1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 2 2018 PERHEJUMPPAA pääsiäispaastosta helluntaihin Katsomuskasvatusta Kouvolan malliin Leikki kuuluu kaikille!
Maiju Majamaa on toimittaja, Äimä-aktiivi ja taaperoikäisen lapsen äiti. Joskus tuore äiti voi joutua jopa lapsivuodepsykoosiin. Äiti aallokossa kertoo raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä lapsivuodepsykoosista. Teoksessa on lisäksi tietoa siitä, mistä ja miten hakea apua. ISBN 978-952-288-838-9 HINTA 31,90 ILMESTYNYT 2018 ” RASKAUSAIKA, SYNNYTYS JA ELÄMÄ VASTASYNTYNEEN KANSSA MYLLERTÄVÄT ÄIDIN MIELTÄ.” Elämä tulokkaan kanssa saattaa olla aivan erilaista kuin on ennalta odotettu. Äidin sairastuminen on vaikea tilanne myös muulle perheelle ja läheisille. Se sopii myös tietolähteeksi läheisille. maist.) on toimihenkilö, Äimä-aktiivi ja kahden koululaisen äiti. ”Kun vauvan mukana tulikin masennus” LEENA HONKAVAARA MAIJU MAJAMAA TUULIANNA RAIMORANTA (TOIM:) Äiti aallokossa KUN VAUVAN MUKANA TULIKIN MASENNUS www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kuukauden kirja Leena Honkavaara, Maiju Majamaa, Tuulianna Raimoranta. Kaikki äidit eivät saa kokea iloa lapsestaan, vaan mielen voi vallata ahdistus ja masennus. Tuulianna Raimoranta (fil. Yhdistys tukee työllään myös vauvoja, puolisoita ja läheisiä. Kokemukselliset kertomukset antavat kuvan masennukseen ja psykoosiin liittyvistä tunnoista ja tarjoavat vertaistukea. 2 Teema ÄIMÄ RY on yhdistys, joka auttaa raskauden aikaista masennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja lapsivuodepsykoosin läpi käyneitä äitejä vertaistuella sekä tiedottaa näistä sairauksista. Äimä ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. maist.) on Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori sekä yläkouluikäisen nuoren äiti. Leena Honkavaara (fil
Leena Honkavaara (fil. Joskus tuore äiti voi joutua jopa lapsivuodepsykoosiin. Se sopii myös tietolähteeksi läheisille. Yhdistys tukee työllään myös vauvoja, puolisoita ja läheisiä. Kokemukselliset kertomukset antavat kuvan masennukseen ja psykoosiin liittyvistä tunnoista ja tarjoavat vertaistukea. Maiju Majamaa on toimittaja, Äimä-aktiivi ja taaperoikäisen lapsen äiti. Teoksessa on lisäksi tietoa siitä, mistä ja miten hakea apua. 3 Teema Jee mä sain nallen mun syliin! Mä annan kohta sille maitoa. ISBN 978-952-288-838-9 HINTA 31,90 ILMESTYNYT 2018 ” RASKAUSAIKA, SYNNYTYS JA ELÄMÄ VASTASYNTYNEEN KANSSA MYLLERTÄVÄT ÄIDIN MIELTÄ.” Elämä tulokkaan kanssa saattaa olla aivan erilaista kuin on ennalta odotettu. Äimä ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Kaikki äidit eivät saa kokea iloa lapsestaan, vaan mielen voi vallata ahdistus ja masennus. ”Kun vauvan mukana tulikin masennus” LEENA HONKAVAARA MAIJU MAJAMAA TUULIANNA RAIMORANTA (TOIM:) Äiti aallokossa KUN VAUVAN MUKANA TULIKIN MASENNUS www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kuukauden kirja Leena Honkavaara, Maiju Majamaa, Tuulianna Raimoranta. Äiti aallokossa kertoo raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä lapsivuodepsykoosista. Äidin sairastuminen on vaikea tilanne myös muulle perheelle ja läheisille. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell ÄIMÄ RY on yhdistys, joka auttaa raskauden aikaista masennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja lapsivuodepsykoosin läpi käyneitä äitejä vertaistuella sekä tiedottaa näistä sairauksista. Tuulianna Raimoranta (fil. maist.) on Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori sekä yläkouluikäisen nuoren äiti. maist.) on toimihenkilö, Äimä-aktiivi ja kahden koululaisen äiti
4 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Teema : LEIKKI KUULUU KAIKILLE Lapsen silmin Pääkirjoitus Luopumisesta uuteen Teema Aikuisten kuuluukin leikkiä Kolumni Hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaminen on tekoja Teema Laadukas varhaiskasvatus syntyy toimintakulttuurin muutoksesta Kirkon talolta Elämä yhtä leikkiä Me tekijät Me tekijät Elämänilon saarnaaja Nuori kirkko Kutsu rauhantekijäksi Me tekijät Kunpa lapset saisivat olla keskellä Me tekijät Katsomuskasvatus käyntiin yhteisvoimin Oikeissa töissä Erilaisuuden ymmärtäminen auttaa lapsen ja perheen parhaan toteuttamisessa Kouluttaudu, osallistu Kirkon lastenohjaajat Kerhoissamme tehdään paljon hyvää työtä leikin parhaaksi 7 kysymsyä Nyt on kysymys valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta Tekevälle sattuu Kehnon leikkijän tunnustus Ideasta käytännöksi Luovat lapset Valoa tutkimassa pikkuväen kanssa Raamattua leikkien Hyvinvointia ja hymyä liikkumalla Raamattua leikkien Perhejumppaa pääsiäispaastosta helluntaihin Lastenkirkko Kutsu katsomusdialogiin Seurakunnat varhaiskasvatuksen katsomusdialogia rakentamassa Perhemessu Luomakunnan sunnuntai Kurkistuksia Pyhiä hetkiä Kiitos, että voimme kokoontua syömään yhdessä Laula – leiki – liiku Pääsiäisen laulut Hiljaisuuden ikkuna 6 40 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Aikuisten kuuluukin leikkiä Perhejumppa paastosta helluntaihin 3 5 6 11 12 14 16 19 20 22 27 28 29 30 32 34 38 39 42 44 46 49 50 52 54 16 Elämänilon saarnaaja pienille ja suurille 1/2018 -liite 1 PULMUN JYVÄT Päiväja perhekerhoihin sekä muuhun varhaiskasvatukseen 2018 +
5 Teema Luopumisesta uuteen Kristittyjen ja juutalaisten suuri juhla pääsiäinen kertoo luopumisesta ja uuden löytämisestä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 79,00 12 kk 82,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 31,00 12 kk 34,00 Irtonumero 12,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Pääsiäisen iloa, uskallusta uuteen! Eija Kallinen 2 2018 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. On hienoa lukea, kuinka lasten hyvä edellä, yhdessä keskustellen ja asialle aikaa antaen päästiin hyvästä vielä parempaan. Lapset rakentavat oman elämänsä merkityksiä leikkimällä samoin kuin me kaikki rakennamme elämämme merkityksiä osallistumalla vaikkapa hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumiin. Surutyötä piti tehdä aiemminkin hyvin toimineesta seurakunnan ja kunnan yhteistyöstä luopumiseksi. Jeesus ”voitti kuolemalla kuoleman ja kuoleville elämän antoi”, kuten erityisesti idän kristityillä on tapana laulaa pääsiäisyönä. Eri puolilla maailmaa juuri pääsiäinen on kutsunut kristittyjä suureen leikkiin, jossa ensimmäisen pääsiäisen tapahtumia kerrataan lasten lailla ”tää olis” -leikkiä leikkien. Tää olis se Jeesus, joka naulitaan ristille. Kouvolassa sijaitsevan Suursuon päiväkodin johtaja Outi Pulli sanoo haastattelussa: ”Pitää ravistella omaa ajatusmaailmaa ja ajatella asioita, joita ei ole tottunut ajattelemaan. Olemme lähteneet luomaan jotain ihan uutta.” Kristillisen pääsiäisen ihme on niin suuri, että sitä ei voi ottaa haltuun järkeilemällä. ”Tää olisi Pietari, joka suuttuu sotilaille. Tätä taustaa vasten on helppo yhtyä Ilkka Tahvanaisen ajatuksiin, kun hän kannustaa varhaiskasvattajia heittäytymään mukaan lasten leikkeihin. Tää olis se mies, joka kantoi Jeesuksen ristiä. Tää olis Maria, joka tuo tuoksuvia yrttejä Jeesuksen haudalle, jne.” Tätä leikkiä kutsutaan Via Crucikseksi ja siihen osallistuu miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa vuosittain hiljaisella viikolla. Kristityt juhlivat kuoleman ja pahan voimien murtumista. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/18 ja 4/18 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 2.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Vastavalo/Tiina Salonpää Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n PÄÄKIRJOITUS pienille ja suurille 1/2018 -liite. Vanhan taakse jättämiseen ja uuteen uskaltamiseen liitytään myös tämän lehden haastatteluissa. On ollut ihanaa tehdä yhteistyötä Katjan kanssa ilman yhteistä historiaa. Israelin kansan exodus, irtautuminen orjuudesta ja vaellus kohti luvattua maata ovat teemana juutalaisten pääsiäisessä. Kouvolan seurakunnan ja kaupungin välinen yhteistyö oli mahdollista uudistua, kun lastenohjaaja Katja Savolaisen sanoja mukaellen: ”ensin tehtiin surutyö ennen kuin ryhdyttiin rakentamaan uutta”. Kouvolaa uuteen tapaan työskennellä yhdessä haastoi uusi varhaiskasvatussuunnitelma
Mikä tunne, millainen intensiivisyys. Yhteisöt, joissa aikuisten heittäytyminen leikkiin lisääntyi, työviihtyvyys parani, ja jopa sairauspoissaolot vähenivät. Mitkä asiat leikeissä toistuivat. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock ja Tapani Romppainen TEEMA. Kun pääkaupunkiseudun 25 päiväkodissa annettiin enemmän tilaa leikille, muutos näkyi työntekijöiden hyvinvoinnissa. Töissä alkoi olla kivaa. Asia on kuitenkin päinvastoin. Olisiko niin, että leikki on väylä kasvattaa luovia ja innovatiivisia ihmisiä. Se synnyttää usein ihmisissä ajatuksen, että leikki on tavoitteetonta ja merkityksetöntä, jossa aikuisella ei ole erityistä roolia. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa leikin kehittämistyön parissa työskennellyt Tahvanainen kannustaa varhaiskasvattajia heittäytymään mukaan lasten leikkeihin. Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntija, Ilkka Tahvanainen kysyy. Mitä se voisi tarkoittaa aikuisten välisessä työskentelyssä, tai aikuisessa itsessään. – En oikeastaan pidä käsitteestä vapaa leikki. Lähes kaikki muistavat lapsuuden kesät lämpiminä ja talvet lumisina, mutta mitä muistat lapsuutesi leikeistä. Aloimme työryhmässä miettiä, voisiko työyhteisöön tuoda enemmän leikillisyyttä. 6 Teema Aikuisten kuuluukin leikkiä Kun varhaiskasvatusryhmän päivärytmi muutetaan, ja aikuinenkin heittäytyy leikkimään, koko yhteisö hyötyy. – Varhaiskasvatuksesta on puuttunut hassuttelu, huumori, riehakkuus ja karnevaalitunnelma. Otitko niistä jotain mukaan aikuisuuteen. Mitä nousee ensimmäisenä mieleen
Leikkiessä lapsi oppii tulemaan toimeen toisten kanssa. Leikkiminen on yleismaailmallista Leikkiminen on osa lasta, kaikki maailman lapset leikkivät. Hankkeen aikana osassa päiväkodeista vanha päivärytmi purettiin, ja leikille annettiin enemmän tilaa. – Leikissä lapsi hakee kontaktia itseensä, toisiin ihmisiin sekä ympäristöön. Leikissä käydään läpi ristiriitatilanteita. Joskus leikistä tehdään liian kiiltokuvamaista. – Joskus leikistä tehdään liian kiiltokuvamaista. Pikemminkin alettiin pohtia leikin jatkumoa, miten se voitaisiin säilyttää siirtymistä huolimatta. Leikki on muodoltaan joustava. Turhia siirtymiä poistettiin. Aamupiiriin kokoontumisesta saatettiin luopua, jotta lapsilla olisi enemmän aikaa leikkimiseen. Nämä vuorovaikutustaidot, luovuus ja ongelman ratkaisutaidot ovat merkityksellistä osaamista myös lapsen tulevaisuudessa. Leikkiin kuuluvat kuitenkin kaikki draaman kaaret. Onko ympäristössä tarpeeksi kulttuurisia vihjeitä, jotta eri kulttuureista tulevat lapset pystyvät kokemaan osallisuutta leikissä. Mukana on vastavoimat, ratkaisut ja voittaminen, Tahvanainen luettelee. Eri ikäiset ja eri kulttuuritaustoista tulevat lapset pystyvät tarttumaan siihen, mikä omalta osaltaan haastaa varhaiskasvatusryhmät tarkkailemaan oppimisympäristöään. Rytmin voi muuttaa Varhaiskasvatusryhmän toimintakulttuuria pohtiessa on hyvä kiinnittää huomiota päivärytmiin. Leikkiin kuuluvat kuitenkin kaikki draaman kaaret. Enää ei keskitytty miettimään leikin lopettamista tai leikin keräämistä pois. Leikillä on siis ihmiselon kannalta jokin syvempi merkitys ja tarkoitus. Siinä on ääntä, vauhtia ja kipukohtia.. – Aamulla saatettiin luoda ryhmälle pitkäkestoisempi leikkipaikka, eikä ulkoilua aikataulutettu. Miten leikki voisi jatkua, sisältä ulos tai aina kotiin asti, ja sieltä vielä takaisin päiväkotiin. Edistääkö päivärytmi pitkäkestoista leikkiä, vai onko toiminta pirstaloitunut. 7 Teema Kristiina Kumpulainen (vas.) ja Satu Valkonen ovat pienten lasten monilukutaitoa edistävän tutkimusja kehittämisohjelman asiantuntijoita. Siinä on ääntä, vauhtia ja kipukohtia
Aikuisen rooli voi olla myös leikkiä rajoittavaa. Leikin annettiin levitä uusiin paikkoihin kuten varastoihin, käytäviin, piharakennuksiin ja luontoon. Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntija 2014–2016 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa leikin kehittämishankeessa tutkija Saija Turusen kanssa Harrastaa runojen kirjoittamista ja esittämistä Leikki astuu varpaille, kokemuksia VKK-Metron leikin kehittämiskaudesta, Toim. Lapset jäljittelevät usein sitä, mitä ovat nähneet tai kokeneet. Parasta olisi, jos lapset voisivat olla toteuttamassa omaa oppimisympäristöään yhdessä aikuisten kanssa. Aikuisten ohjeet vain yhdestä tai vain pienestä leikistä kerrallaan, tai että leikkivälineitä ei saa sekoittaa keskenään, voivat tuntua lapsesta absurdeilta. – Aikuisen on tärkeä huomioida, miten lapset aloittavat leikin, mitä leikissä ja leikkitilanteen jälkeen tapahtuu. – Lapsen tulisi saada olla osallinen oppimisympäristönsä muokkaamisessa. ILKKA TAHVANAINEN Kasvatustieteen maisteri. Kuvastosta tilattujen lelujen lisäksi leikkeihin tuli mukaan keppejä, putkenpätkiä ja pressuja sekä muita epätyypillisiä leikkija toimintavälineitä. Miten muut reagoivat, kun toimin näin. Miksi pitäisi leikkiä juuri tietyssä paikassa, tai miksei barbeja ja legoja saa yhdistää?. Ilman aikuisen läsnäoloa leikkiroolit voivat olla yksipuolisia ja kohtalokkaita lapsen oppimiselle. 8 Teema Oppimisympäristöä ja leikkivälineitäkin katsottiin uusin silmin. Aikuinen havainnoijana Aikuisen tehtävä on turvata, että leikissä kaikilla on turvallista ja hyvä olla. Vähitellen syntyy dialogia ja oppimista, jossa jokaisen osallistujan ymmärrys laajentuu. He toistavat leikeissään omaa perhekulttuuriaan tai lähiympäristöään. Ilkka Tahvanainen & Saija Turunen Varhaiskasvatus katsomusten keskellä Tiina Haapsalo & Heljä Petäjä & Päivi Vuorelma-Glad & Mirva Sunden & Hanna Pulkkinen & Ilkka Tahvanainen (toim.) TEEMA KUKA Parhaimmillaan leikin sisälle meneminen synnyttää dialogia. Aikuisen tekemät havainnot tulisi johtaa muutoksiin oppimisympäristössä, jotta lapsi menisi eteenpäin omassa tekemisessään. Aikuinen oppii kuuntelemaan lasta ja tarttumaan lapsen ehdotuksiin. – Lapsi testaa tiedostamattaan omalla toiminnallaan toisia leikkijöitä
Hänen tulee asettaa itsensä sellaiseen rooliin, että hän on mukana dialogissa. Tiettyjen stereotypioiden vahvistamista tulee välttää. – On yksilöllistä, kuinka rohkeasti osaamme mennä tilaan. Tieto on tärkeää, jotta aikuinen voi kehittää oppimisympäristöä ja auttaa lasta oppimisessa eteenpäin. Heiltä saa hyviä vinkkejä, miten leikki mahdollistuu. Uudenlaista toimintakulttuuria voi lähteä rakentamaan omista lapsuuden leikkikokemuksista. – Oma ammatillisen kehittymisen kannalta on tärkeää nähdä itsensä ulkopuolisin silmin. Minkälaisia omat lapsuuden leikit olivat, ja oliko niissä aikuisia mukana. – Koskaan ei synny mitään hyvää, jos leikkiin osallistuu vain, koska niin pitää tehdä. Jos aikuinen muuttaa leikin ulkokohtaiseksi opetustilanteeksi, leikin maailma särkyy ja katoaa. Näiden havaintojen perusteella jokainen voi miettiä omaa rooliaan. Mitä tapahtuu leikille. Onko se lapsen tarve, vai aikuisen halu ja tapa hallita ryhmän toimintaa. Aikuinen oppii lapsesta ja lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta niin paljon, että varhaiskasvattajan työ tuntuu jopa mahdottomalta ilman sitä. – Lapsethan ovat leikin ammattilaisia. Aikuinen oppii kuuntelemaan lasta ja tarttumaan lapsen ehdotuksiin. – Näihin tunteisiin ei pääse kiinni vain havainnoimalla. Jos heittäytyminen on vaikeaa, lapsilta voi aina kysyä neuvoa. Entä jos olisikin toisin päin. Vaikka aikuinen ei olisikaan leikin sisällä, aikuisen on oltava läsnä. Joustavaa varhaiskasvatusta Päivärytmin muutos saattaa saada vastustusta ajatuksesta, että lapsi tarvitsee rutiinit. Mistä liikkeelle. Tavallisinta on, ettei aikuisella ole jäsentynyttä roolia leikissä, mikä huolestuttaa Tahvanaista eniten. Lasten sujuva leikki ei kuitenkaan saa olla aikuiselle tekosyy olla menemättä mukaan. Millaista leikillinen oppiminen on. Leikin sisällä aikuinenkin voi kokea leikin vahvan emotionaalisen voiman ja intensiteetin, miten voimakas leikki voikaan olla. Kasvattajan tulisi olla tietoinen, miten käyttää omaa kehoaan tai millaisia ilmeitä luo lapsiin. Osallistumisella on oltava merkitys. Leikin voi luoda vaikka sadusta, jota elävöittää. Aikuinenkin leikkii Vaikka lapsi leikkii, ei ole olemassa leikkitunteita. Jotkut kasvattajat harjoittelivat heittäytymistä leikkimällä ensin yksin lasten kanssa. Kaikki kasvattajat eivät ole välttämättä tottuneet olemaan leikkisiä. Missä lapset leikkivät. Tahvanainen on kuitenkin vakuuttunut, että lapset oppivat myös toisenlaisen toimintakulttuurin. Aikuisen on mentävä leikin sisälle. – Parhaimmillaan leikin sisälle meneminen synnyttää dialogia. Tahvanainen suosittelee videoimaan leikkitilanteita. Jos lapset ovat hyvin kiinnittyneet leikkiin, silloin aikuinen voi ottaa havainnoitsijan roolin. Heittäytymisen taitoa saattaa joutua opettelemaan. – Kun sijoitamme automaton keskelle lattiaa ja kotileikin nurkkaan, arvotamme jo sillä, että tytöt voivat leikkiä nurkassa, ja pojat saavat enemmän tilaa. Leikki on niin joustava toimintamuoto, että taidoiltaan TEEMA. Leikissä koetut tunteet ovat kaikki oikeita. Rooliin meneminen voi olla vaikeaa, jopa pelottavaa. Menemällä leikin sisälle, aikuinen näkee, mistä lapsi on tällä hetkellä kiinnostunut ja mitä hän on oppimassa. Ulkonakin tarvitaan liikkuvaa ja leikkivää aikuista. Videolta saattaa huomata, että luokin johonkin lapseen ohittavia ilmeitä, eikä reagoi lainkaan tämän aloitteisiin. Aikuisen apua saatetaan tarvita erilaisissa asioissa. – En ole aina ihan varma, kummasta rutiininen kiinnipitämisen tarve nousee. 9 Teema Kasvattajan tulee olla toiminnassaan sukupuolisensitiivinen. – Työtiimi voi yhdessä pohtia, mikä olisi oman ryhmän leikin kehittämisen kannalta tärkeä asia. Arempi heittäytyjä voi aloittaa leikkiin heittäytymisen oman pienryhmänsä kanssa
– Koko talon yhteinen leikkipäivä voisi olla erilaiselle leikkijälle yksi mahdollisuus päästä mukaan. Koko talon yhteiset leikkipäivät oli yksi hankkeen toimintamuoto. Sen kautta saatetaankin päätyä paikkaan, johon ei ehkä pitänyt tulla. Leikin viemää Tahvanainen määrittelee itsensä leikkimieliseksi ja helposti innostuvaksi, mutta tunnustaa olevansa myös toisinajattelija, joka tökkii ja rikkoo luutuneita ajatuksia. Runojen ja nukketeatterin harrastajana lavalla oleminen on tullut tutuksi. Eri-ikäisten leikki voi rikastuttaa leikkiä, mikä antaa myös ehkä aikuisella enemmän roolia. Lopputulos voi olla hämmästyttävä, tähänkö me päädyimmekin, Tahvanainen kuvailee, mutta antaa ymmärtää, että leikkiin heittäytyminen synnyttää aina jotain hyvää. Please, tää nukkuu vaan katolla, harmittaa, kun ei oo omaa kotia. Tää olis vaan hiljaa ja ne ei huomais et tää on kipee, mekko voi kyllä mennä pönttöön tai ei voi. Synnytämme yleisön kanssa yhdessä tilanteen, mistä emme voi olla ihan varmoja, mihin se vie. Se on näkymättömän maailman luomista. Lapset oppivat leikkimään eri-ikäisten ja kulttuuritaustaisten lasten kanssa. Hän haastaa mielellään ihmisiä katsomaan asioita toisesta kulmasta. Siinä on oja, sellainen pulipuli, mis ois vähän enemmän tilaa. Ikä ei ole aina määrittävä tekijä, vaan kehittyminen ja oppimisen taidot. Ilkka Tahvanainen Runon sanasto on kerätty varhaiskasvattajien kirjoittamista leikkikuvauksista keväällä 2015.. Leikkiin liittyivät myös kasvattajat sekä vanhemmat. Pitää tehdä ilmassa pyörremyrskyjä. Laitetaan majaan mansikkaviesti: Pitää olla tosi monta leivosta. 10 Teema LUE LISÄÄ hyvin erilaiset lapset pystyvät liittymään siihen. – Mennä lavalle, esittää ja olla. Hyvin pienikin lapsi voi olla oppimisessaan pitkällä. Aurinko pyörii, aurinko pyörii. Tahvanainen on oppinut heittäytymään satumaailmaan. Oh shit, se on mummi. Aikuista tarvitaan luomaan ympäristöön kiinnikkeitä, joihin lapset pystyvät tarttumaan. Leikki astuu varpaille, kokemuksia VKK-Metron leikin kehittämiskaudesta toim. Ilkka Tahvanainen & Saija Turunen www.socca.fi/files/5553/ Leikki_astuu_varpaille_-julkaisu.pdf LEIKKIRUNO Häh! Miks noi on koko päivän hiljaa. Leikin maailma on samankaltainen
