Pieni on Suurin varhaiskasvattajan lehti 02/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 TEEMA 2 2025 Nyt järjestetään Pisarapirskeet! SEIKKAILUJA ELÄMYSPEDAGOGIIKASTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN Oletko osallisuuden supersankari?
Jotkut tunteet ovat mukavia, toiset taas kenkkuja. Kirjan parissa on helppo yhdessä jutella tunteista. Mollin kanssa lapsi voi tunnistaa ja nimetä omia tunteitaan ja todeta: tunteet tulevat, ja tunteet menevät, ja kaikki tunteet ovat tärkeitä! ISBN 9789524130837 Hinta 23,01 Täynnä suuria tunteita! 23,01 € UUTUUS! UUTUUS! Jutellaan tunteista! 24,50 € POS_2_2025ss.indd 1 POS_2_2025ss.indd 1 17.3.2025 14.38 17.3.2025 14.38. Se nauraa hepulissa, puuskuttaa pahaa tuulta, kiukuttelee kipinöiden, riehuu railakkaasti, synkistelee synkkänä ja hyrisee hyvää mieltä. Entä miksi olen joskus aamuisin kiukkuinen kuin ampiainen. Voiko kiukusta räjähtää. — Ja 52 muuta kysymystä tunteista Miksi kämmenet hikoilevat, kun jännittää. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi BENJAMIN SILSETH Voiko kiukusta räjähtää. – Aika hurjaa menoa! Pieni Molli on suuria tunteita täynnä. ISBN 9789524130806 Hinta 24,50 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja hurrrjat tunteet – Huh huh, melkoinen päivä! Molli henkäisi. on helppolukuinen tietokirja, joka käsittelee pieniä ja suuria tunteisiin liittyviä kysymyksiä. Hauskassa kirjassa Mollin tunteet myllertävät ja heittelevät laidasta laitaan. Ja onko normaalia, jos ei ole rakastunut kehenkään. Miksi emme kaikki naura samoille asioille. Ovatko kyyneleet turhia. Kirjaa hyppyyttämällä, silittämällä ja taputtelemalla pieni lukija pääsee osaksi tarinaa. Sen huumoria pursuavat kuvat auttavat normalisoimaan tunteita ja selviytymään niiden myllerryksessä. Kirja perustuu lasten kysymyksille
Voiko kiukusta räjähtää. on helppolukuinen tietokirja, joka käsittelee pieniä ja suuria tunteisiin liittyviä kysymyksiä. ISBN 9789524130806 Hinta 24,50 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja hurrrjat tunteet – Huh huh, melkoinen päivä! Molli henkäisi. Hauskassa kirjassa Mollin tunteet myllertävät ja heittelevät laidasta laitaan. Kirjan parissa on helppo yhdessä jutella tunteista. Eero katselee neljää hyllyllä istuvaa pupua ja kyselee.. Jotkut tunteet ovat mukavia, toiset taas kenkkuja. – Aika hurjaa menoa! Pieni Molli on suuria tunteita täynnä. Miksi emme kaikki naura samoille asioille. Se nauraa hepulissa, puuskuttaa pahaa tuulta, kiukuttelee kipinöiden, riehuu railakkaasti, synkistelee synkkänä ja hyrisee hyvää mieltä. Mollin kanssa lapsi voi tunnistaa ja nimetä omia tunteitaan ja todeta: tunteet tulevat, ja tunteet menevät, ja kaikki tunteet ovat tärkeitä! ISBN 9789524130837 Hinta 23,01 Täynnä suuria tunteita! 23,01 € UUTUUS! UUTUUS! Jutellaan tunteista! 24,50 € POS_2_2025ss.indd 1 POS_2_2025ss.indd 1 17.3.2025 14.38 17.3.2025 14.38 TEKSTI & KUVA Miia Raninen Miksi täällä on noin paljon noita jumalia ja jeesuksia. Entä miksi olen joskus aamuisin kiukkuinen kuin ampiainen. Niillä on samanlaiset vaatteet kuin Jeesuksella. Ovatko kyyneleet turhia. Ja onko normaalia, jos ei ole rakastunut kehenkään. Sieltä hän on napannut kainaloonsa kaksi papin vaatteissa olevaa pupupehmoa. Sen huumoria pursuavat kuvat auttavat normalisoimaan tunteita ja selviytymään niiden myllerryksessä. — Ja 52 muuta kysymystä tunteista Miksi kämmenet hikoilevat, kun jännittää. Vai onkohan noi pääsiäispupuja?" TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Espoolaisen Eeron, 4, lempipaikka Leppävaaran kirkossa on kirkkosalin lastenpaikka. 3 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi BENJAMIN SILSETH Voiko kiukusta räjähtää. Kirja perustuu lasten kysymyksille. Kirjaa hyppyyttämällä, silittämällä ja taputtelemalla pieni lukija pääsee osaksi tarinaa
Miksi on tärkeää huomioida perheiden monimuotoisuus. Kaikkien lasten onkin avartavaa ja helpottavaa kuulla, että on olemassa monenlaisia perheitä ja useita yhtä arvokkaita tapoja muodostaa perhe.. Varhaiskasvatuksessa olevista lapsista suuri osa tulee elämänsä aikana kuulumaan tavalla tai toisella monimuotoiseen perheeseen, joko lapsen tai aikuisen roolissa. Kuvittele lapsiryhmä, jossa on kaksitoista lasta. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Sofia Lindqvist Artikkelin kirjoittaja Sofia Lindqvist on Monimuotoiset perheet -verkoston erityisasiantuntija, VTM ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Perheisiin ja perheellistymiseen liittyy edelleen myös palveluissa paljon oletuksia ja asenteita, kuten ajatus ”normaalista perheestä”. Vähintään yksi lapsi elää uusperhearkea. Maailma muuttuu ja esimerkiksi lastenkirjat, televisio-ohjelmat ja mainokset heijastavat jo laajemmin monenlaisia perheitä. Yhtä moni, jos ei useampikin lapsista, elää kahden kulttuurin perheessä tai maahanmuuttajaperheessä. Tähän ohjaa jo tasa-arvoja yhdenvertaisuuslainsäädäntökin. Varhaiskasvatuksen on tärkeää olla mukana muutoksessa. neksi turhaan. Tilastojen valossa tällaisessa ryhmässä on keskimäärin kolme lasta, jotka elävät yhden vanhemman perheessä. Lapsesta ei myöskään näy päällepäin, millaisessa perhemuodossa hän kasvaa. Nämä erilaiset perhemuodot ja -kokemukset voivat myös toteutua yhtä aikaa, eli perhe voi olla esimerkiksi sekä sijaisperhe, sateenkaariperhe että uusperhe. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus vaikuttamisesta, kouluttamisesta ja kehittämisestä sosiaalipolitiikan, mielenterveyden edistämisen ja perheiden monimuotoisuuden kentiltä. Varhaiskasvatuksessa luodaan perusta lasten tulevaisuudelle. Varhaiskasvatuksella on usein keskeinen ja vakauttava rooli, kun lapsen perhetilanteessa tapahtuu muutoksia esimerkiksi vanhempien eron, läheisen kuoleman tai uusperheytymisen takia. Perheiden monimuotoisuus on läsnä varhaiskasvatuksen arjessa Edellä mainittujen perheiden lisäksi ryhmässä voi olla lapsia, jotka elävät esimerkiksi adoptioperheessä, tahatonta lapsettomuutta kokeneessa perheessä, sijaisperheessä, sateenkaariperheessä, monikkoperheessä tai perheessä, joka on menettänyt lapsen tai vanhemman. Lapsen perhetilanteen ja koko perheen huomioiminen tukevat lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Jokaiselle lapselle on tärkeää, että hänen perheensä tunnistetaan ja hän voi olla perheestään ylpeä. Siksi monimuotoisuus on huomioitava luonnollisena lähtökohtana kaikessa lapsia ja lapsiperheitä koskevassa toiminnassa. Se luo luottamusta perheiden ja ammattilaisten välille. Osa vanhemmista pelkää edelleen arvostelua tai syrjintää – usein onVähintään joka kolmas lapsiperhe on rakenteeltaan monimuotoinen
Tärkeintä on rohkeus yrittää. • Lapselle on tärkeää nähdä oma perhemallinsa, kulttuurinsa ja kielensä muiden rinnalla. • Muista erilaiset perhemuodot myös vanhempainilloissa ja juhlapäivinä: kaikkia perheitä ei esimerkiksi voida jakaa isien ja äitien ryhmiin ja yhden vanhemman perheen huoltaja saattaa voida osallistua vain lasten kanssa tai etäyhteydellä. Toimi näin edistääksesi lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa: • Kun et vielä tunne perheitä, käytä inklusiivista kieltä ja avoimia kysymyksiä, jotka eivät sisällä ennakko-oletuksia, kuten ”Keitä teidän perheeseenne kuuluu?”. Anna lapsen ja perheen määritellä itse itsensä. Puutu aina rasismiin ja kiusaamiseen. Lupaa kuunnella, oppia ja ottaa tarvittaessa selvää. Perheen ei tulisi kouluttaa ammattilaista. Yritys usein palkitaan. • Hanki tietoa etukäteen. • Huomioi kaikki vanhemmat tasavertaisina. Opas on vapaasti verkossa luettavissa. Kysy ja keskustele koko perheen kanssa. Huomio erilaiset tilanteet myös isänja äitienpäivänä. Eri perhemuotoihin liittyviä erityisiä kysymyksiä on koottu Monimuotoiset perheet varhaiskasvatuksessa -oppaaseen. Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöt tarjoavat neuvontaa ja vertaistukipalveluita eri perhetilanteisiin. Monimuotoiset perheet -verkoston sivuilta löytyy pitkä lista monimuotoisista perheistä kertovia lastenkirjoja: www.monimuotoisetperheet.fi/ammattilaisille/lastenkirjoja. • Kohtaa perheet rohkeasti. Kerro, jos perheen tilanne ei ole itsellesi tuttu. • Tee moninaisuutta näkyväksi esimerkiksi tilojen seinillä, verkkosivuilla, kasvatustyössä ja kotiin lähtevässä viestinnässä. Varmista, että tieto kulkee lapsen kaikille vanhemmille ja huoltajille, joilla on oikeus saada lapsesta tietoja. • Opettele toimimaan antirasistisesti. Tähän alle on koottu yleisiä neuvoja, jotka palvelevat useampia perhemuotoja yhtä aikaa. • Jos perhe tarvitsee tukea ja apua tilanteeseensa, ohjaa eteenpäin joko julkisiin tai kolmannen sektorin palveluihin. • Huolehdi siitä, ettei lapsen osallistuminen esimerkiksi hiihtoon tai luisteluun vaadi, että kaikilla perheillä on omia välineitä, vaan päiväkodilla on tarvittaessa maksuttomia lainavälineitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö perheeltä voisi kysyä tai perheen kanssa keskustella. Näkyykö perheiden, kulttuurien ja kielten monimuotoisuus. MITEN HUOMIOIDA PERHEIDEN MONIMUOTOISUUS KÄYTÄNNÖSSÄ?. • Hyödyntäkää yhdessä toiminnallisen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun mahdollisuudet ehkäistä syrjintää ja edistää lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta. Tarkastele käytössänne olevia lastenkirjoja, tarinoita, kuvituksia ja laulujen sanoituksia. 5 TEEMA Perheiden monimuotoisuuden huomioiminen tarkoittaa monia pieniä, mutta tietoisia arjen tekoja
17 LNK:n palsta 34 Liikkuvat lapset Rekku Normaali liikuttaa 37 Nallukka 38 Luovat lapset Askarrellaan kesäkassi 40 Raamattua leikkien Pisarapirskeet 43 Hyviä hetkiä Pikku-Pelastajat 44 Perhemessu Vauvat vapaaehtoisina 46 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Vauhdikkaat vipeltäjät 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 22 34 TÄSSÄ NUMEROSSA: Seikkailuja elämyspedagogiikka 30. 6 TEEMA 19 Tekijät Kohtaamisia ja leikkiä rannalla 22 Tekijät Lasten ikioma katedraali 25 Tekijät Perheiden kesäpolku Salossa 26 Tekijät Lastenohjaajan työ jättää hyvän jäljen 28 Kirkon talolta 29 Kouluttaudu, osallistu 30 7 kysymystä Polku26-telttaleiri tulee 32 Lastenohjaajan päiväkirjasta Jumalan hommissa TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Perheiden monimuotoisuus 7 Pääkirjoitus Kutsu perheiden hyvinvoinnin talkoisiin 8 Teema Seikkailuja elämyspedagogiikka antaa eväitä elämään 14 Teema Oletko osallisuuden supersankari
Kiitos tästä merkityksellisestä työstä ja voimia siihen myös jatkossa! Osallisuus on avain itsensä rakentamiseen ja löytämiseen. Osallisuus ei ole vain mukana oloa, vaan se on kokemusta siitä, että oma ääni tulee kuulluksi ja että omilla teoilla on merkitystä. Käsillä olevassa lehdessä kerrotaan muun muassa siitä, miten Olarin ja Salon seurakunnat ovat tavoittaneet kesätoimintansa avulla myös perheitä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (4 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 2/25 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusta varten julkaistaan Katsomuskasvatusliite Tilaajat saavat liitteen numeron 3/25 mukana, ja sitä myydään erikseen nipputilauksina . 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lnk.fi TOIMITUS Henna Ahrikkala • Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Taina Karvonen • Marjukka Luoma Eleonora Printz • Satu Reinikainen Johanna Routasalo • Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Lehden teema-artikkelissa, ”Seikkailuja elämyspedagogiikka antaa eväitä elämään”, Juho Olenius-Jämsen avaa, miten seikkailuja elämyspedagogiikka tarjoaa lapsille mahdollisuuden oppia kokemusten kautta aidoissa ympäristöissä, joissa he voivat ylittää itsensä. Seikkailukasvatus tukee lasten kykyä elää hetkessä ja käyttää mielikuvitustaan oppimisessa. Niitä jokainen työntekijä voi hyödyntää omassa työssään varmistamaan muun muassa lasten ja perheiden osallisuuden toteutumisen ja auttaa kehittämään sitä. Tästä Pieni on Suurin -lehden numerosta 2/2025 löydät innostavia esimerkkejä ja työkaluja ihmettelyn, leikin ja osallisuuden edistämiseen työssäsi. Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, huhti-, eloja marraskuussa. Tämän numeron ilmestyessä seurakuntien kesätoiminta on jo ovella. Seurakuntien kesätoiminta on myös tilaisuus lapsille luoda yhteyksiä toisiin ja vahvistaa yhteisönsä kanssa koettuja siteitä. Osallisuus on myös sitä, että kuulluksi ja nähdyksi tullessaan lapsi saa kokea olevansa arvokas ja hyväksytty omana itsenään. Lapsille annetaan tilaa vaikuttaa, suunnitella ja toteuttaa omia tavoitteitaan, mikä ruokkii motivaatiota ja sitoutumista. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 2 2025 Ulla Huhtinen Kehitysjohtaja, viestintä ja varainhankinta Lasten ja nuorten keskus Tänä vuonna vietetään kirkon päiväkerhotyön 80-vuotisjuhlavuotta. Osallisuustyökalut vastaavat myös viimeisimmän Kirkon kasvatuksen barometrin (2022) tuloksista nousseeseen tarpeeseen, jonka mukaan työntekijät kokevat osallisuuden merkittävänä asiana, mutta sanovat tarvitsevansa siihen tukea, täydennyskoulutusta ja työkaluja. LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 2/25 mukana Katsomusliite numeron 3/25 mukana 9. Merkkivuoden teemoiksi on nostettu ihmettely, leikki ja osallisuus – ja aivan syystä! Ovathan ne avaintekijöitä lapsen kasvuun itsenäiseksi, vastuulliseksi ja sosiaaliseksi yksilöksi. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Lehden toisessa teema-artikkelissa paneudutaan Lasten ja nuorten keskuksen kehittämiin osallisuustyökaluihin. Kesätoiminnassa lapset pääsevät leikkimään, seikkailemaan ja oppimaan uutta turvallisessa ympäristössä, jossa heidän osallistumisensa on arvostettua ja tuettua. Jo 80-vuoden ajan kirkon varhaiskasvatuksessa ja päiväkerhotyössä ovat vaikuttaneet lasten arjen osallisuuden supersankarit, jotka ovat antaneet usealle lapselle avaimet oman elämänsä rakentamiseen
8 TEEMA TEEMA Juho Olenius-Jämsen kuvailee seikkailukasvatuksen olevan tekemällä oppimista, johon on sisäänrakennettu jonkinlainen yhteistyöja ponnisteluvaatimus. Usein se tarkoittaa jotain, mistä ei välttämättä selviä yksin.
