1 TEEMA 2 2023 Asiantuntijat kannustavat: "Katsomuskasvatus kaapista ulos" RAUHA lattiakuvassa TEEMA: Kestävä tulevaisuus Täällä aurinko ei laske!
Kaikilla äänillä on tärkeä tehtävänsä, sen tietää myös pieni Puuup. Kaikki näkevät vuoren omalla tavallaan, ja riitahan siitä seuraa. Viisas tarina kannustaa katsomaan maailmaa myös toisen näkökulmasta. Aika ajoin he työskentelevät myös yhdessä kynät suihkien. HOËCKER, E. MÜHLENFELS Mistä kuuluu PUUUP. Bernhard Hoëcker on saksalainen näyttelijä ja koomikko. Gugger on vapaa kuvittaja ja graafikko, ja Röthlisberger on graafikko ja AD. Kuka onkaan oikeassa. ISBN 9789523547476 Hinta 21,50 R. Gemssin mielestä vuori on kallioinen ja jyrkkä, ja muurahaisen vuori on tunnelien labyrintti. Siitä on ehdottomasti otettava selvää! Innostuneen PUUUPahduksen saattelemana Puuup aloittaa etsintänsä. &. Kun se löytyy, pääsee käyttämään ääntään. Mutta mistä kuuluu PUUUP. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi B. Eva von Mühlenfels on saksalainen tuottaja ja ohjaaja. ISBN 9789523547308 Hinta 22,50 G ug ge r. Jokaiselle on maailmassa oma paikka. On kiivettävä vuorelle ja otettava selvää. Kun keinu heilahtaa taaksepäin, kuuluu KVIIK. Nikolai Renger on saksalainen kuvittaja. PLIP taas on ääni, joka kuuluu, kun ostos kulkee kassahihnalla. Kun vesipisara tippuu veteen, kuuluu PLOP. Jänis on vakuuttunut siitä, että vuori on valkea ja kylmä, ja mustekalalle vuori on märkä paikka, joka kuhisee kaloja. Lampaallekin vuori on tuttu: se on suuri, kukkiva ja suriseva niitty. Myös gemssi, muurahainen, jänis ja mustekala tuntevat vuoren läpikotaisin. Rö th lis be rg er V U O RI Rebecca Gugger Simon Röthlisberger VUORI Lasten Keskus UUTUUS! Katso maailmaa eri kulmasta 22,50 € UUTUUS! Jokaiselle on oma paikka 21,50 €. Ja KRIIKS kuuluu, kun puut nojaavat toisiaan vasten. RÖTHLISBERGER (KUV.) Vuori Karhu tietää täsmälleen, miltä vuori näyttää: se on vihreä ja täynnä puita. GUGGER, S. Rebecca Gugger ja Simon Röthlisberger asuvat Sveitsin Thunissa metsän ja vuoren liepeillä
En oikeastaan edes tiedä, mitä rauha tarkoittaa. Lopulta Alexin käteen valikoituu pingviini. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Minä rauhoitun välillä sillä tavalla, että luen kotona pehmoleluilleni Aku Ankkaa. Jos multa kysytään, niin hämmästyn vaan. Kuorossa meillä on joskus sellaisia rauhoittumisjuttuja, että vaikka piirretään tai väritetään musiikin kanssa.” Alex, 6 vuotta. Ennen kuoron alkua etsimme jotakin, josta tulisi mieleen rauha. Jotain rauhoittumista se on. Kuusivuotias Alex on tulossa kuoroon Tapiolan kirkolle. TEEMA 3 LAPSEN SILMIN
Perheitä odottivat valmiiksi kalustetut kerrostaloasunnot. Myös Zedinon vanhemmat saivat surmansa. ”Vapaa-aikana lapset ja aikuiset pelasivat jalkapalloa.” Uusi kotimaa Suomi – valoa ja ystävällisiä ihmisiä Ensimmäinen kosketus Suomeen oli toukokuun koleus ja suuri valon määrä. Samoin puheissa vilisevät nimet Tuula ja Ulla, jotka esittelivät uutta kotikaupunkia ja sen nähtävyyksiä. Täällä aurinko ei laske Zitungan perhe saapui Suomeen vuoden 2010 toukokuussa samalla koneella kuuden muun pakolaisperheen kanssa. Naiset olivat seurakunnan maahanmuuttajatyöntekijä sekä Kuvassa vasemmalla isä Zedino sitten Zoe, Georgette, Martha, Colin, Jospin sekä äiti Jolie. Kongossa Zedino oli perustanut ensimmäisen perheensä, mutta vaimo ja pieni tyttö jäivät sekavassa tilanteessa väärälle puolelle rajaa. Tein töitä, menimme naimisiin Jolien kanssa ja ensimmäiset lapsemme syntyivät. Lentokoneessa olleet kuusi perhettä jaettiin eri kaupunkeihin: Syksyllä 2021 lahtelaiskotimme naapuriin muutti 7-lapsinen Zitungan perhe. Perheen lapset olivat tuolloin 4-, 3ja 2-vuotiaita. Leirillä elettiin mahdollisimman normaalia elämää, käytiin koulua, tehtiin töitä, mentiin naimisiin ja perustettiin perheitä. Zedino pääsi pakenemaan Ruandan puolelle, jossa hän eli siinä uskossa, että myös ensimmäinen vaimo ja pieni lapsi oli surmattu. ”Tulimme Ruandasta suurelta 18 000 ihmisen pakolaisleiriltä, joka oli kotimme 12 vuoden ajan”, kertoo perheen isä Zedino Zitunga. Ylimpänä ovat Emeraude ja Donat.. Ystävyytemme lähti liikkeelle siitä, kun toivottelimme hyvät huomenet matkalla töihin ja kouluun. Alku oli uuden opettelua kieltä, kulttuuria, tapoja ja ihmisiä myöten. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Anne Granlund KUVAT Jani Mahkonen Kirjoittaja toimii Lahden seurakuntayhtymässä varhaiskasvatuksen esimiehenä. Pojat muistelevat yhä lämmöllä naapurin Helenaa, eläkkeellä ollutta yläkerran tätiä, joka jutteli ystävällisesti ja kyseli kuulumisia. Ihmetystä aiheutti myös suomalaisten ujous, sillä kukaan ei juuri tervehtinyt. Kouvolaan, Kajaaniin, Jyväskylään ja Lahteen. Kerrostalo oli hiljainen eikä muita ihmisiä näkynyt missään. Maassa riehui sisällissota, ja monet sukulaiset ja tuttavat kuolivat sodan melskeissä. ”Näin myös minun elämäni eteni. ”Elämä jatkui niillä aineksilla, jotka olivat jäljellä”, Zedino jatkaa. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan Kongossa elettiin vaikeaa aikaa. Ja se valon määrä! ”Kyselimme että koska yö tulee, kun koko ajan on valoisaa”, vanhemmat kuvailevat. Kohta jo puhuimme kaikesta maan ja taivaan väliltä – ja erityisesti siitä, minkälaisen matkan Kongosta tullut perhe oli tehnyt asettautuessaan Suomeen ja maamme kansalaisiksi. Työskentelin leirin apteekissa, sekoittelin lääkevalmisteita ja kirjoitin vanhanaikaisella kirjoituskoneella erilaisia tärkeitä papereita puhtaaksi muille leirin ihmisille”, Zedino kertoo
Operaatio Sandrine Perheen suku on hajaantunut ympäri maailmaa. ”Suomen kieli on niin vaikea”, huokailee perheen isä Zedino. Perheessä puhutaan ”kongoa” eli swahilin kieltä, ranskaa, kinyarwandan (ruandalainen kieli), englantia sekä suomea. Kaikkia kiOlen 5-luokalla Kärpäsen koulussa. Koulussa lapset osallistuvat normaalisti uskonnonopetukseen sekä juhlapyhien kirkkohetkiin muiden oppilaiden mukana. Emme olleet viettäneet tarpeeksi perheenä aikaa, joten meitä ei voitu tulkita perheeksi. Koulussa hiihdämme, mutta se ei ole minun lemppariliikuntaa. Kaikki lapset viihtyvät koulussa ja he myös pitävät läksyistä sekä kokeista, joista on kunnia-asia saada mahdollisimman hyvät numerot. ”Olimme asuneet Suomessa vain vuoden päivät, kun saimme erittäin tärkeän viestin Kongosta: tytär Sandrine on elossa. ”On hyvä ja hieno asia, että on erilaisia uskontoja. Vanhassa koulussa koin rasismia, mikä ei ollut kivaa. Tykkään koulunkäynnistä. Kongolaisia juuria pidetään yllä puhumalla puhelimessa sukulaisten ja tuttavien kanssa sekä yhteydenpidolla Suomessa asuviin muihin pakolaisleiriltä tulleisiin perheisiin. Isona tähtään lääkäriksi – en miksikään tietyn alan, vaan ihan yleislääkäriksi. Kuorossa kävin aikaisemmin laulamassa meidän seurakunnassa, mutta lopetin sen kun sinne on niin pitkä matka. Hiihdossa tulee vain kuuma ja se on vähän tylsää, kun siinä tehdään vain yhtä liikettä. Tulevaisuudessa toivoisin, että isosisko pääsisi muuttamaan tänne Suomeen. Erityisesti musiikki ja laulaminen on niissä perheelle tuttua, ja se tuo lohtua ja turvaa. Yritimme perheenyhdistämistä, mutta hakemuksemme evättiin aina. Operaatio ”Sandrine Suomeen” on vielä kesken. Parasta on, kun yhdessä suunnittelemme juhlia, esim. Uskonto koetaankin perheessä tavallisena, jokapäiväisenä asiana. joulua ja uutta vuotta – silloin tilaamme ruokaa ja jokainen saa valita, mitä haluaa syödä. Kongo on ihana maa, on valoa ja lämpöä, hyvää ruoka ja tuoreita hedelmiä, mutta se tärkein – rauha ja turva – puuttuvat”, toteaa Jolie. Tulevaisuuden haaveisiin, jalkapalloammattilaisuuden ohessa, kuuluvat myös oikeat ammatit. Sen olemme oppineet, että Suomi on tarkka ja byrokraattinen maa”, vanhemmat huokailevat miltei yhteen ääneen. He halusivat myös oppia kielen ja opiskella ammatit. Haluaisin aloittaa koripalloharrastuksen. Tulevaisuuden haaveissa suuret juhlat Isommat pojat pelaavat kaikki jalkapalloa. 13 vuoden aikana perhe on kasvanut neljällä lapsella, ja asuntoja on vaihdettu tarpeen mukaan aina suurempaan. Uskontojen rinnakkainelo tärkeää Jolien isä oli Kongossa helluntaiseurakunnan pappi, ja heti Suomeen tultuaan perheelle oli tärkeää löytää täältä seurakuntayhteisö. Perheen lapset saavat osallistua kaikkiin koulun ja päiväkodin uskonnollisiin tilaisuuksiin, joita järjestetään. Vanhemmat kokevat merkityksellisinä vasuja vanhempainvarttikeskustelut opettajien kanssa. Kun muutimme tähän uuteen kotiin viime vuonna, minusta tuntui kivalta uudessa koulussa, kun minua ei syrjitty vaan kaikki halusivat puhua minulle ja kertoa missä mitäkin on. Vanhemmat kokivat Suomen hyväksi ja turvalliseksi maaksi, ja tänne he halusivat elämänsä rakentaa. Vanhempien yhteinen tulevaisuuden tavoite on saada lapset kasvatettua ja koulutettua mahdollisimman hyviksi Suomen kansalaisiksi. Suomessa on onneksi myös ystävällisiä ihmisiä. Talvi on kivaa ja tykkään etenkin luistelusta. Sitä on vaikea harjoitella etukäteen, siksi kokeet vähän jännittävät. Ja se suurin haave ja toive on saada vanhin tytär Sandrine Suomeen. Tytöistä Georgette haluaa lääkäriksi; Martha puolestaan haaveilee opettajan ammatista. Puheissa vilisevät oikeustiede, poliisin ja pankkiirin opinnot. Lasten harrastukset, koulut ja päiväkodit ovat lähellä, ja olen voinut aloittaa haaveilemani lähihoitajaopinnot”, Jolie kertoo. On tärkeää kunnioittaa kaikkia ihmisiä sekä heidän uskontojaan”, äiti Jolie sanoo. Pian perhe löysikin tiensä helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksiin. ”On tärkeää kuulla, mitä koulussa ja päiväkodissa tehdään ja kuinka lapsilla menee niin opiskeluissa kuin kaverisuhteissa”, he sanovat. Perheen vanhimmat lapset on kastettu helluntaiseurakunnan jäseniksi. ”Lahti on osoittautunut hyväksi kaupungiksi. Nyt vähän jännittää tulevat matematiikan kokeet. On lottovoitto saada asua Suomessa”, vanhemmat toteavat tyytyväisinä. Matematiikassa olemme opetelleet harpin käyttöä, geometria harjoituksia ja kulmien mittaamista. ”Joka ilta vietämme yli tunnin yhdessä ennen nukkumaan menoa, puhumme erilaisista asioista, laulamme ja rukoilemme yhdessä. Tärkeänä pidän meidän omaa perhettä, koska vanhemmat kertovat mitä saa tai ei saa tehdä. Mutta Zitungat ovat kotiutuneet Suomeen eikä ikävä ole enää edes Kongoon. Perheen arkea rytmittävätkin koulu ja kokeet sekä jalkapallotreenit ja pelimatkat ympäri Suomea, jopa ulkomaita myöten. Hän puhuu sujuvasti useampaa eri kieltä, mutta suomen kielen opettelu on ollut työlästä. Silloin vietämme isot juhlat! 11-vuotiaalle Georgettelle perhe on tärkeä PERHEIDEN KANSSA. Jolien vanhemmat asuvat Amerikassa, ja he ovat houkutelleet perhettä muuttamaan lähelleen. ”Silloin pidämme suuret juhlat!” vanhemmat lupaavat. perheelle osoitettu tukihenkilö. 5 TEEMA viä ei ole toivottavasti vielä käännetty asian suhteen. ”Sisällissota on repinyt kaiken sen kauniin ja hyvän, jota siellä joskus oli. Suruksemme hänen äitinsä oli kuollut. Vanhemmat opettavat kuinka kunnioitetaan muita ihmisiä
6 TEEMA 19 Tekijät Yhteistyösopimus on tärkeä pohja toiminnan suunnittelulle 22 Tekijät Yhteistyötä katsomuskasvatuksen parhaaksi 25 Kirkon talolta Askelia ihmisyyteen -näyttely 26 7 kysymystä kysymyksiin vastaa Saara Loukola 28 Kouluttaudu, osallistu 30 Tekijät Ensimmäinen steppi kohti katsomuskasvatuksen ammattilaisuutta 32 Papin päiväkirjasta Uusin silmin TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Täällä aurinko ei laske 7 Pääkirjoitus Me teemme sen yhdessä 8 Teema Katsomuskasvatus kaapista ulos 14 Teema Oikeus kestävään tulevaisuuteen 34 Lattiakuva Rauha lattiakuvana 38 Luovat lapset Unimobile 40 Näyttely Toivon tuiketta -näyttelyssä 42 Kultainen sääntö Kultainen sääntö yhdistää 44 Nallukka 45 Lastenkirkko 46 Laula – leiki – liiku Rauhan huiskutus 48 Hyviä hetkiä Pääsiäismunaseikkailu päiväkodissa 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 19 34 TÄSSÄ NUMEROSSA: Kestävä tulevaisuus 26
katsomisen ja puhumisen tavoilla. Toivo ei tarkoita toivomista, toivottelua eikä hurskastelua, saati kehotusta rentoutumaan ja katsomaan toisaalle. Lapsen oikeus merkitsee aikuisten velvollisuutta, aina. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä PÄÄTOIMITTAJA Nelli Jäntti-Tuominen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Joskus peiliin katsominenkin on välttämätöntä, kuten Saara Loukola tässä lehdessä meille muistuttaa. Meitä, jotka toimimme ja työskentelemme lasten kanssa ja heidän puolestaan, on paljon. Toivo viriää toiminnasta – etenkin siitä, että monet toimivat samaan aikaan. Samaan aikaan tärkeä toivoa ja turvallisuutta vahvistava kehitys tapahtuu paikallisilla tasoilla: päiväkodeissa, kerhoissa, kodeissa. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Jani Mahkonen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS Heli Pruuki Kehitysjohtaja Lasten ja nuorten keskus 2 2023 Me teemme sen yhdessä Enää ei voi katsoa poispäin, kun luontokato ja ilmastonmuutoksen merkit ovat jo täällä. Lapsemme tarvitsevat nyt erityisen paljon psykologista turvallisuutta, millä tarkoitetaan kokemusta kaiken tasoisesta turvassa olemisesta. Kestävä elämäntapa näkyy vaikka jääkaapissa ja matkustustavoissa, mutta myös luontosuhteen vahvistamisena ja vaikuttamisena sen puolesta. Turvallisuuden vahvistaminen kaikenlaisille lapsille ja kestävän elämäntavan rakentaminen on yhteinen ja meitä kaikkia yhdistävä työmaa. Lapsillamme on oikeus tulevaisuuteen elinkelpoisella planeetalla, kohtuullisen turvallisissa olosuhteissa. On aikuisten vastuulla, että lapsi ei joudu kohtaamaan kiusaamista, rasismia tai syrjintää. Nämä ilmiöt haastavat kasvattajia kaikkialla maailmassa, ja kaikkia meitä kasvattajia täällä Suomessa. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. Erilaiset kulttuurien törmäämiseen ja rasismiin liittyvät ilmiöt ovat niin ikään osa arkeamme. Kansalliset ja globaalit rakenteet kaipaavat muutosta ja monet niistä ovatkin prosessissa. Poliittisiin ratkaisuihin jokainen voi ainakin äänestämällä vaikuttaa. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan.. Viisas Suvielise Nurmi tarjoaa tässä lehdessä aihepiiriin varsinaisen syväsukelluksen. 7. Me teemme sen yhdessä, pieni pala kerrallaan, kaikkialla samaan aikaan. Lapsilla on oikeus nähdä ja luottaa siihen, että aikuiset aidosti kantavat vastuuta maailman tilasta ja sen tulevaisuudesta, kukin osaltaan. Turvallisuutta rakennetaan mm. Sota Euroopassa ja pelko sen laajenemisesta vaikuttaa väistämättä mieliin ja voimavaroihin. Nyt todella tarvitaan turvallisia, viisaita aikuisia. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Tavallisessa arjessa rakennetaan kestävää elämää ja turvallisia kohtaamisia. Turvallisuuden kokemus edellyttää tulevaisuuden näkymän ja toivon
– Vasun oppimiskäsitys on sosiokulttuurinen. Katsomuskasvatusta ei voi ulkoistaa Vuoden 2005 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määriteltiin, että katsomuskasvatuksen tulee nousta lapsiryhmässä läsnä olevista uskonnoista ja katsomuksista. Ymmärrän, että tällaisessa tilanteessa varhaiskasvattajat alkavat varoa tekemisiään, ja katsomuskasvatus heikkenee. – Katsomus ja uskonto mielletään henkilökohtaisiksi asioiksi, joita on usein hankala ottaa puheeksi. Lapsi oppii tapoja ja perinteitä osana yhteisöä ja kulttuuria. Tämä on TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen KATSOMUSKASVATUS KAAPISTA ULOS TEEMA varmasti yksi syy siihen, miksi katsomuskasvatus koetaan niin vaikeaksi, Poulter pohtii. Vuoden alussa alkavalla kurssilla käsitellään erityisesti eettisen kasvatuksen ja katsomuskasvatuksen kysymyksiä. Viime vuonna apurahatutkijana työskennellyt Silja Lamminmäki-Vartia toimii nyt yliopisto-opettajana varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen parissa yhdessä Poulterin kanssa. Keskusteluissa törmää jatkuvasti siihen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä sekä pyöritään ainoastaan uskonnollisten tilaisuuksien ympärillä, Lamminmäki-Vartia toteaa. Uskonnonvapauslain juhlavuotena on erityisen tärkeää nostaa esiin lapsen oikeus uskontoon, Silja Lamminmäki-Vartia painottaa. – Tuntuu, ettei katsomuskasvatuksen kehittäminen pääse etenemään. Totuttiin siihen, että seurakunta tulee, hoitaa ja toteuttaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 antaa katsomuskasvatukselle paljon mahdollisuuksia, jos asiakirjaa vain osataan hyödyntää. Oli vaikea ymmärtää, mistä siinä edes puhuttiin. Kolmivuotisen hankkeen aikana varhaiskasvattajien tueksi on koottu katsomuskasvatuksen kattava materiaalipaketti. Kasvattajan tulee tuoda ryhmään erilaisia tarjoumia ja suunnitella myös uskontoon liittyviä aiheita osaksi ryhmän toimintaa, Lamminmäki-Vartia toteaa. Oppiminen voi olla toiminnallista, kehollista, elämyksellistä tai aistien kautta tapahtuvaa. 8 TEEMA Katsomuskasvatus auttaa lasta ymmärtämään ihmisten erilaisia katsomuksia, arvoja ja elämäntapoja. – Teimme yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnosta julkisen kannanoton, jonka allekirjoitti kaksikymmentäkaksi eri yliopistojen tutkijaa ja opettajakouluttajaa. Yhteistyön mahdollisuudet Vaikka uskonnon harjoittaminen yhteiskunnallisessa varhaiskasvatuksessa onkin tullut tiensä päähän, seurakunnalla on edelleen oma paikkansa ja mahdollisuudet toimia yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina.. Katsomuksellisiin aiheisiin ei kuitenkaan ole ollut välttämättä helppo tarttua. Kasvatustieteilijät ovat kuitenkin huolissaan yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, uskonnonvapauslain negatiivisesta tulkinnasta sekä siitä, että julkisessa keskustelussa ja virkamiesten lausumissa varhaiskasvatustieteellinen näkökulma usein sivuutetaan. Poulter kouluttaa Helsingin yliopistossa tulevia varhaiskasvatuksenopettajia. – Ulkoistamisen perinne elää päiväkodeissa ehkä jollain syvällä tasolla edelleen. – Kun yksittäinen virkamies vesittää mielipiteellään varhaiskasvatuksen ja katsomusten tutkimukseen perehtyneiden tutkijoiden työn, tilanne on turhauttava, uskonnondidaktiikan yliopistolehtori, dosentti Saila Poulter toteaa. Viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalla yhdenvertaisuusvaltuutetun tulkinta seurakunnan päiväkodeille järjestämästä pääsiäistapahtumasta tyrmistytti eri yliopistojen varhaiskasvatuksen tutkijoita ja opettajankouluttajia. Varhaiskasvattajilta puuttuu pedagoginen perinne tuoda uskontoihin ja muihin katsomuksiin liittyviä asioita juhlapyhien ulkopuolelle, elämän kysymyksiin ja pohdintoihin. Poulterin mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun antamassa päätöksessä käytettiin uudenlaista kieltä ja vaikeasti ymmärrettäviä tulkintoja. Nyt on aika kääriä hihat ja aloittaa työt! Suomen uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna sata vuotta. Kaikkea tätä, mitä käytetään hyväksi muiden oppimisalueiden opetuksessa ja kasvatuksessa, ei jotenkin osata siirtää katsomuskasvatukseen, Poulter harmittelee. Monessa päiväkodissa kuitenkin koettiin, että katsomuskasvatus oli yhtä kuin seurakunnan järjestämät tilaisuudet. Suomalaisessa alati maallistuvassa ja moninaistuvassa yhteiskunnassa keskustelu uskonnosta on usein hankalaa. Varovaisuutta ja pelkoa Naiset jakavat yhteisen huolen siitä, että varhaiskasvattajat ovat tapahtuneen jälkeen entistä varovaisempia käsittelemään katsomuksellisia teemoja
• Varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja. Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma. SAILA POULTER • Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, kasvatustieteiden osasto. 9 TEEMA TEEMA SILJA LAMMINMÄKI-VARTIA • Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, kasvatustieteiden osasto. • Tutkii koulun katsomusaineiden opetusta, varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta ja pienen lapsen surua.. • Uskontodidaktiikan yliopistolehtori, dosentti. • Väitöskirjatutkija
Katsomuskasvatuksessa tulee ottaa huomioon myös kristinuskon moninaisuus. Tämä ihana tilaisuus oli hukattu yhteistyön mahdollisuus. Huoltajien tulee saada oikeanlaista tietoa päiväkodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä, minkälaisesta tilaisuudessa on kysymys, mikä sen sisältö on ja mitä tilaisuudessa tapahtuu. Päiväkotien tulee puolestaan huolehtia siitä, ettei seurakunta ole ainoa katsomusyhteisö, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyössä toteutettavista tilaisuuksista tulee tehdä huoltajille etukäteen selkeä tiedote. – Seurakunnan työntekijät vastasivat toteutuksesta, päiväkodin henkilöstö kulki passiivisesti lasten mukana. Poulter ja Lamminmäki-Vartia kannustavat seurakuntia olemaan aktiivisia päiväkotien suuntaan. Yhteiset tilaisuudet voidaan suunnitella ja käydä läpi vaivattomasti etäyhteyttä hyödyntämällä. TEEMA. Lamminmäki-Vartia kannustaa seurakuntia luomaan yhteyksiä myös alueen muihin katsomusyhteisöihin, ja olemaan aktiivinen katsomusdialogin aikaansaamiseksi. – Olisi tietysti loogista, että päiväkodissa käsiteltäisiin vain lapsiryhmässä olevia katsomuksia. Poulter mainitsee esimerkkinä hautausmaalla järjestetyn pyhäinpäivän rastipolun, jonka varrella lapset saivat pohtia kuolemaa ja surua. – Seurakunnan ei tulisi jäädä puolustamaan omaa tonttiaan, vaan enemmistön edustajana ja taloudellisesti vahvempana yhteisönä puhua laaja-alaisesti monikatsomuksellisuuden puolesta. Seurakuntienkaan ei tulisi enää tyytyä valmiin toiminnan tarjoamiseen, vaan panostaa pedagogiseen yhteistyöhön päiväkotien kanssa. Poulter oli tilaisuudessa mukana ulkopuolisena tarkkailijana. Henkilöstön tehtävä on tuoda maailma pienoiskoossa päiväkotiin. Yhteistyössä järjestetty toiminta on lapsen etu, Lamminmäki-Vartia painottaa. – Päiväkodin henkilöstö tietää, mitä lasten elämässä on meneillään. Yhteisesti sovitaan, mikä on päiväkodin kasvattajien pedagoginen rooli, ja mitä seurakunta tilaisuudessa tarjoaa. Päiväkodin henkilöstö ei välttämättä osaa avata seurakunnan järjestämän tilaisuuden luonnetta huoltajille, mikä mahdollistaa väärinkäsitysten syntymisen, Poulter muistuttaa. Olisi kummallista, että toisessa ryhmässä lapset saisivat laaja-alaisen katsomuskasvatuksen, toisessa ryhmässä käsiteltäisiin vain luterilaisuutta, Poulter vertaa. Saman päiväkodin yhdessä ryhmässä voi kuitenkin olla useita eri katsomuksen edustajia, kun toinen ryhmä saattaakin olla yllättävän homogeeninen. – Seurakunnan työntekijöiden vastuulla on muuttaa myös omia toimintatapojaan. Ei voi kuitenkaan olla niin, että jos ei pystytä tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, sitä ei tehdä kenenkään kanssa, Lamminmäki-Vartia toteaa. Päiväkodin henkilöstö olisi voinut syventää työskentelyä tuomalla tilanteeseen lasten aiempia pohdintoja, perheiden katsomuksia tai muita ajankohtaisia asioita, Poulter ehdottaa. Maailma tulee päiväkotiin Vuoden 2022 varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa täsmennettiin, että katsomuskasvatus voi käsitellä yhteiskunnassa laajemminkin vaikuttavia katsomuksia. Kaikki tämä kannattaa huomioida myös seurakuntien tilaisuuksissa. 10 TEEMA – Evankelisluterilainen seurakunta voi ja sen tuleekin olla yhteistyössä päiväkotien kanssa
Kun katsomuskasvatusta aletaan Materiaalia katsomuskasvatukseen Kaikki materiaalit ovat avoimesti saatavilla Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -nettisivujen kautta sekä Avointen oppimateriaalien kirjastosta AOE.fi hakusanalla katsomuskasvatus. – Vaikka moninaisuus ei omalla kylällä näkyisikään, se tulee vastaan matkoilla, kouluissa, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kasvattajan tulee tuoda ryhmään erilaisia tarjoumia ja johdatella keskustelua katsomuksellisiin aiheisiin. Luterilaisuuskeskeisyyden tulisi laajentua kristinuskon sisäiseksi moninaisuuden tarkasteluksi, Poulter lisää. Mitä suomalaiset juhlapyhät heille merkitsevät, ja millaisia traditioita heillä niihin liittyy. – Vanhempien kanssa kannattaa ottaa puheeksi, millaisia asioita heidän perheessään pidetään tärkeinä. Autan lapsia käymään aihetta läpi, ja annan heille mahdollisesti uutta tietoa, Poulter kertoo. – Jos havaitsen lasten pohtivan, miksi joku ei syö sianlihaa tai miksi joku on ollut poissa jonkun juhlan takia, menen kasvattajana aktiivisesti mukaan keskusteluun. 11 TEEMA – Lapsiryhmissä voi olla ortodoksikirkon, helluntaiseurakunnan tai kirkon eri herätysliikkeiden piirissä kasvaneita lapsia. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet rakentuvat siitä, minkälaisessa maailmassa lapset tulevat elämään ja millaisia valmiuksia he tulevat tarvitsemaan. Henkilöstön tehtävä on tuoda maailma pienoiskoossa päiväkotiin. – Jos katsomuskasvatus näyttäytyy huoltajille vain pääsiäistai joulukirkkoina, on ymmärrettävää, että se herättää huoltajissa ihmetystä. – Kultaista kissaa ihmetellään yhdessä, ja sen kautta voidaan lähteä tutustumaan vaikkapa buddhalaisuuteen tai kiinalaiseen uuteen vuoteen. On vain tuotava rohkeasti aiheita esiin, Lamminmäki-Vartia kannustaa. Vanhemmilta voi myös suoraan kysyä, millaisia katsomuksellisia asioita he haluaisivat päiväkodissa käsiteltävän. Veden eri olomuotoja tutkittaessa keskustelun voi johdattaa vaikkapa kasteeseen ja nimenantojuhliin. Hihat ylös ja hommiin Katsomuskasvatus tulisi nähdä koko työyhteisön yhteisenä kehittämisen kohteena. Se voi olla hetkeen tarttumista, mikä edellyttää kasvattajalta aktiivisuutta ja kykyä osallistua lasten ihmettelyyn yhdessä heidän kanssaan. Omaan pieneen yhteisöön ei voi eristäytyä. Arjen katsomuskasvatus syntyy ensisijaisesti yhteistyössä lapsen huoltajan kanssa. • Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan – materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen (2021) • Pyhiä tiloja tutkimassa – Opas varhaiskasvatukseen (2021) • Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa – opettajan katsomuksellista osaamista kehittämässä (2021) • Seikkailulla Helinän kanssa – elämyksellinen museo -opastus ja työskentelyvinkkejä varhaiskasvatukseen (2021) • Moskeijaseikkailu – interaktiivinen videomateriaali varhaiskasvatukseen ja opettajanopas (2021) • Seikkailu ortodoksisessa kirkossa – interaktiivinen videomateriaali varhaiskasvatukseen ja opettajanopas (2021) • Opetushallitus: Työn tueksi varhaiskasvatuksessa – Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa verkkosivusto (2021) https://www.oph.fi/fi/katsomuskasvatusvarhaiskasvatuksessa-ja-esiopetuksessa blogs.helsinki.fi/ monikatsomukselliset-tilat -varhaiskasvatuksessa/ materiaalit/ aoe.fi/#/etusivu. Jos lapset ovat olleet erityisen kiinnostuneita avaruudesta ja tähdistä, keskusteluun voisi tuoda mukaan kertomuksen itämaan tietäjistä. Kehitystyön tulisi lähteä johtamisesta, mutta myös yksittäiset työntekijät voivat nostaa aiheen keskusteluun ja vaatia tämän kasvatusalueen hoitamista ja kehittämistä. Katsomuskasvatus päiväkodin arjessa Katsomuskasvatuksen ei tarvitse aina olla suurieleistä eikä laaja työskentelyä. Lapsilähtöisyys ei tarkoita sitä, että lapsilta nousevia aiheita jäädään odottelemaan. Lamminmäki-Vartia osoittaa pöydällä olevaa kiinalaista kissaa, joka voisi hyvinkin olla aamupiirissä yhteinen ihmettelyn aihe silloin, kun päiväkodissa on käyty keskustelua kissoista. Lapset kasvavat moninaiseen yhteiskuntaan
Katsomuksiin liittyvä kieli ei välttämättä synny kotona. Katsomuskasvatuksen tueksi voidaan tehdä esimerkiksi vuosikello, johon on merkitty kuukausittain pidettävät katsomuskasvatukseen liittyvät työskentelyt. Mistä ihmiset tulevat, miksi meillä on erilaisia tapoja ja perinteitä. Niihin ei vielä liity elämänkokemuksen tuomaa taakkaa eikä ennakkoluuloja, Lamminmäki-Vartia toteaa. Aiheita voi käsitellä myös lattiakuvien avulla. Lapsi saa jo hyvin varhain myönteisiä kokemuksia erilaisista tavoista hahmottaa maailmaa, Poulter sanoo. – Vanhemmat siirtävät lapselleen oman perheen arvot, uskonnon, tavat ja traditiot. – Enää ei voi selitellä. Mistä ihmiset tulevat, miksi meillä on erilaisia tapoja ja perinteitä.. Kohti hyvää elämää Katsomuskasvatus vähentää ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja luo yhteiskuntarauhaa. Aikuinen selittää sen ristiksi. Nyt kääritään hihat, ja aletaan töihin, naiset hehkuttavat. Katsomuskasvatus pyrkii valottamaan kulttuurin syväjuonteita, historiaa ja menneisyyttä – syntyy ymmärrystä, miksi meillä on tällainen maailma kuin meillä on. Kieli on ajattelun väline. Kasvattajat ovat olleet vaikuttuneita siitä, miten innokkaasti lapset ovat olleet tilanteissa mukana, ja minkälaisia oivalluksia ja pohdintoja heille on syntynyt, Lamminmäki-Vartia kertoo. Sekin vaatii vielä selityksen, mikä on risti ja miksi se on talon katolla. Kädet levällään -pedagogiikka on naisten yhdessä lanseeraama käsite siitä, miten katsomuskasvatukseen usein suhtaudutaan. Katsomuskasvatus ei ole uskonnonharjoittamista, vaan tutustumista erilasiin katsomuksellisiin ilmiöihin. – Sanat ’kirkko’ tai ’moskeija’ eivät sano lapselle välttämättä yhtään mitään, ennen kuin lapsi saa niistä tietoa tai jonkinlaisen kokemuksen. – Katsomusten juurien valottamisen kautta voidaan tehdä asioita ymmärrettäväksi ja tuoda erilaisia vastauksia hyvään elämään, kuten mitä voi olla kohtuullisuus ja kestävyys, Poulter lisää. Päiväkotiin voidaan teeman tai tapahtuman konkretisoimiseksi rakentaa hetkeksi vaikkapa kirkko-, ikonitai moskeijanurkkaus, jossa lapsi voi leikkiä. On aika siirtyä kädet levällään -pedagogiikasta eteenpäin. TEEMA TEEMA Katsomuskasvatus pyrkii valottamaan kulttuurin syväjuonteita, historiaa ja menneisyyttä – syntyy ymmärrystä, miksi meillä on tällainen maailma kuin meillä on. Lapsille nämä ovat vain sanoja ja asioita. 12 TEEMA toteuttaa laajemmin, saattaa sekin ensin herättää ihmettelyä. – Kun henkilöstö on tuonut katsomuksellisia asioita rohkeasti esiin, onnistumisen kokemukset ovat olleet suuria. Lamminmäki-Vartian mukaan vanhempien ei tarvitse pelätä sitä, mitä lapsi päiväkodissa kuulee, näkee ja kokee. Ajatellakseen ihminen tarvitsee sanoja, joiden sisällön hän ymmärtää. Katsomuksellisten aiheiden puuttumista on puolusteltu osaamattomuudella tai haikailtu opetusmateriaalin perään. Lapsi voi ihmetellä, miksi talon katolla on miekka. – Katsomuskasvatus auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisia katsomuksia, arvoja ja elämäntapoja. Ihanteellista olisi, että katsomuskasvatus on niin normaali osa arkea, ettei sitä enää kukaan ihmettele eikä kyseenalaista, Poulter toteaa. Katsomuskasvatus antaa lapselle sanat ja käsitteet pohtia ja puhua katsomuksellisiin liittyvistä aiheista. Nyt materiaalia ja tukea on runsaasti saatavilla. Mikään opetus ei voi viedä niitä pois
Hän asuu Staffordshiressä pienessä kylässä, jossa hän pitää miehensä kanssa postitoimistoa. Christine Pym on englantilainen lastenkirjojen kuvittaja. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Onneksi pelkoa voi lievittää monin tavoin. Mikä tuo pimeydestä kuuluva ääni on. Onko peloista pakko puhua. Hän on julkaissut lukuisia kuvakirjoja, joista tunnetuin on Sateenkaarikala-sarja. ISBN 9789523547292 Hinta 24,50 UUTUUS! Tuntevatko kaikki pelkoa. ISBN 9789523547223 Hinta 21,00 MARCUS PFISTER Sateenkaarikala ja Höpöjuttu-Huupertti Kalaparvessa kohisee! Valtameren uusi tulokas, Huupertti, kertoo hurjia ja omituisia juttuja. Pfister on palkittu useilla alan kansainvälisillä palkinnoilla. Sarjaa on käännetty yli 60 kielelle ja julkaistu yli 30 miljoonaa kappaletta. Voiko pelon tunteesta olla hyötyä. Tuntevatko kaikki pelkoa. 24,50 €. Pelko ei ole mukava tunne, mutta se on meille kaikille tuttu – ja tuiki tarpeellinen. Sateenkaarikala ystävineen hermostuu Huupertin höpöjutuista ja joutuu miettimään, miten pötypuheisiin ja niiden levittämiseen on hyvä suhtautua. Marcus Pfister on sveitsiläinen kuvakirjailija. 13 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CHRISTINE PYM Miksi joskus pelottaa. 21,00 € UUTUUS! Miten suhtautua pötypuheisiin. Katie Daynes on englantilainen toimittaja ja lastenkirjailija. Monet asiat voivat tuntua pelottavilta. Miksi sydämeni pamppailee kiivaasti. Supersuositun Sateenkaarikalan uusin kirja on aiheeltaan ajankohtaisempi kuin koskaan. Se kailottaa meren pohjassa olevasta tulpasta, jonka ilkiökala haluaa irrottaa, riutan laidalla uhittelevasta kalajengistä sekä kaiken planktonin hotkivasta sinivalaasta. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään, miksi jokainen pelkää joskus, miltä se tuntuu ja miten mielensä voi rohkaista
14 TEEMA Oikeus kestävään tulevaisuuteen Millaista on mielekäs elämä huomisen maailmassa. Kuinka varustaa lapset selviytymään tulevaisuudessa ja muovaamaan sitä itse. TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas TEEMA