Silloin osallisuuteen pitää etsiä uusia keinoja tai antaa ihmisten olla osallistumatta. Ilman tekoja koko keskustelu hyvinvoinnista on turhaa. Hienojen esitysten ja suunnitelmien alle jää usein tekeminen, pöhinä ja todellinen muutos. Tämä näyttää kilpailuyhteiskunnassa vaikealta, mutta siinäkin on päästy eteenpäin. Jokainen kunta Suomessa tarvitsisi matalan kynnyksen seuroja ja järjestöjä. Kokonaisuutena hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaminen on siis ensisijaisesti tekoja. Hyvinvoinnin näkökulmasta lapset pitäisi lisäksi saada harrastamaan. Meillä on Sote, Hyte, Kiky ja uusi OPS. Käytännössä 80-luvun hyvinvointivaltion kaikki todelliset preventiokeinot on purettu ja samaan aikaan ongelmat ovat moninkertaistuneet. Aina kannattaa kokeilla, siinä saattaa joskus onnistua. Minä lähdin huristelemaan nuorten kanssa mopolla, koska halusin keskustella nuorten kanssa. On hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja osallisuus. Meillä Juuassa on perustettu rahasto tukemaan lapsiperheiden harrastuksia, jotta jokainen saisi harrastaa. Samalla on aloitettu vuoropuhelu erilaisten seurojen kanssa siitä, voisiko toimintaa järjestää ilman kilpailua tai KOLUMNI KUKA Osallisuuden johtaminen on siis mahdollisuuksien antamista, ei pakottamista.. Hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaminen on tekoja KUKA MARKUS HIRVONEN Kirjoittaja on kunnanjohtaja Juukassa. Se vaatii resursseja, rohkeita uusia avauksia ja tekoja. Lähes jokainen nuori osallistui tapahtumaan, vaikka nuorten tavoittaminen yleensä on haasteellista. 11 Teema tavoitteellista toimintaa. Oikeat otetaan käyttöön ja vääristä opitaan. Mielestäni pahin olettamus on, että julkinen valta tai esimies voisi jotenkin ”osallistaa” kuntalaisia tekemään jotain. Kuvassa mukana Eevertti-poika. Toisaalta meidän tulee hyväksyä se, että vaikka isoissa ministeriön linjapapereissa huudetaan kovaa ”osallistakaa”, iso osa ei ole siitä juuri nykymuodossaan kiinnostunut. Harva ajattelee, että kilpailu sulkee pois ne pelaajat, hiihtäjät tai viulunsoittajat, jotka haluaisivat ilman paineita ilon kautta harrastaa omaa lajiaan yhdessä kavereiden kanssa. Nämä kaksi ilmiötä tulisi poistaa, jotta lapset osallistuisivat harrastuksiin. Erityisesti lapsiperheet tarvitsevat tukea aivan tavallisessa arjen hallinnassa; siivous, ruuanlaitto, talouden hallinta ja lasten kasvatus. Osallisuuden johtaminen on siis mahdollisuuksien antamista, ei pakottamista. Ennaltaehkäisystä on puhuttu juhlapuheissa jo kymmeniä vuosia, mutta tosiasialliset toimet ovat olleet päinvastaisia. Ensimmäinen todellinen teko olisi kääntää rahoitusmalli ennaltaehkäisyyn, ja se pitäisi tehdä valtion ja kuntien yhteistyössä. Maailman muuttuessa valmiudet lasten kasvattamiseen ovat pienentyneet ja samalla paine päivähoidossa on kasvanut. Yhteiskunnan panostukset tulisi olla juuri näissä perheissä, joiden lapsilla on uhka ajautua syrjäytymisen kierteeseen. Harrastusten vaikutus syrjäytymisen estoon on kiistaton. Sen jälkeen vastuun tulee olla henkilöillä itsellään. Kokeiltavat toimenpiteet ovat joskus oikeita, joskus vääriä, mutta tekoja pitää olla. Sekin on valinta. Ja panostukset hyvinvointiin tulisi tehdä ajoissa ennen ongelmien syntymistä. Osallisuuteen voi rakentaa uusia malleja, sillä perinteiset kunnantalopalaverit eivät kiinnosta kaikkia. Osallisuus on hyvinvoinnin edistämisen rinnalla sana, jolla on monta merkitystä. Lapsiperheiden asema Suomessa on polarisoitumassa. Osalla menee todella hyvin, kun taas osa on koko ajan enemmän tuen tarpeessa. Kaiken pohjana on luottamus, jotta jokaisella on sama hyvinvointiin tähtäävä päämäärä. Päävastuu tulee olla perheillä kasvatuksessa, mutta se vaatii julkisen vallan tukea vielä enemmän kuin ennen, erityisesti kun x-, yja z-sukupolvi kasvattavat lapsia. Osallistuminen harrastuksiin estyy monta kertaa kahdesta syystä: kaikilla ei ole varaa harrastaa ja nykyisin harrastaminen perustuu liian usein kilpailuun. Esityksiä ja suunnitelmia on helppo tehdä siihen verrattuna, mitä on todellinen hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaminen. Se on yksittäisiä pieniä tekoja yhdessä muiden ihmisten kanssa. Lyhenteitä ja hienoja sanoja, joista Suomen mallin mukaan tehdään hienoja Powerpoint-esityksiä. Näin se ei toimi, vaan ihmisille tulee antaa mahdollisuus halutessaan osallistua esimerkiksi päätöksentekoon
Johtajille jää heikosti aikaa pedagogiseen johtamiseen, mikä puolestaan haastaa henkilöstöä ottamaan vastuuta pedagogisen laadun varmistamisesta ja kehittämisestä. Millaista pedagogiikkaa haluamme, ja mitä meidän on pakko toteuttaa. Se osaa vastata kysymyksiin mitä ja miksi. – Tutkimustulosten myötä olemme heränneet esimerkiksi siihen, miten tärkeää riittävän kuormittava liikunta on lapsille. – Mitä lapsi oikeasti päivän aikana on saanut, ja mitä kaikkea hän voisi saada, ei ole aina optimaalista. Uudet tutkimukset osoittavat suuntaa, miten työtä tulisi kehittää. Jos asiaa kysytään vanhemmilta, he ovat tavallisesti tyytyväisiä lapsen saamaan varhaiskasvatukseen. Toimintakulttuurin muutos Maailma muuttuu ja vaatimukset sen mukana. Uudistuminen ja laadun kehittäminen lähtevät yhteisestä arvokeskustelusta. Entä minkä pitäisi olla tärkeintä. Arvot ja pedagogiikka Jotta voisi saada jotain uutta, on luovuttava jostain vanhasta. Vaikka Suomessa varhaiskasvatuksen puitteet ovat kansainvälisesti vertailtuna erinomaiset ja ryhmät ovat maailman pienimpiä, kohtaamisen laadussa on puutteita. Kehittävän työotteen herättäminen on erittäin tärkeää, Fonsén painottaa. Pystymmekö vastaamaan laadulle asetettuihin haasteisiin. Päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa on tarkistettava omia käytänteitä ja huolehdittava lasten riittävästä liikunnasta. Se on luonnollisesti tärkeää sydänja verisuonijärjestelmän kehittymisille, mutta myös oppimiselle ja hermoverkostojen kehittymiselle. Tärkein mittari kuitenkin on, miten lapsi tulee kohdatuksi arjessa. 12 Teema Laadukas varhaiskasvatus syntyy toimintakulttuurin muutoksesta Varhaiskasvatuksen laatua voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Arjen toimintoihin liittyy paljon asioita, joita tulisi katsoa uusin silmin. Yhteiskunnalliset muutokset haastavat tarkastelemaan nykyisiä käytänteitä. Jos lapsi on kotiin haettaessa iloinen ja tyytyväinen, vanhemmat pitävät päivää onnistuneena. Varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit nousevat uudesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Mikä on meidän talon lapsija oppimiskäsitys. – Oleellista on toimintakulttuurin muutos. Fonsén herättelee. Kaikki hienot suunnitelmat ja visiot eivät aina välttämättä toteudu käytännössä, kasvatustieteentohtori Elina Fonsén toteaa. Johtajien alueet kasvavat, ja heillä on monta yksikköä johdettavanaan. On tärkeää, että työntekijät osaavat tarkastella rehellisesti ja kriittisesti omaa toimintaansa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. TEEMA TEKSTI Päivi Romppainen KUVA Tapani Romppainen. – Johtajuudelle tämä on iso kysymys, sillä kaikki varhaiskasvatuksessa tapahtuva toiminta tulee olla pedagogisesti perusteltua. Jos teemme niin kuin aina ennekin on tehty, onko toiminta uusien tavoitteiden mukaista. Koulutuksen tulee omalta osaltaan vastata haasteeseen tarjoamalla lastentarhanopettajille vahvemmin tukea. Toimintakulttuurin muutos edesauttaa arvojen toteutumista arjen työssä. – Lastentarhanopettajilla on entistä enemmän pedagogista vastuuta, mikä haastaa osaamista. Mikä on tärkeintä. ”Varhaiskasvattajat ovat avainasemassa kielellisten erityisvaikeuksien tunnistamisessa. Koska vasu on nyt normi, se on aiheuttanut kentällä painetta ja hämmennystä. Vastaako oma toiminta yhteisiä arvoja ja visiota. Vasta sen jälkeen mietitään, mitä kukin Laadukas varhaiskasvatus nojautuu arvoihin. – Pohditaan yhdessä tiimin kanssa, mikä on meidän perustehtävä. Miten haluamme toteuttaa pedagogiikkaa
Ajan hermolla Jotta varhaiskasvatus voisi tarjota parasta mahdollista juuri tämän päivän lapselle, edellyttää se työntekijöiden ajan tasalla olevan tiedon seuraamista. 2. Millaiset arvot ohjaavat sitä, ja mitkä ovat sen tavoitteet. Suunnittelu ja arviointi ovat tärkeässä roolissa. – Varmaankin sellainen, missä lapsi voi hyvin. – Mielelläni tarjoaisin johtajuuden sivuaineen tai lisäkoulutusta pedagogiseen johtajuuteen kaikille johtajan tehtäviin haluaville. Hän tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi sekä saa eväitä omaan kasvuunsa ja kehitykseensä, Fonsén pohtii. Yksi varteenotettava vaihtoehto on, että varhaiskasvatuksen johtajalla tulisi olla maisterintutkinto, mikä auttaisi laadun kehittämisessä tutkimus edellä. POHDITTAVAKSI 1. Mitä hyvä varhaiskasvatus on. Perustehtäväpohjainen pedagoginen johtajuus vaatii omanlaisia välineitä. Pystynkö perustelemaan toimintani, vai onko se rutiininomaista. Hyvin koulutettuja henkilöitä ei kuitenkaan ole aina saatavilla. – Kunnat ovat hyvin erilaisessa asemassa ammattitaitoisen henkilöstön suhteen. 13 Teema Lapsen oman ilmaisun tukeminen ja siihen kannustaminen tukevat merkittävästi lapsen hyvinvointia, koska meillä kaikilla on ihmisyyteen kuuluva tarve ilmaista itseämme. Lisäkoulutusta johtajuuteen Johtajien etääntyminen pedagogisesta johtamisesta on tällä hetkellä iso haaste. Molemmat on huomioitava työvuorolistoissa. – Kehittävän työotteen omaksumisella saadaan vahvistettua kasvatuksen laatua. – Niin kauan kun meillä on hyviä ja pedagogisesti valveutuneita ihmisiä kentällä, ongelma ei ole kovin suuri. – Vanhat asenteet ja tavat toimia ovat sitkeitä ja hitaita muuttumaan. Mitä voisin omassa toiminnassani muuttaa tai kehittää siten, että se olisi hyvän varhaiskasvatuksen arvojen mukaista ja vastaisi tavoitteita, joita pidän varhaiskasvatuksessa tärkeinä?. (toim.) 2016 Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. & Fonsén, E. KUKA ELINA FONSÉN , KT Yliopistonlehtori Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Parrila, S. Millaista sitten on riittävän hyvä varhaiskasvatus arjen tasolla. Päiväkodinjohtajille on kaavailtu myös omaa koulutusta. Käsikirja käytännön työhön tekee ja miten toiminta organisoidaan. Toteutanko omassa työssäni näitä arvoja ja tavoitteita. Ongelmiin on pyritty hakemaan ratkaisua nostamalla johtajien koulutustasoa. 3. Miten johtaja kykenee nykyisessä työtilanteessa vastaamaan varhaiskasvatuksen laadusta ja sen kehittämisestä. Yhteinen arvokeskustelu kirkastaa, mitä meillä pitää olla, ja mistä voidaan luopua. Tärkeintä on, että uskalletaan aidosti katsoa peiliin. – Keskeistä on, että pedagogiikan kehittämiselle ja pohdinnalle varataan selkeä aika. Vanhaa toimintakulttuuria tulee tarkastella kriittisesti. Hyvin johdettu pedagogiikka on laadukkaan varhaiskasvatuksen tae. Jos henkilöstön pedagoginen koulutustaso alkaa olla matala, eikä johtaja pysty olemaan toiminnassa mukana, se on iso haaste toiminalle. Pedagoginen johtajuus on kuitenkin oma juttunsa, vaikka yhteneväisiäkin asioita on. Varhaiskasvatuksen laadun erot voivat olla kuitenkin huomattavia myös saman kunnan, tai jopa saman talon sisällä. Aika moni päiväkodinjohtaja onkin osallistunut yleisiin johtajakoulutuksiin. Hän kasvaa ja kehittyy sekä kokee olevansa aidosti osallinen yhteisöänsä
Leikkimään sitoudutaan tiedostamatta ja se tempaa lapsen mukaansa mielikuvituksen ja yhdessä tekemisen maailmaan. Huumorin viljely on sekin aikuisten leikkiä, ja joskus vaikeista asioista saa paremmin otetta lähestymällä niitä huumorin keinoin. Leikissä voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Ehkä taivas onkin suuri leikkikenttä. Rippikouluissa nuoret usein alkukankeuden jälkeen tempautuvat mukaan leikin maailmaan, kun keskinäinen luottamus ryhmässä lisääntyy ja nuoret oppivat tuntemaan toisensa. Uudet innovaatiot, ajattelutavat, ja jopa tieteelliset läpimurrot edellyttävät sitä, että totutusta irrottaudutaan, ja heittäydytään uuteen, vailla tarkkaa tietoa siitä, mihin päädytään. Pyhää ei voi ottaa haltuun. Kristittynä voimme ottaa tämän todesta, ja astua vielä yhden askeleen pidemmälle: elämä Jumalan yhteydessä on elämän leikkiin heittäytymistä. Leikkiessä tai laulaessa lapselle tai nuorelle välittyy uskon keskeistä sisältöä, vaikka uskonnon abstraktit käsitteet jäisivätkin taka-alalle. Leikin kuvaaminen on kuitenkin vaikeaa. Leikin ei tarvitse olla hyödyllistä, tarpeellista tai erityisen tuloksellista. Leikin maailmassa nämä kaikki voivat olla läsnä. Yksi leikin tunnuspiirteistä on sen vapaaehtoisuus. Uskoa ja leikkiä yhdistää se, että molemmilla on ELÄMÄ YHTÄ LEIKKIÄ JARMO KOKKONEN vs. Sama pätee uskonnon harjoittamiseen. 14 Teema Leikkiminen on yleismaailmallinen ilmiö, lapset leikkivät kaikkialla maailmassa. Reippaat kymmenen vuotta sitten puhuimme leikkivästä kirkosta, joka ottaa lapsen tosissaan ja jossa pyhä kohdataan kaikilla aisteilla. Uskossamme on kyse suhteessa elämisestä, toisen varaan jäämisestä, toivosta ja luottamuksesta. Ihmisyys on leikkimistä, on filosofi Frank Martela todennut. Pelkäämme epäonnistumista, nolostelemme, pidämme kiinni tiukasti totutuista toimintatavoistamme ja kontrolloimme niin itseämme kuin muitakin. Leikkivä ihminen on luova. Leikin hyödyt hyvinvoinnin kohentajana ja mielihyvän tuottajana tiedetään. Moni leikkivän kirkon ajatus on toteutunut, monella tapaa olemme vielä matkalla. Seurakunnan yhteydessä toimiessaan lapsi leikkii todeksi kirkon, joka omalla toiminnallaan osoittaa olevansa sekä lapsen että lapsuuden suojelun vakavasti ottava kirkko. Välillä on elämästä leikki kaukana. Silti meiltä aikuisilta helposti katoaa taito olla rohkeasti utelias. Silloin energiamme suuntautuu selviytymiseen, tai entistä pahempien asioiden välttämiseen. Leikkiin ei voida pakottaa. Albert Einstein leikitteli ajatuksella, miltä tuntuisi ratsastaa valonsäteellä, miltä maailma näyttäisi siitä perspektiivistä – ja tämän leikittelyn lopputulemana kehitti suhteellisuusteoriansa. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua ja oppia. Hän kykenee kuvittelemaan, heittäytymään, ja ottamaan erilaisia rooleja. Leikki valloittaa kaikenikäisiä. Toisaalta usein huomaamme, kuinka lähellä itku ja nauru ovat toisiaan. KUKA KUVA Shutterstock. johtaja Kirkon kasvatus ja perheasiat, Kirkkohallitus KIRKON TALOLTA itseisarvonsa: niitä ei harjoiteta voiton tai palkkion toivossa. Leikki ja kristillinen kasvatus Leikki on toiminnallinen oppimismenetelmä
22 Katsomuskasvatusta Kouvolan malliin KUVA Petri Blomqvist. 15 Me tekijät Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 16 Petäjäveden seurakunnassa nostettiin perheet seurakuntatyön ytimeen s. 20 Ilmajoella tähdätään siihen, että lapset saavat olla keskellä s. s
Jumalanpalveluksen jälkeen kirkossa juhlittiin Ojalan läksiäisiä hänen lempimusiikkinsa bluesin säestyksellä. Varsinkin miehet ottivat miesten illat heti omakseen. Vanha kirkko on vuodelta 1765 ja maailmanperintökohde. Viime loppiaisen alla uudessa kirkossa Seppo Ojala lauloi rouheaan tyyliinsä Jaakko Löytyn laulua ”viimeisen laulun vielä laulan ennen kuin matkaa jatketaan...” Aluksi hän oli äänessä yksin, sitten lauluun yhtyi kuoro ja lopulta yli kolme sataa seurakuntalaista. Sählyä ja vanhanajan leikkejä Kerran kuussa järjestettävä Kid´s Friday alkaa hartaudella ja päättyy sisaruspiiriin. – Se oli hieno tunne. Laadittiin luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa Perhe on paras -strategia. Perheet mukaan Kun Seppo Ojala aloitti papin virassaan Petäjävedellä vuonna 1997, hänen ensimmäinen tehtävänsä oli virittää yhteistyö kunnan ja eri järjestöjen kanssa. Hän halusi kiinnittää huomiota erityisesti erityisryhmiin sekä ympäristön ja kiinteistöjen kohentamiseen. Esiintymässä oli Marjo Leinonen BubliCans-yhtyeineen. Se on edelleen lippulaivamme. Illoissa on ollut paljon iloista toimintaa: temppurataa, sumopainia, kasvomaalausta, hiusten letitystä ja autorataa. TEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Petri Blomqvist Pappi Seppo Ojala nosti perheet Petäjäveden seurakuntatyön ytimeen. – Parhaimmillaan paikalla on ollut sataviisikymmentä varhaisnuorta ja kolmisenkymmentä vapaaehtoista ohjaajaa! On tärkeää, että nuoret ja lasten vanhemmat ovat mukana järjestämässä iltaa. – Ajattelin, että viljellessämme kauneutta ympärillemme, se tarttuu ja kääntää sisäisen maailman elämänmyönteiseksi. Se vaati häneltä ja muilta työntekijöiltä ennakkoluulotonta heittäytymistä. Illan toteutuksessa ovat mukana kaikki mukaan pääsevät työntekijät sekä lukuisia vapaaehtoisia. Uudempi on vuodelta 1879. – Loimme toimintakulttuuria, joka huomattiin muuallakin. – Tavoitteena oli saada varhaisnuoret uudella tavalla mukaan toimintaan. Ojala päätti yhdessä työntekijöiden kanssa kehittää seurakunnan perhetyötä. 16 Me tekijät Arvojen kahtiajako johtaa MURROKSEEN Elämänilon saarnaaja ME TEKIJÄT Petäjäveden maisemaa hallitsee kaksi puukirkkoa: uusi ja vanha. Pappilassa pidettävien lastenkerhojen pienet osallistujat pääsevät ulkoilemaan kivenheiton päähän. juhlavuosi. Pienen hetken ajan tuntui kuin olisimme kaikki olleet yhtä. Keittiössä tarvitaan väkeä, vaikka nyyttäriperiaatteella toimitaankin. Ne olivat hänen läksiäisensä. Ulkona on pelattu sählyä, jalkapalloa tai vanhanajan pihaleikkejä. Niin tapahtui. Vanhan pappilan pihapiiriin perustettiin Aamumaa-leikkipuisto huvimajoineen. Aloitimme Kid´s Fridayn: toiminnallisen varhaisnuorten illan. Ojala ei halunnut unohtaa isovanhempia, joten seurakunnassa perustettiin varttuneille naisille ja miehille teemalliset illanvietot. – Olennaista on, että kaikilla toimipisteillä aikuinen ja varhaisnuori kohtaavat toisensa. Hän jää eläkkeelle Petäjäveden kirkkoherran virasta huhtikuun alussa. Seppo Ojala on saarnannut molemmissa. Se oli osoitus siitä, että pienenkin seurakunnan kannattaa yrittää. Vuosi 1999 oli lapsityön 20. Huvimajassa voi grillailla ja järjestää pieniä tarjoiluja. Tavoite oli järjestää joka kuukausi näyttävä perhetapahtuma yhteistyössä seurakunnan lapsityönohjaajien kanssa. Leikkipuisto palkittiin vuoden seurakuntatekona. Ilmassa oli haikeutta, mutta myös yhdessäolon riemua. Jos mukana on ollut parhaimmillaan lähes puolet petäjävetisistä varhaisnuorista, voidaan puhua menestyksestä. ME TEKIJÄT Leena Giers-Koljosesta ja Seppo Ojalasta kehkeytyi luova parivaljakko, joka innosti toinen toistaan keksimään mitä hulluimpia ideoita.
