1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 3 2017 MUKAVAA matematiikkaa! Tutkin ja toimin ympäristössäni LASTEN PYHIINVAELLUS starttaa Finlaysonin kirkolta Mennään yhdessä ehtoolliselle
Sanoja voi poimia tekstistä, verrata nykykieleen ja saada ahaa-elämyksiä. A sanoi Agricola on kiehtova aikamatka suomen kirjakielen syntyajoille. Agricolan ja hänen poikansa keskustelujen kautta avautuu näkymä siihen, miten Suomessa elettiin viisisataa vuotta sitten ja millaista kieltä täällä puhuttiin. Suomen kirjakielen ”isän”, Mikael Agricolan, lapsuus, koulunkäynti, matkat ja työ avautuvat lapsentajuisesti. 2 Teema www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! TYTTI ISSAKAINEN KAISA HÄKKINEN MAISA TONTERI PEKKA RAHKONEN (kuvitus) A sanoi Agricola ISBN 978-952-288-542-5 KOKO 215 x 280 mm, 40 s. Kirjassa on sanaisia aarrearkkuja, joista löytyy Agricolan aikana käytettyjä sanoja. 25,Tytti Issakainen Maisa Tonteri Kaisa Häkkinen Pekka Rahkonen. Hersyvän humoristinen kuvitus saa kaukaiset tapahtumat heräämään mielenkiintoisella tavalla eloon. Sen on kirjoittanut Kristianin isä, Mikael Agricola. Kristian on saanut isältään aapisen, joka erityinen aapinen, ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu
Hersyvän humoristinen kuvitus saa kaukaiset tapahtumat heräämään mielenkiintoisella tavalla eloon. Sanoja voi poimia tekstistä, verrata nykykieleen ja saada ahaa-elämyksiä. Kristian on saanut isältään aapisen, joka erityinen aapinen, ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu. Suomen kirjakielen ”isän”, Mikael Agricolan, lapsuus, koulunkäynti, matkat ja työ avautuvat lapsentajuisesti. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! TYTTI ISSAKAINEN KAISA HÄKKINEN MAISA TONTERI PEKKA RAHKONEN (kuvitus) A sanoi Agricola ISBN 978-952-288-542-5 KOKO 215 x 280 mm, 40 s. Sen on kirjoittanut Kristianin isä, Mikael Agricola. Agricolan ja hänen poikansa keskustelujen kautta avautuu näkymä siihen, miten Suomessa elettiin viisisataa vuotta sitten ja millaista kieltä täällä puhuttiin. A sanoi Agricola on kiehtova aikamatka suomen kirjakielen syntyajoille. 3 Teema Löysin pihalta käpyjä. Kirjassa on sanaisia aarrearkkuja, joista löytyy Agricolan aikana käytettyjä sanoja. Miksi tää yksi käpy on näin iso ja nää toiset pieniä. 25,Pekka Rahkonen
4 Teema TEEMA: TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI LAPSEN SILMIN PÄÄKIRJOITUS Virikkeitä kaikille aisteille TEEMA Yhteisellä maaperällä KOLUMNI Kuu paistaa lorauttaa TEEMA Mukavaa matematiikkaa ME TEKIJÄT PALUU JUURILLE Ihmisen kokoinen kolo maailmassa ME TEKIJÄT Lastenohjaaja Terhi Jokiaho kestävän kehityksen polulla VERTAISTUKIRYHMÄ Kamalan inhimilliset äidit KIRKON TALOLTA Merkityksellisiä havaintoja NUORI KIRKKO Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen puheenvuoro OIKEISSA TÖISSÄ Kutsuttu jaloon tehtävään KOULUTTAUDU, OSALLISTU Ajankohtaista tutkinnoista LASTENKIRKKO Tehdään Lastenkirkko tunnetuksi! KOULUTTAUDU, OSALLISTU KIRJAHYLLY TEKEVÄLLE SATTUU Kosketusallergiaa IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI LUOVAT LAPSET Untuvikkobongaus RAAMATTUA LEIKKIEN Pienen vaeltajan poluilla REFORMAATION VUOSI Mikäs talo tämä oikein on. PERHEMESSU Mikkelinpäivän messu tuntupolulla PYHÄN ÄÄRELLÄ Mennään yhdessä ehtoolliselle! LAULA – LEIKI – LIIKU Kalajuttuja KURKISTUKSIA HILJAISUUDEN IKKUNA 6 12 40 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Yhteisellä maaperällä Matikka voi olla mukavaa Lasten pyhiinvaellus 3 5 6 11 12 16 19 24 26 27 28 29 30 32 35 36 38 40 45 46 48 50 52 54 48 Eväskirkkoon!
03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 76,00 12 kk 79,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 29,00 12 kk 32,00 Irtonumero 11,80 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Lapsi omaksuu oman perheen ja kulttuurin asioita, mutta hänen on tärkeää oppia tuntemaan ja ymmärtämään myös muita. Elämän eri vaiheet ja tapahtumat tuovat paljon ihmeteltävää. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/17 ja 4/17 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/17 liitteenä 1.vuosikerta MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Vastavalo/Eemeli Peltonen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi www.facebook.com/PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. Heidän elämänsä ja arvomaailmansa heijastaa sitä ympäristöä, jossa he ovat kasvaneet. Lapsi ei ole muista ihmisistä irrallinen, vain omaa elämäänsä rakentavana toimija. Tämä näkyy, kun ajattelemme eri puolilla maailmaa kasvaneita lapsia. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy PÄÄTOIMITTAJAT Lasse Halme (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Lasse Halme PÄÄKIRJOITUS 3 2017 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Tiedot, asenteet ja vakaumukset eivät tule meihin syntymän seurauksena, vaan ne ovat pitkäaikaisen kasvatuksen ja vuorovaikutuksen tulosta. 5 Teema VIRIKKEITÄ KAIKILLE AISTEILLE Lapsen ympärillä oleva elämä ja kulttuuri ovat loputtoman rikkauden lähde. Lumihiutale tai avautuva kasvin terälehti antavat aihetta ihailuun ja ihmetykseen. Tutkiva ja toiminnallinen ote voi sisältää havainnoitavia luontoilmiöitä, ihmisiä, kulttuuripiirteitä ja tapoja. Kaikkia aisteja voidaan käyttää vaikkapa kirkkotilaan tutustumisessa, ja virikehuoneita voidaan käyttää monien teemojen käsittelyyn. Omat kokemukset esimerkiksi läheisen kuoleman äärellä avaavat elämän syvimmät kysymykset pohdinnan kohteeksi. Taideteokset, mielenkiintoiset rakennukset ja kauniit musiikkikappaleet ovat jatkuvasti ulottuvillamme. Hyvä kasvu toteutuu silloin, kun lapsi kasvattajan tukemana löytää itselleen tärkeät asiat. Yhteiset suuret kertomukset antavat koeteltua sisältöä kasvulle ja elämäntulkinnalle. Katsomukseen ja uskontoon liittyvä kasvatus noudattaa samaa periaatetta. Toiminnan perusasenteeksi sopii usein ihmettely: lapsi saa tutustua, kysellä ja pohtia. Tutkiminen ja kuunteleminen muodostavat hyvän pohjan kasvulle. Jokainen meistä syntyy tiettyyn ympäristöön, tiettyyn kulttuuriin ja tiettyyn yhteisöön. Vuorovaikutusta on tärkeä tukea ja suunnitelmallisesti edistää. Ympyrän kehä voi laajeta kattamaan koko maailman ja maailmankaikkeuden. Tämä ihmettely koskee myös elämän perimmäisiä asioita. Vähitellen ympyrän kehä laajenee. Tunnustamme yksilön arvon ja haluamme liittää kasvavan lapsen osaksi yhteisöä ja kulttuuria. Kasvatuksen sisältö voidaan paljolti rakentaa tämän rikkauden tutkimisen ja löytämisen varaan. Kaikkeen ei ole aina varmaa vastausta, mutta voimme jakaa yhteisön näkemykset ja vakaumukset. Lapsiryhmässä tutustutaan lähellä oleviin tapoihin ja uskomuksiin. Ympäristö antaa virikkeitä, joiden pohjalta lapsi muodostaa oman käsityksensä elämästä
Omalla isälläni oli vahva ympäristönsuojelueetos, mutta hän toi sitä esille ainoastaan arkisissa asioissa, kuten siinä, miten ekologisesti elimme mökillä ja miten huolehdimme lähiympäristöstä. – Usein ihmisillä on lapsuudessaan ollut joku merkittävä ihminen, joka on toiminut esikuvana ympäristötietoisuuden herättämisessä. Saatoimme viettää siellä koko päivän. Kaikki hänen lapsuutensa kesät kuluivat perheen kesämökillä, keskellä metsää. – Teimme siellä patoja ja erilaisia kokeiluja veden virtauksen kanssa. Olen monesti jälkeen päin miettinyt, miten mahtavaa oli, että vanhemmat päästivät meidät sinne keskelle metsää. Varhaiset kokemukset kantavat Pitäessään tuleville varhaiskasvattajille ympäristökasvatuksen kurssia Raija Raittila on huomannut monen innostuksen ympäristöasioita kohtaan juontavan juurensa jo lapsuudesta. Lapset kitkivät hernepenkin, mikä myös opetti vastuun ottamista. Varhaiskasvatuksen lehtori Raija Raittila Jyväskylän yliopistosta on ollut aina kiinnostunut ympäristöstä ja yhteiskunnallisista asioista. Loppukesäisin käytiin tietenkin marjassa ja sienessä. Kuunnellaan, mikä on heille tärkeää. Sen seurauksena haluttiin saada ihmiset ymmärtämään, että ympäristö on meille elintärkeä ja siksi siitä täytyy pitää huolta. Ympäristökasvatuksen alkujuuret ovat 1960-luvulla, jolloin herättiin ympäristökatastrofiin. 6 Teema Yhteisellä maaperällä Lasketaan lapset irti luontoon. Näytetään omalla esimerkillä, miten ympäristöstä pidetään huolta. Mökillä oli kasvimaa, jossa Raija sai hääriä isän oikeana kätenä. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa linjataan ympäTEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen TEEMA. Heti, kun Raija ja hänen pikkuveljensä pääsivät ulos autosta, he juoksivat puolen kilometrin päähän purolle. Siinä ympäristökasvatuksen juuristo, jolla puut pysyvät pystyssä
7 Teema ”Pitäisi muistaa, että kaupunkiympäristö on yhtä tärkeä ympäristökasvatuksen paikka kuin luonto, koska suurin osa suomalaislapsista asuu nykyisin kaupungissa”, sanoo Raija Raittila.
Puhutaan takapenkin lapsista, jotka katselevat ympäristöä auton kyydistä. – Miten ihminen on muovannut ympäristöä ja mitä se tarkoittaa. Heidän huomionsa ei välttämättä kiinnity hienoon maisemaan, vaan johonkin pieneen, kuten ruusunmarjaan. Mitä voi oppia retkellä. – He elävät hetkessä ja tutkivat ympäristöään intensiivisesti. Lapset näyttävät itse kiinnostuksenkohteensa, kun heidän antaa vapaasti mennä ja telmuta. Mitä voi oppia lapsilta. – Viisas kasvattaja osaa kuunnella, mikä on lapsille tärkeää ja mitä he ajattelevat asioista. Kasvattajat ovat monissa maissa huolissaan siitä, millainen ympäristösuhteesta muodostuu auton takapenkiltä käsin. – Se on perustyötapa, innostaa aina ja siihen voi liittää yhä uusia teemoja. Raittila huomasi itse lapsia haastatellessaan, että päästämällä lapset touhuamaan vapaasti ja pelkästään kuuntelemalla he kertoivat paljon enemmän kuin suoraan kysymällä. Tällä hetkellä vallalla on paljon ympäristöarvojen kanssa kilpailevia asioita, kuten taloudelliset näkökohdat. Onneksi näyttää siltä, että ympäristövastuullisuus kiinnostaa monia. Kaupunkiympäristössä ihmisen vaikutus on helpompi käsittää. Se, että lapset eivät näytä osaavan vaikkapa joitakin käsitteitä, ei välttämättä johdu tiedonpuutteesta, vaan siitä, ettemme me aikuiset osaa kysyä oikeita kysymyksiä, lapsen kielellä. Ongelma on monesti se, että meillä ei ole keinoja saada lasten ajatuksia esiin. Ympäristökasvatus pitää varhaiskasvatussuunnitelman mukaan sisällään kolme ulottuvuutta: oppimisen ympäristössä, oppimisen ympäristöstä sekä toimimisen ympäristön puolesta. Mitä voi oppia kaupungista. Nykyisin on hyvät tieteelliset perusteet sille, miksi retkien tekeminen luontoon ja lähiympäristöön ovat tärkeitä varhaiskasvatuksessa. Äiti kysyi: ”Tiedätkös, missä me ollaan?”. Vaikka näyttää siltä, ettei edistytä, meidän jos jonkun täytyy uskoa, että toiminnallamme on merkitystä. Jos jotakin, Raittilan mielestä aikuiset voisivat oppia lapsilta ennakkoluulottomuutta ja intensiivisyyttä tavassa suhtautua ympäristöön. Myös eettinen suhde syntyy toiminnan kautta, kun luonnossa liikuttaessa huolehditaan, ettei jätetä roskia tai turmella ympäristöä. Siksi lapsia kannattaa kuunnella tarkkaan toiminnan suunnittelemisessa. Siksi ympäristösuhdetta kannattaa alkaa luomaan toiminnan kautta. Raittilan mukaan lapsen ympäristösuhde muodostuu monista eri osatekijöistä. On tutkittu paljon, mitkä asiat edistävät kasvamista ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi. Metsässä on ihanaa ja siellä kannattaa käydä, mutta jos aina mennään vain katsomaan metsää ja kerrotaan, että sitä pitää suojella, lapsi ei ehkä ymmärrä sitä. – Lapsi ottaa ympäristön haltuun toiminnan kautta ja sitä kautta myös kognitiivinen tieto kerääntyy. Alle kouluikäinen oppii ympäristöstä pääasiassa leikkimällä, liikkumalla ja nuuskimalla paikkoja. Aku vilkaisi ympärilleen ja nyökkäsi: ”Tiedän. 8 Teema ristökasvatuksen tavoitteet samoin: lapsen luontosuhteen vahvistaminen, vastuullinen toimiminen ympäristössä sekä ohjaaminen kohti kestävää elämäntapaa. Se on kartta, jonka lapset piirtävät lähiympäristöstään tai kodista ja voivat merkitä siihen lempipaikkojaan. – Jos on hyviä ja monipuolisia ympäristökokemuksia lapsuudesta lähtien, on todennäköisempää, että kiinnostuu ympäristökysymyksistä ja pitää niitä tärkeinä. Toiminnan kautta ympäristöön syntyy myös esteettinen suhde: voidaan katsella puita ja taloja, kuunnella lintujen laulua tai autojen hurinaa ja pohtia, mistä pitää, mistä ei. Esimerkiksi Raittilan tutkimuksessa mukana olleet lapset löysivät kaupungin hallintokorttelista seitsemän metsää. Onko leikkipaikkoja ja levähdyspenkkejä vai parkkipaikkoja ja autoteitä. He näkevät sen innovatiivisesti, koska eivät vielä ole oppineet, miten ympäristöä pitäisi katsoa tai käyttää. – Tulkitsin sen niin, että lapsilla ero luonnon ja kulttuuriympäristön välillä ei ole niin jyrkkä. Lasten kanssa voi tutkia kaupunkiympäristöä ja miettiä, miten siitä on tullut sellainen kuin se on. – Kasvattajan pitää kuitenkin olla idealisti. Me ollaan maapallolla.” Käveleminen, ympäristöön tutustuminen jalkaisin on kovaa vauhtia katoamassa länsimaisesta elämäntyylistä. Lapsesta lähtevä varhaiskasvatus ei Raittilan mukaan tarkoita sitä, että tuodaan esiin vain sitä, mistä lapsi on kiinnostunut. Kenelle se on tehty. Raittilan mielestä kaupungissa on helpompi tuoda lapsille esiin ihmisen vaikutusta ympäristöön. Varhaiskasvatuksessa on kehitetty erilaisia menetelmiä lasten ajatusten esiin tuomiseksi, kuten vaikkapa miellekartta. Kukahan on päättänyt, millaisia taloja sinne rakennetaan ja kuka siitä ylipäätään saa päättää. Lapset opettavat myös meitä aikuisia näkemään asioita uudella tavalla. Nelivuotias Aku käveli äitinsä kanssa päiväkotiin tavanomaisesta poikkeavaa reittiä puiston läpi. Kun tietää, mistä lapsi on kiinnostunut, on helpompi tuoda kasvatukseen myös niitä rikastuttavia elementtejä, joista lapsi ei vielä voi tietää. Lapsi löytää luontoa yllättävistä paikoista, kaupungissakin. Voiko silloin tulla tunne, että tallailee maapallolla, meille kaikille yhteisellä maaperällä. Hän löytää puunjuuret ja jännittävät kolot ja kiipeilypaikat. TEEMA. – Lapset ovat viisaampia kuin me aikuiset luullaan. Raija Raittila on monesti tuskastuneena miettinyt, miksei kestävää elämäntapaa ole vieläkään saavutettu, vaikka asiasta on puhuttu näin pitkään. Muutos on hidasta, koska kyse on arvoista ja arvoja on työlästä muuttaa. Parhaimmat mahdollisuudet ympäristökasvatuksella on onnistua silloin kun se on lapsestakin hauskaa, miellyttävää ja järkevää. Niitä Raija Raittila myös opettaa tuleville varhaiskasvattajille. Pitäisi muistaa, että kaupunkiympäristö on yhtä tärkeä ympäristökasvatuksen paikka kuin luonto, koska suurin osa suomalaislapsista asuu nykyisin kaupungissa
9 Teema KUKA RAIJA RAITTILA Lehtori, KT, LTO, Jyväskylän yliopisto, varhaiskasvatus KIINNOSTUKSEN KOHTEITA Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen kysymykset laajasti estetiikasta etiikkaan Ympäristön ja yhteiskunnan kytkös Ympäristötaide TUTKIMUSALUEET Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Lapset ja kaupunkiympäristö Jos jotakin, Raittilan mielestä aikuiset voisivat oppia lapsilta ennakkoluulottomuutta ja intensiivisyyttä tavassa suhtautua ympäristöön.
Mutta jos jokainen tekisi paljon pieniä, helppoja asioita ympäristön puolesta, saataisiin aikaiseksi paljon. Ympäristökasvatus on lasten toimintaa. Vanhemmat ovat kertoneet, miten näiden tuokioiden jälkeen lapset aina neuvovat kotona, mihin mikäkin roska kuuluu. Kiertokulku Tehdään tutkimus siitä, mistä ruoka tulee ja mihin se päätyy. SKS. Mitä pienikin voi tehdä ympäristön puolesta. Kaupunkiympäristössä on myös helpompi miettiä lasten kanssa, mitä hekin voivat tehdä ympäristön hyväksi. Raija Raittila toivoisi, että jokaisessa varhaiskasvatusympäristössä pohjana olisi kasvattaminen kestävään elämäntapaan. – Lapset näkivät konkreettisesti, miten ruoka muuttui taas mullaksi, joka laitettiin pihaan. Tutustutaan kaupungin muuttumiseen Lumme & Mäkiö, 1987. Kerätään kokemuksia erilaisita ympäristöistä esimerkiksi kotona ja retkien aikana. Moni tekee ihan mielellään asioita ympäristön puolesta, kun ymmärtää sen tärkeyden. – Jotta lapset voivat innostua ympäristökasvatuksesta, heille täytyy syntyä tunne siitä, että he voivat vaikuttaa ja että heidän teoillaan on merkitystä. IDEOITA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Raittila, Raija, 2011. Arvostus ympäristön vaalimista kohtaan kasvaa lapsissa aikuisen mallin ja toiminnan kautta oppimalla. – Elimme me ihmiset miten tahansa, me vaikutamme ympäristöön. Raittila uskoo silti myös ohjaavaan kasvatukseen. Sitä ei tarvinnut erikseen opettaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, Opetushallitus. Aistiharjoitukset Kuunnellaan ääniä silmät kiinni. Havainnointiharjoitus Lapset voivat havainnoida lähimmässä risteyksessä tai kadunkulmassa erilaisia asioita, kuten montako autoa ja montako koiraa menee ohi. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Kyllä ympäristöteot voivat olla riemastuttavia! Ja pienten lasten kanssa niitä on äärettömän mukava tehdä. Aikuinen voi tallentaa äänet, jotta niitä voidaan kuunnella ja analysoida myöhemmin. Kun Raija Raittila oli 1980-luvulla päiväkodissa töissä, siellä oli kompostori, jonka hoitamiseen lapsetkin osallistuivat vuorotellen. PS-kustannus. – Lapsille on syytä kertoa, miksi roskat kuuluvat roskikseen. Keinoja on vaikka kuinka paljon. TEEMA Ympäristötaide Kerätään luonnonmateriaaleja, kuten maahan pudonneita lehtiä tai marjoja, jotka lajitellaan maahan sektoreiksi väreittäin tai väripinnoiksi maalausten tapaan. Luonnontieteellinen tutkimus Kasvun ihme: idätetään herneitä lasipurkissa niin, että herneet ovat kiinni lasireunassa, jolloin voi seurata miten herneestä kasvaa esiin ensin juuri, sitten sirkkalehdet sisältävä varren alku. Kukkulan kortteli: kaupungin kaksi vuosisataa. Monesti ympäristökasvatuksessa korostetaan luonnontieteellistä tietoa, vaikka se on vain pieni osa ympäristökasvatusta. Siksi ympäristökasvatus on pohjimmiltaan arvokasvatusta. Luontotieto pitää liittää siihen, mitä luonto meille antaa. Teoksessa Hujala, E & Turja, L. LÄHTEET Vaikka kuinka osaisi luetella kasvija eläinlajit, se ei vielä takaa sitä, että osaisi elää kestävän elämäntavan mukaisesti. 10 Teema – Näin ympäristöä voidaan konkreettisesti analysoida lasten kanssa. Ihmisen vaikutus ympäristöön on ympäristökasvatuksen ydintä. Voi pitää opetustuokioita, miten roskat lajitellaan. –Vaikka olisi kuinka paljon tietoa siitä, mitä maailmassa on meneillään ja mikä saastuttaa, mutta se ei kosketa omakohtaisesti, se ei vielä takaa ympäristöstä huolehtimista. Kuva: Suvi Sievilä. Vielä tärkeämpää on Raittilan mielestä kuitenkin se, että lapsen lähiyhteisö elää kestävän elämäntavan periaatteiden mukaisesti, jotta lapset pitävät sitä luonnollisena
Kaupungeissakin voi kohdata monenlaisia lintuja kun pysähtyy tarkasti katselemaan ja kuuntelemaan. Tässä pari pientä, kouriintuntuvaa vinkkiä. Kohtuus on ikivanha suomalainen hyve. Maalla tarkoitan nyt metsää, järviä, merta, tuntureita, eläimiä, koko Luojan luomakuntaa. Ku va : Pa si Rä sä m äk i Kuva: Suvi Sievilä. Jeesus havainnoi lintuja kulkiessaan Galilean pölyisiä polkuja. Meidän aikamme kohtuus on vapautta kulutusriippuvuudesta ja vastustuskykyä teknologian liian suurelle imulle. Marjanpoimintamietiskely on yksi rukouksen muoto. 11 Teema rostumaan! Kaupunkiseurakunnissa voi ehdotella, että puistikoista tehdäänkin syötäviä puistoja marjapensaineen ja kirsikkapuineen. Lintujen elämän seurailu yhdistää myös vuodenaikojen ihmeelliseen kiertokulkuun. Siellä on tyyneyden lähde, vaikka elämässä tulisi vastaan mitä. Marjanpoiminnassa olen lähellä maata ja aistin metsän kaikilla aisteillani, makua myöten. Lähde lasten kanssa metsäretkelle, jonka lopuksi istahdetaan nuotiopaikalle piiriin, tuijottelemaan yhdessä tulehen ja tarinoimaan. Tarjotaan myös kasvuikäisille innostavia mahdollisuuksia vetäytyä pintakuohuista välillä syvemmälle. Samalla vahvistuu yhteys sieluni metsästäjä-keräilijäkerKotoperäisesssä kulttuurissamme ihanteena ei ole koskaan ollut jatkuva, rajaton kasvu, vaan tasapaino. Evankeliumeissa kerrotaan toistuvasti, miten hän vietti yön vuorella rukoillen, palatakseen aamulla taas arkityöhönsä, opettamaan ja parantamaan. Lapsuuteni maalaisarkeen ei kuulunut huviretkeily luontoon. KOLUMNI Kuu paistaa lorauttaa KUKA PAULIINA KAINULAINEN Kirjoittaja on pappi ja tutkija, jonka sydäntä lähellä on suhde luontoon. Tämän päivän lapsi tai nuori voi tietämättään kaivata vähän toisenlaista hoksautusta, sellaista joka havahduttaa hänet virtuaalimaailmasta kokemaan luonnon kaikilla aisteillaan. Katri-täti kertoi omasta mummostaan, miten hän aina ihastuneena tokaisi: kuu paistaa lorauttaa! Tuo pikku retki hoksautti minut tajuamaan, että aina ei tarvitse tehdä jotain hyödyllistä, vaan voi yhdessä lähteä luontoon vain nauttimaan siitä. Mutta on hyvästä ammentaa itsekin luonnonlähteiden vettä. Mutta kerran Katri-täti tuli kyläilemään ja loppukesän jo tummenneena iltana hän keksi, että nyt lähdemme kuutamoretkelle lähirantaan. Sen aistii, jos ei muuna niin epämääräisenä kaipuuna. Jeesus opetti kyllä kulkiessaan sanallistakin rukousta – kuten Isä meidän -rukouksen – mutta ennen muuta hän vetäytyi säännöllisesti yksin luontoon, pois ihmisruuhkan vaatimuksista. Siinä voi samalla keventää huolia toiselle ihmiselle. Tässä aikuinen voi lasta tukea. Miten herätellä lapsessa yhteyttä luontoon ja oman sielun syvyyksiin. Meidän ei tarvitse olla jaksavampia kuin Jeesus… Saa kunnioittaa vetäytymisen tarvettaan. Ne voivat avata luontoyhteyden aarteita myös toisenlaisista kulttuuritaustoista tuleville lapsille. Tässä teknologisoituneessa nykykulttuurissa tuo kerros saattaa olla hautautuneena aika syvälle, mutta jotain siitä on elossa. ”Lapsityövoima” sai olla avuksi kasvimaalla ja kaikenlaisissa ulkotöissä. Tulehen tuijottelu tekee hyvää väsyneelle, masentuneelle ja levottomalle mielelle. Nasaretin Jeesus on esikuva siinä, että ihmisen on hyvä rukoilla Luojan luonnossa, avoimen taivaan alla. Luontosuhde ilmenee rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tunteina, ihmettelynä – ja suruna luomakunnan epätasapainon tähden. Meissä elää sielumme syväkerros, se suomalais-ugrilainen, kotoperäinen tuntuma yhteenkuuluvuudestamme luonnon kanssa. Kotoperäisessä kulttuurissamme ihanteena ei ole koskaan ollut jatkuva, rajaton kasvu, vaan tasapaino. Ihminen on kokonainen olento, siksi hengellisyyskin on samalla ruumiillista. Kotoperäinen suhde maahan on pohjimmiltaan hengellinen. Kohtuus on ikivanha suomalainen hyve. Ihailimme porukalla täysikuun siltaa aalloilla
12 Teema TEEMA Mukavaa Ensimmäisinä työvuosinaan lehtori Jari-Matti Vuorio kuuli lastentarhanopettajaopiskelijoiden ihmettelevän keskenään, miksi heidän piti perehtyä matematiikkaan. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen EMATIIKKAA MAT. Ensimmäisen luennon jälkeen asenne oli toinen: ”Miksei minua opetettu tuolla tavalla?”
