1 TEEMA 2 2024 Pääsiäisen tunteet USKONNONVAPAUS KUULUU LAPSELLE HENKILÖKOHTAISESTI Kulttuuriset kertomukset osana varhaiskasvatusta
Toisaalta näkymättömänä perintönä voi saada myös paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista. Täysillä tyttö on kokeneen lastenpsykiatrin ja psykoterapeutin teos tyttöyden voimasta ja tyttöjen kasvun haasteista. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi AINO JUUSOLA Taakka vai turva. Oletko saanut suvultasi mallin yksin pärjäämisestä vai toisiin tukeutumisesta. Se kannustaa vanhempia ja tytön läheisiä huomaamaan omien uskomustensa ja totunnaisten tapojen merkityksen tytön kasvulle ja identiteetille. Kirja tarjoaa konkreettisia keinoja tyttöjen itsetunnon, rohkeuden ja oman äänen tukemiseen. — Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta Minkälaista tarinaa itsestäsi kannat mukanasi. Emme ole historiamme vankeja, vaan voimme kirjoittaa tarinamme uudelleen, löytää sisäisen turvan ja myötätunnon. ISBN 9789523545267 Hinta 33,90 Konkreettisia keinoja 33,90 € UUTUUS! UUTUUS! Mikä on sinun tarinasi. Kun tulemme tietoiseksi näistä tarinoista, tunteista ja malleista, voimme pohtia mitä haluamme säilyttää, mitä muuttaa ja mistä päästää irti. Entä millainen on sukusi ja perheesi tarina ja miten se elää sinussa. Kirjoittaja auttaa hahmottamaan tyttöjen psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksiä ja niitä ristiriitaisia odotuksia, joita moni tyttö nykypäivänä kohtaa. ISBN 9789523546554 Hinta 32,90 RIIKKA RIIHONEN Täysillä tyttö — Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää Tytöistä on moneksi, mutta tyttöjen elämää rajoittavat yhä monet normit ja kapeat asenteet. Onko sinua kuvattu pienenä ujoksi ja araksi tai villiksi ja hankalaksi. Aino Juusola kutsuu teoksessaan sanallistamaan näitä usein tiedostamattomiakin suhtautumistapoja, uskomuksia ja toimintamalleja. 32,90 €. Etenkin murrosikäiset tytöt voivat henkisesti huolestuttavan pahoin. Mukana on tietoa myös mielen oireista ja siitä, miten vanhempi voi tukea tyttöä vaikeuksissa. Sukupolvelta toiselle kantautuu itseymmärrykseemme monesti paljon sellaista, joka ei palvele meitä tänä päivänä kuluttavia tunteita ja rajoittavia toiminnan tapoja
Entä millainen on sukusi ja perheesi tarina ja miten se elää sinussa. Mukana on tietoa myös mielen oireista ja siitä, miten vanhempi voi tukea tyttöä vaikeuksissa. Oletko saanut suvultasi mallin yksin pärjäämisestä vai toisiin tukeutumisesta. — Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta Minkälaista tarinaa itsestäsi kannat mukanasi. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi AINO JUUSOLA Taakka vai turva. Se kannustaa vanhempia ja tytön läheisiä huomaamaan omien uskomustensa ja totunnaisten tapojen merkityksen tytön kasvulle ja identiteetille. ISBN 9789523545267 Hinta 33,90 Konkreettisia keinoja 33,90 € UUTUUS! UUTUUS! Mikä on sinun tarinasi. Keksin myös itse tarinoita ja kertomuksia. Aada tykkää monenlaisista tarinoista ja kertomuksista. Teen papereista vihkoja, joihin tarinoita sitten kirjoitetaan. Onko sinua kuvattu pienenä ujoksi ja araksi tai villiksi ja hankalaksi. Kirjoittaja auttaa hahmottamaan tyttöjen psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksiä ja niitä ristiriitaisia odotuksia, joita moni tyttö nykypäivänä kohtaa. Kun tulemme tietoiseksi näistä tarinoista, tunteista ja malleista, voimme pohtia mitä haluamme säilyttää, mitä muuttaa ja mistä päästää irti. Sukupolvelta toiselle kantautuu itseymmärrykseemme monesti paljon sellaista, joka ei palvele meitä tänä päivänä kuluttavia tunteita ja rajoittavia toiminnan tapoja. Olen tehnyt myös oman vitsikirjan.” TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Helsinkiläinen Aada on valloittava 6-vuotias eskarilainen. ISBN 9789523546554 Hinta 32,90 RIIKKA RIIHONEN Täysillä tyttö — Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää Tytöistä on moneksi, mutta tyttöjen elämää rajoittavat yhä monet normit ja kapeat asenteet. Osaan jo lukea ja kirjoittaa joitain helppoja sanoja. Aino Juusola kutsuu teoksessaan sanallistamaan näitä usein tiedostamattomiakin suhtautumistapoja, uskomuksia ja toimintamalleja. Toisaalta näkymättömänä perintönä voi saada myös paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista. Etenkin murrosikäiset tytöt voivat henkisesti huolestuttavan pahoin. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Yleensä meillä luetaan iltaisin. Kirja tarjoaa konkreettisia keinoja tyttöjen itsetunnon, rohkeuden ja oman äänen tukemiseen. Emme ole historiamme vankeja, vaan voimme kirjoittaa tarinamme uudelleen, löytää sisäisen turvan ja myötätunnon. Joskus keksimme niitä yhdessä äidin kanssa, ja äiti auttaa kirjoittamaan niitä. 32,90 €. Täysillä tyttö on kokeneen lastenpsykiatrin ja psykoterapeutin teos tyttöyden voimasta ja tyttöjen kasvun haasteista
Se on myös tarina tunteista ja ystävyydestä. 4 TEEMA PIKI PIIRROSKUVAT Katri Kirkkopelto TEKSTI Katariina Elomaa, Tiina Haapsalo ja Marjo Suominen KUVA Marjo Suominen Piki tarttuu älylaitteeseen “Piki ja Villi vekotin -kuvakirjassa Piki on saanut ensimmäisen oman puhelimensa. Kaveriporukassa löydetään jännittävä peli pelattavaksi. Tarinoiden kautta lapsi saa käsityksen siitä, miten toimitaan oikein kaveriporukassa ja herätellään vastuuta omasta käyttäytymisestä ja sen seurauksista”, Haapsalo sanoo. Tarinat mahdollistavat eettiset pohdinnat ”PIKI-toimintamallin tavoitteena on kehittää kuvakirjan, dialogisten kysymysten ja harjoitusten avulla lasten eettistä ajattelua. tää uutuuskirjan juonen varhaiskasvatuksen kouluttaja Tiina Haapsalo. Tämän huomattuaan Piki haluaisi tehdä toisin – olla kaverina Viirulle, jolla ei ollut omaa älylaitetta”, tiivisTänä vuonna ilmestynyt Piki ja Villi vekotin -kuvakirja on ajankohtaiseen tarina älylaitteen kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kaveriporukassa. Pelin seuraaminen ja opettelu kiehtoo kaikkia yhdessä ja saa aikaan jopa kilpailua. ”Lapset tunnistavat herkästi aikuisten välillä vallitsevan ilmapiirin sekä asenteet, joita aikuisilla toisiaan kohtaan on. Kuvakirja on osa PIKI-toimintamallia, jonka avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista kotona ja varhaiskasvatuksen ryhmissä. Kaveriporukassa on kuitenkin yksi, jolla ei ole omaa kännykkää eikä mahdollisuutta pysyä pelissä mukana. Hän on yksi PIKI-toimintamallin kehittäjistä. PIKI-tarinat ohjaavat ja vahvistavat lasten kasvua ystävyyteen ja vastuuseen. Kuka selviäisi pelin voittajana. Kiusaamisen vastainen työ alkaakin yhteisön jokaisen jäsenen – niin aikuisten kuin lasten – pyrkimyksestä keskinäiseen hyväntahtoisuuteen.”
Ihmisellä on synnynnäinen taipumus hyväntahtoisuuteen. Kyky tuntea myötätuntoa sekä muita että itseä kohtaan on perustana tasapainoiselINFO le sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Näin toimimalla aikuinen antaa myös hyvän esimerkin lapsille hyväksyvästä ja tasa-arvoisesta vuorovaikutuksesta toisten kanssa.” Lukuhetki pedagogisena kohtaamisen tilana ”Pikin ytimessä on tarina, kuva ja kohtaaminen. ”On tärkeää päästä näkemään, ettei käytös aina kerro tekijänsä tarkoituksesta. Piki on ollut vuorollaan sosiaalisissa tilanteissa niin kiusattuna, puolustajana kuin viimeisessä kuvakirjassa myös osana kiusaamisporukkaa”, Elomaa korostaa. ”Koska digitaalisuus on tuonut uudenlaisen ympäristön ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisen kohtaamisen taitoja täytyy opettaa vielä enemmän kuin aiemmin”, Elomaa sanoo. Tuolloin julkaistiin KT Laura Revon tutkimuksesta tieteellisen pohjansa saaneet ensimmäiset PIKI-materiaalit: kuvakirja sekä ohjaajan opas. Kuvittaja, kirjailija ja kuvataiteilija Katri Kirkkopelto loi suurisilmäisen ja hellyttävän, helposti samaistuttavan Piki-hahmon, joka sarjan kuvakirjoissa kohtaa vertaisryhmässä toimimisen iloja ja vaikeuksia – kaikkea sitä, mihin lapsi itsekin törmää harjoitellessaan yhdessä olemisen taitoja. Voit kuunnella PIKI-podcasteja Spotifyssa (gr-koodi) ja Soundcloudissa https://on.soundcloud.com/YiXCY Seuraa somessa www.lastenjanuortenkeskus.fi/ piki-toiminta PIKI-uutuudet: Piki ja villi vekotin -kuvakirja Villi juttu -toimintamateriaali Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin Piki-kuvakirjoihin ja -oppaisiin: www.lastenkeskus.fi PIKI-toimintamalli on ollut varhaiskasvatuksen ammattilaisten käytössä ympäri Suomea vuodesta 2016 alkaen. Käytös ei aina kerro tekijänsä tarkoituksesta. Lasten oma ja yhteinen hyvinvointi kasvaa välittämisen kautta. 5 TEEMA Lapsella on tarve tulla välitetyksi ja osoittaa välittämistä myös muille. Myös Piki on ollut vuorollaan sosiaalisissa tilanteissa niin kiusattuna, puolustajana kuin viimeisessä kuvakirjassa myös osana kiusaamisporukkaa. Kertomuksen sisällä voi eläytyä hahmoihin, ymmärtää heidän tekojaan sekä tunteita tekojen takana. Sensitiivisesti toimiva aikuinen kohtelee jokaista lasta tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti ja näkee hänet arvokkaana yksilönä. ”Aikuisen oman itsesäätelyn merkitys digilaitteiden käyttäjänä korostuu yhtäältä oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, toisaalta taas lapsille annettavan esimerkin vuoksi.” Reaaliajassa tapahtuva läsnäolo, hyväksyvä katse ja lempeä kosketus sekä luettujen tarinoiden tarjoama turvallinen maailma ovat parasta tunnetaitokasvatusta, jota voimme kasvattajina lapsille antaa. ”Toimivassa ja turvallisessa vertaisryhmässä yksikään lapsi ei joudu kokemaan syrjään jäämistä ja hylkäämistä. Tämä ei ainoastaan rakenna lapsen ryhmässä työskentelyntaitoja, vaan myös vahvistaa heidän kykyään ymmärtää ja tulkita monenlaisia näkökulmia. Katariina Elomaa (vas.) ja Tiina Haapsalo ovat PIKI-toimintamallin kehittäjiä ja kouluttajia.. ”Pedagogisesti lukuhetki sisältää mahdollisuuksia ryhmän dynamiikan rakentamiseen ja yksilönä uusien tunteiden kokemiseen. Yhdessä lukeminen ja jakaminen rakentaa elämäntaitoja, kuten empatiaa ja itsesäätelyä.” Piki-tarinoiden hahmot, joilla on erilaisia taustoja ja kokemuksia, tarjoavat lapsille mahdollisuuksia asettua eri tilanteissa toisen asemaan. Yhteiset lukuhetket kehittävät lasten vuorovaikutustaitoja. Tarina kutsuu kuuntelemaan, kuvat puhuvat myös heille, joita sanojen sisältö ei vielä tavoita. Yhteinen ääneen lukemisen hetki on mahdollisuus pysähtymiseen ja kohtaamiseen”, sanoo PIKI-toimintamallin kehittäjä, varhaiskasvatuksenopettaja ja kouluttaja Katariina Elomaa. Keskustelut tarinoiden tapahtumista, hahmojen toiminnasta ja motiiveista opettavat lapsia kuuntelemaan, odottamaan vuoroaan ja sanoittamaan omia ajatuksiaan
6 TEEMA 19 Tekijät Pikkuteatteri Hupsis 22 Tekijät Katsomusdialogia Rovaniemellä 24 Tekijät Lapset ja pääsiäinen eri kirkkokunnissa 27 Nallukka 28 Osallistu 29 7 kysymystä Uskonnonvapaus kuuluu lapselle henkilökohtaisesti 32 Papin päiväkirjasta Hyvää yötä, onni myötä ja muita katsomuksia TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Piki tarttuu älylaitteeseen 7 Pääkirjoitus Millaisista kertomuksista sinä olet rakentunut. 8 Teema Kulttuuriset kertomukset osana katsomuskasvatusta 13 Kurkistuksia 14 Teema Elämän merkitys kirkastuu kriiseissä 33 Luovat lapset Tiput ja puput 36 Pääsiäinen Pääsiäisen monet tunteet 39 Sanataide Kirjallisuuslähtöinen sanataide 42 Lastenkirkko 45 Kirjahylly 46 Laula – leiki – liiku Iloa ja tukea 48 Laula – leiki – liiku Perinneleikkejä 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 29 19 TÄSSÄ NUMEROSSA: Kulttuuriset kertomukset 33
Millaisista kertomuksista sinä olet rakentunut. Keränen-Pantsu muistuttaa, että Suomi on monikatsomuksellinen maa, joka moninaistuu entisestään. Löydettyään itselleen kodin seitsemän ystävänsä luota, myös oma oloni helpottui. On jännittävää huomata, miten samat asiat sadussa edelleen resonoivat itsessäni eri aikoina. Varhaiskasvattajan on tärkeää tiedostaa, millaisista kertomuksista hän itse rakentuu. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Kirkko Helsingissä / Rami Lappalainen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 2 2024 Ulla Huhtinen Kehitysjohtaja, viestintä ja varainhankinta Lasten ja nuorten keskus Mikä oli sinun mielisatusi tai kertomuksesi lapsena. Yhdysvaltalainen psykologi ja narratiivisen ajatteluteorian kehittäjä Jerome Bruner on sanonut: “Elämä jäljittelee tarinaa, tarina jäljittelee elämää.” Kertomusten avulla lapselle tarjoutuu mahdollisuus jäsentää minäkuvaansa, ympärillä olevaa maailmaa sekä tutustua elämän ja kulttuurien moninaisuuteen. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti Päivi Aumala • Tiina Hänninen Riikka Jäntti • Minna Kaihlanen Taina Karvonen • Marjukka Luoma Johanna Mantere • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Vaikutuin jo lapsena, miten taitavasti Lumikki kohtasi yrmeän Jörön, rauhoitti energistä Vilkasta ja kannusti lempeydellä vetäytyvää Ujoa. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Muistan, miten kipeältä tuntui, kun pienenä oman äitinsä menettänyt Lumikki joutui äitipuolensa vihan kohteeksi ja karkoitetuksi metsään, pois läheistensä luota. Tämän numeron teemana on “Kulttuuriset kertomukset”. Näille kertomuksille on ominaista, että ne siirtyvät sukupolvelta toiselle. Minun oli Lumikki. Kulttuuriset kertomukset tukevat oman kulttuurisen identiteetin rakentumista tarjoten samalla ympäristön oppia moninaisuudesta ja sen rikkaudesta. Käsillä oleva lehti tarjoaa myös tietoa lapsen uskonnonvapaudesta sekä ideoita pääsiäisen aikaan ja kasvatusdialogin vahvistamiseen. Dosentti Suvi-Maria Saarelainen muistuttaa, ettei ketään saisi jättää näiden pohdintojen keskelle yksin. Saarelainen huomauttaa, että lasten eksistentiaalista pohdintaa tuetaan Suomessa vielä varsin vähän. Tarina rohkaisee luottamaan hyvän voittoon. Kasvatustieteen tohtori Raili Keränen-Pantsu avaa väitöskirjansa pohjalta kulttuurisia kertomuksia osana suomalaista katsomuskasvatusta. Kaltoinkohdelluksi tuleminen ei vienyt Lumikilta hyvyyttä hänen kohdatessaan muita ihmisiä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/24 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/24 mukana 8. Kerronta rikastuttaa mielikuvitusta ja vuorovaikutusta sekä opettaa tunteiden käsittelyssä. Lehden toinen teema-artikkeli, “Elämän merkitys kirkastuu kriiseissä” käsittelee eksistentiaalisen hyvinvoinnin tutkimuksen viitekehyksessä sitä, miten elämän murroskohtien ja kriisien keskellä heräämme usein pohtimaan eksistentiaalisia kysymyksiä. Toivon, että lehti rohkaisee pohtimaan, millaiset kulttuuriset kertomukset ovat määritelleet omaa ymmärrystäsi itsestäsi tai suhdettasi erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin.. Varhaiskasvatuksessa voidaan aktiivisesti kertoa erilaisista tavoista olla ja elää
Keränen-Pantsun kotona lapsille luetaan tarinoita klassikoista nykykirjallisuuteen. Kulttuuristen kertomusten varanto Kertomuksen äärellä olemiseen liittyy paljon muutakin kuin itse tarina. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen KUVITUS Shutterstock KULTTUURISET KERTOMUKSET OSANA KATSOMUSKASVATUSTA TEEMA Opettajia kouluttaessaan Raili Keränen-Pantsu oli yhtäkkiä tilanteessa, missä opettajat alkoivat kesken kerrontaprosessin keskustella hyvin henkilökohtaisistakin aiheista, kuten oman lapsensa kuolemasta. Alle kouluikäisten lasten ryhmissä yllätyin siitä syvällisyydestä, millä tasolla pienetkin lapset pystyvät pohtimaan asioita, miten kertomus imaisee heidät mukaansa, ja miten vahvasti he pohtivat asioita sekä oman elämänsä että kertomusten kautta. – Hyvin pienetkin lapset pohtivat eettisiä ja eksistentiaalisia kysymyksiä kuten elämän tarkoitusta tai omaa paikkaansa maailmassa. Voidaan olla lähekkäin, pohtia ja ihmetellä yhdessä teemoja, joita tarina herättää. – Espanjassa lapset saavat joululahjat kolmen kuninkaan tuomina vasta loppiaisena. Keränen-Pantsu on joutunut miettimään, millaisia kulttuurisia traditioita hän haluaa siirtää omille lapsilleen. – On erittäin tärkeää tarjota lapsille monia erilaisia tapoja elää hyvää elämää ja löytää oma tapansa olla osa yhteisöä. – Ajattelen, että mitä laajempi kertomusvaranto on, sitä parempi mahdollisuus lapsilla ja nuorilla on löytää itsensä ja paikkansa tässä maailmassa. – Minua alkoi kiinnostaa prosessit, mitä tuossa tilanteessa tapahtui, ja miksi ihmiset ovat ikiaikaisten kertomusten äärellä valmiita jakamaan vieraille ihmisille vaikeinakin koettuja asioita. Hurjat tarinat Ihminen on tarinoita kertova olento. Viime vuonna hyväksytyssä väitöskirjassaan hän on käsitellyt kertomuksellisuutta ja kertomusten kautta oppimista, sekä mitä ne kertovat ihmisen omasta katsomuksesta ja identiteetistä. Hän on erityisen viehättynyt perinteisin kansansatuihin, joissa esimerkiksi viekas kettu ja vähän hölmö karhu ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 8 TEEMA Kasvatustieteen tohtori Raili Keränen-Pantsu on tutkinut väitöskirjassaan kulttuurisia kertomuksia osana suomalaista katsomuskasvatusta. Espanjassa pariin kertaan asuneella perheellä on ollut käytännönläheinenkin tarve käsitellä erilaisia joulutraditioita. – Olen käyttänyt erilaisia kerronnan pedagogisia lähestymistapoja lasten ja aikuisten kanssa. Niiden kautta voi käsitellä arvoja ja sosiaalista kanssakäymistä, millaisia suhteita toisiin ihmisiin rakennetaan. Meillä onkin jouluisin seimiasetelmissa aina mukana myös kolme idän tietäjää. Usein ajatellaan, etteivät alle kouluikäiset lapset ole vielä tiedollisesti tarpeeksi kypsiä ymmärtääkseen moniulotteisia kertomuksia. – Yhteiset lukuja kerrontahetket rakentavat yhteyttä ja vahvoja muistoja. Keränen-Pantsu on huolissaan, että kuva tavoittelemisen arvoisesta elämästä kapenee koko ajan. Väitöskirjassaan hän käsittelee muun muassa kulttuuristen kertomusten varantoa, joiden pohjalta voi hahmottaa elämää ja tehdä valintoja. – Suomalaisessa traditiossa on paljon eläinsatuja, joissa eläimet edustavat ihmisten arkkityyppejä. Tavoittelemisen arvoisen tulevaisuuden ei tulisi rakentua pelkästään rahan ja materiaalisen hyvinvoinnin ympärille. Tarinalla on jotain meidän syviin rakenteisiin menevää, muuten tarinoiden kertominen ei olisi säilynyt tuhansia vuosia osana ihmislajin ominaispiirteitä.. Hän on kehittänyt myös laajempaa teoreettista ymmärrystä narratiivisesta oppimisesta sekä kerronnallisuudesta. Joulun aikana perheen lapsille on luettu eri uskontojen joulukertomuksia. Keränen-Pantsu halusi tutkia tilanteeseen liittyviä ilmiöitä tarkemmin
