1 Teema JUMALA KUULE, me tullaan huomenna kirkkoon! 2 2020 LAPSEN spirituaalinen herkkyys Kasvun polulla
Selityksen saavat niin uusperhe, yksinhuoltajaperhe, adoptioperhe, sijaisperhe, syntymäperhe, laajennettu perhe, ero, sukupuu kuin moni muukin tärkeä asia. Jokainen perhe on ainutlaatuinen! Felicity Brooks on palkittu brittiläinen lastenkirjailija. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja FELICITY BROOKS Monen sortin perheet okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Hauskat puhekuplat tuovat huumoria ja näkökulmia, ja lopun kattava sanasto kokoaa keskeiset käsitteet. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Perhe on paras! Raikkaasti kuvitetussa pienten tietokirjassa selitetään selkeästi ja lapsentajuisesti perheeseen, sukulaissuhteisiin sekä perheessä tapahtuviin muutoksiin liittyviä käsitteitä. Kaikilla perheillä on omat tapansa ja tarinansa. Brooks työskentelee Usborne-kustantamossa ja on kirjoittanut ja toimittanut satoja lastenkirjoja. Perhetietouden ohessa tuodaan esille perhe-elämän eri puolia sekä perheenjäseniä yhdistäviä asioita. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 ISBN 9789523541535 Hinta 21,00 Perhe on pahin – eipäs kun paras! UUTUUS! 23,00 € 21,00 € UUTUUS!. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia
ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 ISBN 9789523541535 Hinta 21,00 Perhe on pahin – eipäs kun paras! UUTUUS! 23,00 € 21,00 € UUTUUS! Dewin käy päiväkerhoa Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Mää tykkään musiikista. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Brooks työskentelee Usborne-kustantamossa ja on kirjoittanut ja toimittanut satoja lastenkirjoja. Mää toivoin triangelia ja mää sain sen. Kaikilla perheillä on omat tapansa ja tarinansa. 3 Teema Triangeli on mun lempisoitin. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala haastatteli lapsia heidän lempileluistaan.. Hauskat puhekuplat tuovat huumoria ja näkökulmia, ja lopun kattava sanasto kokoaa keskeiset käsitteet. Selityksen saavat niin uusperhe, yksinhuoltajaperhe, adoptioperhe, sijaisperhe, syntymäperhe, laajennettu perhe, ero, sukupuu kuin moni muukin tärkeä asia. Perhetietouden ohessa tuodaan esille perhe-elämän eri puolia sekä perheenjäseniä yhdistäviä asioita. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Jokainen perhe on ainutlaatuinen! Felicity Brooks on palkittu brittiläinen lastenkirjailija. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Dewin, 4 vuotta Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja FELICITY BROOKS Monen sortin perheet okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Perhe on paras! Raikkaasti kuvitetussa pienten tietokirjassa selitetään selkeästi ja lapsentajuisesti perheeseen, sukulaissuhteisiin sekä perheessä tapahtuviin muutoksiin liittyviä käsitteitä
Usein kysymys on yhdessäolosta tai jostain kivasta aktiviteetista. Olemme teemaa sitten yhdessä pohtineet. Yhteydenpitoon liittyy myös hengellistä tukea sekä elämän pohdintaa ja PERHEIDEN KANSSA yläkäsite on tavallinen elämä” TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Jenni Hynninen. Kristillisyys ei ole suorituskeskeistä Lasten Raamattu ja muutama muu hengellinen lastenkirja ovat olleet pitkään vakiokirjoina Niemelän perheen iltasatupinossa. Juhana ja Maija Niemelä haluavat olla antamassa neljälle lapselleen kristillistä kipinää. Ei kuitenkaan niin, että muita mielipiteitä ei saisi olla tai että vain me olisimme ns. Juhana toteaa, että he haluavat vanhempina tarjota lapsilleen kokonaisvaltaista turvaa, tukea ja suojaa 24/7. Onneksi lapset osaavat myös esittää todella suoria ja kriittisiä kysymyksiä ja kommentteja; lapsen viisautta ja ajattelun laajuutta ei saa aliarvioida, Juhana pohtii ja toteaa, että koulun ja eskarin monikulttuurisuus on avartava ja luonnollinen osa elämää. Toisinaan siihen yhdistyy lastenhoitoapua. – Lisäksi soittelemme ja laulelemme yhdessä, ja lapset heittävät keskenään kotikeikkaa, toisinaan myös hengellisiä lauluja esittäen. Iltarukouksen osalta lastemme kommenttina on ollut esimerkiksi: ”Se on kiva, rauhoittava ja siitä tulee turvallinen mieli”. Samalla heille on tärkeää, että lapset ymmärtävät elämän moninaisuuden. Niemelät keskustelevat päivittäin niin hengellisistä asioista kuin elämästä yleensä. Ei meillä pidetä kotona uskontotunteja tai tehdä suunnitelmia siitä, mistä asioista pitäisi keskustella missäkin lasten kasvuvaiheessa. – Kumpikaan meistä ei ole kokenut tarvetta pyrkiä pois seurakuntayhteydestä, vaikka aikuistumiseen toki liittyy omakohtainen pohdinta siitä, kuuluuko johonkin tottumuksesta vai onko sillä jokin syvempi henkilökohtainen merkitys. Niemelöille on tärkeää, että heidän lapsensa ymmärtävät elämän moninaisuuden: ihmisillä on erilaisia lähtökohtia, ja maailmassa on suuri määrä eri uskontoja ja elämänkatsomuksia. Toki toivon, että voisimme olla antamassa lapsillemme kristillistä kipinää sen vajaan parin vuosikymmenen aikana, minkä heidät saa kotona pitää, Juhana pohtii. Sekä Juhana että Maija olivat lapsena ja nuorena evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminnassa mukana. Joka tapauksessa uskonnolliset taustamme ovat varsin tavalliset – miten tavallisuus sitten määritelläänkään, Maija pohtii. Maija toteaa, että lapset saattavat esittää uskontoon suoraan liittyviä tai sitä sivuavia kysymyksiä hyvin monenlaisissa tilanteissa, esimerkiksi autossa liikennevalojen vaihtumista odoteltaessa. – Emme halua luoda lastemme elämään minkäänlaista kuplaa sen enempää hengellisten kuin muidenkaan asioiden suhteen. Arvokasta yhteydenpitoa Niemelöitten lasten kummit ovat heidän elämässään mukana monin eri tavoin. oikeassa. Ruokaja iltarukoukset ovat arjessa mukana. 4 Teema ”Kristillisen kasvatuksen Kristillisyys on Niemelöitten perheessä monin tavoin läsnä. – Ajattelen niin, että on olemassa kristillistä kasvatusta, mutta sen yläkäsite on ihan tavallinen elämä. Ei niistä kuitenkaan kirjaa pidetä, eikä asiassa ole suorituskeskeisyyttä, Juhana toteaa. Sekä: ”Rupeaa haukotuttamaan ja nukuttamaan”. Tampereen Härmälässä asuvaan Niemelän perheeseen kuuluvat muusikkoyrittäjä Juhana Niemelä (35), lähihoitaja ja opiskelija Maija Niemelä (33) sekä perheen lapset Joosua (8), Tiitus (6), Adele (2) ja Aabel (noin 2 kuukautta). Perheessä kuunnellaan paljon musiikkia. He määrittelevät itsensä tunnustaviksi kristityiksi. Viime jouluna yksi lahjoista oli Päivän Tunnussana -kirja, josta perheen vanhemmat lapset ovat sittemmin olleet kiinnostuneita. Soittolistoilla on runsaasti myös kappaleita, joissa lauletaan hengellisistä asioista tai niihin ainakin viitataan. – Koska uskomme Jumalan ja Jeesuksen olevan totta, haluamme tietenkin välittää lapsillemme turvaa tästä lähtökohdasta. – Viime aikoina lapset ovat esittäneet kysymyksen siitä, mitä tapahtuu kun kuollaan
5 Teema yhteistä seurakunnassa käymistä. seurakuntaan kuuluvat Niemelät osallistuvat aktiivisesti seurakunnan tarjoamaan lapsija perhetoimintaan. Niemelöille on tärkeää, että heidän lapsensa ymmärtävät elämän moninaisuuden: ihmisillä on erilaisia lähtökohtia, ja maailmassa on suuri määrä eri uskontoja ja elämänkatsomuksia.. He kokivat kerhon miellyttävänä ja turvallisena paikkana, johon liittyi uusien ystävien saamista, kivoja leikkejä ja paljon hienoja kokemuksia, muun muassa retki Ähtärin eläinpuistoon, Maija kertoo. Niemelät halusivat pitää kastetilaisuuden paikassa, jossa perheen isoimmat pojat kävivät muutama vuosi sitten päiväkerhoa. – He ovat lapsillemme ylipäätään turvallisia aikuisia. Onkin hämmästyttävää, kuinka tarkasti he niitä muistavat. Emme halua luoda lastemme elämään mitään kuplaa sen enempää hengellisten kuin muidenkaan asioiden suhteen. Maijan mukaan kotiseurakunnan varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on ollut suuri merkitys heidän lastensa kristillisessä kasvatuksessa. – Olemme ylipäätään kiitollisia siitä, että näin hyvät yhteydet ovat olemassa. Olemme tästä kaikesta kiitollisia. Ja usein kummeilta saadut synttärilahjat ovat lasten silmissä erityisen tärkeitä ja ne muistetaan vuosienkin jälkeen, Maija kertoo. Tampereen eteläiseen ev. Usein näiden tilaisuuksien jälkeen perheen lapsilla herää kysymyksiä ja ajatuksia, joista käydään yhteistä keskustelua. Niemelän perhe on osallistunut moniin kirkollisiin toimituksiin – niin häihin, hautajaisiin kuin ristiäisiin – joissa hengelliset asiat ovat olleet luontaisesti esillä. Perheen kuopus, Aabel, syntyi joulukuun alussa. – Pojat muistelivat kastepäivänä kerhossa tehtyjä ja kuultuja asioita. lut
Digileikit Luontopeli on kuin lasten tietokirja Papin päiväkirjasta Kastepuuhissa Ideasta käytännöksi Luovat lapset Suvikellon tunnekasvatus Raamattua leikkien Syli lattiakuva Raamattua leikkien Syli vauvalle, syli aikuiselle Perhemessu Pääsiäisenä juhlitaan yhteyden syntymistä Lastenkirkko Pikku Päkä täyttää 10 vuotta Katsomuskasvatus Kysy suoraan, älä oleta! Pyhiä hetkiä Musiikista hyviä, pyhiä kokemuksia Laula – leiki – liiku Pikkuväen musiikkia Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 54 Musiikista hyviä, pyhiä kokemuksia 3 4 7 8 13 14 40 43 44 47 50 52 54 56 58 32 7 kysymystä pääsiäisestä Merja Saranpäälle 20 23 24 27 28 31 32 34 36 37 38 8 Lapsi ja elämän suuret kysymykset 14 Tavoitteena katkeamaton kasvun polku. 6 Teema Teema : LAPSI TEOLOGINA Lapsen silmin Perheiden kanssa Kristillisen kasvatuksen yläkäsite on tavallinen elämä Pääkirjoitus Viestintuojat Teema Lapsi ja elämän suuret kysymykset Kolumni Jumala kuule, me tullaan huomenna kirkkoon! Teema Tavoitteena katkeamaton kasvun polku Me tekijät Me tekijät Henkinen ja hengellinen ilmastonmuutos Nuori Kirkko Erätauko-menetelmästä Me tekijät Kirpputorilöydöstä tuli tärkeä työväline Kurkistuksia 100-vuotias MLL Me tekijät Ekavauvaryhmien etkot ja jatkot Kirkon talolta Perhelähtöinen seurakunta 7 kysymystä Ihme pääsiäinen! Kouluttaudu, osallistu Oikeissa töissä Mitä perheille kuuluu Suomessa
Kun näemme jokaisen lapsen Jumalan viestintuojana, vaikuttaa se aikuiseen, suurestikin. He alkoivat kohottaa kasvonsa ja silmät avonaisina katsoa ohikulkijoita, vieraita ihmisiä. Katsoivat ihmisiä odottaen kaunista ja hyvää kohtaamista, hymyä ja iloista hetkeä. Sitten hän kertoi: Me täällä uskomme, että kaikki lapset ovat enkeleitä. He muuttuivat tavallista iloisemmiksi ja tuntui, että myös rauhallisemmiksi, onnellisemmiksi. Viidestä lapsestamme esikoinen oli silloin 9-vuotias ja pienin vielä vauva. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/20 ja 4/20 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 3/20 liitteenä 4. Siihen tarvitaan herkkyyttä huomata, nähdä, tuntea, kuulla. Parissa päivässä lapset alkoivat säteillä. Tapaus jäi mietityttämään. Huomasin asian pian, ja niin huomasivat myös lapset. Yksi asia oli paikkakunnalla silmiinpistävää: Ihmiset katsoivat lapsiamme kauniisti ja hymyilivät heille. Kun täysin vieras aikuinen tuli vastaan, hän huomioi lapsemme, usein jokaisen erikseen. Hymyilivät itsekin. Ja kyllä se oli hoitavaa myös väsyneille vanhemmille. Spiritualiteetissa ja uskossa on kyse Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Enkeleinä nähdyistä lapsista voi kasvaa sisäisesti turvallisia aikuisia, vaikka omat vanhemmat eivät oikein jaksaisikaan – yhteisön tuki on niin iso. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 83,50 € 12 kk 86,50 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 35,50€ 12 kk 38,50 € Irtonumero 13,50€ Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Katsoi silmiin ja hymyili. Yhtä tärkeä on perinteen hengellinen puoli. Tuollaisessa yhteisössä lapset tulevat aikuisten katseiden ja hymyjen myötä tuetuiksi ja kannatelluiksi. Mutta nopeasti he alkoivat odottaa ystävällisiä katseita ja hymyjä. Heli Pruuki Päätoimittaja 2 2020 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Aluksi he hämmentyivät ja ujostelivat, joku käänsi kasvoja poiskin. Kaikki lapset ja nuoret tuovat viestiä Jumalalta. Toisten aikuisten silmistä me luimme, että meillä on tässä käsissämme aarteita. 7 Teema Viestintuojat Olin aikanaan perheeni kanssa lomamatkalla pikkupaikkakunnalla Etelä-Euroopassa. Se on valtavan tärkeää monista näkökulmista. Lapsi voi auttaa aikuisen olennaisen äärelle. Sitten eräänä päivänä sain tietää, miksi siinä kaupungissa nähtiin lapset niin erityisellä tavalla. Lapset nauttivat siitä, että heidät nähtiin niin ihanina ja tärkeinä. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS. Eräs paikallinen nuori nainen alkoi ihastella lapsiamme. Samoin tulevat vanhemmat. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY / PUBLIVA PÄÄTOIMITTAJAT Heli Pruuki (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Miltä tuntuu ajatus katsoa lasta – ja nuortakin – kadulla, ruuhkabussissa, kotona, seurakunnassa, päiväkotien ja koulujen pihoilla – uteliaana, kysellen: Mitä Jumala puhuu minulle tämän lapsen kautta
8 Teema TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Suvi Sievilä TEEMA Lapsi ja elämän suuret kysymykset
Monelle lapselle ja aikuiselle spiritualiteetti on uskonnollisia rituaaleja ja symboleita enemmän sidoksissa esimerkiksi luontokokemuksiin, musiikkiin tai läheisyyteen eläinten kanssa. Miksi olen oikeastaan minä. He eivät myöskään tunne, että lapset ovat löytäneet monia salaisuuksia. Saksassa on pitkä kokemus monien katsomusten toimintaympäristöistä. Ottamalla lasten näkemykset elämästä ja maailmasta todesta aikuiset voivat täydentää omaa ajatteluaan ja löytää uusia näkökulmia. Lapset ovat erilaisia kuin aikuiset ja lapset aistivat tämän eron itsekin. Hyvä vaihtoehto on ottaa kynä ja paperia käteen ja kirjata lapsen ajatukset tai mieluummin koko keskustelu muistiin. Sitten hän jatkaa mietteliäänä: ”Aikuiset eivät voi nähdä sitä, he ovat liian kiireisiä muiden asioiden kanssa, he eivät tunne ajatuksiaan. Lasten ajatteluun tulee kuitenkin suhtautua ehdottoman arvostavasti ja kunnioittavasti. Kaikki lapset pohtivat kysymyksiä, joihin on niin sanotusti mahdotonta vastata – kysymyksiä, joihin ei ole ainoastaan yhtä oikeaa asiavastausta. Sisarustutkimukset osoittavat, etteivät kaikki lapset ole spirituaalisesti yhtä lahjakkaita. Se tunne on tosi valoisa ja terve ja iloinen. On mahtavaa, kun tuntee sen.” Äidin kirjatessa keskustelua nopeasti muistiin lapsi pitää pienen tauon. Miksi. Miksi olen ylipäätään olemassa. Millainen tehtävä lapsen Mikä on kasvattajan tehtävä lapsen rinnalla, kun hän tutkii maailmaa ja muodostaa omia käsityksiään. Vähän kuin musikaalisuudessa: taipumus on kaikissa lapsissa, mutta sen ilmeneminen ja herkkyys vaihtelevat. spiritualiteetin kehittymisen mahdollistaminen on kasvattajille. Lapset oppivat tavan pian ja malttavat odottaa kirjurin tarvitseman ajan ennen kuin jatkavat pohdintaansa. Tämä näyttäytyy esimerkissä, jossa 5-vuotias avaa keskustelun vanhempiensa kanssa aamiaispöydässä: ”Minun ajatuksissani ja salaisuuksissani pystyn näkemään Jumalan ja enkelit.” Isä reagoi yllättävään ilmaisuun kysymällä, onko Jumala mies vai nainen. On aikuisia, joita lasten syvälliset ajatukset naurattavat tai joista ne tuntuvat naiiveilta. Lapset kantavat mukanaan spiritualiteettia, joka ei ole sidottu tiettyyn tunnustukseen. Montako vuosituhatta on vielä. Kaikki lapset voivat nähdä Jumalan ja enkeleitä.” Spiritualiteetti ei rajoitu uskontoihin vaan on luonnollinen osa ihmisyyttä – jonkinlaista herkkyyttä elämän syville ulottuvuuksille, jotka eivät ole käsin kosketeltavissa. Miten katsomuksiin liittyviä teemoja voi käsitellä lapsiryhmässä, jossa on monia kulttuureita ja katsomuksia – ja miksi niiden käsitteleminen on tärkeää jokaiselle lapselle. Viisivuotias vastaa riemastuneena: ”Ei, eihän se ole mikään ihminen! En osaa selittää sitä, mutta tunnen sen. Haastattelussamme hän syventyy lapseen elämän suurten kysymysten pohtijana. ANGELA KUNZE-BEIKÜFNER Dosentti Erfurtin yliopistosta Pappi Miimikko ja kouluttaja Erikoistunut uskonnonpedagogiikan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa KUKA. Esimerkiksi 7-vuotias lapsi kirjasi seuraavat kysymykset paperille ennen nukahtamistaan: ”Onko kuolema ikuinen. 9 Teema Miten lapsen spiritualiteettia voisi kuvailla. Jos ei ole, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Spiritualiteetin muodostumiseen vaikuttaa lapsen kasvuympäristö. Vaikka ryhmän lapset eivät jaa samaa maailmankatsomusta tai uskontoa, työskentelette heidän kanssaan myös katsomuksellisten kysymysten äärellä. Angela Kunze-Beiküfner on saksalainen pappi ja dosentti, joka on erikoistunut uskonnonpedagogiikan kehittämiseenvarhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tätä suosittelen sekä päiväkodissa että kotona. Mutta yhteyden, ihmettelyn ja kiitollisuuden tunteilla on joka tapauksessa suuri merkitys, samoin ymmärryksellä sellaisista onnenhetkistä, joita ei voi vangita. Miksi jokaiselle lapselle, katsomuksellisesta taustasta riippumatta, on tärkeää saada pohtia ja oppia pohtimaan katsomuksellisia kysymyksiä. Kaikki lapset eivät suuntaudu kohti Jumalaa tai tuonpuoleista voimaa
Teologisoidessa jokainen saa ilmaista oman mielipiteensä, kaikki kuuntelevat toisiaan, antavat toistensa puhua loppuun ja kunnioittavat toisen ilmaisemia asioita. Teologisointi voi olla keskustelua ja ihmettelyä, mutta se voi sisältää myös muita lapselle ominaisia toiminnan tapoja, kuten luovaa työskentelyä, symboleiden tutkimista ja leikkiä. Hän kannustaa lapsia muotoilemaan ajatuksensa omalla tavallaan ja hyödyntää asiatietämystään ainoastaan, kun eteneminen sitä vaatii. Alkuimpulssin jälkeen ohjaaja antaa lapsille tilaa huolehtien siitä, että kaikkien osallistuminen on mahdollista, ja ohjaten syventämään teemaa. Spontaanin teologisoinnin hetket puolestaan löytyvät lapsiryhmän havainnoinnin ja hetkeen tarttumisen kautta. On myös tärkeää erottaa tieto ja usko toisistaan sekä olla läpikotaisin rehellinen: ”En tiedä, mutta uskon…” Puhutte lasten kanssa teologisoinnista. – Voisiko se olla toisinkin. Joihinkin kysymyksiin on toki olemassa vastauksia. Lapsen kysymys voi kuitenkin olla monipuolisempi ja syvempi. Päiväkodissa teologisointi voi olla joko suunniteltua tai spontaania, arkeen nivottua. Juuri ammattikasvattajilla ja papeilla on usein vaikeuksia, koska heidän itseymmärryksensä omasta roolistaan voi olla toisenlainen. Myös sekulaarissa ympäristössä lapset kysyvät näitä kysymyksiä. Ohjaaja voi käyttää kysymyksiä myös innostaakseen lasta kehittelemään omia hypoteesejaan: – Millä perusteella ajattelet, että… – Ajatteletko, että aina on niin. Ihmisenä olemiseen kuuluu esittää itselleen merkityksellisiä vaikkakin ratkaisemattomia kysymyksiä. Miten nämä asiat sopivat yhteen. Esimerkiksi kysymys ”Elääkö Jeesus vielä?” voi olla ratkaistavissa oleva kysymys, jos lapsi tarkoittaa historiallista Jeesusta. Teologisoidessa ei etsitä yleistä, yhteistä totuutta, vaan opetellaan pohtimaan asioita itse. Mitä meidän tulisi oppia. – Onko Jeesuksen isä siis Joosef vai Jumala. Herättäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: – Miten kertomus voisi jatkua tästä. Tavoitteena ei ole päätyä tiettyyn tulkintaan, vaan keskustelu on sisällöllisesti avointa. Viisaassa teologisoinnissa ei ole kyse nopeista vastauksista lasten kysymyksiin. Niitä käsitellessä aikuisten tulee ohjata lapsia myötätuntoisesti ja rohkaisevasti, ja lähteä etsimään vastauksia yhdessä. Toisinaan keskustelun edetessä siirrytään spontaanisti uusiin teemoihin. 10 Teema kaikki syntyi, Jumala, maailma ja kaikki, mitä on maailman ympärillä?” Niin sanotut elämän peruskysymykset ovat eksistentiaalisia kysymyksiä, joiden kanssa jokainen painii noin neljän vuoden iästä lähtien elämänsä loppuun saakka. Suunnitellussa prosessissa aikuinen virittää lapsia tiettyyn teemaan tarjoten heille valitsemansa impulssin – esimerkiksi kertomuksen, esineen, vierailun, leikin tai kuvan, joka kutsuu pohtimaan lisää. Ohjaajan rohkaisevan ja arvostavan asenteen lapsia kohtaan tulee näkyä hänen ilmeissään, liikkeissään ja äänenpainoissaan. – Miten sen pitäisi olla sinun mielestäsi. Ohjaaja on aktiivinen kuuntelija, joka arvostaa kuulemaansa. Joskus meidän taas pitää kysyä lisää ymmärtääksemme lapsen kysymys. Ymmärrystä lisääviä kysymyksiä puolestaan voivat olla esimerkiksi: – Mitä tarkoitit, kun sanoit…. Kasvattajalla voi olla kiusaus ajatella, että hänen tulee antaa lapsille oikea vastaus tai ohjata heitä ajattelemaan tietyllä tavalla – kontekstista riippuen ehkä erityisesti, jos on kyse uskontoon liittyvistä aiheista. Mutta yhteyden, ihmettelyn ja kiitollisuuden tunteilla on joka tapauksessa suuri merkitys jokaiselle.” TEEMA. On kyse siitä, että lapset ja aikuiset etsivät vastauksia yhdessä. Lapsiryhmän ohjaaja voi käyttää teologisoinnin tukena erilaisia kysymyksiä. Usein katsomuksellisissa teemoissa on kyse niin sanotuista ratkaisemattomista kysymyksistä, joihin ei voi vastata yksiselitteisesti. Silloin ohjaajan tulee kiinnittää lasten huomio siiKaikki lapset eivät suuntaudu kohti Jumalaa tai tuonpuoleista voimaa. – Onko tämä sinun mielestäsi oikein. Teologisoinnin ohjeita voisi kirjata enemmänkin. On tärkeää, että kasvattajat kysyvät näitä kysymyksiä henkilökohtaisesti myös itseltään ja voivat kertoa lapsille sekä omista ajatuksistaan että siitä, millaisia vastauksia eri uskonnoilla on. Mitä se tarkoittaa. Teologisointiin kutsuvan impulssin on oltava niin avoin, että se houkuttelee lapset ajattelemaan ja tutkimaan lisää. Suunnitellun impulssin jälkeen tarvitaan aikaa keskustelulle, symbolityöskentelylle, musiikille tai muulle lapsen omalle ilmaisulle. Teologisoidessa lasten kanssa käsitellään teemoja, joilla on uskonnollisia ja katsomuksellisia merkityksiä. – Mitä arvelet – miksi Jeesus mahtoi kertoa tämän kertomuksen. Siksi on tärkeää reflektoida eroa ratkaistavissa olevien ja ratkaisemattomien kysymysten välillä. – Miten olisit toiminut, jos olisit elänyt silloin. –Kerro vähän lisää siitä, kun… Kysymyksillä ohjaaja voi myös kiinnittää lasten huomion ristiriitaisuuksiin: – Pekka sanoi, että kuolleet haudataan maahan ja Eero kertoi, että he pääsevät taivaaseen
