1 TEEMA 1 2024 Seurakunta ilman seiniä UUSIA AVAUKSIA VARHAISKASVATUKSESSA Voimauttava varhaiskasvatus kurkottaa tulevaisuuteen
Anni Pyykkö on viestinnän ammattilainen, joka työskentelee ruuantuotannon parissa. Erfving on koulutukseltaan kuvataidekasvattaja ja kuvataiteilija. Kasan uumeniin orava kätkee kantarelleja, mustikoita ja tammenterhoja. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi ANNI PYYKKO, EVELIINA NETTI (KUV.) Venni ja Lyly Ruokasankarit ”Ei saa heittää ruokaa roskiin”, kuulee Venni kotona toistuvasti. Suloinen satukirja kertoo talveen valmistautumisesta ja siitä selviytymisestä pienen oravan ja lempeän lehtikasan näkökulmasta. Hän on suunnitellut oppimateriaaleja ja oppimispelejä sekä tuottanut erilaisia osallistavia taidehankkeita. Harmaa orava sinkoilee kiireisenä ympäriinsä. Kahden lapsen äidillä on myös kieltenopettajan pätevyys. Vapaa-aika kuluu usein omalla viljelypalstalla häärien tai sen antimista kokkaillen. Mitä väliä sillä muka on. Pikkuhiljaa kaveruksille valkenee, että ruoka on aivan liian arvokasta tuhlattavaksi. Kuinka kauan ruis matkaa siemenestä leiväksi, ja mistä banaanit ilmestyvät kauppaan. Miksi jotkut ruuat vaativat luonnolta erityisen paljon, ja miten lehmien pierut liittyvät asiaan. Kasasta tulee oravan salaisten herkkujen vartija! Mutta miten käy, kun metsään pöllähtää lumimyrsky. Niinpä Venni ja Lyly päättävät taistella ruokahävikkiä vastaan ja ryhtyvät ruokasankareiksi! Huumorilla ja oivaltamisen ilolla kuorrutetun tiedon lisäksi kirjassa on reseptejä ja tehtäviä ruokasankareille sekä hyödyllisiä ja rahanarvoisia hävikkivinkkejä koko perheelle. ISBN 9789523548985 Hinta 21,00 UUTUUS! Valloittava Kasa-kirjasarja 21,00 € UUTUUS! Ryhdytään ruokasankareiksi! 25,00 €. Mihin biojäte päätyy kotiroskiksesta. Emilia Erfving on Vantaalla asuva kuvataiteilija, graafikko ja kuvittaja. Kun Kasa liikahtaa, sen jäätyneet lehdet rapisevat hauskasti. ISBN 9789523548817 Hinta 25,00 EMILIA ERFVING Lumikasa Syyspakkanen hiipii metsään, ja pian luonto on hopeisen huurteen peitossa. Se piilottaa herkkuja talven varalle. Venni ja pehmolelukaveri Lyly alkavat yhdessä selvittää, mistä ruoka lautaselle tulee. Kirja sopii mainiosti pienten lasten ympäristökasvatuksen tueksi tarjoten herkän ja taianomaisen mahdollisuuden vuodenaikojen ihmettelyyn
3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Osallistumme ryhmään, koska arjessa on mukava olla tekemistä. Musiikkija loruhetkissä taas vauva on jakamattoman huomion kohteena. Toisten vanhempien kanssa on luontevaa jakaa vauva-arkea ja saada vertaistukea keskustellen. He käyvät sylivauvaryhmässä, joka on tarkoitettu kaikille alle puolivuotiaille vauvoille vanhempineen.. On ihana huomata, kuinka vauvat kiinnostuvat koko ajan enemmän myös toisistaan.” TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Marjukka ja Emma ovat viikoittaisella kerhoreissulla Espoon Tapiolassa. On kiva, että ryhmässä huomioidaan niin vauvat kuin vanhemmatkin
Useimmat Messy Churchit koosMessy Church on koko perheelle suunnattu jumalanpalvelus, jossa korostuu muun muassa toiminnallisuus, luovuus, yhteisöllisyys ja kristuskeskeisyys. tuvat Raamattua avaavista toimintapisteistä, kertomushetkestä – eli lauluista, puheesta ja mahdollisesta ehtoollisesta – sekä yhteisestä ruokailusta, jossa jatketaan juttelua tilaisuudessa esillä olleista aiheista ja rakennetaan yhteisöllisyyttä. Joulukuun Messy Churchin teemana oli ”yllätysten juhla”.. Turun Martinseurakunnan Hennalan seurakuntakoti on hirsiseinineen kuin luotu koko suvun kohtaamispaikaksi. Noin 20 vuodessa se on rantautunut yli 30 maahan ja lukuisiin kirkkokuntiin. Joskus vain tietää, että ”tästä asiasta pitää ottaa selvää!”, sanoo Hannikainen, jolla on sekä teologian maisterin että kirkon nuorisotyönKirjapajalta on juuri ilmestynyt Messy Church -toimintaan perehdyttävä kirja. – Messy Church -jumalanpalveluksia rakennetaan luovalla otteella. Hannikainen itse kuuli Messy Churchistä ensimmäisen kerran Helsingissä 2019 pidetyillä Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivillä, jossa teemana oli yhteisöt. – Messy mainittiin vain yhdessä sivulauseessa, mutta jokin siinä sytytti heti. Niissä eri-ikäiset ihmiset voivat kohdata toisensa, oppia toisiltaan ja tulla luontevasti yhdessä Jumalan luokse, juuri ”Messy Church – Elämyksellinen kirkkohetki kaikenikäisille” -kirjan julkaissut Meri Hannikainen kertoo. Ajatuksena on, että vanhemmat voivat saapua sinne eri-ikäisten lastensa kanssa – vauvasta teiniin – ja mukaan voi ottaa myös isovanhemmat. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Liisa Kuusi Sukupolvet kohtaavat Messy Churchissa Messy Churchista on tullut Englannin anglikaanikirkon perhetyön keskeisimpiä muotoja. – Messy Churchissä toteutuvat asiat, jotka yhdistävät lapsiperheitä ympäri maailmaa: hauskanpito ja toiminnallisuus, yhdessäolo, ateriointi sekä vapaus tulla sellaisena kuin on
Sittemmin hän on ollut itse aloittamassa Messy-toimintaa Helsingissä ja Espoossa. Hannikaisen mukaan tämä saattaa vaatia työntekijöiltä ajatteluja toimintatapojenmuutosta. Jokaisen toiminnon tarkoitus on kertoa Jeesuksesta. Messy Church auttaa todennetusti perheitä keskustelemaan myös uskosta. Hän kävi myös vierailulla Turun Martinseurakunnassa, jossa Suomen ensimmäinen säännöllinen Messy Church oli juuri aloitettu. – Lähinnä se on joukko periaatteita, joita saa soveltaa omaan kontekstiin sopivaksi. Nykyään vapaana kirjoittajana toimiva Hannikainen alkoi perehtyä teemaan kirjojen ja videoiden välityksellä. Jos sitoutuu Messy Churchin keskeisiin arvoihin – erityisesti kristuskeskeisyyteen, ylisukupolvisuuteen, luovuuteen, vieraanvaraisuuteen ja jumalanpalvelukseen – omaa toimintaansa saa kutsua Messy Churchiksi. – Suomalaisessa kulttuurissa uskonnosta puhuminen ei ole luontevaa; tämä pätee erityisesti vanhempiin sukupolviin. – Luterilainen Messy Helsingissä tai Kiteellä voi olla erilainen kuin vaikkapa katolinen tai helluntailainen Messy, toteaa Hannikainen, jonka koostamasta Messy Church -kirjasta löytyy valmis runko kirkkovuoden messuihin sekä moninainen valikoima eritasoisia toimintapisteitä. Meri Hannikaisen ja muut Messy-koordinaattorit tavoittaa Kansan Raamattuseuran Säde Suutarin kautta: sade.suutari@sana.fi Ku va : Ja nr i Re ch s. – Messyssä hengellisestä sisällöstä ei tingitä, mutta uusia ihmisiä tulee silti mukaan – tai ehkä he tulevatkin toimintaan myös hengellisyyden vuoksi. – Lapsille usko on välillä helpompaa kuin aikuisille. Eräs Messy Churchin vahvuuksista on se, että malli houkuttelee seurakuntiin niitäkin, jotka eivät ole koskaan ennen olleet mukana seurakunnan toiminnassa. Hannikaisen mukaan Messy Church auttaa todennetusti perheitä keskustelemaan myös uskosta. Aikuisillekin Jumalan lähestyminen voi tulla helpommaksi, kun he näkevät miten luontevaa rukous ja uskosta keskustelu lapsille on. Toimintamalli on herätysliikkeistä ja kirkkokunnista riippumaton. – Toimintaa käynnistettäessä avainasemassa on asiasta innostuneiden tiimi, johon tarvitaan niin työntekijöitä kuin vapaaehtoisia. Samalla se sopii mainiosti eri työmuotoja yhdistäväksi jumalanpalvelukseksi. Usein keskustelut siirtyvät kotiin asti.” Omannäköistä toimintaa Hannikaisen mukaan Messy Churchin vahvuutena on myös se, ettei kyse ole jostain yhdestä fiksatusta toimintamallista. Tutkimustiedon mukaan usein usko siirtyy sukupolvelta toiselle juuri kotona käytävien keskustelujen avulla. Muutoksen mahdollisuus Hannikainen korostaa, ettei Messy Churchia ole suunnattu vain perheille, vaan kaikki luovasta jumalanpalveluksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Messy Church on sen sijaan vahvasti kristuskeskeinen. – Englannin osalta tästä löytyy tutkimustietoakin. Esimerkiksi messun rakenteen ja laulut voi muokata omaan seurakuntakulttuuriin ja ympäristöön istuvaksi. Jos resurssit ovat pienet, Messyn voi myös järjestää useamman seurakunnan yhteistyönä, tarvittaessa yli kirkkokuntarajojen. – Unelmoin siitä, että jatkossa Messyyn mahtuisivat niin riparilaiset, lähetyspiiriläiset kuin vauvamuskarilaiset. Usein keskustelut siirtyvät kotiin asti. Hannikainen toteaa, että usko ei välity vain vanhemmilta nuoremmille. – Jos on tottunut puhumaan vain yhdelle ikäryhmälle kerrallaan, pitää ehkä opetella uudenlainen, luonteva tapa puhua uskosta. Uuden opettelu kannattaa, se voi tuoda paljon uutta hyvää muuhunkin seurakuntatyöhön. Osallistujat oppivat Raamatusta ja Jumalasta yhdessä perheenä, hauskalla ja luovalla tavalla. Hannikainen kannustaa Messy Churchista kiinnostuneita työntekijöitä tutustumaan alan kirjallisuuteen ja videotaltiointeihin, vierailemaan mahdollisuuksien mukaan jossakin Messy Churchissa tai ottamaan yhteyttä Messy-koordinaattoreihin. 5 TEEMA ohjaajan koulutus. Sukupolvelta toiselle Hannikaisen mukaan kirkon matalan kynnyksen toiminnassa varsinainen hengellinen sisältö jää monesti minimiin. Esimerkiksi Messy Churchissa lapset ovat monesti käynnistämässä uskontoon liittyviä keskusteluja kysymyksillään ja huomioillaan. Suomessa asia on todettu käytännön tasolla. On puhuteltava yhtä lailla lasta, teiniä ja aikuista
6 TEEMA 19 Tekijät Jumalan kämmenellä -illat 22 Tekijät Nuuhkitaan muutoksen tuulia! 24 Nallukka 25 Kirkon talolta 26 Tekijät Musiikkimeininkiä keskellä kahvilaa 28 7 kysymystä DOM second hand 30 Kouluttaudu, osallistu 32 Papin päiväkirjasta Avoimet ja suljetut ovet TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Sukupolvet kohtaavat Messy Churchissa 7 Pääkirjoitus 8 Teema Voimauttava varhaiskasvatus kurkottaa tulevaisuuteen 13 Kolumni Katsekontakteja ja kiireettömiä kohtaamisia 14 Teema Kasvavaa yhteisöllisyyttä Kalasatamassa 33 Liikkuvat lapset Iloa liikkeellä liikkuvissa seurakunnissa 37 Raamattua leikkien Päättäväinen ja rohkea Pietari 40 Pääsiäsinen Vinkkejä pääsiäisajan jumalanpalveluksiin 43 Lastenkirkko 44 Pääsiäsinen Virvon varvon kirkolla 46 Laula – leiki – liiku Laskiaisesta pääsiäiseen 48 Pyhiä hetkiä Babyshowerit seurakunnassa 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 28 33 TÄSSÄ NUMEROSSA: Uusia avauksia 19
“Voimauttava varhaiskasvatus kurkottaa tulevaisuuteen” -artikkelissa yliopistonlehtori Jonna Kangas avaa varhaiskasvatukseen vaikuttavien ilmiöiden vaikutusta sen kehittämistarpeisiin ja -suuntiin. Varhaiskasvatuksen kentällä on tunnistettu tarpeita niin rakenteelliselle kuin pedagogiselle kehittämiselle. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Miia Raninen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 1 2024 Ulla Huhtinen Kehitysjohtaja, viestintä ja varainhankinta Lasten ja nuorten keskus Ympäröivä maailma ja työelämä vaativat meiltä jatkuvasti kykyä kehittää ja kehittyä. Pieni on suurin -lehden 1/2024 teemana on “uusia avauksia varhaiskasvatuksessa”. Millaisia toimenpiteitä ja kehittämistä tulisi tehdä, että avatessasi oven, josta aukeaa näkymä työsi tulevaisuuteen, innostaisi ja palkitsisi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/24 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/24 mukana 8. Lehti tarjoaa ideoita hyödynnettäväksi varhaiskasvatuksen arkeen. Papin päiväkirjan artikkelissa “Avoimet ja suljetut ovet”, kasvatuksen pappi Jonna Tolonen pohtii, miten moni ovi saattaa olla huomaamatta auki eikä aina ymmärrä niiden arvoa. Kehittämisessä tarvitaan kykyä tunnistaa tarpeita, substanssiosaamista, kohdeja sidosryhmäymmärrystä, ongelmanratkaisutaitoja sekä rohkeutta ja luovuutta. On palkitsevaa saada kokea voivansa edistää itselle tärkeitä asioita sekä nähdä kehittämistyön vaikutukset esimerkiksi työhyvinvoinnissa, asiakkaiden tai osallistujien palautteessa tai työn tuloksellisuudessa. Mukavia lukuhetkiä ja voimia työhösi! Kohderyhmän ymmärrys ja osallisuus ovat vahvuus varhaiskasvatuksen kehittämisessä. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti Päivi Aumala • Tiina Hänninen Riikka Jäntti • Minna Kaihlanen Taina Karvonen • Marjukka Luoma Eleonora Printz • Satu Reinikainen Johanna Routasalo • Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Millaisia ovia sinä näet edessäsi alkavana työvuotena. Monelle mahdollisuus kehittämiseen ja kehittymiseen ovat myös keskeisiä työn motivaatiotekijöitä. Nämä taidot ja osaaminen ovat hyvinkin ominaisia juuri kasvatuksen ammattilaisille! Erityisen vahvaa varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta kehittämisestä tekee kohderyhmän eli lasten ja perheiden syvä ymmärtäminen ja kyky heidän osallistamiseensa
Nykyajan ilmiöitä Pian teoksen ilmestymisen jälkeen yleiseen keskusteluun nousi kestävä elämäntapa. – Nostimme teoksessa esiin varhaiskasvatuksen tulevaisuuden näkökulmaa, miltä varhaiskasvatuksen tulevaisuus näyttää, mihin poliittinen ohjaus on mahdollisesti menossa, mihin suuntaan työntekijät ovat sitä viemässä ja miten yhteiskunta ja lapsuus muuttuvat. Mitään ei ole parhaillaan vialla, mutta kehittyminen ja kehittäminen ovat pedagogisen työn ytimessä. Teos avaa lukijalle muun muassa suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän arvopohjaa sekä pedagogiikan käsitettä. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen KUVITUS Shutterstock VOIMAUTTAVA VARHAISKASVATUS KURKOTTAA TULEVAISUUTEEN TEEMA Voimauttava varhaiskasvatus on muutama vuosi sitten ilmestynyt, kolmen tutkijan – Kangas, Lastikka, Karlsson – tekemä tutkimusperusteinen kokoelmateos, jonka tarkoitus on ollut avata viimeisen viidentoistavuoden ajalta varhaiskasvatuksessa tapahtuneita muutoksia. Tutkimusten ohjaamana tekijät pyrkivät analysoimaan myös varhaiskasvatuksen tulevaisuutta. Avaamme kaikki asiat arjen käytännön kehittämisen näkökulmista. – Koimme tärkeäksi määritellä, mitä pedagogiikka on tutkimuspohjaisesti ja mitä se on varhaiskasvatuksen käytännöissä. 8 TEEMA Tutkijoiden mukaan varhaiskasvatuksen tulevaisuudessa on paljon kehitettävää. Analysoimme, millaisia näkökulmia ja ilmiöitä joudumme tulevaisuudessa mahdollisesti kohtaamaan. Lapsuus muuttuu ja uudet toimintatavat sekä arvot ovat saaneet varhaiskasvatuksessakin jalansijaa. Käsitys lapsesta ja lapsuudesta ovat kirjan läpäisevä voima. Varhaiskasvatuksessa kestävyy. – Koimme tarpeelliseksi tuottaa suomenkielisen kokoelmateoksen varhaiskasvatuksesta tehdyistä tutkimuksista, jotka on julkaistu pääosin englanniksi. Teos toimii muun muassa käsikirjana varhaiskasvatuksen työntekijöille, varhaiskasvatuksen dosentti Jonna Kangas kertoo
Viimeisen parin vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt inkluusiopuhe korostaa muun muassa kaikkien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. 9 TEEMA den näkökulma ei tarkoita ainoastaan kestävyyskasvatusta, vaan ensisijaisesti tapaa, millä tavalla varhaiskasvatus on osa yhteiskuntaa. – Nimenomaan näkemään, Kangas painottaa. Silloin joudumme ottamaan käyttöön analyysin ja aineistonkeruunmenetelmiä, joissa puheen lisäksi näkyy muunlainenkin viestintä. Yksilön oikeus olla osana yhteisöä vaatii varhaiskasvatusyhteisöltä uudenlaista ajattelua. Lapsilla tätä taitoa on luonnostaan. Inkluusio Tutkijat ovat päässeet koronan jälkeen jälleen päiväkoteihin keräämään uutta tutkimusaineistoa. Tarvitsemme hyväksyvää kulttuuria, että kaikki saavat osallistua ja olla mukana omanlaisena. Nykyajan ilmiöitä ovat myös varhaiskasvatuksen arjen laadun ja yhdenmukaisuuden näkökulma. – Valssin on tarkoitus olla varhaiskasvatuksen työntekijöille ja varhaiskasvatusjohdolle työkalu, jonka avulla voidaan nähdä ja tunnistaa mahdolliset ongelmat, minkä seurauksena toimintaa voidaan edelleen kehittää. – Varhaiskasvatussuunnitelmien tulkinta on vaihdellut kunnittain. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi jo 2019 varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit, mutta varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä Valssi julkaistiin vasta viime vuonna. – Tutkimme nyt, mikä inklusiivinen käytäntö oikeasti on. – Kaikki lapset eivät puhu eivätkä kommunikoi suomeksi. Inklusiivinen leikki Leikillisyys, taito ajatella toisin ja olla luova liittyvät vahvasti tulevaisuusnäkökulmaan. Aikuiselle se voi olla vaikeaa, jos hänellä ei ole ollut tapana osallistua leikkiin tai jos hän on tottunut olemaan passiivisena leikin keskellä. Onko se vain poliittista puhetta tai poliittista sananhelinää. – Luonnon ja ympäristön kestävyyden lisäksi keskusteluun nousee yhä vahvemmin myös sosiaalinen kestävyys. Tutkijat ovat päässeet seuraamaan varhaiskasvatuksen toimintaa tietyssä kontekstissa ja näkemään lasten toimintaa. – Olemme keskittyneet erityisesti inkluusioon, lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistamiseen moninaisessa yhteisössä. Valssista löytyy kattava mittaristo, joka ottaa huomioon paikallisia varhaiskasvatuksen reunaehtoja ja antaa mittareita arkityöhön, päivittäiseen lasten kohtaamiseen, opettamiseen, hoivaan, hoitoon ja vuorovaikutukseen. Vaikka varhaiskasvatus määritellään kaikkien lasten oikeudeksi, se on sitä vasta toteutuessaan käytännössä. Varhaiskasvattajan tulisi olla mukana lasten leikeissä, harjoitella leikkiin heittäytymistä. Nyt on saatu laadullinen mittaristo, jonka avulla voidaan luotettavasti arvioida varhaiskasvatuksen saavutettavuutta sekä varhaiskasvatuspalveluiden ja arjen toiminnan laatua. Ensimmäisiä tuloksia kuitenkin vasta laaditaan, ja tutkimusanalyysiin menee vielä jonkin aikaa