Usein viitataan 1700-luvulta juontaviin käsityksiin, jotka perustuvat yksilöajatteluun. ”Mutta jos alamme ajatella ihmisyyttä globaalisti ja monilajisesti – että maapallon toisella puolella asuvien etu on myös minun etuni – voimme ehkä suojella myös ihmisoikeuskeskustelua ja oikeuksien arvoa.” Keskustelu on tärkeää siksikin, Jos olosuhteet muuttuvat nykyisten lasten elinaikana, heille ei ole paljonkaan hyötyä siitä, että he oppivat vain niitä taitoja, joilla eletään nykyisen kaltaisessa, rakenteiltaan ekologisesti kestämättömässä yhteiskunnassa. ”Ensinnäkin meidän tulisi turvata maapallon ekologinen kestävyys, inhimillisen elämänmuodon jatkuminen ja hyvä elämä”, Nurmi sanoo. Kun tämä huomioidaan, ihmisoikeuksien käsite laajenee kattamaan eri järjestelmien hyvinvoinnin.” Ihmisoikeuskeskustelussa myös oletetaan, että elämän perusedellytykset täyttyvät jatkossakin: että kaikille riittää ilmaa, vettä ja ruokaa. ”Kasvattajat huomaavat ehkä turhan harvoin kyseenalastaa sitä arvomaailmaa, jota välitetään muun TEEMA että väestönkasvun myötä jaettavaa on yhä vähemmän. Hän ei ole irrotettavissa näistä verkostoista. Jokaisen lapsen on saatava suunnitella elämäänsä hyvään vanhuuteen saakka. Lapset ovat hyvin sopeutuvaisia. ”Ihminen on ajantajuinen eläin, joka tarkastelee elämäänsä kokonaisuutena. Kestävyys merkitsee muutosta Mihin lasten oikeus tulevaisuuteen velvoittaa aikuiset eettisesti. ”Tämä on iso kysymys. ”Niinpä meidän pitäisi keskittyä muutosoppimiseen, jotta voimme tukea toivoa ja elinvoimaisuutta. He kykenevät omaksumaan jotain aivan uudenlaista ja rakentamaan elämänsä todella kestävien arvojen varaan.” Ihmisyys perustuu verkostoihin Aikuiset olettavat automaattisesti, että lapset haluavat tulevaisuudessa pitkälti samoja asioita, jotka ovat olleet heille tärkeitä – esimerkiksi materiaalista hyvinvointia ja taloudellista menestystä. Jos maailman ympäristöolosuhteet – kuten ilman tai veden koostumus – muuttuvat niin, etteivät ne enää tue ihmisen elintoimintoja, elämästä tulee aika vaikeaa”, Nurmi sanoo. Tämä kattaa muun muassa arvoja, toimintatapoja ja elämänhallinnan välineita.” Lapsen tulisi Nurmen mukaan oppia myös arvostamaan sellaista elämää, joka on mahdollista tulevaisuudessa. Jos elämän mahdollisuudet esimerkiksi 30 vuoden päästä näyttävat dystooppisilta – kuten tutkijat laajalti ennustavat – se aiheuttaa hänelle tietenkin eksistentiaalista ahdistusta.” Lasten tulevaisuus on silti heikosti turvattu juridisesti, vaikka jo perusihmisoikeudet edellyttävät, että vääryyksien korjaamisen ja torjumisen pitäisi kattaa koko elämänkaaren. Arvot ja käsitys hyvästä ihmisyydestä eivät saisi olla pahasti ristiriidassa sen kanssa, millaista tulevaisuus tulee todennäköisesti olemaan. ”Mutta ihminen on riippuvainen toisista ihmisistä, muiden lajien yksilöistä ja ekologisista systeemeistä. ”Mutta työelämässä näkyy jo nyt, etteivät nuoret aikuiset halua hakeutua tiettyihin tehtäviin vain maineen ja rahan vuoksi”, Nurmi huomauttaa. Millaisia uusia välineitä tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa. Ja millaisilla välineillä lapset voivat itse vaikuttaa siihen, minkälaiseksi tuo yhteiskunta muotoutuu?” Nurmi muistuttaa, ettei kestävä elämäntapa liity pysyvyyteen vaan muutokseen. ”Pelkään, että ihmisoikeuksien merkitys rapautuu, jos tulevaisuusennusteet toteutuvat ja joudumme tekemisiin yhä rankempien asioiden kanssa”, Nurmi sanoo. ”Rikoslaissa pitäisi ottaa huomioon myös esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön liittyvät asiat, jotka tuntuvat meistä normaaleilta, mutta joiden seuraukset ovat katastrofaalisia nykyisille lapsille ja heidän jälkeläisilleen.” Ihmisoikeuksista puhuttaessa täytyy Nurmen mukaan pohtia, mitä ihmisellä tarkoitetaan. Mutta jos kehitykseen ei pystytä enää millään keinolla vaikuttamaan, yhteiskunnalliset ja elämisen olosuhteet ovat jatkossa toisenlaisia kuin ne, mihin me olemme tottuneet.”. ”Varhaiskasvattajilla on siinä mielessä toiveikas ja hyvä tilanne, ettei lapsilla ole ennestään oletuksia siitä, millaista ihmiselämä tulee olemaan. 15 TEEMA Meidän pitäisi keskittyä muutosoppimiseen, jotta voimme tukea toivoa ja elinvoimaisuutta. ”Mikään ei tietenkään tapahdu kertaheitolla; dinosauruksetkaan eivät kuolleet päivässä sukupuuttoon. Niinpä on keskityttyvä suojelemaan ihmisarvon perustaa ja luovuttava rönsyistä, jotka liittyvät vaikkapa omistusoikeuteen. Tulevaisuus on olennainen ihmisoikeus, sanoo ympäristöfilosofi ja kouluttaja Suvielise Nurmi. ”Toiseksi meidän on ohjattava lapsia sellaiseen elämäntapaan, jolla voidaan elää epävarmassa ja toisenlaisessa tulevaisuudessa
Kasvatuksen tulisi kattaa kaikki kolme osa-aluetta alusta alkaen. 16 TEEMA muassa opetussuunnitelmien myötä. Kuulumme kaikki moniin eri yhteisöihin, esimerkiksi kouluihin, ja vaikutamme suuresti sen kautta, mihin niistä liitymme ja miten niissä toimimme. ”Kymmenen toimintavalmiuden listaan kuuluu ensinnäkin elämän turvaaminen ja terveys. Yhteinen tahto ja toiminta syntyvät vuorostaan sen pohjalta, millaisten ryhmien, aatteiden ja arvojen taakset yksilöt järjestäytyvät. Muut liittyvät lähinnä merkityksellisiin suhteisiin kuten hoivaamiseen sekä toisista ihmisistä ja luonnosta huolehtimiseen. ”Toki painopiste on pienimmillä ihmettelyssä. ”Usein ympäristökasvatuksen ongelma on se, että kasvatusympäristön oma pesä – esimerkiksi kirkko tai kunta – on tässä suhteessa liian keskeneräisesti hoidettu, jotta oltaisiin uskottavia. Ympäristökasvatuksen sisällöstä kysyttäessä varhaiskasvattajat luettelevat usein samoja esimerkkejä: opetellaan kierrättämään, askarrellaan kierrätysmateriaaleista ja kerätään roskia. Esimerkiksi Amartya Senin ja Martha Nussbaumin mukaan hyvinvoinnissa on kyse toimintavalmiuksista ja hyvää elämää voi elää varsin erilaisissa olosuhteissa. Nurmi kannustaakin miettimään, mihin meidän kulttuurimme hyvinvointi-käsitys ohjaa lapsia. Hyvinvointi kun on pitkälti määritelmäkysymys. ”Ne ovat toki tärkeitä asioita. Mutta tällaisen kasvatuksen saaneet nuoret voivat kokea ne ahdistavana ja jopa huijauksena – että nehän ovat pelkkää näpertelyä ja pelkkä pisara meressä, kun meidän pitäisi oikeasti muuttaa koko maailma.” Uskottavuus onkin tärkeää sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että kasvatusympäristössä. Emme ole yksilöitä, jotka voi erottaa näistä suhteista.” Koska itsekkyyskeskustelu perustuu oletukseen, että olemme erillisiä TEEMA Usein ympäristökasvatuksen ongelma on se, että kasvatusympäristön oma pesä – esimerkiksi kirkko tai kunta – on tässä suhteessa liian keskeneräisesti hoidettu, jotta oltaisiin uskottavia.. Hän voi elää vaikeuksista huolimatta mielekästä ja merkityksellistä elämää, jossa on voinut vaikuttaa asioihin. Siksi on tärkeää, ettei yksilön merkitystä häivytetä pois. ”Yksilöhän on se, joka kokee vastuun ja tunteen siitä, että on tehnyt oikein tai väärin. Myöhemmin se siirtyy toimintaan ja lopulta vaikuttamiseen, jolla saadaan muutkin toimimaan ja tekemään asioita yhdessä.” Väistämätön perinvastuu Yksilön ja yhteisön vastuu on keskeinen ja kiistanalainen kysymys ympäristöja kestävyysetiikassa: missä suhteessa ne ovat toisiinsa ja kumpi on tärkeämpää. Myös leikki on tärkeää. Toimintavalmius-teoria ymmärtää, ettei ihmisyys ole yksilöllistä vaan perustuu verkostoihin.” Onko meitä huijattu. Toiveikkuutta voisi löytyä paljon enemmän, jos lähtisimme miettimään sitä, mitä hyvinvointi oikeasti vaatii ja mitä onnellisuus on.” Esimerkiksi Aristoteleen mukaan ihminen voi olla onnellinen, vaikka hänen kaikki halunsa ja tarpeensa eivät täyty. Muutoksen pitäisi ulottua myös opetussuunnitelmatasolle: millaiseen elämään ja arvoihin lapset kasvatetaan?” Vanhan peukalosäännön mukaan ympäristökasvatus koostuu kolmesta tasosta: tietämisestä ja ymmärryksen lisäämisestä, joka kattaa vaikkapa luonnon ihmettelyn, toiminnasta, kuten roskien keräämisestä, sekä vaikuttamisesta. Ei riitä, että puheissa toistellaan kierrätyksen tärkeyttä, jos suuret ratkaisut tehdään kestämättömästi. ”Puhutaan relationaalisesta vastuusta, eli miten rakennamme suhteita muun muassa toisiin ihmisiin, lajeihin ja ekologisiin systeemeihin. Mutta kollektiiviset instituutiot, yhteiskuntarakenteet ja kulttuuriset arvot ovat niitä, jotka vievät maailman tuhoon tai parantavat sen”, Nurmi sanoo
Esimerkiksi somevaikuttajat ja –idolit eivät välttämättä nosta esiin kestävyyskysymyksiä. ”Harvat lapset selviävät ilman pientä tuskaa, kun he esimerkiksi ymmärtävät yhteyden lautasellaan olevan lihan ja eläinyksilöiden välillä. Toivottomuus, epätoivo ja ahdistus syntyvät puolestaan yksin jäämisestä.” Nurmen mielestä on hämmentävää, kuinka paljon nuoret kokevat tutkimusten mukaan yksinäisyyttä omien ympäristötunteidensa ja arvopohdintojensa kanssa ja etteivät he tahdo löytää muita samalla tavalla ajattelevia. ”Kannanmme jo kehossamme vaikka kuinka montaa eri lajia emmekä tule toimeen ilman niitä, joten meillä täytyy olla niihin hyvät suhteet. Niinpä meille on suuri merkitys sillä, millaisissa ympäristöissä liikumme ja miten suhtaudumme toisiin. Siksi sinun hyväsi on minunkin hyväni. ”Ja vaikka koulussa puhutaan valtavasti asioista, siellä ei ole nuorten mukaan aina turvallista ja vapaata keskusteluympäristöä, jossa voisi tuoda esiin vaikeita kysymyksiä ja pohtia niitä.” ”Esimerkiksi rippikoulu voi sen sijaan tarjota platformin, jossa voi avautua ja huomata, että muilla on samanlaisia ajatuksia. Kasvatustieteessä on laajasti ymmärretty, ettei tämä toimijuusyhteisö koostu vain ihmisistä. Toivo kumpuaa yhteistoiminnasta Nurmen mukaan toivo syntyy toiminnasta, joka on muutakin kuin ulkoista vaikuttamista: koska olen osa tätä verkostoa, pystyn vaikuttamaan siinä. Pitää siis olla vähän varovaisempi ja muistaa, ettei mikään armahdus häivytä luonnon kaltoinkohtelun seurauksia. Varhaiskasvatuksessa ollaankin tässä suurten mahdollisuuksien äärellä.” Tulevaisuuteen liittyvä ajallinen vastuu on samaten luonteeltaan kollektiivinen. Nuoret kokevat rippikoulun suureksi ympäristökasvatuksen mahdollistajaksi ja kaipaavat muita vastaavia paikkoja.” Nurmen mielestä eettisiä kysymyksiä tulisi pohtia jo varhaiskasvatuksessa ihan pientenkin lasten kanssa. ”Siksi on hirveän tärkeää oppia kunnioittava ja kuunteleva suhtautuminen luontoon ja koko todellisuuteen. Kehon ulkopuoliset lajit taas tuottavat meille happea ja mahdollistavat muun muassa ruoantuotannon kaiken muun ilon ja yhteistoimijuuden lisäksi.” Toimintamme tässä suhdeverkossa vaikuttaa myös kognitiivisiin taitoihimme ja kykyihimme, koska tietoisuus on nykytutkimuksen mukaan ruumiillista ja laajenee myös ulkopuoliseen maailmaan. TEEMA ”Kirkon itseymmärryksestä löytyy todella paljon aineksia siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää ja että voimme elää erittäin hyvää elämää kuluttamatta juuri mitään.”. olentoja, Nurmi ei tee mielellään erottelua itsekkyyden ja altruismin välillä. Kun meitä on paljon, saamme paljon aikaiseksi. Meistä on todella vähän jäljellä, jos irrotamme itsemme verkostosta. ”Se voi tuntua tosi raskaalta, mutta nuorilla ei oikeastaan ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä se, että vastuu periytyy: jos nuo idiootit ovat mokanneet nämä jutut, meidän on pakko hoitaa ne kuntoon.” Lasten ja nuorten onkin hyvä itse tiedostaa, että oma toiminta jättää jälkensä tuleville sukupolville. 17 TEEMA ”Toivo kumpuaa myös yhteisöllisyydestä. Kun heille tulee teini-iässä vastaan vielä vaikeampia pohdintoja, he tietävät jo, että olemme kaikki samassa veneessä. On virheitä, jotka ihmiskunnan on itse korjattava. Lapset ja nuoret joutuvat kantamaan vastuuta asioista, joihin he eivät ole itse syyllisiä
Saukot käyvät pihapiirin vesissä polskimassa ja tontin läpi kulkee liito-oravan polku. Ymmärsin meidän elävän maailmanhistoriallista vaihetta ja että systeemit romahtavat viimeistään 2050-luvulla, ellemme tee jotain.” Niinpä teologian opiskelija keskittyi ympäristökysymyksiin ja valitsi pääaineekseen etiikan. Ajattelua kehittivät edelleen keskustelut biologiaviomiehen kanssa ja yhteiset luontoretket. Miten välttää siirtämästä omaa yhteiskunnallista ja kulttuurista arvopohjaa kritiikittömästi eteenpäin. Mutta jos ajattelee, että selviän sen yli, voin jakaa surun ja oppia elämään sen kanssa, asia ei aiheuta niin suurta ahdistusta.” Nurmi myöntää, ettei muutosoppiminen ja muutokseen opettaminen ole totisesti helppoa. Kapitalistinen hyperkulutusyhteiskunta kun on varsin tuore ilmiö. Esimerkiksi auton käyttöä ei voi täysin välttää. Millaisia arvoja lapset tulevat tarvitsemaan. Vaikeasta asiasta täytyy keskustella eikä vain sanoa lapselle, että näin on aina tehty ja sinun pitää hyväksyä se.” Tulevaisuutta koskevat pelot liittyvät Nurmen mielestä usein eksistentiaaliseen ahdistukseen, ettei tulevaisuutta ole lainkaan. Tiedossa on joka tapauksessa mullistuksia. ”Itse miellän merkittävimmäksi ympäristöteokseni sen, että teen työtä näiden asioiden tutkimiseksi ja koulutan kirkon ja kasvatuksen ammattilaisia”, Nurmi sanoo. ”On kuitenkin hämmentävää, etteivät nuoret edelleenkään koe, että olemme ympäristökestävyyden suhteen yhteisellä asialla. Se vaatii kasvattajilta sen, että he pistävät omat arvot ja näkemykset hyvästä elämästä hetkeksi sivuun ja tarkastelevat, millaisia olosuhteita tulevaisuus tuo tullessaan tutkimusten ja ennusteiden mukaan. Mitä välineitä siihen tarvitaan. ”Nyt he ovat vaikuttamassa yhteiskuntamuutokseen ja saavat varmasti aikaan vanhempiaan enemmän. Ja mikä tärkeintä: mennään ulos, ihmetellään ja otetaan yhteyttä toisiin olentoihin. Eräänä vuonna kylpyhuoneremontti ei valmistunut syksyksi. Kuinka uskottavia olemme. Millaisille arvoille ja toimintatavoille kestävä tulevaisuus rakentuu. Olen toisaalta lentänyt hyvin vähän; matkustimme Kiinaankin junalla.” Elo metsän keskellä on kuitenkin antanut perheelle paljon. ”Niinpä lapsille tulisi opettaa välineitä puhua vaikeista asioista ihmisten kanssa, joilla on aivan erilaiset arvot ja ajattelutavat – esimerkiksi dialogija sovittelutaitoja. 18 TEEMA Pohdittavaa varhaiskasvatusyhteisöille Mitä taitoja lapset tarvitsevat epävarmassa tulevaisuudessa. Hän tarvitsee kuitenkin tunteen, että hänellä on välineet selviytyä jatkossakin. ”Muutto maalle lasten ollessa pieniä aiheutti minulle tiettyä sisäistä konfliktia, koska elämä siellä kuluttaa ympäristöä enemmän kuin kaupungissa. Varsinaisen ympäristöherätyksen hän koki tuoreena opiskelijan vuonna 1986, kun professori Eero Paloheimo tuli puhumaan osakuntailtaan. Yhteiskunnat tulevat olemaan kovien paineiden alla sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti. Sitä paitsi lapset ovat oppineet sopeutumaan maanläheiseen elämään. Lapsi sopeutuu kyllä ajatukseen, ettei hyvä elämä edellytä tietynlaista tulevaisuutta. Vaikka kuka tietää – ehkä he olisivat samalla tiellä myös ilman elämää metsässä.” Nurmi iloitsee siitä, että nuorten ja lasten asennemaailma on yleisesti muuttunut viime aikoina. Vanhemmat odottivat, koska teinit alkaisivat valittaa suihkun puutetta, mutta nämä peseytyivät kitisemättä koko talven kylmässä rantasaunassa kantovedellä. Kasvatuspolulla tarvitaan tässä edelleen paljon työtä.”. ”Kirkon itseymmärryksestä löytyy todella paljon aineksia siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää ja että voimme elää erittäin hyvää elämää kuluttamatta juuri mitään.” Polku pohtijaksi Nurmi sanoo olleensa aktiivinen ajattelija jo lapsena. ”Ilmastonmuutoksesta oli tehty mallinnukset jo 1970-luvulla ja Paloheimo esitteli meille tulevaisuusskenaarioita, joita muutos noudattaa edelleen järkyttävällä tavalla. ”Jokainen tietää, että läheiset kuolevat jonain päivänä. Mitä meidän pitäisi tehdä omalle systeemille ja kuinka meidän tulisi vaikuttaa omassa yhteisössämme. Meidän on pakko sietää toisiamme ja tulla toimeen, halusimme tai emme.” Nurmi muistuttaa, että meillä on TEEMA suomalaisessa kristillisessä perinteessä hyvä perusta ja välineistöä muutosja kestävyysajattelulle
”Yhteistyösopimus on tärkeä pohja toiminnan suunnittelulle” Sirpa Pesonen korostaa myös henkilökohtaisen yhteyden tärkeyttä. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Mikko Tikkanen / MT valokuvaus TEKIJÄT 19. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Monesti jo puhelinsoitto parantaa yhteistyön toimivuutta ja luo tuttuutta
– Järjestimme iltoja ensimmäisen kerran viime syksynä ja ne jatkuvat nyt keväällä. Pesosen mielestä seurakunnissa toteutettu lapsivaikutusten arviointi on ollut hyvä työväline. Sen lisäksi hän vastaa seurakuntayhtymässä varhaiskasvatuksen yhteisistä asioista. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Kuopion Alavan seurakunnassa ollaan muutaman viime vuoden aikana kehitelty toimintamuotoja, joiden avulla lapsiperheitä voidaan kohdata entistä paremmin. – Näin osaltaan varmistetaan se, että dialogi sekä yhteinen ymmärrys yhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista voisi säilyä. TEKIJÄT. Voi olla myös niin, että suuremmissa kaupungeissa niiden merkitys korostuu. Uudessa tilanteessa meidän oli muutettava ajattelutapaamme varhaiskasvatuksen toimintavoissa. – Monesti jo puhelinsoitto parantaa yhteistyön toimivuutta ja luo tuttuutta. – Kun olemme lähteneet seurakuntana rohkeasti kohti uutta, meitä on pyydetty mukaan uudenlaisiin juttuihin; kokeilevan työkulttuurin myötä muut toimijat ovat uskaltaneet lähestyä meitä. Pesonen sanoo yhteistyösopimuksen olevan tärkeä ja hyvä pohja, kun käytännön toimintaa lähdetään suunnittelemaan. Henkilökohtainen kohtaaminen on ylipäätään ensiarvoisen tärkeää. – Vähennys liittyi seurakuntayhtymän henkilöstrategiaan, jonka mukaisesti työntekijöitä vähennettiin heidän jäädessään eläkkeelle. Sen lisäksi yhteistyötahoja on tietysti hyvä päästä kohtaamaan välillä ihan livenä. – Tällainen sopimus on varmasti aina hyödyllinen. Dialogia tulee vaalia Kuopion seurakuntayhtymä teki Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyösopimuksen 2019. Yksi uusista avauksista on Tanssii puolison kanssa -illat. Pesosen mukaan seurakuntien tulee aistia ajan henkeä ja pysyä mukana ihmisten arjessa. Ja kun meillä on ollut aiempaa vähemmän omaa viikkotoimintaa, työntekijöillämme on ollut myös aikaa lähteä mukaan uusiin projekteihin. Tuoreet avaukset ovat tuoneet myös uudenlaisia yhteistyökuvioita. Pesonen kertoo, että heillä yhteistyösopimusta on pyritty pitämään esillä kaikissa yhteistyökokouksissa ja yhteisissä koulutuksissa. Lisäksi 2019 Alavassa vähennettiin 1,5 lastenohjaajan tehtävää. Meillä onkin aina mahdollisuuksien mukaan tilanteita, joissa seurakuntamme varhaiskasvatustyöntekijät ja päiväkotien työntekijät kohtaavat toisiaan. Alavan seurakunta on ollut mukana Tatu ry:n Vauhti-hankkeessa, jolla autetaan erityistä tukea tarvitsevia lapsiperheitä vapaa-aikaan ja harrastamiseen liittyen. Ehkä pienillä paikkakunnilla kommunikointi on helpompaa ja vaivattomampaa. Sopimus uusittiin viime syksynä. – Olemme työyhteisönä huomanneet entistä selvemmin, että muutos ei ole pelkkä uhka, vaan se antaa myös uusia mahdollisuuksia. Muutaman kerran kokoontuvia pop up -tyyppisiä ryhmiä vetää meidän perheasiain neuvottelukeskuksemme työntekijä ja tanssinopettajat olemme saaneet Suomen Tanssiopistolta. Lisäksi seurakunta on tehnyt yhteistyötä Kuopion Perheentalon kanssa ja toteuttanut perheviikonlopun yhdessä Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kanssa. Lastenhoito on järjestetty erikseen. Pesonen on pitänyt omassa työssään tärkeänä sitä, että henkilökohtainen yhteydenpito päiväkotien työntekijöihin ei tapahdu vain sähköpostitse. Käytännössä meillä supistettiin säännöllistä, työvoimaa sitovaa ryhmätoimintaa. Pesosen mukaan korona-aika antoi osaltaan suuntaviivoja siihen, millaista toimintaa jatkossa tarvittaisiin. Jo pidemmän aikaa olemme viritelleet myös perheiden iltapäivä -toimintaa, kertoo Sirpa Pesonen, joka toimii Alavassa varhaiskasvatuksen ohjaajana ja lähiesihenkilönä