9 TEEMA RAILI KERÄNEN-PANTSU • KT, luokanopettaja, aineenopettaja uskonto • Toiminut OPH:n hankkeissa ja OPS –työssä • STEP-koulutuksen täydennyskouluttaja • Väitöskirja 2023, Stories that shape our world: Cultural narratives in Finnish worldview education Kun joku kysyy, mitä teit eilen tai mitä tapahtui matkalla töihin, vastaamme kertomuksen muodossa. Merkitysten antaminen tapahtuu, kun kerronnallistamme sitä, mitä olemme kokeneet, nähneet, kuulleet tai oppineet.” 9 TEEMA
Merkitysten antaminen tapahtuu, kun kerronnallistamme sitä, mitä olemme kokeneet, nähneet, kuulleet tai oppineet. Ne ovat olleet vahvasti kulttuuriin ja aikaan sidonnaisia tarinoita, joita on kerrottu aikuisten illanistujaisissa. Sadun aspektit eivät saisi kuitenkaan hävitä, sillä tarinan juoni rakentuu jännitteisiin ja jännittäviin kohtiin, joita voi käsitellä turvallisen aikuisen seurassa. Joskus satuja on hyvä hieman sensuroida lapsen herkkyys huomioiden. 10 TEEMA – Itselleni tarinat ovat mahdollisuus nähdä maailmaa toisin silmin ja matkustaa paikkoihin, joihin en ehkä muuten pääsisi. Lapsi oppii säätelemään omia tunteitaan ja ymmärtämään, mistä hän voi löytää toivoa tai turvaa. Kerronnallisuus on puolestaan muutakin kuin formaalien, valmiiden kertomusten kertomista. Ajattelen, että emme vielä edes ymmärrä, miten vahva osa ihmisen ajattelua kerronnallisuus on. Keränen-Pantsun oma lempisatu on ollut tarina Hannusta ja Kertusta, joka päättyy siihen, että noita palaa elävältä. Tarinat laajentavat maailmankuvaani ja ajatteluani. – Erilaiset kertomukset säilyvät pitkään, koska ne koskettavat meitä tiedollista tasoa syvemmälle tasolle. Lapselle Grimmin sadut tarjoavat suhteellisen turvallisen mahdollisuuden käsitellä pelottavia asioita. Lapsen mieli säätelee kerrottua tarinaa. "Kulttuuriset kertomukset kehittävät vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua sekä edesauttavat sosiaalisten ja tunnetaitojen oppimista", sanoo Raili Keränen-Pantsu.. – Josefin tarinassa on niin paljon erilaisia kiinnostavia aspekteja kuten suhde vanhempiin, sisarkateus, kaivoon heittäminen, vankeusaika ja unien selitykset. Sotaisina aikoina nämä taidot ovat entistä tärkeämpiä. Juonenkäänteet olivat yllättäviä ja jännittäviä. – Kun joku kysyy, mitä teit eilen tai mitä tapahtui matkalla töihin, vastaamme kertomuksen muodossa. Keränen-Pantsua kiehtoivat lapsena myös Raamatun patriarkkakertomukset, erityisesti kertomus Joosefista. – Saduista keskusteleminen antaa lapselle valmiuksia käsitellä maailmassa olevia pelottavia asioita. Kerronnallisuus mielletään olevan yhä edelleen vahvasti satujen kerrontaa lapsille. Ne avaavat uusia näkökulmia ja haastavat nykyisiä ajatusrakennelmiani. – Kerronnallisuus on sen ymmärtämistä, että esimerkiksi satu Hannusta ja Kerttusta on osa laajempaa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Keränen-Pantsu ymmärtää termin paljon laajemmin. Lapsena satu oli hänelle äärimmäisen pelottava, mutta se piti saada kuulla yhä uudelleen. – On hyvä muistaa, että Grimmin sadut on kirjoitettu 1800-luvulla aikuisille. Kerronnallisuus on enemmän kuin valmis kertomus Kertomus on oiva väline ymmärtää, miten ihmisen rakentamat merkitykset maailmasta muodostuvat. Ja löytyi se onnellinen loppu. Tarinan kiehtovuus kiteytyi piparkakkutaloon, jonka ulkoasusta Keränen-Pantsulla on edelleen vahva mielikuva. Keränen-Pantsu käyttää kerronnallisuudesta myös termiä narratiivisuus. Arvot, joita tietyt kertomukset välittävät, liittyvät laajempiin merkityksiin. – On aivan eri asia katsoa elokuvaa, jossa ihminen palaa elävältä kuin kuulla kertomuksessa lause, että hän puski noidan uuniin
Lapsi tarvitsee aikaa, tilaa ja paikan pohtia katsomuksellisia kysymyksiä omasta olemassa olemisesta, maailmasta, ihmisten välisistä suhteista, oikeasta ja väärästä, vaikeuksista ja surusta selviämisestä. Suomalaisen perinteen rinnalle voidaan tuoda muidenkin kulttuurien tapoja juhlistaa kevään tuloa, mutta ei niin, että siivoaisimme kristillinen tradition sieltä pois, vaan se on osa laajempaa katsomusten ja kulttuurien kirjoa. Kristinusko vaikuttaa Suomessa edelleen vahvasti, joten kristinuskon kertomuksetkin puoltavat paikkaansa, mutta pelkästään niihin ei voida pidättäytyä. – Kaikki nämä teemat ovat väistämättä läsnä kaikkien ihmisten elämässä. Erilaisten asioiden omaksumista tapahtuu koko ajan. Erityisesti perheen tavat tulevat osaksi lapsen katsomusta. – Lähtökohtana ovat ryhmässä olevat lapset ja heidän taustansa. Tämä on johtanut ylivarovaisuuteen. Varhaiskasvatuksessa voidaan aktiivisesti kertoa erilaisista tavoista olla ja elää. Hän voi myös oppia, miten ortodoksisuudessa kertomuksia välitetäänkin kuvien kautta, ja siksi ikonit ovat niin tärkeitä. Joulun ja pääsiäisen vietto varhaiskasvatuksessa herättävät usein ristiriitaisia tunteita. Sen takia katsomuskasvatus on niin tärkeää. Yhteiskunnassa vallalla oleva tapa puhua uskonnoista on Keränen-Pantsun mielestä hyvin individualistinen. Pohtimalla omia ratkaisuja vastaavissa tilanteissa joutuu jäsentämään omia ajatuksiaan ja oppii tunnistamaan tunKulttuuriset kertomukset varhaiskasvatuksessa Kulttuuriset kertomukset on Keränen-Pantsun antama kattotermi kulttuurissa läsnä oleville erilaisille malleille, miten ihmisen elämää ja paikkaa pyritään hahmottamaan. Se tarkoittaa erilaisten elämäntarinoiden jakamista siitä, miten toisissa maissa, kulttuureissa tai traditioissa eletään. Kulttuuriset kertomukset lapsiryhmässä On tärkeää, että lapsille entuudestaan tutut kulttuuriset kertomukset tulisivat jaetuksi. Kun lapsi on tarpeeksi iso, hän voi itse valita oman katsomuksensa. Kulttuuriset kertomukset kehittävät vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua sekä edesauttavat sosiaalisten ja tunnetaitojen oppimista – Kyseiset taidot vahvistuvat toisen asemaan eläytymällä. Kulttuuriset kertomukset edistävät oppimista Kulttuuriset kertomukset edistävät sisältöoppimista. – Kulttuurisissa kertomuksissa on jotain odotettavaa ja tyypillistä, mikä siirtyy sukupolvelta toiselle kuten esimerkiksi ideaali perhemalli. – Uskonnoista ei uskalleta välttämättä puhua, ettei kenellekään tulisi sellaista käsitystä, että lapsia käännytetään johonkin katsomukseen. On myös huomioitava, millaisessa ympäristössä asumme ja olemme, mihin suomalainen tapa hahmottaa maailmaa perustuu. – Lapsi esimerkiksi oppii, miksi juhlimme pääsiäistä. Se tarkoittaa myös näiden kulttuurien kertomusten ja kuvaston jakamista. Kulttuuristen kertomusten merkitys katsomuskasvatuksessa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportin mukaan katsomuskasvatus ei vielä toteudu kaikkialla Vasun hengen mukaisesti. Avoimessa keskustelussa pyritään ottamaan huomioon erilaiset taustat, myös ilman vahvaa traditiota olevat lapset. Lapsi kasvaa tiettyyn perheeseen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomi on monikatsomuksellinen maa, joka moninaistuu entisestään. Samalla otetaan huomioon, että olemme Suomessa. Ajatellaan, ettei lasta haluta ohjata mihinkään suuntaan. Kun lapsi siirtyy perheen ja suvun keskeltä kasvatuksen pariin, hän alkaa kohdata muitakin tapoja ajatella ja toimia. – Kevättä on juhlittu aina ja kaikissa kulttuureissa. – Ajattelen, että kasvatuksen tärkein tehtävä on aktiivisesti laajentaa lapsen ja nuoren kertomusvarantoa. Siksi rinnalle on tuotava myös vaikkapa islamilaisesta traditioista tai idän perinteistä nousevia tarinoita sekä uskonnotonta tapakulttuuria. On lapsen edun mukaista saada keskustella erilaisista katsomuksista, sillä silloin lapsi saa välineitä ymmärtää ympäröivää kulttuuria ja yhteiskuntaa. Ilman tätä tietoa, sarjakuva ei avaudu. Sisältöoppiminen on myös katsomuksellista monilukutaitoa, kulttuurista ja uskonnollista osaamista ja lukutaitoa. Lapset kohtaavat väistämättä kristillisen kuvaston myös pääsiäisenä. Suomalainen kristillinen. – Fingerpori-sarjakuvat leikittelevät paljon uskonnollisella kuvastolla. Varhaiskasvatus on turvallinen paikka käsitellä elämän perusasioita ammattitaitoisten aikuisten kanssa. Jotta sarjakuvan monimerkityksellisyyden voisi ymmärtää, on tiedettävä, mihin toiseen kertomukseen se liittyy. 11 TEEMA TEEMA perinne liittyy kyseisten juhlien viettoon vielä monin paikoin vahvana. – Tämä on ajatusvirhe. Kulttuuristen kertomusten alaluokkana ovat uskontojen ja katsontojen kertomukset, joita tietty traditio on halunnut ylläpitää ja määrittää, millaisia esimerkiksi kristityt tai muslimit ovat. – Suomalaiset perinteiset eläinsadut sisältävät eettisiä teemoja, joita on hyvä käsitellä lasten kanssa. Lapsi syntyy tietynlaisiin perinteisiin, arvoihin ja uskomuksiin, jotka hän ottaa vastaan annettuna ja itsestään selvänä. Uskontoihin liittyvien totuusväittämien opettaminen on puolestaan uskonnollisten yhteisöjen ja perheiden vastuulla. Millainen traditio, kerronnallisuus ja tapakulttuuri siihen liittyvät
Kertomusja katsomusreflektiivisyys ammattitaitona Varhaiskasvattajan olisi hyvä tiedostaa, millaisista kertomuksista hän itse rakentuu. Mitä kasvatuksella tavoitellaan ja millainen on käsitykseni hyvästä elämästä. Uusia näkökulmia omaan ajatteluun Ihminen on lähtökohtaisesti utelias, mikä mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Tekijät: Isra Lehtinen ja Ilona Kuukka • Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan – Materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen. Muuttuuko aikuinen vaivaantuneeksi, ohittaako kysymyksen tai poistuuko jopa paikalta. Millaisia kertomuksia minulle on kerrottu. – Lapset aistivat paljon sellaista, mitä ei sanota ääneen. TEEMA • Raili Keränen-Pantsu ja Hannu Heikkinen: Kerronnallisuus lapsen identiteettityön tukena. Mitä tietoisempi on omasta suhteestaan erilaisiin katsomuksiin, sen tietoisemmin tekee valintoja. Mistä se voisi johtua. – Uskontoihin yhdistettyihin kertomuksiin liittyy myös eksistentiaalinen taso, jolloin pohditaan syvemmin ihmisen elämää. – Asenteella on merkitystä. Kasvattajan olisi oltava tietoinen, millaisessa valossa erilaiset uskonnot, katsomukset ja kulttuurit lapsille esitetään. 4. Työntekijä osaa ottaa huomioon esimerkiksi sen, että perheessä vietetään ramadania ja kysyä vanhempien toiveita lapsen suhteen tuon kuukauden aikana. 3. Pohdintakysymyksiä kasvattajille. Teoksessa Lapsenkokoinen katsomuskasvatus, jonka kaikkia artikkeleita voi suositella. On hyvä huomioida, onko materiaalissa samastuttavia kohteita tai tarttumapintaa lapsen omaan elämään. Verkkomateriaali Teemaan liittyviä keskeisiä lähteitä varhaiskasvattajille Millaisista kertomuksista minä rakennun. Kaikki nämä ovat vahvoja viestejä siitä, saako näistä teemoista puhua. – Jos on tietoinen omista negatiivisista kokemuksistaan liittyen tiettyyn uskontotraditioon, kyseisestä traditiosta puhuttaessa on oltava hereillä, ettei toisintaisi siihen liittyvää omaa tunnetilaa. – Uskonnosta syntyy aivan erilainen kuva riippuen siitä, miten se esitellään. Esitelläänkö katsomusta esimerkiksi rakennusten tai uskonnon ammattilaisten kautta, vai onko esittelyssä mukana lapsia, jotka elävät katsomuksensa mukaisesti. Se ei tarkoita, että aiempi tapa olisi ollut väärä, vaan omaan ajatteluun on tullut uusia näkökulmia, jotka alkavat muokata omaa suhtautumista katsomuksellisiin kysymyksiin. Ovatko ne stereotyyppisiä ja kapeita, vai mahtuuko mukaan monenlaisia näkökulmia. 2. Kertomukset antavat virikkeitä muun muassa siitä, mikä on ihmisen paikka, mitä lähimmäisen rakkaus tarkoittaa ja miten minun pitäisi kohdella toisia kuten toivon itseäni kohdeltavan. Millaiset kertomukset tuntuvat minusta vierailta tai herättävät hämmennystä. Tieto antaa rohkeutta ja varmuutta ottaa niihin liittyviä aiheita puheeksi vanhempien kanssa. 12 TEEMA teita, muiden sekä omiaan. • Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa ja opetuksessa. Avoin ja utelias asenne maailman ilmiöitä kohtaan auttaa työntekijää kehittymään myös katsomuksiin liittyvissä asioissa. Jos he esittävät uskontoihin tai katsomuksiin liittyvän kysymyksen, he katsovat ensimmäiseksi, miten aikuinen reagoi. Keränen-Pantsu puhuu myös käytäntöreflektiivisyydestä. Kun ei ole lukittautunut mihinkään tiettyyn ajattelumalliin, oma ajattelu voi muuttua. Kun kertomukseen liittyviä merkityksiä alkaa pohtia omasta näkökulmastaan, oma identiteetti ja katsomus alkavat muotoutua. Millaiset kulttuuriset kertomukset ovat määritelleet hänen omaa ymmärrystä itsestään sekä suhteesta erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin. Miten pystyisin aktiivisesti laajentamaan lasten kulttuuristen kertomusten varantoa, eli auttaa heitä ymmärtämään, että on monenlaisia tapoja ajatella ja hahmottaa maailmaa. Millaisista arvoista ja uskomuksista oma kasvatusajatteluni nousee. On hyvä olla tietoinen omasta historiastaan, sillä katsomuksellisiin teemoihin voi liittyä myös vaikeita asioita, jotka vaikuttavat siihen, miten niihin itse suhtautuu. – Yleensä perheet vastaavat mielellään, kun työntekijällä on aito halu tietää ja auttaa lasta tulemaan huomioiduksi osana varhaiskasvatusta. 1. Millaisia kertomuksia kerron itse. Keränen-Pantsu suosittelee myös hankkimaan eri katsomuksista ja uskonnoista perustietoa. Varhaiskasvattajan identiteettireflektio onkin tärkeää. Tekijät: Kaisa Aitlahti, Raili Keränen-Pantsu, Aulikki Mäkinen ja Riikka Reina • Oikeat vaakakupit: kertomuksia kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden piiristä. Tätä voi pohtia seuraavien kysymysten avulla: Millaisia kertomuksia minusta on kerrottu
