kasvu), punaista (rakkaus) ja violettia (hiljentyminen) pyhäpäivää. Juutalaiset viettävät sapattia viikon viimeisenä päivänä eli lauantaina. Esitelkää lempiasentonne vuorotellen niin, että yksi näyttää ja muut seuraavat perässä. Tärkeässä osassa on yhdessä syöminen ja rukoileminen. Kuva Pexels. Myös lepopäivä eli sapatti erotetaan muista päivistä. 6:1–5 uutalaisuudessa pyhän ja maallisen erottaminen on tärkeää. Hän julisti, ettei ihminen ole sapattia varten, vaan sapatti ihmistä varten. MINUN SUNNUNTAINI 5–6, KOULULAISET Miettikää lasten kanssa, mitä he tekevät yleensä sunnuntaisin ja kenen kanssa. Fariseukset olivat aikansa juutalaisia oppineita, joiden kanssa Jeesuksen kerrotaan väitelleen usein lain oikeasta tulkinnasta. LEPOASENTO 3–4, 5–6, KOULULAISET Kokeilkaa lasten kanssa erilaisia asentoja lattialla, tuolilla, seisten tasapainotellen. Monet ihmiset käyvät sen vuoksi sunnuntaisin jumalanpalveluksessa ja ehtoollisella. Juutalainen sapatti alkaa perjantaina auringonlaskusta ja päättyy samaan aikaan lauantaina. Ehtoollisessa Kristus on konkreettisesti läsnä ravitsemassa kristittyjä tulevaan viikkoon. Jeesuksen mukaan Daavid noudatti samaa ajatusta siitä, että pyhä on ihmistä varten. Valmistakaa kaikille oma kirkkovuosiympyrä, jossa kullakin sunnuntailla on oma värinsä. Jeesus ja pyhäpäivä LUUK. Myös sunnuntaihin liittyy yhdessä oleminen, hidastaminen ja hiljentyminen. Sapatti on varattu yhdessäololle sukulaisten ja läheisten ystävien kanssa. Lisäksi tarvitaan nuoli, haaraniittejä ja pahvi. Mikä on hyvä lepoasento. 25 PÄKÄN VINKIT 31.3. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE M A A L I S K U U Sapattina tärkeässä osassa on yhdessä syöminen ja rukoileminen
Mitkä kertomukset siitä tulee mieleen. 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: iso keltainen kangas, pitkä ruskea kangas, jyviä. Jos seurakunnalla on esite, jossa kerrotaan lasten ehtoolliselle osallistumisesta, jaa se lapsille kotiin vietäväksi. Tutkikaa ehtoollisvälineitä ja erityistä ehtoollisleipää, öylättiä. Jos oikeita välineitä ei ole mahdollista saada paikalle, tutkikaa aihetta kuvista. Katsokaa sunnuntailaatikon ohje lehden s. Miten meidän pitäisi viettää sunnuntaipäivää. Miten öylätti eroaa tavallisesta aamutai välipalaleivästä. Keltaiselle kankaalle levitetään jyviä tai tähkiä, jos sellaisia on saatavissa. Muistuta, että nyt tässä on vielä tavallista leipää ja viiniä. 6:1–5. Näitä voi pyytää suntiolta hyvissä ajoin käyttöön. Niistä tulee ehtoollinen, kun ne pyhitetään ja nautitaan yhdessä koko seurakunnan kanssa messussa. Mitä kertomuksia siitä tulee mieleen. Levitetään yhdessä keltainen kangas pelloksi ja ruskea kangas sen viereen tieksi. 26 PÄKÄN VINKIT MIKS EI AINA VOI OLLA SUNNUNTAI. Voitte maistaa myös alkoholitonta viiniä. SUNNUNTAILAATIKKO 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 2/2019, jokaiselle oma laatikko, värejä, saksia ja liimoja. Ne olivat temppelin pyhäksi kutsutussa osassa ja niitä saivat syödä vain papit. Mitä samaa ja erilaista niissä on kuin öylätissä. Voitte maistaa öylättiä. EHTOOLLISVÄLINEET 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: pyhittämätöntä ehtoollisleipää ja alkoholitonta viiniä, ehtoollismalja eli kalkki, ehtoollisleipälautanen eli pateeni, pikari. Ehtoollisesite lapsiperheille. Lapset suunnittelevat, kuinka haluavat leikkiä kertomuksen. 18–19.. Pohditaan yhdessä, mitä Jeesus oikein tarkoitti. Luetaan Luuk. Vastaavan esitteen voi myös ladata verkosta sivulta nuorikirkko.fi/materiaalit/maksuttomat-materiaalit/ PÄKÄ TOIMII M A A L I S K U U KIRKKOKAHVIT 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: kulho, jauhoja, vettä, sokeria, hiivaa, kardemummaa, leivonta-alusta, uunipellit ja uuni. Leipokaa pullaa ja nauttikaa sitä yhteisen pyhän hetkenne jälkeen, kuten kirkossa tehdään jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahveilla. Jeesus puhuu päivän kertomuksessa siitä, että kuningas Daavid antoi miestensä syödä nälkäänsä pyhiä uhrileipiä
Liturginen väri: violetti tai sininen. PÄKÄ TUNTEE Kirkon kuvapankki/Mikaela Lax. Lukukappale Jes. Lopuksi lasketaan munat! Onko niitä yhtä monta kuin pyhäkoululaisia. Anna jokaisen vuorollaan vetää pakasta kortti. 2:5–11; Evankeliumi Joh. paastonajan sunnuntai, Kärsimyksen sunnuntai. Tehtävänä on etsiä istumapaikka, josta löytyy oman pääsiäismunan toinen puoli. 20:19–31. 43:2-5; 1. Joh. Ps. 11:47–53 14.4.2019 Palmusunnuntai. Liturginen väri: valkoinen. 5:4–12; Evankeliumi Joh. Tarvikkeet: pahvisia pääsiäismunia Jokainen saa ovella kartonkisen pääsiäismunan puolikkaan. Niiden avulla lapsille voi suunnitella yksittäistä tapaamiskertaa pidemmän prosessin. Kor. 22:2–6; 1. 15:1–8 (9–10) 11; Evankeliumi Luuk. Lapsi alkaa esittää pääsiäistä kortin mukaan ja muut liittyvät esitykseen. Ylösnousseen todistajia. lukukappale1. 118:15–23 (24) 1. 27 PÄKÄN VINKIT H U H T I K U U Huhtikuun yhteiset vinkit Yhteisistä vinkeistä voit poimia työskentelyjä milloin vain pääsiäisaikana toteutettavaksi. Tavoitteenamme on, että pienimmätkin kokevat pääsiäisen iloa ja riemua. Lukukappale 1. Tarvikkeet: Tee kortteja, joissa on kuva ja tehtävä, esim. 6:1–3; 2. 22:1–13; 2. Voit kuiskata lapsen korvaan tehtävän, jos hän ei osaa lukea. Moos. Jeesuksen pääsiäismatka tulee tutuksi niin kertomuksena kuin osana uskontunnustusta. sunnuntai pääsiäisestä. Liturginen väri: violetti tai sininen. 116:1–9; 1. Kohti pääsiäistä Näin kirkossa Seurakunnan jumalanpalveluksissa käsiteltävät aiheet: 7.4.2019 5. 12:12–24 21.4.2019 Pääsiäispäivä, Kristus on ylösnoussut! Liturginen väri: valkoinen. Ps. Lukukappale Jes. 24:1–12 28.4.2019 1. Ps. Lukukappale Hepr. Huhtikuussa juhlitaan kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. esitä lammasta; kieu kuin kukko; piipitä kuin tip;, huoju kuin rairuoho tuulessa; tanssi kuin pääsiäisaamun aurinko; vieritä kiveä kuin enkeli jne. lukukappale Hoos. 9:11-15; Evankeliumi Joh. lukukappale Fil. PÄÄSIÄISMUNAN PUOLIKKAAT 3–4, 5–6. 50:4–10; 2. Lapset oppivat esimerkiksi virpomaan ja tietämään, miten pääsiäismunat liittyvät Raamatun kertomukseen pääsiäisestä. Ps. Lukukappale 1. OLEN KUIN PÄÄSIÄINEN 3–4,5–6. Jokainen saa näyttää ja kertoa, millaisen munan sai. 43:10–12; 2
tikkutiistai – tikku, 4. Kun saa anteeksi, olo on yhtä kevyt. pitkäperjantai – risti, 7. Sivulle jätetään tilaa tuleville omille merkinnöille. sukkasunnuntai – enkeli. 1. Tutkikaa yksityiskohtia. KUVAREPORTAASI KOULULAISET Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 2/2019 s.10–11 Katselkaa kuvaa hetken aikaa yhdessä. Kun on tehnyt jotain väärin, tuntuu raskaalta. palmusunnuntai – palmunlehvä, 2. kiirastorstai – ehtoollisvälineet, 6. mielestäni paras pääsiäisherkku on…; pääsiäisenä menen…; kaunein pääsiäiskoriste on… ; suosikkikohta pääsiäiskertomuksessa on…; mukavin pääsiäislaulu on… Anna osallistujien vetää pakasta oma kortti ja jatkaa lausetta. Antaminen tuo ilon. kellokeskiviikko – kello, 5. Askarrellaan pääsiäiskoriste, jonka voisi kotona laittaa toisille langan avulla etsittäväksi. Yhdessä korissa on musta kivi, tutkikaa sitä. LIUKUMÄESTÄ LASKIAISEEN 3–4,5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: kolme koria, musta kivi, pehmolelu, suklaamuna tai muu yllätys, liukureita ja pulkkia Lähtekää ulos laskemaan mäkeä. Piilota huoneeseen pieniä rusinakätköjä valmiiksi kaikille osallistujille. Jokainen saa ottaa yhden itselle ja toisen jollekin vietäväksi. Mäenlaskun lomassa tutustutaan korien sisältöön. Nidotaan vihko, jossa on sivu jokaiselle hiljaisen viikon päivälle. Niihin lisätään tapaamisessa valmiiksi päivän nimi ja tunnuskuva. Minkälaisia ääniä kuvassa kuuluu; minkälaisia tuoksuja; mitä tätä ennen on tapahtunut; mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitä saa halata. Yhdistä kätköihin alttarilta lähtevä lanka. 28 PÄKÄN VINKIT PÄÄSIÄISEEN KUULUU KOULULAISET Tarvikkeet: Valmista etukäteen paperilappuja, joissa on pääsiäisen viettoon liittyvä lauseen alku, esim. Kun olet itse löytänyt mukavan yllätyksen, on aika valmistaa yllätys jollekin toiselle. Sieltä löytyy piilokuva. PÄÄSIÄISYLLÄTYS 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: villalankaa, pääsiäiskoristeen askartelutarvikkeet, rusinoita. Nyt lapset saavat valita oman langan, jonka päässä olevan yllätyksen saavat löytää. Kurkatkaa raamattulaatikkoon. Vaihtoehtoisen tehtävä löydät kirjasta Ihme Pääsiäinen, Satu Reinikainen, LK 2012. Peitä lehden pääsiäiskuva post it -lapuilla ja laita raamattulaatikkoon. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII H U H T I K U U Ka ro liin a Pe rta m o. malkamaanantai – tukki, 3. lankalauantai – hauta, 8. HILJAISEN VIIKON KALENTERI KOULULAISET Tarvikkeet: Jokaiselle neljä A4-kokoista paperiarkkia, nitoja, värikyniä. Lopulta koko pääsiäiskuva on näkyvissä! Mitä siinä tapahtuu. Kolmannesta korista löytyy joku ihana yllätys. Ennen vanhaan jossain päin Suomea oli tapana, että pääsiäisaamuna lasten sängyn vierestä lähti villalanka paikkaan, johon oli piilotettu pääsiäisyllätys. Toisessa korissa on ihanan pehmeä pehmolelu. Halaus on muistutus Jumalan rakkaudesta. Irrottakaa ensimmäinen… mitä sen alta paljastuu… mitä seuraavaksi. Saa myös kertoa, pitääkö lause oikeasti paikkansa vai ei. Sivut etenevät päivä kerrallaan. PÄÄSIÄISEN PIILOKUVA 3–4, 5–6 Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 2/2019, s.10–11, raamattulaatikko, post it -lappuja. Siitä tulee tulevan viikon päiväkirja. Kun pudottaa kiven, olo on kevyt. Pohtikaa, mitä kuvassa tapahtuu