Osasta niistä voi jalostua jotakin hienoa. – Jos on ollut joku ongelma, Seppo on sanonut: teet niin kuin teet, saat tukeni, anna palaa. Puhumme myös isovanhemmuudesta, heidän roolistaan lapsiperheessä. Ämpärisaarnoja ja musiikkia Kanttori Leena Giers-Koljonen tapasi Seppo Ojalan ensimmäistä kertaa tullessaan työhaastatteluun Petäjävedelle vuonna 2009. – Esimerkiksi diakoni-nuoriso-ohjaaja Sami Junttilan ämpäristä löytyi saunanpesuharja. Hän kertoi, miten hänen joulun valmistaumiseensa liittyy puhdistautuminen. Leena Giers-Koljosen mielestä on tärkeää voida pallotella hullujakin ideoita yhdessä. Johtajana Seppo on antanut työntekijöille paljon vapauksia ja vastuuta. Hän on luottanut minuun täysin. Hänestä ja Ojalasta kehkeytyi luova parivaljakko, joka innosti toinen toistaan keksimään mitä hulluimpia ideoita. – Meillä oli tavattoman positiivinen oravanpyörä. – Sepon silmistä ja olemuksesta välittyi inhimillinen pilke, vaikka hän tiukkoja kysymyksiä esittikin. Ideoinnin tulos oli ämpärisaarna. Seppo on musiikillisesti lahjakas, joten saatan perhemessussa työntää Sepolle rytmisoittimen käteen. – Musiikki on kaikessa toiminnassamme keskeinen elementti: kuorot, soitinryhmät, yhdessä musisoiminen. Miehet ovat kokeneet illat tärkeiksi. Jokainen jumalanpalvelukseen osallistuva työtekijä tuunasi ämpäristä omannäköisensä ja valitsi sinne jonkin itselleen tärkeän joulun odotukseen liittyvän esineen. Vieläkin hykerryttää. Ilman Leenaa toiminnasta puuttuisi olennainen sisältö, sanoo Ojala.. Ilmaisilla ämpäreilläkö. 17 Me tekijät Elämänilon saarnaaja – Illoissa on hyvin miehinen ohjelma: saunomista ja makkaranpaistoa. Lasten ilmeistä päätellen onnistuimme herättämään heissä paljon ajatuksia. Kerran he miettivät yhdessä muiden kanssa, miten adventin perhemessuihin saataisiin lisää väkeä. Samilla on tapana silloin pestä sauna harjalla ja nyt hän opettaa sitä omalle pojalleen
– Monesti esirukouksessa meillä on ollut lapsi, nuori, työikäinen ja vanhus. 18 Me tekijät ME TEKIJÄT Yhteiset tavoitteet Ojala on halunnut uudistaa myös jumalanpalvelusta siten, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. – Siinä päästiin lähelle sitä, mitä seurakunnan jumalanpalveluselämän pitäisi olla. Se on palautteen perusteella onnistunut.. Jatkossa Seppo Ojala käy kirkossa riviseurakuntalaisena. Se voi olla kuoro tai maahanmuuttajatyö. – Kun heittäytyy tehtävänkuvansa ulkopuolelle, joutuu väistämättä tutkiskelemaan omaa toimintaansa kriittisemmin ja neuvottelemaan muiden kanssa. Tottahan se Sepolle sopi! Papille jäi vain ne tehtävät, jotka hänelle on virkaan määritelty. Erityisesti perhejumalanpalveluksissa olemme panostaneet osallistamiseen. Seurakuntalaisille kuuluu paljon valtaa. Se on yksi tapa tehdä tätä työtä. Sen kautta olen pystynyt ymmärtämään muita ja valamaan heihin luottamusta, että itsensä voi hoitaa kuntoon. Eläkeläisillä on tärkeää annettavaa. Olemme joskus toteuttaneet lasten kanssa keskustelevan saarnan. Ojalan tavoitteena on ollut rikkoa työalarajoja ja etsiä mahdollisuuksia järjestää toimintaa, johon koko pieni työyhteisö pääsee osallistumaan yhdessä. Sanoman ytimessä Ojalan työhuoneessa seurakuntakodissa on kaksi ovea, jotka olivat aina auki. – Olen singonnut itseni taivaalle ilman mitään varmuutta pehmeästä laskeutumisesta. Koko ikäpolvi lausumassa omannäköisiään rukouksia. Yhdessä päätettiin toiminnan sisällöistä; mitä lähdetään tekemään. Ojala ei usko, että Suomessa on montaakaan seurakuntaa, jossa lastenohjaajat olisi saatu niin voimakkaasti mukaan yhteisiin hankkeisiin. – Olen varmaan väsymykseen asti puhunut siitä, miten tärkeää on rakastaa ja välittää toisesta ihmisestä. Kerran eräs naispuolinen seurakuntalainen ehdotti, että he voisivat naisryhmässä suunnitella jumalanpalveluksen ihan keskenään. Se on monimutkaisempaa ja haastavampaa. – Haasteena tässä ovat lastenohjaajien työajat. Yhteisiin tavoitteisiin voi sitoutua vain, jos on itse ratkaisemassa ongelmaa ja määrittelemässä omaa rooliaan. Se on palautteen perusteella onnistunut. Ojalan tavoitteena on ollut innostaa työntekijöitä ja seurakuntaa elämänmakuiseen ja iloiseen tekemisen meininkiin. Jos tätä tehdään tulevaisuudessa vielä rohkeammin, kirkolla on vielä paljon annettavaa. Ojalan mukaan muutos onnistuu vain, jos tilanteesta lähdetään keskustelemaan avoimelta pöydältä. – Jokainen työntekijä lastenohjaajista lähtien on saanut miettiä itselleen roolin siinä. Olen kokenut loppuunpalamisen, mutta selvinnyt. Pienemmät voivat auttaa äitä tai isää kolehdin keräämisessä. He voivat kattaa alttaripöydän, koristella kirkkoa, lukea tekstejä tai rukouksia. Meidän väkimäärämme jumalanpalveluksissa ei ole olennaisesti kasvanut, mutta palaute on ollut ilahduttavaa. Vähän aikaa huilaan. Isommat lapset voivat esimerkiksi sytytellä kynttilöitä tai jälkeen päin sammutella. Hän oli kiinnostunut ihmisistä ja asettui aina heikomman ja sorretun puolelle. Lastenohjaajilla on ammattilaisina paljon annettavaa lasten ja perheiden tapahtumissa. Ojala kutsuu itseään heittäytyjäksi. Mutta he ovat saaneet itse järjestellä työaikojaan siten, että pääsevät osallistumaan myös yhteiseen toimintaan. On sanottu, että Petäjävedelle on kiva tulla kauempaakin jumalanpalvelukseen, kun siellä on rento ja ”hyvä fiilis”. He voivat toimittaa jumalanpalveluksissa esimerkiksi rukouksia, lukea tekstejä, liturgisia osia, laulua, hoitaa seremoniamestarin tehtäviä. Syksyllä menen mukaan. – Mietin, mikä on se juttu rukoilemisen ohella, jonka haluan antaa oman seurakuntani käyttöön. Myös lapset voivat Ojalan mielestä osallistua monin tavoin jumalanpalvelukseen. Ei niin, että sanoo, mitä pitää tehdä, vaan menee ihmisen luo ja aidosti kuuntelee. – Mietittiin, mitkä olisivat kaksi tavoitetta, jotka kukin haluaisi asettaa itselleen. Seurakuntalaisilla on valtaa Monimutkaisemmaksi toiminnan suunnittelu käy, kun mukaan otetaan vielä seurakuntalaisetkin. Tiedän, miltä tuntuu olla niin voimaton, ettei käsiä jaksa nostaa. Sitä ymmärtääkseni Jeesuskin teki sen lyhyen maallisten työhistoriansa aikana. Saarnaa siellä oli turha yrittää kirjoittaa, mutta se ei ollut tarkoituskaan. Kun lapset saadaan innostumaan, he ovat verrattomia esiintyjiä! Ojalan tavoitteena on ollut innostaa työntekijöitä ja seurakuntaa elämänmakuiseen ja iloiseen tekemisen meininkiin. Hän kutsui sitä läpikulkuhuoneeksi. Kaapissa majaili musta lammas -käsinukke, jonka avulla Ojala kertoi lapsille tarinaa erilaisuuden hyväksymisestä. – Jumalanpalveluksia syytetään usein ilottomuudesta ja kankeudesta
Tilaukset: www.rauhalehti.nuorikirkko.fi Päkä, Pulmu ja Piki rauhan asialla Pieni on Suurin -lehden 1/2018 mukana julkaistu Päkä-liite ja tämän numeron mukana tuleva Pulmu-liite vinkkaavat rauhan rakentamiseen. Lehden julkaisijat: Kirkon kasvatus ja perheasiat, Nuori kirkko ry ja Suomen Lähetysseura Hinnat 1,90–5,00€ tilausmäärästä riippuen. Rauhantyö alkaa siitä, kun kysymme lapsilta ja nuorilta mitä rauha on, ja kuinka sitä voidaan yhdessä tavoitella. Myös PIKI-toimintamalli tarjoaa ideoita varhaiskasvatusryhmille. 19 Me tekijät 1 PÄKÄN VINKIT 1 ME TEKIJÄT NUORI KIRKKO Voisiko kirkkomme näyttäytyä tavallisille suomalaisille rauhaa edistävänä yhteisönä rauhattomassa ajassa. Lukuisat haasteet ja uhkakuvat voivat nakertaa yksilön sisäistä rauhaa. PIKI-toimintamallin avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista kotona ja varhaiskasvatuksen ryhmissä. 14:27) Kirkon kasvatuksen teema vuosille 2018–2019 on #rauha. Lähdemme siitä, että lapsilla ja nuorilla on oikeus sisäiseen ja ulkoiseen rauhaan, lähellä ja kaukana.” Kutsu rauhantekijäksi! Rauhanvinkkejä! Teemavuoden toteuttamisen apuna ja tsemppaajana toimii rauhantyön kunto-ohjelma. Mukana on myös yhteistyökumppaneita. Lisätiedot: www.pikitoimintamalli.fi 1 PULMUN JYVÄT Päiväja perhekerhoihin sekä muuhun varhaiskasvatukseen 2018. Keskeisiä teema-alueita ovat somerauha, koulurauha, kasvurauha, rauha kotona ja perheessä, yhteiskuntarauha ja rauha maailmassa, rauha tehdä omaa työtään sekä rauhan hengellinen pohja. Pyrimme vihapuheen sijasta puhumaan hyvää toisistamme, väittelyn sijasta pyrimme kunnioittavaan keskusteluun. Teemme työtä sen hyväksi, että kirkkomme ja yhteiskuntamme ovat huomioonottavia, rakastavia ja sisäänsä sulkevia. ”Kutsumme kirkon ja yhteiskunnan kasvattajia toimimaan rauhantekijöinä. Mukana on erilaisia harjoitteita, hartaustekstejä sekä toimintaideoita niin varhaiskasvatuksessa, kouluikäisten kanssa kuin nuorityössäkin toteutettaviksi ja omaan käyttöön sovellettaviksi. Sivustolla www.rauhamaassa.fi/rauhanvinkkeja/ julkaistaan teemavuosien ajan viikoittain jokin käytännön vinkki. Olemme onnistuneet työssämme, kun lapsi tai nuori kertoo, että hänen koulunsa, kotinsa, seurakuntansa ja lähiyhteisönsä ovat turvallisia paikkoja, joissa hän saa kasvaa rauhassa omana itsenään ja omassa tahdissaan. Rauha voi olla elämäntapa, jolla kunnioitamme toisiamme, säästämme ympäristöä ja luontoa, rakennamme toivoa ja luottamusta, ja edistämme vieraanvaraisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Voisiko rauhantyö kirkossamme yhdistää työalojamme ja koskettaa kaikenikäisiä seurakuntalaisia. Lisätietoja:www.rauhamaassa.fi INFO #rauha-lehti #rauha-lehti on kouluikäisten käteen tarkoitettu lehti, joka toimii työvälineenä rauhan teemojen käsittelyyn eri näkökulmista. Teemavuosia ovat rakentamassa kirkkohallitus (KKP ja KCSA), Suomen Lähetysseura, Nuori kirkko ry, Pipliaseura, Changemaker ja KUA sekä YMCA Finland. Lehti sopii esimerkiksi kerhoihin, kouluvierailuille ja leireille sekä erilaisissa tapahtumissa jaettavaksi ja käytettäväksi. Kun ihmisellä on rauha Jumalan kanssa, hän voi tarttua elämänsä ja työnsä mahdollisuuksiin ja haasteisiin oman sisimmän levosta ja luottamuksesta käsin. Jeesuksen lupaus on edelleen voimassa: Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille (Joh
Pois turhat penkit ja pönöttäminen, tilalle elämän makuista toimintaa: vauvoja ryömimään lattialle, kaiken ikäisiä kuorolaisia laulamaan, nuoria valmistelemaan messua koko seurakunnalle, lapsia leikkimään ja puhumaan viisaita. Luontevaa ja epäkaavamaista”, Maria haaveilee. Kunpa yhä enemmän löytyisi rohkeutta antaa lasten osallstua ja suunnitella toimintaa itselleen ja perheilleen. ”Meillä on edelleen vahvassa ajatus, että aikuisen tehtävä on kaataa tietoa lapseen, kuin tyhjään astiaan. Yhdellä seinustalla on löhöilemaan houkutteleva sohva.. 20 Me tekijät ”Kun puhumme lapsille, aikuiset kuuntelevat, kun puhumme aikuisille, kukaan ei kuuntele”, Maria sanoo, kun juttelemme lasten osallisuuden merkityksestä kirkossa. Mennä Kunpa lapset saisivat olla keskellä! Lasten tilassa on oma alttari, jonka äärellä lapsi voi leikkiä jumalanpalveluksen aikana. Useimmiten se on toimintaa, joka ei kosketa ja kohtaa lapsia ja perheitä. ”Lasten merkitys on kirkolle elämän ja kuoleman kysymys”, Maria toteaa. Pappina, ihmisenä ja äitinä Maria puhuu vahvasti lasten ja nuorten osallisuuden puolesta. Minä ajattelen, että lapsista nousee viisaampaa teologiaa, kuin aikuisista”, Maria pohtii. Hän muistelee Lapua piispan sanoja Jurvan kirkossa pidetyssä perhejumalanpalveluksessa. Piispa iloitsi kirkossa olevista lapsista ja totesi, että vanhat ovat niitä, joiden pitää sopeutua. Muistamme Raamatusta kertomuksen, jossa Jeesus asetti lapsen keskelle. llmajoen kirkossa lapsilla on oma alttari Maria puhuu lempeän voimakkaasti paitsi lapsen, myös kirkon puolesta. Mikäli emme ole valmiita ottamaan lapsia ja perheitä oikeasti tosissamme, emme anna heille kirkon sisällä mahdollisuutta löytää merkityksiä jumalanpalvelukselle, messulle, ehtoolliselle ja kasteelle, seurakunnalle tai kirkolle. ME TEKIJÄT TEKSTI Satu Reinikainen KUVAT Satu Reinikainen ja Ilmajoen seurakunta Näin huudahtaa Ilmajoen seurakunnan pastori Maria Siekkinen kysyessäni, minkälainen tulisi olla lapsen rooli tulevaisuuden kirkossa. Olemmeko me muistaneet tehdä sanoin. Kirkon tulee kuitenkin muistaa hengittää sekä sisäänettä ulospäin. ”Ihmiset oppivat tulemaan kirkkoon, kun siellä tapahtuu jotain sellaista, mihin on mukava tulla mukaan. Kirkon, joka on tuttu ja turvallinen paikka, Pyhän kohtaamisen tila. Varhaiskasvatus on äärimmäisen merkityksellistä ja tärkeä osa seurakuntien toimintaa, mutta isossa kuvassa suurin osa kirkon toiminnasta ja jumalanpalveluselämästä on suunnattu aikuisille ja ikäihmisille. Siinä Jeesus konkreettisesti otti lapsen ja toi hänet kaikkien aikuisten keskelle. En muista Raamatusta mitään muuta asiaa, mitä Jeesus olisi asettanut keskelle
Erityisiä jumalanpalveluksia valmisteltaessa lapset ovat itseoikeutetusti mukana niiden suunnittelussa yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa. Mitä sinä haluaisit oppia tänään. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa lasten ja perheiden osallisuudelle on erityisen luonteva paikka. -kysymyksen myötä on helppoa tarttua mielenkiinnon kohteisiin ja lähteä rakentamaan yhteistä toimintaa. Yhtä lailla, kun lapsi tarvitsee aikuista, tarvitsee aikuinen lasta oppiakseen ja ymmärtääkseen asioiden merkityksiä. ”Jumalanpalveluksia pitää suunnitella niiden ihmisten kanssa, jotka ovat läsnä, eikä ihmisille, joiden toivoisi ehkä tulevan. Ilmajoen kirkko on kotoisan oloinen. Heittäytymällä saamme mahdollisuuden tulla iloisesti yllätetyiksi. Kuuntelemalla lasten ja perheiden mielipiteitä ja antamalla heidän osallistua päätösten tekoon mahdollistamme muutoksen syntymisen. Innostutaan yhdessä oppimisesta Lapsen osallisuus, kuuleminen ja vakavasti ottaminen on tämän päivän pedagogiikkaa, joka ei enää ajattele, että lapsi olisi tyhjä taulu tai astia, joka aikuisen tulisi täyttää tiedoilla ja taidoilla. Kun ihminen saa olla osallinen ja kokee jumalanpalveluksen ja ehtoollisen merkitykselliseksi itselleen, hän kertoo siitä ympärilleen ja kutsuu muitakin kirkkoon”. Lava ei ole vain hallinnollinen asia. Messussa lapset ovat toimineet liturgina papin rinnalla ja mm. ”Lasten merkitys on kirkolle elämän ja kuoleman kysymys”, sanoo pastori Maria Siekkinen (oikealla).. ”Tehtäviä on helppo keksiä vaikka kuinka paljon”, Maria vakuuttaa. Se toteutuu ja näkyy kaikessa kirkon toiminnassa silloin, kun lasten ja nuorten näkökulmat huomioidaan ja heille annetaan mahdollisuus olla rakentamassa seurakuntaa kaikkien yhteisenä yhteisönä. Tila on suunniteltu yhdessä arkkitehdin kanssa – toteutus on toimiva ja kaunis. Yhdellä seinustalla on löhöilemään houkutteleva sohva, jonne vauvojaan imettävät äiditkin ovat jo löytäneet tiensä jumalanpalveluksen lomassa. Ja niin oppiminen ja se kasvattaminen eli yhteinen kasvaminen tapahtuu kuin huomaamatta. Se sijaan tiedostamme ja näemme lapsessa olevat viisauden, tiedon ja taitojen kristallinkirkkaat kipinät, joiden avulla hän rakentaa merkityksiä elämässään. Toisella seinällä on lapsen korkeudella naulakko ja siinä iloisen värisin logoin varustettuja kirkkokasseja. On tärkeää antaa tilaa sellaiselle, jonka lopputulosta emme tiedä etukäteen. Lapset otetaan seurakunnassa tosissaan myös jumalanpalveluksen valmistelussa ja toimittajina. Yhdessä ideoimalla, suunnittelemalla ja toteuttamalla innostutaankin yhdessä. ”Turha meidän on kököttää odottamassa, että joku tulee. Lasten tilassa on oma alttari, jonka äärellä lapsi voi leikkiä jumalanpalveluksen aikana ja samalla seurata, mitä pääalttarilla tapahtuu. Jokaisesta kassista löytyy ainakin pehmolelu ja kuvakirjoja. Seurakunnassa lasten merkitystä on vahvistettu rakentamalla kirkkoon erityinen lasten tila, josta on suora näkyvyys kirkon alttarille. Joukkoon voisi sujauttaa vielä vaikkapa meneillään olevan pyhän Päkän sunnuntaisivun www.lastenkirkko.fi-sivustolta. Meidän pitää mennä ja tehdä", Maria korostaa. Atte ja Anna tutustuvat kotikirkkoon kirjanen on jokaisen kassin vakiovarustuksena. Aikuisen tehtävä on tarjota turvallinen tila ja välineitä, jotta lapsi saa tutkia ja oppia rauhassa. Keskiristillä oleva alttari ja kirkon ilmava olemus kutsuvat katselemaan ympärilleen ja liikkumaan. 21 Me tekijät sinne, missä ihmiset ovat, viipyä vierellä ja kulkea rinnalla. avustaneet ehtoollisella. Samasta asiasta on kyse myös lapsiasiavaikutusten arvioinnissa
Kun uusi varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) astui voimaan elokuussa 2017, katsomuskasvatus korvasi uskontokasvatuksen. Kouvolan seurakuntakeskuksessa on pohdittu aihetta viime aikoina ahkerasti. TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas KATSOMUSKASVATUS käyntiin yhteisvoimin ”Kun alkoi kuulua kaikuja uudesta vasusta, olimme aluksi kaikki vähän kysymysmerkkeinä. Se merkitsee muun muassa sitä, ettei lapsia saa sitouttaa tiettyyn uskontoon eivätkä seurakunnat voi enää pitää pyhäkouluja päiväkodeissa. Mukana oli Kuortin mukaan paljon huoltakin. Vasu velvoittaa myös, että lapset tutustuvat kaikkiin ryhmänsä jäsenten katsomuksiin. Kouvolassa seurakunnan ja kunnan varhaiskasvattajat ovat tarttuneet mullistuksen luomaan haasteeseen yhteisvoimin. 22 Me tekijät ME TEKIJÄT Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 myötä uskontokasvatus muuttui katsomuskasvatukseksi. Savolainen oli ennen muutosta ohjannut pyhäkouluja miltei 15 vuotta lukuisissa päiväkodeissa. Nyt sitä ovat kokoontunut puntaroimaan seurakunnan varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Kuortti ja lastenohjaaja Katja Savolainen, Mielakan päiväkodin lastentarhanopettaja Saija Lantta sekä Utunmäen ja Suursuon päiväkodin johtaja Outi Pulli. ”Monet lapset ja vanhemmat vasta opettelevat suomea ja tulkkikeskustelu perheiden kanssa on arkipäivää.”. Mitä ihmettä se tarkoittaa käytännössä. Sitten aloimme tehdä yhteistyötä entistä tiiviimmin mutta vähän eri näkökulmasta.” Urakka alkoi syksyllä 2016 esimiestason kokouksista, joissa mietittiin mitä muutokset tarkoittivat. ”Meillä noin 40 prosenttia lapsista on maahanmuuttajataustaisia”, Pulli kertoo. ”Tullessani tänne pari vuotta sitten, varhaiskasvatuksen ja seurakunnan lapsityön välillä oli pitkään tehty yhteistyötä pääasiassa pyhäkoulujen kautta”, kertoo Kuortti. Kun ryhdyttiin miettimään, kuinka yhteistyötä seurakunnan ja varhaiskasvatuksen välillä voisi rakentaa uusilla palikoilla, häntä pyydettiin mukaan pilottikokeiluun Utunmäen päiväkodin kanssa
