1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 2 2017 LUOVAT LAPSET tuntupolulla Pääsiäinen kutsuu ateriayhteyteen Marjatta Kalliala & kulttuurikasvatus Me tekijät Hyvinkäältä:
Lapsen tarinassa seikkailee tuttu sisaruspari Atte ja Anna, ja lisäksi mukana on oma osuus vanhemmille. 2 Teema www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi 6,40 € facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Pääsiäisenviettoa ja perinteitä! Pääsiäisen viettoon, perinteisiin ja sanomaan johdattava kirja on mukava pääsiäislahja seurakunnan lapsiperheiseen. Tarinan lomassa kulkee pääsiäisen teemoihin liittyviä tietoja puuhalaatikoita sekä uudelleen kerrottuja raamatunkertomuksia ja niihin liittyviä värityskuvia. SATU REINIKAINEN MARJO NYGÅRD (kuvitus) Ihme pääsiäinen TEEMA pääsiäinen ISBN 978-951-627-949-0 HINTA 38,00 KPL TEEMA pääsiäinen ISBN 978-952-288-166-3 HINTA 6,40 KPL PYYDÄ ISOMMISTA MÄÄRISTÄ TARJOUS! Ihme pääsiäinen Satu Reinikainen Lasten Keskus 38,00 €. Kehyskertomuksessa eletään kevättä laskiaisesta helluntaihin päiväkoti-ikäisten Väinön, Siirin ja Mesutin kanssa. MAISA TONTERI T Y T TI ISSAKAINEN PEKK A R AHKONEN (kuvitus) Atte ja Anna viettävät pääsiäistä Suuri lasten pääsiäiskirja tarjoaa tarinoita, tekemistä ja tietoa pääsiäisen aikaan
Lapsen tarinassa seikkailee tuttu sisaruspari Atte ja Anna, ja lisäksi mukana on oma osuus vanhemmille. Sit me leikittiin yhessä ja meil oli kivaa. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi 6,40 € facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Pääsiäisenviettoa ja perinteitä! Pääsiäisen viettoon, perinteisiin ja sanomaan johdattava kirja on mukava pääsiäislahja seurakunnan lapsiperheiseen. Meitä on vaan monenvärisiä, -näkösiä ja -ikäsiä. Mulle tuli paha mieli siitä. Sen isi sanoi, et kaikki ihmiset on Jumalan luomia ja yhtä arvokkaita. SATU REINIKAINEN MARJO NYGÅRD (kuvitus) Ihme pääsiäinen TEEMA pääsiäinen ISBN 978-951-627-949-0 HINTA 38,00 KPL TEEMA pääsiäinen ISBN 978-952-288-166-3 HINTA 6,40 KPL PYYDÄ ISOMMISTA MÄÄRISTÄ TARJOUS! Ihme pääsiäinen Satu Reinikainen Lasten Keskus 38,00 €. 3 Teema Mun äiti on sanonu, et kaikki pitää ottaa leikkiin mukaan, myös pienet. MAISA TONTERI T Y T TI ISSAKAINEN PEKK A R AHKONEN (kuvitus) Atte ja Anna viettävät pääsiäistä Suuri lasten pääsiäiskirja tarjoaa tarinoita, tekemistä ja tietoa pääsiäisen aikaan. Tarinan lomassa kulkee pääsiäisen teemoihin liittyviä tietoja puuhalaatikoita sekä uudelleen kerrottuja raamatunkertomuksia ja niihin liittyviä värityskuvia. Kehyskertomuksessa eletään kevättä laskiaisesta helluntaihin päiväkoti-ikäisten Väinön, Siirin ja Mesutin kanssa. Kerran yks poika ei halunnu mua leikkiin, koska mä oon tumma
4 Teema TEEMA: KULTTUURINEN OSAAMINEN LAPSEN SILMIN PÄÄKIRJOITUS Oma ja muiden kulttuuri TEEMA Marjatta Kalliala, kulttuurikasvatus ja nuljahduspisteiden lopgiikka KOLUMNI Älä profiloi, vaan tutustu! TEEMA Kuvan kieli avaa ovet ihmisen, historian ja uskonnon perusolemukseen ME TEKIJÄT TEKEMISEN MEININKI Matkalaukullinen mielikuvitusta LAPSITYÖN TEOLOGIT RY Lapsi oppaana ME TEKIJÄT Pääsiäinen kutsuu ateriayhteyteen NUORI KIRKKO Kohti uutta KIRKON TALOLTA Kutsu kulttuuriseen osaamiseen OIKEISSA TÖISSÄ Meidän ja muiden kulttuurit KOULUTTAUDU, OSALLISTU KIRJAHYLLY LASTENKIRKKO TEKEVÄLLE SATTUU Kulttuurien törmäyskurssilla IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI LUOVAT LAPSET Tuntupolulla RAAMATTUA LEIKKIEN Pimeydestä valoon! PERHEMESSU Palmusunnuntai agricolalaisittain REFORMAATION VUOSI Tilaa lasten ajatuksille PYHÄN ÄÄRELLÄ Luomisen iloa, värien voimaa LAULA – LEIKI – LIIKU Aurinko! KURKISTUKSIA HILJAISUUDEN IKKUNA 6 18 36 TÄSSÄ NUMEROSSA Millä lapset täyttävät mielensä. Työ, josta ei puutu draamaa Tuntupolun taikaa! 3 5 6 11 12 18 21 22 25 26 27 28 31 32 34 36 38 44 46 48 50 52 54 1 PULMUN JYVÄT Päiväja perhekerhoihin sekä muuhun varhaiskasvatukseen Pieni on Suurin -liite: Pulmun jyväsiä
Se on erottanut ihmisen muusta luomakunnasta. Esimerkit kertovat sen, että kulttuurilla ja ilmaisun tavalla on väliä. Kulttuurin luominen on yksi ihmisen erityispiirteistä. Niitä voi verrata kieleen, jonka avulla ihminen ilmaisee itseään ja pystyy kommunikoimaan muiden kanssa. Esimerkiksi elämää ohjaavat arvot, liittyminen tiettyyn kansaan ja yhteiskunnassa noudatettavat tavat ovat ihmisen kulttuurisen luovuuden tulosta. Suomalaisesta yhtenäiskulttuurista on siirrytty kulttuurien moninaisuuteen. Ihmisten yhteenkuuluvuuteen tarvitaan riittävän yhtenäinen arvojen, näkemysten ja kulttuuripiirteiden kokonaisuus. Oman taustan tunteminen ja arvostaminen antaa hyvän pohjan muiden kohtaamiselle. Lasse Halme PÄÄKIRJOITUS 2 2017 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Samalla on tärkeää, että jokainen löytää omat ajatukset ja toimintatavat: oman kielen ja oman äänen. Lapsen on tärkeää oppia ilmaisemaan itseään sekä arkisen elämän taitona että kulttuurin ja taiteen muodossa. Lapselle annetaan mahdollisuus tutustua omaan kulttuuriin ja mahdollisuus rakentaa omaa kulttuurista identiteettiä. Me omaksumme suuren osan ajattelusta, käyttäytymisestä ja kulttuurista tiedostamatta. Imemme itseemme sen, mitä näemme ja kuulemme ympärillämme. Toiminta edistää vuoropuhelua. Samalla hän tutustuu muihin ryhmässä läsnä oleviin kulttuureihin ja uskontoihin. Ilman kulttuurista vuorovaikutusta emme olisi sitä mitä olemme, sillä myös eurooppalainen kulttuuri ja kristillinen usko ovat tulleet meille vuorovaikutuksen seurauksena. Tulokulma on erilainen kuin joskus aikaisemmin, mutta tämä antaa hyvän ja myönteisen lähtökohdan kulttuurija uskontokasvatukselle. + 358 3 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 76,00 12 kk 79,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 29,00 12 kk 32,00 Irtonumero 11,80 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Yhteinen kieli ja yhteiset tavat tekevät mahdolliseksi yhteisen elämän ja vuorovaikutuksen. Vanhemmat kysyivät: ”Mitä kieltä he oikein puhuvat?” Vanhan sanonnan mukaan länsisuomalainen tietää, mitä pitää sanoa, ja itäsuomalainen tietää, miten se sanotaan. Varhaiskasvatussuunnitelman ajatusmaailmassa myös uskonto on osa kulttuuria. Kulttuurin ovat aina olleet vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja erilaiset piirteet ovat aina sulautuneet toisiinsa. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kulttuurisella osaamisella ja vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys. Lapsemme kasvavat tällaisessa maailmassa ja siksi kulttuuriin liittyvä näkökulma on tärkeä kasvatuksessa. On tärkeää oppia ilmaisemaan itseään ja samalla kuuntelemaan muita. Ajattelunsa ja mielikuvituksensa avulla ihminen on luonut asioita, joita aikaisemmin ei ollut olemassa. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy PÄÄTOIMITTAJAT Lasse Halme (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/17 ja 4/17 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/17 liitteenä 1.vuosikerta MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.nuorikirkko.fi/pienionsuurinlehti www.facebook.com/PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. Samalla on tärkeää nähdä ympäristössä tapahtuvat muutokset. Kulttuuri antaa pohjan, jolle oma elämä rakentuu. Kriittiset ja jopa rasistiset ajatukset ovat nousseet esiin, ja tämä asettaa kasvatukselle uuden ja tärkeän tehtävän. Tämä ei kuitenkaan saa olla suljettu, vaan avoin vuoropuhelulle. 5 Teema OMA JA MUIDEN KULTTUURI Sarjakuvassa lapset keskustelivat keskenään tietokoneja pelimaailman termein. Suomi juhlii 100 vuoden itsenäisyyttä. Tämä on tuonut rikkautta, mutta myös kasvavaa jännitettä. On tärkeää arvostaa omia juuriaan
Lasten on opittava myös ponnistelemaan hyvällä tavalla. Kirkkosaliin laskeudutaan liukuen, tuolit ovat pehmeitä, pieniä. Uusi aika ja mennyt voivat kohdata. Yksinkertaistuksien toistamisen, huutamisen sijaan pitäisi nähdä laajemmalti ja punnita muutoksen ja pysyvyyden arvoa. Niin, mitä. Tätä hän kutsuu nuljahdusteoriaksi. Ja että runoilla ja ulkoa opituilla lauluilla on väliä esimerkiksi silloin, kun joutuu lapsen kanssa yllättävään tilanteeseen, vaikkapa kaatosateeseen. Toiset asiat vain vaativat enemmän pänttäämistä. Hän uskaltaa ilmaista senkin, että tarvitaan hengellistä antia. Sinne pujahdetaan sisään kuin toimistorakennukseen, mutta oven avaamisen jälkeen näyttäytyy kaikki toisenlaisena. – Vaikka maailma on muuttunut niin on kuitenkin paljon säilyttämisen arvoista. Silloin voi lausua: ”Kun sataa, pikku Maiju, unohda sateenvarjo…” Tapaamme Espoossa ison kauppakeskuksen tuntumassa, Lasten kappelilla, Arkissa. – Toisten huomioonottamisen arvosta on pidettävä kiinni. Niistä kasvaa pääomaa, joka alkaa ravita lasta. Esimerkiksi kun etenemme kasvatuksessa yhä kauemmas autoritäärisestä kasvatuksesta, ei se tarkoita aina vain parempaa kehitystä. Valo lankeaa sisään samaan tapaan kuin katolisissa luostareissa. – Kuinka monta lapsisukupolvea me uhraamme jollekin hullutukselle. Kulttuurikasvatuksen voi mieltää myös pienten viikoittain, kuukausittain ja vuosien kuluessa toistettavien hyvien tekojen summana. Yksinkertaistaen tuolla uudissanalla tarkoitetaan, että vasta sen jälkeen kun on määritelty kaksi nuljahduspistettä – joista ei mennä yli – alkaa hedelmällinen keskustelu. TEKSTI Heli Hulmi KUVAT Ruusu Hulmi Iskulauseet, kuten ”kun maailma on muuttunut, pitää koulunkin muuttua” tai ”lapset ovat nykyään niin taitavia ja osaavia etteivät aikuiset enää voi kaataa heidän päähänsä asioita”, kyllästyttävät. Kahden ajatuksen strategia – Viime aikoina olen alkanut puhua varhaiskasvatuksen opiskelijoille siitä, ettei yksi ajatus päässä riitä. – Joo, mä tykkään sanasta raja, hän toteaa. Pitää tunnistaa myös se toinen raja, lataa Marjatta Kalliala keskustelun alkajaisiksi. Helsingin yliopistossa varhaiskasvatuksen dosentuuria hoitava Marjatta Kalliala on sellainen ihminen. Maailma muuttuu piirun verran lempeämmäksi. Asiassa kuin asiassa tulisi määritellä kaksi kohtaa, mistä ei mennä yli. Edelleenkin on hyvä tietää maapallo pyöreäksi, osata hyvin omaa äidinkieltään, matematiikkaa ja muuta. TEEMA: KULTTUURINEN OSAAMINEN. 6 Teema Marjatta Kalliala, kulttuurikasvatus ja nuljahduspisteiden logiikka On antoisaa tavata ihminen, jolla on rohkeutta sanoa. Saksalainen yhteiskuntatieteilijä Ulrich Beck kirjoittaa, että ihmisten on vaikea tunnistaa, että kun aina vain lisätään samaa ja toivottua, kääntyy se lopulta ihmistä itseään vastaan. Jos ajatellaan, että lasten pitää koko ajan viihtyä ja kasvattajat tekevät entistä enemmän temppuja heitä viihdyttääkseen, pitää vaihtaa kulmaa
7 Teema Marjatta Kalliala, kulttuurikasvatus ja nuljahduspisteiden logiikka
Ennen sanottiin: vain paras on lapsille kyllin hyvää. Lapset sujahtivat leikkivarjon sisään kuin valaan vatsaan. Samoinhan meillä, laimennetun luterilaisuuden maassa ovat perhekerhot suosittuja. Tunneskaala avautuu laveammalle, kun voidaan kokea hartautta, miettii Kalliala. Hupsista! Kiepauttaen. Tai todetaan vain ylimalkaisesti: kyllä ne kestävät, jos perheessä asiat ovat muuten hyvin. ”Toiveretkessä” kerrotaan tarina ystävyydestä ja hyväsydämisyydestä. Teos kuljettaa kulttuurienväliseen tarinaan, missä yksi kolmesta vanhaan taloon retkeilevästä lapsesta on arabiankielinen Salama. Kun mutkattomaan, vastavuoroiseen antamiseen ja saamiseen usutetaan, siitä seuraa paljon hyvää, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummija kylävaaritoiminnassa. 8 Teema Hengenravintoa – Ylisukupolvisuus on tärkeää monessakin mielessä. Näin lapsi oppii erottamaan kirkon Linnanmäestä ja kauppakeskuksesta. Lasten elämään tulisi kuulua laadullisesti erilaisia asioita, jotka mahdollistavat erilaiset tunnekokemukset. – Kielestä sentään ymmärretään, että vanhemmat antavat lapselle sen, mitä heillä on – äidinkielensä. Arkissa on omanlainen latauksensa, hartauden tunnelmaa. Risti. Kun tullaan tänne, tullaan toiseen tilaan. Millä lapset täyttävät mielensä. Se on uskontokasvatuksen yksi aspekti. Niin, kaiken keskellä kannattaa kysyä, saavatko lapset tarpeeksi hengen ruokaa, hengellistä ravintoa ja uskaltavatko, osaavatko aikuiset tuoda sitä tarjolle. Vaikka Lasten Arkki sijaitsee kerrostalossa, näyttäytyy se aivan omana maailmanaan. Jos joku vähättelee ”ai vieläkö te sitä leikitte”, niin vähätelköön. Kalliala luki jo varhain lapsenlapselleen Lasten Raamatun – jättäen väliin ainoastaan psalmit ja Jobin kirjan. – Avoimeen kristillisyyteen aletaan kasvaa. Siinä joutuu aikuisena, kasvattajana pohtimaan, miten edetä ja miten rauhoittaa tilannetta, miten purkaa kauhua. Tanskassa kerrotaan, kuinka vauvaveisuu-liike herättää innostusta. Omalle jälkipolvelleen hän haluaa tarjota ainakin kielen rikkautta ja vahvoja luontokokemuksia. Varhaiskasvatuksessa olen kuitenkin törmännyt siihen, että antamisen ajatusta saatetaan vierastaa, problematisoidaan koko antaminen. – Täällä saa hiljentyä, täällä saa rauhoittua, huomaa Marjatta Kalliala. Katsomustyhjiö on kuitenkin yhtä absurdi ajatus kuin lapsen pitäminen kielellisessä tyhjiössä sen vuoksi, että hän voisi aikuisena vapaasti valita äidinkielensä. Väitetään antajan asettuvan vastaanottajan yläpuolelle. Esimerkiksi toteuttaa liikuntavälineillä, vanteilla, askelmilla ja palloilla Hyvän Paimenen jumpan ja leikkivarjon avulla Joonan kertomuksen. Sitä ääneen lukemalla hälvenivät pikkupoikia piinaavat mielikuvat. Väittävät, ettei heillä ole uskonnollista ajatusta mutta huomaavat pian, miten laulaminen tekee hyvää molemmille, äidille ja vaikka flyygelin päällä köllöttävälle pienelle. Viisaat naiset jatkavat perinnettä kulttuurikasvatuksen nimissä. Uskontokasvatuksen yhteydessä saatetaan sen sijaan ajatella, että lapsen pitäisi elää ensin katsomustyhjiössä, jotta sitten isona voisi itse päättää, mihin uskoo. Kauniisti kuvitettu kirja on ehditty kääntää samantien arabiaksi ja sen sanoma ystävällisten, pienten tekojen ja sanojen merkityksestä näyttää kiirivän. Kalliala kertoo kohdanneensa lapsia, joiden mieli täyttyy pelottavista olennoista tai taistelukuvastosta. Pikkuruiset tuolit ovat todellakin pehmeät ja Raamatun kertomusten hahmot erottuvat pieninä asetelmina pitkin salia. Lasinen kastemalja. Sisällä laskimme kolmeen, sillä kolme yötä kului myös Joonalla valaan vatsassa. Taannoin järjestettiin Helsingin Tuomiokirkon kryptassa seurakuntien iltapäiväkerhojen osallistujille itsenäisyyspäiväjuhla, minne Kallialakin ajautui. Paikan toiminnasta vastaava lastenohjaaja Seija Hatakka tulee mukaan. Kirkko toivottaa tervetulleeksi arvioimatta ja arvottamatta vanhempien elämänkatsomusta. Nyt saatetaan miettiä, kuinka paljon pelottavia asioita lapsi kestää ennen kuin häiriintyy. Syödään runsasta aamupalaa, pidetään hartaus ja viihdytään. Seija Hatakka luo pienimuotoista dramaturgiaa, jonka myötä ammoin tapahtuneille ihmeille annetaan hahmoa. Maamme-laulu kyllä kajahti, mutta sen jälkeen seurasi ihan muunlaista ohjelmaa. Siihen mahtuu runoja, lauluja. Kuitenkin kulttuurikasvatus vaatii aikuiselta myös vaivautumista, tietoisia tekoja.. Heidän yhteisillä kävelyretkillään. Valonkajo. Keskellä on alttari. TEEMA Kulttuurikasvatus toteutuu osittain omalla painollaan: aikuinen ”osallistaa” lasta huomaamattaan ja lapsi omaksuu asioita huomaamattaan. Vauvaveisuuta Istumme edelleenkin Leppävaarassa, Lasten Arkissa. Lastenohjaajana, taiteilijana, kehittelee hän joka vuosi omanlaisensa joulupolun, pääsiäispolun, näytelmiä, laulupiirtämistä, lattiakuvia – mitä milloinkin. Pienten lasten äidit löytävät vauvojensa kanssa tien kirkkoon laulamaan virsiä. – Olen saanut kokeilla monenlaisia kerronnan keinoja vapain käsin. Vaikkapa tällä tavoin pääsevät lapset helpommin sisään kertomuksiin, valaisee Seija Hatakka. Halloweenia ja hodareita – vai jotakin muuta. Ja nyt kahdeksanvuotias Ilmari keksii omia tarinoita vaikka kuinka. Hän on ohjannut usean vuoden ajan päiväkodeista ja seurakunnista tulevia lapsia, jotka pääsevät eläytymään Raamatun kertomuksiin. Miten tulla vastaan, mitä tarjota tilalle. Syksyllä ilmestynyt Katri Tapolan ja Sanna Pelliccionin kirja ”Toiveretki” toimi Kallialan käsissä oivallisena vastavoimana pelkoon. Edelleenkin voi leikkiä vanhaa lorua sormella kämmentä hämmentäen ”Harakka puuroa keittää, hännällänsä hämmentää, pyrstöllänsä puistelee, nokallansa koettelee… antoi tuolle, antoi tuolle…” ja herättää siinä samalla lapsen käden, sormien tunnon, runon tajun, ajatuksen linnuista