29 PÄKÄN VINKIT PÄÄSIÄISLORU Suru muuttui iloksi. Avatkaa raamattulaatikko ja ottakaa laput esiin. Hänen sanotaan tässä katkelmassa rakastavan Lasarusta ja tämän sisaria. Esim. Leikkaa lehdistä kuvia, joissa ihmiset ilmaisevat erilaisia tunteita. Johanneksen evankeliumin kirjoitusaikana juutalaisuudessa melko monet uskoivat aikojen lopulla tapahtuvaan ylösnousemukseen. KIITOS ELÄMÄSTÄ KOULULAISET Tarvikkeet: Kirjoita paperilapuille sanoja, minkä avulla pysähdytään miettimään, miten paljon on kiitosaiheita. Näen auringon. B-osaksi pysähdytään kasvot keskustaan päin, jolloin taputusten aikana nähdään myös muut piirissä olijat PÄÄSIÄISAJAN LAULUJA Pääsiäisen värit LV 35, Kuninkaamme saapuu LV 29, Pääsiäismatka LV 28 PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI 7.4. Pääsiäinen tulla voi, Jeesus elää, kaikki soi Huiskutellaan huiveilla ylhäällä oikealta vasemmalle B-osassa huiskautetaan huivi Halleluja-sanalla ylös ja alas Ja Lallallaa-sanalla taputetaan kolmesti, aina tavujen mukaan 2. Ainoa juutalaisten suuntaus, joka tiettävästi täysin torjui ajatuksen ylösnousemuksesta, oli papistosta ja muusta ylimystöstä koostuvat saddukeukset. 1. Milloinkaan ei ihminen enää yksin jää. Jokainen saa valita yhden ja halutessaan jakaa muiden kanssa. Tunnistatteko ne. Lasaruksesta ei kerrota paljoa, mutta hän vaikuttaa olleen merkittävässä asemassa aikansa yhteisössä, koska häntä tultiin suremaan Jerusalemista asti ja hänet haudattiin kalliohautaan. Keskeltä saa valita itselleen mieluisan huivin. olen kiitollinen pyöräilemisen taidosta; olen kiitollinen legoleikeistä… TUNNISTATKO TUNTEET Tarvikkeet: kuvia, joissa on erilaisia tunteita. Raamattulaatikosta löytyy tunnekuvia. Häntä voi rukouksessa lähestyä kaikkien asioiden kanssa. Esim. Hän tietää Lasaruksen kuolleen, vaikka onkin toisella paikkakunnalla. Jeesuksen kerrotaan itkevän Lasaruksen kohtaloa ja olevan järkyttynyt tämän haudalle saapuessaan. juhla, perinne, taito, leikki, ystävä... Jeesus tietää jo ennalta, mitä tapahtuu. PÄKÄ TUNTEE J H U H T I K U U Kirkon kuvapankki/Vantaan seurakunnat/Sini Pennanen. Jeesuksen inhimillinen puoli tulee esiin siinä, että hän tunsi ja koki kaikkia samoja tunteita kuin muutkin ihmiset. 11:1–44 ohanneksen evankeliumin Jeesus on tunteellisempi kuin muissa evankeliumeissa. Jumalana Jeesus voi tehdä ihmetekoja ja jopa herättää Lasaruksen kuolleista. Jeesus nousi haudasta. Jeesus on tosi Jumala ja tosi ihminen. Käydään piiriin. Kokeilkaa, onnistutteko peilin edessä matkimaan niitä. Pääsiäisen salaisuus meidät yhdistää. Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista JOH. Miltä nyt tuntuu. Toisaalta, kun Jeesus ei ollut paikalla parantamassa Lasarusta, kuolleista herättäminen vakuutti ihmisiä voimallisemmin Jumalan kunniasta. Anna-Mari Kaskinen PÄÄSIÄINEN TULLA VOI, KIRKKOMUSKARI 2 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: sifonkihuiveja tai hallaharson palasia. Pääsiäinen on. Palmusunnuntaina hei, Jeesus aasin juhliin vei! Huiskutellaan huiveilla ylhäällä oikealta vasemmalle B-osassa aina Hoosianna-sanalla heitetään huivi korkealle ilmaan; Nannannaa-sanalla otetaan se kiinni A-osassa voidaan myös kulkea piirissä samalla kuin huiskutellaan huivia ylhäällä
Leikkikää kertomusta! Kumpi puoli hahmosta on esillä – iloiset vai surulliset kasvot. Kasvot voivat olla iloiset toisella puolella ja toisella puolella surulliset. Kertomus on kuultu ja nyt aloitetaan leikin valmistelu! Piirretään yksinkertainen ihmishahmo: pää, kädet ja vartaloa. Jalkojen kohdalle leikataan reiät, josta mahtuu pujottamaan sormet. Myös syy kansan saapumiseen vastaanottamaan Jeesusta on erilainen. Palmusunnuntai JOH. Hän saapui Jerusalemiin vähäpätöisellä aasilla eikä uljaalla hevosella ratsastaen. Hänen kuninkuutensa oli jo täysin erilaista. Rakentakaa yhdessä kertomuksen miljöö. Sopikaa yhdessä, kuka on Jeesus, Lasarus ja muut kertomuksen henkilöt. Lasaruksen herättäminen ja sitä seurannut kansan suosio esitetään myös syyksi sille, miksi fariseukset alkavat nähdä Jeesuksen kuoleman ainoana keinona estää Jeesuksen seuraajien liikehdintä. Hahmon jalkoina ovat siis jokaisen omat sormet. Kun kangas lasketaan alas pitää mahdollisimman nopeasti osata tervehtiä nimeltä eteen ilmestynyttä henkilöä. 30 PÄKÄN VINKIT Lukekaa kertomus Lasaruksesta Lapsen raamatusta s. Johannes korostaa Jeesuksen julistamista Israelin kuninkaaksi. Mikä oli paras kohta. Miettikää, minkälaisia tunteita Jeesus koki. rakentelumateriaalia. Jeesuksen voima ja valta eivät näkyneet kultana, kimalluksena ja mahtipontisuutena. 12:12–19 aikki evankelistat kertovat Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin palmusunnuntaina. Kaksi isoa ihmistä pitää kangasta oviaukossa. Mitä tuona ihmeellisenä päivänä tapahtui myös ennen ja jälkeen. 193–194. PÖYTÄTEATTERILEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: kyniä, sakset, kartonkia sekä kankaita, palikoita tms. 14.4. Johanneksen kuvauksessa monet yksityiskohdat, kuten aasin valinta ja saapumista välittömästi seurannut temppelin puhdistaminen, jäävät vähemmälle huomiolle. Tästä tunteesta keskustellaan leikin päätyttyä. Tätä ei suoraan mainita muissa evankeliumeissa. Kummastakin joukosta yksi asettuu aivan kankaan viereen. Jumalan maanpäällinen ilmentymä oli tullut pelastamaan ja palvelemaan ihmisiä. Pienille voi olla tarjolla valmiiksi leikattuja hahmoja. HÄN SAAPUU! 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Viltti tai iso kangas, jonka läpi ei näy. Jeesus myös kohtasi ja kohteli ihmisiä vertaisinaan ja oli erityisesti heikoimpien puolella. Jeesus eroaa maallisista kuninkaista nöyryydessä ja vaatimattomuudessa. Jeesuksen ylistäminen kuningas Daavidin jälkeläisenä luo suoran yhteyden Jumalan Daavidille antamaan lupaukseen ikuisesta kuninkuudesta. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ TUNTEE K H U H T I K U U. Tällä kertaa leikkiin ei liitetä kilpailua vaan osallistujat pysyvät omissa joukkueissaan koko leikin ajan. Minkälaisia tunteita siinä koetaan. Miltä silloin tuntuu. Oleellista on yllätyksen tunne, kun näkee, kuka kankaan takana on. Pohtikaa, mitä ihmiset tekevät, jos vaikka Suomessa vierailee joku kuninkaallinen tai mitä jalkapallojoukkueen kannattajat tekevät, kun oma suosikki tulee kentälle. Kuka on sellainen idolisi, että toivoisit tapaavasi hänet. Se liitetään Lasaruksen herättämiseen kuolleista, jota muissa evankeliumeissa ei mainita. Minkälainen tunnelma kertomuksessa on. Hahmolle voi piirtää vaatteet. Osallistujat jakautuvat saman kokoisiin ryhmiin kummallekin puolelle kangasta. Tämän perusteella israelilaiset uskoivat daavidilaisen messiaan, voidellun, saapuvan pelastamaan heidät vieraan vallan alta