Työntekijä istuu keskellä ja kysyy aina välillä, syötätkö nyt vauvaa. Leikkivää aikuista koskevat samat säännöt kuin lapsiakin. Pikkuhiljaa lapset oppivat luottamaan, että aikuinen leikkii heidän kanssaan eikä lähde kesken pois. Meidän tulee tietoisesti omalla toiminnallamme muuttaa kulttuuria ja alkaa leikkiä lasten kanssa. Lapsilla ei ole ongelma liikkua näiden kahden tason välillä. Ovatko he tehneet jotain väärin. Leikki luottamuksen rakentajana Kun aikuinen menee ensimmäisiä kertoja mukaan leikkiin, lapset saattavat olla hämmentyneitä, jopa epäluuloisia, miksi aikuinen pyrkii mukaan. Se ei riitä, että kysyy vain yhden kerran, koska siihen voi saada kieltävän vastauksen. Kysymys kannattaa toistaa. Kangas vinkkaa nukketeatterin olevan hyvä keino heittäytyä mukaan leikkiin. Lapsilta on hyvä kysyä, saako leikkiin tulla mukaan. Tutkimusmateriaalin videolla on nähtävissä, miten työntekijä on mukana lasten leikissä, mutta hänellä on selkeä ajatus siitä, että vauvaleikissä vauvaa pitää syöttää. Koronan jälkeen korostui resilienssi, jota myös varhaiskasvatuksessa on ryhdytty painottamaan opittavana ja harjoiteltava taitona. – Ei ole mahdollista, että leikissä mukana ollut aikuinen lähtee yhtäkkiä pois. Lapset keksivät paljon ideoita, mitä voisi tapahtua ja mikä voisi mennä pieleen. Lapsilta voi pyytää roolia, tai ottaa itse rooli, jota tarjoaa lapsille. Leikkiminen vahvistaa resilienssiä ja stressisietokapasiteettia, mikä saattaisi parantaa jopa aikuistenkin työhyvinvointia, Kangas pohtii. – Hän ei huomannut lasten aloitteita kaikelle muulle, mitä leikissä tapahtui. Leikki on vastavuoroista. – Inklusiivisen leikin tutkimuksessa opittiin, että leikkiessä oli taito olla ennakoimatta liikaa. Tekijät: Jonna Kangas, Anna-Leena Lastikka, Liisa Karlsson. Kun nukketeatteri on esitetty, välineet ja materiaalit jätetään lasten saataville ja annetaan heidän jatkaa leikkiä. Poistuminen kesken leikin rikkoo lasten luottamuksen. 10 TEEMA roolihahmossa ilman pyrkimystä kontrolliin. – Resilientti ihminen ei stressaannu niin helposti, jos jotain yllättävää tapahtuu. Kokonaisvaltainen pedagogiikka Varhaiskasvatuksen tavoite on tukea lasten oppimista, kehitystä ja vuorovaikutustaitoja nykyhetkessä, mutta myös JONNA KANGAS • KT, yliopistonlehtori, varhaiskasvatuksen dosentti, Helsingin yliopisto • Tutkii pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen opettajien osallisuutta • Vastaa Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksen suunnittelusta • Yliopiston liiton (YLL) varapuheenjohtaja • Vaikuttaa OAJ:n koulutuspoliittisessa toimikunnassa • Teos: Voimauttava varhaiskasvatus: Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi, Otava 2021. Se vaatii paljon neuvottelua, mitä tapahtuu ja mitä tehdään seuraavaksi. – Leikkiin pyrkiminen vaatii luottamuksen rakentamista. – Aikuisen on ehkä helpompi ottaa nukke käteen ja leikkiä nuken kautta kuin heittäytyä itse johonkin rooliin. Lapsi kieltäytyy, koska aina tarvitsee tehdä jotain muuta. Kun leikki loppuu, se myös korjataan yhdessä pois. Lapset leikkivät mielikuvitusroolimaailmassa ja samalla käyvät keskustelua leikin kulusta
Aikuinen näkee, kuulee ja havainnoi lapsia sekä reagoi lasten tarpeisiin, mutta ei tee asioita lapsen puolesta. Ei ole aikaa puuttua eikä ole osaamista antaa palautetta. On arvokasta, että perheet ovat erilaisia ja saavat olla erilaisia. – Meillä saattaa olla paljon liikuntaa rajoittavia piilosääntöjä – esimerkiksi että sisällä ei saa juosta. Onko se sääntö, jota todella tarvitaan. – Varhaiskasvatuksessa tulee pyrkiä siihen, että lapset paitsi osaisivat käyttää teknologiaa, he myös ymmärtäisivät, mikä teknologian merkitys yhteiskunnassamme on ja Pedagogiikka vaatii varhaiskasvatustiimiltä jatkuvaa yhteispohdintaa, halua kehittyä ja kehittää toimintaa. Aikuinen on läsnä ja lapsen tavoitettavissa. Se ei ole vain jotain, mitä suunnataan lapsiin. Teknologia ja digitalisaatio yhtenä tulevaisuuden näkökulmana painottaa myös median monilukutaitoa ja tulevaisuuden lukutaitoa. Aineistoa kerättäessä ymmärsimme, että meidän pitäisi lähestyä erityisesti arvoristiriitoja ja ammatillisia ristiriitoja sekä tutkia, miten tietoa niistä kannattaisi kerätä. 11 TEEMA TEEMA vai siitä, että johtajat ovat niin ylikuormittuneita hallinnollisista tehtävistä, ettei heillä ole aikaa pedagogiikan johtamiseen. Lapsia ohjataan tunnistamaan omia tunteitaan ja niiden aiheuttamia kehollisia reaktioita. Miten nostaa kissa pöydälle. Suositukset keskittyvät paitsi terveelliseen ravintoon myös siihen, miten ruokailuun suhtaudutaan. suunnata tulevaisuuteen ja ennakoida, millaisia taitoja lapset tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan. Varhaiskasvatuksessa on puhuttu pitkään hyvästä ravinnosta, mutta vasta 2018 julkaistiin varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset. – Perheen monimuotoisuus on kyseenalaistamaton arvo. On tärkeää osata huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, mutta Kankaan mukaan olemme vastuussa myös toisten ihmisten hyvinvoinnista. Miten kissa nostetaan pöydälle niin, että kaikkien hyvinvointia saataisiin parannettua. Tähän liittyy meidän laajemman tutkijatiimimme analyysit, mitä pedagogiikka käsitteellä Suomessa varhaiskasvatuksen kontekstissa tarkoitetaan. Kangas pohtii, johtuuko puuttumattomuus kiireestä. Arvoristiriidat ja niiden vaikutus varhaiskasvatuksen työssä jaksamiseen nousi esiin aineistossa, jossa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien siirtymistä toisiin ammatteihin. On ajateltu, että tietysti kaikki työntekijät työskentelevät lasten ja perheiden parhaaksi. Kangas mainitsee esimerkkinä varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset. Työntekijät saivat osallistua tutkimukseen anonyymisti. Eettisesti työskenteleminen, tilanteisiin puuttuminen ja rakentavan palautteen antaminen ovat työyhteisöjen tulevaisuuden haaste. – Lapsia ohjataan syömään terveellisesti ja kestävästi tuotettua ruokaa. Osa puhuu pedagogiasta opettamisena, mutta tutkimuksissa pedagogisen vuorovaikutuksen merkitys nousi vahvasti esiin. Teknologia ja digitalisaatio Lapsilla on jo varhain käytössään digitaalisia laitteitta, ja he ovatkin digitaidoissaan varsin taitavia. Lasten tulisi saada liikkua päivittäin niin, että heille tulisi liikkuessa lämmin. Kangas kertoo hiljattain valmistuneesta pro gradu -tutkielmasta, jossa käsiteltiin varhaiskasvatuksen henkilöstön epäasiallista käyttäytymistä sekä siihen puuttumista. – Vasu velvoittaa kokonaisvaltaiseen pedagogiikkaan. Pedagogiikka vaatii varhaiskasvatustiimiltä jatkuvaa yhteispohdintaa, halua kehittyä ja kehittää toimintaa. Yksi varhaiskasvatuksen ehdottomista arvoista on moninaisuuden hyväksyminen. – On olemassa kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että omia tunnereaktioitaan tunnistava ihminen pystyy paremmin kontrolloimaan tunteitaan, stressaantuu vähemmän ja kokee voivansa arjessa hyvin. Varhaiskasvatuksen toiminnan tulisi olla liikuntamyönteistä. Esiin nousi myös reflektiivisen tukemisen pedagogiikka. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyy myös ravintoja ruokailukasvatus. – Pedagogiikka on jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Jos emme työntekijöinä tätä hyväksy, meillä on arvoristiriita, joka kuormittaa ja uuvuttaa sekä vaarantaa työskentelyämme varhaiskasvatuksessa. – Tällaisista asioista meillä ei ole oikeastaan edes puhuttu. Tutkielmassa ei käsitelty todellisia tapauksia, vaan selvitettiin työntekijän arvoja, miten hän reagoisi kussakin tilanteessa. – Meillä on iso aineisto yli kahdestasadasta opettajasta, jotka ovat lopettaneet työskentelyn varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen arvojen noudattaminen omassa työssä on tietoinen valinta, mikä jokaisen työntekijän on tehtävä. Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia Tulevaisuudessa tunnetaidot ovat yhä vahvemmin osana varhaiskasvatuksen opetusta ja opetussuunnitelmaa. Arvojen noudattaminen on tietoinen valinta Varhaiskasvatuksen arvot mainitaan opetussuunnitelmissa ja varhaiskasvatuslaissa, mutta Kankaan mukaan ne eivät välttämättä toteudu arjessa, jos niitä ei tietoisesti käsitellä. Vai onko sääntö olemassa vain siksi, että haluamme kontrolloida kaaosta. Yllättävän moni vastaaja kertoi olevansa valmis kääntämään tilanteessa selkänsä. – Jos joku aikuinen puhuisi lapselle tosi rumasti, harva työntekijä pysähtyisi ja puuttuisi tilanteeseen. Vaikka moni olisikin jättänyt reagoimatta itse tilanteeseen, hieman useampi olisi kuitenkin ollut valmis ottamaan asian työkaverin kanssa puheeksi vielä saman päivän aikana esimerkiksi kahvitauolla. Lapsia ei pakoteta syömään eikä rangaista siitä, jos he eivät syö ruokaansa, mikä on jokunen vuosi sitten ollut vielä täysin tavallista
Lasten kanssa voidaan pohtia tarinaan vaihtoehtoisia tapahtumia tai tuoda kertomus lapsen arkeen. Kangas nostaa esiin tutkimusaineiston, jossa analysoitiin kuusivuotiaiden lasten toimintaa. On myös sanottu, että edellinen sukupolvi on aina huolissaan seuraavasta sukupolvesta. Lasten kanssa on hyvä keskustella, miksi kirjailija on mahdollisesti halunnut, että tässä kirjassa tapahtuu näin. Mistä se johtuu, on meiltä vielä selvittämättä. Pysähdytään yhdessä miettimään, miksi Muumikirjojen Mörkö on niin pelottava. – Kyseinen MAVALKA-testi on kehitetty yli neljäkymmentä vuotta sitten. – Valitsisin kirjan, joka on jollain tavalla pelottava tai tylsä. Aina tulee jokin uusi asia lasten ja nuorten kulttuuriin, mikä huolestuttaa edellistä sukupolvea. Tatu ja Patu tekevät omat välipalansa, ja tyttö voi tehdä tuhmuuksia. Vaikka Tiina on ollut tyttöjen idoli, sanavalmis ja rohkea lapsi, kotikuvauksissa roolijako on hyvin perinteinen. Muuttuva lapsuus, muuttuva lapsi Sanotaan, että vaikka yhteiskunta muuttuu, lapsi ei muutu. Nykypäivänä yli 80% lapsista sai testistä täydet pisteet. Kangas ei kuitenkaan aloittaisi kriittistä keskustelua lasten lempitarinoista. Meidän aineistomme kerättiin noin kymmenen vuotta sitten. Testin avulla pyrittiin selvittämään matemaattinen lähtötaso ensimmäiselle luokalle siirryttäessä. – Lapsia opetetaan ymmärtämään, että kirjat ovat jonkun tekemiä. – Tällä tiellä olisi hyvä jatkaa. Kirjan takakannesta löytyy usein myös kirjailijan kuva. Jotain muutosta on kuitenkin tapahtunut, jos lapset ovat nykyään kouluun tullessaan näin paljon taitavimpia. Jos ajatellaan vaikkapa tyttöjen ja poikien sukupuolirooleja, niin ovathan ne muuttuneet hurjasti!. – Olen eri mieltä. Suomessa on hyvä ja turvallista olla lapsi. 12 TEEMA missä kaikkialla sitä on. Lasta ohjataan ymmärtämään, että tämä on innovaatio. Yksi testi mittasi lasten matemaattisia valmiuksia. – Lapsuus muuttuu. Lastenkirjat heijastelevat yhteiskunnan ajatusta siitä, millaista on olla lapsi. Lasten vaatteissa on yhä enemmän kuituja, jotka eivät kastu. Testi ei enää mitannut lasten välisiä eroja, kun enemmistö sai testissä kaikki oikein. Lasten kanssa voidaan miettiä, millainen henkilö kirjan on kirjoittanut. Myös lastenkirjat ovat osa mediaa. Kangas muistuttaa, että suomalainen yhteiskunta on edelleen yksi lapsiystävällisimmistä yhteiskunnista maailmassa. TEEMA Sanotaan, että vaikka yhteiskunta muuttuu, lapsi ei muutu. Kirjoissa on jokin sanoma, jonka kirjailija on sinne laittanut, ja siihen voi suhtautua kriittisesti. Vaikka olenkin itse lukenut Anni Polvan kirjoittamia Tiina-kirjoja, en lukisi niitä tyttärilleni. – Kun lapset menevät kouluun, heillä pitäisi jo olla kyky tarkastella mediaa kriittisesti ja rohkeutta sanoa, jos joku asia ei heidän mielestään ole totta. Kangas muistuttaa, että teknologia ei ole pelkästään tekniikkaa. Kangas on eri mieltä. Kuusivuotiaat lapset osaavat nykyään enemmän matematiikkaa kuin lapset 70–80-luvulla. Kun olen tämän tutkijana tajunnut, niin en ehkä osaa äitinäkään olla enää niin huolissani. Tällaista asetelmaa ei ehkä löydy enää lasten nykykirjallisuudesta. – Jos ajatellaan tyttöjen ja poikien sukupuolirooleja, niin ovathan ne muuttuneet hurjasti. Lapset ovat yhteiskunnassa jatkuvasti median ympäröimänä. Jotta hyvä järjestelmämme ei romuttuisi, lapsivaikutusten arviointi poliittisessa päätöksenteossa on erityisen tärkeää. Joku on sen keksinyt ja yhdistänyt haalareihin
Vähän niin kuin aikanaan Betlehemissä majatalon pitäjä kohtasi pienen perheen ja löysi tukalaan tilanteeseen kelvollisen ratkaisun! Toimiva varhaiskasvatus seurakunnassa tarvitsee hyvään suunnitteluun ammattitaitoisia tekijöitä, pedagogista osaamista, hyvää johtamista, koulutusta. Nautimme positiivisesta ongelmasta: perheitä tuli ikkunoista ja ovista, tilat kävivät ahtaiksi. Toimintaan saa aina tulla, vaikka ei kirkon jäsen olisikaan. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä turvallisuus ja osaaminen ovat erityisen tärkeitä ja työtä ohjaamassa ovat myös tarkat ohjeistukset ja määräykset. Lapsiin ja perheisiin täytyy satsata!. Uusi vuosi ja arki ovat jo täällä. Perheet olivat vihdoinkin liikkeellä koronan jälkeen. Erityisesti aamupäivän perhekerhot, iltapäivän vauvaperheiden Toukkatupa, koululaisten läksykerhot ja iltoihin sijoitetut perheiden kohtaamispaikat olivat tupaten täynnä. Toisaalta kohtuus kiinteistöjen määrässäkin olisi suotavaa, erityisesti jos vaakalaudalla samalla on vaikkapa varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Varhaiskasvatuksen osaamista ja läsnäoloa perheiden arjessa tarvitaan, entistä enemmän. Ilman näitä pieniä ja heidän kohtaamistaan meillä ei ole tulevaisuuden kirkkoa, se on fakta. Toiminta muuttuu ja me sen mukana. Kuuntelua ja kohtaamisia, vuorovaikutusta ja vertaisuutta. Taloudelliset haasteet vaikeuttavat monen perheen elämää ja seurakunnasta löytyy apua edullisen lounaan, ilmaisen kerhotoiminnan tai vaikka akuutin kriisiavun merkeissä, diakonian apua unohtamatta. Sinne talliin syntyy myöhemmin pieni, viaton lapsi, joka tuo tullessaan maailmaan valon ja rakkauden. Taloudelliset haasteet ovat myös meidän arjessamme ajankohtaisia; vakavaraisetkin seurakunnat laativat henkilöstöstrategioita ja säästösuunnitelmia ja miettivät, mihin vähenevät rahat käytetään. Jos rakennuksia ei ole ja niitä ylläpidetä, ei niissä voi kokoontua ja järjestää toimintaa. Toiminnan toteuttamiseen kaivataan seurakuntalaisia, tekemään yhdessä, työntekijöiden rinnalle. Seurakunnan päättäjät ovat puun ja kuoren välissä – sijoitetaanko seiniin vai ihmisiin. Ja yhdessä syöminen: joku muu (=työntekijä) on kattanut pöydän ja siihen saa vain istahtaa nauttimaan. Omassa työarjessani kirjoitetaan pian toimintakertomusta, jossa arvioidaan mennyttä vuotta. Kun yllättäviä tilanteita tulee – ja niitä muuten varhaiskasvatuksen arjessa on usein – selvitetään ne siinä hetkessä, muutetaan suuntaa tarvittaessa ja sopeudutaan vallitsevaan tilanteeseen. Ja onneksi usein myös huumoria ja hassuttelua. Yksittäisistä käynneistä tai kohtaamisista ei ehkä tule komeita lukuja tilastoihin, mutta pienten ja isojen kohtaamisen lämmöllä ja laadukkaasti on pakko olla tärkeämpää kuin tilastojen lukujen. Lapsi, joka muuttaa kaiken. Meillä Vihdissä vuosi 2023, erityisesti syksy, oli täynnä merkityksellisiä kohtaamisia. 13 TEEMA KUKA LOTTA SAINE Kirjoittaja on johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Vihdin seurakunnasta. Paineensietokykyä, heittäytymistä. Kristallipalloa meillä ei ole, joten tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta uskon vakaasti katsekontaktin ja mahdollisimman kiireettömän ja ammattitaitoiseen kohtaamiseen. Jouluvaelluksen tavarat on kerätty pois, roolivaatteet pesty ja joulu riisuttu. Vertaisuus ja ammattitaitoisen työntekijäjoukon merkitys ja tärkeys korostuvat keräämässämme asiakaspalautteissa. Tukea, yhdessä pohtimista ja tekemistä. Työtä tehdään suurella sydämellä. Toiminta rullaa, suunnitelmat, aikataulut ja valmistelut on tehty hyvissä ajoin etukäteen, jotta kaikki sujuu mallikkaasti ja päivän tärkeät kohtaamiset ovat laadukkaita. Silti ammattitaitoisen, koulutetun henkiViime syksynä nautimme positiivisesta ongelmasta: perheitä tuli ikkunoista ja ovista, tilat kävivät ahtaiksi.” KOLUMNI Katsekontakteja ja kiireettömiä kohtaamisia löstön merkitystä ei pidä unohtaa. Istun tätä kirjoittaessani Betlehemissä ja vien kohta erään perheen talliin, koska heille ei ollut tilaa täällä majatalossa. Kun sinä luet tätä, ovat itämaiden viisaatkin jo käyneet viemässä lahjansa vastasyntyneelle. Sen osaa sanoa ateistiystäväni ja seurakunnan ”rivijäsen”, kun puhutaan varhaiskasvatukseen kohdistuvista säästöistä. Ammattitaidon arvostusta ja luottamusta
14 TEEMA Kasvavaa yhteisöllisyyttä Kalasatamassa Helsingin Kalasatamassa on toiminut vuoden alusta hanke Seurakunta ilman seiniä. Projektin kautta Kallion seurakunta etsii uusia tapoja, joilla paikalliset voisivat löytää kirkon ja toisensa. 14 TEEMA. TEEMA TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa luotsaa seinätöntä seurakuntaa yhdessä projektityöntekijä Hilpi Perttulan kanssa