Uhkakuville ei kannata antaa liikaa tilaa. Välimatkat ovat lyhyitä, mikä helpottaa mm. Tuntuu hyvältä, kun tuttu lapsi huikkaa aidan takaa, että ”minä näin sinut pitämässä meille ohjelmaa”. Koulutus tärkeää Kuopion seurakuntayhtymä tapaa järjestää päiväkotien henkilöstölle vuosittain 1–2 koulutustilaisuutta, joissa käsitellään katsomuskasvatusasioita. Avoimuus kannattaa. Saa nähdä, miten päiväkodit niistä innostuvat. – Toki mekin tapaamme keskustella usein noista haasteista, mutta ei niitä kannata liian paljon murehtia. – Kirkkoon kuulumisprosentti on kuitenkin isompi kuin eräissä Etelä-Suomen kaupungeissa, ja samalla lapset tavataan kastaa seurakunnan jäseniksi. – Suunnittelun ei pidä olla työntekijälähtöistä. – On ylipäätään tärkeää, että katsomuskasvatukseen ja päivähoitoon liittyvissä kysymyksissäkään kukaan ei jää yksin. – Moni päiväkoti sijaitsee kävelymatkan päässä Alavan tai Neulamäen kirkosta. – Varsinainen käytännön toiminta on vielä pienimuotoista ja muotoutumassa. Sirpa Pesonen nimettiin äskettäin myös Kuopion seurakuntayhtymän perhekeskusyhdyshenkilöksi ja lisäksi jokaiseen Kuopion seurakuntaan nimettiin viime syksynä oma perhekeskusyhdyshenkilö. Pesonen toteaa olevansa iloinen siitä, että Kuopion seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne mahdollistaa yhä koulutuksen antamisen omalle henkilökunnalle. Seurakuntalaisia kuunneltava Pesosen mukaan oleellista on, että toimintaa suunniteltaessa kuunnellaan ja havainnoidaan riittävästi lapsiperheiden tarpeita. – Yhteistyö on itseisarvo. – Sen myötä meillä on mahdollisuus antaa koulutusta myös kaupungin päivähoidon henkilökunnalle. Asioita onkin syytä käsitellä ja palautella mieliin koulutuksissa. Alavassa on monta isoa päiväkotia. Näin yhteistyö on vaivattomampaa. Pesonen on tyytyväinen siihen, että Kuopiossa seurakunnan varhaiskasvatuksella on niin kaupungin kuin eri järjestöjen kanssa ylipäätään hyvää yhteistyötä. Pyrin laittamaan kaiken tarpeellisen tiedon aina myös päiväkotien johtajille. Samalla on tietysti syytä pitää huolta siitäkin, että kirkon ja seurakunnan ominaislaatu näkyy myös yhteistyössä riittävästi. Alueella on paljon lapsiperheitä ja myös opiskelijoiden osuus korostuu. Pesonen toteaa, että kokonaiskirkon tasolla varhaiskasvatuksessa on varsin isoja haasteita. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT Seurakuntayhtymämme tapaa järjestää päiväkotien henkilöstölle vuosittain 1–2 koulutustilaisuutta, joissa käsitellään katsomuskasvatusasioita. Opiskelijoiden suuri määrä lisää muuttoliikettä ja Alavassa on myös paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä. On parempi keskittyä omaan toimintaan ja elää tässä hetkessä. yhteistyötilaisuuksien järjestämistä. Kuopion Alavan seurakunnan alueella asuu noin 20 000 ihmistä. Uskon, että tämäkin osa-alue tarjoaa jatkossa monenlaisia mahdollisuuksia. TEKIJÄT. Alavalla seurakunta on ollut tekemässä päiväkodeissa erilaisia jouluja pääsiäispolkuja, joissa on hyödynnetty musiikkia ja ylipäätään eri aisteja. Heistä vajaat 14 000 kuuluu seurakuntaan. – Ensi syksylle suunnittelemme Kurkista kirkkoon -hetkiä, joissa hyödynnetään Kirkkopolku-taidekasvatusmenetelmää. On kysyttävä seurakuntalaisilta, mitä he toivovat ja mikä tukisi heidän arkeaan. – Joissain tilanteissa saattaa huomata, että kaikille päiväkotien työntekijöille ei ole selvää, mitä yhteistyösopimuksen jotkut linjaukset tarkoittavat – myös seurakuntamme työntekijöillä saattaa olla epätietoisuutta. Samalla seurakunnan työntekijöiden on hyvä arjessa, päiväkodin ohi kulkiessaan aistia päiväkodin tunnelmaa. Pesonen toteaa, että erityisen tärkeää yhteydenotto on silloin, kun päiväkoteihin tulee uusi seurakunnan yhteyshenkilö. – Pyrinkin aina ottamaan heihin tuoreeltaan yhteyttä, joko soittamalla tai vähintään sähköpostitse. Pesosen mukaan tarvittaessa Kirkkohallituksen, Lasten ja nuorten keskuksen sekä Step-koulutuksen työntekijöiltä on saanut hyvin neuvoja ja tukea. Alava on yksi keskusta-alueen seurakunnista
Työskennellyt seurakunnassa lastenohjaajana yli 40 vuotta, ollut 20 vuotta mukana päivähoidon kanssa tehtävässä yhteistyössä. Näkee uskonnon paitsi henkilökohtaisena voimavarana myös vahvasti osana historiaa ja kulttuuria ja uskoo hyvän yleissivistyksen edistävän suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden kunnioittamista. TEKSTI & KUVAT Annukka Saarinen TEKIJÄT. Innokas metsävarhaiskasvatuksen ja ulko-opetuksen kehittäjä, vapaalla aktiivinen partiolainen. Samaa on kuulunut sekä kaupungin että seurakunnan varhaiskasvatukseen: syksy meni lasten ja henkilökunnan sairastellessa. Reetta Laaksonen, Märynummen päiväkodin johtaja, seurakunnan katsomuskasvatusyhteistyön yhteyshenkilö keväästä 2022 alkaen. Nyt iloitaan siitä, että kevätkausi tuntuu käynnistyneen tavallisissa merkeissä. Hymyilevä ja nauravainen Reetta avaa oven, toivottaa hyvät huomenet ja ohjaa neuvotteluhuoneeseen kahvikupin ääreen. Tapaamisessa kaupungin varhaiskasvatusta edustaa yhteyshenkilömme Reetta. Mukana katsomuskasvatuksen kirkkotiimissä vuodesta 2016 lähtien. Edessä on yhteistyöpalaveri, ”puolivälin tsekkaus”, jollaista emme ole ennen pitäneet. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Annukka Saarinen, kasvatuksen pappi, vuodesta 2021 varhaiskasvatuksesta vastaava Salon seurakunnan kasvatuksen esihenkilö. Yhtä innostunut työstään kuin aloittaessaan ja valmiina edelleen hyppäämään uusiinkin juttuihin. Miten uusi vuosi on lähtenyt käyntiin. Jaamme kuulumisia: Miten on syksy mennyt. Ilmoittautui yhteyshenkilöksi omasta kiinnostuksesta ja halusta tutustua seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja päästä kehittämään sitä. Tarja Linden, Salon seurakunnan katsomuskasvatuksesta vastaava kasvatustyöntekijä. Yhteistyötä katsomuskasvatuksen parhaaksi Kurvaan talvisena tammikuun päivänä Salon Märynummen uuden hirsipäiväkodin parkkipaikalle, ja siellä minua jo odottelee työkaverini Tarja
Koronarajoitusten poistuttua seurakunnan uudeksi yhteyshenkilöksi saimme kaupungin varhaiskasvatuksen puolelta Reetan. Yhdelle lastenohjaajalle on tuokion jälkeen tullut kysymys siitä, eikö siinä voisi pitää myös rukouksen, kun kerran järjestetään vaihtoehtoinenkin hetki. Tiedotteeseen liitettiin myös lomake, jossa kerrottiin koko tulevan kauden tuokioiden teemat. Myös työn organisointia seurakunnassa muutettiin hieman: Kun aikaisemmin katsomuskasvatusta oli ollut suurella osalla varhaiskasvatuksen työntekijöistä, työ tiivistettiin nyt kolmen hengen tiimille. Ensisijaisesti halusimme kuunnella kaupungin varhaiskasvatuksesta tullutta vahvaa toivetta siitä, että palaamme heidän arkeensa seurakunnan tuokioilla ja kirkkohetkillä. Tuoreen palautteen parissa Yhteistyöpalaverimme alussa syvennymme palautteeseen. Tämä on Tarjan mukaan yhtenäistänyt työtä: kerrontatapa on ollut koko Salossa samanlainen. Lasten mielikuvitukselle jää tilaa. Katsomuskasvatustuokioita pitävät kaksi muuta lastenohjaajaa ovat hekin kokeneet tiedotteen tuoman informaation helpottavan heidän työtään: heidän on ollut helpompi tulla päiväkotiin, kun sekä päiväkodin henkilökunnalla että vanhemmilla on etukäteen enemmän tietoa siitä, mitä seurakunnan tuokiot ovat ja miksi niitä pidetään. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT Katsomuskasvatusyhteistyötä Salon kaupungissa Salon kaupungissa yhteistyö on jo toistakymmentä vuotta toiminut yhdessä sovituilla pelisäännöillä. Myös Tarja on saanut varhaiskasvatuksen henkilökunnalta samansuuntaista palautetta. Tämän jälkeen molemmat paperit lähtevät vanhemmille luettavaksi ja valittavaksi, kumpaan tuokioon lapsi osallistuu. Seurakunnan työntekijänä potee usein hienoisen huonoa omatuntoa, jos jo. Menetelmä on myös ollut hyvin pidetty, koska havaintovälineet ovat kauniita ja riittävän yksinkertaisia. Reetta on koonnut päiväkotien johtajilta kommentteja erityisesti elokuussa laatimastamme katsomuskasvatuksen tiedotteesta sekä kyselylomakkeesta ja heijastaa ne valkokankaalle. Vuonna 2002 seurakunnan tuokioiden menetelmäksi sovittiin montessoripedagogiikkaan pohjautuva Godly Play. Käyntikerrat vähenivät, mutta nyt kertomukset ja aiheet ovat joka paikassa samat ja tuokioiden sisältöjä on pystytty suunnittelemaan ja miettimään yhdessä kaikkien kolmen katsomuskasvatustiimin jäsenen kesken. Reettakin on joskus kuullut samoja kysymyksiä ja toteaa: ”Se on se, mihin minäkin olen vastannut, että siihen ei tule muutosta, millaisessa muodossa katsomuskasvatustuokio on.” Tarja näkee nykyisessä käytännössä paljon hyvää. Päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajat kirjaavat vaihtoehtoisen katsomuskasvatustuokion sisällön teeman ollessa sama molemmissa tuokioissa. Koronakatkos tarjosi hyvän mahdollisuuden pohtia, olisiko aika uudistaa koko katsomuskasvatuspalettia. Godly Play -menetelmänä tarjoaa tähän hyvän pohjan: se mahdollistaa leikin kautta vuoropuhelun lasten kanssa, kun ei ole olemassa ehdottoman oikeaa ja väärää. Vanhat perinteet elävät vielä ihmisten mielissä. Godly Play säilyi menetelmänä, ja näin ollen tuokion keskeisenä sisältönä pysyi Raamatun kertomus siihen liittyvine ihmettelykysymyksineen. Katsomuskasvatustuokioiden teemoja kaudella 2022–2023 ovat Turvallisuus, itsestä ja toisesta huolehtimisen taidot; Yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus; Tasa-arvo ja inhimillisyys; Ystävyys ja auttaminen sekä Yhteisöllisyys ja osallistuminen. Tämän tiimin ja Reetan kanssa kokoonnuimme syyskauden alussa yhdessä laatimaan tiedotetta, jossa avattiin, mitä katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa on ja mitä Salossa kaupungin ja seurakunnan tekemä katsomuskasvatusyhteistyö pitää sisällään. Ennen äänessä oli pääasiassa aikuinen, nyt lasten omille ajatuksille jää enemmän tilaa. Kyselemme Tarjan kanssa myös siitä, miltä muut uudistukset päiväkodin näkökulmasta tuntuvat. Tuokioista alettiin puhua katsomuskasvatustuokioina, ja niistä jätettiin kaikki uskonnon harjoittamisen elementit eli kynttilän sytyttäminen, hengelliset laulut ja rukoukset pois. Lapset ovat seurakunnan tuokioissa nyt paremmin osallisina. Palaute on varsin positiivista: tiedotteen on koettu selkeyttävän asioita sekä henkilökunnalle että perheille. Kun VASU2017 ilmestyi, seurakunnan tuokiot sijoitettiin yhteisestä sopimuksesta korimallin koriin 1, yleissivistäväksi opetukseksi
KORONA ISKEE • Katsomuskasvatustuokioiden sijaan polkuja päiväkotien pihoilla tai lähiympäristöissä • Kirkkohetket videoidaan ja lähetetään päiväkoteihin katsottavaksi • Palaute sekä poluista että videoista positiivista, mutta tuttua vanhaa kaivataan PALUU NORMAALIIN PIENIN UUDISTUKSIN • Katsomuskasvatukseen kolmen hengen tiimi • Kaudella tuokioissa kerrottavat kertomukset sovitaan yhdessä • Yhdessä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa laadittu lomake, joka lähetetään jokaiseen päiväkotiin täydennettäväksi ja jaettavaksi koteihin TEKIJÄT. Tärkeää on, että lapset saavat kertoa itselleen merkityksellisistä asioista.” ”Sehän on sitä katsomuskasvatusta parhaimmillaan”, kommentoi Tarja, ”että okei, sinä tykkäät sellaisesta ruuasta ja teillä juhlitaan noin, ei meillä vaan ole tuollaista, mutta se on ok.” Yhteinen katsomuskasvatus Tarja toteaa, että seurakunnan pitämä katsomuskasvatustuokio on alkusysäys – paljon tapahtuu vasta sen jälkeen, kun seurakunnan työntekijä on lähtenyt ja suurin rooli on päiväkodin varhaiskasvatuksen ammattilaisilla. Ehkäpä vilkastunut keskustelu johtaa joskus siihen, että eri uskontoihin ja katsomuksiin tutustuminen on kaikkien mielestä hyväksi, ei pahaksi. ”Katsomuskasvatus on nykyisen kaltaisena käsitteenä ja pedagogisena toimintana sisältynyt varhaiskasvatuksen oppimisen alueisiin vasta verrattain vähän aikaa. Tuokiossakin käsitellyt aiheet jäävät elämään lasten puheissa ja leikeissä, ja niihin palataan tutun ja turvallisen päiväkodin aikuisen kanssa. Arkisimmillaan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena on lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset”, Reetta toteaa. Kyselen Reetalta, miten se näkyy päiväkodissa. Tarja palauttaa konkretian äärelle: ”Tämä tiedote on jo hyvä askel. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT takin vähennetään. ”Se on aina hyvä, jos on mahdollista päästä siihen, että yhteistyöstä voidaan puhua, että se on yhteistä työtä”, tiivistää Reetta ja lisää: "Minun mielestäni tämä on sellainen mahdollisuus.” Katsomuskasvatusyhteistyö Salon seurakunnassa MUINOIN • Pyhäkoulutyyppisiä hetkiä päiväkodeissa • Godly Play seurakunnan tuokioiden menetelmäksi 2002 • Kuntaja seurakuntaliitos 2009 VASU2017 • Korimalli: Seurakunnan tuokiot päivähoidon ryhmissä koriin 1, yleis sivistävää opetusta. Lapsen oma asiantuntijuus korostuu näissä hetkissä. Hänen mielestään on hyvä uudistus, että tiimissä on vähemmän tekijöitä ja pystyimme olemaan kaikki yhteisen pöydän ääressä koolla syyskauden aluksi. ”Meillä on lapsia vastaanottokeskuksesta, sekä avoimen varhaiskasvatuksen leikkikoulussa että päiväkodissa. Juttelemme hetken siitä, miten ylipäätään koko katsomuskasvatus on vielä varsin uusi ja kehittyvä asia. Palaverimme loppupuolella kiittelemme hyvästä yhteistyöstä. Se avaa enemmän sitä, mitä on katsomuskasvatus ja mikä seurakunnan juttu tässä on.” Monikulttuurisuus on läsnä Märynummen päiväkoti sijaitsee Halikon vastaanottokeskuksen naapurissa. Asia käydään keskusteluissa tulkin avustuksella läpi. Ne ovat sellaisia lapsentasoisia keskusteluja. Kukin päättää itsenäisesti, minkä GP-kertomuksen kertoo. Lapset kiinnittyvät siihen tekemiseen: Millaista ruokaa teillä tarjotaan, mikä teidän perheen juhlissa maistuu, millaisia koristeita juhliinne liittyy, miltä juhlanne näyttävät ja niin edelleen. Lasten joukosta kuului selvästi vieraskielisellä aksentilla lausuttu henkäys: ”Ukraina!” Kysynkin Reetalta, miten juhlapyhät näkyvät heidän päiväkodissaan, käsitelläänkö heillä erilaisista taustoista tulevien perinteitä. Tämänkin keskustelun aikana on virinnyt hyvän ajatustenvaihdon pohjalta paljon tulevaa suuntaavia ajatuksia ja tullut kokemus siitä, että olemme tässä samalla puolella. Kun koristelimme kirkkonukkien kanssa joulukuusta, ripustimme kuuseen myös lippunauhan, jonne Tarja oli pohjoismaiden lippujen joukkoon askarrellut myös Ukrainan lipun. Lisäksi korin 3 uskonnolliset tilaisuudet: 2-4 kirkkohetkeä vuodessa. Yhdessä keskustellen ja yhdessä tehden saamme molempien osapuolten erityisosaamisen samaan koriin. Lasten kanssa se menee usein sillä tavalla, että kerro sinä, miten teillä on kotona ja mitkä ovat teidän perheelle tärkeitä tapoja. Monet näiden perheiden lapsista osallistuvat seurakunnan järjestämiin tuokioihin ja kirkkopyhien juhliin myös päiväkodissa.” Mieleeni nousee liikuttava hetki täällä Märynummen päiväkodilla vietetystä joulukirkosta. Heidänkin huoltajansa valitsevat, kumpaan katsomuskasvatuksen tuokioon heidän lapsensa osallistuvat. • Godly Play -menetelmä edelleen pohjana, hengelliset laulut ja rukoukset pois • Katsomuskasvatusta monella työntekijällä. Alankin siinä samassa pohtia, miten mielenkiintoista on nähdä, mihin suuntaan katsomuskasvatus ajan myötä kehittyy. Uuden oppimiseen menee aina aikaa, niin henkilökunnalla kuin lasten huoltajillakin. ”Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä tehdään”, hän sanoo, ”kun tuntee toisen työtä, se luo luottamusta.” Puolin ja toisin toteamme, että pientä viilausta tiedotteeseen vielä tarvitaan seuraavaa toimikautta varten, mutta pääsääntöisesti vastaanotto on ollut yllättävänkin hyvä. Työntekijöillä ei tarvitsekaan olla kaiken kattavaa tietoa muista katsomuksista ja kulttuureista. Reetan korviin ei ole kantautunut harmistusta siitä, että tuokioita on hieman harvemmin. ”Kyllä, etenkin isompien lasten ryhmissä”, Reetta vastaa, ”lähinnä niiden kulttuurien ja uskontojen, joiden edustajia siinä ryhmässä on
