1 Teema Myönteisen tunnistamisen työote Katsomuskasvatusta kaupunkimetsän kupeessa 2 2022 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! Hyviä hetkiä kirkkotilassa
Sonja asuu vuoroviikoin äidin ja isän luona. Pieni Sonja yrittää parhaansa mukaan tasapainotella vaikean myssypulman kanssa. 19,00 €. Riemukas ja hyväntuulinen (ja vähän kiukkuinenkin) kirja pienistä ja suurista tunteista sekä siitä, miten niiden kanssa eletään. Äidin kotiin on 989 askelta. Isän laatikoista löytyy Sonjalle huippuhieno syysmyssy. ISBN 9789523545618 Hinta 19,50 Kaunis ja lämmin tarina 19,50 € UUTUUS! UUTUUS! Miltä tänään tuntuu. ISBN 9789523545632 Hinta 19,00 MÅNS GAHRTON Sonjan kaksi myssyä Isän kotiin on esikoulusta 985 askelta. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATHARINA GROSSMANN-HENSEL Minusta tuntuu... Ei mikään helppo kysymys, vai mitä. Äidin mielestä hänen ostamansa uusi myssy on kauniimpi. Hänet on palkittu sekä Frankfurtin että Bolognan kirjamessuilla, ja hänen kirjojaan on käännetty usealle kielelle niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin. Omia tunteita kannattaa kuunnella ja toivottaa ne tervetulleiksi uteliain mielin. Hän kun tykkää niin kovasti molemmista, eikä hän halua pahoittaa isän eikä äidin mieltä. Isän luona lojuu vielä muuttolaatikoita hujan hajan, äidin muuttolaatikot on purettu ja pakattu siististi pois. Tunteita on vaikka kuinka paljon, ja usein vieläpä samaan aikaan. Katharina Grossmann-Hensel on Berliinissä asuva kirjailija ja kuvittaja. Joskus löytyy ihan uusiakin tunteita, kuten vaikkapa lumihiutale kielellä -tunne, lits läts -tunne tai sängyssä lämpimän peiton alla -tunne. Kaunis ja lämmin tarina kertoo siitä, miten uusi arki näyttää kiemuraiselta vanhempien eron jälkeen. Kirja kikatuksesta, kiukusta, itkusta ja ilosta Miltä tänään tuntuu. Kumman Sonja valitsisi. Onneksi kaikki löytää lopulta paikkansa. Sonja on laskenut askeleet tarkkaan
Joskus löytyy ihan uusiakin tunteita, kuten vaikkapa lumihiutale kielellä -tunne, lits läts -tunne tai sängyssä lämpimän peiton alla -tunne. Sonja on laskenut askeleet tarkkaan. Tunteita on vaikka kuinka paljon, ja usein vieläpä samaan aikaan. Kerhoa vetävät lastenohjaajat Marika Laakkonen ja Katri Kunnamo. 3 Teema LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATHARINA GROSSMANN-HENSEL Minusta tuntuu... 19,00 € Emilia ja Iidamaria käyvät päiväkerhoa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalon kerhossa, Kissantassutsisarusryhmässä. Katharina Grossmann-Hensel on Berliinissä asuva kirjailija ja kuvittaja. Äidin mielestä hänen ostamansa uusi myssy on kauniimpi. Kirja kikatuksesta, kiukusta, itkusta ja ilosta Miltä tänään tuntuu. Omia tunteita kannattaa kuunnella ja toivottaa ne tervetulleiksi uteliain mielin. ISBN 9789523545632 Hinta 19,00 MÅNS GAHRTON Sonjan kaksi myssyä Isän kotiin on esikoulusta 985 askelta. "Iitun kanssa on kiva keinua ja laskea liukumäkeä. Hänet on palkittu sekä Frankfurtin että Bolognan kirjamessuilla, ja hänen kirjojaan on käännetty usealle kielelle niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin. Ei mikään helppo kysymys, vai mitä. Kaunis ja lämmin tarina kertoo siitä, miten uusi arki näyttää kiemuraiselta vanhempien eron jälkeen. Isän laatikoista löytyy Sonjalle huippuhieno syysmyssy. ISBN 9789523545618 Hinta 19,50 Kaunis ja lämmin tarina 19,50 € UUTUUS! UUTUUS! Miltä tänään tuntuu. Kumman Sonja valitsisi. Pieni Sonja yrittää parhaansa mukaan tasapainotella vaikean myssypulman kanssa. Iitu ei ole ilkeä ja on tyttö." Emilia, 5 vuotta "Emilian kanssa on kiva leikkiä nukeilla." Iidamaria, 5 vuotta. Onneksi kaikki löytää lopulta paikkansa. Riemukas ja hyväntuulinen (ja vähän kiukkuinenkin) kirja pienistä ja suurista tunteista sekä siitä, miten niiden kanssa eletään. Sonja asuu vuoroviikoin äidin ja isän luona. Isän luona lojuu vielä muuttolaatikoita hujan hajan, äidin muuttolaatikot on purettu ja pakattu siististi pois. Kuvaamme Lapsen silmin -sivulle kaveruksia ja kysymme heiltä kysymyksen ystävyydestä. Äidin kotiin on 989 askelta. Hän kun tykkää niin kovasti molemmista, eikä hän halua pahoittaa isän eikä äidin mieltä. Mikä kaverissa on parasta
Pyysimme huoltajia kirjaamaan ajatuksiaan, jotka liittyivät omaan lapseen sekä lapsen ryhmätoimintaan alkavana toimintakautena. Jokainen ’minä ’ ja hänen muodostamansa lähiyhteisö eli ryhmän perhe on arvokas! Vanhemmilta voi kysyä suoraan toiminnan toteutukseen ideoita ja ehdotuksia, joita on tarkoitus toteuttaa sellaisenaan. Perusraameina nousevat esiin kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, lapsen oman sekä perheen katsomuksellisen ja kultKatsomuskasvatuksen toteuttaminen nojaa siihen, että annamme tilaa ja aikaa yhteistyölle huoltajien kanssa. Silti kaikkien huoltajien viestien sisältö on tavallaan toteutettavissa ja rakentavasti kohdattavissa. ”Alustan” on tarkoitus luoda mahdollisimman vähän mitään mielikuvia sen lisäksi, että kyseessä on ihmishahmo. värit luovat vahvoja merkityksiä. Vaikka teesi velvoittavuudesta voi tuntua luotaan poistyöntävältä ja pakottavalta, luovat kyseiset asiakirjat sekä ns. Harmaa valikoitui taustaväriksi kuvaamaan neutraaliutta, puolueettomuutta ja diplomatiaa. Varhaiskasvatus on ryhmäkasvatusta ja oppiva yhteisö on määritelty yhdeksi toimintakulttuurin ydinasiaksi Vasun PERHEIDEN KANSSA tähtää osallisuuden vahvistamiseen TEKSTI & KUVAT Kia Olkkola PIIRROKSET Emilia Erfving perusteissa (2018, s. Ideana on rakentaa toimintakaudelle katsomuskasvatuksen perustuksia aidosti ”minä ja meidän yhteisömme -ajattelulla", jolloin on mahdollista tulla heti ensikättelyssä nähdyksi ja kuulluksi. Toimintakauden alussa avattavan dialogin ja yhteistyön fokus on pyytää vanhempia tuomaan esiin ajatuksiaan heille merkittävistä asioista – heidän lapsensa kasvatuksessa ja kehityksessä sekä yksilön että ryhmän kontekstissa. (Viesti, joka kiinnitetään hahmoon, voi olla kirjoitettu, lehtileike, valokuva tai vaikka piirustus.) Hahmo oli esillä kolmen viikon ajan, ja tavoite oli tarjota jokaiselle vanhemmalle mahdollisuus pysähtyä oman aikataulun ja mahdollisuuksien mukaan hahmon äärelle. Esimerkkinä voisi nostaa katsomuskasvatusta koskevat linjaukset, joiden asettuminen varhaiskasvatuksen asiasisältöjen viitekehyksiin on moniulotteisuudestaan huolimatta loppujen lopuksi aika selkeää. Ympäripyöreästi esitettynä asia ilmaistaan kutakuinkin näin: "En voi tehdä tuota enkä tätä, enkä missään nimessä ainakaan toteuttaa mitään toimintaa tällä tavalla, koska yksi tai useampi vanhempi suuttuu, loukkaantuu tai kokee sen olevan perheen arvojen vastaista." Tällaisessa puheessa yhdistyy kaksi sormiani syyhyttävää tekijää: katsomuskasvatuksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukainen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa sekä huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Ohjeistimme huoltajia mm. 29). Ei siis toteuttaa lyhentämättömänä esitettyjä asioita sellaisenaan. JokaLapsi pääsi ensimmäisen kerran kentälle tositoimiin osana opiskeluuni liittyvää projektia, joka toteutettiin lapsiryhmässä syksyllä heti toimintakauden alussa. 4 Teema Kokemukseni mukaan katsomuskasvatusta näytetään ammattikentällä jopa välteltävän. kertomalla, mikä tämä hahmo on ja mille ajatukselle perustamme hahmon käytön. Tätä tukemaan otin käyttöön hahmon, jonka nimesin JokaLapseksi. Se on kyllä sula mahdottomuus, mielikuvia syntyy aina, koska mm. -metodi. Huoltajien osallisuus – JokaLapsi avuksi Toiveenani on pitkään ollut kehittää mahdollisimman avointa ja vapaata lähtökohtaa huoltajien osallisuudelle. Vakan viitekehyksesä yksikään lapsista tai perheistä ei voi toimia yksilöllisessä kuplassa. Se tapahtuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) kautta. Tukea asiakirjoista Mitä enemmän ammattilaisena olen ymmärrystäni Vasun (2018) ja Esiopsin perusteista (2014) sekä niiden käytöstä syventänyt, sen enemmän niiden toimivuuden tehokkuuteen ihastun. Yleisesti näyttäisimme kentällä keskittyvän vahvasti lasten yksilöllisyyteen sekä perheiden yksilölliseen kohtaamiseen, mutta ryhmädynamiikka ja sen muodostamisen ilmiöt jäävät aika hataralle pohjalle. Miksi sitten aloituskäytännöt, tutustuminen ja perheiden kohtaaminen ovat niin vahvasti painottuneet luomaan kuvaa vain yksilöllisyyden kontekstin merkityksellisyydestä. asiakkaille että työtä tekeville raamit, jotka eivät rajoita, vaan selkeyttävät ja mahdollistavat. Henkilökohtaisia arvovalintoja, kulttuuritaustoja ja katsomuksia ajatellen harmaalla sohaisee kaikkein epätodennäköisimmin mihinkään ampiaispesään. Viestit purettiin yhdessä syyskuun lopulla vanhempainillassa
Kysymyksiin mitä ja miksi teet sitä mitä teet, löytyy suora vastaus asiakirjojen teksteistä. ”En tiennyt varhaiskasvatuksen olevan näin laaja-alaista ja monipuolista. Tarjoamme vanhemmille mahdollisuuden nostaa suoraan heidän arjestaan samaistuttavia esimerkkejä siitä, miten heidän toiveensa, ajatuksensa, ehkä pelkonsa tai epävarmuutensa, arvonsa ja mielipiteensä ovat jo sisällytettynä rakenteellisesti Vasun perusteissa. Olemme kyllä onnekkaita, kun lapsemme saa näin kunnianhimoista opetusta ja miettikää, että tämä on ilmaista." "En tiennyt, että asioita voisi hahmottaa tuotakin kautta. Vaikka kaikki vanhemmat eivät viestejä kirjoittaneet, vanhempainillan osallistujaprosentti oli lähes täysi sata ja kaikki läsnäolijat kuuntelivat antamamme infon kiinnostuneen oloisina. Sitä kautta ne ovat automaattisesti myös juuri heidän lapsensa yksikön ja ryhmän arjen toiminnassa automaattisesti mukana. Avaamme linjauksia myös perheille Jotta perheet ymmärtävät oman ’turvansa’ olemassaolon, meillä on velvollisuus avata työtämme määrittäviä linjauksia huoltajille. tuurisen identiteetin tukeminen sekä minä ja yhteisömme eri muodoissa. Täytyypä kokeilla joskus lasten kanssa, vaikka lomamatkalla, että mitähän uutta sitä voisi tuolla tavalla kokea esimerkiksi toisesta kulttuurista.” JokaLapsen kasvua Tämän ensimmäisen rohkaisevan käyttökokemuksen jälkeen JokaLapsi on saanut jatkaa kasvuaan ja kehittyä ihastuttaen jo useampaa lapsiryhmää perheineen. mm. Selkeä, laaja-alainen, strukturoitu, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa vahvasti alleviivaava kasvatuksen, hoidon ja opetuksen työn perusta ja kivijalka luo lapsille ja huoltajille oikeusturvaa. Vasun perusteissa linjataan ensisijaisesti tutustumaan lapsiryhmän omiin uskontoihin ja muihin katsomuksiin, mikä viitoittaa selkeän lähtökohdankatsomuskasvatuksen toteuttamiselle. JokaLapsi tuottaa vahvan ja yksinkertaisen symboliikkansa avulla helposti hahmotettavia tapoja toteuttaa sekä kokea mielettömän määrän kasvatuksen ja opetuksen asiasisältöjä ja ilmiöitä. JokaLasta on kehitetty yhteiskehityshankkeella Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja Lasten Keskuksen kanssa. JokaLapsi-metodin potentiaalin laajuus on avautunut moniulotteisempana kuin ensimmäinen pilottiprojekti olisi antanut aavistaa. Kirjan mukana tulee yksi JokaLapsi-alusta, jota voi tilata myös useampia kappaleita.. Kävimme läpi ja yhdistimme huoltajien viesteissä esiin tuotuja asioita muun muassa laaja-alaisen osaamisen sisältöihin ja oppimisen alueisiin sekä havainnollistimme ilmiöoppimisen perusideaa ja käytäntöä. 5 Teema tähtää osallisuuden vahvistamiseen JokaLapsi on pedagoginen monitoimityökalu, joka syntyi kenttäprojektissa osana Helsingin yliopiston Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -osahanketta. Myös kasvatusyhteistyön merkitys ja velvoite on selkeästi tuotu esiin katsomuskasvatuksen yhteydessä. JokaLapsi-työskentelyssä huoltajien tuottamien viestien asiasisältö peilataan Vasun perusteisiin tavalla, jonka kautta voisimme avata itse asiakirjan ns. 25, 44, 45). Kun oli aika antaa huoltajien vapaasti kommentoida kokonaisuutta, palaute löi tavoitteista huolimatta meidät ällikällä. Työntekijälle turva muodostuu muun muassa työn perusteltavissa olevuuden kautta. JokaLapsi-metodi toimi yli odotusten. Tavoitteen asetteluna tuodaan esiin keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen edistäminen eri katsomuksia kohtaan. Menetelmää avaava käsikirja ilmestyy keväällä 2022 Lasten Keskuksen kustantamana. (Vasun perusteet, 2018, ks. s. pakollisia osuuksia
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Katsomuskahvilat rohkaisevat keskustelemaan uskonnoista ja katsomuksista Kirkon talolta 7 kysymystä Fokuksessa dialogi Kouluttaudu, osallistu Kirjahylly Papin päiväkirjasta "Kerro ihmeessä lisää!" 3 4 7 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa JokaLapsi-metodi Pääkirjoitus Utelias katse Teema Myönteinen tunnistaminen tukee lapsen kokemusta itsestään Kolumni Osallisuuden eheyttäjä Teema Katsomus on osa lasta Luovat lapset Metsä on kaikkien kaveri Kirkkopolku Kokemuksellista taideoppimista kirkkotilassa Nallukka Digileikit Ostosleikkejä unelmien kaupassa Pääsiäispolku Kohti pääsiäistä koko porukalla Hyviä hetkiä Tilassa taaperon kanssa Lastenkirkko Laula – leiki – liiku Viskarit musiikkimatkalla maailmalla Hiljaisuuden ikkuna 8 40 30 20 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI 20 23 24 26 27 28 30 33 36 37 38 40 42 44 46 Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatusnumero seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyöhön! TEEMA: Osallisuus
Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun -vinkit liite numeron 3/21 mukana. Meille pitkä käytävä on tavanomainen, lapselle juoksurata. Kyse ei ole ainoastaan aikuisten mahdollisuudesta säilyttää utelias ote maailman tutkimiseen. 7 Teema JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Toivottavasti Pieni on Suurin voi omalta osaltaan tukea tätä työtä yhdessä kanssanne!. Kyse on ensisijassa lapsen positiivisen minäkuvan muodostumisesta sitä kautta, että hänet huomataan. Sitä meidän aikuisten pitäisi kaikin tavoin varjella. Hän hihkuu kiiltävälle lampulle, haluaa koskettaa pehmeää ryijyä ja työntää kaikki irtoesineet suuhunsa. Meille toimistotuoli on ergonominen työpiste, lapselle saturatsu. Kuinka säilyttää tämä utelias katse ja asenne maailmaan kasvaessa. Tämä lehti antaa paljon rakennusaineita aiheeseen: kuinka tutkia kirkkotilaa, entä rauhoittua metsässä lasten kanssa. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti 2 2022 PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Kuinka säilyttää utelias katse ja asenne maailmaan. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen (perhevapaalla) TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Päivi Aumala Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Marjukka Luoma Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Aikuiselle merkityksettömät nurkat, kolot ja yksityiskohdat voivat kiehtoa pitkään. Kuinka antautua dialogiiin myönteisen tunnistamisen kautta. 6. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 87 € • 12 kk 91 € • 6 kk 54 € Irtonumero 18,50 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti • Kestotilaus 38,50 € • 12 kk 41,50 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 37 € • 12 kk 39 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Utelias katse Pienen lapsen katse kiertää huoneessa. Meille tyhjä huone on epäkiinnostava, lapselle jännittävä ja jopa pelottava hämärä mörön luola
(toim.) 2015. LÄHTEET. Nuorisotutkimusverkoston Kenttä-sarjan julkaisuja. 8 Teema TEEMA Myönteinen tunnistaminen Kyseessä on Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän (SPARG) yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa kehittämä näkökulma, jota kehitetään jatkuvasti erilaisiin käytännön konteksteihin soveltuvaksi työotteeksi. Soveltavassa tutkimuksessa on hyödynnetty tiedon yhteistuottamisen menetelmiä, jotka mahdollistavat tutkimustiedon ja käytäntötiedon yhdistämisen tutkimusta ja käytäntöä samanaikaisesti hyödyttävillä tavoilla Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, erityisesti osana Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelmaa (SkidiKids 2010–2015). & Korkiamäki, R. Helsinki: NTV. Myönteinen tunnistaminen. Myönteisen tunnistamisen taustalla on lasten ja nuorten toimijuuteen, lasten oikeuksiin sekä lapsija nuorisopolitiikkaan kohdistuva pitkäjänteinen monitieteinen tutkimus. Teoreettinen perusta rakentuu kriittisestä kansalaisuusja demokratiatutkimuksesta, erityisesti tunnustusTEOS: Häkli, J., Kallio, K.P. LÄHDE: Tampereen yliopiston nettisivut research.tuni.fi/mytu/tutkimus suhdeteorioista, joissa tunnistamisen dynamiikka liitetään laajasti ottaen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen elämään