Vauvojen luontokylvyt ovat olleet samaten suosittuja. Olemme halunneet lähteä siinä nollapisteestä liikkeelle, eli osanottajat määrittävät yhdessä toiminnan suunnan”, Viljamaa sanoo. Ihmisillä on silti jo vahva paikallisidentiteetti”, Perttula sanoo. Taloyhtiön asukasolohuone on muuntunut viikottaiseksi sukupolvien kohtaamispaikaksi, joka kerää yhteen lapsiperheitä ja ikäihmisiä. Kallion seurakunnassa on Viljamaan mukaan haluttu ylläpitää valmiutta nopeaan reagointiin hädän hetkellä. Marraskuussa meillä on aiheena kuolema.” Ihmisten koteihin seinätön seurakunta ei ole vielä rantautunut suunnittelupalavereja lukuun ottamatta. Supersuosittu palvelu suo myös yhden vanhemman perheiden huoltajille hengähdyshetken. Nostimme välillä keskusteluissa esiin jonkin aiheen, joka saattoi liittyä vaikkapa parisuhteisiin”, Perttula kertoo. Pääsiäiseen aikaan työpari järjesti lapsille pääsiäisvaelluksen Mustikkamaalla, joka on tärkeä ulkoilualue kalasatamalaisille. Vanhemmille laadittiin oma Ristintie-vaellus, mutta lasten reitti keräsi selkeästi enemmän kävijöitä. Paraikaa hankkeessa ollaan siirtymässä kokeiluvaiheesta vakiinnuttamiseen ja luvassa on Perttulan mukaan pieni fokuksen siirto: kun kuluneena vuonna on keskitytty lapsiperheisiin, katse kohdistuu seuraavaksi vahvemmin hengellisyyden tukeen. Kutsu on edelleen avoin – eli kuulemme mielellämme ihmisten ajatuksia”, Viljamaa kertoo. Avointa maaperää Kallion seurakunnalla on ollut hankkeessa lukuisia yhteistyökumppaneita. Tarjolla on ollut myös lastenhoitoa, jonka aikana vanhemmat pääsevät vaikka treffeille. Mustikkamaalla on pidetty myös jumalanpalveluksia Ylioppilasteatterin kesäteatterissa ja rakennettu Herttoniemen seurakunnan kanssa rukouspolku. Vaikka tapaamiset ovat avoimia, ihmisten ylle laskeutuu hyvä tunnelma, joka on intiimimpi kuin voisi kuvitella. Fokuksen siirto edessä Hanke toivotti alusta alkaen kaikki paikallisten ideat tervetulleeksi. Kirjeessä avasimme ajatteluamme ja toimintaamme ja kutsuimme ihmisiä mukaan”, Viljamaa kertoo. Samalla hanke on pyrkinyt purkamaan mielikuvaa seurakunnasta palveluntarjoajana ja rohkaista ihmisiä vastuunkantamiseen ja yhdessä tekemiseen: jos alueella on esimerkiksi jokin epäkohta, asukkaat voivat yhdessä miettiä, mitä tehdä asian suhteen – sen sijaan että ajateltaisiin seurakunnan tai kaupungin hoitavan sen. “Ainakin tämä tila löytyi sen kautta. 15 TEEMA TEEMA On maanantaiaamu Kalasataman asuinalueella Helsingissä. “Kesällä meillä oli Kalasataman puistossa viikoittainen perhekerho, joka oli sekin suosittu. “Lähetimme tapahtumasta postia kaikille kuluneen kolmen vuoden aikana kastetuille sekä Kallion että Paavalin seurakunnan alueella – joihin Kalasatama jakautuu. Olemme myös saaneet ideoida tapahtumia muutaman vanhemman kanssa. Haluamme olla rakentamassa uuden alueen yhteisöllistä kudelmaa – ja toki myös hengellistä yhteisöä.”. Koska alue on niin uusi, kontaktit ovat vasta rakentumassa. Kaikkein eniten työpari on kuitenkin kohdannut yhteisöllisyyden kaipuuta. Työntekijät ovat toki tukeneet jonkin tragedian kohdanneita perheitä myös kodeissa: käyneet kaupassa, kuunnelleet ja olleet läsnä. Työpari kertoo kaiken tähänastisen toiminnan edistäneen hankkeen tavoitteita, joiksi kirjattiin yhteisöllisyyden lisääminen, perheiden tukiverkostojen vahvistaminen sekä alueen eri toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistaminen. Onko kutsuun vastattu. “Keskeisin toiminta hengellisen kasvun osalta on ryhmä, joka tapaa kahden viikon välein samalla porukalla. Samat kolme tarvetta nousivat esiin niin kyselyissä kuin väestöpohjaa tutkaillessa: tuki lapsiperheille, parisuhteille sekä hengellisyydelle. Ne käynnistyvät lyhyellä alustuksella jostain aiheesta. Tulossa on muun muassa pop-up -muskareita ja lastenvaatevaihtoiltoja. “Alueen lapsiperheet toivovat paikkoja, joissa voi tavata vaikkapa tulevia päiväkotija koulukavereita ja näiden vanhempia. Keskustelujen perusteella kalasatamalaisia mietityttävät myös toimeentuloon liittyvät asiat, elämän yleinen kiire ja merkityksellisyyden kysymykset. Asialla on Seurakunta ilman seiniä, jonka yhtenä tukikohtana viihtyisä vuokratila toimii. “Hanke lähti paikallisten tarpeista, joita kartoitimme alkuun haastattelemalla ihmisiä”, kertoo Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa, joka luotsaa seinätöntä seurakuntaa yhdessä projektityöntekijä Hilpi Perttulan kanssa. “Tapahtumassa oli kasvomaalausta, donitsin duunausta ja ilmapalloja; se oli tosi hieno startti yhteiselle tekemiselle. Kun joku jakaa jotain henkilökohtaista elämästään, moni löytää siitä samaistumispintaa. Joulun alla järjestetään ainakin kauneimmat joululaulut. “Ehkä afterworkit Ravintola HOBissa ovat olleet sellaisia kohtaamisia, joita ajoimme kutsulla takaa. Hengellisyyden tukeen liittyvä työ kattaa lisäksi Virsiä ja viiniä -iltoja sekä keskustelupainotteisia afterwork-tapaamisia paikallisessa ravintolassa. Kyselimme siellä myös ihmisiltä, millaista toimintaa he toivoisivat ja ennen muuta mitä he itse haluaisivat olla toteuttamassa.” Kauppakeskuksella järjestettiin jonkin aikaa vauvatreffejä, jotka sittemmin muuntautuivat sukupolvien kohtaamispaikaksi. Projektin nimi viittaakin siihen, ettei sillä ole ikiomia tiloja. “Haluamme olla rakentamassa uuden alueen yhteisöllistä kudelmaa omalta osaltamme – ja toki myös hengellistä yhteisöä.” Lastenhoitoa ja baaritapaamisia Hanke pyörähti käyntiin isolla lastentapahtumalla kauppakeskus Redissä heti alkuvuodesta
Ihmiseen on tosin saatava kontakti ennenkuin hän voi liittyä ryhmään”, Perttula sanoo. Perttulan mukaan yhteistyö synnyttää yhteyksiä ja yhteisöjä paitsi paikallisten ihmisten keskuudessa. Joitakin he ovatkin saaneet luvan kiinnittää julkisille tai kerrostalojen ilmoitustauluille. “Seurakunnat ovat toki aina järjestäneet esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, mutta miten esimerkiksi kaksi seurakuntaa voi yhdessä toteuttaa säännöllistä viikkotoimintaa. Kalasataman asukasyhdistykseenkin meillä on toimivat välit. “WhattsApp on ehkä somen suhteen paras tiedotuskanava. Meillä on Lastensatama-ryhmä, johon pistämme aina tietoa tulevista tapahtumista. Ihmiset kaipaavat pohjimmiltaan pysyvyyttä ja läsnäoloa, joka on Perttulan mukaan myös yksi parhaista keinoista saada viesti perille. Ei uskalleta sitoutua ja kynnys perua on madaltunut. Olimme mukana Kalasatama-päivässä muun muassa popcorn-koneella, joka tosin katkaisi kaksi kertaa sähköt koko tapahtumasta”, Perttula kertoo. Maaperä on vielä aika avointa.” Hankkeen haasteena on ollut viestin perille meneminen: miten kirkon ääni tavoittaa alueen ihmiset kaiken tietoja ärsyketulvan keskellä. Toinen havainto liittyy yhteistyöhön. “Meillä on ollut kivaa yhteistyötä myös uuden kirjaston kanssa; olemme saaneet sieltä esimerkiksi lastenkirjoja mukaan puistopäiväkerhoon. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA Seinätöntä seurakuntaa on rakennettu niin Paavalin ja Herttoniemen seurakuntien, Kauppakeskus Redin, kaupunkikulttuuriyhdistys Vapaakaupungin, Ravintola HOBin kuin Helsingin kaupungin kanssa. Toinen kiperä haaste piilee siinä, että etenkin koronan jälkeen ihmisillä on taipumus jättää suunnitelmat auki viime tippaan. Vaikka Perttula ja Viljamaa tunnustautuvat somen puolestapuhujiksi, seinälle teipattu mainos olisi heidän mielestään tällä alueella tehokkain lähestymistapa. “Koska tämä on niin uusi asuinalue, täällä ei ole vielä juurikaan yhdistyksiä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. Hän uskoo kuitenkin, että luvassa on vastareaktio. Kalasatamassa seurakunta onkin halunnut satsata henkilökohtaisiin suhteisiin. Kuinka tiivistää yhteistyötä resurssien vähetessä. Ehkä meissä on tapahtunut pieniä aivokemiallisia muutoksia”, Perttula sanoo. Miten sovitaan asioista ja kuka johtaa?” Viljamaa kysyy. Selkeät arvot helpottavat yhteistyötä Yksi Viljamaan ja Perttulan päälöydöistä piilee nimenomaan siinä, kuinka seurakunta onnistuu toimimaan informaatiotulvan syövereissä. “Katsomme aina, tulisiko eteen jotain vielä parempaa – kuten vaikkapa selatessamme videoita puhelimella
Kollegan tuki auttaa myös kestämään työn epävarmuuden: seinättömässä seurakunnassa kun ollaan aina uuden äärellä. Meillä on oltava valmius kertoa muille, miltä arvopohjalta teemme työtä. Onneksi Kallion seurakunnassa on selkeät arvot – yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, armo ja rohkeus – joiden kautta on helppo lähteä rakentamaan yhteyttä.” Omien lähtöarvojen pohdiskelu ja niiden jakaminen yhteistyökumppaneiden kanssa voi työparin mielestä olla itsellekin tärkeää ja tuoda oivalluksia siitä, miksi tätä työtä pohjimmiltaan tehdään: mitkä ovat meille 17 Kallion seurakunnassa on selkeät arvot – yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, armo ja rohkeus – joiden kautta on helppo lähteä rakentamaan yhteyttä.” TEEMA. Unelmatyö tutkimusmatkailijoille Perttula sanoo olevansa nyt unelmatöissä. Sitä ei voi kyllä väheksyä.” myös yritysten, yhdistysten ja seurakuntien kesken. “Ilmoitin jo yli kymmenen vuotta sitten, että haluaisin auttaa kirkkoa sitten kun varat vähenevät, tiloista joudutaan luopumaan ja on siirryttävä työntekijävetoisesta vapaaehtoislähtöiseen toimintaan.” Hän kertoo Viljamaan tavoin iloinneensa työparityöskentelystä. Meidän on oltava paljon avoimempia”, Viljamaa sanoo. Kannattaa pohtia, mikä on tavoite ja mitä yhteistyöllä tai toiminnalla haetaan”, Viljamaa sanoo. “Vaikka on ollut kiva huomata, että seurakunta on haluttu yhteistyökumppani, asioita täytyy lähestyä toisella kulmalla. Kun lähdet yhdessä ihmisten kanssa kehittämään juttuja ja avautumaan maailmaa kohti, toiminta ei ole pelkkä puolustustaistelua.” Perttula painottaa, että seurakuntalaisten tulisi saada tulla kirkkoon tekemään sitä, mikä on heille tärkeää, mistä he nauttivat ja mille he tietävät olevan kysyntää. Tilanne on kuitenkin väistämättä erilainen ilman omaa kerhohuonetta, seurakuntasalia tai muuta tuttua tilaa, jossa olet tilanteen päällä. Siitä tulisi keskustella laajemmin koko työyhteisönä. Se on hyvä reitti aktiivisuuteen. “On ihanaa, että on kirkko ja kirkot ovat näkyviä, mutta toisaalta kauppakeskuksessa toimimisessa on paljon mahdollisuuksia”, Perttula sanoo. Toisessa tilanteessa keskitytään yhteisöllisyyteen tai ihmisten yleiseen hyvinvointiin. Avaudu maailmaa kohti Uudistuminen tai uudenlainen toimintatapa ei saisi Viljamaan mielestä olla seurakunnassa yhden ihmisen harteilla tai mielipide. “Ja vaikka tuntuu siltä, että ollaan laskevien käyrien tilanteessa, meillä on moni asia tosi hyvin. Toivon että keskustelua voidaan jatkaa”, Viljamaa sanoo. Siksi nyt on otollinen hetki tehdä muutoksia – ennen kuin niitä on pakko tehdä ja on vielä paljon mahdollisuuksia. Kaksikko toivoo, että heidän löytönsä saavat muut seurakunnan toimijat huomaamaan, kuinka merkityksellistä heidän työnsä on. He tahtovat myös rohkaista muitakin jalkautumaan ihmisten keskelle. “Varmaan meissä kaikissa on sekä ylläpitäjää että tutkimusmatkailijaa ja me olemme molemmat enemmän tutkimusmatkailijahenkisiä”, Viljamaa lisää. “On myös työntekijälle voimauttavaa olla luomassa uutta eikä vain luopumassa ja tekemässä karsimispäätöksiä. “Meidän kaltaista toimintaa on varmasti joka puolella Suomea. “Ne voivat myös vaihdella: välillä halutaan selkeästi keskittyä joulun sanomaan ja rukoillaan intensiivisesti. Mielestäni Kallion seurakunta on lähtenyt rohkeasti tekemään uutta, eikä vain käpertynyt itseensä”, Viljamaa sanoo. Erilaisina tekijöinä kaksikko täydentää mainiosti toisiaan. Parivaljakolla on tekeillä Seurakunta ilman seiniä -opas, joka avaa heidän löytöjään ja ajatuksiaan. “Myös rukous on ollut meille tärkeää tässä työssä. Sen perään voi huhuilla alkuvuodesta. “Yhteistyö on enemmän mahdollisuus kuin uhka: että saa löytää lisää toimijoita, resursseja ja ihmisiä.” “Monet seurakunnat joutuvat luopumaan kerhotiloistaan – ja ensin ulkopuolelta vuokratuista. Ehkä nyt voisi olla aika lähteä taas toiseen suuntaan, eli tilan ei tarvitsisi olla oma”, Viljamaa lisää. 17 TEEMA luovuttamattomia asioita, mistä voidaan joustaa ja mistä löytyvät yhteiset pinnat eri toimijoiden kanssa. “Meidän hankkeessahan lähdetään kaaoksesta, jota sitten organisoidaan arjeksi. Itselleni on ollut ihana toimia niin, koska kaaoksen puoli on vahvuusalueeni ja nautin siitä”, Perttula sanoo. “Olemmekin jo käyneet keskusteluja eri puolilla Suomea; vastaavia asuinalueita kun syntyy muuallekin kuin Helsinkiin
Puhelimella voi soittaa Isolle, ottaa valokuvia, kuvata videoita, pelata pelejä ja lähettää viestejä kavereille. Samalla ehkäistään älylaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista lapsiryhmässä. Piki on lumoutunut. Materiaali vahvistaa lapsen vuorovaikutus-, itsesäätelyja kaveritaitoja, auttaa lasta ja aikuista älylaitteen käytön säätelyssä sekä tukee kasvatusyhteistyötä. Se on hieno. Ja joskus sille täytyy sanoa tiukasti, että nyt pysyt siellä taskussa ihan hiljaa etkä häiritse. Kirja herättelee lasta pohtimaan omaa puhelimenkäyttöään: onko kännykkä kiva kaveri vai kurja kapistus. 18 TEEMA TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KIRKKOPELTO, ELOMAA, HAAPSALO Villi juttu — Pienten lasten kaveritaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäisy digitaalisessa maailmassa Villi juttu -toimintamateriaalissa paneudutaan ilmiöihin, joita lasten hyppysiin liimautuneet älylaitteet ja niiden kautta saataville rävähtävä sisältö aiheuttavat. Puhelin ei kuitenkaan aina ole kiva. Vähitellen Piki oivaltaa, että puhelin on villi vekotin, joka täytyy kesyttää. ISBN 9789523549258 Hinta 32,00 KATRI KIRKKOPELTO Piki ja villi vekotin Piki on vihdoin saanut oman puhelimen. Teemakokonaisuuksina avautuville aukeamille on koottu toiminnallisia harjoituksia, leikkejä ja vinkkejä sekä tietoa ammattikasvattajille ja vanhemmille. Kirja on jatkoa rakastetulle Piki-sarjalle. Minä leikin nyt! Piki ja villi vekotin on ajankohtainen tarina älylaitteen kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kaveriporukassa, tunteista ja ystävyydestä. Materiaali soveltuu varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. Joskus Pikikin lähettää viestejä, jotka kaduttavat. Sinne tulee joskus kurjia juttuja, jotka jäävät vaivaamaan niin, ettei unikaan meinaa iltaisin tulla. ISBN 9789523548695 Hinta 26,90 Jatkoa Piki-sarjalle! 26,90 € UUTUUS! UUTUUS! Kaveritaitoja! 32,00 €. Opas muodostaa yhdessä Piki ja villi vekotin -kuvakirjan kanssa ajankohtaisen ja monipuolisen työkalun kasvattajille
Jumalan kämmenellä -illassa kaikille tilaa riittää TEKSTI Matti Etelänsaari KUVAT Eevi Konttinen Matti Etelänsaari on palvellut Tampereen Eteläisessä seurakunnassa pappina ja lastenohjaajana eikä aina itsekään muista, kumpi on. TEKIJÄT 19. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea
Niinpä hän loi Jumalan kämmenellä -iltojen konseptin. Aikuiset ovat vielä matkalla kapuamassa mäkeä ylös. Ensimmäisiä iltoja vietettiin Hervannassa, ja sieltä hyväksi havaittu malli levisi muihinkin Tampereen seurakuntiin. Onkohan vanha mies, joka saa enkeliltä kuulla tulevansa vihdoin isäksi, valmis vanhemmuuden suureen tehtävään. Näin kävi aikanaan myös Jumalan kämmenellä -iltojen kanssa. Sain olla mukana aloittamassa Peltolammin Jumalan kämmenellä -iltoja armon vuonna 2014 ja päässyt olemaan kyydissä siitä lähtien. Iltapala kootaan Tampereen Ruokapankin lahjoittamasta hävikkiruoasta. Ensimmäisenä taloon tulleet lapset ovat ehtineet rakentaa nukkekertomuksen puitteet. TEKIJÄT Seurakuntalaisen ideasta liikkeelle Parhaimmat ajatukset eivät synny komiteamietintöinä. Ensimmäisenä vuonna illat järjestettiin joka toinen torstai. Jo silloin kävijät löysivät tiensä taloon, mutta vasta kokoontumisten muuttuminen säänOlemme Peltolammin seurakuntakeskuksella, ja alkamassa on viikon kohokohta, jokatorstainen Jumalan kämmenellä -ilta.. Eräs seurakuntalainen, joka oli työssäkäyvä pienten lasten huoltaja, murehti, kuinka aikuisten ja lasten yhteinen toiminta painottui pitkälti aamupäivään. Kun jokainen on löytänyt paikkansa, arvotaan halukkaiden kesken illan apulaistehtävät. Millainenkohan lasten mielestä hyvä isä tai muu huoltaja on. Varttituntia myöhemmin kolmisenkymmentä vierasta on löytänyt paikkansa sohvilta ja pikkupenkeiltä lastenalttarin ääreltä. Kertomuksen ja tuttujen laulujen jälkeen siirrytään illan yhteiseen ohjelmaan. Tänään on kuutosluokkalaisten vuoro olla mukana kertomassa yhden isän, Sakarias-papin, kertomusta. Joskus askarrellaan, leikitään tai kisataan; tänään päästään kulkemaan eläinaiheisen pyhiinvaelluksen rasteilla ja suorittamaan erilaisia tehtäviä – tai ehkä pyhiinvaellus ei sentään ole suoritus. Triangelin ”kirkonkellot” ilmoittavat, että on aika tämän illan kertomukselle. Perheiden iltapyhäkoulu rakentuisi hartaushetkestä, toiminnallisesta osasta ja iltapalasta. Kaikki, mitä ei syödä, jaetaan perheille mukaan kotiin. Tai eiväthän he mitään vieraita ole, vaan tuttuja kaikki ja silminnähden kuin kotonaan! Tänään ilta etenee tutulla sapluunalla. Jonkun vuoro on tänään sytyttää kynttilät, toinen pääsee esimerkiksi apukäsiksi keittiöön. Kaikille rasteille ei ehditä ennen kuin on iltapalan aika, sillä osalla rasteista viihdytään niin hyvin. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Kun ovet aukeavat, marraskuisesta pimenevästä illasta pöllähtää eteiseen heti värikäs ja eloisa lapsijoukko
Kaikilla alueilla on omanlaisensa kävijäkunta. Perhepyhäkoulu on kasvanut ja kehittynyt myös alakouluikäisten turvalliseksi paikaksi olla yhdessä ja viettää aikaa. Ja monet samat kasvot hymyilevät siellä vuodesta toiseen. Perinteisiin kuuluu myös pyhäinpäivän ja kiirastorstain tiimoilla alkuhartauden aikana vietetty ehtoollishetki, jota on valmisteltu ja toteutettu yhdessä lasten ja aikuisten kanssa. Tampereen seurakunnissa Jumalan kämmenellä -iltoja järjestetään myös Kalevan kirkolla, Atalan seurakuntakodilla sekä Kaukajärven seurakuntatilassa Kauksun kulmassa. Nyt kymmenkunta vuotta myöhemmin pyhäkoulussa käy keskimäärin kolmisenkymmentä osallistujaa joka ilta. Olemme yrittäneet monipuolisella ja vaihtuvalla ohjelmalla rohkaista jokaista löytämään omat lahjansa ja ottamaan ne käyttöön, yhteiseksi iloksi. Ihanaa, että olette kuin kotonanne!. Yhdessä pyhäkoululaisten kanssa on vuosien varrella myös valmisteltu ja vietetty perhepainotteisia pikku messuja. Pieninä eskarilaisina tai ekaluokkalaisina ensimmäisen kerran mukaan tulleet saattavat ilmestyä ovelle edelleen – nyt jo viittä vaille yläkoululaisina. Niinpä varhaisnuorisotyö ja diakonia ovat myös säännöllisesti illoissa mukana. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja diakonia yhdessä Jumalan kämmenellä -illat ovat vahvasti seurakunnan varhaiskasvatuksen työalaa, vaikka tavoitteena onkin, että mahdollisimman moni seurakunnan työntekijä tulisi tätä kautta tutuksi alueen perheille. Samalla matalan kynnyksen mahdollisuus viedä lahjoitusruokaa mukaan kotiin on monelle perheelle tervetullut apu, etenkin nyt kuluvana syksynä. Kun Peltsulla ensimmäisen kerran tultiin Jumalan kämmenelle, illan ajateltiin kokoavan ja palvelevan nimenomaan perheitä, joilla on pieniä lapsia. ”Täällä on vaan kivaa”, kuuluu vastaus useammasta suusta. Nuorimmat kävijät ovat sylivauvoja. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT nöllisen jokaviikkoiseksi sementoi ”JK-illat” alueen tietoisuuteen. Kun diakoni on tullut jo torstaitapaamisissa tutuksi, häneen on helpompi ottaa yhteyttä, jos perheellä on elämässä huolta. Onkin pakko kysyä noilta meidän isoilta, kutosluokkalaisilta, miksi he yhä tulevat torstai toisensa jälkeen mukaan, vaikka usein illan ohjelma onkin suunnattu ehkä vähän nuoremmille. Vanhemmat ja isovanhemmat ovat iloinneet siitä, miten eri-ikäiset lapset pääsevät touhuamaan yhdessä: isommat auttavat ja opastavat pienempiään. Eipä kai sitä paremmin voi sanoa. Täällä Peltolammilla moni pikkukoululainen tulee nykyään tuttuun paikkaan yksin ilman omaa aikuista