Viime syksynä yhteistyötä päästiin jo toteuttamaan käytännössä ja vähitellen sitä on ryhdytty viemään muihin päiväkoteihin. Että ajatuksena on iloita eri katsomuksista ja ihmetellä niitä yhdessä”, Lantta selittää. Onkin hyvä selittää, ettei katsomus tarkoita vain uskontoa vaan kattaa myös kulttuurin”, Lantta huomauttaa. Vanhemmat saisivat valita niiden väliltä”, Savolainen kuvailee. Nyt se on mietittävä sellaiseksi, että kaikki lapset voivat osallistua”, Pulli sanoo. Nyt olemme aloitelleet siellä mentorointia ja miettineet työntekijöiden kanssa, mikä muuttuu”, Savolainen kertoo. Keskustelemme siitä, mitä odotamme toinen toisiltamme ja miten voimme auttaa toisiamme. Adventtikirkon tapaiset uskonnolliset tilaisuudet ovat toki tärkeä osa katsomuskasvatusta. Kouvolan vasuun kirjattu yhteistyösopimus kaupungin varhaiskasvatuksen ja seurakuntien kanssa on hyvä tuki, sillä se velvoittaa meidät huolehtimaan asiasta yhdessä”, Kuortti kertoo. ”Olen tehnyt Saijan kanssa pitkään yhteistyötä Mielakassa. Savolainen korostaa, että päiväkodit ovat edenneet katsomuskasvatuksessa omaan tahtiinsa myös siinä, miten he ovat vieneet asiaa vanhemmille. 23 Me tekijät ”Aloimme Outin kanssa – esimiesten avustuksella – miettiä, mitä katsomuskasvatus voisi heidän päiväkodissaan olla. Niihin osallistuvat kuitenkin vain ne lapset, jotka saavat vanhemmilta siihen luvan. ”Toiseksi olemme pitäneet päiväkotien johtajien kanssa kasvattajien kahvit. Sen selvittämiseksi vuoropuhelu on tärkeää. Meillä on myös eri seurakuntien mentoreille vertaustukiryhmä.” Savolainen kertoo kysyneensä syksyllä kaikilta alueen päiväkotien johtajilta, voisiko hän tulla käymään. Moni vanhempi sanoo, etteivät he ole uskonnollisia. Mukana oli pappeja, seurakunnan työntekijöitä sekä kaupungin varhaiskasvatuksen esimiehiä. ”Ennen keskustelu uskontokasvatuksesta vanhempien kanssa rajoittui kärjistetysti siihen, saako lapsi osallistua pyhäkouluun vai ei. Kolmanneksi on mentoroinnin taso, joka on lähtenyt liikkeelle eri seurakunnissa eri tavalla. ”Parhaimmillaan olisi alun perin jo kaksi vaihtoehtoa: lähdetkö adventtikirkkoon vai johonkin muuhun yhtä kivaan katsomuskasvatusjuttuun. Onkin hyvä kertoa, ettei katsomus tarkoita vain uskontoa ,vaan kattaa myös kulttuurin.” ME TEKIJÄT. Miten vanhemmat huomioitiin uudessa tilanteessa. Ja toiminta ei ollut aina järkevää niille, jotka eivät saaneet. Yksi niistä on Mielakan päiväkoti, jossa vajaalla viidenneksellä lapsista on kantasuomalaisista poikkeava kulttuuritausta. ”Meillä kerrotaan vasu-keskustelun yhteydessä vanhemmille, että uskontokasvatuksen tilalle on tullut katsomuskasvatus, jossa tutustutaan kaikkien ryhmän lasten katsomuksiin. Joillakin on ollut vanhempainillassa aiheesta esittelypöytä ja toiset ovat lähettäneet kotiin kyselyn. Hän muistuttaa, että erilaisia katsomuksia on valtavan paljon ja vanhempien halu tuoda niitä esiin vaihtelee suuresti. ”Ensin mietimme asiaa esimiestasolla kaikkien Kouvolan seurakuntayhtymän viiden seurakunnan kesken, jotta olisimme samassa linjassa. Tapaamisissa keskusteltiin siitä, miten päiväkodit ovat omaksuneet uuden vasun ja onko johtajalla jo joku ajatus katsomuskasvatuksesta. Outin hieno oivallus olikin, että ensin pitää tehdä surutyö ennen kuin ryhtyy rakentamaan uutta”, Savolainen sanoo. Tämä tarkoittaa sitä, että varhaiskasvattajien on tunnettava perheiden katsomukset. ”Moni vanhempi sanoo, etteivät he ole uskonnollisia. Katsomus kattaa myös kulttuurin Kuinka uusi yhteistyö lähti käytännössä rakentumaan. Ihan ensin teimme kuitenkin surutyötä pyhäkoulujen loppumisen suhteen, sillä monet työntekijät olivat pitäneet niistä paljon
”Parhaimmillaan me elämmekin katsomuskasvatusta arjessa. Lantta toivoo, että päiväkodissa voitaisiin tehdä vielä vuosikelloa yhdessä Savolaisen kanssa. Pulli huomauttaa, että kun lapsi ihmettelee tai kysyy jotain arkisessa tilanteessa, lähin läsnäoleva aikuinen osaa ”ottaa asiasta kopin”. Hyödynnämme tiedottamisessa neljän korin mallia; koodaamme tilaisuudet korimerkinnällä sen mukaan, ovatko ne luonteeltaan yleissivistävää opetusta, perinteisiä juhlia, uskonnollisia tilaisuuksia vai kasvun ja hyvinvoinnin tukea.” ”Meidän näkökulmasta koodaus on loistava asia. Mutta nyt tiedostamme, että nämä asiat kuuluvat meidän kulttuuriperinteeseemme ja saamme tuoda ne ilolla esiin. Yksi viisivuotias huomauttikin joulun alla, että ’ai tää on tätä Jeesus-juttua. Vielä ei olla päästy pohtimaan, millä tavalla heidät voisi huomioida”, Savolainen sanoo. ”Nehän ovat jo olemassa ryhmässä. Jos tilaisuus on esimerkiksi kolmoskorista, tarjoamme vanhemmille mahdollisuuden vaihtoehtoon”, Lantta sanoo. Pyhäkouluaikana emme juuri puhuneet aiheesta henkilökunnan saati vanhempien kanssa”, Savolainen vastaa. Pulli miettii puolestaan, mitä tuoda esiin muiden kuin kristittyjen lasten maailmankatsomuksista. ”Nyt meillä on kirkkoretkillä ensi kertaa kokeilu, jossa on tarjolla ykkösja kolmoskorin vaihtoehto. Että voitaisiin käydä ihastelemassa ja ihmettelemässä toistemme pyhiä rakennuksia. Toisin kuin ennen, katsomuskasvatuksesta vastaa nyt koko päiväkodin henkilökunta. ”Vaikka se oli yleissivistävää toimintaa, perheille tarjottiin mahdollisuus kysyä ja jättäytyä pois. Meillä ei ole siitä vahvaa kokemusta, koska olemme tottuneet ulkoistamaan asian niin rajusti seurakunnalle”, Pulli lisää. Mutta meillä kaikki osallistuivat siihen, vaikka lapset edustavat kristittyjen lisäksi kolmea muutakin uskontokuntaa.” Ei enää hyssyttelyä Lantta korostaa, että korijako selkeyttää ja tukee varhaiskasvatuksen työtä. Päiväkodit tarvitsevat hänen mukaansa katsomuskasvatukseen vielä aivan peruspalikoita. ”Vaikka kertoisimme vanhemmille, että tämä on yleissivistävä retki tai suomalaiseen kulttuuriin pohjautuvaa toimintaa, se ei ole ollenkaan selvää vanhemmille oman vakaumuksen tai kielimuurin vuoksi.” ”Joulun alla viestitimme kaikille vanhemmille, että meille on tulossa Kouvolan seurakunnasta Katja Savolainen kertomaan jouluevankeliumin Raamatun kertomuksena ”, Lantta kertoo. ”Ja miten osaamme edes tuoda esiin omaa perintöämme. Mistä niistä saa tietoa ja millä ajalla asiaan ehtii paneutumaan. Se vaatii tahtoa ja sitoutumista. Lantta kiittelee, että Savolaisen mentorointi päiväkodeille helpotti haastetta joulun alla. Tätä oli joskus ennenkin, mutta se on ollut nyt hävöksissä’.” Savolaisen mielestä uuden vasun vahvuus piilee siinä, että voidaan tuoda pöydälle kaikki lapsiryhmässä nousevat asiat ilman hyssyttelyä. ME TEKIJÄT. ”Meillä oli välillä etsikkoaika, jolloin emme uskaltaneet laulaa joululauluja tai suvivirttä ettemme vahingossakaan loukkaisi ketään. Lapset saavat aidosti ja kokonaisina tulla hyväksytyksi taustaansa myöten. Kun aloitimme pilotin, kävimme Outin kanssa pitkiä keskusteluja ennenkuin veimme asian työntekijöille. Meillä kaikilla kasvattajilla ei ole niin vahvaa uskonnon tuntemusta, että rohkenisimme tuoda lapsille esimerkiksi Raamatun kertomuksia.” ”Saimme Outin päiväkodissakin lempeän alun, koska voimme aloittaa joulusta. Lapsi sanoo toiselle, että ”minun kotikieli kurdi, mikä sinun kotikieli on”. ”Itse taas en olisi ikinä oppinut tästä asiasta näin paljon ilman Outia. Se on valtavan iso helmi.” Savolaisen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden suurin huoli on ollut siinä, miten he osaavat kertoa kaikkien lasten katsomuksista. Lisäpalikat tarpeen Katsomuskasvatusyhteistyön suurin haaste on ollut Lantan mielestä ajan löytyminen: että ehditään istua saman pöydän ääreen. Tämä oli koonnut teemalaatikkoon työkalut – kuvia, nukkeja ja musiikkivinkkejä – joiden avulla esittää joulukertomus. Mutta ensiaskelilla avainasemassa on armollisuus itseä kohtaan. Ja miten vanhemmat suhtautuvat niiden juhlintaan?” Savolainen pohtii. Päiväkotiväki voi arvioida, kumpaan lapset voivat osallistua”, Savolainen kertoo. ”Ja ensi kertaa meidän täytyy myös miettiä uskonnottomien perheiden lapsia. Pulli korostaa, ettei olisi ikinä selvinnyt kuluvasta vuodesta katsomuskasvatuksessa ilman Katjan tukea. ”Uusi vasu vaatii meiltä katsomuskasvatuksen osalta eniten uuden opiskelua. Kannattaa myös käyttää vanhempien tietämystä ja käydä hyvää vuoropuhelua heidän kanssaan”, Lantta sanoo. Neljän korin idea Kuortin mukaan yksi muutoksen eduista on sen lisäämä avoimuus seurakuntien puolelta. ”Mehän järjestämme edelleen esimerkiksi kirkkotilaisuuksia päiväkotilapsille, mutta suhtaudumme nyt aivan eri tavalla viestittelyyn ja pyrimme avaamaan tilaisuuksia enemmän. ”Meille tämä on ollut myös vähän jännittävä vaihe: että mikä on meidän vastuumme ja roolimme. Henkilökunta saisi sitten valita, mitä kellosta nostetaan esiin. Mutta kuinka me käsittelemme islamin suuria juhlia. ”Lapset tykkäsivät ja henkilökunta sai luottamusta, että kyllä me selviämme tästä. Siitä syntyy keskustelua itsestään ja me aikuisetkin opimme tuulettamaan pölyttyneitä ajatuksiamme ”, Lantta sanoo. Pulli huomauttaa, että vaikka vasussa ei yleisesti ole juurikaan tulkinnanvaraisuutta, sitä löytyy usein tilanteiden hahmottamisessa. 24 Me tekijät Lantan mielestä ideaalitilanne olisi se, että lapset kävisivät myös esimerkiksi muslimien rukoushuoneella. Ja kun esimerkiksi vuosikello on tehty, sitä pitää jatkuvasti peilata lapsiryhmän kulloiseenkin kokoonpanoon. Mutta sitten teidän esimiehenne pyysivät meitä apuun”, Kuortti sanoo
Hallinnon tasolla yhteistyö on hidasta; konkretiassa edetään nopeammin. Me olemme usein sitä mieltä, että tämä meidän uskonto on se ainut oikea. 25 Me tekijät Mitä muita mahdollisuuksia uusi vasu on avannut. KATJA SAVOLAINEN • Yhteistyö vaatii henkilöstöltä aikaa, joten esimiesten on annettava sitä heille. ”Uusi vasu on auttanut itseäni kasvattajana olemaan herkemmin kuulolla, mitä lapset puhuvat, ihmettelevät ja pohtivat”, Lantta sanoo. Savolainen huomauttaa, että vanhempia saattaa vasu-keskusteluissa jännittää, miten heidän katsomukseensa suhtaudutaan, jos se ei ole ihan valtavirran mukainen. • Täytyy suostua hitauteen. ”Ydin on varmaan positiivinen uskonnonvapaus; että uskonnot ja katsomukset saavat olla esillä”, Kuortti sanoo. • Pitää sietää turhautumista ja sitä, ettei tule heti ymmärretyksi. Yksi sanoo ettei me ei uskota joulupukkeihin ja Jeesukseen. Heille täytyy saada viestiä, että kaikki ovat yhtä arvokkaita. ”Pitää ravistella omaa ajatusmaailmaa ja ajatella asioita, joita ei ole tottunut ajattelemaan”, Pulli sanoo. Olemme lähteneet luomaan jotain ihan uutta.” ”Minä olen joutunut opettelemaan kuuntelemista ja miettimään, miten pidän oman identiteettini kasassa näkökulmien kirjossa. • On pidettävä mielessä, että katsomuskasvatuksen lähtökohta on lapsen etu. ”Lapsillehan tämä on ihan helppoa kauraa. OUTI PULLI • On oltava kärsivällinen. On pysähdyttävä jatkuvasti, kun vastaan tulee uusia asioita. Pullin mukaan aikuinenkin saa ihmetellä ja kysellä vaikkapa lasten vanhemmilta erilaisesta pukeutumisja ruokailukulttuurista. Kaikkea kunnioitetaan”, Lantta lisää. Matkan varrella olemme oppineet kunnioittamaan myös muita katsomuksia – ja että niidenkin tekeminen näkyväksi on ihan ok”, Kuortti pohtii. Toimiva yhteistyö on etu ja voimavara kaikille – niin lapsille, työntekijöille kuin perheillekin. ”Ettei ole arvottamista mihinkään suuntaan. ”Usein hallinnollisessakin keskustelussa pysytään liikaa aikuistason problematiikassa, vaikka meidän asiakkaamme ovat alle kouluikäisiä lapsia”, Pulli sanoo. Välillä on ollut olo, että huhhuijaa, mihin tässä ollaan menossa. ”Johtajana olen joutunut opettelemaan näiden asioiden perustelemista: miksi me toimimme ja voimme toimia näin eikä meidän tarvitse toimia kuten ennen. • Ammatillisuus on avainasia: ettei lähestytä asiaa henkilökohtaisen tunteen nojalla. ”On ollut ihanaa tehdä yhteistyötä Katjan kanssa ilman yhteistä historiaa. Askel oikeaan suuntaan Mitä katsomuskasvatus ja yhteistyö sen tiimoilta on antanut ammatillisesti. VINKKEJÄ Katsomuskasvatuksen suuria haasteita on yhteisen ajan löytäminen – vaaditaan tahtoa ja sitoutumista, tietävät Saija Lantta (vas.) Katja Savolainen, Outi Pulli ja Hilkka Kuortti.. NÄILLÄ EVÄIN YHTEISTYÖ KÄYNNISTYY JOUHEVASTI SAIJA LANTTA • Keskustelua, keskustelua, keskustelua… • Lempeästi pienin askelin ja kukin päiväkoti itsensä näköisesti. • Lähdetään lapsen eikä seurakunnan organisaation tarpeesta. ”Paljon tietämystä, ymmärrystä, kehittymistä, kysymyksiä ja hämmennystä. Toinen sanoo, aha, selvä, mutta me uskotaan. • Vanhemmat mukaan, jotta heidän äänensä saadaan kuuluville. Että vaikka olen seurakunnan ja kirkon työntekijä, voin sukkuloida tämän keskellä, kuulla muita ja antaa oman ymmärryksen lisääntyä”, Savolainen kertoo. Pulli muistuttaa puolestaan, että uusien raamien myötä myös kristillisyyttä saa ja pitääkin tuoda esiin. ”Uusi vasu on myös avannut seurakunnan työntekijöiden silmiä. Monesti se on meille aikuisille tunteilla väritetympi ja vaikeampi asia kuin lapsille”, Lantta huomauttaa. Mutta monelta taholta saamani tuen ansiosta olen varma, että olemme menossa oikeaan suuntaan”, Kuortti sanoo. • Esimerkiksi Kouvolassa on monet tahot haluavat toimia lasten ja perheiden hyväksi. • Meidän ei tarvitse muuttua päiväkoteina samanlaisiksi, mutta lapsilla tulisi olla samat mahdollisuudet ja meillä tietty sama ymmärrys asioista. • Avoin mieli, joka kysyy seurakunnalta rohkeutta ja omien rajojen ylittämistä. HILKKA KUORTTI • Alkuun päästäkseen valtuutuksen täytyy lähteä ylätasolta. Oppii katsomaan laajemmin asioita eikä vain omasta perimästä ja taustasta käsin. Mutta mielestäni olemme ehdottomasti saamapuolella, mistään ei joudu luopumaan”, Lantta vastaa
Osallistumismaksu 220 € + ateriapaketti ja majoitus Lisätietoja Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, Nuori kirkko ry Ilmoittautuminen 11.6.2018 mennessä www.seurakuntaopisto.fi/agricola www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää K oulutus Kutsuu #bertanpolulla Vaippapöksyt saavat tulla 2-3-vuotiaat kerhossa 16.–18.3. 28 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU MUSIIKKI ON RYTMIIKKAA 24.–26.04.2018 Seurakuntaopisto, Järvenpää Rytmiikka on liikettä, loruilua, laulua, soittoa, luovuutta – musiikkia kokonaisvaltaisesti ja monin tavoin! Kouluttajina Mari Torri-Tuominen ja Elisa Seppänen. Tilaa koulutus seurakuntaasi! Mitä sinä ja työyhteisösi haluaisitte oppia. Ympäristökasvatusta ja ekotaidetta 2.–4.5. Miten lapsilähtöisyys, osallisuus ja leikki vahvistuvat pienten kanssa toimittaessa. Vasu2016, pikkulapsipedagogiikka, toimintaympäristön kehittäminen, kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen tukeminen sekä vuoro-vaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa. 040 703 3356 Satu Reinikainen, p. UKULELE SOIMAAN SEURAKUNNASSA! -KOULUTUS 29.–30.08.2018 Seurakuntaopisto, Järvenpää Ukulele on helppo ja nopeasti omaksuttava soitin. Osallistumismaksu 180 €, ateriapaketti noin 30 €, majoituspaketti noin 45 € (2 henkilön huoneessa sis. 2018 Innostusta ja ideoita lasten ja perheiden luontosuhteen vaalimiseen! Koulutuksessa tutustutaan ekotaiteen luomisen tapoihin erilaissa toimintaympäristöissä. Järjestämme koulutusta juuri Sinulle. Koulutuksen sisältöinä on mm. Se sopii säestyssoittimeksi muskareihin, rippikouluihin ja eri-ikäisten kerhotoimintaan sekä ohjaajille että ryhmäläisille. aamuja iltapalan) Lisätietoja Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, Nuori kirkko ry Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola Koulutuksessa noudatetaan Seurakuntaopiston peruutusehtoja. 2018 Miten lapsiryhmässä huomioidaan pienet kerholaisten tarpeet. Pyhä tanssi ohjaa yhteyteen Jumalan ja toisten ihmisten kanssa, ja sitä voi toteuttaa monella tavalla eri ikäisten kanssa. Opitaan soveltamaan kestävän kehityksen periaatteita ja hyödyntämään luonnonja kierrätysmateriaaleja omassa työssä. 040 701 9713 etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat #bertanpolulla Musiikkia, tanssia, liikettä – vahvista osaamistasi!. Osallistumismaksu 240 € + ateriapaketti ja majoitus Lisätietoja Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, Nuori kirkko ry Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola PYHÄT TANSSIT JA LIIKE 15.–16.05.2018 Seurakuntaopisto, Lapua Pyhät tanssit ovat kehorukousta; liikettä mietiskelyssä ja rukouksessa. Saadaan ideoita kestävän kehityksen huomioimiseen ja luontotapahtumien järjestämiseen perheiden kanssa. Yhteinen koulutus tukee paikallista työtä ja rakentaa tiimin yhteishenkeä. Seurakuntaan tilattu koulutus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää juuri niitä työn osa-alueita, jotka nyt tuntuvat tärkeältä. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Kysy lisää: Kaisa Aitlahti, p
