1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 3 2018 LUOVAT LAPSET tarttuvat kameraan Perhediakoni liputtaa isyyden puolesta Mikä perhe !
2 Teema KATRI KIRKKOPELTO ON KUVATAITEILIJA, KUVIT TAJA JA KUVATAIDEOPET TAJA. HÄN ON KUVIT TANUT LUKUISIA KUVAKIRJOJA JA OPPIKIRJOJA. Heidän ystävyytensä joutuu koetukselle. Rakastetun Mollin jatko-osa on lumoavan kauniisti kuvitettu ja kerrottu tarina ystävyydestä, mustasukkaisuudesta ja erilaisuudesta. Pikku Sisu tuntee olonsa loukatuksi ja hylätyksi. Voisiko se vaikka syödä Mollin ja Pikku Sisun. Mollin puutarhaan on ilmestynyt jotain kummallista. Onko se joku vaarallinen. Mollin tavoin kirja nostaa esiin tärkeitä tunnetaitoteemoja perheiden ja lapsiryhmien pohdittavaksi. Löytyykö Mollin puutarhasta tilaa kaikille kolmelle. ”Rakastetun Mollin kaivattu jatko-osa valloittaa lukijat!” K ATRI KIRKKOPELTO Molli ja Kumma www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kuukauden kirja Katri Kirkkopelto. ISBN 978-952-288-844-0 HINTA 24,50 SIVUKOKO 230 MM X 310 MM, 36 SIVUA ” MOLLI SOVITTI OMAA JALKAANSA MAASSA OLEVAAN PAINAUMAAN.” Jos tämä on jalanjälki, niin sen jonkun täytyy olla…, Molli jähmettyi niille sijoilleen, -…jättimäinen, se henkäisi ja nielaisi. Selvittäessään kummallisen olennon salaisuutta Molli ja Pikku Sisu joutuvat pohtimaan pelkoa, rohkeutta, kuvitelmia ja ennakkoluuloja. Suuret jalanjäljet tai oikeastaan valtavat! Kuka kumma on tehnyt ne. VUONNA 2009 KIRKKOPELTO SAI ARVOSTETUN KYLLI KOSKI -PALKINNON. Mollin mielestä Kumma on jotain lumoavaa, mutta Pikku Sisun mielestä olento on pelkkä ruma, iso, vihreä marsu, joka on vienyt hänen parhaan ystävänsä kaiken huomion
ISBN 978-952-288-844-0 HINTA 24,50 SIVUKOKO 230 MM X 310 MM, 36 SIVUA ” MOLLI SOVITTI OMAA JALKAANSA MAASSA OLEVAAN PAINAUMAAN.” Jos tämä on jalanjälki, niin sen jonkun täytyy olla…, Molli jähmettyi niille sijoilleen, -…jättimäinen, se henkäisi ja nielaisi. Heidän ystävyytensä joutuu koetukselle. Löytyykö Mollin puutarhasta tilaa kaikille kolmelle. Rakastetun Mollin jatko-osa on lumoavan kauniisti kuvitettu ja kerrottu tarina ystävyydestä, mustasukkaisuudesta ja erilaisuudesta. 3 Teema Meiän isikin aina auttaa äitiä keittiössä. Mollin tavoin kirja nostaa esiin tärkeitä tunnetaitoteemoja perheiden ja lapsiryhmien pohdittavaksi. Suuret jalanjäljet tai oikeastaan valtavat! Kuka kumma on tehnyt ne. Onko se joku vaarallinen. Voisiko se vaikka syödä Mollin ja Pikku Sisun. HÄN ON KUVIT TANUT LUKUISIA KUVAKIRJOJA JA OPPIKIRJOJA. Selvittäessään kummallisen olennon salaisuutta Molli ja Pikku Sisu joutuvat pohtimaan pelkoa, rohkeutta, kuvitelmia ja ennakkoluuloja. ”Rakastetun Mollin kaivattu jatko-osa valloittaa lukijat!” K ATRI KIRKKOPELTO Molli ja Kumma www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kuukauden kirja Katri Kirkkopelto. Pikku Sisu tuntee olonsa loukatuksi ja hylätyksi. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell KATRI KIRKKOPELTO ON KUVATAITEILIJA, KUVIT TAJA JA KUVATAIDEOPET TAJA. Mollin puutarhaan on ilmestynyt jotain kummallista. VUONNA 2009 KIRKKOPELTO SAI ARVOSTETUN KYLLI KOSKI -PALKINNON. Mollin mielestä Kumma on jotain lumoavaa, mutta Pikku Sisun mielestä olento on pelkkä ruma, iso, vihreä marsu, joka on vienyt hänen parhaan ystävänsä kaiken huomion
Tutkinto uudistuu Lastenohjaajan ammattitutkinto uudistuu Tekevälle sattuu Hajoamisia kysymystulvassa Ideasta käytännöksi Luovat lapset Eläinkuvaus on hauskaa ja herkkää Raamattua leikkien Hengellinen pelastusrengas Raamattua leikkien Hyveiden puu – rukoushelmityöskentely Katsomuskasvatus Perheet ja katsomuskasvatus Kurkistuksia Siunausta koulutielle Liikkuvassa seurakunnassa koululaiset siunataan ulkona Lastenkirkko Laula – leiki – liiku Lampaat laitumelle! Pyhiä hetkiä Miksi pappi laittoi sipsejä lautaselle. Hiljaisuuden ikkuna 6 56 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Perheen monet muodot Miksi pappi laittoi sipsejä lautaselle. 3 5 6 11 12 18 21 22 26 29 30 32 33 35 36 38 40 43 44 47 49 50 52 54 56 58 18 Perhediakoni liputtaa isyyden puolesta pienille ja suurille 1/2018 -liite 12 Ydinperheestä kohti kirjavampaa perheihannetta. 4 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Teema : MIKÄ PERHE! Lapsen silmin Pääkirjoitus Hyvä koti Teema Perheen monet muodot Kolumni Perjantailahja ja sunnuntaitoive Teema Ydinperheestä kohti kirjavampaa perheihannetta Me tekijät Me tekijät Perhediakoni liputtaa isyyden puolesta Nuori kirkko Katseet kohti seurakuntavaaleja Me tekijät Toisten auttaminen tekee onnelliseksi Me tekijät Perhekeskuksissa tiivistyy eri toimijoiden yhteistyö Kurkistuksia 7 kysymystä Nyt on kysymys perheestä Kirkon talolta Ystävämme LAPE Kouluttaudu, osallistu Oikeissa töissä Mistä on hyvä lapsuus tehty
Lapsen hyvinvoinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, rakastaako häntä kaksi samaa tai eri sukupuolta olevaa vanhempaa, useamman sukupolven muodostama perheyhteisö, yksi vanhempi tai useampi perhe. Perhekäsitystä lapsen kannalta tarkasteltaessa on todettava, että hänelle hyvä koti ei ole se, joka täyttää ulkopuolisten asettamat kriteerit vaan se, jossa on riittävät edellytykset tulla kohdatuksi, rakastetuksi, ravituksi ja jossa muihin kasvun tarpeisiin vastataan. 5 Teema Hyvä koti Muistan omasta lapsuudesta, että vanhemmat puhuivat usein hyvien kotien lapsista. Yhteistä puheenvuoroille on kriittisyys perheideaalia kohtaan. Ennen sotia useisiin suomalaisiin perheisiin kuului monta sukupolvea ja kodeissa asui eri syistä muitakin kuin lähisukulaisia. Kukaan ei määritellyt sen tarkemmin, mitä sillä tarkoitettiin, mutta jotenkin se liittyi kaveruuksiin. Kaipa kotini oli riittävän hyvä. Itselleni ei koskaan selvinnyt, kuinka kaverieni vanhemmat arvottivat kotini, mutta rajoitteita kaveruuksille ei ilmennyt. Toki lapselle on merkitystä sillä, millaisessa perheessä hän kasvaa, mutta kriteerit hyvälle tai huonolle perheelle ovat muualla kuin perheen rakenteessa. Avioeroperheitä oli vielä viisikymmentä vuotta sitten hyvin vähän, mutta sen taustalta löytyy lähinnä taloudelliset syyt, jotka pakottivat vanhemmat, erityisesti äidit, elämään välillä erittäinkin epätyydyttävässä avioliitossa, kun vaihtoehtoja toimeentulolle ei ollut. Käsitys perheestä on viimeisten vuosikymmenten aikana avautunut kattamaan monenlaisia aikuisten ja lasten muodostamia koteja. Itse asiassa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna käsitys perheestä, joka pitää sisällään vain lapset ja heidän biologiset vanhempansa, on hyvin myöhäsyntyinen ja lyhytikäinen. Eija Kallinen 3 2018 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Lehti, jota luet, lähestyy perhekäsitystä monesta tulokulmasta. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Leila Leppälä Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Sotien jälkeen puolestaan yksinhuoltajaperheitten osuus kaikista perheistä oli huomattavan suuri. Kääntöpuolena lienee ollut ajatus, että joissain kodeissa kasvaneiden lapsien kanssa vietetty aika oli tarkemmin rajattua. Hyvien kotien lasten kanssa sai viettää aikaa, pelata ja leikkiä. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/18 ja 4/18 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 2.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Riitta Weijola / Vastavalo Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n PÄÄKIRJOITUS pienille ja suurille 1/2018 -liite eija.kallinen@nuorikirkko.fi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 79,00 12 kk 82,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 31,00 12 kk 34,00 Irtonumero 12,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan
Mitä he toivovat. TEEMA. Mitä perheille kuuluu tänään. TEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Petri Blomqvist ja Shutterstock Tutkimusten mukaan perhemuodosta sinänsä ei voi päätellä, voiko perhe hyvin vai huonosti. 6 Teema Perheen monet muodot Perhe on tärkeä hyvinvoinnin lähde, ihmiskunnan paras keksintö. – Ei voi sanoa, että ydinperhe toimii hyvin ja muut perheet eivät. Siksi perheistä pitäisi pitää huolta. Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Jokinen vastaa
Terassilla on grilli ja pihalla parkissa tila-auto. Näin lapsen hankkimista voidaan viivästyttää entisestään. 7 Teema Jos kysytään, millainen on tyypillinen perhe, moni vastaa: isä, äiti, kaksi lasta ja kultainen noutaja, jotka asuvat hoidetun nurmen ympäröimässä omakotitalossa. Ruotsissa määrä on jo miltei puolet. Perhetutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Jokinen on seurannut perhetutkimusta näköalapaikalta pian 15 vuotta. Mielikuva on ollut vahvana niin Suomessa kuin Euroopassakin. Eroamisessa ei ole enää leimaa, ja yhä useammalla on monia perättäisiä liittoja. Avioliitoista noin puolet päättyy eroon. Huomattava suuntaus on myös isien vahvistuva panos perhe-elämään. Lisääntymisteknologia mahdollistaa uudenlaisen perhesuunnittelun, kun munasoluja voidaan pakastaa. Perheitä on siis moneksi. 2010-luvun perheilmiöitä Jokisen mukaan tämän ajan merkittävimpiä suuntauksia ovat perhemuotojen moninaistuminen ja avioliiton merkityksen väheneminen. Hän pitää ydinperheihannetta edelleen vahvana, joskin muut perhemuodot ovat yleistymässä. Ennen he olivat hiljaa. Väestöliiton viime vuoden Perhebarometrissä nostettiin yhdeksi syyksi lapsiperhe-elämän huono kaiku nuorten aikuisten mielissä. Yleisempää on käsittää perheellä suku, esimerkiksi kolme sukupolvea ja aikuiset sisarukset. Tutkimusten mukaan perhemuodosta sinänsä ei voi päätellä, voiko perhe hyvin vai huonosti. – Kun ennen oli kiire naimisiin, jos lapsi oli tuloillaan, nykyisin mennään usein naimisiin vasta lasten saamisen jälkeen – jos mennään. – Uusperheitä on ollut aina, mutta ennen niitä syntyi puolison kuoleman vuoksi, nykyisin eron myötä. Hoivaavia ja tunteensa näyttäviä isiä on ollut aina, mutta nyt heitä on enemmän ja aiheesta keskustellaan enemmän. Suomessa syntyy yhä vähemmän lapsia. Ennen tavallista oli viettää saman puolison kanssa koko elämä. Asuttiin omakotitalossa lähiöalueella ja pidettiin huolta nurmikosta. Monessa maassa sateenkaariperheiden aikuiset voivat virallistaa parisuhteensa ja jopa saada adoptio-oikeuden. – Ydinperheen kultakautta elettiin toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa. Kristiina Kumpulainen (vas.) ja Satu Valkonen ovat pienten lasten monilukutaitoa edistävän tutkimusja kehittämisohjelman asiantuntijoita. Tämä näkyi monissa 50–60-luvun amerikkalaisissa saippuaoopperoissa. – Muutos on hidasta eikä vielä voida puhua tasa-arvosta. – Sateenkaariperheitä on ollut aina, mutta se on uutta, että he ovat esillä ja vaativat oikeuksiaan. Globaalisti ydinperhe on kuitenkin paljon harvinaisempi. Kamala pikkulapsivaihe. Uusia 2010-luvun ilmiöitä Jokinen hahmottaa kolme: lisääntymisteknologian kehittyminen, lasten vuoroasuminen ja sateenkaariperheiden aseman muuttuminen. Mielikuvissa lapsiperhearki tarkoittaa monille marketin. Vielä muutama vuosikymmen sitten tämä oli täysin tuntematon ilmiö. Isä kävi töissä, äiti oli kotona ja hoiti lapset. – Noin 35–40 prosenttia alle 18-vuotiaista kokee vanhempiensa eron, ja yhä useampi heistä asuu esimerkiksi vuoroviikoin äitinsä ja isänsä luona. – Ei voi sanoa, että ydinperhe toimii hyvin ja muut perheet eivät. Määrä ei kuitenkaan ole noussut enää kymmeneen vuoteen
Toimeentulo mietityttää monia. – Pitäisi olla hyvät harrastukset, hyvä koulu ja asuinalue. Perheasiantuntija tuntee hyvin perheiden tarpeet: perheille tärkeintä on arjen sujuminen, lasten saamat hoivapalvelut ja asuinalueen viihtyisyys.. Vauvaperhevaihe myös katkaisee vanhat sosiaaliset verkostot. Lisäksi lapsi maksaa. Toisaalta vaatimukset lapsiperhe-elämältä ovat kasvaneet koko ajan. Siihen on monia syitä. Jokisen mukaan nuorten mielikuvat pikkulapsivaiheesta ovat kielteisempiä kuin koskaan. Nyt se ei selvästikään houkuttele. Varsinkin naisten kohdalla lasten hankTEEMA KUKA kiminen edelleen vaikuttaa uraan. Lasten kehityksestä ollaan hyvin tietoisia. 8 Teema kassajonossa kiukuttelevia uhmaikäisiä, köydenvetoa kotitöistä puolison kanssa sekä yövalvomista. Ohjeita siitä, miten olla hyvä äiti tai isä, tulvii joka puolelta. – On totta, että parit eroavat yleisimmin kun lapset ovat pieniä. – Ennen on ollut itsestään selvää, että minusta tulee äiti tai isä. Se kertoo, että jotakin raskasta siinä vaiheessa on. KIMMO JOKINEN YTT, sosiologian dosentti, perhetutkimuksen professori ja Perhetutkimuskeskuksen johtaja, Jyväskylän yliopisto Tärkeimmät projektit 2010-luvulla: Suomen Akatemian rahoittama Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa, EU-rahoitteinen Familyplatform ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama eFamily Coach. Siinä mielessä nuorten käsitys lapsiperhe-elämän stressaavuudesta pitää paikkansa. Hoitopaikat maksavat. Se on monesti tottakin. – Nuorilla äideillä ei ole aikaa eikä energia ylläpitää vanhoja ystävyysverkostoja, vaan tavataan sitten muita nuoria äitejä. Sosiaalisessa mediassa tulee tuomio heti, jos teet jotakin ”väärin”. Koetaan, että lapsiperhe-elämä täyttää koko elämän eikä tilaa jää millekään muulle
Isovanhemmat tai kummi saattavat lapsen mielestä kuulua perheeseen. Kotiapu olisi pikkulapsiperheille hyvä palvelu tilanteessa, jossa voimat uhkaavat loppua. – Suomessa ei esimerkiksi hyödynnetä osa-aikatyötä, kuten muualla tehdään. – Jos kysytään, mistä on eniten huonoja seurauksia lasten hyvinvoinnille, ne ovat köyhyys, päihde-ja peliongelmat sekä väkivalta. Nämä perheet tarvitsevat kipeästi taloudellista tukea. – Tutkimuksissa on huomattu, että lasten käsitys perheestä on erilainen kuin vanhempien. Nyt puututaan vasta, kun tilanne on räjähtänyt käsiin. 9 Teema Mitä perheet tarvitsevat. Jokisen mukaan nuorten mielikuvat pikkulapsivaiheesta ovat kielteisempiä kuin koskaan. SeuTEEMA. Perheasiantuntija tuntee hyvin perheiden tarpeet: perheille tärkeintä on arjen sujuminen, lasten saamat hoivapalvelut ja asuinalueen viihtyisyys. – Ongelma liittyy myös työmarkkinoihin: on paljon miesvaltaisia aloja, joissa ei ole totuttu miehen jäävän kotiin lasten kanssa. Näihin ongelmiin pystytään vaikuttamaan, jos halutaan. Kaikki puolueet sanovat ajavansa lapsiperheiden asiaa, mutta käytännössä mitään ei tapahdu, kukaan ei oikeastaan tee mitään perheiden elinolojen parantamiseksi. Yksi esimerkki siitä on lapsiköyhyyden yli kaksinkertaistuminen vuodesta 1995. – Vielä muutama vuosikymmen sitten kodinhoitaja tuli leipomaan ja siivoamaan, jos perhe ei jaksanut. Lisäksi toivotaan joustoja työhön, jotta se olisi helpompi sovittaa yhteen perhe-elämän kanssa. – On tärkeää, että perhetyötä on tekemässä monia eri tahoja. Kun lapsilta on kysytty hyvinvoinnista, perhe on heille tärkein. Mitä he ajattelevat perheestään. – Lapset voivat esimerkiksi vaikuttaa perheen ruokaostoksiin, lomanviettoon, lemmikin hankkimiseen, ja harrastustensa valintaan, ja sangen usein he neuvottelevat siitä, mitä kotitöitä he tekevät ja kuinka paljon. Esimerkiksi lemmikkieläin voi olla jopa tärkeämpi perheenjäsen kuin oma sisar. Se huolestuttaa perheasiantuntijaa, sillä perheen ongelmat vaikuttavat lapsen elämään vuosikymmeniksi. Yhä useammassa maassa lasten hoiva järjestetään yhteiskunnallisesti, sillä se liittyy olennaisesti työmarkkinoihin ja naisten työssäkäyntiin. – Perheillä ei ole vahvaa etujärjestöä. Esimerkiksi meillä Jyväskylässä kasvatustai parisuhdeongelmiin voi saada apua myös seurakunnalta. Myös kotiavulle olisi huutava tarve. Niistä seuraa lapsille esimerkiksi hermostuneisuutta, valvomista, päänsärkyä, lintsaamista, pienet sosiaaliset verkostot ja alhaisempi koulutus: moni köyhässä tai päihdeperheessä kasvanut ei jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Seurakunnat perheiden tukena Jokinen tietää seurakuntien järjestävän perheille paljon erilaisia palveluita: parisuhdeneuvontaa, perheleirejä, eroneuvontaa. Haavoittuva perhe Jokisen mielestä Suomessa tiedetään kyllä hyvin, mitä perheet tarvitsevat, mutta heidän toiveitaan ei kuunnella. Muita yleisiä ongelmia, joiden vuoksi tarvitaan erityispalveluja, ovat lähisuhdeväkivalta, päihdeongelmat ja erilaiset kriisitilanteet. Lasten mielipide Vasta viime vuosikymmeninä on alettu kiinnittää huomiota lasten mielipiteisiin. Tällaisen kulttuurin luominen olisi tärkeää. Suomessa on nyt noin 120 000 köyhää lasta. Perheet toimisivat paremmin, jos sukupuolten välinen työnjako olisi tasa-arvoisempi. Vanhempien erotessa on myös tavallista kuulla lapsen mielipidettä eron jälkeisten hoivajärjestelyiden suhteen. Nyt noin kaksikolmasosaa kotitöistä ja hoivasta on edelleen naisen vastuulla. Ainakin yhdessä asiassa nykyvanhemmat ovat onnistuneet: nimittäin lapset kokevat saavansa äänensä kuuluviin perheessään
Lapsiperheissä on 1 051 000 alaikäistä lasta, 2 200 vähemmän kuin vuonna 2015. Seurakunnat ovat keskeisiä toimijoita perhekeskusten rakentamisessa lapsija perhepalveluiden uudistusohjelmassa (LAPE). Perheasiantuntija näkee perheen intiimien, kestävien lähisuhteiden paikkana – sisaruussuhde voi kestää sata vuotta. – Parempaa järjestelmää lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen ei ole keksitty. Tilastokeskus: Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa PERHEET VUONNA 2016 Lapsiperheisiin kuuluu 39 % väestöstä. Siksi perheestä olisi hyvä pitää huolta. – Kaikissa uusissa hyvinvointitukimuksissa on havaittu perhesuhteiden vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen eniten. Jokinen pitää sitä hyvänä asiana. 10 Teema LUE LISÄÄ rakunnat ovat niitä harvoja, jotka ovat järjestäneet eronjälkeisiä leirejä lapsille. Avoparien perheitä on 20 % lapsiperheistä. Missä muualla voi olla oma itsensä ja sellaisena arvostettu. Isä ja lapsia -perheitä on kolme prosenttia lapsiperheistä. Jos vain perheen talous on kunnossa, perhesuhteet ovat ihmisen tärkein hyvinvoinnin lähde. Esimerkiksi päiväkerhoilla voi olla hyvinkin paljon merkitystä perheiden hyvinvoinnille. Perhe on paras Perheasiantuntijan mukaan perhe on aina ollut ihmiskunnan historiassa tärkeä instituutio. – Seurakunnilla on pitkä historia, paljon osaamista, kokemusta ja vahva organisaatio. Väestön uusintamisen kannalta perheenkaltainen instituutio on ylivoimainen. Jo keräilijä-metsästäjä-yhteiskunnassa vauvaikäisestä huolehtimiseen tarvittiin vähintään kaksi: äidin lisäksi joko isä tai äidinäiti. THL: Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla TEEMA. Joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe. Perhe on myös paras paikka latautua ja rentoutua. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto on avioparin perhe, 59 % lapsiperheistä. Saman sukupuolen rekisteröity pari vanhempina on 700 perheessä. Äiti ja lapsia -perheitä on 19 % lapsiperheistä