” Uusimmassa kirkon kasvatuksen barometrissä nousi esiin se, että varhaiskasvatuksen ohjaajat suhtautuvat kaikkein myönteisimmin yhteistyöhön yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa silloinkin, kun toiminta ei ollut tunnustuksellista. ”Lapsiperheissä saatetaan pelätä uskonnollisen kasvatuksen vaikutuspiiriin joutumista. Ja miten varmistetaan positiivisen uskonnonvapauden toteutuminen; se, että jokaisella lapsella on oikeus uskontoon." ”Kristillisen kasvatuksen kirkastaminen seurakunnan omissa tilanteissa onkin nyt erityisen tärkeää”, Valtonen korostaa. Enkä puhu nyt kasvatuksen työntekijöistä, he ymmärtävät, vaan seurakunnan johdosta, ennen muuta luottamusjohdosta”, Valtonen tarkentaa. ”Toivon, että tämä ymmärrettäisiin seurakunnissa. ”Keskeiset päätökset henkilöstön rakenteesta ja määristä sekä toiminnan suuntaamisesta ovat juuri luottamusjohdon käsissä.” Muuttuva toimintaympäristö – nuuhkitaan muutoksen tuulia Vaativa on myös kenttä, jossa seurakuntien varhaiskasvatusta nyt toteutetaan. ”Varhaiskasvatuksen ohjaajat näTEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Minna Valtonen (vas.) ja Tiina Häkkinen arvostavat varhaiskasvatuksen ohjaajien työtä ja osaamista: "He toimivat muun muassa tärkeinä sillanrakentajina yhteiskuntaan ja eri verkostoihin.". Juuri heille pitäisi seurakunnista löytyä sellainen toimintaympäristö, jossa on hyvä ja turvallinen olla.” Myös Tiina Häkkinen alleviivaa luottamushenkilöiden merkitystä. ”Varhaislapsuuden kokemuksia ei voi liikaa korostaa. ”Varhaiskasvatuksen ohjaajat ovat kristillisen kasvatuksen asiantuntijoita, mutta heillä on myös katsomuskasvatuksen yhteistyön vahvaa osaamista. ”Ei nähdä sitä, että lapsiin ja nuoriin tulisi nyt satsata. Eräs haaste on yleistä ilmapiiriä leimaava uskontokriittisyys. Kannustavalla, olemassaoloa tukevalla läsnäololla on suuri merkitys koko perheelle. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Nuuhkitaan muutoksen tuulia! TEKIJÄT ”Varhaiskasvatuksen ohjaajat seurakunnissa ovat kirkon tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä työntekijöitä”, sanoo diakonian ja kasvatuksen yliopettaja Minna Valtonen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.Varhaiskasvatuksen painoarvoa korostaa myös kirkollisten opintojen lehtori Tiina Häkkinen. Heillä on laaja-alainen koulutus ja monenlaista ymmärrystä. Se kantaa ja kannattelee.” Valtosen mielestä päättäjien kiinnostus näyttäisi nyt suuntautuvan toisaalle. Kysymys on hyvin monitahoinen, ja sen vaikutukset heijastuvat laajasti eri toimintoihin
”Niin ikään projektiluontoiset toiminnot, erilaiset viikonloppuja pop up -tapahtumat sekä liikuntapahtumat kasvattavat suosiotaan.” Tulevaisuutta ilman yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa on vaikeaa edes kuvitella. Tämä onkin aika luonteva siirtymä. Pohditaan, mikä voisi yhä vain madaltaa kynnystä tulla seurakuntaan. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT kevät tämän merkityksen. ”Jopa koko seurakuntaa voisi ajatella kasvavana yhteisönä, jolloin oppiminen on koko seurakunnan tehtävä.” Ennen muuta oppiminen on työyhteisön sisällä oleva tehtävä. Muun muassa ekavauvaryhmien kysyntä on kasvussa. Tulokset osoittavat, että seurakunnan ydintehtäviä kuvattaessa kasvatus jää sivuosaan. Varhaiskasvattajilla on vahvaa osaamista perheiden kohtaamisissa”, Valtonen toteaa ja lisää: ”Yhteistyö diakonian kanssa on varmasti seurakuntien varhaiskasvatuksen tulevaisuutta.” Valtonen näkee uusia mahdollisuuksia myös maamme hyvinvointialueilla. ”Eräs opinnäytetyö vahvisti, että seurakunnasta tuleva kutsu tehdä asioita yhdessä otetaan verkostoissa mielihyvin vastaan. Opiskelijat haastattelivat tutkimukseen 25:tä seurakunnan työntekijää. Muun muassa pikkulapsiperheet ovat näinä aikoina hyvinkin tiukoilla.” Valtosen mielestä avoimen perhetoiminnan avartaminen vieläkin laajemmaksi on tulevaisuutta. ”Sosionomikoulutuksen saaneilla työntekijöillä on annettavaa yhteisen hyvän rakentamisessa.” Vierailtuaan muutamissa seurakunnissa myös Häkkiselle on vahvistunut käsitys siitä, että kaikenlaisille pikkulapsiperheiden kohtaamisille on huomattavan suuri tarve. Kaikkein varovaisimpia yhteistyön suhteen olivat papit”, Valtonen toteaa. Ja tämä konkretisoituu sitten suhteessa seurakuntalaisiin ja seurakunnan toiminnoissa”, Häkkinen jatkaa. Onko se vain julistusta – vai jotakin monimuotoisempaa?” ”Lähimmäisen rakkaus ja kristillisen etiikka tarjoavat laajempaa perspektiiviä", sanoo Tiina Häkkinen ja lisää: ”Tunnustuksellisuudenkin voi tulkita ja ymmärtää niin monella tavalla.” Kukoistava perhetoiminta Perheiden hyvinvoinnin tukeminen voi tapahtua seurakunnissa monin eri tavoin. Pedagogisen johtamisen ytimessä on jokin tausta-ajatus ja idea, joka kuvaa, mitä asiantuntija itse ajattelee pedagogiikan olevan. Kysymys varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan johtamisesta onkin kiinnostava ja ajankohtainen. ”Yhä uudelleen pitää palata siihen kysymykseen, miten kristillinen kasvatus ymmärretään. ”Tällä hetkellä useassa seurakunnassa on jo muodostettu tai muodostumassa yhteisiä kasvatuksen tiimejä, joiden vastuulla on sekä varhaiskasvatuksen että nuorisotyöhön liittyvät aikaisemmat toiminnat”, Tiina Häkkinen sanoo. Monilla paikkakunnilla neuvola ei enää järjestä vastaavaa toimintaa.” ”Perhetoiminnan ja ennaltaehkäisevän perhetyön kohdalla monissa seurakunnissa painopiste on sellaisessa pienten lasten vanhemmuuden tukemisessa ja vertaistoiminnan järjestämisessä, josta aikaisemmin vastuu oli pääasiassa yhteiskunnan muilla toimijoilla.” ”Seurakunnan tehtävä onkin nuuhkia muutoksen tuulia ja kuulostella tarpeita”, Valtonen toteaa. Seurakunnat ovat ratkaisseet eri tavoin sen, miten varhaiskasvatus nivoutuu kasvatuksen kokonaisuuteen. ”Onko se sitten paikkaamista vai mitä. ”Jopa niin, että koko seurakunnan varhaiskasvatustoiminta voi rakentua vastaamaan tähän kysyntään, kun muun muassa päiväkerhojen määrä on vähentynyt. ”Tämä oli kovin yllättävä ja pohdintoja herättävä tulos”, Valtonen toteaa. Ja toisaalta tutkimus osoitti, että kutsun saaneet yhteistyökumppanit eivät tunteneet seurakunnan toiminnan monipuolisuutta.” Miten työtä johdetaan. Diakin barometrit syntyvät ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijatöinä. Kasvatuksen barometri valmistui vuonna 2022 nimellä ” Lupa uskoa ja kasvaa”, jolla viitattiin seuraavana vuonna 130 vuotta täyttävään uskonnonvapauslakiin.. Diakissa toteutuneista tutkimuksista Minna Valtonen haluaa nostaa pitkittäistutkimushankkeen ” Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit”, joka on laadullinen tutkimus ja tarjoaa kiinnostavaa tietoa muutoksen suunnista. Niin tai näin, seurakunnan pitää mennä niiden ihmisten luo, jotka tarvitsevat tukea. Niissä eletään melkoisen myllerryksen keskellä, joten kysyntää seurakuntien osaamiselle ja tekijöille on paljon. Onko se sanelua vai yhteiskehittämistä ja erilaisten näkemysten sovittamista”, Valtonen pohtii. ”Työyhteisö sitoutuu siihen, että se on valmis oppimaan ja kehittymään, ja näkee oppimisen yhteisöllisenä prosessina. ”Esimies linjaa, miten työtä johdetaan. ”Tällaisen rakenteen luomisessa tarvitaan johtavilta viranhaltijoilta yhteistä, koko kasvatuksen kattavaa työorientaatiota ja osaamista.” ”Huomionarvoista on myös se, että varhaiskasvatuksen ohjaaja ei välttämättä vastaa esimiestyöstä, mutta hänellä on hyvin usein vastuullaan pedagoginen johtaminen ja siitä nousevat asiantuntijatehtävät”, Valtonen täydentää. Koronan aikana diakoniabarometrin valossa näytti siltä, että diakoninen perhetyö väheni. ”Mutta siinä kävi niin, että työ siirtyi varhaiskasvatuksen ohjaajille ja lastenohjaajille. Diakissa puhutaan dialogisesta muutospedagogiikasta, jolloin oppiminen rakentuu vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä
Sanoisin, että heitä kannattelee hyvin vahva kutsumus tehtäväänsä.” ”Mutta työn alle ei saa nääntyä, pitää olla rajat ja palkkauksenkin pitää olla kohdillaan”, Valtonen lisää. Mietitään aivan konkreettisesti, millä tavalla he ovat tervetulleita. Arvon tavoitteena on antaa työelämän asiantuntijoille ja esihenkilöasemassa toimiville valmiuksia arvokeskusteluun ja eettiseen päätöksentekoon. Ne ovat huurre kinos riite räntä jää. Silti jokainen omanlainen erityinen timanttinen. Heillä on verkostoissa tarvittava kieli ja osaaminen hallussaan. ”Innostava ja toivoa herättävä muutos omalla työurallani tapahtui vuosi sitten, kun pääsin mukaan kehittämään ja toteuttamaan yamk-tutkintoa Arvot, yhteisöt ja etiikka eli lyhyesti Arvo-tutkintoa. ”Seurakunnissa saa tehdä usein hyvinkin itsenäistä työtä. Kun seurakunnissa vain ymmärrettäisiin, että työntekijöillä on tällaista osaamista!” Tiina Häkkinen täydentää: ”Varhaiskasvatuksen työntekijöillä on motivaatiota, innostusta ja intohimoa työhönsä. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT Lumi Lumihiutaleet monenlaiset erilaiset sakaraiset satumaiset kauniit. Leijailevat lentelevät tanssivat tuiskuttavat pyryttävät putoilevat. Sen opintojaksot tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa yhteisöihin liittyvää osaamista sekä pohtia ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä ja erilaisten katsomusten merkitystä sekä yhteiskunnassa että ammatillisessa toiminnassa”, Minna Valtonen iloitsee.. ”Pienet lapset otetaan todesta ja vastaan täysinä seurakuntalaisina, jotka eivät ole vasta kasvamassa, vaan he ovat jo olemassa seurakuntalaisina. Ajattelen, että erityisesti koulutuksella on mahdollista rakentaa parempaa maailmaa pitkäjänteisesti, kestävästi, reilusti ja yhdessä. Silloin myös rajat pitää osata asettaa itse.” Unelmia Kun tulee puheeksi unelmat, Tiina Häkkinen nostaa piispa Mari Leppäsen pohdinnat lapsiystävällisestä seurakunnasta. Heli Arvilommi – Silllanrakentajia ”Muutosten keskellä haluan sanoa kaikille varhaiskasvatuksen ohjaajille, että pitäkää pää kylmänä ja hengitelkää rauhassa. ”Kunhan siinä olevat ideat saadaan vielä vietyä seurakuntien toimintaan.” Hän on saanut kokea unelmien täyttyvän myös omalla työurallaan. Teillä on valtavan tärkeä tehtävä sillan rakentajina yhteiskuntaan ja muihin toimijoihin”, Valtonen rohkaisee. ”Varhaiskasvatuksen ohjaajien kaksoistutkinto antaa valmiudet toimia sosionomeina laillistettuna ammattihenkilönä. Jos kirkolla tarjotaan vaikkapa kirkkokahvit, niin kahvin, pullan ja pillimehujen lisäksi huomioidaan myös aivan pienimpien tarpeet: tarjolla on pilttiä ja vaippoja.” Valtosen mielestä Polku-toimintamalliin on sanoitettu paljon hyviä asioita
Materiaali löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi. Jokainen seurakunta voi rakentaa juhlaoppaan kekkeri-ideoista oman kokonaisuuden käytettävien resurssien sekä lasten ja perheiden toiveiden mukaan. Kirkkovuosi polulla -aineistoa on ollut luomassa iso joukko seurakuntien työtekijöitä eri puolilta Suomea. Suomenkielinen materiaali löytyy verkosta osoitteesta Polku-toimintamalli – EVL Plus evl.fi/plus/seurakuntaelama/polku-toimintamalli/ Ruotsiksi Stigen – EVL Plus evl.fi/plus/sv/verksamhet/stigen/ Kirkkovuosi polulla – uutta aineistoa jumalanpalveluksiin Lasten, nuorten ja perheiden jumalanpalveluselämää varten on tehty uutta virikeaineistoa, joka kattaa lähes kaikki kirkkovuoden pyhät. Näitä pääkuvia on yhteensä seitsemän ja ne kuvaavat vuodenkiertoa. Aineistot löytyy osoitteesta evl.fi/plus/ seurakuntaelama/polku-toimintamalli/kirkkovuosi-polulla/ Mitä uutta löytyy Polulta. Viime vuoden lopulla valmistui Ilon kekkereiden juhlaopas, josta löytyy vinkkejä ja käytännön apua erilaisten kekkereiden järjestämiseen. Polku-toimintamallin mukaisesti myös yksittäisiin tapahtumiin liittyy useampia kohtaamisia ja viestejä, jotka tukevat lasta ja hänen perhettään juuri tässä elämänvaiheessa. adventista laskiaiseen. Tarkoituksena ei ole antaa valmista kaavaa messun tai jumalanpalveluksen toteuttamiseen, vaan aineisto on tarkoitettu ennemminkin ideoiden ja ajatusten herättämiseen sekä tueksi erilaisten jumalanpalvelusten suunnitteluun. Näkökulmien avulla jumalanpalveluksesta rakentuu kokonaisvaltainen, entistä monipuolisempi ja moniaistisempi tilanne. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT KIRKON TALOLTA Ilo-ikäkaudella vietetään Ilon kekkereitä Seurakunnan järjestämät Ilon kekkerit rytmittävät vuotta ja kutsuvat 3–5-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään iloitsemaan yhdessä toisten kanssa. Ilon kekkerit voi olla yksittäinen tapahtuma tai esimerkiksi eri vuodenaikoina toteutuva useamman tapahtuman kokonaisuus. Kirkkovuosi polulla -aineistoon liittyy vahvasti visuaalisuus, jonka merkitys on korostunut erityisesti nuorempien sukupolvien kokemusmaailmassa. Ilon kekkereihin tehty oma visuaalinen ilme on myös kaikkien seurakuntien vapaasti hyödynnettävissä. Toiveena on, että uudesta aineistosta olisi iloa ja hyötyä seurakuntien työssä ja että se into, jolla aineistoa työstettiin, tarttuisi myös käyttäjiin. Jokaiselle pyhälle on tehty oma kuvasymboli, joka voi toimia yhtenä kimmokkeena jumalanpalveluksen suunnittelussa. Kuvissa on haettu arjen tunnelmia, ja kuvasymboleina on pyritty käyttämään tuttuja esineitä ja merkkejä. Lisätietoja voi kysyä jumalanpalvelusaineistojen asiantuntijalta Kirsi Erkamalta kirsi.erkama@evl.fi Kirkkovuosi polulla -aineistossa pääkuvia on yhteensä seitsemän, ja ne kuvaavat vuodenkiertoa. Kuvissa on haettu arjen tunnelmia, ja kuvasymboleina on käytetään tuttuja esineitä ja merkkejä.. Osallistujalle tarjotaan mahdollisuuksia toimia mielekkäällä tavalla ja kasvaa kristittynä. Tavoitteena on vahvistaa eri ikäisten kokemusta siitä, että jumalanpalvelus on osallistujan oma tila ja porukka, ja että hän on rakas ja tärkeä. Lapset ja perheet kutsutaan mukaan myös suunnittelemaan ja toteuttamaan ilon kekkereitä. Jokaista pyhäpäivää käsitellään neljän eri näkökulman kautta: tila ja tunnelma, toiminta, sanat ja symbolit sekä koti. Tällä hetkellä seitsemästä eri ajanjaksosta on julkaistu kaksi: jouluaika ja talvi, jotka kattavat pyhät 1. Seuraavaksi valmistuvat paastonajan ja pääsiäisajan jaksot ja vuoden 2024 aikana loput kolme. Yksittäinen kuvasymboli on osa suurempaa pääkuvaa
Kanttori Pirjo Lahti ja Salon kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Nina Tattari ovat valmiina, pian alkaa aamun ensimmäinen musiikkihetki! Yhteistyössä on voimaa Syntyvyys on Salossa laskenut ja yhä useammat vanhemmat myös palaavat vanhempainvapailta entistä aikaisemmin työelämään, mikä näkyy sekä kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen että seurakunnan perhekerhojen kävijämäärissä. Pirjo laittaa rummun kiertämään – soittaen ja laulaen tarkistetaan, kukahan se täällä tänään on! Alkulaulu on monelle jo tuttu. Hetkiä vetämään lähtivät varhaiskasvatuksen kanttori Pirjo ja varhaiskasvatuksen opettaja Nina. Ninan ollessa poissa joku seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijä on tullut Pirjon kaveriksi. Äidit saavat oman yhteisen säkeistön, ja ainoa tänään paikalla oleva isoäiti Hannele Arttila-Seisto omansa. Silmät, tähdet ja heijastimet tuikkivat Pikku hiljaa kahvioon saapuu aikuisia ja lapsia, niin vakiokävijöitä kuin ensikertalaisia. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT TEKIJÄT Musiikkimeininkiä keskellä kahvilaa TEKSTI & KUVAT Annukka Saarinen Aamu on harmaa, mutta Salon seurakuntatalon Kahvio Mannan suurista ikkunoista loistaa kodikas valo. Puoli kymmeneltä on aika aloittaa. Musiikkihetkillä päätettiin korvata aamupäivän perhekerho, jonne viime kaudella ei oikein enää riittänyt osallistujia. Laulu ”Mammahan se täällä tänään on” kirvoittaa mamman lapsenlapsessa Lilja Ukurassa iloisen naurun! Tämänkertaisen musiikkihetken lauluissa ja loruissa välkkyy valo, tuik. Kahvion ovet avautuvat aivan kohta, ja lattialle on jo levitetty vihreät matot; pöydällä odottavat rumpu ja triangelit. Kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen kanssa pidetyn yhteisen suunnittelun sivutuotteena syntyi ajatus, että tehdään jotakin ihan konkreettisesti yhdessä! Upouusi seurakuntatalo kaupungin keskustassa valikoitui tilaksi ja toimintamuodoksi kahvion musiikkihetket lapsiperheille. Vahva musiikillinen ja pedagoginen osaaminen yhdistyi toimivaksi paketiksi. Pirjo kertoo, että musiikkihetkiin tulee usein hänellekin tuttuja perheitä: ”Heitä on saattanut nähdä myös seurakunnan perhekerhoissa tai päiväkerhojen yhteydessä tai muissa tapahtumissa.” ”Tähän on ollut helppo kutsua perheitä muista kaupungin perheille järjestämästä toiminnasta”, sanoo Nina ja jatkaa: ”On ollut mukava myös tavata tässä seurakunnan työntekijöitä ja tutustua uusiin ihmisiin.” Musiikkihetkissä Pirjoa tuuraakin välillä toinen kanttori tai seurakunnan musiikkikasvattaja. Joku kyselee tuttujen perään, toinen tietää kaivatun perheen sairastavan tänään kotona