Miettikää yhdessä, millainen on hyvä kuningas. Voit tarjota noiden kolmen värin lisäksi lapsille mahdollisuuden ottaa kertomukseensa mukaan muitakin värejä. Minkä värisiltä eri tapahtumat tuntuivat. Koristele pajunoksaa kertomuksen edetessä. Miettikää, millainen kuningas Jeesus olisi tässä joukossa. Kun on valmista, laitetaan kruunut päähän ja pidetään kuninkaiden kokous. 12:12–19. Voimme rauhassa myöntää vikamme, sillä Jumala ei rakkaudessaan hylkää meitä. Lapsen raamatusta. Ihmiset levittivät vaatteita – lapset saavat tuoda kirkkaan värisiä suikaleita oksaan kiinnitettäväksi. Jumala loi ihmisen, joka oli vapaa valitsemaan. Jumala sinua siunatkoon! HYVÄ KUNINGAS 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: pahvia, foliota, tarroja ja teippiä kruunuaskarteluun. Samalla voidaan muistella, mitä tarinoita kyseisiin kuviin ja esineisiin liittyy. Pelastaakseen ihmisen synnin seuraukselta, ikuiselta kuolemalta, Jumala toi valonsa maailmaan ainutlaatuisella tavalla. Ihminen valitsi itsensä hallitsijaksi, vaikka ei olisi kannattanut. Silmät avataan ja hoksataan yhdessä, mikä esine puuttuu. Lapselle pääsiäisessä saa olla keskeistä toivo ja luottamus: lopulta kaikki kääntyy hyväksi. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ HILJENTYY U PÄKÄ TUNTEE H U H T I K U U. Elämän onnea toivomme teille, kai palkan maksatte meille. Isompien kanssa jokaisella voi olla omat tarvikkeet ja oksia koristellaan yhdessä kertomuksen tahtiin. Virpoi varpoi vitsa uus, niin kuin talvella kukkiva kuus. 21.4. Miten hyvä kuningas toimii ja ei toimi. Miltä hyvä kuningas näyttää. Sen puitteissa voi oppia käsittelemään syyllisyyttään terveellä tavalla. Jeesus, Jumalan poika, valosta syntynyt valo, suostui kärsimään ja kuolemaan ihmisten puolesta, jotta ihmisten rikkoma yhteys Jumalaan uudistuisi. Pyydä sulkemaan silmät ja poista jokin esineistä. Esim. Opettele palmusunnuntain kertomus esim. Pääsiäinen USKONTUNNUSTUKSEN 2. Kristinuskon ihmiskäsitys on realistinen. Lukekaa Joh. Ihmiset huusivat hoosianna – heiluta oksaa ja huutakaa yhdessä HOOSIANNA. Lopuksi lausutaan yhdessä Herran siunaus. Oleellista, että kruunun valmistaminen ei edellytä pitkää liiman kuivumisaikaa. PAJUNOKSAN RUKOUS 2–3, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: pajunoksia, joissa on paljon “kissoja”. Se ottaa huomioon sekä ihmisen hyvyyden että pahuuden. Vaikka ajatus pelastuksesta ja kadotuksesta onkin nykyään monelle suomalaiselle aika vieras, voi pääsiäisen sanoman käsittely tarjota merkittäviä oivalluksia elämän haasteiden keskellä. Jokainen saa askarrella kuninkaan kruunun. Jokainen saa ottaa käteensä koristelemattoman tai koristellun pajunoksan. Silti meidän on syytä tehdä parannus ja kohdella toisia ihmisiä, luontoa ja itseämmekin paremmin. 31 PÄKÄN VINKIT VIRPOMAAN! 3-4, 5-6, KOULULAISET Tarvikkeet: Pajunoksa, kangastai silkkipaperisuikaleita ja tussi. Ihminen ei kykene ilman Luojaansa ylläpitämään elämää. USKONKAPPALE Uskontunnustuksen 2. Jokainen aamu tai päivä on uusi mahdollisuus – valintamme on, tartummeko siihen. Eroon joutuminen Jumalasta tarkoittaa kärsimystä ja tuhoa. PÄÄSIÄISEN KIM-LEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Laita lattialle pääsiäiseen liittyviä kuvia tai esineitä kuten palmunlehvä tai pajunvitsa, risti, kivi, orjantappurakruunu, enkeli, pääsiäismuna, pupu jne. Jos puhut paastonajasta, lisää violetti väri oksaan. TÄMÄN VIIKON VÄRIT 3–4, 5–6, KOULULAISET Anna jokaiselle lapselle pala violettia, mustaa ja valkoista kangasta tai paperia. Kuunnellaan, millainen ääni silittämisestä tulee. Jumala ei voi antaa ihmisen itsekkyydelle ikuista elämää. Jeesus lähestyi Jerusalemia – laita valkoinen suikale; hän ratsasti aasilla – harmaa suikale. osan eli toisen uskonkappaleen rivien välissä on kertomus ihmiskunnan kohtalosta. Minkä asian muuttaisitte maailmassa paremmaksi ja millä keinoilla. Perinteisen virpomislorun lisäksi virpomaan mennessä matkassa onkin kokonainen kertomus. Asian saa sanoa ääneen tai hiljaa mielessään. Pyydä lapsia silittämään niin kauan, että mieleen on tullut joku asia, jonka haluaa kertoa Jeesukselle. Kerro palmusunnuntain kertomusta omin sanoin. Pyydä lapsia kertomaan omasta kuluneesta viikostaan käyttäen värejä apuna. Millaisia ominaisuuksia hyvällä kuninkaalla tulisi olla. Silitetään kissoja eli pajun kukkia
• kärsi Pontius Pilatuksen aikana – violetti • ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin – musta • astui alas tuonelaan – kysy lapsilta, mikä väri tähän sopisi • nousi kolmantena päivänä kuolleista – valkoinen Anna lasten koristella kankaanpalat ja kertoa lisää, mitä he muistavat tapahtumista. Jeesus haudan voitti, ilon päivä koitti. Tällä kertaan jokaisesta kortista ja siihen liittyvästä lorusta tehdään ihmispatsas. Taivaan ilon jaamme. SYMBOLIT 5–6, KOULULAISET Levittäkää symbolikortit (itse tehdyt tai Tuomas ja merkilliset merkit -kirjaan liittyvät). Mistä tietää, että sydämeen on tullut valo. Voit kirjoittaa kynttilöiden tekstit papereille ja pyytää lapsia niiden lukijoiksi, kun sytytät kynttilät. MINÄ USKON vasen käsi sydämen päälle JUMALAAN oikea käsi ja katse kohti taivasta ISÄÄN, KAIKKIVALTIAASEEN molemmat kädet ja katse kohti taivasta TAIVAAN JA MAAN LUOJAAN tehdään käsillä laaja ympyrä ylhäältä alkaen JA JEESUKSEEN KRISTUKSEEN ristinmerkki (peukalo, etuja JUMALAN AINOAAN POIKAAN keskisormi yhdessä) MEIDÄN HERRAAMME JOKA SIKSI PYHÄSTÄ HENGESTÄ kädet yhteen, katse ylös SYNTYI NEITSYT MARIASTA katse alas KÄRSI PONTIUS PILAUKSEN AIKANA kädet sivuille alas RISTIINNAULITTIIN, KUOLI kosketaan vuorokäsin molempiin ja HAUDATTIIN kämmeniin (kuin Jeesuksen haavoihin) ASTUI ALAS TUONELAAN näytetään molemmilla käsillä alas NOUSI KOLMANTENA PÄIVÄNÄ kohotetaan kädet KUOLLEISTA PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. Muna – murtui munan kuori, järkähteli vuori. Ja valo tuli.” Sytytä toinen kynttilä ensimmäisestä kynttilästä: “Jeesus sanoi: – Minä olen maailman valo. PÄÄSIÄISEN VÄRIT JA USKONTUNNUSTUS 3-4, 5-6, KOULULAISET Kerro Jeesuksen viimeisen viikon tapahtumista käyttäen violetteja, mustia ja valkoisia kankaanpaloja. Munia syödessä voidaan jutella pääsiäismunan symboliikasta: kuori on kuin Jeesuksen hauta, joka ei pysynytkään kiinni vaan Jeesus nousi kuolleista. uskonkappale. Karitsa – Jeesus synnit kantoi, henkensä hän antoi. Lausu korttiin kuuluva runo, kun laitat sen esille. ja 2. Voitte myös katsoa lastenkirkko. Aamen.” Pohdi lasten kanssa, mitä he ajattelevat kynttilöiden kertovan pääsiäisestä. 32 PÄKÄN VINKIT H U H T I K U U JUMALA ON VALO Tarvikkeet: Varaa alttarille. Sytytä ensimmäinen tulitikulla sanoen: “Alussa Jumala sanoi: – Tulkoon valo. Risti – risti Vapahtajan kantaa halki ajan täältä ikuisuuten, taivaan kotiin uuteen. Kun patsaat on katsottu yhdessä, saa lähteä etsimään huoneeseen piilotettuja pääsiäismunia. Tehkää ristinmerkki lausuen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. fi-sivustolta aiheeseen liittyvän videopyhäkoulun. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo.” Sytytä kolmas kynttilä ensimmäisestä kynttilästä: “Pyhä Henki tuo valon sydämeen.” Sytytä neljäs kynttilä: “Jumalan kansa seurasi valoa Egyptin orjuudesta vapauteen.” Sytytä viides kynttilä: “Pääsiäisaamuna Jeesus Kristus nousi kuolleista, valo voitti pimeän.” Sytytä kuudes kynttilä: “Pyhä Henki, valaise sydämemme. USKONTUNNUSTUS LIIKKEIN 3–4, 5–6, KOULULAISET Harjoitellaan Apostolisesta uskontunnustuksesta 1. Anteeksi me saamme
Lopuksi, kun liima on kuivunut, kiven voi pistää taskuun matkamuistoksi Emmauksen tieltä. Ohjaaja on kertoja PÄKÄ MUSISOI T PÄKÄ TUNTEE ja lukee virren sanoja, joiden mukaan tapahtumia esitetään. Kukin koristelee haluamallaan tavalla. Taivaan Isä, kiitos pääsiäisestä, kiitos uudesta päivästä! Kiitos, että minun ei tarvitse pelätä, vaan että sydämeni saa olla rohkea. Matkallaan Emmaukseen he kohtasivat Jeesuksen, joka kulki heidän seurassaan. Jeesus kuoli ristillä meidän puolestamme, jotta meidän pahat tekomme annettaisiin meille anteeksi ja saisimme ikuisen elämän taivaan Isän luona. Toivottomuuden ja toivon vaihtelut, samoin kuin usko ja epäusko, ovat yhteistä sekä Emmauksen tien kulkijoille että meille. TIENVIITTOJA KOULULAISET Tarvikkeet: paperia ja kyniä Millaisia ohjeita voisit antaa epätoivoiselle kaverille. Virsi 102 Murhemielin kyynelöiden ämä virsi liittyy Luukkaan evankeliumin kertomukseen Jeesuksen opetuslapsista. PÄÄSIÄISEN KIM-LEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Leikki on kuvattu edellisessä, pääsiäispäivän suunnitelmassa. Kivet voidaan laittaa aiemmin tehdylle tielle kuivumaan. Esittäkää sen jälkeen virren tapahtumia säkeistö kerrallaan. Ole kaikkina päivinä kanssani. 33 PÄKÄN VINKIT H U H T I K U U LAULAMAAN! Niin kuin valo hohtaa auringon, Essi Nyyssönen. TASKURISTI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: sileitä kiviä ja erivärisiä kimalleliimoja. 