1 TEEMA 1 2023 LIIKKUVAT LAPSET: Kissat-ryhmän luminen temppupäivä JEESIÄ perheille TEEMA: Ammattina varhaiskasvatus
Talvinen metsä on pikkukanien mielestä kuin sadusta: lumi kimaltelee ja säkenöi puiden oksilla. Paluumatkalla tapahtuu kuitenkin jotain odottamatonta. Voiko pelon tunteesta olla hyötyä. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CHRISTINE PYM Miksi joskus pelottaa. Tuntevatko kaikki pelkoa. Miksi sydämeni pamppailee kiivaasti. Mikä tuo pimeydestä kuuluva ääni on. ISBN 9789523547414 Hinta 23,00 UUTUUS! Tarina suuresta seikkailusta 23,00 € UUTUUS! Tuntevatko kaikki pelkoa. Weninger on saksalainen lastentarhanopettaja ja kirjailija. Ranskalais-saksalainen Tharlet on kuvittanut satoja rakastettuja lastenkirjoja ja -sarjakuvia. ISBN 9789523547223 Hinta 21,00 BIRGITTE WENINGER Pasi ja suuri lumiseikkailu Kakku kelkkaan ja menoksi! ajattelee Pasi reippaana ja päättää kahlata pikkusiskonsa Mian kanssa kinosten läpi viemään herkkuja isovanhemmilleen. Onko peloista pakko puhua. Tarvitaan Pasin neuvokkuutta ja isoisän kertomia hyviä vinkkejä, ennen kuin suuri lumiseikkailu on ohi ja kaikki onnellisesti kotikolossa turvassa. Brigitte Weninger ja Eve Tharlet ovat tehneet yhdessä useita lastenkirjoja tärkeistä teemoista. Monet asiat voivat tuntua pelottavilta. Katie Daynes on englantilainen toimittaja ja lastenkirjailija. Hän asuu Staffordshiressä pienessä kylässä, jossa hän pitää miehensä kanssa postitoimistoa. Christine Pym on englantilainen lastenkirjojen kuvittaja. Pelko ei ole mukava tunne, mutta se on meille kaikille tuttu – ja tuiki tarpeellinen. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Onneksi pelkoa voi lievittää monin tavoin. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään, miksi jokainen pelkää joskus, miltä se tuntuu ja miten mielensä voi rohkaista. 21,00 €
He musisoivat ja hassuttelevat yhdessä aina maanantaisin. Sofiassa parasta on ilo!” Liisa Soinio, muskariopettaja Tapiolan seurakunnan muskariopettaja Liisa Soinio ja muskarilainen Sofia ovat tärkeitä toisilleen. muskarilainen ”Parasta muskarissa on lasten mielikuvitus! Lapset keksivät vaikka mitä ideoita ja me nauramme paljon yhdessä. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Parasta muskarissa on Tuiki, tuiki tähtönen! Rumpu on mun lempisoitin!” Sofia, 3-v. TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Kun kysyn mikä Sofian mielestä Liisassa on parasta, hän hymyilee leveästi ja he purskahtavat yhteiseen nauruun.
Hänen kanssaan Jeesistä keskustelee toinen pitkän linjan varhaiskasvattaja Anne Rita-Kärkkäinen, jonka työnkuvassa painottuu nykyään vahvasti perhetoiminta. Enää ei kavahda ihmeemmin mitään, ja pystyy ottamaan vastaan sen, mitä on tulossa. Nämä kysymykset tuntuivat ikäviltä, varsinkin kun näki, miten paljon perheet paljon hyötyivät avustamme.” Anne sanoo tilanteen olevan nyt toinen. Anne komppaa ja painottaa hänkin elämänkokemuksen merkitystä. ”Myös elämänkokemus ja se, että olen itse tullut nuorena äidiksi, ovat meriittiä tässä työssä. Pääsisipä hammaslääkäriin, kampaajalle tai ostoksille ihan itsekseen!”. Jeesi saa kiitosta perheiltä ja työyhteisöltä. ”Minä suorastaan kaipasin tällaisia kohtaamisia perheiden kanssa.” Tällaiset ajatukset voivat olla vanhempien mielessä, kun he päättävät kysyä Jeesiä. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Jeesiä Imatran malliin ”Arvostan kovasti työtäni ja sitä, että voin toimia Jeesinä. ”Jeesi-toiminnan alkuvaiheessa kuului myös epäileviä äänenpainoja: kysyttiin, onko tällainen perheiden auttaminen perustyötämme. toimi pelkästään kerhopisteissä, vaan liikumme työn edellyttämällä tavalla”, ohjaajat toteavat. Hän sanoo, että oli luontevaa ryhtyä tekemään Jeesiä. Jeesiä Anne on tehnyt viime syksystä. ”Enää emme esim. Jo kodin oven avaaminen vieraalle kertoo luottamuksesta”, sanoo lastenohjaaja Heljä Kemiläinen. ”Ja sitten on tämä vuosien työkokemus, joka on opettanut katsomaan asioita ammatti-ihmisen silmin.” Anne ja Heljä sanovat Jeesin laajentaneen työn perspektiiviä – siinä missä lastenohjaajan työ on muutenkin monipuolistunut monin tavoin viime vuosina. Koen suurena luottamuksenosoituksena ne tilanteet, kun menen ensi kertaa perheeseen ja jään sinne vauvan ja isompien lasten kanssa. ”Toiminta nähdään ”Olisi mukava mennä puolison kanssa välillä kahdestaan kahvilaan.” ”Isommat sisarukset haluaisivat leikkikentälle ja vauva vaatii vielä kovasti huomiota.” ”Vauva itkee ja välillä ei pääse edes suihkuun, kahvihetkestä puhumattakaan. Perheiden tilanteita osaa katsoa realistisesti”, toteaa Heljä. Molemmat ohjaajat korostavat menevänsä perheisiin aina seurakunnan työntekijöinä ja kasvatuksen ammattilaisina
neuvolassa sekä seurakunnan, kirjaston ja verkostokumppaneiden kanavissa. ”Mallimme on räätälöity sillä tavalla joustavasti, että käyntejä voi olla useampi, jos perheen tilanne sitä vaatii. Heljä arvelee suuntautuvansa vielä nykyistä enemmän vanhustyöhön. ”Kun pääsee vanhuksen luo ja sulkee oven perässään, kiire loppuu siihen paikkaan. Kerroin toiminnasta työalajohtajallemme Pirjo Tiippanalle ja hän esitteli asian kirkkoherralle. Samalla hän kertoo seurakunnan toiminnasta, myös Jeesistä. Myös yhteistyökumppanimme Eksotessa (Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri), järjestöissä ja muissa verkostoissa tuntevat toimintamme ja pitävät Jeesiä avoimesti esillä.” Pikkuhelpin kaltainen Jeesi Imatralla toiminta tunnetaan Jeesinä valtakunnallisesti levinneen Pikkuhelpin sijaan. Jo samana keväänä aloitimme toiminnan Imatralla.” ”Idean sain Raisiosta, ja sittemmin toimintatapaa on räätälöity meille sopivaksi. Tulevaisuudessa Anne uskoo työnsä painottuvan vahvasti perhetoimintaan. Täällä Jeesi ehti vakiintua kielenkäyttöön jo ennen kuin Pikkuhelppi tuli laajemmin tunnetuksi eri seurakunnissa. Olen ollut mukana myös Pikkuhelpin verkostotapaamisissa, ja sitä kautta olen saanut ammatillista tukea.” Pikkuhelpin tapaan Jeesi on lasten kanssa yhdessä tekemistä heidän toiveittensa mukaan. INFO Imatran Jeesi • Jeesiä tekee kaksi lastenohjaajaa. ”Kovin paljoa emme tätä palvelua voi mainostaa, kun työtunnit viikossa eivät sille riitä. Jeesiä perheiden parhaaksi – nyt myös vanhuksille Heljällä on juuri tällä hetkellä kolme perhettä, joiden luona hän käy säännöllisesti. Kuuntelemme herkällä korvalla vanhempien tarpeita.” ”Välillä koen olevani pullantuoksuisen mummon roolissa, toisinaan lapset mieltävät minut kaveriksi. Kaikin puolin korostamme vaitiolovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta”, Anne kertoo. Kevyissä kotitöissä, vaikkapa pyykkien viikkaamisessa saatan auttaa esimerkiksi silloin, jos vauva nukkuu käyntini ajan.” Heljän Jeesi-työ on laajentunut runsaan vuoden sisällä niin, että palvelua tarjotaan nyt myös vanhuksille. Laitan seurakuntamme Katrina-varausärjestelmään tiedon, missä osoitteessa olen ja mistä minut tavoittaa. 5 TEEMA mentoida. ”Mielestäni Jeesi-työhön pitää olla jonkinlainen halu tai kutsumus, jollekin voi kerhotoiminnan ohjaaminen olla työn ydintä ja Jeesi tuntua vieraalta”, Heljä pohtii. Saatamme katsella valokuvia, selailla syntymäpäiväkortteja ja ihan vain seurustella.” Vanhukset ovat valikoituneet Jeesin piiriin diakoniatyön kautta. Perhe voi tuoda lapset myös seurakunnan tilaan. • Samalla perheellä mahdollisuus n. Prosessi pitää sisällään niin monia osatekijöitä ja asioita lähtien ennaltaehkäisevästä perhetyöstä.” Kuten moni lastenohjaaja nykyään, myös Anne tekee nuorille ja varhaisnuorille suunnattua toimintaa, muun muassa leirityötä sekä ohjaa varhaisnuorten puuhakerhoja. Esimerkiksi Eksoten kautta tulisi varmasti lisää vanhuksia, sillä kysyntää palvelulle on.” Ammatti-identiteetti muutoksessa Anne toimii perhetyöntekijänä perheneuvonnan alaisuudessa ja hänen esihenkilönsäkin on perheneuvonnasta. nyt osana seurakuntamme toimintaa. kolmeen Jeesi-käyntiin. • Kotikäyntejä perheissä 1–3 tuntia kerralla kello 8–16 välillä. Valtakunnallisesti tällainen malli on vielä harvinainen. Juuri näitä perheitä haluamme erityisesti auttaa”, sanovat Anne (vas.) ja Heljä. Ammatti-identiteetin perustaksi sopii myös kutsumus. ”En tiedä onko vastaavaa muualla, arvelen että ei.” Hän kertoo vieneen useita vuosia rakentaa ammatti-identiteetti vastaamaan nykyisenlaista työnkuvaa. ”Osallistuin tammikuussa 2018 Perhetoiminnan kehittäminen -koulutukseen Järvenpäässä, ja siellä annettiin kehittämistehtäväksi jonkin Imatralla uuden työtavan kehittäminen tai oman työn täydentäminen uudella sisällöllä. Perheet, jotka apuamme todella tarvitsevat, eivät usein jaksa lähteä liikkeelle kodeistaan. Kerromme tästä käytännöstä myös perheille, muuten käyntejä ei dokuPERHEIDEN KANSSA. • Palvelua pidetään esillä mm. Haluan myös vaalia kiireettömyyttä. Usein se on leikkimistä tai ulkoilua. ”Käyn säännöllisesti kolmen-neljän vanhuksen tukena.” Heljä kuvailee vanhusten kanssa tehtävää työtä hyväksi vastapainoksi vauhdikkuudelle lasten ja perheiden parissa. ”Jeesissä korostuu diakoninen ajattelutapa. ”Koen, että identiteetti on vähitellen selkeytynyt, mutta eihän sitä silmänräpäyksessä muutu perinteisestä lastenohjaajasta perhetyöntekijäksi. Imatralla jatkuu yhä Rotina-perinne, jonka mukaisesti seurakunnan työntekijä vierailee kastekodissa leivonnaisten kera. ”Kyllä meistä lastenohjaajista on moneksi!” naiset toteavat hyväntuulisesti. ”Menemme koteihin yksin, emme työparina, ja meillä tämä on toiminut hyvin. Samaan koulutukseen osallistunut Sari Jokinen Raisiosta vinkkasi Jeesistä
6 TEEMA 19 Me tekijät Rohkeasti seurakunnan varhaiskasvattaja 23 Lasten ja nuorten keskus 24 7 kysymystä Piispa Mari Leppänen vastaa 26 Kirkon talolta Kansallinen lapsistrategia kirkossa 27 Opinnäytetyöt Diak:n opinnäytetöitä 29 Nallukka 30 Kouluttaudu, osallistu 32 Papin päiväkirjasta Leirityön ihanuus ja kurjuus TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Jeesiä Imatran malliin 7 Pääkirjoitus Olet tärkeä! 8 Teema Murros on mahdollisuus 13 Kolumni Työni pääpaino on viestinnässä ja perhetoiminnassa 14 Teema Anna aivoille rauha oppia empatiaa 34 Liikkuvat lapset Luminen temppupäivä 38 Laula – leiki – liiku Kopotellen palmusunnuntaihin 40 Raamattua leikkien Johdata Simeon temppelille -peliseikkailu 43 Lasten virsi -haaste 44 Perhemessu Jumalanpalvelus ihan pihalla 46 Lastenkirkko 48 Pyhiä hetkiä Palmusunnuntain iloa 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 19 40 TÄSSÄ NUMEROSSA: Ammattina varhaiskasvatus 24
Olet tärkeä!. 40. Omasta kokemuksesta tiedän – meidän perheemme on saanut nauttia seurakunnan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja olemme siitä merkittävän kiitollisia. Kun katsomme, minkälaisia arvovalintoja Jeesus teki lasten suhteen, on unelma suuri. Tämän lehden teemana on ammattina varhaiskasvatus. Aloitin elokuussa Lasten ja nuorten keskuksen toiminnanjohtajana, ja tästä numerosta lähtien saan myös toimia tämän lehden vastaavana päätoimittajana. Osallisuus ja ulkopuolisuuden ehkäisy näkyvät toiminnassamme entistä kirkastetummin vuosina 2023–2025. Uusimman kokeilun teemme hyvinvointialue-kontekstissa. Pieni on Suurin on erinomainen lehden nimi. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tuella saamme kolme vuotta kehittää seuraavat kolme vuotta kehittää perhetyötä, erityisesti Pikkuhelppiä. Se on kuultu. Olet tärkeä! Työ mitä teet lasten eteen on korvaamattoman arvokasta. Mikä on tärkeämpää kuin lapsen kohtaaminen. Olemme iloisia ja ylpeitä lehdestämme. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. 044 299 0553, lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä PÄÄTOIMITTAJA Nelli Jäntti-Tuominen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Palaute on tärkeää, sillä haluamme yhdessä rakentaa lehteä, joka palvelee juuri sinua. 1 2023 Olet tärkeä! Sinä, joka teet töitä lasten kanssa, kiitos. Jokainen ihminen on ihme – Jumalan silmäterä. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Lastenohjaajat Päivi Viljanen (vas.) ja Virpi Havi toteuttivat lasten peliseikkailun. Kiitollisuus siitä, miten lapsiamme on kohdattu ihmeinä, Jumalan silmäterinä, rakastavasti katsoen. Mieleeni muistuvat aamut kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa. Lisäämme panostusta varhaiskasvatukseen armon vuonna 2023, ja siitä eteenpäin. Tässä lehdessä Jaana kehottaa rohkeuteen, Mari näkemään muutoksessa mahdollisuuksia ja Satu hauskanpitoon liikunnan avulla – muun muassa. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. Jotta voimme kohdata lapsia ja tukea perheitä, tarvitaan juuri sinua. Ammattina varhaiskasvatus on juhlapuheissa tärkeä, mutta puheita oleellisimpia ovat teot. 7. Lue lisää s. Aina. Syksyllä 2022 Lasten ja nuorten keskus työsti seurakuntien, lasten ja nuorten kanssa uutta strategiaa. Vahvistamme aluetyötä. Voimia, iloa ja varjelusta armon vuoteen 2023
8 TEEMA TEEMA MARJA PESONEN KM, AmO • Asiantuntija. Kirkkohallitus/ Kirkon tutkimus ja koulutus. • Työn ydin on osaamistarpeiden ennakoinnissa, mikä toteutuu verkostoyhteistyössä. 8 TEEMA. • Kasvatuksen ja pedagogiikan koulutusten kouluttaja ja koulutustarjonnan koordinaattori. • Koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta. • Kirkon koulutuskeskuksen asettamien kirkon varhaiskasvatuksen sekä nuorisotyön koulutuksen seurantaryhmien sihteeri
– Murennamme uskottavuuttamme määrittelemällä sellaisia ammattitai tehtävänimikkeitä, jotka ovat samankaltaisia kuin kunnan ja yhteiskunnan puolella ilman, että työntekijöillä on niihin vaadittava koulutus. Kirkon varhaiskasvatus nousee kirkon omasta arvopohjasta. Esimerkiksi kun aamuja iltapäivätoiminta aikoinaan alkoi, osa seurakunnista muutti lastenohjaajien ammattinimikkeen muun muassa iltapäiväkerhonohjaajaksi. Aiheesta on keskusteltu, mutta nimikkeen muuttamiseen ei ole koettu olevan tarvetta. Osa lastenohjaajista on toivonut myös lastenohjaajan ammattinimikkeen muuttamista. Kymmenen vuotta sitten kirkon lapsityönohjaajan nimike muutettiin varhaiskasvatuksen ohjaajaksi. Lastenohjaajan nimike on TEEMA. Huoli tuntuu koskettavan myös lastenohjaajia. Miksi lastenohjaajan ammattinimike olisi vanhanaikainen tai kapea, kun valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen kentällä se on arvostettu ammattinimike. 9 TEEMA Meneillään oleva työn murros muuttaa työn sisältöä, organisointia sekä toimintatapoja lähes kaikissa ammattikunnissa. Työn murroksen seurauksena seurakunnissa on kasvanut huoli omien työtehtävien vähenemisestä, työn aliarvostuksesta sekä mahdollisesti koko työpaikan katoamisesta. Harva seurakuntalainen tietää, mitä kaikkea pappi, diakonissa tai suntio tekevät. Työ laajenee ja muuttuu vastaamaan ajan tarpeisiin. – Yhteen tehtävään sitoutuneen nimikkeen ongelma on, että se rajaa seurakunnan brändin tiettyyn tehtävään. – Sitoudumme kirkossa varhaiskasvatuslain ja -suunnitelman sisältöön, joka kunnioittaa lapsen ja huoltajien etua. Niitä voidaan toki tarvittaessa muuttaa, mutta se on tehtävä huolellisesti ja kirkon isossa kuvassa harkiten. Olemme menossa kohti monipuolisempaa työn maailmaa. Nimikkeet ovat luotettavia brändejä, jotka kulkevat ajasta toiseen. Koko kirkon henkilöstö kohtaa työn murroksen, eivätkä lastenohjaajat ole sen suhteen erityisasemassa. On jo tapahtunutkin niin, että esimerkiksi seurakunnan perhetoiminnanohjaajaa on luultu samantapaista työtä tekeväksi kuin kunnan palveluksessa olevaan sosionomitaustaiseen perheohjaaja. Kasvatusja ohjausalan perustutkinnon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan opintoihin kuuluu mahdollisuus hankkia näihin molempiin liittyvää osaamista. Uusin seurakunnan lastenohjaajan pätevyyttä koskeva tutkintosuositus (Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 10/2020) sisältää myös mahdollisuuden täydentää tiettyjä tutkintoja, mikäli hengellisen työn osuus on puuttunut aiemmasta tutkinnosta. Lapsityön termi muuttui jo viisitoistavuotta sitten kirkon varhaiskasvatukseksi. Kirkon lastenohjaajat ovat seurakunnassa ainoa työntekijäryhmä, joka kohtaa lapsia päivittäin ja toimii heidän etunsa mukaisesti. Tässä kohden usein myös sekoittuvat termit ennalta ehkäisevä perhetoiminta ja korjaava ja kuntouttava perhetyö, joissa vaaditaan erilaista osaamista ja tutkintoa. – Monet ammattinimikkeet eivät sinällään kerro ihmisille suoraan työstä, mitä nimikkeeseen kuuluu. Erilaiset ammattinimikkeet ovat nykyään pikemminkin brändejä kuin selkeitä viittauksia työn sisältöön. – Lastenohjaajien työ edellyttää varhaiskasvatuksen osaamisen lisäksi hengelliseen työhön liittyvää osaamista. Varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti yhteiskunnan varhaiskasvatuksen tulee olla uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Tehtävän muuttuessa brändi katoaa. – Ihmettelen tätä. Jos nimike muutetaan joksikin muuksi, se voi viestiä siitä, ettei seurakunnassa ole enää henkilöstöä, jonka osaaminen ja ammattitaito on lapsilähtöistä, vaikka toiminta suuntautuisikin sekä lapsille että perheille. Kirkkohallituksen asiantuntija Marja Pesonen toteaa, että yhteiskuntamme on täällä hetkellä kaikkien ammattien työn murroksessa. Pesosen mukaan kirkon lastenohjaajat muodostavat pätevän ja laajasti koulutetun ammattikunnan, joka kuuluu kirkossa hengellisen työn henkilöstöön, mikä työn arvostuskeskustelussa usein sivuutetaan. Ammattinimikkeiden muuttaminen on yleensä hidas prosessi. Kirkon kasvatuksen tehtävät ja nimikkeet ovat kehittyneet rinnakkain yhteiskunnan lainsäädännön, yleisten kelpoisuusvaatimusten ja tutkintojen myötä luotettavuuden säilyttämiseksi. Murros vaikuttaa myös lastenohjaajien työnkuvaan. Yksittäiset seurakunnat ovat muuttaneet lastenohjaajan TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen MURROS ON MAHDOLLISUUS ammattinimikkeen perhetyöntekijäksi tai perhetoiminnanohjaajaksi. Kyseinen toiminta on pikkuhiljaa vähentynyt. Ammattinimikkeet puhuttavat Työn murros ja kehitys on muokannut ammattinimikkeitä ajan saatossa kirkossakin