Jotkut taas saattavat jäädä kahvilaan pidemmäksikin aikaa istumaan ja rupattelemaan. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT reinen syksy, ehdittiin tulla mukaan vasta nyt”, Miia sanoo. Joka musiikkihetkessä ei tartuta uusiin lauluihin, vaan samoja lauluja toistetaan useammalla kerralla. ”On ollut kii. Iloa ympärille Tilana kahvilaympäristö ei ole musiikkihetkien pitämiselle helpoin mahdollinen. Vauhdikkaimpia taaperoita avara tila ja avoimet ovet saattavat houkuttaa tutkimusretkille kesken musisoinnin. Silti tilaa ei ole haluttu lähteä muuttamaan. Kanttori Pirjo Lahti (vas.) ja Salon kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Nina Tattari haluavat pitää kiinni musiikkihetkien matalasta kynnyksestäja tulemisen helppoudesta. Mannan musiikkihetkistä he kuulivat Märynummen päiväkodin avoimen toiminnan ja neuvolan kautta. Hetkien tunnelmat kulkeutuvat kotiinkin. Pirjolla on hallussa Kirkkomuskarin anti, Ninalla taas takataskussa toisentyyppistä materiaalia. Ajatus perinteistä perhekerhoa matalammasta kynnyksestä vaikuttaa toteutuvan. Kaikuupa laulujen äänet vienosti ylös toimistokerroksiin asti. Pirjo ja Nina kertovat, että he heittelevät ideoita toisilleen ideoita sekä musiikkihetkien yhteydessä että viikolla sähköpostissa. ”Kiva, kun tänne on helppo tulla milloin vain, voi aamulla tunnustella, että lähdetäänkö.” Elina on samoilla linjoilla: ”Olemme käyneet myös muskarissa, mutta silloin oli aina sellainen olo, että on pakko mennä, koska siitä on maksanut, ja harmitti, jos joutui joskus olemaan pois. Hyvää on sekin, että kellonaikavaihtoehtoja on kaksi, voi mennä perheen aikataulujen mukaan.” Valinnan vapaus näkyy myös siinä, mitä musiikkihetken jälkeen tapahtuu. Ninalle Kirkkomuskarin laulut eivät olleet entuudestaan tuttuja, mutta nyt niitä tulee hyödynnettyä myös muussa työssä. Osa perheistä pukee vaatteet ja lähtee jatkamaan päiväänsä muualla. Ohi kulkevat ihmiset unohtuvat välillä juttelemaan kovalla äänellä huomaamatta, että menossa on jotakin. Osa käy ostamassa kahviosta jotakin ja istahtaa yhdessä juttelemaan. Pirjo ja Nina ovat yhtä mieltä siitä, että jos musiikkihetket siirtyisivät esimerkiksi päiväkerhotiloihin, niiden luonne muuttuisi heti toisenlaiseksi. Muutamat osallistuvat vielä seuraavaankin musiikkihetkeen, kun huomaavat siihen saapuvan tuttuja. ”Lauletaan kotona paljon muutenkin, täältä opittuja lauluja tulee laulettua myös”, kertoo Elina. Nina ja Pirjo ovatkin huomanneet, että perheet valitsevat, miten osallistuvat. Neljän eläkeläismiehen porukka istahtaa kahvikuppeineen nurkkapöytään, katselee iloisin ilmein musiikkihetken menoa ja intoutuu välillä vähän liikehtimäänkin laulujen tahdissa. Moni seurakuntatalolle naisten tuolijumppaan saapuva pysähtyy hetkeksi kahvion tuntumaan seuraamaan musiikkihetkeä. Tänne voi tulla silloin, kun pääsee. Arkipäivän keskellä ollaan hetki yhtä, vauvat ja vaarit, työntekijät ja seurakuntalaiset. Musiikkihetket levittävät myös iloa ympärilleen. kivat tähdet ja heiluvat heijastimet, kuten pimeään vuodenaikaan sopiikin. Matalasta kynnyksestä ja tulemisen helppoudesta halutaan pitää kiinni. Mukaan mahtuu niin uudempia kirkkomuskarilauluja kuin perinteisempiä lauluja. Musiikin ilo kulkee kotiinkin Elina ja Henni Lehtovirralle musiikkihetket ovat osa viikko-ohjelmaa, he ovat olleet mukana lähes joka kerta. Töissään kiiruhtavien työntekijöiden kasvoilla häivähtää hymy, kun he huomaavat pienet musisoijat. Osa tulee vain musiikkihetkeen, keskittyy siinä laulamaan ja loruttelemaan ja poistuu heti hetken loputtua. ”Tähän syyskauteen mahtuu kolme eri teemaa”, Nina kertoo. Miia Saarimäki ja Urho Alm ovat mukana ensimmäistä kertaa
Minulla heräsi sen vuoksi aito kiinnostus selvittää, mitkä tekijät DOMissa olivat edistäneet pitkäaikaistyöttömien nuorten aikuisten hyvinvointia. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ DOM ON EKOTEOLOGIAA, DIAKONIAA JA SOSIAALIPALVELUA KUVA Jussi Tuokkola Mari Tuokkola työskentelee toiminnanjohtajana hyväntekeväisyysputiikki DOM second handissa. oikea työpaikka asiakaskontakteineen. Mikä DOM on nyt ja miten se palvelee. Myös tasa-arvoisella ja armollisella työyhteisöllä sekä hyvän tekemisellä oli oma merkityksensä hyvinvoinnin lisääntymisessä. Mikä merkitys tutkimuksella on ollut työn kehittämisessä. Olet tehnyt myös opinnäytetyösi DOMista. Tutkimustyötä en tehnyt toiminnan kehittämisen näkökulmasta. DOM on erityisesti ekoteologiaa, diakoniaa ja sosiaalipalvelua, jota tuotamme Pohteelle eli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Lisäksi teemme monipuolista oppilaitosyhteistyötä ja toimimme välityömarkkinoilla. DOM on toiminut Oulussa pian 10 vuoden ajan, ja se kuuluu seurakuntayhtymässä diakonian erityispalveluihin. Olin aikanaan second hand -yrittäjänä ja ajattelin silloin, että kierrätystoiminta ja luonnonsuojelutyö kirkossa voisi tavoittaa paljon kirkosta etäällä olevia nuoria aikuisia. Mitä olivat keskeiset löydöt ja tulokset tutkimuksessasi. Tutkielman otsikko on ”Nuorten aikuisten kokemukset hyvinvointia edistävistä tekijöistä Oulun seurakuntien DOM-toiminnassa”. 1 2 Vuonna 2022 Tuokkolalta valmistui teologisen tiedekunnan opinnäytetyö DOM-toiminnasta. Tutkielman tekemisen syynä oli havainto, että monet nuoret aikuiset pääsivät toimintamme kautta elämässä eteenpäin. Tutkielma valittiin vuoden 2022 parhaaksi yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsitteleväksi opinnäytetyöksi.. Otamme koppia niistä ihmisistä, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään yhteiskunnassamme. Mistä syntyi ajatus DOMin perustamiseen. Keskeisin tutkimustulos oli, että DOM on ns. Tämä tekijä vahvisti pitkäaikaistyöttömien nuorten aikuisten onnistumisen ja kyvykkyyden kokemuksia. Ensi keväänä DOM täyttää kymmenen vuotta, ja se on muovautunut ja jalostunut entisestään
Pyrimme löytämään ja tarjoamaan jokaiselle tarvittavan tuen ja opastuksen kohti jokaisen henkilökohtaista jatkopolkua. Asemakatu 6, käynti sisäpihan kautta. Noin kuukausi sitten avasimme toisen toimipisteen ja nyt toivomme, että tämä muutos on kannattava ja saamme sen toimimaan. Entä miten äitiyspakkaukset kootaan ja minkä hintaisia ne ovat. Lisäksi annamme paljon vaatteita diakoniatyön asiakkaille ilmaiseksi. DOM Vintistä saa kierrätettäviä äitiyspakkauksia ja sieltä lainataan maksutta hääpukuja ja kastemekkoja. DOMissa pyritään kohtaamaan ihmisiä päivittäin kahvikupin äärellä ja sitä kautta osaltamme lievittämään yksinäisyyttä. 3 DOMin vahvuus on ihmisissä, joista jokainen on tullut DOMiin tekemään jotain erityistä; harjoittelemaan, suorittamaan näyttöjä, kuntoutumaan tai tekemään vapaaehtoistyötä. Saimme DOM-toiminnan pysyväiseksi vuosi sitten. DOMissa tehdään yhdessä konkreettista hyvää, esimerkiksi tuotot käytetään diakoniatyön asiakkaiden auttamiseen sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olleiden palkkaamiseen palkkatuella. Vapaaehtoiset kokoavat pakkaukset. Mitkä ovat sen toimintaperiaatteet. Kannustamme seurakuntalaisia olemaan DOMin toiminnassa aktiivisia uusien innovaatioiden kehittelijöinä, sillä juuri uusia avauksia mielellämme testailemme toiminnassamme. Minkä verran näille palveluille on kysyntää. Kierrätettävä äitiyspakkaus on helppo auttamisen muoto ja samalla myös ekoteko. Sama asia on kierrätettävien äitiyspakkausten suhteen; pakkauksen avulla vähävaraiset perheet saavat haettua Kelalta äitiysrahan ja näin hyödynnettyä molemmat edut. Mikä voisi olla seuraava askel. Miten haluaisit rohkaista muita seurakuntia vastaavan toiminnan toteuttamisessa. Monille asiakkaillekin DOM on paljon muutakin kuin pelkkä second hand. Kuten kaikki juhlavaatteet, myös äitiyspakkaustavarat ovat lahjoitettuja ja meiltä haettaessa maksuttomia. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ DOM-yhteisö koostuu useista kymmenistä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. 5 Mitä tällaisen äitiyspakkauspalvelun perustaminen edellyttää. 7 Meihin on monet vähävaraiset ottaneet yhteyttä ympäri Suomea toivoen, että voisivat saada pakkauksen meiltä. Pyrimme pitämään työyhteisöämme myös mahdollisimman hierarkiattomana. Miten työ DOMissa toteutuu. Myymälä on avoinna ti klo 10–16 ja ke–pe klo 12–18. 4 Meiltä saa lainattua myös hautajaisvaatteita ja vanhojentanssija juhlamekkoja. Vapaaehtoiset kokoavat pakkaukset, ja puuttuvat kuluvat tarvikkeet hankimme niihin DOMin tuotoilla. DOM toimii nykyään fyysisesti kahdessa eri paikassa. Annamme uudelle putiikille vuoden aikaa lunastaa paikkansa. Kuten kaikki juhlavaatteet, myös äitiyspakkaustavarat ovat lahjoitettuja ja meiltä haettaessa maksuttomia. Se on yhteisö tarjoten keskustelukavereita ja monenlaista ryhmää, kuten DOM-teatteria ja sinkkutoimintaa. Ihmiset lahjoittavat mielellään äitiyspakkaustavaroita, usein ne saattavat olla täysin käyttämättömiä. Mitä on DOMin yhteisötoiminta. Esimerkiksi seurakuntien perhekerhot voisivat ottaa tämän palvelun tavaramerkikseen. Virheitä tosin pitää myös tehdä, sillä se on tärkeää oppimisen kannalta. 6 Onko sinulla jo mielessäsi, miten DOMia voisi kehittää tästä eteenpäin. Pakkauksen lunastaminen on yksinkertaista; se varataan ja noudetaan ennen vanhempainavustuksen hakemista Kelalta. DOMissa opitaan kunnioittamaan erilaisuutta ja toimimaan yhdessä, pidempään toiminnassa olleet auttavat vasta tulleita onnistumaan. Uusia yhteistyökumppaneita meillä tulee olemaan jatkossakin ja toiminta muovautuu tarvittaessa yhteiskunnan mukana. Tällä palvelulla pystytään auttamaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevia asiakkaita. Joitakin olemme lähettäneet, mutta todenneet, ettemme pysty palvelemaan kaikkia halukkaita. DOMilla on myös verkkokauppa osoitteessa domsecondhand.fi Verkkokaupan tarjonta on eri kuin kivijalkamyymälässä. Katutasossa sijaitsee second hand -putiikki, Vintillä avustusja lainauspalvelut. Ihmisten taloudellista tilannetta emme tarkemmin kysele. DOMia voi seurata Instagramissa, Facebookissa ja Tiktokissa.. Palvelulle on kysyntää ja se toimii hyvin. Toivommekin, että tämä konsepti leviäisi ympäri Suomea, sillä se ei vaadi paljoa
PAIKKA: Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, 90130 Oulu KOHDERYHMÄ Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden kanssa työskentelevät. 17:00 Cocktail-päivällinen 19:00 Jumalan silmin: Messu Oulun tuomiokirkossa. 2 . Majoitus erikseen. 15:30 Kiitos ja näkemiin! Päivät päättyvät. ILMOITTAUTUMINEN: Avautuu helmikuun alkupuolella. S E U R A K U N T I E N V A R H A I S K A S V A T U K S E N N E U V O T T E L U P Ä I V Ä T O U L U 1 9 . Osallistumismaksu sisältää päivien ohjelman kokonaisuudessaan sekä ohjelmassa mainitut ruokailut. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT Lämpimästi tervetuloa seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville Ouluun! Päivien teema “Nääkkö nää mut?” näkyy ja kuuluu niin luennoilla, keskusteluissa kuin kanavissakin. Miten aikamme ilmiöt haastavat näkökykyämme seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa. 14:30 Kahvi 15:00 Piilosta pois! Perheiden näkymättömät haasteet ja kokonaisvaltaisen tuen mahdollisuudet Keskustelemassa johtava perheneuvoja ja pappi Kimmo Helomaa Oulun perheasiain neuvottelukeskuksesta, perheiden paineisten elämäntilanteiden ja lasten mielenterveyden yhteyksiä tutkiva professori Mika Niemelä Oulun yliopistosta sekä Ero lapsiperheessä-työtä tekevä Sirpa Huotari Oulun Ensija turvakotien liitosta. HOTELLIVARAUKSET: Hotellivaraukset koodilla Vakaneukkarit lasaretti@lasaretti.com tai 020 757 4700 21.8. 9 . 8-9:30 Ilmoittautuminen auki 9:30 Avajaiset 10:00 Lapsi ja uskon monet kasvot: Katsomuksellinen moninaisuus dialogin mahdollisuutena Väitöskirjatutkija ja yliopisto-opettaja Katja Castillo Oulun yliopistosta tuo puheenvuorossaan esiin katsomuksellisen moninaisuuden kirjoa ja dialogisen kohtaamisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen kentällä. mennessä tai hotellin varaustilanteen mukaan. Kanavat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Piispa Jukka Keskitalo saarnaa. TOTEUTTAJA: STEP-koulutus YHTEISTYÖKUMPPANIT: Lasten ja nuorten keskus ry, Kirkkohallitus, Kirkon Lastenohjaajat ry, Oulun seurakuntayhtymä Nääkkö NÄÄ MUT. Nähdyksi tuleminen on tärkeää jokaiselle pienestä pitäen, eikä sen merkitys vähene työelämässäkään. 8-9 Vapaaehtoinen aamukävely Kirkon lastenohjaajat ry:n vuosikokous 9:00 Yhteinen aamunavaus 9:15 Kanavat kierros I 10:45 Lounas 12:15 Kanavat kierros II 13:45 Kahvi 14:15 Mikä susta tulee pienenä. Ilmoittautumista koskevat tiedustelut, koulutukset@step.fi OSALLISTUMISMAKSU: 300 € . Inhimillisen kohtaamisen voima muuttuvassa maailmassa Teologi, terapeutti Tommy Hellstenin puheenvuoro rohkaisee muutosten aallokoissa. Lisätietoja kanavista ja ohjelmasta seurakunnille.step.fi. 11:30 Lounas 13:00 Nähdyksi kokonaan: Antirasistisen varhaiskasvatuksen ainekset Rauhankasvatusinstituutin asiantuntija Hanna Mithiku avaa antirasistisen työotteen tunnusmerkkejä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tule ottamaan selvää yhdessä! TORSTAI 19.9. TIEDUSTELUT Ohjelmaa koskevat tiedustelut Johanna Mantere, johanna.mantere@step.fi 0505250349. PERJANTAI 20.9. Miten voisimme tulla itse nähdyksi omana itsenämme työelämässä. 2 2 4
Miten yhteistyöllä voidaan edistää lasten hyvinvointia. mennessä! Pienin toimituserä on 5 kpl. Tilaa irtonumerot alueesi päiväkoteihin 12.2. Koulutuksen punaisena lankana kulkee dialoginen työote, jolle katsomuskasvatuksen yhteistyö perustuu. Miten tutkimustieto ja Polku-toimintamalli voivat tukea johtamista ja kehittämistä. Koulutus vahvistaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristön hahmottamista, pedagogista kehittämistä ja niiden hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden suunnat ja johtaminen 7.–9.2.2024, STEP-koulutus Järvenpää Toimintaympäristön muutokset haastavat tarkastelemaan laaja-alaisesti kasvatuksen kokonaisuutta. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com p. Teema: Kulttuuriset kertomukset ja narratiivinen ajattelu, uskontolukutaito. Miten huomioida katsomusten moninaisuus yhteistyössä ja vahvistaa kaikkien lasten oikeutta omaan katsomukseen. 5–49 kpl hinta 9 €/kpl, 50–100 kpl hinta 8 €/kpl ja yli 100 kpl hinta 7 €/kpl + toimituskulut 8–18€ 1 TEEMA 2 2023 Asiantuntijat kannustavat: "Katsomuskasvatus kaapista ulos" RAUHA lattiakuvassa TEEMA: Kestävä tulevaisuus Täällä aurinko ei laske! KOULUTTAUDU, OSALLISTU HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | johanna.mantere@step.fi | satu.reinikainen@step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Varhaiskasvatuksen kehittämispäivä 6.2.2024, Tikkurilan kirkko Tervetuloa varhaiskasvatuksen toimijoiden päivään kehittämään ja keskustelemaan! Pohditaan yhdessä toimintaympäristön ajankohtaisia teemoja ja niiden vaikutusta työhön. Päivä on suunnattu seurakuntien varhaiskasvatuksesta ja perhetoiminnasta vastaaville. 1 TEEMA 5 2023 Askelia ihmisyyteen -näyttely havahduttaa HYVÄT KAVERITAIDOT Oletko ällistäjä. Roolityöskentely katsomuskasvatuksessa. Katsomuskasvatuksen yhteistyö matkalla moninaisuuteen I jakso 11.–12.3.2024, II jakso 29.–30.8.2024, STEP-koulutus, Järvenpää Mitkä asiat ovat olennaisia katsomuskasvatusyhteistyön kehittämisessä. 03 4246 5376 KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO ilmestyy 8.3
Ja miten paljon helpompaa ovikellon soittaminen oli niillä kerroilla, kun soitin ovikelloa yhdessä toisen kaverin tai siskon kanssa. Vai yritänkö työssäni puskea väkisin läpi ovista, jotka on jo aikaa sitten suljettu. Olen saanut ihastella avoimesta vaatekaapista paljastunutta sukkahousukokoelmaa, kurkistaa lelulaatikon syövereihin ja astua lastenhuoneen ovesta pikkuiseen keittiöön, jossa minua varten on keitetty näkymätöntä kahvia. Eivät hetket pienien tyyppien seurassa ole väline, jolla pääsen tekemään jotain Oikeasti Tärkeää. Olen saanut ihastella avoimesta vaatekaapista paljastunutta sukkahousukokoelmaa ja kurkistaa lelulaatikon syövereihin.. Onhan oven takana ystävä. Muutamassa minuutissa ehtii nähdä paljon ja pian tulee tilaisuus siirtyä takaisin aikuisten pariin. Sitä osaamista ja kristillisyyttä täytyy keskittyä sanoittamaan auki niin, että muutkin sen ymmärtävät ja haluaisivat lähteä leikkimään. Ensimmäisiä kertoja suostuin leikkiin vain siksi, että omat lapseni ovat opettaneet minulle tärkeän läksyn: jos ensin annan heille huomiota, saan sitten keskittyä itselleni tärkeisiin asioihin. Huomiota janoava isosisarus on napannut pastoria kädestä ja kehottanut tulemaan peremmälle, aina omaan huoneeseensa asti. On laulun ja leikin lahja. Entä jos hänellä onkin parempaa tekemistä. Oven takana seisoessani ovikellon soittaminen tuntui jännittävältä ja melkein ylitsepääsemättömältä, vaikka tiesin oven takana olevan ystäväni. Entä jos joudunkin pettymään. Runsaasti aiheita globaalikasvatukseen. Ne ovat itsessään tärkeitä. Sellaista leikkikaveria moni toimija tarvitsee. Yllättävän moni ovi on ollut minulle auki. Yhä useammin olen alkanut tarttua tähän tarjoukseen ja pyytänyt aikuisia odottamaan pienen hetken. Olin ajatellut häntä ja toivoin häntä seuraani. Tulinko väärään aikaan. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Avoimet ja suljetut ovet TEKSTI Jonna Tolonen Pakilan seurakunnan kasvatuksen pappi KUVITUS Pekka Rahkonen Viime aikoina olen vieraillut monessa kastekodissa, jossa minut on ottanut avosylin vastaan muutaman vuoden ikäinen pikkukristitty. Siihen pyyntöön moni myöntyy hyvin suopeasti. Nämä kohtaamiset ovat herättäneet minut pohtimaan, miten moni ovi saattaa olla huomaamattani auki enkä aina ymmärrä niiden arvoa. Meiltä löytyy kertomuksia ja kutsumusta edistää oikeudenmukaisuutta ja tehdä työtä eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. Seurakunnissa joudutaan pohtimaan, mitä ihmettä Vapahtaja mahtoi tarkoittaa mystisillä sanoillaan: ”Kolkuttakaa, niin teille avataan”. Ja yllättäen nämä uudet ystävät ovat vuorostaan avanneet kirkon oven, josta he ovat houkutelleet sisään perheensä tapahtumakutsun innoittamana – usein ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan (tai jopa ikinä). Entä jos kukaan ei avaa. Keskustelun alkaessa olen saattanut saada syliini istumaan hänet, jonka ystäväksi suostuin. On ammattitaitoa ja rohkeutta kohdata elämän rajallisuus yhdessä lasten kanssa. Mutta sitäkin ennen on uskallettava painaa ovikelloa tai kolkuttaa, kerta toisensa jälkeen. Samalla he ovat opettaneet muutakin. Rakkauden tajua. Huoli haihtui, kun muutaman piinaavaan sekunnin jälkeen ovi avautui ja ystävän pää kurkisti oven raosta. Ainakin suljettujen ovien takana itkeminen on usein tuttua. Tämän kohtaamisen jälkeen ei juhlapäivänä tarvitse toimittaa kastetta yksin tai kuuroille korville. Muistan, kun pienenä menin ensimmäisiä kertoja hakemaan ystävääni ulos leikkimään. Pidänkö sitä itse tärkeänä. Seurakunnissa on suuri joukko ammattilaisia, joilla on aivan merkittävää erityisosaamista. Ainakin ystävä ilahtui. Jopa isolla porukalla. Vastaus ei aina ollut myönteinen, mutta lopulta turha käyntikään ei harmittanut. Kuinka usein minulta jää minulta huomaamatta vastaavia avoimia ovia. Kuka on minua tai kirkkoa kohtaan avoin
