1 Teema ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 2 2019 ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan!
Jokainen ikäkausi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia. Kirja käy läpi ihmiselämän kaikki vaiheet. Oivaltavien tekstien ja teemoitettujen aukeamien myötä pieni lukija eläytyy ihmisen eri ikäkausiin ja oppii lisää myös itsestään. Hän aloittaa elämänsä pienenä pisteenä, syntyy, kasvaa, muuttuu vauvasta lapseksi, sitten nuoreksi ja aikuiseksi ja lopulta vanhukseksi. Ihminen on kiehtova otus. VANESSA KING VAL PAYNE, PETER HARPER CELESTE AIRES (KUV.) 50 tapaa oivaltaa onni MARY HOFFMAN R OY ASQUITH (KUV.) Meidän ja muiden elämä Tiesitkö, että sinulla on kädessäsi onnen avaimet. 225 x 235 mm ISBN 9789523540019 Hinta 23,00 UUTUUS! Tutkimusretkelle onneen 21,50 € UUTUUS! 23,00 €. Kirja sisältää oivaltavia onnenfaktoja sekä 50 kiehtovaa ja ajatusta herättävää harjoitusta, joiden avulla lukija voi päästä askel askeleelta kohti onnellisempaa elämää. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Vauvasta taaperoksi, taaperosta teiniksi... Mitä haluat tehdä suurena. Yksityiskohtainen ja humoristinen kuvitus lisää tutkimusmatkan hauskuutta. 190 x 240 mm ISBN 9789523540026 Hinta 21,50 KOKO n. Millainen olit pienenä. KOKO 64 s. 40 s. Positiivisen psykologian asiantuntijoiden laatima kirja on värikäs, lapsentajuinen ja ajankohtainen opas onnellisuuteen
VANESSA KING VAL PAYNE, PETER HARPER CELESTE AIRES (KUV.) 50 tapaa oivaltaa onni MARY HOFFMAN R OY ASQUITH (KUV.) Meidän ja muiden elämä Tiesitkö, että sinulla on kädessäsi onnen avaimet. Kirja sisältää oivaltavia onnenfaktoja sekä 50 kiehtovaa ja ajatusta herättävää harjoitusta, joiden avulla lukija voi päästä askel askeleelta kohti onnellisempaa elämää. Yksityiskohtainen ja humoristinen kuvitus lisää tutkimusmatkan hauskuutta. Ja kuorsaa niin, että puutkin törisee! Näin sanoitti kuusivuotias Ilona kettuaiheista teostaan. Mitä haluat tehdä suurena. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Vauvasta taaperoksi, taaperosta teiniksi... Ihminen on kiehtova otus. 3 Teema Kettu nukkuu kiven päällä. 190 x 240 mm ISBN 9789523540026 Hinta 21,50 KOKO n. 225 x 235 mm ISBN 9789523540019 Hinta 23,00 UUTUUS! Tutkimusretkelle onneen 21,50 € UUTUUS! 23,00 €. 40 s. Jokainen ikäkausi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia. Oivaltavien tekstien ja teemoitettujen aukeamien myötä pieni lukija eläytyy ihmisen eri ikäkausiin ja oppii lisää myös itsestään. KOKO 64 s. Ilona käy päiväkerhoa Tuusulassa. Kirja käy läpi ihmiselämän kaikki vaiheet. Hän aloittaa elämänsä pienenä pisteenä, syntyy, kasvaa, muuttuu vauvasta lapseksi, sitten nuoreksi ja aikuiseksi ja lopulta vanhukseksi. Millainen olit pienenä. Kerhoa ohjaa Anita Lindqvist. Positiivisen psykologian asiantuntijoiden laatima kirja on värikäs, lapsentajuinen ja ajankohtainen opas onnellisuuteen
4 Teema Teema : TILA Lapsen silmin Pääkirjoitus Ilman pyhää on vain arkea Teema Pienryhmäpedagogiikasta hyötyvät kaikki Kolumni Vierailulla lapsen pyhässä tilassa Teema Syvemmälle kirkkotilaan lapsen silmin Me tekijät Me tekijät Varhaiskasvattajat työssään Uudessa lastensairaalassa Kirkon talolto Me tekijät Hiljaisuus on seikkailuja täynnä Me tekijät Pieksämäen seurakunnan päiväkerho 70 vuotta 7 kysymystä Kallion seurakunnan kirkkoherralle Riikka Reinalle Kirkon lastenohjaajat ry Nuori Kirkko Pisara-tartunta leviää Oikeissa töissä Sensitiivinen kasvattaja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia Digileikit Söpöt Thinkrollsit Papin päiväkirjasta Messun kunniavieras Ideasta käytännöksi Luovat lapset Montessoripedagogiikan oppimisympäristö tukee lapsen itsenäistä oppimista Raamattua leikkien Lapsen kanssa pääsiäisessä Raamattua leikkien Asser-aasin pääsiässeikkailu Kirjahylly Perhemessu Hyvän Paimenen sunnuntain perhemessu Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Virsimuskari kirkkotilassa Laula – leiki – liiku Musiikki kantaa Kurkistuksia Stuttgartin ”Bibliorama” on elämyksellinen raamattumuseo Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 32 Montessoripedagogiikka 3 5 6 11 12 32 35 36 39 40 42 44 46 48 50 6 16 Varhaiskasvattajat työssään Uudessa lastensairaalassa 16 19 20 22 24 26 27 28 29 30 Pienryhmäpedagogiikasta hyötyvät kaikki VARHAISKASVATTAJAN LEHTI n LIITE 1 2019
Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun kannalta on kuitenkin tärkeää, että me aikuiset tutustutamme lapsia myös pyhiin tiloihin – olivat ne sitten fyysisiä rakennuksia tai yhdessä lasten kanssa rakennettuja tilanteita. Eija Kallinen 2 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Jos lapselle ei suoda mahdollisuutta elämän suurten mysteereiden ihmettelyyn, toiseuden aavisteluun, teemme väkivaltaa lapsen luontaiselle kasvulle henkisenä, hengellisenä ja fyysisenä kokonaisuutena. Kevään suuri juhla, pääsiäinen ja sitä edeltävä palmusunnuntai, hiljainen viikko, kiirastorstai ja pitkäperjantain, antavat niin kodeille kuin varhaiskasvatuksen erilaisille ryhmillekin monia mahdollisuuksia johdattaa lasta pyhän kokemiseen. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 3.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Roni Tinell Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Hän toteaa, että: ”Kasvattajien keskeinen tehtävä on auttaa lasta liittymään ryhmään ja yhteisöön.” Aikuisen vastuun voi ulottaa kaikkiin niihin tiloihin, joissa lapsi kasvaa. Suomenkielinen tila-sana avaa monia erilaisia näkökulmia niihin tiloihin, jotka vaikuttavat lapsen arjessa. 5 Teema Ilman pyhää on vain arkea Käsissäsi oleva Pieni on Suurin -lehden numero pureutuu erilaisiin lasta ympäröiviin tiloihin. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 81 € 12 kk 84 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 34 € 12 kk 37 € Irtonumero 13,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Yhteiskunnassamme on pidempään käyty keskustelua uskonnon paikasta julkisessa tilassa. Tuusulan Notkopuiston varhaiskasvatusyksikön esimies Petteri Mikkola muistuttaa haastattelussaan, että lapsen sosiaalinen asema lapsiryhmässä on aina aikuisen vastuulla. Useimmiten tuota tilaa on haluttu kaventaa ja uskonto viedä pois julkisesta tilasta. Tästä vahvana esimerkkinä montessoripedagogiikka, jossa aikuinen luo ympäristön, mutta antaa tilaa lapselle kehittää itseään omaan tahtiin sisäisesti ohjautuen. Yhtä hyvin päiväkodin miljöö oppimisympäristönä, tutustuminen pyhään tilaan kuin lapsen sosiaalinen ja sisäinen tilakin nostetaan lehdessä tarkasteluun
– Toimintakulttuuri on muuttunut pikkuhiljaa, vaikka alussa oli vastustustakin. 6 Teema TEEMA Pienryhmäpedagogiikasta hyötyvät kaikki Kun varhaiskasvatuksen lapsiryhmäkoot pysyvät valtakunnallisella tasolla isoina, päiväkodeissa on löydettävä ratkaisuja joustavaan ja hyvään arkeen. Olimme huomanneet, että aamupäivän aikana kaikilla oli helpompi olla tutussa kiinteässä pienryhmässä, jossa sai yhdessä harjoitella elämisentaitoja. Isoissa lapsiryhmissä lapsen on vaikea tulla kohdatuksi omine tunteineen ja tarpeineen. Kun muutkin yksikön aikuiset tulevat hiljalleen tutuiksi, lapsi kykenee toimimaan myös muissa kokoonpanoissa toisten aikuisten kanssa.. Pienryhmäpedagogiikka vastaa lapsen perustarpeisiin tulla kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Isojen ryhmien pyörittämisen sijaan on siirrytty toimimaan pienemmissä ryhmissä. – Alle kolmevuotias lapsi hakeutuu lohdutuksen tarpeessa aina tutuimman ja turvallisen aikuisen luokse. – Lapsen sosiaalinen asema lapsiryhmässä on aina aikuisen vastuulla. Päiväkodeissa jaettiin jo tuolloin lapset pienempiin ryhmiin, mutta niitä ei juurikaan ohjattu aktiivisesti. Kun taidot vahvistuivat, lapset pystyivät jatkossa toimimaan paremmin myös vaihtuvissa olosuhteissa ja ryhmäkokoonpanoissa päivähoitopäivän aikana. Mutta kun heittäytyy lattialle vähän hankalaksi, pääsee jonon ohi, Mikkola vertaa. Uuden toiminnan myötä haluttiin varmistaa, että päivän aikana joku aikuinen pitäisi varmasti lapsen mielessään. Kasvattajien keskeinen tehtävä onkin auttaa lasta liittymään ryhmään ja yhteisöön, Tuusulan Notkopuiston varhaiskasvatusyksikön esimies Petteri Mikkola painottaa. Hiljaisemmat vetäytyvät äänekkäimpien kerätessä huomion. Pienryhmäpedagogiikka takaa lapselle kiireettömän arjen turvallisessa toimintaympäristössä, jossa lapsella on mahdollisuus rikkaaseen vuorovaikutukseen helposti saatavilla olevan kasvattajan kanssa. Tämän vuosituhannen alkupuolella alettiin varhaiskasvatuksessa kehittää vastuukasvattaja-toimintamallia. Ryhmän toimiminen vaatii kuitenkin aina aikuisen ohjausta. Pienryhmäpedagogiikka on muuttunut varhaiskasvatuksen vakiintuneeksi toimintatavaksi läpi Suomen. – Jos kahdestakymmenestä lapsesta yhdellä on asiaa aikuiselle, se on kuin ottaisi kaupan tiskiltä vuoronumeron ja huomaisi joutuvansa odottamaan omaa vuoroaan vielä pitkään. Huomion saaminen positiivisen palautteen kautta helpottuu. Kehitimme tuolloin voimakkaasti oman yksikkömme pienryhmätoimintaa. Ikäja kehitystasosta riippuen lapsella on erilaisia valmiuksia liittyä ryhmään, ja vielä 5ja 6-vuotiaatkin tarvitsevat siinä aikuisen apua. Hänen mielipiteillään, toiveillaan ja tarpeillaan tulee olla merkitystä. Kokeilun kautta huomattiin, että pienemmän ryhmän kanssa onkin mielekkäämpää toimia. Toimintakulttuurin muutos Mikkola valmistui lastentarhanopettajaksi kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten. – Toimin 2000-luvun alkupuolella Vantaalla päiväkodinjohtajana. – Pienryhmäpedagogiikka huomio lapsen tarpeen muodostaa turvallisia kiintymyssuhteita. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Nykyiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet painottavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kun lapsella on ryhmässä ensin riittävän turvallinen olo yhden tutun aikuisen kanssa, hänen on helpompi alkaa toimia myös muiden kasvattajien kanssa. Päiväkodin toimintakulttuurissa onkin tapahtunut iso muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ohjattua toimintaa Pienryhmäpedagogiikka on toimintaa, jossa aikuinen ohjaa ryhmää aktiivisesti ja kiinnittää ohjauksellaan lapset sekä ryhmään että toimintaan. Kun helpotusta isoihin lapsiryhmiin ei ole tiedossa, varhaiskasvatus on lähtenyt kehittämään omaa toimintakulttuuriaan. Lapsen tulee saada kokea olevansa osa yhteisöä. – Kasvattajien tulee olla tietoisia, miten ryhmä vaikuttaa lapseen ja lapsi ryhmään. Nyt asenteet ovat kääntyneet siten, että työntekijöitä harmittaa, jos pienryhmissä toimiminen estyy esimerkiksi työvoimapulan takia. Mitä pienempi lapsi, sitä vahvemmin hän kiinnittyy tuttuun aikuiseen. Lapsen tulee saada kokea tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Pienemmässä ryhmässä on helpompi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kun lapsi on varhaislapsuudessa ensin kiinnittynyt turvallisesti vanhempiinsa, hän kykenee hiljalleen kiinnittymään myös muihin ihmisiin
TEEMA. 7 Teema – Kasvattajan keskeinen tehtävä on auttaa lasta liittymään ryhmään ja yhteisöön, sanoo Petteri Mikkola. Miikalle, Hugolle, Juliukselle ja ikkunasta kurkistavalle Oprille punainen mökki on mieluinen leikkipaikka
Kun lapsia on vähemmän, melutaso laskee. 8 Teema TEEMA Kohtaamisen mahdollisuus Ohjatuissa pienryhmissä lapset toimivat jäsentyneemmin, koska kohtaaminen mahdollistuu paremmin. Kasvattajan tehtävä on pitää tämä lapsi mukana ryhmässä. – Pienissä ryhmissä työstä saa itsekin paljon enemmän irti. – Varhaiskasvatuksessa on lapsia, joilla on vaikeuksia kiinnittyä toimintaan. Lapsen stressinsäätely helpottuu, kun lapsen omaa rytmiä voidaan huomioida paremmin. Työpäivän jälkeen voi kokea kohdanneensa lapset. – Lapsen auttaminen tunnesäätelyssä ja ryhmädynamiikan ohjaaminen on kasvattajien tärkeimpiä tehtäviä. Mikkola kokee esimiehenä ja kouluttajana tehtäväkseen pitää säännöllisesti esillä pienryhmän ohjaamisen ja lapsen kohtaamisen merkitystä. Perinteisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on hyvin toimintakeskeistä. Pienryhmäpedagogiikka vastaa sekä lasten että työntekijöiden tarpeisiin. Itse koen vahvasti, että nimenomaan lasten kanssa eläminen, oleminen ja kohtaaminen ovat merkityksellistä. Aikuisen kannustava ja lohduttava läsnäolo on lapsen saatavilla. Jos aikuinen ei ohjaa ryhmää, lapsi lähtee helposti seilaamaan tilanteesta toiseen. Ohjaamisen ohessa hän pystyy samalla havainnoimaan, mitä sellaista ryhmädynamiikassa tapahtuu, että tämä lapsi meinaa pudota siitä pois.
Aloitti työt lastentarhanopettajana Vantaan kaupungilla 1985. Näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen varhaiskasvatuksessa. On mielekkäämpää ylläpitää ja ohjata sujuvaa, kuin olla ratkomassa konfliktitilanteita. Varhaiskasvatuksen arki tulee suunnitella ja organisoida hyvin. Osa lapsista voi mennä ensin ulos, toisten jäädessä sisälle. Kouluttaja, työnohjaaja (STO ry), organisaatiokonsultti (FINOD). Pedatieto 2009. Mikkola painottaa, että toiminnan ei tule lähteä kasvattajan, vaan lasten tarpeista. – Jos henkilökunnan välille on syntynyt ristiriitoja, joita he eivät itse pysty ratkaisemaan, minun tehtävä on auttaa ja konsultoida työtiimiä. Asiat puhutaan läpi, jotta työ saadaan sujumaan. Myös siirtymätilanteet vaativat kasvattajilta ohjaamista ja aktiivista läsnäoloa. Lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ilmapiirissä. Kasvattajan jokapäiväinen tehtävä on kertoa lapselle, kuinka ihana ja mukava hän on, vaikka välillä saattaa olla haastetta ja vääntöäkin. Kasvattajina toimimme lapsille mallina yhteisöllisyydestä. Tuusulassa on mahdollista palkata tarvittaessa sijaisia, ja mahdolliset pienet tilatkin vaativat vain uudenlaista organisointia. Julkaisut: Mikkola & Nivalainen: Lapselle hyvä päivä tänään – näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen. Päiväkodinjohtajana 25 vuotta. Vaikka kädentaitoja harrastava kasvattaja haluaisi mielellään ohjata ryhmää kädentaitoihin, ryhmä saattaakin hyötyä enemmän vaikkapa leikkipedagogiikasta.. Pienryhmäpedagogiikan toteuttaminen vaatii Mikkolan mukaan ymmärrystä siitä, että nyt ei olla tuottamassa toimintatuokioita, vaan ensisijaisesti ohjaamassa ryhmäprosessia ja auttamassa lasta tunnesäätelyssä. Päätoimisena kouluttajana, työnohjaajana ja konsulttina vuosina 2011-2017. Kasvattajien oma esimerkki yhdessä toimimisesta onkin merkittävä. Tämän oivalluksen kautta työtiimi voi yhdessä pohtia, mitkä ovat juuri tämän lapsiryhmän tarpeet. – Kun olen leikissä lasten mukana, pystyn ohjaamaan ja estämään konfliktien syntymistä. Kasvattajan jokapäiväinen tehtävä on kertoa lapselle, kuinka ihana ja mukava hän on, vaikka välillä saattaa olla haastetta ja vääntöäkin. Se on paljon mielekkäämpää, kuin että laittaisin lapset leikkimään eri paikoissa ja kiertäisin ratkomassa ristiriitoja, joista minulla ei ole mitään muuta tietoa kuin lasten subjektiivinen käsitys tapahtuneesta. Järvinen & Mikkola: Oletko sä meidän kaa. Ristiriitoja syntyy pienemmissäkin ryhmissä. – Jokaisen ihmisen peruskysymys on, olenko toivottu, rakastettu ja hyväksytty. Pienissä ryhmissä yhdessä olemista ja toimimista on helpompi opetella. TEEMA Työyhteisön ilmapiiri Pienessä ryhmässä kasvattaja oppii tuntemaan lapsen paremmin, ja lapsi oppii luottamaan tuttuun aikuiseen. Jos niitä ei kyetä ratkaisemaan, hiertävä ilmapiiri heijastuu lapsiin. Mikkola ei juuri näe syitä, jotka voisivat olla esteinä varhaiskasvatuksen pienryhmätoiminnalle. Ryhmän tarpeet Mikkola tunnustaa, että pienryhmien ohjaaminen on intensiivistä työtä, mutta lasten kohtaamisen kautta työ antaa myös itselle enemmän. Virkatyön ohella kouluttanut, konsultoinut ja työnohjannut työyhteisöjä vuodesta 1996. Kasvattajan tehtävä on löytää tapoja, joiden avulla sujuva kanssakäyminen voi onnistua. Pedatieto 2015. 9 Teema KUKA PETTERI MIKKOLA LTO, Tuusulan kunta, Notkopuiston varhaiskasvatusyksikön esimies vuodesta 2017. Myös työnohjaajana ja kouluttajana työskentelevä Mikkola tietää, että jokaisella työpaikalla syntyy jännitteitä. – Lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi teemme vielä erikseen ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman, johon on kirjattu ryhmän tarpeet, miten päivittäisiä tilanteita organisoidaan ja ohjataan sekä mahdollistetaan lapsille monipuolista toimintaa. Mikkola & Nivalainen: Tiimille hyvä päivä tänään -työkirja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitteluun ja arviointiin. Pedatieto 2010. Jokaisen ihmisen peruskysymys on, olenko toivottu, rakastettu ja hyväksytty. Meillä on iso vastuu siitä, että olemme hyviä työkavereita keskenämme. – Jos tilat ovat pienet, toimintaa voidaan porrastaa
10 Teema TEEMA Uusia oivalluksia Kun ryhmäytyminen on tapahtunut, uusia pienryhmiä voidaan muodostaa jatkossa monin eri perustein. Parhaimmillaan aikuisellekin tulee leikissä flow-tila, jossa aika tuntuu häviävän. Aikuinen ei kuitenkaan koskaan kykene mallintamaan leikkiä lapsen tavoin. Meillä on iso vastuu siitä, että olemme hyviä työkavereita keskenämme.. Vahvistamme päiväkotimme yhteistä leikkikulttuuria yli ryhmärajojen ulottuvilla leikkitreffeillä sekä kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä leikkiviikoilla. – Voisimme toimia entistä enemmän sisarusryhmätyyppisesti. Jos aina toimitaan samoissa ryhmissä, lapsilta jää saamatta paljon hyvää, mitä he voisivat oppia toisiltaan. Viisivuotias osaa sen huomattavasti paremmin. Notkopuiston päiväkodista metsään on muutaman minuutin kävelymatka. Tulevaisuuden painopisteitä on myös leikkipedagogiikan vahvistaminen. Pyrimme käymään metsässä entistä useammin. Siellä tapahtuu hyviä asioita. Alle kolmevuotiaat hyötyisivät saadessaan olla enemmän tekemisissä vanhempien lasten kanssa. Minun tehtäväni on auttaa ja konsultoida työtiimiä. Metsässä kaikki alkaakin yllättäen sujua. Tuolloin koko päiväkoti on valjastettu täyteen erilaisia, teemallisia leikkimaailmoja. Lasten mieluisimpia leikkipaikkoja on metsä. Leikin kokemusten jakaminen rikastuttaa myös aikuista. – Olemme huomanneet, että lapset, joilla on keskittymisvaikeuksia tai haasteita kavereiden kanssa toimimisessa, hyötyvät luonnossa liikkumisesta ja leikkimisestä. – Rohkaisisin hakemaan erilaisia variaatioita. Samalla hoivan ja huolenpidon kulttuuri välittyy isompien lasten kautta pienemmille. Mikkolan oman työn tulevaisuuden haasteisiin kuuluu arjen työn kehittäminen. Asiat puhutaan läpi, jotta työ saadaan sujumaan. – Aikuisen tehtävä on mennä leikin keskelle ja pyrkiä ymmärtämään, mitä siinä tapahtuu. Tulevaisuuden tavoite olisikin järjestää toimintaa yli ryhmärajojen. Kasvattajina toimimme lapsille mallina yhteisöllisyydestä. Kolmevuotias ei osaa vielä mallintaa leikkiä häntä nuoremmille lapsille
Levinasin ajattelussa juuri itsen taipumus ottaa toinen haltuun tiedon kautta näyttäytyy väkivaltana, totalitaarisen ajattelun ensimmäisenä muotona, jossa kaikki yhtenäistetään ja tehdään samaksi. Vierailulla lapsen pyhässä tilassa KATJA CASTILLO Kasvatusfilosofian tutkija, tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto Hakiessani lapsiani päiväkodista vastuussa oleva ohjaaja naurahtaa: ”Lapsesi piti papille oppitunnin tänään”. Vaikka rajat ja säännöt toki ovat tärkeä osa aikuiKUKA Lapsi näyttäytyy minulle toisena, joka haastaa minut ulos mukavuusvyöhykkeeltäni, pois aikuisten järkevästä maailmasta. Asetamme rajoja, sääntöjä ja oikein olemisen tapoja. Käy ilmi, että tyttäreni on ollut papin kanssa eri mieltä pääsiäiskertomuksen tapahtumien kulusta kirkkovierailulla, ja muistuttanut pappia tuon tuostakin siitä, että ”Jeesus nousi kuolleista”. Eikä kenelläkään ole mitään lisättävää. Pyhä on kuitenkin aina enemmän ja tuo minulle enemmän kuin voin pitää sisälläni. Tässä valossa Jeesuksen sanat ”Antakaa lasten tulla luokseni, älkääkä estäkö heitä, sillä lasten kaltaisten on taivasten valtakunta” pysäyttävät pohtimaan, millainen olisi lapsen pyhä tila. Tai aikuisen turvallinen syli, kasvot sekä katse. KOLUMNI. Emmanuel Levinasille toisen ihmisen kasvot heijastelevat Ääretöntä Toista. Kun pappi oli todennut, että sen kohdan aika kertomuksesta ei ollut vielä, tyttäreni oli tuhahtanut ”Mutta kyllä se kuitenkin nousi kuolleista, kyllä minä tiedän!” Ohjaajien mukaan keskustelu eteni rauhanomaisesti, ja lopulta sekä tyttäreni että pappi olivat yhtä mieltä kertomuksen ydinsisällöstä. Ilman lasta minulta jää paljon näkemättä ja huomaamatta. Se on rajapinta, jossa kysymykset sallitaan, vaikka vastaukset saattavat johtaa uusien kysymysten äärelle. Silloin pyhästä tilasta tulee todella rajatila, jossa pienin on suurin ja ensimmäiset tulevat viimeisiksi. Ranskanjuutalaisen filosofin Emmanuel Levinasin ajattelun kautta lapsi näyttäytyy minulle toisena, joka haastaa minut ulos mukavuusvyöhykkeeltäni, pois aikuisten järkevästä maailmasta. Kyselyn, ihmettelyn, luovuuden ja toisin olemisen hetket ovat tulleet minulle kultaakin arvokkaammiksi. Levinasin mukaan toiseus on ensisijaista, jota ilman minua itseäni ei ole. Toiseus on kuin peili tai linssi, jonka kautta näen itseni erilaisessa valossa. Lapsi ravisuttaa läsnäolollaan tosina ja pyhinä pitämäni asiat. Pyhä tila ei mielestäni ole aikuisten omaisuutta, vaikka usein juuri meidät aikuiset nähdään pyhien tilojen portinvartijoina. Niinpä lasten kanssa kyselyn, ihmettelyn, luovuuden ja toisin olemisen hetket ovat tulleet minulle kultaakin arvokkaammiksi. Kenties lapsen pyhä tila on juuri sellainen: ihmettelyn, kyselyn ja leikin tila. Aikuisena voin vastata kahdella tavalla: joko pyrkien antamaan kaiken kattavan, totalisoivan, hallitsevan vastauksen tai voin valita toisin olemisen tien, nöyryyden tien, jossa jään itsekin ihmettelemään Täysin Toista. Levinasia soveltaen voitaisiin kuitenkin ajatella, että pyhä tila on toisin olemisen tila, jossa me kaikki, niin lapset kuin aikuisetkin nöyrrymme Äärettömän Toisen eteen, pyhän kasvoja etsimään. Tämä unohdus tekee totuudesta ja samalla myös pyhästä itseni näköisen, lähes samanlaisen kuin minä: luon oman epäjumalani. Keskustelen lapsiryhmässä anteeksiannosta, ja yksi esiteini-ikäinen lapsi haastaa koko ryhmää. Toiseus ei koskaan tyhjene täysin, se ei taivu minun tahtoni mukaan, enkä koskaan voi täysin hallita sitä. Samassa tilassa oleva 4-vuotias lapsi nostaa kätensä ylös ja vastaa epäilemättä: ”Jos me ei anneta anteeksi, ei taivaan Isäkään voi antaa meille anteeksi.” Siinä se, hiljainen lapsen ääni pysäyttää koko ryhmän. Tästä syystä pyhä pysäyttää, se saa ihmettelemään itseäni ja täysin Toista. Unohdan monien asioiden, myös Jumalan, tai Levinasin sanoin Äärettömän Toisen, olevan oman käsityskykyni yläpuolella. 11 Teema sen tehtävää kasvattajana, joskus nämä rajat sulkevat lapset pyhinä pitämiemme paikkojen ulkopuolelle. Hän kyseenalaistaa, ihmettelee ja minä vastaan. Miltä se kuulostaisi, näyttäisi ja tuntuisi. Toinen tilanne lasten maailmasta. ”Miksi mä antaisin anteeksi, kun ei muutkaan tee niin?” Hiljenen, ja mietin, mitä voisin vastata
Oppija saa rauhassa tunnustella uutta ympäristöä, ja näin turvallisuuden tunne ja uteliaisuus kasvavat. Entä mikähän on tilan tärkein kohta ja mistä sen huomaa. Koe tilaa Kuuntele, haistele, tunnustele, katsele ja liiku 3. TEKSTI Essi Ikonen PIIRROSKUVAT Johanna Nordblad VALOKUVA Satu Reinikainen Kirkko on monipuolinen oppimisympäristö Vasu 2017 kannustaa hyödyntämään monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat lapsen luontaista uteliaisuutta. Sitten katsellaan erilaisia värejä ja mietitään, mistä tilaan tulee valoja ja varjoja. Tuota tilaa Äänitä, videoi, valokuvaa, piirrä, maalaa, muotoile, kirjoita, sävellä, tuota tarina tai näyttele. Mieleenpainuvia oppimiskokemuksia Tutki tilaa -mallin avulla Tutki tilaa -pedagogisessa mallissa on kolme vaihetta, jotka vähitellen kutsuvat oppijaa yhä syvemmälle kirkkotilan merkityksiin. Kolmivaiheinen malli ohjaa oppijaa turvallisesti ja moniaistisesti syvemmälle kirkkotilan merkityksiin. Lapset oppivat parhaiten vuorovaikutuksessa ja aktiivisesti toimien, kokeilemalla, tutkimalla, tekemällä, leikkimällä. Asetumme kirkon keskelle ja istumme lattialle. Kirkon sisälle päästyämme kokeilemme, millaista siellä on liikkua suurena kuin jättiläinen tai kevyesti keijukaisena sipsutellen. Kirkkopedagogiikka ja kirkko oppimisympäristönä tarjoavat hienoja mahdollisuuksia vasun tavoitteiden toteuttamiseen. Ensimmäisessä, edellä kuvatussa vaiheessa tilaa tutkitaan eri aistien kautta ja opitaan havainnoimaan tilaa kokonaisuutena. 12 Teema TEEMA lapsen silmin Lapsiryhmä hyörii sipisten ja supisten kirkon ovella. Syvemmälle kirkkotilaan 1. Hyvässä oppimisympäristössä lapsi saa tutkia maailmaa ja ilmaista itseään kaikilla aisteilla ja koko keholla. Lapset innostuvat laskemaan, kuinka monta pyöreää lamppua tilassa on. Tällä kertaa menemme kirkkoon köydestä kiinni pitäen, hiljaa hiipien. Esteettinen havainnointikyky kehittyy, kun huomiota kiinnitetään erilaisiin väreihin, muotoihin, valoihin ja varjoihin sekä pintoihin ja niiden keskinäiseen leikkiin. Osalle lapsista kokemus on aivan uusi; muutamat kertovat käyneensä joskus kirkossa. Päivitimme viiden aistin kirkkopedagogiikkaa erityisesti uuden vasun tavoitteet mielessämme. Tutki tilaa -mallin toimintatapa ja aineistot ohjaavat moniaistiseen tutkivaan oppimiseen, joka kehittää uskonnollisen ja kulttuurisen osaamisen lisäksi ympäristönlukutaitoa, kestävää kehitystä ja luovuutta. Ohjaaja kehottaa katselemaan ympärille ja etsimään erilaisia muotoja: pyöreitä, kulmikkaita, erilaisia ja samanlaisia. Mallia ja aineistoja voi hyödyntää sekä kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kirkkovierailuissa että kirkon oman varhaiskasvatuksen piirissä. Tänään menemme tutustumaan kirkkoon
Mietitään, miten kauan kynttilät oikein kestävät ja mitä niille tapahtuu, kun niitä ei enää käytetä. Miksi se sijaitsee juuri siellä. Älkää sanoko vielä ääneen, mikä se on. Mikä tämä on. Sitten kun kaikki ovat nähneet kuvan, voitte lähteä etsimään, mistä löytäisitte tällaisen esineen täältä kirkosta.” Ohjaaja kiertää piirissä ja näyttää kuvan kaikille siten, että vain yksi lapsi kerrallaan näkee sen. Mikä tekee siitä kauniin tai ruman. Sellaisia on myös täällä kirkossa. Näin opitaan tilan uskonnollisia ja kulttuurisia merkityksiä ja edistetään ympäristönlukutaitoa. 1. Luulen, että aika moni teistä on nähnyt tällaisen esineen jossain. 8. Kuvan jo nähneiden päät alkavat pyöriä – nyt etsitään innokkaasti kynttilää kirkksalista. Kynttilät kertovat kävijöille siitä, että Jeesuksen ajatellaan olevan läsnä tässä tilassa. Millä ja miksi. Tässä apuna toimivat esinekortit. 13 Teema Toisessa vaiheessa lähdetään tutkimaan kirkkotilan esineitä ja pohtimaan niiden merkityksiä. Lapset saavat vielä pohtia, mihin he itse käyttäisivät kynttilää. 7. Mihin sitä käytetään tilassa. Esinekorttien kysymykset ohjaavat pohtimaan esineiden merkitystä eri näkökulmista. Kynttilä on myös rukouksen vertauskuva. Mitä taitoja sen tekemiseen on tarvittu. 3, Onko se vanha vai uusi. 2. “Näytän teille kohta yhden kuvan. 6. Voisiko sen korvata jollain toisella. 4. Mihin sinä käyttäisit sitä. TEEMA Ohjaaja ottaa esiin pinon kortteja, valitsee niistä yhden ja näyttää salaperäiseltä. Kortteihin on nostettu yhdeksän esinettä evankelisluterilaisesta kirkkotilasta, jotka ovat keskeisiä kirkon uskon näkökulmasta. Mistä materiaalista se on valmistettu. Kun kaikki ovat lopulta löytäneet kynttilän, kokoonnutaan yhden kynttilän ääreen katselemaan sitä tarkemmin. Missä muualla voisi olla jotain sen kaltaista. Missä kohdassa tilaa se sijaitsee. 5. Näytän kuvan teille jokaiselle heti kun täällä on ihan hiljaista. Ohjaaja kertoo lapsille, että kirkossa on kynttilöitä sen takia, että ne ovat kauniita, mutta myös sen takia, että kynttilän liekki kuvaa valon voittoa pimeydestä. Miten kauan luulet sen kestävän. 2. Kristityt ajattelevat, että voimme kertoa ajatuksiamme ja toiveitamme rukouksessa Jumalalle, ja hän kuulee meidän rukouksemme. 9. Lue tilaa Esineistön kautta, kokonaisuuden kautta tai monialaisesti