43 Minä uskon Jumalaan, Mukulamessu Virsi 729 Isä, Kaikkivaltias Virsi 733 Uskon Isään Jumalaan 28.4. Virsi kertoo, miten opetuslapset siirtyvät toivottomuudesta toivoon ja epäuskosta uskoon. Virsi on mahtipontisuudestaan huolimatta myös hyvin lapsen maailmaan sopiva. Virren on kirjoittanut saksalainen Johann Neunherz (1653–1737). Hän elää! RISTI JA PÄÄSIÄINEN (KIRKKOMUSKARI 2) Tarvikkeet: Kirkkomuskari 2 -CD laulun tueksi. Kiven pinnalle muotoillaan kimalleliimalla risti. Nousemalla kuolleista hän osoitti, että kuolema on voitettu. PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY. Risti ja pääsiäinen (risti-sanalla tehdään käsistä risti, ”äi”ja ”nen”-tavuilla taputukset reisiin) Pimeydestä valoon (pimeydestä-sanalla peitetään silmät käsillä ja valoon-sanalla tuodaan kädet ylhäältä etukautta alas) PÄÄSIÄINEN TUO ROHKEUTTA Sytytetään kynttilä, laitetaan kaikkien taskuristit kynttilän ympärille. Tällä kertaa leikin avulla saa kertoa, mitä leikissä mukana olevista esineistä kuului osallistujien pääsiäisenviettoon. ESITETÄÄN VIRSI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: maalarinteippiä, kankaita tieksi Tehkää tie. Monet lapset ovat varsin dramaattisia ja kaipaavat myös musiikkia, jolla ilmaista tuskallisiakin tunteita. Mikä sinusta tuntuu lohduttavalta. Tai jos itse olet toivoton tai surullinen, mikä saisi mielesi toiveikkaammaksi. Tie saa olla niin pitkä, että sillä voi oikeasti kulkea. Taskussa kivi muistuttaa, että Jeesukselle voi edelleen puhua kaikista asioista. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla on luontevaa kerrata pääsiäisen tapahtumia. Kulkekaa kaikki vuorollanne tietä pitkin eri tyyleillä: hiipimällä, epäluuloisena, pomppien, tömistelemällä, konttaamalla, takaperin, iloisesti hypellen, surullisesti. Nuotti on julkaistu Pieni on Suurin -lehdessä 1/2019 s. Jeesuksen ihmeellinen elämä ei päättynyt hautaan. Tämä virsi voi yhdistää sukupolvia. Aamen. Rajatkaa reunat maalarinteipillä lattiaan ja asetelkaa kankaita soraksi. Jutellaan siitä, mitä risti meille merkitsee ja millaista toivoa se meille antaa. Roolit voivat vaihdella eri säkeistöissä niin, että kaikki pääsevät esittämään. Kirjoitetaan ohjeita erivärisille papereille ja laitetaan ne aiemmin tehdyn tien reunoille tienviitoiksi. Lopuksi lauletaan virttä todella surullisesti tai todella iloisesti. Valitkaa roolit – kuka kulkee murheisena, kuka on Jeesus jne
sunnuntai pääsiäisestä. lukukappale Jer. Yhteys luontoon syntyy luonnon tutkimisesta ja ymmärtämisestä, siitä huolehtimisesta ja nauttimisesta. 10:11–16 12.5.2019 3. Ps. sunnuntai pääsiäisestä. Taivaan kansalaisena maailmassa. 34 PÄKÄN VINKIT Toukokuun yhteiset vinkit Käytä toukokuun yhteisiä vinkkejä rohkeasti useammalla kerralla toistaen. Liturginen väri: valkoinen. Joku nostaa väittämäkortin ja muut maalaavat siihen vastauksen. Jumalan kansan koti-ikävä. Viimeisenä puulle ehtivä jää laulaen seisomaan, kun muut voivat kyykistyä pesään hautomaan. Valmista etukäteen kevätkortteja, joissa on lauseiden alkuja: kun on kevät, haen varastosta…; kun on kevät, ihmettelen…; kun on kevät, parasta on…; kun on kevät, haluaisin pyhäkoulussa juhlia sitä... 34:11–16; 2. LINTU JA PESÄPUU 3–4, 5–6 Tarvikkeet: isohkoja kuvia eri puulajeista. Ps. Lukukappale Ef. Vinkkien tavoitteena on auttaa pienimpiä erottamaan ihmisen ja Jumalan kädenjälki – auttaa kokemaan yhteyttä luontoon, toisiin ihmisiin ja Jumalaan. 16:5–15 26 5.2019 5. 98:2–9; 1. Koululaiset saavat keväällä päätökseen tavoitteensa oppia uskontunnustuksen. Lukukappale Hes. Lintujen tehtävä on löytää vihjeiden mukaan oikea pesäpuu, tulla sen luo ja muodostaa jono. 40:26–31; 2. 1:17–21; Evankeliumi Joh. sunnuntai pääsiäisestä. 63:7–9; 2. Kun kaikki korttien aiheet on maalattu, keskustellaan, mitä tämä nopeasti tehty kevään kuvaus kertoo meistä. Lukukappale Hepr. Lukukappale Jes. T O U K O K U U Näin kirkossa Seurakunnan jumalanpalveluksissa käsiteltävät aiheet: 5.5.2019 2. Valitaan yksi väri, joka parhaiten kuvaa kevättä. Leikkikää lintuja. lukukappale 1. Hyvä paimen. Lukukappale Jaak. 16:23–33 Kevään ihme PÄKÄ TUNTEE Pexels. Lopuksi valitaan yhdessä pesäpuu, johon kaikki linnut mahtuvat yhtä aikaa! KEVÄÄN IHMETTELYÄ KOULULAISET Tarvikkeet: iso paperi, isot pensselit ja peitevärejä tai vastaavia, vettä. 3:14–21; Evankeliumi Joh. Liturginen väri: valkoinen. 13:12–16; Evankeliumi Joh. Liturginen väri: valkoinen. Sydämen puhetta Jumalan kanssa. Piet. Laita eri puolille huonetta selkeitä erilaisia puiden kuvia. 16:16–23 19.5.2019 4. 66:3–9; 1. 2:21–25; Evankeliumi Joh. Ps. sunnuntai pääsiäisestä. 29:11–14; 2. lukukappale Jes. Tarkoitus on viettää paljon aikaa ulkona luonnossa. Ps. Liturginen väri: valkoinen. 40:2–6; 1. Alussa voidaan nimetä puulajit. 23; 1
Etsikää siitä Suuri kertomus ja lukekaa se. Lähtekää ulos. Muuten löydöistä voi ottaa kuvia ja tutkia niitä lopuksi yhdessä. Seuraavassa leikissä ne kuvaavat kylmää ja lämmintä. Raamattulaatikosta löytyy Lastenkirkko-lehti sekä nauhoja, sinisiä ja keltaisia. LÖYTÖ KOULULAISET Tarvikkeet: Varmista vanhemmilta, että sinulla on lupa viedä lapset ulos. Ihminen on kutonut villasukan, mutta Jumala on luonut lampaan, mistä villa on saatu jne. Jos löydöt on mahdollista tuoda sisälle, koristelkaa niillä vaikkapa alttaria. Aamen. Sovitun ajan jälkeen katsotaan, onko kevät jo tullut vai vieläkö kylmyys vie voiton. Päkä ja Pulmu pohtivat Lastenkirkko-lehdessä samaa asiaa. Siellä on paljon ohutta keltaista kangasta, kuin lämmin auringon säde. KEVÄISIÄ LAULUJA Ilo voitti, LV 38 Pääsiäinen jatkua saa, LV 37 Iloitkaa ihmiset, LV 33 Psalmi luomisesta, LV 156 Ken on luonut kukkasen, LV157 Jumalan helmassa, LV 149 PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. Sitten alkaa taistelu. Kurkatkaa sitten uudestaan laatikkoon. Seurakunnan työntekijän kanssa laaditte retkelle turvallisuussuunnitelman. Suunnitelmassa on kätevästi kaikki huomioonotettavat asiat. Jaetaan joukkue kylmiin sinisiin ja lämpimiin keltaisiin. Kirjasta Pienten rukous, LK 2004 SORMIRUKOUS Sormeni ovat kynttilöitä (10 sormea pystyssä) tai taivaan kirkkaita tähtiä (tehdään sormista tähtiä) Joskus ne lentää kuin lintu (kädet lentävät lintuina) tai pienen pieni perhonen (kädet lepattavat perhosina) Nyt sormeni yhteen liitän ja Jumalaa kiitän. 4–5. Voidaanko ne lajitella Jumalan ja ihmisen tekemiin. Ammattikasvattajilla on siihen rutiini, joten ei kannata pitää tätä esteenä retkelle. Tutkikaa s. Jos näin käy, nauha vaihtuu (ohjaaja antaa sen). Aamen. Sieltä löytyy Lastenkirkko-lehti. Jokainen valitsee luonnosta sellaisen “löydön”, joka on juuri sillä hetkellä kiinnostava. Tutkikaa asioita – esille laitettuja tai muuten ympäristössä olevia asioita – ja miettikää, kuka ne on tehnyt. (kädet ristiin). Mitä nauhat voisivat kuvata. Idea on, että yritetään osua nauhalla vastapuoleen pelaajaan. KUMPI VOITTAA KOULULAISET Tarvikkeet: Lastenkirkko-lehti 3/2018, sinisiä ja keltaisia nauhoja. 3–4, 5–6 Tarvikkeet: joukko erilaisia esineitä, kuten villasukka, auringon kuva, peruna, lego, kukka, lelu, Raamattu, Lastenkirkko-lehti 3/2019. Lukekaa lehdestä Suuri kertomus. Kurkistakaa raamattulaatikkoon. Heilutellaan sitä ja kietoudutaan porukalla sen lämpöön. Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä. KUKA ON TEHNYT NÄMÄ. 35 PÄKÄN VINKIT T O U K O K U U KYLMÄSTÄ LÄMPIMÄÄN 3–4, 5–6 Tarvikkeet: raamattulaatikko, Lastenkirkko-lehti 3/2018, ohutta keltaista kangasta. MAINIO RUKOUS Kiitos, rakas Jumala mainiosta maasta, jolla voi seisoa; raikkaasta ilmasta, jota voi hengittää; puhtaasta vedestä, jota voin juoda; hehkuvasta auringosta, joka lämmittää mainiota maata
Taivas oli avoin. Miten muuten kuvaisitte Pyhää Henkeä. Kun Isä on valon lähde ja Poika on valon säde, niin Pyhä Henki on kohteeseensa vaikuttava valo. Mutta Pyhä Henki kulkee missä se tahtoo. Lampaat muodostavat lauman tilan keskelle. Se voi lentää, laskeutua taivaasta, kulkea maan päällä. Silmät avataan ja selvitetään, huomaavatko lapset, kuka tai ketkä lampaista puuttuvat. Hänen kanssaan liitymme Hyvän paimenen laumaan. Pyhän Hengen valaisemat ihmiset muodostavat yhdessä suuren maailmanlaajuisen seurakunnan, yhteisön, jonka tehtävänä on olla Jumalan valona tässä maailmassa. Lausu korttiin kuuluva runo, kun laitat sen esille. Ainakin se on lämmin, valaisee, vaarallinen, leviää helposti. Lopuksi voidaan muistella, mitä Raamatussa kerrotaan paimenista. SYMBOLIT 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: symbolikortit kyyhkynen ja liekki. Kyyhkynen – Pyhä Henki Herran saapui tänne kerran kauniin kyyhkyn tavoin. Puhutaan siitä, että Jeesus, Hyvä paimen, kutsui seuraajiaan lampaiksi, mutta antoi myös tehtävän toimia paimenina. Hyvä paimen – uskontunnustuksen loppuosa olmannessa uskonkappaleessa puhutaan Jumalan kolmannesta persoonasta, Pyhästä Hengestä. Sytytä neljäs kynttilä: “Minä kannan valoa mukanani”. Jos lampaat ovat tyytyväisiä kutsuun, ne saapuvat ja paimen voi rapsuttaa niitä paikasta, johon lammas antaa luvan koskea. Sytytä ensimmäinen tulitikulla sanoen: “Alussa Jumala sanoi: Tulkoon valo. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ IHMETTELEE T O U K O K U U. Jos pienemmät lapset haluavat, rooleja voidaan myös vaihtaa. Ja valo tuli”. Ihmisellä ei ole valtaa sanoa, missä Hän on tai mitä Hän tekee. Levittäkää symbolikortit (itse tehdyt tai Tuomas ja merkilliset merkit -kirjaan liittyvät). Kirkon ja kristityn ihmisen olemus on heijastaa Pyhän Hengen valoa ympärilleen. Anna lasten miettiä. Jokaisella paimenella on omat nimikkolampaat ja he painavat mieleensä lampaidensa nimet sekä mielijuomat ja -ruuat. Jos seurakunnassanne ei silloin kokoonnu lapsiryhmiä niin kuin tässä keväällä, voi hyvin liittää helluntain teemojen pohdiskelun jo tähän Hyvän paimenen sunnuntaihin. Liekki – Lailla kirkkaan tulen liekin saapui Henki taivaasta. Jumalan Pyhä Henki auttaa meitä näissä rooleissamme. Paimenet menevät seinustoille, heidän tehtävänsä on kutsua omia lampaitaan mahdollisimman mukavalla tavalla luokseen. Pyhä Henki on siellä, missä ihmiset jatkavat Jumalan hyvää luomistyötä; hän on siellä, missä pohditaan Jeesuksen sanojen merkitystä ja laitetaan niitä toimintana käytäntöön. Pyhän Hengen suuri juhlapäivä, helluntai, on tänä vuonna kesäkuussa. Hänen läsnäolonsa voi kuitenkin tuntea siellä, missä on rakkautta ja yhteyttä. HYVÄN PAIMENEN KIM-LEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Tavikkeet: Laita lattialle erivärisiä ja -kokoisia pehmolampaita tai vaikka vain villatukkoja. Hän kirkastaa Isän ja Pojan tekoja. Pyhän Hengen saa lahjaksi kasteen yhteydessä. Se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Sytytä kolmas kynttilä ensimmäisestä kynttilästä: “Pyhä Henki tuo valon sydämeen”. Sytytä toinen kynttilä ensimmäisestä kynttilästä: “Jeesus sanoi: Minä olen maailman valo. Pyhä Henki ei puhu paljon itsestään. Millainen on kyyhkynen. Minne täällä tiesi viekin, Henki johtaa sinua. 36 PÄKÄN VINKIT 5.5. Pyydä lapsia sulkemaan silmänsä ja poista lampaista joitakin. K HUOMAATKO MINUT 3–4, 5–6, KOULULAISET Jaetaan ryhmä kahtia niin, että isommat lapset saavat olla paimenia ja pienet lampaita. Pyhän Hengen toiminta on eheyttävää ja yhteen kutsuvaa. Tehkää ristinmerkki lausuen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Mitä tulee mieleen liekistä. JUMALA ON VALO Varaa alttarille neljä kynttilää
Kaste ja ehtoollinen välittävät meille hänen läsnäolonsa. Mutta kukaan meistä ei yksinään tavoita Jumalaa, siksi Pyhä Henki saa meidät yhdistämään voimamme ja muodostamaan seurakunnan, jota voi kutsua myös kirkoksi. Tänään Jeesusta kuvaa köysi. Paperit, joille on kirjoitettu TAIVAS, IHMINEN, LUONTO. Jeesus elää meissä ihmisissä. Köyttä pitkin kulkien, joku voi tuoda IHMISEN samalle seinälle TAIVAAN JA LUONNON kanssa. Seurakuntana me yllämme TAIVAASEEN. Lapset löytävät useita köydenpätkiä, joista yksikään ei yksin ole tarpeeksi pitkä. USKONTUNNUSTUS LIIKKEIN 3–4, 5–6, KOULULAISET Tänään lausutaan jo koko uskontunnustus liikkuen MINÄ USKON vasen käsi sydämen päälle JUMALAAN oikea käsi ja katse kohti taivasta ISÄÄN, KAIKKIVALTIAASEEN molemmat kädet ja katse kohti taivasta TAIVAAN JA MAAN LUOJAAN tehdään käsillä laaja ympyrä ylhäältä alkaen JA JEESUKSEEN KRISTUKSEEN ristinmerkki (peukalo, etuja JUMALAN AINOAAN POIKAAN keskisormi yhdessä) MEIDÄN HERRAAMME JOKA SIKSI PYHÄSTÄ HENGESTÄ kädet yhteen, katse ylös.. He saattavat itsekin hoksata yhdistää köysiä tai heitä voi pyytää tekemään niin. Kysy, mitä lasten mielestä on synti. Synti vie eroon – niin kuin sanat TAIVAS ja IHMINEN ovat joutuneet huoneessa eroon toisistaan. 37 PÄKÄN VINKIT PYHÄ HENKI YHDISTÄÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Köydenpätkiä etukäteen huoneeseen piilotettuna. SYNTYI NEITSYT MARIASTA katse alas KÄRSI PONTIUS PILAUKSEN AIKANA kädet sivuille alas RISTIINNAULITTIIN, KUOLI kosketaan vuorokäsin molempiin ja HAUDATTIIN kämmeniin (kuin Jeesuksen haavoihin) ASTUI ALAS TUONELAAN näytetään molemmilla käsillä alas NOUSI KOLMANTENA PÄIVÄNÄ kohotetaan kädet… KUOLLEISTA ASTUI YLÖS TAIVAISIIN, hitaasti ylös… ISTUU JUMALAN, ISÄN KAIKKIVALTIAAN katseella seuraten… JA ON SIELTÄ TULEVA TUOMITSEMAAN molemmat kädet siunausasentoon ELÄVIÄ JA KUOLLEITA JA PYHÄÄN HENKEEN katse ylös PYHÄN YHTEISEN SEURAKUNNAN PYHÄIN YHTEYDEN otetaan käsistä kiinni toisia… SYNTIEN ANTEEKSI ANTAMISEN nostetaan käsikädessä kädet eteen RUUMIIN YLÖSNOUSEMISEN ja hitaasti ylöspäin kohti taivasta JA IANKAIKKISEN ELÄMÄN ja katseella seuraten kurottaudutaan kohti taivasta varpailleen PÄKÄ TOIMII T O U K O K U U Kirkon kuvapankki. Jeesus on yhteys ihmisen ja Jumalan välillä. Kuuntele vastauksia ja jatka siitä, että synti on ihmisen itsekkyyttä, joka aiheuttaa kärsimystä niin ihmiselle itselleen kuin koko maailmalle. Etsitään köyttä. Mitä kaikkea hyvää seurakunta tekee. Sanat kiinnitetään huoneen eri seinille niin, että IHMINEN on eri seinällä kuin TAIVAS JA LUONTO. Seurakunnassa kuuluu olla hyvä henki ja yhteys. Köydenpätkien pitää olla sen pituisia, että ne yhteen solmittuina ulottuvat TAIVAASTA IHMISEEN
Monet juutalaiset odottivat hänen palaavan maan päälle aikojen lopulla. Millaisia tuoksuja haistatte. Yleensä Horebia pidetään Siinain toisena nimenä. LUONTOTAIDETTA 3–4, 5–6. Laulujen laulut ovat oikeasti miehen rakkausrunoja naiselle. Kokeilkaa, miltä erilaiset kasvit, lehdet, kävyt ja muut luontoainekset tuntuvat käsissä tai vasten poskea. Piirtäkää erilliselle kartongille tai isolle paperille puun runko ja liimatkaa tai teipatkaa kaikki lehdet osaksi yhtä suurta puuta. Tärkeintä ei ole juuri oikeiden liikkeiden tekeminen, vaan ilmaisunilo ja yhdessä tekeminen. Näin lehden muoto tulee esiin paperiin. PÄKÄ TOIMII E N T O U K O K U U. Mooseksen sanotaan nähneen Jumalan kasvoista kasvoihin. Kyseessä on siis nimenomaan ilolaulu eikä murheeseen liitettävä valitusvirsi. Merkittävää onkin, että Jumalan saattoi kohdata juuri vuorilla kuten Horeb tai Siinai, Moria tai Siion. Kevään kuvaus huipentuu siihen, että mies kutsuu rakkaintaan mukaan nauttimaan kevään ihmeistä. Keksikää sen jälkeen jokaiseen lauseeseen sen sisältöä kuvaava liike. Tämän takia jotkut uskoivat Jeesuksen olevan uusi Elia. Eliasta kerrotaankin, että hän heti peitti kasvonsa, kun hän aisti Jumalan läsnäolon. Tässä kuitenkin ponnekkaasti kerrotaan, ettei Jumala ole nähtävissä pelottavassa myrskyssä, vaan hän on läsnä hiljaisessa tuulen huminassa. Menkää lasten kanssa luontoon. Laulussa mainitut, aistein havaittavat kevään merkit saavat tuntemaan kevään: silmillä näkee kukkien kasvavan ja viikunapuun hedelmien kypsyvän; korvilla kuulee lintujen iloisen viserryksen; viiniköynnöksen tuoksu tuntuu nenässä. Vaikka lapsille onkin ominaista hetkeen keskittyminen, on heidänkin hyvä ohjatusti opetella pysähtymistä, odottamista ja paikallaan olemista. Yrittäkää lopuksi kertoa koko runokatkelma yhdessä pelkillä liikkeillä ilman sanoja. Kristillisessä ajattelussa Pyhä henki on läsnä kaikkialla. Jumala, Elia ja luonnonvoimat 1. Eliasta kerrotaan myös, että Jumala otti hänet taivaaseen. KUN 19:11–13 lia ja Elisa ovat Vanhan testamentin profeettoja, jonka kerrotaan tehneen vastaavia ihmetekoja kuin Jeesus. Nyt on aika iloita keväästä ja sen tuomista väreistä ja tuoksuista! LIIKKUVA RUNO 3–4, 5–6, KOULULAISET Lukekaa Laulujen laulu 2:10–13 kaksi kertaa kaikulukuna lause kerrallaan. Tarvikkeet: luonnosta poimittuja lehtiä, pieniä papereita, väriliituja, iso paperi Laittakaa paperi puunlehden päälle. Käyttäkää eri aisteja ympäristön ihmettelyyn. Jokainen saa valita oman lempiasian, jonka löytää luonnosta ja esitellä sen muille. Usein on ajateltu, että Jumala olisi alun perin nähty nimenomaan ukkosenjumalana myrskyssä. Kevät kutsuu kaikenikäiset ihmiset liittämään oman äänensä lintujen liverrykseen. Meidän elämäämme liittyy paljon erilaisia aistiärsykkeitä, joten pysähtymistä ja hiljentymistä pitää tietoisesti harjoitella. NAUTITAAN LUONNOSTA 5–6, KOULULAISET Valmistelut: Kysytään vanhemmilta lupa retkeen ja laaditaan turvallisuussuunnitelma yhdessä seurakunnan työntekijän kanssa. Keksikää liikkeet vuorotellen niin, että yksi näyttää ja toiset toistavat perässä. Laitetaan taideteos esille seinälle ja annetaan sille nimi. Laulujen laulu 2:10–13 ämä säkeet kuvaavat, kuinka Palestiinan sateinen ja vuoristossa kylmäkin talvikausi on kääntynyt kevääksi. Rullatkaa vahaliitua kevyesti sen päällä. Elia tunnisti tämän Jumalan läsnäolon. Toistakaa laulujen laulun säkeet ja liikkeet muutaman kerran yhdessä. Tänään tutkimme Jumalan ja Elian kohtaamista, joka tapahtui Jumalan vuoreksi kutsutulla Horebilla. Millaisia värejä näette. 12.5. Katsokaa alas maanpintaa ja ylös puiden latvoja ja taivasta. Ajatellaan, että pyhän voi kohdata nimenomaan hiljaisuudessa. Luonto herää taas kukkaan ja loistoon. Lapset rakastavat eläimiä ja leikin vapautta. 19.5. Käyttäkää rohkeasti suuria liikkeitä koko keholla pienestä kippurassa olosta lattialla varpaillaan yläilmoihin kurotteluun