Yhteisymmärrysteko-tunnustuksen valinnan perusteluissa todetaan, että näyttelyn työpajat toivat dialogiin taiteen tekijät, eri katsomukset sekä varhaiskasvatuksen. Iloa liikkeellä – vauva jumppaa vanhemman kanssa! Suunnittelijat Satu Rathgeber ja Hanna Rajalin Lasten ja nuorten keskus. Ilon kekkerit -kirkkomuskari, mukana lapsikuorolaisia, muskaribändi, Päkä (Sini Nikku) ja Pulmu, Riikka Jäntti ja Anita Ahtiainen. Kumpikin osapuoli lähti avoimin mielin mukaan, olihan meillä hyvin monipuolista ja laaja-alaista yhteistyötä muutenkin, kertoo Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen. Pienten lasten kaveritaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäisy digitaalisessa maailmassa. – Kirkkohallitus, Step-opintokeskus ja Taiteen edistämiskeskus (Taike) kutsuivat Espoon kaupungin ja seurakuntien varhaiskasvatuksen mukaan taiteen ja katsomuskasvatuksen edistämisen prosessiin. Tunnustus luovutettiin YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon avajaisissa 31. Messuilla on runsas tarjonta lavaohjelmia, joissa olemme mukana sekä lauantaina että sunnuntaina. KU VA Ka tja Ka ng as WWW.LAPSIMESSUT.MESSUKESKUS.COM SATUHAHMOKULKUE PÄIVITTÄIN KLO 10 JA 14 Kulkueeseen osallistuu myös seurakuntien hahmoja. Yhteisymmärrysteon hakee ja palkitsee Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry yhdessä Yhteisymmärrysviikon ohjausryhmän kanssa. 13 TEEMA KURKISTUKSIA Askelia ihmisyyteen -näyttelyn työpajoille vuoden 2024 Yhteisymmärrysteko-tunnustus Espoon kaupungin ja Espoon evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksen yhteisen prosessin hedelmänä toteutui Helinä Rautavaaran museossa keväästä syksyyn 2023 esillä ollut taidenäyttely työpajoineen. Askelia ihmisyyteen -prosessi ja sen työpajoille myönnetty Yhteisymmärrysteko-tunnustus lujitti Espoon kaupungin ja seurakuntien yhteistyötä entisestään. Yhteisymmärrysteko-tunnustus myönnetään vuosittain työstä katsomusdialogin edistämiseksi ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi. Palkitsemisella halutaan nostaa esiin uusia tapoja toimia ja ajatella sekä antaa tunnustusta dialogin edistämisestä. tammikuuta. Lue lisää Askelia ihmisyyteen -näyttelystä Pieni on Suurin -lehden numerosta 5/2023. Askelia ihmisyyteen -prosessin avulla haluttiin edistää taitoja kohdata toisia, ymmärtää erilaisia ajattelutapoja ja oppia avointa, yhteisymmärrykseen tähtäävää keskustelutaitoa. VEKARAT-LAVA , su 21.4. Tervetuloa mukaan iloiseen messutunnelmaan!. Ilahdutamme lapsiperheitä Lastenkirkon osastollamme, joka sijaitsee hallissa 6, paikka g10. KASVULAVA , su 21.4. KASVULAVA, la 20.4.: Piki ja villi vekotin. Palkinnosta iloitsemassa Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Luumi, Leppävaaran seurakunnan perhetoiminnan ohjaaja Seija Hatakka ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Marja Malvaranta sekä seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen. Varhaiskasvatuksen kouluttaja Tiina Haapsalo. TERVETULOA LAPSIMESSUILLE! Pohjoismaiden suurin koko perheen tapahtuma, Lapsimessut, valtaa Helsingin Messukeskuksen 19.–21.4. Kirkon yhteisen osaston toteuttaa perinteiseen tapaan Lasten ja nuorten keskus kumppaninaan pääkaupunkiseudun seurakunnat sekä Kirkkohallitus
TEEMA TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas 14 TEEMA "Yksinkertaistaen eksistentiaalinen hyvinvointi tarkoittaa merkityksen rakentamista ja tasapainoa elämässä", sanoo Suvi-Maria Saarelainen.. 14 TEEMA Elämän merkitys kirkastuu kriiseissä Mitä merkitystä elämälläni on. Heräämme usein pohtimaan eksistentiaalisia kysymyksiä elämän murroskohdissa – tai kun arki suistuu raiteiltaan
“Ikääntyneitä ahdisti molemmissa kriiseissä ennen muuta lastenlasten turvallisuus: että eihän minusta niin väliä, mutta mites ne jälkeenjäävät.” Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan myös nuorten kuolematietoisuus ja kuolemanpelko nousivat huimasti jo koronakeväänä 2020. Saarelainen arvelee, että some voi olla nuorelle aika vaarallinen identiteetin rakennuspalikka. Se horjuu, kun merkityksen lähteitä ravistellaan. Heitä haastateltiin sodan juuri alettua, kun korona oli jo jäämässä taka-alalle. Nykyisin 18–25-vuotiaat ovat vasta orastavia aikuisia ja rakentavat vielä Saarelainen arvelee, että some voi olla nuorelle aika vaarallinen identiteetin rakennuspalikka. Miltei kaikki niistä kiinnittyvät kuitenkin neljään pääteemaan: läheisiin ihmissuhteisiin, itsensä toteuttamiseen, omien arvojen seuraamiseen sekä transsendentti-kokemukseen, joka voi kummuta joko suhteesta korkeampaan voimaan tai yhteydestä muihin ihmisiin. Heillä on tarve rakkauteen, turvallisuuteen ja tietyssä iässä myös ihailuun. Niistä kumpusi ymmärrys, että ihminen on merkityksiä etsivä olento.” Ihan hyvinhän tämä meni Merkityslähteet tarkoittavat asioita, jotka ihminen kokee elämässä kaikkein tärkeimmiksi. “Jo yksistään itävaltalaisessa haastattelututkimuksessa löydettiin 151 eri merkityslähdettä. Tällöin hän joutuu etsimään merkitystä ja tasapainoa uudestaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi elämänvaihekriisit, jotka kuuluvat ihmiselämän rakenteeseen. Esimerkiksi murrosiän on ehdotettu olevan yksi elämän suurimmista identiteettikriiseistä. Yksinkertaistaen eksistentiaalinen hyvinvointi tarkoittaa merkityksen rakentamista ja tasapainoa elämässä. Identiteettiä kun voi luoda myös horjuvien merkityslähteiden varaan. Tutkimusten mukaan koronastressistä kärsivät eniten nuoret naiset – oletettavasti sosiaalisuutensa vuoksi. “Korona ei ollut heitä juurikaan ahdistanut sotastressiin verrattuna. 15 TEEMA TEEMA Maailman terveysjärjestö määrittelee terveyden sairauden puutteeksi. Teini-ikäisille taas on erityisen tärkeää viettää aikaa kavereiden kanssa. Ihminen voi myös kokea pyhyyttä suhteessa luontoon. Identiteettiä kun voi luoda myös horjuvien merkityslähteiden varaan. "Yksinkertaistaen eksistentiaalinen hyvinvointi tarkoittaa merkityksen rakentamista ja tasapainoa elämässä", sanoo Suvi-Maria Saarelainen.. Sota nosti pintaan lapsuudenmuistot, kipukohdat ja sanomattomat asiat. Siihen asti ihminen on jakanut perheen yhteiset arvot, mutta nyt hän joutuu miettimään, mihin hän itse uskoo ja mikä hänelle on keskeistä elämässä. Onkin ehdotettu, että sen pitäisi kattaa myös muun muassa eksistentiaalinen hyvinvointi”, sanoo dosentti Suvi-Maria Saarelainen, joka on tutkinut aihetta ikäihmisten ja syöpää sairastavien nuorten aikuisten parissa. Esimerkiksi keski-iän kriisissä ihminen kohtaa aikaisemmin elämän varrella käsittelemättä jääneet arvokysymykset ja kehitystehtävät. Vasta kun meitä kohtaa jokin kriisi, muutos tai uhka, pysähdymme miettimään, mistä löytäisimme jälleen tasapainon. Ikääntyessä esimerkiksi ylisukupolvisuuden merkitys vahvistuu: kun oman elämän rajallisuus alkaa näyttäytyä osana arkea, tulee entistä keskeisemmiksi nähdä perintönsä jatkuvan lapsissaan ja lapsenlapsissaan.” Iän myötä ihmiselle on myös yhä tärkeämpää nähdä elämänsä kulku yhtenäisenä ja johdonmukaisena ja päästä sinuiksi vaikeiden asioiden kanssa. “Ikäihmisiä haastatellessa huomaa, kuinka jotkut merkityslähteet pysyvät muuttumattomina ja toiset vaihtuvat. “Elämänvaiheet haastavat meidät aina uudestaan pohtimaan, mikä meille on tärkeää. “Tuo perusmääritelmä ei ota kovin hyvin huomioon kokonaisvaltaista ihmiskuvaa. Sota lähialueella on samaten tehnyt tehtävänsä osin sosiaalinen median ansiosta: rintamalta vyöryy miltei live-fiidiä, jossa nuoret näkevät omanikäisiään sodan keskellä. Silloin merkitys kasvaa tunteesta, että ihan hyvinhän tämä elämä loppujen lopuksi meni. Merkityslähteet ovat jatkuvassa muutoksessa: ne rakentuvat, muuttuvat ja kypsyvät matkan varrella. Joidenkin kehitysteorioiden mukaan ihminen voikin löytää kypsät, testatut arvot aikaisintaan nelikymppisenä”, Saarelainen sanoo. Ihmiseltä saattaa mennä matto jalkojen alta esimerkiksi silloin, kun hän sairastuu vakavasti ja äkillisesti. Maailmanlaajuisesti niitä on varmasti enemmänkin, sillä niiden muodostumiseen vaikuttavat kulttuuri ja elinympäristö”, Saarelainen sanoo. “Se pohjaa muun muassa itävaltalaisen psykiatrin Viktor Franklin tutkimuksiin, jotka perustuvat hänen keskitysleirikokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Sairaus kypsyttää etuajassa Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kypsä aikuisuus on viivästynyt esimerkiksi 1960-lukuun verrattuna. Ajatus sodan tulosta Suomeen on paljon konkreettisempi heille, jotka ovat eläneet lapsuutensa sodan keskellä”, Saarelainen kertoo. Kaveriverkoston kautta teinit rakentavat omia merkityslähteitään ja testaavat omia orastavia arvojaan. Ikäihmisillä on puolestaan tutkittu Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa merkityskriisiä. Sosiaalisen median vaikutusta elämän merkityksen kokemukseen on tutkittu vähän. Senkun vain elämme. “Ihminen joutuu yhtä lailla neuvottelemaan uudestaan iän karttuessa ja kehon rapistuessa, kuka minä oikein olen, jos en pääse enää edes ulos omasta kodistani.” Merkityskriisejä voivat aiheuttaa myös äkilliset yhteiskunnalliset murrokset kuten koronaepidemia. Eksistentiaalisen hyvinvoinnin tutkimus on Saarelaisen mukaan tällä hetkellä nouseva trendi. Merkityksen etsintää iän karttuessa Kun kaikki on hyvin ja arki rullaa tasaisesti, emme juurikaan mieti elämän merkitystä. Lapsilla merkityksellisyys kumpuaa perhepiiristä ja lähisuhteista
“Siellä ajatellaan, että koska emme voi ratkaista elämän isoja kysymyksiä, ne ahdistavat meitä. “Monet kuvasivat sairautta lapsuuden tai sadun lopuksi, joka vei illuusion siitä, ettei heille voi koskaan tapahtua mitään pahaa. Muun muassa vakava sairaus kiihdyttää yleensä sisäistä kypsymisprosessia. Esimerkiksi Britanniassa ja Australiassa death education eli kuolemapuhe kuuluu perusopetussuunnitelmaan. “Mutta jos puhutaan eksistentiaalisesta kriisistä, joka haastaa elämän merkityksellisyyden, niin kuolema ja sen läheisyys ovat kyllä eksistentiaalisen ahdistuksen ytimessä. Tähän tarvitaan Saarelaisen mielestä kypsiä, turvallisia aikuisia, joiden kanssa nuori voi testata ajatuksiaan ja arvojaan – kysyä, kyseenalaistaa ja kokeilla. Kaikki heistä olivat lähtökohtaisesti paranemiseen tähtäävässä hoidossa. Moni heistä vaihtoikin esimerkiksi työuraa tai opiskelupolkua.” Kuolemanpuhetta kouluihin. Ihmistä ei saisi jättää sen keskelle yksin.” Lasten eksistentiaalista pohdintaa tuetaan Suomessa vielä varsin vähän. Esimerkiksi Britanniassa ja Australiassa death education eli kuolemapuhe kuuluu perusopetussuunnitelmaan.. Vanhemmat ovatkin todenneet, etteivät he voi leikkiä lapselle, ettei kuolemaa ole. Saarelainen haastatteli väitöstutkimuksessaan (2017) nuoria-aikuisia, jotka olivat sairastaneet syöpää nuoressa aikuisuudessa tai teini-iässä. Kun jokin eksistentiaalinen kysymys tulee ajankohtaiseksi heidän elämässään, heillä on välineet kertoa, että nyt minua ahdistaa ja tarvitsen tukea.” Saarelainen on koko kymmenvuotiaan lapsensa lapsuuden ajan tutkinut kuolemaa ja hänen miehensä työskentelee sairaalassa. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA maailmankuvaansa. Lapsen mutkaton puhe Lasten eksistentiaalista pohdintaa tuetaan Suomessa vielä varsin vähän. Potilaan itseymmärrys kasvaakin Saarelaisen mukaan usein aikaisemmin kuin omaisen: hän on saattanut pitkään tuntea, ettei kaikki ole kunnossa, ja diagnoosi voi olla jopa helpotus. Toisessa hankkeessa Saarelainen haastatteli saattohoitovaiheessa olevia ikäihmisiä. He olivat siis joutuneet testaamaan arvomaailmansa läpikotaisin sairauden kuluessa”, Saarelainen sanoo. Kuolevat potilaat olivat valmiita ja halukkaita puhumaan kuolemasta, mutta omaiset eivät siihen vielä välttämättä pystyneet. Useampi heistä sanoi silti, etteivät he välttämättä antaisi sairautta pois, koska he viimein uskalsivat elää kuten itse halusivat. Siksi jo lasten on tärkeää tietää, että ne ovat kaikille yhteisiä ja oppia palastelemaan niitä. Ja kyllä hän pohtiikin esimerkiksi kuolemaa ja puhui siitä aikanaan esimerkiksi päiväkodissa. “Niin olemme kertoneen siihen liittyvistä asioista avoimesti esimerkiksi työasioiden yhteydessä. “He kokivat olevansa tietyllä tavalla hyvin kypsiä, koska sairaus pakotti heidät miettimään, kuka minä olen, miten haluan tätä elämää elää ja mitä jos kuolen
Hyvinvointi linkittyy aina ihmissuhteisiin Hengellisyydellä on merkityskriiseissä tutkitusti kahdet kasvot: Yhtäältä se toimii vahvana merkityslähteenä ja usein suojaavana tekijänä. “Yhdeksänkymppisillä haastateltavilla saattaa edelleen tulla päivittäin kyyneleet silmiin 20 vuotta puolison kuoleman jälkeen. Mikäli vaikka terveyskriisi vie kyvyn tehdä jotain, saattaa tilalle löytyä uusi ura tai uusia ihmissuhteita. Eli ihminen voi samanaikaisesti kokea merkityksellisyyttä jollain elämän alueella ja kriisiytyä toisella. Hänen maailmankuvansa muuttui siis kattamaan jälleensyntymän. Se on varmasti eksistentiaalisen ahdistuksen syväluotaavimpia kysymyksiä”, Saarelainen sanoo. Mikään muu ei pystynyt selittämään näin karmeaa rangaistusta. Nekin nuoret, jotka eivät olleet ennen kokeneet hengellisyyttä kovin merkitykselliseksi, kertoivat muiden rukoilun tuntuvan hyvältä.” Transsendentti-kokemuksesta kumpuava merkityskin liittyy siis usein ihmissuhteisiin. Vasta kun tilanne pitkittyi, kokonaisuus alkoi rakoilla. “Nuorten hengellinen ahdistus oli usein intensiivisintä silloin, kun sairaus oli löytynyt, mutta hoidot eivät olleet vielä käynnistyneet. “On surullista, kuinka usein ihmiset käyvät yksin läpi näitä prosesseja, vaikka jaettu kokemus voisi helpottaa tilannetta suuresti. Kun hoidot alkoivat, toivo alkoi nousta ja voimaa löytyä myös vaikkapa rukouksesta tai esirukouksesta. Eurooppalainen tutkimus osoitti, että ensimmäisen korona-aallon aikana elämän kokivat merkityksellisimmäksi ne ihmiset, jotka osallistuivat uskonnolliseen elämään aktiivisimmin – eli kävivät säännöllisesti vaikka kirkossa. Luonnon ja läheisten ihmissuhteiden merkitys korostui, kun otettiin pois mahdollisuus toteuttaa itseään kodin ulkopuolella. “Onneksi meillä on yleensä monta merkityslähdettä emmekä ole vain yhden kortin varassa. Se tekee kriisistä itsestään merkityksellisen tai ainakin auttaa kannattelemaan muuttuvaa elämäntilannetta.” Esimerkiksi ensimmäisen korona-aallon alussa suomalaiset olivat tutkimuksen mukaan keskimäärin varsin tyytyväisiä: oli ihanaa olla kotona tärkeiden ihmisten kanssa. Yhteiskunnallisissa taitekohdissa tuleekin vahvasti esiin ihmisen halu auttaa ja suojella muita.” kuolemasta johti kuitenkin kysymykseen, oliko perheessä koettu surua lähiaikoina.” Ei vain yhden kortin varassa Mitä sitten, jos merkitys tuntuu kokonaan katoavan elämästä. He kyselevät että miksi puoliso otettiin pois juuri nyt kuin hän olisi nimenomaan tarvinnut tätä. 17 TEEMA ilman työtä. Eläkkeelle jääminen tarjoaa usein tyypillisen esimerkin rooliristiriidasta: mitä enemmän ihminen on rakentanut identiteettiään työminän varaan, sitä voimakkaammin hän joutuu pohtimaan, kuka minä olen 17 Itse asiassa mitään merkityslähdettä ei voi erottaa ihmissuhteista: hyvinvointimme on niin lähtemättömästi kytköksissä muihin ihmisiin – myös yksilökeskeisellä aikakaudellamme." TEEMA. Saarelaisen mukaan itse asiassa mitään merkityslähdettä ei voi erottaa ihmissuhteista: hyvinvointimme on niin lähtemättömästi kytköksissä muihin ihmisiin – myös yksilökeskeisellä aikakaudellamme. “Esimerkiksi ensimmäisen korona-aallon aikaan ihmiset sanoivat kärsivänsä mieluummin itse kuin sallivansa muiden kärsimyksen. Toisaalta pieni joukko koki merkityskriisin, joka liittyi kokemukseen siitä, että Jumala oli hylännyt heidät. Monille on todella tärkeää jakaa asia leskien keskustelutai sururyhmissä, joista jotkut kokevat löytäneensä jopa uuden perheen”, Saarelainen kertoo. Jos vaikka neljästä lähteestä yksi katoaa, muut kolme korostuvat hetkellisesti”, Saarelainen sanoo. Kun hän haastatteli väitöstutkimuksessaan 16 syöpään sairastunutta nuorta aikuista, yhdeksän heistä kysyi, miksi Jumala salli sairauden. Eräs vanhempi herrasmies sanoikin, että yhteiskunta olettaa, että me kasvamme yksinäisyyteen: kukaan ei tule, mihinkään ei haeta ja yksin ei pääse minnekään.” Leskeys on yleensä valtava merkityskriisi, jossa vertaistuki usein auttaa. “Eli uskonnollisilla ihmisillä meni joko tosi hyvin tai heillä oli äärimmäinen kokemus hylätyksi tulemisesta. “Mutta tilanne johtaa kyllä merkityksen etsintäprosessiin. Toisaalta ahdistus voi olla todella syvää, jos se kiinnittyy uskontoon ja hengellisyyteen. Toinen ajatteli, että kamalan elämänkohtalon oli johduttava siitä, että hän oli tehnyt edellisessä elämässään jotain todella pahaa. Hän saattaa tarvita tukea uusien merkityslähteiden löytämiseen. Yksi pohti, että se oli rangaistus pussailemisesta baarissa humalassa
Kirja herättelee lasta pohtimaan omaa puhelimenkäyttöään: onko kännykkä kiva kaveri vai kurja kapistus. Joskus Pikikin lähettää viestejä, jotka kaduttavat. Opas muodostaa yhdessä Piki ja villi vekotin -kuvakirjan kanssa ajankohtaisen ja monipuolisen työkalun kasvattajille. Teemakokonaisuuksina avautuville aukeamille on koottu toiminnallisia harjoituksia, leikkejä ja vinkkejä sekä tietoa ammattikasvattajille ja vanhemmille. Puhelin ei kuitenkaan aina ole kiva. Kirja on jatkoa rakastetulle Piki-sarjalle. Samalla ehkäistään älylaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista lapsiryhmässä. Vähitellen Piki oivaltaa, että puhelin on villi vekotin, joka täytyy kesyttää. 18 TEEMA TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KIRKKOPELTO, ELOMAA, HAAPSALO Villi juttu – Pienten lasten kaveritaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäisy digitaalisessa maailmassa Villi juttu -toimintamateriaalissa paneudutaan ilmiöihin, joita lasten hyppysiin liimautuneet älylaitteet ja niiden kautta saataville rävähtävä sisältö aiheuttavat. Piki on lumoutunut. Sinne tulee joskus kurjia juttuja, jotka jäävät vaivaamaan niin, ettei unikaan meinaa iltaisin tulla. ISBN 9789523548695 Hinta 26,90 Jatkoa Piki-sarjalle! 26,90 € UUTUUS! UUTUUS! Kaveritaitoja! 32,00 €. Puhelimella voi soittaa Isolle, ottaa valokuvia, kuvata videoita, pelata pelejä ja lähettää viestejä kavereille. Ja joskus sille täytyy sanoa tiukasti, että nyt pysyt siellä taskussa ihan hiljaa etkä häiritse. Se on hieno. Materiaali soveltuu varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. ISBN 9789523549258 Hinta 32,00 KATRI KIRKKOPELTO Piki ja villi vekotin Piki on vihdoin saanut oman puhelimen. Materiaali vahvistaa lapsen vuorovaikutus-, itsesäätelyja kaveritaitoja, auttaa lasta ja aikuista älylaitteen käytön säätelyssä sekä tukee kasvatusyhteistyötä. Minä leikin nyt! Piki ja villi vekotin on ajankohtainen tarina älylaitteen kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kaveriporukassa, tunteista ja ystävyydestä
