1 TEEMA 1 2025 Lillat on kristillinen päiväkoti Porvoossa SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUS KUKOISTAA KOHTAAMISPAIKOISSA Yhteisövaikuttavuutta perheiden parhaaksi Oula ja Heini ovat päiväkoti Lillatin lapsia
Hän halusi maalata pupun kanssani lähes päivittäin. LUNTA! Äkkiä haalarit päälle, talvisaappaat jalkaan, pipo päähän, rukkaset käteen ja ulos! Taaperon lumiriemu on loputon. Suloisen pupun kanssa ja oman vanhemman sylissä on turvallista käydä läpi tunteita säikähdyksestä helpotukseen, turvaan ja levollisuuteen. Maalasimme melkein kolmekymmentä herttaista puputeosta. Iso pupu on lämmin ja tuoksuu tutulta. Sen kylkeen voi rauhassa nukahtaa. Yhtäkkiä peura kurkistaa heinikosta ja pupu pelästyy! Onneksi iso pupu on lähellä ja pikku pupu saa loikkia syliin turvaan. Olen sisällyttänyt kirjan kuvituksiin elementtejä noista yhdessä sylikkäin maalatuista teoksista.” Emilia Erfving ISBN 9789524130622 Hinta 14,96 UUTUUS! Kirja sanoittaa lapsen tunnemaailmaa 14,96 € UUTUUS! Lumiriemu on loputon! 15,00 €. ISBN 9789524130028 Hinta 15,00 EMILIA ERFVING, PIKKU ERFVING Pupu Pieni pupu loikkii niityllä, nuuhkii auringon lämpöä ja maistelee apiloita. ”Inspiraationa kirjalle toimi yksivuotiaan lapseni pupuvaihe. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi LESLIE PATRICELLI Lunta! Taivaalta leijailee ihanan pehmeää, höttöistä, valkoista ja kylmää... Värikäs, pahvisivuinen kirja kuvittaa ja sanoittaa pienen lapsen tunnemaailmaa. Riemastuttava ja iloisesti kuvitettu kirja rikastaa lapsen sanavarastoa ja innostaa koko perheen yhteisiin talvisiin leikkeihin. Lumihiutaleet sulavat hassusti kielelle, lumesta voi rakentaa lumiukon, lumessa voi huristella pulkalla ja hiihtää, ja sinne on hauska humpsahtaa. Eikä haittaa, vaikka nenänpäätä paleltaa sillä lumihommien jälkeen pulahdetaan lämpimään kylpyyn
Parkkipaikka on ihan täynnä autoja. On varmaan vähän vaarallista leikkiä portaissa. Niitä on tosi, tosi monta! TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Pian 4-vuotias Eero lähtee mielellään Leppävaaran kirkkoon. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen Portaat on tosi korkeat ja minä pidän kaiteesta kiinni etten putoa. Ennen kuin Eero ehtii sisälle asti, espoolaisen kirkon pihalla häntä kiinnostaa erityisesti kirkon portaat ja parkkipaikka.. Jaksan kyllä kiivetä ylös
4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Johanna Mantere Vanhemmuuden sävyt näkyviin Vanhemmaksi tuleminen on yksi isoimmista muutoksista ihmisen elämänkaaressa. "Vanhemmuuden sävyt -illassa pysähdytään isojen tunteiden äärelle", kertoo kyseisen menetelmän kehittänyt teologi ja taidepedagogi Johanna Mantere.. Innokkaan vastaanoton saanut Vanhemmuuden sävyt -toiminta saa jatkoa keväällä uusin tunnepitoisin teemoin. Tämä on helppo ymmärtää teoriassa, mutta tuskin kukaan pystyy valmistautumaan täysin siihen, millaisen tunteiden kirjon vanhemmuus voi nostaa esiin lapsiarjen todellisuudessa. Riittää, että taapero heittäytyy kiireisessä pukemistilanteessa makaroniksi eteiskaaoksen keskellä ja kiljuu korvia huumaavasti. Syksyllä 2025 STEP-koulutuksen kautta on tulossa myös Vanhemmuuden sävyt -koulutus. Tai entä kun vauva itkee lohduttomasti mahavaivoja tai heräilee tunnin välein syömään
Vanhemmuuden sävyissä kohderyhmänä ovat niin vauvaperheet kuin pikkulapsiperheet. Niin helpolta ja ymmärrettävältä kuin tämä kuulostaakin, ei isojen tunteiden kohtaaminen onnistu vanhemmalta välttämättä mitenkään luonnostaan. Moni nykyinen vanhempi on itse elänyt kulttuurissa, jossa omia vihan ja pettymyksen tunteita on täytynyt piilotella, sillä niiden näyttäminen ei ole ollut sopivaa. Vanhemmuuden sävyjen tavoite on tukea vanhempaa ja koko perhettä jaksamisessa ja tunnekasvatuksessa hauskoilla, havainnollistavilla ja helposti lasten kanssa sovellettavilla menetelmillä itsemyötätuntoa ja onnistumisen kokemuksia vahvistaen. Menetelmä on sovellettavissa sekä suljettuna ryhmänä, että workshop-tyyppisesti kertaluontoisissa tapahtumissa. Siinä missä lapsia saatettiin ennen jopa syyllistää tai rankaista oman kiukkunsa ilmaisemisesta, nykyisin ymmärretään, että niin sanotuilla “negatiivisillakin” tunteilla on oma merkityksensä ja niille tulee antaa tilaa. Tunteilla – etenkin niillä vaikeimmilla – on esihistoriallisista ajoista lähtien ollut tärkeä merkitys: pelko on suojellut ihmistä saalistajilta ja viha on puolustanut. Vanhemman olisi toimittava lapsen jättimäisen tunteen turvallisena katalysaattorina samaan aikaan, kun omat tunteet käyvät ylikierroksilla ja tekisi itsekin mieli heittäytyä lattialle makaamaan ja kiljumaan. Tunnereaktiot ovat pohjimmiltaan ymmärrettäviä reaktioita täyttymättömiin tarpeisiin, kuten väsymykseen, yhteyden kaipuuseen, nälkään tai muuhun kuormitukseen – ja molemmilla osapuolilla on niihin oikeus. 5 TEEMA Lapsiperhe-elämään kuuluu väistämättä monenlaisia kiperiä tilanteita, joissa tunteet nousevat pintaan ja kuohuvat välillä myös yli äyräiden. Oikeus tunteisiin Koskaan aiemmin ei ole yhtä lailla tiedostettu sitä, miten suuri merkitys turvallisella kiintymyssuhteella ja tunnekasvatuksella on lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja tulevaisuudelle. Omassa vanhemmuudessa halutaan toteuttaa nyt toteuttaa toisenlaista tapaa ja kannatella lapsen tunteita silloinkin, kun se on todella vaativaa. Kielteiseksi koettuja tunteita on myös tukahdutettu. Nykyvanhemmat tiedostavat hyvin, että myös lapsella on oikeus olla vihainen ja turhautunut. Vanhemmat pohtivat perhe-elämän haastavia tilanteita ja niihin liittyvä isoja tunteita, mutta myös tunnereaktioiden taustalta löytyviä syviä tarpeita. Ensimmäinen askel, jolla vanhempi voi auttaa lastaan vaikeiden tunteiden kanssa, on antaa itsellekin lupa tuntea ja selvittää, mitä omien voimakkaiden tunnereaktioiden takaa oikeastaan löytyy. Lopputuloksena moni vanhempi kokee turhaan riittämättömyyttä tunnekasvatuksen äärellä. Vanhemmuuden sävyt on nimensä mukaisesti jatkoa Odotuksen sävyt -toiminnalle, jossa tuetaan odottavia perheitä elämänmuutoksessa. Lasten kanssa tehtiin Tunnekellot, jotka eivät näytä aikaa, vaan sen, mitä kuuluu. Vanhemmuuden sävyt tarjoaa konkreettisia keinoja myös tunteiden säätelemiseen yhdessä lapsen kanssa. Vaikka tunteet ovat ihmiselle yhtä primitiivisiä ja voimakkaita kokemuksia kuin esi-isillämme, nykytieto asettaa vaatimuksen osata käsitellä niitä “oikein” ehkäistäksemme kielteiset seuraukset lapsen elämässä. Tätä kokeiltiin Pitäjänmäen seurakunnassa lokakuisessa Vanhemmuuden sävyt -illassa, jonka aikana vanhemmat kävivät sekä itsekseen että osa myös lapsen kanssa pysähtymässä isojen tunteiden äärelle. Vanhemmuuden ja vanhempana jaksamisen osa-alueita, tarpeita ja taitoja lähestytään käytännöllisin työkaluin ja erilaisten värisävyjen ilmaisuvoimaa ja symboliikkaa hyödyntäen. Tunnekelloihin sai värittää tunteita itse valituilla tunneväreillä ja kokeilla sitten väännellä viisareita osoittamaan omaa tämänhetkistä tunnetta. Miten sitten antaa tilaa lapsen isoille tunteille, jos omatkin tunteet tuntuvat ylivoimaisilta. Tunteita tulee ja menee, ja niillä on kaikilla tärkeä merkitys. Menetelmä tarjoaa helposti lapsen kanssa sovellettavia työkaluja, joiden avulla vanhempi voi sekä tunnistaa omia tunteitaan ja tarpeitaan että auttaa lasta sanoittamaan omia tunteitaan ja niiden taustalla olevia tarpeita. Tunnekelloille löytyi monia muitakin sovellusmahdollisuuksia kotona vanhemman ja lapsen kesken. On käyty valtataisteluja siitä, kenen tunteilla onkaan nyt suurin oikeutus. Onhan vanhemmuuteen ja ihmiselämään ylipäätään kuulunut isoja ja hankalia tunteita kautta aikojen. Tehtävä kuulostaa suorastaan mahdottomalta. Vanhemmuuden sävyt -illassa tehtiin lasten kanssa Tunnekellot, jotka eivät näytä aikaa, vaan sen, mitä kuuluu.. Vanhempi tunneoppilaana Oman mallin puuttuessa monet nykyvanhemmat joutuvat kuitenkin käytännössä opettelemaan itse tunnetaitoja samalla, kun koettavat opettaa tunnetaitoja lapsilleen. Se ei ole lainkaan helppo tehtävä, kun omat tunteet ja hermosto hälyttävät alkukantaisessa “taistele tai pakene”-tilassa. Mikä tunteiden kohtaamisesta sitten tekee niin vaikeaa. Tunteita on ollut, mutta niistä ei ehkä ole puhuttu tai niitä ei ole kohdattu. Tällainen ajatusmalli ei kuitenkaan ollut vielä yleinen vielä muutama vuosikymmen sitten, kun tämänhetkiset pikkulapsiperheiden vanhemmat olivat itse lapsia
6 TEEMA 21 Tekijät Ammattina kohtaaminen 24 Tekijät Perhekeskusyhteistyöstä hyötyä monelle 26 Kirkon talolta 27 Kouluttaudu, osallistu 28 7 kysymystä Tellervo Uljas on itsemyötätunnon lähettiläs 30 Tekijät Perhekuoro Kokkolassa kokoaa sukupolvet yhteen 33 Tekijät Päiväkoti Lillat 36 Lastenohjaajan päiväkirjasta Diagnoosi, joka muuttikin minut TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Vanhemmuuden sävyt näkyviin 7 Pääkirjoitus Kutsu perheiden hyvinvoinnin talkoisiin 8 Teema Kuormittavassa elämäntilanteessa tavallisesta tulee tärkeintä 13 Kirkon Lastenohjaajat ry Tunnelmia juhlavuoden alkaessa 14 Teema Varhaiskasvatus kukoistaa kohtaamispaikoissa 17 Teema Palvelutietovaranto 37 Vaatteita Vinkkejä lastenohjaajan pukeutumiseen 40 Luovat lapset Lumista lystiä ja jäistä iloa 42 Raamattua leikkien Tuoreet lattiakuvat kutsuvat toivoon ja toimintaan 44 Nallukka 45 Perhemessu Piilosilla-perhemessu pääsiäiseen 46 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Kirkon tornissa on pesä naakalla 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 28 45 TÄSSÄ NUMEROSSA: Verkostoja perheiden parhaaksi 30
Nykypäivän lapsuuden uhkakuvat eivät näy enää peltojen vaalenneissa tähkissä vaan lasten arjessa. Kutsu talkoisiin tulee usein silloin, kun tarvitaan yhteisöllistä ponnistusta jonkin tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi tai ongelman ratkaisemiseksi. Yhteisövaikuttavuustyö voidaan nähdä talkoina, joissa kaikki ponnistelevat merkityksellisen asian puolesta. Kirkon varhaiskasvattajat ovat osallistuneet talkoisiin tänä vuonna jo 80 vuoden ajan. Talkoilla on siis edelleen yhteiskunnassamme tunnistettu tarve perheiden hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta! Yhdenkään perheen ei tarvitse jaksaa yksin, apua tulee olla helposti saatavilla. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Henna Ahrikkala • Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Taina Karvonen • Marjukka Luoma Eleonora Printz • Satu Reinikainen Johanna Routasalo • Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Tietoa palveluista on alettu keräämään Palvelutietovarantoon, joka helpottaa niin avun etsijöitä kuin palveluohjausta. Hyvää alkanutta vuotta 2025! Kutsu perheiden hyvinvoinnin talkoisiin!. Varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilainen on perheiden hyvinvoinnin talkookutsun äärellä päivittäin. Vuoden ensimmäinen Pieni on suurin -lehti esittelee yhteistyön onnistumisia ja hyviä käytäntöjä perheiden auttamisessa. Niillä oli sekä taloudellinen että sosiaalinen merkitys. Talkoot olivat käytännöllinen tapa tehdä suuritöisiä maataloustehtäviä, jotka yksin tai pienen perheen voimin olisivat olleet ylivoimaisia. Kutsu voi näkyä ja kuulua vanhemman huokauksena ja kiukun puuskana, lapsen huomion hakuusuutena tai vetäytymisenä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (4 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 2/25 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusta varten julkaistaan Katsomuskasvatusliite Tilaajat saavat liitteen numeron 3/25 mukana, ja sitä myydään erikseen nipputilauksina . LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 2/25 mukana Katsomusliite numeron 3/25 mukana 9. Yhteisövaikuttavuustyön yksi keskeinen tavoite on, että kaikki perheiden parissa työskentelevät hyvinvointialueen sektorit ja toimijat löytäisivät yhteisen tavoitteen, miten lapsen kehitystä voidaan tukea elämää kuormittavissa tilanteissa. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Ennen vanhaan talkoilla oli maatalousyhteiskunnassa keskeinen merkitys, sillä ne edustivat yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja selviytymistä. Pieni on suurin lehden 1/2025 teema-artikkelissa, ”Kuormittavassa elämäntilanteessa tavallisesta tulee tärkeintä”, työelämäprofessori Mika Niemelä toteaa lapsuusajan kuormittavien tekijöiden olevan tämän päivän uusi halla. Auttaa vaikeissa tilanteissa, ilahduttaa arjessa ja luo toivoa tulevaisuuteen. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Marjo Suominen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 1 2025 Ulla Huhtinen Kehitysjohtaja, viestintä ja varainhankinta Lasten ja nuorten keskus Olet kenties saanut joskus kutsun talkoisiin. Talkoolainen on jokainen, joka kohtaa lapsia ja perheitä. Perhekeskusten kautta erilaisten toimijoiden joukko, kuten hyvinvointialueet, seurakunnat ja järjestöt, on saatu toimimaan tiiviimmin yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Itla ja Oulun yliopisto edistävät yhteisövaikuttavuustyön toteutumista tukemalla hyvinvointialueita niiden rakentaessa lapsiperheiden hyvinvointia tukevia, ennaltaehkäiseviä ja yhteen toimivia palveluita. Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, huhti-, eloja marraskuussa. Asioiden kasaantuessa elämästä tulee helposti kohtuuttoman vaikeaa. Kiitos tärkeästä työstänne! Meidät kaikki on kutsuttu talkoisiin
Halla ilmiönä on edelleen olemassa, mutta se ei enää vahingoita meitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Arjen kysymyksiin perehtynyt tutkimus ja sitkeä kehitystyö tuottavat jo hedelmää. Se kosketti erityisesti huonommassa asemassa olevia ja lapsiperheitä. Hallan ja katovuosien lisäksi olemme voittaneet asioita, jotka ovat olleet väestölle aikaisemmin tosi hankalia, Mika Niemelä toteaa. Meidän tulisi löytää nykyisen hallan suhteen punainen lanka, jonka avulla muuttaisimme kehittämisen tapaa ja tutkimuksen muuria niiltä osin, että ne alkaisivat vastata suoraan näiden hallan arkojen alueiden tarpeisiin. Kodin ulkopuolella lapsi voi joutua kiusatuksi, olla yksinäinen tai hän ei voi osallistua harrastetoimintaan. Vastaan tuli halla, ja siitä seurannut nälänhätä. Nälkävuosien 1695–1697 aikana noin kolmannes suomalaisista kuoli. – Jotkut asiat ovat yhteiskunnassamme edelleen tabuja, joista on hankala puhua ja jotka kuitenkin verottavat. Puhuttiin selvästi vakavasta asiasta, jota lapsen oli vaikea ymmärtää. Pienessä maalaiskylässä kasvanut työelämäprofessori, Mika Niemelä muistaa, kuinka hän lapsena ihmetteli aikuisten vakavaa suhtautumista hallaan. Lapselle voi kerääntyä useita eri kuormittavia tekijöitä kuten perheen vaikea taloudellinen tilanne, vanhemman sairastuminen tai kuolema. Asioiden kasaantuessa elämästä tulee helposti kohtuuttoman vaikeaa. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock Kuormittavassa elämäntilanteessa tavallisesta tulee tärkeintä TEEMA Reilu kolmesataa vuotta sitten halla ja märkyys tuhosivat Suomessa sadon, mistä seurasi nälänhätä. – Halla oli ilmiö, joka saattoi tulla useina vuosina, mutta sille ei oikeastaan voitu mitään. Niemelä alkoi myöhemmin tutkia omaan tutkimusaiheeseensa liittyen, olisiko yhteiskunnassamme edelleen historiassa esiintyneitä ilmiöitä, jotka kuitenkin olisivat sittemmin menettäneet tuhoavan voimansa. Tavoite on saada näkyviksi myös helposti piiloon jäävät olosuhteet, jotta niihin voitaisiin tarttua. Nykyajan halla ja haasteet Lapsuusajan kuormittavat tekijät ovat Niemelän mukaan tämän päivän uusi halla. – Kansakunnan historian valossa tuntuu pieneltä ihmeeltä, että elämme nykyään hyvinvointivaltiossa. – Ajattelen, että tutkimuksen ja sinnikkään kehittämistyön tuloksena lasta kuormittavat tekijät voisivat hallan tavoin menettää merkityksensä. 8 TEEMA Kun lapsiperheen vaikeudet kasaantuvat, yhteisövaikutustyö tukee perheen pärjäävyyttä. Suomessa kärsittiin hallan seurauksena isosta nälänhädästä myös 1800-luvun loppupuolella
• Vastaa SchoolWell-tutkimuksessa erityisesti viestinnästä. • Toiminut kouluttajapsykoterapeuttina Oulun yliopiston pari -ja perheterapian psykoterapiakoulutuksessa. 9 TEEMA TEEMA 9 TEEMA MIKA NIEMELÄ • Dosentti • Työelämänprofessori, Oulun yliopisto • Tutkii perheiden paineisten elämäntilanteiden merkitystä lasten mielenterveydelle sekä edistää perheiden pärjäävyyttä tukevien työmuotojen tutkimusta ja kehittämistä. • Vuoden 2020 perheterapeutti • Konsultoi organisaatioita ja eri alojen ammattilaisia perheja verkostokeskeisessä työssä