46 Laskiaisesta pääsiäiseen Iloa liikkeellä -perheiden ulkoiluja liikuntatapahtuma järjestettiin marraskuussa Henrikin kirkon piha-alueella Turussa. 37 Raamattua leikkien: Päättäväinen ja rohkea Pietari s. IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 33 IDEAT s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Anna Liukas IDEAT 33. 44 Virvon varvon kirkolla s
Iloa liikkeellä -pilottikokeilu on alkuvaiheessaan, ja hyväksi havaittuja käytäntöjä on tarkoitus jakaa muillekin seurakunnille hyödynnettäviksi. Olenko riittävän hyvä tai onko kehoni taitava vai vääränlainen liikkuja. Tehdään vaikka lasten ja perheiden kanssa yhdessä omat vahvuuskortit liikkumiseen. Liikettä lisätään myös kouluikäisten iltapäivätoiminnassa.” Satu luotsaa Iloa liikkeellä -pilottikokeilua ja Liikkuva seurakunta -toimintamallia sekä toteuttaa valtakunnallista liikkumisen edistämistyötä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Iloa liikkeellä starttasi Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiviltä syksyllä 2023. Lahdessa ja Turussa toteutettiin perheiden Iloa liikkeellä -liikuntatapahtumat marraskuussa. Pilottikokeilun tavoitteena on lisätä liikettä seurakuntien varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan. Hanketta on ollut tukemassa Urlus-säätiö. ”Perheiden yhteiseen liikkumiseen kannustaminen kulkee kärkenä hankkeessa. ”Suunnittelemme ja kehitämme yhdessä lastenohjaajien kanssa paikallisiin tarpeisiin sopivia liikkumista lisääviä toimintatapoja, jotka ovat toteutettavissa matalalla kynnyksellä”, kertoo Lasten ja nuorten keskuksen liikuntakasvatuksen suunnittelija Satu Rathgeber. Tapahtumissa oli tarjolla myös pientä välipalaa ja kuumaa mehua lämmikkeeksi. LIIKKUVAT LAPSET Satu Rathgeber tarkastelee maailmaa liikunnallisten silmälasien lävitse. Iloa liikkeellä -hanke Turussa, Kaarinassa ja Lahdessa käynnistyi syksyllä 2023 uusi Lasten ja nuorten keskuksen pilottihanke, Iloa liikkeellä. 34 IDEAT Iloa liikkeellä liikkuvissa seurakunnissa TEKSTI Satu Rathgeber KUVAT Anna Liukas Lastenohjaajat Flouna Putrus, Maria Rosenlund, Päivi Suomalainen Turun seurakuntayhtymästä ja Anette Sihlman Lahden seurakuntayhtymästä kehittävät varhaiskasvatusja perhetoimintaa paikallisesti pienellä viikoittaisella resurssilla. Hyvinvointija kouluterveyskyselyiden sekä Move!-mittausten tulokset ovat aikuisten korville, ja lapsille tulisikin viestiä toiveikkaalla ja innostavalla tavalla liikkumisesta.” ”Kannustan kaikkia kasvattajia vahvistamaan lasten liikkumisen iloa. Tapahtumien tavoitteena oli koota perheitä yhteen liikkumaan, tutustumaan toisiinsa ja pitämään hauskaa lastensa kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat seurakunnat, Kirkkohallitus sekä Liikkuvat ohjelma ja Olympiakomitean harrastusverkosto. Liikkuminen, liikkeen lisääminen ilon kautta sekä uudenlaisten työskentelytapojen tarkastelu “liikunnallisten silmälasien” lävitse kiinnostaa ammattilaisia. Jokaisen keho on luotu liikkumaan ja olemme kaikki erilaisilla vahvuuksilla varustettuja!” Pilottihankkeen etenemistä voi seurata Instagramissa: @iloaliikkeella.. Eiköhän pistetä joka seurakunnassa oma pieni Iloa liikkeellä -kampanja pystyyn. ”Olen pohtinut paljon liikkumisen vähyydestä ja liikkumattomuudesta tulvivaa huolipuhetta, joka voi herättää myös lapsissa monenlaisia ajatuksia. Liikunnallisia touhupisteitä oli eri puolilla kirkon piha-aluetta
Tarvitset peliin mukaan myös isohkon säänkestävän nopan. Riittää, kun on iso ja tasainen rajattu alue, jonka voi jakaa kahteen puoleen esimerkiksi kartioilla. 9. 35 IDEAT 1. Pihasählypiste. Lopuksi koko peliporukalle voi tarjota maalissa vaikka juustonaksun näköisiä maissinaksuja. Hauskaa hassuttelua yhdessä oman perhejoukkueen kanssa. laminoituja porkkanoita/ miniporkkanoita korissa syötäväksi • säänkestävä iso noppa Pelilaudan hyppelyruutuihin eli vanteisiin asetetaan muutama tötsä, muut vanteet ovat tyhjiä. Lakanoita voi olla pelikentällä useita, jolloin monta perhettä voi pelata yhtä aikaa pelissä toisiaan vastaan. 10. Pelikentän ei tarvitse olla lentopallokenttä, eikä verkkoa tarvita. 7. Heitä noppaa! Heitä noppaa ja liiku lukumäärän mukaisesti, esim. Polttopalloa häntäpalloilla 6. Pelissä on tarkoitus kerätä matkan varrelta juustopaloja ja varoa joutumasta hiirenloukkuruutuun. Isommille lapsille voi rakentaa pidemmän pelilaudan ja asettaa useamman tötsän matkan varrelle. Lopuksi koko peliporukalle voi tarjota maalissa miniporkkanoita! Iloa liikkeellä -tapahtuman liikunnalliset touhupisteet 3. Lakanalentopalloa Lakanalentopallossa perheet pitävät yhdessä lakanan reunoista kiinni ja yhteistyöllä pompottavat pehmopallon ilmaan. Hiirenloukku-lautapelistä liikunnallinen ulkopeli talviolosuhteisiin • hulavanteita • laminoituja juuston ja hiirenloukun kuvia (määrä riippuu pelialueen koosta) • hiiripehmon • maaliin pesäkolon tarvikkeita (mielikuvitus rajana) • säänkestävä iso noppa Tutusta lautapelistä rakennetaan kirkon pihalle “pelilauta” värikkäitä vanteita hyppelyruutuina käyttäen. 2. Heijastinrata Etsitään taskulampuilla heijastimia. Keilauspiste muovipullokeilat ja pallo 5. Löydetyn heijastimen saa pitää. Pelilaudan hyppelyruutuihin asetetaan juustopaloja ja muutama hiirenloukku. Tavoitteena on päästä juustopallojen kanssa “pesäkoloon”. Ensimmäisenä maaliin päässyt hiirulainen voittaa. Ensimmäisenä maaliin päässyt hyppelijä voittaa. Jos pelaajat ovat pieniä, riittää pieni “pelilauta” ja yksi tötsä. Ne voidaan merkata erottumaan niin, että lähdössä on hiiripehmolelu ja maaliin on rakennettu “pesäkolo” eri tarvikkeista. Siihen joutunut pelaaja palaa takaisin lähtöruutuun ja aloittaa pelin alusta. Alkuvalmisteluihin tarvitset laminoituja juustopalan ja hiirenloukun kuvia. Alkuun lähtö ja loppuun maali. 8. Isommille lapsille voi rakentaa jo pidemmän pelilaudan ja asettaa useamman hiirenloukun matkan varrelle. Pelissä on tarkoitus hyppiä mahdollisimman vikkelästi kaninpesään ja varoa putoamasta “koloihin”, jotka ovat merkattu tötsillä/kartioilla. Tasapainoilupuomi Puomilla on erilaisia ohjeita tasapainoiluun. Keppihevosrata Vesiesteenä sininen patja sekä ruokinta-/harjaus-/sidetarvikepiste 4. Koloon pudonnut hyppelijä palaa takaisin lähtöruutuun ja aloittaa pelin sieltä uudestaan. Jos pelaajat ovat pieniä, riittää pienikin “pelilauta” ja yksi hiirenloukku. hyppely yhdellä jalalla x 10, juoksu kaksi kertaa läheisen puun ympäri ym. Vuodenajan mukaan, tee pihalle, lumelle, metsään, hiekalle tai asfaltille “pelilauta” hulavanteista, naruista tai katuliiduilla piirtämällä. Kaninloikka-lautapelistä liikunnallinen ulkopeli talviolosuhteisiin • hulavanteita • pieniä tötsiä tai kartioita • kanipehmo • mahdollisesti laminoituja porkkanoita, ei välttämätön • maaliin pesäkolo, jossa esim
Yksilölliset tarpeet: Tunnemme jokaisen kerholaisen yksilölliset tarpeet ja taidot liikunnan avulla. Tanssitan vauvaa -ryhmissä tanssitaan vauvaa painona hyödyntäen. Pyrimme siihen, että mikään muskari ei ole pelkkää paikallaan istumista. 36 IDEAT 36 IDEAT Hankkeessa mukana olevat lastenohjaajille Anette Sihlmanille, Flouna Putrukselle, Maria Rosenlundille ja Päivi Suomalaiselle liikunnasta on tullut olennainen osa päivittäistä työarkea lasten parissa. ”Omaa kehoa kuunnellen ja liikunnan ilosta nauttien”, korostaa Anette. Liikkuva seurakunta -toimintamallista voit lukea lisää: liikkuvaseurakunta.fi LIIKKUVAT LAPSET Lastenohjaajat Maria Rosenlund (vas.), Flouna Putrus ja Päivi Suomalainen painottavat liikunnan merkitystä osana päivittäistä työarkea.. Perhekerhoissa sisäliikunta rakentuu enemmän liikuntaradan muotoisesti, teema voi olla vaikkapa eläinten liikuntarata. Puistossa lapset pääsevät vapaasti juoksemaan, pomppimaan, kiipeilemään ja välillä leikimme liikunnallisia yhteisleikkejä. Leikin voima: Hyödynnetään leikkiä oppimisen välineenä. Lastenohjaajan roolissa tulisi pyrkiä luomaan liikunnallisesti rikas ympäristö, joka tukee lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ryhmätaitojen vahvistaminen: Liikunta toimii myös ryhmädynamiikan vahvistajana. Työssään ohjaajat painottavat seuraavia näkökohtia: Toiminnalliset päiväohjelmat: Suunnitellaan päiväohjelmat niin, että ne sisältävät monipuolisesti liikunnallisia elementtejä. Työssä olisi hyvä keskittyä siihen, että liikunta on iloista, osallistavaa ja oppimista tukevaa toimintaa lasten arjessa. Yhteiset leikkihetket tai liikuntatuokiot auttavat lapsia oppimaan yhteistyötaitoja, kunnioittamaan toistensa rajoja ja nauttimaan yhdessä tekemisestä. ”Mennä luontoon!”, sanoo Maria. Paras tapa liikkua. Päiväkerhoissa pyritään ulkoilemaan paljon. Olipa kyse sitten ulkoilusta, leikeistä, ryhmäliikunnasta tai luovista liikuntamuodoista, tärkeintä on, että liikkuminen koetaan mukavana ja motivoivana osana päivittäistä elämää”, sanoo Flouna. Se motivoi liikkumaan säännöllisesti. Liikunta mukaan päiväohjelmiin Millä tavoin Iloa liikkeellä -hanke on kannustanut teitä lisäämään liikettä ryhmätoimintaan. Liikkumisen merkitys nähdään osana laajempaa kokonaisuutta ja liikunta painottuu toiminnassa kaikin puolin. Kunnon kasvaessa innostuu kokeilemaan myös uutta ja erilaista”, toteaa Päivi. Sen lisäksi, että liikunta edistää fyysistä terveyttä, sillä on merkittävä vaikutus myös lasten sosiaaliseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. ”Oma tapa! Ei kannata verrata itseään muihin, vaan löytää juuri itselle ominaisin tapa liikkua, helpoin ja miellyttävin. Sisällä liikutaan temppuradoilla. ”Liikuntamuotojen tulisi sopia liikkujan tai perheen mieltymyksiin ja arkeen. Myös muskareissa liikutaan ja tanssitaan – on jumpallisia loruja, rytmirinkulaa, köröttelyitä jne. Esimerkiksi leikit, tanssihetket ja ulkoilu ovat osa päivittäistä ohjelmaa. Tarjoamme erilaisia liikuntamahdollisuuksia, jotta jokainen lapsi voi löytää itselleen sopivan ja innostavan tavan liikkua. Lapselle on luontaista liikkua, ja oman aikuisen kanssa se on vielä hauskempaa. Ohjatut liikuntatuokiot voivat olla samanaikaisesti sekä opettavaisia että hauskoja, kun lapsille tarjotaan mahdollisuus oppia uusia taitoja leikin kautta
Häntä kutsuttiin alun perin nimellä Simon, mutta Jeesus antoi hänelle nimen Pietari. 64 jKr. Hän oli välillä kiivas luonteeltaan ja näytti tunteensa. Pietari tapaa Jeesuksen ensimmäisen kerran, kun Jeesus parantaa hänen anoppinsa kuumetaudista. Toteutus sopii myös pyhäkouluryhmille. Kaloja voi myös koristella kimaltavin paljetein tai tarroilla.. Pietari ei ollut aina luonteeltaan vakaa kuin kallio. Toisella tapaamiskerralla tapahtuu kalastusihme, jonka jälkeen Pietari jättää entisen ammattinsa ja lähtee seuraamaan Jeesusta. Huivit ovat aluksi ”vedessä”. Silti Pietarissa oli päättäväisyyttä ja rohkeutta lähteä Jeesuksen mukaan. 37 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Päättäväinen ja rohkea Pietari TEKSTI & TOTEUTUS Mirva Lehtinen KUVITUS Shutterstock Kirjoittaja on pastori Kuusankosken seurakunnassa. Pietari oli inhimillinen ihminen. Jos tila on suuri, välimatkat veneiden, rannan ja alttari välillä voivat olla pitkätkin. Toiminnassa on hyvä olla kertoja ja hiukan tilaa ympärillä, mutta pienessäkin tilassa kertomus ja toiminta onnistuvat. Veneitä voi olla yksi tai kaksi, riippuen väkimäärästä. Tarvikkeet • Huiveja ja kevyitä kankaita tyhjiksi verkoiksi. Jeesus kutsuu Pietarin Luukas 5:1–11 Tämän toiminnallisen raamatunkertomuksen voi toteuttaa eri-ikäisten lasten kanssa tai lapsija vanhempiryhmissä. Sinä olet ihmisten kalastaja”. Toisaalta hän myös kaipasi kuulla Jeesuksen rohkaisevia sanoja. Nämä ”verkot” löytyvät vasta toisen soutukerran jälkeen isompien kankaiden alta ja ovat hieno kalansaalis! Isommat lapset tai pyhäkouluryhmät voivat lopuksi itse liimata raamatunkohdan kalapohjiin ja kirjoittaa kalaan oman nimen. Pietarikin epäili ajoittain Jeesusta ja oli eri mieltä hänen kanssaan. Pöydällä myös malja, jossa on vettä. Pienet liikkeet ja toiminnat on suunniteltu niin, että niitä on helppo varioida eri ikäisille. Alkuvalmistelut Paikat: veneet, ranta ja alttari (alttaripöytä). Se merkitsee kalliota. • Pieni alttaripaikka tai pöytä hiukan sivummalla. • Suuria kankaita vedeksi veneiden ympärille, jonkinlainen Jeesus -nukkehahmo tai pöytäristi kuvaamaan Jeesusta. Pietarin perheeseen kuului Raamatun mukaan ainakin vaimo ja anoppi sekä veli Andreas, joka oli myös kalastaja. • Matalia penkkejä tai paksua köyttä rajaamaan ”veneet”. Niissä on raamatunlause: ”Älä pelkää. Lopulta Pietari oli vakuuttunut, että Jeesus on Jumalan poika. Pussit sidotaan köydellä ja vain köyden päät näkyvät hiukan suurien kankaiden lomasta. • Jumppamattoja tai pieniä istuinalustoja penkeiksi veneeseen. Pietari oli Jeesuksen opetuslapsi. Osaan huiveista eli verkoista voisi solmia sisään pusseja, joissa on joko tikkareita tai tarroja tai kartongista tehtyjä kaloja. Hän oli kokenut kalastaja. Hän oli Jeesuksen seuraajien, kristittyjen, johtajana kuolemaansa asti noin v. • Yksi kertoja tai ohjaaja, joka kuljettaa raamatunkertomusta eteenpäin toiminnan lomassa
Verkkojen paikka löytyy, vihdoinkin! (Kalastajat voivat hiukan tuulettaa laivassa!) Simon ja Andreas ovat tehneet jo monta turhaa reissua, kalaa ei ole tullut pitkiin aikoihin. Vielä on mentävä takaisin rantaan ja pestävä ja laitettava verkot kuntoon seuraavaa reissua varten. Vene on suuri, oikea kalastusalus, jonka sivuille saa vedessä olevat verkot nostettua ja saalis mahtuu hyvin kyytiin. Niitä jokainen käy vuorollaan kurottelemassa ja nostelemassa korkealle ilmaan. Kaikki verkot kerätään mukaan, ne ovat kalastajien tärkein työväline veneen lisäksi. Yritetään vielä veneen toiselta puolelta, mutta sama toistuu: ”verkot” ovat liian kevyet, saalista ei tullut tänä yönä. Veneessä olevat kurottelevat laidan yli katsomaan, missä verkot ovat ja samalla vene alkaa keikkua. Simon miettii: Tämä mies, Jeesus, paransi minun anoppini, joka oli kovassa kuumeessa. Verkkojen annetaan pudota maahan. Kaikki kalastajat keinuvat veneessä istuallaan puolelta toiselle, kun kertoja yrittää etsiä verkkoja. Olen vain kalastaja, en ole erityisen oppinut mies. Aamu on jo pitkällä ja verkkojen pesemisessä riittää hommaa. 38 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Raamatunkertomus alkaa Kaikki käyvät tilaan pitkälleen tai kippuraan, kuin nukkumaan. Kotia kohti Simon ja Andreas ovat pettyneitä, samoin muutkin kalastajat (miltä pettymys näyttää, näytetään ilmeillä!). Hiippailkaa varpaisillaan ja aivan hiljaa kohti ”venettä”. Kaikki kalastajat nousevat varovasti seisomaan veneessä ja alkavat nostaa verkkoja ensin veneen toiselta laidalta. Olemme Genesaretinjärven rannalla. Jeesus huomaa kalastajat ja tulee heitä kohti. Simon auttaa muita kalastajia, vaikka tyhjät verkot harmittavat. Väsyttääkin. Simon ottaa Jeesuksen (Jeesus-nukke tai pöytäristi) toiseen veneistä ja muu väki ja kalastajat jäävät rannalle kuuntelemaan Jeesuksen opetusta. Kukin etsii itselleen paikan ja käy istumaan veneeseen. Vettä on joka puolella. Kalastajat jatkavat touhujaan ja siirtelevät verkkojaan, vaikka lihaksissa tuntuu aamuyön työntekeminen. Vene kulkee hienosti laineilla, aurinko ei ole vielä noussut. Kalastajat miettivät: ”Minne laskimme verkot edellisenä päivänä?” Simonkin on ihmeissään. Jeesus puhuu Simonille ja pyytää, että tämä soutaisi Jeesuksen hiukan ulos rannasta, jotta Jeesus voisi opettaa paremmin väkijoukkoa. Työpäivä on alkamassa, muut ovat vielä nukkumassa. Kalastajat käyvät veneeseen istumaan toisin päin kuin tullessa ja hyvin hitaasti tekevät soutuliikettä ja haukottelevat tai painavat leuan rintaan pettyneinä. Veneet saapuvat rantaan ja kalastajat nousevat veneestä. Simon ja Andreas sekä muut venekuntaan kuuluvat kalastajat nousevat kahteen veneeseen. Simon ja Andreas herättävät muut kalastajat. Välillä voidaan antaa ”veneen” vain lipua ilman soutuliikkeitä. Pienimmät veneessä olijat voivat olla sylissä ja liikkua aikuisen soutuliikkeiden tahdissa eteen ja taakse. Vene on pitkillä, matalilla tuoleilla tai paksulla köydellä rajattu alue, jonka sisään on laitettu jumppapatjoja soutupenkeiksi. Aikuiset voivat sivellä lasten jäseniä tai hieroa hiukan niskoja ja hartioita. Kertoja käy herättelemässä nukkuvat kalastajat. Mikään ei tuntunut auttavan, mutta tämä mies uskalsi tulla kotiini ja paransi kuumeen. Jokaisen kalastajan soutuapua tarvitaan, jotta vene saadaan kunnolla järvelle. Kertoja voi huutaa tahtia (”Veto, veto…”). Kalastajat voivat käydä huilaamaan maahan, kun öinen työ on uuvuttanut työläiset. Veneen ympärille on laitettu ohuita huiveja tai kankaita. Veneessä olijat tekevät soutuliikettä käsillään kurottaen eteen ja vetäen kuvitteellisia airoja samalla taaksepäin nojautuen. Veneen luona hierokaa unihiekat silmistänne ja venytelkää jäseniänne. 38 IDEAT. Silti tässä on hyvä olla, vaikka hiukan väsyttääkin. Ei oikein huvita, mutta kotia kohti on lähdettävä. Verkkoja (huiveja) nostellaan ilmaan yksi toisensa jälkeen ja yritetään saada niitä pysymään ilmassa mahdollisimman monta yhtä aikaa. Hänessä on jotakin ihmeellistä, en vain ymmärrä, mitä. Rannalla seisoo Jeesus puhumassa ihmisille ja suuri väkijoukko ympäröi häntä. Simon ja hänen veljensä Andreas hiipivät aamuvarhaisella rantaan veneilleen. Simon on tottunut kalastaja ja tuntee järven hyvin
