1 Teema KATSOMUSKASVATUSTA tehdään nyt yhteistyössä WASTE AND FEAST – arjesta juhlaa hävikin voimin 3 2019 Mirjam Kalland: "Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin!"
257 x 232 mm ISBN 9789522889980 Hinta 22,00 KOKO 24 s. Hykerryttävän tarinan myötä pienistä lukijoista kasvaa varsinaisia tapataitureita! Karhu on karhu. Pieni ja ketterä, nopsa ja hassu. Ja mihin omat taidot ja kyvyt riittävät. hetkellisesti! JAMES MACLAINE Tapataiturit K ARL NE WSON Karhu on karhu tai ehkä joku muu Anna tänne se jätski, ja vähän äkkiä! Yäk! Inhoan kukkakaalia! En syö! Antti Pesukarhun käytöstavat eivät ole pelkästään huonot vaan aivan karmeat! Antti ei koskaan pyydä kauniisti. Mikä se sitten on, jos karhuus unohtuu. Vaan entä jos tyhjään osuu tassu. Hän ei koskaan kiitä. Hänelle ei tule mieleenkään auttaa toisia, eikä hän vaivaudu pyytämään anteeksi. Antti ei yksinkertaisesti välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, kunnes eräänä aamuna hän eksyy varsin epätavalliseen paikkaan... Entäs puiden oksilla hyppelevä orava. 297 x 257 mm ISBN 9789523540200 Hinta 21,00 Käytöstavat uuteen kuosiin 22,00 € UUTUUS! UUTUUS! 21,00 €. KOKO 31 s. Hidas ja iso voi kyllä olla, mutta mihin tarvitaan sarvekas polla. Ollako kenties hirvi. Tai ehkä joku muu... Tuula Korolaisen suomeksi riimittelemä, hellyttävä ja hupaisa tarina saa lapset pohtimaan jokaisen erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Vai onko sittenkin kaikkein parasta olla juuri oma ihana itsensä. Hämmentynyt karhu pohtii ja pähkäilee, ollako vai eikö olla karhu. Huumorilla höystetty käytöskirja herättää ajatuksia ja ravisuttaa käytöstavat uuteen kuosiin. Ei... Ei... 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Karhun karhuus kadoksissa... Mitä jos ei haluakaan olla se kuka on
hetkellisesti! JAMES MACLAINE Tapataiturit K ARL NE WSON Karhu on karhu tai ehkä joku muu Anna tänne se jätski, ja vähän äkkiä! Yäk! Inhoan kukkakaalia! En syö! Antti Pesukarhun käytöstavat eivät ole pelkästään huonot vaan aivan karmeat! Antti ei koskaan pyydä kauniisti. Olis kiva, jos ois sata aurinkoa aina!!! Täällä on myrskyä, mansikka lentää ja mustikkakin, talokin lentää! Nurmea ja multaa on ruohon alla. Tai ehkä joku muu... Sofia käy päiväkerhoa Tuusulassa. Punainen marja on muuten puolukka! Näin sanoitti neljävuotias Sofia kevätaiheista teostaan. Hänelle ei tule mieleenkään auttaa toisia, eikä hän vaivaudu pyytämään anteeksi. Hän ei koskaan kiitä. Hämmentynyt karhu pohtii ja pähkäilee, ollako vai eikö olla karhu. Ja mihin omat taidot ja kyvyt riittävät. Vaan entä jos tyhjään osuu tassu. Ollako kenties hirvi. Huumorilla höystetty käytöskirja herättää ajatuksia ja ravisuttaa käytöstavat uuteen kuosiin. Vai onko sittenkin kaikkein parasta olla juuri oma ihana itsensä. 3 Teema Tässä on kaksi aurinkoa ja tuulee. Ei... KOKO 31 s. Mikä se sitten on, jos karhuus unohtuu. 257 x 232 mm ISBN 9789522889980 Hinta 22,00 KOKO 24 s. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Karhun karhuus kadoksissa... Ei... 297 x 257 mm ISBN 9789523540200 Hinta 21,00 Käytöstavat uuteen kuosiin 22,00 € UUTUUS! UUTUUS! 21,00 €. Pieni ja ketterä, nopsa ja hassu. Tuula Korolaisen suomeksi riimittelemä, hellyttävä ja hupaisa tarina saa lapset pohtimaan jokaisen erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Mitä jos ei haluakaan olla se kuka on. Kerhoa ohjaavat Anita Lindqvist ja Susanna Soininen. Hidas ja iso voi kyllä olla, mutta mihin tarvitaan sarvekas polla. Antti ei yksinkertaisesti välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, kunnes eräänä aamuna hän eksyy varsin epätavalliseen paikkaan... Hykerryttävän tarinan myötä pienistä lukijoista kasvaa varsinaisia tapataitureita! Karhu on karhu. Entäs puiden oksilla hyppelevä orava