– Kysymys on enemmän kutsumuksesta ja siitä, millaiseen kirkkoon ihminen kokee tulevansa töihin. Kantaako kutsumus. Uusimmat milleniaalitutkimukset osoittavat, että sen sukupolven työntekijät odottavat työnantajaltaan erityisesti arvoja ja sitä, että työyhteisö ja työntekijät toimivat arvojen suuntaisesti. Jos me käyttäisimme tämän arvottomuuskeskusteluun käytetyn ajan meidän perustehtävämme tekemiseen ja siinä voimaantumiseen, kirkkomme tilaanne voisi ehkä olla toinen. Perhekeskuksien ollessa osa hyvinvointialueiden toimintaa, perhekeskusyhteistyö seurakuntien ja hyvinvointialueiden välillä tulee todennäköisesti laajenemaan. Päiväkerho ja eri-ikäisten lasten kerhotoiminta vähenevät, koska yhä suurempi osa lapsista on yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. – Hyväksymme arvomme, olemme niistä ylpeitä ja suuntaamme energiamme ulospäin. Arvoristiriita ei välttämättä liity aina itse asiaan, vaan siihen, että kirkko näyttäytyy sisäänpäin kääntyneenä ja eripuraisena yhteisönä. Jokin meidän vetovoimassamme on kääntynyt meitä vastaan. Muuttuva työnkuva Lastenohjaajat on ollut eri vuosikymmenien aikana yksi kirkon ketterimpiä ja joustavimpia ammattikuntia vastaamaan lasten ja perheiden syntyneisiin tarpeisiin. Ennakoimme, että meillä on koulutettua ja osaavaa henkilöstöä toimimaan yhteistyössä perhekeskusten kanssa. Voidaan sanoa, että seurakunnan hengellisen työntekijät kokevat siis tekevänsä merkityksellistä ja kutsumuksensa mukaista työtä. Ennaltaehkäisevän perhetoiminnan vetovoima kasvaa edelleen. – Verkkomuotoisen varhaiskasvatuksen tarve tunnistettiin jo kymmenen vuotta sitten, kun lastenohjaajille tehtiin osaamiskartoituksia. Kaikki tietävät, että lastenohjaaja ajattelee lasten etua, tekipä hän minkälaista työtä tahansa. TEEMA. Barometrien mukaan kirkon työntekijät kokevat tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus. Arvostetaanko minua, arvostetaanko meidän työtämme. Pesonen on saanut kuulla työssään kaikilta seurakunnan ammattiryhmiltä, ettei heitä arvosteta. Kysymys ei ole siitä, etteivätkö kirkon työntekijät kokisi työtään merkitykselliseksi. – Kirkon tehtäviin ei hakeuduta samalla tavalla kuin ennen, ja pitovoimakin on osin heltymässä. Lastenohjaajilla on kuitenkin syytä olla ylpeitä työstään. Ei välttämättä kutsumus, vaan kutsumuksen luonne, Pesonen pohtii. Kirkon rekrytoinnin pitoja vetovoimassa on Pesosen mukaan tapahtunut hiljalleen muutos, jonka seuraukset on havaittu tämän vuoden aikana. Pesonen pohtii kuitenkin enemmän kutsumuksen sisältöä. Sen sijaan meidän sisäisessä keskustelussamme toistuu puhe arvostuksesta. 10 TEEMA ollut 70-luvulta alkaen vahva ja kansalaisten tiedostama nimike. Kutsumusta voisi kuvata vahvaksi haluksi suorittaa itselleen merkityksellistä tehtävää. On hyvä kysyä, onko myös kutsumuksen luonne murroksessa. Uudistuvat ammattilaiset Pesosen mukaan lastenohjaajan työ voi tulevaisuudessa laajeta moneen suuntaan – sinne, mihin työn murros seurakunnan kehitystä vie. Ilmiö on seurakunnissa yleinen. On sääli, että kirkon arvokysymykset kärjistyvät täällä hetkellä avioliittokysymykseen, mikä saattaa olla omiaan karkottamaan juuri tämän sukupolven. Olemme tällä hetkellä laajenevan ja osin supistuvan työkuvan vaiheessa. Miksi arvostuksen kohdalla pohjatunteeksi tupsahtaa häpeä. – Kutsumuksessa ja merkityksellisyydessä on jotain samaa, mutta kutsumuksen sisältö on kuitenkin merkityksellisyyttä kokonaisvaltaisempi. – Uusissa tilanteissa ja työtehtävien lisääntyessä työnkuva aina ensin laajenee. Kirkolla on paljon hyviä brändituotteita, joista yksi vahvimpia on kirkon varhaiskasvatus. Pienten lasten kerhojen määrä on sen sijaan lisääntynyt. Kärkeen nousivat digitaalinen verkkomuotoinen varhaiskasvatus sekä verkkopedagogiikTehtävänimikkeet ovat luotettavia brändejä, jotka kulkevat ajasta toiseen. Aiemmin kirkko on ollut työpaikka, jossa on viihdytty ja johon on jääty pidemmäksi aikaa, jopa kymmeniksi vuosiksi. Niitä voidaan toki tarvittaessa muuttaa, mutta se on tehtävä huolellisesti ja kirkon isossa kuvassa harkiten. Se on laaja-alainen. – Kasvatusja ohjausalan perustutkinnon yksi tutkinnon osa liittyy tämän tyyppisen osaamiseen. – Jos itse uskoisimme omiin arvoihimme, luterilaisen kirkon perusolemukseen ja siihen, että kirkko voi kasvaa, meillä ei olisi mitään hätää. Arvot vai arvostus. Poistuvien tehtävien loputtua työnkuva kuitenkin supistuu ja lopulta muuttuu. Kutsumuksessa yhdistyvät tunne, tieto, tietoisuus, filosofinen pohdinta, asenne, osaaminen ja toiminnasta saadut kokemukset ihmisen näkemyksiin ja vakaumukseen, Pesonen analysoi
Uusi tutkinto tehtiin tulevaisuutta ennakoiden, ja uudet lastenohjaajat ovat tavallaan vuosia edellä seurakuntien nykyisistä toimintatavoista. Digitaalinen yhteistyö vanhempien ja huoltajien kanssa tulee entisestään lisääntymään. – Koulutus on niin vaativalla tasolla, että se yltää melkein varhaiskasvatuksen opettajan osaamisen rajamaille asti, Pesonen toteaa. Tuolloin tutkinnon perusteisiin lisättiin varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala. Kirkon henkilöstökoulutustarjonnassa on lähes eniten monipuolista täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ja kasvatuksen henkilöstölle. Yksi osa lastenohjaajan muuttuvaa työnkuvaa on, että entistä suurempi osa työajasta tapahtuu toisen organisaation tiloissa tai yhteistyössä tämän kanssa. Pedagogisen toiminnan toteuttaminen ja vastuu ovat lastenohjaajilla suuremmat kuin päiväkodeissa työskentelevillä lastenhoitajilla. Lastenohjaaja työskentelee seurakunnassa työparinsa kanssa, joskus jopa yksin. Seurakunnassa he työskentelevät hengellisen työn työntekijöinä ja toteuttavat perustehtäväänsä kirkon varhaiskasvattajina. Pesonen pohtii.. Valtaosa osaamisalalta valmistuvista työllistyykin päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Koulutuksen haaste on pikemminkin se, että uudenlaiseen malliin koulutetut työntekijät turhautuvat hitaaseen muutosvauhtiin. – Lastenohjaajat ovat yksi parhaiten koulutettu ammattikunta ymmärtämään, millaista on sitouttamaton katsomuskasvatus, ja miten sitä totutetaan yhteistyössä päiväkotien kanssa. Sen sijaan sisäisessä keskustelussamme toistuu puhe arvostuksesta. Arvostetaanko minua, arvostetaanko meidän työtämme. Lastenohjaajat toimivat aina yhteistyöorganisaation ja lainsäädännön ehdoilla, mikä osoittaa tavattoman suurta ammattitaitoa. Työ on itsenäistä ja vaativaa, Pesonen painottaa. Lapsija perhetyön perustutkinnon nimi muutettiin vuoden 2018 tutkinnonuudistuksessa kasvatusja ohjausalan perustutkinnoksi. Arvostetaanko minua, arvostetaanko meidän työtämme. Jatkuvan oppimisen myötä omaa osaamista voi täydentää myös tutkinnon eri osia suorittamalla. Laadukasta täydennyskoulutusta on tarjolla runsaasti, ja sitä myös ahkerasti hyödynnetään. Päiväkodit arvostavat tämän tutkinnon suorittaneita työntekijöitä ja heidän pedagogisia taitojaan. TEEMA Sisäisessä keskustelussamme toistuu puhe arvostuksesta. Koulutusta kohti tulevaisuutta Varhaiskasvatuksen pedagoginen osaaminen on lastenohjaajien ydinosaamista ja valtakunnallisesti arvostettua. – Päiväkodinjohtaja on käytännön toiminnassa tavalla tai toisella läsnä eri tavoin kuin seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja. – Hyväksymme arvomme, olemme niistä ylpeitä ja suuntaamme energiamme ulospäin. – Lastenohjaajan nimikkeellä on hyvä brändi. Kirkon varhaiskasvatuksen on elettävä muutoksessa ja omaksuttava uutta. Koulutus on ajan tasalla, jopa hieman etukenossa tulevaisuutta kohti. Valmistuvien tutkintonimike on lastenohjaaja, myös heillä, joilla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajiksi. 11 TEEMA ka
Lapsille ei voi olla samanlaista kasteelle valmistavaa tiedollista opetusta kuin aikuisille. He järjestävät toimintaansa uudelleen ja jatkavat työtään. Seurakunnissa olisi myös loistava mahdollisuus muodostaa työpareja lastenohjaajien ja varhaiskasvatuksen ohjaajien, nuorisotyönohjaajien ja diakonian viranhaltijoiden kesken. Olemmeko toiveikkaita vai emme, vaikuttaa kaikkeen siihen, minkä valossa asioita katsotaan. – Jos vain uskoisimme kirkkomme mahdollisuuksiin, voisimme kohdata kymmeniä tuhansia uusia perheitä. Löytäisimme mahdollisuuden kohdata perheessä kaikki ne eri-ikäiset ihmiset, jotka haluavat liittyä kirkkoon ja tulla kastetuiksi, Pesonen ehdottaa. Nykyiset rakenteet eivät Pesosen vision toteutumista mahdollista, mutta Pesonen kannustaa uusien toimintamallien rakentamiseen. Missään ei lue, että päiväkerho olisi se ainoa ja oikea perheiden tuen muoto. – Jos jäämme surkuttelemaan, kuinka iso määrä lapsia jää kastamatta, putoamme negatiivisuuden pyörteeseen. TEEMA. He eivät jää murehtimaan työn murrosta tai muuttuvaa maailmaa. TEEMA Mitä jos kehittäisimme perhekastebrändin. Kirkko loi aikanaan päiväkerhot perheiden tueksi. Tätä osaamista pitäisi hyödyntää ja samalla kehittää seurakunnan perhetoiminnan uusia muotoja, joita monimuotoistuvat perheet tarvitsevat. – Vaikka päiväkerhojen määrä vähenee, lapset ja perheet eivät katoa mihinkään. Unohdamme mahdollisuuden kehittää uusia työn muotoja ja rakenteita kohdata perheitä, joiden lapsia ei ole kastettu tai kokonaisia perheitä, jotka haluavat kasteelle. Perheiden kanssa tehtävä työ on osa varhaiskasvatusta, ja perheiden tarpeet ovat yhä monipuolisempia. – Lastenohjaajat ovat parhaiten kirkon perhetoimintaan sekä ennaltaehkäisevään kokoavaan perhetoimintaan koulutettu henkilöstöryhmä. Avoin perhekerhotoiminta vaatii varhaiskasvatuksen pedagogiikan sekä perheiden ja lasten kanssa tehtävän toiminnan osaamista – Jos meillä olisi päivisin ja iltaisin tarjolla avointa varhaiskasvatustai perhetoimintaa, tilat kyllä täyttyisivät, Pesonen ennustaa. Rakentaisimme erilaisia kastemalleja eri-ikäisten ihmisten kohtaamiseksi. 12 TEEMA Perhetoiminnan mahdollisuudet Kun lasten ikäluokat pienenevät, lastenohjaajienkin määrä on suhteessa vähentynyt, mutta muutos ei ole ollut dramaattinen. Perhekastemallissa lastenohjaajien rooli olisi merkittävä. Nyt on sen aika. Kohti tulevaisuutta Pesosen mukaan olemme tilanteessa, jossa meidän on valittava, uskommeko kirkon perustehtävään ja kirkkomme kasvuun. Mitä jos kehittäisimme perhekastebrändin. Nämä voisivat olla yhteistyössä kunnan, hyvinvointialueiden ja perhekeskusten kanssa tunnistamassa tilanteita ja miettimässä, mitä perheiden tueksi voitaisiin tehdä. Löytäisimme mahdollisuuden kohdata perheessä kaikki ne eri-ikäiset ihmiset, jotka haluavat liittyä kirkkoon ja tulla kastetuiksi, Pesonen ehdottaa. Uskommeko, että kirkon perustehtävän toteutuminen ei ole meistä ihmisistä kiinni, mutta meillä on siinä oma osamme. – Jospa kohtaisimme kasteiden vähenemisen pikemminkin haasteena. Nyt tilanne on toinen. Ammattikorkeakoulutetulla sosiaaliterveysja kasvatusalan henkilöstöllä on mahdollisuus toteuttaa varsinaista perhetyötä. Eteläisen pallonpuoliskon kirkot kasvavat, koska he uskovat, että heidän kirkkonsa voi kasvaa
Menen esimerkiksi tapahtumiin, jotta saan someen materiaalia. Lisäksi tykkään itse liikkua ja liikuttaa myös perheitä. Olenkin osallistunut moniin webinaareihin ja hakenut tietoa todella paljon esimerkiksi markkinoinnista. Korona-aika taisi muuttaa usean seurakunnan viestinnän. Muutaman kerran viikossa Kajaanissa kokoontuu Perheiden Pesäkolo -kohtaamispaikka lapsiperheille. Vastuulleni kuuluvat sosiaalisen median kanavat Instagram ja Facebook ja osaksi seurakunnan yhteisen Youtube-kanavan päivittäminen. Tavoitamme myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten tulisi mukaan seurakunnan toimintaan. Sen lisäksi tarvitaan aktiivisuutta oppia ja opetella asioita itse. Syksyn aikana saimmekin uusia seuraajia ja aktiivisuutta somekanaviin. Kysymys kuuluukin, millaista sisältöä pitäisi tehdä, että seuraajakuntamme aikuiset saisivat siitä jotain itselleen. Emme ole vain epämääräinen massa, vaan suuri joukko työtään rakastavia lastenohjaajia. Näistä koulutuksista oli suuri apu omassa työssäni. 13 TEEMA varautua. Pitää pysyä ajan hermolla, että tietää mistä puhutaan. Tietävätkö seuraajamme, keitä me olemme. Esimerkiksi somealustat muuttuvat jatkuvasti – yhtäkkiä jokin asia ei enää toimikaan kuten aikaisemmin. Meidänkin seurakuntamme koulutti työntekijöitä videoiden tekemisessä ja valokuvauksessa. Aktiivisella somettamisella loimme seurakuntamme varhaiskasvatukselle kasvot. Haaveena olisi vielä saada lattaripohjainen tanssiryhmä seurakunnalle. Viime syksynä jaoimme kerhopisteillemme somepäivitysviikkoja. Kerran viikossa saan liikuttaa perheitä perheliikunnassa. Halusimme, että seuraajamme näkisivät, millainen joukko meitä on tekemässä seurakunnan varhaiskasvatusta. Nautin todella niistä päivistä, jolloin olen ihmisten seurassa. Tämä työ on ollut palkitsevaa ja opettavaista. Pohjakoulutukseltani olen lastenohjaaja. Työnkuvani on paras mahdollinen! KU VA An tti M us to ne n Työni pääpaino on viestinnässä ja perhetoiminnassa. KOLUMNI mettamisella loimme seurakuntamme varhaiskasvatukselle jonkinlaiset kasvot. Ajattelen, että aktiivisella soCARITA LERSSI Kirjoittaja on Kajaanin seurakunnan lastenohjaaja. Toiminnassa käy 30–50 henkeä. Osa työviikosta kuluu perheiden parissa. Varhaiskasvatuksen haaste someviestinnässä on, että sisältö on suunnattu lapsille. Tämä varmasti juontaa juurensa työstämme. Hain paikkaa ja sain sen. Nykyisin työpäiväni kuluu suurimmaksi osaksi toimistossa. Tosin seuraajamme eivät ole lapsia, vaan heidän vanhempiaan. Olen ollut töissä Kajaanin seurakunnassa varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tiimissä jo 13 vuotta. Kohtaamiset tuottavat kivoja keskusteluja. Muutamia vuosia sitten seurakunnassamme haettiin perhetoimenohjaajan paikkoja, joissa oli eri painopistealueita. Minun vastuullani oli aikaisemmin ollut varhaiskasvatuksen sosiaalisen median päivittäminen. Olen sosiaalinen ja tykkään tehdä töitä ihmisten parissa. Nautin työstäni ja uusien asioiden opettelusta. Toiminta toteutetaan yhteistyössä Kainuun Soten perhekeskuksen ja MLL:n Kainuun piirin kanssa. Seurakunnan on tärkeää olla mukana tällaisessa toiminnassa. Sama koskee sosiaalisen median trendejä, joissa tapahtuu koko ajan. Meidän toimintamme on aina lapsilähtöistä ja toiminta suunnitellaan niin, että aikuinen osallistuu lapsen mukana. Ja viestinnän näkökulmasta on tärkeää olla murtamassa negatiivista ajattelua seurakunnan toiminnasta ja työntekijöistä. Mietinkin usein, kuinka paljon vanhemmat näyttävät lapsilleen esimerkiksi videoita, joita heille teemme. Myös nopeisiin muutoksiin pitää Emme ole vain epämääräinen massa, vaan suuri joukko työtään rakastavia lastenohjaajia. Taitan varhaiskasvatuksen tapahtumailmoitukset sekä vastaan usein tapahtumien ja toiminnan markkinoinnista somessa. Yksi painopistealueista oli viestintä. Tänä aikana työnkuvani on muuttunut todella paljon. Netti on tänä päivänä pullollaan ohjeita ja ilmaisia koulutuksia eri aihealueista
TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Suvi Sievilä KUVITUS Shutterstock TEEMA. 14 TEEMA Anna aivoille rauha oppia empatiaa Kiireen välttäminen on olennaista, sillä kiire estää meitä kokemasta toisen ihmisen tunteita, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen
Johtuuko se jostain lapsiin liittyvästä asiasta – kuten vanhempien haastavasta tilanteesta. Vaikka meidän ei tarvitse reagoida lasiseinän takana oleviin ihmisiin, aivomme eivät voi sulkea heitä pois. Järjestelyillä voi vaikuttaa siihen, kuinka melu ja vilinä kantautuvat tilasta toiseen.” Kiireestä eroon suunnittelulla ja rutiineilla Keskeytysten lisäksi kohtaamiset lasten ja perheiden kanssa kärsivät kiireestä. Aivojen kuormitusta lisäävät edelleen vastuunkantajan rooli sekä tilan luonne, esimerkiksi kaikuvat materiaalit ja näköyhteys toiseen tilaan. Sille ohjaaja ei voi tietenkään mitään.” Toisille kiireen lähteille taas voi tehdä jotain tai ne voi poistaa kokonaan. Kysymyksiä ja keskeytyksiä. Miten sitä voisi lievittää. Huotilaisen mukaan henkilökunnan riittävyys ja kunkin harteilla osuvien tehtävien määrät ovat tässä avainasemassa. Myös toiminnan luonteen sovittaminen kyseiseen hetkeen vähentää kiirettä: raisulle leikille ja toisaalta rauhoittumiselle on molemmille oma aikansa. Aikuisesta samat aikataulut voivat tuntua tylsiltä, mutta lapsen elämään ne tuovat turvaa ja laatua”, Huotilainen sanoo. Mitkä niistä ovat työn kannalta hyödyllisiä ja arvokkaita, kuten lasten kysymykset. 15 TEEMA Tuoreita ja tuttuja kasvoja. ”Ryhmätilanteissa aivoja kuormittavat ensinnäkin ihmismäärä”, sanoo professori Minna Huotilainen. Meidän on oltava kiireettömiä, jotta voimme kokea toisen ihmisen tunteita tai ylipäätään kiinnittää niihin huomiota. Kuorma on sitä isompi, mitä suurempi ryhmä on ja mitä useammat sen jäsenistä ovat itselle vieraita.” Kuormitukseen vaikuttaa myös ihmisten mieliala. On myös tärkeää tunnistaa keskeytyksiä ja luokitella niitä, sillä ne vaikuttavat valtavasti ihmisen keskittymiskykyyn. Ne johtavat siihen, että varhaiskasvattaja yrittää tehdä monta asiaa samanaikaisesti.” Tällaisia keskeytyksiä tulisi pyrkiä karsimaan. Mikäli se ei ole mahdollista, työntekijän tulisi tiedostaa, että esimerkiksi päivystyspuhelin vie osan voimavaroista, joka olisivat muuten käytettävissä lasten kanssa työskentelyyn.. Hälyä, valoa ja vilinää. Mistä ne johtuvat. Kiireetön ehtii astua toisen saappaisiin Kiirettä tulisi Huotilaisen mukaan välttää myös siksi, että se estää meitä käyttämästä empatiataitoja. Mistä ne johtuvat. ”Aivomme ovat rakentuneet siten, että kiinnitämme jokaiseen ihmiseen huomiota yksilönä. ”Lisäksi rutiinit ovat sitä tärkeämpiä mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Seuraavaksi on pohdittava, mistä se on peräisin. ”Ensin täytyy tunnistaa tilanne: nyt tässä ryhmässä on kiireen tunnetta, joka tarttuu minuun itseeni. reisiä, hermostuneita tai peloissaan, heidän tunnetilansa heijastuu muihin samassa tilassa oleviin. Mitkä niistä ovat työn kannalta hyödyllisiä ja arvokkaita, kuten lasten kysymykset?" Minna Huotilainen pohtii. Ärsykkeiden tulva saa helposti ryhmänohjaajan aivot natisemaan. Hyvät ja huonot keskeytykset Miten varhaiskasvattajan ja ryhmänohjaajan aivotaakkaa voisi sitten helpottaa. ”Toiset keskeytykset taas eivät vie tilannetta yhtä laadukkaaseen suuntaan, kuten puhelimen piippaukset asioista, jotka eivät liity itse tilanteeseen. Jos jotkut ovat kii”Keskeytykset ovat myös vahvasti yhteydessä tiloihin; esimerkiksi toisen tilan tapahtumat voivat näkyä ja kuulua omaan tilaan. Tällöin pystymme tietoisestikin pohtimaan toisen ihmisen tilannetta – eli asettumaan tiedollisella tasolla hänen saappaisiinsa: ’Okei, hänellä on nyt tällainen tilanne ja haluan ymmärtää paremmin, miten se vaikuttaa häneen.’ TEEMA On myös tärkeää tunnistaa keskeytyksiä ja luokitella niitä, sillä ne vaikuttavat valtavasti ihmisen keskittymiskykyyn. Esimerkiksi tilaa voi muokata lapselle rauhallisemmaksi ja pesämäisemmäksi pehmeillä materiaaleilla ja paremmalla akustiikalla
Miten tätä voisi tukea. Psykologiseen turvallisuuteen liittyy myös se, kuinka ideoihin suhtaudutaan. Sitä ei voi peitellä lapsilta.” Turvallisessa ympäristössä pääsee samalle taajuudelle Aivotutkimuksessa on havaittu, että ihmiset voivat oikeasti päästä samalle taajuudelle keskenään: yhteistyötä tehdessä aivot saattavat alkaa toimia samaan tahtiin. ”Vallitseeko työpaikalla kulttuuri, joka kannustaa ehdottamaan kaikenlaisia ideoita. ”Mehän voimme hyvin silloin, kun saamme olla omanlaisiamme. Se tarkoittaa työntekijöiden välistä tunnetta siitä, miten työpaikalla suhtaudutaan ihmisiin: saavatko he olla siellä sellaisia kuin ovat ja tuoda työssä esiin omaa erityisluonnettaan”, Huotilainen selittää. ”Esimerkki pisimmistä aikaväleistä on kesäloma, mutta se ei missään nimessä saa olla ainoa keino hallita stressiä. ”Psykologisella turvallisuudella on tässä todella tärkeä rooli. Taukokulttuuri on Huotilaisen mielestä oivallinen sana: se paljastaa, ettei taukojen turvaaminen ja sisältö ole yksittäisen ihmisen vastuulla, vaan perustuu työpaikan yhteisiin tapoihin. ”Sanoisin melkein, että lasten ja aikuisten stressi ovat hoitotilanteessa sama asia, koska me peilaamme toisiamme. Jos työ vaikuttaa unen laatuun, on heti etsittävä keinoja tilanteen korjaamiseksi.” Työpäivän aikana työtä tulisi tauottaa ja miettiä, mitä taukojen aikana tehdään. Se parantaa puolestaan tiimin yhteistyötä entisestään. Esimerkiksi tilanteet, joiden on tarkoitus rauhoittaa lapsia, rauhoittavat myös aikuisia. 16 TEEMA ”Kun olemme kiireen tunteen vallassa, tälle ei ole aikaa. TEEMA. Taidot ja mahdollisuudet siihen ovat yhä aivoissamme, mutta tilanne ei salli niiden käyttöä.” Yksittäisessä kiiretilanteessa näin kuuluu ollakin, mutta pitkäkestoisessa vuorovaikutuksessa empatiataidoille tulisi löytyä tilaa. ”Lapset ovat erityisen taitavia peilaamaan ja uskovat sen, mitä he näkevät ja kokevat toisen ihmisen käyttäytymisestä – esimerkiksi aikuisen hermostuksen. Kun ohjaaja käyttää niitä taitavasti, hän säätelee samalla omaa stressiään. ”Ja se on kaikkein pahinta, mitä kiire voi saada aikaan.” Empatiataidot kehittyvät, kun niitä käytetään. Ja uskalletaanko myös arvioida, toimiiko uusi ehdotus ja palata tarvittaessa alkuperäiseen systeemiin ilman dramatiikkaa tai ahdistuskoh”Sanoisin melkein, että lasten ja aikuisten stressi ovat hoitotilanteessa sama asia, koska me peilaamme toisiamme. Niinpä kokenut työntekijä, joka on saanut olla vuorovaikutustilanteissa oma itsensä ja harjoittaa empatiaja vuorovaikutustaitojaan, voi olla niissä todella taitava. Ihmisillä on toki ammattiroolinsa, mutta jos joudumme työpaikalla kovasti varomaan tai peittelemään joitain puolia itsestämme, yhteen hiileen puhaltaminen on todella vaikeaa.” Psykologinen turvallisuus on heikolla tasolla, jos ihminen kokee, ettei hän voi missään nimessä tuoda työssään esiin jotain puolta itsestään. Se voi liittyä esimerkiksi erilaiseen tapaan tehdä työtä. Hän osaa esimerkiksi kysyä juuri oikeat kysymykset, jotka kuljettavat tilannetta myönteisesti eteenpäin. Jos haluamme tarjota varhaiskasvatusta, jossa lapset eivät stressaannu, aikuisetkaan eivät saa olla stressaantuneita”, Huotilainen painottaa. Jos haluamme tarjota varhaiskasvatusta, jossa lapset eivät stressaannu, aikuisetkaan eivät saa olla stressaantuneita”, Huotilainen painottaa. Uskalletaanko tehdä pieniä kokeiluja ja testata erilaisia tapoja tehdä töitä. Taukojen ulkopuolella stressiä voi hallita tekemisen luonteella. Ihmisen pitäisi pystyä palautumaan myös viikonloppuisin ja öisin. ”Kauhuskenaario on työtilanne, jossa ihmiset ovat jatkuvasti niin kiireisiä etteivät he pääse käyttämään empatiataitojaan. Muuten emme koskaan onnistu kuuntelemaan tai ymmärtämään toista ihmistä. Asiasta ei myöskään voi jostain syystä keskustella työpaikalla. Silloin ne eivät myöskään kehity.” Stressin hallinta tapahtuu Huotilaisen mukaan parhaimmillaan monella eri aikatasolla. Sen sijaan empatia-ajatukset korvautuvat nopeilla ratkaisuyrityksillä emmekä yritä ymmärtää toista ihmistä
Aika harvoilla aloilla pystyy kuitenkaan toimimaan näin, vaikka se voisi olla fiksua.” Aivojen loputon mysteeri Tämän hetken aivotutkimuksessa tarkastellaan ahkerasti musiikin vaikutuksia ihmiseen. ”Nyt tutkitaan paljon myös empatian mekanismeja kahden ihmisen välisessä toiminnassa. 17 TEEMA saa aikaiseksi hyvää koodia. Kun yhteistyö onnistui, koehenkilöiden aivotoiminnassa havaittiin samantahtisuutta. Se on pystytty mittaamaan aivoista. Musiikin kautta voidaan myös edesauttaa oppimista. Tutkimusten mukaan se on kuitenkin paitsi kuormittavampaa myös hitaampaa ja lisää virheiden todennäköisyyttä. ”Vaikka saamme jatkuvasti uutta palapelimäistä tietoa, en tiedä, saavutammeko koskaan kokonaisymmärrystä aivojen toiminnasta”, hän pohtii. Ihmisen tulisi olla virkeä ja hyvällä mielellä ja keskittyä opettelemaan asiaa ajan kanssa.” Huotilaisen mukaan työelämään on hiipinyt kuvitelma siitä, että olisi tehokasta hoitaa kahta tehtävää yhtä aikaa. Tätä kahden ihmisen yhtäaikaista aivotutkimusta tehdään esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa”, Huotilainen kertoo. ”Ymmärrämme esimerkiksi sen, kuinka ihminen huomaa omenan nähdessään, minkä värinen ja muotoinen se on. Muuten hän ei TEEMA. Aivoissa riittää hänen mukaansa yhä loputtomasti tutkimatonta maaperää. Kun ihmiset kokevat psykologista turvallisuutta työyhteisössään, heille syntyy ideoita ja he uskaltavat esittää niitä. Sitten heidän tuli yrittää koota yhdessä koko kuva. Toiset taas pyrkivät eroon erilaisista viestintäkanavista kuten sähköpostista. Esimerkiksi työelämässä ajatellaan helposti, että uuden asian opettelu sujuu siinä sivussa. ”Tietomme aivoista on hyvin palapelimaista. Mutta emme pysty vielä ymmärtämään, kuinka ihminen kokee kokonaisuudessaan sen, että kyseessä on pyöreä punainen omena.” Tiedämme kuitenkin varmasti sen, että lasten aivot kehittyvät ja muovautuvat voimakkaasti juuri varhaiskasvatusvaiheessa. Huotilainen kertoo tutkimuksesta, jossa ihmiset ratkoivat yhdessä ongelmanratkaisutehtäviä. Oppiminen vaatii kuitenkin aivoilta keskittymistä, aikaa ja rauhoittumista. Jos työpaikalla on meneillään kokeiluja, siellä vallitsee todennäköisesti hyvä luottamus ja ihmiset pääsevät samalle aaltopituudelle. Ilmiöön näkyy jo vastareaktioita. ”Todellisuudessa kyse on tehtävästä, jolle pitäisi varata oma aika, paikka ja rauhallinen hetki. Aivojen toimintaa tutkitaan niin monelta kantilta, ja monet menetelmät ovat olleet mahdollisia vasta 1990-luvulta lähtien.” Huotilaisen mukaan voidaankin kysyä filosofisesti, pystymmekö aivoillamme edes täysin ymmärtämään niistä saatuja tutkimustuloksia. He saavat myös tilaisuuden toteuttaa työssä luovuuttaan ja jättää siihen oman kädenjälkensä. Kukin näki kuvasta yhden osan ja kertoi toisille näkemästään. ”Esimerkiksi koodarimaailmassa joku oli ilmoittanut työpaikalla, ettei hän puhu tiettyinä aikoina kenenkään kanssa eikä hänen huoneeseensa saa tulla. ”Niinpä pienten lasten kanssa toimivat ammattilaiset ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa ja on viisasta satsata lasten laadukkaaseen arkeen.” tauksia?” Huotilainen kuvaa. Tutkimusten mukaan systemaattinen ja pitkäaikainen musiikkitoiminta vaikuttaa myönteisesti muun muassa lasten kielelliseen kehitykseen. Esimerkiksi rauhallisen musiikin on todettu vähentävän kiireen tunnetta. Jos työpaikalle tulee vaikka uusi tietojärjestelmä, ihmisiä komennetaan usein etsimään ohjeet ja katsomaan niitä vähän jossain välissä. Asiat hoituvat heikosti siinä sivussa Huotilaisen mielestä ihmiset usein vähättelevät asioita, jotka ovat aivojen näkökulmasta varsin rankkoja. Laulua ja musiikkiliikuntaa käytetäänkin laajalti kielen oppimisen välineenä
Huomenna kaikki on paremmin on tärkeä puheenvuoro kaikille, jotka työssään ja vapaa-ajallaan kohtaavat lapsia ja nuoria. Jokapäiväinen mietiskely, jossa etsitään yhteyttä kaiken olevan kanssa, muuttaa hitaasti ihmistä. 29,90€ UUTUUS! Opas säännölliseen rukousharjoitukseen 36,90 €. Tässä olen on säännölliseen rukousharjoitukseen ja meditaatioon kutsuva opas. Ekologisen kriisin maailmassa kasvatus tarvitsee suunnantarkistuksen: millainen muutos on tarpeen, jotta voimme uskottavasti pitää yllä luomakunnan toivoa. Teoksen innoittajana on ollut Brittein saarilla vuosittain ilmestyvä rukouskirja. Kirkon kasvatus on kaikenikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen kasvun mahdollistamista. Sen tehtävä on rakentaa luottamusta elämän arvoon ja merkityksellisyyteen. Suomenkielinen Tässä olen ilmestyy nyt toista kertaa, ja se tarjoaa harjoituksen jokaiselle päivälle adventista 2022 alkaen adventtiin 2023. Millaista on hyvä elämä uhkakuvien keskellä. Kuinka luomme valmiuksia ekologisesti viisaalle elämäntavalle. ISBN 9789523547261 Hinta 29,90 ISBN 9789523546868 Hinta 36,90 UUTUUS! Millaista on hyvä elämä. 18 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi JARMO KOKKONEN Huomenna kaikki on paremmin Kirkon kasvatus toivon mahdollistajana PEKKA Y. HILTUNEN, KALEVI VIRTANEN Tässä olen Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2022-2023 Miten voimme globaalin ekokriisin kynnyksellä tukea lasten ja nuorten kasvua. Päivittäisen harjoituksen rakenne toistuu, mutta siihen johdattavat tekstit ja apukysymykset vaihtuvat. Syvenevä Jumalan tunteminen johtaa oman minuuden rajojen ja mahdollisuuksien iloiseen ja vapaaseen tunnistamiseen
Rohkeasti seurakunnan varhaiskasvattaja! ”Mie haluan olla rohkeasti seurakunnan työntekijä. TEKSTI Marjo Suominen KUVAT Pertti Rikkilä TEKIJÄT 19. Siitä en halua luopua enkä luovuttaa”, sanoo Taipaleen seurakunnan vastaava lastenohjaaja Jaana Heikkonen. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea
Tiimimme yhteinen näkemys on, että varhaiskasvatusta ajatellen yhdistyminen on tuonut paljon hyvää", sanoo Jaana Heikkonen.. Myös tehtäviä organisoitiin uudelleen. 50 % on varattu viraston toimistotehtäviin.” Kohti uutta – perhetyö vahvassa nousussa Kolmen vuoden takainen yhdistyminen ja heti sen perään koettu korona-aika ovat muokanneet ajattelua siihen, että muutos on pysyvää. Muuten toimimme kirkkopiireittäin niin, että olemme lähellä perheitä. Esimerkiksi nelivuotiaat kutsutaan ensi vuonna koko alueen yhteiseen nelivuotiaiden juhlaan, johon voidaan myös satsata enemmän. ”Tiimimme yhteinen näkemys on, että varhaiskasvatusta ajatellen yhdistyminen on tuonut paljon hyvää. ”Tiimin lastenohjaajat olivat sitä mieltä, että minun oli luontevaa jatkaa vastaavana. Olemmekin toteuttaneet yhdessä viiden hengen porukalla teatteriesityksenkin lapsille.” ”Tapahtumiin kutsumme nyt koko seurakunnan alueelta osallistujia, esimerkiksi ensi kevään retkelle Tykkimäkeen kutsutaan koko Taipaleen seurakunnan alueen perheet, kuten muihinkin isompiin tapahtumiin. Sittemmin seurakuntarajat on piirretty uudelleen. Savitaipaleella on kaksi ohjaajaa ja Lemillä yksi. Minulla ei ole kirkon lastenohjaajan koulutusta, mutta olin kouluttautunut lastenhoitajaksi ja sen lisäksi olen yo-merkonomi eli hoitoalan koulutuksen lisäksi minulla on kaupallisen alan koulutus. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Jaanan sanoille on katetta, onhan hänellä työvuosia seurakunnassa takana jo reilut 30. ”Yhdistyimme vuonna 2019, jolloin Lemistä, Taipalsaaresta ja Savitaipaleesta tuli Taipaleen seurakunta. Työura alkoi vuonna 1991 Lohjalla perheasiainneuvottelukeskuksen vastaanottosihteerinä. Hoidan työparini kanssa Taipalsaaren alueella seurakunnan varhaiskasvatuksen sarkaa, ja sen lisäksi minulla vastaavana lastenohjaajana on esihenkilön tehtävät. Jaana valittiin tehtävään, ja hän aloitti siinä vuoden 2014 elokuussa. Tämä työsuhde jatkui aina vuoteen 2013, siihen asti, kun hän päätti muuttaa lastensa kanssa takaisin juurilleen Taipalsaarelle. Seurakuntien yhdistyminen saa varhaiskasvattajilta vahvan plussan, omaa työalaansa ajatellen. Koko seurakuntaa ajatellen haasteita on varmasti enemmän – työyhteisöstä tuli isompi, ihmisiä vaihtuu ja muutoksia tapahtuu enemmän.” ”Nyt muodostamme varhaiskasvatuksessa kiinteän tiimin, meitä on useampi työntekijä ideoimassa ja voimme toteuttaa monia juttuja yhdessä. Jos kutsuisimme esimerkiksi Lemin perheitä Taipalsaarelle perhekerhoon, tuskin heitä tulisi sieltä yhtään, kun välimatkat ovat niin pitkiä.” TEKIJÄT "Vuonna 2019 Lemistä, Taipalsaaresta ja Savitaipaleesta tuli Taipaleen seurakunta. Tosin tällä hetkellä toimimme vajaalla miehityksellä, kun kaksi ohjaaja tekee 80 % työaikaa ja yhden ohjaajan työpanoksesta n. Kävikin niin, että vuonna 2014 täällä vapautui vastaavan lastenohjaajan paikka. ”Ryhdyin hakemaan töitä ja mieluiten halusin löytää tehtävän seurakunnasta