Heti suhteemme alussa hän esitteli oman perheensä viikkoperinteen eli niin sanotun ”perjantailahjan”. Erityisesti toisilleen. Hän on pyytänyt minua hymyilemään enemmän. Omaksuimme tavan saman tien. Englannissa kasvanut esikoisemme on nyt kolmevuotias. Emme arvanneet, kuinka arvokkaaksi uusi perinteemme muodostuisi. Se on vapauttanut arvostelupelosta ja ylläpitänyt kepeyttä. Hänellä on tämän rakkauden kielen opettelussa monivuotinen etumatka. Ei tilinpäätöstä. Onneksi hän on lempeä opettaja. Näissä kyllä kohtasimme. Mutta myös ilakointia ja inspiraatiota. Muistan tusinoittain vaimoni sunnuntaitoiveita. Yksi asia, johon puoliso kiinnittäisi erityistä huomiota seuraavina päivinä. Tärkeää oli se, rouva selitti, ettei toiveen toteutumista missään nimessä arvioitaisi saatikka arvosteltaisi. Tuore vaimoni ja minä puhuimme eri rakkauden kieliä. Tästä on ollut vaikea pistää paremmaksi. Et voi rakastaa sitä mitä et tunne. Siellä perjantailahja sai parikseen uuden perinteen eli ”sunnuntaitoiveen”. Perinne on alkanut jopa kerryttämään bonusta. Se on lahja, joka annetaan perjantaisin. Omatkaan toiveeni eivät kaikki ole olleet K-18-osastoa. Viikon päätteeksi esitettäisiin uusi sunnuntaitoive – tai toistettaisiin jokin aikaisemmista. Vähentämään puhelimen käyttöä. Ensimmäinen vaimoltani saamani perjantailahja oli pieni vaaleanpunainen mutteripannu. Sen sijaan lahjoissa – vaimolleni ominaisessa kielessä – olin ja olen vieläkin noviisi. Unelmani on, että myös lapsemme oppisivat antamaan lahjoja ja esittämään toiveita. Ruuhkavuodet, siis. Onneksi kysyin. Opin sen eräältä aristokraattiselta seitsemänkymppiseltä rouvalta, joka vieraili collegessani Parkinsonin tautia sairastavan kahdeksankymppisen miehensä kanssa. Se voi olla mikä vain. Hieromaan. Parasta on tosiaan ollut se, ettei niitä koskaan pisteytetä. He olivat joka sunnuntai keittäneet kahvit ja esittäneet toisillensa yhden toiveen tulevalle viikolle. Ei raportointia. 11 Teema pöä, että luonnollisesti pyysin heiltä – rakkaustutkija kun olen – parisuhdevinkkejä. Olin lukenut psykologi Gary Chapmanin Viisi rakkauden kieltä ja ymmärsin, että minulle tärkeitä kieliä olivat fyysisyys ja arvostavat sanat. Perinteitä ei ole patentoitu, joten ne saa vapaasti varastaa! Perjantailahja ja sunnuntaitoive KUKA JASON LEPOJÄRVI Kirjoittaja on teologian tohtori ja rakkaustutkija. Muutimme pian Oxfordiin, jossa jatkoin tutkimusja opetustöitäni. Ostettu tai itse tehty. Pieni tai suuri. Osa niistä kulkee aina mukana. Siellä saimme ensimmäisen lapsemme. Alussa se hieman takkuili. Toive sai olla lähes mikä tahansa inhimillisesti toteutettavissa oleva asia. KUVAT Ilkka Kontturi ja Shutterstock. He säteilivät sellaista vastavuoroista arvostavaa lämKOLUMNI KUKA Et voi rakastaa sitä mitä et tunne. Toimii tutkija-opettajana Oxfordin, Helsingin ja Vancouverin välillä. Olennaista on se, että lahja on vastaanottajalle räätälöity. Sunnuntaitoiveet ovat sittemmin ohjanneet jokaista päiväämme enemmän tai vähemmän tietoisesti. Se vaatii herkkyyttä, rakastetun temperamentin, toiveiden ja tarpeiden opiskelua. Perjantailahjat ja sunnuntaitoiveet ovat tuoneet parisuhteeseemme ja perhe-elämäämme ryhtiä ja rauhaa. Suomessa syntynyt lapsemme on kaksivuotias ja Kanadassa syntynyt kuopuksemme kuusiviikkoinen
Miksi sinkkuus ei ole enää kristillinen ihanne. 12 Teema Ydinperheestä kohti kirjavampaa perheihannetta Löytyykö Raamatusta edes käsitettä perhe. Mitä perheet voivat tehdä kirkon hyväksi. ”Varhaiskasvattajat ovat avainasemassa kielellisten erityisvaikeuksien tunnistamisessa. Onko ydinperheestä tullut kristillinen epäjumala. Nuoren kirkon keskustelutilaisuus perheen teologiasta nosti esiin nämä ja liudan muita jännittäviä kysymyksiä. TEEMA TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVITUS Aura Vilkuna
Ihminen ei olekaan juuri muuttunut 2000 vuodessa, yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuri sitä vastoin ovat.” Ydinperhe nostalginen instituutio. Kristinuskon ihanteena oli tuohon ajanjaksoon, eli 1400-luvun loppuun asti ollut naimattomuus. Luterilaisen teologian ongelmana on hänen mielestään se, että Luther yhdisti niin vahvasti avioliiton ja perheen ja puhui avioliitosta osana luomisjärjestystä. Lehtipuu toimii puolestaan Uuden testamentin eksegetiikan dosenttina Helsingin yliopistossa. Tässä on todella suuri ero esimerkiksi katoliseen kirkkoon: siellä on ihan okei, etteivät kaikki koskaan yllä siihen”, Emma Audas sanoo Hänen mielestään kirkkoon nykyisin liitetty ydinperheihanne on todella outo myös sikäli, että Jeesus ja Paavali olivat hyvin perhekriittisiä. Sen jälkeen taas kaikkien on pitänyt yltää siihen – muita vaihtoehtoja on pidetty epäonnistumisena. Miten esimerkiksi kirkon julkilausumia lukee hän, jolla ei ole lapsia vaikka hän olisi halunnut niitä. Perhekunta – eli talo – oli varsin pysyvä ja elämä kovin yhteisökeskeistä: oli tärkeää kuulua isän taloon. Reformaatio toi siihen vastapuolen, jonka perintöä me nyt kannamme: että avioliitto kuuluu luomisjärjestykseen. Ei niin, etteikö saisi esimerkiksi juhlia isänpäivää, koska kaikilla ei ole isää. Eli Lutherin korjausliikkeestä on kehittynyt sen totaalinen irvikuva. Neitsyet ja myöhemmin munkit ja nunnat olivat se korkein kutsumus, johon ylsi aika harva. Luterilaisuudessa kirkon sanoma peilataan Raamatun kautta, mutta perheen teologian täytyy pohjata muuhunkin, sillä Raamatusta ei löydy käsitettä perhe. 13 Teema Olemme kokoontuneet pohtimaan perheen ja avioliiton teologiaa Emma Audaksen ja Outi Lehtipuun kanssa. Lupaus on kuitenkin luotu aikana, jolloin se oli hyvin käytännöllinen, koska ihmiset kuolivat niin varhain.” Myös heteroseksuaalinen ideaali, jonka mukaan lapsella tulisi olla sekä isä ja äiti, koska mies ja nainen täytPerheestä puhuttaessa Raamatussa viitataan Outi Lehtipuun (vas.) mukaan aivan erityyppiseen instituutioon kuin nykyisin. ”Teologian ja todellisuuden on kuljettava käsi kädessä ja kirkolla tulisi olla jotain teologisesti merkityksellistä sanottavaa perheestä – eikä vain ihannekuvauksia.” Lehtipuu on samaa mieltä: teologiaa ei voi poimia esiin vain tietyissä tilanteissa. Lehtipuu kertoo oman perheensä kutistuvan käytännön arjessa kaiken aikaa lasten aikuistuessa ja muuttaessa kotoa: kohta viiden hengen ydinperheestä on jäljellä enää vanhemmat. ”Sosiologiset tutkimustulokset eivät riitä perhekeskustelun pohjaksi, vaan meidän on otettava huomioon myös kirkon teologinen perinne”, Audas aloittaa. Emma Audaksen mielestä kirkosta on tullut ydinperhenostalginen instituutio.. Ennen oli tavattoman harvinaista, että molemmat aviopuolisot elivät vanhoiksi, joten normi oli niin sanottu uusperhe: kun puoliso kuoli, tilalla oli pian uusi jo arjen realiteettien vuoksi.” Kristinuskon perinteestä löytyy Lehtipuun mukaan runsaasti ajattelun kirjoa, mutta luterilainen perinne korostaa siitä vain yhtä puolta. Raamatun tekstit heijastavat siis maailmaa, jossa talo ja perhe olivat tavallaan sama käsite.” Raamatussa viitataan Lehtipuun mukaan aivan erityyppiseen instituutioon kuin nykyisin. ”Tältä pohjalta kirkko voisi tehdä paljon enemmän muun muassa niiden ihmisten hyväksi, jotka ovat lapsettomia vapaaehtoisesti tai vasten tahtoaan.” Lehtipuun mielestä kirkon suuri haaste on puhua perheestä siten, ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi. Mutta erityisesti puhuttaessa perheestä kristinuskon nimissä, lähtökohtana pitäisi olla muukin kuin oletus, että perheeseen kuuluu isä, äiti ja lapset. Lehtipuu kertoo silmäilleensä kymmenen vuotta vanhaa piispojen sosiaalieettistä kannanottoa Rakkauden lahja, jossa hänen silmäänsä pistivät sanat: ’Ydinperheen rinnalle on tullut myös uusia perhemuotoja’. Ydinperheideaalin lisäksi kirkko tukee hänen mukaansa myös romanttista ihannekuvaa perheestä ja avioliitosta. ”Meidän kirkossamme kaikkien pitäisi pystyä saavuttamaan ihanne. Niissä puhutaan sen sijaan talosta ja siinä asuvasta väestä. He kyseenalaistavat esimerkiksi sen, että meidän tulisi olla lojaaleja ensisijaisesti biologisia sukulaisiamme kohtaan. Ja on myös tavattoman traagista, että perhekeskeisyydessään suuret kirkolliset juhlapyhät voivat olla yksinäisille vuoden raskainta aikaa. Kristityissä perheissä oli esimerkiksi orjia ihan kuten kaikissa muissakin. ”Ydinperheajattelussa minua häiritseekin nimenomaan se, että se antaa vain yhden mallin ja jättää niin paljon ihmisiä ulkopuolelle. ”Esimerkiksi kun vihkikaavassa luvataan rakastaa toista kunnes kuolema erottaa, mieleen tulee, että vanhenemme yhdessä romanttisesti. ”Suomenkielisessä Raamatussa se esiintyy 11 kertaa, mutta alkukielisissä teksteissä – kreikassa ja hepreassa – ei ole olemassa sanaa perhe. ”Lause itketti ja nauratti, sillä ydinperhe jos mikä on täysin moderni ilmiö. Olemme kirkkona epänonnistuneet tässä pahasti.” Emma Audaksen mielestä kirkosta onkin tullut ydinperhenostalginen instituutio. Joku on sanonut, että ydinperheestä on tullut kristillinen epäjumala.” Kuvio on siis keikahtanut niin, että ennen vain harvat ylsivät ihanteeseen. Sitä paitsi perhe on yksilön itsensäkin elämässä muuttuva käsite. Audas on pappi, joka työstää parhaillaan väitöskirjaa avioliitosta Åbo Akademin systemaattisen teologian osastolle. ”Unohdamme nykyisin, että tähän liittyi poleeminen konteksti. ”Usein ajatellaan, että teologiassa puhutaan ikuisista ja muuttumattomista asioista
Uusimman perhebarometrin mukaan syy perheettömyydelle tosin ei ole vapauden kaipuu vaan se, ettei sopivaa kumppania löydy. Kun ihminen sitoutuu toiseen loppuiäkseen, hän uskoo, että ihmissuhteet voivat kestää ikuisesti. Audaksen mukaan kirkossamme vallitsee suuri hiljaisuus myös lapsettomuuden suhteen. Vai sitä että perhe pysyy koossa, oli se sitten sateenkaariperhe tai yksinhuoltajaperhe?” Emma Audas kysyy. Kannanotossa ei sanota kuitenkaan mitään siitä, että kirkko voisi auttaa perheitä konkreettisesti – vaikkapa vahtimalla lapsia”, Emma Audas sanoo. Villi ja vapaa vs. Tämä laajentaisi automaattisesti perhekäsityksen, ja silloin vaikkapa lapseton sinkku on osa sitä perhettä ja voi mennä naapuriin hoitamaan lapset, jotta äiti pääsee jumppaan”, Outi Lehtipuu sanoo. 14 Teema tävät eri roolit ja täydentävät toisiaan, on Audaksen mukaan melko tuore. Hänen mielestään juuri pysyvyyteen liittyy jotain todella tärkeää ja kaikki avioliitot liittyvät perheeseen, oli puolisoilla sitten lapsia tai ei. ”Miestä ja naista on toki aina pidetty erilaisina. Mutta kirkon ei pitäisi sanoa sitä jostain etäältä vaan elää lähellä perheitä. ”Jos puhutaan ihanteista, seurakunta voisi olla paikka, joka kantaa perheitä. vakaumuksellinen sinkku Audaksen mukaan kirkko on jähmettynyt Lutherin käsitykseen siitä, että lähestulkoon kaikkien pitäisi elää avioliitossa ja perheessä. Ajattelen silti, että jokainen avioliitto liittyy lapsiin ja jokainen ero vahingoittaa lapsia – oli parilla sitten omia lapsia tai ei. Joillekin sinkkuus on siis oma valinta kun taas toisilla elämä vain menee niin. ”Kun Rakkauden lahjassa puhutaan siitä, mitä kirkko voi tehdä perheen hyväksi, kerrotaan neuvonnasta, ihanteista ja normeista. Haluammeko tukea ydinperheihannetta. TEEMA. Esimerkiksi Rakkauden lahja -kannanotossa lukee vain, että jotkut eivät voi saada lapsia mutta siellä ei edes mainita sitä, että jotkut eivät halua lapsia. Niinpä on mielestäni tärkeää, että kirkon haluaa tukea sitä, että pysymme yhdessä; vaikka ei toki hinnalla millä hyvänsä.” Miten kirkko sitten voisi tukea pysyvyyttä ja perheitä ylipäänsä. ”Kukaan ei puhu nykyisin siitä, miksi perhe on tärkeä kirkolle.” Audaksen mielestä kirkon tärkeimpiä sanomia pitäisi olla se, ettei perhe selviä eikä sen tarvitsekaan selvitä yksin. ”Ehkä moni ei halua sitoutua, kun on nuori ja kuolematon ja kaikki on mahdollista. Mutta ne, jotka uskovat oikeasti ylösnousemukseen, ymmärtävät elävänsä iänkaikkisesti. ”Ei puhuta siitä, että on fantastista uskaltaa synnyttää lapsia tähän maailmaan – että siihen sisältyy kristillistä toivoa. ”Itse olen eronnut ja uudelleen naimisissa. Mutta kun huomaakin olevansa ihan tavallinen ihminen, ajatukset saattavat muuttua”, Audas pohtii. Kristinuskossa on siis pitkät perinteet myös lapsettomuudesta kristillisen toivon osoituksena.” Outi Lehtipuu huomauttaa, että varhaiskristilliseen askeettisuutta koskevaan keskusteluun liittyi vahvasti ajattelu, että avioliitto oli syntiinlankeemuksen seuraus. Sellaiset lupaukset ja suhteet tukevat kaikkia maailman lapsia, sillä nämä tarvitsevat ympärilleen aikuisia, jotka pysyvät aloillaan. ”En ole koskaan kuullut sanottavan, että sinkut voisivat olla todella tärkeitä kirkolle. Kun ihminen kadotti kuolemattomuutensa, avioliitto ja lastenhankinta olivat tapa korvata se. Perheethän ovat se seurakunta. Hänen mielestään voimme kirkkona näyttää tavan elää yhdessä, jossa tärkeintä ei ole olla vapaa toisesta ihmisestä vaan olla vapaa rakastamaan jotakuta ja olla tälle tärkeä. Meillä ei ole esimerkiksi selibaattiperinnettä, jossa ihminen elää yksin kutsumuksensa vuoksi. Hän heittää puolestaan vastakysymyksen: miten perheet voisivat puolestaan tukea kirkkoa. Mielestäni siihen liittyy kuitenkin jotain todella tärkeää: ihmiset joiden tärkein suhde on selkeästi suhde Jumalaan, muistuttavat meitä kaikkia, että kaipuumme perimmäinen kohde on Jumalassa eikä toisessa ihmisessä.” Mutta miten suhtautua modernin sinkkunuoren ajatukseen, että on tärkeää olla vapaa ja tapailla useita eri ihmisiä. Mutta siellä ei sanota myöskään, että ne jotka päättävät olla synnyttämättä lapsia, osoittavat, että perhe voi koostua muistakin kuin biologisista sukulaisista.” ”Kirkkoisä Krysostomos sanoi, että ihmiset haluavat lapsia, koska he eivät pysty hyväksymään omaa kuolevaisuuttaan. Kirkon ja perheiden tulisi linkittyä ja lomittua toisiinsa. Mutta esimerkiksi näkemys, jonka mukaan nainen ei voi olla pappi, perustuu historiallisesti naisen huonommuuteen, ei erilaisuuteen.” Miten perhe voi tukea kirkkoa. ”Meidän pitää pohtia kirkkona, mitä me oikein tarkoitamme sanoessamme, että meidän on tuettava perhettä. Yhdinperhemallia osaltaan tukeva ajatus syntyi vasta 1700-luvulla. Vasta ylösnousemus muuttaa tämän
”Sen kautta mitä Raamatussa puhutaan perheestä, on helppo motivoida käsitys perinteistä perhettä laajemmasta mallista. ”Raamatulla ei ole juurikaan annettavaa ydinperhekeskusteluun – mutta muuten kyllä”, Lehtipuu sanoo. Mutta meidän pitäisi Raamatun anti: perinteistä laajempi perhekäsitys Onko Raamatulla sitten mitään annettavaa perhekeskusteluun. ”On jännää, että kaikkein kriittisimmät sanat perheen suhteen tulevat Jeesuksen suusta: ”Joka ei vihaa isäänsä ja äitiään ei voi olla minun opetuslapseni.” Se on aika rajua puhetta, joten meistä on tullut luterilaisessa perinteessä taitavia tulkitsijoita. ”Niin ei sanota suoraan, mutta lapsista puhutaan lahjoina, jotka saamme ottaa vastaan ja joiden kasvatus on tärkeä tehtävä kristitylle. Siinäkin on Emma Audaksen mukaan tapahtunut lähihistorian kuluessa huimia muutoksia. ”Mutta jotkut kristityt pariskunnat ovat perustelleet valintaansa aivan eri syillä – esimerkiksi kutsumuksella, jota he eivät voisi toteuttaa, mikäli heillä olisi lapsia. ”Suurin muutos kirkon ajattelussa on kuitenkin siinä, ettei avioliitto merkitse enää ensisijaisesti lasten saantia ja kasvatusta”, Audas sanoo. 15 Teema Audaksen mielestä kirkon tärkeimpiä sanomia pitäisi olla se, ettei perhe selviä eikä sen tarvitsekaan selvitä yksin. Yleensä ajatellaan, etteivät ihmiset halua lapsia, koska he tahtovat olla vapaita ja riippumattomia. Kirkossa voimme muutoinkin elää todella lähellä toisiamme, vaikka emme ole sukua keskenämme”, Emma Audas sanoo. Tilaisuus oli tarkoitettu yksinäisille, mutta sinne tuli myös muita – perheellisiä ja perheettömiä, lapsia ja vanhuksia. Toisaalta taas Raamatun pohjalta ymmärtää, että perheyhteys voi olla myös luonteeltaan hengellinen eikä sen tarvitse perustua biologiaan.” Entä onko kirkolla annettavana perhekeskusteluun jotakin sellaista, mitä kenelläkään muulla ei ole. Meillä on tässä todella vahva kirkollinen perinne – kummius. Ateria tarjosi häivähdyksen seurakuntayhteistöstä perheenä, missä me saamme kaikki olla vuorollamme heikkoja, joita toiset kantavat.. Nykyisin ei puhuta, että lasten tulisi kuulua avioliittoon, koska kaikki eivät voi saada lapsia.” Audaksen mielestä kirkossa tulisi keskustella enemmän paitsi lapsista avioliitossa myös vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Lehtipuu kertoo Merimieskirkon jouluateriasta Hampurissa, jossa hän asui taannoin perheineen. Kuuluvatko lapset kuitenkin yhä avioliiton ihanteeseen. Kirkon tulisi myös puhua perheestä käsitteenä, joka ei pohjaa pelkästään biologiaan. Emma Audas: Avioliitto ei ole vain kahden kauppa Perinteisestä avioliitosta puhuttaessa viitataan yleensä miehen ja naisen väliseen liittoon. Jälkimmäinen merkitsee lupausta ja kutsumusta eikä vain sitä, että minä nyt satun elämään tätä vaihetta. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei meillä ole selibaattiperinnettä.” ”On toki ero elää sinkkuna ja selibaatissa. On kuitenkin ongelmallista, jos kirkon mukaan kaikkien tulisi elää perheessä tai avioliitossa tai kaikilla avioliitossa elävillä pitäisi olla lapsia. ”Me emme anna yksineläville ihmisille mitään tehtävää. Ensin nainen lakkasi olemasta alisteinen miehelle ja sitten tulivat ehkäisyvälineet, joiden käytön kirkko vähitellen hyväksyi. Silloin menetämme ison ryhmän ihmisiä, jotka ovat todella tärkeitä kirkolle. ”Minun mielestäni kirkko voi jatkossakin keskustella pitkäaikaisten ihmissuhteiden tärkeydestä. Kyllähän me tajuamme intuitiivisesti, että jos lapsi on eksynyt joukkoon, jossa käsketään katkaista välit vanhempiin, joku on mennyt pieleen.” Hän sanoo Raamatusta löytyvän paljon pohjaa nimenomaan yhteisöllisyyteen. Muun muassa monet pappit haluavat elää ensisijaisesti seurakuntaa varten.” Audas painottaa, ettei hänestä toki ole hienompaa elää selibaatissa ja perheettömänä
”Sanon ettei avioliitto ole koskaan kahden henkilön yksityisasia. En usko että se riittää: rakkaus on luovaa ja sen tulee palvella jotain muutakin tarkoitusta kuin itse parisuhdetta.” Jokaista paria vihkiessään Audas kääntyy seurakunnan puoleen ja sanoo laskevansa sen varaan, että he ovat läsnä parin elämässä ja tukevat tätä. Mutta kun kysymme kuinka avioliitosta tulee onnellinen, puhutaan vain toinen toisensa palvelemisesta. Sitä paitsi muiden läsnäolo tukee pysyvyyttä, joka vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin.” TEEMA. ”Minun mielestäni se ei riitä vaan meidän täytyy helpottaa ihmisten elämää.” Yksin pärjäämisen ideaali voi Audaksen mukaan olla tuhoisaa myös avioliitolle. Ja jokainen meistä on vastuussa joko biologisista tai muista maailman lapsista.” Audaksen mielestä pitkäkestoisuus on tärkeintä, mitä lapselle voi antaa. 16 Teema oivaltaa paremmin se, että perheettömät muistuttavat meitä kirkkona siitä, että me olemme perhe, joka on biologisia perheitämme paljon suurempi. ”Mielestäni kaikilla kristityillä on kutsumus tulla vanhemmiksi, mutta vanhemmuus voi olla todella erilaista. Nyt kirkko kuvittelee riittävän, jos se ei enää moralisoi. Se voi esiintyä monessa eri muodossa. Kirkko on jokainen kristitty ihminen, joka tekee vähän helpommaksi olla yksinhuoltaja lapselleen. ”Mielestäni ihanne ei ole se, että lapsella on biologinen äiti ja isä vaan että hänellä on turvallisia ja pysyviä aikuisia koko kasvuikänsä. Esimerkiksi vihkikaavoissa ei puhuta mitään siitä, että pari tarvitsee muita ihmisiä ja sillä tulisi olla tehtävä myös suhteen ulkopuolella. ”Kirkko ei merkitse henkilökuntaa tai jotain toimintaa. Lapset tarvitsevatkin paljon aikuisia elämässään, koska nämä voivat kuolla, erota tai kadota muilla tavoin. He auttavat meitä siis elämään todempaa kristityn elämää.” Audas ihmettelee, miksi emme halua kirkossa haastaa ydinperheajattelua. Ehkä pelkäämme sanovamme silloin, että avioerot ovat okei eikä lapsi tarvitse vanhempia. Meillä kaikilla on kutsumus kasvattaa kaikkia lapsia ja nuoria, joista olemme vastuussa. Mitä enemmän turvallisia aikuisia lapsella on elämässään, sitä paremmin hän voi.” Audaksen mukaan kirkko on suhtautunut yksinhuoltajiin lähinnä diakonaalisesti, mutta se ei enää riitä. Että he sekaantuvat pariskunnan asioihin, kysyvät kuinka puolisot voivat ja vaativat rehellistä vastausta. Stabiilisuus on paljon vaikeampi taata kuin se, että lapsella on äiti ja isä. Jokainen seurakuntayhteisö on siis velvollinen mahdollistamaan myös yksinhuoltajuuden.” Kirkko on Audaksen mukaan ollut osa yhteiskuntaa, joka on luonut häpeän tunteita yksinhuoltajille. ”Ihmisten sanotaan olevan onnellisia, kun he eivät elä pelkästään itselleen