Myönteisen tunnistamisen ytimessä on ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja näkeminen sellaisena kuin hän itse haluaa tulla nähdyksi. Ollaanko nyt keksimässä pyörää uudelleen. – Positiivisessa pedagogiikassa lapsessa pyritään huomioimaan hyviä asioita. – Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelman SkidiKids valmisteluvaiheessa syntyi ajatus kehittää tunnustussuhdeteoreettisen ajattelun pohjalta uudenlainen näkökulma ja aktiivinen työote, jossa hyödynnettäisiin ihmisten välisissä vuorovaikutuksissa tapahtuvan tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja, professori Kirsi Pauliina Kallio kertoo. Positiivinen pedagogiikka ja myönteinen tunnistaminen Kasvatuksessa on puhuttu positiivisuudesta jo pitkään. laisia. Ei ole erityisiä ja tavallisia lapsia, vaan kaikki eri tavoin erityisiä. – Suhtaudun aika kriittisesti ajatukseen varhaisesta puuttumisesta. Myönteinen tunnistaminen näkee ihmisen kokonaisuutena ja tasavertaisena, ei hyvänä eikä huonona. Vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön ja politiikkaohjaukseen erityisesti luontoa koskevan ymmärryksen parantamiseksi ja luonnon monimuotoisuutta tukevan toiminnan edistämiseksi. Lapsen ujous tai sosiaalisuus ovat vain lähtökohtia, miten asioita hänen kanssaan hoidetaan. Taustalla on pitkäjänteinen ja syvällinen perustutkimustyö. Myönteisessä tunnistamisessa lapsi nähdään kokonaisuutena. Myönteinen tunnistaminen ei pyri etsimään mahdollisia vikoja, vaan näkemään jokainen ihminen erityisenä ja omanlaisena. Myönteinen tunnistaminen on asenne, joka katsoo lasta uudella tavalla. Myönteinen tunnistamisen perusta on toiseen ihmiseen tutustuminen. Perusperiaate: Kukaan ei ole liian nuori tai vanha löytämään uusia tapoja toimia toisia ihmisiä ja luontoa kunnioittavasti. Myönteinen tunnistaminen on tutkimusperustaisesti kehitetty työote lasten ja nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen. Toimii Suomen Luontopaneelissa. Jos päiväkotiin tuleva lapsi on erittäin ujo tai vastaavasti erittäin sosiaalinen, hänessä ei ole mitään vikaa tai erityisen hyvää, lapset vain ovat eriKIRSI PAULIINA KALLIO Ympäristökasvatuksen professori, Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. 9 Teema tukee lapsen kokemusta itsestään Myönteinen tunnistaminen TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock ja Tapani Romppainen Myönteisen tunnistamisen ytimessä on ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja näkeminen sellaisena kuin hän itse haluaa tulla nähdyksi. Onko positiivisella pedagogiikalla ja myönteisellä tunnistamisella mitään eroa. Pitäisi jo varhaisessa vaiheessa saada viitteitä ihmisen ongelmista tai vioista, joihin voidaan puuttua, ja jotka voidaan ikään kuin korjata, jolloin varsinaista ongelmaa ei koskaan syntyiskään. Myönteinen tunnistaminen tarjoaa täydentäviä näkökulmia ongelmalähtöisille ja yksilökeskeisille lähestymistavoille. Taustalla vaikuttavat lasten oikeudet, joiden käytännön toteutusta näkökulma edistää. – Kun lapseen on tutustunut ja antanut arvoa niille asioille, jotka hänelle itselleen ovat tärkeitä, on paljon helpompi lähteä tukemaan hänen vahvuuksiaan tai vastaamaan tilanteisiin, joissa esimerkiksi ujous asettaa sosiaalisia haasteita.. Vahvuuksia tuetaan, ja haasteellisiin tilanteisiin tarjotaan lisää resursseja. Työ kiinnittyy eri näkökulmista ihmisen toimijuuteen yhteiskunnallisissa muutostilanteissa. Ne eivät ole yksilön ominaisuuksia, vaan yhteisöllisessä elämässä olevia haasteita ja vahvuuksia, Kallio painottaa. KUKA. Ilman tutustumista häntä on vaikea tukea tai tarjota hänelle tarvittavia resursseja. – Vahvuudet ja haasteet ovat yhteisöllisiä kysymyksiä. Monitieteinen tutkija
Myönteisen tunnistamisen ajattelussa ihmisellä ei ole sellaisia ominaisuuksia, jotka määrittelisivät jonkun olevan parempi tai huonompi ihminen. Erilaisia ja erityisiä Myönteinen tunnistaminen tukee lapsen kokemusta itsestään. Hän tunnistaa olevansa erilainen, mutta samalla samanarvoinen kuin muut. – Päiväkodissa alettiin panostaa kohtaamisiin. – Myönteinen tunnistaminen on lähtökohtaisesti vähemmän normatiivinen. Myönteinen tunnistaminen on yhdessä elämisen tapa, jossa jo olemassa olevaa tunnistamisen dynamiikkaa tietoisesti vahvistetaan. Molemmat tilanteet haluttiin nostaa yhtä tärkeiksi. Samanaikaisesti meillä on mahdollisuus siihen, ettei syrjäytymistä tapahdu. Kuulumiset vaihdetaan usein vain hakijan kanssa, mikä voi johtaa siihen, että lapsen asioita käsitellään vain toisen vanhemman kanssa. On tärkeää, miten lapsi tulee kohdatuksi, miten hän voi olla läsnä omana itsenään ja olla ryhmässä sellaisena ihmisenä kuin hän on. – Olemme toimineet paljon syrjäytyneiden nuorten kanssa työskentelevien ihmisten kanssa. Hänen ei tarvitse ihmisenä muuttua, jotta olisi sopiva tai hyvä. Otettiin tavaksi, että työntekijällä on lapsesta mielessä jokin asia, havainto tai näkemys, jonka hän tuo juuri siihen hetkeen ja jakaa sen vanhemman kanssa niin tulokuin lähtötilanteessakin. Samanaikaisesti paikalla oleva lapsi saa kokemuksen, että hänen tekemisensä nähdään ja niihin kiinnitetään huomiota. Jos ajatellaankin niin, että kysymys onkin kilpailemisen sijaan juoksemisen harjoittelemisesta, ja jokainen juoksee omalla tavallaan. Olemme vain erilaisia ja erityisiä. – Kasvatuksessa ja koulutuksessa on usein ideaaleja, millainen olisi hyvä. Uudenlaisen ajattelun myötä he ovat oppineet sanoittamaan jo olemassa olevaa työotettaan paremmin sekä luomaan välineitä työhön, jota he ovat aiemmin tehneet "Myönteinen tunnistaminen on yhdessä elämisen tapa, jossa jo olemassa olevaa tunnistamisen dynamiikkaa tietoisesti vahvistetaan", Kallio sanoo.. Päiväkodissa voidaan tukea lasta miettimällä, millä tavalla hän voisi parhaiten löytää oman roolinsa ja paikkansa päiväkodissa semmoisena lapsena kuin hän on. Dialogin merkitys Myönteisessä tunnistamisessa on kysymys lapsen ja aikuisen välisestä, mutta myös lasten välisistä dynaamisista suhteista. Hän voi myös itse ilmaista, ovatko tulkinnat hänestä vääriä vai oikeita. Jos koemme ihmisarvomme olevan uhattuna, näemme myös muiden ihmisarvon vähäisempänä. 10 Teema TEEMA Ujon lapsen ei tarvitse reipastua eikä muuttua sosiaaliseksi. Näin hänellä on mahdollisuus olla mukana tutustumisen prosessissa. Kokemuksessa on aika iso ero. Koulun liikuntatunnilla mielletään hyväksi se, joka juoksee lujaa ja pitkälle. Jos vanhempi kokee, että sekä hänet että hänen lapsensa tunnetaan, vaikeitakin asioita on helpompi ottaa puheeksi. Kaikki syrjäytymisuhan alaisia Kallion mukaan olemme kaikki syrjäytymisuhan alaisia. – Molemminpuoliselle tutustumiselle tehdään tilaa ja aikaa. Kallio kertoo esimerkin Lempääläisestä päiväkodista, missä sekä vanhemmat, lapset että henkilöstö olivat mukana pohtimassa, mitkä asiat olisivat päiväkodissa positiivisen tunnistamisen kannalta tärkeitä. Hän saa arvostusta sellaisena ihmisenä kuin hän on. Kohtaamisten kautta vanhempien, lapsen ja päiväkodin välille rakentuu pikkuhiljaa ymmärrys, että me tunnemme tämän lapsen ja tutustumme häneen koko ajan paremmin sellaisena ihmisenä kuin hän on. Useimmiten vanhemmista toinen vie lapsen päivähoitoon, ja toinen hakee. – Monet vanhemmat ovat kertoneet, etteivät he ole mielellään jakaneet huoliaan kasvatuksen ammattilaisille, jotka alkavat helposti antaa ohjeita ymmärtämättä kotona olevaa kontekstia. – Jos emme koe itseämme sosiaalisesti uhatuiksi, pystymme olemaan empaattisia ja asettumaan toisen ihmisen asemaan. Olemme riippuvaisia siitä, millaisia elämäntilanteita ja haasteita kohtaamme. Vaikka juoksen pidemmälle ja nopeammin, se ei tee minusta parempaa ihmistä. Merkittäviksi hetkiksi nousivat päiväkotiin tuleminen ja sieltä lähteminen. Pystymme olemaan suhteessa muihin ihmisiin
11 Teema intuitiolla. – En vastaisi hänelle, kyllä sinä osaat ja onnistut. On tärkeää pysähtyä miettimään, kukahan tämä tyyppi on, kenen suusta tuo tuli. Nyt he pystyvät myös paremmin perustelemaan työnantajalleen, että tukitoimiin ei voi ryhtyä ennen kuin on käytetty aikaa tutustumiseen. – Aina on ihmisiä, jotka eivät pidä siitä, että omaa työtä tarkkaillaan ja arvioidaan. Ymmärrysten yhteen tuomisella pyritään viemään jotain eteenpäin siinä kontekstissa, missä työtä tehdään. Entä jos lapsi kokee epäonnistuvansa tehtävässä, kokee huonommuutta suhteessa muihin lapsiin. He joutuvat aloittamaan uuden ihmisen kanssa aina alusta ja kertomaan yhä uudelleen, mikä heissä on vikana. Millä tavalla lapsi näkee itsensä toimijana. Lapsen hyvin tunteva varhaiskasvatuksen ammattilainen osaisi heti valita, miten tilanteessa kannattaisi toimia. Silloin tiedän, onko tärkeää, että menen yhdessä lapsen kanssa tekemään, vai että tehdään vähän aikaa jotain muuta. Voimme tuoda tutkimustietoa ja akateemista ymmärrystä käytännön ymmärryksen rinnalle. Myönteinen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa Miten myönteinen tunnistaminen voi sitten näkyä varhaiskasvatuksen arjessa. – Olemme kiinnostuneita kehittämään työtä yhdessä varhaiskasvattajien kanssa. Olemme vain erilaisia ja erityisiä.. Tilanne on erityisen haasteellinen silloin, jos työntekijä kokee asioiden olevan hyvin, eikä siitä tarvitse erikseen neuvotella. Lähtisin tutkimaan, mistä tämän lapsen kohdalla epäonnistumisen kokemuksessa on kysymys. – Työntekijä voisi kokea työssään, että prosessissa on tärkeää paitsi motoriikan oppiminen myös se, että hän tietää jokaisen lapsen osalta, mistä lapselle motoriikassa on kysymys. – Tukipalvelun piirissä oleville nuorille työntekijöiden vaihtuvuus on äärettömän raskasta. Kallio toteaa heti, ettei pysty antamaan tilanteeseen vastausta yleisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen sekä nuorisotyön haasteita ovat työntekijöiden vaihtuvuus. Se on nuorelle todella kuluttavaa. Vai olisiko hyvä, että lapsi saakin valita erivärisen paperin ja kuvion, jotka olisivat hänestä kivoja tai merkityksellisiä. Tiedon yhteen tuottamista Uudenlainen asenne ja työote haastavat osaa työntekijöistä. Osalle työntekijöistä on olennaisempaa, miten asioita tehdään kuin se, mitä tehdään. Kallio tähdentää, että on tärkeä tiedostaa, kenen lapsen suusta kommentti omasta huonommuudesta tuli. Asiat tehdään niin kuin on sovittu riippumatta siitä, mitä siitä seuraa. Millä tavalla estetiikka tai suorittaminen, tai millä tavalla yksin suorittaminen tai toisten auttaminen kyseisessä tehtävässä ovat lapselle tärkeitä. Myönteisen tunnistamisen edellytys on jatkuvuus ja pitkäjänteisyys. Myönteisen tunnistamisen ajattelussa ihmisellä ei ole sellaisia ominaisuuksia, jotka määrittelisivät jonkun olevan parempi tai huonompi ihminen. Kallio esittää konkreettisen esimerkin ryhmässä työskentelemisestä lasten harjoitellessa motorisia taitoja leikkaamalla paperista erilaisia kuvioita. – Jos olen tutustunut lapseen, minulla olisi ihan erilaiset mahdollisuudet toimia tilanteessa. Kallio huomauttaa, ettei tarkoitus ole tuoda päiväkotiin mitään uutta menetelmää, vaan tukea jo olemassa olevaa osaamista
12 Teema – Heillä on halu kokeilla erilaista sekä etsiä uutta, tutkivaa työotetta viedäkseen omaa työtään eteenpäin. Kysymällä lapselta, miksi leipä päätyi roskikseen, olisi opettaja voinut laajentaa sekä omaa että muiden lasten ymmärrystä romanikulttuurin suhteesta ruokaan ja terveyteen. – Myönteinen tunnistaminen on yleisinhimillinen tapa kohdata toinen ihminen. TEEMA Myönteinen tunnistaminen on yleisinhimillinen tapa kohdata toinen ihminen. Kallio kertoo romanitaustaisesta lapsesta, joka oli vienyt koulussa lattialle pudonneen leivän roskakoriin ja saanut siitä nuhteita. – Katsomuskasvatuksessa on kaikkein tärkeintä tiedostaa, että jokaisella lapsella on jonkinlainen elämänkatsomuksellinen tulokulma riippumatta siitä, tuleeko lapsi uskonnollisesta perheestä vai ei. Vaikka meillä olisi erilaiset arvot, voimme kuitenkin kunnioittaa toisiamme sekä suhtautua toisiimme ihmisinä, emmekä jonkun erilaisuuden edustajana. – Muu henkilöstö ei lähtökohtaisesti tietäisi lasten välisiä eroja, sillä se alkaa väistämättä vaikuttaa siihen, miten ainakin osa henkilökunnasta suhtautuu lapsiin. Voidaankin ajatella, että vain ne työntekijät, joiden on aivan välttämätöntä tietää lapsen erityistarpeita, saavat sen tietää. Lapsen toimijuus olisi voitu noteerata myönteisessä valossa ja tilanne hyödyntää kulttuurisen oppimisen mahdollisuutena. – Tämänkaltaisissa tilanteissa työntekijä voi olla tukemassa lasta siinä, miten lapsi vähemmistön jäsenenä voisi oppia elämään siten, ettei se ole häntä itseään hajottava tilanne, vaan että hän löytää itselleen rakentavan tavan olla olemassa. Jos sen ottaa työssään lähtökohdaksi, niin silloin ollaan jo pitkällä. Aikuisen vakaumus ei kuitenkaan saa estää lapsen oikeutta hänen omaan vakaumukseensa. – Päivähoitoon tulee aiempaa enemmän lapsia, joilla on mukanaan asiakirjoja, joissa määritellään lapselle jotain erityisyyttä. Sen sijaan, että lapset jaoteltaisiin tavallisiin ja erityisiin lapsiin, heitä kohdellaankin tavallisina, mutta kaikkia eri tavoin erityisinä lapsina. Parempi yhteiskunta syntyy siitä, kun olemme yhteydessä toisiimme ja kunnioitamme toisiamme.. Kaikilla on katsomus Päiväkoti on lähtökohtaisesti ei-katsomuksellinen paikka, jossa voi kuitenkin olla katsomuksellisia sisältöjä, mutta niitä on vähän. Asenteet muuttavat käytäntöä Ensin muutetaan asennetta, jonka kautta voidaan tarkastella käytäntöjä, miten asioita tehdään. Parempi yhteiskunta syntyy siitä, kun olemme yhteydessä toisiimme ja kunnioitamme toisiamme. Oikeaa, väärää ja erilaisuutta pohtiessa lasten kanssa pystyy herättämään hyviä eettisiä keskusteluja, jos työntekijä vain uskaltaa heittäytyä siihen vertaisena mukaan. Lapsella on kotoa opittu moraali, arvot sekä tavat. Lapseen tutustuminen edellyttää myös lapsen elämänkatsomukseen tutustumista ja pohtimista, millä tavalla voi ymmärtää tämän lapsen tapaa nähdä ympärillä olevaa moraalista ja eettistä maailmaa. Samalla kouluja päiväkotiyhteisö voivat oppia moninaisuutta. Lapselle voi olla hyvin haasteellista, jos suurimmalla osalla päiväkodin ihmisistä on erilaiset arvot kuin hänellä itsellään. Kun asioita aletaan tehdä eri tavalla, se voi vaikuttaa myös rakenteisiin. Kuinka paljon on valmis luopumaan omasta valta-asemastaan dialogisempaan suhteeseen lasten kanssa ja olemaan itsekin siinä tilanteessa se, joka ei tiedä. Lapselle oli tullut kodin ja koulun erilaisista moraliteeteista iso ristiriita. Kasvattajan tai opettajan ei tarvitse olla arvoneutraali. Muut kohtaavat lapset tasavertaisesti tutustumisen kautta. On iso merkitys, tietävätkö päiväkodin kaikki työntekijät, ketkä lapsista ovat tulleet papereiden kanssa ja ketkä eivät. – Tilanne voi olla osalle työntekijöistä haastava. Kulttuurisen tiedon osaltahan olemme kaikki kanssaoppijoita ja erityisosaajia, erilaisista kulttuurisista taustoistamme käsin. Kallio ehdottaa, että esimerkiksi vain päiväkodin johtaja ja varajohtaja näkisivät kaikki lapsen mukana tulleet paperit, ja henkilöstölle välitetään lapsesta vain tarpeellinen tieto
Huomio kiinnittyy osallisuuteen. 4–5. Osalle lapsia osallisuus on luontevaa, toisille se voi olla lähtökohtaisesti melkein henkilökohtainen mörkö. kohtaisesti leimata epäonnistuneeksi, vaikka se ei vastaa ympäristön ennalta asettamaa olettamusta. Ero yksilön ja yhteisön välillä muodostuu siitä, että yksilö on itseoikeutetusti sitä mitä on. Riittää, että on. Lapsella on oikeus vain olla. Olennaista on, että kenenkään osallisuuden muodolle, tyylille tai tavalle ei aseteta ennakko-odotusta tai vaadetta. www.kasvuakatsomuksestablogi. Hänellä on oikeus tulla kohdatuksi ja hyväksytyksi juuri sellaisesta lähtökohdasta, joka on hänelle luontevinta. Olemme pohjimmiltamme sosiaalisia olentoja, jotka tarvitsevat kasvun, kehityksen ja hyvinvointimme rakentumiseen muita ihmisiä ja jonkinlaista yhteisöä. 13 Teema jokaisen, pienen tai suuren yhteisön vitsauksena. Tuon tuosta uutisoidaan myös kiusaamisesta, jonka perusilmenemismuoto on kaikessa kovuudessaan ryhmän tai yhteisön ulkopuolelle jättäminen. KOLUMNI KUKA. Yksilön perusoikeutta omaan uniikkiin yksilöllisyyteen ei kiistetä, ja samalla yhteisöä rakennetaan aina uudestaan eri toiminnallisin keinoin: yksilöt kohtaavat toisensa samasta lähtökohdasta ja samoilla oikeuksilla, joita tuetaan ja ylläpidetään yhdessä. Tai osallisuuden eri sisältöjä tavoitteellisesti toteuttavat aikuiset saattavat tahtomattaan ja huomaamatta synnyttää sellaisen. Muuten se ei toimi eikä pysy koossa. Kutsun osallisuuden työkalua ”osallisuuden eheyttäjäksi”. Nämä asiakirjat kuljettavat osallisuutta ydinasiana arvopohjan, tasa-arvoja demokratiakasvatuksen, jokaisen yksilöllisen kasvun, kehityksen ja identiteetin, yhteisöllisyyden kehittymisen, vuorovaikutustaitojen sekä myös oppimisen, oman ajattelun ja oppimisen motivaation viitekehyksissä. Hänen tapaansa olla osallinen ei lähtöOsallisuuden eheyttäjä KIA OLKKOLA Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen opettaja, joka on kehittänyt JokaLapsi-menetelmän lasten kanssa tehtävän tavoitteellisen työn ilmiöiden ja arjen prosessien monipuoliseksi tueksi. Tavoitteellisessa ryhmäkasvatuksessa ja -opetuksessa osallisuus tulee tehdä näkyväksi niin ilmiönä, sillanrakentajana, taitona, vaikutusmahdollisuutena, tärkeänä linkkinä kuin yhteytenä moneen muuhun asiaan. Yhteisön ja yksilön olomuodolle on ominaista niiden ainutkertaisuus. Varhaiskasvatussuunnitelma (2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014). Yksinäisyyden aiheuttamat negatiiviset vaikutukset ovat yleisesti tiedossa. Yhteisön, joka on osiensa summa, täytyy löytää yksilöiden välinen harmonia. Lähes jokainen ihminen kuuluu tavalla tai toisella jonkin näköiseen ja kokoiseen yhteisöön. LUE LISÄÄ Artikkeli tässä numerossa s. Otan esimerkiksi lapsen, joka on persoonaltaan ja temperamentiltaan vetäytyvä, ujo, vähäsanainen tarkkaileva ja omiin maailmoihinsa uppoava. Harva meistä täällä maapallolla on aidosti omasta tahdostaan puhtaasti erakko. Tätähän elävässä elämässä valitettavasti tapahtuu – ilmiönä eri kokoisina ja laajuisina lähes Kun on kyse lapsista, on heillä perusoikeus tulla osallisiksi omassa yhteisössään ilman osallisuuden heihin kohdistuvia vaateita. Lasten kanssa toimiessamme joudumme yhä uudelleen palaamaan perusasetelmaan. Jos yksikin yksilö alkaa käyttää itseoikeutetusta yksilöllisestä näkökulmastaan valta-asemaansa muiden edun vastaisesti, on tämä välittömästi uhka yhteisön jokaisen jäsenen yksilölliselle itseisarvolle ja siten myös yhteisön tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. wordpress.com/2021/08/06/ jokainen-lapsi-on-jokalapsi/ JokaLapsi-symboliikan yksilön näkökulman ajatus on, että yksilöä ei tavallaan ole ilman yhteisöä.. Tähän varhaiskasvattajaa velvoittavat mm