Sen lisäksi meillä on varhaiskasvatuksen Fb-sivu, joissa olemme mainostaneet toimintaamme. ”Isompia kerholaisia ajatellen tämä on ollut hieman haasteellista. ”Ne ovat hirmuisen suosittuja. Esim. Pikkuhelpille oli kysyntää muun muassa niinä päivinä, kun äidit kävivät Lappeenrannassa suomen kielen kurssilla. Tulevaisuudessa saattaa olla, että ohjaajat ovat myös rippileireillä.” ”Myös diakonian kanssa tehdään yhteistyötä. Näiden kahden työalan yhteistyö näyttää tiivistyvän. ”Taipalsaarella kokeilimme iltaperhekerhoa muutamia vuosia sitten. Ukrainalaisille lapsille tarjosimme seurakunnan puolesta lämpimän ruoan.” ”Ukrainalaisten väliaikainen majoitus oli järjestetty Taipalsaareen sairaalan tiloihin. Ohjaajat toimivat ’pikkuhelppeinä’ yksin.” Tietoa Pikkuhelpistä ja muusta seurakunnan varhaiskasvatuksesta menee useita kanavia pitkin. Mukana oli paljon vauvoja, iältään muutamasta kuukaudesta 8 kuukauteen. Kokosimme myös vaatteita perheitä varten, ja niitä tulikin paljon.” Tällä hetkellä ukrainalaiset eivät enää tarvitse apua yhtä paljon kuin keväällä. ”Yhä enemmän fokus on perheissä: perhekerhot, Pikkuhelppi ja erilaiset perhetapahtumat näyttävät korostuvan lähitulevaisuudessa. ”Etenkin Taipalsaarella olemme ihmeissämme, että mistä näitä vauvoja nyt tulee. Esimerkiksi viime viikolla oli diakonian ja nuorisotyön koululaisviikko, jossa lastenohjaajamme oli mukana.” “Olemme Taipaleen seurakunnassa ottaneet jo ensiaskeleita Polku-toimintamallin hyödyntämisessä. Odotan, että tämän palvelun tarve lisääntyy.” ”Meillä Pikkuhelppi toimii tällä hetkellä niin, että perheet tuovat lapset seurakunnan tilaan sen sijaan, että menisimme perheiden koteihin. Polku elää samalla, kun henkilöstömme rakenne ja määrä muuttuu.” Pikkuhelppi kiinnostaa yhä enemmän Uusiin avauksiin pitää tarttua ennakkoluulottomasti – ja toisaalta luopua, jos toiminta ei vedä. Aikamme yritimme, mutta viimein jouduimme toteamaan, että perheet eivät kaipaa tämäntyyppistä kokoontumista illalla.” Uutena toimintana myös täällä on lähdetty toteuttamaan Pikkuhelppiä. Yhtäällä etsitään suuntaa ja toisaalta muutosta eletään todeksi koko ajan. Mutta lähdimme liikkeelle sillä ajatuksella, että tämä on kokeilu ja jos ensi syksynä kovin eri ikäisiä lapsia olisi tulossa, voisimme perustaa pienimmille oman ryhmänsä.” Perhekerhot kokoontuvat kaikissa kirkkopiireissä, niitä voi kaiketi kutsua seurakunnan varhaiskasvatuksen kivijalaksi tällä hetkellä. terveydenhoitajat ovat kirkkopiireissämme mainostaneet Pikkuhelppiä.” Kaikenlaiselle perhetoiminnalle vaikuttaa riittävän kysyntää, sillä lapsia seurakunnan alueella näyttää syntyvän. Tästä jatkamme Polulla eteenpäin miettien samalla, mitä voisimme tarjota ja mitkä ovat resurssit meidän seurakunnassamme. ”1–3-vuotiaille lähtevät onnittelukortit ja niiden mukana perheet saavat varhaiskasvatuksen esitteen, josta kerromme toiminnastamme monipuolisesti. Myös Savitaipaleen kirkkopiirissä perhekerhoon on nyt syksyllä tullut ukrainalaisia perheitä. Syliä toden totta tarvitaan, tuon tuosta sain ottaa pienokaisen syliini ja tarjota vanhemmalle mahdollisuuden hetken huokaista.” Jaana Heikkonen on tunnistanut varhaiskasvatukseen kohdistuvan muutostarpeen myös muissa seurakunnissa, maanlaajuisesti. Se jatkaa lapsiparkin tilalla.” ”Lapsiparkkia käytettiin sen verran vähän, että siitäkin kannatti luopua. Tosin perheet kysyvät Pikkuhelpistä entistä useammin ja haluavat lisätietoa. Taipalsaarella lastenohjaaja on pitänyt junnukerhoa, ja ensi keväänä lastenohjaajia lähtee varhaisnuorten leireille toisiksi ohjaajiksi. Myös kirjaston ja kauppojen ilmoitustaulujen sekä neuvolan kautta kulkee tietoa. Esim. Moni äiti on saattanut työllistyä ja lapsille on mahdollisesti järjestynyt paikka päiväkodista. ”Pikkuhelppi on meillä alussa, muutamat perheet ovat sen löytäneet, mutta mistään ryntäyksestä ei voida vielä puhua. Tänäkin aamuna pidin työparini Ruusan kanssa perhekerhoa, jossa oli 32 osallistujaa. He tahtovat jäädä sivuun, kun pienille pitää opettaa vielä perustaitoja, vaikkapa että et voi ottaa tavaraa toisen kädestä. Päiväkerhokin on säilyttänyt elinvoimansa, vaikka toiminta on supistunut selvästi parhaista vuosistaan. Aloitimme Pikkuhelpin viime kesänä, ja se osoittautui heti suosituksi, varsinkin kun eritysesti ukrainalaiset perheet tarvitsivat apua. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT Uusiin avauksiin pitää tarttua ennakkoluulottomasti – ja toisaalta luopua, jos toiminta ei vedä. Syksyllä toiminnassamme aloitti 15 uutta perhettä ja isiäkin on mukavasti mukana. Aloitin vastaavan nuorisotyönohjaajan kanssa hahmottamaan aluksi, mitä seurakuntamme tarjoaa tällä hetkellä millekin ikäryhmälle ja mikä ikäryhmä jää ilman mitään kosketusta seurakuntaan. ”Viime keväänä jännitetiin, tuleeko päiväkerholaisia, mutta saimme kuin saimmekin syksyllä jokaiseen kirkkopiiriin yhden ryhmän ja kuhunkin 8–11 lasta. Samoin nuorisotyön kanssa tehtävä yhteistyö. Myös muissa kirkkopiireissä perhekerhoissa käy mukavasti väkeä ja olemme todella iloisia siitä." TEKIJÄT. Tosin muutamia vuosia sitten kerhoryhmiä oli jopa kahdeksan.” Tänä syksynä kerhoihin on otettu ensi kerran myös kaksivuotiaita
Tarvitaan konkreettisia keinoja ja pohdintoja siitä, miten lapsen katsomustausta voidaan tuoda osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja miten seurakunta voi olla siinä mukana. Kouluunlähtevien siunaamistilaisuuksiin kutsumme lapsia edelleen, ja se tapahtuu nyt niin, että tieto menee päiväkotien kautta esikoululaisten vanhemmille. Aina kun kohtaan lapsen yksilöllisesti päiväkerhossa, siinä on jotain erityistä. Koulutuksensa puolesta hän olisi voinut valita kunnallisen varhaiskasvatuksen. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Päiväkotiyhteistyö murroksessa Kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö on Taipaleen seurakunnassa muuttunut näkyvimmin viime vuosina. Päiväkotien varhaiskasvattajilla ei ole helppoa. Hän kiittääkin kollegojaan hyvästä työtoveruudesta ja yhteisistä näköaloista, jotka kannattelevat eteenpäin. Yhteiskunnan varhaiskasvatuksen yleiset muutokset ovat johtaneet siihen, että yhteistyö pitää nyt ajatella uusiksi ja uusista lähtökohdista. jouluja kevätkirkkoihin ei enää tullut päiväkotien lapsia. ”Lastenohjaajana olen voinut kokea työni hyvin merkitykselliseksi. Jaanan pohdinnoista kuvastuu, että tällä kohtaa hän joutuu ajattelemaan myös työidentiteettiään uudelleen ja sitä, miksi on hakeutunut seurakunnan työntekijäksi. Näistä hetkistä saan voimaa ja ne vahvistavat kokemusta, että teen tärkeää työtä.” TEKIJÄT ”Yhä enemmän fokus on perheissä. Tai siinä, että tarjoan vauvalle sylin ja vanhemmalle mahdollisuuden rauhalliseen kahvihetkeen. Perhekerhot, Pikkuhelppi ja erilaiset perhetapahtumat näyttävät korostuvan toiminnassamme lähitulevaisuudessa", Heikkonen toteaa.. On heidän harkinnassaan tulevatko he lapsen kanssa tilaisuuksiin vai eivät. Heillä on suuri vastuu ja olen usein miettinyt myös heidän työrooliaan.” Toimiva tiimi – tärkeä työ ”Hyvä tiimihenki ja yhteinen visio työn suunnasta auttavat jaksamaan”, Jaana korostaa. Aiemmin päiväkotien varhaiskasvattajat toivat lapset siunattaviksi.” ”Lemillä yhdessä päiväkodissa ohjaaja käy pitämässä kirkkomuskarihetkiä, ja Taipalsaarella eskarilaiset tulevat tutustumaan kirkkorakennukseen”, toteaa Jaana mainitakseen muutamia esimerkkejä yhteistyöstä. Tässä herää ristiriitaisia ajatuksia ja uudenlaista valmiutta etsiä vastauksia.” ”Jotenkin tuntuu, että nyt pitää olla hirmuisen tarkkana yhteistyön suhteen. Se on se yksi kohtaaminen, ei minun tarvitse miettiä koko maailmaa. Mieleen tulee syksyllä noussut kohu pohjanmaalaisen päiväkodin pääsiäispolkutoteutuksesta. ”Aiemmin teimme säännöllisiä vierailuja päiväkoteihin, mutta jo vähän ennen koronaa yhteistyö alkoi hiipua, kun esim. ”Koenkin jonkinlaista haikeutta päiväkotiyhteistyötä ajatellen, kun jo sanavalinnoissa pitää huomioida se, mitä sanoja voi käyttää lasten kanssa ollessa.” ”Tiedän, että päiväkodin työntekijät osaavat kyllä itsekin laulattaa lauluja ja olla lasten kanssa, joten samalla kysyn, mikä on se kirkon työpanos ja minun työroolini seurakunnan työntekijänä päiväkotikäynneillä
Leirille ovat tervetulleita niin ensikertalaiset kuin leirikonkarit. 050 596 603. Ison Kirjan alue mahdollistaa myös esteettömän osallistumisen leirille. Etäyhteydellä osallistuminen on mahdollista lähettämällä linkkipyyntö Anita Ahtiaiselle viimeistään 13.4.2023. Leirille voivat osallistua niin perheet, varhaisnuoret kuin nuoretkin. Leiri on täynnä hyvää ohjelmaa, ja siellä tapaa paljon uusia ystäviä ympäri Suomen. Leirin hinnat 31.3.2023 asti: • 10-vuotiaat ja vanhemmat: 130 €/osallistuja • 3–9-vuotiaat: 100 €/osallistuja • alle 3-vuotiaat: maksuton • Perheleirillä neljän hengen ja sitä suurempien perheiden yhteishinnasta -10 % alennus. 040 582 1262 Anita Ahtiainen, sihteeri, anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi tai p. Jos yhdistyksen jäsen haluaa vuosikokouksen käsittelevän myös jotain muuta, tieto siitä on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta eli viimeistään 31.3.2023. www.polkuleiri.fi/ ilmoittautuminen/ Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Ilmoittautuminen valtakunnalliselle LISÄTIETOA LEIRIN KÄYTÄNNÖN ASIOISTA JA LASKUTUKSESTA: info@polkuleiri.fi LEIRIN SUUNNITTELU: Veijo Kiviluoma veijo.kiviluoma@lastenjanuortenkeskus.fi p. Polku23-leiri jatkaa järjestömme yli 60-vuotista telttaleiriperinnettä. lut. VUOSIKOKOUSKUTSU SPY RY:N HALLITUS Eija Pakkala, puheenjohtaja, eija.pakkala@kolumbus.fi tai p. seurakunnat voivat kompensoida osallistujille osan leirin hinnasta. Ilmoittautumismahdollisuutta kannattaakin kysyä ensin omasta seurakunnasta. Osallistujille tarjotaan lounas ja pääsylippu Lapsimessuille, jotka järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 14.–16.4.2023. 044 491 6933 YHTEISTYÖKUMPPANIT Kirkkohallitus Suomen Lähetysseura Kirkon Ulkomaanapu Jotkin ev. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT POLKU23 -TELTTALEIRILLE on nyt avattu! Lasten ja nuorten keskus järjestää kesällä 2023 valtakunnallisen telttaleirin. Leiri järjestetään 4.–9.7.2023 Keuruun Isossa Kirjassa. Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous 14.4.2023 klo 10.00 Paikka: Lasten ja nuorten keskus, Teollisuuskatu 21D Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. 044 743 7000 Satu Rathgeber satu.rathgeber@lastenjanuortenkeskus.fi p. Kokousvalmisteluja helpottaa, jos osallistuvat ilmoittavat saapumisestaan paikalle etukäteen
Mitä ajatuksia tämä herättää – ja miten huolen voisi "selättää". Hyvä meininki syntyy monesta tekijästä. Kun olen kiertänyt viimeisen vuoden vastuullani olevissa seurakunnissa ja tavannut työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, lähes kaikissa seurakunnissa esille nousi lapsija perhetyön murros ja tulevaisuus. Kuntien avoin päivähoito on muuttunut lakisääteiseksi, eikä päiväkerhotyö eikä päiväsaikaan tapahtuva muu toiminta enää kokoa lapsia entiseen tapaan. Samaan aikaan tunnistamme, että monet perheet eivät voi hyvin. Omassa kotiseurakunnassani seurasin, kuinka lastenohjaaja työuransa viimeiset vuodet toimi kyläkirkon projektityöntekijänä. Paljon mahdollisuuksia liittyy siihen, miten lastenohjaajia tarvitaan diakoniatyöntekijöiden työpareiksi, jumalanpalveluksiin ja perheiden päiviin sunnuntaisin. Mistä syntyy hyvä meininki. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Monissa seurakunnissa on huoli lastenohjaajan työn tulevaisuudesta. Kun työssä on "hyvä meininki", se näkyy usein myös seurakuntalaisten tyytyväisyytenä ja haluna osallistua toimintaan. Arkkihiippakunnan seurakunnissa on rohkeasti etsitty uusia mahdollisuuksia: on arki-illan pyhäkouluja, pyhäpäivän tapahtumia perheille, konsertteja ja kirkkoseikkailuja, kunnan kanssa järjestettyä puistotoimintaa ja matalan kynnyksen apua lapsiperheille. Se, että lapset ovat tervetulleita kirkkoon ja heidän on siellä hyvä olla, on kirkon tulevaisuuden ydinkysymys. Ilosta, työn merkityksellisyyden kokemuksesta, yhteistyöstä. ”Tervetuloa kirkkoon ja seurakunnan elämään” 1 2 KUVA Kirkon kuvapankki / Jussi Vierimaa 24 TEKIJÄT Viestimme perheille:. Perhekerhoille, muskareille sekä iltaja loma-aikoihin tapahtuville kokoontumisille ja tapahtumille on tarvetta. Seitsemään kysymykseen vastasi piispa Mari Leppänen Turun arkkihiippakunnasta. Hän oli mukana monessa kyläkirkon toiminnassa ja loi messuihin ja kaikkeen ilmapiirin, jossa perheiden oli hyvä olla
Nyt meillä korostuvat yhteiset lomat, jotka mahdollistavat yhdessäolon. Entä polku seurakuntaan, miten sen voi löytää ja mistä se voi rakentua. Lasten tilasta löytyy kaikkea ihanaa, kuten seurakuntalaisten virkkaamia ehtoollisleipiä. 3 Arjen kiire ja tiedon puute seurakunnan toiminnasta. Mummuja ja vaareja perhekerhoihin, yhteisiä leirejä, isovanhempi-lapsi toimintaa. 4 Arkkihiippakunnassa minua ilahduttaa muun muassa Uudenkaupungin seurakunnan panostus lasten viihtymiseen kirkossa. Myös Uudenkaupungin kirkosta löytyvä nukkekotikirkko on tosi hieno! Miten lasten ja perheiden osallisuus näyttää mielestäsi toteutuvan seurakunnissa. Kalannin kirkossa lasten paikka on ihan alttarin vieressä ja siellä voi elää jumalanpalvelusta ikätasoisella tavalla. Myös verkostoituminen ja yhdessä tekeminen muiden toimijoiden kanssa on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. 7 Yritän vaalia aikaa olla yhdessä. Odotan sitä, että saan joululomalla koko perheen kotiin. Tärkeää on järjestää tapahtumia silloin, kun perheillä on mahdollisuus osallistua ja osata olla apuna ja tukena, kun sitä tarvitaan. Tämä on koko yhteisön, kaikkien seurakuntalaisten ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. 5 Näkemään mahdollisuuksia muutoksessa. Omassa perheessäni elän uudenlaista aikaa, kun kaksi lastani muutti juuri pois kotoa. Lapsiperheille viestiminen ja henkilökohtainen kutsuminen on tosi tärkeää. Ilosta, työn merkityksellisyyden kokemuksesta, yhteistyöstä. Miten ja mihin haluaisit rohkaista seurakuntien varhaiskasvattajia juuri nyt. Onko mielessäsi jokin esimerkki hyvästä käytännöstä elävästä elämästä. 6 Mitä traditioita haluat vaalia omassa perheessäsi. Perheet kaipaavat tukea kasvatustyöhön. Meidän pitää kertoa uudelleen ja uudelleen, millaista toimintaa seurakunnissa on ja kehittää toimintaa lapsiperheiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Työtä tulisi tehdä yli työalarajojen: lastenohjaat mukaan perhediakoniaan, jumalanpalveluselämään, paikallisyhteisöjen rakentamiseen. 25 TEKIJÄT. Lasten ja vanhusten seura tekee meille kaikille hyvää. Meidän pitäisi vahvistaa myös eri ikäisten mahdollisuuksia kohdata. Jokaisen lapsen tulisi kokea, että hän on tervetullut ja hänestä iloitaan. Kirkkopolun löytämisessä tärkeää on, että kaikki lapset perheineen kokevat olevansa tervetulleita kirkkoon ja seurakunnan elämään. Mikä niissä on tärkeää. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Hyvä meininki syntyy monesta tekijästä. Minkälaisia rakenteellisia esteitä näet sille, että perheet eivät löydäkään tietään seurakuntaan. Kahdeksasta neljään päivätoiminta ei palvele perheitä. Tavallinen arki on tärkeää: yhdessä syöminen, yhteiset aamiaiset, jutteluhetket koulupäivän jälkeen ja juhlahetket sekä niihin liittyvät traditiot