Ideana on, ettei vuoroja jaeta mitenkään, vaan keskitytään kuuntelemaan ja aistimaan muita. Minkä nimiselle vuorelle kiipesitte. Kuuletteko Pyhän hengen läsnäolon, joka ympäröi teidät. Toinen parista laittaa silmät kiinni ja toinen sivelee hänen olkapäitään, selkäänsä, jalkojaan ja päätään sulalla tai maalauspensselillä lempeästi kuin Pyhä henki tai enkelin siivet. Ensin otetaan mukava asento tilassa ja jokainen laittaa silmänsä kiinni. Tehdään salamoita taputtaen. puuhun tai kivelle, tuolille tai pöydälle. NUMEROLEIKKI KOULULAISET Harjoitelkaa keskittymistä numeroleikin avulla. Jos kaksi tai useampi lausuu samaa numeroa yhtä aikaan, aloitetaan uudestaan alusta eli numerosta yksi. Elia huomasi, että Jumala oli läsnä hiljaisessa tuulen vireessä. Miltä siellä kuulostaa. Kiivetään vuorelle jalkoja korkealle nostaen. Ida Elinan versio Hyvyyden voima -virrestä. Ohjaaja voi sitten kertoa, että Vanhassa testamentissa kerrotaan, että vuorille kiivettiin kohtaamaan Jumala. Kuvitelkaa, että olette kiivenneet vuorelle. Mitä vuorella voi tehdä. Leikkiä jatketaan, kunnes onnistutaan pääsemään kymmeneen asti. Ohjaaja voi kertoa, minkä nimisiä vuoria Vanhassa testamentissa esiintyy. Esimerkiksi Elia ja Mooses kohtasivat Jumalan vuoren huipulla. Liikkukaa tanssien kuin tuuli tilassa musiikin soidessa. Kun musiikki loppuu, jokainen jähmettyy siihen asentoon, jossa sattuu olemaan. TUULITANSSI 3-4, 5-6, KOULULAISET Tarvikkeet: tuulen puhallusta muistuttavaa musiikkia CD:ltä tai Spotifysta. Istutaan ja rummutetaan sormilla sadetta lattiaan. 39 PÄKÄN VINKIT VUORELLE 5–6, KOULULAISET Valmistelut: Tehkää työntekijän kanssa turvallisuussuunnitelma, jotta kiipeily-ympäristö olisi mahdollisimman toimiva. Kuunnelkaa miltä luonto tai tila ympärillämme kuulostaa. Katselkaa ympärillenne ulkona luonnossa tai sisällä tilassa. Varmista, että mukana on riittävästi aikuisia. Jakaantukaa pareihin. Taustalla voi soida rauhallinen musiikki, mikä auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Laittakaa silmät kiinni ja kuunnelkaa ympäristöä. HENGEN KOSKETUS 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: isoja vesiväritai maalipensseleitä, CD tai muu laite musiikin kuunteluun. Kädet roikkuvat sivuilla. Mikä on korkein näkemänne paikka. Kiivetkää niin korkealle kuin on turvallisesti mahdollista, esim. Kun musiikki jatkuu, liikkuminen jatkuu, kunnes musiikki taas loppuu. SÄÄJUMPA 3–4, 5–6, KOULULAISET Laahustetaan erämaassa jalat väsyneinä. Sopivan ajan kuluttua vaihtakaa vuoroja. Myrsky etenee jalkoja tömistäen. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII T O U K O K U U Jo on a Ko til ain en. Nostetaan kädet ylös ja heilutellaan niitä ja venytellään eri suuntiin. Numeroiden lausumisen väliin saattaa tulla pitkiäkin taukoja. Sitten yritetään sanoa numerot yhdestä kymmeneen järjestyksessä niin, ettei kukaan puhu toisen kanssa samaan aikaan. Sitten alkaa tuulla. Myrsky laantuu pikkuhiljaa, jolloin käydään makaamaan lattialle ja rauhoitutaan. Sopiva kappale on esim. Mitenköhän kauas sieltä näkyisi. Katsokaa hetki ympärillenne muiden erilaisia hassuja asentoja
Kun on päästy niitylle poimimaan leikisti kukkia, laaksossa lennellään linnun lailla ja metsässä huojutaan kuten puut tuulessa. Voidaan luetella vaikka ihmisiä, jotka on tärkeitä, omia lempileikkejä, suosikkieläimiä, lempivärejä jne. SUVIVIRSI RAIKAA Lauletaan yhdessä Suvivirsi. Kirkossa saamme liittyä täysin rinnoin myös sen 4. Kuinka monta löysitte. Laulun tukena voi käyttää Lasten virsi -levyä tai jotakin monista Youtuben versioista. VALOKUVAT 5–6, KOULULAISET Valmistelut ja tarvikkeet: retkilupa vanhemmilta, tabletti tai muu tapa ottaa valokuvia. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.” NOPPALEIKKI 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: noppa Jokainen heittää vuorollaan noppaa ja kertoo nopan silmäluvun verran asioita, joista hän iloitsee tai joista on kiitollinen. Katselkaa ympärillenne, jokainen etsii jonkun erityisen kohdan, josta nappaa valokuvan. Videoon voi liittää myös ryhmän oman laulun. 1697. Hyvä paimen – uskontunnustuksen loppuosa uvivirsi julkaistiin alunperin Ruotsin kirkon koraalikirjassa v. Kun hän huutaa laakso, kaikki juoksevat laaksoon jne. 5.5. Kuvista voi tehdä Powerpointtai video-esityksen, johon liitetään Suvivirren sanat. Päätetään, missä on niitty, laakso ja metsä. PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ TUNTEE T O U K O K U U S. Videon voi lähettää Lastenkirkko.fi:n Päkän postilaatikkoon julkaistavaksi osoitteeseen paka@lastenkirkko.fi NIITTY–LAAKSO–METSÄ 3–4, 5–6, KOULULAISET Valmistelut: retkilupa vanhemmilta. Kun ohjaaja huutaa niitty, kaikki juoksevat niitylle. Luonnon kuvaus on 1600-luvulla virsissä harvinaista, mutta Suvivirressä luonto vihertää, linnut laulavat, puut humisevat metsässä. Ohjaaja kuiskaa lauseen Suvivirrestä vieressään istuvan korvaan. Suomeen se on kulkeutunut jo 300 vuotta sitten. LASKE LUONTOSANAT KOULULAISET Lasketaan virrestä luontoon liittyviä sanoja. Joka kierroksella voi myös vaihtaa tehtävää. Suomalaisessa virsikirjassa se oli ensimmäistä kertaa vuonna 1701. Voidaan tehdä useampi kierros. Suomessa virteen liittyy koulujen iloinen kesäloman aloitus. Kirkon Ulkomaanapu on viime vuosina kannustanut viettämään toukokuun viimeisenä sunnuntaina Suvivirren sunnuntaita ja keräämään kolehdin kehitysmaiden lasten ja nuorten opetuksen tukemiseksi. Paikkoihin voi liittää myös liikkeet. Mitä alkukesän kasvua huomaatte. Linnut ovat meille esimerkkejä ylistämisestä – linnut visertelevät, miksipä emme mekin! Suvivirsi on suomalaista kulttuuriperintöä, joka on hyvä kaikkien täällä asuvien tuntea. säkeistön rukoukseen: ”Oi Jeesus Kristus jalo, ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Kirkossa suvivirttä lauletaan koko kevään ja kesän. Lopuksi kuullaan, kulkeutuiko lause samanlaisena ringin viimeiselle vai muuttuiko se matkalla. Tämä toistaa kuiskaten kuulemansa seuraavalle jne. Tekstin tekijäksi arvellaan Israel Kolmodinia. Kukoistava luonto muistuttaa meitä Jumalan hyvyydestä, josta me saamme olla kiitollisia. 40 PÄKÄN VINKIT RIKKINÄINEN VIRSI 5-6, KOULULAISET Käydään piiriin
Mitä aarteita luonnosta löytyy. 41 PÄKÄN VINKIT LUONNONSUOJELULAULU, LV 164 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: Lasten virsi -CD tarvittaessa laulun tueksi. Katso kuinka leskenlehti puskee mullan alta. 1. Kun kädet ovat korkealla, tehdään lintu-viittoma ja lennätetään lintua ylhäällä. Millaista ääntä lumen sulamisesta tulee. Keksikää erilaisia liikkeitä – voi vaikka uida, poimia kukkia, kiipeillä puihin, virvelöidä… 5. Viisas-sanan kohdalla voit vaihtaa toiseen liikkeeseen. (kertosäkeen loppuosa taputetaan) Miltä kuulostaa kesäinen tuuli. Nostetaan kädet ylös ja huojutaan kuin puut tuulessa säkeistön alkupuoli. Tutkimme kevättä Luonnonsuojelulauluun liittyen. Onhan luonto aarteena myös tulevien lasten. PÄKÄ HILJENTYY Kiitos Taivaan Isä ihanasta luonnosta! Kiitos kukista, puista, auringosta ja sateesta! Suunnittelit kaiken ihmeellisen hyvin! Anna meidän huomata kaikki se, mikä meillä on hyvin. Lähdetään liikkeelle pohtimalla, mitä keväällä tapahtuu. Katso, kuinka järvenpintaa sorsanpoika koittaa. Entä jos tuulee pienesti – tai tosi isosti. Kaikki voivat tehdä samaa liikettä tai valita oman liikkeen. uiminen), jota teet säkeistön aikana. Puhalletaan, suhistaan, välillä hiljentäen, välillä voimistaen ääntä. Mitä kaikkea kivaa ulkona voi tehdä. Valitse joku ”aarreliikkeistä” (esim. Viisas sitä roskaa ei tai tuhlaa varta vasten. Millaisia ihania paikkoja siellä on lapsille ja aikuisille. Tehdään käsistä kukka, joka säkeistön alkuosan aikana kasvaa alhaalta ylöspäin samalla kun kädet nousevat. Miten tuuli liikuttaa oksia ja heiluttelee puuta. Siunaa alkava kesämme. Muistatko miltä märkä multa tuoksuu. Kuule kuinka kiurun laulu kaikuu korkealta. Kuule, kuinka kesätuuli lehtipuita soittaa. Räystäältä tippuu vesipisaroita, pehmeä kevätsade sataa ripottelee maahan pisaroina. Minkälainen ääni kuuluu sorsasta. Tehdään sormilla sateenrummutusta lattiaan – ensin hiljaista, sitten kovaa. 2. Miltä keväällä kuulostaa. Kertosäe: Katsellaan (tähystellään), kuunnellaan (höristellään), Luojan viisautta (osoitetaan sormella ylöspäin). ”Katso, kuinka järvenpintaa…” maalataan oikealla kädellä pitkältä edestä ”järvenpinta” vasemmalta oikealle. Suojellaan, varjellaan luonnon puhtautta. Aamen T O U K O K U U Marjo Suominen. Nosta kädet ylös ja kuvittele olevasi ihana, tuuhea puu