Kääpänen?” Äiti vastaa: ”Se on kuollut kärpänen.” Lapsi tarkkailee kärpästä ja koskettaa sitä mietteliäänä. Alueellinen vaihtelu on suurta. Kun äiti tulee, lapsi näyttää hänelle lelulintua ja kysyy: ”Tämä. Siitä huolimatta kuolemaan liittyviin kysymyksiin tulee vastata asiallisesti oikein eikä termiä ”kuollut” tai ”kuolema” pidä kierrellä. Katsomuksellisia keskusteluita syntyy luonnollisesti päiväkohdin lisäksi myös kodeissa, jos perheet ovat niille avoimia, tai lasten kesken, kun he leikkivät. Siksi ne ovat hyviä keskustelun herättäjiä. hen, ettei kysymykseen ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, vaan siitä on monia mielipiteitä. Lähtökohtaisesti esimerkiksi symbolit ovat aina monimerkityksisiä – niiden tulkinnassa ei ole oikeaa eikä väärää. Kehityspsykologisen tutkimuksen oivallukset varhaislapsuuden kasvuprosesseista ovat vaikuttaneet siihen, että filosofointi ja teologisointi ovat tulleet Saksan päiväkodeissa yhä itsestään selvemmiksi 2000-luvulla.. Lähtökohtana on tieto siitä, että juuri päiväkoti-ikäiset lapset pohtivat paljon suuria kysymyksiä. Sitten hän juoksee lastenhuoneeseen ja kutsuu äitiä. Lapsi voi pohtia kuolemaa ja tutkia sen merkitystä monella tavalla jo pienenä: Kaksivuotias lapsi näkee kärpäsen, osoittaa sitä ja kysyy: ”Tämä?” Äiti vastaa: ”Se on kärpänen.” Lapsi toistaa: ”Kääpänen.” Vähän myöhemmin ulkona lapsi näkee linnun, osoittaa sitä ja huikkaa: ”Kääpänen!” Äiti korjaa: ”Ei, se ei ole kärpänen. 11 Teema INFO Saksassa noin 50% päiväkodeista on katolisten tai luterilaisten seurakuntien ylläpitämiä. Hän osoittaa sitä ja kysyy kummissaan: ”Tämä. On tärkeää olla korjaamatta lasten erikoisiakaan ajatuksia teologiasta – ainoastaan väärinymmärrykset ja asiavirheet tulee korjata. Olennainen merkki filosofisesta tai teologisesta keskustelusta päiväkodissa on keskustelun prosessinomaisuus. Seurakuntien päiväkodeissa lasten uskonnollisten ja katsomuksellisten kysymysten huomioiminen osana varhaiskasvatusta on paikoin hyvin luontevaa. Seurakuntien päiväkodit ovat pedagogisesti arvostettuja ja suosittuja ja niitä käyvät lapset tulevat monista kulttuurisista, etnisistä, katsomuksellisista ja uskonnollisista taustoista. Kuolema on aikuisille usein haastava aihe käsiteltäväksi lasten kanssa. Angela Kunze-Beiküfner on kehittänyt ja toteuttanut koulutusta, jolla vahvistetaan päiväkotien työntekijöiden uskonnonpedagogisia valmiuksia ja katsomuksellista kompentenssia. Mielikuvitus on pienten lasten luonteenomainen lahja. Se ei varjele lasta vaikeilta, merkityksellisiltä kysymyksiltä, vaan rohkaisee heitä käsittelemään näitä kysymyksiä. Kuollut intu?” Kuolemasta ei pidä puhua nukkumisena, lapsihan tuntee nukkumisen aivan muista yhteyksistä. Vasta kun käytetään sanaa kuollut, lapsi voi alkaa muodostaa omaa käsitystään siitä, mitä se tarkoittaa. Uskonnonpedagoginen toiminta voi sinänsä tarkoittaa paljon muutakin, mutta Kunze-Beiküfnerin käyttämässä merkityksessä se on lähellä katsomuskasvatusta. Myös vastatessa tukea etsivien vanhempien kysymyksiin on tärkeä taito erottaa tietoja uskonkysymykset toisistaan. Tässä artikkelissa Kunze-Beiküfnerin käyttämä käsite ”uskonnonpedagoginen toiminta” on käännetty Suomen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti katsomuskasvatukseksi. Lasten kanssa filosofointi ja teologisointi tähtää heidän itsenäisen filosofisen ja teologisen ajattelunsa herättämiseen, edistämiseen ja ohjaamiseen. Lapsi pitää esimerkiksi luonnollisena, että ihmeitä on, koska koko maailma näyttäytyy hänelle ihmeenä. Se on lintu.” Lapsi toistaa: ”Intu.” Kotona lapsi huomaa kuolleen kärpäsen ikkunalaudalla
Pienille lapsille kertomukset ovat erityisen tärkeitä. Sytytetyn kynttilän symboliikka voi merkitä ihmisille eri asioita, mutta harvoin on kyse pelkästään siitä, että kynttilä tekee tilan valoisammaksi. Miten rohkaisisitte kasvattajia käsittelemään teologisia teemoja lapsiryhmässä, joka on moniuskontoinen ja monikatsomuksellinen. Mikä vahvistaa aivan pienen, parivuotiaan lapsen spiritualiteettia. Monet vanhemmat ovat kriittisiä kaiken suhteen, mikä päiväkodissa voi liittyä uskontoon. Aikuisen tarkkaavainen, kärsivällinen ja rakastava asenne on ratkaiseva. Esimerkiksi tervehtiminen on mahdollista myös ilman kättelyä, mutta kulttuurissamme on tapana kätellä tavatessa. Siksi ne ovat hyviä keskustelun herättäjiä. Kun vanhemmat kokevat, ettei katsomuskasvatuksessa ole kyse tietyn tunnustuksen kaatamisesta lasten niskaan vaan siinä. Kasvattajien täytyy ymmärtää tämä myös itse ja nähdä lapset katsomuskasvatuksen subjekteina. Leikit, kuten piilonen, auttavat lasta ymmärtämään, että se, mitä emme näe, ei kuitenkaan ole poissa. Lapsiryhmässä toteutuva katsomuskasvatus tulee tehdä vanhemmille läpinäkyväksi videoiden, kirjallisten kuvausten ja dokumentoinnin avulla. Lapset kokevat rituaaleissa yhteyttä, joka yltää päiväkodissa perhettä laajemmalle. Rituaalit herättävät usein kysymyksiä. Vaippoja vaihtaessa tarjoutuu mahdollisuus erittäin henkilökohtaiseen kohtaamiseen, joka tapahtuu kasvoista kasvoihin, kosketuksen ja katseen kautta. He eivät voi niinkään keskustella niistä jälkeenpäin, mutta leikkien he syventävät kertomusta itselleen sen materiaalin avulla, jota kertomuksessa on käytetty. Vanhempien täytyy kokea, että keskiössä ovat lapset ja heidän kysymyksensä. 12 Teema tartutaan lasten omiin kysymyksiin, he reagoivat avoimemmin. Ne viittaavat käytännöllistä tai materiaalista tasoa syvemmälle. Vielä ei ole kyse sisällöistä vaan kontaktista lapsiin – siitä, että he kokevat olevansa osa yhteisöä. Miksi. TEEMA Lähtökohtaisesti esimerkiksi symbolit ovat aina monimerkityksisiä – niiden tulkinnassa ei ole oikeaa eikä väärää. Millaisen esimerkin antaisitte katsomuskasvatusta tukevasta työskentelystä alle kouluikäisten lasten kanssa. Alle kaksivuotiaiden kanssa on tärkeää rakentaa suhteita. Siksi kokonaisvaltainen, aistiorientoitunut lähestyminen on tärkeää erityisesti ensimmäisinä vuosina. Tai saatamme sytyttää kynttilän, vaikkei ole pimeää. Esimerkiksi lattiakuvat tai kertomukset, joiden materiaalit löytyvät juuri sille kertomukselle varatusta kertomuspussista, sopivat hyvin pienille lapsille. Kannatan leikillisten elementtien sitomista sisällöllisiin impulsseihin. Sormileikit, pienet rituaalit ja luottamusta rakentavat laulut eri teemoista ovat tärkeitä. Rituaalit ovat toistettavia ja tunnistettavia tapahtumia, joilla on symbolista arvoa. Lapset reflektoivat asioita kokonaisvaltaisesti, he tutkivat ja käsittelevät kaikkea kokemaansa aisteillaan. Toinen liittymäkohta ovat rituaalit – ei ainoastaan uskonnolliset juhlat, vaan rituaalit liittyen vaipanvaihtoon, syömiseen, nukahtamiseen tai hyvästelemiseen. Myös kasvattajan katsomuksellinen herkkyys, omat kysymykset sekä pedagoginen kompetenssi vaikuttavat siihen, miten paljon lapsen spiritualiteetin kasvulle on tilaa. Lapsen pitää voida luottaa siihen, että vaipanvaihto on hyvää tekevä tapahtuma. Pedagoginen impulssi voi liittyä tiettyyn rituaaliin kuten syntymäpäivän viettoon ja johdatella keskusteluun sen tiimoilta
Lapsella tulisi olla mahdollisuus kokea pyhää monipuolisesti. Perheemme syvällisimmät keskustelut elämästä, kuolemasta ja kaiken tarkoituksesta on käyty nimenomaan lasten aloitteesta. Se on myös elämää kaikilla aisteilla. Jeesus nostaa siinä esille kolme erityisen tärkeää asiaa lapsen spiritualiteetista: Jeesus pyytää aikuisia päästämään lapset lähelleen, kutsuu lapsia henkilökohtaisesti luokseen ja sulkee heidät syliinsä siunaukseen. Moni saarna olisi jäänyt syntymättä ilman näitä hetkiä. Yhteisön ympäröimänä lapsella on turvallinen paikka jäsentää kokemuksiaan ja maailmankuvaansa. Itse ihailen lasten suoraa ja spontaania suhdetta Jumalaan. KOLUMNI KUKA. Olen lukenut työni puolesta Lasten evankeliumin niin monta kertaa, että olen pudonnut laskuista. Lapsen usko on totta ja täyttä juuri nyt. Jokaisen jumalanpalveluksen tulisi siinä mielessä olla perhekirkko. Siunaus ja kosketus ovat tärkeässä osassa. Usein puhutaan ”lapsentasoisesta” tavasta ymmärtää uskoa. Siunaus on mukana rakkaudellisessa vuorovaikutuksessa itsessään, mutta sen lisäksi esimerkiksi yhdessä rukoileminen voi olla hyvä kasvualusta lapsen hengelliselle elämälle. Näille elementeille pitäisi olla tilaa myös jumalanpalveluksessa. Hengellisyys, mielikuvitus ja arkitodellisuus nivoutuvat yhteen yllättävän ristiriidattomalla tavalla. Samalla kun aikuinen opettaa ja ohjaa, hän myös itse oppii ja kasvaa matkan varrella. Lopuksi hän kehottaa jokaista tulemaan uskossa lapsenkaltaiseksi. Lapsen kuvaa Jumalasta tukee läheisten lempeä tapa olla läsnä lapselle. Usein hyväksyvä ja rakastava kosketus kertoo enemmän kuin sanat. Nyrkkiin puristetut virsikirjan nauhat, alttarikaiteen pehmeys ihoa vasten, urkujen erikoinen värinä sisimmässä ja ehtoollisleivän tai kirkkorusinan maku suussa ovat hengellisyyttä läpi sielun ja sydämen. Sen on kuitenkin oltava vastavuoroista ja lapsen hengellisyyttä kunnioittavaa. Lapsen spiritualiteetissa on jotain hyvin aitoa ja herkkää. Sen vuoksi toivon, ettei meillä harrasteta pitkään aikaan muuta kuin turvaistuin-teologiaa, olimme sitten matkalla päiväkotiin, kauppaan tai sinne kirkkoon.. Sen vuoksi kristillinen kasvatus ei ole pelkästään kulttuurin ja tapojen siirtämistä lapselle, vaan myös pyhän ihmettelemistä yhdessä lapsen kanssa. Lapsen spiritualiteetti on usein yhteisöllistä ja sidottu lapsen kristillisiin kasvattajiin. Lapsi näkee kaikkialla ympärillään ihmeitä. Siinä särähtää hieman arvottava sävy. Kuitenkaan se ei lakkaa puhuttelemasta. Vaikka lapsen hengellisyys sisältäisikin liikettä, mielikuvitusta ja ihmeitä, se ei ole leikkiuskoa. Lapsen spiritualiteetti on kokemuksellista ja avointa. dellistä ja valmista sellaisenaan. Jeesuksesta saa rohkeasti puhua! Toisaalta Jeesus antaa vahvan esimerkin siitä, että lapsen usko on täyJumala kuule, me tullaan huomenna kirkkoon! KARITA VON GROSS Kirjoittaja on Laukaan seurakunnan pastori ja kolmen lapsen äiti. Yhteys, rauhoittuminen, tutkiminen, ihmettely ja ylistys kumpuavat lapsen kokemusmaailmasta. Kun lapseni kuuli tulevasta kirkkoreissusta, hän huikkasi leikin keskeltä kovaan ääneen: ”Jumala kuule, me tullaan huomenna kirkkoon!” Ehkä sillä hetkellä Jumalakin hymyili yhtä aikaa äidin kanssa. Koska spiritualiteetti toteutuu jumalanpalveluselämässä, se ei saisi koskaan olla syrjivää. Se ei ole kasvamista johonkin tulevaisuuteen – aikuisempaan ja parempaan uskoon, vaan lapsella on ikioma suhde Jumalaan jo ensihetkistä lähtien. Jeesus siis ohjaa, toimii ja velvoittaa. Itse puhun mieluummin ”lapsenomaisesta”, joka on ennemmin vahvuus kuin heikkous. 13 Teema hengellisyyden silmiä ja sydämen lukkoja lapset ovat mestareita avaamaan. Turvallisuus, avoimuus ja rakkaus tukevat lapsen spiritualiteettia. Spiritualiteetti tarkoittaa hengellisyyttä ja hengellistä elämää. Turhat määritykset, rationaalisuus ja kyseenalaistaminen ovat spiritualiteetin tiellä. Silloin elämän pienet ihmeet voivat koskettaa aikuisenkin sydäntä. Lasten näkemykset ja kysymykset ovat haastaneet, vahvistaneet ja rikastuttaneet myös omaa hengellisyyttäni. Näitä Lapsi näkee kaikkialla ympärillään ihmeitä. Se on henkilökohtaista, aitoa ja monessa mielessä syvällä spiritualiteetin ytimessä
14 Teema TEEMA TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Tavoitteena katkeamaton KASVUN POLKU Miten vahvistaa kristillistä identiteettiä vauvasta aikuisikään. Kuinka kulkea lasten, nuorten ja perheiden rinnalla, tukea kokonaisvaltaista kasvua ja hyvän elämän edellytyksiä. Espoon seurakuntayhtymässä vastauksia hahmotetaan työvälineellä Kasvun polku.
”Lähtökohta oli hahmottaa, mitä kaikkea tarjoamme kullekin ikäryhmälle ja miten kohtaamme lapset, nuoret ja perheet. ”Lisäksi 12–14-vuotiaat usein lopettavat harrastuksen tai vaihtavat sitä, sillä esimerkiksi liikuntalajit vakavoituvat ja vaativat enemmän sitoutumista lapselta ja perheeltä. Lapsiperheköyhyys koskettaa kymmentä prosenttia espoolaisista ja kaupunki onkin etsinyt yhteistyökumppaneita sen vastaiseen kamppailuun. Monet heistä edustavat useampaa kulttuuria ja uskontoa. ”Emme ole aina nähneet muutoksia ihmisten tarpeissa toiminnan suhteen. Laukkarisen mukaan osa selityksestä piilee siinä, että kaikille alakouluikäisille on perinteisesti tarjottu samanlaista toimintaa. Seurakunnat voivat antaa asiaan toisenlaisen näkökulman, ja leiriläisen, kerholaisen, partiolaisen polut ovatkin vahvoja kautta linjan. ”Isien kohtaamiseen ja miesnäkökulmaan täytyykin panostaa enemmän ja miettiä, miten tavoittaisimme isät kohdennetulla viestinnällä.” Laukkarinen huomauttaa, että seurakunnat ovat lähteneet äitinäkökulman lisäksi myös vahvasti ydinperhe-oletuksesta ja siitä, että vanhemmat ovat eri sukupuolta keskenään. ”Varhaiskasvatusvaiheessa meillä on runsaasti tarjontaa sekä perheelle että lapsille. Kaikessa toiminnassa on mahdollista myös hakea maksuvapautusta, mikä on merkittävää vähävaraisille perheille. Kuoppa esiteinivaiheessa Kolmikko on lisäksi pyrkinyt hahmottamaan, onko polussa selkeitä kohtia, joissa se ohenee tai peräti katkeaa. Suurimmalla rysäyksellä seurakunnat kohtaavat ikäluokan seiskaluokkalaisten ryhmäytyksissä, jotka toteutetaan yhdessä koulujen ja kaupungin nuorisotyön kanssa. Hirston mukaan perheet kaipaavat yhä enemmän yhteistä toimintaa, koska ne ovat niin paljon erillään pitkiä työpäivien ja lasten harrastusten vuoksi. ”Suurin kuoppa osuu 10–14-vuotiaiden kohdalle.” ”Kyselyn mukaan huoltajat kaipaavat tukea etenkin esiteini-ikäisten lasten vanhemmuuteen. Tavoitteena kun on palvella seurakuntalaisia.” ”Tai alueella asuvia ihmisiä”, Hänninen lisää. ”Esimerkiksi Tapiolan seurakunnassa on alkanut monikulttuurinen vanhemmuutta tukeva Voimavararyhmä kaupungin perhesosiaalityön ja seurakunnan yhteistyönä”, Hänninen kertoo. Suuri osa heistä edustaa jotain kristillistä suuntausta.” ”Monikulttuurisia perheitä on mukana esimerkiksi avoimissa perhekahviloissa ja tapahtumissa. Ohjelma sopii kaikille katsomukseen katsomatta ja sen tavoitteena on yläkoulun käynnistyminen mahdollisimman hyvin sosiaalisesti”, Hirsto selittää. Peräti 25 prosenttia espoolaisista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea ja ruotsia, ja osuus kasvaa koko ajan. Polku kapenee myös nuorten aikuisten kohdalle. Ainoastaan maksullisessa toiminnassa kuten päiväkerhoissa huomioidaan jäsenyys maksua määriteltäessä”, Hänninen selittää. Halusimme tehdä jokaisen Kasvun polun vaiheen näkyväksi eläinhahmon avulla. Emme toiminnassa kysy, ovatko he kirkon jäseniä. Alakoulussa luokanopettaja vielä tukee lasta”, Laukkarinen lisää. Se kun kattaa opiskelijoiden ohessa esimerkiksi pienten lasten vanhempia. Yritämmekin intensiivisesti pohtia keinoja, jotta ketju ei siinä kohtaa katkeaisi kokonaan. Me olemme käyneet läpi espoolaista kasvatusta kaikkien kasvatustyötä tekevien työntekijäryhmien sekä perhe-, diakoniaja oppilaitostyöntekijöiden kanssa. Tavoitteena on antaa työntekijöille välineitä pohdintaan ja lisätä yhteistyötä seurakuntien kesken”, Hänninen kuvailee. Näkökulmat uuteen uskoon Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat ja näkyvät myös seurakuntatyössä. Kuudesluokkalaiset eivät kuitenkaan usein sovi samaan kerhoon ekaluokkalaisten kanssa. Olemme myös miettineet, mitä erityispiirteitä meillä on”, Hirsto lisää. Eri lajit symboloivat eri ikäkausia, kertovat Tiina Hänninen (kuvassa vasemmalla), Mano Laukkarinen ja Johanna Hirsto.. ”Varhaiskasvatuksessa on mukana paljon perheitä, joista ainakaan kaikki eivät kuulu kirkkoon. Ydinperhemalli hapertuu kuitenkin kaiken aikaa. Siksi on hyvä seurata tilastoista, mikä seurakunnan työ tavoittaa heidät. Pöydällä istuu pitkä rivi pehmo-otuksia paperinivaskojen päällä. Eri lajit symboloivat eri ikäkausia: esimerkiksi odotusaikaa edustaa virtahepo ja pingviini, alakouluikää seepra ja 18–22-vuotiaita leijona”, kertovat kasvatuksen asiantuntijat Johanna Hirsto, Tiina Hänninen ja Mano Laukkarinen, jotka ovat luotsanneet Kasvun polun työskentelyä reilun vuoden. ”Järjestämme toimintaa, jonka puitteissa seiskat tutustuvat toisiinsa. Näistä syistä on tärkeää toimia niin, etteivät lapset ja nuoret syrjäytyisi”, Hänninen sanoo. ”Halusimme tehdä jokaisen Kasvun polun vaiheen näkyväksi eläinhahmon avulla. Muita muutoksia on töihin paluu entistä aikaisemmin ja isien jääminen useammin kotiin hoitamaan lapsia”, Hänninen kertoo. ”Se ei tuonut meille suurta lapsikatoa, sillä suurin osa lapsiryhmiemme osallistujista ovat 2–4-vuotiaita lapsia. ”Meneillään on myös Kirkkohallituksen valtakunnallinen Kasvun polku -hanke. ”Aikaisemmin alkanut syrjäytyminen ja yksinäistyminen vahvistuu usein yläasteelle mennessä. 15 Teema Espoon seurakuntayhtymän kokoushuoneessa vallitsee eläimellinen tunnelma. Laukkarisen mielestä ei kuitenkaan pidä ihan paikkaansa, etteivät seurakunnat tavoita ryhmää. Esimerkiksi Espoon kaupunki ryhtyi viime syksynä tarjoamaan ilmaista varhaiskasvatusta kaikille viisivuotiaille. Perhetyö kulkee läpi kasvun polun tosi vahvana, mutta miten tavoittaa varhaisteinit ja teini-ikäiset?” Hänninen miettii. Kouluun mennessä yhteys ohenee mutta ei vielä katkea”, Laukkarinen kertoo. Hirsto huomauttaa, että Espoossa on tarjolla valtavasti harrastuksia, mutta aika monet ovat hintavia
SEIKKAILU Siunausta koulutielle. Rohkeus olla reilu kaveri. Pohdimme myös, miten isostoiminnan mallia voisi viedä muuhun seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Sillä on iso veto. Miten hänen kasteessa saamansa kristityn identiteetti voi silloin kasvaa. Rippikoulun menestys pohjaa hänen mukaansa paljolti leirimuotoon ja isostoimintaan. Seurakunta on mukana muuttuvassa elämässä. Rippikoulu vahvistaa uskoa ja varustaa elämään kristittynä. Luottamus siihen, että elämä ja usko kantaa. (oma koti). 19–22-vuotias ELÄMÄNTAPA/IDENTITEETTI Olen kristitty. Se on nähty kirkon lippulaivana ja sitä on kehitetty aktiivisesti. Eivät tiedä. Isoset ovat suurin vapaaehtoisjoukko kirkon toiminnassa ja heidän tehtävänsä ovat aidosti tarpeellisia.” Haasteina reaaliaika, digimaailma ja ympäristökysymykset Mitä erityispiirteitä on espoolaisessa Kasvun polussa. ”Rippikoulu on kaikille avointa toimintaa ja joka vuosi sinne tulee myös kastamattomia nuoria; vain konfirmaatioon osallistuminen edellyttää kirkon jäsenyyttä”, Hirsto kertoo. ”Haasteena on viestintä. Se pitää vain tehdä näkyväksi ja välittää ihmisille tunne, että he ovat tervetulleita polulle missä kohtaa vaan. Monet hankkivat niitä rippikoulusta. Yritämmekin Kasvun polussa hahmottaa, miten seurakuntalainen näkee tarjonnan ja miten tieto tavoittaa ihmiset”, Hirsto sanoo. Entä jos hänellä ei ole aineksia tehdä päätöstä?” Laukkarinen kysyy. Elämä on lahja. Miten me kerromme tästä kaikesta niin, että ihmiset saavat siitä oikean kuvan?” Laukkarinen sanoo. Saan olla rauhassa sellainen kuin olen. Kaste on Jumalan lahja. ”Koulutamme rippikoulun pitäjiä ja mietimme koko perheen tavoittamista. 9–11-vuotias ILO Ilo minusta. Ja miten esimerkiksi juhlia sanoitetaan?” Hirsto pohtii edelleen. Vaikka oppilas ei osallistuisi kirkkoon, hän tietää mikä se on. Seurakunnassa saan olla kristitty itselleni merkityksellisellä tavalla. 3–5-vuotias LAHJA Lapsi itse on lahja. ”Koulussa on ollut tähän saakka mahdollisuus tavata koko ikäluokkaa. ”Monet asiat tapahtuvat täällä etelässä ensin ja vasta sitten muualla KASVUN POLKUA on kuvattu myös eri ikävaiheisiin liittyvien avainsanojen avulla. 16 Teema ROHKEUS Rohkeus olla minä. 16–18-vuotias ELÄMÄSSÄ MUKANA Oma elämä. Monet vanhemmat ajattelevat, että lapsi saa aikanaan itse päättää uskonnosta. ”Oletamme esimerkiksi, että kaikki tietävät, mitä perhekerho tarkoittaa. ”Kuinka voisimme tukea vanhempia niin, että he uskaltaisivat rohkeasti antaa lapselle hengellistä pääomaa iltarukouksesta lähtien. Rohkeus olla kristitty. Rippikoulu kirkon lippulaiva Entä jos seurakuntalainen ei halua tai pysty osallistumaan mihinkään toimintaan. Ilo perheestä. 6–8-vuotias LUPA OLLA Olen tärkeä, kotona, koulussa ja kirkossa. 12–14-vuotias IHME Minä olen ihme ja kiitän siitä. 15-vuotias LUOTTAMUS Luottamus nuoreen. 0–2-vuotias Hän muistuttaa, että seurakunnat tarjoavat lapsiperheille jo valtavasti maksutonta matalan kynnyksen toimintaa. Sen käy tällä hetkellä yli 70 prosenttia kaikista ja lähes kaikki kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista espoolaisista. Ilo yhteisestä leikistä. 23. Suuremman suojassa uuteen seikkailuun
