1 Teema 1 2022 Enemmän empatiaa Raamattua leikkien: Keppareilla kohti Jerusalemia! VAHVISTAVA YHTEISÖ VÄLITTÄÄ EHDOITTA
Raamatunkertomukset ovat ikuisia kertomuksia rakkaudesta ja Jumalasta, joka sanoo: ”Sallikaa lasten tulla luokseni.” Karine-Marie Amiot on ranskalainen perheenäiti ja lastenkirjailija. Kirja sopii alle kouluikäisille yhdessä kotona tai lapsiryhmässä tutkittavaksi. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Hän on myös Lastenmaa-lehden päätoimittaja. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 Uusi Raamattu lapsille 23,00 € ANNA-MARI KASKINEN Pienen iltarukous Pienen käteen sopiva iltarukouskirja vanhemman ja lapsen yhteisiin iltahetkiin! Anna-Mari Kaskisen rukoustekstit sopivat monenlaisiin tilanteisiin ja rauhoittavat yöuneen. Francois Campagnac työskentelee pastorina Sens-Auxerren hiippakunnassa. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja AMIOT, CAMPAGNAC, RAIMBAULT Pienen oma Raamattu okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Virpi Penna on lahtelainen kuvittaja ja graafikko. Anna-Mari Kaskinen on monipuolinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Pienen oma Raamattu tuo Raamatun lapsen maailmaan lyhin, selkein lausein ja suurin värikkäin kuvin. Kirjan 176 sivua kattaa Raamatun keskeiset kertomukset. Pienen iltarukous on täydellinen lahja seurakunnan lapsiperheisiin niin kastekoteihin kuin perhetyössä mukana toimiville. Mukana on myös rakastetuimpia iltarukousklassikoita. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Christophe Raimbault on ranskalainen teologian tohtori ja eksegeetti. ISBN 9789523542686 Hinta 12,80 UUTUUS! UUTUUS! Vanhemman ja lapsen yhteisiin iltahetkiin 12,80€ 16,90 € ISBN 9789523542778 Hinta 16,90. Virpi Pennan kuvittama suloinen hippiäinen johdattaa sivulta toiselle
Anna-Mari Kaskinen on monipuolinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Hän on myös Lastenmaa-lehden päätoimittaja. Kirja sopii alle kouluikäisille yhdessä kotona tai lapsiryhmässä tutkittavaksi. ISBN 9789523542686 Hinta 12,80 UUTUUS! UUTUUS! Vanhemman ja lapsen yhteisiin iltahetkiin 12,80€ 16,90 € ISBN 9789523542778 Hinta 16,90 Mikä kaverissa on parasta. Kirjan 176 sivua kattaa Raamatun keskeiset kertomukset. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 Uusi Raamattu lapsille 23,00 € ANNA-MARI KASKINEN Pienen iltarukous Pienen käteen sopiva iltarukouskirja vanhemman ja lapsen yhteisiin iltahetkiin! Anna-Mari Kaskisen rukoustekstit sopivat monenlaisiin tilanteisiin ja rauhoittavat yöuneen. 3 Teema Aimi ja Aava käyvät päiväkerhoa Karakallion kappelissa Espoon Leppävaaran seurakunnassa. Virpi Penna on lahtelainen kuvittaja ja graafikko. Virpi Pennan kuvittama suloinen hippiäinen johdattaa sivulta toiselle. Mukana on myös rakastetuimpia iltarukousklassikoita. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja AMIOT, CAMPAGNAC, RAIMBAULT Pienen oma Raamattu okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Christophe Raimbault on ranskalainen teologian tohtori ja eksegeetti. Raamatunkertomukset ovat ikuisia kertomuksia rakkaudesta ja Jumalasta, joka sanoo: ”Sallikaa lasten tulla luokseni.” Karine-Marie Amiot on ranskalainen perheenäiti ja lastenkirjailija. Kuvaamme Lapsen silmin -sivulle kaveruksia ja kysymme heiltä kysymyksen ystävyydestä. Kerhoa ohjaavat lastenohjaajat Tuulikki Enlund ja Kaarina Pulkkinen. "Aimi aina lohduttaa, jos minulla on paha mieli ja Aimin kanssa on kiva leikkiä." Aava, 5 vuotta "Aava on kiva, kun se leikkii mun kanssa ja on kiltti ja rakas." Aimi, 4 vuotta. Pienen iltarukous on täydellinen lahja seurakunnan lapsiperheisiin niin kastekoteihin kuin perhetyössä mukana toimiville. Francois Campagnac työskentelee pastorina Sens-Auxerren hiippakunnassa. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Pienen oma Raamattu tuo Raamatun lapsen maailmaan lyhin, selkein lausein ja suurin värikkäin kuvin
ovat niitä arkisia ja tilannekohtaisia asioita, jotka käydään läpi ennen lähtöä. Vasemmalta Sirpa Heikka, Tiina Alakoksi, Miia Virtanen, Jenni Rintala ja Marita Stöd. Ohjaajat hakevat lapset (tai lapsen) kotoa ja ulkoilevat heidän kanssaan 1–3 tuntia perheen tarpeen mukaan. ”Työtä tehdään hyvin avoimin mielin. Ohjaajilla on kokemusta jopa 9 km lenkeistä. Näin korona-aikana helppi on toteutettu aina ulkona. PikkuHelpin ensimmäiset asiakaskäynnit tehtiin syyskuussa, ja nyt toiminnasta on kertynyt muutaman kuukauden kokemus. ”Päivää aiemmin ilmoitan vielä perheelle PikkuHelppiä tarjoavien työntekijöiden nimet ja yhteystiedot.” Ohjaajat korostavat toiminnan palveluhenkisyyttä. Janakkalan maastot ja puistot ovat tulleet heille tutuiksi. ”Kokemuksemme helpistä ovat sen suuntaisia, että olemme tärkeällä ja hyvällä asialla – helpille on tarvetta”, kertovat Janakkalan varhaiskasvatuksen tiimistä lastenohjaajat Jenni Rintala, Miia Virtanen, Marita Stöd ja lapsityönohjaaja Sirpa Heikka. Lisäksi hän tarkentaa, ulkoillaanko lasten kanssa pihassa tai onko lähistöllä leikkipuistoa. PikkuHelppi astuu kehiin, kun asiakas soittaa perhetyönohjaaja Tiina Alakoskelle, joka varaa ajankohdan, kirjaa yhteystiedot sekä kysyy lasten lukumäärän ja iät. Tilanteet, perheet ja paikat ovat aina erilaisia.” Alakoski sanoo, että alkuun mie. set ja hajoamiset, vessakäyntien mahdollisuudet maastossa jne. ”Kysyn vielä, onko mielessä jotain muuta tärkeää, mikä meidän olisi hyvä tietää.” Tämän jälkeen tiedot siirtyvät lastenohjaajatyöparille. Ohjaajat korostavat, että erilaiset käytännön asiat on syytä huomioida ennalta: pakkaset, vaatteiden kastumiPikkuHelpissä toteutuu kirkon perussanoma lähimmäisenrakkaudesta Korona-aikaan helppi toteutetaan ulkona, esimerkiksi asiakkaan kodin lähileikkipuistossa tai vaunulenkkinä. 4 Teema PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Janakkalan seurakunnassa PikkuHelppi-toiminta ottaa vielä ensi askeleitaan ja hakee muotoaan, mutta alun kokemukset ovat rohkaisevia
"On paljon perheitä, joilla ei ole kotipaikkakunnallaan eikä lähiseudulla tukiverkostoa. Mutta kun perhe on kerran kokeillut helppiä, siihen tartutaan mieluusti toistekin. ”Oli kiintoisaa kuulla, miten helppi toteutuu eri puolilla Suomea. maanantaiaamuna listan viikon vapaista ajoista Facebookiin ja Instagramiin. ”Yhdessä totesimme, että PikkuHelppi on mitä parhain matalan kynnyksen toiminto ja kädenojennus lapsiperheille. Samoin olen ollut yhteydessä Turun ja Kaarinan seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajaan Mirka Simoseen.” ”Aika monta kertaa olen Annelle soittanut tai lähettänyt sähköpostia. Myös toimintaympäristön muutos on vaikuttanut siihen, että työtä on pitänyt kehittää. Lapsikammaritoiminnan rinnalle helppi Janakkalan seurakunnassa on tehty lapsikammaritoimintaa jo usean vuoden ajan. ”Kuulemme mm. ”Myös alueemme perhekeskus ja eri toimijat siellä mainostavat PikkuHelppiä”, Alakoski lisää. Pelkät paperimainokset ilmoitustauluilla eivät riitä. Ja nyt on saatu helppi täydentämään seurakunnan palveluja. Ja onko liian haasteellista, että PikkuHelppiä tarjotaan vain ulkona. Kammari palvelee aamupäivisin tiistaina ja perjantaina. Janakkalassa seuraava askel otetaan, kun helppiä päästään tarjoamaan perheille heidän kodeissaan eikä ainoastaan ulkoilupalveluna – sitten, kun korona aikanaan hellittää. ”Olen saanut tukea ja tärkeää tietoa Anne Halttulalta, joka työskentelee varhaiskasvatuksen ohjaajana Tampereella Messukylän seurakunnassa. ”Palvelua pitää markkinoida säännöllisesti kaikissa mahdollisissa kanavissa varsinkin näin toiminnan alkuvaiheessa. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen on antoisaa, ja seuraavassa Teamsissä – jos sellainen toteutuu – voimme päästä jo pidemmälle toiminnan kehittämisen kysymyksiin. ”Viime keväänä perehdyimme PikkuHelppi-toimintaan syvemmin ja totesimme, että tämä on juuri sitä, mitä olemme jo pidempään miettineet. Ehkä helppi voi jopa tukea perheitä niin paljon, että asiakaskunta lapsiperheiden kotipalvelusta vähenee.” ”Jos tämä pienikin apu auttaa siinä, että jonkun perheen tilanne ei karkaa käsistä tai kriisiydy, niin olemme onnistuneet moninkertaisesti”, Alakoski korostaa. Näin avautui mahdollisuus peilata ajatuksia PikkuHelpistä laajemmin alueen perhepalveluiden kannalta. kommentteja, että kirkon perussanoma – lähimmäisenrakkaus, toteutuu juuri tässä.” Alakoski luonnehtii helppiä kädenojennuksena ja mahdollisuutena vanhemmille, matalan kynnyksen toimintana, jota seurakunnan kannattaa pitää esillä ja markkinoida. ”Oikeinko tosiaan minulla on mahdollisuus tällaiseen apuun. Ja saamme palvelun ihan kotiovelle?”, he ovat kyselleet hieman hämmentyneinä. Silloin ulkopuolinen apu on tervetullutta", sanovat lapsija perhetyön pappi Anu Vaarnamo ja perhetyönohjaaja Tiina Alakoski.. Edelleenkin moni asiakkaista miettii, onko hän oikeutettu käyttämään palvelua. Jos varaamattomia aikoja on jäljellä, laitan esim. Mahdollisuus helppiin on yllättänyt vanhemmat Mahdollisuus tarttua PikkuHelppiin on yllättänyt vanhemmat. ”Päiväkerholaisten määrä on vuosien mittaan vähentynyt, ja tämä tosiasia on saanut meidät aktiivisesti miettimään uusia toimintamuotoja perheiden tukemiseksi”, sanoo lapsija perhetyön pappi Anu Vaarnamo. Kerromme helpistä säännöllisesti perheja vauvakerhoissa. 5 Teema Tukea kollegoilta ja Teams-ryhmästä Toiminnan suunnitteluvaiheessa tukea tuli myös seurakunnan verkostoista. Myös kammari on saanut runsaasti kiitosta – siinäkin seurakunta tarjoaa matalan kynnykPikkuHelppi on yksi tapa palvella seurakuntalaisia heidän erilaisissa elämäntilanteissaan ja viedä lähimmäisenrakkauden sanomaa perheisiin. titytti eniten, miten toiminta saadaan käynnistettyä näin korona-aikana. Tiina Alakoski muistelee, että kerran eräs äiti ilmaisi suoraan PikkuHelppiä enteilevän toiveen: ”Tämä lapsikammari on hyvä juttu, mutta vielä parempi olisi, jos työntekijät tulisivat kotiin hoitamaan lapsia!” Silloin emme vielä voineet vastata pyyntöön, mutta kommentti jäi mieleen. sen mahdollisuuden lastenhoitoon, eikä kukaan kysele, mihin vanhempi oman aikansa käyttää. Heillä toiminta on jo niin vakiintunutta, että olen saanut vastaukset kysymyksiini joka kerta.” Tiina Alakoski haluaa lähettää suuret kiitokset Annelle ja Mirkalle: ”Ilman heitä paljon työtunteja olisi mennyt asioiden selvittelyyn ja ihmettelyyn.” Haastattelua edeltävänä päivänä Alakoski osallistui LNK:n kokoamaan PikkuHelpin valtakunnalliseen Teams-ryhmään, laatuaan ensimmäiseen. Päätimme aloittaa PikkuHelpin syksyllä 2021.” Toimintaa suunnitellessaan Tiina Alakoski ja Anu Vaarnamo järjestivät palaverin perhekeskuksen toiminnanjohtajan ja kunnan perheja sosiaalipalveluiden johtajan kanssa. Vanhemmat voivat tuoda lapsensa hoitoon seurakunnan tiloihin muutamaksi tunniksi
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Yhteistyön voimaa Turussa Me tekijät Friends-kerhosta elämän eväitä Kirkon talolta Me tekijät Näkökulmia ja kehittämisideoita Me tekijät Tiina Haapsalon kirje 7 kysymystä Nina Silanderille Kouluttaudu, osallistu Papin päiväkirjasta Yökylässä – siunattuina 3 4 7 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa PikkuHelppi Pääkirjoitus Pysähdy ja huomaa Teema Empatiaa voi vahvistaa monin menetelmin Kolumni Lapset ovat Yhteisvastuun tulevaisuus Teema Vahvistava yhteisö välittää ehdoitta Luovat lapset Lapset kuvittivat Lastenkirkon pääsiäisrastit Raamattua leikkien Pääsiäisen aistipolulla Digileikit Koodaamista voi harjoitella jo päiväkodissa Kurkistuksia Perhemessu Yhteisvastuumessu Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Ystävyyden portista laskiaispolulle Laula – leiki – liiku Nam, nam, maiskis! Hiljaisuuden ikkuna 8 38 36 20 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Mielen hyvinvointi 20 22 25 26 28 30 32 34 36 38 42 43 44 48 50 52 54
Vanhemman ja kasvattajan olisikin tärkeää pysähtyä ja huomata lapsi. Kuten psykologian tutkijatohtori Silja Martikainen tämän lehden haastattelussa vinkkaa, arjessa olisi hyvä olla aikaa myös aivan ilman älylaitteita. Laitteissa on paljon hyvää: yhteydenpito kauempana asuviin rakkaisiin tai pandemia-aikana myös laajempaan lähipiiriin on täydempää kuvapuheluiden avulla. Muistetaan siis pysähtyä ja huomata jokaisen lapsen ihmeellisyys myös arjen pyörityksen keskellä. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Hanna Tuuri Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Lapsen mielen hyvinvointia voi tukea parhaiten olemalla läsnä ja herkkänä lapsen aloitteille. Kodin ja kasvattajien yhteistyö onkin tässä keskeistä. 6. Minäkuvan rakentumisen kannalta tällainen kiireetön yhdessäolo on todella tärkeä. 7 Teema 1 2022 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Sitä kautta lapselle rakentuu myös kokemus siitä, että hän on tärkeä ja että hänen sanomisillaan tai tekemisellään on merkitystä. Puuttuvat talvihanskat saa tilattua Woltilla kotiin vaikka iltamyöhällä. Lapsen kasvaessa aikuisten läsnäolo ja huomiointi korostuu myös oman perheen ulkopuolella. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Pysähdy ja huomaa “Kulta odota vähän, äiti katsoo vielä tän yhden työjutun.” Mitenkähän monta kertaa olen toistanut tuon lauseen lapsilleni. Myös vapaapäivänä erilaiset digilaitteet ja niiden tarjoamat ärsykkeet ovat vahvasti läsnä perheiden arjessa. Esimerkiksi seurakunnan varhaiskasvattajat ovat tuhansille lapsille niitä turvallisia, välittäviä aikuisia, joiden silmissä on he ovat tärkeitä ja taitavia. Rauhoittaa aikaa hänen kuulemiselleen ja hänen taitojensa ihmettelyyn. Oppimispelit kehittävät lapsen hahmotuskykyä monin tavoin. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun -vinkit liite numeron 3/21 mukana. Voimia ja tarmoa vuoteen 2022!. Lapsen mielen hyvinvointia voi tukea parhaiten olemalla läsnä ja herkkänä lapsen aloitteille. Kuitenkin laitteiden koukuttavuus niin lapsille kuin aikuisille on hyvä muistaa. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 87 € • 12 kk 91 € • 6 kk 54 € Irtonumero 18,50 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti • Kestotilaus 38,50 € • 12 kk 41,50 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 37 € • 12 kk 39 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Kiire leimaa myös pikkulapsiperheiden arkea, jossa päiväkotiflunssat, varakumisaappaat ja työprojektien dead linet kietoutuvat välillä suloisesti yhteen. Meillä jokaisella on mahdollisuus huomioida myös niitä lapsia, jotka eivät ole omaa lähipiiriä. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen (perhevapaalla) TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Päivi Aumala Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Marjukka Luoma Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh
Lapsen mielen hyvinvointia voi tukea monin eri tavoin. Kun mieli voi hyvin, lapsesta kasvaa toisia huomioiva yksilö, joka kokee olevansa myös itse tärkeä. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen KUVITUS Shutterstock EMPATIAA VOI VAHVISTAA MONIN MENETELMIN. 8 Teema TEEMA Mielen hyvinvointi luo pohjan lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille
Yksilö saa kokemuksen siitä, että muut ymmärtävät minua, olemme yhdessä ja samanlaisia", sanoo Silja Martikainen.. – Olemme tutkineet viime kevään aikana lapsen empatiataitojen tukemiseen tarkoitettuja menetelmiä ja niiden toimivuutta eri päiväkodeissa. Mielikuvitus ja kyky jakaa tunnetiloja toisten kanssa näkyy muun muassa lasten mielikuvitusleikeissä. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten moninaiset oppimisympäristöt (päiväkodit, koululuokat, erilaiset työpaikat ja virtuaaliympäristöt) vaikuttavat oppimisen etenemiseen ja sen taustamekanismeihin. Business Finlandin rahoittamassa projektissa on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi mukana kuusi yritystä (Fondia, JKMM, Reaktor, ReunamoEducation, Rockway, Wörks), joiden tutkimusja kehityshankkeissa syntyy uusia oppimissovelluksia. Tätä taitoa kutsutaan myös mentalisoinniksi. Lapsen empatiataitojen kehittäminnen onkin Helsingin yliopiston koordinoiman, reilu vuosi sitten alkaneen CREDU-hankkeen yksi tutkimusalue. Tärkeimpänä varhaisen vuorovaikutuksen tekijänä Martikainen pitää vanhempien ja kasvattajien sensitiivisyyttä. Martikaisen tutkimusalueena ovat lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen kehitetyt menetelmät ja niiden vaikuttavuus varhaiskasvatusympäristössä. Menetelmiä empatian vahvistamiseen Aikuisen sensitiivisyys luo lapselle perusturvallisuuden tunteen, joka vaikuttaa muun muassa lapsen empatiakyvyn kehittymiseen. Lapsen käsitys itsestään ja omasta merkityksestään alkaa kehittyä jo ensimmäisinä elinpäivinä sen perusteella, millaista hoivaa hän saa ja miten hänen pyrkimyksiinsä olla vuorovaikutuksessa vastataan. Omalla toiminnallaan hän viestittää lapselle, että häntä arvostetaan, rakastetaan ja hänen tarpeensa ovat tärkeitä. Lähde: credu.fi TEEMA Empatia syntyy arkisista asioista kuten yhdessäolosta, yhteisten asioiden ja tunteiden jakamisesta sekä sensitiivisyydestä vuorovaikutuksessa. – Empatia on kyky ymmärtää toisten tunteita, ajatuksia sekä miten tunteet vaikuttavat toimintaan. Empatia tuntuu koko kehossa Empatia käsitteenä herättää monenlaisia mielikuvia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, miten empatiaa voisi lisätä tietokonevälitteisissä vuorovaikutustilanteissa. Analysoimme parhaillaan tuloksia, jotka julkaistaan toivon mukaan ensi keväänä. Martikainen kuvailee empatiaa neurotieteen näkökulmasta, joka jakaa empatian kolmeen eri osa-alueeseen. Hankkeessa on mukana myös Jyväskylän yliopisto sekä useita yrityksiä. CREDU tekee monitieteistä tutkimusta oppimisen kannalta tärkeistä ilmiöistä, kuten oppimisen kognitiivisista ja emotionaalisista perusmekanismeista, vuorovaikutuksen merkityksestä sekä pitkäkestoisen oppimismotivaation kehittymisestä. – Lapsen mielen hyvinvointi rakentuu varhaisen vuorovaikutuksen tekijöihin, millaista varhainen vuorovaikutus on omien vanhempien ja muiden tärkeiden hoitajien kanssa sekä myöhemmin päiväkodissa hoitajien ja toisten lasten kanssa, psykologian tohtori Silja Martikainen toteaa. VNosto CREATING NOVEL TECHNOLOGIES OF SCALABLE AND EMPOWERING LEARNING CREDU-hanke tekee monitieteistä tutkimusta oppimisen kannalta tärkeistä ilmiöistä, kuten oppimisen kognitiivisista ja emotionaalisista perusmekanismeista, vuorovaikutuksen merkityksestä sekä pitkäkestoisen oppimismotivaation kehittymisestä. – Sensitiivinen aikuinen pyrkii tulkitsemaan lapsen viestejä oikein ja vastaamaan niihin oikea-aikaisesti. – Empatian kehittyminen edellyttää, että kohtaamme pienen lapsen olentona, jolla on tunteita ja ajatuksia. Useista tutkimuksista tiedämme, että tunne-elämän kehittymisen kannalta tunteiden ja ajatusten nimeäminen ja niistä puhuminen lapsen kanssa ovat erittäin tärkeitä, Martikainen painottaa. 9 Teema Huomioimalla lapsen mielen hyvinvoinnin jo varhaisessa lapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa, lapsi saa arvokkaita eväitä, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä aina aikuisuuteen asti
10 Teema TEEMA KUKA. SILJA MARTIKAINEN • Psykologi, tutkijatohtori, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto • Tutkii lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemista varhaiskasvatuksessa sekä tietokonevälitteiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä • Työskennellyt lasten psykologina alle kouluikäisten lasten ja perheiden kanssa • Tutkinut väitöskirjassaan lasten liikunnan ja unen yhteyksiä stressiin • Asuu Helsingissä • Harrastaa kitaransoittoa ja viherkasvien hoitoa