Kirkkomme on ollut mukana lapsistrategian valmistelussa ja halunnut vaikuttaa yhteiskunnan yhteisen strategian sisällä ja osana sitä. Kirkolle ja seurakunnille lapsistrategia tarjoaa oivallisen kehyksen, jossa kirkon pitkäjänteinen työ lapsen edun ja hyvän lapsuuden edistämiseksi tulee näkyväksi yhteiskunnan toiminnan yhteydessä. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT JOKAINEN ON TÄRKEÄ Rakennetaan yhdessä lapsija nuorimyönteinen, kaikkien lasten kirkko, jossa lapset ja nuoret saavat sekä mahdollisuuden olla itse toimijoina että tarvitsemansa turvan ja avun. Toisaalta on nähty tärkeänä, että kirkko kehittää jatkuvasti myös omaa toimintaansa lapsilähtöiseksi ja perheitä huomioivaksi. Lapsistrategian toimeenpano-ohjelma on laadittu yhteistyössä valtakunnallisten kirkollisten toimijoiden sekä seurakuntien työntekijöiden kanssa. Näin vahvistetaan sitä laajaa työtä, jota lapsen oikeuksien edistämiseksi kirkossa jo tehdään. Toimeenpano-ohjelma sekä lyhyempi esite löytyvät evl.fi-sivustolta. Lapsistrategian toimeenpanolla kirkossa rakennetaan lapsija perhemyönteistä kirkkoa, jossa voi turvallisesti pohtia uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä ja saada tukea ihmisenä kasvamiseen. Lapsia, nuoria ja perheitä rohkaistaan elämään uskoaan todeksi arjessa. KIRKON TALOLTA Kansallisen lapsistrategian toimeenpano Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Taustalla ovat strategian perustana olevat perusja ihmisoikeusvelvoitteet sekä kirkon omat lähtökohdat ja strategiset asiakirjat. Lapsivaikutusten arviointi LAVA, nuorten vaikuttajaryhmät). Siksi on laadittu myös kirkon oma toimeenpanosuunnitelma, jonka kautta liitymme kansalliseen lapsistrategiaan ja huomioimme sen omassa toiminnassamme. Kansallinen lapsistrategia (Valtioneuvoston julkaisu 2021:8) julkaistiin keväällä 2021, ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. 2026 asti. Lisäksi strategiassa ja sen toimeenpanossa huomioidaan laajasti perheet, joissa lapset elävät, sekä lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheessa olevat nuoret aikuiset. Lapsistrategiaan liittyminen on luontevaa jatkoa kirkon aiemmalle lapsilähtöiselle toiminnalle (esim. Kirkko on ensimmäinen kansallinen toimija, joka omalla ohjelmallaan toteuttaa kansallisen strategian tahtotilaa ja konkretisointia. Jeesus asetti lapsen esikuvaksi aikuisille. Toimeenpano-ohjelma on voimassa kirkon strategian ajan eli v. Kirkko ja yhteiskunta, jonka keskiössä on lapsi, huomioi lapsen edun ensisijaisuuden ja toimii turvallisen ja tasapainoisen kasvun mahdollistamiseksi. Tavoitteena on luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsija perhemyönteinen Suomi
Kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden mukaan köyhyys näkyy enemmän vanhemmissa lapsissa ja heidän toiminnassaan. Olisiko sinun työyhteisössäsi tarjolla hyvä aihe, selvittämisen tarve tai kehittämistehtävä. Ota yhteyttä ilona.kontinen@diak.fi. Seurakunnan ja kunnan tarjoamalta vertaistoiminnalta toivottiin keskusteluapua, vertaisryhmiä, parisuhteen tukea, monenlaisia retkiä ja leirejä sekä isien omaa retkija harrastustoimintaa. Tässä esiteltävistä opinnäytetöistä moni on tehty moniammatillisissa tiimeissä, joiden jäsenet saattoivat olla seuraavista koulutuksista: sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus; sosionomi (AMK), kirkon diakoniatyö; sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö, sosionomi (AMK) ja avoin AMK. Resurssipulan koettiin hankaloittavan perheiden auttamista. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT – tietoa, intoa ja sovellettavuutta opinnäytetöistä! TEKSTI Ilona Kontinen, kirkon alan lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö tehdään tutkimustai kehittämispainotteisena ja vain harvoin yksilötyönä. Isyyden tuki ja vertaistoiminta: isien kokemuksia ja ajatuksia vanhemmuuden tuesta ja vertaistoiminnasta Mäntsälässä Häkkinen Nina (2022) Opinnäytetyössä tutkittiin isien kokemuksia ja näkökulmia. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Löydät haluamasi opinnäytetyön koko raportin helpoimmin googlaamalla Theseus (opinnäytetöiden avoin kokoelma) ja opinnäytetyön nimellä. KEHITTÄMISTÄ JA TUTKIMISTA OPINNÄYTETYÖT Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia lapsiperheiden köyhyydestä: kyselytutkimus varhaiskasvatuksen henkilöstölle Jokinen Johanna & Joronen Kiia & Norri Satu (2022) Lapsiperheköyhyyden ilmenemistä tutkittiin sekä kunnallisessa että kirkon varhaiskasvatuksessa. Tähän katsaukseen on valittu kiitettävän arvioinnin saaneita opinnäytetöitä, joiden aiheeseen liittyy suoraan tai välillisesti kirkon varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään avoimen perhekeskuksen isyyden ja parisuhteiden tukemiseen liittyvän toiminnan suunnittelussa.. Aiheissa näkyy myös ajankohtaisuus: katsomuskasvatus ja hyvinvointialueiden perhekeskusyhteistyö. Diakin opinnäytetyöprosessi on 15 opintopisteen laajuinen. Tuki ja vertaistoiminta vahvistavat sekä isien että koko perheen hyvinvointia. Infopakettia toivottiin avuksi perheiden ohjaamiseksi avun luo. Tärkeää on moniammatillisuuden ja monialaisuuden hyödyntäminen. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat osaavansa ohjata perheitä palvelujen piiriin, auttamiskeinoja toivottiin kuitenkin lisää
Vanhempia haluttiin rohkaista avun vastaanottamiseen perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valmiiksi luodut tunnetaitotuokiot ovat helposti muokattavissa lasten ikäja taitotasoa vastaaviksi, myös kirkon varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön. Aiheina olivat mm. Videon julkaiseminen sosiaalisen median alustoilla mahdollisti nopean saavutettavuuden. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT Uskonnottomat varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa: Uskonnottomien huoltajien kokemukset ja odotukset varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Forsman Emmi & Myller Helmi (2021) Suurin osa vastaajista ei tiennyt miten katsomuskasvatus toteutuu tai miten uskonnottomat huomioidaan. Uskonnottomia tulisi käsitellä yhtenä katsomuksena. Kasvatusalan ammattilaisten kiinnostusta onnistuttiin lisäämään oppaan hyödyntämiseen. Opinnäytetyön erillisessä luvussa tutkimustuloksia sovelletaan seurakuntatyöhön. Neuvolan perhetyön varhaista tukea pidettiin tärkeänä ennaltaehkäisevänä palveluna. Katsomuskasvatukseen ajateltiin olevan eri kulttuurien, katsomusten ja uskontojen käsittelyä esimerkiksi juhlien, keskusteluiden, kirjojen sekä vierailujen kautta. Uskonnollisten tilaisuuksien rinnalle toivottiin suunniteltua vaihtoehtoista toimintaa, joka ei aiheuta syrjään jäämisen kokemusta. Lapsilta saatu palaute oli positiivista. Kaikille sopivaa toimintaa toivottiin lisää. Tunnetaitokasvatusta luonnossa Käpykamun kanssa: materiaali varhaiskasvatusikäisten lasten tunnetaitokasvatukseen Leino Tiia & Jemina Lintinen & Myllymäki Vilma (2022) Tunnetaidot tukevat lasten sosiaalisia suhteita, myönteistä minä-käsitystä ja ehkäisevät koulukiusaamista sekä väkivaltaa. Lasten tunneja turvataidot vahvistuivat. Työntekijät pitivät valittuja aiheita tärkeinä. Hyvinkään seurakunnan tuki pienten lasten vanhemmille – Apu on aina lähellä -esittelyvideo Sarkkinen Sari & Toivonen Leena & Voivala Rita (2021) Alla kouluikäisten lasten perheille suunnatulla seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetyön esittelyvideolla haluttiin viestiä kohderyhmälle tarjolla olevista toiminnoista ja avusta. Materiaalin yksinkertainen visuaalinen ilme tukee sen helppokäyttöisyyttä. OPINNÄYTETYÖT. Kehittämistoiveissa painottuivat mm. Lasten tunneja turvataidot: tuokioita Aunelan koulun iltapäivätoiminnassa Granat Kaisa & Kivinen Maarit-Katariina (2022) Thl:n julkaisema tunneja turvataitokasvatuksen oppaan pohjalta tehtiin neljän tuokion mallinnus. Tuotettu materiaali sisältää neljä luonnossa toteutettavaa tunnetaitotuokiota, painotus toiminnallisissa ja luovissa menetelmissä. Katsomuskasvatusta tulisi käsitellä lasten kysymysten ja pohdintojen, kulttuuriperimän ja juhlapyhien sekä taiteen avulla. Materiaalin voi tulostaa maksutta käyttöön. tunteiden tunnistaminen ja hallinta, ystävyys ja mielen hyvinvointi. Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia neuvolan perhetyöstä Ali Sofia & Molander Anna-Maija (2022) Opinnäytetyössä selvitettiin kohdekaupungin neuvolan tarjoaman perhetyön kehitystarpeita. Palvelua toivottiin ympärivuorokautiseksi. tarvittavat resurssit, tiedonkulun parantaminen ja ympäristöystävällisyys. Palautteen mukaan videosta on saatu hyvä mielikuva toiminnoista ja se edesauttoi avun hakemista
Lasten osallisuus huomioitiin tutkimuksessa piirustusmahdollisuudella. Työntekijöiden näkemyksiä avoimen perhetoiminnan arvioinnista Turun ja Kaarinan seurakunnissa Simonen Mirka (2022) Toiminnan arviointi on paljon muutakin kuin tavoitteiden toteutumisen seuraamista. Heli Arvilommi – Leikkaa tai kopioi talteen.. Lumihiutaleet leikkivät. Maalaa pään päälle punaisen pakkastaivaan. Perheitä osallistavia ja aktivoivia arviointiosaamista toivottiin lisää. Pääsääntöisesti asiakkaat kokivat saaneensa uusia ratkaisuja ongelmiin. Keskusteluapu koettiin riittävänä ja perheneuvojat ammattitaitoisina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kertaluonteinen perheneuvonta toimii hyvänä ja nopeana apuna parisuhteen ongelmissa ja perheen haastavissa tilanteissa. Aluetta ympäröivä luonto ja ulkoilu koettiin merkittäväksi osaksi asukkaiden ajanviettoa. Seurakunnan toiminnalla koettiin olevan tärkeä rooli ihmisten koolle kutsujana. Opinnäytetyön tulosten mukaan seurakunnissa tehdään arviointia monin menetelmin, suosituimpina havainnointi ja itsearviointi. Uusi kohtaamispaikkatoiminnan vertaisja itsearviointityökalu (LSKL) voisi sopia myös seurakuntien toiminnan arviointiin. Asiakkaiden kokemuksia Helsingin seurakuntayhtymän kertaluonteisesta perheneuvonnasta Takala Hanna ja Uurtio Elisa (2022) Asiakkaiden kokemukset kertaluonteisesta perheneuvonnasta olivat valtaosin myönteisiä. Nallukka: SYDÄNTALVI Talvi heittää pihalle kuuraisen viltin. Kaiken kauneus lämmittää sydäntalvessa. Alueen asukaskunta muodostui pääosin työikäisistä ja yli puolet vastanneista oli lapsiperheiden vanhempia. Erityisesti lasten osallisuus osoittautui haastavaksi. Arviointi on usein työntekijäkeskeistä. Kritiikkinä nousi esiin asiakkaiden toive jatkotapaamisista tai seurannasta. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Seurakunnan toiminnan lähtökohtia Pirkkalan Soljassa: yhteisöllisyyden ja osallisuuden huomioiminen uudella asuinalueella Launonen Henna & Palomäki Ruut & Saulamaa Alma & Vaahtolammi Kati (2021) Uudelle asuinalueelle muuttaneiden asukkaiden toiveita ja tarpeita selvitettiin pohjaksi seurakunnan toimintastrategialle. Piirtää ikkunaan valkoisen ruusun. Seurakunnan, kunnan, järjestön ja perhekeskuksen yhteistyö asettaa yhteiselle arvioinnille haasteita
Kirjeestä saa myös tietoa uusimmista Draamapurkin kuulumisista ja materiaaleista. Hän korostaa draamavälipalan eli ilmaisullisen leikin ohjaajaan roolia kannustajana ja rohkaisijana. Koulutuksen punaisena lankana kulkee dialoginen työote, jolle katsomuskasvatuksen yhteistyö perustuu. Ilmaisullisissa leikeissä osallistujat pääsevät eläytymään, käyttämään mielikuvitustaan, kokeilemaan erilaisia vuorovaikutustapoja sekä saamaan hauskoja kokemuksia muiden kanssa. Miten edistää yhteistyötä palvelemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oikeutta katsomukseen. Lapset ja perheet jumalanpalveluselämässä 14.–16.3.2023 STEP-koulutus Ruokolahti Millaista on jumalanpalveluselämä, jossa eriikäisten yhteisöllisyys toteutuu aidosti. ”Ohjaajan on hyvä näyttää muille osallistujille mallia, kuinka valitussa draamavälipalassa voisi toimia ja mikä idea kyseisessä ilmaisullisessa leikissä on. Viemällä yhteystietonsa sivustolla olevaan lomakkeeseen saa noin kerran kuussa sähköpostiin kirjeen, jossa on mukana erilaisia vinkkejä ja ideoita draamatyöskentelyyn eri kohderyhmien kanssa. Osallisuus, musiikki, luontoympäristöjen ja pedagogisten mahdollisuuksien hyödyntäminen lisäävät jumalanpalveluselämän merkityksellisyyttä lasten ja perheiden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden suunnat ja johtaminen 22.–24.3.2023 STEP-koulutus Järvenpää Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö muuttuu ja kasvatuksen toimintojen painotuksia arvioidaan uudelleen. Nyt Ylimäki on koonnut draamaleikeistä pdf:nä myytävän kirjan, jossa on monipuolinen kattaus erilaisia toteutuksia ryhmien tarpeisiin. 10 minuutin draamavälipalat -pdf:n voi ostaa draamapurkin kaupasta draamapurkki.fi/ kauppa/. stepkoulutus_seurakunnille stepkoulutus_seurakunnille Toivon tuiketta Finlaysonin kirkko 2022 KIRJAHYLLY Leena Ylimäki 10 MINUUTIN DRAAMAVÄLIPALAT Ilmaisullisia leikkejä lapsille ja isommillekin! Draamapurkki.fi 2022 Draamapurkki on seinäjokinen vuonna 2011 perustettu draama-alan asiantuntijayritys, jonka takaa löytyy yrittäjä Leena Ylimäki (KM). Sivuston kautta voi mm. ”Samoja draamavälipaloja voivat nauttia niin esikoululaiset kuin yläkouluikäisetkin.” Draamavälipalojen avulla ohjaaja voi tukea ja kehittää osallistujien sekä sanallista että kehollista ilmaisutaitoa. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | marjukka.luoma@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Vahvista ammattitaitoasi Katsomuskasvatuksen yhteistyö -dialoginen työote I jakso 13.–14.3.2023 STEP-koulutus Järvenpää II jakso 31.8.–1.9.2023 verkko Mitkä asiat ovat olennaisia katsomuskasvatuksen yhteistyön kehittämisessä. päästä osalliseksi maksuttomasta Vinkkipurkista – draaman iloa kun riittää kaikille ja hyvät ideat kannattaa laittaa jakoon ja muidenkin hyödynnettäväksi. Ylimäki suositteleekin draamavälipaloja ryhmäytymiseen. Koulutus vahvistaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristön hahmottamista, pedagogista kehittämistä ja niiden hyödyntämistä toiminnan johtamisessa. ”Näille leikeille ei ole alatai yläikärajaa”, Ylimäki toteaa. Tärkeää on kuitenkin antaa tilaa myös osallistujien ideoille, sillä draamaleikissä ei ole oikeaa eikä väärää tapaa toimia.” Leena Ylimäki ylläpitää draamapurkki.fi-sivustoa
Neuvottelupäivien muu ohjelma: Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Päivillä mukana mm. Riina Nissinen ja Laura Huuskonen • ILOA LIIKKEELLÄ! Satu Rathgeber, Jenni Santaluoto • MESSY-CHURCH Tanja Routama ja Mari Kajaan • VIISAUDET JA ROOLIT KUINKA KATSOMUKSISTA VOI PUHUA. piispa Mari Leppänen, Anna Moring, Annastiina Papinaho, nukketeatteri Kas kummaa! Perjantaina kanavat • LEIKI LASTEN VIRSI Riikka Jäntti • KOETAAN KIRKKOTAIDETTA Anna Kaisa Siltanen • VANHEMPIEN PARISUHDE PUHEEKSI, MUTTA MITEN. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT Tevellasta Pienille toimintavälineet ja askartelutarvikkeet sekä kalusteet Suuriin tarpeisiin. Tilaa irtonumerot alueesi päiväkoteihin 20.2. ohjelman mukaiset ateriat, ei majoitusta). Arvonta! Seuraa meitä Opi Opi kanssamme kanssamme TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com p. 03 4246 5376 1 Teema Lapsen surulla on monet kasvot 5 2022 2 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! Lohtuhuivin lämpöä KATSOMUSKASVATUS on osa hyvää arkea KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO 2/23 ilmestyy 10.3. mennessä! 1 Teema Myönteisen tunnistamisen työote Katsomuskasvatusta kaupunkimetsän kupeessa 2 2022 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! Hyviä hetkiä kirkkotilassa Pienin toimituserä on 5 kpl. Pyydä tunnukset asiakaspalvelustamme: asiakaspalvelu@tevella.fi. Lisätietoja: seurakunnille.step.fi marjukka.luoma@step.fi KU VA Sa tu Re in ik ai ne n. Kaikkien tammikuussa tilausten jättäneiden kesken arvomme 5 kpl 200 euron (alv 0%) lahjakortteja. Ohjelma tarkentuu tammikuussa 2023, ja ilmoittautuminen avautuu helmikuussa 2023. Satu Reinikainen, Kaisa Aitlahti Osallistumismaksu 290 € (sis. Päivi Aumala, Ilkka Tahvanainen • VIERAILU PYHÄN HENGEN KAPPELIIN Ilari Aalto • YHDESSÄ PERHEIDEN PARHAAKSI! Laura Rovas, Minna Vainio, Marianne Paappa • LAHJASTA VAPAUTEEN, VARHAISKASVATTAJA VARHAISNUORISOTYÖSSÄ Anna Kärri ja Noora Kalpio • MILLENIAALIT VANHEMPINA – MITEN JOHTAA PERHETOIMINNAN UUDISTAMISTA TUOREEN TIEDON VALOSSA. Tutustu valikoimaan ja kirjaudu tunnuksillasi verkkokauppaamme www.tevella.fi, niin näet myös yksikkösi mahdolliset sopimushinnat. 5–49 kpl hinta 8 €/kpl, 50–100 kpl hinta 7 €/kpl yli 100 kpl hinta 6 €/kpl + toimituskulut 7–17 € KOULUTTAUDU, OSALLISTU PERHEEN KANS! Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 21.–22.9.2023 Turussa Päivät aloitetaan avajaismessulla Turun tuomiokirkossa klo 9