Kirjoittaja työskentelee uskonnonpedagogiikan kouluttajana Seurakuntaopistolla. Joskus lapsi voi tuottaa jotain ihan muuta kuin kirkkotilaan liittyvää sisältöä. Tutustu maksuttomiin materiaaleihin verkossa ja muokkaa niistä omiin tarpeisiisi sopiva kokonaisuus. Sisällöllisesti on kuitenkin hyvä antaa lapsille mahdollisuus työstää juuri sitä, mikä häntä sillä hetkellä koskettaa. Seurakuntaopiston uskonnonpedagogiset kouluttajat kehittävät uskonnonopetuksen menetelmiä ja tuottavat koulutuksia ja materiaaleja kasvatuksen ammattilaisten tueksi. Toinen lapsi katselee ympärilleen hetken ja löytää mukavan sopen läheltä urkuja. Esineistöineen se tarjoaa aineksia myös esteettisille elämyksille ja taidekokemuksille. Joku menee penkille, toinen penkin alle. 14 Teema TEEMA Kolmannessa vaiheessa lapset saavat syventyä tuottamaan itse jotain, joka heitä sillä hetkellä puhuttelee. Rakenna oppimispolkuja omaan kirkkoon Kirkko oppimisympäristönä tarjoaa loistavat puitteet oppimiselle: kirkkorakennus kantaa mukanaan valtavan määrän paikallishistoriaa ja kulttuuria. Lapset valitsevat kirkosta mieleisensä paikan. Katsomuksellisen osaamisen näkökulmasta kirkko on mitä nykyaikaisin oppimisympäristö: uskonnolliset merkitykset kiinnittyvät fyysiseen tilaan, jota on mahdollista tutkia ja koskea, saada tunnekokemuksia osana ympäristöä ja muodostaa näin omakohtainen suhde sen välittämiin merkityksiin. INFO TUTKI TILAA -AINEISTO SISÄLTÄÄ: • ohjevihko • esinekortit luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon sekä moskeijaan • mahdollisuuden hyödyntää lisättyä todellisuutta osana esineisiin tutustumista • monialaiset kortit eri tiedonalojen näkökulmien vahvistamiseen • interaktiiviset kuvat, joissa kunkin tilan esineiden merkityksistä kertovat tekstit on sijoitettu yhteen kuvaan www.uskonnonopetus.fi/materiaalit Kulttuuriperintö oppimisympäristönä Ohjevihko Lopuksi "tuotamme tilaa", tällä kertaa piirtämällä. Toivomme uuden aineistomme auttavan rakentamaan mieleenpainuvia oppimiskokemuksia kirkossa. Tämä kokemus voi kantaa lapsen elämässä huomattavasti pidemmälle kuin jonkun yksittäisen tiedon oppiminen. Jos mahdollista, tarjolle voi asettaa erilaisia materiaaleja tuottamisen raaka-aineeksi. Muutamat lapsista hakeutuvat lähelle toisiaan. Kynät sauhuavat ja syntyy teoksia, joissa on kuvattuna kirkkoa, sen esineitä tai jotain ihan muuta.. Jos näin käy, lapselle luultavasti tulee kokemus siitä, että kirkossa hänen on mahdollista pohtia itselleen tärkeitä asioita. Lapsi, jonka katse on hakeutunut työskentelyn kuluessa kerta toisensa jälkeen alttaritauluun, lähtee määrätietoisesti kohti alttaria ja asettuu alttaritaulun juurelle
22 Pieksämäen seurakunnan päiväkerho 70 vuotta s. 15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 32 Kirkkoherra Riikka Reina vastaa 7 kysymykseen KUVA Pirjo Riipinen "Täällä Pieksämäellä on tehty ihania, hyviä oivalluksia päiväkerhoissa, esimerkkeinä liikuntapäiväkerho ja muskarikerho", sanoo vajaan vuoden varhaiskasvatuksenohjaajana Pieksämäen seurakunnassa toiminut, lastenohjaaja ja nuorisotyönohjaaja Kaija Puustinen. Lisää sivulla 22.. s. 16 Varhaiskasvattajat Uudessa lastensairaalassa s
Katsomme yhdessä, miten kanyyli laitetaan ja mitä tapahtuu toimenpiteen jälkeen heräämössä. Sitä kautta rakentuu luottamus. Herkkyyttä ja tilannetajua Sairaalatyössä tarvitaan erityisen paljon herkkätuntoisuutta, tilannetajua ja havainnointikykyä, sillä tilanteet osastolla saattavat muuttua nopeasti. Näin lapsi voi kotona jatkaa hänelle itselleen tapahtuneiden asioiden käsittelyä. 16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas ”Kun tapaamme lapsen ja hänen perheensä, pysähdymme kuuntelemaan. Käymme läpi tilanteeseen liittyviä tunteita ja vaiheita”, Nikkinen kuvaa. Kysymme, mitä heille kuuluu ja mitä he toivovat. Haastatteluumme osallistuivat lastentarhanopettaja Jaana Nikkinen sekä kaksi Helsingin seurakuntayhtymän työntekijää, lastenohjaaja Paula Pulkkinen ja varhaiskasvatuksen ohjaaja Satu Laakso. Yksikön työntekijät taas toimivat moniammatillisessa tiimissä muun muassa sairaanhoitajien, lääkärien, fysioja toimintaterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Silloin autan lasta leikin keinoin valmistautumaan toimenpiteeseen. kokee jotakin itselleen merkityksellistä, on luonnollista, että tämä kokemus tulee osaksi leikkiä. Silloin pystymme jakamaan asioita ja tarjoamaan lapselle hänen vointinsa ja mielenkiintonsa mukaista toimintaa yksilöllisesti sekä tukemaan koko perhettä sairaalassa oloaikana, sanoo Uudessa lastensairaalassa työskentelevä lastentarhanopettaja Jaana Nikkinen. ”Olemme esimerkiksi lapsen kanssa piirtämässä vuodeosastolla, kun saan tiedon, että lapsi on lähdössä toimenpiteeseen. ME TEKIJÄT ”Tiuhaan muuttuvissa tilanteissa tarvitaan tilannetajua ja sensitiivisyyttä” Suomen suurimmissa sairaaloissa työskentelee myös seurakuntien varhaiskasvattajia. Sairaalaleikissä lapsi valitsee yleensä hoitajan tai lääkärin roolin, jolloin hän pystyy ohjaamaan leikin kulkua ja sisältöä sekä jäsentää Varhaiskasvattajat työstään Uudessa lastensairaalassa: Sairaalaleikeille on varattu mittava miljöö ja mallihuone jäljittelee todellista potilashuonetta. Sairaalan tapahtumien läpikäymiseen annamme lapsille oikeita sairaanhoitovälineitä. Jaana Nikkisen (vas.), Paula Pulkkisen ja Satu Laakson hoidettavana on nallepotilas.. Leikki tarjoaa lapselle myös mahdollisuuden itse määritellä, mitä vaikkapa nallea hoidettaessa tapahtuu. Hän voi vaihtaa roolia hoidettavasta hoitajaksi. Lapsi käsittelee asioita konkreettisesti – kokeilemalla ja tutkimalla. Kun lapsi Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Sairaalassa tapahtuvat asiat ovat lapselle usein uusia ja jännittäviä. Uudessa lastensairaalassa he työskentelevät leikkija nuorisotoiminnan yksikössä kytkeytyen tiiviisti sairaalan varhaiskasvatukseen
Voi olla, että sen aika tulee vasta myöhemmin.” Sairaala on lapselle myös kasvuja oppimisympäristö. ”Vanhemmat toivoivat sairaalan suunnitteluvaiheessa mahdollisuutta osallistua lapsen hoitopolun kaikkiin vaiheisiin, mikä näyttää toteutuneen hyvin”, Nikkinen sanoo. ”Tarvitaan halua toimia verkostossa, sillä seurakunnan työntekijöinä työskentelemme toisen organisaation tiloissa. Tuomme lapsen elämään tuttuja asioita, jotka ilahduttavat ja kuntouttavat häntä”, Nikkinen sanoo. Olemme totta kai valmiita keskustelemaan niistäkin asioista. ”Toimenpiteen jälkeen sairaalaleikki voi taas jatkua. ”Jos perheellä on kristillinen katsomus, se näkyy elämässä ja arvoissa. Vaikka täällä hoidetaan jotain lapsen vaivaa, hänellä on muitakin tarpeita. Kyky tunnistaa, nimetä ja käsitellä omia tunteitaan on oleellista jo oman hyvinvoinnin kannalta. ”Nuoret purkavat tunteitaan esimerkiksi keskustelemalla, taiteilemalla, musisoimalla tai kirjoittamalla niitä päiväkirjaan. On hyvin yksilöllistä, kuinka nuori tahtoo käsitellä asioita. Tarvitaan myös kollegiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. ”Pienten lasten kohdalla sillä on iso merkitys kiintymyssuhteen muodostumisessa ja varhaisessa vuorovaikutuksessa.” Yhteistyö kannattelee ”Sairaalatyö vaatii lastenohjaajalta ennen muuta joustavaa mieltä, rohkeutta ja halua tutustua uusiin asioihin. Ajanvarausvastaanotoilla käy keskimäärin noin 300 potilasta päivittäin. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen merkitsee varhaiskasvattajille kasvun, kehityksen ja oppimisen pedagogista tukemista. ”Lapsi ei erittele elämäänsä tiukasti erilaisiin lokeroihin, joten myös katsomukselliset asiat ovat hänelle läsnä kaiken aikaa”, Laakso lisää. Seurakuntayhtymän kasvatustiimin tuki ja työnohjaus auttavatkin lastenohjaajaa jaksamaan työssään. Päiväsairaalassa keskimäärin noin 17 potilasta päivässä. Lastensairaalan kappeli on monikulttuurinen. INFO Uusi lastensairaala Henkilökuntamäärä: 1 300. Vaikka heillä olisi takana mikä tahansa toimenpide, leikki alkaa heti kun he pystyvät siihen”, Laakso muistuttaa. Lastenohjaajan on Pulkkisen mukaan hyvä tuntea itsensä ja oma tapansa reagoida asioihin. ”Kyllä. Sairaalassa on enimmäkseen yhden hengen huoneita, jotka mahdollistavat vanhemman yöpymisen, yhdessä ruokailun ja sisarusten vierailut entistä paremmin. Silloin leikissä käsitellään toimenpiteen herättämiä tunteita ja puretaan koettua leikin keinoin”, Pulkkinen kertoo. Täällä on paljon iloa, nau”Perheiden toiveita kuunneltiin jo sairaalan suunnitteluvaiheessa”, kertoo Satu Laakso. Päivittäin noin 25 leikkausta. ”Jaksamisessa auttaa toki se, että lapset tuovat paljon iloa. Tähän lapsella on oikeus sairaalassakin. Koska sairaalassa toimitaan varhaiskasvatussuunnitelman linjausten mukaisesti, tulokulma on enemmän katsomuskasvatuksen suuntainen kuin kristillisen kasvatuksen”, Laakso lisää. Neljä vuodeosastoa. 17 Me tekijät Me tekijät 17 itselleen tapahtuneita asioita, kuten verinäytteen ottamista tai lääkkeen antamista. Sairaalapapit järjestävät kappelissa erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi rukoushetkiä ja kasteita.. Lasten päivystyksessä käy keskimäärin noin 120 lasta vuorokaudessa. Silloin me voimme olla avuksi. Ja jos he pyytävät esimerkiksi lasten hengellisiä lauluja, vastaamme toiveisiin.” Lapset ja nuoret saattavat olla sairaalassa lyhyellä päiväkäynnillä tai pitemmällä hoitojaksolla. Asenne on tärkeämpi kuin taidot, koska niitä pystyy aina kehittämään”, Pulkkinen kuvailee. Niissä yöpyy keskimäärin noin 100 lasta joka yö. Uusi lastensairaala tarjoaa perheille mahdollisuuden olla yhdessä. ”Lapsi tulee nähdä kokonaisena
Sairaalapapit järjestävät kappelissa erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi rukoushetkiä ja kasteita. Lapsi on aktiivinen toimija, joka voi vaikuttaa omaan elämäänsä myös sairaalan aikataulujen ja toimenpiteiden keskellä. ”Tapaamme päivittäin monien kulttuurien ja uskontojen edustajia. Uudessa lastensairaalassa on digitaalista teknologiaa, mikä lisää osallisuutta. Lasten yksilölliset tarpeet ovat sairaalassa etusijalla. Kaikki määrittyy heidän tarpeistaan ja toiveistaan”, Laakso sanoo. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on tärkeää. • Kun sairaalassaoloajat lyhenivät, ryhmätoiminnalle ei ollut enää tarvetta. He rohkaisevat vanhempia puhumaan lapselle äidinkieltään ja vaalimaan omia kulttuurisia tapojaan. Lapset ja nuoret saavat myös osallistua toiminnan suunnitteluun ja heidän toiveitaan kuunnellaan. ”Poimimme aina ilonaiheita perheitä tavatessamme. ”Toki pidämme yllä myös omia perinteitämme. Leikki-ikäisten kosketusaisteille tarjoaa virikkeitä hiekkaja vesileikkihuone. Monipalvelupäätteiden eli tablettien avulla lapset voivat pitää yhteyttä kotiin, kavereihin, päiväkotiin tai koululuokkaan. Leikkija nuorisotoiminnan puitteet ovat huikeat ja kattavat muun muassa ateljeen ja opetuskeittiön. • 2000-luvun vaihteessa sekä varhaiskasvatuksen ohjaajan että lastenohjaajan työ liitettiin tiiviimmin osaksi sairaalan leikkija nuorisotoimintaa. Ja leikeissä he ovat suunnan näyttäjiä ja kapellimestareita”, Laakso sanoo. ”Esittelemme perheille itsemme seurakunnan työntekijöinä, mutta sen jälkeen pallo on heillä. Joulukuussa lauloimme kappelissa ensimmäistä kertaa Lasten kauneimmat joululaulut. Nämä ovat kaikille avoimia tilaisuuksia”, Laakso kertoo. Nuortenhuoneessa olevia konsertteja ja artistivierailuja voidaan striimata. Lasten osallisuus on huomioitu toiminnassa muun muassa mahdollisuutena tehdä valintoja. Järjestämme yhteistyössä esimerkiksi jouluja kevätjuhlat. Kappeli on monikulttuurinen Uuden lastensairaalan toisessa kerroksessa sijaitsee kappeli. Esityksiä voi seurata kaikista potilashuoneista, jos lapsi tai nuori ei itse pääse tulemaan paikalle. Voimme ihastella uutta hammasta tai sanaa. Se voi tulla esiin tai olla tulematta”, Laakso sanoo ja lisää: ”Valtauskonnon edustajina olemme myös positiivisen uskonnonvapauden puolestapuhujia – eli lapsella ja perheellä on oikeus katsomukseensa.” Pulkkinen huomauttaa, että ohjaajat tukevat myös lapsen kotikieltä ja kulttuuria. • Nykyään yhteisen seurakuntatyön lastenohjaaja toimii jokapäiväisesti täydellä työajalla Uudessa lastensairaalassa ja varhaiskasvatuksen ohjaaja vähintään yhtenä päivänä viikossa.. Kappeli on monikulttuurinen – kuten koko sairaalakin. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT rua ja huumoria, joka kannattelee lasta ja koko perhettä”, Nikkinen lisää. Voinnin kohentuessa osallistumisen skaala laajenee. Aistihuoneessa saa pian rentoutua äänten ja valojen äärellä. Sairaalaleikeille on varattu mittava miljöö ja mallihuone jäljittelee todellista potilashuonetta. Siellä lapsi voi aikuisen kanssa valmistautua tulevaan toimenpiteeseen ja käsitellä mieltä askarruttavia asioita. Emme tuo toimintaan mitään heidän arvomaailmansa ulkopuolelta. Varhaiskasvattajat saavat hoitohenkilökunnalta leikkitoiminnan järjestämiseen tarvittavaa tietoa, jolla taataan turvallinen toiminta lapselle. Vasemmalta Paula Pulkkinen, Jaana Nikkinen ja Satu Laakso Helsingin seurakuntien työn kehittymisestä sairaalassa • Helsingin seurakuntien lasten parissa tehtävä työ sairaaloissa alkoi 1970-luvun puolivälissä pyhäkoulutoimintana lastenosastoilla. Erityisesti nuorille tarkoitettuun musiikkihuoneeseen nuoret ovat saaneet muun muassa toivomansa biljardipöydän ja bändisoittimia. He voivat esimerkiksi valita, mitä leikkejä leikitään, millaisia lauluja lauletaan tai kuinka huonetta somistetaan. Seurakunnan varhaiskasvattajat kohtaavat kuitenkin lähtökohtaisesti lapsen ja perheen eivätkä pelkästään katsomusta. Tiloja moniin tarpeisiin Uudet tilat mahdollistavat entistä monipuolisemman ja laajemman toiminnan. Tällöin vanhemmatkin huomaavat, että tässä mennään koko ajan eteenpäin”, Pulkkinen sanoo. ”Sairaalassa on paljon asioita, joita lapset eivät voi valita, mutta leikkitoiminnassa heillä on siihen mahdollisuus. • 1990-luvulla sairaaloissa käynnistyivät ensimmäiset päiväkerhot. Näissä tiloissa järjestetään lapsille ja perheille ohjattua toimintaa, esimerkiksi leivontaa ja kädentaitoja. Naistenklinikan puistomaisema rauhoittaa hiljentyjiä. Varhaiskasvatussuunnitelma pitää sisällään lapsen oikeuden katsomuskasvatukseen. Pulkkisen ja Laakson työ linkittyy varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista myös lapsen ollessa sairaalassa. Lämpimän karheat puuseinät heijastavat lasiseinän läpi tulvivaa valoa
Turvallisessa seurakuntayhteisössä kaikki ovat samalla viivalla sekä ihmisinä että Jumalan edessä. Muiden kuin lakiin kirjattujen asioiden osalta ohjeistus on suositus. Myös niitä on selonteossa nostettu runsaasti esiin. Julkaisua voi tilata osoitteesta kopistore.fi postimaksun hinnalla. Ohjeistuksessa turvallisuus ymmärretään leirija retkitoimintaa laajempana kokonaisuutena ja siinä huomioidaan fyysinen, henkinen, hengellinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja seksuaalinen turvallisuus. Fyysistä turvallisuutta koskevien näkökulmien lisäksi sieltä löytyvät muun muassa selkeät toimintaohjeet liittyen seksuaaliseen häirintään. Sen tavoitteena on auttaa kirkon työntekijät pohtimaan, miten kokonaisvaltainen turvallisuus toteutuu omassa työssä ja seurakunnassa. Kirkolla on edessään ennen näkemättömiä haasteita, joista suurin ei ole kirkosta eroaminen. Selonteko on tarkoitettu kirkon työn kehittämisen välineeksi kaikkiin seurakuntiin ja kirkollisiin yhteisöihin sekä luomaan pohjaa kirkon seuraavalle yhteiselle strategialle. 19 Me tekijät Me tekijät 19 Turvallinen seurakunta -asiakirja julkaistiin viime vuoden lopulla. Kirkon tulevaisuusselonteko Tilaajatunnistukseen ja sitä kautta lehden näköisversioon pääset seuraavasti: Ota esiin asiakasnumerosi, jonka olet saanut lehden tilausvahvistuksen mukana. Asiakirjassa on paljon käytännön esimerkkejä. Sovellukset ovat ladattavissa täältä: 1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 1 2019 DEEP TALK on läsnäolon pedagogiikkaa Tutkimalla tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista Tavoittaako kirkko sinut, minut – meidät. Turvallinen seurakunta KIRKON TALOLTA Kirkon kasvatus vuonna 2030. Siihen kannattaa perehtyä yhdessä työtiimin kanssa ja pohtia, mihin suuntaan oman seurakunnan varhaiskasvatusta ja kasvatuksen kokonaisuutta voisi ja tulisi kehittää. Ohjeistuksessa on erilaisia linkkejä ja lomakemalleja. Mitään ihmisryhmää tai ketään yksittäistä henkilöä ei saa torjua puheen tasolla tai muilla tavoilla. Konkreettisia neuvoja annetaan myös tilanteisiin, joihin liittyy epäasiallista käytöstä tai väkivallan uhkaa. Kristillisen uskon välittyminen ei ole kuitenkaan vain kasvatuksen kysymys, tehtävä koskettaa kirkkoa kokonaisuudessaan. Turvallinen seurakunta -ohjeistuksessa painotetaan kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua. Asiakirjan on kirjoittanut ja toimittanut Heli Pruuki yhteistyössä kirkon asiantuntijoiden sekä yhteiskunnan turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. Toisaalta seurakuntien arjessa syntyy jatkuvasti uusia, luovia ratkaisuja kirkon tehtävän toteutumiseksi. Mene osoitteeseen: www.lehtiluukku.fi/lehti/pieni-on-suurin Käyttäjätunnukset toimivat myös Lehtiluukun Appleja Android-sovelluksissa. Nämä kysymykset ovat tärkeitä kirkon koko kasvatuksen näkökulmasta. Ohjeistus löytyy sähköisenä Sakastista. Seurakunnan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden näkökulmasta kaikilla tasoilla. Kristillisen uskon välittymisen haasteita ja mahdollisuuksia. Pieni on Suurin -lehden näköisversio on luettavissa verkossa tilaajatunnuksilla 1 2 Apple Android. Julkaisussa kiinnitetään huomiota muun muassa tapaan puhua. Asiakirja on jokaiselle seurakunnan työntekijälle tarkoitettu työväline ja muistilista. Uusi Kirkon tulevaisuusselonteko tarkastelee kristillisen uskon välittymistä uusille sukupolville huomioiden kirkon ja yhteiskunnan sirpaloitumisen sekä kirkon roolin yhteiskunnallisena keskustelijana
Tuokion päättää suklaamietiskely, jossa suklaapala nautitaan rauhassa makuun keskittyen ja omia ajatuksia ajatellen. Seisten tehtävien liikkeiden jälkeen mennään takaisin alas ja levätään sikiöasentoon käpertyneenä. – Jo kirkko ympäristönä oli rauhoittava niin lapsille kuin aikuisille, ja lapset olisivat jaksaneet jatkaa puolta tuntia pidempäänkin. Haminan kirkon aulassa 3–5-vuotiaita Peuhupallerot-ryhmäläisiä Linnoituksen päiväkodista ovat vastassa Hiljaisuuden joogan ohjaajiksi kouluttautuvat papit Anna Mykrä-Siljander ja Jaana Kivekäs. Molemmat iltaryhmät (12 osallistujaa, 5 kokoontumista) tulivat heti täyteen ja tarvetta olisi ollut myös Anna Mykrä-Siljander (vas.) ja Jaana Kivekäs (oik.) ohjaavat 3-5 –vuotiaille ensimmäistä kertaa Hiljaisuuden joogaa Haminan kirkon etuosassa. Päiväunet kirkossa -tilaisuus voi olla seuraava päiväkotija kouluyhteistyön hitti. Puolen tunnin kestoinen harjoitus alkaa polvi-istunnassa. Lapset todella harjoittelivat hiljentymistä ja tekivät uusia liikkeitä yritteliäästi. HILJAISUUS. Heitä ohjeistetaan miettimään, mistä asioista he ovat iloisia ja kiitollisia. Loppurentoutuksena on lyhyt mielikuvamatka, joka päättyy rukoukseen. Hiljaisuuden jooga taipuu moneen käyttöön – Hiljaisuuden jooga on niin avaraa ja armollista, että se tekee ihmiselle hyvää, olipa ihminen minkä ikäinen vain, sanoo Mykrä-Siljander ja toteaa Hiljaisuuden joogan olevan muun muassa osa Haminan seurakunnan jumalanpalveluselämää. – Tämä oli ensimmäinen kokeilu Hiljaisuuden joogasta tämän ikäisten parissa. Hiljaisuutta ryhdytään yhdessä lasten kanssa etsimään hiipien kirkon alttarialueelle. Haminan seurakunnassa on lokakuussa 2018 kokeiltu ensimmäistä kertaa Hiljaisuuden joogaa päiväkotiryhmän kanssa. Martin Lönnebon rukoushelmien lasten rukoukset vuorottelevat Hiljaisuuden joogan liikkeiden – kissan, alaspäin katsovan koiran ja syvän kyykyn – kanssa. Kirkon etuosassa ryhmän varhaiskasvattajat auttavat jokaista lasta etsimään oman joogamaton. Linnoituksen päiväkodin Peuhupallerot-ryhmän varhaiskasvattajatiimi Arja-Tuulikki Tolan johdolla kuvaili kokemusta erilaiseksi ja mukavaksi ja Hiljaisuuden on seikkailuja täynnä joogan tunnelmaa rauhalliseksi. Ryhmämme lapset seurasivat tosi hyvin ja tekivät liikkeitä mallista omien taitojensa mukaan, sanoo Tola. Sekä meidän pappien että päiväkodin työntekijöiden näkemys oli, että ihanasti tämä toimi pienten lasten kanssa! Palaute Hiljaisuuden joogasta oli välitöntä, sain spontaaneja halauksia lapsilta ja lausahdus ”Tää oli kivaa!” toistui, kuvailee Mykrä-Siljander. Hilja Hiiren hiljaisuusseikkailuun kirkkotilassa puolestaan ovat lähivuosina osallistuneet jo sadat alakoululaiset ja hiljaisuusseikkailu soveltuu myös viskarija eskari-ikäisille. 20 Me tekijät Me tekijät 20 TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVA Arja-Tuulikki Toikka ME TEKIJÄT Hiljaisuutta voi viljellä monin tavoin, myös seurakunnan ja päiväkotien välisessä yhteistyössä. Seuraavaksi noustaan ylös ja tehdään muun muassa puuja lentävä lintu -liikkeet harjoitellen samalla tasapainoa. – Tänä syksynä meillä alkoi kaksi Hiljaisuuden joogan ryhmää aikuisille. Lapsille opetetaan kiitollisuusasento, jossa ollaan polvillaan ja liitetään kädet yhteen sydämen kohdalla
Hiljaisuuden joogan kehittäjä ja ohjaajakouluttaja on sairaalapastori, joogaopettaja Heli Harjunpää, joka on kirjoittanut teokset Suomalainen joogakirja (2014, Minerva), Hiljaisuuden tie, kristillisiä joogaharjoituksia (2017, Kirjapaja) ja Kiitollisuuden jooga, hyvinvointia jokaiseen päivään (2018, Kirjapaja). Mykrä-Siljanderilla on tähän useita perusteluja. Vuoden 2019 aikana toteutuu Hiljaisuuden joogan ohjaaminen -koulutus, joka on osa Kirkon koulutuskeskuksen ja Helsingin seurakuntayhtymän koulutustarjontaa. Joku haluaa hakeutua alttarin läheisyyteen ja joku urkuparvelle. kolmannelle ja neljännelle ryhmälle. Tämän jälkeen kokeillaan pareittain peilitanssia eli kaverin liikkeiden toistamista hitaasti. Kirkkopäiväunien jälkeen olo on virkistynyt ja sielu lämmin, tiivistää Mykrä-Siljander. Näin ollen huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta. Siihen on ilmoittautunut yli 40 uutta koulutettavaa. Lopuksi syömme yhdessä kirkon etuosassa. Hilja Hiiri opettaa vielä lapsille rukouksen sekä Herran siunauksen ja jakaa sydänsuklaat muistuttamaan siitä, että hiljaisuus tekee sydämelle hyvää. Näin he ovat luoneet suhdettaan kirkkoon turvallisena paikkana. Samoin se, että hiljaisuusseikkailuja pyydetään runsaasti. Jokainen lapsi saa ilmeellä tai eleellä näyttää muille miltä hiljaisuus itsestä tuntuu tai mitä hiljaisuus itselle tekee. Aarrearkusta löytyy jokaiselle höyhen, jolla sivellään ensin omia ja sitten kaverin käsiä. Ajatus on, että tarjolla on vähän puhetta ja paljon hiljaisuutta. Jo runsaat 80 koululaista on kokeillut Hiljaisuuden joogaa Haminassa. Moni oikeasti vähän nukahtaa. 21 Me tekijät Me tekijät 21 on seikkailuja täynnä Haminan seurakunnan pastorit Anna Mykrä-Siljander ja Jaana Kivekäs valmistuvat keväällä 2019 Hiljaisuuden joogan ohjaajakoulutuksesta. Hilja Hiiri vie hiljaisuusseikkailuun Uudesta asiasta ei hiljaisuuden äärellä olemisessa ole Haminan seurakunnan päiväkotija kouluyhteistyössä kyse. Vain taivas on rajana siinä, millaisia mahdollisuuksia on kaikenikäisten kutsumisessa kirkkotilaan kokemaan hiljaisuutta ja harjoittelemaan hiljentymistä. Rauhoittumisen taito on tärkeä myös koko tulevaa elämää ajatellen, sanoo Mykrä-Siljander. Kirkossa voi tehdä erilaisia asioita ja sieltä voi löytää oman paikkansa. – Laitamme kirkon kauniiksi sytytellen paljon kynttilöitä. Kouluja päiväkotiyhteistyön osalta lasten huoltajille tiedotettiin etukäteen kirkkosalissa toteutettavan Hiljaisuuden joogan koostuvan rukouslauseista ja joogaliikkeistä ja että kokeilutunnit lukeutuvat uskonnollisiin tilaisuuksiin. Kun on ihasteltu hetki rauhassa kirkon kattoa, Hilja Hiiri kertoo piilottaneensa kirkkoon avaimen. Hilja Hiirestä on tullut hiljaisuusseikkailujen myötä minulle roolihahmo, jota käytän välillä muissakin yhteistyötilanteissa, esimerkiksi alakoulujen päivänavauksissa, kertoo Mykrä-Siljander. Hiljaisuuden jooga on niin avaraa ja armollista, että se tekee ihmiselle hyvää, olipa ihminen minkä ikäinen vain. Hiljaisuuden joogan harjoituksilla hoidetaan kehoa ja mieltä, avaudutaan Jumalan läsnäololle ja itsensä lempeälle kohtaamiselle. Osallistujien joukossa on myös lapsija nuorisotyötä tekeviä. Mykrä-Siljander on koulutukseltaan myös kirkon nuorisotyönohjaaja, ja hän onkin hyödyntänyt Hiljaisuuden joogaa rippikoulussa ja kouluyhteistyössä. Hilja ja Hilda Hiiri ovat seurakunnan työntekijöitä rooliasuissa ja heidän luonaan Haminan kirkossa on jo vuosia käynyt lapsiryhmiä, erityisesti ekaluokkalaisia, hiljaisuusseikkailussa. Päiväunet kirkossa -tilaisuudet ovat tulleet suosituiksi Haminan kirkossa kaikenikäisten seurakuntalaisten alkuillan lepoja kohtaamispaikkana ja niitä on nyt ensi kertaa tarjottu uutena yhteistyömahdollisuutena esimerkiksi alakouluille. Tovin hiljaisuudessa vietettyään ryhmä opettelee kaikulaulun: ”Hiljaisuus laskeutuu, annan rauhan tulla, leikit juoksut unhoittuu, on paikka hyvä mulla.” Laulun jälkeen jutellaan hiljaisuudesta ja tanssitaan sifonkihuivien kanssa hiljaisen klassisen musiikin säestyksellä hiljaisuustanssia. – Se, että lapset lähtevät iloisin mielin hiljaisuusseikkailusta, on paras palaute. Niin opettajat kuin varhaiskasvattajatkin ovat olleet vaikuttuneita Hiljaisuuden joogan käyttökelpoisuudesta ja lasten innostuksesta. Liikeharjoitusten jälkeen asettaudutaan makaamaan kirkon lattialle kalanruoto-muodostelmaan ja samalla huomataan, että yhdessä hiljaa olemiseen voi kuulua myös iloa, hymyä, naurunhihitystäkin. Harjunpää toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Hiljaisuuden ystävät ry:n ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Hänellä on vastasyntyneestä saakka tarkka kuulo. INFO. Höyhenkerrosten alta aarrearkun pohjalta löytyvät myös tuohukset, jotka sytytetään kertoen samalla kynttilän symboliikasta. Kirkon etuosassa Hilja Hiiri ohjeistaa jokaisen etsimään oman hiljaisuuspaikan ja ottamaan lepoasennon. Ensin hiiret ja lapset esittäytyvät toisilleen ja hiipivät kirkkosaliin pysähtyen aina hiljaisuuskellon soidessa paikoilleen kuuntelemaan. Hiljaisuutta kokien kirkko kodinomaiseksi Miksi sitten hiljaisuuden viljely ja hiljentymisen harjoittelu pienten lasten parissa kannattaa. tutkimusretkellä kirkon kellariin. Päiväunet kirkossa -tilaisuuksissa taustalla soi elävä musiikki, esimerkiksi viulun ja sellon viipyilevät äänet, ja tarjolla on patjoja. Harjunpää määrittelee Hiljaisuuden joogan niin, että keholliseen harjoitteluun liitetään hengellinen sisältö ja rukous. –Pieni lapsi tutkii kaikkea herkästi, esimerkiksi ääniä. Avaimenpiilotusta leikitään muutama kierros ja Hilja Hiiri sitoo avaimeen viimeisellä kierroksella aarrekartan, joka johdattaa aarrearkun luo. Hiljaisuuden joogaa kokeillut päiväkotiryhmä oli käynyt ennenkin kirkossa tekemässä toiminnallisia juttuja, mm. Jokainen etsii oman paikkansa kirkosta. Siinä on mahdollisuus kohtaamiselle ja jakamiselle. Ja olen halunnut koko ajan entistä enemmän tuoda omaa työtäni kirkkoon, pyhään tilaan, jotta siitä tulisi tuttu ja kodinomainen ympäristö