Vähitellen Piki oivaltaa, että puhelin on villi vekotin, joka täytyy kesyttää. Minä leikin nyt! Piki ja villi vekotin on ajankohtainen tarina älylaitteen kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kaveriporukassa, tunteista ja ystävyydestä. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Joskus Pikikin lähettää viestejä, jotka kaduttavat. ISBN 9789523548695 Hinta 26,90 Jatkoa Piki-sarjalle! 26,90 € UUTUUS! UUTUUS! Kaveritaitoja! 32,00 € Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan varhaiskasvatusta uusin keinoin. Kirja on jatkoa rakastetulle Piki-sarjalle. Materiaali vahvistaa lapsen vuorovaikutus-, itsesäätelyja kaveritaitoja, auttaa lasta ja aikuista älylaitteen käytön säätelyssä sekä tukee kasvatusyhteistyötä. ISBN 9789523549258 Hinta 32,00 KATRI KIRKKOPELTO Piki ja villi vekotin Piki on vihdoin saanut oman puhelimen. Se on hieno. TEKIJÄT 19 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KIRKKOPELTO, ELOMAA, HAAPSALO Villi juttu – Pienten lasten kaveritaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäisy digitaalisessa maailmassa Villi juttu -toimintamateriaalissa paneudutaan ilmiöihin, joita lasten hyppysiin liimautuneet älylaitteet ja niiden kautta saataville rävähtävä sisältö aiheuttavat. Ja joskus sille täytyy sanoa tiukasti, että nyt pysyt siellä taskussa ihan hiljaa etkä häiritse. Pikkuteatteri Hupsis TEKSTI & TOTEUTUS Johanna Vuorenmaa ja Kaisa Riihimäki KUVAT Minna Ylimäki-Hemminki Kirjoittajat ovat Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaajia. Opas muodostaa yhdessä Piki ja villi vekotin -kuvakirjan kanssa ajankohtaisen ja monipuolisen työkalun kasvattajille. Kirja herättelee lasta pohtimaan omaa puhelimenkäyttöään: onko kännykkä kiva kaveri vai kurja kapistus. Sinne tulee joskus kurjia juttuja, jotka jäävät vaivaamaan niin, ettei unikaan meinaa iltaisin tulla. Puhelimella voi soittaa Isolle, ottaa valokuvia, kuvata videoita, pelata pelejä ja lähettää viestejä kavereille. Puhelin ei kuitenkaan aina ole kiva. Samalla ehkäistään älylaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista lapsiryhmässä. Teemakokonaisuuksina avautuville aukeamille on koottu toiminnallisia harjoituksia, leikkejä ja vinkkejä sekä tietoa ammattikasvattajille ja vanhemmille. Materiaali soveltuu varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. Piki on lumoutunut
päiväkodeissa, kerhoissa ja ryhmiksissä esittämässä alle kouluikäisille suunnattua näytelmäämme. Oli hienoa, että työyhteisössä idea pikkuteatterista otettiin hyvin vastaan ja pääsimme heti toteuttamaan omaa esitystämme. terveelliset elämäntavat ja liikkuminen; tällä kaudella keskeisiä teemoja ovat ystävän auttaminen ja toisista hyvän puhuminen. Täällä ideoidaan aktiivisesti ja etsitään uusia keinoja tavoittaa seurakuntalaisia. Etsimme sopivan sadun ja rakennamme siihen käsikirjoituksen, jonka tarinaa kuljettavat ja elävöittävät laulut ja lorut. Aukeaman kuvissa esitämme Hädässä ystävä tunnetaan -näytelmää.. Samassa näytelmässä voimme käyttää niin varjoteatteria, käsinukkeja, kerrontaa kuin kahden näyttelijän tuplaroolitusta siten, että sadun eri hahmot saadaan toteutumaan. Esitystemme aiheina ovat olleet mm. Nyt lähdimme tekemään toteutuksen viikoittain kahden naisen voimin. Ne puolestaan valitaan sillä silmällä, että eri ikäisillä katsojilla olisi mahdollisuus ja ennen kaikkea ilo osallistua näytelmän kulkuun. Onpa se toisinaan innostanut esimerkiksi oma-aloitteiseen varjoteatterin tekemiseen, ja siitä me teatterintekijät iloitsemme erityisesti – nyt on lasten vuoro! TEKIJÄT Meillä Lapuan seurakunnassa ei ole jääty huokailemaan vähentyvien lapsimäärien perään. Siellä oli vierailemassa turkulainen nukketeatteriryhmä Kas kummaa. Parasta palautetta on ollut se, kun olemme menneet uuden esityksen kanssa tuttuun lapsiryhmään ja lapset muistavat vielä aiemmankin esityksemme, joka on voinut jatkua lasten leikeissä. Kyllä tässä saa omaa luovuuttaan, kekseliäisyyttään ja kädentaitojaan käyttää, mutta sehän se onkin yksi työmme parhaista puolista. Esitys rakentuu Olemme kiertävä teatteri, ja siksi esityksen tarpeisto kulkee parissa jääkiekkokassissa: lavasteet, roolivaatteet jne. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Vaikka vastaavanlaista pienimuotoista esitystä laululeikkeineen ja loruineen oli aikaisemmin tehty omiin tapahtumiin, oli siinä ollut yleensä koko kahdeksan hengen tiimi toteuttajana. Kun Pikkuteatteri Hupsis lisättiin työvuorolistallemme, olimme uuden ja jännittävänkin ammatillisen haasteen edessä. Vastaamme äänentoistosta ja valmistamme ääninauhat itse. Eskarija alkuopetusikäisiä kiinnostavat kovasti myös lavasteet, ja usein he tykkäävät jäädä tutkimaan niitä esityksen jälkeen. Ajatus Lapuan omasta pikkuteatterista syntyi kirkkomuskaripäivillä kaksi vuotta sitten. Olemme kiertäneet torstaija perjantaiaamupäivisin mm
(Keksikää myös uuteen tarinaan oma äänimaisemanne.) Karhumuorin kadonnut kattilan kansi Teksti, toteutus ja kuvat Johanna Vuorenmaa. Nyt on vain ruvettava keittämään puuroa ennen kuin muut heräävät.” Ensin muori laittaa kattilan pohjalle ryynit (sadeputki). Sillä aikaa muori lähtee yläkertaan herättämään muuta perhettä aamupuurolle. Kaikenlaista muuta kadoksissa ollutta tavaraa kyllä löytyy. Voit jättää vaikka mainitsematta avaimet, sakset ja vihon, ja kysyä sadun jälkeen, mitä muori löysi laatikostaan ensin. Toteutusta helpotat järjestämällä lapset soittimineen siihen järjestykseen kuin ne sadussa tulevat. Ja lopuksi sekoitetaan (piirrä kapulalla lattiaan isoa ympyrää kuin sekoittaisit kattilaa). Ja arvatkaa mikä siellä oli. Siinä saa nyt muorin puuro alkaa hiljalleen kiehumaan. Kohta se pulppuaa yli kattilanreunan ja sihisee (marakassi) kuumalle hellalla osuessaan. Kuuluu kova kilahdus (pamauta symbaaleja voimakkaasti yhteen)! Karhut kiiruhtavat katsomaan mihin kattila oikein osui. Muorin kadonnut kattilankansi! Miksi ihmeessä se oli puutarhassa ikkunan alla. Ensin hiljaa pulpahdellen (puhalla varovasti pillillä kuplia pulloon), sitten jo kovempaa poristen (puhalla lisää). Kun lapset ovat kuulleet sadun, toteuttakaa se yhdessä. Samalla kun isä hiljentää palovaroittimen, äitikarhu tempaisee savuavan puurokattilan ja heittää sen ikkunasta ulos. Kokoa tarvikkeet listan mukaan tai mieti, miten muuten voit tuottaa tarinassa syntyviä erilaisia ääniä. Sitten lisätään vettä (kaada osa pullon vedestä toiseen astiaan). Jatkotyöskentelynä keksikää lasten kanssa yhdessä oma pieni tarina ja siihen sopivia ääniä käyttäen niin soittimia kuin epäsoittimiakin. Sitä oikeaa kantta vain ei näy missään. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT Ja nyt toteuttamaan soitinsatua! Soitinsadut inspiroivat lapsia; he kuuntelevat niitä mielellään ja osallistuvat sadun toteutukseen. Sitä tarina ei kerro, joten keksikää yhdessä sadulle jatkoa. Palaneesta puurosta hellalta alkaa nousta käryä ilmaan, pahanhajuista harmaata savua, joka tavoittaa katossa olevan palovaroittimen (kilisytä triangelia)! Palovaroitin hälyttää kovalla äänellä niin, että pian keittiöön kipittää koko karhuperhe. 2 kattilan kantta/symbaalit, vihko/kirjanen, marakassi, avaimet/kulkuset, pullollinen vettä, pieni astia ja pilli, triangeli, sakset, kapulat, sadeputki Karhumuorin keittiöstä kuuluu kattiloiden kolinaa (kolistele kattilankansia tai symbaaleja). Laatikossa on pikkukarhun avainnippu (kilisytä avaimia/kulkusia), joululahjaksi saadut sakset, (napsuta saksilla tyhjää) ja löytyypä sieltä vielä isäkarhun pieni muistivihkokin (plaraa vihkosta, kirjasta). Pienimpien keskittymistä helpottaa, kun kaikki tapahtuu näkösällä. Muorin puurokattilasta on kansi hukassa ja hän penkoo laatikkoa muita kattilankansia siirrellen. Isommat lapset malttavat kuunnella sadun silmät kiinni, joskin keskittymistä helpottaa, kun soittaa tai toteuttaa ääniefektit piilosta. Seuraavana on vuorossa jäiset puolukat, juolukat, katajanmarjat ja mustikat (sadeputki). Puuro alkaakin pian osoittaa kiehumisen merkkejä. Muori avaa vielä alimmaisen laatikon, tuijottaa sitä ihan hiljaa, aivan kuin kansi voisi ilmestyä sinne ajatuksen voimalla, mutta työntää pian laatikon kiinni (läpsäytä kädellä reiteen) hiukan harmissaan tuhahtaen: ”Olkoon sitten kansi hukassa
Rovaniemellä hanketta edelsi tarvekartoitus. Monikulttuurinen Rovaniemi ”Vuonna 2021 Oulun yliopiston tutkimus selvitti 17 pohjoissuomalaisen kunnan vasua. ”Katsomuskasvattajajina meidän tulee kyseenalaistaa omaa ajatteluamme ja toimintaamme sekä tarjota lapsille ja nuorille tukea omien katsomustensa todeksi elämisessä. Katsomusyhteisöt, kuten seurakunnat voivat toimia dialogia edistävinä tahoina. On huolehdittava siitä, että emme toiminnassamme sulje jotain kulttuurista tai katsomuksellista ryhmää ulkopuolelle.” ”Dialogihankkeen edut on ollut helppo nähdä paikallisesti, sillä lapset ja nuoret tarvitsevat ymmärrystä maailmasta. ”Seurakunnan edustajana moniin tilanteisiin mennään usein oma TEKSTI & KUVA Marjo Suominen PIIRROSKUVAT Piia Keto Yhdessä kohti inklusiivista yhteisöllisyyttä ja moninaisuuden kunnioittamista. Sen avulla tuetaan eri taustoista tulevien lasten ja perheiden mahdollisuutta ylläpitää omia kulttuurisia ja katsomuksellisia identiteettejä. Kartoituksen pohjalta laadittiin tavoitteet, jotka tähtäävät ennen muuta siihen, että jokainen lapsi ja nuori saisi näkyä ja kuulua omana itsenään. Rovaniemen kaupungin vasu näyttäytyi vertailussa monikulttuuriselle katsomuskasvatukselle tilaa antavana”, kertoo kasvatuksen hiippakuntasihteeri Saija Kronqvist Oulun hiippakunnasta. Rovaniemen seurakunnasta verkostossa on alusta alkaen ollut mukana pastori Elina Rask-Litendahl. Lisäksi selvitettiin, millaisissa aiheissa kasvattajat kokivat osaamista ja vahvuutta. Hän korosti katsomusdialogin olevan teema, joka koskettaa seurakunnan perustehtävää. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Katsomusdialogia Rovaniemellä: TEKIJÄT Runsaan vuoden ajan ovat Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatus, alueen katsomusyhteisöt ja ammattikasvattajat rakentaneet yhteistä katsomusdialogiverkostoa. Koimme, että meidän on aivan välttämättömänä lähteä mukaan. ”Toimittuani joitakin vuosia varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan pappina havaitsin, että tarve katsomusyhteisöjen vuoropuhelulle on vain vahvistunut. Liikkeellelähtöä tuki myös se, että Rovaniemen seurakunnalla on yhteistyösopimus kaupungin kanssa, ja muun muassa erilaisia tapahtumia oli järjestetty yhdessä aiemminkin. Alusta asti meillä on ollut tuttu kumppani tässä mukana.” Rask-Litendahlia sanoo prosessin tarjonneen eväitä ammatilliseen kasvuun. Samoin kaupungin varhaiskasvatuksen pedagogisen asiantuntijan ja pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Sanna-Maija Laihon kannustus helpotti päätöstä. Sen avulla selvitettiin, missä katsomuskasvatuksen asioissa varhaiskasvattajat kaipasivat tietoa, tukea ja yhteistyötä. Tutkimus myös osoitti, että työkaluja monipuolisen katsomuskasvatuksen tukemiseen tarvitaan. Paikallinen yhteistyö on tuonut näkyväksi alueen katsomuksellisen moninaisuuden. Katsomusdialogi perustehtävänä Rovaniemen evankelis-luterilainen seurakunta lähti mukaan hankkeeseen kirkkoherra Ilari Kinnusen johdolla. On tärkeää, että lapset ja nuoret osaavat keskustella katsomuksista ja uskonnoista arvostavasti ja rakentavasti omassa arjessaan”, Kronqvist toteaa
Mukana on myös uskonnottomia yhteisöjä. 2. Päivi Pihlajalla on vankka näkemys siitä, miksi monikatsomuksellisen verkoston luominen on ollut merkityksellistä. Ajattelimme, että hankkeessa mukana olemalla yhdenvertaisuuden nimissä kaikki uskonnot ja katsomukset saisivat näkyä paremmin.” Rovaniemen hanke oli esillä myös Kirkon kasvatuksen päivillä tammikuussa. Katsomus nähdään osana identiteettiä ilman, että se leimaa lasta. 2. Selvitämme, keitä voisimme kutsua omalta alueeltamme mukaan yhteistyöhön. Pohdimme yhteisössämme, miksi haluamme osallistua katsomusdialogiin. Voimme aidosti iloita omasta identiteetistämme ja katsomuksestamme, ja samalla suoda sen myös toiselle – iloita yhdessä erilaisina.” Hankkeen laajuutta kuvaa se, että ensimmäiseen verkostotapaamiseen kutsuttiin yli 30 osallistujaa peräti 14 eri katsomusyhteisöstä. 4. ”Kaupunkimme monikulttuurinen luonne voi työssämme helposti unohtua. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT asiasisältö edellä. Tässä hankkeessa keskeisintä on ollut kuuleminen ja kuunteleminen.” Prosessi on myös selkiyttänyt seurakunnan omaa positiota. Kohti yhteisöllisyyden kulttuuria Rovaniemen verkosto tapaa yhdestä kahdesti vuodessa, ja koolle kutsujana toimii kaupungin nykyinen pedagoginen varhaiskasvatuksen asiantuntija Päivi Pihlaja. ”Verkoston avulla olemme osaltamme luomassa inklusiivista ekosysteemiä. Tuetaan Rovaniemen “lapsiystävällinen kunta” imagoa: lapsen katsomuksellisen ja kulttuurisen identiteetin tukeminen on osa hyvinvointia ja liittyy mielenterveyteen. Kirkko on vaarassa ajautua kasvatusasioissa ja yhteiskunnassa muutenkin marginaaliin. Meidän pitää elää tätä päivää ja nähdä, että meitä on moneksi. On ollut hienoa tutustua eri katsomusyhteisöjen edustajiin”, Rask-Litendahl toteaa. Ja nyt sen tarkoitus on laajentua myös perusopetuksen puolelle. Porukalla saamme rakennettua yhteisöllisyyden kulttuuria, jossa lapset ja nuoret kohdataan yhdenvertaisina ja tasavertaisina. Hankkeesta kertoivat Emmi Meloni, Saija Kronqvist, Elina Rask-Litendahl, Raili Keränen-Pantsu ja Ilkka Tahvanainen.. Koko hankkeen tavoitteena on ollut se, että osattaisiin entistä suoremmin, selkeämmin ja kunnioittavammin kohdata eri kulttuuritaustoista tulevat perheet.” Kirkkohallituksen rahoittamassa Dialogitaitajat-kampanjan alueellisessa kehittämishankkeessa ovat mukana Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen seurakunta, Oulun hiippakunta, Pohjois-Suomen monikatsomuksellisen kasvatuksen verkosto, STEP-koulutus sekä kulttuuri ja uskontofoorumi Fokus ry. ”Haluammekin kannustaa kaikkia lähtemään mukaan yhteistyöhön omalla paikkakunnallaan”, sanoo Emmi Meloni Fokus ry.stä. 3. 3. 4. Luomme yhteistyötä tukevat rakenteet. Viime syksyn aikana verkosto laajeni kieli-, kulttuurija katsomusverkostoksi. ”Hanke on tutustuttanut ja luonut yhteyksiä kasvatuksen alan toimijoihin laajasti. Tuetaan sensitiivistä ja myönteistä vuorovaikutusta lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Perinteet eivät kuitenkaan ole työmme ainoa lähtökohta. Alkukartoituksen perusteella Rovaniemen kaupunki laati yhteistyölle neljä tavoitetta: 1. Kasvattajat saavat rohkeutta kohdata oman lapsiryhmänsä katsomuksellisen ja kulttuurisen moninaisuuden. Tutustumme ja suunnittelemme toimintaa dialogisesti ja yhdessä. Tutustu yhteistyön askeliin sekä taustamateriaaleihin www.dialogitaitajat.fi Yhteistyön askeleet 1. Hän on koordinoinut Rovaniemen hanketta viime syksystä lähtien. Rovaniemen hankkeesta saadun kokemuksen pohjalta on nyt rakennettu alueellisen yhteistyön askeleet myös muiden käyttöön
Kuva: Kirkko Helsingissä / Rami Lappalainen 24 TEKIJÄT. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT Lapset ja pääsiäinen eri kirkkokunnissa TEKSTI Juhana Unkuri Pääsiäisen aikaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa on monenlaista toimintaa lapsille ja perheille: pääsiäismunien maalausta, rastipolkuja, leirejä, messuja jne