En ole koskaan kokenut olevani mikään leiri-ihminen, ja ajatus leiriolosuhteista ja pitkistä päivistä vieraiden ihmisten keskellä on edelleen etukäteen enemmän ahdistava kuin innostava. Laskin pitkään leirityön pappeuden huonoihin puoliin, niihin jokaiseen työhön kuuluviin työtehtäviin, jotka pitää vain tehdä ja sietää. Minä opastan isosia ja otan alkuhartauden tarvikkeet esille. Nopeasti saamme kuitenkin rutiinista kiinni: Toivotamme jokaisen perheen hymyillen tervetulleeksi, kyselemme, onko paikka tuttu, autamme löytämään huoneen ja vastaamme kysymyksiin. Leirin ajan – pituudesta riippumatta – olemme seurakunta sanan parhaassa merkityksessä: erilaisten ihmisten yhteisö, joka kantaa toistensa taakkoja ja ammentaa voimaa hetkistä Jumalan lähellä. Lasten kanssa juttelemme iästä, koulupäivästä ja kainalossa olevien unikavereiden nimistä. Se vaatii voimia, mutta onneksi leirityötä ei ole koko ajan. Toinen työkavereistani valmistelee kädentaitopistettä – onneksi, omat kädentaitoni ovat olemattomat eikä ammattitaitoni oikein kata askarteluasioita. Leirikeskuksessa laitamme paikkoja kuntoon ennen leiriläisten saapumista. Iltahartaudessa leiriporukkaan leviää ihana rauha, jonkun äidin silmässä kimmeltää liikutuksen kyynel. Kun leiri päättyy, päällimmäisenä mielessä on väsymyksestä huolimatta syvä tyydytyksen tunne. Muistan taas yhden leirityön helmen: se on tiimityötä, leirillä me työntekijät laitamme kukin oman osaamisemme peliin ja siitä syntyy jotakin hyvää. Sitten leiriläisiä alkaa saapua. Onneksi kuitenkin joskus on. Onko se tarpeeksi kiinnostavaa. Huomaan meillä olevan sama sanaton tavoite: haluamme, että jokainen kokisi olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi! Pian olemme kaikki soljahtaneet leirirytmiin. Leiriläisten kiitokset lämmittävät mieltä, mutta tunne ei johdu vain siitä. Saunalla keskustelut poukkoilevat arjen kommelluksista elämän suuriin suruihin. Ensimmäisten autojen kaartaessa pihaan vatsanpohjassa tuntuu hienoinen jännitys: minkälaisia ihmisiä sieltä mahtaa tulla. Osa leirityön palkitsevuudesta kumpuaa itsensä voittamisesta ja itsestään antamisesta.. Leiriläiset löytävät mieleistään puuhaa, isoset hoksaavat hienosti avun tarpeet, me työntekijät istahdamme juttelemaan silloin, kun joku näyttää kaipaavan juttuseuraa ja annamme tilaa omien tuttujen kanssa oleilulle silloin, kun tilanne sitä vaatii. Jokainen leiri aina myös jännittää. Leiriolosuhteissa on jotakin taikaa – tai ehkä pitäisi sanoa pyhää. Väsyttää, olisipa edessä vapaa viikonloppu! Voisi siivota kotona viikon aikana kertyneet sotkut, voisi levätä ja olla omien lasten kanssa, joille kuluneen viikon aikana on ollut aivan liian vähän aikaa. Harvassa työmuodossa voi kokea niin tiiviissä tahdissa työn merkityksellisyyttä kuin leirillä. KUVITUS Pekka Rahkonen Kokoan tavaroita perheleiriä varten, taas kerran vähän myöhässä ja vähän turhan kiireellä. Se tuntuu hälventävän rajoja työntekijöiden ja osallistujien välillä, antavan rohkeuden jakaa iloja ja suruja ennestään tuntemattomien kanssa ja luovan yhteisöllisyyttä kuin itsestään. Tyystin vapaa en liki 20 vuoden leirikokemuksen jälkeenkään ole näistä ajatuksista: usein leirin alla jonkinlainen vastenmielisyys väikkyy mielessä yhä. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Leirityön ihanuus ja kurjuus TEKSTI Annukka Saarinen Kirjoittaja on kasvatuksen pappi ja esihenkilö Salon seurakunnasta. Ja olenkohan varmasti muistanut tehdä kaiken sen, mikä etukäteen pitää hoitaa. Osa leirityön palkitsevuudesta kumpuaa itsensä voittamisesta ja itsestään antamisesta. Ensi kertaa leirillä oleva lastenohjaaja somistaa tilat kauniiksi melkein kuin huomaamatta. Onko meillä tarpeeksi ohjelmaa
50 Hiljaisuuden ikkuna: Rakkaita ystäviä Tänään Kissat-ryhmä viettää lumista temppupäivää kerhossa. IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. Ohjaajat ovat rakentaneet lumisia toimintapisteitä kerhotilaan. Inspiroidu työssäsi! KUVA Suvi Sievilä IDEAT 33. 33 IDEAT s. 40 Raamattua leikkien: Johdata Simeon temppelille -peliseikkailu s. 34 Liikkuvat lapset: Kissat-ryhmän luminen temppupäivä s. Sivut 34–37
Sen jälkeen siirrytään tutkailemaan kerhotilan lumimaisemaa." 34 IDEAT. 34 IDEAT LIIKKUVAT LAPSET KISSAT-RYHMÄN luminen temppupäivä TEKSTI Satu Rathgeber KUVAT Suvi Sievilä “Onko kerhon sisälle satanut lunta?” kysyvät unihiekkoja silmistään pyyhkivät kerholaiset ja alkavat tottuneesti hyppelehtiä kerhon lattiaan liimattujen väripallojen ja jalanjälkien päällä
(Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, Opetus ja kulttuuriministeriö). Lasten kanssa hassuttelu on tärkeää, jotta luodaan hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri erilaisten taitojen opettelulle. Tärkeää on, että ohjaajat tietävät, minkälaisia taitoja lasten on hyvä harjoitella kasvaakseen ja kehittyäkseen ikätasoisesti ja omana yksilönä. Liikkuminen vaikuttaa myönteisesti muistiin, tarkkaavaisuuteen ja tukee. Vaikka nyt kerhoon on rakennettu liikkumista varten erityinen temppurata, ohjaajat panostavat myös lasten arkiliikkumisen lisäämiseen. Minä päästä varpaisiin, Jumalan silmissä kaunis niin! Temppuradalla on selkeät pedagogiset tavoitteet, joista lasten ei tarvitse välittää. Taina tykkää panostaa kerhon sisustamiseen ja välineisiin. Yli tunnin istumisjaksoja tulisi välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. Silitellään poskia, ovatkos ne hereillä. 35 IDEAT Tänään Kissat-ryhmä viettää lumista temppupäivää kerhossa. Kipristellään varpaita, ovatkos ne hereillä. Lapset odottavat jo innoissaan, että päästään yhdessä kokeilemaan lumisen päivän temppurataa. Liikkumisesta tulee luonnollinen osa lasten kerhopäivää ja sitä kautta toivomme, että se kantaa läpi elämän”, Jenni summaa. Meillä on seurakunnissa upea mahdollisuus olla edistämässä liikunnallisen elämäntavan rakentumista jo varhaisvuosista lähtien. “Siirtymätilanteissa on hauskempaa loikkia eteenpäin kuin jänikset ja tasapainoilla kuvioita pitkin. Lapsia voi houkutella liikkumaan monipuolisesti tutussa kerhotilassa, kun vähän näkee vaivaa tilan järjestämisessä. Läpsytellään polvia, ovatkos ne hereillä. Tavoitamme valtavan joukon lapsiperheitä toiminnassamme ja liikunnan lisääminen kaikilla elämän osa-alueilla on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite. Tuoreimmat valtakunnalliset liikunnan suositukset alle kouluikäisten lasten liikkumiselle on kolme tuntia päivässä, mikä koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Hän on askarrellut ja nikkaroinut lapsille uusia liikkumiseen kannustavia välineitä – korona-aikana niitä ehtikin tehdä lasten iloksi. Lapset kiinnittävät huomion helposti pieniin yksityiskohtiin ja innostuvat niistä. Ohjaajat Jenni ja Taina ovat rakentaneet lumisia toimintapisteitä kerhotilaan. Max hihkaisee, että ’hei otetaanko me kerhorukous!’ Tällä rukousjumpalla alkaa aina Kissojen kerhopäivä: Heilutellaan käsiä, ovatkos ne hereillä. Liikumme paljon ulkona lasten kanssa, kävelemme yhdessä puistoihin ja retkeilemme lähimetsässä. Molemmat pitävät lasten liikkumista tärkeänä osana työtään. Ilo ja hauskuus ovat hyvä kasvualusta liikunnallisen elämäntavan ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle
yhdessä talvella pyörimässä. Hyvähän meillä tässä, Tehdään sydän lapsen selkään. Jenni ja Taina ottavat ison pätkän hallaharsoa ja heiluttavat sitä pötköttelevien lasten yllä. Asetetaan silkkihuivi lapsen pään päälle. Tehdään sormella nro 1 ja sydän lapsen selkään. Liu ?utetaan käsiä lapsen selkää pitkin alas. Kikatellaan yhdessä. Satoi maahan lunta. Jenni lukee satua ja kaikki keskittyvät kuuntelemaan, miten kaveria silitellään missäkin sadun kohdassa. Pyöritetään lumipalloja lapsen selkään. Hiutaleet peittivät maan, aivan kokonaan. Silittely-satu LUMIPALLON MATKA TEKSTI JA TOTEUTUS Satu Rathgeber INFO Liikkuvampaan varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan löytyy vapaasti käytettäviä materiaaleja seuraavilta sivustoilta: • www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi/fi • www.liikkuvaperhe.fi • ilokasvaaulkona.fi 36 IDEAT. Silitetään lapsen käsivarsia alhaalta ylös. Sitten onkin hyvä kellahtaa “lumihankeen” pötkölleen. Vauhdikkaan lumisen temppuilutuokion päätteeksi on hyvä myös rauhoittua. Lapset asettuvat “lumihangelle” istumaan, kun Jenni ja Taina ohjaavat heitä siinä, miten kerhokaverilleen voi tehdä silittelysadun. Silittelyyn käytetään pienten käsien lisäksi myös sifonkihuiveja. Nyt jaksaa keskittyä rauhalliseen leikkiin ja muuhun vapaaseen puuhaan. muut hiutaleet kasaksi. pyörähti ja alas mäkeä vierähti. ”Iik, sataako meidän päälle lunta?” ”Täällä on kivaa olla!” ”Saadaanko jäädä tänne alle pötköttämään?” Toimintatuokio on selkeästi ollut lasten mieleen ja liikkuminen tehnyt tehtävänsä. Silitellään lapsen selkään lumihiutaleita. Rauhallinen musiikki soi taustalla. Mahdollistamalla lasten liikkumista kerhoissamme, kannamme oman kortemme kekoon yhteiskunnan liikuntapommin selättämiseksi. 36 IDEAT myös lasten oppimista. Silloin tuuli puhalsi, Puhalletaan hellästi lapsen niskaan. Humps! Hiutaleet palloksi Pyöritellään palloja lapsen selkään. Pysäytetään kädet vierekkäin lapsen selälle. Silittelykaveria vaihdetaan ja satu lumipallon matkasta luetaan uudestaan. Kuului alta mäen kikatusta. Näkikö pieni unta. Yksi hiutale yksinään, odotti uutta ystävää
1. "kuljetaan kuin karhut" tai harjoitellaan yhdessä kiipeämisen taitoja turvallisessa paikassa valvotusti. Kieltojen sijaan voimme keksiä vaihtoehtoisia tapoja liikkua, esim. Kolme vinkkiäsi arkiliikunnan lisäämiseksi päiväkerhoissa. Ottakaa lapset mukaan temppuratojen rakentamiseen ja suunnitteluun. Mitä oivalluksia opiskelu on tuonut työhösi. Lisää välineitä lapsille leikkeihin sisällä ja ulkona. Ulos saa helposti temppuratoja luonnonmateriaaleja käyttäen (keppien yli hyppelyt, ruutuhyppelyt, käpyjen/kivien/keppien heitto, tasapainoilu, ryömiminen, juokseminen yms.). 2. voivat olla mukana leikeissä tai niistä voi keksiä ihan uusia leikkejä (eikä niin että ne otetaan esille vain jumppahetkiin). – Liikkuminen merkitsee minulle kehon ja mielen hyvinvointia, iloa ja hyvää oloa. Ohjaa mm. 3. Ruokitaan lapselle ominaisia tapoja liikkua sekä huomioidaan lapsen tarpeet ja toiveet. Turvallisuus on tärkeää huomioida, mutta mitäpä jos välillä sisällä saisikin juosta tai sille olisi oma alue kerhotilassa. Mitä liikkuminen merkitsee sinulle. Opiskelee: Työn ohella Vierumäen urheiluopistolla Lasten liikunnan edistäjä varhaiskasvatuksessa -tutkintoa. JENNI SANTALUOTO Kasvatustyöntekijä Tuusulan seurakunnasta. – Liikkumisessa tärkeää on hauskanpito, joten lasten kanssa liikkuminen lähtee hyvästä mielestä ja kannustavasta ilmapiiristä. Tämä koulutus soveltuu kaikille seurakuntien, kuntien ja kaupunkien varhaiskasvattajille. niin, että sisällä ei saa juosta tai ei saa kiivetä, opetamme sillä lapsille, että liikkuminen on vaarallista ja siinä on negatiivinen lataus. 4. – Opiskelu on opettanut, ettei liikkuminen vaadi mitään ihmeitä, vaan ihan perus arkiliikkuminen ja yhdessä touhuaminen vie pitkälle. 37 IDEAT 1. 3. Jos aina kielletään lasta liikkumasta esim. Opiskelet varhaiskasvatuksen liikunnan edistäjäksi Vierumäen urheiluopistolla työsi ohella ja valmistut pian. – Kielloilla tukahdutamme lasten liikkumisen. teippauksia lattiaan. Pallot ym. 2. Lisätään kerhotilaan joitakin liikunnallisia virikkeitä tai asioita, jotka ovat aina vapaasti käytössä, esim. Miten kannustat ryhmäsi lapsia liikkumaan. LIIKKUVAT LAPSET. Liikkuvaa perhekerhoa, Lasten liikkaria ja koululaisten iltapäiväkerhoa sekä päiväkerhoryhmää
säk. Yksi suosikkini uudella levyllä on Jorma Ollarannan jo vuosia sitten säveltämän ja sanoittaman “Tuhatjalkainen”-laulun sovitus. säk. Laulussa rauhallinen tasajakoinen melodia ja vauhdikkaampi tasajakoinen välisoitto vuorottelevat hauskasti. Aasin askeleita, Kopo-aasi ja Hoosianna kuninkaallemme sopivat niin 1. KAIK-KI! Virsivinkkejä pääsiäiseen äänitiedostot, jotka voi ladata Lasten ja nuorten keskus / Virsivinkit TIELLÄ KEN VAELTAA, VIRSI 15 piirissä liikkuen / improvisoiden AURINKO TANSSII, VIRSI 942 piirretään / taiteillaan aurinkoja PILVIMUURISTA VALO VÄLÄHTÄÄ, VIRSI 104 leikkivarjo / iso kangas leikki LENSI MAAHAN ENKELI, VIRSI 88 eri soitin / 1.-3. Lämmin suositus levylle, johon on ymmärtääkseni tekeillä myös opettajanopas vuoden -23 aikana. 38 IDEAT TEKSTI & TOTEUTUS Riikka Jäntti Vuoden 2023 Pieni on suurin-lehden Laula-leiki-liiku-musiikkiaukeamilla tutustutaan moneen uuteen Lasten virteen. Ratsastetaan, ratsastetaan pääsiäisen suuntaan. kaikki yhdessä Lasten virren julkaisupäivänä 20.11.2022 vietettiin Lapsen oikeuksien päivää ja lastenmusiikkipäivää. adventtina kuin palmusunnuntaina laulettavaksi. Vuoden lastenlevyn 2022 valinnan suoritti Vamo ry (varhaisiän musiikinopettajat). Eläköön taivas -laulun sanoitus liittyy selkeästi palmusunnuntaihin. LAULA – LEIKI – LIIKU Kopotellen palmusunnuntaihin! Matkustetaan, matkustetaan kauas etelän suuntaan. KU VA Ju ha Jä nt ti [ hyppy ylös pysähdys. Lastenmusiikki ry:n järjestämässä valtakunnallisessa lastenmusiikkipäivän Jellonagaalassa jaettiin vuoden lastenmusiikkipalkintoja. Kuka lähtee mukaan. Vahvasti kansanmusiikkisävyinen musiikki innostaa laulamaan, leikkimään, tarinoimaan ja tanssimaan. Noin kymmenen vuotta sitten ilmestynyt Piilometsän säveliä, joka edelsi Piilometsän porttia ja tuore levy soveltuvat erinomaisesti musiikkikasvatukseen varhaiskasvakörötellään tuksessa. Keppihevoset esiin ja ratsastamaan Jerusalemin katuja tai kirkon käytäviä pitkin kohti pääsiäistä! Uudesta Lasten virsi -kirjasta löytyy peräti neljä uutta “ratsastuslaulua”. Palstasta vastaa Riikka Jäntti, joka työskentelee STEP-koulutuksessa musiikkikouluttajana ja sen ohella Lasten ja nuorten keskuksen musiikkituottajana. Heidän valintansa oli Piilometsän tarinayhtyeen, Freijan ja Versomuksen albumi Piilometsän portti (julkaisija Versomus). 4. Kevään korvalla “tuhat jalkaa kastuu” usein ulkonakin, joten laulu sopii vaikkapa palmusunnuntain loskiinkin sanoitukseltaan. Huivit, palmun oksat, virpomisvitsat ja puiset soittimet esiin ja palmusunnuntai saa tulla
vuorotellen kantapäät ilmaan Kyydissään on Jeesus. “Hoosianna!” laulakaa. 39 IDEAT KOPO-AASI (ideoitu yhdessä Sini Nikun kanssa) KOPO-AASI KAIKULORUNA (VAUVA SYLISSÄ KÖRÖTELLEN) Kopo-Kopo kopo-kopo kopottelee aasi tietä pitkin. heijaus puolelta toiselle, vauva ylös Kyydissään on Jeesus, poika Isän Jumalan. heijaus puolelta toiselle, vauva ylös LIIKKUEN (VAUVA SYLISSÄ TAI ISOMMAT ITSE) Värilätkiä tai Post it -lappuja merkkaamaan mutkia ja kuoppia lattialle MUTKA = PUNAINEN KUOPPA = KELTAINEN Kopo-kopo… Kävellään ja väistellään mutkitellen lätkiä Matkaan tulee mutkia/kuoppia… Ohjaaja laulaa/sanoo vuorotellen mutkia tai kuoppia ja jokainen etsii oikean värisen lätkän ja pysähtyy hetkeksi sinne, kunnes laulu taas jatkuu. vuorotellen kantapäät ilmaan (konkkis) Matkaan tulee mutkia, matkaan tulee mutkia. Vauva (tai kädet/huivit) ylös ja alas. mutkitellen vauvojen kanssa Kopo-kopo kopo-kopo kopottelee aasi tietä pitkin. Kyydissään on Jeesus. Keinutaan paikallaan “Hoosianna!” laulakaa
40 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Ohjaaja esittää kysymyksiä, joihin lapset voivat vastata ”kyllä” tai ”ei ”nostamalla peukkunsa pystyyn tai osoittamalla sillä lattiaa. Lastenohjaajat Päivi Viljanen (vas.) ja Virpi Havi toteuttivat peliseikkailun kertomusmaisemassa.