Osa lapsista oli kummituksia, osa tonttuja. Yhä vielä löytyy päiväkoteja, joissa joulujuhla alkaa seimikuvaelmalla ja Enkeli taivaan -yhteislaululla. Gaudeamus 2008 Leikki, kaikkialla (kirjoitettu yhdessä Tuula Tarkkosen kanssa) Cultura 2000 Tietokilpailussa kysyttiin kaikenlaista tärppitietoa muun muassa aikuisten populaarikulttuurista, ja tarjoilutkin olivat hotdogeja, pop corneja ja hattaroita. – Meillä pelätään niin tuputtamista. Sen sijaan ollaan oikeilla jäljillä, kun kerrotaan lämpimästi, miten ihanaa on, kun vauva syntyy ja miten hänet otetaan vastaan kristityssä perheessä, muslimiperheessä ja ateistiperheessä. Usein lapsen vaikuttamisen mahdollisuutta korostetaan osallisuuden yhteydessä voimakkaasti, mutta tämä ei saa johtaa vallan ja vastuun siirtämiseen lapselle. Toisinaan opiskelijani ehdottavat, että kerrottaisiin lapsille faktapitoisesti ja tasapuolisesti ”kaikista” uskonnoista… mutta silloin siitä jää puuttumaan eläytyminen. Kalliala kertoo, kuinka erään päiväkodin joulujuhlassa tila oli koristeltu lepakoin ja synkin puin. 1999, Helsingin yliopisto JULKAISUJA Lapsuus hoidossa. Aikuiset eivät juontaneet esitystä, vaan lapset vetivät haparoiden halloween-juhlaan valmistamansa kummitusesityksen päivitetyn version ihan itse. Tuputtaminen onkin mielenkiintoinen sana: se kuuluu uskontokasvatukseen ja ruokaan. Varhaiskasvatuksessa puhutaan nykyään paljon osallisuudesta. Kallialan mielestä termiä käytetään usein niin villavasti ja höttöisesti, että on vaikeaa ymmärtää, mitä osallisuudella ja sen lisäämisen vaatimuksella milloinkin tarkoitetaan. Kun lapsi saa kokea asioita täydesti, tuntee hän myös hyvää tekevää osallisuutta. Hattarat ja hodarit tunkeutuvat nykypäivän lapsen elämään muutenkin, joten ei kirkon enää tarvitse niitä tarjota. Tällaisesta puuttuu kulttuurikasvatuksen – tässä tapauksessa juhlaperinteiden arvostamisen – ajatus. Gaudeamus 2012 Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa. Oletetaan ilmeisesti löysästi, että tästä lapset tykkää. – Itse haluaisin painottaa osallisuuden kokemisessa yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä osallinen ei koe olevansa ulkopuolinen. – Kritisoin tällaista. Lapsella on oikeus olla ”sekä että -lapsi”, eri puolissaan tarvitseva ja hoivattava ”vastaanottaja” ja elinvoimainen ja aktiivinen ”toimija”. Heillä on oikeus päästä osallisiksi meidän kulttuuristamme myös joulutraditioiden osalta, hän suree vaikka muistaa toisenlaisiakin tilanteita. Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Eräässä päiväkodissa lähetettiin työntekijät osallisuus-koulutukseen, jonka jälkeen he totesivat yhteen ääneen: ehei, ei me voida enää mitään suunnitella, kun emme tiedä mitä lapset haluavat! – Alussa mainitsemani kahden ajatuksen strategia auttaa tässäkin. Kun aikuiset vetäytyvät lasten osallisuuden nimissä, saatetaan ajautua outoihin ratkaisuihin. Osallisuus ei siis voi tarkoittaa sitä, että lapsen pitäisi aina saada tehdä mitä haluaa, koska lapsen on myös opittava ottamaan vastaan ohjeita ja noudattamaan niitä. – Minusta tällainen on väärin myös maahanmuuttajataustaisia lapsia kohtaan. Ja miten ne liittyvät itsenäisyyspäivään. Lisäksi osallisuus ja osallistuminen ovat eri asioita. 9 Teema KUKA MARJATTA KALLIALA Varhaiskasvatuksen dosentti, Helsingin yliopisto Väitöskirja: Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Oli sinne pystytetty pomppulinnakin. Joskus taas riittää, että osallistuu, vaikkei osallisuutta kokisikaan. Kun osallisuuden rinnalle nostetaan itsesäätelytaidot, säästytään pahimmilta virhetulkinnoilta
Tapola, Katri ja Pelliccioni Sanna 2016. Hän tervehtii ilolla Liisa Keltikangas-Järvisen kannanottoa: tärkeämpää on kysyä, miten kasvattaa lapsi, joka ei kiusaa kuin lapsi, jota ei kiusata. WSOY. Halloween vai vainajien muistopäivä. Niinpä elämän suurissa murheissa, ylipääsemättömien muurien edessä on jokin hauras, viimeisillä voimilla soperrettu lapsuudesta nouseva säe tai iltarukous antanut sen voiman tai idun, joka on sitten auttanut ylipääsemättömänkin ylitse… sillä mitä lohdutusta tuovat lapselle ne kirosanat, joilla hänen laulunsa hänen mielensä täyttävät… miten väärään tietouskovaisuuteen tuuditettu selviää hetkellä, jolloin tieto ei auta, miten hän jaksaa kohdata sairauden, yrityksen kaatumisen, työpaikan menetyksen, läheisen kuoleman, mitä vahvistavia sanoja hänen mielensä on oppinut tottumuksena toistamaan… mikä iltarukous rakentaa hänen rikkinäisyytensä sillä hetkellä, kun lopulta on pakko ymmärtää, ettei tärkeimpiä asioita voi ymmärtää…” Lastentarhanopettajien tai lasten kanssa toimivien pitäisi osasta ulkoa ainakin sata lorua, runoa tai laulua. 10 Teema – millaiset juhlat eri kulttuureissa järjestetään. POHDITTAVAKSI Kirstinä, Leena 2015. Myllylahti. Ehkäpä vähitellen totumme puhumaan uskonnosta ilman vaivaantuneisuutta. Kauppakeskuksen hulina jää monen seinän taakse kun Kalliala siteeraa Jaana Venkulaa: ”… Lapsuudessani lausuin runoja… Opettelin ulkoa tuhansia runosäkeitä, lauloin ihania lauluja, kirjoitin tunteellisia kertomuksia. Toiveretki. Kuinka. Hymiöt selässämme. Se ilmentää myös tietynlaista uskonnon kesyttämistä. TEEMA Mitä kulttuurikasvatus tarkoittaa sinulle arkityössäsi. Olkoot siis tekemämme teot tietynlaisia. Venkula, Jaana 1989. Sateessa ja tuulessa. Me tarvitsemme selvää puhetta tajutaksemme, miten asettua hyvän puolelle. Kirsi Kunnas. Osaatko runoja ulkoa, laulatko ulkomuistista. Mitä ajatuksia tämä olettamus herättää sinussa. Mistä perinteistä haluat kasvattajana pitää kiinni, mistä et. Vastuun siivet Marjatta Kalliala näkee moraalikasvatuksen paikan kasvatuksen ytimessä. Hän pitää nykyisyydessä siitä, kuinka hyvekasvatus nostaa päätään. Lastensuojelun keskusliitto. Teoksessa Honkavaara, Pirjo (toim.) Lapsen oikeus kasvuun. Kulttuurikasvatuksen oletetaan lisäävän lapsen hyvinvointia. Seurakuntien varhaiskasvatuksessa annetaan luonnollisesti enemmän aineksia kristillisen uskonnollisen identiteetin rakentumiselle, mikä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö ihminen myöhemmin voisi punnita kokemuksiaan ja päätyä toisiin ratkaisuihin. Muuten jäämme pelkän kivan tai tosi-kivan akselille kiertämään loputonta kehää. Kaikkeen tähän myös uusi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu2017) antaa mahdollisuuden. Niin, seurakunnan toimintaan saa osallistua myös vieraana. Miksi. Kannetaan vastuumme aikuisina kasvattajina. Mikä ravitsee sinun henkeäsi. Lasten on saatava tehdä oikeita ja tärkeitä asioita, sillä niiden oppiminen kantaa myös vaikeina hetkinä. KIRJALLISUUTTA. Joten siirretään rohkeasti eteenpäin kokemaamme hyvää! Myötäsyntyistä. Ja sellaista vieraanvaraisuutta, avoimuutta tulisi jatkaa. Alle kouluikäisen lapsen kasvatuksessa kuvittelun kyvyn vahvistaminen on tärkeää, leikillisyyden tuominen ja tarinoiden leikkiminen. Iltapäivä Lasten Arkissa vierähtää. Ne kantavat, kun seistään kuusen alla pitämässä sadetta, kuten Kirsi Kunnaksen runossa: ”…miten maa ja ilma ja maailma taivaan alla voi olla ihanaa rajua sadevesi koskea kun sataa kaatamalla…” Säkeet ovat varantoa, ne jäävät muistiin, niistä tulee ajan kanssa osa elämän perusjuonnetta. Eri uskontojen tarinoiden kertominen on helppoa ja ne antavat aineksia lapsen kasvuun. Marjatta Kallialan ja Seija Hatakan kohtaamispaikkana oli Lasten kappeli Arkki
Itselleni mainitut tilanteet olivat ymmärrettäviä enkä kokenut kummassakaan tapauksessa tulleeni väärinkohdelluksi. Jäin miettimään samaa matkustaessani Muscatiin, Omaniin tammikuun alussa. Olisi kovin helppoa tehdä nopeita johtopäätöksiä heidän kansalaisuuteensa, ulkonäköönsä tai puhetapaansa perustuen. Hän ei halunnutkaan ymmärtää toisista kulttuureista tai toisista uskonnoista tulevia ihmisiä. KOLUMNI Älä profiloi, VAAN TUTUSTU! KUKA AARO RYTKÖNEN Kirjoittaja on työskennellyt Kirkon Ulkomaanavussa Rauhantyön sihteeristön päällikkönä ja erityisedustajana. Sen sijaan, että tutustuisimme toisiimme paremmin, pystytämme raja-aidat ennen ensimmäistäkään tervehdystä. Kyse oli oikeasti ainoastaan sattumasta. (aaro@kontiohautomo.fi) Viimeisten kuukausien aikana olen matkustanut lentokoneella kohtuullisen usein. Juuri tällaisessa maailmantilanteessa kulttuurinja uskonnonlukutaitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Mutta jos kohtelemme heitä omien ennakkoluulojemme perusteella, teemme usein vääriä johtopäätöksiä. Jäämme ennakkoluulojemme vangeiksi ja tämä saattaa johtaa ainoastaan syvempään kuiluun yhteisöiden ja yksilöiden välillä. 11 Teema henkilökohtaisesti. Johtuen hienoisesta parrastani, oli hyvin mahdollista, että minut oli profiloitu rajalla eurooppalaiseksi muslimikäännynnäiseksi. Vitsailin ystävilleni sosiaalisessa mediassa ennen joulua, että minut valittiin satunnaisotannalla Helsinki-Vantaan lentokentällä tarkempaan tarkasteluun seitsemän kertaa seitsemästä. Myös siellä minuun kiinnitettiin tavallista enemmän huomiota. Joku toinen olisi saattanut harmistua enemmänkin. Emme uusia muureja. Lentoalalla työskentelevä ystäväni vakuutti minulle, ettei kumpikaan. Pitkien keskusteluiden jälkeen hänkin oli valmis päästämään minut maahan. Presidentin viesti on ollut, että noista maista tulevat ihmiset ovat vaara Yhdysvalloille. Mietin silloin, josko kyseessä on työni, jossa joutuu matkustamaan paljon erikoisissakin maissa vai partani. Näin siitäkin huolimatta, ettei hän ollut tavannut yhtään noista maahanpyrkijöistä Juuri tällaisessa maailmantilanteessa kulttuurinja uskonnonlukutaitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.. Kohtaamme lähipiirissämme ihmisiä hyvin erilaisista lähtökohdista kuin mitä itse tulemme. Paikallinen virkamies oli kiinnostunut tapaamisistani maassa. Tänään tarvitsemme ystävällisiä katseita ja halua oppia tuntemaan lähimmäisemme. Lisäksi häntä kiinnosti tietää, josko olen kristitty vai muslimi. Myöhemmin sain tietää, että normaalia laajempi mielenkiinto oli johtunut ulkonäöstäni. Ehkäpä rauhaa rakastava ja useita vuosikymmeniä ilman konflikteja elänyt Arabian niemimaan muslimivaltio pelkäsi, että parrakas eurooppalainen mies aikoo tuoda maahan jotain ei-toivottua. Hän on lähdössä uskontojenvälisen dialogikeskuksen (www.alamanacentre.org) johtajaksi Omaniin ja muuttaa Lähi-itään vaimonsa ja kahden pienen lapsensa kanssa. Ja joissain muslimikonteksteissa käännynnäisiä ajatellaan jonkin sortin kiihkoilijoiksi. Joka tapauksessa, nämä tapaukset tulivat mieleeni tammikuun loppupuolella Yhdysvaltain presidentin määrätessä maahantulokiellon tiettyjen muslimienemmistöisten maiden kansalaisilta. Olen aloittamassa maassa työt uskontojenvälisen dialogikeskuksen johtajana ja tein maahan ensimmäisen hieman pidemmän vierailun uudessa tehtävässäni
Symbolina voi toimia esine, kasvi, eläin, asento, ele tai vaikkapa väri. Valkeassa tahrat näkyvät helposti, niinpä valkea väri onkin tahrattomuuden symboli. Kuvan kielen kanssa meitä kuitenkin auttaa se, että länsimainen yhteiskunta toimii hyvin pitkälle samalla sanastolla ja kieliopilla vuosisatojen ajan. Kuvanlukutaidoton ihminen on kielitaidoltaan köyhä. Me opimme äidinkielemmekin luonnostaan siten, että ensin opimme irrallisia sanoja ja lopulta päädymme rakentamaan niistä lauseita. Kellokukkaiset kasvit. 12 Teema TEEMA KUVAN KIELI AVAA OVET ihmisen, historian ja uskonnon perusolemukseen Jos me kiellämme itseltämme kuvat, kiellämme itseltämme jotain äärimmäisen oleellista ihmisyydestämme. Näin voidaan konkreettisen kautta kuvata myös arvoihin ja ihmisenä olemiseen liittyviä abstrakteja asioita. Symbolit voivat kuvassa olla lähes mitä tahansa. Kuva välittää viestejä tehokkaasti ja kiehtovasti. Sanasto ja kielioppi sekä kuvan rakenne vaihtelevat ajoittain ja alueittain. Sillä on sanastonsa ja kielioppinsa. Symbolien varhainen logiikka rakentuu asioiden tarkkailuun. Onhan kyseessä kieli, joka avaa ovet ihmisen, historian ja uskonnon perusolemukseen. Kuvien sanastoa ovat symbolit. Koskapa historiamme koostuu kuvista, ei hän kykene tavoittamaan viestejä menneisyydestä ja rakentamaan hyvää kuvaa omista juuristaan ja historiastaan. Kuvien grammatiikkaa ovat teosten sommitelmaan, dynaamisuusteen ja värioppeihin liittyvät asiat. Sanastoa ja kielioppia Kuvan kieli toimii hyvin pitkälle samoin, kuin mikä tahansa kieli. Symboli-sana tarkoittaa alunperin kreikan kielessä yhteen liittämistä. Symboli toimiikin siten, että se liittää erilaisia asioita yhteen selkeän logiikan kautta. Kuvan kielen kanssa ei toki ole tarkoituskaan, että meistä kaikista tulee sen suuria käyttäjiä. Kuvan kielessä passiivinen kielitaito on yleissivistyksen kannalta täysin kattava tavoite. TEKSTI Liisa Väisänen KUVAT Marco Peretto mitä tahansa kieltä. Kuvien katselemisen opiskelu kannattaa usein aloittaa samoin keinoin kuin lapsen tapa on opetella, Henkisesti rikkaan ja sivistyneen aikuisuuden saavuttamiseksi on kuvien lukutaitoa tarpeen kehittää jo varhaiskasvatuksessa. Monessa mielessä kuvanlukutaidoton ihminen on sivistymätön, sillä hänen kykynsä nähdä kuvien viestejä on olematon tai heikko. Ei ole yhtään liioiteltua sanoa, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ihmisen ja maailman ymmärtämisen kannalta kuvanlukutaito on ehdottomasti tarpeellisempi kuin vaikkapa englanninkielen taito. Mitä pidemmälle kielitaitomme kehittyy, sitä hienompia lauserakenteita voimme käyttää
On luonnollista, että koirasta on tullut uskollisuuden ja uskon symboli. Hevosta on käytetty kautta aikain sotimiseen, niinpä siitä on kehittynyt sodan symboli. Kun aasi esitetään Jeesuksen syntymää kuvaavassa teoksessa, se on enne siitä, että tästä lapsesta on vielä kasvava Rauhan ruhtinas. Kulttuuria tehdään materiaalisesti tai älyllisesti, jotta yhteisön sisällä toimiva ihminen oppisi ja välittäisi oppimaansa toisille. Se on tekemistä, informaation välittämistä ja kommunikaatiota, johon liittyy aina sosiaalinen ulottuvuus. muistuttavat päätään alaspäin pitävää ihmistä. 13 Teema Kaksi tasoa: aihe ja sanoma Symbolit ovat äärimmäisen tärkeitä teoksia katsellessa kahdesta syystä. Se siis kertoo viattomuudesta ja nöyryydestä. Jos taas teoksessa on vaikkapa valkeita kukkia etualalla, se muistuttaakin siitä, että lapsi on neitsyestä syntynyt. Onkin yleistä, että kielo on käytetty neitsyt Marian symbolina. Meistä ei kukaan tiedä, miltä esimerkiksi Raamatun tapahtumien henkilöt ovat näyttäneet. Ihmiskulttuurin ensimmäiset merkit ovat jäljitettävissä 2 6000 000 vuoden taakse. Saman aiheen kautta voidaan kertoa lukemattomia eri asioita. Niiden kautta voimme myös lukea teoksen sanoman. Jeesuksen ratsuna onkin aasi. Kun koira esitetään taas vaikkapa viimeisen ehtoollisen yhteydessä, se kertoo uskosta. Jeesus on silloin rauhanruhtinaana saapumassa Jerusalemiin. Ei ole olemassa vain Madonna ja lapsi -teoksia. Kulttuuri on sellaista sisältöä ja toimintaa, joka ei liity pelkästään biologiseen käyttäytymiseen. On syytä muistaa, että teoksessa on kaksi tasoa: niissä on sekä aihe että sanoma. On mahdotonta, että Rauhan ruhtinas ratsastaisi hevosella. Heti alusta alkaen ja kaikkialla meillä on jälkiä kuvista sekä uskonnoista. Ensinnäkin, usein vain niiden kautta voimme erottaa aiheen. Koira on ollut ihmisen uskollinen ystävä ammoisista ajoista lähtien. Jos Madonnan sylissä pitämällään lapsella on vaikka tikli kädessään, teoksen sanoma on muistuttaa meitä Jeesuksen kärsimyksestä. Niinpä ne yleensä aina viittaavatkin nöyryyteen. Kielo on valkea ja sen kukka on alaspäin roikkuva. Kun pääsiäisen kuvassa kuvataan Jeesusta ratsastamalla aasilla, se on sen hetken tilanne. Toisaalta, kun olemme tunnistaneet teoksen aiheen ja tiedämme, ketä siinä esitetään, niin senkin jälkeen symbolit ohjaavat meitä eteenpäin. Tiklillä on punainen läikkä päässään. Pääsiäisen kuvista löytyy meille oivia esimerkkejä siitä, kuinka paljon enemmän teos meille kertoo, jos vain osaamme lukea sen kertoman sanoman meille. Useista parrakkaista apostoleista Pietari tunnistetaan juuri siksi, että hänellä on avaimet. Kulttuuri on käytösmalli. Jos koira on kuvattuna vaikkapa naisen jalkoihin, se kuvaa aviollista uskollisuutta. Symboli voi toimia itse kuvan tapahtuman sen hetkisessä tilanteessa, mutta myös enteenä. Se on siksi luonnostaan oiva kärsimyksen symboli. On olemassa teoksia, joiden aihe on sama, mutta sanoma voi olla eri. Ne molemmat liittyvät olennaisesti ihmisten tarpeisiin kulttuuriympäristön kannalta.