Työryhmä palaa myöhemmin yhteen arvioimaan, miten työ onnistui, onko jotain tehtävä lisää, ja miten jatkossa tulisi toimia. Palvelujärjestelmämme reagoi lapsen tilanteeseen ikään kuin liian myöhään, ja palvelut toimivat hyvin sirpaleisesti. Itla ja Oulun yliopisto toteuttavat työtä muun muassa tukemalla hyvinvointialueita niiden rakentaessa lapsiperheiden hyvinvointia tukevia, ennaltaehkäiseviä ja yhteen toimivia palveluita. Meillä on lapsia, jotka kiertävät kaikki apua tarjoavat palvelut, joista jokainen tekee lapsen tilanteesta arvion omalla vuorollaan. – Tutkimusten perusteella tiedämme, että palvelujärjestelmässämme on muutamia merkittäviä puutteita. 10 TEEMA TEEMA vanhempien voimavaroja. Nykyisen kehittämistytön tulisi muuttua lopulta jatkuvan kehittämisen tavaksi. Isoja satsauksia ovat olleet muun muassa Kasteja LAPE-hankkeet. Pitkäjänteistä kehittämistä Oulun yliopistossa työelämäprofessorina toimivan Niemelän työ on osa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön, Itlan Yhteisövaikuttavuus-viitekehitykseen perustuvaa kehittämisja tutkimustyötä. Tilanne on haasteellista nostaa keskusteluun, sillä on ikään kuin normaalia, että tehdään paljon töitä. Niemelä on tutkijana mukana myös SchoolWell-hankkeessa, jonka puitteissa on pyritty selvittämään, mikä tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia koulussa. Avun saamisen jatkuvuudesta tulisi myös huolehtia nykyistä paremmin. – Yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi talkoissa on jokaisella oma tehtävänsä. Jatkamme työtä ainakin vielä seuraavan viiden vuoden ajan. Tarvittavista palveluista kootaan yhteinen kokonaisuus monenlaista apua tarvitsevan perheen ympärille. Meillä on tutkimusnäyttöä, että lasten sosiaalisella vapaa-ajan viettämisellä on selkeä yhteys myöhemmin elämässä psykiatristen diagnoosien ja häiriöiden vähäisempään määrään. Näiden lisäksi tulevat lapsen hyvinvointia tukevat palvelut, joista tulisi saada yhtenäinen kokonaisuus lapsen ympärille yhdessä lapsen arjen tärkeiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2020 alkanut yhteisövaikuttavuustyön on tarkoitus jatkua vielä Itlan seuraavan strategiakauden ajan. Käytämme eri alueiden kanssa paljon aikaa yhteisen sävelen löytämiseen, että kaikki voisivat kokea asian omakseen Niemelän mukaan apua tarvitsevat lapset kiertävät nykytilanteessa usein palvelusta toiseen. – Itla on keskeinen yhteisövaikuttavuustyön toimija Suomessa. Kaikki toiminta, mikä sitoutuu arkiseen tekemiseen, nähdään vaikuttavaksi. Vaativassa elämäntilanteessa lapsen tuen tulisi jatkua varhaiskasvatuksen yli kouluun menemiseen saakka. Sen tavoite on saada lapsiperheiden palvelut toimimaan siten, että kuormittavissa tilanteissa olevat perheet saisivat mahdollisimman hyvän tuen osana meidän palvelujärjestelmäämme. Työn tulisi myös painottua enemmän varhaiseen, ennaltaehkäisevään työhön. Niemelä muistuttaa, että vastoinkäymiset voivat muuttua elämässä myös voimavaraksi. Yhden kontaktin periaate Kun perhe tarvitsee apua, yhteisövaikuttavuustyö pyrkii kokoamaan sirpaleista kokonaisuuden. Hyvissäkin hankkeissa on vielä parannettavaa. Tiedämme, että vaikeudet eivät automaattisesti tarkoita huonoa lopputulosta, vaan ne kasvattavat myös taitoa pärjätä myöhemminkin haastavissa tilanteissa. – Iso osa lapsista pärjää hyvin kuormittavista tekijöistä huolimatta. – Meidän tulisi tukea asioita, jotka kannattelevat lasta elämäntilanteiden muutoksissa. – Uskomme pitkäjänteiseen kehittämiseen. Työryhmä huolehtii myös tuen jatkuvuudesta, että työ tapahtuu yhdessä ja tarpeeksi pitkään. Tutkimukset osoittavat, että lasten kehitystä tulisi tukea jo elämäntilanteen muuttuessa eikä odottaa kuormittavasta elämäntilanteesta seuraavia oireita. Niemelä vertaa yhteisövaikuttavuustyötä talkoisiin. Keskeiset lapsen asioissa olevat toimijat ja keskeiset aikuiset ovat paikalla, tekevät yhteisen suunnitelman ja sopivat seuraavat tapaamiset. Yksinäisyys on lapsilla yhteydessä moniin negatiivisiin asioihin. Yksi toimii varhaiskasvatuksessa, yksi koulussa, yksi aikuisten palveluissa, joku lasten palveluissa, järjestökentällä tai seurakunnissa. – Nykyään tuki on tavallisesti periodiluonteista, jolloin tuki tietyn ajan kuluttua katkeaa, ja uudet ihmiset aloittavat auttamisen alusta. Perheen hyvä arki Perheen hyvä arki koostuu tavallisista arjen rutiineista. Yhteisövaikuttavuustyön yksi keskeinen tavoite on, että kaikki perheiden parissa työskentelevät hyvinvointialueen sektorit – sosiaalija terveydenhuolto, sivistysja kasvatustoimi, vapaa-ajantoimijat, järjestöt, seurakunnat – löytäisivät yhteisen tavoitteen, miten lapsen kehitystä voidaan tukea elämää kuormittavissa tilanteissa. Niemelä korostaakin ennakoivan työn merkitystä keskeisenä asiana. Tuemme esimerkiksi Näkymä-työkalun avulla alueita keräämään yhteen alueelta tulleita havaintoja, joita voidaan tekoälyn avulla luokitella nähdäksemme, pitäisikö joku asia ottaa työn alle esimerkiksi perhekeskustyössä. Hyvästä entistä parempi Perheiden hyväksi on syntynyt erilaisia hankkeita aiemminkin. – Meidän tulisi tukea tahoja, joissa lapsi elää arkeaan, kuten perheitä, varhaiskasvatusta, koulua ja vapaa-ajan ympäristöjä. – Olemme olleet yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa kehittämässä erilaisia tapoja tullaksemme tietoiseksi eri alueiden perheiden tarpeista. – Kaikista tärkeintä on arki ja lasta kannattelevat resurssit. Tukea ennen ongelmia Ennakoivalla työllä kriiseihin pystytään tarttumaan ketterämmin. Ilmiöitä, jotka saattavat ’lumipalloistua’, pitää pyrkiä ennustamaan ja niihin pitää pystyä vastaamaan. Tarkoitus on tuoda palvelut perheen luokse eikä niin, että perhe menee palveluiden luokse, jolloin sirpaleisuus säilyy. Työelämä, joka ei ota huomioon pienten lasten vanhemmuutta, kuormittaa perheiden arkea. Tämä vie resursseja ja jonouttaa palvelut
Seurakunnat ovat olleet tiiviisti yhteistyössä myös alueellisessa perhekeskustoiminnassa. – Hyvä suhde edes toiseen vanhempaan kannattelee lasta. Jaettu vastuu lapsen hyvästä arjesta voi tapahtua myös yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Uusia alkuja Yhteisövaikuttavuustyö kantaa hedelmää. Tiivis yhteistyö seurakuntien kanssa Seurakunnilla on pitkät perinteet perheiden tukemisessa. kuten miten aamu lähtee perheessä käyntiin, miten perhe viettää aikaa illalla yhdessä tai miten mennään nukkumaan. – Toinen tekijä on varmaankin se, miten asioista pystytään yhdessä keskustelemaan. Eri sektoreiden välinen yhteistyö on ollut tiivistä ja palveluja on päästy uudistamaan.. Kahden arjen, esimerkiksi kodin ja koulun aikuisten kunnioittava suhtautuminen toisiinsa ja yhteistyö lapsen asioissa, näyttävät suojaavan lapsen kehitystä. Niemelä muistuttaa, että elämän ei tarvitse olla ongelmatonta. Yhteistyön laadulla on kuitenkin merkitystä. Niemelä toteaa kirkon diakoniatyön näyttäneen monella tapaa muille yhteiskuntamme toimijoille suuntaa, millä tavalla ja missä tilanteissa tuen tulisi tavoittaa apua tarvitsevat ihmiset. Vanhempien hyvä parisuhde kannattelee koko perhettä. – Kaikilla lasten kanssa töitä tekevillä aikuisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen kokemus lapselle tulee selviytymisestä vaikeassa tilanteessa. – Tämän tutkimuksen valossa seurakuntien tekemä työ on kokonaisuudessaan tärkeää. Oulussa on muun muassa järjestövarikkotoiminta, joka aktivoi myös kolmannen sektorin ja seurakuntien toimintaa. Vaikeudet itsessään eivät välttämättä kaada ketään, mutta miten vaikeuksien kanssa toimitaan, voi auttaa selviämään. Myös perheen ulkopuoliset, läheiset aikuiset sekä sisarussuhteet suojaavat lapsen kehitystä. Miten ongelmien kanssa toimitaan, on merkityksellistä. Niemelä puhuu elämäntilannelukutaidosta, jonka keskeinen idea on nähdä lapsi osana niitä yhteisöjä, missä hän elää arkeaan. Niemelä kokee myös Kirkon perheasianneuvottelukeskuksen työn merkittäväksi perhettä tukevaksi resurssiksi. 11 TEEMA Palvelujärjestelmämme reagoi lapsen tilanteeseen ikään kuin liian myöhään, ja palvelut toimivat hyvin sirpaleisesti. Saako lapsi selityksiä asioille, joita perheen elämässä on meneillään. – Kaikkein tärkeintä työtä on se, mikä tehdään lapsen kanssa arjessa. Pirkanmaalla on puolestaan itsestään selvää, että seurakunnat ovat osa perhekeskuksia ja myös yhteisövaikuttavuustyön kokonaisuutta. Niemelä viittaa jo aiemmin mainittuun tutkimukseen, jossa todettiin sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisöön kuulumisen kannattelevan lasta ja nuorta tilanteissa, joissa lapsen kotona oli kuormittavia tekijöitä. Sen takia lasten ja perheiden kanssa työtä tekevät aikuiset ovat hyvin merkityksellisiä
Mitä sellaista heillä on ollut elämässään, mikä on auttanut heitä selviytymään. 3. Yhteistyö on toiminut parhaimmillaan todella hyvin esimerkiksi alueiden tarpeiden tunnistamisessa. 1. Mitkä ovat olleet suojaavia tekijöitä. Lapsuusajan kuormittavista tekijöistä selviämisestä on meneillään pidemmän aikajakson seurantatutkimus. Pieniä vallankumouksia Palvelujen kehittämisen edellytys on tutkimustyö. 2. 2. 12 TEEMA TEEMA – Alueen eri toimijoiden johtajat tulevat kerran kuussa yhteen oppimaan työstä, jota he haluavat jatkossa tehdä. Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa lasten mielenterveyshäiriöiden yhteyttä lasten koulumenestykseen sekä neurokehityksellisten diagnoosien vaikutusta lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Tiedämme, että vanhemmat osallistuvat mielellään näihin keskusteluihin. Heillä on mahdollisuus muun muassa pohtia, miten keskustella lasten kanssa tilanteesta tai mitkä asiat voivat suojata lasta. Keski-Pohjanmaan aikuispsykiatria puolestaan huolehtii, etteivät lapsiperheet mene palvelun läpi ilman, että lasten tilanteeseen paneudutaan yhdessä vanhemman kanssa. Uudistusta on saatu aikaan myös aikuisten palveluissa, joissa lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä otetaan huomioon osana aikuisten hoitoa, ja vanhemman kanssa keskustellaan vanhemmuuden kysymyksistä. Se varmaan on se juttu, mikä tässä työssä ajaa eteenpäin. – On päästy hyvään alkuun, mutta asioiden tulee toistua tarpeeksi kauan, että saadaan aikaan väestötason vaikuttavuutta. Havainto kentältä ei ole koskaan väärä, mutta tulkinta ja teoria, jonka pohjalta havaintoa katsotaan, voivat erehtyä. – Seuraamme aikuisuuteen asti, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet pärjäämiseen kuormittavista kokemuksista huolimatta. Ei ole itsestään selvää, että kaikilla työntekijöillä tai johtajilla olisi samanlainen näkemys yhteisen työn tavoitteista ja käytännöistä. Työn alla on myös tutkimus, jonka avulla selvitetään, millä tavalla voidaan kehittää toimintaa, jos vanhempi ennen lapsen syntymää tai syntymän aikoihin kokee masennusta. 3.. Yhteinen tavoite Yhteiset mittarit ja palautejärjestelmä Yhteistyötä vahvistavat toimet eli suunnan korjaaminen mittareiden ja palautteen perusteella. Jatkuva vuoropuhelu keskeisten toimijoiden kanssa Työn taustatuki (Itla ja Oulun yliopisto) Aikaisin tapahtuva yhteistyö Palveluiden ja arjen toimijoiden yhteistoiminta Tuen jatkuvuus Yhteisvaikuttavuustyön ydinelementit 5. Mikä erottelee näitä kahta ryhmää neurokehityksellisen diagnoosin ja taustatekijöiden suhteen. – Kun tutkimustulos ja käytäntö ovat ristiriidassa keskenään, niiden välille yrittää rakentaa siltaa. – Olemme löytäneet aikamoisen edistysaskeleen, miten hyvistä aikomuksista tehdään käytäntöä. Oulun yliopistossa on tutkittu muun muassa yhteisövaikuttamisen johtamista. – Pohjois-Karjalan syöpätautien yksikössä jokaiselle lapsiperheen vanhemmalle tarjotaan lapsiin liittyvä keskustelu. – Tutkimusta tehdessä itsellä on jokin ajatus siitä, miten asia on, mutta samalla on valmius muuttaa omaa ajatustaan uuden tiedon kertymisen myötä. Miksi osa lapsista sijoitetaan, ja osaa ei. Työn tavoitteet 1. 4. Niemelä toteaa, että tutkimustyö vie omaa ajattelua eteenpäin, ja hänelläkin on mahdollisuus koko ajan oppia jotain uutta. Niemelä kuvailee kaikkia tutkimuksia yhteisövaikuttavuustyön pieniksi vallankumouksiksi
Yhdistyksemme tärkein tehtävä on edunvalvonta, eli huolehdimme parhaamme mukaan, että jäsentemme työssä sovelletaan kirkon virkaja työehtosopimusta oikein. Seuraamme myös lastenohjaajien työtä ja kuulemme mielellämme kuulumisia kentältä. Itse ajattelen, että työmme on hengellistä aina, kun kohtaamme lapsia ja perheitä kuunnellen ja tarvittaessa annamme tukea ja ohjaamme heitä tarvittavan avun piiriin. Olen kuullut silloin tällöin kysymyksiä siitä, mikä työ on hengellistä. Kaikessa työssämme perustana on kristillinen arvopohja, taito ja kyky kohdata jokainen ihminen, niin pieni kuin suuri, omana itsenään, arvokkaana Jumalan luomana lahjana. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa sovitaan työntekemisen ehdoista. Kirkon lastenohjaajat on yksi ammattiliitto Kirkon alojen jäsenyhdistyksessä. Ja mitä mahtavia keskusteluja saamme käydä eri katsomuksiin kuuluvien lasten ja perheiden kanssa ja kertoa heille, mikä meille on omassa uskonnossamme ja uskossamme tärkeää. Hyvää juhlavuotta kaikille! Työmme on hengellistä aina, kun kohtaamme lapsia ja perheitä kuunnellen ja tarvittaessa annamme tukea ja ohjaamme heitä tarvittavan avun piiriin.” TEKSTI Merja Forsman Kirjoittaja on Kirkon Lastenohjaajat ry:n puheenjohtaja KIRKON LASTENOHJAAJAT 13 TEEMA. Ammattiyhdistysliike (eli ay-liike) on ihmisoikeusliike, jonka sisällä eri ammattiliitot toimivat työntekijöiden aseman puolustamiseksi ja vahvistamiseksi. Jos lastenohjaajien työ on kehittynyt 80 vuodessa näin huimasti, mitä onkaan edessä seuraavan 80 vuoden aikana! Kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa alkaa Polku, joka antaa paljon hyvää evästä elämään kaikille kulkijoille. Yksittäisten työntekijöiden ideoista on syntynyt hienoja, valtakunnallisesti toimivia työmuotoja. Mitkään työehtosopimuksessa mainitut ehdot tai edut eivät ole pysyviä. Ammattiliitto on myös tärkeä tuki työssä. Työn monimuotoistuminen on hieno asia, mutta täytyy muistaa myös rajat. On tärkeää hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista, mutta muistaa kuitenkin varmistaa, ettei työ ole liian hajanaista tai kuormittavaa. Toimintaa on joustavasti muokattu vastaamaan kulloinkin lasten ja perheiden tarpeita. Työtä tehdään tänä päivänä monimuotoisissa työympäristöissä ja yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. Tai kun perhekahvilassa juuri alueelle muuttaneen perheen vanhempi löytää avullamme vertaistukea ja uusia ystäviä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa, kun oma tukiverkosto saattaa olla toisella paikkakunnalla monen sadan kilometrin päässä. 13 TEEMA Tunnelmia juhlavuoden alkaessa Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun ensimmäinen päiväkerho alkoi Turun tuomiokirkkoseurakunnassa. Tiesivätköhän he, jotka silloin tekivät päätöksen aloittaa päiväkerhon, mitä kaikkea hyvää ja hienoa tuosta yhdestä päätöksestä ja uuden toiminnan aloittamisesta seuraa. Järjestäytymällä eli kuulumalla ammattiliittoon ja maksamalla jäsenmaksua tuet yleisesti ammattiyhdistysliikkeen olemassaoloa ja vastineeksi saat apua, tukea ja turvaa omasta liitosta. Ja jos työ on liian monipuolista, sekin kuormittaa. Kuluneiden 80 vuoden aikana on tapahtunut paljon, mutta pysyvää on ollut se, että kirkko on mukana lasten ja perheiden elämässä. Lastenohjaajien arvostus varhaiskasvatuksen kentällä on suuri, koulutus ja ammattitaito ovat huippuluokkaa. Kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa on aina kuunneltu ja kuultu niin lasten ja perheiden toiveita kuin yhteiskunnallisia tilanteita sekä niiden vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Jos ay-liikettä ei olisi, Suomessa työskentely ja työolosuhteet olisivat hyvin erilaiset. Me lastenohjaajat olemme luovia ja innostumme monenlaisista asioista – sillä kohtaa täytyy olla joku, joka asettaa rajat ja huolehtii, ettei työtä tehdä liikaa. Onko työ hengellistä vain silloin, kun siihen sisältyy hartaus. Lastenohjaajan työ on muuttunut valtavasti jo ihan lähivuosina, saati sitten 80 vuoden aikana
Jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi kohtaamispaikka”, Pettinen kertoo. ”Yhdessä tekeminen yhteisen päämäärän eteen palvelee kaikkia. ”Kohtaamispaikoissa järjestetyssä toiminnassa taas seurakunnilla on tosi iso rooli: ne – tai muut uskonnolliset yhteisöt – ovat mukana kaikkiaan 84 prosentissa kaikesta toiminnasta, Seurakunnat perhekeskuskumppaneina: Esimerkki visuaalisesta ilmeestä. Lisäksi yhteistyö voi tuoda uusia näkökulmia”, sanoo Sari-Annika Pettinen, joka toimii perheneuvonnan ja perheasioiden asiantuntijana Kirkkohallituksessa. Verkosto toimii kaikilla hyvinvointialueilla ja se pohjaa vuosien yhteistyöhön, jossa eri toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.” THL on vastikään julkaissut tutkimuksen perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnasta. Verkoston tavoitteena on kehittää keskusten toimintaa ja sovittaa yhteen niiden tarjoamia palveluja. TEEMA TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Henni Hyvärinen ja Shutterstock PIIRROSKUVAT Seurakunnan perhekeskuksen kohtaamispaikan visuaalinen ilme -materiaali / Kirkkohallitus Perhekeskus on koordinoitu joukko palveluja, jotka edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. 14 TEEMA Varhaiskasvatus kukoistaa kohtaamispaikoissa Seurakuntien varhaiskasvatus näkyy vahvasti perhekeskusten kohtaamispaikoissa. Se on myös resurssitehokasta ja poistaa turhaa päällekkäisyyttä. ”Näiden kohtaamispaikkojen määrä on kasvanut valtavasti ja on nyt 551. Varhaiskasvatus on juurtunut kohtaamispaikkoihin Pettinen edustaa seurakuntia Valtakunnallisessa perhekeskusja kohtaamispaikkaverkostossa, jota koordinoi THL. Sari-Annika Pettinen tahtoisi koota niihin koko liudan perheiden kaipaamia palveluja helpottamaan arkea. Seurakunnat tekevät keskusten puitteissa ahkerasti yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Sen mukaan 86 prosenttia hyvinvointialueiden avoimista kohtaamispaikoista, jotka on suunnattu lapsille ja perheille, kuuluvat perhekeskusten palveluverkostoon. Vanhempien kuormitusta keventäisi myös taitavasti kohdistettu toiminta ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan. Mikä merkitys tällä yhteistyöllä on. ”Perhekeskusverkosto on yksi hieno tapa tehdä työtä yhteisen tavoitteen eteen myös seurakuntien varhaiskasvatuksen näkökulmasta
Sitten palataan vanhaan malliin, jossa toiminta on jälleen pelkästään vaikkapa seurakunnan tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton omaa toimintaa. Kolmas ryhmä haasteita liittyy hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden kohtaamispaikkatoimijoiden yhteistyörakenteiden, resurssien, vastuiden ja kustannusten jakautumiseen. ”Tiukkenevassa taloustilanteessa on riskinä, että johonkin hyvin toimivaan rakenteeseen ei enää löydykään resursseja. Seurakunta perhekeskuskumppanina • on mukana perhekeskusverkostossa ja kohtaamispaikkaverkostossa. • kehittää alueen perhekeskustoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Seurakunnan avoimen kohtaamispaikan arvot 10 Ilo Toivo Osallisuus Seurakunnan avoimen kohtaamispaikan arvot. ”Niin Perhebarometri kuin aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka merkityksellinen toimiva parisuhde on ihmisen hyvinvoinnille. • voi olla mukana verkostokumppanuussopimuksissa sekä perhekeskusten johtoryhmissä. Seurakuntien perhekeskuskumppanuus näkyy varhaiskasvatuksen osalta vahvimmin juuri avoimissa kohtaamispaikoissa. Verkosto on vahvuus haasteista huolimatta THL:n tutkimuksen mukaan kohtaamispaikkatoiminta painii kolmenlaisten haasteiden kanssa. Aihe on ajankohtainen muun muassa marraskuussa julkaistun Perhebarometrin jälkimainingeissa. Jos yhteistyö esimerkiksi näiden kahden välillä heikkenee, toiminta ei enää välttämättä palvele alueen perheitä.” Seurakuntien valttina superjoustavuus Seurakunnat järjestävät perhekeskusten puitteissa mitä moninaisempaa toimintaa: esimerkiksi perhekerhoja, muskareita, diakonista perhetyötä, kotiin vietyä Pikkuhelppi-apua ja vertaisryhmiä. ”Eli ei ole ehkä päätetty, kuka toiminnasta on vastuussa tai vastuunkantajan rooli saattaa olla vähän epäselvä”, Pettinen sanoo. 15 TEEMA jota kohtaamispaikoissa järjestetään.” Seurakunnat ovatkin kolmanneksi suurin toimija tällä saralla järjestöjen ja perhekeskuspalvelujen jälkeen. Koska perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminta ei ole lakisääteistä, se jää helposti esimerkiksi seurakunnan vastuulle. Tällöin se voi vähän eriytyä yhteisestä tekemisestä”, Pettinen sanoo. Perheneuvonnan merkitystä ei pitäisi unohtaa myöskään sen vuoksi, että parisuhteen hyvinvointi vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin.” Kirkkohallituksen väki on luonut yhdessä seurakuntien kanssa visuaalisen ilmeen kohtaamispaikkatoimintaa varten. Ensimmäiset liittyvät toiminnan strategiseen johtamiseen, ohjaukseen ja koordinaatioon. Toinen haastenippu kattaa valtiontalouden säästötoimet ja lakisääteisten sote-palveluiden priorisoinnin hyvinvointialueilla: eli tehdään vain se, mikä on lakisääteistä ja pakollista. • tekee rakenteellista yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa perhekeskuksiin liittyen. Hänen mukaansa verkosto on haasteista huolimatta valtava vahvuus. Sen avulla eri toimijat voivat välttää päällekkäistä työtä, asettaa yhteiset tavoitteet ja työskennellä yhdessä, jolloin perheet hyötyvät toiminnasta aidosti. ”Tämä tarkoittaa seurakuntien näkökulmasta sitä, että kun keskitytään lakisääteisiin palveluihin tai tehdään minimiä, kasvava osa toiminnasta jää kolmannen sektorin eli seurakuntien ja järjestöjen vastuulle. Pettinen nostaa esiin erityisesti kirkon perheneuvonnan, jossa tuetaan parisuhteita ammatillisesti
”Toivon myös, että eri toimijat voisivat vahvistaa sitä hyvää, mitä perheessä on jo olemassa. ¨Voidaan katsoa vaikka puoli vuotta, olisiko tällaiselle toiminnalle kysyntää. 17). ”Ennen eri toimijat saattoivat järjestää samaan aikaan perhekerhoja ihan samoille perheille. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.”. ”Koska meillä ei ole esimerkiksi varhaiskasvatuksen puolella yhtä paljon lakisääteisiä tehtäviä kuin hyvinvointialueella, pystymme joustamaan nopeasti. Visuaaliseen materiaaliin on myös sanoitettu arvoja tai palvelulupauksia.” Toiminnan luonne riippuu kunkin alueen tarpeista. Pettisen mielestä seurakunnan erityisvahvuus on kyky ja mahdollisuus mukautua eri ympäristöihin ja tilanteisiin. Perhekeskusverkoston avulla perheitä voi tukea sillä, että jokainen toimija tietää oman ydintehtävänsä ja muodostaa palvelukokonaisuuksia perheen tarpeiden mukaisesti”, Pettinen sanoo. ”Näin ne tulevat ihmisille suositteluina vaikkapa Omaperheen (omaperhe.fi) eli sähköisen perhekeskuksen kautta.” Koko palvelupakka samaan osoitteeseen Sari-Annika Pettisen mukaan lapsiperheitä painavat nyt etenkin taloudelliset huolet. ”On tärkeä pyrkiä ylläpitämään perheiden toivoa. Koska eri toimijoilla on erilaista tietoa alueen asukkaista ja perheistä, olisi tosi tärkeää, että se tuotaisiin yhteisen pöydän äärelle”, Pettinen sanoo. Jos vastaus on ei, toimintaa voi kohdentaa toisin.” Pettisen mielestä on loistavaa, että seurakunnat ovat lähteneen kokeilemaan ihan uudenlaisia tapoja kohdata perheitä. Tarvitsemme lisää armollisuutta sekä itseä että toisia kohtaan.” Eri tarpeita Iisalmessa ja Helsingissä Miten sitten voitaisiin tavoittaa kaikkein haavoittuvimmissa tilanteissa olevia perheitä. Ne eivät ole välttämättä samoja asioita Iisalmessa ja Helsingissä.” On myös tärkeä välttää toiminnan päällekkäisyyttä, jonka Pettinen arvelee olleen huomattavasti yleisempää ennen perhekeskusverkostoa. Hän toivookin, että ihmiset olisivat itselleen armollisempia ja voisivat elää omannäköistään hyvää elämää, jonka ei aina tarvitsisi olla yhteiskunnan odotusten ja normien mukaista. Myös mielenterveyden haasteet näkyvät perheissä. Nyt ollaan päästy siitä tilanteesta paljon eteenpäin.” Pettinen toivookin, että alueella asuvat lapset, nuoret ja perheet olisivat yhä useammin mukana suunnittelemassa toiminnan sisältöjä sen sijaan, että työntekijät miettivät niitä keskenään. Hän toivoo, että muun muassa neuvoloissa tehtäisiin myös viestinnällisesti yhteistyötä: ettei kerrottaisi pelkästään omasta vaan kaikesta perhekeskusverkoston tarjoamasta toiminnasta. Silloin seurakunta voi kohdentaa työtänsä juuri sinne.” Yhteisen tilannekuvan luominen tarjoaa myös keinon tehdä yhteistyötä, tarjota matalan kynnyksen palveluja tai kokeilla jotain uutta. Vaikkapa Pikkuhelppi on mainio esimerkki uudenlaisesta ajattelutavasta ja toiminnasta, joka on syntynyt perheiden tarpeista. Kannustankin lähtemään mukaan kaikkiin uusiin innovaatioihin, jotka syntyvät perheiden parissa ja joita juuri tietyn alueen asukkaat toivovat. ”Näin heidän ei tarvitsisi lähteä vaikkapa tapaamaan diakoniatyöntekijää eri paikkaan, vaan tämä voisi olla joskus tavattavissa kohtaamispaikassa. ”Silloin voisi huomata, että tuossahan on aukkokohta, tai että hetkinen, tälle alueelle näyttää kasautuvan ongelmia tai tuossa koulussa ilmenee paljon vaikeuksia. ”Ihmiset eivät aina jaksa tai heillä ei ole tarve lähteä muualle kohtaamaan muita, vaan he toivovat kotiin ihan arjen apua. Ihmisiä ei tulisi lähettää etsimään tukea yksin.” Perheitä koettelee myös ongelmien kasautuminen ja arjen kuormittavuus. ”Ihmisten näkemyksiä halutaankin kuulla yhä enemmän ja ymmärretään, että heillä on yksilöllisiä tarpeita. Pahin tilanne on hänen mukaansa se, että ihmiset joutuvat hakemaan apua eri paikoista sen sijaan, että esimerkiksi avoimeen kohtaamispaikkaan olisi tuotu valmiiksi kaikki ne palvelut, joita perheet saattavat tarvita. Jos huomaamme, että hei, nyt tarvitaankin tällaista palvelua, voimme lähteä muokkaamaan toimintaamme siihen suuntaan”, Pettinen sanoo. Pettisen mukaan vanhempien kuormaa lisää se, että heillä on niin paljon odotuksia ja mielikuvia hyvästä vanhemmuudesta. Näkisin, että perhekeskusverkoston yksi tehtävä on tilannekuvan jakaminen. ”Se on hirveän hyvä kysymys. Näin henkilö tai perhe voisivat itse valita, mikä heitä kiinnostaa. On myös tärkeä viestiä selkeästi, mitä toiminta sisältää, ja viedä tiedot ja sisältökuvaukset seurakunnan tarjoamista perhekeskuspalveluista Palvelutietovarantoon (PTV, katso s. 16 TEEMA Esimerkki visuaalisesta ilmeestä TEEMA 16 TEEMA ”Se auttaa seurakuntia hahmottamaan, mikä on niiden omaa, tunnustuksellista toimintaa – joka ei kuulu perhekeskusverkostoon – ja mikä taas osa verkostossa tehtävää yhteistyötä
Palvelutietovaranto on ikään kuin siellä konepellin alla olevat asiat. Tietovaranto tukee myös hyvinvointialueilla tehtävää asiakasja palveluohjausta. Tämä tarkoittaa myös tosi vahvaa ajattelutavan muutosta, koska palvelutietovaranto ei ole mikään verkkosivusto tai hakukone. PTV kuulostaa minusta kovin tekniseltä ja vaikealta enkä oikein tiedä miten lähestyisin sitä. 17 TEEMA 17 TEEMA Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi Palvelutietovarannon avulla tieto seurakuntien toiminnasta tulee tavoitettavaksi ja lähemmäs ihmistä. ”Palvelutietovarantoa kootaan ihmisten elämän helpottamiseksi – siksi, että he löytäisivät elämäänsä juuri sitä palvelua, mitä etsivät”, muotoilee Urponen varannon tarkoituksen. Asiakkaita ei voida ohjata seurakunnan palveluihin, jos palveluohjaajat eivät löydä niistä tietoja. Kun seurakunnan palvelut on viety PTV:hen, botti nostaa tarjottimelle myös seurakunnan toiminnan kyseiseen tarpeeseen. Urponen kertoo asiasta innostuneesti ja painokkaasti. TEKSTI Marjo Suominen KUVA Marita Ahlgren Digitaaliset palvelutarjottimet ja palvelutietovaranto ”Kertoisitko palvelutietovarannosta, PTV:stä – niin miten se teillä siellä Oulun yhtymässä”, kysyn hieman varovaisesti yhtymän viestintäjohtajalta Harriet Urposelta. ”Ihmisiä ohjataan palvelujen pariin eri digipalveluissa ja jotta niissä nousevat näkyville myös kirkon palvelut, niiden täytyy olla siellä tietovarannossa. Katsotaan konepellin alle ”Palvelutietovarannossa on kyse avoimesta datasta, ja juuri siinä onkin sen idea. Esimerkiksi uudelle paikkakunnalle juuri muuttanut uusi asukas voi matalalla kynnyksellä kysyä vaikkapa omaperhe.fi-palvelussa, mitä harrastuksia täällä on lapsille. Kun ihmiset käyttävät digipalveluja – vaikkapa zekki.fitai omaperhe. "Nyt Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatuksen kaikki palvelut ovat jo siellä", iloitsevat yhtymän viestintäjohtaja Harriet Urponen ja viestinnän asiantuntija Ulla Keski-Filppula.. Muuten ne jäävät näkymättä eivätkä ihmiset tiedä, minkälaisia palveluja meillä kirkossa on tarjota vaikkapa lapsiperheille täällä Oulussa.” Melkein kaikilla kaupungeilla, kunnilla ja hyvinvointialueilla on chatbotteja. Alan vakuuttua asian tärkeydestä: palvelutietovarannolla on vahva kytkös perheiden arkeen ja hyvinvointiin. ”Ja päinvastoin: jos kirkon palvelut eivät ole siellä, niin eivät ne botit niitä sitten ehdota!” Harriet Urponen täsmentää. fi-palvelua – niin palvelutietovarannossa oleva data ohjauTEEMA Oulun seurakunnista Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatus lähti pilottina viemään palveluja PTV:hen
”Mutta lain henki on sellainen, että julkisoikeudellisena toimijana myös kirkon palvelujen on syytä olla siellä. Palvelutietovaranto Suorita PTV-ajokortti – se vie vain muutaman tunnin! Oletko valmis nostamaan organisaatiosi palvelut uudelle tasolle. Mikä on palvelutietovarannon tarkoitus. Ja tietysti ihan kansalaisten kannalta tämä on tärkeää.” Palvelutietovaranto (PTV) on Suomen valtion ylläpitämä tietokanta ja verkkopalvelu, joka tarjoaa keskitetysti ajantasaista ja kattavaa tietoa julkisista palveluista sekä niihin liittyvistä toimipisteistä, asiointikanavista ja palveluprosesseista. Kuka hyödyntää palvelutietovarantoa. HUOM! Kirkkohallitus on tehnyt seurakuntia varten valmiita palvelukuvauksia. • Sovelluskehittäjät: PTV tarjoaa rajapintoja, joiden avulla kehittäjät voivat rakentaa palveluita ja sovelluksia, jotka hyödyntävät PTV:n tietoja. Se on tarkoitettu erityisesti viranomaisten, kuntien ja julkisten palveluntarjoajien käyttöön, mutta myös yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voivat hyödyntää sitä. • Palveluista: kuvaukset julkisista palveluista, niiden sisällöstä ja kohderyhmistä. • Palveluprosesseista: Kuvaus siitä, miten palvelu toimii ja millaisia vaiheita siihen liittyy. • Toimipisteistä: Tiedot fyysisistä sijainneista, kuten virastojen osoitteista ja aukioloajoista. Ne löytyvät kirkon intranetista Sakastista. ”Esimerkiksi me olemme tehneet kuvaukset Walk in terapiasta, näin ollen sitä dataa voi sitten hyödyntää, kun lisää tietoja oman paikkakunnan vastaavasta toiminnasta.” Tähän pitää tarttua! Palvelutietovarannon kokoamisen voi nähdä viestinnällisenä haasteena. Palvelujen tavoittavuus olikin syy, miksi Oulun yhtymän viestinnästä vastaava Harriet Urponen tarttui tietovarannon edistämiseen. Ota haltuun Palvelutietovaranto ja varmista, että tietosi ovat ajan tasalla, saavutettavia ja helposti löydettäviä! Suorita PTV-ajokortti – askel kohti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa julkista palvelua! Antoisia ajotunteja: https://www.eoppiva.fi/ koulutukset/ptv-ajokortti. Kun julkiset organisaatiot syöttävät tietonsa PTV:hen, niitä voidaan käyttää monipuolisesti eri verkkopalveluissa ja sovelluksissa, jolloin kansalaisille ja yrityksille voidaan tarjota helposti löydettävää tietoa. ”Asia on valtavan tärkeä. 18 TEEMA tuu myös näille sivustoille asiakkaan käyttöön.” Palveluntuottajat, näin ollen myös seurakunnan työntekijät, tuottavat varantoon palvelukuvauksia. Tätä koulutusta tarvitsevat kaikki kirkkoherroista lähtien.” Seurakunnilla ei juridisesti ole lakisääteistä velvoitetta viedä tietoja palvelutietovarantoon. • Kansalaiset ja yritykset: PTV:n avulla he voivat löytää helposti tietoa julkisista palveluista ja niiden käyttämiseen tarvittavista asiointikanavista. • Asiointikanavista: Tietoa eri tavoista, joilla palveluun voi liittyä tai palvelua käyttää, kuten verkkosivut, puhelinpalvelut tai asiointipisteet. Mitä tietoja palvelutietovarantoon tallennetaan. • Julkiset organisaatiot: PTV toimii työkaluna organisaatioille, jotta ne voivat tarjota palvelutietonsa avoimesti ja ajantasaisesti kaikille sidosryhmille. Palvelutietovarannon päätavoitteena on parantaa julkisten palveluiden löydettävyyttä ja saavutettavuutta sekä edistää tiedon tehokasta jakamista ja hyödyntämistä eri kanavissa. Jos digipalveluja käyttäville kansalaisille eivät kirkon palvelut nouse esille, ei niitä ole heille silloin olemassa. Tiedot voivat olla käytettävissä suoraan esimerkiksi kuntien omilla verkkosivuilla, koska PTV tarjoaa tietoja helposti integroitavassa muodossa. Esimerkki PTV:n käytöstä Jos esimerkiksi kuntalainen haluaa tietoa sosiaalipalveluista, hän voi hakea Suomi.fi-sivun kautta kautta tietoa siitä, mitä palveluita on saatavilla, miten niitä voi käyttää ja missä palvelupisteet sijaitsevat. Meillä kirkossa tarvitaan koulutusta vielä siitä, mitä palvelutietovaranto tarkoittaa