Pidämme kerran kuukaudessa kynttilähetket kaupungin ja yksityisten päiväkodeissa sekä ryhmäperhepäiväkerhoissa. ”Olemme löytäneet hyvän tavan toimia. Ihan rokkikappaleita ei ollut, mutta vauhtia ja vilinää riitti, kun yli 400 lasta ja aikuista saapui "Kaiken kansan kekkereille". Oli askartelua, pallomerta, liikuntarataa, sählyareenaa, veikeitä pyöräpolkimia, pienoiscurlingia, kasvomaalausta ja etsimiskilpailua. 70-vuotisjuhlan toimintapisteissä oli monenlaista kivaa puuhaa. Juhlan pääsankareille, päiväkerholaisille, oli varattu paljon tekemistä. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Pieksämäen seurakunnan päiväkerho Synttäreitä aloitettiin yhdessä laulaen ja haastattelemalla tapahtuman kummia, uimari Ari-Pekka Liukkosta ja katsomalla liikennepuistokonstaapelien Maltin ja Valtin hauskaa esitystä. Teemakerhot ovat mietinnässä myös. Suomen toiseksi vanhin päiväkerho täytti 70 vuotta. Toimintamuodot ja -tavat elävät ajassa ja meillä on hyvät suhteet lapsiperhetoimijoihin paikkakunnalla.” Lapsista, perheistä ja työstä voimaantuu "Oletko sinä se kynttilähetki, minä rakastan niitä", kertoo lastenohjaaja TEKSTI & KUVAT Pirjo Riipinen "Onko täällä rokkia?" kuului pienen 4-vuotiaan pojan ääni naulakolla seurakunnan päiväkerhon 70-vuotisjuhlan alkaessa Pieksämäen Veturitalleilla. "Toimintaan kuuluvat päiväkerhot, perhekerhot, eka vauva -ryhmä, perhemuskari ja vauvamuskari, perheiden liikuntakerho ja takkaillat. Ja toki pitää pysyä mukana avoimessa varhaiskasvatuksessa sekä verkostoissa. Venla (4) kasvomaalauksessa: "Odotan tanssia täällä!" kertoi Venla toiveistaan synttärijuhlassa kasvomaalausta ottaessaan. Olimme mukana Lapsiarkissa ja keväällä järjestämme kokeilumielessä kolme perheiden iltaa viikonloppuna. Pieksämäellä seurakunnan tekemää työtä ja katsomuskasvatusta arvostetaan "Täällä Pieksämäellä on tehty ihania, hyviä oivalluksia päiväkerhoissa, esimerkkeinä liikuntapäiväkerho ja muskarikerho", sanoo vajaan vuoden varhaiskasvatuksenohjaajana Pieksämäen seurakunnassa toiminut, lastenohjaaja ja nuorisotyönohjaaja Kaija Puustinen. LAPEssa olemme seurakuntana hyvin mukana, siinä arvostetaan seurakunnan työtä", luettelee Kaija Puustinen. Kerhojen myötä aikuiset tapaavat toisiaan, saavat vertaistukea kasvatusasioissa tai vaikkapa talousasioissa ja sosiaalisen median luomista paineista. Onko se päiväkerho, liikuntakerho vai joku muu. Mietimme parhaillaan 2-vuotiaiden kerhoa. "Päiväkerho täyttää jo 70 vuotta, mutta on edelleen lapsellinen", sanoi varhaiskasvatuksenohjaaja Kaija Puustinen tervetulosanoissaan. "Olemme koko ajan kuulolla, mitä tänä päivänä voi varhaiskasvatuksessa tehdä, mihin lapset ja perheet osallistuvat. Lisäksi on erilaisia retkiä ja tapahtumia sekä muu kaupungin kanssa tehtävä varhaiskasvatuksen yhteistyö. Haasteena on tarjota koko seurakunnalle palveluja, myös sivukylille
Varhaiskasvttajat yhteiskuvassa: ylhäällä vasemmalta Heli Mäkynen, Marjaana Jäppinen, Riitta Kuhmonen, Eija Saarinen ja alhaalla vasemmalta Kaija Puustinen,Marko Niemi, Merja Manninen ja lapsityön pappi Taina Häkkinen. "Olen kiitollinen ja onnellinen, että sain tehdä tätä työtä. Pirjo Suuronen kertoo olleensa lastenohjaaja koko työikänsä, lähes 40 vuotta, eikä vaihtaisi ammattia muuhun. "Lapset ja perheet ovat ilo, ja että saa tehdä heidän kanssaan merkityksellistä työtä, kertoa sanomaa ja antaa eväitä heille", jatkaa Marjo Niemi "Voimaannuttavaa on itsessään koko toimintamme, jossa on 100 päiväkerholaista ja yli 150 osanottajaa perhekerhoissa viikoittain. "100-prosenttinen työpaikka, otti 100 %, antoi ainakin 110 %, sanoo nyt eläkepäivistä nauttiva Pirjo Suuronen. Vincentin (1,5 v.) mielestä oli tärkeintä poseerata kesken pelin kameraan päin. Onnistumiset tulevat esille arkisissa tilanteissa ja tapahtumissa ja kun näkee, että eri tilaisuuksissa viihdytään, sanoo Kaija Puustinen. Nykyiset lapset ovat aktiivisempia ja osallistuvampia. Ennen lapset olivat rauhallisempia, ehkä arempiakin. "Paljon on tapahtunut 40 vuoden aikana. Nykyisin on paljon virikkeitä, missä on paljon hyvää, mutta liikaa niitä ei saisi kuitenkaan olla", sanoo lapsityönohjaajana pitkään Pieksämäen seurakunnassa palvellut Maija Ketola. "100-prosenttinen työpaikka" "Päiväkerho on monipuolista työtä. "Mummi sanoi, että on tällainen juhla Veturitorilla, juhlaa on odotettu jo kaksi viikkoa", kertoi Beda taiteillessaan kiveen timanttiristiä.. 23 Me tekijät Me tekijät 23 Marjo Niemi pienen tytön sanoneen hänelle edellisenä päivänä. Toimintaa on elokuusta toukokuuhun ja kesäkuussakin kesäkerhoja ja leirejä. Olenkohan tullut aikuiseksi vieläkään", nauraa Maija Ketola. täytti 70 vuotta "Olin Pieksämäellä päiväkerhossa 1992–95, mieleeni on jäänyt erityisesti junaratojen rakentaminen ja tietysti se eväiden syönti!" muisteli tapahtuman kummi, uimari Ari-Pekka Liukkonen (208 cm) omia päiväkerhoaikojaan. Lapsi on aina lapsi, mutta lapsuus Kuva: Miina Virtaharju voi olla erilaista. Maija Ketola (vas.), Riitta Kuhmonen ja Pirjo Suuronen ovat varhaiskasvatuksen konkareita Pieksämäen seurakunnassa. Yhdessä vaiheessa kiersin Pieksämäen maaseurakunnassa kuudella eri kylällä pitämässä kerhoa", sanoo vuonna 1983 lastenohjaajana aloittanut, nyt osa-aikaeläkkeellä oleva Riitta Kuhmonen. "Samalla ollaan hyviä kavereita ja tuetaan toista”, totesi konstaapeli Maltti. Tulevasta hän sanoi: "Nyt tavoite on Tokion olympialaisissa.” Arin rinnalle kuvaan asettuivat liikennepuistokonstaapelit, TV:n lastenohjelmistakin tutut Maltti ja Valtti, jotka tapahtuman esityksessä tölväilivät ja oppivat toisiltaan liikennesääntöjä
Meillä kaksi pappia, Alppilasta tuttu Petri ja kasvatuksen Mari, kouluttautuvat lisää ja samalla heidän työpanostaan sijoitetaan päivä viikossa apua ja tukea hakevien perheiden kuulemiseen. Kalliossa lapsimäärä kasvaa. Mitä uusia avauksia olette tehneet tavoittaaksenne alueenne lapset ja perheet. Koska katsomusten moninaisuus näkyy lasten ja nuorten arjessa, on siitä luontevaa puhua. Kirkko kokonaisuutena kuitenkin pysyy usein liian tutuissa ja turvallisissa yhteistyöverkostoissa. Tämä haastaa myös työntekijöiden työnkuvia. Onneksi meillä lastenohjaajat ovat suhtautuneet muutokseen, monipuolisiin työtehtäviin ja toimenkuvaan tosi hyvin. Miten katsomuskasvatus näyttäytyy seurakuntanne toiminnassa. Leirit ovat täysiä ja saamani palaute ihan huiman hyvää. Näin vastataan siihen, missä on helsinkiläisten perheiden tarve. Meillä kasvatuksessa toimivat papit ovat erityisesti kunnostautuneet tässä. 4. KUVA Suvi Sievilä Riikka Reina kuvattiin kauppakeskus Redissä. Meillä on siis sijaa. On tehtävä vähemmän, mutta suuremmin. Katsomuskasvatus on luonteva osa koulujen ja päiväkotien kanssa käytävää vuoropuhelua. Kallion seurakunnan varhaiskasvatus on osaavissa ja ammattitaitoisissa käsissä. Julkisuuden kuva yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista ei ole totta arjessa. Koululaisten Tube-kerho Kauppakeskus Redissä on tästä hyvä esimerkki. 2. Tämä on ollut yksi ilonaihe kirkkoherrana. 1. Hän oli juuri aloittamassa päivystyvuoroaan Sillassa, seurakunnan tilassa, jonka toivotaan yhdistävän kirkkoa ja ihmisiä. Lapsiperhetoiminnan on muututtava kokoavasta toiminnasta tavoittavaksi ja enemmän pop up -tyyliseksi. Meiltä ei enää muuteta lähiöön tai kehyskuntiin, vaan kaupunkilainen lapsiperhe asuu Kalliossa. 3. Meillä on hyviä työntekijöitä ja loistavia seurakuntalaisia, jotka kulkevat lasten mukana. Yksittäisenä tekona suurin on ollut perheiden keskustelutuen vahvistaminen. 24 Me tekijät Me tekijät 24 7 KYSYMYSTÄ Mitä kuuluu Kallion seurakunnan varhaiskasvatukselle. Helsingissä on vuoden alusta siirretty seurakuntatyössä toimivia ja perheille tuttuja työntekijöitä avuksi vastaamaan perheneuvonnan suureen kysyntään. Alppilan kirkon leipojamummut tai maahanmuuttajaperheiden vierellä kulkevat seurakuntalaiset ilahduttavat. Silta on muunneltavissa erilaisiin tarpeisiin. Kuka ei vielä uskalla pyytää meitä rinnalleen. Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina: ”Enemmän puhetta kasteesta, armosta ja rakkaudesta”. Kalliossa kirkolla on hyvä maine, kiitos ammattilaisten työtoverien hyvän työetiikan. Meitä pyydetään yhteistyökumppaneiksi, kysytään kylään ja halutaan jutella. Minulle yllätys oli, että Kalliossa on vahva perheleiritraditio. Pitäisi kysyä enemmän, että mitä uusia kumppaneita löytyy. Onko seurakunnalla sijaa yhteiskunnan verkostoissa
Haaste on siis puhua enemmän kasteesta, armosta ja rakkaudesta. INFO. Minusta se ihmisten viesti kirkolle on, että ihmiset eivät ymmärrä, miksi lapsi pitää kastaa. 7. Tämä kertoo juuri siitä, että kirkkoon kuuluminen on enemmän valinta, tahdonilmaus. Minunlaiselleni kirkkoherralle oli nyt tarve ja siksi Jumala kutsui Kallioon. Iloa tuottaa myös, kun näen, että joku muuri, este tai kynnys poistuu. Minulle suurinta iloa tuottaa, kun näen osaavat ihmisemme kohtaamassa seurakuntalaisia. 6. Kävin ennen kirkkohetken alkua juttelemassa lasten kanssa ja toivottomassa tervetulleiksi. Kirkko on ollut vähän omahyväinen ajatellessaan, että kaikki jatkuu kuten ennenkin. Kun jouluna alkoi väsyttää monet tilaisuudet, varasin aikaa päiväkotien joulukirkoissa käymistä varten. Mitä ajatuksia herättää se, että kirkkoon kuuluvien ja kastettujen määrä vähenee. Ennen kaikkea pitäisi lähteä vanhempien ihmettelystä ja kysymyksistä. Ja haluan omalta osaltani antaa voimavarojani tähän työhön, avata ovia ja sanoittaa uusiksi. Nyt ei pitäisi keskittyä pieniin muototai sivuseikkoihin, vaan puhua sisällöstä. Kastamatta jättäminen on usein aika tiedostaen tehty päätös. Mikä voimaannuttaa. Minä uskon, että kirkkoa muutetaan juurelta käsin. Niillä lasten hymyillä, kommenteilla, pohdinnoilla ja kysymyksillä jaksoi muutaman viikon eteenpäin. Lasten teologinen pohdinta on niin syvää ja katse kirkas. Tule sellaisena kuin olet! Haluaa sytyttää ihmisten sydämissä uskoa ja rakkautta sekä tuoda elämään iloa ja lohtua arjessa ja käännekohdissa. Minulle suurinta iloa tuottaa, kun näen osaavat ihmisemme kohtaamassa seurakuntalaisia. Ihminen ei ota enää annettuna määräyksenä mitään. Paljon on opittavaa. Miten puoli vuotta Kallion seurakunnan kirkkoherrana on sujunut. Mutta koen olevani tervetullut. KALLION SEURAKUNTA (lähde: Facebook) Ihmisten kokoinen seurakuntayhteisö taidetta ja kulttuuria sykkivässä Kallion kaupunginosassa. 25 Me tekijät Me tekijät 25 5. Mikä sinulle on isoin ilonaihe työssäsi. Kirkkoon myös Kalliossa liitytään paljon
Neuvottelupäivien yhteydessä on myös yhdistyksemme sääntömääräinen vuosikokous pe 27.9. Onko teillä mahdollista jättää lasten leikkejä ja taidetta esille toimitiloihin. Pyhäkoulusymposium – Pyhän äärellä luonnossa 7.–8.9.2019 Järvenpää, Seurakuntaopisto Pyhäkoulusymposiumissa pääset oppimaan uutta, jakamaan kokemuksia sekä innostumaan ajankohtaisista teemoista yhdessä muiden kanssa. Ovatko lapset ja perheet tervetulleita kirkkoon. Laajuus 0.5 op Imoittautumiset 7.8.2019 mennessä, www.seurakuntaopisto.fi/koulutukset/ Kustannukset Osallistumismaksu 180 €, täysihoito kahden hengen huoneessa 110 € Tiedustelut Kouluttaja Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen(at)nuorikirkko.fi Järjestäjä Seurakuntaopisto, yhteistyökumppani Nuori kirkko ry Kirkko tilana saattaa olla lapselle hämmentävä, ehkä pelottavakin. Symposiumissa viivytään pyhän äärellä luonnossa sekä nostetaan esiin kestävän kehityksen, ekoteologian ja luonnonrauhan arvoja. 26 Me tekijät Me tekijät 26 Kirkon varhaiskasvatuksen tiloja käyttävät usein myös muut toimijat. Lisätietoa löydät yhdistyksemme nettisivuilta www.kirkonlastenohjaajat.fi. Toimitilat ovat todella tärkeä ja huomionarvoinen asia. Onko teidän seurakunnassanne annettu tarpeeksi aikaa sille, että työntekijät ehtivät tekemään tiloista ennen toiminnan alkua lapsia ja perheitä houkuttelevat. Ilmoittautuminen neuvottelupäiville on käynnissä, varmista oma paikkasi mahdollisimman pian. Muistan itsekin monta kertaa miettineeni, kuinka ihana olisi jättää leikit odottamaan seuraavaa päivää tai kerhokertaa, mutta olen joutunut selittämään lapsille, miksi ne kuitenkin täytyy purkaa ja kerätä pois. Miten teidän seurakunnassanne on tehty kirkkoa tutuksi lapsille. mennessä sähköpostilla merja.forsman@ kirkonlastenohjaajat.fi. Vuoden lastenohjaajan valitsee Kirkon Lastenohjaajat ry:n hallitus ja valinta julkistetaan valtakunnallisilla seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä Vantaalla 26.–27.9. Osaamistavoitteet Kehität valmiuksia rakentaa yhdessä lasten ja perheiden kanssa pyhän äärellä viipyvää ja kohtaamista vahvistavaa pyhäkoulutoimintaa. Tänä vuonna valitaan jälleen Vuoden Lastenohjaaja. TEKSTI Merja Forsman Puheenjohtaja, Kirkon Lastenohjaajat ry merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi kejä odottamaan seuraavaa kertaa, on se tuntunut uskomattoman hienolta. Kalusteet ovat aikuisten, tavarat pitää kerätä toiminnan loputtua kaappeihin piiloon, välttämättä edes lasten tekemää taidetta ei saa olla seinillä. Kun lapset ja perheet tulevat toimintaan, tilat ovat ne, jotka määrittävät suurelta osin toiminnastamme saatavan ensivaikutelman. klo 8.00, tervetuloa mukaan päättämään yhteisistä asioista!. Ja kun on saanut työskennellä tiloissa, jossa on lasten kalusteet ja mahdollisuus jättää leikKIRKON LASTENOHJAAJAT RY Vielä tilaa on. Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää minulle 30.6. Kirkoissa kaikuu, ne ovat isoja ja ehkä vähän kolkkojakin
”Meiltä on kyllä lähdössä varkkariporukka matkaan heti keskiviikkona, ja jos joku perhe haluaa mennä omatoimisesti leirille esim. Mutta bussikyydin ajattelimme järjestää siten, että lähtö olisi täältä perjantaiaamuna. asuntovaunulla jo silloin, niin sehän sopii. Pidämme kutsun avoimena ydinperheiden lisäksi myös isovanhempi-lapsenlapsija kummi-kummilapsi -comboille”, Varkemaa sanoo ja lisää: ”Toivon todella, että saamme porukan kasaan ja suunnitelmamme toteutuu!” Pisara-tartunta leviää Tämä Pisara-tartunta ei kaada petiin, vaan Pisara lupaa iki-ihania ja ikimuistoisia leiripäiviä lapsille, nuorille ja perheille. Lue lisää ja ilmoittaudu leirille www.pisara.fi Kasvatuksen johtava kappalainen Elisa Varkemaa: ”Tuusulassa perheitä kutsutaan leirille viikonlopuksi” Nuori kirkko ry:llä ja pääkaupunkiseudun seurakunnilla on yhteinen messuosasto (6d70) kevään Lapsimessuilla Helsingissä. Tervetuloa! OHJELMASSAMME Piki-toimintamallista vinkkejä kiusaamisen ehkäisyyn, Neuvola-lava su 14.4 klo 12.00–12.30 Parisuhdeneuvola, Neuvola-lava Pe 12.4 klo 15.30–16 La 13.4 klo 15.30–16 Su 14.4 klo 15–15.30 Päkän ja Pulmun kirkkohetki, Vekarat-lava su 14.4 klo 14.30–15 Satuhahmokulkueessa Päkä ja Pulmu su klo 14 Lastenkirkon hahmojen Päkän ja Pulmun (= Marika ja Margit Pulkkinen) kanssa tehdään ilon ja rauhan draamaa leirin ensimmäisinä päivinä.. Pisara-suurleiri järjestetään Partaharjulla Pieksämäellä 24.–29.7.2019. 27 Me tekijät Me tekijät 27 NUORI KIRKKO LAPSIMESSUT 12.–14.4.2019 MESSUKESKUS HELSINKI OLEMME MUKANA! ”Pisara-perheleiri kuulostaa aika ainutlaatuiselta elämykseltä, ja sellaisen haluaisimme tarjota seurakuntalaisillemme. Ajatus keskiviikosta maanantaihin kestävästä telttailusta varsinkin ihan pienten lasten kanssa voi olla sen verran extreme-juttu, että päätimme tarjota ensisijaisesti tuota perjantai-maanantaiaamu-vaihtoehtoa”, Elisa Varkemaa sanoo. Vetonaulojamme ovat onnenpyörä ja Kummin kaa -valokuvausseinä, jonka edessä voi kuvauttaa itsensä ja lähettää kuvaviestin kummille
Annetaan tilaa myös sille, mikä on perheille tärkeää. Sensitiivisyys lähtee jo tavasta, jolla puhumme. Uskonnosta saa puhua, joten annetaan sille tilaa. Kasvattajalta vaaditaakin monin tavoin sensitiivisyyttä, jotta jokainen lapsi ja perhe tulisi kohdattua kunnioittavasti ja huomioitua yksilöllisesti. Lapsen ja perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään monipuolisesti lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen liittyviä tekijöitä. Myös oppimisympäristöä käsitellään useammasta näkökulmasta. Lapsen osallisuus on siis hyvin kokonaisvaltainen asia varhaiskasvatuksessa. Kasvattaja, joka on pohtinut omia arvojaan ja katsomustaan, on sensitiivisempi myös muita katsomuksia ja kulttuureita kohtaan. Lapsen ja perheen hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös perheen uskonnon tai katsomuksen ja kulttuurisen identiteetin tukeminen. päätoimittaja. Sama koskee myös yhteistyötä päiväkotien kanssa – voimme osaltamme olla vahvistamassa sensitiivistä katsomuskasvatusta. Sensitiivinen varhaiskasvattaja huomioi toiminnassaan erilaiset perheet. Siksi olisikin tärkeää, että voisimme avoimesti keskustella perheiden kanssa uskontoon ja katsomuksiin liittyvistä asioista. OIKEISSA TÖISSÄ. Kodin kulttuuri, perinteet ja uskonto vaikuttavat siihen, miten perhe kokee ympäröivän maailman ja sen varhaiskasvatusympäristön, jossa heidän lapsensa on. Perheet ovat tässä itse parhaita asiantuntijoita. JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. KUKA Sensitiivinen kasvattaja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia Minulla oli hiljattain mahdollisuus olla puhumassa aiheesta Kuopion varhaiskasvattajille. Sensitiivinen kasvattaja pyrkii toiminnallaan vähentämään me-muut asetelmaa. Tällaisessa oppimisympäristössä lapsella on mahdollisuus liikkumiseen ja leikkimiseen sekä oman toiminnan ohjaamiseen. Seurakunnassa meillä on tärkeä tehtävä olla tukemassa perheiden kasvatusta ylipäänsä sekä myös kristillisen kasvatuksen osalta. Lasta kunnioittava pedagogiikka lähteekin oppimisympäristöstä, jossa lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen toimija. Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on keskeistä, että lapsen oikeus kieleen, kulttuuriin ja katsomukseen huomioidaan varhaiskasvatuksessa. Usein epävarmuus tai tietämättömyys on syynä sille, ettei varhaiskasvatuksessa huomioida perheiden erilaisuutta riittävästi. Tärkeää on, että kasvattaja on itse tietoinen omista arvoistaan ja arvostuksistaan ja että hänellä on luonteva suhtautuminen omaan kulttuuriinsa. Katsomussensitiivinen kasvattaja hyväksyy erilaisuuden ja mahdollistaa erilaisuuden näkymisen ja huomioimisen myös varhaiskasvatuksessa. Sensitiivinen varhaiskasvattaja huomioi toiminnassaan erilaiset perheet. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Kasvattajalta vaaditaan monin tavoin sensitiivisyyttä, jotta jokainen lapsi ja perhe tulisi kohdattua kunnioittavasti ja huomioitua yksilöllisesti. Oppimisympäristön merkitys lapsen osallisuuden polkujen rakentamisessa on keskeinen. 28 Me tekijät Me tekijät 28 Lehden tässä numerossa pienryhmäpedagogiikkaa käsittelevä juttu auttaa kasvattajaa pohtimaan niitä pedagogisia valintoja, joiden avulla lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja olla vaikuttamassa yhteiseen toimintaan. Heränneestä keskustelusta saattoi päätellä, että aihe puhututtaa tällä hetkellä monin tavoin. Jo pelkästään kristityissä perheissä voi olla hyvin eri tavoin ajattelevia perheitä
Pelissä siis treenataan paitsi ongelmanratkaisutaitoja myös kärsivällisyyttä. Tasot ovat erilaisia, mutta pelaaminen on muuten samanlaista. Joskus mua kiukuttaa, jos en osaa. Toisaalta, jos ongelma ei kerta kaikkiaan ratkea, ei eteenpäin pääse millään. Thinkrolls-sarja Jos lapsi pitää Thinkrollseista, kannattaa kokeilla vaikka kaikkia kolmea sarjan peliä. Thinkrolls sekä sen uudempi versio, Thinkrolls 2, ovat keskenään hyvin samantyyppiset. Siinä pelihahmoja voi myös muokata. Pelin edetessä opitaan myös fysiikan lakeja. Teknisesti pelaaminen on kuitenkin helppoa eikä vaatine pitkää harjoittelua kokemattomaltakaan pelaajalta. Pelejä pelataan laite pystysuunnassa. Molemmissa on kaksi vaikeustasoa, joista helpompi sopii suurin piirtein 3–5-vuotiaille ja vaikeampi 5–9-vuotiaille. 29 Me tekijät Me tekijät 29 DIGILEIKIT SÖPÖT THINKROLLSIT ovat turvallista aivojumppaa pienille THINKROLLS 2 Ikä 3–10 vuotta Hinta 3,99-4,49 euroa Käyttöjärjestelmä iOS, Android WiFi Toimii ilman nettiyhteyttä Lisää tietoa: www.avokiddo.com www.viihdevintiot.fi Samalla tavalla kuin kirjastoista löytyy lastenkirjoja ja valkokankailla pyörii elokuvia erikseen pikkuväelle, on lapsilla oikeus iänmukaisiin ja turvallisiin sisältöihin myös älylaitteiden maailmassa. Samaisessa valikosta voi myös luoda oman profiilin jopa kuudelle eri pelaajalle. Thinkrolls-pelit eivät sisällä mikromaksuja tai kolmannen osapuolen mainoksia. On tärkeää, että pienille lapsille tarjottavat pelit ovat nimenomaan heille tehtyjä. Välillä vesiesteiden yli pitää saada silta, välillä edessä on eri suuntiin avautuvia haitariovia tai pallerot leijumaan laittavia tuulettimia. Pulmat ovat pelin eri tasoilla erilaisia. Tasoja Thinkrolls 2:ssa on yli 200, eikä niitä ole missään tapauksessa tarkoitus pelata yhdellä tai edes viidellä pelikerralla läpi. Moneen kertaan palkitut, Avokiddo-pelifirman kehittämät Thinkrolls-pelit tarjoavat aivojumppaa pikkulapsille söpössä paketissa. Thinkrolls: Kings & Queens sopii hieman vanhemmille lapsille. Pelattavaa riittää sovelluksen hintaan nähden todella pitkäksi ajaksi. Sitten kysyn apua aikuiselta.” INFO Queens. Pelin helpompi vaikeustaso on tarkoitettu noin 5-8-vuotiaille ja vaikeampi sitä vanhemmille. Se on kahta aiempaa osaa seikkailupelimäisempi ja haastavampi. Peliä pelataan laite vaakasuunnassa. Pelihahmot ovat kilttejä ja ystävällisen näköisiä ja pelin käyttäminen yksinkertaista ja turvallista. Sarjaan kuuluu kolme peliä. Joskus onkin hyvä antaa kinkkisen kohdan hautua yön yli ennen pelin jatkamista. Pulmat vaikeutuvat vähitellen ja niitä voi yrittää ratkaista loputtomasti ilman aikatai pistelaskua. Vaikka lapsi osaisikin taitojensa puolesta pelata aikuisille tehtyjä pelejä, ei niiden antaminen alle kouluikäiselle ole koskaan paras valinta. Jos nokkelalle muksulle haluaa kuitenkin tarjota pelatessa haastetta, on älynystyröitä hellivä lastenpeli hyvä valinta. Pelien vanhemmille-osiosta aikuinen voi seurata lapsen edistymistä sekä valita vaikeustason kahdesta eri vaihtoehdosta lapselle sopivaksi. Tuli sammutetaan jääpalalla ja kanamuna rikkoutuu, jos se putoaa kovalle alustalle. TEKSTI Jenni Utriainen. Näin esimerkiksi sisarukset voivat kukin edistää vuorollaan ihan omaa peliään. Näistä Thinkrolls 2 on paras hankinta päiväkoti-ikäisille. Tarkoitus on poistaa palleron reitiltä esteitä siirtämällä esineitä sormella raahaamalla oikeassa järjestyksessä oikeisiin paikkoihin. Pelaaminen vaatiikin pelkän ajankulunaputtelun sijaan pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä eikä nopeita palkintoja ole luvassa. Thinkrolls, Thinkrolls 2 sekä Thinkrolls: Kings & 5-vuotiaan pelaajan kommentti: ”Tykkään näistä palleroista, ja pelaaminen on aika helppoa. Pelissä edetään tasolta toiselle pulmia ratkoen sekä suloisia ja ilmeikkäitä pallerohahmoja ohjaten
Lapsen tulisi olla jokaisen messun kunniavieras. Silloin meidän täytyy viestittää, ettei kirkossa tarvitse olla hipihiljaa tai paikallaan. Sitä eläessä voi tapahtua virheitä tai jotakin yllättävää, joten miksei siihen mahtuisi hieman lastenkin ääniä. Muistin kuitenkin, että minullakin on ollut lapsena tylsää kirkossa. 30 Me tekijät Me tekijät 30 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA TEKSTI Rosa Pöppönen KUVITUS Pekka Rahkonen Messun kunniavieras Lapsi totesi kahvipöydässä minulle, ettei hän oikein tykkää olla kirkossa, kun siellä kuulemma täytyy olla niin paljon hiljaa. Hämmennyin saamastani palautteesta. Teen mielelläni perhemessuja ja innostun pohtiessani, miten lapsi voi kokea Jumalan läsnäoloa, miten messun elää hänen leikeissään ja mitä hän kysyy kotona perhemessun jälkeen. Annanko heille tilaa, kun itse olen seurakuntalainen, entä miten huomioin heidät liturgina. Lasten läsnäolo rikastuttaisi varmasti meidän aikuisten uskoa, sillä lapset ovat viisaita teologeja. Nykyään minusta tuntuu, että kohtaan Jumalan juuri hiljaisuudessa. Eikä koskaan voi oppia olemaan kirkossa, jos siihen ei saa tilaisuutta. Samanaikaisesti ajattelen, että lapsille on oltava tilaa muutoinkin kuin perhemessuissa tai lastenja perheiden hartaushetkissä. Hiljaisuuden ja paikallaolon vaatimuksesta tylsyys on rakentunut myös omassa kokemuksessani. Lapsen voi olla vaikeaa ymmärtää sitä, että se olisi kuitenkin myös tärkeää. On hyvä muistaa, ettei lapsen ääntely automaattisesti tarkoita, ettei hänellä ole käytöstapoja: kiinnostuessaan lapsi kyselee eli tahtoo tietää lisää. Lapsilta saatu palaute tulee ottaa tosissaan, jos haluaa kannustaa heitä käymään jumalanpalveluksissa.. Perheet eivät kuitenkaan tule kirkkoon, jos he pelkäävät, että omaa äännehtivää ja liikkuvaa lasta katsotaan paheksuvasti. Yleensä silloin lapsella on myös jotakin erityisen mielenkiintoista tehtävää. Väitän, että näin ei tarvitse edes oikeasti tapahtua. Tärkeämpää on tulla huomatuksi ja saada vastauksia omiin kysymyksiin. Mutta kun mietin, miten huomioin häntä ilman, että sitä erikseen vaaditaan messun otsikossa, olen yhtäkkiä neuvoton. Rukoushelmien rukouksessa sanotaan että “Jumala on vain hiljaisuuden päässä sinusta.” Tämä kohta on puhutellut minua paljon. Olen yrittänyt muistuttaa itseäni siitä, että messu ei ole suoritus, vaan osa tavallista elämää. Vuosi sitten sain 6-vuotiaalta piirustuksen, jossa oli Jeesuksen tyhjä hauta ja toisella puolella paperia pääsiäismuna. Sitä paitsi, kun lapsi on keskittynyt ja kiinnostunut jostakin, silloin hän on luontevasti hiljaa. Onko lapsi todella jokaisen messun kunniavieras. Varmaan jokainen lasten kanssa aikaa viettänyt tietää sen tunteen, kun on liian hiljaista. Lapsena hiljaisuus kuitenkin oli minulle lähinnä aikuisten asettama vaatimus, jonka harvoin pystyin suorittamaan. Miten heidät saataisiin osaksi yhteisöä aiempaa paremmin. Se ei tuntunut hyvältä, eikä tärkeältä. Hiljaa oleminen on rankkaa. Itse asiassa minulla on ollut tylsää kirkossa vielä aikuisenakin. Riittää, että pelko saa otteen. Olen toistanut ja toistanut – ja sitten omassa toiminnassani täysin unohtanut. Teologian opinnoista minulle on jäänyt erityisesti mieleen yksi lause: “Lapsi on jokaisen messun kunniavieras.” Olen hokenut tätä kuin mantraa siitä asti, kun kävin jumalanpalveluselämän opinnot. Jos pitämiäni “tavallisia” sunnuntain kymppimessuja tutkisi siitä näkökulmasta, miten lapsi siellä viihtyisi, olisin täysin avaran kirkkotilan ja värityspöydän varassa. Miten lapset voisivat olla seurakuntalaisia niin, ettei heitä aina eristetä omiin tilaisuuksiin. Sitä olen toistellessani kysynyt ja ihmetellyt. Onko lapsille tilaa, annanko minä lapsille tilaa. Kukaan ei ollut ehtinyt opettaa hänelle pääsiäismunan symboliikkaa, eikä näköjään tarvinnutkaan. Minun teki mieli puolustautua ja alkaa selittelemään. Hänelle todennäköisesti on tärkeämpää kysyä, tutkia ja yrittää ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. Lapsissa, nuorissa ja perheissä on kirkon tulevaisuus, ajattelen. Silloin on helpompi olla osallistumatta tai osallistua ilman lasta
s. 32 Montessoripedagogiikan oppimisympäristö s. Aikuisen tehtävä ei ole niinkään opettaa kuin ohjata ja avustaa lasta opettamaan itse itseään. 44 Virsimuskari kirkkotilassa Montessoripedagogiikan ydin on lapsen kunnioittaminen. 36 Raamattua leikkien: Asser-aasin pääsiäisseikkailu s. 31 Ideasta käytännöksi KUVA Tapani Romppainen Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. Lisää sivulla 32.