Kerhoissamme tehdään paljon hyvää työtä leikin parhaaksi. Onko asia näin. Osaammeko sanoittaa, mitä asioita lapsi on päässyt oppimaan leikeissään. Olen äitinä ja kasvattajana enemmän leikin mahdollistaja kuin osallistuja. Leluilla leikkiminen on tylsää, sen ajan voisi käyttää johon muuhun, huomaan ajattelevani. Oppimista mahdollistettiin niin liikunnan, musiikin, kädentaitojen, matematiikan, sosiaalisten taitojen kuin kotitalouden taidoissa – leikin avulla! Miten tätä voisi toteuttaa kerhoissamme. Ottamalla lapsi mukaan arjen töihin leikin varjolla, olemme yhdessä kokeneet ne hauskimmat leikit. Ensin on tietenkin saatava lattia leluista siistiksi, jotta siinä voi tanssia. Lapsen lempimusiikin soidessa hiki virtaa, kun kokeilemme mitä uskomattomimpia tanssiliikkeitä. Hups vaan, lelut tulikin siis siivottua samalla, kun kuuntelimme lapsen toivemusiikkia, nautimme yhdessäolosta ja naureskelimme toistemme kummallisille askelkuvioille. Osaammeko leikkiä, emmekö ehdi leikkiä vai olemmeko unohtaneet leikkimisen taidon. Kasvattajan tehtävä onkin olla tietoinen, miksi näin tehdään ja tukea lasta tarvittaessa oppimisen rikkailla poluilla. Koen olevani huono leikkimään leluilla, eikä mielikuvitukseni riitä siihen, mitä lapseni toivoisi. Voisimmeko sen sijaan kertoa, että autoleikeissä Masi oppi mm. Erilaiset teemalliset leikit houkuttelevat ja kiinnostavat lasta. Kyllä ne osaa leikkiä, mutta ne ei enää muista miten”, totesi eskarilaiseni eräänä iltana. Lapsellani on paljon leluja, joilla leikkiä ja myös aikaa leikille. Tämä hetken suosikkileikkimme on hassut diskotanssijat. LAPSIMESSUT 20.–22.4.2018 MESSUKESKUS HELSINKI Katso ohjelmat ja näytteilleasettajat osoitteesta lapsimessut.fi. Otan purkin puuvärejä, istuskelen sivussa kyniä teroitellen ja samalla kuuntelen lapsilta huomaamatta, miten leikki sujuu. Suppealla ajattelulTEKSTI Heli Nieminen Kirjoittaja on Helsingin Mikaelin seurakunnan lapsityönohjaaja ja Kirkon Lapsityönohjajaat ry:n hallituksen jäsen. luokittelua, rytmiä ja sosiaaliset taidotkin vahvistuivat leikkiessään kaverin kanssa yhdessä. Silloin tuntuu, että saa jotain konkreettista aikaan. Joskus on hyvä heittäytyä leikkiin ja toisella hetkellä tarkastella sen kulkua viereltä. Lapsiryhmässä tavoitteenani on luoda leikille hyvät olosuhteet, tehdä leikki houkuttelevaksi ja antaa sille riittävästä aikaa. Master Chef junior -leikissä valmistuu luontevasti ruoka, tiskit tulee hoidettua ja roskatkin vietyä lähes ammattikeittiön tasoisesti. Tiskit pitäisi purkaa, pitäisi laittaa pyykki pyörimään, pitäisi valmistella jo ruokaa ja viedä roskat. Kerromme usein vanhemmille, että tänään oli upeat autoleikit. Toisaalta taas lapsen näkökulmasta juuri nuo aikuisen tehtävät ovat tylsiä... KIRKON LASTENOHJAAJAT RY la leikki on vain leluilla puuhastelua. Tärkeää on havainnoida, miten leikki etenee ja millaisia asioita lapset siinä käsittelevät. Usein ratkaisu tylsyyden poistoon löytyy omasta mielikuvituksesta, jonka puutteesta aiemmin valitin. Ne vaativat aikuiselta paljon valmisteluja, mutta eivät lopulta niin paljon varsinaista leikkimistä. Huomaankin siis leikkiväni yllättävän paljon lapseni kanssa. Lapsi pääsee aikuisen mukaan roolileikkiin, oppii samalla arkisia taitoja ja saa aikuisen kanssa puuhailla yhdessä. Molemmissa kuvatuissa leikeissä lapsi sai mahdollisuuden oppia taitoja eri osa-alueilta. 29 Me tekijät Kerhoissamme tehdään paljon hyvää työtä leikin parhaaksi ”Aikuiset ei melkein koskaan leiki lasten kanssa
Jokaisella lapsella tulisi olla kokemus siitä, että hän aidosti ja oikeasti tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään ja omilla ilmaisun keinoillaan. Sen tulee olla moneen muovautuvia ja tarjota lapsille monipuolisia mahdollisuuksia tutkia, liikkua, kokeilla ja ilmaista itseään. Esimies voi osaltaan auttaa tunnistamaan olemassa olevia vahvuuksia ja luoda myönteistä ilmapiiri, jossa on tilaa kokeilla uutta, yrittää, mutta myös erehtyä. KUVA Suvi Sievilä 1. Tarvitaan osaamisen jakamista, arviointia ja selkeitä tavoitteita kehittämiselle. 30 Me tekijät 7 KYSYMYSTÄ Nyt on kysymys valtakunnallisesta Vasu puhuttaa, haastaa, innostaa – ja herättää myös kysymyksiä. Varhaiskasvatuksessa tulisi olla paljon aikaa, paikkoja ja tilaisuuksia, joissa lapsi voi näyttää, mitä hän osaa ja mikä on hänelle tärkeää. Tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta motivoi oppimaan lisää. Miten pedagogisella johtamisella voidaan olla vahvistamassa osallistavaa toimintakulttuuria. Vertaisryhmä ja oppimiseen liittyvät myönteiset tunnekokemukset ovat tärkeitä, ja leikin merkitys oppimisessa on keskeinen. On tärkeää, että henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä. Millainen oppimiskäsitys ohjaa vasua. Ihanteellinen oppimisympäristö on myös ihanteellinen leikkiympäristö. Uusi vasu haastaa arvioimaan olemassa olevia työkäytänteitä ja toimintatapoja. Uudet opittavat asiat linkittyvät lasten aiempiin kokemuksiin ja heille merkityksellisiin asioihin. On tärkeää tuntea, että on osa ryhmää ja muut pitävät sinusta sellaisena kuin olet. Esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että rakenteet mahdollistavat työyhteisön yhteisen keskustelun. Hyvä johtaminen on koko toimintakulttuurin kehittämisen edellytys. Osallisuus rakentuu päivittäisissä kohtaamisissa, arjen eri tilanteissa. Lasten ideoiden ja aloitteiden tulee näkyä toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu osaltaan miettiä, mitä uudistus oman työn näkökulmasta tarkoittaa, sekä toimia yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Leikki on motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat itsestään ja ympäröivästä maailmasta. varhaiskasvatussuunnitelmasta. On tärkeää, että huoltajille välittyy tunne, että juuri heidän lapsensa on tärkeä ja että heidän näkemyksiään aidosti kuullaan ja otetaan huomioon lapsen varhaiskasvatuksen aikana. 2. 4. Lapsi ei ole henkilöstön toiminnan kohde, vaan vahvasti osallisena omassa oppimisessaan. Leikkien tulisi saada näkyä ja kuulua ja niille on annettava aikaa ja rauhaa. Luottamusta rakennetaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Se on lasten aloitteiden ja mielipiteiden arvostamista ja kuulemista, myös sanattomien viestien havainnoimista ja herkkää huomaamista. Lapsen kokemus siitä, että voi oikeasti vaikuttaa asioihin edistää hyvinvointia ja oppimista. Parhaimmillaan lapset ovat itse mukana ideoimassa ja rakentamassa leikkiympäristöjä. 3. Miten lapsen ja perheen osallisuuden tulisi näkyä. Johtaminen perustuu luottamukseen, arvostukseen ja vastavuoroiseen dialogiin. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisiin kohtaamisiin. Henkilöstön aito läsnäolo leikkitilanteissa ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä ja vahvistaa ryhmän myönteistä ilmapiiriä. Piha-alueita ja lähiympäristöä kannattaa myös hyödyntää monipuolisesti. Varhaiskasvatuksen oppimiskäsityksen mukaan lapset ovat aktiivisia toimijoita ja uteliaita oppimaan uutta. On tärkeää tiedostaa, että kaikki tilanteet ovat mahdollisia oppimistilanteita. Pieni on Suurin -lehti esitti 7 vasuteemaista kysymystään opetushallituksen erityisasiantuntija Kirsi Tarkalle. Millainen on ihanteellinen varhaiskasvatuksen leikkiympäristö
Oppimisympäristöjen tulisi tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja intoa tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan. Mielestäni on hienoa, että meillä on ensimmäistä kertaa asiakirja, joka ohjaa yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteuttamista ja kehittämistä koko maassa. Normiasiakirjana uusi vasu velvoittaa, mutta tarjoaa ennen muuta työkalun varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämiselle. Oppimisympäristöjen hyödyntämisen lähtökohtana tulee olla lasten mielenkiinnonkohteet ja tarpeet. 5. Miten erilaisia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa. On myös tärkeää muistaa, että tietoja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Henkilöstön aito kiinnostus rohkaisee ja kannustaa lapsia jakamaan asioitaan ja ajatuksiaan. Lapset otetaan mukaan suunnitteluun. Laadukkaan varhaiskasvatuksen elementit rakentuvat vuorovaikutuksessa. Tiloja tulisi hyödyntää monipuolisesti ja rohkeastikin pohtia, miten niitä voisi muokata vielä paremmin esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta tai lasten pitkäkestoisia leikkejä mahdollistaviksi. Oppivassa yhteisössä lapset ja aikuiset oppivat toisiltaan. 7.. Sisällöllinen jatkumo esija perusopetuksen opetussuunnitelmiin vahvistaa varhaiskasvatuksen merkitystä osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua. Uusi vasu todentuu vasta konkreettisten tekojen kautta. 31 Me tekijät Miten rakentaa hyvää ja oppimiseen innostavaa vuorovaikutusta varhaiskasvatuksessa. Aikuisen herkkyys ja kyky tulkita lasten näkökulmia ja ajatuksia vaikuttaa keskeisesti siihen, millaista vuorovaikutus lasten kanssa on ja miten yhteinen merkityksenanto rakentuu. Lähiluonto, pihat, puistot ja muu rakennettu ympäristö ovat myös tärkeitä oppimisen paikkoja. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja on tärkeää tiedostaa, että varhaisten vuosien aikana rakennetaan koko elinikäisen oppimisen perusta. Retket ja eri yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa on myös hyvä mahdollisuus rikastaa lasten kokemusmaailmaa. Henkilöstö toimii omalla esimerkillään mallina lapsille siinä, miten toisia ihmisiä kohdellaan ja miten asioista puhutaan. 6. Mikä sinusta on erityisen tärkeää tai ansiokasta uudessa vasussa. Onkin tärkeää, että paikallisessa vasutyössä henkilöstön ohella myös lapset, huoltajat ja muut yhteistyökumppanit ovat aktiivisesti osallisina prosessissa
32 Me tekijät TEKEVÄLLE SATTUU Pojat pyytävät minua usein leikkimään kanssaan, yleensä legoilla. Harmikseni minua ei ihan hirveästi kiinnosta leikkiä, varsinkaan legoilla. Lapset olivat myös kotona seuraten tätä iloista tapahtumaa vierestä, mikä innosti heidät esittämään mummolassa seuraavan viiltävän analyysin: ”Äiti juo mieluummin skumppaa kuin leikkii meidän kanssa.” Odottelen jälleen Vuoden äiti -palkintoa saapuvaksi. Toisaalta, näissä pettymyksen hetkissä kiteytyvät hyvin mieleen painamani ja meidän taloudessa paljon käytetty kasvatuksen ohjenuora lastenpsykiatri Jari Sinkkoselta: vanhemman tärkeä tehtävä on tuottaa lapselleen pettymyksiä. Miten voikin olla niin vaikeaa kiskoa itsensä aikuisten sääntömaailmasta mielikuvitusmaailman vietäväksi. Joskus lapset innostuvat, toisinaan taas eivät. Olen minä joskus ihan oma-aloitteisesti ehdottanut yhteistä leikkituokiota. En vain saa pakotettua itseäni mielikuvitusmaailman melskeisiin, kun mielessä pyörivät tekemättömät työt, pesemättömät pyykit, leikkihuoneen epäjärjestys tai huomisen ruoka. TEKSTI Sanna Virtaniemi KUVITUS Pekka Rahkonen Kehnon leikkijän tunnustus. Leikkiä ylläpitää lapsen oma sisäinen motivaatio ja toiminnan synnyttämä mielihyvä (Wood&Attfield 1996, Play, Learning and the Early Childhood Curriculum). Lisäksi huomaan olennaisinta vaihetta – leikin rakentumista odotellessani – siivoavani leikkihuonetta lajitellen legoja omiin laatikoihinsa värin tai käyttötarkoituksen mukaan. Minulta ei leikkiin juurikaan syötettä heru. Harmillisen äkkiä pojat kyllästyivät tähän tai sitten vain haistoivat leikin taustalla piilevän juonen. Kuten missä tahansa aktiviteetissa, myös leikissä olisi tärkeää että sitä haluaa itsekin tehdä. Näissä puuhissa on selkeät lainalaisuudet, säännöt, jotka minä tunnen ja joiden avulla asiat etenevät loogisesti. Usein pelkkä leikin rakentuminen kestää sen ajan, mikä minulla olisi koko leikkiin käytettävissä. Tätä lapset eivät jostain syystä pidä leikkiin osallistumisena. Lempileikkini lasten ollessa pienempiä oli kilpailu siitä, kuka pystyy makaamaan pisimpään hiljaa paikallaan. Tässäpä syy omalle leikkimättömyydelle, määritelmän mikään ehto ei täyty. Ehkäpä se lasten kesken syntyy nopeammin, kun leikissä on kaksi vertaista tuomassa leikkiin ideaa, juonta ja rakennetta. Tiedostan lasten ajoittaisen pettymyksen leikistä kieltäytyessäni. Mieluummin sitä vaikka lajittelee pyykkiä kuin hyppää leikin tiimellykseen. Poikien sitkeydelle annan kuitenkin pisteet, he eivät ole tästä seitsemän ja kymmenen vuoden aikana täysin lannistuneet, vaan jaksavat edelleen pyytää. Välillä aikaa ei vain ole, välillä voisin tehdä jotain muuta yhdessä, toisinaan ei huvita muuten vain. Kyseenalaistan vain sen seikan, että aina minun legoukkoni tai autoni tai mikä lelu minulle kulloinkin on suotu, on se heikompi osapuoli tai oppilas. Olen ehdottanut leikkien sijaan lautapelejä, leipomista tai ruoanlaittoa. Erään kerran olin tullut kotona naisporukan yllättämäksi kuohuviinillä. Toisinaan hellyn ja lupaudun leikkimään. Erään määritelmän mukaan leikki edellyttää leikkijöiden omaehtoista ja aktiivista sitoutumista siihen
33 Ideasta käytännöksi KUVA Satu Reinikainen Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 52 Laula – leiki – liiku: Pääsiäisenä laulan näin!. 34 Luovat lapset valoa tutkimassa s. 38 Perhejumppaa pääsiäispaastosta helluntaihin s. s
34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET ”Tää on ihan kuin taikuutta!” Hämeenlinnan lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa on viimeisen vuoden aikana syvennytty valomaalauksen jännittävään maailmaan yhdessä eri-ikäisten lasten kanssa. Valomaalaus on elämyksellinen, helppo ja moniaistinen tapa toteuttaa yllättäviä ja erilaisia teoksia pikkuväen kanssa. Saattaapa valon maailma viedä mukanaan aikuisenkin! TEKSTI & KUVAT Auni Tuovinen – valoa tutkimassa pikkuväen kanssa. Valotaidetta on tehty matalalla kynnyksellä helppokäyttöistä Pablo-sovellusta hyödyntäen
Vastaanottokeskuksen lapsille järjestetyssä tapahtumassa maalattiin musiikin tahtiin sellaisella vauhdilla, että meno yllätti ohjaajatkin iloisesti. Niille, joille valokuvaus on tuttua, on se varmasti luontevin tapa. Vähän paksumpaa jälkeä saa taskulampusta, johon teippaa kiinni värikalvon. Niiden suhteen kannattaa pitää silmät auki ja testailla eri vaihtoehtoja aktiivisesti. Valomaalauksessa voit hyödyntää mitä tahansa valoja taskulampusta jouluvalosarjoihin. Näin lasten on helpompaa hahmottaa oman liikkeen ja syntyvän teoksen yhteys. Ilmaisversiolla tekee jo hienoja teoksia, mutta muutaman euron lisämaksusta saa käyttöönsä sovelluksen lisäominaisuuksia sekä paremman kuvanlaadun. Jouluvalosarjoja voi kieputtaa vaikka kepin ympärille ja tehdä valomiekan, tai ripustaa kaulaan ja pistää tanssiksi. Joitain lapsia voi myös jännittää pimeässä oleminen, tällöin kannattaa pitää tilaa alkuun vähän valoisampana ja pimentää sitä pikkuhiljaa, kun taiteilu lähtee käyntiin. Valomaalauspajoja on lisäksi ohjattu osana kulttuurikeskuksen avointa toimintaa. Valomaalaustuokio soveltuu hyvin sekä suljetun ryhmän kanssa tehtäväksi, että avoimeen työpajaan, jossa väki tulee ja menee. Valomaalauksen avulla voidaan siis tehdä jokaisen yksilöllinen liike näkyväksi taiteen muodossa. Levitä pöydälle tai lattialle muutama sytytetty valo ja käykää lasten kanssa pimeään huoneeseen niitä tutkimaan. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä hauskan valotaiteilutuokion järjestämiseksi. Esimerkiksi puhelimen taskulampusta voi tehdä maalausvälineen, kun salamavalon päälle laitetaan pari kerrosta kirkasta teippiä ja värikästä permanenttitussia. Maalaaminen on kaikkein hauskinta, jos lapset voivat samalla seurata ruudulta, mitä tekevät. 35 Ideasta käytännöksi Valomaalaus on periaatteessa piirtämistä suoraan ilmaan valoa kynänä käyttäen. Jo pelkkä pimeässä oleminen ja erilaisten valojen tutkiminen on usein lapsille elämyksellistä ja jännittävää, eikä tässä kannatakaan kiirehtiä. Suora ja kirkas valkoinen valo itsessään on sen verran voimakas, että se polttaa helposti kuvan puhki. Eriväriset ja -vahvuiset valot näyttävät kuvassa hyvinkin erilaisilta ja niin lasten kuin ohjaajankin omat suosikit löytyvät yleensä kokeilun kautta. Joku maalaa pienellä valolla mahdollisimman tarkkaa viivaa, kun taas toinen nappaa molemmat kädet täyteen erilaisia valosarjoja ja maalaa koko ruudun täyteen abstraktia sekasotkua. Kannattaa siis käyttää tabletin tai puhelimen etukameraa ja kääntää näyttö pieniä taiteilijoita kohti. Ja aivan kuin kynän ja paperinkin kanssa, syntyy lasten valotaidetuokiossa persoonallisia ja yksilöllisiä teoksia. Siispä käy ennen valomaalaustuokiota jätesäkkija teippirullan kanssa ikkunoita peittämään, jos käytössäsi ei ole muuten pimennettävää huonetta. INFO. Tilaa liikkua on hyvä olla jonkin verran ja esineet ja huonekalut joihin saattaa törmätä hämärässä, kannattaa siirtää huoneen seinustalle. Yleensä touhu Vinkkejä ja inspiraatiota kannattaa etsiä netistä hakusanoilla tai hashtageilla #lightpainting #lightart #valotaide ARXISSA VALOTAITEILLAAN MONENLAISTEN RYHMIEN KANSSA ARXissa tuotetaan Hämeenlinnan kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelman kulttuuripolkua, joka tarjoaa alueen lapsille monialaisia kulttuurija taidesisältöjä ryhmien ikätason ja opetustai varhaiskasvatussuunnitelman huomioiden. Erilaisista välkkyvistä valoista syntyy kiinnostavaa katkoviivaa. Kulttuuripolku tavoittaa kaikki hämeenlinnalaiset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä olevat lapset. Sovelluksen etuna on helppokäyttöisyyden ja tekniikan keveyden lisäksi se, että se tallentaa valomaalauksesta myös nopeutetun videon, jolloin maalausprosessi tulee näkyväksi. Päästä luovuutesi valloilleen välineitä valitessasi, sillä yllättävätkin jutut saattavat olla toimivia ja ainakin kokeilu on hauskaa, vaikkei se toivottua tulosta tuottaisikaan. Ohuen viivan piirtämiseen sopivia ovat esimerkiksi heijastinkäyttöön tarkoitetut pikkuledit. Tämänkin jutun kuvat on tehty tablettiin ladattavalla sovelluksella. Tässä kohtaa tekisi usein mieli oikaista, mutta kannattaa pitää mielessä, että mitä paremmin huone on pimennetty, sitä vaikuttavampia ovat lopulliset teokset. Valomaalaustuokion valmistelu Lataa tabletille tai älypuhelimelle Pablo-sovellus. Nykysovellukset kuitenkin mahdollistavat valotaiteilun matalammalla kynnyksellä, vaikka et olisikaan varsinainen velho kameran kanssa. Hämeenlinnan Taiteiden yön Valovaltaus -tapahtuman mustavalodiscossa valotaiteilemaan pääsivät nonstoppina kaiken ikäiset kaupunkilaiset vauvasta vaariin. Lukuvuonna 2017–2018 kulttuuripolku on tarjonnut aistija monivammaisten lasten ryhmille taidekasvattajan ohjaaman valotaidepajan koulun tiloissa. Valomaalausta on perinteisesti tehty kameratekniikkaa hyödyntäen muun muassa kuvan valotusaikaa pidentämällä. Päästä valo valloilleen Kun välineet ja tila ovat valmiit valotaidetuokiota varten, on aika käydä tuumasta toimeen. Sovellusmaailma kehittyy koko ajan ja uusia valomaalaussovelluksia tulee saataville tasaiseen tahtiin. Oikeaa tai väärää tapaa tehdä valotaidetta pienten kanssa ei ole. Valomaalaus sujuu parhaiten – ja on myös kaikkein jännittävintä – pilkkopimeässä huoneessa. Vielä parempi, jos käytössäsi on videotykki ja taiteilua voi seurata suurelta ruudulta