040 582 1262 Anita Ahtiainen, sihteeri, anita.ahtiainen@ lastenjanuortenkeskus.fi tai p. Osallistujille tarjotaan kahvin kanssa suolaista ja makeaa. Kokemuksemme oli, että seurakuntien palvelut eivät täysin istuneet luokituksiin, mutta myöhemmin tilanne on parantunut”, kertoo Ulla Keski-Filppula. Samalla näet muita pienten lasten vanhempia ja lapsesi saa olla samanikäisten lasten seurassa.” Koska eri seurakunnilla voi olla erilaisia variaatioita samalla nimellä kulkevasta toiminnasta, palvelutarjonta pitää ”jumpata” vastaamaan omaa toimintaa. Puhutaan PTV-intergraatiosta. Etäyhteydellä osallistuminen on mahdollista lähettämällä linkkipyyntö Anita Ahtiaiselle viimeistään 23.5.2025. Kokousvalmisteluja helpottaa, jos osallistuvat ilmoittavat saapumisestaan paikalle etukäteen. Seurakuntayhtymässä viestinnän asiantuntijana työskentelevä Ulla Keski-Filppula on ollut alusta alkaen mukana Karjasillan projektissa. Voit tuoda lapset tänne… Tai haluatko harrastuksen, johon voit piipahtaa kerran viikossa lapsesi kanssa. Kaipaatko hetken hengähdystaukoa arkeen. 19 TEEMA TEKIJÄT PTV:n tietomalli perustuu rakenteiseen tietoon, mikä tarkoittaa, että kukin tieto kuvataan sille varattuun kenttään etukäteen määritellyssä muodossa. ”Palvelukuvaukset kannattaa tehdä huolellisesti ja asiakaslähtöisesti. ”Tallennukset tehtiin Teams-palavereina 4–5 hengen porukalla melko tiiviissä, muutaman kuukauden ajanjaksossa, jolloin tuntuma työhön pysyi koko ajan yllä.” ”Nyt Karjasillan varhaiskasvatuksen projekti toimii mallina ja pohjana muiden seurakuntiemme varhaiskasvatuksen palvelujen kuvaamiselle PTV:hen” THL digitaalinen palvelutarjotin. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Nyt Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatuksen kaikki palvelut ovat jo siellä. Väkisin toimintoja ei kannata yhdenmukaistaa, kun juuri se omaleimaisuus voi olla palvelun valtti. VUOSIKOKOUSKUTSU SPY RY:N HALLITUS Eija Pakkala, puheenjohtaja, eija.pakkala@kolumbus.fi tai p. Ensimmäisten palvelutallennusten jälkeen työ eteni yksi kerrallaan paremmin ja sujuvammin. Ne työntekijät, jotka kyseistä palvelua käytännössä tekevät, ohjaavat vaikkapa perhekerhoja, osaavat parhaiten kuvata sen ja tehdä siitä houkuttelevan”, Keski-Filppula korostaa. Jos yhdistyksen jäsen haluaa vuosikokouksen käsittelevän myös jotain muuta, tieto siitä on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta eli viimeistään 9.5.2025. Tekstikuvauksia hiottiin ennen varsinaista tallennusta ja vielä tallentamisen aikana, kun huomasimme, että kirjoitimme jonkin asian tai tiedon ensin väärään kenttään. Järjestelmässä palvelulle valitaan luokituksia ja asiasanoja, joiden miettimiseen käytimme alussa paljon aikaa. Eli muotoillaan kuvauksia tähän tapaan: ”Oletko pienten lasten kanssa kotona. Tärkeitä osoitteita suomi.fi lähellä.fi Varhaiskasvatuksesta pilotti Oulun seurakunnista Karjasillan seurakunnan varhaiskasvatus lähti pilottina viemään palveluja PTV:hen. 050 596 6039 ”Kun tallensimme ensimmäisiä palveluja PTV:hen, alku oli yhdessä opettelemista. Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n vuosikokous 24.5.2025 klo 10 Paikka: Hotelli Alma, Pollarin talon kokoustila Salonki Ruukintie 4, Seinäjoki Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä
Vauhdikas kuvakirja on täynnä katsottavaa ja tutkittavaa. Heidän lempipaikkansa on kirkko, missä työskentelee Anna-suntio, joka on hauskin heidän tuntemansa aikuinen. Kirjasta löytyvät myös koodit, joita skannaamalla pääsee laulujen soitettuihin versioihin. Kirjassa on seitsemän Lasten virren laulua, joita kuvittavat Mervi Lindmanin Lasten virrestä tutut teemat hehkuvissa väreissä. 20 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi RIIKKA JÄNTTI Vauvavirsari Vauvavirsari on suloinen pahvikirja, joka sopii vauvalle tutkittavaksi, tartuttavaksi, purtavaksi. Lisäksi se on oivallinen lahja vaikka kastekotiin. Mikä on maailman suurin aarre. Mistä Jeesus tiesi, miten ehtoollispöytä katetaan. Löytyykö avaruudesta Jumala. ISBN 9789524130554 Hinta 15,35 ANTTI SIUKONEN Lasten katekismus Saara ja Benkku ovat parhaat kaverukset. Lasten leikkien ääressä syntynyt kirja sopii leikkien ääressä käytettäväksi. Lasten katekismus on oivallinen lahja seurakunnan nuoremmille jäsenille ja heidän perheilleen. ISBN 9789524130721 Hinta 19,11 UUTUUS! Katekismus vauhdikkaana kuvakirjana nyt sitä taas saa! 19,11 € UUTUUS! Vauvamuskareihin! 15,35 €. Lasten katekismus liittää katekismuksen sisällöt oivaltavasti lapsen elämään. Tästä kirjasta innostuu niin lapsi kuin aikuinen. Kirja sopii vauvamuskareihin ja muuhun kasvatusja perhetoimintaan. Menoa, meininkiä ja hauskoja tilanteita ei puutu, kun kolmikko perehtyy uskon ja elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin
TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen. Naiset halaavat lämpimästi, ja Susanna kyselee Alian kuulumisia. ”Hyvää kuuluu”, hän vastaa. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Ammattina kohtaaminen TEKIJÄT 21 ”Hee-ee-ii Susanna!”, kajahtaa iloinen tervehdys, kun Alia näkee Susanna Soinisen kävelemässä pitkin Koivukylän raittia tutussa vihreässä liivissään
Säännöllisesti olen tavattavissa Koivukylän kohtaamispaikassa, ja sen tuntumassa on joka toinen perjantai pop-up-kahvila, kun tila on muuten kiinni. Torstai-iltapäivisin on aina Pikkuhelppiä”, Susanna listaa. Itsekin maahanmuuttaja Susannan pesti perheohjaajana Koivukylän alueella alkoi viime heinäkuusTEKIJÄT Vaikka ei ole yhteistä kieltä, niin sitäkin selvitään. Minun kanssani he rohkaistuvat, pääsevät maistamaan mustikoita ja tutustuvat syötäviin sieniin. Metsäretken jälkeen on sitten mukava jatkaa kahvikupin ääressä.” Luonto ja liikunta ovat ”käyttövoimaa” monissa toiminnoissa ja kohtaamisissa. Niissä on Susannan kollegana Rekolan seurakunnan lastenohjaaja Petri Piirainen. Siellä on termareita ja mukeja kahvittelua varten. Puuttuuko ehkä jotakin. Menen sinne, missä ihmiset ovat ja autan kaikkia, keitä pystyn auttamaan. ”Tässä lähistöllä on hienoa metsämaastoa. Tuhansien askelten päivä ”Työpäivä alkaa siitä, kun laitan kengät jalkaan, hyppään Tuusulassa bussiin, jään Leinelässä pois ja puen Hyvän arjen rakentajien liivin päälle”, Susanna toteaa. ”Jalkaudun päivittäin – maanantaista perjantaihin kahdeksan ja neljän välillä, säässä kuin säässä – tänne Koivukylän suuralueelle. ”Pidän pop-up-kahvilaa muun muassa puistoissa. MLL:n Anna ja Susanna vaihtavat kuulumisia asukastilassa. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Susanna Soininen on Lasten ja nuorten keskuksen jalkautuva perheohjaaja Hyvän arjen rakentajissa Vantaan Koivukylän suuralueella. "Koivukylään saavuttuani luon yleissilmäyksen ja katson, että kaikki on ok. Vanhempainillan aluksi kokoonnutaan leikkimään ja liikkumaan koulun kentälle ja sieltä kävellään Harin asukastilaan jatkamaan yhdessäoloa. Monet maahanmuuttajat ovat arkoja menemään sinne yksin. Sitten lähden kohti Itä-Vantaan yhdistyksen asukastilaa." ”Työni on tilanteeseen tarttumista, vaikkapa Pikkuhelppiä siltä seisomalta. Susanna rohkaisee ja auttaa alkuun. Joskus ihminen pitää opastaa avunlähteille: ”Jos jollakulla on suuri hätä, vaikka nälkä, niin voin kertoa, että tuolta saat huomenna ruokaa.” Susannan työssä todentuu se, että seurakunnan tärkein tehtävä on kulkea rinnalla, auttaa ja palvella lähimmäistä. Follow me!” ”Harin tilassa” pidetään tiistaisin vanhempainillat eli Meidän luokka -illat. Jo siinä matkalla hän saattaa pysähtyä juttelemaan jonkun kanssa. Jollekin kynnys voi olla korkealla vaikkapa puutteellisen kielitaidon vuoksi. Otan kädestä kiinni ja sanon, että seuraa minua. Tänään täällä jaetaan ruokakasseja ennakkoon ilmoittautuneille.. Kuulostelen asukkaiden toiveita – mitä he toivoisivat kotikulmilleen.” Osa työstä on palvelunohjausta. Juttelen, havainnoin ja kyselen, onko täällä kaikki hyvin. Äiti pääsee käymään asioillaan, kun minä kärryttelen lapsen kanssa lähipuistossa.” ”Osa toiminnoista on säännöllistä, kuten Kytöpuiston koulun vanhempainillat, joita kutsumme Meidän koulu -illoiksi. Susanna kutsuu perheitä tutustumaan alueen asukastiloihin ja käyttämään palveluita. Viikoittain käyn asukastilassa Itä-Vantaa yhdistyksen kohtaamispaikassa, lähikoulun pihoilla, kirjastossa, muun muassa”, Susanna kertoo ja esittelee polkupyörää, joka on varustettu suurella kuljetuslaatikolla. Hän kävelee parin km:n matkan pysäkiltä Koivukylän keskustaan. Perheet tarvitsevat pääsyn erilaisiin palveluihin ilman erityisjärjestelyjä ja lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Oikea-aikainen pienikin apu voi olla hyvin merkittävää
Hyvän arjen rakentajiin hän tuli Tuusulan seurakunnasta. Luottamuksen rakentaminen ja tuttuus ovat avainasemassa, kun työtä juurrutetaan uudelle alueelle. Siellä pidetään mm. Aina piti olla takataskussa plan B. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT sa. Hyvän arjen rakentajilla on nyt oma tilansa. Näin oli myös silloin, kun muutimme takaisin Suomeen. Susannalla on taskussa käyntikortteja, jossa on kuvaus hänen työstään ja yhteystiedot. vanhempainilta joka tiistai. Alueessa on jotakin kovin tuttua hänen omasta lapsuudestaan. Äiti sanoi minusta jo silloin kun olin pieni, että halusin pelastaa koko maailman. Trollhättanissa ihmiset tulivat useista eri kulttuureista, ja itsekin olin siellä maahanmuuttaja. He saattavat soittaa tai laittaa hänelle tekstiviestin: ”Voitko auttaa, nyt en enää jaksa.” Lue lisää: har-havis.fi. ”Sanoisin, että se on tämä perusluonne. Tilanteen mukaan Susanna puhuu ruotsia, saksaa, espanjaa ja englantia sekä selkosuomea. Susanna työskenteli vuosia matkaoppaana eri kohteissa: Thaimaassa, Mallorcalla, Kyproksella, Lanzarotella… ”Matkaoppaan työ opetti venyttämään pinnaa, toimimaan nopeasti ja joustavasti eri tilanteissa. Jokaisella on tarve tulla kuulluksi.” Aiemmat ammatit ovat antaneet hyvän pohjan nykyiseen työhön. Koulutukseltaan Susanna on kunnan nuoriso-ohjaaja ja Portaanpään kristilliseltä opistolta valmistunut lastenohjaaja. Pikkuhelppi-työssä voi kokea tekevänsä vahvasti kutsumuksensa mukaista työtä. Samantapaista tietotaitoa on karttunut Finnairin lentoemännän ja Tuusulan seurakunnan kasvatustyöntekijän tehtävissä. Susanna syntyi Ruotsin Trollhättanissa ja asui siellä 11-vuotiaaksi asti. Ja auttaa muita.” ”Koen tärkeänä positiivisuuden ja hyvän sanoman levittämisen sekä sen, että kaikki ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä. ”Kun aloitin täällä, tuntui kuin olisin tullut lapsuusmaisemiin siellä Ruotsissa. Susanna sopii Shukrian kanssa torstaille Pikkuhelpistä, että Shukria pääsee tekemään kuorma-autokortin inssiajon. Ymmärrän aika hyvin näiden ihmisten tilanteita.” Entä mistä ammennat voimaa tehdä tällaista työtä. ” Nykyisessäkin työssä monipuoliselle kielitaidolle on käyttöä. Mahdollisuus tavoittaa Susanna voi olla väsyneen vanhemman pelastus silloin, kun omat voimavarat ovat aivan lopussa. Susannan kohtaamat perheet tulevat monista eri maista: Irakista, Iranista, Afganistanista, Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Vietnamista, Kiinasta ja lukuisista Afrikan maista
. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT TEKSTI Saara Paatero PERHEKESKUSYHTEISTYÖSTÄ HYÖTYÄ MONILLE Pohjois-Karjalan perhekeskusverkoston edustajat kokevat hyvinvointialueen ja seurakunnan välisen yhteistyön myönteiseksi. Tiedottamisessa on siten vielä tehtävää. . Teemme paljon viestinnällistä yhteistyötä, jotta neuvolat tietäisivät meidän palvelumme ja pystyisivät kertomaan siitä perheille. . Toimintaan sisältyykin esimerkiksi yhteisiä tapahtumia ja tavoitteiden yhteensovittamista. Hän on seurakuntien edustajana Joensuu, Kontiolahti ja Ilomantsi -alueen johtoryhmässä sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lapsija perheasiainneuvostossa. Siun soten kanssa yhteistyötä tekevä Joensuun seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen kokee toiminnan tärkeäksi. Kähkönen on ollut kehittämässä toimintaa noin neljä vuotta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ollut edelläkävijöitä perhekeskustoiminnan rakenteiden kehittämisessä. Yhteistyö alkoi silloisen perhekeskuskoordinaattorin yhteydenotosta. Toiminta sopii osaksi perhekeskuksia Yhteistyössä ei tarvitse keksiä kokonaan uusia ideoita. Seurakunnissa on jo paljon sellaista toimintaa, josta ihmiset eivät ajattele, että siinä tehdään perhekeskusyhteistyötä, Kähkönen sanoo. Olennaista on myös kutsua muita seurakunnan toimintaan mukaan. Kähkönen kuitenkin kokee, että seurakuntien monipuolista työtä ei tunneta joka puolella. Tässä on ollut poikkeuksellisen hienoa se, että on oltu koko ajan halukkaita avaamaan ovia ja ottamaan mukaan yhteistyön tekemiseen. Kuvaajana toimi Antti Pitkäjärvi Siun sotesta. Tämä on tosi iso avaus seurakunnille, Kähkönen sanoo. Kähkönen iloitsee siitä, miten hyvin seurakunta on otettu mukaan toimintaan: . Perhekeskukset sisältävät hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimintaa lapsia ja perheitä varten. Joissain yhteistyömuodoissa eri osapuolet ovat vertaisia kumppaneita. Lapsen oikeudet ja lapsi-, nuorija perhelähtöisyys Kuva Sonja Hartikaisesta (vas.) ja Tuija Klingbergistä on otettu Perheen Pyörteissä Podcastin teon yhteydessä keväällä 2022. Meillähän on itse asiassa tosi paljon kaikkea ja me kohtaamme tosi paljon lapsia, nuoria ja perheitä viikoittain ja ollaan aika iso toimija. Tämän lisäksi hän on jäsen Perheet keskiöön -järjestöverkostossa. Toiminnan suunnittelu alkoi lapsija perhepalveluiden muutosohjelman eli LAPE:n aikaan, jolloin kehitettiin perhekeskuksia sekä arjen varhaista tukea lapsille, nuorille ja perheille. . Joskus sen ääneen sanominen avaa silmiä, hän sanoo. Myös lastensuojelu tietää palvelun, Kähkönen sanoo. Vaikka perhekeskusyhteistyö on ollut käynnissä jo hetken, edelleenkään kaikki seurakuntien työntekijät eivät ajattele tekevänsä perhekeskustyötä tai tiedä siitä kovin hyvin. Esimerkkinä Kähkönen mainitsee perheiden arkirutiinien hallintaan tarkoitetun PikkuHelppi-toiminnan, joka sopii luontevasti osaksi perhekeskustyötä. Noora Kähkönen iloitsee siitä, miten hyvin seurakunta on otettu mukaan toimintaan ja avattu ovia yhteistyölle.
Hartikaisen mukaan seurakuntien vakaumus saa olla perhekeskustoiminnassa mukana. Vaikeista asioista voi kysyä muilta. . Monet seurakuntien toiminnot soveltuvat luontevasti osaksi perhekeskustoimintaa, vaikka seurakunnat pitävät kiinni myös itselleen merkityksellisistä aiheista. . Siun soten edustajat korostavat, että seurakunnilla on sellaista ilmiötietoa ja osaamista, joista on heille hyötyä. . Sosiaalityössä uskontotietoisuus on nykyisin hyvää palvelua. Seurakunnat kohtaavat ihmisen sellaisessa kohdassa, mihin kukaan muu ei pysty. Tätä tietoa ja osaamista on saatu seurakuntien erilaisista työmuodoista, kuten rippikouluista tai perheleireiltä. Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto palkitsee tänä vuonna pitkäjänteisestä lasten ja nuorten eteen tehtävästä työstä kaksi seurakunnan lastenohjaajaa Lieksan seurakunnasta, Hartikainen kertoo. Hän on nähnyt viime aikoina toiminnassa uutta nousua ja kontaktien syntymistä. Samalla ne täydentävät muita palveluita. Kyse on ennen kaikkea viimeisen korin yhteistyöstä. Hartikainen arvostaa sitä, että seurakunnat tarjoavat ihmisille apua eri tilanteissa. Kumppanuutta ja yhteistyötä . Pohdimme vielä, miten alueellinen ilmiötieto siirtyy ja mitä sillä voi tehdä päätöksenteossa, Klingberg sanoo. Yhteistyö on luontevaa ja se on vuosien varrella vahvistunut. Klingberg korostaa toiminnassa tasavertaisuutta, kumppanuutta ja toisilta oppimista. Ihmisten vakaumus on hyvä osata huomioida. Olisi hyvä, jos olisi yhdessä tekemistä eri osapuolten oman toiminnan lisäksi. Pohjois-Karjalassa perhekeskustoimijoiksi mielletään kaikki lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat, mikä tekee yhteensä tuhansia ihmisiä. . Meillä on keskeisiä toimijoita, jotka muistavat aina kumppanuuden ja toisen olemassaolon, Siun soten yhteisövaikuttavuustyön kehittäjätyöntekijä Tuija Klingberg kertoo. Avun ja tuen tarjoaminen tuntuu olevan perhekeskusyhteistyön hyviä puolia. Hänen työhönsä kuuluu perhekeskustoiminnan kehittäminen ja yhteensovittaminen. Seurakunnilta tukea Perhekeskustoiminta muodostaa sateenvarjon alueen verkostomaiselle toiminnalle. Ne toimivat todella monessa eri roolissa. Hartikaisen mukaan osa hakeutuu seurakunnan tuen äärelle vakaumuksen takia, osa muista syistä. Hän kuitenkin toivoo, että toiminnassa organisoiduttaisiin vielä selkeämmin. Erilaisten vakaumuksien kunnioittaminen on tärkeää, ja samalla voi miettiä eri toiminnoille sopivat ajat ja paikat. Seurakunnat ovat huomattavan tärkeä yhteistyökumppani. Jatkossa olisi hyvä, jos yhteiset tavoitteet olisivat vielä selkeämmin tiedossa. Ne myös tarjoavat lohtua ja tukea kriisien ja onnettomuuksien sattuessa. Toisaalta yhteistyö voi olla monenlaista. Seurakunnilla on edustajia verkoston eri tasoilla. Kun pelisäännöt ovat selvät, ei toiminnassa tule ongelmia, Kähkönen pohtii. Kristillinen arvopohja sopii hyvin perhekeskustyöhön. Jokaisessa kunnassa on kohtaamispaikka, jossa kunta, järjestöt, seurakunnat ja hyvinvointialue toteuttavat toimintaa perheille. Toisaalta perhekeskuksessa on myös paljon sellaista toimintaa, jossa vakaumus ei ole näkyvästi arjessa mukana. . Seurakunnalla on paljon ammatillista osaamista, Klingberg sanoo. Perheille tarjottava tuki on merkittävää esimerkiksi erotilanteissa ja haastavissa parisuhdetilanteissa. Perhekeskusverkostoon kuuluu erilaisia organisaatioita, jotka etsivät toiminnassaan yhteisiä tavoitteita ja tapoja toteuttaa niitä yhdessä. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT ovat tärkeitä kaikille. Hän on myös maakunnallisen ohjausryhmän ja perhekeskusjohtotiimin jäsen. Myös viestintää voisi kehittää ja selkiyttää. Kähkönen toteaa, että ”Kumppanuuden korit” ovat hyvä tapa hahmottaa perhekeskusyhteistyötä. Näkyvyys ja kynnysten madaltuminen ovat olleet seurakunnille merkittäviä etuja. Vieläkään kaikki seurakuntien työntekijät eivät ajattele tekevänsä perhekeskustyötä tai tiedä siitä kovin hyvin” TEKIJÄT. Arvoista tärkeitä ovat lähimmäisenrakkaus, lapsen edun ensisijaisuus ja hyvän haluaminen toisille, Kähkönen sanoo. Tuki on ollut joka tapauksessa oikeanaikaista, ja sitä on voinut olla helppoa ja turvallista ottaa vastaan. Sonja Hartikainen on Siun sotessa lapsiperheiden palveluiden palvelupäällikkö