Montessoriohjaaja Tea Viitasalo on läsnä ja havainnoi, mutta ei puutu lasten tekemisiin. Lapset saavat harjoitella muun muassa vasaran ja veitsen käyttämistä. Päiväkoti Montsan pihalla leikkii ryhmä lapsia. Päiväkodin aamupäivä kuluukin lasten omissa touhuissa. Tietyt elementit, kuten eri alueet ja hyllyt pyritään pitämään. Itse tekemällä Päiväkodin tiloissa on erilaisia alueita, joissa on tarjolla eri teemojen mukaista tekemistä. Hän voi ottaa tarjottimen hyllystä, työskennellä rauhassa ja palauttaa lopuksi tarjottimen takaisin hyllyyn. Montessoripedagogiikan ydin on lapsen kunnioittaminen. Jos lapsi ei ole vielä nähnyt, miten kyseinen työ tehdään, autamme hänet alkuun. Hyllyistä löytyy tarjottimia, joihin on koottu tarvittava välineistö yhden asian tekemiseen. Ohjattu toiminta sijoittuu tavallisesti iltapäiviin, jolloin voidaan kokoontua omissa pienryhmissä tai viettää yhdessä jumppatai musiikkihetkiä. – Lapsi tietää, että tarjottimella on kaikki, mitä hän työhön tarvitsee. Lapset tarkkailevat ja havainnoivat tarkasti myös muiden lasten tekemisiä ja saattavat hahmottaa jo siitä, mitä on tarkoitus tehdä. – Olemme pyrkineet muokkaamaan ympäristön, joka tukee lapsen itsenäistymistä. Sisällä eskarilaiset ovat keskittyneet omiin toimintoihinsa. Huolellisesti valmisteltu ympäristö kannustaa lasta tarttumaan häntä kiinnostaviin asioihin. Päiväkodin ympäristö pyritään pitämään lähes muuttumattomana, mikä mahdollistaa lapsen itsenäisen työskentelyn. Kaikki tarvittava on lapsen näkyvillä ja saatavilla lapsenkorkuisilla hyllyillä, mistä lapset voivat valita itseään kiinnostavaa tekemistä. Pari lasta työstää lumiukkotaulujaan pujottamalla lautaan hakattuihin nauloihin erivärisiä lankoja, osa lapsista on hajaantunut leikkimään keskenään. Aikuisen tehtävä ei ole niinkään opettaa kuin ohjata ja avustaa lasta opettamaan itse itseään. – Osoitamme lapselle, että arvostamme hänen tekemistään ja luotamme häneen. Pienestä keittiöstä löytyy tarjotin, jossa on lapsen käteen sopiva juuresveitsi ja kulho, johon voi pilkkoa vaikkapa porkkanoita. Montessoripäiväkodissa ei kaihdeta niin sanottujen vaarallisten välineidenkään käyttämistä. Lapset voivat vapaasti valita työskentelyn, joka heille on etukäteen esitelty. Pyrimme siihen, että lapsi voisi olla mahdollisimman vähän riippuvainen aikuisesta, Suomen Montessoriliiton puheenjohtajanakin toimiva Viitasalo kertoo. 32 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen MONTESSORIPEDAGOGIIKAN oppimisympäristö tukee lapsen itsenäistä oppimista Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa Montessoripäiväkoti Montsassa lapsia tuetaan itsenäistymään, kokeilemaan ja selvittämään asioita itse. Sisällä on varsin rauhallista, lähestulkoon hiljaista
Lapselle annetaan aikaa miettiä ja tehdä omia valintoja, mutta tarvittaessa lasta autetaan alkuun. Samalla voin pohtia, mitä mielenkiintoista ympäristöön voisi lisätä, jotta lapset voisivat kehittää itseään eteenpäin. – Jos lapsilla on jo oma juttu menossa, aikuisen mukaan meneminen häiritsisi lasten keskittymistä. Metsä on oleellinen osa päiväkodin toimintaympäristöä, ja eskareiden kanssa vieraillaan säännöllisesti kirjastossa. Suuria muutoksia ei tehdä, mutta materiaaleja päivitetään ajankohdan ja lapsen kehitystason mukaan. Lähtökohta on, että lapsi kehittää itse itseään. Montessoripedagogiikan ”äiti” on Maria Montessori, joka syntyi Italiassa vuonna 1870. Lähde: Suomen Montessorikoulutus, www.montessorikoulutus.fi vuoden ajan samoissa paikoissa. – Aikuinen näyttää ensin, mitä on tarkoitus tehdä. Kun lapsi jää itsenäisesti harjoittelemaan, hän voi varioida näkemäänsä ja toteuttaa työskentelyn haluamallaan tavalla, sanoo Tea Viitasalo.. Eskareille talon toimintatavat ovat jo tuttuja, ja he saavatkin toimia eri puolilla taloa varsin vapaasti ja itsenäisesti, mutta kuitenkin aikuisen läsnä ollessa. Aikuisen tehtävä on olla sivussa ja havainnoida lasten tekemisiä. Hänestä oli maansa historian ensimmäisiä naislääkäreitä ja myöhemmin Rooman yliopiston antropologian ja terveysopin professori. Viitasalon mukaan Montsan eskarilaiset osaavat jo pitää hyvin huolta niin itsestään kuin pienemmistäänkin. Aikuisen rooli Kun lapsen kyky kantaa itsestään ja ympäristöstään vastuuta vahvistuu, myös hänen vapautensa kasvaa. – Kun lapsen taidot, itsensä kontrollointi ja hallinta kehittyvät, lapsen ympäristöä laajennetaan pikkuhiljaa. – Lasten ulottuville voisi valmistella työn, jossa tutkitaan samankaltaisia suomenkielen sanoja kuten palo-pallo ja kisa-kissa. 33 Ideasta käytännöksi MONTESSORIPEDAGOGIIKAN oppimisympäristö tukee lapsen itsenäistä oppimista Montessoripäiväkodit Maria Montessori (1870–1952). Yleensä työskentely aloitetaan arkielämän tehtävistä, joista jo kolmevuotiaillakin on mahdollisuus selviytyä. On hyödyllisempää havainnoida heidän puheitaan ja työskentelyään. Myöhemmin hän havaitsi tämän menetelmän ja välineiden helpottavan kaikkien lasten oppimista. Oppimisympäristö laajenee lopulta myös päiväkodin ulkopuolelle. Kehitystason mukainen ympäristö Ohjaajan tarkoitus on avata ympäristöä lapsen kehitystason mukaisesti. – Lapsen kanssa voidaan mennä jonkun hyllykokonaisuuden luokse, josta hän voi aikuisen avustamana valita häntä kiinnostavimman työskentelyn. Esimerkkinä Viitasalo mainitsee, miten jo lukuja kirjoitustaitoisia lapsia voi auttaa kaksoiskonsonanttien oppimisessa. Työskennellessään kehitykseltään viivästyneiden lasten parissa Maria Montessori kehitti opetusmenetelmän, joka tuki heidän oppimistaan. – Järjestys on oleellinen asia, jotta lapsi osaisi toimia omassa ympäristössään. Lapsen kanssa lähdetään liikkeelle pienistä kokonaisuuksia, joita laajennetaan pikkuhiljaa. Kun lapsi jää itsenäisesti harjoittelemaan, hän voi varioida näkemäänsä ja toteuttaa työskentelyn haluamallaan tavalla. – Jos lapsen toinen kieli on suomi tai lapsella on muita vaikeuksia toimia ryhmässä, näen erittäin tärkeänä, että aikuinen toimii lapsen apuna ja tukena erityisesti vuorovaikutustilanteessa toisten lasten kanssa. Aikuisen tehtävä on kuitenkin olla saatavilla silloin, kun lapsi kokee tarvitsevansa hänen apuaan. Lähde: Suomen Montessoriliitto, www.montessori.fi Montessoripäiväkodeissa toiminta tapahtuu lasten itsenäisyyttä ja omatoimisuutta tukevassa ympäristössä, johon Montessori suunnitteli konkreettisen toimintavälineistön: käytännön elämän työt, aistitoimintoja harjaannuttavat toimintavälineet, äidinkieltä ja vuorovaikutustaitoja tukevat materiaalit, matematiikan välineistön sekä kulttuurin, luonnontieteen ja taideaineiden opetteluun suunnatut toiminnot. Lapsen kehittyessä ympäristöön lisätään muun muassa matematiikan, äidinkielen ja kulttuurin välineistöä
Lapsi huomaa, että tämä ei oikein ja jotain tulee korjata. Emme huuda asiaamme huoneen toiselta puolelta, minkä takia meillä ei ole myöskään meteliä. – Jos meillä on jollekin asiaa, menemme hänen luokse. Rauhallinen arki Vaikka ympäristö tarjoaa runsaasti tekemistä, työhön tarttuminen saattaa olla joskus vaikeaa. Sääntöjä on vähän, mutta ne ovat selkeitä ja helposti noudatettavissa. Pian ne vakiintuvat luontevaksi tavaksi toimia. – Vaikka jokin asia näyttää siltä, että se ei ole aikuisen näkökulmasta mennyt oikein, se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö lapsi olisi oppinut valtavan määrän jotain muuta, Viitasalo painottaa. Lopputulos ei ole välttämättä aikuisten mielestä se kaikista puhtain, mutta se ei ole oleellista. Kyseistä työskentelyä voidaan käydä ohjaamassa toteutettavaksi turvallisemmalla tavalla. Saattaa olla, että juuri silloin aivossa tapahtuukin jotain hyvin mielenkiintoista. Lapsi odottaa rauhassa Viitasalon puhuessa asiansa loppuun. Tärkeintä on, että lapsi saa osallistua yhteisestä tilasta huolehtimiseen. Aina ei tarvitse olla tekemistä. – Jos kysymyksessä on lasten turvallisuus, silloin tilanteeseen on puututtava. Veden kanssa saa läträtä. Toimintapa kumpuaa päiväkodin yhteisistä säännöistä. Pihassa on mahdollista keinua ja kiipeillä, mutta autonrenkaiden kantaminen ja työntäminen poikkeavat tavallisista pihapuuhista. – Montessoripedagogiikkaan kuuluu ajatus alle kolmivuotiaiden lasten tarpeesta käyttää maksimaalista voimaa ja harjoittaa omaa voimankäyttöään. He kantavat ulkovarastosta tavarat pois, puhdistavat varaston hiekasta ja järjestävät tavarat takaisin omille paikoilleen. Montsassakin lapset saattavat tulla sanomaan, että ei ole tekemistä. Päiväkodin henkilökunta pyrkii toimimaan samalla tavalla, mitä lapsiltakin odotetaan. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Tekemisen tärkeys Montessoripedagogiikassa tärkeintä on tekeminen, ei niinkään lopputulos. Vasta kun Viitasalo kääntyy katsomaan lasta, hän kertoo asiansa. Lapsilla on mahdollisuus toteuttaa tarvettaan pihassa olevien autonrenkaiden parissa. Virhekontrolli voi olla myös mekaaninen; palapelissä jokin pala ei mahdu paikalleen. Kaikki me tarvitsemme joskus pienen tauon. – Silloin meidän tehtävä on aistia ja tunnustella yhdessä lapsen kanssa, haluaako hän olla hetken aikuisen kanssa ja tulla syliin, vai onko hänellä mahdollisesti vanhempia ikävä. Jos lapsi ei ole ymmärtänyt tehtävää eikä onnistu sen toteuttamisessa, lapsen kanssa voidaan käydä tehtävä uudelleen läpi jonain toisena hetkenä. Tekemiseen ei puututa kesken työskentelyn. – Lasten kanssa panostetaan heti alkusyksystä kauniiden toimintatapojen harjoittelemiseen. Viitasalon puhuessa yksi lapsista tulee hänen viereensä ja laskee kätensä hänen olkapäälleen. – Meillä on lasten käyttöön tarkoitettuja rättejä, pölyhuiskia, mikrokuituliitoja ja lasten kokoiset lattiamopit. Osassa montessoripedagogiikan materiaaleissa on ominaisuus, että lapsi pystyy itse huomaamaan tekemänsä virheen. Toisia kunnioittava käyttäytyminen luo meille kaikille turvan ja vapauden olla ja voida hyvin sekä keskittyä oleelliseen. Siivousinnostus saattaa iskeä toisinaan sisälläkin. Lapset osallistuvat myös alueen hiekoittamiseen ja mattojen tamppaamiseen. – Esimerkiksi matematiikan tehtävissä lapsi pystyy visuaalisesti hahmottamaan, jos jokin ei ole mennyt oikein. Pihapuuhia Montsan päiväkodin piha ei juuri poikkea muiden päiväkotien piha-alueista. Pihalla ei kuitenkaan pelkästään leikitä, vaan lapset saavat halutessaan osallistua arkisiin askareisiin. Lapsen tekemisen tapaan ei puututa. – Toisinaan eskarilaiset saattavat innostua siivoamaan. Aikuinen voi antaa mallia esimerkiksi kantamalla renkaita paikasta toiseen. Välillä voidaan pötkötellä hetki yhdessä, ja lapsella on oikeus vain olla. Heille on hankittu pienet lumikolat ja haravat, jotka ovat ahkerassa käytössä. Keväällä istutetaan kukkia ja hoidetaan muita kasveja. nosto
Se on niin hyvien muistojen luomisen kuin tulevaisuutta koskevien lupausten päivä. Kyseessä ei ole korskea kuningas, vaan ystävä, joka katsoo lempein ja rakastavin silmin. Jeesus ei olekaan poissa, vaan hän on noussut kuolleista. Pääsiäisaamuna kaikki muuttuu jälleen. Kiirastorstain iltana kuljetaan kohti pettymystä ja hämmennystä. Se on kiitoksen päivä. Syntyy kokemus autetuksi tulemisesta ja turvassa olemisesta. Hän vastaa sisältöjen ja menetelmien tarkoituksenmukaisuudesta. Mutta elämä ei ole yksinomaan iloista ja onnellista, vaan se sisältää myös surun ja kivun sävyjä. Pääsiäisen tapahtumat mahdollistavat monien vaikeiden asioiden käsittelemisen. Pääsiäisen sanomaan tutustumista ei pitäisi kuitata sillä, että lapset osallistuvat seurakunnan järjestämään kirkkohetkeen tai vaellukseen. Koska pääsiäisen tapahtumat herättävät suuria tunteita, on tärkeää, että niistä puhutaan tutun ja turvalli-sen aikuisen kanssa. Jos lapsi saa mahdollisuuden kohdata raskaat asiat turvallisen aikuisen seurassa, hän oppii käsittelemään negatiivisia tunteitaan ja elämään maailmassa, jossa on myös pahaa. Vain kuollut voi nousta ylös. Lapselle se on iloista aikaa virpomisineen ja pääsiäismunineen. Vasun mukaan pohjan käytännön katsomuskasvatukselle luo se, että kasvattaja tuntee oman lapsiryhmänsä ja sen yksittäiset lapset. Myös lapsi joutuu näitä kohtaamaan – enemmän tai vähemmän. Siksi pääsiäisjuhlassa on hyvä viipyä hetki ja tarjota ilosanomaa kaikkien aistien kautta. Silmä nauttii valoisista väreistä, korvaa hellii sopiva musiikki – joka houkuttelee vaikkapa tanssiin – höyhenillä sively kutittelee tuntoaistia, kukat tuoksuvat jne. Matkamiestä odottaa iloinen yllätys. Asser-aasin pääsiäisseikkailun myötä haluan rohkaista sinua kohtaamaan lapsen rinnalla pääsiäisen koko tunnekirjon. Asser tarjoaa lapselle matkakumppanin, jonka seurassa hän saa toisaalta osallistua tapahtumiin, toisaalta tarkastella niitä hiukan etäämpää. Silloin luodaan yhteys, joka ei katkea kuolemassakaan, yhteys, joka sitoo ystävät toisiinsa ikuisiksi ajoiksi. Liikkeelle lähdetään palmusunnuntain toiveikkaasta, huolettomasta ja luottavaisesta ilosta, kun kauan odotettu Messias saapuu. Toimintapisteet antavat lapselle mahdollisuuden rakentaa tarinaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Pääsiäisen painopiste on ylösnousemuksen ihmeessä ja ilossa. Jos kasvattaja vaikenee ikävistä asioista, lapsi jää yksin kokemuksineen ja tunteineen. Hyvä nyrkkisääntö on se, että kuolemasta puhutaan yksinkertaisesti ja dramatisoimatta. Ja kun Jeesus pitkänäperjantaina ristiinnaulitaan ja kuolee, saapuu suru ja kipu. Juhlaan kuuluvat tietysti myös herkut, vaikkapa suklaamunien ja makeisten muodossa. Elämä kumpuaa entistä voimakkaampana ja kestävämpänä: iankaikkisena. Tämä kuitenkin vesittää pääsiäisen sanoman. Kiirastorstai on rauhan ja levollisen yhdessäolon päivä. Lasta tulee luonnollisesti suojata liian raskailta asioilta. Se on kuoleman voittamisen, ylösnousemuksen ja uuden elämän juhla. Lauantain yli kuljetaan ikävän ja alakulon harmaissa sävyissä. Pelko ja viha hallitsevat tunnemaailmaa. Kuolemaa ei voi voittaa kuolemaa kohtaamatta. 35 Ideasta käytännöksi TEKSTI Taina Karvonen KUVITUS Laura Kartano RAAMATTUA LEIKKIEN Eipä ihme, että moni vanhempi ja ammattikasvattajakin karsii ikävät tapahtumat kokonaan pois ja jättää jäljelle vain suklaisen kuoren. Asserin tehtävä on myös sanoittaa erilaisia tunteita, joita tapahtumat synnyttävät lapsessa. Kasvattajan kannalta pääsiäinen on myös haastava juhla: ilon ja riemun lisäksi pääsiäisen tapahtumat synnyttävät vaikeita tunteita; esimerkiksi pelko, suru ja ikävä kohtaavat niin Jeesuksen kuin hänen ystävänsäkin työntäen hetkeksi kaiken hyvän syrjään.. Se voi olla keskeinen osa pääsiäisen viettoa, mutta asioita pitäisi käsitellä myös ennen ja jälkeen kirkkoretken. Tutut symbolit taas kuvaavat sitä, mihin sanat eivät riitä. Hän on myös voittanut kuoleman. Pääsiäisen lohduttavaa sanomaa ja siitä noussutta iloa ja kiitollisuutta ei voi painottaa liikaa. Odotettu Messias ei olekaan voitokas san-kari, vaan hänet vangitaan ja viedään tuomittavaksi. Pääsiäinen lapsen kanssa Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla
Hän kertoo, että se on päiväkirja, jonka on kirjoittanut kauan sitten aasi nimeltä Asser. 36 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Asser-aasin pääsiäisseikkailu TEKSTI Taina Karvonen KUVITUS Laura Kartano POLUN SUUNNITTELU lastenohjaajat Satu Karvonen ja Jenny Nikkanen/ Vantaankosken seurakunta Vantaankosken seurakunnassa pääsiäispolku leikkipisteineen toteutettiin ulkona. Hauta suljettiin asettamalla oven eteen isohkoja kiviä. Polulla voi viipyä, sille voi palata tai se voi olla kertaelämys. Myös kertomusta voi yksinkertaistaa ryhmän mukaan. Pääsiäiskertomus – Asser Aasin päiväkirja tai jokin muu – täytyy tietysti olla ohjaajan käytettävissä. Sakastin ovisyvennykseen rakennettiin hauta. Asserin ohjaamana lähdetään tutustumaan pääsiäisen tapahtumiin. Jenny ja Satu kiinnittivät laminoidun tekstin kuvineen puihin tai seiniin eri pisteissä, mutta yhtä hyvin teksti voi kulkea ohjaajan mukana. Mikäli kertomukseen halutaan liittää musiikkia, voidaan käyttää esimerkiksi lasten virttä 27 Kohti pääsiäistä. Aikuiset voivat rakentaa leikkipisteet valmiiksi ja täydentää niitä lasten kanssa matkan varrella tai sitten lapset voivat osallistua rakentamiseen alusta alkaen. Pisteessä oli myös ohjeet siitä, mihin seuraavaksi siirryttiin. Aikuinen johdattelee lapset leikkiin esittelemällä vanhan pölyisen kirjan, jonka hän on löytänyt jostakin. Kiven raivaaminen oven edestä vaati lapsilta jonkin verran ponnistelua, mutta se ei kuitenkaan ollut heille ylivoimaista. Pisteitä oli siis neljä: Jerusalemin tie, yläsali, Golgata ja Jeesuksen hauta. Golgata sijaitsi muurien (sisäpihan) ulkopuolella metsikössä. Erilaiset ryhmät päiväkodista ja alaluokilta voivat kulkea polun itsenäisesti oman opettajansa tai muun aikuisen kanssa.. Jenny ja Satu hyödynsivät Kivistön kirkon sisäpihaa. Talli ja ratsastuspolku rakennettiin katoksen alle. Pääsiäispolulla eletään pääsiäisen tapahtumat palmusunnuntaista kiirastorstain ja pitkäperjantain kautta pääsiäisaamuun. Kivistössä on leikkimökkikirkko, joka toimi yläsalina. Polun voi toteuttaa joko ulkona tai sisällä. Pitkäperjantain esittäminen vaatii hienosäätöä, jossa huomioidaan lapsiryhmän erityispiirteet: jollekin voi esitellä kuvataulun tai krusifiksin, jollekin toiselle ryhmälle riittää yksinkertainen risti. Tarvitaan myös kuvia tai esineitä, jotka luovat mielikuvia asioista. (Tai ehkäpä leikki jatkuu tulevina vuosina, jolloin pääsiäinen saattaa olla aiemmin.) Lumesta voi rakentaa esimerkiksi Jeesuksen haudan – ja kiveksi voi pyöritellä ison pallon! Tai sitten lumimuurin avulla voi rajata yläsalin. Isommat lapset, esimerkiksi iltapäiväkerholaiset, voivat rakentaa polun pienemmille tai jopa perheilleen. Tänä vuonna lunta on tullut paljon, ja Pohjois-Suomessa sitä lienee vielä huhtikuussakin. Ideat voivat syntyä toiminnan aikana. Jos seurakunnassa on vanhoja uskonnonopetuksessa käytettyjä tauluja, ne käyvät erinomaisesti kuvaamaan eri tapahtumia
Rakennetaan lasten kanssa yläsali, jossa Jeesus ruokaili. Hän sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän edestänne. Pienen aasin askeleet nyt kuuluu kaukaa tiellä. Siirrytään Golgatalle. Luetaan: Tämän jälkeen Jeesus otti leivän, kiitti siitä, taittoi siitä palasia ja antoi ystävilleen. En voinut käsittää. Ihmiset huusivat: ”Vapauta Barabbas!” Olivatko he kaikki tulleet hulluiksi. Palmunoksat taitetaan ja niillä heilutellaan. Kuulin, että hänet vietäisiin maaherra Pilatuksen eteen syytettäväksi ja tuomittavaksi. PITKÄPERJANTAI Luetaan: Minun oli kuitenkin täytynyt torkahtaa hetkeksi, sillä kun havahduin, sotilaat raahasivat Jeesuksen pois. Haittaako, jos ne eivät ole niin kovin vanhoja. Millaisia astioita. Koska meillä päin on kovin pölyistä, jalkojen pesu matkan jälkeen ennen ateriaa on aika tavallista. Tiesin, että Barabbas oli paha mies. He levittivät vaatteita jalkojemme alle, heiluttivat palmunoksia ja huusivat: ”Hoosianna, auta meitä. LV 27, 3. Äkkiä Pilatus tuli kuitenkin ulos talostaan ja puhui väkijoukolle: ”Voin vapauttaa yhden vangin pääsiäisjuhlan kunniaksi. Messias on matkalla. Vaelsimme läpi suuren kaupungin ja ihmiset tervehtivät meitä. KIIRASTORSTAI Luetaan: Jeesus pysähtyi ystävineen erään talon luokse. Tien me sinne tiedämme. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) Asser-aasin pääsiäisseikkailu RAAMATTUA LEIKKIEN PALMUSUNNUNTAI Laskiainen lasketaan. Tehkää tämä minun muistokseni.” Jeesus jalat puhdistaa ehtoollisen juhlaan. Tien me sinne käymme. Armoansa tarjoaa, vaikka lahjaa tuhlaan. säk. Varataan myös pajunkissoja. Vapautanko Barabbaksen vai Jeesuksen?” Minua alkoi pelottaa. 37 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Eräänä päivänä pääsiäisen aikaan seisoin liekaan sidottuna kotitaloni pihassa. Paaston aika alkaa. Luetaan: Hei, olen Asser Aasi. Mutta outoa oli se, että jalkoja pesi joku tärkeä henkilö. Löytyisikö jostain vati, jossa jalat voitaisiin pestä. Yleensä jalkojen pesu on palvelijoiden tehtävä. Hän oli varmasti hyvä mies. Tämän jälkeen siirrytään yläsaliin. Niin iloista, että se on syvää. Minne hän menisi. Jeesus rukoili siellä. Jeesus taas… hän oli ratsastanut selässäni, taputtanut minua ja puhellut ystävällisesti. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Kiitos, että autat.” Ajattelin, että miehen täytyi olla vaatimattomasta ulkomuodostaan huolimatta jonkin sortin kuningas. Se oli ihahaa – ihanaa! Rakennetaan talli keppihevosille sekä polku, jota pitkin voi ratsastaa turvallisesti. Paaston aika alkaa. Sitten Jeesus ja hänen ystävänsä istuutuivat pöydän ääreen ja söivät.. Mitä näinkään: Jeesus oli polvillaan lattialla ja pesi ystäviensä jalkoja vadissa. Lauletaan LV 4. Silloin luokseni tuli muutamia miehiä, jotka irrottivat minut ja aikoivat viedä pois. Jenny ja Satu käyttivät riisikakun palasia. Kumman haluatte. Tien me sinne käymme. Tämä kaikki tapahtui kauan sitten kaukaisessa maassa, jonka nimi oli Palestiina. Jokainen nyt tietää kuka tulossa on siellä. Olin yllättynyt, mutta ylpeä: joku hieno herra tarvitsi minua. Pihalla oli valtavasti ihmisiä, enkä päässyt kurkistamaan edes ikkunasta. Luetaan: Sitten Jeesus puhui siitä, kuinka hän menisi pois, mutta palaisi myöhemmin takasin ystäviensä luo. Tömistelin maata kavioillani, jotten nukahtaisi. LV 4, 1.–2. (Leikisti/oikeasti?) Millainen voisi olla pöytä. Miehen ystävät kutsuivat häntä herraksi tai opettajaksi tai Jeesukseksi. Halusin tietää lisää. Kiiruhdin ikkunan ääreen ja kurkistelin siitä sisään. He kaikki menivät sinne sisälle ja puhelivat aikovansa syödä siellä juhla-aterian. Pilatuksen taloon ei pienellä aasipololla ollut mitään asiaa. Miksi Jeesus menisi pois. säk. Hetken päästä selkääni nousi mies, joka ei ollut kovin hienosti puettu, kuten olin odottanut. Pilatus kysyi He sanoivat, että heidän herransa tarvitsee minua. Mutta miehellä oli kilteimmät silmät, jotka olin koskaan nähnyt ja hän taputti minua lempeästi. Voisiko olla jotakin, mitä voisi syödä ihan oikeasti. Juhlamielin Herra tervetulleeks’ toivotellaan. säk. Olin aivan ihmeissäni. Tien me sinne tiedämme. Mitähän ruokaa pöydällä olisi. Miksi. LV 27, 1. Lapset saavat vuorotellen joko ratsastaa Jeesuksen tavoin ennalta sovitun reitin tai toimia väkijoukkona ja heilutella pajunoksia palmunlehvien tapaan. Olen kirjoittanut tämän päiväkirjan, koska haluan kertoa sinulle elämäni ihmeellisimmän seikkailun. Seurasin Jeesusta ja hänen ystäviään puutarhaan, jonka nimi oli Getsemane
Tien me sinne tiedämme. Koska pääsiäisen tapahtumat herättävät suuria tunteita, on tärkeää, että niistä puhutaan tutun ja turvallisen aikuisen kanssa.. Seurasin raskain sydämin, mitä Jeesukselle tapahtui. Löytyisiköhän jostain rytmisoittimia. Olin surullinen, enkä osannut edes palata kotitalolleni. ”Katsokaa, aurinko paistaa iloisesti ja Jeesus on voittanut kuoleman!” Minä tiesin, että enkeli oli totta, olinhan itse nähnyt hänet. Murheisia lohduta, Jeesus, meitä auta. HILJAINEN LAUANTAI Luetaan: Seuraava päivä oli elämäni valjuin. Järjestetään riemujuhla. Ei minulla nälkä ollutkaan. Tien me sinne tiedämme. Tien me sinne tiedämme. Aurinko paistoi heleästi. Jeesus ei ollutkaan kuollut, vaan eli. Tien me sinne käymme. Mietitään, miltä Jeesuksen ystävistä tuntui, kun he ymmärsivät, että Jeesus oli noussut kuolleista ja eli. LV 27, 7. Olin niin väsynyt, että surustani huolimatta nukahdin heti. Ollaan Golgatalla. ”Ristiinnaulitse”, huusivat ihmiset. Jeesus oli kuollut. Te ette sitä silloin oikein ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti, mutta nyt se tapahtunut. LV 27, 5.–6. Naiset olivat kummissaan ja niin olin minäkin! Silloin haudasta astui esiin enkeli, joka lausui:” ”Älkää pelätkö”, se sanoi, ”Te etsitte Jeesusta, mutta hän ei ole enää täällä. Tien me sinne käymme. Minä juosta jolkuttelin naisten perässä, kun he riensivät ystäviensä luokse. Jeesus elää!” Sitten enkeli kehotti naisia menemään Jeesuksen muiden ystävien luo ja kertomaan, että Jeesus eli. Tuntui, että kaikki oli harmaata, kalliot, taivas – jopa minun karvanikin oli tavallista harmaampi. Painauduin nukkumaan Jeesuksen haudan kylkeen. Ja minä tiesin, että en koskaan jättäisi tätä joukkoa, sillä halusin olla paikalla, kun Jeesus saapuisi ystäviensä luo. Jenny ja Satu varasivat tarjoiluksi pieniä pääsiäismunia, joita jokainen sai pienessä koristellussa pussissa. Tämä voi tapahtua ulkona tai sitten ulkoilijat voivat siirtyä sisätiloihin jatkamaan juhlintaa. Pääsiäisen hälinöissä kukaan ei muistanut minua. Jenny ja Satu käyttivät keppinukkeja. Mutta vieläkään en osannut palata kotiin, vaan meni takaisin Jeesuksen haudalle ja nukuin siellä toisenkin yön. En voinut uskoa, että näin kävisi. Murhe täyttää sydämet. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN kansalta, mitä Jeesukselle piti tehdä. Yhteen ääneen ja toistensa päälle puhuen he kertoivat näille enkelistä ja siitä, että Jeesus oli lupauksensa mukaisesti noussut kuolleista. En voinut käsittää sitä. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Ihmettelin sitä. Ja silloin ymmärsin, että Jeesus tulisi vielä tervehtimään ystäviään. Näillä koristellaan tila. Mitenkähän he saisivat sen kiven vieritetyksi haudan suulta. säk. säk. Vapahtaja tuomitaan, kuolemaan hän kulkee. Yllättäen tuli pimeää. Haudassa odottaa enkeli tai enkeleitä. Suuri kivi poissa on, tyhjä kirkas hauta. Valtakuntaan rakkauden meidät kaikki sulkee. Tunnistin heidät hänen ystävikseen. Kurotin päätäni ja näin saman, minkä hekin: kivi ei ollut paikallaan, se oli jo vieritetty pois. –8. Esillä voi olla kaikenlaisia pääsiäiseen liittyviä elementtejä: kankaita, värikkäitä ilmapalloja, kukkia, tipuja, munia ja afrikkalainen risti, elämän merkki. Siellä sotilaat naulasivat Jeesuksen ristiin. PÄÄSIÄISAAMU Luetaan: Aamulla heräsin hälinään. He olivat varmaan tulleet voitelemaan Jeesuksen ruumiin maan tavan mukaan. Tien me sinne käymme. Lauletaanko itse vai soitetaanko musiikkia mediasta. ”Hän elää. Tarvitaanko säestystä. Jeesuksen ystävät ottivat hänet alas ristiltä ja hautasivat kalliohautaan ja vierittivät suuren kiven sen suulle. Tässä kohden voidaan sytyttää kynttilä. Tulin niin iloiseksi, että mieleni teki hihkua. Jeesus huusi: ”Se on täytetty.” Sitten hän kuoli. Tämä ilouutinen kaikki kansat kohtaa. Maleksin ympäriinsä kaupungilla ja nyhdin ruohoa ruuakseni sieltä, missä sitä sattui olemaan. Samassa naiset huudahtivat yllättyneinä. Jeesus vietiin ulkopuolella olevalle kukkulalle, jonka nimi on Golgata. Vapahtaja läsnä on, taivas meille hohtaa. Jos pääsiäispolun kiertää muualta tullut ryhmä, juhlahetki saattaa olla pienimuotoisempi. Mitä ihminen tekee, kun hän on oikein iloinen: tanssii, laulaa soittaa. Jeesus elää! ”Naiset riemuitsivat. Vieritetään esteet – kivi tai kivet -– pois haudan suulta. Tien me sinne tiedämme. Huomasin, että kaksi naista oli tullut Jeesuksen haudalle. Mutta Jeesus rukoili: ”Jumala, anna heille anteeksi. Jeesus on noussut kuolleista, kuten hän lupasi. Perjantaina hiljaisuus synkän taivaan alla. Tien me sinne käymme. Hän ei koskaan jättäisi lupaustaan täyttämättä. Pääasia, että siinä on kylliksi aineksia korostamaan iloa ja elämän voittoa. Aamu oli pitkällä
Jotkut selittävät niillä myös moraalisia ihanteita: Se, mikä on ollut ihmisyhteisölle evolutiivisesti vahingollista, on koettu iljettäväksi, ja sen tekemistä on alettu moittia vääränä. Aivan helppo kirja ei ole. Keskustelussa on niin monta ulottuvuutta ja taustalla erilaisia teorioita. Miten ollaan vastuussa ryhmän jäsenenä. TEKSTI Suvielise Nurmi. Siihen tarvitsemme toisia ihmisiä, jotka auttavat ottamaan etäisyyttä omiin haluihin ja tarpeisiin sekä paljon harjoittelua. Nykyisin yhä suurempi osa valinnoistamme pystytään selittämään neurofysiologian ja psykologian avulla. Inhimillinen taito arvioida ja toimia vastuullisesti näyttävätkin olevan päämääriä, joita voi harjoittaa vain osallistumalla sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Luonnontieteen mukaan kaikilla asioilla on jokin selittävä syy, josta ne välttämättä seuraavat. Empatian, surun, pelon, kiintymyksen ja toivon taidot asettavat oman ja yhteisen hyvät sopusointuun. Se kuvaa kattavasti laajaa luonnontieteen ja filosofian vuoropuhelua tärkeästä, mutta vaikeasta asiasta. Vain vapaa tahto – jos sellaista on – pystyy vastustamaan tätä. Kysymys vapaudesta on aina askarruttanut filosofeja ja sitä on määritelty monella tavalla. Mutta myös vapautta ohjata joustavasti omaa toimintaansa niiden mukaan. Käärmeen näkeminen pysäyttää aiotun askeleen, hämähäkki herättää inhoa ja äkkinäinen ääni laukaisee stressihormonit, jotta nopea pakeneminen onnistuisi. Minimissään vapaus on sitä, ettei mikään estäisi tekemästä toisin. Miksi vapaus on niin vaikeaa, ja miksi sitä on vaikea käyttää oikein. Entä onko tieto hyvästä kana ja hyvä tahto muna vai päinvastoin. Ryhmäkin tarvitsee selviytyäkseen vapaita jäseniä. Sopeutuakseen elämään inhimillisessä kulttuurissa lapsi tarvitsee tahtoa sitoutua yhteisiin sääntöihin ja uskouksiin. Meille on evoluutiossa kehittynyt taito reagoida automaattisesti ympäristön ilmiöihin ilman tietoista harkintaa. Jos vaistomainen reaktio lyöntiin on lyödä takaisin, toisen posken kääntäminen on vapaan tahdon voimannäyte, joka voi pysäyttää kierteen. Kiinnostunut lukija voi kuitenkin jo osia poimimalla saada hyviä oivalluksia kasvattajan haastavaan tehtävään. Tällaiset mekanismit ovat auttaneet ihmistä selviytymään petojen ja vaarojen keskellä. Mutta ovatko teot ja luonne ihmisen omassa vallassa. Vaikka vapaus ymmärretään vastuullisuuden välttämättömäksi ehdoksi, ei ole luonnontieteen näkökulmasta lainkaan varmaa, että olemme vapaita. Kasvattajalle nämä ovat kovia kysymyksiä: Onko mahdollista tukea lapsen oman minuuden kasvua ja harkinnan taitoja ilman, että vain siirtää häneen omat käsityksensä. Visala piirtää ilahduttavan selväsanaisesti kuvaa vapauden eri puolista ja ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa maailman menoon. Pitävätkö vääjäämättömät luonnonlait, geenit ja kasvatus meitä sätkynukkeinaan. Pastori ja Helsingin yliopiston dosentti Aku Visala on kirjoittanut kirjan, jollaisia ei usein ilmesty suomeksi. Vapaus merkitsee mahdollisuutta muuttaa tapahtumien Aku Visala Vapaan tahdon filosofia Gaudeamus 2018 vääjäämätön suunta. Visalan mukaan hypersosiaalisuus on ollut tärkein syy siihen, että ihmisolennoille on kehittynyt itsesäätelykyky. Viisas kasvattaja tukee lasta harjoittelemaan vapautta, jotta hänestä kasvaisi vastuullinen ja eettinen. Silti kukaan ei kiellä, että sitä kannattaa tavoitella. Vahingossa tönäiseminen on pahoiteltavaa, muttei rangaistavaa. Koska automaattiset toiminnot eivät ole vapaita, ei ihminen voi olla niistä vastuussa. Katolisen moraalifilosofi Alasdair MacIntyren mukaan mitä tahansa järkevänä pidettyä perustetta ei pidä hyväksyä – on uskallettava kyseenalaistaa välttämättömältä näyttävä ja osattava arvioida, mitkä toiminnan perusteet todella ovat hyviä. Vaativin määritelmä vapaudelle on autonomia: se että ohjailen myös omia halujani, päämääriäni, uskomuksiani ja luonnettani. Tällaiset selitykset ovat kuitenkin yksinkertaistavia. Meillä on valtava kyky oppia ympäristöstä ja ohjata omaa toimintaa sosiaalisen yhteisön avulla: se, mitä syön tai puen, tai kenen kanssa vietän aikaa, heijastaa sosiaalisia odotuksia ja normeja. Myös luontaiset vaistot, biologinen ja psykologinen luontomme ovat tärkeitä tukia. Visalan mukaan hypersosiaalisuus on ollut tärkein syy siihen, että ihmisolennoille on kehittynyt itsesäätelykyky. 39 Ideasta käytännöksi KIRJAHYLLY Vapautta pidetään tärkeänä. Aina ei ole kuitenkaan helppo erottaa, onko teko lähtöisin lapsesta itsestään vai ympäristön paineista tai psykologisista lainalaisuuksista. Vastuulle se ajatellaan jopa välttämättömäksi. Teon pitää olla lähtöisin omista haluista tai luonteesta. Vähän vaativampien määritelmien mukaan pitää olla lisäksi kyky tehdä toisin