”Se oli valtavan kiinnostavaa, koska kuuluin siellä luterilaisena vähemmistöön. 14 Teema T ai vas , m aail ma, ki rkko , m o ske i ja , p er s ial ai ne n mat t o , r u n ou s , k u i skaus , rukou s, l u paus , te m p p eli, syn ag og a , r a uha, lohi kää rmel yht y ruko usmat to , blinit, pääsiäismunat, onnenluut , papan hauta, salam aleikum , halal-liha, kirkon piha, baklava , leijat , haikarat rauha , toivo, kuupöly, buddha-patsas, sovinto , rakkaus, tähti, risti, rohkeus Katsomus on osa lasta TEKSTI & KUVA Sinimaaria Kangas Lapsi pohtii Ilkka Tahvanaisen mukaan luontaisesti suuria elämänkysymyksiä. Mutta miten uskonnot ja katsomukset voisivat olla luonteva osa ihmisyyttä ja lapsen elämää?” kysyy Ilkka Tahvanainen, joka toimii Kirkkohallituksessa varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Sen neljä koria – yleissivistävä opetus, perinteiset juhlat, uskonnolliset tilaisuudet sekä kasvun ja hyvinvoinnin tuki – pohjaavat voimassaoleviin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja opetussuunnitelmiin. ”Tässä ajassa katsomuksia, ja erityisesti uskonnollista kasvatusta, pidetään usein vaarallisina tai uhkaavina ja ne kyseenalaistetaan. Niinpä malli on turvallinen tapa tehdä yhteistyötä. Kuinka osaisimme rakentaa dialogia eri katsomusyhteisöihin kuuluvien kanssa ja ehkä erityisemmin uskonnottomien kanssa. Koska kokonainen ihmiskuva kattaa suuret elämänkysymykset, meidän tulisi hänen mielestään tarjota lapsille tilaisuuksia esittää niitä ja pohtia suhdetta itseen, toisiin ja maailmankaikkeuteen. Tahvanainen kiinnostui katsomuskasvatuksesta jo uransa alkumetreillä. Lastentarhanopettajaksi valmistuttuaan hän työskenteli Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistamassa päiväkodissa. ”Tällä hetkellä elämme suuressa murroksessa. Tein myös kasvatustieteen gradun siitä, miten ortodoksisuus ilmenee päiväkodin arjen pedagogiikassa.” Kirkkohallituksessa Tahvanaisen työsarkaan kuuluu katsomuskasvatuksen pedagoginen kehittäminen sekä seurakuntien ja kunnan välinen yhteistyö. Ja kuinka voisimme päästä voittamisen ja argumenttinokittelun sijasta kuuntelevaan vuorovaikutukseen?” Pyhiinvaellus jumppasalissa Kumppanuuden korit on Tahvanaisen mukaan yksi malli, jonka avulla voidaan linjata ja yhdenmukaistaa kunnan ja seurakuntien välistä yhteistyötä. ”Samalla se monipuolistaa toimintaa ja tuo uskonnollisten tilaisuuksien oheen muitakin ulottuvuuksia, kuten pyhiinvaellustapahtumia lapsille ja aikuisille, ympäristötaidepajoja, Leikkipäivä-riemua, vanhempien hyvinvointipäiviä ja henkilöstön koulutuksia vaikkapa symbolien lukutaidosta.” Pyhiinvaellus on Tahvanaisen muTEEMA lentokalat, temppelin suikaleet, uusivuosi, kuu , poika, vaeltaja, onni,. Yhteisöjen monimuotoistuminen, digitaalisuus ja lapsen hyvän uudenlaiset tulkinnat haastavat katsomuskasvattajaa monin tavoin
”Pyhiinvaelluskeskus on luonut yhdessä Kirkkohallituksen kanssa pedagogisen materiaalin, jossa yhdistyy kulttuuriperintö-, taideja ympäristökasvatus. Esimerkiksi Santiago Compostelan reitillä on paljon eritaustaisia pyhiinvaeltajia. Joskus pyhiinvaellus voi olla hyvinkin lyhyt – vaikkapa keittiönpöydän ääreltä ikonin ääreen. Mitä sisilisko tai etana merkitsikään pyhiä aiheita kuvaavissa teoksissa. ”Etenkin jos päiväkodissa tai ryhmässä on jostain toisesta maasta kotoisin olevia lapsia, sinne voitaisiin ottaa kontaktia. Niiden kautta pystyy seuraamaan vaikkapa Etiopiassa elävän lapsen juhlan viettoa ja siihen liittyviä perinteitä. Lapset tarvitsevat sanoja – kuten kirkko, synagoga, moskeija, taivas, Jumala ja pyhä – jotta heidän katsomuksellinen ajattelunsa voi lähteä kehittymään.” Katsomusleikki vaatii hyväksyvän ympäristön Tahvanainen painottaa taiteen ja leikin roolia katsomuskasvatuksessa. Lapset haluavat kuitenkin usein aikuiset mukaan, koska he tahtovat näyttää heille osaamistaan tai tarvitsevat heidän apuaan.” Leikkejä seuratessaan kasvattaja voi pohtia, ovatko leikkien aiheet muuttuneet. Mutta lapsihan leikkii kaikkia kokemuksiaan.” Varhaiskasvatusympäristöltä vaaditaan kuitenkin paljon, jotta pyhäkolun, koraanikoulun tai messun kaltaiset aiheet ilmentyisivät leikkitilanteessa. Lasten tärkeimmät syväajatukset pystyy kuulemaan ja näkemään vain olemalla leikissä mukana. Lapset aistivat herkästi, millaisia aiheita on sopivaa tuoda leikkiin missäkin ympäristössä. Kuinka voisimme elää kohtuullisemmin, hidastaa vauhtia tai pohtia yksinkertaista ja huoletonta elämänasennetta. Näkyykö niissä ilmastoahdistus. Perinteisesti on ajateltu, että leikki menee pilalle, jos aikuinen osallistuu siihen. lentokalat, temppelin suikaleet, uusivuosi, kuu , poika, vaeltaja, onni,. ”Opetustilanteessa on usein vaarana, että kasvattaja ylitulkitsee lapsen ajatuksia ja puhuu päälle. Kuka tahansa voi liittyä pyhiinvaelluspedagogiseen toimintaan ja suunnitella reitin vaikkapa päiväkodin jumppasaliin tai lähiympäristöön.” Pyhiinvaellus perustuu seitsemään ikiaikaiseen sanaan: kiireettömyys, hiljaisuus, yksinkertaisuus, jakaminen, vapaus, huolettomuus ja hengellisyys/henkisyys. Aikuisen rooli on samaten tärkeä. Osaammeko enää lukea vanhaa kuvataidetta. 15 Teema T ai vas , m aail ma, ki rkko , m o ske i ja , p er s ial ai ne n mat t o , r u n ou s , k u i skaus , rukou s, l u paus , te m p p eli, syn ag og a , r a uha, lohi kää rmel yht y Maailmanpyörässä-kirjasta poimittua sanastoa ruko usmat to , blinit, pääsiäismunat, onnenluut , papan hauta, salam aleikum , halal-liha, kirkon piha, baklava , leijat , haikarat rauha , toivo, kuupöly, buddha-patsas, sovinto , rakkaus, tähti, risti, rohkeus Kuinka voisimme päästä voittamisen ja argumenttinokittelun sijasta kuuntelevaan vuorovaikutukseen. Kuinka voisimme jakaa omastamme ja löytää syviä kytkentöjä elämään. Taidetyöskentely voi myös nostaa lapsessa pintaan ajatuksia ja kysymyksiä, koska se vaatii pysähtymistä. Taidekasvatus voi luoda väyliä, joiden kautta lapsi pystyy herkemmin ja vapaammin kertomaan sisäisestä maailmastaan ja ajatuksistaan. Mutta voiko katsomuskasvatuksessa edes käyttää sanaa pyhä. Matkan aikana voi etsiä vastauksia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Tätä varmasti tapahtuukin jo.” Tulevaisuuden lisäksi Tahvanainen tahtoo suunnata katseen menneeseen ja miettiä, mitä puolia vanhasta – ehkä jo unohtuneesta – perinteestä olisi tärkeä nostaa esiin. Entä mikä on pakolaisleikkien rooli. Taidekasvatus mahdollistaa parhaimmillaan sen, että lapsi kertoo ajatuksensa omaäänisesti. Ne resonoivat Tahvanaisen mielestä vahvasti tässä ajassa. ”Jos aikuinen jättää itsensä sivuun, menetetään todella paljon. Se tuo ajatteluprosessin näkyväksi.” Sama pätee Tahvanaisen mukaan leikkiin, vaikka sitä ei vielä yleisesti kytketä katsomuskasvatukseen. ”Mielestäni voi. Katsomuskasvatuksessa voi hyödyntää myös uusia innovaatioita, kuten kamerayhteyksiä eri puolille maailmaa. kaan suurille maailmanuskonnoille yhteinen tapa etsiä merkityksellisyyttä. ”Ehkä katsomuksiin ja uskontoihin suhtaudutaan vielä vakavasti ja ajatellaan, ettei niihin liittyvillä asioilla saisi leikitellä. Lisäksi esimerkiksi leikkiympäristöstä löytyvät välineet saattavat innostaa lapsia tarttumaan kulttuurija katsomusaiheisiin
Niiden pohjakertomuksen ymmärtäminen olisi kuitenkin tärkeää jo länsimaisen taiteen avautumisen ja yleissivistyksen näkökulmasta.” Varhaiskasvatuksesta tulisi luoda niin turvallista, että katsomukseen liittyviä asioita voisi tuoda esiin kaikessa toiminnassa. ”Lapsi pohtii luontaisesti, kuka minä olen, mitä minusta tulee ja mikä minun osani on tässä ympäristössä.” Joskus katsomuksellisen perinteen omaava perhe voi joutua jännitteiseen asemaan yhteiskunnan palveluiden kanssa. ”Voi olla, etteivät lapset – tai vanhemmatkaan – osaa enää sanoittaa isoja pyhiä kertomuksia. Toivottavasti vanhemmat uskaltavat esittää kaikenlaisia ajatuksia – myös niitä myönteisiä. Millaisia vahvuuksia minulla on toteuttaa katsomuskasvatusta. Tiedostanko, millaisia katsomuksellisia ja kulttuurisia tarinoita lapsesta kerron tai miten lapsesta puhun. Ketkä tai mitkä tapahtumat siihen ovat vaikuttaneet. ”Vanhemmat saavat toki osallistua kaikkiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joita päiväkodit järjestävät katsomusyhteisöjen kanssa. Mitä voisimme tehdä yhdessä ja minkälaisia juhlia haluaisimme järjestää?” Tahvanainen on huolestunut esimerkiksi siitä, että päiväkotien varhaiskasvatuksessa vahvistuu suunta, jossa hyväksyttäviä juhlaperinteitä ovat jatkossa vain ystävänpäivä ja halloween. ”Ehkä siellä voisi järjestää tilaisuuksia ja kohtaamisia, joissa vanhemmat voisivat ”työskennellä” ja jakaa asioita, jotka ovat heille arvokkaita”, Tahvanainen pohtii. Miten oma katsomukseni on muotoutunut. Tahvanaiselle katsomuskasvatuksessa onkin luovuttamatonta kokonaisen ihmisyyden käsite, jossa hengellisyys ja henkisyys ovat osa lasta. Mitkä asiat työyhteisössäni rajoittavat yhteistyön tekemistä alueen toimijoiden kanssa. Erityisesti uskonnollisiin perinteisiin kytketyt juhlat saatetaan hyvinkin marginalisoida lapsen kokemusmahdollisuuden ulkopuolelle. Suhtaudunko eri katsomuksiin eri tavalla. ”Kasvattajan tulee tunnistaa, mistä hänen ajatuksensa ovat peräisin – esimerkiksi vanhemmilta tai omasta suvusta – ja miksi hän ajatMillä tavoin lapsi ilmaisee katsomuksellisia ajatuksiaan ja arvojaan. ”Kärjistetysti uskonnollisia ihmisiä pidetään tässä ajassa itsenäisen ajattelukyvyn menettäneinä ja uskonnottomia kulttuurisen rappion edustajina.” Tahvanaisen mielestä katsomuskasvatus nähdään usein vaikeana, koska se menee ihmisen ihon alle. Koska katsomuksiin liittyvät juhlat nähdään usein vaikeina ja vaarallisina, niitä ei toteuteta. Tunnistanko, mitä seurauksia tavastani puhua ja ajatella lapsesta on hänelle ja hänen läheisilleen. djembe, juhla, k an t el e , pihajuhlat, kimono, saslik, r ieska , suku, tortillalettu, naanleip ä, lootus , suku Ku va H an ne le Jy rk kä 1 2 3 4 5 6 7 Ajankohtaisia kysymyksiä katsomuskasvatuksen pohdintaan. Tavoitanko lapsen näkökulman, katsomukselliset ajatukset, toiveet ja kokemukset. He saattavat kokea, ettei heidän ajatuksiaan hyväksytä, heitä pidetään outoina tai että he kapeuttavat lapsen mahdollisuuksia kehittyä itsekseen. He voivat tulla myös suunnittelemaan toimintaa mahdollisuuksien mukaan. 16 Teema hyvyys , kauneus, vieras, puolikuu, i k oni , kynttilän jalka, seppele, pelko, hiljaisuus, ora ns s i v a a te , iltaruko us, prisma, lepo hyvä olo, salaisuu s, lä sn äolon ko lo , mieli, ihmettely, maailmankaikkeus, ikivanha, e lämänp u u , korp pi, taivaan kansi, guru, sydän, ystävyys, muin a i n e n k a nsa , punainen vuori, didgeridoo, henki, meditointi, harha, kyyhkyn en, tee sh uk r an , m ant r a, sil ta, s i e lu , m i e t is k el y m d olm a , h un aj ak akak k u , J umala, r ukou sm att o, k ip a t ieto, suu ri k y s y mys , Katsomuskasvatus kaivautuu ihon alle Päiväkotibarometrin mukaan 60 prosenttia vanhemmista on sitä mieltä, ettei päiväkodin toiminnassa ole tilanteita, joissa he voisivat jakaa arvoihin ja kulttuuriin liittyviä ajatuksia. Näin lapsi voisi olla kokonainen myös päiväkodissa
Parasta varhaiskasvatuksessa onkin se hetki, kun lapsi ja aikuinen innostuvat toisistaan.” Kasvattaja tarvitsee tähän toki tukea. On myös hyvä lähteä päiväkodin pihamaalta taidemuseoihin, pyhiin tiloihin, hautausmaille ja vanhoihin puistoihin. Mitä se voisi tarkoittaa loppupäivän, viikon tai viikkojen osalta. Ku va H an ne le Jy rk kä. Toivottavasti vähemmistöt löytävät kirjasta jonkin tunnistettavan kohdan ja kasvattajat, lapset ja vanhemmat innostuvat keskustelemaan runojen äärellä”, Tahvanainen sanoo. Voisiko seurakunta luoda kumppanuuksia vaikka taidemuseoiden, urheiluseurojen, luontoliittojen, Marttojen tai toisten katsomusyhteisöjen kanssa. Mutta jos hän ei ole tehnyt omaa reflektiotyötä, ajatteluun syntyy helposti jyrkkyyttä.” Ennakkoluulot perustuvat usein siihen, ettemme tunne toisen katsomuksen omaavaa ihmistä. ”Ensin tarvitaan pedagogista keskustelua yhteisössä. ”Toivoisin että aikuisilla olisi herkkyyttä ja kykyä tarttua lasten isoihin ajatuksiin. Mutta kun hän tulee vaikkapa omaan perhepiiriimme, joudumme väistämättä miettimään, kuinka suostun elämään tuon ihmisen kanssa. Halusimme myös taata, että kaikki katsomukset näyttäytyvät niissä tasavertaisina ja -arvoisina, ketään ei katsota alaviistoon eikä mitään katsomusta tai kulttuuria eksotisoida liikaa.” Kirjassa on laaja kirjo sanoja, jotka eivät ehkä muuten ilmene arkipuheessa. 17 Teema hyvyys , kauneus, vieras, puolikuu, i k oni , kynttilän jalka, seppele, pelko, hiljaisuus, ora ns s i v a a te , iltaruko us, prisma, lepo hyvä olo, salaisuu s, lä sn äolon ko lo , mieli, ihmettely, maailmankaikkeus, ikivanha, e lämänp u u , korp pi, taivaan kansi, guru, sydän, ystävyys, muin a i n e n k a nsa , punainen vuori, didgeridoo, henki, meditointi, harha, kyyhkyn en, tee sh uk r an , m ant r a, sil ta, s i e lu , m i e t is k el y m d olm a , h un aj ak akak k u , J umala, r ukou sm att o, k ip a t ieto, suu ri k y s y mys , telee näin. ”Kirjan idea lähti huomiosta, ettei lastenrunoudessa juurikaan sivuttu katsomuskasvatusta, katsomuksia ja uskontoja. ”Kun lapsi esittää arjessa jonkin ajatuksen, aikuisen kannattaa pysähtyä sen äärelle: rauhoittaa pedagoginen tilanne, unohtaa kaikki muu ja keskittyä lapsen isoon ajatukseen. Tarkoitus oli etsiä runoja siitä, kuinka katsomukset ja kulttuurit ilmentyvät lasten elämysmaailmassa.” Saaliiksi saatiin 749 runoa, joista monialainen tuomaristo valikoi kirjaan 35. Aikuisen kiinnostus saa lapsen silmät syttymään, mikä puolestaan inspiroi kasvattajaa. Sitä tuo osaltaan lastenrunokokoelma Maailmanpyörässä, jonka Tahvanainen on toimittanut. ”Kohtaamiset johtavat toivottavasti moninäkökulmaisuuden ymmärtämiseen ja taitoon kohdata eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Lapsikin kohtaa yhä useammin eri kulttuuripiirissä eläviä lapsia. Tai että ai joo, isoisäkin käy hakemassa halal-lihaa Hakaniemen hallista. Sen ymmärrettyään ihminen pystyy kohtaamaan toisen tasavertaisemmin. ”Ehkä jollekin lapselle kirkastuu kirjaa luettaessa, että hei, mä tunnen tuon kipa-sanan. Katsomusten rikas maailmanpyörä Kuinka sitten avata katsomusten maailmaa lapsiryhmälle. Kasvattajien täytyy jakaa ajatuksia ja peilata niitä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Kenen mielipidettä me kuuntelemme, ketkä ovat hiljaa ja kenen mielipidettä emme edes kysy. Helmikuussa ilmestynyt kirja on ensimmäinen laajempi suomenkielinen lastenrunokirja, jossa eri katsomukset ja kulttuurit ovat vahvasti läsnä. Mitä sellainen yhteistyö voisi synnyttää?” Tahvanainen vinkkaa ja toivoo katsomuskasvatukseen elämäniloa, leikkimielisyyttä ja lapsilähtöisyyttä. Lapsi tarvitsee sellaista osaamista tulevaisuudessa yhä useammin.” Tahvanaisen mielestä on myös hyvä miettiä, kuka ”johtaa” katsomuskasvatusta Suomessa. Kuka tietää, josko seurakunnat ja päiväkodit innostuvat kehittämään yhteistä toimintaa kirjan ympärille!” djembe, juhla, k an t el e , pihajuhlat, kimono, saslik, r ieska , suku, tortillalettu, naanleip ä, lootus , suku Joskus pyhiinvaellus voi olla hyvinkin lyhyt – vaikkapa keittiönpöydän ääreltä ikonin ääreen. Johtajan tulee tulla mukaan miettimään, mitä katsomusajattelu tarkoittaa työyhteisössä, alueella ja kunnassa ja millaista yhteistyötä rakennetaan eri katsomusyhteisöjen kanssa.” Osaamista voi kehittää esimerkiksi koulutustilaisuuksissa, itseopiskelulla kirjojen ja podcastien kautta ja keskustelemalla vanhempien kanssa. Kun lapsi pääsee uuteen oppimisympäristöön, hänessä syttyy uusia kysymyksiä. Tätä kannattaa pohtia sekä lasten, aikuisten että päättäjien tasolla. ”Tuomaristo katsoi aika tarkkaan, kenen näkökulmasta runot on kirjoitettu. ”Kannattaa hyödyntää lähialueen osaaminen ja viisaus lasten ja perheiden hyväksi. ”Ehkä kirjan pohjalta nousee myös uusia kysymyksiä ja leikkiä, pöytäteatteria tai näytelmiä. Koko aiheeseen liittyvä sanasto ilmentyi suomenkielisessä lastenrunoudessa vain harvoin.” Niinpä Kirkkohallitus päätti julistaa lastenrunokilpailun ja löysi kumppaniksi Teos-kustantamon. Voisiko siitä tulla koko ryhmän ajatus?” Tahvanainen sanoo. Hän tarvitsee vahvaa itsereflektiota päästäkseen kiinni siihen, mitkä asiat ovat vaikuttaneet hänen katsomuksensa kehittymiseen