”Pitäisi pystyä reagoimaan nopeammin, mutta hallinto ei ole yhtään ketteröitynyt. ”Olemme esimerkiksi Instagramissa mutta hyvin aikuislähtöisesti. Yritämmekin Kasvun polussa hahmottaa, miten seurakuntalainen näkee tarjontamme ja miten tieto tavoittaa ihmiset”, pohtii kolmikko Hänninen-Laukkarinen-Hirsto. Nuorten pitäisi olla enemmän tekemässä somekanavia”, Hänninen sanoo. ”Ripari-ikäluokat ovat olleet valtavia. ”Aika monen asian kohdalla ennakoitavuus vaikeutuu koko ajan, mutta vieraskielisten osuus lisäntyy koko ajan Espoossa ja meidän pitää panostaa yhä enemmän verkostoyhteistyöhön ja viestintään.” Myös luomakuntaan ja ympäristöön liittyvät haasteet kasvavat entisestään. Hän muistuttaa että ympäristötunteet ja niiden käsittely ovat aiheita, joihin kirkolla on tarjota erityisosaamista. Niitä mietitään Espoon seurakuntayhtymässä jo monella tasolla. 17 Me tekijät Me tekijät 17 TEEMA Kasvun polun innovaatiopäivä toteutetaan maaliskuussa yhdessä muiden espoolaisten toimijoiden kanssa. ”Mutta vaikka meillä on opittavaa viestinnässä, nuorisotyöntekijät osaavat tukea nuoria netissä kohdattujen negatiivisten ilmiöiden kuten häirinnän suhteen.” Laukkarisen mukaan nuorten elämän reaaliaikaisuus haastaa seurakuntien toiminnan ja verkkaisen päätöksenteon. INFO. Tapahtumaan on kutsuttu muiden muassa neuvola, kirjasto, partio, kaupungin nuorisotoimi, MLL ja kauppakeskuksen turvallisuuspäällikkö. ”Helsinkiin verrattuna merkittävästi suurempi osuus ihmisistä kuuluu täällä kirkkoon ja seurakuntien toiminta on meillä yhtenäisempää”, Laukkarinen lisää. Kasvatuksen areena järjestetään marraskuussa kaikille Espoon seurakuntien kasvatuksen työntekijöille. ”Yhtymä valmistelee muun muassa uutta ympäristöohjelmaa, joka noudattaa SFS 14 011 –ympäristöstandardin vaatimuksia. ”Espoolaiset rippikoululaiset ovat viime vuotisen kyselyn mukaan vielä merkittävästi enemmän huolissaan ympäristöasioista kuin suomalaiset rippikoululaiset keskimäärin. Valmistelu on päinvastoin työläämpää, koska tietoa tulvii kaikesta yhä enemmän ja nopeampaan tahtiin.” Espoo ei ole vielä joutunut massiivisiin työntekijätai tilaleikkauksiin. Meidän pitää silti pystyä katsomaan kymmenen vuoden päähän ja panostaa siihen, että meillä on vielä silloinkin rippikoululaisia”, Hirsto sanoo. Lapsi-ikäluokkien pienentyminen näkyy kuitenkin väkisin toiminnassa. Sen teemoja ovat muun muassa perheen vuorovaikutus, sateenkaarilasten ja -nuorten perheiden tukeminen, yksinäisyys lasten ja nuorten haasteena sekä kasteen merkityksen esillä pitäminen kasvun polulla. Esimerkiksi sosiaalinen media on olennainen osa viestintää. ”Ympäristöasiat ovat todella iso kysymys nuorten lisäksi perheille. Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä ja jakaa hyviä malleja lasten ja nuorten sekä perheiden tavoittamiseen. ”Ja viestintä on hyvin ilmoitustaulumaista, vaikka tutkimusten mukaan viestinnän pitäisi olla nuorten maailmassa vuorovaikutteista”, Hirsto sanoo. Siinä pitää valita painopisteitä, joita ovat meillä muun muassa kiinteistöt ja ympäristökasvatus”, Laukkarinen kertoo. Monet vanhemmat miettivät, minkä esimerkin he antavat lapsilleen ja millaisen maailman jättävät jälkeensä.” ”Haasteena on viestintä. Meillä on kaupungin kanssa uusi sopimusluonnos, johon kuuluu ryhmäyttäminen, varhaiskasvatus ja kouluyhteistyö ”, Hänninen sanoo. Nuoret ovat tottuneet siihen, että asiat tapahtuvat nyt ja sitten niitä ei enää ole. ”Meillä onkin tulossa koulutusta työntekijöille ympäristötunteiden käsittelystä”, Hirsto sanoo. Miten me vastaamme siihen?” Hirsto pohtii. ”Täällä voi yhä tehdä kouluyhteistyötä, ja tehdäänkin, ja se nähdään mahdollistuutena. Suomessa”, Hirsto sanoo. Siinä riittää haasteita. ”Pääsääntöisesti seurakuntalainen kokee kuuluvansa Espoon eikä vaikkapa Olarin seurakuntaan.” Hirsto huomauttaa, että suuri osa toiminnasta – kuten digitodellisuus – on nykyisin täysin paikasta riippumatonta
Kirjan käytännölliset harjoitukset johdattavat länsimaissa nousussa olevaan meditatiiviseen ja kontemplatiiviseen valokuvaukseen. Väljä taitto, Satu Malin arkisen kaunis kuvitus ja tila omille muistiinpanoille kutsuvat jo itsessään rauhoittumaan. ISBN 9789523541610 Hinta 25,90 ISBN 9789523542044 Hinta 29,90 UUTUUS! 25,90 € UUTUUS! 29,90 €. 18 Me tekijät Me tekijät 18 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi EIJA NURMIO, MARI VAINIO Aikaa hiljaisuudessa JOHANNA TANSKA, JUHA TANSKA Lempeä linssi Valokuvaus tienä hiljaisuuteen Aikaa hiljaisuudessa on matkaopas pysähtymiseen. Teos sopii niin omiin hiljentymisen hetkiin kuin käytettäväksi esimerkiksi retriiteissä ja erilaisilla sisäisen kasvun kursseilla. Lempeä linssi vie lukijansa katsomisen ja valokuvaamisen avulla hiljaisuuden kiehtoville poluille. Ne viriävät pienissä havainnoissa ja havahtumisissa, tunteiden, ajattelun ja toiminnan arkisissa muutoksissa. Rukous, pysähtyminen, levähtäminen, luopuminen jokaiseen mietiskelyhetkeen liittyy kysymyksiä, joita pohtimalla lukijan oma hiljaisuuden matka syvenee. Tyyneys ja hiljaisuus niin ihmisen mielessä kuin elinympäristössä ovat katoamassa samalla kiihtyvällä nopeudella kuin eliölajit maapallolta. Sen kuvat ja lyhyet tekstit johdattavat hiljentymään erilaisten teemojen äärelle. Eija Nurmio on vihtiläinen työnohjaaja ja retriittiohjaaja, joka on työssään diakonissana ohjannut retriittejä yli 30 vuotta eri puolilla Suomea. Lampaiden kasvattamisen ohessa Juha toimii kirkkoherrana ja Johanna perheneuvojana. Juha Tanska on kouluttautunut myös voimauttavan valokuvauksen ohjaajaksi. Johanna ja Juha Tanska ovat maanläheistä elämäntapaa etsivä aviopari. Teoksen sivuilta avautuu tienviittoja levollisen tilan löytämiseen itsessä, suhteessa toiseen ihmiseen ja todellisuuteen. Merkitsevät muutokset ja tärkeät oivallukset syntyvät kuitenkin usein hiljaisuudessa. Mari Vainio on porvoolainen toimittaja, luovan kirjoittamisen opettaja, retriittija joogaohjaaja
32). Sen kuvat ja lyhyet tekstit johdattavat hiljentymään erilaisten teemojen äärelle. Merkitsevät muutokset ja tärkeät oivallukset syntyvät kuitenkin usein hiljaisuudessa. Tyyneys ja hiljaisuus niin ihmisen mielessä kuin elinympäristössä ovat katoamassa samalla kiihtyvällä nopeudella kuin eliölajit maapallolta. Väljä taitto, Satu Malin arkisen kaunis kuvitus ja tila omille muistiinpanoille kutsuvat jo itsessään rauhoittumaan. Lampaiden kasvattamisen ohessa Juha toimii kirkkoherrana ja Johanna perheneuvojana. 19 Me tekijät Me tekijät 19 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Eija Nurmio on vihtiläinen työnohjaaja ja retriittiohjaaja, joka on työssään diakonissana ohjannut retriittejä yli 30 vuotta eri puolilla Suomea. 28 Ekavauvaryhmien etkot ja jatkot s. Johanna ja Juha Tanska ovat maanläheistä elämäntapaa etsivä aviopari. Teos sopii niin omiin hiljentymisen hetkiin kuin käytettäväksi esimerkiksi retriiteissä ja erilaisilla sisäisen kasvun kursseilla. 32 7 kysymystä: Ihme pääsiäinen! KUVA Suvi Sievilä "Ryhmässäni lapset puhuvat melko avoimesti omista ajatuksistaan ja siitä, mihin he uskovat ja mihin eivät", sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Merja Saranpää (s. Rukous, pysähtyminen, levähtäminen, luopuminen jokaiseen mietiskelyhetkeen liittyy kysymyksiä, joita pohtimalla lukijan oma hiljaisuuden matka syvenee. Juha Tanska on kouluttautunut myös voimauttavan valokuvauksen ohjaajaksi. s. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi EIJA NURMIO, MARI VAINIO Aikaa hiljaisuudessa JOHANNA TANSKA, JUHA TANSKA Lempeä linssi Valokuvaus tienä hiljaisuuteen Aikaa hiljaisuudessa on matkaopas pysähtymiseen. Teoksen sivuilta avautuu tienviittoja levollisen tilan löytämiseen itsessä, suhteessa toiseen ihmiseen ja todellisuuteen. Mari Vainio on porvoolainen toimittaja, luovan kirjoittamisen opettaja, retriittija joogaohjaaja. Ne viriävät pienissä havainnoissa ja havahtumisissa, tunteiden, ajattelun ja toiminnan arkisissa muutoksissa. 20 Hengellinen ilmastonmuutos s. Kirjan käytännölliset harjoitukset johdattavat länsimaissa nousussa olevaan meditatiiviseen ja kontemplatiiviseen valokuvaukseen. ISBN 9789523541610 Hinta 25,90 ISBN 9789523542044 Hinta 29,90 UUTUUS! 25,90 € UUTUUS! 29,90 €. Lempeä linssi vie lukijansa katsomisen ja valokuvaamisen avulla hiljaisuuden kiehtoville poluille
Tilastollisesti toiseksi suurin väestöryhmä on kuitenkin uskonnottomat. – Ihmisen identiteetti rakentuu yhä useammin yksilöllisiä polkuja pitkin. Kysymyksessä ei ole pelkästään sekularisoituminen, vaan osittain uudenlaisen henkisyyden etsiminen. Suomalaisten uskonnollisuudessa on tapahtunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana selkeä muutos. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa kristityt eivät ole enää enemmistö, ja katukuvassa näkyvät myös muut uskonnot. Ihmiset sanoittavat omaa hengellisyyttään eri tavoin. – Uushenkisyys on joukko henkisyyteen, hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen liittyviä asioita, jotka eivät suoraan nouse instituutionaalisesta uskonnosta. Henkinen ja hengellinen ilmastonmuutos. Muutokset haastavat myös kristittyjä miettimään omaa kristillistä identiteettiään. 20 Me tekijät Me tekijät 20 TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Kirkon jäsenmäärän väheneminen ja uushenkisyyden vahvistuminen asettaa kirkon uusien haasteiden eteen. – Suomalainen luterilainen spiritualiteetti on monimuotoista. Ihminen voi ottaa omaan hengellisyyteensä ainesosia monelta eri suunnalta, jotka eivät välttämättä sitoudu yhteen uskonnolliseen traditioon. Tiukat raja-aidat ovat liukuneet. – Suomalaisten hengellisyyttä tutkittaessa ihmiset vastasivat usein olevansa henkisiä, mutta eivät hengellisiä tai uskonnollisia. Liukuvat raja-aidat Spiritualiteettin määritellään olevan kokemuksellisuutta ja hengellistä elämää korostavaa uskonnon harjoittamista yhdessä muiden kirkon jäsenten kanssa. Ihminen voi olla kirkon jäsen, mutta samanaikaisesti hän voi hakea hengellisyyteensä rakennusaineita monesta eri suunnasta. ME TEKIJÄT Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Kaipaus spiritualiteettiin ei ole hävinnyt, se on vain muuttanut muotoaan, Kirkon lähetystyön keskuksen uskontojen kohtaamisen asiantuntija Elina Hellqvist määrittelee. Harva pitää ulkopuolelta tulleesta sanoituksesta koskien sitä, miten kuuluisi elää. Hellqvistin mukaan ihmisten etsintä tulisi ottaa vakavasti. Kirkon sisällä on paljon ihmisiä, jotka suhtautuvat uskontoon ja spiritualiteettiin eri tavoin. Ne ovat ikään kuin vapaasti kelluvia asioita, joita poimitaan tarpeen mukaan ja joista muodostuu omanlaisensa hengellinen identiteetti. Väestöstä alle 70 % kuuluu kirkkoon, yhä harvempi osallistuu jumalanpalveluksiin, lasten kasteiden ja kirkollisten vihkimisten määrä on vähentynyt
– Lasten hengellinen kasvatus ei ole enää itsestäänselvyys. Kirkon jäsenyys ei ole enää oletusarvo, vaan tietoinen valinta. Enkeliusko ja enkeliterapia ovat muodostuneet eri puolilta yhdistetyistä elementeistä, jotka eivät kuitenkaan sovi sellaisenaan kristilliseen perinteeseen. Kosketuspinta nuorten aikuisten elämään jää aika ohueksi. Esikoisvauvakerhojen toiminta on erinomainen kädenojennus uudessa elämäntilanteessa oleville vanhemmille. Hengellisen elämän harjoittaminen on myös ekumeeninen ilmiö. Ruokailun jälkeen on mahdollisuus osallistua erilaisiin toimipisteisiin, kun ei ole kiire kotiin laittamaan ruokaa. On herätty siihen, että perheet ja heidän tarpeensa ovat hyvin erilaisia. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” Enää ei voida olettaa Aiempi oletus on ollut, että suomalaiset ovat luterilaisia, kastettuja ja rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä, jotka vihitään ja haudataan kristillisesti. Perheissä joudutaan keskustelemaan muun muassa siitä, miten lasten kasteen suhteen toimitaan. Uushenkisyys – uhka vai mahdollisuus. Jos tekniikkaan yhdistyvät esimerkiksi raamatunlauseita tai virren säe, on vaikea nähdä, miksi jooga olisi uhka kristilliselle identiteetille, Hellqvist pohtii. 21 Me tekijät Me tekijät 21 ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. – Kristillinen perinne on aika katekismuskeskeinen, jossa on valmiiksi sanoitetut sisällöt. Samoin nuorille aikuisille tulisi osata sanoittaa, mitä on olla kristitty tässä maailmassa, mitä se antaa omalle identiteetille, hengellisyydelle ja henkiselle kasvulle, Hellqvist painottaa. Chapple on toimitila, missä on kahvilahenkinen monitoimisali, lasten leikkihuone, nuorten olohuone ja aikuisten kokoontumistila. Uushenkisyyden lisääntyminen voi olla monelle uhka, mutta se voi olla myös mahdollisuus. – Monet perheet ovat nykyään hyvin kuormitettuja. Miten kirkko voi auttaa ihmisiä löytämään kristillisestä perinteestä vastauksia, jotka kantavat pidemmälle. Pääkaupunkiseudulla on varsin todennäköistä, että vain toinen vanhemmista on kirkon jäsen. Kirkon tulisi puolestaan miettiä, minkälaisin eri tavoin seurakunta voisi tukea perheitä. Monet käyvät hiljentymässä Valamon luostarissa ja osallistuvat erilaisiin hiljaisuuden retriitteihin. Olisi hyvä, ettei seurakunta enää lisäisi perheiden taakkaa, vaan pystyisi vähentämään sitä. Kirkko on edelleenkin vahva toimija, jolla on huikeat resurssit käytössä. Hellqvist nostaa esiin Espoon seuME TEKIJÄT Pyhä on myös jotain luovuttamatonta, jotain mihin ihminen uskoo ja jota arvostaa. Vaikka luterilaisuuden mystiikan perinne on lähes kadonnut, kristillisessä perinteessä on edelleen mahdollisuuksia, jotka pystyisivät nykyäänkin vastaamaan ihmisten etsintään. Nykyinen tilanne haastaa kehittämään uusia työtapoja ja -muotoja. Haagan seurakunta järjestää puolestaan Kirkonmäellä -tapahtumia, joissa ennen messua tarjoillaan aamupalaa, ja messun jälkeen lounasta. Kristilliset perinteet ja mystiikka Kirkon piirissä on lähes neljä miljoonaa suomalaista. Rukouksen muotoja on monenlaisia. Siellä on erilaista toimintaa erilaisille perheille. Kirkko on hyödyntänyt toiminnassaan myös muiden kirkkokuntien traditioita. Elämässä on nykyään enemmän vaiheita, joissa on tehtävä tietoisia valintoja. Tulevaisuudessa kirkon on entistä enemmän keskityttävä siihen, miten asioita sanoitetaan. Meditaatio voi olla sanatonta rukousta ja läsnäoloa sekä mietiskelyä. Hellqvistin mukaan päiväkerhoihin osallistuvien lapsien määrä on vähentynyt, ja hengellisyyden esiintuomisen ja harjoittamisen mahdollisuudet ovat tiukentuneet. Meditoida voi myös kristillisessä viitekehyksessä. Tilassa tapahtuvan toiminnan avulla pyritään tavoittamaan ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin käyneet seurakunnan tilaisuuksissa, ja joka vastaisi erilaisten ihmisryhmien tarpeisiin. – Tällä hetkellä lapsia vielä kastetaan ja nuoret käyvät ehkä rippikoulunkin, mutta sen jälkeen polku katoaa. Kirkon tulisi osata paremmin perustella, miksi lapsi kannattaa kastaa ja tuoda seurakunnan yhteyteen heti vauvasta lähtien. Tämän eteen tehdään parhaillaan paljon työtä esimerkiksi kirkon Kaste ja kummius -hankkeessa. Kirkolta vaaditaan kuitenkin nyt kuuntelevaa ja arvostavaa asennetta. Enkelit ovat tuttuja monesta eri uskonnosta. – Hiljaisuuden retriitit ja Tuomas-messut ovat olleet vahvasti osa kirkon toimintaa jo parinkymmenen vuoden ajan. Miten toimia, jos joku kaipaisi seurakunnan. Uskonnollisen elämän harjoittaminen ja kokemuksellisuus ovat jääneet vähemmälle. Ihmisen elämässä saattavat olla sulassa sovussa enkelit, keijut, pyhimykset ja yksisarviset. Kristityille niillä on oma vahva merkityksensä. rakuntien toimitilan kauppakeskus Isossa Omenassa. – Jooga ja mindfulness ovat tekniikoita, joita on käytetty tietyn uskonnollisuuden piirissä. – Chapple on auki päivisin ja arkisin. – Lapsilleen kristillistä kasvatusta toivovien vanhempien olisi hyvä herätä huomaamaan, että yhteiskunnallinen varhaiskasvatus ja koulu eivät tule enää hoitamaan kristillistä kasvatusta samalla tavalla kuin aiemmin on voinut olettaa. – Kristillisestä perinteestä löytyy muun muassa kristillinen meditaatio ja sen tapainen hengellinen harjoitus, joita monet hakevat jostain toisesta suunnasta. Itse toivon muun muassa pyhäkoulutyön nousemista uudella tavalla vaikkapa niin, että siihen voisi osallistua koko perhe. Uusia mahdollisuuksia Vaikka seurakunnissa tarjotaankin paljon toimintaa lapsiperheille, lapsityökin on eräänlaisessa murroksessa. Jos sisältö tulee muualta, miksei tekniikkaa voisi käyttää, jos se on hyväksi havaittu. Muun muassa mindfulness, jooga, meditaatio ja enkeliusko ovat asioita, jotka herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia
– Muiden uskontojen edustajat ovat hämmästelleet, miksi me emme puhu omasta uskonnostamme. Kun itsestäänselvyydet ja oletukset karisevat, ihminen joutuu pohtimaan yhä enemmän omia valintojaan myös suhteessa henkisyyteen, hengellisyyteen ja oman uskonsa harjoittamiseen. Mitä uskoni on, jos en harjoita sitä. KUKA?. On tärkeä ottaa ihmisten tarpeet vakavasti ja suhtautua niihin kunnioittavasti. Jos olen ollut kutsuttuna mukana toisen uskontokunnan rukoushetkessä ja kunnioitan heidän tapaansa harjoittaa omaa uskontoaan, se ei ole vienyt minun uskoani eikä uhannut kristillistä identiteettiäni. Sanoituksessa ei voida lähteä enää siitä, että ihmisellä on rippikoulun tiedot hallussa. – Ajattelen, että avoin, vieraanvarainen ja kunnioittava asenne ei ole uhka kristilliselle identiteetilleni. Pyhä on myös jotain luovuttamatonta, jotain mihin ihminen uskoo ja jota arvostaa. Ympäristö ei enää anna automaattisesti mallia siitä, mikä on pyhää. Oletusarvo on, että tarve kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tulee entisestään vahvistumaan. Tulevaisuuden näkymiä Käsitys pyhästäkin on kokenut murroksen. – Olen joutunut pohtimaan, mitä uskonnon harjoittamista se on, jos ei käy viikoittain yhteisessä jumalanpalveluksessa. Keskustellessaan muiden, aktiivisesti omaa uskontoaan harjoittavien eri uskontokuntien jäsenten kanssa, Hellqvist on joutunut miettimään omaa hengellisyyttään ja uskoaan. Pyhää ei enää määritellä ihmisen ulkopuolelta, vaan ihminen määrittelee sen itse. Perheet joutuvat itse miettimään, millaisen perinnön haluavat sen suhteen lapsilleen siirtää. Kouluttaa uskontojen kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Hengellinen identiteettimme tulisi olla niin selkeä, että pystyisimme kertomaan oman uskontomme sisällön sitä kysyvälle yhden hissimatkan aikana. Pyhäksi koetaan muun muassa läheiset ihmissuhteet, perhe ja yhteisö. Kristitylle sen ei tulisi tarkoittaa omasta hengellisestä identiteetistä luopumista. Jos olemme yksi iso kansallinen kirkko, sen sisään pitää mahtua erilaisia tapoja sanoittaa oma kristillinen usko. Toisten arvostamisen ja suvaitsevaisuuden takia ei tarvitse kätkeä omaa uskontoaan. Kaikkien ei tarvitse antaa samanlaista vastausta. – Tämänkaltainen pyyntö vaatisi perusteellisesti keskustelua siitä, mihin tarpeeseen ryhmä vastaa. Meidän tulee käyttää sanoja, jotka kuvaavat kristinuskon oleellisia asioita sillekin ihmiselle, joka ei ole saanut kristillistä kasvatusta. – Se, että pyritään neutraaliuteen, ei ole suvaitsevaisuutta. Henkisyyden tulevia trendejä on Hellqvistin mukaan vaikea arvioida. – Kasteiden määrän väheneminen tulee heijastumaan jollain viiveellä myös rippikoulutoimintaan. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT toimintaan vaikkapa enkeliryhmää. ELINA HELLQVIST Teologian tohtori, pastori Kirkon lähetystyön keskuksen uskontojen kohtaamisen asiantuntija Tutkii muun muassa kirkon suhdetta muihin uskontoihin, katsomuksiin ja hengellisiin virtauksiin. Hengellinen tietämys ja kristillinen perinne tulevat vähenemään. Vuorovaikutus toisista perinteistä olevien kanssa on pakottanut vahvistamaan omaa identiteettiä ja olemaan tietoinen, miten elän omaa uskoani todeksi. – Tutkimuksessa on noussut esiin asioita, joita ei ole perinteisesti hahmotettu hengellisesti. Ei sanota heti ei, vaikka seurakunnan velvollisuus onkin pitää kiinni omasta perinteestään. Iso kysymys on, miten ilmaston muuttuminen tulee vaikuttamaan ihmisten arvoihin ja elämäntapoihin, ja mitä seurauksia siitä on. Tulevaisuudessa kirkon on entistä enemmän keskityttävä siihen, miten asioita sanoitetaan. Kristillisen identiteetin vahvistaminen Hellqvist vierailee työkseen myös muiden uskontokuntien tilaisuuksissa ja on vuorovaikutuksessa eri uskontokuntien jäsenten kanssa. Pitää yhteyttä ei-kristillisiin uskonnollisiin yhteisöihin