Näin oman liikkeen vaikutus syntyvään teokseen on helpompi havaita. Muotokuva Muotokuvan voi maalata joko lapsi itse, tai aikuinen lapsesta hänen takanaan seisten. Muotokuvattava ottaa sellaisen asennon, jossa haluaa tulla maalatuksi ja jossa jaksaa olla paikallaan hetken. Millaisia värejä löydätte. ISBN 978-952-288-829-7 KOKO 28 s. Kaikki elefantit haluavat maistaa herkullisen näköistä hedelmää, joka kasvaa valtavan puun latvassa. ISBN 978-952-288-804-4 Yhteistyön riemuvoitto! 21,00 € UUTUUS! UUTUUS! 23,00 € VALOMAALAUSTUOKIOTA VARTEN TARVITSET: Pimennetyn huoneen Erilaisia valoja (esim. Testailua kannattaa tehdä ryhmänä ja siten, että maalaaja on kuvassa yksin. Kuitenkin jo pelkkä valojen tutkiminen ja niillä leikkiminen pimeässä on pienimmille valotaiteilijoille elämyksellistä ja kiinnostavaa. Tutkikaa erilaisia valoja. Vasta kun elefantit oppivat ymmärtämään, mitä tarkoittaa ME, ainaisen MINÄn hokemisen sijaan, tavoite toteutuu. Murrrr… Mitä tahansa Pikku Karhu tekee, se on siihen äidin ja isän mielestä liian iso tai liian pieni. Entä millainen liike valolle ja keholle löytyy rauhallisemman musiikin tahdissa. Tietäisivätpä ne, kuinka epäoikeudenmukaiselta se Pikku Karhusta tuntuu. Rattaissa istujalle voi myös antaa valon käteen. Paikallaan oleminen on varsinkin pienimmille joskus hirmu hankalaa ja kuvaan saattaakin ilmestyä kolme kättä tai kaksi päätä, jos liikkunutta raajaa aletaan piirtää uudelleen. Ja eiväthän aikuisetkaan ole aina ihan oikean kokoisia kaikkeen! Kauniisti kuvitettu, lapsen kokemusmaailmaan syventyvä kirja sopii niin perheiden kuin päiväkotien lukutuokioiden teemakirjaksi. Miltähän näyttää kuvassa oikein suuri ympyräinen liike. Musiikin tahtiin maalaaminen Ottakaa valoja käteen tai kääriytykää jouluvaloihin. Kun hämärässä toimiminen tuntuu luontevalta, on aika käynnistää valomaalaussovellus. Valot kiinni rytmisoittimiin Teipatkaa pieniä led-valoja kiinni marakasseihin, kapuloihin tai tamburiineihin ja lähtekää tutkimaan, millainen liike syntyy yhteisestä soitosta. Soolotaiteilun ajaksi voi olla hyvä kerätä muilta osallistujilta valot pois, jotta ne eivät häiritse sitä, jonka vuoro on maalata. Mitä tapahtuu, jos suljet valon hetkeksi nyrkin sisään ja avaat käden taas liikuttuasi pari askelta. ”MINUN!” huutaa jokainen. Pablo nappaa kaiken kameran linssiin osuvan valon siitä hetkestä lähtien, kun laukaisinta painetaan siihen asti, kunnes sitä painetaan uudelleen. Voit antaakin lasten vanhempineen tutkia valoja kaikessa rauhassa tai ottaa valot mukaan laululeikkiin tai tanssituokioon ja kuvata touhua etäämmältä valomaalaussovelluksella. Muotokuvan maalaaminen voi auttaa lasta oman kehon rajojen hahmottamisessa. Erilaisten maalausvälineiden ja tehtävien keksimisessä on vain taivas rajana ja voi maalausta toki kokeilla pimeään aikaan ulkonakin. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Tahdon olla juuri oikean kokoinen! ANUSKA ALLEPUZ Se on minun! C ATHERINE LEBLANC E VE THARLE T Liian iso, liian pieni. Lopuksi voi halutessaan vielä osoittaa kevyesti valoa kuvattavaa kohti, jolloin saadaan näkyviin myös lapsen kasvot. jouluvalosarjan ja pikkuledejä) Tabletille tai älypuhelilmelle ladatun valomaalaussovelluksen. Näin lapsen ja vanhemman yhteisestä hetkestä tallentuu valotaideteos. Kun valotaiteilussa pääsee alkuun, on soveltaminen helppoa. 36 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET vie mukanaan ja pimeänpelko unohtuu arimmiltakin. Kuvan maalaaminen itsestä vaatii vähän harjoitusta, sillä valo täytyy jossain vaiheessa vaihtaa toiseen käteen, jos koko keho halutaan saada mukaan kuvaan. Hupaisa tarina kertoo sinnikkäistä elefanteista (ja siinä sivussa neuvokkaista hiirulaisista), joiden itsekkäät pyrkimykset herkullisen hedelmän saamiseksi eivät tuota tulosta. Tässä muutama hauskaksi havaittu vinkki, joista voit alkutestailun jälkeen rakentaa oman ohjauskokonaisuuden valitsemalla ryhmällesi sopivia tehtäviä. Suuntaa näyttö lapsia kohti ja anna heidän itse havaita, mitä tapahtuu, kun he alkavat liikuttaa valoja kameran edessä. Valohulluttelu Ottakaa kädet täyteen valoja ja hullutelkaa kunnolla! Yrittäkää saada koko ruutu täyteen valoa mahdollisimman nopeasti, tai tehkää abstrakteja maalauksia koko porukan voimin. Kun kamera käynnistyy, aletaan valoa liikuttamaan lapsen kehon ääriviivoja myöten siten, että valo osoittaa koko ajan kohti kameraa. Entä liikkuminen tilassa valon kanssa kauemmas tai lähemmäs kamerasta. Menevän musiikin tahdissa saatte äkkiä aikaiseksi villin valodiscon. KOKO 32 s. Voitte maalata myös hauskoja ryhmäkuvia tai esineiden ääriviivoja samalla tavalla. Erilaisia tapoja maalata valolla on monia ja ideat alkavatkin yleensä pulppuamaan, kun touhua pääsee kokeilemaan ensimmäisen kerran. ”Tuo hedelmä on MINUN!” Mutta kuinka kummassa siihen ylettyisi. Aluksi onkin hauskaa kokeilla, millaista maalausjälkeä eri valoilla syntyy. Voitte myös tanssia tuttuja laululeikkejä tai keksiä ihan oman valotanssikoreografian ja kuvata siitä valotaideteoksen. Sovellus tallentaa videon, jolla näkyy nopeutettuna koko maalausprosessi sekä valokuvan, jossa näkyy kaikki kuvaan piirretty. Tästä ei kannata stressata, sillä muotokuvan kuuluukin olla kohteensa näköinen ja liikkuvaisemman kaverin kuvassa se voi näkyä vaikka tällä tavalla. Niin, tietäisivätpä… Hellyttävä ja hupaisa tarina auttaa lasta hyväksymään oman kasvunsa vaiheen ja sen, että välillä sitä on hiukan väärän kokoinen tai -ikäinen joihinkin asioihin. Onnistuuko vaikka kukan tai auringon piirtäminen valolla. Valmiit taideteokset voivat jäädä digitaalisiksi tai ne voi tulostaa ja kehystää – tai tehdä vaikkapa onnittelukorteiksi. Kannattaa olla tarkkana, sillä valo menee helposti vahingossa piiloon maalaajan käden taakse. Kaikkein pienimmät vauvat ja taaperot eivät vielä välttämättä havaitse yhteyttä valon liikkeen ja syntyvän teoksen välillä. Ensimmäinen reaktio on usein hämmästynyt tai innostunut ja tässä vaiheessa saattaakin syntyä vipinää. Loistavat renkaat Kiinnittäkää pikkuledejä lastenrattaiden tai pyörätuolin renkaisiin ja katsokaa, millainen maalaus syntyy, kun rattaat työnnetään kameran editse
Vasta kun elefantit oppivat ymmärtämään, mitä tarkoittaa ME, ainaisen MINÄn hokemisen sijaan, tavoite toteutuu. Hupaisa tarina kertoo sinnikkäistä elefanteista (ja siinä sivussa neuvokkaista hiirulaisista), joiden itsekkäät pyrkimykset herkullisen hedelmän saamiseksi eivät tuota tulosta. ISBN 978-952-288-804-4 Yhteistyön riemuvoitto! 21,00 € UUTUUS! UUTUUS! 23,00 €. Tietäisivätpä ne, kuinka epäoikeudenmukaiselta se Pikku Karhusta tuntuu. ”MINUN!” huutaa jokainen. Ja eiväthän aikuisetkaan ole aina ihan oikean kokoisia kaikkeen! Kauniisti kuvitettu, lapsen kokemusmaailmaan syventyvä kirja sopii niin perheiden kuin päiväkotien lukutuokioiden teemakirjaksi. KOKO 32 s. ISBN 978-952-288-829-7 KOKO 28 s. ”Tuo hedelmä on MINUN!” Mutta kuinka kummassa siihen ylettyisi. Murrrr… Mitä tahansa Pikku Karhu tekee, se on siihen äidin ja isän mielestä liian iso tai liian pieni. 37 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Tahdon olla juuri oikean kokoinen! ANUSKA ALLEPUZ Se on minun! C ATHERINE LEBLANC E VE THARLE T Liian iso, liian pieni. Kaikki elefantit haluavat maistaa herkullisen näköistä hedelmää, joka kasvaa valtavan puun latvassa. Niin, tietäisivätpä… Hellyttävä ja hupaisa tarina auttaa lasta hyväksymään oman kasvunsa vaiheen ja sen, että välillä sitä on hiukan väärän kokoinen tai -ikäinen joihinkin asioihin
Jeesus syntyi ihmiseksi ja palveli Jumalaa juuri omalla ruumiillaan: kädet koskivat sokean silmiä ja siunasivat lapsia, jalat veivät huoltensa alle tukahtuvien ja ruokapöytään kokoontuneiden luo, silmät näkivät nekin, joita muut eivät katsoneet. Siinä syntyy iloa yhdessäolosta ja omasta osaamisesta, käsitys omasta kehosta, sen rajoista ja mahdollisuuksista sekä keskittymistä, toisten huomioimista, tilan hahmottamista – hyvää kohtaamista unohtamatta. Kirkkovuotta pitkin on hyvä kulkea kokonaisvaltaisesti niin, että siitä jää muistijälkiä paitsi mieleen, myös ruumiiseen. Liikunta on yhteistä leikittelyä ja hauskanpitoa. Yhteinen tekeminen on avainjuttu, kun tavoitellaan vuorovaikutuksen lisäämistä. Aikuiset voivat mahdollistaa lapselle monia liikkumisen tapoja jo omalla kehollaan: aikuisen käsivarressa voi roikkua, jalkojen välistä kontata tai lattialla olevan aikuisen yli kiivetä tai kieriä. Miten kirkkovuoden kevättä voisi tutkia kaikilla aisteilla, kokea iholla ja nivelissä?. Helppojen liikuntavinkkien kautta kirkkovuoden kevät voi kulkea perheiden mukana kerhosta kotiin ja tulla osaksi arkea siellä. Liikunta voi myös yhdistää koko perhettä. Perhetoiminnassa on hieno mahdollisuus ohjata aikuiset pysähtymään lapsen kohdalle ja yhdessä hänen kanssaan sekä tarjota monipuolisia tapoja nauttia yhdessäolosta. Voima ja vauhti puhuttelevat monia, hellä kosketus tekee hyvää kaiken ikäisille. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Hyvinvointia ja hymyä liikkumalla Perheiden kohtaamisessa on tärkeää vahvistaa sidettä lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen välillä. Lapsi puolestaan on aikuiselle hyvä liikuntapari, jonka avulla liikkeen raskautta voi säädellä. Ruumis on se olomuoto, jossa elämme Jumalan maailmassa ja Jumalan lapsina. Perheliikunta on mainio tapa tiivistää perheen sisäistä yhteyttä, lisätä hyvinvointia ja oppia uutta samalla kun ruumis pääsee tekemään työtä. Ruumiillisuus on olennainen osa kristillistä spiritualiteettia. Laskiaisesta helluntaihin -perhejumppaan on koottu monipuolisen perheliikunnan aineksia ja yhdistetty ne kirkkovuoden sisältöihin. Seisovaa, istuvaa tai makaavaa aikuista voi myös työntää tai vetää. Kevät on kirkkovuodessa tiivistä aikaa – tärkeitä päiviä ja teemoja vilisee kalenterin sivuilla. Vuorovaikutus on olennaista: perheTEKSTI & TOTEUTUS Anita Ahtiainen ja Kaisa Aitlahti KUVAT Satu Reinikainen liikunta on tiimityötä, jossa jokainen saa auttaa toista. Miten niiden merkityksiin voisi päästä käsiksi perheenä, aikuiset ja lapset yhdessä. Kor. Jo Paavali kuvaili ruumista Pyhän Hengen temppeliksi (1. Lapsi elää ja kokee kaiken paitsi mielensä ja tunteidensa, myös ruumiinsa kautta. Liikunta kuuluu monen lapsiperheen arkeen: on lasten uimakoulua ja aikuisten joogaa. Liike yhdistettynä sanoihin auttaa laajentamaan ja syventämään ymmärrystä. Välineitä ei tarvitse paljon ja nekin voi halutessaan tehdä itse. Liikkumisen tavat (tasapainoilu, nostaminen, hyppiminen…) ja tyylit (hitaasti, reippaasti, hiipien…) vaihtelevat niin, että mahdollisimman monet motoriset taidot kehittyvät ja vahvistuvat. 6:19). Ruumiissa tuntuu niin rukous, oma hätä kuin lähimmäisen auttaminenkin. Syntyisikö liikuntahetkistä myös videoita sosiaaliseen mediaan
• Heitetään palloja sovittuun maaliin, kuten ämpäriin tai tietylle matolle. Laskiaistiistai • Venytään pitkäksi pellavaksi ja lasketaan neljäänkymmeneen. pääsiäistä kohti kuljen näin ystäväni vierelläin. Pääsiäispaasto kestää 40 arkipäivää tuhkakeskiviikosta pääsiäisyöhön. Tuhkakeskiviikko • Kosketaan omia kasvoja samalla lausuen: silmä, silmä, nenä, suu, korva, korva, pää kumartuu. 39 Ideasta käytännöksi Heilutaan kuin puut Perhejumppaa pääsiäispaastosta helluntaihin Liikuntahetkessä käytetään Kirkkomuskari 1:n laulua Pääsiäistä kohti vaihdellen askelten tyyliä eri viikoilla: Askelin pikkuisin/hiipivin... Matkaa teen hiljalleen pääsiäistä kohti, kuljen näin ystäväni vierelläin. Pääsiäisen jälkeen alkavat kokonaan uudet liikkeet. • Laskiaisen pulkkamäessä huudettiin “pitkiä pellavia” – sadon uskottiin olevan sitä parempi, mitä pidemmälle pulkka luisti. Aikuinen voi tehdä tämän myös lapselle ja lapsi aikuiselle.. Mytyt ovat asioita, joita haluaa heittää pois: kiirettä, kiukkua, herkkuja, tavaroita... Paastossa turhat asiat heitetään pois. RAAMATTUA LEIKKIEN Laskiaissunnuntai • Kieritään vihreältä matolta tai kankaalta violetille, paaston värille. Sen jälkeen uusia liikkeitä lisätään mukaan viikoittain. Kokeillaan heittämistä eri tavoilla: hiljaa, korkealla kaarella, kovaa… Kun pallot on heitetty pois, syliin ja käsiin tulee tilaa: • Kätellään – ihmiset ovat tärkeitä • Halataan itseä – minä olen tärkeä • Silitetään leikisti lemmikkiä – eläimet ovat tärkeitä • Heilutaan niin kuin puut – luonto on tärkeä • Vanhempi ottaa lapsen syliin – sinä olet tärkeä! Perheliikuntahetki kestää noin 15 minuuttia kerrallaan. :,:Pysähdyn ja katson kohti Kuningasta: Hoosianna, pelasta!:,: Ohjaaja kertoo kirkkovuoden päivän nimen ja liittää siihen liikkeet: Arkipäivä paastonaikana (mainitaan se päivä, jolloin jumpataan) • Tehdään paperimyttypalloja, joille jokainen saa antaa omia merkityksiään. Isompien lasten kanssa voidaan tehdä vaikka koko jumppa kerralla. Jos jumppa aloitetaan kesken paastonajan, voi liikkeet laskiaisesta meneillään olevaan viikkoon asti tehdä peräkkäin
paastonajan sunnuntai ja sen jälkeen Askelin matalin (kuljetaan kyykyssä) pääsiäistä kohti... Näin kävellään yhdessä eteenpäin. Toinen siirtää tämän kädet, jalat ja pään niin tiiviisti vatsan päälle kuin mahdollista. Otetaan paria ranteista kiinni. Lankalauantai Venytetään maassa maaten kädet niin ylös ja jalat niin pitkiksi kuin mahdollista. Kiirastorstai Juostaan parin kanssa tai letkassa ympäri huonetta. Lapsi seisoo aikuisen jalkaterien päällä ja pitää tätä käsistä kiinni. Malkamaanantai Parista toinen menee makaamaan leveään X-asentoon. Vaihtoehtoisesti aikuinen voi vetää lapsen seisomaan saakka varpaidensa päälle. Viikko viikolta reitti voi olla pidempi ja haastavampi.. 2. pääsiäispäivä :,:Askelin ihmeisin pääsiäisen juhlaan saavun näin ystäväni vierelläin.:,: :,:Ylistän ja kiitän Taivaan Kuningasta: Halleluja, kunnia!:,: Heilutellaan huiveja. Tehdään erilaisia ilohyppyjä. Pääsiäissunnuntai :,:Askelin iloisin pääsiäisen juhlaan saavun näin ystäväni vierelläin.:,: :,:Ylistän ja kiitän Taivaan Kuningasta: Halleluja, kunnia!:,: Toinen menee keräksi maahan ja toinen lähtee kierittämään kuin kiveä haudan suulta. Pitkäperjantai Ollaan ihan hiljaa paikoillaan maassa, kädet sivuille levitettynä, ja kuunnellaan omaa hengitystä. Istutaan parin kanssa lattialla varpaat vastakkain. Vaihdetaan vuoroja. Miltä tuntuu kävellä upottavassa hiekassa. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN 1. paastonajan sunnuntai ja sen jälkeen Askelin hiipivin pääsiäistä kohti... Pallojen heittelyn jälkeen toistetaan kättely, halaus jne. Solmitaan huivit yhteen ja pyöritään piirissä. Pääsiäisen jälkeen tasapainoillaan. Voi myös äännellä sen mukaan, onko pieni vai iso kello. Kellokeskiviikko Huojutaan sivulta toiselle kuin kellon kieli. Lattialle rakennetaan tasapainoilureittejä. Jatketaan kuten aiemmilla viikoilla. Hivutetaan jalkapohjat parin kanssa vastakkain ja nostetaan jalkoja ylös niin korkealle, että lyhyemmän parin jalat suoristuvat kokonaan. Tikkutiistai Kävellään tilassa mahdollisimman suorana tikkuna. 2. Nimetään heitettäviin paperipalloihin erityisesti työhön ja kiireeseen liittyviä pois heitettäviä asioita. kuten edellisellä viikolla. Nimetään paperipalloihin ihmissuhteisiin liittyviä asioita, kuten riidat, välinpitämättömyys ja satuttavat sanat. Voidaan myös auttaa paria venyttelemään tai tehdä lankavyyhti tarttumalla nilkoista kiinni. Pääsiäisviikosta helatorstaihin :,:Askelin riemuisin pääsiäisen juhlaan saavun näin ystäväni vierelläin.:,: :,:Ylistän ja kiitän Taivaan Kuningasta: Halleluja, kunnia!:,: Aikuinen vetää lapsen seisomaan varpaidensa päälle Tehdään ilohyppyjä! Kieritetään kivi haudan suulta Seisotaan parin kanssa selät vastakkain ja siirretään tyynyä tai pehmolelua toiselle eri suunnista: kyljen kautta, pään yli, jalkojen välistä, kainalon alta... Kun ohjaaja sanoo KIIRA, viimeinen siirtyy ensimmäiseksi ja alkaa ohjata letkaa. Ollaan leikisti autiomaassa
Aikuinen nostaa lapsen istumaan hartioilleen ja ottaa lapsen käsistä kiinni. Toinen käy vatsalleen lattialle. Leikin ohjaajaa voi välillä vaihtaa. voi jatkaa edelleen. Hiljainen viikko Heittelyä, kättelyä jne. Jatketaan kuten aiemmilla viikoilla. Palmusunnuntai Askelin kopsuvin pääsiäistä kohti... Nimetään paperipalloihin ruokaan liittyviä pois heitettäviä asioita, kuten epäterveelliset herkut, liika ruoka tai jätteisiin heittäminen. Tehdään enkeli. Lapset pujottelevat “maaliin” helatorstain kohdalle, jossa aikuiset nostavat lapset niin korkealle ilmaan kuin pystyvät. Kummallakin puolella seisoo aikuinen, joka ottaa lasta ranteesta ja nilkasta kiinni ja keinuttaa häntä välissään helluntaikeinussa. 3. Nimetään paperipalloihin erityisesti kotiin liittyviä pois heitettäviä asioita, kuten tavarat, yhteistoimintaa estävät asiat jne. Kädet levitetään niin leveälle kuin mahdollista. Jatketaan kuten aiemmilla viikoilla. Pohditaan, mikä olisi itselle luonteva tapa antaa aikaa Jumalalle. Lauletaan käsistä kiinni pitäen piirissä tai parin kanssa sylitellen ja silitellen Kirkkomuskari 1:n laulua Kyyhkynen. Jatketaan kuten aiemmilla viikoilla. sunnuntai pääsiäisestä :,:Askelin paimenten pääsiäisen juhlaan saavun näin ystäväni vierelläin.:,: :,:Ylistän ja kiitän Taivaan Kuningasta: Halleluja, kunnia!:,: Parin kanssa piilotetaan ja kerätään lampaita (villatukkoja) vuoron perään. Jos keinuttajana on lapsi, hän tarttuu keinutettavaa joko molemmista käsistä tai jaloista. Liitetään liikkeisiin rukous: • maataan maassa – Jumala, olen ihan pieni • polvillaan kädet ristissä – polvistun edessäsi • taputetaan käsiä pään päällä ja kurotetaan sitten korkealle – olen kanssasi iloinen Lapsi ratsastaa aikuisen selässä kuin aasilla Tehdään enkeli Siirretään pehmoleluja selätysten Helluntaikeinu. Leikitään vapausleikkiä. Helatorstai Rakennetaan lattialle pujottelurata 40 muistipelikortista (yksi joka päivälle pääsiäisestä helatorstaihin). Jatketaan kuten aiemmilla viikoilla. Lisäksi hiljaisen viikon päiville on omat liikkeet: Hyvän paimenen sunnuntai eli 2. paastonajan sunnuntai ja sen jälkeen Askelin harppovin pääsiäistä kohti... Lapsi ratsastaa aikuisen selässä kuin aasilla. Pari hieroo selkää matkimalla leivän leipomista: sirotellaan jauhoja, kaadetaan vettä, nypitään hiivaa, vaivataan taikinaa, leikataan pätkiksi, pyöritellään leipiä, työnnetään uuniin ja otetaan tuoksuva, ihana leipä uunista. 4. Nimetään paperipalloihin ajankäyttöön liittyviä pois heitettäviä asioita, kuten liika pelaaminen tai somen käyttö, kaikki mikä vie aikaa toisilta ihmisiltä tai Jumalalta. Kun ohjaaja huutaa TULKAA, kaikki tulevat kiireesti yhdeksi mytyksi halaamaan toisiaan. Vapaana saa mennä minne vaan ja palata yhteen keräämään voimaa. Kun ohjaaja huutaa MENKÄÄ, kaikki menevät kiireesti niin kauas kuin ehtivät. Voi kokeilla myös nousta seisomaan aasin selässä. Marian ilmestyspäivä Askelin Marian pääsiäistä kohti... Kullakin parilla on oman väriset lampaat tai kaikki saavat kerätä kaikkien lampaita. paastonajan sunnuntai tai leipäsunnuntai ja sen jälkeen Askelin pomppivin pääsiäistä kohti... 41 Ideasta käytännöksi Helluntai Lapsi makaa selällään. Nimetään paperipalloihin kaikkea mikä tuntuu painostavalta, kuten osaamisja ulkonäköpaineet (sekä lapsen että aikuisen)