Simeon palaa takaisin ja laittaa kengät jalkaan (kenkiä ei tarvitse oikeasti olla).. Lapset ovat itse askarrelleet lampaat jo aiemmin. Jokainen kysymys on kokonaisuus, ja kyllä tai ei -vaihtoehdossa palataan toiminnan jälkeen kysymään kysymys uudelleen. Simeon (Päivi) kertoo vielä itse, kuka hän on: vanha mies, jolle Jumala on luvannut, että hän saa nähdä Messiaan, Jumalan kansalle lupaaman auttajan, ennen kuolemaansa. TOTEUTUS Virpi Havi ja Päivi Viljanen TEKSTI Taina Karvonen KUVAT Hanna Tuuri JOHDATA SIMEON TEMPPELILLE -peliseikkailu RAAMATTUA LEIKKIEN Peliseikkailu toteutettiin Jämijärven kappeliseurakunnan päiväkerhossa. Tänäänkin hän on lähdössä temppelille rukoillakseen. Peukut osoittavat lattiaa. Päivi liikuttelee Simeon-nukkea ja lausuu tämän vuorosanat. (Toki pelin saa toimimaan yksikin ohjaaja.) Virpi kertoo, kuka Simeon on ja missä hän asuu. Isompien lasten kanssa pelimäisyys voisi korostua entisestään, esimerkiksi kysymyksiä voisi olla enemmänkin. Hän esittää kysymyksiä, joihin lapset voivat vastata ”kyllä” tai ”ei ”nostamalla peukkunsa pystyyn tai osoittamalla sillä lattiaa. Temppeli muodostuu flanello-kuvista: temppelin seiniä ja lattiaa kuvaavasta kankaasta, johon on luotu vahva vaikutelma kolmiulotteisuudesta, sekä erillisistä pylväistä. Eniten kannatusta saanut vaihtoehto otetaan huomioon. Virpi toimii kerlähdetään Simeonin matkaan. Simeon valmistautuu matkaan. Hän sanoo, että tällä kertaa lapset saavat päättää, mitä Simeon tekee. Peukut nousevat enimmäkseen pystyyn, mutta joku suuntaa omansa alaspäinkin. Toisella puolella huonetta on Simeonin koti ja toisella puolella temppeli. Mikäli vastaus on sama kuin edellä, niin tehdään toiminto uudelleen. Tie – ja hiukan muutakin maastoa – on muotoiltu erivärisistä kankaista. Simeonin kodista johtaa tie temppelille. Asiaa harjoitellaan siten, että Virpi kysyy, oliko lapsilla hyvä aamu tänään. Virpi kysyy: ”Onko Simeonilla kengät jalassa. Asiasta puhutaan hetki ja sitten Pelilauta rakennetaan samaan tapaan kuin, mikä tahansa kertomusmaisema. Myös liikennevalojen värejä voidaan käyttä, punainen = ei, vihreä = kyllä. lyijyjalkanukeilla pienen maiseman, jossa Simeon etenee pikkuhiljaa kohti temppeliä. Esimerkiksi Simeon saattaa käydä pari kertaa torilla hakemassa ruokaa. Työskentely sopii yli kolmevuotiaille aina pieniin koululaisiin. Toteuttajina olivat lastenohjaajat Virpi Havi ja Päivi Viljanen sekä kerholaiset, joita oli paikalla seitsemän. Keskelle tietä on pysähtynyt lammaslauma. Siksi Simeon viettää paljon aikaansa temppelin tuntumassa. Peliseikkailu voidaan toteuttaa kertomusmaisemassa (kuten tämän aukeaman toteutus) vain kerrottuna tai voit tehdä esim. Voit leikata värit vaikka kartongista jokaiselle osallistujalle. Jos osallistujia on vähän, kysymykset voidaan esittää vuorotellen jokaiselle. Lapset voivat vastata nostamalla peukalon ylös (kyllä) tai laskemalla sen alas (ei). Alkuperäinen idea on julkaistu Päkän ja Pulmun vinkeissä 2022, s. 41 IDEAT PELISEIKKAILUN IDEA Tämä toteutus on saanut vaikutteita ohjelmoinnista, jossa jokainen liike vaatii käskyn. 55. Iältään he ovat 3-4-vuotiaita, minkä ohjaajat ottivat huomioon lisäämällä erilaisia tunne-elämyksiä vahvistavia elementtejä peliin. tojana
Sitten he palaavat paikoilleen. Laulu on lapsille uusi. Virpi kysyy: ”Haluaako Simeon levätä?” Peukut nousevat pystyyn. Hetken päästä Simeon muistaa: ”Taisin unohtaa syödä!” Virpi kysyy: ” Onko Simeonilla nälkä?” Peukut nousevat pystyyn. Toimintatapa oli lapsille uusi, joten pelin alussa he reagoivat arastellen, mutta lämpenivät vähitellen. Ennen kuin Simeon lähtee puskemaan lampaiden ohi, lauletaan ”Mitä lammas sanoo?” Sitten Simeon tunkeutuu lampaiden sekaan. Lapset saavat pienet korit ja he siirtyvät pöydän ääreen, jolle on rakennettu tori. Simeon päättää lähteä torille ostamaan ruokaa. On lähdettävä torille uudestaan. Sitä ennen lauletaan kuitenkin ruokalauluna ”Popsi, popsi porkkanaa”. Simeon käy pitkäkseen tien viereen ruohikolle ottaakseen nokkaunet. Kun hän päässyt niistä ohi, hän valittaa väsymystä. Virpi kysyy: ”Yrittääkö Simeon päästä lammaslauman läpi?” Peukut nousevat pystyyn. Jumalan lupaukset ovat täyttyneet.” Tarina päättyy Virpin opastuksella kiitoslauluun ”Kuningasten kuninkaalle”. Se kuunnellaan ensin ja lauletaan sitten useampaan kertaan, jotta lapset pääsisivät mukaan.. Matka jatkuu, kunnes lammaslauma tulee vastaan. Lopulta Simeon tulee temppelille ja kohtaa siellä Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsen. Mukavaa oli tietysti sekin, että Simeon pääsi perille temppeliin ja sai nähdä Jeesuksen! Virpi kysyy: ”Onko Simeon kylläinen?” Kumma kyllä, peukut osoittavat yhä alas. Pöydällä on erilaisia leikkihedelmiä ja muuta herkkuja, joilla lapset saavat täyttää korinsa. Nyt peukut nousevat pystyyn, ja matka jatkuu. Torilla asioiminen oli hauskaa. (Päivi sanoittaa tapahtumia.) Simeon riemuitsee: ”Nyt minun silmäni ovat nähneet Messiaan. Simeon syö vatsansa täyteen. Kun hän herää Virpi toistaa: ”Haluaako Simeon levätä?” Peukut osoittava lattiaa: Simeon on valmis jatkamaan matkaa. Siellä ei kylläkään ole enää ostettavaa, mutta jotain Simeon saa vielä syödäkseen, sillä kun Virpin kysyessä uudestaan: ”Onko Simeon kylläinen?”, peukut nousevat ylös. 42 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Virpi esittää kysymyksen kengistä uudestaan: ”Onko Simeonilla kengät jalassa. Päivi sanoittaa Simeonin ajatuksia ja tunteita sen mukaan, mitä lapset päättävät
• keskitytäänkö johonkin teemaan lauluvalinnoissa. • tehdäänkö omin voimin, yhdessä naapuriseurakunnan kanssa tai tilataanko ulkopuolinen esiintyjä avuksi. Lasten virsi -konsertteja Suositut lastenmusiikkia esittävät artistit Siina Hirvonen ja Pekka Laukkarinen tekevät vuosina 2023 ja 2024 lastenmusiikkiyhtyeidensä kanssa Lasten virsi-konsertteja ympäri Suomea. • miten lasten ääni pääsee kuuluville (lapsia juontajina, kuorolaisina, esilaulajina, soittajina, tanssijoina, taidenäyttelyn tekijöinä, teatterin keinoin Lasten virsiä esittävinä…) Äänestä tapahtumaan suosikkilaulusi 1. • miten osallistujien ikä huomioidaan lauluvalinnoissa. (vuodenaika, viikonpäivä, kellonaika, paikka) • konserttimainen, perhemessu, muskarityylinen vai jokin muu. com ja Pekka Laukkarinen: Ohjelmatoimisto Kristalli 43 TEKIJÄT. äänestys UUSISTA Lasten virsistä valmis lista ja äänestyslipuke tulostettavaksi www.lastenkirkko.fi/seurakunnille/materiaalit • 15 uuden lasten virren laululista näkyville • viereen voi mieluusti laittaa uuden Lasten virsi -kirjan selailtavaksi • uusista lauluista äänestämiseen voisi hyvin liittyä tutustuminen listan lauluihin esimerkiksi kuulemalla jokaisesta kanttorin laulamana yhden säkeistön ja sitten äänestämällä • voittaja tai 1–5 eniten ääniä saanutta kuullaan Lasten virsi -tapahtumassa esimerkiksi lapsikuoron esittämänä tai opetellaan yhdessä • voitte sopia, kuinka monelle voi antaa äänensä (esimerkiksi kolmelle) Sosiaalisessa mediassa #lastenvirsihaaste Laulusuosikkejaan voi äänestää tai kertoa niistä myös sosiaalisessa mediassa. • kutsutaanko joku ikäluokka erityisesti mukaan. Lähde mukaan Lasten virsihaasteeseen, ja kutsu muut mukaan. äänestys TUTUISTA Lasten virsistä valmis lista ja äänestyslipuke tulostettavaksi www.lastenkirkko.fi/seurakunnille/materiaalit • 10 tutun laulun lista näkyville • viereen voi laittaa uuden Lasten virsi -kirjan selailtavaksi • äänestä suosikkilauluasi tapahtumaan • voittaja tai 1–3 eniten ääniä saanutta lauletaan Lasten virsi -tapahtumassa 2. Silloin kannattaa muokata oma selkeä kysymys ja vastausvaihtoehdot ja käyttää #lastenvirsihaaste Sosiaalisessa mediassa vaikkapa lapsiryhmä voisi laulaa pätkän jotain uutta lasten virttä ja haastaa naapuriseurakunnan lapsikuoron opettelemaan saman tai jonkin toisen laulun! Lastenkirkossa • Valmiit Lasten virsi -äänestyslistat, Lasten virsi -tapahtuman mainospohja ja lipukkeet tulostettavaksi – Lasten kirkon Youtubessa juhlavideo “Nosta kädet ilmaan”. Tiedustelut ja tarkempaa tietoa suoraan heidän keikkamyynnistään: Siina Hirvonen: siinataikaradio@gmail. Innostuisitko järjestämään seurakunnassa lastenkonsertin, muskarin, pihatapahtuman tai perhemessun, jossa uudet Lasten virret raikuvat. Nyt on aika juhlia ja laulaa! Ideoidaan Lasten virsi -tapahtuma yhdessä • jutellaan, piirretään ja leikitään lasten ja perheiden kanssa teemalla “Meidän oma Lasten virsi -tapahtuma” • sisällä vai ulkona, missä. 43 IDEAT Lasten virsi -haaste koko Suomeen! Uusi Lasten virsi -kirja julkaistiin 20.11.2022. Lasten virsi -haaste kannustaa laulamaan ja soittamaan, iloitsemaan omalla tavallaan uusista ja ennestään tutuista lasten virsistä. • korvaisiko tapahtuma jonkun tutun lapsiperheiden tapahtuman vuoden kierrossa
Mietin, mikä jännittää tai pelottaa. Rastilla on kortteja tai avattavia pääsiäismunia. Kulje merkittyä reittiä eteenpäin taululta toiselle. Pääsiäisen ilo ja rauha kulkekoon kanssamme, kun jatkamme matkaa. Messun kulku on tässä rasteina, jotka voitte ladata myös Lastenkirkko.fi-sivuston materiaaleista. Ideoitaan ovat jakaneet pastorit Milla Korkalainen ja Johanna Toivonen sekä kanttori Mari Torri-Tuominen. • kertokaa tässä rastissa, millainen reitti kuljetaan ja onko reitti täysin esteetön myös lastenvaunuille ja pyörätuoleille • kartta reitistä olisi oikein mukava • kertokaa, kuuluuko polkuun ehtoollisen vietto ja kuinka siihen osallistutaan 2 Siunaa itsesi ja matkakumppanisi ristinmerkillä vaellukselle. Miettikää, mistä tietää, että on tehnyt jotain väärää. 44 IDEAT TEKSTI Anita Ahtiainen PERHEMESSU Jumalanpalvelus ihan pihalla Vaikka koronarajoitukset eivät enää vaatisi ulkotilaa ja välimatkoja muihin osallistujiin, on seurakunnissa huomattu, että perheitä on mielekästä kutsua ulkona toteutettaviin jumalanpalveluksiin. 1 Tervetuloa vaeltavaan pääsiäismessuun. Lausutaan päivänrukous: ”Jumala, pääsiäisenä sinä herätit Jeesuksen kuolleista. Katsele ympärillesi. Kerro kanssasi kulkeville. Piirtäkää kaverin selkään erilaisia pääsiäiseen liittyviä kuvioita. Ulkona oleminen tekee ihmiselle hyvää. Pihaluonto, metsä, kaupunki tai synkkä korpi – suomalaista ei ihmistä ei tarvitse paljon houkutella kokemaan pyhää luonnossa. Nouse ja ojenna kätesi vastaanottamaan synninpäästö. Mikä on muuttunut talven jälkeen. Sinä saat anteeksi. Rukoilen niiden puolesta, jotka pitävät huolta toisista.. Kortissa tai munan sisällä on teksti: Jumala sanoo: Sinä olet rakas lapseni. Piirrä myös se kaverin selkään. Tässä oleviin vinkkeihin on koottu aineistoa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa toteutetuista jumalanpalvelusrasteista ja Paavalin seurakunnassa kirkon ympäristössä toteutetusta jumalanpalveluksesta. Voit myös tehdä maahan ristinmerkkejä esimerkiksi heinistä tai kepeistä. Jumalalle voi rukouksessa kertoa kaiken. Toivomme, että näistä ideoista on hyötyä vähintäänkin innostaen tekemään omia paikallisesti toimivampia rasteja. Jos haluat, voit katsoa videon, jolla Päkä näyttää, kuinka ristinmerkki tehdään. Voitte myös ottaa kameralla kuvia kevään merkeistä ja lähettää ne Päkälle osoitteeseen paka@lastenkirkko.fi MESSUN TOTEUTUS 4 Kevään merkit ihmisessä Keväällä uusi elämä nousee esiin kuolleelta näyttävästä maasta. Rasteihin teidän on joka tapauksessa lisättävä kulkemisohjeet. 44 IDEAT Käännän kasvoni alas. Aamen. Ole rauhassa. 3 Huomaatko kevään merkit. Käy kyykkyyn tai kumarra syvään anteeksi pyynnön merkiksi. Me saamme elää luottaen, että saamme seurata Jeesusta ikuiseen elämään. Kaverin tehtävänä on arvata, mitä kuvioita piirrettiin. Millainen kuvio tulee mieleen tästä rukouksesta. Samoin anteeksiantamisesta ja -saamisesta syntyy uusia alkuja ihmisen elämään. 5 Mikä pääsiäiskuvio. Aamen. Mistä tietää, milloin pitää pyytää anteeksi