INFO PERUSKÄSITTEET Ominaisuuskäsitteet Avaruuskäsitteet Lukukäsitteet Mittaaminen Geometrian käsitteet Aikakäsitteet Tilastot. – Jos lähtee opettamaan hartiat lysyssä, ilmapiiri ja asenne tarttuvat lapsiin. – Itse asiassa matematiikka on aika hauskaa, Vuorio vakuuttaa. Niitä voi opiskella myös muodostamalla jonoja esimerkiksi lasten tossujen värin perusteella. Jos varhaiskasvatus ei ole sisältänyt matematiikkaa, esiopetusvuosi on todella lyhyt aika matemaattisen taidon saamiseksi samalle tasolle kuin lapsilla, jotka ovat laskeneet jo pienestä pitäen. Selkeä selitys on helppo ymmärtää. Lasta voi johdattaa matemaattiseen ajatteluun pehmeiden, arkeen liittyvien matemaattisten kysymysten avulla. Tämän jälkeen siirrytään lukukäsitteeseen ja pohditaan yksi-yhteen vastaavuuden, lukusanan ja numeromerkin vastaavuutta. Tehdään siitä se matematiikka. Sama asia voidaan tehdä napeillakin. Punaiset ja siniset omiin riveihin ja mietitään, kumpia on enemmän. – Nivotaan opetus lapsen omaan kokemuspiiriin. Vuorio korostaa opettajan asenteen merkitystä. Sitten vertaillaan, kumpia on enemmän ja kumpia vähemmän. Vuorio painottaa erityisesti käsitejärjestelmiä, joita tarvitaan kaikessa oppimisessa. Varhainen panostaminen kannattaa Lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa matemaattiseen ajatteluun panostaminen vahvistaa koulussa oppimista. Ne kuvaavat, mitä tapahtuu yhteenja vähennyslaskussa. – Tutkimusten mukaan esiopetusvuosi ei ole riittävä aika Opettajan on tärkeä huomata ja löytää lapsi, joka ei ole luontaisesti kiinnostunut laskemisesta. – Itse tykkään kaikesta kotoa löytyvästä romusta, Vuorio innostuu ja alkaa asetella kansia erilaisiin ryhmiin. Matematiikka varhaiskasvatuksen sisältöalueena nostattaa pintaan omat varhaiset kokemukset koulumatematiikasta. – Lasten kasvun seuraaminen on luonteva tapa opettaa tilastoja. Tai kansia voi laittaa ryhmiin. – Käytetään ilmaisuja lisää, yhteensä, pois ja jää. Sillä tavalla matemaattinen ajattelu lähtee liikkeelle. – Olen painottanut opiskelijoille, että matematiikan opettamisen pitää olla hauskaa ja mukavaa. – Yritän pitää matematiikan sisällön mahdollisimman laajana. Matemaattisen puheen löytäminen on tärkeää. Matematiikka ei ole pelkkä lukukäsite, vaan siihen liittyy erilaisia mittaamisen operaatioita, joita voidaan suorittaa myös kehollisesti: montako hyppyä, montako jalkaa, montako vaaksaa. Mukaan tulevat tilastot, geometria, mittaaminen ja aikakäsitteet. Tutkimuksissa puhutaan myös syrjäytymisvaarasta. Jos tuntuu siltä, että matematiikan opetus ei itseltä suju, tehtävän voi antaa toiselle. Ihan pienemmille riittävät kehollisuus ja välineellisyys. Homma ei saa olla totista torvensoittoa. Tärkeintä on positiivinen asenne tekemiseen, Helsingin yliopiston lehtori Jari-Matti Vuorio painottaa. Omalla keholla voi tehdä paljon. Ei välttämättä kovin innostavia mielikuvia, joillekin jopa nöyryyttäviä ja häpeällisiä muistoja. Konkretiaa korkeista Vuorio hakee luokkansa kaapista laatikollisen erikokoisia kansia ja levittää ne pöydälle. – Opetukseen liittyy selkeä kolmivaiheisuus: kehollisuus, välineellisyys ja paperitehtävät. Kun pohja on vahva, koulun on helppo jatkaa opetusta. Sisältöalueen ja käsitteiden hallitseminen on opettajalle tärkeää, jotta hän osaisi linkittää asioita toisiinsa ja integroida matematiikka muihin sisältöalueisiin. Innostus ruokkii motivaatiota. – Kansien avulla voi tehdä vertailuja; kumpi on suurempi, kumpi pienempi. Matemaattiset taidot Kun puhutaan alle kouluikäisten matemaattisista taidoista, puhutaan matemaattis-loogisesta ajattelusta. – Opettajan on tärkeä huomata ja löytää lapsi, joka ei ole luontaisesti kiinnostunut laskemisesta. Virheiden tekeminen ei ole vakavaa, ja niistäkin voi iloita. Vahvistetaan erilaisia käsitteitä vaikka hänen suosikkilelujensa avulla. Vuorio opettaa lastentarhanopettaja-opiskelijoille sekä esija alkuopetukseen perehtyville opettaja-opiskelijoille matematiikkaa. Päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa on pitkä aika harjoitella näitä asioita. 13 Teema ottamaan kiinni niitä eroja, joita varhaiskasvatuksessa on mahdollisesti tapahtunut. Arjen ympäristössä on paljon asioita, joiden avulla käsitteitä voidaan avata. Sitten ihmetellään yhdessä, miten toinen lapsi sai tulokseksi seitsemän vaaksaa, kun toinen sai kahdeksan. Symbolit tulevat mukaan vasta myöhemmin. Opetus lähtee liikkeelle ominaisuuskäsitteistä kuten värit ja muodot sekä avaruudellisista suhdekäsiteistä: yllä, alla, sivulla, päällä, edessä, takana. Vuorion puheessa painottuu tekemisen hauskuus. Mikä kansista on pieni, keskisuuri ja suuri
Miten osaa antaa toiselle niin hienovaraisen neuvon, että toinen pääsee onnistumaan. Ohjaa onnistumaan Vuorion tunneista pidetään, eikä sitä ole vaikea uskoa. Nopassa olevat pisteet hahmottaa nopeasti luvuksi ilman, että niitä tarvitsee laskea.. Se luo kokemuksen, miten antaa vihjeitä siten, että lapsi itse oivaltaa ratkaisun. Lapsille tulee helposti tarjottua vääriä käsitteitä. Erilaisilta kursseilta saa innostusta ja ymmärrystä matematiikan sisältöön ja opettamiseen. – Heille on tarjottava mahdollisimman iso apu ja nopeasti. Siksi olen kovin onnellinen, että olen saanut matematiikan ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Kolmannella luokalla opetusaineistoon tulee jo niin suuri muutos, että ilman tukea oppilas putoaa nopeasti kelkasta ja leimautuu. Ne ovat hauskoja, ja niistä näkee helposti, missä mennään. – Palaute on ollut erittäin positiivista. – Arjessa ympäristössä on valtavasti matemaattisia asioita. Opettaja voi ryhmittää lapsia niin, että heikompi saa vertaistukea vahvemmalta osaajalta. Puhe on erittäin tärkeä. – Jos sisältöalueet ja käsitteet eivät ole opettajalle itsellekään selvillä, matematiikkaa on vaikea integroida muihin opetussisältöihin. Aina voi laskea tuolia, pöytiä, tilan pituutta tai askelia puun luota toiselle. Omaa ammattitaitoa voi ja kannattaa vahvistaa kouluttautumalla. – Opettaja voi vaikka pitää kirjaa, mitä lapsi osaa tai ei osaa. Välineellinen laskeminen saattaa auttaa näissäkin tilanteissa. Jos opettajan omat taidot eivät riitä, hän voi kääntyä erityislastentarhanopettajan tai neuvolan puoleen. – En suosittele, että koko ryhmää lähdetään testaamaan. Opiskelijat voivat käyttää taitojaan heti harjoittelujaksoilla. Opettele leikkimään ja pelleilemään lasten kanssa oikeita käsitteitä käyttäen. Vaikka matematiikka on universaalia, sanallisten käsitteiden puuttuminen esimerkiksi maahanmuuttajilla, voi aiheuttaa ongelmia. Opiskelijatkin tekevät alkuvaiheessa erilaisia puheharjoituksia. – Lasta voidaan aina tukea, Vuorio painottaa. Vuorio pyrkii integroimaan matematiikkaa muihin opetussisältöihin kuten kuvaamataitoon, liikuntaan ja draamakasvatukseen. – Onnistumisen kokemus on vahva motivaattori, Vuorio muistuttaa. – Teen opiskelijoille harjoitteita, joissa heidän on selitettävä käsitteitä käyttäen, miten palikoista tulee rakentaa tietty asia. Jos opettaja löytää jonkun, jolla ei oikein tunnu homma toimivaan, lapsen kanssa voi hetken työstää asioita yhdessä ja havainnoida, mistä on kysymys. Varmistaakseen tuen tarpeen opettaja voi tehdä erilaisia kartoituksia, tarvittaessa myös testauksia. Tunneista on tykätty. Välineiden avulla voidaan konkretisoida ja avata vaikeaselkoisia käsitteitä. Annan heille romuja, joista heidän on tehtävä tarinoita. Lisäksi koulutus antaa hyvät valmiudet integroida matematiikka muihin opetussisältöihin. Tarinat antavat hyvän pohjan sanallisten laskujen ymmärtämisessä koulussa. 14 Teema KEHITYKSEN VAIHEET LUKUJONOTAIDOISSA Loruvaihe Eriaikainen laskeminen Samanaikainen laskeminen Tuloslaskeminen Nopeutunut laskeminen INFO Opettajan sensitiivisyys on tärkeä ominaisuus. Peruskäsitetesti tai kontrolloitu piirtämistesti voivat tosin olla jossain vaiheessa hyviä kaikillekin. – Hanki laaja ymmärrys matematiikan sisällöstä ja irrottaudu mahdollisista omista ikävistä kokemuksista. Opettaja kuuntelee, seuraa ja havainnoi, miten lapsi käyttää välineitä toimiessaan matematiikan parissa, miten hän puhuu ratkaisuistaan. Kun käsitejärjestelmät ovat lapsella täysin sekaisin, hänet tulee ohjata erityisen tuen piiriin. Harjoitus on yllättävän vaikea. Vuorion oma innostus tarttuu väistämättä kuulijaan. Lapsen matemaattisten taitojen kehitystä kannattaa seurata kolmevuotiaasta eteenpäin. Koulutus auttaa ymmärtämään matematiikan taustalla olevia ajattelumalleja. Vuorion opetus on saanut monet opiskelijatkin ymmärtämään, mitä jotkut laskutoimitukset konkreettisesti tarkoittavat. Vuorio tarjoilee opiskelijoilleen matemaattisia silmälaseja, joiden läpi maailma avautuu matemaattisena mahdollisuutena. Nopeutunut laskeminen on pienten määrien nopea haltuunotto. Tukea tarvitsevalle Jotta erityisen tuen tarvitsijat löytyisivät, havainnointi on tärkeää. Pitääkö olla huolissaan. Ympäristö avaa rajattomasti mahdollisuuksia. – On lapsia, joille esiopetus ei riitä matemaattisten taitojen haltuunottoon, ellei opettaja osaa integroida opetussisältöä hieman joka paikkaan. Lapset saattavat osata selittää asiat toisilleen usein aikuista taitavammin. – Opetussuunnitelmissa lapsen tulisi kyetä ilmentämään matematiikkaa tavaroilla, puhumalla, kynällä ja paperilla. TEEMA Lapselle voi antaa tietyn määrän korkkeja ja pyytä häntä kertomaan niistä tarina. Vuorio painottaa, että erityisesti esija alkuopetuksen opettajien tulee olla herkkiä huomaamaan lapset, joilla on ongelmia. Opettajuuden hieno taito onkin ohjata oppilas onnistumaan. Tarinan kertominen tuo matematiikkaan sadun, tematiikan ja mystiikan, mikä innostaa ja motivoi lapsia kuuntelemaan ja pohtimaan
22 s.19 s.24 KUVA Marjo Suominen. Otetaan kaverikin samaan kyytiin. s. Tai kuljetaan bussilla”, sanoo Terhi Jokiaho. 15 Me tekijät Me tekijät Ihmisen kokoinen kolo maailmassa Lastenohjaaja Terhi Jokiaho kestävän kehityksen polulla Kamalan inhimilliset äidit s.16 Kestävä kehitys on vaikkapa sitä, että korjataan rikkinäiset lelut ja lajitellaan jätteet
16 Me tekijät Odotusaikana olisin kaivannut hengellistä synnytysvalmennusta – että edes pari kertaa vuodessa jossain Helsingin kirkossa olisi pidetty messu, jossa olisi ylistetty luomisen ihmeellisyyttä. Sieltä olisi voinut kerätä voimia lähestyvään synnytykseen. Ihmisen kokoinen kolo MAAILMASSA TEKSTI & KUVAT Sini-Maaria Kangas PALUU JUURILLE Katja Kailan arjessa kaikki olennainen nivoutuu saumatta yhteen: lapset ja hengellisyys, luovuus ja luonto, omat juuret ja globaali maailma.