Lähettäkää tarinat julkaistavaksi Päkän postilaatikossa paka@lastenkirkko.fi Lastenkirkko.fi-sivustolla pääsiäismunien etsintäpuuhat aloitetaan hyvissä ajoin ennen palmusunnuntaita, sillä lasten ja perheiden motivaatio pääsiäisjuttujen pohdintaan sijoittuu paastonaikaan. Lastenkirkko-lehti ja Lastenkirkko.fi sekä Fisucraft ovat mukava lisä vanhempien, kummien ja lasten yhteiseen pääsiäisen viettoon. 42 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO on mainio lisä kodin pääsiäiseen Pääsiäisenvietto on monessa perheessä pääasiassa suklaamunien syöntiä. Innostakaa lapsia kertomaan, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvia kannattaa levittää some-kanavissa päivittäin. Lastenkirkko Kevään edetessä Lastenkirkko.fi-palvelun ilme muuttuu talvisesta kesäisen lämpimäksi. Lastenkirkkoa on kätevää pitää esillä sosiaalisessa mediassa Lastenkirkko.fi:n Facebook-sivuilla julkaistavien kuvien avulla. Uusia ohjelmia tulee pääsiäiseksi useille ohjelmapaikoille: Taika-Petteri ja Jakke Jääkarhu laulavat pääsiäisestä; Päkä ja Pulmukin rakentavat rauhaa pääsiäisen tunnelmissa; Sunnuntaisivut, Nanan pyhäkoulu ja tulostettavat puuhat toimivat kerhojen ja pyhäkoulujen ohjelmana.. Varpu Savolan laatimat tehtävät ovat yhtä aikaa iloisia ja syvällisiä Kansikuvassa Katri Kirkkopellon Fransu riemastuu mielettömästi. Seurakunnan työntekijän kannattaa huolehtia, että perheet saavat lehden käsiinsä ja innostuvat tutkimaan Lastenkirkkoa verkossa. Kerhossa, kirkkohetkessä tai pyhäkoulussa koettua voi jatkaa luontevasti jatkaa Lastenkirkossa
Fisucraftissa Kuukauden rakentaja -kisa Päkä ja Pulmu rakentavat rauhaa koko vuoden. Tavoitteena on myös koko vuoden 2018 MESTARIRAKENTAJAN TITTELI. Paikka ja tyyli on vapaa. Lisää tietoa kisasta Fisucraft.net-sivustolla. Käytä mielikuvitusta ja luovuutta. Näin osallistut: Tee rakennuksesi Fisucraftin serverissä. Ylläpitäjien ja valvojien raati valitsee kolmen kuukauden välein tähtirakentajan, joka saa palkinnoksi 30 euron lahjakortin. Kuvakaappaus Markus Kartano, Kuvan rakennelma Skye97 Tutkimuspartio selvittää ihmiskehon saloja niin Lastenkirkko-lehdessä kuin verkkosivulla. Tunnetko jonkun, joka on haka rakentamaan Minecraftissa. ja Suvilaivalla 5.–6.6. Kuukauden paras rakentaja saa töitään ja halutessaan myös itsensä esiin somessa. Fisucraftin Kuukauden rakentaja -kisassa pääsee näyttämään osaamisensa. Parivaljakon riemastuttavaa sanailua tullaan näkemään kevään aikana ainakin Lapsimessuilla 20.–22.4. 43 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Päkä ja pulmu piirroshahmot heräsivät eloon Pyhäkoulusymposiumissa, kun Roihuvuoren seurakunnan lastenohjaajat, juuri draamakasvattajiksi valmistuneet Margit ja Marika Pulkkinen hyppäsivät Päkän turkkiin ja Pulmun höyheniin. Jatkossa heitä voi kysellä Nuoren kirkon kautta myös muihin tapahtumiin
jouluja kevätjuhlia sekä itsenäisyyspäivän juhlaa. Samalla voidaan avata ja tutkia juhlaperinteiden taustoja, merkitystä ja juhliin liittyviä symboleita, jotka ovat osa monilukutaidon kehittymistä. Sen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos kutsuttu henkilö ohjaa lapsia uskomaan tietyllä tavalla. Sama pätee muihinkin kasvatuksellisiin tapahtumiin. 44 Ideasta käytännöksi KUTSU KATSOMUSDIALOGIIN Katsomuskasvatus on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) kirjattuna oppimisen alueeseen ”Minä ja meidän yhteisömme”. Seurakunnan työntekijän rooli voi olla toimiminen kutsuvieraana päiväkodin järjestämässä tilaisuudessa ja suunnittelun tukena. Opetushallitus ohjeistaa, että varhaiskasvatuksessa voidaan viettää esim. Seurakunnan työntekijöillä voi olla kuoleman käsittelyyn liittyvää osaamista ja he voivat auttaa kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöitä kuolemaan liittyvien teemojen ja traditioiden käsittelyssä.. Vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja tapahtumat ovat luonteva tapa tarkastella katsomuksia. Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät juhlista ja niiden sisällöstä lapsiryhmästä ja sen tarpeista lähtien. Yksittäiset virret tai uskontotaustaiset tarinat eivät tee juhlista uskonnollisesti sitouttavia, vaan niihin voivat osallistua kaikki lapset taustasta riippumatta. Katsomuskasvatus on yleissivistävää ja sitä toteutetaan osana varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Monille lapsille esimerkiksi kuolema olisi tärkeä aihe, mutta se jää valitettavan usein vaietuksi liian hankalana tai voimakkaita tunteita herättävänä aiheena. Esimerkiksi imaamin kutsuminen päiväkotiin kertomaan heidän rukoustraditioistaan on mahdollista, aivan kuten pastorin tai rabbinkin. Yhteiset juhlat rakennetaan monipuolisesti siten, että niihin liittyvät uskonnolliset ja maallistuneet traditiot voivat olla läsnä. Pääsiäinen kutsuu meitä dialogiin! Perinteiset, uskonnollisen historiamme kautta kehittyneet juhlat ovat kulttuuriperimämme eräs näkyvimmistä yhteisöllisistä elementeistä. INFO TEKSTI Sylvia Tast KUVA Shutterstock Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen lehtori ja lastentarhanopettaja. Eri kielija kulttuuriryhmiä edustavien lasten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että heillä on mahdollisuus tutustua varhaiskasvatuksen juhlissa suomalaiseen kulttuuriin. Vasun dialogisuutta korostava katsomuskasvatus huomioi kaikkien ryhmässä olevien lasten katsomukselliset taustat arvottamatta niitä. Jos yhteistyö toteutuu päiväkodin tiloissa, on huolehdittava sitouttamattomasta sisällöstä, sillä yhdenkin lapsen siirtäminen pois yhteisestä toiminnasta on perusteltava pedagogisesti ja lapsinäkökulmaisesti. Kristinuskon leviämisen myötä perinteet muuttuivat ja nivoutuivat vanhoihin uskomuksiin ja tapoihin. Ne löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta. Seurakunnat varhaiskasvatuksen katsomusdialogia rakentamassa – pääsiäinen on yhteinen juhlamme! Yhteistyötä seurakuntien ja kuntien välillä kehitetään nyt uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Opetushallituksen laatimat ohjeet auttavat hahmottamaan, mitä katsomuskasvatus voi ja saa olla käytännössä. Näihin tutustumalla voidaan miettiä juhlien ja tapojen merkityksiä sekä niiden liittymistä katsomuksiin ja ihmisten elämän merkityksellisiin hetkiin. Katsomuksiin lasketaan mukaan myös uskonnottomat ja ateistit
Tyhmän teon tunnustaminen ja anteeksipyytäminen on hankalaa aikuisellekin, mutta lasten kanssa siitä on tärkeää puhua muutenkin kuin silloin, kun on oikeasti tapahtunut jotakin. Entä mitä tarkoittaa, että voimme kaikki olla yhteisössämme sankareita, kun toimimme hyvin ja huolehdimme toisistamme. Mikä on meille riittävää ja miksi me olemme usein aika ahneita ja haluamme vaan lisää kaikkea. Muna on luomisen, hedelmällisyyden, ylösnousemuksen, iankaikkisen ja uuden elämän vertauskuva. Niissä yhdistyvät riemu ja kiitollisuus elämästä, kasvun ihmeestä sekä armosta ja anteeksiannon voimasta. Pääsiäisenä niistä sai sitten nauttia monin eri tavoin. Uskonnollisena symbolina muna vertautuu Kristuksen hautaan, josta elämä eli Kristus murtautui ulos. Miten voisimme rakentaa maailmaa, jossa kaikilla olisi riittävästi ruokaa, vaatteita ja turvaa. Niiden askartelu sopii kaikille lapsille katsomuksista riippumatta. Mäenlasku on hauskaa, ja siihen liittyvät toiveet tulevasta satokaudesta on osa toistuvaa traditiota. Pääsiäisen tapahtumien kautta tunteet surusta iloon tulevat käsitellyiksi lasten kanssa. Miltä tuntuu, kun tekee jotakin, vaikka tietää, että se on väärin. Pääsiäisen perinteisiin tutustuminen alkaa laskiaisesta, jossa yhdistyvät uskonnolliset ja vanhemmat kansanuskomukset. Pääsiäismunilla on myös käytännöllinen ravitsemukseen liittyvä selitys. Kohtuullisuuden ja toisaalta ylenpalttisuuden tunnistaminen edistää kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. Mikä on tärkeintä elämässä. Miten auttaa lasta käsittelemään näkemänsä ja oppia ymmärtämään, mistä kristillinen, vahvasti positiivinen tulkinta ristiinnaulitusta Jeesuksesta syntyy. Voimme jutella kiusaamisesta ja rohkeudesta puolustaa toisia. Virpomalla halutaan toivottaa onnea, siunausta ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Tässä seurakunnan työntekijät voivat toimia yhteistyössä, sillä pääsiäisen perinteisiin liittyy useita tärkeitä teemoja, jotka koskettavat jokaisen lapsen elämää katsomuksesta riippumatta. Ei mitään yhdentekeviä kysymyksiä! Palmusunnuntaina lapset kiertävät virpomassa. Pääsiäisen teemoihin liittyen voimme pohtia, miten toimisimme niin, ettei kukaan kohtele toista huonosti tai satuta. Seurakunta voi järjestää elämyspolun tai lasten kirkkohetken, jossa uskonnolliset elementit, symbolit ja tapahtumat rakennetaan moniastisiksi ja iloisiksi yhteisiksi kokemuksiksi. Krusifiksi on yleinen symboli ja useimmille kristinuskoa tunteville se edustaa armoa ja vapautumista. Laskeutuminen paastoon hernekeiton ja laskiaispullan voimin avaa väyliä moniin muihinkin katsomuksiin. Pääsiäisen tapahtumissa korostuu armo ja anteeksianto. Pajunvitsojen koristelu on erinomainen mahdollisuus tutustua perinteisiin. Pääsiäisen symbolit – munat, tiput, puput, kukot ja tulppaanit – ovat vahvoja kasvun ihmeen ja iloisten yllätysten kuvaajia. Katsomuksellisesti virpominen voidaan liittää palmusunnuntain tapahtumaan, jossa Jeesusta tervehdittiin palmunlehvillä, kun hänestä toivottiin uutta oikeudenmukaisempaa kuningasta. Munien maalaaminen kertoo pääsiäisen ilosta ja riemusta, ja niiden lahjoittaminen toisille ilahduttaa niin antajaa kuin saajaakin. Perinnettä voidaan verrata Halloweenin traditioon, etsiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Virpomavitsa ojennetaan toivotusrunon jälkeen virvottavalle ja palkaksi saadaan usein karkkia. Miten pienestä siemenestä kasvaa ihmeellisiä asioita, kukkia ja syötäviä versoja. Paaston aikana munien syönti oli aiemmin kielletty ja niitä kertyi varastoon. Aivan erityinen on rairuohon merkitys kasvun ja kevään ihmeen konkretisoitumisessa. On luontevaa, että pääsiäisen traditiot otetaan osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa lasten iän ja kehitystason mukaisesti. Paastoamiseen liittyvät tavoitteet ovat sekä henkisiä että fyysisiä. Entä miltä tuntuu, kun saa anteeksi. 45 Ideasta käytännöksi Pääsiäinen avaa ikkunoita ihmisenä olemiseen ja elämän ihmeeseen Pääsiäinen näkyy jokaiselle lapselle vähintäänkin kalenteriin merkittyinä vapaapäivinä. Rairuohon tai laajempana projektina kevätpuutarhan kasvattaminen yhdessä lasten kanssa voidaan liittää katsomukselliseen traditioon Jeesuksen kokemuksista Getsemanen puutarhassa. Tunnekasvatuksessa on olennaista, että kaikenlaiset tunteet opitaan tunnistamaan ja niiden merkitysten äärelle pysähdytään. Huomaamme, että joskus voi tulla kohdelluksi huonosti, vaikka ei olisi tehnyt mitään väärää – näinhän Jeesukselle kävi. Lasta se voi kuitenkin järkyttää – onhan ristiinnaulitseminen julma ja väkivaltainen hetki. Myös munien maalaaminen tai värjääminen on perinteinen tapa juhlistaa pääsiäisen merkitystä. Jokainen meistä tekee tahallaan ja vahingossa vääriä ja kiellettyjä asioita, mutta ne voi saada anteeksi ja yrittää opetella toimimaan oikein. Kevätpuutarha voidaan suunnitella yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa draamakasvatusta, musiikkia ja kuvallista ilmaisua hyödyntäen – ja myös vanhemmat kannattaa kutsua mukaan!. On syytä korostaa, että Jeesuksen julma ristiinnaulitseminen ei ole varhaiskasvatuksessa lasten turvallisuudentunnetta vahvistava teema
Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella luomakuntaa. sunnuntai Luomakunnan KUVAT Suvi Sievilä. Meidän tekomme heijastavat niin lähelle kuin kauaskin. Yhdessä voimme edistää rauhaa, jonka avulla jokainen saa olla ainutlaatuinen, Jumalan luomisihme. Kaikki se, miten me huolehdimme luonnosta, vaikuttaa tulevaisuudessa. Kaikki se, miten me kohtelemme toisiamme, vaikuttaa jokaisessa päivässä. Luomakunnan sunnuntaita vietetään jonakin touko-lokakuun sunnuntaina. Pienilläkin teoilla on merkitystä. Hän loi meidät ihmiset rakkaudellaan omaksi kuvakseen. Hän antoi meille luomistyönsä kunniaksi tehtävän viljellä ja varjella. Kierrätä, kerää roskia ja kuluta vähemmän. Hymyile, halaa ja tervehdi. Hän on antanut ihmiselle vastuun luomakunnan huolenpidosta. Osaammeko huolehtia toinen toisistamme. Meidän tehtävämme on viljellä ja varjella luomakuntaa, ja tehdä parhaamme joka päivä. Jumala on sanallaan luonut kaiken olevaisen ja ylläpitää sitä. Yhdessä voimme rakentaa maailmaa, jossa on hyvä elää. Osaammeko pitää huolta luomakunnasta. Kuinka pieneltä ihminen tuntuukaan tämän vastuun edessä. Meidän tehtävämme on myös huolehtia toisistamme, ja tehdä siinä parhaamme joka päivä. 46 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Jumala loi meille tämän maailman viisaudellaan ja voimallaan. Pyri ystävällisiin sanoihin ja auttavaisiin tekoihin
4. "JUMALAN IHMEINÄ MAAILMASSA" -ALTTARILLA voi muovailla eläimiä, kasveja, ihmisiä. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Laulu voi olla rukousta, puhetta taivaan Isälle. Hän on antanut ihmiselle vastuun luomakunnan huolenpidosta. 5. Saamme luottaa Hänen anteeksiantoonsa ja armoonsa. Hän on luvannut antaa meille anteeksi. "MAA JALKOJEMME ALLA" -ALTTARILLA hiekka-astia, johon voi kirjoittaa oman nimen tai painaa oman kädenjäljen. TOIMINNALLISET SIVUALTTARIT, joilla voi käydä messun aikana, ennen messua tai sen jälkeen: PERHEMESSU 2. 1:1-4] Alussa oli Sana. 4. 2. Me olemme Jumalan kädet, joilla voimme tehdä hyvää, viljellä ja varjella. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Päivän rukous Taivaan Isä, me haluamme kiittää Sinua kauniista luonnosta, josta voimme nauttia joka päivä. 1. 1: 3-5 valkoinen (valo) Moos. Ensimmäinen lukukappale 1. [Kunnia] Kiitosvirsi LV 68 Jumala loi 7. Kiitos luonnon antimista, joita Sinä meille tarjoat. Aamen. 1. Alkusiunaus 3. 2: 1-4 9. Sinä annoit meille tehtäväksi viljellä ja varjella. Niin myös meillä on merkitys Sinun suuressa luomistyössäsi. 1: 26-31 punainen (ihminen, rakkaus) Moos. Jumala kuulee meidät. 1: 20-23 linnut, kalat Luomakunnan sunnuntain perhemessu Suunnittelussa olivat mukana Roihuvuoren seurakunnan varhaiskasvatuksen tiimistä pastori Jaani Vilkkilä sekä lastenohjaajat Margit ja Marika Pulkkinen. "SATATUHATTA TÄHTEÄ LOISTAA" -ALTTARILLA valmiiksi leikattuja tähtiä, johon voi kirjoittaa oman nimensä. Yhteinen rippi Nyt saamme jättää taivaan Isälle ne asiat, jotka painavat mieltämme. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Laulamme nyt yhdessä LV 64 Jeesus, anna anteeksi. II SANA 8. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 1: 1-2 musta (pimeys) Moos. "SUURIN TAIDETEOS" -ALTTARILLA voi piirtää oman kuvansa valmiiksi kehystettyyn kuvaan. 5. [Herra, armahda] 6. Moos. Päivän virsi LV 157 Ken on luonut kukkasen (laululeikki mukaan) 10. Tekstin lukemisen aikana luominen tehdään visuaalisesti kankailla/huiveilla ja muulla rekvisiitalla. Aamen. Jokaisella vuodenajalla on oma merkityksensä tässä luomakunnassa. [Evankeliumi Joh. Isompaa kuin hiekoitussora, mutta pienempää kuin ratasepeli • hiekkaa, tavallista hiekkalaatikkohiekkaa • vettä kannullinen "JUMALAN AARRE" -ALTTARILLA erikokoisia peilejä, joista voi katsoa ihaninta luomistyötä, omia kasvoja, ja nähdä samalla Jumalan kasvot meissä kaikissa. 6.. 1: 24-25 villieläimet, karjaeläimet ja pikkueläimet Moos. Me kiitämme vuodenajoista ja väriloistosta. (Yksi iso kivi varataan yli jääväksi kiveksi) • pikkukiviä, joita mahtuu kivien väliin reilusti. 3. Ole meidän kanssamme. Jokainen väri kertoo omaa kohtaansa luomistyöstä. "KASTEEN VESI" -ALTTARILLA vesiastia, josta voi vedellä piirtää vanhemman kanssa ristinmerkin otsaansa. Me olemme osa tätä luomakuntaa, Jumalan suurta luomistyötä. Moos. 47 Ideasta käytännöksi I JOHDANTO 1.Alkuvirsi Kulkueen aikana lauletaan LV 87 Suuri on maailma ja heilutellaan värikkäitä huiveja, jotka kuvaavat Jumalan luomistyötä sekä meidän kaunista ja värikästä maailmaamme. Johdantosanat Jumala on sanallaan luonut kaiken olevaisen ja ylläpitää sitä. 1: 14-19 keltainen (taivaankappaleet) Moos. Meidän kaikkien tehtävänä on suojella elämää. Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella luomakuntaa. Moos. 1: 1-31 JA 2: 1-4. 11. 1: 6-10 v.sininen, sininen ja ruskea/harmaa (taivaankansi, meret ja maankamara) Moos. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Saarna Vastuuni luomakunnasta Tarvikkeet: • 1 iso kulho, mieluummin läpinäkyvää muovia tai pleksiä kuin lasia • muutama kivi, sen kokoisia, että niitä mahtuu kulhoon noin kolme. 1: 11-13 vihreä (kasvit) Moos. Anna meille voimaa ja tahtoa tehdä se oikein. Voimme pyytää anteeksi tekoja, jotka ovat aiheuttaneet pahaa mieltä tai murhetta