Lisätietoa: ilkka.tahvanainen@evl.fi Erno Enkerbergin Hug-teos Kiira Sirolan kuvittama Viisastutaan-materiaali avaa ikkunoita katsomusten maailmaan. KIRKON TALOLTA Tiedätkö mistä katsomusperinteistä yllä olevat viisaudet ovat. Halutessasi voidaan sopia työyhteisövierailuja paikan päälle. Työskentely avaa ja laajentaa keskustelua elämänkysymyksistä ja arvoista. Monenlaisiin kasvuympäristöihin soveltuva toimintatapa hyödyntää leikillisyyttä ja kokemusten jakamista. Viisastutaan eri katsomusperinteistä Vesi puhdistaa ruumiin, mutta sydämen puhdistaa totuus. Taiteen läpi katsominen -prosessi on toteutunut laaja-alaisena yhteistyönä, jonka edellä mainittujen lisäksi ovat mahdollistaneet STEP-opintokeskus, Taike ja Kirkkohallitus. Materiaalin on kuvittanut Kiira Sirola. Työskentelyn avulla voimme pohtia ikiaikaisten viisauksien merkitystä tässä hetkessä. Viisastutaan-materiaali avaa joitakin ikkunoita katsomusten maailmaan. Viisastutaan-työskentelyyn voit tutustua Nuori 2023 -työpajassa, seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä sekä Askelia ihmisyyteen -näyttelyn yhteydessä järjestettävissä työpajoissa. Tuo työyhteisösi näyttelyyn Näyttelyn aikana toteutetaan laajasti erilaisia katsomuskasvatukseen liittyviä työpajoja. Näyttelyn avajaisiin tuo tervehdyksensä myös piispa Kaisamari Hintikka. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Askelia ihmisyyteen -näyttely Helinä Rautavaaran museossa avautuu maaliskuun lopussa näyttely, joka pohjautuu Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja Espoon seurakuntien varhaiskasvatuksen kasvattajien katsomuskasvatuksen kehittämisprosessiin. Yhdessä eri tutkimusja katsomusyhteisöjen edustajien kanssa Kirkkohallitus ja Uskonnonopetus.fi ovat tuottaneet Viisastutaan-materiaalin osaksi katsomuskasvatusta ja -opetusta. Monilla katsomusyhteisöillä on hallussaan satoja, tuhansia vuosia vanhoja tietolähteitä ja viisausperinteitä, jotka jäsentävät maailmaa, maailmankaikkeutta ja ihmisen osaa siinä. Materiaaliin on valittu viisauksia painottaen kasvattajan ja lapsen näkökulmaa, pedagogista käytettävyyttä sekä moninaista suomalaista kontekstia. Keskusteluissa osallistujat asettuvat tasavertaiseen ei-tietämisen tilaan, jossa monenlaiset näkökulmat ovat mahdollisia. Näyttely on avoinna elokuunloppuun saakka, mahdollisesti pidempään. Älä tuomitse toveriasi, ennen kuin olet asettunut hänen sijaansa. Teoksia varten kuvataiteilijat Erno Enkerberg ja Sini Pelkki etsivät katsomuskasvatusyhteistyön liittyviä jännitteitä ja epävarmuuksia sekä kirkastivat katsomuskasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Lisätietoa ilkka.tahvanainen@evl.fi Helinä Rautavaara -museo: Museo sijaitsee Entressen kauppakeskuksessa Espoon keskuksessa, Siltakatu 11, 02770 Espoo.. Vapaa pääsy. Taiteilijat työstivät näyttelyssä nähtävät teoksensa prosessiin osallistuneiden ajatusten pohjalta
Havahduin siihen, että monet normeista, kuten valkoisuus, luterilaisuus ja suomi ensimmäisenä kielenä, olivat jääneet itselleni näkymättömiksi. Antirasistinen pedagogiikka kutsuu toimiin ja itsetutkiskeluun 1 2 KUVA Suvi Sievilä TEKIJÄT 26 SAARA LOUKOLA • Varhaiskasvatuksen opettaja. Lisää aiheesta juuri ilmestyneessä ”Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka”-kirjassa (Vastapaino). Se on myös puuttumista kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa rasismia esiintyy – niin työyhteisössä, huoltajien kanssa kuin lasten välillä. Etuoikeus voi kuitenkin olla myös haittaavien tekijöiden puuttumista. Myös huoltajien kohtaaminen yhdenvertaisesti omat ennakkoluulot tunnistaen ja niitä purkaen, on tärkeää. Antirasistisen kasvattajan muistilistalla ovat muun muassa arjen valinnat lasten ja perheiden kanssa toimittaessa ja toimintaa suunniteltaessa, itsereflektio sekä laajempien yhteiskunnallisten rakenteiden muuttaminen.. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Minkälaiset asiat ovat avanneet omat silmäsi pohtimaan antirasismin merkitystä kasvamisessa rauhaan. Vuodet, jolloin työskentelin opettajana ulkomailla, herättivät minut katsomaan suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen normeja eli yleisesti hyväksyttyjä oletuksia siitä, mikä on ”tavallista” ja ”normaalia”, tarkemmin. On aiheellista kysyä, ovatko kaikki lapset yhtä arvokkaita jäseniä ryhmässä. • Väitöskirjatutkijana RILSE-projektissa, joka tutkii rasismia ja antirasismia suomalaisissa yläkouluissa. Mitä antirasistinen työote voi esimerkiksi tarkoittaa kasvattajan arjen työssä. • Kouluttanut Rauhankasvatusinstituutissa opettajia yhdenvertaisesta ja antirasistisesta työtavasta. Toisin sanoen normeihin sopiminen toi minulle etuoikeuksia, joita en silloin tiedostanut. Työtiimissä se voi tarkoittaa yhteistä sopimista toimintatavoista: miten vaikkapa puutumme toisen kasvattajan toimintaan, jos hän puhuu tai vitsailee asiattomasti toisesta työkaverista tai huoltajasta. Antirasismin ytimessä onkin se, ymmärrys siitä miten rasismi ja valkoinen normi vaikuttavat yhteiskunnassa asettaen ihmiset eriarvoisiin asemiin. Sen hahmottamiseen voimme käyttää mielikuvaa juoksukilpailusta, jossa vain osa aloittaa samalta lähtöviivalta – lähtöviiva voi olla osalla jo valmiiksi lähempänä maalia, kun taas osa aloittaa takamatkalta ja siinä missä toisella on edessä tyhjä rata, toisella taas on monenlaisia esteitä, kuoppia ja haasteita. Tarvitaan erilaisia pedagogisia valintoja, kiusaamisen vastaista työtä ja materiaalien monipuolisuuden varmistamista – esimerkiksi sitä, että kirjoissa, peleissä ja leluissa on kaikennäköisiä lapsia kaikenlaisissa rooleissa. ”Etuoikeus” sanana voi saada osan ihmisistä takajaloilleen, herättäen ajatuksia kuten ”en minä ainakaan ole saanut mitään hyötyä tai etua sillä, että olen valkoinen”. Antirasistinen työote tarkoittaa esimerkiksi itsereflektiota ja sitä, että on valmis oppimaan uutta ja muuttamaan toimintaansa. • Gradu varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksista antirasistisen työtavan käyttöönotosta. • Työskennellyt opettajana muun muassa Turkissa, Israelissa ja Thaimaa-Myanmarin rajalla – sekä Lempäälässä ja Tampereella
Siksi aikuisten on ensiarvoisen tärkeää tilanteita havainnoimalla kyetä tunnistamaan ja puuttumaan rasismiin myös lasten välillä, mutta tämä toki edellyttää, että aikuisen oma tunnetyö ja muu työ asiaan liittyen on tehty. Antirasismin kannalta on myös merkityksellistä tunnistaa ja purkaa sitä, millä tavalla rakenteet sulkevat ihmisiä ulos – esimerkiksi gradussani useampi varhaiskasvatuksen erityisopettaja puhui siitä, että erityisen tuen saaminen lapselle saattaa olla kiinni yksittäisen aikuisen kyvystä ”puskea” järjestelmää, ja tämä saattaa lapset ja perheet hyvin eriarvoiseen asemaan. On myös tärkeää muistaa, ettei rasismin kokemusta voi itse täysin ymmärtää, jos ei ole sitä kokenut, joten liittolaisuus tarkoittaa myös aktiivista opiskelua siitä, miten rasismi näyttäytyy ja vaikuttaa. 3 Antirasismikeskusteluissa korostetaan valkoisen liittolaisuuden merkitystä. 6 Miten herkistyä sille, että pienetkin teot voivat olla merkityksellisiä rasismin torjunnassa. Kasvatuksen ja koulutuksen puolelta taas suosittelen esimerkiksi saamelaistietoa tarjoavaa Oktavuohta-sivustoa, THL:n nettisivuilta löytyvää upouutta ja monipuolista verkkokoulutusta ja materiaalia ”antirasismista ammattilaisille” sekä uutta Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka -kirjaa, jossa olen itsekin yhtenä kirjoittajana.. Lapset, jotka rodullistetaan ei-valkoisiksi, kohtaavat yleensä rasismia jo hyvin varhain elämässään, ja jos asiaa ei käsitellä, lapsi voi herkästi alkaa ajattelemaan, että hänessä itsessään olisi jotakin vikaa tai että hän olisi toiminut jotenkin väärin. On osa valkoista etuoikeutta ajatella, ettei rasismia tarvitse käsitellä lasten kanssa; kasvattajina meillä on velvollisuus puhua siitä. Millaista kieltä käytän epävirallisemmissa tilanteissa, esimerkiksi kahvihuoneessa. Välttelenkö tiettyjen huoltajien kohtaamista. On etuoikeus puhua rasismista joutumatta itse kohtaamaan sitä. Olet todennut: ”Viimeistään kirjoittaessani gradua suomalaisten varhaiskasvatusten opettajien kokemuksista antirasismista, sen ydinsanoma on kirkastunut: rasismi ei ole vain niiden ihmisten ongelma, jotka rodullistetaan ei-valkoisiksi ja jotka sen myötä kohtaavat rasismia. Oman ymmärryksen lisääminen aiheesta on tärkeää, ja viime vuosina onkin tullut ilahduttavan paljon kirjallisuutta ja podcasteja juuri suomen viitekehyksestä käsin ja suomeksi – suosittelen esimerkiksi Third Culture Kids’in Suomi Finland -kirjaa, Mixed Finns -yhteisön kirjaa ja podcastia sekä Fem-R:n nettisivuilta antirasismiin liittyvää sanastolistaa. 7 Lasten kanssa toimiessa pienetkin teot voivat olla äärimmäisen merkityksellisiä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Saavatko kaikki lapset yhtä lailla aikuisen huomiota ja syliä niin halutessaan. Lapset tulkitsevat herkästi myös ei-sanallisia viestejä, joten kasvattajana myös esimerkiksi omaan kehonkieleen on syytä kiinnittää huomiota. Pelkät päiväkodin seinät eivät itsessään luo mitään tilanteita tai toimintatapoja, vaan niiden sosiaalisissa rakenteissa toimivat ammattilaiset, eli työyhteisön ja esihenkilön rooli ovat keskeisiä vaikkapa siinä, miten lapsia tuetaan ja miten he pääsevät tarvittaessa erityisen tuen piiriin. Antirasistinen pedagogiikka haastaa reflektoimaan sekä henkilökohtaista asemaansa, omaa työtään että koko ympäröivää yhteiskuntajärjestelmää. Mitä sanoisit lapsiryhmän tilanteiden havainnoimisen merkityksestä rasismin torjunnassa ja rauhankasvatuksen kannalta. Minkälaiset rakenteelliset seikat edistävät antirasismia kasvatuksessa. Millä tavoin ja mihin antirasistinen pedagogiikka haastaa kasvattajan. Rasismia, kuten muitakin aiheita varhaiskasvatuksessa, tulisi käsitellä lapsentasoisesti ja lapselle ominaisilla toimintatavoilla, kuten leikin kautta. 5 Voi tuntua oudolta kytkeä sanaa rasismi lasten väliseen toimintaan, mutta tutkimusten mukaan jo hyvin pienet lapset kykenevät tunnistamaan ja käyttämään rasismia työkaluna vallan saamiseen vertaisryhmissään, eli ajatus siitä, että opettaisi lapset olemaan ”näkemättä väriä” ei toimi. Tarvitsemme kasvatuksen toimialalle riittävät resurssit, niin että vakan opetussuunnitelma, lasten oikeudet ja kehittämistyö saavat sijaa. 4 Rakenteiden rooli on aivan keskeinen. Jokainen lasten kanssa työskentelevä haluaisi tarjota lapsille vain parasta, ja voi olla kova kolaus ymmärtää, että antirasistisuuteen pyrkivänäkin kasvattajana ei ole koskaan valmis. Jos tilanteet ohittaa tai niitä vähättelee, voi se heikentää lapsen luottoa aikuisiin. Avaisitko tätä vielä. Mitä kasvattaja voi tehdä pysyäkseen valppaana. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Voi tehdä kipeää huomata, ettei pystykään kaikissa tilanteissa olemaan niin tasa-arvoinen ja ennakkoluuloista vapaa kasvattaja kuin toivoisi olevansa. Silloin myös niiden purkaminen on meidän vastuullamme. Rasismin purkamiseen liittyvää työtä ei voi antaa vain heille, jotka rasismia itse kohtaavat, sillä ne samat rakenteet, jotka haittaavat osan elämää, hyödyttävät osaa meistä. Millaiselle pohjalle rakentuu oma ajatusmaailmani kasvatuksen merkityksestä ja oppimisesta. Esimerkiksi valkoisuus, se miten se Suomessa näkyy ja miten ja mihin se vaikuttaa, on yhä hyvin vähän keskusteltu ja käsitelty teema. Esimerkiksi viimeaikainen keskustelu S2-järjestelmästä on yksi osoitus siitä, miten helposti lapsia ja nuoria saatetaan ryhmitellä jonkin yksittäisen seikan perusteella, jonka järjestelmä vaatii – tällä hetkellä esimerkiksi äidinkieliä voi rekisteröidä vain yhden
Pienen lapsen suuret kysymykset. Miten katsomusyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö voi rikastuttaa katsomuskasvatusta. Tervetuloa mukaan iloiseen messutunnelmaan! www.lapsimessut.messukeskus.com Vuosi sitten Lapsimessuilla nähtiin ilahduttava määrä seurakuntien satuhahmoja Satuhahmokulkueessa ja osastollamme. Messuilla on runsas tarjonta lavaohjelmia, joissa olemme mukana sekä lauantaina että sunnuntaina. Kirkon yhteisen osaston toteuttaa perinteiseen tapaan Lasten ja nuorten keskus kumppaninaan pääkaupunkiseudun seurakunnat sekä Kirkkohallitus. Lattiakuvien pedagogiikka tukee osallisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja dialogisuutta kaikkien ikäryhmien kanssa. Hahmoja on tulossa myös tänä keväänä.. Miten digitaaliset sovellukset rikastuttavat luonnossa liikkumista. Iloista musiikkia, loruttelua ja köröttelyä Siina & Taikaradio -Orkesterin tahdissa. KASVULAVA La 15.4 klo 15.30-16 Pääseekö eläimet taivaaseen. Kysymysten äärellä pastorit Anita Ahtiainen ja Kari Kanala. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT KOULUTTAUDU, OSALLISTU HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin: seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | marjukka.luoma@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Katsomuskasvatuksen tilauskoulutus verkossa tai omalla paikkakunnalla Miten katsomuskasvatus niveltyy osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja toimintaa ohjaavaa pedagogista ajattelua. Miten hyödyntää lähiluontoa seurakunnan toiminnassa. Mukana myös Lastenkirkon ja seurakuntien satuhahmoja. Miten esim. Päivittäin klo 14 Satuhahmokulkue, jossa on mukana myös seurakuntien hahmoja. Kutsumme perheitä aistimaan kesäleirin tunnelmaa: istumaan hetkeksi "nuotion" ääreen, kurkistamaan laavuun ja onkimaan lammesta kalan, jonka voi vaihtaa yllätyslaatikon pikku palkintoon. Lapsen ja perheen luontosuhteen vahvistaminen 11.–13.9.2023 STEP-koulutus Lapua Millaisia ympäristöön liittyviä kysymyksiä lapset ja vanhemmat pohtivat. Lattiakuvien peruskoulutus I jakso 4.–5.9.2023 II jakso 23.–24.11.2023 STEP-koulutus Järvenpää Tule löytämään lattiakuvien monipuoliset mahdollisuudet ja oma tapasi käyttää lattiakuvia toiminnassa. lattiakuvatyöskentelyjä voidaan toteuttaa katsomuskasvatuksessa. Osastomme sijaitsee hallissa 6, paikka g10. Koulutuksessa tutustutaan tapoihin vahvistaa luontosuhdetta ja käsitellä ympäristövastuun kysymyksiä. stepkoulutus_seurakunnille stepkoulutus_seurakunnille Vahvista ammattitaitoasi Pohjoismaiden suurin koko perheen tapahtuma, Lapsimessut, valtaa Helsingin Messukeskuksen 14.–16.4. Ilahdutamme lapsiperheitä Lastenkirkon osastollamme. Rakennetaan yhdessä koulutus, joka avaa mahdollisuuksia rakentaa dialogia ja yhteistyötä varhaiskasvatuksen moniarvoisessa ja monikatsomuksellisessa arjessa, juuri sinun paikkakunnallasi. VauvaSuomi ry:n puheenjohtaja, lastenpsykiatri Merja-Maaria Turunen ja perhepsykoterapeutti Liisa Välilä keskustelevat varhaisesta vuorovaikutuksesta. Su 16.4 klo 12.30-13 “Mitä vauva tarvitsee kaikkein eniten. VEKARAT-LAVA Su 16.4 klo 10–10.30 Muskarikirkko koko perheelle
Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring 14.30 Kahvit 15.10 Kuulumisia Polulta, kouluttaja Satu Reinikainen 15.30 Kuis teillä sujuu. Mitä tiedämme milleniaalija z-sukupolvivanhempien hengellisyydestä ja suhteesta kirkkoon. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse. ILMOITTAUTUMINEN: seurakunnille.step.fi/course/seurakuntien-varhaiskasvatuksen-neuvottelupaivat/ Kanavat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. OSALLISTUMISMAKSU: 290 €, osallistumismaksuun sisältyvät päivien ohjelma kokonaisuudessaan ja ruokailut. TOTEUTTAJA: STEP-koulutus YHTEISTYÖKUMPPANIT: Lasten ja nuorten keskus ry, Kirkkohallitus, Kirkon lastenohjaajat ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Kanavaa ohjaavat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen STEP-koulutuksesta. Miia Tuominen ja Jaanet Salminen, Turun yliopiston Sote-akatemia, Tietoi Oy 16.30-17.30 Esittelypisteet avoinna 19.00 Yhteinen ruokailu ja illanvietto Illan nauruista vastaa Mikko Vaismaa. Vanhempien parisuhde puheeksi, mutta miten. 5. Viisaudet ja roolit kuinka katsomuksista voi puhua. 8. Milleniaalit vanhempina – Miten johtaa perhetoiminnan uudistamista tuoreen tiedon valossa. Messy Church – sotkuinen jumalanpalvelus Toiminnallinen kaiken ikäisten jumalanpalvelus, joka innostaa mukaan etenkin kouluikäisten lasten perheitä. 6. Leiki Lasten virsi Musiikin iloa leikkien, laulaen ja liikkuen. Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntijat Riina Nissinen ja Laura Huuskonen. Iloa liikkeellä! Innostu pienten lasten ja perheiden liikuttamisesta. Varaukset voi tehdä varaustunnuksella VARHAISKASVATUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT. 9. LNK:n liikuntakasvatuksen suunnittelija Satu Rathgeber ja kasvatustyöntekijä, lasten liikunnan edistäjä/liikuntaneuvoja Jenni Santaluoto. 2. Katsomuskasvatuksen eri roolit -materiaali avaa osallistujalle uusia oivalluksia ja näkökulmia työskennellä katsomuskasvatustilanteissa. Lahjasta Vapauteen, varhaiskasvattaja varhaisnuorisotyössä Kanavassa pääset ihmettelemään, pohtimaan, jakamaan ajatuksiasi ja saamaan vinkkejä työhösi varhaisnuorisotyössä Polku-toimintamallin hengessä. Työskentelyä vetävät Riikka Jäntti STEP-koulutuksesta ja kanttori Sini Nikku. Lastenohjaaja Laura Roivas, lastenohjaaja/perhetyöntekijä Minna Vainio ja varhaiskasvatuksen opettaja Marianne Paappa. Päivi Aumala, STEP-koulutus ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, Kirkkohallitus 7. Arkeologi ja tiedeviestijä Ilari Aalto. kierros 11.00 Lounas 12.15 Kanavat 2. Vierailu Pyhän Hengen kappeliin Kanavatyöskentelyssä tutustutaan Turun historiallisen kaupungin ytimeen ja vieraillaan maanalaisessa Pyhän Hengen kappelissa. 7.30-8.30 Ilmoittautuminen auki 9.00 Perheen kans! – avajaismessu Turun tuomiokirkossa 10.00 Siirtyminen ohjelmapaikalla, esittelypisteet avoinna 11.00 Miltä seurakuntien varhaiskasvatuksen tulevaisuuden suunnat näyttävät. Piispa Mari Leppänen 12.00 Lounas 13.15 Perheiden monimuotoisuus – Miten huomioida erilaiset perhetilanteet varhaiskasvatuksessa. 3. Työskentelyä vetää Anna Kaisa Siltanen. Perjantai 22.9. Yhdessä perheiden parhaaksi! Kunnallisen ja kirkon varhaiskasvatuksen yhteistyön helmet Turussa. HOTELLIVARAUKSET: Kiintiövaraus Radisson Blu Marina Palace Hotellissa. kierros 13.45 Kahvit 14.15 ”Tuu mun viereen nauraan!” Pienten lasten huumorin tutkija Tuula Stenius 15.30 Kotiin ja tapaamisiin ensi vuonna! Radisson Blu Marina Palace Hotel, Turku Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 21.-22.9.2023 KOULUTTAUDU, OSALLISTU. Ilmoittautumista koskevat tiedustelut: koulutukset@step.fi. Koetaan kirkkotaidetta Kirkkopolku-menetelmä johdattaa kulttuurihistorian ja katsomusten kysymysten äärelle. 8.00 Kirkon lastenohjaajat ry:n vuosikokous 8.00 Vapaaehtoinen aamukävely, Annastiina Papinaho ja Pyhiinvaelluskeskus 9.00 Yhteinen aamun avaus 9.30 Kanavat 1. 050 525 0349. 4. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT TIEDUSTELUT Marjukka Luoma, marjukka.luoma@step.fi, p. KANAVAT 1. Anna Kärri, STEP-koulutus ja Noora Kalpio, lastenohjaaja Pukkilan seurakunta 10. Dialogisia työvälineitä parisuhteen puheeksi ottamiseen varhaiskasvatuksen ammattilaisille työn tueksi. Perheen kans! Torstai 21.9. Lastenohjaaja Mari Kajaan ja perhetoiminnan ohjaaja Tanja Routama Espoonlahden seurakunnasta. Avaimia perheiden hyvinvoinnin tukemiseen