Talven kaunistama kukinto tuo mieleeni Katjan Kailan laatimat rukouskirjat, joihin hän on ammentanut inspiraatiota kelttiläisistä rukouksista. Hengellisyyskään ei ole erillinen lokero vaan läpileikkaa kaiken. Hän peräänkuuluttaa myös ajatusta ihmisen kokoisesta paikasta. Ja ihan vähän aikaa sitten meillä käytiin keskustelu tuotantoeläinten olosuhteista: kuinka epäreilua on, että eläimiä kuolee, jotta ihmiset saavat ruokaa.” Katja ei kuitenkaan usko ympäristöasioissa syyllistämiseen. Nyt 11-vuotias Emmi mietti pienempänä, että jos Jumala on kerran kaikkialla, onko se myös tuolla oksalla ja tässä tiskirätissä.” ”Kahdeksanvuotiaan Jussin kanssa meillä on ollut paljon puhetta enkeleistä. ”Lapset ovat huikeita omissa oivalluksissaan. ”Olen aina ajatellut, että yksinkertainen voi olla paitsi kaunista myös syvällistä”, sanoo Katja meluisan kahvilan levollisessa sopessa, sormiaan teekupin ympärillä lämmitellen. Perhe on keskustellut paljon myös kuluttamisesta ja uusien tavaroiden tarpeellisuudesta. Terveysaseman lääkäri voi aivan hyvin olla kotoisin Somaliasta. ”Sitä paitsi teen päivätyökseni verkkoviestintää Helsingin kaupungin 12-kielisessä palvelussa, jonka suomenkieliset sivut pyrkivät olemaan lähellä selkokieltä. Toivon että lapsille jää sitä kautta mieleen myös niitä, vaikka välillä tuntuu että blääh mikä päivä.” Hengellisyys näkyy myös perheen keskusteluissa. Eli kielen selkeys on minulle punainen lanka kaikessa.” Katjan elämän elinehtoja on myös luonto. Perheen molemmat lapset käyvät ehtoollisella. Nykypohdinnoilla rakennetaan niille pohjaa. Esimerkiksi iltarukous on meillä säännöllinen rituaali, jossa kukin saa vuorollaan kiittää pinnalla olevista hyvistä asioista. ”Ihminen on ottanut maailman haltuun hyvin ylpeästi ja arrogantisti. Koemme, että meillä on oikeus hyödyntää ja tehostaa ja ottaa irti kaikki mitä saa. Ihmisten kirjo on lapsille itsestäänselvyys. He eivät välttämättä osaa nielaista, mutta ehtoolliselle osallistuminen voi silti olla tosi arvokasta ja tärkeää.” ”Olemme toki tuoneet esiin ehtoollisen merkitystä ja korostaneet sen pyhyyttä. Kestävä elämäntapa on hänestä yhä enemmän asia, jota ei voi sivuuttaa. Ja että jos me ja muut tekisimme yhä enemmän tällaisia valintoja, Irakissa ei lämpötila nousisi 50 asteeseen ja Suomessa olisi useammin lumisia talvia. 17 Me tekijät Riivin pensaasta pienen kuivettuneen kukan valokuvaa varten. ARJEN HENGELLISYYS KANTAA ”Olemme lasten kanssa ottaneet pienestä pitäen luontevasti esiin hengellisiä asioita arjessa. Ja on meillä puhuttu kärsimyksen ongelmasta ja käsitelty esimerkiksi ilmastonmuutosta.” Katja näkee olennaisen tärkeäksi myös lapsen tukeminen kasvussa omaksi itsekseen: että hän pystyisi näkemään itsessään Jumalan luomistyön ja rakastamaan itseään arvokkaana yksilönä. Ilmaston muutoksen kaltaisia valtavia kysymyksiä Katja pyrkii käsittelemään nostamalla esiin käsitettäviä haasteita – että on hyvä vaikkapa välttää lentämistä. Onneksi asumme Itä-Helsingissä, joten lapsilla on luokkakavereita eri puolilta maailmaa.” Monikulttuurisuuskasvatukseen ei tarvitse juuri panostaa. ”Kun kaupunginosassamme oli Suomi ensin -mielenosoitus, puhuimme kyllä lapsille mitä on rakenteellinen ra. Katjan mielestä sen edellytyksenä ei välttämättä ole kognitiivinen ymmärtäminen – ehtoollisuus kun on viime kädessä mysteeri. Hän on ollut vaihto-oppilaana Puerto Ricossa ja kieliharjoittelussa Angolassa. ”Onneksi perheeseen kuuluu myös pappi, jolle voi jättää hankalimmat teologiset kysymykset. ”Olemme matkustelleet perheenä tosi vähän, koska emme pitkään halunneet lentää. Mutta sehän ei ole ollenkaan kristinuskon näkökulma, vaan ihmisellä on aika matala paikka tässä kokonaisuudessa suhteessa Luojaan.” Katja pyrkii miehensä kanssa tekemään arjen valintoja tästä ajatusmaailmasta käsin ja viestimään niitä lapsille: että vaikka meillä on auto pihassa, vältämme sen käyttöä viimeiseen asti. Hän on tehnyt hienoja huomioita: esimerkiksi että kyllä siinä suojelusenkeli tuli väliin, kun tipuin pulkasta ja sain vain lievän aivotärähdyksen.” Vielä ei ole tullut vastaan mitään niin haastavaa tilannetta, että lapset olisivat kyselleet miten Jumala voi olla hyvä kun… Katja arvelee kuitenkin suurten ja vaikeiden kysymysten odottelevan aikaansa. ”Paljon olisi tekemistä – me emme todellakaan ole mikään esimerkillinen perhe. Mutta on tärkeää herättää lapset huomaamaan, että vaikkei aina voi tehdä täydellisiä valintoja, on hyvä tietää mistä on kysymys. Ikivanhassa perinteessä häntä viehättävät muun muassa yksinkertaisuus ja luonnonläheisyys. Olemme tuoneet esiin esimerkiksi sen, kuinka paljon peltoa lehmä tarvitsee päästäkseen lautaselle asti. Se on oiva pohja sille, että pystyy tekemään elämässä rohkeita ja omannäköisiä valintoja. Muutoksen täytyy lähteä myönteisestä halusta tehdä jotain eikä pelottelusta – ei varsinkaan lasten kanssa. Se näkyy vahvasti kaksilapsisen perheen arjessa, jota leimaa kokonaisvaltainen ote elämään. Ajan myötä voimme ottaa lisää mukaan globaaleja näkökohtia: miten meidän valintamme vaikuttavat missäkin päin maailmaa.” Kielitieteilijäksi kouluttautunut Katja on nähnyt maailmaa monelta kantilta. Se on törröttänyt kavereineen keskellä kivistä Helsinkiä sinnikkäästi koko talven. Esimerkiksi jossain vaiheessa koimme järkeväksi, että lapsi saa leivän muttei viiniä, ettei ehtoollisesta syntyisi ”sainpa alkoholia”-tyylistä revittelyä.” SUURIA KYSYMYKSIÄ PURTAVINA PALOINA Katja kokee, että meillä ihmisillä on syvästi hengellinen kutsumus elää viljellen ja varjellen, niin kliseiseltä kuin se ehkä kuulostaakin. Olemme kyllä yritettäneet korostaa sitä, ettei Jumala ole mikään toivomusautomaatti ja että Jumalan tarkoitukset ovat suurempia kuin mitä me pystymme näkemään. ”Emme ole täysin kasvissyöjiä, mutta yritämme syödä kasvispainotteisesti. Pian ruskeat harsot antavat tilaa varsista versoville uusille aluille, vaikka tänään on vielä hyinen päivä. ”Olen ollut esimerkiksi syvästi kehitysvammaisten rippikoulussa musiikkivastaavana
Välillä he jaksavat keskittyä paremmin, mutta on hetkiä ja hetkiä… Siksi olemmekin otettaneet yhteiseksi tavaksi pitää kotona sanallisemman rukoustuokion.” ARMOLLINEN PALUU JUURILLE Sanojen ja hiljaisuuden ohella Katjalle on tärkeää musiikki. Loppupeleissä mukaan tuli Kari-Pekka Kinnunen.” Tiimi palasi messussa ikäänkuin alkukirkossa muotoutuneeseen formaattiin ja mietti miten saisi kaivettua juuret esiin myös sieltä. Sen sijaan olemme pohtineet eri toimintamalleja; jos ei esimerkiksi uskalla mennä väliin, voi asettua jälkeenpäin kiusatun kaverin tueksi.” Katja sanoo huomanneensa, että aihe on ollut pinnalla mielenosoituksen jälkeen. Sitä leimaa armollisen syklinen aikakäsitys kronologisesti etenevän kiire, kiire -tehoajattelun sijaan. ”Musiikki jää siinä vaiheessa kun sanat loppuvat. ”Ensimmäinen syntyi ollessani hoitovapaalla, kun kuopus oli vielä pieni. Olisihan se hienoa, että lapsille olisi tarjolla Kainulaisen ajatuksiin perustuvaa toimintaa.” Katjan ajatuksissa kuultaa kautta linjan koko perheen kiinteä suhde luontoon. Sieltä olisi voinut kerätä voimia lähestyvään synnytykseen. ”Odotusaikana olisin kaivannut hengellistä synnytysvalmennusta – että edes pari kertaa vuodessa jossain Helsingin kirkossa olisi pidetty messu, jossa olisi ylistetty luomisen ihmeellisyyttä. ”Juurimessun musiikki on hyvin meditatiivista ja kaikki laulut ovat rukousta. 18 Me tekijät sismi ja mitä asialle voi tehdä. Jos hiljaisuus voi saada sanallisen muodon, kelttirukoukset ovat lähin mitä olen löytänyt.” Katja sanookin kokevansa taizéläisyyden hengelliseksi kodikseen ja sen hiljaiset rukoushetket omakseen. Lapset innostuvat sytykkeiden vuolemisesta ja lintujen katsomisesta kaukoputkella. Voisiko saman idean pohjalta järjestää Juuri-pyhäkouluja. Se oli tärkeää, koska emme halunneet tehdä mitään poissulkevaa Suomi-messua – etenkin kun tuolloin syksyllä 2015 meille tuli turvapaikanhakijoita ja käytiin rajat kiinni -keskustelua.” Paluu juurille merkitsee Katjalle sitä, että kun tuntee juurensa, on taas entistä vahvempi avautumaan koko maailman laajuisille kysymyksille. Se on pysähtymisen ja meditaation apuväline, ihmisenä olemisen ilmaisemista.” Musiikista syntyi myös Juurimessu, joka lähti liikkeelle Katjan sävellyksistä. Otamme mukaan hyvät eväät – lapsille se on tärkeää – ja suuntaamme metsään, merenrantaan tai pitkospuille. ”Minulle läheisin ja luontevin tapa on Jumalan katselu hengellisin silmin, Jumalan edessä oleminen ja viipyminen. Tärkeää on myös syvällinen ja kokonaisvaltainen suhde luontoon. Jumala on luonut meille ihmeellisen maailman.” PALUU JUURILLE LINKKI Juurimessun materiaalit ja nuotit löytyvät osoitteesta juurimessu.wordpress.com. ”Retkeilemme paljon. Siinä oli kävyistä tehty seimi ja Jeesuksena oli afrikkalainen nukke. Pyysimme Pauliinaa mukaan miettimään messua, jotta se palvelisi hänen teologiansa ajatusta myös rakenteina. Esimerkiksi uskontunnustus on vaellus, jossa kierretään kirkkoa. Toisen kokoelman ideana on viikonpäivien mukaan etenevät rukoukset. ”Kelttirukousten toistossa on jotain meditatiivista ja niissä on tärkeää Jumalan kolmiyhteys ja luonnonläheisyys. ”Lapset pitivät uskontunnustus-alttareiden konkreettisuudesta. ”Olin tehnyt lauluja, joista ensimmäiset olivat Kalevala-mitassa. Väsymyssumun haihduttua tilalle tuli mieletön luova fiilis.” ”Rukoukset lähtivät arjesta, jossa oli sekä jotain puuduttavaa että kaunista. Senkin kieli pohjaa kelttirukousten perinteeseen. Ne ovatkin sellaisen ihmisen rukousperinnettä, joka elää lähellä luontoa.” ”Olen ollut paljon mukana myös Taizé-kuvioissa ja siellä rukous on pitkälle hiljaisuutta. ”Mielenkiintoinen ajatus! Mikä ettei. Usein levähdämme tulipaikassa. Olin jo aikaisemmin löytänyt kelttirukousperinteen ja yhdistin sen toiston ja konkretian lapsiperhearkeen.” Katja kokee tärkeiksi etenkin kirjan synnytysrukoukset. ”Kun Jussi oli kaverinsa kanssa meillä pelaamassa shakkia, molemmat halusivat ottaa mustat nappulat, koska ’me ei olla mitään rasisteja’.” HENGELLISTÄ SYNNYTYSVALMENNUSTA OMIN VOIMIN Katja on kirjoittanut kaksi rukouskokoelmaa: Taivaan täydeltä sormenjälkiä ja Ikuisuus mahtuu eväskoriin. Ensimmäisellä kerralla Kallion kirkossa Jeesuksen syntymä -alttarin oli tehnyt lapsi äitinsä kanssa. Leipä on tehty itse ja rukousalttareilla voi olla luonnonelementtejä kuten käpyjä ja sammalta.” Katja on kokenut perheineen messun kahdesti. Viime aikoina olemme aloitelleet geokätköilyä ja kesäisin kyläilemme mieheni kotiseudulla Vaalassa.” ”Luonto on minulle elinehto. Olemme yritettäneet välttää kahtiajakoja ”hyvikset ja pahikset” ja ”rasistit ja me”. Aloin sitten kirjoittaa lauluja sen pohjalta ja niistä syntyi Juurimessu. ”Ajatuksena on, että uskontunnustus on elettyä todellisuutta, jossa yhdytään kristikunnan yhteiseen perintöön.” Metsän teologiassa palataan Katjan mukaan suomalaisugrilaiseen filosofiseen ajatteluun kristillisestä viitekehyksestä käsin. Se voi sisältää sanoja mutta ainakin se sisältää hiljaisuutta.” ”En tiedä kuinka omaksi lapset kokevat hiljaisen rukouksen. Ja juuret voi kasvattaa moneen maahan. Mutta koska sellaista ei ollut, aloin kirjoittaa rukouksia.” Katja halusi tehdä nimenomaan äidin rukouskirjan, koska kirkossa naisen ruumiiseen liittyvät asiat eivät ole aina saaneet paljoa ymmärrystä. Lumisen kuusimetsän valo, keväisen merenrannan tuoksu, marraskuisten puiden oksat taivasta vasten vuodenaikojen vaihtelussa on tarkoituksenmukaisuutta ja kauneutta, joka konkretisoi elämän kiertokulkua. Se on aika hedelmätöntä. Ystäväni Marjaana Toiviainen kehotti minua tutustumaan Pauliina Kainulaisen Metsän teologiaan
19 Me tekijät ME TEKIJÄT Tuolloin, vuonna 2014, hänellä oli takanaan yli 10 vuotta lastenohjaajana Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, ja oli luonteva aika etsiä työhön uutta suuntaa, syvyyttä ja monipuolisuutta. Mutta näkyvätkö luonnon arvot työssämme ja miten minun panokseni työntekijänä tai perheenäitinä toteutuvat. Silloin ajattelin, että anteeksi mitä – mikä. Ammatillisesti ympäristöja luontoasiat saivat uutta potkua, kun hän lähti tekemään ympäristökasvattajan opintoja Suomen ympäristöopistoon, Sykliin. – Hämmennys vain kasvoi, kun selvisi, että ympäristökasvattajan koulutukseen kuuluu yhtenä näyttötyönä tehdä kestävän kehityksen kartoitus omalle työpaikalle. Kestävästä kehityksestä (Keke) kysyttäessä Terhi Jokiaho siteeraa mielellään Yhteinen tulevaisuutemme -raportin määritelmää, jonka sanoitus on hyvin puhutteleva: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet vieTEKSTI Terhi Jokiaho ja Marjo Suominen KUVAT Marjo Suominen. Ja mitä se on – ehkä muutakin kuin käsipapereiden puolittamista, metsämörriretkiä ja vessapaperirulla-askarteluja. Kestävä kehitys arjen teoiksi Puolitoista vuotta kestäneiden opintojen kuluessa alkoi löytyä vastauksia. Monet niistä olivat hyvin perustavanlaatuisia. Tunnistanko lastenohjaajana tekeväni kristillistä ympäristökasvatusta. – Opinnot havahduttivat ja herättivät kysymyksiä. KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA Lastenohjaaja Terhi Jokiaho Lastenohjaaja Terhi Jokiaho on ollut luontoihminen aina, ihan pienestä asti. – Opiskelujen edetessä melkeinpä turhauduin, kun pohdin, mitä kestävä kehitys tarkoittaa meillä seurakunnassa. Puhumme sujuvasti Jumalan ihmeistä, luonnosta, huolenpidosta ja lähimmäisistä. Tai onko meillä konkreettista ympäristökasvatusohjelmaa tai vastaava, josta voisi saada tietoa ja tukea omille ajatuksilleen, Terhi Jokiaho kuvailee opintojensa alkuvaihetta. Samassa opiskeluryhmässä oli paljon Espoon kaupungin varhaiskasvatuksesta työntekijöitä, sillä kaupungilla oli tavoite saada kaikille päiväkodeille kestävän kehityksen kartoitus ja suunnitelma
Paljon ideoita löytyy annajotainmuuta.fi-sivustolta. Kestävät ruokavalinnat; suositaanko Reilun kaupan tuotteita, onko kasvisruokapäiviä, osallistutaanko esim. Terhi Jokiaho luettelee muutamia esimerkkejä: – Keke on vaikkapa sitä, että korjataan rikkinäiset lelut ja lainataan kirjoja kirjastosta. Ja harvoinhan meillä on vain yhtä kerhoryhmää. Tai miten siihen voi ottaa vanhemmat mukaan. – Laskin, että jos on yksi 10 lapsen kerhoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa viikossa ja kummallakin kerhokerralla jokaisella lapsella on pillimehu, viikossa kertyy 20 pillimehutölkkiä. Eikä kiusata ketään. Otetaan kerhomatkalla kaverikin samaan kyytiin. Kekessä autetaan kavereita ja luontoa. Tällä esimerkillä muistaa myös sen, että valinnoilla voi vaikuttaa ja että yksittäisillä teoilla on merkitystä. Ja neljässä viikossa se on jo 80 ja koko 10 kuukautta kestävän toimintavuoden aikana 800 pillimehutölkkiä! Hurja määrä. KESTÄVÄ KEHITYS KAAVIO MUISTA NÄMÄ EKOLOGINEN KESTÄVYYS mm. Luettelo kasvaa: lajitellaan jätteet. Kestävä kulutus; korjataanko ja huolletaanko, pidetäänkö tavaroista hyvä huoli, vietetäänkö lelutonta päivää, käytetäänkö kirjastoa, pystytäänkö hankkimaan tavaroita käytettynä. Lähiympäristö; hyödynnetäänkö lähiympäristöä, pidetäänkö sen siisteydestä huoli, tehdäänkö retkiä, voivatko lapset vaikuttaa pihan viihtyvyyteen, tehdäänkö yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. – Asiaa avaa innostavasti netistä löytyvä ”Keke päiväkodissa – kestävän kehityksen opas”. Nälkäpäivään, mietitäänkö ruuan alkuperää, muistetaanko hyvät ruokatavat. Keke päiväkodissa -oppaan kestävän kehityksen kartoituslomakkeesta Terhi teki koosteen ja muotoili ydinkohtia avaavat kysymykset: Yhteisöllisyys; käsitelläänkö lasten kanssa auttamisen merkitystä, otetaanko vanhemmat arkeen mukaan, tuetaanko työyhteisöä virkistyspäivillä, vietetäänkö ystävänpäivää, saavatko kaikki tilaa tehdä ja osallistua. Veden säästäminen; seurataanko veden kulutusta, vuotavatko hanat, käytetäänkö ympäristöystävällisiä pesuaineita, vietetäänkö Luonnon vesipäivää, keskustellaanko lasten kanssa puhtaasta vedestä. tasa-arvoisuus toisten kunnioittaminen työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys monikulttuurisuus terveydenhuolto. Ne ovat keskeisenä lähtökohtana ilmasto-ohjelmassa. nuukuusviiikkoa, lajitellaanko, käytetäänkö kestoastioita. Jätteen synnyn ehkäiseminen ja kierrätys; onko viestintä paperitonta, onko foorumia jossa voi myydä/vaihtaa, vietetäänkö esim. Tai kuljetaan bussilla. KIRKON ILMASTO-OHJELMA Kirkko sai sen vuonna 2008 ja sen nimi on Kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Korjataan rikkinäiset lelut. AINEETTOMAT LAHJAT Ideoita lahjakortteihin, joissa läheisille tarjotaan erilaisia palveluja; lastenhoitoa, renkaidenvaihtoa, tietokoneen tukihenkilönä toimimista. luonnon monimuotoisuus luonnonvarojen kestävä käyttö energian ja veden säästö kierrätys ja lajittelu TALOUDELLINEN KESTÄVYYS mm. – Kyse onkin tasapainoilusta näiden osa-alueiden kesken. säästetään luonnonvaroja ja energiaa tavaroiden elinkaariajattelu reilun kaupan tuotteet kunnossapito ja korjaus SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS mm. Sieltä saa hyviä esimerkkejä, miten kestävä kehitys näkyy lasten kanssa työskenneltäessä. 20 Me tekijät ME TEKIJÄT mättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia omien tarpeiden tyydyttämiseen.” Kestävä kehitys voidaan jakaa ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuurilliseen sekä sosiaaliseen kehitykseen. Energian säästäminen; sammutetaanko valot, kuinka tuulettetaan, kytketäänkö sähkölaitteet pois, miten niitä huolletaan. Mitä tämä sitten tarkoittaa meidän lastenohjaajien työssä. Kulttuuriperintö ja monikulttuurisuus; tutustutaanko lasten kanssa ruokien ja käsitöiden perinteiseen tekemiseen, osallistutaanko kansainvälisiin projekteihin, tutustutaanko toisiin kulttuureihin. Tämä on yksi hyvä ja käytännönläheinen asia, jonka voi vanhemmille syksyn alussa kertoa, että miksi se mehutai vesipullo on parempi
– Ja olihan meillä jo bioroskis, ja talolta löytyi kyllä Reilunkaupan kahviakin, vaikka useimmiten kahvit keitettiin toisesta pussista, kun Reilunkaupankahvi oli pahaa. – Tänä päivänä toimintaamme osallistuu paljon tiedostavia perheitä, joiden arvoissa korostuu ympäristöystävällisyys: lasten vaatteiden kierrättäminen on monelle itsenstäänselvyys, suositaan ruuassa luomua ja liikutaan luonnossa. Kristilliset arvomme istuvat tähän kokonaisuuteen luontevasti. Silloin heräsi sellaisiakin kysymyksiä, että kuuluvatko ympäristö ja luontoasiat KIRJOJA • Mennään metsään • Ympäristökasvatus seurakunnissa • Luonto ja kirkkovuosi • Luonto ja Raamattu • Takapihalta alkaa seikkailu meille. Koulutuksesta sain paljon uusia ideoita ja ajatuksia, joita pohdiskelin äänen myös työpaikallani. Tai mikä on vahtimestarin työtä ja mikä lastenohjaajan. 21 Me tekijät NETTI • Kierrätyskeskus • Oiva askarteluopas • Mappa (materiaalipankki) • Ekonisti VINKIT Turvallisuus; onko selkeät ja yhteiset säännöt, vietetäänkö 112 päivää, annetaanko kaikille työrauha, pääseekö aina syliin, käyttävätkö lapset kerholle pyöräillessä kypärää, onko sisätilat toimivat ja turvalliset. Hän lähti mukaan muutokseen ja pohdintaan. – Mutta kyllä se edellyttää sitä, että pohdimme työyhteisössämme ääneen, miten kestävä kehitys aidosti näkyy arjessa ja toiminnassamme. Mutta yksin näitä töitä ei voi, eikä jaksa tehdä. Oman toiminnan vaikutusten tiedostaminen on jo edistymistä. Sanojemme ja tekojemme on oltava linjassa. Ja kun aloimme katsella työtämme uudella lailla, huomasimme, että mehän teemmekin jo paljon oikeita asioita! Lähimetsät tahtovat unohtua hyvinä ja antoisina retkikohteina. Ja se onkin se kohta, jonka kanssa olen toisinaan itse tuskaillut, Terhi myöntää. – Oma työparini osoittautui tärkeäksi voimavaraksi. Mutta oikeasti metsän ei tarvitse olla iso, kun se jo tarjoaa rauhaa ja mielekkään ympäristön ulkoiluun, sanoo Terhi Jokiaho.. Omaa arkea ja toimintaa voi peilata luettelon kysymyksiin ja samalla arvioida sitä, voisiko listalta ottaa pari uutta asiaa tulevan kauden toimintaan. Siksi tarvitaan yhteistyötä. Eihän tämä ole mikään luontokerho. – Minulle on vuosien mittaan piirtynyt työyhteisön ”viherpiipertäjän” leima otsaan ja ihan ilolla olen sen leiman kantanut. – Toivon, että näillä kysymyksillä syntyy ymmärrys, miten laajasta asiasta Kekessä on kyse. – Ja sitten otetaan pieniä askeleita eteenpäin. Innostuttiinkin. Onneksi aallonpohjasta päästiin taas rakentavaan vaiheeseen. Terhi kertoo, että heikkoina hetkinä tuli tunne, että tähän tämä katkeaa. Kukaan ei halua ottaa enää mitään uutta vastuuta tai tehtävää. Myös perheille kannattaa puhua seurakunnan kestävän kehityksen tavoitteista. Työtehtäviä oli jokaisella jo niin laajasti, etteivät keskustelu ja ideat aina oikein ottaneet tuulta purjeisiin. Isot hurlumheit ja suuret muutokset rasittavat ja ne tuppaavat helposti jäämään ulkoiseksi toiminnaksi tai lopahtavat kokonaan