Olenius-Jämsen pitää itse erityisesti jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Varhaiskasvattajien koulutustarpeen myötä rakensimme minulle roolin varhaiskasvatuksen asiantuntijana elämyspedagogiikan asiantuntijajärjestö Outward Bound Finlandissa. 9 TEEMA Seikkailukasvatus on jännitystä ja itsensä ylittämistä turvallisesti yhdessä muiden kanssa. Seikkailukasvatus haastaa ylittämään itsensä Seikkailukasvatus on pedagoginen lähestymistapa, työmuoto, toiminnallinen menetelmä ja käytännön kasvatusmenetelmä. Kun seikkailukasvatus imaisee mukaansa, paluuta entiseen ei ole. Seikkailukasvatus tunnetaan myös elämyspedagogiikkana tai yhdistelmäterminä seikkailuja elämyspedagogiikka. – Se voi tarkoittaa muun muassa sitä, että hurjalta tuntuvasta, spesifien lajitaitojen opettelua vaativasta toiminnasta, kuten vaikkapa kiipeilystä, oivallutetaan reflektoimalla jotain elämän kannalta merkityksellistä oppia, josta on hyötyä joskus tulevaisuudessa. Seikkailukasvatusverkoston puolella painottuu taas tämä toinen puoli. Sitä kautta aloimme kehittää ja toteuttaa kaltaisilleni intoilijoille aiheen koulutusta. – Saan kiittää varhaiskasvatuksen opettaja Samu Rabinowitschia siitä, että hän tutustutti minut seikkailuja elämyspedagogiikkaan. Olenius-Jämsen kuvailee seikkailukasvatuksen olevan tekemällä oppimista, johon on sisäänrakennettu jonkinlainen yhteistyöja ponnisteluvaatimus. Olenius-Jämsen lähti erikoistumaan seikkailuja elämyspedagogiikkaan sekä etsimään jokapäiväistä opetustyötä laajempia vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä matka johti hänet kehittämisja johtamisopintojen kautta suomalaisen seikkailukasvatuksen ytimeen. Toiminnan kuvataan usein koskettavan osallistujia pään, käden ja sydämen tasoilla. Kokemuksista saatetaan paisutella suuria elämyksiä esimerkiksi hyödyntämällä seikkailun elementtejä jännitystä TEEMA. – Edustan varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta Outward Bound Finlandilla, jossa organisaationa käytetään laajemmin termiä elämyspedagogiikka. Uusia asioita opitaan kokemusten kautta aidoissa ympäristöissä. Usein se tarkoittaa jotain, mistä ei välttämättä selviä yksin. Niissä oli tarinoiden tavoin draaman kaari, ja seikkailuissa oltiin jollain tavalla ihanan irti todellisuudesta, Olenius-Jämsen tunnelmoi. Seikkailukasvatuksesta puhuttaessa toiminnassa painottuu enemmän seikkailun elementtien hyödyntäminen, kun taas elämyspedagogiikassa kiinnitetään vielä enemmän huomiota yksilön kasvuprosessiin. – Seikkailukasvatus perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen. Varhaiskasvatusyksikön johtajanakin työskennellyt Olenius-Jämsen on ollut viime aikoina työelämässä ainoastaan osa-aikaisesti, mikä on mahdollistanut keskittymisen kotoa löytyvään kasvatustehtävään. Se on tavoitteellista ryhmätoimintaa, jossa yksilöillä on mahdollisuus haastaa itseä ja saavuttaa onnistumisen kokemuksia turvallisesti yhdessä muiden kanssa. – Tuppauduin mukaan valtakunnallisen seikkailukasvatusverkoston toiminnan kehittämiseen ja perustin sen yhteyteen varhaiskasvattajien oman alaverkoston. Työ tekijäänsä opettaa Olenius-Jämsen kertoo, että vastoin kaikkia todennäköisyyksiä hänestä tuli varhaiskasvatuksen opettaja. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock SEIKKAILUJA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA ANTAA EVÄITÄ ELÄMÄÄN Seikkailu terminä palauttaa Juho Olenius-Jämsenin omiin lapsuutensa kokemuksin ja tunteisiin, jotka nyt varhaiskasvatuksen asiantuntijan näkökulmasta tarkasteltuna ovat saaneet uuden arvon. Hän perusti aikoinaan ulkotoimintaryhmän Helsingin kaupungin lähiöpäiväkotiin ja rakensi siihen seikkailuja elämyspedagogiikkaan perustuvan toimintamuodon. Yhdessä sitten pistettiin pystyyn oikein kunnon roihut. Sattuma vei minut hänen kanssaan samaan tiimiin, ja nuorena kasvattajana olin niin sanotusti kuivaa sytykettä kokeneemman kipinälle. Opitaan jotain itsestä suhteessa ympäristöön ja muihin ihmisiin. – Siinä onkin sitten riittänyt peilailtavaa, kun on saanut sovittaa itselle tärkeitä kasvatusteorioita oman lapsen kasvatukseen, perhe-elämään ja oman identiteetin murrokseen. Toiminta haastaa ajattelua ja kognitiota, tarjoaa fyysistä toimintaa ja synnyttää tunteita, erilaisia merkityksiä ja kosketusta arvoihimme. Yksittäinen seikkailu, ryhmätehtävä, aihe tai opeteltava taito palvelee yksilön kasvuprosessia. – Jälkeenpäin ajateltuna lapsuuden seikkailuihin liittyi usein jonkinlaista itsensä ylittämistä, rohkeutta tuntemattoman edessä ja tunne siitä, että ne olivat jotenkin isompia tapahtumia kuin mitä ehkä todellisuudessa olivatkaan
Mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Seikkailuja elämyspedagogiikassa painottuvat osallistujan toimijuus, osallisuus, itseohjautuvuus ja jopa tietynlainen vastuu omasta oppimisesta siten, että osallistujat olisivat aktiivisia toimijoita omassa kasvuprosessissaan. – Ryhmän kehitystaso määrittää varhaiskasvatuksen seikkailukasvatuksen ominaispiirteitä. – Meillä on mahdollisuus päästä kiinni tosi mehukkaaseen yksilön kasvuprosessiin ja aidosti turvalliseen ryhmään. Myönteisiä vaikutuksia on todettu olevan myös uteliaisuuteen, luontosuhteeseen ja myötätuntoon. Siihen on melko vaikea kyetä, jos ei koe jonkin sortin minäpystyvyyttä. – Hienoa, että meillä on mahdollisuus valita erilaisia toteutustapoja. – Jännityksellä pelaaminen ei ole mikään itseisarvo, ja haastavuus on yksilön kokemus. Hyvää tekeviä vaikutuksia Seikkailu – ja elämyspedagogiikkaa käsittelevää suomalaista tutkimusta on vielä varsin vähän. Olenius-Jämsenin luettelema lista on vaikuttava. Henkilökohtaisella tasolla seikkailuja elämyspedagogiikan on huomattu vahvistavan lapsen minäpystyvyyttä ja itseluottamusta, omien voimavarojen tunnistamista, ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta, identiteetin ja arvopohjan rakentumista, epävarmuuden sietoa ja sopeutumiskykyä, sitkeyttä, resilienssiä, itsensä johtamista, vastuun ottamista, oma-aloitteisuutta, pitkäjänteisyyttä, tunnetaitoja ja oppimistehokkuuden kasvua. Omaan elämään voi vaikuttaa Seikkailuja elämyspedagogiikkaan kuuluu usein toimijuuden tukeminen, vastuu omasta tekemisestä, motivaation ruokkiminen ja toimintaan sitouttaminen antamalla lapselle vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia muun muassa tavoitteiden määrittämiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Pieneltä lapselta saa ja pitääkin vaatia asioita, mutta samalla he tarvitsevat ihan eri tavalla ohjaamista. – On entistä tärkeämpää, että ihmiset osaisivat yhdessä luovia, suoriutua ja sopeutua. – Kokemukseni mukaan myös yhteinen ponnistelu ja ryhmäyttämiseen panostaminen ovat avain merkittävämpään toimijuuden ja osallisuuden kokemukseen. Olenius-Jämsenin mainitsemat tulokset ovat tiiviisti sidoksissa elämysja seikkailupedagogisen toiminnan ominaispiirteisiin. 10 TEEMA TEEMA ja riskejä korostamalla. Samoin vuorovaikutusja kommunikaatiotaidot sekä ryhmän johtaminen. Positiivisia vaikutuksia on todettu myös sosiaalisen kompetenssiin eli sosiaalisissa tilanteissa luovimiseen. Kaikessa tässä paineessa olisi pysyttävä jotenkin ongelmanratkaisutaitoisena, toimintakykyisenä ja resilienttinä. Tarkoitus on fasilitoida oppimistilanne, jossa syntyy itsensä ylittämisen mahdollisuus tai muunlainen mahdollisuus oppia itsestä jotain. Tarvitsemme yhä vahvempaa sidettä omiin yhteisöihimme ja ympäristöön, jotta osaisimme suojella niitä ja siten myös itseämme. Niille on tilausta tässä ajassa. Meiltä aikuisilta helposti unohtuu, miten lasten arki on täynnä ensikokemuksia, seikkailun elementit ovat aivan eri tavalla läsnä heidän kokemusmaailmassaan. Näkisin mielelläni enemmän muun muassa ryhmäkeskeisyyttä, korkeampaa haastetasoa ja aitojen oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Tulokset ovat painavia teemoja oppimisen siirtovaikutusta ajatellen. Tämä on huikea mahdollisuus ja väline tiedostavalle kasvattajalle. Yhteenkuuluvuuden tunne, yhdessä suoriutuminen ja kollektiivinen tehokkuus ovat ryhmässä vahvistuneet. Näihin seikkailun elementteihin ja paisutteluun suhtaudutaan ikään kuin välineinä, joilla synnytetään vahvoja muistijälkiä. Ohjaajalle on olennaista tuntea oma ryhmänsä ja sen yksilöt, jotta hän osaa säädellä esimerkiksi toiminnan vaatimustasoa ja sitä, miten läheltä ryhmää on missäkin tilanteessa ohjattava. Kun Seikkailukasvatuksessa ryhmä on olennainen väline, tapa tukea oppimista ja lopulta yksilön kasvuprosessia.. Kansainvälisessä, eri toimialoja ja asiakasryhmiä koskevassa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu positiivisia vaikutuksia yksilön kasvuun ja kehitykseen. Olenius-Jämsen on vakuuttunut, että harvalla toimialalla ohjaajan ja ohjattavan välille on mahdollista rakentaa niin läheistä ja pitkäkestoista sidettä kuin varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen seikkailukasvatuksessa toteutetaan ensisijaisesti kaikkia toimijoita sitovaa varhaiskasvatussuunnitelmaa, mikä on Olenius-Jämsenin mielestä välttämätöntä. – Kasvua ja kehitystä on havaittu myös yhteistyössä ja ryhmässä toimimisen taidoissa. Seikkailukasvatuksen ilojen puolesta puhujana tietysti toivoisin, että meidän juttumme painotukset näkyisivät vahvemmin sekä alan ohjauksessa että käytännön tasolla. Toiminta suunnitellaan sopivan haastavaksi siten, että syntyy mahdollisuus itsensä ylittämiseen. Sama pätee ryhmäyttämiseen
Olenius-Jämsenin mielestä on olennaista, että lapset eivät opi ainoastaan osallistumaan ja siten vaikuttamaan toiminnan sisältöön, vaan oivaltaisivat jossain kohtaa myös sen, että heillä on aitoja vaikuttamismahdollisuuksia oman elämänsä suuntaan myös tulevaisuudessa. – On tärkeä muistaa, että mukavuusalueet ja niiden rajat ovat hyvin henkilökohtaisia. Seikkailukasvatuksessa ryhmä on olennainen väline, tapa tukea oppimista ja lopulta yksilön kasvuprosessia. Ryhmän etu edellä Seikkailukasvatuksessa ryhmäkeskeisyys on korostettua verrattuna perinteiseen varhaiskasvatukseen. Silloin kun se oli tarkoituksen. Se mikä tuntui epämukavalta joskus, ei harjoittelun jälkeen ehkä sitä enää ole. Haaste voi Olenius-Jämsenin mukaan olla aiheeltaan lähes mitä tahansa. – Varhaiskasvatus on myös perinteisesti ryhmämuotoista, mutta oman kokemukseni mukaan usein jäädään kauas turvallisesta, aidosti ryhmäytyneestä ja toimivasta ryhmästä. Turvallisessa ryhmässä ohjaaja tuntee yksilöt ja tietää, miten missäkin kohtaa auttaa yksilöitä ylittämään itsensä. Vapaaehtoisuus ja turvallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä, ja toisten rajoja on kunnioitettava. En tiedä liittyykö se yleisemmin omaan vieraantumiseemme ponnistelusta vai mihin, mutta mielestäni emme haasta lapsia tarpeeksi. – Hypättyäni perinteisen varhaiskasvatuksen puolelta seikkailukasvatukselliseen ulkotoimintaryhmään, näin kuinka räikeä ero niin sanotulla normaaliryhmällä ja ryhmääntyneellä porukalla on. – Kun mietitään maailmaa, johon lapsia kasvatetaan, resilienssillä tuntuu olevan kova kysyntä. Kuulostaa raa’alta, mutta sitäkin elämä on. Ohjaajilla on ryhmäosaamista teoriasta, he antavat ryhmälle ansaitsemansa arvon ja toimivat sitten johdonmukaisesti ryhmän etu edellä. Seikkailuja elämyspedagogiikassa uskotaan, että omaa mukavuusaluettaan voi kasvattaa. Omaa mukavuusaluetta voi kasvattaa Resilienssi on tietynlaista palautumiskykyä toimintakuntoon. Seikkailukasvatuksessa ryhmän etua sanallistettiin, auttamiseen rohkaistiin, positiivista ryhmäpuhetta viljeltiin, muiden huomioimista ja yhteistyötä myös vaadittiin. Mitä tahansa elämä heittää eteen, ihmisen tulisi olla mahdollisimman nopeasti toimintakykyinen. 11 TEEMA lapsilla on yhteisiä onnistumisen kokemuksia ja kokemus kuulumisesta johonkin itseään suurempaan, he tuntevat korostunutta minäpystyvyyttä, ylpeyttä ryhmään kuulumisesta ja samalla tietynlaista omistajuutta asioista, jotka ovat ehkä todellisuudessa olleet pitkälti toiminnan ohjaajan fasilitoimia. Mitä monipuolisemmin ja useammin lapsille pystytään tarjoamaan mahdollisuuksia haastaa itseään ja poistua hallitusti mukavuusalueeltaan, sitä paremmat avaimet he saavat tulevaisuuteen. Olenius-Jämsein mielestä ryhmäyttämiseen tulisi panostaa jo ihan asioiden sujuvoittamisen vuoksi. Se, että vietetään yhdessä aikaa ja leikitään kivoja leikkejä yhdessä, ei ole ryhmäyttämistä, eikä yksittäinen pakkopullana pidettävä ryhmäyttämisharjoite toimintakauden alussakaan kovin pitkälle vie
– Painellaan porteista ulos. Siksi se vaiva on nähtävä. Kokemus oli hänelle hyvin negatiivinen, ja hän oli ymmärrettävästi asiasta kovin surullinen. Erilaisilla apuvälineillä voidaan madalluttaa reflektioon liittyviä kynnyksiä. – Muutos edellyttää vaivannäköä. Epäonnistumisiakin tapahtuu, mutta niistäkin voidaan oppia. Tätä kutsutaan oppimisen siirtovaikutukseksi. Riskit ovat todellisia, ja haasteet ovat joka puolella. Ensi kerralla osaat todennäköisesti varustautua toisin. Se on ymmärrettävää. – Asiaa ei tarvitse erikseen lähteä opettelemaan, vaan opit sitä samalla, kun puuhailet jotain muuta. – Elämystä oli asiaan kuuluvasti paisuteltu, se merkitsi tälle lapselle paljon ja hän oli hyvin pettynyt itseensä. Aidoissa oppimisympäristöissä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. He vasta rakentavat minäpystyvyyttään ja rohkeuttaan, eikä ulosantikaan ole kielellisen kehityksen puolesta aina kovin sujuvaa. – Parhaassa tapauksessa oivalletaan jotain, mikä on mahdollisesti yleispätevää tai muuten merkityksellistä päiväkodin ulkopuolisessa arjessa ja tulevaisuudessa kohdattavissa tilanteissa. Lasten huomion voi esimerkiksi ohjata tekemiseen ja saada heidät käsittelemään jotain aihetta tekemisen lomassa. Lasten oivalluttaminen ja oikeiden kysymysten kysyminen on äärimmäisen palkitsevaa hommaa. Toimintaympäristö toimii ikään kuin kanssaopettajana, tarjoilee loputtoman määrän ärsykkeitä ja aiheita. Ryhmällä oli ihan oma kulttuurinsa, joka oli rakennettu hyvin ryhmäkeskeiseksi ja joka motivoi kiinnittymään osaksi sitä. Aiheen opetus tuli valmiina tarjottimella. En tiedä liittyykö se yleisemmin omaan vieraantumiseemme ponnistelusta vai mihin, mutta mielestäni emme haasta lapsia tarpeeksi.. 12 TEEMA TEEMA mukaista, omasta edusta oli usein luovuttava ryhmän edun nimissä. Myös tutkimus tukee molempia näkökulmia. – Tyypillisimmillään lasten ulosanti on näissä tilanteissa melko niukkaa. Jos varustaudut väärin, onnistut kastumaan ja joudut kärvistelemään kylmyyden kanssa. Oman kokemukseni mukaan se on sen arvoista, niin oman työhyvinvoinnin kuin lastenkin oppimisen näkökulmasta. Tätä loputonta rikkautta ja oppimismahdollisuuksien kirjoa ei mikään rakennettu opetustila mahdollista. Olennainen on aina siellä, missä ollaan. Jos tarkoitus on valmistaa lapsia elämää ja maailmaa varten, viedään heidät kokemuksellisen oppimisen nimissä sinne, missä se on. Reflektion kautta oivalluksiin Kun kokemuksia pysähdytään purkamaan ja palastelemaan, niistä voidaan ymmärtää paljon, mikä ilman reflektiovaihetta saattaisi jäädä oivaltamatta. Me olimme ensisijaisesti me, ja yhdessä me pystyimme. Ilman sitä, saatetaan jäädä sille tasolle, että kokemus on ikään kuin vain kokemus. Lasten kanssa kokemuksia voidaan purkaa muun muassa toiminnallisin menetelmin, monipuolisin ilmaisun muodoin sekä fyysisillä elementeillä. Aidot oppimisympäristöt Aidoilla ja autenttisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan opetuksen siirtämistä ympäröivään maailmaan päiväkodin aitojen ulkopuolelle. Olenius-Jämsen kertoo, kuinka eräässä huomattavaa henkistä ponnistelua vaativan tilanteen edessä yksi ryhmäläisistä oli lamaantunut eikä ollut kyennyt suorittamaan toimintaa, kuten itse oli ajatellut
Suurin haaste perinteisestä varhaiskasvatuksesta poikkeavalle toiminnalle, kuten vaikkapa ulkona järjestettävälle seikkailukasvatukselle, on logistiikka. Homman tulee luonnollisesti pysyä hyppysissä, mutta mitä ei tarvitse hallita, ei kannata hallita. • Tarkoitus rakentaa yhteistä varhaiskasvatuksen ja opetuksen seikkailukasvatusverkostoa. Jälkeen päin ajatellen, hän oli todennäköisesti se, joka oppi eniten. Muutos on kivuliasta ja vaatii vaivannäköä, mutta kun uudet toimintatavat vakiintuvat, hedelmät korjataan, eikä vanhaan ole paluuta. • Seikkailukasvatusverkostossa on edustettuna monipuolisesti seikkailukasvatuksen erilaiset toiminta-alueet: koulutus, nuorisotyö, tutkimus, lastensuojelu, kuntoutus sekä perhetyö. – Onneksi kysymyksessä oli vuosittain toistuva ryhmän perinne, johon hän palasi seuraavana vuonna ja suoritti homman toisella yrittämällä. Saattaa vaikuttaa siltä, että tuo on jo tekemätön paikka, mutta tarkemmalla tarkastelulla logistiset haasteet ovat usein niitä helpoimmin ratkaistavia asioita. – Nämä ovat asioita, joiden kohdalla on aluksi nähtävä erityisen paljon, ikään kuin ylimääräiseltä tuntuvaa vaivaa. • Lisäksi alan pienemmät toimijat, järjestöt kuten Outward Bound Finland, yksittäiset kouluttajat ja pienemmät yritykset tarjoavat koulutusta eri toimialoille. Päivän aikana on hoidettava muun muassa vessa-asioinnit, ruokailtava, nukuttava päiväunet, mahdollisesti tehtävä pitkiä siirtymiä toimintaympäristöstä toiseen ja edelleen huolehdittava opetusmateriaalin saatavuudesta. Verkoston päätavoite on seikkailukasvatuksen yhteiskunnallisen aseman edistäminen. Toiminta suunnitellaan sopivan haastavaksi siten, että syntyy mahdollisuus itsensä ylittämiseen”, sanoo Juho Olenius-Jämsen. • Verkosto kerää toimijoita yhteen ja tarjoaa väyliä vertaisoppimiseen ja tiedonjakoon muun muassa järjestämällä seikkailukasvatuspäiviä, välittämällä aiheen koulutusta ja tukemalla sen alueellisia ja intressien mukaan jäsentyneitä alaverkostoja, kuten varhaiskasvatuksen seikkailukasvatusverkostoa. MATERIAALIA www.snk.fi/seikkailukasvatus www.outwardbound.fi En tiedä liittyykö se yleisemmin omaan vieraantumiseemme ponnistelusta vai mihin, mutta mielestäni emme haasta lapsia tarpeeksi.. Olenius-Jämseen peräänkuuluttaa asennemuutosta tai vähintään jonkinlaista ajattelutavan muutosta, mikä saa asiat näyttäytymään eri valossa. Asiaa käsiteltiin sekä kahden kesken että yhdessä ryhmän kanssa. – Asioiden tärkeysjärjestyksen selkiydyttyä käytännön logistiset asiat saadaan tavalla tai toisella ratkaistua. 13 TEEMA ”Kokemuksista saatetaan paisutella suuria elämyksiä esimerkiksi hyödyntämällä seikkailun elementtejä jännitystä ja riskejä korostamalla. SEIKKAILUKASVATUSVERKOSTO • Suomen nuorisokeskusyhdistyksen (SNK) kautta pyöritetään Opetusja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisen seikkailukasvatusverkoston toimintaa. KOULUTUSTA • Seikkailuja elämyspedagogiikka ei ole vakituinen osa suomalaisen opetusja kasvatustoiminnan formaaleja, tutkintoihin johtavia korkeakouluopintoja. • Suomessa seikkailukasvatusta koulutetaan tutkintomuotoisena Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogien suuntautumisvaihtoehtona sekä osana eri toimijoiden opintotasoisia opintoja. Ajatellaan asiat uusiksi Ollakseen seikkailu, toiminnassa on oltava yllätyksellisyyttä, vapautta ja lopputuleman ennakoimattomuutta. Lapset ovat hetkessä elämisen ja mielikuvituksen asiantuntijoita. Jos oppiminen on ensisijaista, silloin toiminta järjestetään niin, että oppiminen mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla. • Alaverkoston perustehtävänä on seikkailukasvatuksen aseman kehittäminen varhaiskasvatuksessa
