1 Teema 2 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO Pääsiäisen perinteet elävät Ovet auki katsomuskasvatukselle Rakentavaa vuoropuhelua Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön
Kirjaa ravistamalla, kääntelemällä tai silittämällä tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. ISBN 9789523543324 Hinta 19,00 JOHANNA NORDBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat pääsiäinen Upouusi puuhakirja Lastenkirkon loistavilta tekijöiltä! Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Molli yrittää tehdä kaikkensa, jotta sen ei tarvitsisi maistaa uutta ruokaa. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATRI KIRKKOPELTO Molli ja hirveä herne Mollin ystävä Sisu on laittanut ruokaa. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa pääsiäisen sanoman äärelle. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. Molli odottaa herkkuja vesi kielellä, mutta lautaselle ilmestyykin jotain omituista: vihreitä pieniä palluroita! Missä ovat Mollin lempiruuat. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. ISBN 9789523543812 Hinta 5,44 Pääsiäinen Upouusi puuhakirja! 5,44 € UUTUUS! UUTUUS! Missä ovat Mollin lempiruuat. Tarvitaan pienen lukijan apua, että Molli saadaan maistamaan ruokaa ja muistamaan ruokatavat! Molli-sarjan uudet, perheen pienimmille suunnatut kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. 19,00 €. Hekotuttavan hauska kirja käsittelee perheille tuttua, usein pulmia aiheuttavaa aihetta lämmöllä
ISBN 9789523543324 Hinta 19,00 JOHANNA NORDBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat pääsiäinen Upouusi puuhakirja Lastenkirkon loistavilta tekijöiltä! Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. 3 Teema Sain pingviinin isosiskolta, kun äiti meni sairaalaan ja mää synnyin. Eveliina, 4 vuotta Eveliina käy päiväkerhoa Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Se pitää mulle seuraa. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa pääsiäisen sanoman äärelle. Hekotuttavan hauska kirja käsittelee perheille tuttua, usein pulmia aiheuttavaa aihetta lämmöllä. Kirjaa ravistamalla, kääntelemällä tai silittämällä tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Molli yrittää tehdä kaikkensa, jotta sen ei tarvitsisi maistaa uutta ruokaa. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Se on ollut matkoillakin mukana. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala haastatteli lapsia heidän lempileluistaan. LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATRI KIRKKOPELTO Molli ja hirveä herne Mollin ystävä Sisu on laittanut ruokaa. Molli odottaa herkkuja vesi kielellä, mutta lautaselle ilmestyykin jotain omituista: vihreitä pieniä palluroita! Missä ovat Mollin lempiruuat. Tarvitaan pienen lukijan apua, että Molli saadaan maistamaan ruokaa ja muistamaan ruokatavat! Molli-sarjan uudet, perheen pienimmille suunnatut kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. ISBN 9789523543812 Hinta 5,44 Pääsiäinen Upouusi puuhakirja! 5,44 € UUTUUS! UUTUUS! Missä ovat Mollin lempiruuat. 19,00 €
4 Teema PERHEIDEN KANSSA "Vahvistetaan hyviä arvoja ja välitetään kulttuuriperintöä" TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Sonja Meskanen Lempääläisen Vartiaisen perheen vanhin lapsi, Oona, aloitti päiväkotitaipaleensa vuonna 2006, Aleksi vuotta myöhemmin ja Teemu vuonna 2016. Tuona vuonna uuden varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun myötä uskontokasvatuksen tilalle tuli katsomuskasvatus. Perheen toive katsomuskasvatukselle:
Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Erityisesti joulun alla oli mietittävä tarkasti, millä tavalla asioista kertoi, jottei toteutuksiin olisi sisältynyt minkäänlaista tunnustuksellista elementtiä. Tärkeää on myös vahvistaa lapsen omaa tunnetta, esimerkiksi ajatusta siitä, että ”tämä meidän perinne jouluna on tärkeä, vaikka toisella perheellä sitä ei ole”. Vartiainen toteaa, että uskonnolliset tai katsomukselliset asiat ovat ylipäätään varsin vähän esillä – niin päiväkodeissa kuin suomalaisessa kulttuurissa ylipäätään. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin tuona ajankohtana käyttöön. – Päiväkodissa oli haasteellista suunnitella töitä katsomuskasvatuksen näkökulmasta, kun taustalla oli suht pitkä aika seurakunnan työssä. Muukin yhteistyö seurakunnan kanssa on edelleen mahdollista verkostoyhteistyön näkökulmasta. Lopuksi kokemusasiantuntijan näkemys. Suomessahan uskonnosta puhuminen tuntuu olevan vähän tabu. Vartiainen työskentelee seurakunnassa lastenohjaajana. Itse uskon kuitenkin niin, että kristillinen, Raamatun kautta tapahtuva opetus on erinomainen keino myös arvojen välittämiseen. Vartiainen tiedusteli toimittajan pyynnöstä vapaavalintaisesti 6-vuotiaan, eskariin siirtyneen poikansa näkökulmia: Millainen teille esitetty seurakunnan työntekijöiden tekemä adventinajan tervehdysvideo oli. Mutta ei meidän vanhempien kanssa ollut mitään sen suurempia suunnitelmia tai palavereja katsomuskasvatukseen liittyen. Uuden vasun myötä varhaiskasvatukseen ei sisälly enää tunnustuksellista uskontokasvatusta. ”Luistelu ja sählyn pelaaminen!” Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä tehtävänä. ”Tosi tylsä, ei siinä ollut mitään kivaa.” Mikä on parasta eskarissa. Uskon, että vanhimpien lastemme arvot pohjautuvat osittain myös näihin kokemuksiin, perheen äiti Tuula Vartiainen pohtii. – Uskonnollisista tilaisuuksista kerrottiin aina etukäteen ja lupa lapsen osallistumiseen kysyttiin. Viitisen vuotta sitten hän oli vajaan vuoden ajan lastenhoitajana päiväkodissa Tampereella. – Siitä syystä olin vähän kuutamolla siitä, mitä kaikkea päiväkodissa tehtiin. En kuitenkaan ajattele nykylasten menevän pilalle sen takia, että uskonnollisuus on vähentynyt päiväkodeissa. Kunkin lapsen katsomuksellisia asioita ja tavoitteita pohditaan vanhempien kanssa käytävissä kasvatuskeskusteluissa. Varhaiskasvattajilta vaaditaan suurta herkkyyttä tarttua lasten pohdintoihin ja kysymyksiin. Vartiainen totesi varsin pian haluavansa työskennellä mieluummin seurakunnassa. Yritin keskittyä yleiseen jouluisen tunnelman luomiseen. – Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä elementtinä. Kirkkoon kuulumattomille lapsille tulee tuolloin järjestää päiväkodissa muuta ohjelmaa. He tapasivat pitää noista seurakunnan työntekijän vierailuista. – Uskon, että nekin voivat olla välittämässä lapsille hyviä arvoja. Perinteistä seurakuntien ja päiväkotien välistä yhteistyötä edustaa lähinnä lasten osallistuminen pääsiäisvaelluksiin ja joulukirkkoihin. 5 Teema – Kahden vanhimman lapsemme aikana taidettiin puhua ihan pyhäkouluhetkistä. – Jos olisin jäänyt pitemmäksi aikaa päiväkotiin, katsomuksellisiin asioihin ja eri valintoihin olisi tullut varmastikin rutiinia ja uusia oivalluksia. Uskonnollisista tai katsomuksellisista asioista ei tullut puhuttua myöskään toisten vanhempien kanssa. Hän koki, että vanhempia ei myöskään osallistettu siihen kovin aktiivisesti. Niissäkin toteutuva kasvatus voi korostaa esimerkiksi anteeksiannon, suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen tärkeyttä. PERHEIDEN KANSSA. Pidän muutenkin matalan profiilin, lapsilähtöisestä opetuksesta. Hyviä arvoja Vartiainen toteaa, että hänen lapsensa päiväkodissa seurakunnan työntekijän pitämät tunnit ovat korvautuneet esimerkiksi satuhetkillä. Epätietoisuutta katsomuskasvatuksesta Vartiainen kertoo, että hänellä oli varsin vähän tietoa nuorimman lapsensa katsomuskasvatuksesta tämän ollessa päiväkodissa. Vartiainen toivoo, että päiväkodeissa olisi jatkossakin riittävästi seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Samalla on varmasti hyvä, että päiväkodissa käsitellään eri uskontoja. Vasussa ajatuksena on, että nyky-yhteiskunnan moninaisuutta ymmärtääkseen lasten tulisi oppia myös uskontojen ja muiden katsomusten todellisuutta laaja-alaisesti ja monipuolisesti: keskustelut, yhdessä ihmettely, tutkiva oppiminen ja retket tuovat katsomusten maailman lasten tasolle. – Päivähoidon arki koostuu tietysti paljolti muista asioista. – Koska päiväkodeissa ei ole enää varsinaista uskontokasvatusta, olen miettinyt tarkemmin sitä, miten uskonnollinen näkökulma näkyy kotimme omassa kasvatuksessa. Raamatunkertomukset jäivät heidän mieleensä. Vartiainen kertoo, ettei hän seurannut aktiivisesti lapsen päiväkotiryhmän blogia. Vasu-keskusteluissa meidän vanhempien ajatuksia ja toiveita kyllä selvitettiin
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Erätauko – eväitä tasavertaiseen keskusteluun Lasten ja nuorten keskus Me tekijät Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella Me tekijät Tilannekuvia katsomuskasvatusyhteistyöstä 7 kysymystä Vastaajana toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio Kirkon talolta Papin päiväkirjasta Hyviä kysymyksiä 3 4 7 8 13 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Toive katsomuskasvatukselle Pääkirjoitus Vietetäänkö teillä pääsiäistä. Pyhiinvaellus Lähestymme pyhää ihmetellen, hiljentyen ja leikin kautta Kirjahylly ja Nallukka Digileikit Kielten oppimista rennolla otteella Koulu ja kirkko Yhteistyötä Pitäjänmäen malliin Lastenkirkko Hyviä hetkiä Kaverin kotona juhlitaan! Laula – leiki – liiku Urkusatuilemaan Hiljaisuuden ikkuna 8 26 42 20 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Katsomuskasvatus 16 19 20 23 26 29 30 32 36 37 38 40 42 44 46 Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatusnumero seurakunnan ja kunnan katsomuskasvatuksen yhteistyöhön!. Teema Lapsi haastaa katsomaan toisin Kolumni Pääsiäisen perinteet elävät –vai muuttuvatko vain
Toivottavasti viihdyt sen äärellä! 2 2021 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Lapselle tutut asiat ovat luonnollisia ja uudet kiinnostavia. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA BlueOrange Studio / Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Katsomusten tasavertainen tutkiminen ja tutustuminen perustuu jo lapsen oikeuksien julistukseen. Mikä on veden merkitys, mitä se symboloi eri tavalla ajatteleville ihmisille. Miksi ramadanina ei saa syödä?” Katsomuskasvatuksen teemat voivat löytyä myös arkisista elementeistä. Katsomuskasvatus tarjoaa selkeät ja yhdenvertaiset raamit tälle työlle. Tähän lehteen on koottu runsas tietoja vinkkipaketti katsomuskasvatuksen toteuttamiseen. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen, Kaisa Aitlahti, Tiina Hänninen, Minna Kaihlanen, Taina Karvonen, Eleonora Printz, Johanna Routasalo, Satu Reinikainen, Anna-Mari Tukeva KATSOMUSKASVATUSNUMEROSSA ASIANTUNTIJOINA Tiina Haapsalo ja Ilkka Tahvanainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. “Mikä se pääsiäinen on. 5. Siksi myös Pieni on Suurin pureutuu aihepiirin tänä vuonna kahden teemanumeron verran. Se on tärkeää myös lapsen identiteetin kehittymisen kannalta. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numerossa 1/21. 7 Teema Vietetäänkö teillä pääsiäistä. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI. “Millainen on teidän perheen jumala. Me mietimme, uskaltaako hengellisistä asioista puhua ja missä menevät yksityisyyden rajat. Lapsi ei arvota, vaan kysyy lisää. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 84,50 € 12 kk 88 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 36,50€ 12 kk 39,50 € Irtonumero 17,50 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) Kestotilaus 34,50 € 12kk 36,50 € ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Kuinka teillä rukoillaan?” Lasten maailmassa aikuisten monimutkaiset kysymykset muuttuvat yksinkertaisiksi ja käytännöllisiksi. Liittyykö rauhoittuminen katsomuksiin. Aihepiiri on kuitenkin melko tuore ja sen käsittelyyn on toivottu materiaalia erityisesti yhteiskunnan varhaiskasvatuksen puolelta. Katsomusten tasavertainen tutkiminen ja tutustuminen perustuu jo lapsen oikeuksien julistukseen. Miten lapsi käsittää pyhän. Numeron 3/21 mukana koko varhaiskasvatukselle suunnattu liite
Se on pedagogisen suhteen ydintä. Kun aikuinen hiljentyy näiden äärelle, lapsi kokee tulleensa kuulluksi.. 8 Teema TEEMA Lapsen maailma avautuu aikuiselle leikin, piirrosten ja spontaaninen kysymysten kautta
KATJA CASTILLO KM, Oulun yliopisto Projektisuunnittelija, Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa vuodesta 2019 lähtien. Mitä annettavaa 1900-luvun alussa Liettuassa syntyneellä ranskalaisella filosofilla voi olla nykyaikaiseen suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Keskusteluja Philippe Nemon kanssa.) KUKA. Kasvatus 50 (5) Yhtenä kirjoittajana keväällä 2021 ilmestyvässä Lapsen kokoinen katsomuskasvatus -teoksessa. Toiseudesta puhutaan myös pyhyyden kautta. Levinasin filosofiassa on uskonnollinen aspekti. Tehnyt työtä lasten ja perheiden kanssa Oulun helluntaiseurakunnassa vuodesta 2011 lähtien. Valmistui luokanopettajaksi Oulun yliopiston kansainvälisestä luokanopettajakoulutuksesta vuonna 2012, sivuaineina taide ja luovuus pedagogisina työkaluina sekä interkulttuuriset kompetenssit kasvatuksessa. Todellisuudessa lapsella on kuitenkin oma maailmansa, kulttuurinsa ja katsomuksensa. Miksi Castillo sitten haluaa tutkia juuri filosofi Emmanuel Levinasin ajatuksia. Kysymyksiin ei välttämättä ole aina yhtä oikeaa vastausta. – Tämä ulottuvuus tuntui kiehtovalta. Yhteiskunnassa on yhä enenevässä määrin erilaisuuden kohtaamisen haasteita. Miten kohdata toiseus, jota jollakin tavalla jopa pelättiin sanoittaa. Katja Castillo soveltaa kasvatukseen Emmanuel Levinasin filosofiaa ja tarkastelee lapsen ja aikuisen välistä suhdetta, miten se rakentuu dialogisessa mallissa. Pohdin, miten kasvattaja voisi ohjata lasta toisena ja nöyrtyä kasvattajana lapsen maailman äärelle. Tämän hetken lempilainaus Levinasilta: ”Inhimillinen elämä herää huomatessaan toisen, toisin sanoen se on jatkuvassa heräämisen tilassa.” (Levinas 1996, Etiikka ja äärettömyys. Ajattelin, että hänellä voisi olla sanottavaa vallitsevaan tilanteeseen, jossa erilaisuus on yhä näkyvämpää, ja jonka kohtaaminen on läsnä meidän jokaisen arjessa. Elää kolmekielisessä, monikulttuurisessa kodissa suomalaistuneen miehen ja kolmen tyttären kanssa. (Kirjapaja) Useita lyhyitä blogikirjoituksia ”Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa” -hankkeen sivustolla: https://blogs.helsinki.fi/monikatsomukselliset-tilat -varhaiskasvatuksessa TEEMA KU VA Ca sti llo n ko tia lb um i. Pedagoginen suhde Oulun yliopisto on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa, jossa etsitään vastausta JULKAISUT: Castillo & Kukkola (2019) Koloniaaliset subjektin purkaminen ja eettisten subjektifikaatioprosessien mahdollisuus. Uskonto ja katsomuksiin liittyvä erilaisuus on yhteiskunnassamme tällä hetkellä lähes kokonaan vaiettu. Katsomuskasvatuksessa tarvitaan sekä avointa keskustelua että pedagogisesti suunniteltua ohjattua toimintaa. Välimaastoon jää kuitenkin valtavasti ihmisiä, joiden katsomus on jotain näiden väliltä. 9 Teema Lapsi haastaa katsomaan toisin TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock Lasten kysymykset avaavat mahdollisuuden dialogiin aikuisen kanssa. Julkisessa keskustelussa tulevat esiin vain ääripäät. Aikuisen tehtävä onkin ohjata lapsen ajattelua uusiin suuntiin ja kysymyksiin. Kasvatustieteen maisteri ja tohtorikoulutettava Katja Castillo on kiinnostunut selvittämään, miten yhteiskunnassa voitaisiin kohdata eettisesti erilainen ja erilaisuus, ja miten sitä voisi teoretisoida muuten kuin negatiivisuuden kautta. Hän joutui oman ajattelunsa ja taustansa takia sorretuksi ja väkivallan kohteeksi. Hän oli juutalainen ja maahanmuuttaja. Tutkimuksessaan hän käsittelee pedagogisen suhteen uudelleen määrittelyä. – Levinas oli oman elämänsäkin kautta moninaisuuden rajapinnalla oleva ajattelija. – Valitsin tutkimukseni kohteeksi lapset, joita aikuiset pitävät jollain tavalla oman elämänsä jatkeena