He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjat Polkuja rauhoittumiseen (2018), Piirrän sinuun tarinan (2020) sekä Uusia polkuja rauhoittumiseen (2021). Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Aitlahti ja Reinikainen toimivat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajina STEP-koulutuksessa. Satu Reinikainen on hämeenlinnalainen kirjailija, nuorisotyönohjaaja ja varhaiskasvatuksenohjaaja. ISBN 9789523546462 Hinta 6,11 Erinomainen lahjakirja kastekotiin 13,90 € UUTUUS! Päkä jatkaa puuhailujen parissa 6,11 € UUTUUS!. Kirjan avulla raamatunkertomukset, kasteen tarinat ja iltarukous voidaan koskettamalla piirtää lapsen selkään tai muualle kehoon. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Kaisa Aitlahti on tuusulalainen pappi ja kasvatuksen ammattilainen. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. ISBN 9789523545847 Hinta 13,90 JOHANNA NORBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat kaste Lastenkirkon Päkä jatkaa puuhailujen parissa. Näin kertomukset jättävät vahvan muistija kokemusjäljen ja kristillinen perinne punoutuu osaksi lapsen ja hänelle läheisen aikuisen yhteisiä hetkiä. Uudessa puuhakirjassa ihmetellään kasteen lahjaa monipuolisin puuhin; leikkien, värittäen, piirtäen, tarinoin. Päkän puuhat kaste on mainio lahja kasteperheen isommille sisaruksille tai vähän vanhempana kastettavalle. Se sopii myös seurakunnan kevätlahjaksi toiminnassa mukana oleville lapsille. 18 Me tekijät Me tekijät 18 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Mestaripiirros Mestaripiirros on erinomainen lahjakirja kastekotiin
ISBN 9789523545847 Hinta 13,90 JOHANNA NORBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat kaste Lastenkirkon Päkä jatkaa puuhailujen parissa. ISBN 9789523546462 Hinta 6,11 Erinomainen lahjakirja kastekotiin 13,90 € UUTUUS! Päkä jatkaa puuhailujen parissa 6,11 € UUTUUS!. 19 Me tekijät Me tekijät 19 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Se sopii myös seurakunnan kevätlahjaksi toiminnassa mukana oleville lapsille. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Mestaripiirros Mestaripiirros on erinomainen lahjakirja kastekotiin. Aitlahti ja Reinikainen toimivat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajina STEP-koulutuksessa. Uudessa puuhakirjassa ihmetellään kasteen lahjaa monipuolisin puuhin; leikkien, värittäen, piirtäen, tarinoin. 24). Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Kaisa Aitlahti on tuusulalainen pappi ja kasvatuksen ammattilainen. Päkän puuhat kaste on mainio lahja kasteperheen isommille sisaruksille tai vähän vanhempana kastettavalle. 28 Papin päiväkirjaan kirjoitti pastori Hanna Similä KUVA Suvi Sievilä "Juhlakaruselli on suunniteltu herättelemään aisteja ja tunteita positiivisella tavalla. Tässä numerossa Laine vastasi 7 kysymykseemme (s. 20 Katsomuskahvilassa Jaana Särmälä ja Tiina Hänninen s. Kirjan avulla raamatunkertomukset, kasteen tarinat ja iltarukous voidaan koskettamalla piirtää lapsen selkään tai muualle kehoon. Näin kertomukset jättävät vahvan muistija kokemusjäljen ja kristillinen perinne punoutuu osaksi lapsen ja hänelle läheisen aikuisen yhteisiä hetkiä. Satu Reinikainen on hämeenlinnalainen kirjailija, nuorisotyönohjaaja ja varhaiskasvatuksenohjaaja. s. 24 7 kysymystä: Fokuksessa dialogi s. He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjat Polkuja rauhoittumiseen (2018), Piirrän sinuun tarinan (2020) sekä Uusia polkuja rauhoittumiseen (2021). Kaverin juhla voi olla erilainen kuin minun, mutta ihan yhtä tärkeä hänelle kuin oma", sanoo toiminnanjohtaja Marja Laine Fokus ry:stä
– Toivomme, että näiden kahviloiden avulla työntekijä saa vahvistusta omaan katsomukselliseen ajatteluunsa. Katsomuskahviloissa varhaiskasvatustyöntekijöitä halutaankin rohkaista keskustelemaan uskonnoista ja katsomuksista. Samalla ne antavat virikkeitä ja eväitä lasten kanssa käytävään keskusteluun. Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen toteaa, että Espoo on nykyään hyvin monikulttuurinen ja monikatsomuksellinen kaupunki. Korona-aikana kahviloita on järjestetty Teamsissa, mikä on mahdollistanut matalan kynnyksen osallistumisen. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Suvi Sievilä Katsomuskahvilat rohkaisevat varhaiskasvatustyöntekijöitä keskustelemaan uskonnoista ja katsomuksista Espoossa on järjestetty parin viime vuoden aikana seurakuntien ja kaupungin varhaiskasvatustyöntekijöiden yhteisiä katsomuskahviloita. Näin hän ehkä uskaltaa ottaa lasten ja huoltajien kanssa rohkeammin puheeksi myös katsomuksellisia asioita. Samalla katsomuskahvilat antavat virikkeitä ja eväitä lasten kanssa käytävään keskusteluun. Meillä oli rakentavaa yhteistä poh. Kokoontumisessa pohdittiin, miten lapselle kannattaa puhua menetyksestä, kuolemasta ja surusta. 20 Me tekijät Me tekijät 20 ME TEKIJÄT Espoossa pidetyissä katsomuskahviloissa halutaan vahvistaa työntekijöiden katsomuksellista ajattelua. Viimeisin, koko Espoon laajuinen katsomuskahvila järjestettiin pyhäinpäivän tienoilla. – Tämäntyyppiset aiheet voivat olla varhaiskasvattajalle haastavia tai vaikeita, varsinkin kun lapsen ihmettely ja kysymykset saattavat tulla vastaan yllättävissäkin tilanteissa. Käsiteltyjä teemoja ovat olleet mm. Joskus uskontoon ja katsomuksiin liittyy turhaakin kuormaa, mutta niistäkin on syytä käydä luontevaa dialogia, siinä missä muistakin asioista. pääsiäinen ja pääsiäisen symbolit, monikatsomukselliset juhlat, kunnan ja seurakunnan välinen yhteistyö, kohtaaminen sekä lapsen suru ja menetykset ja pettymykset. Jatkossa teemana on esimerkiksi leikki ja leikillisyys katsomuskasvatuksessa. Niissä on pohdittu erilaisia arjen työssä esiin nousseita katsomuskasvatuksen kysymyksiä
– Samalla jokainen tulee kohdata aina yksilönä, ei jonkin katsomuksen edustajana. Särmälä ja Hänninen ovat vastanneet toiminnan koordinoinnista, minkä lisäksi he ovat olleet mukana koko Espoon laajuisissa kahviloissa sekä satunnaisesti alueellisissa kahviloissa. Varhaiskasvattajat toivoivat uudenlaista yhteistyötä ja lisää tukea. Etäkahviloista hyviä kokemuksia Hänninen ja Särmälä ideoivat katsomuskahvilatoimintaa keväällä 2019 yhteistyöneuvottelussa yhdessä Espoon suomenkielisen varhaiskasvaKun keskustelemme avoimesti ja rohkeasti vasun katsomuskasvatuksellisista näkökulmista, varhaiskasvattaja saa rohkeutta tarttua näihin kysymyksiin myös arjen tilanteissa. Päätimmekin alkaa järjestää katsomuskahviloita Teamsissa, Särmälä kertoo. Osalle varhaiskasvattajia tämä vasun osa-alue voi tuntua vaikealta. Särmälän mukaan oleellista on, että kaikki kohdataan tasavertaisina katsomuksesta riippumatta. – Katsomuskasvatus haastaa varhaiskasvattajia perehtymään eri katsomusten maailmaan. – Siinä kohtaa monet livesuunnitelmat menivät tietysti mönkään. ME TEKIJÄT. 21 Me tekijät Me tekijät 21 dintaa ja osallistujat saivat vinkkejä hyvistä materiaaleista, Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Särmälä kertoo ja toteaa, että katsomuskahvilat ovat ylipäätään hyviä foorumeita oppia toinen toisiltaan ja jakaa hyväksi koettuja käytäntöjä. Ensimmäinen Teams-katsomusEspoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Särmälä (vas.) ja Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen toivovat, että katsomuskahviloiden avulla työntekijä saa vahvistusta omaan katsomukselliseen ajatteluunsa. Ensimmäinen katsomuskahvila järjestettiin lokakuussa 2019 Tapiolassa. – Oli käynyt ilmi, että siihen astinen katsomuskasvatusmentorointi ei ollut riittävää. tuksen asiantuntijoiden ja seurakuntien päiväkotiyhteistyöstä vastaavien kanssa. Kahviloissa on käsitelty esimerkiksi vasun katsomuskasvatukseen liittyvää terminologiaa. Särmälä toteaa, että katsomuskahvilat ovat samalla hyvä keino vahvistaa varhaiskasvatussuunnitelmaan eli vasuun liittyvää osaamista. Toimintaa oli tarkoitus jatkaa seuraavana keväänä, mutta sitten tuli korona. Pohdimme, että yhteiset kahvilatyyppiset verkostokokoontumiset olisivat tässä hyvä apu. Korona-aikana virtuaaliset kokoontumiset alkoivat kuitenkin tulla työntekijöille tutuiksi. Alustajina ja vetäjinä on hyödynnetty niin varhaiskasvatuskentän omia työntekijöitä kuin ulkopuolisia asiantuntijoita. Ihminen kohdattava yksilönä Osa kokoontumisista on järjestetty rajatumpina, alueellisina kokoontumisina. Ja toimintaahan on muutenkin hyvä arvioida aika ajoin kriittisesti ja tarvittaessa on tehtävä muutoksia, Hänninen sanoo. Kun keskustelemme kahviloissa avoimesti ja rohkeasti vasun katsomuskasvatuksellisista näkökulmista, varhaiskasvattaja saa rohkeutta tarttua näihin kysymyksiin myös arjen tilanteissa
Sittemmin Espoossa on järjestetty useita virtuaalisia etäkatsomuskahviloita sekä koko kaupungin laajuisina että alueellisina. Silti voi olla vahvasti osallinen siinä hetkessä. – Ideaa voisi työstää eteenpäin, kun korona-aika on ohi. Ehkä tulevaisuudessa voisimme pilotoida jossakin päiväkodin ryhmässä huoltajille oman katsomuskahvilan, Hänninen toteaa. 22 Me tekijät Me tekijät 22 kahvila pidettiin syksyllä 2020. – Esimerkiksi viimeisimmässä pyhäinpäivän koko Espoon laajuisessa kokoontumisessa oli noin 60 osanottajaa, ja osallistujamäärät ovat olleet muutenkin varsin runsaita. Päiväkotien arjessa tilanteet ja resurssit ovat erilaisia, mikä vaikuttaa erityisesti livekokoontumisiin. Samalla hän muistuttaa, että livekokoontumiset mahdollistavat vahvemman dialogin ja paremman vuorovaikutuksen. – Teams-kokoontumiset voisivat jatkossakin toimia hyvin erityisesti koko Espoon laajuisissa kahviloissa niiden joustavuuden ja helppouden myötä. Hänninen toteaa, että Teams-kokoontumisissa on ollut hyvät puolensa. ME TEKIJÄT Särmälä ja Hänninen ennakoivat, että katsomuskahvilat jatkuvat ainakin osittain verkossa myös korona-ajan jälkeen. Koronatilanne vaikuttaa sellaiselta, että luultavasti tämä kevät mennään joka tapauksessa virtuaalisella meiningillä, Särmälä sanoo. – Kameran takana on kätevää olla matalalla profiililla ja keskittyä vain kuuntelemiseen, jos siltä tuntuu. Ennen korona-aikaa Särmälä ja Hänninen visioivat myös lasten huoltajille tarkoitettuja katsomuskahviloita. Teams mahdollistaa sen, että useampi työntekijä pääsee paikalle. Huoltajien katsomuskahvilat harkinnassa Särmälä toteaa, että Teams mahdollistaa ylipäätään matalan kynnyksen osallistumisen. Etänä ei pysty näkemään muiden eleitä ja ilmeitä, ja sävyjä jää ylipäätään puuttumaan. Ja toisaalta Espoossa ei ole myöskään hirveästi katsomuskahviloille sopivia tiloja, joihin voi kokoontua kovin suurella porukalla. Enemmistö osallistujista on ollut kaupungin varhaiskasvattajia, koska heitä on muutenkin määrällisesti enemmän. Tulevaisuudessa voisimme pilotoida jossakin päiväkodin ryhmässä huoltajille oman katsomuskahvilan, Hänninen ehdottaa.. – Espoo on varsin laaja alue, jo saman palvelualueen sisälläkin voi olla isoja välimatkoja. – Livenä asioita on parempi pohtia yhdessä. Nämä kahvilat järjestetään lasten päiväunien aikaan eli kello 12.30–14, mikä helpottaa osallistumista. Kokonaislukuun suhteutettuna seurakunnan varhaiskasvattajia on kuitenkin ollut mukava määrä, Särmälä kertoo
Tulostettava jäsenneys löytyy Kasvuakatsomuksesta.fi -sivustolta Sopimukset ja koriajattelu -alasivulta. Neljä askelta sopimusyhteistyöhön Osana ylempää pastoraalitutkintoa Anu Kiviranta ja Sanna Mertanen ovat työstäneet yhteistyösopimuksen laatimiseen tarkoitetun Neljä askelta sopimusyhteistyöhön -tiivistyksen. Katsomuskasvatusta. Katsomuskasvatuksen ajankohtaispäivä STEP-koulutus, Lasten ja nuorten keskus ry ja Kirkkohallitus järjestävät 25.3. Ilmoittautumiset 17.3. • Asiantuntijointa ovat mm. 2022 katsomuskasvatuksen ajankohtaispäivän verkossa. Teemassa huomioidaan leikin monimuotoisuus; pallo viittaa niin yhteen vanhimmista leikkivälineistä, kuin myös yhteiseen kotipaikkaamme maapalloon. • Oivallinen mahdollisuus paikallisen yhteistyön kehittämiselle. Keskustellen tullaan tutuiksi 3. Tuu mukaan leikkiin! Ilmoita tapahtumasi leikkipaiva.fi -sivustolla. Leikin sanoman levittämiseksi on koottu laaja verkosto, joka viestii valtakunnallisesta Leikkipäivästä sekä innostaa ja aktivoi kaikenikäisiä ihmisiä mukaan yhteiseen iloon. Kestävää kulttuuria. Askelten avulla kuvataan yhteistyön neljä eri vaihetta: 1. Kättä päälle 4. • Ajankohtaista tietoa katsomuskasvatuksen järjestämisestä, monikatsomuksellisesta pedagogiikasta ja yhteisen katsomusdialogin rakentamisesta. TÄSSÄ TULEVAT KESTÄVÄN LEIKIN PERIAATTEET: • Kestävä leikki on kaikenikäisten oikeus (huomioiden lapset, nuoret ja aikuiset) • Kestävä leikki on ylisukupolvista (siihen kuuluvat läsnäolo ja vuorovaikutus eri-ikäisten kesken) • Kestävä leikki on yhdenvertaista (siinä toteutuvat osallisuus, esteettömyys ja saavutettavuus) • Kestävä leikki on yhteisöllistä (se rakentuu yhdessäolosta, yhdessä tekemisestä ja välittämisestä) • Kestävä leikki on ympäristöystävällistä (näkökulmina eettisyys, ekologisuus ja taloudellisuus) • Kestävä leikki on jatkuvaa ja pitkäikäistä – kaikki ansaitsevat leikkirauhan! Leikkipäivä. Sanataide on mielikuvitustaidetta, jossa on vain oikeita vastauksia. Ja se sanoo: "Minä olen satajalkainen sateenkaarihämähäkki ja pystyn auttamaan teitä kaikkia!" Sanataide on luovaa, monitaiteista kielellistä ilmaisua. Viikko huipentuu valtakunnalliseen Leikkipäivään lauantaina 23.4.2022. Sen nimi on sateenkaari hämähäkki. Leikkipäivä-viikkoa vietetään viikolla 16 (18.–23.4.). Kati Costiander Opetushallituksesta, Silja Lamminmäki-Vartia Helsingin Yliopistosta ja Ilkka Tahvanainen Kirkkohallituksesta. Vantaan sanataidekoulun lehtori Maami Snellman on työstänyt yhdessä 4–6-vuotiaiden kanssa kymmenen uutta sanataidetehtävää Hugo Simbergin maalaamaan Köynnöksenkantajat-freskoon. Jokaisella on oikeus saada kokea olevansa hyvä omassa kielellisessä ilmaisussaan. Katso ohjelma ja ilmoittaudu seurakunnille.step.fi. Seurakunnat ovat verkoston tärkeä yhteistyötaho Seurakunnat ovat jo usean vuoden ajan järjestäneet leikillisiä tapahtumia kaikkialla Suomessa. Leikkipäivä-ohjelma juhlistaa Kestävän leikin teemavuotta julkaisemalla Kestävän leikin periaatteet, jotka perustuvat verkostomme asiantuntijoiden ajatuksiin ja kirjoituksiin leikistä. Sopimus käytännön työssä Kohtuullisuutta. Sopimus selkeyttää yhteistyötä 2. • Sopii sekä seurakunnan että yhteiskunnan varhaiskasvatuksen toimijoille. mennessä. Ympäristötaidetta. Uudet tehtävät löydät Kasvuakatsomuksesta.fi-sivustolta. Millainen onkaan sinun seurakuntasi Leikkipäivä-tapahtuma. Köynnöksenkantajat Minä piirrän tuolle pojalle kaveriksi tällaisen iloisen hahmon. Kurkkaa samalla millaisia Leikkipäivä-tapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Se voi olla vaikka piirrettyä, laulettua tai kehollista ilmaisua. 23 Me tekijät Me tekijät 23 KIRKON TALOLTA Leikkien pallon puolesta! Tämän vuoden Leikkipäiväteemassa toteutuu kestävän leikin ajatus
Moninaisuuteen liittyvät kysymykset sekä maailmanparannus ovat kiinnostaneet minua nuoresta lähtien. Mikä tehtävässäsi motivoi eniten. Fokuksen toiminnanjohtaja Marja Laine vastasi seitsemään kysymykseemme. Minkälainen on ollut urapolkusi Fokus ry:n toiminnanjohtajaksi. Mikäpä sen motivoivampaa kuin pohtia työkseen uusia toimintamalleja haastavien aiheiden käsittelyyn! 1. Haluan olla mukana rakentamassa maailmaa, joka on oikeudenmukainen ja hyvä kaikille. yhteisymmarrysviikko.fi). 2 Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry on vuonna 1947 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää kulttuurien, katsomusten ja uskontojen välistä vuorovaikutusta tieteen, taiteen ja kasvatuksen keinoin. Dialogi kulttuurisista ja katsomuksellisista kysymyksistä on välttämätöntä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentamiseksi sekä vastakkainasettelun ehkäisemiseksi. dialogitaitajat.fi), moninaiseen juhlakalenteriin (www.juhlakalenteri.fi / www.festkalendern.fi) sekä yhteisymmärrysviikkoon (www. Urapolkuni veikin minut opettajuudesta järjestötoimintaan. Kutsun kaikki tutustumaan dialogikasvatuksen portaaliin (www.dialogikasvatus.fi), Dialogitaitajat-kampanjaan (www. KUVAT Suvi Sievilä Fokuksessa dialogi Varhaiskasvattajat ovat keskeinen kohderyhmämme, sillä he ovat yksi avain dialogitaitojen kehittymiselle yhteiskunnassamme. Mitä varhaiskasvattajat voivat saada kauttanne. Järjestön tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta sekä edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Tarjoamme varhaiskasvattajille koulutuksia ja materiaaleja maksutta. 24 Me tekijät Me tekijät 24 7 KYSYMYSTÄ Mitä toimintanne tarjoaa varhaiskasvatuksen tarpeisiin