Jumalan supervoima, siunaus, kulkee meidän rinnallamme. Tai onko perheillä kokemuksia ympäristöystävällisistä pesuaineista. Mutta oikeasti metsän ei tarvitse olla iso, kun se jo tarjoaa rauhaa ja mielekkään ympäristön ulkoiluun. Atte lähtee kouluun, ja se on suuri muutos koko perheelle. Emmekä ole yksin. Mielestäni on niin mahtava idea saada myös miehet ja isät liikkeelle. Daavid, Ruut, Maria ja moni muu osoittavat, että todellista sankaruutta on toimia oikein, vaikka pelottaisi. Sen voi antaa lahjaksi vaikka kouluun siunaamisen yhteydessä. – Silloin kerhossa voisi painaa omat kangaskassit kauppareissuille. Voidaan valmistaa julisteita, valokuvatai taidenäyttelyitä, askarteluja myyjäisiin, keskustella ja tehdä lasten ajatukset ja ideat näkyviksi. Siksi onkin arvokasta pitää yllä toivoa ja etsiä yhdessä osallistumisen, toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sakastin evl.fi-sivuille on koottu kaikki seurakunnat ja seurakuntayhtymät, joille diplomi on myönnetty vuoteen 2016 mennessä. – Vuosikelloon on kirjattu erilaisia tapahtumia, joiden pohjalta aloin rakentaa teemoja perhekerhoon. Lapsille tekeminen on tärkeää. Metsässä voi pitää pienen hartaushetken, ohjata pari leikkiä tai ottaa luupit ja pienet rasiat maastosta löytyville aarteille. Ensimmäisen koulupäivän tapahtumat, uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uusi päivärytmi läksyineen tulevat tutuiksi. Esimerkiksi: – Maaliskuussa on Maailman vesipäivä. ISBN 978-951-627-773-1 6,40 € Seurakuntahinta 10,08 yli 20 kpl 6,00 yli 100 kpl 5,60 11,20 € EKOTAPAHTUMIEN VUOSIKELLO YMPÄRISTÖKASVATUKSEN JÄSENTÄJÄNÄ ME TEKIJÄT Lähde: Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012. Pesemme jopa autotkin juomakelpoisella vedellä! Tai voi puhua Yhteisvastuusta ja sen vuoden keräyskohde maasta. Nautitaan luonnosta ja sen ihmeistä – Ympäristöasiat herättävät helposti ahdinkoa ja pelkoa. Tai vaikkapa tavaroiden vaihto/kirpputoripäivän. Lämminhenkisessä kirjasessa on myös vanhemmille omat sivut, joilla käsitellään koulutulokkaaseen liittyviä kysymyksiä. Lapset kyllä keksivät itse tekemistä. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi UUTUUS! KLASSIKKO Seurakuntahinta 5,76 yli 20 kpl 4,90 VIKSTRÖM-JOKELA, FRÖLANDER-ULF Sankaritarinoita ISSAKAINEN, RAHKONEN Siunausta koulutielle Raamatusta tuttujen sankareiden elämää tarkastellaan koulun pihalta käsin. Tästä kaikesta on hyvä hakea voimaa ja iloa omaan työhön. Pekka Rahkosen myötäelävät kuvat kertovat omaa tarinaansa. kaste tai vaikka Nooan arkki. – Harmikseni olen huomannut vain harvan tietävän, miten hyvästä työkalusta on kyse. – Moni ei tiedä, että kirkko on saanut Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon vuonna 2015. KOKO nidottu, 45 s. Samalla voitaisiin pohtia, millainen on kohtuullinen joulu. Se muistuttaa puhtaan veden tärkeydestä ja siitä, ettei se ole kaikille itsestäänselvyys. Toukokuussa vietettävän Nuukuusviikon sisällöksi Terhi nostaisi perhekerhoille Kierrätyskeskuksen palveluja ja näyttelyt. Se on suunniteltu työkaluksi, joka auttaa seurakuntaa kantamaan vastuuta luonnosta ja kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi. – Siihen ei tarvita trangiaa tai muita ihmeempiä retkeilytaitoja, vaan varustukseksi riittävät pienet eväät ja istuma-alustat. Lähimetsät tahtovat unohtua hyvinä ja antoisina retkikohteina. Voisi aloittaa joulukorttien ja koristeiden teon pelkästään kierrätysmateriaaleilla. Tai onko kerhossa ollut tavaranvaihtopäivä. Perhekerhoille Terhi suosittelee luontoretkeä. Sankaritarinoita on kouluun lähtevien oma kirja. Silloin heille jää kokemus siitä, että hekin voivat vaikuttaa. – Eräässä seurakunnassa oli myös polkupyörien korjausja huoltotempaus. Kirkon ympäristöohjelmasta löytyi myös toinen hyvä työkalu: ekotapahtumien vuosikello ympäristökasvatuksen tukemiseen (kuva sivun yläosassa). Se annettiin ”uutta luovasta ympäristötyöstä” ja ”vastavoimana toimimisesta aikamme materialismille”. Ilo ja kauneus motivoivat luomaan hyvää. ISBN 978-952-288-311-7 KOKO nidottu, pehmeäkantinen, 40 s. Vesiaiheesta nousee kerhoon tietysti myös aiheena mm. Syyskauden tapahtumista Terhi nostaa marraskuun Älä osta mitään -päivän. 22 Me tekijät Ympäristödiplomista käsitteitä ja sanoitusta Terhi Jokiajo kannustaa tutustumaan vuonna 2001 on perustettuun Kirkon ympäristödiplomiin. Mitään erityistä ohjelmaa ei tarvita! Terhi Jokiaho haluaa vielä muistuttaa kirkon ansioista luontoasioissa. Diplomissa on hyvää tietoa, joka koskee kaikkia työaloja. Netistä löytyy myös Kirkon ympäristödiplomin käsikirja ja sen alussa on hyvin kirjoitettu ja avattu ajatusta siitä, miten luomakunnan varjelemisen kehotus koskee jokaista kristittyä ja seurakuntaa. Monica Vikström-Jokela katselee tuttuja raamatunkertomuksia koulun pihalta, ja Lena Frölander-Ulfin kuvalliset oivallukset ilahduttavat kaikenikäisiä lukijoita. Diplomi edellyttää, että ennen kuin se myönnetään, seurakunnalle laaditaan ympäristöohjelma sekä ympäristökasvatussuunnitelma. Kuinka kotona siivotaan; onko sooda ja etikka tuttuja puhdistusaineita kotisiivouksessa. Vuosikello soveltuu hyvin myös lapsi-ja perhetyön käyttöön.. Älä osta mitään -päivän sivuilla. Facebookissa on runsaasti ideoita sekä keskustelunaiheita mm. Yhdessä opetellaan taitoja, joita pieni koululainen tarvitsee. Sen voi nostaa perhekerhossa puheen ja -kiitollisuudenaiheeksi. Muistetaanko kotona/töissä sulkea hanat ja hoitaa vuotavat pöntöt. Enkä suinkaan tarkoita, että koko kausisuunnitelma tulisi tehdä vuosikellon pohjalta, vaan siitä voi nostaa muutaman aiheen tai tapahtuman. Aten luokka osallistuu myös kouluunsiunaamistilaisuuteen kirkossa
ISBN 978-952-288-311-7 KOKO nidottu, pehmeäkantinen, 40 s. Yhdessä opetellaan taitoja, joita pieni koululainen tarvitsee. Daavid, Ruut, Maria ja moni muu osoittavat, että todellista sankaruutta on toimia oikein, vaikka pelottaisi. KOKO nidottu, 45 s. Atte lähtee kouluun, ja se on suuri muutos koko perheelle. ISBN 978-951-627-773-1 6,40 € Seurakuntahinta 10,08 yli 20 kpl 6,00 yli 100 kpl 5,60 11,20 €. Pekka Rahkosen myötäelävät kuvat kertovat omaa tarinaansa. Sankaritarinoita on kouluun lähtevien oma kirja. 23 Me tekijät facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi UUTUUS! KLASSIKKO Seurakuntahinta 5,76 yli 20 kpl 4,90 VIKSTRÖM-JOKELA, FRÖLANDER-ULF Sankaritarinoita ISSAKAINEN, RAHKONEN Siunausta koulutielle Raamatusta tuttujen sankareiden elämää tarkastellaan koulun pihalta käsin. Lämminhenkisessä kirjasessa on myös vanhemmille omat sivut, joilla käsitellään koulutulokkaaseen liittyviä kysymyksiä. Emmekä ole yksin. Jumalan supervoima, siunaus, kulkee meidän rinnallamme. Ensimmäisen koulupäivän tapahtumat, uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uusi päivärytmi läksyineen tulevat tutuiksi. Aten luokka osallistuu myös kouluunsiunaamistilaisuuteen kirkossa. Sen voi antaa lahjaksi vaikka kouluun siunaamisen yhteydessä. Monica Vikström-Jokela katselee tuttuja raamatunkertomuksia koulun pihalta, ja Lena Frölander-Ulfin kuvalliset oivallukset ilahduttavat kaikenikäisiä lukijoita
TEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen ME TEKIJÄT Neljän lapsen äiti Anu Honka ja 16-vuotiaan nuoren äiti Tarja Paananen tulivat mukaan Jyväskylän NNKY:n Kamalat äidit -vertaistukiryhmään, koska kaipasivat samassa tilanteessa olevien äitien seuraa. Anu oli aluksi mukana ryhmän jäsenenä ja Tarjan houkutteli ystävä ohjaajaksi. Kun Anu itse kävi vertaisryhmässä muutama vuosi sitten, se oli hänelle voimaannuttavaa. – Mitä siitä, jos koti on vähän sotkuinen. Ohjaajilla on teemoja varattuna, mutta he kuuntelevat herkällä korvalla ryhmän jäseniä ja voivat vaihtaa aihetta lennossa. – Joku kertoo vinkkiä johonkin, se antaa meidänkin arkeen tukea, jatkaa Tarja. Sinä aikana ehditään ryhmäytyä ja ystävystyäkin. – Ryhmässä sai vapaasti pohtia asioita. Se on huomattu Kamalat äidit -ryhmissäkin. Lapsen kanssa voi välillä pitää vaikka pyjamapäiviä, Tarja (vas.) ja Anu rohkaisevat.. Nyt kun ollaan ohjaajia, edelleen ryhmän jäseniä, mekin saamme tästä jotakin. 24 Me tekijät Kamalan inhimilliset äidit Oli lapsi sitten teini tai taapero, kasvattajien toisilleen antama vertaistuki on korvaamatonta. Tyypillisesti ryhmässä nousee esiin hyvin arkisia teemoja: kotiintuloajat, kotityöt, nukkumaanmenoajat, sosiaalinen media, vuorovaikutus. Kamalat äidit rupattelevat pöydän ääressä kahvitellessaan siitä, mistä ei muualla välttämättä voi puhua: millaista on olla epätäydellinen kasvattaja, millaista on kun tuntee itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi äidiksi. – Ryhmä tapaa aina kymmenen kertaa. – Ryhmän ohjaajina tehtävänämme on oikeastaan vain huolehtia, että jokainen saa suunvuoron. Nyt he ovat luotsaamassa ryhmiä yhdessä toista kertaa. Aikuisten ei ole niin helppo löytää ystäviä, tämä antaa sillekin otollisen maaperän, sanoo Anu
Me aikuiset emme millään pysy mukana tässä kehityksessä, se vaatisi kahdeksan tunnin työpäiviä, huokaa Tarja. – Voi olla ”kamala”, mutta kuitenkin hyvä äiti omalle lapselleen.. – Sekin monesti jo helpottaa, että joku kuuntelee silloin kun itsestä tuntuu, että nyt tulee savu korvista. Äitiyden ei tarvitse olla suorittamista. Siinä missä taapero ilmaisee olevansa eri mieltä koko kehollaan, teini on monesti jo taitava sanoilla sivaltaja. Kasvatuksen kipupisteistä Tarja ja Anu pitävät hienona sitä, että vaikka ryhmä onkin nuorten äideille suunnattu, mukana on erilaisia äitejä, joilla on eri-ikäisiä lapsia, joten koko lapsuuden kaari on läsnä. – Taapero haluaa harjoitella motorisia taitojaan, teini itsenäistyä, summaa Anu. – Monesti sanotaan, että lasten pitää oppia pitämään tylsää. Pyjamapäivät voivat kuitenkin olla parasta lomaa, huomauttaa Tarja. – On niin helppo laittaa lapsi median ääreen, jos itsen pitää tehdä jotakin hommaa. 25 Me tekijät Äidit toistensa tukena Ryhmät ovat huippusuosittuja, eivätkä kaikki halukkaat mahdu mukaan. Epätäydellisyyden hyväksymisestä Anun mielestä niin taaperoiden kuin murrosikäistenkin äidit voisivat olla vähän armollisempia itselleen. – Nyt tyrkkään omat lapseni maailmalle: menkää, opetelkaa tekemään! Tarja toivoo, että äidit uskaltaisivat olla kasvattajina omia itsejään. Myös onnistumisista iloitaan yhdessä. Jokaisella perheellä on omat yhteiset jutut ja ne ovat ihan yhtä arvokkaita. Teineillä on koko elämä somessa. Anu kertoo kasvaneensa pienessä kylässä pohjoisessa, jossa ei ollut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin kaupungissa. Onko mulla mitään kerrottavaa, kun loman viettää kotona. Anu näkee kehityksessä myös hyviä puolia. – Kun saa vertaistukea ja vinkkejä ajoissa, se helpottaa arkea. Myös vanhempien pitäisi välillä oppia pitämään tylsää eikä ohjelmoida arkea täyteen, täydentää Tarja. Kaikenikäisten vanhemmille yhteinen kipupiste tuntuu olevan rajojen asettaminen. – Äiti voi olla kamala myös omasta mielestään, jos voimat eivät riitäkään kaikkeen eikä jaksakaan olla se kypsä ja looginen aikuinen. Anu on itse teinin ja taaperon äitinä huomannut, että siinä missä pienten lasten äitien keskustelut keskittyvät lapsen kehitykseen, murrosikäisten vanhempien aiheet ovat rankempia ja voivat tuntua niin noloilta, ettei niistä kehdata puhua kenen kanssa tahansa. Jokainen saa elää tavallaan. Tarja itse pyrkii kasvattamaan lapsestaan tyytyväisen, omilla jaloillaan seisovan aikuisen. Miksi äiti sitten on niin kamala. – Jos naapurissa leivotaankin joka päivä, niin meillä ei tarvitse. – Eikä lapsi mene siitä pilalle, jos harrastamisen aloittaa vähän myöhemmin, sanoo Anu. Lastakin voisi kuunnella siinä. Selvästi tällaisille tapaamisille on tarvetta. Molempien mielestä liiallinen vertailu lastaa perheille turhia paineita: pitääkö meidänkin ilmoittautua siihen ja tähän harrastukseen. – Näitä ryhmiä tarvitaan, koska emme me murrosikäisten lasten äiteinä tapaa toisia samanikäisten äitejä. Saattaa huomata, ettei se nyt ollutkaan niin valtava asia kuin miltä se tuntui, sanoo Tarja. – Tai kun tulee loma ja toiset lapset ovat puhuneet lähtevänsä jonnekin. Nuorille on arkipäivää tehdä esimerkiksi videoita nettiin, ja se voi auttaa työnhaussa. – Tulemme niin eri maailmasta kuin omat lapsemme. Mitään kasvatuspulmia ei tarvitse pähkäillä yksin, vaan niitä voi miettiä yhdessä. Ryhmässä voi pohtia, miten tiukka itse on suhteessa muihin vanhempiin ja mahdollisesti löytää kultaisen keskitien. Molemmat ovat asettaneet rajat jo taaperona, mutta teininä ne silti testataan uudelleen. Tietysti motkottaessaan kotitöistä tai käskiessään nukkumaan ajoissa, naiset nauravat ja myöntävät auliisti olevansa välillä ihan kamalia. Jos ovien paukkumista erehtyy kritisoimaan, saattaa vastaukseksi tulla: ”Sähän sanoit, että kotona saa näyttää tunteita!”. Anun perheessä toimii huumori, kun taas Tarjan perheessä ei voi yhtään laskea leikkiä, jos toisella on pinna kireällä. – Kaikkeen ei tarvitse pystyä, välillä voi vain elää siinä hetkessä lapsen kanssa. Ei, vaikka todennäköisesti naapurissa mietitään ihan samaa. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä. Nuoremmilla lapsilla on neuvolat, päiväkodit ja koulu, jossa voi tavata muita vanhempia, sanoo Tarja. – Ja sehän on vain hyvä merkki, kun kyseenalaistaa, lisää Tarja. Lapsillekin voi tulla paineita – eikö me lähdetä mihinkään. Kukaan ei tuomitse, vaan kaikki tukevat ja antavat vinkkejä, sanoo Tarja. Mediasta on hyötynsä ja haittansa. Naisilla ei ole viisastenkiveä siihen, mitä voisi jo taaperona tehdä, jotta murrosikä olisi helpompi. Jo pienillä on media, netti ja some ja kaikki nykyajan härpäkkeet käytössä. Niin taaperoiden kuin teinienkin kanssa pähkäillään esimerkiksi, pitääkö mediankäyttöä rajoittaa. Tarjankin mielestä jokaisen perheen on tärkeää löytää omat tapansa. Mitä siitä, jos koti on vähän sotkuinen. – Taaperot ovat myös paljon helpommin ”huijattavissa”, vaikka sanomalla: katso, mikä lintu tuolla! Teini voi mököttää ja palata sinnikkäästi samaan asiaan monta kertaa, Anu sanoo. – Lapset ovat erilaisia ja niin ovat keinotkin, Tarja muistuttaa. Lapsen kanssa voi välillä pitää vaikka pyjamapäiviä. Ryhmässä jaetuista kasvatusvinkeistä jokainen voi poimia itselleen toimivan. – Täällä voi reilusti tunnustaa, että paloi käämit, olin hirveä. Ihmisiä tässä ollaan, erehtyväisiä. – Kun hän löytäisi oman tapansa elää rohkeasti sen mukaan, mikä hänelle on tärkeää. – Äiti on kamala siksi, koska välittää, muistuttaa Anu. Taaperoiden ja teinien uhmassa on kummassakin kyse rajojen hakemisesta
klo 9–17 välisenä aikana ja niiden kesto on noin 1 tunti 15 minuuttia. Jokainen lapsi on ainutkertainen ja arvokas omine ominaisuuksineen. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Maarit Ala-Mononen, maarit.ala-mononen@evl.fi, p. Lapselle ominaisten toimintatapojen mukaisessa toiminnassa toteutuu myös kristillisen ihmiskäsityksen ajatus ihmisen kokonaisvaltaisuudesta. Siksi seurakunta voi tarjota hyviä oppimisympäristöjä kunnan varhaiskasvatukseen (esim. KUVA Marjo Suominen. Workshop-työskentelyt toteutetaan keskiviikkona 10.1. Kirkon kasvatuksen näkökulmasta tämä ei ole uutta; onhan osallisuudesta sekä lapsen tarpeiden huomioimisesta puhuttu monissa kirkon kasvatuksen asiakirjoissa (Lapsi on osallinen, Lapset seurakuntalaisina, Meidän kirkko – kasvamme yhdessä). Kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen sisältyy ajatus siitä, että kaikki ihmisen ulottuvuudet ovat Jumalan luomia ja suunnittelemia – ja siksi hyviä. Lapset eivät kuitenkaan ole keskenään samanlaisia, vaan heillä on erilaisia vahvuuksia, heikkouksia ja kiinnostuksen kohteita. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa onnistumisen kokemuksia. 050 537 8643. Monet asiat opitaan ja havainnoidaan tutkimisen, toimimisen ja leikin kautta. Lapsen arjessa mukana olevien aikuisten toimiminen antaa lapsille mallin toinen toistensa hyväksymisestä ja kunnioittamisesta. Viiden aistin pedagogiikka on monelle seurakunnan varhaiskasvattajalle tuttu ja toteuttaa juuri näitä periaatteita. TERVETULOA TARJOAMAAN WORKSHOPIA KIRKON KASVATUKSEN PÄIVILLE 2018 Kirkon kasvatuksen päivät järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 9.–11.1.2018. Tule ideoimaan työskentelyä aiheeseen liittyen! Vastaanotetut ohjelmaehdotukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja hakijoilta pyydetään tarkennuksia ja lisätietoja tarvittaessa. Lapsi oppii tuntemaan asioita itsestään, toisista ihmisistä, lähiympäristöstä ja Jumalasta hänelle merkityksellisten asioiden kautta. Myös seurakunnan omassa varhaiskasvatuksessa kannattaa omaa lähiympäristöä hyödyntää enemmän. Teemana päivillä on Rauha. matematiikkaan tai ympäristökasvatukseen). https://www.lyyti.in/KK-paivien_ohjelmahaku2018 TEKSTI Heljä Petäjä ja Raija Ojell Kirjoittajat ovat varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kasvatus ja perheasiat -yksikössä. 26 Me tekijät KIRKON TALOLTA MERKITYKSELLISIÄ HAVAINTOJA Uusi Vasu asettaa lapsen entistä vahvemmin keskiöön ja korostaa lapsen toimijuutta
Yksi kokemus liittyy reformaatiolle tärkeään lukutaidon opetukseen ja lasten kristilliseen kasvatukseen. Myös kansakunta tarvitsee kansalaistensa unelmia paremmasta ja tahtoa niiden unelmien tavoitteluun. Tämän työn tukemiseksi olen ottanut vastaan uuden luottamustehtävän Nuori kirkko ry:n valtuuston puheenjohtajana. Kristillinen perinteemme on vahvistanut pohjaa yhteisvastuulle niin lapsista kuin köyhistä. Reformaation herättämistä ajatuksista kansanedustaja Jutta Urpilainen puhuu kolmen kokemuksen kautta. 27 Me tekijät NUORI KIRKKO Nuo kokemukset välittyvät seurakunnan palveluja käyttävän äidin, teesejä naulaavan nuoren ja yhteiskunnallisen vaikuttajan näkökulmasta. Tällaiset lapsuuden ja nuoruuden kokemukset kantavat läpi elämän. – Seurakunnat ovat kantaneet vastuuta lapsista ja nuorista. Kolmanneksi ajatukseni johdattivatkin minut kokemuksiin valtiopäivien juhlajumalanpalveluksissa. – Toinen kokemus liittyy konkreettisesti teesien naulaamiseen ja ajoittuu opiskeluaikoihini. – Ollessani lapsi ja nuori kirkko oli läsnä arjessani. Olen kokenut, kuinka kansakuntamme edustajat ovat osoittaneet suurta kiitollisuutta ”Tehdään kirkosta yhteisö, jossa saa sanoa rohkeasti” Jutta Urpilainen kertoo tuntevansa Nuori kirkko ry:n toimintakentän pitkältä ajalta, aina omista päiväkerhokokemuksista nuorten aikuisten toimintaan ja nyt sitten ajankohtaisiin perhekerhoyhteyksiin. – Toivon, että kirkkomme ja seurakuntamme haastavat myös yhteiskuntaa valmentamaan lapsiaan ja nuoriaan. matkastamme itsenäisenä hyvinvointivaltiona ja halunneet kuulla, mihin meitä kristittyinä haastetaan vastuullisissa tehtävissämme ”taivaan kansalaisina” maailmassa, jossa on ilon ja kauneuden keskellä myös eriarvoisuutta, ympäristötuhoja, vähemmistöjen syrjintää, ihmisoikeuksien loukkauksia, jopa sotaa. Jutta Urpilainen iloitsee havainnosta, ettei suomalaisten seurakuntien solidaarisuus pysähdy valtion rajoille, vaan kirkkojen sydän lyö myös pakolaisten hädälle ja kirkonkellot soivat myös sodan uhreille Aleppossa. Tällä voi nähdä yhteyden koulutuksellisen tasa-arvon ja laajemminkin suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen. Arvokas on myös kokemus yhteisöstä, joka ei ole täynnä kilpailua, vaatimuksia tai suorituksia, vaan yhdessä jakamista ja yhdessä kokemista. Huomaan ajattelevani, että samaa henkeä toivon kirkollemme laajemminkin – kokemusta yhteisöstä, jossa saa sanoa rohkeasti ja joka ei kahlitse tai rajoita vanhaan, vaan jossa saa unelmoida paremmasta. Varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja nuorisotyössä verovaramme ovat parhaiten tuottavassa käytössä. – Reformaatioon liittyy perinteemme ensin valtiokirkosta ja nykyään kahdesta kansankirkosta. Toivon, että vastuu jatkuu ja saa uusia muotoja. Kirkkopäivillä Kuhmossa vietettiin tapahtumaa, jonka nimeksi oli valittu nuorten aikuisten kirkolliskokous ja jossa minä ja monet muut nuoret naulasimme teesejämme kirkon uudistamisesta. – Olen kiinnostunut Nuoren kirkon laajasta tehtäväkentästä, ja olen jo jonkin verran ehtinyt paneutua toiminnan haasteisiin. Nuori kirkko ry:n valtuuston puheenjohtaja Jutta Urpilainen:. Äitinä huomaan ajattelevani, että jotain tällaista toivon myös omalle lapselleni – kokemusta huolehtivasta Isästä, johon voi turvata. kirkko haastaa reformaation merkkivuonna jäseniään laatimaan omia teesejään yhdessä eri kumppanien kanssa. Urpilainen kertoo odottavansa, että kirkot ja seurakunnat haastavat myös yhteiskuntaa uudistavaan ja yhteisvastuullisuutta vahvistavaan keskusteluun. Siksi olen iloinen, että ev.-lut