4 Teema Teema : LUONTO Lapsen silmin Pääkirjoitus Parasta ennen Teema Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin Kolumni Että hänellä olisi onnellinen lapsuus Teema Roskien kerääminen johdattaa lasta kohti aktiivista kansalaisuutta Me tekijät Me tekijät Ne huonoimmat elämänohjeet, joita lapsi voi vanhemmiltaan saada Nuori Kirkko Nuoren kirkon viestinnästä ottaa kopin Johanna Pietilänen Me tekijät Arjesta juhlaa hävikin keinoin Me tekijät Muusikko Jukka Salminen 7 kysymystä Heli Pruukin vastauksia ulkopuolisuudesta Kirkon talolta Kirkossa on tilaa leikkiä! Oikeissa töissä Berlin, place to be Kouluttaudu, osallistu Kirjahylly Papin päiväkirjasta Roskahölkkää – sanoista tekoihin Ideasta käytännöksi Luovat lapset Värit elämään Raamattua leikkien Viisi leipää ja kaksi kalaa Raamattua leikkien Perhekirkko Kasvaa kun kastellaan Digileikit Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Monenlaiset taidot Laula – leiki – liiku Kevätsäveliä Katsomuskasvatus Katsomuskasvatusta tehdään nyt yhteistyössä Kurkistuksia Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 46 Monenlaiset taidot 3 5 6 11 12 34 37 38 40 43 44 46 48 50 52 54 12 Roskien keräämisestä 16 19 20 22 24 26 27 28 30 32 16 Onnellisuustutkijan elämänohjeet lapselle Mirjam Kalland: " Koska kasvatamme lasta tähän yhteiskuntaan, emme voi tehdä sitä yksin." 6
Vaikka lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen pyrkiminen merkitsisi meille luopumista ja niukkuutta, voi sen kääntöpuolena olla uudenlaista läheisyyttä, levollisuutta ja rauhoittumista, kaikkea sitä, mikä ruokkii kasvua onnellisena ja tasapainoisena ihmisenä. Ilmastonmuutos pakottaa meidät aikuiset pohtimaan, mitä parempi tulevaisuus tarkoittaa lapsillemme tulevaisuudessa. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 81 € 12 kk 84 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 34 € 12 kk 37 € Irtonumero 13,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. öljyselibaatille. Hän taltioi perheensä kokemuksia Katastrofin aineksia -elokuvaan. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Olemme useilla mittareilla mitaten onnellinen, hyvinvoiva kansa. Vuosituhannen alussa, kun ilmastonmuutos alkoi juurtua tietoisuuteemme, espoolainen dokumenttiohjaaja John Webster laittoi itsensä ja rakkaimpansa vuodeksi ns. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että meitä edeltäneet sukupolvet ovat onnistuneet tavoitteissaan. Elintaso on noussut. Websterin perheen kokemus on minusta toivoa antava. Luonto oli peruuttamattomasti muuttumassa yhdessä sukupolvessa. Koulutusta on pystytty tarjoamaan ilmaiseksi tai ainakin hyvin edullisesti lähes kaikille lapsille ja nuorille, ja se on merkinnyt paremman huomisen toivoa. John ja hänen perheensä totesivat, että jotain on tehtävä ja pian. Eija Kallinen 3 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Se on selvää, että vain kulutusta vähentämällä, monesta saavutetusta edusta luopumalla ja jo aikaan saatujen tuhojen korjaamisella, meillä ja lapsillamme on ylipäätään edellytyksiä elää tällä kauniilla maapallolla. Suomessa tämä ajattelu on korostunut ns. Tätä menoa hänen poikansa eivät voisi nelikymppisinä, hänen iässään, ihastella mm. Kun perhettä haastateltiin öljyselibaatin päätyttyä, kävi ilmeiseksi, että luopumisen vaikeuden rinnalla he olivat löytäneet uudenlaisen yhteyden ja onnellisuuden yksinkertaisesta elämästä. 