Tilaisuuksissa voidaan kokoontua yhteisen asian äärelle. Kun on resurssivaje, asioita ajatellaan usein vain työn ja palvelun kautta. Meilläkin on lapsiperheköyhää aluetta. Viimeisten vuosien asiakirjat Lapsi on osallinen ja Lapset seurakuntalaisina sekä Vasu kirkossa-materiaali ovat sanoittaneet kirkon varhaiskasvatuksen teologisia ja pedagogisia lähtökohtia. Seurakuntien tuki kuormittuu siinä missä muukin tuki täyttyy. Vuosien varrella on tehty myös monenlaisia asiakirjoja ja strategioita tämän tehtävän tueksi ja sitä selIhmettelyä, leikkiä ja osallisuutta Tänä vuonna 2025 vietetään kirkon päiväkerhotyön 80-vuotisjuhlavuotta. Seurakunnan varhaiskasvatuksessa saamme ihmetellä, leikkiä ja vahvistaa osallisuutta yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Seurakunnat paikkaavat kiristyviä palveluketjuja ja palveluvajetta eri puolilla Suomea. Juhlavuoden teemat ihmettely, leikki ja osallisuus kulkevat vahvasti mukana kaikissa ikävaiheissa ja toimintamuodoissa. Kohtaamispaikatkaan eivät kuitenkaan tavoita kaikkia, vaikka ne ovatkin osalle tärkeitä. Toivon, että tämä taloudellisesti tiukka aika ei rikkoisi yhteistä työtä, Hartikainen sanoo. Osallisuuden kokemus omassa elämässä vahvistaa häntä monin tavoin. Olisi tärkeää, että jaksaisi pitää oman arvomaailmansa eikä työ olisi vain suoritteiden mittaamista. Kiristyvä tilanne mietityttää . . ventämään. Polkuun liitytään myös päiväkerhotyön juhlavuoden aikana – onhan Polussa 3-5 vuotiaiden eli juuri päiväkerhoikäisten lasten ikäkauden nimenä ILO. Sanojen alkukirjaimista muodostuu myös yksi kirkon varhaiskasvatuksen tärkeä asia eli ILO. Hänen mukaansa olisi hyvä muistaa arvot, joille työ pohjautuu. Pieni lapsi osaa ihmetellä elämän moninaisia asioita. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT TEKIJÄT KIRKON TALOLTA Ihmettelyä, leikkiä ja osallisuutta on ollut kirkon varhaiskasvatuksen toiminnassa kaikkien näiden vuosien ajan alusta lähtien, pyhäkoulussa jo paljon pidempään. Kirkon varhaiskasvatuksessa on ollut monia vaiheita: päiväkerhotyön pienestä siemenestä on kasvanut laaja erilaisten toimintojen verkosto, jonka perimmäisenä tehtävänä on olla lasten ja perheiden elämässä tukena, apuna ja kanssakulkijoina niin käytännön tilanteissa kuin hengellisten teemojen äärellä. Toiminnassa ollaan kumppaneita toisille, sillä ihmisen hätä tai tuen tarve ei ole lokeroitavissa. Koko kirkon tasolla liitymme juhlavuoteen otsikossa olevien sanojen kautta. Jokainen seurakunta voi osallistua juhlavuoden viettoon omalla tavallaan oman aikataulunsa mukaan. Yksi viimeisimmistä on v. Olisi tärkeää, että jaksaisi pitää oman arvomaailmansa eikä työ olisi vain suoritteiden mittaamista.. Tavoitteena on nostaa esille ja juhlia kirkon varhaiskasvatuksen monipuolista kokonaisuutta. Ne ovat toimineet myös työn kehittämisen välineinä. Näin tuemme ja mahdollistamme eri-ikäisten kokonaisvaltaista kasvua ja hengellisyyttä sen olennaisena osana. Pohjois-Karjalassa osa seurakunnista tekee kohtaamispaikkojen kanssa yhteistyötä, jos tilat sijaitsevat lähekkäin. Ne löytyvät myös juhlavuoden logosta, jota seurakunnat voivat vapaasti käyttää. . Perheiden elämäntilanteet tulisi osata huomioida kokonaisuutena. Myös Hartikainen toivoo, että tulevaisuudessakin maailmantilanteen ja -ajan haastavuudesta huolimatta yhteistyössä olisi säännönmukaisuutta. Työhön on sitoutunut ihmisiä, joille yhteiset asiat ovat tärkeitä, mutta työssä pitää selviytyä pienemmällä määrällä. Tällöin voi olla vaikea pitää yllä ajatusta yhteisestä kumppanuudesta, Hartikainen pohtii. 2021 julkaistu Polku-asiakirja, jonka mukaan toimintaa on seurakunnissa kehitetty monin tavoin. Maailman ja toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan säännöllisesti uusia sanoituksia ja asiakirjojen päivityksiä. Klingberg haluaa kuitenkin rohkaista ihmisiä etsiytymään perhekeskustoimintaan. Toisen arvostaminen voi unohtua, Klingberg sanoo. Toivoa sisältävässä tekemisessä olisi toivottavasti mukana joukko sellaisia ihmisiä, jotka voivat olla lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukena. Ensi vuoden aikana voi järjestää esimerkiksi Ilon kekkereitä / juhlakekkereitä Lahjaja Seikkailu-ikäkautta unohtamatta. Leikin kautta hän opettelee uutta ja jäsentää oppimaansa
Aikuisia kutsutaan lapsen ja kouluikäisen matkakumppaneina käsittelemään elämän suuria kysymyksiä kokonaisvaltaisesti sekä kotona että seurakunnassa. Koulutuksessa tutustutaan mm. 2 2 5 Lämpimästi tervetuloa neuvottelupäiville Jyväskylään! Päivien puheenvuoroissa surffaillaan ilmaisun ja tunteiden aalloilla mm. Miten hengellisyys ja toivo näkyvät perheiden arjessa. Millaisista erityismusiikkikasvatuksen käytännöistä hyötyvät kaikki lapset. KOULUTTAUDU, OSALLISTU. tilaisuuden ruokailujen hinnat). TIEDUSTELUT: seurakunnille@step.fi OSALLISTUMISMAKSU: 330 €. Kirkkomuskarin ja Lasten virren lauluissa. Hengellisyyden tukeminen perheessä 7.–9.4. ja 6.–8.10.2025 STEP-koulutus, Järvenpää Mitä seurakunnan tehtävä tukea vanhempia ja kummeja kristillisessä kasvatuksessa voi tarkoittaa käytännössä. kuvatukikorttien, kuvionuottien ja tukiviittomien käyttöön mm. Heli Pruukin ja Saila Poulterin johdattelemina. Perheiden moninaisuuden huomioiminen myönteisellä tavalla haastaa päivittämään tietoja ja asenteita sekä harjoittelemaan kohtaamisen taitoja ja sensitiivistä työotetta. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Aaltoja ja ankkureita S E U R A K U N T I E N V A R H A I S K A S V A T U K S E N N E U V O T T E L U P Ä I V Ä T J Y V Ä S K Y L Ä 1 8 .–1 9 . TOTEUTTAJA: STEP-koulutus YHTEISTYÖKUMPPANIT: Lasten ja nuorten keskus ry, Kirkkohallitus, Kirkon Lastenohjaajat ry, Lapuan hiippakunta, Jyväskylän seurakunta T u t u s t u o h j e l m a a n ! Lisätiedot: seurakunnille.step.fi HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KOKKOLA | KUOPIO | LAPUA PIEKSÄMÄKI | PORI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | selja.koponen@step.fi | marjukka.luoma@step.fi | satu.reinikainen@step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Kurkistuksia erityismusiikkikasvatukseen 28.–29.4.2025 STEP-koulutus, Järvenpää Miten luoda toimintaympäristö, jossa jokainen voi iloita ja innostua musiikista. PAIKKA: Paviljonki, Jyväskylä ILMOITTAUTUMINEN: Avautuu 3.2.2025 Kanavat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Juhlistamme myös seurakunnissa jo 80 vuotta jatkunutta päiväkerhotyötä sekä toimintaa lasten ja perheiden hyväksi. Perheiden moninaisuus ja sensitiivinen työote 26.–28.3.2025 STEP-koulutus, Järvenpää Miten jokainen perhe voi kokea olonsa tervetulleeksi ja yhdenvertaiseksi seurakunnassa. HOTELLIVARAUKSET: Solo Sokos Hotel Paviljonki tai Original Sokos Hotel Alexandra, koodilla: BVAKA2025, 6.8.2025 mennessä tai hotellin varaustilanteen mukaan. Hintojen lisätiedot netissä (mm. 9
Saan voimaa jatkaa tutkimusja kehitystyötä aina kun kuulen työntekijöiltä vanhempien heille antamaa palautetta Perhepolku-ryhmäneuvoloista ja -vanhempainilloista. Tutkimuksen tuloksissa vanhemmuusryhmät (Perhepolku ja perhevalmennus) näyttäytyivät vanhempien kuvauksissa merkittävänä itsemyötätuntoa vahvistavana tekijänä. Keskustelin vuonna 2016 paikkakuntamme lapsija perhetyön pastorin kanssa, joka nosti esiin huolen alueellamme lisääntyneistä pikkulapsiperheiden avioerojen määrästä. Myös kehittämälläni Perhepolku-verkkokurssilla pääsee oppimaan lisää itsemyötätunnosta. 2 KUVA Marissa Tammisalo Haastavalla hetkellä voi vaikkapa asettaa käden omalle rintakehälle ja miettiä, mitä hyvä ystävä sanoisi itselle vaikeassa hetkessä.. Tutkitusti itsemyötätunto on yhteydessä vähempään masennukseen, ahdistukseen ja uupumukseen. Ja mitä siitä seuraa. Kehitin Perhepolku-mallin, jonka tavoitteena on vanhempien jaksamisen, voimavarojen sekä itsemyötätunnon vahvistaminen ryhmäneuvoloiden sekä päiväkodin ja koulun vanhempainiltojen yhteydessä. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, että vanhempi ei ole myötätuntoinen itselleen. Tahtoisin selvittää seuraavassa tutkimusartikkelissani itsemyötätunnon kehityksen polkuja lapsuudesta aikuisuuteen ja löytää tekijöitä, jotka tukevat tai haastavat itsemyötätuntomme kehitystä. 1 Minkälaisia löytöjä olet tähän mennessä tehnyt tutkimuksessasi. Miten päädyit tutkimaan ja kehittämään vanhemmuutta ja itsemyötätuntoa. Vaikka itsemyötätunnosta on runsaasti tutkimusta, itsemyötätunnon kehityksestä tarvitsemme vielä lisää tietoa. Vanhempien vilpitön kiitos liikuttaa joka kerta ja muistuttaa siitä, miksi lähdin kehittämään Perhepolkua. Oivalluksen myötä päätin lähteä kehittämään vanhempien jaksamista tukevaa ryhmätoimintaa. Aloimme miettiä yhdessä, miten perheitä voitaisiin tukea tulevaisuudessa vielä enemmän. Aloin myös tehdä väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselle, sillä halusin saada kehittämälleni menetelmälle tutkimusnäyttöä sen vaikuttavuudesta. Entä mikä kannustaa sinua jatkamaan valitsemallasi tiellä. 4 Väitöskirjatutkija Tellervo Uljas on itsemyötätunnon lähettiläs Erityisesti hän haluaa kylvää itsemyötätunnon siemeniä vanhemmuuden tueksi. Itselle voi kirjoittaa myös myötätuntoisen kirjeen tai kehittää myötätuntoisen voimalauseen, jonka voi palauttaa mieleen haastavassa hetkessä. Mieltäni lämmittää, kun kuulen vanhempien saaneen tapaamisista tukea jaksamiseensa sekä vertaistukea elämäntilanteeseensa. (Lisätietoja Perhepolun verkkosivulla.) Mainitse muutamia vinkkejä, joiden avulla voi opetella itsemyötätuntoa. Ensimmäinen tutkimusartikkelini julkaistiin keväällä 2021 Perheja pariterapialehdessä. Tässä voivat auttaa esimerkiksi meditaatio, myötätuntoinen kirjoittaminen ja myötätuntoinen koskettaminen. Ensin on tärkeä tunnistaa, miten puhumme mielessämme itsellemme. Haastavalla hetkellä voi asettaa esimerkiksi käden omalle rintakehälle ja miettiä, mitä hyvä ystävä sanoisi itselle vaikeassa hetkessä. Jos huomaamme, että olemme itsellemme tuomitsevia ja kriittisiä epäonnistuessamme tai kokiessamme haastavia hetkiä, meidän kannattaa lähteä muuttamaan sisäistä puhettamme myötätuntoisempaan suuntaan. Itsemyötätunnon vahvistumisella voi olla monia merkittäviä vaikutuksia vanhemman ja koko perheen hyvinvointiin. Itsemyötätuntoiset kumppanit käyttäytyvät myönteisesti parisuhteessaan ja itsemyötätunto auttaa vanhemmuuden haastavissa hetkissä sekä vähentää syyllisyyden ja häpeän tunteita. Tutkitusti itsekriittiset ajatukset ovat yhteydessä vanhemmuudessa koettuun stressiin ja itselle asetetut liian kovat vaatimukset yhdistettynä ulkopuolelta koettuihin korkeisiin odotuksiin ovat riski vanhemmuudessa uupumiselle. 3 Meistä kuka tahansa voi oppia itsemyötätuntoa. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Moni meistä on hyvin kriittinen itselleen. Muistelin omia kokemuksiani pikkulapsiperheajoilta ja mietin, että perhettämme olisi parhaiten tukenut, jos olisin saanut enemmän tukea omaan jaksamiseeni
Myötätunto itseä kohtaan helpottaa oloa haastavissa hetkissä. Perhepolku-ryhmäneuvoloita ja -vanhempainiltoja tarjotaan ympäri Suomea useilla paikkakunnilla. Kun emme rakenna itsestämme kuvaa täydellisenä vanhempana, lapsenkin on helpompi olla oma inhimillinen itsensä ja kohdata epäonnistumisensa ja vaikeat hetkensä. Tulevat koulutuspäivät löytyvät Perhepolun nettisivuilta: www.perhepolku.fi. Verkkokurssi löytyy osoitteesta: www.perhepolku.fi/verkkokurssi.. Näitä on meillä kaikilla joskus. Asiat järjestyvät lopulta.” Omien rajojen asettaminen ja ajan ottaminen levolle ovat myös keinoja osoittaa myötätuntoa itseä kohtaan. Haastavalla hetkellä voin asettaa käden rintakehälle ja joskus ihan vain hengittää syvään tai sitten miettiä samalla myötätuntoisia ajatuksia, kuten esimerkiksi: “Nyt on haastava hetki. Mitä teet voidaksesi kokea itsemyötätuntoa työssäsi ja opinnoissasi. Itsemyötätunto on itselleni yksi suurimmista voimavaroista omassa elämässäni. Perhepolku on ennaltaehkäisevä vanhemmuuden ja perheen tuen menetelmä. fi/perheille. Verkkokurssin tavoitteena on vanhemman itsemyötätunnon vahvistaminen sekä myötätuntoisen vuorovaikutuksen tukeminen parisuhteessa ja vanhemmuudessa. Tunteet tulevat ja menevät. 7 Voimme ammattilaisina näyttää omaa inhimillisyyttämme ja siten auttaa vanhempia näkemään, miten me kaikki ihmiset teemme joskus virheitä. Tiedot paikkakunnista löytyvät: www.perhepolku. Lenkki metsässä, sauna ja kirjan lukeminen ovat itselleni keinoja pitää itsestäni huolta. Entä voisivatko varhaiskasvattajat hyödyntää sitä esim. 6 Miten varhaiskasvattaja voi tukea vanhempaa siinä, että tämä olisi myötätuntoisempi itseään kohtaan. Kertomalla rehellisesti omista virheistä ja pyytämällä anteeksi käytöstään hetkissä, joissa on loukannut toista, voimme näyttää, miten vaikeista hetkistä voi päästä eteenpäin. Varhaiskasvattajat voivat hyödyntää sisältöä myös perhekerhoissa. 5 Mikä on Perhepolku ja miten perheet voisivat hyödyntää sitä. perhekerhoissa. Perhepolun kautta voidaan tarjota tietoa ja vertaistukea perheille ryhmäneuvoloiden ja päiväkodin sekä koulun vanhempainiltojen yhteydessä. Pyrin osoittamaan myötätuntoa itselleni arjessa paitsi ajatuksin myös pienin teoin. Mutta kun on kerran oppinut itsemyötätuntoa, oppiii tunnistamaan myös nämä hetket ja pystyy palauttamaan taas myötätuntoisen suhtautumisen omaan elämään eikä jää kiinni loputtoman pitkäksi ajaksi itsekriittisyyteen tai itsensä mollaamiseen. Seitsemällä hyvinvointialueella on tarjolla myös Perhepolku-verkkokurssi, jota vanhemmat voivat tehdä itsenäisesti ja maksutta verkossa. Varhaiskasvatuksen, neuvolan, koulun, järjestöjen ja seurakuntien työntekijät voivat käydä Perhepolku-ohjaajakoulutuksen, jonka jälkeen he voivat ohjata perheille Perhepolku-ryhmäneuvoloita ja -vanhempainitoja. On myös inhimillistä, että vaikka miten itsekin tiedän teoriassa, kuinka itseä kannattaa kohdella myötätuntoisesti, saatan sortua hetkittäin olemaan liian vaativa itselleni. Vanhempia voi muistuttaa myös siitä, miten he antavat itse mokan hetkellä lapsilleen esimerkin virheiden kuulumisesta aikuistenkin elämään. Olen tässä itseni tukena. Voimme kertoa esimerkiksi omassa vanhemmuudessamme tai elämässämme kohtaamastamme haasteesta ja muistuttaa, ettei olemassa ole täydellistä vanhempaa eikä ihmistä. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Mikä voimauttaa ja lisää itsemyötätuntoa omassa elämässäsi
30 Me tekijät 30 TEKIJÄT TEKIJÄT Perhekuoro kokoaa Kokkolassa eri sukupolvet yhteen TESKTI Juhana Unkuri KUVAT Tarja Jakobsén Viime syksynä perustettu perhekuoro tarjoaa laulua, leikkiä ja yhdessäoloa sekä mahdollisuuden esiintymiseen. – Pelkkä halu laulaa riittää, ja harjoituksissa on leppoisa tunnelma, sanovat perhekuoron ohjaajat Kaisa Toppinen (vas.) ja Aino-Sofia Koivisto.