Lapset tulevat huljuttamaan sormiaan kastemaljan vedessä.. Tämä messu on suunniteltu toimimaan pienille lapsille. Sillä on nälkä ja se lähtee etsimään ruokaa. Muuten laidun kootaan pois saarnan jälkeen. Siksi sen teologia on selkeää ja yksinkertaista. ”lampaat löytää kotikirkon” tai ”paimen pitää meistä huolen…” Siunaus ja alkutervehdys Johdantosanat – aikuinen ja lapsi voivat jakaa kerrontaosuudet keskenään. Silloinkin, kun kiukku saa meidät sanomaan tai tekemään jotain, joka tekee meidät ja muut surullisiksi. ruohoa, heinää Nyt lampaat lähtevät liikkeelle kohti ruohoa kasvavaa laidunta. Suunnitelman on tehnyt Leppävaaran seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Kirsti Koskela. Sinun sylissäsikin voi olla yksi niistä. Hyvän Paimenen sunnuntaina alttarikaiteen eteen jätetään tilaa, jotta lapset mahtuvat kunnolla liikkumaan ja leikkimään. Tiedätkö, mitä lampaat syövät. Tuo lampaasi sinne, missä sinun mielestäsi voisi olla laidun. I JOHDANTO Kulkue ja alkulaulu LV 54:1–3 Lähtekäämme kotikirkkoon Kulkueessa olevilla lapsilla ja liturgilla on sylissään lampaat. 10: 11–16 Saarna Tänään on paljon pikkuisia lampaita eri puolella kirkkoa. Kunnia (perhemessun kaikulaulu) ja kiitosvirsi LV 68 Jumala loi Päivän rukous II SANA Päivän virsi LV 99 Hyvä paimen rakastaa Evankeliumi, Joh. Jumala kuulee pyyntömme. Raamatussa sanotaan, että Jumala on meidän ihmisten paimen, jonka hyvässä hoidossa saamme olla ja elää. Täällä lampaan jano hellittää. Hän on hyvä silloinkin, kun meistä tuntuu, ettei mikään onnistu. Missä täällä voisi olla puro, josta lammas voisi juoda. Puhuja asettaa oman lampaansa laitumelle. Kun lampaat ovat tarpeeksi syöneet ruohoa, niille tulee jano. Ammenna kastemaljasta vettä ja valuta se maljaan. Laulamme LV 64, Jeesus meidän veljemme. Laidun saa jäädä paikalleen koko messun ajaksi, mikäli sen kanssa on tilaa viettää ehtoollista. Kalusteet ovat lapsenkokoisia – pyöreitä ja pehmeitä pintoja on paljon. Tuo hänen luoksensa kaikki se, mikä sinua vaivaa. Viedään lampaat puron luokse. Se on suunniteltu alusta asti nimenomaan lasten tilaksi. Aamulla lammas herää. Se tuntee myös lammaspaimenen, joka pitää siitä huolta ja auttaa. Alttarikaiteelle on asetettu vihreä kangas kuvaamaan lammasten laidunta. Laula kanssani kaikuna: Ruokalaulu, Kirkkomuskari 2 Siunaa Jeesus ruokamme ole aina luonamme. Lapset tuovat lampaansa kastemaljan alta lattialle valuvan sinisen kankaan luokse. Tiesitkö, että lammas tuntee oman perheensä ja kaverinsa. Auta meitä muistamaan mistä kaiken hyvän saan. Ympäri kirkkotilaa on pehmolampaita ja seurakunnan kerholaisten askartelemia sukkalampaita. Messuun tullessa jokainen lapsi saa ovelta oman sukkalampaan, jonka lapsi saa viedä messun päätyttyä kotiinsa. Rippi Jumala on hyvä. Jeesus puhui usein lampaista. Vedellä täytetty kastemalja lepää sinisen kankaan päällä, joka valuu alas kastemaljan jalan eteen kuin puro. Ennen kun lampaat alkavat syömään, ne voisivat laulaa yhdessä näin. Lampaita oli siihen aikaan joka puolella ja siksi ihmiset heti ymmärsivät, mitä Jeesus tarkoitti. sunnuntai pääsiäisestä Leppävaaran seurakunnan Lasten kappeli Arkki on ollut seurakunnan käytössä vuodesta 2005. Suunnittelu mahdollistaa myös monipuolisen tilankäytön: kalusteita on helppo liikuttaa ja penkit voidaan panna erilaisiin asetelmiin. Lauluun voi keksiä lisää päivän teemaan sopivia säkeistöjä, esim. Hän sanoo meille: ”Minä rakastan sinua ja annan sinulle anteeksi. Lapset tuovat omat lampaansa alttarikaiteelle asetellulle vihreälle kankaalle, joka kuvaa laidunta. Luota hyvään Jumalaan. 40 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Hyvän Paimenen sunnuntain perhemessu, 2. Ole hyvällä ja turvallisella mielellä.” Tästä Jumalan suuresta rakkaudesta saamme nyt kiittää Jumalaa kaikulauluna. Tänään puhumme lampaista ja paimenista. Puhuja asettaa oman lampaansa muiden joukkoon Kuuntele, kuinka puro solisee. Aamen, aamen. Tule kokeilemaan, miten ihanaa on vesi
Jeesus kutsuu itseään hyväksi paimeneksi – parhaaksi paimeneksi. Hän etsii jokaisen lampaan ja tuo ne yhteen. Jos olet täällä lapsen kanssa, voit piirtää mallini mukaisesti sormella hänen selkäänsä. Piirrän paimensauvan – Hän pitää minusta huolen Piirrän vihreän niityn – sillä sinne hän minut johtaa Piirrän laineita – Hän vie minut vetten ääreen Silitän selkää tai silitän kämmentä – siinä saan levätä. Maa on täynnä kunniaasi kirkkautta säteillen. Päkän vinkit 1, 2019 s. E: Pienet sekä suuret, S: Jeesus syliisi. Tulkaa, pienet lampaat, nyt on aika liikkua ja leikkiä. Lehdessä on myös toimintaideoita uskontunnustuksen käsittelemiseen lapsiryhmässä. Täällä saat olla oma itsesi, ihmetellä ja oppia yhdessä Jeesuksen ja meidän muiden kanssa. Ohje löytyy mm. Kokeile poskea vasten kuinka pehmeä se on. jne… III EHTOOLLINEN Uhrivirsi LV 100, Nyt kulkee halki korpimaan Ehtoollisrukous Pyhä voidaan toteuttaa lausuttuna kaikurukouksena VKL 736:1 sanoin: Pyhä olet Jumalamme, ihmeellinen, ikuinen. Kirkon katto on korkealla kuin taivas. Kuuntele – paimen kutsuu lampaitaan: ”Tulkaa, lampaat, tulkaa!” Viedään lampaat laitumelle paimenen luo. Lammas katselee taivaalle. Lampaat tarvitsevat laitumen ja kaiken sen, mistä kerroin, voidakseen hyvin. lapsiryhmä, voivat lapset hoitaa lähettämissanat kuorona: Pappi: Hei (kuoron nimi), mitäs me yhdessä toivotetaan kaikille. 36–37. Niin kuin lammas, myös ihminen tarvitsee rakkautta, ohjausta ja hoivaa. Piirrä yhdessä kanssani. 41 Ideasta käytännöksi Lammas tarvitsee myös ulkoilmaa ja liikuntaa. Levitä käsivarret auki – et millään ylety seinään. E: Ota maailman lapset, S: Jeesus syliisi. Idea on lehdestä Päkän vinkit pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin 1/2017. Kokeile nostaa kädet ylös. Tiedätkö, että näillä lampailla on hyvä paimen. Se tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa. Mitähän lammas vielä tarvitsee. Jos olet täällä aikuisseurassa tai itseksesi, voit piirtää saman omaan kämmeneesi. Lapset: Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten! Päätösmusiikki Sukkalampaat valmistetaan perhemessua varten seurakunnan kerhoissa. Täällä on tilaa olla, leikkiä ja ihmetellä. Puhuja piirtää ilmaan ja ohjaa. Et millään ylety kattoon. Esirukous Kirkkomuskari 2 Rukous toteutetaan esilaulajan ja seurakunnan vuorolauluna: E: Tämän päivän annan, S: Jeesus syliisi. Isä meidän Herran rauha Jumalan Karitsa Ehtoollisen vietto Ehtoollisen aikana voidaan laulaa LV 41 Tuuli LV 95 Jalanjälkiä hiekassa LV 75 Rukous on silta Kiitosrukous IV PÄÄTÖS Ylistys LV 37 Pääsiäinen jatkua saa Herran siunaus Lähettäminen Jos toteuttamassa on lapsikuoro tms. E: Rakkaat kaikki kannan, S: Jeesus syliisi. Kaikuloru leikkien yhdessä lasten kanssa, Kirkkomuskari Pikkulammas kipitti, kipitellään sorkkiansa nosteli, nostellaan jalkoja korkealle hyppeli, hypellään ympärämpär pyörähti, pyörähdellään ympäri ruohikolle mötkähti mötkähdetään lattialle ja hiljaa sitten määkäisi: mä mä mää mää. Kirkko on ihmislampaiden laidun. Ja toistakin poskea vasten. Hoosianna. Laitumelle nostetaan paimennukke, jonka ympärille lampaat tuodaan. Lapset palaavat paikoilleen. Täällä Jeesus pitää meistä huolta. Piirrän ristin – sillä Jeesus on Hyvä Paimen. Silitä omaa lammastasi. Uskontunnustus Uskontunnustukseen voi liittää liikkeet
Innostuksesta kumpusi ajatus hahmojen monipuolisemmasta käytöstä ja niin syntyivät käsinuket Susi Sileästä ja Pikku Päkästä. Vastaava lastenohjaaja Marika Tuomi-Metsä käyttää Lastenkirkkoa melkein kaikessa, mitä lasten kanssa seurakunnassa tehdään. Kuvan otti lastenohjaaja Johanna Killinen. Yhdessä Susi Sileä oli sahamiehenä ja lähti kaatamaan joulukuusta. Susi Sileä ja Pikku Päkä seikkailevat meillä aina yhdessä Susi Sileä on Pornaisissa käytännössä pähittänyt Pulmu-kyyhkyn, Päkän toisen kaverin Lastenkirkossa. “Joka tarinassa on joku neuvo, ohje tai muu opetus esimerkiksi ystävyydestä, peloista, yksinäisyydestä, toisten ihmisten ja ympäristön huolenpidosta”, hän jatkaa. Myöhemmin keväällä ohjaajat aikovat itse pukea suden ja lampaan vaatteet päälleen ja esittää Sutta ja Päkää muutamassa tapahtumassa. ympäristökasvatukseen. Ympäristökasvatus teema jatkuu Yhteisvastuu-tapahtuman nukketeatteriesityksessä. Kertomukset kolahtivat myös aikuisiin. 42 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO “Kun lapsille luettiin Lastenkirkko-lehteä, kerholaiset innostuivat ihan hirveästi Susi Sileästä ja Pikku Päkästä”, kertoo Marika. Nyt Susi ja Päkä ovat seikkailleet eri kerhoissa ja päiväkotivierailuilla sekä perheiden tapahtumissa. Syksyllä Susi Sileä ja Pikku Päkä olivat syysmetsässä. “On kiinnostavaa, että pahana pidetty susi onkin sileä ja kiltti hahmo ja vieläpä lampaan hyvä ystävä”, hän jatkaa. Lastenkirkko-lehden hahmoista Susi Sileä on noussut päätähdeksi.. “Nämä kertomukMarika Tuomi-Metsä Susi Sileän ja Pikku Päkän maisemassa. “On todella hauskasti oivallettu, miten voi kirjoittaa vaikeistakin asioista”, Marika kehuu. Susi Sileä ja Pikku Päkä ovat erittäin odotettuja vieraita!”, Marika hehkuttaa. Susi Sileä on Pornaisten lasten suosikki set innostavat lapsia kertomaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tarinat ovat alkujaan Lastenkirkko-lehdestä, mutta keksimme niihin jatkoa nukketeatteriesityksiä varten”, kertoo Marika menetelmästään. Esimerkiksi lasten kauneimpien joululaulujen lomassa ihmeteltiin metsän roskaamista ja lapset saivat tulla auttamaan metsän siivoamisessa ja roskien lajittelemisessa osana esitystä. “Olemme tehneet lehden kertomuksista pöytänukketeatteriesityksiä. He miettivät mielellään Päkän ja Suden avulla, miten pitäisi toimia ja puhua eri tilanteissa. “Päkän ja Pulmun seikkailut ovat antaneet meille monta hienoa ideaa mm. “Päkän ja Pulmun seikkailut ovat meillä muuttaneet muotoaan niin, että meillä seikkailee rauhateeman mukaisesti Susi Sileä ja Pikku Päkä”, Marika toteaa. Ystävänpäivän aikoihin Susi ja Päkä miettivät ystävyyttä ja toisella kertaa mietittiin, kuinka toista voi jopa katseellaan satuttaa
Kattaus on rikas, nauttikaa! LASTENKIRKKO Lastenkirkko.fi ja rikas pääsiäinen. Airolan kuvien kautta lapsille tarjotaan tutkittavaksi kristinuskon perusasioita. Suuressa kertomuksessa Jeesus raivaa temppelissä tilaa Pyhälle. Sari Airolan pääsiäispuutarhan (viereinen kuva) voisi hyvin laittaa pääsiäiskoristeeksi. Lehden teema "Luonnossa leikkien" tukee mainiosti leirija retkitoimintaa. Haluan kertoa kuvallista tarinaa juhlapäivien "faktojen" lisäksi. Lastenkirkon kuvitus on hieman kuvakirjan ja oppikirjan väliltä. Mutta miltä tämä tehtävä Sarista on tuntunut. Lehti ilmestyy 26.4.2019. Fisucraft.net kertoo, mitä kisoja on tarjolla Fisun maailmassa. Runsas kuvitus, jossa saa kertoa tarinaa. Pääsiäisen laulut ja kertomukset ovat kätevästi tarjolla Lastenkirkko.fi:ssä. Haluan välittää lapsille iloa ja lämpöä. Olen kuvittanut lasten kuvakirjoja, oppikirjoja ja postikortteja ja lehtikuvituksia. Yy kaa koo lauletaan! -laulujen iloisiin säveliin on mukava liittyä. Tilaukset viimeistään 8.7.2019, sillä lehti ilmestyy jo 26.7. “Kiitos, olen ilolla mukana Lastenkirkon kuvittajissa!” huudahtaa Sari. Muistathan tilata Lastenkirkko 3/2019 irtonumerot 12.4.2019 mennessä. 43 Ideasta käytännöksi Kuvittaja Sari Airolan piirrokset Lastenkirkko-lehdessä ovat tuoreesti retroa. LASTENKIRKON KUVAT – jotain oppikirjan ja lastenkirjan kuvien väliltä Sari Airolan kuvasi Eymen Homsi. Pyhäkouluvideot haastavat pohtimaan paastoa ja pääsiäistä yhdessä toisten lasten kanssa. Sisältöjä voi sijoittaa seurakunnan omiin kanaviin myös Lastenkirkon Youtubesta. Lastenkirkko 2/2019 käsittelee pääsiäistä erilaisten tilojen näkökulmasta. Tämä on oikein ihana haaste. Pitää kertoa kirkollisista tavoista, mutta kuvittaa myös asian ympäriltä. Mikkelinpäivän tapahtumia ajatellen kannattaa tilata Lastenkirkko 4/2019, jonka teemana on "Tehdään yhdessä". Lastenkirkonkylässä pääsee pääsiäismunajahtiin. Suuren kertomuksen voi katsoa legoanimaationa tai Taika Petterin kertomana. Lisäksi tarjolla on tulostettavia puuhia ja sunnuntaisivuja
44 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ TEKSTI Aino-Elina Kilpeläinen ja Jenni Urponen Lähde tutustumaan lapsiryhmän kanssa kotikirkkoon virsiä laulaen! Kutsu työtovereita mukaan: virsimuskarin valmisteluun ja toteutukseen voi osallistua esimerkiksi lastenohjaajia, muskariopettajia, kanttoreita, pappeja ja suntioita. Koululaisten, ja miksei aikuistenkin, kanssa voi kokeilla, miltä tuntuu laulaa ja liikkua omassa tutussa kirkossa. Lisää vinkkejä sekä taustatietoa tanskalaisesta Babysalmesang-toiminnasta on luvassa syksyllä 2019 ilmestyvässä Virsimuskari-materiaalissa (Lasten Keskus), jota kirjoittajat kokoavat yhdessä Mari Torri-Tuomisen ja Eleonora Printzin kanssa. Näitä virsikirjan lisävihkon virsien ympärille rakennettuja toteutusideoita voi käyttää vauvamuskarissa tai päiväja perhekerholaisten kirkkoretkellä. Samaa säkeistöä on hyvä toistaa useita kertoja. Vinkkejä voi soveltaa myös perhemessussa tai vauvakirkossa. Ne yhdistävät kirkkokansaa: eri-ikäisiä seurakuntalaisia, menneitä ja nykyisiä sukupolvia, koko kristikuntaa sekä eri maiden ja maanosien asukkaita. Näitä ideoita on kokeiltu Kirkon kasvatuksen päivien työpajassa Jyväskylän kaupunginkirkossa vuosina 2018 ja 2019. Yhteistyö mahdollistaa monipuolisia lähestymistapoja sekä virsiin että kirkkotilaan. Virsimuskarissa ohjaajat johdattavat ryhmää esimerkillään. Tässä hetkessä ihmetellään, ollaan rauhassa ja iloitaan. Virsimuskarissa yhdistyvät kirkkotila ja virret. – virsimuskari kirkkotilassa Ilon ja rauhan säveliä. Paljoa ei tarvitse sanoa. Liikaa ei pidä selitellä. Virsikirjan virret ovat erityisiä lauluja. Kirkkorakennus on erityinen paikka, jossa seurakunta on kokoontunut jopa vuosisatojen ajan monenlaisissa elämäntilanteissa ja tunnelmissa pyhän äärelle
säkeistön laulamista pysähdytään hetkeksi kuuntelemaan ”kelloa” (triangeli, sormisymbaali tai metallofoni). Lauletaan virttä 974 (sanoilla: “Lapsestani Jeesus, kiittää tahtoisin...”). Laulun matka virreksi. Ennen 2. 2018. Kuljetaan kirkkosalissa omaan tahtiin laulaen kohti alttaria. Kilpeläinen, A-E. rytmimunia, marakasseja) kertosäkeistössä. Lauletaan ja tanssitaan piirissä virttä 918 (”Rauhan Herra, suo rauha”): askel vasemmalle, oikea jalka viereen. Vaihtoehtoisesti virttä laulaessa voidaan liikkua jonona kirkon käytävällä ”pyhiinvaeltajan askelin”, jolloin astutaan kolme askelta eteen ja yksi taakse. Lauletaan virsi 955:1 (”Rauhaa ystäväni”) säe kerrallaan. ” Tanskan babysalmesang-toiminta kutsuu vauvoja kirkkoon”. Lauletaan 917:1 (”Rukouksen liekki syttyy loistamaan”). Jos ohjaajia on kaksi, voi toinen soittaa chimesia tai tuulikelloa. Crux, 2/2018, 48–52. Virren laulamisen jälkeen jokainen voi sanoa oman nimensä, jonka muut toistavat, tai vaihtoehtoisesti jokainen voi kuiskata oman nimensä kohti kirkon holveja. Tehdään ”liekkejä” ohuista huiveista: piilotetaan huivi ristittyjen käsien väliin ja avataan kädet hitaasti, jolloin huivi tulee esiin. & Urponen, J. Kastemaljan luona Kuunnellaan veden ääntä. Toinen ohjaaja tai joku lapsista voi soittaa triangelia säkeistöjen välissä. Höyhenellä voidaan myös silittää lasta. & Urponen J. Kynttilän ääressä Sytytetään kynttilä. Jos mukana on kanttori, hän voi säestää laulamista uruilla. Lapset saavat tunnustella vettä. Toisessa säkeistössä lauletaan kirkonkelloista. Toinen ohjaaja soittaa djembe-rumpua. Helsinki: Kirjapaja. 2017. 269) löytyy kertosäkeistöön kantelesoinnut. 45 Ideasta käytännöksi Alttarin äärellä Palataan alttarin lähelle kirkon kuoriin. Alttarin äärellä Alttarikaiteelta löytyy jokaiselle pieni kulkunen. Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta. Lapset istuvat tai makoilevat lattialla, ja aikuiset heiluttavat hallaharsoa heidän yllään. Ennen neljättä säkeistöä kanttori voi soittaa uruilla välisoiton. Kirkon kuoriosassa tai käytävällä Otetaan kiinni rytmirinkulasta. Kertosäkeen kohdassa heilutetaan huiveja ja pyöritään ympäri. Heistä toinen soittaa kertosäkeistöä laulettaessa jalkiolla D:tä, kun lauletaan “olla” / ”päällä”, ja toinen A:ta, kun lauletaan “-nolla” / ”täällä”. Kirkon käytävällä Lauletaan virttä 950:1 (”Laulu kuuluu kirkkotiellä”) ja kuljetaan samalla käytävää pitkin urkujen luokse. Välillä voidaan kulkea neljä askelta piirin keskustaa kohti ja neljä askelta ulkokehälle. Jokaisen säkeen jälkeen pysähdytään soittamaan kulkusta ja ihmettelemään, kuinka kulkusen kilinä kaikuu kirkkotilassa. Laula, leiki Lasten virsi -virikemateriaalista (Lasten Keskus 2014, s. Kirkkosalissa Jokaiselle annetaan höyhen. Toistetaan neljä kertaa, minkä jälkeen vaihdetaan suuntaa. Tukiviittomaohjeet löytyvät virsikirjasta. Ennen sen laulamista pysähdytään kuuntelemaan myrskyn ääniä (ukkosrumpu). Musiikkikasvatus, 20(2), 53–58. Urkujen ääressä Urkujen luona jatketaan virren 950 musisoimista. (toim.) 2017. Välillä pysähdytään, pudotellaan ja puhallellaan, kuunnellaan ja katsellaan höyhentä. Lauletaan virttä 922 (”Kuuntelen, on aivan hiljaista”). 2016. Kolmannessa säkeistössä lauletaan myrskystä. ”Tiellä” ja ”siellä” -sanojen kohdassa tömistetään jaloilla tai taputetaan. Ohjaaja pudottelee kastemaljaan vesipisaroita. Myös viittomia voi käyttää. ” Tanskalaisessa vauvamusiikkitoiminnassa lauletaan virsiä kirkkotilassa”. Kilpeläinen, A-E. Pikkuväki-lehti 2016: 2. Osallistujista valitaan kaksi apukanttoria. Lauletaan virren 912 kertosäkeistö (”Minun sydämeni on levollinen”). Tulossa! Virsimuskari-materiaali Lasten Keskus, ilmestyy syksyllä 2019 Kilpeläinen, A-E. PYHIÄ HETKIÄ LISÄMATERIAALIA Virsikirja löytyy myös verkosta osoitteesta www.virsikirja.fi !. Kaikki soittavat rytmisoittimia (esim. Vaihtoehtoisesti voidaan polvistua alttarikaiteen ääreen, ja ohjaaja voi laulun aikana siunata lapset. Koivuranta, S. ”Virret kuuluvat myös vauvoille”
Vanhempien ja muiden kasvattajien olisi mietittävä, miten spirituaalista herkkyyttä voi lapsessa vaalia ja kasvattaa. Koulun uskonto oppiaineena upposi kohdallani hyvin otolliseen maaperään. 46 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVA Suvi Sievilä Musiikki kantaa Mutta iltarukous. Virsiin on kulkeutunut niin Nuoren seurakunnan veisuina tunnettuja lauluja kuin myös materiaalia esimerkiksi muista kulttuureista. Suvivirren ja Enkeli taivaan on ajateltu olevan osa perinteistä juhlakulttuuria joka tapauksessa. Paikallisen varhaiskasvatusja opetussuunnitelmaan liittyen voi virsiin löytyä uusia näkökulmia tai vaikkapa historiallisia syitä tutkia jotakin virttä. Kävimme myös paljon hautausmaalla hautoja hoitamassa ja ylipäätään kiertelemässä ja katselemassa. Voi lähteä liikkeelle vaikka itselle tärkeistä virsistä ja lauluista kysellen, missä niitä on kuullut ja kuka niitä lauloi. Perheestämme käytiin vuoden mittaan muutaman kerran jumalanpalveluksissa. En oikein tiedä kuinka siihen ryhdyin. Sitten se laajenee virsiin Lensi maahan enkeli, Nyt sytytämme kynttilän, Ystävä sä lapsien, Jumala loi, Tule kanssani Herra Jeesus. Millä tavoin teemme tätä todeksi – kokonaisvaltaisesti lasta kuunnellen. Vanhempien ja muiden kasvattajien olisi mietittävä, miten spirituaalista herkkyyttä voi lapsessa vaalia ja kasvattaa. Jälkeen pitkäperjantain näin pääsiäinen koitti. Ajattelisin, että perusvirsipaketti lapsille voisi sisältää virret Jumalan kämmenellä, Enkeli taivaan ja Jo joutui armas aika. Nukkumaanmenoa edelsivät kuitenkin tietyt rituaalit ja peittelyt. Yhdysvaltalainen psykologi Lisa Miller on vuonna 2016 julkaistussa kirjassaan The Spiritual Child kuvannut lapsen synnynnäistä valmiutta spiritualiteettiin (suomeksi voisi sanoa hengellisyyteen tai henkisyyteen) perustelemalla sitä tieteellisesti. Olin myös halunnut lähteä kirkkoon ”niitä hirsiä laulamaan”. Hän puhuu ”luonnollisesta spiritualiteetista”. Virsistä olin kuuleman mukaan kiinnostunut jo siellä ensimmäisillä kirkkomatkoilla. Vuoden kierto ja samalla kirkkovuosi huomioitiin: jouluun liittyivät tietyt joulujutut ja pääsiäisen aikaan omat asiansa. KIRJA Muistikuvissani olen rukoillut koko ikäni. Iloista kevättä ja pääsiäistä Mari Torri-Tuominen Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta. Oliko tärkeää itse virsi, vai se tilanne; millaisia muistoja tämä herättää. Musiikki ja taiteet ja kieli välittävät kulttuuriamme; myös uskonLaula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Virsi antaa sanoja kirkkovuoteen ja kertoo Raamatun teksteistä. Jossain vaiheessa rupesin liittämään tähän omia rukouksia kaikkien mahdollisten ihmisten ja eläinten puolesta. Saamme rientää kertomaan nyt elää Jeesuksemme. nollista kulttuuriamme. Jollakin paikkakunnalla jotkut herätysliikkeiden laulut kuuluvat ihmisten elämään ja ihmiset ovat kasvaneet niitä kuunnellen. Erilaiset perinteet ja niihin liittyminen ovat osa sitä.Virsien laulaminen on monesta syystä tärkeää! Virsikirjasta lisävihkoineen löytyy nyt monenlaista laulettavaa ja hyreksittävää. Jeesus, taivaan kuningas, kuolon vallan voitti. Kivelle hän istahti puhui iloisesti Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti. Jotenkin minulle oli välittynyt se Jumalaan turvautuminen, koko elämä Jumalan kämmenellä. Ja virsikirjan sai, kun oppi lukemaan. Muistan vieläkin ekaluokan uskonnon kirjasta pitkäperjantain sivun. Minulle ei opetettu varsinaisesti iltarukousta; sitä jotakin ulkomuistista luettavaa rukousta. Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme. Samalla kuultiin tarinoita suvusta ja kyliltä. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Tämä tarkoittaa sitä, että myös virsi muuttuu ja muokkautuu. Virren musiikki ja tekstit heijastelevat ylipäätään länsimaisen musiikin sekä kielen kehitystä
Kivelle hän istahti puhui iloisesti Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti. Ottakaa käsistä kiinni, ja kulkekaa piirissä 8 askelta eteenpäin (tai vaihtoehtoisesti voitte juosta piirissä). Toki pääsiäiseen kuuluvat myös viipun vaapun tiput! Heli Vapaakallio teki pienten uuden ”viippumisvaappumiskiikkumiskaakkumislorun” ja laulun. Päädytte kasvot piirin keskustaa päin. HUPS! 24 Heli Vapaakallio Viipun vaapun Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta. Istukaa edelleen, levittäkää kädet ylhäällä laajaksi v-kirjaimeksi. Lyokää käsillä (nyrkeillä) vuorotellen neljä kertaa ilmaan, aivan kuin naputtaisitte nauloja. Säkeiden toisto. Istukaa edelleen, nostakaa kädet ylös. Avatkaa nyrkit nopeasti, sormet haralleen, kuin kukkaseksi. Vii pun vaa pun, kii kun kaa kun näin mi nä men nes sä ni. Sanat ohjatkoon erilaisiin liikkumisiin, leikkeihin ja pyllähdyksiin. Edelleen käsistä kiinni pitäen piirin keskustaa kohti 4 askelta, käsiä nostaen. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Perääntykää takaisin piirin kehälle, kädet ojennettuina keskelle päin. Liikkukaa piirin keskustaa kohti, käsillä kuvitteellisesti kiveä työntäen. Säkeiden toisto. Nouskaa ylös lattialta arvokkaasti, kurottakaa kädet mahdollisimman korkealle. Jeesus, taivaan kuningas, kuolon vallan voitti. Jälkeen pitkäperjantain näin pääsiäinen koitti. Niin kuin lii kun, kii kun kaa kun, koh ta mä pyl läh dän. Säkeiden toisto. Istukaa edelleen, pyörittäkää käsiä toistensa ympäri (voisi kuvata myös: ”uikaa kissaa!” tai: ”tämä viittoma kuvaa laulamista!”). Pyörähdelkää pari kertaa ympäri, kädet isoina siipinä. 47 Ideasta käytännöksi Musiikki kantaa Seisokaa piirissä, selkä keskustaan päin. Saamme rientää kertomaan nyt elää Jeesuksemme. Ja näiden säkeiden toisto! Istahtakaa piirissä lattialle. Kokeile laulun tekemistä erilaisissa tempoissa; ihan pienten kanssa lähdetään hitaasti liikkeelle. Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme. Neljä askelta taaksepäin, käsiä laskien
Muutamat hahmot ovat myös nimiltään tuttuja, ja näin voidaan tarjota lapsille samaistumisen mahdollisuus. KUVAT Bibliorama-museon kuva-arkisto Näkymä museorakennuksen ulkopuolelta. Vierailijoita kutsutaan pohtimaan myös Raamatun henkilöiden vaikutusta nykyaikana. Tällä tavoin se voi palvella mahdollisimman rikkaasti ja monipuolisesti Jumalan luomistyötä. Miksi juuri nämä Raamatun henkilöt. loi paratiisiin. Se on kokemus! Biblioramassa pääsee tutustumaan 14 Raamatun henkilöön, jotka johdattavat kävijät läpi Raamatun – elämyksellisesti: kierros alkaa Aatamin ja Eevasta, viimeisenä henkilönä on Johannes kirjoittamassa Ilmestyskirjan tekstejä Patmoksen saarella. Näin Raamatun henkilöt ovat tuttuja, tunnistettavia. Eeva, jonka hepreankielinen nimi tarkoittaa elämää, on näyttelyn ensimmäinen hahmo. ”Jos haluaa kokea jotakin erityistä, Bibliorama on erinomainen valinta”, lupaa puolestaan pastori Franziska Stocker Schwarz. Niiden lisäksi syntyy käsitys, miten Raamatun henkilöitä on kuvattu taiteessa. Nämä peilit kannustavat esittämään kysymyksiä, kuten ”miksi Raamattu on tärkeä tänään?” tai ”mitä sanottavaa Raamatulla on minulle?” Paratiisin puutarhassa Kierros alkaa Aatamin ja Eevan puutarhasta varsinaisen museorakennuksen ulkopuolelta. Pietari ja Paavali purjehtivat yli merien. Aatami ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset, jotka Jumala ”Saksan vilkkaassa Stuttgartissa tutustutaan autoteollisuuteen, maistellaan viinejä ja nautitaan suurkaupungin tunnelmasta”, lupaa matkaopas. Siksi sisäänkäynnin alueella on peilejä. Tässä ihmiset kohtaavat Eevan. Hän vastasi museota koskeviin kysymyksiimme. Ihmisillä on taipumus ajatella paratiisia aika yksipuolisesti – puutarhana, joka on täynnä hedelmäpuita. Nämä neljätoista hahmoa antavat hyvän yleiskuvan Raamatun ”maisemasta”. Taustalla voi nähdä Lutherin.... Esimerkiksi Lene (Maria Magdalenan), Elia ja Sophia ovat tällä hetkellä huippusuosittuja nimiä Saksassa. Lisäksi haluttiin, että mukana on sekä naisia että miehiä. Monia eri kasveja on istutettu pienelle alueelle. Täällä Biblioramassa Paratiisin puutarha on toteutettu "permakulttuurin" periaatteella. 48 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Stuttgartin ”Bibliorama” on elämyksellinen raamattumuseo Biblioramasta sanotaan, että se on enemmän kuin museo. Henkilöt tulevat tutuiksi elämäntarinoidensa kautta. Meillä tämä on tarkoittanut puutarharakentamista luontoa kunnioittaen sekä ekologisuutta. Vaikka puutarha sijaitsee varjossa, alueen pohjoisosassa, se tarjoaa suojaa ja ruokaa lukuisille kasveille, hyönteisille ja linnuille
49 Ideasta käytännöksi Esimerkki museon moduleista Otetaanpa esimerkiksi Saaran teltta. Raamatun kertomukset voivat rohkaista haastavissa olosuhteissa. Saara ja Abraham, heidän veljenpoika Lot ja heidän perheensä uskoivat, että Jumala ohjaa heidän elämäänsä. Täällä asiasisältö välittyy ja vahvistuu erilaisilla aistimuksilla: valaistus, värit, pinnat... INFO Biblioraman sisäänkäynti – tervetuloa tapaamaan 14 Raamatun henkilöä! Näkymä museorakennuksen ulkopuolelta. Toivomme, että vierailijat inspiroituvat avaamaan Raamatun ja lukemaan sitä itse. Museota valmistellut työryhmä koostui hyvin erilaisista toimijoista. Heidän kauttaan välittyy yhteinen ihmisyys ja halu palvella rauhaa kansojen ja uskontojen keskuudessa. Biblioramassa kaikkea voi kosketella, mikä on aika epätavallista museossa. Siksi esimerkiksi kosketusnäytöt ovat tärkeällä sijallla; niiden avulla vierailija voi kulkea aktiivisesti museon läpi. He matkustivat maahan, jonka Jumala osoitti heille, ja Sara synnytti Iisakin… Saaran teltasta löytyy ”kuuntelupiste”, jossa voi kuulla tarinoita luottamuksesta. Saara ja Abrahamin katsotaan olleen Israelin kansan esi-isiä. Mutta myös osallisuuden ja osallistamisen periaatteet, konstruktivismi sekä Württembergin luterilainen perintö ovat olleet tärkeitä vaikuttajia museon suunnittelussa. Samoin museomme on tärkeä esimerkiksi niille, joiden näkökyky on rajoittunut. Mikä on uuden teknologian merkitys. Ehkä juuri tästä syystä museo on erittäin houkutteleva lapsille. Minkälaisin ratkaisuin on tuettu kokemuksellisuutta. Erilaisin kamerateknisin ratkaisuin ”pääsee sisälle” Raamatun maisemiin ja maailmoihin. Bibliorama – das bibelmuseum Stuttgart – on Württembergin protestanttisen kirkon ja Württembergin raamattuseuran yhteistyöhanke. Jumala solmi Abrahamin kanssa ainutlaatuisen sopimuksen luvaten hänelle oman maan ja monia jälkeläisiä, vaikka Abraham ja Saara olivat jo hyvin vanhoja. Ja esimerkiksi lapset rakastavat rakentaa tulevaisuuden kirkkoa 3000 kivestä! Mitä teillä on seuraavaksi tulossa tänne. Uuden aloittaminen elämän käännekohdissa on monesti vaikeaa. Mitä haluatte kävijöiden vievän täältä mukanaan omaan elämäänsä. Bibliorama on nykyaikainen kokemusja elämysmuseo. Bibliodraama onkin ollut tärkeä lähtökohta. He vaelsivat laitumelta toiselle kameleineen ja lammasja vuohikarjoineen. Henkilögalleriamme laajenee: seuraavaksi saamme tänne Nooan ja hänen poikansa. Bibliodraaman mahdollisuudet Raamatun sisällön avaajana ovat kiistattomia. Bibliorama kertoo tarinoita niistä ihmisistä, jotka joutuivat vaeltamaan uskonsa takia. Missä määrin bibliodraama on vaikuttanut toteutuksiin. Nykyäänkin monet ihmiset elävät kaukana synnyinmaastaan. www.bibelmuseum-stuttgart.elk-wue.de Kuvaus tätä toteutusta varten tehtiin drone-kameralla, joka lensi joen laakson ja järven yläpuolella. Esimerkiksi kävijän on mahdollista ”lentää” Jordanian ja Galileanmeren yläpuolella. Minkälaista palautetta olette saaneet perheiltä ja mikä heille on ollut täällä tärkeää. Voisi sanoa, että tällainen monipuolinen yhteistyö kantoi hyvää hedelmää. Tässä ihmiset kohtaavat Eevan.. Konkreettisesti he saavat mukaansa maksuttoman kirjasen, josta löytyvät museossa esillä olevat Raamatun henkilöt sekä niitä vastaavat tekstit Raamatussa. nämä kaikki toimivat käsi kädessä