Kun lapsi kysyy, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, mikä on kaunista tai mikä on hyvää, tilanne on luonnollinen kasvatuskatsomuksen paikka. Katsomuskasvatusta keskellä arkea Katsomuskasvatus on suhteellisen uusi alue, johon moni suhtautuu vielä varovaisesti, ja joka aiheuttaa myös hämmennystä. – Siinäkin dialogisuus on ollut tärkeää. – Lapsen maailma avautuu aikuiselle leikin, piirrosten ja spontaaninen kysymysten kautta. Levinasin filosofian toimivuutta on testattu Oulussa käytännön työssä sekä kuuntelemalla varhaiskasvattajien kokemuksia. Teoria on läheisessä suhteessa käytännön työn kanssa. Kun aikuinen hiljentyy näiden äärelle, lapsi kokee tulleensa kuulluksi. Katsomuskasvatus ei olekaan enää vain seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyömuoto, vaan se onkin nyt varhaiskasvatuksen tehtävä, mikä haastaa koko työyhteisön. Eettinen pedagoginen suhde vaatii keskustelun kasvattajan ja kasvatettavan välillä. Teoria ei jää vain teoriaksi, vaan keskustelee käytännön työn kanssa. Hänen maailmansa ympärille rakentuu laajempia kokonaisuuksia kasvattajan toiminnan kautta, mikä on mielestäni todella kiehtovaa. Castillo on huomannut, että kaikista peloista ja varovaisuudesta huolimatta varhaiskasvattajat ovat hyvinkin taitavia kes. Se on pedagogisen suhteen ydintä. Juhlia järjestettäessä on huomioitava tasapuolisesti kaikki perheet. Kaiken päälle tulee aikuisten kanssa tehtävä yhteistyö. Perheillä saattaa olla näihin kysymyksiin hyvin erilaisia vastauksia. – Ei ehkä huomata, että lapsi saattaa esittää katsomuksellisia kysymyksiä kesken arkisten touhujen. 10 Teema TEEMA katsomuskasvatuksen kysymyksiin. Lasten kysymyksiin voi löytää uusia, luovia ja mielenkiintoisia tulokulmia, jotka kiehtovat lapsia eri tavoin. Katsomuskasvatuksen vaikeus saattaa kummuta myös kasvattajan omasta pelosta keskustella erilaisista näkemyksistä. Katsomuskasvatuksessa niitä ei välttämättä ole. Lapsi hukkuu helposti erilaisten oppimisalueiden odotusten alle. Katsomuksellisiin tiloihin ei voi lähteä tutustumaan ilman vanhempien tai huoltajien lupaa. Aikuiselta tämä vaatii avoimuutta ja ammattitaitoa olla lapsen asettamassa haastavassa paikassa. – Vanhempien kanssa ei ehkä uskalleta ottaa puheeksi katsomuksellisia asioita, sillä pidämme niitä perinteisesti yksityisinä asioina. Kun aikuinen ei automaattisesti tyrmää vaikeaa kysymystä eikä hiljennä lasta, lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Castillo toimii hankkeen projektisuunnittelijana. Se on dynaaminen ja kiehtova suhde, mikä vaatii kasvattajalta kykyä havainnoida lapsen maailmaa. Hankkeen painopiste on kehittää katsomuskasvatusta osana varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatillisuutta. – Kasvattajan tulisi itsekin olla katsomusten suhteen utelias. Hiljentyminen lasten kysymysten äärelle saattaa olla vaikeaa. Olemme taipuvaisia ajattelemaan, että kasvattajalla tulee olla kysymyksiin valmis vastaus. Katsomuskasvatusta on usein helpompi lähestyä juhlien, perinteiden tai yhteisöjen yhteistyön kautta
Tämä antaa tilaa oikeudenmukaisuudelle ja erilaisuudelle. – Jos lapsi tulee perheestä, joka esimerkiksi edustaa selkeitä rasistisia arvoja, siihen tulee puuttua. – Kun on hieman epävarma omasta ajattelustaan, pystyy kohtaamaan toisen ihmisen nöyrästi ja käymään avointa keskustelua. Avoin keskustelu mahdollistaa enemmän kuin että keskustelisimme vain helpoista asioista. Sitä Levinasin dialogin eettisyys on. Keskustellaan, miten perheissä vastataan elämän suuriin kysymyksiin. Kalenteria tehdessä otetaan puheeksi katsomuskasvatukset vanhempien ja huoltajien kanssa. Ryhmässä voi olla myös lapsia, joiden kotona ei ole lainkaan pohdittu katsomuksellisia kysymyksiä. – Eettisyys on oman elämän kyseenalaistamista. Aikuisten tekemät kysymykset ohjaavat lapsen uteliaisuutta ja laajentavat näköaloja uusiin suuntiin ja kysymyksiin. Tämä tulee sanoittaa lapsille. Emme mielellämme vastaa katsomuksiin liittyviin kysymyksiin. Levinas menee vastavirtaan. Aikuisen tehtävä on myös luoda turvallista tilaa. Emme voi kasvattaa lapsia ajatteluun, ettei maailmassa olisi eri tavalla ajattelevia ihmisiä eikä eri uskontoja. Castillo pyörittelee sanoja ja pohtii, että kyseenalaistamisen sijaan sanan parempi käännös voisi olla kysymyksessä oleminen. Rasistinen maailmankuva ottaa tilan pois kaikelta erilaisuudelta ja pyrkii samankaltaistamaan ihmiset. – Olla avoin toisen ihmisen kysymyksille ja suostua vastaamaan pelkäämättä hankaliakaan aiheita. Muitakin tapoja kasvatuskasvatukseen tulee olla. Perinteiden haastaminen Castillon näkemys on, että uskonnolliset ja katsomukselliset asiat vaikuttavat maailman rauhaan. Aikuisen rooli Katsomuskasvatusta ei voi rakentaa pelkästään lasten kysymysten varaan. Kasvattajan vastuu on tuoda kasvatukselliset kysymykset kasvatusyhteisöön. Kasvattajat tarvitsevat pikemminkin herättelyä siihen, että he osaavat tämän. – Kun lähdetään pois tutusta päiväkotiympäristöstä ja vieraillaan eri uskontojen pyhissä tiloissa, lapsilla herää paljon kysymyksiä aivan luonnostaan. Oulussa on pohdittu muun muassa varhaiskasvattajan herkkyyden herättelyä reflektiivisen päiväkirjamallin muodossa. Juhlakalenteri on mainio työkalu, jota kasvattaja voi käyttää. Jostain syystä monet pelkäävät käyttää katsomuskasvatuksessa omaa ammattitaitoaan, mikä muilla kasvatuksen alueilla toimii erittäin hyvin. – He ovat siinä ehkä taitavampia kuin itse tiedostavat. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut eri juhlista, niiden näkökulmista sekä yhteinen suunnittelu toimivat myös osana katsomuskasvatusta. Katsomukset eivät katoa, pikemminkin niitä tulee enemmän ja ne tulevat lähemmäksi. Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeen aikana pääkaupunkiseudulla toteutetussa osahankkeessa lapsiryhmät ovat käyneet tutustumassa erilaisiin uskonnollisiin tiloihin. – Kyky keskustella katsomuksellisista asioista mahdollistaa sen, että maailmassa voi olla rauhaa. Kasvattajan vastuu on johdattaa keskusteluja aikuisen otteella. Se ei ole moraalisääntöjä, vaan jotain syvempää, mikä haastaa minua ihmisenä. – Jos olen valmis kohtaamaan toisen ihmisen, en lokeroi häntä valmiiksi ennakkoluulojen kautta. Vaikka pintaan voi nousta vaikeitakin kysymyksiä ja keskustelut käydä osin haastaviksi, jännitteisyys ei ole negatiivinen asia. Eettinen dialogi Levinasin filosofian mukaan dialogisuuden ytimessä on eettisyys, avoimuus tulla toisen ihmisen haastamaksi. Emme pidä olla kyseenalaistettuina. Tulevaisuudessa heitä on yhä enemmän.. – Vanhempien kanssa voidaan laatia yhteinen juhlakalenteri. Itselleni tämä on ollut uusi ja raikas näkemys eettisyyteen. On helpompi käydä keskustelua, jos ei ole jo valmiiksi lyönyt lukkoon omaa ajatustaan. Tuntuu epämukavalta, että joku kyseenalaistaa minun tapani olla ja elää. Aikuisen tehtävä on antaa lapselle työkaluja tulla toimeen erilaisten uskontojen ja uskomusten maailmassa. – Elämme maailmassa, jossa katsomukset ovat läsnä. Eri kulttuureista maahamme tulevat ihmiset tuovat meille näkyväksi sen, mitä on jo aiemmin ollut. Suomalainen haluaa pitää oman katsomuksensa itsellään. 11 Teema kustelemaan katsomuksista lasten kanssa. Levinasin ajattelussa ilman hankalaa tunnetta ja ihmisen sisällä olevaa liikettä ei ole eettisyyttä. Katsomuskasvatuksella on paikka tässä ajassa. Katsomuskasvatus on siis tärkeää ja välttämätöntä. Lasten kysymysten lisäksi katsomuskasvatuksen voi rakentaa perinteisten juhlien ja kulttuuriperinnön ympärille, joita tutustuminen kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin tiloihin täydentävät. Työkaluja kasvatuskatsomukseen Varhaiskasvatuksen perusteet (2018) antaa hyvät työkalut katsomuskasvatukseen. Pienemmillä paikkakunnilla ainoa mahdollinen vierailukohde on tavallisesti kirkko. Meidän pitäisi olla avoimia ja tulla toisen haastamaksi
Lapselle on merkityksellistä, että muut ryhmän lapset vierailevat myös jossain hänelle tärkeässä paikassa. Lapsi tarvitsee kuitenkin myös valmiita vastauksia, suvun ja perinteen ääntä. Kaikki nämä taustaäänet pitäisi pystyä tuomaan esiin. Toivon, että lapset löytävät itselleen mielekkään vastauksen, ei välttämättä sitä, mikä itselleni on mielekäs. Lapsi saa esitellä itselleen jo jotain tuttua ja saa olla vierailun kohteessa ikään kuin asiantuntijana. Oman lapsen kohdalla tilan antaminen voi tehdä tiukkaa. Käytäntö osoitti toisin. Castillo kannustaa haastamaan perinteitä. Se auttaa heitä sietämään epävarmuutta myös omassa elämässään. Ehkä se olisi ollut omalla tavallaan vahvistamassa koulun ja muun elämän välistä suhdetta Vanhemmankaan ei tarvitse tietää kaikkea Castillo kohtaa katsomuskasvatukseen liittyviä kysymyksiä myös työajan ulkopuolella. Lapsena kirkkoon tutustuminen oli hänen mielestään mukavaa ja kiehtovaa. – Toivoisin, että uskaltaisimme varhaiskasvatuksessa laajentaa yhteistyön mahdollisuuksia. Aloittaessaan tutkimuksensa Castillo ajatteli katsomuskasvatuksessa riittävän, että kasvattaja ja lapsi kohtaavat toisensa eettisesti ja aidosti. Kolme pientä lasta haastaa aiheen pariin myös kotona. Voisiko päiväkoteihin pyytää vierailulle muidenkin uskontojen kuin kirkon edustajia. Sen saavuttaminen vaatii oman ajattelun testaamista monellakin eri tavalla. Olen ehkä nyt herkempi kuulemaan heidän kysymyksiään. Castillo on pyrkinyt muokkaamaan omaa ajatteluaan antaakseen lapsilleen mahdollisuuden löytää omat vastauksensa. – Myös vanhempien ja suvun äänellä on merkitystä. Hankkeen ja tutkimuksen myötä valmiita vastauksia tulee tarjoiltua yhä varovaisemmin. – En vastaa heidän kysymyksiinsä heti itselleni tutuimmalla tavalla. Oman ajattelun ja käyttäytymisen muutos on synnyttänyt lasten avointa uteliaisuutta äitiä kohtaa, eikö hänellä olekaan valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Jos he vaikkapa epäilevät Jumalan olemassaoloa yritän ajatella, että se on hyvä juttu. – On ihan tervettä, että lapset oivaltavat, etteivät aikuisetkaan tiedä kaikkea. Voisiko lapsiryhmä vierailla vaikkapa moskeijassa tai Pelastusarmeijan tiloissa, jos se on jollekin lapselle tärkeä paikka. Lapselle on tärkeää, että hän voi ankkuroitua johonkin. Lisäksi kasvattajan omilla kokemuksilla ja näkemyksillä on iso merkitys, miten katsomuskasvatus toteutuu käytännössä. – En pidä ongelmallisena, että vanhemmat myös vastaavat lastensa kysymyksiin. Oman ajattelun haastaminen on ollut hänelle tuttua lapsuudesta lähtien. En yritä poistaa lapsilta epäilyn tunnetta, vaan yritän antaa heille työkaluja ajatella asiasta eri tavoin. TEEMA. – On tärkeää, että katsomuksellisiin kysymyksiin on itselle jokin mielekäs vastaus. – Nyt olen miettinyt, miltä olisi tuntunut, jos olisimmekin vierailleet tuolloin myös minulle tärkeässä paikassa. Se on julkisen kasvatuksen tehtävä. Sen kautta tulen toimeen sen epävarmuuden kanssa, mitä lasten kysymykset nostavat. Se auttaa heitä sietämään epävarmuutta myös omassa elämässään. 12 Teema On ihan tervettä, että lapset oivaltavat, etteivät aikuisetkaan tiedä kaikkea. Castillo kuulu itse vähemmistöuskontokuntaan. Toisaalta lapsi tarvitsee myös valmiita vastauksia, suvun ja perinteen ääntä. Julkisen kasvatuksen näkökulmasta ankkurointia tulisi kyseenalaistaa tasapuolisesti kaikkien lasten kohdalla, ei ainoastaan niiden, joilla on uskonnollinen identiteetti. Millainen kokemus se olisi ollut minulle lapsena. Pyrin laajentamaan heidän ajatteluaan ja kerron, että kysymyksiin voi olla monenlaisia eri vastauksia
TEEMU TOIVONEN Kirjoittaja on yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopistossa. Trullit eli noidat kiersivät tekemässä tihutöitään palmusunnuntaita seuraavana lauantaina, jolloin kristillisen perinteen mukaan Kristus Jumala lepää haudassa, ja näin ajateltiin, että pahan voimat olivat juuri tuolloin valloillaan. Koristellut pajunoksat siunataan pyhitetyllä vedellä ennen kuin niillä lähdetään toivottamaan Jumalan siunausta tulevaksi vuodeksi. Suomessa palmunoksat korvataan kevään ensimmäisillä ”kukilla”, Virpominen keskittyy lähinnä läheisiin, vanhempiin, kummeihin ja naapureihin, ja on jäänyt melkein yksinomaan lasten vastuulle, vaikka sillä voisi olla laajempaakin yhteisöllistä ulottuvuutta. Tästä juontaa nimitys palmusunnuntai ja lukemattomat kristillisten kirkkojen perinteet kautta maailman liittyen palmunlehviin tai vastaaviin oksiin. Nykyisellään virpominen keskittyy lähinnä läheisiin, vanhempiin, kummeihin ja naapureihin, ja on jäänyt melkein yksinomaan lasten vastuulle, vaikka sillä voisi olla laajempaakin yhteisöllistä ulottuvuutta. Ortodoksisen kirkon perinne alleviivaa pääsiäisen merkitystä kuitenkin monella tavalla viikkoja ennen pääsiäistä ja viikkoja sen jälkeen: pääsiäistä edeltävään kuuden viikon mittaiseen suureen paastoon valmistaudutaan ensin kolmen viikon ajan, sen päätyttyä juhlitaan Kristuksen kärsimyksiä viikko ja lopulta juhlakausi kestää 50 päivää aina helluntaijuhlaan asti. Juhla perustuu evankeliumin kertomuksiin, joissa Kristus saapuu Jerusalemiin ratsastaen aasilla. Tapa on ollut aikanaan koko elämänpiirin kattava: talonemännät ovat virpovitsoilla siunanneet läheisten lisäksi mm. Ihmiset ottavat hänet vastaan kuin kuninkaan heiluttaen palmun ja oliivipuun lehtiä, voiton ja rauhan symboleja. 13 Teema pajunoksilla kissoineen. Sitä on kutsuttu ortodoksienkin piirissä pääsiäisen esijuhlaksi, ja se aloittaa suuren viikon, Kristuksen kärsimysten viikon, mutta on kuitenkin erillinen juhlansa. Tapaperinteen juuriin ja merkityksiin perehtyminen, vähemmistön jopa loukkaantumisen huomioiminen ja käsittely, haastavat parhaimmillaan enemmistöä tiedostamaan vähemmistön tärkeinä pitämiä asioita, mutta luovat myös vähemmistöyhteisölle mahdollisuuden sanoittaa perinteitään toisille ymmärrettävällä tavalla – ja tulla kuulluksi.. KOLUMNI KUKA. kotieläimiä. Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, vaikka se suomalaisessa kulttuurissa onkin typistynyt lähinnä pidennetyksi lasketteluja lomailuviikonvaihteeksi kevättalven keskelle. Tällaisena se on otettu mukaan myös UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön kansalliselle listalle. tuksia: hyvän toivottamista ja pahan tekemistä. Millaista iloa tuottaa lapselle tilanne, jossa kotona ja omassa yhteisössä opetetaan virpomisen pyyteetöntä siunausta tarkoittavaa merkitystä ja samalla ympäröivä yhteiskunta vähättelee tällaisia arvoja. Lasten karnevalistisia pukuja virpomaan mennessä puolustetaan perinteiden elämisellä ja lasten harmittomalla leikillä, ilon tuottamisella lapsille. Tihutyöt olivat paikoin todella ikäviäkin niiden kohteille, eivätkä tarkoitetut ainakaan minkäänlaiseksi siunaukseksi. Mediassa näyttää viime vuosina tulleen tavaksi samaistaa pääsiäinen palmusunnuntaihin, yhteen suurista kristillisistä juhlista, jota vietetään viikko ennen pääsiäistä. Nämä eri perinteet ovat eläneet omaa elämäänsä pisteeseen, jossa on hyvin vaikea pitää esillä perinteiden toisilleen lähes vastakkaisia tarkoiPääsiäisen perinteet elävät – vai sekoittuvatko vain. Nämä ovat varmasti perusteltuja näkemyksiä sekulaarissa yhteiskunnassa ja mediassa, mutta kristillisen evankeliumin julistamiseen sitoutuneilta tahoilta perustelut vaikuttavat hiukan laiskoiltakin ja herättävät kysymyksiä. Lastenkulttuurin osana virpominen on levinnyt myös laajempaan käyttöön Suomessa ja sekoittunut länsisuomalaisen trulliperinteen kanssa. Miten välinpitämättömyys toisen pyhää kohtaan edistää dialogia. Tällainen yksittäinen, mutta näkyvä ja tunnettu vähemmistön tapa voi toimia erinomaisena kutsuna dialogiin. Näin seurataan venäläistä tapaa, joka on säilynyt vahvana karjalaisortodoksisessa perinteessä. Kulttuuristen ilmiöiden taustoihin perehtyminen ja niiden esillä pitäminen lienevät olennaisin asia, jolla dialogia voidaan ylläpitää ja edistää
Toimintamalli on kehitetty ja sitä on testattu Itä-Helsingin viidesluokkalaisten kanssa, mutta se soveltuu myös muille vuosiluokille. Tässä toimintamallissa koulussa tehtävää työtä toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. ISBN 9789523543003 Hinta 29,90 UUTUUS! Käytännönläheinen materiaali 29,90 € UUTUUS! Kaikille jotka rakastavat luonnossa leikkimistä 25,00 €. Hän on kirjoittanut aiheesta useita teoksia, muun muassa Hyppää hippaa (2020). ISBN 9789523543492 Hinta 25,00 ANETTE HENTTINEN Salatut elämäntaidot Tunneja ryhmätyöskentelytaitojen treeni Salatut elämäntaidot on toimintamalli alakouluikäisten tunneja ryhmätyöskentelytaitojen vahvistamiseksi. Tämä materiaali on käytännönläheinen 10 opetuskerran paketti tunneja ryhmätyöskentelytaitojen opetukseen. Kirjan luontoleikit sopivat lapsiperheille, kerhonohjaajille, kasvatuksen ammattilaisille sekä kaikille, jotka rakastavat luonnossa leikkimistä. 14 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SATU-MARIA RUOTSALAINEN Luontoleikkikirja Kaikki, mitä tarvitaan luontoleikkiin, löytyy luonnosta! Vain tämä pieni kirja taskuun ja ympäristö avautuu uudella tavalla kaikenikäisille luontoliikkujille, -taiteilijoille ja -tutkijoille. Salatut elämäntaidot -toimintamallin käyttöönotto avaa mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa ja oppilaiden tarpeet huomioivaa työtä kouluissa. Satu-Maria Ruotsalainen on liikunnanja mindfulness-ohjaaja, joka toimii lasten liikunnan kouluttajana ja koulutusmateriaalien suunnittelijana. Lapsen on helppo havainnoida kirjan leikkivinkkejä selkeiden kuvien avulla, joita lyhyet ohjeistukset täydentävät. Materiaalia on sekä 45 että 90 minuutin kokonaisuuksiin