Sarjassa esiintyvä Pikkuli ei puhu, eikä tarinassa ole kertojaa. Taustalla on todennäköisesti paljon vaikuttavia tekijöitä, jotka selittävät kokemusta lapsen empatiakyvyn puuttumisesta. – Tutkimuksissa yhteistyötä korostavat pelit ja oppimismenetelmät vahvistavat myönteistä vuorovaikutusta ja myötätuntoista suhtautumista toisiin. Lasten älylaitteiden käytöstä on eriäviä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Älylaitteet ja hyvinvointi CREDU-hankkeen tutkimuksen nimi (Creating novel technologies of scalable and empowering learning) viittaa tavoitteeseen pyrkiä löytämään uusia oppimismenetelmiä nimenomaan erilaisia älylaitteita hyödyntämällä. Yhdessä tekeminen synnyttää yhteisiä kokemuksia, jotka voivat vähentää erilaisuuden kokemusta ja lisätä empatiakykyä. – Stressi heikentää tunteiden tarttumista. Kaikki nämä voivat olla haitallisia asioita empatian kehittymiselle, Martikainen huomauttaa. Varhain tarjottu tuki on paras tapa auttaa lasta myönteiselle kehityspolulle, tässä vanhempien ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö korostuu. Tiedetään, että erilaiset oppimispelit voivat olla hyvinkin hyödyllisiä esimerkiksi matemaattisten tai kielellisten Peilisoluja kutsutaan hyvästä syystä myös empatianeuroneiksi.. Jos lapsia oli pomputeltu samaan tahtiin kuin vastapuolella oleva tutkija oli liikkunut, tilanteen jälkeen lapsi todennäköisemmin auttoi tutkijaa erilaisissa pikkutehtävissä. Yksilö saa kokemuksen siitä, että muut ymmärtävät minua, olemme yhdessä ja samanlaisia. – Vaikeudet kielellisessä ymmärtämisessä voi johtaa siihen, että lapsi ei tunnu ymmärtävän tilannetta eikä osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Animaation tunteita herättävistä tilanteista keskustellaan lasten kanssa pienryhmissä. Traumaattiset kokemukset, turvaton kasvuympäristö tai erilaiset neuropsykiatriset vaikeudet voivat kaikki olla riskitekijöitä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on vahvaa näyttöä siitä, että tämän tyyppisillä menetelmillä voidaan vahvistaa lasten mentalisointikykyä. Empatian esteitä Stressi on haitallisin tekijä, joka estää empaattista suhtautumista toiseen ihmiseen. Aggressiivinen käytös voi johtua siitä, ettei lapsi esimerkiksi ymmärrä annettuja ohjeita. Laitteiden käytöstä voi olla lapselle niin hyötyä kuin haittaakin. – Jos näen, että toiseen ihmiseen sattuu, omatkin lihakseni saattavat jännittyä. Samatahtisuuden voima Empatia syntyy arkisista asioista kuten yhdessäolosta, yhteisten asioiden ja tunteiden jakamisesta sekä sensitiivisyydestä vuorovaikutuksessa. Isot tilat ja ryhmäkoot sekä liian vähäinen henkilökunta lisäävät melua ja siten herkästi myös stressiä. Kaikilla lapsilla on valmiudet empatian kehittymiselle. – Useat tutkimukset osoittavat, että keskusteleminen luettujen satujen hahmojen tunteista ja ajatuksista näyttäisi vahvistavan lasten kykyä suoriutua paremmin erilaisista empatiaa vaativista tehtävissä. Lapsille luetaan ensin satu, jonka jälkeen lasten kanssa keskustellaan sadun nostattamista tunteista, ajatuksista selkä vuorovaikutuksesta. – Samatahtinen liike näyttäisi vahvistavan empatiaa ja toisten auttamista erityisesti silloin, kun tehdään jotain yhdessä, jopa rytmisesti samaan tahtiin. – Empaattiset teot ovat tekijälleen hyvin palkitsevia, Martikainen lisää. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Metsämarja ja Antti Aittokosken kehittämään Pikkuli-animaatiosarjaan pohjautuvaa menetelmäkokonaisuutta. Aivojen peilisoluiksi kutsutut hermosolut reagoivat ja jäljittelevät, mitä toinen ihminen tekee tai tuntee. Lapsen kyvyttömyys empatiaan voi olla monen tekijän summa. – Samatahtisuudessa on sosiaalista liimaa, mikä vahvistaa meidän empaattista suhtautumistamme toisiin ihmisiin. 11 Teema Kehollista empatiaa kuvataan kyvyksi kokea toisen tunnereaktio omassa kehossaan. – Meillä on ollut hankkeessa mukana professori Mirjam Kallandin kehittämä jaetun tarinankerronnan SAGA-metodi, jonka tavoitteena on tukea lasten mentalisointia. Peilisoluja kutsutaankin hyvästä syystä myös empatianeuroneiksi. On kuitenkin tilanteita, joissa tuen tarve on suurempi. Martikainen viittaa tutkimukseen, jossa lapsia pomputeltiin sylissä tutkijan sijaitessa heitä vastapäätä. Kilpailuasetelma vahvistaa erilaisuuden kokemusta, mikä on sekin empatian kehittymisen kannalta haitallista. – Jokaista tilannetta tulisi tarkastella yksilöllisesti ja pyrkiä ymmärtämään sitä lapsen lähtökohdista käsin. Aivojen mekanismin ansiosta pystymme asettumaan toisen ihmisen asemaan. – Animaation tarkoitus ei ole tarjota lapsille pelkästään sisältöä, vaan myös keskustelua tai muuta yhteistä tekemistä, missä toimitaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Pienillä lapsilla rytmisen musiikkileikin on todettu lisäävän toisten auttamista. Kysymys voi olla myös väärästä tulkinnasta. Martikainen toteaa molempien osapuolien olevan osittain oikeassa. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Edellä mainittuja tapoja tutkittiin muun muassa viime keväänä tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa. – Vaikutus riippuu siitä, mitä älylaitteilla tehdään, minkä ikäinen niitä käyttää ja kuinka paljon niitä päivittäin käytetään. Kolmas empatian osa-alue koostuu empaattisista teoista, toisen auttamisesta tai lohduttamisesta, jotka kumpuavat toisen ihmisen tunteiden ja ajatusten ymmärtämisestä. Pikkuli käyttää animaatiossa vain ilmeitä, eleitä ja äänteitä. Tunteista ja ajatuksista keskusteleminen antaa lapselle työkaluja hänen omien tunteidensa ja ajatustensa käsittelemiseen. Empatian taitoja voidaan myös kehittää erilaisten menetelmien avulla
TEEMA Kosketuksen merkityksestä sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin on tehty lukuisia tutkimuksia. Kaikki aikarajat ovat kuitenkin yleistyksiä, jotka antavat suuntaviivoja ja suosituksia. Martikainen epäilee, etteivät älylaitteet tule muuttamaan kovinkaan paljon pienen lapsen maailmaa tulevaisuudessakaan. Varhaiskasvatuksessa älylaitteilla tulisi olla kasvatuksellinen tai oppimiseen liittyvä tavoite. Entä mitä tapahtuu älylaitteiden välityksellä tapahtuvan vuorovaikutuksen seurauksena. Jos käyttäminen ylitti viisi tuntia, vaikutus kääntyi haitalliseksi. – Kaikista tärkeimmät lapsen mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät liittyvät hyvin yleisinhimilliseen yhdessäoloon. – Olemme tehneet yhteistyötä JKMM-arkkitehtien kanssa, jotka ovat suunnitelleet paljon kouluja ja päiväkoteja. Kaikki nämä voivat vaikutta tulkintaamme toisen tunnetilasta tai välittää omaa tunnetilaamme. Digitaalisuuden vaikutus vuorovaikutukseen Martikaisen mukaan digitaalisuuden vaikutusta vuorovaikutukseen voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta: miten aikuisen älylaitteiden käyttö vaikuttaa lapsen kehitykseen, ja miten digitaalinen vuorovaikutus vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin. 12 Teema taitojen harjoittelussa. Tarvitsemme kosketusta voidaksemme hyvin. Oletusarvo on, että isot ja meluisat tilat lisäävät stressiä. Tilat ja työntekijät tutkimuksen kohteina CREDU-hankkeessa tutkitaan myös päiväkotien fyysisen ympäristön roolia suhteessa lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin ja oppimiseen. – Toivoisin tärkeää ja vastuullista työtä tekevien varhaiskasvattajien työolosuhteisiin selkeää parannusta. Aikarajat eivät välttämättä kerro yksittäisen lapsen tilanteesta kovinkaan paljon. Lapset saattavat hakea vanhemman huomiota haitallisilla tavoilla, mikä heikentää myönteisestä vuorovaikutusta. Päivittäinen, pitkäaikainen käyttö voi olla haitallista pienelle lapselle – Tiedetään, että alle kaksivuotiaana runsas älylaitteiden käyttö heikentää kielen kehitystä. – En näe älylaitteiden oppimissovellusten käyttämistä varhaiskasvatuksessa millään tavalla ongelmallisena. Kosketuksen merkityksestä sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin on tehty lukuisia tutkimuksia. Nykyinen suuntaus on kehittää yhä avoimempia ja suurempia oppimistiloja. Videonkin välityksellä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta jää paljon pois. Älylaitteiden käyttöä ei aina voi, eikä tarvitsekaan välttää, mutta ainakin olisi hyvä varata arkeen aikaa vuorovaikutukseen myös ilman älylaitteita. Pienten lasten on vaikea ymmärtää näyttöä ja sen merkitystä. Tiedetään, että vanhemman on silloin vaikeampaa ottaa lapsen aloitteita vastaan. – Alustava tieto on, että melu näyttäytyy yhtenä isona häiritsevänä tekijänä päiväkodin arjessa. – Vuorovaikutukselle ovat hyvin tärkeitä ei-kielelliset viestit kuten eleet, ilmeet, äänenpainot tai jopa toisen hengityksen tahti. Älylaitteissa on monia hyviä puolia, mutta pidempiaikainen älylaitteen käyttö saattaa vaikuttaa heikentävästi oppimiseen. Päiväkotien fyysiset tilat ovat keskeisiä asioita lasten ja työntekijöiden hyvinvoinnissa. Martikaisen mukaan lapset oppivat älylaitteiden käytön ilman varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa ohjaustakin. Tekoälyn ja älylaitteiden työkalut voivat edelleen muuttaa tapaamme olla yhteydessä muihin. Tarvitsemme kosketusta voidaksemme hyvin.. Älylaitteiden välityksellä saamme paljon vähemmän tietoa toisen tunnereaktiosta kuin tavatessamme fyysisesti. Vähän vanhemmilla lapsilla sosiaalinen media voi myös tukea myös empatiaa, jos niiden avulla pääsee jakamaan kokemuksia ystävien kanssa tai luomaan uusia ystävyyssuhteita. Niiden tehtävä on edistää oppimista. Hankkeessa tutkitaan myös melun vaikutusta hyvinvointiin. Vielä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, onko tällä mahdollisesti pidempiaikaisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Videopalaverissa emme esimerkiksi pysty katsoa toisiamme silmiin. Tutkimusnäyttö niiden hyödyllisyydestä on kuitenkin vielä aika vähäistä. – Varhaiskasvattajat tuntevat varmasti itse älylaitteiden mahdollisuudet päiväkodin arjessa minua paremmin. – Erään tutkimuksen mukaan nuorten optimaalinen älylaitteiden käyttö oli tunti päivässä. Stressi puolestaan saattaa heikentää empatiakykyä. Martikainen ei kuitenkaan suosittele älylaitteiden käyttöä alle kaksivuotiaille. Hankkeessa on käyty tärkeää keskustelua myös varhaiskasvattajien hyvinvoinnista. – Ainakin vanhemman älylaitteeseen uppoutuminen voi olla hetkellisesti haitallista. Tärkeitä ne ovat aikuisillekin. Mutta jos varhaiskasvattaja tietää hyviä oppisovelluksia, jotka edesauttavat ajankohtaisen asian oppimista, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Lasten tarpeet tulevat pysymään aina samanlaisina. En usko, että älylaitteet olisivat varhaiskasvatuksessa millään tavalla välttämättömiä. En usko, että sitä voidaan kovin helposti millään tekoälyllä korvata. Etätapaamiset vähentävät myös kosketuksen hyvää tekevää vaikutusta. – Lasten kohdalla koskettaminen, hellittely, silittely, fyysinen läheisyys, sen saaminen ja antaminen ovat erityisen tärkeitä, Martikainen painottaa. Meitä kiinnostaa muun muassa avoimien oppimistilojen yhteys hyvinvointiin. He eivät osaa vielä hyötyä ruudulla näkemästään samoin kuin vanhemmat lapset. Olemme tutkimassa tällä hetkellä myös ryhmäkokojen tuomia haasteita
Syksyllä 1949 sodan ja pahojen hallavuosien jälkeen suomalaisten lapsiperheiden tilanne oli heikoissa kantimissa. Kun lapset ja nuoret tuntevat keräyksen, voivat he tehdä sen kautta tulevaisuudessa paljon hyvää. Yhteisvastuukasvatuksen lisäksi lasten ja nuorten ajatusten ja ideoiden todesta ottaminen ja toteuttaminen vahvistavat itsetuntoa, kuulluksi tulemisen kokemusta ja sitä kautta hyvinvointia. ”Hei, haluaisitteko ostaa partiolaisten adventtikalenterin?” Aukion keskellä kaksi aikuista toimi tukikohtana ja maksupisteenä lippukuntansa kalenterimyyjille. Kirkkomme oman ymmärryksen ja strategian mukaisesti lasten ja nuorten seurakuntalaisuus tulee ottaa todesta ja heidän osallisuuttaan on vahvistettava. He saivat osallistua ja olla mukana. KOLUMNI KUKA. 13 Teema nuorten hyvinvointia. Vuonna 1950 syntyneen Yhteisvastuukeräyksen juuret ovat syvällä Suomen historiassa. Entä, jos kirkkovuoden joukkoon nostettaisiin aina helmikuun alussa hetki yhteisen vastuun kantamiselle ja hyvän tekemiselle “yhteisvastuukasvatuksen” hengessä vaikka laupiaan samarialaisen tai Sakkeuksen avulla. Katselin lasten iloa, riemua ja intoa keskustella tuntemattomien aikuisten kanssa adventtikalentereita myydessään. Lapset ovat Yhteisvastuun tulevaisuus KAISA KAHRA Kirjoittaja on hankepäällikkö Lasten ja nuorten keskuksesta. Marraskuisena iltapäivänä kauppakeskuksen keskusaukiolla pyöri joukko lapsia siniset partiohuivit kaulassaan. Millainen on seurakuntanne tapa huomioida lasten osallisuus Yhteisvastuukeräyksessä. Partiossa on pitkään toimittu lasten ja nuorten kanssa, osallistaen ja ottaen todesta heidän aktiivisen toimijuutensa. #lahjoitamullehuominen. Tarvittiin pikaista apua, mutta auttavaa järjestelmää ei ollut, kunnes evankelis-luterilainen kirkkomme tuli hätiin. Varhaiskasvatuksen, kouluikäisten ja nuorten parissa tehtävällä työllä seurakunnissa on suuri rooli yhteisvastuukasvatuksessa ja Yhteisvastuukeräyksen tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten keskus on Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kumppani vuonna 2022. Miten me kirkossa voisimme päästä samaan. Lapset olivat arviolta 4–12-vuotiaita, innoissaan pareittain tai pienissä ryhmissä pysäyttämässä meitä aikuisia. Tässä voisimme ottaa vielä enemmän mallia partiolaisista. Partiossa lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan, toimimaan itsenäisesti ja kantamaan vastuuta jo pienestä pitäen. Istahdin syömään aukiolla olevaan ravintolaan. Partio saapui Suomeen Ruotsin kautta vuonna 1910. Heistä voi tulla kerääjiä ja lahjoittajia ja voimme vuonna 2050 juhlia 100-vuotiasta Yhteisvastuukeräystä. Ensi vuonna Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla tuetaan koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja Kirkkomme oman ymmärryksen ja strategian mukaisesti lasten ja nuorten seurakuntalaisuus tulee ottaa todesta ja heidän osallisuuttaan on vahvistettava. Kirkon kasvatuksen työntekijöillä on nyt tuhannen taalan paikka laittaa nenälleen lähimmäisenrakkauden ja hyvän tekemisen silmälasit ja ottaa 72-vuotias Yhteisvastuukeräys mukaan seurakunnan Polulle. Voitte myös versioida messukioskista (kirjasta Jyvemmälle messuun) tapahtumakioskin, josta lapset vanhempineen voisivat ottaa itselleen sopivan tehtävän Yhteisvastuutapahtumassa. Polun lähteillä Jeesus ratsastaa aasilla joka adventti Jerusalemiin, syntyy jouluna seimeen ja nousee pääsiäisenä kuolleista, kun kirkkovuotta käydään lasten kanssa läpi. Rohkaisen teitä jokaista pohtimaan, miten Yhteisvastuukeräys saa toteutua lasten ja nuorten Polulla. Voitte vaikka kerhoissa pohtia lasten kanssa, miten he haluaisivat ilahduttaa ja lohduttaa jotakuta toista ja sitten miettiä ideoiden toteuttamista
Vahvistavan yhteisön edellytykset voi hänen mukaana – kliseisyyden uhallakin – kiteyttää sanaan rakkaus tai välittäminen. Yhteisöjen kompastuskiviä ovat kilpailu, tabut, peittely ja pinnan siloittelu. Tuntuu ettei juuri mikään muu instituutio tällä hetkellä välitä ihmisistä samalla tavalla kuin kirkkoyhteisöt.” ”Lastenohjaajat ovat monelle kirkon ovi. ”Yhteiskunnan jatkuva eriarvoispsykoanalyytikko Donald W. Opiskelija tunsi tulleensa kotiin. ”Vahvistavassa yhteisössä ihminen kohdataan hyväksyvästi ja hänestä välitetään. Sen voima perustuu suuresti avoimuuteen ja luottamukseen: sekä helpoista että vaikeista asioista puhutaan suoraan ja kunnioittavasti, jokainen saa olla oma itsensä ja jokaisen rajoja tuetaan ja kunnioitetaan”, Hiilamo listaa. 14 Teema TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock Vahvistava yhteisö välittää ehdoitta Avoin, hyväksyvä ja välittävä seurakuntayhteisö voi tukea valtavasti mielen hyvinvointia. Viimein hän löysi tiensä järjestöön, jossa häneltä kysyttiin, ottaako hän teetä vai kahvia. Se aiheuttaa niin lapsissa kuin aikuisissakin ahdistusta. Yhteisö on turvallinen, kun ihminen hyväksytään siinä omana itsenään ja hän saa palautetta olemisestaan. Arvokkaat säröt Mielen hyvinvointia tukeva yhteisössä ei myöskään saisi olla tabuja eikä asioita tulisi sivuuttaa. Winnicott on todennut, että kaikki ihmiset yrittävät löytää elämässään uuden syntymisen mahdollisuuden, missä oman elämän suuntaa ei häirittäisi. Tällöin esimerkiksi lapsi kehittyy, voimaantuu ja uskaltaa tuoda esiin myös omia näkemyksiään. Ohjaahan merkitys voi olla lapsen elämässä todella suuri.” Kaikkiin yhteisöihin pätevät Hiilamon mukaan samat lainalaisuudet kuin perheisiin ja sukuihin. Tämä voi toteutua myös hyvässä yhteisössä.” Hyvä yhteisö vahvistaa Hiilamon mukaan suuresti tunnetta, että elämä on merkityksellistä ja ihminen itse on merkityksellinen. ”Asiat pitäisi ottaa puheeksi eikä TEEMA tuminen näkyy jo lastenkin parissa. ”Englantilainen lastenlääkäri ja. Esimerkiksi harrastukset jakavat ihmisiä, mutta seurakunnan toiminta kuuluu kaikille, siellä ei ole erilaisia klubeja. He kohtaavat perheitä ja osaavat nähdä, jos lapsella on paha olo. Joissakin niistä häneltä tiedusteltiin ensitöikseen, onko hän ottanut Jeesuksen vastaan. Psykoterapeutti ja pappi Kirsi Hiilamo kertoo opiskelijasta, joka oli käynyt tutustumassa kristillisiin opiskelijajärjestöihin. Tärkeää on myös se, etteivät puheet ja teot ole yhteisössä keskenään ristiriidassa – ettei sanota yhtä ja tehdä toista
Kilpailu taas synnyttää epäluottamusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yhteisössä saisi olla yhtään ristiriitoja. TEEMA yhteisössä pitäisi peitellä ja piilotella mitään möykkyjä. Kuinka moni lestadiolainen äiti tohtii esimerkiksi neuvolassa sanoa, että hän on aivan väsynyt?” Virtuaaliyhteys ei korvaa kehollista läsnäoloa Yhteisöjen luonne on muuttunut huimasti korona-aikana toimintojen siirryttyä verkkoon. Millaista on muun muassa se kouluissa vallitseva valtadynamiikka, joka estää osaa lapsista ja nuorista menestymästä niissä. Lestadiolaiset kokevat edelleenkin syrjintää, josta nousee paine näyttää, että asiat ovat kunnossa. ”Korona-aika on samoin vaikuttanut samojen ihmisten elämään eri tavoin eri elämänpiireissä. Esimerkiksi läheiset ihmissuhteet voivat toimia, mutta työyhteisö on rapautunut – tai päinvastoin.” Hiilamo huomauttaa, että useat asiat hoituvat kyllä hyvin myös virtuaalisesti eivätkä kaikki kaipaa "live-kohtaamisia" yhteisön kanssa. ”Toisaalta osalle lapsista koti ei tietenkään ole turvallinen paikka, vaan he kokevat siellä yk. ”Asuimme kerran rauhanyhdistyksen taloa vastapäätä, enkä ole kyllä missään nähnyt niin kauniisti puettuja lapsia. Niitä päinvastoin tarvitaan sopivissa määrin. Eri ihmiset kokevat virtuaaliyhteyksien esiinmarssin eri tavoin. Hiilamo kertoo hiljan julkaistusta kirjasta Läsnä etänä, jossa eräs rehtori pohti, miksi etäkoulussa kukoistaa niin paljon sellaisia oppilaita, joille läsnäkoulu on haastavaa. Esimerkiksi joissakin perheissä piha on siisti ja autot kiiltävät, mutta seinien sisäinen todellisuus saattaa olla jotain ihan muuta.” Monissa uskonnollisissa – esimerkiksi vanhoillislestadiolaisissa – yhteisöissä on Hiilamon mukaan painetta ponnisteluun pinnan siloittelun suhteen. Sitä voi vain ihailla. Yhteisö on turvallinen, kun ihminen hyväksytään siinä omana itsenään ja hän saa palautetta olemisestaan. Vastaavaa dynamiikkaa voi Hiilamon mukaan esiintyä muissakin yhteisöissä kuten seurakunnissa. Esimerkiksi moni add-lapsi menestyi etäkoulussa paremmin kuin lähikoulussa, koska ärsykkeitä oli kotona vähemmän kuin luokkaympäristössä. Avoimessa ja luottavaisessa ilmapiirissä voi syntyä hyviä kiintymyssuhteita. Jos joudutaan esimerkiksi kilpailemaan jonkun lastenohjaajan tai papin suosiosta, ryhmän tunnelma muuttuu hankalaksi”, Hiilamo sanoo. ”Arvokkaimmissa antiikkimaljakoissakin on hiushalkeama, pieni särö. Meissä kaikissa on väistämättä rikkonaisuutta, eikä sitä pitäisi yhteisöissäkään pyrkiä peittelemään ja piilottelemaan. 15 Teema Kaikkiin yhteisöihin pätevät Kirsi Hiilamon mukaan samat lainalaisuudet kuin perheisiin ja sukuihin. Osalle ihmisistä sopii hyvin se, että he saavat pysyä kodin rauhassa