Pääsiäinen kuiskaa korvaan: Yön jälkeen tulee aamu, tämä tie vie meidät iloon. 50 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Olipa pitkä pimeys. Vanhat lehdet rapisevat. Juoksen veden rantaan! Kengistä jää jälki mutaan. KUVA Roni Tinell Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Valo kurkistaa ikkunasta, tuoksut tulevat takaisin. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari
51 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Topeliuksen tunnettu satu saa ansaitsemansa puitteet: häikäisevän kaunis kuvitus, tarina ja musiikki muodostavat unohtumattoman kokonaisuuden, joka koskettaa ja jää elämään lasten mieliin pitkään. 34,00 €. Tarinan lempeä huumori ja jännittävät juonenkäänteet pitävät lukijan otteessaan. Katri Kirkkopelto on kuvittanut ja uudelleen kertonut Topeliuksen kauniin sadun rohkeasta ja hyväsydämisestä prinsessa Florinnasta ja linnuksi muutetusta prinssi Amunduksesta. ISBN 9789523540316 Koko 225 x 320 mm, noin 40 s. Vaasan kaupunginorkesteria johtaa ylikapellimestari James Lowe. 52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATRI KIRKKOPELTO, JONNE VALTONEN (SÄV.), MUSIIKKI: JUSSI MAKKONEN, NASIG AZEZIAN, VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Lintu Sininen Zacharias Topeliuksen rakastettu satunäytelmä Lintu Sininen herää henkiin satukirjan ja musiikin muodossa! Oikeudenmukaisuus, rakkaus, rohkeus ja uskollisuus ovat teemoja, jotka puhuttelevat ajattomuudellaan myös tämän päivän lasta. + CD Hinta 34,00 Soivan metsän tekijöiden uutuus Teoksen sisältämällä levyllä sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian tulkitsevat Jonne Valtosen tätä projektia varten säveltämän Lintu Sininen -teoksen Vaasan kaupunginorkesterin solisteina
Yhdessä perheen kanssa sisältää vinkkejä talviajan kerhotoimintaan. Työryhmässä on suunniteltu toimintavinkkejä erityisesti 2–3-vuotiaita ajatellen. Taivaan Isän kanssa -teemassa keskitytään kerhovuoden aloitukseen monin tavoin. Sisällys Pääkirjoitus Taivaan Isän kanssa – alkusyksy Aarretta etsimässä – joulun aika Yhdessä perheen kanssa – talviaika Elämme leivästä – ihana kevät! Saman taivaan alla – kesäaika Vinkkejä kerhokauteen – varhaiskasvatuksen vuosikalenteri 4 13 20 27 34 38 Pulmun matkassa Käsissäsi on uusi Pulmu, joka tarjoaa ideoita päiväja perhekerhojen toimintaan. Suurin osa ideoista onkin sovellettavissa pienten kerholaisten toimintaan. Pienimpien kanssa tärkeitä ovat toistot ja se, että kaikessa toiminnassa edetään juuri heidän ehdoillaan. Saman taivaan alla -teemassa tarjoillaan toimintavinkkejä kesäkerhoihin. Välillä suunnitelmia on tarpeen pilkkoa vieläkin pienempiin osiin, jotta aikaa jää riittävästi yhdessä kokemiseen ja olemiseen. Toivottavasti Pulmu ilahduttaa sinua työssäsi monipuolisesti. Elämme leivästä sisältää pääsiäisajan ja kevään leikkejä. Aarretta etsimässä -teemassa valmistaudutaan joulun odotuksen tunnelmiin. Tänä vuonna olemme koonneet viiden teeman alle koko kerhovuoden toimintavinkit syksystä 2019 alkaen. Pulmun sydämellä on tänä vuonna erityisesti kaikkein pienimpien huomioiminen seurakunnan toiminnassa. Antoisia hetkiä Pulmun kanssa! Päätoimittaja & toimitussihteeri: Johanna Heikkinen Työryhmä: Sirpa Nieminen, Saija Kivelä ja Johanna Heikkinen Taitto: Susanna Vatja Kuvitus: Laura Kartano Pulmu ja kansikuva: Johanna Nordblad Julkaisija: Nuori kirkko ry Kustantaja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Vähentämällä teemoja pyrkimyksenä on tarjota enemmän vinkkejä yhteen aihealueeseen
Entä mikä on pienelle lapselle hyväksi ja kuka sen voi päättää. Nostetaan lippu korkealle ja viedään edelleenkin eteenpäin hyvää sanomaa, jonka keskiössä on lasten ja perheiden hyvinvointi ja osallisuus seurakunnassa! Pulmussa jokaiseen teemaan on suunniteltu toimintaa kuuden osion alle, joissa painottuvat eri asiat. Seikkaillaan Raamatun maailmassa tarjoaa näkökulmia kristillisen kasvatuksen keskeisten sisältöjen käsittelemiseen kerhoissa. Näissä kohtaamisissa toteutetaan juuri sitä laadukasta varhaiskasvatusta, jonka perään kaikkialla kuulutetaan. Näitä ovat: • seikkaillaan Raamatun maailmassa • katsomuskasvatus • luonto ja liikunta • ilmaisuin keinoin • perhekerhot • 2–3-vuotiaat kerhossa. Luonto ja liikunta sisältää erilaisia ideoita ylipäänsä liikkumiseen ja luonnossa touhuamiseen. Pulmun sydämenasia on tukea seurakuntien laadukasta varhaiskasvatusta, jonka keskiössä ovat lapset ja perheet. Toivottavasti Pulmu saa olla kanssasi vahvistamassa seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan merkitystä. Laatu on paljon muutakin kuin toimintaideoita. Katsomuskasvatusosio nimensä mukaisesti tarjoaa ideoita katsomuskasvatusyhteistyöhön, vaikka toki ideoita voidaan hyödyntää myös seurakunnan omassa toiminnassa. Välillä tätä keskustelua seuratessa herää kysymys, kenen etu onkaan kyseessä. Vasta näiden toteutuessa voidaan puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. 3 Pulmun kanssa on kivempaa!. Seurakunnan kerhoissa tehokkuus ei ole määrittävä kriteeri, vaan aito läsnäolo, johon itseasiassa kulminoituu kristillisyyden olemus. Seurakunnan kerhoissa tapahtuu viikoittain tuhansia ellei kymmeniä tuhansia arvokkaita kohtaamisia lasten ja perheiden kanssa. Seurakunnan varhaiskasvattajat ovat kohtaamisen ammattilaisia, joilla on mahdollisuus suunnitella toimintaa lapsen ja perheen toiveista ja tarpeista käsin. Laatu varhaiskasvatuksessa on oma ideologiansa, jonka tulisi rakentua vahvasti läsnäolon, osallisuuden ja hyväksynnän ympärille. 2–3-vuotiaat kerhossa tarjoaa erityisesti vinkkejä pienten kanssa kerhoissa toimimiseen ja perhekerho-osion ideat ovat erityisesti suunnattu perhekerhojen toiminnan suunnittelun tueksi. Ilmaisun keinoin hyödyntää erilaisia ilmaisumenetelmiä ja moniaistisuutta. V iime aikoina on varhaiskasvatuksen laatu ja merkitys on puhututtanut
Ensimmäiseen teemaan on erityisesti kerhokauden alkaessa koottu erilaisia leikkejä ja harjoituksia, jotka auttavat tutustumisessa ja ryhmäytymisessä. Israelilaisten erämaavaelluksesta voi lukea Mooseksen kirjoista toisesta, neljännestä ja viidennestä kirjasta. Mooses sanoi heille: "Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.” – Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Valitsimme ”Taivaan Isän kanssa” teeman Raamatun kertomukseksi Israelin kansan erämaavaelluksen. Edellä oleva Raamatun kohta on konkreettinen esimerkki, miten lasten kanssa voidaan käsitellä Jumalan huolenpitoa. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä. Exoduksen aikana Israelin kansa sai kokea Jumalan huolenpitoa, apua ja johdatusta hyvin konkreettisesti monin tavoin. – Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen saakka, kun he tulivat asutuille seuduille. ”Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Syksyllä alkavat kerhot kesän tauon jälkeen; joku aloittaa koulun ja joku palaa lomalta töihin. Vaikka israelilaiset pelkäsivät ja epäilivät, ei Jumala unohtanut heitä. Mooseksen kirjoista löytyy monia kiehtovia kertomuksia israelilaisten vaiheista erämaavaelluksen aikana. Oheinen lainaus toisesta Mooseksen kirjasta on hyvä esimerkki Jumalan konkreettisesta avusta israelilaisille. Jokaista, myös meitä aikuisia on pelottanut joskus. Tästä on hyvä keskustella myös lasten kanssa kerhojen alkaessa. Syksyllä saa tutustua uusiin ihmisiin ja kerhossakin voi olla paljon uusia kavereita. Vaikka uudet asiat ja uudet kaverit voivat olla kivoja asioita, voi myös kaikki uusi jännittää ja pelottaa. Israelilaisten pakoa Egyptistä on kutsuttu myös nimellä exodus, joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa lähtemistä. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla. 4 Alkusyksy S yksylle ajoittuvat usein monet uudet asiat elämässä. Se, että jännittää ja pelottaa on ihan ok. Ihmeellisintä kaikessa on kuitenkin Jumalan hyvyys ja armo. Yhdessä voidaan myös pohtia, miten Jumala on meidän apuna tänä päivänä, vaikkapa niissä uusissa ja jännittävissä tilanteissa. Vaikka israelilaiset valittivat usien ja jopa etsivät apua muista jumalista, silti Jumala auttoi ja piti huolen. He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaaninmaan rajoille.” (Toinen Mooseksen kirja, 16:13–15, 31, 35) Taivaan Isän kanssa Alkusyksy. Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: "Mitä tämä on?" He eivät näet tienneet, mitä se oli
Jumala antoi israelilaisille neuvoja. Mikkelinpäivä Enkeleitä sanotaan muun muassa Jumalan sanansaattajiksi. 5 Jumalan huolenpito Autiomaa on vaarallinen ja petollinen paikka. Sitä voimme tutkia eri näkökulmista Godly Play -työskentelyn avulla “Erämaavaellus” (Berryman: Suuri leikki. 44). Hän keskusteli kansan johtajan, Mooseksen, kanssa ja Mooses välitti kaikki määräykset ja neuvot koko kansalle. Leikitään myös näitä kohtauksia. Jumala piti monella tavalla huolta omasta kansastaan pitkän vaelluksen aikana. 28:12 Seikkaillaan Raamatun maailmassa. Mikkelinpäivän aikaan voidaan lukea Raamatusta tai lastenraamatusta yksi tai useampi kohta, joissa esiintyy enkeleitä. Enkelit ovat Jumalan apulaisia, jotka suojelevat. Yhdessä voidaan kiittää puhtaasta ravinnosta ja Jumalan huolenpidosta. 5:11 · Dan. Raamatun kohtia, joissa esiintyy enkeleitä ovat esimerkiksi: · Luuk. Matka kesti kauan, mutta Jumala kulki heidän kanssaan koko ajan. Hän johdatti heitä. Vanhan testamentin kertomuksia, s. 10:18-19 · 1. Myös lattiakuvakertomus “Siunaus” havainnollistaa Jumalan huolenpitoa (Mäkinen: Lattiakuvat, s. Ruoka-aihetta voidaan mainiosti jatkaa havainnoimalla niitä asioita, joita meille on annettu siunaukseksi erityisesti näin sadonkorjuun aikaan metsissä, pelloilla, hedelmäja marjatarhoissa ja kasvimaalla. 81) avulla voidaan paneutua siihen, miten israelilaiset pelastuivat Faaraon sotajoukon käsistä ja kuinka Jumala antoi kansalleen hyvän elämän perussäännöt “Kymmenen parasta tapaa elää” (Berryman, s. Matkalla Egyptin orjuudesta vapauteen Luvattuun maahan israelilaisten oli kuljettava autiomaan kautta. Raamatun kohtia luettaessa pohditaan yhdessä, minkä tehtävän Jumala oli enkelille sillä kertaa antanut. 2:13 · 1. 91). Moos. 4:16 · Ilm. Jumala varjeli Israelin kansaa ja opetti heitä palvelemaan itseään, elävää Jumalaa. Tess. Sinne eksyy helposti
Markuksen evankeliumin mukaan tässä talossa asuu Jeesus. u Keskustellaan hetki osallistujien ajatuksista. Kävellessä kulkijat kuuntelevat ohjaajan ohjeita: hengitä syvään nenän kautta, puhalla ulos suun kautta, heiluta käsiä, heiluta jalkoja, pyöritä hartioita, ota hyppyaskeleita… Kontaktinotto Kävellessä tervehditään toisia nyökäten, kätellen, olalle taputtaen, halaten. Jeesus on juuri palannut kotiin ja me kaikki haluamme nähdä Hänet ja kuulla. u Osallistujat sanovat lempivärinsä ja valitsevat haluamansa värisen liinan korista. Ohjaaja: Meidän kertomuksessamme nämä liinat ovat kuva Kapernaumin kylästä, sen taloista. Ohjaaja: Katsokaa korissa olevia värejä tarkasti ja sulkekaa silmänne. Sifonkiliinoilla leikitään esimerkiksi niin, että huivit pudotetaan yksi toisensa jälkeen alas tai annetaan niiden leijailla ilmassa niihin puhaltaen. Ohjaaja: Minkä värin näet sisäisillä silmilläsi. Se on tässä kertomuksessa talon katto. Me olemme tämän kylän asukkaita. Minkä värisen liinan haluaisit saada tänään. Muut tekevät saman liikkeen perässä. Kun ajatukset on käyty läpi, kori laitetaan piirin keskelle ja salaisuus näytetään kaikille. u Soittimen ääni. Ohjaaja: Minä laitan tämän yhden liinan tänne keskelle. Osallistujat kuvaavat käsillään, mitä korin sisällä on ja mihin sitä voisi tarvita. Osallistujat saavat tunnustella liinan alta, mitä korissa on. Siis jokainen liina koskettaa naapurin liinaa. Liinat kuvaavat taloja, niin ylhäältäpäin kuin sivultakin katsottuna. Mitä teille tulee mieleen näistä liinoista ja tästä asetelmasta. 6 Alkusyksy Jeesus parantaa halvaantuneen Lattiakuvatyöskentely Kuljetaan piirissä myötäpäivään musiikin soidessa taustalla. Ohjaaja: Laitetaan liinat lattialle siten, että liinat koskettavat jostakin kohdasta toisiaan. Laitetaan kiertämään kori, jossa on liinalla peitettynä sifonkiliinoja. Osuivatko arvaukset oikeaan
Voiko lapsi toimia vapaaehtoisena. Tee juuri omanlaisesi vapaaehtoisen tie Jeesuksen luo. Laitetaan tänne Jeesuksen talon katolle Kristus-kynttilä merkiksi siitä, että Jeesus on kotona. Lähdetään liikkeelle kodeistamme ja asetutaan tiiviisti Jeesuksen kodin ympärille. Ehkä sinullakin on joskus ollut sellainen olo, että joku toinen on ollut tuo vapaaehtoinen, joka on kantanut sinua Jeesuksen luo.. Ota vielä täältä koristelumateriaalia ja koristele oma kotisi tuon vapaaehtoisen muistoksi. Nuo ahkerat miehet tekivät kattoon, joka oli rakennettu ristikkäisistä oksista punotuista laatoista ja tiivistetty savella, aukon, ja laskivat halvaantuneen siitä alas. Kertomuksen vapaaehtoisia olivat nuo miehet, jotka kantoivat taakkaa tai auttoivat ystäväänsä pääsemään Jeesuksen luo. Voitko kuvitella itsesi miesten paikalle kantamaan ja tekemään kattoon aukkoa, niin että ystäväsi pääsee Jeesuksen luo. Miten voit vapaaehtoisena auttaa jonkun lähellä tai kaukana Jeesuksen luo saamaan avun. Voitte ottaa tämän huovan ja kokeilla, miltä tuntuu seistä toisten takana ja yrittää päästä tungoksesta läpi. Ohjaaja: Mitä ajattelette miesten tuumineen, kun he auttoivat halvaantunutta Jeesuksen luo. He uskoivat siihen, että Jeesus voi auttaa heidän ystäväänsä. u Joku miehistä huomaa portaat ja joukko kiipeää talon katolle. ja lauletaan lastenvirsi 139 Ojennan käteni. u Ketkä haluavat olla nuo neljä miestä ja kantaa halvaantunutta Jeesuksen luo. Täällä sivupöydällä on materiaaleja, joista voit rakentaa oman polkusi, omat tikapuusi, oman reittisi katon läpi. Siellä oli niin paljon ihmisiä, että takimmaiset eivät nähneet muuta kuin toistensa selkiä. Väentungoksen takaa oltiin Jeesuksen luo tuomassa halvaantunutta miestä. Ohjaaja: Jeesuksen kodin ympärillä oli valtava väentungos. Voiko lapsi toimia vapaaehtoisena. Neljä miestä kantoivat tuota halvaantunutta vuodematolla. 7 Hänen opettavan. u Kellon soitto Ohjaaja: Ehkä sinullakin on joskus ollut sellainen olo, että joku toinen on ollut tuo vapaaehtoinen, joka on kantanut sinua Jeesuksen luo. Jeesus näki heidän uskonsa ja hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Jeesus näki siis näiden vapaaehtoisten uskon ja sanoi sen jälkeen halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Nyt haluaisin sinun miettivän, miten sinä voisit toimia vapaaehtoisena. Tänään tämä kertomus on mukana sen vuoksi, että tässä Raamatunkertomuksessa meille kerrotaan vapaaehtoisista. 2:1–12. u Väkijoukko voi nyt väistyä ja siirtyä omille paikoilleen. Nyt haluaisin sinun miettivän, miten sinä voisit toimia vapaaehtoisena. u Kun koristelut on tehty, luetaan Mark
Myös lapsia voi innostaa keksimään erilaisia tapoja tervehtiä. Leikin tarkoituksena on antaa lapselle kokemus, jonka turvin voi rauhassa olla toisen johdettavana. Leikissä sanotaan oma nimi taputtaen tavurytmissä ja muu ryhmä toistaa sen taputtaen. Ensimmäisenä jonossa kulkeva johdattelee silmät avoinna rauhallista vauhtia sokkelossa kulkua, perässä tulevat kävelevät silmät suljettuina. Järjestetään tuoleista ja pöydistä sokkeloita huoneeseen. Leikkiin voi yhdistää erilaisia liikkeitä sen mukaan, halutaanko rauhoittua vai kenties tulla yhteen ja pitää hauskaa. Vai löytyvätkö ne lainkaan, jos köllötämme maassa vatsallamme. Näin käydään kehonosia läpi sen mukaan kuin ryhmällä mielenkiintoa riittää. Yksi erimerkki on nimen taputtaminen. Kuvitellaan, että ollaan yhtä perhettä. Johtajalintu määrää viiriäisparven tahdin ja suunnan. Aikuinen voi myös nimetä uuden johtajan sopivin väliajoin, jotta jokaisella on mahdollisuus olla vuorostaan johtajalintu. Esimerkiksi tänään kerrotaan lempiväri ja seuraavalla kerralla mieliruoka jne. Kun on kerätty aamupala yhdessä, istutaan syömään yhdessä. Lapset voivat myös itse ideoida toimintoja leikin kuluessa. Taputtamisen sijasta oman nimen sanomisen yhteydessä voi tehdä myös liikkeen, jonka muut tekevät perässä. u Pieni eläytymisleikki liittyen Israelin kansan erämaavaellukseen. Jos leikki on vieras, voi aikuinen olla aluksi johtajalintu. Leikkiä voi muunnella tervehtimällä toista kättään esimerkiksi selän takana tai jalkojen välistä. u Nimiä harjoiteltaessa voi itsestään kertoa myös jotain. u Pieni liikuntaleikki. Puetaan vaatteet päälle, pestään kasvot ja kädet. Parvi pysyy kuitenkin koko ajan liikkeessä ja johtajalintua voidaan vaihtaa lennossa.. Kun on hetki lennelty, voidaan valita johtajalintu. Entä mahtaisiko varpaat saada paremmin kiinni selällään maaten. Mitä kaikkea perhe tekee herättyään. Lapset kulkevat pareittain tai ryhmissä jonossa molemmat kädet edellä kulkevan olkapäillä. 8 Alkusyksy u Sokkeloleikki ryhmässä toimimisen harjoittelemiseen. Tavutusta voi tehdä pienempienkin kanssa, jolloin aikuinen mallintaa taputuksia. Jalka saa tervehdyksen eikä toistakaan sovi unohtaa. Tartutaan oikealla kädellä vasempaan käteen ja sanotaan reippaasti: ”Hyvää huomenta, käsi!” Samoin tervehditään toistakin kättä. Tämän jälkeen voidaan kuvitella, että koko ryhmä on viiriäisparvi, joka vaihtaa lentosuuntaa tuon tuosta. Sitten, koska ollaankin autiomaassa, lähdetään yhdessä keräämään astioihin mannaa. Mietitään ensin, millainen lintu on viiriäinen. Aamun tullessa perhe heräilee. Leikkiä voi halutessaan ideoida lasten kanssa pidemmälle. Ilmaisun keinoin Tutustumisleikkejä u Kerhokauden alussa erilaiset nimileikit on hyvä ottaa mukaan toimintaan. u Rentoutustai aloitusleikiksi käy omien kehonosien herättely tervehtimällä niitä kunnolla. Entä mitenhän viiriäiset voisivat lentää. Autiomaassa israelilaiset saivat myös viiriäisiä syötäväksi. Välillä vaihdetaan johtajaa. Leikin tarkoituksena on antaa lapselle kokemus, jonka turvin voi rauhassa olla toisen johdettavana. Voidaan vaikka venytellä yhdessä ja vähän haukotellakin
Myös isommat maalipensselit sopivat hyvin vaikka asfaltille piirtämiseen. u Ruokataide on terveellisempi vaihtoehto pienelle lapselle maalata, sillä maalia menee helposti välillä suuhunkin. Muuttuuko väri leikkaamisen jälkeen. Väreinä voidaan käyttää kahvia, teetä, säilykepunajuurien lientä yms. “Punainen päätti lähteä leikkikentälle. Mitä hyötykasveja kasvatetaan ja hoidetaan. Halkaistaan kasviksia ja katsotaan, mitä tapahtuu. Entä, miten se näkyy. u Vesitaide jaksaa innostaa lapsia iästä riippumatta. Tosin kahvi ja punajuuri eivät ole tähän tarkoitukseen välttämättä mielekkäitä. Entä ylettyyköhän kieli vielä leukaan asti. Hiekkaa voidaan esimerkiksi tuoda sisälle matalareunaiseen vatiin tai muuhun astiaan. Sama voidaan tehdä myös veden kanssa. 9 Tutustutaan ympäristöön aistien avulla u Esimerkiksi vesi ja hiekka kiinnostavat lasta ja ne voi myös ottaa mukaan leikkiin. Mitkä vaativat hoitoa jatkuvasti. Entä mitä sitkeää on maistettu. Tutustutaan esimerkiksi kotimaisten kasvisten ja hedelmien rakenteeseen ja väriin. Mitkä taas kasvavat itsekseen, kun ne on kerran kylvetty. Mitä muita värejä voisi saada ruoka-aineista. Kerätään ja pohditaan sanoja, joita voidaan liittää kasvisruokaan: kasvinosat, rakenne, keruutapa jne. Mitä osaa kustakin kasvista käytetään ravinnoksi. u Voidaan myös tutustua, missä erilaiset kasvit kasvavat. Välivärit – oranssi, vihreä ja violetti – tulevat hauskalla tavalla tutuksi, jos niistä tekee sadun paperille: Paperin kulmaan pyöritellään punaista ja toiseen kulmaan keltaista. Maisteltaessa voidaan havainnoida, miten rapean ja sitkeän pureskelu eroavat toisistaan. Riippuen aineesta, voidaan pienten lasten kanssa tehdä myös sormitaidetta. Pienempien lasten kanssa kasveihin tutustumisessa tärkeimpiä ovat omat aistit ja kuvat tai konkreettiset kasvit, joita voidaan kosketella ja katsella. Lasten kanssa voidaan vaikka piirtää sormella hiekkaan tai leikkiä hiekkaleikkejä. Onko koko kasvi syötävää. Voidaan myös maistella ja nimetä erilaisia makuja. u Syksy on mainio ajankohta väriopin alkeille luonnonkin ollessa tulvillaan värejä. u Kerhossa voidaan tutustua monin tavoin kasviksiin ja hedelmiin . Värin leviämistä voi tutkia sekä hyvälle paperille maalaamalla että lasipurkissa olevaan veteen sekoittamalla. Mitkä kasvit ovat luonnonvaraisia. Keltainen oli tullutkin sinne jo. Opetellaan kylmät ja lämpimät päävärit: punainen, keltainen ja sininen. Hiekkaja vesileikkejä voidaan myös leikkiä ulkona mahdollisuuksien ja sään mukaan.. Pienenkin lapsen kanssa vesitaiteen tekeminen on hauskaa, sillä se ei vaadi vielä kehittynyttä hienomotoriikkaa ja lapsi saa itse tehtyä helposti jotain näkyvää aikaan. Vesija hiekkaleikit auttavat lasta keskittymään leikkimiseen ja ne motivoivat myös sellaisia lapsia, joilla leikkitaidot ovat puutteelliset tai niissä on harjoiteltavaa. Silloin molemmat menivät karuselliin ja pyörivät niin vinhaan, että siitä syntyi…” Eri värien seikkailuista jokainen voi myös keksiä omia kertomuksiaan. Molemmista värialueista lähtee kertomuksen mukaisesti värivana kohti toista, kunnes ne kohtaavat toisensa ja sekoittuvat. Mitä voidaan sanoa mehukkuudesta. Värejä ja maataidetta u Suujumppa herättelee suuta ja innostaa lapsia maistelemaan: Voidaan esimerkiksi purra jotain rapeaa ja sitkeää, nuolla huulia, hampaita ja poskia, nenääkin. Maistellaan vaikka porkkananpalaa, imeskellään ja pohditaan, mitä kaikkea rapeaa kukin on syönyt. Isompien lasten kanssa voidaan ottaa asioista enemmän selvää myös kirjoista ja muista lähteistä. Jos käytössä on luuppi, voidaan katsoa, miltä ne näyttävät läheltä ja kauempaa katsottuna. Vettä voidaan laittaa esimerkiksi tyhjään ketsuppipulloon ja piirtää vesivanalla hiekkaan tai asfalttiin ulkona
Kun ollaan lasten kanssa kadulla tai tiellä, opetellaan samalla liikennesääntöjä ja tehdään havaintoja liikenteestä, liikkumisesta ja leikkimisestä liikennepaikoissa. Kerhon voi toteuttaa myös kokonaisuudessaan ulkona. Samoin on perheitä, joille luontoon ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat merkitsevät paljon. Kohtaamme myös lapsia ja perheitä, jotka eivät harrasta liikuntaa ja joille luonto ei ole merkityksellinen asia. • Lapsi tekee havaintoja liikkuessaan luonnossa – retkeillessä pitää olla aikaa ihmettelylle ja tutkimiselle. Ulkoilu sopiikin jokaiselle kerhokerralle. Ryhmissämme kohtaamme lapsia ja perheitä, joille liikkuminen on elämäntapa. L apsena opitut tavat kantavat aikuisuuteen. • Viedään lapset luontoon ja metsään, etsitään yhdessä kadonnut luontoyhteys.. Kerhon voi aloittaa ulkoa ja lapset saavat hyLuonto ja liikunta vää harjoitusta ulkovaatteiden riisumiseen itsenäisesti. Päivittäinen liikkuminen ja ulkoilu kannattaa opetella jo pienenä. • Luonto on kokemuksellinen oppimisympäristö. Myös luontosuhde herää jo varhaislapsuudessa. Lapsi nauttii, kun saa touhuta ja liikkua ulkona. Läheltä löytyy varmasti leikkipuisto, puisto tai metsäalue, johon voidaan kerhosta tehdä retkiä. Lapset oppivat liikkumaan kerhopaikan lähiympäristössä, kun heitä siihen opetetaan. Aikuisen ei pidä pelätä, ettei osaa vastata lapsen kysymyksiin esimerkiksiksi kasveista ja eläimistä. Ohjaajalta vaaditaan luovuutta, jos kerhopaikassa ei ole omaa piha-aluetta. • Luonto löytyy niin kaupungin keskustasta kuin maaseudulta. • Monipuolinen liikunta tukee oppimisvalmiuksien kehitystä. Näitä molempia on tärkeä tukea varhaiskasvatuksen keinoin. • Motoriikka kehittyy varhaislapsuudessa. Tietoa voi hakea yhdessä retken jälkeen, ja pienestä kysymyksestä voi syntyä iso oppimisprojekti eli ilmiötyöskentely. 10 Alkusyksy Liikkumaan • Kehittyäkseen lapsi tarvitsee liikettä koko keholle. • Lapsi liikkuu luonnostaan – mahdollistetaan liikkuminen! • Liikunta on iloinen asia – kannustetaan lasta juoksemaan, hyppimään ja heittämään! • Liikkua voi ulkona ja sisällä – isolla pihalla ja pienessä huoneessa – poistetaan esteet lasten liikkumiselta! Luonto tutuksi • Lasten yhteyttä luontoon on vahvistettava kaikin tavoin. • Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli ympäristökasvattajana ja -kasvatuksessa. Siksi liikkumisesta ja luontosuhteen vaalimisesta kannattaa huolehtia jokaisella kerhokerralla
Isompien kanssa harjoitellaan kuvasuunnistusta pihalla. u “Poimitaan” hedelmiä puusta kurotellen ja venytellen ja puun alta kumarrellen. Opetellaan ruokarukous ja kerrotaan sen merkityksestä. u Lehdet lentää -leikki – lapset repivät sanomalehtiä silpuksi ja lennättävät niitä ilmaan. Katso vinkit kirjalistasta! 4–5-vuotiaiden kanssa tutustutaan piha-alueeseen tai lähipuistoon. Ohjaaja ottaa leikkialueesta kuvia ja tulostaa ne. Hiljentymällä siunaamaan ruoan ja kiittämällä siiPerhekerhot toimivat monelle perheelle henkireikänä. Ilman niitä emme voi elää. 11 Tutustumista kerhokavereihin Kerhokauden alussa pienten kanssa käytetään paljon aikaa keskinäiseen tutustumiseen ja nimiä on hyvä toistaa usein. Vai joku muu. Otetaan yhdessä kerhopuusta valokuva ja tulostetaan se kerhohuoneen seinälle. Tämä korostuu alueilla, joissa asuu perheitä, jotka ovat muuttaneet toiselta paikkakunnalta ja verkostoja ei ole. Leikkejä tä osoitamme arvostusta tätä lahjaa kohtaan. Perhekerhot. Pienen pieni veturi -laululeikki voi johdatella tärkeisiin paikkoihin, kuten käsienpesualtaan luo ja vessaan jne. Puun tutkimisessa voi käyttää apuna vaikka erilaisia kirjoja tai muuta materiaalia. Pelisäännöt Perhekerhoon voidaan yhdessä laatia kerhosäännöt tai -ohjeet, yhteiset pelisäännöt, ohjaamaan toimimista ja toimintaa sellaiseksi, että kaikilla on kerhossa hyvä olla. Mikä tekee puusta puun. • Kuvasuunnistukseen voi lähteä pareittain, yksin tai koko ryhmällä riippuen lasten iästä ja taitotasosta. Jos perhekerhoja ei olisi, perhe saattaisi jäädä kotiin ja kokea olevansa yksin. Lapset voivat harjoitella kuvasuunnistusta tutulla alueella näiden kuvien avulla. Voimme tutkia, missä lasten yleisimmin syömät raaka-aineet kasvavat. Kerhorukous on myös tärkeä rituaali, jota lausuessaan lapsi yhdessä toveriensa kanssa lähestyy taivaan Isää. Lasten virsikirjasta ja Kirkkomuskari-kirjoista. Taivaan Isä pitää meistä huolta myös antamalla suojelusenkelinsä varjelemaan maailmassa. 2–3-vuotiaat kerhossa Kuvasuunnistus Tutustutaan kerhotilaan, kerhon lähiympäristöön, pihan leikkialueeseen, lähipuistoon tai lähimetsään. Voisiko teidän perhekerho olla hajusteeton, jotta hajusteista oireita saavilla olisi siellä hyvä olla. Perhekerhojen teemat voidaan poimia päiväkerhojen teemoista tai kehitellä yläteeman alle omat perhekerhoteemat. Ei ole niin väliä, seuraavatko vaunut perässä yksillä vai useammilla raiteilla. Taivaan Isän huolenpidosta voidaan kertoa laulujen avulla, joita löytyy esim. Nimikkopuu Etsitään heti kerhokauden alussa kerhoryhmälle oma nimikkopuu. Pienempien kanssa laajennetaan ympäristöä pikkuhiljaa kerhotilasta leikkialueeseen jne. Kerhonohjaajien on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki kokevat olevansa tervetulleita kerhoon, ilmapiiri on turvallinen ja kaikilla on halutessaan siellä seuraa. • Ohjaaja ottaa 10 valokuvaa piha-alueen tai puiston yksityiskohdista, esimerkiksi aidantolppa, kivi, hiekkalaatikonreunus jne. Tarvittavat välineet: valokuvia piha-alueelta tai puistosta ja symbolikuvia. Ruokarukous ja kerhorukous Ruoka ja puhdas vesi ovat taivaan Isän lahja ihmisille ja eläimille. • Ohjaaja käy laittamassa näihin paikkoihin symbolikuvat, esimerkiksi kukka, puu, aurinko jne. Onko se koivu. Voisiko teidän perhekerho olla kännykkävapaa alue, jossa aikuisten huomio on lapsissa. Tehdään paljon silppua, että saadaan haravoitua iso lehtikasa, joka taas lennätetään ilmaan. Vai mänty. Tutkitaan ja ihmetellään. Perhekerho voi parhaimmillaan muodostua paikaksi, jossa syntyy elinikäisiä ystävyyssuhteita niin aikuisille kuin lapsille. u Ohjaaja vierittää palloa tai hernepussia kullekin lapselle vuorotellen esitellen itsensä ja nimeämällä lapsen: ”Olen Maiju ja vieritän pallon Jyrille.” Jyri vierittää pallon takaisin ohjaajalle ja ohjaaja vierittää tämän jälkeen pallon toiselle lapselle
Opetellaan yhdessä myös enkelilaulu. Tämän jakson aikana vanhempia johdatellaan keskustelemaan omasta itsestä huolehtimisesta, jaksamisesta, verkostoista ja lapsista huolehtimisesta. Lasten Keskus • Warwick, Mitä ihmettä! PUUT. Kasvu kohti kestävää kehitystä. Katsomuskasvatuksen vuosi aloitetaan tutustumalla ryhmään ja siihen, keitä lapsia ja millaisia katsomuksia ryhmässä on läsnä. Lasten Keskus • Suomi, Vihonen, Kiiveri ja Vaajakallio: Majan salaisuudet. Kaikissa perhekerhoissa ei ole vanhemmille, isovanhemmille tai hoitajille omaa erillistä keskusteluosiota, mutta näiden perhekerhovinkkien keskusteluteemoja voi käyttää vaikkapa kahvittelun yhteydessä tai kun lapset leikkivät. Lasten Keskus • Winters ja van Lindenhuizen: Minä päästä varpaisiin. Vanhan testamentin kertomuksia. Lauluja ja leikkejä. Lasten Keskus • Korolainen, Tulusto: Lasten oma vuosikirja • Berryman: Suuri leikki. Lasten Keskus • Äkkää ja tökkää -kirjasarja • Weninger ja Yonezu: Nori menee nukkumaan. Lasten Keskus • Lehtonen ja Airola: Metsän outo vieras • Mäkinen: Lattiakuvat. Ohjaajalle on kunkin kertomuksen kohdalla tarkat ohjeet. Lattiakuvamenetelmää on kuvattu kirjan alkulehdillä ja menetelmä on helppokäyttöinen. Katsomuskasvatus päivällä. Katsomuskasvatusta varten kannattaa tehdä ryhmälle oma vuosikello, johon on merkittynä ryhmässä läsnäolevien katsomusten tärkeät päivät. Lasten Keskus • Parikka ja Nihti: Pieniä puroja. Tammi • Kis kis kippurahäntä. Keskusteluteemana aikuisille Ensimmäisessä jaksossa teemana on Jumala pitää meistä huolen – taivaan Isän kanssa. Enkelit tunnetaan juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. • Schofield ja Danks, Keppikirja – tikuista asiaa. Kun vanhempi voi hyvin ja jaksaa, myös lapsi voi hyvin. 12 Alkusyksy Pohdittavaksi työntekijöille Miten teeman saisi näkyviin toiminnassa. Lasten Keskus • Aitlahti, Keränen-Pantsu, Mäkinen ja Reina, Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa. Lasten Keskus Kirjavinkit: • Pulli, Lupa liikkua. Enkeleihin tutustutaan Enkeli – taivaan ja maan välillä -kertomuksen avulla. Liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen. Mikäli seurakunnan työntekijä on tukemassa kunnan varhaiskasvatusta katsomuskasvatuksessa, voi hän olla mukana tekemässä vuosikelloa muun muassa kirkkovuotta hyödyntäen. Lasten Keskus • Saman tähtitaivaan alla. LK-kirjat • Itkonen: Kaikki hyvin kasvimaalla. Päivä Osakeyhtiö • Haapalainen, Pietilä ja Tarvainen: Pippurisäkki – liikuntaleikkejä… Kirjayhtymä • Soljander-Halme (toim.): Lasten oma lauluvuosi. Lasten Keskus • Perkiö, Huovi ja Louhi: Vauvan vaaka. Ohjaajan opas. Lasten Keskus • Walsh: 10 askelta maapallomme auttamiseksi • Long, Bostrom ja Kucharik: Onko enkeleitä olemassa. Leikkejä, loruja, lauluja. Tämä kertomus löytyy Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa -kirjasta. Myös uususkonnoissa, erityisesti New Agessa, tunnetaan enkelit. Lasten Keskus. Vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita lastensa katsomuskasvatuksessa ja heitä kannattaa hyödyntää niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Lasten Keskus • De Beer: Jänis ja Kontiainen, kekseliäät kaverukset. Lasten Keskus • Weninger ja Tharlet: Omenajuhlat. Niiden pohjalle sitten laaditaan ryhmän katsomuskasvatussuunnitelma. Enkelit Liikkeelle lähdetään lähestyvän mikkelinpäivän teeman mukaisesti tutustumalla enkeleihin. Katsomuskasvatus on yksi osa VASU:n mukaista varhaiskasvatusta, jota toteutetaan lähinnä päivähoidossa. Lasten Keskus • Issakainen: Atte ja Anna Meidän ja muiden uskonnot. Miten perhekerho olisi kokonaisuus, jossa kaikki kerhon osat nivoutuisivat saman teeman alle. Lasten Keskus • Hunt ja Muti: Mitä eläimet tekevät. Lasten Keskus • Fiksut Faktat -sarja: Miten eläimet puhuvat