Uudessa Vasussa painotetaan lapsen elämän tarkastelua kokonaisuutena, jossa oppimisen alueet kietoutuvat toisiinsa lapsen elämästä käsin. päätoimittaja. Yksi keskeinen taito on syy-seuraussuhteiden hahmottaminen, johon liittyy oman toiminnan vaikutusten ymmärtäminen. Tutkin ja toimin ympäristössäni -oppimisen alue käsittää ympäristökasvatuksen, matemaattisen ajattelun kehittymisen ja teknologiakasvatuksen sisältöjä varhaiskasvatuksessa. Kirkon työssä puhutaan siitä, miten kutsumus kantaa. On varmasti inhimillistä, jos ajoittain kasvattajasta tuntuukin, että ne ovat hankalasti saavutettavia. Kun vahvistamme työssämme lapsuuden arvoa, toteutamme Jeesuksen opetuksia syvimmillään. Varhaiskasvatukseen kohdistuvat vaatimukset ja paineet lisääntyvät, mutta varhaiskasvattajan oikeudet ja tämän jalon ammatin arvostus ei vaikuta lisääntyvän samaa vauhtia. Toivottavasti Pieni on suurin -lehtemme voi olla tukemassa sinua työssäsi ja mukana arjessa ja juhlassa! OIKEISSA TÖISSÄ Kutsuttu jaloon tehtävään KUKA Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Kutsu varhaiskasvattajan tehtävään on yksi jaloimpia. Iso osa varhaiskasvattajistamme ovat juuri niitä hiljaisia ja vaatimattomia rautaisia ammattilaisia, jotka yhä uudelleen motivoituvat ja saavat työhönsä iloa lapsen pyyteettömästä ilosta ja kiitoksesta. Lehden artikkeleita lukiessani huomasin pohtivani niitä taitoja, joita lapsi tarvitsee tässä yhteiskunnassa. Tässä Pieni on suurin -lehdessä tarkastellaan mm. TEKSTI Johanna Heikkinen KUVA Suvi Sievilä. Viime aikoina olen yhä useammin kohdannut sitä, että varhaiskasvattajat kokevat keinottomuutta, voimattomuutta ja väsymystä työssään. – Juuri tästä näkökulmastahan oppimisen alueet ovat myös uuteen Vasuun muotoutuneet. Kiitos sinulle, että teet työtä hyvän lapsuuden ja paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. – Tätä huomaan kysyväni yhä uudelleen ja ilokseni saan saman vastauksen yhä uudelleen: Se, kutsumus, jota varhaiskasvattajat kokevat työssään niiden kaikkein pienimpien oikeuksien ja hyvän elämän turvaamisen puolesta, kantaa. Jeesus itse sanoi: ”tulkaa lasten kaltaisiksi”. Tämä on merkittävä taito monestakin näkökulmasta, mutta samalla haasteellinen kasvatustehtävä… Mietin asiaa toisinpäin: Mitä tarkoittaisi, jos jokaisella aikuisella, lapsella ja nuorella olisi tämä taito hallussa. Mutta, kantaako kutsumus varhaiskasvattajan työssä edelleen lisääntyneissä ristipaineissa. varhaiskasvatuksen ympäristökasvatuksen merkitystä, kulttuuriin liittyvien ympäristöjen ympäristökasvatuksen omaleimaisuutta, matemaattisen ajattelun kehittymisen vaiheita ja merkitystä sekä kristilliseen traditioomme liittyviä kysymyksiä. 28 Me tekijät Pieni on Suurin -lehden kolmannen numeron teemaksi valikoitui ”tutkin ja toimin ympäristössäni”, joka on myös uuden Vasun yksi oppimisen alue. Siksi sanonkin: arvoisa varhaiskasvattaja, kiitos, kun jaksat uskoa siihen hyvään, mitä näet lapsissamme. – Jos ihminen tiedostaisi oman vastuunsa yhteiskunnassa ja oman toimintansa merkityksen. Näistä näkökulmista rakentuu myös uusin lehtemme. Vaikka työtä tehdään suurella sydämellä, se ei tunnu riittävän. Uskoisin, että maailma olisi edes hieman parempi paikka elää ja olla ja, että yhteisömme rakentuisivat vahvemmiksi, terveemmiksi ja positiivisemmiksi! Tästä näkökulmasta ajatellen voi todeta, että sen lisäksi, että varhaiskasvatuksessa asetetut tavoitteet ovat ihmisen elämän kannalta tärkeitä, ovat ne myös todella isoja ja haasteellisia tavoitteita saavutettavaksi
Uusi kelpoisuuspäätös varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan 1.9.2017 alkaen Kirkkohallitus päätti 24.1.2017 tutkintoihin liittyvistä kelpoisuuksista eräisiin kirkon hengellisen työn virkoihin. Työryhmän puheenjohtajana toimii asiantuntija Marja Pesonen (KKH). Sen vaikutusta lastenohjaajan kelpoisuuspäätökseen arvioidaan vuoden 2017 aikana. Kelpoisuuspäätös perustelee osaltaan valtion opetusviranomaisille ja korkeakouluille evankelis-luterilaisen kirkon määrälliset ja laadulliset koulutusja osaamistarpeet. Tässä uudessa perustutkinnossa on kolme osaamisalaa, joista yksi on varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala. Seurakunnan varhaiskasvatuspalveluihin kohdistuu odotus siitä, että toimintaa toteuttavat ja koordinoivat seurakuntien työntekijät täyttävät vastaavat kelpoisuusehdot kuin kuntasektorilla. Uusi kelpoisuuspäätös (Kirkon säädöskokoelma nro 124) koskee mm. Poimintoja Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastotiedoista vuodelta 2016 Seurakuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä työskenteli yhteensä 2215 henkilöä. Tämä osaamisala tulee sisältämään nykyisen lapsija perhetyön perustutkinnon vahvan varhaispedagogisen ja arvo-osaamisen. Lähivuosien aikana on tarkoituksenmukaista muuttaa lapsityönohjaajan viran nimi kelpoisuuspäätöksen mukaiseksi varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi. Valtaosa poistuvista tutkinnoista yhdistetään tai liitetään uusiin muodostuviin tutkintoihin. Heistä 1890 toimi lastenohjaajan nimikkeellä ja lisäksi 100 henkilöä työskenteli vastaavanlaisissa tehtävissä muulla nimikkeellä. Piispainkokouksen päätös 9.9.2009 kelpoisuudesta seurakunnan lastenohjaajan tehtävään on edelleen voimassa. varhaiskasvatuksen ohjaajia. Tilastojen mukaan seurakuntien varhaiskasvatuksen tehtävissä toimivien nimikkeistö on jokseenkin yhtenäistä. Marja Pesonen Asiantuntija Kirkkohallitus marja.pesonen@evl.fi KUVA Shutterstock. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) antoi uuden tutkintorakenneasetuksen 17.2.2017. Varhaiskasvatuksen ohjaajan nimikkeellä toimivia viranhaltijoita oli 27 ja lapsityönohjaan nimikkeellä 122. Niin lastenohjaajan kuin varhaiskasvatuksen ohjaajankin tehtävät voivat vaihdella seurakunnittain ja myös muuttua toimintaympäristön muutosten takia. On tärkeää, että sekä paikallisesti että valtakunnallisesti seurakuntalaisille ja kuntalaisille muodostuu seurakuntien varhaiskasvatuksesta riittävän yhtenäinen mielikuva. Varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaa koskevaan kelpoisuuspäätökseen ei tehty juurikaan muutoksia. Diakonia-ammattikorkeakoulu on kouluttanut varhaiskasvatuksen ohjaajia vuodesta 2012. Vuoden 2016 loppuun mennessä sosionomi (AMK)/varhaiskasvatuksen ohjaajan kelpoisuuden on suorittanut 35 henkilöä. Sen mukainen uusi tutkintorakenne astuu voimaan 1.1.2019. Tehtävän tai viran nimike voi silti säilyä. Tutkinnon perusteprojektia johtaa opetusneuvos Ulla Aunola (OPH) ja projektin käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Diakoniaopisto. Päätöksen tavoitteena on turvata se, että yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tuottaa seurakuntien ja seurakuntayhtymien viroissa ja tehtävissä tarvittavan osaamisen ja että seurakuntien ja seurakuntayhtymien viroissa kelpoisuusehtona vaadittava osaaminen on rinnastettavissa kuntien ja muiden palveluntuottajien vastaavissa säännellyissä ammateissa toimivilta edellytettävään osaamiseen. Opetushallitus (OPH) on asettanut työryhmän valmistelemaan kasvatusja ohjausalan perustutkinnon perusteita. Muutos koskee myös lapsija perhetyön perustutkintoa, joka itsenäisenä tutkintona lakkaa, ja jonka sisältämä osaaminen siirtyy kasvatusja ohjausalan perustutkintoon. Kevään 2017 aikana yleiskirjeessä tiedotetaan tarkemmin virkoihin liittyvistä kelpoisuuspäätöksistä ja niiden soveltamisesta. Sen myötä ammatillisten tutkintojen määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon. Tavoitteena on, että uudet tutkinnon perusteet tulisivat voimaan 1.8.2018. Kasvatusja ohjausalan perustutkinnon muut osaamisalat ovat nuoriso. Kirkon työmarkkinalaitoksen uutiskirjeessä 1/2017 on lisätietoa tehdystä päätöksestä. Kirkkohallituksessa seurataan OKM:n tekemää varhaiskasvatuslakiin liittyvää kelpoisuuspäätösten valmistelua. Ne koskivat lähinnä viran nimen pelkistämistä varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi (aiemmin kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja) sekä joitain termien ajantasaistuksia. 29 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU Ajankohtaista seurakuntien varhaiskasvatuksen tutkinnoista ja kelpoisuuksista Lapsija perhetyön perustutkinto uudistuu Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistuu. ja yhteisöohjauksen osaamisala sekä kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala. Yhtenäinen nimikkeistö ja niihin liittyvät kelpoisuuspäätökset ovat varmistamassa, että laadukas kuva seurakuntien varhaiskasvatuksesta säilyy ja vahvistuu. Päätöksellä tuetaan myös sitä, että seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat uskottavia sopimuskumppaneita ostopalveluja yhteistyösopimuksia tehtäessä ja seurakuntalaisille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä. Osaamisalan sisällössä huomioidaan myös uudet tulevaisuuden osaamistarpeet sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (VASU2017) edellyttämät osaamistarpeet. Tällöin nykyisten tutkintojen osaaminen siirtyy uusien tutkintojen sisälle osaamisaloiksi
Juhlassa oli hyvä meininki. On hyvä, että siinä tilassa on myös kirkko. TEKSTI Anita Ahtiainen KUVAT Marjo Suominen TEHDÄÄN LASTENKIRKKO TUNNETUKSI Lastenkirkko.fi-sivun uudistuminen antoi aiheen lastenjuhlaan. Lastenkirkon tunnettuutta kannattaa lisätä. Lastenkirkko sopii luontevasti erilaisten tapahtumien yhteyteen – tai sitten voidaan järjestää ihan oma Lastenkirkko-tapahtuma. Syyskauden alkuun teemana on ”lempeitä katseita”, sillä niitä tarvitaan kohtaamisissa uusien ihmisten ja tilanteiden kanssa. Vie osaltasi viestiä, kerro perheille, mistä Lastenkirkossa on kyse ja miten sinne pääsee. Osa lapsista kuuluu lastentoimitukseen, joka on useiden kuukausien ajan antanut palautta Lastenkirkko-mediasta. Mikkelinpäivänumerossa painotetaan rukousta tärkeänä arjen taitona. Noin 80 ekaluokkalaista tuli juhlaan uskontotunnin aikana läheisestä Myllykallion alakoulusta. Lastenkirkon sisällöstä Taika-Petterin lisäksi ohjelmaksi muotoutuu helposti esimerkiksi Yy kaa koo lauletaan! Lue lisää Lastenkirkon käytöstä seurakunnassa www.nuorikirkko.fi/mediatoiminta/lastenkirkko INFO Tilaa Lastenkirkko-lehdet tapahtumiin Lastentoimituksen tapaamiset ovat vahvistaneet ajatusta, että myös käteen otettava lehti, jota voi saksilla leikata ja kynillä värittää, on lapsille edelleen hyvin innostava juttu. Myös Lastenkirkko-lehteen tartutaan, kun se on saatavilla. Verkkosivun esittelyn lisäksi lapsia innosti heille ennestään tuttu Taika-Petteri, jolla on oma ohjelmapaikka Lastenkirkossa. 30 Me tekijät LASTEN KIRKKO Digitaalinen tila on tärkeä arjen ja juhlan ympäristö lapsiperheille. Nyt ainakin näiden lasten perheissä tiedetään Lastenkirkosta oikein kunnolla. Lastenkirkko tapahtumassa innostutaan Lastenkirkko.fi-sivun uudistumista juhlistettiin Lauttasaaren kirkolla Helsingissä yhdessä lasten kanssa. Tapahtuma järjestettiin Lauttasaaren kirkolla Helsingissä.. Vastaavanalaisia tilanteita voisi hyvin olla muuallakin. Jos innostutte järjestämään juhlan, Lastenkirkon toimituksesta saa ideointitukea. Kesällä Lastenkirkko-lehti kannustaa retkeilemään luonnossa
Yläosan Lastenkirkonkylä palvelee erityisesti pieniä tutkijoita ja alaosan ohjelmapaikoista löytyvät helposti ohjelmat, joita aikuisetkin saattavat etsiä vaikkapa pyhäkoulun yhteiseksi virittäytymiseksi. Lastenkirkko ei kilpaile kaupallisten pelien kanssa Lastenkirkko.fi -sivuston uudistamisessa lähdettiin hakemaan käytettävyyttä niin lasten kuin aikuistenkin kannalta. 31 Me tekijät Tiedätkö Zapperin. ”Lastenkirkko on työnä erilainen. Entä onko kirkkosalissa saatavilla Sunnuntaisivuja ja Lastenkirkko-lehtiä. Lastenkirkko-media otetaan sitä paremmin käyttöön, mitä näkyvämmin se on siellä, missä lapset ja perheet liikkuvat. Tällaiset pienet jutut ovat lapsista jänniä ja samalla tulee luotua myönteinen suhde kirkkoon. Graafikko Johanna Nordblad ideoi verkkosivun niin, että se palvelee niin lapsia kuin aikuisiakin. Puhutaanko Lastenkirkosta seurakunnan esitteissä. Lastenkirkon toimitus on valmistanut julisteen, joka muuttuu eläväksi, kun sitä katsoo älypuhelimen Zapper-applikaation läpi.. ”Kirkon pitää kyllä olla eloisa ja kiva, mutta se kutsuu myös hiljentymään ja olemaan kilpailematta. Hänen kädenjälkeään näkyy hotellien ja ravintoloiden lastenkampanjoissa. Lastenkirkon toimitus on valmistanut julisteen, joka muuttuu eläväksi, kun sitä katsoo älypuhelimen Zapper-applikaation läpi. Se on tärkeä aidosti merkityksellisen sisältönsä vuoksi, joka tekee lapselle hyvää. Siksi sen tekemisessä ei toimita ihan samoin kuin muualla”, Johanna sanoo. Tämä on todella haasteellinen työ, koska suurin osa digitaalisesta tilasta toimii toisin.” Lue lisää Lastenkirkon käytöstä seurakunnassa www.nuorikirkko.fi/mediatoiminta/lastenkirkko Johanna Nordblad, Lastenkirkko-median päätoimittaja Anita Ahtiainen ja TaikaPetteri iloitsivat julkistamisjuhlassa yhdessä lasten kanssa. Tee seurakunnan tiloissa Lastenkirkon näkyvyystarkastus. Johanna on tehnyt ja tekee edelleen monenlaista kaupallista digitaalista sisältöä ja erityisesti lapsiperheille. Graafikko Johanna Nordblad ideoi verkkosivun niin, että se toimii kummallakin tavalla. Miten Lastenkirkko löytyy verkkosivuilta, miten ilmoitustauluilla ja kerhohuoneissa. Lapset pitävät etsimisestä ja yllätyksistä, aikuiset haluavat heti nähdä vaihtoehtoiset sisällöt
12.30 Tervetuloa Musiikillinen avaus, Mari Torri-Tuominen, kouluttaja, Nuori kirkko ry 13.00 Kasvokkain lapsen kanssa, lapsen dialoginen kohtaaminen, Martin Ubani, uskonnonpedagogiikan professori, Itä-Suomen yliopisto 14.00 Kahvi 14.30 Miten ammattietiikka voi auttaa. Miten toimia, kun tunteeni kuohuvat. Kanava Teatterilla Vasu kirkossa, Raija Ojell, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus. Majoituksen kukin osallistuja varaa suoraan hotellista. Kanava toteutetaan teatterilla Perheliikunta-kanava, Minna Huuskonen, Kuopion Reipas. Hotel Cumulus Kuopio), Puijonkatu 32. Kanava keskusseurakuntatalo Suokadulla Tullaan nähdyiksi: yhteyden rakentamista lattiakuvilla, Kaisa Aitlahti, kouluttaja, Seurakuntaopiston Agricola. Kanava teatterilla Taidekasvatus lapsen osallisuuden mahdollistajana, Päiväkoti Pilke, Aarteiden talo. (ohjelmamuutokset mahdollisia) MAJOITUSVARAUKSET: Mainitsee varatessasi ”Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät, Nuori kirkko”. Varaukset puhelimitse: 020 055 055 (0,17 € /puh + 0,75 €/min) valitse valikosta nro 1. Jo yli 200 ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen: 18.8.2017 mennessä www.nuorikirkko/koulutus. Huom! Sisäliikuntaan sopiva varustus Henkinen jaksaminen ja hengellinen hyvinvointi, Pirkko Olanterä, pappi, Lapinlahden seurakunta. Standard 2 h huone 110,-/yö. 9.00 alkaen ilmoittautuminen ja tulokahvi teatterilla 10.00 Messu Alavan kirkossa 11.30 Lounas ja kirjamyyntiin tutustuminen, AIP-kohtaamispaikka avoinna, ilmoittautuminen teatterilla jatkuu. Toteuttaja: Nuori kirkko.Yhteistyökumppanit: SO, Kirkon Lastenohjaajat ry, Kuopion seurakuntayhtymä ja lähialueen seurakunnat, Kuopion hiippakunta, Kirkon kasvatus ja perheasiat Tiedustelut: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. Kanava Reippaan omassa liikuntasalissa. Kanava keskusseurakuntatalo Suokadulla Metsään meni! Luonto oppimisympäristönä, Länsipuijon päiväkoti, Metsäeskari. Standard 2 h huone 110,-/yö. Marin kanssa laulattamassa kirkkomusiikin opiskelijoita Sibelius-Akatemian Kuopion yksiköstä. Rantasipi Atlas), Haapaniemenkatu 22, Hinnat: Standard 1 h huone 97,-/yö. 8.30–9.45 Kanavat I-kierros 10.15–11.30 Kanavat II-kierros 11.30–12.45 Lounas ja AIP-kohtaamispaikka avoinna 12.45–13.15 Kasvokkain lapsen kanssa: Lapsen oikeus uskoon ja rukoukseen ”Älkää estäkö heitä” Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen 13.15–14.15 Kohdakkain itseni kanssa – työssäjaksaminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi, Tanja Pihlaja, parija perheterapia kouluttaja, psykoterapeutti, YTM 14.15 Päätössanat, tervetuloa vuoden 2018 neuvottelupäiville! 14.30 Päätöskahvit KASVOKKAIN! Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 21.–22.9.2017, Kuopion kaupunginteatteri 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kohderyhmät: Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Hinnat: Standard 1 h huone 97,-/yö. Varaukset s-postilla osoitteeseen: my.reservation@restel.fi. – Kasvokkain erilaisten perheiden kanssa ja ristipaineiden alla, Mari Kangasniemi, yliopistonlehtori, dosentti, TtT 15.30 Lasten Keskuksen uusien materiaalien esittely 15.45 Veisaten virkeäksi — laula lisävihkoa! Mari Torri-Tuominen Virsikirjan lisävihko on täynnä hienoja sävelmiä ja tämän päivän tekstejä. 32 Me tekijät KANAVAT AIP-kanava: ”Kerro, kerro kuvastin” – oman ammatti-identiteetin pohdinta, vuorovaikutteinen ja arkityötä tukeva kanava. Cumulus City Keskusta Kuopio (ent. Kanava keskusseurakuntatalo Suokadulla Lapset median käyttäjinä ja tuottajina, Anita Ahtiainen, kouluttaja, Nuori kirkko ry. Kanava Teatterilla AMMATILLISIA KOHTAAMISIA TORSTAI 21.9. Kanava keskusseurakuntatalo Suokadulla Kasvokkain itseni kanssa – oman persoonan kohtaaminen työssä ja työyhteisössä. Cumulus City Asema Kuopio (ent. Majoitushintaan sisältyy aamiainen buffet-pöydästä sekä asiakassaunojen käyttö. Sieltä löytyy laulettavaa kaiken ikäisille. Tiina Haapsalo, kouluttaja, Nuori kirkko ry ja Juha Antikainen, hiippakuntasihteeri, Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli. 16.45–18 Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 19.00 Suomi 100 vuotta juhlaillallinen ja yhdessäoloa (alkumalja ja musiikkia), vuoden lastenohjaajan julkistaminen / Kirkon lastenohjaajat ry., yhteinen illan päätös ”Kasvokkain Jumalan kanssa” PERJANTAI 22.9. Osallistumismaksu: 270 €, sisältää ohjelmassa mainitut ateriat, majoitus ei kuulu hintaan. Kanava keskusseurakuntatalo Suokadulla Monikulttuurisuuteen kasvaminen, Suomen Lähetysseura. VARAA PAIKKASI!. Majoitushintaan sisältyy aamiainen buffet-pöydästä sekä asiakassaunojen käyttö