Esimerkiksi Järvenpään kampuksella ruokalassa kuulee usein enemmän somalia, daria tai venäjää kuin suomea ja oppisopimuksella lastenohjaajiksi opiskelevien taustat taas ovat kulttuurisesti vieläkin rikkaampia. Lastenohaajaopinnoissa keskitytään koko opiskelun ajan varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseen, opiskelijan ammatillisten valmiuksien vahvistamiseen sekä perheiden kanssa tehtävän yhteistyön toteuttamiseen monipuolisesti. Katsomuksellinen ja kulttuurinen osaaminen sisältyy eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja on yhtenä osa-alueena osaamisen arvioinnissa. Ajatuksena on, että katsomuksellisesti ja kulttuurisesti rikas ja monipuolinen oppimisympäristö itsessään vahvistaa opiskelijan valmiuksia huomioida erilaiset kulttuurit ja katsomukset myös varhaiskasvatuksen arjessa. Lähihoitajan koulutus lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalalta antaa myös kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin ja lähihoitajaksi voi myös opiskella STEP-ammattiopistossa. Kaikki opintoihin liittyvät sisällöt nousevat nimenomaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista, ja myös katsomuskasvatuksessa opiskelijan ammatillisten valmiuksien asteittaista kehittymistä tuetaan opintojen eri vaiheissa monipuolisesti. opiskelijalle syntyy jo opintojen aikana myönteisiä kohtaamisia eri katsomuksista ja kulttuureista tulevien kanssa, sitä myönteisemmin ja rohkeammin opiskelija todennäköisesti suhtautuu niihin valmistuttuaan varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi. Jo opintojen alkuvaiheessa kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus sekä katsomuskasvatuksen pedagogiikka tulevat tutuksi opiskelijoille. Katsomusmyönteinen oppimisympäristö tukee opiskelijan katsomuksellista ymmärrystä ja valmiuksia katsomusdialogiin. Erityisesti lastenohjaajaopinnoissa katsomuskasvatus kulkee mukana opinnoissa läpäisyperiaatteella pakollisissa tutkinnonosissa, joita tutkinnossa on kaikkiaan neljä. Opiskelijoiden eri katsomukselliset ja kulttuuriset taustat näkyvät rikkautena opiskelussa. Katsomuksellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämistä ja huomioimista varhaiskasvatuksessa pidetään STEP-koulutuksessa tärkeänä osana varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammattiin opiskelemisessa. Yleisesti ottaen lastenohjaajan osaamista arvostetaan varhaiskasvatuksessa ja opiskelijoita otetaan mielellään työssä oppimaan päiväkoteihin. Katsomusmyönteisyys ja mahdollikatsomuskasvatuksen ammattilaisuutta. Opiskelijan omaa katsomuksellista pohdintaa ja ammatillisia valmiuksia toteuttaa katsomuskasvatusta tuetaankin opintojen eri vaiheissa monipuolisesti. STEPissä halutaan rakentaa katsomusmyönteistä ja kulttuurisesti rikasta oppimisympäristöä, jossa eri katsomukset saavat näkyä. Katsomusmyönteinen ilmapiiri vahvistaa ammatillisia valmiuksia Monikulttuurisuus ja katsomuksellinen moninaisuus on myös opiskelijoiden arjessa hyvin monin tavoin läsnä. Lastenohjaajaopiskelijat suorittavat kasvatus ja ohjausalan perustutkintoa varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalla. STEP-koulutuksessa erityisesti STEP-ammattiopiston puolella mahdollistetaan opiskelijan yksilöllinen oppimispolku, jossa huomioidaan opiskelijan aikaisempi osaaminen ja opiskeluvalmiudet joustavasti. Mikäli TEKIJÄT STEP-koulutus, aikaisemmalta nimeltään Seurakuntaopisto, on tällä hetkellä Suomen suurin lastenohjaajia kouluttava oppilaitos ja historialtaan lastenohjaajien koulutuksen pioneeri. Kaikkiaan tutkinto antaa vahvan ja hyvän pohjan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Lastenohjaajaksi voi hakeutua opiskelemaan useita eri väyliä pitkin esimerkiksi suoraan perusopetuksen jälkeen tai vaikka oppisopimuksella suoraan työelämästä. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT ENSIMMÄINEN STEPPI KOHTI TEKSTI Johanna Heikkinen KUVA Suvi Sievilä Kirjoittaja toimii opettajana STEP-koulutuksessa. Yksi ainutlaatuisimmista on ollut erään opiskelijan aiempi oppilaitos: Himalajan yliopisto! Opinnoissa tuetaankin monin tavoin opiskelijoiden välistä dialogia ja kulttuurista vuoropuhelua. Näiden lisäksi opiskelija suorittaa kaksi valinnaista tutkinnonosaa. Opetusta toteutetaan tiiviisti yhteistyössä työelämän kanssa. Ilman aikaisempaa alan koulutusta tai työkokemusta lastenohjaajaopinnoissa opiskeluaika on keskimäärin kolme vuotta. Vaikka tutkinnolla onkin jo pitkä historia, edelleen ajoittain syntyy kokemus, että se on hieman tuntemattomampi kuin lähihoitajan koulutus, joka on sosiaalija terveysalan perustutkinto. Opintojen aikana opiskelijoille on tarjolla tarvittaessa myös monipuolisesti opiskelun tukea
Tämä tietysti haastaa myös opiskelijoita. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT suus käydä dialogia eri kulttuureista ja katsomuksista tulevien kanssa onkin saanut opiskelijoilta myönteistä palautetta ja kiitosta STEPissä. Varhaiskasvatuksen arki on usein kiireistä hetkessä elämistä, mikä osaltaan haastaa katsomuskasvatuksen toteutumisen. Opetus on pitkälti yhteistoiminnallista, jossa opiskelijat ovat itse keskeisessä roolissa oman oppimisen ohjaamisessa. Opiskelija ei välttämättä myöskään aina pysty poimimaan lapsiryhmän toiminnasta niitä elementtejä, joiden ryhmässä työskentelevät ammattilaiset näkevät liittyvän lapsiryhmän kulttuuritaustan ja katsomuksellisen moninaisuuden huomioimiseen. Katsomuskasvatus on viime vuosina noussut usein keskustelun aiheeksi varhaiskasvatuksessa. Opiskelijoiden tuomat tuoreet näkökulmat ja ideat koetaankin lähtökohtaisesti positiivisesti päiväkodeissa ja opiskelijoiden aktiivisuus ja oma-aloitteisuus on saanut kiitosta työpaikoilta. Onpa välillä käynyt niinkin, että opiskelija omalla innokkuudellaan ja ennakkoluulottomuudellaan on herättänyt työyhteisöä pohtimaan tarkemmin katsomuskasvatuksen toteutumista päiväkodissa lapsiryhmässä. STEP-koulutuksessa opiskellaankin paljon toiminnallisesti, tehdään ryhmätöitä ja monipuolisia työelämälähtöisiä projekteja. Katsomusosaaminen on tulevaisuuden taito, johon tarvitaan monipuolista osaamista ja avointa keskustelua!. Opiskelussa tuetaan heti alusta alkaen lapsiryhmien ohjaamiseen ja pedagogisen toiminnan toteuttamiseen tarvittavia taitoja. Myös katsomuskasvatusta suunnitellaan ja toteutetaan niin, että opiskelijat voivat toteuttaa tehtyjä suunnitelmia käytännössä lapsiryhmissä. Opiskelijalla ei myöskään aina välttämättä ole itsellään rohkeutta nostaa asiaa keskusteluun työyhteisöön mennessään. Dialogitaidot kuuluvatkin olennaisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisen valmiuksiin toteuttaa katsomuskasvatusta. Opiskelijan dialogitaitoja pyritään tukemaan opiskelun aikana monipuolisesti sekä tiiviin ja hyvän työelämäyhteistyön että monipuolisten opetusmenetelmien avulla. Mikäli päiväkodissa ei pidetä esillä katsomuksellista ja kulttuurista moninaisuutta, voi opiskelijan kokemus jäädä myös ohueksi katsomuskasvatuksen toteuttamisesta työssä oppimisen aikana. Kun kulttuurisesta moninaisuudesta ja katsomuskasvatukseen liittyvistä kysymyksistä, työyhteisön ratkaisuista ja kasvattajien omista ajatuksista tähän liittyen puhutaan rohkeasti, avoimesti ja sensitiivisesti, tarjoaa se opiskelijoille hyvän pohjan oman ammattiosaamisensa kehittämiseen kohti katsomussensitiivistä varhaiskasvatuksen ammattilaista. Työelämäyhteistyö luo pohjan katsomuskasvatuksen toteuttamiselle Keinoja, ideoita ja osaamista katsomuskasvatukseen kaivataan varhaiskasvatuksessa jatkuvasti. Parhaimmillaan opiskelijan ammatillista kehittymistä katsomussensitiiviseksi varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi tukeekin opiskelun ohella dialoginen ja katsomusja kulttuuritietoinen työyhteisö, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kysellä, kokeilla ja osallistua katsomuskasvatuksen toteutukseen lapsiryhmässä. Keinoja, ideoita ja osaamista katsomuskasvatukseen kaivataan varhaiskasvatuksessa jatkuvasti. Työelämäyhteistyön kautta saadun palautteen myötä opiskelijat koetaan tärkeänä osana myös katsomuskasvatuksen kehittämisessä. Tulevaisuuden varhaiskasvatuksen ammattilainen on erityisesti dialoginen, katsomustietoinen ja kulttuurisensitiivinen kasvattaja, joka uskaltaa kysyä ja antaa tilaa erilaisille tavoille elää ja tulkita maailmaa
Täällä pappi erottuu katukuvassa, arkkuhautaukset pidetään pitkän kaavan mukaan eikä särkymävaraa työvoimassa ole – ja välimatkat ovat pitkiä.. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Uusin silmin TEKSTI Marika Villikka Kirjoittaja on Kuusamon seurakunnan kappalainen ja kasvatusjohtaja. Varsinkin nuorten ihmisten luulisi tavanneen monet kerrat toiminnallisia menetelmiä käyttäviä, itsensä likoon laittavia kasvatuksen moniosaajia. Ohjaajalle uudet silmät ovat arvokkaat. KUVITUS Pekka Rahkonen Kohta viikon ajan olen katsellut työtäni uusin silmin. Jokainen harjoittelija ja ohjaaja ovat yksilöitä ja odotuksista, tarpeista ja helmasynneistä on hyvä jutella avoimesti. Papiksi opiskeleville pakollinen harjoittelu kestää kuusi viikkoa. Jokainen seurakunta ja työyhteisö voi vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä kirkossa on tulevaisuudessa ja riittääkö tulijoita. Harjoittelija tekee havaintoja, kysyy, kyseenalaistaa ja tekee itse. Syrjäseutujen ja isojen kaupunkien välillä on eroja. On osattava rekrytoida ja varustaa vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin. Toista kertaa ei kenties kutsuta. Jos seurakuntaa kutsutaan yhteistyöhön, vastaus on kyllä. Olemme saaneet palautetta, että työskentely seurakunnassa ei ole vastannut mielikuvia. Olen tottunut itsenäiseen työskentelyyn ja pohtimaan asioita lähinnä omassa päässäni. Työtoverit ovat ohjanneet tulevia lastenohjaajia, nuorisotyönohjaajia ja muita kasvatusalan opiskelijoita. Harjoittelut ovat tärkeitä, jotta odotukset työelämää kohtaan muotoutuisivat realistisiksi. Takana on esihenkilön, tiimin ja työyhteisön tuki. Papiksi tähtäävä teologianopiskelija on tilaisuuksiin ja tapaamisiin tervetullut vieras. Täällä pappi erottuu katukuvassa, arkkuhautaukset pidetään pitkän kaavan mukaan eikä särkymävaraa työvoimassa ole – ja välimatkat ovat pitkiä. Syksyn 2022 haussa Kuusamo oli pohjoisin harjoitteluseurakunta. On ollut eri ikäisiä työelämään tutustujia ja työelämää kokeilevia. Useimmiten maksamme harjoittelijoille palkkaa. Käytössä on asianmukaiset työvälineet ja työpiste. Harjoittelupaikkoja on viime vuosina ollut enemmän kuin halukkaita tulijoita. Panostamme harjoittelijoihin, jotta syrjäseutujen seurakuntien todellisuus tulisi tutuksi ja kynnys lähteä töihin maaseudulle madaltuisi. Työyhteisö tietää harjoittelun tavoitteista hyvissä ajoin ja on vähintään hengessä mukana. Harjoittelijoilta olen saanut hyviä vinkkejä ja uusinta tietoa, ja olen tullut tietoisemmaksi omasta toiminnastani. Harjoittelija voi vuokrata seurakunnalta kalustetun asunnon. Mistähän ennakkokäsitys on syntynyt. Nykyään kirkon työtä opitaan yhä enemmän harjoittelemalla seurakunnassa. Päiväkotien ja koulujen kanssa järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia. Maaseudulla moni kokee seurakunnan yhteydessä elämisen perinteisenä elämäntapana, jota haluaa noudattaa itse ja opettaa lapsille. Kannustusta ja kiitosta satelee. Syrjäseutujen ja isojen kaupunkien välillä on eroja. Seurakuntien elinehto on verkostoituminen ja seurakunnan olemassaolosta muistuttelu. Harjoitteluseurakunnalla on suuri vastuu. Seurakuntalaiset iloitsevat uuden pappissukupolven edustajasta. Moni harjoittelija on lähtenyt meiltä tyytyväisenä ja kertonut eteenpäin, että kirkossa on kivaa olla töissä. Kirkko on täynnä taitavia ja koko sydämellään ihmisiä kohtaavia ammattilaisia. Haasteet uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ovat tulleet Kuusamossakin tutuiksi. Hyvä kello kauas kuuluu. Maantieteestä riippumatta tulevaisuuden papit toimittavat paljon hautaan siunaamisia. Nyt onkin ollut antoisaa jakaa työtä yhdessä harjoittelijan kanssa. Kuusamon seurakunta on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut Helsingin yliopiston teologianopiskelijoille harjoittelupaikkaa. Työ onkin osoittautunut monipuoliseksi eikä se olekaan sellaista Raamatulla päähän paukuttamista. Oppiminen tapahtuu käytännön tilanteissa, ei luentosalissa. Pyydän palautetta ja valmistelemme yhdessä. Ohjaaja varaa ohjaamiseen riittävästi aikaa
Inspiroidu työssäsi! KUVA Suvi Sievilä IDEAT 33. 42 Kultainen sääntö yhdistää s. Työskentelyn päätteeksi lapset tekivät vielä naruista polun yhteiseen rauhan taloon. 48 Hyviä hetkiä: Pääsiäismunaseikkailu päiväkodissa Rauhan lattiakuvaa rakennettiin Karakappelissa erilaisista elementeistä. 33 IDEAT s. 46 Laula – leiki – liiku: Rauhan huiskutus s. IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan
Lapset ovat hyvin näppäriä askartelijoita. Mukana toteutuksessa ovat lisäkseni lastenohjaaja Tuulikki Enlund ja Jasmine Blomqvist. 34 IDEAT LATTIAKUVA RAUHA LATTIAKUVANA TEKSTI Seija Hatakka KUVAT Suvi Sievilä Karakallion kappelissa Espoossa syntyy hyvin ajankohtainen Rauhan talo -lattiakuva. Jokaisella on myös selvillä oma lempiväri ja koriste. 34 IDEAT. Lattiakuvaa tehdessä on tarpeen pari lisäkättä auttamassa lapsia kankaan taittelussa ja koristelussa. Työskentelyyn osallistuvat lapset tulevat Karakappelin päiväkerhosta, ja ikähaitari on 2-vuotiaista 5-vuotiaisiin
Yksinkertainen asia, suojella lapsen kasvurauhaa, voi olla käytännössä monimutkainen; lapsi vaistoaa herkästi aikuisen tunnetilat. Naruista rakennetaan tie lattian keskelle, rauhan taloon, jonne kaikki ovat tervetulleita.. Katsomuskahviloissa onkin ollut lattiakuvakoulutusta kasvattajille. Lapsen kasvurauhaa rakentaa toisista välittäminen, lohduttaminen, syli, yhdessä leikkiminen ja eri kulttuurien tarinat ym. Tässä kerhossa vaaleanpunainen väri on hitti. Leija, tosin, jatkaisi mielellään talonsa koristelua. Valmiita lattiakuvasuunnitelmia löytyy kirjoista, mutta menetelmää on helppo soveltaa eri aiheisiin sopivaksi. päiväkerhoissa. Perusturvallisuus on lapsen kokemus rauhasta. Mietimme Mian kanssa, mitä rauha lapsen kannalta tarkoittaa. Lattiakuvan voi myös toteuttaa ulkona, piirtää hiekkaan ja hakea luonnonmateriaaleja ympäristöstä. Menetelmän hienous piilee siinä, että leikitään yhdessä ja rakennetaan kuva, jossa kaikilla elementeillä on symbolinen merkitys. Lattiakuva on käyttökelpoinen myös seurakunnan työssä esim. Rauhan lattiakuvassa on sovellettu aihetta koti Lattiakuvat 1 -kirjasta. 35 IDEAT Nimensä mukaisesti lattiakuva rakentuu lattialle erilaisista elementeistä: liinoista, höyhenistä, kivistä, helmistä, simpukankuorista tai vaikka legoista. Lapsi oppii olemaan levollisesti omana itsenään ja tajuamaan erilaisuutta. Lapselle kasvurauhaa Menneen vuoden aikana sota on Euroopassa tullut lähelle saaden ihmisten turvallisuudentunteen säröilemään. Halusimme, että rauhan lattiakuva sopii myös pienille lapsille, tai erityistä tukea tarvitsevien ryhmille. Omat talot ovat, kuitenkin, heille mieleisiä. Rauhan teema on ajankohtainen aina. Lasten mielenkiinto ja innostus säilyvät koko lattiakuvahetken ajan. Lattiakuvahetki toimii ja on rauhallinen ja intensiivinen minunkin mielestäni. Johannankin toteaa koristelun jälkeen: ”Tulipa hieno talo!” Tuulikki Enlundin mielestä Rauhan talo -lattiakuva on sopivan mittainen ja yksinkertainen juuri tälle kerholle, jossa on pieniäkin mukana. Rauhan lattiakuva on katsomuksen kori 1.:n mukaista, yleissivistävää toimintaa kaupungin varhaiskasvatuksen kontekstissa. Kirkon kerhoissa voidaan pitää esillä myös sitä, että lapsen turvaan kuuluu suojeleva taivaan Isä. Katsomuskahvilat ovat seurakunnan ja kaupungin yhteistyössä järjestettävää koulutusta ja vuorovaikutusta katsomuskasvatuksesta, joko verkossa tai päiväkotien tiloissa. Koristeluesineet rajataan tällä kertaa viiteen. Talot ovat kaikki erilaisia, kuten tekijänsäkin. Aikuisen kuuluu kantaa sodan pelkonsa ja ahdistuksensa jakamatta sitä pienelle lapselle. Erityisesti oman talon koristelu kiinnostaa Helmiä ja Leijaa. Toisinaan, ison tai vauhdikkaan ryhmän kanssa, se on ollut haastavaa. Lasta pitää varjella myös paljoilta sotauutisilta. Tässä lattiakuvassa pyrimme yksinkertaisuuteen ja lapselle ymmärrettävään kieleen, tauottaviin leikkeihin ja lauluihin. Lattiakuvassa jokainen saa rakentaa oman kotinsa persoonallisella tavallaan. Liinojen sijasta käyvät vaikka paksut servietit. Espoon kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut kiinnostusta lattiakuvamenetelmää kohtaan. Sisäistettynä kokemuksena lapsen perusturvallisuus voi säilyä levottomissakin olosuhteissa. Rauhan talon rakennusmateriaalit valitsimme seuraavasti: lattiaksi ystävyys, seinät hyvästä olosta ja katoksi turvallinen syli. Materiaaleina voi käyttää melkein mitä vain pieniä esineitä. Katsomuskasvatus jo sinänsä on rauhankasvatusta; tutustumista erilaisiin katsomuksiin, ennakkoluulojen hälventämistä ja yhteistä tekemistä. Kuva täydentyy sitä mukaa kun työskentely etenee, lapset kuvittavat kuultua. Mutta sitä väriä ei löydykään lattiakuvaliinoista, joten edessä on hankala valinta. Sitä varten teimme lyhennetyn version. Pikkutalojen erilaisuutta ihaillaan yhdessä. Lattiakuva on pedagoginen menetelmä, joka houkuttaa luovuuteen. Mian kanssa olemme kumpikin tahoillamme toteuttaneet lattiakuvia lapsiryhmissä. Lapselle rauhankasvatuksen ydin ovat kaveritaidot, empatiakyky ja erilaisuuden hyväksyminen. Vanhemmat/huoltajat ja turvalliset aikuiset rakentavat lapsen luottamusta elämään, huolehtimalla lapsen perustarpeista, antamalla läheisyyttä ja näkemällä lapsen erityisyyden. Lattiakuva sopii niin päiväkotiin kuin päiväkerhoihin Lattiakuvan rauhasta olemme Olarin seurakunnan perhetyöntekijän Miia Silvolan kanssa suunnitelleet alun perin kaupungin varhaiskasvatuksen käyttöön tämän vuoden Yhteisymmärrysviikon teemalla, joka on rauhankasvatus ja dialogi ihmisten ja katsomusten välillä