Katsomuskasvatuksessa keskeistä on myös keskustella ja huomioida eri uskontojen tärkeät juhlaperinteet.. Yksi niistä on Matteuksen evankeliumissa (Matt. Teemassa ”Aarretta etsimässä” keskitytään joulun juhlimisen merkitykseen. Aarretta etsimässä Joulun aika 13 P erheillä on erilaisia perinteitä joulun juhlintaan. Jeesuksen keskeisin tehtävä maanpäällä ollessaan oli julistaa Jumalan valtakunnan tulemista. Vaikka elämä maanpäällä kristittynä onkin vielä tulevan valtakunnan ilmestymisen ja Jeesuksen toisen tulemisen odottamista, saamme jo iloita ja nähdä Jumalan lupausten täyttyvän, kuten Aabrahamkin aikoinaan näki ja iloitsi. Lasten ja perheiden osallisuutta voi lisätä erilaisten perinteiden huomioiminen seurakunnan kerhojen joulun juhlinnassa. Lasten kanssa Jumalan lupauksia ja tahtoa voi käsitellä esimerkiksi juuri ilon kautta. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (1. Pohditaan sitä, mikä tuottaa meille iloa ja mistä haluamme kiittää. Joulu näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin monin tavoin ja joulun aika on perinteisesti yhdessä olemisen ja levon aikaa. 13: 44), jossa Jeesus vertaa taivasten valtakuntaa peltoon kätkettyyn aarteeseen. Perinteiden joukossa on paljon myös ei-kristillisiä tapoja. Tapahtukoon sinun tahtosi niin maan päällä kuin taivaissa.” voima ja apu tulevat näkyviin sen kautta. Taivasten valtakunnan teema kulkee Raamatussa läpi Vanhan ja Uuden testamentin. Jeesuksen syntymän kautta Jumala täytti lupauksensa tulevasta kuninkaasta. Taivasten valtakunta ilmentää Jumalan tahtoa ihmisten elämässä ja Jumalan Joulun aika on monin tavoin odottamisen aikaa. Lapsiperheissä joulun odotukseen liittyy usein paljon jännitystä ja iloa. Moos. Aarteen vertauskuvan avulla aihetta voi myös luontevasti käsitellä lasten kanssa. 17:17, 19, 21) Jumala lupaa Aabrahamille pojan. Samalla tavoin me kristityt voimme nähdä Jumalan lupausten täyttyvän elämässämme Jeesuksen syntymän kautta. Myös Jeesus itse opetti meitä rukoilemaan ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Kristityille joulun odotukseen liittyy vahvasti Kuninkaan odotus, ja Jeesuksen syntymäjuhlan ympärille kätkeytyy syvempi merkitys Jumalan lupausten täyttymisestä. Lisäksi loppusyksy ja joulun odotus on hyvää aikaa keskustella lasten ja perheiden kanssa erilaisista perinteistä ja niiden merkityksestä. Aabraham, kansojen isä, näki Jumalan lupauksen täyttyvän Jeesus-vauvassa. Aabrahamin saama lupaus on ennustus tulevasta Kuninkaasta. 7:21), vaikka ihmiset eivät itsessään voikaan saada aikaiseksi Jumalan valtakunnan ilmentymistä. Uudesta testamentista löytyykin useita vertauksia taivasten valtakunnasta. Jumalan antoi jo Vanhassa testamentissa Aabrahamille lupauksen Kuninkaasta. Syksyn vaihtuessa talveksi myös luonnossa tapahtuu paljon muutoksia, joita voidaan lasten kanssa luonnossa liikkuessa havainnoida. Myös Jeesuksen syntymän juhliminen muistuttaa meitä Jumalan lupauksista. Yksinkertaisimmillaan Jumalan tahdossa eläminen ilmentää taivasten valtakuntaa maanpäällä (Matt
Seikkaillaan Raamatun maailmassa u Lattialle poimutetaan ruskea kangas pelloksi niin, että poimun kätköön voidaan piilottaa pieni aarrearkku. Odottaessamme suurta juhlaa valmistaudumme siihen. Jokainen saa vuorollaan ottaa valikoimasta jonkin esineen, joka kuvastaa omaa ajatusta Jumalasta ja kertoo siitä. Naamioikaa tuoli loisteliaalla kankaalla Isänpäivä Jos ryhmässä on lapsia, joiden perheessä isänpäivän vietto on ongelmallista esimerkiksi riitaisan eron tai kuolemantapauksen vuoksi, voidaan lapsille kertoa meidän kaikkien yhteisestä taivaan Isästä. Yksi näistä vertauksista kertoo peltoa muokanneesta miehestä, joka kokee iloisen yllätyksen (Matt. 14 Joulun aika Pyhäinpäivä Jeesus kertoi ihmisille taivasten valtakunnasta vertauksin. Mietimme, mitä oikein juhlimme ja minkä takia. Se on melkoinen paradoksi verrattuna siihen, että hän on kuningas. Jumala haluaa olla tärkein elämässämme. Kuinka arvokkaana hän pitää löytämäänsä aarretta. Vääriä ajatuksia ei ole. Jumala on suuri ja hän on luonut maailman. Tässä kohtaa voidaan lasten kanssa piilottaa kukin vuorollaan aarretta. Kysymys on niin suuresta mysteeristä, että todella tarvitsemme sen pohtimiseen muutaman viikon, adventtiajan. Pohditaan sanaa adventti. Meillä on mahdollisuus rukouksessa olla Jumalan lähellä. Hänen suuruuttaan on vaikea käsittää. Mitähän mahtaa tarkoittaa “taivasten valtakunta”?. 6:9–13), jota rukoillaan ympäri maailmaa eri kielillä. Mitä se tarkoittaa. Muut pitävät silmät kiinni ja jokainen saa vuorollaan etsiä aarteen. Jos jokin askarruttaa, siitä voidaan yhdessä keskustella. Mitä tunteita ihmisten mielissä on tuona aikana ja miksi. Lopuksi valituiksi tulleilla esineillä voidaan leikkiä vaikka kim-leikkiä. Hän tahtoo kuitenkin olla jokaisen meidän Isä ja kuunnella ilomme, huolemme ja toiveemme. Hän rakastaa meitä ja tahtoo sen vuoksi johdattaa, auttaa ja pitää meistä huolta. Sitä voidaan leikkiä seuraavasti: Tutkitaan adventtia Jumala lähetti Poikansa maailmaan avuttomana vauvana tavalliseen perheeseen. Hän myy kaiken, minkä omistaa ja ostaa tuon pellon saadakseen aarteen omakseen. Jeesus on opettanut meille aivan erityisen rukouksen, Isä meidän -rukouksen (Matt. 13:44). Minkälaisia tapoja juhlaan ja sen odottamiseen sisältyy. Mies (lyijyjalka-, kipsinauhanukke tms.) lähtee muokkaamaan maata lapiolla ja löytää ennen pitkää aarrearkun. Syntymäpaikkanakin oli vaatimattomasti eläinten suoja, mutta taivaan enkelit julistivat hänen syntymäänsä ja riemuitsivat siitä. Ohjaaja kerää etukäteen joukon pienehköjä esineitä. Kokeilkaa, miten te voisitte omalta osaltanne tehdä lakeja ja antaa määräyksiä, jotka parantaisivat ihmisten elämää. Miten se eroaa nykyajasta. Tuon aarteen kaltainen on taivasten valtakunta, mikään muu ei vedä sille vertoja! Tarinan jälkeen mietitään lasten kanssa, mitä kaikkea mies voisi myydä. Hän oli kiinnostunut tulemaan jokaista ihmistä lähelle ja tekemään hänen elämästään suurenmoisen. Millähän tavalla joulun aikaa on ennen vietetty. Uskontunnustukseen liittyen löydät lisää työskentelyjä Päkän vinkit 1/2019 -liitteestä. Löytäessään aarteen mies ilahtuu kovin ja peittelee sen uudelleen kiireesti. Koristelemme kotia ja ympäristöä osoittaaksemme juhlan tärkeyttä. Kerholaiset miettivät, mitä he ajattelevat Jumalasta ja minkälaisia ominaisuuksia Jumalalla voisi olla. Jeesus-vauva oli todellisuudessa kuningas, vaikkakin eri tavalla kuin sellainen, joka hallitsee kuninkaanlinnassa
Mietimme, mitä oikein juhlimme ja minkä takia. Osa lapsista on neuvonantajia, jotka pohtivat, mitä seurauksia määräyksillä on. Berryman (Suuri leikki. Minkälaisia tapoja juhlaan ja sen odottamiseen sisältyy. Kansanperinteen tutkimiseen on perehdytty, sitä on ahkerasti kerätty ja siitä ammennettu aiheita taideteoksiin. Uuden testamentin kertomuksia ja vertauksia adventista alkaen) on valmistanut työskentelyjä adventtiin. Lakeja ja säädöksiä on laadittu eintason parantamiseksi sekä sukupuolten välisen ja eri yhteiskuntaluokkien välisen tasa-arvon parantamiseksi. • Etsitään kartalta Suomi. Tieteitä on harjoitettu ansiokkaasti. • Tutkitaan kielemme ominaispiirteitä: pärisytetään ärrää, kuunnellaan avoimia vokaalejamme huolellisesti artikuloiden.... Leikki sopii isommille lapsille. 15 valtaistuimeksi, jolle vuorollaan jokainen lapsi istuu eläytyen kuninkaan rooliin – kruunu päässä – antamaan määräyksiä. Minkälaisesta maastosta maamme muodostuu. Aulikki Mäkinen puolestaan on kuvannut lattiakuvatyöskentelyn “Adventti – Jumalan valo” (Lattiakuvat, s. Myös kotimaan luonto on ollut tärkeä innoittaja. Mitä lippumme värit ja kuviointi viestittävät meistä muulle maailmalle. Jerome W. 57). Kulttuuria on kehitetty joka taiteen alueella. Kiperissä tilanteissa voidaan järjestää kansanäänestys. Mitä tunteita ihmisten mielissä on tuona aikana ja miksi. Kansakunta on tehnyt valtavasti työtä sen eteen. • Isompien lasten kanssa voidaan pohtia, tunnemmeko itsenäisen valtion tunnusmerkkejä yleensä. Itsenäisyys on arvostettavaa globaalissakin maailmassa
u Tehdään pareittain (tai pienten lasten kanssa ohjatusti kaikki yhdessä) käsillä varjokuvia seinälle toisen kohdistaessa valokeilan parinsa käsiin. 16 Joulun aika Syksyllä voidaan tutkia yhdessä puiden lehtiä ja vaikkapa puusta pudonnutta tammenterhoa. Löytyivätkö kaikki. u Kerhotilan tai tutun pihan tutkiminen hämärässä taskulampulla on jännittävää. Leikkiä valoilla ja varjoilla Myöhäissyksy on aikaa, jolloin värit pakenevat luonnosta ja valo vähenee. Niitä voidaan pyöritellä käsissä, ihmetellä värejä, muotoja ja rakennetta. Pyydetään lapsia tuomaan kotoa taskulamppu näitä ohjattuja leikkejä varten (ohjaajalla on hyvä olla puuttuvien varalta pari ylimääräistä taskulamppua). Luonto ja liikunta Sipulikasvien istutus Pihan syystöitä on esimerkiksi kukkasipulien istuttaminen. Tasapainotaitoja voi harjoittaa kävelemällä maahan pudonnutta oksaa pitkin tai maahan piirrettyä viivaa pitkin. Oma metsäkuntosali ja -liikuntarata Käydään lähimetsässä leikkimässä. Leikit sopivat myös 2–3-vuotiaiden kanssa leikittäväksi. Voidaan piilottaa myös useita heijastimia ja etsiä niitä yhdessä. Keväällä nämäkin voidaan kaivaa esille ja tutkia yhdessä, onko joku materiaali lähtenyt maatumaan ja mitä muille on tapahtunut. Samalla penkkiin voidaan haudata kokeeksi eri materiaaleja (paperia, puuta, lasia, muovia, metallia, appelsiininkuori jne.) ja miettiä, mitä näille tapahtuu maan sisällä. Tammenterhon ja lehden voi myös leikata halki ja tutkia miltä ne näyttävät sisäpuolelta. Ulkona heijastimia voi ripustaa puihin ja pensaisiin.. Leikin lomassa rakennetaan yhdessä metsään oma liikuntarata tai tehdään metsäkuntosali. Ilmaisun keinoin u Rakennetaan palikoista tai muusta materiaalista linnoja ja tutkitaan niitä taskulampun valossa, kuten myös valon heittämiä varjoja. Tällöin ohjaaja voi käyttää yhtä yhteistä taskulamppua. u Pyydetään kodeista myös heijastimia. Taskulamppujen avulla voidaan tutkia myös lasten ulkovaatteiden heijastavaa varustusta. Liikuntaradalla voi olla esimerkiksi käpyjen tarkkuusheittoa, kiipeämistä kivien yli tai ryömimistä puun runkojen ali. Leikitään heijastimenpiilotusta perinteisen avaimenpiilotuksen tapaan. Pientenkin lasten kanssa voidaan tehdä kerhopaikan pihalle oma kukkapenkki, johon laitetaan tulppaaneja, narsisseja ja muita sipulikasveja odottamaan kevättä. Juuri siihen aikaan on hauska leikkiä taskulampuilla sisällä tai ulkona. Oiva tilaisuus liikennekasvatustuokiolle. Kaikki näyttää ihan erilaiselta kuin päivänvalossa tai lamppujen loisteessa. Lapsista on hienoa löytää taskulampun valossa kimaltava heijastin. Lapset ovat luovia ja keksivät varmasti monta juttua, mitä me aikuiset emme oivalla
Miksi. Miten kukille käy kylmässä. Voidaan tutkia yhdessä eläinten selviytymistä talven yli.. Esimerkiksi Vauvamuskari-kirjasta (s. Syksy värjäsi luonnon eri värein ennen kuin vei värit pois ja toi hämäryyden vesisateiden kera. Onko puussa käpyjä tai marjoja. Eläinten pesiä voi rakentaa sisällä minikoossa pienistä tikuista ja vaikka savesta. Rakennetaan metsään kepeistä eläinten pesiä. Nimikkopuu Lähdetään kerhoissa yhdessä etsimään aarretta (lehtiä, tammenterhoja, käpyjä yms.) pihalta, puistosta tai metsästä. Mitä eläimiä metsässä asuu. Mitä puulle kuuluu. Käydään katsomassa nimikkopuuta. Minkälaisia vaatteita pitää pukea päälle. Joulun lähestyessä toivomme kovasti lumen tuomaa kauneutta ja valoisuutta. Asuuko joku ryhmän nimikkopuussa. 28) löytyy hauska vuodenaikaloru ”Kevät on keltainen kanarialintu”. Loruun voi keksiä taaperolle sopivat liikkeet. Voidaan myös lorutella aiheeseen liittyen. Miten puu selviää talven yli. Mille puu näyttää myöhäissyksyisenä päivänä. Nämä luonnon vaihtelut ovat 2–3-vuotiaalla jo muistissa ja niitä voi tarkastella yhdessä: miten sää muuttuu. 17 2–3-vuotiaat kerhossa Vuodenkierto Olemme tutustuneet toisiimme loppukesän vielä lämpimissä säissä. Kerätään yhdessä käpyjä, tammenterhoja tms. Minne puiden lehdet katosivat. ja tutkitaan niitä sisällä
Keskusteluteeman tavoitteena on haastaa vanhempia keskustelemaan joulusta ja miettimään, millaisen joulun juuri he haluavat yhdessä viettää. Pääsiäinen ja pyhäinpäivä ovat kristillisessä perinteessä oivallisia ajankohtia kuoleman käsittelylle lapsiryhmässä. Jos halutaan kisata, järjestetään päihin maalit, aloitus keskelle ja kumpaankin päähän puhaltaja. Esimerkiksi ”ylös alas, ylös alas kulkee elohopea. u Loruja ja riimejä rytmikkäästi taputtaen ja koko kehoa käyttäen. Varsi pitenee, oksat kurkottuvat sivulle ja kohti aurinkoa. Aikuinen voi olla tarvittaessa apuna puhaltamassa. Selällä maaten nostetaan jalat ja kädet kohti kattoa ja piirretään pilviä. Lisää loruja löytyy esimerkiksi internetistä osoitteesta www.papunet.net u Leikitään eri vuodenaikoja Syksy: Istutaan piirissä lattialla ja naputetaan sormilla lattiaan hitaasti kiihtyvää sadetta. Tehdään lippu A4-kokoisesta paperiarkista käärimällä osa paperia varreksi, osa jää lippua varten ja siihen piirretään risti. Talvi: Selällään lattialla tehdään “lumienkeleitä” heiluttamalla jalkoja ja käsiä lattian pinnassa. Rajataan pöydälle kapeahko alue esimerkiksi kirjoilla, jossa kevyt pallo (pumpulitai pingispallo tai tupsu) voi kulkea, kun lapsi puhaltaa mehupillillä sille vauhtia. Vanhemmille voi myös antaa tämän listan tai voit tehdä seurakuntasi nettisivulle oman alasivun, johon laitat linkkejä ja vinkkejä kuoleman käsittelyyn lasten kanssa. Kirjalistassa on vinkkejä kirjallisuuteen. Mikä joulussa on luovuttamatonta ja mitä uusia perinteitä juuri heidän perheensä voisi joulun viettoon luoda. Kuoleman käsittelemiseen löytyy sekä lastenkirjoja että aikuisille suunnattua materiaalia, ks. Juuret pitävät tiukasti maassa. Kynttilä voidaan sytyttää myös päiväkodissa (tai kerhossa), jos hautausmaalle on pitkä matka. Lasten kysymyksiä kuolemasta ei tarvitse pelätä, vaan riittää, että lapselle vastataan siihen, mitä hän kysyy (ikätaso huomioiden). kirjavinkit. Hautausmaalla voi sytyttää kynttilän muualle haudattujen muistomerkille tai lapset voivat ottaa halutessaan mukaan oman kynttilän, jos heillä on läheisen hauta kyseisellä hautausmaalla. Pyhäinpäivän alla lasten kanssa voidaan tehdä retki hautausmaalle. Myös pienempien lasten kanssa on tärkeää puhua kuolemasta. Tilanteen ollessa akuutti, perheet ovat surun keskellä neuvottomia ja seurakunta voi olla tukemassa tällä tavalla. Kuolemateema esiintyy myös muissa katsomuksissa, ja teemaa on hyvä käsitellä kaikkien lasten kanssa silloin, kun kuolema ei ole ajankohtainen ja akuutti tilanne lapsen lähipiirissä. Väritetään risti ja liimataan varsi, ettei se kierry auki. Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa -kirjasta löytyy myös oma kertomus pyhäinpäivälle. Jos paikalla ovat molemmat vanhemmat, kannattaa hyödyntää parityöskentelyä teeman käsittelyssä. Katsomuskasvatus Pyhäinpäivä Lapsi alkaa 5–6-vuotiaana pohtia elämän ja kuoleman kysymyksiä. Joulu Kristillisessä kirkkovuodessa vietämme joulua. Sen alla oleva osa paperista on tarpeetonta ja se leikataan pois. Perhekerhot Perhekerhoissa keskustellaan Aarretta etsimässä -jakson aikana kuolemasta ja kuoleman käsittelemisestä lasten kanssa sekä erilaisista juhlaperinteistä. Juhlaperinteet Toinen keskusteluteema perhekerhoihin ovat jouluun liittyvät juhlaperinteet. u Tuuli puhaltaa. Kevät: Tuuli kuljettaa pilviä kovaa vauhtia taivaalla. Miten puhun kuolemasta lapsille. Useimmissa loruissa sanat ohjaavat liikkeitä ja niitä voi itsekin keksiä. Se on niinkuin sisilisko, vikkelä ja nopea”. Kesä: Kesä kasvattaa kasvit. Jokainen meistä on varmasti jossakin vaiheessa ajatellut, että tapa, jolla joulua tai muita juhlapäiviä juhlittiin omassa lapsuusperheessä, on se oikea tapa. Tämä teema sopii myös vanhempainiltaan tai parisuhdeillan aiheeksi. Mennään pieneksi siemeneksi, joka vähitellen kasvaa. 18 Joulun aika Leikkejä u Lippuaskartelu Tarkastellaan oman maamme, Suomen lipun kuviota ja värejä. Pienten kanssa voidaan puhaltaa ilman pilliä yhtä palloa vaikka useamman lapsen voimalla yhdessä. Lopulta läiskytetään kämmenillä lätäkössä. Kuoleman käsittelystä on kirjoitettu laajemmin katsomuskasvatuksen kohdalla, voit soveltaa sitä myös perhekerhoissa. Samaan ajankohtaan sijoittuu juutalaisten juhla. Yleensä lasten synnyttyä perheet alkavat viettää juhlapäiviä omassa kodissa eikä lapsuuden kodeissa ja juhlaperinteiden yhteensovittaminen on yksi mahdollinen konfliktin aihe
19 Hanukka , joka on valon ja temppelin uudelleen vihkimisen juhla. Lasten Keskus Leikin lomassa rakennetaan yhdessä metsään oma liikuntarata tai tehdään metsäkuntosali.. Lasten Keskus • Rae: Salaisuuslaatikko 2. Kirjapaja • Pitkäranta: Ai ai veitikkaa. Lasten Keskus • Tähtipuu ja muita joulutarinoita. • Bourguignon: Vanha Elefantti • Issakainen, Lindfors, Rahkonen: Atte ja Anna: toivo kantaa, kun meillä on suru • Kuisma ja Nevakivi: Puuvanhus ja pikkukoivu • Itkonen: Hirvi irvistää • Issakainen ja Tonteri: Atte ja Anna viettävät joulua. Kirjavinkit: • Kirkkovuosi lasten kanssa, Lasten Keskus • Pyhäranta ja Raudaskoski Seppälä: Adventista Ramadaniin. Joulukertomuksen voi esittää joulujuhlassa ja siellä voi laulaa Enkeli taivaan -virren. Lasten Keskus • Westerlund ja Tharlet: Jaettu joulu. Tärkeää on kertoa lapsille, miksi joulua vietetään – korostaa, että se on Jeesuksen syntymäjuhla. Päiväkotiin voi ja saa rakentaa seimiasetelman ja Jeesus-vauva saa olla seimessä. Lasten Keskus • Knister ja Tharlet: Lupaus on lupaus. Lapsiryhmän ja siellä läsnäolevien katsomusten tunteminen ja niihin perehtyminen auttaa katsomussensitiivisyyteen myös joulun aikaan. Jokainen lapsi näkee kuitenkin jouluun liittyviä asioita: joulukoristeita, jouluvaloja, kauppojen jouluhuumaa, vaikka ei viettäisikään kotona joulua. Karisto • Jäntti ja Poropudas: Vauvamuskari. Tällöin voi joutua suunnittelemaan ohjelman erittäin tarkasti. Lasten Keskus • Mäkinen: Lattiakuvat ja Lattiakuvat 2. Lasten Keskus • Vainio: Joulun valo. Toiminnallisia hartauksia kirkkovuoteen. Yhdessä päiväkodissa toteutettiin joulukuussa metsäneläin-teema, jossa Jehovan todistajiin kuuluva lapsi pystyi olemaan mukana. Lasten Keskus • Kaskinen: Kerro minulle taivaasta. Lasten Keskus • Kaskinen, Kaskinen ja Parikka: Lapsen oma katekismus. Kristillisen ja suomalaisen perinteen mukaisen joulun viettäminen päiväkodissa voi olla haastavaa, jos ryhmässä on esimerkiksi jehovantodistajien perheen lapsi
Hän lupaa: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.” Samassa yhteydessä Jeesus lupaa myös tulla takaisin noutamaan omansa. Myös Luther näki perheessä elämisen jalona kutsumuksena ja Jumalalta saatuna tehtävänä. Lapsen käsitys ja kokemus omasta perheestä on myös merkittävä. Perheen ja läheisten kanssa vietettyä aikaa ei voi korvata millään. 20 Talviaika T alvella on mukava touhuta yhdessä ja leikkiä talvisia ulkoleikkejä. Erilaisiin leikkeihin voi ottaa mukaan vaikka kummin. Tässä on myös meille seurakunnissa mahdollisuus miettiä toimintaamme sitä kautta, että voisimme olla vahvistamassa perheyhteyttä ja tarjoamassa yhteyden kokemuksia myös niille, joilla ne mahdollisesti ovat puutteelliset oman perheen parissa. Se, millaisesta perheestä tulemme ja miten lapsi kokee oman perheensä, vaikuttaa mitä todennäköisimmin siihen, miten hän on myös vieraiden ihmisten seurassa. Tärkeää olisikin, että jokainen perhe voisi kokea olonsa tervetulleeksi ja hyväksi seurakunnassa. Kerhossakin voidaan pitää vaikka ”kummin kanssa” -päivä tai huomioida oma kummi esimerkiksi jonkin askartelun kautta. Yhdessä perheen kanssa -teema liittää meidät kristittyinä laajempaan ajatukseen kristittyjen perheestä. 14: 1–7) Jeesus sanoo menevänsä valmistamaan meille asuinsijaa Isänsä kotiin. Jokaisella perheellä on siis tärYhdessä perheen kanssa Talviaika keä vaikutus! Seurakunnan kerhossa saamme olla kohtaamassa monenlaisia erilaisia perheitä, jotka ovat osa suurempaa kristillistä perheyhteisöä. Johanneksen evankeliumissa (Joh. Me kristityt saamme myös kuulua oman perheemme lisäksi maailmanlaajuiseen perheeseen. Sillä ilo vahvistaa kaikkein parhaiten yhteyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos taas lapsella on tavalla tai toisella puutteelliset kasvuolosuhteet omassa perheessään, tämä oletettavasti heijastuu siihen, miten hän esimerkiksi toimii kerhotilanteessa. Olisi tärkeää, että voisimme päiväja perhekerhoissa vahvistaa juuri yhteisiä ilon kokemuksia. Me kristityt ympäri maailmaa saamme kuulua maailmanlaajuiseen perheeseen.. Kristittyjen perheyhteydessä on syvä merkitys. Muun muassa Lisa Miller on todennut tutkimuksessaan perheyhteyden ja läheisten ihmissuhteiden olevan merkityksellisiä lapsen spiritualiteetille. Yhdessä saamme kuulua Jumalan omaan perheeseen ja Jeesus itse on valmistanut meille kodin myös taivaaseen! Perheen näkökulma onkin monin tavoin merkittävä. Jos lapsella on hyvä olla omassa perheessään ja hänet huomioidaan ja häntä kuunnellaan, hänen on luultavimmin helpompi olla myös vieraiden ihmisten kanssa. Perheeseen liittyy usein monia tunteita. Viimeisimmät tutkimukset siitä, mikä on suomalaisille pyhää, osoittavat myös, että merkittävimpinä koetaan perhe ja läheiset ihmissuhteet
31) sekä kastetta useammassa osassa (s. 40 lähtien). Uuden kauden alussa voidaan palata vielä joulun tunnelmiin, joista lahjat varmaankin nousevat ensimmäisinä esiin hyvänä siltana kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka tekivät tavattoman pitkän matkan kunnioittaakseen vastasyntynyttä kuningasta, lasta. Meidät on kasteessa nimeltä kutsuttu Jumalan perheväkeen. Raamattuleikkitoteutuksia voi hyödyntää kirjasta Raamattuleikki (Ahtiainen, Haapsalo, 2016). Tilaisuuden jälkeen nautitaan “juhlakahvit” eväitä syöden. Jokainen saa roolin. Se on aikaa, jolloin riemuitaan yhdessä perheen ja ystävien seurassa. Kasteen sunnuntaina ja kynttilänpäivänäkin puhutaan usein kasteesta. He olivat kuuliaisia enkelin ilmoitukselle palata toista tietä kotiinsa. Ehkäpä hän on kastanutkin joitakin kerholaisia tai heidän sisaruksiaan. u Pyydetään lasten kotoa kastekuvia , jotka voidaan laittaa alttarin eteen kauniin, juhlavasti koristellun kankaan päälle. Uuden testamentin kertomuksia ja vertauksia adventista alkaen. Laskiainen on portti paastonaikaan. Miten huomioimme heidät tällaisessa tilanteessa. Niin kuin omaan perheeseemmekin, mahtuu tähän suureen Jumalan perheeseen monenlaisia jäseniä. Loppiaisesta ja kasteesta löytyy Godly Play -työskentelyt kirjasta Berryman: Suuri leikki. Kertomuksen löydät Luuk. Kuvia tutkitaan ja ihastellaan yhdessä. Olisiko heillä kenties kummin sijasta joku tärkeä ihminen, jonka kuvan he voivat tuoda yhteiselle alttarille. Siellä vanha Simeon ja Hanna saivat kokea suuren onnen nähdessään maailman Valon, jonka Jumala lähetti keskellemme pelastaakseen rakastamansa ihmiset. 21 Laskiainen Laskiainen on iloinen juhla, jolloin syödään herkkuja ja lasketaan mäkeä. Olemme kastettuina jäseniä maailmanlaajuisessa kristittyjen joukossa. Valitaan ryhmästä nukkevauvalle vanhemmat, kummit, isovanhemmat ja muut sukulaiset sen mukaan kuin tarvetta on. Kynttilänpäivä ja kasteen sunnuntai Seikkaillaan Raamatun maailmassa Tietäjät saivat nähdä Jeesuslapsen ja antaa hänelle lahjansa. Kirjassa on myös ohjeita raamattuleikin ohjaamiseen.. Voimme kiinnittää huomiota hyvään ympärillämme ja kiittää siitä. 2:1–15. Kastetoimitusta varten pyydetään paikalle pappi. Niiden avulla voidaan tutkia tietäjien matkaa (s. Kertomus löytyy Raamatusta Matt. Kasteen yhteydessä lapselle on valittu kummit auttamaan vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa, rukoilemaan lapsen puolesta ja olemaan hänen aikuisia ystäviään. Yhdessä valmistetaan kastepöytäkin. Tärkeää on kuitenkin selvittää, onko kerhossa niitä lapsia, joita ei ole kastettu. Hyvään keskinäiseen yhteyteen tarvitaan rakkautta, kärsivällisyyttä ja anteeksiantoa, joita Jumala Pyhän Henkensä kautta tarjoaa. Jokainen saa kertoa omassa kuvassaan esiintyvistä henkilöistä. 2:21–40. Näin pääsi Joosef viemään perheensä turvaan Egyptiin kuninkaan pahan tahdon tieltä. Yhdessä valitaan lapselle nimi. ihmisen on välillä hyvä pysähtyä miettimään elämän tärkeitä asioita. Jeesus-vauva tuotiin temppeliin kahdeksan päivän ikäisenä ympärileikattavaksi lain määräysten mukaisesti. Päiväkerhossa voimme opettaa, että Loppiainen Ihan kohta vuodenvaihteen jälkeen vietetään loppiaista, jonka jälkeen päiväkerhot aloittavat kevätkautensa. u Leikitään kastetilaisuutta. Samalla hän selittää, mitä kaste merkitsee ja mitä siinä tapahtuu. Voimme myös opetella rukoilemaan toisten ihmisten puolesta
Samalla hän selittää, mitä kaste merkitsee ja mitä siinä tapahtuu. Laitetaan pieniin purkkeihin eteerisiä öljyjä, jouluisia mausteita tai esimerkiksi appelsiinin lohko, pala piparkakkua, tuore kuusenhavu ja yritetään silmät kiinni haistelemalla tunnistaa tuoksu. Yhdessä valmistetaan kastepöytäkin. Yhdessä valitaan lapselle nimi. Ehkäpä hän on kastanutkin joitakin kerholaisia tai heidän sisaruksiaan. Kun kaikki ovat ymmärtäneet leikin, voivat myös lapset (erityisesti isommat) myös huutaa käskyjä.Pienempien kanssa voi ohjaaja toimia kapteenina koko leikin ajan. Lisäksi ohjaaja voi liikkua mukana lasten kanssa paikasta toiseen. Leikki on varioitu maa, meri, laiva -leikistä. u Käydään vierailemassa vanhustenkerhossa tai päiväkeskuksessa, jonka vetäjien ja henkilökunnan kanssa suunnitellaan etukäteen yhteistä puuhaa. Kastetoimitusta varten pyydetään paikalle pappi. Valitaan ryhmästä nukkevauvalle vanhemmat, kummit, isovanhemmat ja muut sukulaiset sen mukaan kuin tarvetta on. u Leikitään kamelikaravaania ja istutaan lattialla jonossa hajareisin, ikään kuin toistemme sylissä. Jokainen saa roolin. Sovitaan yhdessä paikat ennen leikin aloitusta. Kuunnellaan heidän kertomuksiaan lapsuutensa leikeistä ja puuhista. 22 Talviaika u Leikitään kastetilaisuutta. Kuninkaana voidaan käyttää myös esimerkiksi käsinukkea. Myös muissa paikoissa voi olla sijoitettuna yhteisesti sovittuja symboleita auttamaan muistamisessa. Erityisesti pienten lasten kanssa aikuisen aktiivinen rooli leikissä on tärkeää. Tilaisuuden jälkeen nautitaan “juhlakahvit” eväitä syöden. Kallistellaan hiukan oikealle ja vasemmalle vuorotellen rytmikkäästi ja pyritään näin pepulla kävellen pääsemään eteenpäin. Voidaan leikki aloittaa niin, että ensiksi ohjaaja huutaa käskyjä. Tätä voi leikkiä myös pienten lasten kanssa, kun on opeteltu säännöt yhdessä lasten kanssa. Ilmaisun keinoin u Myrsky on vauhdikas liikuntaleikki, josta riittää hauskuutta useammallakin kerhokerralle. u Miltä joulu tuoksuu. Kun kaikki on kunnossa, hän huutaa: ”Vaara ohi!” Silloin kaikki nousevat nopeasti ylös ja huutaja vaihtuu. Leikissä on seuraavat vaihtoehdot, joista voidaan kulloinkin valita: Laiva – kaikki menevät huoneen päähän Ranta – kaikki huoneen toiseen päähän Kalaparvi – kaikki keskelle tilaa tiiviiseen parveen Myrsky – kaikki makuulle ja tartutaan kiinni toisen käteen tai jalkaan. u Leikitään erilaisia perinteisiä ulkoleikkejä yhdessä, esimerkiksi tervapataa, kymmenen tikkua laudalla tai viimeinen pari uunista ulos. u Leikitään kertomusta itämaan tietäjistä niin, että koko ryhmä yhdessä on tietäjien roolissa ja ohjaaja kuninkaana, jos siinä käytetään ihmistä. Pienten kanssa apuna voi käyttää myös esimerkiksi lelulaivaa muistuttamaan, mihin mennään, kun ollaan laivoja jne. Leikkejä. Huudettuaan “myrsky” huutaja käy tarkistamassa, että kaikki varmasti ovat turvassa, siis pitävät kiinni kaverista. u Järjestetään kerhossa isovanhempien päivä , jolloin isovanhemmat voivat tulla lasten kanssa mukaan kerhoon. Ollaan kamelikaravaani, joka tahdissa rauhallisesti marssien kulkee kohti määränpäätä. Ehkä he voisivat myös opettaa leikkejä, joita sitten leikittäisiin kaikki yhdessä
päällä. Pienten kanssa ohjaaja voi ottaa vuorotellen yhden lapsen, jonka kanssa kuunnellaan hieman etäämpänä ääniä. Missä hän kulkee. Mitä kuuluu. Kaveri saa auttaa sen takaisin paikoilleen. Voidaan myös kuunnella erilaisten (ei rikkoutuvien) esineiden putoamista. 23 u Hernepussin kuljetus – Kuljetetaan hernepussia pään, olkapään jne. Lapset voivat mennä esimerkiksi pareittain vuorotellen viereiseen huoneeseen kuuntelemaan, kuulostavatko äänet tuolloin toisenlaiselta. Kun liikkumista hernepussin kanssa on harjoiteltu ja se on tullut tutuksi (ehkä sitä on vähän heiteltykin), voidaan myös pienten kanssa harjoitella hernepussin kuljetusta pään päällä. u Kuunnellaan ääniä huoneesta, kun kaikki ovat ääneti. Pienempien kanssa hernepussi voi olla vaikka kämmenen päällä, jos pään päällä pussin kuljettaminen tuntuu aluksi liian vaikealta. Miltä kuulostaa vaikka höyhenen tai ilmapallon putoaminen. Entä, kun joku on huoneen ulkopuolella, mitä hän kuulee. Voidaan kuunnella esimerkiksi, mitä ohjaaja tekee huoneessa. Jos se tippuu, on heti pysähdyttävä. Erityisesti pienten lasten kanssa aikuisen aktiivinen rooli leikissä on tärkeää.