18 Perhediakoni liputtaa isyyden puolesta s. 22 Toisten auttaminen tekee onnelliseksi s. s. 17 Me tekijät Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 26 Perhekeskuksissa tiivistyy toimijoiden yhteistyö KUVA Sanna Krook
Rekilä onkin saanut kuulla pohdintoja siitä, sopiiko kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö kirkon ydintehtävään. Rekilä ottaa erityisesti isät ja miehet hyvin huomioon, sillä aihe on hänelle miehenä lähellä sydäntä. ME TEKIJÄT. Perhetyöhön erikoistuneella diakoni Kari Rekilällä riittää työsarkaa. – Nimenomaan isiä huomioivaa työtä ei ole kovinkaan paljon. 18 Me tekijät Perhediakoni liputtaa isyyden puolesta ME TEKIJÄT – Diakonin työnkuva ei ole yksiselitteinen, vaan se muodostuu osaltaan henkilön persoonan, yhteistyökumppaneiden ja paikallisten tarpeiden mukaan, Rekilä muistuttaa. Seurakunnan työntekijöihin ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan. Hän on mukana muun muassa neuvoloiden perhevalmennuksissa ja äitiryhmissä. Rekilä tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin ja erilaisten järjestöjen kanssa. – Esimerkiksi neuvolan perhevalmennukset ovat hyvä tapa tavoittaa suuri määrä sellaisia ihmisiä, joita ei muuten helposti tavoitettaisi, Rekilä arvelee. TEKSTI Kaisa Anttia KUVAT Sanna Krook Oulu on Suomen lapsirikkain kunta. Toisinaan on erilaisia hankkeita, mutta tavallisia isiä huomioidaan kovin vähän. Myös isille suunnattua perhekerhoa eli isä-lapsiparkkia järjestetään yhdessä kaupungin kanssa. Kaupungin kanssa kuitenkin toimitaan kaupungin ehdoilla: neuvolan ryhmissä tai perhekerhoissa ei järjestetä hartauksia eikä saarnata Jeesuksesta. Ihmisten keskellä Kaupunki kutsuu mielellään seurakuntaa mukaan yhteistyöhön
Sen tavoitteena on kehittää kuntien perhepalveluita ja toimintamalleja vaikuttavammiksi ja tehokkaammiksi. – Nuoret vanhemmat puhuvat ja kyselevät. Isäkerhon kanssa on toinen tilanne. Äitejä on helpompi tavoittaa ja koota yhteen. Painopiste pitäisi siirtää ennaltaehkäisevään työhön, hän pohdiskelee. – Kaupunki tarjosi meille koulutusta hankkeeseen, joten kävin sen ilomielin yhdessä erityisnuorisotyöntekijämme kanssa. Konkreettisena merkkinä hankkeesta on laajasti käyttöön otettu Lapset puheeksi -menetelmä. – Olen seurakunnan edustajana ohjausryhmässä. Hankkeen vaikutukset heijastuvat myös seurakuntaan. Rekilä on harmissaan siitä, että moni nuori aikuinen on liian lyhytjännitteinen päästäkseen vaikeiden hetkien yli. Pikkulapsiperheissä avioerot ovat yleisiä. Isä-lapsiparkin kanssa meni kolme vuotta ennen kuin meistä alkoi tuntua siltä, että tätä kannattaa jatkaa. – Oman elämänrytmin sopeuttaminen lapsen kanssa elämiseen voi olla vaikeaa. – Ei ole olemassa valmiiksi sellaista kulttuuria, jossa isät käyvät perhekerhoissa. Jaksanko. Toisinaan kuulee pohdittavan, miten kirkon pitäisi mennä ihmisten keskelle. 19 Me tekijät Tämä on arjen evankeliointia. Siten pyritään löytämään mahdolliset ongelmat jo ennen kuin ne pääsevät paisumaan suuriksi. Tämä minun työni on juuri sitä ihmisten keskellä olemista! Lapset puheeksi Kaupungin perhetyö on murroksessa hallituksen LAPE-hankkeen eli Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman myötä. Kuvitellaan, että elämä voi jatkua samalla rytmillä kuin ennenkin ja lapsi kulkee siinä mukana, mutta eihän se niin mene. Pärjäänkö. – Tämä on arjen evankeliointia. Toisinaan joku haluaakin keskustella kahden kesken uskonasioista, ja silloin minua saa nykäistä hihasta, Rekilä selittää. Nuoret vanhemmat puhuvat Siitä Rekilä kuitenkin iloitsee, että nykyvanhemmat uskaltavat puhua ja jakaa kokemuksiaan. Aika nopeasti luovutetaan ja erotaan. Olenko tarpeeksi hyvä vanhempi. Samalla hän kokee, että hänen tekemänsä työ on yhtä lailla osa kirkon tehtävää. Jos lapsella on joitakin erityisiä haasteita, esimerkiksi kehitysvamma tai vaikka koliikki, voi vanhemmuus muuttua odottamattoman raskaaksi. – Kun homma karkaa käsistä, ei olekaan ketään, kehen turvautua, Rekilä kuvailee. Kaupungin kanssa tehtävän työn myötä seurakunta pystyy olemaan mukana ihmisten koko elämänkaarella. Seurakunta on jo siellä kaupungin työn rakenteissa. Vanhemmuuden haasteet pelottavat Vanhemmuuteen liittyvät haasteet korostuvat juuri Oulun kaltaisessa muuttovoittokunnassa. Toisinaan kuulee pohdittavan, miten kirkon pitäisi mennä ihmisten keskelle. Hän ymmärtää, että kirkon oma, tunnustuksellinen toiminta kuten jumalanpalvelukset ovat keskeisiä kirkolle. Olemme kaikessa mukana, kuten on meille luontevaa. Kun isät saadaan tulemaan, he – Vaikka kaupungin kanssa järjestetyssä toiminnassa ei olekaan näkyvästi tunnustuksellista sisältöä, tuon kuitenkin aina esille että olen paikalla kirkon työntekijänä. Uusia vanhempia mietityttää esimerkiksi vanhemmuuteen liittyvä vastuu ja oman vanhemmuuden roolin löytyminen. – Sietokyky on alhainen. Silloin tekee mieli huomauttaa, että mehän olemme jo siellä. – Tällä hetkellä on paljon korjaavaa työtä. Myös isät keskustelevat vanhemmuudesta siinä missä äiditkin. Siinä on keskeisessä roolissa vanhempien ja joskus lapsenkin kanssa käytävät keskustelut, joissa etsitään lapsen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Rekilä kokee, että Lapset puheeksi -menetelmän käyttö on tärkeä askel oikeaan suuntaan.. Vaikka jotkut asiat muuttuvat, ei yhteistyössä ole meille mitään uutta, Rekilä kertoo. Kun pistetään pystyyn äitikerho, se täyttyy heti. Ongelmat ovat tyypillisiä lapsiperheen vaikeuksia: taloudelliset huolet, haasteet jaksamisen kanssa, psyykkinen oireilu. Muualta kaupunkiin muuttaneilla ei ole lähellä verkostoa, jolta saada tukea. Nyt koulutamme yhdessä muita seurakunnan työntekijöitä menetelmän käyttöön. Silloin tekee mieli huomauttaa, että mehän olemme jo siellä
Kulttuurissamme on tapahtumassa selkeä muutos. Kerhoa vetää kaksi työntekijää. – Nykyään isät ovat todella sitoutuneita perheeseen ja hoitovastuuseen, Rekilä iloitsee. Jotta muutos voisi todella tapahtua, pitäisi huomioida tällaisetkin asiat. 20 Me tekijät ME TEKIJÄT kuitenkin osoittavat olevansa monella tavalla samalla viivalla äitien kanssa. – Kun isät tulevat kerhoon lasten kanssa, he puhuvat keskenään ihan samoista asioista kuin äiditkin. Toisinaan joku haluaa puhua esimerkiksi uskonnosta tai kirkon näkökulmasta johonkin asiaan. Isä-lapsiparkkiin isät voivat tulla lasten kanssa hengähtämään ja tapaamaan muita isiä.. – Moni on sanonut meillä olevan sellainen henki, että täällä on hyvä olla. Paitsi luonne, myös miehen ikä vaikuttaa siihen, kuinka avoin hän on. Yli 50-vuotiaat ovat usein jurompia. Nyt vasta olemme pääsemässä sen varjosta pois. Isät juttelevat arkisista asioista, kuten politiikasta tai työstä. Sitä ei aina äidit meinaa edes uskoa kun heille kertoo, että nämä ovat niitä asioita joita isät jakavat toisilleen. – Meillä käy monenlaisia isiä, ja joskus on ollut mukana isoisiäkin. Esimerkiksi jos isille annettaisiin todellinen mahdollisuus olla kotona, isäkulttuuri voisi muuttua. Parkin toiminta on vapaamuotoista. Muutokset eivät tapahdu nopeasti. Isä-lapsiparkki Oulussa on seitsemän vuoden ajan pyörinyt isien oma perhekerho isä-lapsiparkki, johon isät voivat tulla lasten kanssa hengähtämään ja tapaamaan muita isiä. Silti isyyden ja äitiyden haasteet ovat tyypillisesti hieman erilaisia. Silloin perheet voivat paremmin ja lapset saavat paremmat mahdollisuudet. Mukaan mahtuu myös hiljaisempia ihmisiä, jotka eivät juuri halua jutustella. – Jos halutaan muutosta, siihen on satsattava. Toisinaan on jotain ohjattua tekemistä, kuten kerran oli nallepainin opetusta. – Vaikka miehet puhuvat myös vaikeista ajoista parisuhteessa, ikinä en ole kuullut, että mies olisi haukkunut puolisoaan, Rekilä vakuuttaa. Isille on tärkeää tietää, että homma pyörii ja mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii. – Tällä hetkellä monessa perheessä isän jääminen kotiin ei ole mahdollista taloudellisista syistä. Muutos ei kuitenkaan tapahdu sillä, että vain käsketään isät kotiin. Muuten kaikki on sallittua. – Äideillä korostuu useammin yleinen jaksaminen, kun isiä huolettaa enemmän ajankäyttö. Nykyään isät ovat todella sitoutuneita perheeseen ja hoitovastuuseen, Rekilä iloitsee. Muusikkoisät saattavat tuoda kitaran mukanaan ja sillä tavalla luoda ohjelmaa itse. – Isät itse ovat toivoneet, että parkissa ei ole ohjelmaa, vaan vapaata oleskelua. – Kun meitä on kaksi, voimme käydä myös kahdenkeskisiä keskusteluja isien kanssa. Monet isät käyvät töissä, ja miettivät miten jakaa aikansa niin, että ehtisivät olla myös perheen kanssa. Varsinkin nuoret miehet puhuvat. Osallistujissa onkin vaihtuvuutta, eivätkä isät useinkaan tunne toisiaan entuudestaan. Olen ollut yllättynyt avoimuudesta. Miten teillä syödään ja nukutaan, meillä opittiin potalle. Kaikkein eniten puhutaan lapsista ja parisuhteesta. Isä-lapsiparkkiin ei ole ilmoittautumista. Varsinkin silloin he tulevat juttelemaan minulle. Isä-lapsisuhde korostuu ja isästä tulee tasavertainen vanhempi. – Isyys muuttuu, mutta pikkuhiljaa. Ainoa sääntö on, että ketään ei saa loukata eikä arvostella. Isyys on murroksessa Vielä pari vuosikymmentä sitten isät eivät olisi puhuneet samalla tavalla kuin nykyään. Rekilä edustaa seurakuntaa ja toinen työntekijä on kaupungin edustaja. Myös yhteiskunnallisella tasolla muutokset pitää tehdä ymmärtäen, että asiat eivät muutu välittömästi kun päätös on tehty. Esimerkiksi sodan vaikutus näkyi monen sukupolven ajan
21 Me tekijät ME TEKIJÄT NUORI KIRKKO Katseet kohti seurakuntavaaleja – tulevaisuuden kirkkoa rakennetaan nyt! Marraskuussa äänestetään tulevan nelivuotiskauden päättäjistä seurakunnissa. LISÄTIETOA SEURAKUNTAVAALEISTA www.seurakuntavaalit.fi Sivustolle on koottu keskeisimmät tiedot seurakuntavaaleista. Jos ei tiedä, mihin seurakuntaan kuuluu, asian voi tarkistaa helposti verkossa syöttämällä www.seurakuntavaalit.fi/valitsijayhdistykset-sivustolla olevaan kenttään kotiosoitteensa. sivustolla olevaan kenttään oman seurakunnan nimen. Keskustoimistomme sijaitsee Helsingissä, mutta toimimme valtakunnallisesti esimerkiksi Partaharjun ja Tievatuvan leirikeskuksissa. Ole siis aktiivinen ehdokkaiden rekrytoinnissa – se on oikeutesi ja myös velvollisuutesi! Valitsijayhdistykset Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Tai kenties kohtaat työssäsi tai harrastuksissasi seurakuntalaisia, joita voisit kannustaa mukaan. 43 työntekijämme voimin tuemme 317 jäsenseurakuntamme kasvatustyötä, lisäksi olemme Lasten Keskus ja Kirjapaja -kustantamon pääomistaja. Varmasti haluat vaikuttaa siihen, että seurakuntasi tekee lapsi-, nuorisoja perhemyönteisiä ratkaisuja. Koulutamme, vaikutamme, järjestämme tapahtumia, teemme digitaalista lapsija nuorisotyötä, julkaisemme lehtiä ja oppaita. Yhdistys kerää listalleen ehdokkaita, joilla on yhteinen näkemys esim. www.info.seurakuntavaalit.fi Tämä sivusto palvelee seurakuntien työntekijöitä seurakuntavaalien 2018 järjestämisessä. www.naviryhma.fi/seurakuntavaalit-2018 Näillä sivuilla NAVI auttaa nuoria ehdokkaita jakamalla tietoa ja tukimateriaaleja. Nuori kirkko ry tekee lasten ja nuorten äänestä kuuluvamman sekä kirkossa että yhteiskunnassa. kirkon uudistamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuorten aseman vahvistamisesta kirkossa. vaalien ohjeet, materiaalit ja aikataulut. toivoo info.seurakuntavaalit.fi Vaalien tärkeitä päivämääriä Vaalilautakunta Kirkkovaltuusto/seurakuntaneuvosto valitsee viimeistään 31.5.2018 Ensimmäinen kokous viimeistään 1.8.2018 Ehdokas On seurakunnan jäsen 17.9.2018 Täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018 klo 16 Äänestäjä On seurakunnan jäsen viimeistään 15.8.2018 Täyttää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä Ennakkoäänestysaika on 6.–10.11.2018 Vaalipäivä on 18.11.2018 INFO. Listojen taustalla voi myös olla herätysliike, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue. Tietoa oman seurakunnan ehdokaslistoista saa kirkkoherranvirastosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä. Oletko itse kiinnostunut luottamustehtävästä. Sivustolle päivitetään mm. Oman seurakunnan valitsijayhdistykset selviävät yhtä helposti, kun kirjoittaa em. Ennen varsinaista vaalipäivää (18.11.) tapahtuu tärkeitä asioita: juuri nyt on oikea aika vaikuttaa ehdokasasetteluihin
Jalkauduimme ensin Leppävaaran kaduille. – Lähdimme liikkeelle tyhjästä. Heidi tunnustaa, että itsekin on tullut nuorena rymyttyä ja liikuttua kaduilla. tekee onnelliseksi. Jouluna koko perhe kerää varattomille joululahjoja ja pakkaa niitä jaettaviksi. Pian toiminta laajentui myös muihin asumisyksiköihin. Sisälläni liikahti, ja tajusin olevan jonkin uuden edessä. Perheen arvomaailma on huomioitu lasten koulussakin. Tero ja Ripa ovat hekin olleet päihteiden käyttäjiä. Yhdistys on saanut hiljattain myös Sosiaalija Terveysministeriöltä rahoituksen kahden henkilön palkkaamiseksi kolmen vuoden ajaksi ja avustuksen, joka mahdollistaa omien toimitilojen vuokraamisen. Kaikki innokkaina kertomaan omaa tarinaansa. Olen käynyt myös tyttäreni pyynnöstä puhumassa hänen luokassaan tekemästämme vapaaehtoistyöstä. Materia ei tuo onnea. – Lapseni opettaja kysyi, saisiko koko luokka tulla uskontotunnilla pakkaamaan ja jakamaan EU-ruokaa. – Emme keskity ulkoisiin asioihin. Tukiryhmässä päihdeongelmaiset saavat tavata samanhenkisiä ihmisiä, mutta sisään pääsee vain selvin päin. Vanhemmista lapsista toinen on jo lukiossa, toinen yläasteella. Heidi ja Nikke vaikuttivat kuitenkin hyviltä tyypeiltä, ja Pekka lähti mukaan toimintaan. Tarjolla on ollut ruokaa, kahvia ja pullaa. Ihmiset tulevat tutkitusti onnellisiksi toisten ihmisten auttamisesta, Heidi toteaa. Oli surullista nähdä, että hyvinvointivaltion keskellä on ihmisiä, joilla ei ole mitään. Espoolainen perheenäiti Heidi Furu on toteuttanut kutsumustaan vähäosaisten auttamiseksi. Kosa nousee ylös ja huomauttaa ohi mennessään: – Olen käynyt pari kertaa. He jakoivat tarvitseville myös vaatteita ja hävikkiruokaa. Se on hämmentävää. 22 Me tekijät ME TEKIJÄT Toisten auttaminen TEKSTI Päivi Romppainen KUVA Tapani Romppainen Heidi Furu on osallistunut aamulla Kansalliselle Rukousaamiaiselle Helsingissä. Tosi kiva tulla tänne. Sohvilla istuu auttajia ja autettavia. Päävastuun opetuksesta kantoi perheen isä, Niklas. Heidi käynnisti vapaaehtoisten kanssa päihdeja rikostaustaisten vertaistukitoiminnan. Tämä yhteisö on minun perheeni, Pekka lisää. Halusin tehdä jotain, että näillä ihmisillä olisi joku, joka välittää. Nyt työn taustalla on ViaDia Espoo -yhdistys, jonka päihdeja kriminaalityön johtajana Heidi toimii. Opettaja on todennut vanhempien vapaaehtoistyön näkyvän lasten arvomaailmassa. Viime joulukuussa hänet palkittiin vuoden 2017 Vapaaehtoisena. Koko perheen elämäntapa Toisten ihmisten auttaminen on tärkeä osa koko Furun perheen arvomaailmaa. Puolen päivän aikaan hän istuu jo vapaaehtoistyöntekijänä ViaDia Espoo ry:n päihdeja rikostaustaisten vertaistukiryhmässä Espoon Matinkylässä. Heidi teki jo tuolloin vapaaehtoistyötä. – Olen lähtenyt kadulta, ja yhtäkkiä olen tällaisen porukan keskiössä. Kaksi nuorinta käy edelleen kotikoulua. Perhe esiintyi neljä vuotta sitten televisiossa Erilaiset perheet -sarjassa, koska olivat halunneet pitää lapsensa kotikoulussa. Tänään porukkaa on haettu mukaan myös katkolta, jotta mukaan olisi myöhemmin helpompi tulla. Mikael suorittaa yhdyskuntapalvelua, Jaana tuli omien sanojensa mukaan vapaaehtoistoimintaan rytinällä pitkän houkuttelun jälkeen. Yhteinen sävel ihmisten kanssa löytyi helposti. – Tapasin Heidin, kun hän tuli miehensä Niken kanssa ensimmäisen kerran vierailemaan asuntolaan. Heidi alkoi organisoida ilmaisten ruokailujen järjestämistä, ja innosti muita vapaaehtoisia mukaan. Nykyään Heidi laskee tekevänsä vapaaehtoistyötä noin 20-40 tuntia viikossa. – Se on ihme, Heidi huomauttaa. Jalkautuminen kaduille Heidi Furu (42) on toiminut päihdeja rikostaustaisten parissa vapaaehtoisena viiden vuoden ajan. – Tänne tullaan ihminen edellä, sitten vasta puhutaan Jumalasta. Asiakaskunta ei ole koskaan ollut hänelle vieras. Ihmettelin, mikä homma tämä oikein on ja laitoin heti torikokouksen pystyyn, Pekka muistelee. Pitää olla joku paikka, mihin tulla ja missä voi puhua mitä vaan. – Omat ja naapurin lapset ovat olleet muun muassa esiintymässä vähäosaisten joulujuhlissa. Pian meitä pyydettiin asuntolaan uudelleen. Sitten saimme kutsun päihdetaustaisille suunnattuun asumisyksikköön. Hyvän tekeminen laajenee myös perheen ulkopuolelle. Hän on lähihoitajaksi kouluttautunut perheenäiti, jolla on neljä lasta
Oma onnellisuus kasvaa muiden auttamisesta.. 23 Me tekijät Neljän lapsen äidillä riittää rakkautta ja huolenpitoa jaettavaksi myös muille ihmisille
Työ on vaikeaa, mutta avun saaminen perille motivoi. – Jokaiselle vapaaehtoiselle tulisi pyrkiä löytämään oma paikka ja antaa kokemus vaikutusmahdollisuudesta. Jumala on läsnä kaikessa. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Kun joutuu itse olemaan jatkuvasti riippuvainen Jumalasta, silloin Jumala myös toimii. Kaikki on alunperin lähtenyt kuuntelemisesta, ihmisten välittämisestä. Heidi tiedostaa, että hänen on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan. Raikkaissa teksteissä soi luomakunnan ylistys Pyhälle Kolmelle. Kaunis on puutarhassa kasvava purjo. Kauniita ovat päärynäpuiden latvat kukassaan. ”Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Mutta miten rakentaa yhteisöllisyyttä, ja saada vapaaehtoisia mukaan. Siihen ihminenkin yhtyy keittiössään ja kalastusveneessään, polkua kulkiessaan ja muukalaisia kohdatessaan. Jos ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, he myös osallistuvat. Palkinto on Kansalaisareena ry:n neljä vuotta sitten käynnistämä perinne, jonka tavoite on lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta. KOKO 112 s. Heidi korostaa, että johtajan tehtävä on nähdä vapaaehtoiset. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. – Sitä on vieläkin vaikea uskoa. ViaDia Espoo ry:n päihdeja rikostaustaisten vertaistukiryhmä Espoon Matinkylässä kokoontuu joka torstai. Kokemusasiantuntijoina he saisivat myös pitää jumalanpalveluksessa lyhyitä puheenvuoroja. Jeesuskin tuli itse palvelemaan ja asumaan kansan keskelle. Kun ihmiset saavat olla mukana suunnittelemassa toimintaa, heidän aktiivisuus lisääntyy. Olen äärettömän kiitollinen. – Toivoisin voivani työskennellä rikkinäisten ihmisten seurakunnassa, missä ihmiset saavat olla luomassa omaa toimintakulttuuriaan, musiikkia ja puhetta. ISBN 978-952-288-853-2 KOKO 48 s. Heitäkin on osattava kiittää ja kuunnella. Kun työ laajenee ja kasvaa, vapaaehtoisten merkitys lisääntyy. Vuoden vapaaehtoinen Joulukuussa 2017 Heidi valittiin Vuoden vapaaehtoiseksi. Hän nukkuu riittävästi, syö hyvin ja liikkuu paljon. ViaDia Espoo ry • Vapaakirkon diakoniajärjestö, jonka kattojärjestönä toimii valtakunnallinen ViaDia ry • Varustaa yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevia palaamaan takaisin yhteiskuntaan heidän turvaverkkojensa avulla • Diakoniatyötä erityisesti rikostaustaisten, pitkäaikaistyöttömien ja päihdekuntoutujien parissa yhteistyössä Vankilan, Rikosseuraamuslaitoksen ja Työvoimahallinnon kanssa • Tukee yksinhuoltajaperheiden arkea sekä maahanmuuttajien kotoutumista • Aineellisen, henkisen ja hengellisen hädän lieventäminen sekä päihteettömän elämäntavan edistäminen • Ehkäisevää päihdeja kriminaalityötä • Tarjoilee ilmaiseksi 1500 lämmintä ateriaa vuodessa • EU-ruuan jakamista • Retkija leiritoimintaa • Joulujuhlat sekä -ruokailut yksinäisille ja syrjäytyneille. Ihmisten tulisi saada kokea, että heillä olisi jotain annettavaa. – Vapaaehtoistyö lähtee johtajasta. Tässä roolissa Heidi onkin saanut jo useita kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin aina Israeliin saakka. – Rakkaus ihmisiin sekä kutsumus työhön auttavat jaksamaan. – Se on työn voima, mutta myös yhtälö, jota ei toivoisi. Heille tulee antaa kokemus siitä, että he pystyvät vaikuttamaan. – Pyrimme tekemään lasten kanssa mahdollisimman paljon asioita. Yleisö tuo omat ehdokkaansa esiin ja äänestää suosikkiaan. ISBN 978-952-288-755-9 Vahvista toivomme, virkistä ilomme L I I S A S E P P Ä N E N Maa jalkojeni alla Kelttiläisiä rukouksia Kirjapaja 16,65 € 17,90€ ME TEKIJÄT Uupumisen vaara. Hienoin titteli, mitä voi saada. Palkinto tuo myös näkyvyyttä meidän työlle, ja ihmiset tarinat pääsevät esiin, Heidi iloitsee. Arvovaltainen raati valitsee kymmenen eniten ääniä saaneen joukosta Vuoden vapaaehtoisen. Kun lomailemme, en välttämättä ota edes puhelimen SIM-korttia mukaan. Aina meistä on pidetty huolta. Heidin unelma tulevaisuudesta liittyy seurakuntatyöhön. Kaunista on ystävyys Luojan kanssa.” Liisa Seppänen on koonnut tähän pieneen kirjaan kelttiläistä elämänviisautta ja vanhoja rukouksia Brittein saarilta. Tiimimme on niin loistava, että homma pyörii ilman minuakin. Talvisin hän tekee töitä myös hiihdonopettajana laskettelurinteessä. Ne ovat täynnä siunausta.” Anna-Mari Kaskinen on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. 24 Me tekijät facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi UUTUUS! UUTUUS! Hyvät sanat voivat valaista päivän LIISA SEPPÄNEN (TOIM.) Maa jalkojeni alla Kelttiläisiä rukouksia ANNA-MARI K ASKINEN Hyvyyden voimaa ”Kaunis on kesä, hidas ja pitkä päivä. Heille on järjestettävä omaa virkistystoimintaa, jotta he jaksavat palvella muita. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Työ on usein raskasta siksikin, että auttajatkin ovat kokeneet ja kokevat elämässään vaikeita asioita. Meillä on kaikki, mitä tarvitsemme. Palkinnon saajana Heidi toimii seuraavan vuoden ajan Vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Vapaaehtoisillekin tukea Seurakunnat ovat heränneet yhteisöllisyyden kannattelevaan voimaan. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. – Kuullaanko seurakunnissa vapaaehtoisia. Annetaanko heille palvelutehtäviä, joissa heidän lahjansa tulevat oikeasti esiin. Rosoiset tarinat liikuttavat aina ihmisiä. Jos vapaaehtoistyötä yrittää johtaa ylhäältä päin, se ei onnistu, Heidi painottaa