040 703 3356 Satu Reinikainen, p. (Ks. 2017 Lattiakuvien kehittämispäivät 28.–30.8. Ohjeet sivun 32 ilmoituksessa! PIKI-koulutus 15.–16.9.2017 LAPUAN KRISTILLISELLÄ OPISTOLLA Tule mukaan ottamaan selvää, mitä kiusaaminen on, kuka kiusaa ja miksi. millaiset kertomukset sopivat kaikille lapsille katsomuskasvatuksessa, opitaan työskentelyä lattiakuvilla monimuotoisissa lapsiryhmissä ja saadaan osallistua uusien lattiakuvakertomusten toteutuksiin. Ilmoittaudu viimeistään 2.6. Suunnitellaan monipuolisesti varhaiskasvatuksen toiminnan sisältöjä ja kokonaisuutta, unohtamatta seurakunnan varhaiskasvatuksen erityispiirteitä. Kehittämispäivillä on mukana saksalainen menetelmän kehittäjä Franz Kett kollegansa kanssa. Toki päivien aikana olemme muutenkin erityisesti teitä varten! Yhteiset päivämme Vuosittain järjestettävät seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät kokoavat yhteen jopa yli 300 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Koulutuksessa tutustutaan kerronnan pedagogiikaan ja teologiaan ja erilaisiin kerronnan menetelmiin, kuten Godly Play, lattiakuvat ja raamattuleikki. Ilmoittaudu viimeistään 4.8.2017 Koulutuspaikkana kaikissa koulutuksissa on Seurakuntaopiston kampus Järvenpäässä. Kanavan lisäksi perjantaina klo 11.30–12.45 on avoinna ”AIP-kohtaamispaikka”. Olethan mukana! Olemme valmistelleet päiville AIP-kanavan teemalla ”Kerro, kerro kuvastin”. 2017 Päivien aikana pohditaan mm. päivien ohjelma sivulta xx). Ilmoittaudu viimeistään 11.8. Oman ammat¬ti-identiteetin pohdintaan keskittyvä kanava on vuorovaikutteinen ja arkityötä tukeva. Kouluttajana: Tiina Haapsalo, varhaiskasvatuskouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi Nuori kirkko ry Tiedustelut: tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Kurssin hinta: 140 € (sisältää opetuksen, tulokahvit, lounaat ja päiväkahvit) Majoitus opistolla: 45 €/yö (2h-huoneessa, täysihoito) Ilmoittautumiset: (06) 433 9200 Sähköposti: opintotoimisto.lapua@seurakuntaopisto.fi www.seurakuntaopisto.fi/agricola Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää A loitA syksysi innostumAllA koulutuksessA Kerronnan keinot käyttöön 14.–16.8.2017 Löydä oma tapasi olla kertoja! Tule tutustumaan tapoihin, joilla kerronta voi auttaa mm. Miten kiusaamista voi havainnoida ja mikä on oikea tapa puuttua. 044 712 4985 spostit: etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi Ilmoittautuminen seurakuntaopisto.fi/agricola. Miten saadaan vanhemmat mukaan yhteiseen haasteeseen kiusaamisen ehkäisyssä. Koulutuksessa tutustutaan pedagogisen johtamisen keskeisiin toimintamalleihin ja niiden soveltamiseen omassa työssä. 33 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU Hyvä aamuja iltapäivätoiminnan ammattilainen! Olet lämpimästi tervetullut valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville Kuopioon 21.– 22.9.2017! Tänä vuonna emme järjestä erikseen aamuja iltapäivätoiminnan neuvottelupäiviä, vaan kokoonnumme kaikkien varhaiskasvattajien yhteiseen tapahtumaan. yhteisön, yhteyden ja vuorovaikutuksen rakentumisessa ja erilaisuuden hyväksymisessä. Päivät tarjoavat mahdollisuuden ammatillisiin kohtaamisiin, oman ammatillisuuden kehittämiseen, kokemusten jakamiseen sekä pieneen irtiottoon arjen kiireiden keskellä! Tapaamisiin Kuopiossa! Terveisin Maara Kosonen, s-posti: maara.kosonen@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella. Päivien suosio on kasvanut viime vuosien aikana ja neuvottelupäivät ovatkin tällä hetkellä ainoa näin mittavasti seurakuntien varhaiskasvatuksen ammattilaisia valtakunnallisesti yhteen kokoava tapahtuma. Kysy lisää: Kaisa Aitlahti, p. Toivoisimme tapaavamme mahdollisimman monta aamuja iltapäivätoiminnan ammattilaista ja kuulla, mitä kentälle kuuluu ja mitkä asiat tällä hetkellä teitä AIP:ssä puhututtavat ja mietityttävät. PIKI-toimintamalli antaa konkreettiset eväät kiusaamisen ehkäisyyn pienten lasten parissa. 040 701 9713 Hanna Pulkkinen, p. Osallistuminen ei edellytä saksan kielen taitoa, tulkkaus on järjestetty suomeksi. 2017 Varhaiskasvatuksen kokonaissuunnittelu seurakunnassa 4.-6.9.2017 Tule syventämään osaamistasi varhaiskasvatuksen kehittäjänä. (Mukana Maara Kosonen, kouluttaja, Nuori kirkko ry., Heljä Petäjä, varhais¬kasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus ja Nasyah Asif, taidekasvat¬taja)
– 27.10.2017, Lappeenranta Päivät ovat täynnä kirkkomuskarin iloa, vuorovaikutusta, laulua ja innostuneisuutta. sivuilla. Hiljaisuuden viljely, hetkipalvelukset ja Luojan luonto hoitavat luontoretriittiin osallistuvaa. Ota yhteyttä Jyväskylän kristillisen opiston omaan oppisopimustoimistoon: puh. OSALLISTUMISMAKSU: 180 € + ateriapaketti n. Muskarimainen toiminta voi ulottua perhekerhoista lapsikuoroihin; jopa aikuistyön puolelle asti. Päivien aikana perehdymme Martin Lönnebon rukoushelmien käyttöön monipuolisesti ja työalarajat ylittäen. Uusien laulujen siivittäminä ne auttavat käsittelemään syvällisiä ja vaikeitakin kysymyksiä. 34 Me tekijät LAPSIJA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Hanki alan uusin osaaminen työn ohessa oppisopimuksella JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, Jyväskylä p. LISÄTIETOJA: Kouluttaja Suvielise Nurmi, suvielise.nurmi@nuorikirkko.fi, 0400 357 030 ja kouluttaja Maara Kosonen, maara.kosonen@nuorikirkko.fi, 0400 541 957 RUKOUSHELMET 8.11.–10.11.2017, Seurakuntaopisto, Järvenpää Rukoushelmet herättävät kaikenikäisten kiinnostuksen. Opi kokemuksen kautta erilaisia luontohartauksia ja pyhiinvaelluspolkujen rakentamista. JÄRJESTÄJÄT: Seurakuntaopisto ja Nuori kirkko ILMOITTAUTUMINEN: 31.5.2017 mennessä sähköisella lomakkeella HINTA: 180 €/hlö jäsenseurakunta, 200 €/hlö muut, 150 € täysihoito. Lisäksi hänellä on kokemuksellista tietoa muskarikirkosta, muskarikuorosta sekä urkumuskareista. Majoituksen jokainen varaa itse. 70 €. Hiljennytään Martti Lutherin matkassa Partaharjun luonnon keskellä. Pysähdy kiireen keskellä hetkeksi luterilaisen uskon keskeisten elementtien äärellä. RAKENNE 3 lähiopiskelupäivää KOHDERYHMÄT Papit, kanttorit, lastenohjaajat, nuorisotyöntekijät OSALLISTUMISMAKSU 260 € + ateriapaketti ja majoitus TOTEUTTAJAT Seurakuntaopisto ja Nuori kirkko ry TIEDUSTELUT Kaisa Aitlahti, SO, Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen, Nuori kirkko ILMOITTAUTUMINEN www.seurakuntaopisto.fi/agricola KOULUTTAUDU, OSALLISTU. Saat ideoita rukoushelmilaulujen yhdistämiseen rukoushelmityöskentelyihin. Mielenkiintoisia ohjelmantoteuttajia on luvassa; mm. Martin matkassa – luontoretriitti 12.09.–14.09.2017, Partaharjun toimintakeskus, Partaharju Kyseessä ei ole varsinainen hiljaisuuden retriitti, vaan sitä voisi luonnehtia luontoretriitiksi, jossa osallistuja syventyy hengellisen elämänsä hoitamiseen retriitin tapaan. Pohdi omaa jumalasuhdettasi hiljaisuudessa ja luonnon rauhassa. Päivien tavoitteena on, että osallistuja tuntee seurakuntien kirkkomuskaritoimintaa ja kehittää sitä uusien näkemysten ja tapojen kautta (uudet laulut, räpit, lorut, lyömäsoitinten käyttö). 014 3348 000 | toimisto@jko.fi Seuraava ryhmä aloittaa 14.9.2017, haku elokuun loppuun mennessä. Tule mukaan! Päivät on tarkoitettu seurakuntien muskaritoimintaa tekeville, mutta ne sopivat kaikille, jotka haluavat uusia ideoita kokonaisvaltaiseen lasten musiikkikasvatukseen. LISÄTIEDOT mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi Päivien yksityiskohtaiset ohjelmatiedot kanavineen ym.: www.nuorikirkko.fi/ajankohtaista/koulutus-ja-tapahtumakalenteri/ ILMOITTAUTUMINEN sähköisesti lomakkeella em. Järjestäjät: Nuori kirkko ry sekä Lappeenrannan seurakunnat. muusikko Sari Kaasinen sekä Daikini –taitelijanimellä tunnettu Lauri Kemppainen. Cumulus Lappeenrannasta on varattu kiintiö päivien osallistujille (-15 %). Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä myös rukoushelmimessun. 050 3899 650, kati.komulainen@jko.fi HAKEMINEN: www.jko.fi/hakeminen KOKO KOULUTUSTARJONTA: www.jko.fi KOULUTUS | KOKOUSJA JUHLAPALVELUT | ASUNTOLA KIRKKOMUSKARIPÄIVÄT 26
Ahonen huomauttaa, että joustamista ei pidä sekoittaa curling-kasvattajuuteen, jossa lapsen edestä lakaistaan kaikki mahdolliset esteet ja harmia aiheuttavat tilanteet kiukuttelun pelossa. puuhille. Lapsen haastava käytös on merkki sosiaalis-emotionaalisen tuen tarpeesta. Kun lapsi kaatuu tai hänen lelunsa menee rikki, kasvattajan on helppo olla empaattinen. St. Mutta kun lapsi pettyy ja saa raivarin, lapselle osoitetaan helposti jäähypenkkiä – eikä empatiasta ole tietoakaan. Päinvastoin tilanteet ratkeavat helpommin ja nopeammin, kun aikuinen sitoutuu vuorovaikutukseen lapsen kanssa, kuuntelee tätä ja osoittaa antavansa tukea. Lapsen yksilöllinen ja lämmin tukeminen ei suinkaan ole pois muilta lapsilta eikä lisää aikuisen työtaakkaa. Aikuisen empaattinen ja rauhoittava läsnäolo auttaa lasta palauttamaan yhteyden itseensä siten, että tunteiden ja käyttäytymisen säätely on jälleen mahdollista. Liisa Ahonen HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET PS-kustannus 2017 Kirja innostaa koko perheen löytämään lähiluonnon tarjoamat mahdollisuudet. Aikuisen on tärkeintä oivaltaa, että joustamaton mieli ei opi joustamattomalla kasvatustyylillä yhtään sen joustavammaksi. Lapset käyttäytyvät uhmakkaasti tai tulistuvat helposti, toisaalta myös ylivilkkaus tai voimakas vetäytyminen aiheuttavat suuressa lapsiryhmässä päänvaivaa kasvattajille. Davidin, Walesin kansallispyhimyksen päivän aikoihin maaliskuun alussa. Kirjassa on runsaasti ohjeita ja esimerkkejä: mielikuvitusleikkejä, liikuntataitoja kehittäviä harjoituksia, tuttuja ulkoleikkejä, hiljaisuuden harjoituksia, pehmoleluleikkejä… Jo pelkästään kirjan kuvia katselemalla virittyy luontoliikkujan moodiin; pienessä lähimetsässähän voi tehdä vaikka mitä! Elli Keisteri-Sipilä LIIKUTTAVA LUONTO Metsäkustannus 2017 Liisa Seppänen SADETTA JA SIUNAUKSIA – pyhiinvaellus Walesissa Kirjapaja 2017 Uusimmassa kirjassaan Liisa Seppänen kulkee Walesin pyhillä paikoilla, etelän Cardiffista pohjoisen Holywelliin jalkaisin, välillä bussiin ja junaan turvautuen. Liisa Seppänen on mikkeliläinen teologi ja tietokirjailija. On kiehtovaa lukea oppineesta Illtudista, heimokuninkaan tytär Melangellista ja erakko Elgarista. Hän on perehtynyt kelttiläiseen kristillisyyteen ja järjestänyt pyhiinvaellusmatkoja Britanniaan. Samoja reittejä on vaellettu vuosisatoja, niiden varrelta ihmiset ovat etsineet kosketusta Pyhään, Jumalaan ja itseensä. Suuristakin kaupungeista löytyy metsiä, kallioita, ranta-alueita ja muita luontokohteita, jotka tarjoavat mainiot puitteet liikuntaleikeille ym. Kirjasta jää lukijalle evääksi kelttien maanläheinen elämänkäsitys. ”Lapsen voimakkaisiin tunteisiin tulisi aina vastata empatialla. Kirjassa puututaan myös joustamattomasti rutiineihin nojaavaan toimintakulttuuriin, joka ruokkii haastavia tilanteita entisestään. Lukija voi ammentaa kirjasta esikuviin ja elämänkokemukseen perustuvaa ”pyhimysopastusta”, josta luterilaisuudessa jäädään paitsi. Seppäsen lempeä huumori keventää mukavasti ajoittain syvän filosofisiksi käyviä mietteitä. Näitä hahmoja muistetaan yhä pyhäpäivien vietossa, muistomerkeissä ja paikannimissä. Seppäsen matka alkaa sopivasti St. Monien vaikeuksien epäonnistumisten ja erehdysten kautta he kasvoivat yhteisönsä tukipylväiksi ja näkijöiksi. Empatia tyynnyttää voimakkaan tunteen, minkä jälkeen asiasta voi keskustella”, kirja opastaa. Kaikki lapset tarvitsevat tukea, mutta osa lapsista tarvitsee tukea muita runsaammin. Davidin lisäksi tutustutaan toinen toistaan kiinnostavampiin henkilöihin. Kohtaamiset walesilaisten kanssa lomittuvat sopuisasti pyhimyskertomusten ja entisajan legendojen kanssa. 35 Me tekijät KIRJAHYLLY Haastavana pidetty lapsi ei käyttäydy tarkoituksella hankalasti, vaan kaipaa aikuisen tukea tunteidensa säätelyyn. Tähän lauseeseen kiteytyy Haastavat kasvatustilanteet -kirjan ydinviesti. Kirjan esimerkit puhuvat puolestaan. Hänen aikaisemmat teoksensa ovat Kelttiläisillä poluilla (2008) ja Surun satuttamat (2012).
Arkiaamuina unenpöpperössä kodin seinien suojassa saan vielä helpon halin, joskus jopa ihan pyytämättä. Rakastan rauhallisia viikonloppuaamujen hetkiä sängyssä, jolloin nautitaan läheisyydestä, jutellaan tulevasta päivästä ja lapsen mielessä liikkuvista moninaisista kysymyksistä. On kuitenkin hetkiä, jolloin läheisyys minunkin jälkikasvuani lämmittää. Vaihtoehtoinen taustamusiikki muodostuu veljesten välisestä leikkisästä nahistelusta, jossa ei fyysistä voimaa saati äänenvoimakkuutta säästellä. Paitsi että, vaivalla maailmaan pusertamani pikkuihmiset eivät tunnu kosketuksia tarvitsevan saati kaipaavan. Koska yritykset alkavat pikapuoliin muistuttamaan kohtauksia väkivaltaelokuvista, joudun käyttämään päätä voiman sijaan ja turvautumaan oveluuteen. Minusta onkin ihanaa koskettaa lapsiani. Janoan halauksia ja hingun hellittelyä. Tunnun kantavan tappavaa ja erittäin herkästi tarttuvaa tautia, joka on erityisen vaarallinen 6ja 9-vuotiaille poikalapsille. Hellyydenosoituksien vastenmielisyys on kuitenkin suoraan verrannollinen yleisön määrään ja kääntäen verrannollinen katsojakunnan ikään. Hienoa. Miksi lapset, joita on vauvana sylitelty ja suukoteltu, ovat kääntyneet minua vastaan. Useimmiten ne hetket, jolloin lapsiini iskee yht’äkkinen läheisyyden kaipuu, koittavat silloin, kun olen jalat ristissä ja käsi housun napilla wc:n ovella tai kun hellalla muhivasta herkkuruoasta nouseva savu on muuttunut jo siniseksi. Halaisin ja suukottaisin lapsiani mieluiten ihan koko ajan. Useimmiten minusta lähtöisin olevat halaushetket muistuttavat lähinnä jediritarien kamppailua, suukotusyrityksistä puhumattakaan. Ei ihan turha ominaisuus sekään! Kosketusallergiaa TEKEVÄLLE SATTUU TEKSTI Sanna Virtaniemi KUVITUS Pekka Rahkonen. Miten voisin elää sen asian kanssa, etten anna lapsilleni eväitä terveeseen kasvuun tavalla, jonka ammattilaiset määrittävät tärkeäksi. Joskus vahingossa tämä onnistuukin. Jos tämä on se, millä lastani eheytän, niin minähän halaan ja suukotan, vastustuksesta huolimatta ja mustan silmän uhallakin! Onhan siinä sitten aihetta johonkin toiseen traumaan, jos ei kosketuksen puutteesta johtuvaan. Teen sen silti. 36 Me tekijät Kasvatusviisaat sanovat, että lapsi tarvitsee kosketusta kehittyäkseen. Valitettavasi jään siinäkin pian kakkoseksi. Ainakin lapseni näitä kosketuksia väistellessään kehittävät notkeutta. Pirulaiset ovat herra Murphyn maailmassa ajoituksen mestareita! Mitä olen tehnyt väärin. Saattaessani kolmasluokkalaista discoon en saa lämmintä vastaanottoa suukottaessani häntä discon ovella poskelle. Sanovat, että kosketus on yhtä tärkeää kuin uni ja että syli suojaa aivoja. Yritykset mielikuvissani siintäviin seesteisiin köllöttelyhetkiin ovat tyssänneet enintään viiden minuutin pyörimiseen parisängyssämme jatkuvan “joko voidaan mennä alakertaan” -jankkauksen säestämänä. Halausyritykset tyrehtyvät usein torjuntoihin, joista monet kamppailulajien valmentajat olisivat ylpeitä
Rukoilemme psalmin sanoin: ”Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä.” Untuvikkobongaus on alkukesän iloja Raamattua leikkien: Pienen vaeltajan poluilla Reformaation vuosi: Mikäs talo tämä oikein on. s.38 s.40 s.45. 37 Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi ”Vaelluksemme päättyy kauniiseen Finlaysonin kirkkoon
Silloin muuten rauhallisesti käyttäytyvä lintu saattaa äityä huitaisemaan terävällä siipisulallaan. Silkkiuikku käyttää ravinnokseen pikkukaloja ja vesiötököitä. Taapertava poikue on tuttu näky alkukesäisessä luonnossa, sillä pesä saattaa sijaita hiukan kauempanakin vesistöstä. Kesäkuussa kuoriutuvat raitapäiset untuvikot, jotka usein matkustavat emonsa selässä – jopa emon sukeltaessa. Kevään taittuessa kesäksi suloiset ruskean ja keltaisen kirjavat poikaset seuraavat emoaan maalla ja vesillä. Pesintä alkaa huhtikuulla ja poikaset kuoriutuvat kesän alussa. 38 Ideasta käytännöksi Untuvikkobongaus LUOVAT LAPSET TEKSTI Malva Green KUVAT Laila Nevakivi Tavallisimpia vesilintuja poikasineen voi hyvällä onnella havaita melkein minkä vesistön rannalla tahansa. Alkukesä on paras hetki bongata vesilintuja poikasineen. VALKOPOSKIHANHI Koiraspuolinen lintu varoittaa suhistamalla nokkaansa. Rehevillä järvillä ja merenlahdilla KYHMYJOUTSEN ja sen suuri järviruo´sta, muista vesikasveista ja levistä rakennettu pesä on tuttu näky erityisesti Etelä-Suomen merenrannoilla ja rehevillä järvillä. KALALOKKI saattaa pesiä kaupunkipihalla, ja lokkien kailotus onkin oleellinen osa keväisen kaupungin äänimaisemaa. Vesilintujen poikaset ovat paremmin turvassa pedoilta pysyttelemällä yhdessä poikueessa ja uimalla tiiviisti emon vanavedessä. Jaa kuvat instagramissa aihetunnisteella #untuvikkobongaus. Pilkulliset pikkulokit kuoriutuvat toukokuun lopussa tai kesäkuun alkupuolella. Kalalokki saattaa pesiä kerrostalonkin pihalla. Kaupunkilintuja SINISORSAPARISKUNNAN voi keväisin havaita puron, ojan, lammikon, järven tai merenlahden rannalla. Alkukeväällä voit nähdä silkkiuikkujen paritanssia muistuttavia soidinmenoja. SILKKIUIKKU on melko yleinen, erityisesti ruovikoiden ja rehevien järvien, lampien ja merenlahtien töyhtöpäinen uikkulintu. Silloin kannattaa väistää emoja ja poikuetta, sillä hanhien suojeluvietti on vahva poikasten ollessa pieniä. Pakatkaa eväät reppuun ja suunnatkaa retkelle kuvaamaan vesilintujen suloisia poikasia
Poikaset hyppäävät pesästä vain päivän ikäisenä. Telkkä saapuu Suomeen yhtenä ensimmäistä muuttolinnuista maalis-huhtikuussa. Tämän pohjoisen linnun poikaset kehittyvät lentokykyiseksi nopeammin, kuin pidempiin kesiin sopeutuneen kyhmyjoutsenen poikaset, mutta silti poikaset ovat lentokykyisiä usein vasta järvien jo jäätyessä TELKKÄ viihtyy erilaisissa vesistöissä, ja se on levinnyt kaikkialle maahamme. Laulujoutsenet muodostavat usein elinikäisen parisuhteen. Parhaiten kuikka viihtyy Järvi-Suomen suurilla järvillä. Poikaset oppivat lentämään vasta loppukesästä, koulujen alun aikoihin.. Poikaset kuoriutuvat kesäkuun puolessa välissä ja emot ruokkivat niitä aluksi hyönteisillä ja myöhemmin kesällä kaloilla. Poikasten kuoriuduttua haahkanaaraat yhdistävät poikueensa suuriksi parviksi. Se munii toukokuun puolivälissä yleensä kaksi munaa. Telkkänaaras saattaa pesiä samassa paikassa useita vuosia peräkkäin. Sen voit bongata parhaiten suurilta ja karuilta järviltä. Poikaset lähtevät uimaan ja etsimään ravintoaan pian kuoriutumisen jälkeen, mutta pysyttelevät poikueena naaraan vanavedessä. Naaras on väritykseltään ruskean kirjava ja piiloutuu hyvin pesiessään alkukeväisessä luonnossa, pensaiden suojassa tai kivikossa. ISOKOSKELO on pitkänokkainen lintu, joka sukeltaa taitavasti ja kalastaa koukkunokallaan pikkukaloja. Se pesii puun kolossa tai pöntössä. 39 Ideasta käytännöksi Meren saaristossa HAAHKA on suurikokoinen merisorsa, koiraan höyhenpuku on tyylikkään mustavalkoinen harmaanvihreällä niskalaikulla. Naaraan ja poikueen väritys on ruskea. Telkkä on helppo tunnistaa pyöreästä päästä ja lyhyen töpäkästä nokasta. Haahkakoiraat poistuvat perhe-elämästä ulkomerelle viettämään aikaa koirasparvissa. Isokoskelo munii huhti-toukokuussa jopa 11 tai 12 munaa. KUIKKA on pohjoisen kirkkaiden ja karujen järvien lintu. Järvillä LAULUJOUTSEN on suurikokoinen lintu, joka munii touko-kesäkuussa 4-6 munaa. Laulujoutsenet pesivät lammilla ja järvenlahdilla. Haahka aloittaa pesinnän varhain keväällä, sen untuvat ovat hyvin lämpimiä ja suojaavat munia ja poikasia saariston koleassa ja arvaamattomassa keväässä
RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI Mari Sunell KUVAT Satu Reinikainen. 40 Ideasta käytännöksi Pienen vaeltajan poluilla – lasten pyhiinvaellusreitti Viime kesästä lähtien Tampereella on startattu pienten pyhiinvaellukselle Finlaysonin lastenkirkolta