Lapset voivat rytmittää laulua rytmirinkulalla tai vaikka ryömiä tunnelissa temppuradalla. – Olemme valinneet kaanoneita, joita on helppo lähteä laulamaan kaksiäänisesti. Sittemmin Koiviston työnkuva muuttui, ja kuorohaave konkretisoitui viime syksynä. Melkeinpä joka kerta kuoroharjoituksissa vierailevat myös kuorohiiri-pehmolelut. Kaksikko on tehnyt perhekuorolle myös oman äänenavauslaulun. (Laulu löytyy osoitteesta: lnk.fi/pieni-on-suurin-lehti/lehden-materiaalit/)– Siinä todetaan osuvasti ”Laulu kuuluu kaikille, isoille ja pienille.” Muutkin kuorot voivat tietysti halutessaan käyttää sitä, perhekuoro-sanan tilalle on kätevä laittaa oman kuoron nimi, kertoo Koivisto, joka tapaa ohjata äänenavausosion. Perhekuoro laulaa hyvin monenlaisia hengellisiä lauluja, joita se on poiminut muun muassa Lasten Virrestä, Kirkkomuskari-materiaalista, virsikirjasta ja Pekka Simojoen tuotannosta. Kaikki lapset ovat alle kouluikäisiä, nuorin on sylivauva. – Pelkkä halu laulaa riittää, ja harjoituksissa on leppoisa tunnelma. Laulu kuuluu kaikille Toppisen ja Koiviston vetämät treenit kestävät kolme varttia. Koivisto vastaa puolestaan lasten ohjaamisesta. Ongelmana oli kuitenkin lastenhoidon järjestymisen vaikeus. Toppinen ja Koivisto totesivat kollegiaalisissa keskusteluissa, että perhekuoron perustaminen oli heidän yhteinen haaveensa – molemmilla on myös musiikkipedagogin koulutus. – Aktiivisia kuorolaisia on tällä hetkellä 16. Koivisto kertoo, että harjoituksissa tavoitteena on laulaa koko kuorona yhdessä niin kauan kuin pienimmät jaksavat. Seurakunnan perhekuoro on kokoontunut viikoittain keskiviikkoiltaisin seurakuntakeskuksen tiloissa. – Lapset voivat rytmittää laulua rytmirinkulalla tai vaikka ryömiä tunnelissa temppuradalla. – Ajattelin, että kuoroon voisi tulla riippumatta siitä, oliko elämää takana vain kuukausi tai vaikka yli 80 vuotta. – Pohdin tuolloin, että ratkaisuna voisi olla kuoro, johon voisi liittyä niin lapsia, vanhempia kuin isovanhempia. Ensi alkuun keho ja ääni jumpataan lämpimiksi. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa pitkään lastenohjaajina työskennelleet Kaisa Toppinen ja Aino-Sofia Koivisto haaveilivat jo vuosia sitten perhekuoron perustamisesta. Yhtä laulua olemme laulaneet kolmiäänisenäkin. Oleellista on, että eri ikäiset kuorolaiset voivat laulaa ja ylipäätään tehdä asioita yhdessä, Toppinen kertoo. Kokkolan perhekuorolla rima on luonnollisesti matalalla. Lapset kuulevat laulut ja oppivat ne myös samassa tilassa liikkuessaan, Koivisto sanoo ja toteaa, että tarvittaessa hän ja Toppinen voivat vaihtaa tehtäviä lennosta. Vaikka lapset eivät jaksaisi laulaa paikallaan koko aikaa, ei se haittaa. Syksyn suosikkeja ovat olleet erityisesti Siunaa askellus, Vien suuren viestin sekä Jeesus, Jeesus, kuule rukoukseni, Toppinen kertoo. Kuorolaisia on neljästä sukupolvesta, Toppinen kertoo. Melkeinpä joka kerta kuoroharjoituksissa vierailevat myös kuorohiiri-pehmolelut. Toppinen säestää pääasiallisesti lauluja pianolla tai kitaralla ja opettaa stemmoja aikuisille. Koivisto kertoo jutelleensa vanhempien kanssa, jotka olisivat halunneet laulaa kuorossa. Päätavoite on nauttia laulamisesta yhdessä, Toppinen toteaa.. Toiminta on ollut vireää
Iidan mielestä on hienoa, että heidän kuorossaan on monenikäisiä laulajia. Perhekuorossa parasta on se, että lapsen voi ottaa mukaan, eikä tarvitse sumplia, kuka hoitaa häntä kuoroharjoitusten ajan, Iida Niemi sanoo. Poimimme myös Kirkkomuskarin ajankohtaispäiviltä ideoita, joita voimme ottaa sellaisenaan tai soveltaen perhekuoromme käyttöön, Koivisto kertoo. Iidan mielestä kuorotoiminta antaa heille mukavaa sisältöä ja yhteistä tekemistä tavallisen arjen keskellä. Toivomme, että jatkossakin kaiken ikäiset laulajat löytävät tiensä mukaan toimintaan. – Haaveena on iso kuoro. Perhekuoro on myös hyvä esimerkki siitä, että kaiken ikäiset voivat tehdä yhteistyötä. – Lapselle kuoro on laulettavien kappaleiden myötä myös eräänlaista hengellistä kasvatusta. Entä millainen merkitys perhekuorolla on ylipäätään seurakunnan toiminnan kannalta. – Sen myötä kuorossa on myös monenkuuloisia ääniä. – Tämä toiminta ei jätä ketään ulkopuolelle, ja tulevien esiintymisten myötä perhekuoro tuo kaikenikäisiä messuun. TEKIJÄT Toppinen säestää pääasiallisesti lauluja pianolla tai kitaralla ja opettaa stemmoja aikuisille. Lisäksi Koivisto ja Toppinen ovat mainostaneet sitä varhaiskasvatuksen toiminnassa oleville perheille. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT Hyvää vuorovaikutusta Perhekuoron toimintaa on markkinoitu paikallislehdessä ja seurakunnan some-kanavilla. Syksyllä aloittaneet ovat pysyneet mukana, ja osa on tuonut kuoroon isovanhempiaankin. Mukavaa ja rakentavaa sisältöä arkeen Iida Niemi ja hänen tyttärensä Lyyti Niemi, 2, ovat osallistuneet aktiivisesti perhekuoron toimintaan – Olen aina pitänyt laulamisesta ja kuorotoiminnasta. – Otamme muutenkin mielellämme vastaan palautetta ja ideoita kuorolaisilta. Kuorolaiset ja vetäjät sopivat esiintymisistä yhdessä, ja toimintaan voi luonnollisesti osallistua ilman esiintymisvelvollisuutta. Haastatteluhetkellä kuoro treenaa ensimmäistä esiintymistään varten; se tapahtuu joulun alla Kokkolassa Perheiden kauneimmissa joululauluissa. Koivisto vastaa puolestaan lasten ohjaamisesta.. Toppinen toteaa, että kuoro monipuolistaa perheiden harrastustoimintaa ja on sukupolvia yhdistävä kokemus. Otamme uusia laulajia ilolla vastaan läpi vuoden, Koivisto sanoo. Kuorolaiset saavat ehdottaa lauluja ohjelmistoon
Prosessi oli pitkä, ja Seurakunnan päiväkoti Lillat Ry:n hallituksen puheenjohtaja, kirkkoherra Pontus Salmi teki suuren työn selvittelyissä ja perustamistöissä.” Yllätyksenä tuli muun muassa maan hallituksen tekemä päätös, jonka mukaan uusien päiväkotien toimiluvat haetaan Aluehallintovirastosta (AVI). • Päiväkodissa on kaksi ryhmää: 3–5-vuotiaat ja 1–3-vuotiaat. • Toimii seurakunnan omistamassa kiinteistössä, mutta ei ole seurakunnan ylläpitämä. Vanhemmat pysähtyvätkin usein juttelemaan lapsia tuodessaan ja hakiessaan, ja heitä kutsutaan toiminnan suunnitteluun ja tapahtumiin. • Toimii kristillisellä arvopohjalla. 33 Me tekijät 33 TEKIJÄT KRISTILLINEN PÄIVÄKOTI PORVOOSSA LUO KODINOMAISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ARKEA Viime vuonna Porvoossa aloittaneen kristillisen päiväkoti Lillatin valtteja ovat pienuus, kiireetön läsnäolo ja kodinomaisuus. Muutoin lelut ja kalusteet ovat kuten missä tahansa päiväkodeissa. ”Ilman seurakunnan kontaktiverkkoja – lakipykälien tulkinnasta lähtien – koko hanke olisi voinut jääLillat pähkinänkuoressa • Ensimmäinen maamme evankelisluterilaisten seurakuntien perustama itsenäinen, yhdistyspohjainen päiväkoti. Kosmo, Amanda, Oula ja Viljo tutkivat päiväkodin kirjoja.. Vastaavalla arvopohjalla toimivia päiväkoteja. • Henkilökunta (2024): Kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Seurakuntaneuvosto teki päätöksen päiväkodin perustamisesta kesäkuussa 2023. ”No, toki kirjavalikoima poikkeaa siitä, kun meillä voi niissäkin olla kristillistä sanomaa.” Toiminta on vielä aluillaan Nyt marraskuun puolivälissä on kuta kuinkin vuosi, kun Näränen palkattiin päiväkodin johtajan tehtävään. TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Lillatin lämmin sydän: Yhteisöllisyys ja lämmön ajatus viitoittavat päiväkodin arkea. Kodinomaisuutta tukee se, että lasten perheet ovat kiinteä osa toimintaa. Kristilliseksi päiväkodin tunnistaa salin alttarista: Lasten raamattu, enkeli ja kynttilä ovat ikkunan edustan pöydällä samaan tapaan kuin vaikkapa päiväkerhoissa. Porvoossa ovat Pelastusarmeijan Solhem ja yksityisen yhdistyksen ylläpitämä englanninkielinen päiväkoti. ”Ja tietysti selkeästi kristillinen arvopohja, joka mahdollistaa sen, että voimme nostaa toiminnassamme myös kristillisiä teemoja”, sanoo päiväkodin johtaja Heikki Näränen. Päiväkodin maksimipaikkamäärä on 28, jos kaikki lapset ovat yli 3-vuotiaita. ”Sitä ennen, oikeastaan koko vuosi 2023 meni käytännössä ennakkovalmisteluissa. Vuoden 2024 lopussa lapsia on 10
”Muutamista eläköityneistä varhaiskasvatuksen opettajista olemme saaneet arvokkaan tukiverkoston. He tulevat tuuraamaan minua tai Merjaa tarvittaessa ja toimivat eräänlaisina päiväkotimummoina täällä.” Päiväkoti vetää puoleensa myös vierailijoita eri puolilta Suomea, kun seurakuntien edustajat haluavat tutustua uudentyyppiseen toimintaan. Moni hieno kohde on täällä aivan kävelyetäisyyden päässä. Näin luomme edellytyksiä rikkaalle leikille.” Ovet avoinna Lillat haluaa tutustuttaa lapset myös päiväkodin ulkopuoliseen maailmaan. ” ”Se tuo paljon sisältöä yhteiseen leikkiin, kun kuuntelee, mitä toinen sanoo ja ehdottaa. On ollut tosi hienoa, että meillä on tällainen raudanluja ammattilainen tarjolla”, Näränen iloitsee. ”Olen itsekin harrastanut videopelaamista. ”Pyrimme panostamaan dialogisuuteen, jotta lapset oppivat kommunikoimaan ja olemaan yhdessä erilaisten lasten kanssa.” ”Ympäristömme tarjoaa paljon kuvallisia ärsykkeitä, mutta haluamme herkistää myös heidän korviaan aktiiviseen kuunteluun. ”Seurakunnan kanttori Kaisa Sidoroff on käynyt meillä pitämässä muskareita kaksi kertaa tämän syksyn aikana. Sieltä hän ammentaa osaamista myös lapsiryhmän toimintaan, vaikka omien sanojensa mukaan voisi tehdä enemmänkin. Tänne myös tullaan. Tärkeää on oppia laittamaan oma asia hetkeksi sivuun, ja kuunnella. Lapset pääsevät tutustumaan Runebergin kotimuseoon, Edelfeltin taiteeseen, vierailevat Porvoon vanhassa kaupungissa, tuomiokirkossa ja hautausmaalla, käyvät laulamassa eläkeläisten tapaamisissa, tekevät retkiä lähimetsään…” Ovet ovat avoinna molempiin suuntiin. Esimerkiksi Pikku Kakkosen applikaatio on aivan loistava, ja sen äärellä lasten taidot voivat kehittyä.” Aivan erityisesti Näränen haluaa kuitenkin edistää kuuntelemisenja dialogitaitoja. ”Myös Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikölle Marjo Haapaselle haluan antaa ison ”Pyrimme panostamaan dialogisuuteen, jotta lapset oppivat kommunikoimaan ja olemaan yhdessä", sanoo Heikki Näränen. olivat aiempien lapsiryhmien jäljiltä valmiina. Toistaiseksi lasten kanssa on otettu valokuvia, tehty videoita ja animaatioita sekä äänitetty heidän esittämiään lauluja. 34 Me tekijät 34 TEKIJÄT TEKIJÄT dä toteutumatta.” ”Alun perin ajatuksena oli, että tammikuun ensimmäinen päivänä olisivat lapset jo olleet täällä. Digitaitoja tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimimisessa sekä oppimisessa. Hän opiskeli ennen lastentarhanopettajaksi tuloaan media-alaa. Kuuntelemisen taitoa – digiä unohtamatta Heikki Näränen on tehnyt aiemmin varhaiskasvatuksen opettajan työtä yhdeksän vuoden ajan Helsingissä, Porvoossa ja viimeksi Pukkilassa. Mutta aloittaminen siirtyi maaliskuuhun 2024.” Lillat-päiväkodin rakennus on seurakunnan, ja toiminnan alkaessa kaikki oli sillä tavalla valmista, ettei isompia hankintoja tarvinnut tehdä: kalusteet, lelut yms. ”Ihan jo siksi, että he oppivan liikkumaan siellä. Seurakunnan pastori Minna Tuominen vierailee päiväkodissa noin kerran kuukaudessa, muun muassa keskeisimpien kristillisten juhlapyhien aikaan, viimeisimmäksi pyhäinpäivänä ja joulunaikaan. Digitaalinen osaaminen on enenevässä määrin osa lasten elämää. Merja Passoja pukee lapsia aamupäivän ulkoiluun.. Sehän on sellainen katoava luonnonvara meillä kaikilla. Olennaista on, mitä laitteiden kanssa tehdään ja mitä sisältöjä siellä liikkuu
Meidät valitsee todennäköisimmin perhe, jolle arvopohjamme on jollakin tapaa tärkeä – tai jos perhe haluaa löytää uutta näkökulmaa omaan kasvatuksensa.” Muutoin päiväkoti rinnastuu mihin tahansa Porvoon päiväkotiin. ”Tosin kaksi lasta siirtyi mukanani tänne Lillatiin.” Passojan intohimo on draamakasvatus, josta hän on saanut myös kollegan innostumaan. mennä niin sanotusti keittiön ehdoilla. ”Tämä on ollut aivan ihanaa, en ole katunut päivääkään”, hän sanoo. Esimerkiksi lasten ruokailun aloittamisessa on vähän pelivaraa, kun ruoka tulee meille lämpöastioissa läheisestä lounasravintolasta. Se on osoittanut, että tässä kaupungissa pystytään tarjoamaan palveluita kunnallisen toiminnan ulkopuolelta, kun tahtotila siihen on olemassa.” Lillat onkin nyt mukana yhtenä vaihtoehtona Porvoon varhaiskasvatuksen palvelunohjauksessa. Passojalle, joka tuolloin työskenteli Eestinmäen päiväkodissa, tarjottiin opettajan paikkaa Lillatissa. Sen toteuttamisesta minulla on useiden vuosien kokemus.” Eestinmäen päiväkodissa hänet palkittiin Yhteisymmärrysteko-palkinnolla, jonka hän otti vastaan kollegansa Sari Siiterin kanssa toteuttamastaan dialogikasvatuksesta. Lillat-päiväkodin konsepti onkin kopioitavissa ja siirrettävissä muihin seurakuntiin. Unelmatyötä Lastentarhanopettaja Merja Passoja sai vuoden 2023 marraskuussa Näräseltä viestin, jonka myötä hänen arkensa meni uusiksi. ”Olemme yksityinen ja kristillinen päiväkoti. Yhdessä on rakennettu muun muassa kirkko.. Myönteinen vastaus tuli seuraavana päivänä. Lillatin oppimisen talo kertoo kuvin ja sanoin, mitä lapset ovat tehneet ja oppineet. Ja me myös tiskaamme itse, niin tällä kohtaa ei tarvitse ns. ”Seurakunnan tyttökerhot ja pyhäkoulut ovat olleet osa nuoruuttani. ”Tavallisin kysymys on, mitä kristillisyys toiminnassamme tarkoittaa ja minkälaisia sisältöjä tarjoamme. Seurakunnan päiväkerhojen pitkä ja hyvä historia painoi Lillatiin liittyvässä päätöksenteossa. Uusi päiväkotikonsepti on herättänyt mielenkiintoa muissakin seurakunnissa. Esimerkiksi syksyn YK-viikolla lapset tutustuivat kiinalaiseen kulttuuriin, ja helmikuun Yhteisymmärrysviikkoa on jo suunniteltu alustavasti. 35 Me tekijät 35 TEKIJÄT kiitoksen hyvästä yhteistyöstä. Toimintamme on täällä joustavaa. On meiltä myös kysytty, puhutaanko täällä ehkä manalasta tai haluammeko käännyttää perheitä." Kristillisyys päiväkodissa on lapsentasoista ja nousee usein lasten pohdinnoista. ”Lillatissa kuljetaan kirkkovuoden mukana, mutta se ei mitenkään sulje pois katsomustai kansainvälisyyskasvatusta. ”Noudatamme valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, vasukeskustelut käydään samaan tapaan kuin muuallakin.” Entä minkälaisia asioita päiväkodista kiinnostuneet vanhemmat haluavat tarkentaa. Kirkkovuosi antaa rungon, mutta ei sulje pois muihinkaan kulttuureihin tai uskontoihin tutustumista. Nyt kun moni muukin seurakunta on joutunut luopumaan päiväkerhoista, Lillat herättää kiinnostusta. ”Meillä on käynyt seurakunnista vierailijoita, jotka harkitsevat kristillisen päiväkodin perustamista. Valtakunnalliseksi Lillat-ketjuksi. Täällä minun on nyt mahdollista toteuttaa syvimpien arvojeni mukaista varhaiskasvatusta.” Passoja kertoo viihtyneensä myös Eestinmäen päiväkodissa, ja toisinaan kaipaavansa sinne jääneitä lapsia, perheitä ja kollegoja. Nyt kun raskas perustamistyö on tehty, päiväkodin käynnistäminen seuraavalle on jo paljon mutkattomampaa.” ”Miksei seurakuntien tyhjiksi jääviä tiloja voisi käyttää näinkin?”, Heikki Näränen ehdottaa
Ensinnäkin ihan jokaisessa tilanteessa tärkeintä on joustaa omasta suunnitelmasta ja suhtautua avoimesti uuteen. / Samalla kasvaa kärsivällisyytesi, ihmettelysi, ymmärtäväisyytesi ja rakkautesi. Oman lapsen vaativat erityistarpeet laittavat kaikki ajatukset – eikä enempää tai vähempää kuin koko elämän – uuteen järjestykseen. Sydämeesi tulee silloin lisää tilaa. Vaikka lapsi ei itse puhuisi, häntä on silti kohteliasta tervehtiä, eikä puhua hänen ohitseen. Koska autismi ei muuta lasta. Viikon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä autismikirjosta.. Vaikeinta itselleni on ollut se, että ei tiedä, miten lapsi kehittyy. Tukiviittomat edistävät osallisuutta ja palvelevat myös yleisesti, eivät pelkästään erityisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Tärkeää on myös pohtia työparin tai -tiimin kesken yhteneväiset toimintatavat sekä pitää avoin keskusteluyhteys lapsiin, lasten vanhempiin ja työyhteisön sisällä. Se on avannut silmät ja sydämen erilaisuudelle, jonka vain luulin hyväksyneeni aiemmin. Miltä perheemme elämä näyttää viiden, entä viidentoista vuoden päästä. Kaikesta surusta ja epätietoisuudesta huolimatta lapsen erityisyys on opettanut ja avannut elämään aivan uusia näkökulmia. 36 Me tekijät 36 TEKIJÄT LASTENOHJAAJAN PÄIVÄKIRJASTA Diagnoosi, joka muuttikin minut TEKSTI Susanna Lehtinen Kirjoittaja on Tampereen Eteläisen seurakunnan lastenohjaaja. Tällä matkalla olen reflektoinut myös omaa työskentelytapaani lastenohjaajana ja huomannut monia asioita, joita haluaisin kehittää esteettömän seurakunnan eteen. Sieltä olen poiminut myös voimalauseita huonojen päivien varalle. Juuri kun ajattelee, että oman erityisperheen asioiden kanssa alkaa olla sujut, tulee eteen uusia tilanteita, missä erityisyys pompsahtaa esiin. Tällä kertaa teemana on #AikaToimia. Mustan tilalle on hiljalleen tullut värejä, iloa uuden oppimisesta, pikkuhiljaa myös voimaa ja hyväksyntä. / Mitä jos joku kertoisi, että on alkamassa matka, jolle et ollut valmistautunut. Siitä alkoivat tutkimukset ja aika, joka on edelleen mielessäni todella musta ja ahdistava. Miten me vanhemmat jaksamme ja osaamme. Kavereiden lapset oppivat ensin kuivaksi ja sitten ajamaan pyörällä, menevät yksin kaverisynttäreille ja jalkapalloharrastukseen. Vaikka työyhteisö on tuttu, koen itse olevani aivan eri ihminen kuin äitiysvapaalle jäädessäni. Tulevaisuutta voi olla välillä vaikea nähdä. KUVITUS Pekka Rahkonen Palasin syksyllä reilun viiden vuoden perhevapailta takaisin työhön. Esikoiseni kehitys taantui puolitoistavuotiaana. Yksi niistä kuuluu lyhennettynä ja vapaasti suomennettuna näin: ”Mitä jos autismidiagnoosin mukana ei tulisi niin paljon pelkoa. Jokaisen on hyvä pohtia myös omaa suhtautumista erityisyyteen, miettiä millaisia sanoja käyttää ja miten kohdata esimerkiksi kehitysvammaisen lapsen. Somesta olen löytänyt erityislasten vanhempia ympäri maailmaa ja saanut arvokasta vertaistukea; on todella voimauttavaa huomata, että moni muukin käy läpi samanlaisia asioita, joita itsellä on. Kaksivuotiaana poika sai diagnoosiksi lapsuusiän autismi ja myöhemmin vielä kehitysvammadiagnoosin. Kuka huolehtii hänestä, kun meitä ei enää ole. Tämän kokemuksen kiteyttää Eeva Kilpi: "Niin jokainen lapsi muuttaa maailmaa jo syntyessään, vieläpä ennen syntymäänsä, eikä maailma enää koskaan hänen synnyttyään ole sama kuin aikaisemmin.” Erityislapsen äitinä allekirjoitan tämän täysin. Voi olla, että käytössä on jokin vaihtoehtoinen kommunikaatiomenetelmä, kuten kuvat, viittomat tai puhuva tietokone. Vähät sanat katosivat ja katsekontakti hiipui. Toivon, että kaikkialla käytettäisiin laululeikeissä oikeita viittomia, eikä itse keksittyjä liikkeitä. Esimerkiksi oma pieni kuopukseni jutteli sujuvasti tukiviittomilla, vaikka pidemmät lauseet olivat vasta tuloillaan. Hän ilahtui kovasti, kun pystyi joulukirkossa laulamaan mukana tukiviittoen. / Ja silloin kaikki alkaa käydä järkeen. / Se muuttaa sinut.” Autismiliitto järjestää autismitietoisuuden viikon 2.–7.4