”Minä uskon Jumalaan, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Elämä voittaa. Jeesuksen oppilaan opettelevat tuntemaan uudenlaisen Jeesuksen Luuk. Lukekaa ensin kylteissä olevat rukoustekstit. Olen tässä päivässä, tässä hetkessä. Mitä hyvää odotan. Vaihtoehtona voisi myös olla soppatykki pihalla tai grilli. Jeesus rukoilee Getsemanessa Luuk. Voit tehdä sen yksin tai matkakumppanisi kanssa. Jeesus herättää Lasaruksen Joh. Lapset voivat liittää kuviin tekstin omin sanoin kirjoitettuna. Lastenkirkko.fi-sivustolta löydät rastit, joita voi käyttää, jos ehtoollisliturgia toteutetaan osana polkua. Muistan minulle tärkeitä ihmisiä ja rukoilen heidän puolestaan.. Pääsiäisen ihmettä juhlitaan kirkoissa. YLHÄÄLLÄ Käännän katseeni ylös, kohti taivasta. Risti on sen merkki, että lopulta kaikki on hyvin. 12: 12–18 3. 11. Tältä minusta tuntuu. Tässä minä olen. 19:45–48 4. 2. Tarkoituksena on antaa tämän kolehdin myötä lapsille ja muillekin seurakuntalaisille kokemus siitä, miten he omilla teoillaan voivat saada aikaan muutosta hyvään. Sinun kanssasi kuljen turvallisesti eteenpäin. Voi myös olla vain ihan hiljaa Jumalan kanssa rukouksessa. Hiljenny hetkeksi rukouksen jälkeen ja jatka sitten matkaasi seuraavalle rastille. Mitä kaikkea on tapahtunut. 22: 14–20 5. Vaihtehtoisina tehtävinä voivat olla Lastenkirkon pääsiäispolun rastit. Kuvat ristintielle maalataan tai piirretään jonkun lapsiryhmän kanssa. Ilmansuuntarukous rukoillaan seisten. Ajattelen mennyttä talvea. LÄNSI Katson kohti länttä. Mitä olen oppinut. Mistä olen iloinen. 8 Liikuttava uskontunnustus Lausu uskontunnustus ja tee aina lauseeseen sopiva liike. Mietin varpaat, jalat, vartalon, kädet ja pään. Tässä minä olen. Mikä on ollut vaikeaa. Anna meille rauha. Mikä olisi hyvä tapa auttaa. Tältä minusta tuntuu. Jeesus asettaa ehtoollisen Luuk. Mikä minussa on odottaa esiin nousemista kuin krookus, joka pilkistää maasta ilman lämmetessä. 10 Ehtoollisosa Ehtoollista varten voi ulos tehdä alttarin tai sitten ehtoollinen voidaan jakaa kirkkotilassa, joka on polun päätepisteenä. Ajattelen, että Sinä katsot minua rakastaen ja annat elämälleni merkityksen ja suojan. Jeesus saapuu Jerusalemiin Joh. Poika kärsi ja kuoli, jotta me pääsisimme taivaaseen. 45 IDEAT 6 Pääsiäisevankeliumi Tämä rasti on pieni pääsiäisvaellus Jeesuksen ristintietä. 23: 32–33, 50–56 8. 1. Rukoilen kaikkien heikkojen puolesta. Joka puolella maailmaa on taloja, joihin on kiinnitetty tunnukseksi tyhjä risti. 22: 39–45 6. Kanttiinin hoidosta voisivat innostua paikalliset partiolaiset, urheiluseurat tai martat. Sen jälkeen voit miettiä, miten itse haluat jatkaa rukousta. Mitä en itse vielä huomaa. Mikä huolettaa. Jumala, ole köyhien, sairaiden, kodittomien, lasten ja kaikkien voimattomien turvana. Jeesus vangitaan Luuk. Muistan minulle tärkeitä ihmisiä ja rukoilen heidän puolestaan. Keneltä olen saanut apua. Olen tässä päivässä, tässä hetkessä. Auta meitä pitämään huolta kaikesta, mitä elämään tarvitaan. Näin on sen vuoksi, että ihmiset uskovat Jumalan herättäneen Jeesuksen kuolleista. Yhteinen syöminen sopii hyvin osaksi vaellusta. ITÄ Käännyn kohti itää. POHJOINEN Käännyn kohti pohjoista. Isä loi maailman ja pitää siitä edelleen huolta. Osallistujille voi olla jaossa piknik-pusseja tiettyinä aikoina tai heitä voi kehottaa ottamaan eväitä mukaan. Ole kaikkien turvana Jumala. Rukoilen niiden puolesta, jotka päättävät yhteisistä asioista. Jumala, auta minua kohtaamaan elämän uudet asiat. Mietin varpaat, jalat, vartalon, kädet ja pään. Se on yhteinen kotimme, jonka jaamme ihmisten, eläinten, kasvien kanssa. Jeesuksen hauta on tyhjä Luuk. Edessä on kevät ja tuleva kesä. Jeesus ristiinnaulitaan ja haudataan Luuk. Kun lähdet kulkemaan eteenpäin, liiku tavalla, joka sinun mielestäsi kertoo pääsiäisestä ja ylösnousemuksen ilosta. Missä lasten mielestä olisi erityinen auttamisen tarve. ETELÄ Käännyn kohti etelää. Mietin maailmaa, jossa elämme. Jumala anna heille viisautta ja ymmärrystä. Mietin, mikä jännittää tai pelottaa. Jumala, kun ajattelen sinua, ajattelen hyvyyttä ja rakkautta. • tähän yhteyteen voidaan liittää QR-koodilla Valon talo -lauluvideo. Jeesus opettaa temppelissä Luuk. Siunaa heitä ja minua Jumala. 24: 36–43 7 Pääsiäissaarna Sen perjantain jälkeen, jolloin Jeesus kuoli ristillä, tapahtui jotain niin hämmästyttävää, että se muistetaan vielä vuosituhansien jälkeen. 22: 47–53 7. 45 IDEAT Käännyn kohti etelää. 11 KOLEHTI Tarjotkaa lapsille mahdollisuus suunnitella keräys paikallisen tarpeen mukaan. ALHAALLA Käännän kasvoni alas. 24: 1–12 9. Rukoilen niiden puolesta, jotka pitävät huolta toisista. Pyhä Henki antaa voimaa ja yhdistää meidät.” 9 Esirukous – ilmansuunnat Tätä rukousta varten aseta rukoustekstien kyltit siihen ilmansuuntaan, joka kyltissä on mainittu, jolloin osallistujat tekstiä lukiessaan ovat jo kääntyneinä mainittuun ilmansuuntaan
VUODEN MUUT TEEMAT OVAT 6.2.–26.3. Kuvataidehaasteeseen voi osallistua lähettämällä valokuvia millä tahansa tyylillä tehdyistä lasten taideteoksista. Ilo 1.6.–30.8. Päkä selvittää, voisiko valomiekka tuoda valon taloon. 46 IDEAT Päkällä, Pulmulla ja Susi Sileällä on suuri tehtävä. Välittäminen 27.3.–31.5. Tarinassa tunnistetaan tunteita ja etsitään pyhää. Johanna Nordbladin luoma kuvamaailma on täynnä yksityiskohtia löydettäväksi. Kaisa Raittila, säv. Sanojen ja kuvien takana ovat kirjailija Kaisa Raittila ja graafikko Johanna Nordblad. Olemisen ihme 2.12.2023–4.2.2024 Joulu LASTENKIRKKO 6.2.-26.3.. Valon miekka -kirja on varmasti mieluinen lahja 3–5-vuotiaille synttärisankareille. Täällä se on, täällä, täällä! Täällä täällä se on! Valon talo on siellä missä tehdään toisille tilaa. Katso kirjan tilausja hintatiedot tämän lehden takakannen ilmoituksesta. Missä on valon talo. Lastenkirkossa on koko ajan meneillään jokin kuvataidehaaste, jonka avulla lapset pääsevät ilmaisemaan kokemuksiaan, tunteitaan ja osaamistaan taiteen keinoin. Riikka Jäntti Mistä säteilee valo. Kirja ei tyrkytä, mutta antaa mahdollisuuden ihmetellä kristillisen perinteen aarteita: rukouksia, virsiä, symboleja. Kirjan takaosassa tuttu kirkkovuosiympyrä on muuntunut valonkalenteriksi, jonka avulla perheissä voidaan varmistaa vietettävien juhlapäivien merkitys. Nyt he ovat luoneet 3–5-vuotialle Polku-mallin kielellä Ilo-ikäkaudelle sopivan lahjakirjan Päkä ja Valon miekka. Päkä haluaa auttaa ystäviään, mutta ei oikein tiedä miten. Kirjassa on nuotti Riikka Jäntin säveltämään Valon talo -lauluun, josta ilmestyy myös musiikkivideo Lastenkirkon YouTubeen. Mukana on myös pahan päivän iltarukous, joka on täynnä toivoa. Päkä ja valon miekka VALON TALO san. Luonto 1.9.–4.10. Pulmulta on kateissa yksi viikon seitsemästä päivästä. Siinä Päkä tanssii Johannan Nordbladin animaatiossa. Kynttilänpäivään asti on aika toimittaa #juhla-teemaisia töitä. Avataan sydämen ovi ja ikkunat: tervetuloa! Tervetuloa! Laulu sopii loistavasti niin pääsiäisajan kirkkohetkiin kuin seurakunnassa järjestettäviin syntymäpäiväjuhliinkin. Mukana on myös tekemistä lapsille. Heidän kauttaan kristinuskon suuri kertomus sujahtaa lapsiperheen arkeen mystisesti, kuijeilevasti ja tavallista arkea kunnioittaen. Susi Sileä uskoo olevansa ihan yksin maailmassa. Rakkaus 5.10.–1.12. Kirja toisintaa pääsiäisen draaman kaaren pimeästä valoon. Kaisa Raittilan tekstissä seurataan johtolankoja ja rallatellaan loruja
Päkä-lampaalla kumppaneineen on suunnitteilla myös pieniä videoita, joilla avataan pääsiäisen ihmettä kaikkein pienimmille. Vuoden 2023 aikana tutustumme myös tarkemmin Lastenkirkon kylän karttaan. PÄKÄN POSTI -TEEMAT Olen sairaana Kirkon vuodessa on monta juhlaa – Jeesuksen elämäkerta Iltarukous Ystäväni metsä – vuodenajat Perheen juhlat – kaste, häät, hautajaiset Kääk, miten jännää – Raamatun jännityskertomukset TUTKIMUSPARTIO SEIKKAILEE -TEEMAT Olen sairaana – sairauspäivän iltarukous Kirkon vuodessa on monta juhlaa – Jeesuksen elämäkert Kääk, miten jännää – Raamatun jännityskertomukset Perheen juhlat – kaste, häät, hautajaiset ILONA PILVI REIPAS ONNI vuosi 2023 LASTENKIRKON UUDET HAHMOT TUULI TAITO TOIMI TOIVO. Näihin liittyvät luontevasti huolenpito, ystävyys, toivo, usko ja kaikki se, mitä Lastenkirkon kuuluu kannatella. Tammikuussa julkaistaan kymmenen uutta puuhatehtävää, joiden aiheet sopivat käsiteltäväksi pitkin vuotta. Lastenkirkko sanoittaa ja kuvittaa viestin Päkän valon miekalla, pääsiäispolulla ja keväisillä kuvilla, jotka löydät Lastenkirkko.fi-kuvapankista. Päkän postitja Tutkimuspartio seikkailee -kirjepyhäkoulumateriaalit Lastenkirkko.fi/seurakunnille sisältää jo varsin kattavan kokoelman puuhatehtäviä, joita on kätevä käyttää niin koteihin lähtevissä kirjepyhäkouluissa kuin tapahtumissakin. Jos et saa uutiskirjettä, laita pyyntö lastenkirkko@lastenjanuortenkeskus.fi Pääsiäinen on Lastenkirkon suurin juhla Pääsiäinen on kirkolle aidosti suurempi sesonki kuin joulu, koska pääsiäiseen ei liity ruuan ja koristeiden lisäksi juurikaan kaupallista sisältöä. Tälle sanomalle on kysyntää: hyvä voittaa lopulta aina. Sekä pidempään Lastenkirkossa seikkailleet Tuuli, Toivo, Toimi ja Taito että uudet Ilona, Reipas, Onni ja Pilvi tulevat lasten ideoiden pohjalta käsittelemään asioita, joita aikuiset eivät ehkä olisi ilman lasten ilmaisemaa toivetta uskaltaneet kuvitella osaksi heidän tarinaansa. 47 IDEAT Lastenkirkon Lapset äänestivät Lastenkirkon vaalissa vuoden 2023 teemaksi JÄNNITYKSEN. Sen pohjalta lapset pääset pelaamaan seppo.io-peliympäristössä ja rakentamaan Fisucraftiinkin Lastenkirkon kylää. Tämä tuli esille myös Lastenkirkon pajassa, kun lapset saivat kuvitella Tutkimuspartiolaisten elämänkohtaloita. Lastenkirkon uutiskirjeet kertovat lisää uutuuksista. Lastenkirkon toimitus tulkitsee vaalitulosta niin, että lapset ovat ilmaisseet tarvitsevansa eväitä vaikeiden ja pelottavienkin aiheiden käsittelyyn. Päkän postit on suunniteltu ajatellen alle kouluikäisiä ja Tutkimuspartio seikkailee -materiaalit pienille koululaisille. Tutkimuspartiolaisten tarinasta tulee löytymään sairauksia, nepsy-oireita, pakolaisuutta ja monenlaisia perheitä kuten oikeassakin elämässä
Ei mutta sillä on silmät! Ei se ole kivi, se on avaruusolio! Kaikki lasten arvaukset ja ajatukset ovat tärkeitä ja oikeita. Ei kun ne on varpaat! Toi on kivi. Mitä sieltä näkyy. Yhdessä ihmettelystä, jännityksestä, tärkeistä ajatuksista, leikistä ja ilosta! Tätä kaikkea koettiin Halikon Pikkupappilan päiväkerhossa palmusunnuntain kertomuksen ympärillä. Jokainen pääsi tekemään oman palmusunnuntain koristeen.. Nyt näkyy ihminen! Kuvan peittävä kartonki liikkuu edestakaisin. Onko ne matoja. Kurkkaako sieltä joku kasvi. Mitä nuo ovat. Onko se kivi vai avaruusolio. 48 IDEAT PYHIÄ HETKIÄ Palmusunnuntain iloa päiväkerhossa TEKSTI & KUVAT Annukka Saarinen ja Johanna Routasalo Mistä syntyy pyhä hetki. Päiväkerholaiset eivät millään malttaisi pysyä paikoillaan, kun pienestä reiästä katsellaan kuvan yksityiskohtia
Mitä omaan koristeeseen voisi laittaa. Joku haluaisi koristeeseensa kaikki värit, toista koko puuha arveluttaa. Mitä siinä tapahtuu. Mitä värejä kuvassa näkyy. Lapsilla pyhän kokemista ei häiritse, vaikka ei tietäisi, mihin kuva liittyy. Onko kuvassa jotakin hassua. Saako niillä leikkiä. listä nähdä, miten repimällä syntyy kaunista. Rauhallisen hetken jälkeen otetaan ilo irti! Saa kiljua niin kovaa kuin jaksaa! Ranteeseen tai nilkkaan voi nyt laittaa oman palmusunnuntain koristeen. Niillä on varmaan hyvä mieli! Kuvaa käydään katsomassa läheltä, sitä ihmetellään, tunnustellaan ja suukotellaan. "Saa kiljua niin kovaa kuin jaksaa!" lupaa Johanna Routasalo. On ihmeellistä, kun kangasta saa repiä. Kurkkaako sieltä joku kasvi. Tää olis lunta ja sä voit olla aurinko! Leikkihetken lomassa lattialle ilmestyy kasa kankaita. Mitä lempivärejä kankaista löytyy. Minkälaisia ilmeitä kuvan hahmoilla on. Rauhallisen hetken jälkeen otetaan ilo irti. Lumessa möyritään, ja hangelle tullaan nukkejen kanssa eväsretkelle. Meillä aikuisilla ajatus palaa vielä Raamatun kertomukseen. Jälkikäteen me aikuiset mietimme, missä vaiheessa olemme kadottaneet tuon taidon. Sen voi laittaa ranteeseen tai nilkkaan. Lasten silmissä kuva alkaa elää. Saa! Iloisen värikkäät kankaat lentelevät pian ilmassa ja päin kaveriakin. Onpa hauskaa jäädä pehmeiden kankaiden alle! Valkoinen kangas halutaan levittää lattialle lumeksi, puuhaan pyydetään Annukka-pappia avuksi. Sitten on aika avata Lapsen raamattu ja kuunnella palmusunnuntain kertomus. Ketähän kuvassa voisi olla. Palmusunnuntain koriste kiinnitetään vaikkapa nilkkaan. Keltainen kangas muistuttaa auringosta – Annukkahan voisi olla aurinko! Repimällä kaunista Jokainen pääsee vuorollaan Johannan ja Miiran kanssa tekemään oman palmusunnuntain koristeen. Kaikki osaavat jo rauhoittua omalle paikalle pötköttämään! Kuunnellaan Lasten virttä ”Katso, kuka ratsastaa”. Joku ratsastaa hepalla! Ja on oksia ja kankaita – niistä voisi tehdä maahan maton! Minkälainen tunnelma kuvassa on. 49 IDEAT Oksista voisi tehdä maahan maton! Tunnelma tiivistyy, kun kartonki alkaa liukua pois ja kuva paljastuu. Olikohan siellä joku innoissaan heittämässä vaatteita tielle ja toinen vieressä ihmettelemässä, mitä kummaa oikein tapahtuu. Ja ei kun tanssimaan! Lasten virren tahdissa tanssahdellaan ja riehutaan yhtyen kertosäkeistöön: ”Hoosianna! Hoosianna! Herra auttaa kansaansa!” Palmusunnuntain ilo täyttää koko huoneen! Valkoinen kangas halutaan levittää maahan lumeksi.. Ja on ihmeelKuvan peittävä kartonki liikkuu edestakaisin. Minkälaisia ääniä kuuluu. Hoosianna! Etsitään oma tila huoneesta. Miltä kankaat tuntuvat. Toiset kuuntelevat keskittyneesti, toisia kertomuksen loppupuolella jo vähän kyllästyttää
Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. Rakkaita ystäviä, hipaisuja helliä. Polun päitä, niitä näitä. Sydän täynnä, kiitän siitä! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Polkuja kuljen, sydämeen suljen: Monia retkiä, kauniita hetkiä. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia"
51 IDEAT
Vanhan kirkon tornissa asuu ympäri vuoden äänekäs naakkaparvi, jota johtaa viisas mestarinaakka Natanael eli Nate. Kaisa Raittilan tekstissä seurataan johtolankoja ja rallatellaan loruja. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KAISA RAITTILA, JOHANNA NORDBLAD (KUV.) Päkä ja valon miekka ANNA-MARI KASKINEN, VIRPI PENNA (KUV.) Mestarinaakan juhlayllätys Susi Sileä uskoo olevansa ihan yksin maailmassa. Päkä haluaa auttaa ystäviään, mutta miten. ISBN 9789523546486 Hinta 23,90 ISBN 9789523547537 Hinta 24,90 Pyhää etsimässä 23,90€ Eletään vuoden kiertoa 24,90€. Pulmulta on kateissa yksi viikon seitsemästä päivästä. Natesta on mukava järjestää erilaisia yllätyksiä muiden naakkojen ja suntio Salme Sulosen kanssa kirkkoon tuleville lapsille erityisesti suurten juhlapyhien aikaan. Voisiko valomiekka tuoda valon taloon. Samalla tutustutaan kirkkovuoden suurin juhliin ja niiden viettoon. Samalla tutustutaan kirkon symboleihin ja kirkkovuoteen. Johanna Nordbladin luoma kuvamaailma on täynnä yksityiskohtia löydettäväksi. Mestarinaakan tehtäviin kuuluu kertoa pikkunaakoille ja alueen lapsille, miksi kirkko on ja mitä kaikkea kirkossa tapahtuu. Mukana on myös toiminnallisia osioita. Päkä ja valon miekka on upea lahja Polun Ilo-ikäkauteen eli 3–5-vuotiaille seurakuntalaisille. Teoksen hauskoissa kertomuksissa ja loruissa eletään vuoden kiertoa vauhdikkaiden naakkojen vinkkelistä. Päkä ja valon miekka on 4-vuotiaille suunnattu kuvakirja, jossa tunnistetaan tunteita ja etsitään pyhää