Aamen. Elämässä pienempiä valintoja: Harrastukset. Vesi ympäröi kaiken. Lapset voivat pitää kädessään tiettyä väriä, joka kuvastaa esirukouksen osaa. Voisiko kaveripiirissä kierrättää vaatteita. Herran siunaus 23. Sen viesti on: ensi kerralla paremmin. kallisarvoinen on tämä elämä. Taivaan Isä ei hylkää ketään, ei edes sitä, joka on tehnyt huonon valinnan. 48 Ideasta käytännöksi Elämä on kuin tämä kulho. Joku tykkää pelata koripalloa, toinen tykkää tanssia. (Saarnaaja yrittää laittaa vielä neljännen kiven kulhoon). Se näyttää täydeltä. Voiko työtäni muuttaa niin, että teen ympäristöystävällisiä valintoja. Uusi kivi jäisi reunojen ulkopuolelle ja helposti tippuisi. Perhe on turvapaikka. III Ehtoollinen 14. Isä Meidän 17. Voinko kokea, että työni on mielekästä. Nämä isot kivet kuvaavat suuria valintoja. Lapsilla menee koulussa olemiseen suuri osa lapsuutta. Vaatteet. Koulu. Miten voisin syödä niin, että pysyn itse terveenä ja samalla suojelen ympäristöäni. Kyllä se näyttää olevan täynnä. Laitanhan appelsiininkuoret biojätteisiin. Silitä päätä sairaiden, Sinä kuulet pienen huokauksen. Työ. Uhrivirsi, kolehti LV 76 Siunaa koko maailmaa, LV 75 Rukous on silta (laululeikki mukaan) 15. Jo tänään, jo nyt Taivaan Isä rakastaa meitä. Suuret valinnat ovat sellaisia, joita ei ole kovin nopeasti muuttaa. Uskontunnustus 13.Yhteinen esirukous Rukoillaan värien avulla. Samalla tavalla kuin hiekka täyttää tämän kulhon, samalla tavalla on meidän päivämme täynnä pieniä valintoja, aivan arkipäiväisiä. Vaikka kulho näytti olevan täynnä, sinne mahtuu vielä. Onko kotona sopivan lämmin, ei liian kylmä eikä liian kuuma. Miten minä voisin asua mahdollisimman ekologisesti siellä, missä minä juuri nyt asun. Se on tärkeä paikka. Mitä sinne mahtuu. Perhe on paikka, jossa minä voin kasvaa. Kulho näyttää olevan täynnä. Miten lajittelen roskat. (Saarnaaja ottaa toisesta astiasta hiekkaa, ja alkaa kaataa sitä kulhoon. Jos tänään tai aikaisemmin olen tehnyt huonon valinnan, sitä silti ympäröi Jumalan rakkaus. Kiitosrukous IV Päätös 21. Lasten puolesta minä rukoilen, Anna minun pysyä terveenä, rauhassa kasvaa saisi jokainen. Jokapäiväiset valinnat ovat sellaisia, joita tehdään joka käänteessä. Siksi vanhemmat haluavat, että lapsella on koulussa hyvä ja turvallinen olo. Lähettäminen 24. Löytyisikö joskus sellaisia käytettyjä vaatteita, joita voisi vielä pitää. Usein lapset menevät lähikouluun, joskus koulupaikka löytyy kauempaa. Yhtään isoa kiveä ei mahdu enää mukaan. Nyt kulho on aivan varmasti täynnä. minulle niin rakkaiden. (Saarnaaja ottaa kourallisen pikkukiviä ja alkaa täyttää kulhoa pikkukivillä, niitä voi laittaa kourallisen kerrallaan. Mihin tämä pieni muovinen käärepaperi menee. Vettä kaadetaan niin kauan, kunnes kulho on täynnä) Vesi mahtuu silti, vaikka kulho, meidän elämämme on jo aivan täynnä. Kiitos päivästä jokaisesta, punainen väri on läheisten, kiitos ilosta arkisesta. Välillä on kiva saada kokeiltavaksi sellaisia vaatteita, joita ei itse tulisi ostaneeksi. (Saarnaaja voi ottaa 3–4 kiveä lähelleen.) Laitetaan kulhoon elämämme suuret valinnat: Asuinpaikka. Harrastukset on tarkoitettu iloksi ja virkistykseksi! Me tietysti harrastamme sellaisia asioita, jotka ovat meistä kivoja. Ylistys LV 160 1-3 Pikkulintu riemuissaan 22. Asuinpaikka on meille turvallinen paikka, eikä sitä ole syytä muuttaa kovin nopeasti. Aikuisilla menee työhön usein melkein koko päivä. Mitä muita valintoja teet joka päivä. Miten me perheenä voisimme tehdä sellaisia valintoja, jotka suojelevat ympäristöä. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Vesi, joka ympäröi kaiken ja täyttää kaiken, kuvaa Jumalan rakkautta. Perhe. Sinne ei voi laittaa enää minkään kokoisia kiviä. Energian säästäminen. Juodaanko meillä töissä reilun kaupan kahvia. Tänään me saamme rukoilla yhteisten asioiden puolesta. Mukaan näiden värien tänään minä rukoilen. sykettä minun sydämen. Elämässä on pienempiä valintoja. millaisia vaatteita hankin ja laitan päälleni. Herran rauha 18. Onko minun kuljettava autolla aina, kun lähden kotoa. Toiset ruuat kuluttavat enemmän vettä kuin toiset. Kokeilkaa kierrättää! Me voisimme olla niitä, jotka saavat maailman vaatevuoren pienemmäksi. Tässä käy huivit, pallot, lasihelmet, kivet. 12. Jo tänään me voimme tehdä parempia valintoja, sellaisia, jotka säästävät Jumalan luoman maailman meidän lapsillemme ja heidän lapsilleen. Esirukous on meille annettu lahja. Otanko kännykän laturin pois seinästä, kun akku on täynnä. Arkielämän väri on keltainen Punainen väri on rakkauden, kaikkine iloineen ja murheineen. Mitä ruokaa ostan. Jumalan Karitsa 19. Ehtoollisrukous 16. Meidän elämämme on täynnä isoja ja pieniä valintoja. (Saarnaaja alkaa kaataa vettä kulhoon. Sellaiset valinnat vaikuttavat meidän elämässämme pitkiä aikoja. On vielä jokapäiväisiä valintoja. Joskus harrastukset vaihtuvat ja joskus muuttuvat. Minä pyydän, minä ylistän. Missä ja miten minä asun. Onko kulho, meidän elämämme, nyt täynnä. Lajittelu. Mukaan näiden värien tänään minä rukoilen. jaksamista ja uskoa. Kuinka paljon sähköä ja lämpöä tarvitsen. Mikä on minun ateriani hiilijalanjälki. kulje rinnalla ihmisten. On olemassa pienempiä valintoja. Sinä tiedät, mitä tarvitsen. Päätösmusiikki LV 133 Jumalan kämmenellä (laululeikki mukaan) PERHEMESSU SAARNA. Sinne ei enää mahdu isoja kiviä, eikä sinne enää mahdu pienempiäkään kiviä. Ruoka. Vihreä on väri toivon, sininen kuvaa minua, meitä ympäröivän luonnon. Ensi kerta voi olla jo tänään. Sinua minä kiitän, kun käteni yhteen liitän. Vaikka meistä joskus tuntuu, että valinnat eivät ole oikeita, meitä silti ympäröi Jumalan rakkaus. Hiekkaa menee kulhoon monta kourallista). Onko kulho nyt täynnä. Kiviä mahtuu kulhoon jonkin verran). Perheen parissa saan olla sellainen kuin olen. Miten voisin opetella kiitollisuutta työssäni. on minulla puheyhteys taivainen. Musta väri on murheisten, valkoinen väri on hiljainen, surun keskellä kulkevien. Ehtoollisen vietto LV 78 Lasten ehtoollislaulu, LV 80 Ehtoollislaulu, LV 82 Leipä ja viini 20
Varhaiskasvatuksen työntekijät kävivät Piki-koulutuksen keväällä 2017, ja syksyllä PIKI sisällytettiin kausisuunnitelmaan. Parisuhdeneuvola löytyy osoitteesta vauva.fi/parisuhdeneuvola SAARNA. Niitä ratkovat kirkon parisuhdekysymyksiin erikoistuneet perheneuvojat Nina Kauppinen, Anssi Tietäväinen ja Helena Toppari. Tässä toteutui meistä hienolla tavalla lapsen osallisuus, PIKI tuli heille enemmän todeksi. 49 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA PIKI – Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhanke – on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle Imatran seurakunnassa. Projektin aikana PIKI kuvitettiin kerhotilan seinälle pienissä osissa. fi:ssä keskustellaan myös paljon parisuhdeasioista. Lapset odottavat innolla PIKI-tuokiota ja he muistavat edellisellä kerralla käsitellyt aiheet tarkasti. Kaikkea lapsi ei osaa sanoittaa, mutta se miten PIKI-tuokio vaikuttaa ja mietityttää, on luettavissa myös lapsen kehonkielestä. PIKI-kuvakirjaa luetaan lasten kanssa pienissä osissa ja luetusta keskustellaan heidän kanssa. Lapset olivat innoissaan kun tutut hahmot lähtivät elämään oman työskentelyn myötä. PIKI on osoittautunut todella tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. ”Olemme tosi iloisia siitä, että tämän yhteistyön myötä voimme tuoda kirkon perheneuvonnan ja parisuhdetyön asiantuntemusta entistä laajemmin ihmisten ulottuville. Tiloja on elävöitetty PIKI-hahmoilla, jotka ovat kerhotilassa esillä koko ajan. Haluamme tarjota parasta asiantuntijatietoa, vertaistukea ja rakentavia ratkaisuja arkeen. PIKI puhuttaa, koskettaa, mietityttää ja ”kolahtaa”. TEKSTI & KUVAT Pirjo Tiippana Niskalammen päiväkerhossa toteutettiin kaksi kuukautta kestänyt PIKI-kuvataideprojekti. PIKI puhuttaa, koskettaa ja kolahtaa Imatralla Kirjoittaja on Imatran seurakunnan työalajohtaja / varhaiskasvatus ja perhetyö. Lastenohjaajat Heljä Kemiläinen ja Anne Rita-Kärkkäinen käyvät yhdessä päiväkodissa pitämässä PIKI-tuokioita. Ev.lut. Lastenohjaajien tukena on ohjaajan opas. Pikituokiot kuuluvat päiväkerhojemme viikko-ohjelmaan. Niskalammen päiväkerhossa ohjaajat Anne Rita-Kärkkäinen ja Sanna Parvinen toteuttivat kuvataideopiskelija Olga Forsellin johdolla kaksi kuukautta kestäneen projektin. Vauva. PIKI näkyy leikeissä ja siinä, miten lapset toimivat. ”Vauvan ja Meidän Perheen missiona on perheiden hyvinvointi. Haluamme Parisuhdeneuvolan avulla tukea perheiden hyvinvointia, tarjota apua ja tukea ihmissuhdeongelmissa ja inspiraatiota paremman parisuhteen rakentamiseen”, kertoo koordinaattori Henna Ahlfors Kirkkohallituksesta. Yhteistyössä ovat mukana Kirkkohallitus ja Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Turun, Tampereen ja Oulun seurakunnat. Toivomme että PIKI jää kulkemaan mukana lasten elämässä niin, ettei koulussa ja aikuisena tarvitse kiusata ketään, eikä yksikään lapsi tule kiusatuksi. Parisuhdeneuvola on meille uudenlainen, innostava yhteistyö, ja uskomme, että voimme yhdessä kirkon perheneuvonnan kanssa vastata todelliseen tarpeeseen”, sanoo Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski. kirkko yhteistyöhön Vauva.fi:n kanssa Kirkkohallitus ja Sanoma Media Finlandin Vauva.fi-verkkosivusto ovat aloittaneet uudenlaisen yhteistyön. Suositulle Vauva.fi-sivustolle on avattu Parisuhdeneuvola-palvelu, jossa kirkon perheneuvojat vastaavat ihmissuhteisiin liittyviin kysymyksiin. Tämä on meidän tapamme toteuttaa seurakunnan ja kaupungin yhteistyötä
Tehdään yhdessä hyvää Aloitetaan keskustelemalla: • Miltä vatsassa tuntuu, kun on nälkä. Tämän vuoden Yhteisvastuu-materiaalin teemana on nälkä. • Mistä ruuasta erityisesti pidän. Tämän jälkeen maistellaan yhdessä erilaisia makuja maku kerrallaan. Nälkään liittyy paitsi ymmärrys auttamisen merkityksestä ja tarpeesta myös ymmärrys siitä, miten tärkeää ruoka meille ihmisille on. Milloin syödään yhdessä. jotain suolaista, sokerista, kirpeää omenaa, tuoretta basilikaa jne. • Entä, miltä tuntuu, kun vatsa on täynnä. • Mitä kotona syödään. Kuvien pohjalta keskustellaan eri ruokakulttuureista ja mauista. • Tulenko hyvälle mielelle, kun syön jotain hyvää. Toteutus soveltuu myös perhekerhoihin. Lasten kanssa voidaan myös kattaa pöytä yhdessä. Kuvia eri maiden ruuista ja ruokailutavoista Kiitos, syömään yhdessä!. Kun pöytä on katettu, keskustellaan yhdessä, mitä pöydästä löytyy ja miksi. Samalla voidaan keskustella, miltä tämä minusta maistuu ja onko maku mielestäni hyvä. Ohjaaja voi kertoa esimerkkejä erilaisista ruokakulttuureista esim. Intiassa ruoka on mausteista, Aasiassa syödään paljon riisiä ja erilaisia mereneläviä jne. Makujen maailma Ohjaaja valmistelee etukäteen maisteltavaksi erilaisia makuja ryhmän allergiat ja muut erityisruokavaliot huomioiden. Olisi hyvä, jos mukana voisi olla myös lapsille jotain vieraampia makuja. • Ketä minä haluaisin ilahduttaa hyvällä ruualla. Meidän perheen ruokailu Katetaan lasten kanssa yhdessä pöytä. Tämän jälkeen voidaan keskustella yhdessä, millaisia ruokailutapoja kullakin on kotona: • Syödäänkö joka päivä yhdessä. Pöytä voidaan kattaa esim. Tämä työskentely on suunniteltu niin, että voit jakaa eri vaiheet useamman kerhokerran välillä. Astioiden lisäksi voidaan kattaa ”ruoka” esimerkiksi ruuan kuvista tai tyhjillä ruokapakkauksilla. Hyvää ruokaa on helposti tarjolla ja lähes aina saadaan syötyä vatsat täyteen. TARVITSET: Lattialle/pöydälle levitettävä liina Ruokapöydälle astioita, kuvia erilaisista ruuista/leikkiruokaa/ tyhjiä ja pestyjä ruokapakkauksia Erilaisia makuja ja ruoka-aineita maistettavaksi, esim. 50 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ että voimme kokoontua TEKSTI Johanna Heikkinen KUVAT Aura Vilkuna Meillä Suomessa ruoka on melkeinpä itsestäänselvyys. Leivotaan tai valmistetaan jokin yksinkertainen ruoka tai salaatti yhdessä lasten kanssa ja kutsutaan syömään meille tärkeitä ihmisiä. Mikä ruoka ei ole minun suosikkiani. lattialle piirin keskelle, jotta kaikki näkevät (varsinkin, jos ryhmässä on pieniä lapsia) tai pöydälle. Ravinnon merkitystä voidaan pohtia ja siitä voidaan oppia lasten kanssa monin eri tavoin ja aistein. Ohjaaja voi myös näyttää kuvia ruuasta ja ruokailusta eri maissa. Istutaan esimerkiksi piiriin ja ohjaaja voi aluksi kertoa, että maailmassa on tuhansittain ellei miljoonittain erilaisia makuja ja että eri kulttuureissa eri maut ovat hyviä. Lopuksi voidaan miettiä yhdessä, miksi on tärkeää, että on olemassa niin paljon erilaisia makuja
Pyydämme, että siunaat nuo kädet.” Tämän jälkeen sytytetään pöydän keskelle hiljaisuuden kynttilä ja rukoillaan: ”Kiitos rakas taivaan Isä, että voimme kokoontua syömään yhdessä ja jakamaan asioita toistemme kanssa. Myös Jeesus söi usein opetuslasten kanssa, ja useat Raamatun kertomukset kertovat, miten Jeesus kutsui ihmisiä syömään kanssaan. Siunaa ruokahetkemme.” Syödessä voidaan keskustella, mistä minä haluaisin kiittää ja kenen puolesta rukoilla. Ruoka on ihmiselle elintärkeä siksi on tärkeää, että muistamme kiittää Jumalaa ruuasta. Kun ruoka on valmis, istutaan yhteisen pöydän ääreen ja rukoillaan: ”Kiitos tästä ruuasta. Aamen.” Musiikkia: Lasten virsi 114, Kiitoslaulu Lasten virsi 110, Mä olen niin pienoinen Lasten virsi 84, Suuri on maailma Lasten virsi 76, Siunaa koko maailmaa Lasten virsi 82, Leipä ja viini. Kiitos, että annat meille rauhan ja ilon. Kerhossa voidaan perinteisen ruokarukouksen sijasta tehdä yhteinen rukous, jossa ruoka ja ruokailu ovat osa yhteistä hartaudellista hetkeä. Kiitos Jumala niistä käsistä, jotka valmistivat aterian. Ruokailun lopuksi voidaan rukoilla: ”Kiitos Isä _________. Siunaa ____________. Tarvitset: • leipomiseen raaka-aineet ja välineet • ruoka-astiat ja kynttilän Leivotaan yhdessä kerhossa tai perhekerhossa esimerkiksi sämpylöitä, joita syödään yhdessä. Siunaa myös meitä. Siunaa ja auta myös maailman lapsia, jotta kaikilla olisi ruokaa. 51 Ideasta käytännöksi RUOKARUKOUS Jo Jeesuksen aikoihin oli ateriayhteys ihmisten kesken tärkeä
44 Pääsiäisenä laulan näin Säv. Riikka Jäntti 2. G 1. 3. Merkityissä kohdissa taputetaan ja tömistellään (merkityssä rytmissä), ja lopuksi hypellään. Pääsiäiseen kuuluva ilo ilmentyy tässä. ja san. Ja tietysti se, että aurinko on ollut vahvasti Kristuksen symboli, ylösnousemuksen merkki! POS 2/2017 -lehdessä oli paljon tarinaa ja ehdotuksia esimerkiksi kertakäyttölautasten valjastamisesta aurinkokäyttöön. Se on julkaistu helmikuussa 2018 ilmestyneessä kirjassa Raamattulauluja lapsikuorolle (Lasten Keskus). 52 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVA Suvi Sievilä Pääsiäisen laulut Kun puhun, kirjoitan tai laulan pääsiäisestä, jotenkin mukaan tulee aina aurinko. Pääsiäisenä laulan näin. Siksi tömistän näin: Siksi tömistän näin: Jeesus kuoleman voittanut on. Tässä lehdessä esittelen kaksi laulua: ”Kirkkain aurinkomme” on Kirkkomuskari 2 -materiaalista ja ”Pääsiäisenä laulan näin” (ohessa nuotti) uudesta Raamattulauluja lapsikuorolle -kokoelmasta (Lasten Keskus). 2. Olipa lehdessä myös sovitusehdotuksia Pääsiäinen tulla voi -lauluun. Otitko jotakin käyttöösi. Pääsiäisenä laulan näin: ”On ilo tullut kaupunkiin.” Pääsiäisenä laulan näin: ”On ilo tullut kyliin kaikkiin!” Siksi hyppelen näin. Siksi hyppelen näin. Siksi hyppelen näin. G Sik si i D7 lok si vaih tu nut on. Pääsiäisenä laulan näin: ”On ilo tullut kaupunkiin.” Pääsiäisenä laulan näin: ”On ilo tullut kyliin kaikkiin!” Siksi tömistän näin: (ti-ti-taa-taa-taa) Siksi tömistän näin: Jeesus kuoleman voittanut on. Kirkkomuskari 2 -kirjassa yhtenä teemana oli aurinko, mikä selittänee kiintymystäni. Siksi hyppelen näin. Suru iloksi vaihtunut on. Pää G si äi se nä lau C lan näin: On i D lo tul lut kau pun kiin! G Pää G si äi se nä lau C lan näin: On i D lo tul lut ky liin kaik G kiin. Katso Pääsiäisenä laulan näin -video www.lastenkirkko.fi -sivulta kohdasta Palmusunnuntain aikaan ” Pääsiäisenä laulan näin” on Riikka Jäntin tekemä leikkilaulu. Sik si ta C pu tan näin: Sik si ta G pu tan näin: Su ru i D7 lok si vaih tu nut on. Laulusta on tehty video, joka löytyy www.lastenkirkko.fi-verkkosivulta kohdasta Palmusunnuntain aikaan. Suru iloksi vaihtunut on
Näitä ovat siis yksittäiset palat tai ksylofonista nuo sävelet. Papunet-kuvatyökalusta voit itsekin etsiä tukiviittomia. KANTELE Kirkkomuskari 2 -kirjassa on valmiit kantelemerkinnät lauluun: I-mansikkasointu ja V-mustikkasointu. Niilläkin on helppo säestää laulua nuotissa olevien sointumerkkien mukaan: D-soinnun kohdalla soitetaan d-paloja, ja A-soinnun kohdalla erilaisia a-paloja. Ylösnoussut -sana on korvattu pääsiäinen-viittomalla, joka siis tarkoittaa ylösnousemista. Kokeilkaa! kirkas aurinko pääsiäinen jeesus lamppu kirkas aurinko pääsiäinen jeesus lamppu kirkas aurinko pääsiäinen jeesus lamppu kirkas aurinko pääsiäinen jeesus lamppu LIIKUNTAA Kirkkain aurinkomme -pyöritään ympäri Ylösnoussut on -hyppy ylös ja kädet ylös Kirkkain aurinkomme -pyöritään toiseen suuntaan ympäri Ylösnoussut on -hyppy ylös ja kädet ylös Jeesus on valo -ojennetaan kädet vuorotellen suoriksi ja nostetaan valo-sanalla ylös Hän on valkeus -notkistetaan polvet, lasketaan samalla kädet alas; valkeus-sanalla noustaan ylös; myös kädet ylös -toistetaan loppu samalla tavalla LIIKUNTAA VAUVARYHMÄSSÄ Kirkkain aurinkomme -kuljetaan piirin keskelle Ylösnoussut on -nostetaan vauva ylös Kirkkain aurinkomme -tullaan takaisin piirin kehälle Ylösnoussut on -nostetaan vauva ylös Jeesus on valo -pyöritään vauvan kanssa ympäri Hän on valkeus -nostetaan vauvaa ylös -toistetaan loppu samalla tavalla Pääsiäisenä laulan näin. TUKIVIITTOMAT Ohessa on lauluun tukiviittomia. Jonkun verran näkyy myös kädessä pidettäviä pikkukelloja tai varsinaisia käsikelloja, jotka on viritetty eri sävelille. kirkas aurinko pääsiäinen jeesus lamppu LAATTA-/PALASOITTIMET Säestäkää laulua eri oktaavialoissa olevilla (siis korkeilla ja matalilla sävelillä) dja a-paloilla. KIRJA Kirkkain aurinkomme! Kirkkain aurinkomme Kirkkomuskari 2 -kirjasta on Heli Vapaakallion tekemä. 53 Ideasta käytännöksi Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa
TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. KUVA Vastavalo/Jaana Niemelä Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Pääsiäinen antaa valoa, kantaa sinua kuin tie Siemenestä tehdään leipää, evääksi elämäsi matkalle. Voit juosta pääsiäisen syliin Maa työntää uuden kasvun Siemen halkesi, elämä pursui esiin. 54 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA HILJAISUUDEN IKKUNA Tervehdys, soi kevään ääni
55 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi VIKSTR ÖM-JOKELA, TORRI-TUOMINEN, BAST (KUV.) Iltahetki MARI TORRI-TUOMINEN Raamattulauluja Jessellä on juoksujalat, varsinkin, kun pitää mennä nukkumaan. Iltahetken iltapaketit on suunniteltu kymmenen erilaisen lapsen ympärille kymmeneen erityyppiseen iltatunnelmaan. Sen erilaisiin iltatunnelmiin osuvat tekstit, tekemiset ja rauhoittumiset varustavat lapsen kuin lapsen turvalliseen yöuneen. Raamattua laulaen! 17,00 €. Laulut istuvat erityisen hyvin messukäyttöön ja täydentämään lapsikuorojen ohjelmistoa, mutta niiden soisi kaikuvan kaikessa seurakuntien lapsityössä. Aino pelkää pimeää. Ne sisältävät ajatuskuvia, rauhoittavaa toimintaa, rukouksia, loruja ja lauluja. Vilmalla on ollut känkkäränkkäpäivä. Iltahetki on kirja lasten ja vanhempien yhteisiin iltahetkiin. Mukana on toiminnallisia ideoita lauluihin. + CD ISBN 978-952-288-861-7 Rauhoittumishetkiä lapsen turvallisiin yöuniin 29,00 € UUTUUS! UUTUUS! Tämä materiaali sisältää 15 täysin uutta laulua, joiden teemat nousevat Raamatun sivuilta. KOKO noin 32 s. ISBN 978-952-288-655-2 KOKO 32 s