KOKO 112 s. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Jumala on läsnä kaikessa. Kauniita ovat päärynäpuiden latvat kukassaan. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. 25 Me tekijät facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi UUTUUS! UUTUUS! Hyvät sanat voivat valaista päivän LIISA SEPPÄNEN (TOIM.) Maa jalkojeni alla Kelttiläisiä rukouksia ANNA-MARI K ASKINEN Hyvyyden voimaa ”Kaunis on kesä, hidas ja pitkä päivä. Siihen ihminenkin yhtyy keittiössään ja kalastusveneessään, polkua kulkiessaan ja muukalaisia kohdatessaan. ISBN 978-952-288-755-9 Vahvista toivomme, virkistä ilomme L I I S A S E P P Ä N E N Maa jalkojeni alla Kelttiläisiä rukouksia Kirjapaja 16,65 € 17,90€. Kaunista on ystävyys Luojan kanssa.” Liisa Seppänen on koonnut tähän pieneen kirjaan kelttiläistä elämänviisautta ja vanhoja rukouksia Brittein saarilta. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. Raikkaissa teksteissä soi luomakunnan ylistys Pyhälle Kolmelle. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Ne ovat täynnä siunausta.” Anna-Mari Kaskinen on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Kaunis on puutarhassa kasvava purjo. ISBN 978-952-288-853-2 KOKO 48 s. ”Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle
”Asiakkaiden, toisin sanoen perheiden ja lasten tarpeisiin pyritään tarttumaan tulevaisuudessa matalan kynnyksen periaatteella. TEKSTI & KUVA Marjo Suominen. Ajatus siitä, että asiakas on aina oikealla ovella, edellyttää vankkaa yhteistyötä ja hyvää käsitystä siitä, mitä palveluja eri toimijat tarjoavat.” ”Paljon tapahtuu pienellä ajalla, kiirekin on, mutta perhekeskushanketta edistetään hyvällä tekemisen meiningillä”, sanoo Tiia Heinäsuo. Kuva otettiin Satakunnankadun Monitoimitalossa, joka tarjoaa erilaisia toimintoja etenkin nuorille, mutta tiloja hyödyntävät myös eri järjestöt. 26 Me tekijät ME TEKIJÄT Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo: ”Perhekeskuksissa tiivistyy eri toimijoiden yhteistyö” ”Kävi soten miten kävi, perhekeskustoimintamalli ja eri toimijoiden tiivis yhteistyö ovat tulleet jäädäkseen”, sanoo lapsiasiamies Tiia Heinäsuo
Seurakunnan perheneuvonnasta on mukana Heikki SyrLapsija perhepalveluiden muutosohjelma ( LAPE ) ja sen myötä perhekeskukset ovat tänä keväänä keskeisesti esillä lapsiasiamiehen työpöydällä. ryhmässä.” Perhekeskustoimintamallista pilotti Lapsiasiamies on asiantuntijana mukana hankkeessa, joka pilotoi perhekeskusmallia 30 000 asukaan Hervanta-Vuoreksen alueelle. Tämän verkoston kautta voimme aidosti vaikuttaa lasten elämään. ”Perheverkko tuo eri toimijoiden välityksellä kentän äänen kuuluviin. Lasten parlamentti on toiminut vuodesta 2001 ja alakouluihin saatiin oppilaskunnat ennen kuin ne tulivat lakisääteisiksi.. Tiia Heinäsuo kiittelee perheverkon toimivuutta ja kertoo saaneensa sitä kautta tukea omaan työhönsä. Hervanta taas on vuosien saatossa muotoutunut ikään kuin omaksi kaupungikseen. Heinäsuo nostaa lapsivaikutusten arvioinnin toisena esimerkkinä perheverkon tuesta työlleen. KUKA jänmäki. Heinäsuo on erityisen tyytyväinen seurakunnan runsaaseen kattaukseen avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa: on perhekahvilatoimintaa, päiväja perhekerhoja, muskareita jne. Perheverkon ohessa seurakunnat ovat yhteistyökumppanina useissa kaupungin toiminnoissa, mm. suhteessa tulotasoon, vieraskielisiin asukkaisiin ja lapsiperheiden määrään. Toisaalla mietitään, miten perhekeskuksen eropalvelut järjestetään. Perheverkko tuo toimijat yhteen Tampereella lapsiperheille palveluita tuottavat toimijat ovat jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä 'perheverkossa'. Tampereen alueelta Heinäsuo mainitsee esimerkkinä rakenteilla olevat Hervannan ja Vuoreksen keskukset. Tammelassa keskustan tuntumassa toimii Perheiden talo, jossa seurakunnan työntekijät pitävät kulmakahvilaa perjantaisin iltapäivällä. Hervannassa kohtaamispaikkoja on perinteisesti ollut runsaasti, kun taas Vuores on uutena alueena toisessa tilanteessa. Tiia Heinäsuo on toiminut tässä tehtävässä vuodesta 2004. Asukaspohja näissä kaupunginosissa eroaa mm. ”Seurakunnat osallistuvat tapahtumaan omalla ohjelmatarjonnallaan, järjestämällä vaikkapa yhteisen hiljentymisen hetken. Lasten harrastustoiminnan kehittäminen onkin eräs konkreettinen toimenpide Vuoreksessa, ja sen suunnittelussa on seurakunta mukana. Lapsiasiamies mm. Kuulostelemme, mitkä asiat ovat lasten ja perheiden elämässä juuri nyt akuutteina esillä ja mihin pitäisi tarttua. ”Perhekeskusmallin avulla rakennetaan ja tiivistetään turvaverkkoa perheen ympärille, ja mallin toteutuessa päästään eroon perheiden ’luukuttamisesta’ – palvelut tulevat perheiden luokse”, Tiia Heinäsuo summaa. Työhön kuuluu myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seurantaa ja raportointia. Lasten kuulemisesta ja osallistamisesta on Tampereella pitkät perinteet. LAPEa ja köyhyysteemaa. Tämän myötä koulun ja seurakunnan yhteistyö tiivistyy, kun yhdessä mietitään, mitä tarjontaa voitaisiin tuottaa koululaisten iltapäiviin.” Seurakunnan nuorisotyöntekijä puolestaan tekee yhteistyötä omissa verkostoissaan, ja siellä pilotoidaan mm. koordinoi eri toimijoiden muodostamaa yhteistyöverkostoa, joka edistää lasten ja nuorten asemaa. hallinnossa toimivien varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. työparityöskentelyä kaupungin nuorisotyöntekijän kanssa. "Vuoreksessa perhekeskus viedään Vuorestaloon, mutta Hervannassa, jossa on paljon toimipisteitä, näyttäisi toteutuvan verkostomainen toimintatapa.” Seurakunnat ovat yhteistyökumppanina mukana – tärkeänä toimijana muiden joukossa. 27 Me tekijät vokasta tietoa köyhyystyöryhmälle puntaroitavaksi: mitä on arjen pyörittäminen silloin, kun rahaa ei ole. Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ja sen myötä perhekeskusmalli ovat keskeisiä tehtäviä juuri nyt. Myös paikalliseksi kuuluisuudeksi noussut Leku Leijona on vieraillut tapahtumassa”, kertoo Heinäsuo. Alueet ovat hyvin erilaisia: Vuores on kasvava, uusi kaupunginosa ja palveluita on vielä vähän. Siihen kuuluu edustajia niin kaupungilta, järjestöistä kuin seurakunnistakin. Kahvila on myös tärkeä eri sukupolvien kohtaamispaikka. Viime kokouksessamme maaliskuussa työstettiin mm. Tässä työryhmässä on myös seurakunnan perheneuvonnan edustaja mukana. Perhekeskus ei välttämättä ole yksi fyysinen paikka; keskus voi olla myös verkostomainen toimintapa. ”Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä kohtaamispaikkatoiminta ovat esimerkkejä em. Saimme arjen toimijoilta arTIIA HEINÄSUO Tampere on maamme ainoana kaupunkina tai kuntana nimennyt hallintoonsa lapsiasiamiehen. ”Eropalveluja on tuotettu yhteistyössä jo ennen LAPEa, jonka sisällä näiden palvelujen kehittäminen on aivan keskeistä. Monille päiväkodeille on puolestaan nimetty seurakuntakummi katsomuskasvatusta tukemaan. alueiden pilottitoiminnan kehittämisteemoista. Seurakunnan diakoniatyö puolestaan vahvistaa kaupungin köyhyystyöryhmän työtä, kun diakoniatyöntekijää kuullaan asiantuntijana ko. ”Pohtiessani lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamista kaupungin rakenteissa, olin yhteydessä lapsityönohjaaja Minna Kaihlaseen, kun tiesin, että seurakunnalla lapsivaikutusten arviointi on jo käytössä.” Vuosittain perheverkon kumppanit toteuttavat yhdessä Lapsenoikeuksien päivän perhetapahtuman
Lapset ovat ME TEKIJÄT tottuneet siihen, että alueella on erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä, ei siinä ole mitään erityistä.” ”Paljon puhuimme myös siitä, mitä ongelmia lapsella voi olla arjessaan. ”Robotiikka on lasten tulevaisuutta. Enää yhteistyötä ei ajatella lisätyönä, vaan luontevana osana perustyötä.” Lasten ääni kuuluu Hervannan perhekeskushankkeessa Maaliskuussa Heinäsuo oli kuulemassa lasten ajatuksia perhekeskuspilotille valituista teemoista. Asiakasnäkökulmaa kotoa käsin Tiia Heinäsuo sukkuloi työtehtävissään laajojen valtakunnallisen tason ja toisinaan hyvin paikallisten kysymysten parissa. Lasten kuulemisesta ja osallistamisesta on Tampereella pitkät perinteet. Testikäytön tavoitteena on saada tietoa robotiikan hyödyistä osana varhaiskasvatuksen toimintaa ja tutkia, voisiko sitä ottaa oppimisympäristöjen osaksi tukemaan lasten oppimisen, tunnetaitojen sekä itsesäätelytaitojen kehitystä. Kartoitimme myös, millä tavalla syrjintä ilmenee tällä alueella – ja yllätyimme, kun lapset kertoivat, ettei syrjintää heidän kokemanaan ilmene lasten kesken. Nyt on oiva hetki tutkia, kuinka sitä voisi hyödyntää varhaiskasvatuksessa. ”Keskeinen kysymys on, miten saadaan kaikki kentän työntekijät ohjattua yhteiseen ajatukseen siitä, että perhe on kaiken lähtökohta ja että yhteistyötä rakennetaan tästä näkökulmasta. Mutta luotan meiltä löytyvään tekemisen draiviin. ”Vapaa-aika täyttyy lasten kanssa olosta ja puuhailuista, lasten liikunnallisista harrastuksista sekä omista harrastuksista, joita ovat käsityöt ja puutarhan hoito – vastapainona työlle.” Suomessa robottiteknologian käyttö on uutta varhaiskasvatuksessa. Nyt saamme myös seurakunnan toiminnoissa mukana olevilta ajatuksia ja mielipiteitä perhekeskuksen kehittämiseen.” Entä millaisten asioiden Tiia Heinäsuo arvelee haastavan perhekeskusmallin toteutumista. He miettivät, mihin ottaa yhteyttää, jos vaikkapa sattuu tapaturma. Vilkas keskustelu käytiin siitä, mihin asioihin lasten pitäisi voida vaikuttaa ja mitä ovat hyvän elämän eväät lapsen elämässä”, Tiia Heinäsuo kertoo. Perhepalveluja käyttävän asiakkaan näkökulma ei pääse unohtumaan, kun Heinäsuo jakaa arjen miehensä sekä 5-, 6ja 9-vuotiaiden lasten kanssa. Uskon, että PARO-robotti rikastuttaa lasten oppimisympäristöjä ja se on hyvä Robotiikka osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa Keskeinen haaste on, miten saadaan kaikki kentän työntekijät ohjattua yhteiseen ajatukseen siitä, että asiakas eli perhe on kaiken lähtökohta ja että yhteistyötä rakennetaan tästä näkökulmasta.. Esille nousivat väkivalta, päihteiden käyttö ja alkoholismi. Ongelmia kartoitettuamme kysyimme lapsilta, missä asioissa voisi vertaistuesta olla hyötyä eli missä tukea voisi saada samoja asioita kokeneilta lapsilta. Tai miten toimia, jos huomaa, että kaverin perheessä on väkivaltatilanne. Lapset hakeutuvat aktiivisesti ja innokkaasti näiden edustuselinten tarjoamiin tehtäviin. ”Hyvin käytännönläheisesti hahmotettiin lasten kanssa, mitä palveluja lapset näkevät omalla alueellaan olevan ja mitä he jo käyttävät. ”Mahdollisimman laaja osallistuminen pilottiin on tärkeää sen varmistamiseksi, että teemme oikeita asioita lasten ja perheiden parhaaksi. 28 Me tekijät ”THL:n ja Lapen organisoimaan Luo luottamusta, suojele lasta -verkkokoulutusta koskien seurakunta on linjannut, että koko henkilöstö osallistuu siihen”, Heinäsuo täydentää. Tampereella toimii kahdeksan alueellista lasten parlamenttia. ”Keskustelimme muun muassa lasten näkemyksistä monikulttuurisuudesta, kohtaamispaikoista sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisesta.” Kolmas-kuudesluokkalaisten edustajisto (12 lasta) työsti kysymyksiä Nuorisokeskus Kupolissa Hervannan ytimessä. Keskusteluista välittyi, että aikuiset kohdistavat syrjintää eri kulttuuritaustaisiin lapsiin. Lasten parlamentti on toiminut vuodesta 2001 ja alakouluihin saatiin oppilaskunnat ennen kuin ne tulivat lakisääteisiksi, vuonna 2005. Vertaistoiminnasta nousi erittäin hyviä näkökulmia ja näyttäisi siltä, että työskentelyn myötä käynnistetään vertaisryhmä eroperheiden lapsille.” ”Lapset kartoittivat myös nopean auttamisen polkuja
Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Lisätietoja: www.kumminkaa.fi Onnea, Palveluoperaatio Saapas! – valtakunnallinen kummipäivä 3.6.2018 Nuorisotyön tämänvuotisen tunnustuspalkinnon on saanut Palveluoperaatio Saapas. Tärkein kiitos kuuluu Saappaan vapaaehtoisille ja toimintaa paikallisesti ohjaaville työntekijöille”, kommentoi Saapas-toimintaa koordinoiva erityisnuorisotyön sihteeri Ville Viljakainen Nuori kirkko ry:stä. Kummipäivän järjestämisestä on kokemusta mm. Kummius on elinikäinen ystävyyssuhde kummin ja kummilapsen välillä, ja sen vaaliminen on tärkeä tehtävä myös seurakunnille. Ch im i Ka nk aa np ää "Robotiikka on lasten tulevaisuutta", sanoo Mirka Czéh PARO-hyljerobotti sylissään. Esimerkiksi Heurekaan kummi ja kummilapsi pääsivät sisään lastenlipun hinnalla, uimahalliin ilmaiseksi, ravintolaan yhden hinnalla jne. Yksi tapa tukea kummiutta on liittyä valtakunnalliseen kummipäivään 3.6. 29 Me tekijät KURKISTUKSIA Maassamme syntyy vuosittain tuhansia uusia kummisuhteita. Palkinnosta, arvoltaan 10 000 euroa, päätti kulttuuriministeri Sampo Terho kuultuaan Nuorisotutkimussäätiön hallitusta. Mirka Czéh tekee Metropolia ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä, jossa hän tutkii teknologian ja robotiikan mahdollisuuksia osana varhaiskasvatuksen kehittyvää toimintakulttuuria. Viime vuosina etsivä nuorisotyö sosiaalisessa mediassa on saanut Saappaan toiminnassa yhä tärkeämmän sijan. “Tämä palkinto on meille valtavan suuri tunnustus ja arvostuksen osoitus jo tehdystä työstä. Koordinaattori Ville Viljakainen sekä aluetyöntekijät Maija Kumpulainen, Katja Oittinen ja Piia Merikanto ottivat vastaan Saappaalle myönnetyn tunnustuspalkinnon.. Vuonna 1972 toimintansa aloittanut Saapas tarjoaa nuorisotyön palveluita nuorille, jotka viettävät aikaansa muualla kuin järjestetyn nuorisotoiminnan piirissä toimien keskustelukumppanina, avun antajana ja opastajana. Saappaan vapaaehtoiset ja ohjaajat kohtaavat vuosittain 14 000–17 000 nuorta. Heurekassa kummilla oli myös mahdollisuus kuvauttaa itsensä kummilapsen kanssa. apuväline aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa”, kertoo Pilke Päiväkodeista päiväkoti Taikapirtin johtaja Mirka Czéh. Saappaan toiminta kehittyy sen mukaan, missä ja miten nuoret kokoontuvat ja liikkuvat. Palkinto on huomionosoitus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla. Toimintakokonaisuus muodostuu Katu-, Festivaalija NettiSaapas -toiminnasta sekä Saapas-kahviloista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, soveltuuko PARO-hyljerobotti varhaiskasvatuksen yksilöja pienryhmätoimintaan alle kolmevuotiailla lapsilla ja miten sitä voitaisiin siinä hyödyntää. Vantaan seurakunnissa
Tiesin, että perheet ovat monenlaisia ja erilaisia. Moring kouluttaa ammattilaisia perheiden monimuotoisuudesta ja tekee työtä sen eteen, että Suomi olisi entistäkin parempi paikka kaikenlaisille perheille. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta perhe. 2.. Perhe on usein mukana arjessa. Perhe on kaikkein vaikeimpien suhteiden koti, mutta myös niiden, jotka antavat eniten. 30 Me tekijät 7 KYSYMYSTÄ Nyt on kysymys perheestä KUVA Suvi Sievilä Anna Moring johtaa työkseen kymmenen monimuotoisen perhejärjestön yhteistyöverkostoa. Hän on filosofian tohtori ja kahden lapsen äiti. 1. Mitä nykyinen työsi on opettanut sinulle ammatillisesti perheestä. Sitä en tiennyt, kuinka monenlaisia ne todellisuudessa ovatkaan. Opin joka päivä työssäni uutta erilaisista perheistä, mutta opin myös, että samankin ”perheryhmän” sisällä elämäntilanteet voivat olla todella moninaisia. Jokaisella meistä on omannäköinen perhe, eikä samankaan perheen jäseniltä kysyttäessä oma perhe yleensä näyttäydy samanlaisena. Perhe on tärkeä
Kuuntelemalla näistä parhaiten pääsee perille, niin iloista kuin murheistakin. Kuinka osaan kohdata jokaisen ihmisen niin, että hän tuntee itsensä siinä kohtaamisen hetkessä arvokkaaksi ja tärkeäksi. Toinen perhe ei saa arkea millään pyörimään niin, että kaikilla olisi hyvä olla. Sain jutella vasta sormiruokaa syömään opettelevan vauvahenkilön kanssa ja keskustella dinosauruksista topakan taaperon kanssa hänen kolmella tunnistettavalla sanallaan. Kokemukseni on, että perheiden ilonaiheet syntyvät yhdessä vietetystä ajasta, yhdessä tekemisestä ja yhdessä olemisesta. 6. Sellaisen, jossa hymyt sulattavat kaikki murheet ja hetken aikaa muistaa, miksi juuri tämä jengi on minun jengini ja miksi juuri näin on hyvä. ?itä ovat perheiden tarpeet tänä päivänä. Mutta pääsääntöisesti perheiden tarpeet liittyvät arkeen ja arjen sujuvuuteen. Ihminen, joka puhuu perheestään, puhuu usein itselleen kaikkein tärkeimmistä ihmisistä. Vertaisten kohtaaminen on monelle perheelle todella tärkeä tuen muoto. Toinen tärkeä taito on kunnioitus. Silloin ammattilaisen on osattava pysähtyä kuuntelemaan ja kunnioitettava jokaisen ihmisen omaa määritelmää siitä, minkälainen hänen perheensä on. Jotakuta perhettä kohtaa suuri huoli ja suru, kun joku perheenjäsen menehtyy tai sairastuu. Jälleen on todettava, että erilaisilla perheillä on erilaisia tarpeita. Kolmannella on huoli siitä, löytääkö lapsi ystäviä uudessa ympäristössä tai kiusataanko lasta koulussa. Kuinka saadaan perusarki pyörimään, miten rahat riittävät elämiseen, onko työtä, pystyykö työn ja perheen sovittamaan yhteen, onko lasten hyvä olla kotona, koulussa, päiväkodissa tai perhekerhoissa. Tärkein taito on kohtaaminen. 3.. Mitä ovat perheiden ilonaiheet – entä mitä ovat huolenaiheet ja tuen tarpeet. Sellaisen, jossa kaikki olisi juuri niin hyvin, kuin se meidän perheessä vain voi olla. Viimeksi tänään tulin toimistolle, joka oli täynnä taaperoita ja heidän vanhempiaan, kun järjestössä ohjelmassa oli arkiperhetapaaminen. Huolet ja tuen tarpeet liittyvät sitten hyvinkin erilaisiin kohtiin. 5. 7. 4. Lasten oivalluksista, pienistä hetkistä, joissa tajuaa, että tuo mainio olento on osa juuri minun perhettäni. Teen itse töitä järjestöjen kanssa, joissa tehdään perheiden kesken vertaistoimintaa. Kutsukaa perheitä tekemään yhdessä! Jos sinulla olisi kaikki valta, minkä lahjan haluaisit antaa perheille. Haluaisin antaa jokaiselle perheelle jokaiseen päivään yhden huolettoman, hyvän, onnellisen hetken. Mikä on unohtumaton muisto hyvästä, jota jokin yhteisö on voinut tuoda perheille. 31 Me tekijät Miten ammattilaisen pitää huomioida perheiden erilaisuus – mitä ammattitaitoa se vaatii