Kampanjan sivustolta löytyy tietoa ja materiaalia mm. Hankkeissamme nostamme esiin dialogikentän ajankohtaisia kysymyksiä ja teemme uusia avauksia. Mitkä tekijät kannattelevat toimintaanne ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Mistä kumpuaa rohkeus. kulttuurija katsomusdialogin merkitystä ympäristökasvatuksessa sekä radikalisoitumista. Likäksi muutaman vuoden ikäinen Dialogikasvatuksen portaalimme on löytänyt hienosti yleisönsä. Haluamme olla sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden rakennuspalikka ja muiden toimijoiden tukija. Teemme hankkeessa yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa ja toivomme, että Dialogitaitajat löytävät paikkansa vuosisuunnitelmissanne. Dialogitaitajat on luotu YK:n yhteisymmärrysviikon osaksi, jotta saisimme yhä useamman päiväkodin ja koulun mukaan viikon viettoon. Monet päiväkodit ovat jo mukana toiminnassa – kurkkaa esimerkkejä kampanjan sivuilta! Mikä on mainitsemasi Dialogitaitajat-kampanja. 3 Minkälaiset asiat tai teemat painottuvat toiminnassanne juuri nyt. Fokuksen toiminta kuvaa hyvin kaksi sanaa: yhteisymmärrys ja dialogi. Karuselli löytyy myös täysin kuvallisena, jolloin se sopii lukutaidottomille. Viime aikoina olemme pohtineet mm. Kun on tällainen luottamus taustalla, on helppo olla rohkea. 7 Toiminnassamme on aktiivisesti mukana noin 50 vapaaehtoista asiantuntijaa. Konkreettisesti järjestämme viikon puitteissa tapahtumia ja koulutuksia, julkaisemme kasvatusmateriaaleja sekä kannustamme ihan jokaista mukaan viikon viettoon. En lakkaa ihmettelemästä heidän haluaan sitoutua. 7 KYSYMYSTÄ. Juhlakaruselli on suunniteltu herättelemään aisteja ja tunteita positiivisella tavalla. 4 Dialogitaitajat -kampanja auttaa kasvattajia tukemaan lasten ja nuorten dialogitaitoja. 25 Me tekijät Me tekijät 25 5 Juhlakaruselli on metodi, joka on kehitetty erityisesti pienten lasten dialogitaitojen kehittämiseksi. varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Haluamme innostaa tekemään #yhteisymmärrystekoja. Dialogikasvatuksen portaalimme sisältää puolestaan kasvatusmateriaaleja ja ajankohtaista tietoa kulttuuri-, katsomusja kielitietoisen kasvatuksen tueksi. Toisaalta voin helposti löytää haasteita: vastakkainasetteluja etsivä keskustelukulttuuri, yhteiskunnallinen polarisaatio, vihapuhe, rasismi... Vuoropuhelussa on mahdollista löytää toisten kanssa yhteistä arvopohjaa ja yleisinhimillistä perustaa, mikä mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi. Minulla on vahva tunne siitä, että olemme yhteiskuntana valmiita ja halukkaita dialogin edistämiseen. Järjestösektorin toimijana olemme kuitenkin valinneet tiemme. Juhlakarusellin avulla tutustutaan yhdessä erilaisiin lapselle sekä hänen perheelleen ja kavereilleen tärkeisiin juhliin näkökuulo-, tunto-, makuja hajuaistin avulla. Saamme hyvää palautetta koulutuksistamme ja materiaaleistamme. Toisaalta sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on käsissämme ja saatavilla, kunhan teemme aktiivisesti valintoja sen eteen. Minkälaiset asiat haastavat toimintaanne ajatellen järjestönne tavoitetta rakentaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta. 6 Tähän kysymykseen voin periaatteessa vastata yhtä lailla "ei mikään" kuin "kaikki mahdollinen". Kaverin juhla voi olla erilainen kuin minun, mutta ihan yhtä tärkeä hänelle kuin oma, rakas juhlani minulle! Entä Juhlakarusellimetodi. Mitä toimintanne tarjoaa varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Yhteisymmärrysviikon tavoitteena on kannustaa tavallisia ihmisiä arjen vuoropuheluun moninaisten maailmankatsomusten, niin uskonnollisten kuin ei-uskonnollisten, kanssa. Mitä varhaiskasvattajat voivat saada kauttanne. Tällöin valintamme on keskittyä tekemiseen ja haastaa tekojen kautta erilaiset näköpiirissä olevat esteet. Koordinoimme Suomessa YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa sekä ylläpidämme dialogikasvatuksen portaalia
Ilmoittautumiset 24.8.2022 mennessä HOTELLIVARAUKSET Kiintiövaraus Scandic City Lahti -hotellista. Miten vahvistamme perheiden kokemusta ja tunnetta pärjäämisestä ja kelpaamisesta. Olemme ulkona. klo 19 Cocktail-illallinen ja illanvietto, musiikkia ja rentoa yhdessäoloa Sibelius-talon Puusepän salissa. 26 Me tekijät Me tekijät 26 Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 22.–23.9.2022 Sibelius-talo, Ankkurikatu 7, Lahti Torstai 22.9. Pääset kokeilemaan liikunnallisia ja tanssillisia harjoituksia, jotka kehittävät sekä lapsen että aikuisen kehollisuutta. kierros klo 11.00 Lounas klo 12.30–14 Kanavat 2. luontoyhteyden roolia ihmisen identiteettitekijänä, ympäristöarvojen kehittymistä ja ympäristötietoisuutta – unohtamatta ympäristökriisin tuomia haasteita. Voimmeko auttaa ystäväperheen löytymisessä. Kouluttaja Anita Ahtiainen LNK. kierros klo 14.15–15.15 Päivät päättyvät perjantai-iltapäivän voimaannuttavaan puheenvuoroon. Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja kehittämiskonsultti Maija Seppo. Tanssinopettajat Titta Tunkkari, Tuire Koljander ja Sari Perttu. klo 15.30–16.30 Liikkuva varhaiskasvatus. Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BVAR220922 nettisivuilta, puhelimitse tai sähköpostilla hotellin vastaanotosta yllä olevia yhteystietoja käyttämällä. Hetki päättyy rentoutukseen. Mennään metsään ihmettelemään ja tutkimaan luontoa. klo 12.15 Lounas klo 13.30–13.40 LKKP:n terveiset. Koko perhe tanssii! Tule tutustumaan hankkeeseen, jonka tuloksena lapsi ja vanhempi voivat osallistua seurakuntien tarjoamiin tanssija liikuntahetkiin. Katsomuskasvatus ja kestävä tulevaisuus. ILMOITTAUTUMINEN osoitteessa ilmoittaudu.lastenjanuortenkeskus.fi/neuvottelupaivat2022. YHTEISTYÖKUMPPANIT Lahden seurakuntayhtymä, Kirkon lastenohjaajat ry, Kirkkohallitus/Kasvatus ja perheasiat, Agricola-opintokeskus. Ympäristötutkija, kirjailija ja pappi Panu Pihkala pohtii mm. Miten JokaLapsi palvelee päiväkerhon ryhmävasussa, ammatillisessa dialogissa, lasten osallisuuden vahvistamisessa, dialogissa vanhempien kanssa ja katsomuskasvatusyhteistyössä. Mikä nyt olisi tärkeää. Varhaiskasvatuksen opettaja Kia Olkkola. TIEDUSTELUT Ohjelmaa koskevat tiedustelut Marjukka Luoma, marjukka.luoma@lastenjanuortenkeskus.fi, p. klo 15 Päiväkahvit klo 15.20–15.30 Lastenkirkon terveiset. Mukana myös ympäristökasvattajat Emma Marjamäki ja Jenni Jelkänen, Lahden kaupunki sekä lastenohjaajat Mira Kähkönen ja Riikka Hyrkäs, Lahden srk:t. Miten onnistuimme tässä. klo 13.40–13.50 Kirkon Lastenohjaajat ry:n tervehdys, puheenjohtaja Merja Forsman. Kanava järjestetään ulkona ja vinkit tarjoavat Pajulahden urheiluopiston opiskelijat. Johtava asiantuntija Nina Korhonen OPH:n Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeesta. klo 9.00 Lempeästi liikkuen ja laulaen uuteen päivään! klo 9.30 Kanavat 1. Menetelmän tavoitteena on luoda tilaa ja mahdollisuus avoimelle ja aidosti yhdenvertaisesti kohtaavalle ja osallistavalle dialogille. Musiikkikouluttaja Riikka Jäntti, LNK ja musiikkipedagogi ja kanttori Sini Nikku. Millaisia kestävän tulevaisuuden taitoja voimme tukea katsomuskasvatusyhteistyöllä. klo 11.15 Luontoon! Lapsen luontosuhteen vaaliminen seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Mistä löytyvät työyhteisön voimavarat ja miten rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta. JokaLapsi-menetelmä dialogin ja osallisuuden tukena. Lasten kanssa liikkeelle! Millainen voisi olla liikunnallinen, mutta rentouttava metsähetki lasten kanssa. OSALLISTUMISMAKSU 290 €. Poikkeusaikana jumalanpalveluselämässä on tarvittu ulkoja digitiloja kirkkosalien lisäksi. klo 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous Aamukävely paikallisoppaan johdolla Lanun kauniissa puistomiljöössä. Perjantai 23.9. Emme edellytä aiempaa animaatio-osaamista. Hanketyöntekijä Hanna Rajalin LNK, työalajohtaja Pirjo Tiippana / Imatran srk ja johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Furu / Pirkkalan srk. Ilmoittautumista koskevat tiedustelut koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi TOTEUTTAJA Lasten ja nuorten keskus ry. Miten pienten askelten alusta voi rakentua liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja osa arjen pedagogiikkaa. Minä työntekijänä vanhemmuuden tukena. Jaetaan kokemuksia jp-elämän kehittämisen askeleista. Kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen Step-koulutus. Osallistumismaksuun sisältyvät päivien ohjelma kokonaisuudessaan ja ruokailut. klo 15.30 Kotiin ja tapaamisiin ensi vuonna Turussa! Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. Animaatio on luova ja innostava tapa antaa lasten kertoa ja kuvittaa omia tarinoitaan. Piispa Seppo Häkkinen saarnaa. Lasten oma animaatio – miten se syntyy. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteesta http://www.scandichotels.fi?bookingcode=BVAR220922. Miten yhteistyöllä vahvistetaan lapsen ja perheen hyvinvointia. Luontoja ympäristökasvatus metsässä. klo 8.00 Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30 Tervetuloa, paikallisin maustein! klo 9.45-11 Liikkeessä – päivien avajaismessu, mukana Gospel Kids & Marja Lainio-Nurminen, pastorit Antti Kettunen ja Kia Sammalkorpi sekä musiikkikouluttaja Riikka Jäntti ja musiikkipedagogi Sini Nikko. Kanavassa kurkistetaan kirjan lauluihin erityisesti musiikkiliikunnan keinoin. Katsomuskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä sekä ympäristön kulttuurista monimuotoisuutta. Huoneet ovat varattavissa 25.8.2022 mennessä tai hotellinvaraustilanteen mukaan. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kanavat KOHDERYHMÄ Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Tarkastelun kohteena työn hyvä sujuminen, työhyvinvointi ja työntekijöiden toimijuuden vahvistuminen. Kurkistuksia Lasten virteen – laulua, leikkiä, rytmejä ja liikettä! Tulossa uusi Lasten virsi -kirja. klo 13.50 Seurakunnan varhaiskasvattajan työ on liikkeessä, kun tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat. Tutustutaan pala-animaatioiden tekemiseen lasten kanssa sekä maksuttomaan opetusmateriaaliin. Tule kokeilemaan ”joogaa ja rentoutta metsässä”, ja nappaa parhaat ideat mukaasi. Kustannuspäällikkö Eeva Johansson. Lastenkirkko-median päätoimittaja, kouluttaja Anita Ahtiainen. Saat uusia virikkeitä ja voit jakaa omiasi. Lapset ja messu. Teemat mukailevat kirkkovuoden sisältöä. 050 525 0349. Samalla, kun harjoitamme tasapainoa, lihaksia ja mieltä, aistimme metsän rauhoittavan vaikutuksen. Kouluttaja Päivi Aumala Step-koulutus. Miten rohkaisemme etsimään vertaisuutta
klo 9.00 Lempeästi liikkuen ja laulaen uuteen päivään! klo 9.30 Kanavat 1. Osallistumismaksuun sisältyvät päivien ohjelma kokonaisuudessaan ja ruokailut. Pääset kokeilemaan liikunnallisia ja tanssillisia harjoituksia, jotka kehittävät sekä lapsen että aikuisen kehollisuutta. Tarkastelun kohteena työn hyvä sujuminen, työhyvinvointi ja työntekijöiden toimijuuden vahvistuminen. Kouluttaja Anita Ahtiainen LNK. Tanssinopettajat Titta Tunkkari, Tuire Koljander ja Sari Perttu. Lattiakuvien äiti, sisar Esther johdattaa muun muassa kasteen ja hengellisen matkakumppanuuden äärelle lattiakuvien kautta. Perjantai 23.9. Katsomuskasvatus ja kestävä tulevaisuus. Miten vahvistamme perheiden kokemusta ja tunnetta pärjäämisestä ja kelpaamisesta. Tule rakentamaan liikunnallisia kokonaisuuksia osana varhaiskasvatusta! Koulutuksessa opitaan toteuttamaan monipuolista liikkumiseen innostavaa toimintaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Teos tarjoaa näkökulmia siihen, mitä lapsen näköinen osallisuus on ja käytännönläheisiä vinkkejä, miten lapsen hyvää oloa voi vahvistaa. Teos on suunnattu kaikille lapsia kohtaaville aikuisille, erityisesti ammattilaisille. Pelastakaa Lasten kehittämistyö lasten kanssa on ollut sytykkeenä teoksen syntymiselle ja kirjan rakenne pohjautuu lapsilta opittuun. Näihin toiveisiin tiivistyy monen lapsen ajatus hyvästä elämästä ja lapselle merkityksellisest ä osallisuuden tunteesta. Miten lapsen ikäja kehitystaso tulisi huomioida. Miten rohkaisemme etsimään vertaisuutta. Kirjaan on myös koottu kirjallisuuslähteitä ja muuta materiaalia keskustelun tueksi. Saat uusia virikkeitä ja voit jakaa omiasi. klo 15.30–16.30 Liikkuva varhaiskasvatus. Lastenkirkko-median päätoimittaja, kouluttaja Anita Ahtiainen. klo 11.15 Luontoon! Lapsen luontosuhteen vaaliminen seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Jaetaan kokemuksia jp-elämän kehittämisen askeleista. Johtava asiantuntija Nina Korhonen OPH:n Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeesta. Pelastakaa Lapset ry Kansi: Sanna Pelliccioni ISSN 1459-9392: 32 ISBN 978-952-7112-59 -5 Lataa verkosta maksutta Kohti lapsennköistä osallisuutta -kirja (Pelastakaa Lapset 2021). Voimmeko auttaa ystäväperheen löytymisessä. Miten onnistuimme tässä. 27 Me tekijät Me tekijät 27 #bertanpolulla #bertanpolulla STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin https://seurakunnille.step.fi/ Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Lapsi ja teologia STEP-koulutus, Järvenpää I jakso 4.-6.5.2022 ja II jakso 13.-14.10.2022 Miten tehdä teologiaa lasten kanssa ja tukea monipuolisesti heidän teologista toimijuuttaan ja pohdintaansa. Ilmoittautumista koskevat tiedustelut koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi TOTEUTTAJA Lasten ja nuorten keskus ry. Koulutuksessa on tulkkaus. OSALLISTUMISMAKSU 290 €. Hanna Tulensalo, Reetta Kalliomeri ja Janica Laimio (toim.) Saan olla oma itseni, kuulun joukkoon, saan huolenpitoa ja rakkautta sekä pystyn osallistumaan ja vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin. klo 8.00 Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30 Tervetuloa, paikallisin maustein! klo 9.45-11 Liikkeessä – päivien avajaismessu, mukana Gospel Kids & Marja Lainio-Nurminen, pastorit Antti Kettunen ja Kia Sammalkorpi sekä musiikkikouluttaja Riikka Jäntti ja musiikkipedagogi Sini Nikko. Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja kehittämiskonsultti Maija Seppo. MITEN KÄSITELLÄ LAPSEN KANSSA VAIKEITA ASIOITA. Kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen Step-koulutus. Teos kumpuaa myönteisen tunnistamisen asenteesta ja sosiaalipedagogisesta osallisuusajattelu sta, jotka yhdessä lapsen oikeuksien kanssa luovat vahvan perustan lapsen näköiselle osallisuudelle. Avoimen keskustelun merkitys lapsen hyvinvoinnille on kiistaton. Ilmoittautumiset 24.8.2022 mennessä HOTELLIVARAUKSET Kiintiövaraus Scandic City Lahti -hotellista. Kustannuspäällikkö Eeva Johansson. Lasten kanssa liikkeelle! Millainen voisi olla liikunnallinen, mutta rentouttava metsähetki lasten kanssa. Miten yhteistyöllä vahvistetaan lapsen ja perheen hyvinvointia. Kurkistuksia Lasten virteen – laulua, leikkiä, rytmejä ja liikettä! Tulossa uusi Lasten virsi -kirja. kierros klo 14.15–15.15 Päivät päättyvät perjantai-iltapäivän voimaannuttavaan puheenvuoroon. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kanavat KOHDERYHMÄ Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Poikkeusaikana jumalanpalveluselämässä on tarvittu ulkoja digitiloja kirkkosalien lisäksi. Millaisia kestävän tulevaisuuden taitoja voimme tukea katsomuskasvatusyhteistyöllä. klo 12.15 Lounas klo 13.30–13.40 LKKP:n terveiset. Kirjassa pohditaan mm. Ihmiset eroavat, sairastuvat, menettävät läheisensä jne. ILMOITTAUTUMINEN osoitteessa ilmoittaudu.lastenjanuortenkeskus.fi/neuvottelupaivat2022. Lisää osaamista ja iloa työhön KIRJAHYLLY Aino Juusola JUTELLAANKO. 050 525 0349. Teoksessa lähestytään lapsen elämää ja osallisuuden kokemuksia lapsille merkityksellisten paikkojen ja palveluiden kautta. Avoimen keskustelun merkitys lapsen hyvinvoinnille on kiistaton. Mukana myös ympäristökasvattajat Emma Marjamäki ja Jenni Jelkänen, Lahden kaupunki sekä lastenohjaajat Mira Kähkönen ja Riikka Hyrkäs, Lahden srk:t. Mikä nyt olisi tärkeää. Hanketyöntekijä Hanna Rajalin LNK, työalajohtaja Pirjo Tiippana / Imatran srk ja johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Furu / Pirkkalan srk. klo 13.40–13.50 Kirkon Lastenohjaajat ry:n tervehdys, puheenjohtaja Merja Forsman. klo 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous Aamukävely paikallisoppaan johdolla Lanun kauniissa puistomiljöössä. Kouluttaja Päivi Aumala Step-koulutus. Koulutus vahvistaa teologista ja pedagogista osaamista jumalapalveluselämässä ja kotien hengellisen elämän tukemisessa. Koulutuksessa syvennytään lapsilähtöiseen teologiaan ja sen soveltamiseen työssä. YHTEISTYÖKUMPPANIT Lahden seurakuntayhtymä, Kirkon lastenohjaajat ry, Kirkkohallitus/Kasvatus ja perheasiat, Agricola-opintokeskus. Teoksessa 24 ammattilaista jakaa parhaat vinkkinsä siihen, miten lapsen osallisuutta voi vahvistaa käytännön tekojen avulla. Musiikkikouluttaja Riikka Jäntti, LNK ja musiikkipedagogi ja kanttori Sini Nikku. Luontoja ympäristökasvatus metsässä. seuraavia teemoja: Miten käsittelen omat tunteeni ja kohtaan lapsen reaktiot ja kysymykset. Minä työntekijänä vanhemmuuden tukena. Kirjoittajina teoksessa on käytännön ammattilaisia, tutkijoita ja kokemustoimijo ita. Katsomuskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä sekä ympäristön kulttuurista monimuotoisuutta. Hetki päättyy rentoutukseen. Miten JokaLapsi palvelee päiväkerhon ryhmävasussa, ammatillisessa dialogissa, lasten osallisuuden vahvistamisessa, dialogissa vanhempien kanssa ja katsomuskasvatusyhteistyössä. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteesta http://www.scandichotels.fi?bookingcode=BVAR220922. Huoneet ovat varattavissa 25.8.2022 mennessä tai hotellinvaraustilanteen mukaan. kierros klo 11.00 Lounas klo 12.30–14 Kanavat 2. Lapset ja messu. www.pelastakaalapset.fi/uutiset/ kohti-lapsen-nakoista-osallisuutta-kirja-julkaistu/ Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 22.–23.9.2022 Sibelius-talo, Ankkurikatu 7, Lahti Torstai 22.9. Lattiakuvien lähteillä sisar Estherin kanssa STEP-koulutus, Järvenpää 7.