Kuljetaan piirissä ympäri, niin nähdään muiden kodit. Kaikki ovat tervetulleita. Rakennetaan piirin keskelle yhteinen iso talo, ystävyyden ja rauhan talo. Kaikki ovat aivan erilaisia, niin kuin niiden tekijätkin. kutsuva liike Jokainen saa tehdä omasta talostaan sellaisen kuin haluaa asettelumateriaaleilla. Laitetaan lattialle vierekkäin 2–3 taiteltua liinaa. 46, Kova työ Kova työ rakentaa… x4 … sahata / hakata / ruuvata / hioa Aikuinen voi rakentaa rauhan taloa keskelle, lapset päättävät värit. Laulu tai kaiutettu loru: Ystävyyden talo, säkeistöt 1, 4 Rakennetaan taloa, ystävyyden taloa, riittää kyllä valoa, siis rakennetaan taloa. Mutta jos pidetään toisten käsistä kiinni, seinistä tulee vielä tukevammat. Rauhan talon seinät rakentuvat hyvästä olosta. Naulataan yhdessä laudat, PAM! Rakennetaan taloa… Nostetaan katto, hiiop, hiiop, hiiop. x2 Vaihtoehtoinen loru: Tehdään toivosta talo nyrkkejä päällekkäin tehdään ilosta valo iloviittoma tehdään haaveista katto käsistä katto tehdään riemuista matto käsistä matto Asetutaan piiriin leikkimään taloa. Naulataan laudat, pam, pam, pam, naulataan laudat pam, pam, pam. Jokainen saa valita mieleisensä värin. KATSOMUKSEN KORI 1 LATTIAKUVA. ja sanat Jukka Salminen) Leikitään piirileikkinä Tule ystäväksi näin, kaveriksi nimittäin. Työskentelyssä voi käyttää melkein mitä vain pieniä esineitä: legoja, nappeja, paperikukkia tai luonnonmateriaaleja, kiviä, käpyjä tai pieniä keppejä. Tässä talossa on tilaa jokaiselle. Rakennusmateriaalina meillä on värikkäitä liinoja. Aivan ensiksi taloon tarvitaan lattia – oikein tukeva lattia. Aikuinen kiertää ja tarjoaa lapsille lattiakuvakankaita. Tömistellään maata. Valitaan sopivan värisiä liinoja kattoa varten ja asetellaan ne talon katoksi. 36 IDEAT 36 IDEAT Aloitusleikki Laulu: Tule ystäväksi näin, (säv. Lopuksi istutaan takaisin oman talon luo. Seisotaan aivan paikoillaan, kädet vartalon vieressä. Valitaan seinien värit ja rakennetaan liinoista seinät taloon. Rauhantalon katto on tehty turRauhan talo lattiakuvana Tarvitset: eri värisiä lattiakuvaliinoja tai paksuja serviettejä tai huopakankaasta leikattuja talon muotoisia paloja, narun pätkiä ja asettelumateriaaleja pienissä koreissa. Talo tarvitsee myös katon. Meillä hauskempaa on käsikkäin. Lattiakuva Käydään samaan piiriin istumaan. Jos mökki on pieni ja punainen (valitse väri) taputetaan reisiin niin kodiksi tahtoisin juuri sen käsistä katto ja ystävät ympäri maailman kaariliike mä kotiini tahtoisin saapuvan. Rauhan talon lattia on rakennettu ystävyydestä ja se on vahva lattia. x2 Nostetaan yhdessä katto, HIIOP! Vaihtoehtoinen laulu: Lystitunti s. Nostetaan kädet viistosti ylös – näin saadaan turvallinen, suojaava katto. Lattiakuvan ovat suunnitelleet Olarin seurakunnan perhetyöntekijä Mia Silvola ja perhetoiminnan ohjaaja Seija Hatakka Leppävaaran seurakunnasta. Laulu: Lasten virsi 146: 1, Punainen mökki , lauletaan oma säkeistö joka värille. Avataan yksi taitos ja asetetaan kangas ringin sisäpuolelle suoraan eteen ja siitä taitellaan jokaiselle talo (yläkulmat katoksi). (Voi olla viisasta rajata esineiden määrä pienille lapsille ja mennä hakemaan esineitä vain muutama kerrallaan.) Ihastellaan seisten valmiita taloja. Voi miettiä, missä kodissa haluaisi käydä kylässä. x2 Kädet yhteen lyön, jaloillani tömistän, sitten lopuksi näin hypähdän/ pyörähdän. Talo tarvitsee myös seinät. Valitaan sopiva väri talon lattiaksi
Rauhan talon seinät rakentuvat hyvästä olosta. Voi katsoa niin tarkkaan, että muistaa, millainen siitä tuli. LATTIAKUVA TAAPERORYHMILLE nyrkkejä päällekkäin iloviittoma käsistä katto käsistä matto (valitse väri) taputetaan reisiin käsistä katto käsillä kaari kutsuva liike taputus reisiin taputus vatsaan käsillä katto osoita yleisöä ja itseäsi vasta. Katon alla on hyvässä suojassa, vähän niin kuin sylissä. kutsuva liike. Rauhan taloon mahdumme kaikki kylään. säkeistö Rakennetaan taloa… Vietetään juhlaa, jihuu, jihuu, jihuu. Jaetaan kaikille narut. Rauhan rakentamiseen tarvitaan sitä, että olemme kavereita keskenämme ja meillä on hyvä ja turvallinen olo yhdessä. x2 Vietetään yhdessä juhlaa, JIHUU! Vaihtoehtoinen laulu: Punainen mökki, säkeistö 2 Me pidettäis hauskaa ja laulettais taputus reisiin ja nälkäiset vatsansa täyteen sais taputus vatsaan Tää punainen (valitse väri) talo ois kaikkien käsistä katto niin sinun kuin minunkin yhteinen. Niistä voi rakentaa polun omasta kodista rauhan taloon. viisi kappaletta. Jokainen saa vuorollaan viedä taloon haluamiaan koristeluesineitä esim. Rauhantalon katto on tehty turvasta. Nyt kun olemme yhdessä rauhan talossa, voimme pitää siellä juhlat. Nyt olemme yhdessä rauhan talossa ja voimme pitää siellä juhlat. Ihastellaan seisten yhteistä kuvaa. Katon alla on hyvässä suojassa, vähän niin kuin sylissä. Laitetaan lattialle vierekkäin 2–3 taiteltua liinaa. Laulu: Punainen mökki, säkeistö 2 Me pidettäis hauskaa ja laulettais ja nälkäiset vatsansa täyteen sais Tää punainen (valitse väri) talo ois kaikkien niin sinun kuin minunkin yhteinen. Rakennusmateriaalina on värikkäitä liinoja. Ihastellaan seisten yhteistä kuvaa. Laulu: Lasten virsi 146: 1, Punainen mökki Jos talo on pieni ja punainen niin kodiksi tahtoisin juuri sen ja ystävät ympäri maailman mä kotiini tahtoisin saapuvan. Vaihtoehtoinen laulu: Lystitunti s.46, Kova työ Kova työ rakentaa… x4 … sahata / hakata / ruuvata / hioa Aikuinen rakentaa taloa, lapset päättävät värit. Rauhan taloon mahdumme kaikki kylään. Laulu: Ystävyyden talo, 5. Rauhan rakentamiseen tarvitaan sitä, että olemme kavereita keskenämme ja meillä on hyvä ja turvallinen olo yhdessä. Rauhan talon lattia on rakennettu ystävyydestä ja se on vahva lattia. Valitaan sopivan värisiä liinoja kattoa varten ja asetellaan ne talon katoksi. 37 IDEAT LATTIAKUVA ALOITUSLEIKKI Tehdään toivosta talo tehdään ilosta valo tehdään haaveista katto tehdään riemuista matto Istutaan piiriin ja rakennetaan keskelle yhteinen talo, ystävyyden ja rauhan talo. Valitaan seinien värit ja rakennetaan liinoista seinät taloon. Valitaan sopiva väri talon lattiaksi
Voit piilottaa mobileen vaikka pikku leluhahmon. 38 IDEAT UNIMOBILE Itse rakenneltua unimobilea katsellessa tulee hyvä uni. LUOVAT LAPSET OHJE & KUVAT Heli Arvilommi Pienetkin askartelijat pujottelevat helmiä ja höyheniä helposti, kun käytetään jäykkää lankaa, kuten paperinarua, korunauhaa tai metallilankaa.. Ja sen rakentelu on hauskaa: siihen voi käyttää kodeista löytyviä kierrätysmateriaaleja tai kirpparin rihkamalaatikoiden aarteita. Mobilen voi ripustaa vaikkapa oman huoneen lamppuun, kattoon tai ikkunaan, jolloin se saa liikkua hiljakseen. Renkaan materiaali, taipuisa oksa, löytyy luonnosta
39 IDEAT • pitkiä pajuntai koivunoksia ja oksasakset TAI valmis rengas askartelukaupasta (halk. Solmi vielä tupsuja ja kangassuikaleita renkaan alareunaan. maitotai mehupurkkeja sekä niiden korkkeja, mehupillejä, pieniä leluhahmoja tai koristeita, kangassuikaleita, villalankaa TARVIKKEET: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Taivuta oksasta rengas: notkista oksaa ensin kaarevaan muotoon, taivuta siitä keskiosaltaan rengas ja kierrä oksan päät renkaan ympärille. 50 cm pitkä lanka, solmi keskeltä. Pujota kuhunkin lankaan helmiä, höyheniä ja kierrätysmateriaaleja. Solmi tai liimaa langan päähän pieni leluhahmo tai koriste. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11. Leikkaa purkeista kuvioita, tee niihin sekä korkkeihin reiät pujottamista varten. 12–15 cm) • paperinarua, korunauhaa TAI metallilankaa (jäykkään lankaan on helppo pujottaa helmiä ym.) • liimaa • höyheniä • isoreikäisiä helmiä • kierrätysmateraaleja, esim. Solmi renkaan yläreunaan n. Pujota ylimpään lankaan helmi ja sen reikään höyhen. Tee näin jatkossakin! Pujota alempaan lankaan myös helmi ja höyhen. Kasta höyhenen kanta ensin liimaan, jotta helmi ja höyhen lukkiutuvat paikoilleen. Solmi koristenauhat renkaan alareunaan. TEE NÄIN: Valmista kolme 30–50 cm pitkää koristenauhaa, jotka solmitaan renkaan alareunaan
Varsinaiset taidetuokiotkin toteutettiin kirkkosalissa. Yli 150 lasta ja muutama nuori teki taideteoksia näyttelyyn, jossa vieraili 432 kävijää loka-marraskuun vaihteessa. Jokaiselle ryhKirkkopolusta tulikin Taidepolku Kutsuun vastanneet ryhmät kävivät syyskuussa tutustumassa vuonna 1879 valmistuneeseen kirkkoon reilun kahden viikon aikana. Luovan toiminnan aikana Maiju soitti livemusiikkia, joten lasten taiteen kautta saama elämys oli varsin kokonaisvaltainen. Koulutuksen projektitehtävänä Mari ja Maiju miettivät, miten toteutmälle annettiin yksi kohde tarkempaan käsittelyyn. Ryhmille annettiin kutsu taidenäyttelyyn ja sen avajaisiin. Tekemiseen osallistuminen innostaa Taidetta tekemään ilmoittautui 11 ryhmää päiväkerhoista, päiväkodeista, vauvakerhosta, kristillisestä koulusta sekä Lasten katedraalin messuihin ja kesäpihan toimintaan osallistuneista kävijöistä. – Nimesimme tapahtuman Taidepoluksi, koska se kuvaa selkeämmin, mistä on kyse, kertoo Mari. Mukaan saatiin myös kaksi 17-vuotiasta nuorta Messukylän seurakunnasta. 40 IDEAT NÄYTTELY TEKSTI Merja Salonen KUVAT Ilari Airikka & Matti Etelänmäki TOIVON TUIKETTA -NÄYTTELYSSÄ Finlaysonin kirkossa eli Lasten katedraalissa Tampereella tarjottiin syksyllä eri-ikäisille lapsiryhmille mahdollisuutta osallistua kirkkotaiteen tekemiseen. Hän lähetti kaupungin koordinaattorin kautta päiväkoteihin kirjeen, jossa lapsia kutsuttiin mukaan tutkimaan kirkkotilaa uudenlaisesta näkökulmasta. Projekti sai alkunsa vuoden 2022 alussa, kun Lasten katedraalin toiminnasta vastaava Mari Sunell ja kasvatuksen johtava kanttori Maiju Helin osallistuivat taiteilija Anna-Kaisa Siltasen johdolla Turun kristillisen opiston Kirkkopolku-taidekasvatusmenetemäkoulutukseen. Katse kattoon penkeillä pötköttäen Marin johdolla Taidepolulle ilmoittautuneet ryhmät ihmettelivät kirkon saarnatuolia, patsaita, kirkkotekstiilejä, maalauksia seinissä ja ikkunoissa sekä erilaisia muotoja. Erilaiset materiaalit, välineet ja menetelmät oli huomioitu osallistujien ikäkauden mukaisesti. Monenlaisista materiaaleista askarrellut teokset pääsivät myöhemmin esille viikon mittaisessa Toivon tuiketta -taidenäyttelyssä. Lastenohjaajat Anna Hiltunen ja Sinikka Lindén Messukylän päiväkerhospääosassa ovat lasten tekemät taideteokset. taisivat Kirkkopolun sekä seurakuntien että myös kaupungin varhaiskasvatuksen ja koulun ryhmille. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten itsetuntemusta ja kulttuuri-identiteettiä oman kokemuksen kautta tutkimalla kirkkotilaa moniaistillisesti sekä rikastuttaa yhteistyötä päiväkotien, koulujen ja seurakunnan välillä. ”Tutkimusta” tehtiin eri suunnista katsellen, lattialla istuen, penkeillä makoillen ja alttarikaiteen samettia tunnustellen kuin myös liikkuen ja leikkien. Näyttelyviikon jälkeen kaikki teokset palautettiin niiden tekijöille
He halusivat viedä näyttelyyn oman kotiväkensä, ja useampi perhe olikin vieraillut siellä. Aluksi kirkossa katseltiin Marin kanssa, mitä kaikkea tilassa on, ja tanssittiin sifonkitanssia. Toki asia vaati meiltä ohjaajilta esillä pitämistä, Anna toteaa. Innokkuus säilyi koko ajan, ja kaikki tekivät rauhassa keskittyen oman työnsä valmiiksi. Katsomuskasvatuksen mukainen ja yleissivistävä Kirkkopolun taidekasvatusmuoto kuuluu kumppanuuden 1. – Taidepolkuun sisältyvä työskentely oli hieno kokemus. Riemu onnistuneesta tapahtumasta kuuluu taiteilijoiden lisäksi myös vastuunkantajien kommenteista. – Ennen paluumatkalle lähtöä söimme vielä eväät. Sitä mainostettiin myös kerholaisten vanhemmille, samoin kuin artikkelia seurakuntayhtymän Silta-lehdessä. Retki sujui hienosti ja kirkkovierailu vaikutti mielekkäältä, kun lapset pääsivät itse tekemään ja osallistumaan, kertoo Sinikka. Näyttelyssä kävijät sanoivat kerta toisensa jälkeen, että teoksissa oli aistittavissa ilo ja toivo, Lasten katedraalin toimintaa johtava Mari Sunell toteaa. koriin eli se sopii kaikille varhaiskasvatuksen ryhmien lapsille. Toivon tuiketta -näyttelyn 11 teoskokonaisuutta:Toiveiden kaari; Rakkaus ja Risti; Toivon kyyhky; Värikylpy; Aavistus pyhää; Toivon kynttilät; Hän tuntee laumansa; Kukkaniitty; Unelmien värit; Kaikkea kultaista; Toivon kipinöitä.. – Lapset olivat aktiivisia, kun Mari kyseli heiltä näkymiä kirkkosalin eri puolilla. Sitten Messukylän porukka taiteili Toivon kynttilöitä liimaamalla kartonkiin koristeiksi lankoja, piipunrassia, paljetteja, helmiä ja pieniä pillin paloja. Tiimiläiset auttoivat myös taideteosten kehystyksessä sekä näyttelyn pystytyksessä ja purkamisessa. Työntekijöiden tiimi innostui monipuolisesta poikkitaiteellisesta projektista niin paljon, että Finlaysonin kirkon seinät saavat jatkossakin täyttyä lasten taiteesta. Loppuhuipennuksena ryhmä kävi katsomassa valmista taidenäyttelyä. Lopuksi taideteokset maalattiin vesiväreillä. Eräs osasi jopa ihmetellä, missä on enkeli Mikaelin miekka. Kyseisenä kerhopäivänä retkelle lähti seitsemän lasta. Ilo ja toivo näkyivät lasten taiteessa Muutamia kertoja Marin apuna taidetuokiota vetämässä oli nukkeasetelmia kertomusalttareille rakentavan tiimin työntekijöitä. 41 IDEAT ta halusivat tarjota harvinaisen mahdollisuuden ryhmälleen ja he varasivat Marilta vierailuajan. Musiikin ja käsillä tehtävän taiteilun yhdistävä voima näkyi lasten ilossa ja innokkuudessa. – Me aikuiset opimme sen, että pitempikestoinenkin projekti voi innostaa lapsia
Tämä vastavuoroisuutta painottava elämänohje löytyy lähes kaikkien uskontojen ja katsomusten perinteestä. Sen pohtiminen voi yhdistää eri katsomuksia edustavia ihmisiä. 42 IDEAT TEKSTI Anita Ahtiainen KUVITUS Shutterstock KULTAINEN SÄÄNTÖ Kultainen sääntö yhdistää 5.4. vietetään kansainvälistä kultaisen säännön päivää. Vaikka kultaista sääntöä on myös kritisoitu, eikä sillä voi ratkaista kaikkia maailman moraalisia ongelmia, se on hyvä lähtökohta oikean ja väärän pohdintaan. Tässä muutama vinkki työstämiseen varhaiskasvatusikäisten ja pienten koululaisten kanssa. 42 IDEAT
Mitä hyvää voit tehdä itsellesi. Seurakunnan toiminnassa sen voi siihen lisätä. On hyvä tutustua kirjassa esitettävään työskentelyyn kokonaisuudessaan. Kultainen sääntö korteilla Tarvikkeet: kultainen sääntö -kortit, kullanvärinen rasia, taidetarvikkeita Tulosta kortit ja laita ne kullanväriseen rasiaan yhdessä pienen peilin kanssa. Kultainen sääntö -työskentelyyn sopii myös Päkän ja Pulmun vinkkien s.9 Leikki lahjan antaminen ja saaminen työskentely. Kultainen sääntö Forum-teatterina Forum-teatterissa etsitään draaman avulla keinoja toimia hankalissa tilanteissa. Pohtikaa onnistumista. huopakankaasta leikattu ympyrä, jonka reunoihin on tehty reikiä siten, että siihen voi punoa narun, jolla kankaan saa kurottua kiinni pussukaksi. 7 on Jani Suurnäkin tarina ja vinkki nukketeatterina toteutetusta forum-teatterista. Osallistujat pääsevät pohtimaan ja eläytymään siihen, miten käsillä ilmaistaan yhteyttä, torjumista; autetaan ja vastaanotetaan apua. Kulta on todella arvokasta. Pyydä lapsia valitsemaan, missä järjestyksessä kortit luetaan. Tarpeen mukaan käydään keskustelua siitä, saiko kukin valittua juuri haluamansa vai pitivätkö useat samoista tavaroista. Siksi täällä voi olla jotain tosi kallisarvoista. Kultainen sääntö sopii hyvin ohjeeksi hankalan tilanteen ratkaisemiseen. LASTEN VIRSIÄ KULTAISEN SÄÄNNÖN HENGESSÄ: Valonsäde, Lasten virsi 118 Meitä on monenlaisia, Lasten virsi 120 Punainen mökki, Lasten virsi 137 Kultainen sääntö lattiakuvana Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa, Kaisa Aitlahti ymt, Lasten Keskus 2017 kirjassa on kultainen sääntö -työskentely, joka perustuu Raamatun teksteihin Matteuksen evankeliumi 7:12 ja Luukkaan evankeliumi 6:21. Miettikää, miten tarina jatkuu, jos sen henkilöt noudattavat kultaista sääntöä tai eivät noudata. Mietin, että mitä tässä laatikossa todella on. Pussukat kannattaa nimikoida. Lahjapakeitteina voi käyttää aarrepussukoita. Pyydä lapsia kuvaamaan, mitä maailmassa tapahtuu silloin, kun tätä ohjetta noudatetaan. Miettikää, oletteko nähneet samanalaisia jossain aiemmin. Mieti, mikä on sinulle helppo tapa auttaa muita. Jotkut taas ovat aineettomia. Tutki laatikkoa mietiskellen: ”Mietin, että mitähän täällä oikein on. Anna lasten valita mieluiset taidetarvikkeet: väriliidut, tussit, vesivärit vai muuta, mitä teillä on käytettävissään. Huomatkaa, että tässä on kyse ajatuksesta, joka on aika samanlainen eri korteissa. Olivatko valitut tavarat samoja kuin ensimmäisellä kerralla valitut. Katsotaanko?” Avaa laatikko ja levitä siellä olevat kortit osallistujien nähtäville. Mieti tilannetta, jossa sinua on autettu. Osasivatko kaverit valita oikein. Toisella kerralla lapset saavat tehtäväksi viedä kaverin pussukan päälle tavaran, josta tuo kaveri pitää. Jutelkaa lasten ajatusten ja kysymysten pohjalta siitä, mistä uskonnoissa ja katsomuksissa on kysymys. Pidätkö sinä saamastasi tavarasta. Mietin, että mikä on kallein asia, jonka tiedät.” Reagoi myönteisesti kaikkiin lasten ehdotuksiin. Kun on hyvä hetki työskentelylle, lapsia voi pyytää etsimään tilasta jotain todella arvokasta – arvokasta kuin kulta. Rasian voi tuoda yhteiseen tilaan jo ennen työskentelyä. Kultainen sääntö työskentelyssä pusseja voidaan käyttää niin, että lapset oppivat sekä kertomaan toisille, mistä pitävät, että muistamaan toisille mieluisia asioita. Lattiakuvassa ryhmä luo yhteisen symbolin, joka tässä työskentelyssä on käsi. Sovi lapsen kanssa, saako tarinan kertoa koko ryhmälle. Katsokaa korteissa olevia kuvia. Pitävätkö ihmiset aina samoista asioista. 