5 Teema Parasta ennen Äidit ja isät ovat kautta aikojen halunneet lapsilleen parasta tai ainakin parempaa tulevaisuutta kuin mitä heitä edeltäneet sukupolvet ovat pystyneet tarjoamaan. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 2/19 liitteenä 3. sotien jälkeisenä aikana. heidän mökkinsä maisemaa ulkosaaristossa
Valtaosa (57 %) ensimmäisistä lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella. Lasten kasvuympäristön muuttuessa yhä levottomammaksi, henkinen hyvinvointi helposti heikkenee. – Kasvukeskuksissa ei välttämättä heti löydy luonnollisia verkostoja. Avioerojen vaikutusta lasten hyvinvointiin on kuitenkin hankala tutkia. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa apua joudutaan hakemaan erikoissairaanhoidosta. Lapsilla on vähemmän kavereita, ja samassa tilanteessa olevia vanhempia on vähemmän. Ennen uusien verkostojen syntymistä isossa kaupungissa asuminen voi olla aika yksinäinen kokemus. Moni asia olisi todennäköisesti kuitenkin voitu hoitaa perustasolla jo aikaisemmin, jos tukea olisi ollut tarjolla. Vaikka historiallisessa perspektiivissä lasten maailmassa onkin tapahtunut paljon lapsuutta heikentäviä muutoksia, moni asia on nykyään myös paremmin. Molempien vanhemmat saattavat olla satojen kilometrien päässä, ystävät eri puolilla maailmaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä päästään perheiden kannalta parhaaseen lopputulokseen. – Lapsija äitikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti. Sosiaalisten verkostojen oheneminen Perheiden muuttaessa kasvukeskuksiin luontainen sosiaalinen tuki ohenee sekä kasvukeskuksissa että siellä, mistä perheet muuttavat pois. Hyvinvoivat lapset voivat yhä paremmin, osalle ongelmat kasaantuvat. Uusistakin liitoista iso osa hajoaa, mikä voi tuoda mullistavia muutoksia lapsen elämään. 6 Teema TEEMA Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin Luontaisten sosiaalisten verkostojen vähentyessä yhteiskunnan eri toimijoiden tarjoamat sosiaalisen tuen palvelut tukevat perheiden hyvinvointia. Jotta lapsi voisi kokea olevansa emotionaalisesti turvassa, vanhempien tulisi tiedostaa lapsen tilanne ja pystyä keskustelemaan siitä hänen kanssaan. Hyvinvoivat lapset voivat yhä paremmin, osalle ongelmat kasaantuvat", korostaa Kalland.. Jos vanhempien ero tapahtuu ennen avioitumista, sitä ei rekisteröidä avioerona. Usein ensimmäisen lapsen synnyttyä solmitaan avioliitto, mutta näin ei välttämättä käy. – On paradoksaalista, että kun varhaisten vuosien tärkey"Lasten hyvinvointi on kuitenkin jakautunutta. Lähetteet lastenpsykiatrian poliklinikalle ovat lisääntyneet lähes dramaattisesti viimeisten vuosien aikana. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Suvi Sievilä Väitteeseen "ennen kaikki oli paremmin", ei varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland halua täysin yhtyä. Vaikka fyysinen ja henkinen hyvinvointi tukevatkin toisiaan, ne eivät aina kulje käsikädessä. Lasten hyvinvointi on kuitenkin jakautunutta. Paikkakunnalle jäävät perheet ovat yhä yksinäisempiä. Vanhemmaksi tuleminen on elämää mullistava asia. Lasten fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan nykyään paremmin, lapsilla on huomattavasti vähemmän tapaturmia ja kasvatusmenetelmät ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Tilanne voi olla lapsen kannalta hankala. Suomalaisten äitien terveys ja lasten oppimistulokset ovat maailman huippuluokkaa, Kalland luettelee. Kun sata vuotta sitten tuhannesta lapsesta kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana sata lasta, tänä päivänä vain kaksi. – Kun koulussa ja päivähoidossa suurennetaan ryhmäkokoja, erityistuki vähenee. – Joissain vanhempien eroissa lapsi kokee olevansa ristiriitaisessa tilanteessa ja yrittää olla solidaarinen molemmille vanhemmilleen. Syntyy uusia ja uudenlaisia perheitä. Vanhemmat tarvitsevat aina luonnollisia tukiverkkoja ympärilleen. Kalland on erityisen huolestunut lasten henkisestä hyvinvoinnista. Yhtäkkiä pienen ja hauraan ihmisen elämä on kokonaan vanhemman käsissä. Lapsuutta heikentäviä tekijöitä Moni lapsi kokee nykyään vanhempiensa avioeron. Niiden ohentuessa yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut ovat muodostuneet tärkeiksi
7 Teema TEEMA Perheiden muuttaessa kasvukeskuksiin luontainen sosiaalinen tuki ohenee sekä kasvukeskuksissa että siellä, mistä perheet muuttavat pois.
8 Teema TEEMA KUKA MIRJAM KALLAND Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto Svenska socialoch kommunalhögskolanin rehtori 2014–2018 Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja 2017– Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri 2008–2015 Opetusalan eettisen neuvottelukunnan jäsen Musiikkikasvatuksen dosentti Sibelius-Akatemiassa Lastenpsykoterapeutti
Aina sosiaalisen tuen ei tarvitse olla suurta ja ihmeellistä. Sekaryhmät, joissa äidit ja isät ovat yhdessä vauvojensa kanssa, toimivat loistavasti. Jos voimavaroista on jo 100 % käytössä, ja joku pieni vastoinkäyminen tapahtuu, koko systeemi kaatuu. Hyvin harva vanhempi keksii lyödä omaa lastaan, ellei hän ole itse tullut lyödyksi. Suomessa neuvolatoiminnalla on jo pitkät perinteet, mutta Japanissa sitä vasta kehitetään. Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin. Nyt neuvolat tekevät laajoja terveystarkastuksia, joissa kartoitetaan laajemmin perheiden hyvinvointia. Kun voimavarat ovat vähissä, elämä voi kapeutua eikä itse näe enää vaihtoehtoja. – Olen joskus kysynyt äideiltä, kumpi on pahempi, yksinäinen äiti kotona ja itkevä vauva vai kymmenen äitiä perhekahvilassa ja kymmenen itkevää vauvaa. Neuvolan lisäksi tukea on tarjolla muun muassa perheja parisuhdeneuvoloissa. Kun sitä ei ole, omasta kokemuksesta kumpuavat heikommat vanhemmuuteen liittyvät mallit. Siellä isät tekevät pitkiä työpäiviä ja ovat vähemmän läsnä perheen arjessa. Suomessa äitien hyvinvointiin vaikutti myös vahvasti puoliso. Tietoisuus voi aiheuttaa voimattomuutta ja tunnetta, että en kelpaa, en osaa, eikä kukaan ole auttamassa. Ryhmässä oleminen samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa on helpottavaa. – Elämme kulttuurissa, jossa pitäisi pärjätä itse. TEEMA destä tiedetään nyt paljon enemmän, se myös lisää vanhempien paineita ja stressiä, mikä voi heikentää vanhemmuutta. Kalland on ollut mukana tutkimassa sekä suomalaisten että japanilaisten pienten lasten äitien hyvinvointia. Japanissa äitien hyvinvointiin vaikuttivat isovanhemmat. Siksi