Lasten makuun ovat varmasti myös monet jälkiruuat, kuten italialainen colomba, pullamainen hedelmäkakku. – Vaikka matka kirkkoon olisi pitkä, pääsiäisen messuun osallistutaan ahkerasti ja innokkaasti. Suomen evankelisluterilainen kirkko Espoon hiippakunnassa kasvatuksen asiantuntijana toimiva pastori Jaakko Niiles toteaa, että pääsiäisen sanoma on tarkoitettu yhtä lailla niin lapsille kuin aikuisille. Jaakko Niiles "Suklainen pääsiäismuna on iloinen pääsiäisen symboli. Katolinen kirkko Suomessa Katolisen tiedotuskeskuksen viestintäjohtaja Marko Tervaportti toteaa perheen olevan katolisen kulttuurin keskiössä. Mikä pääsiäisen symboli kiehtoo sinua erityisesti ja miksi. – Taustakulttuurin lisäksi tähän vaikuttaa luonnollisesti uskonnollisen aktiivisuuden taso. Tervaportti uskoo, että kirkossa käyvissä perheissä pyritään varmasti pitämään huolta siitä, että pääsiäisjuhlan varsinainen syy pysyy mielessä. – Paistin aika ei ole pitkänäperjantaina vaan vasta pääsiäisyönä tai pääsiäissunnuntaina, ja siitä eteenpäin ainakin seuraavan viikon ajan – pääsiäisaikahan jatkuu meillä katolisilla aina helluntaihin asti. – Lapset ovat mukana toteuttamassa ja tekemässä toimintaa siinä missä muutkin. Kirkot ovat tuolloin täynnä ja liturginen juhla huipussaan, onhan pääsiäinen koko kirkkovuoden tärkein tapahtuma. Entä miten pääsiäisperineet näyttäytyvät lasten ja perheiden elämässä nykyään. Jotkut myös paastoavat. Tätä ylösnousemuksen ihmettä voikin suklaista yllätysmunaa syödessään pohdiskella." Lidija Cederström-Hänninen "Pääsiäismuna. Se on itsessään arkinen ja herkullinen ilon tuoja, mutta symboloi myös tyhjää hautaa. Näin ollen myös perheiden pääsiäisenviettotavoissa on merkittäviä eroja. – Kyse ei ole vain kevään tulosta ja valon lisääntymisestä vaan siitä, että Jeesus Kristus kuoli ja haudattiin, ja lopulta voitti kuoleman kertakaikkisesti. Vahvaa symboliikkaa liittyy myös monissa kodeissa oleviin, karitsaa kuvaaviin koristeisiin. Niistä perheiden on sitten kätevä valita omaan aikatauluun sopivaa ohjelmaa. Kuva: Katolinen tiedotuskeskus. Sen kautta pääsiäisen sanoma tulee ehkä ymmärrettävämmäksi. Tervaportin mukaan katolisessa uskonperinteessä suureen juhlaan valmistaudutaan vaatimattomuudella. Suomessa katolilaiset asuvat usein etäällä omasta seurakunnastaan. Vigilia aloitetaan kirkon ulkopuolelta, jossa pappi siunaa tulen. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Kysyimme kolmen eri kristillisen kirkkokunnan edustajalta, minkälainen juhla pääsiäinen on heidän kirkossaan erityisesti lasten näkökulmasta ja heitä ajatellen. Vaikka munan kuori näyttää kovalta ja elottomalta, sen sisällä on uuden elämän alku." Marko Tervaportti "Pääsiäisen symboleina voidaan varmaankin pitää myös maalauksia ja niiden aiheita. Tietyssä mielessä pitempäänkin. Samoin suomalaisen kulttuurin näkymisen aste vaihtelee. Pimeään kirkkoon mennään kulkueena, ja sinne kannetaan pääsiäiskynttilä, joka valaisee pimeyttä ja on merkkinä ylösnousemuksesta. Kaiken väkivallan kokeneena ja meidän kaikkien ihmisten kärsimykset kantaneena hänen olemuksestaan huokuu silti syvä lohdutus ja varma toivo." Pääsiäisyön vigilian viettoa Pyhän Henrikin katedraalissa. – Varsinaista pääsiäistä juhlitaan päiväkausia. Munasta kuoriutuu tai ainakin voisi kuoriutua uusi elämä. Ehkäpä monista renessanssin maalauksista tuttu voiton lippua kantavan Kristuksen haudasta nouseminen on minulle se rakkain symboli: Kristus, Jumala, kaikkeuden kuningas nousee vakaana ja rauhallisena ylös haudasta. Suuret kirkolliset juhlat – kuten pääsiäinen ja joulu – ovat ajankohtia, jolloin perheiden yhteinen ruokailu ja muu yhteinen tekeminen korostuvat. Pääsiäisenä seurakunnat järjestävät paljon myös erityisesti lapsille ja perheille suunnattuja messuja ja tapahtumia. Pääsiäisenä lapsille on tarjolla seurakunnallisissakin puitteissa mm. Ehkäpä tätä uutta syntymää symboloivat myös ne kananmunat, jotka hienosti maalattuina tai väritettyinä koristavat koteja. – Lisäksi lapsille ja nuorille saatetaan järjestää tuolloin jotakin erityistä, omaan ikään sopivaa tekemistä. Yli puolet katolisen kirkon jäsenistä on kotoisin muualta kuin Suomesta. Tervaportti kertoo, että monet Suomessa asuvat katolilaiset syövät pääsiäisaterialla lammasta
– Viime vuonna täällä Tampereen seurakunnassa toisen pääsiäispäivän liturgiassa taisi olla yli 50 lasta perheineen. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT TEKIJÄT leirejä, pulkkamäkeä, virpomista, askartelua ja pääsiäismunien etsintää. Suomen ortodoksinen kirkko Tampereen ortodoksisen seurakunnan kasvatustyöntekijä Lidija Cederström-Hänninen kertoo, että monissa ortodoksiperheissä aikuiset ja lapset valmistautuvat pääsiäiseen yhdessä. Suklaamunat maistuvat lapsille ehkäpä enemmän kuin perinteiset ortodoksiset pääsiäisherkut kulitsa ja pasha. Noiden liturgioiden lopussa kirkkoa kierretään ristisaatossa ja yleensä lapset kantavat sen aikana ikoneja. – Monipuolinen toiminta kutsuu lasta paitsi leikkiin myös hiljentymään ja ihmettelemään pääsiäisen sanomaa. Seurakunnat nähdään edelleen tärkeinä yhteistyökumppaneina ja yhteistyö on vahvaa, vaikka toimintatavat muuttuvat ja alueelliset erot ovat suuria. Cederström-Hännisen mukaan varsinkin Itä-Suomessa elää vahvasti ortodoksinen, palmusunnuntainen virpomisperinne. – Tämä antaa perheille enemmän vapautta suunnitella aikataulujaan ja ruokiaan mieltymyksiensä mukaisesti. – Lapset voivat 40 päivää kestävän suuren paaston aikana luopua herkuista ja auttaa esimerkiksi vanhempia enemmän kotitöissä. Seurakuntien on kuitenkin ollut edelleen mahdollista vierailla esimerkiksi koulujen uskonnon oppitunneilla. – Lapsilla on mahdollisuus kokeilla myös kirkonkellojen soittamista ja lopuksi lapset saavat suklaamunat; onhan suuri paasto juuri päättynyt. Niiles kertoo, että ympäri Suomea kouluille ja päiväkodeille järjestetään runsaasti pääsiäiskirkkoja ja muita pääsiäisen kirkkohetkiä. Niileksen mukaan pääsiäisen viettämiseen liittyvät ruokaperinteet ja tavat ovat joulua väljempiä. Cederström-Hännisen mukaan toisen pääsiäispäivän liturgiaan eli ehtoollisjumalanpalvelukseen tapaa kokoontua paljon lapsiperheitä. Kuva on toisen pääsiäispäivän liturgian lopussa tapahtuneesta ristisaatosta Tampereella viime vuonna. Lisäksi lapsille on kehitetty paastokalentereita, jotka kutsuvat moninaiseen toimintaan ja tekemiseen. Virpomavitsoja tehdään kotona ja kouluissa, ja seurakuntien työntekijöitä kutsutaan kouluun myös siunaamaan ne. Pääsiäisyöpalveluksen jälkeistä viikkoa kutsutaan ortodoksisuudessa kirkkaaksi viikoksi. Se on lapsista tosi hauskaa, Cederström-Hänninen sanoo. Päivästä käytetään myös nimeä Lasten pääsiäinen. – Se johdattaa suuren viikon tapahtumiin ja ylösnousemukseen. Lapset kantavat ristisaatossa ikoneja. Takavuosiin verrattuna niiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Silloin järjestetään lasten pääsiäisen lisäksi koululaisjumalanpalveluksia, joihin sisältyy niin ikään ristisaattoja ja kirkonkellojen soittamista. – Opettelemme lasten kanssa sanomaan nämä tervehdykset eri kielillä. – Varsinkin isojen kaupunkien kouluissa ja päiväkodeissa välillä vain alle puolet lapsista kuuluu kirkkoon, mikä vaikuttaa toiminnan järjestämiseen. Liturgian aikana tai sen jälkeen eri seurakunnissa järjestetään lapsille myös omaa ohjelmaa. Näillä kauniilla virpomavitsoilla lapset siunaavat palmusunnuntaina läheiset ihmiset ja niillä voi myös koristella kodin ikonit pääsiäiskauden ajaksi. Pääsiäiskauden aikana ortodoksit tervehtivät toisiaan sanomalla ”Kristus nousi kuolleista”, johon vastataan ”Totisesti nousi”. Kuva: Heikki Santasalo
Vaan paras on puista pesäpuu, kotini kultainen ovensuu. Piilosilla Suomen kaikissa kirkoissa Polku-toimintamallin Ilon kekkerit -juhlaoppaassa seurakuntia kannustetaan Leikkipäivänä leikkimään piilosta kaikissa Suomen kirkoissa. Muistan vielä vähäsen, muistanpa ajan mokoman: soitin syksyn sinfonioita, laskin lumihiutaleita, olin kuuta katsomassa, aurinkoa aattelemassa. Majan mieluisan rakentelin, retket riemuisat seikkaelin kanssa yhden, kanssa toisen, kanssa ystävän monen moisen. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Nallukan elämää Onpa muuan nallukainen, ihmettelijä iänikuinen, eleleepi aikojansa siellä täällä tähyellen, silloin tällöin hassutellen. Leikkiviikkoa vietetään huhtikuussa viikolla 16 (15.–21.4.). Pääset kaavakkeeseen täältä: www.leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2024/ ilmoita-leikkipaiva-tapahtuma WWW.LEIKKIPAIVA.FI LEIKKIPÄIVÄ 2024 teemana kaveritaidot Fr ee pi k/ Pr es sf ot o NALLUKKA. Sanoi sama nallukainen: tiiänpä minä jotakin. Millaisia leikin tiloja kirkot, kirkkopuistot ja hautausmaat voisivat olla. Heli Arvilommi – Kalevalan tarinoiden inspiroimana Tervetuloa mukaan juhlistamaan valtakunnallista Leikkipäivää! Ideoikaa ja järjestäkää pieni tai suuri tapahtuma kaikenikäisten iloksi. Viikko huipentuu valtakunnalliseen Leikkipäivään lauantaina 20.4.2024. Vaikka erityistä Leikkipäivää vietetään 20.4., tapahtuman voi järjestää tietysti muulloinkin. Kukan kauniin siemenestä ystävyys ylin yhytti, yhteinen polku parahin. Vie tapahtumatietosi Leikkipäivä-tapahtuman Leikkipäivä. Leikkitempauksen voi järjestää esimerkiksi työpaikalla tai naapurustossa. Järjestä Leikkipäivä-tapahtuma Kuka tahansa voi järjestää Leikkipäivä-tapahtuman. Myös kirkkoja raamattuseikkailut, leikkivideot someen, perinneleikkipäivät ja laululeikkikonsertit sopivat päivän viettoon. fi-sivustolle tapahtumalistaan ja tapahtumakartalle. Tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Hyvä on Nallukan elellä luontoäidin lähistöllä, sylissänsä sykkyrällä kainaloonsa kapsahella. Leikki yhdistää sekä ylläpitää toivoa ja turvallista arkea. Tunnen metsät, tunnen veet, korpikuuset kankahilla, männyt mäillä monilla. Leikkipäivän teemana ovat kaveritaidot
Katso päivän ohjelma koulutussivuiltamme, ilmoittaudu ja kutsu myös yhteistyökumppanisi mukaan. Polku-webinaarit Lahja 12.4.2024, Ilo 19.4.2024, Rohkeus 23.4.2024, Seikkailu 26.4.2024 Webinaareissa tutustut Polun ikäkauteen ja siihen tuotetun materiaalin monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin lasten ja heidän perheidensä kohtaamisessa. 9 . Tule täydentämään osaamistasi digitaalisten sisältöjen ja ympäristöjen hyödyntämisessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Webinaarien kesto klo 9-12. Nääkkö nää MUT. S T E P . 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT OSALLISTU HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KOKKOLA | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi riikka.jantti@step.fi | anna.karri@step.fi johanna.mantere@step.fi | satu.reinikainen@step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille K atsomuskasvatuksen ajankohtaispäivä 9.4.2024, klo 9-14.30 verkko Ajankohtaispäivä tarjoaa tietoa katsomuskasvatuksen kehittämiseen niin kunnan kuin seurakunnankin varhaiskasvatuksen toimijoille. 2 2 4 T U T U S T U O H J E L M A A N J A I L M O I T A I T S E S I M U K A A N O S O I T T E E S S A S E U R A K U N N I L L E . S E U R A K U N T I E N V A R H A I S K A S V A T U K S E N N E U V O T T E L U P Ä I V Ä T O U L U S S A 1 9 . 2 . Digitaalisuus seurakunnan kasvatuksessa 13.–14.5.2024, STEP-koulutus Järvenpää Miten digitaalisuus vahvistaa osallisuutta, ilmaisua ja seurakuntayhteyttä. F I
Uskonnon-, ajatuksen ja omantunnon vapaus (uskonnonvapaus) on turvattu perusoikeutena ja ihmisoikeutena niin aikuisille kuin lapsillekin. Suvianna on kiinnostunut alaikäisen oikeudellisesta asemasta eri toimintaympäristöissä (esim. Juridisesti uskonnonvapaus tarkoittaa myös lapsen kohdalla oikeutta tunnustaa tai olla tunnustamatta uskontoa, harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa, oikeutta ilmaista tai olla ilmaisematta vakaumus sekä oikeutta kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lapsen uskonnonvapautta on tarkasteltu aiemmin vanhempien oikeutena kasvattaa lasta vanhempien tunnustamaan uskontoon. Mitä uskonnonvapaus tarkoittaa juridisesti lapsen kohdalla. Ohjaavasta roolista ei seuraa esimerkiksi se, että lapsen pitäisi tunnustaa samaa uskontoa vanhempiensa kanssa. Entä miten pienen lapsen ja aikuisen uskonnonvapaudet eroavat toisistaan. 1 7 KYSYMYSTÄ KUVAT Marissa Tammisalo Suvianna Hakalehto on oikeustieteen professori, jonka opetusvastuuseen oikeustieteiden laitoksella kuuluvat vahingonkorvausoikeus, lapsioikeus ja koulutusoikeus. Huoltajien rooli on muuttunut siten, että sen voidaan katsoa olevan lähinnä oikeus antaa ohjausta lapsen oikeuksien käyttämisessä. Silloinkin, kun päätösvalta lapsen uskontokunnasta kuuluu yhä huoltajalle, lapsella on voimassa olevien perusja ihmisoikeusvelvoitteiden perusteella oikeus tunnustaa ja harjoittaa itse valitsemaansa uskontoa sekä oikeus kieltäytyä uskonon harjoittamisesta. Lapsen uskonnonvapaus ei olekaan lapsen huoltajalle kuuluva oikeus, vaan se kuuluu lapselle henkilökohtaisesti. 2 29 TEKIJÄT. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Uskonnonvapaus kuuluu lapselle henkilökohtaisesti Mitä uskonnonvapaus on lapselle. Uskonnonvapaus kuuluu keskeisenä elementtinä henkilön identiteettiin ja itsemääräämisoikeuteen. perhe, koulu, terveydenhuolto, lastensuojelu, ulkomaalaisasiat) ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa. Tämä lähtökohta on perusja ihmisoikeuskehityksen myötä historiaa: painopiste on siirtynyt lapselle itselleen kuuluvan uskonnonvapauden suojaamiseen
Komitea korostaa valtion velvollisuutta varmistaa lapsen uskonnonvapauden toteutuminen esimerkiksi kouluissa ja laitoksissa. uslain mukaan lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta. Perheen antama uskonnollinen kasvatus ei saa vahingoittaa lapsen kehitystä. Lainsäädäntö velvoittaa lapsen huoltajat samoin kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset selvittämään lapsen näkemykset ja ottamaan ne huomioon kaikissa lasta koskevissa asioissa, myös uskontoon liittyvissä. Myöskään lasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen tuokioon tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Monissa asioissa lapsella voidaan jo varsin pienenä katsoa olevan valmiudet itsenäiseen oikeuteen harjoittaa uskonnonvapauttaan. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen rooli lapsen oikeuksien toteuttajana poikkeaa kuitenkin toisistaan. Tämä vapaus on lapsella silloinkin, kun hän kuuluu vanhempiensa tekemällä päätöksellä johonkin uskontokuntaan. Oikeudellisesti tarkasteltuna alaikäisellä on tällöinkin oikeus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskontoa sekä oikeus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa huoltajansa näkemyksistä riippumatta. Uskonnollisia tilaisuuksia on mahdollista vapaasti järjestää uskonnollisen yhdyskunnan piirissä ja kutsua lapsia osallistumaan niihin. Vanhemmilla on vahva päätösvalta lastaan koskevissa henkilökohtaisissa asioissa ja oikeus kasvattaa lastaan oman vakaumuksensa mukaisesti. Esimerkiksi uskonnollisen materiaalin lukeminen, rukoileminen, pukeutuminen vakaumuksen mukaisesti tai erilaisiin uskonnollisiin rituaaleihin osallistuminen voivat vain harvoin olla asioita, jotka huoltaja voisi lapseltaan kieltää sillä perusteella, että hänellä on oikeus ohjata lapsen kehittyvää uskonnonvapautta. 4 Mikä uskonnonvapauteen liittyvissä kysymyksissä huolestuttaa juuri nyt. Uskonnon harjoittamisen tulee myös tapahtua siten, että se tukee lapsen oikeutta elämään ja kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Julkista tehtävää hoitavien kuten varhaiskasvatuksen järjestäjän on yli 20 vuotta voimassa olleen perustuslakimme mukaan turvattava perusja ihmisoikeuksien kuten uskonnonvapauden toteutuminen. Negatiivinen uskonnonvapaus on vapautta olla tunnustamatta ja harjoittamatta uskontoa. Tällä tarkoitetaan velvollisuutta huolehtia lapselle kuuluvien oikeuksien – kuten uskonnonvapauden – toteutumisesta. Mitä tarkoittaa positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus varhaiskasvatuksessa. Vanhempien kasvatusoikeuteen ei sisälly oikeutta pakottaa lasta vastoin tahtoaan osallistumaan uskonnon harjoittamiseen.. Lapsen oikeutta valita uskonto, jota hän tunnustaa, on pidetty keskeisenä lapsen uskonnonvapauteen kuuluvana elementtinä Lapsen uskonnonvapaus tarkoittaa sitä, että lapsi saa harjoittaa uskontoaan itsenäisesti, mutta myös osana omaa perhettään ja vanhempiensa uskontoa ja vakaumusta. Lapsen uskonnonvapaus tarkoittaa sitä, että lapsi saa harjoittaa uskontoaan itsenäisesti, mutta myös osana omaa perhettään ja vanhempiensa uskontoa ja vakaumusta. Varhaiskasvatuksessa tulee uskontoon liittyvissä kysymyksissä toimia huoltajien toiveiden mukaisesti. Antaessaan ohjausta uskonnonvapauden käyttämiseksi vanhempien on huolehdittava, että se tapahtuu sopusoinnussa lapsen kehittyvien valmiuksien ja hänelle muiden lainsäädännössä turvattujen oikeuksien kanssa. Käytännössä tätä velvollisuutta ei ole täysin vielä sisäistetty, sillä se on ristiriidassa perinteisten toimintamallien kanssa. 3 Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta oman uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen. Kun lapsi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella ymmärtää, mistä uskontokuntaan kuulumisessa on kyse, huoltajien tulisi keskustella hänen kanssaan asiasta ja kertoa muun muassa mahdollisuudesta kuulua tai olla kuulumatta uskontokuntaan. Kirkkolainsäädännön mukaan jokaisella kastetulla lapsella on oikeus saada kristillistä kasvatusta ja kirkon yhteisen uskon opetusta huoltajien toiveiden mukaisesti kotona ja kirkon piirissä. Vanhemmilla on oikeus valistaa ja ohjata lastaan oman vakaumuksensa mukaisesti. Tämä oikeus ei ulotu varhaiskasvatukseen. Julkisessa tehtävässä kuten varhaiskasvatuksessa on velvollisuus edistää neutraalisuutta ja yhdenvertaisuutta, mikä on tiukentunut Suomea sitovan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön myötä. Huoltajien tulisikin selvittää lapsensa mielipide esimerkiksi uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta ja ottaa mielipide huomioon lapsen kehitystason mukaisesti. Uskonnonvapauden turvaamisessa ei kuitenkaan ole kyse harkinnanvaraisesta asiasta tai esimerkiksi uskonnollisten yhdyskuntien tulkinnasta lapsen edun mukaisesta toiminnasta. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Sekä lapsen vanhemmilla että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on juridinen velvollisuus toimia lapsen edun mukaisesti. Mihin tämä velvoittaa aikuiset. Vanhempien toiminta kuuluu oikeudellisesti yksityisoikeuden piiriin. Varhaiskasvatuksen toiminnassa on otettava huomioon indoktrinaation kielto sekä uskonnollinen suvaitsevuus ja moniarvoisuus. UskonnonvapaLapsi tarvitsee aikuisen tekoja, jotta hänen oikeutensa voivat toteutua. 5 YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti esittänyt valtioille huolensa siitä, etteivät ne kiinnitä riittävästi huomiota lapsen uskonnonvapauteen lainsäädännössään