Kakku syntyy ehkä aikuisten kesken nopeammin, mutta tärkeintä onkin leipoa se yhdessä. TEEMA TEKSTI & KUVA Sinimaaria Kangas PIIRROSKUVAT LNK:n osallisuustyökalut Lasten ja nuorten keskus on vastikään luonut neljä osallisuustyökalua: Supersankari-testin, sen maistiaisen, Osallisuuden pikatestin sekä laajan osallisuustestin. Se ei välttämättä aina täysin vastaa konkreettisia tapahtumia: joku voi kokea osallisuutta, vaikka ei tee mitään, kun taas toinen voi tehdä kaikkea mahdollista ja silti kokea osattomuutta. ”Viimeisimmän Kirkon kasvatuksen barometrin (2022) mukaan työntekijät kokevat osallisuuden merkittävänä asiana, mutta kokevat. Samoin on tärkeää nähdä, kuka oikeasti käyttää valtaa ja kuka hyötyy yhteisistä resursseista.” Rusinoita jauhelihakeittoon Nymanin mukaan vielä kymmenisen vuotta sitten osallisuus koettiin seurakuntien varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä melko vieraana käsitteenä. Mutta mitä osallisuus pohjimmiltaan merkitsee. Osallisuuden kokemuksella hänen mukaansa valtava merkitys ihmisen identiteetille. Tuoreet LONK-työkalut pyrkivät vahvistamaan lasten ja nuorten osallisuutta. 14 TEEMA Oletko osallisuuden supersankari. ”Osallisuus omassa elämässäni tarkoittaa sitä, että koen pystyväni vaikuttamaan omaan elämääni ja elämään omannäköistä elämää”, sanoo Nyman. Osallisuussuunnittelija Johanna Nyman ja Lastenkirkon päätoimittaja ja suunnittelija Anita Ahtiainen ovat kehittäneet ja testanneet ne yhdessä lasten, nuorten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. ”Eli ihmisten tunteiden tunnistaminen on hirveän merkittävää niille, jotka ovat ohjaavassa roolissa jossain yhteisössä. ”Minulla taas osallisuus jakautuu osallisuuden kokemukseen ja toisaalta niihin konkreettisiin asioihin, joihin olemassaoloni tai toimintani vaikuttaa”, Ahtiainen sanoo. ”Osallisuus yhteisössä taas on sitä, että voin tuntea kuuluvani johonkin itselle merkitykselliseen porukkaan tai yhteisöön, vaikuttaa sen asioihin ja saada vielä tukea vaikuttamiseen.” Nymanin mukaan koemme lisäksi osallisuutta, kun tunnemme, että meitä arvostetaan, meistä on iloa muille, ja meidän osaamisestamme ja kokemuksestamme on hyötyä tai apua jollekin toiselle
Emme ota lapsia ja nuoria samanarvoisina mukaan viemään asioita eteenpäin, vaan meillä on tietty sapluuna, miten niiden kuuluisi mennä. Kukoistus vaatii vaivannäköä, oppimista, pohtimista ja tekemistä – ja oman kapasiteetin käyttöönottoa. Vaikkapa lastenohjaajat tekevät todella paljon havaintoja ja heillä on paljon tietoa lasten ajatuksista. Se onkin hänen mielestään yksi uusien työkalujen ja niiden oheismateriaalien tavoite: että havainnot löytäisivät tiensä päätöksentekoon saakka. Mitä, rusinoita! Eihän ne nyt sovi. On silti vaivan väärti tehdä ne yhdessä lasten ja nuorten kanssa.” Toinen sudenkuoppa on huomioida joku osallisuuden näkökulma, mutta jättää muut huomiotta. Testi on tarkoitettu työntekijän omien taitojen arviointiin. ”THL:n osallisuusviikolla saimme Supersankari-testin maistiaiselle yli tuhat testaajaa. ”Se pitää sisällään iloa ja onnellisuutta, joka ei ole mitään helppoa, kevyttä höttöä. Osallisuuden sudenkuoppia ovat Nymanin mielestä vallankäyttöön liittyvät haasteet. Esimerkiksi pienet lapset eivät osaa aina itse kertoa asioistaan, joten heitä pitää oppia havainnoimaan. ”Pyrin siihen, että jokaisen työtehtävän kohdalla ensimmäinen ajatukseni olisi, miten voisin tehdä tätä yhdessä lasten ja nuorten kanssa.” ”Kyllä – että altistaa itsensä työkaluksi eikä pyri olemaan se vallankäyttäjä”, Ahtiainen lisää. ”On kyllä totta, että jos ei ole riittävästi resursseja eikä aikaa, työssä mennään nopeamman reitin kautta ja tehdään asiat työntekijöiden kesken. Oletko työkalu vai vallankäyttäjä. Lasten ja nuorten kanssa toimiessa on hyvä olla tietoinen omasta vallasta ja tarpeista. Meillä on tulossa koulutuspäivä Tampereella, jossa pääsemme pohtimaan seurakuntien kanssa, miten lasten, nuorten ja perheiden kuulemista voisi kehittää osana toimintasuunnitelmaprosessia.” Työkalujen oheen on tekeillä myös materiaalija ideapankki. Hän rupesi luettelemaan aineksia: jauhelihaa, porkkanoita, perunaa ja rusinoita. ”Jos en anna valtaa nuorille ja lapsille, eivät he sitä kyllä otakaan”, Nyman sanoo ja kertoo nauttivansa voidessaan jakaa valtaa nuorille. Osallisuuden haasteet ja rajoitteet ovat usein aikuisten pään sisällä.. Supersankari-maistiaisella 1000 testaajaa Nyman ja Ahtiainen ovat kehitelleet osallisuustyökaluja kaksin mutta työntekijöitä kuunnellen. Osallisuuden kokemus kuuluu hyvinvoivan ihmisen identiteettiin.” Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea voidakseen vaikuttaa. ”Nyt odotamme, että eri yhteistyöorganisaatiot alkaisivat käyttää tätä työkalua strategiatyönsä pohjana. Nyman havainnollistaa asiaa toisella arkisella esimerkillä: ”Silloin viisivuotias poikamme ehdotti, että tehtäisiin lounaaksi jauhelihakeittoa. Se on inhimillistä. Silloin vietettiin YK:n kansainvälistä lasten vuotta, joka sai liikettä aikaiseksi myös Suomen kirkossa – esimerkiksi ehtoollinen avattiin lapsille. Mutta lasten näkemyksiä ei välttämättä kirjata ylös eikä heidän tuottamaa tietoa saateta eteenpäin”, Ahtiainen sanoo. Näin voi tietoisesti pyrkiä tasaamaan valtaa lasten ja nuorten eduksi ja asettamaan heidän tarpeensa omien edelle. Hän ei myöskään näe tulevaisuutta toiveikkaasti. Hän saattaa kokea, ettei hän pysty vaikuttamaan asioihin, ettei häntä arvosteta eikä hänen elämällään ole merkitystä. Hänen mukaansa suoranainen pommimonttu on se, jos aletaan puhua lasten ja nuorten osallisuuden yhteydessä heidän kanssaan työskentelevien työpaikoista ja -oloista – eli aikuisten tarpeista. ”Aito osallisuuden kokemus voi tuoda nuoreen näkyvän muutoksen: hän alkaa puhua omasta tulevaisuudestaan, suunnitella sitä ja nähdä siinä merkityksen pilkahduksia. Nuori, joka ei ole hakenut katsekontaktia, katsookin yhtäkkiä toista silmiin.” Nuoret ja lapset tarvitsevat toistuvia osallisuuden kokemuksia, jotta he pystyvät luottamaan, että elämä kantaa ja heillä on keinoja hallita sitä. Se pohjautuu THL:n taustatyöhön osallisuuden eri ulottuvuuksista ja toimii samalla opetusmateriaalina. ”Olemme edenneet aika ketterästi kokeilemalla ja osallistamalla; testanneet työkaluja vaikkapa seurakunnan työntekijöillä ja kuulleet myös lapsia ja nuoria”, Nyman sanoo. ”Sitten pitää luoda prosessi havainnoinnista päätöksentekoon. ”Se kertoo, että nyt ymmärretään paremmin, että osallisuus on kokonaisvaltaista ja liittyy vahvasti ihmisen hyvinvointiin.” Ahtiainen pitää vuotta 1979 tietynlaisena rajapyykkinä lasten osallisuuden suhteen. Mutta laitoimme keittoon rusinoita ja vitsi että ne sopivat siihen hyvin.” Osallisuuden haasteet ja rajoitteet ovat siis usein aikuisten pään sisällä. Asia selvä, no mitä siihen tarvittaisiin. Supersankari-testi julkaistiin nykymuodossaan tammikuussa ja sitä testattiin diakoniakasvatuksen päivillä. Kukoistusta vaivannäön kautta Nymanin mukaan osattomuutta tuntevan nuoren tulevaisuuskuva usein kapenee ja lyhenee. Ahtiainen tunnistaa aidon osallisuuden kokemuksen kukoistuksesta. 15 TEEMA tarvitsevansa siihen tukea, täydennyskoulutusta ja työkaluja”, Nyman sanoo. Oli kiva kuulla, että he pystyivät tuloksista tunnistamaan itseään ja vahvuuksiaan.” Laajaa osallisuustyökalua organisaatiot voivat käyttää prosessimaisesti osallisuuden kehittämiseen, eli se sopii seurakuntien strategiseen ja toimintasuunnitelmatyöhön. (Hans-Ruedi Weber taas herätti kirjallaan Jeesus ja lapset (1980), keskustelua lapsista merkittävinä toimijoina.) Silti ihmisten on Ahtiaisen mielestä vieläkin hankalaa oivaltaa, ettei osallisuudessa ole niinkään kyse lopputulemasta kuin siitä, saavatko lapset ovat mukana siihen johtavassa prosessissa: kun leivotaan kakku yhdessä lasten kanssa, pääasia ei ole se, tuleeko kakusta hieno
Näin jokaisella olisi mahdollisuus luottaa siihen, että hänen tuottamansa tieto otetaan huomioon ja hänelle kerrotaan päätöksestä.” Nymankin painottaa, että on erityisen tärkeä huomioida nuoret, jotka eivät yleensä saa ääntään kuuluviin. Vasta leirin alussa kysyin, mitä he haluaisivat tehdä leirillä. ”Sitten ohjaaja voi kertoa, mihin asioiden kirjaaminen vaikuttaa. Ja olen kuullut, että kun nuoret osallistuvat neuvoston kokouksiin puheja läsnäolo-oikeudella, heidän läsnäolonsa vaikuttaa kokousten henkeen. Samoin useat seurakunnat – esimerkiksi Espoossa – ovat määrätietoisesti edistäneet lasten ja nuorten osallisuutta. ”On hienoa, että nuorten kuuleminen velvoitetaan rakenteissa. Esimerkiksi Helsingin valtuuston kokouksissa on nuorten edustajia. Myös te saatte käydä kirjoittamassa tänne asioita, joita haluatte minun muistavan tai huomaavan”, Ahtiainen sanoo. Käyn tänne välillä kirjoittamassa asioita, joita olen kuullut teidän sanovan tai tekevän ja jotka haluan muistaa. Nuori saattaa kokea, että tietty henkilö valitaan neuvostoon aina eikä häntä itseään ikinä. ”Osallisuuden edistäminen on etusijalla strategiassa ja meillä on jopa osallisuustiimi.” Vaikka LNK:n hallituksessa ei ole varsinaisia nuorten tai lasten edustajia, useat jäsenet ovat alle 29-vuotiaita. Mutta olenko varmistanut, että he edustavat sen sukupolven moninaisuutta. Osallisuussuunnittelu on lyönyt läpi Ahtiaisen mukaan muun muassa monissa kunnissa. Kokouksessa päätettiin, mitä yhdistyksen rahoilla hankitaan tänä vuonnä. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA ”Minäkin tyydyn helposti puuhailemaan vaikka kymmenen ihmisen kanssa. ”Pojat ehdottivat kirkkotelttaa, pyhäkoulu lautapeliä, keinua, kaktusta tai arpajaisia. Ensimmäiseksi he toivoivat – ennakko-oletuksistani poiketen – aamuja iltahartautta. Olisi upeaa, jos lapset saisivat joskus vaikkapa kokea, että heidän ehdottamansa asia viedään seurakuntaneuvoston käsiteltäväksi.” Nyman kuvaa silmiä avaavaa osallistamiskokemusta nuorisotyöuransa alkuvaiheilta. ”Jos olisin lastenohjaaja, laittaisin paperin kerhotilan pöydälle ja sanoisin lapsille, että tämä on meidän päiväkirja. Heillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa itselleen mielekkäillä tavoilla – pienelläkin panoksella tai sivusta seuraamalla. Se on muun muassa edistänyt kunnioittavaa keskustelua.” Arjen osallisuustyökalu: kynä ja paperi Lasten osallisuutta voi vahvistaa arjessa pienin askelin. Minulla oli toki kuviossa paikkani aikuisena ja ammattilaisena.” Ahtiainen kertoo vastikään pidetystä Pyhäkoulun ystävien lastenhallituksen kokouksesta, johon osallistuivat 4-, 5ja 9-vuotiaat pojat sekä kolme aikuista. Lisäksi tavoitteena on luoda lapsivaikutusten arviointiprosessi, jonka osana järjestöön perustetaan ikäryhmäkohtaisia vaikuttajaryhmiä. ”Eikö tietoa voisi koota muutakin kautta kuin luomalla neuvosto. Näillä on sekä toiminnallinen että hallinnollinen tehtävä. ”Ei saisi tyytyä kuulemaan vain paria kovaäänisintä nuorta ja sitten ajatella, että nyt nuoret on osallistettu.” Nuorten läsnäolo edistää kunnioittavaa keskustelua Nymanin mielestä Lasten ja nuorten keskus on viime vuosina haastanut itseään siinä, miten lasten ja nuorten osallisuus toteutuu järjestön toiminnassa ja päätöksenteossa. ”Myös seurakuntien systemaattiset LAVA-prosessit (Lapsivaikutusten arviointi) ovat iso tuki päätöksentekijöille.” Nyman mainitsee oivista osallistamiskeinoista nuorten vaikuttajaryhmät seurakunnissa. Ovatko he kaikki erityisen lahjakkaita tai onko heillä joku erityispiirre tai rajoitus?” Esimerkiksi jotkin neuvostot tuottavatkin Ahtiaisen mukaan nurinkurisesti myös osattomuuskokemuksia. Lopussa he toivoivat seuraavaksi kesäksi samanlaista leiriä.” ”Oivalsin miten paljon helpommalla pääsin, kun rakensimme leirin yhdessä. Sanoin, että okei, ketkä ottaisivat vastuun niistä. Tarkistin, että leirikeskuksessa oli tilaa ja sovin ruokailuajat. Lopulta päädyttiin keinuun äänestyksessä, jossa jokaisella lapsella oli kaksi ääntä ja aikuisilla yksi.” ”Oli ihan eri asia, että lapset olivat lähtökohtaisesti ideoimassa hankintaa, kuin jos olisimme aikuisten kanssa miettineet, mikä voisi olla kivaa.” www.lnk.fi/osallisuustyokalu. ”Nuorilta nousi idea, että olisi kiva pitää kesällä leiri
Miten puhumme toisillemme arjessa. Ilahdutamme lapsiperheitä Lastenkirkon osastollamme, joka sijaitse hallissa 6 / paikka h10. Tervetuloa Lasten ja nuorten keskus ry:n vuosikokoukseen! Tilaisuus järjestetään perjantaina 23.5.2025 klo 13–15 Seinäjoen Kirkonkrannissa (Ala-Kuljun katu 1A, Seinäjoki). Paneelissa asiantuntijat Riina Law ja Tiina Haapsalo sekä kiusaamisväkivaltaa kokenut nuori kertovat, mitä koulujen ja kotien aikuisten täytyy ymmärtää – ja miten he voivat toimia paremmin. Su 13.4. Jäsenyhteisöjen tulee ilmoittaa vuosikokousedustajansa hallitukselle ennen kokouksen alkua. ”Tule mukaan kokemaan kanssamme sanojen taika!” kehottavat perhetoiminnan suunnittelija Hanna Rajalin ja kehitysjohtaja Ulla Huhtinen. Tässä koko perheen toiminnallisessa hetkessä pysähdymme huomaamaan sanojen voiman ja harjoittelemme yhdessä ystävällistä puhetta. Vuosikokous järjestetään Kirkkopäivien (23.–25.5.) yhteydessä. Tervetuloa mukaan iloiseen messutunnelmaan! lapsimessut.messukeskus.com LASTEN JA NUORTEN KESKUS MESSUILLA ON RUNSAS TARJONTA LAVAOHJELMIA, JOISSA OLEMME MUKANA SEKÄ PERJANTAINA ETTÄ SUNNUNTAINA. SATUHAHMOKULKUE PÄIVITTÄIN KLO 10 JA 14 Kulkueeseen osallistuu myös seurakuntien hahmoja. Olemme mukana Kirkkopäivien Kirkkotorilla – nähdään siellä! Lisätietoja: lnk.fi/tapahtuma/yhdistyksen-kokous-2025/ TERVETULOA LAPSIMESSUILLE! Pohjoismaiden suurin koko perheen tapahtuma, Lapsimessut, valtaa Helsingin Messukeskuksen 11.–13.4.Kirkon yhteisen osaston toteuttaa perinteiseen tapaan Lasten ja nuorten keskus kumppaninaan pääkaupunkiseudun seurakunnat sekä Kirkkohallitus. Ilmoittautumisen yhteyteen on liitettävä valtakirja tai pöytäkirjanote. Pyydämme huomioimaan, että sääntöjemme mukaan jäsenyhteisön (seurakunta tai yhdistys) ääntä voi käyttää vain yksi kokousedustaja. klo 12–12.30 Sanat, jotka muuttavat maailmaa Sanat voivat rohkaista, ilahduttaa tai satuttaa – ne muokkaavat todellisuutta ympärillämme. Äänioikeuttaan kokouksessa saavat käyttää ne jäsenet, jotka seitsemän (7) vuorokautta ennen yhdistyksen kokousta ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Mikäli haluatte lähettää kokoukseen useamman edustajan, loput osallistuvat vain läsnäoloja puheoikeudella. Mitä vanhemmat pelkäävät kiusaamisväkivallasta ja koulun alkamisesta. Mitä aikuiset voivat tehdä, jotta vaikeat tilanteet eivät pääse syntymään. 17 TEEMA 17 Virvon, varvon! -kirkkomuskari Vekarat-lavalla su 10–10.30 Palmusunnuntain kirkkomuskarissa virvotaan! Lastenkirkon Päkä-lammas kutsuu mukaan laulamaan, liikkumaan ja leikkimään yhdessä! Musisoimassa lapsija nuorisokuoro Varpuset Nana Honkasalon kanssa, muskariorkesteri ja Lastenkirkon musiikkituottaja Riikka Jäntti. Paikalla on kahvitarjoilu.. Kasvu-lavalla: Pe 11.4 klo 14–14.30: Pelottaako koulutie
Koskettavan ja empatiakykyä vahvistavan tarinan kautta lapsilukija voi eläytyä läheisen menetykseen liittyviin tilanteisiin ja tunnelmiin. Pimeässä huoneessa näyttää lymyilevän villieläimiä, ja ukkosen jyrinä säikäyttää pahasti. ISBN 9789523545670 Hinta 21,76 HELI PRUUKI, ANITA POLKUTIE (KUV.) Turvapaikka Piipatia pelottavat monet asiat. Piipatilla on häntä niin ikävä, että itku tulee vähän väliä, vatsaan sattuu ja toisinaan kiukuttaa kauheasti. Ja entä, jos Piipati unohdetaan hakea päiväkodista kotiin. Koskettavan ja eläytymään kutsuvan tarinan avulla lapsilukija voi pohtia omia pelkojaan ja keinoja turvallisuuden tunteen palauttamiseen. Kirjan lopussa on aikuisille vinkkejä keskusteluhetkiin lapsen kanssa, käytännön tietoa lapsen pelon kohtaamisesta ja myös ohjeita lapsen tukemiseen pelottavien uutisten äärellä. Kirjan lopussa on aikuisille vinkkejä keskusteluhetkiin lapsen kanssa, käytännön tietoa lapsen surusta sekä tukea lapsen huomioimiseen hautajaisissa. Yhdessä vanhempien kanssa Piipati tutkii pelkojaan ja niiden syitä. 18 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi HELI PRUUKI, ANITA POLKUTIE (KUV.) Surutalvi Mummi on kuollut. Yhtä tärkeää on oppia keinoja rauhoittaa mieltään, kun pelottaa. Pelko on hyvä ja tarpeellinen tunne, jonka viestejä on tärkeä oppia kuuntelemaan. ISBN 9789524130523 Hinta 22,50 Pelko on hyvä ja tarpeellinen tunne 22,50 € UUTUUS! UUTUUS! Tietoa lapsen surusta 21,76 € Muista myös! POS_2_2025ss2.indd 1 POS_2_2025ss2.indd 1 18.3.2025 7.23 18.3.2025 7.23
Piipatilla on häntä niin ikävä, että itku tulee vähän väliä, vatsaan sattuu ja toisinaan kiukuttaa kauheasti. Koskettavan ja eläytymään kutsuvan tarinan avulla lapsilukija voi pohtia omia pelkojaan ja keinoja turvallisuuden tunteen palauttamiseen. Kirjan lopussa on aikuisille vinkkejä keskusteluhetkiin lapsen kanssa, käytännön tietoa lapsen pelon kohtaamisesta ja myös ohjeita lapsen tukemiseen pelottavien uutisten äärellä. Kohtaamisia ja leikkiä rannalla TEKIJÄT 19 Olarin seurakunnan perhetyö on tavoittanut alueen perheitä kesäisin ulkona. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi HELI PRUUKI, ANITA POLKUTIE (KUV.) Surutalvi Mummi on kuollut. Pimeässä huoneessa näyttää lymyilevän villieläimiä, ja ukkosen jyrinä säikäyttää pahasti. ISBN 9789524130523 Hinta 22,50 Pelko on hyvä ja tarpeellinen tunne 22,50 € UUTUUS! UUTUUS! Tietoa lapsen surusta 21,76 € Muista myös! POS_2_2025ss2.indd 1 POS_2_2025ss2.indd 1 18.3.2025 7.23 18.3.2025 7.23 TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Kirjan lopussa on aikuisille vinkkejä keskusteluhetkiin lapsen kanssa, käytännön tietoa lapsen surusta sekä tukea lapsen huomioimiseen hautajaisissa. Ja entä, jos Piipati unohdetaan hakea päiväkodista kotiin. Koskettavan ja empatiakykyä vahvistavan tarinan kautta lapsilukija voi eläytyä läheisen menetykseen liittyviin tilanteisiin ja tunnelmiin. Yhdessä vanhempien kanssa Piipati tutkii pelkojaan ja niiden syitä. TEKSTI & KUVAT Saara Paatero ja Olarin seurakunta Uusien ihmisten tavoittamista, arkisia kohtaamisia, iloa ja monipuolista tekemistä – tätä kaikkea on tavoiteltu Olarin seurakunnan perhetyössä, kun toimintaa on järjestetty läheisellä Matinkylän uimarannalla.. Pelko on hyvä ja tarpeellinen tunne, jonka viestejä on tärkeä oppia kuuntelemaan. Yhtä tärkeää on oppia keinoja rauhoittaa mieltään, kun pelottaa. ISBN 9789523545670 Hinta 21,76 HELI PRUUKI, ANITA POLKUTIE (KUV.) Turvapaikka Piipatia pelottavat monet asiat
Toivomme, että tavoittaisimme heitä, jotka eivät käy muuten seurakunnan tapahtumissa, Murtonen sanoo. Tämä on muodostunut aika kivaksi kokonaisuudeksi, Bruce-Haatanen sanoo. Vuonna 2021 rannalla oltiin muutamana päivänä kesäkuussa, mutta seuraavasta kesästä alkaen rannalla on oltu viikko alkukesästä. Samalla mukaan tulleiden määrä on noussut. . . Ohjelmassa on yleensä ollut keppihevosia, pihapelejä, vesileikkejä, luontobingoa, välipalaa, paperista taitettavia kirppuja, saippuakuplia, rannekkeiden tekoa, pallopelejä ja laululeikkejä. Perhetyö kokeili ohjelman järjestämistä myös Matinkylän uimarannalla, jonne perheitä kutsuttiin mukaan esimerkiksi sosiaalisen median kautta. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Uusien ihmisten tavoittamista, arkisia kohtaamisia, iloa ja monipuolista tekemistä. Olarin seurakunnassa kokeiltiin toimintaa eri paikoissa, kuten leikkipuistoissa ja espoolaisessa saaressa. Rannalta on kutsuttu ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan. . Tätä on tavoiteltu Olarin seurakunnan perhetyössä, kun toimintaa on järjestetty läheisellä Matinkylän uimarannalla. Seurakunta on ollut rannalla päivittäin kolme tuntia aamupäivästä alkuiltapäivään toivottaen tervetulleiksi kaikenikäiset lapset ja perheet. Uimarannalle rantautuminen jäi pysyväksi osaksi toimintaa. Jalkautuminen rannalle vaatii tiedotusta, tavaroiden siirtämistä, vastuiTEKIJÄT Kesäkuun ensimmäisen viikon toiminnan toteutamme eri teemojen mukaan. Osa perheistä on tullut tuttujen kanssa ja esimerkiksi ilmoituksen perusteella, mutta mukana on ollut myös ohikulkijoita. Paikalla on ollut kolme seurakunnan työntekijää, jotka ovat ohjanneet tekemistä, leikkineet lasten kanssa, jutelleet ja kutsuneet ohikulkijoita. Hän toteaakin, että kyse on matalan kynnyksen maksuttomasta tekemisestä ja pienten elämysten tarjoamisesta. Kesäkuun ensimmäisen viikon päivät on suunniteltu eri teemojen mukaan. Ohjelmassa on yleensä ollut keppihevosia, pihapelejä, vesileikkejä, luontobingoa, välipalaa... Haluamme kohdata seurakuntalaisia tällä tavalla, Murtonen kertoo. Korona-aikana piti miettiä uusiksi perhetyön toimintamuotoja, ja keksiä uudenlaisia tapoja tavoittaa ihmisiä. Seurakunnan perhetoiminnanohjaaja Mia Murtosen ja perhetyöntekijä Paula Bruce-Haatasen tehtävänä on jalkautua ihmisten keskelle. . Viime vuonna kävijöitä oli päivittäin 60–70. Aika perinteisillä jutuilla on menty, ja perheet ovat tykänneet tulla mukaan, Bruce-Haatanen sanoo. Samalla annamme seurakunnalle kasvot, Bruce-Haatanen sanoo. . Seurakunnan perhetyöntekijä Paula Bruce-Haatanen ja perhetoiminnanohjaaja Mia Murtonen jalkautuvat kesällä ihmisten keskelle.