se on niin kokonaisvaltainen asia. Siihen tarvitaan riittävästi matalan kynnyksen paikkoja, jonne vanhemmat voivat kokoontua muiden vanhempien kanssa. Suomessa lähes kaikki vauvojen äidit (99,7 %) tukeutuvat neuvolan palveluihin. – Ryhmässä pohditaan muun muassa, miten vauva osoittaa kiinnostusta, miten lapsi viestii nälkää tai kipua ja miten näihin viesteihin vastataan. Enemmän tukea tarvitsevat saivat apua enemmän. Ryhmässä pyritään herättämään vanhempien uteliaisuus ja kiinnostus lapsen mieleen. Esimerkiksi perheväkivallalla on taipumus toistua. – Näillä vanhemmilla ei ole mallia, miten olla empaattinen, lempeä, rajoja asettava ja luja vanhempi. Tutkitusti tämä lisää positiivista vuorovaikutusta ja lapsen turvallista kiinnittymistä vanhempaan.. Myös Isät hyötyvät ryhmätuesta, eikä tuen tarvitse olla sukupuolittunutta. Tavoite on saada vanhemmat kiinnostumaan, mitä lapsen mielessä liikkuu ja mitä lapsi yrittää käyttäytymisellään kertoa. Vertaistukiryhmät Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys on toksinen tila. Tuki voi olla suureksi avuksi, jos tuen piiriin osaa hakeutua ja pääsee ajoissa. Perheiden vuorovaikutusmallit Tuoreet vanhemmat tuovat perheeseen kokemuksia omasta lapsuudestaan. – Tukea on myös se, että voi jutella rennosti, tulla kuulluksi ja olla myös itse antamassa tukea. – Osassa neuvoloista työskentelee myös perhetyöntekijöitä. Jos heitä ei ollut, Japanissa oli kovin yksinäistä olla äiti. Usein uudenlaisten käyttäytymismallien kehittämiseen tarvitaan ammatillista apua ja tukea. – Kun vanhempi on oikeasti utelias lapsen kokemuksista ja hän huomaa tehneensä virheen, hän voi palata tilanteeseen ja keskustella siitä lapsen kanssa. Aiemmin neuvolan toiminta keskittyi ensisijaisesti seuraamaan lapsen fyysistä kehitystä. Toivon, että tämä olisi pikkuhiljaa murtumassa. – Jos oma lapsuus ei ole ollut kaikelta osin hyvä ja haluaisi muuttaa omia käyttäytymismallejaan, on hyvä hakea tukea esimerkiksi neuvolasta jo raskausaikana. Kalland on ollut kehittämässä Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalleja neuvolan perhevalmennuksen jatkeeksi. 9 Teema Koska kasvatamme lasta tähän yhteiskuntaan, emme voi tehdä sitä yksin. Siksi se on niin kokonaisvaltainen asia. Äitien mielestä ensimmäinen vaihtoehto on ehdottomasti pahempi. Kun Imatralla herättiin huomaamaan nopeasti nousevat lastensuojelun kustannukset, kaupunki alkoi tarjota ennalta ehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluita. Perheiden tukipalvelut Suomalaisen yhteiskunnan tarjoamista perheiden tukipalveluista tärkein ja keskeisin on neuvola. Perhetyöntekijät vierailivat kodeissa ennen ja jälkeen vauvan syntymän. Perhekeskukset, -kahvilat ja -kerhot saavat Kallandilta kiitosta. Hyvinvointiin kuuluu, että vaatimusten ja käytössä olevien voimavarojen väliin jää pientä väljyyttä. Väittäisin, että vanhemmuutta ilman tukea ei oikeastaan ole. Ryhmä rauhoittaa kaikkia. – Neuvolan merkitys äitien hyvinvointiin oli huomattava. – Ammatillinen tuki voi tuoda tällaisiin tilanteeseen uusia näkökulmia. Jos hyviä kokemuksia on hyvin vähän tai ei ollenkaan, on suuri riski, että ongelmat toistuvat seuraavassa sukupolvessa. Kallandin mielestä on hyvä asia, että pienten lasten vanhemmat hakeutuvat toistensa seuraan. – Vertaisryhmä voi tutkitusti vähentää vanhempien masennusta ja stressiä, kohentaa hyvinvointia sekä tukea parisuhdetta. Väittäisin, että vanhemmuutta ilman tukea ei oikeastaan ole. Tarvittaessa he menevät perheen kotiin auttamaan ja etsimään heille muita tukimuotoja. – Koska kasvatamme lasta tähän yhteiskuntaan, emme voi tehdä sitä yksin. Osaamista ei vaadita, vanhempikin saa tehdä virheitä. Vertaisryhmissä on vastavuoroisuutta. Japanissa puolisoon ei voi tukeutua samalla tavalla. Uusi toimintamuoto on vähentänyt lastensuojelun tarvetta ja kustannuksia