Päiväkodin kasvattajan päätösvaltaan ei ole lailla siirretty mitään lapsen uskonnonvapauteen liittyviä kysymyksiä. Uskonnonopetusta koskeva lainsäädäntö ei täytä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, sillä kaikilla lapsilla ei ole yhdenvertaista oikeutta osallistua tai olla osallistumatta uskonnonopetukseen tai vaihtoehtoisesti elämänkatsomustiedon opetukseen, vaan tämä on yhteydessä lapsen uskontokuntaan. Suomessa lapsi seuraa uskonnonvapauslain mukaan huoltajiensa uskontokuntaa täysi-ikäiseksi tuloonsa saakka, jos huoltajat niin tahtovat. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee huolehtia, että vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen toteutuu myös käytännössä esimerkiksi siten, että vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään fyysisesti erillään. Lasten perusja ihmisoikeuksien toteutumista valvova eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden kannalta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tehtäviä julkisen vallan neutraalisuuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että näissä lainkaan järjestettäisi tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Vaihtoehtoisjärjestelyt on toimitettava hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi. 31 TEKIJÄT. Olennaista on, että lapsen huoltajalle jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko lapsi uskonnollista ainesta sisältäviin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Erityisesti varhaiskasvatuksen toiminta-ajan sisälle sijoittuvia uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa harkittaessa tulee varmistua siitä, että niihin liittyvät käytännön järjestelyt voidaan toteuttaa siten, ettei lasten yhdenvertainen kohtelu vaarannu ja ettei leimautumista aiheudu. Suomen malli vastaa huonosti modernia käsitystä perusja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamisesta. On otettava huomioon, ettei lapsella tai hänen vanhemmillaan ole velvollisuutta kertoa, kuuluvatko he johonkin uskontokuntaan. Lapsen huoltajilla säilyy varhaiskasvatuksessakin päätösvalta lapsen uskonnonvapautta koskettavissa asioissa kuten osallistumisessa päiväkodin uskonnollissävytteisiin käytäntöihin, toimintatuokioihin tai tilaisuuksiin. Varhaiskasvatukseen ei lähtökohtaisesti kuulu uskonnollisten tilaisuuksien tai toimitusten järjestäminen. Uskon, että lainsäädäntöä tullaan muuttamaan tulevaisuudessa tältä osin. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Päiväkodin kasvattaja hoitaa julkista tehtävää ja hänen on perustuslain mukaan noudatettava tarkoin lakia. Lapsen uskontokuntaa koskeva huoltajien valinta heijastuu myös lapsen uskonnonopetukseen osallistumiseen sekä hänen osallistumiseensa koulutyön uskonnolliseen toimintaan, mikä osaltaan johtaa siihen, että Suomen valtion voidaan katsoa loukkaavaan alaikäisten uskonnonvapautta. Nykyisen uskonnonvapauslain sääntelyn voidaankin huoltajien yksinomaisen lapsen uskontokuntaa koskevan päätösvallan osalta katsoa olevan ristiriidassa lapsen uskonnonvapauden turvaavien perusja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Perusja ihmisoikeussääntelyn mukaan lasten ei tarvitse tunnustaa samaa uskontoa kuin hänen vanhempiensa. Huoltajille on tiedotettava riittävän ajoissa varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta. 6 Mitä huomioita tekisit Suomen tilanteesta koskien lasten uskonnonvapautta. Jos näitä päätetään järjestää, on huolehdittava lasten yhdenvertaisuudesta harjoittaa omaa uskontoaan. Mitkä ovat huoltajan päätösvaltaan kuuluvat asiat – entä päiväkodin kasvattajan. Tämä poikkeaa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden käytännöistä. Uskonnonvapausnäkökulmasta on tärkeää, että uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset järjestetään selkeästi erillään muusta toiminnasta. 7 Lapsen oikeutta valita tunnustamansa uskonto pidetään keskeisenä lapsen uskonnonvapauteen kuuluvana elementtinä. Lapsen huoltaja ilmoittaa, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Suomessa opetetaan lapsille uskontoa sen mukaan, mihin kirkkokuntaan vanhemmat ovat hänet liittäneet
Piilottamalla katsomukset partio sahaa itseään jalkaan. Meitä oli muitakin uusia, ja koloiltaa uusille sudenpennuille johti kokenut johtaja. Ajatus neutraaliudesta ei toteudu, vaan se muuttuu uskontokielteiseksi lähestymistavaksi. Lupaus katsomuksessaan kasvamisesta kuolee alkuaskelillaan. Nyt tuo sisaruspiirin toivotuksen aiheuttama sisäinen muutos kutsui minua olemaan rehellisesti minä. Epäilen ja toivon, että taustalla siinä, miksi Jeesus korvataan toivotuksessa onni-sanalla, on se, että kaikki kokisivat tulevansa tervetulleeksi partioon. Se valitsee katsomusten näkymisestä vain yhden – katsomuskielteisen lähestymistavan. Tämä on se tie, joka johtaa vieraanvaraiseen ja kunnioittavaan yhdessäoloon toinen toistemme kanssa, mitään tai ketään piilottelematta.. Juttelin asiasta tutulleni, joka toimi Seppona eli seurakunnan partiotyöntekijänä. KUVITUS Pekka Rahkonen Olin ensimmäistä kertaa partioillassa akelan eli sudenpentulauman vetäjän roolissa. Kaikki olisi kaikille sopivan neutraalia ja avointa. Viimein tuli sisaruspiirin aika ja kokenut johtaja lausui reippaasti ”hyvää yötä, onni myötä”, mutta uudet sudenpennut, jotka olivat jo seurakunnassa leireilleet, jyräsivät hänen lausuntansa innostuessaan tutusta rytmistä ja huusivat: ”Jeesus myötä!” Siinä hetkessä minua hymyilytti, mutta tapahtuma jäi pohdituttamaan. Varoen ärsyttämästä muita. Lopputulema ei sitä valitettavasti kuitenkaan ole. Olen antanut oman partiolupaukseni jo yli 30 vuotta sitten. Siellä uudet sudenpennut lupasivat kasvaa katsomuksessaan. Olin jo ajatuksissani pienentänyt omaa identiteettiäni pappina, kun astuin rooliini akelana. Silloin lupasin rakastaa Jumalaa. Saan kaikkialla olla oma itseni ja omassa identiteetissäni. Ymmärrän, että jos sataprosenttia sudenpennuista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, niin katsomusten runsaus ei vaikuta runsaalta. Kirkon kasvatusten päivillä somevaikuttajat kertoivat, miten nuoret yhä avoimemmin kertovat mihin uskovat ja ilmaisevat oman katsomuksensa jo esittelytekstissään. Saan olla pappi. Sisaruspiirin ”onni myötä” -toivotus sai aikaan muutosta minussa. Nyt tuo sudenpentujen uusi lupaus kantoi myös minua. Sen jälkeen partio on avautunut kaikille ja kaikkien katsomuksille. Miten kasvaa katsomuksessaan, jos katsomus on piilotettava. Olen yrittänyt vaikuttaa toisten ennakko-oletuksiin ja osoittaa, että voin toimia muussakin roolissa kuin pappina ja etten vaadi jokaisen koloillan päätteeksi järjestettäväksi vähintäänkin vesperiä. Näkyviin tulee helposti vain luterilaisen katsomuksen merkit, kuten seurakunnan leiriltä opittu sisaruspiirin toivotus. Hän jyrähti järkytyksensä ’onni myötä’ -versiosta: ”Totta kai sisaruspiirissä saa sanoa Jeesus! Partiossa saa kuulua Jeesus ja Allah ja Buddha ja ihan kaikki!” Muutaman viikon päästä oli lupauksenantopäivä. Lupasin itselleni, että saan kasvaa kohti katsomustani, niin kuin kaikki muutkin saavat. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Hyvää yötä, onni myötä ja muita katsomuksia TEKSTI Kira Knuutila Kirjoittaja on kasvatuksen pappi Salon seurakunnasta. Olin ennenkin huomannut, että saatan herkästi tuoda varoen kristillisyyttä esiin muissa kuin kirkon kasvatustapahtumissa. Saan kaikkialla olla oma itseni ja omassa identiteetissäni. Hän opasti meitä uusia koloillan kulusta ja sen vetämisestä. Se on osa minua ja identiteettiäni ja saan kantaa pappeuteni kaikkialle elämäni osa-alueille
Inspiroidu työssäsi! KUVA Heli Arvilommi IDEAT 33. 39 Kirjallisuuslähtöinen sanataide s. 33 IDEAT s. 46 Erityismusiikkikasvatus avaa oven yksilölliseen oppimiseen ja kasvuun Valmistetaan porukalla kokonainen tiputarha tai pupuperhe! IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 36 Pääsiäisen monet tunteet s
muropaketin tms. kierrätyspahvia • ohutta värikartonkia eläinten `vartaloon` esim. Aseta leikatut kartonkikappaleet päällekkäin ja aloita langan kieputtaminen vartalon tupsusta. Kaavat on piirretty kokoon 1:1. 2. 1. 4. valkoinen, keltainen, ruskea • lyijykynä, sakset myös teräväkärkiset • villalankoja keltainen, valkoinen, ruskea • vahvaa puuvillalankaa tupsun sitomiseen • isosilmäinen neula, virkkuukoukku tai metallilangasta taivutettu silmukka langan kieputukseen • pieniä puuhelmiä tai kokonaisia pippureita silmiksi • huopaa tipun nokaksi • liimaa Tarvikkeet Jäljennä ohjeen kaavat (kierrätys)kartongille ja leikkaa irti. Leikkaa myös keskusreiät teräväkärkisillä saksilla. 34 IDEAT LUOVAT LAPSET Tee näin: Tiput ja puput TEKSTI & KUVAT Heli Arvilommi Nämä pääsiäisen suloiset eläinkaverukset tehdään tutulla tupsutekniikalla, joskin vielä vähän helpommin: tipun ja pupun mallit piirretään kartongille, mutta sitä ei poistetakaan langan kiertämisen jälkeen, vaan jätetään vartaloksi tupsun sisään. Voit halutessasi välillä vaihtaa langan väriäkin!. Tekeminen sujuu näppärästi monen ikäisiltä: pienimmät askartelijat voivat tehdä tipun tai pupun vain yhdestä kartonkirenkaasta, isommat malttavat kieputella useampiosaisia malleja. Kieputa lankaa keskusreiän ja ulkoreunan ympäri. Langan jatkaminen: kun lanka loppuu, voit työntää langan pään kieputuksen alle. Piirrä tipu/pupu mallin ääriviivojen mukaan ohuelle kartongille (KAKSI samaa kappaletta). Käytä langan vetämiseen apuna isoa neulaa, virkkuukoukkua tai metallilangasta taivutettua apuvälinettä, varsinkin kun reikä alkaa umpeutua. Sopiva mitta on esim. omien levitettyjen käsien välinen matka. Tässähän saattaa innostua valmistamaan porukalla kokonaisen tiputarhan tai pupuperheen! • kartonkia mallien/kaavojen jäljentämiseen voit käyttää tähän esim. 3. Leikkaa irti. Toinen tapa: voit myös solmia vanhan ja uuden langan päät yhteen (solmun kohta voi olla missä tahansa). Ota lankakerästä 2tai 3-kertainen langan pätkä. Ota uusi lanka, pidä peukalolla alkupäätä kiinni ja jatka edelleen kieputusta
Näin tupsusta tulee mahdollisimman tuuhea. Pörrötä tupsua auki ja siisti saksilla. Liimaa helmet tai pippurit silmiksi. Kieputa ja tee samoin pään ja pupun tupsuhännän osiot. Pidä tupsukiekon keskustaa lujasti peukalon ja etusormen välissä, leikkaa terävillä saksilla tupsu auki reunoista niin, että saksien kärjet kulkevat pahvimallien välissä. 4 5 6 7 2 Kaavat (1:1), pupun korkeus 11,7 cm, ison tipun korkeus 8,4 cm, pikku tipun korkeus 6,3 cm. Pörrötä tupsua auki ja siisti saksilla. Langan jatkaminen solmimalla. Huomaa, että pään tupsun solmintalanka pitää pujottaa neulalla `kaulan` kohdalta pahvien väliin, samoin tarvitset neulaa hännän kohdalta. Kierrä vahva lanka tupsun keskustan ympäri 1-2 kertaa ja solmi tiukasti. Kieputusta jatketaan niin kauan kuin reikä on aivan täynnä. Voit jättää tupsuhännän myös kieputtamatta. Tipun päätä tehdessä jätä nokka vapaaksi langasta, jotta voit liimata tipulle lopuksi vielä nokan erikseen. 7. 3 Käytä virkkuukoukkua, kun reikä alkaa umpeutua. Tee tipulle nokka huopa-palasta ja liimaa paikoilleen. 35 IDEAT 1 5. Ota pätkä vahvaa lankaa. 8. Taivuta jalat ja korvat ulospäin. Nyt pupu tai tipu seisoo tukevasti ja on valmiina koristeeksi tai leikkiin. 6
Aikuinenkin voi yllättyä huomatessaan, millaisia tunteita pääsiäiseen liittyvä kipu ja kärsimys herättävät. Pääsiäinen lapsen silmin Jotta pääsiäinen ei näyttäytyisi lapsille vain suklaamunina ja tipuina, miten sitä pitäisi käsitellä. Miten siis käsitellä lapsen kanssa teemoja, jotka eivät aikuisellekaan ole helppoja. Ihmettely ja kyseleminen kuuluvat lapsen maailmaan – ne johtavat riemastuttaviin löytöihin, mutta myös vaikeiden aiheiden kohtaamiseen. Toisaalta pääsiäinen ei olisi pääsiäinen, ellei ylösnousemusta olisi edeltänyt kärsimys, jonka Jeesus otti kantaakseen. Enemmän kuin tipuja ja suklaamunia Jos pääsiäisen sanoma pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se voisi olla toivo. Toisaalta lapsella on oikeus saada tietoa ja ilmaista omia mielipiteitään. Lapsen ei toki pitäisi joutua altistumaan aikuisten maailman murheille yhtään aikaisemmin kuin on pakko. Lapset altistuvat pääsiäiskertomuksessakin esiintyville teemoille omassa arjessaan monin tavoin niin kavereiden, elokuvien kuin sosiaalisen median kautta. Se todetaan jo lapsen oikeuksien julistuksessa, jonka mukaan lasta tulisi suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta (artikla 17). 36 IDEAT 36 IDEAT Pääsiäisen monet tunteet: PÄÄSIÄINEN "Turvallisesti kohti toivoa” TEKSTI Johanna Mantere KUVAT Shutterstock Kirjoittaja toimii varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajana STEP-koulutuksessa. Pääsiäisen kertomuksessa on surun ohella monia muita, lapsen sisarusja kaverisuhteistakin tuttuja tunteita, kuten yksinäisyyttä, kateutta, pelkoa ja petetyksi tulemisen kokemuksia. Se on kolikon kääntöpuoli – varjo, joka näkyy pääsiäisen ilon häikäisevässä paisteessa. Pienten kesken on usein luontevampaa keskittyä pääsiäisaamun iloon kuin dramaattisiin tapahtumiin, jotka edeltävät sitä. Pääsiäisen kertomukseen kuuluu valtava kirjo erilaisia voimakkaita tunteita sykähdyttävästä ilosta pelkoon, suruun ja jälleen pakahduttavaan riemuun. Lapsi ei määrittele etukäteen itse, onko jokin aihe tabu vai ei, vaan ky. Kaikki kamalatkin tapahtumat pääsiäiskertomuksessa suuntaavat kohti tätä päämäärää: siksipä juuri iloon ja riemuun keskittyminen on pääsiäisessä enemmän kuin perusteltua. Kuolema ja suru voivat koskettaa lapsen kokemusmaailmaa omakohtaisesti läheisten ihmisten tai lemmikkien menetysten muodossa. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja haluavat ymmärtää, miksi ja miten asioita tapahtuu. Ilman tuota varjoa jäljelle jäävät söpöt tiput ja suklaamunat, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat
Lapsen kannalta on tärkeintä, että kaikki tunteet on sallittu ja häntä tuetaan niiden käsittelyssä. Tunnetaitojen näkökulma pääsiäiseen Pääsiäisen kertomuksen dramaattisten tapahtumien ja niihin liittyvien kipeiden tunteiden käsitteleminen voi tuntua etukäteen haastavalta tehtävältä. Kaiken keskellä aikuinen voi aina muistuttaa, ettei lapsi jää yksin. Aikuisen reaktioista lapsi kuitenkin oppii, saako aiheesta puhua vai ei. Pääsiäiskertomuksen tutkiminen voi olla yksi mahdollisuus tutkistella hankaliakin tunteita yhdessä turvallisesti ja rohkeasti.. Rohkeasti yhdessä Vaikka suru, kärsimys ja kuolema ovat ehkäpä vaikeimpia aiheita, mitä lasten kanssa voi joutua käsittelemään, niistä on hyvä puhua lapsen kanssa mahdollisimman avoimesti. Kuolemaan liittyvä pelko ja ahdistus on Pöyhösen ja Livingstonin mukaan tavallista ja lapset usein tietyissä ikävaiheissa prosessoivatkin enemmän kuolemaan liittyviä aiheita. Tunnetaitojen kehittymisen näkökulmasta idea ei ole hassumpi. Aikuinen voi viestittää, että kestää lapsen kaikki tunteet, vaikka ne hämmentäisivätkin. Tunnetaitojen kautta myös ymmärrys toisten tunteista helpottuu, sillä omien tunteiden hahmottaminen on vahvasti yhteydessä kykyyn tulkita toisten tunteita. Kuolemaa koskevissa kysymyksissä lapsi tarvitsee samaan aikaan tunteen validointia ("ymmärrän hyvin, että ahdistaa ja pelottaa"), turvaa ("me ollaan turvassa") ja toivoa. Mutta entä jos pääsiäiskertomus olisikin hyvä mahdollisuus käsitellä hankalia teemoja turvallisessa ilmapiirissä, kipeitäkin tunteita rohkeasti kohdaten. Laajalti tunnetuksi tulleiden Fanni-tunnetaitokirjojen kirjoittajien Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin mukaan tunnetaidot vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Vaikka aikuisen silmissä pääsiäisen varjopuolet voivat tuntua lapsille sopimattomilta ja vaikeilta käsitellä, eivät ne välttämättä lopulta ole lapsen maailmalle outoja tai vieraita. Pääsiäisen teemoja Pöyhönen ja Livingston rohkaisevat käsittelemään lapsen kanssa antamalla lapsen kysymyksille ja tunteille tilaa. Ne auttavat lasta menestymään opiskelussa, luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita ja pitämään sekä fyysisesti että psyykkisesti terveenä. Se, mitä kuka tahansa aikuinen voi tehdä, on tarjoutua olemaan lapsen rinnalla kaikkien tunteiden kanssa, hyväksyä ne kaikessa hankaluudessaan. Jeesuskin koki Getsemanessa yksinäisyyttä – ja silloin hän sai lohtua ja voimaa enkeliltä. Pääsiäiskertomuksen tutkiminen voi olla yksi mahdollisuus tutkistella hankaliakin tunteita yhdessä turvallisesti ja rohkeasti. Esimerkiksi suru vaatii usein aikaa ja saattaa näkyä lapsella aaltoillen, yksilöllisesti vaihdellen. Lapsen kokemusta voi auttaa sanoittamalla tunteita ääneen. Toisaalta lapsi voi herätä kysymään näistä teemoista itse oman herkkyyskautensa mukaisesti – erilaisia vaikutteita tulvii kaikkialta ympäröivästä kulttuurista. Vaikka aikuisena tekisikin mieli varjella lapsia kivuliailta kokemuksilta ja tunteilta mahdollisimman pitkään, ei aikuinenkaan voi hallita ympäristön tapahtumia ja ärsykkeitä. Kuten Pöyhönen ja Livingston muistuttavat, tärkeintä tukea on tunteen vastaanottaminen ja hyväksyminen ilman tarvetta ratkaista sitä. Jos lapsi on ahdistunut pääsiäiskertomukseen liittyvistä teemoista, sitä on tärkeää käsitellä yhdessä. Aikuinen voi myös tarjota lapselle ennakoitavia arjen rutiineja, hoivaa ja läheisyyttä sekä iloa tuottavia asioita. Lapselle voi hyvin sanoa, että vaikka kaikki kuolevat joskus, vanhemmat eivät kuole vielä pitkään aikaan. Tunnetaitoja pidetään itsetunnon ja mielenterveyden kannalta perustavanlaatuisena taitoina, jotka viittaavat kykyyn havainnoida, ymmärtää ja säädellä omia tunteita. 37 IDEAT syy ääneen myös sellaisia asioita, joihin aikuinen ei osaa tai halua vastata. Samaa lohtua ja turvaa lapsi voi saada myös turvallisen aikuisen lähellä. Emme myöskään voi tietää, miten temperamentiltaan erilaiset lapset suhtautuvat vaikeisiin aiheisiin, kuten kuolemaan ja suruun
Ja mitä tarvitaan silloin, kun on surullinen. Mitä tekee mieli tehdä, kun on iloinen. Joskus tunteeseen auttaa, kun kuuntelee haikeaa musiikkia turvallisessa paikassa ja seurassa. Pysähdytään juttelemaan aina jokaisen kortin kohdalla kyseisestä tunteesta eläytyen eri hahmoihin kertomuksessa. Lapset asettuvat makoilemaan jumppamatoille rinkiin päät yhteen. Päälle voi laittaa vaikka peittoja ja kainaloon pehmolelun. Kohtia voi valikoida itse tarpeen mukaan. Kuunnellaan iloista pääsiäismusiikkia (esim. Ne kaikki kuuluvat elämään. Jokainen saa valita jonkun värikkään huivin, joka kuvastaa itselle iloa. kertovia ilmeitä ja mietitään, miltä ne tuntuvat kehossa. Kokeillaan lopuksi eläytyä vastakkaisiin tunteisiin musiikin kautta: • Mietitään miltä suru tai paha olo tuntuu kehossa. Fanni) • kuvia pääsiäisen tapahtumista • värikkäitä huiveja • iso (sininen) kangas • musiikki: Pergolesin Stabat Mater, P.77 Stabat mater dolorosa TAI Bachin Matteuspassio, BWV244/Osa2 No 44 Kuoro-osuus & Händelin Messiasoratorion Halleluja-kuoro. Kokeillaan eri tunteista Tunnetaitojen näkökulmasta pääsiäisen kertomus tarjoaa monenlaisia samastumisen kohteita ja paikkoja, joissa lapsen on mahdollista käsitellä hankalia tunteita aikuisen kanssa turvallisesti. Kuunnellaan musiikkia, joka kertoo pääsiäisen haikeista tunteista (esim. 3. sininen, rauhoittava väri) koko musiikin ajan. 38 IDEAT PÄÄSIÄINEN Ohje Istutaan ringissä lattialla. 2. Kaikilla tunteilla on tärkeitä viestejä, joita on hyvä osata kuunnella. Laajalti tunnetuksi tulleiden Fanni-tunnetaitokirjojen kirjoittajien Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin mukaan tunnetaidot vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin.. Todetaan, että pääsiäisessä on paljon vastakkaisia tunteita: esimerkiksi pelkoa, vihaa, surua, iloa ja rakkautta. Stabat mater dolorosa.) Aikuiset löyhyttelevät lasten yllä kangasta hitaasti (esim. Vinkki tunnetyöskentelyksi Tarvikkeet: • tunnekortteja (esim. Pergolesin Stabat Mater, P.77. Entä minkä värinen ilo voisi olla. Lapset voivat ehdottaa eri tunteita ja asettaa niitä itse kuvien kohdalle. Kun kuvat ovat esillä, levitetään esiin tunnekortit (esim. Händelin Messiasoratorio, Halleluja-kuoro) ja tanssitaan ja heilutellaan huiveja musiikin tahdissa. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin; Jeesus ja opetuslapset viimeisellä ehtoollisella; Jeesus rukoilee Getsemanessa; Jeesus Pilatuksen luona; Jeesus ristillä; tyhjä hauta ja enkeli; ylösnoussut Jeesus kohtaa opetuslapset. Katsotaan, miten monta eri tunnekorttia löytyi ja ihmetellään niiden vaihtelua. • Noustaan ylös ja mietitään sitten, miltä ilo tuntuu – kun on vaikkapa saanut jonkin ihanan yllätyksen. Mietitään, mistä tunteesta kertomus alkaa ja mihin tunteeseen se päättyy. Voi olla, että joku tunnekortti sopii useampaankin kuvaan. Millaisia tunteita on välissä. Luetaan yhdessä lasten kanssa pääsiäisen tapahtumat Lasten Raamatusta ja asetellaan samalla kuvia siitä, mitä tapahtuu: esim. 1. Fanni-kortit) ja mietitään, mitä tunteita mihinkin kuvassa näkyvään hetkeen liittyy
Se näyttäytyy kuitenkin hieman erilaisena eri ikäisten oppijoiden kanssa. Sanataide sopii kaikenikäisille. Varhaisikäisten sanataiteessa mielikuvitus päästetään valloilleen, ja lapsen itseilmaisua rohkaistaan hänen omista lähtökohdistaan käsin. Sanataidekasvatuksen avulla opitaan toimimaan tekstien maailmassa.” (Suomen sanataideopetuksen seura, 2023). Sanataide innostaa lukemaan, kirjoittamaan ja käyttämään kerronnan eri muotoja. 39 IDEAT Kirjallisuuslähtöinen sanataide TEKSTI Maami Snellman Mitä ihmettä on sanataide. Snellman on ohjannut taiteenperusopetuksen ryhmiä, kouluttanut opettajia, ohjannut erilaisia työpajoja päiväkodeissa ja kouluissa sekä kulttuurikeskuksissa. Mutta kun sitä oikein makustelee, se on varsin ymmärrettävä: sanataide on tietenkin sanoilla tehtyä taidetta, ja oikea taidekasvatuksen ala muiden taiteiden joukossa. Terminä sanataide saattaa olla kenties outo ja kummallinen tai jopa hämmentävä. Maami Snellman on sanataideopettaja ja lastenkirjailija, joka on työskennellyt sanataiteen parissa yli 20 vuotta. Koska varhaisikäiset lapset eivät vielä kirjoita itse, sanataidetoiminta on enimmäkseen kertomista, leikkiä, liikkumista, tutkimista ja vuorovaikutusta. Se on luova, kokeileva ja elämyksellinen tapa sekä käsitellä kirjallisuutta että keksiä ja kirjoittaa tai kertoa itse. ”Sanataide on yhteisöllinen, soveltava ja monialainen taidekasvatuksen laji, joka ammentaa innoituksensa kirjojen ja tarinoiden maailmasta. Toiminnalla tuetaan myös lapsen kielellistä tietoisuutta. Kirjallisuuslähtöinen sanataide varhaiskasvatuksessa Kirjallisuuslähtöinen sanataide tarkoittaa kirjallisuuden ja muiden tekstien tutkimista eri ilmaisukeinoilla. Varhaiskasvatuksessa kirjojen maa– Sanataidemenetelmien ilot ja hyödyt!. Se myös tukee kielen ja mielikuvituksen kehittymistä sekä monilukutaitoa. Omien lastenkirjojen lisäksi hän kirjoittanut sanataideoppaita pienille lapsille ja varhaiskasvattajille sekä alakoulun ja yläkoulun oppilaille ja opettajille. Nämä ovat pienelle lapselle juuri ominaisia tapoja toimia ja ajatella
Runoleikki on leikkiä kielellä ja rytmeillä, se on myös iloa ja keskittymistä. Tosin liikemaailman valmistaminen runoon vie hieman aikaa, mutta senkin voi keksiä yhdessä lasten kanssa. Toisinaan voi myös pyytää muutamaa lasta kerrallaan esittämään kirjassa esiintyvää hahmoa, vaikkapa karhua, tai jotakin liikettä, vaikka loikkimista. Esine voi olla esimerkiksi tarinaan liittyvä käsinukke, kirjan henkilöhahmolle kuuluva tavara (käsilaukku, jossa hahmon esineitä) tai toiminta (seisotaan kuin puut ja laitetaan tuuli suhisemaan ja puiden oksat huojumaan, kuten kirjan tarinassa). On tärkeä miettiä, missä kohtaa on hyvä vaihtaa äänenkorkeutta, hidastaa tai pitää taukoa. Mitä jäi mieleen. Leikki edistää myös lapsen sosiaalisia taitoja kuten taitoa toimia yhdessä toisten lasten kanssa. Tärkeää ei ole lopputulos, vaan lapsen omat kokemukset, elämykset ja itse prosessi. Varhaiskasvatuksen sanataidekirjoina toimivat parhaiten kuvakirjat, joissa on tekstiä tukevat selkeät ja värikkäät kuvat. Runoleikki tukee kielenkehitystä liikkeen, sarjamuistin kehittymisen ja rytmin kautta. Tarinasta voi syntyä oma tai yhteinen tarina, kädentaitotyö, laulu, satujumppa tai satuleikki. Tarinaan voi liittää myös esineitä, toimintaa tai lisäkuvia. Oliko siinä jotakin hassua. On tärkeä muistaa, että jokaisella lapsella on oikeus saada kokea olevansa hyvä omassa kielellisessä ilmaisutavassaan. Kirjan lukeminen on myös vuorovaikutteista. Lapset jäljittelevät satuhahmoja, kohtaavat vaaratilanteita ja selviytyvät aina voittajina. Lasten kanssa kirjaa kannattaa lukea rauhallisesti. Lukeminen siis kannatta, aina! Lastenkirjallisuutta on paljon ja lista ääneen lukemisen hyödyistä on loputon. Kirjan tarinassa viipyillään, siinä seikkaillaan ja leikitään. Nämä erilaiset sanataidemenetelmät ja kerronnan muodot kannustavat ja innostavat lasta leikkiin, mielikuvitukseen ja kielelliseen ilmaisuun. Mutta laadukas kuvakirja ei yksin riitä. Mielikuvitus työstää tarinaa edelleen leikeissä. Se avaa portin maailmaan, jossa opitaan eläytymään omiin ja muiden tunteisiin ja kasvatetaan uskoa omiin kykyihin luovana, tekevänä ja ajattelevana ihmisenä. Tarinasta keskustellaan rauhallisessa ilmapiirissä, annetaan tilaa lasten kysymyksille ja havainnoille. Lapsi saa kertoa juuri siitä, mikä häntä itseään kiinnostaa! Sanataidetuokioissa annetaan lasten luoda asioita, jotka kiinnostavat heitä aidosti. Monitaiteinen ja kirjallisuuslähtöinen sanataidekasvatus ruokkii ajattelua, tunne-elämää ja mielikuvitusta. Sadun lumouksen ylläpitäminen ohjaa aikuista tuntemaan paremmin myös itseään kasvattajana ja ihmisenä. Kirjallisuuslähtöinen sanataide innostaa myös lukemaan, keksimään ja kertomaan! Kuvakirjasta omaan ilmaisuun Lapsilla on voimakas mielikuvitus ja kyky oivaltaa, mikä on oikeasti totta ja mikä kuvittelua. Lapsille voi antaa tehtävän, mutta he voivat improvisoida vapaasti sen puitteissa. Lastenkirjallisuuden ja satujen inspiroimassa ilmapiirissä lapset saavat rohkeutta tuoda esiin omaa sisäistä maailmaansa. Kuka oli mieluisin hahmo ja kenestä et niin välittänyt. On ilo keskustella lasten kanssa ja pohtia yhdessä heidän kysymyksiään. Jotta lukija tietää, mitä kirjassa tapahtuu ja kykenee eläytymään tarinaan paremmin, on kirja hyvä lukea ensin etukäteen itse ja vasta sitten lapsille.. Laadukkaasti kirjoitettu ja kuvitettu lastenkirjallisuus tuottaa mielihyvää sekä lapselle että aikuiselle. Runoleikki ei vaadi ylimääräisiä välineitä, vaan leikki rakentuu kielen ja vuorovaikutuksen varaan. Kun kirja on luettu, siitä vielä jutellaan. Me kaikki olemme erilaisia kertojia. Mielikuvituksesta syntyvä leikki tukee lapsen motorista kehitystä, kielellistä harjaantumista ja mielikuvitusta. Jos kirjan tarinassa on ollut vaikkapa hämähäkki, voin leikkiä lasten kanssa Hämähäkin ompeluseura -runon (Jukka Itkonen, Koipihumppaa, Otava 2006). Tärkeintä on, että heillä on mukavaa. Jotta lukija tietää, mitä kirjassa tapahtuu ja kykenee eläytymään tarinaan paremmin, on kirja hyvä lukea ensin etukäteen itse ja vasta sitten lapsille. Toisinaan tarinan voi myös kertoa kuvien kautta, varsinkin jos ryhmässä on lapsia, joilla on kielellisiä haasteita. Rohkaisen aikuisia uskomaan omaan sisäiseen tarinaansa kasvattajana. 40 IDEAT SANATAIDE ilmaan tutustutaan moniaistisesti ja lukemista rytmitetään liikkeen, leikin ja oman tai yhteisen tarinankerronnan avulla. Myös runoleikistä voi kasvaa jotakin uutta ja omaa! Hämähäkin ompeluseura suorastaan kutsuu keksimään muitakin ötököitä (katso toteutus sivulta 40). Luettuun liitetty oman tarinan tai runon tai muun tekstin tuottaminen tukee parhaimmillaan sekä lukuettä kirjoitusintoa. Kuvakirjojen tarinoiden sekaan upotan usein runoleikkejä. Sen avulla pystyy tukemaan myös lasta oman tarinansa löytämisessä. Lukemista on myös harjoiteltava, tämän opin jo varhain. Näin kirjan tarinan sanasto aukeaa paremmin ja sanat jäävät mieleen jokaiselle lapselle. Kirjassa viipyilyn jälkeen sukelletaan syvemmälle kirjan tarinaan ja teemoihin, ja elävöitetään lukukokemusta eri keinoin. He omaksuvat kertomuksista uusia sanoja ja sanontoja, herkistyvät kielelle ja saavat valmiuksia kertoa omasta elämästään. tai pelottavaa
1. Voit myös soudella itsekseen tekemällä airot käsilläsi. Millainen on varjosi. Kuvakirjana Kadonnut pihapuu. Mistä se tykkää ja mistä ei. Tähtikohtia voi olla vaikkapa kolme, ja yhdessä tähtikohdassa viipyillään tuokion verran. Jos Sateenkaaripuu olisin. Jos olisin sateenkaaripuu, leikkisin sateenkaarella, antaisin sateenkaarenvärejä. Askarrellaan oma mielikuvituspuu ja kerrotaan puusta runo, Jos olisin puu -ohjeella. ”Tää on se Paju ja seisoo just siinä kivellä. Sen saa leppymään suklaamuroilla ja kun halaa.” 3. Pihapuu on kadonnut! Isä kertoo, että myrsky on vienyt puun. 41 IDEAT Runoleikki Jukka Itkosen kirjasta Koipihumppaa, Otava 2006 HÄMÄHÄKIN OMPELUSEURA Peura asuu laaksossa. “Minusta tulee jääkarhu, kun oon vihainen. Jos olisin -runo Jos olisin (mikä?) (kerro kaksi asiaa, mitä tekisit) Jos olisin (mikä. Piirrä oikein pitkä varjohahmo valkoiselle paperille vaikkapa hiilellä. Puun voi askarrella vaikkapa vessapaperirullasta ja kartongista. Katsotaan yhdessä kirjasta kuvaa, jossa päiväkodin pihalle istutetaan taimi. Soudetaan parin kanssa. Pajusta tulee tiikeri. Millainen varjo syntyy. Satuleikki Satuleikissä syvennytään joihinkin kirjan tarinan tähtikohtiin. Mikään ei ole niin kuin ennen. Paju on surullinen ja häntä suututtaa. Se ei tykkää kuumasta. Punkki asuu peurassa. Pajua itkettää. Onneksi päiväkodissa on myös Leiko, joka kertoo Pajulle salaisuuden.". Alle 3-vuotiaiden kanssa runoleikistä voi syntyä sormivärejä käyttäen mielikuvituksellinen metsä (yhteiselle) suurelle paperille. (runon kertoi 4-vuotias Irmeli) Pssst! Jos olisin -runoja voi tehdä mistä tahansa aiheesta! "Kun Paju saapuu aamulla päiväkotiin, häntä odottaa ikävä yllätys. Kauneimmat pitsit nyplätään hämähäkkien ompeluseurassa. Kuvita! Kerro eläimestä! Mikä se on. Paju haluaa puun takaisin. Jos olisin sateenkaaripuu, taikoisin sateenkaaria, Olisin kiltti. Hämähäkkien ompeluseurassa -kohdassa keritään nopeasti käsiä, kuten ”kissauintia.” Runoleikit sopivat kaikenikäisille. Katsotaan yhdessä kuvaa, jossa Paju kävelee polkua pitkin. Se on iloinen koska sen isä on siinä myös ja se katsoo sitä.” 2. Että joskus niin käy. Miten sen saa leppymään. Loikkaa kivelle (tai kuvitteelliselle kivelle) ja venytä itsesi pitkäksi kuin savupiippu. Sama hahmo kuin aikaisemmin) (kerro jälleen kaksi asiaa, mitä tekisit) Jos (sama hahmo kuin aikaisemmin) olisin. Maami Snellman & Marjo Nygård (kuv.) Mini Kustannus, 2020. Teoksen voi ripustaa päiväkodin seinälle, ja sen voi myöhemmin koristella runoteksteillä tai vaikkapa erilaisilla ötököillä. Millainen eläin sinusta tulee, kun olet surullinen tai kun sinua suututtaa. Pajun piparkakkumekko on pyykkikoneessa ja päiväkodin pihapuu on kadonnut. Kotona Paju piirtää pihapuun, mutta ikävä ei meinaa hellittää. Se tykkää jäästä
Silloin kummeja ja kummilapsia kutsutaan viettämään yhteistä aikaa. Kummipäivän bingo Bingo toimii osana kotiin menevää kirjettä, ja se voi olla myös yleisesti jaossa ennen Kummipäivää. Esimerkiksi Superpark, Luontoliitto ja moni paikallinen lapsia kiinnostava toimija on perinteisesti tarjonnut Kummipäivään hauskoja vierailukohteita. Nuotiorasti vaatii kyllä ylläpitäjän, mutta nuotiopaikkoja on tarjolla vain erityisissä paikoissa, kuten leirikeskuksissa. Lastenkirkko on Kummipäivän virallinen yhteistyötaho. 42 IDEAT LASTENKIRKKO Lastenkirkko & Kummipäivä – hyödynnä hyvät materiaalit! Kummipäivää vietetään 2.6. Haasteeseen liitytään Lastenkirkon ylläpitämässä seppo.io-pelissä, jossa kummi ja kummilapsi toimittaa yhteisen selfien kirkkovierailustaan.. Kummipäivän rastit Rastipolku on suunniteltu niin, että sen voi jättää kierrettäväksi omia aikojaan johonkin innostavaan ympäristöön. Kummipäivän haaste kummille ja kummilapsille Kummipäivää ennen kannattaa jakaa kirkkovierailuhaastetta. Löydät ne koostettuna Lastenkirkko.fi:stä Kummipäivän vinkeistä. Sillä voi innostaa kummeja ja kummilapsia keksimään yhteistä tekemistä Kummipäivään. Nyt Lastenkirkko tarjoaa seurakunnille helposti käytettävää Kummipäivän materiaalia. Seurakunta voi tarjota rastipolun kiertäjille vaikkapa piknik-eväät. Hieno lisä on, jos tarjolla on mahdollisuus yhteiseen ruokailuun