-9.6.2022 Miten lattiakuvat tukevat lapsen, nuoren ja aikuisen kristillisen identiteetin syventymistä. Teemat mukailevat kirkkovuoden sisältöä. klo 15 Päiväkahvit klo 15.20–15.30 Lastenkirkon terveiset. klo 13.50 Seurakunnan varhaiskasvattajan työ on liikkeessä, kun tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat. TIEDUSTELUT Ohjelmaa koskevat tiedustelut Marjukka Luoma, marjukka.luoma@lastenjanuortenkeskus.fi, p. Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BVAR220922 nettisivuilta, puhelimitse tai sähköpostilla hotellin vastaanotosta yllä olevia yhteystietoja käyttämällä. Teoksen yhteenvedot tiivistävät kunkin kappaleen keskeiset sisällöt, ja harjoitukset antavat aikuiselle mahdollisuuden testata lukemaansa käytännössä. Kirjapaja 2021 Puheeksi ottaminen suojelee lasta ja rakentaa luottamusta lapsen ja aikuisen välille. Varhaiskasvatuksen opettaja Kia Olkkola. Samalla, kun harjoitamme tasapainoa, lihaksia ja mieltä, aistimme metsän rauhoittavan vaikutuksen. Kirjan kirjoittaja, psykologi Aino Juusola kannustaa puhumaan lapsen kanssa kaikista asioista, myös niistä ikävistä, sillä ne eivät katoa vaikenemalla. JokaLapsi-menetelmä dialogin ja osallisuuden tukena. Emme edellytä aiempaa animaatio-osaamista. Menetelmän tavoitteena on luoda tilaa ja mahdollisuus avoimelle ja aidosti yhdenvertaisesti kohtaavalle ja osallistavalle dialogille. Mistä löytyvät työyhteisön voimavarat ja miten rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta. Tule kokeilemaan ”joogaa ja rentoutta metsässä”, ja nappaa parhaat ideat mukaasi. Animaatio on luova ja innostava tapa antaa lasten kertoa ja kuvittaa omia tarinoitaan. Piispa Seppo Häkkinen saarnaa. Ympäristötutkija, kirjailija ja pappi Panu Pihkala pohtii mm. Olemme ulkona. Kanava järjestetään ulkona ja vinkit tarjoavat Pajulahden urheiluopiston opiskelijat. klo 15.30 Kotiin ja tapaamisiin ensi vuonna Turussa! Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. Miten pienten askelten alusta voi rakentua liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja osa arjen pedagogiikkaa. Heistä jokainen on pysähtynyt erityisesti sen ääreen, mitä on lapsilta ja lasten kanssa oppinut. klo 19 Cocktail-illallinen ja illanvietto, musiikkia ja rentoa yhdessäoloa Sibelius-talon Puusepän salissa. Millaiseen liikkumiseen Raamatun kertomukset ja rukoukset kutsuvat. Puhumisen kautta lapsi oppii, että yhdessä voidaan selvitä eikä vaikeiden asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin. luontoyhteyden roolia ihmisen identiteettitekijänä, ympäristöarvojen kehittymistä ja ympäristötietoisuutta – unohtamatta ympäristökriisin tuomia haasteita. Koko perhe tanssii! Tule tutustumaan hankkeeseen, jonka tuloksena lapsi ja vanhempi voivat osallistua seurakuntien tarjoamiin tanssija liikuntahetkiin. Lapsi ja liikunta varhaiskasvatuksessa STEP-koulutus, Järvenpää 11.-13.5.2022 Mikä on liikunnan pedagoginen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Mennään metsään ihmettelemään ja tutkimaan luontoa. Kanavassa kurkistetaan kirjan lauluihin erityisesti musiikkiliikunnan keinoin. Miten me aikuiset voimme erilaisissa kohtaamisissa ja palveluissa omalla toiminnallamme vastata näihin lasten esiin nostamiin tarpeisiin. Lasten oma animaatio – miten se syntyy. Kuinka lapsi osallistetaan keskusteluun ja miten vältytään johdattelulta. Tutustutaan pala-animaatioiden tekemiseen lasten kanssa sekä maksuttomaan opetusmateriaaliin
Lisäksi työtä tehdään aina sen yhteisön arvoja kunnioittaen ja tarpeita kuunnellen, jota kulloinkin ollaan palvelemassa. Oli myös kertonut omasta itkustaan ja että papan toive oli toteutunut, kun lastenlapset olivat heittäneet haudalla ruusunsa arkun päälle. Ja näitä keskusteluja tulisi käydä juuri niissä paikoissa, joissa ihmiset elävät arkeaan. Otteessa on myös jotakin lapsenomaisuudelle ominaista lähestymistapaa. Yli kymmenen vuotta olen saanut pappina olla palvelemassa ammattikorkeakouluja, Taideyliopistoa ja nyt lentokenttätyön hankeasiantuntijana. Uskonnolliset tavat kun näkyvät joissakin uskonnoissa arjen tasolla aivan toisella tavalla kuin vaikkapa luterilaisuudessa. Yhtymäpinta on varmaakin siinä, että on loputtoman kiinnostunut ihmisten tarinoista. Tästä lapsille oli sitten vielä kehkeytynyt monipuolinen keskustelu. Pandemiasta johtuen saattojoukko tuli pitää pienenä ja lasten poisjättämistä siunaustilaisuudesta oli ehdotettu, mutta lapset kokivat erityisen tärkeäksi saada tulla saattelemaan pappaa hänen viimeiselle matkalleen. Tilanne oli monin tavoin koskettava. Loppuun kuopus oli vielä todennut, että vaikka meillä kotona uskotaan, että sielu menee taivaaseen, niin kaikki eivät usko näin, joidenkin mielestä se jää hautausmaalle. Oma agenda edellä tätä työtä olisi mahdotonta tehdä. Kuunteli jokaista sanaa herkistyneenä ja laski sinisen ruusunsa arkun päälle toivottaen ääni väristen papalle hyvää matkaa. Mikäli me siivoamme uskonnollisuuden ja siihen liittyvän keskustelun kokonaan pois arkisista tilanteista, niin se puolestaan on omiaan lisäämään ennakkoluuloja ja pelkoja. Tämän jälkeen lapsi oli jatkanut kertomalla, että papan sielu menee taivaaseen ja ruumis on vain iho ja kuolleet eivät enää liiku. Kuopukseni oli kertonut muille lapsille kokemuksestaan hautajaisissa. Tällainen dialogi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja on omiaan lisäämään yhteiskuntarauhaa. Lapseni käymässä keskustelussa on havaittavissa paljon sitä samaa otetta, joka minulla on työskennellessäni yhteisölähtöisesti monikatsomuksellisissa ja katsomuksettomissa ympäristöissä. Pienin lapsistani – tuolloin viisivuotias tarkkasi tilannetta etupenkistä jotenkin erityisen keskittyneesti. 28 Ideasta käytännöksi Noin vuosi sitten siunasin isäni lapsuuteni kotikirkossa. Hautajaisten jälkeen palasimme arkeemme ja mennessäni hakemaan kuopustamme päiväkodista, hoitaja tuli kertomaan minulle kuulemastaan lasten ruokapöytäkeskustelusta. Vain näin voi syntyä aito yhteys ja luottamus. Ne koetaan hyvin yksityisiksi. KUVITUS Pekka Rahkonen PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Uteliaasti kuin lapsi, kysytään rohkeasti: ”Kerro ihmeessä lisää!” ni olen huomannut, että suomalaiset ovat usein aika ujoja uskonnollisten asioiden äärellä. TyössäTEKSTI Hanna Similä Kirjoittaja on pappi ja työnohjaaja, joka toimii tällä hetkellä lentokenttätyön hankeasiantuntijana Vantaalla seurakuntatyön erityispalveluissa. Kansainvälistyminen ja maahanmuutto on terveellä tavalla haastanut meitä myös tässä asiassa. Yhteisölähtöinen työote on dialoginen, oman aseman ja identiteetin tunteva ja tiedostava sekä jokaisen identiteettiä ja katsomusta kunnioittava. Omalta osaltani haluan rohkaista jokaista ihmistä, niin lapsia kuin aikuisiakin olemaan katsomuksellisten asioiden äärellä lapsen uteliasuudella ja kysymään rohkeasti ”kerro ihmeessä lisää!”, sillä sanoihan Jeesuskin Jumalan valtakunnan olevan lasten kaltaisten.. Siitä, mitä siellä laulettiin ja millaisia tauluja – pelottaviakin – oli siellä nähnyt. On myös totta, että uskontojen ja kulttuurien lukutaito pysyy yllä vain ja ainoastaan käymällä dialogia ja antamalla näille asioille ja ilmiöille tilaa – kuulemalla erilaisia tarinoita erilaisista tavoista viettää merkittäviä juhlia, erilaisista siirtymäriiteistä ja kaikenlaisista tavoista elää arkista elämää
44 Laula – leiki – liiku: Viskarit musiikkimatkalla maailmalla Tilallisuuden kautta avautuu yksi pedagoginen mahdollisuus katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, jossa keskeisenä on lapsen oma kokemus ja sille annettu merkitys. Tilassa taaperon kanssa (s. 29 Ideasta käytännöksi KUVA Eevi Konttinen IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 40).. 33 Kirkon taide tulee eläväksi kokemuksellisen taideoppimisen keinoin s. s. 30 Luovat lapset: Metsä on kaikkien kaveri! s
Yhteisesti valitut hyveet, tunnetaitokasvatus, osallistaminen, sovittelukoulutukset sekä lukuisat muut työtavat ja menetelmät loksahtelevat siihen mukaan luontevina osina. Sinne voi kattaa vaikka juhlapöydän! Siellä on hauskaa opetella kaveritaitoja!. 30 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Anita Järvisalo KUVAT Suvi Sievilä Metsä on kaikkien kaveri Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta on viime vuosina opittu syventämään uusin tuorein tulokulmin. Matinkylän päiväkodin Tähtien ryhmässä tiedetään, että myös metsä taipuu moneen
Se ei ole este retkelle lähtemiselle, ei oikeastaan edes hidaste, sillä ryhmän avustava lastenhoitaja Amanda Mus"Hoi Kolikok!", on kutsuhuuto Metsämörrille. Metsäympäristössä olemme kaikki osa suurempaa kokonaisuutta”, Könönen kertoo. Heti perään muistuu mieleen Sibeliuksen päivän tienoilla opittu keskittymisleikki. Kunnon kalliokirmaamisen jälkeen on myös helpompaa olla kiva kaveri toiselle. Lapset tietävät sen piileskelevän aina jossain lähellä.. 31 Ideasta käytännöksi ”Hoi kolikok!” kuuluu jo Ikraman suusta, kun lyhyen kävelymatkan jälkeen on päästy perille tuttuun paikkaan, Tähtien omaan metsähuoneeseen Matinlahden koulun takaiselle kalliolle. Leikkiin tarvitaan kuitenkin pari. Mutta ennen kun Mörriä päästään etsimään, lauletaan yhteinen ystävälaulu. Metsä on myös hyvä paikka vahvistaa luontosuhdetta. Aleksis nappaa heti kaverikseen Darlenen ja Ario haluaa Hanna-open, ja niin voi leikki alkaa. Samalla kun leikkien opetellaan malttamista, yhdessä toimimista, ja kun tutkitaan ja ihmetellään luontoa, opitaan monia tärkeitä taitoja ihmisenä kasvamisessa. ”Siksi säännöllisestä perjantain retkestä ei luovuta sateenkaan ropistessa – ellei nyt taivaalta tule kissoja ja koiria”, täsmentää Hanne Tikka, toinen ryhmän opettajista. Jopa karkeamotoriikan harjoittamisella on siinä oma tehtävänsä: hyvän hikijuoksun ja pomppimisen avulla on helppo purkaa energiaa, rauhoittaa levotonta mieltä ja oppia oman kehon ääriviivoja. ”Toistuvuus itsessään luo turvallisen struktuurin, ajatuksen siitä, että meidän oma metsäpaikka on selkeä osa oppimisympäristöämme. Metsässä lapset leikkivät luonnostaan isommassa porukassa ja siellä syntyy huomattavasti vähemmän klikkejä ja ristiriitoja kuin normipihalla. Hoi kolikok on kutsu Metsämörrille, jonka kaikki tietävät piileskelevän jossain lähellä. Löytöretkelle nyt vie ystävysten tie”, kajahtaa piiristä. Tärkeää yhteenkuuluvuutta lisää myös yhteinen eväshetki.” Osallistamalla itsetuntoa Tähtien ryhmä on luonteeltaan integroitu pienryhmä. ”Täällä kukkaset, puut, sekä ystävät on, ja laulu lauletaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osalla lapsista on haasteita jollain kehityksen osa-alueella, kielen, keskittymisen, motoriikan tai muun vastaavan. ”Olemme ihan konkreettisesti nähneet, kuinka metsä ympäristönä rauhoittaa. Ryhmän erityisopettaja Hanna Könönen hyssyttelee: ”Vielä täytyy vähän malttaa, houkutellaan sitä lisäleikeillä esiin." Metsä rauhoittaa Ryhmän aikuiset tietävät kuitenkin jotain, mistä kallioilla ja mättäillä leikkivien lasten ei tarvitse olla tietoisia. ”Mörriä ei vielä näy”, sanoo Aleksis ja tähyilee ympäristöään uteliaana
Simo katsoo valitsemaansa kuvakorttia ja kehottaa: ”Niin kuin porot!”, ja samassa kaverit lähtevät nelinkontin Simoa kohti talvipuvut kahisten. Yhdessä ihmettely, hiljaisuuden ja keskeneräisyyden vaaliminen ja rohkeus puhua pyhästä ja vastaanottaa lasten vaikeitakin kysymyksiä luonnon tilasta on luontevaa aidossa metsäympäristössä. Lapsi katsoo valitsemaansa kuvakorttia ja kehottaa: ”Niin kuin porot!”. Myös pääsiäiseen liittyvät tapahtumat toteutetaan ulkona, osin pandemiankin takia. Tähän ajatukseen tarttuivat myös Espoon seurakunnat ja varhaiskasvatus suunnitellessaan henkilöstökoulutusta helmikuun alun yhteisymmärrysviikolle. Joskus paluumatkaa aletaan taittaa jo muuta ryhmää vähän aiemmin, jaksamisen mukaan. Sen teemana on tänä vuonna Dialogissa ympäristön kanssa – harmonisesti yhdessä. Simo seisoo topakkana paalupaikalla ja huutaa: ”Tulkaa pienet mörrilapset!” ”Miten?", kysyvät muut kuorossa. Tänään yksi leikeistä on mietitty niin että kukin lapsi pääsee vuorollaan olemaan keskipisteessä, ryhmän ”tähti”. Metsäretkellä yhteenkuuluvaisuutta luo aina pieni hetki retkieväiden äärellä – on se sitten jouluinen pipari tai pieni makumaistiainen kaverin juhlaherkkuun. Koulutuksessa kasvattajat pääsevät pohtimaan muuan muassa sitä, kuinka pyhiinvaelluksen kasvatukselliset elementit voivat näkyä esimerkiksi lapsiryhmien metsäretkillä. VINKKI ”Tulkaa pienet mörrilapset!” ”Miten?", kysyvät muut kuorossa. Niitä leivotaan ringissä, jossa aina edellisen kaverin selkää kaulitaan ja hierotaan, sitten piirretään selkään erimuotoisia pikkuleipiä, hellästi – niin että kaverin on mukava olla. Rata tehdään myös virtuaalisesti, joten ne voi haluttaessa kiertää vaikka päiväkodin pihalla. Tänään leikin nimi on Tulkaa pienet mörrilapset. Olarin seurakunta tuo puolestaan talviset omatoimisesti kierrettävät toimintaradat/rastit Olarin kirkon ja Matinkappelin pihalle. Ja arvatkaa mitä: tänään Metsämörri löytyi puun juurelta kahden oksan kainalosta! Tänään se pyytää, että sen korvaan käydään juoruamassa kivoja asioista kaverista. Yleissivistävien rastien joukossa on myös muutama selkeästi merkitty uskonnollinen rasti. Yhtä lailla sinne rakentuvat pienillä elementeillä helposti pääsiäinen, ystävänpäivä tai hindulaisuuden valonjuhla led-tuikkuineen. Yksi retken tärkeistä rakennuspalikoista on lasten osallistaminen. 32 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET takallio on valmistautunut ottamaan kopin, jos joku lapsista väsyy niin, että tarvitsee tukea leikkiin liittymisessä. Kumppanuuden kolmoskoriin kuuluvissa tilaisuuksissa käydään läpi pääsiäisen keskeiset tapahtumat palmusunnuntaista pääsiäisaamun suureen iloon. Siinä tähtilapsi pääsee kutsumaan kaverit luokseen haluamallaan tavalla; hän päättää, miten kaverit liikkuvat maaliviivaa kohti. Toinen tärkeä palikka on tunnetaitojen opettelu. Niitä saa sanoa ääneenkin! Luonto kulttuurien juhlakalenterissa Pedagogisena oppimisympäristönä metsä taipuu mainiosti myös eri kulttuurien juhlien vuosikelloon. Tänään Mörri on saanut kirjeen metsätontulta, jossa pyytää lapsia leipomaan pikkuleipiä
“Tämän ensimmäisen kokeilun pohjalta oivalsin, että lasten taide on tervetullutta kirkkoon. Samalla myös lapsi tulee osalliseksi ja näkyväksi”, Anna Kaisa kuvaa oivallustaan. Kirkkopolun teoreettisena taustana toimii TaiT Marjo Räsäsen kokemuksellisen taideoppimisen malli. Sain ystävältäni kuvan Münchenin Helig-Geist-Kirchestä, jonka katedraalin kattoon oli ripustettu satoja paperikyyhkysiä. Luovurin 4–17-vuotiaat osallistujat löytyivät kotoa, lasten kavereista, naapureista ja tuttavaperheistä. Tätä kaikkea voi päästä tutkimaan Kirkkopolku-menetelmän kautta. Tästä sain vähitellen idean Kirkkopolku-menetelmästä ja yhteistyöstä koulujen kanssa.” Nyttemmin menetelmän mahdollisuudet on huomattu myös varhaiskasvatuksen puolella. ”Kirkko on osa alueiden historiaa ja identiteettiä. Enkeli teoksesta “Minä ilmoitan teille suuren ilon”. Työskentely toteutetaan yhteistyössä seurakunnan ja varhaiskasvatuksen tai koulun kanssa. Myös kirkko tulee näkyväksi uudella tavalla lasten taiteen kautta. “Vuonna 2012 keskiaikaiseen kivikirkkoon suunniteltiin seiminäyttelyä ja silloin toteutui ensimmäinen Joulupolku, elämyksellinen lasten tekemä taidenäyttely. Jokaisella projektilla on omat tavoitteensa opsista ja vasusta: kuvallinen ilmaisu, äidinkieli, katsomuskasvatus, historia, musiikki tai vaikka liikunta. Kollegani kehitteli niin helpon taittelumallin, että pienimmät ja kömpelöimmätkin lapset onnistuivat kyyhkysen teossa. Kirkkopolku-työskentely ei ole tunnustuksellista toimintaa ja sijoittuu kumppanuuden korimallissa koriin numero yksi eli yleissivistävä opetus. Ei siitä ihan samanlainen tullut mutta hieno kuitenkin. KIRKKOPOLKU – kirkon taide tulee eläväksi kokemuksellisen taideoppimisen keinoin TEKSTI Marjukka Luoma ja Anna Kaisa Siltanen KUVAT Anna Kaisa Siltanen Anna Kaisa Siltaselle kirkko on ollut aina kotoisa paikka. Kirkon taide kertoo eri aikakausista, kristinuskon perusteista sekä taiteilijoiden elämästä. Hän ehdotti, että toteuttaisimme vastaavan Perniöön. Kirkkopolun idea on, että lapsiryhmät pääsevät tutustumaan kirkkotilaan ja kirkkotaiteeseen kokemuksellisen taideoppimisen keinoin. KIRKKOPOLKU PERNIÖN PYHÄN LAURIN KIRKKO. Vuonna 2008 hän havahtui siihen, että lasten osallistamista tulisi vahvistaa kirkossa ja jumalanpalveluselämässä, jotta lapset eivät jäisi vain toiminnan ulkoisiksi kohteiksi. Myös kirkko tulee näkyväksi uudella tavalla lasten taiteen kautta. 33 Ideasta käytännöksi Tämän ensimmäisen kokeilun pohjalta oivalsin, että lasten taide on tervetullutta kirkkoon. Samalla myös lapsi tulee osalliseksi ja näkyväksi”, Anna Kaisa kuvaa oivallustaan. Ensin syntyi ”luovuri”-kokeilu, jossa tutustuttiin jumalanpalveluselämään, kirkkosaliin ja sen taiteeseen luovin menetelmin. Kirkkopolku-työskentely onkin yksi mahdollisuus tuoda esiin lähikirkon taidetta ja taiteen avulla vahvistaa lasten sidettä kotiseutuun ja toteuttaa lasten katsomuskasvatusta varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteistyössä”, Anna Kaisa kuvailee. Kokoontumisten tuotoksena syntyi valtavia, lakanoihin maalattuja enkeleitä, jotka saatiin ripustaa kirkkoon esille