Jos ongelmana eivät ole päihteet eikä väkivalta, joutuu helposti jonon hännille. Oletko harmissasi vai oletko väsynyt. TUTKIMUSTIETOA • Yhteisössä, jossa on korkeampi sosiaalinen pääoma, on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys, korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi talous. Tässä seurakunta voi olla suuri voimavara. LAPE-hankkeessa (Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma) ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen otettiin tosissaan. Tuki onkin yhtäkkiä siellä, mihin muutenkin tullaan. • Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten mielenterveysongelmia ja vähentää lapsikuolleisuutta. Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmissä olleet vanhemmat ovat kertoneet mentalisaation siirtyneen myös vanhempien väliseen suhteeseen. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, Kalland painottaa. Toimijoina voivat olla järjestöt, seurakunta, päiväkoti ja miksei vaikkapa paikallinen yritys ruokaa rahoittamassa. Pahan olon, kiukun ja tuskaisuuden aiheuttamat tunnekuohut tasoittuvat, kun toinen osoittaa myötätuntoa ja pyytä kertomaan. Kaksi kertaa kuukaudessa päiväkoti tarjoaa koko perheelle päivällistä ja sosiaalista tukea päiväkotipäivän jälkeen. Ajattelen, että tällaiseen mentalisaatioon liittyy aimo annos nöyryyttä. Palveluja on kehitetty alueellisesti, ja kaikki kunnat ja myös järjestöt ovat mukana tavalla tai toisella. Joissain kunnissa asiat ovat hyvin, joissain kunnissa resurssit ovat vähäisemmät. He ovat kokeneet uudenlaista turvallisuutta siitä, ettei aina tarvitse vimmatusti tulkita ja tietää. – Neuvolan työntekijät ja ryhmien vetäjät käyttävät mentalisaatiota myös keskustellessaan vanhempien kanssa. Kuntaresurssit kuitenkin vaihtelevat paljon. Kallandin mukaan liian varma tulkinta – oikeaankin osuessaan – saattaa tuntua loukkaavalta, ehkä jopa tungettelevalta. – Mentalisaatioteorian kehittäjä, professori Peter Fonagy on sanonut, että kun on varma tulkinnastaan, on lakannut mentalisoimasta. Päällekkäisyys karsiutuu pois, ja perheiden yksilölliset tarpeet tulee huomioitua. • Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistävät yhteenkuulumisen tunnetta ja mielenterveyttä. – Joissain kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joilla on yli sata lasta tai perhettä asiakkaana. Ei minun tarvitse tietää, minun täytyy jaksaa vain olla kiinnostunut. Päiväkodissa onkin ruokaa ja seuraa. Useissa kunnissa sosiaalityöllä on valtavia haasteita. – Kyllä ja ei. – Perheiden ei tarvitse päiväkotipäivän jälkeen kiirehtiä minnekään. Kalland haluaa kuitenkin uskoa parempaan tulevaisuuteen. Minusta se on lohdullista. – Kiukkuavalle lapselle voi sanoa, että nyt minä huomaan, että sinä kiukuttelet. On tärkeää, ettei ole niin varma omasta tulkinnastaan, vaan pysähtyy ja kysyy. Vanhemman tehtävä ei ole aina tietää, usein uteliaisuus riittää. – Haluan uskoa, että menemme koko ajan parempaan suuntaan. Resurssein yhdistäminen eri toimijoiden kesken mahdollistaa uudenlaisia tapoja toimia. 