Aivotutkijat puhuvat muun muassa peilisoluista”, Hiilamo kertoo. Ja koska me olemme yhtä kehomme kanssa, myös tunteet ja ajatukset syntyvät ja elävät ollessamme konkreettisesti yhteydessä toisiin ihmisiin. Virtuaalisessa yhteydessä tunteita täytyy kuulostella herkemmällä korvalla ja ehkä käsitellä perinpohjaisemmin kuin "tavallisessa" yhteydessä, koska informaatiota jää puuttumaan niin paljon. En tiedä miten käy tulevaisuudessa virtuaaliteknologian kehittyessä, mutta kaksiulotteinen kohtaaminen ei koskaan voi korvata kolmiulotteista tapaamista.” Erilaiset keskusteluryhmät ja muut korona-aikaan vahvistuneet verkkoyhteisöt ovat Hiilamon mukaan kuitenkin tulleet jäädäkseen myös seurakuntien piiriin. ”Koko ajan keksitään uusia tapoja mennä ihmisten pariin; silmiini osui esimerkiksi miehille järjestettävä saunaterapia. ”Monet nuoret ovat jatkuvasti verkossa yhteydessä siellä tapaamiinsa tuttuihin ja ystäviin ympäri TEEMA maailman. ”Verkon kautta on myös mahdollista löytää samanhenkisiä ihmisiä. Itsekin menin poissa toltani, kun Facebook-sivuni ja ryhmäni kaapattiin.” Jotta seurakuntayhteisöt pystyvät tukemaan perheiden hyvinvointia muuttuvassa maailmassa, niiden on Hiilamon mielestä mentävä sinne, missä ihmiset ovat – eli myös verkkoon. Meiltä jää siis puuttumaan jotain, ellemme voi nähdä toista ihmistä "oikeasti" .” Verkkoyhteys vaatii herkempää korvaa Toisaalta toimivat verkkoyhteisöt voivat myös luoda uudenlaisia ja ketterämpiä yhteyksiä ihmisten välille. Mutta olipa paikkana sitten kirkko, kauppakeskus, kapakka tai netti, perusasiat – kuten rakkaudellisuus – eivät katoa mihinkään.” Arvelen, että ihmisen kehollisuus vaatii olemista samassa tilassa toisten kanssa toimiakseen kunnolla. ”Monipaikkaiseen työhön liittyen on puhuttu paljon siitä, että fyysinen yhdessäolo tuo sellaista hyvää, jota emme osaa edes sanallisesti kuvailla. ”Niissähän moni elää. Lapselle voi myös etsiä kavereita nettisovelluksen kautta: www.kaverisovellus.fi/post/ lapsellani-ei-ole-kavereita-voiko -kaverisovellus-auttaa VINKKI. Ja siihen vaaditaan myös konkreettista yhteyttä. Ja joillekin ihmisille on paljon vaikeampaa olla tapaamatta muita kuin toisille.” Lapsille ja nuorille korona-aika on ollut erityisen raskasta, koska sosiaalisuuden ja yhteisössä toimimisen harjoittelu, samoin kuin identiteetin muotoutuminen, onnistuvat vain yhteydessä muihin ihmisiin. Esimerkiksi homoseksuaaliset nuoret sanovat, että jos asuu pienellä paikkakunnalla ja on tyyliin "the only gay in the village", on todella vapauttavaa ja tärkeää olla verkossa tekemisissä muiden nuorten homoseksuaalien kanssa.” Hiilamo kertoo nuoresta e-urheiluvalmentajasta, joka sanoi havainnoivansa todella tarkasti, millainen olo ihmisillä on. He voivat olla sitä kautta paljonkin tekemisissä vaikka Australiassa asuvan läheisen kanssa”, Hiilamo sanoo. ”Kehollista kokemusta yhdessäolosta ei toistaiseksi voi korvata virtuaalisesti. ”Arvelen, että ihmisen kehollisuus vaatii olemista samassa tilassa toisten kanssa toimiakseen kunnolla. 16 Teema sinäisyyttä tai jopa väkivallan uhkaa
ihminen lähtee yhteisöstä, häneltä vaaditaan valtavasti työstämistä, jotta hän saa rakennettua maailmankuvansa uusiksi. Yksi vahvimmista vanhoillislestadiolaisten elämään vaikuttavista piirteistä on ehkäisykielteisyys ja suuret perheet. Myös samanlainen maailmankuva ja jaetut arvot yhdistävät ihmisiä todella paljon”, Hintsala sanoo. ”Yhteisöllisyys tuo turvaa monella tasolla ja eri tavalla eri elämänvaiheissa. Näyttely välittää entisten lestadiolaisten näkemystä siitä, mitä he kantavat mukanaan, mitä he haluavat säilyttää ja mistä he haluaisivat päästä eroon mutta eivät pääse”, Hintsala kertoo. Tällä sivulla olevat kuvat ovat Hintsalan teoksia Lestadiolaisuus ruumiin muistissa -näyttelystä. ”Tehdessäni aiheesta väitöskirjan joitakin vuosia sitten ajattelin, että olisi tosi mielenkiintoista käsitellä asiaa taiteen keinoin. Elämäntapanormit määrittävät ihmisten arkea hyvin vahvasti: esimerkiksi naiset eivät meikkaa, kevyttä musiikkia ei harrasteta ja varsinkaan aiemmin kodeissa ei ollut televisioita. Se kestää nykyisin vähän enemmän toisinajattelua ja yksilöiden erilaisia ratkaisuja. ”Liikkeessä on viime aikoina tapahtunut jonkinlaista muutosta suvaitsevampaan ja avarampaan suuntaan. Mutta se mitä lähtijä joutuu itse käymään läpi, on edelleen rankka polku.”. Hylkäämisen kulttuuria liikkeessä ei ole koskaan ollutkaan. Kun KUVAT Liisa Toivonen Meri-Anna Hintsala tuntee vanhoillislestadiolaisuutta niin taustansa kuin väitöskirjatyönsä kautta. Se näyttää väistämättä tarkoittavan jonkinlaista identiteetin uudelleenrakentamisprosessia. ”Mutta ei irtautuminen taida olla nykyisin helpompaa. Liikkeen piirissä ei juuri siedetä toisinajattelua.” Tosin tässä suhteessa on Hintsalan mukaan paljon vaihtelua Suomen sisällä. Niinpä mieleni teki työstää aihetta moniulotteisemmin.” Taiteilijat, jotka ovat kaikki entisiä lestadiolaisia, käsittelivät aihetta installaatioiden, kuvataiteen ja veistosten kautta. ”Eli muiden ihmisten suhtautuminen irtautumiseen voi olla nykyisin helpompaa. Jos ajatellaan yhteisöä kasvuympäristönä, isoissa perheissä on vahva perhekulttuuri. Hän on käsitellyt teemaa myös taiteen avulla. 17 Teema VAHVISTAVA JA AHDISTAVA USKONYHTEISÖ ”Lestadiolaisten yhteisöjen vahvuutena on ennen muuta juuri yhteisöllisyys, omien tukeminen ja yhtä köyttä vetäminen. Muut suomalaiset herätysliikkeet eivät ole näin viihdeja koristautumiskielteisiä. Mutta periaatteessa se, että ympärillä on aina muita ihmisiä, on vahvistava tekijä.” Yhteisöllisyyden kääntöpuoli ilmenee Hintsalan mielestä lestadiolaisuuden kohdalla vahvimmin silloin, jos ihminen jossain vaiheessa huomaa, ettei hän jaakaan yhteisön maailmankuvaa. ”Elämästä voi tulla todella hankalaa myös silloin, jos ihminen ei enää pysty tai halua sitoutua yhteisön elintapoihin, arvoihin, normeihin ja niin sanotusti oikeaan tapaan olla uskovainen. Omista pidetään huolta ja heitä autetaan. ”Ajatuksena oli esitella elettyä lestadiolaisuutta sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka olivat lähteneet liikkeestä kauan sitten. Joissakin paikoissa toisinajattelua suvaitaan ja ymmärretään enemmän kuin toisissa paikallisyhteisöissä ja rauhanyhdistyksissä. Uskonto ja varsinkin hyvin kehollinen uskonnollisuus eivät aina aukea koko kirjossaan kirjoitetun tieteellisen tekstin kautta. Monet näyttelykävijät kertoivatkin, että kyseessä on vuosien työ”, Hintsala kertoo. Asialla on tietysti toinen puoli: jos asiat eivät suju hyvin, tästä piirteestä voi tulla ongelma. Opin tasolla liikkeessä ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia.” Hintsala arvelee, että vanhoillislestadiolaisten piirissä osataan nykyisin ehkä paremmin suhtautua lähtijöihin. Idea näyttelystä oli alkujaan Hintsalan. Jos on elänyt yhteisössä lapsesta saakka, maailmankuva on rakentunut hyvin lestadiolaiseksi. Lähtijän polku on rankka Hintsala on vastikään pitänyt myös taidenäyttelyn Lestadiolaisuus ruumiin muistissa Agricolan kirkossa Helsingissä kahden muun taiteilijan, Riikka Mäkikoskelan ja Mirka Seppälän kanssa. Hänen mukaansa vanhoillislestadiolaisuuden erityispiirre on siinä, että se on voimakkaan ruumiillinen kulttuuri
Asiantuntijoiden laatima kirja käsittelee moninaisuutta eri näkökulmista raikkaasti ja lapsentajuisesti. ISBN 9789523545519 Hinta 21,90 UUTUUS! Erilaisuuden rikkaudesta 21,90 € UUTUUS! Onko jakaminen hauskaa. Jakaminen ei aina ole helppoa, mutta siitä saa hyvän mielen. Havainnolliset puhekuplat tuovat huumoria, ja lopun sanasto kokoaa keskeiset käsitteet. Jakaa voi muutakin kuin tavaroita, kuten ideoita, tarinoita ja seikkailuja. Värikkäässä pienten tietokirjassa iloitaan erilaisuuden rikkaudesta. 18 Me tekijät Me tekijät 18 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Miksi jakaminen on reilua. Brooks työskentelee Usborne-kustantamossa ja on kirjoittanut ja toimittanut satoja lastenkirjoja. Fiksut faktat on laadukas sarja, jonka kutkuttavat kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Myös luonto ja maapallo voivat paremmin, kun osaamme jakamisen taidon. Katie Daynes on englantilainen toimittaja ja lastenkirjailija. Saanko itse vähemmän, jos annan toiselle. Onko jakaminen hauskaa. Voinko jakaa ystäväni salaisuuden tai hammasharjan. Jokaisen tulisi saada tuntea itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi sekä osata kohdella muita ystävällisesti ja yhdenvertaisesti ikään, sukupuoleen, ihonväriin, kokoon, kansallisuuteen, kykyihin, uskontoon, kulttuuriin, kieleen, taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta! Kirja sopii niin itsekseen tutkittavaksi kuin ryhmän yhteisen pohdinnan lähtökohdaksi. Onko IHAN pakko jakaa pikkuveljenkin kanssa. ISBN 9789523545502 Hinta 19,70 FELICITY BROOKSI Monen sortin moninaisuus Eikö olisi supertylsää, jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. On kilttiä antaa omastaan muille. 19,70 €. Elämässä kaikki eivät saa yhtä paljon, mutta jakamalla voimme auttaa. Felicity Brooks on palkittu brittiläinen lastenkirjailija
facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Miksi jakaminen on reilua. Saanko itse vähemmän, jos annan toiselle. Jakaa voi muutakin kuin tavaroita, kuten ideoita, tarinoita ja seikkailuja. Brooks työskentelee Usborne-kustantamossa ja on kirjoittanut ja toimittanut satoja lastenkirjoja. Asiantuntijoiden laatima kirja käsittelee moninaisuutta eri näkökulmista raikkaasti ja lapsentajuisesti. ISBN 9789523545519 Hinta 21,90 UUTUUS! Erilaisuuden rikkaudesta 21,90 € UUTUUS! Onko jakaminen hauskaa. 22 Friends-kerhosta elämän eväitä s. s. Onko IHAN pakko jakaa pikkuveljenkin kanssa. Sivut 30–31. Värikkäässä pienten tietokirjassa iloitaan erilaisuuden rikkaudesta. Katie Daynes on englantilainen toimittaja ja lastenkirjailija. Felicity Brooks on palkittu brittiläinen lastenkirjailija. Someystävät tekevät kakusta lahjoituksia seurakunnan Yhteisvastuutilille, me leipurit hoidamme kakun syömisenkin lahjoittajien puolesta”, kertoo koordinaattori Nina Silander Kirkkopalvelut ry:stä. ISBN 9789523545502 Hinta 19,70 FELICITY BROOKSI Monen sortin moninaisuus Eikö olisi supertylsää, jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. Onko jakaminen hauskaa. On kilttiä antaa omastaan muille. 20 Yhteistyön voimaa Turussa s. Myös luonto ja maapallo voivat paremmin, kun osaamme jakamisen taidon. Voinko jakaa ystäväni salaisuuden tai hammasharjan. Jokaisen tulisi saada tuntea itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi sekä osata kohdella muita ystävällisesti ja yhdenvertaisesti ikään, sukupuoleen, ihonväriin, kokoon, kansallisuuteen, kykyihin, uskontoon, kulttuuriin, kieleen, taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta! Kirja sopii niin itsekseen tutkittavaksi kuin ryhmän yhteisen pohdinnan lähtökohdaksi. Jakaminen ei aina ole helppoa, mutta siitä saa hyvän mielen. 19 Me tekijät Me tekijät 19 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Elämässä kaikki eivät saa yhtä paljon, mutta jakamalla voimme auttaa. Fiksut faktat on laadukas sarja, jonka kutkuttavat kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Havainnolliset puhekuplat tuovat huumoria, ja lopun sanasto kokoaa keskeiset käsitteet. 19,70 €. 30 Yhteisvastuu voi tarjota osallisuuden mahdollisuuksia meille kaikille KUVA Suvi Sievilä ”Itselläni on jo perinne leipoa omien lasten kanssa täyden palvelun myyjäiskakku
Reijon mukaan yhteistyö on ollut hyvää ja antoisaa. – Yleensähän vapaaehtoiset löytyvät toiminnassa mukana olevista ja meidän työalallamme he elävät ruuhkavuosiaan. Se ei oikein toiminut. Esimerkkinä Reijo mainitsee erään seurakuntaneuvoston jäsenen ystävän vetämän tilaisuuden. Moniin tehtäviin tarvitaan ensin koulutus – esimerkiksi hygieniapassi – ja lopulta vastuu on aina työntekijän. Sinä aikana muistaakseni vain yksi perhe on jättäytynyt hartaudesta pois. Päivä oli tarkoitettu erityisesti pienten lasten vanhemmille. Tällä erää Henrikinseurakunta pitää yhdessä Turun kaupungin kanssa kahta perhekerhoa ja kahta vauvakahvilaa. Heitä onkin loppupeleissä vaikea saada vapaaehtoisiksi tai sitouttaa ainakaan pidempiaikaiseen toimintaan. Reijo toteaa, että perhetyössä ja ylipäätään kasvatuksen työalalla vapaaehtoisia on kuitenkin haastavaa saada mukaan runsain määrin. Vapaaehtoisia pitää matkan varrella tavata ja tukea, ja välillä huomioida muutenkin, esimerkiksi kiitoskukkasin. teen, eivätkä asiakkaamme ole pitäneet niihin osallistumista ongelmallisena. Jos eri toimintoja halutaan ylläpitää monipuolisesti, vapaaehtoisia täytyy löytää jatkossa entistä enemmän. Nykyään varhaiskasvatuksessa toiminnan hengelliset elementit voivat herättää kysymyksiä tai vastahankaa. – Vauvajumppaa on vetänyt eräs jumppaohjaaja, ja kerhoissa on mameja ja mummoja. – Tämä ammattimainen perheterapeutti veti vanhemmille puolitoistatuntisen kokoontumisen, jossa mietittiin mitä omalle parisuhteelle kuuluu ja miten siitä voi pitää huolta arjen keskellä. Nyt eräs äiti on etsinyt ulkoperhekerholle tukikohtaa ja sellaisen myös löytänyt. Reijo uskoo, että seurakunnan ja kaupungin työntekijän yhteinen linja on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että perhekerholaiset ovat suhtautuneet hartauksien pitämiseen myönteisesti. Yhteistä linjaa Henrikinseurakunta on tehnyt lähes kymmenen vuoden ajan perhekerhoyhteistyötä Turun kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa. Reijo ei ole kokenut asiassa ongelmia. – Sen sijaan toisessa paikallisessa perhekerhossa tehtiin niin, että seurakunnan ja kaupungin työntekijä eivät toteuttaneet hartauksia yhdessä, vaan seurakunnan työntekijä tapasi lähteä toiseen tilaan pitämään hartautta. – Halusimme hoitaa asian niin, että hartaudesta oli helppo jäädä pois, jos siltä tuntui. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Yhteistyön voimaa Turussa – Olen huomannut, että asiakkaiden esittämien ideoiden suhteen kannattaa olla tuntosarvet koholla. Kerhoissa on hyödynnetty myös vapaaehtoisten muuta osaamista. Kauppakeskus Skanssi on toiminut molemmissa yhtenä kokoonME TEKIJÄT Minna Reijo ottaa mielellään koppia asiakkaiden heittämistä ideoista.. – Käytännössä tämä Turun päiväkodin työntekijä on samalla ainut työparini viikkotoiminnassa. – Olimme Turun seurakunnista ensimmäinen, joka alkoi pitää perhekerhoja yhdessä kaupungin kanssa. Pelkkä rekrytointi ja ohjeistuksen antaminen ei riitä. Samalla hän muistuttaa, ettei läheskään kaikkea voi kuitenkaan hoitaa vapaaehtoisvoimin. Reijo kertoo, että heidän yhteisissä perhekerhoissaan hartaudet järjestettiin ensin kokoontumisten aluksi, ja asiakkailla oli mahdollisuus saapua paikalle myös hartauden jälkeen. Edeltäjäni oli käynnistämässä toimintaa. Oikeastaan kaikki kuitenkin saapuivat jo hartausosioon ja sittemmin aloimme järjestää hartauden kokoontumisen keskivaiheilla. Kun joku heittää ilmaan jonkun hyvän ideanpoikasen, siitä on syytä napata heti kiinni ja kehitellä asiaa eteenpäin, Turun Henrikinseurakunnan perhetyöntekijä Minna Reijo pohtii. Hän jäi eläkkeelle vajaan puolen vuoden kuluttua, jolloin minä jatkoin hänen aloittamaansa työtä. Sekin johtui vakaumuksellisista syistä, kun hartauden piti sillä kertaa naispappi. – Palkattu työvoima tulee vähenemään. – Lisäksi jonkun pitää koordinoida vapaaehtoistoimintaa. – Minulla ja kaupungin työntekijällä on ollut yhteinen linja hartauksien suhTEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Ari Mäkiö Turun Henrikinseurakunnan perhetyöntekijä Minna Reijo on tehnyt vuosien ajan laajasti yhteistyötä niin kaupungin, eri organisaatioiden kuin lähiseurakuntien kanssa. Säännöllisemmän toiminnan lisäksi Henrikinseurakunnassa on ollut myös muuta vapaaehtoisten vetämää toimintaa. Sinä aikana minä ja tämä seurakuntaneuvoston jäsen hoidimme heidän lapsiaan. Reijo uskoo, että tulevaisuudessa vapaaehtoisten rooli on seurakuntatyössä nykyistä isompi. Henrikinseurakunnassa vapaaehtoisten vastuulla on sunnuntaisin kokoontuva perhekerho, jossa on ollut runsas osanotto – silloin kun koronatilanne on toiminnan mahdollistanut
21 Me tekijät Me tekijät 21 Työ – Laulatin ja leikitin vauvoja, ja kerroin vanhemmille millaista vertaistukitoimintaa seurakunnilla ja eri yhteistyötahoilla on vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Marja Molander kaupungin varhaiskasvatuksesta ja Minna Reijo tekevät tiivistä yhteistyötä, ja toiminnan linjauksia on rakennettu yhdessä keskustellen.. – Pohdimme yhdessä, että isät ovat yleensä päivätöissä, joten heille kannattaa järjestää iltatoimintaa. Tilalle tuli kuitenkin uusi yhteistyömuoto. Yhteistyö on ollut hyvää niin seurakunnan sisällä kuin muiden tahojen kanssa. – Voin kokea, että minuun luotetaan, ja uskallan esittää vapaasti ideoita ja kertoa ajatuksistani. – Mielestäni kirkon sisälläkin ideoita jaetaan toisille nykyään aiempaa avoimemmin. Työntekijät tutuiksi Reijo teki ennen korona-aikaa Turun kaupungin kanssa myös neuvolayhteistyötä. Otin asian puheeksi esimieheni kanssa. Ympärillä olevat ihmiset ovat tärkeä voimavara. Ja välillä voi järjestää säännöllisemmän yhteistyön lisäksi myös yksittäisiä yhteisiä tapahtumia. tumispaikkana. Reijo piti ennen korona-aikaa muutaman vuoden ajan ryhmäneuvolaa kolmessa eri neuvolassa yhdessä terveydenhoitajien kanssa. Turun kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoiden), partion ja eri yhdistysten kanssa. Skanssista löytyi ensin lastenhoitotila ja sittemmin 150 neliön tila. Se on hieno juttu. Muutama vuosi sitten myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Koivulan paikallisyhdistys otti yhteyttä Reijoon ja ehdotti yhteistyötä, jolla isiä saataisiin mukaan toimintaan. Vanhemmat kuuntelivat korva tarkkana, ja nuo kokoontumiset olivat ylipäätään antoisia ja ihania. Aloimme pitää kerran kuussa tempputorstai-kokoontumisia, jotka ovat keränneet runsaasti isiä ja lapsia. Perhevalmennukset siirrettiin Turussa nettiin ja näin tuo yhteistyö loppui. Neuvolan työntekijät olivat iloisia, kun kaikkea ei tarvinnut tehdä itse, vaan sinne saatiin henkilö kertomaan asioista hieman toisesta kulmasta. Reijo kannustaa muitakin toimimaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä niin muiden seurakuntien kuin ns. Työyhteisö voimavarana Reijo on tehnyt yhteistyötä myös lukuisten alueen päiväkotien, oppilaitosten (mm. – Puhuin ensisynnyttäjille Vanhemmuuden palikat -materiaaliin tukeutuen. Reijo toteaa, että yhteistyössä järjestetyn toiminnan myötä moni on tullut mukaan myös seurakunnan omaan toimintaan. – Kun asioita pohtii saman pöydän ääressä, pystyy välttämään päällekkäisyyksiä. Reijo kehuu omaa työyhteisöään. – Kun seurakunnan työntekijä tulee tutuksi, moni kokee luontevaksi osallistua toimintaan laajemminkin. – Tarvitsimme ison vesivahingon seurauksena perhekerholle uudet tilat. Turun muut seurakunnat ovat luonnollisesti tärkeä yhteistyötaho. Pienten seurakuntien on mahdollista tehdä yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa. sekulaarien tahojen kanssa. Se alkoi perhevalmennuksella, jossa myös seurakunta oli mukana. Toiminta lähti kehittymään asiakkaan vinkistä. Eräs asiakkaamme pohti, mahtaisiko Skanssista järjestyä jotain. On hyvä kuulla muilta, mitä kaikkea he ovat tehneet ja millaisia kokemuksia toiminnasta on ollut. Ongelmiakin tietysti joskus tulee, mutta ne voidaan selvittää. Homma pelitti niin hyvin, että nykyään Turun seurakunnilla on kauppakeskuksessa oma kappelitila
Tämä tosiasia sai pohtimaan, mitä voisimme tehdä palvellaksemme rajoitusten keskelläkin lapsia ja perheitä. Otin yhteyttä koordinaattoreihin Armi Walleniin ja Anna-Riikka Vuoreen, ja kerroin kiinnostutuksetani toteuttaa ulkotoimintana tai etäyhteyksin Friends-kokonaisuutta kahdessa päiväkoti Karhin esikouluryhmässä. Heillä oli ajankohtaisena tavoitteenaan kehittää ulkoja etätoteutustapoja, joten yhteistyöpyyntö tuli osuvalla hetkellä. Friends-ohjelmia on 4–8-vuotiaiden Fun Friends, 9–12-vuotiaiden lasten Friends, nuorten Friends ja nuorten aikuisten oma ohjelma. Se opettaa lapsia tunnistamaan ja käsittelemään tunteita, kannustaa myönteisiin ajatusmalleihin ja vahvistaa lasten minäkuvaa, itsetuntoa sekä uskoa omaan pärjäävyyteen ja omiin selviytymiskeinoihin vastoinkäymisiä ja pettymyksiä kohdatessa. Pyysin itselleni myös työparia. Koronasulut viime keväänä, palo yhteistyön tekemiseen kunnan varhaiskasvatuksen ja seurakunnan välillä, kolmen tahon viisaiden päät yhteen ja ripaus luovuutta. Mieleeni tulivat kaksi päiväkodin esikouluryhmää, joiden tiimit olivat koronasuluista huolimatta olleet aktiivisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. Lisätietoa ohjaajakoulutuksista ja materiaaleista: www.asemanlapset.fi/friends ME TEKIJÄT INFO. Suunnitteluvaiheessa otimme huomioon vaihtoehtoiset toimintatavat, ensisijaisena ulkotoiminnan ja toissijaisena etäyhteyksin tapahtuvan ohjaamisen niin, että esikouluryhmä näkisi meidät isolta valkokankaalta toimintatilansa seinällä. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Korona sulki keväällä 2021 ties monettako kertaa usean viikon ajanjaksolta mahdollisuuksia toteuttaa seurakunnan varhaiskasvatusta ja perhetoimintaa. Näistä aineksista syntyivät Friends-kerhot ulkotoimintana ja perheillat Teams-yhteyksin opastamaan 40 esikoululaiselle ja heidän perheilleen mielenterveystaitoja. Friends-ohjelma on mielen hyvinvointia edistävä ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Friends-ohjelma sopii käytettäväksi erilaisissa ryhmissä ja myös yksilötyössä. He innostuivat välittömästi. Olin käynyt pari vuotta aiemmin Aseman Lapset ry:n Fun Friends -ohjaajakoulutuksen mutten ollut vielä löytänyt väylää, jonka kautta voisin hyödyntää koulutuksen sisältöjä 4–8-vuotiaiden lasten mielenterveystaitojen lisäämiseksi. Lähdin tutkimaan, mitä ratkaisuja Aseman Lapset ry:n Friends-koordiTEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Varpu Holm ja työtiimi / Päiväkoti Pajamäki (Helsingin kaupunki) KUVITUS Shutterstock Kirjoittaja (KM) toimii varhaiskasvatuksen ohjaajana helsinkiläisessä Pitäjänmäen seurakunnassa. Ohjaajina voivat toimia muun muassa varhaiskasvatuksen opettajat, luokanopettajat, oppilashuollon eri työntekijät, nuorisotyöntekijät ja muut kasvatus-, terveysja sosiaalialan ammattilaiset. Ja Friends-yhteistyön tarina on vasta alussa. Friends-kerhosta elämän eväitä esikoululaisille perheineen naattorit olivat mahdollisesti omassa työssään löytäneet, olihan korona varmasti heidänkin työhönsä vaikuttanut jo vuoden ajan