43 IDEAT Aarrepussukka ja kultainen sääntö Seurakuntien varhaiskasvatuksen materiaalissa Päkän ja Pulmun vinkit, on esitelty aarrepussukka. Anna kullekin lapselle mahdollisuus kertoa, mistä he ovat pitäneet työskentelyssä ja mikä siinä heidän mielestään on kaikkein tärkeintä. Jotkut arvokkaat asiat ovat sellaisia, että ne voi ottaa käsiinsä. Tarjotkaa lapsille myös mahdollisuus tehdä itselle huoneentaulu kultaisesta säännöstä siinä muodossa kuin hän itse haluaa sen sanoittaa.. Ne ovat kallisarvoisia, vaikka niitä ei voi rahalla ostaa. Päkän ja Pulmun vinkeissä s. Jatka sitten: ”Nämä kaikki ovat arvokkaita asioita. Kun taideteokset ovat valmiita, ripustakaa ne kultaisen säännön näyttelyksi. Miten silloin toimitaan. Ratkottavat pulmat voit koota saduttamalla niin, että kirjoitat ylös kertomia tarinoita. Miltä tuntui, kun sait apua. Tarina lopetetaan kesken ongelman ja osallistujien annetaan esittää tai kertoa sille erilaisia loppuja. Tämä on kullanvärinen. Mikä antaa rohkeutta auttaa silloin, kun auttaminen tuntuu vaikealta. Jos kirjaa ei ole saatavilla, voit hyödyntää työskentelyn pohdintakysymyksiä lasten kanssa pohtiessasi. Kuinka voi tietää, mistä joku pitää. Se on esim. Työskentelyyn ei itsessään uskonnon harjoittamista, kuten rukousta. Anna sen jälkeen jokaiselle vuoro kertoa, oliko sisältö hänen mielestään arvokasta. Kun laatikko on löydetty, se tuodaan piirin keskelle. Entä millainen auttaminen on sinulle vaikeaa. Jokainen voi tehdä itselleen pussukan, pienimmät yhdessä oman aikuisen kanssa. Se on kallisarvoinen ajatus ja siksi monet ovat alkaneet kutsua sitä kultaiseksi säännöksi. Jos se herättää lasten huomioin, he voivat tutkia laatikon sisältöä omia aikojaan. Voit myös käyttää satuja ideoinnin pohjana. Pyydä lapsia valitsemaan eteensä levitetyn pussukan päälle itselleen mieluisa tavara tilasta ja kertomaan siitä
Auringonlämmin iho, silokallio. Makedan päivä Varhaiskasvatusikäisille suunnattu kestävän kehityksen oppimispeli, jossa tutustutaan kestävän kehityksen tavoitteisiin seuraamalla etiopialaisen lapsen päiväkotipäivää. Sisältää pelilaudan, 10 tehtäväkorttia, videon sekä peliohjeet. Leikkaa tai kopioi Nallukka talteen. Lapset oppivat, että he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen lähiympäristössään, mikä vahvistaa heidän toimijuuttaan ja aktiivisuuttaan ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistäjinä. Interpedia on lapsen oikeuksia ja suojelua kansainvälisesti edistävä asiantuntijajärjestö. 44 IDEAT Nallukka: LUONTOÄITINI Metsämekko puolukkapilkkuinen, reunassa sammalnauha. Heli Arvilommi – Kestävän kehityksen tehtävärata Tehtäväradalla kuljetaan maailman ympäri ja opitaan Agenda 2030 -tavoitteista eri maiden lasten tarinoiden kautta. Lataa Makedan päivä -oppimispeli ja tehtäväradan aineisto ilmaiseksi Interpedian sivustolta: https://interpedia.fi/kehitysyhteistyo/kouluille-ja-kasvattajille/globaalikasvatuksen-materiaalipankki/varhaiskasvatukseen/. Kaulalla solisee sininen silkkihuivi. Ennen tehtäväradan aloittamista lapset voivat katsoa videon kestävästä kehityksestä (3 min.). Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ymmärrystä globaalista maailmasta, lapsen oikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista jo varhaiskasvatusiästä lähtien. Suopursu tuoksuu, metsän hajuvesi. Rataan kuuluu yhdeksän rastia ja jokaiselle lapselle jaettava maailmankansalaisen passi, johon suoritetut rastit merkitään. Tehtäväradan tarinat ovat helposti samaistuttavia ja avaavat kestävän kehityksen tavoitteita ikätasolle sopivalla tavalla. Kuuntelen hiljaisuutta, kuulen satakieltä. KESTÄVÄ KEHITYS TUTUKSI LAPSILLE – Interpedian sivuilta ilmaiset globaalikasvatusmateriaalit varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen Materiaalit on tuotettu osana ulkoministeriön rahoittamaa kaksivuotista (2021–2022) globaalikasvatushanketta Varhaiskasvatuksesta maailmankansalaiseksi: Agenda 2030 ja lapsen oikeudet tutuksi päiväkodissa ja esikoulussa. Hanke edistää kestävän kehityksen tietoja ja taitoja päiväkodeissa ja esiopetuksessa. Hiukset lainehtivat kuunkeltaisina kaisloina, hattuna pilvenhattarainen
lut. Monessa perheessä mietitään palmusunnuntain lähestyessä, että mihin lapset voisivat mennä virpomaan. Lastenkirkko on Suomen ev. Hahmot ovat syntyneet lasten ideoista. LASTENKIRKKO Lastenkirkko.fi Sunnuntaisivut. Tutkimuspartiolaisten perheissä onkin nyt siis ilojen lisäksi haastetta pakolaisuudesta, sairauksista, avioeroista – siis oikeastaan kaikesta sellaisesta, mitä lapset päiväkodissa, koulussa ja kotonaan muutenkin kohtaavat. kirkon toimintaa. Tutkimuspartio ei kaihda hankalia aiheita Lastenkirkossa Päkä ja Pulmu toivottavat tervetulleiksi kaikkein pienimmätkin. Seurakunnilla on loistava mahdollisuus tuoda yhteen virpojat ja virpomisesta ilahtuvat. 45 IDEAT JÄNNITTÄVÄ, mutta turvallinen virpomisseikkailu Lastenkirkko haastaa järjestämään seurakunnissa mahdollisuuden virpoa ja tulla virvotuksi. Lapset ovat ilmaisseet toivovansa haastavien aiheiden käsittelyä. Aikuisilla on virpomisperinteestä mukavia muistoja, mutta ajatus siitä, että lapset menisivät soittamaan vieraiden ovikelloja, ei ehkä tunnu mukavalta. Virpomiseen kuuluu kuitenkin myös pieni jännitys ihan uusien ihmisten kohtaamisesta. Lastenkirkon kuvapankki tarjoaa iloisia kuvia kutsuihin ja mainoksiin liitettäväksi. Kerrotaan ihmisille, milloin kirkkoon tai muuhun seurakunnan tilaan saa tulla virpomaan. Lastenkirkon kertomuksia voi hyödyntää kunnan varhaiskasvatuksessa keskustelun herättäjänä. Eskarilaisille ja pienille koululaisille toimivat kavereina tutkimuspartiolaiset Ilona ja Taito, Reipas ja Toimi, Onni ja Toivo, Pilvi ja Tuuli
Koko tavallisen, arkisen elämän rikkaus avautuu rauhankasvatukseksi. Pienen lapsen rauha on konkretiaa. Naurunavassa nappirasia, keijukorvissa kyyhkyslakka. Onko minulla rauha ajatella, tuntea ja puhua. Välisoiton aikana jutellaan vaihtuvan parin kanssa siitä, kuinka unirauha/ruokarauha/oma rauha tällä hetkellä toteutuu ja mihin kaipaisi enemmän rauhaa. Onko minulla henkiset ja fyysiset rajat. Varhaiskasvatus on rauhan vaalimista itsessä ja lapsessa. Lapsella on lupa lepoon, leikkiin, vapaa-aikaan sekä taideja kulttuurielämään. Aikuisen tehtävä on tukea lasta kaikessa ja luoda toivoa. Osaanko myös levätä ja virkistyä. Se on ruokarauha, makujen ja yhteisten ruokahetkien opettelua. Se on leikkirauha, leikkitaitojen ikätasoista harjoittelua. Minä aikuinen annan turvaa tälle pienelle. Se on unirauha, aika turvalliselle levolle. Suukkosuussa salaisuus: rauhaa, rauhaa, oi ihanuus! Rauhankyyhky x 2 Valkoinen x 2 Lentää yllä taivaan x 2 Pilvien x 2 4–8-vuotiaat: Tämä melodia toimii kivasti kaanonina. Osaanko toteuttaa rauhaa itseni kanssa, ja näin tukea sitä myös ympärilläni. Harson heiluttelu ja laulaminen on aina mukavaa. 46 IDEAT. Me varhaiskasvattajat ja vanhemmat luomme normaaliutta, arkea ja rytmiä silloinkin, kun maailmalla kuohuu. Se on sylirauha, rakkauden ja turvan paikka. Empatiakyvyn vahvistaminen luo ymmärrystä ja viisautta koko elämään. elämään, turvaan, koulutukseen, terveydenhoitoon, tietoon ja ajatuksenvapauteen. Lapsen rauha on aikuisen rauhallisuudessa. Se on rauha saada olla juuri sellainen lapsi kuin on. 1–4-vuotiaat: Osataanko yksin tai aikuisen avustuksella etsiä valkoisia höyheniä huoneesta ja tuoda niitä ison kankaan päälle. Samalla kun opettelen itse elämänmittaisesti ihmisyyttä, opetan sitä eteenpäin. Sen mukaan jokaisella lapsella on oikeus mm. Lasta tulee suojella pahalta. Villivarpaissa vadelmatarha, silkkisormissa satumetsä. Lapset nauttivat kaanonista laulun opittuaan. Tavallinen elämä on parasta rauhankasvatusta – sitä, kuinka lohdutan, kuinka asetan rajoja, kuinka tulen tunteitteni kanssa toimeen. Rauhankyyhky Sävel: Jaakko kulta Rauhaa, rauhaa, oi ihanuus ropsutellaan vauvan varpaita ropsutellaan vauvan sormia painetaan kevyesti navasta sivellään kevyesti korvia kierretään sormella vauvan suuta nostetaan vauva korkealle ilmaan Laula-leiki-liiku-palstasta vastaa musiikkikouluttaja Riikka Jäntti, joka työskentelee sekä LNK:ssa että STEP-koulutuksessa. LAULA – LEIKI – LIIKU Rauhan huiskutus Rauha. Sota ei ole pienen lapsen kokoinen asia. Kaanon on helppo tapa lähestyä moniäänistä laulamista. Onko minulla aikuisella rauha kotonani, työpaikallani, mielessäni, kehossani, läheisteni kanssa. 46 IDEAT TEKSTI & LORUT JA IDEAT Eeva-Maria Kaarela Essi on espoolainen seurakunnan muskariopettaja ja kahden kirsukuonon mummi. Vauvamuskarilaiset: Aikuiset lennättävät vauvoja laulun tahtiin vapaasti. 196 maata on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta
. Sivelen kultani kylkiä, levollisia unia elämääsi. . . . Sivelen kultani selkää, tukea ja turvaa elämääsi. . ?. . Helpot kantelesoinnut: Helpot ukulelesoinnut: 1. . Voisiko tämä olla sellainen. . . . . kut huis ki kaik pu set, pu ja vat ra O haa, rau haa, 1.Rau I V V IV I V IV I D A A Em D D A Em D Yksinkertaisia rauha-teemaisia lauluja pienille lapsille on melko vähän. . rivi I D säv. . Sivelen kultani massua, maistuvaa ruokaa elämääsi. . • MARAKASSIT: alkuja loppuosat huiskutellaan, väliosat soitellaan • HUIVIT: alkuja loppuosat heilutellen rauhallisesti, väliosat huivia ravistellen • LAATAT D JA A: alkuja loppuosat laattaa soitellen, väliosat lattiaa Sivelen kultaani Sivelen kultani korvaa, kauniita sanoja elämääsi. Musiikiksi sopii esim. . . Kevätrauhan julistus Linnuille pesimisrauha, lapsille leikkimisrauha, mopoille päristysrauha, ja jätskille jättiläiskauha! 47 IDEAT. ja san. rivi V A tai A7 3. 2. . Sivelen kultani päätä, rauhaa ja rakkautta elämääsi. ::,: Rauhaa, rauhaa, kukat kuiskuttaa. . . ???. kut huis ki kaik haa, rau haa, Rau set. . rivi I D 2. taa. ?. . . . Rauhaa, rauhaa, kukat kuiskuttaa. . . . i loi nut pen hun kar taa. . Sivelen kultani jalkoja, suojattuja polkuja elämääsi. Rauhaa, rauhaa, kukat kuiskuttaa. . . . Eeva-Maria Kaarela Rauhan huiskutus, kukkien kuiskutus 5 3 ?. . . . Arvo Pärtin Spiegel im Spiegel. :,: Lintuset ja perhoset, leppäkertut pikkuiset. . 47 IDEAT Rauhan huiskutus, kukkien kuiskutus 2. Rauhoittumislorun aikana sivellään lasta sanojen mukaan pehmeällä sudilla. . . :,: Rauhaa, rauhaa kukat kuiskuttaa:,: Lintuset ja perhoset, leppäkertut pikkuiset.
• visertävän linnun • pupujussin • kukon tai jonkin muun sopivan käsinuken tai pehmolelun. Siitä kerrotaan Raamattu-kirjassa. Etsitään lasten kanssa munia, joista paljastuu pääsiäiskertomus. Toteutus on katsottavissa myös Youtubesta. Seikkailun aluksi lauletaan keväinen laulu auringosta. Tänään se kertomus on piilotettu pääsiäismuniin tänne päiväkotiin. Pääsiäispupu (tai kukko, tipu tms.) kutsuu lapsia mukaan seikkailuun. Kirkkomuskari 2 -kirjan s. Ii-ii-ihanaa, ii-ii-ihanaa, aurinko paistaa kaikille… Haa-haa-hauskaa on, haa-haa-hauskaa on, aurinko paistaa kaikille… Lää-lää-lämmittää, lää-lää-lämmittää, aurinko paistaa kaikille… Pääsiäispupu kysyy lapsilta: Tiedättekö lapset, miksi kristityt viettävät pääsiäistä. Munien sisällä on pääsiäisestä kertovia asioita. Lähdetään etsimään vihreää munaa. Kävellään niin kuin aasit! TARVITSET • kankaita • neljä isoa styroksitai pahvimunaa, jotka on maalattu tai päällystetty pääsiäisen väreillä: vihreä, violetti, musta ja valkoinen. 48 IDEAT HYVIÄ HETKIÄ Pääsiäismunaseikkailu päiväkodissa TEKSTI & KUVAT Henna Ahrikkala Kun päiväkodissa halutaan tutustua kristilliseen pääsiäiseen, voidaan lähteä vaikkapa pääsiäismunaseikkailulle. 118 Aa-aa-aurinko, aa-aa-aurinko, aurinko paistaa kaikille, aurinko paistaa kaikille. Piilota munat seikkailureitin varrelle
Violetti muna violetilla kankaalla: munasta löytyy leipä, rypäleitä, astioita. Pääsiäisenä laulan näin: on ilo tullut kyliin kaikkiin. Seikkailun päätteeksi lauletaan Pääsiäisenä laulan näin, 1. Musta muna mustalla kankaalla: munasta löytyy risti ja viisi punaista ruusunkukkaa. Valkoinen muna valkoisella ja keltaisella kankaalla: munasta löytyy esimerkiksi kukkia, enkeli, tipuja ja ruohoa. Seuraava päivä, pitkäperjantai, on surun ja mustan värin päivä. Raamatussa kerrotaan, että pääsiäisaamuna kivi oli vieritetty pois ja hauta oli tyhjä. Vivaldin Kevät.. Heidän mielestään Jeesus pilkkasi Jumalaa ja oli liian suosittu ihmisten keskuudessa. Pääsiäispupu kertoo: Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon. Siihen aikaan oli tapana haudata kuolleet kallioluolaan ja Jeesuksen hautaluolan suulle vieritettiin suuri kivi. Taustalla soi surullista musiikkia, esim. Suru iloksi vaihtunut on. Siellä Jeesuksen vihamiehet ottivat Jeesuksen kiinni ja veivät hänet pois. (Anna lasten kertoa.) Kiirastorstaina pääsiäisviikolla monet kristityt kokoontuvat kirkkoon juhla-aterialle, johon kuuluu leipää ja viiniä. Albinonin Adagio. Linnun jaloissa on lappu: etsi valkoinen muna. Tämän takia kristityt ovat viettäneet pääsiäistä joka vuosi jo 2000 vuoden ajan. Siksi taputan näin, siksi taputan näin. Ehtoollisella kristityt muistelevat ateriaa, jonka Jeesus ja ystävät nauttivat tänä päivänä. Palmusunnuntai on saanut nimensä raamatunkertomuksesta, jossa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemin kaupunkiin. Mitä sinä haluat syödä, kun on juhlat. Kristityt muistelevat tänä päivänä sitä, miten Jeesus kuoli. Ystävät olivat hurjan iloisia, kun he saivat taas olla Jeesuksen kanssa. Jeesuksen ystävät olivat hyvin surullisia, kun Jeesus oli kuollut. Huomataan, että oksassa on lappu, jossa lukee: etsi violetti muna. Pitkän pimeän talven jälkeen kevätaurinko lämmittää ja valaisee. Aterialla Jeesus antoi ystävilleen leipää ja viiniä ja pyysi heitä kokoontumaan juhla-aterialle myös sitten, kun hän ei olisi enää heidän luonaan. Toivon sulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä. säkeistö, Kirkkomuskari 3, s. Jerusalemissa vietettiin juutalaisten pääsiäisjuhlaa. Siksi he halusivat päästä Jeesuksesta eroon. Hetken hiljaisuuden päästä lintu visertää. Enkeli kertoi ystäville, että Jeesus oli voittanut kuoleman. Lautasella on lappu: etsi musta muna. Kertokaapa lapset, miltä suru tuntuu. Pääsiäispupu: Aterian jälkeen Jeesus ja ystävät menivät ulos. Me täällä Suomessa taitamme pajunoksia ja virvomme eli tervehdimme niillä toisiamme. 123 Pääsiäisenä laulan näin: on ilo tullut kaupunkiin. Ihmiset taittoivat palmupuun oksia ja tervehtivät Jeesusta heiluttamalla oksia. Taustalla soi iloista musiikkia, esim. Uusi kasvu pääsee alkamaan. Kun pienen kuivan siemenen laittaa multaan ja se saa vettä ja valoa, siitä kasvaa vihreä ruohikko. 49 IDEAT Vihreä muna vihreällä kankaalla: munasta löytyy virpomisoksa ja aasi. Pääsiäispupu: Mikä tekee sinut oikein iloiseksi. Minäpä virvon nyt teidät! Minä virvon vitsasella, varvon pajun oksasella. Suru oli vaihtunut iloksi. Pääsiäispupu: Loruillaan yhdessä! Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat jakoi, tulkaapa lapset syömään. Juhlaan kuuluu tietysti juhla-ateria. Pääsiäismunan sisältä voi löytyä jotain hauskaa ja jännittävää. Se oli pääsiäisen suuri yllätys. Aterian nimi on ehtoollinen. Pääsiäisen juhlaan kuuluu kaikenlaisia yllätyksiä ja uuden elämän alkuja
Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Kuuntelen, kuulen sen, viestin iloisen: Valo voittaa pimeyden! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Katselen, näen sen, värien kirkkauden. Hipaisen, tunnen sen, kosketuksen pehmeyden. Lipaisen, maistan sen, maun pääsiäisen. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Nuuhkaisen, haistan sen, tuoksun keväisen. Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus
51 IDEAT
Se sopii myös seurakunnan kevätlahjaksi toiminnassa mukana oleville lapsille. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Lastenkirkon Päkä jatkaa puuhailujen parissa. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Uudessa puuhakirjassa ihmetellään kasteen lahjaa monipuolisin puuhin; leikkien, värittäen, piirtäen, tarinoin. Päkän puuhat kaste on mainio lahja kasteperheen isommille sisaruksille tai vähän vanhempana kastettavalle. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa pääsiäisen sanoman äärelle. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KAISA RAITTILA, JOHANNA NORDBLAD (KUV.) Päkän puuhat pääsiäinen KAISA RAITTILA, JOHANNA NORDBLAD (KUV.) Päkän puuhat kaste Upouusi puuhakirja Lastenkirkon loistavilta tekijöiltä! Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. ISBN 9789523543812 Hinta 6,11 ISBN 9789523546462 Hinta 6,11 Pääsiäinen Leikkiä ja puuhaa! 6,11€ Väritä, piirrä ja tarinoi! 6,11€ Pääsiäistervehdykseksi seurakunnan lapsille!