Hän on kirjoittanut aiheesta useita teoksia, muun muassa Hyppää hippaa (2020). Sivut 20–22. Kirjan luontoleikit sopivat lapsiperheille, kerhonohjaajille, kasvatuksen ammattilaisille sekä kaikille, jotka rakastavat luonnossa leikkimistä. Lapsen on helppo havainnoida kirjan leikkivinkkejä selkeiden kuvien avulla, joita lyhyet ohjeistukset täydentävät. 23 Tilannekuvia katsomuskasvatusyhteistyöstä KUVA Suvi Sievilä Kirkkonummella katsomuskasvatuksen yhteistyölle on vuosien aikana työstetty selkeät ja toimivat rakenteet. 20 Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella s. ISBN 9789523543003 Hinta 29,90 UUTUUS! Käytännönläheinen materiaali 29,90 € UUTUUS! Kaikille jotka rakastavat luonnossa leikkimistä 25,00 €. Tässä toimintamallissa koulussa tehtävää työtä toteutetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SATU-MARIA RUOTSALAINEN Luontoleikkikirja Kaikki, mitä tarvitaan luontoleikkiin, löytyy luonnosta! Vain tämä pieni kirja taskuun ja ympäristö avautuu uudella tavalla kaikenikäisille luontoliikkujille, -taiteilijoille ja -tutkijoille. Toimintamalli on kehitetty ja sitä on testattu Itä-Helsingin viidesluokkalaisten kanssa, mutta se soveltuu myös muille vuosiluokille. 15 Me tekijät Me tekijät 15 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. s. Materiaalia on sekä 45 että 90 minuutin kokonaisuuksiin. Salatut elämäntaidot -toimintamallin käyttöönotto avaa mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa ja oppilaiden tarpeet huomioivaa työtä kouluissa. Yhteistyöstä iloitsevat Nina Hotma (vas.), Hannele Stafford, Nina Raninen ja Katja Aalto. Tämä materiaali on käytännönläheinen 10 opetuskerran paketti tunneja ryhmätyöskentelytaitojen opetukseen. Satu-Maria Ruotsalainen on liikunnanja mindfulness-ohjaaja, joka toimii lasten liikunnan kouluttajana ja koulutusmateriaalien suunnittelijana. 16 Erätauko – eväitä tasavertaiseen keskusteluun s. ISBN 9789523543492 Hinta 25,00 ANETTE HENTTINEN Salatut elämäntaidot Tunneja ryhmätyöskentelytaitojen treeni Salatut elämäntaidot on toimintamalli alakouluikäisten tunneja ryhmätyöskentelytaitojen vahvistamiseksi
Voisiko dialogi olla se juttu. 16 Me tekijät Me tekijät 16 ME TEKIJÄT Ilmaise mielipiteesi, kuuntele muita. Nyt viemme menetelmää eteenpäin Erätauko-säätiössä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. ”Sitran tulevaisuusja ennakointitiimi lähti pohtimaan, mikä voisi olla hyvä keino vähentää keskustelukulttuurin polarisoitumisesta ja vahvistaa demokratiaa. Sen vuoksi olemme laatineet järjestäjien ja ohjaajien tueksi mittavan materiaalin, johon kuuluu erilaisia työkaluja. ”Erätaukoa lähdettiin aika nopeasti kokeilemaan ympäri maata. Se on vapaasti ladattavissa nettisivuiltamme”, Arikka kertoo. Se on kuin sulka Dumbon kärsän päässä: jossain vaiheessa dialogista tulee tapa toimia eikä menetelmää itsessään enää tarvita.” ”Erätauko on oiva väline työntekijöiden yhteisiin ammatillisiin keskusteluihin vaikkapa ennen strategista suunnittelua tai mitä tahansa käytännön työtä. Alussa siihen kuului ratkaisukeskeisiä elementtejä kuten työpajatyöskentelyä. Se on Arikan mukaan mitä oivallisin menetelmä aina, kun halutaan syventää ymmärrystä ja kutsua erilaisia ihmisiä tasavertaisesti yhteen. ”Kuka tahansa voi ottaa Erätauon käyttöön ja toiveena onkin, että mahdollisimman moni ryhtyisi ohjaamaan Erätauko-keskusteluja. Ei välttämättä. Yksinkertaista. Erätauko-keskustelumenetelmä sai alkunsa Sitran hankkeena viitisen vuotta sitten. ”Dialogisuudessa voi aina kehittää osaamistaan, mutta Erätauko on oivallinen tapa lähteä liikkeelle. Se on todella hyvä tapa käynnistää erilaisia prosesseja", sanoo Laura Arikka.. Pian kuitenkin huomattiin, että jos haTEKSTI Sinimaaria Kangasi KUVITUS Shutterstock ERÄTAUKO – eväitä tasavertaiseen keskusteluun lutaan kaikki mukaan keskustelemaan tasavertaisesti, dialogi riittää.” Menetelmästä on pyritty laatimaan niin selkeä, että keskusteluihin on matala kynnys osallistua ja niitä on helppo ohjata. Erätauko auttaa käymään keskustelua rakentavasti ja kunnioittavasti. Ratkaisu voi löytyä Erätauko-menetelmästä, joka tarjoaa selkeitä työkaluja tasavertaiseen, rakentavaan ja kunnioittavaan keskusteluun
Osa meistä on varmempia ja saattaa viedä tilaa muilta, kun taas toiset – kuten minä itsekin – jäävät helposti tarkkailijan ja kuuntelijan rooliin.” Paketointityökalu taas auttaa suunnittelemaan, mitä tehdään keskustelun jälkeen: kuinka hyödynnetään dialogissa saavutettua ymmärrystä ja oivalluksia. ”Keskusteluun valmistautuminen Katsomuskasvatuksessa Erätaukoa on käytetty uskontoja katsomusdialogissa. ”Kuulisimme mielellään, miten Erätauko toimii ihan pienten lasten kanssa. Mukaan mahtuu muun muassa kaupunkeja, seurakuntia, kouluja, ministeriöitä ja Suomen Partiolaiset. ”Se on tosi simppeli elementti, jota monet organisaatiot käyttävät työkulttuurissaan, vaikka eivät aina kävisi varsinaisia Erätauko-keskusteluja.” Muista työkaluista Arikka nostaa esiin suunnittelun, tasavertaisuuden tukemisen ja paketoinnin – eli mitä tapahtuu dialogin jälkeen. Mitä tarjottavaa menetelmällä on varhaiskasvatuksen saralla. Siitä meillä ei ole vielä juurikaan kokemuksia.” Tekemällä oppii Miten varhaiskasvattaja pääsee alkuun Erätauko-menetelmän käytössä. ”Eli aktiivisia vähän rajataan ja hiljaisemmille tarkkailijoille mahdollistetaan puheenvuorot ja kysytään heiltä aktiivisemmin”, Arikka selittää. Tällä hetkellä nuorimmat tiedossa olevat osallistujat ovat alakoululaisia. Se on todella hyvä tapa käynnistää erilaisia prosesseja.” Arikka suosittelee Erätaukoa myös silloin, kun työyhteisössä on ilmennyt jokin asia, josta pitäisi puhua rakentavasti ja niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan keskusteluun. ”Erätauko on oiva väline ensinnäkin työntekijöiden yhteisiin ammatillisiin keskusteluihin vaikkapa ennen strategista suunnittelua tai mitä tahansa käytännön työtä. ”Tärkeintä on tekemällä oppiminen – että lähtee vain rohkeasti kokeilemaan.” Erätauko-keskustelun tueksi on laadittu pakillinen työkaluja, joista Arikka mainitsee ensinnäkin ”Rakentavan keskustelun pelisäännöt”. Joskus halutaan vain kutsua ihmisiä keskustelemaan jonkun ilmiön tai asian äärelle ja se riittää.. ”Tämä vuorovaikutusasia toteutuu melkein jokaisessa dialogissa. Valmistelussa käydään lisäksi läpi mahdolliset tavoitteet ja mitä keskustelun jälkeen tehdään.” Kaikkein yleisimmin käytetyt Erätauko-työkalut liittyvät tasavertaisuuden takaamiseen. Arikka kehottaa myös varhaiskasvattajia lähtemään liikkeelle näistä kahdesta apukeinosta: ”Hiljaiset äänet aktiivisiksi keskustelussa” ja ”Mitä tehdä kun joku dominoi”. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, mistä ymmärrystä halutaan lisätä – eli mikä on keskustelun aihe. Toiseksi menetelmää kannattaa kokeilla yhteistyössä huoltajien kanssa. Toiston kautta tavaksi toimia Arikka painottaa, että on tärkeää pohtia, järjestetäänkö keskustelu keskustelun vuoksi vai osana prosessia. Arikka vinkkaa, että Lasten ja nuorten keskus kouluttaa parhaillaan uusia Erätauko-ohjaajia. Kannattaa myös miettiä, keitä pitäisi kutsua paikalle, jotta saataisiin riittävän moninainen ryhmä. Keskustelujen kautta saadaan tietoa siitä, mitä kokemusta huoltajilla on näistä asioista.” Erätaukoilulle ei periaatteessa ole ikärajaa, kunhan keskusteluissa otetaan huomioon osallistujien ikätaso ja kielenkehitys. ”Erätaukoa voi käyttää vanhempien kanssa esimerkiksi toiminnan kehittämisessä tai silloin, kun jokapäiväiseen arkeen tulee muutoksia. 17 Me tekijät Me tekijät 17 Puheenvuoro hiljaisille, rajat aktiivisille Erätaukoa on käyttänyt jo yli 200 eri organisaatiota ja toimijaa. on tärkeä osa Erätaukoa ja sen henkeä. Tosin varhaiskasvattajilla – samoin kuin muilla kasvatuksen ammattilaisilla – on hänen mielestään jo erinomaiset valmiudet ottaa menetelmä haltuun ja opetella se itsenäisesti
Miten luoda dialogista tilanne, johon kaikista taustoista tulevat ihmiset pystyisivät halutessaan osallistua. Varhaiskasvatuksen osalta katsomuskasvatukseen liittyvissä keskusteluissa on hyvä miettiä, millä tavalla eri katsomusten edustajia kutsutaan keskusteluun mukaan, olivatpa he sitten vanhempia, huoltajia, muuta sidosryhmää tai paikallista väestöä.” Erätauko-dialogin kautta saadaan ymmärrystä siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset kokevat tiettyjä asioita. ”Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi keskusteluissa varhaiskasLINKKI vatukseen liittyvistä ilmiöissä, jotka saattavat olla joko todella paikallisia, kansallisia tai peräti globaaleja.” ”Katsomuskasvatuksessa Erätaukoa on käytetty uskontotai katsomusdialogissa. Etenkin ryhmässä, joka tekee jatkuvasti yhdessä töitä, Erätauosta tulee toiston avulla tapa toimia. Olemme kokeilleet Erätaukoa jo pilottioppilaitoksissa – vaikkapa miten dialogi onnistuu 45 tai 75 minuutin pituisissa keskusteluissa. jo ilmoittautunut yli 110 yhteistyökumppania ja Arikan mukaan joukkoon mahtuu yhä mukaan. Ja tuntui hyvältä, että menetelmässä on nähty myös kristillinen sanoma ja merkityssisältö.”. Vuoden teemat: media ja koulutus Tänä vuonna Erätauko-säätiö keskittyy entistä vahvemmin kahteen painopistealueeseensa. Toivomme ihmisten ottavan menetelmän ajan myötä niin omakseen, että he voivat todeta tilanteen mukaan spontaanisti että hei, otetaanpa nyt Erätauko tueksi tähän keskusteluun.” Tähän päästään Arikan mukaan toiston kautta. Suunnitelmissa on myös laatia kouluille oma työkalu ja opastus”, Arikka kertoo. Hankkeeseen on ME TEKIJÄT www.eratauko.fi Hyvin sanottu -hankkeeseen ovat edelleen tervetulleita mukaan kaikki toimijat, jotka haluavat vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ”Yksittäisissä dialogeissa ajatellaan, että tulos on nimenomaan siinä, että saadaan tuotua erilaiset ihmiset yhteen keskustelemaan jostain tärkeästä asiasta. Meillä on kokemuksia rippileireistä, joilla on useana iltana käyty tunnin pituinen Erätauko-keskustelu. Sen avulla dialogissa huomioidaan erilaiset kielenkäyttäjät ja tähän liittyvät kulttuuriset kysymykset”, Arikka kertoo. ”Esimerkiksi lapset ja nuoret ottavat innokkaasti menetelmän omakseen nimenomaan toiston kautta. On hienoa, että Erätauko nähdään yhtenä keinona viedä yhteiskuntaa eteenpäin. Toinen on menetelmän käyttäminen mediassa, verkkokeskustelussa ja eri tilaisuuksissa. Etenkin järjestäjä ja ohjaaja jäävät pohtimaan, mitä tämän jälkeen tapahtuu, vaikka alun perin ajatuksena oli järjestää vain yksi dialogi.” Miten sitten pitää menetelmän tarjoamat työkalut terävinä, jotta erätaukoilu ei jää vain yhteen tai kahteen kokeiluun. ”Toiseksi kehitämme koulutussektoria. Mutta hyvän dialogin jälkeen keskustelu usein jatkuu keskustelijoiden mielessä. ”Meillä tuli juuri käyttöön uusi kielityökalu. Arikka suosittelee aktiivista käyttöä. Kyse voi olla ihan jostain varhaiskasvatuksen arkisista rutiineista tai miten päiväkodissa tai kerhossa ollaan. Ennen joulua Kirkkohallitus myönsi Erätauko-säätiölle Kirkon viestintäpalkinnon 2019–2020. Kuinka ihmisiä kutsutaan mukaan keskustelun. Palkinnon luovuttanut arkkipiispa Tapio Luoma totesi perusteluna muun muassa, että ”jakolinjat ylittävä kunnioittava keskustelu, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kohdata ja kuulla toisiaan, on juuri nyt erittäin tärkeää.” ”Palkinto oli todellinen yllätys ja olimme koko tiimi hyvin otettuja ja kiitollisia siitä. ”Ja meitä kiinnostaa kovasti myös varhaiskasvatus – se on varmasti tulevina vuosina tärkeä pohdinnan paikka.” Arikka painottaa, että Erätauko-toimintaa luodaan aina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Säätiö koordinoi esimerkiksi Ylen kanssa viisivuotista Hyvin sanottu – kunnioittavasti keskusteleva Suomi -hanketta, joka rohkaisee ihmisiä erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Erätauko-tiimi on pohtinut, mikä tekisi dialogista saavutettavampaa ja todennut, että ohjaajien on huomioitava tiettyjä seikkoja: Miten luoda tasavertainen ilmapiiri ja tukea keskustelun rauhallisuutta ja selkeyttä. Näin nuoret ovat oppineet miten tilanteessa ollaan, mikä luo ilmapiiriin turvallisuutta.” Tasavertaisuutta kielityökalulla Erätauko soveltuu Arikan mielestä mainiosti myös seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön. Säätiö ei kehitä menetelmää pelkästään omassa tiimissä, vaan kutsuu koolle aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita tai Erätauon konkareita. ”Kannattaa funtsia jo etukäteen, missä kaikessa menetelmää voisi kokeilla ja mihin se sopii. Se ei ole tärkeää pelkästään ohjaajan vaan myös keskustelijoiden taidon kannalta
Eikä maailma ole koskaan loppuun kirjoitettu. ”Luistelu ja sählyn pelaaminen!” Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä tehtävänä. Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Ilmoittautuminen (alkaa myöhemmin keväällä) ja lisätiedot: koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Toteuttaja Lasten ja nuorten keskus ry. Monet etsivät mahdollisuuksia lähteä matkalle ympäristöä kunnioittaen ja lähireittejä hyödyntäen. Siinä liittyvät myös muun muassa luonnossa liikkuminen, kulttuuriperintökasvatus, hengellisyys/henkisyys sekä kestävän tulevaisuuden ja ilmaston kysymykset kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi. Turun tuomiokirkko on myös ollut jo vuosisatoja Suomen merkittävin pyhiinvaelluskohde. Tuona vuonna uuden varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun myötä uskontokasvatuksen tilalle tuli katsomuskasvatus. He tapasivat pitää noista seurakunnan työntekijän vierailuista. osoitteesta. Tällaiset paikat on koettu erityisen merkityksellisiksi juuri maiseman ja paikkaan liittyneiden uskomusten vuoksi. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin tuona ajankohtana käyttöön. Vastaaminen tapahtuu verkossa, osoitteessa www.lastenjanuortenkeskus.fi/ pieni-on-suurin/lukijakysely Vastaa 22.3. Varhaiskasvattajilta vaaditaan suurta herkkyyttä tarttua lasten pohdintoihin ja kysymyksiin. Muukin yhteistyö seurakunnan kanssa on edelleen mahdollista verkostoyhteistyön näkökulmasta. Uuden vasun myötä varhaiskasvatukseen ei sisälly enää tunnustuksellista uskontokasvatusta. – Koska päiväkodeissa ei ole enää varsinaista uskontokasvatusta, olen miettinyt tarkemmin sitä, miten uskonnollinen näkökulma näkyy kotimme omassa kasvatuksessa. – Jos olisin jäänyt pitemmäksi aikaa päiväkotiin, katsomuksellisiin asioihin ja eri valintoihin olisi tullut varmastikin rutiinia ja uusia oivalluksia. Lopuksi kokemusasiantuntijan näkemys. Pidän muutenkin matalan profiilin, lapsilähtöisestä opetuksesta. Päivien pedagoginen anti on tasokas monipuolisine kanavineen ja ajankohtaisine asiantuntijapuheenvuoroineen. Näköisversion linkki löytyy em. Jotta mahdollisimman moni voisi lukea ja arvioida lehden, julkaisemme tämän numeron 2/21 poikkeuksellisesti myös verkossa. Lisätietoa pyhiinvaelluksesta ja erilaisista reiteistä Suomessa löydät jatkuvasti päivittyviltä nettisivuilta: www.pyhiinvaellus.fi Pyhiinvaellushanke yhteistyössä kirkkohallituksen ja paikallisten kasvatuksen asiantuntijoiden kanssa on työstänyt pyhiinvaellusmateriaalia varhaiskasvatuksen ryhmille. Materiaalin tarkoituksena on rohkaista erilaisia varhaiskasvatuksen ryhmiä tutustumaan pyhiinvaellukseen ja toteuttamaan omassa toiminnassaan lähiluonnossa tai lähialueelle oma pieni hiljaisuuden polku tehtävien avulla. Samalla on varmasti hyvä, että päiväkodissa käsitellään eri uskontoja. Vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Mitä on pyhiinvaellus. Suomessahan uskonnosta puhuminen tuntuu olevan vähän tabu. Hyviä arvoja Vartiainen toteaa, että hänen lapsensa päiväkodissa seurakunnan työntekijän pitämät tunnit ovat korvautuneet esimerkiksi satuhetkillä. Mielipiteesi on arvokas – olethan asiantuntijamme siinä, miten lehtemme voi parhaiten palvella sinua katsomuskasvatuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Vartiainen toteaa, että uskonnolliset tai katsomukselliset asiat ovat ylipäätään varsin vähän esillä – niin päiväkodeissa kuin suomalaisessa kulttuurissa ylipäätään. Sellaisena se on tarkoittanut erilleen rajattua. Keskus aukeaa kesällä 2021. Läheskään kaikki vaeltajat eivät lähde uskonnollisista syistä. Pyhiinvaeltajia yhdistää kuitenkin tilan antaminen elämän keskeisille kysymyksille. Materiaali valmistuu kevään 2021 aikana. – Uskonnollisista tilaisuuksista kerrottiin aina etukäteen ja lupa lapsen osallistumiseen kysyttiin. Erityisesti joulun alla oli mietittävä tarkasti, millä tavalla asioista kertoi, jottei toteutuksiin olisi sisältynyt minkäänlaista tunnustuksellista elementtiä. ja joulukirkkoihin. Aikoinaan pyhät paikat ovat usein olleet vesien äärellä tai korkeilla paikoilla, joista näkee kauas. Vartiainen toivoo, että päiväkodeissa olisi jatkossakin riittävästi seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Vartiainen työskentelee seurakunnassa lastenohjaajana. Matkalla syvyyssuunnan lisäksi avaudutaan ulos kohti muita ihmisiä, kohti luontoa ja elämän salaisuutta. Istu hetki aloillasi. Katsomme työtämme uudenlaisten haasteiden keskeltä – risteyksessä – ja suuntaamme eteenpäin rohkeasti. PERHEIDEN KANSSA "Vahvistetaan hyviä arvoja ja välitetään