Sen tavoitteena on tukea vasun soveltamista seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Ja kyllähän seurakuntalaiset seurakunnan työntekijän tunnistavat ja muistavat, että ”ai niin, mä voin mainita tuolle myös Jumalan ja pyytää esirukousta – ja pohtia yhdessä lapsen kristillistä kasvatusta.” Moni kunnan ja järjestöjen parissa työtä tekevä kasvatuksen ja sosiaalialan kollega on kehunut seurakunnan työntekijöiden moniosaamista ja dialogista työotetta. LAPE eli Lapsija perhepalvelujen muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. • Seurakuntien edustajia tarvitaan mukaan kuntien, maakuntien ja valtakunnallisen tason LAPE-ryhmiin suunnittelemaan perhekeskuksia ja yhteistä toimintaa. Minna Tuominen, Perheja parisuhdetyön asiantuntija, Kirkon kasvatus ja perheasiat, Kirkkohallitus Seurakunnille LAPE on kutsu yhteistyöhön. Moni seurakunnan työntekijä on ollut huolissan siitä ajaako LAPE-yhteistyö meidät pikkuhiljaa luopumaan työssämme Jumalan sanasta ja työn hengellisestä puolesta. Vasu kirkossa -työkalupakki on täydentyvä materiaali, johon seurakuntien varhaiskasvattajat voivat jatkossa tuottaa materiaalia ja esimerkkejä vasun soveltamisesta. Lapsen etu ja oikeudet ovat nyt ykkösjuttu koko Suomessa. LAPE tarjoaa uusia mahdollisuuksia perheiden tavoittamiseen. 32 Me tekijät KIRKON TALOLTA Oletkin varmaan jo kuullut useampaan otteeseen LAPEsta. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että lapsija perhepalvelut uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Myös vanhemmille halutaan tarjota oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea. • Seurakunnat ovat toivottuja yhteistyökumppaneita. LAPE on seurakunnille myös upea mahdollisuus tavoittaa niitäkin perheitä, jotka eivät seurakunnan seinien sisäpuolelle tule. Onneksi suurin osa viestinnästä on tutkitusti muuta kuin sanoja. • Seurakuntien edustajat pitävät esillä seurakuntien tarjoamia palveluita sekä henkilökunnan osaamista. Ja meidän kanssa halutaan tehdä entistä enemmän työtä yhdessä. En muista, että milloinkaan ennen seurakuntien tekemä työ lasten, nuorten ja perheiden parissa olisi nostettu samalla tavoin esille valtionhallinnon taholta kuin nyt. Hallitusohjelmassa mainitaan seurakunnat tärkeänä kumppanina. Mitä tämä meiltä seurakunnan työntekijöiltä vaatii. Muutosohjelmaa johtavat sosiaalija terveysministeriö (STM) sekä opetusja kulttuuriministeriö (OKM). Voimme luottaa siihen, että ohjatessamme vaikkapa vanhemmuusryhmää perhekeskuksessa yhdessä kunnan perhetyöntekijän kanssa, Jumala ja Hänen siunauksensa ovat sielläkin mukana. Minusta voimme hyvällä omallatunnolla ottaa vastaan myös nämä kiitokset yhteistyökumppaneiltamme. Kirkon seinien sisäpuolella saamme edelleen vapaasti harjoittaa hartautta sydämen kyllyydestä, mutta vierailla lattioilla hartauksia emme voi pitää. INFO. osoitteessa www.vasukirkossa.fi Työkalupakki avaa vasun keskeisiä sisältöjä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on myös kirkon tehtävä. Ystävämme LAPE TARTU VASU-TYÖKALUPAKKIIN! Vasu kirkossa -työkalupakki julkaistaan sähköisenä 27.4. Kirkko voi monin tavoin edesauttaa perhekeskusten toteutumista ja siten perheiden hyvinvointia. Kirkon ihmisten osaamiseen luotetaan. Tämä on upea mahdollisuus viestittää, että me seurakunnassa olemme kaikkien alueen lasten, nuorten ja perheiden tukena. Käytännössä LAPE kutsuu meitä osallistumaan paikallisesti yhteistyöpalavereihin ja tarjoamaan toimintaa yhdessä kunnan ja järjestöjen toimijoiden kanssa. Kirkkohan on vaikuttanut Suomessakin lasten ja perheiden parhaaksi jo hyvin pitkään. Emme kysy toimintaan osallistujilta, kuuluvatko he kirkkoon. Meidän tekemä työ tunnetaan ja sille annetaan tunnustusta. Yhteisöissä ja yhteistyössä on voimaa. LAPE-yhteistyö kutsuu meitä ajattelemaan työtämme uudesta vinkkelistä. • Kirkko on Suomessa ainutlaatuisen kattava palvelujen tarjoaja: jokainen suomalainen asuu jonkin seurakunnan alueella. Ajattelemmeko me kirkon työntekijöinä olevamme yhteiskunnallisia vaikuttajia
Kohderyhmät Partaharjun suurleirille 2019 tulevien ryhmien työntekijät, nuorisotyöntekijät, papit ja varhaiskasvatuksen ohjaajat ja lastenohjaajat. Lisätietoja Kouluttaja Maara Kosonen, maara.kosonen@nuorikirkko.fi, +358 400 541 957 Ilmoittautuminen 31.5. Lapsi ja liikunta -koulutus antaa monipuolisesti välineitä liikunnan lisäämiseen viikkotoimintaan, tapahtumiin ja jumalanpalveluksiin lasten ja perheiden kanssa. Lapsi ja liikunta 12.–14.9.2018, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Miten pienessä tilassa mahtuu liikkumaan. uusia työskentelyjä ja kertomuksia rakentaen. Joskus nautitaan ihanista keleistä ja toisen kerran selvitään sateessa. Se syventää lasten osallisuutta ja itsetuntemusta sekä auttaa hyvän vuorovaikutuksen luomisessa ja erilaisuuden kohtaamisessa. mennessä täyttämällä lomake osoitteessa www.nuorikirkko.fi/ajankohtaista/koulutus-ja-tapahtumakalenteri/. 33 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU AIKUISKOULUTUSTA JYVÄSKYLÄSSÄ JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, Jyväskylä p. Suru ja ero lapsen ja nuoren elämässä I jakso 3.–5.9.2018, II jakso 21.–22.11.2018 ja III jakso 18.–20.3. Koulutus sisältää monipuolisesti sekä tietoa että sisällöllisiä ja toiminnallisia menetelmiä surun aiheuttamien tunteiden läpikäymiseen. Järjestäjät Nuori kirkko ry ja Agricola-opintokeskus Osallistumismaksu 15 €/henkilö sisältäen ruokailun ja kahvin. Koulutukseen sisältyy omaan työympäristöön sijoittuva kehittämistehtävä. Koulutuksessa käsitellään kriisien ja traumojen käsittelyä sekä eroja sururyhmien ohjaamisen perusteita. Millä tavalla liikkuminen tukee lapsen kehitystä ja kasvua. Päivien aikana kasvatetaan omaa osaamista mm. Opintopisteet 0,25 Osaamistavoitteet Osallistuja osaa ohjata leiritoimintaa ja leirirakennelmien tekemistä sekä ottaa huomioon vaihtuvat olosuhteet Partaharjun suurleirillä 2019. 040 703 3356 Satu Reinikainen, p. 040 701 9713 etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat #bertanpolulla KOHTI SUURLEIRIÄ -KOULUTUSPÄIVÄ, 8.9.2018, Partaharjun toimintakeskus, Partaharju Partaharjun suurleirit ovat mieleenpainuvia kokemuksia. 2019, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Elämän kriisikohdissa lapsi ja nuori hyötyy niin vertaistuesta kuin ammatillisen rinnallakulkijan kuuntelemisen taidoista. Telttaleirillä opitaan tekemällä ja kokemalla asioita yhdessä. Kehittämispäivät on tarkoitettu peruskoulutuksen käyneille, lattiakuvia käyttäville ja niitä kouluttaville. Luonto tarjoaakin telttaleirille monia kasvun, ilon sekä yhteiselämän haasteita ja mahdollisuuksia. Voiko raamatunkertomuksen tai rukouksen aikana hyppiä ja heittää kuperkeikkaa. Miten hyödyntää lapsille ja perheille suunnattua liikuntamateriaalia seurakuntatyössä. Osalllistuja osaa hyödyntää leirialuetta toiminnassaan ja tuntee sen tarjoamia mahdollisuuksia. 014 3348 000 | toimisto@jko.fi HAKEMINEN: www.jko.fi/hakeminen KOKO KOULUTUSTARJONTA: www.jko.fi KOULUTUS | KOKOUSJA JUHLAPALVELUT | ASUNTOLA Työ lasten ja perheiden parissa Voit suorittaa näistä tutkinnoista myös tutkinnon osia ja täydentää ammattitaitoasi. Kysy lisää: Kaisa Aitlahti, p. • Kasvatusja ohjausalan perustutkinto, lastenohjaaja (varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala) • Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää K oulutus Kutsuu #bertanpolulla Lattiakuvien kehittämispäivät 27.–28.8.2018, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Tämähän on ihan kuin VASU ja OPS käytännössä! Lattiakuvien pedagogiikka on ajankohtaista juuri nyt. Luonto ja sää ovat olennainen osa telttaleirin arkea
Iltajuhla sisältyy osallistumismaksuun Bussikuljetukset hotellilta Rytmikorjaamoon ja takaisin Iltaohjelmassa tarjolla pientä purtavaa PERJANTAI 21.9. Kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto, musiikki Tarja Kultalahti. Miten auttaa lasta olemaan aktiivisesti läsnä. 8. Toteuttaja Nuori kirkko.Yhteistyökumppanit: SO, Kirkon Lastenohjaajat ry, Seinäjoen seurakunnat, Lapuan hiippakunta, Kirkon kasvatus ja perheasiat Tiedustelut Ohjelman sisältöä koskevat tiedustelut: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. Draamakouluttaja Leena Ylimäki, Draamapurkki 3. Pienten lasten vanhempien erot ja parisuhdehaasteet. 5. Polkuja rauhoittumiseen lapsiryhmässä. Kanava, josta saat apua arjen kaaokseen ja vinkkejä itsesi johtamiseen. 34 Me tekijät TORSTAI 20.9. Tule rakentamaan lattiakuvana rukoushelmillä rauhan helmeä. Hallitsetko aikaa vai hallitseeko se sinua. Varauksen voi tehdä myös nettisivuilla: www.sokoshotels.fi varauskoodilla BNEUKKARIT Hinnat 1 hh:103 €/huone/vrk, 2 hh: 120 €/huone/vrk, 2 hh + lisävuode 138 €/huone/vrk Peruutuksissa noudatamme Nuori kirkko ry:n peruutusehtoja. Majoittuminen Original Sokos Hotel Vaakuna, Kauppatori 3, Seinäjoki, varaustunnuksella ”varhaiskasvatuksen neukkarit”. Draamasta uusia eväitä varhaiskasvatukseen – draamatyöskentelyn hyödyt ryhmäyttämisessä, opetuksen elävöittämisessä ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Tule tanssimaan Gospel-lattareita! Tarjolla kokonaisvaltaista kehon tuntemusta ja iloa. Rauhassa kalenterin kanssa. Huonevarauksiin on kiintiö, josta jokainen varaa ja maksaa majoituksensa itse, puh. 20.–21.9.2018 Seinäjoki, kokousja kongressikeskus Frami, Kampusranta 11 Varaa paikkasi vuoden tärkeimpään varhaiskasvattajien tapahtumaan.. Ilmoittautumista koskevat tiedustelut: koulutus@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen osoitteessa www.nuorikirkko.fi/koulutukset. Tervetuloa mukaan myös aamuja iltapäivätoiminnasta vastaavat! 6. Vasun työkalupakista apua arkeen, varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell, Kirkkohallitus ja kouluttaja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry 2. Ilmoittautumiset 20.8. Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Eija Harmanen 4. Lapsen erityisen tuen tarve kerhotilanteessa varhaiskasvatuksesta kouluikään. 7. mennessä. 8.30 Ilmoittautuminen alkaa! Tarjolla aamukahvit Mahdollisuus ilmoittautumiseen klo 12.30 asti 10.00–11.00 Aloitusmessu, Lakeuden Risti 11.30–12.30 Lounas 12.30–13.00 Päivien avaus! Tervetuloa Seinäjoelle Musiikista vastaavat lastenohjaaja Johanna Vuorenmaa Lapuan tuomiokirkkoseurakunnasta ja kouluttaja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry:stä 13.00–14.00 Rauhaa omaan elämään – positiivisen ajattelun merkitys muutoksessa Johtamisja kehittämiskonsultti Marjo Huhtala, Mandare Oy 14.00–14.30 Kahvit 14.30–15.00 Rauhaa arkeen, piispa Simo Peuran tervehdys 15.00–16.00 Rauhaa perheisiin, perheet ristipaineiden keskellä Keskustelemassa perheterapeutti Pekka Puukko sekä kasvatuksen hiippakuntasihteeri Mirca Kukkasniemi 16.00-16.30 Makupaloja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n uutuuskirjoista, välähdyksiä Lastenkirkko-median annista lapsille, perheille ja kasvattajille Kustannuspäällikkö Eeva Johansson ja päätoimittaja Anita Ahtiainen 16.30 Päivällinen Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 19.30 Ja ny piretähän hauskaa! Yhteinen iltaohjelma Rytmikorjaamossa. Kouluttajat Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen, Nuori kirkko ry. Tutkitaan erilaisia tapoja vetää henkeä koko keholla. Työstämme kahdella menetelmällä kasvatuksen vuosiaiheen teemaa. 010 7647 000 (puhelun hinta 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) tai s-posti: vaakuna.seinajoki@sok.fi. Tanssitaan suomenkielisiä virsiä sovitettuna latinalaisiin rytmeihin! Ohjaajina Gospel-lattareiden ohjaajat Henna Jousmäki Seinäjoelta ja Kati Kujanpää Laukaasta.Ota mukaan sisäliikuntavarusteet! 10.15–11.30 Kanavat II-kierros 11.30–12.30 Lounas 12.30 Harrasta liikuntaa arkeen! Seinäjoen liikunta-agentit 12.45 Kasvurauhaa! Lapsen lämmin kohtaaminen haastavissa kasvatustilanteissa Kasvatuskouluttaja ja kasvatuskonsultti Liisa Ahonen 14.15 Päivien päätös ja tervetuloa vuoden 2019 neuvottelupäiville! 14.30 Lähtökahvit Kohderyhmät Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät Osallistumismaksu 270 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltatapahtuman kuljetuksineen). 8.30–9.45 Kanavat, I-kierros 1. Majoitus ei kuulu hintaan
Me emme ole sidottuja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen kaltaisiin ryhmäkokoihin, vaan seurakunnassa meidän on mahdollista rakentaa ja kehittää varhaiskasvatustamme ja perhetoimintaamme lasten ja perheiden osallisuus vahvasti huomioiden. Mistä SITTEN oikeastaan rakentuu lapsen hyvä elämä. On ollut ilo olla mukana tukemassa seurakuntia omassa vasuprosessissa ja varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Uskalletaan olla lapsen ja perheen asialla ja puolestapuhujia. Uskalletaan, jopa ravistella oman ammattitaidon rajoja ja haastaa itseään kokeilemaan ja tekemään asioita uudella tapaa. 35 Me tekijät OIKEISSA TÖISSÄ JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. päätoimittaja. Näiden ihmisyyden syvien peruskysymysten äärellä oltaessa tulee usein niin pieni olo. Ajattelen, että ensisijaisesti lapsen hyvä elämä rakentuu läsnäolosta, kohtaamisesta, hyväksynnän ja rakkauden kokemuksista. Näitä ei voi mikään pedagogiikka korvata lapsen elämässä, vaan ihmiseksi kasvamisen perustarve on tulla nähdyksi, rakastetuksi ja kohdatuksi omana itsenään. Samalla on myös ollut ilo nähdä, miten motivoituneita ja työstään innostuneita varhaiskasvattajia seurakunnissamme on. Kuinka voisimme seurakunnan varhaiskasvattajina olla tukemassa lapsia ja perheitä, jotta jokaisella lapsella, vanhemmalla ja huoltajalla olisi kokemus, että juuri minä olen rakastettu ja ainutlaatuinen. Tämä on juuri se aika, kun meidän seurakunnan varhaiskasvattajien tulisi nostaa rohkeammin esiin hyviä käytänteitämme ja sitä laajaa ja monipuolista osaamista, jota meillä on. Seurakunnan kasvatusideologiaan on jo alkujaan juurtunut ymmärrys siitä, että juuri sinä ja minä olemme arvokkaita omana itsenämme ja jokainen lapsi on ilo. Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen hyvä elämä. Seurakunnassa meillä on jotain erityisen ainutlaatuista ja tärkeää: meillä on armon sanoma, joka kutsuu meitä rakastamaan toisiamme ja itseämme. Ja ennen kaikkea meillä on aikaa ja mahdollisuuksia kohdata lapsi ja perhe. Voimme lähteä aidosti lapsesta! Aidosta kohtaamisesta rakentuu lapsen ja perheen hyvä arki ja hyvä elämä. Ihmiseksi kasvamisen perustarve on tulla nähdyksi, rakastetuksi ja kohdatuksi omana itsenään. Tätä kirjoittaessani olen parhaillaan kouluttamassa kurssilla, jossa käsittelemme varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kasvulle. KUKA Mistä on hyvä lapsuus tehty. Viime aikoina on paljon puhututtanut varhaiskasvatuksen laatu ja kasvattajien pedagoginen osaaminen. Uusi vasu nostaa keskiöön lapsen kuulemisen, osallisuuden ja leikin merkityksen toiminnassa. Työtä tehdään suurella sydämellä ja ilolla. Kevät on ollut minulle varhaiskasvatuksen kouluttajan työssä erityisen kiireistä aikaa. Olemme monin tavoin kohtaamisen ammattilaisia ja meillä on seurakunnissa monipuolista pedagogista osaamista. Vaikka nämä ovatkin varmasti tärkeitä näkökulmia, tekisi mieleni välillä kysyä, missä on puhe läsnäolon ja kohtaamisen merkityksestä lapsen kehitystä ja kasvua turvaavana ja tukevana. Yhä uudelleen minua myös jaksaa ilahduttaa ja hämmästyttää se intensiteetti, millä uuteen ja kehittämiseen lähdetään. Iloista kevättä, antoisia kohtaamisia sinulle, ihana varhaiskasvattaja!. Seurakunnan varhaiskasvatuksessa uskalletaan tehdä ja nähdä asioita toisin
Jatkomahdollisuuteen korkeakouluopintoihin on kiinnitetty erityitä huomiota. Tutkinnon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalla on mahdollisuus valita opinnot, jotka tuottavat seurakunnan lastenohjaajan työssä tarvittavan erityisosaamisen. – Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaan vaikuttivat uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Ammattitutkinnon tai työkokemusta omaavat henkilöt hakevat koulutukseen jatkuvan haun kautta. Kuitenkin suositellaan, että ilman toisen asteen ammatillista tutkintoa olevat hakevat opiskelupaikkaa yhteishaun välityksellä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa uskallettiin tehdä rohkeita muutoksia. Enää ei ole mielekästä, että ihminen suorittaa ensin yhden tutkinnon, minkä jälkeen hän joutuu tarvittaessa aloittamaan uuden tutkinnon suorittamisen alusta, opetusneuvos Sanna Penttinen toteaa. Osaamisala rakennettiin vasun edellyttämän osaamisen varaan. – Kaikki kolme perustutkintoa liitettiin nyt samaan Kasvatusja ohjausalan perustutkintoon. Tulevaisuudessa lastenohjaajan tehtävään valmistaa Kasvatusja ohjausalan perustutkinto. – Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen määrä supistettiin 351 tutkinnosta 160 tutkintoon. Perustutkinnon valinnaisia tutkinnon osia on enemmän, ja valintoja voi tehdä myös toisesta ammatillisesta tutkinnosta. 36 Me tekijät Lastenohjaajan ammattitutkinto uudistuu Ammatillisen koulutuksen reformi vastaa joustavammin työelämän tarpeisiin ja antaa opiskelijalle enemmän valinnanmahdollisuuksia. Aikuisten ja nuorten koulutusta ei erotella. Kasvatusja ohjausalalle muodostettiin uusi perustutkinto, jossa on useita eri osaamisaloja. Aiempi järjestelmä muutettiin joustavammaksi ja tehokkaammaksi, mikä antaa opiskelijalle suuremman valinnanvapauden. Tutkintoon on lisätty Pesosen mielestä jopa vaativakin varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen. TEKSTI Päivi Romppainen KUVA Tapani Romppainen. Erilaisen tuen tarpeisiin vastaaminen on ammattitaitovaatimuksissa mukana aiempaa vahvemmin. Mitä merkitsee lastenohjaajille. Enemmän valinnaisuutta Aiemmin Lapsija perhetyön perustutkintoon sisältyivät seurakunnan lastenohjaajan tehtävään liittyvät opinnot Suomen ev.lut kirkkoon kuuTUTKINTO UUDISTUU Asiantuntija Marja Pesonen (vas.) ja opetusneuvos Sanna Penttinen arvostavat sitä, että uudessa järjestelmässä opiskelija saa enemmän valinnanvapautta. Yhteiset tutkinnon osat Uutta Kasvatusja ohjausalan perustutkinnossa on, että kahdella osaamisalalla on yhteinen tutkinnon osa: ammatillinen kohtaaminen, kasvatus ja ohjaaminen. Vaikka pedagogiasta lapsiryhmissä vastaakin opettaja, jokaisen ryhmässä toimivan työntekijän on ymmärrettävä pedagogian periaatteet sekä kyettävä soveltamaan niitä omaan työhönsä. Lastenohjaajan tutkintonimike säilyy kuitenkin ennallaan. Seurakunnan lastenohjaajan tehtävään on tähän asti valmistanut Lapsija perhetyön perustutkinto. Lapsija perhetyön perustutkinto, Nuorisoja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto sekä Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto olivat ennen pienehköjä tutkintoja, mutta kaikki suoritettiin erikseen. Uudistus tuo muutoksia myös lastenohjaajan koulutukseen. – Tärkeä uudistus on, että varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalla on sosiaalija terveysalan perustutkinnon kanssa yhteinen tutkinnon osa: Lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Kunkin tutkinnon osaaminen siirtyi osaamisaloille, jotka päivitettiin vastaamaan nykyistä työelämän edellyttämää osaamista, Kirkkohallituksen asiantuntija Marja Pesonen selventää. Tämä on työelämän kannalta joustavaa ja järkevää