Jeesus ei omista aasia. Valo tulee Jeesuksen takaa myös pimeyteen saakka. Tätäkin Bramanten teosta katsellessa tulee katsojalle heti selväksi, että Jeesuksen kärsimysten määrä on suorastaan kohtuuton. Jumalan kasvot ovat näkymättömät tai ainakin ne ovat jokaiselle uskossaan henkilökohtaiset. Uusi elämä on kristinuskon sanoman keskeisimpiä ajatuksia. Samalla tavoin valonkajo taustalla erottaa kaksi harmaata toisistaan luoden meille mielikuvan horisontista. Kaikki on lainaa. TEEMA Kaksi kuvaa Jeesuksen kärsimyksistä saattavat muistuttaa kovinkin toisiaan, mutta niiden sanomallinen sisältö ja painotus on täysin erilainen. Se symboloi sekä Jeesuksen juomaa katkeraa kalkkia, että kristittyjen ehtoollisella vastaanottamaa Jeesuksen verta, joka on heidän edestään vuodatettu. Pääsiäisen teoksia Dellin veljekset: Jeesus ratsastaa Jerusalemiin vuodelta 1445, Salamancan katedraalin pääalttari, Salamanca, Espanja.. Hienovaraisilla pensselinvedoilla Dali on tehnyt Jeesuksen pään päälle pyhimyskehän aavistuksenomaisella valonkajolla. Merkittävää on myös se, että Jeesus ei ratsasta hajareisin. Kuolemassa on siis aluillaan uusi elämä. Taustalla näkyy paratiisinomainen maisema. Salvador Dali: Krusifiksi vuodelta 1973, Vatikaanin Museot. Teos julistaa vahvaa kärsimyksen sanomaa. Jeesuksen pään takana on kuvioitu kohokuvana kiveen kukka, josta näkyy siemenkota. Tyhjässä ilmassa, ei-minkään varassa roikkuva Kristus on toki surrealistinen, kuten surrealistisen koulukunnan kuuluimmalta edustajalta voi odottaakin. Siemenet viittaavat aina elämään. Samoin tekevät sen aiheuttamat kuvat. 14 Teema Donato Bramanten teos on tyypillinen kristillisen taiteen aihe. Se kuvaa yksinkertaisuudessaan kristinuskon lukemattomia aspekteja. Tässä kuvassa Aasin, jolla Jeesus ratsastaa, vieressä on aasin varsa. Aihe yleistyy maalaustaiteessa Tuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta -teoksen ilmestyttyä. Aineellisesta aineettomuuteen siirtymistä alleviivaa Jeesuksen asento ja ennen kaikkea poispäin kääntyneet kasvot. Oikealla ratsastava ritarinhahmo muistuttaa kaikkien kristittyjen esitaistelijasta Pyhästä Yrjöstä. Siirtymä maallisesta taivaalliseen tapahtuu Kristuksen kehon takana. Taustalla näkyy uuden aamun sarastus. Se muistuttaa uuden elämän ja jälleensyntymisen mahdollisuudesta. Kristus onkin kääntänyt kasvonsa pois, kullekin jää oma tulkinnan vapautensa. Jeesuksen kuolema ja kärsimys lupaa siis mahdollisuuden paratiisiin. Ikkunan takana on virta, jossa liikkuu laiva. Tämä ensin kovinkin synkältä näyttävä maalaus osoittaakin katselijalle tarkemman kuvan lukemisen kautta, että sen sanoma on iloinen. Seinä kaatuu ja laskee haudan ja maailman pimeyteen ulkoa tulevan jumalallisen valon. Toisaalta se on hyvinkin realistinen, suorastaan harvinaisen realistinen. Aasi itsessään on rauhan ruhtinaan ratsu. Pinacoteca, Vatikaani. Teos oli aikansa bestseller. Kristuksen molemmissa käsissä on kivet. Salvador Dalin (1904–1989) krusifiksi on erikoisuudessaan puhutteleva. Teoksessa Jeesus ratsastaa Jerusalemiin, ja värityskin on iloinen, suorastaan keväinen. Valkoista käytetään ylösnousemuksen värinä. Kuoleman kahleet on voitettu, elämä voittaa. Aiheen nimeksi on tullut Ecce homo eli katso ihmistä. Jeesuksen kuoleman ja kärsimyksen kautta olemme kaikki lunastetut. Palmunlehvät symboloivat marttyyriutta. Nämä symboloivat hänen täydellistä viattomuuttaan Hän on täydellisesti uhri. Se kuvaa kuolemaa, hautakammion pimeyttä. Hän otti syntikiven eli synnintaakan kantaakseen uhrikuolemallaan. Se on niitä harvoja, jollei peräti ainut teos, jossa Jeesuksella on kainalokarvat ja likaiset kynnenaluset. Vasemmalla puolen on näkyvissä ikkuna. Jeesuksen suora katse kohden teoksen katselijaa on selkeä muistutus siitä, että kaikki tämä tapahtui ja uhri on annettu juuri sinun tähtesi. Hajareisin ratsastaminen nimittäin symboloi omistamista. Vasemmalla näkyvä varjomainen hahmo on selkeä jälkeläinen vanhoista maalauksista, jossa uudesti syntynyt ihminen näkyy jonkinlaisena henkiolentona. Katsojasta nähden Jeesuksen oikealla puolen on pimeää. Kirkkaus on Jumalan valtakunnan valoa. Donato Bramante: Kristus sidottuna pylvääseen vuodelta 1490, Breran Akatemian museo, Milano, Italia. Toinen Kristuksen silmistä on lyöty mustaksi. Merkittävää on myös huomata, kuinka Jeesuksen takana oleva seinä on täynnä halkeamia. Hevonen on sodan symboli ja rauhan ruhtinas e toki voisi sellaisella ratsastaa. Kädet ovat sidotut ja kaulankin ympärillä on köysi. Valkeaa ratsua on perinteisesti käytetty hyvän sotureiden symboliikassa. Laiva on yleinen symboli elämästä toisenpuoleiseen siirtymiselle. Punainen viitta muistuttaa uskon puolesta käydyistä sodista, joita Dalin kotimaassa Espanjassa käytiin taukoamatta yli 700 vuoden ajan kristittyjen ja islamilaisten hallitsijoiden välillä (711–1492). Ihmiset levittävät Jeesuksen eteen vaatteita ja palmunlehviä. Ikkunalaudalla on kalkki. Ecce homo -teoksissa korostetaan Jeesuksen kärsimystä. Teos julistaa pelastumisen mahdollisuutta
Ei räväytetä esimerkiksi pääsiäisen kuolemaa uhkuvia kuvia lasten silmille ajattelemattomasti. 15 Teema Varhaiskasvatussihteeri, lastentarhanopettaja Päivi Vuorelma-Glad Helsingin seurakuntayhtymästä inspiroituu Liisa Väisäsen artikkelista (s. ”Kuvalukemisen taito on yhä tärkeämpää, kun visuaalisten viestien merkitys vain kasvaa. Pääsiäisen kuvavalinnoissa huomioidaan lasten ikä ja kehitysvaihe. Toki myös risti – tyhjä risti pienimmille.” Päivi Vuorelma-Glad korostaa myös lasten yksilöllisiä eroja. Tiput, munat, puput, pajunkissat, narsissit rakentavat mielikuvia pääsiäisestä. TEEMA yli ymmärryksen käyvää kärsimystä. Väisänen on elävä esimerkki siitä, miten pitkälle kuvien ja symbolien lukutaidossa voi kehittyä. ”Meille luterilaisille lienee tyypillistä korostaa kärsimyksen tietä. 12–14) ja siinä olevista kuvista: ”Teoksista ja niiden symboleista avautuu valtavan mielenkiintoinen maailma aikuisen ja kasvattajan tutkittavaksi. Visuaalinen maailma on tullut myös runsaammaksi ja rikkaammaksi. Pääsiäisaamun riemu tervehtii iloisin sävyin.” ”Miksi kiirehtiä kuvamaailmaan, joka ei vielä avaudu lapselle tai on pahimmillaan jopa pelottava?” hän kysyy. ” Kuvien ja symbolien käyttöä lapsiryhmissä hän suosittelee lämpimästi. Symboleja tarjoaisin monipuolisesti, muitakin kuin kristillisiä. Silloin voi käydä niin, että lapselle ei enää riitä voimia iloon. ”Lapset ovat hyvin erilaisia herkkyydessään aistia nyansseja.” ”Ennen muuta pitäisin esillä lasta kiinnostavaa kuvamaailmaa, ruokkisin huomioiden tekemistä niin, että kiinnostus ja nälkä jäisi kasvamaan. Hän voi mennä sekaisin ristiriidasta joka syntyy, kun ensin puhutaan Jumalan hyvyydestä ja yhtäkkiä ollaan Harkituin askelin pääsiäisen kuvamaailmaan Päivi Vuorelma-Glad kannustaa monipuoliseen ja rikkaaseen kuvien käyttöön. Eikä puhuta kärsimyksestä ilman ilon korostamista. Kyse onkin elinikäisestä prosessista, taitojaan voi harjoittaa loputtomasti.” Lasten kanssa Vuorelma-Glad etenisi varovaisin ja harkituin askelin. On viisasta oppia suunnistamaan siinä maastossa.” TEKSTI & KUVA Marjo Suominen. ” ”On tärkeää pohtia, millainen viesti lapselle olisi keskeistä pääsiäisen sanomassa. ”Kuolemasta puhuisin jännitteisyyden kautta – mukana on hyvän jumalan suunnitelma ja toivo. Tietoa on paljon tarjolla, ja yhä enemmän johtopäätöksiä tehdään kuvien perusteella. Tarjoaisin heidän elämysmaailmaan sopivia valoja, värejä ja tunnelmia, joita ruokitaan pikku hiljaa. Visuaalisuus kannattaa ymmärtää laajasti: mukana ovat esineet, valot, värit
Ihka ensimmäinen parturikäynti on tärkeä, mutta usein jännittävä ja hiukan pelottavakin virstanpylväs pienokaisen elämässä. U U TU U S! SYLVIE MISSLIN – AMANDINE PIU (kuvitus) Missä olet, prinssi Hurmelo. Metsästä löytyykin jos jonkinlaista linnaa ja röttelöä, otusta ja olentoa – jopa muutama prinssikin. Hurmaavan hauska kirja tempaa pienet lukijat mukaansa etsimään kadonnutta prinssiä. On aika leikata hius, mutta sattuukohan se. www.kirjapaja.. Metsän poluilla kuitenkin eksyy helposti, ja prinsessat tarvitsevat lukijan apua löytääkseen etsimänsä. ILMESTYNYT 12/2016 TEEMAT prinsessat, sadut, rohkeus, seikkailu ISBN 978-952-288-634-7 KOKO 225 x 320 mm, noin 36 s. 16 Me tekijät www.lastenkeskus.. ARVIOITU ILMESTYMISAIKA 2/2017. He ottavat tilanteen haltuun ja uskaltautuvat huimalle etsintäretkelle suureen metsään. Lukijat saavat ratkaista, mihin suuntaan tarina jatkuu – ja niinpä lukukokemus voi olla uusi joka lukukerralla! Interaktiivisen kirjan reunassa olevat selkeät koodit auttavat suunnistamaan. Naps – ei sattunut ollenkaan! LESLIE PATRICELLI Hius TEEMAT hiusten leikkuu, huumori, perhe ISBN 978-952-288-602-6 KOKO 180 x 180 mm, pahvisivut, 26 s. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja REIPPAAT PRINSESSAYSTÄVYKSET eivät enää jaksa odottaa prinssiään. Ihastuttavan ja humoristisen kirjan parissa perheen pienimmät voivat turvallisesti käydä läpi hiusten leikkuuseen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Mutta missä ihmeessä piileksii prinssi Hurmelo. Viehättävän pehmeä kuvitus yhdistää eri tekniikoita raikkaalla, modernilla tavalla. TULOSSA! VAUVAN HIUS ON KASVANUT LIIAN PITKÄKSI
Lukijat saavat ratkaista, mihin suuntaan tarina jatkuu – ja niinpä lukukokemus voi olla uusi joka lukukerralla! Interaktiivisen kirjan reunassa olevat selkeät koodit auttavat suunnistamaan. s. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja REIPPAAT PRINSESSAYSTÄVYKSET eivät enää jaksa odottaa prinssiään. U U TU U S! SYLVIE MISSLIN – AMANDINE PIU (kuvitus) Missä olet, prinssi Hurmelo. www.kirjapaja.. Ihastuttavan ja humoristisen kirjan parissa perheen pienimmät voivat turvallisesti käydä läpi hiusten leikkuuseen liittyviä tunteita ja ajatuksia. 22 s.22 s.34 www.lastenkeskus.. 17 Me tekijät Me tekijät Matkalaukullinen mielikuvitusta Pääsiäinen kutsuu ateriayhteyteen Tekevälle sattuu: Kulttuurien törmäyskussilla s.18 Keskustelemme perheen yhteisestä ajasta sekä pöytätavoista. Ihka ensimmäinen parturikäynti on tärkeä, mutta usein jännittävä ja hiukan pelottavakin virstanpylväs pienokaisen elämässä. He ottavat tilanteen haltuun ja uskaltautuvat huimalle etsintäretkelle suureen metsään. Hurmaavan hauska kirja tempaa pienet lukijat mukaansa etsimään kadonnutta prinssiä. Metsästä löytyykin jos jonkinlaista linnaa ja röttelöä, otusta ja olentoa – jopa muutama prinssikin. ILMESTYNYT 12/2016 TEEMAT prinsessat, sadut, rohkeus, seikkailu ISBN 978-952-288-634-7 KOKO 225 x 320 mm, noin 36 s. Viehättävän pehmeä kuvitus yhdistää eri tekniikoita raikkaalla, modernilla tavalla. TULOSSA! VAUVAN HIUS ON KASVANUT LIIAN PITKÄKSI. Metsän poluilla kuitenkin eksyy helposti, ja prinsessat tarvitsevat lukijan apua löytääkseen etsimänsä. ARVIOITU ILMESTYMISAIKA 2/2017 KUVA Tapani Romppainen. Mainitsemme, että kirkossakin vietetään yhteistä ateriaa, jonka nimi on ehtoollinen, kertoo Anna-Mari Tukeva. On aika leikata hius, mutta sattuukohan se. Naps – ei sattunut ollenkaan! LESLIE PATRICELLI Hius TEEMAT hiusten leikkuu, huumori, perhe ISBN 978-952-288-602-6 KOKO 180 x 180 mm, pahvisivut, 26 s. Mutta missä ihmeessä piileksii prinssi Hurmelo
Lapset tuottavat itse sisällön. Meidän ei tarvitse kertoa lapsille, millaista satumetsässä on, koska he tietävät sen paremmin kuin me aikuiset.. 18 Me tekijät Alle kouluikäisten kanssa työskenneltäessä tarvitaan vain suuntaviivat, mitä käsitellään
Leikkiin ujutetaan mukaan pedagogisia tavoitteita. Läsnä on kuitenkin aina lasten luontainen ilmaisun tarve ja mielikuvitus. Heti kannattaa tuoda ilmi, että jokaisella on vapaus tehdä omannäköistänsä juttua. Se tukee itsetuntoa.. – Paljon törmää siihen, että kun puhutaan draaman tekemisestä, ajatellaan sen olevan näytelmän tekemistä. Mietin, voiko tämä olla jonkun työ: syvällisesti leikittää ihmisiä. Mitä enemmän hän sitä opiskeli, sen syvemmin hän oivalsi, miten hienosta työtavasta oli kyse. Pienillä asioilla: silmiin katsomisella ja kosketuksella voi kannustaa, jotta mokaamisen pelko poistuisi. Ei, esityksen valmistuminen ei ole pääasia, vaan se, mitä tekemisen aikana ja sen jälkeen tapahtuu. Leena määrittelee draamakasvatuksen tavoitteelliseksi leikkimiseksi. – Kun ujot lapset huomaavat, että ihan pöhköjäkin asioita voidaan kuvitella tai toteuttaa, hekin alkavat rohkaistua ja innostua. Draamakasvatus ei ole tarkoitettu vain lapsille, vaan sitä voidaan käyttää myös työyhteisöissä ja nuorten ryhmäytymisen edistäjänä. – On helppo saada kaikki mukaan eläytymään, kun kaikki ovat yhtä aikaa vaikkapa satumetsän eläimiä. Lapset joutuvat kuulemaan paljon kieltoja: ”ei saa tehdä sitä tai tätä”. Arvaatko, mitä hän tekee. Laukun kantaja nauraa hersyvästi kertoessaan työstään. Sillä tiellä ollaan, sanoo draamakasvatusalan yritystä Draamapurkkia kuudetta vuotta pyörittävä Leena Ylimäki. Koen, että lapset saavat siitä paljon oivalluksia, kun huomaavat, että heidänkin ideansa hyväksytään. Lasten kanssa työskenneltäessä hyödynnetään lasten luontaista leikkimisen tarvetta ja mielikuvitusta. Hän pitää pitää tärkeänä, että ilmapiiri ryhmässä on kannustava. Sillä sovitaan, mikä on sallittua ja mikä ei. – Jos varhaiskasvattaja ei ole ennen tehnyt draamakasvatusta, on ihana aloittaa alle kouluikäisten kanssa. Suuressa joukossa voi kukin tehdä omalla tavallaan. – Lapsille on luontaista ottaa leikeissä erilaisia rooleja. Ujotkin mukaan Leena Ylimäen mukaan lähes kaikilla lapsilla on tarve päästä esiin. Ohjaajan työ on tärkeä kannustajana ja rohkaisijana. Leena puhuu draamasopimuksesta, joka pitäisi tehdä aina jokaisen rupeaman aluksi. – Muistan ryhmässä yhdessä leikkimisen tunnelman, yhteisöllisyyden. Ohjaaja vie draamaa haluttuun suuntaan, tavoitteita kohti. Pelisäännöt rohkaisevat omaan ilmaisuun. Tavoitteellista leikkiä Työ ihmisten kanssa on kiinnostanut Leena Ylimäkeä jo nuoresta, jolloin hän veti Partiossa lasten ja nuorten ryhmiä, toimi rippileireillä ja lastenleireillä isosena ja järjesti seurakunnissa erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Draaman keinoin voi tutkia niin eläinlajeja, ihmisten käyttäytymistä TEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Tommi Ylimäki TEKEMISEN MEININKI kuin historiallisia tapahtumiakin. Tarvitaan vain suuntaviivat, mitä käsitellään, lapset tuottavat itse sisällön. Oppiminen tapahtuu leikin ja hauskanpidon kautta. Meidän ei tarvitse kertoa lapsille, millaista satumetsässä on, koska he tietävät sen paremmin kuin me aikuiset. Draamakasvatuksessa kaikki ideat ovat sallittuja: kuvitteellisessa draaman maailmassa voidaan tehdä mitä tahansa. 19 Me tekijät Matkalaukullinen mielikuvitusta Leena Ylimäen työstä ei draamaa puutu Matkalaukusta löytyy tietokoneen osia, puukauha, balettitossu, tutti, tyhjä ketsuppipullo, peltilaatikon kansi, muovikukka, hansikas, vanha kasettisoitin ja paljon muuta. Myös arat ja hiljaiset toivovat pääsevänsä mukaan ja tulevansa huomatuiksi. – Draamassa kun jokainen ilmaisee itseään, liikutaan aralla alueella. Lapset ovat ihanteellinen draamakasvatuksen kohderyhmä, koska he ovat valmiiksi innostuneita. Kaikki liikkuvat yhtä aikaa niin että jokainen keskittyy omaan tekemiseensä, jolloin siitä jää pois tunne, että kaikki tuijottavat minua. Tajusin, että tässä on jujua, draaman keinoin voi tutkia miltei mitä vain. Opiskellessaan erityispedagogiikkaa Leena Ylimäki valitsi sivuaineekseen draamakasvatuksen
Se saa lapset huomaamaan erilaisuutta. Eläytyminen auttaa ymmärtämään erilaisuutta Draaman avulla voidaan katsella asioita monesta eri näkökulmasta. Leikissä eläydytään erilaisiin rooleihin, neuvotellaan, ilmaistaan itseä. – Aremmilla voikin olla korkeampi asema harjoituksessa ja he saavat päättää. Kun siirrytään draaman maailmaan, luodaan tapahtumaympäristö mielikuvituksen voimin. – Annetaan maahanmuuttajalle vuoro kertoa heidän kotimaastaan tai siitä, miten he ovat tulleet Suomeen. Ajatellaanpa vaikka kiusaamista: osallistujat voivat ottaa joko kiusaajan, kiusatun tai sivustakatsojan roolin ja eläytyä siihen. Aikuiset voivat myös muistella, mitä ovat lapsena leikkineet. Puukauha voi olla miekka, taikasauva mikrofoni ja hattu ämpäri tai kaivo. Jälkeen päin puretaan keskustellen, miltä se tuntui. Draamaa voidaan lähteä tekemään tyhjin käsin, mitään rekvisiittaa ei välttämättä tarvita. Eniten tarvitaan mielikuvitusta ja rohkeutta heittäytyä kuvitteelliseen ympäristöön ja antaa leikin viedä. TEKEMISEN MEININKI Lisävinkkejä draamakasvatukseen: www.draamapurkki.fi LINKKI. Käsinuken tai pehmolelun kautta arkakin lapsi voi rohkaistua puhumaan. – Se voi olla metsä tai toinen maa tai toinen planeetta. – Jos tuntuu, että oma mielikuvitus on ”jäissä”, ei haittaa! Lapset kuvittelevat meidänkin puolestamme ja kertovat, mikä on vaikkapa ”puu” tai ”leijona”. Meillä kasvattajina on toki tavoitteet, mitä halutaan draamatyöskentelyllä saavuttaa. Voimme kaikki eläytyä heidän matkaansa ja päästä syvemmälle heidän elämäänsä draaman keinoin. 20 Me tekijät Lapset johdattavat mielikuvitusmaahan Draaman näyttämö syntyy niin pihalle, olohuoneeseen kuin kerhohuoneeseenkin. – Etenkin alle kouluikäisten kanssa käsinuket ovat oivallisia apuvälineitä. – Ei ole tarkoitus tehdä kenestäkään näyttelijää, vaan rohkaista omaan ilmaisuun, siihen että tulisi ymmärretyksi ja voisi olla luonnollisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. On leikitty kotileikkejä, jossa koti on voinut olla vaikka pihakeinu. Jo lapsiryhmissä lapsilla on erilaisia statuksia, asemia. Vastaavasti suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin voidaan tutustua draaman keinoin: voidaan ihmetellä ja kokeilla. – Kun kokeillaan eri näkökulmia ja keskustellaan niistä, se avaa mahdollisuuksia erilaisuuden kohtaamiseen. Lapset, jotka ovat enemmän äänessä, eivät välttämättä edes huomaa hiljaisempia lapsia. Lapsille ei tarvitse pohjustaa, vaan he keksivät itse. Leena Ylimäki saapuu draamakasvatuksen työpajoihin tavallisesti matkalaukun kanssa, jonka sisällä on käsinukkeja ja hattuja ja huiveja improvisointia varten sekä monenlaista arkista käyttötavaraa, joille keksitään mitä erilaisimpia käyttötarkoituksia. Näitä rooleja voidaan draaman avulla kääntääkin toisin päin. Mutta ei ollakaan sivustakatsojia, vaan yhtä lailla osa porukkaa. Draamakasvatuksessa tarvitaan avointa ja leikkivää mieltä. On niitä, jotka hallitsevat keskustelua ja tekemistä ja on niitä, jotka katselevat mieluummin sivusta. – Suurin kynnys draaman tekemisessä on meillä aikuisilla, että me uskaltaudutaan heittäytymään leikkiin mukaan lasten kanssa. Näin opitaan tuikitärkeitä ilmaisuja vuorovaikutustaitoja. Lapset johdattavat mielikuvituksen maailmaan. On jotenkin turvallisempaa, kun ajatuksen ilmaiseekin lammas tai possu. Leena Ylimäki on havainnut draamakasvatuksen hyödyt esimerkiksi ryhmissä, joissa on vaikkapa maahanmuuttajia