kulttuuriperintöä" TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Sonja Meskanen Epätietoisuutta katsomuskasvatuksesta Vartiainen kertoo, että hänellä oli varsin vähän tietoa nuorimman lapsensa katsomuskasvatuksesta tämän ollessa päiväkodissa. Uskonnollisista tai katsomuksellisista asioista ei tullut puhuttua myöskään toisten vanhempien kanssa. Harvoin pyhiinvaellukselle lähdetään yhdestä tietystä syystä, vaan usein eri motivaatiot lomittuvat, ja kokemuksesta kasvaa kokonaisvaltainen ja joskus elämää mullistavastikin muuttava, kuten esimerkiksi Paolo Coelhon kirjassa Pyhiinvaellus. Tällä kertaa kokoonnumme yhteen Risteyksessä-teemalla. Tarkoituksena on kannustaa lapsia ja aikuisia yhdessä ihmettelemään luontoa ja lähestymään uteliaasti pyhää. Itse uskon kuitenkin niin, että kristillinen, Raamatun kautta tapahtuva opetus on erinomainen keino myös arvojen välittämiseen. Aikuisen tehtäväksi jää antautua ihmettelylle sekä luoda hiljentymisen ja pysähtymisen hetkiä myös arjen keskellä. pyhiinvaellus.fi. Siihen pääsee tutustumaan osoitteesta www.kasvuakatsomuksesta.fi ja www. – Siitä syystä olin vähän kuutamolla siitä, mitä kaikkea päiväkodissa tehtiin. Kelttiläiset kristityt puhuvat ohuista paikoista, joissa pyhä tulee erityisen lähelle. Lukijatutkimus toteutetaan yhteistyössä Aikakausmedian kanssa. Matkan varrella tullaan myös sinuiksi sen kanssa, ettei kaikkea voi kontrolloida ja voidaan päästää irti pyrkimyksistä. Viitisen vuotta sitten hän oli vajaan vuoden ajan lastenhoitajana päiväkodissa Tampereella. Pieni lapsi on luonnostaan utelias avoimesti tutkimaan erilaisia asioita, kyselemään maailmasta ja ihmettelemään pyhää. Pyhiinvaellus kiinnostaa yhä useampaa, ja vaeltaa voi myös lasten kanssa. Yhtä kiinnostaa vaeltaminen ja luonnossa liikkuminen, toista kiehtoo keskiaika ja kulttuurihistoria, kolmas haluaa ottaa etäisyyttä arkeen jossain elämän risteyskohdassa. Suomessa on myös paljon pienempiä, lyhyitä kaupunkivaelluksia, luontopyhiinvaelluksia sekä hiljaisuuden polkuja. Pyhiinvaellus on kuitenkin enemmän kuin matka pyhälle paikalle, se on tilan antamista pyhän ihmettelylle ja antautumista ei-tietämiseen. Raamatunkertomukset jäivät heidän mieleensä. Kautta aikojen ihmiset ovat kaivanneet pyhille paikoille ja tehneet matkoja niille. Kerro, mitä mieltä olet Pieni on Suurin -lehdestä yleensä ja erityisesti käsissäsi olevasta katsomuskasvatuksen erikoisnumerosta. Maailmassa kulkiessamme voimme ihmetellä elämää osana arkista vaellusta. Sisällössä on huomioitu katsomuskasvatuksen periaatteet eli menetelmien lähtökohtana on edistää suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta sekä taata erilaisten katsomusten yhdenvertaisuus. En kuitenkaan ajattele nykylasten menevän pilalle sen takia, että uskonnollisuus on vähentynyt päiväkodeissa. – Päivähoidon arki koostuu tietysti paljolti muista asioista. Tämä erottaa pyhiinvaelluksen mistä tahansa vaelluksesta tai lenkistä. Tärkeää on myös vahvistaa lapsen omaa tunnetta, esimerkiksi ajatusta siitä, että ”tämä meidän perinne jouluna on tärkeä, vaikka toisella perheellä sitä ei ole”. Tutkimuksessa on mukana lukuisia ammattija järjestölehtiä ja tutkimus kartoittaa laajasti ammattilehtien lukijasuhdetta. Pyhiinvaelluksella lasten kanssa lähestytään pyhää ihmetellen, hiljentyen ja leikin kautta Pyhiinvaelluksessa yhdistyy rauhoittuminen, tilan antaminen ihmettelylle ja irti päästäminen tavoitteista. 19 Me tekijät Me tekijät 19 4 5 Teema Teema – Kahden vanhimman lapsemme aikana taidettiin puhua ihan pyhäkouluhetkistä. – Päiväkodissa oli haasteellista suunnitella töitä katsomuskasvatuksen näkökulmasta, kun taustalla oli suht pitkä aika seurakunnan työssä. Usein pyhiinvaelluksella, varsinkin pidemmillä vaelluksilla, rajat näkyvän ja näkymättömän maailman välillä tuntuvat ohenevan. Risteyksessä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 23.–24.9.2021 paan erityisesti seurakuntien varhaiskasvatusta. Mutta ei meidän vanhempien kanssa ollut mitään sen suurempia suunnitelmia tai palavereja katsomuskasvatukseen liittyen. Maailma ei kuitenkaan koskaan ole valmis, salaisuus säilyy ja mysteeri on osa inhimillistä eloa. Pilvet kermavaahtoa, aurinko on lettu. Pyhiinvaellus on ikivanha mutta samalla ajassa elävä perinne. Nykyäänkin pyhiä paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset luontokohteet tai kirkot, joista useat on perustettu esikristillisen ajan pyhille paikoille, esimerkiksi pyhien lehtojen tai kalmistojen äärelle. mennessä!. PAIKKA: Rovaniemi, Santa's Hotel Santa Claus 1 Teema 2 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO Pääsiäisen perinteet elävät Ovet auki katsomuskasvatukselle Rakentavaa vuoropuhelua Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön Vastanneiden kesken arvomme 3 kpl 80 euron arvoisia Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kirjapaketteja. Muut neljä numeroa palvelevat tuttuun taNeuvottelupäivät järjestetään Rovaniemellä (Santa's Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29) sekä verkkotapahtumana etäyhteyksin. Vuonna 2020 alkoi Turun kaupungin ja koko evankelisluterilaisen kirkon yhteinen pyhiinvaelluksia ja suomalaisia reittejä koordinoiva hanke. Lempääläisen Vartiaisen perheen vanhin lapsi, Oona, aloitti päiväkotitaipaleensa vuonna 2006, Aleksi vuotta myöhemmin ja Teemu vuonna 2016. Vuonna 2019 vähintään 350 000 vaeltajaa lähti Santiago de Compostelan pyhiinvaellustielle. Toteutustapa varmistuu kevään kuluessa, kun saamme tarkempia arvioita syksyn koronatilanteesta. Jukka Itkosen runossa Sanamaan laulu yhdistyy myös pyhiinvaelluksen ydin. Pyhiinvaellus on aina matka, mutta matkan pituus ei ole olennaista, sillä pyhiinvaellus on aina myös matka sisäänpäin, syvyyssuunnassa. Aikoinaan pyhät paikat ovat usein olleet vesien äärellä tai korkeilla paikoilla, joista näkee kauas. Yhteistyökumppanit: Agricola-opintokeskus/ Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry, Kirkkohallitus/Kasvatus ja perheasiat sekä Rovaniemen seurakunnat ja Oulun hiippakunta. Vasussa ajatuksena on, että nyky-yhteiskunnan moninaisuutta ymmärtääkseen lasten tulisi oppia myös uskontojen ja muiden katsomusten todellisuutta laaja-alaisesti ja monipuolisesti: keskustelut, yhdessä ihmettely, tutkiva oppiminen ja retket tuovat katsomusten maailman lasten tasolle. PERHEIDEN KANSSA Perheen toive katsomuskasvatukselle: Kerro mielipiteesi tästä Pieni on Suurin -lehden numerosta! Pieni on Suurin -lehti on uudistunut siten, että tämän vuoden kahdessa numerossa syvennymme katsomuskasvatuksen teemoihin: rakennamme siltoja seurakunnan ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen välille, haastattelemme katsomuskasvatuksen asiantuntijoita ja tekijöitä sekä vinkkaamme toimivista arjen käytänteistä. Pyhiinvaellus tunnetaan kaikista maailmanuskonnoista. – Uskon, että nekin voivat olla välittämässä lapsille hyviä arvoja. Pyhä tarkoittaa myös rajattua, erityisen merkityksellistä, tärkeää ja kunnioitettua. Vartiainen kertoo, ettei hän seurannut aktiivisesti lapsen päiväkotiryhmän blogia. Kulkea voi jalan, pyörällä, meloen tai yhtä hyvin julkisilla kulkuvälineillä tai autolla, jos liikkuminen on haasteellista. Vartiainen totesi varsin pian haluavansa työskennellä mieluummin seurakunnassa. Perinteistä seurakuntien ja päiväkotien välistä yhteistyötä edustaa lähinnä lasten osallistuminen pääsiäisvaelluksiin tms. Nykyaikana pyhiinvaellus kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän ja voidaan puhua pyhiinvaellusten toisesta aallosta. Niissäkin toteutuva kasvatus voi korostaa esimerkiksi anteeksiannon, suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen tärkeyttä. Yritin keskittyä yleiseen jouluisen tunnelman luomiseen. ”Tosi tylsä, ei siinä ollut mitään kivaa.” Mikä on parasta eskarissa. Suomessa on paljon eri mittaisia pyhiinvaellusreittejä, joista useat pitkät reitit risteävät Turkuun. Hän koki, että vanhempia ei myöskään osallistettu siihen kovin aktiivisesti. Suomessa pyhiinvaellusten suosion kasvuun on herätty. Kunkin lapsen katsomuksellisia asioita ja tavoitteita pohditaan vanhempien kanssa käytävissä kasvatuskeskusteluissa. Pyhiinvaellus tunnetaan kaikista maailmanuskonnoista. Suomen kielessä pyhä on sukua sanalle piha. Kirkkoon kuulumattomille lapsille tulee tuolloin järjestää päiväkodissa muuta ohjelmaa. Tuula Vartiainen pitää päiväkotien katsomuksellista kasvatusta tärkeänä elementtinä. – Sen avulla voidaan vahvistaa hyviä arvoja, käsitellä monenlaisia elämänkysymyksiä ja välittää kulttuuriperintöä. Uskon, että vanhimpien lastemme arvot pohjautuvat osittain myös näihin kokemuksiin, perheen äiti Tuula Vartiainen pohtii. Vastaa ja vaikuta – voit myös voittaa kirjapalkinnon! Kaikkien vastaajien kesken arvomme 3 kpl 80 euron arvoisia Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kirjapaketteja. Vartiainen tiedusteli toimittajan pyynnöstä vapaavalintaisesti 6-vuotiaan, eskariin siirtyneen poikansa näkökulmia: Millainen teille esitetty seurakunnan työntekijöiden tekemä adventinajan tervehdysvideo oli. Vasu-keskusteluissa meidän vanhempien ajatuksia ja toiveita kyllä selvitettiin. 32 33 Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi PYHIINVAELLUS TEKSTI Annastiina Papinaho KUVITUS Tuuli Sundén VALOKUVA Annastiina Papinaho Kirjoittaja on kesällä 2021 Turussa aukeavan pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa pyhiinvaelluksia Suomessa ja perustaa Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus Turkuun. Näin ollen Turku on luonteva paikka Suomen ensimmäiselle pyhiinvaelluskeskukselle. Linnunrata pääsi päällä kuljet maassa jaloillasi. Mieti maailmankaikkeutta
Korona-aika pakotti kuvattavat etäälle toisistaan. Vasemmalta Nina Hotma, Hannele Stafford, Nina Raninen ja Katja Aalto.. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella ME TEKIJÄT TEKSTI Johanna Heikkilä KUVAT Suvi Sievilä Yhteistyö on tiivistä
”Katsomuskasvatussuunnitelma nostaa esiin myös koulutustoiveita, joihin pyritään vastaamaan yhdessä ohjausryhmän kanssa”, Hannele lisää. ”Suunnittelu lasten kanssa on aivan olennaista”, Hannele tähdentää. Ninnin mukaan yhteistyössä on tärkeää huomioida yksikkökohtaiset erot ja löytää kunkin päiväkodin osalta paras yhteistyön malli. Yhteistyön rakenteeseen kuuluu keskeisesti katsomuskasvatuksen seurantaryhmä. Nina Hotman mukaan tämä on tärkeää yhteistyön sujuvuuden ja tiedon kulun kannalta. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Katsomuskasvatus rakentuu yhteistyössä Kirkkonummella Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa on tiiviin yhteistyön ja yhteisen kehittämisen tuloksena muotoutunut seurakunnan ja kunnan katsomuskasvatuksen toimivat yhteistyökäytänteet. Sen jäseniä ovat kunnan varhaiskasvatuksen johtaja Anu Vesiluoma, palveluohjaaja Satu Westerlund sekä Nina Hotma. Tämän lisäksi jokainen varhaiskasvatusyksikkö tekee yhteisen katsomuskasvatussuunnitelman. Kirkon ulkotilojen hyödyntämistä on myös tämän poikkeustilanteen jatkuessa tärkeää kehittää pidemmälle, ja suunnitteilla on kirkkoseikkailun siirtäminen ulkokirkkoseikkailuksi keväällä. Monipuoliset oppimisympäristöt osana katsomuskasvatusyhteistyötä Katsomuskasvatuksen oppimisympäristöjä pohdittaessa on kirkko tilana osoittautunut luontevimmaksi oppimisympäristöksi. “pedatiimeissä”, joissa ovat mukana katsomuskasvatuksen mentorit.” Ninnin mukaan yksikkökohtaiset katsomuskasvatussuunnitelmat ovat tärkeitä yhteistyön kannalta, sillä niihin kirjataan myös varhaiskasvatuksen toiveet ja se, mihin toivotaan tukea katsomuskasvatuksen toteuttamisessa. Vuosikello raamittaa Kirkkonummella katsomuskasvatuksen suunnittelun vuosikello ohjaa käytännön katsomuskasvatusta. ”Tutustuminen kirkkoon ja kirkon ympäristöön on sisältänyt esimerkiksi monipuolisesti erilaisia tehtäviä.. Myös päiväkodin johtajiin sekä palveluohjaajiin ollaan yhteydessä säännöllisesti. Kun yksikkökohtaiset katsomuskasvatussuunnitelmat on laadittu, niitä käsitellään päiväkotien pedagogisissa tiimipalavereissa, ns. Katja kertoo sen raamittavan katsomuskasvatusta varhaiskasvatuksen vuodenkierrossa. Ikinä ei minulla ole ollut niin hauskaa kirkkoseikkailua kuin oli 1–3-vuotiaiden kanssa! Vaikka aluksi lasten toiveet tuntuivat vähän haasteellisiltakin, kun lapset toivoivat kirkkoseikkailulle muun muassa liukumäkeä, pehmoeläimiä ja tiettyjä lauluja. Hannelen mielestä kirkko mahdollistaa monipuolisesti eri pedagogisten mallien hyödyntämisen katsomuskasvatuksessa. Hieman mietitytti, voimmeko täyttää lasten toiveet.” ”Kaikki toiveet kuitenkin pystyttiin täyttämään, ja siinä samalla tuli tutuksi kirkko tilana ja tilaa oli myös hiljentymiselle ja yhteiselle ihmettelylle. Uskon myös, että lapset saivat tuosta seikkailusta enemmän kuin jos me aikuiset olisimme suunnitelleet heille kaiken itse. Haastateltavina Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan ja kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyöstä olivat varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodin varajohtaja Hannele Stafford Laajakallion päiväkodista, mentorit Nina ”Ninni” Raninen ja Katja Aalto sekä johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Nina Hotma Kirkkonummen suomalaisesta seurakunnasta. ”Ohjausryhmämme on niin sanottu katsomuskasvatuksen työrukkanen, joka tekee käytännön asioita ja päätöksiä. Lapsista oli ihanaa, kun he saivat laukata Ihahhaa-laulun tahtiin urkujen säestyksellä pehmot sylissä ja kulkea pitkin kirkkotilaa. Selvityksen pohjalta tehdään katsomuksellinen kartta ja kukin ryhmä tekee vielä oman katsomuskasvatussuunnitelman. Ninni on samaa mieltä ja kertoo eräästä ikimuistoisesta kirkkoseikkailusta kaikkein pienimpien lasten kanssa: ”Se oli aivan mahtava kokemus. ”Kun toiminta elokuussa käynnistyy, jokaisessa lapsiryhmässä luodaan kokonaiskuva ryhmän katsomuksista. Lasten kanssa yhteisen suunnittelun kautta mahdollistui myös lasten osallisuuden laajempi näkyväksi tuleminen.” Hannele puolestaan on hyödyntänyt kirkkoa oppimisympäristönä monipuolisesti esikoululaisten kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on katsomuskasvatuksen yhteyshenkilö, joka vastaa yhteydenpidosta seurakuntaan. Katsomuskasvatusta kannattelevat vahvat rakenteet ja yhteiset käytänteet ”Kirkkonummella katsomuskasvatuksen yhteistyölle on vuosien aikana työstetty selkeät ja toimivat rakenteet”, Nina Hotma sanoo ja korostaa niiden merkitystä katsomuskasvatuksen toteuttamisessa käytännössä. Ohjausryhmä myös kartoittaa katsomuskasvatukseen liittyviä tarpeita sekä suunnittelee ja toteuttaa koulutuksia. Seurantaryhmä tarkastelee katsomuskasvatuksen kokonaisuutta ja linjaa muun muassa katsomuskasvatukseen liittyviä ajankohtaisia laajempia teemoja. Ryhmään kuuluvat Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan katsomuskasvatuksen kolme mentoria ja kunnan varhaiskasvatuksesta Hannelen lisäksi muita varhaiskasvattajia sekä palveluohjaaja.” "Lähiaikoina ollaan myös kutsumassa mukaan alueittain vaihtuvia jäseniä, jotta ohjausryhmän työskentelyyn pääsisi mahdollisimman moni osallistumaan." Ohjausryhmä suunnittelee muun muassa, miten kentältä nousevia toiveita katsomuskasvatuksen yhteistyöstä voitaisiin toteuttaa yhdessä. Yhteistyössä korostuu yhteinen halu kehittää ja näky siitä, että katsomuskasvatuksella voidaan vahvistaa jokaisen lapsen ja perheen osallisuutta sekä ylipäänsä kunnioittavaa ja rikasta keskustelua katsomusten moninaisuudesta