Perustutkinnosta voidaan myös suorittaa osa oppimissopimuksella, osa koulutussopimuksella. Opiskelu voidaan keskeyttää, jos opiskelija todetaan soveltumattomaksi ammattiin, Pesonen sanoo. Opiskelua oppisopimuksella Mahdollisuus oppisopimukseen säilyy. Nyt uudessa perustutkinnossa yhdestä pakollisesta tutkinnon osasta, Perheiden kanssa toimiminen ja monialainen yhteistyö, on laadittu kaksi valinnaista tutkinnon osaa, joista toiseen kuuluu ev.lut. 37 Me tekijät luville opiskelijoille. Käytäntö on uusi, ja koskee kaikkia toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintoja. Opiskelijan työtehtävien tulee edistää ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. – Uuden tutkinnon perusteita laadittaessa tämä otettiin edelleen lähtökohdaksi, jonka pohjalta varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan ammattitaitovaatimukset päivitettiin uuden vasun mukaisiksi, Pesonen painottaa. Oppisopimuksessa sovitaan palkkauksesta, ja työpaikalle maksetaan korvaus opiskelijan ohjaamisesta. Ennen puhuttiin työssä oppimisesta, jolla oli tietty aikaraja. Kasvatus-jaohjausalanperustutkinto180osp Kommunikaationja viittomakielisenohjauksen osaamisala Ammatillinenkohtaaminen,kasvatus-jaohjaaminen15osp Suomalaisellaviittomakielellä toimiminen30osp Kommunikointikeinojenkäyttö vuorovaikutuksenedistämisessä20osp Kommunikoinnissatukeatarvitsevan oppilaantaiopiskelijanoppimisen edistäminen20osp Nuoriso-jayhteisöohjauksen osaamisala Varhaiskasvatuksenjaperhetoiminnan osaamisala Yksilön,ryhmänjayhteisönohjaaminen 35osp Nuorenkasvunjahyvinvoinnin edistäminen30osp Osallisuudentukeminenjasosiaalinen vahvistaminen30osp Lapsenkasvun,hyvinvoinninjaoppimisen edistäminen40osp Varhaiskasvatuksenpedagogisentoiminnan toteuttaminen30osp Perheidenkanssa toimiminenja monialainen yhteistyö20osp Perheidenkanssatoimiminen jamonialainenyhteistyö Suomenev.-lut.kirkonsrk:n työympäristöissä25osp Ikääntyvientoiminnanohjaaminen20osp Kommunikoinnissatukeatarvitsevanoppilaantai opiskelijanoppimisenohjaaminen,20osp Ilmaisunohjaaminen20osp Kommunikoinninjavuorovaikutuksenohjaaminen, 20osp Luonto-jaelämystoiminnanohjaaminen20osp Kuurosokeidenjanäkövammaistenasiakkaiden toiminnanohjaaminen,15osp Vapaaehtois-jajärjestötoiminnanohjaaminen15osp Liikkumisenohjaaminen15osp Tukeatarvitsevienohjaaminen20osp YHTEISETTUTKINNONOSAT35osp Lapsenkasvun,hyvinvoinninja oppimisenedistäminen40osp T A I KASVATUS-JAOHJAUSALANPT:NVALINNAISETTUTKINNONOSAT(ks.muutvalinnaiset:ePerusteet) PAKOLLISETTUTKINNONOSAT. – Työelämän edustajat ovat usein todenneet, että ammatillisen koulutuksen työssä oppiminen on ollut liian vähäistä tai työstä irrallista. – Tämä mahdollistaa myös sen, että seurakunnan lastenohjaajan tehtäviin liittyvän erityisosaamisen voi hankkia myös myöhemmin työuran aikana, mikäli on aiemmin suorittanut varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan ilman tätä tutkinnon osaa, Pesonen kuvailee. Nyt yhtenäisiä aikarajoja ei enää ole. – HOKS:ia tehdessä suunnitellaan, mitä henkilö jo osaa, mitä osaamista häneltä puuttuu, ja mitä osaamista hänen tulee vielä hankkia, Pesonen luettelee. He ovat saattaneet joutua kouluttamaan tutkinnon suorittaneen henkilön työhön koulutuksesta huolimatta. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Koulutuksen järjestäjän lakisääteinen velvollisuus on tehdä jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS. – Lastenohjaajan ammatti liittyy aloihin, jossa terveydentilaan ja soveltuvuuteen liittyviä seikkoja arvioidaan tarkasti jo opiskelijoita valittaessa. – Opiskelijan ohjaaminen voi olla työntekijälle arkipäivän työhön myös mielekästä vaihtelua, jos se vain mahdollistetaan työnantajan toimesta. Työpaikan kanssa solmitaan koulutussopimus, jossa määritellään ammattitaitovaatimukset, joita työpaikalla opitaan. Uudistuksella on pyritty poistamaan tämä ongelma, Penttinen perustelee. Kelpoisuussuositus uusiksi Kirkkohallituksessa valmistellaan parhaillaan seurakuntien lastenohjaajien kelpoisuussuosituksen päivittämistä. Koulutussopimuksella opiskelevalle henkilölle ei makseta palkkaa, eikä työpaikka saa enää korvausta koulutuksen järjestäjältä. kirkon lastenohjaajan tehtävissä edellytettävä erityisosaaminen. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on ohjata hakijaa eteenpäin. Kirkon työelämän edellyttämä osaaminen on valtaosin samaa kuin mitä kuntien varhaiskasvatuksessa edellytetään. Kasvatusja ohjausalan perustutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018. Ketään ei kuitenkaan jätetä heitteille, Penttinen lupaa. Sekä kuntien että kirkon varhaiskasvatuksen näkökulmasta aiemman Lapsija perhetyön perustutkinnon omaleimaisuus ja vahvuus on ollut vankka varhaispedagoginen osaaminen. Opiskelu voi tapahtua oppilaitosympäristössä tai työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä katsotaan yksilöllisesti suhteessa siihen, mitä henkilö jo osaa. Opiskelijasta on työnantajalle vaivaa, mutta varmasti hyötyäkin. – Henkilö saattaa hakea alalle, jonka tutkinto ei ole hänelle kaikkien soveltuvin
Mikä on porvari. Kuka pitää minkälaista ääntä?' Mikä on rituaali. Miksi tuolla palaa ilotulitus. Äiti, muistatko mun nimen. Meillä on viime aikoina pohdiskeltu muun muassa seuraavanlaisia asioita: Kumpi mieluummin, elämä vai kuolema. Olen itse myös kova kyselemään lapsilta heidän kuulumisiaan. Mihin mennään. Kunpa näihin olisi joskus voinut itsekin turvautua! Onneksi vaikeimpiin tilanteisiin on aikuisille varattu aina käyttökelpoinen ja napakka ”siksi” sekä kaiken kattava ”koska näin nyt vain sattuu olemaan”. Vaikka esikoisen kyselyikä vaikuttaisi olleen oikein kunnollinen, epäilen, että se on jäänyt joiltain osin hieman vajaaksi. Totuuksien lisäksi kysymykset sisältävät lasten arvoja ja mieltä askarruttavia ajatuksia paljastavia seikkoja. Toiset lapset taas ottavat tämän vaiheen enemmän tosissaan kuin toiset. Näistä muistiinpanoista selvisi yllättäen, kuinka voimakas kyselyikä esikoisella olikaan ollut. Mitä otetaan. Kumpi mieluummin, jäisitkö kuolemaan Pohjoisnavalle kylmään vai Saharaan kuumaan. Mikä on sun unelmaloma/unelma-auto/ unelmatyö... Äiti, milloin nää kaikki päivät loppuu. Vastaukseksi kyselyihini olen saanut mm. Jos tuon aikaisemman kyselyiän aikaan eniten vaikeuksia on tuottanut kysymyksen ymmärtäminen, on myöhäisemmässä kyselyiässä vaikeinta oikean vastauksen antaminen. ”älä äiti kokoajan kysy!” sekä ”en enempää puhu sitä asiaa”. Hän kompastui minuun, kaatui ja ihmetteli: Miten, vaikka sinä olet noin pieni, sinulla voi olla noin iso pylly. Joskus kysymykset pitivät sisällään erinäisiä totuuden siemeniä. Toiset vanhemmat hyytyvät jatkuvaan kysymysten tulvaan ja vastausautomaattina toimimiseen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin mukaan kyse on yhdestä kahdeksasta kehityskriisistä. 38 Me tekijät TEKEVÄLLE SATTUU Lapsille tulee kehityspsykologian mukaan kyselyikä noin 4–6-vuotiaana. Onneksi olen kirjoitellut muistiin asioita vuosien varrelta. Isi, mitä sulla on mielessä. Mihin se sopii. Kerran, leikkiessämme isoveljeä ja pikkuveljeä, isoveli tuli tuomaan minulle peittoa. Kaikista pahin kuviteltavissa oleva ruoka-aine, parsakaali, aiheutti seuraavan kysymyksen vastakkainasettelun muodossa: ”Kumpaa söisit mieluummin, parsakaalia vai kakkaa?” Vastaus oli onneksi minulle, parsakaalifanille, helppo. Oliko silloin kun sä olit vauva keksitty puhelimia. TEKSTI Sanna Virtaniemi KUVITUS Pekka Rahkonen Hyytymisiä kysymystulvassa. Mitä äiti pilkkoo. Äiti, oletko huolissaan isistä. Kysymykset alkoivat jo ennen kolmea ikävuotta ja olivat alkuun yksinkertaisia. Ja onpa kysymystulvalla toisinaan yritetty myös pitkittää nukkumaanmenoa. Onneksi voi googlata. Tässä kohtaa ei googlailukaan olisi auttanut. Mikä tuo pieni on. Mitä on tärkkelys. Mistä kumit tehdään. Tai sitten uusinnat ovat muodissa, sillä elämme perheessämme jälleen kyselyikää, vaikka oppaiden mukaan tämän pitäisi olla 10-vuotiaalla jo taaksejäänyttä. Ja kriisiltä nämä vaiheet toisinaan tuntuvatkin, varmasti molemmista osapuolista. Äiti, miksi sinä ja isi kävitte naimisissa. Missä sitä käytetään. Olin alkuun sitä mieltä, että meillä kyselyikä on ohitettu melko kevyesti. Tästä eteenpäin kysymyksenasettelu kehittyi monimutkaisemmaksi. Se ei tunnu kuitenkaan sopivan. Kuka tuo on
39 Ideasta käytännöksi KUVA Sanna Krook Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 50 Siunausta koulutielle! s. 47 Perheet ja katsomuskasvatus s. s. 56 Pyhiä hetkiä ehtoollisella
Lasten kuvissa kuvaamisjärjestelyt, kuvaaja ja kuvaajan kaverit näkyvät – ja saavatkin näkyä!. 40 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Lapset harvemmin kuvaavat luonnollisuutta tavoittelevan luontokuvaajan ottein
Eläimet ovat rakkaita lapsille, ja lapselle on tärkeää saa osoittaa oma kiinnostuksensa. Rakas oma lemmikki on pehmoeläinten ohella suosittu kuvauskohde. Työpajoissa valokuvaamisen ja piirtämisen lisäksi myös tutustutaan eläimiin. Hän on väitellyt taiteen tohtoriksi 2012 lasten valokuvailmaisusta julkaisulla Lapsi kuvan takana. Työpajojen lisäksi Porin lastenkulttuurikeskuksessa on vuosittain valtakunnallinen Vauvojen värikylpy -ohjaajakoulutus, jossa voi kouluttautua tunnetun metodin ohjaajaksi. Erilaisten eläinten valokuvaaminen on valtava elämys lapselle. INFO. Tutun eläimen käyttäytymisen aavistaa ja kuvaamiseen voi heittäytyä, mutta vieraamman eläimen kohdalla tarvitaan hyvää valmistautumista. Lapset harvemmin kuvaavat luonnollisuutta tavoittelevan luontokuvaajan ottein. Siksi on tärkeää kuunnella kuvan ottanutta lasta. Lasten kuvissa kuvaamisjärjestelyt, kuvaaja ja kuvaajan kaverit näkyvät, ja saavatkin näkyä. Taiteilijoiden ja lasten kanssa on toteutettu useita julkisia taideteoksia. Eläinkuvia voi ottaa monella tavalla. Eläinten kuvaaminen on hauskaa ja monipuolista. Kissa, koira ja kani ovat yleisempiä malleja. TEKSTI Päivi Setälä KUVAT Porin lastenkulttuurikeskus Eläimet ovat lasten suosituimpia kuvausaiheita. Eläin on ihmiselle ystävä, työläinen, vihollinen, inhokki, pelon tai hellimisen kohde. Valokuvaamisen kautta lapsi oppii eläinten toimintatapoja ja pääsee ilmaisemaan omaa kiinnostustaan. Eläimet ovat olleet kuvauskohteena kiinnostavia. Keskuksella on laaja yhteistyöverkosto ja joukko taiteilijoita ideoimassa toimintaa. Myös eläinten jäljet ja jätökset ovat suosittuja kuvauskohteita. Mallieläimen tulee olla hyväluontoinen ja tottunut ihmisseuraan. Kuuntele lapsen kuvaa Lapset valokuvaavat monenlaisia ja hyvin erikokoisia eläimiä. Kuvaamista ei saa tukahduttaa liioilla säännöillä ja ajatuksilla tai ohjeilla oikeasta valotuksesta ja kameran tekniikasta. Mallina eläin tuottaa jännitystä, sillä koskaan ei voi varmaksi tietää, miten eläin käyttäytyy. Kuvaamisessa pitää säilyttää ilo ja oivallusten mahdollisuus. Tarkkuus ja oikea valotus eivät ole aina paras päämäärä. Aivan oma juttunsa on, jos innostuu eläinkuvauksesta niin, että haluaa kuvata isoja, arkoja eläimiä luonnossa. Erityisiä piirteitä lasten valokuvailmaisussa. Teknisesti paras laatu ei aina ole kuvassa pääasia. Mitäänsanomaton kuva voi sisältää paljon näkymätöntä tai jotain merkittävää kuva-alasta poistunutta. Viimeisimmän valtakunnallisen Vähäx valottaa -lasten ja nuorten valokuvafestivaalin teemana 2014 oli eläin ja eläimellisyys. On tärkeää voida olla kiinnostunut ja osoittaa se eri tavoin. Voi pistää kameran heilumaan, liikkua itse tai antaa kohteen liikkua. Kirjoittaja on Porin lastenkulttuurikeskuksen johtaja Päivi Setälä. Eläimen asema ja rooli on vaihdellut eri aikoina ja eri kulttuureissa. Kivan kuvan saamiseen tarvitaan innostuksen lisäksi kärsivällisyyttä, onnea ja toisinaan nopeutta. On kokeiltu erilaisia kameroita, kuvan esittämisen tapoja ja monenlaisia aiheita. Leiki kameralla Kameroiden automaattiset toiminnat mahdollistavat paljon, mutta kameran säädöillä voi myös leikkiä. Ihmiset kuvaavat lemmikkejään, eläintarhan asukkeja, puskaan vilahtaneita metsänolioita ja petoja. Otettu kuva voi toisinaan hämmentää katsojaa, jos varsinaista kohdetta ei näy, eikä oikein mikään kuvassa vangitse katsojan huomioita. Eläinkuvaus on hauskaa ja herkkää Porin lastenkulttuurikeskuksessa valokuvaamista on harrastettu monella tavalla. Eläinmallit herättävät suuria tunteita Eläin herättää tunteita, se ottaa läsnäolollaan tilan haltuunsa eikä päästä meitä vähällä. 41 Ideasta käytännöksi Hei sinne se jo menee... Voi ylija alivalottaa tai kuvata epätarkasti. Valokuvan avulla voi kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan sekä näyttää omaa persoonallista suhtautumistaan eläimeen. Useampia malleista pääsee varovasti silittämään tai koskettamaan. Lasten ottamissa eläinkuvissa on usein monenlaisia järjestelyitä ja ylimääräisen oloista tavaraa. Yhteistyössä neuvolan kanssa on kehitetty Kultane – taideja kulttuuripohjainen neuvolatoiminta. Monet eläinmallit ovat mallityöstään mielissään, mutta toisinaan ne saattavat paeta kaappien taakse tai olla kameran kanssa liiankin tuttavallisia. Lastenkulttuurikeskuksessa on ollut malleina pupuja, koiria, lehmä, possu, islanninhevonen, kilpikonna ja hämähäkkikin. Silloin tarvitaan piilokoju ja vanhemman tukea
Hellät eleet ovat erityisen tarpeellisia, kun kuvataan hämähäkkejä ja hyönteisiä. Eläinten kanssa pitää olla tarkkana ja äkkinäisiä liikkeitä sekä yllätyksiä pitää varoa. Sen saa säädettyä uinuvaan tilaan niin kameroissa kuin kännykässäkin. Lapset mielellään asettelevat kuvauskohteita ja hauras hyönteinen voi joutua koville. Lisävaloa pitää yrittää saada muilla keinoilla tai houkutella eläin valoisampaan tilaan. Kaikkia eläimiä tulee kohdella arvokkaasti. Aina tutustuminen ei ole mahdollista ja lapsi haluaa ottaa kuvia, vaikka eläimen käyttäytyminen ei olisi tuttua. Söpöltä näyttävä eläin voi käyttäytyä hyvin arvaamattomasti. Yllättäen ihmiset eivät ole ainoita poseeraajia. Monet eläimet ovat herkkiä ja yllättäen räpsähtävä salama voi pelästyttää ne aivan tolaltaan. Kuvattu eläin voi olla niin pieni, ettei se näy kuvassa, tai niin nopea ettei kuvaaja ehdi eläimen liikkeiden perässä. Kamerat kiinnostavat myös eläimiä. Kohde voi olla metsäpolulle maastoutuva muurahainen tai nopealiikkeinen sohvan taakse piiloutunut kissa. Eläinpuistoissa ja kotieläinpihoissa kuvaaminen Eläinpaikoissa vieraillessa kannattaa kiinnittää huomiota eläinten kohteluun ja suosia paikkoja, joissa eläimillä on riittävästi tilaa ja niitä hoidetaan hyvin. Sallittakoon lapsen itse päättää mitä haluaa kuvata. Automaattisalama kannattaakin ottaa pois päältä. Usein lähelle meneminen ei ole mahdollista, vaan kohde pelästyy kuvaajan varjoa tai liikettä. Kuva on tärkeä, vaikka kohdetta ei näy, sillä kuva on todiste tapahtumasta ja kuvaajan kokemus on tarttunut kuvaan. Eläin voi olla valokuvassa sumea häivähdys, vaivoin hahmottuva pilkahdus tai kirkkaissa väreissä loistava ilmestys. Muurahaiset, etanat ja hämähäkit ovat oivallisia kohteita. Eläimeen kannattaa tutustua ensin ilman kameraa. Kuono kiinni linssiin ja tassulla kameran kylkeen … hups kamera onkin lätäkössä. Pieniä hyönteisiä on ympäristössä aina läsnä ja niiden olomuodot kiehtovat lapsia. Pienten kohteiden kuvaamista helpottaa makro-objektiivi, kameran asettaminen lähikuvausetäisyydelle tai meneminen hyvin lähelle kohdetta. Kun ötökät ovat kuvauskohteena, niitä tulee kohdella hyvin. Varo, ettei kamera putoa aitaukseen. Takapihan hippiäiset ja etanat Omien lemmikkien lisäksi lapset kuvaavat mielellään hyönteisiä ja erilaisia pihojen pienelämiä. Jos eläin on aitauksessa ja aita on korkea, voi aidan häivyttää käyttämällä zoomia. Joskus lapselle kiinnostavin kohde voi olla polulla huomattu muurahainen eikä eläinpuiston vuohi tai edes leijona. Tutustu eläimeen ja varo salamaa Mitä paremmin tuntee eläimen tavan toimia, sitä kiinnostavampia kuvia siitä saa. Aikuisetkin kuvaavat metsään livahtaneita kettuja tai kaukana pisteenä näkyviä lintuja. Kuva on tärkeä, vaikka kohdetta ei näy, sillä kuva on todiste tapahtumasta ja kuvaajan kokemus on tarttunut kuvaan.. Lapselle tämä kannattaa opettaa ennen kuin yllättävää kirkasta valoa pelästynyt pupu loikkii sekopäisenä ympäri tilaa tai hevonen kavahtaa takajaloilleen. 42 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Lapsen kertomus kuvanottohetkestä kirkastaa kuvan visuaalisen puuttuman … ai siellä ruohikossa olikin heinäsirkka. Kohdetta pitää lähestyä rauhallisesti ja kuvia ottaa eri etäisyyksiltä. Muutamia sääntöjä pitää silloin muistaa
Autiomaan helmi Kun olen piilossa, löydä minut Jumala! 3. 1. salaisuushelmi Siunaa kaikkia rakkaita ja heitä, joita en vielä tunne. Pakkorantautuminen pikkukylään, jonka elämässä katolinen kristillisyys näkyi vahvana, laittoi miettimään luterilaista vastinetta sikäläisille rukousnauhoille. "Sinä olet rajaton, sinä olet lähellä, sinä olet valo ja minä olen sinun.” Martin Lönnebo Rukousnauhan helmet ja niiden merkitystä avaavat rukoukset pastori Anita Ahtiaisen sanoin: Jumala-helmi Jumala – Sinä olet valo, Sinä olet tässä. Minä-helmi Minä olen Jumalan ihme. Enkeli. Yön helmi Lohduta, kun pelkään ja olen surullinen. 1. Lopulta kuitenkin ihmisten tarve muistaa erityisesti luontoa sai Lönnebon muuttamaan nauhan kokonaisuutta yhden helmen värin verran. Jokaisella helmellä on tarina. Auta meitä pitämään siitä huolta. Sitä ei aiemmin ollut, sillä Lönnebon mielestä maa ja maailma on läsnä kaikissa helmissä. Kaste-helmi Kasteessa sanoit minulle: “En koskaan hylkää sinua”. 12 + 6 on 18 eli täyttymyksen luku”. Anna rauhasi. Kiitos! 2. rakkauden helmi Minä saan jakaa toisten kanssa sen, mitä minulla on. hiljaisuuden helmi Olen hiljaa kanssasi Jumala, olen turvassa. ”Porttitorneina on kaksitoista helmeä, kukin kahdestatoista portista on tehty yhdestä helmestä”. Helmet toimivat sekä sisäänpäin katsomisen, vetäytyvän hengellisyyden, että ulospäin suuntautuvan, toimivan ja kantaaottavan hengellisyyden välineenä. hiljaisuuden helmi Olen hiljaa kanssasi Jumala, olen turvassa. Kun tapaa jonkun, jolla on samanlainen nauha, syntyy yhteys: “Tuokin ihminen tuntee tämän tarinan. Tuotakin ihmistä kiinnostaa miettiä asioita niin, että Jumalan valo on mukana.” Piispa Martin Lönnebo loi rukoushelminauhansa, kun hän odotti parempaa säätä Välimerellä. Ole hyvä! Vihreä salaisuushelmi Maa on tärkeä. Rukoushelmet. hiljaisuuden helmi Siunaa meitä Jumala. Uskalluksen, elämänhalun, itsehillinnän ja Jumalan lähellä elämisen harjoitusta. KIRJA RAAMATTUA LEIKKIEN. Lönnebo Martin, Sorri Ester, Lasten Keskus ja Kirjapaja, 2015. Pitkän pohdinnan jälkeen nauhaan pääsi 18 helmeä. salaisuushelmi Sinä tiedät kaikki salaisuuteni ja unelmani. Helmet odottavat, että ne avataan. hiljaisuuden helmi Olen hiljaa kanssasi Jumala, olen turvassa. 43 Ideasta käytännöksi Hengellinen pelastusrengas Ranteessa on helminauha. 5. Uusimmissa helminauhoissa ensimmäinen kolmesta salaisuushelmestä on vaihdettu vihreäksi maanhelmeksi. Ylösnousemushelmi Surun jälkeen tule ilo, SUURI ilo! 6. Soikeita hiljaisuuden helmiä on kuusi. rakkauden helmi Jumala antaa minulle kaiken. Jokainen helmi on siis portti taivaaseen. Siten rukoushelmet ovat erinomainen keino harjoittaa rauhantaitoja. Ihminen on levoton olento, joka kaipaa rauhaa. 2. Kuusi on ihmisen luku. Nauhan 12 pyöreää helmeä on saanut lukumääränsä Johanneksen ilmestyksen jakeesta 21:21, jossa kuvataan taivasta. hiljaisuuden helmi Olen hiljaa kanssasi Jumala, olen turvassa. Hän loi helminauhan hengelliseksi pelastusrenkaaksi. 2. hiljaisuuden helmi Olen hiljaa kanssasi Jumala, olen turvassa. Pyhän huolettomuuden helmi Elämä on ihanaa, kiitos siitä! 4. Lönnebo Martin, Lasten Keskus, 2006. 3. Sen myötä korostuu helmien kyky tukea ihmisen eettisiä valintoja