Tutkielma kirkkotilan rytmiikasta, sommitelma tyhjään Ipad-laatikkoon. Kolmosluokkalaiset ovat tutkineet kuvioita lasimaalauksissaan. “Aurinkomme ylösnousi”. Perniön kirkon alkuperäisistä kalkkimaalauksista ovat säilyneet kattoholveissa olevat maalaukset. Kirkkopolun kolme vaihetta: vierailu, jatkotyöstäminen ja näyttely Ensimmäisessä vaiheessa kutsutaan tietyn koulun/päiväkodin kaikki ryhmät vuorollaan tutustumaan kirkkotilaan ja sen taiteeseen. Risti on päällystetty vanhojen virsikirjojen sivuilla, pääsiäisvirsillä. On hyvä tietää myös tuttujen symbolien monet merkitykset. Seurakunnan työntekijä – lastenohjaaja, pappi, kanttori, nuorisotyönohjaaja tai joku muu – suunnittelee tilaan tutustumisen ja prosessin kokonaisuuden, ohjaa kirkossa tapahtuvan työskentelyn ja antaa vierailun päätteeksi ryhmien opettajille ohjeet taidetyöskentelyä varten, joka on jokaiselle ryhmälle omanlainen. Jatkotyöstö sisältää aina ohjatun ”taidetta taiteesta” -työskentelyn päiväkodin omista materiaaleista. Ne kuvaavat Paratiisin ihanuutta, taivaan puutarhaa. TAMMISAAREN KIRKKO PERNIÖN PYHÄN LAURIN KIRKKO HALIKON KIRKKO. Ikkunassa upea aurinko suojamuoviin akryyliväreillä maalattuna, seinällä toukomettisiä ja kehyksissä virren sanat erilaisin fontein kirjoitettuna. 34 Ideasta käytännöksi KIRKKOPOLKU Symbolikieli elää vahvasti viestinnässä. Kuudesluokkalaiset piirsivät emojeita ja kristillisiä symboleita. Taideprojektin lisäksi syventäminen voi sisältää esimerkiksi katsomuskasvatuksellisia näkökulmia, historiaa, musiikkia, tunnetaitojen opettelua ryhmän innostuksen ja mielenkiinnon mukaan. Lisäksi löytyy kaksivärisiä lehtikiemuroita, joissa kasvaa sydämenmuotoisia lehtiä ja granaattiomenaa muistuttavia kuvioita. Sieltä löytyy kirjavia värinauhoja ja tähtisekä kukka-aiheisia kaaviokuvia, akanttikiemuroita ja kärhillä varustettuja oksia, jotka päättyvät liljaan, lootukseen tai kolmijakoiseen lehteen. Iktys-kala, liturgisin värein akryylimaaleilla maalatut cd-levyt, innoittajana Christer Åbergin teos Tammisaaren kirkossa. Useampi ryhmä osallistui tähän virren 105 kuvittamiseen. Näyttely on kaikille avoin ja lapset kutsutaan perheidensä kanssa ihastelemaan prosessin tuotoksia. Jatkotyöskentely ja teeman syventäminen tapahtuu oman opettajan johdolla. Yhteinen prosessi huipentuu valmiiden töiden pohjalta toteutettavaan näyttelyyn kirkossa. Koulun puolella teeman rikastamista on voitu jatkaa äidinkielen ja uskonnon oppitunneilla. Pienetkin lapset saavat kädenjälkensä isoihin, näyttäviin kokonaisuuksiin
NÄYTTELY, kirkkotilassa • ryhmien tuotokset esille kirkkoon, päiväkotien lapset kutsutaan perheineen taidenäyttelyyn. Arkkipooki-palkinto jaetaan tunnustuksena innovatiivisesta työstä kirkon, hiippakunnan tai seurakuntien ja niiden jäsenten hyväksi. Ilpo-pappi ei suuttunut vaan julisti, että nyt tämä on paljon parempi; me olemme Kristuksen kädet. Miten sinä lähestyisit Jeesusta. SÄRKISALON KIRKKO NAANTALIN KIRKKO KUUSJOEN KIRKKO. Palkinto myönnettiin, sillä hanke on kehittänyt seurakunnan ja koulun yhteistyötä. Monesta seurakunnasta löytyy kopio Thorvaldsenin Kristus-patsaasta ja usein siltä on kädet murtuneet. Luonto on ollut usein innoittajana myös kirkkotaiteessa. Alexandra Frosterus-Såltinin alttaritaulun lapsiin on helppo pienten samaistua. Koulutuksen aikana osallistujien kanssa ideoidaan oman alueen kirkkoon Kirkkopolku-työskentely. 35 Ideasta käytännöksi 1. Ensimmäinen koulutus alkoi vuoden 2022 alussa. Aasinsiltoja lasten omaan elämismaailmaan löytyy helposti. Nyt yhä useammalla alueella olisi mahdollista päästä toteuttamaan Kirkkopolkua ja saada työskentelyjen ideointiin tukea. JATKOTYÖSTÄMINEN, päiväkodissa • syvennetään tietoa ja kokemusta ryhmän kiinnostuksen mukaan eri oppimisen alueilla “TAIDETTA TAITEESTA” • jokaiselle ryhmälle oma tehtävä • päiväkodin materiaaleista • maalaus, piirustus, veistos, installaatio, äänimaisema, video… Kirkkopolkuja seitsemässä kirkossa – myös koulutusta tarjolla Tähän mennessä Anna Kaisa on päässyt toteuttamaan Kirkkopolkuja Salon ja Raaseporin seurakunnissa – yhteensä seitsemässä eri kirkossa. KOHTAAMINEN • Vierailu kirkossa tai kirkkomaalla • Tutustumiskohteita voivat olla esimerkiksi alttaritaulu, lasimaalaukset, seinämaalaukset, alttarikaapit, saarnatuoli, patsaat, rytmiikka, symbolien käyttö, ornamentit, arkkitehtuuri. Tässä Kuusjoen lapset ovat tehneet kipsiversiot omista käsistään symbolina lähimmäisen auttamisesta. Jos innostuit Kirkkopolusta ja mietit, miten sitä voisi toteuttaa omalla alueellasi, katso lisää Kirkkopolku -taidekasvatusmenetelmän koulutuksesta Turun kristillisen opiston sivuilta. Alttarikaiteella koululaisten maalauksia sipulikukista. Kirkossa töiden ripustus vaatii luovuutta ja motivoituneen suntion. Itse pienenä tyttönä rikoin vahingossa Sodankylän pappilassa samanlaisen patsaan. Kuvassa Naantalin kirkon näyttelystä hyönteisiä itsetehdyissä puukehyksissä. turunkristillinenopisto.fi/kurssit/kirkkopolku-taidekasvatusmenetelma/ Kirkkopolku-taidekasvatusmenetelmän kehittäjä Anna Kaisa Siltanen on koulutukseltaan erityisopettaja ja toimii koulutussuunittelijana. Menetelmän kolme vaihetta 3. 2. Alttaritaulun etuosassa Neitsyt Maria on läsnä sipulikukkien muodossa. Kirkkopolku on saanut aivan uutta tuulta alleen, kun Anna Kaisa on päässyt tämänhetkisessä työssään Turun kristillisen opiston koulutussuunnittelijana kehittämään Kirkkopolkua koulutukseksi. Vuonna 2020 Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuusto palkitsi Kirkkopolku-hankeen Salon seurakunnassa Arkkipooki-palkinnolla
Nallukan mielestä pieni on suurin! Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . Lumi lähtee omille teille, pajunkissa kehrää meille. NEUVOLALAVALLA ajankohtaiset ohjelmanumeromme lauantai 23.4. Tervetuloa osastollemme (6g10), jossa ilo ja leikki saavat sijansa! ESIINNYMME VEKARAT-LAVALLA sunnuntai 24.4. klo 12.30–13 sunnuntai 24.4. Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Lasten ja nuorten keskus sekä pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat jälleen mukana Lapsimessuilla. Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Kunnes vihdoin kevät tuli, lumiukon sydän suli. klo 12.–12.30 OLEMME MUKANA! Kevään hauskin viikonloppu! LAPSIMESSUT 22.–24.4.2022 HELSINGIN MESSUKESKUS TERVETULOA LAPSIMESSUILLE! NALLUKKA. klo 11.30–12 Muskarikirkko. Talitintti kertoo: ti-ti-tyy, kevät meitä lähestyy. 36 Ideasta käytännöksi Kevät tuli Valon juhla tullut on, säteet leikkii auringon
Jos omaa putiikkiaan on pyörittänyt menestyksellä lastenhuoneessa, saattaa aiheesta tehty sovellus olla myös mieluinen. Kaikkea saa ja kannattaa rohkeasti kokeilla. Tarjolla on nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä sekä liuta sukupuolineutraaleja eläinhahmoja ja jopa avaruusotuksia. Kukapa ei olisi ostoskeskuksessa joskus käynyt ja tavaroita ihastellut. NALLUKKA ”Parasta on musiikkiosasto ja se, kun voi laittaa tytön laulamaan keskellä kauppaa!” 5-vuotias pelaaja.. Ostosten teon jälkeen hahmot voi viedä kampaamoon vaihtamaan hiustyyliä tai vaateosastolle pukeutumaan unelmaluomuksiin. Hauskaa pelissä on myös se, että se tarjoaa runsaat mahdollisuudet leikille ja mielikuvituksen lennolle ilman turhia rajoituksia. Vaikka sovelluksen maailma on mielikuvituksekas, se on samaan aikaan tavallaan myös hyvin arkinen ja lasten omaa kokemuspiiriä lähellä. Pohjakerroksessa on tietysti parkkihalli autoineen. 37 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Ostosleikkejä unelmien kaupassa Kauppaleikit ovat monen pienen mieleen. Kerrankin kaikkiin myynnissä oleviin esineisiin saa koskea ilman, että kukaan tulee kieltämään! Peli sopii noin 4-9-vuotiaille, ja sillä voi leikkiä myös yhdessä kaverin kanssa. Joissain keskitytään erityisesti rahankäytön harjoitteluun, toisissa ruokakaupassa asioimiseen. Android-versiossa tosin ilmaiseksi ladattava peli lunastetaan kokonaisuudessaan vasta kokeilun jälkeen sovelluksen sisäisenä ostona. Jos esineen vie kassalle, näyttää kassakoneen näyttö, paljonko ostos maksaa. Kerroksia klikkaamalla pääsee tavaratalon eri osastoille tutkimaan myynnissä olevia esineitä ja liikuttelemaan sormella raahaamalla kaupan myyjiä ja asiakkaita. Leikki alkaa näkymällä monikerroksisesta tavaratalosta. Kyseessä ei nimittäin ole mikä tahansa kauppaleikki, vaan kokonainen unelmien tavaratalo, jossa voi paitsi ostella kaikkea mahdollista ruoasta koruihin ja urheiluvälineisiin myös leikkiä pukuleikkejä, kampaajaa ja ravintolaa. Leikin tiimellyksessä voi keskustella lapsen omista tyylimieltymyksistä, harrastuksista tai vaikkapa siitä, mitä asiat maksavat ja onko kaikkea aina pakko ostaa. Sovellus tarjoaa paljon materiaalia TEKSTI Jenni Utriainen PEPI SUPER STORES iOS, Android 2,99-3,99 euroa Ei vaadi wifiä LISÄTIETOA PELISTÄ www.pepiplay.com INFO lasten leikkeihin, mutta toki sitä voi käyttää myös aikuisen johdolla erilaisten toimintojen harjoitteluun. Pelaaja saa vapaasti valita mieluisimman. Sitten on niitä, joissa fiilistellään ihania esineitä ja tutustutaan ison ostoskeskuksen palveluihin laajemminkin. Hahmot kuitenkin käyttävät eri esineitä: soittavat soittimia, syövät ruokia ja pyörittävät vaikka hulavannetta, jos pelaaja esineitä niille tarjoaa. Valittavana on peräti 34 erilaista pelihahmoa, jotka edustavat erilaisia ihmistyyppejä. Mikään ei estä yhdistämästä asuun vaikkapa partaa, skeittilautaa ja korkokenkiä tai menemästä jumppaamaan hienoin juhlamekko ja korut yllään. Lapsi voi keksiä omia kauppaan sijoittuvia tarinoitaan tai ainoastaan tutkia, mitä kaikkea ihmeellistä ostoskeskuksesta löytyy. Pepi Super Stores kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään. Sovellus sisältää vapaata leikkiä hauskoilla, paperinukkemaisilla hahmoilla. Pepi Super Storesissa on otettu hyvin huomioon myös hahmojen moninaisuus. Ylimmästä kerroksesta löytyy ravintola, jossa saa koota ja paistaa hahmoille pizzaa. Nukkehahmoja ohjaamalla kasvattaja voi käydä lapsen kanssa läpi esimerkiksi ruokakaupassa käynnin vaiheita tai sitä, miten vaatekaupassa tai ravintolassa toimitaan. Kauppaleikkipelejä on julkaistu useampia. Pelaaja ei voi tehdä virheitä tai ”hävitä” pelissä, jossa ennalta määriteltyä päämäärää tai pistelaskua ei ole. Hahmot eivät tee itsestään paljoakaan, vaan pelaaja päättää, millainen leikki tavaratalossa muodostuu. Kaikki tavaratalolle oleellinen on siis muistettu. Pepi Super Stores ei sisällä kolmannen osapuolen mainoksia tai ylimääräisiä lisäostoja
JEESUKSEN YSTÄ VÄT TAPASIVAT HA UDALLA ENKELIN. MITÄ PIENESTÄ SIEMENESTÄ VOI KASVAA. Jos seurakunta järjestää pääsiäispolun, on valmiit rastit kätevä käydä etukäteen opettajien kanssa läpi ja varmistaa niiden sopivuus osallistujille. KEVÄÄLLÄ LUONTO HERÄÄ. VALMISTA LEIKISTI OMA PÄÄSIÄISHERKKUSI JA ANNA TOISEN MAISTAA. MONET KRISTITYT KÄYVÄT KIIRASTORSTAINA EHTOOLLISELLA. Kuva: Varpu Heikkilä 1 PÄÄSIÄISAAMUNA S URU MUUTTUI ILO KSI. MITÄ SINÄ OLET ISTUTTANUT. ((h hyyp pii)) A Au urriin nkkoo p paaiissttooii.. IHMISET TERVEHTIVÄT HÄNTÄ HEILUTTAMALLA OKSIA. 38 Ideasta käytännöksi Kohti pääsiäistä koko porukalla Pääsiäispolku toimii varhaiskasvatuksessa Pääsiäispolut ovat osoittautuneet mieluisaksi tavaksi tutustua niin pääsiäisperinteeseen kuin kristinuskon pääsiäiskertomukseenkin. EHTOOLLISELLA SYÖDÄÄN PALA LEIPÄÄ, JA JUODAAN VÄHÄN VIINIÄ . 6 12. SSaaiin n ssiieem meen neen n.. JEESUS SANOI TUONA ILTANA SANAT, JOTKA LAUSUTAAN AINA, KUN KIRKOSSA VIETETÄÄN EHTOOLLISTA. 1 MITÄ KASVAA SIEMENESTÄ. ((p pyyöörrii yym mp päärrii)) P Piissttiin n sseen n m maaaah haan n.. ((p pyyöörrääyyttää kkääd deett yyllh häääällllää yym mp päärrii)) O Ollii llääm mm miin n.. MITÄ PIENESTÄ SIEMENESTÄ VOI KASVAA. MITÄ SINÄ OLET ISTUTTANUT. JEESUS SANOI TUONA ILTANA SANAT, JOTKA LAUSUTAAN AINA, KUN KIRKOSSA VIETETÄÄN EHTOOLLISTA. Pääsiäispolun tulostettavat rastit löydät qr-koodin takaa! 1 MITÄ PÄÄSIÄISE NÄ SYÖDÄÄN. PIAN KIRKOSSA VIETETÄÄN SUURTA PÄÄSIÄISJUHLAA, JOHON RISTI KUULUU. ((n noou ussee vvaarrp paaiilllleessii jjaa kku urroottaa kkääd deett)) M Miittää ssiiiittää ttu ullii?. KEVÄÄLLÄ LUONTO HERÄÄ. ((kkeerrrroo,, m miikkää kkaassvvii ttaaii kku ukkkkaa ssiieem meen neessttää ttu ullii)) 1 PÄÄSIÄISPOLKU 1 MITÄ KASVAA SIEMENESTÄ. RISTI EI OLE ENÄÄ VAIN KUOLEMAN VAAN MYÖS UUDEN ELÄMÄN MERKKI. 1 MIKÄ NÄISTÄ KUVISTA ON RISTI. SE KER TOI: JEESUS EI OL E HAUDASSA. 4 KIIRASTORSTAINA JEESUS SÖI PÄÄSIÄISATERIAN YSTÄVIENSÄ KANSSA. JEESUS ON V OITTANUT KUOLEM AN. 3 MITÄ PÄÄSIÄISENÄ SYÖDÄÄN. 5 MIKÄ NÄISTÄ KUVISTA ON RISTI. VIRPOESSA HEILUTETAAN KORISTELTUA OKSAA JA LAUSUTAAN LORU. RISTI ON KRISTITYLLE ILON JA TOIVON MERKKI. Niitä voi myös kunnan varhaiskasvatus hyödyntää. PÄÄSIÄISEN ILO O LI OLLUT PIILOSSA HAUDAS SA NIIN KUIN YLLÄTYS ON PIILOSSA PÄÄSIÄISMUNASS A. ((h hyyp pii)) A Au urriin nkkoo p paaiissttooii.. ((h haallaaaa iittsseeäässii)) JJaa ssee kkaassvvooii,, ((m meen nee ttaakkaaiissiin n kkyyyykkkkyyyyn n jjaa n noou ussee vvääh hään n)) JJaa kkaassvvooii,, ((n noou ussee vviieellää)) JJaa kkaassvvooii.. VIRPOMINEN ON HYVÄN TOIVOTTAMISTA. VALMISTA LEIKISTI OMA PÄÄSIÄISH ERKKUSI JA ANNA TOISEN MAISTAA. 2 PALMUSUNNUNTAINA JEESUS RATSASTI JERUSALEMIIN. SSaaiin n ssiieem meen neen n.. ((n noou ussee vvaarrp paaiilllleessii jjaa kku urroottaa kkääd deett)) M Miittää ssiiiittää ttu ullii?. EHTOOLLISELLA SYÖDÄÄN PALA LEIPÄÄ, JA JUODAAN VÄHÄN VIINIÄ . ((p pyyöörrii yym mp päärrii)) P Piissttiin n sseen n m maaaah haan n.. ((p pyyöörrääyyttää kkääd deett yyllh häääällllää yym mp päärrii)) O Ollii llääm mm miin n.. PÄÄSIÄINEN ON KIR KOSSA VALTAVA IL OJUHLA. RISTI ON KRISTITYLLE ILON JA TOIVON MERKKI. ((m meen nee kkyyyykkkkyyyyn n)) SSaattooii vveettttää.. Lastenkirkko tarjoaa valmiita, tulostettavia rasteja pääsiäispolulle. ((m meen nee kkyyyykkkkyyyyn n)) SSaattooii vveettttää.. TOIVON SIULLE TERVEYTTÄ, VITSAN VERRAN VIRKEYTTÄ. KOKEILE TÄTÄ LORUA: MIEPÄ VIRVON VITSASELLA, VARVON PAJUN OKSASELLA. ((kkeerrrroo,, m miikkää kkaassvvii ttaaii kku ukkkkaa ssiieem meen neessttää ttu ullii)) 1 KIIRASTORSTAINA JEESUS SÖI PÄÄSIÄISATERIAN YSTÄVIENSÄ KANSSA . PIAN KIRKOSSA VIETETÄÄN SUURTA PÄÄSIÄISJUHLAA, JOHON RISTI KUULUU. ((h haallaaaa iittsseeäässii)) JJaa ssee kkaassvvooii,, ((m meen nee ttaakkaaiissiin n kkyyyykkkkyyyyn n jjaa n noou ussee vvääh hään n)) JJaa kkaassvvooii,, ((n noou ussee vviieellää)) JJaa kkaassvvooii.. MONET KRISTITYT KÄYVÄT KIIRASTORSTAINA EHTOOLLISELLA
AURINKO ON KAIKILLE IHMISILLE TÄRKEÄ. MITEN SUUREN AURINGON SAATTE YHDESSÄ AIKAAN. PILVISTÄ. PYSTYTKÖ YLITTÄMÄÄN ESTEET. KRISTITYILLE SE ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ HYVÄ VOITTAA PAHAN. JEESUS ON V OITTANUT KUOLEM AN. PUOLIPILVISTÄ. RISTI EI OLE ENÄÄ VAIN KUOLEMAN VAAN MYÖS UUDEN ELÄMÄN MERKKI. MIKÄ NÄISTÄ KUVISTA ON RISTI. Pääsiäisyllätys nuotti + äänite: Kirkkomuskari 3, s. JEESUKSEN YSTÄVÄT TAPASIVAT HAUDALLA ENKELIN. OIKEA VASTAUS ON SEURAAVALLA RASTILLA. VEIKKAA, KUINKA MONTA PÄÄSIÄISMUNAA ON KORISSA. AURINKOISTA. 8 10 9 MITÄ MUNISTA KUORIUTUU. PYSTYTKÖ YLITTÄMÄÄN ESTEET. TANSSI VIIPUN VAAPUN -VIDEON MUKANA LAULA JA LEIKI AA-AA-AURINKO TUTKI SÄÄTÄ. JEESUKSEN YSTÄVÄT OLIVAT SURULLISIA. SE KERTOI: JEESUS EI OLE HAUDASSA. TARTTUKAA TOISIANNE KÄDESTÄ JA VENYTTÄKÄÄ PIIRI ÄÄRIMMILLEEN. 7 PÄÄSIÄISAAMUNA SURU MUUTTUI ILOKSI. KUINKA MONTA PÄÄSIÄISMUNAA. PITKÄPERJANTAINA KIRKON ALTTARILLA ON MUSTA LIINA SURUN MERKIKSI. 1 KUINKA MONTA PÄÄSIÄISMUNAA. PÄÄSETKÖ YLI. SE KER TOI: JEESUS EI OL E HAUDASSA. MITEN TIPUT LIIKKUVAT. KUKA VIKA ILOHIPPA. OIKEA VASTAUS ON SEURAAVALLA RASTILLA. 12 11 13 14 PÄÄSIÄISRASTIEN KUVITUKSET Varpu Heikkilä. JEESUS ON VOITTANUT KUOLEMAN. JEESUKSEN YSTÄ VÄT TAPASIVAT HA UDALLA ENKELIN. 116 Kevätlaulu äänite: Tuomo Rannankari “Leikki on lasten työtä” Juhlia juhlitaan äänite + YouTube-video: Kielinuppu 1 PÄÄSETKÖ YLI. KUN JEESUS OLI KUOLLUT, YSTÄVÄT HAUTASIVAT HÄNET LUOLAHAUTAAN, JONKA ETEEN LAITETTIIN ISO KIVI OVEKSI. LEIKKIÄ JATKETAAN, KUNNES KAIKKI ON SAATU KIINNI JA ILO ON YLIMMILLÄÄN. KUINKA MONTA LÖYDÄT. RISTI EI OLE ENÄÄ VAIN KUOLEMAN VAAN MYÖS UUDEN ELÄMÄN MERKKI. 118 Virvon varvon varvasta äänite: Mutaveijarit “Nyt mennään”-levy Suru äänite: Mikko Perkoila “HiMputTi!-kokoelma Tipujen touhuja äänite: Pienen laulajan lauluja, albumi Pajunkissan kurkistus nuotti + äänite: Kirkkomuskari 3, s. 119 Viipun vaapun nuotti + äänite: Kirkkomuskari 3, s. Osaan lauluista löytyy myös nuotit alla mainituista kirjoista. PITKÄPERJANTAI OLI SURULLINEN PÄIVÄ. PIHALLE ON PIILOTETTU PÄÄSIÄISMUNIA. 1 PÄÄSIÄISAAMUNA S URU MUUTTUI ILO KSI. MISSÄ OVAT PÄÄSIÄISMUNAT. YKSI LEIKKIJÖISTÄ ON ILOHIPPA, JOKA OTTAA MUITA LEIKKIJÖITÄ KIINNI. PÄÄSIÄISEN ILO O LI OLLUT PIILOSSA HAUDAS SA NIIN KUIN YLLÄTYS ON PIILOSSA PÄÄSIÄISMUNASS A. VEIKKAA, KUINKA MONTA PÄÄSIÄISMUNAA ON KORISSA. OSAATKO LOIKKIA KUIN PÄÄSIÄISPUPU. HÄNEN PITI KANTAA RISTINSÄ. TEE PUPUNLOIKKA AINA KUN LÖYDÄT UUDEN. OSAATKO LOIKKIA KUIN PÄÄSIÄISPUPU. Soittolistan laulut eivät sisällä tunnustuksellisuutta. JOKAISESTA KIINNI JÄÄNEESTÄ TULEE ILOHIPPA. POUTAA. 39 Ideasta käytännöksi Pääsiäisen soittolista Musiikkikouluttaja Riikka Jäntti on koonnut varhaiskasvatuksen iloksi pääsiäisen soittolistan, joka löytyy Spotifystä hakusanalla: Pääsiäinen POS 2/22. PÄÄSIÄISEN ILO OLI OLLUT PIILOSSA HAUDASSA NIIN KUIN YLLÄTYS ON PIILOSSA PÄÄSIÄISMUNASSA. PÄÄSIÄINEN ON KIR KOSSA VALTAVA IL OJUHLA. PÄÄSIÄINEN ON KIRKOSSA VALTAVA ILOJUHLA. JEESUS TUOMITTIIN JUMALAN PILKKAAMISESTA