”Tärkeää on erityisesti se, miten katsomuskasvatus on osa yhteistä arkea lasten kanssa ja nettisivut tuovat omalta puoleltaan sitä arkea näkyväksi.” Yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia Hannelelle unohtumaton ja hieno kokemus oli, kun varhaiskasvatuksen henkilöstö Laajakallion päiväkodista sai mahdollisuuden järjestää kehittämispäivän seurakunnan leirikeskuksessa. Yksi hyvä esimerkki kehittämisestä on myös yhteinen nettisivusto www. Niissä kehitetään, suunnitellaan ja arvioidaan katsomuskasvatuksen toteuttamista. ”Ensin tulivat Remun ja Walden tunnevideot lapsille. Piirroksista sitten kokosimme kollaasin päiväkodin seinälle. Tämän myötä syntyi yhteistyö Kirkkonummen varhaiskasvatuksen kuraattorien kanssa, ja tavoitteena on kehittää tunnetyöskentelymenetelmää. Tärkeää on myös huomioida perheiltä tulevat toiveet. Siitä tulee itsellekin hyvä mieli.” Katsomuksiin liittyvä keskustelu ja lapsiryhmän eri katsomusten huomioiminen ovat tärkeä osa yhteistyötä. Neljännen korin mukaiseen yhteistyöhön, eli kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen, liittyvät erityisesti kaksi karhua, Remu ja Walde. ”Remu ja Walde ovat nyt tekemässä uutta aluevastausta”, Katja kertoo. Lasten ja perheiden osallisuudessa keskeistä on kasvattajan sensitiivisyys. Tärkeä osa kehittämistä ovat myös arviointi ja dokumentointi. Katsomuskasvatussuunnitelma ohjaa arviointia ja auttaa kehittämään asioita pidemmällä aikavälillä. Remu ja Walde ovat lapsille tuttuja karhuja katsomuskasvatuksen myötä, sillä he ovat muun muassa tehneet katsomuskasvatuksellisia näytelmiä lapsille. ”Ei yhteistyötä katsomuskasvatuksen osalta edes voitaisi toteuttaa toisin.” Hannelen kokemus on, että yhteistyössä on kasvettu ja opittu uutta: ”Mielestäni on äärettömän upeaa, että seurakunnassa on katsomuskasvatuksen mentoreita, joilta voi saada ajatuksia, ideoita ja tukea vasun mukaiseen katsomuskasvatuksen toteuttamiseen.” Katsomuksiin liittyvä keskustelu ja lapsiryhmän eri katsomusten huomioiminen ovat tärkeä osa yhteistyötä. piirsivät kuvia kirkosta eri puolilta. ”Samalla tarjoutui mahdollisuus tutustua seurakunnan tiloihin, ja osana kehittämispäivää esille nousivat myös katsomuskasvatuksen teemat. katsomuskasvatus.net. Kun vanhemmilta tulee tämänkaltaista kiitosta, voi olla todella tyytyväinen. Mielenkiintoista oli nähdä, miltä kirkko näytti lasten silmin. Nina Hotman mukaan kehittävä työote on Kirkkonummella kaikessa ja jatkuvasti mukana. Lastenohjaajat Sari Koski ja Hanna-Marja Salonoja ovat luoneet hahmot. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Lapset mm. Katja pitää nettisivuja tärkeänä yhteisen työn tekemisen alustana: ”Nettisivujen tarkoitus ei ole ainoastaan tarjota kasvattajille tukea katsomuskasvatukseen, vaan ne on tarkoitettu hyvien käytänteiden jakamiseen. Ja silloin kun ryhmässä on ollut eri katsomuksia omaavia perheitä, on lasten kanssa vierailtu myös mm. Sivuja kehitetään jatkuvasti yhdessä kasvattajien kanssa.” Ninnille katsomuskasvatuksen ydintä on jokaisen lapsen kulttuuritaustan ja katsomuksen huomioiminen varhaiskasvatuksessa. Lasten ja perheiden osallisuudessa keskeistä on kasvattajan sensitiivisyys.. ”Lähtökohta on, että emme kehitä asioita irrallaan arjesta, ilman varhaiskasvattajien näkemyksiä. ortodoksisessa kirkossa ja Jehovan todistajien valtakunnan salissa.” Katsomuskasvatuksen kehittäminen on yhteinen asia Katsomuskasvatuksen kehittämistä tapahtuu erityisesti varhaiskasvatuksenpedagogisissa tiimipalavereissa ja katsomuskasvatuksen ohjausryhmässä. Kehitteillä ovat muun muassa työskentelykortit kasvattajille.” ”Yhdessä tekeminen on Kirkkonummella yhteistyön ytimessä sitä luovuttamatonta”, Nina Hotma korostaa. Seurakunta tulikin tässä upeasti mukaan ja suunnittelimme tuon päivän pitkälti yhdessä.” Tämän kokemuksen ja saadun palautteen myötä seurakunta on tarjonnut samaa mahdollisuutta myös muille päiväkodeille. Ninnin mukaan tärkeä osa arviointia on myös lapsilta saatu palaute, jota tapahtuu jokaisessa hetkessä: ”Lapsilta palaute tulee yleensä hyvin suoraan ja nopeasti.” Kehittämisen kannalta keskeisiä ovat kaupungin varhaiskasvatuksesta tulleet toiveet. Kehittäminen on aina ensisijaisesti yhteistyötä seurakunnan ja kunnan varhaiskasvattajien kesken”, Nina sanoo. Usein nämä toiveet koskevat esimerkiksi yhteisiä tapahtumia tai vaikkapa koulutustarpeita. ”Parhaimmillaan perheen katsomuksen huomioiminen välittää kokemuksen siitä, että heidän katsomustaan kunnioitetaan ja pidetään arvossa. ”Usein ne timantit ja loistavat kehittämisideat syntyvät siellä katsomuskasvatuksen käytännössä, varhaiskasvattajien ja lasten arjessa jostain huomiosta tai ajatuksesta tai ideasta, jota sitten lähdetään jalostamaan yhdessä.” Kirkkonummella työtä tehdäänkin aina ”kentän näkökulmasta”
Tilannekuvia katsomuskasvatusyhteistyöstä -artikkeli nostaa muutamia kärkihuomioita ja tuloksia selvityksestä. Yleisesti selvityksen perusteella voidaan todeta, että rakenteet ovat selkiytyneet, ja esim. Yhteinen suunnittelu on myös monilla paikkakunnilla päässyt vauhtiin! INFO ME TEKIJÄT. 23 Me tekijät Me tekijät 23 Tilannekuvia katsomuskasvatusyhteistyöstä TEKSTI Marjo Suominen KUVITUS Shutterstock SELVITYKSESTÄ • Webropol-kysely (193 vastaajaa) ja haastattelut (37) • toteutettiin touko-kesäkuussa 2020 • vastaajat pääosin seurakuntien lastenohjaajia, lapsityönohjaajia ja varhaiskasvatuksen ohjaajia • selvitys kohdennettiin niille, jotka ovat tehneet katsomuskasvatusyhteistyötä • selvityksen toteutti Terhi Kuoppala, toimeksiantajana Seurakuntaopisto ja Kirkkohallitus • Pieni on Suurin -lehdessä 6/20 julkaistiin artikkeli tutkimustuloksista numeroina Viime keväänä seurakuntiin lähetettiin kysely, jonka avulla selvitettiin katsomuskasvatusyhteistyön toteutumista, mahdollisuuksia ja haasteita. Katsomuskasvatusyhteistyössä eletään yhä muutosvaihetta. Seurakunnan työntekijöiden on täytynyt haastaa itseään toimimaan uudella tavalla ja harkitummin. Jotkut ovat kokeneet, että kunnan puolella epäluulo seurakuntaa kohtaan on kasvanut – on kokemusta väistelystä ja siitä, että vain vanhat tutut päiväkodin yksiköt toivovat yhteistyötä. perheiden suuntaan informaatio toteutusten sisällöistä on lisääntynyt. Kokemukset muutoksista ovat hyvin monenlaisia. Ja toisaalla yhteistyö on jo sujuvaa, ja tulevaisuus näyttäytyy lupaavana ja innostavana
Tulosten perusteella paikallisella tasolla koetaan vahvasti, että avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen edistää katsomuskasvatusyhteistyötä samoin kuin se, että kuunnellaan päiväkodin henkilöstön sekä lasten ja vanhempien tarpeita ja toiveita ja että ne myös huomioidaan toiminnassa. Se on monimuotoista ja paikallista; eletään monenlaisissa tilanteissa ja monenlaisissa muutoksissa. materiaalien lainaaminen ja työntekijöiden vierailut varhaiskasvatusyksiköissä samoin kuin uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvien määrät yleisesti. Heidän vastauksissaan havaittaisin ehkä yhtäläisyyttä, mutta myös eriäviä näkökulmia. 24 Me tekijät Me tekijät 24 ME TEKIJÄT Vasu tunnetaan hyvin ja se raamittaa yhteistyötä Katsomuskasvatusyhteistyötä ohjeistavat keskeiset asiakirjat vastaajat näyttävät tuntevan kohtuullisen hyvin; tunnetaan vasu, Opetushallituksen ohjeet ja Kumppanuuden korit, uskonnonvapauslaki ja Lapsen oikeuksien sopimus. Yhtenä haasteena mainitaan, että kunnan työntekijät kokevat epävarmuutta suhteessa huoltajiin. Tässä muutamia nostoja avovastauksista: ”Lapsen kokonaisvaltaista kasvua tukevaa.” ”Antaa juuret lapselle ja vahvistaa identiteettiä. Melko yleinen kokemus näyttää olevan, että seurakunnilla katsotaan olevan liian vähän resursseja katsomuskasvatusyhteistyöhön. Toisten katsomuksiin tutustuminen lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä toista kohtaan.” ”Lisää toisen pyhän kunnioittamista. Myös vasun tunteminen nousee hyvin merkittäväksi tekijäksi, samoin säännölliset tapaamiset. Tällaisia ovat esim. Huomionarvoista on myös se, että kirjallisia sopimuksia on kohtuullisen paljon käytössä. Haasteista kysyttäessä seurakunnan työntekijöillä vaikuttaa olevan kokemus siitä, että kunnan varhaiskasvatuksen toimijoilla ei ole riittävästi osaamista ja tietoa katsomuksista ja uskonnoista. Myös kokemus yhteistyön merkityksellisyydestä on vahvistunut vasun myötä. Seurakunnan työntekijöillä näyttäisi olevan vahva ja laaja-alainen ymmärrys siitä, mitä kaikkea merkitystä katsomuskasvatuksella ja katsomuskasvatusyhteistyöllä on. Avovastauksissa löytyy runsaasti näkemyksiä siitä, miten yhteistyö on muuttunut ja minkälaisia tilanteita eri paikkakunnilla on. Erittäin kiintoisaa olisikin nyt tietää, mikä kokemus mahdollisuuksista ja haasteista on yhteistyön toisella osapuolella, yhteiskunnan varhaiskasvattajilla. Piirtää näkyviin arvoja ja asioita, jotka ympäröivässä yhteisössä sekä yhteiskunnassa ovat tärkeitä ja ylläpidettäviä.” ”Katsomusten yhdenvertaisuus vahvistaa lapsen ja perheen hyvinvointia sekä lisää keskustelua positiivisesta uskonnonvapaudesta yhteiskunnassa.” ”Kukaan ei voi kasvaa tyhjiössä, kaikilla on joku katsomus. Vaihtelua on laidasta laitaan eli on kokemusta siitä, että mikään ei ole muuttunut – hyvää yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Lisäksi tiedusteltiin muusta yhteistyöstä kunnan kanssa.. Sitten on kokemusta, että kaikki on muuttunut tai yhteistyö jopa pysähtynyt. Tuloksista voi vetää sen johtopäätöksen, että vasun koetaan oikeasti vaikuttaneen todella paljon yhteistyön tekemiseen ja että se on merkittävä tekijä muutoksessa ja kehittämisessä. Katsomuskasvatuksen merkitys lapsille, perheille, seurakunnalle ja yhteiskunnalle Katsomuskasvatuksen merkityksestä kysyttäessä vastauksia tuli ilahduttavan runsaasti. Yhteistyötä edistävät ja haastavat asiat Selvityksessä kysyttiin, mitkä koetaan edistävän katsomuskasvatusta. Näyttääkin siltä, että vasu on vastaajien mielestä vahvistanut toimintatapojen sisältöä ja selkiytymistä sekä viestinnän ja tiedottamisen määrää. Vasu on yleisin – lähes seitsemänkymmentä prosenttia arvioi hyödyntävänsä kunnan vasua yhteistyössä. Rakentaa yhteyksiä ja oikeanlaista dialogista kohtaamista.” Yleissivistävä tehtävä – ja muutama muu huomio Katsomuskasvatuksella on tärkeä yleissivistävä tehtävä. Sitä tukevassa yhteistyössä keskiöön vastausten perusteella nousevat kirkkovuoden juhlat sekä seurakunnan tilojen hyödyntäminen oppimisympäristönä. Toisaalla näyttäisi olevan niin, että jotkin asiat yhteistyössä ovat vähentymässä tai eivät ainakaan ole lisääntyneet. Monissa vastauksissa näkyi, että vasun myötä yhteistyö on muuttunut systemaattisemmaksi, sitä tehdään järjestelmällisesti ja selkeillä rakenteilla – on ikäänkuin saatu työrauha. Jonkun verran kiinnitettiin huomiota siihen, että resursseja on liian vähän tai että kunnan varhaiskasvatus ei koe tarpeellisena tehdä katsomuskasvatusyhteistyötä. Kehittämiskohteissa potentiaalia olisi esimerkiksi luontoympäristön, taiteen ja Yhteisymmärryksen viikon paremmassa hyödyntämisessä. Ja kun katsotaan tilannetta arjen työn tasolta, erityisen ilahduttavaa on, että päiväkotien suunnitelmia hyödynnetään seurakunnissa paljon. ”Nyt on yhteinen ymmärrys siitä, mitä tehdään.” Kaiken kaikkiaan vastauksista voi lukea sen, että ei voida piirtää mitään yhtenäistä kuvaa siitä, millä tavalla katsomuskasvatusyhteistyö toteutuu valtakunnallisesti
Seurakunnan tiloissa järjestettäviä tilaisuuksia ovat ennen muuta pääsiäisen ja joulun ajan tilaisuudet – tämä tulos ei suuremmin yllättänyt. Kun ’puhutaan yhdessä vasua’, niin kaikki on helpompaa. Erittäin tärkeä ja ilahduttava tulos on myös se, että toteutuksissa liitytään usein päiväkodin toimintaan ja ajankohtaisin teemoin. Kysely toteutettiin korona-aikaan Myös koronan vaikutuksesta yhteistyöhön kysyttiin. Iso merkitys on sillä, että kuunnellaan päiväkodin henkilöstöä ja rohkaistaan heitä. Huoltajilta pyydettävistä luvista huolehdittiin kohtuullisen hyvin ja tiedottaminen tilaisuuksien sisällöistä etukäteen toteutuu myös melko hyvin. ”Tai pohtimaan, miten esimerkiksi katsomuskasvatus ja liikunta voisivat liittyä toisiinsa.” Erityisen tärkeänä nousee vastuun merkitys. Kun tällaisella kokeilukulttuurin asenteella tehdään yhteistyötä, päästään syvempään ymmärrykseen”, korostaa Kirkkohallituksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen katsomuskasvatusyhteistyötä kartoittavan selvityksen äärellä. Kirkkovuoden juhla-aikoina tarjotaan uskonnollisia tilaisuuksia Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä kysyttiin erikseen, ja siinä oli kaksi eri kategoriaa: seurakunnan tiloissa ja varhaiskasvatuksen tiloissa järjestettävät tilaisuudet. Keskusteluyhteyteen kutsutaan mukaan ammattilaisten lisäksi myös lapset ja vanhemmat.” ”Jatkossa voisimme hyödyntää yhteistyössä vielä tehokkaammin ’seurakunnan ja kirkon aarteita’, niitä monipuolisia pedagogisia menetelmiä, joita meillä jo on.” Tahvanainen kannustaa pedagogiseen luovuuteen – kokeilemaan musiikin, kuvataiteen ja vaikkapa ulkona oppimisen mahdollisuuksia. Lähteenä koulutuspäällikkö Hanna Pulkkisen esitys Kasvatuksen päivillä 13.1.2021. Tämä on varmasti aluetta, jota voidaan vielä kehittää. ”Yhteistyössä nostaisin kuulluksi tulemisen kokemusta, avoimen keskustelun ja kysymisen rohkeutta”, Tahvanainen jatkaa, ”näin voidaan synnyttää merkityspuhetta, ja oppiva yhteisö syntyy juuri sitä kautta. Päiväkotien tiloissa järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista kysyttäessä huomattavaa on se, että aika paljon vastaajissa oli niitä, jotka ilmoittivat, etteivät he järjestä mitään uskonnollisia tilaisuuksia varhaiskasvatuksen tiloissa. Perheet huomioidaan ja heille tiedotetaan tilaisuuksien sisällöstä Kyselyn avulla selvitettiin myös, miten lasten huoltajat huomioidaan uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisessä. Mutta ylipäätään ajattelen, että kun katsomuskasvatus toteutuu yhteisinä kokeiluina, se on paljolti uuden oppimista, ratkaisujen etsimistä sekä olemassa olevan yhteisen työn tutkimista. Vuorovaikutus ja luottamuksen rakentaminen korostuu. Näistä vastauksista päätellen tilaisuuksien yhteinen suunnittelu seurakunnan ja kunnan varhaiskasvattajien kesken on vielä melko vähäistä, joten tässäkin voi nähdä vielä kehittämisen mahdollisuuksia. Keskeinen huomio on, että myös yhteistyössä siirryttiin ketterästi digiaikaan; monella paikkakunnalla yhteistyö ei pysähtynyt, vaan kumppanit kohtasivat tosiaan verkossa. Koronan vaikutus näkyy myös koulutustarpeita kartoitettaessa: entistä enemmän toivottiin koulutusta laitteiden ja sovellusten käyttöön. 25 Me tekijät Me tekijät 25 Vastauksista tulee näkyviin, että suruja kriisiapu nousee kärkeen, samoin koulutus on merkittävässä roolissa ja tässäkin nähdään vielä paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Ilkka Tahvanainen kannustaa katsomuskasvatuksen toteuttajia pedagogiseen luovuuteen.. Lisää tutkimustuloksista www.kasvuakatsomuksesta.fi ”Tehdään yhteistyötä kokeilukulttuurin asenteella” "Katsomuskasvatuksen yhteistyössä mennään valtakunnallisesti eri paikkakunnilla eri vaiheissa, ja yhteistyö näyttäytyykin hyvin monenlaisena. Tämä on varmasti yksi kehityssuunta, joka on näkyvissä ja pitää huomioida yhteistyössä, joka nyt laajenee ja monipuolistuu ”muihin koreihin”. Myös lasten ideoiden huomioiminen on vielä melko harvinaista
"Toimintamme lähtökohtana on uskontojen ja katsomusten yhdenvertaisuus ja keskinäinen kunnioitus." KUVAT Suvi Sievilä. 26 Me tekijät Me tekijät 26 7 KYSYMYSTÄ Seitsemään kysymykseemme vastasi USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio
Oikea tieto ennakkoluulojen ja stereotypioiden sijaan on tärkeää. Seuraan alan ajankohtaisia aiheita ja verkostoidun kansainvälisesti uskontoyhteistyötä tekevien kanssa. Asioiden käsittelyn myötä katsomusaiheista keskustelusta tulee luonnollista. 7 KYSYMYSTÄ USKOT-foorumi on uskontojen yhteistyöjärjestö, joka vaalii yhteiskuntarauhaa ja uskonnonvapautta edistämällä uskontojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä kunnioitusta Järjestö edustaa kolmea uskontokuntaa: kristinuskoa, islamia ja juutalaisuutta. Foorumin perustajäsenyhteisöjä ovat Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry (SEN), Suomen Islam-seurakunta ja Suomen Islamilainen Neuvosto. 1 Miten (varhais)kasvattajat voisivat hyödyntää järjestönne työtä ja osaamista omassa työssään lasten parissa. Puhumalla voi saada yhteyden toiseen, puhumattomuus luo helposti väärinymmärrystä. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi. Niihin liittyvät myös kulttuuriset tekijät. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Kerro omasta työstäsi ja siitä, miten järjestönne edistää uskontojen välistä dialogia ja yhteisymmärrystä. 12-jäseninen hallitus on aktiivinen. Toiminnanjohtajana huolehdin laaja-alaisesti USKOT-foorumin toiminnasta. On hyvä muistaa, että uskontojen sisällä on asioista usein erilaisia tulkintoja. Vastaan viestinnästä ja taloudesta. Nettisivuillamme on uskontokalenteri, josta näkee kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden juhlat ja niiden selitykset. Toimin hallituksen kokouksissa asioiden esittelijänä ja toimeenpanen hallituksen päätökset. Tarkkailijajäseniksi liittyivät 16.6.2020 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko Suomessa sekä Suomen Buddhalainen Unioni SBU ry. 3 4 Uskonto ja katsomukset ovat Suomessa toisinaan arka aihepiiri. Olemme Suomessa ainutlaatuinen toimija siinä suhteessa, että hallituksessa on kaikista jäsenyhteisöistä demokraattisesti valitut edustajat. Aina voi sanoa, että tarkistetaan tämä tieto. Ihmisyys yhdistää meitä. Järjestämme tilaisuuksia, tapaamme viranomaisia, annamme lausuntoja, tuomme uskontojen yhteistyötä näkyväksi ja osallistumme ministeriöiden asettamien neuvottelukuntien toimintaan. INFO Tavoitteena on, että voidaan olla eri mieltä, mutta hyväksyttyjä ihmisinä. Vuorovaikutuksen tasolla se merkitsee avointa kiinnostusta erilaisuutta kohtaan, halua kuunnella ja löytää sekä yhdistäviä asioita että todeta ääneen eri näkökulmia. Meiltä voi kysyä tietoja ja vastaamme tai ohjaamme eteenpäin oikean tiedon äärelle. On tärkeää luoda turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jotta kaikki uskaltavat ilmaista ajatuksensa. Tavoitteena on, että voidaan olla eri mieltä, mutta hyväksyttyjä ihmisinä. Toiminnan kautta eri uskontojen edustajat – 40 asiantuntijaa – tutustuvat hyvin toisiinsa, mikä on lähtökohta luottamukselle. Tarkkailijajäsenyys kestää kaksi vuotta ennen sitoutumista varsinaiseksi jäseneksi. Oikea tieto ennakkoluulojen ja stereotypioiden sijaan on tärkeää. Kaikille yhteinen tavoite on rakentaa yhteiskuntarauhaa, edistää uskonnonvapautta ja uskontojen myönteistä näkymistä yhteiskunnassa. Toisinaan käymme vuoropuhelua uskonnottomien kanssa.. Toimintamme lähtökohtana on uskontojen ja katsomusten yhdenvertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Kokoonnumme yhteen ja toimimme yhdessä. Ajatus uskontojenvälisen foorumin perustamisesta Suomeen syntyi 2000-luvun alussa presidentti Tarja Halosen aloitteesta. 2 Miten yhteistyötä voidaan rakentaa eri tavoin ajattelevien kanssa. Ihmisyys yhdistää meitä. Mitkä ovat keskeisiä teemoja, joita voisi käsitellä lasten kanssa eri katsomuksiin liittyen