40 Luovat lapset: Lumista lystiä ja jäistä iloa! s. 37 IDEAT s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Maaret Sulkala IDEAT 37 Eini ja Tom etsivät DOM second handista vaatteita varhaiskasvattajan tarpeisiin. 38 Löytöjä varhaiskasvattajan vaatekaappiin s. 38–39.. 42 Raamattua leikkien: Tuoreet Lattiakuvat kutsuvat toivoon ja toimintaan IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. Ja löytyihän sieltä vaikka mitä päälle pantavaa, s
Ja löytyihän sieltä! Eikä tarjolla olevaa valikoimaa soviteltu liian ryppyotsaisesti. 38 IDEAT VAATTEITA Vau, mitä kamppeita! TEKSTI & KUVAT Maaret Sulkala Oulujoen seurakunnan perhetoiminnan ohjaajat vierailivat DOM-kirppiksellä katsellen, mitä päälle pantavaa sieltä löytyisi lastenohjaajan työpukeutumiseen. 38 IDEAT
39 IDEAT DOM second hand ja DOM vintti DOM second hand on Oulun ev.lut. Tom ja Eini valitsevat sopivan yhdistelmän liikunnalliseen toimintaan sekä hieman siistinpään sisätyöhön. Varhaiskasvatuksen työntekijöitä näkee aika usein ihan pihalla. Joskus varhaiskasvatuksen työntekijä joutuu myös pönöttämään, vaikkapa piispantarkastuksessa. Perheiden toiminnassa on monesti kiire. Hyvä ulkovaatetus takaa ettei tule kylmä. Siksipä kerrospukeutuminen on päivän sana. DOMin toiminnan kulmakivinä ovat eettisyys, ekologisuus ja hyvän tekeminen. Eini ja Tom löytävät myös kauniita kastemekkoja. Kuvissa näkyvä Eini kysyi lapsilta, miten heidän päiväkerhon aikuiset pukeutuvat. ”Ne pukeutuu mukavasti ja hauskasti.” ”Eini osaa pukea itse.” ”Voi olla vaikka perhonen tai mehiläinen.” 3. Ja osaavat jopa pukea ihan itse! Siispä Eini valitsee Domista perustyöhön värikkäitä kuoseja mutta ennen kaikkea mukavaa päällä pidettävää. Kerholaisten mukaan ohjaajat pukeutuvat mukavasti ja usein hauskasti. 5. seurakuntien ylläpitämä hyväntekeväisyysputiikki, joka myy laadukkaita secondhand -tuotteita naisille ja miehille. Erityistä on, että kirppis tarjoaa vanhojentanssipukuja nollabudjetilla ja lahjoittaa kierrätysäitiyspakkauksia. 1. 2. Päivän aikana vaatetuksen onkin taivuttava monenlaiseen toimintaan. Lue lisää domsecondhand.fi Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan työntekijöiden vinkit työpukeutumiseen. Tai kastehetkestä kertovassa hartaudessa perhekerhossa. 4.. Näitähän voisi esitellä vaikka perhevalmennustapahtuman seurakunnan pisteellä. Eini ja Tom löytävät sopivat pönötysvaatteet niin sisälle kuin uloskin
Mielenkiintoista on se, miten erilaisia maalauspintoja hangilta löytyy ja miten värit leviävät tai kasautuvat. Minkälaisia kuvioita hangelle voi tehdä, jos vaikka kaataa väriä pienellä kastelukannulla. Onko pian aika laittaa pystyyn talvinen taidenäyttely. Piilottaa ja etsiä. Timantit syntyvät värjäämällä vesivärillä vettä ja laitamalla pakastimeen jäätymään jääpalapussissa tai -muotissa. Tarvitaan isot napit, joissa ovat vahvat värit, vesikippo sekä iso vesiväripensseli. Seuraavalla lumimaalauskerralla aion ottaa mukaan piparimuotteja. Työskentely ei ole koskaan samanlaista. Suunnittelin, että seuraavalla kerralla tässä hommassa teippaamme lasten kanssa lattiaan paksun paperin ja teemme yhteisen taideteoksen. keitinvettä. Jos haluaa tehdä näitä hommia täysin luonnonmukaisesti, voi kokeilla punajuuren ja punakaalin yms. Ovatkohan ne sinulle jo tuttuja?. Tarvitsee vain värjättyä vettä sekä jätskitikkuja jääpalamuotteihin. TAITEEN KIERTOKULKU Lumimaalaus ulkona on jo monen ohjelmistossa. Järjestellä erilaisiin muotoihin. JÄÄPALAMUOTTIVÄRIT Tämä on yksinkertaista, sisällä tapahtuvaa jääpuuhaa, jos ulkona ei pääse talvipuuhiin. Jos me aikuiset emme oivalla, lapset kyllä keksivät. Jäätimanttitehtaan lastit lähdössä juhlapaikalle. Valmistelu oli mukava tehdä lasten kanssa, kuten myös koristelukin. Olen koonnut muutaman oman suosikkini tähän juttuun. Koristella lumilinnaa ja -lyhtyä sekä lumiukon asua. Jos väripisaroita tiputtaa muotin sisälle, saako hangelle piparipossun muodon. Lumista lystiä ja jäistä iloa Joskus pulkkamäkija lumiukkosuunnitelmat saattavat yllättäen vaihtua kurahaalarien pukemiseen ja leikkiin sohjossa tai kylmässä tihkussa. Kepeistä voi tehdä kehykset, jos niitä kaipaa. Lajitella värin mukaan. Koko lystin voi kaapaista kasaan ja viedä pesuvadissa sisälle seuraten, mitä lämpimässä tapahtuu. Kirjailla ”tervetuloa” ovenpieleen. Mitä lisäisit tähän listaan. Merkata leikissä rajat tai kotipesän. Se on kivaa ja helppoa tekemistä. Sulamisveden voi laittaa uudestaan ulos jäätymään ja tutkailla minkä väristä se silloin on. Valmistella leikkiruokaa oksien ja käpyjen kera tarjoiltavaksi. Talvipuuhia voi onneksi tehdä eri muodoissaan niin ulkona kuin sisälläkin, eikä vesisateen kannata antaa lannistaa. Värikkäillä jääpaloilla voi tehdä ulkona vaikka mitä. 40 IDEAT LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT Johanna Routasalo RAKENTELUA, LEIKKIÄ TAI VAIKKA VÄRIOPPIA Suuret syntymäpäiväjuhlat ulkona, kuten meillä kerran oli, saattavat koristelua varten tarvita pulkallisen jääpalatimantteja
Kahden päivän aikana syntyi mielettömiä rakennelmia ja niissä asustelevia tyyppejä. Kulholliseen lunta lisättiin marjoja ja sitten sekoitettiin vauhdilla. 3. Talvella, ainakin pienten kerhoissa, lauletaan unisista karhuista, laineilla keikkuvista pingviineistä ja paukuttelevasta pakkasesta. Minkälaisen, nimenomaan talvisen minimaailman asukkaineen voisi rakentaa sisälle. Kysymyksiä on paljon, ja onneksi paikkoja mistä etsiä vastauksia. lankaa, huovutusvillaa, puuta, nappeja, kankaanpaloja ja kaikenlaista mielikuvitusta kutkuttavaa sälää varaston kätköistä. Kun jääpala alkaa sulaa, marjasta tullut väri leviää kauniisti. Paperin kannattaa olla paksua ja teipattuna kiinni lattiaan. Tarvitset muovimukin, mitan, vettä, astianpesuainetta, ruokasoodaa, etikkaa ja esim. Jääpaloja voi olla monen kokoisia ja niitä voi värjätä pensselillä. punaista ja keltaista elintarvikeväriä. Kun oksan nostaa maasta, hankeen jää sen muoto. Keittokirja avaa aivan erilaisen lähestymistavan lumeen. Yhdessä jälkiruokareseptissä kehotettiin hakemaan puhdasta lunta. 4.. Laita mukiin n.15 ml ruokasoodaa, n.15 ml vettä sekä pieni lorahdus tiskiainetta. Lumiukon porkkananenä pysyy tänään päässä ja huomenna ei. Lumitulivuoret olivat todella suuri hitti! VAUVAT TAITEILEVAT Kävin Vauvojen värikylpyohjaaja -koulutuksen. Käyttää voi myös pelkää jäätynyttä marjaa. Jos vuorta haluaa maalata ennen purkausta, siihen tarvitaan vesivärejä ja pensseli. Aivan huikeaa, mistä kaikista luonnon antimista saa kauniita värejä, joita voi huoletta mennä suuhunkin! Taidetyöskentelyjen aikana erilämpöiset geelit, mehut, rouheet, jauheet ja vaikka kuivatut kukat, tuovat mielenkiintoisia pintoja ja kontrasteja antaen erilaisia aistikokemuksia. Järvenjäälle voi mennä tänään luistelemaan, mutta huomenna se ei enää kanna. 2. Nämä ainesosien määrät ovat vaan suuntaa antavia, esim. 41 IDEAT LUMITULIVUOREN PURKAUS Vietimme perheiden talvilomapäivää leirikeskuksessa. mukin koolla on merkitystä. Tulivuori ”purkautuu”. Ainesosia täytyy olla riittävästi, jotta saa kunnon värikkään kuohunnan aikaiseksi! LUOVAT LAPSET 1. Muina materiaaleina voi olla esim. Esim. Lunta voi myös pakastaa tätä varten. Koululaiset rakensivat minimaailmoja luovan toiminnan pajassa. Maalaa ja kuvioi vuori. Pakkaslumi on narskuvaa ja vesi lotisee. Muotoile lumitulivuori mahdollisimman tiiviisti mukin ympärille. RETKIÄ TIEDON LÄHTEELLE Jäästä tehdyssä saunassa voi istua löylyssä. Onko silloin kalojen vuoro päästä polskimaan vesialtaaseen. Mukana olleiden ikähaarukka oli laaja. Lisää lopuksi pari tippaa tulivuoriväriä. Perinteisen, kylläkin aina yhtä mukavan, pulkkailun, saunomisen ja grillailun lisäksi oli kiva keksiä vähän jotain muutakin. hiekkaa, havunneulasia, askartelutikkuja ja helmiä. Aika monta kertaa on tullut sanottua: ”Ei saa syödä lunta!" Taidan jatkaa sillä linjalla, mutta lumessa olevilla madoilla en pelottele, kuten joku aikuinen silloin, kun itse olin lapsi. Ota nopeasti askel taaksepäin. Yhtenä ideana, yhdistettynä johonkin lämpimään, ovat jääpalat, joiden sisään on jäädytetty marja. Jää heijastaa auringonsäteitä kirkkaasti. Muistaakseni muita ainesosia ei ollut. Kieltä ei saa laittaa pakkasella metalliin. Luin kerran Pula-ajan keittokirja -nimistä teosta. Miten tämä kaikki toimii ja tapahtuu. Vedellä on monta olomuotoa. Nyt tulivuori on melkein valmis toimintaan… Lisää lopuksi etikkaa n. Luoja on antanut meille paljon lahjoja. 0,5 dl ja kaada tulivuoren uumeniin eli mukiin. Luovaa talvea! Kokeilussa punaviinimarja, pensasmustikka sekä karpalo. reunallinen uunipelti, voisi toimia leikkialustana. Mitä tapahtuu, kun aurinko leikisti alkaa porottaa ja jää sulaa. Heidän käytössään oli mm. KUKA KURKKAA JÄÄLOHKAREEN TAKAA
Lasten Keskus 2011. Kirjan teoriaosuus pureutuu lattiakuvien pedagogiikan lisäksi mm. Moniin uskonnollisiin katsomuksiin sisältyy ajatus toisten kunnioittamisesta. Osa työskentelyistä on suunnattu seurakuntien kasvatukseen, osa sopii käyttöön myös esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perhekeskuksessa tai työyhteisössä. Kerronnallisuus on tapa hahmottaa itseään ja ympäröivää maailmaa. Lattiakuva-työskentely ”Kehujen kohteena – Kilpailkaa toistenne kunnioittamisessa” on kirjoitettu perheleirejä ja -ryhmiä ajatellen. Tutustu myös www.lattiakuvat.fi -sivustoon! rikkautena sisältyi jo ensimmäisten kristittyjen elämään. Paavalin kehotus elää rauhassa kaikkien kanssa on ajankohtainen myös tänään. • Mäkinen, Aulikki. Lasten Keskus 2007. Jokainen voi valita kuinka paljon hän omista ajatuksistaan jakaa. RAAMATTUA LEIKKIEN. Joissain katsomuksissa tulee kunnioittaa erityisesti vanhempia ihmisiä tai tiettyä sukupuolta. Lattiakuvatyöskentely onkin aina omanlaisensa kertomus, joka rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kuka voittaa kisan. • Mäkinen, Aulikki. Lattiakuvat-kirjasarjassa lisäksi: • Mäkinen, Aulikki. • Aitlahti, Kaisa, Keränen-Pantsu, Raili ja Mäkinen, Aulikki. Kun kristinuskon levisi Välimeren maihin, uusissa seurakunnissa syntyi erimielisyyksiä oikeasta elämäntavasta. Kristillisen tradition mukaan apostoli Paavalin kannusti jopa kilpailemaan toisten kunnioittamisessa. Se soveltuu käytettäväksi erilaisissa ryhmissä lapsista aikuisiin. Lisäksi opetellaan sekä antamaan että vastaanottamaan arvostavaa palautetta. 42 IDEAT Tuoreet Lattiakuvat kutsuvat toivoon ja toimintaan TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Satu Reinikainen Lattiakuvissa on kysymys pedagogisesta lähestymistavasta, joka perustuu kokonaisvaltaisuuteen, osallisuuteen ja dialogisuuteen. Lattiakuvat. Tämä kertomus auttaa pohtimaan, millaisissa asioissa me kilpailemme ja miltä voittaminen tai epäonnistuminen tuntuu. Lasten Keskus 2009. Lattiakuvat 2. Lattiakuva rakennetaan yhdessä ja näin sanomatta jääneetkin sanat ovat mukana ja nähtävillä kuvassa. narratiiviseen ajatteluun, mielikuvituksen ja kauneuden merkitykseen sekä siihen, miksi lasten, nuorten ja perheiden kertomusvarantoa kannattaa rikastaa. Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa. Tavoite kunnioittaa toisten lahjoja ja erilaisuutta sekä nähdä ne LATTIAKUVAT JA KESTÄVÄ TULEVAISUUS Viides Lattiakuva-kirja sisältää 21 kertomusta kestävän maailman ja kestävien ihmissuhteiden tutkimiseen eri ikäisten kanssa. Se toimii kuitenkin myös muissa ryhmissä, esimerkiksi työyhteisössä ja vertaisryhmissä. Erilaisista asioista kilpaileminen on arkipäivää kaiken ikäisille. Silloin jokainen saa itselleen oman liinan ja jokaista kehutaan vuorollaan koko ryhmän kesken. Paavali opasti Rooman kristittyjä elämään niin, että tavoitellaan rakkautta ja yhteistä hyvää. Lattiakuvat ja kestävä tulevaisuus julkaistaan 8.1.2025. Lattiakuvat 3. Lattiakuvissa osallistuja tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Lasten Keskus 2017. Aitlahti Kaisa, Keränen-Pantsu Raili ja Mäkinen Aulikki; Lasten Keskus
Me kilpailemme monissa eri asioissa ja meitä kannustetaan kilpailemaan. 12:10: Rakastakaa toisianne kuin sisarukset ja kilpailkaa siitä, kuka kunnioittaa toisia eniten. Entä jos kilpailu tuottaisikin toiselle hyvää. Ohjaaja kutsuu osallistujat seisomaan. Laitetaan tiilet tukevasti toisiaan vasten. Tarkoituksena on heittää tulitikku kulhoon omalta paikalta kurkottamatta eteenpäin. Ohjaaja antaa sitten parilleen uuden liinan, jonka tämä asettaa valitsemansa parin kanssa ensimmäisen liinan viereen. Ohjaaja: Kädessäsi on väline, jota tarvitset seuraavaan kilpailuun. Ohjaaja: Perustuksen päälle muurataan tiiliseinä. Tiiliseinää voidaan rakentaa useampi kerros: laitetaan tiilet yhteen esimerkiksi tosi vahvasti tai oikein varovasti. Ohjaaja kutsuu itselleen parin, jonka kanssa levittää keltaisen liinan lattialle. Osallistujat kertovat ajatuksistaan. • Mikä vaikutti siihen, että kilpailusuoritus epäonnistui. • Miltä tuntui hävitä tai epäonnistua kilpailussa. Keskustellaan, mitä ajatuksia apostoli Paavalin sanoista nousee. Piirin keskelle asetetaan pieni astia. • Miltä tuntui voittaa. Ensin muurataan perustukset. Kilpailun jälkeen keskustellaan yhdessä joistain alla olevista teemoista. He, jotka eivät asetelleet liinoja, saavat tehtäväksi muodostaa liinaneliöstä liinaympyrän taittamalla liinojen kulmia. Ohjaaja laittaa kämmenensä vieruskaverin kämmenen päälle ja pyytää tätä jatkamaan samoin. Ohjaaja: Toisten kunnioittaminen voi näkyä ja tuntua monella tavalla. Ajatuksia voi kuvata sanallisesti tai liikkein. Ohjaaja: Olemme tässä yhdessä. Kiva, että olet tässä! Ohjaaja jakaa jokaiselle tulitikun. Jatketaan samoin, kunnes liinoista on muodostunut neliö. Ohjaaja: Tänään tämä on mitali. Ohjaaja: Mietitään yhdessä, mitä toisen ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa. • Mistä muista asioista me ihmiset kilpailemme. Koko piiri liittyy tiiliseinäksi yksi kerrallaan. Jokainen heittää tulitikkunsa vuorollaan. Myös kristittyjen pyhässä kirjassa Raamatussa kannustetaan kilpailemaan. Miltä tuntui osallistua kilpailuun. • Oletko osallistunut tähän lajiin aiemmin. 12:10 TARVIKKEET 4–9 keltaista liinaa ryhmän koon mukaan tulitikut pieni astia pyöreitä liinoja, 1 jokaiselle asettelumateriaalia YHTEINEN TYÖSKENTELY Herätellään kehoa kurkottamalla käsillä pitkälle eri suuntiin ja pyörittelemällä käsiä, ranteita ja polvia. Miten kunnioittamista voi osoittaa. Näin jatketaan yksi kerrallaan koko piiri ympäri. Nyt meillä on mahdollisuus harjoitella tätä tärkeää taitoa arvostavin. TEKSTI Room. Annetaan mielikuvituksen lentää ja jaetaan ajatuksia. Kuunnellaan, missä asiassa. • Mitä voittaja saa kilpailusta palkinnoksi. Jae voidaan lukea uudelleen. 43 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN KEHUJEN KOHTEENA KILPAILKAA TOISTENNE KUNNIOITTAMISESSA TEEMA Olemme tottuneet kilpailuissa siihen, että toinen pitää voittaa. Ohjaaja kysyy: Mitä keltainen ympyrä voisi olla. Ohjaaja tömäyttää jalkansa yksi kerrallaan tukevasti maahan ja pyytää eleillään vieruskaveria tömäyttämään jalkansa samoin. • Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miltä häviäminen tai epäonnistuminen tuntuu. Sama voidaan toistaa. Ohjaaja: Rakennetaan piiri kuin talo. Luetaan Room. Mikä voittoon vaikutti