Tämä vahvistaa luottamusta ihmisten välillä. Koulutuksen kesto: 1+1 arkipäivää + välitehtävä, joka tarkoittaa oman Erätauko-keskustelun järjestämistä. Olennaista on, että rakentavan keskustelun ei tarvitse tähdätä yhteisymmärrykseen, eikä asioista tarvitse tehdä yhteistä päätöstä. Tapahtuman kävijämäärä vuonna 2019 oli yli 60 000. Erätauko on testatusti toimiva menetelmä myös rippikouluja leirityössä hyödynnettäväksi. Lapsen suuret kysymykset. Moni myös kaipaa aikaa keskustelulle,” kertoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Erätauko-ohjaajankoulutus sopii kaikille lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskenteleville. Antamalla eri näkökulmille tilaa laajennamme sekä henkilökohtaista että yhteistä käsitystämme siitä, miten toiset ihmiset kokevat erilaiset asiat. Tervetuloa piipahtamaan osastollemme 6g10 ja myös seuraamaan ohjelmaamme: VEKARAT-LAVALLA Sunnuntaina 19.4 klo 13.30–14.00 Muskarikirkko NEUVOLA-LAVALLA Lauantaina 18.4 klo 14.–14.20 Kuka on laittanut kuun taivaalle. Kummallisuuksien maailmassa on tärkeää antaa aikaa yhteiselle pohdinnalle. Se antaa valmiudet paitsi ohjata dialogisia keskusteluja eri teemoista, myös hyödyllisiä taitoja ja oivalluksia mihin tahansa ohjaamistyöhön. Noin 150 organisaatiota käyttää tai on käyttänyt Erätaukoa. Keskusteluissa on useimmiten faktapohjainen alustus ja tukena on myös Erätauon rakentavan keskustelun pelisäännöt. Ajankohta: Ohjaajakoulutukset alkavat jo syksyllä 2020 ja löydät niitä myös vuoden 2021 koulutuskalenterista. Yhdessä pääkaupunkiseudun seurakuntien kanssa olemme mukana messuilla. Säätiön tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman parhaiten keskusteleva kansa. Lapsimessut on pohjoismaiden suurin kokoperheen tapahtuma, johon tullaan viettämään aikaa yhdessä perheen kanssa sekä tekemään ostoksia ja tarvikehankintoja. ”Erätauko-keskusteluissa erilaiset ihmiset tuodaan samaan piiriin. Sunnuntaina 19.4 klo 12.–12.30 Parisuhdeneuvola parisuhdeneuvoja Pekka Puukkoa haastattelee Sari-Annika Pettinen.. Ilmoittautuminen: Linkin kautta pääset antamaan yhteystietosi ja saat ensimmäisten joukossa lisätietoa tulevista ohjaajakoulutuksista, kun niiden ajankohdat täsmentyvät: https://forms.gle/rH9rEhsLGUQW2fvJA Lisätietoja: kehitysja jäsenpalvelujohtaja Heli Pruuki (044 580 1600, heli.pruuki@nuorikirkko.fi) ja Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka (044 579 2686, laura.arikka@eratauko.fi) Huomaa myös! Vuonna 2021 tarjoamme Erätauko -ohjaajille syventävää Erätauko-kouluttajakoulutusta. Ryhdy Erätauko-menetelmän ohjaajaksi – tule mukaan Nuoren kirkon koulutukseen! Nuori kirkko alkaa kouluttaa Erätauko-keskustelumenetelmää. Erätauko-keskusteluihin on jo nyt osallistunut yli 9000 ihmistä ympäri Suomen. Monialaisen asiantuntijaryhmän kehittämän ja kokeilujen avulla työstetyn Erätauko-keskustelumenetelmän avulla pyritään lisäämään erilaisten ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan, tarjoamaan alusta omien kokemusten jakamiselle ja keskustelemaan mielipiteitä jakavista aiheista rakentavasti. Palaute Erätauko-keskusteluista on erittäin kiittävää. Sitran monivuotisesta menestyshankkeesta kasvanut Erätauko-säätiö on tuonut ulottuvillemme konkreettisia työkaluja kärjistyneen keskustelukulttuurimme korjaamiseksi. Tervetuloa Lapsimessuille Messukeskukseen Helsinkiin 17.–19.4. 23 Me tekijät Me tekijät 23 NUORI KIRKKO Erätauko-menetelmästä tukea parempaan keskustelukulttuuriin Suomalainen keskustelukulttuuri polarisoituu huolestuttavalla tahdilla. Kirkkoherra Kari Kanalaa haastattelee Heli Pruuki
Osaavat nuket myös olla vakavia ja pohdiskeleviakin! Kuulemma nukkejen ja Annukka-papin touhuja puidaan aika usein vielä päiväkotiin palatessakin – nuket ovat mukana useimmilla päiväkotikeikoilla ja kirkkohetkissä. Nuket ovat kukin omia persooniaan. 24 Me tekijät Me tekijät 24 ME TEKIJÄT Kirpputorilöydöstä tuli tärkeä työväline TEKSTI Johanna Routasalo KUVAT Katja Nurmio Ehkäpä varhaiskasvattajan työnkuvaan kuuluu, että siellä missä hän ikinä liikkuu, uudet ideat pulppuavat esiin. Salossa on pitkä historia seurakunnan ja kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyössä. Yhteistyö on toimivaa ja rikasta. Kullekin ”nukettajalle” on syntynyt erityinen suhde omaan nukkeensa. Erilaisten tuokioiden, luontopolkujen ja kirkkoseikkailujen lisäksi päivähoidon väellä on mahdollisuus osallistua kirkkohetkiin neljä kertaa vuodessa. Pienen budjetin juttuja – kirpparijuttuja! Tänä päivänä Pekka, Klaara ja Auli tunnetaan jo ympäri Saloa. Välillä puhumme pilke silmäkulmassa ”meidän lapsistamme”. Näiden hetkien aikatauluista sovitaan kaupungin varhaiskasvatuksen yhdyshenkilön kanssa ja hetkien valmisteluista sekä toteutuksesta huolehtii hyvin pitkälti seurakunnan varhaiskasvatuksen kirkkotiimi. Seurakunnan työntekijät vierailevat päiväkodeissa, kaupungin avoimissa päiväkodeissa ja leikkikouluissa sekä koululaisten iltapäiväkerhoissa – unohtamatta kaupungin yksityisiä päiväkoteja ja ryhmiksiä. Tuunaamalla kirpparinukkea siitä tuli Pekka. Kaiken lisäksi nukke on sopivan suuri isommissakin tiloissa käytettäväksi. Meillä Salossa kymmenisen vuotta sitten tehty kirpparilöytö osoittautui monipuoliseksi työvälineeksi, kun käteen osui aivan erityinen nukke! Nukella on niskassaan tappi, jolla sitä saa liikuteltua. INFO. Vasemmalta Pirjo Lahti, Johanna Routasalo, Tarja Linden ja Annukka Saarinen. Voimme jopa vitsailla niiden äänellä harjoitustilanteessa. Mielessä voi vaikka pyöriä, miten voisi elävöittää kirkkohetkiä. Myöhemmin kirpputorilta löytyi kaksi muuta nukkea, Klaara ja Auli. Nykyään kun idea käsikirjoitukseen syntyy, kaikki jo tietävät, miten kukin nukeista reagoi juonen kuvioihin. Olemme iloisia, kun seurakuntamme antaa meille mahdollisuuden tehdä tätä työtä
Pekka: – No, lupa ottaa omenoita ilman tädin lupaa. Harrastukset ovat asioista selvän ottaminen ja muille siitä kertominen. Klaara: – Täh, mikä lupa. ”Klaarasta mä tykkään ja Auli on kanssa ihan kiva.” KLAARA: Eskarilainen. PIRJO: – Roolinvaihto kanttorista ”nukettajaksi” toimii sujuvasti, koska voin luottaa muuhun tiimiin. JOHANNA: – Tässä yhdistyy monta asiaa, joista erityisesti pidän: lasten ja aikuisten kohtaaminen kirkkohetkissä, saarna-nukke-esitysten käsikirjoittaminen ja toteutus, musiikki, lämpö ja läheisyys. ”Tykkään touhuta, mutta en odottaa.” AULI MARGIT HANNELE: Sopivan ikäinen. Vain kerran on pudonnut puusta. Ajattelen, että jokainen lapsi ansaitsee saada sitä hyvää omaan elämäänsä! Kirkkohetkissä huomaa, miten viisaita lapset ovat, miten heillä on luontainen Pyhän taju. Muuttanut Kaarinasta Saloon. Parhaat kaverit ovat Klaara ja Pekka. Klaara: – Ei se täti ei niitä ite jaksa kaikkia syödä, siellä on niiiin paljon. TARJA: – Teen pääosin yksin töitä, joten tällainen tiimityöskentely on kultaakin kalliimpaa. Nuket keskustelevat Pekka: – Oliko sulla lupa hakea niitä. Ne nuket ovat kyllä ihan hassuja.” Kirkkotiimiläiset työn imussa ANNUKKA: – Raamatunkertomukset, rukous ja usko ovat lapsesta asti olleet itselle jotain sellaista, mistä saa apua, voimaa ja lohtua. 25 Me tekijät Me tekijät 25 Tällaisia persoonia ovat ”lapsemme” PEKKA: Ikää 6-8-vuotta (miten milloinkin tarvitaan). Lempileikki on kiipeily. Pekka: – No kun ei saa ottaa ilman toisen lupaa! Klaara: – Saahan mustikoitakin poimia metsästä! Pekka: – Metsässä ne mustikat kasvaa itsekseen, sen omenapuun on joku istuttanut.. Monta kertaa tuntuu, että he opettavat enemmän meitä kuin me heitä. Lempilaulu on ”Ollaan tähtiä toisillemme”. Kuten tukka ja kukat. Lempilaulu on ”Jumalan kämmenellä”. Kotipaikka on Salo. Tätä työtä on mukava kehittää yhdessä, se taipuu helposti erilaisiin tarpeisiin sopivaksi. Nukketeatteri on lähellä sydäntäni ja sen avulla on helppo käsitellä vaikeitakin teemoja. Harrastuksia ovat laulaminen ja kasvattaminen. ”Muutto ei ollut ihan helppoa, mutta onneksi on uusia kavereita.” Eräs lapsi Annukka-papin muualla tavatessaan: ”Mä tunnen sut. Auli rakastaa lukemista. Harrastuksena on keppien ja kivien keräily. Oon ollut päiväkodin kanssa kirkossa. Kotipaikka on Salo. Parhaat kaverit ovat Pekka ja joskus Auli, riippuu kumman puolella kannattaa olla. Laulujen toistuvuus ja tukiviittomat helpottavat lasten osallistumista. Lauluvalinnoissa otan huomioon sen, että ne voi oppia helposti siinä hetkessä, jotta lapset pääsevät nopeasti mukaan laulamaan ja leikkimään. Lempilaulu on ”Koko maailma kädessään”. Klaara: – Niin joo, mitäs nyt… Tähän tapaan keskustellen voisi lähteä liikkeelle vaikkapa teema ”Hengen hedelmät”.
Saarna toteutetaan Annukka-papin, nukkejen ja lasten yhteisenä vuoropuheluna. Työ on palkitsevaa. Kierroksia on vuoden aikana neljä ja jokaiseen sisältyy 20 hetkeä. Kirkkohetket ovat tarpeellisia ja meidän talossa ollaan tyytyväisiä seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön.” ”Minä itse pidän erityisesti nukeista. Seurakunnan tiloissa järjestettäviin kirkkohetkiin tulevat usein mukaan myös seurakunnan päiväja perhekerholaiset ja ovet ovat avoinna kaikille muillekin. Pekka, Klaara ja Auli ovat jo kuin vanhoja tuttuja! Lasten kanssa kirkkohetkien jälkeen jutellessa nukkejen puuhat ovat jääneet parhaiten mieleen. Lapset ja aikuiset tulevat tutuiksi. Olemme joskus nauraneet, että vuosikymmenen varrella syntyneistä teksteistä saisi koottua kirjan! ME TEKIJÄT Kirkkotiimi ottaa välillä osaa myös seurakunnan muiden työalojen toimintaan ja on joskus yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. MLL:n Perheiden puuhapäivässä olimme mukana seurakuntamme lapsikuoro Allegron kanssa.. Erilaisia käsikirjoituksia kirjoitamme yhdessä vähintään viisi vuodessa. Näin rakentuu mukava yhteinen kirkkohetki Salon kirkossa. Työ tuntuu nimenomaan tässä ajassa tärkeältä. Päivähoidon kirkkohetkissä tavoitetaan noin 1000 lasta kullakin kierroksella. 26 Me tekijät Me tekijät 26 Varhaiskasvatuksen opettaja Päivikki Salko: ”Meidän talon aikuisten mielestä kirkkohetket ovat olleet mukavia, oikean pituisia ja sisällöiltään lapsille sopivia. Törmäämme lapsiin kirkkohetkien ulkopuolella ja he tunnistavat meidät. Lasten on helppo samaistua nukkeihin.” Yhteistä iloa kirkkohetkikierroksella Kirkkohetkikierrokset vievät vuodessa aamupäiviä yhteensä parin kuukauden verran. Saamme viettää heidän kanssaan mukavan hetken yhdessä. On hienoa, että olemme saaneet laulujen sanat ja cd:t, jotta olemme voineet kuunnella ja laulaa lauluja jo etukäteen. Lapset pääsevät aina osallistumaan leikkimällä vaikka laulut ja rukoukset eivät olisi valmiiksi tuttujakaan. Näin saamme kontaktin myös vanhempiin, joita emme kirkkohetkissä tapaa. On pakkaamista, suunnittelua ja kiertämistä. Tilat ovat erilaisia ja toiminta täytyy järjestää eri paikkoihin sopivaksi
Vuonna 1980 perustettiin Lasten ja nuorten puhelin ja 1990-luvun lopulla liitolla oli merkittävä rooli koulujen iltapäiväkerhotoiminnan vakiinnuttamisessa. ”Eräs suurimmista innovaatioista oli keskoslaatikko, jossa kotona syntyneen keskosvauvan pystyi tuomaan sairaalaan hoitoon. Pasilan Mall of Triplasta voi nettiajanvarauksella varata tunnin keskusteluajan perheneuvojan kanssa. Asiakaspalautteeseen vastanneista asiakkaista yli 95 prosenttia koki tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi perheneuvonnassa. Esimerkiksi äitiyspakkauksen juuret kulkevat MLL:n jakamiin kiertokoreihin, joiden avulla perheisiin saatiin perustarvikkeet vauvan hoitoon. 27 Me tekijät Me tekijät 27 3 792 000 Tämän verran henkilöitä kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2019 lopussa – se tarkoittaa 68,6%:n osuutta Suomen väestöstä. ”Neuvolasysteemin kehittäminen on ehdottomasti yksi MLL:n tärkeimmistä saavutuksista, sillä Suomessa ei 1920-luvulla lasten terveydenhuoltoa oikeastaan juuri ollut.” Liitto on vuosien varrella myös innovoinut keksintöjä, jotka ovat olleet edistyksellisiä Suomen muuttuessa hyvinvointiyhteiskunnaksi. 1960-luvulla MLL oli mukana myrkytyskeskuksen perustamisessa ja vuonna 1969 se perusti Suomen ensimmäisen nuorille huumekäyttäjille suunnatun klinikan, ja vuonna 1974 MLL käynnisti tukioppilastoiminnan Suomen kouluissa. Liitto on tehnyt tilastollisestikin merkittävää työtä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi Suomessa. Suurimpana tulosyynä edellisvuosien tapaan olivat vuorovaikutusongelmat. Merkittävässä roolissa järjestössä on sen 27 000 vapaaehtoista, jotka toimivat kouluilla, perhekahviloissa, tukihenkilöinä perheissä ja yhdistysten perhetoiminnassa. MLL toi Suomeen tuolloin myös hammasharjoja ja oli kehittämässä hammashoitoa maassamme”, kertoo MLL:n historiantutkija Eeva Kotioja. Harva kuitenkaan tietää, kuinka konkreettisesti MLL on ollut muovaamassa asioita, joita pidämme arjessamme tänä päivänä itsestäänselvyyksinä. 100 vuotta täyttävä MLL on muokannut merkittävästi suomalaista yhteiskuntaa ”Esimerkiksi 1920-luvulla MLL:n tuoma täikampa osoittautui halvaksi ja tehokkaaksi keinoksi täiden vastaisessa kamppailussa. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 87 000 jäsentä, 548 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. Keskoslaatikossa voitiin kotona syntynyt keskosvauvan tuoda sairaalaan hoitoon. Tänä päivänä MLL:n työn painopisteenä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on tarjota perheille tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 41 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Perheneuvonnat asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Perheneuvonnassa kehitetään jatkuvasti uusia tapoja kohdata asiakkaita. Kuva: MLL:n arkisto. Perheneuvonta tarjoaa asiakkaille ilmaista, ammatillista keskusteluapua erilaisissa parisuhteen, perheen ja yksilön elämäntilanteissa uskontokunnasta riippumatta. Kuva 1950-luvulta. MLL perustettiin 4.10.1920. Se vähensi merkittävästi keskoskuolemien määrää”, Kotioja havainnollistaa. Kirkon perheneuvonnassa kävi viime vuonna enemmän asiakkaita kuin koskaan aiemmin Kirkon perheneuvonnassa kohdattiin reilut 18 500 asiakasta yhteensä yli 90 000 kertaa vuonna 2019. Valtaosa perheneuvonnan asiakkaista on työikäisiä. Kuva: MLL:n arkisto Hampaiden pesuharjoitus koulun pihalla Haagassa 1920-luvulla. KURKISTUKSIA Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lähes kaikille suomalaisille tuttu. Tämä palvelu on avoinna kaikille riippumatta kotikunnasta. Asiakkaista oli miehiä yli 40 prosenttia. ”Se oli jo silloin alussa se iso juttu, mikä erotti MLL:n muista lastensuojelujärjestöistä”, Kotioja toteaa
Keskusteluosion jälkeen siirryimme Liisan johdolla laulamista ja liikkumista sisältävään toimintaosioon. Saimme kolmanneksi ohjaajaksi vapaaehtoisen roolissa Liisa Kylmälän, joka on varhaiskasvatuksen opettaja ja musiikkileikkikoulunopettaja. Tavoitteinamme oli tarjota mahdollisuuksia pysähtyä elämänmuutoksen herättämien kysymysten äärelle, vahvistaa tulevien vanhempien itseluottamusta, tarjota voimaannuttavia rauhoittumisen hetkiä ja tukea vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhteen varhaista muodostumista. – Kokoontumiset aloitettiin kauniisti katetun iltapalan ääressä keskustellen samalla illan teemoista, joita olivat Odotustunnelmia, Perheen tukiverkostoja, Oman lapsuuden perintö. Perhetyöntekijä Tiia Hämäläinen ja lastenohjaaja Ulla Leivo Haagan seurakunnasta, millaista on ollut ohjata syyskuusta 2019 alkaen tuleville esikoisäideille suunnattua avointa massukerhoa. Unohtamatta vertaistuen, verkostoitumisen ja ystävystymisen mahdollistamista! Mitä ryhmän kokoontumiset ovat sisältäneet. Puolitoista tuntia kului hujauksessa! Mitä opitte pilotoidessanne tätä ryhmää. Tästä babyboomista lähti seurakunnassamme idea tarjota odottaville vanhemmille omaa toimintaa sen lisäksi, että avoimeen ensilapsikerhoon ovat jo vuosia olleet odottajatkin tervetulleita. – Ensimmäisen illan jälkeen oli euforinen olo, tuntuu ihmeelliseltä ja etuoikeutetulta saada olla jakamassa niin ainutkertaista elämäntilannetta kuin ensimmäisen lapsen odotus on. – Työpari on tärkeä, ja kannattaa etukäteen selvittää, järjestääkö alueella esimerkiksi musiikkiopisto odottavien muskaria päällekkäisenä ajankohtana! Aikaa osallistujien omista kysymyksistä keskustelemiselle on hyvä jättää runsaasti. Näin on syntynyt lasta odottavien ryhmiä, ekavauvaryhmän päätösjuhlat ja isä-vauva-illat, joista kaikista on tullut paljon hyvää palautetta. Yhteys entuudestaan tuntemattomien ryhmäläisten välillä syntyi välittömästi. Ja näin kävi, vaikka joka kerta tuli uusia odottajia mukaan. Keskustelut kulkivat hyvin, vaikka osallistujat olivat raskauden eri vaiheissa ja vaikka osa ei odottanut esikoista. Palkitsevaa! TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Suvi Sievilä Kirjoittaja toimii Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajana ja pilotoi maaliskuussa diakoniatyöntekijä työparinaan lasta odottavien olkkaria. Se toimii kaikenikäisten iltaruokailun sisältävään viikoittaiseen olkkaritoimintaan yhdistettynä, mutta omassa rauhallisessa tilassa.. Lastenohjaajat Leena Eronen ja Rauna Mannermaa Munkkiniemen seurakunnasta, mistä tuli ajatus pilotoida lasta odottavien kolmen kerran ryhmää syksyllä 2019. – Meillä on hyvät pitkäaikaiset suhteet neuvolaterveydenhoitajiin ja he kertoivat, että tällä alueella on loppuvuodesta syntymässä ennätysmäärä vauvoja. 28 Me tekijät Me tekijät 28 EKAVAUVARYHMIEN etkot ja jatkot Kolme työparia kolmesta helsinkiläisseurakunnasta on rohkeasti kokeillut suosittujen ekavauvaryhmien ohella uusia tapoja luoda hyviä ensikontakteja vanhempien ja seurakunnan välille. Ryhmäläisille voi tarjota tilat omatoimisiin kokoontumisiin ohjattujen kertojen päätyttyä ja heitä voi kutsua mukaan avoimeen vauvaperhetoimintaan jo odotuksen loppuvaiheessa
Parisuhdeteemat, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja lapsiperheiden palvelujen esittely ovat meistä luontevaa sisältöä seurakunnan tarjoamiin iltoihin. Lopuksi hiljennymme aina hartauteen. ME TEKIJÄT YKSIN LASTA ODOTTAVILLE OMIA VERTAISRYHMIÄ Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskuksessa Snellussa järjestetään Minusta tulee vanhempi ryhmiä. Ryhmä on tarkoitettu heille, jotka odottavat ensimmäistä lastaan yksin. Syksyn palautteessa nousi esiin se, että osa isistä oli ollut närkästyneitä, kun ryhmä oli vain äideille, ”massulaisille”. Vuoden 2020 alusta toiminnan nimi muutettiinkin ”Meille tulee vauva” -illoiksi, joihin ovat tervetulleita kaikki esikoista odottavat vanhemmat. Kokoontumiskertoja ryhmässä on kuusi ja niissä keskustellaan odottamiseen, vauvaan ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Hyvä ilmapiiri!”. Ryhmästä saa tietoa neuvolan kautta, Snellun nettisivuilta ja yhteistyökumppaneilta. Ryhmää ohjaa erityisnuorisotyönohjaaja-psykologi-työpari ja ryhmään tulevat haastatellaan etukäteen. Ryhmän kautta on mahdollisuus tutustua toisiin samankaltaisessa tilanteessa oleviin. Mistä odottajat saivat tiedon ryhmästä. INFO Ensimmäisen illan jälkeen oli euforinen olo, tuntuu ihmeelliseltä ja etuoikeutetulta saada olla jakamassa niin ainutkertaista elämäntilannetta kuin ensimmäisen lapsen odotus on, sanovat perhetyöntekijä Tiia Hämäläinen ja lastenohjaaja Ulla Leivo. – Aloitamme aina voileipätarjoilulla ja ”miltä odotus nyt tuntuu” -tutustumisja kuulumiskierroksella käyttäen kertomisen tukena värikortteja, muovailuvahaa tai pikkuesineitä. Olemme keskustelleet yhdessä valituista teemoista ja osallistujien ensimmäisellä kerralla kirjoittamista kysymyksistä. – Olemme kokeneet neuvolayhteistyön, kirjaston ja muiden julkisten paikkojen ilmoitustaulut ja alueelliset Facebook-ryhmät hyviksi kanaviksi välittää tietoa ryhmistä, ja lisäksi käytössä ovat seurakunnan eri viestintäkanavat. Ne ovat vähäisessä roolissa Helsingin kaupungin tarjoamassa ei-asuinaluekohtaisessa perhevalmennuksessa, jossa keskitytään esimerkiksi synnytykseen ja imetykseen. Annetaanpa vuoro syksyn massukerholaisten palautteelle: ”Tämä oli ensikosketukseni seurakuntaan yli 15 vuotta sitten käydyn riparin jälkeen ja on ollut tosi ihana ryhmä.” "Minulla on nyt raskaana ollessa kova tiedonjano ja haluan vertaistukea – ryhmä on ylittänyt odotukseni.” ”Olen vasta muuttanut alueelle ja tuntui tosi hyvältä tulla tutustumaan lähellä asuviin samassa elämäntilanteessa oleviin. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Mitä massukerhossa on tehty ja mistä siellä on puhuttu. Mainoksissa on lukenut teemoina Minusta tulee vanhempi, Meistä tulee perhe ja Meidän perheen arki, mutta käytännössä keskustelu laajenee moneen suuntaan
Ehdottomasti kokemuksemme mukaan kannattaa järjestää päätösjuhla! Entä mistä on kyse ekavauvaryhmän kauden jälkeen ohjaamissanne isä-vauva-illoissa. Tällaiseen toimintaan on tullut pyyntöjä, isät ovat nykyään aktiivisia osallistumaan. Sitä onkin ollut paljon ja se on ollut todella avointa.” "Minusta on tuntunut tärkeältä jakaa kasvokkain odotusajan pohdintoja eikä ainoastaan sosiaalisen median ryhmissä. Samalla illoissa on kyse vapaahetkimahdollisuudesta vauvojen äideille kolmena iltana. Puhumme läsnäolon, kiireettömyyden ja perusturvallisuuden puolesta, tuomme esiin parisuhdenäkökulmaa, armollisuutta ja sitä, ettei vanhemmuus ole suorittamista eikä vertailua. Liikuttuminen näkyy joka kerta – se kirkkohetken tärkeys! Moni kaukana asuva isovanhempi näkee juhlassa lapsenlapsen ensi kertaa kastejuhlan jälkeen, ja on mukava mahdollistaa tällaisia kohtaamisia. Juhlassa myös isät tapaavat toisensa ensi kertaa, mikä rohkaisee tulemaan isä-vauva-iltoihin. Some-verkostoituminen on tosi yleistä raskausaikana, ja on ihanaa kun seurakunta tarjoaa live-verkostoitumista sen vaihtoehdoksi tai sen rinnalle.” Lastenohjaajat Anna-Maria Sulva ja Anna Helle Pitäjänmäen seurakunnasta, ohjaamienne ekavauvaryhmien kokonaisuuteen kuuluu myös päätösjuhla, mikä se on ja miksi se on tärkeä. Ensin on rukoushetki kirkossa vauvalauluineen ja vauvat siunataan alttarilla, sen jälkeen nautitaan juhlatarjoiluista. Vinkkaamme papille puhetta varten, mistä ryhmässä on keskusteltu, hyödynnämme tuttuja lauluja ja ryhmäläiset ovat kirjoittaneet esirukousaiheita. 30 Me tekijät Me tekijät 30 ”Mainoksessa kerrotut teemat tuntuivat heti ensi silmäyksellä ajankohtaisilta minulle ja halusin tietää niistä lisää. – Monissa kerhoissa ja harrastuksissa on jokin päätösjuhla, siitä saimme idean juhlistaa myös ekavauvaryhmien päättymistä ja kutsua siihen mukaan kummeja, isovanhempia tai muita perheen läheisiä. – Opetamme isille samoja vauvalauluja kuin aiemmin äideille, ideoita siis esimerkiksi vauvan leikittämiseen ja rauhoittamiseen. ME TEKIJÄT Massukerholaisten palautetta kuunnellaan tarkasti ja sen pohjalta tehdään uusia suunnitelmia.. Lisäksi pyrimme pitämään esillä kolmea kysymystä: mitä vauva tarvitsee, mitä isä tarvitsee ja mitä äiti tarvitsee. Odotin etukäteen ryhmältä keskustelua. – Kyse on vertaistuesta, illoissa on selkeästi isäjutut esillä ja keskustelua riittää. Luemme esimerkiksi koosteen äitiryhmän ”plussat ja miinukset elämässä nyt ja vuoden kuluttua” -kirjoitustehtävän vastauksista keskustelun virikkeeksi