Ihmisillä on erilaiset rytmit kuin talvella. 3–4, 5–6, KOULULAISET Tänään on aika kertoa kaikille, mitä hyvää heissä on. Tutkikaa kuvaa. Millainen päivä helluntai tämän kuvan perustella on. Kuvassa näkyy Pyhä Henki, mutta miten sinun mielestäsi. Lisää pop up -pyhäkouluaineistoja löytyy Pyhäkoulunystävät.fi-sivustolta. Ryhmässä, jossa kaikki eivät osaa kirjoittaa, voidaan tehdä kiitoksen piiri. Mikä on sinusta omituista. Luonnon rauha PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. Jumalan luominen ei ole loppunut. K E S Ä – H E I N Ä K U U Helatorstai ja helluntai Hel-alkuiset sanat viittaavat skandinaviassa pyhään. Nämä ovat ihanan ystävän synttärit, sillä Pyhän Hengen vaikutuksesta kirkko on paikka, jossa puolustetaan heikompia, lohdutetaan surevia ja rohkaistaan väsyneitä. On kuitekin tärkeää muistaa, että monet lapset ovat kesällä paljon yksin tai päivähoidossa, kun vanhemmat ovat töissä. 42 PÄKÄN VINKIT SINÄ OLET IHANA, KOSKA… Tarvikkeet: Mieti valmiiksi hyviä asioita kaikista lapsista, jotta osaat antaa tasapuolisesti hyvää palautetta. Kesäkausi alkaa helluntain ihmeen tutkimisella. Mitä kuvassa tapahtuu. Koululaiset voivat kirjoittaa toisilleen mukavia asioita. Mutta sitten Jeesus sanoi lähtevänsä ja lähettävänsä tilalleen Pyhän Hengen. TUTKI HELLUNTAIN KUVAA 3-4, 5-6, KOULULAISET Tarvikkeet: oheinen Varpu Savolan kuva Helluntai, kirjasta Kirkkovuosi lasten kanssa, Lasten Keskus 2018. Sen lisäksi Päkä tarjoaa pop up -pyhäkoulun ”menusta” liikunta-, rakenteluja musiikkipyhäkoulut. Jos sinulla on ko. Mistä pidät kuvassa. Seurakunta voi tarjota kaikille tasapuolisesti mahdollisuuden nauttia, leikkiä ja levätä. Kirkkovuosikello näyttää helluntaina punaista. Kymmenen päivää helatorstain jälkeen juhlittiin Jerusalemissa sitä tärkeää tapausta, että Jumala oli antanut Siinailla Moosekselle 10 käskyä. He näkivät hänet aterioimassa piilopaikoissaan Gennesaretin järven rannalla ja Emmauksessa. Kukin pääsee vuorotellen piirin keskelle ja kaikki kertovat hyviä kokemuksiaan keskellä olevasta. Tämä on kuumin rakkauden päivä koko vuonna. kirja, sinulla on käytössäsi enemmän materiaalia kyseiseen kuvaan liittyen. Kaikilla lapsiperheillä ei ole varaa kalliisiin lomamatkoihin tai mökkeilyyn. Kesällä elämme vapaammin. Hänen seuraajillaan oli vahvoja kokemuksia Jeesuksen käsinkosketeltavasta läsnäolosta. Monessa kielessä helluntain nimi on Pentecost eli viisikymmentä. Ehkä siksi niistä on ollut vaikea tehdä kaupallisesti juhlittavaa versiota. Kuvaile selkeästi, mitä hyvää lapsi on tehnyt ja millainen hyvä vaikutus sillä on sinuun ja ryhmään. Silloin Jumalan Pyhän Hengen läsnäolo täytti Jeesuksen oppilaat ja he pystyivät tekemään Jeesuksen sanoman ymmärrettäväksi kaikille kansoille. Millaisia henkilöitä siellä on. Helatorstaina muistetaan, kuinka 40 päivää aiemmin pääsiäisenä Jeesus oli noussut kuolleista. Helatorstaina ja helluntaina ollaankin todella pyhän äärellä. Hän toimii jatkuvasti elämän ylläpitäjänä; Hän on luonut meidät ihmiset työtovereikseen. Lapsille helluntai on selkeimmin kirkon syntymäpäivä. Mikä paikka se on. Jerusalemiin oli kokoontunut paljon väkeä. Nimi viittaa siihen, kuinka montaa päivä pääsiäisen jälkeen Pyhä Henki saapui
43 PÄKÄN VINKIT Varpu Savola
Kerro, että sinulla on paperinpala jokaiselle päivälle pääsiäisestä helatorstaihin eli päivään, jolloin muistetaan Jeesuksen taivaaseen astumista. PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY KESÄN 2019 POP UP -PYHÄKOULUT Katri Malmi odottelee pop up -pyhäkoulun alkua Keravalla K E S Ä – H E I N Ä K U U. Leikin ohjaajaa voi välillä vaihtaa. VAPAUSLEIKKI 3–4, 5–6, KOULULAISET Vapaana saa mennä minne vaan ja palata yhteen keräämään voimia. T ERVEISET 3–4, 5–6, KOULULAISET Tarvikkeet: saippuakuplientekovälineet Joskus saatamme ajatella, että tuuli kuljettaa terveiset kaukana olevien ystävien luo ja rukouksemme Jumalan luo. HELLUNTAIKEINU 3–4, 5–6 Lapsi makaa selällään. Rakennetaan lattialle näistä paperinpaloista reitti. 44 PÄKÄN VINKIT HELATORSTAIN RATA 3–4, 5–6 Tarvikkeet: Kirjoita paperilapuille numerot 1–40 (tai 1– 50). Radasta voi tehdä helluntaiversion niin, että lappuja on 50. Kummallakin puolella seisoo aikuinen, joka ottaa lasta ranteesta ja nilkasta kiinni ja keinuttaa häntä välissään helluntaikeinussa. Kun ohjaaja huutaa TULKAA, kaikki tulevat kiireesti yhdeksi mytyksi halaamaan toisiaan. Tuuli kuljettaa viestit oikeaan osoitteeseen. Kun ohjaaja huutaa MENKÄÄ, kaikki menevät kiireesti niin kauas kuin ehtivät. Rata siirtyy uudelle tasolle/värille numeron 40 eli helatorstain kohdalla. Pyhän Hengen yksi vertauskuva on tuuli. Jos keinuttajana on lapsi, hän tarttuu keinutettavaa joko molemmista käsistä tai jaloista. Nyt puhalletaan saippuakuplia ja liitetään niihin ajatuksia toisille ihmisille ja rukouksia Jumalalle. Lapset pujottelevat paperien lomista “maaliin” helatorstain kohdalle, jossa aikuiset nostavat lapset niin korkealle ilmaan kuin pystyvät
Jumalan huolenpito PS. Löydät lisää tietoa Pyhakoulunystavat.fi-sivustolta. VIHREÄ Puissa visertävät taivaan linnut ja tekevät pesänsä puihin – heilutetaan käsiä kuin siipiä ja hetken päästä lennetään ruskelle RUSKEA Vuorilla kauriit ja tamaanit hyppivät – hypitään, lapset voivat keksiä lisää eläimiä ja tyylejä, joilla hyppiä ja sitten hypitään siniselle. Meidän aikamme haaste on, että ihminen on omassa vajavaisuudessaan toiminnallaan järkyttänyt Jumalan luomaa täydellistä tasapainoa. Pop up voi olla kiva tapa toteuttaa pyhäkoulu kesällä, mutta pop upin periaatteilla voi toimia muinakin aikoina. Sen voi laittaa pystyyn minne vaan, kunhan on paikan haltijan lupa ja toiminta on lapsille niin henkisesti kuinfyysisestikin turvallista. SININEN Meri, tuo suuri ja aava – tehdään aaltoja käsillä. Raamatussa kerrotaan paljon Jumalan tavoista pitää huolta luoduistaan. Siellä vilisee eläimiä, pieniä ja suuria – tehdään KESÄN 2019 POP UP -PYHÄKOULUT Pop up -pyhäkoulussa on tarjolla monipuolinen kattaus J K E S Ä – H E I N Ä K U U. Pääruoka Mietitään ensin yhdessä, mitä huolettomuus on. Jos on mahdollista, että on kaksi ohjaaja, toinen voi kertoa ja toinen näyttää mallia liikunnassa. Päkä tarjoaa vinkit tämän aiheen käsittelyyn liikunnan, musiikin, rakentelun keinoin. 45 PÄKÄN VINKIT Pop up -pyhäkoulu tuo mukavaa vaihtelua pyhäkoulutoiminnan vuoteen. Psalmissa 104 luomakunta ylistää Jumalaa elämän ylläpitäjänä. vedet juoksivat puroina… eivätkä enää peittäneet maata – juostaan ensin paikallaan nopeasti ja siirrytään sitten vihreän luokse. SININEN Alkumeri peitti maan ihan kokonaan – kyykyssä kurotellaan ja tehdään pyöriviä liikeitä käsillä. Mutta sinä käskit vesiä ja ne pakenivat – noustaan ylös ja huiskitaan käsillä puolelta toiselle. Lisäksi Jumala on omiensa puolella sodissa ja taisteluissa. (Lue Katri Malmin ja Tuuli Jaakonahon kokemukista pop up -pyhiksestä Pieni on Suurin -lehdestä 1/19, s. LIIKUNTAPYHIS Tavoite: Lapset tuntevat koko kehollaan, että Jumala tahtoo pitää huolta heistä ja koko maailmasta. Esiin tulevat väriympyrät. Sijoita ne lasten kanssa sellaisen matkan päähän toisistaan, että niistä tulee viisi eri aluetta: MAA, MERI, PUUT, VALO, PIMEÄ. Onko joku liike, millä voitaisiin kuvata sitä sanaa. Raamatussa Psalmien kirjassa puhutaan siitä näin. Mikä väri voisi kuvata sitä. 22.) Pop up -pyhäkoulun perusjuttuja mainostetaan reippaasti Päkä-ilmeellä • paikalle pystytetään Päkä-beachflag tai muu banderolli, joka kerää ohikulkijoiden huomion • mukaan voi liittyä kuka tahansa paikalle sattunut • toteutus on toiminnallinen ja lapset saavat valita vaihtoehdoista kuva pop up -leikkivarjo • pyhäkoulun on kuin täydellinen ateria, jossa on alkupalat = tutustuminen, pääruoka = kertomus ja jälkiruoka = kokoava hiljentyminen. Jumala on luonut eri maastonpiirteet sekä yön ja päivän mahdollistaakseen eläimille ja ihmisille heille ominaisen elämäntavan. leikattu ympyrä. Jumpataan Psalmia 104 mukaillen liikkuen eri värien luokse. Kesän 2019 teemana on Jumalan huolenpito. Luodut myös odottavat Jumalalta jatkuvaa huolenpitoa ja näiden elämän edellytysten ylläpitämistä. RUSKEA Sinä, Jumala, perustit maan lujasti paikoilleen – mennään kyykkyyn ja taputetaan maata. Tarvikkeet: Levitettävä lelusäkki, Raamattu tai paperi, josta voi lukea Psalmin 104; ruskea, sininen, vihreä, keltainen ja musta paksusta kankaasta tms. Miten voisimme ihmisinä toimia niin, että kaikki Jumalan luomat kasvit ja eläimet voisivat sopusoinnussa nauttia elämästä yhdessä. Ne virtasivat kiireesti... Tutustutaan siten, että jokainen kertoo, mistä väristä tänään tykkää eniten ja mikä mukava asia tulee juuri siitä väristä mieleen. Jumala koettelee, mutta ei hylkää omiaan. 104 umala on sekä kaiken elämän luoja että elämän ylläpitäjä. • Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry tukee pop up -pyhäkoulutoimintaa. Alkuruoka Avataan säkki. Jumala on luonut maailman niin, että eläimillä ja ihmisillä on parhaat mahdolliset elämän edellytykset. Siirrytään kääpiökävelynä sinisen luokse. Pop up vie pyhäkoulun lasten luo