Myös auHYVIÄ HETKIÄ Tilassa taaperon kanssa TEKSTI & TOTEUTUS Päivi Aumala KUVAT Eevi Konttinen Kirjoittaja on kouluttaja STEP-koulutuksesta. Sitten sytytettiin lamppu, siirrettiin nallea, sammutettiin lamppu ja sama uudelleen. Toisella vierailukerralla kurkistelu kirkkosaliin olikin jo mukavaa. Yksivuotiaan tytön isovanhempana minulla on aitiopaikka tarkastella taaperon touhuja. Tilallisuuden kautta avautuu yksi pedagoginen mahdollisuus katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, jossa keskeisenä on lapsen oma kokemus ja sille annettu merkitys.. Mukanamme oli tärkeä reissukaveri Nalle. Korkealta oli hyvä katsoa ja osoitella salin eri puolella palavia lamppuja. Ensin piti istua nallen kanssa saarnatuolin pienellä polvistumispenkillä, sitten siinä istui nalle yksin. Seuraavaksi huomio kääntyi isoon kirkkosaliin. Lapsi kutsuu aikuista osallistumaan, tekemään, eläytymään ja elämään. Ensimmäisenä huomiota sai suuri tummansävyinen alttaritaulu, sitä osoiteltiin sormella ja katseltiin pitkään. Tila oli selvästi uusi ja jännittävä ja vaati tarkkailua turvallisesta sylistä. Tilallisuuden kautta avautuu yksi pedagoginen mahdollisuus katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, jossa keskeisenä on lapsen oma kokemus ja sille annettu merkitys.” Minua alkoi tuon tekstin äärellä askarruttaa ajatus siitä, millainen olisi vierailu, jossa mahdollistuu alle kolmivuotiaalle lapselle tilallisuuden kautta ihmettely, kokeminen, tutkiminen sekä suhteessa oleminen. Mitä on pienten lasten ja erityisesti taaperoikäisten katsomuskasvatus. Kiipeäminen oli hienoa, lukulampun valon napsuttelu vielä hienompaa. 40 Ideasta käytännöksi Pyhiä tiloja tutkimassa -teoksessa (Lamminmäki-Vartia & al 2021) asiaa on sanoitettu näin: ”Pienelle lapselle olennaista katsomuksista ja uskonnoista oppimisessa on yhdessä ihmettely, kaikilla aisteilla kokeminen, tutkiminen, kysymysten esittäminen ja leikki. Sylikkäin otettiin pieniä askelia sormen osoittamaan suuntaan ja kuljettiin muutamia askelia kirkon etuosassa. Ensimmäisen vierailun aluksi riisuimme päällysvaatteet ja seisoimme pitkän tovin hiirenhiljaa kirkon etuosassa. Kaipasin myös kokemusta siitä, että niin hyvin kuin mahdollista, kuulisin pienen lapsen kutsun kokemaan ja tutkimaan tilaa ja yhdessä ihmettelemään asioita juuri hänelle merkityksellisellä tavalla. Vierailimme kahtena päivänä Ylöjärven kirkossa. Tämän kysymyksen olen kuullut usein päiväkotien varhaiskasvattajien kysyvän. Niinpä saatuani luvan lähdimme asiantuntijan kanssa tutustumaan kirkkotilaan; tutkimaan ja kokemaan tilaa juuri tälle lapselle ominaisella tavalla. Kiinnostuksen kohteena olivat saarnatuoli ja portaat. Muorin kaula oli tiukassa puristuksessa, vain pieniä kurkistuksia tehtiin eri puolille tilaa. Parasta oli leikki pienellä tasanteella. Hetken kuluttua oli aika lähteä tutkimaan itse. Tietojen ja käsitteiden lisäksi olennaista on kokemus, suhteessa oleminen, tunteet ja toiminta. Ensimmäisellä vierailukerralla kirkkosaliin tähyileminen ei ollut pienen lapsen näkökulmasta yhtään kiinnostavaa, leikki pienellä tasanteella, omassa sopessa, oli hauskempaa
Tähti korkealta kirkon kattokupolista ja pallo turvavälimerkkinä alttarilta. Ensimmäinen havaittu symboli piti tutkia tarkkaan. Sen muoto ja pehmeys houkuttivat istumaan, seisomaan, pomppimaan, kävelemään ja kurkistelemaan kaiteen yli. Pienikin lapsi tekee havaintoja ja yhdistää asioita jo kokemaansa mm. Kirkossa riittää ihmeteltävää, se houkuttaa liikkumaan, leikkimään ja tutkimaan. Mikä sitten on lapsen kokemus. Vierailuissamme toteutui yhdessä ihmettely, kaikilla aisteilla kokeminen, tutkiminen, vuorovaikutus ja leikki. Myös aikuinen näkee tilan eri tavalla, kun katsoo sitä lapsen kokemuksen kautta. Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta 2021. Lamminmäki-Vartia, S., Lahtinen, D., Poulter, S.: Pyhiä tiloja tutkimassa – Opas varhaiskasvatukseen. Myös kirkon etuosaan johtava luiska piti kulkea moneen kertaan edestakaisin – loiva, viettävä lattia tuntui selvästi erilaiselta kuin kirkkosalin käytävä. TEOS. nimeämällä tilasta hänelle tuttuja esineitä tai muotoja. Tila saa uusia merkityksiä – saarnatuolista tulee leikkitila, vitriinistä kurkistuskaappi ja penkin sulkevasta kuminauhasta nallen keinu. Koetin näyttää mallia penkille polvistumisesta, mutta polvistumiseen tuli ehdoton ja tiukka ei. Mitä minä aikuisena näillä retkillä opin. Oma mukana ollut Nalle sijoitettiin hetkeksi alttaripöydällä olleiden kuninkaiden joukkoon. Alttarikaiteen sametilla pehmustettu penkki oli molempien vierailukertojen suosikki. Samettista penkin pintaa piti myös tunnustella ja verrata alttarille johtavan maton karkeaan pintaan. Siitä emme vielä pysty syvällisesti keskustelemaan, sanavarastoon jäi kuitenkin uusi sana – retki. Käytävää kulkiessa kiinnostuksen kohteeksi tulivat penkkien päihin kaiverretut koristeet – ristit, joihin taapero yletti juuri ja juuri koskemaan. Pienen lapsen tasolla olevan sivualttarin hahmot kiinnostivat. Tärkeää on kiireettömyys ja turvallinen olo; ennen tutkimista pitää voida rauhassa silmitellä. Toisella vierailukerralla kirkkosalista löydettiin ristien lisäksi lapselle tutut kuviot – pallo ja tähti. Sitten piti järjestelmällisesti pysähtyä jokaisen penkinpään kohdalla ja kokeilla siihen kaiverrettua ristiä aina uudelleen. Tilassa taaperon kanssa Tila saa uusia merkityksiä – saarnatuolista tulee leikkitila, vitriinistä kurkistuskaappi ja penkin sulkevasta kuminauhasta nallen keinu. Kirkon käytävät ja penkkien välit houkuttivat leikkimään. 41 Ideasta käytännöksi ringon valaisemat urkupillit kiinnittivät lapsen huomion. Aikuisen kuului istua sametilla jalat maassa ja kasvot kohti kirkkosalia. Ilokseni pöydällä olevat kuninkaat olivat puuta ja pikaisella katseella todeten pöydällä oleva asetelma näytti helpolta palauttaa takaisin paikalleen, mikä antoi mahdollisuuden koskea, kokeilla ja liikutella pöydällä olevia esineitä. Pitkällä penkillä oli hyvä kävellä, kukkuu-leikkiä oli helppo leikkiä korkeiden penkkien välissä ja kirkon käytävää pitkin oli ihana viilettää
Ne voi sanoo ilmeellä, että sä oot ihan pöljä. Kirkkovuoden juhlista tykkään pääsiäisestä eniten. Anita: Meidän Alpi, siis mäyräkoira. Anita: Juhla... Lotta: Lempiväri. Poikkeusaika on tehnyt myös lapsille luontevaksi osallistua verkkokokouksiin. Sen myötä tulee tutuksi Anita, johon voi olla yhteydessä Lastenkirkkoa koskevissa kysymyksissä. Unelmana on, että Lastenkirkko ei vain tehtäisi lapsille, vaan että lapset itse linjaisivat, mitä Lastenkirkko-media on ja että tekeminen antaisi lapsille paikan vahvistaa mediataitoja monipuolisesti. Se on niin kätevä. ANITAN HAASTATTELU Haastattelijoina Lotta, Edith ja Ebba Ebba: Mikä on sun lempieläin. Lotta: Mikä on sun lempijuhla. Lotta, Ebba ja Edith halusivat haastatella Lastenkirkko-median päätoimittajaa Anita Ahtiaista. Haastattelu päätettiin julkaista myös täällä Pieni on Suurin -lehdessä. Kuvaan Ebba piirsi kiivejä, koska ne ovat hänen ja Lotan lempihedelmiä.. On kiva ajatella niitä ihmisiä. Varmaan siksi, kun kevät alkaa siitä. On helppo syödä ja sekottaa vaikka mihin. Lastenkirkko-median tärkeä tavoite on lasten osallisuuden lisääntyminen. Edith: Mikä on sun lempihedelmä Anita: Sanottava, että banaani. Lastenkirkon maanantaipaja kokoontuu Teamsissä. Tai sitten tuntuu niin kuin ne naurais tai että ne sanoo: "Anna mulle ruokaa" tai muuta. En vaan omista vaan kaikkien synttäreistä, koska jokaisella on synttärit joka vuosi. 42 Ideasta käytännöksi Lastenkirkon pajassa kehittyvät sekä lasten mediataidot että Lastenkirkko-media. Maanantaipajaan voit ilmoittautua s-postilla: anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi LASTENKIRKKO Kysyminen on ihan mahtava asia! LAPSI OSAA KYSYÄ MUKAVAN LAAJASTI Tammi-helmikuussa alettiin pajassa tehdä omaa lehteä Aikakausmedian kätevää lehtikonetta käyttäen. Mäyräkoirien naamasta näkee kaikenlaisia tunteita. Anita: Violetti, koska se on yhtä aikaa rauhallinen ja villi väri. Tykkään synttäreistä
Väritä pallot sinisiksi. Onko tämä nyt se Yhteisvastuukeräys. kirkon seurakuntien palvelujärjestö. Väritä autot punaisiksi. Seurakunnat voivat soveltuvin osin hyödyntää Lastenkirkon sisältöjä varhaiskasvatusja kouluyhteistyössä. lut. Lastenkirkosta löytyy yleissivistävää tietoa ev. 43 Ideasta käytännöksi Auta Päkää keräämään lelut. Vedä viiva lelusta laatikkoon. Väritä myös Päkä. Väritä nallet keltaisiksi. Lastenkirkko.fi/yhteistyö-sivulla on kuvattu median sisältöä yhteistyön näkökulmasta. Sisältö on turvallisesti kristillistä. lut. INFO Päkän postit ja Tutkimuspartio seikkailee -puuhatehtävät kertovat myös Yhteisvastuusta. Voit ladata aineiston verkkosivuiltamme.. Lastenkirkko.fi-sivuilta löytyy monenlaisia tulostettavia puuhia, joiden avulla voidaan tutustua ev.lut. uskonnosta ja materiaalia kasvun ja hyvinvoinnin tueksi, mutta enimmäkseen sen sisältö liittyy kristillisiin tilaisuuksiin ja juhliin. kirkkoon liittyviin asioihin. Yhteisvastuu LASTENKIRKKO TUKEE YHTEISTYÖTÄ Lastenkirkko-mediaa julkaisee Lasten ja nuorten keskus ry, joka on Suomen ev
44 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Anna Karjalainen KUVAT Sari Toikkanen KUVITUS Shutterstock & Pixabay VISKARIT MUSIIKKIMATKALLA MAAILMALLA Laula – leiki – liiku -palstan ideoinnista ja sisällöstä vastaa musiikkikouluttaja Riikka Jäntti LNK:sta. Pieni lapsi on hyvin avoin kaikenlaisen musiikin suhteen ja musiikki voi laajentaa kulttuurista maailmankuvaa. Hän työskentelee Muuramen seurakunnassa kanttorina ja on pian myös valmistumassa varhaisiän musiikinopettajaksi. Tavoitteena oli tutkia, millä tavoin lasten kansainvälisyysja monikulttuurisuuskasvatusta voisi lähestyä muskarin työskentelytapoja hyödyntäen. Oli iloa ja ihmetystä ja eri maiden herkkuja kuten uunibanaania tai hamanin korva -taatelileivoksia. Korona-rajoitusten ja kotoilun keskellä tällaiset minimatkat maailman ääriin taisivat olla lapsille enemmän kuin tervetulleita. Työ rohkaisee käsittelemään kansainvälisyyden ja globaalin vastuun teemoja leikin ja kokemuksellisuuden kautta. Harjoiteltiin syömäpuikoilla syömistä (ja niillä soittamista), opittiin israelilaisia ja tansanialaisia tansseja, askarreltiin ja maalattiin ja tutustuttiin laulujen kautta näiden kolmen maan luontoon. Syntyi Viskarit matkalla maailmalla -toimintatuokiot. Lopputyö löytyy verkossa olevasta Theseus-palvelusta loppukevään aikana. Jokainen meistä täällä maapallolla on yhtä tärkeä. Mitä tapahtuu, kun otetaan vuosien haave monikulttuurisesta musiikkikasvatusprojektista, lisätään siihen aimo annos Viitasaaren seurakunnan lastenohjaajana työskentelevän Sari Toikkasen innostusta sekä kymmenen iloista viisivuotiasta. Viitasaaren seurakunnassa toimintatuokiot kuuluivat kumppanuuden koriin 3 (uskonnolliset tilaisuudet), joten lopuksi laulettiin yhdessä virsi 501, Kuule Isä Taivaan ja pyydettiin taivaan Isää siunaamaan meitä kaikkia niin Suomessa kuin kaukana maailmalla. Lopputyö musiikkipedagogin opintoihin liittyy monikulttuuriseen musiikkikasvatusprojektiin. Tämän palstan vierailevana kirjoittajana toimii Anna Karjalainen. Viskarit matkalla maailmalla -toimintatuokioissa tutustuttiin kolmeen maahan, Tansaniaan, Israeliin ja Kiinaan laulun, leikin, soiton, tanssin, kerronnan, taideintegraation ja kuuntelun keinoin. Opeteltiin tervehtimään kaveria swahilin, heprean ja kiinan kielellä. Isosta, eri maiden lipuilla koristellusta vanhasta haitarilaukusta paljastuivat Afrikan savanni, autiomaa tai pandakarhun bambumetsä. Opinnäytetyöstä voi saada vinkkejä ja innostusta lähteä toteuttamaan lasten kanssa monipuolisia elämyksiä sekä oman että muiden maiden kansanmusiikin ja taiteen parissa. Projekti oli varhaisiän musiikkikasvatuksen ammattikorkeakouluopintojen opinnäytetyön toiminnallinen osa, joka toteutettiin kolmena iltapäivänä Viitasaaren seurakunnassa keväällä 2021. Kerhotila oli kullakin muskarikerralla koristeltu eri tyyliin afrikkalaisilla batiikkikankailla, kiinalaisilla uudenvuoden koristeilla tai ruukuilla ja kasveilla. Jokainen voi tuoda ympärilleen iloa ja ystävyyttä.. Sen kautta voi kokea elämyksiä, joita pelkkä kirjatieto ei kykene antamaan
MUSIIKKILIIKUNTAA Marja-Leena Juntusen, Soili Perkiön ja Inkeri Simola-Isakssonin toimittamat Musiikkiliikunnan käsikirjat 1 ja 2 ovat täynnä eri maiden tansseja ja hyviä vinkkejä musiikkiliikuntaan. Vanhoista lakanoista voi leikata ja maalata savannitaustan tai autiomaan, ja ulkopuolelle voi liimata eri maiden lippuja. Missä päin maailmaa kasvaa appelsiineja, entä banaaneja. Avattavat yllätykselliset matkalaukut tuovat yhteiseen hetkeen elämyksellisyyttä ja motivoivat yhteiseen tekemiseen. &## Sa Vinkkejä: -Tutustukaamyösmuihinmaihinesim.Venäjä,Ruotsi,Norjajaopetelkaaniiden tervehdyksiä. 45 Ideasta käytännöksi Ilolaukku IDEOITA MONIKULTTUURISIIN ELÄMYSMATKOIHIN LASTEN KANSSA LAULA – LEIKI – LIIKU Ilolaukku san.&säv.AnnaKarjalainen 5 9 13 44 &## 1 .Lauk D ku on pa kat tu i lol la, lauk E‹ ku on pa A kat tu nau D rul la &## lauk D ku on pa kat tu lau lul la, mat E‹ kal le läh den. œ œ œ œ œ . Kirjoihin on olemassa myös CD-levyt. MAKUJA MAAILMALTA Eri maiden maut voivat olla mielenkiintoisia lapsille. Viitasaaren viisivuotiaat lapset tykästyivät kovasti israelilaisiin hamanin korvat -leivonnaisiin, vaikka aluksi niiden outo nimi herätti epäilyksiä.. Hei! A7 &## Kul G jen hal ki Tan Isra Kii D sa e nan ni lin an, maan maan ys A tä vän siel lä näh D dä saan. Kuunnelkaa askartelun tai musiikkimaalaamisen taustalla esimerkiksi Jakaranda-kuoron afrikkalaisia lauluja, klezmer-musiikkia, kiinalaista perinnemusiikkia. -Lapsetvoivatkeksiäerikulkuneuvoja,joidenmukaanliikutaan. KUUNTELUVINKKEJÄ Lapsi on vielä varsin avoin monenlaiselle musiikille. Säestäkää yhdessä perussykettä lauluun Huang ho -joella tai soittakaa lattiaan kaikurytmejä. Voitte myös harjoitella oikeaa tapaa käyttää syömäpuikkoja ja metsästää esimerkiksi popcorneja puikoilla. Haitarilaukusta on vuosien mittaan kehkeytynyt lähes jokaisen Annan muskaritunnin nukketeatterinäyttämö vaihtuvin teemoin. G non hä nel le: Ter D ve vaan, hän sa A noo Jam Sha Ni bo! lom! hao! D œ œ œ œj œ œj œj œ œj Ó œ œ œ œj œ œj œ œ œ Œ œ œ œ œj œ œj œ œ . MUSKARIMATKALAUKKU Askartele iso vanha matkalaukku nukketeatteriksi. Miltä maistuisi taateli. Musiikkia tanssien -kirjasta löytyy muun muassa lasten kanssa helposti toteutettavia israelilaisia piiritansseja. Ó œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œj œ ™ Œ œ œ Œ Ó SYÖMÄPUIKOT Puisia syömäpuikkoja voi käyttää isompien lasten kanssa rytmikapuloiden tavoin
KUVA Vastavalo / Eva-Maria Söderholm Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Pääsiäisen linnut laulaa taivaan alla yhdessä. TEKSTI Katja-Maaria Kaskinen Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Sinä huudat. 46 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Minä huudan. Nyt vain, katsos, laulattaa! Suureen ääneen ilmoitamme: Elämä on ihanaa! Oli kylmä, oli kurjaa, silloin tällöin itketti. Nyt me valoon uskallamme, nyt saa alkaa konsertti! Ethän lähde viereltäni, ole minun ystävä
47 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Tunnistamalla omat tunteemme ja syyt niiden takana pystymme paremmin toimimaan lapsen tarvitsemana turvallisena aikuisena. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi vanhempien ero, läheisen menetys, lapsen seksuaalisuus tai mahdolliset traumaattiset kokemukset. Positiivinen kasvatus perustuu lapsen empaattiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Hän on kehittänyt Ilo olla yhdessä! -kasvatusmenetelmän. Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen lisäksi keskeisenä tavoitteena on koko perheen hyvinvoinnin vahvistaminen ja myönteinen ilmapiiri, jossa kaikki voivat kasvaa ja kukoistaa. Jutellaanko?-teoksessa psykologi Aino Juusola tarjoaa vanhemmille ja ammattilaisille työkaluja vaikeiden asioiden käsittelyyn. 48 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO AINO JUUSOLA Jutellaanko Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita TIIA TROGEN Ilo olla yhdessä Positiivisen vanhemmuuden voima Vaikeista asioista puhuminen lapsen kanssa voi olla meille aikuisille hankalaa. Usein välttelemme kissan nostamista pöydälle, koska saatamme tuntea olomme vaivaantuneeksi tai pelkäämme tuottavamme lapselle mielipahaa. Lapsella tulee olla rajat, mutta uusia taitoja ja itsesäätelyä opetellaan yhdessä, ei rangaistusten kautta. Tiia Trogen on kouluttaja ja perhetyöntekijä, joka on työskennellyt eri-ikäisten lasten parissa yli 20 vuotta. Positiivisen kasvatuksen edelläkävijä Tiia Trogen avaa teoksessaan positiivista kasvatusta vanhemmuuden ja vanhemman valintojen kannalta. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää ottaa myös kipeiltä tai kiusallisilta tuntuvat asiat rohkeasti puheeksi. ISBN 9789523544581 Hinta 32,90 ISBN 9789523543447 Hinta 32,90 Vaikeista asioista saa puhua! 32,90€ Keskity olennaiseen 32,90€