10 Teema TEEMA Ole utelias ja kuuntele Toisen mieltä ei voi koskaan täysin ymmärtää, mutta siitä voi olla kiinnostunut. Vanhempien hakiessa lasta heille tarjotaan soppaa ja toisten perheiden seuraa. Mentalisaation taikasana on ”Kerro”. – Myös perhekahviloihin ja -kerhoihinkin voidaan kehittää tällaista tunnelma ja tämän tyyppistä tilaa vanhemmille. Silloin emme koskaan pääse ennaltaehkäisyyn. Lisäksi palveluja joutuu usein odottamaan. Sitten tarvitsee vain olla ja kuunnella. Tärkeintä on tavoittaa lapsen mieli ja olla utelias, mitä tässä oikein tapahtuu. Mahtaako sinulla olla nälkä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ideoi Turussa Soppaa ja sympatiaa -hankkeen. Samalla on helpottavaa, kun ei aina tarvitse tietää ja osata. et al; European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental Disorders, European Psychiatry 27 (2012) 68–80.. Suora tulkinta voi olla jopa lasta vahingoittavaa. Iso kysymys on myös se, osaavatko ja jaksavatko ihmiset etsiä ja pyytää apua. Yhteistyön voima Yhteiskunta tarjoaa perheille sosiaalisia tukitoimia, mutta onko niitä riittävästi. Tämän tyyppistä innovaatiota toivoisin yhä enemmän. Campion J
Ja kun meiltä kysytään, mikä oli uuden innovaation motiivi, voimme vastata viidellä sanalla: "Että hänellä olisi onnellinen lapsuus." Että hänellä olisi onnellinen lapsuus ANSSI ALMGREN Kansainvälisen työn asiantuntija Espoon hiippakunta Vuosi 1959 muutti maailmanhistoriaa ainakin kolmella tavalla. Siinä laitettiin 156 maata järjestykseen onnellisuuden mukaan. Se pitää sisällään kymmenen periaatetta, jotka koskevat lapsen oikeutta huolenpitoon, rakkauteen ja turvallisuuteen. Se kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi vasta 1989 – kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Alkukesästä patentoitiin Minigrip-pussit, elokuussa julkaistiin kaikkien aikojen myydyin jazz-levy ja loppuvuodesta hyväksyttiin YK:n lapsen oikeuksien julistus. Maailman onnellisimmat ihmiset löytyvät Suomesta. KOLUMNI. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen rikkoo räikesti lapsen oikeuksia turvalliseen, hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Hyvinvointivaltiossa onnellisuutta tuottaa demokratia, turvallisuus, tasa-arvo ja luottamus. Sekä Minigrip-pussit että Miles Davisin Kind of Blue levisivät kulovalkean tavoin. Suurelle osalle pakolaisista ja toissijaista suojelua saaneista perheen saaminen Suomeen on käytännössä mahdotonta, sillä toimeentuloedellytys on nostettu hyvin korkeaksi. Myös yhteisöllisyys lisää onnellisuutta. Kiristyksiä on tehty lainsäädännön lisäksi myös käytäntöihin. Olemmeko mahdollistaneet onnellisen lapsuuden. Tämän epäkohdan korjaaminen on tehtävä välittömästi, sillä jokainen päivä on liikaa hänelle, joka on erossa isästään, äidistään, lapsestaan. Onnellisuustutkijoiden mukaan onneen riittää, kun perusasiat ovat kunnossa. Johdannossa painoa ladataan kahdelle erityiselle sanalle: velvollisuus ja onnellisuus. Eniten kokemus onnellisuudesta oli laskenut Venezuelassa ja Syyriassa. Olemmeko ihmiskuntana antaneet lapsille parasta mitä pystymme. Jos aikaa vietetään paljon tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa, on kokemus päivästä onnellisempi. Perheenkokoajan pitäisi tienata 2600 euroa kuukausittain, jotta hän voisi saada esimerkiksi puolison ja kaksi lasta luokseen. Yhden vastauksen antoi viime kuussa YK:n julkaisema Maailman onnellisuusraportti. 