LAPSITYÖN TEOLOGIT RY Paavi Franciscus riemastui tammikuussa, kun suomalaisella ekumeenisella delegaatiolla oli vierailullaan mukanaan lapsia. Avioliittolain astuessa voimaan on kiistely kirkossamme tullut näkyväksi erilaisissa mielipiteissä. Joskus olen miettinyt, onko kiistely tapa suojautua liian läheiseltä yhteydeltä tai raskaitten asioiden kuuntelemiselta. Kirjoittaja on Uuraisten kirkkoherra ja Kirkon lapsityön teologit ry:n puheenjohtaja. Lapsi näyttäköön meille tien yhteyteen. Tai sitten toisaalta kun eskarilaisilla on paljon ihastumisia ja sitä saatetaan ilmaista aika estottomasti. Vauvateatteri on vuorovaikutteinen aistimatka vauvoille, jonka sivutuotteena tuetaan vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta. Vauvateatterissa luomiskertomusta Leena Ylimäki paitsi kouluttaa, myös esiintyy. Leena muistaa erään lapsen, joka tuli kertomaan, kuinka hänestä oli tuntunut aivan samalta kuin tarinan kissakäsinukesta. TIE YHTEYTEEN – lapsi oppaana TEKSTI Antti Toivio. Oppisimmeko ymmärtämään toisiamme paremmin, jos malttaisimme olla kauemmin hiljaa. Draamatyöskentelyn kautta tunteita on turvallista tutkia, koska tuttuja tilanteita voi etäännyttää sadun maailmassa tapahtuviksi. Joskus tuntuu siltä, että kirkkomme piispatkin odottavat tätä. Moni sanoo, että vauvan silmät oikein rävähtivät auki ihmetyksestä värikkään pallon nähdessään. Vaikka tieto ei pääsääntöisesti lisää tuskaa, niin tässä tapauksessa se todella lisää. Nämä esityksen ovat aina kovin eläväisiä, nauraa Leena. – Aivan ihania, valloittavia! Usein joku isompi vauva ryömii syliin esityksen aikana. Tämä onkin tämänniminen tunne. Samalla huomattiin selkeämmin, että ihmiset ja mielipiteet ovat erilaisia. Takana tuntuu huokuvan toive tehdä vaikeasta maailmasta yksinkertaisempi ja helpommin kontrolloitava sekä kestettävä. 2000-luvulla, kun sosiaalinen media tuli tutuksi, ajatus moniäänisyydestä tuli samalla näkyviin. Seurakunnilla esitykseen yhdistyy luomiskertomus. Palvelutaloissa hän pitää vanhuksille draamallisia muistelutuokioita, johon liittyy vanhoja esineitä, loruja ja lauluja, ja vauvoille omaa teatteria. Minulle se on ilmennyt odotuksina, että joku löisi nyrkin pöytään ja sanoisi miten asiat lopulta ovat. Niiden ja laulujen avulla matkaamme luomiskertomuksessa. – Lapsilla on paljon sitä, että tuntuu kovasti joltakin, mutta ei tiedä, mikä se tunne on. – Minulla on isoja viuhkoja, kankaita ja saippuakuplia sekä erilaisia soittimia. Itse ajattelen, että on hyvä, kun nykyään jokaisella on oma äänensä ja sen esiintuominen on huomattavasti helpottunut aiemmasta. Kuuntelusta alkaa aito ymmärrys muihin ihmisiin. Moniäänisyys ei ole mikään ongelma; se on, että ihmiset eivät hyväksy muiden ääniä, eivätkä osaa käyttäytyä. Osaammeko me aikuisina antaa tilaa toisillemme ja siten tehdä yhdessä löytöjä. Mutta kun tämä ei ole mahdollista, stressiä näyttää helpottavan se, että emme halua tietää mitään toisella lailla elävistä ihmisistä. Tämän rinnalla seurakunnissa on esiintynyt odotus yksiäänisyydestä ja muuttumattomuudesta. 21 Me tekijät Draamasta tunnetaitoja Draamakasvatus antaa eväitä myös tunnetaitojen harjoitteluun. Yhä useampi alkoi ymmärtää, kuinka maailma on jakautunut lukuisiin alakulttuureihin. Tunteille löytyy nimiä ja tunteiden nimet yhdistyvät tunnetiloihin. Vauvateatteri antaa mahdollisuuden tutustua vauvaan uudessa tilanteessa: miten hän reagoi noihin erilaisiin virikkeisiin. Tunteiden säätelyä opitaan, kun tunnistetaan oma tunne ja aletaan ymmärtää, miltä toisesta tuntuu. – Se on vanhemman ja vauvan yhteinen teatterihetki. Onko se toisesta ok. Vauvojen aisteja herätellään väreillä ja äänillä ja loruilla. Mitäpä ihminen toivoisi enemmän suhteessa toisiin ihmisiin kuin kuulluksi tulemista. Tämä on usein pukeutunut vaatimukseksi siitä, että seurakunnassa olisi omaksuttava tarkkarajainen yhtenäiskulttuuri, jossa kirkkoherran tehtävänä on sanoa viimeinen sana. Mutta ymmärrämmekö, että ihmiset ovat erilaisia. Kun yhdessä leikitään ja tehdään erilaisia harjoituksia, joista keskustellaan, tunteet alkavatkin yhdistyä sanoihin. – Voidaan nähdä ja kokea toisen näkökulmasta. Vauva on vanhempansa sylissä ja annan ohjeita vauvan silittelyyn ja keinutteluun esityksen tahdissa. Ihmisillä oli käytössään keino saada äänensä kuuluville ilman maantieteellisiä rajoja ja suodattimia. Olisi varmasti helpompaa, jos kaikki olisivat samanlaisia ja ajattelisivat samoin. Vauvateatteria Leena Ylimäki vie esimerkiksi perhekerhoihin ja seurakuntiin. Vanhemmille tulee oivalluksia, mistä oma vauva voisi olla kiinnostunut: esimerkiksi palloista tai huivin heiluttelemisesta kasvojen edessä. Miltä tuntuu, jos joku tulee ja lyö. Ryhmän kanssa oli yhdessä sanoitettu kiusatun kissan tunteita ja ajatuksia. Millaisia vauvat ovat yleisönä. Lapsityön teologina olen huomannut, miten kuuntelun avulla voimme oppia ymmärtämään lapsen tapaa ilmaista asioitaan. Yleisö on ”vauvasta vaariin”. Esitys on hidastempoinen ja vuorovaikutteinen. Löytyy uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Paavi totesi spontaanisti osoittaen heitä: ”Lapset tulevat näyttämään meille tien yhteyteen”. Moniäänisyys syntyi, kun syntyi keino tehdä erilaiset mielipiteet näkyväksi
Nykyään käytetään enemmän opasta, joka kiertää rastit lasten kanssa. Toisinaan lapset ovat tulleet sinne huoltajansa seurassa, toisinaan oman kerhonsa kanssa. – Olen itse osallistunut lasteni kanssa vaellukselle oppaan seurassa. Toisaalta rastilla olevat roolihenkilöt elävöittävät kertomusta, Anna-Mari tukee. ME TEKIJÄT Hyvinkään seurakunnassa tehtiin rohkea päätös. En sitten tiedä, onko hyvä vai huono, Terhi pohtii. Anna-Mari muistelee osallistuneensa pääsiäisvaellukseen ainakin kymmenen vuoden ajan. – Ehtoollinen ja kristittyjen ateriayhteys on mietityttänyt hyvinkääläisiä varhaiskasvattajia enemmänkin, kertovat Anna-Mari Tukeva ja Terhi Makkonen.. Meistä olisi ihanteellista, jos kirkon pääsiäistilaisuudet voisivat olla perheen yhteisiä hetkiä, varhaiskasvatuksen ohjaaja Anna-Mari Tukeva kertoo. – Molemmissa tavoissa on varmasti hyvät puolensa. 22 Me tekijät TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Pääsiäinen kutsuu ateriayhteyteen Hyvinkään seurakunnassa pääsiäisen keskiössä on yhteinen ateria, ehtoollinen. Joitain muutoksia on vuosien aikana tapahtunut. Olisi loistavaa, jos ohjaaja pääsisi vaellukselle oppaana oman lapsiryhmänsä kanssa. Saman kokemuksen jakaa johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja, Terhi Makkonen. Ensin asiakkaana ja sitten järjestäjänä. – Päiväkerhot ja perhekerhot ovat osallistuneet aktiivisesti pääsiäisvaellukseen jo useiden vuosien ajan. En koe, että matkan varrella olisi pitänyt olla erikseen roolihenkilöitä. – Aikaisemmin rasteilla oli eri henkilöitä kertomassa pääsiäisen tapahtumista. Vapaaehtoisia ehkä. Olikohan meillä silloin resursseja enemmän. Tänä vuonna ei järjestettäisi pääsiäisvaellusta, ja päiväkotihetkissä pääsiäistä lähestyttäisiin ehtoollisesta käsin. Oppaamme oli taitava kertoja, Terhi muistelee
Missä suru tuntuu. – Meidän ei tarvitse enää pelätä kuolemaa. 23 Me tekijät Tänä vuonna on toisin Tänä vuonna pitkä perinne hetkellisesti katkeaa. Missä suru tuntuu. Päiväkerholaisille tarjotaan kevään aikana kirkkoseikkailu, mahdollisuus tutustua kaikin aistein kotikirkkoon. Terhi innostaa. Meillä oli jopa niin villejä suunnitelmia, että olisimme tarjonneet lapsille viinirypäleitä ja riisikakkuja. Omia sanavalintoja tulee mietittyä. Voiko sanoa sanan kuolema. Päiväkotivierailun jälkeen seurakunta kutsuu kaikki päiväkotilapset pääsiäiskirkkoihin, joita pidetään Hyvinkään viidessä eri kirkkotilassa. Naiset korostavat, että eihän pääsiäinen pääty Jeesuksen kuolemaan, vaan ylösnousemukseen. Lapselta voi kysyä, oletko itse ollut surullinen. Näkökulma syntyi lastenohjaajien keskuudessa, kun pääsiäisen käsittelemiseen mietittiin uutta näkökulmaa. – Nykyään ajatellaan aktiivisemmin lapsen kokemusta. Hetket nivoutuvat usein kirkkovuoden juhlapyhiin. – Tänä vuonna jokainen kerho viettää pääsiäistä omassa ryhmässään. – Syksyllä pyrimme tarjoamaan myös päiväkotilapsille oman kirkkoseikkailun, Anna-Mari lisää. Lapset pääsevät tutkimaan ja tutustumaan paikkoihin, joihin kirkossa ei normaalisti pääsisi. Syyskausi käsitellään Vanhaa testamenttia. Mitään ei jätetä pois. – Kun pääsiäistä työstetään omassa ryhmässä, lasten spontaanit kysymykset saattavat tulla helpommin kuulluiksi. Kaikki on hyvin, Terhi painottaa. Pallo on heitetty ensisijaisesti lastenohjaajille, Terhi kertoo. Perhemessussakin mainitaan, että seuraavat seurakunnan jäsenet ovat kuolleet. Milloin. Palmusunnuntai, hiljainen viikko ja pääsiäisen tapahtumat. – Kuolema-sana on lapselle konkreettisempi kuin sanonta, että joku on nukkunut pois. Yhteistyö päiväkotien kanssa Hyvinkään seurakunnan lastenohjaajat käyvät päiväkodeissa pitämässä seurakuntahetkiä. – Kävimme päiväkodeissa keskustelemassa aiheesta etukäteen. – Nykyään asioista puhutaan niiden omilla nimillä. Hyvinkään seurakunnan varhaiskasvattajat ovat yhdessä linjanneet luovuttamattomat Raamatun kertomukset, jotka jokainen hyvinkääläinen päiväkerholapsi tulee vuoden aikana kuulemaan. Pääsiäinen kutsuu ateriayhteyteen – Ennen kauhisteltiin esimerkiksi kuolemaa. Vai pitäisikö sanoa ihmisen nukkuneen pois tai menehtyneen. Opetus on elämyksellistä, ei ylhäältäpäin lausuttua, Terhi sanoo. Perhemessuissa vanhempia on rohkaistu tulemaan yhdessä lasten kanssa ehtoollispöytään. Lapselta voi kysyä, oletko itse ollut surullinen. Pääsiäisen jälkeen ovat vuorossa Jeesuksen ihmeteot, Terhi summaa. Se olisi kuitenkin muistuttanut liian paljon ehtoollista, joten siitä luovuttiin, Anna-Mari sanoo. Toinen pohtii, suriko Taivaan Isä. – Lasten ehtoollisella käyminen on selvästi lisääntynyt. Keskustelemme perheen yhteisestä ajasta sekä pöytätavoista. Sen jälkeen alkaa valmistautuminen pääsiäiseen. Se käydään ryhmissä huolellisesti läpi. – Tällaiset kysymykset ovat herkullisia linkkejä lapsen omien tunteiden käsittelyyn. Tilaa kysymyksille Aiemmin pääsiäisen tapahtumat on käsitelty ensin päiväkerhoryhmissä, minkä jälkeen on lähdetty yhdessä elämykselliselle vaellukselle kirkkoon. – Ehkä ohjaajat olivat myös helpottuneita, että pääsiäisen voi käsitellä nyt hieman pienemmällä, intiimimmällä tavalla, Terhi pohtii. Milloin. Mahassa vai korvassa. Silloin opetus voi olla tunnustuksellista, Anna-Mari tähdentää. Kuolema on kuolema. – Jokainen ohjaaja tekee oman ratkaisunsa. Pääsiäisen tapahtumat kuitenkin askarruttavat lapsia. Tiedän kuitenkin, että lattiakuvia ja lyijyjalkanukkeja tullaan käyttämään, Terhi toteaa. Olivatko entiset ajat parempia, vai voittavatko nykyiset tavat menneen. Pääsiäistä ei ole kuitenkaan tarkoitus sivuuttaa. Ei ainakaan omalla työntekijäporukalla. Terhi innostaa.. Kirkossa ei ehkä tule kaikkea kysyttyä, Terhi miettii. Vaikeista asioista on puhuttu korulausein. Eroa entiseen. Kun kutsumme heidät kirkkoon, olemme omalla maaperällämme. Joku kysyy, sattuiko Jeesusta. Nyt ollaan suorempia, Anna-Mari nyökyttelee. Joulun lähestyessä puhumme Jeesuksen synttäreistä, keväällä käymme läpi Jeesuksen elämää. Puhumme Jeesuksen asettamasta ehtoollisesta ja siirrämme kertomuksen nykypäivään. – Pääsiäisenä seurakuntahetken aihe tulee olemaan ehtoollinen ja yhteinen ateria. Mainitsemme, että kirkossakin vietetään yhteistä ateriaa, jonka nimi on ehtoollinen, Anna-Mari selittää. Anna-Mari muistuttaa. Hyvinkään seurakunnan satavuotisjuhlat tuottavat monenlaisia tapahtumia ja vaativat paljon resursseja. Kirkkohetkessä pääsiäisen tapahtumat avautuvat kokonaisuudessaan. Messu ja brunssi Ehtoollinen ja kristittyjen ateriayhteys on mietityttänyt hyvinkääläisiä varhaiskasvattajia enemmänkin. – Kun menemme päiväkotiin, olemme heidän vieraina ja toimimme Vasu2017:n mukaisesti. Lasta voi alkaa pelottaa, entä jos minäkin nukun pois. Kahdessa kuukaudessa ei kahta isoa tapahtumaa ehdi toteuttaa. Miksi tuota sanaa pitäisi varoa. Mahassa vai korvassa. Lapsi johdatetaan kuoleman yli iloon. Terhi ihmettelee. – Jotkut rakentavat alttarista maisemakuvan, joka täydentyy pikkuhiljaa pääsiäisviikolla, Anna-Mari tietää. – Elokuussa aloitetaan luomiskertomuksesta. Tänä vuonna ryhmät viettävät pääsiäistä kukin omalla tavallaan. Miten lasten kanssa puhutaan pääsiäisestä
Koko porukan ruokkii reilulla kahdellasadalla eurolla. Pääsiäiskirkoissa hyörii myös seurakunnan maskotti, Lysti-Lammas. Pehmohahmo syntyi viisi vuotta sitten, kun Kauppakeskus Willassa aloitettiin seurakunnan satutuokiot. Tänä vuonna näyttelemistä harrastava tyttäreni aikoo mennä mukaan Hyvinkään Ristin Tie -näytelmään. – Meillä on ollut tapana käydä pääsiäisenä pohjoisessa mummolassa ja mökillä. Sitä on ihana mennä halaamaan, kun se on niin pehmeä. Ajatusta on hieman kuulosteltava. Aina on ollut, Terhi nauraa. – Sitä miettii, miten sanottaa omille lapsilleen, mitä hiljainen viikko on. – Jos joku perhekerho ei pääse mukaan, pääsiäisaiheinen hartaus pidetään omassa ryhmässä. Aamulla ei tarvitse kuin herätä, pukea ja tulla paikalle, Terhi kannustaa. 24 Me tekijät Lapset eivät välttämättä juo viiniä, mutta ottavat leivän, Terhi kertoo. Hiljentyminen omaan pääsiäiseen Mitä kuuluu naisten omaan pääsiäisen viettoon. Omassa lapsuudessa yhteiskunta oli hyvin erilainen. Vehkojan seurakuntakeskuksessa ateriayhteyttä on kehitelty pidemmälle. – Lysti-Lammas on nykyään mukana kaikessa seurakunnan pikkulasten toiminnassa. Kerhoissa aletaan virittäytyä pääsiäiseen jo ennen palmusunnuntaita muun muassa valmistamalla virpomisoksia, Terhi kertoo. – Toivotamme ihmiset mukaan sellaisena kuin ovat. – Perhekerhoissa ei ole ohjattua askartelua, mutta pöydillä on tarjolla askartelumateriaalia. Perhekerhojen pääsiäinen Pikkulapsiperheiden pääsiäiskirkkoja pidetään kuutena eri päivänä. Perhemessujen yhteyteen on liitetty perhebrunssi. Tapahtumat ovat keränneet 100–150 henkeä yhteisen aterian ja messun äärelle. Lapset sanovat, että Lysti on aika lämmin, Terhi nauraa. Nuorimmaisella on ollut tapana varmistaa ennen kirkkoon lähtöä, että onhan siellä niitä suklaamunia. – Minä haluaisin tämän pääsiäisen aikana käydä kirkossa ihan vain omana itsenäni, Anna-Mari unelmoi. – Ensimmäisenä tulee mieleen hiljaisuus. Anna-Mari Tukeva pukeutui lampaan asuun kuvausta varten.. Sitten tulee ehkä vähän ähky, Terhi saa kiinni omista ajatuksistaan. – Ihmiset ovat olleet iloisesti yllättyneitä hotelliaamiaisen tasoisesta brunssista, josta he pääsevät osalliseksi ilmaiseksi, Anna-Mari sanoo. Pääsiäiskirkoissa hyörii myös seurakunnan maskotti, Lysti-lammas. Lysti-Lammas luki lapsille kauppakeskuksessa kertomuksia parin vuoden ajan. Kun oli pitkäperjantai, oli muuten pitkä perjantai. Pääsiäissunnuntaina menemme koko perhe kirkkoon. – Me ehkä käymme hautausmaalla. Sitä täytyy luonnollisesti mennä katsomaan, Anna-Mari innostuu. Lapset jo tietävät, kuka Lysti on. Perhekerhot osallistuvat kirkkohetkiin, jos kerho ja kirkkohetki osuvat samalle päivälle. Brunssi alkaa puoli kymmeneltä, messu yhdeltätoista. Brunssi valmistuu sekä talkoohengellä että varhaiskasvatuksen väen voimin, eikä kustannuksetkaan päätä huimaa. Jos lapsi haluaa vain leikkiä, ja vanhemmat keskustella toistensa kanssa, se on hyvä niin, Anna-Mari lisää. Nykyään se ei juuri poikkea normaalista perjantaista
Hänen maailmankuvansa rakentui kodin antamien eväiden mukaisesti sellaiseksi, josta sotien jälkeiset sukupolvet ovat voineet vain haaveilla. Kummityttäreni on tällä hetkellä upea nuori nainen. Kun Nuori kirkko hakee työyhteisönä ja järjestönä tietään uuteen, vielä tuntemattomaan tulevaisuuteen, rakennamme kukin henkilökohtaisesti sen varaan, mitä olemme varhaisimpina vuosinamme oppineet. Nuori kirkko kantaa mukanaan kolmea historian juurta. Kummityttäreni ojensi neljännesvuosisata sitten kätensä ja kosketti itselleen vierasta kättä, teki itselleen käsitettäväksi, mitä tarkoittaa, että jonkun ihonväri on erilainen kuin oma. Joukkoon liittyi ihonväriltään melkein yön musta mies. Taustalla soi Kaivopuiston täydeltä musiikki. Ojennamme kätemme, jotta voisimme tulla tutuiksi uusien ja entuudestaan tuntemattomien kanssa. Edellä kerrottu muisto kummityttärestäni on ollut mielessäni, kun me kolmen järjestön työntekijät olemme keNUORI KIRKKO Kohti uutta rääntyneet työskentelemään tänne Itälahdenkadulle. Taapero katseli miestä jonkun aikaa vähän kauempaa, isänsä kainalosta, mutta rohkaisi sitten mielensä. Kannamme muistissamme tietoisuutta siitä, että kussakin yhdistyneessä järjestössä on voitu yhdessä muiden kanssa toimien edistää merkittävästi lasten ja nuorten henkistä, hengellistä ja fyysistä hyvinvointia. Vähän vaappuvin askelin hän asteli miehen luo, ojensi kätensä ja kokeili, miltä miehen käden iho tuntui. Nuori kirkko syntyi vuoden alussa kolmesta järjestöstä, joilla oli yhteenlaskettua historiaa pitkälti yli 300 vuotta. Mekin ojennamme Nuoressa kirkossa kätemme. Hän sai kodin perintönä hienoja lahjoja, joista yksi esimerkki on tuo alussa kuvaamani kohtaaminen picnicillä. Kirjoittaja on Nuori kirkko ry:n palvelut ja kehittäminen -yksikön johtaja. Tämä lehti nostaa esiin varhaiskasvatuksen kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. Kaikelle edellä mainitulle rakennetaan perusta kotona, mutta sille tulisi olla tilansa myös muissa lapsen kasvuyhteisöissä. Ojennamme sen jäsenistöllemme ja yhteistyökumppaneillemme tehdäksemme yhdessä töitä. Puhuaksemme samaa kieltä, meidän on ensin opeteltava toistemme kieli. Me Nuoren kirkon työntekijät olemme kuvainnollisesti ojennelleet käsiämme ja ottaneet tuntumaa uuteen, joka samalla on ollut hyvinkin tuttua. Se on vahvuutemme ja haasteemme. Ilmeisesti tuntuma oli tuttu, sillä tuon kosketuksen jälkeen taapero suhtautui mieheen samoin kuin meihin muihin seurueessa mukana olleisiin. Nyt kun olemme yhdessä, on järjestöltä, jolla on vahvat juuret, voitava odottaa myös uutta kasvua ja runsasta satoa. – tulevaa tunnustellen, kättä ojentaen TEKSTI Eija Kallinen KUVA Juha Kinanen Nuori kirkko ry on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi, mistä muistuttaa Eija Kallisen kädessä oleva kyltti.. 25 Me tekijät Reilun vuoden ikäinen taapero puuhaili picnicille asettuneen seurueen keskiössä. Siksi olemme Nuoressa kirkossa aloittaneet yhteisen tulevaisuutemme tutustumalla toisiimme ja työaloihin, joiden parissa työskentelemme. Ja erityisesti ojennamme kätemme lasten ja nuorten käteen, jotta käsittäisimme, mitä heille kuuluu ja mitä he meiltä tarvitsevat. Me ojennamme kätemme, jotta joku tulisi ja auttaisi, kun tarvitsemme apua. Hänen ystäväpiirinsä on maailmanlaaja, eikä uusiin ennen näkemättömiin kulttuureihin tutustuminen näytä tuottavan kovin suuria ongelmia
Asioita voidaan yhdessä tarkastella eri näkökulmista. auttavat lasta ymmärtämään, että toinen on yhtä aikaa samanlainen ja erilainen. Tämä tuo uusia haasteita varhaiskasvatuksen toteuttamiseen sekä seurakunnassa että yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. Paitsi maahanmuutto myös maassamuutto lisää kulttuurista ja katsomuksellista kirjoa. Tämä tulisi ottaa huomioon esim. Oman maamme sisälläkin on paljon alueellista vaihtelua. Vuorovaikutussuhteissa ja erilaisuuden kohtaamisessa kukaan ei ole valmis. Tämä haastaa erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Vasu kannustaa harjoittelemaan, opettelemaan ja oppimaan näitä taitoja yhdessä toisten kanssa. Katsomuksellisen osaamisen vahvistaminen onkin oivallinen yhteistyön alue kunnan ja seurakunnan välillä. Siksi onkin tärkeää tiedostaa omia kulttuurisia ja katsomuksellisia näkemyksiään ja juuriaan. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijöillä on paljon tähän liittyvää osaamista sekä materiaaleja ja toimintaideoita. Aikuisen oma suhtautuminen on aina mallina lapselle. Erilaiset pelit, leikit, laulut, kertomukset, ruoat, vaatteet yms. Vasun keskeinen ajatus on, että kaikki lapsiryhmässä esiintyvät kielet, kulttuurit ja katsomukset ovat keskenään samanarvoisia. Miten osaamme kannustaa lapsia myönteiseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen näissä tilanteissa. Erilaisuuden kohtaaminen voi aikuisessa itsessään herättää monenlaisia tunteita ja jopa pelkoja. Aikuisen tehtävänä on rohkaista lasta tutustumaan erilaisuuteen. Siksi jokaisen lapsen tausta on omalla tavallaan erilainen. Myös kirkon sisällä on katsomuksellista moninaisuutta, josta esimerkkinä ovat eri herätysliikkeet. Tästä johtuen uusi Vasu korostaa vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen ja katsomuksellisen osaamisen merkitystä. Mitä vahvempi oma identiteetti on, sitä helpompaa on myös erilaisuuden kohtaaminen ja kunnioittaminen. Kunnioittava suhtautuminen toisenlaisen taustan omaaviin ihmisiin on toimivan vuorovaikutuksen sekä kohtaamisen lähtökohta. PerVasu2017 kutsuu kulttuuriseen osaamiseen heiden toimintakulttuurit eroavat toisistaan monin tavoin. 26 Me tekijät KIRKON TALOLTA TEKSTI Heljä Petäjä ja Raija Ojell KUVA Roni Tinell Vasu2017 otetaan käyttöön ajankohtana, jolloin kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus on tuntuvasti lisääntynyt. Kulttuurista ja katsomuksellista osaamista tarvitaan paitsi yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa, myös seurakunnan oman varhaiskasvatuksen piirissä. Yhtä merkityksellistä on tunnistaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä pyrkiä tietoisesti myönteiseen suhtautumiseen ja toimivaan vuorovaikutukseen. Kirjoittajat ovat varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kasvatus ja perheasiat -yksikössä.. Oma kulttuuri ja siihen liittyvät perinteet voivat tuntua uhatuilta muiden ja uusien tapojen rinnalla. kerhotoiminnassa, jossa kaikki lapset pääsääntöisesti kuuluvat samaan uskontokuntaan