44 IDEAT NALLUKKA TEKSTI, TOTEUTUS JA KUVAT Heli Arvilommi Joku aloittaa joku tulee mukaan joku ei osaa joku auttaa joku väsyy joku jatkaa joku saa ajatuksen joku keksii lisää joku epäröi joku rohkaisee joku ei tiedä joku ottaa selvää joku suuttuu joku rauhoittaa joku on yksin joku tulee viereen. Onko sinun helppo tunnistaa itsesi perheenjäsenten hyvistä sanoista. Varmistetaan, että kaikkien liinat mahtuvat mukaan. Tehdään se oman perheen kesken. Ohjaaja: Miltä tuntui saada kehuja ja positiivista palautetta. Saimme myös kuulla kauniita, arvostavia sanoja toisiltamme. Tuntuu hyvältä ja tärkeältä kuulla myönteisiä sanoja itsestä ja omasta perheestä. Antaessaan liinan ohjaaja kutsuu perheenjäseniä nimeltä ja sanoo: "Olkaa hyvä, tämä on teidän perheenne mitali. Arvostavien sanojen jälkeen ohjaaja antaa jokaiselle perheelle pyöreän liinan. Tässä taidossa, toistemme kunnioittamisessa ja hyvän jakamisessa toisillemme, voimme kilpailla kotona ja muuallakin. Asettelun jälkeen perheet voivat halutessaan kertoa mitalistaan ja jakaa kokemuksiaan. Voitte pian tehdä nuo asiat näkyviksi omalle mitalillenne. Suunnitelkaa yhdessä ja hakekaa asettelumateriaalista, mitä tarvitsette, jotta voitte antaa värejä ja muotoja perheenne erityisille asioille. Jokainen perheenjäsen saa vuorollaan kuulla jotain hyvää itsestään. Katso perheenjäsentäsi rauhassa ja kerro hänelle, mitä arvostat tai kunnioitat hänessä, miksi pidät hänestä. Ohjaaja: Merkit omalla mitalillamme auttavat meitä muistamaan jotain oman perheemme ainutlaatuisuudesta. Me TEKSTI JA PIIRROS Heli Arvilommi ja kehuvin sanoin. Teidän perheenne on tärkeä." Pyöreät liinat laitetaan omalle kohdalle ison mitalin päälle, lähelle reunaa. Miettikää nyt hetki, mikä perheessänne on omasta mielestänne erityistä. Perheenjäsenet kertovat toisilleen, mitä asioita arvostavat toisissaan tai millä myönteisillä sanoilla kuvailisivat toisiaan. Se on kilpailu, jonka voi voittaa vaikka monta kertaa päivässä. RAAMATTUA LEIKKIEN. Pienimmät voivat kertoa, mistä pitävät perheenjäsenessä, mitä hyvää hänessä on tai mitä hänen kanssaan on kiva tehdä yhdessä. Me
Oho! Mitä täällä on. Pääsiäisenä Jeesuksen ystävät kokivat ihmeellisen asian. Esitellään paikalla olijat vilkutellen: lapset, aikuiset, työntekijät. Ehkä ne ovat pudonneet enkeliltä. Saarna Lattialla on kolme valkoista höyhentä. Pääsiäisenä voidaan esimerkiksi etsiä kirkkosaliin piilotettuja pääsiäismunia tai leikkiä piilosta, seikkailla ulkona rastiradalla, ratsastaa keppariaaseilla, maalata pääsiäismunia ja askarrella. Silti Jumala rakastaa meitä aina. halataan itseä käsillä Pääsiäisen aikana heilutetaan käsiä ylhäällä olen täynnä iloa. Seurakunnassamme perhemessu toteutetaan viikkomessun kaavalla ja laulut valitaan yleensä Lasten virsikirjasta. Messuvinkki on syntynyt meillä Itä-Helsingissä Mikaelin seurakunnassa. Vaikka olen piilossa, kädet silmien eteen näet minut Jumala. Aamen Rippi Jumala tuntee meidät hyvin. Perhemessu kestää noin 45 minuuttia. Missä Jeesus mahtoi olla. Lastenohjaajat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa perhemessua lasten kanssa. Jumala rakastaa meitä. Messun jälkeen syödään yhdessä välipalaa ja puuhaillaan. Aamen Päivän rukous Lapset näyttävät liikkeitä. kädet pois silmiltä kurkistaen Tunnet minut kokonaan kosketetaan päätä ja varpaita sylissäsi olla saan. Risti muistuttaa siitä, että Jeesus elää ja on aina meidän kanssamme. Alkuun: Toivotetaan hyvää pääsiäistä. Jeesus oli haudattu, mutta hauta olikin tyhjä. Minä tein äsken ristinmerkin. Messu on yhteinen hetki. Suunnittelussa ja toteutuksessa voi olla mukana esimerkiksi muskarilaisia, päiväkerholaisia tai perhekerholaisia. Tehdään ristinmerkki venytellen. Ristissä on vaakapuu, meidän tehtävämme on auttaa toisiamme. Lapsi kertoo yhdessä aikuisen kanssa messun kulusta. Lapsen raamattu s. Kurota korkealle ylös. Kurota pitkälle sivulle. Tehdään se sanomalla kolme kertaa yhteen ääneen ”anna anteeksi”. Messu on koko seurakunnan juhla, ja oman kutsun perhemessuun saa vuoden aikana vuorotellen jokainen ikäryhmä. Koska varhaiskasvatuksen arki on täynnä vauhtia ja vipinää, käytämme usein messukiskaa, josta lapset voivat valita itselleen tehtäviä ennen messua. Millaista on olla piilossa. Ristissä on pystypuu, Jumala on meidän kanssamme. Raamatussa kerrotaan enkelistä, jolla oli tärkeä viesti. taputetaan Aamen kädet ristiin LV 34, Lensi maahan enkeli Raamatunteksti Lapsi lukee tekstin tyhjästä haudasta esim. 219. Saarna etenee lapsilta kysellen ja yhdessä ihmetellen. Aamen Millainen on hyvä piilopaikka. Lasketaan yhdessä, montako höy. Kellojen soiton aikana voidaan laulaa LV 53 ”Soivat iloisesti kirkonkellot” sanoilla: ”…pääsiäinen on”. Höyheniä, keneltäköhän ne ovat tippuneet. Alkumusiikki, kulkue Alkusiunaus ja johdantosanat Me olemme koolla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. On tärkeä pyytää anteeksi. 45 IDEAT PERHEMESSU Piilosilla-perhemessu pääsiäiseen TEKSTI Jenni Kahenvirta KUVAT Riitta Haikonen, Susanna Stendahl ja Jenni Kahenvirta Pääsiäisen perhemessussa etsitään, löydetään ja ollaan piilossa. Hän sanoo sinulle ja minulle: – Saat anteeksi. Hän tietää myös, että välillä me ajattelemme ja teemme väärin, emmekä auta muita. Tehdään vielä yhdessä seuraava liike: Venytetään kädet korkealle ylös – Isän, matalalle alas – ja Pojan, pitkälle sivuille – ja Pyhän Hengen nimeen. Vilkutetaan myös Päkälle ja Pulmulle. Lapset soittavat alkukellot triangeleilla
Kiitos kolmas enkeli! Nyt on kaikki enkelit löydetty piiloista. Se oli niin painava, että kukaan ei jaksanut siirtää sitä pois. Me tarvitsemme etsimislaulun. Loppumusiikki, ristikulkue PERHEMESSU. Laulu: Pikkuenkeli piilosta kurkistaa (Kirkkomuskari 3) Enkeliksi pukeutunut lapsi kurkkii piilosta ja nostaa esille kiven. Uskontunnustus Käytämme lyhyttä uskontunnustusta, jossa ovat liikkeet mukana. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus on maailman valo. Kiitos ensimmäinen enkeli, olit löytänyt hyvän piilon. Ehtoollisen jakamisessa mukana olevalle lapselle on varattu oma alba. Valo muistuttaa joka päivä siitä, että Jeesus on pelastanut meidät ja on aina meidän kanssamme. Enkelit ovat nopeita liikkeissään, ehkä ne ovat lennelleet piiloon. Meillä on vielä yksi enkeli löytämättä. Jeesuksen ystävät hautasivat hänet hautaluolaan, jonka ovelle laitettiin raskas kivi. Joskus elämä voi tuntua painavalta. Olisiko täällä jossain kolme enkeliä. Ehtoollisen aikana voi sytyttää tuohuksen ja saada kastemaljan luona vedellä ristinmerkin otsaan kasteen muistamiseksi. Kasteessa kastettavan otsaan ja sydämelle tehdään ristinmerkki ja hänelle sytytetään kastekynttilä. Esirukous Esirukousaiheet kootaan lapsilta etukäteen. Osaatko kurkata näin – kukkuu! Kokeillaan kaikki yhdessä – kukkuu! Lauletaan ja leikitään yhdessä. He kulkivat hänen seurassaan, kun Jeesus kohtasi ihmisiä. Ylistysvirsi LV 36, Pääsiäisriemu Herran siunaus Siunauksen aikana voi mennä tutun ihmisen kainaloon, silitellä tai ottaa kaveria kädestä kiinni. Ehtoollinen on kaikille alkoholiton ja gluteeniton. Enkelillä on suuri ja raskas kivi. Hei enkeli, mitä sinulla on kädessä. Jeesuksella oli vihamiehiä, jotka ottivat hänet vangiksi. He halusivat päästä hänestä eroon. Sen pinta on rosoinen. (Laulu) Enkeli kurkistaa piilostaan valon, esimerkiksi taskulampun tai kynttilän, kanssa. Missä näet enkelin. Kiitos toinen enkeli sekä Päkä ja Pulmu. Päkä ja Pulmu! Kaverukset olivat menneet yhdessä piiloon. Uskontunnustuksena voi olla myös LV 71, Minä uskon Jumalaan. Ystävät olivat yllättyneitä ja iloisia. Mistä sinä tulet iloiseksi. Laulu. Mihin enkeli on piiloutunut. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli. Se oli surullista. 46 IDEAT hentä tässä on: 1, 2, 3. Lapset tuovat kolehtikorin alttarin eteen. Kolehtivirsi LV 80, Lasten ehtoollislaulu. He saivat olla taas Jeesuksen kanssa. Ehtoollinen Lapset kutsutaan ehtoolliselle yhdessä aikuisen kanssa. Onpa kaunista valoa. Silloin he huomasivat, että jotain ihmeellistä oli tapahtunut. Päkä ja Pulmu ovat hyviä ystäviä. Lauletaan etsimislaulu ja kurkistellaan näkyykö toista enkeliä. Siellähän sinä olet. Aikaisin pääsiäisaamuna Jeesuksen ystävät menivät hänen haudalleen. Ehtoollista jaetaan sekä alttarilla (2 jakoparia) että kirkkosalissa, jossa lapsi pitää leipäkoria. Näetkö enkelin. Pääsiäisenä me voimme kiittää Jumalaa kaikista iloisista ja hyvistä asioista elämässä. Enkeli kurkistaa piilostaan Päkän ja Pulmun kanssa. Hei enkeli, mukava kun löysimme sinut. Raskas kivi oli poissa haudan ovelta. Lähettäminen ja tietoa messun jälkeisistä puuhista. Myös Jeesuksella oli monia ystäviä. Rukous jaksotetaan pääsiäisen värien mukaan: rairuohon vihreä, tipun keltainen, tulppaanin punainen ja höyhenen valkoinen. Mitä enkelillä on mukanaan. Enkeli kertoi, että Jeesus on voittanut kuoleman. Meitä saattaa pelottaa tai huolet tuntuvat raskaalta taakalta, kuin painavalta kiveltä. Se on iloinen asia, siksi me juhlimme pääsiäistä. Kenen kanssa enkeli oli piilossa
Heidän ehdokkaansa LUONTO voitti lasten vaalin. lut. Tehtävät vaihtuvat jonkin verran viikoittain. Pienin rahoitussumma on vähän yli 100 euroa, suurin lähes 18 000 euroa. lut. 47 IDEAT Maksaako kaveri vai jaetaanko vastuu. Seurakunta tai seurakuntayhtymä voi itse päättää, mitä summaa pitää kohtuullisena rahoitusosuutenaan. Näin ollaan yhteisellä tiellä Suomen ev. Näin ollen tänä vuonna Lastenkirkon sisällöissä käsitellään erityisesti luontoaiheita. kirkon Ekopaaston kanssa tekemässä hyviä arjen tekoja ja välittämässä toivon sanoja. Pajatoimintaan ilmoittaudutaan pajan sivulla olevalla lomakkeella. Lastenkirkon olemassaolo ja kehittäminen edellyttää kuitenkin, että seurakunnat osallistuvat niin palautteen antamiseen, ideoimiseen, markkinoimiseen kuin rahoittamiseenkin. Lastenkirkon materiaalit tunnetaan ja niitä käytetään laajasti. evl.fi/tietoa-meista/kirkon-ymparistotyo/ekopaasto/ Luonto-puolue voitti lasten vaalin LASTENKIRKKO Lastenkirkon lasten paja on nyt helppo järjestää omassa seurakunnassa Lastenkirkon maanantaipaja jatkaa toimintaansa 13.1.2025 13.1.2025 alkaen Teamisissä klo 16–17. valtava kiitos teille, jotka jo tuette. Pajalistaa voi käyttää suoraan Lastenkirkko.fi-sivulta. Kokeile listaa omissa lapsiryhmissäsi, ja lähetä lasten ideat ja kommentit Lastenkirkon toimitukselle. Lastenkirkko toimii ohjausryhmään kuuluvien tahojen antamilla lahjoitusvaroilla. Aiemmin järjestömme julkaisi maksullista Lastenkirkko-lehteä ja sitä ennen Lasten Pyhäkoulu -lehteä. Jaa tätä kutsua suoraan perheille! Olemme kokeilleet uudenlaista tapaa organisoida pajatoimintaa niin, että lapsilla on enemmän vaikutusmahdollisuutta siihen, mitä pajassa sillä kerralla tehdään. Tervetuloa mukaan, jos ette vielä ole porukassa, ja Tervetuloa mukaan, jos ette vielä ole porukassa, ja valtava kiitos teille, jotka jo tuette. Pajalistalla on tarjolla 14 erilaista toimintaa, joista yksi on oman idean tarjoamismahdollisuus. Lasten ja nuorten keskuksen tekemässä kyselyssä, johon on vastannut 149 eri seurakunnan työntekijää, tulee esiin, että 100 seurakunnassa käytetään Lastenkirkon materiaaleja; 35 vastaajaa kertoo, ettei käytetä ja 14 sanoo, ettei tunne Lastenkirkko-mediaa. Terveisin Terveisin Anita Ahtiainen päätoimittaja päätoimittaja. Suomen ev. Äärimmäisen tärkeä merkitys on niillä 62 seurakunnalla, jotka ovat jo 15 vuoden ajan tarjonneet Lastenkirkon koko kanPilvi, Ilona, Taito ja Susi Sileä tuulettavat parhaillaan vaalivoittoa. Myös Lastenkirkon paastokalenterissa tulee olemaan uusia luontoteemaisia tehtäviä ja pohdintoja. salle. Lasten pajassa on jo suunniteltu lintu-, kasvija sienibongauksien järjestämistä. Siirtymällä verkkomateriaaliin säästettiin postija painokuluissa. Joka tapauksessa kaikille suomenkielisillä on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää Lastenkirkon verkkosisältöjä. Kirkkohallituksen rahoitusosuus 25 000 euroa on suurin, mutta sillä summalla ei Lastenkirkko pyörisi. kirkossa on 328 suomenkielistä seurakuntaa, joten tulos on suuntaa-antava
. . Liisa Kallio (Aakkoslorut-levy ja -kirja) • Lastenmaa-lehti: Kirkonmäen Naakka Natanael, joka seikkailee usein lehden kertomuksissa SOITTAMINEN KAPULOILLA 8 x soitto, perussyke, kapulat ylhäällä pään päällä kiikareiksi + korville 5 x soitto yhteen (nopeampi) + tauko VINKKI Laulun voi laulaa myös sanoilla: “Kuusen latvassa on pesä naakalla…”. ta sut Nak ka Naak lee, te kuun tä se siel la. . . . C F B. . 1. . C B. Sieltä se lentelee, sieltä se liitelee. ??. Naakka Naksuttaja. Tältä aukeamalta löydät kaksi aivan uutta Sallan tekemää laulua ja ideoita lauluihin. . säv. ja san. . Nakutetaan yhdellä sormella toiseen kämmeneen. Rauman Pyhän Ristin kirkon juuret ulottuvat keskiajalle. Naakka Naksuttaja Kirkon tornissa on pesä naakalla Rauman seurakunnan lastenohjaajana työskentelevä Salla Haapanen ohjaa muskariryhmiä Raumalla. . . . Kirkko tarjoaa nykyisin upean tilan niin jumalanpalveluksiin ja toimituksiin kuin lasten kirkkoseikkailuihin ja muskareihin. . . . . 2. . . Fransiskaaniveljet rakensivat kirkon luostarinsa kirkoksi 1500-luvun alussa. säk.: Tehdään käsillä lentoliikkeitä. . . 48 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU KUVAT Elina Aalto ja Rauman seurakunta Laula-leiki-liiku-palstasta vastaa Riikka Jäntti, joka työskentelee musiikkikouluttajana STEP-koulutuksessa ja musiikkituottajana LNK:ssa. ja. . LEIKKIOHJE Tehdään käsillä kirkon torni pään päälle. . kal naa pe sä on lee, se se kat tä Siel sa nis tor kon 1.Kir I I I IV V IV V I IV I F F F B. . . Ehkäpä harmaakivisen ja paanukattoisen kirkon tornissa asuu myös laulun Naakka Naksuttaja. 2. . . . . . . Salla Haapanen Naakka Naksuttaja 9 5 . . säk.: Katsellaan käsi otsalla, kuunnellaan käsi korvalla. . . Kirkon tornissa on pesä naakalla. . . Lisää naakkateemaa: • Naakka Naksuttaja: Jukka Itkosen loru, joka löytyy myös Markku Kaikkosen säveltämänä lauluna (Olin laulukirja) • Naakka narraa: Pikku Papun Orkesteri, san. . . . ?. ?. . . . F
Riikka Jäntti san. . . . Otsalta rintaan, olalta olalle. . Ristin piirrän kämmeneen, siunaa minua. . . . . . . Ylhäältä alas, sivulta sivulle, otsalta rintaan, olalta olalle. neen. ?. . . . Voit silittää lasta päästä varpaisiin, silittää otsaa, rintaa ja käsiä, sekä piirtää pieniä ristejä kämmeneen ja sydämeen. . me a." käm nu si nu rän mi piir le. . . Vauvoille tämä laulu sopii hyvin hellittelyyn. . . "Siunaa minua." Siunaan sinua. säv. Rytmitystä reisiin, tai soittaen lopuksi tee sormillasi risti korkealle. . . . . . . Risti, risti merkki pyhyyden merkki Jeesuksen. Ylhäältä alas, sivulta sivulle, otsalta rintaan, olalta olalle. . . . Piirrä risti kämmeneen. . . lal o ta lal o le, vul si ta vul si taan, rin ta sal ot a las, tä hääl Yl C C G7 G7 C C F F F Am C C Ristinmerkki RISTI-leikki Ylhäältä alas, sivulta sivulle. 49 IDEAT 2. . . . . . . Otsalta rintaan, olalta olalle. Ehkä Rauman Pyhän Ristin kirkon tornissa asuu myös laulun Naakka Naksuttaja.. . . . Ylhäältä alas, sivulta sivulle. . . . . . Toimisivatko esimerkiksi legopalikat. me a." käm nu si nu rän mi piir naan tin naa Siu Ris "Siu le. . . . . . lal o ta lal o taan, rin ta C C G7 G7 F Voit tehdä laulun aikana ristin lattialle, vaikkapa kaverin kanssa huivit vastakkain risteiksi, tai lattialle iso risti kasaten. Tehdään ristinmerkki sanojen mukaan. . Kirkko, kirkko, kirkon muskari. . . . Liikkeet lauluun Piirretään risti ilmaan. . Piirrä risti rintaan sydämen kohdalle. . . . 2. . VINKKI Voit vaihtaa oman kirkkosi nimen Pyhän Ristin kirkon tilalle. . . . / halataan itseä Piirretään risti ilmaan. Mikä materiaali sinua kutsuu ristin tekoon lattialle. . vieruskaveri kämmen pään yllä. / halataan itseä Siunataan lapsi / KIRKKO-loru Kirkko, kirkko Pyhän Ristin kirkko. ??. Ristin piirrän sydämeen. Risti, risti katolla on risti. Rytmitystä reisiin, tai soittaen (kapulat tai marakassit) …ja lopuksi tee kirkon katto pään päälle. Tehdään ristinmerkki sanojen mukaan. a. . . . . Piirretään risti ilmaan. Ristin piirrän sydämeen, siunaa minua. . . . . . . . . . . . . . Siunaan sinua. . Piirretään risti ilmaan. neen. a. . Ristin piirrän sydämeen. . "Siunaa minua." Siunaan sinua. Salla Haapanen Ristinmerkki Ylhäältä alas, sivulta sivulle 9 7 5 3 ?. .
Joskus peräkkäin, joskus vierekkäin, ystävän kanssa eteenpäin! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Miia on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. Ystävän kanssa voi hyppiä, pomppia, juosta kilpaa tai soittaa komppia. Valokuvauksen hän aloitti jo teininä, ja siitä on tullut hänelle rakas harrastus. Ystävän kanssa voi leikkiä yhdessä, istua hiljaa kylki kyljessä. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Tehdään rivi, jono tai piiri vaikka, ystävälle on siinä paikka
51 IDEAT
Liikuttava rukouskirja kokoaa yhteen suositun rukouskirjasarjan – Liikuttava hartaus, Liikuttava messu ja Liikuttava rukous – pidetyimmät toteutukset. ISBN 9789524130448 Hinta 25,96 ISBN 9789523549326 Hinta 35,22 UUTUUS! 20 uutta työskentelyä! 35,22€ UUTUUS! Uutta inspiraatiota hartauselämään 25,96 €. Kirjan uudet lattiakuvatyöskentelyt kestävästä tulevaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vahvistavat toivoa ja motivoivat eri-ikäisiä aktiiviseen toimijuuteen. Teos tarjoaa inspiraatiota niin seurakunnan kasvatuksen kenttään kuin muuhun hartauselämään. Osa rukouksista on vauhdikkaita, osa meditatiivisia, osaa voi harjoittaa vaikka ruuhkabussissa, osaa luonnon siimeksessä. Lattiakuvat ja kestävä tulevaisuus käsittelee ihmisen suhdetta luontoon sekä ihmisten suhdetta toisiinsa. Mukana on myös täysin uusia rukouksia. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO AITLAHTI, KERÄNEN-PANTSU, MÄKINEN Lattiakuvat ja kestävä tulevaisuus LUODESLAMPI, PAAVILAINEN Liikuttava rukouskirja Lattiakuvat on pedagoginen menetelmä, jossa hyödynnetään kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Viides lattiakuvakirja sukeltaa ajankohtaisiin teemoihin ja osoittaa, että myös vaikeina koettuja teemoja on mahdollista käsitellä toivon näkökulmasta. Näissä rukouksissa ei tarvitse olla hiljaa ja paikallaan. Osa työskentelyistä on suunnattu seurakuntien kasvatustyöhön, osa yhteiskunnan muiden toimijoiden kuten varhaiskasvattajien ja opettajien käyttöön. Kertomuksen edetessä lattialle muodostuu juuri tämän ryhmän prosessin kuva. Liikuttava rukouskirja tuo rukouksen mukaan arkisiin asioihin: liikkeeseen, rutiineihin, rentoutumiseen