43 IDEAT Lastenkirkko kutsuu Ilon kekkereihin ympäri vuoden Ilon kekkereitä ympäri vuoden! Lastenkirkko.fi Lastenkirkko on Ilon kekkereiden aarreaitta. Mallissa 3–5-vuotiaiden teema on ilo, ja tälle ikäkaudelle on tuotettu muun muassa Ilon kekkerit -juhlaopas, jonka ideoista jokainen seurakunta voi rakentaa oman kokonaisuuden. Pääset materiaaleihin tällä sivulla olevasta qr-koodista. Verkkosivuiltamme löytyy paljon värikkäitä kuvia, joista erityisesti 3–5-vuotiaat – Polku-toimintamallissa Ilo-ikäkauden lapset – pitävät. Ilon kekkerit -juhlaopas LASTENKIRKKO Ilo n kek ker it -ju hla opa s. Polku-toimintamallissa kullekin ikäkaudelle on annettu teema. Mitkä kekkerit. evl.fi/plus/seurakuntaelama/polku-toimintamalli Mikä Polku. Polku on seurakuntien yhteinen työväline toiminnan jäsentämiseen ja kehittämiseen. Lastenkirkon sivuilta voit myös tulostaa Ilon kekkereitä ympäri vuoden -julisteen, johon voitte täydentää ryhmänne oman kekkerisuunnitelman: syntymäpäivät, avajaiset ja muut tulossa olevat juhlat. Teeman tavoite on tuoda kristinuskosta nousevia rakennusaineita kyseisen ikäkauden ja siinä tapahtuvan kasvun tueksi
Lehdessä julkaistaan lasten haastatteluja eri puolilta maailmaa ja kannustetaan lapsia lukemaan ja toteuttamaan luovuuttaan eri tavoin. TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaan pääsiäinen. Runot ja tarinat Anna-Mari Kaskinen. Pääsiäisnumero ilmestyy 11.3. Lehti sisältää luontojuttuja, satuja sekä puuhaa ja tehtäviä. Lastenmaassa seurataan lintujen ja eläinten elämää eri vuodenaikoina. 44 IDEAT facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Tervehdys Lastenmaasta! Lastenmaa on yksi harvoista Suomessa yhä ilmestyvistä kristillisistä lastenlehdistä. Lehdet laskutetaan niiden ilmestymisaikataulun mukaan. Lastenmaa elää kirkkovuoden rytmissä ja tukee iltarukousperinteen jatkumista kodeissa julkaisemalla uusia iltarukouksia. Se sisältää: • Lapsen haastattelun pääsiäiseen liittyen • Pääsiäisvisan • Askeleita palmusunnuntaista pääsiäi seen • Raamatun kertomuksen pääsiäisaamun ihmeestä ja pääsiäisrukouksen • Jänishousun, Rämäpään ja Bobon pääsiäisyllätyksen • Pääsiäisen viettoa maapallon toisella puolella • Askartelun • Pääsiäispupun haastattelun • Hippiäisen pääsiäisaamu -tarinan ja iltarukouksen • Sarjakuvia, tehtäviä • Muuttolintukatsauksen Kannen on tehnyt taiteilija Virpi Penna. Alkuvuoden tarjous! Kun tilaat nyt pääsiäislehden tilauksen yhteydessä myös mikkelinpäivälehden ja/tai joululehden irtonumerot saat kaikki lehdet viime vuoden hintaan. Raamatun kertomuksia kerrotaan sanoin ja kuvin. Ennakkotilaus on sitova. Lastenmaassa kuuluu lasten oma ääni
Lastenmaassa seurataan lintujen ja eläinten elämää eri vuodenaikoina. Hän vieraili päiväkodissa kerran viikossa kahdeksan viikon ajan, ja rakensi materiaalin pohjalta tunnetuokioita, joihin kuului tuttu alkuloru, vaihtuva tunneruno harjoitteineen ja loppurentoutus laulun sävelin. Sinivirran kuvista välittyy toivo, ilo ja lämpö, jotka ovat hänelle tärkeitä arvoja. Kirjan kuvitus on vahvaa ja tunteita herättävää. Mirkka Auvinen on suurperheen äiti, musiikkipedagogi, runoilija ja kasvatustieteen maisteri. Kissareppu oli tosi villi, ahmatti ja hassu. Hauska kuvitustyyli. Uusista jutuista kertyy näkymättömään reppuun kuorma, joka saa sen villiintymään. Lastenmaassa kuuluu lasten oma ääni. TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaan pääsiäinen Mirkka Auvinen – Susanna Sinivirta (kuv.) TUNNELINTU Elämyksellistä tunnekasvatusta lapsille PS–Kustannus 2023 Lasten tunnekasvatuksen tueksi on tarjolla yhä enemmän laadukkaita kirjoja ja niihin liittyvää oheismateriaalia, tunnekortteja ynnä muuta. Kirjan kautta pääsee kurkistamaan siihen, mitä herkän lapsen mielessä saattaa liikkua isojen muutosten keskellä. Lisäksi hän on opiskellut tanssipedagogiikkaa ja psykologiaa. Rosalin kokemuksista löytää varmasti samaistumispintaa moni lapsi ja aikuinen. Lehti sisältää luontojuttuja, satuja sekä puuhaa ja tehtäviä. Auvinen kertoo rakenteen osoittautuneen toimivaksi. Se tuntui kivalta.” Villikissa-kirjaa voidaan tutkia yhdessä lapsiryhmän kanssa, mutta parhaiten se ehkä toimii kahdenkeskisessä lukuhetkessä. Onneksi ympäriltä löytyy viisaita aikuisia, jotka osaavat auttaa. Villikissarepussa Rosali muuttaa isän kanssa uuteen kotiin ja aloittaa eskarin. Kuvittaja-graafikko Susanna Sinivirran töissä luonto on keskeinen elementti. Inspiroivan lisän harjoitteisiin tarjoavat niihin liittyvät musiikkivinkit. Teos sopii varhaiskasvatukseen, alkuopetukseen ja koteihin.. Kirja sisältää runsaasti erilaisia taidelähtöisiä tehtäviä toteuttamisohjeineen. Lehdet laskutetaan niiden ilmestymisaikataulun mukaan. Auvinen on kiinnostunut taiteen vaikutuksesta yksilön kasvuun ja hyvinvointiin. Ennakkotilaus on sitova. Lehdessä julkaistaan lasten haastatteluja eri puolilta maailmaa ja kannustetaan lapsia lukemaan ja toteuttamaan luovuuttaan eri tavoin. Niiden avulla lasten tunnekasvatusta voi rikastuttaa siten, että lapsi pääsee kokemaan, tutkimaan ja oivaltamaan itse. Runot ja tarinat Anna-Mari Kaskinen. Alkuvuoden tarjous! Kun tilaat nyt pääsiäislehden tilauksen yhteydessä myös mikkelinpäivälehden ja/tai joululehden irtonumerot saat kaikki lehdet viime vuoden hintaan. Lastenmaa elää kirkkovuoden rytmissä ja tukee iltarukousperinteen jatkumista kodeissa julkaisemalla uusia iltarukouksia. Aikuiselle kasvattajalle kirja tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin lapsen käytöksen taustoja ja kenties myös omaa kokemusmaailmansa. Ajatuksia herättävä ja otteessaan pitävä juoni. Lisätietoa hänestä, erityisherkkyydestä, kirjoista sekä aiheeseen liittyvistä taidepajoista löytyy osoitteesta www.nakymatonreppu.fi. facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Tervehdys Lastenmaasta! Lastenmaa on yksi harvoista Suomessa yhä ilmestyvistä kristillisistä lastenlehdistä. Ennen kirjan julkaisemista Auvinen testasi Tunnelintu-materiaalin mikkeliläisessä Sannan päiväkodissa. Sekä kuvituksen että tarinan yksityiskohdissa on arjen armoa: huoneissa on sotkua ja uuttakin tapettia saa repiä. Toisaalta kirja on ihanan inhimillinen: Vaikka kirjan aikuiset lopulta pystyvät kesyttämään villikissarepun, he eivät ole täydellisiä superkasvattajia, jotka heti ymmärtävät ja toimivat oikein. muutoksen tuoman jännityksen ja epävarmuuden kanssa sekä uusiin sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän pelon kanssa. Tuokioiden toteuttamiseen kirjasta löytyy muun muassa kädentaitoihin, musiikkiin sekä tanssiin ja liikkeeseen liittyviä tehtäviä. Raamatun kertomuksia kerrotaan sanoin ja kuvin. Kirja voisi auttaa esim. Pääsiäisnumero ilmestyy 11.3. Näin kirjan koki 6-vuotias Pieta: “Kirjassa oli vihaa, surua ja iloa. Se sisältää: • Lapsen haastattelun pääsiäiseen liittyen • Pääsiäisvisan • Askeleita palmusunnuntaista pääsiäi seen • Raamatun kertomuksen pääsiäisaamun ihmeestä ja pääsiäisrukouksen • Jänishousun, Rämäpään ja Bobon pääsiäisyllätyksen • Pääsiäisen viettoa maapallon toisella puolella • Askartelun • Pääsiäispupun haastattelun • Hippiäisen pääsiäisaamu -tarinan ja iltarukouksen • Sarjakuvia, tehtäviä • Muuttolintukatsauksen Kannen on tehnyt taiteilija Virpi Penna. 45 IDEAT Maria Vilja VILLIKISSAREPPU Karisto 2023 KIRJAHYLLY Villikissareppu jatkaa Näkymätön reppu -kirjasta tutun eristyisherkän Rosalin kokemusten kuvaamista. Kirja ihastutti myös 16-vuotiasta Amandaa: “Miellyttävää, rikasta mutta selkeää kieltä. Mirkka Auviselta ilmestyi vuosi sitten lastenrunoja, tunnekasvatusta ja toiminnallisuutta yhdistävä Tunnelintu-kirja, jossa tutustutaan tunteiden maailmaan erilaisilla kehollisilla ja elämyksellisillä tavoilla. Erityisherkkyys on otettu kirjassa kauniisti käsittelyyn.” Kirjan tekijä Maria Vilja on kuvittaja, taidekasvattaja ja sosionomi
”Lisäkouluttautuminen, mm. erityispedagogiikan opinnot, ja eri terapeuttien, kuten puhe-, fysioja toimintaterapeuttien työn seuraaminen ja terapeuttien kanssa keskusteleminen ovat avanneet ymmärrystäni monista vammoista, kehityksellisistä oppimishäiriöistä ja tuen tarpeisiin vastaamisesta. 46 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU Tukea ja iloa! Erityismusiikkikasvatus avaa oven yksilölliseen oppimiseen ja kasvuun TEKSTI Rosa-Lia Anthoni ja Marjo Suominen KUVAT Rosa-Lia Anthoni ”Kokonaisvaltainen oppilaan kasvun tukeminen ja yhteistyö perheiden kanssa nousevat keskeisiksi ilonaiheiksi erityismusiikkikasvattajan työssä”, sanoo Rosa-Lia Anthoni. Kehittämistyössään hän keskittyi erityistarpeisten lasten varhaisiän musiikkikasvatukseen. Käytännössä se tarkoittaa visuaalisuutta, kuvatuen, tukiviittomien ja kuvionuottien käyttöä.” ”Erityismusiikkikasvatuksessa taiteen perusopetuksen oppilaani ovat 5–15-vuotiaita. Hän työskentelee erityismusiikkikasvatuksen opettajana musiikkiopisto Juvenaliassa Espoossa. Keskittyminen helpottuu, kun on tiedossa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä odotetaan. Yksilöopetuksessa piano-oppilainani olleet erityisoppilaat taas saattoivat jatkaa opintoja pitkään”, Anthoni kertoo. ”Oppimisen tuen tarpeet voivat olla laaja-alaisia ja niitä voi olla useita, esimerkiksi kehitysvammaan liittyen tai kapea-alaisia, jolloin oppimisessa on oppimisen tuen tarvetta yhdellä oppimisen alueella, kuten lukivaikeus”, Anthoni tarkentaa. Myös ryhmätoiminnassa oppimista tuetaan kunkin oppilaan tarpeista käsin. Siten heillä ei ollut myöskään mahdollisuutta jatkaa musiikkiopintoja eteenpäin. Kuvassa 45 minuutin mittaisen musiikkileikkikoulutunnin rakenne.. Vahvana pohjana erityistarpeisten lasten kanssa työskennellessä on käsitys lapsen yleisestä motorisesta, kognitiivisesta, musiikillisesta ja psykologisesta kehityksestä ja oppimisesta.” Yksilöllisiä tavoitteita Erityismusiikkikasvatus on oppilaan lähtökohdat ja oppimisen tuen tarpeet huomioivaa yksilöllistettyä musiikinopetusta. Juvenaliassa erityismusiikkikasvatuksen oppilaspaikan saa ilmoittautumisjärjestyksessä, ilman pääsykokeita. Opettaja mukauttaa opetuksen oppijan tarpeisiin opetussuunnitelman mukaisesti toteutettavaksi. Valmistuttuaan musiikkipedagogiksi vuonna 2005 hän aloitti musiikkikasvatuksen opettajana Helsingin Konservatoriossa ja yksityisenä pianonsoitonopettajana. ”Myös oman erityislapseni kasvun myötä aloin laajemmin selvittää, kuinka voisin omalta osaltani edistää kaikkien lasten mahdollisuutta oppia musiikkia musiikkioppilaitoksessa niin musiikkileikkikoulukuin instrumenttiopetuksessakin.” Työnsä ohella Anthoni jatkoi musiikkiopintojaan tekemällä ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon Metropoliassa. Tämä tarkoittaa Tunnista toiseen säilyvä oppitunnin rakenne auttaa oppilasta hahmottamaan toimintaa. ”Jonkin aikaa opetustyötä tehtyäni aloin pohtia, miksi musiikkioppilaitoksen yleisen opetuksen oppilaaksi tulleet erityistarpeiset lapset eivät pystyneet jatkaman opintoja ryhmäoppilaina musiikkileikkikoulussa, vaan jäivät lyhyen periodin jälkeen pois. Erityismusiikkikasvatukseen osallistuvat oppilaat voivat olla koulussa joko yleistai erityisopetuksessa, mutta heillä on jokin oppimiseen liittyvä tuen tarve. ”Musiikilliset oppimistavoitteet ja toiminnan mukautan oppilaslähtöisesti kunkin taitotason ja oppimisen haasteet huomioiden
Mielikuvittelun ollessa haasteellista, visuaaliset ja konkreettiset materiaalit ovat tärkeitä toiminnan välineitä. 2008. Maharumpu. Myös välitön kannustavan palautteen anto ja onnistumisen kokemukset ylläpitävät oppimismotivaatiota ja minäpystyvyyttä.” Anthoni kokee tärkeänä erityismusiikkikasvatuksen opetuksen kehittämiseen edelleen. Koska oppiminen vie aikaa ja toistoja tarvitaan tavanomaista oppimista enemmän, yhdestä laulusta saa monilla eri työtavoilla toteutettuna tekemistä useille tunneille ja oppiminen pysyy mielenkiintoisena. Soita mitä näet. Toiminta minimaailmassa toteutuu laulamisen lisäksi rytmejä toistamalla, soittamalla ja tanssimalla. Tavoitteena on, että kaikki tunneilla olevat osallistuvat toimintaan ja vuorovaikutukseen ja laulavat mukana. Tunneilla käy myös aikuisia erityisoppilaita avoimen opetuksen kautta.” Lapsi on keskiössä ja osallinen Tuntien toiminnan suunnittelussa lähtökohtana on lapsi aktiivisena toimijana. 2020. Pyöreät askelmat polulla ovat laulun melodia kuvionuottiväreillä. Opinnäytetyössään hän pohti, miten tarjota musiikin hahmotuksen opetusta taiteen perusopetuksessa tuen tarpeisille oppijoille, esimerkiksi neuropsykiatrisiin tarpeisiin, kuten AD(H)D. Laulua laulettaessa siili kulkee säveliä pitkin laulun tahdissa sienimökkiä kohti. ”Tähän liittyen olen syksystä alkaen opettanut oppilaitoksessamme kahta tuetun oppimisen, Muhan, pienryhmää. So on musta, mi harmaa ja do punainen. www.resonaari.fi/ asiantuntijapalvelut/kuvionuotit Suvi. Kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa. Helsinki. Me mennään muskariin – Varhaisiän musiikkikasvatusta erityistarpeisille lapsille. suvi.viittomat.net Papunetin kuvapankissa kuvia tukiviittomista. www.juvenalia.fi/ erityismusiikkikasvatus Resonaari. Lauluja, loruja ja sävelmiä arjen hetkiin. Tänä vuonna hän on valmistumassa musiikin hahmotusaineiden opettajaksi (nykyisin Muha, aiemmin teoriaja säveltapailuopettaja). 47 IDEAT sitä, että musiikkileikkikoulutunneilla käyvät erityislapset aloittavat tunnit hieman vanhempina kuin tavanomaisesti kehittyvät lapset. Tarvittaessa toimintaan osallistuva tukihenkilö auttaa oppilasta motorisissa toiminnoissa, kuten soittamisessa ja musiikkiliikunnassa. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Kuntoutussäätiö: oppimisvaikeus.fi www.oppimisvaikeus.fi/selkosuomi/tietoa-mita-oppimisvaikeus-tarkoittaa Kaikkonen, Markku ja Kaarlo Uusitalo. 2019. ” Tuntien teemoihin ja laulujen aihepiireihin ja sisältöihin liittyvät kuvat, lelut ja esineet ovat olennainen osa toimintaa. Turku: Hansaprint Oy. www.kuvapankki.papunet.net/ Vannasmaa, Päivi ja Maija Luukkainen. Näin aivot oppivat. 2005. Siili Santeri -laulun opettelu sävelpolkua pitkin (kuva oikealla). www.theseus.fi/handle/10024/338864 Huotilainen, Minna. Jyväskylä: PS-kustannus. Musiikkiopisto Juvenalia / Erityismusiikkikasvatus. Puheen kehityksen haasteet voivat vaikuttaa siihen, että laulaminen ei aina ole mahdollista tai omaa ääntä ei ole totuttu vielä käyttämään. Laulussa on sävelet so, mi ja do. ”Se, kuinka oppilas osallistuu, määrittää hänen mahdollisuutensa. ”Toimimme paljon lattialla rakentaen minimaailmoja, joihin käytän esimerkiksi syksyllä värikkäitä koristelehtiä, puisia sieniä, pikkueläimiä aiheen mukaan, sadepisaroita, siemeniä, käpyjä jne. Suomen viittomakielen verkkosanakirja. Kuvionuotteja voi itse kirjoittaa ja tulostaa, ja siitä löytyy tietoa Musiikkikeskus Resonaarin nettisivulta (Resonaari).. LÄHTEET Anthoni, Rosa-Lia. Kehitysvammaliitto ry. Tällöin laulujen opettelussa tukiviittomat toimivat osallistumisen välineenä, jolloin oman äänen käyttöön totutellessa käsien käyttö toimii lapsen ilmaisun välineenä ja ”äänenä”. Tulevaisuudessa näkisin, että tarvittaessa voisin tulla eri oppilaitoksiin ja yhteisöihin kertomaan erityismusiikkikasvatuksesta ja tuetusta musiikin opetuksesta.” Toimimme paljon lattialla rakentaen minimaailmoja, joihin käytän esimerkiksi syksyllä värikkäitä koristelehtiä, puisia sieniä jne
50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Leivän jokapäiväisen, laitan suuhun kiittäen. TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Aamen. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. Suo leivän jokapäiväisen täyttää vatsa jokaisen. Opeta jakamaan omastamme, siunaa yhteinen leipämme. Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia"
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.
Mukana seikkailussa myös syttymistään odottava pääsiäiskynttilä. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KAISA RAITTILA JOHANNA NORDBLAD Päkän puuhat pääsiäinen Pääsiäisen puuhakirjassa Päkä ja Pulmu virpovat palmusunnuntaina, syövät kiirastorstain aterian, tunnistavat pitkäperjantain surun ja lankalauantain pitkät tunnit, kunnes heräävät pääsiäisaamun aurinkoon. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Kaksikolta on ilmestynyt aiemmin kuvakirja Päkä ja valon miekka. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Johanna Nordblad on Lastenkirkkomedian ilmeestä vastaava taiteilija. ISBN 9789523549104 Hinta 6,50 Puuhaa pääsiäiseen! 6,50€