Tavoitamme eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia, lapsia, nuoria ja aikuisia, yksinäisiä, perheellisiä, sinkkuja, pareja ja kokonaisia sukuja. Tällaista vastavuoroista, kunnioittavaa ja lämmintä seurakuntatyö on parhaimmillaan. Me emme järjestä toimintaa heille, vaan me suunnittelemme, järjestämme ja toteutamme seurakuntaa yhdessä. Miten sinun seurakunnassasi perhelähtöisen työn suuntaviivat toteutuvat. • Koulumatkallaan lapset olivat pysähtyneet lähikirkkoonsa ja saivat kirkon eteisessä vahtimestarilta janoonsa lasin mehua. Seuraa koulutuskalenteria. Saavuttavatko kiitokset ystävällisen vahtimestarin, varhaiskasvattajan tai perheneuvojan. Näin vahvistuvat demokraattisuus, toimijuus ja omistajuus, samalla kasvaa motivaatio ja aktiivisuus. Emme me työntekijät ole seurakunta, vaan seurakuntalaiset. Kuulevatkohan työntekijät näistä palautetta. Suuntaviivoihin liittyvää koulutusta on tarjolla toimintavuonna 2021. • Seurakunnan parisuhdeluennolla oli tarjottu perheille iltapala ja lastenhoito, mukana oli paljon pienten lasten vanhempia. • Seurakunnan yhteisöaterialle oli varattu oma tietty pöytä keskusteluseuraa ja uusia tuttavuuksia kaipaaville. Perhelähtöinen seurakunta on kodikas ja turvallinen kaikille. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KIRKON TALOLTA Perhelähtöinen seurakunta – kodikas ja turvallinen kaikille Viime päivinä olen saanut reissuillani kuulla useita seurakuntalaisten kertomuksia hyvistä, perhelähtöisistä kohtaamisista eri seurakunnissa. Uudet perhelähtöisen työn suuntaviivat linjaavat seurakuntien työtä kaikissa työaloissa ja kaikkia työntekijöitä velvoittaen. Liisa Välilä asiantuntija, Kirkkohallitus, Kasvatus ja perheasiat. • Perhekerhossa aloittanut nuori perhe oli kutsuttu mukaan suunnittelemaan pikkuvauvaperheiden toimintaa. Mielellämme kuulemme kehittämistyöstä ja kokemuksistanne. Näiden muutamien kohtaamisten lisäksi perheitä on kohdattu sadoissa toimituksissa, tapahtumissa ja leireillä. Samalla perhelähtöisyys INFO Suuntaviivat löytyvät evl.fi sivuilta https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/ aikuiset-ja-perhe/perhelahtoisen -seurakunnan-suuntaviivat toteutuu ei vain työntekijöiden toimintana vaan ennen kaikkea seurakuntalaisten toimijuutta ja aktiivisuutta vahvistamalla. • Yhdenvanhemman perheen pienet koululaiset saivat avustusta polkupyöriin • Kaksosten uupuneet vanhemmat pääsivät nopeasti perheneuvon-taan. Seurakunnat toimivat perheiden ja eri-ikäisten seurakuntalaisten keskellä lämmöllä ja rakkaudella. Nämä, ehkä joskus pieniltäkin tuntuvat hetket, ovat vakuuttaneet kokijansa positiivisista, merkityksellisistä, lämpimän inhimillisistä hetkistä perheiden ja seurakuntien arjessa. Siihen oli helppo istahtaa, kun kaipasi juttukaveria
Työskentelen nyt kymmenennettä vuotta Kilonpuiston lastentalossa, esiopetusryhmässä. Aloitin työurani lastentarhanopettajana vuonna 2002. Ryhmässäni on 22 lasta, joista osa lapsista on valmistavassa esiopetuksessa. 1 Esiopetuksen käytänteitä sitoo esiopetussuunnitelma ja nykyään esiopetus on uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Ja tietysti lasten kanssa keskustellaan pääsiäispyhien vapaista, vaikkapa siitä, miksi pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä ovat vapaapäiviä (pyhäpäiviä meille ja niille, jotka viettävät pääsiäistä). Ryhmäni oppilaista noin puolet on maahanmuuttajataustaisia lapsia – monikulttuurisuus on hyvin näkyvä osa meidän eskariarkea.. Myös uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Ne lapset, joilta kielletään luterilaiseen tilaisuuteen osallistuminen, olemme järjestäneet muuta korvaavaa toimintaa. Aiempina vuosina olemme osallistuneet kyllä seurakunnan järjestämälle pääsiäisvaellukselle niiden lasten kanssa, joiden vanhemmat ovat antaneet luvan lapsen osallistua luterilaisen kirkon järjestämiin tilaisuuksiin. Näin ollen eskarimme katsomuskasvatuksessa tutustutaan yhdessä meidän lapsiryhmässä oleviin uskontoihin ja katsomuksiin. Se voi olla esimerkiksi kirjastokäynti satutuokion kera läheiseen kirjastoon. Pääsiäistä ihan sen varsinaisessa merkityksessä ei eskarissamme vietetä. Mutta, jos mietitään, miten pääsiäinen näkyy meidän eskariryhmässämme, niin laulut, kädentaidot, pääsiäiskoristelut – ne nyt ainakin ensimmäisenä tulevat mieleen. Meillä on hyvin monikulttuurinen ryhmä, kuten koko varhaiskasvatus yksikkökin on. Meille on tärkeää ja merkityksellistä, että lapset kasvavat suvaitsevaisiksi kaikkia katsomuksia kohtaan, ja ymmärtävät ja kunnioittavat niin omiaan kuin toisten lasten erilaisia katsomusperinteitä ja niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. 32 Me tekijät Me tekijät 32 7 KYSYMYSTÄ Ihme pääsiäinen! Miten pääsiäinen näkyy päiväkodissanne. KUVA Suvi Sievilä Olen Merja Saranpää ja toimin varhaiskasvatuksen opettajana Espoossa
33 Me tekijät Me tekijät 33 Ihme pääsiäinen! 2 3 4 5 6 7 Mikä sinulle on merkittävää pääsiäisessä. Ryhmässäni lapset puhuvat melko avoimesti omista ajatuksistaan ja siitä, mihin he uskovat ja mihin eivät. Tietysti on tärkeää kohdata jokainen lapsi ja perhe arvostavasti, tasa-arvoisesti ja kunnioittaa jokaisen perheen omaa vakaumusta. Kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, perheeltä kysytään kirjallisesti, saako lapsi osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin. Miten näitä kysymyksiä on käsitelty. Heille on tärkeää avata selkeästi ja selvin esimerkein toimintatapaamme ja sitä, miksi teemme työtä tietyllä tavalla. Silloin asioita käsitellään lasten kanssa keskustellen ja tietysti hyödynnetään asiaa koskevaa kirjallisuutta. Nykyisessä työssä ja yksikössämme olemme olleet onnekkaita, kun olemme saaneet tehdä yhteistyötä katsomuskasvatuksen mentorin kanssa ja olemme saaneet häneltä paljon ideoita siitä, miten ja millä keinoin katsomuskasvatusta voi varhaiskasvatuksessa järjestää. Minulle pääsiäisen tuo narsissit ja tulppaanit. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on muokannut varhaiskasvatuksen toimintaa oleellisesti muutamien viime vuosien aikana. Miten monikulttuurisessa ryhmässä voi juhlia pääsiäistä. Silloin on tärkeää varhaiskasvattajana osallistua keskusteluun ja huolehtia, että keskustelu pysyy kaikkia kunnioittavana. Vanhemmilla saattaa olla hyvin monenlaisia ajatuksia ja ennakkoluuloja meidän koulutusjärjestelmäämme kohtaan. Pääsiäisenä vietetään aikaa yhdessä oman perheen kanssa. Nauttia keväästä – ja toivottavasti myös auringosta. Kädentaitojen, laulujen ja lorujen kautta, jotka valitaan niin, että niillä ei ole niin syvää uskonnollista tai hartaudellista sanomaa. Eniten lapsia innostava asia pääsiäisessä on virpominen ja palkka. Kaikilla lapsilla on oikeus kertoa omat ajatuksensa, ilman että tulee syrjityksi tai kiusatuksi. Minulle pääsiäinen on rauhoittumisen aikaa. On ihanaa laittaa pääsiäisruokia ilman kiirettä. Uskonnolliset tilaisuudet ovat nykyään lähinnä sitä, että käymme esimerkiksi seurakunnan järjestämillä jouluhartaudessa tai pääsiäisvaelluksella. Ovatko pääsiäisessä läsnä olevat kuolemaan tai pelkoihin liittyvät kysymykset nousseet esille lapsiryhmissäsi. Meille lapsia tulee monista eri kulttuureista, ja osalle perheistä suomalainen varhaiskasvatus ja koulumaailma ovat hyvinkin vieraita. Korostamme, että tärkeää on kysyä lupa, saako virpoa. Mikä on sinun suosikkipääsiäismunasi. Kuolemaan ja erityisesti pelkoon liittyvät kysymykset tulevat yleisemmin esille syksyllä, pyhäinpäivän tienoilla ja tietysti silloin, jos lapsi on kohdannut esimerkiksi jonkun läheisen ihmisen menetyksen. Muutaman viime vuoden aikana sellainen ”perinteinen uskontoon perustuva kasvatus” on jäänyt vähemmälle – nyt asioita käsitellään katsomuskasvatuksen näkökulmasta. Olemme koristelleet virpomavitsoja ja harjoitelleet loruja. Tietysti rairuoho pitää aina istuttaa ja ihastella sen vihreyttä. Tietysti olemme myös keskustelleet siitä, miten virpominen eri puolilla Suomea on eri aikaan ja millaisia erilaisia tapoja jo ihan Suomen sisälläkin on virpomisperinteessä. Suosikki pääsiäismuna. Ja tietenkin voi puhua yleisesti pääsiäisen symboleista (pääsiäismunat, virpominen, tulppaani/narsissit, ruoho jne). Aloittaessani lastentarhanopettajana vuoden 2002 alussa järjestimme kristillisen kirkon oppien mukaisia tuokioita omassa yksikössämme, ja niiden lisäksi teimme myös tiiviimpää yhteistyötä seurakunnan kanssa. En muista, että lasten kesken pääsiäiseen liittyviä vaikeita kysymyksiä juuri kuolemasta tai peloista olisi koskaan tullut, vaikka olemmekin aiempina vuosina käyneet lasten kanssa seurakunnan järjestämällä pääsiäisvaelluksella. Nyt on vaikea valita Kinderin ja Mignonin väliltä! Mutta jos toinen pitää ihan välttämättä laittaa ensimmäiselle sijalle, niin se on Kinder! Pääsiäinen näkyy meidän eskariryhmässämme lauluina, koristeluina ja kädentaitoina.. Miten voi kunnioittaa perheen näkemystä. Satujen ja tarinoiden kautta on aina helpompi lähestyä vaikeita asioita ja sen jälkeen herätellä keskustelua siitä, mitä ajatuksia lapsilla on noussut aiheesta. Mikä lapsia kiinnostaa pääsiäisessä. Ja se, että jokaisen vakaumus ei ole este ystävyydelle, yhdessä ololle ja yhdessä keskustelulle. Virpomisen yhteydessä on tietysti aina mietitty myös käytöstapoja: mitä kuuluu tehdä, kun käy toisen luona virpomassa. Korostetaan sitä, että se mihin joku toinen uskoo, ei ole yhtään sen vähempi arvoisempaa kuin se, mihin itse uskoo. Toimintamme onkin lähes kokonaan sellaista, johon jokainen eskarilaisemme voi osallistua riippumatta siitä, mitä uskontokuntaa tai uskonnottomuutta lasten perheet edustavat
Kanavatarjonnassa 10 kanavaa! Ilmoittaudu pian, kanavat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä! Osallistumismaksu 270 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltaohjelman). Lapsen ja perheen luontosuhteen vahvistaminen 13.–15.5. Tule pohtimaan, millaista pedagogiikkaa pienimpien päiväkerholaisten kanssa toimiessa tarvitaan! Opit tunnistamaan pienten lasten tarpeita ja huomioimaan ne lapsiryhmän toiminnassa. www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää Kysy lisää! Kaisa Aitlahti, p. Miltä kuulostaisi joulumysteerin ratkaisupeli kirkossa tai elämysmatka joulun taideteoksiin. Tule mukaan poimimaan parhaat ideat sovellettaviksi omassa työssäsi. Ilmoittaudu pian, viimeistään 27.3. Millaista on teologian tekeminen lasten kanssa. Laajuus 1,5 op Ilmoittautumiset: 6.4.2020 mennessä, www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/tilauskoulutus/seurakunnat/ Kustannukset Osallistumismaksu 240 €. ja 25.–27.11. aamuja iltapalan). Mitä Raamattu kertoo ihmisestä ja luonnosta. Hinnat Standard yhden hengen huone 109 €/vrk. Mietitkö työssäsi, miten vahvistaa lapsen ja perheen luontosuhdetta. Miten lapsen teologista pohdintaa voi tukea monipuolisesti. Kirkkovuoden juhlat toistuvat joka vuosi. Koko ohjelma on julkaistu Pieni on Suurin -lehden numerossa 1/20. Mutta mistä löytää uutta niiden toteuttamiseen. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Osallistu, innostu! Koulutamme Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. Ilmoittaudu viimeistään 13.4. Lisämaksu 1hh, 20 €/yö. Mistä kristinuskossa onkaan kysymys. Koulutuksessa ideoidaan erilaisia tapoja, joiden avulla lasten ja perheiden luontosuhde vahvistuu ja vanhemmat löytävät tapoja käsitellä ympäristövastuun ja kestävän kehityksen kysymyksiä lapsen kanssa. Kouluttamassa mukana WWF:n ympäristökasvatuksen asiantuntija FT Essi Aarnio-Linnanvuori. Koulutus sopii sekä varhaiskasvattajille että kouluikäisten kanssa työtä tekeville. Tiedustelut Kouluttajat Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi ja Kaisa Aitlahti, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Järjestäjä Seurakuntaopisto yhteistyökumppaninaan Nuori kirkko ry "Kuule – minä puhun sinulle” Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 24.–25.9.2020 Kokousja kylpylähotelli Scandic Aulanko, Aulangontie 93, Hämeenlinna Vuoden tärkeimmässä varhaiskasvatuksen koulutustapahtumassa huippuluennoitsijat: lastenpsykiatri Raisa Cacciatore alustaa kehotunnekasvatuksesta, välittävästä kohtaamisesta professori Lasse Lipponen ja lasten kanssa teologisoinnista pastori Angela Kunze-Beiküfner. Millaisia ympäristöön liittyviä kysymyksiä lapset ja vanhemmat pohtivat. Hotellin s-posti: aulanko@scandichotels.com. Pelkkä ateriapaketti 65 €. Ilmoittaudu viimeistään 12.6. Pelkkä majoitus 45 €/yö/2hh (sis. Täysihoito kahden hengen huoneessa 155 € ja yhden hengen huoneessa 195 €. 34 Me tekijät Me tekijät 34 KOULUTTAUDU, OSALLISTU Vaippapöksyt saavat tulla 6.– 8.5.2020 Seurakuntaopisto, Lapuan kristillisen opiston kampus Tarve alle 3-vuotiaiden lasten ryhmille seurakunnissa kasvaa jatkuvasti. Ilmoittautuminen koulutukset.nuorikirkko.fi. Miten hyödyntää lähiluontoa seurakunnan toiminnassa. 040 703 3356, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Satu Reinikainen, p. Löydät sen myös verkkosivuiltamme. Ilmoittautumiset 23.8.2020 mennessä. Majoitus ei kuulu hintaan. 040 701 9713, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi #bertanpolulla #bertanpolulla Rakennamme joulua 27.–29.4. Kahden hengen huone 129 €/vrk. Majoittuminen Scandic Aulanko, Aulangontie 93, Hämeenlinna. Lapsi ja teologia 26.–28.8. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteessa www.scandichotels.fi varauskoodilla BNUO230920. Tässä kaksiosaisessa koulutuksessa syvennytään lapsilähtöiseen teologiseen ajatteluun ja sen soveltamiseen omassa työssä. Usko pois, seurakunnan jouluvalmistelut kannattaa aloittaa tänä vuonna huhtikuussa
Symposiumissa tutustut toimintatapoihin, jotka mahdollistavat perheiden mukaan ottamisen pyhäkoulujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. nuorikirkko.fi/koulutukset/kehorukousta-liiketta-ja-tanssia/ Kustannukset Osallistumismaksu 250 €. Toimintaa, hartautta, naurua ja leikkiä. Symposium koostuu asiantuntija-alustuksista ja työpajoista. Tässä koulutuksessa liike ja tanssi toteutuvat kolmen erilaisen kehollisen ilmaisun kautta samalla, kun perehdytään tanssin ja liikkeen käyttöön jumalanpalveluksessa sekä eri-ikäisten kokoontuvassa toiminnassa. Koulutus sisältää paljon liikkumista. Koulutukseen on mahdollista tilata ruokailupaketti, jonka hinta on noin 100 €, hinta tarkentuu vielä. Pyhäkoulusymposium on tarkoitettu sekä seurakuntien työntekijöille että vapaaehtoisille pyhäkoulun ohjaajille. Nämä kaikki vievät kehorukouksesta ylistykseen, yksilöstä yhteisöön, kävelystä koukuttaviin kiemuroihin. 35 Me tekijät Me tekijät 35 Kehorukousta, liikettä ja tanssia 4.–6.5.2020, Kuokkalan kirkko, Jyväskylä Haluaisitko päästä sinuiksi kehorukouksen kanssa. Miten pyhäkoulua rakennetaan perheiden tarpeista lähtien ja miten isovanhemmat voivat olla tärkeä osa pyhäkoulutoimintaa. Laajuus 0,5 op Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/ koulutustarjonta/tilauskoulutus/seurakunnat/ Kustannukset Osallistumismaksu 180 €. Tiedustelut Kouluttaja Riikka Jäntti, riikka.jantti@nuorikirkko.fi, 050 58 510 71 Yhteistyökumppanit Jyväskylän seurakunta, Agricola-opintokeskus Lisätietoja Kolme lähiopetuspäivää. Katsomuskasvatussymposium kokoaa yhteen yhteiskunnan ja kirkon varhaiskasvattajia katsomuskasvatuksen ajankohtaisten teemojen ympärille. Osallistumismaksu 70 € sisältää symposiumin pohjalta julkaistavan kirjan, joka lähetetään jokaiselle osallistujalle. Täysihoidon hinta tarkentuu. Tiedustelut Kouluttaja Satu Reinikainen, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi ja kouluttaja Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi Järjestäjänä Seurakuntaopisto yhteistyökumppaninaan KOULUTTAUDU, OSALLISTU KATSOMUSKASVATUSSYMPOSIUM 22.10.2020 Helsingin yliopisto Mitä merkitys katsomuskasvatuksella on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Majoitus on omakustanteinen ja sen hankkiminen osallistujan omalla vastuulla. Laajuus 1 op Ilmoittautuminen 23.3.2020 mennessä, www.koulutukset. Vietämme myös yhteistä messua. Tule jakamaan hyviä käytäntöjä pyhäkoulun ja kodin yhteistyöstä! Lämminhenkistä yhdessäoloa, ideoiden jakamista, ajatusten syventämistä asiantuntijoiden ohjauksessa. Tanssimme ja liikumme meditatiivisia Pyhiä tansseja, perinteisiä israelilaisia tansseja sekä lattareita gospelmusiikin tahtiin. Kouluttajina toimivat Riikka Jäntti, Sirpa Lampinen ja Anne-Marika Turpeinen. Ilmoittautuminen avautuu maaliskuun alussa, kun ohjelmassa olevat työpajavaihtoehdot saadaan varmistettua. Lisätietoja: hanna.pulkkinen@seurakuntaopisto.fi. Pyhäkoulusymposium 2020 – pyhäkoulu ja koti 5.–6.9.2020, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Kodin merkitys ja rooli lapsen identiteetin rakentajana ja kristillisen kasvun paikkana on ensisijaisen tärkeä
Nyt jos koskaan meidän tulisi kysyä, miten voisimme olla yhdessä kehittämässä yhteiskuntamme ilmapiiriä hyväksyvämmäksi, avoimemmaksi ja lapsimyönteisemmäksi. Samalla haluaisin myös kysyä, miten suhtaudumme lapsiin ja lapsiperheisiin seurakunnassamme. Yhä useammin kuulen erityisesti pienten lasten vanhempien sanovan, että he kokevat ulkopuolisten ihmisten olevan jopa vihamielisiä heitä kohtaan. Voisi ajatella, että mikäli lapsella ja perheellä on kokemus seurakunnasta paikkana, jossa on hyvä olla ja on arvostettu omana itsenään, vahvistaisi se halua kuulua seurakuntaan ja elää kristittynä. Valitettavan usein tämä onkin juuri se tarina, mikä ei niinkään ole valitettavaa vanhempien ja lasten osalta, vaan valitettavaa siitä näkökulmasta, miten me Suomessa reagoimme pienten lasten tarvitsevuuteen ja niin normaaleihin elämän ääniin ja arkipäiväisiin konfliktitilanteisiin. Silloin olisivat luultavasti lapset saaneet ulkopuolisten tuhahtelevia ja kiukkuisia katseita osakseen ja vanhemmilla olisi noussut hikipisaroita otsalle. Pieni on Suurin -lehden tässä numerossa teemana on lapsen hengellisyys ja aiheeseen liittyen jutuissa käsitellään myös kristillisen kasvatuksen merkitystä ja roolia tässä ajassa. Moneen kertaan isä sanoi, miten hienosti lapset olivat jaksaneet käyttäytyä ja että kotona sitten paistettaisiin lettuja palkinnoksi. OIKEISSA TÖISSÄ. Mitä kuuluu perheille Suomessa. KUKA. Usein JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Puhuessamme siis kristillisen kasvatuksen merkityksestä ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä seurakunnan merkityksestä lapsiperheiden elämässä, tulisi kiinnittää siihen, miten kohtaamme lapset ja perheet, joiden haluamme olevan osa seurakuntaa. Tällä kertaa kyynel ei tullut kuitenkaan kummallakaan lapsella silmäkulmaan, mutta luultavasti itku on joskus tullut kauppareissulla, sillä isä puhui molemmille lapsille rauhoittelevaan sävyyn kassajonossa ja antoi heille kehuja siitä, miten hienosti kauppareissu oli mennyt. Jos ne itkupotkuraivarit olisivatkin tulleet juuri siinä kassajonossa ja niiden ”muiden kiireisten ihmisten” edessä. 36 Me tekijät Me tekijät 36 vanhempia saatetaan tulla jopa neuvomaan lasten kasvatuksessa, kun he liikkuvat lapsen kanssa ja tämä käyttäytyy ”ei toivotulla tavalla” julkisella paikalla. Onpa suomalaista yhteiskuntaa kuvattu jopa lapsivihamielisenä. Miten voisimme olla yhdessä rakentamassa koko maanlaajuisesti käsitystä ja kokemusta lapsimyönteisestä kirkosta. Kuullessaan sanan ”letut” molempien lasten suupielille nousi hymy ja pienempi lapsista huudahti kärrystä ”ettuja, haluun ettuja!” Kassaneiti hymyili lapsille ja vanhemmille ja vanhempien ilmeestä oli tulkittavissa helpotus siitä, että pian kauppareissu olisi saatu kunnialla päätökseen ja vanhemmat voisivat hengähtää. Olin kaupan kassajonossa, jossa edessäni olivat isä ja äiti kahden pienen lapsen kanssa. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Nyt jos koskaan meidän tulisi kysyä, miten voisimme olla yhdessä kehittämässä yhteiskuntamme ilmapiiriä hyväksyvämmäksi, avoimemmaksi ja lapsimyönteisemmäksi. Toinen lapsista istui kärryn istuimessa ja toinen taapersi edestakaisin karkkihyllyn ja leluhyllyn väliä toiveikkaana, että isä ja äiti ostaisivat hänelle edes jotain noista kaupan monista houkutteista. – Oli kyse, mistä tahansa lähiyhteisöstä tai seurakunnasta yhteisönä, vain aidosta osallisuuden kokemuksesta voi syntyä kokemus arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemisesta. Nyt kysynkin, mikä on johtanut siihen, että Suomessa suhtaudumme lapsiin tällä tavalla. Entä onko lapsilla todella tilaa olla, näkyä ja kuulua seurakunnan keskellä. Kristillisen kasvatuksen merkitystä miettittäessä näkisin hyvin keskeisenä myös pohdinnan siitä, millaista on lapsen ja perheen osallisuus seurakunnan rakenteissa ja toiminnoissa. päätoimittaja. Samalla toivoisin myös mietittävän tätä samaa seurakunnan kohdalla. Tällä kertaa kauppareissusta selvittäisi ilman itkupotkuraivareita leluhyllyn välissä! Tämä tarina olisi voinut mennä toisinkin