Työkirja sisältää jokaiseen tapaamiseen liittyviä vapaaehtoisia kotitehtäviä, joissa teemoja käsitellään karhuperheen tilanteissa värityskuvien ja muiden tehtävien avulla. Kolmas kerta: kehon vihjeet – miltä tunteet tuntuvat kehossa.. Ohjasimme Friends-kerhoa noin 45 minuutin kokonaisuutena hiekkakentällä ja nurmikkorinteessä, ensin toiselle 21 lapsen esikouluryhmälle ja perään toiselle 19 lapsen esikouluryhmälle. Esikoululaisille jaettiin ensimmäisellä kerralla Perheen työkirja. Määrä oli Teamsissä toteutettavaa kokoontumista ajatellen toimiva. Neljäs kerta: rentoutuminen – tehtävinä pirtelöhengitys, pizzarentoutus ja smile fulness -pastillinmaistelu. Perheiltoihin Superkerho! Lapsi tykkäsi kun oli uusi aikuinen, joka veti kerhoa ja oli mielekästä sisältöä. Herätti lapsessa aidosti kysymyksiä. Kerhossa läpikäydyt asiat näkyvät lapsessa: yhdessä tekeminen korostuu ja lapsi osallistuu vielä useammin oma-aloitteisesti kodin juttuihin, kuten tulee kattamaan pöytää. Mukana olivat ryhmien työntekijät, jotka saivat etukäteen sähköpostitse tutustuttavakseen kerhon sisällön sekä viikon varrelle esikouluryhmään lasten kuullen annettavat välitehtävät. Toisen kerran sisällöt: erilaiset tunteet – miten auttaa toista tunteita herättävässä tilanteessa. Jokainen – lapsi, vanhempi, työntekijä – kertoi jonkin asian, joka oli ilahduttanut häntä tai tuonut hyvää mieltä kuluneen päivän aikana. Esikoululaiset olivat omasta työkirjasta ja kotitehtävistä innoissaan ja tekivät tehtäviä vanhempien kanssa jopa enemmän kuin osasimme ennalta odottaakaan. Tämän jälkeen tehtiin hyvän mielen kierros, joka oli lapsille tuttu aloitusharjoite Friends-kerhoaamuista. Tutkitaan perheen työkirjaa usein ja jutellaan. Perheilloissa toiminnallisuutta ruudun äärellä Päätimme tarjota kerhoaamujen ohessa perheiltoja Teamsissä esikoululaisten perheille. Teimme kustakin kerhoaamusta huoltajille parin minuutin videon, joka jaettiin viikkoviestissä YouTube-linkkinä. 23 Me tekijät Me tekijät 23 Friends-kerhosta elämän eväitä esikoululaisille perheineen Toiminta käynnistyy hiekkakenttä pöllyten Esikouluryhmien työtiimit toivottivat meidät sydämellisesti tervetulleiksi ja sovimme kuudesta tiistaiaamupäivästä huhti-toukokuussa. Iltoihin oli ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse ja yhteensä 5 perhettä ilmoittautui mukaan. Perheitä tiedotettiin esikouluryhmien viikkoviestin yhteydessä ennen yhteistyön aloittamista ja joka viikko kerhoaamun sisällöistä. Perheillat järjestettiin keskiviikkoisin klo 18–18.45, ja niitä toteutettiin yhteensä kolme. Lisäksi toteutimme Teamsissä esikouluryhmien opettajille ja seurakunnan lastenohjaajille lyhyen koulutuksen, joka perehdytti 4–8-vuotiaille suunnattuun Friends-ohjelmaan. Tämä lisäsi hyvällä tavalla Friends-toiminnan jatkuvuuden mahdollisuuksia sekä kyseisessä varhaiskasvatusyksikössä että työyhteisössäni seurakunnassa. Perheilta käynnistyi siten, että lapset esittelivät ”kerhokaverin” eli jonkin pehmolelunsa. Ensimmäisen kerran sisällöt: rohkeus, itsemme esittely, samanlainen & erilainen ja hyvän mielen piiri
Iloisten asioiden muistelu on lisääntynyt. Näin sain esimerkiksi siLapset ovat oppineet rauhoittumaan hermostuessaan. Tosi hyödyllinen, hauska ja innostava kokemus lapsille ja myös meille työntekijöille.” (Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja) Kerho on tuonut intoa ja hyvää mieltä lapselle koronaaikana. Tällä kertaa ohjasin ilman työparia hyödyntäen rastitehtävissä esikouluryhmän molempia työntekijöitä, opettajaa ja hoitajaa. Molemmissa varhaiskasvatusyksiköissä loimme Friends-kerhosta eskarien työtiimien kanssa jatkumoa ensitapaamisesta alkaen: parin kuukauden ajaksi eskariin jäi kyläilemään kerhon karhukäsinukke. Tämä ratkaisu toimi hyvin nyt, kun Friends-kokonaisuudesta ulkotoimintana oli jo itselläni kokemusta. Mielestäni lapset huomaavat, jos joku jää ulkopuolelle leikistä ja yrittävät kutsua leikkiin. Lapset nimesivät karhun, ja heidän tehtävänsä oli kantaa se korissa mukaan ulos sekä opettaa sille kerhossa opittua, esimerkiksi tehdä hyvän ystävän tekoja – vaikkapa ilahduttaa ja lohduttaa karhukaveria. Myös kouluyhteistyöhön Friends-ohjelma tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia.. Työseurakuntani alueella on useita varhaiskasvatusyksiköitä, joiden kanssa toivon voivani Friends-yhteistyötä aloittaa. Yhteistyöprosessi päätettiin retken merkeissä, kesäkuussa puistossa pidettyyn kevätkirkkoon yhdistäen ja lokakuussa seurakunnan kirjastolla tarjoamaan eettiseen satuhetkeen yhdistäen – tällöin karhukin palasi eskarista kirkolle. Yhtenä tavoitteena perheilloissa oli tarjota pian koittavaan koulunaloitukseen liittyviä ajatuksia yhdessä. Syksy saapui uusine kokeiluineen Alkusyksyllä 2021 tarjosin Friends -kerhoa esikouluryhmän ryhmäytymisvaiheen tueksi myös päiväkoti Pajamäelle, jossa tarjoukseen tartuttiin välittömästi. kumppanuuden korin eli hyvinvoinnin tuen sekä 1. Lähetin tuntisuunnitelmat etukäteen muutamaa päivää aiemmin ja otin suunnitelman kolmena kappaleena tulostettuna mukaan. kumppanuuden korin eli yleissivistävän varhaiskasvatuksen yhteistyölle näyttäisi juuri nyt olevan paljon kysyntää. Luontevia ajankohtia tälle työlle on joko lapsiryhmien ryhmäytymisen ajankohta elo-syyskuussa, jolloin kaikki seurakunnan viikoittainen perhetoiminta ei ole vielä alkanut tai loppukevät, jolloin osa seurakunnan viikoittaisesta perhetoiminnasta alkaa olla lopuillaan ja esikoululaisten koulusiirtymä lähestyy. Tunnetaidot ovat tärkeitä ja ne voivat helposti jäädä harjoittelematta. Lapsen mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävä Fun Friends –ohjelma varhaiskasvatuksen opettajien työvälineenä, Suvanto, Suvi, pro gradu,Helsingin yliopisto / Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos www. Lapsille tutussa eskarimetsässä vietimme Friends-kerhotunnin kerran viikossa aamupäivällä. Friends-yhteistyö voi tukea varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevien työhyvinvointia ja työssä jaksamista, luoda siteitä seurakuntaan yhteistyötoimijana, tarjota tukea vanhemmuuteen ja antaa elämän eväitä esikouluikäisille ja heidän eri-ikäisille perheenjäsenilleen. Jatkoa toivoen Toivon Friends-kerhojen toteuttamisen jäävän pysyväksi osaksi työtäni resurssien salliessa. Tilaisuuden päätteeksi lauloimme jonkin Friends-kerhossakin lauletun ”tunnelaulun” rohkeasti omana itsenä toimimiseen tai rentoutumiseen. urn.fi/URN:NBN:fi: hulib-201906142956 LUE LISÄÄ jaiselle välitettyä päiväkodin pihalla tarvittaessa nopeasti olennaisen tiedon siitä, mikä on hänen tehtävänsä jakautuessamme rastitehtävien pariin Friends-kerhon aikana. 24 Me tekijät Me tekijät 24 ME TEKIJÄT ME TEKIJÄT sisältyi monipuolista työskentelyä Friends-kerhossa käsitellyistä aiheista, esimerkiksi tunteiden nimeämistä Alias-pelissä, vahvuuteni-käden askartelemista ja rentoutumisharjoituksia mielikuvamatkasta pirtelöhengitykseen. Tällaiselle koko lapsiryhmälle soveltuvalle, 4. Vietettiinpä karhulle eskarissa hyvin suunnitellut synttärijuhlatkin lasten aloitteesta. Lapseni on halunnut tehdä työkirjan tehtäviä kotona ja ollut utelias kerhossa käsitellyistä asioista
Seksuaalinen häirintä loukkaa aina teon kohteeksi joutuneen itsemääräämisoikeutta ja seksuaalista koskemattomuutta. Keskusteluja koordinoivat Kirkkohallitus, Reunamo Education Research ja Helsingin yliopisto yhteistyössä. Dialogisarjan ensimmäiset aiheet ja asiantuntijat ovat: 27.1.2022 Ällistys, hämmästys ja uteliaisuus Valtteri Wikström, Silja Martikainen ja Mari Tervaniemi 17.2.2022 Viha ja turhautuminen Anna Moring Tapahtumalinkki julkaistaan mm. 2022 klo 12.30 – 15.30 Ilm. 25 Me tekijät Me tekijät 25 KIRKON TALOLTA AJANKOHTAISTEN TEEMOJEN ÄÄRELLÄ KEVÄT 2022 Tiesitkö, että yli 80 % lapsista ja nuorista on saanut seksuaalissävytteisiä viestejä ja 70 % lapsista on kohdannut pyyntöjä lähettää alastonkuvia. (Pelastakaa lapset ry/ Nettivihje2020) Seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen henkilön henkistä Minne menet, varhaiskasvatus. Seksuaaliseen häirintään on siksi aina puututtava. Se voi pitää sisällään monenlaisia tekoja, kuten seksuaalissävytteistä ja vihjailevaa puhetta tai kirjoitusta, seksuaalisia eleitä tai ilmeitä tai koskettelua. Mukaan kutsutaan varhaiskasvatuksen kehittämisestä ja aiheesta kiinnostuneet: varhaiskasvatuksen henkilöstö ja johtajat Vaiettuja salaisuuksia – Mitä lapsi ja nuori kohtaa verkossa. Kerran kuukaudessa jokaisena keskipäivän hetkenä kurkistamme tunteiden taakse ja pohdimme, miten katsomusja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus edistää hyvinvointiyhteiskunnan rakentumista. Lapsi voi vielä aikuisenakin riittämättömyyttä nuorena koetun häirinnän vuoksi. 25.4. Tarjoamme hetken pysähtyä tunnistamaan emootioiden rooli ja merkitys osana toisiaan arvostavan ja moninaisen varhaiskasvatusyhteisön muodostumisesta. Tunnistammeko me aikuisina häirinnän eri muotoja. mennessä liisa.valila@evl.fi. Uskallammeko tuntea ja löytää jotakin ennalta arvaamatonta ja uutta. Dialoginen kohtaaminen emootioiden äärellä Diakonisen perhetyön webinaareja keväällä 2022. sekä järjestöjen ja seurakuntien, kuntien ja valtion varhaiskasvatuksen toimijat. Seksuaalinen häirintä on aina väärin ja se voi vaikuttaa laajasti lapsen itsetuntoon ja seksuaalisuuteen sekä pahimmillaan aiheuttaa esimerkiksi masennusta tai muuta oireilua. Seksuaalista häirintää voi tapahtua netissä esimerkiksi erilaisilla avoimilla chat-alustoilla, somessa tai yksityistai ryhmäviesteissä. Kasvuakatsomuksesta.fi -sivustolla. Lisätietoja ilkka.tahvanainen@evl.fi Pelastakaa lapset ry, MLL ja Kirkkohallitus järjestävät yhdessä koulutuksen ”Lapset ja seksuaalinen häirintä” ti 26.4. Keskusteluja käydään tammi-huhtikuussa 2022. Kolmasosa lapsista ei ollut uskaltanut kertoa kohtaamastaan groomingista kenellekään. tai fyysistä koskemattomuutta. Olemmeko me hereillä kuulemaan lasten ja nuorten pelkoja. Seksuaalista häirintää voi tehdä lapsen ikätoveri, muun ikäinen lapsi tai aikuinen. Monet heistä saavat viestejä viikoittain. Lue lisää: www.evl.fi/plus/seurakuntaelama/aikuisetja-perhe/koulutusta-ja-ideoita-perhetyohon Keväällä 2022 järjestetään dialogisarja, jonka tavoitteena on tarjota varhaiskasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, miten voisimme vahvistaa lapsen yhdenvertaisuutta tahdonvapautta ja omannäköiseen elämään kasvamista
Teemat ovat hiljentyminen, tutkiminen ja toiminnallisuus leikin keinoin. Perhepassi voi toimia myös ammatillisen yhteistyön tukena. 4–6-vuotiaille lapsille suunnatussa toimintatuokioiden rakennemallissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä teemoja lasten kuvakirjojen avulla. Raportissa esitellään mallinnuksen lähtökohtia, kehittämisympäristöä, kehittämistyön suunnittelua ja toteutusta sekä saatua palautetta. pieni työkirja lähiluonnosta PELTOLA PURMONEN TENHUNEN TEKSTI Ilona Kontinen, kirkon alan lehtori. Satuhieronta esitellään esimerkkinä teemallisen perhetyön illan sisällöstä. Opinnäytetyö antaa työntekijöille näkökulmia työalojen resurssien kohdentamisesta ja työalan kehittämisestä myös tulevaisuudessa. Huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa Doktar, Paula & Rasi, Jonna (2021) Tutkimustulosten mukaan huoltajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan ja kasvattajien ammattitaitoon. Lapsen tullessa hyväksytyksi ja kohdatuksi vahvistetaan samalla kokemusta, että hän kelpaa ihmisille, kuten myös rakastavalle Jumalalle. Kirjaa on mahdollista käyttää myös itsenäisesti. Olen koonnut tähän lehden lukijoita ajatellen valittuja opinnäytetöitä – iloksi, hyödyksi ja innoitukseksi, ole hyvä! Kyseisen opinnäytetyön löydät helpoimmin googlaamalla Theseus ja opinnäytetyön nimi. Perhepassi voi olla kannustuksen, mahdollistamisen, ohjauksen ja ennaltaehkäisyn väline. 26 Me tekijät Me tekijät 26 ME TEKIJÄT Näkökulmia ja kehittämisideoita kirkon varhaiskasvatukseen ja perhetyöhön Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat ahkeroineet opinnäytetöidensä parissa. Kohti yhteistä hyvää: Perhetoiminnan kehittäminen Karstulan seurakunnassa Lahti, Marjut (2021) Kehittämisprosessissa nousi esiin tarve seurakuntatyön näkyvyyden lisääminen ja informaatiokanavien selkeyttämisen, myös yhteistyökumppaneita varten. Vasukeskusteluissa huoltajille tulisi avata katsomuskasvatuksen sisältöjä. Vanhemmat tarvitsevat virikkeellistä toimintaa niin perheenä kuin yksilöinä sekä omaa aikaa. Työkirja sisältää koko perheelle soveltuvia toiminnallisia menetelmiä. Satujen taikaa: satuhierontaa seurakunnan perhetyössä Lampela, Heidi & Healy, Sarita (2021) Satuhierontamenetelmä perustuu positiiviseen kosketukseen ja voimaannuttaviin satuihin. Kasvattajille tulisi tarjota lisää tietoa ja osaamista huoltajien osallisuuden lisäämiseksi. Yhteistyökumppaneista esitellään yhteistyö lastensuojelun kanssa. Menetelmä tukee perheen vuorovaikutusta. Pikkuapu perhetyömuodon mallinnus Jokela, Susanna & Salo, Heidi (2021) Opinnäytteessä esitellään mallinnus, jonka avulla lapsi-, perheja diakoniatyö voivat yhteistyössä antaa alle kouluikäisten lasten perheille äkillistä ja tilapäistä apua. PERHEPASSI: Sovellusidea ennaltaehkäisevän työn välineeksi perheille Hannuksela, Heini & Jokela, Marianne & Sainio, Tarja (2021) Perhepassilla tarkoitetaan puhelimeen ladattavaa sovellusideaa varhaiskasvatusikäisten lasten perheille. Sukupuolisensitiivisen työotteen vahvistaminen varhaiskasvatuksen pedagogisessa toiminnassa Haataja, Maria & Kataja-Junttonen, Viivi (2021) Opinnäytetyöprosessissa tuotettiin Väestöliiton tilauksesta ammattilaisten käyttöön sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta tukevaa opetusmateriaalia. Pieni työkirja lähiluonnosta: työkirja lähiluontosuhteen vahvistamiseksi seurakuntien perhetyöhön Peltola, Emmi & Purmonen, Vilma & Tenhunen, Leila (2021) Työkirja suunniteltiin seurakuntien perhetyöhön lähiluontopäivää varten. Sovellukseen voidaan sisällyttää esimerkiksi (seura)kuntien, järjestöjen ja yritysten tarjoamia paikallisia palveluita, tapahtumia ja etuja. Työkirja on helposti hyödynnettävissä järjestettäessä luontoaiheista toimintaa
Rastiradan tilaajana toimi Ruskon seurakunta. Käsiteltävät oikeudet liittyvät lapsen turvallisuuteen, osallisuuteen ja hyvään kohteluun. Tutkimus Lohjan seurakunnan Arki toimivaksi -perhetyön mallin toimintaedellytyksistä ja merkityksestä perheille Suomalainen, Anu & Hautala, Henna (2021) Monimenetelmäisessä tutkimuksen tulosten mukaan ennaltaehkäisevälle, matalan kynnyksen työmuodolle oli selkeä tarve. Inhimillisyys ja lähimmäisenrakkaus ilmensivät kristillisyyttä, arvostava kohtaaminen puolestaan nousi tärkeimmäksi työvälineeksi. Vanhemmuuden rastirata: Riittävän vanhemmuuden tukeminen toiminnallisin keinoin Väänänen, Minna & Nissi, Maria & Alander-Tiihala, Annika & Pyymäki, Saara (2021) YV-keräyksen vuoden 2020 Riittävän vanhemmuuden kampanja toimi vanhemmuuden rastiradan kehittämistyön lähtökohtana. Työelämäkumppaneina toimivat Kirkkonummen suomalainen seurakunta ja Otaniemen päiväkoti. Kehittämistavoitteissa korostui perhelähtöisyys. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi lasten ja perheiden kanssa työskentelevät työntekijät. Satukirja lasten säätelytaitojen tueksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle Nissilä, Satu & Soikkeli, Eevi (2021) Opinnäytetyönä kehitettiin konkreettista materiaalia varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Resultaten visade att begreppet åskådningsfostran i linje med utbildningsstyrelsen direktiv och enlig lag om småbarnspedagogik behöver öppnas upp ytterligare. Seurakunta koettiin helposti lähestyttäväksi ja perhetyön tuki arkea kannattelevaksi voimavaraksi. Kumppanuuden korit -malliin nojautuen yleissivistävään opetukseen liittyvä yhteistyö oli yleisintä. Yhteistyötä tulee syventää ja panostaa tiedotukseen. Mest intresse fanns det för att bekanta sig med kyrkan via orgelmusik och upplevelser, och ta del av allmänbildande bibelberättelser utan inslag av religionsutövning. Samarbete inom åskådningsfostran: En studie av småbarnspedagogernas syn på samarbetet mellan Johannes församling och småbarnspedagogiken i Helsingfors Hollmerus, Helena (2021) I resultaten framkom ett behov av material, information och idéer till att förverkliga åskådningsfostran i daghemmen. Myös vanhempien parisuhteen tukeminen huomioitiin. Tutkimustuloksissa kehittämistoiminta esitellään kokonaiskirkon, paikallisen tason ja pedagogisen toiminnan tasoilla. Resurssien niukkeneminen ja muutokset toimintaympäristössä näyttäytyivät kehittämisen haasteina. Kirjeitä Kuutilta – Lapsen oikeuksista lähisuhteissa 1.–2.-luokkalaisille lapsille tarinallisin ja toiminnallisin menetelmin Karlsson, Joanna & Larkiala, Sinimarja & Ojanperä, Markus & Seppä, Jaana (2021) Tuotettu ohjaajan materiaali sisältää kuusi tuokiota, jotka käsittelevät lasten elämässä ajankohtaisia ja tärkeitä lapsen oikeuksiin liittyviä asioita. Näkökulmia kirkon varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaan ja pedagogiseen kehittämiseen Voutilainen, Sarianna (2021) Tutkimusaineistona toimi kymmenen kirkon varhaiskasvatuksen kehittämiseen liittyvää dokumenttia. Rastiradalla vanhempia hoksautettiiin huomaamaan edellytyksensä riittävän hyvään vanhemmuuteen arjen haasteista huolimatta. Lasten osallisuus oli vahvaa kehittämistyön eri vaiheissa. Materiaali on suunniteltu toteutettavaksi esimerkiksi 1.–2.-luokkalaisille lapsille iltapäiväkerhossa. Tutkimuksessa todettiin, että yhteistyö on monipuolista, hyvää ja toimivaa. Materiaali sopii käytettäväksi myös pienempien lasten kanssa.. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Kaikki mukaan kehittämään. 3–5-vuotiaiden lasten haastattelujen ja lasten tuottamien ideoiden pohjalta luotiin kuusi satua sisältävä satukirja lasten säätelytaitojen tukemiseksi. ”Todellinen henkireikä ja kaikin puolin toimiva apu alusta asti”. Kunnan ja kirkon varhaiskasvatusyhteistyöstä Turussa ja Kaarinassa Sillanpää, Päivi (2021) Opinnäytteessä selvitettiin yhteistyön toteutumista ja kehittämistä seurakunnan, kunnan, alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä välillä. Viiden rastin rata toteutui osana isompaa tapahtumakokonaisuutta. Osallisuus lävistää kaikki tasot