Kulttuuriset taidot ovat taitoja, joita ilman yhä vain monimuotoistuvassa yhteiskunnassamme on haasteellista elää. päätoimittaja. Pieni on Suurin -lehden toisessa numerossa syvennymme kulttuurisen osaamisen laaja-alaisen osaamisen alueeseen. Hän peilaa läheisten ihmisten suhtautumista ympäristöön ja muihin ihmisiin jokaisessa tilanteessa. Hän kuuntelee ja omaksuu tapaa, jolla olemme yhteydessä toisiin ihmisiin. TEKSTI Johanna Heikkinen KUVA Suvi Sievilä Ei ole väärin, omistaa vahva kulttuuri-identiteetti, mutta on oikein hyväksyä ja nähdä myös toiset vaihtoehdot mahdollisina.. Toivon, että jokainen saa tuntea löytämisen riemua ja erilaisuuden rikkauden kokemista tuolla matkalla! Tai niin kuin yksi pieni draamaoppilaani kerran draamatunnin päätteeksi kiteytti: ”Tää on ihan parasta, ku tässä oppii sitä oikeeta elämää. On hienoa, että yhteiskunnassamme ollaan tietoisia kulttuurisen osaamisen tärkeydestä ja se on sisällytetty myös uuden vasumme keskeisiin oppimistavoitteisiin. Jokainen meistä katsoo maailmaa kulttuuristen silmälasien läpi. Tiedostamattamme asetumme helposti tilanteeseen, jossa puhumme Meidän ja Muiden kulttuureista. Eli oppiessamme ja opetellessamme kulttuurisia sisältöjä, tulisi meidän oppia niitä tilanteessa, jossa on mahdollisuus aitoon ihmettelyyn, kokemiseen ja ymmärtämiseen. Lapsi imee aikuisesta arvoja ja asenteita. Lähdetään rohkeasti yhdessä lastemme kanssa matkalle, jossa kulttuurinen moninaisuus ja erilaisuus sekä oman kulttuurimme aarteet saavat olla yhteisiä aarteita. Ei ole väärin, omistaa vahva kulttuuri-identiteetti, mutta on oikein hyväksyä ja nähdä myös toiset vaihtoehdot mahdollisina. Olipa kyse uskonnosta, syntyperästä, ihonväristä, sukupuolesta, ammatista tai jostain muusta ” luomme helposti todellisuuden, jossa olemme ”me” vastaan ”muut”. 27 Me tekijät Kulttuurisen osaamisen taidot ovat tulevaisuuden taitoja. Tämä nousee Vasu2017:n osaamisen alueista, joiden tulisi läpäistä kaiken varhaiskasvatustoiminnan. Sanojen kautta luomme todellisuutta, joka välittää arvomaailmaamme. Saa tehä ja olla yhessä ja saa oppia jotain IHAN uutta ja niinku silleen.” Nyt siis kulttuurisia taitoja yhdessä oppimaan! OIKEISSA TÖISSÄ Meidän ja muiden kulttuurit. Se, kuinka vahvan raja-aidan laitamme näiden kahden väliin, vaikuttaa millaista on vuorovaikutuksemme ympäröivän maailman kanssa. Vuorovaikutuksessa rakentuu todellisuus, joka parhaimmillaan muuttaa ja muovaa meitä. Hän ei synny kulttuuriset silmälasit päässään, vaan hän kasvaa ja sosiaalistuu kulttuuriin, jota hänelle välitämme. Lapsi oppii yhteisönsä välityksellä ennakkoluuloiseksi ja ennakkoluulottomaksi erilaisuutta, tuntematonta ja vierasta kohtaan. Kulttuuriseen osaamiseen kuuluu keskeisenä taito kuunnella toista, taito tulkita sosiaalista tilannetta ja empatiakyky. Lapsi ei synny ennakkoluuloiseksi tai varautuneeksi suhteessa muihin ihmisiin. Kun puhutaan kulttuurisesta osaamisesta, voitaisi puhua myös kulttuuritaidoista tai kulttuurisista taidoista. KUKA Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Lasten kanssa toimiessamme välitämme jatkuvasti kulttuurista vuorovaikutusmallia, joka muovaa kasvatustodellisuutta. Kohtaamiseen toisten ihmisten kanssa vaikuttaa tulkintamme tilanteesta ja toisesta ihmisestä
1 2 KESTOTILAUS 76 euroa 12 kk määräaikainen tilaus 79 euroa KESTOTILAUS 29 euroa 12 kk määräaikainen tilaus 32 euroa Ole mukana ajankohtaisessa varhaiskasvatuskeskustelussa! Inspiroidu ja innostu työssäsi! Uudet yhteystiedot: JAICOM OY Puhelin: + 358 3 4246 5376 S-posti: lastenkeskus@jaicom.com (palvelee klo 8–18) TILAUKSET ASIAKASPALVELUSTAMME Juttuideat ja kommentit toimitukselle osoitteisiin johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi ja marjo.suominen@nuorikirkko.fi Tule mukaan keskusteluun FB:ssä: www.facebook.com/PienionSuurinlehti/ TILAA VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n vinvoinnin edistämiseksi; oman työn kannalta merkityksellisten asioiden ja kysymysten jakamista. AMMATTIKASVATTAJILLE KOKO PAKETTI 6 kertaa vuodessa ilmestyvä varhaiskasvatuksen lehti, liite sekä pyhäkoulusuunnitelmat. Varhaiskasvatus toteutuu uusien haasteiden ja kehittämisen keskellä. 28 Me tekijät AMMATILLISIA KOHTAAMISIA KASVOKKAIN Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 21.–22.9.2017, Kuopion kaupunginteatteri Olethan jo ilmoittautunut syksyn tärkeimpään koulutustapahtumaan – valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville Kuopioon. Kirkon varhaiskasvatuksen on tulevaisuudessakin oltava lapsen näköistä ja kokoista. SISÄLLÖT: Varhaiskasvatuksen ajankohtaisia teemoja; käytännönläheisiä ja teoreettisia välineitä seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämiseen lapsen ja perheen hyPYHÄKOULUNOHJAAJILLE Päkän vinkit pienille ja suurille pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin (2 numeroa) + varhaiskasvatuksen lehti (2 numeroa) tammija elokuussa uuden toimintakauden alkaessa. Toimi pikimmiten, sillä paikat täyttyvät nopeasti. KOHDERYHMÄT: Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät OSALLISTUMISMAKSU: 290 €, sisältää ohjelmassa mainitut ateriat, majoitus ei kuulu hintaan JÄRJESTÄJÄT: Nuori kirkko, Kirkon Lastenohjaajat, Kuopion seurakuntayhtymä, Kuopion hiippakunta ja Kirkon kasvatus ja perhetyö (KKP) ILMOITTAUTUMINEN OSOITTEESSA: http://nuorikirkko.fi/ajankohtaista/koulutus-ja-tapahtumakalenteri TIEDUSTELUT: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko ry, s-posti: johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi
Lapsen ja perheen hengellisen kasvun tukeminen Millaista on lapsen hengellisyys. 040 703 3356 kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Satu Reinikainen, p. Kasvatuksen erityiskoulutus KEK/V KOHDERYHMÄT: Lastenohjaajat, lapsityönohjaajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat, lapsityön teologit. Kehittämistehtävässä luodaan kontakti ja käynnistetään/ kehitetään uskontoja kulttuurikasvatuksen mentorointia oman alueen yhteiskunnan varhaiskasvatuksen toimijan kanssa. 040 701 9713 satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola. Vauvat ja odottavat vanhemmat seurakuntalaisina Vauvan odotus ja vauva-aika kuuluvat perheen erityisiin herkkyyskausiin. Miten luodaan toimintaa vauvan ehdoilla ja vahvistetaan varhaista vuorovaikutusta. Miten toimin lapsen hengellisenä matkakumppanina. jakso 24.–25.4. Opintopisteet: 1,5 Täydentävä koulutus KOHDERYHMÄT: Lapsija perhetyössä toimivat työntekijät OSALLISTUMISMAKSU: 240 € + ateriapaketti ja majoitus JÄRJESTÄJÄT: SO ja Nuori kirkko TIEDUSTELUT: Hanna Pulkkinen, SO ja Anita Ahtiainen, Nuori kirkko ILMOITTAUTUMINEN: www.seurakuntaopisto.fi/koulutukset/raamattuleikki-2 KOULUTTAUDU, OSALLISTU www.seurakuntaopisto.fi/agricola Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää vahvista osaamistasi Koulutamme Seurakuntaopistolla 5.-7.4. Tutustutaan mentoroinnin työotteeseen ja opitaan soveltamaan sitä uskontokasvatuksen tukemiseen yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. SISÄLLÖT: Leikin teoria ja pedagogiikka osana raamattuleikkiä, draamatekniikoita, raamattuleikin valmistaminen raamattutietoa hyödyntäen, ohjaamisen harjoittelua RAKENNE: 3 lähiopiskelupäivää, orientoiva tehtävä ja kirjallisuutta. Kouluttajina Kaisa Aitlahti, Seurakuntaopisto ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko Ilmoittaudu viimeistään 8.4. 29 Me tekijät YHTEISKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN JA SEURAKUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA DIALOGI 1. Koulutuksessa opit tuntemaan raamattuleikin perusperiaatteet, soveltamaan menetelmää ja ohjaamaan raamattuleikkiprosessin ryhmälle. 12.3. Kouluttajina: Kaisa Aitlahti, Seurakuntaopisto ja Johanna Heikkinen, Nuori kirkko Ilmoittaudu viim. Millaisia kysymyksiä se herättää mentoroinnin näkökulmasta. jakso 6.–7.11.), Seurakuntaopisto, Järvenpää VASU2017 kutsuu yhteistyöhön päivähoidon varhaiskasvatuksen kanssa. Kouluttajina Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto ja Terhi Jokiaho, ympäristökasvattaja, lastenohjaaja Ilmoittaudu viimeistään 10.4. ja 4.-6.10. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön ja hahmotetaan omaa tehtävää siinä. 10.-12.5 Ympäristökasvatusta liikunnan, taiteen ja kerronnan keinoin Luodaan toimintamalleja lapsille ja perheille luonnon, liikunnan ja ekotaiteen avulla. Koulutuksessa syvennetään osaamista lapsen kokonaisvaltaisesta kasvusta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Kysy lisää: Kaisa Aitlahti, p. Etätehtäviä ohjataan sähköpostitse. Osallistumismaksu: 380 € + ateriapaketti ja majoitus molemmilla jaksoilla JÄRJESTÄJÄ: SO, Nuori kirkko ja KKP TIEDUSTELUT: Hanna Pulkkinen, SO ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ILMOITTAUTUMINEN: www.seurakuntaopisto.fi/agricola RAAMATTULEIKKI 2.–4.5., Seurakuntaopisto, Järvenpää Tue lapsen ja raamatunkertomuksen välistä vuoropuhelua! Raamattuleikissä lähtökohtana ovat lapsen omat havainnot, ajatukset ja tunteet. 8.-10.5. Opintopisteet: 5 op. (2. RAKENNE: 2 + 2 lähiopiskelupäivää, orientaatiotehtävä, etäopiskelujakson oppimistehtävä, kehittämishanke sekä kirjallisuutta
Opinnäytetyötä tehdään koko opintojen ajan kolmella lukukaudella. Koulutuksen keskeinen sisältö ja toteutus Opetussuunnitelman toteutuksessa otetaan huomioon edellä mainitut toimintaympäristön muutoksesta nousevat haasteet ja koulutuksen profiilissa kuvatut periaatteet. KIRKON ALAN YAMK-TUTKINTO UUDISTUU HAKEMUKSET 5.4. MENNESSÄ! Koulutukseen haetaan korkeakoulujen yhteishaussa 15.3.–5.4.2017. Valintakokeet ovat 23.5.2017, ja koulutus alkaa 21.8.2017. Koulutus alkaa syksyllä 2017. Tästä muutoksesta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja se on vahvistanut koulutusten monialaista luonnetta. Lähipäiviä on 2–4 kuukaudessa. Siksi Diakin kirkon alan YAMK-tutkinnon opetussuunnitelmaa on nyt muokattu vastaamaan paremmin näköpiirissä oleviin haasteisiin. Koulutusohjelman eriytyvät opinnot keskittyvät diakonian ja kasvatuksen teologiaan, uskontolukutaitoon, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kirkon toimintaedellytykset, työtavat ja ammatillisuus ovat murroksessa. Ensimmäinen on se, että koulutuksen fokus on edelleen diakoniassa ja kristillisessä kasvatuksessa, ja sen keskeinen kohderyhmä on jatkossakin diakonit, diakonissat, kirkon nuorisotyönohjaajat ja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajat. KOULUTTAUDU, OSALLISTU Koulutus mahdollinen myös ei-kirkollisten tutkintojen suorittaneille Uuden opetussuunnitelman profiilissa on kolme periaatetta. Ylempien tutkintojen yhteisten opintojaksojen sisältöinä ovat viestintä, tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta, johtaminen ja kehittäminen sekä etiikka. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus ovat kasvussa. Sekä kirkossa että yhteiskunnassa ammatillisuus ja asiantuntijuus toteutuvat yhä enemmän monialaisissa verkostoissa ja erilaisissa yhteisöissä. Kirkon alan ylempää AMK-koulutusta jo kymmenen vuotta Diak on toteuttanut kirkon alan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vuodesta 2007 lähtien. Verkostomainen ja yhteisöllinen työote lisääntyvät kirkossa ja yhteiskunnassa. Kaikilla näillä aloilla tarvitaan koko ajan uudistuvaa asiantuntijuutta ja kehittämisosaamista. Sosiaali-, terveysja kasvatusalalla kohdataan enenevässä määrin uskoon ja uskontoihin sekä arvoihin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joiden äärellä alan ammattilaiset tarvitsevat syventävää osaamista. Tästä Diakissa on jo paljon hyviä kokemuksia. Koulutusohjelman sisällöissä otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset, hakukelpoisuutta laajennetaan ja uusi nimi on Arvoja yhteisölähtöinen työn kehittäminen. Opintoja voi periaatteessa tehdä työn ohessa, mutta käytäntö on osoittanut, että ainakin osittainen opintovapaa helpottaa koulutukseen keskittymistä ja tutkinnon suorittamista. Toinen periaate on uusi: koulutusohjelma avataan nyt muillekin näiden alojen AMK-tutkintojen suorittaneille – siis sosionomeille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja yhteisöpedagogeille. Uusi koulutusryhmä on aloittanut joka toinen vuosi. On luontevaa, että myös näiden asioiden oppiminen tapahtuu yhteisissä ryhmissä. Kolmas periaate liittyy kahteen edelliseen. Kymmenen vuoden aikana tämän ylemmän kirkon alan tutkinnon on suorittanut yhteensä noin 80 opiskelijaa. Koulutus on laajuudeltaan 90 opintopistettä, ja sen sisältö jakautuu kolmeen osaan: koulutusohjelmakohtaiset syventävät ammattiopinnot, Diakin ylempien tutkintojen yhteiset syventävät ammattiopinnot ja opinnäytetyö. Lisätietoja: www.diak.fi/yhteishaku.. Kirkon alan ylemmän koulutuksen profiilia ja eriytyviä opintoja ei sen sijaan juurikaan ole uudistettu kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sen toteutuksessa muodostetaan työelämälähtöisiä ohjausryhmiä, jotka liittyvät tutkinnon keskeisiin teemoihin. 30 Me tekijät Diakonia-ammattikorkeakoulun ylempi tutkinto Diakonia ja kristillinen kasvatus uudistuu. Tämän sosiaalialan koulutusohjelman nimi on ollut Diakonia ja kristillinen kasvatus. Kirkon toimintaympäristön muutokset haastavat koulutusta muuttumaan Opetussuunnitelman perusrakenne on pysynyt kymmenen vuoden ajan suurin piirtein samana. Koulutuksen kohderyhmänä ovat olleet ne AMK-tutkinnon suorittaneet, joilla on kirkollinen kelpoisuus eli kirkon nuorisotyönohjaajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat, diakonit ja diakonissat. Vuonna 2015 koulutusta uudistettiin siten, että kolmasosa opintojaksoista tuli yhteisiksi kaikissa YAMK-tutkinnoissa. Uuden koulutuksen nimi onkin Arvoja yhteisölähtöinen työn kehittäminen. Tutkinto suoritetaan monimuotokoulutuksena. Viime aikoina toimintaympäristön muutokset ovat kuitenkin haastaneet kehittämään opetussuunnitelmaa myös tältä osin. Nämä muutokset näkyvät ja tuntuvat suoraan kirkon diakoniaja kasvatustyössä, mutta ovat monelta osin yhteisiä myös yhteiskunnan sosiaali-, terveysja kasvatusalojen työn kanssa. Opinnäytetyö (30 op) on tutkinnon laajin yksittäinen suoritus
Herra Zhou puolestaan osti pojalleen morsiamen Vietnamista, koska kylässä ei ole nuoria naisia… Toimittaja Mari Manninen haastatteli kirjaansa varten tavallisia kiinalaisperheitä yhden lapsen politiikan vaikutuksista. Työyhteisössä jokainen on yhtälailla laaduntekijä. Lisäksi aiheen pohtimiseen ja kehittämiseen ei koeta aina olevan riittävästi konkreettisia välineitä. Teos tarjoaa hyviä käytännön näkökulmia pedagogiikan johtamiseen. Manninen on asunut neljä vuotta Pekingissä. Se käsittelee pedagogiikan johtamisen eri osa-alueita sekä muun muassa nostaa esiin arvioinnin, suunnittelun ja koko työyhteisön merkityksen pedagogiikan johtamisessa. koko työyhteisön yhteinen asia! Myös lapset voivat olla omalta osaltaan suunnittelemassa yhteistä pedagogiikkaa. Laadukas pedagoginen johtaminen lähteekin kirjan kirjoittajien mukaan johtajasta itsestään sekä varhaiskasvatuksen työntekijän itsensä johtamisesta. Kiinan asukasluku on tällä hetkellä noin 1,3 miljardia. Olin pitkään hyvin surullinen”, kertoo rouva Wang, jolle tehtiin abortti viikkoa ennen laskettua aikaa. Yhden lapsen politiikan myönteisenä vaikutuksena voidaan pitää tyttöjen aseman parantumista Kiinassa. Vaikka kirjassa olevat esimerkit ovatkin kunnallisen varhaiskasvatuksen puolelta, antaa teos hyviä käytännön vinkkejä myös varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämiseen seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Pedagoginen johtaminen on Sanna Parrila & Elina Fonsén (toim.) VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAJUUS: käsikirja käytännön työhön PS-kustannus 2016 ”Se oli täydellinen tyttövauva. Kirja ei kuitenkaan sisällä pelkästään surullisia tarinoita. Mari Manninen palkittiin reportaasikirjaastaan vuoden 2016 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla. Se nostaa esiin varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden prosessiluonteen sekä moniulotteisuuden. Politiikan seuraukset ovat raskaat: Kiinassa on paljon yksinäisiä ja hemmoteltuja lapsia, mutta myös suurin odotuksin stressattuja ainokaisia. – Emme voi sysätä vastuuta pedagogiikasta muille, vaan pedagogisessa johtajuudessa on kysymys yhteisestä vastuusta, jaetusta tietoisuudesta sekä yhteisen vision kirkastamisesta. Peräti 35 vuotta voimassa olleen yhden lapsen politiikan tiedetään vaikuttaneen jokaiseen kiinalaiseen. Teos tarjoaa näkökulmia niin varhaiskasvattajalle kuin varhaiskasvatuksen johtamistehtävissä oleville oman työnsä kehittämiseen ja arviointiin. 31 Me tekijät KIRJAHYLLY Nykyään varhaiskasvatusta johtavilla suurin osa ajasta menee usein hallinnollisiin tehtäviin ja pedagogiikan johtamiseen jää liian vähän aikaa. Laki oli voimassa vuosina 1979–2015, ja sen taustalla oli hyvää tarkoittava ajatus pysäyttää räjähdysmäinen väestönkasvu. Laki muuttui viime vuonna, ja nyt perheille sallitaan kaksi lasta. Mistä oikeastaan onkaan kyse varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtamisessa?. Ainoa lapsi sai kaiken huomion, tyttäreen panostettiin ja opiskeluun löytyi Mari Manninen YHDEN LAPSEN KANSA Atena 2016 rahaa, kun ei ollut veljeä viemässä perheen vähäisiä resursseja. Kiinalaisnaisille pakkoabortit, sterilisaatiot ja salasynnytykset ovat olleet arkipäivää
1-vuotias tuusulalainen Salla valikoi määrätietoisesti Lastenkirkko-lehden perhekerhon lehtivalikoimasta ja kiipesi sohvalle lukemaan. Paastonaikaan ja pääsiäisen viettoon johdattavien vinkkien sankari on Jeesus ja hänen kanssaan kaikki hyvän voittoon luottavat. Idolit ovat tärkeitä varsinkin lapsille. Pääsiäistä juhlitaan ihanassa puutarhassa. Lastenkirkko-lehden mukana kirkon jutut kulkeutuvat luontevasti kotona pohdittavaksi. Useimmat ovat hyvin tyytyväisiä koko kauden kestävään vinkkipakettiin. Vinkkejä on valmiiksi mietitty eri ikäisiä ajatellen. Pääsiäiseen valmistaudutaan tarkentamalla oma kyky ottaa toiset huomioon. Pyhäkoulusymposiumissa Päkän vinkit sai paljon tärkeää palautetta. Pyhäkoulun ja kerhon tärkein rakennusaine on lasten omat kysymykset ja kiinnostuksen kohteet. Päkän vinkit on rakennettu kannustamaan ohjaajia lasten osallistamiseen. Päkän vinkeissä on esikuvallisiin henkilöihin liittyviä Godly Play -menetelmän tyyliin toteutettuja kertomuksia. Agricolaan tutustuttavan työskentelyn voi liittää vaikkapa palmusunnuntain messun valmistelutilanteisiin. Pyhäkoulutoiminnasta vastaavien on tärkeää huolehtia, että ohjaajilla on joku foorumi, vaikkapa WhatsApp-ryhmä, josta muodostuu pyhäkoulun ”päiväkirja”, jotta huomiot lasten mielenkiinnon kohteista siirtyisivät ryhmän kaikille eri ohjaajille. Lehdestä saa hyvin evästä kokonaisen kerhopäivän tai pyhäkoulun rakentamiseen. Leikkija ihmettelyvinkeistä voivat lapset itsekin valita mieluisimmat. Pyhää Patrikia muistamme 17.3. Osalle vaihtoehtojen moninaisuus on ollut haaste, varsinkin, jos samalla ryhmällä on monta eri ohjaajaa. ja Mikael Agricolaa 9.4. LASTENKIRKKO Lastenkirkko-lehdet 2 ja 3 saattavat paastonajan yli pääsiäiseen. 32 Me tekijät Pieni on Suurin -lehden numeron 1/17 mukana ilmestyneessä Päkän vinkit -liitteessä on maaliskuun teemana Kenen mukaan lähden. ja huhtikuussa Valo voittaa. Esikuvalta oppii enemmän kuin inhokilta. LASTENKIRKKO-LEHTI OLETHAN OTTANUT KÄYTTÖÖN PÄKÄN VINKIT?