Parhaita kokemuksia on kehitetty eteenpäin, ja niistä on tullut pysyviä osia seurakunnan perhetyöhön. Osa työstä on tuen tarjoamista. Toiminta vaatii suunnittelua, mutta menneiden vuosien suunnitelmia on voinut hyödyntää, ja parhaiten toimivia juttuja on käytetty vuodesta toiseen. Kirkkotiloissa toimiva tiimi vastaa perinteisistä päiväkerhoista ja perhekahviloista. Toteutusta ei ole kyseenalaistettu. Työhön kuuluu osallistumista erilaisiin verkostoihin ja esimerkiksi kaupunginosatapahtumiin. Uusia perheitä on ollut mukaan helppo kutsua etenkin Chappleen, joka pysyy myös kesällä auki. Seurakunnan perhetyössä toimivat on jaettu nykyisin kolmeen tiimiin. Seurakunta on järjestänyt usein myös lapsiperheiden juhannuspiknikin Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Vauvaryhmät on tarkoitettu uusille vanhemmille ja pienimmille lapsille. Perheiden kesäseikkailuiden ohjelma kirkonmäellä koostuu monipuolisesta ohjelmasta, kuten leikeistä, askarteluista, peleistä, lämpimästä lounaasta ja musiikkija hartaushetkestä. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT den jakamista ja tarvikkeiden hankkimista. Katos on suojana, ja tähän asti säät ovat olleet hyvät. Olarissa järjestetään lapsille lisäksi musiikkileikkikoulua, perhekirkkoja ja muuta toimintaa. Lapsille ja perheille suunnattuja leirejä oli aiemmin enemmän, mutta nykyisin Olarissa panostetaan viikkotoimintaan. Bruce-Haatanen ja Murtonen kuuluvat viimeiseen. Rannalta on myös kutsuttu ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan.. Sää aiheuttaa Suomessa välillä ylimääräistä päänvaivaa. Tämä on ollut perheiden toive. Perhetyötä tekevät ovat kesäisin myös rippileireillä. Tämä on aina ollut yksi lempityöviikoistani, Murtonen sanoo. Toinen tiimi vastaa Chapplen toiminnasta, ja Kaupungilla-tiimin ensisijaisena tehtävänä on toimia seurakunnan omien tilojen ulkopuolella. Kokeilujen kautta on saatu tietoa eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista. Uimarannalle on kuitenkin voinut siirtää seurakunnan monia ihan tavallisia perhetyön toimintatapoja. Seurakunnassa on kuitenkin oltu tyytyväisiä sijaintiin, koska tuuli ei osu paikkaan. Espoon seurakuntien Chapple-toimitila sijaitsee kauppakeskus Isossa Omenassa. Siten Murtosella ja Bruce-Haatasella on tarkoitus mennä tämänkin kesän alussa rannalle. Perhetyötä tekevät ovat järjestäneet vuosien varrella tapahtumia asukaspuistoissa ja vierailleet kirjastossa, frisbeegolfradalla ja monessa muussakin paikassa. . Tämä on pukeutumisja asennoitumiskysymys, Bruce-Haatanen kertoo. Olarin seurakunnan perhetyö järjestää Chapplessa ja alueen perhekeskuksessa perhekahvilatoimintaa, johon kuuluu keskustelua aikuisten kesken ja ohjelmaa lapsille. Bruce-Haatanen on muun muassa nuorten Walk-in-terapeutti. . On tärkeää, että seurakuntien toiminta ei sulkeudu kesällä. Kesäseikkailuja ja asukaspuistotapaamisia Uimarantaviikon jälkeisellä viikolla seurakunta järjestää päiväohjelmaa Olarin kirkon pihalla. Murtonen ja Bruce-Haatanen pitävätkin tärkeänä, että seurakuntien toiminta ei sulkeutuisi kesällä, ja tämä on ollut myös perheiden toive
Kaupunginarkkitehti F. Lampaat vartioivat historiallista punatiilistä kirkkorakennusta, joka toimi aikoinaan vanhan Finlaysonin puuvillatehtaan työntekijöiden rukoushuoneena. Kirkon portaita noustessa on koskettavaa ajatella, että vielä 1970-luvulla vuoden ensimmäinen työpäivä tehtaalla oli tapana aloittaa Finlaysonin kirkon omalla hartaushetkellä. L. Ovet auki lapsille ja lapsenmielisille Kirkossa päivystävä lastenohjaaja Terhi Vitikainen toivottaa kaikki tulijat iloisesti tervetulleeksi ja näyttää, mitä kaikkea muuta kirkossa voikaan Lasten ikioma katedraali Tampereen sydämessä Vuosien varrella Lasten katedraalin toiminta on laajentunut kirkon sisäpuolisista tapahtumista myös sisäpihalle, jossa toimii kesäisin suosituksi tullut kesäpiha.. Nyt jo lähes 30 vuotta kirkko on toiminut toisenlaisessa tehtävässä: tiiliseinät kätkevät sisäänsä lasten ikioman pyhän paikan, Lasten katedraalin. Finlaysonin tehtaan entinen rukoushuone kätkee sisäänsä paitsi historian havinaa, myös leikkiä, mielikuvituksen lentoa ja lämpimiä kohtaamisia. Leikkipöydälle aseteltuja kerrontanukkeja ja eläinhahmoja saa koskea ja leikittää – mikä sen ihanampaa! Ei aikaakaan, kun pystyssä on vauhdikas leikki, jossa Raamatun hahmot seikkailevat sulassa sovussa pienten vierailijoiden omien mielikuvitushahmojen kanssa. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT TEKSTI Johanna Mantere KUVAT Johanna Mantere ja Mari Sunell TERVETULOA LAPSET JA LAPSENMIELISET! Kirkon portailla odottavat lampaat kertovat saapujalle heti kättelyssä, että tässä paikassa on jotakin erityistä – eikä ainoastaan rakennuksen ainutlaatuisen menneisyyden vuoksi. Caloniuksen suunnittelema, vuonna 1879 valmistunut rakennus muistuttaa tyyliltään englantilaista kongregationaalikirkkoa, jonka torniton julkisivu istuu tehdasalueen karun kauniiseen estetiikkaan saumattomasti. Ja siltä sisällä tosiaan näyttääkin! Heti ovesta sisään astuessa kirkon takaosaan kankain rakennettu värikäs pienoismaailma houkuttelee lapset tutkimaan ja ihmettelemään
Siinä syntyy luonteva tilanne kertoa Raamatun kertomuksesta, johon nuket liittyivät. Toisaalta Lasten katedraali on myös Suomen ainoa lasten tiekirkko, joten paikan päälle löytää turisteja myös tarkoituksella, esimerkiksi arkkitehtuuria ihailemaan. Täällä saa kohdata niin monenlaisia ihmisiä, eikä voi koskaan tietää, kuka astuu sisään", sanoo lastenohjaaja Terhi Vitikainen. Kesäisin kirkossa soitetaan päivittäin elävää musiikkia, ja läheisen palvelutalon työntekijät saattavat tuoda vanhuksia Lasten katedraaliin vain musiikkia kuuntelemaan. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT TEKIJÄT "Tykkään tästä päivystämistehtävästä kovasti. Vitikainen on yksi päivystäjistä, jotka saapuvat Lasten katedraaliin kukin vuorollaan Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksen tiimeistä. Tilan erilaiset elementit houkuttelevat tutkimaan, ihmettelemään, kertomaan ja kuuntelemaan. Vanhemmat ovat kertoneet, että kesäpihan lelut kiinnostavat enemmän kuin oman hiekkalaatikon lelut. Muutama vuosi sitten eräälle kävijälle piti aina antaa tietty lehmä leikkiin, koska se oli tullut hänelle merkittäväksi.” Spontaaneja kohtaamisia eri sukupolvien välillä Lasten katedraalin toiminnasta vastaava varhaiskasvatuksen ohjaaja Mari Sunell kertoo, että kirkon toimintaa on suunniteltu koko sen historian ajan perheen pienimpien ehdoilla. Olen nähnyt monta kertaa, kuinka mummo nappaa lapsenlapsen syliinsä, jotta tämä ylettyy katsomaan kerrontanukkeja ikkunalla paremmin. Takaosan leikkipöydän lisäksi myös sivuikkunoilla on kerrontanukkeja, jotka liittyvät aina meneillään olevaan kauteen. Tila on sellainen, että se synnyttää tällaisia kohtaamisia vähän kuin itsessään – aina ei tarvitse olla ohjattua toimintaa. Vanhempia puolestaan houkuttaa mukaan yhtä lailla seura kuin kahvikin.. ”Täällä syntyy ihania kohtaamisia myös eri sukupolvien välillä. Kun kirkko on tullut tutuksi, sen ohi ei niin vain kuljetakaan. Edessä olevan kastepöydän äärellä jutellaan usein omasta nimestä”, Sunell kertoo. Joskus myös kirkon omat lelut jäävät vahvasti mieleen. ”Tykkään tästä hirveästi. Joulukaudella, pääsiäisen aikaan ja kesäaikaan kirkko on auki lähes päivittäin, joten sisään saattaa eksyä eri ikäisiä ihmisiä myös sattumalta. tehdä. Täällä saa kohdata niin monenlaisia ihmisiä, eikä voi koskaan tietää, kuka astuu sisään. Sisätilaan on sijoiteltu uteliaisuutta herättäviä yksityiskohtia, joiden katseleminen ja kokeileminen synnyttää ihastusta ja oivalluksia. Jokaisella värillä on oma merkityksensä. Jotkut tulevat muistelemaan tai suunnittelemaan hääpäiväänsä, sillä tämä on suosittu vihkikirkko”, Terhi kertoo. Sisään tulee perheitä, mutta myös yksinäisiä, jotka kaipaavat juttuseuraa. Jokaisen kohdalle osuu vuoro noin kerran kuukaudessa, sillä kirkko on vuoden läpi auki aina sunnuntaisin. Kirkosta on tosiaankin tullut vuosien varrella tärkeä kohtaamispaikka, johon mahtuvat niin lapset kuin lapsenmieliset. Musiikkia soittavat paikalliset lapset ja nuoret. Korista saa valita värikkään rukousnauhan palasen, jonka saa ripustaa rukouspuuhun kirkon etuosaan omana rukousaiheenaan. Kirkkoon saatetaan tulla myös hakemaan lohtua oman surun keskellä, tai etsimään piristystä ja vaihtelua arkeen. “Niille lapsille, joille tämä on tuttu paikka, on vaikeaa tai lähes mahdotonta jatkaa matkaa kirkon ohi piipahtamatta sisällä
Pihalla on tarjolla niin leikkiseuraa kuin kahvia ja teetäkin. Kirkossa toteutetaan myös Vauvakirkkoja ja musiikkimatineoita. Vuosien varrella se on laajentunut moniin muihinkin toimintoihin ja kirkon eri osiin, mutta lasten näkökulma on aina pysynyt keskiössä”, Mari kuvailee. Lasten katedraalin avointen ovien periaatteella toteutuvan toiminnan lisäksi kirkossa tapahtuu paljon ohjattua toimintaa. Vanhemmat ovat kertoneet, että kesäpihan lelut kiinnostavat jostakin syystä enemmän kuin oman hiekkalaatikon lelut. Myös messu rakennetaan lasten ehdoilla: tuntia ennen messua tarjotaan välipala ja mahdollisuus askarteluun, ja itse messu on vain reilun puolen tunnin mittainen. Joulukaudella, pääsiäisen aikaan ja kesällä kirkko on auki lähes päivittäin – sisään saattaa eksyä eri ikäisiä ihmisiä myös sattumalta.. Pääsiäisviikko huipentuu koko perheen musiikilliseen draamaan”, Sunell kertoo. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT Leikkiä ja luovuutta sisällä ja ulkona Vuosien varrella toiminta on laajentunut kirkon sisäpuolisista tapahtumista myös sisäpihalle, jossa toimii kesäisin suosituksi muodostunut kesäpiha. ”Meille on kaikkein tärkeintä lapsilähtöisyys: se on ohjannut Lasten katedraalin toimintaa alusta asti, vuodesta 1996, jolloin toiminta alkoi. Lasten katedraalin aukioloaikojen ulkopuolella kirkossa toteutetaan niin vihkimisiä kuin monenlaista muutakin seurakunnan toimintaa. Lasten katedraali on Suomen ainoa lasten tiekirkko, joten täällä piipahtavat myös turistit. Nyt ulkotoiminnasta on tullut vakituinen osa Lasten katedraalin vuotuista ohjelmaa: kesäpihalla käy niin ulkopaikkakuntalaisia piipahtamassa kuin lähellä asuvia perheitä, jotka saapuvat eväineen ja viettävät kirkon sisäpihalla koko kesäisen päivän. Kesäpihan toimita alkoi korona-aikaan, jolloin sisätoimintaa ei voinut pitää normaalisti. ”Pääsiäisenä tiedossa on tietysti pääsiäsiaskarteluja, pääsiäisrataa ja musiikkija hartaushetkiä. Sunnuntaisin klo 15 on lapsille ja lapsenmielisille suunnattu hartaustuokio eli Pikkupyhä, ja kerran kuussa tai harvemmin kirkossa toteutetaan lasten katedraalin messu. Messusta tehdään osallistujiensa näköinen lasten itse tekemien askarteluiden avulla. Taivasten valtakunta on lasten kaltainen: hyvällä syyllä sitä ovat myös kirkotkin! Lasten katedraalin aukioloajat kesällä: 25.5.–31.8. Vanhempia houkuttaa mukaan yhtä lailla seura kuin kahvikin. Sallikaa lasten ja lasten kaltaisten tulla Vaikka Lasten katedraalin toiminta on muuttunut ja elänyt, katedraalin lähes 30-vuotisen historian aikana, ydin on pysynyt samana. Ulos kirkosta astuessamme perheen pienimmät juoksevat tervehtimään lampaita vielä kerran ja vilkuttavat hyvästiksi kirkolle ja kivoille leikeille. Jään miettimään, miten kauniisti lasten ehdoilla rakennettu kirkko palvelee lopulta niin lapsia kuin aivan kaiken ikäisiä kävijöitä. ma-pe ja su klo 11–18
Osallistujissa on ollut paljon tuttuja perhekerhoperheitä, mutta myös esimerkiksi kouluikäisiä lapsia isovanhempineen. Heinäkuu on perheiden oman toiminnan osalta hiljaista aikaa, mutta kaikenikäisille avoimet saunaillat leirikeskusten rantasaunoilla jatkuvat läpi kesän, kesäkuun alusta syyskuun puolelle asti. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Salossa perheiden kesäpolku vie leirikeskusten rannoille TEKSTI Annukka Saarinen KUVAT Salon seurakunta Salon seurakunnassa työntekijöiden ja leirikeskusten kesästä rippileirit sekä kouluikäisten kesäleirit ja kesäkerho haukkaavat leijonanosan. Piknik-päivissä varhaiskasvatuksen työntekijät emännöivät pareittain sytytellen grillitulet, laittaen pientä tarjoilua ja järjestäen vapaaehtoista puuhaa ulos ja sisälle. Suurimmassa, parhaimmillaan satakunta henkeä kokoavassa juhlassa on mukana aina myös yksi tai kaksi varhaiskasvatuksen työntekijää, jotka suunnittelevat juhlaa lasten ja perheiden vinkkelistä ja huolehtivat siitä, että perheillä mukavaa. Näitä vetämässä on työntekijöitä eri työaloilta ja välillä mukana on myös vapaaehtoisia. Onneksi perhekeskusverkostossa voidaan kartoittaa kaikkien toimijoiden tarjontaa ja täydentää perheiden kesää sellaisella toiminnalla, mitä mikään muu taho ei järjestä. Ilta päättyy lyhyeen iltahartauteen. Niinpä Salossa perheiden kesätoiminnassa on voitu ja haluttu keskittyä johonkin aivan muuhun kuin keskelle arkipäivää ja keskelle taajamia sijoittuviin juttuihin! Korona-ajoista lähtien on perheitä kutsuttu kesäja elokuussa piknikille leirikeskusten rannoille ja nurmikoille, viime vuosina piknik-päivät on ajoitettu siten, että mukaan ehtii vielä vaikka työpäivän jälkeen. Kokemus on näyttänyt, että kun muistetaan markkinoida, perheet kyllä löytävät paikalle ja nauttivat yhteisistä kesäilloista eri-ikäisten seurassa! TEKIJÄT Juhannuksena perheillä on mahdollisuus osallistua seurakunnan leirikeskuksissa järjestettäviin juhannusjuhliin.. Kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen ja muiden tahojen toimesta on pikkulapsiperheille tarjolla kesäpuuhaa arkipäivisin, joten tarvetta vaikkapa seurakunnan omalle kesäperhekerholle ei enää entisaikojen tapaan ole. Juhannuksena perheillä on mahdollisuus osallistua seurakunnan leirikeskuksissa järjestettyihin juhannusjuhliin. Saunailloissa pääosassa on tietenkin saunominen ja uiminen, metsäpalovaroituksen salliessa grillissä on tulet ja osassa saunailloista tarjolla on myös kahvia, mehua ja pientä purtavaa
TEKSTI Anita Ahtiainen KUVAT Mervi Pruukin ja Eeva Kallaksen kotialbumit Mervin ja Eevan juttelu on iloisesti käynnissä, kun klikkaan itseni sisään videokokoukseen. Eevaa riemastuttaa, että Mervi oli niin samanlainen ihminen kuin silloin 90-luvun lopulla: lämmin, iloinen ja kannustava. Nyt he palaavat muistoissaan kerhovuosiin ja pohtivat, millaisen jäljen seurakunnan varhaiskasvatus on jättänyt. Kerhosta alkoi elinikäinen ystävyys Kerhoissa muodostuneet ystävyyssuhteet elävät yhä. Äidille seurakunnan jutut olivat tosi tärkeitä myös siksi, että perhe oli muuttanut Kokemäelle. Musiikki ja laululeikit sytyttivät kipinän, joka johdatti hänet huilunsoiton ja esiintymisen pariin. Musiikki vei elämässä eteenpäin Eeva oivalsi keskustelun aikana, että seurakunnan päiväkerhon musiikkikasvatuksella oli suuri merkitys hänen elämälleen. He pitävät yhtä riippumatta siitä, missä puolella maailmaa milloinkin asuvat. Toki päällimmäiset kuulumiset perheistä, asuinpaikoista ja työpaikoista vaihdettiin ensin. ”Tosi mukavaa, että sinulle on sellainen innostuksen siemen siitä itänyt. Tutustumisleikeistä alkanut ystävyys on jatkunut. Yhteinen leikki yhdisti, ja vanhemmat alkoivat järjestää tapaamisia myös kerhon ulkopuolella. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT Lastenohjaajan työ jättää hyvän jäljen Eeva Kallas ja Mervi Pruuki – entinen päiväkerholainen ja hänen ohjaajansa – tapasivat viimeksi 26 vuotta sitten Kokemäen seurakunnan kerhossa. ”Tuossa kuvassa kyläilen Helmiinan luona Wienissä Itävallassa”, Eeva kertoo. Eeva ja Helmiina ovat käyneet kaikki samat koulut ja myös yliopiston Tampereella. ”Äitini on sanonut, että kerhot olivat sellainen henkireikä. Eeva, nykyinen kansainvälisen konsulttiyrityksen asiantuntija, ja Mervi, pitkää uraansa päättävä lastenohjaaja, selailevat vanhoja valokuvia ja muistelevat kerhovuosia kuvien äärellä. Kerhoissa tutustui toisiin pienten lasten vanhempiin”, Eeva kertoo. Jälleennäkemisen lämpö ja ilo huokuu naisten äänissä. Minä kyllä seurasin sinua ja kävin kuutelemassa konsertteja, joissa soitit sitten nuorena”, Mervi muistelee TEKIJÄT Mervi Pruukille, pitkää uraansa päättävälle lastenohjaajalle, oli hieno kokemus jutella entisen päiväkerholaisensa kanssa. Meillä lapsilla oli kivaa siellä ja vanhemmille oli samaan aikaan jotain omaa ohjelmaa. ”Tuollainen toisten ihmisten kohtaaminen, jota jo pienenä pääsin opettelemaan siellä meidän kerhoryhmässämme, on oikeastaan samanlaista nyt, kun työskentelen konsulttina", pohtii Eeva Kallas.. Eeva tutustui parhaaseen ystäväänsä Helmiinaan jo kaksivuotiaana perhekerhossa