Auttaa nuoria löytämään oman paikkansa ja pesänsä seurakunnassa. 28 Me tekijät Me tekijät 28 – brändäys edellyttää ihmisymmärrystä ja viestinnällistä hoksaamista PÄIVÄTYÖ JÄÄ TAAKSE – UUSI OVI AUKEAA Varhaiskasvatuksen kouluttaja Tiina Haapsalo jää eläkkeelle Lasten ja nuorten keskuksesta tänä keväänä. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee lähelleen hänet aidosti kohtaavaan aikuisen. Tehtävät seurasivat toisiaan. Sinne rakentui yhdessä tekemällä meidän nuorten oma pesä! Tämän nuorisonohjaajan toimintaa seuratessani, sain oivalluksen; tätä työtä minäkin haluan tehdä. Ennen Kainuusta lähtöä sain palvella muutaman vuoden myös lähetystyötä. Sain kokea ja nähdä paljon eri kulttuureja ja ihmisiä ja olla mukana työssä, joka yhdistää ekumeenisestikin kaikki kristityt. Näiden vuosien aikana kiersin myös Salmisen Jukan kanssa yli viiden vuoden ajan kymmenissä seurakunnissa kertomassa terveisiä maailmalta Jukan laulujen säestämänä. Hän sai nuoret mukaan kunnostamaan keskellä kauppakatua sijaitsevaa purkutaloa. Työmatkat veivät eri puolille maailmaa. Tehtäviini kuului muun muassa tuottaa materiaalia köyhien perheiden ja lasten raamattutyöhön sekä lukutaidon tukemiseen. Kasvoin pienessä pohjoishämäläisessä kirkonkylässä, opettajaperheen ainoana tyttärenä kahden veljen keskellä. Tästä yhtenä esimerkkinä oli Kajaanissa syntynyt nuorten Palveluryhmä. Lapsi ja nuori kaipaa tulla kohdatuksi kunnioittavasti, omana persoonanaan. Tiina kirjoitti meille kirjeen, jossa hän luotaa pitkää ja vivahteikasta uraansa sekä työtään kannatelleita tekijöitä ja periaatteita – rakkaita harrastuksiaan unohtamatta. Seurakuntavuosien jälkeen siirryin järjestötyöhön. ME TEKIJÄT KUVAT LNK/Antti Rintala ja Tiina Haapsalon kotialbumi/Erkki Anttila. Ja vaikka säännöllinen päivätyö päättyy, ei Tiina tietenkään paikoilleen jää: ”Valmistuin vuosi sitten mindfulness-ohjaajaksi ja ajatuksenani on tarjota länsäolonja rauhoittumisen keitaita kaikille halukkaille”, Tiina lupaa. Ryhmä, johon kuului iso joukko nuoria, jotka saivat itse suunnitella, toteuttaa ja kantaa vastuunsa heille luotetuissa tehtävissä. Oli riemastuttavaa tutustua oman seurakunnan nimikkolähetteihin, ja sainpa vierailla silloin myös jonkun omalla työkentälläkin. Ainutkertainen lapsi ja nuori Sekä seurakuntavuosien että myöhemmin järjestöja koulutustyössä minua on aina kannatellut näky jokaisen lapsen ja nuoren ainutkertaisuudesta, siitä arvokkaasta lahjasta, joka hän on. Suuri maailma avautui näinä vuosina pieneltä kirkonkylältä lähteneelle tytölle. Omasta nuoruudesta asti oman työni keskiössä on ollut kuulla ja osallistaa lapsia ja nuoria. Olin ensin rikkaassa ja antoisassa työssä Suomen Pipliaseurassa. Tämä tarina on tosi. Kouluvuosiini liittyi paljon harrastuksia, poikkihuilun soittamista, öljyväreillä maalaamista, partiota – kaikki luova toiminta kiinnosti jo silloin minua. Valmistuttuani kirkon nuorisotyönohjaajaksi tein työtäni ensin Olarin ja Kanta-Espoon seurakunnissa, sitten Kirkkonummella ja muuton seurauksena myös Kajaanin seurakunnassa. Kun olin rippikoulussa, seurakuntaani tuli töihin nuorisonohjaaja, joka osasi ”vetää oikeasta narusta”
Yhteiskunnan päätöksentekijöiden on otettava vakavasti kasvatusja opetustyössä olevien työntekijöiden jaksaminen niin, että heillä riittää voimavaroja tehdä työtään yhtä sitoutuneesti kuin tähän asti. Tammikuussa julkaistava Läsnäolon lahja -kirjani (Kirjapaja) tarjoaa siihen eväitä. Upeat kasvatuksen työntekijät ja kollegat Työtä tehdään yhdessä ja ilo, motivaatio ja flow syntyvät työssä toisten ammatillisten kohtaamisissa, kunnioittamisesta, toiselta oppimisesta, jakamisesta ja yhteisestä kannustamisesta. Kirkolla on vahvoja, osaavia ja upeasti työhönsä sitoutuneita työntekijöitä, jotka kohtaavat rohkeasti tässä ajassa olevat haasteet. Samoin tukea tarvitsevat lapsen vanhemmat – ja onneksi meillä on avautunut uusia varhaiskasvatuksen ja perhetyön hankkeita sekä menetelmiä, joihin on tartuttu rohkeasti pioneerityön otteella. Ja uutta Pikiäkin Katri Kirkkopellon kanssa jo ideoitiin, joten mieluista tekemistä on edessä. Varhaiskasvattaja on vaikuttamassa jokaisella sanallaan, katseellaan ja olemuksellaan lapsen hyvinvointiin. Rakkaalle ikonimaalausharrastukselle jää nyt aikaa, samoin viileisiin vesiin pulahtamisille. Ilman tukea ja työn arvostusta ei kukaan jaksa. Päivätyö jää taakse mutta itseni tuntien, ihan sohvan nurkkaan en osaa jäädä. Siunatuksi lopuksi – lämmin kiitos kaikille, joiden kanssa olen saanut työtäni tehdä ja jakaa vuosikymmenten aikana. Viimeisten kuuden vuoden aikana sydämeni on vallannut Piki. Parhaita onnistumisen hetkiä kouluttajana olen saanut työssäni, kun olen havainnut kurssilaisissa intoa ja kutsua kehittää itseään ja sukeltaa näihin prosesseihin mukaan. Tänä päivänä yhä useammat lapset ja nuoret kärsivät mielenterveydellisistä ongelmista, ja tämä haastaa sekä kirkon että yhteiskunnan työntekijöitä tiivistämään voimavaransa ja työnsä heidän auttamisekseen. Toivon, että jokainen kasvattaja voisi nähdä oman työnsä tärkeän arvon ja merkityksen päivittäisissä kohRakkaalle ikonimaalausharrastukselle jää nyt aikaa, samoin viileisiin vesiin pulahtamisille. Uuden Vasun myötä olemme tässä hyvällä tiellä ja yhteistyön uudet mallit ovat rakentumassa. Kouluttajana itselleni on ollut äärimmäisen tärkeä jatkuva ammatillinen kehittyminen, ja opiskelu työn ohessa on ollut juuri tätä. Miten seurakunnissa yhä tiiviimmin tehdään yhteistyötä kaikkien työntekijöiden kesken, miten saadaan seurakuntalaiset mukaan toteuttamaan ja kantamaan oman vastuunsa yhteisestä hyvästä… Ovi avoinna uuteen Itselleni aukeaa joulun jälkeen uusi ovi. Lapsi on keskiössä, hänen tarpeensa ja kasvun tukeminen. Pikin avulla puututaan kiusaamisilmiöihin lapsiryhmissä. Jos jotain niin Pikiä tulee ikävä ja samalla tiedän, että Piki jää hyviin käsiin. Samoin pitkäjänteinen yhteistyö katsomuskasvatuksen äärellä ja yhteistyössä osaavien kollegojen kanssa on antanut itselleni paljon ja opettanut avaraa ajattelua ja suostumista siihen, että dialogin rakentaminen vaatii aikaa yhteistyössä kirkon ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. Tuhansien varhaiskasvattajien kohtaamiset tämän tärkeän asian äärellä, on saanut minut aina uudestaan vakuuttuneeksi siitä, miten upeita, sitoutuneita ammattilaisia meillä on sekä kirkon että yhteiskunnan puolella kasvatustyössä. Me emme saa antaa vuosikymmenten aikana rakennetun hyvän työn ja kansainvälisestikin arvostetun kasvatusja opetustyön rapautua. Piki-kouluttajana tulee jatkamaan jo vuosia mukana ollut LTO Katariina Elomaa parinaan järjestömme kouluttaja Marjukka Luoma. Koulutusvuosiin mahtui paljon lisäopiskelua: draamakasvatuksen aineopinnot, opettajaksi auskultointia, psykodraamaohjaajaja työnohjaajaopinnot. Tämä aika kysyy kaikkien kasvatustyössä olevien ammattilaisten venymistä. Reilu vuosi sitten valmistuin mindfulness-ohjaajaksi, ja ajatuksenani on tarjota läsnäolon ja rauhoittumisen keitaita kaikille halukkaille. taamisessa yksittäisen lapsen kanssa. Olen ollut onnekas siinä, että kaikissa tehtävissäni olen saanut tehdä työtä, joka on motivoinut ja tuottanut paljon iloa myös tekijälleen! Olkaa siunattuja työssänne – jokainen päivä on uusi alku armon alla!. Kouluttaja voi parhaimmillaan sytyttää kipinän ja kipinästä liekkiin kasvamisesta vastaa jokainen opiskelija. Katselen tänään kirkkomme kasvatustyötä uteliaana ja jään odottamaan, mitä esim. Polun kautta syntyy. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Kipinää koulutuksesta Varhaiskasvatuksen kouluttajaksi siirryin Pipliaseurasta ensin Seurakuntaopistolle ja sieltä Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kautta nykyiseen järjestöön. Monia muitakin teemoja olen saanut olla yhdessä upeiden kouluttajakollegoiden kanssa toteuttamassa – siitä iso kiitos heille
30 Me tekijät Me tekijät 30 7 KYSYMYSTÄ Miten auttaminen vahvistaa auttajan hyvinvointia. Yhteisvastuukeräyksessä ajankohtaiset keräysteemat on tuotettu valmiiksi seurakuntia varten. 1 2 Miksi meidän varhaiskasvatuksen ammattilaisina kannattaa tarjota mahdollisuutta lapsille ja perheille tehdä hyvää keräyksen kautta. 3 Nina Silander työskentelee Yhteisvastuukeräystä organisoivassa Kirkkopalvelut ry:ssä koordinaattorina tehtävänään innostaa ja tukea seurakuntia Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa. Kun seurakunnassa pyydämme ihmisiä mukaan auttamistoimintaan, viestimme heidän olevan tärkeitä ja tarpeellisia. Jokaiselle meistä, pienille ja isoille, on tärkeää saada tuntea itsensä tarpeelliseksi. Tavoitteena on, että Yhteisvastuukeräys olisi seurakunnissa työkalu lähimmäisenrakkauden toteuttamiseen ja mahdollisuus hyvän tekemiseen ihan jokaiselle. Omaan ideaan on aina mukavampi sitoutua kuin valmiiksi annettuun tehtävään. KUVA Suvi Sievilä Auttaminen tekee tutkitusti hyvää. Siten hyvän tekemisestä puhuminen sekä siihen osallistuminen on jo ihan sisäänrakennettu kasvatustyöhön. Yhteisvastuu voi tarjota osallisuuden mahdollisuuksia meille kaikille Miten ja miksi kannattaa kannustaa varhaiskasvatuksen väkeä ja sitä kautta vapaaehtoisia mukaan Yhteisvastuukeräykseen?. Seurakunnan tärkeä tehtävä on tarjota osallisuuden mahdollisuuksia ihmisille. Ne on helppo ottaa käyttöön ja hyödyntää kaikessa varhaiskasvatuksessa vauvaperheiden tapaamisista kokki-, iltapäiväja muihin kerhoihin, muskareihin, tapahtumiin ja pyhäkouluihin. Kaikkein pienimmätkin ovat keksineet itse hienoja tapoja auttaa. Kannustan varhaiskasvatuksen ammattilaisia kysymään seurakuntalaisilta ”Miten sinä voisit auttaa lapsia ja nuoria?” Näihin ideoihin tarttuminen ja tekemisen mahdollistaminen tarjoaa juuri niille ihmisille sopivat osallistumisen tavat. Toisten huomioiminen on osa ihmisyyttä ja kristittynä elämistä. Yleensä parhaat ja sopivimmat ideat vapaaehtoisena toimimiseen ja auttamiseen tulevat ihmisiltä itseltään – lapsilta ja aikuisilta. Auttamisen ja osallistumisen tuoma hyvänolon tunne on asia, jonka voimme tarjota kaikenikäisille
Siitä lähtien Yhteisvastuukeräyksellä on autettu sekä Suomessa että kehittyvissä maissa eläviä ihmisiä. Itselläni on perinne leipoa omien lasten kanssa täyden palvelun myyjäiskakku. Hyvin pian kotimaisen avun rinnalle tuli kansainvälinen auttaminen. Tämä herkullinen tapa auttaa sopii meille. Maailman katastrofialueilla Kirkon Ulkomaanapu voi Yhteisvastuukeräyksen turvin reagoida nopeasti. Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys nostaa esiin lasten ja nuorten ongelmat. Miksi päädyttiin juuri tähän keräysteemaan tälle vuodelle. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KUVA: MLL / Anna Autio 5 Keräyskohteen valinta nousee tutkimustuloksista, miten lapset, nuoret ja perheet voivat koronapandemian seurauksena Suomessa ja maailmalla. Moni minun lisäkseni voisi ostaa vaikka viikoittain etätyölounaita Yhteisvastuun hyväksi, jos vain joku kotiseurakunnassa innostuisi kokkaamaan! Mikä sinua innostaa työssäsi juuri nyt. Teeman myötä kasvatuksen ammattilaisten asiantuntemusta on monessa seurakunnassa otettu jo suunnitteluvaiheessa käyttöön ehkä aiempaakin enemmän. Apua saaneet suomalaiset halusivat auttaa vuorostaan siellä, missä hätä oli todella suurta. Nina Silander työskentelee Yhteisvastuukeräystä organisoivassa Kirkkopalvelut ry:ssä koordinaattorina tehtävänään innostaa ja tukea seurakuntia Yhteisvastuukeräyksen toteuttamisessa. Anna mahdollisuus osallistua <3 Seurakunnissa ollaan tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen ammattilaisia. 6 Sotien jälkeen 1940-luvulla suomalaiset saivat apua muualta maailmasta ja ensimmäinen Yhteisvastuukeräyskin perustettiin 1950 auttamaan köyhiä lapsiperheitä Suomessa. Pidä lahjoituspyyntö aina selvästi näkyvillä ja kerro, mitä rahalla saadaan aikaan. Miten voisi ottaa varainhankinta luontevasti ja näkyvästi mukaan Yhteisvastuutapahtumiin. Joka viides nuori kärsi mielenterveyden ongelmista jo ennen koronaa.. Joka viides nuori kärsi mielenterveyden ongelmista jo ennen koronaa. Entä miten osallistut Yhteisvastuukeräykseen. Olen saanut käydä useissa Kirkon Ulkomaanavun kohteissa eri puolilla maailmaa, jossa Yhteisvastuukeräyksen tuella on autettu monenlaisissa katastrofitilanteissa. Koronapandemia on lisännyt nuorten ongelmia, erityisesti masennusta ja ahdistusta. Yhteisvastuun avulla esimerkiksi sisällissodasta toipuvassa Etelä-Sudanissa lapsia ja nuoria tuetaan kunnostamalla kouluja, järjestämällä ammattikoulutusta sekä pitämällä tiedotuskampanjoita, jotka painottavat erityisesti tyttöjen ja vammaisten oikeutta koulutukseen. Olen myös Yhteisvastuun myyntituotteiden kanta-asiakas, yleensä niitä löytyy aika monen sukulaisen joulupaketista. 7 Olen valtavan ilahtunut niistä viesteistä, joissa seurakunnissa suunnitellaan Yhteisvastuukeräystä yli työalaja tehtävärajojen, yhdessä lasten sekä nuorten kanssa. Seurakuntien luovuus näyttäytyi rajoitusten aikana, jolloin syntyi ihan uusia tapoja toteuttaa Yhteisvastuukeräystä. Ratkaisuna on tarjota lisää turvallisia aikuisia arkeen, jotta kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin. Tavoitteena on, että Yhteisvastuukeräys olisi seurakunnissa työkalu lähimmäisenrakkauden toteuttamiseen ja mahdollisuus hyvän tekemiseen ihan jokaiselle. Olen yhtä aikaa innostunut kaikista uusista seurakuntien ideoista, kuin myös erinomaisista oivalluksista kytkeä Yhteisvastuun sisällöt kaikkeen siihen toimintaan, mitä seurakunnassa on jo muutenkin. Apu ei vain mene perille, se muuttaa ihmisten elämää, tuo tulevaisuuden ja toivon. Keräykseen liittyen kun muistaa, että emme kerää itsellemme emmekä mukana oleville järjestöille, vaan lapsille ja nuorille lähellä ja kaukana. Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräys nostaa esiin lasten ja nuorten ongelmat. Lisäksi olen myyjäisten suurkuluttaja. On ihan tutkittua tietoa, että suomalaisista 73 % haluaa osallistua hyvän tekemiseen ja myös tekee niin, kunhan vain joku pyytää (Hyväntekeväisyystutkimus 2020). Ihanaa, että seurakunnissa on mahdollisuus käyttää omia taitoja ja osallistua hyvän tekemiseen. 4 Seurakunnissa todella osataan kohdata ihmisiä ja se onkin Yhteisvastuukeräyksen iso vahvuus. Nyt vain mietimme jokaisessa hyvin suunnitellussa Yhteisvastuutapahtumassa, keitä sinne odotetaan ja mikä juuri heille olisi helpoin tapa auttaa lahjoittamalla. Lasten ja nuorten keskuksen Saapas-, Moottoripajaja Perheystävä-toiminnot yhdessä seurakuntien kasvatustyön kanssa ovat tässä teemassa hyvät kumppanit Suomessa. Rajoitusajan take away -myyjäiset tilausperiaatteella sopi minulle loistavasti, tuli ostettua harkitusti, mutta huomattavasti enemmän kuin perinteisistä myyjäisistä. Koronan vaikutukset lapsissa ja nuorissa näkyvät varmasti jokaisessa seurakunnassa. Tuotoista 60 % menee ulkomaille – mitä haluaisit sanoa siitä. Tätä varten ovat julisteet ja muut materiaalit – näin lahjoittamismahdollisuus ei unohdu. Someystävät tekevät kakusta lahjoituksia seurakunnan Yhteisvastuutilille, me leipurit hoidamme kakun syömisenkin lahjoittajien puolesta
Koulutuksen punaisena lankana kulkee dialoginen työote, jolle katsomuskasvatuksen yhteistyö perustuu. Tule luomaan lasten ja perheiden arjesta nousevia digitaalisia sisältöjä varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan. tekemään yhdessä lasten kanssa toteutettavia animaatioita. Koulutus vahvistaa pedagogisen ajattelun tiedostamista ja sen yhteyttä toiminnan johtamiseen. Ku va : Sa tu Re in ik ai ne n 1 Teema Mitä luonto antaa ihmiselle. TILAUKSET 25.2. 03 4246 5376, Asiakaspalvelu palvelee klo 8–16 Pieni on Suurin 2/22 on jälleen katsomuskasvatuksen teemanumero! LEHTI ILMESTYY 10.3. Miten edistää yhteistyötä palvelemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oikeutta katsomukseen. 32 Me tekijät Me tekijät 32 1 Teema 2 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO Pääsiäisen perinteet elävät Ovet auki katsomuskasvatukselle Rakentavaa vuoropuhelua Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön KOULUTTAUDU, OSALLISTU #bertanpolulla #bertanpolulla STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Vahvista ammattitaitoasi Katsomuskasvatuksen yhteistyö dialoginen työote I jakso 10.-11.2.2022 STEP-koulutus, Järvenpää, II jakso 16.-17.5.2022 verkko Mitkä asiat ovat olennaisia katsomuskasvatuksen yhteistyön kehittämisessä. MENNESSÄ! KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMEROT (lehdet 2 ja 5): Kestotilaus 37 € 12 kk 39 € Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön! NIPPUTILAUSMAHDOLLISUUS KATSOMUSKASVATUSNUMEROLLE 2/22 Pienin toimituserä on 5 kpl. 5–49 kpl hinta 7 €/kpl, 50–100 kpl hinta 6 €/ kpl Yli 100 kpl hinta 5 €/ kpl + toimituskulut 4–15 € ”Vähentää ennakkoluuloja ja tarjoaa tietoa!” Lukijapalaute, Adam-lukijatutkimus, kevät 2021 TILAUKSET. Millaista yhteyttä seurakunnan digitaalisissa tiloissa voidaan rakentaa. Varhaiskasvatuksen kokonaissuunnittelu seurakunnassa 16.-18.3.2022 STEP-koulutus, Järvenpää Varhaiskasvatuksen kokonaisuutta on tärkeä kehittää muuttuvassa toimintaympäristöissä osana koko seurakunnan toimintaa. Kestävä kehitys Toteutuuko lapsen oikeus katsomuskasvatukseen. Koulutuksessa opit mm. 5 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 2 / KATSOMUSKASVAT UKSEN TEEMANUMERO Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! TILAAJAPALVELU JAICOM S-posti: lastenkeskus@jaicom.com p. Digitaalisten ympäristöjen hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa 10.-11.3.2022 STEP-koulutus, Järvenpää Millaisissa digiympäristöissä toiminta lasten ja perheiden kanssa toteutuu
Sibelius-talo tarjoaa hienot puitteet yhteiseen iltatilaisuuteen – tunnelman takaavat hyvä ruoka ja elävä musiikki akustisesti korkeatasoisissa tiloissa. VUOSIKOKOUSKUTSU Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous 21.5.2022 klo 9. Ilmoittautuminen avautuu 2.2.2022! LIIKKEESSÄ! Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 22.–23.9.2022 Sibelius-talo, Ankkurikatu 7, Lahti SPY ry:n hallitus Eija Pakkala, puheenjohtaja, eija.pakkala@kolumbus.fi p. Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja kehittämiskonsultti Maija Seppo kutsuu tutkiskeleman työyhteisön voimavaroja ja rakentamaan hyvää tulevaisuuta. Luontoon! Lapsen luontosuhteen vaaliminen seurakuntien varhaiskasvatuksessa on teemana ympäristötutkija Panu Pihkalalla, joka on tullut tunnetuksi myös ympäristöteologisista pohdinnoistaan. Jos yhdistyksen jäsen haluaa vuosikokouksen käsittelevän myös jotain muuta, tieto siitä on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta eli viimeistään 7.5.2022. Sen vuoksi olisi hyvä tietää tulostasi etukäteen. Yhteistyökumppanit: Lahden seurakuntayhtymä, Kirkon lastenohjaajat ry, Kirkkohallitus/Kasvatus ja perheasiat, Agricola-opintokeskus ILMOITTAUTUMINEN avautuu 2.2.2022 Ilmoittautumiset 24.8.2022 mennessä osoitteessa ilmoittaudu.lastenjanuortenkeskus. Oma teemansa on myös ympäristökriisin tuomien haasteiden huomioiminen varhaiskasvatuksessa. 03 4246 5376, Asiakaspalvelu palvelee klo 8–16 Paikka: Original Sokos Hotel Arina Pakkahuoneenkatu 16, Oulu Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Päivien kanavatarjonta on runsas ja monipuolinen: uusi lastenvirsi; koko perhe tanssii; Polku-toimintamalli; lasten oma animaatio; katsomuskasvatus ja kestävä tulevaisuus; Joka lapsi -menetelmä; luontoja ympäristökasvatus metsässä; lapset ja messu; liikuntaa ulkona; varhaiskasvattaja vanhemmuuden tukijana. luontoyhteyden roolista ihmisen identiteettitekijänä sekä ympäristöarvojen kehittymisestä ja ympäristötietoisuudesta. 33 Me tekijät Me tekijät 33 Johtava asiantuntija Nina Korhonen OPH:n Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeesta kertoo, miten pienten askelten alusta voi rakentua liikuntamyönteinen toimintakulttuuri. TILAAJAPALVELU JAICOM S-posti: lastenkeskus@jaicom.com p. KOULUTTAUDU, OSALLISTU KOHDERYHMÄ Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Kaikki paikanpäälle saapuvat saavat ilmaisen Päkä-ämpärin! Tule, tuo ystäväsikin ja ota yhteyttä, jos haluat lisää tietoa. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteesta: http://www.scandichotels.fi/ ?bookingcode=BVAR220922 Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BVAR220922 nettisivuilta, puhelimitse tai sähköpostilla hotellin vastaanotosta yllä olevia yhteystietoja käyttämällä. Kyse on liikkumisesta ja hyvinvoinnista osana arjen pedagogiikkaa. 050 596 6039. Huoneet ovat varattavissa 25.8.2022 mennessä tai hotellin varaustilanteen mukaan. 050 525 0349 Ilmoittautumista koskevat tiedustelut koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi TOTEUTTAJA Lasten ja nuorten keskus ry. Etäyhteyslinkki lähetetään sähköpostissa sitä pyytäville 20.5. mennessä. fi/neuvottelupaivat2022 HOTELLIVARAUKSET Kiintiövaraus tehty Scandic City Lahti -hotellista. Hänen puheissaan korostuvat työn hyvä sujuminen, hyvinvointi ja työntekijöiden toimijuuden vahvistuminen. Päivien teema, ”Liikkeessä”, luotaa paitsi jatkuvaan työn muutokseen myös liikkuvaan varhaiskasvatukseen. Etäyhteydellä osallistuminen on mahdollista lähettämällä linkkipyyntö Anita Ahtiaiselle viimeistään 20.5.2022. Päivät päättyvät perjantai-iltapäivän voimaannuttavaan, tiimihenkeä ja inspiraatiota pulppuavaan puheenvuoroon. Kokouksen osallistujille tarjotaan hotelliaamiainen. 040 582 1262 Anita Ahtiainen, sihteeri, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi p. TIEDUSTELUT Ohjelmaa koskevat tiedustelut Marjukka Luoma, marjukka.luoma@lastenjanuortenkeskus.fi, p. Panu puhuu mm. Seurakunnan varhaiskasvattajan työ on liikkeessä, kun tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat
Yökirkossa pyydämme häntä myös mukaan illan leikkeihin ja siunaukseksi yöuniimme. Adventti muistuttaakin siitä toivosta, jonka Kristus tuo meille kaikille: Me odotamme Jeesusta, Hän kaikki pelastaa. Tällainen turvallinen Jumalakuva on juuri se, mitä haluan olla rakentamassa kirkon kasvatustyössä. M yös me, Jeesuksen seuraajat, voimme olla valona toisillemme – ei vain adventtina, vaan jokaisena päivänä. Lapset nukkuvat syvää ja turvallista unta. Y ö kirkossa on alkamassa. Maa on saanut valkean peitteen ja kirkon ääriviivat piirtyvät lumisateessa tummaa taivasta vasten. Yökirkossa ikäjakauma on suuri, mutta osoittautuu adventin messussa toimivaksi: Ristikulkue etenee yhtenä joukkona, Hoosiannaa laulaen PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Yökylässä – siunattuina! ja palmunoksia heiluttaen. Jeesuksen seuraajat eivät jää pimeään, vaan heillä on elämän valo. Pappina vastuulleni ovat kuuluneet ensin varhaiskasvatuksen ja sittemmin nuorisoja rippikoulutyön työalat. Näin lapset vastaavat, kun kysymme heiltä, mitä tarkoittaa, että Jeesus on valona maailmassa. Kirkko hiljenee vähitellen. Pakkasiltana kirkko on äärettömän kaunis, sen ikkunoista tulvii valoa yön pimeyteen. Uskon kuitenkin vahvasti, että myös isovanhemmillani on ollut suuri merkitys siihen, että olen aikuisena päätynyt kirkon työhön. Illan hiljentymisessä mukana on pehmoaasi, jonka olen hankkinut jo vuosia sitten avuksi adventinajan hartauksiin. Y ökirkossa Jeesus on turvana niin leikeissä kuin työssä. Olemme kuin yökylässä Jeesuksen luona, siunattuina. J eesus on sanonut, että kukaan, joka seuraa häntä, ei kulje pimeässä. Pohja turvalliselle jumalakuvalle ja rukoukselle luodaan usein jo lapsuudessa: Jeesus sinä itsekin olet ollut pieni, tule mukaan leikkeihin, suojaa koulutieni. Yökirkossa muistan siksi huokaista: Tule siunaa päivän työ. Elämme odotuksen aikaa, odotamme Kuninkaan saapuvan luoksemme ja Vapahtajan syntyvän sydämiimme. Lähes koko työurani kirkossa olen toiminut kasvatuksen tehtävissä: rippikouluissa, nuorten aikuisten parissa, lapsija perhetyössä. Isovanhempani ovat oiva osoitus esirukouksen ja esimerkin suuresta merkityksestä. Toivonkin, että myös alkavana vuonna aivan jokaisen elämässä voisivat tärkeiksi ja pysyviksi muodostua iltavirren sanat: Tule kanssani, Herra Jeesus – pysy luonani ainiaan.. Erityisesti olen odottanut turvallista yhdessäoloa, rukouksen rauhaa ja lasten riemua. Oma yhteyteni seurakuntaan muodostui seurakunnan päiväkerhossa – samassa, jossa myöhemmin toimin itse lastenohjaajana. Taivas on kirkas pakkasyönä ja kirkon tunnelma on rauhallinen. Uskon valo voi levitä kauttamme samalla voimalla kaikkeen maailmaan. Huomaan odottaneeni myös adventin yökirkkoa – ja niin ovat odottaneet lapsetkin. Otamme iloiten Jeesuksen vastaan elämäämme, avuksemme ja turvaksemme jokaiseen päivään. Turvallinen jumalakuva rakentuu Jumalan läsnäolon kokemuksesta. Jeesuksen seuraajille kirkko loistaa valona maailmassa. Lasten omin sanoin: rakastamalla, auttamalla, kannustamalla ja lohduttamalla. Hän on tullut valoksi maailman pimeyteen kaiken ikäisille; leikkeihin, koulutielle, työhön ja elämään. Pyydämme häntä olemaan läsnä myös seuraavan aamun Hoosianna-messussa. Minut on yllättänyt, kuinka laaja-alaista kasvatustyötä saan seurakunnassa tehdä. Tätä samaa uskon valoa haluan olla viemässä eteenpäin seuraaville sukupolville. Sanoma on muuttumaton ja kristittyjen yhteys korvaamatonta kaikenikäisille. seurakuntapastori. Täällä pohjoisessa valon määrä kasvaa keväisin valtavalla vauhdilla. Heiltä opittu rukous ja Jumalaan turvaaminen ovat kantaneet niin monessa kohtaa elämän matkalla. 34 Me tekijät Me tekijät 34 TEKSTI Katja Saarikoski KUVITUS Pekka Rahkonen Kirjoittaja Pellon seurakunnan rippikoulutyön ja kasvatuksen vs. Pimeänä vuodenaikana kirkon valot loistavat kutsuvasti ja muistuttavat meitä adventtikynttilöiden kirkkaudesta
44 Yhteisvastuumessu: vinkkejä valmisteluun lasten ja nuorten kanssa s. 38 Raamattua leikkien: Pääsiäisen aistipolulla – miltä pääsiäinen tuntuu. Nyt tanssitaan iloisia ja valoisia aurinkotansseja. Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä.. ”Pääsiäisen riemu täyttää koko kaupungin. 35 Ideasta käytännöksi KUVA Hanna Tuuri IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI s. s. 50 Ystävyyden portista laskiaispolulle Pääsiäisen aistipolulla otetaan koko keho käyttöön. Jeesus ylösnousi ja hän elää tänäänkin.” Sivut 38–41
Pidän koko pääsiäisen tarinasta, se on hieno. TEKSTI JA KUVAT Annukka Saarinen Lapset kuvittivat Lastenkirkon pääsiäisrastit LUOVAT LAPSET Piha on iso ja aidattu, joten siellä on helppo pientenkin lasten kanssa liikkua ja touhuta turvallisin mielin! Haasteeksi kuitenkin muodostui se, että rastit oli tarkoitettu laitettavaksi ikkunoihin rakennettaviin pääsiäisasetelmiin – tämän kerhotilan ikkunat ovat niin korkealla, että niistä eivät asetelmat näy pihalle. Siksi Jeesusta oli vaikea piirtää. Tällä kertaa toteutimme tämän hyvin pienellä panostuksella ja nopealla aikataululla. Silja: – Minä tein ehtoollisen, Golgatan ja Jeesuksen haudalle naisen ja enkelin. 36 Ideasta käytännöksi Viime pääsiäisen alla odoteltiin Salossa – kuten monella muullakin paikkakunnalla – koronarajoitusten lieventymistä, mutta toisin kävi. Se oli myös päiväkerholaisten käytettävissä, ja vietimmepä sen äärellä liikuntahetken äitien kerholaisten kanssakin, vaikka äitien kerhon kokoontumiset olivat koronarajoitusten vuoksi tauolla. Haudan kallio oli helpompi, onneksi Silja piirsi siihen enkelin ja naisen. Normaalitilanteessa värväisin varmasti mukaan seurakunnan toiminnassa mukana olevia lapsia vaikkapa kouluikäisten kerhosta tai pyhäkoulusta! Isompikin porukka mahtuisi mukaan: Yhdellä rastilla voisi olla vaikka kokonainen taidenäyttely, jossa on useampi kuva samasta tapahtumasta. Oli helppo keksiä kuvat, koska kertomus oli tosi tuttu. Aaron: – Minä maalasin Getsemanen ja Jeesuksen haudan. Niinpä värväsin nopeasti hommiin parit kotoa löytyvät apukädet. Miettiessäni pikaisella varoitusajalla jotakin helposti toteutettavaa pääsiäispuuhaa perheille päädyin laittamaan Lastenkirkon Pääsiäisen kertomus -rastit erään päiväkerhotilan pihalle. Koulussa oli juuri puhuttu viimeisestä ehtoollisesta, siksi osasin kirjoittaa puhekuplat. Tai useamman lapsen ryhmä voisi kuvittaa yhden rastin yhteisenä A3-kokoinsena työnä esimerkiksi siten, että yhdessä maalataan tausta ja jokainen saa tehdä siihen liimattavaksi hahmoja, puita, kukkia, ristin jne.. Lapseni Aaron, 11, ja Silja, 8, lupautuivat kuvittamaan pääsiäisen tapahtumat rastien tekstien viereen laminoitaviksi. En edes muista, koska ja missä olen sen virallisesti ensimmäisen kerran kuullut. Kertomukset oli tuttuja, mutta olen aika huono piirtämään ihmisiä. Etsin Googlesta mallia kuviin. Pääsiäisenä ei päästykään kokoontumaan pääsiäismunajahtiin eikä muihin kirkkotilaisuuksiin. Minttu: – Oli ihan mukavaa olla tässä mukana, vaikka aasi oli kyllä vaikea piirtää. Tykkään pääsiäiskertomuksessa eniten siitä aasilla ratsastamisesta, mutta annoin kaverini Mintun piirtää sen. Rastipolku oli hiljaisen viikon ajan itsenäisesti kierrettävissä. Mukaan päätyi sattumalta myös naapurin Minttu, 8, joka oli tullut meille leikkimään
37 Ideasta käytännöksi Lapset kuvittivat Lastenkirkon pääsiäisrastit LUOVAT LAPSET "Oli helppo keksiä kuvat, koska kertomus oli tosi tuttu." "Maalasin Getsemanen ja Jeesuksen haudan." "Oli ihan mukavaa olla tässä mukana, vaikka aasi oli kyllä vaikea piirtää."
Kosketuksen, haistamisen ja maistamisen kautta opimme jotain uutta luonnon materiaaleista, joilla kaikilla on myöskin oma tarkoituksensa. Jumala on luonut meidät kaikki erilaisiksi oppijoiksi. Hän kuulee rukouksemme, näkee hätämme ja haluaa sulkea kansansa kuin kanaemo siipiensä suojaan. Hoosianna laulu raikaa halki kaupungin.”. Yksi keino hyödyntää aisteja oppimisessa on aistipolku-menetelmä, jota esitellään Kaisa Aitlahden ja Satu Reinikaisen Uusia polkuja rauhoittumiseen –kirjassa. Me Parkanon seurakunnassa pohdimme, miten aisteja voisi hyödyntää pääsiäisen ilosanoman viestittämiseen. Kun luemme pääsiäisen tapahtumista Raamatusta, huomaamme, että sielläkin aisteilla on oma merkityksensä. Silloin mahdollisesti jokin toinen aisti toimii vahvemmin ja saamme sitä käyttää uuden oppimiseen ja kokemiseen. Suuressa viisaudessaan Luoja loi meihin myös aistit, joiden avulla saamme kokea ja oppia uutta ympäristöstä. Parhaimmillaan aistipolku-menetelmällä voidaan rakentaa kokemus rauhoittavasta luontoympäristöstä, jossa aistien avulla kohennetaan kulkijan tarkkaavaisuutta ja keskittymiskyTEKSTI Simi Virtanen & Heidi Viita-Virtanen Uusia polkuja rauhoittumiseen Kaisa Aitlahti & Satu Reinikainen (Lasten Keskus 2021) kyä. Ainakin voimme käyttää aistejamme oppiaksemme jotain lisää Jumalan rakkaudesta. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja suunnitteli tarkalleen jokaisen ruumiinjäsenen toimittamaan omaa tehtäväänsä. Ennen kuolemaansa Jeesus asetti ehtoollisen, jossa hän opetuslastensa kanssa nautti leivän ja viinin. Pääsiäisen aistipolun ideana on johdattaa kulkijaansa pääsiäisen sanoman äärelle eri aistien kautta. Korviimme kantautuu lintujen laulua ja puron solinaa, jotka laulavat omaa ylistysvirttään Luojalle. Jeesus itse puhuukin maistamisesta sanoessaan: ”Totisesti: minä en enää maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä Jumalan valtakunnassa.” Kuullessaan kukon kahdesti laulavan Pietari muisti Jeesuksen kertoneen hänelle jo ennalta, että Pietari tulisi kolmasti Herransa kieltämään. Aistipolulla kuljetaan paljain jaloin. Epäilevä Tuomaskin uskoi saadessaan omilla käsillään koskettaa ylösnousseen Vapahtajan haavoja. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Pääsiäisen aistipolulla Ihminen on Jumalan luomistyön kruunu. Toinen oppii näkemällä, toinen kuulemalla. Äänimaiseman virikkeet, tuoksut, tunnusteltavat ja maisteltavat asiat konkretisoivat pääsiäisen iloa. Raamattu kertoo meille Jumalan aisteista. Polun rakentamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi luonnosta löydettävää materiaalia, kuten kiviä, käpyjä ja sammalta. Luonnossa oleminen tekee tutkitusti ihmiselle hyvää. Lähtekäämme yhdessä matkalle pääsiäisen tapahtumiin – nähden, kuullen, koskettaen, haistaen ja maistaen, miten suuri pääsiäisen riemu onkaan! LÄHDE ”Sunnuntaina ilo valtaa Jerusalemin. Pääsiäisenä Jerusalem täyttyi väenpaljoudesta. Voi myös olla, että jokin aisteistamme on poissa. Jeesuksen ristinkuolema piirtyi näköaistin kautta Magdalan Marian, sen toisen Marian sekä Salomen eteen. Kaupungin kaduilla saattoi kuulla musiikin ja iloisen puheensorinan ääniä, kun juhlaan valmistauduttiin. Saamme silmillämme katsella ja ihailla Jumalan luomistyötä luomakunnassa. Koska me ihmiset olemme Jumalan kuvia, voimme ehkä aisteillammekin heijastaa jotain Jumalasta
Siihen voi käyttää luonnon omia antimia tai valmiita esteitä ja vaikka renkaita. Mietitään, miltä puutarhassa tuoksuu. Luonto on tuoksuva lahja meille. PÄÄSIÄISEN AISTIPOLKU TEKSTI Eleonora Printz & Kaisa Aitlahti KUVAT Hanna Tuuri Pääsiäisen tapahtumiin sukelletaan tänä keväänä lasten kanssa aistit avoinna. On paljon kauneutta mutta myös uhkia. Aistipolusta riittää koettavaa useammallekin kerralle. Taustamateriaalina on käytetty myös kirjaa Uusia polkuja rauhoittumiseen (Aitlahti & Reinikainen, Lasten Keskus 2021). Vihdoin päästään Jerusalemiin. Lasten ajatuksista tai vaikka taiteesta näiden kysymysten äärellä syntyy rukous. Puutarhaan voi kerätä materiaalia lasten kanssa ulkona jo aiemmin: multaa, sammalta, kaarnaa – kaikkea, mikä ulkona tuoksuu. Otetaan esiin ruusuja tuoksuteltaviksi. Luonto on monimuotoinen ja sieltä löytyy vaikka mitä. Lastenkirkon YouTubesta löytyy video, jolta laulua voi kuunnella. Millaista siellä oli. Tästä voi järjestää myös leiripäivän, jos haluaa kokea kaiken samana päivänä. Mitä ratsastajat ajattelivat korkeista nousuista. Miltä maa, luonto ja ulkona oleminen tuoksuvat. Oliko radalla liikaa esteitä tai synkkää metsää. Luontoa pitää varjella ja kunnioittaa. Hoosianna laulu raikaa halki kaupungin.” ”Maanantaina puutarhassa Jeesus rukoilee. ”Sunnuntaina ilo valtaa Jerusalemin. Maanantaina tuoksuu Oletko joskus ollut puutarhassa. Tahtosi nyt tapahtukoon, murhe syvenee.”. Se muuttuu koko ajan. Mitä muuta sellaista tilassa on, mistä voisi rakentaa puutarhan. Missä. Laulun sanat voi kirjoittaa näkyviin eri pisteisiin. Lasten kanssa mietitään, miltä matka Jerusalemiin tuntuu. Aistiradan läpi kulkee mukana Jukka Salmisen Hiljaisen viikon laulu, jota voi vaikka lorutella, kaiuttaa tai laulaa aina päivän aluksi. Radan voi myös rakentaa yhdessä lasten kanssa. Rakennetaan oma puutarha ja haistellaan sen tuoksuja. Mitä sinä haluaisit pyytää luonnolle tai mistä kiittää luonnossa. Etsitään vielä kivi maastosta – jokainen jättää oman kiven merkiksi käynnistään Jerusalemissa. Ratsastetaan keppareilla pitkin pihaa: on esteitä, pujottelua, ylämäkiä ja metsää. Oliko ratsastettava rata liian vaikea tai helppo. 39 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Miltä pääsiäinen tuntuu. Tehdään se tällä kertaa ratsastaen. Palmusunnuntaina koko keho käyttöön! Nyt lähdetään yhdessä kohti Jerusalemia. Hajut, maut, näkeminen, tunteminen ja kuuleminen ovat kaikki mukana, kun kuljetaan hiljaisen viikon tapahtumissa kohti pääsiäistä
Miltä ihmiset näyttivät, kun Jeesus auttoi heitä jossain hankalassa tilanteessa. Milläköhän päällä ne ovat. Onko viinirypäle pehmeä vai kova. Osaatko tehdä saman ilmeen. Ilmeitä voi harjoitella myös peilin kanssa. Mitä niistä asioista Jeesuksin ehkä kokeili joskus. Moni silloin väittää: kyllä syyllinen hän on.” ”Keskiviikko koittaa, Herra Jeesus tuomitaan. Miltä taikina tuntuu käsissä. Onko sinulta joskus pettänyt tasapaino. Entä paistettu, lämmin leipä. Tai kun hän ihmetteli, miksi ihmiset eivät ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti. Tai jos kääntää katseen sivulle, on vaikeampi pysyä pystyssä yhdellä jalalla. Jos pakastimesta löytyy vaikka jäätyneitä marjoja, niin niitä voi tunnustella pussin läpi tai kokeilla, miltä ne tuntuvat suussa. Onko yhdellä jalalla seisominen vaikeampaa kuin toisella. Miltä Jeesus on itse saattanut näyttää eri tilanteissa?. Miltä tuntuu, kun tasapainolaudalla horjuttaa. Oletko maistanut leipätaikinaa, miten se eroaa valmiin leivän mausta. Torstaina tunnustellaan taikinaa ja maistellaan Kiirastorstaina leivotaan ehtoollisleipä seurakunnan yhteistä messua varten. Pysytkö yhdellä jalalla seisomassa. Tutkitaan ilmeitä ja katsotaan tarkkaan, miltä eri hahmot näyttävät. Miltä se tuntuu suussa, entä miltä se sinusta maistuu. Maistellaan myös viinirypäleet. Jännä juttu on, että hämärässä, kun ei näe kunnolla, myös tasapainoaisti toimii heikommin. Ainakin palmusunnuntaina moni tuli iloiseksi, mutta eivät kaikki – joku saattoi näyttää myös vihaiselta tai vaikka kateelliselta. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Keskiviikkona tasapainoillaan ja tutkitaan lämpötiloja Millaisissa asioissa tarvitsee hyvää tasapainoa. Jeesus on vain hiljaa, hän ei vastaa sanaakaan.” ”Torstaina on toivo, silloin pöytä katetaan. Mikä on sinun lempitaikinasi. Kokeillaan, miten eri aistit vaikuttava toisiinsa. Tasapainoilua voi kokeilla ulkona kiven tai puunrungon päällä, mutta myös tasaisella lattialla. Mistä tietää, miten oma tasapainoaisti toimii. Ehtoollisen lahja, tuo jo päälle maan.” Tiistaina tarkastellaan ilmeitä Millaisia tunteita kasvojen erilaiset ilmeet herättävät. Mitä tunteita kuvaavat erilaisten legoukkojen tai pehmoeläinten ilmeet. Varataan kahteen astiaan kylmää ja kahteen lämmintä vettä – yhdet varpaille, toiset sormille. Miltä vesi tuntuu. Mietitään yhdessä Jeesuksen kohtaamia ihmisiä: millaisia kasvoja Jeesus näki matkansa varrella. ”Tiistaina käy kuulusteluun Jeesus viaton. Mitä kaikkea viinirypäleistä voi tehdä. Minkä lämpöistä Jerusalemissa mahtoi olla. Miltäköhän ihmiset näyttivät, kun Jeesus tuli paikalle
LV 36 PÄÄSIÄISRIEMU Kiitä ja ihmettele, tanssi ja taputtele, laula ilosta laula ilosta Kristus nousi ylös haudasta. Uruista lähtee valtavasti erilaisia ääniä. Huiskutusta kädet ylhäällä. Kaksi taputusta ja kädet ylös, kaksi taputusta ja kädet ylös. Kuolema on voitettu, Kristus ylösnoussut on!. Perjantaina kuulostellaan tunnelmia Etsi valmiiksi otteita erilaisista musiikkityyleistä: jotain leppoisaa, iloista, vilkasta, rauhallista ja surullista, tai pyydä kanttoria soittamaan uruilla tai muilla soittimilla. Entä miltä koko pääsiäinen tuntuu iholla. ”Perjantaina murhe valtaa ihmissydämen – Herra Jeesus kuolee vuoksi meidän jokaisen.” ”Lauantaina hiljaa Jeesus lepää haudassaan. Millaiselta riemu näyttää paperilla. Maanantaina jälleen koko keho käyttöön! Tanssitaan iloisia ja valoisia aurinkotansseja. Urkujen kautta voidaan kokea tosi monia tunnetiloja. Kertomukset voi piirtää selkään vaikka pareittain ja tuntea, miten pääsiäinen herää eloon omalla iholla. Etsitään pinta tai materiaali, joka tuntuu ilolta, ja kosketetaan sitä vaikka poskella tai sormilla tai nojataan sitä vasten eri kehonosilla. VIRSI 105 AURINKOMME YLÖSNOUSI Mukaan voi ottaa sifonkihuivit ja jokainen tanssii ihan omalla tavalla. Huiskutusta kädet ylhäällä. Mikä pinta tai materiaali tuntuu surulta, odotukselta tai jännitykseltä. Kirjassa Piirrän sinuun tarinan (Aitlahti & Reinikainen, Lasten Keskus 2020) on keholle piirrettäviä kertomuksia myös pääsiäisestä. Hämmästyneet naiset tämän ihmeen kohtasi.” ”Pääsiäisen riemu täyttää koko kaupungin. Muista pyytää lupa koskettamiseen. LV 33 ILOITKAA, IHMISET Iloitkaa ihmiset, kevätauringon lämpimän alla. Sunnuntaina ilo näkyy ja tuntuu väreissä Maalataan pääsiäisen ilo eri värein. Varataan vesivärejä, sormivärejä, tusseja ja puuvärejä sekä isoja papereita. Jeesus ylösnousi ja hän elää tänäänkin.” Käsiä lipsutellaan yhteen ja kävellään ympäriinsä tilassa. Miltä ilo tuntuu sydämessä. 41 Ideasta käytännöksi Lauantaina kosketellaan ja tunnustellaan Pääsiäisen odotuksessa eletään läpi erilaisten tunteiden. Muistellaan, mitä tunteita aistipolulla on tullut vastaan tähän mennessä. A-osa kävellään isossa piirissä ensin oikeaan ja kertauksessa vasempaan. Kuunnellaan otteita musiikista, joka vie erilaisiin tunnelmiin, ja puhutaan siitä, mitä lapset kokivat niiden äärellä. Laula ilosta laula ilosta Hän luo meihin valoa. Iloitkaa ihmiset, kevätauringon lämpimän alla. B-osa mennään piirissä keskelle nostaen kädet ylös ja sanan on-kohdalla huiskutellaan käsiä sivulta toiselle. Kertomuksessa nimeltä Piirrän sinuun pääsiäisen kuljetaan pitkäperjantaista pääsiäisaamuun ja toisessa nimeltä Pääsiäisen salaisuus etsitään pääsiäistä symbolien avulla. Kaksi taputusta ja kädet ylös, kaksi taputusta ja kädet ylös. Jeesus on nyt poissa, kuinka toimeen tullaankaan.” ”Sunnuntaina haudan suulla istuu enkeli