Niillekin, jotka eivät itse pelaa fisucraftia on tarjolla www.fisucraft.net-sivuilla kivoja videoita ja kuvia Fisun maailmasta. 33 Me tekijät LASTENKIRKKO SUNNUNTAISIVUT Tulostettavia sunnuntaisivuja on ollut saatavilla www.lastenkirkko.fi-sivulta jo noin kuukauden ajan. fi-sivustolla on tutulla Kenen mukaan lähden -teeman mukaisia kertomuksia ja tehtäviä. Pääsiäinen on Fisucraftissa suuri juhla. Aikuisistakin on apua, varsinkin, kun etsitään tietoa, millaisiin paikkoihin raamatunkertomukset tai muut merkittävät tapahtumat ovat sijoittuneet. Uutta versiota kokeillaan ensin maaliskuussa lastenkirkkoa rahoittavissa seurakunnissa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Kaarinassa, Keravalla, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Johanna Nordbladin toteuttamasta uudesta kokonaisuudesta löytyy sekä pikku tehtäviä, jotka pompahtavat esille kuvia klikkailemalla että lastenkirkon ohjelmia, jotka on helppo valita selkeästä valikosta. Maaliskuun aikana lastenkirkko. Sivuja saa vapaasti kopioida käytettäväksi niin messun yhteydessä, lasten kokoontumisissa kuin kotonakin. Sivut tarjoavat lapsille kompaktin paketin kustakin pyhäpäivästä. Sivujen suunnittelussa on mukana paljon lapsiperheitä, jotka ovat antaneet ideoita siihen, miten sunnuntain teemaa olisi kiva kulloinkin käsitellä. WWW.LASTENKIRKKO.FI UUDISTUU JÄLLEEN FISUCRAFTISSA VOI TEHDÄ PÄÄSIÄISMATKAN JERUSALEMIIN Kaikkien käytettäväksi sivusto avautuu 7.4.. Pääsiäiseksi lastenkirkko.fi-sivusto on jälleen uusi. Fisucraft palvelee Minecraft-pelaajia, joita suomalaisistakin lapsista on suurin osa. Fisucraftin maailma kasvaa koko ajan lasten oman luovuuden ja innostuksen varassa
Haudanlakaisupäivää emme osanneet juhlistaa, vaan keksimme muuta ohjelmaa. Keskisyksyn festivaalin aikaan nautimme asiaan kuuluvia kuukakkusia ja uutena vuotena annoimme lapsille rahakuoria. Ilmeisesti en voi tästä huonosta tavasta enää Kiinaa syyttää. Onneksi opimme pian paikat, mistä saimme lihaa tutummassa muodossa, vakuumiin pakattuna. TEKEVÄLLE SATTUU TEKSTI Sanna Virtaniemi KUVITUS Pekka Rahkonen Joskus on käytävä kaukana nähdäkseen lähelle. Toisaalta paikallisten juhlapäivien merkitys ei meille koskaan oikein auennut, mutta yritimme juhlia niitä asiaankuuluvin menoin. Uskon myös, että ymmärtääkseen kiinalaista kulttuuria on siihen synnyttävä. Halusin opettaa lapsemme arvostamaan paikallisia tapoja ja perinteitä, mutta toisaalta halusin myös pitää heidät kiinni kotimaan tavoissa. 34 Me tekijät maisesta kulttuurista ei olisi voinut joutua. Allergia-asiat olin kuvitellut selvittäväni lukemalla tuoteselosteet pussien kyljistä. Kulttuurien törmäyskurssilla Ruokakaupassa kulttuurit törmäsivät rytinällä, kun lihatiskiltä karanneet kilpikonnat ryömivät maitohyllyllä vastaan. Röyhtäily on kokille suoranainen kiitos. Elävä ruoka kantautui toisinaan kotiimme saakka, kun pyysin kotiapulaista, ayia, valmistamaan päivän aterian ja annoin hänelle vapaat kädet. Huomasin, että lapset alkoivat oppia kotiapulaisen mallista ja yritin keksiä poliittisesti korrektia tapaa kertoa, että tapa on huono vaikka ayi niin tekikin. Päädyin käyttämään sanontaa ”suomalaiset syövät suu kiinni”. Lisäksi oman kulttuurin ja perinteiden selittäminen ulkomaalaisille auttaa ymmärtämään niiden taustoja ja kenties antamaan niille jopa uusia merkityksiä. Tällä yhdellä ulkomaankokemuksella sanoisin, että paljon kauemmaksi länsi. Kirjoitusmerkkien, käsitteistössäni antennien ja risuaitojen, syvin olemus ei minulle koskaan auennut. Ihmettelimme elämän menoa kuuden miljoonan asukkaan paikallisessa pikkukylässä aluksi täysin kielitaidottomina, kananmunaja vilja-allergisen lapsen kanssa. Nuorempi ei tätä vieläkään hallitse ja hokemakin on muuttunut matkalla. Onneksi ayi ei koskaan sentään tuonut tullessaan elävää kanaa. Eräänä aamuna hän saapui töihin mukanaan ämpärillinen eläviä katkarapuja. Kiinassa on tavallista syödä ruokaa suu auki ja kovaan ääneen massuttaen, se kertoo ruoan hyvästä mausta. Myös pöytätavat erosivat melkoisesti meikäläisistä. Monesti löysimme itsemme kulttuurien välisestä ristitulesta. Juhlimme juhannusta ja joulua, vaikka ne eivät Kiinassa juhlapäiviä olleetkaan. Ovat luonnollisesti kovin ylpeitä omasta kirjoitustyylistään ja sen pitkästä historiasta. Haimme perspektiiviä koti-Suomeen muuttamalla Kiinaan esikoisen ollessa puolitoistavuotias. Ruokakaupassa kulttuurit törmäsivät rytinällä, kun lihatiskiltä karanneet kilpikonnat ryömivät maitohyllyllä vastaan. Yritin kiinankielen opettajalle ehdottaa, josko hekin siirtyisivät tavallisiin aakkosiin. Sain osakseni ihmetteleviä katseita. Unohdin vain, etten osaa lukea kiinaa enkä osannut kuvitellakaan, ettei meitä ulkomaalaisia oltu ollenkaan huomioitu tuoteselosteissa. Tarjolla oli myös eläviä kanoja tai pakastettuja kananvarpaita. Perheessämme tämä sanonta on harvinaisen totta, sillä vasta ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen olen kunnolla ymmärtänyt, miten hieno maa Suomi on. Esikoista nauratti kovasti katkarapujen pomppiminen pois ämpäristä
Tuntupolulla tutkitaan, leikitään ja tunnustellaan Raamattua leikkien: Pimeydestä valoon! Reformaation vuosi: Tilaa lasten ajatuksille s.36 s.38 s.46 KUVA Satu Reinikainen. Hän johdatteli lapsiryhmän Ristin tielle lattiakuvin. 35 Ideasta käytäntöön Ideasta käytäntöön ”Pääsiäisen suuret kertomukset koskettavat lapsia, kun niiden maailmaan sukelletaan kaikilla aisteilla”, sanoo kouluttaja Kaisa Aitlahti
LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT Heli Arvilommi. Tutki, toimi, tunnustele värit, pinnat ihmettele. 36 Ideasta käytäntöön TUNTUPOLKU – tutki, leiki ja tunnustele Tästä alkaa tunturetki viivy pitkään taikka hetki. Konttaa, ryömi, köllöttele ylöspäinkin tuijottele. Kosketa, leiki, kuuntele, katsele tuntujen tupaan aistimaan astele
Halusimme tarjota perheen pienimmille tilan, jossa vauvaja taaperoikäiset saisivat kokemuksia pintojen, ”tuntujen”, materiaalien ja värien parissa. Vauvaja taaperoikäisten lisäksi tekemistä on myös hieman isommille lapsille: Onkos moista kuultu, että vedelläkin voi maalata. Tutkitaan yhdessä Tuntupolku jakautuu neljään väritilaan, jotka saivat alkuideansa vuodenajoista. Pienet sormet tunnustelevat mielellään matonkudeluikeroita. Mikäs täällä rapisee ja ropisee…. Virikkeiden tarjoaminen vahvistaa ja stimuloi mm. Mistä kuuluu kulkusten kilinää. Hän antaa asioille nimiä ja selityksiä, näin maailma aukeaa vähitellen. värinäön ja tuntoaistin kehittymistä. Lapsi löytää kyllä itseään kiinnostavan toiminnan tai juuri häntä houkuttelevaa tekemistä. Kävyt voivat kutitella paljaita varpaita, kylmää ja kovaa kiveä on kiva taputella. 37 Ideasta käytäntöön TUNTUPOLKU – tutki, leiki ja tunnustele Tuntupolku, perheen pienimpien elämystila, rakennettiin muutamana marraskuisena päivänä taidetalo Pessiin, Vantaan kulttuuripalvelujen lasten taidetaloon. Tuntuja katselukokemusten lisäksi voi kiinnittää huomiota äänimaailmaan. Tai että taikahiekkaa on oikeasti olemassa. Aikuinen on Tuntupolulla lapsen tukena ja avustajana. Aikuisen mukaan voi tarttua ideoita yksinkertaisten lelujen rakenteluun arkisista asioista. Paikalla on hyvä olla aina myös opas, joka antaa tarvittaessa vinkkejä Tuntupolun varrella. Toisaalta mikään ei ole hauskempaa kuin jo ennestään tuttu. 040 525 2166 TUNTUPOLUN TUOTANTO: Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / lastenkulttuuri TUNTUPOLUN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS: taideohjaaja Heli Arvilommi Tuntupolku on toteutettu opetusja kulttuuri ministeriön lastenkulttuurikeskusten avustuksella. Pienelle ihmiselle sellainen, mikä on meille aikuisille perin tuttua, on ihmeellistä ja kiinnostavaa. Kuka minä olen ja millainen maailma on. Tilan huoltoon ja materiaalien järjestelyyn on myös koko ajan tarvetta, kun pienet tutkijat ovat liikkeellä. Entä jos ollaan aivan hiljaa, kuuletko linnunlaulun. Vau – vastakohtia! Varsinkin vastakohdat luovat hyviä lähtökohtia tuntujen erottamiseksi: on kevyitä omenia ja painava omena, on sileä puinen matonen ja karhea papiljottitoukka. Suunnittelu ja monivaiheinen valmistelutyö oli toki alkanut jo yli vuotta aiemmin. Pienten taidekasvatus tukee lasten luontaista kiinnostusta materiaaleihin, väreihin ja muotoihin. Tuntupolun varrella Tuntupolku-näyttelyn voi vuokrata (500 e/kk): Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut/lastenkulttuuri, tuottaja Mirva Aalto, mirva.aalto@vantaa.fi, puh. Rohkenenko ryömiä piiloon jäämajaan. on mm. Se, mikä aikuista jo kyllästyttää, on pienelle kerran vielä yllättävää. Kuva: Marjo Suominen. MIKÄ Heli Arvilommi johdattaa vauvaja taaperoikäisiä ”tuntujen ” maailmaan. Pieniä ihmeitä saa tutkia turvallisesti oman aikuisen kanssa. Se myös vahvistaa aistien välistä synestesiaa, joka rikastuttaa aistikokemusta. Pysähtyminen hetkeksi ihmettelyn äärelle on myös aikuiselle antoisa kokemus. Tuntupolulla onkin tärkeää, että materiaalit, esineet ja esillepano ovat turvallisia pienten tutkittavaksi. On pehmeitä ja kovia ”lumipalloja”. vauvojen värikylpytyöpajoista tuttuja virikemateriaaleja, joita on syntynyt ja testattu jo kuuden vuoden ajan järjestetyissä värikylpytyöpajoissa ja pienten taideaamuissa Vantaan lasten taidetaloissa Pessissä ja Toteemissa. Tällä tavoin harjaannutetaan silmä-käsi koordinaatiota, hienomotoriikkaa sekä kolmiulotteisten esineiden hahmottamista. Olisikin ihannetilanne, jos Tuntupolkuun olisi mahdollisuus tutustua useammankin kerran, koska lapset ottavat vastaan virikkeitä eri tavoin ja eri tahtisesti, lapsen persoonallisuuden, temperamentin ja iän mukaan. Tuttuus tuo turvallisuutta. Havainnot ovat pienellä lapsella ensin kokonaisvaltaisia ja eri aistit toimivat vuorovaikutuksessa keskenään
TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Satu Reinikainen TARVIKKEET astia, jossa on vihreitä oksia (oikeita tai muovisia) 5 vihreää liinaa 5 ruskeaa liinaa 1 harmaa liina kynttilä naru kori, jossa on pieniä kiviä kori, jossa on piikkisiä oksia iso kivi asettelumateriaalia. ”Nyt tuli lämmin!” hihkaisee kauimpana kynttilästä istunut tyttö. 38 Ideasta käytäntöön Pimeydestä Pääsiäisen suuret kertomukset koskettavat lapsia syvältä, kun niiden maailmaan saa sukeltaa kaikilla aisteilla. Jokainen kertoo nimensä ja soittaa triangelia ikäänsä vastaavan määrän. 3–5-vuotiaiden päiväkerhossa elimme pääsiäisen läpi lattiakuvakertomuksena. Kun palmusunnuntain tapahtumista on juteltu, laitamme oksat selän taakse odottamaan ja ryhdymme rakentamaan Getsemanen puutarhaa. Istumme piirissä. Sieltä löytyy jokaiselle vihreä oksa. Puutarhassa Jeesusta pelotti ja siksi hän rukoili. Me tömistelemme jaloillamme lattiaa tehden öisessä puutarhassa kuuluneita sotilaiden ääniä. ”Palmusunnuntai!” joku hoksaa heti. Vihreästä liinasta tehtyyn puutarhaan sytytämme kynttilän. Myötätunto on herännyt. Aikuisilla onkin aika reilusti soitettavaa, hauskaa! Muutaman kehollisen harjoitteen jälkeen tunnustellaan, mitä korissa liinan alla oikein mahtaa olla. Vaikka kynttilää ei nimetty Kristus-kynttiläksi, kertomuksen lopussa kävi ilmi, kuinka syvällisesti lapset ymmärsivät kynttilän symboliikan ilman sanojakin. Sidon kynttilän ympärille narun merkiksi Jeesuksen vangitsemisesta, mutta sitäkään ei tarvitse selittää lapsille sanoin. RAAMATTUA LEIKKIEN VALOON! Kolmevuotias soittaa triangelia kolme kertaa. ”Sitten joku kiltti veisi ne sotilaat metsään, jossa olisi karhuja ja ne karhut söisi ne sotilaat ja sitten se kiltti veisi Jeesuksen enkelien luokse,” yksi lapsista ehdottaa. Kertomus Ristin tie ja pääsiäinen löytyy kokonaisuudessaan kirjasta Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa (LK 2017)
Mitäköhän täältä löytyy?. Jokainen lapsi saa viedä tielle kiven merkiksi Jeesuksen tien raskaudesta. Asettelemme piikkioksista kruunun. 39 Ideasta käytäntöön Rakennamme puutarhan eteen tien, jolle siirrän kynttilän. Piikit tekevät kipeää. Asettelemme liinat ristin poikkipuiksi. Jeesus ristiinnaulittiin. Eikä ystävien luikkiminen karkuun varmasti helpottanut peloissaan olleen Jeesuksen oloa. Mutta vielä ei ole pelastavan enkelin aika. Getsemanessa kuuluu sotilaiden askelten töminää. ”Miksi puutarhasta alkanut tie oli Jeesukselle raskas?” kysyn. On ihan hiljaista. Sitten tutkimme aivan erilaisia oksia kuin alussa. Jeesuksen kärsimys tuntuu koko kehossa. Lasten eläytyminen Jeesuksen kärsimykseen on luettavissa sekä kehon kielestä että sanoista: ”Se Jeesus vois sitten mennä niiden enkeleiden lähelle”, kuuluu erään lapsen toiveikas ehdotus. Lapset aistivat, miten Jeesuksen olo muuttui koko ajan tukalammaksi, kun häntä satutettiin ja pilkattiin. ”Oksissa on ihan PIIKKEJÄ!” lapset huomaavat. Tuolle ristille Jeesus kuoli – ja meidän kynttilämme puhalletaan sammuksiin. ”Sillä oli niin paljon kiviä!” saan saman tien vastaukseksi
Elämän puu kaipaisi kylRAAMATTUA LEIKKIEN Luodaan elämän puuhun lisää elämää! Miltä meidän elämän puumme näyttää eri suunnista. Juuri niin, Jeesushan elää! Niinpä saamme jälleen kynttilänvalon keskellemme lämmittämään meitä. Luolan suulle löytyy suuri kivi. Mutta mitä olikaan tapahtunut. Naiset saivat tehtäväkseen mennä kertomaan opetuslapsille, niille, jotka olivat lähteneet karkuun, että enää ei tarvitse pelätä. Haudalla naiset näkivät enkelin, jolla oli ilouutinen. Ristinpuu muuttuu elämän ja ilon puuksi, kun asettelemme vihreät liinat mukaan. 40 Ideasta käytäntöön Siirrän sammutetun kynttilän harmaasta liinasta tehtävän hautaluolan vierelle. Haudalle kulkevien naisten askelissa pohdimme, miten niin suuren kiven voisi saada pois haudan suulta. Kun puu on valmis, kierrämme sen käsi kädessä ihastellen elämää, jota se on saanut: kukkia, omenoita, höyheniä. Sitten luomme puuhun lisää elämää asettelumateriaalista. Jeesus elää! ”Ja sitten sytytetään taas kynttilä”, toteaa kolmevuotias teologi piirissä. Kokoonnumme puun juurelle katsomaan, jotta jokainen näkee puun ”oikein” päin. Onneksi lapset lupaavat auttaa. ”Mä saisin kaikki kivet siitä pois!” todistaa silloin pieni kerholainen. lä vielä lisää elämää. Kun siirrän kiven syrjään, lapset muistavat. Ensin viemme elämän puuhun alussa käytetyt oksat, jotka jokaisella on tallessa
”Se kynttilä oli Jeesus!” tiivisti lapsi kokemuksensa ristin tiestä. Vaihtoehtoja löytyy vaikka kuinka monta: sormilla, käsivarsilla ja kämmenillä ja monin eri päin. Jokaisen kädenjälki näkyy – elämän puu on juuri meidän puumme! ”Toi näyttää vähän ristiltäkin”, yksi kerholainen toteaa. ”Pimeydestä valoon, risti ja pääsiäinen!”. Mikä oivallus! Raskas tie ja kuolema eivät olleetkaan loppu, vaan elämän liekki palaa jälleen. …valoon! ”Se kynttilä oli Jeesus!” ja meritähtiäkin. Millaisia ristejä pystymme tekemään omalla kehollamme. 41 Ideasta käytäntöön Pimeydestä… Nyt on jo helpompi olla! Tässä on minun ristini. Lasten ristit pääsevät mukaan lauluun Risti ja pääsiäinen (Kirkkomuskari 2)
Siinä jokainen piirissä olija on sekä vastaanottaja että antaja. Suuressa sylissä tarjoaa hengellisen lastenrunouden huippua. Tekstejä tukee Virpi Pennan värikäs kuvakieli. Lattiakuvien peruspylväitä ovat kokonaisvaltaisuus ja dialogi. Samalla kun kertomusten kautta vahvistetaan jokaisen osallistujan omia oivalluksia, tiivistetään myös ryhmän keskinäistä yhteyttä. Näin ne opettavat itsetuntemusta ja toisten arvostamista. Seikkailukirjan käyttöä tukee opettajan materiaali, joka sisältää virikeaineistoa koulun oppitunneille, kirkkovierailuille ja 10-synttäreille. Koulutuksia Seurakuntaopistolla Järvenpäässä: Lattiakuvien peruskoulutus 28.–29.9. Iltarukouskuutioissa on rukoustekstin lisäksi pienet kuvasymbolit, joiden avulla perheen pienimmätkin tutustuvat aiheeseen. Kaiken pohjana on Jumalan suuri syli, joka on niin temmellyskuin turvapaikkakin. Lattiakuvat on kokonainen pedagoginen ajattelutapa. Suuret elämänkysymykset ja elämän hengellinen ulottuvuus kietoutuvat samaan kokonaisuuteen kuin arkiset asiatkin. Reformaation merkkivuoden materiaali 10-vuotiaille tekee todeksi sanan armo. Anna-Mari Kaskisen ja Pia Perkiön lapsilähtöisessä lyriikassa tunnelmat vaihtuvat, eikä vaikeistakaan asioista vaieta. Sukellan tähän hetkeen, jätän muun mielestäni. Ohjaaja huomaa kehityksen symbolien ja symbolikielen ymmärtämisessä ja käyttämisessä nopeasti. Lapset joutuvat huimaan seikkailuun ja saavat elämänsä oppitunnin siitä, mitä armo merkitsee. Opettajan materiaalin ovat laatineet Kari Kanala, Raili Keränen-Pantsu, Antti Siukonen ja Eero Jokela. ja 23.–24.11.2017 Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa – Lattiakuvien kehittämispäivät 28.–30.8.2017 ”Kun aamulla herää ja kattoo ikkunasta ulos, niin näkee siellä tän sinisen kauniin ulkoilman ja taivaan ja tulee hyvä mieli. Uutuustuote: iltarukousja ruokarukouskuutiot Ruokarukouskuutioon on kaiverrettu ruokarukouksia. Uusi kirja Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa (LK 2017) on luotu käytettäväksi erityisesti yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Kertomuksiin ei ole yhtä ”oikeaa” tulkintatapaa, vaan ne näyttäytyvät jokaiselle omanlaisinaan. TILAUKSET: kauppa.laserpojat.fi/category/59/suomen-pyhakoulun-ystavat-ry. Tässä punaisessa on rakkautta ja tässä vihreässä rauhaa ja hiljaisuutta ja semmosta yhdessäoloa ja siitäkin tulee hyvä mieli.” 8-vuotiaan kertomus terälehdestään, johon kerättiin oman päivän tärkeitä asioita. Kuutioiden materiaalina on käytetty kotimaista mäntyä. Jokainen kertomus sisältää niin kehollista, visuaalista kuin sanallistakin ilmaisua – lapselle luontaisia tapoja toimia. Yhdistäessään kehollisuutta, kuvallisuutta, kerrontaa ja itseilmaisua he onnistuivat välittämään lapsille tiedon sijaan arvostusta ja välittämistä, joita varsinkin heikoista lähtökohdista tulleet lapset janosivat. Lattiakuvissa työskennellään kahdella tasolla: yhteisellä, aistein havaittavalla tasolla, jolla asioille annetaan yhteisiä merkityksiä, sekä sisintä puhuttelevalla syvyystasolla, jolla jokainen luo omat merkityksensä ja liittää kertomuksen oman elämänsä tapahtumiin ja kokemuksiin. Kertomuksen taso syvenee ja lapset voimaantuvat luomaan omaa, uutta. Lattiakuvissa ei ole kyse tietämisestä eikä oikeista vastauksista, vaan elämäntaidon ja -viisauden etsimisestä. syviin merkityksiin facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.. Koko 7 x 7 x 7 cm. Tässä keltaisessa aurinko paistaa ja tulee vielä lisää hyvää mieltä. Pian olen jo sisällä kertomuksessa: vedän köyttä tai kuljen silmät suljettuina, ojennan näkymättömän lahjan tai kalastan ongella. 42 Ideasta käytäntöön MIKÄ RAAMATTUA LEIKKIEN Asetun piiriin. Lattiakuvat on kokonaisvaltainen tapa toimia ryhmässä valitun teeman äärellä. Symbolien kautta avautuu uusia mahdollisuuksia ilmaista itseään ja tunteitaan sekä eläytyä toisen ajatuksiin. Symbolit ruokkivat ajattelua vahvasti: joskus käsi löytää tärkeän symbolin ennen kuin pää edes ymmärtää, miksi juuri se puhuttelee sillä hetkellä. Minut ohjataan olemaan läsnä juuri tässä ja nyt. Aistien kautta TEKSTI & KUVA Kaisa Aitlahti Lattiakuvat sai alkunsa 1970-luvulla Saksassa, kun lastentarhanopettaja, sisar Esther Kaufmann ja uskonnonpedagogi Franz Kett toimivat yhdessä lapsiryhmissä. ISBN 978-952-288-333-9 ISBN 978-952-288-523-4 Kuutiot ovat Suomen Pyhäkoulun Ystävät (SPY) ry:n suunnittelema tuote. Minulla on oma paikkani, mutta samalla olen yhteydessä toisiin. Lattiakuvien pedagogiikassa on tärkeää • kokonaisvaltaisuus • dialoginen kohtaaminen • osallisuus • läsnäolo ja voimaantuminen • leikki ja luovuus Lapset löytävät symbolityöskentelyn mahdollisuudet nopeasti. www.kirjapaja.. Syvällinen ja elämäniloinen runokokoelma lapsille kattaa elämän eri osa-alueet arjen iloista suruun ja lohdutukseen. U U TU U S! 8 €/kpl U U TU U S! 23,50 € SIUKONEN ANTTI – HEIKKANEN HARRI Auta armias! ANNA-MARI KASKINEN – PIA PERKIÖ – VIRPI PENNA (kuvitus) Suuressa sylissä! Reformaation merkkivuoteen 2017 Koulun kirkkovierailulla eksyvät Martti ja Iina tempautuvat 1500-luvun Saksaan, missä suomalainen Mikael opiskelee tohtori Lutherin opissa. Osa näiden tuotteiden myyntituotoista menee SPY:n toiminnan tukemiseen, ja sitä kautta pyhäkoulutyölle