Tietoa kasveista ja eläimistä voi tankata paitsi itse lähiluontoa havainnoimalla ja kirjoista lukemalla myös pelaamalla! Hiiren luontokokoelma on sympaattisen näköinen ja hyvää luontotietoutta tarjoava opettavainen lastenpeli. Hiiren luontokokoelma on oivallinen tapa tunnelmoida kevättä ja kesää silloin, kun luonto vielä talvehtii. Aikuinen voi myös valikoida pelistä sellaisia luontokappaleita, jotka tietää lapsen nähneen luonnossa oikeastikin. Peli muun muassa tietää, millaiset ovat oravan jäljet, minkäväriset kukat on vadelmalla ja että kekomuurahaiset kuuluvat pistiäisiin. Pelin on kehittänyt tsekkiläinen Circus Atos. LITTLE MOUSE’S ENCYCLOPEDIA (HIIREN LUONTOKOKOELMA) Käyttöjärjestelmä iOS, Android Hinta 4,99 5,49 € roimii ilman wifiä Lisätietoa: www.circusatos.com Viihdevintiot.fi INFO Ja päämäärähän ei pelissä suoranaisesti ole, joten pelaaja saa itse päättää, kuinka paljon kortteja haluaa lukea. Pääosassa on havainnoiminen ja itse tutkiminen. Opetuskorteissa on tekstien lisäksi kuvia eläimistä ja esimerkiksi niiden ravinnosta, joten kortteja on hauska tutkia yhdessä lapsen kanssa. Periaatteessa sovelluksen opettavaisuus vaatii käyttäjältään lukutaitoa, mutta se sopii käyttöliittymänsä puolesta hyvin myös pienille lapsille. Tästä on hyötyä silloin, kun peliä pelaa pienempinäyttöisellä kännykällä.. Eikä mikään estä ottamasta peliä mukaan keväiselle metsäretkelle ja etsiä pelissä näkyviä kohteita oikeasta luonnosta. 37 Me tekijät Me tekijät 37 DIGILEIKIT Luontopeli on kuin lasten tietokirja Kevään tullen on innostavaa lähteä metsään möyrimään ja luontoa tutkimaan. Hiiri samoilee pelaajan ohjastamana metsässä ja puutarhassa, kiipeilee puuhun ja saapa sen pienten snorklausvälineiden kanssa lampeakin tutkimaan! Pelaaminen on vapaata ja lapsi saa itse päättää, minne suuntaan hiirtä vie ja mitä kasveja tai eläimiä haluaa tutkia lähemmin. Pienimmät innostunevat hiiren seikkailuista ja peliympäristön tutkimisesta ilman korttien lukemistakin, mutta enemmän pelistä saa tietysti irti, kun aikuinen lukee tekstit. Vinkkinä mainittakoon, että vaikka peliä pelataan laite vaakatasossa, korttien tekstit saa suuremmiksi lukemalla tietoiskut laite pystyssä. TEKSTI Jenni Utriainen Tekstit ovat hyvää suomen kieltä ja korteissa on myös mainittu, mikäli eläintä tai kasvia ei löydy Suomen luonnosta. Hiiren ohjaaminen on nimittäin todella helppoa. Tällainen sovelluksen laadukas lokalisointi on kansainvälisten pelien keskuudessa harvinainen ilo. Hiiri lähtee mukavasta pesäkolostaan ja tutkii luontoa niin maanpinnalta kuin sen alapuoleltakin. Mukana on niin tuttua voikukkaa, kettua, sammakkoa kuin kyykäärmettäkin. Hiiren eteen tulevia eläimiä ja kasveja tutkitaan käyttämällä ruudulle ilmestyvää suurennuslasia, joka avaa kustakin luontokappaleesta opettavaisen tietokortin kuvineen ja teksteineen. Tekstit ovat hyvää suomen kieltä ja korteissa on myös mainittu, mikäli eläintä tai kasvia ei löydy Suomen luonnosta. Peli muistuttaa faktatietojensa osalta oikeaa tietokirjaa. Seikkailun pääosassa on hiiri, joka liikutetaan sormella ruutua koskettamalla. Sovellus on hauska ja söpö, mutta sen perimmäinen tarkoitus on tutustuttaa lapset luontoon; metsän, lammen ja puutarhan elämään. Jokaisesta kohteesta on muutama tärkeä faktatieto. Tällainen sovelluksen laadukas lokalisointi on kansainvälisten pelien keskuudessa harvinainen ilo. Vaikka mukana on myös Suomen luontoon kuulumattomia kohteita, löytyy suurin osa tsekkiläisistä ötököistä kyllä meiltäkin. Tekstiä on kuitenkin loppujen lopuksi niin vähän, ettei pelistä jää pahaa pänttäämisen makua. Työn jälki on laadukasta ja myös suomennokseen on panostettu
Toisinaan teologi sisälläni yritti kysyä, voiko näin todella leikkiä, mutta komensin sen olemaan hiljaa ja annoin lasten mielikuvituksen lentää. Elämä Jumalan kannattelun varassa on ihmeellistä. Ajattelen, että aikuisten teologien suurin virhe on selittää puhki asioita, jotka eivät ole vangittavissa sanoihin. On myös uskallettava luottaa siihen, että Jumalan johdatus kantaa. Lasten maailma on ihmeellinen, kun vain maltaa pysähtyä sen äärellä. Hetken kuluttua ihmettelin erään lapsen hiljaisuutta ja kyselin selkäni ylitse, mitä hän mahtaa TEKSTI Rosa Kostamo KUVITUS Pekka Rahkonen puuhailla. Turhan usein mietimme, meneekö tämä nyt pilkulleen oikein. Onneksi todellinen elämä osaa heittää takaisin ihmeiden äärelle. Siinä Jeesus-vauva oli milloin käsiraudoissa, milloin kärsimässä myrkytystilasta. Lasten suuria teologisia oivalluksia sain seurata erityisesti päiväkerhotyössä Tapiolassa ennen pappisuraani. Tietysti lapset tarvitsevat ohjausta, mutta hetki on valittava oikein. Täysin loogista. Pääsiäisen aikaan sain 6-vuotiaalta piirrustuksen, jossa oli pääsiäismuna. Pelkään, että me aikuiset teologit olemme vähällä hirttäytyä rajoihimme sen sijaan, että uskaltaisimme elää uskoa todeksi. Ihmettelenkin usein, minne katoaa lapsen kyky ihmetellä, innostua ja uskoa. Sain seurata päiväkerhossa myös jouluevankeliumileikkiä, joka jatkui koko kevättalven. Niin teologiassa kuin muussakin elämässä on uskallettava kuunnella sisäistä lastaan. Kasteleikin jälkeen siirryimme muihin puuhiin eväiden pariin ja leikkeihin. Tätä lausetta olen usein pyöritellyt mielessäni: “Tämä kaste ei ole mitään leikkiä.” Se muistuttaa pyhästä silloin, kun itsestä tuntuu, että olemme kasteessa vain rituaalin äärellä. Toistin kysymykseni – jälleen tuloksetta. Lapset olivat niin isän, äidin, kummin kuin papinkin roolissa, me aikuiset ohjasimme sivusta. Lasten maailma on siitä mahtava, ettei sieltä löydy rajoja. Kun kukaan ei vielä ole kertonut, miten pitää ajatella on tilaa elää myös uskoa todeksi täysillä. En kuitenkaan saanut vastausta. Se kertoo myös lapsen kyvystä kokea pyhää arkisten askareidensa äärellä. Ajattelen, että elämässä on löydettävä sopiva suhde teologian tutkimisen ja uskon todeksi elämisen suhteen. Kun katsahdin toiselle puolelle, näin Jeesuksen tyhjän haudan. Sellaisissa hetkissä papin kaulukset tuntuvat kuristavilta. Kun kysyin tuolta taiteilijalta, tiesikö hän, että pääsiäismuna kuvastaa juuri tyhjää hautaa, hän katsoi minua ihmeissään ja poistui paikalta. Kysyin lapselta: “Mikä on sinun leikkisi?” Tästä utelusta närkästyneenä hän totesi tomerana: “TÄMÄ KASTE EI OLE MITÄÄN LEIKKIÄ!” Hän oli kastamassa nukkevauvaa “Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” yhä uudelleen. Olimme kollegani kanssa juuri järjestelleet lapsille kasteleikin, jossa vauvanukke kastettiin. Samaa herkkyyttä toivoisin meille aikuisille. Aikuisten suurin virhe ylipäänsä on se, että yritämme tietää kaiken – emme tohdi vastata lapselle, ettemme välttämättä tiedä. PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Lasten maailma on siitä mahtava, ettei sieltä löydy rajoja.. 38 Me tekijät Me tekijät 38 Kastepuuhissa Lapset ovat ehdottomasti lempiteologejani. Se muistuttaa, että kaste kantaa koko elämän ajan. Jos aihe kiinnostaa ja siihen saa vapaasti tutustua itse, ohjaukselle on aivan erilainen pohja kuin silloin, jos menee sanomaan jouluevankeliumileikkiin “ei se noin mennyt”. Jos olen viime viikolla oppinut, että vaarallisista aineista kehossa voi syntyä myrkytystila, niin miksei Jeesus-vauvalla voi olla sellaista. Käännyin ympäri ja huomasin lapsen olevan kyynärpäitä myöten kastemaljassa. En ihmettele enää lainkaan, miksi taivasten valtakunta on lastenkaltaisten
54 Musiikista hyviä, pyhiä kokemuksia Musiikki voi olla yhdistävä kokemus – ja usein se on myös pyhä kokemus (s. 40 Luovat lapset: Empatiaja tunnekasvatusta päiväkoti Suvikellossa s. 43 Raamattua leikkien: Syli-lattiakuva s. 39 Ideasta käytännöksi KUVA Tapani Romppainen Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. s. 54).
Pedagogisen toiminnan kokonaisuus perustuu kaikkia päiväkoteja ohjeistavaan monipuoliseen pedagogisen toiminnan runkoon. sadutusta, jossa keksimme yhteisiä pikku satuja vaikkapa kuvakorteista. 40 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Sarita Böhm KUVAT Päiväkoti Suvikello empatiaja tunnekasvatus on pedagogisen toiminnan perusta Päiväkodissamme olemme nostaneet toimintamme perustaksi tunneja empatiakasvatuksen. Olemme jatkuvasti kasvava päiväkoti. Tunneja empatiataitoihin panostamalla annamme lapselle arvokkaita työkaluja jo varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisten samalla elämässä eteen tulevia vastoinkäymisiä. Emme halua rakentaa taloamme heikon ja valuvan hiekan varaan, vaan rakennamme tukevalle kalliolle, joka kestää. Toteutamme tiiviisti pienryhmätoimintaa, joka tähtää lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ihan joka päivä. Haluamme tarjota vankan pohjan lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle – ja sen päälle tuomme sitten oppimisen ilon! Päiväkoti Suvikellossa Suvikellon päiväkoti toimii kristillisen arvopohjan mukaisesti ja koko henkilökunta on sitoutunut kunnioittamaan tätä arvopohjaa toiminnassaan. Henkilökunta: 14 varhaiskasvattajaa sekä keittiöhenkilökunta, joka pyörittää päiväkodin omaa keittiötä sekä lounasravintola Suvifoodia. Tämän lähtökohdan voi rinnastaa vanhaan lastenlauluun, jossa kerrotaan talon rakentamisesta hiekalle ja kalliolle. Vuoronodottelua ja toisen kuuntelemista harjoittelemme myös meiTässä maalaillaan ikkunaan omaa kuvaa. www.suvikello.fi F acebook : Päiväkoti Suvikello INFO Empatia edustaa kollektiivista älykkyyttä, ja mitä enemmän huomioimme tätä asiaa päiväkotimme kaikessa toiminnassa, sitä laadukkaampaa ongelmien ratkaisua lapsi oppii käyttämään omassa elämässään. Lapsia on lähes 80 ja ryhmiä 4. Hoivapupu kasvattaa kuuntelemaan ja odottamaan Pienryhmissä käytämme ryhmäytymisen vahvistamiseksi mm. Samalla opimme kuuntelemaan toinen toisiamme ja odottelemaan omaa vuoroamme. Teemme saduista oman pikkukirjan, jonka kirjoittajia me kaikki olemme saaneet olla. Käytännössä tunneja empatiakasvatus näkyy toiminnassamme päivittäin. Lapset valitsevat yhdessä mieleisensä kuvakortin, ja jokainen antaa oman panoksensa sadun rakentamisessa. Liittyen ajatukseen "olen ihana, arvokas ja kallisarvoinen" laulujen ja sankarihetkien ohessa.. Lisäksi on vielä päiväkotihuoltaja
Hoivapupu on ”tuunattu” kartongista tavalliseen käsirasvapurkkiin. Luonnollisesti tämä kaikki kerrottiin iltapäivällä myös vanhemmille. Toki siinä voi näkyä hieman kulumisen jälkiä, mutta varsinaista ajatusta se ei pilaa ollenkaan. Hoivapupu oli hyllyllä koskemattomana, kunnes eräs pieni tyttö luokseni pupu sylissään. Vanhemmille tarjoitui tilaisuus kirjoittaa tähden sakaroihin kaikkia niitä positiivisia asioita ja lapsen vahvuuksia, joita he kokivat omassa lapsessaan olevan. Periaatteessa silloin aikuisen ei kannata mennä siihen mukaan ajatuksella, että osallistuu syvällisemmin tarinan jututtamiseen. Pupusta tulee lapsille aina rakas pikku ystävä, eikä pupu ole millänsäkään, vaikka lapset antavat sille jopa hentoisia pusuja. Pyykkipoikaa laitettaessa harjoitellaan hienomotorisia taitoja.. Minun oli näytettävä lapselle, että aikuisellakin voi olla paha mieli. päivän tähtihenkilö. Sen sisällä oli oman lapsen kuva. Erityinen sen ei tarvitse olla, sillä opettelemme ensisijaisesti purkamaan sydäntämme turvallisessa ympäristössä. Sillä on pehmeä hännän typykkä, eikä se hajoa, vaikka sitä halataan ja pidetään hyvänä. En muuta sanonut, ja sain osakseni pienten käsien silittelyä ja helliä halauksia, joista myös kiitin heitä. Siitä huolimatta säilytetään luottamuksellinen, lämmin ilmapiiri, jolloin lapsella on mahdollisuus kertoa asiansa, eikä hänen tarvitse nolostua – oli se sitten totta tai ei. Hoivapupu oli pienryhmälleni jo entuudestaan tuttu, joskin vältin sen käyttöä heti työhön palattuani. Kerroin, että minulla on suuri suru sisällä ja minulla on ikävä rakasta ihmistä. Tämä on osa positiivista kasvatusta ja itsetunnon vahvistamista. En itse olisi jaksanut paneutua kovinkaan tunteellisiin asioihin tuossa surun vaiheessa, mutta sain tahtomattani kokea opettavaisen ja koskettavan hetken, kun huomasin, että hoivapupuhetki toimi ryhmäni lapsilla juuri toivomallani tavalla. Mm. Kokoonnumme pienryhmiin ja jokainen lapsi saa vuorollaan pupulta pisaran pehmeää, valkoista rasvaa. Haluamme osoittaa lapselle, että hän on erityisen arvokas ja ainutlaatuinen. Se ei ollut helppoa, mutta toisaalta se oli avointa ja rehellistä sekä aitoa välittämisen pedagogiikkaa – sitä, jota olimme myös harjoitelleet. Me voidaan puhaltaa, jos sinuun sattuu.” En voinut siinä hetkessä olla tirauttamatta kyyneltä, en kyennytkään hallitsemaan tunteitani. On tärkeää, että lapsi saa kokea, että häntä kuunnellaan aidosti ja ollaan kiinnostuneita siitä, miltä hänestä tuntuu. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren korostaa, miten lapsen tulee saada kokea olevansa arvokas: ”Jos lapselle ei ole syntynyt tunnetta itsestä arvokkaana, ovat kaikki tieto, neuvot dän oman ”hoivapupumme” kanssa. Jälleen kerran opettelemme kuuntelemisen ja sanoittamisen taitoa. Opettelemme myös kuuntelemisen jaloa taitoa. Asia voi olla ihan mikä tahansa lapselle juuri siinä tilanteessa tärkeäksi koettu – joskus se saattaa olla toisten mielestä jopa vähäpätöinen tai jokin keksitty mielikuvitusjuttu. Tämän tarkoituksena on ollut se, että jokainen lapsi saa olla vuorollaan päivän ”stara”, ns. Jukka Salmisen Olen ihme -laulu on ollut vahvistamassa kokemusta siitä, että ”olen ihana arvokas timantti ja meille kaikille rakas ja tärkeä”. Olin vain hetkeä ennen ehtinyt heiltä kysyä, että mitähän te tällä kertaa toivoisitte meidän tekevän. Erityisen hienovaraisesti voi miettiä ääneen, että olikohan tuo aivan totta. Huomioidaan aina kauniisti kaveria, joka on lähellämme. Asiat saattavat lapsen innostuessa muuttua jopa mielikuvituksellisiksi ja hän voi innostua sepittämään omaa tarinaa. Puolisoni oli juuri menehtynyt ja olin palannut takaisin työelämään hetken poissaolon jälkeen. Aikuinen voi auttaa lasta sanoittamisessa ja samalla kysyä asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Työskentelin tuolloin 2–3-vuotiaiden kanssa. Hyvän ystävyyden vaalimisesta. Tyttö oli aistinut, että minulla oli suru sydämessäni ja kyTässä on upea teatterihetki "sateenkaarikalan" tarinasta, ihan oikeassa akvaariossa. Esimerkiksi ”tarkoitatko, että… ja tuntuuko sinusta siltä, että...” jne. Lisäksi yhdessä toisten lasten kanssa lisäämme tähden ulkopuolelle niitä positiivisia asioita, joita lapset haluavat päivän tähtilapsesta kertoa. Hymiöillä ja pyykkipojilla voi kuvata omaa tunnetilaa. Hymiöitä ja tähtihenkilöitä Yksinkertainen, mutta toimiva tunnekasvatuksen väline ovat isot ja ilmeikkäät hymiöt. Mehän olemme vasta oppimassa! Vanhempainillassa jaoimme jokaiselle vanhemmalle omasta lapsestaan paperin, jossa oli suuri tähti. Kun meillä on yhteinen toiminta meneillään, pysähdymme aika ajoin sanoittamaan ja kuuntelemaan sen hetkisiä tunteita pyykkipoikien ja hymiöiden avulla. Olen ihme -laulu Musiikilla on vankka sijansa tunnekasvatuksessa. Vuosia sitten sain itse varsin konkreettisen kokemuksen hoivapupun toimivuudesta. Lapsilla on oma pyykkipoika nimellä varustettuna. Tällä tavoin haluamme nostaa jokaisen lapsen kerrallaan huomion keskipisteeksi ja huomioida häntä erityisillä positiivisilla sanoilla, joita oma perhe on hänestä kertonut. 41 Ideasta käytännöksi syi, kuten minäkin aina kysyin heiltä: ”Miltä sinusta tuntuu, haluatko kertoa meille jotain. Oloni helpottui. Olemme laminoineet eri ilmeillä varustettuja hymiöitä pitkään riviin. Se lapsi, joka saa pisaran kädelleen, saa vuoron
Kaksi vilkasta poikaa otti yhteen pelkän väärinkäsityksen seurauksena. jaajana oikeille urille. Pyrin sanottamaan tilannetta heille. Sanoin heille, että laitetaanpa yhdessä kädet tähän pinoon ja sanotaan yhdessä anteeksi, silloin saamme hyvän mielen takaisin. Kuvakortteinamme ovat mm. Kumpikaan ei tästä huolimatta halunnut pyytää anteeksi. Timantit tallentuvat lasipurkkiin ihanina muistoina, niitä on mukava katsella ja samalla pitää mielessä iloisia, arkea voimaannuttavia asioita. Itse tehtynä niissä on myös lasta innostava erityinen ja syvempi merkitys niiden toimivuudessa käytännössä. Lasten tapana on ilmoittaa kuuluvasti siitä, jos joku toinen sanoo rumasti tai tekee jotain sopimatonta. Olimme oitis kiinnostuneita siitä, että mikä asia hänet teki iloiseksi. Anteeksi pyytäminen oli molemmille kova pala. Timantteja lasipurkissa ja tunnekortteja Yhdessä lasten kanssa etsimme jokaisessa päivässä ja tunnemaailmassa niitä asioita, jotka ilahduttavat meitä. Meidän tehtävämme on toimia jälleen tilanteiden sanoittajana ja ohJos jokin asia ilahdutti, voi pudottaa värikkään timantin lasipurkkiin. Kuitenkin on niin, että tuskin koskaan voimme kitkeä negatiivisten tunteiden purkauksia pois, sillä nekin ovat sallittuja ja niitäkin väistämättä eteemme tulee. tuntuiko sinusta nyt siltä, että... Seuraamme timanttien lisääntymistä ja keskustelemme siitä, miten paljon ihania asioita meillä onkaan olemassa. On myös olemassa sellainen sanonta, että jaettuna ilot tuplaantuvat ja surut puolittuvat. Lapset oppivat myös havainnoimaan ympäristöään ja tietävät hienosti, ettei kaveria voi kohdella rumasti. Halasimme vielä kimppahalauksen ja pojat vetivät kätensä pois. Toinen pojista tönäisi vahingossa leikeissään toista. Olimme tuolloin pihalla, joten otin lapasen pois kädestä ja laitoin käteni poikien väliin kämmenpohja kohti taivasta. Lapsen käsitys siitä, onko hän oikeanlainen ja riittävä, rakentuu jokaisessa kohtaamisessa.” Työyhteisönä olemme kokeneet, että meidät kristityt kasvattajat on erityisesti kutsuttu tärkeään tehtävään – yksinkertaisesti ”vain” rakastamaan. Vanhempien kanssa yhteen hiileen puhaltaminen tuottaa aina parhaiten toivottua tulosta. Viitaten jälleen siihen hyvän perustan rakentamiseen tutun lasten laulun sanoin. Toinen kimpaantui tilanteesta niin, että mottasi välittömästi kaveria takaisin. Tästä olemme tiedottaneet myös vanhemmille, koska pidämme ristiriitatilanteisiin puuttumista äärimmäisen tärkeänä tunnekasvatuksen osa-alueena. Pedapuun materiaalia ja uutuutena Fannin tunnetaitokortit. Silloin meidän toki pitää huomioida asia, eikä suhtautua siihen välinpitämättömästi. Huomaatteko, että teille molemmille tuli oikein paha mieli?” Yritimme selvitellä, mitä tilanteessa tapahtui. Kerroin, että ”olipa surullista, että tapahtui tällainen juttu, eikä ole oikein, että meistä kukaan lyö toista. Rakennamme lapsen taloa turvakalliolle, joka kestää myrskyissä. Pieni poika halusi mm. Tätä varten meillä on olemassa iso lasinen purkki ja sinne saa käydä pudottamassa hienon värikkään timantin, jos on mielessä sellainen iloinen asia, jonka haluaa kertoa muille. Käytämme ammattikäyttöön soveltuvia tunneilmaisun kortteja, kirjoja, musiikkia jne. Lapsi oppii itse seuraamaan ilmeitä ja sanoittamaan tuntemuksia yhä konkreettisemmin. Silti minä rakastan teitä tosi paljon ja haluankin nyt, että te selvitätte tämän ikävän asian yhdessä.” Kumpikaan pojista ei ollut valmis edelleenkään pyytämään anteeksi. Visuaaliset elementit ja kuvat tukevat lasta tunteiden sanoittamisessa. Tämän olemme saaneet lasten kanssa yhdessä kokea. Kävikö tässä nyt niin, että... Ensisijaisesti lapsen elämä on täytettävä rakkauden ilmapiirillä ja vasta sen jälkeen, kun pohja ja perusta on terve ja turvallinen, voidaan tuoda lapsen elämään uutta oppimisen riemua monilla eri osa-alueilla. Totesimme yhdessä, että molemmilla on nyt paha mieli. jne. Jaetusta ilosta tuli yhteinen ja poika kilautti kimmeltävän timantin lasipurkkiin. 42 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET ja valistus turhaa, ne valuvat kuin vesi hanhen selästä. Lasten kanssa voi etsiä vaikkapa lehdistä omat tunneilmaisukuvat, joista tehdään omat kortit. Kysyin, että tuliko teille nyt yhtään parempi mieli ja molemmat nyökkäsivät hymyillen myöntymisen merkkinä. Silti kaiken ei tarvitse perustua kalliiden ammatillisten välineiden käyttöön, vaan voimme hyödyntää aivan arkisia asioita. Erään kerran sattui erityisen mieleenpainuva kokemus eripuratilanteessa. Oma käteni jäi siihen vielä toviksi ja tuolloin toinen pojista kurkisti ikään kuin kämmenen pohjalle ja sanoi: ”Sun kädelle tuli pieni sydän.” Hän oli aidosti silmät kirkkaina näkevinään siinä sydämen.. Poika kertoi silmät sädehtien siitä, kun isä laittoi uuniin valmispullia paistumaan. Kyykistyin poikien väliin ja kerroin, että ”olipa nyt harmillinen tilanne. Eipä asian tarvitse olla kummoinen ilonaihe, jos se vain lapsesta tuntuu tärkeältä ja jakamisen arvoiselta. Ristiriitatilanteita ei ohiteta Ristiriitatilanteissa pysähdymme aina välittömästi lapsen vierelle, ja kiusaamisen pyrimme ehkäisemään heti tuoreeltaan. Myös näissä ideoissa on taustalla kuuntelemisen jalo taito, tunnemaailman ja empatian harjoittelut leikkien avulla. Anteeksipyytämisen jaloa taitoa opetellaan joskus sitkeänkin harjoittelun avulla. ilosta puhkuen kertoa meille ruokapöydässä, että minulla on nyt sellainen asia, josta tulin iloiseksi. Otin pojat kainalooni ja halasin heitä. Se sopi pojille ja niin me toteutimme anteeksipyynnön yhdessä