Kun reitti on piirretty, painetaan nappia ja katsotaan, onnistuuko pesukarhu vai ei. Peli ladataan ilmaiseksi ja ensimmäisen tason testaamisen jälkeen koko peli lunastetaan sovelluksen sisäisenä kertaostona. Lapsi saa viettää kullakin tasolla oman aikansa ja miettiä siirtoaan rauhassa. Onnistumisen jälkeen peli siirtyy seuraavan kansi-kolo-pulman pariin. Lapsen omista valmiuksista riippuen peliä voi hyvin kokeilla jo hieman nuorempanakin, sillä se antaa ohjeet suomeksi puhuttuna eikä lapsen tarvitse osata tässäkään pelissä lukea tai kirjoittaa. Peliä testannut hieman alle 4-vuotias nokkelikko ratkaisi jo ensimmäisellä kokeilukerralla pelin ostamiseen johtavan lapsilukon, joten ilmaista kokeiluversiota ei kannata antaa lapselle yksin käyttöön. Porukalla pelaaminen, oli kaverina sitten ikätoveri tai aikuinen, on aina mukavampaa! INFO PANGO ONE ROAD iOS, Android Ladataan ilmaiseksi, koko peli 2,99-3,99 e. Pelissä ohjastetaan veikeää pesukarhuhahmoa, jonka tehtävänä on viedä kansi maassa olevan kolon päälle, jottei myyrä pääsisi kurkistelemaan kolosta. Tässäkin suhteessa se on siis alle kouluikäisille hyvä hankinta. Myös Pikku Kakkosessa koodataan Logiikkatehtävien lisäksi koodaamisessa tärkeää on myös tarkka silmä ja asioiden erottaminen toisistaan. Näihin taitoihin pikku koodarit pääsevät perehtymään Pikku Kakkosen Eskarissa, joka on ehdottomasti toinen mainitsemisen arvoinen koodauspeli. Pienten lasten kohdalla koodausvalmiudet tarkoittavat ohjelmointikielten pänttäämisen sijaan loogista ajattelua, asioiden lajittelua sekä ohjeiden antamisen ja noudattamisen harjoittelua. Pelaaja suunnitellee ja piirtää sormellaan pelialueelle reitin, jota pitkin kulkemalla pesukarhu pääsee tepsuttamaan aukon luo kansi mukanaan. Itse suunniteltu ja piirretty reitti on siis ikään kuin koodi, jolla pesukarhua eli ”tietokonetta” ohjeistetaan tehtävässä. Mitä pienempi pelaaja on kyseessä, sitä tärkeämpää onkin, että aikuinen on tarpeen tullen paikalla auttamassa ja kannustamassa. Ylen julkaisema ilmaissovellus sisältää koodauspelikokonaisuuden lisäksi paljon muutakin opettavaista tekemistä viskareille ja eskareille. Kumpikin sovellus myös tuntuu opiskelua enemmän leikiltä, mutta koska tehtävät vaikeutuvat pelin edetessä, saattaa jokin vaikeampi pulma aiheuttaa pelaajalle myös turhautumisen tunteita. 42 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Koodaamista voi harjoitella jo päiväkodissa Leikkisät mobiilipelit ovat oivallinen tapa harjoittaa tärkeitä taitoja pienestä pitäen. Pango One Road on puheeton ja tekstitön, joten sen pelaamiseen ei tarvita lukutaitoa tai esimerkiksi englannin kielen osaamista. Tehtävissä myös pohditaan, mikä ei kuulu joukkoon sekä ohjataan nuolinäppäimillä robottia eri suuntiin suomeksi puhuttujen ohjeiden mukaan. Kun käsissä on laadukas ja iänmukaisesti valittu peli, voi varhaiskasvatusikäinen oppia leikin lomassa vaikka koodausvalmiuksia. Sitä voi alkaa katsella aikuisen kanssa yhdessä jo 3-4-vuotiaana. – Ja ennen kaikkea pidetään tietenkin hauskaa! Pienimmille sopii Pango One Road -logiikkapeli. Kokeillakin saa niin monta kertaa, että ”koodi” onnistuu. Pikku Kakkosen Eskarin koodauspeli sisältää yksinomaan sokkelopulmiin keskittyvää Pango One Roadia TEKSTI Jenni Utriainen monipuolisemman kavalkadin eri tyyppisiä tehtäviä. Ei vaadi wifiä PIKKU KAKKOSEN ESKARI iOS, Android Ilmainen Ei vaadi wifiä Lue peleistä lisää julkaisijoiden nettisivuilta: www.studio-pango.com www./yle.fi/aihe/s/lapset/eskari. Lapset voi innostaa ratkaisemaan pulmia myös yhdessä. Molemmat sovellukset ovat laadukkaita, hauskoja ja hyvin tehtyjä. Vaikka tehtävät voivat olla ylemmillä tasoilla haastavia, ei peli ole kilpailuhenkinen. Käytännössä pelaaminen alkaa yksinkertaisilla jaottelutehtävillä, joissa tunnistetaan muotoja ja värejä
Vuonna 2019 Nurmijärven seurakunnassa kastettiin 267 lasta. Idean hän sai viime syksyn Glasgow'n ilmastokokouksen innoittamana. – Jokainen vauva ansaitsee oman taimensa, hän korostaa. Viime vuoden maaliskuussa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäisen lapsensa saaneiden isien ja äitien kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä. Taimet voitaisiin myös nimetä lasten mukaan. Entinen pappi Markku Tapio toivoo puun taimea kaikille Nurmijärvellä seuraavien viiden vuoden aikana syntyville lapsille. KURKISTUKSIA –. Tapion ajatuksissa taimista syntyy Glasgow'n puisto. Hän haluaa juuri puun taimia biodiversiteetin takia. Toivon, että taimien istutus lähtisi kunnolla liikkeelle. Perheet osallistuivat ryhmään vauvan ensimmäisen vuoden aikana. Mentalisaatiosta on kyse esimerkiksi silloin, kun taaperoikäinen lapsi vastustaa pukeutumista tunnekuohun vallassa ja vanhempi pohtii mielessään, millaisia ajatuksia tai tarpeita lapsen käytöksen taustalla voi olla. Isät hyötyivät erityisesti toisiltaan saamastaan tuesta ja oman lapsensa paremmasta ymmärryksestä. Alun perin Tapio ajatteli taimea kaikille kastetuille vauvoille, mutta heitä on prosentuaalisesti vain 62 % kaikista syntyneistä. MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -mallista tutkitusti apua isille Tuore tutkimus osoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämän Vahvuutta vanhemmuuteen -pienryhmämallin auttaneen vanhempia monin tavoin. Toivon, että taimet istutetaan niin, että lapset pääsevät katsomaan oman taimensa varttumista. Hän on yksi ryhmän tutkijoista. Mentalisaatiolla tarkoitetaan vanhemman kykyä ja halua pohtia lapsen kokemusta ja tarpeita erilaisissa arjen tilanteissa. – Ilmastokokousta seuranneena kävi ilmi, että 65 prosenttia nuorista ovat äärimmäisen huolissaan ilmastosta maailmanlaajuisesti. Lähde: Nurmijärven uutiset 16.11.2021 – Vahva kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että vanhemman riittävän hyvä mentalisaatiokyky on keskeinen tekijä lapsen myönteisen kehityksen ja turvallisen lapsi-vanhempi-suhteen kannalta, sanoo Sourander. Tapion projekti kantaa nimeä "Mä taimi olen sun tarhassas". Vuodessa heitä syntyy siis arviolta noin 400–500. Se voisi sijaita esimerkiksi uudistetun pappilan viereisellä peltoaukealla, jonka voisi muuttaa osittain puistoksi tammen ja lehmuksen taimille. Idean ei pitäisi loukata ketään, vaan olla kompromissi, Markku Tapio toteaa Nurmijärven uutiset -lehden haastattelussa. Mentalisaatiokyvyn avulla vanhempi voi tunnistaa myös oman mielensä sisältöjä ja auttaa itseään pysymään rauhallisena haastavissa tilanteissa.. 43 Ideasta käytännöksi Puun taimi kaikille kunnassa syntyville vauvoille. – Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kunnissa hyödynnetyt, MLL:n kehittämät Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmämallit tarjoavat vanhemmille sekä sosiaalista että vanhemmuutta ja lapsen kehitystä vahvistavaa tukea, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton erityissuunnittelija Johanna Sourander. Ryhmiä ohjasivat kuntien ammattilaiset, erityisesti neuvoloiden terveydenhoitajat, ja ryhmät oli suunnattu matalan kynnyksen tukimuotona kaikille ensimmäisen vauvansa saaneille perheille
Toteutukseen tarvitset kyniä ja sydämenmuotoisia papereita. Tämän jälkeen voidaan keskustella: Kuinka helppo/vaikea oli keksiä yhdistäviä asioita. Voiko osallistujien tekemistä patsaista ottaa kuvia ja näyttää niitä saarnan yhteydessä. Siis kaikessa, mikä nuoren hyvinvoinnin kannalta on tärkeää. 44 Ideasta käytännöksi Yhteisvastuumessu TEKSTI & TOTEUTUS Anita Ahtiainen Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on pandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Messussa on luontevaa huomioida kaikenikäiset ja vahvistaa sukupolvien yhteyttä. Tässä olevia vinkkejä voi hyödyntää kynttilänpäivänä 6.2.2022 YV-keräyksen avajaismessussa tai milloin vain. Kerro, että tehtävänä on löytää viisi kaikkia ryhmäläisiä yhdistävää asiaa ja kirjoittaa ne sydänlapuille. PERHEMESSU sitten omaa ryhmäänsä yhdistävät asiat. Samanlaista yhteisöllisyyttä voi tarjota myös “minileirinä” yhden messun ympärillä. Pienimmätkin lapset voivat olla mukana aikuisten kanssa. Mikä on lempiruokanne tai -kouluaineenne. rukousalttariin. Osaavatko kaikki jonkun tempun esim. Kerättävillä varoilla autetaan nuoria kuromaan kiinni menetettyjä mahdollisuuksia koulussa, harrastuksissa, ystävyyssuhteissa. Seuraavassa on muutamia ideoita, miten yhteinen tekeminen voidaan toteuttaa. Seuraavilla apukysymyksillä voit auttaa miettimistä alkuun: Mistä väreistä pidätte. Työskentelyn jatkoksi voit pyytää osallistujia miettimään, mitä työskentelyssä esiin tulleita asioita voisi jatkaa seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa. Ryhmät esittelevät teoksensa ja kertovat PÄKÄN POSTI JA TUTKIMUSPARTIO SEIKKAILEE Lastenkirkko.fi/seurakunnille sivulta löytyvät yhteisvastuuteemaiset puuhasivut, joita voi käyttää niin kirjepyhäkoulussa kuin ryhmätoiminnassa ja tutustua lasten kanssa yhteisvastuun ideaan. Tämän kouluikäisille sopivan työskentelyn tarkoituksena on auttaa huomaamaan ihmisiä yhdistävät asiat ja ihmissuhteiden merkitys. Mitä kaikkea liittyy erilaisuuden hyväksymiseen. VINKKEJÄ VALMISTELUUN LASTEN JA NUORTEN KANSSA VALMISTELU ARKITOIMINNASSA ENNEN MESSUA YHDESSÄ ON HYVÄ OLLA Hankepäällikkö Kaisa Kahra on ideoinut Yhteisvastuuseen liittyen vinkin “Yhdessä on hyvä olla”. Saako esim. Onkin toivottavaa, että YV-teemaa pidetään esillä pitkin vuotta. Mikä merkitys on sillä, että löydän toisista ihmisistä jotain samaa kuin itsessäni on. Kaikesta tästä pitää sopia jokaisen kanssa, eikä painetta työskentelyn jakamiseen voi olla. #lahjoitamullehuominen. Vinkit eivät ole sidottuja yhden pyhäpäivän raamatunteksteihin. Entä, miltä tuntuu huomata oma erilaisuus suhteessa ryhmään. Keräys avataan kynttilänpäivänä 6.2.2022. Jaa osallistujat 3–5 hengen ryhmiin. Lasten ja nuorten leireillä yhdessä suunnitellut ja toteutetut jumalanpalvelukset ovat vakiintunut osa lasten ja nuorten toimintaa. Anna kullekin ryhmälle viisi sydämenmuotoista paperia. Tehtävään voi lisätä haastetta pyytämällä listaamaan erikseen asiat, jotka yksittäisillä osallistujilla ovat täysin ainutlaatuisia. Kun sanat ovat valmiina, ryhmä muodostaa jäsenistään patsaan tai still-kuvan, joka ilmentää heidän yhteisiä ominaisuuksiaan. osallistujien tekemillä sydämillä koristella kirkkotilan ja liittää ne esim. kuperkeikan tai osaatteko tehdä samanlaisen ilmeen. Miltä yhdistävien asioiden löytyminen tuntui
Pienten lasten kanssa kannattaa käyttää teksteistä joko Lapsen raamatun tekstiä tai omin sanoin kerrottua tiivistelmää. 2. Kirjaa keskustelussa esiin tulevat asiat ja lue muistiinpanosi lopulta ryhmälle. • Mikä mielestäsi yhdistää kertomuksen ihmisiä, entä mikä erottaa. 3. 4. Lämmittely; tehkää piirros teemasta “tällainen olen tänään”. 1. Mitä kertomus sinun miestäsi kertoo Jumalasta. Lukekaa päivän teksti niin, että pyydät osallistujia miettimään: • Mikä tekstissä kertoo sinusta itsestäsi tai missä kohtaa kertomusta voisit itse kuvitella olevasi mukana. Valmistelettepa YV-teemaista jumalanpalvelusta mihin tahansa pyhäpäivään, voitte tutkia päivän evankeliumia tai muita tekstejä yhteyden rakentumisen näkökulmasta. Kun piirustukset ovat valmiit, kuullaan kaikilta sen verran omista tunnelmista kuin kukin haluaa kertoa. Valitkaa tilassa olevista esineistä symbolit, jotka kuvaavat ihmisiä, luontoa ja Jumalaa – tai käyttäkää yllä olevia kuvia pohtiessanne seuraavia kysymyksiä. Päättäkää, mitä asioita ryhmäläiset haluavat vietävän osaksi tulossa olevaa jumalanpalvelusta.. • Miten luonto on mukana kertomuksessa. • Millainen on kertomusten ihmisten ja Jumalan välinen suhde. 45 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU YHTEYDEN TÄRKEYS Yhteys on hengellisyyden ja hyvinvoinnin ytimessä. Osaavatko kertomuksen ihmiset kohdella maata, vettä, eläimiä ja kasveja hyvin
Aamen. Tämän saat uskoa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Lapsiryhmä, joka on arkitoiminnassa tehnyt “yhdessä on hyvä olla” -harjoituksen, voi tulla messuun näyttämään ryhmän patsaana tai still-kuvana, mitä näyttää yhteyden katkeaminen ja jälleen löytyminen. Onkin luontevaa, että tehtävät jakautuvat näiden vastuualueiden mukaan. Anna anteeksi. VALMISTELU JUURI ENNEN MESSUA. KIRKKOKISKA Kirkkokiska on käytännössä hyväksi havaittu toimintamalli. Se on siellä, missä joku vahingoittaa luontoa. VIHREÄ – sana: Tehtävä voi olla tekstien lukua; saarnan toteutukseen osallistumista keskustellen tai draaman keinoin; uskontunnustukseen johdattaminen liikkein. 46 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU VINKKEJÄ SYNNINTUNNUSTUKSEN TOTEUTTAMISEEN PATSAS Yhteyden katkeaminen on synnin tärkein määritelmä. Pienillä lapsilla on hyvä olla oma aikuinen tukena tehtävän toteuttamisessa. PUNAINEN – ehtoollinen: Tehtävä voi olla kolehdin kerääminen, esirukouksen toteuttaminen, ehtoollispöydän kattaminen ja avustaminen. Se on siellä, missä sinuun ei uskota eikä jakseta toivoakaan. Anna anteeksi kaikki se, millä olen rikkonut yhteyden sinuun, toisiin ihmisiin, luontoon ja itseeni. SYNTI-SANAT Voit myös pyytää etukäteen kouluikäisiä miettimään sanoja, jotka alkavat synti-sanan kirjaimilla. Listassa voi myös lukea, kuinka paljon valmisteluun tarvitsee aikaa ennen messua. • Millä tavalla sinä olet mukana toteuttamassa Yhteisvastuu-keräystä. Liturgi ohjaa tehtävien toteuttamista jumalanpalveluksen edetessä. Tehtävät voi ryhmitellä seuraavasti: VALKOINEN – lepo eli tarvitsee vain olla läsnä. Auta korjaamaan se, mikä on rikki. Tee minusta yhteyden rakentaja. KELTAINEN – päätös: Tehtävä voi olla siunauksen sanoihin liittyminen liturgin rinnalla; lähettämisen sanojen lausuminen; ihmisten hyvästeleminen ovilla tai jokin tehtävä kirkkokahvien yhteydessä. Tulija voi halutessaan valita valkoisen lepolapun tai värikkään tehtävälapun. S-inä; Y-ksin; N-äännyt; T-uskaisena; I-tkien. Jumala antaa sinulle anteeksi. Tässä esim. Kirkon ovella annetaan kaikille tulijoille eriväriset laput. Tarjolla on hyvä olla ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan tehtävän toteuttamisessa. SYNNINTUNNUSTUKSEN SANOITUS Jumala tiedämme, että synti on siellä, missä joku jää ilman apua ja lohdutusta. Messua johtavan liturgin, musiikkia johtavan kanttorin ja käytännön valmisteluista vastaavan suntion on tärkeää olla mukana valmistelemassa kiskaan tarjolle laitettavia tehtäviä. Haastattelussa toimivia kysymyksiä: • Mitä tuo mieleesi sana Yhteisvastuu. Anteeksianto on alku yhteydelle. Synti on myös siellä, missä minä olen. Jos ette ole aiemmin sitä kokeilleet tai jos sen käyttö on välillä unohtunut, kannattaa se nyt ottaa osaksi jumalanpalveluselämän työkalupakkia. • Mitä olet tähän mennessä kuullut siitä, mitä nyt alkavalla keräyksellä halutaan saada aikaan. VINKKEJÄ JOHDANTOON Johdannossa voi haastatella YV-keräyksen vastaavaa tai nuoria ja lapsia, jotka ovat olleet jollakin tavalla mukaan YV-keräyksen toteuttamisessa. TAI Jumala sinä tunnet minut. Tunnet myös sen, mitä ole tehnyt väärin. Aamen. synnintunnustukseen johdattaminen keskustellen tai synnintunnustuksen kuvittamista piirtäen. Kiska on mukava pöytä, seinä tai muu selkeä paikka, jossa on esillä lista tehtävistä, jotka seurakuntalainen voi ottaa tehtäväkseen. SANAJA RUKOUSTEHTÄVÄT • tekstien lukeminen ja/tai saarnan valmistaminen liturgin kanssa keskustellen • päivän rukouksen lukeminen kirkkokäsikirjasta tai koostaminen seurakuntalaisten kirjoittamista rukousaiheista • esirukouksen valmistaminen ja siihen johdattaminen MUSIIKKITEHTÄVÄT • laulujen/virsien valinta yhdessä kanttorin/muusikon kanssa (tosin tämä täytyy tehdä jo aiemmin viikolla) • esilaulajana toimiminen yhdessä muiden kanssa • osallistuminen säestämiseen VÄRIRYHMÄT Messun voi toteuttaa yhdessä myös niin, että ohjeistaminen hoidetaan messun edetessä. Sanat voidaan kirjoittaa kylteille ja näyttää seurakunnalle. SYNNINPÄÄSTÖ Jeesus tuli maan päälle kertomaan, että Jumalan rakkaus voi tuoda yhteen ne, jotka ovat joutuneet toisistaan eroon. • Mikä sinusta Yhteisvastuu keräyksessä on kaikkein tärkeintä. Se on siellä, missä ihmiset ovat joutuneet eroon toisistaan ja itsestäänkin. SININEN – johdanto: Tehtävänä voi olla esim. Ennen synnintunnustukseen hiljentymistä on luontevaa havainnollistaa tätä kokemusta. SUNTIOTEHTÄVIÄ • virsikirjojen jakaminen ja tarvittaessa niiden kerääminen penkeistä takaisin • virsinumeroiden laittaminen esille • alttarin rakentaminen: liinat, kukat, kynttilät, ehtoollispikarit jne
Toiset ovat korkeampia, toiset matalampia. Toistakaa samoja liikkeitä useamman kerran kiirehtimättä. Entä sydämen pamppailu. Hän tulee toisten luo ja alkaa kiittää ja ylistää Jumalaa. Ystävyys on yhteistä työtä Laulutuuli 2003 ja Lasten veisukirja 2011. Tässä lisäksi Kaisa Kahran ajatuksia yhteydestä Fil. Ystävystyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen vaatii juttelua toisen kanssa, yhteisten asioiden löytämistä ja erilaisuuden ymmärtämistä. Herraa hyvää kiittäkää Virsi 322. Miltä voisi näyttää se, kun odottaa jotakin oikein kovasti. Jotkut temppeliin tulijat laahustavat hitain askelin. Kokeillaan mekin sellaisia askelia. VINKKEJÄ SAARNAN TOTEUTTAMISEEN Saarnan voi suunnitella lasten ja nuorten kanssa alussa olevia vinkkejä hyödyntäen. Lähdetään pienelle matkalle Jerusalemiin! Minkälaisilla askelilla voisimme mennä. PERHEMESSU. Hän on odottanut kauan, että lupaus toteutuisi. Hän tuntee sydämessään, että tämän perheen vauva on se, jota hän on odottanut. Ja kun riitelemme, auta meitä sopimaan riitamme.” Ja sitten laitetaan sormet ristiin. Simeon kiirehtii vanhoilla jaloillaan paikalle hengästyneenä. Monet asiat yhdistävät ihmisiä. Kaikkia maailman ihmisiä yhdistää ainakin se, että olemme jokainen Jumalan luomia ja Jumalan kuvia. Maria ja Joosef Jeesus-vauvan kanssa! He ovat tulleet temppeliin, koska niin on tapana tehdä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Rukous on silta Virsikirja 931. Miten vauvaa tuuditetaan sylissä. 2:1,2,4 äärellä. Yhteys toisiin on tärkeä asia. Simeon on jo vanha. 47 Ideasta käytännöksi RUKOUSTALO Laitetaan sormet yhteen sormenpäistä, niin että käsistä muodostuu talon katto. 2:21–40). Luulen, että eräs Simeon on voinut kulkea näin. Simeon ottaa Jeesus-vauvan syliinsä ja kiittää Jumalaa. Kehitymme vuorovaikutuksessa, opimme osoittamaan myötätuntoa ja myötäiloa sekä tekemään asioita ryhmässä. Edessä häämöttää Jerusalemin temppeli. Millainen ihminen voisi kulkea näin. Miltä tällainen kiitos ja ylistys voisi näyttää. Kuka sinua odotti, ennen kuin synnyit. Vinkin avulla evankeliumiteksti voidaan liikkua. “Hyvä Jumala, auta meitä toimimaan yhdessä toinen toisemme parasta ajatellen. Aamen.” Rukoustalon liittää seurakuntalaisten omat esirukousaiheet. Ovatko askelmat korkeita vai matalia. Laulakaa virsi “Herraa hyvää kiittäkää” 322:1. Hän on saanut Jumalalta lupauksen, että hän ei kuole ennen kuin on saanut nähdä Jumalan lupaaman auttajan. Meitä yhdistävät myös usko ja rakkaus, joista molemmista puhutaan Raamatussa. KYNTTILÄNPÄIVÄN SAARNA HANNASTA JA SIMEONISTA VINKKEJÄ ESIRUKOUKSEN TOTEUTTAMISEEN LAULUEHDOTUKSIA Yhdessä on hyvä olla Laulutuuli 2003. Päkän ja Pulmun vinkit -liitteessä on Johanna Routasalon ja Annukka Saarisen ideoima toiminnallinen toteutus kynttilänpäivän tekstiin (Luuk. Sydämen muotoinen Lasten veisukirja 2011. Minkälaisia penkkejä temppelissä voisi olla. Jos olette käsitelleet tekstiä ryhmissä “yhteyden tärkeys” -harjoituksen kysymyksiä hyödyntäen, voitte kerronnan jälkeen kertoa, millaisia löytöjä olitte tehneet siitä, miten ollaan yhteydessä itseen, toisiin ihmisiin, luontoon ja Jumalaan. Sinne päästäkseen on kiivettävä portaita. Miltä kuulostaa hengästyminen. Mutta miten kuljetaan hitaasti ja samalla kiiruhtaen. Tuolta saapuu rauhallisin askelin vanha Hanna, joka asuu täällä temppelissä. Pitääkö mennä konttausasentoon tai maahan pötköttämään. Kun olette päässeet portaat, näkyy monta, monta pylvästä! Osaatteko seistä kuin pylväät. Keitähän nyt on tulossa. Meillä ihmisillä on luontainen tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin: jutella ja leikkiä toisten kanssa, kertoa omat kuulumiset, kuulla mitä toiselle kuuluu. “Rakas Jumala, näytä meille ne monet asiat, jotka meitä ihmisiä yhdistävät ja joiden kautta voimme tuoda hyviä asioita toisille ihmisille. Lue teksti 2020 käännöksen mukaan. Miten kuljetaan reippain askelin. Miten kuljetaan rauhallisesti