Hienovaraisempi konfliktitilanne voi tulla siitä, että erityisesti vähemmistöön kuulumaton puhuu vähemmistön puolesta kysymättä heiltä, mahdollisesti luulemalla, mikä heille on hyväksi tai tarkoituksella selittämällä heidän ohitseen. Miksi sitä kannattaa lähteä harjoittelemaan varhaiskasvatuksessa. Asiallisella keskustelulla ja suhtautumisella voidaan vähentää ennakkoluuloja ja kiusaamista", sanoo Katri Kuusikallio.. Voi olla riittävää, että kootaan yhteen asiaan liittyviä eri näkökulmia. 6 Kestävät ratkaisut tulevat neuvotteluista, joissa kaikki ne osapuolet, joita asia koskee, puhuvat ja tulevat kuulluiksi. Täysin yhteisen kannan löytäminen ei aina ole mahdollista. Suomessa luterilaisuus on valtavirtaa, ja uskonnon merkitys on vähentynyt nopeaan tahtiin, mutta samalla eri uskontoja on Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Vastakkainasettelua luodaan sillä, että kerrotaan, että kaikki uskontoon kuuluvat ovat tietynlaisia, vaikka suurin osa heistä olisi muuta. Miksi on niin tärkeää, että on dialogisuutta uskontojen välillä. Niiden sovittamista yhteen tulee harkita perusteellisesti. Ratkaisu voi olla jotain muuta kuin mitä aluksi osattiin edes ajatellakaan. Kun toista ymmärtää ja annetaan mahdollisuus toteuttaa uskontoa, hän voi kokea olevansa hyväksytty. On hyvä kysyä, mikä toiselle on arjen elämän kannalta olennaista, ja mitkä yleisemmät periaatteet ovat tärkeät. Minkälaisiin konflikteihin olet törmännyt eri katsomusten kesken. 28 Me tekijät Me tekijät 28 5 Ristiriidat eri katsomuksiin kuuluvien kesken eivät välttämättä liitykään katsomuksiin, vaan mahdollisesti ovat osa persoonallisuutta, vuorovaikutustapaa, kulttuuria tai senhetkistä tilannetta. Siksi erityisesti vähemmistöön kuuluvista uskonnoista olisi hyvä kaikkien tietää perusasioita. Asiallisella keskustelulla ja suhtautumisella voidaan vähentää ennakkoluuloja ja kiusaamista. 7 Monelle uskonto on osa arkipäivää. 7 KYSYMYSTÄ Uskonnoista olisi hyvä kaikkien tietää perusasioita. Esimerkiksi tiettyyn uskontoon kuuluvia kuvataan väkivaltaisiksi, vaikka suurin osa heistä olisi rauhaa tavoittelevia. Uskonnolla voidaan käyttää valtaa väärin, erityisesti jos korostetaan huonoja stereotypioita. Esimerkiksi kysymyksessä, mikä ilmenee käytännön ongelmana, voi ilmetä, että uskonnonvapaus, ihmisoikeudet ja muut säädökset voivat olla ristiriidassa. Miten konflikteja on ratkottu
Se leikillisyys, monikielisyys ja moniäänisyys, joka syntyy, kun kohtaa toisen tai kun saa kertoa itsestään toiselle.. se leikillisyys, monikielisyys ja moniäänisyys, joka syntyy, kun kohtaa toisen tai kun saa kertoa itsestään toiselle. Tai innostutko keksimään jotain ihan muuta ja uutta. Voittajille ilmoitetaan syyskuussa 2021. Kilpailun parhaimmistosta julkistetaan helmikuussa 2022 kuvitettu lastenrunokirja. Kasvuakatsomuksesta.fi-sivustolta löydät esimerkiksi läsnäoloharjoitteita henkilöstölle ja lapsille, äänimaisemia, viiden maailmanuskonnon esittelyä valokuvin ja selkokielisin sanoituksin. Katsomuskasvatus.fi sisältää ajankohtaista tietoa ja materiaalia katsomuskasvatuksen pedagogiseen kehittämistyöhön. Tervetuloa tutustumaan Kasvuakatsomuksesta.fi -sivustoon! MAAILMANPYÖRÄSSÄ lastenrunokilpailu kulttuurien ja katsomusten kohtaamisesta Hyppää mukaan värikkääseen pyörään, ihaile ja ihmettele omaa ja toisen näköalaa! Maailmanpyörään mahtuu koko maailma: sinä, minä, me. Ja tässä vielä loppuun erään varhaiskasvattajan ajatus yhteistyöstä ja katsomusten tutkijan asenteesta, tarvitaan siis: Avoin ja rohkea mieli, mutta kuitenkin ennakkoluulottomuus siten että osaa kuunnella ja käydä vuoropuhelua ja pitää huomioida toiveita ja tarpeita. Kirjoituskilpailu on avoin kaikille jo julkaisseille tai aiemmin julkaisemattomille kirjoittajille. 29 Me tekijät Me tekijät 29 KIRKON TALOLTA Yhteisen katsomuskasvatuksen kehittämisen tueksi ja yhteisen työn näkyväksi tekemiseksi Kirkkohallitus on rakentanut uuden kasvuakatsomuksesta.fi-sivuston. Voittaja saa palkinnokseen 2 000 euroa, toiseksi tullut 1 000 euroa ja kolmanneksi tullut 500 euroa. Sivuston myötä haluamme • edistää lasten oikeutta katsomukselliseen ajatteluun • innostaa katsomuskasvatuksen pedagogiseen luovuuteen, kehittämiseen ja monialaiseen yhteistyöhön • vaalia aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä sekä vahvistaa kulttuurisesti kestävää varhaiskasvatusta. Kukin kilpailija saa osallistua enintään viidellä runolla. Kilpailutekstit lähetetään osoitteeseen: Lastenrunokilpailu ”Maailmanpyörässä” Kustannusosakeyhtiö Teos Kasarmikatu 23 A 00130 Helsinki Kilpailun tuomaristossa toimivat kirjailijat Silja Järventausta ja Tomi Kontio, Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry:n toiminnanjohtaja Marja Laine, Kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen sekä Teoksen kustannuspäällikkö Maarit Halmesarka. Pohdi, voisitko hyödyntää jotain sivujen sisällöstä työssäsi. Runojen ja lorujen teema on erilaiset katsomukset ja kulttuurit osana lapsen elämysmaailmaa . Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, kirjekuoren sisälle liitetään toinen kirjekuori, jonka sisällä ovat kirjoittajan nimi ja yhteystiedot. Tutustu sisältöihin yhdessä työyhteisön kanssa. Kustannusosakeyhtiö Teos ja Kirkkohallitus julistavat Maailmanpyörässä-lastenrunokilpailun. TEKSTIT Ilkka Tahvanainen Varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus Minkälaisiin konflikteihin olet törmännyt eri katsomusten kesken. Kilpailuun voi osallistua suomenkielisillä runoilla, osallistumisaika on 1.2.–31.5.2021
Eri profiilin tilaisuuksilla on selkeästi paikkansa ja yhteistyö päiväkotien kanssa on ollut rikastuttavaa ja avointa. Ja jos lapsen kysymys on haastava, niin meitä pappeja ja seurakunnan varhaiskasvattajia voi rohkeasti lähestyä ”asianhakukysymyksellä”. Ajattelen, että niin kuin hyvällä varhaiskasvatuksella muutoinkin, myös hyvällä katsomuskasvatuksella saadaan positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia. PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Ajattelen, että niin kuin hyvällä varhaiskasvatuksella muutoinkin, myös hyvällä katsomuskasvatuksella saadaan positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia. Tuttuja elementtejä voi löytää yllättävistä paikoista. Päiväkotien kirkkovierailut ovat ehdottomasti työni parasta antia. Tässä ajassa esiintyvät uskonnolliset äärimmäisyydet ovat huolestuttaTEKSTI Rosa Kostamo KUVITUS Pekka Rahkonen Kirjoittaja on Malmin seurakunnan pastori. Näemme lapsissa sukupolvien myötä kertautuneita vaikutuksia. Äänensävy ja asenne kielivät jotakin sellaista, joka ei kummunnut eskarilaisesta. Lisäksi olen luvannut, että yhteystietoni voi antaa vanhemmille, jos kysymyksiä herää. Olen ollut toteuttamassa niin kirkko tutuksi -kierroksia eskarilaisille kuin päiväkotikirkkoja jouluna ja pääsiäisenä. Olemme myös ihmetelleet, kuka minä olen ja mistä tällaisen papin oikein tunnistaa. Toivoisin myös, että mahdollisuuksien mukaan lapsiryhmää vietäisiin tutustumaan katsomusneutraalisti muidenkin uskontojen pyhiin rakennuksiin. Niihin vastaaminen kuuluu työhömme – ja on sitä paitsi valtavan mielenkiintoista!. Ymmärrän ja uskon sen. Mutta samalla mieleni teki kysyä, että kuka nyt puhuu. Ajattelen, että kaiken kaikkiaan tuo lapsen toteamus avasi meille hyvän keskustelun. Rakennukset nimittäin herättävät kysymyksiä, mutta myös opettavat ymmärrystä. Oikeassa he toki ovat, mutta sitä hassua valkoista palaa papin kaulassa kutsutaan myös sokeripalaksi. Tuon toteamuksen jälkeen me kuitenkin puhuimme siitä, että ihmiset uskovat eri tavalla ja että minä, pappi, uskon Jumalaan. Lasten uskonnolliset kysymykset kannattaa ottaa rohkeasti käsittelyyn myös päiväkodeissa. Jään miettimään, miten voisin olla näissä tilanteissa avuksi. Päiväkodin aikuiset viittaavat innokkaina, että he kyllä tietävät – liperistä! Mutta sekös vasta lapsista hauskaa onkin, että aikuisten vastaus menee tavallaan väärin. 30 Me tekijät Me tekijät 30 Oho! Kirkkosalin tavarat ovat aivan hujan hajan! Kukahan auttaisi etsimään niille oikean paikan. Onneksi joka kerta paikalle sattuu innokkaita eskarilaisia avuksi, ja yhdessä on sitten ihmetelty metallisia virsinumeroita, kynttilänjalkoja ja raamattuja. Ainakin sen olen kokenut tärkeäksi, että kerromme eri tilaisuuksista Kirkkohallituksen ”korimallin” mukaisesti. Hyviä kysymyksiä! via, joskin ymmärrettäviä asioita. Toivoisin, että jokainen lapsi saisi osallistua katsomusneutraaliin lähikirkkokierrokseen. Olen saanut kuulla päiväkodin työntekijöiltä, että joskus viestittely perheille tällaisista retkistä on vaikeaa. Mitä ne oikein ovat ja missä niiden oikea paikka sijaitsee. Muistan erittäin ponnekaan eskarilaisen, joka asenteella totesi minulle, ettei Jumalaa ole olemassa. Senkin sai kirkkokierroksella sanoa – jokaisella on oikeus uskoa niin, myös eskarilaisella
42 Kaverin kotona juhlitaan s. 44 Laula – leiki – liiku: Tervetuloa urkusatuilemaan! Matinkylän varhaiskasvatusyksikön esiopetusryhmän seinälle rakentuu lasten askartelema kylä lasten kotitaloineen. s. Jokaisesta talosta kuullaan vuorollaan perheiden kertoma tarina kodin tärkeästä juhlasta. 32 Pyhiinvaelluksella lasten kanssa s. Sivut 42–43.. 31 Ideasta käytännöksi KUVA Suvi Sievilä IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä
Pilvet kermavaahtoa, aurinko on lettu. Pyhiinvaelluksella lasten kanssa lähestytään pyhää ihmetellen, hiljentyen ja leikin kautta Jukka Itkosen runossa Sanamaan laulu yhdistyy myös pyhiinvaelluksen ydin. Linnunrata pääsi päällä kuljet maassa jaloillasi. Mieti maailmankaikkeutta. Maailma ei kuitenkaan koskaan ole valmis, salaisuus säilyy ja mysteeri on osa inhimillistä eloa. Eikä maailma ole koskaan loppuun kirjoitettu.. 32 Ideasta käytännöksi PYHIINVAELLUS TEKSTI Annastiina Papinaho KUVITUS Tuuli Sundén VALOKUVA Annastiina Papinaho Kirjoittaja on kesällä 2021 Turussa aukeavan pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö. Istu hetki aloillasi. Maailmassa kulkiessamme voimme ihmetellä elämää osana arkista vaellusta
Mitä on pyhiinvaellus. Vuonna 2019 vähintään 350 000 vaeltajaa lähti Santiago de Compostelan pyhiinvaellustielle. Siihen pääsee tutustumaan osoitteesta www.kasvuakatsomuksesta.fi ja www. 33 Ideasta käytännöksi Pyhiinvaelluksessa yhdistyy rauhoittuminen, tilan antaminen ihmettelylle ja irti päästäminen tavoitteista. Sellaisena se on tarkoittanut erilleen rajattua. Aikoinaan pyhät paikat ovat usein olleet vesien äärellä tai korkeilla paikoilla, joista näkee kauas. Näin ollen Turku on luonteva paikka Suomen ensimmäiselle pyhiinvaelluskeskukselle. Pyhiinvaellus on kuitenkin enemmän kuin matka pyhälle paikalle, se on tilan antamista pyhän ihmettelylle ja antautumista ei-tietämiseen. Siinä liittyvät myös muun muassa luonnossa liikkuminen, kulttuuriperintökasvatus, hengellisyys/henkisyys sekä kestävän tulevaisuuden ja ilmaston kysymykset kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi. Lisätietoa pyhiinvaelluksesta ja erilaisista reiteistä Suomessa löydät jatkuvasti päivittyviltä nettisivuilta: www.pyhiinvaellus.fi Pyhiinvaellushanke yhteistyössä kirkkohallituksen ja paikallisten kasvatuksen asiantuntijoiden kanssa on työstänyt pyhiinvaellusmateriaalia varhaiskasvatuksen ryhmille. Kautta aikojen ihmiset ovat kaivanneet pyhille paikoille ja tehneet matkoja niille. Pyhiinvaeltajia yhdistää kuitenkin tilan antaminen elämän keskeisille kysymyksille. Vuonna 2020 alkoi Turun kaupungin ja koko evankelisluterilaisen kirkon yhteinen pyhiinvaelluksia ja suomalaisia reittejä koordinoiva hanke. Pyhiinvaellus on ikivanha mutta samalla ajassa elävä perinne. Materiaalin tarkoituksena on rohkaista erilaisia varhaiskasvatuksen ryhmiä tutustumaan pyhiinvaellukseen ja toteuttamaan omassa toiminnassaan lähiluonnossa tai lähialueelle oma pieni hiljaisuuden polku tehtävien avulla. Kelttiläiset kristityt puhuvat ohuista paikoista, joissa pyhä tulee erityisen lähelle. Suomen kielessä pyhä on sukua sanalle piha. Materiaali valmistuu kevään 2021 aikana. Pyhiinvaellus on aina matka, mutta matkan pituus ei ole olennaista, sillä pyhiinvaellus on aina myös matka sisäänpäin, syvyyssuunnassa. Aikuisen tehtäväksi jää antautua ihmettelylle sekä luoda hiljentymisen ja pysähtymisen hetkiä myös arjen keskellä. Tällaiset paikat on koettu erityisen merkityksellisiksi juuri maiseman ja paikkaan liittyneiden uskomusten vuoksi. Kulkea voi jalan, pyörällä, meloen tai yhtä hyvin julkisilla kulkuvälineillä tai autolla, jos liikkuminen on haasteellista. Pieni lapsi on luonnostaan utelias avoimesti tutkimaan erilaisia asioita, kyselemään maailmasta ja ihmettelemään pyhää. Aikoinaan pyhät paikat ovat usein olleet vesien äärellä tai korkeilla paikoilla, joista näkee kauas.. Nykyaikana pyhiinvaellus kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän ja voidaan puhua pyhiinvaellusten toisesta aallosta. Suomessa on paljon eri mittaisia pyhiinvaellusreittejä, joista useat pitkät reitit risteävät Turkuun. Sisällössä on huomioitu katsomuskasvatuksen periaatteet eli menetelmien lähtökohtana on edistää suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta sekä taata erilaisten katsomusten yhdenvertaisuus. Yhtä kiinnostaa vaeltaminen ja luonnossa liikkuminen, toista kiehtoo keskiaika ja kulttuurihistoria, kolmas haluaa ottaa etäisyyttä arkeen jossain elämän risteyskohdassa. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa pyhiinvaelluksia Suomessa ja perustaa Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus Turkuun. Turun tuomiokirkko on myös ollut jo vuosisatoja Suomen merkittävin pyhiinvaelluskohde. Matkan varrella tullaan myös sinuiksi sen kanssa, ettei kaikkea voi kontrolloida ja voidaan päästää irti pyrkimyksistä. Monet etsivät mahdollisuuksia lähteä matkalle ympäristöä kunnioittaen ja lähireittejä hyödyntäen. Harvoin pyhiinvaellukselle lähdetään yhdestä tietystä syystä, vaan usein eri motivaatiot lomittuvat, ja kokemuksesta kasvaa kokonaisvaltainen ja joskus elämää mullistavastikin muuttava, kuten esimerkiksi Paolo Coelhon kirjassa Pyhiinvaellus. Pyhä tarkoittaa myös rajattua, erityisen merkityksellistä, tärkeää ja kunnioitettua. Tämä erottaa pyhiinvaelluksen mistä tahansa vaelluksesta tai lenkistä. Läheskään kaikki vaeltajat eivät lähde uskonnollisista syistä. Suomessa on myös paljon pienempiä, lyhyitä kaupunkivaelluksia, luontopyhiinvaelluksia sekä hiljaisuuden polkuja. Tarkoituksena on kannustaa lapsia ja aikuisia yhdessä ihmettelemään luontoa ja lähestymään uteliaasti pyhää. Keskus aukeaa kesällä 2021. Pyhiinvaellus tunnetaan kaikista maailmanuskonnoista. Suomessa pyhiinvaellusten suosion kasvuun on herätty. pyhiinvaellus.fi. Nykyäänkin pyhiä paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset luontokohteet tai kirkot, joista useat on perustettu esikristillisen ajan pyhille paikoille, esimerkiksi pyhien lehtojen tai kalmistojen äärelle. Matkalla syvyyssuunnan lisäksi avaudutaan ulos kohti muita ihmisiä, kohti luontoa ja elämän salaisuutta. Usein pyhiinvaelluksella, varsinkin pidemmillä vaelluksilla, rajat näkyvän ja näkymättömän maailman välillä tuntuvat ohenevan. Pyhiinvaellus kiinnostaa yhä useampaa, ja vaeltaa voi myös lasten kanssa. Pyhiinvaellus tunnetaan kaikista maailmanuskonnoista