Nuoret leijonat karjuvat saalistaan, pyytävät ruokaansa Jumalalta – karjutaan kuin leijona ja siirrytään keltaiselle. Nyt on tarkoitus rakentaa telttakankaan alle erilaisia pesiä ja suojamuureja luonnon materiaaleista. Asetutaan itselle mahdollisimman mukavaan asentoon kuuntelemaan Psalmia 104. 46 PÄKÄN VINKIT käsillä ja keholla kalan uintiliikettä, mennään vihreälle. pesän teki sydämeen – kädet sydämelle. Kerro, että Jumalan taivas on kuin suojaava teltta kaiken yllä. VIHREÄ Kasvatat pienistä siemenistä kaikkea, myös ruohoa ja viljaa ruuaksi – pienet siemenet kyykyssä, kasvetaan nousten ylös ja kurotellen. Jokainen saa osansa – sormella näytetään itseä ja toisia. Siellä hiljaa kujertaa – kädet aukeavat. Pääruoka Avataan lelusäkki ja esiin tulee leikkivarjo/hallaharso ja tulitikkurasiat, jos ei ole päätetty käyttää niiden sijaan luonnonmateriaaleja. Ulottuvuudet Katsotaan ympärille ja tutkitaan, millaisia muotoja on nähtävissä. KELTAINEN Sinä annoit kuun ja auringon – piirretään käsillä iso pallo ja siirrytään mustalle. Miten viisaasti olet ne tehnyt! – taputellaan oma keho läpi. MUSTA Kun tulee pimeä, metsän eläimet hiipivät esiin – hiivitään. Jäkiruoka Tutkitaan rakennettuja pesiä ja suojamuureja. Sinä annat – otetaan vastaan käsillä niin kuin lahja. Otetaan leikkivarjo. Missä kohtaa tunsit itse olevasi mukana. Kerro, että Jumalan rakkaus on meille kuin suojamuuri ja pesä, jossa saamme elää turvassa. Juostaan keltaiselle. Kaikki tarttuvat sen reunohin ja se levitetään mahdollisimman suureksi. Lukemattomat ovat tekosi Herra – lasketaan sormilla. KELTAINEN Kun tulee päivä, ne palaavat luoliinsa nukkumaan – tassutellaan ja nukutaan kädet posken alla. Ei pidä huolehtia liikaa! On surullisia ja iloisia asioita. Jälkiruoka Käydään piiriin ja pohdiskellaan. KUVISPYHIS Tavoite: Tarvikkeet: • Pyhä huolettomuus • lepopaikka • ihmetellään, mitä ympärillä nähtävästä on täällä myös syksyllä, talvella ja keväällä Loistokas väripuku: pensselit, vesivärit, isot paperit ja alustat • laveeraataan pyhän huolettomuuden väri pohjalle • piirretään liiduilla … • lopulta liimataan (kaksipuoleinen teippi) tummansinisen/vihreän taustapaperin päälle • maalitusseilla on mukava piirtää kiviin, mutta pensseleillä ja vedellä maalaamisesta ei jää pysyviä jälkiä K E S Ä – H E I N Ä K U U. Ulkona voi mahdollisuuksien mukaan käyttää isoja kiviä ja keppejä eikä tulitikkurasioita tarvita. Katso etukäteen, miten leikkivarjo/harso voidaan ripustaa. Alkupalat Huomaa värit Yksi sanoo, jonkun värin ja kaikki koskettavat sitä, missä on kyseistä väriä. Kiinnitetään harso yhteistuumin telttakatokseksi. Kurotellaan kapeana korkealle, levitetään leveäksi ja kyykistytään pieneksi, ollaan mahdollisimman pyöreitä. Aamen KIRKKOMUSKARI 1, LASTEN KESKUS RAKENTELUPYHIS Tavoite: Lapset pohtiva, miten Jumalan tuoma turvallisuus näkyy ympärillämme. Jos materiaalia ei voida käyttää paljon, jokainen saa tulitikkurasian, johon voi rakentaa ihan pikkuruisen maailman, jossa jotkut pienet eläimet voivat elää suojassa. Jumala on luvannut pitää meistä huolta! Kyyhky pieni valkoinen – lintuviittoma. Koko maa on täynnä sinun luotujasi – nyökytellään päätä rauhallisesti. Ihminen herää askareisiinsa, töihinsä – venytellään käsiä. Taivaan Isän kunniaa – kädet kohoavat. Tarvikkeet: Raamattu tai paperi, josta voi lukea psalmin 104, leikkivarjo/hallaharsoa, tyhjiä tulitikkurasioita, liimaa, tilkkuja, villaa, kiviä yms. Samalla sanotaan kosketettavan henkilön tai esineen nimi
Otetaan parit, istutaan lattialle soutamaan parin kanssa. Kuunnellessa voi säestää luentaa rytmisoittimilla. Alkupala Avatkaa leikkisäkki ja ottaakaa sieltä rytmisoittimet. SIMPUKKA, KIRKKOMUSKARI 1 Omistetaan laulu vuorotellen eri ikäisille. Jossain säkeistössä lauluun voi ottaa lisäksi triangelit. viisivuotiaita vuoronperään on kuin pikkuinen simpukka! tehdään kämmenistä kiinni oleva simpukka Silmiin kun katson, niin aavistan kurkistellaan On sisällä helmi Jumalan avataan käsisimpukka Sama toistetaan seuraavan ikäryhmän kohdalla lorutellen. Kolmannella kerralla voidaan laulaa kaikuna ja siitä eteenpäin lauletaan yhdessä suoraan ilman kaikua. 47 PÄKÄN VINKIT MUSAPYHIS Tavoite: Tunnistetaan pelon ja jännityksen tunne ja siitä vapautuminen. ”Heippatirallaa, hauska on nähdä, siksi mä moikkaan näin: Moi! (moikkausliike). ”Jeesus herää” – noustaan istumaan ja ”myrskyn tyynnyttää” – otetaan uudestaan parin käsistä kiinni. Joidenkin kertojen jälkeen istutaan piiriin. Tämä laulu on kiva rytmisoittimilla niin, että kapulat ja rytmimunat soittaa aina ”Kun myrsky käy… ” -kohdissa ja triangelit soittavat väliosassa ”Heikko oon…” Luetaan Mark. Lauletaan huolenpidosta kertova laulu, kuten Jumalan kämmenellä tai Tahtoisin toivoa sinulle.. Tarvikkeet: leikkisäkki, rytmisoittimia: kapuloita, rytmimunia, triangeleita), huiveja, Lapsen Raamattu. Tehdään liikkeet ensin normaalikokoisina, sitten miniliikkeinä, lopuksi jättiliikkeinä. HEIPPATIRALLAA, KIRKKOMUSKARI 1 Kerro aluksi pelkät sanat. Jäkiruoka Lauletaan uudelleen laulu Simpukka, tällä kertaa huiveja heilutellen. Heippatirallaa, hauskempaa on tehdä se toisinpäin. Soittakaa tämän laulun tahdissa rytmisoittimia esimerkiksi kapuloita ja rytmimunia. Pääruoka KUN MYRSKY KÄY (LAULUTUULI) Laulu opetellaan kaikuna samalla liikkeitä tehden. Mietitään, millaista on Jumalan huolenpito. ”Silmiin kun katson niin aavistan” -kohdassa pysähdytään jonkun luokse niin että katseet kohtaavat, sitten jatketaan matkaa. Jokainen suloinen veitikka osoitellaan esim. 4:35–43 tai Lasten Raamatusta kertomus Myrsky. Kun myrsky käy – uidaan kissaa (toistuu kolmesti) yli maan – kädet aluksi edessä suorina, levitetään suoriksi sivuille Heikko oon mä tiedän sen – naputellaan sormella päätä siksi voimaas tarvitsen – kädet koukussa sivuilla, ”habaliike” Kaiuttelun jälkeen lauletaan laulu kokonaan. Keinutaan aalloilla Keinutaan, kädet sivuilla Aaltojen harjalla kädet ylös Tuivertaa tuuli ja Uidaan kissaa Laineet loiskuu Taputukset sanojen ekoilla tavuilla Keinutaan aalloilla Keinutaan, kädet sivuilla Keinutaan aalloilla Keinutaan, kädet sivuilla Jeesuksen seurassa kädet ylös Huoletta turvassa Keinutaan, kädet ympärille Olla saamme Keinutaan aalloilla Keinutaan, kädet sivuilla VENE KEINUU LV 103 Lorutellaan sanat kaikuna: (Laula, leiki lasten virsi) Vene keinuu, vene keinuu, Jeesus nukkuu vaan – Taputetaan rytmikkäästi polviin Myrsky yltyy, matkustajat ovat kauhuissaan – Taputetaan edelleen polviin, tömistellään jaloilla lattiaa Aallokko lyö yli laidan – taputetaan käsiä voimakkaasti yhteen vesi pärskähtää – taputetaan käsiä ylhäällä yhteen Jeesus herää, sanoo sanan, myrskyn tyynnyttää – hidastetaan puheen tai laulun rytmiä ja lasketaan kädet siunausasentoon. Alkuosa soudetaan eteen-taakse-suunnassa, ”aallokko lyö” -kohdassa ei pidetä enää käsistä kiinni, pari keinuu hurjasti sivuttain, kunnes ”vesi pärskähtää” -kohdassa soutajat kellahtavat lattialle. Kuunnellaan ensin hetki, miltä kuulostaa kun soitetaan triangeleita, sitten jatketaan laulua edelleen soittaen. Liikutaan vapaasti tilassa. Voidaan myös kuunnella laulu Kirkkomuskari 1 -levyltä. AALLOILLA LV 101 (LEIKKILIIKKEET LASTEN VIRSIKIRJASTA) Lauletaan laulu kaikuna samalla liikkeitä tehden. Koetaan, että Jeesukseen voi turvautua hädässä
HEL ATO RSTA I 30.5 . Ota tästä käyttöösi Päkän kirkkovuosikello. Voit kopioida kalenterista yhden kappaleen kullekin ryhmäläisellesi. Se näyttää, miten kristityt mittaavat aikaa väreillä. PA LM US UN NU NT AI 14 .4 PÄ ÄS IÄ IN EN 21 .4. Päkä-lammas on pyhäkoulun tunnus. SU OM EN LU ON NO N PÄI VÄ, ELO KU UN VII ME IN EN LA UA NT AI K E V Ä Ä N kalenteri P Y H Ä K O U L U N O H J A A J A N muistilista • kokouspäivät: • tärkeät yhteystiedot: Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous Jyväskylässä 17.5. klo 15, Hotelli Aleksanda Ilmoittaudu nyt Pyhäkoulusymposiumiin, joka pidetään Seurakuntaopistolla Järvenpäässä 7.–8.9.2019.. HEL LUN TAI 9.6 . KYNTTILÄNPÄIVÄ 3.2. LASK IAIN EN 3.3 . MA RIA N PÄ IVÄ 24 .3 . Vihreät kasvun, violetit hiljentymisen ja katumisen, valkoiset ilon ja punaiset rakkauden ajat ovat jälleen edessämme. Löydät Päkän myös Lastenkirkko.fi-sivustolta ja Lastenkirkko-lehdestä