TILAUKSET: kauppa.laserpojat.fi/category/59/suomen-pyhakoulun-ystavat-ry. Osa näiden tuotteiden myyntituotoista menee SPY:n toiminnan tukemiseen, ja sitä kautta pyhäkoulutyölle. Reformaation merkkivuoden materiaali 10-vuotiaille tekee todeksi sanan armo. Koko 7 x 7 x 7 cm. Kaiken pohjana on Jumalan suuri syli, joka on niin temmellyskuin turvapaikkakin. U U TU U S! 8 €/kpl U U TU U S! 23,50 € SIUKONEN ANTTI – HEIKKANEN HARRI Auta armias! ANNA-MARI KASKINEN – PIA PERKIÖ – VIRPI PENNA (kuvitus) Suuressa sylissä! Reformaation merkkivuoteen 2017 Koulun kirkkovierailulla eksyvät Martti ja Iina tempautuvat 1500-luvun Saksaan, missä suomalainen Mikael opiskelee tohtori Lutherin opissa. www.kirjapaja.. Lapset joutuvat huimaan seikkailuun ja saavat elämänsä oppitunnin siitä, mitä armo merkitsee. Suuressa sylissä tarjoaa hengellisen lastenrunouden huippua. Iltarukouskuutioissa on rukoustekstin lisäksi pienet kuvasymbolit, joiden avulla perheen pienimmätkin tutustuvat aiheeseen. Kuutioiden materiaalina on käytetty kotimaista mäntyä. Tekstejä tukee Virpi Pennan värikäs kuvakieli. Syvällinen ja elämäniloinen runokokoelma lapsille kattaa elämän eri osa-alueet arjen iloista suruun ja lohdutukseen. 43 Ideasta käytäntöön facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.. Seikkailukirjan käyttöä tukee opettajan materiaali, joka sisältää virikeaineistoa koulun oppitunneille, kirkkovierailuille ja 10-synttäreille. ISBN 978-952-288-333-9 ISBN 978-952-288-523-4 Kuutiot ovat Suomen Pyhäkoulun Ystävät (SPY) ry:n suunnittelema tuote. Uutuustuote: iltarukousja ruokarukouskuutiot Ruokarukouskuutioon on kaiverrettu ruokarukouksia. Opettajan materiaalin ovat laatineet Kari Kanala, Raili Keränen-Pantsu, Antti Siukonen ja Eero Jokela. Anna-Mari Kaskisen ja Pia Perkiön lapsilähtöisessä lyriikassa tunnelmat vaihtuvat, eikä vaikeistakaan asioista vaieta
Syntyi pohja suomen kielen kehitykselle ja kansanopetukselle. Messun tulijoille voi lisäksi jakaa kullekin pienen pussin jyviä. Pääsiäisen ylösnousemusuutisesta alkoi historiassa uusi luku. Vanhin ja uusin raamatunkäännös käyttöön palmusunnuntaina Agricolan Uusi testamentti on vanhin suomenkielinen raamatunkäännös. Jeesus, lukutaito ja Raamattu mullistavat elämää vielä tänäkin päivänä. Tekstistä voi rakentaa kuvaelman. Aasilla ratsastava Jeesus otettiin vastaan kuninkaallisesti palmunlehvien heilutuksella. Kerro, että vielä 500 vuotta sitten Suomessa ei vielä ollut omaa kirjakieltä eikä omakielistä Raamattua. Sekä Digimarkus että Agricolan Uusi testamentti ja kirkkoraamattu löytyvät huhtikuun alussa julkaistavasta digimarkus.fi-verkkopalvelusta. Alkusiunaus Johdantosanat Pyydä seurakuntalaisia miettimään 15 sekuntia, mikä on ollut heidän elämässään syntymän jälkeen pitkävaikutteisin asia. Siksi Suomen Pipliaseura tekee lukutaitotyötä sekä raamatunkäännöstyötä niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Jotta sitä voisi lukea omalla kielellä, tarvitaan käännös. Pienemmät lapset voivat idättää ohranjyvistä ruohot kirkon koristeeksi. Kerro kuinka itse opit lukemaan. Lukutaitotyöstä saat lisätietoa osoitteesta www.piplia.fi ja www.agricola.fi. Poimi muutama vastaus osallistujilta. Jeesus itse tiesi olevansa toisenlainen kuningas. Kuoron tekee liikkeet isosti, niin että kaikki näkevät. Jeesusta odotettiin Jerusalemiin vapauttamaan kansa Rooman vallan alta. Sopivia tehtäviä ovat kuorona toimiminen, kirkkotilan koristelu, kuvaelman esittäminen. Vähitellen suomalaiset saivat oppia lukemaan. Kysy, kuinka moni uskoo tietävänsä, kuka vaikutti merkittävästi tilanteen muuttumiseen. DigiMarkuksen voisi lukea joukko oppilaita suoraan kännykän näytöltä. Raamatun tekstit antavat mahdollisuuden monenlaiseen eläytymiseen: Agricolan tekstin lukija voi olla pukeutunut Agricolaksi ja eläytyä vanhaan puhetyyliin. Etukäteen Reformaation merkkivuosi on hyvä tilaisuus kutsua kouluista seurakuntalaisia mukaan messun valmisteluun. Kumman puheesta saat paremmin selvää. Uusin on Pipliaseuran DigiMarkus 2017. AGRICOLALAISITTAIN Palmusunnuntain perhemessuun yhteisiä aineksia koululaisjumalanpalveluksesta Pipliaseuran kehittämispäällikkö, pastori Antti Siukonen on laatinut koululaisjumalanpalvelusvirikkeen, josta voi ottaa ideoita myös palmusunnuntain messuun. Palmusunnuntain tapahtumat on alun perin kirjoitettu muinaiskreikaksi. Koululaisia voi myös olla liturgin kanssa toteuttamassa koko messua. 44 Ideasta käytäntöön PERHEMESSU Rungoksi Alkuvirsi 15:1 Alkuvirressä eläydytään Jerusalemin tunnelmiin. Tehdään yksinkertaista tömps-tömps-klap-rytmiä jaloilla ja taputtaen virren tahtiin. Mikael Agricola loi 1500-luvulla suomen kirjakielen kääntäessään Uutta testamenttia. Raamatun luku Agricolan Uusi testamentti, Mark. Vaihtoehtoisesti vastuuryhmän voi koostaa seurakunnan iltapäiväkerholaisista ja ohjaajista. Lukutaito ja Raamattu ovat olleet suomalaisille avain sivistykseen. DigiMarkukseen on käännetty alkukielestä kännykän näytöltä helposti luettavaa suomea. Agricolan kirjoittama Abckiria vuodelta 1543 ja Uusi testamentti vuonna 1548 loivat pohjan suomalaisten lukutaidolle. Myös Agricolan elämäntyö sai aikaan suuren muutoksen. VINKKI TEKSTI JA TOTEUTUS: Antti Siukonen, Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen ALMUSUNNUNTAI P. Havainnollista asiaa näyttämällä esimerkiksi koulukirjaa, lääkepurkkia ja luettavaa infokylttiä. Seuraavaksi palmusunnuntain tapahtumia tulevat lukemaan Mikael Agricolan aikalainen ja nykyajan koululainen. 11:1–3, lukija pukeutuu keskiaikaiseen asuun Ja kuin he lähestyit Jerosoliman Betfagin tyge ja Betanian Öljomäen tyge, niin hän uloslähetti kaksi opetuslastans ja sanoi heille: Menkäät siihen kylään, joka ompi teidän edeAgricolan päivä ja palmusunnuntai sattuvat reformaation merkkivuonna samalle päivälle. Alkuperäisen ideapaketin löydät pipliaseura.fi -sivustolta osoitteesta: www.piplia.fi/seurakunnille/agricola-kampanja 2017/ palmusunnuntai-koulukirkkomateriaali/ Lehtemme versiossa materiaalia on muokattu perhemessun tarpeet huomioiden. Johdata pohtimaan, miten itsestään selvänä pitämämme asia puuttuessaan kapeuttaisi elämäämme dramaattisesti. Kasvun ja uudistumisen teema sopii molempiin merkkipäiviin
Sitten Jeesus nousi ratsaille. DigiMarkus 11:4–11, koululainen lukee puhelimesta 4 Oppilaat lähtivät ja löysivät kujalta varsan oven eteen sidottuna. Heiluttelivat palmunlehviä ja heittelivät vaatteitaan kadulle matoksi. 45 Ideasta käytäntöön sän, ja kohta sinne sisälletultuan löydätte te varsan sidottun, jonka päälä ei yksikään inhiminen istunut ole. Ja siellä laulettiin.. BEN: – Ettei vaan… ELIA: – Ai mitä. He irrottivat sen ja ottivat mukaansa. BEN: – Ettei vaan olisi kuule varsaasi viety Nasaretin Jeesukselle ratsuksi. 7 Oppilaat toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään. Lauletaan Hoosianna, LV 1 ELIA: – Wau… oli varmaan melkoista kansanjuhlaa. Päästäkäät se, ja tuokaat tänne. Ihmiset riemuitsivat: – Hoosianna! Ylistys Jumalalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! 10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna, ylistetty olkoon Jumala taivaan korkeudessa! 11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Me laulamme yhdessä. Satuin nimittäin aamulla päivystämään tuossa kaupungin portilla kun yhtäkkiä siellä oli puolet koko kaupungista katsomassa kun tämä Nasaretin mies ratsasti aasinvarsalla Öljymäkeä alas kaupunkiin. Ehkäpä kuulemme tästä miehestä vielä, nyt kun hän on täällä kaupungissa. Miksi viette varsan?» 6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. 8 Ihmiset kunnioittivat Jeesuksen tuloa levittämällä tielle vaatteitaan ja lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. 9 Väkeä kulki Jeesuksen edellä ja perässä. Anna sanojesi olla sisimmässämme kuin siemeniä, joista kasvaa uskoa, toivoa ja rakkautta. ELIA: – No oon vähän hämilläni, kun tänään on sattunut sen verran outoja. BEN: – No mietin tässä, että sanoitko että ne varsanhakijat oli Nasaretin seudulta. Muista sitä kasvattaessasi pääsiäisen ihmettä, kuoleman voittanutta Jeesusta, sekä lukutaidon merkitystä. Koska oli jo myöhä, hän lähti 12 oppilaansa kanssa yöksi Betaniaan. Avaa meidän silmämme pääsiäisen ihmeelle, kuten avasit ihmisten silmiä kauan sitten Jerusalemissa. Ja silloin mulle tuli joku tosi kumma olo, että ihan kuin tämän jotenkin pitäisikin mennä näin. ELIA: – Minullakin on sellainen olo… Rippi Jeesuksesta tuli toisenlainen kuningas. Pienestä voi kasvaa suurta. Hänen luokseen eivät kiirehdi sotilaat ja kuninkaat puhumaan politiikasta. Hän meni temppelialueelle ja katseli kaikkea, mitä ympärillä oli. No, miehet puhuivat Nasaretin murretta ja sanoivat, että Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen pian takaisin. ELIA: – No niin minäkin ensin meinasin ja ehdin jo hälyttää naapurit apuun. ELIA: – No, ei kun sitten muutaman hetken päästä tulivat tuomaan sitä takaisin ja sanoivat, että ihan kuningas olisi ratsastanut sillä. BEN: – Hah, taisi olla viimeinen kerta kun näit varsasi vai. ELIA: – Noo, tuossa aamulla olimme juuri syömässä aamupalaa ja joku tuli viemään pihasta meidän aasinvarsaa. ELIA: – No siltä se kyllä kuulosti. Hänen luokseen voi tulla kuka tahansa, joka on armon tarpeessa. Ja ihmiset oli ihan pähkinöinä. Siinä Jeesuksen olemuksessa oli kyllä jotain kuninkaallista, vaikka ei sen vaatteet tai mikään muukaan ulkoinen kyllä viitannut kuninkuuteen. Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa ilolla!. Tai oikeastaan ne lauloivat. Ja keskellä kirkasta päivää! BEN: – Älä?! No tyypit jäi rysän päältä kiinni vai. BEN: – Joo, aivan uskomatonta. Menemme leikisti vielä kauemmas ajassa, Jeesuksen aikaan asti: Kuvaelma BEN: – Heeei… kato… SHALOM! ELIA: – No SHALOM vaan, hauska nähdä! BEN: – No, mitäs kuuluu. Ja sitten vain annoin niiden ottaa aasin. Rukoilemme Jeesuksen nimessä, aamen. On muuten tosi kummaa kummaa jengiä liikkeillä nykyään… BEN: – Kuinka niin. Rippi, LV 64; Jeesus, anna anteeksi Synninpäästö Uskontunnustus Esirukous Rakas Jumala, Kiitos siitä, että pääsiäinen lähestyy. Kiitos, että saamme silloin hetkeksi hypätä sivuun arjen melskeestä. Menin sitten siihen huutamaan, että mitä te oikein teette. Siis jokainen meistä. Mihin aiotte viedä varsan. Uhrivirsi LV 29; Tulkaa katsomaan! Ehtoollisen aikana LV 79; Tulkaa ja katsokaa, 82 Leipä ja viini, 78 Lasten ehtoollislaulu (tämä myös virsikirjassa 743) Herran siunaus Virsi 15:4 Lähettäminen Saat ovelta matkaasi/luokkaasi ohranjyviä, joista voit idättää itsellesi pääsiäiseksi ituja tavallisen rairuohon tapaan. Siunaa lukutaitotyötä ja raamatunkäännöstyötä kaikkialla maailmassa, jotta sinun Sanasi vahvistaisivat elämää kaikkialla. Ja jos joku sanoo teille, miksi te sen teette, sanokaat, että Herra sitä tarvitsee, ja kohta hän laskee hänen tänne. 5 Paikallaolijat ihmettelivät: »Mitä te oikein teette
Pienten viestit uhkaavat jäädä jalkoihin. Luther piti tärkeänä kykyä itsenäiseen ajatteluun ja ajatustensa ilmaisemiseen. Hän käytti ilmaisuvapauttaan suurin vedoin – joidenkin mielestä jopa yli hyväksyttävien rajojen. Ajattelu ja ilmaisu ovat asioita, joita saamme harjoitella lasten kanssa reformaation merkkivuonna. Mitkä ovat ne tavat, joilla lapset pääsevät ilmaisemaan itseään ja tulevat kuulluiksi, nähdyiksi ja huomatuiksi. REFORMAATION VUOSI. Joka tapauksessa hänen teesinsä levisivät, synnyttivät kiivasta keskustelua ja vaikeita riitojakin. Kun kuville annetaan yhteinen merkitys, ne muodostavat ihan oikean kirjoitusjärjestelmän – kuten hieroglyfit muinaisessa Egyptissä. Myös hymynaamat ovat merkkikieltä, jolla voi kertoa toiselle ilosta ja tykkäämisestä! Nyt on mun vuoro sanoa! Pieni on Suurin -lehdessä 1/2017 esiteltiin ajatus reformaation aarrearkusta, jonka päälle voi nousta seisomaan. 46 Ideasta käytäntöön Lutherilla oli 500 vuotta sitten tärkeää asiaa. läsnäolijoiden kirjaamisesta (apuna lasten naulakkokuvat), päiväohjelman laatimisesta (lasten piirustukset kerhon kulusta) sekä kerhorukouksen rukoilemisesta tai kerholaulun laulamisesta (yhdessä sovitut symbolit kuvaavat sisältöä). Merkkikieli Ennen kuin lapset osaavat kirjoittaa kirjaimilla, voidaan jo käyttää kynää tai pensseliä ilmaisun välineenä. Saamme kiittää Lutheria siitä, että (lähes) kuka tahansa lukutaitoinen voi lukea Raamattua omalla kielellään ja tytötkin pääsevät kouluun. Luther muotoili asiansa – sen, mihin toivoi muutosta – 95 teesiksi. Aarrearkkuun voi tutustua nousemalla sen päälle yksi kerrallaan. Lutherin kerrotaan naulanneen teesit Wittenbergin Linnankirkon oveen, mutta tästä ei ole varmuutta. Ne saivat aikaan muutoksia, jotka vaikuttavat edelleen. Lapset voivat vastata kuvakoodien avulla mm. Ohjaaja johdattelee tunnustelemaan oloa selkeästi esillä ja muita korkeammalla: miltä sinusta tuntuu siellä ylhäällä. Tilaa lasten ajatuksille TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Shutterstock Myös tänään monella ihmisellä on tärkeää asiaa ja mahtipontisia väyliä sen esille tuomiseksi. Lapsiryhmässä voidaan kehittää oma merkkikieli tekemällä kuva ryhmän tärkeistä asioista. Tuntuuko siellä seisominen erilaiselta kuin piirissä muiden kanssa istuminen. Miten sinulla menee siellä
Pahoittelumme. kukkien tuoksua kuvaamaan vihreitä niittyjä psalmissa 23, suitsukkeen tuoksua loppiaisen kertomukseen…). Hän haluaa, että juuri sinä olet olemassa. Yhdessä niistä hän kuvaa Jumalaa linnaksi (VK 170). Millaista suojaa me tarvitsemme ja mistä suojaa voi löytää. Jumalaakaan ei voi nähdä, mutta hän on silti olemassa ja auttaa löytämään oikean tien. pitkillä ilmapalloilla) • siementen sylkeminen mahdollisimman pitkälle • aarteenetsintä • säkkihyppely • köydenveto • puujalkakävely Iloa Lutheriin ja reformaatioon tutustumiseen! Lähde: Mit Kindern die Reformation entdecken. Jokaisen jakeen jälkeen lapsille annetaan aikaa hakea käytettävissä olevasta materiaalista piirin keskelle jotain, joka kuvaa heidän kuulemaansa. Martti vei jauhot ja 20 pähkinää äidilleen. Miten kotona tai kavereiden kanssa tehdään sovinto. Meillä on turvapaikka Jumalan siipien suojassa (Ps. Saksan evankelis-luterilaisessa kirkossa kehitetty reformaation aarrearkku antaa vinkkejä myös meille – tässä muutama maistiainen vuoden alkuun. Lapsi on tärkeä osa niin perhettä kuin kirkkoakin. REFORMAATION VUOSI Keskiaikaista meininkiä Lutherin aikaan maailma oli aika toisenlainen kuin nyt. Pelko ja luottamus Lutheriin voi tutustua käsittelemällä aluksi vaikkapa pelon ja luottamuksen teemoja. Ruuat ja vaatteet olivat erilaisia, samoin asunnot. Muiden edessä äänessä olemista harjoitellaan loruttelemalla tai laulamalla tuttua säettä: lapsi johtaa ja muut toistavat kaikuna. Aktionen, Geschichten, Ideen. 36:6–10). Koko maailma synkkeni Martin mielessä. Siinä lapset osaavat auttaa! Lapset ovat loistavia teologeja, kun on tilaa puhua ja luoda sekä kuuntelevia korvia ja näkeviä silmiä. Kaikki saavat olla mukana, pohtia, luoda ja laulaa. Niin nuorukaisesta, joka oli lähtenyt isänsä toiveen mukaisesti opiskelemaan oikeustiedettä, tulikin munkki ja teologi. Viime numerossa olleesta artikkelista oli osa leikkautunut pois. Samaa Martti mietti aikuisena suhteessa Jumalaan: mitä hän voi tehdä, että Jumala antaisi anteeksi, kun hän toimii väärin. Martti tiesi, ettei varastaminen tullut heidän perheessään kuuloonkaan. Monet, joista kerrotaan Raamatussa, pelkäsivät myös. Raamattu vakuuttaa, että meidän ei tarvitse jäädä pelon kanssa yksin eikä yrittää työntää sitä pois. Voidaan luoda uusia kertomuksia tai jatkaa Martin tarinaa. Juuri pieninä olemme suuria Jumalan edessä – ja hänen kanssaan on hyvä kasvaa suureksi. Saamme olla hyvissä väleissä Jumalan kanssa. Martin piti hakea varastosta jauhoja ja 20 pähkinää – oli tulossa tärkeitä vieraita. Pelosta voi puhua ääneen aikuiselle, ystävälle ja Jumalalle. Kuvan voi koota myös niin, että lapset vuorotellen tuovat keskelle jotain mielestään juuri kuultuun jakeeseen sopivaa. Yhdessä muodostuva kuva on juuri sen ryhmän ja sen hetken innoittama ilmentymä aiheesta. Ne ovat tuttuja tunteita kaikenikäisille. Siihen aikaan karkkeja ei ollut vielä keksittykään ja joskus harvoin lapset saivat pari rusinaa tai taatelin. Eihän sitä kukaan huomaa!” Martti ajatteli ja laittoi pähkinän paitansa laskokseen. Ei ole kyse siitä, kuka osaa eniten tai on vahvin, miltä kukin näyttää tai mistä tulee. Mistä se on rakennettu. Vähitellen siirrytään ilmaisemaan lasten omia ajatuksia, toiveita, uutisia tai kiinnostuksen kohteita. Yhdessä aseteltavista asioista ja kuvitetuista kertomuksista otetaan valokuva, joka tulostetaan ja laminoidaan. Sitä sanotaan armoksi. Kääntyessään pois hän kuitenkin törmäsi uunin kulmaan niin, että hihaan piilotettu pähkinä pamahti rikki ja putosi lattialle. Hän muisti tapauksen lapsuudestaan: Eräänä päivänä äiti pyysi Martilta apua. Mikään ei erota meitä Jumalasta – ei edes se, että toimimme väärin. Mitäköhän Luther tällä mahtoi tarkoittaa. Annetaan Raamatun puhutella Luetaan joku psalmeista tai muu Raamatun kertomus hitaasti ääneen (esim. Tietysti äiti huomasi sen, vaikka Martti yritti poimia pähkinän nopeasti talteen. Das Begleitheft zur Reformationsschatzkiste. Aarrearkku voi löytyä läheisestä puistosta tai sen voi tehdä itse. Mitä hän voi tehdä, että Jumala tykkäisi hänestä. 91:4). ”Vain yksi pähkinä. Mikä tekee linnasta linnan. Jokainen lapsi pääsee halutessaan esille, ehkä tanssimaan, laulamaan, puhumaan tai näyttelemään. Turvapaikka Pelko ja luottamus kuuluvat lapsen ensimmäisiin kokemuksiin. Hän luki, oikein ahmi Raamattua ja halusi tietää aina vain enemmän Jumalasta. ”Sinä otit pähkinän?” äiti kysyi vihaisena. Aktionen, Geschichten, Ideen. Martti laski tarkkaan 20 suurta, kovakuorista saksanpähkinää. Reformaatio raivasi tietä sille, että jokainen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Ratkaisevaa on, että Jumala on lahjoittanut jokaiselle elämän ja merkityksen. Jumalaa ei tarvitse pelätä. Miksi linnoja on olemassa. Kun Martti sai omia lapsia, hän pujautti silloin tällöin saksanpähkinän heidän käteensä. Vaikka Luther oli rohkea uudistaja, myös hän pelkäsi välillä. Mitä samaa Jumalassa ja linnassa voi olla. Sitten hän mietti: ”Entä jos otankin 21 pähkinää ja syön yhden itse?” Toisaalta Martti tiesi, että pähkinöiden oli riitettävä vielä moneksi kuukaudeksi ennen kuin uusi sato olisi kypsää. Jaksavatko lapset kantaa aikuista. Ne muistuttivat Marttia siitä, että Jumala tykkää meistä, kävi miten tahansa. Ulkona voidaan kävellä niin, että kaksi lasta kuljettaa kaveriaan, jolta on sidottu silmät. Hän oli sitä mieltä, ettei vain luostarielämä ollut Jumalan mielen mukaista, vaan yhtä lailla elämä perheessä, lasten kanssa. 91:1–4, 9–16 tai Ps. Ja kun tiedämme olevamme hänelle rakkaita, haluamme jakaa rakkautta ja tehdä hyvää toisille ihmisille. Martin lapsuudenkertomukseen voidaan eläytyä liikkeillä, tutkimalla pimeyttä ja valoa tai miettimällä, miten lapset olisivat itse toimineet ruokavarastossa tai pähkinän pudottua. Vieläkin varsinkin Keskija Etelä-Euroopassa on linnoja, jotka on rakennettu Lutherin aikaan, 500 vuotta sitten. Perheenä lasten kanssa 500 vuotta sitten reformaation käynnistänyt Martti Luther on mies, johon kannattaa tutustua tarkemmin. 47 Ideasta käytäntöön 42 43 Ideasta käytäntöön Ideasta käytäntöön Leikitään kanssa TEKSTI & KUVAT Kaisa Aitlahti Mitä reformaation merkkivuosi antaa lapsille. Miten lasten kanssa voi viettää reformaation 500-vuotisjuhlaa. 2015. Koko artikkeli on luettavissa osoitteessa: www.nuorikirkko/ pienionsuurin. Arkun sisään voi tallettaa reformaation aarteita: Raamatun, ristin, kynttilän, laulukirjan, reseptejä yhteisistä ruokahetkistä nauttimiseen (ruokailu oli Lutherin perheen juhlahetki!), asettelumateriaalia ja nukkeja raamatunkertomuksiin tutustumiseen sekä rukouksia. Kirche mit Kindern et al. Aistien Raamattu Kun lasten kanssa eletään läpi Raamatun kertomuksia yksi kerrallaan, mietitään aina lopuksi, mikä kosketettavissa, haistettavissa, maistettavissa tai nähtävissä oleva asia, materiaali, esine tai asetelma kuvaisi sitä parhaiten. Salama iski niin lähelle, että Luther pelkäsi kuolevansa. Kuvina toteutetut sivut voidaan helposti koota kerhovuoden muistoksi omaksi Raamatuksi vaikka jokaiselle lapselle. ”Jos haluamme kasvattaa lapsia, meidän on tultava lapsiksi heidän kanssaan”, Luther kirjoitti. Jotkut asuivat linnoissa. Yhtäkkiä, kaiken Raamatun lukemisen ja kiivaan pohdinnan keskellä Martti ymmärsi jotain tärkeää. Silloin hän lupasi Jumalalle, että menisi asumaan luostariin, jos vain säilyisi hengissä. Luther kirjoitti myös virsiä. Millaisia ovat lasten omat linnat. Samalla kaikkia kutsutaan myös löytämän Raamattu itse. pumpuli kuvaamaan kadonnutta lammasta, revenneen verkon palanen kuvaamaan Pietarin kalansaalista…), haistettavat asiat kannellisiin purkkeihin (esim. Kosketettavat asiat kootaan kertomus toisensa jälkeen kartongille (esim. 2015. Emme voi tehdä mitään, jotta Jumala tykkäisi meistä. Luther tiesi hyvin tekevänsä välillä väärin ja pelkäsi Jumalan rangaistusta. Ehkä omasta seurakunnastasikin löytyy jotain aarrearkuksi sopivaa. Tällaisia leikkejä leikittiin jo silloin, kun Martti oli pieni: • renkaan heitto • keilaaminen • tölkkien heitto tai kaato • miekkataistelua (esim. Aarrearkun päälle voi nousta tutkimaan maailmaa eri näkökulmasta, eläytymään johonkin rooliin tai ilmaisemaan oman mielipiteensä muille. Ei Jumala kaikista tekemistämme asioista pidä, mutta meistä hän pitää aina. Ja ehkä tarvikkeita linnan rakentamiseen tai keskiaikaisiin leikkeihin tai siemeniä muistuttamaan uskosta tulevaisuuteen: ”Jos tietäisin, että huomenna tulee maailmanloppu, istuttaisin omenapuun”, kerrotaan Lutherin sanoneen. Rakennetaan lasten kanssa turvapaikka Jumalan siipien suojaan – maja tai muu pehmeä ja lämmin paikka, jossa jokaisen on hyvä olla! Luottamusta ja toisista huolehtimista voi harjoitella myös kantamalla yhtä lasta kerrallaan lakanan tai muun tukevan kankaan päällä. Reformaatio auttaa löytämään jotain, jonka olemme ehkä matkan varrella kadottaneet. Jokaiselle lapselle voi antaa kuorellisen saksanpähkinän muistoksi Jumalan rakkaudesta. Das Begleitheft zur Reformationsschatzkiste. Lähde: Mit Kindern die Reformation entdecken. Hän tykkää meistä nimittäin joka tapauksessa! Jumala antaa anteeksi, koska hän rakastaa meitä. Ps. Jumala on vierellä silloinkin, kun pelottaa. Mutta edelleen Lutheria vaivasi levottomuus ja pelko, kun hän mietti, mitä voisi tehdä kelvatakseen Jumalalle. Millainen on hyvä linna. Kirche mit Kindern et al. Miten Jumalan kanssa voi tehdä sovinnon. Mitä teidän aarrearkkuunne talletetaan. Lutherin Lasten kanssa voidaan sisustaa kokonainen esiintymistila katsomoineen. Onko helppo luottaa tien olevan turvallinen silloin, kun ei itse näe. Kerran Luther joutui hurjaan ukkoseen kävellessään pitkää matkaa vanhempiensa luota opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Pieni Martti mietti peloissaan, mitä voisi tehdä, ettei äiti olisi enää vihainen vaan antaisi anteeksi ja tykkäisi hänestä jälleen. Oletko joskus ottanut jotain luvatta ja mitä sitten tapahtui. Pähkinät olivat Martin suurta herkkua, mutta niitä sai vain erityistapauksissa