Mobiilireitit löytyvät älypuhelimelle ladattavasta Nomadi-sovelluksesta.. Vain matalalta huomaa aarteet hyvinkin pienet. Reitin voi kulkea omatoimisesti, vaikka perheen kanssa mobiilisovellusta seuraten; toinen vaihtoehto on osallistua opastetulle vaellukselle, jota ohjaavat Lasten katedraalin työntekijät. Vaeltaessa voi ihailla kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa tai rupatella mukavia vieressä kulkevan kanssa. Entä mikä niistä on mukavin. Jumala on hiljaisuus -laulu kaikuu hentona ilmoille. Polkujasi kulkemaan koko sakin toit. Kuljemme kävelytietä kohti korkeana nousevaa Näsin kalliota. Niitä on kuusi kappaletta piilosilla. 41 Ideasta käytännöksi Opastettu Lasten pyhiinvaellus on lähtövalmiudessa. ”Yhdessä kiersimme Näsin kallion ympäristössä; kuuntelimme, aistimme ja bongailimme erilaisia asioita. Aamen.” Laulamme vielä matkalaulumme (nuottikuva s. Löydätkö ne kaikki. Lasten katedraali on auki kesällä (21.5.–31.8.) joka päivä klo 10–18. Matka jatkuu ja hyvin pian olemmekin näköalatasanteen luona. Rukoilemme myös kunkin pysähdyksen kohdalla siihen kuuluvan rukouksen. pysähdys: PIENET VEISTOKSET Tehtävänä on etsiä polun varrelle piiloutuneet pienet patsaat eli Haitulat. Tavoitteena oli rauhallinen, luonnon kauneutta ja rauhaa ylistävä reitti, joka antaa mukavasti tekemistä ja myös mietittävää”, kertoo pastori Mari Sunell. Matkalla huomioimme linnunlaulua, autojen ääniä – jostain kuuluu jopa hevosen hirnahdus! Vanhemmat työntävät ylämäkeen vaunujaan; pienempi joukko rientää eteenpäin hyppyaskelin. 42) kaiutettuna: ”Jumala on hiljaisuus / Jumala on turva / minä olen hiljaa / minä olen turvassa.” Lähdetään matkaan! Sora rapisee kenkien alla ja hetkeksi se vaihtuu kovaksi asfaltiksi. Ohjaajat kertovat aina kun pysähdytään. Madot, ötökät ja kaikenlaiset sienet. 1. Ristimme kädet ja rukoilemme matkarukouksen: ”Taivaan Isä siunaa matka senkin jälkeen vielä jatka. Matkalle lähtiessä pyydämme Taivaan Isän siunausta mukaamme. Pyhiinvaellusreittiä valmisteltiin yhteistyössä kahden perheen kanssa. Reitin varrella on pysähdyksiä, joilla on jotakin tehtävää, ja joka kerta yhteinen pysähdyksemme päättyy matkalauluumme. Vaunut ja rattaat täyttävät kirkon edustan; hyväntuulinen puheensorina enteilee intoa lähteä liikkeelle. Lapset löytävät kaikki kuusi patsasta. Muutamille kivoin patsas on hatusta tulevat puput; osa iloitsee patsaasta, jossa nappikin on isompi kuin Haitula. Sen jälkeen pienestä aarrearkusta nostetaan esiin pysähdyksemme rukous: Salaisuus paljastuu metsäpolun luota. Taivaan Isä, kiitos, että meidät tänne loit. Toivotamme kaikki tervetulleiksi ja kerromme, että lähdemme yhdessä kulkemaan pyhiinvaellusreittiä. Ihmettelen vieläkin löytöäni tuota. Mikään kiire ei ole. Aamen. MIKÄ LASTEN PYHIINVAELLUSREITTI aloitti Lasten katedraalin toiminnan osana. Jakamisen jälkeen hiljennymme hetkeksi. Pienet patsaat on tehnyt kuvanveistäjä Olli Larjo ja ne perustuvat Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu -kirjan lastenrunoihin. Anna ilon hetkiä, riemullisia retkiä
Jos vastatuuli ulvoo ja rantaa ei näy, olethan siellä, Jumala, ja turvaksemme käy. 42 Ideasta käytännöksi Jumala on hiljaisuus 2. RAAMATTUA LEIKKIEN Rukous paljastuu joka pysähdyksellä aarrearkusta. Vain vähän matkaa kuljetaan ja taas on uutta ihasteltavaa. Majakka valoa tuikkii, kun on myrskysää, Vaan suurempi on valo, jonka Jumala lähettää. Huvipuisto nähtiin heti ja järvessä huomattiin myös majakka, jonka luo talvisin pääsee kävelemään. Havainnot jaetaan ja sitten lauletaan Jumala on hilaisuus -laulu Pysähdyksen rukous, joka löytyy taas aarrearkusta: Pohditaanpa voimaa veden aaltojen, miten onkaan niin kovin pieni ihminen. Mihin luonto kutsuu?. Aamen. Katsele, kuuntele. pysähdys NÄKÖALATASANNE Katsellaan maisemia sekä järvessä näkyvää majakkaa. Entä mitä kuulet, jos suljet silmäsi. Tehtävänä on miettiä, mitä kaikkea näet
43 Ideasta käytännöksi 3. Kiitos Taivaan Isä koko elämästä! Vaelluksemme päättyy kauniiseen Finlaysonin kirkkoon. ”Kato millaisen kepin otin matkalta mukaan! Vien tämän kyllä kotiin asti!”. Rukous: Valitsin kiven, joka minua puhutteli, vain tämän kiven rosoisuus sormiani hiveli. Lopuksi keräännytään taas yhteen ja mietitään miltä tuntui olla piilossa. Lauletaan kaikuna Jumala on hiljaisuus -laulu Rukous: Taivaan isä, ihanaa! Piilosilla olla saan. Kirkkoväen tehdessä lähtöä kuuluu penkistä: ”Äiti, tää oli kivaa”. Se on iloa lapsosen. Kiitos, että leikkiä saan! Aamen. Mikä juuri tässä kivessä kutsui ja viehätti. Juoksen, nauran, hyräilen. Viedään rukoushelmet alttarilla olevaan maljaan. Laulamme kerran vielä Jumala on hiljaisuus -laulun. Lauletaan yhdessä Jumala on hiljaisuus -laulu, ja ohjaajan johdolla rukoillaan vielä yhdessä. Ajatella, että myös sen Luoja loi, minun ilokseni sen tänään tänne soi. pysähdys KIITOLLISUUDEN KIVI Jokainen saa valita kiven, joka on erityinen kiitollisuuden kivi. Tehdään keko kiitollisuuden kivistä. Jos kerran joudun eksyksiin, silti pidät huolta niin. Yhteinen matka päättyy Herran siunaukseen. Labyrintin jälkeen on kiva vaeltaa alamäkeä, ja aletaankin olla loppusuoralla. Eräs lapsi löytää maasta upean luonnonaarteen, lehden. Piilosilla on kivaa! 4. Kuulemme Psalmin 139 sanoja: ”Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä”. Jokainen voi ottaa haluamansa värisen rukoushelmen ja tulla eteen istumaan sen kanssa. Taivaan Isä tietää, mitä rukoilimme.. Näet minut aina vaan, se on tosi turvaisaa. Mistä sinä olet kiitollinen. Laskeudumme rantaan, jossa on paljon kauniita kiviä. Jokainen voi vuorollaan kertoa, mistä on kiitollinen. pysähdys LABYRINTTI Pensaista on tehty labyrintti, jonka sisään lapset pääsevät kulkemaan ja juoksemaan. Pipot vain vilkkuvat ja kuulu iloisia kiljahduksia. ”Tämä on NIIN hieno!” Vielä on yksi pysähdys ennen paluutamme kirkolle. Montaa kertaa ei tarvitse kehottaa, kun lapset jo kätkeytyvät sokkeloihin
Jeesus tarvitsi ruumiin kommunikoidakseen. Pyhien paikkojen teologiaa Pyhät paikat, Jeesuksen, apostolien ja pyhien haudat synnyttivät kristillisen pyhiinvaellusliikkeen. Tunnustelen sormillani kuusenneulasia ja hengitän. Urbaanipyhiinvaellus voi merkitä oman vierauden ja muukalaisuuden kohtaamista (Julia Kristeva) ja siinä itsensä uudelleen löytämistä ja kokoamista. 44 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Muukalaisuuden teologiaa ”Minä olen muukalainen maan päällä”, huokaisee psalmin 119 kirjoittaja. Psyykkisesti. Alan kuunnella omaa kaipaustani. Olen jälleen hukannut itseni. Mieleni on jotenkin hajalla ja levoton, kun astun hätäisesti pyhiinvaellusreitille. Olen palaamassa kotiin, ruumiiseeni, sydämeeni ja olemukseni ytimeen, jossa Jumala jo ON ja odottaa. Augustinukselle pyhiinvaellus merkitsi kahden maan kansalaisuutta ja vaellusta kohden taivaallista isänmaata. Luonto ja kulttuurihistoria, Luojan ja luodun erilaiset käden jäljet rinnakkain ovat se tila, jossa Jumalan puhuttelu voi kohdata vaeltajan. Ja vielä, kristinuskon ja evankeliumin keskiössä on ruumis. Kaikessa LÄSNÄOLEVA Jumala. pintatasolla tyhjyyttä, toisella tasolla sisäistä dialogia ja syvimmällä tasolla yhteyden kokemista luomakunnan ja Jumalan kanssa, itse LÄSNÄOLOSSA hengittämistä. Hitauden ja hiljaisuuden teologiaa Hitaus ja hiljaisuus pyhiinvaelluksella avaavat ovet aarteiden ja merkitysten äärelle. Saavun kuusikon luo ja astun sen sisään. Röpelöisestä kivestä, veden virtauksesta tai puun karheasta pinnasta alkaakin tulla esiin jotakin itselle merkityksellistä. Julkisen tilan teologiaa Pyhiinvaellus vie ihmiset kirkon tiloista ulos kaupunkiympäristöön, julkiseen tilaan. Israelin kansa koki tuon muukalaisuuden sekä Egyptissä, vaeltaessaan erämaassa että uudelleen pakkosiirtolaisuudessa. Rohkaisen ihmisiä avaamaan aistinsa vaeltaessaan. Toisaalta kaipaan kohden jotakin täyttymystä, joka on vielä edessä. Ei siis ihme, että sittemmin sana pyhiinvaeltaja (peregrinus) viittaa juuri vieraana ja muukalaisena kulkemiseen. Kirjoittaja on hengellisen ohjauksen pastori. Myös sanalla sydämen pistos (conpunctio) kirkkoisät kuvasivat yhtäaikaista kokemusta: surua siitä, että sielu on menettänyt alkuperäisen kotinsa ja kaipausta kohden taivaallista kotia. Kehollisesti. Hiljaisuus voi merkitä Ihmettelevää urbaanipyhiinvaellusta TEKSTI Jussi Holopainen KUVA Shutterstock PyhiinvaellusTampere tarjoaa kaikenikäisille vaeltajille yli 20 reittiä joko ohjatusti tai mobiilisti vaellettavaksi. Hiljainen huokaus nousee sydämestäni. Lapset tekevät sen luontaisesti haistaen, kosketellen, katsellen ja kuunnellen. Kehon psykologiaa ja ruumiin teologiaa Ruumis on vaeltajan ystävä ja matkakumppani. Hengellisesti. LINKKI www.pyhiinvaellustampere.fi. Vaikka lasten ja kouluikäisten pyhiinvaellus tapahtuukin pääosin keskustellen, juuri hiljainen havainnointi rikastuttaa kokemusta. Kirkot ja hautausmaat pyhinä paikkoina voivat tulla uudelleen ja syvemmin löydetyksi! Kun vaeltaja liikkuu hautausmaalla tai kirkkotilassa samalla tavalla kuin reitin varrella, kehollisesti aistit auki kuten pieni lapsi, voi pyhä tila avautua yllättävällä tavalla vastaanottavana, rukoilevana ja puhuvana PYHÄNÄ TILANA. Siis oma siunattu ruumiini Jumalan puhuttelun mahdollistaja! Mitä. Paitsi että ruumis alkaa levätä, kehollinen havainnointi vie huomaamatta sisäiseen vuoropuheluun oman elämän kanssa. Millaista teologiaa urbaanipyhiinvaellus on alkanut synnyttää. Tämäkö jännite saa ihmiset liikkeelle pyhiinvaeltamaan. Voisiko juuri tämä julkisessa tilassa tapahtuva pyhiinvaellus olla mahdollistaja ja rikastuttaja, ehkä jopa hengellisyyden vapauttaja tavallisille suomalaisille
Erotukseksi usein runsaalla ja mahtipontisella taiteella varustetuista katolisista kirkoista luterilaiset kirkot ovat usein yksinkertaisia ja paljaita. Lasketaan, montako jäsentä ryhmässä on ja montako lasta tarvittaisiin, jotta he yltäisivät halaamaan kirkkoa joka suunnalta yhtä aikaa. Kirkkoa tutkitaan kuvien avulla viiden aistin kirkkopedagogiikkaa hyödyntäen. Kirkko on myös mainio paikka leikkiä piilosta! Kirkon symboleihin ja esineisiin voidaan tutustua jo ennakkoon kuvien avulla. Löytyykö kirkosta ja päiväkodista tai kerhotilasta jotain yhteistä. Yhdessä pohtien selvitetään, mistä kuvien symbolit, esineet ja paikat ovat ja mitä niillä tehdään tai mitä ne merkitsevät, miltä ne tuntuvat tai tuoksuvat. LÄHDE TALO tämä oikein on?. Kamerat ja pensselit käteen! Lapset kuvaavat ja piirtävät valitsemiaan kohteita kirkosta – kauniita, erityisiä tai kiinnostavia asioita. Kuvat laminoidaan ja niitä tutkitaan lapsiryhmässä ennen kirkkovierailua. Aktionen, Geschichten, Ideen. Lasten kuvat ripustetaan esille ryhmässä tai kirkossa tai niistä tehdään oma muistipeli. Kysele lapsilta, mitkä asiat tekevät kirkosta viihtyisän tai kiinnostavan. Mitä he muistavat niiden ulkomuodosta. Ääniä ja kaikua kuulostellaan taputtamalla eri puolilla kirkkoa, laulamalla ja kuuntelemalla kirkonkelloja tai urkuja. Kirkko voi olla tällainenkin! Reformaatio elävöitti jumalanpalvelusten sisältöä, mutta osin se myös autioitti kirkkoja. Luther myös käänsi Raamatun saksaksi, kuten Mikael Agricola hänen innoittamanaan myöhemmin suomeksi. Esimerkiksi alttari, maalaukset, ikkunat, ovet, portaat, saarnastuoli, penkit, ehtoollispikarit, messukasukka, virsikirjat, urut ja kastemalja kuvataan. Sisältä kirkkoa voidaan mitata monin tavoin: kehon eri osin, lattialla pötköttäen, metrin mittatikuilla, köysillä tai naruilla. Jumalanpalveluksessa sai Lutherin ansiosta laulaa muutenkin kuin liturgisissa osissa: kirkossa otettiin käyttöön virsiä, jotka kertoivat elämästä ja joita jokainen sai laulaa mukana. Reformaattori Martti Luther halusi tehdä kirkosta paikan, jossa jokainen voisi tehdä omia löytöjä. Tutustutaan erilaisiin kirkkorakennuksiin eri maista ja kirkkokunnista valokuvien, lehtileikkeiden, kirjojen, tablettien tai tietokoneen avulla. Viedään lasten ajatuksia myös kirkkoherran ja seurakunnan luottamushenkilöiden tietoon – ehkä joitain niistä voidaan toteuttaa! Aistit ja kuvat käyttöön Kokonaisvaltaisesti toteutettu tutkimusmatka kirkkoon tutustuttaa lapset yhteen lähiympäristön erityisistä rakennuksista ja sopii Vasun mukaisesti kaikille lapsille katsomuksesta riippumatta. TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVA Shutterstock Mit Kindern die Reformation entdecken. Kun saavutaan kirkolle, muodostetaan letka ja mitataan, kuinka monta kertaa letkan pitää siirtyä, jotta päästään kiertämään kirkon ympäri takaisin sinne, mistä aloitettiin. Minkä lapsille tuttujen matkojen ja reittien varressa on kirkko. Das Begleitheft zur Reformationsschatzkiste. Entä mikä mahtaisi kiinnostaa 500 vuotta sitten elänyttä Lutheria juuri tässä kirkossa. 45 Ideasta käytännöksi Mikäs REFORMAATION VUOSI Jo pieni lapsi tunnistaa kirkkorakennuksen helposti, ja sen tuntomerkkejä onkin kiintoisaa pohtia yhdessä. Luther halusi, että ihmiset saavat luoda oman suhteensa kirkkoon ja tutkia sitä itse. Onko lähimpänä oleva kirkko lapsille tuttu sisältä. Hän vaihtoi jumalanpalveluksen kielen latinasta saksaksi, koska se oli ihmisten äidinkieli hänen kotimaassaan Saksassa. 2015. Mikä kirkkorakennuksessa auttaa heitä ymmärtämään, mistä kirkossa on kyse. Kirche mit Kindern et al. Mitä kirkoissa oikein tehdään ja miksi niitä on olemassa. Piirretään, maalataan, ideoidaan, leikataan, liimataan ja rakennetaan legoista tai palikoista se, miten lapset asian näkevät
Nuori kirkko ry postittaa seurakuntiin alkukesästä mikkelinpäivän virikemateriaalin niin kuin Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:ssä oli vuosien ajan tapana. -polun toteutus Vinkkien pohjalta rakennetaan omaan tilaan sopiva polku tarjolla olevia materiaaleja käyttäen. Paperi laitetaan ”Jumalan syliin”, joka voi olla lasten itse ideoima. On hyvä, jos ihmiset pääsevät kulkemaan polun kummaltakin puolelta. Tämä messusuunnitelma on osa tuota materiaalia. (Helmien pitää olla niin suuria, etteivät ne ole pienille lapsile vaarallisia). Polku alkaa kirkkoon astumisen tunnelmasta. Tulevan mikkelinpäivän tienoissa kannustamme aikuisia antamaan lapsille lahjaksi taidon rukoilla. Siksi rukousteema sopii hyvin enkeleiden ja lasten päivän yhteyteen. Luovuuden päivien työskentelyistä onkin otettu tähän toteutukseen ideoita, kuten tuntupolku ja yhteinen tanssi. Myös enkelit ovat yhteyden rakentajia. 46 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Mikkelinpäivän evankeliumi katsoo aikuisia tiukasti silmiin: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan”. SYNTI – karheaa santapaperia, mielellään mustaa ARMO – sileää silkkiä tai vettä maljassa PSALMI – kannel KYRIE ELI JUMALA ON SUURI, IHMINEN PIENI – joitakin pieniä ja suuria esineitä KUNNIA – enkelihahmoja, jotka kestävät tunnustelua, kuoroksi aseteltuna VIRSI PYHÄLLE KOLMINAISUUDELLE – triangeleja PÄIVÄNRUKOUS – höyheniä, joita saa siirrellä vihreästä maailmaa kuvaavasta maljasta kultaiseen taivasmaljaan EVANKELIUMI – erilaisia Raamattuja tutkittavaksi. Samalla voit miettiä, miltä messu tuntuu”. Ryhmien erilaiset ratkaisut voivat luoda varsin kiinnostavan kokonaisuuden, kun toteutukset tuodaan yhteen. Vaikuttavan näköisen tuntupolun saa kirkon keskikäytävälle, jos käytävä on riittävän leveä. Kiinnostavin prosessi syntyy, jos ryhmä saa pohtia useampia messun kohtia tuntupolkua rakentaessaan. Aikuisia kiinnostaa, mitä messun kohtaa tuntupolun eri kohdat edustavat. Miltä messu tuntuu. Kosketus on ihmisele hyvin tärkeä aisti ja pienille lapsille erityisen tärkeä. Lapsen kaltainen on riisuttu vallasta, hän tietää tarvitsevansa toisia elääkseen, hän tarvitsee Jumalaa. Kun olet valmis, voit tunnustella tällä polulla olevia asioita. Siksi polun eri osilla voi olla nimikortit. Tuntupolku voi muodostua myös pusseissa olevista materiaaleista, jotka eivät silloin ole tunnustelijan nähtävissä. MIKÄ MIKKELINPÄIVÄN MESSU TUNTUPOLULLA JOHDANTO – Jokainen tulija voi kirjoittaa nimensä paperiin. Rukous antaa ihmiselle mahdollisuuden kokea yhteyttä Jumalaan. Alku voi olla kirkon kynnys tai yhdessä rakennettu enkeliportti. Ideoiden takana on myös kanttori Sanna Ketola-Laine, joka osallistui edellisiin Luovuuden päiviin taidetalo Toteemissa. Oleellista on, että seurakuntalaiset pääsevät tunnustelemaan messun sisältöä. Kynnyksen ylittäviltä tai portista saapuvilta voi kysyä: ”Oletko valmis astumaan pyhään paikkaan. Lue lisää tuntupolusta Pieni on Suurin -lehden numerosta 2/17. Tämän lisäksi materiaalissa on ideoita mikkelinpäivästä alkavan iltarukousviikon toteuttamiseen ja pop up -pyhäkoulujen järjestämiseen. Jos ei halua kirjoittaa, voi vaihtoehtoisesti laittaa syliin helmen. Seuraavat vinkit messun valmisteluun on koonnut Anita Ahtiainen. Paikalla on hyvä olla opas, joka neuvoo polulla kulkemiseen. Messun valmistelu eri ryhmissä Tällä kertaa messuun valmistautuminen sujuu kätevästi tuntupolun eri osien valmisteluissa
Iltaja ruokarukouskuutioiden lisäksi voidaan askarrella esim. maitopurkista esirukouskuutio, jonka sivuissa on sanat: minä, sinä, hän, me, te, he KOLEHTI – helposti avattavia kannellisia lahjapaketteja, joissa on erilaisia arjessa tarvittavia asioita EHTOOLLINEN – vehnänjyviä sekä viinirypäileitä, joita saa myös syödä KIITOSRUKOUS – tuulikello tai useita tuulikelloja LÄHETTÄMINEN – valokuvia seurakunnan alueen eripaikoista ja ihmisistä, jotka auttavat toisiaan (kuvattavilta pitää tietysti olla lupa käyttöön) Psalmi: Minä luotan sinun armoosi LV 65 tai Mikkelinpäivän psalmivuorolaulu Kyrie: Jumala Sinä olet suuri (ojentaudutaan oikein suuriksi). Hän meidät kaikki yhdistää ja johtaa uuteen elämään.” (san. -polulla. Mitä hän ajatteli lapsista. Anita Ahtiainen) Päivänrukouksen aikana joku voi siirtää tuntupolun höyheiniä maljasta toiseen Evankeliumin luvun voi jakaa eri-ikäisten seurakuntalaisten kesken. Päivänvirren aikana soitetaan ”rytmienkeleitä”. Kunnian yhteydessä mainitaan liittymisestä enkelten kuoroon. seuraavia kysymyksiä: Mihin Jeesus mielestäsi pyrki tällä puheellaan. Saarna valmistellessa voi pyytää ihmisiä pohtimaan mm. Liturgi ja avustajat kuljettavat messua viitaten tuntupolun eri kohtiin. Pyydämme Jumalalta anteeksi kaikkea sitä, millä teemme meitä heikompien elämän vaikeaksi. Uskontunnutuksen aikana heilutellaan vihreitä viirejä Luojalle, valkoisia viirejä Jeesukselle ja punaisia viirejä Pyhälle Hengelle. Synninpäästö: Jumala antaa sinulle anteeksi. Vaihtoehtosia virsiä esirukouskeen liittyen: LV 75 Rukous on silta, LV 46 Anna enkeleitä, LV 74 Kuuntelen, on aivan hiljaista Uhrivirsi LV 43 Luoja enkeleineen tai LV 100 Nyt kulkee halki korpimaan Ehtoollisen aikana virret LV 78 Lasten ehtoollislaulu sekä LV 82 Leipä ja viini kaikuna Lähettäminen: Enkelijumppa Päätösmusiikkina Suojelusenkeli LV 44 duurissa soitettuna uruilla, enkelikulkue lähtee iloisesti hypellen. SAARNA – pötkylöitä, joissa on pehmeitä ja karheita kohtia, esim. Saarna alkaa Enkeli taivaan -virrellä ja päättyy Lensi maahan enkeli -virteen. Mitä hän ajatteli ihmisistä, joille puhui. Esirukouksen voi toteuttaa rukouslennokkeja heittelemällä tai solmimalla rukousryijyä. papiljotit, joiden läpi on vedetty huivi – ne kuvaavat lain karheutta ja evankeliumin ihanuutta USKONTUNNUSTUS – kolmionmallisia vihreitä (Luoja), valkoisia (Jeesus Kristus) ja punaisia (Pyhä Henki) kangasviirejä ESIRUKOUS – rukouskuutiot. Tuntupolun valokuvissa olevat ihmiset voivat kirkkokahveilla kertoa omasta tavastaan rukoilla ja auttaa.. Alkuvirsi: LV 124 Enkeleiden kanssa ja siihen rytmit x x x (napsutus), x xx x (taputus), xx xx Synnintunnustukseen johdattaminen: Hugo Simberg Haavoittunut enkeli -taulua jäljittelevä kulkue saapuu Suojelusenkeli-virren soidessa – kaksi miestä ja paareilla oleva enkeli, voi olla myös muita enkeleitä perässä kulkemassa. Entä enkeleistä?Miten rukous liittyy tähän tekstiin. 47 Ideasta käytännöksi Messun toteutus Lapset voivat aikuisten kanssa olla ottamassa seurakuntaa vastaan ja opastamassa kulkemaan Miltä messu tuntuu. Isän ja Pojan ja Pyhä Hengen nimeen. Kolminaisuusvirsi, virsi 21:10 ja lisäsäkeistö: ”Myös Pyhä Henki kanssamme on täällä Puolustajamme. Me ihmiset olemme rinnallasi pieniä (mennään oikein pieniksi). Saarnan yhteydessä voidaan esitellä erilaiset rukouskuutiot. Jeesus sanoo: ”Kaikki, minkä te olette tehneet näille vähäisille, te olette tehneet minulle”. Miten eri ihmiset rukoilevat. Aamen PÄIVÄNVIRSI – ”Rytmienkeleitä”, askarreltu pahviputkilosta, jonka sisälle on laitettu hiekkaa/herneitä jne. Armahda meitä