”Kerhoissa ilo ja yhteisöllisyys olivat aina läsnä”, Eeva muistelee. Merville lastenohjaajan työ onkin ollut sydämen asia. Me halusimme aina veljeni Tonin kanssa halata sinua. ”80-luvun alussa pidin yksin kerhoa. "Kuva on ensimmäiseltä työvuodeltani (1980). Kerhossa oppi myös sellaista arkipäivän iloa.” ”Kiva kuulla, että olet kokenut näin. Kyllä, juhlavuoden logo osuu täsmälleen oikeaan”, summaa Eeva. ”On niin ihana kuunnella näitä Eevan sanoja. Se, mitä halusin välittää, näyttää toteutuneen”, iloitsee Mervi. hymyillen. Lapsia oli jopa 15, ei ollut puhelinta ja WC oli kaukana. Päiväkerho oli myös ainutlaatuinen kokemus, sellainen ensiaskel ryhmädynamiikkaan ja elämän perusperiaatteisiin, jotka opittiin kivalla tavalla leikin ja yhdessä tekemisen kautta.” ”Nyt kun työskentelen konsulttina erilaisissa organisaatioissa, niin musta tuntuu, että tuollainen toisten ihmisten kohtaaminen, jota jo pienenä pääsin opettelemaan siellä meidän kerhoryhmässämme, on oikeastaan samanlaista. Kyllä seurakunnan työ on – siis onhan se tärkeää”, vahvistaa Mervi. Työnkuvani on laaja. ”Kertoisin, että minulle päiväkerho oli aikoinaan iso juttu. Olen organisoinut koko seurakunnan jouluja pääsiäisvaelluksia yhdessä muiden kanssa. Nykyään työ on tiimityötä. Ja me pidimme, Mervi, tosi paljon sinusta. Nykyään teen työtä kasvatuksen tiimissä, johon lisäkseni kuuluvat kasvatuksen pappi ja nuorisotyönohjaaja. Vaikka kerhoja pidettiin yksin, niin joulujuhlissa autoimme työparini kanssa toisiamme mm. Mitä, Eeva, kertoisit kansainvälisille kontakteillesi seurakuntien päiväkerhotoiminnasta. ”1980-luvulla päiväkerhoihimme osallistui jopa 200 lasta, mutta viime vuosina kerhotoiminta on vähentynyt lasten siirtyessä varhaiskasvatukseen yhä varhemmin. Seurakunnan varhaiskasvatus pyrkii tarjoamaan turvallisen ympäristön, jossa opitaan toisten huomioimista ja kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Halusin nähdä kavereita. Eeva tutustui parhaaseen ystäväänsä Helmiinaan jo kaksivuotiaana perhekerhossa. Kerhojen lisäksi vastaan päivähoitoyhteistyöstä ja olen mukana kouluyhteistyössä, naisten kahviloissa, perhetapahtumissa, saunailloissa ja perhekirkoissa. roolivaatteiden pukemisessa", kertoo Mervi.. Silti kerhojen merkitys ei ole hävinnyt. Ja toisaalta, pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat yksilöllisemmän huomion, ja perhekerhoissa syntyy edelleen vahvoja ystävyyssuhteita”, Mervi pohtii. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Mervi muisti hyvin Eevan ja tämän veljen Tonin, vaikka hän on ottanut vastaan satoja, jos ei tuhansia lapsia vuosien varrella. Näissä seurakunnan kerhoissa oli ILO aina vahvasti mukana. Kuva on otettu vuonna 1999 Eevan ollessa nelivuotias. Olen saanut tehdä monipuolista työtä.” Ihmettelyä, leikkiä, osallisuutta Kun Eeva ja Mervi katsovat päiväkerhon juhlavuoden tunnuslausetta – ihmettelyä, leikkiä ja osallisuutta – he kokevat sen kiteyttävän päiväkerhojen merkityksen täydellisesti. Varhaiskasvatuksen muutos vuosikymmenten aikana Mervi on tehnyt pitkän uran lastenohjaajana ja nähnyt työn muutokset. Mervi korostaa aikuisen läsnäolon tärkeyttä lasten leikissä – esimerkiksi pieniin ongelmatilanteisiin pitää puuttua heti. ”Olin aika ujo lapsi ja jännitinkin usein esimerkiksi harrastuksiin menoa. Kertaakaan ei ollut niin, ettenkö olisi halunnut mennä sinne. Kerhoissa muodostuneet ystävyyssuhteet elävät yhä
Leikkivä ihminen on sitä jo luomisen perusteella: siitä nousevat luovuus ja innovatiivisuus. Päiväkerhotyön juhlavuonna haluamme korostaa leikin merkitystä sekä juhlavuoden logossa että arjen toiminnassa. Leikin kautta voidaan käsitellä kipeitäkin teemoja. Leikki on olemukseltaan leikkijälle (erityisesti lapselle) mielekästä. Leikkipäivä Kirkkovuosi polulla -materiaali Vuosikello. Leikkivän kirkon alkulähteillä oltiin jo parikymmentä vuotta sitten. Kaikki nämä ovat suuria raamatullisia teemoja, joiden kautta voidaan käsitellä suuria asioita. Leikki on myös luonteeltaan yhteisöllisyyttä vahvistavaa. Lapsen ensimmäisiä leikkejä on piiloja kurkistusleikki. Meidän tehtävämme kirkon varhaiskasvatuksessa on huolehtia siitä, että se, mitä lapsi näkee, on merkityksellistä ja tukee sitä hyvää, mitä me haluamme lapselle välittää. Vaikka leikissä toisaalta voidaan irtautua todellisesta elämästä, saatetaan samaan aikaan käsitellä omassa elämässä tavalla tai toisella askarruttavia asioita. Niihin on hyvä palata myös vuonna 2025. Avaisimmeko keväällä kirkon ovet lapsille ja perheille ja kutsuisimme heidät leikkimään yhdessä. Entä muissa seurakunnan tiloissa. vietettävään Leikkipäivään! Tämän vuoden leikkipäivän teemana on ILO, mikä sopii hyvin kirkon varhaiskasvatuksen juhlavuoteen. Se on kirjattu paitsi yhteiskunnan Vasuun, myös kirkon varhaiskasvatuksen asiakirjoihin: Lapset seurakuntalaisina – sekä Vasu kirkossa -asiakirjoissa leikki nousee keskiöön. Leikkivä kirkko Leikkiviikko ja leikkipäivä 26.4. Leikki auttaa ymmärtämään, että asiat voi nähdä ja tehdä monella tavalla. Hän kuvittelee ja rakentaa mielessään mahdollisia maailmoja. Leikkisyys tuo siis lisää näkökulmia. On ilo nähdä, miten lasten leikille on tänä päivänä yhä enemmän tilaa kirkossa: monissa kirkoissa on omia lasten paikkoja, joissa he voivat leikkiä. Aikuiselta vaaditaan tällöin herkkyyttä olla kuulolla, kulkea rinnalla ja antaa tarvittaessa tukea. Leikillä on keskeinen merkitys lapsen oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Monissa leikeissä kätkeydytään ja tullaan löydetyksi, juostaan pakoon, jäädään kiinni ja sitten pelastutaan. Juhlavuoden suunnittelun ja toteutuksen tueksi on laadittu vuosikello, jota jokainen seurakunta voi hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. leikkivästä kirkosta ja leikin teologiasta. Luova ihminen käyttää mielikuvitustaan ja leikkii. Miten leikkipäivää voitaisiin viettää seurakunnassa. Pikkuväki-lehden numerossa 1/2004 oli teemana leikki. Monin paikoin on tehty myös lasten mittakaavassa olevia kirkollisia esiKIRKON TALOLTA Ihmettelyä, leikkiä ja osallisuutta Leikkiviikkoa vietetään viikolla 17, ja viikko huipentuu lauantaina 26.4. Mitä kaikkea kirkossa voitaisiin leikkiä. Leikkiminen on lapselle luontainen tapa oppia ja jäsentää myös uskonnollisia asioita ja ilmiöitä. Lue lisää leikkipäivästä osoitteesta: leikkipaiva.fi neitä ja tekstiilejä, joihin lapset voivat leikkiessään tutustua. Noita ajatuksia syvennettiin kirjassa ”Kohti leikkivää kirkkoa”, joka julkaistiin vuonna 2005. On tärkeää, että leikkiin on tarjolla myös uskonnollista esineistöä ja leikkivälineitä. Leikki heijastelee aina olemassa olevaa todellisuutta. Leikkisän vastakohta on jäykkä ja joustamaton ihminen, joka ei anna periksi missään eikä näe muita näkökulmia kuin omansa. Leikissä lapsi on läsnä hetkessä: kulloinenkin leikki ja hetki on merkityksellinen. Mikä riemu pienelle vauvalle/lapselle on, kun piilosta paljastuvat tutut ja turvalliset kasvot! Ihmisyyteen kuuluu vahvana tarve tulla nähdyksi, joihin tämänkaltaiset leikit vastaavat. Leikki on nähty tärkeäksi ja sille on haluttu antaa tilaa. Leikin varjolla opitaan paljon, mutta leikki on tärkeää myös itsessään. Lehdessä puhuttiin mm. Myös Kirkkovuosi polulla -aineistosta löytyy paljon ideoita ja virikkeitä arjen työhön. Leikki on keskeistä kaikessa varhaiskasvatuksessa. Lapsi tuo leikkiin sen, mitä hän näkee ympärillään. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT Päiväkerhotyön ja kirkon varhaiskasvatuksen juhlavuoden yksi teemoista on leikki. Seija Saarinen ja Kalevi Virtanen pohtivat, voisimmeko luoda sellaista kirkkoa, jossa lapset näkyvät ja kuuluvat – voisiko lasten kirkko olla Pyhän leikkikenttä
Oletko valmis astumaan digitaalisen oppimisen ja luovuuden maailmaan. KOULUTTAUDU, OSALLISTU. Kokeilemme sovelluksia ja alustoja, opimme hyödyntämään digitaalisuutta luontoympäristöissä ja kokeilemme mukaansa tempaavaa pala-animaatiota. Erätauko-ohjaajakoulutus 8.–9.5.2025 STEP-koulutus, Järvenpää Tiedätkö mikä on Erätauko-keskustelu ja miten pystyt hyödyntämään sitä erilaisten ryhmien kanssa. Digitaalisuus seurakunnan kasvatuksessa 27.–28.8.2025 STEP-koulutus, Lapua Tule tutkimaan pedagogiikan uusia ulottuvuuksia digitaalisissa ympäristöissä. Tähän koulutukseen on mahdollista valita joko henkilökohtainen tai seurakuntakohtainen (ei osallistujarajoitusta) osallistumislinkki. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KOKKOLA | KUOPIO | LAPUA PIEKSÄMÄKI | PORI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | selja.koponen@step.fi | marjukka.luoma@step.fi | satu.reinikainen@step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Lapsiasiahenkilöiden ja osallisuuden parissa työskentelevien koulutuspäivä 4.10.2025 verkokoulutus Seurakuntien lapsiasiahenkilöt ja nuorten vaikuttajaryhmien parissa työskentelevät vuosittain yhdessä koolla! Koulutuspäivä tarjoaa ajankohtaista asiaa, alustuksia ja käytännön kokemuksia lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamiseksi sekä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Erätauko on malli rakentaviin keskusteluihin, joiden avulla edistetään kunnioittavaa keskustelukulttuuria
Suunnitteilla on tuoda myös kestosuosikki, pomppulinna, alueelle. Tämä yhteisöllinen lähestymistapa varmistaa, että leiri vastaa mahdollisimman hyvin osallistujien odotuksia ja tarpeita. Telttailu on myös trendikästä. Ensinnäkin on aivan erityistä osallistua tapahtumaan, joka kokoaa yhteen lapsia, nuoria ja perheitä ympäri Suomen. Käytössämme on Ison Kirjan jättikokoiset teltat, joiden suojissa toiminta toteutuu satoi tai paistoi. Tähtäämme myös siihen, että Polku26-leiri tihkuu iloa ja seikkailua. Kesäleiri on ainutlaatuinen tilaisuus nauttia yhdessäolosta ja yhteisistä elämyksistä. Polku26-leiri toivottaa tervetulleiksi kaikenikäiset osallistujat: vauvat, taaperot, junnut, teinit, isät ja äidit ja isovanhemmat. 2 KUVAT Eevi Konttinen Suunnitelmat jo hyvässä vauhdissa Leiriin voi valmistautua hyvissä ajoin. Leiriltä saatu vertaistuki voi olla monelle avainkokemus omassa vanhemmuudessa. Miksi kannattaa lähteä mukaan juuri Polku26-leirille. 1 Keitä leirille kutsutaan. Lasten ja nuorten keskuksessa leirin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat suunnittelijat SatuRathgeber ja Veijo Kiviluoma.Leiriin on vielä runsas vuosi aikaa, mutta nyt kannattaa jo lämmitellä ajatusta Polku-leirille osallistumisesta ja suunnitella, millä porukalla leirille lähdetään. Polku26-leirillä näille kokemuksille luodaan toimivat ja turvalliset puitteet. Tänä kesänä voi vaikkapa testailla varusteita.. Ison Kirjan alue järven äärellä ja laajoine nurmikenttineen mahdollistaa monenlaiset ulkoilma-aktiviteetit: uinnin ja vesileikit, erilaiset pelija kenttälajit, luontopolut, rastiradat… vaikka mitä! Leiriä valmistelevat yhteistyökumppanit, joista jokainen tuo omaleimaista sisältöä leiripäiviin. Leirille voi osallistua seurakuntien, kuntien tai järjestöjen ryhmiä (yli 10-vuotiaat) tai tulla kokemaan leirielämää yksin tai kavereiden kanssa. Leirin järjestäjinä kannustamme kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä ja jakamaan ideoitaan leirin sisällöstä. Eikä sadepäiväkään ole este toiminnalle. Erityisesti haluamme kutsua leirille perheitä. Leiriohjelma rakennetaan niin, että aktiviteetit sopivat eri ikäryhmien tarpeisiin. 4 Polku26-telttaleiri tulee! Valtakunnallinen Polku26-telttaleiri järjestetään Keuruulla, Isossa Kirjassa 30.6.–5.7.2026. Toisaalta luonnonkaunis ympäristö tukee myös hiljaisuuden vaalimista ja kutsuu hengellisten kysymysten pohdintaan. Perheet haluavat kokeilla selviytymistä normaalista poikkeavissa olosuhteissa ja vähän haastaa itseään. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Leirin ohjelma on suunniteltu tarjoamaan osallistujille monipuolisia elämyksiä, kuten ulkoilma-aktiviteetteja, rastipolkuja, työpajoja, kädentöitä, musiikkiesityksiä ja hengellistä ohjelmaa. Polku26-telttaleirin ydinkokemus on yhteisöllisyys: toiminnot suunnitellaan niin, että jokainen osallistuja voi kokea olevansa osa suurempaa joukkoa. Ilmoittautuminen avataan syyskuussa. 3 Polku26-leirin suunnittelussa arvostetaan osallistujien näkemyksiä ja toiveita. Mitä erityistä Polku26-leirille on tulossa. Leirin suunnittelussa on alusta lähtien ollut mukana lapsia, nuoria ja perheitä. Onko osallistujien mahdollista vaikuttaa leirin sisältöön
kirkko. Liikkuminen alueella ja tiloissa on esteetöntä. Polku26-leiriä toteutetaan yhteistyössä useiden kumppaneiden kanssa, jotka mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan ohjelman sekä tukevat leirin järjestelyjä. Kevään aikana on hyvä seurata leirin verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia ajankohtaisten päivitysten ja ilmoittautumisohjeiden saamiseksi. Lisäksi alueella on kattavat palvelut: toimivat ruokailumahdollisuudet ja huoltotilat tekevät leirikokemuksesta sujuvan. Lisäksi kannattaa pohtia mahdollista varainkeruuta leirimaksua varten sekä suunnitella yhteiskuljetuksia muiden osallistujien kanssa. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT Mitä haluatte sanoa yhteistyökumppaneista, joiden kanssa leiri toteutetaan. Seuraa Polku26-leirin verkkosivuja: www.polkuleiri.fi. Myös leirivarusteita kannattaa alkaa jo inventoida ja miettiä, miten varusteet saataisiin järjestettyä kaikille osallistujille, ettei niiden puuttuminen ole este osallistumiselle. Mikäli tulevana kesänä on mahdollista ”treenailla” telttailua, niin kaikki tukee leirille osallistumista, mutta vallan hyvin leirille pystyy tulemaan myös “kokemattomat telttaleiriläiset” Polku26-leiri tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kokea yhteisöllisyyttä, oppia uutta ja nauttia luonnosta turvallisessa ja inspiroivassa ympäristössä. 6 Miksi Iso Kirja on oivallinen paikka telttaleirille. Hyvä valmistautuminen takaa, että leirikokemuksesta tulee mahdollisimman antoisa ja ikimuistoinen. Älä jätä tätä mahdollisuutta väliin – lähde mukaan luomaan unohtumattomia muistoja! Ilmoittautuminen leirille avataan tämän vuoden syyskuussa. Tässä vaiheessa yhteistyössä leiriä toteuttamassa ovat Luontoliitto, Kirkon ulkomaanapu ja Suomen ev-lut. Leirille voi tulla myös omalla matkailuautolla tai -vaunulla. Yhteistyökumppaneiden panos on korvaamaton leirin onnistumisen kannalta, ja yhdessä heidän kanssa pystymme tarjoamaan osallistujille unohtumattoman leirikokemuksen. 7 Iso Kirja sijaitsee luonnonkauniilla alueella Pohjoisjärven rannalla Keuruulla. Suunnitelmissa on myös saada Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita mukaan leirille: he ovat verraton apu ohjelmasisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Alue tarjoaa erinomaiset puitteet telttailuun. 5 Mitä tämän kevään aikana kannattaisi tehdä, jotta leirille osallistuminen mahdollistuisi ja siitä saisi mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä
Tapahtumien järjestäminen on myös mielipuuhaani. Tyttökerhon ohjaajana toimin heti rippikouluikäisestä ja samoin isosena. Pikkutyttönä kävin pyhäkoulua, päiväkerhoa ja tyttökerhoa. Työ oli monipuolista ja siinä sai käyttää monella tavalla omaa luovuutta. Heitä jäljittelinkin, kun pidin nukeilleni päiväkerhoa. Lastenohjaajan työhön ihastuin heti. Minun työhistoriani alkoi jo syntyessäni. Sairaalamaailma ei silloin työnä oikein kutsunut. KUVITUS Pekka Rahkonen Minulla on ollut ilo olla töissä Jumalan hommissa lastenohjaajana jo yli kolmekymmentä vuotta. He toivoivat paikkoja, joissa voisivat kokoontua ja saada vertaistukea vanhemmuuteen. Ne olivat hyvin antoisia vuosia. Tunnen tekeväni merkityksellistä työtä. En osaa edes kuvitella itselleni muuta työtä, kuin nämä Jumalan minulle antamat tehtävät. Äitini oli mielessään luvannut, että tästä jos selviän hengissä, niin hän luovuttaa minut Jumalan hommiin. Sen tunnen vahvasti. Kaikki ne ihanat ja lempeät naiset, jotka toimintoja ohjasivat, olivat minulle merkittäviä esikuvia opettajina ja kasvattajina. Työpaikka oli unelmien täyttymys. Silloin en vielä haaveillut lastenohjaajan urasta, papin urasta kylläkin. Pop up pyhäkoulut avoimien ovien tapahtumana keräävät kirkkoon runsaan osallistujajoukon kerta toisensa jälkeen. Vuonna 1992 tulin tekemään seurakuntaan lastenohjaajan sijaisuutta. Olin vain liian arka lähtemään pienestä ja turvallisesta Kajaanista suureen ja tuntemattomaan Helsinkiin opiskelemaan. Silloin kirkko on todellinen lasten valtakunta monine erilaisine puuhapisteineen. Ja tässä sitä nyt ollaan. Kaikki tämä kokemani hyvä työssäni lastenohjaajana on antanut minulle todella paljon.. Äidin ansiosta tulin seurakuntaan töihin uudemman kerran. Kouluttauduin työn ohessa lastenohjaajaksi. Silloinen lapsityönohjaaja ei saanut minua puhelimitse kiinni, niin hän soitti äidilleni. Synnytykseni oli ollut vaikea. He sitten ”sopivat”, että minä tulen töihin ja äiti hoitaa minun lapset työssäoloni aikana. Koulutukseltani olin tuolloin lastenhoitaja. Olen saanut olla kehittelemässä seurakuntaamme Ekavauvat toimintaa, Vauva/taaperotouhulaa, Tenavatupaa, Pikkuhelppiä ja nyt viimeisimpänä Odotuksen sävyt-vertaistukiryhmää raskaana oleville ja Mummukkilaa; kerhoa mummoille, ukeille ja heidän lapsenlapsilleen. Kiitos siitä silloiselle esimiehelleni, joka kannusti koulunpenkille. On ollut ilo olla kokemassa sitä, miten hyvin nämä kerhot löysivät paikkansa ja kävijöitä on riittänyt. Koulutuksen myötä sain myös vakipaikan Kajaanin seurakunnasta. Meille oli paljon koulutuksia ja pääsin matkustelemaan ympäri Suomea erilaisiin nuorten tapahtumiin. Työ kuitenkin muuttui vuosien saatossa. Vauvakerhot syntyivät tarpeeseen, joille oma aikuinen lapseni kavereineen antoivat mukavan lähtösysäyksen. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT LASTENOHJAAJAN PÄIVÄKIRJASTA Jumalan hommissa TEKSTI Sari Korkkonen Kirjoittaja on lastenohjaaja Kajaanin seurakunnasta. Siellä tulee hienoja kohtaamisia eri-ikäisten kanssa. Aluksi ohjasin pitkään päiväkerhoja ja koululaisten iltapäiväkerhoa. Nyt teen laaja-alaista perhetyötä. Mummouteni myötä oli myös mukavaa laittaa alulle Mummukkila. Tämä on juuri minun paikkani. Työnkuvaani kuuluu pääasiassa pikkulapsiperheiden kanssa tehtävä työ, pyhäkoulutyö, tapahtumat sekä vierailut päiväkodeille, erityisoppilaiden luokkiin ja sairaalakoululle. Eli minulle kävi kuin Raamatun Samuelille
40 Raamattua leikkien: Pisarapirskeet s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Rami Marjamäki IDEAT 33 Rekku on tullut vierailemaan Ylöjärven seurakuntakeskuksen päiväkerhoon. 38 Luovat Lapset: Askarrellaan kesäkassi s. 44 Vauvat vapaaehtoisina – mikkelinpäivän juhla koko perheelle! IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. Rekku kannustaa temppuradalla taituroivia lapsia.. 33 IDEAT s
likaveri, mutta jos lasta jännittää oikein kovasti, voi Rekulle heittää vaikka käsiläpsyn tai heilutella sille vähän kauempaa. Hän on iso, karvainen ja liikkuvainen, eikä hauku vaan viestii kehonkielellä. Kuumina kesäpäivinä Rekku voi esiintyä vain hetken, ja silloin perheitä ohjaa liikkumaan Rekusta tehdyt jumppakuvat sekä seurakunnan innokkaat ja taitavat lastenohjaajat. Yleensä Rekku on suosittu haRekku on Ylöjärven seurakunnan varhaiskasvatuksen maskottikoira, joka ilahduttaa lapsia erilaisissa seurakunnan tapahtumissa ja kerhoissa. Viileinä kesäpäivinä Rekku on liikuttanut lapsia mm. Päiväkerhoissa Rekku innostaa lapsia liikkumaan esimerkiksi temppuratojen ja muistipelien avulla. Sehän on Rekku Normaali! TEKSTI & TOTEUTUS Minne Valkila KUVAT Rami Marjamäki Maskottihahmo syntyi seurakunnan työntekijöiden pohdintojen tuloksena, ja nimensä hahmo sai seurakunnan musiikkikasvattajan ideasta. Vielä radalle tulee Rekun omista kuvista tehdyt muistipelikortit, joilla voi pelailla kaverin kanssa.. Siispä, laitetaan temppurata kuntoon ennen lasten saapumista! Rataan tulevat kuvat jumppaavasta Rekusta, jonka liikkeitä voi matkia. Ylöjärven kaupungin järjestämässä puistoruokailutapahtumissa, joissa Rekulla on ollut oma liikuntarata. Palloilla tähdätään koiran suuhun – sanommekin niitä jätskipalloiksi. 34 IDEAT LIIKKUVAT LAPSET Kukas se täällä liikuttaa. Lapset saavat Rekulta aina tsemppipeukun tai kannustustaputukset aktiivisuudestaan. Jättilegorakentelut tehdään Rekun kuvaohjeistuksen mukaan siten, että niistä syntyy samanlainen teos kuin Rekulla. Monenvärisiä pallomeripalloja heitellään kohti isoa, pahvista tehtyä Rekkua. Temppuradalle asetetaan jokipalat, joita pitkin voi tasapainoilla ja kulkea ”ympäri virtaa”. Kun Rekku luotiin, puvun valinnassa tärkeänä kriteerinä oli, että kuka tahansa voisi käyttää sitä – esittäjän kasvot ovat piilossa. Silloin liikutaan Rekun esimerkin mukaan ja pidetään hauskaa. Kerhovierailulla – temppurata Rekku on tullut vierailemaan Ylöjärven seurakuntakeskuksen päiväkerhoon. Askelmapaloja pitkin puolestaan voi kulkea ja tasapainoilla
Olen melkein aina liikkeessä, parasta on liikkuminen lasten kanssa, tosin on aikuistenkin kanssa ihan kiva liikkua. Perheellä oli ihmeteltävää, kun äiti heilua pompahteli ja välillä yritti breikatakin keittiön lattialla. Ohjaan vapaa-ajallani kuntojumpparyhmää, harrastan vesijumppaa ja kehonhuoltoa sekä lenkkeilen ja liikun luonnossa. Mitä työtä teet. Mietin, voisiko Rekku olla liikunnallisena esikuvana ja innostajana enemmänkin. ja pyöritään näin ympäri ympäri näin, ympäri näin pyörähdä vielä toisinpäin. Rekun jumppa-biisi Rekun biisi-idea syntyi työmatkalla. ja hypellään tasajalkaa Ympäri näin ja ympäri näin, pyörähdä vielä toisinpäin. 35 IDEAT JUMPPAHETKI JUMPPAHETKI Kukas se täällä liikuttaa. Työparin ja muskariopettaja Sanna Sallisen kannustus motivoi jatkamaan sanoitusta, ja hän myös lupasi säveltää jumpalle oman musiikin. Olen Ylöjärven seurakunnan maskotti Rekku Normaali. Sehän on Rekku Normaali! Minne, kuka olet. Myös lasten luovuus keksiä aina uusia juttuja liikkumiseen inspiroi. rapukävely asentoon ja pyöritään siinä asennossa ympäri ympäri näin, ympäri näin. Heiluta käsiä, heilutetaan käsiä päänpäällä nostele jalkaa. nostellaan molempia jalkoja vuoroon kumarru eteen kumarrutaan eteen kädet lattiaa vasten ja pyöri nelijalkaa. Innostan ja kannustan lapsia ja aikuisia liikkumaan perheille suunnatuissa seurakunnan tapahtumissa. Lisäksi tsemppipeukkujen ja halien antaminen. Heiluta päätä, heilutetaan päätä puolelta toiselle vemputa jalkaa, nostetaan jalkoja vuorotellen koukkuun ja heilutetaan niitä pyöritä lannetta, Rekku breikkaan alkaa. mennään ns. Miten tykkäät itse liikkua. Heiluta häntää, käännytään selin ja heilutetaan pyllyä nostele jalkaa. Ohjaan perhekerhoja, päiväkerhoja ja katsomuskasvatuksen kirkkoseikkailuja. Entäs Rekku, kuka olet. Ylöjärven seurakunta kantaa liikkuvan seurakunnan logoa – siitä ajatus sitten lähti itämään. Pyörähdä vielä toisin päin. Oon taitava ja vahva, mennään TAITAVA sanan kohdalla yhden jalan vaaka-asentoon kädet sivuille, VAHVA sanan kohdalla näytetään ”habaa” suuren suuri lahja. Mikä on parasta lasten liikuttamisessa. Lisäksi olen seurakunnan tapahtumissa usein Rekun kanssa mukana. Mikä on parasta lasten liikuttamisessa. Nähdä, miten lapset innostuvat liikkumisesta. nostellaan vuoroon jalkoja hyppele eteen hypätään kerran eteenpäin ja pompi tasajalkaa. Olen Minne Valkila, Ylöjärven seurakunnan lastenohjaaja ja liikunta-agentti. halataan itseä Kiitos taivaan Isä! näytetään peukkuja jatkuu seuraavalla sivulla. Se oli siinä, Rekulle syntyi oma jumppa-Biisi. Liikunnalliset laululeikit on myös mun juttu. Tietenkin lasten ilon kiljahdukset kun liikutaan yhdessä. Mitä työtä teet. Ajatukset piti kirjata nopeasti ylös ja heti kotiin päästyä testata liikkeiden toimivuus. Miten tykkäät itse liikkua
Siinä tutustutaan väreihin ja lopuksi lapset saavat etsiä ennalta piilotettuja hedelmän kuvia ympäristöstä ja tuoda niitä Rekulle hedelmäsalaattikulhoon. Aivan oikein tiesit sen, se on punainen! Mustikan poimin mehukkaan, kielikin siitä värin uuden saa. Positiivisen kannustuksen saattelemana lapset ovat lähteneet innoissaan liikkumaan. Korvan takaa rapsuta, tassujakin ravista ja turkkia näin pulista! Veneellä soudellaan näin ihan rauhassa eteen ja taaksepäin. Mikä onkaan väri sen. Aurinko mukavasti säteilee, nenänpäästä varpaisiin lämmittää! Ihanat kesätuulet puhaltaa, Rekku vain nautiskella saa! Keväisinkin voi monin tavoin liikkua, pyöräily on Rekusta ihan parasta! Reppuun pyöräilyeväät pakkaan ja sitten selkääni repun nakkaan! Uimaankin tekisi mieli jo pompata! Ensin tassut taivasta kohden näin, ja sitten kurkotan varpaita päin! Hyppy! ja voin alkaa polskia. Taivaan isän matkassa voi kaikki huoletta kulkea! Kurkotan ompun makoisan, sen värin poskilleni ulkona saan. ”Leikin ja ilon kautta”, Rekku kannustaa lapsia. Mutta sitten nälkä alkaa Rekkua jo vaivata, vatsakin alkaa kurista. Mikä onkaan väri sen. Mikä onkaan väri sen. Aivan oikein tiesit sen, se on keltainen! Päärynän nappaan herkullisen, haukkaan siitä ison palasen. Satujumppaa on toteutettu päiväkerhoryhmissä, ja lapset ovat olleet innolla siinä mukana. Näin saamme yhdessä tehtyä oman hedelmäsalaatin. Mikä onkaan väri sen. Aivan oikein tiesit sen, se on sininen! Nyt otan sitruunan happaman, kirpakan jälkimaun tunnistan. Käsiäkin näin voin liikuttaa, kun uintia Rekku harrastaa! Keväällä voi myös soudella, mutta ensin täytyy turkki uinnin jälkeen kuivata. Mikä onkaan väri sen. Aivan oikein tiesit sen, se on vihreä pintainen! Näen sateenkaaren loistavan, sen meille piirsi käsi Jumalan. Nyt tulee kiire ja hoppu, on Rekun eväät loppu! Nopeasti, nopeasti, nopeasti näin, soudellaan rantaan päin. Otan rannalta pyörän sinisen ja näin sillä kotiin ajelen. Aivan oikein tiesit sen, se on monivärinen! Väreissä maistan maailmaa, yhdessä toisia ne kaunistaa. Näin ja näin ja näin ja näin. LIIKKUVAT LAPSET. Punainen ja sininen, vihreä ja keltainen sateenkaaren makuinen! kurkotellaan käsillä ylös silitellään poskia taputetaan käsiä yhteen kurotellaan alas käsillä näytetään kieltä taputetaan käsiä yhteen kurkotellaan ylös puistellaan päätä ja irvistetään taputetaan käsiä yhteen kurkotetaan ylös haukataan palanen taputetaan käsiä yhteen heilutellään käsiä ylhäällä taputetaan käsiä yhteen maistellaan käsillä heilutellaan käsiä taputetaan käsiä yhteen tehdään käsillä isoa aurinkoa kosketaan nenää ja sivellään itseä samalla kun kumarrutaan alas heilutellaan käsiä ylhäältä alas kädet niskan taakse juoksuaskelia paikallaan peukut ylös pakataan reppua taputellaan olkapäitä käsillä uintiliike hypätään ja mennään päinmakuulle potkitaan jaloilla kuin vedessä uintiliike Mennään päinmakuulta istumaan käsillä soutuliike puistellaan koko vartaloa soutuliike rauhassa molempiin suuntiin pyöritellään ja taputellaan vatsaa noustaan nopeasti seisomaan näytetään käsillä ”eioota” tosi nopeasti soudetaan ja juostaan paikallaan tehdään käsillä polkupyöräliikettä ja kävellään samalla halataan itseä ja silitellään käsivarsia Rekun kesäpuuhat – satujumppa Rekun oma liikunnallinen satujumppa syntyi äkillisessä luovuuspuuskassa. 36 IDEAT Rekun Sateenkaarihedelmäsalaatti Tämä toteutus syntyi yhteistyössä Sanna Sallisen kanssa
Yhdessä koettiin seikkailu suuri taas on ylitetty rohkeusmuuri. 37 IDEAT Herätys hei aamupalalle juoksujalkaa tästäpä taas kiva päivä alkaa. Sitten on vuorossa leikit ja pelit ei meitä haittaa huonotkaan kelit. Terveiset leiriltä TEKSTI JA PIIRROS Heli Arvilommi NALLUKKA Ruokailun jälkeen hiljainen lepohetki pian onkin tulossa metsäretki. Päivän jälkeen uni maistuu unessa vielä letut paistuu.. Saunan tuoksu ja vehreä vasta kohta uimaan säntää sata lasta. Iltanuotiolla istutaan kerrotaan hauskat jutut niin meistä tuleekin hyvät tutut. Luetaan karttaa pakataan reppua jännittää vähän joka heppua. Keittiöön apua tarvitaan halkoja saunaan kannetaan yhdessä kaikki puuhataan
Värejä myydään pienissä sekä isommissa purkeissa. Tussilla rajatut kuvat väritetään kuin värityskirjassa. Olisitko uskonut, että hammastahnallakin voi maalata!. Työympäristön ja maalareiden hyvä suojaus on tarpeen. Kassia voi käyttää jo leirin aikana retkieväille ja uimakamppeille. Jos halutaan pastellisävyjä, kannattaa hankkia myös väritöntä painopastaa, johon sekoitetaan pieni määrä väriä. Isommat voivat harjoitella itsekin käyttämään silitysrautaa; pienimpiä tekijöitä kannattaa auttaa. Ryhmä voi valita vaikkapa yhteiset värisävyt, joita käytetään. Miten olisi ryhmät Koivikko, Kuusikko ja Katajaiset. • Tarkista aina purkin kyljestä tai myyjältä eri valmistajien ohjeet värien hankintamäärään, käyttöön ja kiinnitykseen. Lopuksi maalataan reilusti kaiken yli ja värit saavat loistaa. Näin tuote säilyy käyttökelpoisena. Logoa suunnitellessa on hyvä tehdä kuvasta mahdollisimman yksinkertainen eli pelkistetty, jotta se on helpompi toteuttaa kankaalle. Kyllä, nyt sitäkin voi kokeilla. Nimi voi löytyä myös vaikka leirillä luettujen tarinoiden hahmoista. Voi taikoa minkälaisia viivoja tahansa tavoittelematta mitään esittävää kuvaa. Hammastahna on hauska ja yllättävä, mutta jokaiselle tuttu `materiaali`, jonka juju piilee estotekniikassa: hammastahnalla maalattuihin kohtiin väri ei tartu. Hammastahnamaalaus sopii hyvin pienemmillekin maalareille. HYVÄ TIETÄÄ KANKAANMAALAUSVÄREISTÄ • Kolmella värillä selviää jo pitkälle: perusvärit ovat keltainen, punainen ja sininen, joita sekoittamalla saa paljon lisää värejä. Kasseja maalaillessa voidaan samalla edistää ryhmähenkeä, kun keksitään ryhmälle nimi ja kassiin suunnitellaan ryhmän yhteinen merkki eli `logo`. • Kangasvärit ovat usein melko tarttuvia, vaikka ovatkin vesiliukoisia. 38 IDEAT LUOVAT LAPSET KESÄKASSI muisto kivasta kerhosta tai leiristä Tämä puuha sopii mainiosti vaikkapa kesän kerhoihin, leireille ja tapahtumiin. Kangaskassin maalauksesta innostuvat kaiken ikäiset. Ryhmän nimeä ja logoa mietittäessä voi ottaa ideoita ihan lähiluonnosta: erilaiset puulajit, hyönteismaailma, linnut, marjat, eläimet, kukat. Tässä ohjeessa esitellään kaksi eri maalaustekniikkaa, joista voitte valita sopivimman: Tussirajaustekniikalla saa yksityiskohtaisia kuvioita. Kassi on lopuksi kiva muisto mukavista päivistä. Entä Sudenkorennot, Perhoset ja Muurahaiset. • Useimmat kangasvärit kiinnitetään lämmön avulla eli silitysraudalla silittämällä. Lopuksi kangasvärit kiinnitetään aina silittämällä silitysraudalla, jotta kassi kestää pesua. TOTEUTUS & KUVAT Heli Arvilommi