Otetaan siitä taas kuva ja tulostetaan se kerhohuoneen seinälle. Kovalla pakkasellakin voi ulkoilla. Syksyllä kerhossa rakennettiin eläimille pesiä metsään. Samalla voidaan tutkia lunta, tehdä siitä vaikka oma ilmiöoppimisen projekti. Liikutaan ulkona, lasketaan vaikka mäkeä. Luonto ja liikunta Nimikkopuu Tutkitaan nimikkopuuta talvella. 15 minuuttia raikkaassa pakkassäässä tekee hyvää, kun päällä on riittävästi vaatetta. Tasapaino kasvaa samalla ja hiihtämisestä tulee sujuvampaa. Tutkitaan luontoa ja tehdään nuotio. Jos käytössä on iglumuotti (netistä googlettamalla löytyy iglumuotteja myyvät verkkokaupat) voi lasten kanssa rakentaa kerhopaikan piha-alueelle oman iglun ja kokeilla, miten lumi suojaa kylmältä ja viimalta. Rakennetaan lumesta suoja eläimille. 24 Talviaika L apsia kiinnostavat myös eläimet. Hiihtokin on hauskaa, kun leikkiin otetaan iso jumppapallo ja pelataan norsupalloa suksilla. Sisällä voidaan jumpata, pelata pallopelejä sovelletuilla säännöillä, tehdä liikuntaratoja ja harjoitella monenlaisia taitoja. Verkkona voi toimia naru. Tehdään retki lähimetsään tai lähipuistoon. Jos tasapaino suksilla liikkumiseen ei ole vielä kehittynyt, voi suksilla leikkiä norsupallon asemasta vaikka hippaa. Talviliikuntaa Talvella liikutaan ulkona: lasketaan mäkeä, tehdään lumeen polkuja ja rakennetaan lumesta. Istumalentopallon ideana on, että lapset istuvat lattialla ja pelaavat lentopalloa ilmapallolla tai muulla kevyellä pallolla. Istumalentopalloa voi pelata pienissäkin tiloissa. Tutkitaan ja ihmetellään myös, miten puu jaksaa kantaa lumikuorman, jonka se saa talvella kannettavakseen. Iglua voi rakentaa myös esimerkiksi perhetapahtumassa tai kerhon perheillassa. Norsupallo on ikäkauteen soveltuvilla säännöillä isolla jumppapallolla pelattavaa jalkapalloa. Kovimmilla pakkasilla siirrytään sisäliikuntaan. Mitenhän eläimet selviävät talvesta. Nuotiolla hiljennytään hartauteen ja syödään eväät.. Jos lapsilla ei ole suksia, niin norsupalloa voi pelata kengillä lumihangessa. kirjavinkeistä) löytyy valmiita suunnitelmia liikuntahetkiin. Ulkoiluaika suhteutetaan säätilaan. Isompien lasten kanssa kokeillaan hiihtämistä ja luistelua. Tutkitaan ja ihmetellään sitä yhdessä. Tutkitaan yhdessä, miten puu selviytyy pitkän talven yli. Tavoitteena on saada pallo koskemaan vastapuolen lattiaan. Kun pakkaset hellittävät, voidaan kerho pitää kokonaan ulkona. Lupa liikkua -kirjasta (ks. Retkieväät syödään ulkona – ja mikä sen mukavampaa kuin paistaa yhdessä makkaraa nuotiolla
Tässä yhteydessä on luontevaa vanhempien kanssa virittää keskustelua kummina olemisesta ja kummiudesta. Lapset ottavat kukin haluamansa eläimen roolin ja leikkivät keskenään roolissansa. magneettikuvioita. Perhekerhoissakin askarrellaan ystävänpäiväkortteja. Kortin voi ohjata lähettämään lapsen kummille tai jollekin lapselle tärkeälle henkilölle. triangeli) viemään viestiä peikolle. Se on piilosta katsellut eläinten leikkiä ja tahtoisi tulla mukaan. Nostetaan pussi selkään ja taas jatketaan matkaa. Mitä silloin, jos toiminkin siinä esteenä. Miten löytää kummin rooliin muutakin sisältöä kuin lahjojen antaminen. Saattaa olla, että jossain vaiheessa joku lapsista omaehtoisesti tahtoo tehdä tuttavuutta peikon kanssa, mutta muussa tapauksessa ohjaaja kysyy eläimiltä, mikä niitä auttaisi ottamaan peikko ystäväkseen. Hän kertoo omin sanoin siitä, miten Simeon ja Hanna saivat kokea suuren ilon ja onnen nähdessään maailman Valon (Luuk 2:21-40). Hiljennytään ihmettelemään talvisen luonnon kauneutta ja kiitetään taivaan Isää siitä, että meillä on neljä vuodenaikaa. Lopulta vallitsee sopu, ja kaikille annetaan kapulat, joilla soitetaan ryhmälle tuttu iloinen laulu. Mikä olikaan kummin tehtävä. Eläimet voivat lähettää vaikka linnun (esim. Ulkoilukerho, jossa paistetaan nuotiolla makkaraa Helmikuun lopulla ollaan perhekerhossa ulkona. Perhekerhot Keskusteluteemana ystävyys, kummius ja rauha Alkuvuonna kerhoissa puhutaan kasteesta. Ystävänpäivän lähestyessä keskusteluteemana on ystävyys. Minun perheeni Keitä minun kotonani asuu. Eläinten mökki – rajataan tuoleilla ja penkeillä tila, jonka sisään kaikki lapset mahtuvat. Peikko yrittää uudelleen hetken kuluttua, kun eläimet ovat uudelleen tulleet ulos leikkimään. Millaisen muiston haluaisit antaa omalle kummilapsellesi. Lasketaan mäkeä, rakennetaan lumesta, leikitään ja kisaillaan. Kynttilänpäivä Ohjaajalla on havaintomateriaalina sylissä makaava nukkevauva. Ulkoilukerhon tavoitteena on kannustaa vanhempia liikkumaan ja ulkoilemaan lasten kanssa. Peikkoa kuvaa ohjaajan soittama kapuloiden tai rummun ääni (josta ei kannata tehdä liian pelottavaa). Mikä se on tänä päivänä. Miten seurakunta voisi tukea kummeja tehtävässään. 109) on toteutus ”Tähti”, joka soveltuu pienillekin. Miten löytää kummin tehtävään aikaa oman perheen Ratsastajat – lapset konttaavat huoneessa selässään ratsastajat, hernepussit. Jos jonkun hernepussi putoaa, kaikkien on pysähdyttävä. Käytetään havaintomateriaalina lyijyjalkanukkeja tai seimiasetelmaa. Tämä on eläinten mökki, joka sijaitsee metsäaukiolla. Rukoillaan kaikkien perheenjäsenten puolesta. 25 Loppiainen Kerrotaan itämaan tietäjistä, jotka matkasivat kaukaa kunnioittamaan Jeesus-lasta tähden opastamina. Mikä on ihanin muisto omasta kummista. Tätä voi lähestyä useista näkökulmista: aikuisen omat ystävyyssuhteet ja niihin liittyvät kysymykset sekä lapsen ystävyyssuhteet ja niiden tukeminen ja mahdollistaminen. Eläimet kuitenkin säikähtävät peikkoa ja säntäävät mökkinsä turvaan. Miten vanhempana pystyy mahdollistamaan ja auttamaan lapsen ja kummin välisen suhteen syntymistä. Piirretään kuva omasta perheestä liiduilla tai käytetään esim. Leikkejä kiireiden keskellä. Ohjaaja loruttelee ratsastaja-aiheista runoa tai soittaa musiikkia. Hetken kuluttua ohjaaja kertoo, että metsässä asuu peikko, joka on kovin yksinäinen. 2–3-vuotiaat kerhossa. Lopuksi kokoonnutaan nuotion äärelle paistamaan makkaraa, nuotiolättyjä tai tikkupullaa ja nautitaan näistä herkuista lämpimän mehun kera. Lattiakuvat 2 -kirjassa (s
Lasten Keskus • Koppens ja van Lindenhuizen: Kaula pystyyn, kirahvi! Lasten Keskus • Iltahetki • Amant: Hilla siivoaa • Martin ja Katan keittiössä • Piper ja Moriuchi: Toivon ja rauhan rukouksia • Mäkinen: Lattiakuvat 2. PS-Kustannus Lapsen on tärkeä kokea arvostusta omaa perhettään kohtaan. Ku va : Pi ki , Ka tr i Ki rk ko pe lto 26 Talviaika Katsomuskasvatus Jakson teemana on yhdessä perheen kanssa. Lasten Keskus • Ah Hae Yun ja Hye Won Yang: Kuka saa persikan. Lapsen on tärkeä kokea arvostusta omaa perhettään kohtaan. Miten perheessä toimitaan. Lasten Keskus • Juvonen: Kun höyhen putoaa. Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja. Lasten Keskus • Weninger ja Tharlet: Yhteistyö on voimaa. Tällöin lapset saavat tehtäväksi selvittää vanhemmiltaan, miten vanhemmat ovat valinneet lapselle nimen ja järjestettiinkö nimenantamisen kunniaksi juhlat. Tutustutaan ryhmässä olevien katsomusten erilaisiin nimijuhliin: kasteeseen, nimiäisiin jne. Ohjaavalla aikuisella on tärkeä rooli tarkkailla ja kuunnella herkällä korvalla, miten lapset puhuvat ja kommentoivat toistensa perheisiin liittyviä asioita.. Jokainen lapsi syntyy perheeseen – perhemuoto voi olla hyvinkin erilainen. Lasten Keskus • Liuska ja Turunen: Häijyherneitä ja lempeyslientä. Lasten Keskus • Kirkkopelto: Piki. Perheteeman aluksi voidaan tutkia oman nimen tarinaa. Piirretään perhepiirros ja tutustutaan yhdessä erilaisiin perheisiin. WSOY • Kirkkopelto: Molli. Kiusaamista ja kiusoittelua ei tule sallia. Tämä on hyvä jaksottaa lähelle ystävänpäivää. Katsomuskasvatuksessa pohditaan tällä jaksolla perhettä: keitä perheeseeni kuuluu. Lasten Keskus • Weninger ja Tharlet: Pallo kuuluu kaikille. Miten lapsikin voi auttaa. Lasten Keskus • Alho ja Hautsalo Perkiö: Kuuntelun aika. Lasten Keskus • Ahtiainen ja Haapsalo: Raamattuleikki. Lasten Keskus • Haapsalo ja Kirkkopelto: Molli hyvällä mielellä vai pahalla päällä. Piki -toimintamallin avulla voidaan pohtia kiusaamista ja sitä, miten kaikilla on tärkeää olla oma ystävä. Perheteeman jälkeen teemana on ystävyys. Pikistä löydät lisätietoa: www.pikitoimintamalli.fi Kirjavinkit: • Lauerma ja Rekola: Sukuseikkailu. Ohjaavalla aikuisella on tärkeä rooli tarkkailla ja kuunnella herkällä korvalla, miten lapset puhuvat ja kommentoivat toistensa perheisiin liittyviä asioita. Lasten Keskus • Compasito
perheiden kanssa yhteyttä voidaan käsitellä monin tavoin kerhossa ja seurakunnan jumalanpalveluksissa. 27 Ihana kevät! Elämme leivästä E htoollisesta voidaan käyttää nimitystä yhteysateria, joka kuvaa ehtoollisen merkitystä. Yhteinen ruokailu on yksi merkittävä tapa kokea yhteyttä toisten kanssa. Seurakunnan kerhoissa voidaan esimerkiksi valmistaa yhteinen välipala ja keskustella ruokailun lomassa, millaisia tapoja perheissä on viettää aikaa yhdessä. Messun yhteydessä tarjottava yhteinen ateria voi olla osanaan vahvistamassa kokemusta seurakunnan perheyhteydestä. Me kristityt teemme niin edelleen. Kevääseen ajoittuu myös pääsiäinen, jolloin on luontevaa pysähtyä miettimään ehtoollisen merkitystä kristittyjen elämässä. Teemassa "elämme leivästä" havainnoidaan luonnon ihmeitä lasten ja perheiden kanssa. Ehtoollinen on sakramentti. Seurakunnan tarjoama välipala tai ruokailu muiden perheiden kanssa voi antaa tärkeän kokemuksen kristittyjen yhteydestä ja pienen lepohetken kiireisen arjen keskellä.. Jeesus itse on leivässä ja viinissä, joka yhdistyy Jumalan sanaan. Se on suuri salaisuus. Ehtoollinen on kuitenkin paljon enemmän. Yhteisen ehtoollisen katsotaan vahvistavan sekä kristittyjen keskinäistä yhteyttä että kristityn yhteyttä Jumalan kanssa. Lasten ja Kevään tullessa uusi elämä ja kuolema ovat luonnossa vahvasti läsnä. Silloin hän pyysi ystäviään jatkossakin syömään leipää ja viiniä hänen muistokseen. Yhteyden kokeminen ja jakaminen ovatkin kristityn elämän keskeisimpiä tehtäviä. Yhdessä tällaisista tilanteista, pääsiäisaterian yhteydessä, Jeesus myös asetti ehtoollisen. Ehtoollista nauttiessamme tulemme hoidetuiksi, ja Jumala vahvistaa uskoamme. Lapsetkin voivat käydä ehtoollisella vanhempiensa kanssa. Yhteyden kokemiseen ja yhteiseen jakamiseen onkin perinteisesti liitetty laajemmin yhdessä syöminen. Ehtoollista vietetäänkin Jeesuksen muistoateriana. Myös Raamatusta löytyy niitä esimerkkejä, miten muun muassa Jeesus ja opetuslapset ruokailivat yhdessä
Ehkä olemme sanoneet jotain ikävää. Jeesus osoitti meille, minkälainen Jumala on. Pääsiäinen Pääsiäinen on kirkkovuoden suuri ilojuhla. Hän kuoli ristillä sovittaakseen meidän syntimme. Hän rakastaa meitä niin paljon, että lähetti Poikansa maan päälle. Raamattuleikki-kirjasta löytyy myös aiheeseen liittyvä hyvä lattiakuvatoteutus ”Ehtoollinen”.. Me olemme tehneet väärin. Jeesus voitti kuoleman! Enkeli ilmoitti Jeesuksen ystäville tämän ilosanoman: ”Jeesus elää!” Sekä paastonajan että pääsiäisajan tutkimiseen on aineistoa. Seikkaillaan Raamatun maailmassa 28 Ihana kevät! Isä meidän -rukoukseen voidaan tutustua monin eri tavoin lasten kanssa. Siksi me voimme saada anteeksi syntimme. Omia virheitä voi olla vaikea tunnustaa. Mitähän synti on. Rukousta voidaan lausua kaikuna. Aina sekään ei ole helppoa, kun pahat sanat kirveltävät mieltä. Siitä saamme kiittää Jumalaa. Jeesus kuoli, mutta pääsiäisenä hän nousi kuolleista. Tällöin voidaan tehdä esimerkiksi vuoronperään rytmiä eri kehonosilla lausuttaessa rukousta. Tai ehkä suustamme on joskus päässyt valheita. Mukaan voidaan myös ottaa kehosoittimet. I sä meidän -rukouksessa on kohta, jossa pyydämme Jumalaa antamaan syntimme anteeksi. Mutta meidän pitäisi myöskin antaa anteeksi, jos joku on loukannut meitä. Siihenkin me saamme pyytää taivaan Isän apua. Rukouksen eri osia voidaan piirtää ja maalata. Tähän kaikkeen me tarvitsemme anteeksiantamusta. Jumala tahtoo antaa meille anteeksi. Rukoukseen voidaan tehdä lasten kanssa yhdessä jumppaliikkeet
Tässä tehtävässä on tarjolla kartonkija silkkipaperileikkuujätettä, joka on edelleen silputtu pieneksi. u Tutkitaan tunteita tunnekorttien avulla. Nimikkopuu Käydään retkellä nimikkopuun luona. Usein tunteisiin liitetään värejä. Värejä ei ole sekoitettu keskenään. Otetaanko mukaan huiveja tai nauhoja. Nautitaan kevätauringosta ja solisevista puroista. Voidaan myös miettiä, millainen liike kuvaa iloa. Maitopurkkeihin ja kertakäyttömukeihin laitetaan multaa, kylvetään niihin siemenet, kastellaan säännöllisesti ja annetaan kasvaa ikkunalaudalla. Aurinko lämmittää, lumi alkaa sulaa ja ensimmäiset pajunkissat puhkeavat. 29 Luonto heräilee pikkuhiljaa kevääseen. Entä, millainen musiikki on surullista. Missä vaiheessa mahdolliset silmut ilmestyvät. 33). Käytetään esim. Kukkien kasvatusta Keväällä aloitetaan kukkataimien ja yrttien kasvatus. Märän liiman päälle ripotellaan värillistä silppua niin, että tunnelma vaihtuu surusta iloon. Pääsiäisen aikaan sisältyy monenlaisia tunteita. Voidaan yhdessä kuunnella, millainen musiikki on iloista. Puun kuvien kautta havainnoidaan ja opitaan vuodenajoista.. Samettiruusut, mustasilmäsusannat ja vaikka basilika ovat sopivia kasIlmaisun keinoin Luonto ja liikunta u Muovaillaan pallo ja pötkö Valmistetaan itse muovailuvahaa, jonka syömisestä ei ole mitään haittaa. u Tunteita voidaan tunnustella myös musiikin kautta. Entä miten liikuttaisiin, jos ollaan surullisia. Miten nimikkopuu on selvinnyt talvesta. Milloin kukat ilmestyvät lumen alta. Syntyykö pötkö samalla tavalla vai tarvitaanko erilaista liikettä. Otetaan taas valokuva puusta kännykkäkameralla ja tulostetaan se kerhohuoneen seinälle. Harjoitellaan pyörittämään pallo ja muotoilemaan siitä erilaisia asioita. Ja jos puussa on asukkaita, tarkkaillaan, miten ne ovat selvinneet talvesta. Lapsi saa itse määritellä, mitä tunnetta eri värit hänelle merkitsevät. Tähän on esimerkiksi yksi ohje taikataikinasta vuoden 2017 Pulmun jyväsissä. Mollija Piki-kirjojen tunneharjoitemateriaaleja. Soitetaan musiikkia eri tyylilajeista ja mietitään, millaisia tunteita ne herättävät lapsilla. Mille puu näyttää kevään alkaessa. Lattia on vapaa myös musiikin herättämään liikkeeseen. Tarkkaillaan, mitä tapahtuu syksyllä istutetuille kukkasipuleille. Paperi peitetään liimalla. Tunnekortit voit kopioida ja tulostaa tämän liitteen mukana olevista tunnekorteista (s
Tutkimiseen ja ihmettelemiseen liittyy, tottakai, myös leivän leipominen yhdessä. Tutkitaan, mitä vaikutuksia on ruusupavun kasvamiseen erilaisilla kasvuolosuhteilla. Ruusupapu Tarvikkeet: ruusupavun siemeniä, kirkkaita kertakäyttömukeja, multaa ja vettä Tutkitaan ja ihmetellään, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Annetaan lasten tehdä oivalluksia siitä, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Ruusupavun siemenet ovat tähän erinomaisia. Kesäkuun alussa perunantaimet siirretään isompaan ruukkuun tai vaikka kukkapenkkiin; heinäkuussa saakin sitten maistella makoisia uusia perunoita, jotka on itse kasvattanut. Vaikka ulkona olisi märkää, kannattaa silti jokaisella kerhokerralla antaa lasten leikkiä myös ulkona.. • Laitetaan mukiin vettä, siihen siemen ja kasvupaikaksi aurinkoinen ikkuna. u Leikitään hernepussien kanssa lintuemoa ja poikasta Tarvikkeet: hernepusseja, vanteita Kuvitellaan, että hernepussit ovat linnunruokaa ja emot kuljettavat varpailla nappaamalla ruuan poikasilleen. • Laitetaan mukiin multaa, siihen siemen, kasvupaikaksi pimeä komero ja kastellaan säännöllisesti. Seurakunnassa voi myös järjestää kevätkirkon yhteydessä taimimyyjäiset. Vanteista tehdään ruokavarasto ja linnunpesät. Ruusupavun siemen on kaunis, iso ja punainen. Vaikka ulkona olisi märkää, kannattaa silti jokaisella kerhokerralla antaa lasten leikkiä myös ulkona. Voidaan myös kilpailla, kuka linnuista saa nopeimmin kuljetettua omat ruokapussinsa poikasilleen. 30 Ihana kevät! vatettavia. Kun perunasta alkaa versoa pieniä ituja, voidaan se kasvattaa mullassa vaikka maitopurkeissa. Tämä on oivallinen aika tutustua viljanjyviin ja tutkia lasten kanssa projektina, mistä leipä tulee. Taimet voi toukokuussa antaa äidille lahjaksi tai sitten myydä lähetystyön tai yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kokeillaan myös kasvattaa perunantaimia esimerkiksi varhaisperunan siemenperunoista, joita ensin pitää ensin idättää. Sisäliikunnassa tehdään temppuratoja ja tasapainoillaan. Laitetaan siemenet kasvamaan kirkkaisiin kertakäyttömukeihin siten, että siemen on mukin reunassa ja näkyy sieltä. • Laitetaan mukiin multaa, siihen siemen, kasvupaikaksi aurinkoinen ikkuna, mutta ei kastella. Tarkkaillaan kasvua jokaisella kerhokerralla ja piirretään kasvun vaiheet. Tehdään seuraavat kokeet: • Laitetaan mukiin multaa, siihen siemen, kasvupaikaksi aurinkoinen ikkuna ja kastellaan säännöllisesti. Liikkumaan Liikutaan yhdessä sisällä ja ulkona. Ennen pääsiäistä vietetään leipäsunnuntaita
Pääsiäisaskartelujen yhteydessä voidaan muistutella mieliin pääsiäisen symboliikkaa ja koristeiden merkitystä.. Leikkejä Jääpuikko/lumiukko on aivan jäykkä. Mitä se kertoo pääsiäisestämme. on monta soveltuvaa runoa ja lorua. Mitä pienemmistä ihmisistä on kyse, sen enemmän toistoja tarvitaan. 2–3-vuotiaat kerhossa Yhteisvastuukeräys Tässä vaiheessa kevättä Yhteisvastuukeräys on ajankohtainen asia. Kylvetään esimerkiksi pääsiäisruohoa pieniin astioihin jokaiselle kotiin viemisiksi. Tuttu leikki ”pää, olkapää, polvet, varpaat” toimii myös loistavasti pienten kanssa. Tässä hyviä ovat erilaiset lorut. Vanhempia on hyvä muistutella pääsiäisen sanomasta ja siitä, miksi pääsiäistä vietetään. Perhekerhossa voidaan kokata yhdessä yhteinen ateria tai vaikka leipoa yhdessä. Pääsiäinen: suru – ilo, perinteet Tutustutaan kristilliseen pääsiäiseen symbolien kautta. Niiden avulla kehonosat tulevat tutuiksi, liikeradat monipuolistuvat, sanavarasto kasvaa ja rytmiinkin saadaan tuntumaa. Tutkitaan Yhteisvastuukeräyksen virikemateriaalia ja poimitaan sieltä sopivat teemat perhekerhoon. Järjestetään vaikka kirpputori tai arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vaikka ei enää vauvoja ollakaan, Vauvan vaaka -kirjan lukuisista runoista ja loruista kannattaa poimia soveltuvimmat. Kevätaurinko alkaa sulattaa sitä ja se valuu yhä vain alemmaksi kunnes siitä on jäljellä enää lätäkkö, jolloin lapset jo makaavatkin lattialla. Tällainen minä olen Tutustutaan omaan kehoon, taitoihin ja tunteisiin lapsen ikätaso huomioiden. Entäpä kananmuna. Jos paikkakunnalla toimii maaja kotitalousnaisten yhdistys, heitä voi pyytää vierailemaan perhekerhossa ja kertomaan ruokahävikistä. Pääsiäisperinteet Keskustellaan pääsiäisperinteistä. 31 Perhekerhot Keskusteluteemana ruoka Perhekerhossa ohjataan vanhempia keskustelemaan ruokaan liittyvistä asioista: syömisestä, ruuanvalmistamisesta ja ruokahävikistä
32 Ihana kevät! Katsomuskasvatus Ison juhlapyhän lähestyessä on katsomuskasvatuksen tavoittein hyvä käydä läpi sitä, miksi tätä juhlaa vietetään. Kaksi miestä tuli pyytämään häneltä aasin varsan lainaksi. Kirjapaja • Reftel, Reftel ja Brosche: Poriseva puuro. • Schofield ja Danks: Villin sään kirja. Lasten Keskus • Kirkkopelto: Molli. Tämä oli siis ensimmäinen ehtoollinen eli Jeesuksen muistoateria, jota vieläkin kirkossa tarjotaan. Tämä tieto on tärkeä jokaiselle lapselle ja aikuiselle, jotta hän pystyy hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja mitä siinä tapahtuu. Aterialla Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi ja pyysi opetuslapsia nauttimaan “hänen ruumiinsa” hänen muistokseen. pysäkki, Jeesuksen kuolema Pysähdytään mustalla kankaalla peitetyn pöydän äärelle, jossa on kolme ristiä. Haudan viereen laitetaan iso kivi. pysäkki, ylähuone Jeesuksen aikalaiset kertovat lapsille illasta, jolloin Jeesus ja opetuslapset olivat syömässä ylähuoneessa ja ennen ruokailua Jeesus pesi opetuslasten jalat. pysäkki, Jeesuksen hauta Jeesuksen hauta voi olla rakennettu pahvista, kivistä tai kankaasta. Lapset voivat maistella viinirypäleitä ja happamatonta leipää esimerkiksi pita-leipää. Kerrotaan lapsille, että Jeesus kuoli ristillä. Seurakunnalta voi tarkistaa tapahtuman sisällön, ja jos se ei sisällä sitouttavaa toimintaa (hartaus, rukous, siunaus) kaikki päiväkodin lapset voivat siihen osallistua. Lasten Keskus • Siipilehto ja Kuisma: Muruja matkaan. Samoin hän otti viinimaljan, siunasi, ja pyysi opetuslapsia nauttimaan “hänen verensä” hänen muistokseen. Lasten kanssa voi yhdessä etsiä tietoa koristeiden symboliikasta. Haudan edessä on enkeli, joka kertoo lapsille ilosanoman, että Jeesus ei ole enää haudassa vaan hän on ylösnoussut. 2. Kirjavinkit: • Martin ja Katan keittiössä. Päivänavauksia … • Hyppönen ja Linnossuo (toim.): Zip, zap ja boing. Lasten Keskus • Miettinen ja Immeli: Viivi ja ihmeellinen malja. Miksi koristelemme pääsiäisenä tällä tavalla. pysäkki, pienen pojan koti Pieni poika kertoo lapsille ihmeellisen tarinan, joka hänelle tapahtui. Mitä ne tarkoittavat. 4. Se oli ihmeellistä ja outoa, koska jalkojen peseminen oli palvelijan tehtävä. Monet seurakunnat järjestävät pääsiäisvaelluksen tai pääsiäisnäytelmän ja näihin on helppo osallistua päiväkodista. 1. Lasten Keskus • Haapsalo ja Kirkkopelto: Molli Hyvällä mielellä vai pahalla päällä. Pääsiäisen lähestyessä tutkitaan ja ihmetellään lasten kanssa pääsiäisen tapahtumia ja symboliikkaa. Ihmiset huusivat: "Hoosianna!" Pieni poika ymmärsi, että jotain merkittävää oli tapahtumassa ja hänen aasinvarsansa on siinä merkittävässä osassa. He sanoivat: "Herra tarvitsee sitä." Sitten yksi mies ratsasti aasin varsalla Jerusalemiin ja ihmiset riemuitsivat tien varrella, heiluttivat palmun oksia ja heittivät vaatteita tielle. Leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä. Pääsiäispolku katsomuskasvatukseen soveltuvaksi Myös päiväkodissa voidaan järjestää pääsiäispolku. Lauletaan yhdessä "Lensi maahan enkeli" ja sen jälkeen syödään yhdessä suklaamunia. 3. Pääsiäiskoristeissa on pupuja, tipuja, rairuohoa, pääsiäismunia, pääsiäisoksat. LK-kirjat Ku va : Sh ut te rs to ck. Kuunnellaan hetki rauhallista musiikkia ja lähdetään tilasta hiljaisuudessa pois. Tekemistä sateeseen, tuuleen ja tuiskuun
33
28: 18–20). Kuunnellaan tuulen huminaa ja laineiden liplatusta – ja ihmetellään yhdessä! Seikkaillaan Raamatun maailmassa keliumin loppuun (Matt. 34 Kesäaika K esä on uuden elämän aikaa. Usein kesällä saamme myös levätä ja nauttia kesäisestä luonnosta laiturin päässä istuskellen, metsässä samoillen tai vaikkapa nurmikentällä makoillen. Ystävät olivat saattamassa häntä. Hän on läsnä kaikessa. Jumala ei ainoastaan luonut kaikkea, vaan hän on edelleen sitoutunut kaikkeen luomaansa ja jatkaa työtään maailmassa luomakuntansa kautta. Näihin ajatuksiin kätkeytyy suuri sanoma Jumalan hyvyydestä. Kesällä koko luonnon moninaisuus herää eloon ja jaksaa ihmetyttää niin pienempää kuin isompaakin kulkijaa. Voimme kokea Jumalan läsnäolon kaikessa luomakunnassa ja samalla luottaa, että hän on meidän kanssamme. Psalmissa (139: 14) sanotaankin osuvasti: ”Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (1:1–2:3) kerrotaan, miten Jumala loi kaiken. Pienen ihmisen kohdalla ajatus on myös lohdullinen. Jumala Luojana on nähtävissä, kun tarkastelemme luonnon moninaisuutta. Lasten kanssa voidaan miettiä, miltä Pyhä Henki voisi näyttää. Iloitaan kaikesta kauniista, joka meille on lahjoitettu. Silloin Pyhä Henki ilmestyi opetuslasten keskuuteen heidän ollessaan koolla. Lasten kanssa Jumalan luomista ja lähetystyötä voi käsitellä yhdessä. Ennen Jumalan luo menemistään hän antoi opetuslapsilleen tehtäväksi kertoa kaikille hänestä ja kastaa ihmisiä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Pyhä Henki antoi opetuslapsille rohkeutta ja voimaa. Vaikka hän itse menisi pois heidän luotaan, hän lupasi lähettää Auttajan, Pyhän Hengen. Teema ”saman taivaan alla” sisältää toiminnallisia vinkkejä kesäkerhoon. Keskeistä lapselle näissä on luottamus Jumalaan, Jumalan hyvyys ja apu elämässämme. Tärkeää on nimenomaan Jumalan läsnäolo ja tekemä työ, josta me ihmiset saamme olla osallisena. Yhdessä voidaan myös laulaa Lasten virsistä lauluja, jotka kertovat Pyhästä Hengestä. Tämän ajattelun mukaan Jumala itse tekee työtään maailmassa ihmisten Helatorstai Helatorstaina Jeesus nousi taivaaseen. Ajatus on levollinen. Helluntai Helluntai on seurakunnan syntymäpäivä. He lähtivät. Sitä sanotaan lähetyskäskyksi ja se on kirjoitettu Matteuksen evanKesäaika Saman taivaan alla ja luomakunnan kautta. 1930-luvulla Karl Barth alkoikin puhua osuvasti Jumalan lähetyksestä maailmassa, Missio Deistä. He kuulivat kovan humahduksen, ikään kuin tuulenpuuskan. Entä miltä se voisi kuulostaa. Ja luomistyönsä lopuksi ”Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja kaikki oli hyvää”. Kesällä, jos milloin on hyvä aika kokea yhteistä liikunnan iloa erilaisten pihaleikkien ja touhuilujen myötä! ”Saman taivaan alla” viittaa myös Jumalan luomistyöhön. Jumalan hyvyyden kokeminen auttaa lasta löytämään oman paikkansa kristittynä maailmassa. Kesällä suomalainen luonto on vihreimmillään ja lisääntyvä valo vaikuttaa useimpiin meistä ihmisistäkin virkistävästi. Sitten jokaisen pään päällä näkyi liekki. Samalla se kertoo meille Jumalan suuruudesta. Erityisesti kesällä kannattaa mennä yhdessä luontoon ja tutkia ympäristöä kaikilla aisteilla. Pienelle lapselle ihmettely on luontaista ja kesäinen luonto tarjoaa siihen paljon hyviä mahdollisuuksia
Tulisiko hän kerhoon kertomaan seurakunnan nimikkoläheteistä mielenkiintoisten tavaroiden kanssa, joita voisi hypistellä. Kerhotilan seinälle voi tehdä kevään luontohavainnoista taulukon, johon voidaan yhdessä kirjata tehdyt havainnot: Milloin ensimmäinen leskenlehti ilmestyi ojan pientaLuonto ja liikunta 35 Nimikkopuu Käydään touko-kesäkuussa useampia kertoja retkellä nimikkopuun luona. Voisivatko lapset valmistaa kortin lähetille. Kerhotiloissa jatketaan istutettujen kasvien kasvattamista ja kasvun tutkimista. Ilmaisun keinoin u Valmistellaan seurakunnan synttärijuhla kerhossa. Raamattuleikki-kirja tarjoaa työskentelyn “Tuulen lailla” (s.114). Keksitään erilaisia tilanteita, joissa elekieltä voisi hyödyntää. Kokeillaan. Milloin puuhun ilmestyvät silmut. Kutsutaanko vieraita. Tutkitaan ja ihmetellään lasten kanssa puun heräämistä talven jäljiltä. ulos talosta ja yllättyneenä havaitsivat osaavansa puhua useita kieliä. Milloin silmuista aukeavat lehdet. Voisiko juhlan viettää ulkona. Onko joku kasvi, niin heikko, että se tarvitsee kasvaakseen tukea. Pohditaan, miten juhla syntyy ja mitä siihen tarvitaan. Kun sää lämpenee, kasvit viedään ulos tottumaan ulkoilmaan ja kesäkuussa kasvit voidaan siirtää kokonaan ulos kasvamaan. Tekeekö jokin eläin pesän nimikkopuuhun?. u Hullutellaan keksimällä omia kieliä. Mahdammeko ymmärtää toisiamme pelkällä elekielellä. Sinä päivänä he saivat auttaa tuhansia ihmisiä tuntemaan Jeesuksen. u Otetaan yhteyttä seurakunnan lähetyssihteeriin. Siitä alkoi lähetystyö, jota vieläkin teemme. Tarkkaillaan muuttolintujen paluumuuttoa. Työskentelyn kautta voidaan tutustua Pyhään Henkeen erityisesti lasten näkökulmasta
Tänä päivänä iso osa ihmisistä on hyvin ympäristötietoisia ja ympäristöarvot näkyvät lapsiperheiden arjessa: tavaroita kierrätetään ja kulutustottumukset muokataan ilmastoa ja ympäristöä vähän kuormittaviksi. Leikkejä valittaessa kannattaa suosia sellaisia leikkejä, joissa kaikki pääsevät liikkumaan tehokkaasti, eikä käy siten, että muutama lapsi juoksee ja toiset katsovat. Esimerkiksi polttopallo-leikissä kaikki liikkuvat aktiivisesti, kun varmistetaan, että pallo heitetään nopeasti uudelleen. Pohditaan ja keskustellaan, mitä asioita perheet jo tekevät ympäristön hyväksi. Jos se ei ole mahdollista, kylvämme veteen tai multaan nopeasti kasvavaa vesikrassia, herneitä tms. Milloin puissa on silmut, entä lehdet. Lähetystyö Perhekerhossa tutustutaan seurakunnan lähetyskohteisiin ja lähetystyöhön. Pihaleikkejä 2–3-vuotiaat kerhossa Jumala loi maailman Kerrotaan maailman luomisesta pienille suunnitellusta lastenraamatusta tai omin sanoin kuvia apuna käyttäen Tutkimme luonnon heräämistä kevääseen Teemme pieniä retkiä lähiympäristöön. Nautitaan ja iloitaan! Perhekerhot Keskusteluteemana luomakunta ja ympäristöasiat Kesän kynnyksellä perhekerhoissa keskusteluteemoina ovat luomakunta ja ympäristöasiat. Leikitään pihalla pallopelejä ja erilaisia hippaleikkejä. Perhekerhossa voidaan järjestää kierrätyspäivä: tuo tarpeeton tavara tullessasi ja vastaavasti voit ottaa mukaan sellaista, mitä tarvitset.. Aina ei tarvitse keksiä uusia leikki-ideoita, vaan ohjaaja voi muistella oman lapsuutensa hauskoja leikkejä ja siirtää perinnettä eteenpäin tuleville sukupolville. Milloin västäräkit ilmestyvät pihalle keikuttamaan pyrstöjään. Aikuisten kanssa viritetään keskustelua siitä, mitä jokainen meistä voi tehdä muualla asuvien hyväksi. Miettikää lasten kanssa yhdessä, mitä havaintoja haluatte keväästä tehdä. Valitaan seurakunnan lähetyskohteista se, joka kiinnostaa perheitä eniten ja tutustutaan tuohon maahan, sen kulttuuriin ja siellä tehtävään lähetystyöhön tarkemmin. ja tarkastelemme niiden kehittymistä. Kiitetään kukoistukseen avautuvasta luonnosta, tunnustellaan ja haistellaan kaikkea mahdollista. Mietitään, miten perhekerholaiset voivat tukea lähetyskohdetta. 36 Kesäaika reelle. Puuropata leikissä taas voi käydä niin, että samat lapset juoksevat kehän ympäri ja muut lapset odottavat paikoillaan
Lasten Keskus • Valkeapää: Pomppivat pavut – ryhmätoimintaa pienille ja isoille • Koivisto ja Nyman: Hiekkaa sandaaleissa. Katsomuskasvatus Miten maailma on luotu. Kuka tai ketkä apua antavat. Kirjavinkit: • Itkonen: Tiira, Tiiraa Tiiraa • Itkonen ja Pikkujämsä: Tukaani puussa • Itkonen ja Pikkujämsä: Laulavat lenkkitossut • Lähetysseuran virikemateriaalit • Hakamo: Puhekuplia. Miten autetaan ihmisiä muualla maailmassa. Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa kirjassa näkökulmaksi on valittu Luomisen seitsemäs päivä – lepo. Minkälaista apua ihmiset tarvitsevat. Ohjeet kertomuksen kertomiseen, toteutukseen ja tarvittaviin materiaaleihin löytyvät kirjasta. Tutustutaan myös erilaisiin järjestöihin, jotka tekevät globaalia auttamistyötä. Keväällä, kun luonto herää talven jäljiltä, tutustutaan ryhmän lasten edustamien katsomusten mukaisesti kertomuksiin, joissa kuvataan maailman syntymistä. Jokaisesta kulttuurista ja uskonnosta löytyy kertomuksia maailman synnystä. Lasten Keskus 37. Miten lapsikin voi auttaa. Kesän kynnyksellä tutkitaan ja ihmetellään lasten kanssa yhdessä sitä, miten voimme auttaa ihmisiä muualla maailmassa. Raamatun luomiskertomuksen voi kertoa lapsille kokonaan tai valita näkökulmaksi jonkun kohdan kertomuksesta. Raamatun alkulehdiltä löytyvät luomiskertomukset ovat kristinuskon ja juutalaisuuden yhteisiä luomiskertomuksia
Mikkelinpäivä, enkelien sunnuntai Mikkelinpäivästä alkaa iltarukousviikko! LOKAKUU To 10.10. Lapsen oikeuksien päivä JOULUKUU Su 1.12. Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 24.–26.12. Pyhäinpäivä, poisnukkuneiden muistopäivä Ke 6.11. Joulu La 28.12. Pyhän perheen sunnuntai. Kirkastussunnuntai, Kristuksen kirkastumisen päivä SYYSKUU 26.–27.9. Isänpäivä Ke 20.11. Viattomien lasten päivä Su 29.12. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä To 24.10. Ruotsalaisuuden päivä Su 10.11. Itsenäisyyspäivä Su 8.12. Kerhotoiminnan kalenteri 38 Vuoden 2019 teemana on rauha 2019 – 2020 ELOKUU Kerhovuosi alkaa! Su 4.8. Seurakuntien valtakunnalliset varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Vantaalla! Su 29.9. Ensimmäinen adventti Pe 6.12. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä MARRASKUU La 2.11
Laskiaissunnuntai Ke 26.2. 39 Kuvat: Shutterstock TAMMIKUU Ke 1.1. Helatorstai • 40 päivää pääsiäisestä, silloin muistetaan Kristuksen taivaaseen astumista • On alettu viettää myös ”perheiden yhdessä aterioimisen päivänä” Su 31.5. Kynttilänpäivä Ke 5.2. Juhannuspäivä, Johannes Kastajan päivä HEINÄKUU Ma 6.7. Nuori 2020, valtakunnallinen nuorisoja kasvatusalan suurtapahtuma HELMIKUU Su 2.2. Saamelaisten kansallispäivä Pe 14.2. Minna Canthin päivä HUHTIKUU Lapsimessut Helsingin messukeskuksessa Su 5.4. Loppiainen: Jeesus maailman valo 14.–16.1. Uudenvuodenpäivä Ma 6.1. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä Pe 10.4. Ystävänpäivä Su 23.2. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä Su 12.7. Palmusunnuntai To 9.4. Apostolien päivä, Jumalan sanansaattajien päivä. Helluntaipäivä • 50 päivää pääsiäisestä, kirkon syntymäpäivä, helluntaina opetuslapset saivat Jeesuksen lupaaman voiman, Pyhän Hengen KESÄKUU La 20.6. Äitienpäivä Kirkkopäivät (ajankohta ja paikka selviävät myöhemmin) To 21.5. Runebergin päivä To 6.2. Pitkäperjantai Ma 13.4. Kansainvälinen naistenpäivä To 19.3. Vapunpäivä Su 10.5. Toinen pääsiäispäivä TOUKOKUU Perheen sunnuntaita voidaan viettää jonain sunnuntaina touko-marraskuussa. Kalevalan päivä MAALISKUU Su 8.3. Tuhkakeskiviikko, paastonaika alkaa Pe 28.2. Pe 1.5