Kokonaisuus julkaistaan keväällä 2021. Seitsemästä eri pisteestä syntyy pyhiinvaellusreitti, polku, jonka avulla tutustutaan pyhiinvaellukseen laaja-alaisena ilmiönä leikin kautta. TEHTÄVÄ: LABYRINTTI Tehkää pikkukivistä tai kävyistä luontoon pieni labyrintti eli jatulintarha (kuvassa yksi malli). Ja missä leikki. Pyhiinvaellusta voi tehdä hitaasti kulkemalla labyrinttiä, jatulintarhaa, pitkin. Miltä hiljaisuus ja hitaus yhdessä tuntuvat. Tehkää miniversio vaikka pikkukivistä. Koittakaa kulkea hiljaisuudessa. Avainsanat ovat yksinkertaisuus, hiljaisuus, kiireettömyys, hengellisyys/henkisyys, vapaus, huolettomuus ja jakaminen. Tehtävät on rakennettu avainsanojen pohjalta, ja ne on suunnattu varhaiskasvatuksen ryhmille ja perheiden käyttöön. Sen voi tampata talvella lumeen, piirtää hiekkaan tai reunustaa kivillä, kävyillä tai sisällä vaikka hernepusseilla tai kirjoilla. Missä kutitus. Labyrintti eroaa sokkelosta siinä, että sitä voi turvallisesti kulkea ilman eksymisen vaaraa. Aistit mukana: tunto-, näkö-, haju-, maku-, tasapaino-, kuuloja aavistusaisti. Lähtökohtana on ollut aineettomuus, luonnonmateriaalit ja mahdollisimmat vähäiset tarvikkeet. Voitte myös tehdä lähiluontoon ison kuljettavan labyrintin. Laittakaa leluja kulkemaan labyrinttiä pitkin.. Kaikki tavat ovat oikeita. Kulkekaa labyrinttiä kukin vuorollaan sormillanne askeleita ottaen eteenpäin tai laittakaa jatulintarhaan kulkemaan pieni leluhahmo. Ottakaa halutessanne jatulintarhasta kuva. Seuraavaksi tarjoamme katkelman materiaalista. Se ei tarkoita vain vauhtia vaan myös sitä, että keskittyy siihen, mitä on kulloinkin tekemässä. Tätä ulottuvuutta voidaan kuvata pyhiinvaelluksen seitsemän avainsanan kautta. Voitte virittäytyä vaellukselle kehollisesti etsien erilaisia tunteita ja erilaisia liikkeitä tehden haluamallanne tavalla lapsiryhmän ikä ja koko huomioiden. Labyrintin voi ajatella olevan johdatusta – et voi astua harhaan. Miltä ihmettely tuntuu kehossa. VIRITTÄYTYMINEN KEHOLLISESTI ENNEN MATKAA Kuuntele, kosketa, kurkista, kummastele, kurkottele, kaipaa, nuuhki ja nauti. KIIREETTÖMYYS TARVIKKEET: pikkukiviä, käpyjä, (leluhahmo), lunta talvella, sisätiloissa hernepusseja, kirjoja, legoja tms., joista voi rakentaa labyrinttimuodon Pyhiinvaelluksella tärkeä elementti on kiireettömyys. Voitte kulkea kukin omassa tahdissanne labyrintin keskelle ja takaisin. Labyrintti eroaa sokkelosta siinä, ettei sinne voi eksyä. Pääsettekö perille, osaatteko takaisin. Missä tuntuu uteliaisuus. Saa liikkua, saa olla liikkumatta. PYHIINVAELLUS Jatulintarha — labyrintti, johon ei voi eksyä. Näyttäkää kukin omalla tavalla missä nämä asiat tuntuvat ja miten. 34 Ideasta käytännöksi Avainsanoja pyhiinvaellukselle Liike, luonto, levollisuus, pyhät paikat ja merkityksellisten asioiden äärelle asettuminen tekevät pyhiinvaelluksesta kokonaisvaltaisen kokemuksen
Ne ovat simpukan ympärillä olevia ääniä ja huminaa, joita sanotaan taustameluksi. Onko vaikea olla hiljaa. Normaalisti emme kiinnitä ääniin huomiota, mutta simpukan korvalle laittaessa huomaamme ne paremmin. Laittakaa silmät kiinni ja kuunnelkaa hiljaisuutta. Näitä ääniä voi halutessaan äänittää esimerkiksi kännykällä. Voitte halutessanne jatkaa työstöä ja esimerkiksi piirtää, maalata, soittaa tai tanssia kokemuksestanne oman tai ison yhteisen teoksen. Pyhiinvaelluksen henkeen ei kuulu sinänsä analysointi ja palautekeskustelut. Millaisia ääniä saatte aikaan. Äänet eivät todellisuudessa kuitenkaan ole aaltojen pauhua ja meren loisketta. Millaisia asioita nousee mieleen. Pyhiinvaelluksella hiljaisuus muodostuu luonnon äänistä, liikkeen rytmistä, tuulen huminasta, puheensorinasta ja kaupungin kaiuista. Miten nämä äänet rytmittyvät hiljaisuuden kanssa. Symbolisesti voidaan ajatella, että simpukan tavoin, kun taustamelu on poissa, voi kuulla itseään paremmin, pohtia mitä itselle kuuluu ja mikä elämässä on tärkeää. Seuraavaksi voitte tehdä erilaisia äänimaisemia kahisuttamalla vaatteita, tamppaamalla maata, tömisyttämällä jalkoja, rummuttamalla käsiä. Miksi simpukoista kuuluu ääntä. Kun simpukka vahvistaa taustamelua, se samalla eristää joitakin ääniä pääsemästä korvaan. Antakaa tilaa erilaisille tunteille, kunkin omalle kokemukselle. PYHIINVAELLUS Olkaa hiljaisuudessa hetken verran. Voitte myös tehdä vaelluksella ottamista kuvista ja vaelluksen jälkeen tehdyistä teoksista oman näyttelyn. Taustamelua on joka paikassa, jopa hiljaisessa huoneessa kuuluu joitakin ääniä. Sovelluskaupasta voi etsiä esimerkiksi Loopy HD -sovelluksen (maksullinen), jolla voi rakentaa erilaisista äänistä hauskoja äänimaailmoja ja tutkia yhdessä lasten kanssa äänien syntymistä ja hiljaisuuden rytmittymistä. Hiljaisuuden symbolina on simpukka. Älkää arvioiko tai arvostelko. Ulkona voitte rummuttaa puunrunkoa tai keppejä yhteen. 35 Ideasta käytännöksi HILJAISUUS TARVIKKEET: aineeton, ei tarvikkeita (Loopy HD-sovellus) Hiljaisuus ei ole äänien puuttumista. Millaisia ääniä kuulette?. Näin hiljaisuuden ja eri äänten kokonaisuutta voi tarkastella laajemmin myös vaelluksen jälkeen. Olkaa hiljaisuudessa hetken verran. TEHTÄVÄ: HETKI HILJAISUUDESSA Kuunnellaan hiljaisuutta. Lähiluonnossa ollessanne etsikää itsellenne oma puu tai pareittain/pienissä ryhmissä yhteinen puu, jota vasten painatte selkänne. Ihan kuin meren kohinaa. LOPUKSI Pyhiinvaelluspolun päätteeksi voidaan keskustella lasten kanssa eri tehtävistä. Hiljaisuus merkitsee hiljentymistä, huokausta ja rauhoittumista itsen äärelle. Pienenkin näyttelyn kautta voidaan tehdä näkyväksi koettua ja palata teemoihin uudelleen. Millaisia ääniä kuulette
Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Lukijalle syntyy ymmärrys, miten vahvuuspeErja Sandberg PEDAGOGINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA PS-Kustannus 2021 rustainen pedagoginen tukeminen toteutetaan. Nallukan mielestä pieni on suurin! Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . Pääsiäismunan muotoinen salaisuus on viimeinen: toivo, uusi mahdollisuus, kevään tulon iloisuus. Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Kirjassa käydään läpi tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, tunnetaitojen ja hahmottamisen vaikeuksia hyvin käytännönläheisesti. Kirjassa syvennytään lukemisen ja kirjoittamisen sekä matemaattisten taitojen valmiuksiin. Teos auttaa arvioimaan, millaisia taitoja lapsella tulee olla alkuopetusta varten. Sandberg toteaakin, että teokset on tehty pariksi, kun pedagogisen tuen jatkumo yli luokkaja kouluasteiden on usein tärkeää. Erja Sandbergin kirja auttaa tunnistamaan lapsen arkeen ja uuden oppimiseen liittyviä vaikeuksia sekä ohjaamaan lasta kohti myönteistä kehitystä. NALLUKKA. Ruohonsiemen sisällään kantaa kevään uutta vihreää. Kevään yllätyksiä Pajunkissa aukeaa kuoren alta paljastaa suloista kissankarvaa valkeaa. Jos aiheeseen haluaa perehtyä myös myöhempiä ikäkausia ajatellen, jatko-osaksi on tarjolla Pedagoginen tuki perusopetuksessa ja toisella asteella -kirja. Kirjoittaja, KT, erityispedagogi Erja Sandberg on vaikuttanut monipuolisesti eri kasvatuksen ja koulutuksen asteilla ja toimii nykyään opetusja kasvatusalan opiskelijoiden kouluttajana sekä eri alojen ammattilaisten täydennyskouluttajana. Narsissin kukka loistava hehkuu auringon keltaista. Kirjan alussa luodaan katsaus laadukkaan pedagogisen suunnitelman tekemiseen sekä siihen, miten suunnitelma viedään käytäntöön arjen työkaluksi. 36 Ideasta käytännöksi KIRJAHYLLY Varhaiskasvatus ja esiopetus tarjoavat hyvän maaperän varhaisen tuen tarpeen kartoittamiseen ja lapsen taitojen kehittämiseen. Hänellä on vahva asiantuntemus erityispedagogiikan ja positiivisen pedagogiikan yhdistämisestä ja toteuttamisesta eri ikäkausina. Sandberg on erityisen kiinnostunut vahvuusperustaisista tukitoimista ja siirtymävaiheista kouluasteiden välillä
Yksi tällä hetkellä parhaista on Moka Mera Lingua. Toisinaan niillä on vaatimuksia ruoan suhteen, ja pelaaja pääsee puuhailemaan keittiövälineiden parissa. Pikkulasten kohdalla oppimisen ei tarvitse kuitenkaan olla erityisen tavoitteellista, vaan kepeitä kielikastautumisia voi kokeilla ihan vain leikin lomassa. Sovelluksessa läpäistään yksinkertaisia minipelejä, joissa muun muassa etsitään pyydettyjä esineitä ja tökätään niitä. Peli voi olla hauska leikkikalu myös kaksikielisessä perheessä ihan molempien puhuttujen kielten kannalta. Moka Mera Lingua on taiten tehty ja täysin ilmainen. Sanat ovat niitä arkisia: ruokia, numeroita, värejä ja tietysti mukana on myös aina kiinnostavaa vessasanastoa. Sovellus ei myöskään kerää pelaajasta tietoja, joten pelin käyttö on lapselle turvallista. Tehtäviä huoneissa Pelin idea on ohjata Atlas-haita ja Moka Mera -hirviötä heidän virtuaalisessa kotitalossaan. Jutun juju on se, että Moka Mera juttelee lapselle opetettavaa kieltä. Pelissä ei ole loppua tai pistelaskua, mutta pientä pelilTEKSTI Jenni Utriainen MOKA MERA LINGUA Suomessa kehitetty kieltenoppimissovellus päiväkoti-ikäisille. Jos pelaaja ei ymmärrä, voi hän tökätä Atlasta, joka tulkkaa puheen lapsen omalle äidinkielelle. Jos pelin lataa siis vaikkapa päiväkotiryhmän tablettiin, riittää leikittävää monenlaisista kielitaustoista tuleville lapsille. Suomentai ruotsinkielinen lapsi voi harjoittaa sen avulla ranskan tai kiinan kielen taitojaan, mutta yhtä hyvin arabiaa äidinkielenään puhuva voi tutkia peliä samalla suomea oppien. Aina voi yrittää uudestaan! Jos jokin tehtävä ei onnistu, voi yrittää uudestaan tai sitten yksinkertaisesti siirtyä toisen tehtävän pariin. Talosta löytyvät leikkihuone, makuuhuone, keittiö ja vessa. Pelihahmot antavat pelaajalle myös ohjeita ja tehtäviä. Lapsi saa omaksua asioita rennosti omaan tahtiinsa ilman ylhäältä asetettuja tiukkoja sääntöjä tai tavoitteita. Oppiminen tapahtuu hahmojen juttelua kuuntelemalla eli lukutai kirjoitustaitoa ei tarvita, mutta pelilaitteen sopivaan äänenvoimakkuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Eri huoneissa kaverukset kohtaavat erilaisia tehtäviä ja oppivat samalla uusia sanoja. 37 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Kielten oppimista rennolla otteella Kielten oppiminen on oiva tapa tutustua uusiin kulttuureihin. Se ei sisällä nettilinkkejä, lisäostoja tai mainoksia. Pelin tunnelma on hilpeä ja kannustava eikä lainkaan stressaava. Sovelluksen käyttömahdollisuudet ovat moninaiset. Lasten leikkeihin on kehitetty monenlaisia kielisovelluksia. Samalla lapset pääsevät tutustumaan toistensa kieliin sekä saattavat kiinnostua kielistä ja uusista kulttuureista ylipäätään. LISÄTIETOA PELEISTÄ www.mokamera.com www.viihdevintiot.fi INFO Hyvä peli! Oranssi tyyppi opettaa mulle ja pikkusiskolle ruotsia!” 4-vuotias pelaaja listä päämäärää ja lempeää ohjailua on silti tarjolla. Kyseessä on kotimainen, ilmainen sovellus, jossa lapset voivat itsenäisesti tai aikuisen ohjauksessa tutustua jopa kahdeksaan vieraaseen kieleen. Pelissä mukana olevat kielet ovat suomi, arabia, englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, venäjä ja saksa. Peli sisältää noin 920 eri sanaa ja virkettä. Kielikombon voi valita kaikista vaihtoehdoista pelin aluksi sen mukaan, mihin kieleen halutaan tutustua. Peli on suunnattu noin 3–7-vuotiaille lapsille, mutta pelata voi tietysti kuka vain, vaikka aikuinenkin. Mukana pelaava aikuinen voi tarvittaessa auttaa vaikeissa paikoissa sekä tehostaa oppimista kannustamalla lasta toistamaan kuulemansa sanat ääneen.. Ne haluavat toisinaan esimerkiksi vessaan tai nukkumaan
Vielä ennen kesälomaa haluaisimme toivottaa Sinut tervetulleeksi perinteiseen rehtorien tapaamiseen kirkolle. Olkaa yhteydessä meihin, niin katsotaan yhdessä sopiva päivämäärä – aina koulun mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Mitä hyvää on ollut koulukirkoissamme ja yhteistyössämme. Kirje kouluihin on myös lähtenyt koko tiimin nimissä. klo 10) Pe 7.6. 1. Onko sellaisia toimintoja, tarpeita tai toivomuksia, joissa me olisimme koululla tekemässä ja toteuttamassa jotain. 3. Täällä seurakunnassa pohdimme edelleen, kuinka voisimme palvella koulua ja alueen nuoria yhä paremmin ja siksi toivomme, että voisitte pohtia seuraavia kysymyksiä hiukan etukäteen ennen tapaamistamme. Seiskaluokkalaisille tarjoamme edelleen Amazing Church -seikkailua, joka on ollut varsin mukava juttu parina viime vuonna. Mitä toiveita, ehkä hyvinkin erilaista nykyiseen verrattuna, teillä voisi olla yhteistyöstä kanssamme. Arvoisa rehtori! Kouluvuosi on jälleen lopuillaan ja kesäkausi alkamassa. Mitä parannettavaa on kirkoissamme ja toiminnoissamme. Vuosi sitten valmistui myös nuorisotyönohjaaja Tuula Nurmisen tuotekehitystyö, jossa yhteyden tarpeita ja toimintatapoja kehitettiin lisää. (Tällä haava on ripari-info toteutunut koululla) Ystävällisin terveisin kasvatuksen tiimi, kiittäen menneestä lukuvuodesta! Tuula Nurminen, nuorisotyönohjaaja ja kouluyhdyshenkilö Heidi Halukinen, nuoristyönohjaaja Kylli Ahola, kanttori Jukka Vanne, pastori Pitäjänmäellä koulun ja seurakunnan KUVAT Maika Vuori, kouluunlähtevien siunaus Pitäjänmäen kirkossa yhteistyölle on löydetty avaimet. Nämä tutustumiset ja seikkailut voimme sopia joustavasti tilanteen mukaan. 2. (toissijaiseksi). Muistutukseksi, että tarjoamme kaikille luokille mahdollisuutta tulla käytännössä tutustumaan kotiseurakuntaan, sen tiloihin ja toimintaan. 4. Myöskin kirkollisia toimituksia voimme mielellään käydä läpi. Pitäjänmäellä toimintaa koulujen tekevät kasvatuksen pappi, kaksi nuorisotyönohjaajaa ja kanttori yhdessä. Aamukahvin merkeissä olisi mukava jutella molemminpuolisista tarpeista ja toivomuksista, sekä sopia ensi syksyn ja lukuvuoden tapahtumia (koulukirkkoja, päivänavauksia jne.). (ensisijaisesti) ke 12.6. Ehdottaisimme vaihtoehtoisesti seuraavia aamupäiviä (esim. Tuulan puheista päätellen sujuvan toiminnan avain on, että yhteistyötä kokonaisen tiimin voimin. 38 Ideasta käytännöksi KOULU JA KIRKKO Pitäjänmäen seurakunnassa on pitkään satsattu siihen, että henkilökohtainen yhteys alueen koulujen rehtoreihin ja varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajiin on hyvä
Tässä palaverissa meiltä koululta on läsnä aina minä ja rehtori Kati Aaltio. Syksyllä rippikouluilmoittautumisten ollessa käynnissä, seurakunnasta tulee 1–2 työntekijää kertomaan oppilaille rippileireistä, antamaan lisätietoa ja vastaamaan kysymyksiin. Tilaisuudesta on saanut lahjaksi Lapsen raamatun, mitä on pidetty todella mieluisena asiana. Hengelliset tilaisuudet ja katsomuskasvatus on erotettu opettajien esittämien toiveiden mukaan. Nuoret ovat kokeneet tämän kivaksi. Näitä Tuula Nurminen on organisoinut koulussamme, ja ne ovat olleet suosittuja yli katsomusrajojen. Lisäksi 7.-luokkalaisille Pitäjänmäen seurakunta järjestää vuosittain Amazing Church -visailun, jossa oppilaat kisaavat joukkueittain kirkon tiloissa pieniä tehtäviä ratkaisten. lut. Missään vaiheessa tämä ei ole kuitenkaan muodostunut meillä esteeksi yhteistyölle: seurakunta on hienosti lähtenyt mukaan ideoimaan esim. Tietysti jätsitarjoilukin on jättänyt lopuksi hyvän maun suuhun. Opetan itse koulussa ev.lut.uskontoa sekä kaikille yhteisiä katsomustunteja. Kaikenikäisille varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin asti on mietitty tapahtumia, joissa paikallinen ev. seurakunta voi tulla tutuksi ja olla yhtenä säikeenä lasten hyvinvoinnin verkostoa. He ovat kiinnostuneita nuorten asioista, kyselevät kuulumisia ja pitävät meihin aktiivisesti yhteyttä. Näiden lisäksi seurakunnasta tulee vuosittain bändi soittamaan meille kaikille joulumusiikkia, kun koulussa on joululounas. kouluun liittyvää stressiä/erilaisia huolia) toiminnallisella tavalla. Olemmekin tehneet pitkään hyvässä hengessä yhteistyötä Pitäjänmäen seurakunnan kanssa. Tapaamiset on koettu mielekkäiksi ja koulun puolelta niihin on haluttu varata aikaa.. Lapsia perheineen kutsutaan keväällä siunaamiskirkkoon. Laulettavat laulut on kerrottu etukäteen ja vinkattu Youtube-linkit, joista niitä pääsee opettelemaan. 39 Ideasta käytännöksi Eskariin ja kouluun lähteminen on myös taitekohta, jossa lähestytään suoraan perheitä. Visailu on alun perin alkanut seurakunnan aloitteesta. Tätäkin olemme siis toteuttaneet oman uskonnon tuntien aikana syksyisin. Oman uskonnon tunneille meille on muodostunut kaksi vuosittaista perinnettä. Korona-aikana tapahtumat on toteutettu ulkona. Henna Nurmi, apulaisrehtori KOULUN NÄKÖKULMA Selkeä yhdyshenkilö ja tuttu tiimi ovat avanneet mahdollisuuden suunnitella toimintaa jatkuvassa yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Suunnittelemme vuosittain kesän alussa yhdessä seuraavan lukuvuoden ohjelmaa. Voittajajoukkue palkitaan ja samalla kirkon tilat sekä henkilökunta tulevat vähän tutummiksi. Pitäjänmäen peruskoulun apulaisrehtori Henna Nurmi halusi laittaa kirjeen Pieni on Suurin -lehdelle ja kertoa kokemuksista: Koulussamme katsomusaineita opetetaan pitkälti kaikille yhteisillä oppitunneilla (meillä on monikulttuurinen koulu), mikä saattaa tehdä kouluyhteistyöstä astetta haastavampaa seurakunnan näkökulmasta. Koulun ja seurakunnan yhteistyö toimiikin mielestäni sujuvasti molempiin suuntiin. Vuoropuhelussa koulujen kanssa on syntynyt monipuolinen ja selkeä yhteydenpidon vuosikello. Pitäjänmäen seurakunta on aktiivinen, ja kouluyhteistyötä tekevät henkilöt ovat helposti lähestyttäviä ja suhtautuvat muutoksiin joustavasti. sellaisia kevätlauluja, joita kaikki koulun oppilaat voisivat yhdessä laulaa tai kaikille sopivia pop up -välitunteja, joissa on käsitelty erityisesti yläkouluikäisiä mietityttäviä aiheita (esim. Nuoret pitävät tällaisesta toiminnasta kovasti