Leikkaa kuva irti ääriviivoja pitkin. KUVA 2 Kiinnitä kassi maalarinteipillä pöytään jokaiselta reunaltaan. sanko (+suojakäsineet) 1 3 4 5 6 Näitä tarvitset TYÖVAIHEET KUVA 1 Leikkaa kassin kokoinen pala muovia ja pujota se kassin sisään (estää maalin pääsyn toiselle puolelle). Vinkki: kuivumisen aikana voi pitää vaikkapa evästai uimataukoa! Tai työtä jatketaan vasta seuraavana päivänä. viivoja, pilkkuja, abstrakteja kuvioita. KUVAT 13-14 Jos ohennat väriä hieman vedellä, saat ohuempaa, akvarellimaista jälkeä. KUVA 15 Poista teipit ja muovi. • Silitä kassi maalatulta puolelta puuvillan lämpötilalla 4-5 min. Kovin tarkkoja kuvioita ei nyt tarvitsekaan tavoitella! Anna hammastahnan kuivua n. KUVAT 5-6 Kun hammastahna on täysin kuivunut, maalaa yhdellä tai useammalla värillä kaiken yli. KUVA 16 Silitä kassi maalatulta puolelta puuvillan lämpötilalla 4-5 min. Anna värin kuivua 1,5-2 h. Liikuttele rautaa rauhallisesti reunalta toiselle. KUVA 7 Upota kassi silityksen jälkeen lämpimään veteen ja rapsuta hammastahna pois. Liikuttele rautaa rauhallisesti reunalta toiselle. Voit nopeuttaa kuivumista hiustenkuivaajan avulla. Vinkki: Kankaan pintaan ei kannata piirtää suoraan lyijykynällä, sillä sen jälkeä ei saa poistettua. Anna värin kuivua 1,5-2 h tai nopeuta kuivumista hiustenkuivaajalla. KUVAT 11-12 `Väritä` kuva kangasväreillä siveltimellä. Piirrä kuva kassiin kangastussilla ääriviivoja pitkin. Käytä leivinpaperiarkkia kankaan ja raudan välissä. 7 Tussirajaus & kuvan maalaus KUVA 8 Piirrä kuva paperille. • Poista teipit ja muovi kassin sisältä. 39 IDEAT TARVIKKEET • maalausalustaksi muovia • kangaskasseja (vaalea) • kassin kokoinen pala muovia (kassin sisälle maalauksen ja kuivumisen ajaksi) • maalarinteippiä • piirustuspaperia, lyijykynä, sakset • kangastussi • hammastahnaa (ei-geelimäinen) • tekstiilivärejä kankaanmaalaukseen • kertakäyttölautasia, -lusikoita, siveltimiä (teräväja tasakärkisiä) • (hiustenkuivaaja) • silitysrauta, leivinpaperia • pesupaikka esim. Hammastahnamaalaus KUVAT 3-4 Maalaa jäykkäharjaksisella siveltimellä hammastahnalla kuvioita kassin pintaan, esim. 8 9 10 11 12 2 13 14 15 16 LUOVAT LAPSET. Käytä leivinpaperiarkkia kankaan ja raudan välissä. KUVAT 9-10 Aseta kuva kassin päälle haluamaasi kohtaan. 1 h (kuivumista voi nopeutta hiustenkuivaajalla)
Saammeko pidettyä pisarat varjolla. Kokonaisuus on suunniteltu erityisesti ”vaaperot” huomioiden. Pisarapirskeissä tutkitaan vettä ja pidetään hauskaa veden äärellä ihmetellään kasteen lahjaa ja sen merkitystä sekä tutustutaan raamatunkertomuksiin, jotka liittyvät veteen.. Lorutellaan yhdessä ja jatketaan lapsen hipsuttelua ja kutittelua siunauksen sanojen mukaisesti: Siunausta siellä täällä, pisaroita nenän päällä. Tarvikkeet yhteiseen aloitukseen: • kaiutin musiikin soittamiseen • materiaaleja tilan somistamiseksi vesiteemaan, esim. kankaita, kaloja, simpukoita jne. Kuunnellaan Jean Sibeliuksen Vesipisaroita (JS216) muutama kerta ja toteutetaan joka kuuntelukerralla eri toiminta: • pisaroiden tahdissa hipsutellaan lapsen olkapäitä ja selkää • hiivitään ja pompitaan tilassa musiikin tahdissa • heitellään sinisiä huiveja kuin pomppivaa sadetta. Mihin kaikkeen vettä tarvitaan ja käytetään. Kokonaisuudesta voi napata ne osat, jotka sopivat omaan käyttötarkoitukseen. Kaste pesee, kun likaa on päässyt kertymään. Kaste ravitsee ja antaa kasvua. Se esiintyy läpi koko Raamatun niin vanhan kuin uuden testamentin kertomuksissa sekä kirjaimellisessa että symbolisessa mielessä. Ilosta puheenollen... Se on keskeinen symboli Jumalan voimasta ja armosta. Vettä tarvitaan ja käytetään moneen, moneen asiaan. Vesi kuvastaa elämää, puhdistusta, pelastusta, siunausta ja tuomioita. Tehdään yhdessä sateen ropinaa, pientä ropinaa sormenpäillä ja suurta kämmenillä jalkoihin taputellen. Esitetään aina pantomiimina kunkin asian kohdalla, mihin vettä tarvitaan: • kaikki elävä tarvitsee vettä – ihmiset, eläimet ja kasvit, vesi ravitsee ja saa kasvamaan (mennään kyykkyyn pieniksi siemeniksi ja kasvetaan valtaviksi kasveiksi) • peseytyminen, käsienpesu, kylpy (hierotaan käsiä yhteen, “pestään” kainaloita ja hiuksia) • vedellä sammutetaan paloja (tähdätään kuvitteellisella vesiletkulla tulta päin) • veneellä matkustaminen, kelluminen (keinutaan aalloilla) • vesileikit, iloa (heitetään vettä toisten päälle) • kastetaan (otetaan vettä kämmenelle ja kaadetaan) . Laitetaan uudestaan Sibeliusta soimaan ja pomputetaan pisaroita isolla kankaalla. Kristillisessä uskossa vesi liittyy erityisesti kasteeseen. täällä meillä on ilonpisaroita (palloja tai paperimyttyjä). 40 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN PISARAPIRSKEET TEKSTI & TOTEUTUS Marjukka Luoma ja Miia Raninen KUVAT Miia Raninen Pisarapirskeet on toimintakokonaisuus, joka on suunniteltu toteutettavaksi lasten ja aikuisten kanssa yhdessä. Kaste on mukana arjessa ja ilossa. Kaste kannattelee, kun on syvien vesien kausi. Oletkohan joskus hypännyt lätäkköön. Pohditaan yhdessä Mikä sinusta on kaikkein hauskinta mitä vedessä voi tehdä. • leikkivarjo tai iso kangas, pallomeripalloja tai paperimyttyjä pisaroiksi Somistetaan tilaan vesitunnelmaa kankailla, kaloilla ja vaikka valoprojektorilla. Tämän jälkeen lähdetään kiertämään eri toiminta pisteitä, jotka avaavat erilaisia näkökulmia veteen ja kasteeseen. KASTEPISAROITA – YHTEINEN ALOITUS Vesi on yksi merkittävimmistä symboleista Raamatussa, ja sillä on monia hengellisiä ja käytännöllisiä merkityksiä. Siunaa käsi, siunaa toinen, Koko ihanuus aikamoinen! Jutellaan yhdessä Oletko joskus juossut vesisateessa ja tuntenut pisaroiden ropinan. Siunaa sydän, siunaa pää, siunaa vauhtivarpaat nää. Pirskeet sopivat hyvin osaksi kevättai kesätoimintaa – leirille, kesäkerhoon, ulos tai sisälle. Ja oikeastaan nuo kaikki kertovat myös jotain kasteesta
Mihin voimme vaikuttaa ja mihin emme. Missä minun on turvallista olla. Miksiköhän jääpalat kelluvat vedessä. Miksi jotkut esineet pysyvät pinnalla. 3. Kylpylelut kelluvat, mutta kivet menevätkin vadin pohjaan. Ota jääpala käteesi. OHJE: Laita merkkisi kastemaljaan oman rukouksesi. 1. Lähetä siunaava ajatus heidän suuntaansa.. Jutelkaa samalla siitä, mikä saa siemenen kasvamaan. Istuta ja ihmettele! TARVIKKEET: multaa, siemeniä, istutuspurkkeja, vettä, kastelukannuja OHJE: Kaikki elävä tarvitsee vettä. Voitko maalata jääpalalla maata tai seinää. Mikä kaikki kelluu veden pinnalla, mietitään yhdessä. 6–9 POHDITTAVAKSI: Mikä minua kannattelee. 2. Voit myös tehdä vedellä ristin merkin käteen tai otsaan, niin kuin silloin kerran kasteessa, ja siunata siten itsesi ja toisen. Raamatussa on kertomus Nooasta, joka rakensi Jumalan kehotuksesta ison Arkin, jonne Nooa perheineen, yhdessä eläinten kanssa, pääsi turvaan tulvalta. POHDITTAVAKSI: Kenen kastejuhlissa olet ollut mukana elämäsi aikana. 3:6–7. Entä mille asialle toivoisin kasvua omassa elämässäni. Tällä pisteellä saat laittaa pienen siemenen kasvamaan ja ravita sitä vedellä. Kastemalja TARVIKKEET: kastemalja, merkkejä (värillisiä “timantteja”, pikkukiviä, kelluvia paperikukkia, kynttilöitä tms. Moos. Tutkitaan vettä ulkona TARVIKKEET: vateja, kylpyleluja, kiviä ja jääpaloja OHJE: Ihmetellään sitä, miten vesi käyttäytyy. Millaisia ajatuksia teissä herättää Raamatun kohta 1 Kor. (Alunperin Raamatun kohdassa kuvataan seurakunnan rakentumista.) POHDITTAVAKSI: Miten voin tukea oman pieneni kasvua, mitä hän tarvitsee. 41 IDEAT TOIMINTAPISTEET 1. Mitä siemen tarvitsee kasvaakseen
POHDITTAVAKSI: Miten voisit lisätä hauskuutta ja iloa omassa elämässä. Onko vedessä kaloja vai kasvaako siellä ehkä vesikasveja. Laittakaa taustalle musiikkia soimaan. Jeesuksen nukkuessa tuuli yltyi ja järvellä nousi myrsky. Jeesus käski tuulta ja aaltoja tyyntymään, niin tapahtui. Luetaan yhdessä herransiunaus tai otetaan uudestaan alun siunausloru. Yritä saada mukipyramidi kaatumaan vesipyssyä käyttäen. Lapset kokoontuvat piirin keskelle ja aikuiset lasten ympärille. Opetuslapsia pelotti ja he pyysivät Jeesukselta apua. POHDITTAVAKSI: Mitä kaste merkitsee sinulle juuri tällä hetkellä. Keskustellaan yhdessä toimintapisteistä ja niissä koetusta. 5. Tällä pisteellä pääset kokeilemaan tarkkuutta. Myrskyn keskellä saan kuulla Jeesuksen sanat: ”Älä pelkää.” (Matt. Raamatussa on kertomus siitä, kuinka Jeesus oli opetuslastensa kanssa järvellä. 8:23–27). RAAMATTUA LEIKKIEN. Kaste kantaa! TARVIKKEET: Iso tukeva lakana tai muu kangas OHJE: Aikuiset nostavat lapsia vuorotellen isolla kankaalla ja keinuttelevat hellästi, kuin aalloilla veneessä. Aikuiset asettavat kätensä lasten päälle, ihan niin kuin silloin kerran kasteessa. Ammattipelastajilla on käytössään monipuoliset välineet tulipalojen sammuttamiseen. 4. 6. 42 IDEAT YHTEINEN LOPETUS TARVIKKEET: Raamattu, kynttilä, malja, vettä, kastekynttilä, valkoinen liina, kukkia OHJE: Asettaudutaan istumaan kastepöydän ympärille. Vesileikkejä TARVIKKEET: mukeja, vesipyssy, vesiämpäri (voidaan toteuttaa myös sisällä ilman vettä palloja heittämällä) OHJE: Vettä käytetään myös tulipalojen sammuttamisessa. Ovatko aaltonne isoja vai pieniä. Istukaa paperin ympärille ja maalatkaa vettä. Tyyntä ja myrskyä TARVIKKEET: rullapaperia, siveltimiä, vettä, sinistä, vihreää ja valkoista vesiväriä OHJE: Vesi voi olla täysin tyyntä tai aallot hyvinkin suuria. Viettäkää lopuksi vielä yhteiset herkuttelupirskeet, joissa on pientä tarjottavaa kaikille osallistujille. Mikä pisteitä oli hauskin, mitä jäi erityisesti mieleen. POHDITTAVAKSI: Mikä sinua auttaa, kun pelottaa. Kiinnittäkää lattiaan iso rullapaperi, jonka ympärille mahtuu monta maalaajaa
Jokaiseen kokoontumiseen kuuluu aina yksi pelastustehtävä – esimerkiksi lampaat voivat olla kadonneet paimenelta ja siihen tarvitaan Pikku-Pelastajien neuvokkuutta. Joka kerta VPK:n naisjaosto on loihtinut aivan mahtavat tarjoilut. HYVIÄ HETKIÄ. Joku pyytää auttamaan. Eräällä Pikku-Pelastajat, Pikku-Pelastajat! Ollaan valmiina! Pikku-Pelastajat, Pikku-Pelastajat! Tuodaan iloa! Joskus meitä tarvitaan. 43 IDEAT Pikku-Pelastajat on pyhäkoulu perheen pienimmille huoltajineen TEKSTI Eleonora Printz KUVAT Mika Harju Pikku-Pelastajat on seurakunnan ja Parkanon VPK:n yhteinen projekti. Tilaisuudet ovat koonneet lopulta väkeä kolmessa sukupolvessa koko perheen mukana. Siellä meitä odottivat palokunta-aktiivit Mika ja Onni Harju. Joka kerta lauletaan pelastajien yhteinen teemalaulu, jonka lastenohjaaja Eleonora Printz on säveltänyt ja kehitellyt sanoituksen yhdessä virsirunoilija Anna-Mari Kaskisen avustuksella. Ja VPK tuo kaluston! Lapset ovat päässeet tutustumaan paloautoihin ja vesisammutukseen sekä kokeilemaan mönkijäkyytiä. Kuten kuvista näkyy, sää suosi meitä viime kauden tapahtumissa, joten olimme aina ulkosalla. Kokoonnuimme kolme kertaa syksyllä ja keväällä VPK:n tiloihin. Ihan huikeaa yhteistyötä! Pikku-Pelastajat-pyhäkouluun on kutsuttu ensisijaisesti perheen pienimpiä huoltajan kanssa. Pikku-Pelastajien yhteinen hetki alkaa pyhäkoululle perinteiseen tapaan tarrojen kiinnittämisellä tauluun – tarrat ovat tietenkin paloautoaiheisia. Siunausta rukoillaan. ”Pikku-Pelastajat, Pikku-Pelastajat! Ollaan valmiina! Pikku-Pelastajat, Pikku-Pelastajat! Tuodaan iloa! kerralla laastaroitiin nalleja, kun ensin kuultiin Laupias samarialaisen -kertomus. Hyvää vain me jaetaan
Perheille on esimerkiksi kerrottava selkeästi etukäteen, missä on turvallinen vaunuparkki. Perhemessua valmisteltaessa on hyvä huomioida lapsiperheiden erityistarpeet. Mattorullat ja tuolijärjestelyt mahdollistavat lasten ja perheiden yhteisen tilan alttarin läheisyydessä. Ajatus vauvoista esiintyjinä tuntuu innostavan monia kutsumaan koko perheen mukaan kirkolle. Yhdessä kanttori Sini Nikun kanssa järjestämissään adventin ja palmusunnuntain jumalanpalveluksissa Kokkonen on kokenut vauvojen antavan kaikille muille niin paljon hyvää, että he ansaitsevat vähintään saman arvostuksen kuin muutkin seurakuntalaiset, jotka työskentelevät yhteiseksi hyväksi. Ulkona luonnon äänet, reipas liike ja tilan vapaus tuovat uusia mahdollisuuksia osallistumiseen. Tila ja tunnelma – kutsu perheet lähelle alttaria Jotta vauvat, lapset ja perheet tuntisivat olonsa tervetulleiksi, kirkkotilaa kannattaa järjestellä uusiksi heidät huomioiden. Valmistelu tarkoittaa siis muskarista tuttujen laulujen ja leikkien viemistä messuun. Perheille on hyvä kertoa, että vauvantahtinen oleminen sopii myös kirkkotilaan. Sari muistelee lämmöllä, kuinka Sini-kanttori toi kerran vielä ihan viime hetkellä vauvoille soseita tarjolle kirkon eteen perheiden lähelle. On myös hyvä varata tila vauvan rauhalliseen ruokailuun ja muuhun hoitoon messun aikaVauvat vapaaehtoisina – mikkelinpäivän juhla koko perheelle TEKSTI & TOTEUTUS Anita Ahtiainen, Sari Kokkonen ja Sini Nikku KUVA Shutterstock Tässä jumalanpalvelusvinkissä kehitellään ajatusta kutsua vauvat vapaaehtoisiksi toteuttamaan mikkelinpäivän perhemessua.. Näin yhteys ulkotilan ja kirkon välillä syntyy luontevasti. Osallisuus valmisteluun Mistä vauvoja löytyy seurakunnan hommin. Mikkelinpäivän valmistelussa ulkona koetut elämykset voi tuoda osaksi kirkkomessua – esimerkiksi kiviä soittimina tai luonnonääniä kirkossa kokeillen. No tietysti kirkkomuskareista! Hakunilassa on jo joitakin kertoja muskarikauden alussa kerrottu osallistujille, että kauden ohjelmaan kuuluu myös jumalanpalvelus, jota halutessaan saa tulla toteuttamaan muskarissa tutuksi tulevien asioiden pohjalta. Kesäkaudella Hakunilassa on järjestetty muskaritoimintaa pihalla. 44 IDEAT PERHEMESSU Hakunilan seurakunnan pastoria Sari Kokkosta on alkanut mietityttää ajatus vauvoista vapaaehtoisina