Jos mukaan saa raamatunlauseella varustetun kalan, kalaan voisi kirjoittaa vielä kalastajan oman nimen! Ihmisten kalastajana tässä maailmassa Kalastajat kokoontuvat vielä kerran yhteen ihmettelemään saalistaan. Kalastajat lähtevät soutamaan ensin hitaasti ja rauhallisesti. Alttarin eteen tulevat kaikki, joko polvilleen tai katse maahan luotuna. Siellä jokainen saa koittaa vettä maljassa ja kertoja kysyy jokaisen nimen erikseen ja sanoo sitten: Kasteessa Jumala kutsui sinut nimeltä omakseen. Simon rohkaisee muita kalastajia ja toteaa Jeesukselle: Hyvä on, kun sinä pyydät, yritämme vielä. Kalastajat istuvat veneeseen ja tekevät reippaita soutuliikkeitä iloisina, kun saalista on kerrankin tullut! Veneet saapuvat rantaan. Kalastajat lysähtävät maahan ja voivottelevat hetken aikaa: emme jaksa, ei siellä mitään kalaa ole, mehän yritimme! Simon tulee hakemaan veneellä loput kalastajat. Jos tilassa on alttaripöytä, sen eteen on hyvä tulla. Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa kalastajien kohdalla sitä, että entinen elämä kootaan takaisin varastoon. Mikä on heidän ensimmäinen reaktionsa. Kun saalis on veneessä, soudetaan takaisin rantaan. Yhtäkkiä vene keikahtelee. Lopun kokoontumisessa siunataan kaikki paikalla olijat Herran siunauksella tai siunataan toisiamme yhteen ääneen. Kun Jeesus on puhunut, Hän pyytää, että Simon soutaisi veneen kauemmas järvelle ja laskisi vielä kerran verkot veteen. Istutaan hetkeksi takaisin odottamaan ja katsellaan Jeesus-nukkea tai ristiä. Kalastajat nousevat ja heittävät verkot veteen, koska Jeesus niin käski. Kun kalastajat kuulevat tämän, he nousevat seisomaan. Kertoja pyytää heitä varovasti vetämään köysien päässä olevia verkkoja lähemmäs. Joku antaa tahtia: veto, veto! Vene keikkuu puolelta toiselle ja hetkeksi soutuliike lakkaa ja keinutellaan puolelta toiselle muiden soutajien kanssa. Tästä eteenpäin Jeesus kutsuu Simonia nimellä Pietari. He kulkevat tilassa joko alttaripöydän luo tai muuhun paikkaan, johon verkkojen lisäksi on tuotu myös kastemalja. 39 IDEAT Vielä kerran verkot veteen Vene on vedessä, mutta lähellä rantaa. Lopuksi he vetävät veneet maihin ja lähtevät Simon Pietarin johdolla seuraamaan Jeesusta. He kurottavat eteenpäin ja vetävät airoja taakse. Simonia harmittaa, ettei hän luottanut Jeesukseen ja sanoo: ”Herra, minä olen vain tavallinen, syntinen mies. Jeesus kertoo kuulijoille Jumalan valtakunnasta, joka on tullut lähelle jokaista ihmistä Jeesuksen läsnäolossa. Simon ja muut kalastajat vetävät saaliin mukanaan maihin ja kokoontuvat Jeesuksen eteen. He keräävät kaikki ”verkot” mukaansa. Soudamme syvän veden luo ja laskemme verkkomme järveen. Jeesus-hahmo on siirtynyt tilassa tyhjään kohtaan, jonka ääreen kaikki ihmiset nyt liikkuvat. Simon polvistuu Jeesuksen eteen ja niin tekevät kaikki muutkin. Tyhjät ”verkot” heitetään veneen laitojen yli, joka puolelle venettä. Sitten he huomaavat kankaiden alta pilkottavat köydet. Jeesus on koko ajan mukana, toisessa veneessä heidän kanssaan. Simonia sen sijaan epäilytti. Simon ja rannalla olevat muut kalastajat kuulevat tämän. Maljan eteen voi kukin perhe tai lapsi tulla vuorollaan. Verkot ovat täynnä! Jeesus oli oikeassa! Simon ihmettelee ja pyytää kaikkia kalastajia auttamaan ja nostamaan saaliin veneeseen. Verkkoihin on tarttunut jotakin! Kalastajat nousevat seisomaan ja huojuvat hetken paikoillaan. Tämän jälkeen verkoista saa ottaa yhden kalan, tikkarin, tarran tai tavaran muistoksi tästä päivästä. NN, nyt sinä olet ihmisten kalastaja. Kertoja kertoo, että Jeesus kyllä tiesi, mitä on tekemässä ja oli rauhallisena veneessä. Kalastajat ryömivät ja konttaavat takaisin kahteen veneeseen ja käyvät istumaan. Pietari tarkoittaa kalliota. Simon ja kaikki kalastajat ovat ihmeissään. Täydet verkot tuodaan alttarille myös. Siis veneen osat kootaan ”rantaan” yhteistuumin ja lähdetään kotiin pohtimaan, millaista on olla sekä inhimillinen ihminen että ihmisten kalastaja tässä maailmassa! RAAMATTUA LEIKKIEN 39 IDEAT. Mene pois luotani.” Mutta Jeesus sanoo Simonille ja kaikille muillekin: ”Älä pelkää, minä teen teistä ihmisten kalastajia.” Moni asia muuttuu Simonin ja kalastajien elämässä
Eri verkkosivuilta löytyy mitä hienoimpia vinkkejä kauniiden virpomisoksien tekoon. PÄÄSIÄINEN Siemenpussit voit askarrella myös itse ja antaa pienen lahjan kotiinviemisiksi! "Virvon, varvon vitsasella, kosken kevätpajusella Terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä." Sekä Lastenkirkossa, Päkän ja Pulmun vinkeissä että evl. Siemenpussit voi tietysti tehdä myös talkoilla puutarhakaupasta ostamistanne siemenistä. Paastonajan kivet Laita kirkkosaliin ja ryhmän kokoontumistilaan pöytä tai kori, johon tuhkakeskiviikkona paaston alkaessa laitetaan kuusi kiveä tai kuusi muuta esinettä. Piilotetaan isolle alueelle kirkon ympäristöön pahvisia pääsiäismunia, joissa on ohjeet siitä, että pahvimunan löydettyään saa tulla hakemaan pääsiäissunnuntaina kirkolta pääsiäismunan. Pahvimuna toimii kutsuna perheiden pääsiäismessuun. Paastonajan palmusunnuntaina kori tyhjenee kivistä ja se voidaan täyttää palmunoksilla tai virpomisvitsoilla, koska silloin ollaan valmiita, sellaisina kuin olemme, vastaanottamaan Jeesus. Tällä aukeamalla on poimintoja näistä materiaaleista laskiaisesta pääsiäiseen.. Lastenkirkon virpomisvinkkien sivuilla voit ladata kortteja, joissa on virpomisloruja. Ideana on, että paasto keventää elämää pääsiäistä kohti. Minkä pyhän varaisitte vauvaperheille; minkä leikki-ikäisille perheineen; entä minkä tapahtuman voisivat pienet koululaiset ottaa omakseen. Me seurakuntien ahertajat emme ehdi alkuvuodesta lepäillä! Virpomisvitsat ja ruohot kodin pääsiäiseen Virpomisperinteeseen perheissä tartutaan mielellään palmusunnuntaina Itä-Suomessa ja muuallakin, paitsi Pohjanmaalla, missä on tapana virpoa vasta lankalauantaina. 40 IDEAT Monessa seurakunnassa on tapana viettää myös loppiaista ja kasteen sunnuntaita tammikuussa. Seurakunnan ydintehtävää on liittää virpomiseen siunausta toivottava tervehdys. Messussa kivien vähenemisen voi liittää johdantosanoihin, päivän rukoukseen, saarnaan tai esirukoukseen. fi-sivuilla olevissa uusissa jumalanpalvelusaineistoissa on paljon materiaalia, jonka pohjalta on jouhevaa lähteä valmistelemaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa messuja, kirkkohetkiä, vaelluksia ja ryhmätoiminnan hartauksia. Munajahdin voi liittää myös virpomistapahtumaan. Kynttilänpäivää seuraa laskiaissunnuntai jo 11. Seurakunnassa kannattaa järjestää oksien koristelupajoja jo vaikka laskiaisesta lähtien, jotta kaikki halukkaat ehtivät mukaan. Pääsiäismunajahti ulkona Järjestetään ulkona pääsiäismunajahti. helmikuuta. Seurakunnan virpomispalkkana voikin olla Lastenkirkon Ilo kasvaa -rairuohopussit. Jos seurakuntalaisilla kuitenkin on intoa kokoontua useammin, kannattaa sopia vapaaehtoisten työryhmät vastuuhommiin. Virpomisvitsa on pääsiäiskoristeena tuttu koko maassa. Jokaisena paastonajan viikkona poistetaan yksi kivi. Vinkkejä pääsiäisajan jumalanpalveluselämään TEKSTI Anita Ahtiainen Pääsiäisen odotus alkaa tänä vuonna heti jouluajan päätyttyä. Kylvöhommat sopivat myös vinkiksi perheisiin. Yksi tai kaksi ihmistä ei voi tällaista tapahtumamäärää hallinnoida, ja on viisasta valita yksi huipputapahtuma ja käyttää paukkuja myös viestintään
Vaeltava pääsiäismessu toimii ulkona ja sisällä Tarvikkeet ja valmistelu: lastenkirkko.fi/materiaalit/vaeltava-paasiaismessu Tulosta sivulta pääsiäismessun rastit. Voit tarvittaessa muokata niitä tai tehdä tyhjään pohjaan ohjeita tai lisä rasteja. Kulkueeseen voi erityisesti palmusunnuntaina ottaa mukaan myös kepparit. Keppiaaseilla ja -hevosilla voi olla oma roolinsa myös evankeliumin luvun ja saarnan yhteydessä.. Kaikilla käsissään palmuntai pajunoksia, kankaita, sifonkihuiveja tai rytmisoittimia. Tarvikkeet: violetti, musta ja valkoinen kangas; värikkäitä lattiakuvien asettelumateriaaleja Levitetään lattialle kankailla pääsiäisen liturgiset värit viuhkamaisesti näkyviin. Virsistä toimivia voisivat olla VK3 Hoosianna! huudetaan tai VK15 Tiellä ken vaeltaa. Myös kirkkoon tulleita lapsia voi pyytää liittymään kulkueeseen. Kiitos keltaisista tipuista, kiitos punaisista hymysuista. Tuohon värin kuuluu paljon surua, murhetta ja pelkoa. kikäytävää pitkin kohti alttaria. Kirkkomuskarilauluista sopivat KM1 s. Kirkkosaliin tullessaan kulkue kiertää ensin sivukäytävien kautta ja kulkee vasta lopuksi kesPääsiäisen värit Tämä Miia Rainisen ja Marjukka Luoman Päkän ja Pulmun vinkkeihin ideoima työskentely sopii tilanteisiin, jossa koolla oleva seurakunta mahtuu liikkumaan ja lattialla on sopiva tila työskentelylle. Valkoiseen väri muistuttaa Jumalasta, Jeesuksesta ja enkeleistä. Pitkäperjantaina väri muuttuu mustaksi. Violetti on odotuksen, valmistautumisen, katumuksen ja syntien tunnustamisen väri. Minkä värisiä sinulle ovat odotus ja yhteys, suru ja pelko, ilo ja ihmetys. Rasteja voi myös olla vähemmän kuin kokonaisuudessa on tarjolla. Ilo ja ihmetys täytti Jeesuksen seuraajien sydämet. Kaikki nämä tunteet kuuluvat pääsiäiseen. 105 Pääsiäistä kohti. 41 IDEAT Kulkueet Messu, muskarikirkot ja muut sanajumalanpalvelukset aloitetaan palmusunnuntaista eteenpäin kulkueella, johon kutsutaan lapset ja kaikki halukkaat. Violettiin väriin mahtuvat paastonaika, palmusunnuntai ja kiirastorstai. Aamen. 104 Kuninkaamme saapuu! ja s. Sanajumalanpalveluksena rastit voivat olla seurakunnan käytettävissä vaikka koko pääsiäisajan. Kulkueeseen liittyvät ristinkantaja, kynttilän kantajat, kuoro, avustajat, seurakuntalaiset ja pappi. Osallistujat saavat tuoda erilaisista asettelumateriaaleista omat värinsä eri tunteille kankaiden päälle. Ehtoollisen voi järjestää ulkona, mutta voi olla todella vaikuttavaa mennä sitä varten kirkkosaliin ulkona vaeltamisen jälkeen. Mutta matka ei loppunut suinkaan tähän. Värirukous Kiitos maailman kaikista väreistä, sinisistä, punaisista, vihreistä! Kiitos sinisistä vesistä, kiitos ruskeista linnunpesistä. Heti pääsiäissunnuntain koittaessa valkoinen väri kirkastaa kaiken. Violetti muistuttaa myös ehtoollisesta, Jeesuksen ja opetuslasten viimeisestä yhteisestä ateriasta. Kiitos sateenkaaren väreistä, pidä Jumala huolta meistä. Kulkueen aikana voidaan laulaa LV29 Pääsiäismatka tai LV28 Eläköön taivas ja eläköön maa
Minimedis toimii jumalanpalveluksen ’sana’-osana. Osallistujille tarjotaan kahvin kanssa suolaista ja makeaa. • pääsiäismunien maalausta • suklaamunien etsintä kirkkosalissa tai sään salliessa ulkona – kuinka monta pääsiäismunaa ehdit löytää 2 minuutissa. Aamen. Ajattelen Jeesusta, joka sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. MiniMediksiin voi johdattaa seuraavasti kaiku lorun avulla: Rauhoitan jalat. Jos yhdistyksen jäsen haluaa vuosikokouksen käsittelevän myös jotain muuta, tieto siitä on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta eli viimeistään 3.5.2024. Jotain ihmeellistä hänessä oli! Ajattelen sitä, kun Jeesus oli kasvanut aikuiseksi. sivele jalkoja Rauhoitan kädet. Pääsiäispaja Perheille voi järjestää myös pääsiäistapahtuman, jossa on useita toimintapisteitä: • keppareiden rakennus ja esterata • virpomisvitsojen koristelu ja siunaaminen pääsiäiskorttien askartelu tutuille tai diakoniatyössä jaettavaksi. Sitä, kuinka hän kantoi pienen eksyneen lampaan turvaan. Ajattelen Jeesusta, hyvää paimenta. Miltäköhän se tuntui, kun suuret kansanjoukot kuuntelivat. 040 582 1262 Anita Ahtiainen, sihteeri, anita.ahtiainen@ lastenjanuortenkeskus.fi tai p. Ajattelen Jeesusta, joka tyynnytti myrskyn. Kun seuraan Häntä, en koskaan eksy. Etäyhteydellä osallistuminen on mahdollista lähettämällä linkkipyyntö Anita Ahtiaiselle viimeistään 15.5.2024. Itkiköhän Jeesus paljon. sivele käsiä Rauhoitan mielen. Herätän jalat. VUOSIKOKOUSKUTSU SPY RY:N HALLITUS Eija Pakkala, puheenjohtaja, eija.pakkala@kolumbus.fi tai p. Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous 18.5.2024 klo 9.30 Paikka: Finlaysonin palatsi, kabinetti 2. Ajattelen sitä, kun Jeesus oli aivan pieni vauva. 42 IDEAT PÄÄSIÄINEN Jeesus – minimedis Minimedis on lyhyt yhteen sanaan/teemaan keskittyvä meditaatiohetki, joita erityisesti Miia Raninen on Tapiolan seurakunnassa kehittänyt. taputtele/ravistele jalkoja Herätän kädet. Ajattelen Jeesusta 12-vuotiaana poikana temppelissä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. taputtele/ravistele käsiä Herätän mielen. Ajattelen Jeesusta, joka sanoi olevansa elämän leipä. Hän tiesi koko ajan, että mitään hätää ei ole. sivele ohimoa Kuulen rukouksen kielen. Hänen seurassaan en ole koskaan nälissäni. Minäkin saan olla Jeesuksen sylissä turvassa. taputtele/ravistele päätä Tässä olen Jumala! nosta kädet ilmaan Valonsäde -rukous Kiitos Jumala kevätsäistä, kiitos valonsäteistä näistä! Anna niiden kertoa meille talven pimeyteen piiloutuneille: Elämä lopulta aina voittaa, suuri pääsiäisjuhla koittaa! Ole meidän kanssamme, siunaa suuri juhlamme. Kokousvalmisteluja helpottaa, jos osallistuvat ilmoittavat saapumisestaan paikalle etukäteen. krs. 050 596 603. Siihen voi liittää päivän tekstin, mutta vain yhden jakeen, jotta lapsi osallistujien keskittyminen ei herpaannu. Ajattelen Jeesusta, joka siunasi lapsia. Ajattelen, miltä Jeesuksen käsi pään päällä mahtoi tuntua. Kuninkaankatu 1, Tampere Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. • leivonta/valmiin leivonnaisen koristelu. risti kädet Ajattelen Jeesusta
Pajassa kuulimme, että jännää on, jos joku “jatkuu ensi numerossa”. Pääsiäisen ja keväät vinkit 26.4. Yhdessä paastokalenterin kanssa tarinat toimivat uudenlaisena pääsiäisohjelmana kirjeissä ja sosiaalisessa mediassa. Sen myötä Lastenkirkon toimituksessa ja lasten pajassa pohdittiin, millaista jännitys voisi tulevana vuonna olla. Nämä kaikki tulevat näkyviin ensi vuoden sisällöissä. 'Ehtoollinen' ja 'juhlat' voidaan käyttää yhtä hyvin keväällä kuin syksyllä kirjeissä ja Ilon kekkereissä. Muista pääsiäiseen myös nämä! Seurakunnassa kannattaa ottaa käyttöön aiemmin julkaistut pääsiäissisällöt, kuten paastokalenteri, pääsiäispolut, pääsiäismessurastit, virvotaan kirkolla -materiaali, pääsiäispostit ja Fisucraftin pääsiäisvaellus. Syyskauden Ilon kekkeri -vinkit 26.10. Mutta miten hyvin Lastenkirkon joulukokonaisuus palveli sinua työssäsi. Lasten vaalissa valittiin Lastenkirkolle teema vuodelle 2024, ja voiton vei jälleen jännitys. Pulmun tarinat hitsautuvat yhteen Lasten Keskuksen verkkokaupasta ostettavissa olevan Päkän puuhat – pääsiäinen -kirjan kanssa. Kirja yhdistää huumorilla kristillisen pääsiäisen perinteen ja lasten maailman. Anna palautetta joulusta, jotta voimme suunnitella tulevan joulun vielä paremmaksi. Päkän tarinoita innokkaiden ääninäyttelijöiden esittäminä Tulossa olevat Päkän postit Perheisiin lähetettäviä Päkän posteja ja Tutkimuspartio seikkailee -tulostettavia puuhasivuja on jo runsaasti. Nyt hän saa aisaparikseen Pulmuksi 9-vuotiaan Ike Poroputaan, jota kuultiin jo Lastenkirkon joulukalenterissa. Se on ihastuttava lahja vaikka virpojille. 43 IDEAT. Niiden teemoista 'laskiainen' on ainoa vuodenaikaan sidottu. Keväällä julkaistaan kumpaankin sarjaan kolme uutta kirjepyhäkouluunkin sopivaa materiaalia. Kaisa Raittila kirjoittaa hiljaiselle viikolle ja pääsiäisviikolle neljätoista Päkän tarinaa, jotka ääninäyttelijämme esittävät ja Johanna Nordblad kuvittaa. Kummipäivän ja kesän vinkit 9.8. Jännittäviksi asioiksi mainittiin myös pimeä, yökyläily, esiintyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Jouluvinkit Miten Lastenkirkon joulu meni. “Se oli kyllä kivaa”, Ike toteaa. 43 IDEAT LASTENKIRKKO Jännitystä luvassa myös vuonna 2024 Lasten jännitykseen liittyvät pohdinnat inspiroivat pääsiäisen tienoolle kuunneltavien tarinoiden sarjan. Tilaa uutiskirje Uutiskirjeiden aikataulu 2024 26.1. Paastonajan vinkit 10.3. Ike Poropudas äänittää Pulmun pulputtavia joulukalenterirepliikkejä. Päkää esittää tutusti kanttori ja musiikkipedagogi Sini Nikku. Seuraavaksi pulmutellaan kohti pääsiäistä