LATTIAKUVIEN LÄHTEILLÄ Lattiakuvien kehittämispäivät sisar Estherin kanssa 19.-21.8.2020, Seurakuntaopisto, Järvenpää. Vuonna 2019 kehittämispäivillä syvennyttiin pohtimaan, missä seurakunnan ja perheiden tiet liittyvät yhteen ja mikä voisi olla merkityksellistä kohtaamista perheiden kanssa eri elämäntilanteissa. Odotus ei ole kaikille pelkästään onnellista aikaa, vaan pelko raskauden keskeytymisestä, vauva-arjen tuomasta muutoksesta parisuhteeseen tai omasta jaksamisesta voivat kuormittaa vanhempia. Syli-teemaa voi käsitellä myös ammatillisesti, jolloin sekä keskusteluissa että asettelussa ohjataan pohtimaan omaa työtä: millaisen sylin haluan antaa niille lapsille, joita työssäni kohtaan. Syli-lattiakuvan käsittelemä aihepiiri, lapsen saaminen, on herkkä. Miten se voisi olla riittävän turvallinen. Odotus ja lapsen syntyminen ovat läheisiä aiheita myös perhekerhossa, leireillä ja erilaisissa vauvatai taaperotapaamisissa. Siitä huolimatta silloinkin on huomioitava, että ryhmän jäsenillä voi olla aiempia kipeitä kokemuksia esimerkiksi lapsettomuuteen tai lapsen menettämiseen liittyen. Kenelle ja milloin minun sylissäni on tilaa työpäivän aikana. Vahvasta tunnekokemuksesta huolimatta hän oli kokenut työskentelyn hyväksi, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman taitavaa ja herkillä tuntosarvilla varustettua ohjaajaa. Kehittämispäivillä lähdettiin luomaan uutta kertomusta liittyen odotuksen tunteita herättävään, herkkään ja ihmeelliseen elämänvaiheeseen. 43 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Tilaa odottavien vanhempien tunnelmille TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVA Satu Reinikainen Lattiakuvien kehittämispäivät kokoavat vuosittain yhteen lattiakuvien ystäviä, käyttäjiä ja kehittäjiä. Erään yhden lapsensa menettäneen, sittemmin toisen lapsen saaneen äidin syli-kertomus oli vienyt aiemman menetyksen ja tyhjän sylin muistoihin. Vaikka kertomus saattaa nostaa esiin lapsuuden sylikokemuksia tai niitä vaille jäämisen, ei sitä ole suunniteltu ohjattavaksi nimenomaan niiden käsittelemiseen. Monessa seurakunnassa kohdataan odottavia perheitä esimerkiksi perhevalmennuksessa, masumuskareissa ja parisuhdetta tukevassa toiminnassa. Työskentelyjä ohjaa lattiakuvien kehittäjä sisar Esther Saksasta työparinsa isä Meinulfin kanssa. Odottavien vanhempien ryhmässä syli-lattiakuva on kaikille ajankohtainen. Mikäli ohjaaja haluaa muokata kertomusta lapsuudenkokemusten suuntaan, edellyttää se erityisen turvallista ryhmää, vahvaa ohjaajakokemusta ja sensitiivisen ohjaamisen taitoa. Siksi ohjaajan on oltava erityisen sensitiivinen ja tietoinen siitä, millaiseen ryhmään kertomus sopii tällaisena, milloin sitä on muokattava vähemmän henkilökohtaiseksi ja milloin on parempi työskennellä muiden kertomusten parissa. Lattiakuvien peruskoulutus keväällä 2021 Lattiakuvien jatkokoulutus syksyllä 2021 Lattiakuvan kautta tavoitteena on antaa vanhemmille tilaa kuvata omia tunteitaan, saada vertaistukea sekä voimaantua uskossa Jumalaan ja luottamuksessa elämään.. Lattiakuvan kautta tavoitteena on antaa vanhemmille tilaa kuvata omia tunteitaan, saada vertaistukea sekä voimaantua uskossa Jumalaan ja luottamuksessa elämään. Osallistuminen ei edellytä kielitaitoa. Onko minulla tapana ottaa lapsia syliin
Lattiakuva osuu jonnekin vanhemmuuden ytimessä. Millaista hyvää haluamme lapselle antaa?. Yksi lattiakuvien periaatteista on voimaantuminen, ja siihen tämäkin lattiakuva ohjaa. Säv. Millaista hyvää haluamme lapselle antaa. Jeesus, hiljaa rukoilemme: siunaa meitäkin. Anna-Mari Kaskinen) Yksi lattiakuvien periaatteista on voimaantuminen, ja siihen tämäkin lattiakuva ohjaa. Samalla vanhemmuuden kipeät ja epävarmuutta herättävät kysymykset siitä, osaanko, jaksanko ja riitänkö, saavat tilaa, jos ryhmässä on tarvetta käsitellä niitä. Pekka Simojoki, san. Jeesus, sinä otat syliin aivan jokaisen. Jokainen syli kutsuu tarkastelemaan sitä lähemmin. Syli-lattiakuva sopii erityisen hyvin myös odottavien vanhempien ryhmään. Silloin sen voi tarvittaessa tehdä myös pöydälle, johon yhteinen kuva on raskausvatsan kanssa helpompi rakentaa. RAAMATTUA LEIKKIEN Syli-lattiakuva koskettaa vanhemmuuden herkkiä tunteita. Vaikka matkan varrella on mahdollisuus käsitellä riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita, vahvistetaan loppua kohti osallistujien luottamusta sekä itseensä että Jumalaan. Odottava vanhempi saa lattiakuvaa tehdessään mahdollisuuden pohtia, minkälaisen sylin tarjoaa tulevalle lapselle. Yhteisen työskentelyn jälkeen sylistä kiiteltiin, kuinka kaunis ja koskettava se on. Lattiakuvat ovat toteutuessaan aina hyvin erilaisia, aivan läsnä olevasta ryhmästä riippuen. Anna meidän suojaksemme siipi enkelin. Siinä on tasaisesti kerrontaa, tekemistä ja musiikkia. Jokainen kuvaan syntyvä syli on erilainen – niin kuin me sylin antajatkin olemme. 44 Ideasta käytännöksi Syli vauvalle, syli aikuiselle TEKSTI Laura Kuiri & Kaisa Aitlahti KUVAT Satu Reinikainen Sylin äärellä koetaan perheleirillä rauhallinen yhteinen hetki. Jokaisen tehdessä omaa syliään vahvistuu käsitys siitä, kuinka erilaisina me sylin koemme ja näemme. Kristus-kynttilä tuo meille valon. (Ihmeellinen syli. Sinulla on ihmeellinen syli rakkauden
Jokainen antaa katseensa kiertää piirissä rauhassa myötäpäivään, omaan tahtiinsa. Niin iloista, että se on syvää. Työskentely Seisotaan piirissä ja annetaan katseen kiertää siten, että aluksi jokainen kääntää katseen vasemmalla puolellaan seisovaan osallistujaan ja jatkaa siitä katsoen jokaista piirissä vuorotellen. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Silitellään edessä olevan selkään jokin kuvio tai viesti. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) RAAMATTUA LEIKKIEN TARVIKKEET kolme punaista liinaa sifonkiliinoja (vähintään yksi jokaiselle osallistujalle) äänentoisto musiikille asettelumateriaalia Raamattu kynttilä VALMISTELUT Työskentelyssä tarvittava punainen paketti pakataan etukäteen: kolme punaista liinaa asetellaan lattialle sydämen muotoon ja keskelle asetetaan kuva vastasyntyneestä tai pienestä vauvasta. Ohjaaja ottaa punaisiin kankaisiin käärityn, kirjekuoren näköiseksi taitellun paketin käteensä ja kiertää näyttämässä sitä kaikille osoittaen ilmeellään ja eleillään ihmettelevänsä, mikä se mahtaa olla. Paikanvaihdon jälkeen annetaan katseen jatkaa kulkuaan jälleen vasemmalla olevasta osallistujasta eteenpäin. (Leikki löytyy nimellä "Kiertävä katse" kirjasta Polkuja rauhoittumiseen, Aitlahti & Reinikainen, LK 2018.) Asetutaan seisomaan piirissä niin, että jokaisen kasvot ovat vieruskaverin selkää kohti. – Miltä tämä paketti näyttää. 45 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Kun kaikki ovat nähneet paketin läheltä, ohjaaja vie sen keskelle. Kun ”rakkausposti” avataan, keskellä liinoja oleva kuva tulee näkyviin ja liinat muodostavat sen alla sydämen. Tätä jatketaan vähintään sen aikaa, että keskellä alkaa olla runsaasti liikettä. Mikä se voisi olla?. Liinat taitellaan kuvan ympärille kirjekuoren näköiseksi paketiksi, jonka päälle jää ikään kuin kirjekuoren läppä. Aivan aluksi katseet eivät kohtaa, mutta vähitellen niin käy useammillekin yhtä aikaa. Kun kahden osallistujan katseet kohtaavat, he vaihtavat paikkoja keskenään sanomatta mitään
Mitä ajatuksia ja odotuksia vauvan syntymään liittyy. Ellei ajatus kirjekuoresta tai postista tule esiin muuten, voi ohjaaja kertoa, että tässä kertomuksessa paketti on kirjekuori. Mutta meillä on myös paljon ajatuksia siitä, mitä lapsi tarvitsee ja mikä tekee lapselle hyvää. Virren voi laittaa soimaan tanssin taustalle tai se voidaan opetella laulamaan yhdessä. – Mitä ajattelette, että lapsi tarvitsee synnyttyään. – Mitä haluaisit laulaa tai soittaa lapsellesi tuudittaessasi häntä uneen. Otetaan esiin sifonkihuiveja. 46 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Kuullaan osallistujien ajatuksia. Ohjaaja kiertää Kristus-kynttilän kanssa piirissä ja sanoo: – Tämä valo muistuttaa meitä siitä rakkaudesta ja sylistä, jossa saamme kaikki levätä. – Me olemme saaneet postia. Näin jatketaan, kunnes paketti on avautunut sydämeksi ja kuva vauvasta on paljastunut. Varataan asetteluun riittävästi aikaa. Jotta jokainen näkee kuvan hyvin, voi ohjaaja ottaa kuvan ja käydä näyttämässä sitä jokaiselle kuten pakettia alussa, tai kaikki voivat tulla keskelle katsomaan kuvaa. Tässä ihmeellisessä vaiheessa elämää saamme olla levossa kaikenlaisten ajatustemme kanssa. On olemassa myös suurempi syli, jossa sekä vauvojen että myös meidän aikuisten on hyvä olla.. Avattuaan pakettia tämä kutsuu katseellaan, ilman sanoja, seuraavan. lämpö, katse, liike, maito, uni…). Samalla tavalla kuin lapsi saa olla sylissä, mekin saamme olla Jumalan isossa, turvallisessa ja lämpimässä sylissä. Voidaan myös näyttää liikkeellä, millä tavalla voimme antaa lapselle ryhmän mainitsemia asioita (esiin voi tulla esim. – Olemme tuoneet jokainen omaan syliimme asioita, joita toivomme lapsellemme. Vauvalle laulamisen voi aloittaa jo odotusaikana. Ohjaaja innostaa keksimään mahdollisimman monia erilaisia vaihtoehtoja ja ideoita. Kehtolauluista ja niiden herättämistä ajatuksista voidaan maalata tai tehdä muunlaista taidetta, esimerkiksi iltalaulutaulu kotiin vietäväksi. Raamattu viedään sydämen päälle. – Mitä te näette tässä mitä siellä voisi olla. Lauletaan lopuksi Ihmeellinen syli (Kirkkomuskari 2). Ohjaaja lukee tai pyytää jotakuta lukemaan Raamatusta Ps. Minkälaista postia se mahtaa olla. – Mitä näet tässä. Jokainen ottaa sen värisen huivin, jonka haluaa valita omalle lapselleen tässä hetkessä. Esillä voi olla laulukirjoja ja muuta materiaalia, johon vanhemmat voivat tutustua. – Mitä rakkausposti on tuonut meille. Sen jälkeen saat valita asettelumateriaalista, mitä tarvitset, ja tehdä näkyväksi niitä asioita, joilla haluat toivottaa lapsesi tervetulleeksi maailmaan. Laulun jälkeen ohjaaja pyytää viemään huivit keskelle sydämen päälle: – Nyt saat rakentaa huivistasi yhteisen rakkauspostin päälle sellaisen sylin, jossa sinun lapsellasi on hyvä olla. – Odotuksen aikana mielessä voi olla monenlaisia asioita, huolia ja murheitakin. – On olemassa myös suurempi syli, jossa sekä vauvojen että myös meidän aikuisten on hyvä olla. Työskentelyn jälkeen voidaan keskustella esimerkiksi kehtolauluista: – Mikä oli lapsuutesi iltatai kehtolaulu. 139:13–18. Keskustelua tai taidetyöskentelyä voidaan jatkaa myös muista lapsen turvallisuuden tunteen rakentamiseen ja vaalimiseen liittyvistä asioista, joita ryhmässä herää. Tanssiessa voi lähteä liikkeelle tai keinua paikoillaan. Taustalla voi soida rauhallinen musiikki. Noustaan seisomaan ja tanssitaan huiveja heilutellen laulu Minun sydämeni on levollinen, jonka Ilona Nyman on tehnyt psalmin 57 pohjalta (virsi 912, Lasten virsi 66). Ohjaaja asettaa kynttilän keskelle. Ohjaaja kutsuu katseellaan ja eleillään yhden osallistujan avaamaan pakettia hiukan. Kuullaan ajatuksia, joita ryhmässä herää. Jumalan rakkaus saa loistaa Kristuksen valossa. Mitä. Kun lapsella on hyvä olla, on vanhemmallakin hyvä olla. – Laulatko lapsellesi jo nyt. Syntyessään vauva tunnistaa äänet, jotka ovat tuttuja jo odotusajalta, ja ne voivat rauhoittaa häntä. Kerätään ajatuksia ja sanoitetaan niitä yhdessä ääneen. Ohjaaja sytyttää kynttilän. – Miten vauva reagoi musiikkiin kohdussa. Psalmissa 139 muistutetaan siitä, että mistä jokainen on Jumalan silmissä suuri ihme
Sovellukset ovat ladattavissa täältä: Pieni on Suurin -lehden näköisversio sekä lehtiarkisto ovat verkossa 1 2 Apple 1 Teema LAPSEN SURU tarvitsee tilaa ja aikaa 5 2019 KAIKKI YHDESSÄ ja jokainen näkyväksi Älä tallaa toisen pyhää 1 Teema ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 2 2019 ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 1 Teema KATSOMUSKASVATUSTA tehdään nyt yhteistyössä WASTE AND FEAST – arjesta juhlaa hävikin voimin 3 2019 Mirjam Kalland: "Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin!" Hyödynnä asiakasetuasi! Android 1 Teema VEERMANIN PERHEESSÄ leikillä on sijansa 1 2020 LEIKILLISIÄ KOHTAAMISIA taaperoryhmissä Lisää LEIKKIÄ!. Mene osoitteeseen: www.lehtiluukku.fi/lehti/pieni-on-suurin Käyttäjätunnukset toimivat myös Lehtiluukun Appleja Android-sovelluksissa. 47 Ideasta käytännöksi 1 Teema LAPSIRYHMÄSSÄ erilaisuus on tavanomaista TUKEA ARKEEN – kotikäynnit poikivat hyvää koko perheelle 4 2019 TYÖKALUT näppärän notkeaan pyhäkouluun Tilaajatunnistukseen ja sitä kautta lehden näköisversioon sekä lehtiarkistoon pääset seuraavasti: Ota esiin asiakasnumerosi, jonka olet saanut lehden tilausvahvistuksen mukana
Kun tämä on tehty, palataan taas yksinkertaisiin, kauniin kevyisiin ääniin. Mitä tarvitaan yhteyden rakentumiseen. Ole ylistetty ikuisesti.. Pääsiäisenä kaikenikäiset saavat helpottua. Alkumusiikki Kirkkosalissa kuuluu lintujen laulua äänitteeltä. Äänimaiseman laajennus: edelliseen maisemaan lisätäänkin yht’äkkiä voimakkaita ääniä: ukkosrumpu, urkujen jalkiolla bassoäänien tremoloa, rumpujen pauketta, kapuloiden hakkaamista = kiven vieritys. Jeesuksen hauta on tyhjä. kaikki edelliset ja marakasseilla neljäsosia. Käy sadekuuro: naputetaan nopeasti lattiaan auringonpaiste: nostetaan kädet ja kapulat ylös kuin uutta luoden pinnalle maan: soitetaan pisteellisiä puolinuotteja (lattiaan) jäljissä Herran kasteinen nurmi: soitetaan kapuloilla neljäsosia kauneinta kukkaa saa versoomaan: tehdään kapuloilla kukka, 3. 48 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Pääsiäisenä juhlitaan yhteyden syntymistä TEKSTI & TOTEUTUS Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen KUVITUS Shutterstock Vanhanajan puhelinkeskuksessa setraalisantra kytki johtoja ja niin etäällä toisistaan olevat pääsivät vaihtamaan kuulumiset. • Lauletaan virsi. Yhteys ei ollut katkennut. Se oli aikansa ihme. säk. Vallanhimoonsa ja pelkoihinsa sotkeutunut ihmiskunta sai kohdata itsensä uhraavan Jumalan rakkauden. Laulu ja musiikki yhdistävät ihmisiä toisiinsa ja myös itseen. Haudalla hän sai kokea, että Jeesus olikin uudella tavalla hänen kanssaan. Nuoren kirkon maksuttomista materiaaleista voit ladata Päkän ja Pulmun yhteydenpitokortit, joiden avulla voi keskustella myös rukouksesta yhteydenpidon tapana. Tässä pääsiäimessuideassa luotetaan laulun voimaan. Jumala ei olekaan jättänyt meitä, me selviydymme kyllä. Tänä vuonna matka tehdään yksinäisen Maria Magdaleenan kanssa. Se, mitä on tapahtunut, on niin suurta, että meidän on vaikea sitä ymmärtää. Samalla lailla joka kerta, kun nautimme ehtoollista, kohtaamme ylösnousseen Jeesuksen. Me ihmiset olemme Jumalan rinnalla pieniä ja heikkoja. Kiitämme sinua pääsiäisaamun salaisuudesta. Pääsiäiseen valmistaudutteaessa laulut ja leikit ovat ihan parhaita. Pääsiäisen evankeliumeissa on useita versioita siitä, kuka tai ketkä olivat ensimmäiset Jeesuksen tyhjän haudan löytäjät. Vinkit sopivatkin siis myös osaksi kerhojen ja muiden tapaamisten ohjelmaa. Ylistämme voimaasi ja rakkauttasi, joka on kuolemaakin suurempi. Kuinka monta yhteydenrakentumisen symbolia keksitte – legot, puhelimet, solmut, vetoketjut jne. sadeputkilla vesiääntä, tiu’uilla tai kelloilla muutamia helähdyksiä, triangelista kilahdus, välillä sammakkoguirolla raaputusääni ja guirolla myös kopsautuksia. Tämän päälle tehdään äänimaisema, esim. Jeesus, Jumalan poika tuli luoksemme ja teki jotain, joka rakensi uudelleen pienten ihmisten ja suuren Jumalan yhteyden. äänimaisema alla). Rakasta ystäväänsä kaipaava Maria halusi olla Jeesuksen lähellä, vaikka tämä oli kuollut. Täytä meidät kaikki pääsiäisaamun toivolla ja ilolla. Anteeksiantamisen ja -saamisen todellisuus tuli kuin luonnonvoima osaksi Jeesuksen seuraajien elämää. kapuloilla kuvaileva soitto: Kyrie, Virsi 720, Jeesus meidän veljemme Kunnia Kiitosvirsi Pääsiäiseen herätä saan, VK 745 • Tanssi huiveilla Päivän rukous Rakas taivaallinen Isämme. Pääsiäisenä juhlimme elämän suurinta löytymistä ja yhteen tulemista. Pääsiäisenä juhlitaan tuhlaajalasten kotiinpaluuta. Yhteyden rakentumisen teemaa voi myös pohtia lasten kanssa. säk. säk. Jatketaan soittaen Nousta sain aamuun -virsi VK 967 melodiaa uruilla tai huilulla (ks. Missä kaikkialla lapset ovat nähneet tai kokeneet yhteyden syntyvän. • Väritetään säkeistöjä soittimilla: 1. Juhlimme sitä, että me kaikki saamme olla Jumalan löytämiä ja rakastettuja. Pääsiäisessä tuntuu tervetulohalaus ja ilon kyyneleet. • Virsimuskari-kirjassa on myös ukulele-soinnut säestykseen. 3 x tahdissa 2. I+P+PH Aamen, aamen, aamen! Johdantosanat On ihana hetki, kun löytää jotain, minkä on luullut kadottaneensa tai saa yhteyden, kun luullut joutuneensa eksyksiin. Ihme on tapahtunut. Pääsiäinen on kristikunnalle yhteyden rakentumisen keskus. triangelit esim. Siksi pääsiäinen on aina myös suuri kertomus ehtoollisen merkityksestä
– lintujen ääniä, triangeli, kellot Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: -kapulat nopeasti, sitten lopetus kun Marian puhe alkaa ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” – triangeli Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle. Sanasi on meille leipää VK 952 • Virsi kannattaa tehdä kaiuttaen • Iso, jyhkeä rumpu antaa virteen hyvän pohjan ja selventää tahtilajeja Kiitosrukous, johon liitetään esirukousaiheet. Synnintunnustus Johdatuksena synnintunnukseen voi pyytää lapsia etsimään salista rikkoutuneen astian paloja ja tuomaan ne liimattavaksi; köydenpätkiä, jotka solmitaan yhteen jne. säk. 4. Ehtoollisrukoukset Vanhempia kannattaa rohkaista tuomaan lapset ehtoolliselle. Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Anna anteeksi.” Synninpäästö Jumala rakastaa meitä. Lapsia voi myös pyytää töissään kuvaamaan tätä aihetta Maria Magdaleenan näkökulmasta. 1. Hän antaa meille anteeksi. • Vapaasti liikkuen kirkkosalissa, lapsi sylissä keinuen.. • Virttä voi laulaa kaanonissa. Kouluikäiset lapset voivat hyvin antaa nämä ohjeet ja myös olla mukana kattamassa ehtoolllispöytää ja pitämässä pateenia ehtoollisen jaon yhteydessä. Anna meille rohkeutta voittaa pelot, jotka aiheuttavat ennakkoluuloja ja riitaa. Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Siunaa kastettuja: Anna heidän löytää seurakunnasta ystävyyttä ja tukea. 2. Pienemmät kuorolaiset, päiväkerholaiset, muskarilaiset tai perhekerholaiset voivat leikkiä joko piirimuodostelmassa tai rivissä kohti seurakuntaa, alttarin edessä. säk. B-osan alku sylitellään, kunnes lopussa jälleen körötellään ja nostetaan lapsi ylös. Me riemuitsemme Jeesuksen ylösnousemuksesta ja sen tuomasta turvasta. Jos halutaan säestystä, voi vielä pelkistää ja säestää virttä yhdellä soinnulla (in Dm). Ehtoolllismusiikki Leipä elämän VK 921 • Virsimuskari-kirjassa on kanteleja ukulelesoinnut. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Tehdään iloviittoma (kädet rintakehän päällä, sormia heilutellen). Anne meille nyt intoa ja iloa lähteä rakentamaan ystävyyttä. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista. • Virteen on helppo ottaa laattasoittimia; esim. Siunaa avioliittoon aikovia: Vahvista heidän rakkauttaan ja tahtoa pitää toisistaan huolta. – kapulat tähän asti! Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Synnintunnustus voidaan sanoittaa esimerkiksi näin: ”Jumala, pahat sanat, itsekkäät teot, pelko ja viha vievät meidät erilleen Sinusta, toisistamme ja koko luomakunnasta. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä, vaan erillään, omana käärönään. säk. 3. • Ihan pienimmät voivat toistaa vain säettä: Leipä elämän; kuin urkupisteenä. 49 Ideasta käytännöksi Pääsiäisenä juhlitaan yhteyden syntymistä PERHEMESSU Teksti: Joh. Me rukoilemme yhdessä näiden seurakuntalaisten kanssa: (tähän liitetään lasten ja muidenkin seurakuntalaisten esirukousaiheet). Pyöritään itsen ympäri kädet levitettyinä, ”työnnetään kiveä” piirin keskustaan ja takaisin. Rohkaise meitä tukemaan toinen toisiamme. säk. Kertosäkeeseen voi ottaa mukaan rytmisoittimia: marakassit, triangelit, rummut. Noustaan ylös. Tämän saat uskoa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Loppuvirsi Aurinko tanssii, halleluja VK 942:1,3 • tanssi huiveilla • köröttelynä: Aurinko – körötellään sylissä tanssii, halleluja! – nostetaan lapsi ylös Jeesus on – körötellään haudastansa – nostetaan ylös. Lähdetään kulkemaan reippaasti piirissä/jonossa. Toistetaan kertaus. Synninpäästön yhteydessä voidaan ottaa vieruskaveria kädestä kiinni yhteyden merkiksi. Pääsiäiseen sopii hyvin, että yhdessä kerrataan, miten ehtoollisella toimitaan. Siunaa heitä, jotka surevat. Lisäksi voidaan puhua siitä, kuinka yhteinen ruokailu yhdistää ihmisiä ja kuinka ehtoollinen on erityinen ruoka, joka yhdistää meidät myös Jumalaan. Nostetaan kädet ylös ja heilutellaan. bassopalat D ja A, joita soitetaan vuorotellen. Saarna ja rippi Saarna rakennetaan lasten omista kertomuksista ja piirustuksista, joiden aiheena on kadonnut ja löytynyt, rikkoutunut ja korjattu. Uskontunnustus Uhrivirsi Pilvimuurista valo välähtää VK 104 • Virsimuskari-kirjassa virteen on sekä kanteleettä ukulelesoinnut. Hän etsii meidät, kun olemme eksyneet. Siunaa niitä, jotka ovat kuolleet: Kiitos, että annat heille uuden elämän luonasi. Hänen Pyhä Henkensä korjaa sen, mitä olemme rikkoneet. – triangeli koko jakson ajan, silloin tällöin kilauttaen Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa. – hitaasti kapulat Päivän virsi Lensi maahan enkeli VK 88 • Leikki virren sanojen mukaan Laula leiki Lasten virsi -kirjasta. Ole turvallisella mielellä. Istahdetaan maahan, kuorokorokkeen reunaan tms. Jeesus Kristus, me ylistämme sinua elämän leivästä ehtoollisesta, jolla ravitset meidät. Seistään suorana, nostetaan kädet sivuille ylös. Lohduta heitä jälleennäkemisen toivolla. 20: 1-10 • Luetaan ja tehdään äänimaisemaa samoilla soittimilla. Me ylistämme sinua, Jeesus Kristus, kuoleman voittaja ja uuden elämän tuoja. Anna viisautta pitää huolta eläimistä ja kasveista