Olihan koskettaminen sana, jolla pyydettiin parantamista. Ison kirkkotilan kaiku voi olla vauvalle innostavaa tai mahdollisesti myös pelottavaa. • Minä olen tässä, LV 124 – Johdatus synnintunnustukseen Synnintunnustus: Katso meitä rakkaudellasi, Jumala. • Kukas se sieltä saapuu. Hän ei arvosta lapsia tulevina aikuisina, vaan juuri sellaisina ihmisinä kuin he nyt ovat. Esillä voi olla katseltavaa jo heti aulasta lähtien – lyhtyjä, enkeleitä tai muuta kaunista, joka kutsuu sisään. Apuvälineitä tutkimalla voidaan kertoa siitä, että suhteessa Jumalaan me kaikki tarvitsemme auttajaa: Jeesusta. Hän toimii kaikkien heikkojen puolustajana. Kohti yhteistä juhlaa Mikkelinpäivän viettäminen vauvojen ja perheiden kanssa on kutsu yhteyteen, ihmettelyyn ja juhlaan. Nämä järjestelyt on suunniteltava yhdessä suntioiden kanssa. Symboliksi tekstille sopivat siis kaikenlaiset apuvälineet, mitä eri ikäiset ihmiset voivat tarvita. Messusta kotiin voi lähteä konkreettisten muistojen kanssa. Ideoita joko saarnaan tai muutenkin mikkelinpäivän ympärillä järjestettävään toimintaan: • höyhenleikki siunauksen symbolina • kukkuu-leikki piilotettujen arjen hyvien asioiden oivaltamiseen • pienten ja suurten asioiden ihmettelyä kirkkotilassa • erilaisten apuvälineiden kokeilua ja sen miettimistä, mitä apua itse tarvitsee Musiikki kuljettaa muskarimessun liturgiaa Musiikki kuljettaa messua eteenpäin ja laulujen väliin tarvitaan vain ihan muutama aihetta selkiyttävä sana. Tekstin lukija voi pyytää katsomaan lapsia tekstin lukemisen aikana. Heidän läsnäolostaan voidaan hyvin lähteä liikkeelle myös puheessa. Laulun nuotti on julkaisu Pieni on Suurin 4/2024 ja julkaistaan myös LauluPäkä – Lastenkirkon lauluja -kirjassa syksyllä 2025. (tauko) Armahda meitä, Jumala. Mikkelinpäivä on kuitenkin saanut nimensä arkkienkeli Mikaelilta, joka tunnetaan oikeudenmukaisuuden puolustajana. Tämän laulun nuotin löydät Lasten ja nuorten keskuksen mikkelinpäivän kolehtimateriaalista. (tauko) Ota meidät syliisi, Jumala. 18:1–6) Jeesus asettaa lapsen esikuvaksi. Kirkkoon astuttaessa ensimmäiset vaikutelmat ovat tärkeitä. Pienten ja suurten yhteinen hetki voi jatkua myös arjen rukouksessa ja perheen yhdessäolossa. – Kulkueen poistuessa. Kaikki tämä tietysti ottaen huomioon vaeltavien taaperoiden turvallisuuden. Mitä kotiin vietäväksi. Jeesus asetti lapset esikuviksi siksi, että lapsi ei kuvittele pärjäävänsä yksin. Vahvat opetuslapset vähättelivät lapsia, jotka saattoivat tulla hyvinkin omien sisarustensa tuomina Jeesuksen luo kuin äitinsä seurassa. Tämän vuosikerran mikkelinpäivän tekstissä niitä ei edes mainita. Hän antaa meille anteeksi. Iltarukouskortti tai itse askarreltu suojelusenkelitaulu muistuttavat päivän sanomasta vielä pitkään. Toiminnallisuus ja symbolit – pieni on suurin On hyvä varautua siihen, että taaperot liikkuvat ja vauvat kiinnostavat seurakuntalaisia enemmän kuin pappi – ja se on aivan oikein. Messun aikana tilan äänimaailmalla on suuri merkitys. vaunut, rollaattori, kepit, syöttötuolit, ruokalaput, potta, vessatuoli jne. Yhtäkkisiä kovia ääniä vaikkapa uruista tai kelloista kannattaa välttää ja miettiä pehmeämpiä vaihtoehtoja. Mikkelinpäivän evankeliumissa (Matt. Jeesuksen auttamina, me toivottavasti hoksaamme myös itse auttaa toisia. • Arkkienkeli Mikael – Johdantosanojen yhteyteen. Tärkeää on säilyttää vuorovaikutus erityisesti pienten kanssa. Anteeksiannon merkiksi teemme ristinmerkin • Kiitämme ja taputamme, LV 64 – Kolminaisuusvirsi • Päivänvirsi vaihtoehtoja: Pikkuväen katrilli, LV 121; Vautsi vauva, LV 97; Lapset saavat tulla, LV 96; Mestaripiirros, LV 90 • Minä uskon Jumalaan, LV 71 Uskontunnustus lauletaan kaikuna ja soittaen kussakin kolmessa säkeistössä eri tavalla kolminaisuutta korostaen. On hyvä varautua siihen, että taaperot liikkuvat ja vauvat kiinnostavat seurakuntalaisia enemmän kuin pappi – ja se on aivan oikein. 45 IDEAT na. • Ilon juhlan aika, LV 82 Ehtoollisen aikana on Hakunilassa useita toimintapisteitä ehtoollinen alttarilla; siunaava enkeli, jonka luo voi mennä siunattavaksi; askartelu: valitaan pieniä ja suuria enkeleitä korttiin laitettavaksi; kynttilän sytytys; kolehti; askeleita, joita pitkin kulkea: iso ja pieniä jälkiä lattialla • Enkelipiiri, KM3 s. Laulun nuotti on julkaistu Päkän ja Pulmun vinkit 2024–2025 nimellä Kirkon synttärit ja julkaistaan myös LauluPäkä – Lastenkirkon lauluja -kirjassa syksyllä 2025. Arkkienkeli MIkaelin voi esitellä jo messun johdantovaiheessa LauluPäkän laululla. Mutta entä ne enkelit. Tämän muskarikirkon musiikeista löytyy Lastenkirkon YouTubesta soittolista, johon pääsee tällä QR-koodilla. (tauko) Kosketa meitä pyhyydelläsi, Jumala. Koodin avulla musiikkiin on kiva palata kotona kirkkoreissun jälkeen tai sieltä voi myös harjoitella lauluja etukäteen. (tauko) Synninpäästö: Jumala kuulee rukouksemme. Lapsia voidaan pyytää etsimään salista esim. – Kulkuelauluksi. PERHEMESSU. Kulkue tuo myös liikettä niin ettei vauvojen tarvitse odotella ennen messua samassa paikassa paikoillaan pitkää aikaa. 70 tai Herraa hyvää kiittäkää VK332 tai LV 110 – Ylistysvirsi • Turvallinen enkeli, LV 42 – Päätösvirsi • Milloin meillä on kekkerit. Kun valmistelut alkavat hyvissä ajoin ja osallistujat otetaan mukaan jo varhaisessa vaiheessa, kirkon tilasta tulee paikka, jossa jokainen tuntee olevansa osa suurempaa kokonaisuutta – pienimmästä suurimpaan. Vauvat itsessään ovat Jeesuksen viestin symboli: pieni on suurin. Hakunilassa perheet ovat olleet mukana kulkueessa, mutta ovat käyneet etukäteen tutustumassa paikkaan, johon asettuvat messun aikana. Tässä musiikkiehdotusten lomassa vinkkejä messun liturgian kuljetukseen. Kulkueessa tulo muistuttaa konfirmaatiokulkuetta – siis kokemusta, joka on tuttu pienten lasten vanhemmille omasta historiasta. Pyyntö koskettaa viittaa siihen, että kyse oli myös sairaista lapsista
Veinille jäi aika pitkäksi aikaa mieleen LASTENKIRKKO Pääsiäisen kertomuksessa kuljetaan tunteesta toiseen ja niin myös uudessa LauluPäkän Pääsiäisenä -laulussa. – Siinä laulettaisiin, puhutaan pääsiäisestä, ja mikä lasta voi askarruttaa pääsiäisessä. Vaalean siniharmaassa mekossa videolla esiintynyt Viena täydentää: – Siellä sai tehdä kaikkea hauskaa, yleisesti kivaa ja mukavaa. Mikä siinä on tärkeintä. – Hauskinta oli syödä ehtoollista. – Hauskinta videon teossa oli laulaminen. Jokaisesta laulusta löytyy video Lastenkirkon YouTube-kanavalta. Entä mikä oli hankalinta. Tuloksena on varmasti vuoden liikuttavin pääsiäisjulkaisu. Jaahas, onkohan tällaista toivonut ohjaaja Antti Vuori vai olikohan tämä esiintyjän oma tavoite. Elsa olisi innostunut tekemään ylipäänsä lisää videoita. Nelivuotias Veini aloittaa laulun: “Pääsiäisenä monenlaisia tunteita”, mutta mikä oli Veinistä hauskaa videon tekemisessä. 46 IDEAT Suru ja ilo Pääsiäisenä-laulussa Videon alussa taustalla on Johanna Nordbladin piirros, jossa Jeesus ratsastaa palmusunnuntaina Jerusalemiin. Veini Saima. Samoilla linjoilla ovat myös kokeneemmat solistit. – Se kun mä sain laulaa äänityksessä. Lastenkirkon musiikkituottaja Riikka Jäntin, Sini “Päkä” Nikun ja tuottaja Antti Vuoren lauluista julkaistaan syksyn 2025 aikana kirja LauluPäkä – Lastenkirkon lauluja. Mutta Veinillä oli hommassa yllättävä hankaluus – siis mitä. Ihmiset olivat kannustavia. Syömiset oli hyviä, ja yleisesti videon tekeminen oli hauskaa. Erityisen hyvin mieleenpainuneita asioita olivat Vienan mielestä kuvaustilanteet. – Hankalinta oli murtaa leipää, sanoo Saima. Mutta mitä lapset sitten ajattelevat itse pääsiäisestä. Kun kappaleesta tarvittiin video, kutsuivat lauluntekijät Riikka Jäntti, Sini Nikku ja Antti Vuori lapset mukaan työhön. LauluPäkä-laulujen tavoite on kertoa selkeästi, mistä kirkon juhlissa ja muissakin sisällöissä oikein on kyse. – Siinä tapahtuisi varmaan sellaista, mitä meidänkin videossa on. Saiman idea liittyy raamatunkertomukseen: – Ainakin mä tekisin esityksen siitä koko pääsiäisestä, niinku Jeesuksen tulosta Jerusalemiin ja siitä eteenpäin. – Mikään ei ollut kauhean hankalaa, toteaa Viena. Videolla tosiaan käydään pääsiäisvaelluksen omaisesti läpi pääsiäisen tapahtumat mukaan lukien ehtoollisenvietto. – Se kun pienet pääsiäispuput ovat tosi kilttejä ja saa pääsiäismunia. – Kun me syötiin leipää, viinirypäleitä ja kun mä olin kameran edessä, Veini täydentää. Ja mukavaa on saada lelu pääsiäismunasta. Kun video lähtisi päälle, niin ensimmäisenä minä laulaisin siinä, suunnittelee Veini. – Mä ainakin pidän siitä, kun se on osassa kohtaa iloinen, kun Jeesus herää kuolleista, sanoo Saima. Tämä näkyy videolla. Lastenkirkon toimitus vaikuttaakin olevan varsin hyvin lasten toiveiden tasalla. Lapsilta kysyttiin myös, millaisen pääsiäisvideon he itse haluaisivat suunnitella, jos ihan kaikki olisi mahdollista. Kysyimme mukana olleilta Vienalta, Elsalta, Veiniltä ja Saimalta, mitä he ajattelevat videon teosta ja pääsiäisestä. – Se kun mä en pystynyt hyppäämään lamppuun asti musiikkivideon kuvauksissa. se, kun sain laulaa ja heilutella ilmapalloja kameralle. Pöydässä oli suuri leipä, josta piti saada käsivoimin paloja. Sen edessä on Saima pääsiäistipu kädessään. – Mukavinta pääsiäisessä on herkut, toteaa Elsa. Saima, mikä sinusta oli hauskinta videon tekemisessä. Erityisesti jäi mieleen videon teko ja leivän syönti, muistelee Elsa. Myös laulun nauhoitus on mielessä. Tärkeintä on kun saa avata pääsiäismunan ja syödä suklaata. Samalla siinä voisi olla kivoja videopätkiä, sekä iloisia että surullisia, kertoo Viena
47 IDEAT Lastenkirkossa on sisältöä koko vuoteen. Sini Nikku & Riikka Jäntti &b . A‹ C 9 ™ ™ Ris Jee A‹ C tin sus juu e D‹ F rel lää la, saa, A‹ C kyy juh A‹ C nel lii pos ko F/D D‹/H kel ko la. Ó œ œ œ œ . & san. Vuosikello-sivu auttaa sinua löytämään ajankohtaiset materiaalit ja myös tarjoamaan paikallisesti tuotettuja sisältöjä osaksi Lastenkirkkoa. Ó œ œ œ œ . Ó Pääsiäisenä Viena ja Elsa. C. Lastenkirkon vuosikello ™ ™ Pää F C/E si äi G se nä A‹ mo nen lai F si a tun G tei ta. œ ™ œJ œn œ œ Œ œ œ œ œ œj œ œj œ œ œ œ . C 5 1.Pöy 2.Tyh A‹ C dän jä ää hau F D‹ rel ta lä, on, A‹ C eh ih A‹ C tool me li suun D‹ F sel na la. maa. ton. Ó œ œ œ œ . al Fine . E(“4) E(“4) E E 13 44 &b Pääsiäisenä säv. Fine &b &b D. œ ™ œj œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ Ó . C Pää F C/G si äi G se nä A‹ i lo ja F ja su G ru ja
avataan kädet ja huivi tulee esiin Kiitos Taivaan Isä kevään ihmeistä, Kiitos Taivaan Isä kevään leikeistä. C 7 44 & Kiitos vuodenajoista Säv. Kevään tullen muskarin lattialla mönkii monen monta, syksyllä vielä sylissä keinunutta lasta. Taaperoja perheryhmissäkin kevät laittaa pienet jalat liikkumaan aina vain vauhdikkaammin! Kevätkonserttia suunnitellessa halusimme antaa vapauden lasten liikkeelle ja teimme laulun vipeltävistä, pörräävistä, lentävistä ja mönkivistä ötököistä. Kii F tos Tai vaan I E‹ sä ke D‹ vään ih meis tä, C 4 kii F tos Tai vaan I C sä ke G vään lei keis tä. Jaetaan säkeistön väleissä parhaat vinkit kesän leikeistä! Jokainen saa kertoa vuorollaan mitä tykkää tehdä kesällä. Keksittäisiinkö kesän leikkeihin liikkeetkin mukaan, että voidaan samalla jumppailla piirissä. RUKOUS KEVÄÄSTÄ Jumala, iloitsen keväästä: kädet avoinna auringon lämmöstä poskillani hierotaan poskia sulasta maasta poluillani taputetaan käsillä reisiin puroista villisti virtaavista kädet uivat kissaa linnuista kotiin palaavista kädet linnun siipinä leskenlehdistä keltaisista käsistä aukeava kukka värikkäistä perhosista. heilutellaan ilmassa sormia Jumala, kiitos keväästä. Välillä se menee toisinpäin tai joskus laulu syntyy alusta loppuun omasta kynästä ja sävelistä. Parasta on saada ideoida ja tehdä lauluja yhdessä työkaverin kanssa! LEIKITÄÄN SILKKIHUIVEILLA! Taivaan isä antanut on neljä vuodenaikaa: huivi käsien sisällä piilossa kevät, kesä, syksy, talvi, neljä vuodenaikaa. kädet ristiin Aamen. Lauluja syntyy eniten silloin, kun niitä tarvitaan. huiskutellaan huivia Tai C vaan I sä an ta nut on nel G jä vuo den ai C kaa: ke G vät, ke sä, syk C sy, tal vi, q = 110 nel F jä vuo den ai G kaa. Olemme viimeisen parin vuoden ajan innostuneet tekemään lauluja yhdessä. Kaisa Toppinen San. Lapset voivat olla laulun ötököitä ja vipeltää oikein luvan kanssa ympäriinsä! Säkeistössä pysähdytään yhdessä leikkimään ja tutkimaan, mitä Luojan luomat ötökät ahertavat. Aino-Sofia Koivisto & & Kevään ihmeistä sekä kevään leikeistä tilalle voi vaihtaa kesä, syksy ja talvi -sanat œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ Œ VINKKI KESÄLOMAA ODOTELLESSA Lauletaan vuodenaikalaulua kiittäen kesästä. 48 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU KUVA Elina Aalto Laula-leiki-liiku-palstasta vastaa Riikka Jäntti, joka työskentelee musiikkikouluttajana STEP-koulutuksessa ja musiikkituottajana LNK:ssa. Kiitos vuodenajoista Vauhdikkaat vipeltäjät! Olemme Aino-Sofia Koivisto ja Kaisa Toppinen Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta. Olemme tehneet useita pieniä lauluja kirkkovuoden ympärille. Olisipa hauskaa askarrella ryhmissä ötökkäpäähineet vipeltäjille! 48 IDEAT. Kertosäkeistössä liikumme ötököiden lailla ja iloitsemme jokaisesta pienestä vauhtijalkaisesta. Usein laulun sanoitus tulee Aino-Sofialta ja sävel Kaisalta. Toimimme musiikkikasvattajina varhaiskasvatuksen musiikkitoiminnan parissa
Jokaiselle meistä tärkeän Taivaan Isä antoi tehtävän. Tahdit 5-7 voidaan laulaa myös näin: 3. Niil D‹ tä voim me op pi a työn te ko a ah ke raa. Katso ympärillesi... Niiltä saamme hunajaa, maukasta, maittavaa Katso ympärillesi kuinka pienet ahertaa. Kertosäkeistössä lauletaan yhdessä ja liikutaan piirissä paperin ympäri kiertäen. Säkeistön tullen pysähdytään jonkin kynän kohdalle, otetaan kynä käteen ja piirretään seuraavan säkeistön ötökkä. Aino-So?a Koivisto & & & & & 2. Näet kö kuin ka mon ta siel lä 8 vi C lis tää. Vi F pel tä vät, len E‹ tä vät, pör D‹ rää vät ja hyp C pi vät. . Kaisa Toppinen San. Jo G kai sel le meis tä 11 tär C/E ke än Tai D‹ vaan I sä an toi teh C tä vän. Näetkö kuinka monta siellä vilistää. œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ ™ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œœ . 49 IDEAT Pienet ahertajat 1.Muu C ra hai set ke ko a kor ke aa ra ken taa. Katso ympärllesi... 18 44 128 128 68 & Pienet ahertajat Säv. 49 IDEAT. Kastemadot multaista maata möyhentää. Ó œ ™ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Ó œ ™ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Ó œ œ œ œ œ ™ œ œ œ œ œ œ œ ™ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œj œ œj œ œj œ ™ œ œj œ œj œj œ œ ™ PIIRRETÄÄN ÖTÖKÖITÄ! Tarvikkeet: iso paperi pöydälle/lattialle + ryhmälle sopivat kynät Ohjaaja voi näyttää helpon tavan piirtää laulun ötökät (säkeistön alku), mutta jokainen saa piirtää laulussa omalla tavallaan. Vipeltävät, lentävät, pörräävät ja hyppivät. Maassa mönkii monen monta ötökkää. Piirtämisen jälkeen jätetään kynä paikalle ja tähyillään ympärille: “Katso ympärillesi, kuinka pienet ahertaa.” ...ja sitten mennään taas piirissä eri tavoilla liikkuen: vipeltäen, pörräten, lennellen tai mönkien eteenpäin. Perhoset lentää kukasta kukkaan. Kat so ym pä ril G/D le si kuin D‹ ka pie net a G her taa. 4 Maas C sa mön kii mo nen mon ta ö F tök kää. Mehiläiset mettä varastoon tallentaa. 4. 15 Kat so ym pä ril le si kuin ka pie net a her taa. Sateen tullen nousevat pintaan hengittään. Niillä tarttuu siitepöly jalkojen nukkaan
Kuule Jumala minua, kun pyydän sulta siunausta: Siunaa sydän, siunaa pää, siunaa kippuravarpaat nää. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. TEKSTI & KUVA Miia Raninen Miia on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Aamen. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Valokuvauksen hän aloitti jo teininä, ja siitä on tullut hänelle rakas harrastus. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Kesän reissut edessä, maalla, ilmassa ja vedessä. Siunaa käsi, siunaa toinen, suo meille kesä iloinen
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.
Pienestä koosta on paljon iloakin, mutta entä jos pienuus alkaa kiukuttaa. Ehkäpä on sittenkin parasta olla juuri sen kokoinen kuin on. Sympaattinen kuvakirja on omistettu kaikille, joita oma pienuus on joskus kiukuttanut tai harmittanut. Kun katsoo tarkasti ympärilleen, huomaa, että pihalla käy melkoinen kuhina. Lähdetään luontopolulle tarkkailemaan monenlaisia hyönteisiä aina sarvijaakosta sinisiipeen! Luontopolulla-sarja on värikäs ja selkeä tietopaketti, joka tutustuttaa pienet lukijat eläimiin, kasveihin ja erilaisiin luonnonympäristöihin. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO EMILIA ERFVING Pikku-Kasa EMMA JANSSON Luontopolulla Hyönteiset Kevättulva pyyhkäisee metsän läpi. Lempeän humoristisen tarinan äärellä voi pohdiskella kasvuun ja muutokseen liittyviä monenkirjavia tunteita. Hei, ötököitä! Jokin uiskentelee vesitynnyrissä, toinen pörrää kukassa ja kolmas paistattelee päivää puunrungolla. Pikkuruisen Kasan korkeudelta kaikki näyttää valtavalta. Mitä tapahtuu, jos muurahaispesään laittaa sinisen kukan. Entä miten sinä voit auttaa pörriäisiä huipputärkeässä pölytystehtävässä. Mikä ruiskauttaa ilmoille pahaa hajua, miksi tarhamehiläinen tanssii ja onko kiiltomato oikeasti kovakuoriainen. Tulvan jäljiltä Kasa on ihan pieni, yhtä pieni kuin orava. Tiedätkö, mitkä hyönteiset kuuluvat sukeltajien heimoon ja miksi kimalaiset ovat kasvien bestiksiä. Se huuhtoo Kasasta lehdet ja kepit ja vie ne mennessään. ISBN 9789524130653 Hinta 23,01 ISBN 9789524130615 Hinta 21,51 UUTUUS! Pienille! 21,51€ UUTUUS! Lähdetään luontopolulle! 23,01 € POS_2_2025tk.indd 1 POS_2_2025tk.indd 1 17.3.2025 14.12 17.3.2025 14.12