Helmikynttilät voivat turvallisuuden vuoksi olla kunkin helmen värisen paperin päälle sytytettäviä sähkökynttilöitä. Helmien merkityksiin kannattaa palata muutamia kertoja ennen tätä työskentelyä esimerkiksi sytyttämällä kynttilä jollekin helmelle ja lausumalla siihen liittyvä rukous tai laulamalla laulu. 44 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Rakkaus Hyveiden puu – rukoushelmityöskentely Tässä työskentelyssä yhdistyvät Martin Lönnebon rukoushelmet ja lattiakuvamenetelmä. Tämän tapainen työskentely on toteutettu aikuisten kanssa rukoushelmikoulutuksessa Seurakuntaopistolla 2017, mutta työskentely sopii hyvin 4-vuotiaille ja vanhemmille. TARVIKKEET • rukoushelmikynttilät • sinisiä lattiakuvaliinoja • ruskeita lattiakuvaliinoja • vihreitä lattiakuvaliinoja ja sifonkihuiveja • lattiakuvien asettelumateriaalia • eri papereille sanat: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, itsehillintä ILO Uskollisuus KÄRSIVÄLLISYYS TEKSTI Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen KUVAT Shutterstock, Anita Ahtainen ja Satu Reinikainen. Hyveiden puu -harjoitusta edeltää helmiin tutustuminen niin, että kukin saa tehdä oman helminauhan. Luettavat tekstit ovat mukaelmia Lönnebon kirjasta Enkeli, Lasten Keskus 2006
Ohjaaja: "Hyvä, meillä on ihana puu. (Pienillä lapsilla sanoja voi olla vähemmän.) Rauha Hyvyys ITSEHILLINTÄ LEMPEYS YSTÄVÄLLISYYS. Ohjaaja hyväksyy kaikki vaihtoehdot. Mietitään yhdessä, mikä sininen voisi olla. Kuiskaan teille jokaiselle yhden sanan, joka kuvaa yhtä hedelmää. Tunnet suojelusenkelin lähelläsi. Tuoksuu kesä. Lauletaan Jumala-helmen lauluna: Kuuntelen, Lasten virsi 74 tai Nyt triangeli soi, Kirkkomuskari 2 Ota mukava asento. Etsi niin löydät." "Nyt voit avata silmäsi." "Tänään aarre löytyy suuresta puusta. Kokeillaan keholla, miltä tuntuu olla suuri puu, joka levittää oksansa." Rakennetaan ruskeista kankaista puu – jokainen pari tuo siihen yhden kankaan ja muotoilee osan runkoa tai oksan. Hän rukoilee: – Minä olen tässä, Jumala on läsnä. Siinä kasvaa mitä ihanimpia hedelmiä. Makaat pehmeällä nurmella. Linnut lentävät ilmassa. Sinikellot soittavat sinistä laulua perhosille, jotka istahtavat kuuntelemaan. Ohjaaja pyytää lapsia vuorotellen tuomaan rukoushelmikynttilät renkaaksi sinisen kankaan toiseen päähän. Pari valitsee myös vihreän liinan tai sifongin ja muotoilee siitä osan lehvästöä. Niin pieni, että voi pujahtaa sisälle kultaiseen helmeen. On lämmintä. Sitä varten tarvitsemme näitä." Ohjaaja laittaa ensimmäisen sinisen lattiakuvaliinan paikalleen yhden osallistujan kanssa ja opastaa sen jälkeen laittamaan kaikki siniset liinat vierekkäin. Ne ovat kaikki hyviä. Olet niin pieni, että helmi on korkea kuin taivas. Jumala sanoo hiljaisin sanoin sydämessäsi: – Anna valon valaista tie aarteen luo. Kun kaikki ovat saaneet sanan, ohjaaja pyytää lapsia tekemään puuhun asettelumateriaalia käyttäen hedelmän, joka muistuttaa hänen kuulemaansa sanaa. Helmien rukoukset lausutaan, kun kynttilät sytytetään. Tiedättekö, tämä puu on erityinen. 45 Ideasta käytännöksi Hyveiden puu – rukoushelmityöskentely RAAMATTUA LEIKKIEN Toiminta Ohjaaja: "On aika löytää jotakin arvokasta. Kuvittele, että olet pienempi kuin muurahainen. Hedelmiä, jotka ovat erilaisia, mutta jotain niissä on yhteistä. Varmista, että lapsi kuuli oikein pyytämällä häntä kuiskaamaan sinulle takaisin saman sanan. Päivänkakkarat kurottavat aurinkoon. Paina kuulemasi sana mieleesi." Ohjaaja kuiskaa jokaiselle vuorollaan yhden seuraavista sanoista: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, itsehillintä
Jumala auttaa sinua niiden kasvattamisessa.” "Voit avata silmäsi ja käydä kiittämässä vuorotellen jokaista tästä yhteisestä leikistä." Seuraavalla kerralla työskentelyyn voidaan palata niin, että jokainen tekee oman kasvunalttarin tarjolla olevista materiaaleista. Hedelmiin voidaan liittää lauluja: RAKKAUS: Kun Jumala sanallaan / Lasten virsi 112; Rakkaus-laulu / Kirkkomuskari ILO: On ilo olla yhdessä / Lasten virsi 57; Soita ja laula / Lasten virsi 70; Iloreppu / Kirkkomuskari 2, RAUHA: Shalom, kaverit / Lasten virsi 84; Rauhaa, ystäväni / Lisävihkovirret 955 KÄRSIVÄLLISYYS: Lamppukaanon / Lasten virsi 71, Aamupsalmi / Lasten virsi 58 YSTÄVÄLLISYYS: Luuriallallei / Lasten virsi 140, Ojennan käteni / Lasten virsi 139 HYVYYS: Käteeni tartu/Lasten virsi 137, Me istuudumme piiriin/ Lasten virsi 143 USKOLLISUUS: Minä luotan/Lasten virsi 65, Sylilaulu / Kirkkomuskari 2 LEMPEYS: Ollaan tähtiä toisillemme / Kirkkomuskari 2 ITSEHILLINTÄ: Taivaan Isällä on paljon lapsia/Lasten virsi 135, Sydämeni on levollinen / Lasten virsi 66 "Lopuksi sukelletaan uudelleen Jumala-helmeen. Hedelmän viereen voidaan laittaa lappu, johon on kirjoitettu hedelmän nimi. Meillä on ihana puu. Siihen laitetaan esille ne hengenhedelmät, jotka tuntuvat helpoilta sekä ne, joiden kasvattaminen on vaikeaa. 46 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Kun hedelmät on aseteltu valmiiksi, jokainen voi vuorollaan kertoa omasta hedelmästään. Palautetaan mieleen kaunis kesäinen maisema. Siinä kasvaa mitä ihanimpia hedelmiä.. Tiedättekö, tämä puu on erityinen. Enkeli tulee viereesi ja sanoo: – Sinussa kasvavat nämä hedelmät kuin suuret aarteet: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä
Seurakuntien työntekijät tuovat parhaimmillaan kuntien varhaiskasvatukseen katsomuskasvatuksellista näkökulmaa ja rikkautta kasvatuskeskustelujen avaamiseksi. Tällainen ajattelutapa liittyy useimmiten henkilökohtaiseen vakaumukseen, uskontokielteisyyteen tai vahvaan uskonnollisuuteen, jossa lasta halutaan ohjata ajattelemaan tietyllä, ainoalla oikeaksi määritellyllä tavalla. Lapsi peilaa omaa ajatteluaan ja perheensä toimintakulttuuria kohdatessaan moninaisuutta. Jos moninaisuus on katsoKun katsomukset ovat tunnustettu osa lasten elämää myös kasvatusyhteisöissä, voivat he jakaa kokemuksiaan, tapojaan ja ajatuksiaan rikastaen kaikkien yhteisön jäsenten elämää. Siten voimme edistää lasten itsenäistä, vapaata ja kriittistä ajattelua; lapset saavat eväitä kasvaa erilaisia katsomuksia kunnioittaviksi ja monipuolista kulttuuriperimää arvostaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Kuvassa juutalaiseen yhteisöön kuuluva perhe sytyttää menora-kynttelikön kynttilän hanukan aikaan. Jotta tämä on mahdollista, on lapsen tärkein kasvuympäristö, perhe ja koti liitettävä osallisiksi toimintakulttuuriin. Tavoitteellisen varhaiskasvatustoiminnan tulee perustua tietoisille valinnoille myös katsomuskasvatuksen osalta. Taustalla saattaa olla pelko joko ajattelun vapauden menettämisestä tai “väärän” katsomuksellisen sisällön omaksumisesta. KU VA Sh utt er st oc k. Yhteistyö vahvistaa katsomusdialogia On mahdotonta tukea lasten katsomuksellista kasvua ja oppimista ilman katsomuksellisia kokemuksia. Me kasvatusalalla toimivat tarvitsemme avointa ja yhteistyöhaluista ilmapiiriä, jossa rakennamme lapsille katsomuksellisesti rikasta ympäristöä uskonnollista kulttuuriperintöä unohtamatta. 47 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS TEKSTI Sylvia Hakari (Tast) Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen lehtori ja lastentarhanopettaja. Kumppanuuksiin voidaan hakeutua monipuolisesti erilaisten katsomuksellisten yhteisöjen kanssa. Perheet ja katsomuskasvatus – rakenna yhteyttä, luo luottamusta Varhaiskasvatuksen tavoitteena on mahdollisimman hyvinvoiva lapsi, joka kasvaa, kehittyy ja oppii itselleen ominaisimmilla tavoilla. Joidenkin vanhempien ja työntekijöiden näkemys on, että varhaiskasvatuksessa tulisi välttää kaikkea katsomuksiin liittyvää ja jättää ilmiö täysin perheiden vastuulle. Emme kuitenkaan elä varhaiskasvatuksessa katsomuksellisessa tyhjiössä, vaan jokainen yhteisön jäsen, lapsi ja aikuinen tuo oman katsomuksensa tavalla tai toisella päivittäiseen toimintaan mukaan. Lapsi siis väistämättä altistuu katsomukselliselle ainekselle. Hän tulee tietoiseksi eroista ja yhtäläisyyksistä – erityisesti yhteyksien ja merkitysten havaitsemisessa kasvattajat voivat olla tukena. Hyvässä yhteistyössä syntyy monipuolista, innostavaa ja yhteyksiä rakentavaa toimintaa, jossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja kunnioitetaan jokaisen perheen katsomuksellista kokemusmaailmaa ja valintoja
Kun katsomukset ovat tunnustettu osa lasten elämää myös kasvatusyhteisöissä, voivat he jakaa kokemuksiaan, tapojaan ja ajatuksiaan rikastaen kaikkien yhteisön jäsenten elämää. 2 1 8 . Liitteen tarjoamat ideat ja toteutukset ovat syntyneet uuden vasun pedagogiikan mukaisesti. P I E N I O N S U U R I N L E H T I . Tilaa omasi viimeistään 24.9. KATSOMUSKASVATUS. Jotta vältämme katsomuksellisen väkivallan, on meistä jokaisen tarkasteltava omia uskomuksiamme ja tapojamme kriittisesti. F I P I E N I O N S U U R I N L E H T I J A K A T S O M U S K A S V A T U K S E N L I I T E I L M E S T Y V Ä T 5 . Huomionarvoista on, että jo kolmivuotias lapsi ymmärtää vältellä uskonnollisia aiheita, jos kasvatusyhteisön aikuiset suhtautuvat niihin vältellen ja torjuen. Näin voimme kasvattajina välttää sellaisten normien ja perinteiden siirtämisen, jotka rajoittavat yksilön oikeutta kasvaa omaksi itsekseen kaikkia vahvuuksiaan kehittäen. Tarkastellaan omia uskomuksiamme Emme selviä globaalin ajan sosiaalisten suhteiden haasteista ilman vahvistuvaa katsomusdialogia, jossa yhteisöjä rakennetaan eettisyyden ja kaikille katsomuksille yhteisten hyveiden kautta. + 358 3 4246 5376 lastenkeskus@jaicom.com Nipputilauksena lehden hinta on 4 € kpl 12.9. Myönteisen kiinnostuksen kohteena oleminen on kenestä tahansa mukavaa! • Yhdessä keskustelu ja asioista sopiminen helpottavat ja rikastuttavat toiminnan suunnittelua ja kasvattajien työtä. asti, jonka jälkeen hinta on 6 € kpl + toimituskulut. Ehdottoman tärkeää on torjua katsomukseen liittyvä henkinen ja fyysinen väkivalta, joka äärimmillään johtaa uskonnolliseen radikalisoitumiseen. Silloin toiseus ei ole uhka, vaan antoisa oppimisen ja kokemusten jakamisen mahdollisuus. 48 Ideasta käytännöksi mukselliselle yhteisölle tai perheelle uhka, on taustalla valitettavan usein halu pakottaa lapsi noudattamaan ja jatkamaan omaa katsomuksellista traditiota. • Yhteisen keskustelun kautta mahdollistuu huoltajien osallistuminen toimintakulttuurin ja toiminnan kehittämiseen katsomuskasvatuksenkin osalta. 1 . VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n TILAA KATSOMUSKASVATUKSEN LIITE työn tueksi ja innostajaksi alueesi päiväkoteihin! Liitteen mukana päiväkoti saa Pieni on Suurin -lehden numeron 5/18, jonka teemana on ilmiölähtöisyys, ihmettely ja tutkiminen Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatuksen tueksi suunniteltu liite tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä katsomuskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. • Kasvattajan tulee avata huoltajille, mitä moninaisuuden näkyminen toiminnassa ja juhlassa tarkoittaa sekä avoimesti kysellä ja keskustella aihepiiriin liittyvistä teemoista. TILAUSOHJEET: puh. lattiakuvamenetelmää, ilmiölähtöistä pedagogiikkaa sekä kulttuurien välisen dialogin vahvistamista kuvan tutkimisen äärellä. Tähän liittyvät myös perinteiset sukupuoliroolit, jotka ohjaavat tiedostamattoman vahvasti tiettyihin muotteihin liittyen esimerkiksi leikkivalintoihin, tunteidenilmaisuun, pukeutumiseen ja moniin muihin vaatimuksiin toimia sukupuolelle normitetulla tavalla. Toimintaideoissa on hyödynnetty mm. Yhteistyön periaatteita • Yhteistyöhön jokaisen lapsen huoltajan kanssa kuuluu keskustelu kieleen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyvistä kysymyksistä. Lähtökohtana on lapsen osallisuus ja laaja-alainen osaaminen. Kuitenkin sellaiset terveet katsomukselliset yhteisöt, joihin liittyminen on ihmiselle myönteinen ja elämää rikastuttava asia, saavat kyllä jäsenensä pysymään ilman pakkokeinoja ja pelottelua. Pienin toimituserä irtonumeromyynnissä on 5 kpl. • Uskallus antautua dialogiin. W W W
Kaikkiaan Korolainen on kirjoittanut ja toimittanut yli 60 teosta: kielellä herkuttelevia lasten runokokoelmia, oivaltavia kuvakirjoja, lasta lukijana kunnioittavia romaaneja, faktaa ja fiktiota kiehtovasti yhdistäviä tietokirjoja sekä oppikirjoja. Tunnustuspalkintoa on jaettu vuodesta 1949 ja Tirlittan-palkinto vuodesta 1993 lähtien. vuotuiset tunnustuspalkintonsa (á 10 000 euroa). Akateemikko, kirjailija Hannu Mäkelän kirjallinen tuotanto on ainutlaatuinen määrässä, laadussa ja monipuolisuudessaan. Kustantaja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Immonen. Mäkelä on julkaissut pitkälti toista sataa teosta: romaaneja, runokokoelmia, lastenkirjoja, elämäkertoja, omaelämäkertoja, näytelmiä ja kuunnelmia. Kirjailijaliiton palkinnot jaetaan tunnustuksena kirjailijan koko tähänastisesta tuotannosta sekä työstä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi. Suomen Kirjailijaliitto jakoi kevätkokouksensa yhteydessä 18.4. Journalistina Korolainen on työskennellyt pitkäjänteisesti lastenja nuortenkirjojen huomion ja arvostuksen edistämiseksi ja toiminut muun muassa lastenkirjallisuuslehti Onnimannin päätoimittajana 30 vuotta. EU-elintarviketuen jakelua seurakuntiin koordinoiva Kirkkopalvelut ry sai vuonna 2017 jaettavakseen noin 600 000 kg elintarvikkeita. Finlandia Junior -palkitun Kuono kohti tähteä -kirjan. Muistelmaromaaneissaan Mäkelä on tuonut luoksemme ja uuteen näkymään suurimpia kirjailijoitamme Kiveä, Leinoa, Onervaa, Parosta, tai kauempaa Uspenskia ja Casanovaa. KirjailijaTuula Korolaisen lastenkirjailijan ura alkoi vuonna 1990 runokokoelTuula Korolainen on tehnyt lukuisia kirjoja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:lle, mm. Lukuisissa lastenkirjoissaan, joiden alkujuurena on Herra Huun rakastettava hahmo, Hannu Mäkelä on toteuttanut sitä kirjailijanlaatuaan, joka on yhtaikaa riemukas ja haikea, niin kuin elämä on. Kirjailijan työn ohella Tuula Korolainen on työskennellyt kääntäjänä, radiotoimittajana ja kriitikkona ja tehnyt laajan ja merkittävän uran myös lastenja nuortenkirjallisuuteen erikoistuneena toimittajana. Onnea äidit! Anna-Mari Kaskisen Iloa ja elämänvoimaa -kirja on oivallinen lahja äidille. Tärkeinä teemoina teoksissa nousevat esille rakkausja ystävyys. Huomionarvoista on, että tänä vuonna tulee täyteen 100 vuotta äitienpäivän juhlintaa. 49 Ideasta käytännöksi 100 000 Niin monelle ihmiselle seurakunnat jakoivat ruokaa vuonna 2017 Satavuotias äitienpäivä – iloa ja elämänvoimaa, äidit! Äitienpäivää juhlimme sunnuntaina 13.5. Kuvitus Minna L. Vuoden aikana seurakuntien yli 300 jakelupisteessä jaettiin yli 97 000 ruokakassia ja tarjottiin noin 8 000 ateriaa. Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto myönnettiin kirjailija, taiteen akateemikko Hannu Mäkelälle ja lastenja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinto kirjailija Tuula Korolaiselle. Hän on myös edistänyt kirjallisuutta ja kirjailijoiden asemaa vuosikymmenten ajan yhdistystoiminnassa.. Lähde: Kirkon viestinnän tiedote 28.03.2018 malla Enkeli ja poliisi. Ruoka-apu on saajilleen täysin ilmainen avustusmuoto. Ruoka-avun piirissä oli yhteensä noin 95 000 ihmistä, joista suurin osa oli perustulon varassa eläviä, osa-aikatyötä tekeviä, pienituloisia, yksinhuoltajia ja pienellä eläkkeellä kituuttavia ikäihmisiä. Kun Mäkelän melkein uskomattoman laajaan tuotantoon lisää vielä hänen mittavat toimitustyönsä suomalaisesta runoudesta ja proosasta, voidaan puhua Suomalaisesta Kirjailijasta aivan suomalaisen kirjallisuuden ytimessä. KURKISTUKSIA Suomen Kirjailijaliiton 10 000 euron palkinnot Hannu Mäkelälle ja Tuula Korolaiselle Luomalla tunnistettavan kertojanäänen, tummissakin aiheissa lämpimän, Mäkelä on ladannut valoa niin menneisiin kuin nykyhetkeen
Laulu Tiu tiu tiukunen / Kirkkomuskari 2 Aloitetaan paikalla pysyen loruttelemalla ja taputtamalla (x=taputus reisiin) Tiu tiu tiuku nen, helihelisee. Toteutukseen voi kutsua mukaan yhteistyökumppaneita, kuten järjestöjen väkeä; poliisi tietä näyttämään ja esittäytymään; iltapäivätoiminnan järjestäjiä jne. Jos kirkko ja koulu ovat lähekkäin, voidaan kulkea kirkolta tai seurakuntatalolta koululle. x x x x x x nostetaan kädet ylös ja heilutetaan ranteista. Siinä on sekin etu, että koulun pihalla voi siunata kaikki koulun oppilaat koulutulokkaiden kanssa. x x x x x x nostetaan kädet ylös ja heilutetaan ranteista Tiu tiu tiu tilililileiiiiii keinahdus keinahdus keinahdus kutitetaan kaveria Tiu tiu tiuku nen, helihelisee. Entäpä jos tällä kertaa koululaiset siunattaisiin ulkona. Kuljetun matkan ei tarvitse olla pitkä. Koulun tai kirkon ympäri meneminen riittää mainiosti. Tätä ovat täydentäneet Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen. Lähtiessä tai perillä voi olla tarjoilua ja yhteistä muuta tekemistä – leikkejä, lauluja, askartelua. Tämän siunaamisen voi toteuttaa pappi, lastenohjaaja tai seurakuntalainen – keitä nyt on luontevasti saatavilla. Liikkuvassa seurakunnassa koululaiset siunataan ulkona TEKSTI JA TOTEUTUS Alkuperäinen idea on Perheiden hartaudet ja jumalanpalveluselämä -koulutukseen osallistuneilta Minna Reijolta, Tomi Kujansuulta ja Tuija Ikävalkolta. 50 Ideasta käytännöksi SIUNAUSTA KOULUTIELLE Keväällä ja loppukesästä on mukava kutsua ihmisiä ulos. KUVA Suvi Sievilä Toteutus Tervetuloa! Olemme koolla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. x x x x x x nostetaan kädet ylös ja heilutetaan ranteista Tiu tiu tiuku nen, helihelisee. Kirkon pihalla puolestaan voi olla kiinnostavaa tutkittavaa ja ihmeteltävää… Liikkuvan seurakunnan hengessä tämä toteutus pitää sisällään paljon liikkumista
Keinahdus kohdassa saa olkapäällä kevyesti osua toiseen ja kolmanteenkin kaveriin. See-tavulla pysähdytään, heilutellaan käsiä ja hymyillään iloisesti ympärillä oleville. Katsoa vasempaan ja oikeaan – SUOJATIE * Vastaan tulee mummo. Voi olla sekaisin sekä myönteisenä että kielteisenä pidettyjä ominaisuuksia, sillä eihän kukaan ole läpeensä huono. Voidaan kysyä lapsilta, miten kouluun voi kulkea –kävellen, bussilla, juosten yms. Leikin lopuksi todetaan, että saavuttiin koulun pihalle. x x x x x x nostetaan kädet ylös ja heilutetaan ranteista Tiu tiu tiuku nen, helihelisee. Ohjaaja kysyy osallistujilta Sakkeuksen ominaisuuksia. Mietitään yhdessä, mitä kaikkea koulutiellä voi kohdata. Jos vastaan on tulossa esimerkiksi ystävä, vetäjä sanoo ”YSTÄVÄ”, kaikki vilkuttavat tai ”KUOPPA”, kaikki menevät kyykkyyn. Mitä ennen suojatien ylitystä kuuluu tehdä. Toisella kerralla lauluun ja reisiin taputteluun lisätään liike. x x x x x x nostetaan kädet ylös ja heilutetaan ranteista Loruttelun jälkeen laulu lauletaan. Lehden kuvaa voi pysähtyä tutkimaan pienissä ryhmissä. 51 Ideasta käytännöksi Varmista, että ääni kuuluu myös pihan perälle. Hän voi kertoa, millainen matka tullaan tekemään. x x x x x x nostetaan kädet ylös ja heilutetaan ranteista Tiu tiu tiu tilililileiiiiii keinahdus keinahdus keinahdus kutitetaan kaveria Tiu tiu tiuku nen, helihelisee. Miten ystäviä tervehditään. Tehdään monenlaisia kelloja; pieniä, suuria, koulun kelloja! Ohjaaja kutsuu lähtemään liikkeelle kulkueena. Kyllä, vilkuttamalla – YSTÄVÄ * Suojatie. Jos koululaiset siunataan elokuussa, voidaan käyttää heinäkuun lopulla ilmestyvää Lastenkirkko-lehteä, jossa on kertomus Sakkeuksen ja Jeesuksen kohtaamisesta. Laulu Me mennään pyörällä kirkkoon LV 52; sanoituksella Me mennään pyörällä kouluun! Koulun kellot soittaa ja ope meille moikkaa! Liikutaan laulun sanojen mukaisesti. Laulu On ilo olla yhdessä LV 57 Koulussa on mukavaa, kun saa olla kavereiden kanssa. pieni, ketterä, yksinäinen, ahne, jne. Minulla on oma suojapuku -levitetään kädet se on Jumalan valopuku -nostetaan kädet ylös nyt minä puen sen päälle -lasketaan kädet * No ystäviä ainakin. Lehti sopii hyvin jaettavaksi, kun kouluunlähtijät siunataan elokuussa koulujen alkaessa. Kutitus-kohdassa kutitellaan. Tervehditään kumartamalla/ niiaamalla ja sanotaan päivää MUMMO * Kuoppa. Huolehdi äänentoistosta! Tiu tiu tiuku nen, helihelisee. Kun ohjaaja on kerännyt ominaisuuksia riittävästi, hän ohjaa ryhmää miettimään, vaikuttaako ystävällisyys näihin ominaisuuksiin. Sakkeus-kertomus leikkien Kerrotaan Sakkeuksen kertomus Lapsen raamatusta. Kerronnan jälkeen leikitään Ystävällisyys muuttaa -leikkiä. Aina kun jokin ominaisuus lausutaan, se esitetään yhdessä kehollisesti. Hauku kuin koira – KOIRA. Rukousjakso Isä meidän -rukous kehollisesti kirjasta Liikkuva seurakunta Herran siunaus Seuraavaksi tehdään liikkeet ikään kuin pukeuduttaisiin haalariin: Jalka Jalka Käsi Käsi Vetoketju Huppu Huudahdetaan: Nyt on hyvä mennä! Loppulaulu Jumalan kämmenellä LV 133 Jumalan suojapuku -runo on julkaistu kirjassa Minä täällä, Jumala – Lapsen oma rukouskirja / Lasten Keskus Toteutetaan kaikuna sanoin ja liikkein. Leikitään “koulumatkaravit” -leikkiä. Käytetään esimerkiksi näitä asioita: Kun on keksitty 5–6 eri asiaa, lähdetään ”matkaan” taputtamalla käsillä reisiin. Pappi siunaa koululaiset yhdessä vanhemman/kummin/ mummin tai vaarin kanssa. Leikin vetäjä kertoo, mikä on tulossa vastaan. Matkan varrella lauletaan ja leikitään. ominaisuutta, saavat esittää muutoksen. Ohjaaja voi pyytää etukäteen isompaa koululaista kertomaan, kuinka tärkeää ystävällisyys on koulussa. tämä: “Lupaan olla ystävällinen kaikille”. Ohjaaja lausuu uudelleen Sakkeuksen ominaisuudet ja jokainen, jonka mielestä ystävällisyys muuttaa ko. Avataan koulun ovi ja laitetaan se kiinni. Voidaan lausua yhdessä ystävyyslupaus, joka voi olla lasten laatima tai esim. Sakkeus on mm. Mennään kyykkyyn – KUOPPA * Vastaan tulee koira