Vaikka minua opettajaksikin mainitaan, en ole kova heristelemään etusormeani. Sanat suuhuni sovitti Kaisa Raittila. Olen orpo sielu. Minä olen PÄKÄ , pikku Päkä. Vaikka ilmestyin Lasten Pyhäkoulun kakkossivulle seitsemän vuotta sitten kuin siihen piirrettynä ja olen sittemmin asettunut takasivun tuntumaan, tunnen olevani muukalainen muualta. Sisintäni kovertaa kaipaus. Tai kastelee kirkon, että se alkaisi kasvaa?. Isä vai Poika vai…hmm. Lastenkirkon symboleita ovat Päkä, Pulmu ja Susi Sileä. Vaikka 99 menee tuohon suuntaan, me yksi menemme päinvastaiseen. Sellainen, jossa leikataan ja lasketaan yhteen, värkätään ja väritetään. Miljoonien maailmassa minulla on yksi ainoa sydämeni valittu. Minä olen SUSI SILEÄ . 50 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO PIKKU PÄKÄ täyttää kymmenen vuotta Kirkon symboleita ovat risti, kyyhkynen ja liekki. Kun tarkemmin tutustutaan, huomaat, että saatan olla kekseliäisyydessäni myös äkkipikaisen arvaamaton. Kaikki nämä vuodet minun piirtämiseni on merkinnyt hänelle pientä lohtua ikkunan läpi elämää katsomisen yksinäiseen taakkaan. Riimini runoilee Anna-Mari Kaskinen. Kun Johanna Nordblad antoi minulle pinkinlilahtavan hahmoni, hän tuskin edes tiesi, että todellisuudessa olen yksi Pyhän Kolminaisuuden persoonista. Ja miten lyyrisesti nykyään laulan. Hän se löi käpälää Pyhän Franciscuksen kanssa ja lupasi olla ystävä Gubbion kylän asukkaille, kunhan nämä vain toisivat serkkupojalle ruokaa. Seistä rotkon reunalla! Kokea jotakin odottamatonta! Sellaisesta me haaveilemme, ja joudumme tuon tuosta uikuttamaan jalka kiven kolossa. Mutta satutko tietämään, millaista on, kun purjottaa. Häntääni käpertyneenä ujona henkilönä katselen ennemmin ikkunasta kuin astun torille. Ja vaikka olen totta puhuen heilutellut elämän verhoa jo aikain alusta, nykyisessä hahmossani ilmestyin Lastenkirkkoon vasta kaksi vuotta sitten. Nykyään minulla on ihan oma puuhalehti. Onnekseni hän ymmärsi kokeellisen luontoni ja salli minun kehitellä oman, jokseenkin kulmikkaan ja ontuvan kieleni. Jo hänen sinertävän pörröisyytensä ajatteleminen sulattaa yksinäisen viluni. Melkoinen harppaus sieltä kaukaa 130 vuoden takaa, jolloin rovastisedät kirjoittivat fraktuuralla pitkiä mutta ystävällisiä opastuksiaan maan lapsille. TEKSTI Kaisa Raittila KUVAT Lastenkirkon kotialbumi Minä olen PULMU . Sellaisia me Hyvän Paimenen lampaat olemme. Olen karannut pyhäkoulutauluun liimattavien lammastarrojen tarhasta, mutta korostaakseni yksilöllistä identiteettiäni olen ottanut turkkiini vaaleansinisen sävyn. Kiltteyteni on perua italialaiselta serkultani. Minulle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Tunnetko heidän tarinansa. Lehahtelen milloin minnekin tekemättä itsestäni suurtakaan numeroa. Tarinani kirjoittaa Kaisa Raittila, mutta hahmoni piirtää eräs orpo, nimettömänä pysyttelevä sielu. Matti Pikkujämsä piirsi minut melkein kymmenen vuotta sitten Lasten Pyhäkoulun takakanteen. Kutsu kaikin mokomin rauhankyyhkyksi, jos lempeässä siipeilyssäni näet siihen aihetta. Paremminkin olen lohdutuksen ja rohkaisemisen asiantuntija
51 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO PIKKU PÄKÄ täyttää kymmenen vuotta Lapset tekemään lastenkirkkoa Lasten toimitustyön mahdollistaminen on Lastenkirkon päätavoite vuodelle 2020. Toimituksissa on tarkoitus leikkiä, keksiä tarinoita ja taiteilla niin, että Päkä, Pulmu ja Susi Sileä saisivat elämäänsä virtaa lasten ajatusmaailmasta. Lasten kiinnostuksen kohteet ja mielikuvitus ovat oivallista materiaalia hyvän median luomiselle. Haluaisitko sinä tulla mukaan kehittämään tätä toimintaa. 3 Leikkaa lehti ensin kolmeen osaan. 03 4246 5376 Auta minua etsimään kaikki kadonneet lampaat. Mukaan tuleville tarjotaan toimituksen rakennuspaketti. Lastenkirkko on oivallinen tuki 3–8-vuotiaiden mediakasvatukselle. Puuhalehden tehtävien lomassa Päkä ja Pulmu pohtivat hyvän elämän kysymyksiä ja kristillistä elämäntapaa. Parasta olisi, jos lasten toimituksia olisi eri puolilla maata. Lasten ideat vaikuttaisivat niin lehteen kuin Päkän päivä -sovellukseen, josta on tänä vuonna tulossa versio myös Applen mobiililaitteisiin. Ota yhteyttä anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi Lastenkirkon Päkän puuhat ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kestotilaus 28,50/12 kk. Tutkimuspartiolaisten raamatunkertomuksista muodostuu pieni raamattukirjasto, jossa ovat Pyhän kirjan tärkeimmät kertomukset. ! PUUHALEHTI RAAMATUNKERTOMUKSET ASKARTELUARKIT. Päivän päättää Pulmun iltarukous. Jos seurakunnan perhetoiminta ei tavoita kaikkia alueesi lapsia, ehdota isovanhemmille, kummeille ja vanhemmille mahdollisuutta tilata lehti kotiin. Hullunkuriset eläinperheet Leikkaa ja pelaa IHMEELLINEN MAAILMA 3 Askarteluarkit 3 Askarteluarkeista saattaa löytyä muistipeli, hullunkuriset eläinperheet, ainekset pääsiäiskorttiin, enkelinsiipiä mikkelinpäivään tai jouluseimen tarpeet. Kolmeen osaan leikattava lehti tarjoaa kolme itsenäistä osaa: TILAA PÄKÄN PUUHAT -lehti 2.4.2020 mennessä! TILAUKSET lastenkeskus@jaicom.com tai puh
Hän on itsekin maahanmuuttajataustainen, kotoisin Kazakstanista. Hän rikkoo rajoja ja kutsuu perheitä mukaan toimintaan, sanoo varhaiskasvatusyksikön johtaja Sari Ahola. – Olen eräänlainen nivel lasten, TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen vanhempien ja henkilökunnan välillä, kuvailee Vita Linfast tehtäväänsä. – Vitan myötä kulttuurinen monimuotoisuus ja sen näkyväksi tekeminen on saanut uudella tavalla sijaa. Varhaiskasvatussuunitelma velvoittaa meitä tutustumaan kulttuureihin ja uskontoihin, ja Vita on antanut meille eväitä vasun toteuttamiseen, jatkaa Ahola. 2.) kulttuurinen monimuotoisuus suorastaan kukoisti Hösmärissä. Päiväkodissa on 112 lasta, jotka puhuvat 29 eri äidinkieltä. Kysy suoraan, älä oleta! Espoon keskuksessa sijaitsevassa Hösmärin päiväkodissa katsomuskasvatus tuo rikkautta arjen toimintaan. 52 Ideasta käytännöksi ”WORLD INTERFAITH HARMONY WEEK” YK:n yleiskokouksen käynnistämä teemaviikko Hösmärin päiväkoti osallistui 3.– 7.2.2020 ensimmäistä kertaa YK:n yhteisymmärrysviikkoon Viikon aikana järjestettiin yhteisymmärrystä edistäviä tapahtumia. Yhteisymmäryksen viikon keskiviikkona kahvila täyttyi vanhemmista ja lapsista.. Yhteisymmärrysviikolla (3.–7. KATSOMUSKASVATUS INFO Hösmärin päiväkodissa perheet tutustuvat toistensa uskontoihin ja kulttuureihin. Vita Linfast on päiväkodin”kieku”, varhaiskasvatuksen kielija kulttuuriopettaja. Me, jotka olemme pitkään tehneet tätä työtä, olemme joutuneet uudistamaan vanhoja käytänteitä ja ajattelumalleja. YK:n yleiskokous hyväksyi lokakuussa 2010 päätöslauselman, joka julisti helmikuun ensimmäisen viikon maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi kaikkien uskontojen ja vakaumusten kesken. Suomea äidinkielenään puhuvien osuus on noin 40 prosenttia. Eri kulttuureihin ja uskontoihin tutustuminen on luontevaa ja itsestään selvää. Suomessa Yhteisymmärrysviikkoa on vietetty vuodesta 2011 lähtien. Kielija kulttuuriopettaja Vita Linfast ja Ayisha Nazar piirsivät Kiekula-kahvilan lattialle levitettyyn isoon paperiin. – Kiekun tärkeä tehtävä on henkilökunnan osaamisen lisääminen ja mallittaminen
Vanhemmat kiittävät – Lapsen etu ja hänelle merkityksellinen kokemus on, että vanhempia arvostetaan ja että he ovat tervetulleita päiväkotiin. Joku voi kertoa, että äiti meni eilen kirkkoon ja toinen sanoo saaneensa keksiä jossain uskonnollisessa juhlassa, kertoo varhaiskasvatusyksikön johtaja Sari Ahola (keskellä). Tänä keväänä 5-vuotiaille järjestetään vierailuja mm. Lasten ja henkilökunnan kotoa oli tuotu mm. Tea Gash tutkii ikonia. – Varhaiskasvatussuunnitelma on selkeä ja asiat on nostettu siinä tosi hienosti esille. Katsomuskasvatuksen mentorina toimii lastenohjaaja Satu Vainio Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Hösmärin päiväkoti saa mentorointiapua seurakunnasta. Tiistaina toteutettiin paneelikeskustelu, jossa vanhemmat kertoivat uskonnostaan, perheen tavoista ja juhlista. Lapsi voi kysyä vaikkapa, että miksi sinulla on huivi ja miksi tuolla aikuisella ei ole. Kohtaamisten Kiekula-kahvila Kerran kuukaudessa Hösmärin päiväkodin sali muuttuu Kiekula-kahvilaksi. – Katsomuskasvatusta suunnataan tänä keväänä erityisesti 5-vuotiaille. ”Story telling” -päivänä vanhemmat tarinoivat oma kulttuuritaustansa lähtökohtanaan ja perjantaina oli vuorossa ”Song singing", jolloin päästiin laulamaan lauluja eri puolilta maailmaa. Ihmiset ovat ylpeitä omasta taustastaan, Vita Linfast sanoo. Lapset myös värittivät juhliin liittyviä kuvia. 53 Ideasta käytännöksi Moni vanhempi ilahtui, kun päiväkodin hyllyltä tai seinältä löytyi oman kotimaan lippu, puku tai tuttu esine. Se on kehitysvaihe, jolloin arvopohja muodostuu ja lapsi alkaa kysellä asioita, Vita Linfast täydentää. Yhtä lailla tärkeää on, että vanhemmat arvostavat lapsen arkea päiväkodissa ja että päiväkodissa ollaan kiinnostuneita lapsen kotiasioista, sanoo Sari Ahola. muslimien rukousmatto, ortodoksien ikoni, marokkolainen juhla-asu ja Kokkolan kansallispuku. Myös vanhemmat on kutsuttu vierailuille mukaan ja heitä kannustetaan ehdottamaan lisää vierailukohteita. Yhteisymmärryksen viikolla Kiekula oli somistettu eri kulttuureja ja uskontoja edustavilla esineillä ja vaatteilla. Silloin lapset, vanhemmat ja henkilökunta kokoontuvat yhteen kahvittelemaan ja juomaan mehua, tapaamaan toisiaan, leikkimään ja askartelemaan. Hänen kanssaan keskustelevat varhaiskasvatuksen erityisopettaja Minna Soukka-Karvonen ja Natalia tyttäriensä Marian ja Salman kanssa. kuten muslimien ramadanin päättävään Id al-Fitr -juhlaan, kiinalaiseen uuteenvuoteen ja kristilliseen pääsiäiseen. – Perheiltä tullut palaute on ollut hyvin myönteistä. Vita Linfastin mukaan vanhemmat arvostavat lasten mahdollisuutta tutustua eri uskontoihin ja kulttuureihin päiväkodissa. – Lasten uskontoa ja kulttuuria koskevat huomiot ovat usein hyvin konkreettisia. Espoon islamilaisen yhdyskunnan rukoushuoneelle, ortodoksikirkkoon ja Espoon tuomiokirkkoon. Katsomuskasvatuksen suurin hyöty ja opetus on siinä, että se rohkaisee uteliaisuuteen ja ottamaan puheeksi myös uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asioita. – Mentorointi alkoi viime syksynä ja aivan aluksi kartoitimme sitä, mitä katsomuskasvatus voisi olla päiväkodissamme, kertoo Vita Linfast ja jatkaa: – Yhteisymmärrysviikolla toteutimme yhteistyössä tuokion, jossa tutustuttiin erilaisiin juhliin,. Myös vasun katsomuskasvatuksen osuuteen Ahola on tyytyväinen. Kiitos vasu, kiitos katsomuskasvatus! Ahola kiittelee nykyistä vasua ylipäätään. Yhteisymmärrysviikon aikana eri kulttuurit ja uskonnot olivat kaikin puolin erityisen paljon esillä. Yhteisymmärrysviikon keskiviikkona Kiekulan tilat oli somistettu eri uskontoihin ja kulttuureihin liittyvillä esineillä ja vaatteilla
54 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Musiikista hyviä, pyhiä kokemuksia TEKSTI JA TOTEUTUS Eleonora Printz KUVAT Hanna Tuuri Musiikki luo tunteita. Joskus se rauhoittaa, toisinaan saa hyppimään ilosta ja yhtenä hetkenä herkistää kyyneleet poskelle. Musiikki voi olla yhdistävä kokemus – ja usein se on myös pyhä kokemus.
Minut siunaa. Teetkö uuden liiton aina kun joku syntyy. Tuttu ja turvallinen muskarikaava, toistuvat alkuja loppulaulut antavat lapsille ja aikuisille iloa ja uskallusta heittäytyä musiikin vietäväksi. Taaperoilla on jälleen tuttu ja turvallinen olo koko seurakunnan yhteisessä tilaisuudessa. Onko kaikella tarkoituksensa. Mennään taaperoiden ehdolla, tanssitaan toistamiseen huivien kanssa, valitaan vielä yksi rumputai marakassikappale – ja istahdetaan välillä, jos taapero alkaa painamaan sylissä. Tärkeintä on antaa musiikin viedä. Annetaan mahdollisuus musiikin hyvään kokemiseen. Kutsu heidät jumalanpalvelukseen, messuun. Salaisuus on pieni KUKKUU Salaisuus on suuri KUKKUU Salaisuus on ihmeellinen KUKKUU Salaisuus on täydellinen KUKKUU Tärkeintä on antaa musiikin viedä! Kukkuu-kurkistus kevyen huivin takaa. 55 Ideasta käytännöksi Salaisuutesi virsi 929, 1. Sinä suuri ja täydellinen. Sinä tuot minut valoon ja kirkkauteen. Kutsu muskariväki kirkkoon, tutustu heidän kanssaan tilaan etukäteen. Sinä ravitset, sinä suojelet. Minut siunaa. On mahtava tunne, kun taaperot ja vauvat tunnistavat jumalanpalveluksessa tutut muskarilaulut ja muskarista tutun äänen. Läheisyys, halittelu, pusuttelu oman taaperon kanssa on ihanaa seurattavaa! Koko muskariryhmän läheisyys, jos sen saa aikaan, niin se on aivan ihana kokemus. säk., sanat ja sävel Laura Sippola Kuka oon Sinun suunnitelmassas. Hän odottaa jännittyneenä, milloin hän kuulee kukkuu-sanan ja saa kurkistaa huivin takaa. Ei haittaa, vaikka ei osaisi laulaa, tanssia oikein askelin saati soittaa rytmissä. Miksi synnyin tällaiseksi. Pyhä on läsnä helposti aistittavalla tavalla. Ohjaajan täytyy antaa tähän mahdollisuus. Kuka oon, mikä tarkoitukseni. Sinä kaunis ja ihmeellinen. Minut kirkasta Sun valollas ja suojaa rakkaudellas. Taapero piiloutuu jälleen huivin taakse. Kuka oon, Sinun salaisuutesi. Aikuiset haluavat antaa tunteita herättävän kokemuksen taaperolle ja erityisesti seurakunnan muskarissa kokemuksen pyhästä. Tätä leikkiä voisi leikkiä vaikka kuinka kauan. Hetkessä on häivähdys jotain pyhää. Onko maan päällä pala taivasta. Näitä pikkuisia ihmeitä yhdistää musiikki, heidän aikuisiaan yhdistää rakkaus musiikkiin ja sen harrastamiseen. Virsi 929 on täynnä salaisuutta, ihmetystä, pyhää, kiitollisuutta, pyyntöjä. Taapero vaistoaa hyvän. Miksi armosi onkaan ääretön. Onko kaikki Sun vaikutuksessas. Taapero saa aikuisen hyvälle mielelle. Minut siunaa. Salaisuus on tänään pieni ihme, tätä ihmettä voi kantaa, hän osaa ottaa ehkä jo muutaman askeleen. Minut siunaa aamuin illoin. Uudessa Virsimuskari-kirjassa on tämä virsi pureskeltuna myös vauvaryhmään. Taaperot voivat tapittaa toisiaan pitkään, lauluissa toisen lähelle meno luo luottamusta vieraaseen ihmiseen.. Kannattaa rohkeasti uskaltaa kokeilla, heittäytyä virren vietäväksi – voit kokea jotain pyhää
Kun säkeistö loppuu, sisäpiiri liikkuu vastapäivään seuraavan parin luo. Leikkivarjo. – kuljetaan piirissä leikkivarjosta kiinni pitäen – vaihdetaan suuntaa – pysähdytään ja heilautetaan varjo ylös – nostetaan vielä varjo ylös – mennään varjon alle. Visertäkää pienet leivot, viinipuussa tuoreessa. Ollaan pareittain vastatusten sisäpiirissä ja ulkopiirissä. Aurinkomme ylösnousi paistaa voittovuorella. Virttä 955 Rauhaa, ystäväni voi liikkua piirissä vauvojen kanssa keinutellen. Rauhaa, ystäväni, sinulle toivotan. – 4 askelta piirissä vastapäivään – 4 askelta piirin keskustaa kohti – lapsi nostetaan ylös – 4 askelta takaisin piirin kehälle. Virren 105 Aurinkomme ylösnousi sanoitus on kuvailevaa ja kaunista. Nyt on aika katsoa virsikirjaan kevään ja pääsiäisen kautta. Toistetaan sama sarja virren loppusäkeistössä. – kuljetaan piirin keskustaa kohti, ja nostetaan lapsi ylös Rauhaa, Jumalan rauhaa – tullaan takaisin piirin kehälle nyt sinulle toivotan. Lauletaan virsi ja keinutellaan vauvoja sylissä niin että lapset näkevät toistensa kasvot. Kokoon tulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen. seuraavanlaisin askelin: Aurinkomme ylösnousi paistaa voittovuorella. Rauhaa, ystäväni leikkivarjolla: Rauhaa, ystäväni, sinulle toivotan. Virttä 105 voi ”kuvittaa” leikkivarjolla. Rauhaa, Jumalan rauhaa nyt sinulle toivotan. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa. Käydään läpi koko piiri, kunnes ollaan takaisin ensimmäisen parin luona. Tässä vielä muutama yksittäisiin säkeistöihin tai säkeisiin liittyvä idea. Jumalanpalvelussuunnitelmana on pääsiäisen ”virsimuskarimessu”, jonka sisällä on monia isompia ja pienempiä ideoita virsien käyttöön. – pyöritään vauva sylissä ympäri Voi myös kokeilla liikkumista ringissä. Sovitaan aina vuorot. 56 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Shutterstock ja Suvi Sievilä Pikkuväen musiikkia – laulamista, leikkimistä, liikkumista! Edellisessä lehdessä esiteltiin virsimuskarin periaatteita, ja tutustuttiin uuteen talvivirteen. Isompien kanssa voidaan leikkiä myös ”paikanvaihtoa” eli kun varjo on ylhäällä, ”ystävykset” vaihtavat paikkaa. Vauvaryhmässä säkeistön voi tanssia esim. Lämmin valo sieltä loistaa surut, murheet hajottaa. Sanotaan tai lauletaan säkeitä rauhallisesti. – nostetaan leikkivarjoa ylös, – katsotaan ”alta” keitä on paikalla – nostetaan varjoa ylös – mennään varjon alle
Palstalle on etsitty myös muita kirjoittajia ja ideoijia, sisällön mukaan. Tämä on toteutunut myös perhemessujen suunnittelussa, kun olemme etsineet ja löytäneet erilaisia toteutustapoja ympäri Suomen seurakuntakuntien. Pikkuväki-lehden nimenmuutos Pieni on Suurin -lehdeksi muutti myös musiikkipalstan nimen, mutta periaatteet pysyivät samoina: uuden (lähes aina uuden) musiikillisen materiaalin esittely, joka on sidottu – ollaan kyykyssä ja noustaan venytellen ylös – pyöritetään käsiä sivuille nostaen – halataan itseä – pyöritään ympäri/pyöritetään lantiota – tehdään kyykkyliikkeitä Rohkeasti virsiin kiinni! Sanoihin, pieniin lauseisiin. Raikkaina kohtaan ne uudelleen. Nyt on aika – ainakin toistaiseksi tässä kouluttajaroolissa – sanoa tälle palstalle näkemiin. Harjoitellaan virttä 88 Lensi maahan enkeli. Vuonna 2007 maaliskuussa työpaikkani vaihtui silloiseen Seurakuntien Lapsityön Keskukseen, ja yhdeksi työtehtäväkseni tuli sekä musiikkipalstan että erilaisten jumalanpalvelussuunnitelmien tai perhemessujen ideoiminen ja tekeminen. Kun lause toistuu – esim. Tämän jälkeen lauletaankin virren 334 Armon lapset riemuitkaa ensimmäinen säkeistö, jolloin kaikki soittavat yhdessä: Armon lapset riemuitkaa, soittakaa ja veisatkaa. Kiitos kaikesta siitä työstä, jota eri puolilla teette. Lapset tykkäävät jumpata! Mari lähtee Malmille! Olin Pikkuväki-lehden (Pieni on Suurin -lehden edeltäjä) käyttäjäkuntaa jo 1990-luvulla. Soitetaan A-osassa marakasseja neljäsosapulssissa. lehden muuhun teemaan ja joka palvelee musiikkikasvatuksellisesti niin seurakuntien kuin päivähoidonkin työntekijöitä. Odotan sitä jo innolla! Kiitän koko Pieni on Suurin -lehden lukijakuntaa näistä yhteisistä vuosista. Pikkuväki-lehteä niissäkin kohdin käsissämme pyörittelimme. Moni uusi laulu on saanut ensijulkaisunsa varhaiskasvatuksen lehtien sivuilla. Tutuiksi tulivat niin hartausideat kuin Kaija Eerolan tekemä Pikkuväen musiikki -palsta. Melodian pätkiin, säkeisiin. Lauluista kiitän, aamuista kiitän. Kiitos tuokaa Herralle, pelastuksen tuojalle. Lähden kanttorin töihin Helsingin Malmin seurakuntaan. Työparina messuaukeaman teossa on ollut Anita Ahtiainen. 57 Ideasta käytännöksi SOITTAEN: Lauletaan nimilauluna Orkesterilaulun A-osaa: Hanna tässä soittaa, soittaa, soittaa, Hanna tässä soittaa marakassia. Jatkakaamme yhdessä sitä työtä. Järjestön tehtävä on jakaa hyviä käytäntöjä. Virttä ei tarvitse laulaa kokonaan. Se on arvokasta. LIIKKUEN: Liikutaan ja voimistellaan virren 967 Nousta sain aamuun -sanoihin liittyen. säkeistöjen sanoja kannattaa kerrata ja toistaa. Ohjaaja puhuu sanoja tehden samalla liikkeitä, joissa lapset ovat mukana. Jumalan luomiskauneuteen. Olin itse mukana tuossa tiimissä kanttorina. Liikkeet voisivat olla myös alustalla tehtäviä venyttelyliikkeitä tai lihaskuntoliikkeitä. Monet lukijat ovat tulleet tutuiksi myös koulutuksissa ja erilaisilla neuvottelupäivillä. Esimerkiksi: Nousta sain aamuun, lintujen lauluun. 2000-luvun alkupuolella veimme Hakunilan seurakunnan jumalanpalveluselämää rohkeasti eteenpäin seurakunnan lapsija perhetyöntiimin kanssa. B-osan ensimmäisessä puolikkaassa soitetaan rumpua puolinuottisykkeessä (kaksi kertaa tahdissa). Liitymme pienilläkin säkeillä yhteiseen lauluun. On ollut kantelekoulua, kirkkomuskarimateriaalien esittelyä, uudistetun Lasten virsi -kirjan lauluja. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta – niin kaikki soittavat. Ja kun lehti on järjestön lehti, niin tätä palstaa ohjailee järjestön musiikkikouluttaja. Olkaa rohkeita! Pitäkää hyvästä kiinni! Musiikkipalsta ja jumalanpalvelussuunnitelmat jatkavat tietenkin lehdessä. Tälläkin tavoin toteutuu missiomme ”jotta lapsen ja nuoren ääni kuuluisi tulevaisuuden kirkossa ja yhteiskunnassa”. Luetaan lehteä ja pistetään hyvät, omat ideamme myös jakoon! Aurinko tanssii, halleluja! Mari Torri-Tuominen. Virsimuskari-kirjassa on erilaisia tömistyksiä yms. Pikkuväen musiikki eli lehden teemojen mukaan, ja siinä näkyi ylipäätään seurakunnan musiikkikasvatuskentän kehittyminen ja sieltä kuuluvat tarpeet
Pikkuruinen varsi puskee kuoren läpi. 58 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Vain Jumala kuulee, kun pieni siemen rapsahtaa rikki maan alla. Sydän sykkii hiljaa. KUVA Taru Rantala / Vastavalo Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Se on elämän ääni. Pääsiäisen aamuna se alkoi uudestaan. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari
59 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Vastaukset eivät vakuuta, ja Jänis lähtee maailmalle ottamaan asiasta selvää. Vauvaa joutuu odottamaan pitkään. 60 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO MARIA FRENSBORG, MAIJA HURME Minä ja uusi vauva PETR HORÀ?EK Paras paikka maailmassa Misan äidille syntyy pian vauva! Vaikkei Misa olekaan aivan varma siitä, miten vauva pääsee mahasta pois. Hurmaava tarina kuljettaa lukijaa laaksojen ja metsien läpi, rantoja pitkin ja vuorten yli. ”Eikö vain meidän niittymme olekin paras paikka maailmassa?” kysyy Jänis muilta metsän eläimiltä, ja kaikki ovat samaa mieltä. Sekin, että vauvat voivat tulla perheisiin monella eri tavalla. Kuka tietää, ehkä jossain on vielä kotiniittyäkin kauniimpi ja parempi paikka. Ja miten se ylipäänsä on mahaan joutunut. ISBN 9789523541832 Hinta 21,00 ISBN 9789523541849 Hinta 19,50 Suuria kysymyksiä 21,00€ Kaunis tarina onnesta ja ystävyydestä 19,50 €. Lopulta se kasvaa kertomukseksi ystävyydestä ja onnesta. Asiat alkavat selkiintyä. Mihin Jänis lopulta päätyykään. Mitä ihmettä vauva tekee mahassa kaiket päivät. Misa pääsee mukaan neuvolaan, ja äiti ja isä jaksavat vastailla Misan kysymyksiin. ”Mutta miksi?” jatkaa Jänis, joka rakastaa kyselemistä