Sen vietosta pojalle on kertynyt kokemuksia jo 9 vuoden ajalta. Leipä ja viini ovat konkreettista ravintoa. Aina mukana on myös jokin liikunnallinen elementti (laululeikki tms.). Ehtoollinen muistuttaa meitä omasta ruumiillisuudestamme. Ensikerran Akseli oli mukana kaksivuotiaana, isosiskon konfirmaatiossa. Luonnon keskellä niitä nauttiessamme olemme todella koko luomakunnan mukaansa sulkevan yhteisen aterian äärellä. Torstai-illan viikkomessu kokoaa mukaan nuoria ja rippikoululaisia. Kaikille riittää. Moni on nauttinut ensiehtoollisensa jo yksivuotiaana vanhemman sylissä. 48 Ideasta käytännöksi Arkiehtoollisia erilaisiin hetkiin Kotiseurakunnassamme Hakunilassa on aktiivisesti etsitty väyliä arkiehtoollisten viettämiseen. Kun lapsi pääsee säännöllisesti ehtoolliselle, hän vähitellen ymmärtää, että ehtoollinen on enemmän kuin tavallista leipää. Olemme yhtä luonnon kanssa. Yhteen kokoontuminen ja arkisten eväiden jakaminen on tärkeää. Ehtoollinen on rakkauden ja yhteyden ateria. Luonnon TEKSTI & KUVAT Sari Kokkonen Kirjoittaja on lapsija perhetyön pastori Hakunilan seurkaunnassa Mennään yhdessä EHTOOLLISELLE! – Ehtoollisessa on tärkeää, että se tapahtuu yhdessä perheen kanssa, Akseli sanoo. – Myös se on ehtoollisessa tärkeää, että siinä pääsee liikkeelle! Akseli on ollut jakamassa ehtoollista monta kertaa. Keväisin ja syksyisin ehtoollista on vietetty myös perheiden pihakirkoissa kauniin kirkkopihan helmoissa. Rakennettu ympäristö luonnon keskellä muistuttaa ihmisen vastuusta suhteessa luomakuntaan. PYHÄN ÄÄRELLÄ. Maanantai-aamuisin Matalan kynnyksen ruokailijat pääsevät myös ehtoollispöytään. Akseli on ollut myös siunaamassa heitä. Ehtoollispöydässä hän kertoo yleensä rukoilevansa ”siunaa meidän perhettä”. Myös näiden kirkkohetkien osallistujat ovat hyvin pieniä; nuorimmat tulevat ehtoollispöytään kontaten. Hänestä on puhuttelevaa, kun pienet vauvat tulevat mukaan ehtoolliselle. Myös perhekerhoissa vietetään noin 25 minuutin mittaisia ehtoollishetkiä pari kertaa kaudessa. Vuoden kierto ympärillämme saarnaa kasvun ja lepoaikojen tärkeydestä, pimeyden merkityksestä ja auringonvalon voimasta. Olemme viljelijöitä ja varjelijoita – ja myös täysin riippuvaisia luonnosta. keskellä Jumalan luomistyön koko kauneus laskeutuu myös ehtoollispöytään. Sari Kokkonen haastatteli pian 11 vuotta täyttävää Akseli-poikaansa ehtoollisesta. Kirkkohetki koostuu muutamasta laulusta, ripistä, ehtoollispöydän kattamisesta ja siihen kuuluvista rukouksista sekä ehtoollisen viettämisestä. Perjantai-aamujen muskarikirkoissa ehtoollista vietetään pari kertaa kaudessa
Mukana olivat myös Riikka-kanttori, lapsityönohjaaja Liisa sekä Sari-pappi. Teemoina rukous – siunaus – jakaminen – kaikille riittää! Laulu: Viisi leipää kaksi kalaa (LV 102) Ehtoollinen Ehtoollisen asettaminen (ehtoollisleivät lautaselle, viini maljaan) Ehtoollisrukous (esim. 49 Ideasta käytännöksi Ehtoollisyhteyteen kasvamisessa on tärkeää saada olla mukana ja osallistua. Koreissa on tarjolla erilaisia symboleja: rukouskiviä/käpyjä/oksia/käsiristejä/syksyn lehtiä. Väki asettuu istumaan alttarin ympärille omille vilteille tai istuinalusille. Rukous ”Jumala, kiitos, että kuulet ja näet rukouksemme, jotka olemme laittaneet rukouskivien maljaan ja alttarikankaan päälle. Johdanto Tervetuloa Eväskirkkoon! Triangelit soivat – kirkkohetki alkaa: Seisomme kirkkopihan laidalla, kokoonnumme piiriin. Tarkistamme varusteet – ainakin eväsreppu, hyvät kengät, vahvat jalat, iloiset taputuskädet jne. Hakunilan eväskirkossa kuoromuskarilaiset toimivat esilaulajina. Sana Yhdessä saavumme perille laakean alttarikiven äärelle. Yhdessäolo jatkuu eväistä nauttien ja seurustellen. Jokainen tuo mukanaan myös pienet retkieväät, jotka nautitaan joko kirkkohetken aikana tai välittömästi kirkkohetken päätyttyä. Ota yksinäisyyteni. Sinä olet valo. Osallistujia voidaan pyytää tuomaan mukanaan esim. Päätös Herran siunaus käsi kädessä yhteisessä piirissä Jumalan kämmenellä -virsi, LV 133 On aika ottaa kirkkoeväät esille. Ruoki minua rakkaudella, Jumala. Lapset voivat toimia monissa tehtävissä. Matkalla mietimme, mistä haluan kiittää, mistä on huolta, kenen puolesta tahdon rukoilla, mitä tahdon pyytää anteeksi. perhemessun lyhyen kaavan mukaan) Asetussanat Isä meidän -rukous Ehtoollisen jako (leipä kastetaan viiniin) Kiitosrukous: ”Jumala, kiitos ehtoollisesta, Jeesuksen ystävien ateriasta. Jumala, sinä olet ääretön. Siunaa myös arkiset ateriamme. 199–200) Viisi leipää ja kaksi kalaa -kertomus. kukkasia tai muita luonnon antimia yhteiselle alttarille laitettavaksi, kirkkohetken teeman mukaisesti. Lapsille voidaan varata yllätykseksi vaikkapa pillimehut.. Niitä kantaen lähdemme kulkemaan kohti eväskirkon alttarikiveä. LV 61), tai tehdä kädellä piirtäen risti kaverin otsaan/olkapäähän /omaan polveen/kämmeneen. Olen sinun. Tulemme kirkkoon kokonaisina kehollisina ihmisinä! Alkusiunaus ja ristinmerkki Ristinmerkki voidaan myös laulaa (esim. Raamatun kertomusta avataan muutaman lauseen puheella. Luetaan Selkoraamatusta (s. Aamen.” Ennen ehtoollista kerrataan vielä yhdessä ristinmerkin tekeminen. Aterian jälkeen jokainen voi tehdä ristinmerkin, ja näin kiittää Jumalaa ehtoollisen lahjasta. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Kiven edessä on valmiina alttarikangas, johon symbolit asetellaan. Kirkkoon voi kuulua pieni vaellus, jolloin yhdessä siirrytään lähtöpisteestä alttarin äärelle. Sinä olet lähellä. Ole kanssamme jokaisena päivänä. Ristinmerkin suojassa valmistaudumme rukousvaellukseen. Kuulijat saavat levätä kertomuksen ajan vilteillä pötköttäen. TERVETULOA EVÄSKIRKKOON! Eväskirkko voidaan toteuttaa esimerkiksi kirkon pihalla tai puistossa, leirikeskuksessa tai lähimetsässä. Jokainen valitsee haluamansa symbolit. Aamen.” Alttarille nostetaan isompi risti sekä kori, jossa on viisi leipää ja kaksi kalaa
Se on tuntunut vähän vaikealta laulettavalta ehkä juuri siksi, että harmonisesti se liikkuu hieman eri tavoin kuin mitä luulisi. Kalojen onkiminen on yleensä mukavaa puuhaa. Melodiakuljetuksessa on alennettu kuudes sävel, joka tuo Kalat-lauluun vedenalaista hämäryyttä, piileskeleviä kaloja kivien välissä, veden yllätyksellisyyttä, sujahtelevia kaloja, hiljaa ja salaperäisesti liikkuvia kaloja. Välisoiton aikana on vapaata liikkumista. Musiikissa harmonia tukee melodiaa, joka pysyy samana, vaikka sävyt ympärillä muuttuvat. Kalaharmoniat! Kirkkomuskari 2 -materiaalissa on jokaisen teeman kohdalla pieni musiikillinen ajatus ja sen pohdintaa ja ajatusta teemasta käsin – oletko huomannut. Kristityille kala ja sen symbolinen merkitys ovat tärkeitä. Teri Mantere laulaa, ja mukana on niin harmonikkaa kuin viuluakin. Kalan kreikankielinen nimi IKTYS muodostuu kirjaimista, jotka ovat uskontunnustuksen sanojen alkukirjaimet: Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja. Kirkkovuodessa menemme nyt kohti helluntaita. Ilosanomasta alettiin puhua monilla eri kielillä. Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Kala-teeman kohdalla puhutaan harmoniasta. Toisessa säkeistössä lähdetään kulkemaan piirissä sivuaskel–viereen-tekniikalla. Alkuseurakunnissa roomalaisajalla kala toimi myös kristittyjen salaisena tunnusmerkkinä. Joillekin kala voi olla kaveri, jota ei edes haluta pyydystää, saati syödä. Helluntaina vietetään kristillisen kirkon ja seurakunnan syntymäpäivää. KIRJA Iktyksen uskontunnustuksen omaisen sisällön uskotaan saaneen alkunsa Martan sanoista ja vastauksesta Jeesuksen kysymykseen: Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Kimaltavat hopeina -kohdassa keskelle ja Luojan luomat -kohdassa lennätetään vauvat ylös.. Sanoma on sama, vaikka se saakin oman värityksensä kielestä ja kulttuurista riippuen. Uskotko tämän?” ”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.” (Joh. Kirkkomuskari 2 -kirjan laulu Kalat on Jukka Salmisen ja Sirpa Sironen-Hännisen tekemä. Sujahtavat vedessä -kohdassa pyöritään ympäri ja silmieni edessä -kohdassa nostetaan vauva ylös. Joskus ja joillekin se voi aiheuttaa myös inhonväristyksiä matoineen ja kaikkineen. Vauvojen kanssa Kuunnellaan cd-levyltä ja tehdään näin: Alkusoiton aikana vapaata tanssia piirissä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Ensimmäisessä säkeistössä mennään keskelle ja takaisin kaksi kertaa (vauvoja voidaan nostaa ylös aina keskellä). Säkeistöjen lisäksi on säkeistön mittainen alkusoitto ja välisoitto. Kolmannessa säkeistössä liikutaan piirissä keikutellen. 50 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU KALAjuttuja! TEKSTI & TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Suvi Sievilä ja Shutterstock Kala se vasta jännä otus on – sehän pystyy hengittämään vedessä! Kala on yleisnimitys kaikille vedessä eläville, kiduksilla hengittäville selkärankaisille eläimille. Kirkkomuskari 2 -cd-levyllä tästä on oiva sovitus. 11:25–27) Iktyksen uskotaan myös liittyvän Jeesuksen lukuisiin kalavertauksiin sekä siihen, että opetuslapset olivat kalastajia ja Jeesus teki heistä ”ihmisten kalastajia”
Alkusoiton aikana aikuiset ”päästävät” kalat verkosta ja lapset liikkuvat tilassa vapaasti. Toisessa säkeistössä nostellaan lapsen jalkoja ylös ja alas; säkeistön lopussa tehdään nopeampi liike. Ensimmäisessä säkeistössä nostellaan lapsen käsiä ylös ja alas; säkeistön lopussa voidaan tehdä nopeampi liike. Aikuiset rytmittävät rinkulalla. Isompien päiväkerholaisten tai muskarilaisten kanssa Kuunnellaan Kalat-laulu cd:ltä ja käytetään rytmirinkulaa näin: Istutaan lattialla rytmirinkulan kanssa. Välisoiton aikana taputellaan tai körötellään. Kolmannessa säkeistössä aikuiset nostavat rinkulan ylös. Harjoitellaan kalaliikkumisia: pyöritään ympäri, kuljetaan eteenpäin, kuljetaan taaksepäin. Aikuiset rytmittävät rinkulalla. Välisoiton aikana päästään jälleen liikkumaan vapaasti tilassa. Kolmannessa säkeistössä rinkula on jälleen edessä ja se kuljetetaan käsien välistä hirmu kyytiä eteenpäin. Osa meneekin rinkulan sisäpuolelle, ja käy istumaan vastapäätä (tai lomittain) näiden rinkulan ulkopuolella olevien kanssa (selkä piirin keskusta kohti). Kalat voivat olla myös erilaisia: tehdään liikkeet pikkukaloina, isoina haukina, hitaina ja nopeina. Juoksevat, pomppivat, takaperin liikkuvat, yhdellä jalalla hyppivät kalat Kukin säkeistö toteutetaan omalla tavalla; alkusoitto ja välisoitto voidaan tehdä vapaasti. Tämä on myös hyvä kehonhallintaharjoitus. 51 Ideasta käytännöksi Erilaisia toteutustapoja LIIKKUVAT KALAT! Lapset yhdessä tai aikuiset lapset soutaen rinkulan kanssa Osa ryhmästä asettuu normaalisti rinkulan kanssa lattialle. Välisoiton aikana voidaan taiteilla rinkula selän taakse ja kuljetetaan sitä siellä! Vaihtoehtoisesti voidaan jatkaa normirytmitystä. Harjoitellaan soutamista yhdessä ja rytmittämisen löytymistä. Kuunnellaan cd:ltä, ja tehdään säkeistöjen sekä alkusoiton ja välisoiton kanssa. Kuunnellaan cd:ltä, rytmitellään, soudetaan, nostetaan rinkulaa ja laitetaan se kulkemaan käsien lävitse. Vauvojen kanssa sylissä tai lattialla/patjalla edessä Kuunnellaan cd-levyltä ja tehdään näin: Alkusoiton aikana körötellään tai jos ollaan lattialla, taputellaan. Huivin avulla liukuu mukavasti, kun annetaan käsillä vauhtia ja nostetaan samalla jalkoja ylös. Lapset ovat aluksi rinkulan sisällä. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös huivia piiloleikin tapaan. Lattialla olevaa vauvaa voidaan sivellä päästä varpaisiin; lopussa annetaan suukko! Liikkuvien lasten kanssa lattialla Kalat etenevät huivin kanssa.. Lapset pujottelevat aikuisten lomitse jonossa.. Alkusoiton ja ensimmäisen säkeistön aikana rytmitetään rinkulalla kahdeksasosarytmin (tavurytmin) mukaan. Entäs jos huivin päällä istutaan ja työnnetään käsillä eteenpäin. RYTMIRINKULAKALAT! Aikuiset ja isommat lapset yhdessä Kuunnellaan laulu cd:ltä ja tehdään näin: Aikuiset seisovat rytmirinkulan kanssa. Toisessa säkeistössä lapset käyvät istumaan lattialle ja heiluttelevat jalkojaan. Kolmannessa säkeistössä voidaan sylissä istuvaa lasta liu’uttaa alas jalkoja myöten ja tuoda ylös. Ensimmäisen säkeistön alkaessa lapset palaavat rinkulan keskelle esimerkiksi pomppimaan. Toisessa säkeistössä soudetaan. Kukin lapsi saa sifonkihuivin, joka asetetaan vatsan alle
Presidentti Niinistö on lähettänyt kannustavan tervehdyksen Suomi 100 -roskakävelyille. Kyseenalaistetaan normaaliksi muodostunut tapa olla näkemättä roskia ja kävellä niiden ohi piittaamattomina niiden vaikutuksista. Linnun nokkaan joutuessaan klipsi merkitsee linnulle nälkäja janokuolemaa. Rullasta riittää pusseja useisiin kävelyihin. Sen pinta on varsinkin liukkailla keleillä vaarallisen liukas. Viime numerossa olleeseen Marjatta Kallialan haastatteluun, jutun ingressiin sivulla 6 oli riimeihin pujahtanut tekstimuokkauksen yhteydessä virhe. Matkalla voi löytyä myös pantillisia tölkkejä, joita keräämällä voisi saada ryhmälle rahaa vaikkapa jonkun hyvän ja terveellisen herkun ostamiseen. Etukäteen on hyvä näyttää kuva huumeruiskusta, ja todeta, että jos tulee vastaan, lapsi ei koske huumeruiskuun, vaan kertoo siitä aikuiselle. Aikuinen vie ruiskun suljetussa rasiassa apteekkiin. Roskakävely tuottaa lapsille oman tietoisen ja vastuullisen suhteen ympäristöön. Kun ympäristön kunnioituksen pienenä oppii, sen vanhana taitaa. NÄIN PUHUI SATEENVARJO KURKISTUKSIA YMPÄRISTÖ HALTUUN – Suomi 100 -roskakävelyjä myös pienille! ” Yli 250 000 tonnia muoviroskaa kelluu maapallon merissä, mikä on huomattava globaali ympäristöongelma.” Suomen ympäristökeskus, www.syke.fi... Roskaliike osallistuu Suomi 100 -ohjelmaan ja innostaa kaikkia ihmisiä tekemään Suomi 100 -roskakävelyjä. 52 Ideasta käytännöksi Roska päivässä -liikkeessä on mukana kaikenikäisiä ihmisiä, myös lapsia. Sama koskee suklaapötkyjen ym. koiranjätöspussilla. Kun sataa, pikku Marjo unohda sateenvarjo edes joskus, pikku Marjo.. Roskakävelyillä kävellään omia tuttuja reittejä, jutellaan ja samalla kerätään roskia. Lapsille voi näyttää myös juomatölkin klipsiä. käärepapereita. Kävelyillä lapsille voi näyttää esimerkiksi litistynyttä juomatölkkiä. Lapset keräävät roskia hyvin innostuneina yllättävänkin pitkän aikaa. Omasta Suomi 100 -roskakävelystä kertomalla innostaa muitakin http://suomifinland100.fi/project/roska-paivassa-liike/ (Käyttöoikeuden saa kirjoittajalta, s-posti: ta@welho.com ) Todella reipas ja energinen henki Pakilan musiikkiopiston ja Pohjois-Helsingin kuvataidekoulun Laulavalla Roskakävelyllä! TEKSTI Tuula-Maria Ahonen Tähän tapaan soljuvat Kirsi Kunnaksen kirjoittamat riimit kirjailijan elämänkerrassa ”Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa” (Leena Kirstinä, WSOY, 2014). Oikaisumme yhteydessä meilä on ilo suositella suomalaisen runouden mullistaneen kirjailijan elämää valottavaa teosta, joka viime keväänä julkaistiin myös pokkarina. Tupakantumppeja ei kerätä paljain käsin, vaan suojataan käsi esim
TAMPEREELLA NUORI2017-TAPAHTUMASSA KYSYTTIIN: Onko lapsella oikeus katsomuskasvatukseen. Villivihannekset ovat pian parhaimmillaan: voikukka juurineen, maitohorsma, nokkonen ja vaikka mitkä muut rikkaruohoiksi luokittelemamme kasvit. Vasusta olivat puhumassa myös Silja Lamminmäki-Vartia, Heljä Petäjä Kirkkohallituksesta ja Tiina Haapsalo Nuori kirkko ry:stä.. Hyviä vinkkejä, ruokaohjeita ja lisätietoja www.hortoilu.fi-sivustolta. Jokainen hetki lapselle on pedagoginen oppimisen hetki ja tämän oivaltaminen on kasvattajalle tärkeää. RIKKARUOHO ON RIKKAUSRUOKAA ...250 000 on myös netin suloisimman kissan seuraajien lukumäärä. Ja todellakin, suodatinpussiin horttaa on näppärä poimia, pysyvät kasvinosat hyvin kuosissa. Etusivun slogan puhuu puolestaan: ”Herkuttelua takapihan superfoodeilla”. Arvoperustan kulmakivenä ovat lapsuuden ainutlaatuisuuden tunnistaminen, lapsen oikeuksista kiinni pitäminen sekä ihmisenä kasvamisen tukeminen huomioiden yhdenvertaisuus ja maailmamme moninaisuus. ”Katsomuskasvatuksen äärellä sekä päivähoidon että seurakunnan varhaiskasvattajat ovat yhdessä sekä poisoppimassa vanhaa että oppimassa uutta. Mutta vain näiden tunteiden ja haasteiden läpikäyminen tuottaa uutta ja yhteistä ajattelua. Hän totesi, että Vasun tavoitteet antavat päiväkodeille hyvät mahdollisuudet edistää lasten parissa suvaitsevaisuutta ja empatiaa, keskinäistä kunnioitusta ja yhteisymmärrystä eri kulttuuristen ja katsomuksellisten ryhmien välillä. Mahdollisuudet ovat monet ja nyt niitä on kehitettävä ja niihin kannattaa tarttua.” Nyt kahvinkeittimen suodatinpussit mukaan ja luontoon – hortoilemaan! Sitä se hortanpoiminta on, hortoilua. Takala nosti omassa puheenvuorossaan esille Vasun arvoperustan ja pedagogiset linjaukset. 53 Ideasta käytännöksi Nuori2017-tapahtumassa maaliskuun lopulla uutta Vasua ja sen sisältämää katsomuskasvatuksen näkökulmaa olivat avaamassa Opetushallituksesta erityisasiantuntija Kirsi Takala ja LTO Silja Lamminmäki-Vartia Vantaan kaupungin päivähoidon edustajana. Viihdelehti Stara, www.stara.fi Kirsi Takalan (oikealla) osuuden tärkeä lause oli: ”Jos ei kukaan suutu, ei mikään myöskään muutu!” Uusi Vasu herättää kysymyksiä, muutosvastarintaa ja voi jopa suututtaa. Lamminmäki avasi omassa puheenvuorossaan Vasun katsomuskasvatuksen kokonaisuutta. Kirsi painotti uuden toimintakulttuurin luomisen mahdollisuuksia ja siinä itsensä ja kasvattajayhteisön kehittämisen näkökulmaa. Uuden Vasun laaja-alainen oppiminen haastaa jokaista kasvattajaa omaksumaan myös itselleen uudenlaisen tavan tukea lapsen kasvua
54 Me tekijät Uimaan suureen veteen. Äiti kertoi sen. Mitä tulee eteen. Vaikka kohta kastun aivan kokonaan, silti veteen astun askel kerrallaan. Kohti kaukorantaa katson luottaen. Suuri vesi kantaa. Selviydynkö nyt. olen syntynyt. Anna-Mari Kaskinen HILJAISUUDEN IKKUNA KUVA Suvi Sievilä
55 Me tekijät
Se ei millään löydä hyvää piiloa, ja toisten etsiminenkin on yllättävän vaikeaa. Syksyllä Pikku Siili kuitenkin myhäilee: koko kesä on nautittu kasvun kohinasta ja värien juhlasta, ja nyt on aika kuivata ja säilöä pimeän pitkän talven varalle. ISBN 978-952-288-651-4 • Kl L 85 ALKUTEOS Der Regenbogenfisch lernt verlieren SUOMENNOS Maisa Tonteri KOKO 215 x 285 mm, noin 32 s. ISBN 978-952-288-611-8 • Kl L 85. Ensi keväänä taas mennään kohti vihreää! SATEENKAARIKALA ON TOTTUNUT OLEMAAN PARVENSA PARAS. Kesken piiloleikin sen itsetunto joutuu kuitenkin koetukselle. Sateenkaarikala luopuu leikistä. 56 Teema KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi UUTUUS! UUTUUS! Kurkistus puutarhan salaisuuksiin ja kasvun ihmeeseen Rakastettu Sateenkaarikala on säihkynyt jo 25 vuotta! 24,00 € 25,00 € MARJO NYGÅRD Kaikessa on itua! MARKUS PFISTER Aina ei voi voittaa, Sateenkaarikala PIKKU SIILI ON TOUHOTTANUT KOKO ALKUVUODEN multaruukkujen ääressä: koulinut ja kastellut, huolehtinut ja hellinyt pieniä kasvinalkuja. Mutta voih! Pienellä puutarhurilla riittää haasteita: rikkaruohot punkevat puutarhaan, ja Toukka ja Otukka nakertavat salaatinlehdet pitsiksi. Vihdoin kesän kynnyksellä kasvit pääsevät puutarhaan. On reilua antaa kaikille mahdollisuus! TEEMAT luonto, kasvun ihme, ystävyys, ympäristönsuojelu KOKO 200 x 240 mm, noin 32 s. Tyhmä leikki! Ystävä saa Sateenkaarikalan kuitenkin katsomaan asioita myös toisten kannalta: kaikki haluavat välillä onnistua ja ilahtua siitä