Hän rakastaa laulamista ja loruja. 52 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Ketä te olette. Olemme siis rauhan asialla. Päkä haluaa ottaa asioista selvää yhdessä. Pidämme rundielämästä. Olette lähdössä tapaamaan lapsia eri paikkoihin. Pulmulla on tapana hössöttää ja huolehtia minusta. Kaikki tapaamiset ovat varmaan yllätyksiä täynnä. Pulmu tykkää erityisesti Lastenkirkon värimaailmasta ja Päkä pitää tehtävistä. Minulla on elämänkokemusta ja haluan jakaa sitä Päkälle. Päkä pitää jännittävistä kertomuksista ja tempautuu mielellään mukaan. Me haluamme kertoa lapsille eläytyvästi Raamatun kertomuksia sekä tarinoita omista seikkailuistamme ympäri maailmaa ja Suomea. Pulmu on rauhan kyyhkynen, joka haluaa tuoda ilosanomaa ympärilleen ilmavasti ja kevyesti kuin siiven hellä hipaisu. Millaista on olla Pulmun kaveri. Mukana menossa on kertomuksia, laulua ja hiljentymistä. Päkä ja Pulmu rakentavat rauhaa hilpeällä hulluttelulla Haastateltavina Päkä ja Pulmu KUVAT Marko Anttila. Me olemme puhuva, laulava ja toimiva duo. Päkä: Minusta on hienoa olla Pulmun kaveri, sillä hän haluaa kertoa minulle matkoistaan. Ja minä tarvitsen välillä niitä Pulmun siipiä antamaan minulle vähän vauhtia. Mitä aiotte tehdä lasten kanssa. Se tuntuu kuin minäkin pääsisin matkoille. Päkä rauhoittaa minua, kun minun siipeni viuhtovat liian lujaa. Haluamme opettaa lapsia, mutta ennen kaikkea oppia lapsilta. Latenkirkossa parasta on juuri se, että se on tehty lapsille. Olemme kaverukset Pulmu ja Päkä, ja olemme liikkeellä rauhan asialla. Päkä on rauhan lammas, joka haluaa tuoda ilosanomaa ympärilleen ihmetellen ja tunnelmoiden. Pulmu: Minusta on antoisaa olla Päkän kaveri, sillä hän haluaa aina kuunnella tarinoista matkoistani. Meille se tarkoittaa ilosanoman tuomista lapsille ja aikuisille. Mikä on parasta Lastenkirkossa. Hän osaa kieliä ja pesän sisustus on hänen lempipuuhaansa. Mikään päivä ei ole samanlainen. Hänellä on taipumusta touhottamiseen. Mitä te teette. Millaista on olla Päkän kaveri. Minulla on elämänjanoa ja aikaa ihmettelylle. Virret ovat hänen mielestään kaunista runoutta. Lastenkirkossa voi viettää aikaa mukavalla tavalla. Pulmu on lentänyt ympäri maailmaa ja hän mielellään kertoo tarinoita seikkailuistaan. Hänellä on taipumusta vouhottamiseen
Minä tykkään ehostella paikkoja pienillä asioilla, kuten Pulmukin. Olemme saaneet varmuutta omaan tekemiseemme. Minussa on samoja piirteitä kuin Päkässä. Marika, kuinka löydät sisäiset Pulmun itsestäsi. Olen myös lahjakas kielissä, mutta ranskan kieli ei taitu minulta yhtä hyvin kuin Pulmulta. Osaatko sinä laskea kuinka monta lammasta kuvassa on. Pulmu ja Päkä voivat olla hyvän meiningin lähettiläitä eväinään huumori, mielikuvitus ja evankeliumi rauhan asialla. Minulla on tapana tehdä loruja ja hoilottaa niitä, kuten Päkäkin rakastaa laulamista ja runonlausuntaa. Tuulin, Toivon, Toimin ja Taiton tutkimuspartion uusin ihmettelyn kohde on aivot. Päkän tavoin minulle on tärkeää tunnelma ja hyvä meininki. Lastenkirkko-lehti piristää pienen matkalaisen päivää. Pidän jännittävistä kertomuksista ja omasta kirjahyllystäni löytyykin paljon jännitysja fantasiakirjallisuuutta. Yritä uudestaan. 53 Ideasta käytännöksi Unten mailla. Mitä draamakasvattajan opinnot ovat antaneet. Kesällä sieltä jo löytyvät pelit seuraavilla nimillä: Etsintäpeli, Kirjaimet sekaisin, Apua, hammaspeikkoja!, Kumiankan metsästys, Nappaa likainen astia, Ota kakka kiinni ja Mitä tuli syötyä. Raamattu on täynnä hienoja kertomuksia, jotka vain odottavat dramatisointia. Seurakunnissa tehdään hyvää ja perusteellista työtä kasvatuksen saralla. Tuuli, Taito, Toivo ja Toimi laskevat lampaita. Hauskaa tutkittavaa löytyy kaikista ohjelmapaikoista. Opintomme olivat pitkäaikainen unelmamme, jonka saimme vihdoin toteuttaa. www.lastenkirkko.fi toimii kesällä Lastenkirkko on kesälläkin pienten seurakuntalaisten ilona. Lukiessani tempaudun mukaan mahtavaan mielikuvitusmaailmaan. Mitä kaikkea Päkä ja Pulmu voisivat saada aikaan seurakunnissa. He voivat olla mukana kirkkoseikkailuissa, tapahtumissa ja apuna ideoinnissa. Margit, kuinka löydät itsestäsi Päkän. Me haluamme tehdä kristillistä teatteria lapsille ja lasten kanssa. Minulla on myös taipumusta höösäämiseen. Minussa on paljon samaa kuin Pulmussa. Voi siipi sentään, minä olen todella samanlainen kuin Pulmu. Teemme kokonaisvaltaista kasvatustyötä – päiväkerhosta rippikouluun. Päkän ja Pulmun rooliasuissa esiintyvät lastenohjaajat Margit ja Marika Pulkkinen Roihuvuoren seurakunnasta. Mikä on teille työssänne tällä hetkellä erityisen tärkeää. Laita lehdet esille kirkkoon!. Tutkimuspartio pitää sisällään sekä kuunneltavia tekstejä että tehtäviä. Aivan oikein. Pulmu ja Päkä voivat tuoda seurakuntatyöhön lisää ilmaisun iloa. Ei ihan. Tiekirkosta mukaan Lastenkirkko-lehti Kesänumeron kannessa on tunnelmoiva Fransu. Draaman kautta haluamme tuoda evankeliumia näkyväksi ja kaikkien aistien kautta koettavaksi. Minä rakastan sisustamista ja värejä. Opinnot antoivat meille lisäpotkua työhömme ja palon, jota ei halua sammuttaa. Omassa seurakuntatyössämme meille on tärkeää läsnäolo, lämpö, kodinomaisuus, rento meininki ja oman työmme laaja-alaisuus. Hienoa. Ja mikä sen parempaa kuin omista kokemuksista puhuminen ja elämänohjeiden antaminen
Melodiat ovat unkarilaista perinnettä. Siinä mm. Niiden yksikertaisuus hämmästyttää, mutta niiden juoni ja idea on juuri siinä! KIRJA Kodály-metodia soveltaen Zoltán Kodály (16.12.1882–06.03.1967), unkarilainen säveltäjä, musiikkitieteilijä, kielen ja kansanperinteen tutkija, unkarilaisen musiikkikasvatusjärjestelmän luoja, teki koko elämäntyönsä oman, maansa kulttuurin kehittämiseksi, ihmiskunnan ja ihmisen itsensä hyväksi. 54 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Suvi Sievilä ja Shutterstock Lampaat laitumelle! Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Pienen lapsen tapa lähestyä uusia asioita kokonaisvaltaisesti, kaikilla aisteillaan kokien, on myös aikuisen avain musiikkiin. Hän uskoi hyvään ihmisessä. Laulupohjana tälle ovat perinteiset lastenlaulut ja kansanlaulut. Muskariopettaja ja ”biisinikkari” Heli Vapaakallio on tehnyt aivan mainioita sanoituksia pieniin melodiapätkiin, jotka on koottu Kirkkomuskari 2 -materiaalissa yhteen nimellä Lauluja hyvän paimenen niityiltä. Musiikkia hahmotetaan niin, että lähdetään liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisista, parin kolmen sävelen melodioista. Kodály on se, jonka tiedetään sanoneen, että musiikkikasvatus aloitetaan yhdeksän kuukautta ennen lapsen syntymää. Kodály-metodi. Tästä on kehittynyt ns. tehdään musiikkia ns. Hänen musiikkikasvatusfilosofiansa perustuu ihmisen oman äänen käyttöön ja kuuntelukyvyn kehittämiseen. Lauluja hyvän paimenen niityille lähteekin liikkeelle kahden sävelen melodiasta; toinen sävelmä on kolmen sävelen kokoinen, mutta kuitenkin jo kolmisoinnun laajuinen. Huiveista muotoillaan kukkaset, ja leikki jatkuu: "Näytä niityn kukalle, ensimmäinen hammas.". Kodályn mukaan rakkaus musiikkia kohtaan kuuluu jokaisen sivistyneen, elämää kunnioittavan ihmisen perusolemukseen. Kolmannessa melodiassa liikutaan neljän sävelen alueella, kuitenkin vielä pienellä ambituksella, ja neljäs sävelmä ottaa käyttöön viisi säveltä kvintin alueella. relatiivisen do-re-mi-asteikon avulla, jonka sisäistämisessä auttavat käsimerkit. Kodályn pääperiaatteena oli, että musiikki saatetaan jokaisen ulottuville niin, että kaikilla olisi mahdollisuuksia saada kokemuksia musiikista, nauttia siitä ja rohkaistua toteuttamaan itseään
Hyvä paimen etsii yöllä lampaitaan. KULJETAAN PIIRISSÄ KÄSISTÄ KIINNI PITÄEN: Neljä askelta eteenpäin piirissä, neljä askelta keskelle, neljä askelta eteenpäin – ja taas piirin keskelle, jossa pysähdys, ja näytetään toisille omia hampaita. 1 2 3 4 1 2 3 4. HUIVIEN KANSSA: Puolet ryhmästä saa huivin, josta he tekevät haluamansa näköisen kukan ja asettuvat tilaan sikin sokin. Bää-kohdassa hypätään ilmaan ja alas tullessa paikoilleen johonkin asentoon. Juokse, juokse niitylle, pienen pieni lammas. BÄÄ-kohdassa nostetaan lapsi ylös tai liu’utetaan jalkoja pitkin alas. Lampaat riehuu niityllä, niin kuin pähkähullut. KÖRÖTTELY: Liikutetaan vauvan jalkoja tavurytmin mukaan. Puolet ryhmästä odottaa lampaina tilan reunoilla. kahden iskun päästä. Säkeistön lopussa otetaan lapsi kainaloon ja suukotetaan. Lauluja voi hyvin säestää myös laattasoittimilla; esimerkiksi dja a -paloilla (lapsille voi myös nostaa sävellajin F-duuriin; jolloin fja c-palat). Bää, bää bää, etkö sä nää. Laulua voi aluksi lorutella ja leikkiä vapaasti. KÖRÖTTELYLEIKKI: Körötellään sylissä istuvaa, ja nostetaan lapsi ylös aina kolmosiskulla, eli sanoilla/tavuilla bää, nää, lammas ja – jää. 55 Ideasta käytännöksi Yleistä Kaikki neljä laulua voidaan laulaa yhtä aikaa – siis päällekkäin. KÖRÖTTELYLEIKKI SYLISSÄ ISTUVALLE: körötelkää sylissä istuvaa tavurytmien mukaan; ensin siis hitaasti taa-taataa-tauko. Toisessa säkeistössä pari ottaa kiinni yhdessä huivista tanssien sen kanssa vapaasti. LAULETAAN LAULUA JA KULJETAAN TILASSA: Yksi leikkijöistä on piilottaja, jolla on iso kangas. Piirissä olijoille annetaan selän taakse käsissä kuljetettavaksi pehmolammas. Tämä voidaan tehdä myös paikallaan pysyen. Lauletaan laulua. Kun laulu alkaa, juoksevat lampaat jonkun kukan luo (sääntönä esim., että yksi lammas per yksi kukka; jokaiselle tulee siis pari) ja näyttävät hampaansa kukalle. Esimerkiksi ulkona olevia tiloja voi hyödyntää ja kulkea vaikka jonossa esteiden yli ja ali, kiemurrellen ja etsien. Voi kokeilla myös pidempää, vaikkapa kahden tahdin päästä alkavaa kaanonia. Kirkkotilaan laulua voidaan soveltaa niin, että erilaiset lammasryhmät tulevat pitkin kirkon käytäviä eri suunnista omaa lauluaan laulaen. keskiristissä ja lähtevät siitä esimerkiksi kohti alttaria. Kaikki laulut voidaan laulaa myös kaanonissa, aloituskohta esim. Haukkaa niityn kukasta, onhan kesä tullut. Toinen säkeistö voidaan kulkea piirissä hurjasti eteenpäin. Kun laulu loppuu, kaikki menevät kyyryyn. Toisessa säkeistössä körötellään ja keikutellaan puolelta toiselle. Tällöin kolmoslaulun lopusta jätetään sanomatta ’yksi, kaksi, kolme, bää’. Yksi on piirin keskellä (mahdollisesti silmät peittäen – halutun vaikeustason mukaan). aikuislaulajien kanssa, yhdistää aikuisten ja lasten ääniä, jakaa lapsikuorolaisia ryhmiin laulamaan omaa säkeistöään tms. Kun laulu loppuu, keskellä oleva yrittää arvata, missä lammas luuraa. Yksi, kaksi, kolme -kohdassa pysäytetään kulkeminen ja lasketaan kolmeen. Voidaan myös keikutella sylissä istuvaa puolelta toiselle. Näytä niityn kukalle, ensimmäinen hammas. KULJETAAN PIIRISSÄ LAULUA LAULAEN: Laitetaan kämmenet päällekkäin ja taputetaan perussykettä vuorotellen vasemmalla olkapäälle (2 kertaa) ja oikealle olkapäälle (2 kertaa). Ohjaaja/piilottaja laskee: yksi, kaksi, kolme, BÄÄ! (Tämä on lainattu siis kolmoslaulusta!) jolloin kaikki muut paitsi kankaalla piilotettu saavat avata silmänsä ja nousta ylös. Piilottaja peittää jonkun kyyryssä olijoista isolla kankaalla. Leikkejä eri lauluihin (laulut merkitty numeroilla) ASETTUKAA TIIVIISEEN PIIRIIN. Pihalla lapset voivat myös mennä piiloon, ja ohjaaja voi etsiä heitä. Tarkoitus on mahdollisimman nopeasti keksiä, kuka ryhmästä on kankaan alla. Vaihdetaan piilottajaa. Sitten titi-titi-titi-titi-taa-taa-taa. Hyvä paimen olallaan kantaa pientä karitsaa, iloiten kun löysi sen, karitsansa pikkuisen. Tätä voi hyvin soveltaa esim. Ristikirkossa (siis jossa myös ristikäytävä) lampaat kohtaavat ns. Pysytään paikallaan, voidaan laskea uudestaan kolmeen ja taas hypähtää ilmaan ja tulla alas erilaiseen asentoon. Lammaslauluja: Lampaitaan, lampaitaan. Samalla lammas kulkee selkien takana. Yksi pieni lammas oottaa löytäjää. KÖRÖTTELYLEIKKI: Sylissä istuvaan kanssa tehdään perussykettä eri tavoin: taputtamalla käsiä yhteen, taputtamalla reisiin sykettä
TEKIJÄT Riitta Yliluoma, lastenohjaaja, Karjasillan seurakunta Sanna Pitkänen, musiikkipainotteinen lastenohjaaja, Karjasillan seurakunta Maija Hyvönen, varhaiskasvatuksen pappi, Karjasillan seurakunta KUVAT Sanna Krook, tiedottaja, Oulun seurakuntayhtymä. Lasten kommentteja kuunnellessa voi kuitenkin havaita, että lapsi saattaa ymmärtää ehtoollisen salaisuuden paremmin kuin aikuinen. 56 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Miksi pappi laittoi sipsejä lautaselle. Ehtoollinen voi tuntua hankalalta aiheelta käsitellä lasten kanssa – emmehän me aikuisetkaan täysin ymmärrä sitä
Uhrivirren aikana Emppu seuraa innokkaana, mitä alttarilla tapahtuu. Lapsia ja kerhoryhmiä rohkaistaan kysymään myös omia kysymyksiä. Emppu: Minulla on nälkä, maha ihan murisee! Kummi: Ehtoollinen ei ole tavallista ruokaa, se ei auta mahan murinaan. Näetkös mitä papilla oli kädessä. Kummi: Pappi kattaa ehtoollista alttarille. Pappi laittoi sitä viinimaljaan. Se muistuttaa meitä siitä, miten Jeesus kuoli. Viini on punaista kuin veri, se on punaviiniä ja tehty rypäleistä. Kummi: Jeesus kuoli, että me saisimme olla aina lähellä Jumalaa ja vaikka tekisimme jotain väärin, Jumala rakastaa meitä silti. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Emppu ja kummi ovat alttarilla, Emppu siunataan. Tuo valkoinen kangas on vähän niin kuin pöytäliina, se kertoo, että ollaan juhla-aterian äärellä. Pappi: Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Emppu: Mitä tuo pappi tuolla oikein häärää. Tuohon leipään on painettu Jeesuksen kuva. Lapsen luottamus ja välittömyys johtavat lähelle Jumalaa ja ehtoollisen salaisuutta. Kertomus Emppu on päässyt kummin kanssa kirkkoon messuun. Viinikin maistuu väkevältä ja leipä voi tuntua kuivalta. Ennen ehtoolliselle menoa juttele lapsen kanssa ehtoollisesta esimerkiksi tällä sivulla olevan vuoropuhelun avulla. Se on siksi tuollaista sipsin näköistä, että se säilyy paremmin ja on helppo laittaa suuhun. Emppu: Joku astia sillä oli… Ja nenäliinoja myös. Kun syömme Jeesuksen leipää, olemme samalla aterialla Jeesuksen ja kaikkien Jeesuksen ystävien kanssa. Leivän kanssa Jeesus käski juomaan viiniä. Nyt me voidaankin lähteä yhdessä ehtoolliselle, kaikki näyttäisi olevan valmista alttarilla ja pappi kutsui meidät kaikki yhteisen pöydän ääreen. Lapsen kanssa ehtoollisella Kaikilla kastetuilla on sama oikeus ehtoolliseen. Onko sillä nuha. Mennäänpäs nyt. Hassua! Kummi: Se on viiniä. Sinä sait siunauksen. Se voisi olla myös leivänpala. Lapsi saa tuoda mukanaan kummin, vanhemman, isovanhemman tai jonkun muun tärkeän aikuisen. Kummi: Oi, anteeksi, olisithan sinäkin saanut ne! Ensi sunnuntaina kun tullaan messuun, silloin sinäkin saat! Nyt minä ymmärrän, että sinä käsität ehtoollisen merkityksen paremmin kuin minä ja olet valmis ehtoolliselle. Kuuntelepas, mitä pappi nyt sanoo. Emppu ja kummi lähtevät kirkosta käsi kädessä. Ensi viikolla saat leipää ja myös viiniä jos haluat. He palaavat istumaan penkkiin. 57 Ideasta käytännöksi Miksi pappi laittoi sipsejä lautaselle. Keskustelun päätteeksi sopii hyvin esimerkiksi LV 78 Lasten ehtoollislaulu. Tehkää se minun muistokseni." Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Emppu: Miksi se Jeesus kuoli. Se leipä ei olekaan ihan tavallinen leipä, vaan se on Jeesuksen leipää. Emppu kysyy itku silmässä: Miksi minä en saanut Jeesuksen leipää ja viiniä. Matkalla Emppu kuiskaa: Mulla on tosi kiva olo. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni." Emppu: Miksi pappi laittoi sipsejä lautaselle. Lapsi oppii parhaiten kokemalla eli tulemalla ehtoolliselle. Aikooko se niistää. Emppu: Miksi jaetaan viinaa. Kummi vastaa liikuttuneena: Ajatella, että sinäkin sait hyvän olon, vaikka et saanutkaan leipää. Kummi: Ei sillä papilla ole nuhaa. Siitäkin tulee hyvä olo.. Kummi: Ne eivät olleet sipsejä, vaan leipää. Nenäliinojen näköiset ovat liinoja, mutta niitä ei käytetäkään niistämiseen, vaan ne ovat ikään kuin lautasliinoja, joita käytetään apuna ehtoollisviiniä jaettaessa
Polku on jatkunut minä olen kasvanut. Näetkö kun juoksen, näethän kuinka yritän lentää. KUVA Shutterstock Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Sinulla on tavalliset kädet, jostakin syystä ihmeelliset. Sitten taas uskallan. Ne antavat sisimpääni turvaa. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Sydämeni kasvaa kun sinä hymyilet minulle. Maailma oli suuri sinusta sain kiinni. 58 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA HILJAISUUDEN IKKUNA Tartun käteesi niin kuin silloin ensimmäistä kertaa
59 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Pekka Rahkosen myötäelävät kuvat kertovat omaa tarinaansa. Atte lähtee kouluun, ja se on suuri muutos koko perheelle. ISBN 978-951-627-773-1 6,40 € Seurakuntahinta 10,08 yli 20 kpl 6,00 yli 100 kpl 5,60 11,20 €. Aten luokka osallistuu myös kouluunsiunaamistilaisuuteen kirkossa. Sankaritarinoita on kouluun lähtevien oma kirja. Daavid, Ruut, Maria ja moni muu osoittavat, että todellista sankaruutta on toimia oikein, vaikka pelottaisi. ISBN 978-952-288-311-7 KOKO nidottu, pehmeäkantinen, 40 s. Yhdessä opetellaan taitoja, joita pieni koululainen tarvitsee. 60 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO Seurakuntahinta 5,76 yli 20 kpl 4,90 VIKSTRÖM-JOKELA, FRÖLANDER-ULF Sankaritarinoita ISSAK AINEN, RAHKONEN Siunausta koulutielle Raamatusta tuttujen sankareiden elämää tarkastellaan koulun pihalta käsin. Monica Vikström-Jokela katselee tuttuja raamatunkertomuksia koulun pihalta, ja Lena Frölander-Ulfin kuvalliset oivallukset ilahduttavat kaikenikäisiä lukijoita. Lämminhenkisessä kirjasessa on myös vanhemmille omat sivut, joilla käsitellään koulutulokkaaseen liittyviä kysymyksiä. Sen voi antaa lahjaksi vaikka kouluun siunaamisen yhteydessä. Emmekä ole yksin. Ensimmäisen koulupäivän tapahtumat, uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uusi päivärytmi läksyineen tulevat tutuiksi. KOKO nidottu, 45 s. Jumalan supervoima, siunaus, kulkee meidän rinnallamme