Sen lisäksi lastenohjaajat olivat valmistaneet oksia myös varalle. Tuomiokirkkoseurakunnan Lasten katedraalissa puolestaan on ollut virpomisoksapaja ja lyhyt hartaus, jossa niin virpojat kuin virpomisoksat on lopuksi siunattu alttarin luona. Jeesus sinua siunatkoon”, kertoo johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Leena Katriina Leppänen. Meillä Messukylän seurakunnan tapahtumassa yhdistyvät perhemessu, virpomisoksapaja, ruokailu, pomppulinna ja muu hauska toiminta. 44 IDEAT Tule kirkolle virpomaan -tapahtuman ajatuksena on tuoda yhteen virpomishaluisia lapsia ja eri-ikäisiä ihmisiä, jotka tahtovat tulla virvotuksi. Palmusunnuntaina oli mahdollisuus tulla virpomaan Tampereella yhteensä kuudelle eri kirkolle, tunnin tai parin aikana messun jälkeen. Tämä oli minusta tärkeä palaute”, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Kirsi Tuominen. Opettelimme pyhäkoulussa uuden, maailman tilanteeseen ajankohtaisen toivotuksen: – Virvon varvon rauhaa sulle, rauhaa mulle, rauhaa maailman kansoille.” Pyhäkoulun vapaaehtoinen ja varhaiskasvatuksen työntekijä yhdessä huolehtivat, että jokainen pyhäkoululainen sai kotiinviemisiksi sekä virpomisoksan että palkaksi suklaamunan. Kirkossa lauloimme ensin yhdessä virpomiseen liittyvän laulun ja kiertelimme sitten virpomassa. “Perinteikkäät tapahtumat ovat keränneet joka vuosi runsaasti väkeä. Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa ja Messukylän seurakunnassa on pidempiaikainen perinne perhetapahtumasta palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina virpomisoksapajoineen. “Virpomistempaus tavoitti osallistujia askartelemaan virpomisoksia pyhäkouluun ja kirkonpenkkiin virvottavaksi henkilöitä, jotka erikseen kertoivat tulleensa tai tuoneensa lapsensa virpomisen vuoksi, vaikka eivät muuten kirkolla useinkaan käy. Seurakunnat yhteistyössä Tampereella kaikki neljä suomenkielistä seurakuntaa järjestivät toimintaa perheille joko palmusunnuntaina tai edeltävänä lauantaina. Virpomisoksien yhtenä koristeena on perinteisesti ollut pieni oksaan ripustettava kortti. Kutsussa mainittiin, että virpojille on luvassa pieni palkka. Virpominen sopii hyvin ohjelmanumeroksi palmusunnuntain perhemessuun. Koristelimme virpomisoksia messun aikana pyhäkoulussa. Virvon varvon kirkolla! "Virvon varvon tuoreeks, terveeks, Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoks. Kuorolaiset veivät aiemmin valmiiksi tehdyt virpomisoksat penkissä istuville. “Toteutimme virpomisen käytännössä niin, että pyhäkoululaiset virpoivat jumalanpalvelukseen saapunutta väkeä kirkkosalissa messun lopussa. Kortin kuvana on Jeesus ratsastamassa aasilla palmunoksien yli iloitsevien lasten keskellä ja teksti "Virvon varvon tuoreeks, terveeks, Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoks. “Meillä Lielahden kirkolla lapsikuorolaiset virpoivat messun lopussa yhteisesti kaikki kirkossa olijat. TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVITUS Shutterstock Vuosi sitten Kotka-Kymin seurakunnassa mahdollisuus virpomiseen ja virvottavana olemiseen oli osa viikoittaista pyhäkoulun toimintaa ja jumalanpalveluselämää. Virpomisella levitetään hyvää mieltä ja siunausta. Oksia oli niin paljon, että jokainen kirkossa ollut sai oksan kotiin vietäväksi”, kertoo johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Anne Ryyppö-Prami Harjun seurakunnasta. Jeesus sinua siunatkoon." PÄÄSIÄINEN
Asiaan sitouttaminen työyhteisöissä oli merkittävää. “Virpojissa oli itsenäisesti kulkevia koululaisia sekä vanhempiensa saattamina alle kouluikäisiä,” kertoo Harjun seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Anne Ryyppö-Prami. Täältä löydät myös Lastenkirkon Tule virpomaan kotikirkkoon -muistilistan järjestäjille. “Yhtenä tavoitteena ja toiveena oli se, että virpomistempaus kirkolla toteutettuna voi antaa mahdollisuuden harvinaiseen ylisukupolviseen kohtaamiseen ja yhteisen perinteen kokemiseen uudella päivityksellä,” kuvailee Tampereen Eteläisen seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Minna Kaihlanen. • Virpomisoksia valmistettiin etukäteen jonkin verran, jotta vasta kirkolla palmusunnuntaina virpomismahdollisuuden huomaavat lapset pystyisivät myös osallistumaan helposti. Minna Kaihlanen listasi prosessin eri vaiheet: • Ideasta kerrottiin lyhyesti vanhusten kanssa toimiville työntekijöille, jotka näyttivät heti vihreää valoa lähteä mukaan. • Kutsua levitettiin muun muassa vanhustenpiirissä, kirkkojen ilmoitustaulujen, sosiaalisen median kanavissa, seurakuntalehti Sillassa ja eri ryhmien viestiryhmissä ja suullisesti kaikissa mahdollisissa kohtaamisissa. • Merkityksellistä oli, että kuuden eri kirkon virpomisajankohdat olivat samassa kutsussa ja kukin pystyi valitsemaan mihin tulla. 45 IDEAT Vuonna 2023 Lastenkirkko tuotti viestintämateriaalia Tule kirkolle virpomaan -tapahtuman toteuttamisen tueksi. MITÄ VIRPOMISMAHDOLLISUUDEN JÄRJESTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ VAATI. • Varmistettiin, että jokaisella kuudella kirkolla oli koko ilmoitetun aikavälin joku tai joitakuita virvottavana, tai joku ohjaamassa virpojia ovelta esimerkiksi kirkkokahveille virpomaan. Kirkkoon on turvallista tulla virpomaan ja virpojat saavat palkan virpomisesta. Tervetuloa!” Harjun seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Anne Ryyppö-Prami kertookin, että juuri tästä tuli hyvää palautetta: että tarjottiin paikka, jossa varmasti saa virpoa ja jossa virpojia odotetaan ilolla ja heidän tuloonsa on valmistauduttu. • Kaikkien kyseisten kuuden kirkon jumalanpalvelusta toimittavien työntekijöiden (papit, kanttorit, suntiot) kanssa sovittiin, että he nostavat virvottavana olemisen mahdollisuutta esiin. “Osalle tämä voi olla ensimmäinen virpomiskokemus ja moni vanhempi kertoi meille työntekijöille, ettei kodin läheltä löydy paikkoja, joissa lapsi voisi käydä virpomassa kun sukulaiset asuvat kaukana eikä naapureita tunneta.”. Käytännössä virpojia ei vielä ensimmäisellä toteutuskerralla saapunut kirkoille suuria määriä, mutta virpomaan saapuneet saattajineen olivat innoissaan. Viesti perheille sosiaalisessa mediassa ja eri viestiryhmissä kuului seuraavasti: “Monessa perheessä mietitään palmusunnuntain lähestyessä, että mihin lapset voisivat mennä virpomaan. Kutsu seurakunnan eläköityneitä työntekijöitä virvottavaksi kirkolle”, vinkkaavat Anne Ryyppö-Prami ja Minna Kaihlanen
Pulmun asussa Riikka Jäntti ja Päkänä Sini Nikku. Kappale löytyy kuunneltavaksi viereisen sivun qr-koodista ja myöhemmin myös muualta suoratoistoista. LauluPäkä-sarja saa jatkoa Lastenkirkossa musiikkivideolla “Laskiainen on talvella” ja tämän aukeaman vinkit liittyvät kyseiseen uuteen lauluun, joka vie laskiaisesta kohti pääsiäistä. Pulkan naruun kannattaa tarttua niin sisällä laskiaista musisoiden kuin laskiaismäessä. TEKSTI & TOTEUTUS Riikka Jäntti KUVITUS Shutterstock. 46 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU Laskiaisesta pääsiäiseen! Palstasta vastaa Riikka Jäntti, joka työskentelee STEP-koulutuksen musiikkikouluttajana ja Lasten ja nuorten keskuksen musiikkituottajana – ja joskus lennähtelee myös Lastenkirkon Pulmu-kyyhkynä! Laskiainen on talvella Kirpeä pakkasilma saattaa nipistellä poskipäitä, kun laskiainen osuu kalenterissa tällä kertaa helmikuun puolivälin kieppeille, ystävänpäivän tuntumaan
/ Laskiaismäkeen mennään. 47 IDEAT Lastenmusiikkia juhlistettiin jälleen Lapsen oikeuksien päivänä monella tavalla. LauluPäkän uudet laulut Laskiainen-video liittää laskiaisen pullat ja pulkkamäet kristilliseen perinteeseen. soitetaan 3 + tauko Nam, nam, nam… / Lallallal… kaavitaan kynsillä rumpukalvoa Laskiaispulla syödään. Laulut julkaistaan tänä keväänä.. rinkula kiertää Väliin mahtuu paastonaika, rinkula pysähdyksissä mut’ nyt on laskiainen. narsissi, tulppaani, helmihyasintti väliin mahtuu piirretään omia koukeroisia reittejä; paastonaika laskiaisesta pääsiäiseen SOITTAEN djembe / kehärumpu / käsirumpu / kartonkilautanen silitetään rumpua Laskiainen on talvella. / Laskiaismäkeen mennään. Soili Perkiön säveliin ja Liisa Kallion sanoituksiin on sovitukset tehnyt Loiskis-orkesteri. Materiaalista löytyy myös nuottijulkaisu. Vuoden 2023 lastenlauluksi Lastenmusiikki ry valitsi Jellonagaalassa Vallattoman laivan laulut -levyltä löytyvän laulun Herkules-Kukko. Luomiskertomus -teemaan kannattaa laittaa jo mieleen laulu “Luoja leipoi.” LAULA – LEIKI – LIIKU RYTMIRINKULA istuen maassa/seisten, molemmat kädet rinkulassa kiinni soutaminen taakse ja eteen Laskiainen on talvella. soitetaan perussykettä Pääsiäinen on keväällä. LauluPäkän videoiden idea on kertoa, millaisia asioita kirkkovuoden kiertoon liittyy. LAULUPIIRTÄMINEN lattialla pitkä paperi teipattuna kiinni + paksuja tusseja tai vahaliituja, lorutellaan ja piirretään samalla: las-kiais-pul-la jokainen piirtää omaa pullaansa pyörivällä liikkeellä paperin toiseen päätyyn (tempo kiihtyy vähitellen nopeammaksi) pääsi-äinen ohjaaja piirtää paperin toiseen päätyyn tyhjän ristin ja kaikki tulevat piirtämään sen ympärille pääsiäiskukkatarhaa naputtaen tussilla/liidulla lattiaan sanan sykkeessä esim. Pääsiäinen on keväällä. Uutta lastenmusiikkia syntyy Suomessa ilahduttavan paljon. Lämmin suositus myös vuonna 2023 startanneelle Pienlähettiläs-yhtyeelle, joka tekee kristillistä lastenmusiikkia. Yksi mainio kerronnallinen matkakokonaisuus löytyy Kaisa ja Kaalinpäät -orkesterin Juna lähtee Kiinaan -levyltä. Muusikot Riikka Jäntti ja Sini Nikku ovat lyöneet päänsä yhteen luodakseen innostavat laulut myös helluntain ja mikkelinpäivän sisällön selventämiseen. Yksittäisenä nostona voisi tutustua lauluun “Kesällä ja talvella”. soitetaan sormilla “sadetta” Väliin mahtuu paastonaika, ympäri rummun reunoja tauko mut’ nyt on laskiainen. rytmitys alas (3 + tauko) Nam, nam, nam… / Lallallal… rinkula ylös – alas Laskiaispulla syödään
”Babyshowerit on suunniteltu järjestettäväksi kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin. Juhlissa vanhemmilla on ollut mahdollisuus tehdä tulevalle perheenjäsenelle omat rukoushelmet isokokoisista pehmeistä silikonihelmistä, samaan tapaan kuin rippikoululaiset tekevät itse itselleen. Tämän vuoden lokakuuhun mennessä olemme järjestäneet tapahtuman yhteensä neljä kertaa”, Airaksinen kertoo. Hollolan seurakunnan lastenohjaaja Mira Airaksinen kertoo, että Babyshowerit seurakunnan tapaan -juhlien ajankohdaksi on valittu perjantai-ilta, ja tapahtumapaikkana on ollut Hollolan Sovituksen kirkko. Hyvinkäällä Odotusten kahvilat muuttuivat Babyshower-juhliksi Hyvinkään seurakunnassa neljä teemallista Odotusten kahvila -iltaa päätettiin vaihtaa Babyshower-juhliksi, minkä myötä osallistujamäärä kasvoi ja iltatyön määrä vähentyi. Kerromme muun muassa vauvan ensimmäisten juhlien järjestämisestä. Ja toki tärkeää on tarjota mahdollisuus viettää iltaa tutustuen ja keskustellen mukavassa yhteisöllisessä ilmapiirissä.” "Ja tottakai Babyshowereissa on tarjottu juhlavat kakkukahvit!" Odottajat ovat antaneet juhlista hyvää palautetta. Juhlien järjestämisessä on ollut seurakunnan väestä mukana lastenohjaaja, pappi ja perhetyön diakoni, lisäksi verkostoitumalla on saatu monenlaista mukavaa lisää juhliin. Tosin seuraavalla kerralla aiotaan kokeilla sunnuntai-keskipäivää, minkä toivotaan entisestään kasvattavan osallistujamäärää. Parin viikon välein kokoontuvassa Odotusten kahvilassa havaittiin, että monet löytävät iltoihin niin myöhäisessä vaiheessa odotusaikaa, että ehtivät käydä niissä vain kerran tai pari ennen synnytystä. Liberolta on lisäksi tilattu vaippoja ja kosteuspyyhkeitä sisältävä tuotekassi. Babyshower-juhlat ovat eräs tapa lähestyä perheitä odotusaikana. Samoja aihepiirejä – vauva-askartelut, ajatuksia vanhemmuudesta, piePöytä on katettu! Kaiken kruunaa vaippakakku, jonka myötä Hyvinkään seurakunnan vauvaperhekerhon äidit tahtovat toivottaa tulevat äidit osaksi yhteisöä.. Toistuva havainto on, että mikään aika vapaalle vertaistuelliselle keskustelulle ei tuntuisi olevan tarpeeksi; aiheita uuden elämänvaiheen kynnyksellä riittää. Hollolassa juhliin on pyydetty ilmoittautumaan etukäteen, ja sinne on voinut ilmoittautua myös jo äskettäin syntyneen vauvan kanssa. Hollolan ja Hyvinkään seurakunnissa ne ovat saaneet ilahtuneen vastaanoton. Kaikki lahjat on koottu seurakunnan omiin kauniisiin kangaskasseihin jaettavaksi. MLL:n paikallisyhdistyksen vapaaehtoinen on ollut mukana kertomassa toimintamahdollisuuksista, kukkakauppa on tarjonnut alennuskortit ja paikallinen apteekki on lahjoittanut pienet tuotekassit, jotka sisältävät muun muassa d-vitamiinitippoja, sinkkivoidetta ja heijastimen. ”Babyshower-juhlissa on ollut mahdollista kuulla niistä seurakunnan tarjoamista palveluista, jotka koskevat uutta perheenjäsentä ja koko perhettä. 48 IDEAT Babyshowerit seurakunnan tapaan PYHIÄ HETKIÄ TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Nonna Kotkanen-Koivu Polku-toimintamalli kutsuu pohtimaan, mistä seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan ’polku’ voisi alkaa
Tapahtumaan on varauduttu muun muassa lelukorilla ja piirustuspisteellä sille varalle, että myös taaperotai leikki-ikäinen isosisar tulee paikalle. Seurakunnan Babyshowereissa on saatavilla tietoa ristiäisistä, esimerkiksi kerrotaan muun muassa seurakunnan lainaavan kastemekkoja kastevauvoille. Se on yhdenlainen tervetulotoivotus vanhemmilta vanhemmille osaksi seurakunnan yhteisöä. Tähän artikkeliin haastateltiin lokakuussa Hyvinkään seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajaa Anna-Mari Tukevaa, jolla oli merkittävä rooli lasta odottavien toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ensimmäisellä järjestämiskerralla Babyshower-juhlat tavoittivat noin 10 odottajaperhettä. 49 IDEAT nen ensimmäinen juhla, turvaverkot ja parisuhde – on nyt koottu Babyshower-juhlien sisältöihin ja jaettaviin materiaaleihin. Muistelemme lämmöllä Anna-Maria, hänen työtään seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja Pieni on Suurin -lehden toimituskunnan jäsenenä. Juhliin ei ole pyydetty ennakkoilmoittatumisia. Pullakahvit kauniisti katetussa pöydässä kruunaavat juhlatunnelman, varsinkin kun juhlapöytää koristaa perhetoimintaan osallistuvien äitien yhdessä odottajille taiteilema näyttävä vaippakakku. Babyshower-juhlat on vietetty lauantaina alkuiltapäivällä ja ne on suunniteltu järjestettäväksi jatkossa kahdesti vuodessa. Kuva Anna-Mari Tukeva Kätilö Sanna Oksman-Niemi (lempimuusa.fi) vieraili yhteistyökumppanina Hyvinkään seurakunnan Babyshower-juhlissa. Osallistujat ovat askarrelleet innokkaasti imetyskorun, jota syntyvän vauvan on turvallista sylissä tutkia myös suullaan.. Tulevien vauvojen syntymien laskettujen aikojen väli on ollut toisinaan jopa puolisen vuotta. Pian syntyvän vauvan vanhemmat ovat koristelleet harsokankaita. Esimerkiksi papin luona on tutustuttu ristiäisten sekä nimiäisten musiikkiin, ja varhaiskasvatuksen työntekijän luona on koottu imetyskoru ja koristeltu vauva-arkeen harsokankaita. Seurakunnan työntekijäpanos Babyshower-juhliin on ollut kaksi työntekijää varhaiskasvatuksen tiimistä ja pappi sekä mahdollisuuksien mukaan perhetyön diakoni. Pian haastattelun jälkeen meille tuli suru-uutinen: Anna-Mari oli kuollut äkillisesti. Niin Odotusten kahvila -illoissa aiemmin kuin Babyshower-juhlissa lokakuusta 2023 alkaen tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa verkostoituminen ja moniammatillisuus on ollut tärkeää. Babyshowereissa on ollut erilaisia esittelyja toimintapisteitä kierrettäväksi. Paikalle on saatu esimerkiksi vyöhyketerapeutti, kätilö, Hyvinkään imetystukiryhmän aktiivi ja perheasioiden neuvottelukeskuksen perheneuvoja. Tämä on ollut heille mieluista puuhaa; sen äärellä on helppo keskustella tulevaan vauva-aikaan liittyvistä ajatuksista. Juhliin on osallistunut niin esikoista odottavia kuin pikkusisarusta odottavia perheitä
Sitä se talvi on! Hiihtoretkiä, kaakaohetkiä. Narskuvaa lunta, valkeaa unta. Sitä se talvi on! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Pipopäitä, järvenjäitä. Sitä se talvi on! Lumiukkoja, pakkassuukkoja. Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Lumen tuiskuja, tuulen huiskuja, Hymysuita, huurrepuita
51 IDEAT
Messy Church on koko perheelle suunnattu jumalanpalvelus, johon kuuluu toiminnallisia pisteitä, joita kaikenikäiset osallistujat kiertävät yhdessä, yhteinen kertomushetki sekä ruokailu. Toiminnallisuuden avulla lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä osallisiksi elämän ihmeestä ja Jumalan rakkaudesta. Messy Churchissä kiteytyvät asiat, jotka yhdistävät lapsiperheitä ympäri maailmaa: hauskanpito ja toiminnallisuus, yhdessäolo, ateriointi ja vapaus tulla sellaisena kuin on. Teemat vaihtelevat Raamatusta luontoja seikkailukasvatukseen. UUTUUS! Toiminnallinen jumalanpalvelus 32,90€ UUTUUS! Tekemistä ja touhua kasvatustyöhön 32,90 € Pisaroita on runsas kattaus erilaista tekemistä ja touhua kasvatustyöhön. ISBN 9789523548749 Hinta 32,90 ISBN 9789523548503 Hinta 32,90. Meri Hannikaisen koostama Messy Church on ensimmäinen suomalainen käsikirja ja johdatus menetelmään. Materiaali sopii sekä kouluikäisten ryhmille että koko perheen tekemiseksi. Teos on jatkoa suositulle kirjalle Pulahduksia Hartauksia perhetyöhön. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO MERI HANNIKAINEN Messy Church Elämyksellinen kirkkohetki kaikenikäisille MARGIT PULKKINEN, MARIKA PULKKINEN Pisaroita — Seikkailua, draamaa, hartautta Messy Church on Englannissa kehitetty ja nopeasti levinnyt toiminnallinen jumalanpalvelus, josta on tullut Englannin anglikaanikirkon perhetyön keskeisimpiä muotoja. Kirja sisältää hartauksia, rastipolkuja, seikkailuja, tarinoita ja bibliodraamaa, joista riittää ohjelmaa niin säännöllisesti kokoontuviin kerhoihin kuin erilaisiin tapahtumiin