Mitä heille tulee mieleen mustasta väristä. ”Nyt tänne tulee se hurrikaani, tää on San Francisco. Ryhmän ohjaajalle voi tulla kiusaus ottaa työ pois, kun se on aikuisen silmin kauneimmillaan. ”Tämä on arvokas kukkanen, taikakukka, keinukukka.” Mistä sitten tietää, että se on arvokas. Ja sinisen dinosauruksen jäljet.” Pienille taiteilijoille täytyy antaa luomisen rauha. Vastaus on yksiselitteinen: ”Äiti!” Miia tulee myös maalaamaan. Miian dinosaurukset liittyvät tummaan joukkoon: ”Mä teen karhun jälkiä, sillä on sellanen ilmalaiva. ”Mä en oo nähny vesiputousta, mutta mä oon pudonnut jostain,” kommentoi pöydän toiselta puolelta Iina. Tuli sinne muutama salamakin!” Myös Iinan kukan päälle ilmestyy tummia värejä. Ollaan 3–5-vuotiaiden päiväkerhossa Tuusulan Mattilassa. ”Sitten se on siinä”, Anita toteaa: mieltä painaneen asian on saanut tuoda turvallisesti esiin, siitä on voitu keskustella ja lapsi voi rauhassa siirtyä muihin askareisiin.. No siitä tulis aika sotku!” Iina maalaa upeaa kukkaa. Toisaalta on hyvä, että kerhoissa on aikaa taiteilulle, koska kotona ei voi maalata. Siihen muussataan banaania ja kananmunaa, niistä tehdään lettuja ja siitä tulee tosi hyvää!” Samalla paperi saa lisää väriä. ”Karhu on astunut linnan päälle ja laittanut sen tuleen.” ”Mustaa sadetta, oikeastaan sinistä, yön väristä.” Joskus lapsi luo työhönsä monia kerroksia niin, että kauniit sävyt ja muodot jäävät piiloon, kun tummat, aikuisen silmissä ehkä sotkuisilta vaikuttavat värit valtaavat tilan. Samalla lapsi saa kertoa kertomuksen, johon kuva hänen mielessään liittyy. Sanat ovat välillä tosiaan kovin monimutkaisia, joten annetaanpa kuvien syntyä ja puhua. Joskus kertomus kumpuaa tosielämästä, toisinaan se on mielikuvitusta. ”Noin, hauskaa! Sitten sinne tulee päivänkakkara.” Yhtäkkiä Evin vesiputousmaisema alkaa muuttua tummemmaksi. Oon tehnyt banaanilettuja. 48 Ideasta käytäntöön Taidekerhoa harrastava Evi maalaa mahtipontisen vesiputouksen. Lindqvist pohtii, että lapsen on hyvä saada käsitellä pelottaviakin aiheita taiteen keinoin. la niitä näitä: ”Minä osaan matikkaa! Äidillä on kaksi leipää ja isällä kaksi, siitä tulee yhteensä neljä leipää. Innokkaan katselijan kysymykseen työn sisällöstä vastataan arvoituksellisesti: ”Sitten näätte!” Maalatessa ehtii lauleskella ja jutelPYHÄN ÄÄRELLÄ TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Anita Lindqvist LUOMISEN ILOA, värien voimaa ”Kuvasta saa kyllä paljon paremmin selvää kuin sanoista!” Tähän pienen tytön toteamukseen moni lapsi varmasti liittyy. Mä osaan kuoria kananmunaa. Dinosaurukset on mustia ja harmaita.” Mustan sävyt innostavat lapsia tällä kertaa kovasti. ”Tässä on mummin ja ukin talo. ”Kun mulla on pikkuveikka. Evi kertoo, että itse asiassa taidekerhoa mieluisampi harrastus olisi kyllä prinsessajumppa. Nää on mustia sateenkaarijälkiä. ”Tummista väreistä ei kuitenkaan kannata olla huolissaan”, toteaa lastenohjaaja Anita Lindqvist
Mun veli on Adam. Muuten ne menis joka puolelle. Evikin on aloittanut uuden maalauksen, mutta tällä kertaa taiteilijan ei ole ihan helppo keskittyä. ”Että haluaa itsekin tehdä!” Mutta taiteilu ei ole kaikkien juttu. (Evi 5 v.) Tässä on taianomainen lähde, jossa kaikki hyvät toiveet virtaa ja täyttyy. Saaga tekee sadetta niin kauniin oranssilla, että muut pysähtyvät ihastelemaan. ”Älä häiritse, koira!” hän opastaa ystävällisesti lattialla haukkuvalle kerhokaverilleen, jota maalausurakka kiinnostaa kovasti. Kun koko ryhmän kanssa pohditaan, mikä on kaunista, lapset mainitsevat maalausten lisäksi pehmolelu-, dinosaurusja nukkeleikin. Entä millainen olo lapsille tulee, kun he näkevät kaunista taidetta. (Evi 5 v., pyhäinpäivän lattiakuvatyöskentelyn päätteeksi syntynyt työ) Lennan maalaukseen syntyy ralliautoja, joita iskä ohjaa. Sit siinä on aurinko, pihlaja, auringonkukka ja sinä. 49 Ideasta käytäntöön Tän vesiputouksen alla on este, ettei ne vedet pääse karkaamaan sieltä. ”Minä en tykkää tehdä taidetta”, kertoo Saana. Hän tykkääkin enemmän pehmoleluleikeistä.. Miia maalaa hevostallin, jossa on paljon hevosia. Ja niin työ jatkuu taas, vaikka välillä pitääkin käydä antamassa koiralle syötävää
Laulu käsillä leikkien pääsiäisaamuna = pääsiäisviittoma (kämmenet alaspäin, nostetaan kyynärvarsista ylös) aurinko sädehtii taivaalla = tehdään käsillä aurinkoa, sormet ”väreillen” kuuletko laulua, lintuset kertovat armosta = kädet korville, linnun siivet näetkö kummia, kivi on siirretty haudalta = tähystetään, kädet siirtävät kiven tunnetko riemua, Jeesus on herännyt kuolleista = kädet rinnalle, kädet ylöspäin Laulu liikkuen pääsiäisaamuna = keinutellen aurinko sädehtii taivaalla = pyöritään kuuletko... 50 Ideasta käytäntöön LAULA – LEIKI – LIIKU Aurinko! TEKSTI & TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVA Suvi Sievilä Oi mikä ihana sana: aurinko! Se sisältää jo lämmön, lupauksen, toivon, hymyn ja kasvun. Lapset tykkäävät kovasti tehdä rummun toisella puolella ”soppaa” (pyörittelevät mallettia rummun ns. Leikkivarjo/rytmirinkula Pääsiäisaamuna = kävellään rauhallisesti (h./askel) aurinko sädehtii taivaalla = kävellään reippaasti (q/askel) toistetaan kaksi kertaa säkeistön aikana. a-osassa soittavat triangelit, b-osassa soittavat kapulat. Tätä voi käyttää hyväksi mm. soittimilla: esim. Toisaalta aurinko voi olla myös porotus ja siristys, kuumuus ja kärähdys – autiomaa. Laulussa on selkeä abab-muoto. A 9 lin ki jee I D tu vi sus set on on ker siir he IV G to ret rän vat ty nyt ar hau kuol V A mos dal leis ta. œ œ Ó malletit. aurinko sädehtii taivaalla = pyöritään piirissä, toistetaan kaksi kertaa säkeistön aikana. jeesus on... V A 5 kuu nä tun D let et net ko kö ko A lau kum rie D lu mi mu a. œ œ Ó œ œ œ œ œ œ . tätä voi käyttää hyväksi mm. soittimilla: esim. = keinutellen lintuset...kivi on... laulu käsillä leikkien: pääsiäisaamuna=pääsiäis-viittoma (kämmenet alaspäin, nostetaan kyynärvarsista ylös) aurinko sädehtii taivaalla=tehdään käsillä aurinkoa, sormet "väreillen" kuuletko laulua, lintuset kertovat armosta=kädet korville, linnun siivet näetkö kummia, kivi on siirretty haudalta=tähystetään, kädet siirtävät kiven tunnetko riemua, jeesus on herännyt kuolleista=kädet rinnalle, kädet ylöspäin piirileikkinä: Pääsiäsaamuna=2x toinen jalka piirin keskellä ja takaisin, kädet nouset keskellä ylös. näetkö... Se voi olla hipaisu ja kosketus, suloisuus ja kauneus. œ œ Ó . a. Musiikkikasvattaja Maria Joutsi-Laineen tekemässä Pääsiäisaamuna-laulussa aurinko sädehtii taivaalla. I D 13 34 &## Maria Joutsi-laine pääsiäisaamuna &## &## &## laulu liikkuen: pääsiäisaamuna=keinutellen aurinko sädehtii taivaalla=pyöritään kuuletko...näetkö...tunnetko....=keinutellen lintuset...kivi on....jeesus on....=pyörien Leikkivarjo/rytmirinkula: pääsiäisaamuna=kävellään rauhallisesti (h./askel) aurinko sädehtii taivaalla=kävellään reippaasti (q/askel) toistetaan kaksi kertaa säkeistön aikana. a. ta. laulussa on selkeä abab-muoto. œ œ Ó œ œ œ œ œ œ . a-osassa soittavat triangelit, b-osassa soittavat kapulat. . Mukaan voi ottaa myös lautasauringot: A-osassa lautasella pyöritetään mallettia tai mallettia voi heiluttaa ilmassa, B-osassa lyödään malletilla lautaseen. = pyörien Piirileikkinä Pääsiäsaamuna = 2 X toinen jalka piirin keskellä ja takaisin, kädet nouset keskellä ylös. Ja saman voi tehdä myös kehärummuilla. œ œ Ó . aurinko sädehtii taivaalla= pyöritään piirissä Toistetaan kaksi kertaa säkeistön aikana. Laulun melodia on muodoltaan selkeästi abab – kolmijakoinen kappale kutsuu keinumaan ja pyörimään. ta. œ œ Ó . väärällä puolella).” pää I I D si äis IV V A aa I I D mu na, V V A au I D rin ko sä V G deh tii I tai D vaal la. tunnetko..
Vauva ja huivi Lapsi makaa peiton päällä. Anna lapselle kaksi mallettia käsiin. Esimerkiksi näin: Ensimmäinen ryhmä kulkee taputtaen eteenpäin neljä askelta (aa-aa-aurinko) ja taakse neljä askelta (aa-aa-aurinko) ja toinen ryhmä toistaa. Kevääseen mennään teemalaulun AA-AA-AURINKO kanssa. Laulu liikkuen pääsiäisaamuna = keinutellen aurinko sädehtii taivaalla = pyöritään kuuletko... B-osassa mennään piirin keskelle ja takaisin. = pyörien Aurinkopiiri vauvoille Kuljetaan piirissä. Erilaisia toteutustapoja Aurinkorivit isompien lasten kanssa Ollaan kahdessa rivissä vastatusten. Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. näetkö... TAI Istutaan tuoleilla. Myös B-osa tehdään näin. Kirkkomuskari 2 -kirjassa aurinko on yksi teemakokonaisuus. Tässä tapauksessa A-osan voisi kerrata. KIRJA. = keinutellen lintuset...kivi on... Myös kulkemisen tempoa voi vaihdella. B-osassa mennään keskelle ja nostetaan vauvat ylös (nimilaulussa keskelle voi mennä vain ”mainittu” vauva) tai Istutaan lattialla. Laulun loputtua kurkataan auringon takaa eri ilmeillä. Tätä voi lähteä varioimaan: toinen ryhmistä keksii kuinka aurinko paistaa, onko sillä joku rytmi, tapa liikkua tms. Kulkutapoja voi vaihdella: kuljetaan kävellen, juosten, pomppien, yhdellä jalalla, takaperin, kontaten. Vanhempi pitää keltaista huivia lapsen yläpuolella. Aurinko paistaa kaikille -kohdassa kurkistetaan lasta; kukkuu! Askartelua ja leikkiä Ottakaa pahvisia kertakäyttölautasia. Silitellään tai pomputellaan sylissä. 51 Ideasta käytäntöön Aurinkopiiri 2–6-vuotiaiden kanssa Kulkekaa A-osa piirissä ympäri. Huomaathan, että laulua voi leikkiä eri sanoilla; niitähän on valmiina jo Kirkkomuskari –materiaalissa. Liikkuvat rumpuauringot Kaksi lasta ottaa molempiin käsiinsä lautasrummut. Kuljetaan neljä askelta eteenpäin kohti toista ryhmää ja palataan neljä askelta taaksepäin (toistuen sekä Aettä B-osassa). Käyttäkää lautasia laulun leikeissä. A-osa körötellään, B-osassa nostetaan vauva ylös (nimilaulussa vain ”mainittu” vauva nostetaan). Seuraavien soittoleikkien lautasrummut voi korvata tietenkin kehärummuilla! Lautasrummut Kukin lapsi saa kaksi aurinkolautasta lattialle rummuiksi. B-osassa liikutaan kohti piirin keskustaa kankkujen varassa. Rumpuihin lyömisen voi tehdä Aa-aa-aurinko -laulun tahdissa (ohjaaja voi laulaa ja antaa rytmiä) tai jonkun muun musiikin tahdissa. Harjoitelkaa myös taukoa: nostakaa malletit B-osassa Aurinko paistaa –kohdassa ylös. tunnetko... Lorutelkaa ja laulakaa laulua ja lyökää malleteilla vuoron perään perussykettä ”rumpuihin”. Maalatkaa ne keltaisiksi auringoiksi. Kolmas lapsi seisoo näiden kahden välissä kahden malletin kanssa. Perussykkeen jälkeen voitte lyödä myös puolet nopeammin tai vain kaksi kertaa tahdissa tai kerran tahdissa molemmilla käsillä yhtä aikaa. Jokainen voi tehdä itselleen omanlaisensa (silmät, suu, hiukset yms.) Lautasaurinkoja voi olla myös useita per henkilö. Käsissä rumpuja pitelevät vaihtelevat käsien paikkoja – ylös, alas, sivuille, keskelle – ja keskellä oleva kääntyilee vuoron perään rumpujen puoleen ja lyö niihin. jeesus on... Vaihdetaan osia. TAI Istutaan lattialla. Ja toinen ryhmä toistaa sen. Ilmeet auringon takaa Lauletaan laulua, ja pidetään aurinkolautasta kasvojen edessä. B-osassa nostetaan lapsi ylös
Siinä opettamista lähestytään ilmiöpohjaisesti (Phenomenon-based learning, PBL) yli perinteisten oppiaineja sisältörajojen. Kulttuurivoltti-hankkeen (2014–2016) tuloksena kulttuurikasvatussuunnitelmien määrä tulee ylittämään Suomi 100 -juhlavuonna jo sadan kulttuurikasvatussuunnitelman rajapyykin. Sivusto on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi ja se on kaikkien vapaassa käytössä osoitteessa www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi. Hän rakentaa kirkon, kokoaa taloja, pystyttää torneja. blogspot.fi. Vastaanottajina olivat Fisucraftissa aktiivisesti toimineet digitaalisen lapsija nuorisotyön kouluttaja Anita Ahtiainen, verkkopastori Markus Kartano (oik.) sekä Fisucraftin aktiivi Tiitus Hopia. Siitä kertoo lapsellisetmiehet. Kulttuurivoltti-hankkeessa kulttuurikasvatussuunnitelmia edistettiin luomalla selkeä ja innostava verkkotyökalu, joka auttaa laatimaan kulttuurikasvatussuunnitelman kaikenkokoisiin kuntiin. Hankkeen tuloksina kulttuurikasvatussuunnitelmien määrä Suomessa kolminkertaistui. Tai suorittaa jonkun tehtävän. Työkalu tarjoaa vinkkejä ja valmiita malleja. ISÄPUHETTA NETISSÄ KURKISTUKSIA TEKSTI Tiina Haapsalo KUVA Jukka Jylhä Kristillinen medialiitto valitsi nyt jo 12. Tommi K bloggaa isyyspakkaus-nimisessä blogissaan nelihenkisen helsinkiläisperheen tavallisen epätavallisesta perhe-elämästä, joka pyörii pitkälti ruokapöydän ympärillä. Vuoden 2016 kristillinen mediateko -tunnustus jaettiin Nuori kirkko ry:n tiloissa. Isien ja miesten ”iholle” pääsee myös seuraavia blogeja seuraamalla: Isin Taisto -sivun bloggaajan kuvaus itsestään: ”Maailmaa ja etenkin näitä kotona tepastelevia pieniä ihmisiä ihmettelevä partanaama, joka päihtyy ihan siitä tavallisesta arjesta ja lasten avoimuudesta maailmaa kohtaan.” Lattepappa julistaa sivullaan tammikuun lopulla, että vuoden 2017 parisuhdeteko on aikalisä. Lapsi on siis itse osallinen tekijä. Etsii vaikkapa Jeesuksen aasin ja lähettää siitä selfien toisille. Kulttuurikasvatussuunnitelmia oli hankkeen päättyessä joulukuussa 2016 noin 90 Suomen kunnassa. Tulokset voi katsoa kartoista osoitteesta www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/ohjeet. Neljäs palkittu, verkkosuunnittelija Tommi Heinäjärvi osallistui tilaisuuteen Skypen välityksellä. Jäämme odottamaan. Millaista on miehen vanhemmuus. Hän toteaa, että ”pitäisi jostain saada lisäaikaa, sillä tuntuu, että vuorokaudessa ei meinaa tunnit riittää”. Kuva: Juha Kinanen.. Fisucraft on mielenkiintoinen myös peruskoulun uuden opetussuunnitelman näkökulmasta. Lattepappa puntaroi myös, miten jatkaa suosittua blogiaan nyt, kun pienokainen on varttunut vuoden ikään. 52 Ideasta käytäntöön Kulttuurikasvatussuunnitelma on kunnan tai alueen suunnitelma ja sopimus siitä, miten kulttuurija kulttuuriperintökasvatusta tarjotaan systemaattisesti osana kunnan perusopetusta vuosiluokalta toiselle edeten. Ja sitten kun hän haluaa KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAT värittävät vuonna 2017 yli kolmasosan Suomea FISUCRAFT-PELI on vuoden 2016 kristillinen mediateko vähän karmeampaa, creeperit, zombit ja monsterit löytyvät monsterimaailman rajojen sisältä. Mitä on olla isä 2010-luvun Suomessa. kerran Vuoden kristillisen mediateon. Tällä kertaa tunnustuksen sai Fisucraft-peli. Lapsi luo Raamatun kertomuksista kolmiulotteisen todellisuuden, johon hän osallistuu aktiivisena toimijana reaaliajassa. Se edustaa kirkon viestinnässä ja mediavalikoimassa ajattelutapaa, jossa lapsi rakentaa itse oman maailmansa. Hän voi myös tutustua reformaatioon ja vaihtaa hahmolleen Luther-skinin
Tanssin riemua, improvisointia ja heittäytymistä tanssinopettaja Titta Tunkkarin työpajassa. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. TANSSITEOS REFORMAATION JUHLAVUODEN KUNNIAKSI SIsäinen linna -tanssiteos on läpileikkaus Ávilan Teresan elämästä ja pala uskontomme historiaa. Vantaan Myyrmäessä sijaitsevan taidetalo Toteemin mainiot puitteet hyödynnettiin tehokkaasti helmikuun alussa järjestetyillä Luovuuden päivillä, jonka osallistujat olivat pääosin seurakunnan varhaiskasvattajia, mutta oli mukana yksi kanttorikin! Kurssilaiset pääsivät soveltamaan taiteen keinoja saman tien käytäntöön, kun Toteemissa järjestettiin illalla juhla lapsiperheille reformaation ja Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. 53 Ideasta käytäntöön Tänä vuonna Suomi juhlii 100-vuotissynttäreitään. Toisena kurssipäivänä kokeiltiin graffitien tekoa ja heittäydyttiin sirkuksen maailmaan – eivät ihan tutuimpia juttuja seurakunnissa, mutta kurssikokemuksen pohjalta lämpimästi suositeltavia. Koulutuksesta vastasi Nuori kirkko ry kouluttaja Anita Ahtiaisen johdolla. Ávilan Teresa on muuttanut uraauurtavasti naisten asemaa uskonnollisissa menoissa. LUOVUUDEN PÄIVÄT seuraavan kerran vuoden 2018 syksyllä! KUVAT Marjo Suominen. Ensi-ilta: Tuusulan Kirkko, klo 19.00. Lisätietoja voi kysellä sähköpostilla: sisainenlinna@gmail.com LUOVUUDEN PÄIVILTÄ INSPIRAATIOTA JA IDEOITA ARKEEN JA JUHLAAN Leku Leijona Tampereelta virittäytyi illan juhlaan hauskuuttamalla kurssitovereita. Liput & Lisätiedot: http://www.kut.fi/sisainen-linna/ Tanssiteoksen voi tilata myös omalle paikkakunnalle. Teoksen myötä tutustutaan nunnaan, joka on edistänyt nunnaluostareiden ja uskon leviämistä 1500-luvun Espanjassa. Myös vuoden alussa pidetyissä Helsingin ja Espoon hiippakuntapäivillä oli liki 100 osallistujaa! Keski-Uudenmaan teatteri KUT vie Tuusulan kirkkoon Sisäinen Linna -tanssiteoksen (ensi-ilta 17.3.). Hän koki 39-vuotiaana ilmestyksen Ecce Homona tunnetun kristuspatsaan juurella, jonka jälkeen hän sai monia mystisiä kokemuksia
54 Me tekijät
Silmun pintaa koskettaa lämpö auringon: Nyt on aika herätä valoon ihanaan, kevään lahjat kerätä: Kukkaan puhjetaan! Anna-Mari Kaskinen HILJAISUUDEN IKKUNA KUVA Suvi Sievilä. 55 Me tekijät Pajunkissa aavistaa: Aika tullut on
ISBN 978-952-288-635-4 TEEMAT raamattuleikit KOKO 172 x 228 mm, noin 140 s. Jokaiseen leikkiin on liitetty niistä nousevia keskustelukysymyksiä, joiden avulla leikkijöiden kanssa voidaan käydä pohdintoja eettisistä aiheista. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi TUULA VINKO Elämäleikki K AISA AITLAHTI, R AILI KER ÄNEN-PANTSU, AULIKKI MÄKINEN, RIIKK A REINA Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa Elämänleikki on lasten ja koululaisten parissa työskentelevien käyttöön tarkoitettu pihaleikkien aarteisto, johon on koottu yli 40 suosittua leikkiä selkeine ohjeineen. Mukana on 18 uutta käyttövalmista kertomusta, jotka keskittyvät elämäntaitoon ja etiikkaan sekä vuoden juhliin. ISBN 978-952-288-650-7 UUTUUS! 24,00 € UUTUUS! 3 35,00 €. TEEMAT leikit, yhteishenki KOKO 148 x 190 mm, noin 80 s. Neljäs lattiakuvakirja avaa menetelmän mahdollisuudet myös päiväkodin katsomuskasvatuksessa