Siitä tuli Lastenkirkon joulukalenteriin on luukku 21. Erityiseksi painopisteeksi ohjausryhmä on sopinut lasten surun käsittelyä helpottavan sisällön tuottamisen. Hän painottaa sen tärkeyttä, että mukana on tahoja, joilla on resursseja ja valtaa päättää. Kuvan Ennistä on ottanut äiti Johanna Killinen. Mun unelmien Lastenkirkko on just sellainen kuin se nyt on, koska se on tosi kiva. Anita Ahtianen soitti eräänä iltana Lastenkirkon lasten pajassa mukana olleelle Ennille ja kyseli tuntumaa Lastenkirkkoon. Kirkkoherra Kimmo Reinikainen:. Tykkäsin siitä tosi paljon. Tänään olin koulussa, tein läksyt ja sitten olin kaverilla. "Lastenkirkko mahdollistaa keskustelun digitaalisuuden hyödyntämisestä lasten kanssa" Lastenkirkossa on kaikkein tärkeintä se, että ohjausryhmän kokouksissa seurakunnat keskustelevat, suunnittelevat ja toivovat yhdessä, pohtii Lastenkirkon ohjausryhmän puheenjohtajana, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherra Kimmo Reinikainen. Ainakin ne enkelitehtävät muistan tehneeni. Nyt minulla on omassa puhelimessa Päkän päivä peli. Vuonna 2022 Lastenkirkossa parannetaan laatua entisestään ja pidetään huolta eteenpäin menon meiningistä. Niitä oon katsonut myös joulukalenterista. Olin itsekin sitä tekemässä. Hyvää. No on se seurakunnan postikerho. Me esimerkiksi piirrettiin Susi Sileän taloa joulukalenteria varten. Lastenkirkon lasten pajassa olin mukana kummitädin, Marikan, kanssa. Susi Sileä on kiltti susi ja Päkä on sen kaveri. Se oli tosi kivaa. Se on tosi kiva, kun siellä voi piirtää ja tehdä kaikkea kivaa. on sitoutunut Lastenkirkon ylläpitämiseen, Kimmo toteaa. Oltiin mun pikkuveljen Leevin kanssa kotieläintarhassa, jossa oli eläimiä. Kuvassa Enni on pelaamassa Päkän päivää. Vietiin elämille postikortteja ja saatiin silitellä eläimiä. Sinne kannattaa tulla, koska siellä voi tutustua ihmisiä ja yhdessä kertoa omia mielipiteitä videoista. Siellä oli pitsalaatikoita ja muuta roinaa. Olen saanut sieltä niitä tehtäviä ja tehnyt niitä. Uskallan luvata, että 2022 Lastenkirkossa on kattava mediakirjasto jokaiseen vuodenaikaan. Lasten ja nuorten keskus on tehnyt merkittävän työn siinä, että deoita. Hän huomioi, että ilman Lastenkirkkoa seurakunnilla ei olisi foorumia lasten mediatyötä kehittävälle keskustelulle. Lastenkirkon kautta suuret seurakunnat ja yhtymät mahdollistavat pientenkin seurakuntien käyttöön sisältöä, jota niissä ei pystyttäisi tekemään. Aikaisemmin oon pelannut sitä suolistopeliä, siis Tutkimuspartiota. Mitä kaikkea olet Lastenkirkossa tutkinut. Me on myös suunniteltu siellä viLASTENKIRKKO Mitä kuuluu Enni. Oon ollut seurakunnan tapahtumissa, jossa on ollut myös Susi sileä ja Pikku Päkä. Suunniteltiin se sotkuiseksi. Olen saanut myös Päkän puuha -lehtiä. 48 Ideasta käytännöksi ”Unelmien Lastenkirkko on just sellainen kuin se nyt on, koska se on tosi kiva”, sanoo 9-vuotias Enni Killinen
TILAUKSET lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/ pakan-puuhat-kaste/4070947 Tuote on ennakkotilattavissa. Jakaa voi muutakin kuin tavaroita, kuten ideoita, tarinoita ja seikkailuja. Niiden pohjalta on mahdollista tehdä myös puuhatehtäviä seurakuntalehtiin. ISBN 9789523545502 Hinta 19,70 FELICITY BROOKSI Monen sortin moninaisuus Eikö olisi supertylsää, jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia. Onko jakaminen hauskaa. Onko IHAN pakko jakaa pikkuveljenkin kanssa. Elämässä kaikki eivät saa yhtä paljon, mutta jakamalla voimme auttaa. Kirja ilmestyy 15.3.2022 ja toimitetaan sen jälkeen. Jakaminen ei aina ole helppoa, mutta siitä saa hyvän mielen. On kilttiä antaa omastaan muille. Hinta 6,11 € Kirkkoherra Kimmo Reinikainen: Kirjaostoksille kätevästi verkossa lkkp.kauppakv.fi. Tutkimuspartion vähän isommille suunnattu versio tehdään kolmeen teemaan eli yhteisvastuuseen, jumalanpalvelukseen ja hautajaisiin. Fiksut faktat on laadukas sarja, jonka kutkuttavat kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Myös luonto ja maapallo voivat paremmin, kun osaamme jakamisen taidon. Saanko itse vähemmän, jos annan toiselle. Kasteen mysteriin johdattaa mielikuva keväällä heräävästä luonnosta ja kesäisestä uintiretkestä. Viime vuonna ilmestyneiden sivujen lisäksi saadaan tänä vuonna Päkän postit teemoista: yhteisvastuu, jumalanpalvelus, hautajaiset/suru, pääsiäinen, mikkelinpäivä ja adventti. 19,70 € Paljon kiitosta saaneet Päkän posti ja Tutkimuspartio seikkailee -materiaalit saavat jatkoa. ISBN 9789523545519 Hinta 21,90 UUTUUS! Erilaisuuden rikkaudesta 21,90 € UUTUUS! Onko jakaminen hauskaa. Asiantuntijoiden laatima kirja käsittelee moninaisuutta eri näkökulmista raikkaasti ja lapsentajuisesti. Jos lapsi kastetaan leikki-ikäisenä tai pienenä koululaisena, tämän puuhakirjan avulla hän voi valmistautua kasteeseen. 49 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Miksi jakaminen on reilua. Brooks työskentelee Usborne-kustantamossa ja on kirjoittanut ja toimittanut satoja lastenkirjoja. Pääsiäiseksi ilmestyy Kaste-kirja, joka sopii kerhoja pyhäkoulutoiminnan lisäksi vauvana kastettavien isommille sisaruksille. Kirjan on kirjoittanut Kaisa Raittila ja kuvittanut Johanna Nordblad. Värikkäässä pienten tietokirjassa iloitaan erilaisuuden rikkaudesta. Voinko jakaa ystäväni salaisuuden tai hammasharjan. Kirjassa näytetään, millainen on kastepöytä. Havainnolliset puhekuplat tuovat huumoria, ja lopun sanasto kokoaa keskeiset käsitteet. LASTENKIRKKO Materiaaleja vuodelle 2022 Posteja lapsille Päkän puuhakirjoissa teemat kaste ja joulu Lasten Keskus kustantaa kaksi lahjaisaa Päkän puuhakirjaa. Felicity Brooks on palkittu brittiläinen lastenkirjailija. Katie Daynes on englantilainen toimittaja ja lastenkirjailija. Jokaisen tulisi saada tuntea itsensä arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi sekä osata kohdella muita ystävällisesti ja yhdenvertaisesti ikään, sukupuoleen, ihonväriin, kokoon, kansallisuuteen, kykyihin, uskontoon, kulttuuriin, kieleen, taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta! Kirja sopii niin itsekseen tutkittavaksi kuin ryhmän yhteisen pohdinnan lähtökohdaksi. Materiaalit tulevat Lastenkirkko.fi/seurakunnille-sivulle maksutta tulostettaviksi
(Käytimme samaa havuporttia kuin joulun aikaan, mutta koristelimme sen sydännauhalla.) Rastitauluina toimivat isot, eriväriset sydämet. Kynttilälyhdyt valaisivat rasteja ja ohjasivat kulkua etenkin pimeän aikaan. Ihmisen on välillä hyvä pysähtyä miettimään elämän tärkeitä asioita. Minä puristan, sinä tiedät, Herra, miksi. Aamen. Polku toteutettiin kolmella alueella paikallisin painotuksin: Kankaanpäässä, Honkajoella ja Jämijärvellä. (Ohjeet voi kiinnittää sydämiin tai erillisille lapuille ja niihin voi tarvittaessa liittää QR-koodin.) LÄHTÖ Laskiainen on portti paastonaikaan. Rastitauluina toimivat isot, eriväriset sydämet.. Usko tuo elämään asioita, joita ei olisi ilman uskoa. Vieressä on keppejä ja narunpätkiä korissa ristin rakentamista varten. Rukoilemme Minulla ei ole aina sanoja, mutta otan ristisi kämmentäni vasten. Pitkäperjantai on suuren surun päivä, mutta pääsiäisenä se muuttuu valtavaksi iloksi ja riemuksi: Jeesus on noussut kuolleista, hän on voittanut kuoleman. Usko Jumalaan saa ihmiset pitämään kaikkia ihmisiä rakastettuina ja arvokkaina. Jämijärvellä reitti kulki suurten kuusten muodostamissa majoissa kirkonmäen alareunassa, jatkui sieltä kirkonmäelle, josta voi lasketella liukurilla alas. Risti on merkki elämän. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisimme iankaikkisen elämän.” Joh. Toimintaa • Voit valmistaa oman ristisi kepeistä ja narusta ja kulkea laskiaispolun risti kädessäsi. Jeesus teki ihmeellisiä asioita ja kaikkein ihmeellisintä oli, että Jeesus nousi kuolleista ja elää edelleen. Pienimmille lyhyesti: Uskon merkki on risti. Jämijärvellä polkua koristivat myös toisenlaiset sydämet, joissa oli askartelukerholaisten ajatuksia ystävyydestä. 3:16. Siunaa meitä tällä polulla. Voimme kiinnittää huomiota hyvään ympärillämme ja kiittää siitä. Tiedän, että voin pitää rististäsi kiinni, kiitos siitä. 50 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ YSTÄVYYDEN PORTISTA LASKIAISPOLULLE POLUN TOTEUTUS Virpi Havi, Tuija Kinnunen ja Päivi Viljanen TEKSTI Virpi Havi ja Taina Karvonen KUVAT Virpi Havi 1. Risti on merkki rakkauden. Polut rakennettiin vaihtelevaan maastoon ja päättyivät paikkaan, jossa voi laskea mäkeä. Laulamme Risti on merkki Jeesuksen. USKO Rastitaulussa on ristin kuva. Sisältöjä voi muokata osallistujien mukaan. (LV 34) Lisää mietittävää: Laskiainen ja paastonaika johtaa meidät pääsiäiseen, uskon suuren salaisuuden äärelle. Mistä sinä haluaisit tänään kiittää Jumalaa. Rasteilla ei ollut koko ajan opastajia, vaan ohjaus tapahtui kirjallisesti ”laatikoissa”. Sisältö suunniteltiin siten, että se palvelee kaikenikäisiä. Jeesus kuoli ristillä, otti harteilleen koko maailman pahuuden ja hankki meille anteeksiannon taivaallisen Isän edessä. Rukoilemme Kiitos tästä hetkestä, Jumala, olethan täällä mukana. Jämijärvellä polulle siirryttiin sydämin koristellusta portista. Astu nyt sisään laskiaisportista ja seuraa kynttilälyhtyjä. Anna meille iloa ja riemua, kaveruutta ja hyvää mieltä. Siitä alkaa matka kohti pääsiäistä. Portilla kulkijat toivotettiin tervetulleeksi Ystävyyden laskiaispolulle ja ohjeistettiin eteenpäin. Ristin voi kietaista helposti myös kahdesta piipunkrassin pätkästä. Kankaanpään seurakunnassa yhdistimme laskiaisen ja ystävänpäivän tapahtumat poluksi, joka muodostuu neljästä rastista. Hän ylös nousi, nyt elää hän
Jumala lupaa pitää meistä huolta kaikissa elämämme vaiheissa. Lähetä tuttavallesi kännykkäviesti ja kerro, että ajattelet häntä. Kuka tai mikä on tuossa tilanteessa lohduttanut sinua. 3: 8. Laulamme ”Laskiainen lasketaan, paastonaika alkaa. Pääsiäisenä Jeesus voitti pahan ja kuoleman vallan. Hengitä syvään ja hymyile! PYHIÄ HETKIÄ. Kiitos ystävistä, erilaisista ystävistä. Aamen. Pienimmille lyhyesti: Rakkaus on maailman tärkein asia. RAKKAUS Rastitaulussa on sydän. Lisää mietittävää: Pohdi, mitkä asiat elämässäsi ovat olleet kaikkein raskaimpia. 13 • ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Matt. ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sano Herra. ”Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä.” Jaak. Pienimmille lyhyesti: Elämässä on sekä iloisia että surullisia asioita ja tapahtumia. Ankkurilla saa laivan tai veneen pysymään paikoillaan niin, ettei se karkaa. 4:12 Toimintaa • Halaa itseäsi. Ankkuri on toivon vertauskuva. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra.” Jer. Rastin vieressä on liukureita lainattavaksi. Miten elämä on jatkunut eteenpäin. Suurin niistä on rakkaus.” 1. • Mieti, miten muuten voisit toteuttaa lähimmäisenrakkautta omalla kohdallasi. Ympärillä oleviin puihin – tai muuhun sopivaan paikkaan – on ripustettu ankkureita. Laskiainen on iloinen juhla, koska se johtaa pääsiäiseen. 51 Ideasta käytännöksi Soittaen malleteilla: soitetaan puolinuoteille 3 soittoa + malletit ristiin soitto + ristiin x 2 2. Kiitos vauhdista, kiitos pysähdyksistä. Murheissa muista, että Jumala on kanssasi kaikissa elämäntilanteissa. • Postita ystävälle jonain päivänä kortti tai kirjoita kirje – tai piristä häntä puhelinsoitolla. 3. Joskus menen huimaa vauhtia. Lisää mietittävää: Paastonajan viettämisen tarkoitus on raivata tilaa tärkeille asioille ja ihmisille sekä Jumalan kohtaamiselle. Suojele minua silloin. ”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Auta minut ylös. Hän ei hylännyt luomaansa ihmistä, vaikka tämä valitsi tien, joka johti eroon Jumalasta. Jumala toivoo, että paastonaikana ihminen hoitaisi ystävyyttä Jumalan kanssa. Aamen. 22 Rukoilemme Kiitos Taivaan Isä, että saamme antaa ja ottaa vastaan rakkauttasi. Messias on matkalla, paastonaika alkaa. Joskus kaadun mukkelis makkelis. TOIVO Rastitaulussa on ankkurin kuva. • Ota pussukasta itsellesi oma lupaus tuomaan toivoa elämänpolullesi ja lue se ääneen ennen kuin jatkat matkaa. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.” 1. Jumala kohtaa meidät Sanassaan, Raamatussa. Auta minua olemaan hellä luonnolle ja lempeä itselleni. Toivo on jotain sellaista, että luottaa asioiden järjestyvän silloinkin, kun huolettaa. Toimintaa • Laske, kuinka monta ankkuria löydät puiden oksilta roikkumasta. Auta minua olemaan sävyisä ja ystävällinen kaikille. Voit lainata tästä liukuria. Siellä puhutaan rakkaudesta myös näin: • ”Nämä kolme pysyvät aina: usko, toivo ja rakkaus. (Voit sanoa: Kiitos taivaan Isä minusta ja meistä jokaisesta!) • Mieti läheisiäsi. On tärkeää, että jokaisella ihmisellä on ympärillään ihmisiä, jotka rakastavat häntä ja joita hän saa rakastaa. Iloissa saat kiittää Häntä. Jeesuksessa Jumala rakensi sillan itsensä ja syntiin langenneen ihmisen välille. Joh. Hän neuvoo meitä jakamaan ilot ja surut keskenämme. (Lapsille voi olla oma pussukka, aikuisille oma.) Pienimmille lyhyesti: Tiedätkö mikä on ankkuri. Vieressä on pussi, joka sisältää kortteja, joihin on kirjoitettu jokin Jumalan Raamatussa antama lupaus. Kor. • Piirrä vielä lumihankeen sydän merkiksi siitä, että sinä olet rakastettu. Oletko saanut myös iloita. Raamattu on täynnä lupauksia, jotka antavat meille toivoa, lohtua ja voimaa elämässämme. Anna minulle silloin vauhtia. Tai voit tehdä pienen laskiaisjumpan: Kurkota kohti tähtiä, venytä kylkiä, molemmille puolille. Raamatussa sanotaan, että Jumala on rakkaus. 4. 29: 11–14. Joskus en liiku mihinkään. ILO Rastitaulussa on hymynaama. Tien me sinne tiedämme, tien me sinne käymme.” (LV 27) Rukoilemme Hyvä Jumala. Te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Lisää mietittävää: Myös Jumala asetti rakkauden kaiken muun edelle. Pohdi, mitä tämä tarkoittaa sinun elämässäsi. Tehtävä: Laskeudu laskiaiseen
Kirkkomuskarin maailmassa ketunleivän leipomisesta virren 59, Leipää pelloilta maan, sanoihin ei ole edes pitkä matka. Päälle taikinan, piirrän rukouksen: Siunaa leipämme. Katsellaan/silitetään kangasta alapuolelta ja piirretään kankaaseen ristinmerkki. 52 Ideasta käytännöksi TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVA Suvi Sievilä KUVITUS Shutterstock Nam, nam, maiskis! Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. Nostetaan kangas “katoksi”. Työnnetään kangasta kohti keskustaa. Raamatun teksteissä puhutaan Jeesuksen tekemästä viidentuhannen ihmisen ruokkimisihmeestä, niistä “pienen pojan eväistä, kaloista ja leivistä”, ja toisaalta hengellisestä ravinnosta, jota tarvitsemme. Lasketaan kangas takaisin alas maahan. Sitten paistetaan, tuoksut haistetaan ja leipää maistetaan: “Nam ja maiskis!” Istutaan piirissä lattialla (lapsi aikuisen jalkojen välissä ja/tai vieressä) ruskean kankaan ulkopuolella, heilutellaan kangasta pienesti ylös-alas lattialla perussykkeessä. Maistetaan leikisti. Pääsiäispaaston puolivälissä vietetään kirkkovuodessa leipäsunnuntaita, eräänlaista levähdyshetkeä paaston keskellä. Kristityt, Isämme leivästä heille riittäisi kyllä.” LAULA – LEIKI – LIIKU TARVIKKEET: iso ruskea kangas Jauhoja ja vettä, hieman hiivaa, että leipä kohoaa. Kettu leipoo laulussa varjoisan kuusikon keskellä ketunleipää ja vie sen muille tarjolle sienten vierelle. “Leipää merien taa eikö kaikille yllä. Piilometsän säveliä -levyltä löytyy mainio Eeva-Leena Pokelan säveltämä ja sanoittama laulu Ketunleipä. Leivotaan, jaetaan yhteisestä leivästä, soitetaan, lauletaan ja leikitään!. Mitä teillä leivotaan kevättalvella. Vedetään kangas takaisin suoraksi. Jeesus sanoo: “Minä olen elämän leipä.” Leipä-laulut sopivat myös ehtoollisen ja kiirastorstain tai Yhteisvastuun teemaan. Runebergin torttuja, laskiaispullia, ehkäpä sämpylöitä tai leipää leipäsunnuntaiksi ja makeaa limppua pääsiäiseksi
Muskarisoppa-kirja säv. Ulla Piispanen • Ihastuttava pikkulaulu vaikkapa vauvaryhmään siliteltäväksi ja taputeltavaksi KOKKAA, KOKKAA Nalle-levy säv. . . Leipälaulu löytyy kirjasta molliversiona, mutta on tässä duurissa. Anna-Mari Kaskinen Leipä elämän… Joka luokseni käy… LEIVOTAANKO KAKKUJA. Anna-Maija Raittila • Virteen löytyy ladattavissa oleva äänite www.lastenjanuortenkeskus/materiaali/virsi59 Laululeikkiliikkein: Leipää merien taa eikö kaikille yllä. ja san. ta. Hän on elämän leipä. . • rytmikapulat ?-tauko + . san. Auta meitä leipää jakamaan.” • Rukouslaulu – soitetaan sitä! LEIPÄÄ PELLOILTA MAAN, virsi 59:4 säv. Jokioisten seurakunnassa kanttorina toimiva Heini Kataja-Kantola on kirjoittanut kirkkovuoteen liittyvän “Ipanoiden kirkkokäsikirjan”. Ola Cleve, suom. . . Hannele Huovi • Vauhdikas jenkka, joka houkuttelee liikkumaan tai soittamaan tai vuorottelemaan näitä kahta “kokkaa, kokkaa” ja “nam, nam, nam, nam-maiskis”-kohdissa lauletaan mukana Kävellään kahdessa sisäkkäisessä piirissä vastakkaisiin suuntiin, vauvat syleissä, taaperon kanssa käsi kädessä. ???. . Kiitos, Jeesus, ruuasta ja huolenpidosta. Soili Perkiö san. soitto + . . Harald Andersén san. ja san. Tommi Ahonen “Isä taivaan, sinulta joka päivä leivän saan. . soitto • triangeli tahdin ykkösille Kehorytmiikkaa • askel (töms) + 2 taputusta Leipäja vilja-aiheisia loruja ja lauluja sekä ilmaista tulostettavaa materiaalia löytyy mm. aallokkotaputus käsillä x 4 tähyillään kauas käsi otsalla “pyöritetään sämpylöitä” käsillä tarjoillaan naapureille leipää 2. pi dos len huo ja jaa. vil vaa kas loil la 1.Pel I I V I V V I V V I I D D A D A A D A A D D . Kristityt, Isämme leivästä heille riittäisi kyllä! Soittaen koulurytmisoittimilla • sheikkerit, munamarakassit jokaisella . Kiitos, Jeesus, ruuasta ja huolenpidosta.. . . . LEIPÄ-TEEMAISIA LAULUJA: KETUNLEIPÄ Piilometsän säveliä-levy Freija-kansanmusiikkiyhtye. 53 Ideasta käytännöksi Nam, nam, maiskis! LEIPÄLAULU säv. . www.neuvokasperhe.fi-sivustolta (Sydänliitto). Anders Gerdmar suom. . . Leipälaulu 5 . ja san. . Eeva-Leena Pokela • Vinkkejä toteutukseen opettajan oppaassa LEIPÄ ELÄMÄN , virsi 921 säv. . . . . Hän on elämän leipä. säv. . Laulua voikin harjoitella isompien lasten, vaikkapa lapsikuorolaisten, kanssa sekä duurissa, että mollissa vuorotellen. Jeesus nyt ruokkii meitä. . Laulun jälkimmäinen rivi (kertosäe) toimii myös kaanonina, jos sitä jää kertaamaan. Pysähdys vastakkain toisen piiriläisen kanssa, kiertäminen selän takaa ja paluu LEIPÄ-BIISI Lastenlevy 2 säv. . . hil rin ko au taa Pais ta as ruu sus, Jee tos, Kii jaa. . . . ?. ja san. Jeesus nyt ruokkii meitä. . Heini Kataja-Kantola 2. . ja san.
Sitten heräsin katsomaan, valvomaan ihmeellistä maailmaa. Niin kuin Jumala, voisit laskea kaikki askeleeni lumesta. Hän tietää senkin, minne aion astua. Salaisuuksia: Talven jälkeen kaikista kukista tulee uusia. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Katselin yöllä perhosia mutta vain unessa, ne olivat talvilevossa Mitä muuta näin. KUVA Vastavalo/Heikki Ketola Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. TEKSTI Katja-Maaria Kaskinen Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Kaikki tähdet ovat pudonneet maahan, ajattelin, kun aurinko loisti lumien päällä. Vaikka kuinka salaa hiipisin kaikki näkisivät mistä kuljin, vielä huomennakin
55 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Tämän kirjan harjoitukset kutsuvat läsnäoloon, kuuntelemaan omia tunteita ja tarpeita. Harjoitukset tasapainottavat oloa ja auttavat löytämään uusia merkityksiä ja oivalluksia. ISBN 9789523545946 Hinta 32,50 ISBN 9789523545847 Hinta 13,90 Kuuntele omia tunteita ja tarpeita 32,50€ Erinomainen lahja kastekotiin 13,90€. Läsnäoloharjoitukset on koottu eri teemojen alle, joita ovat muun muassa kasvu, kaipaus, kiitollisuus, juuret ja rohkeus. Harjoituksia voi tehdä yksin tai yhdessä toisten kanssa. Kaisa Aitlahti on tuusulalainen pappi ja kasvatuksen ammattilainen. Kirjan avulla raamatunkertomukset, kasteen tarinat ja iltarukous voidaan koskettamalla piirtää lapsen selkään tai muualle kehoon. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO TIINA HAAPSALO Läsnäolon lahja Harjoituksia hetkessä olemiseen KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Mestaripiirros Läsnäolotaidot ovat osa niitä hyvinvointitaitoja, joita jokainen tarvitsee elääkseen hyvää ja tasapainoista elämää. Ne sopivat myös opettajan ja kasvattajan materiaaliksi omassa työssään. He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjat Polkuja rauhoittumiseen (2018), Piirrän sinuun tarinan (2020) sekä Uusia polkuja rauhoittumiseen (2021). Mielikuvaharjoitusten lisäksi mukana on toiminnallisia osioita, joissa läsnäoloa lähestytään kehon liikkeen sekä kirjoittamisen ja maalaamisen kautta. Aitlahti ja Reinikainen toimivat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajina STEP-koulutuksessa. Mestaripiirros on erinomainen lahjakirja kastekotiin. Näin kertomukset jättävät vahvan muistija kokemusjäljen ja kristillinen perinne punoutuu osaksi lapsen ja hänelle läheisen aikuisen yhteisiä hetkiä. Satu Reinikainen on hämeenlinnalainen kirjailija, nuorisotyönohjaaja ja varhaiskasvatuksenohjaaja