Lastenkirkko.fi/yhteistyö-sivulla on kuvattu median sisältöä yhteistyön näkökulmasta. Lapsihahmoja on syytä lisätä niin, että myös etnisesti erilaiset lapset löytävät hahmoista jonkun, johon samaistua. Aamen Lapsen kouluun lähtö on jännittävä asia myös vanhemmille. Perheet keksivät julisteelle käytön, jota työntekijät eivät olleet etukäteen edes suunnitelleet. Rukoilemme yhdessä siunausta. Voit tulla yhdessä perheesi, kummien, isovanhempien tai ystävien kanssa. Tervetuloa kirkkohetkeen 12.8.2020 PÄIVÄMÄÄRÄT, AJAT JA KIRKOT Materiaali on maksutta ladattavissa Lastenkirkko.fi/seurakunnille Kuvassa Malmin seurakunnan koulunsa aloittavien siunaustilaisuuden materiaaleja. Voit piirtää sokkeloon reitin kotoa kouluun. Lastenkirkon ja Malmin seurakunnan yhteistyönä syntyi materiaali kaikkien käyttöön SIU NA USTA KOULUTIE LL E!. Seurakunnat ovat hyvin huomioineet sen, kuinka iso asia koulun aloittaminen perheille on. LASTENKIRKKO INFO HEI KAVERI! SIUNAUSTA KOULUTIELLE! Vanhemmille Nyt on uuden aika. Kirkkohetki on yksi tapa valmistautua uuteen elämänvaiheeseen. 40 Ideasta käytännöksi Julistetta ja tarroja käytettiin kirkkohetken toteutuksessa. Se tarkoittaa, että toivoo kaikkea hyvää. lut. lut. Sitten saa tulla alttarille siunattavaksi tai istua omalla paikalla, jos haluaa. Sisältö on turvallisesti kristillistä. LASTENKIRKKO TUKEE YHTEISTYÖTÄ Lastenkirkko-mediaa julkaisee Lasten ja nuorten keskus ry, joka on Suomen ev. Luulen, että tästä on useammaksi vuodeksi hyvä pohja, myös laajemmin muissa seurakunnissa hyödynnettäväksi.” Jatkokehittämistäkin tehdään yhdessä. Kiitos, että saan oppia uutta. Malmin seurakunnan viestintäjohtaja Anu Merenlahti halusi tehdä Lastenkirkon kanssa yhteistyössä materiaalin, jolla seurakunta voi laadukkaasti ottaa yhteyttä koulunsa aloittaviin lapsiin. Koulu ja kerhot alkavat. Kotikirkon ihmiset kannustavat sinua. Kuin luonnostaan ekaluokkalaiset asettuivat julisteen viereen valokuvattavaksi. Tervetuloa kirkolle! Koululaisten siunaaminen kirkkohetkessä on kiva perinne. Pakettiin suunniteltiin kirje, tarroja ja juliste Lastenkirkon ilmeellä ja hahmoilla niin, että seurakunnan logo oli siihen kätevä yhdistää. Siunaa koulu ja opettaja. Kirkossa lauletaan ja kuunnellaan kertomus. Jumala, siunaa kotia. Siunaa koulumatka. Siunaa minua, kun laitan repun selkääni. Siunaa niitä, joita tapaan matkalla. Tarroihin kirjoitettiin myös oma nimi ennen kuin ne kiinnitettiin julisteeseen. Materiaaliin kuuluu helposti muokattavissa oleva esitepohja, juliste ja tarrapohjia. Kukin seurakunta voi tulostaa tai painattaa materiaalit itse. Kirkolle tullessaan lapset saivat valita Tutkimuspartio-hahmoista mieleisensä ja tuunata sitä tusseilla. Anu kommentoi yhteistyötä: “Materiaalit olivat upeita! Tämä konseptihan toimi erittäin hyvin. Auta meitä olemaan hyviä kavereita. Seurakunnat voivat soveltuvin hyödyntää Lastenkirkon sisältöjä varhaiskasvatusja kouluyhteistyössä. Malmilla julisteet tulostettiin kokoon A0 ja hahmotarrat olivat 12–16 cm korkeita. uskonnosta ja materiaalia kasvun ja hyvinvoinnin tueksi, mutta enimmäkseen sen sisältö liittyy kristillisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Vinkkejä kouluunja eskariin lähtevien siunaamisjumalanpalveluksista on LNK:n verkkosivulla maksuttomissa materiaaleissa. kirkon seurakuntien palvelujärjestö. Lastenkirkosta löytyy yleissivistävää tietoa ev
Viime keväänä poikkeusaika innosti Riikka Jänttiä kirjoittamaan uudenlaisen kevätlaulun. 41 Ideasta käytännöksi Keväällä juhlitaan lukuvuoden päättymistä koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Laulusta on Lastenkirkon Youtube-kanavalla raikas Antti Vuoren toteuttama video, joka auttaa laulun opettelussa. Kevät kutittaa "Kevät kutittaa" video Lastenkirkon Youtubessa! Nuotin voit tulostaa: Lastenkirkko.fi/ seurakunnille. Olisi mukava, jos laulu löytäisi tänä keväänä tiensä vaikka kaikkien koulujen juhlintaan toteutuupa se sitten yhdessä tai etänä
Totta tosiaan: Kosovon lipun värit, tarkistaa ryhmässä työskentelevä kielija kulttuuriopettaja opettaja Marjo Hottinen googlesta. ”Se on ihana juhla! Silloin keitetään riisiä tulisella kastikkeella, koristellaan koti värikkäillä lyhdyillä ja leikitään leluilla”, Laya loistaa. Arianan perheen tärkein juhla on islamilaisten Eid al Fitr. sittemmin lasten taloihin ja tarinat esitellään yhteisen kylän valmistuttua lapsiryhmälle. Se oli läksy myös huoltajille: jutelkaa yhdessä oman kulttuurinne tärkeästä juhlasta. Layan kotona juhlitaan intialaisten valojuhlaa diwalia. Silloin ei kukaan pääse ilman lupaa sisään. Aattoiltana valvotaan suvun kanssa keskiyöhön asti, jolloin halataan ja toivotetaan toinen toiselle hyvää joulua. Erilaisiin juhliin, niihin liittyviin kulttuureihin ja katsomuksiin on hykerryttävän hauskaa tutustua. ”Mulla on monta lempiväriä, mutta tässä talossa on sinistä ja keltaista siksi että siitä tulee mieleen Kosovo. Ei edes paljon odotettu joulupukki. Kynttilät liitetään Espoon Matinkylän varhaiskasvatusyksikön esiopetusryhmän seinälle rakentuu lasten askartelema kylä lasten kotitaloineen. Sitä juhlitaan kolme päivää. Sakset suihkaa, liimapuikko luistaa kartongilla. Kasvoilla on keskittynyt ilme. Piirtäkää ja kirjoittakaa kynttiläviestiin kuinka sitä vietätte ja mitä siihen liittyy. Sen sijaan pöytään katetaan seitsemän lajia erilaisia kasvisruokia ja joululeivän sisään piilotetaan kolikko. Jokaisesta talosta kuullaan vuorollaan perheiden kertoma tarina kodin tärkeästä juhlasta. Bulgariassa, Daniel K:n kotona ei jouluaattona syödä laatikoita Suomen tyyliin. Kolikon saajalla tulee riittämään erityisen paljon terveyttä ja onnea tulevana vuonna. Tekstien lisäksi lasten kuvituksissa näkyy niin jouluisia tonttuja seimiaiheita kuin symboleja maailman uskonnoista: kuvia moskeijasta, lyhdyisHYVIÄ HETKIÄ. Se on meidän kotimaa”, ilmoittaa kuusivuotias esikoululainen päättäväisesti. Niitä hypistellään ja esitellään jo ennen varsinaista ”julkistamista” yhteisessä piirissä. Daniel S piirtää kerrostaloonsa myös ovikoodipainikkeet. Huoltajat ovat paneutuneet läksyynsä huolella lastensa kanssa. Laya piirtää talonsa seiniin paljon sydämiä. Huoltajat osallisiksi Tämä eskaritehtävä on ollut lapsille erityisen mieluisa. 42 Ideasta käytännöksi Kaverin kotona juhlitaan! TEKSTI Anita Järvisalo KUVAT Suvi Sievilä Ariana on miettinyt oman unelmatalonsa värit huolella: katto on sininen, seinät keltaiset. Lapset ovat silmin nähden ylpeitä omista kynttilätarinoistaan. Jo alkuviikosta on koteihin jaettu piirroskynttilä. Lapset saavat lahjoja ja uusia vaatteita
Uusimpana yhteistyömuotona ovat alkaneet yhteiset katsomuskasvatuskahvilat, jotka on korona-aikana toteutettu etäyhteyksin. Päiväkodissa on hyödynnetty jo pitkään Kulttuurien juhlakalenteria, ja esimerkiksi juuri diwalia käsiteltiin joulun alla valojuhlan merkeissä. tä, moninaisista herkuista. Toki uusimman varhaiskasvatussuunnitelman painotusten mukaan Katsomuskasvatus on yhteinen juttu olemme kiinnittäneet katsomuskasvatukseen huomiota entistäkin suunnitelmallisemmin”, Hagelberg kertoo. Se siis yhdisti ryhmämme lasten kulttuuritaustoja. "Monikulttuurisessa päiväkodissa vanhempien osallistamisella katsomuskasvatukseen on jo pitkät perinteet", kertoo Maarit Hagelberg, toinen esiopettajista. Vuotta aiemmin naapuriryhmässä tehtiin lasten kanssa Nooan Arkkiin liittyvä animaatio, joka jaettiin huoltajien katseltavaksi sähköpostissa ja yksikön Facebook-sivulla. Espoossa jo muutama vuosi sitten käynnistetty hyvetyöskentely on luonteva osa katsomuskasvatustyötä. Vinkkejä juhlaan kuuluvista traditiosta saatiin yhden lapsen isältä. Katsomuskasvatusta toteutetaan myös yhdessä seurakunnan kanssa. ”Se, että vanhemmat osalliistetaan mukaan eri kulttuurien ja katsomusten käsittelyyn, tekee herkästä aiheesta ihan eri tavalla luontevan. Juuri diwalin valojuhla on hyvä esimerkki tästä.” Yhteisymmärrystä läpi vuoden Kyläprojekti on valmistautumista helmikuun alussa vietettävään YK:n julistamaan maailmanlaajuisen uskontojen väliseen yhteisymmärryksen viikkoon. Sen tulee läpäistä arjessa tapahtuvia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöjä ja oppimiskokonaisuuksia. 43 Ideasta käytännöksi Espoon varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus pohjautuu valtakunnalliseen ja kaupungin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. ”Tarina vedenpaisumuksesta löytyy useiden uskontojen pyhistä kirjoista, Nooan arkin tarinakin sekä Raamatusta että Koraanista. Myös meille aikuisille on tullut ihan uutta tietoa ”, kiittelee Satu Lehesmaa, toinen ryhmän esiopettajista. Myös varhaiskasvatukseen jokunen vuosi sitten palkatuilla kielija kulttuuriopettajilla ”kiekuilla” on merkittävä rooli sen toteuttamisessa. ”On aivan upeaa ja yllättävääkin, kuinka syvällisesti moni vanhempi on paneutunut kirjaamaan omaan uskontoonsa liittyviä asioita. Idea taloprojektiin saatiin Kulttuurija uskontofoorumi Fokuksen ylläpitämiltä www-sivuilta. Katsomuskasvatus on oleellinen osa huoltajien kanssa käytäviä vasukeskusteluja. Joulun alla Kanervien esiopetusryhmä koepilotoi Kulttuurija uskontofoorumi Fokuksen vasta julkaistun Juhlakaruselli-materiaalin varhaiskasvatuksen käyttöön. ”On ollut myös ilahduttavaa nähdä kuinka aidosti lapset innostuvat toinen toisensa juhlaperinteistä. Keskustelujen pohjalta kirjataan lapsiryhmän ”ryhmävasuun” suunnitelma siitä, kuinka kunkin lapsen kulttuurija katsomustausta tulee huomioitua myös Matinkylän päiväkodin arjessa. Helmikuinen yhteisymmärrysviikko on jo vakiintunut Matinkylän päiväkodin vuosikelloon. Animaatiota tehdessä tutustuimme kertomukseen ja keskustelimme siitä, kuinka se kuuluu joidenkin lasten uskonnon tarinoihin ja kuinka sama tarina voi olla hieno kertomus niillekin, joille sen tausta ei ole uskonnollinen”, kertoo ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Hanne Tikka.. Sivuilta löytyvää näppärä materiaalipankkia koulujen ja varhaiskasvatuksen hyödynnetään läpi vuoden. Matinkylän päiväkoti on yhtenä monista päiväkodeista ollut mukana lähiseurakunnan mentoroimassa katsomuskasvatustyössä
Lähes kaikki alueen päiväkodit, eskarit ja 1–2-luokkalaiset ovat osallistuneet urkusatuihin ja toivoneet niitä lisää jatkossa. Tintti: – Olemme halunneet, että saduissa on myös hauskuutta, hulluttelua ja huumoria. Kuinka yhdistää satua ja kerrontaa urkumusiikkiin. 44 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI & Tintti Tinkala KUVAT Kuopion seurakunnat / Tuija Hyttinen Urkusatuilemaan! Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. Mikä ihmeen urkusatu. Tämän aukeaman avustajana on toiminut Tintti Tinkala. Männistön mallissa Tintti on käsikirjoittanut urkusadut alusta saakka tai jonkun valmiin kertomuksen pohjalta ja valinnut siihen sopivia, lapsille tuttuja yhteislauluja. Päädyttyään kollegoiksi Männistön seurakuntaan he päättivät käynnistää Urkusatuviikon, jossa kirkkoon ja urkuihin tutustutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden korin 1 (yleissisivistävä opetus) mukaisesti. Kirkossa saa leikkiä, nauraa ja iloita ja olla reipasta menoa! Osa urkusatujen musiikista on ollut esittävää, mutta suurin osa osallistavaa eli yhteislauluja ja laululeikkejä. Urkusatuun voi kuulua lavastusta, roolihahmoja, kertoja, tietenkin urkuri ja tärkeänä osana musisointia lasten kanssa yhdessä. Kanttori Tintti Tinkalalla ja Heikki Monosella on kokemusta useiden urkusatujen toteuttamisesta. Esityksen keston kannattaa olla enintään 40 minuuttia. Heikin vastuulla on ollut äänimaailmaan liittyvän toteutuksen suunnittelu ja harjoittelu uruilla. Kokemuksia ja palautetta Lapset ovat pitäneet ennakkoluulottomasti uruista ja urkumusiikista. Jos tänä keväänä on aikaa suunnitella jotain uutta ensi talveksi, urkusatuun kannattaa tutustua rohkeasti! Tintti Tinkala ja Heikki Mononen suunnittelivat ensimmäisen kerran urkusatuja Lasten Pakkaspäivät -tapahtumiin opiskellessaan Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla 2000-luvun alussa. Ryhmissä on askarreltu ja rakennettu lavasteita ja tarpeistoa esityksiin. Kuopiossa urkusatua on esitetty viikon aikana useille ryhmille. Palaute on kannustanut jatkamaan. Yhteinen prosessi Kuopiossa on valmisteltu urkusatuja yhdessä eri ryhmien kanssa. Esityksessä Tintti on ollut kertoja/roolihahmo/laulaja ja Heikki urkuri, jolla on ollut myös repliikkejä. Urkusadun etukäteisvalmisteluihin ovat osallistuneet mm. Urkusatuun liittyviä lauluja on opeteltu pitkin syksyä perhekerhon kirkkomuskarituokioissa ja lapsikuorossakin, jotta esityksessä tulisi vastaan paljon valmiiksi tuttuja lauluja. Olemme kokeneet toimivaksi, että yleisö voi tulla esim. Urkusatuja voi toteuttaa monella eri tavalla. Urkusadun voisi ajatella olevan kuin pienimuotoinen teatteriesitys tai juonellinen lastenkonsertti, jonka musiikista suuri osa on toteutettu kirkkouruilla. kertosäkeeseen mukaan laulaen, rytmittäen perussykettä tai tehden laululeikkiliikkeitä. Tässä jutussa tutustutaan Männistön seurakunnassa järjestettyjen urkusatujen valmisteluun ja toteutukseen.. taidekerho, koululaisten toimintatupa (avoin iltapäivätoiminta), lapsikuorolaiset ja perhekerholaiset
. . . . ???. . . . . . . Heikki Mononen ja Tintti Tinkala nauttivat sadun maailmaan heittäytymisestä.. . ja san. nä sou mi lon, mi dan, me nä sou 1.Mi nä 2.Mi 3 3 Hm D A D A7 G D Tulostettavan Kalojen valtakunnassa -urkusadun, vinkkejä toteutukseen ja koko nuotin Minä soudan -lauluun löydät osoitteesta: www.lastenjanuortenkeskus.fi/ materiaali/laula-leiki-liiku-urkusatu/ Kalojen valtakunnassa Tintti: – Syksyllä 2020 esitimme Kalojen valtakunnassa -urkusatua. . nä ten mi sit kuin an kau lon... . . . . Juuso Happonen Minä soudan 4 . . . nä me dan. . Muistilista urkusatuun • ideoidaan yhdessä kertomuksen teema • käsikirjoitus • musiikkivalinnat (urkukappaleita ja yhteislauluja) • äänimaailman suunnittelu (urkujen äänikertoja monipuolisesti) • yhteistä harjoitusaikaa näyttelijöille • lavastuksen rakennus yhdessä • lavastuksen pystytys • äänentoisto • valaistus • kutsukirjeet • mainokset Minä soudan Voit kuunnella laulun “Minä soudan” Youtubesta Lekkerbergin Laulavan Kylän esittämänä. . 45 Ideasta käytännöksi Urkusatuilemaan! säv. . Olin aiemmin kuullut kuopiolaisen laulaja-lauluntekijä Juuso Happosen hienon vesiaiheisen laulun. . . . . ?. . ?. Kun aloin suunnitella kaloihin ja vesien suojeluun liittyvää urkusatua, kysyin häneltä lupaa käyttää laulua urkusadussa. . le pään. Minä soudan -laulusta laulusta tulikin esitystä kehystävä laulu. . . . niin dan nä me Mi nä sou Mi sit ten, ja san jak lon. . . . . .
KUVA Vastavalo/Juha Sulin Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. 46 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Olimme kerran pieniä Ei silmillä voinut nähdä Kasvoimme pimeydessä Äidin sydämen alla Valo loisti aamulla Se sai meidät huutamaan Yksi sävel kerrallaan Opimme laulamaan Näemme suuren valon Kaikki sinne kaipaavat Ota minua kädestä Että minäkin uskallan. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari
47 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Kuunteleva, kunnioittava ja kannustava keskustelu avartaa ajatuksia, antaa uusia oivalluksia, auttaa ymmärtämään toista, luo ryhmähenkeä ja opettaa tarttumaan vaikeisiinkin aiheisiin. Nykyaikaista katsomuskasvatusta tehdään monen tahon ammattimaisena yhteistyönä, jotta voidaan tukea lapsen kehitystä lapsen tasolla, lasta kunnioittaen, ihmetellen ja oppien. ISBN 9789523543102 Hinta 29,90 ISBN 9789523543782 Hinta 38,00 Sukellus lapsen maailmaan 38,00€ Dialogissa on voimaa! 29,90€. Teos johdattaa aiheeseen rennolla ja mukaansatempaavalla otteella. 48 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO LAURA ARIKKA Dialogi pelastaa maailman ja muita oivalluksia käymistäni keskusteluista HUOVINEN, PRUUKI, VESIVALO Lapsenkokoinen katsomuskasvatus Tämä kirja kertoo hyvästä ja toimivasta tavasta keskustella, olipa kyseessä kahdenvälinen jutustelu, tuloksiin tähtäävä neuvottelu tai rakentava ryhmäkeskustelu. Dialogissa on voimaa! Lapsenkokoinen katsomuskasvatus on monipuolinen sukellus lapsen maailmaan ja katsomukselliseen ajatteluun. Sen tieteellisesti tasokkaat, mutta käytännönläheiset artikkelit pohjautuvat lokakuussa 2020 pidetyn katsomuskasvatussymposiumin esityksiin. Niissä pohditaan, miten kasvattaa lasta tilanteessa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat toisaalta aiempaa näkyvämpiä yhteiskunnassa, mutta toisaalta perheiden arjen kosketus niihin on yhä kirjavampaa. Hyvää dialogia tarvitaan perheen kesken, harrastusporukassa, työpaikalla, vapaaehtoistyössä ja hallintohommissa. Mitä muuta voisi enää toivoa