11 Teema Siksi tuntuu merkilliseltä, että hyvinvoinnin ja onnellisuuden kärkimaassa Suomessa on muualta tulleiden perheenyhdistämistä vaikeutettu viime vuosina merkittävästi. Lapsen oikeuksien julistuksen mukaisesti on kysyttävä: onko tämä parasta mihin pystymme. Ei siis kelvollista tai keskinkertaista vaan parasta. Eikö juuri täällä ole vakautta, vaurautta ja väestönvähyyttä. Innovaatioiden käyttöönotossa oli kuitenkin isoja eroja. KUKA Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen rikkoo räikesti lapsen oikeuksia turvalliseen, hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Vitkastelusta huolimatta Lapsen oikeuksien julistus oli merkittävä virstanpylväs ja sanoitukseltaan edelleen merkityksellinen. Ja toiseksi: Yleiskokous antaa lapsen oikeuksien julistuksen siinä tarkoituksessa, että hänellä olisi onnellinen lapsuus. Olemmeko kansakuntana antaneet lapsille parasta mitä pystymme. Jos historiasta tehdään jatkumo, niin kolmenkymmenenvuoden syklein tarkasteltuna vuosi 2019 olisi välitarkastelun paikka. Lapsen oikeuksien julistus jäi telineisiin. Ensimmäinen muutti arkea, toinen tapaa improvisoida ja kolmas ymmärrystä lapsen oikeuksista. Ensinnäkin ihmiskunnan velvollisuutena on antaa lapselle paras mitä se pystyy tarjoamaan
Lapset Paavo, 5 ja Jaakko, 3, isä, Helsingin yliopiston monitieteinen ympäristöasioiden tutkijatohtori Panu Pihkala ja äiti, pappi Maikki Viljanen-Pihkala. Yhteinen teko pitää sisällään monta tärkeää ulottuvuutta ja tulevaisuuden toivon.. 12 Teema TEEMA TEKSTI Tuula-Maria Ahonen KUVAT Jari Peltoranta & Helsingin yliopisto Roskien kerääminen johdattaa lasta kohti aktiivista kansalaisuutta, jota tarvitaan yhä enemmän Pihkala-Viljanen perheessä kaikki keräävät roskia
Esimerkiksi: ”Käytän usein junaa, koska se säästää luontoa.” ”En heitä ruokaa roskiin, koska ruoan tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja ruoka kannattaa nauttia loppuun.” "Äänestän vaaleissa sellaista ehdokasta, joka ottaa ilmastoasiat tosissaan." Lapsuuden kokemuksista ympäristön suojelijaksi Luonnon saastuminen tuli Pihkalan elämään jo lapsuuden kokemuksina. Lapsen ajatuksia ja tunteita on syytä kuunnella ensin, mitä hän jo tietää ja miltä hänestä tuntuu. Pihkalan veljekset Jaakko ja Paavo ovat keränneet roskia jo 2-vuotiaasta asti.. Kun puhuu lapselle ilmastoahdistuksesta, aikuisen on syytä ensimmäiseksi rauhoittaa itseään, osoittaa itselleen myötätuntoa. Molemmat pojat ovat isän mukaan keränneet roskia 2-vuotiaasta asti. – Kannattaa tarjota sopivia tilaisuuksia asiasta puhumiseen. – Olemme sanoneet lapsille, että me keräämme mahdolliset terävät esineet, rikotun lasin tai huumeruiskun. On ymmärrettävää, että aikuiset kokevat usein halua vältellä vaikeita ympäristöaiheita. – On tehty erittäin surullisia ennustuksia ajatellen lasten tulevaisuutta, Pihkala toteaa. Kolme vuotta myöhemmin kirjoitin Luontokirkkovuosi-kirjan, jonka jälkeen seurasivat Vihreät riparitsekä Päin helvettiä. Mutta vaikeneminen on huono vaihtoehto. – Lasta voi myös rohkaista kertomalla, että miljoonat ihmiset toimivat estääkseen ilmastonmuutosta, ja itse voi liittyä tähän joukkoon. – Heräsin ympäristösuojeluun teologian maisteri -opintojeni jälkeen. Tämä todellisuus ahdistaa meitä kaikkia enemmän tai vähemmän. – Kasvoin Kärkölässä, jossa oli kloorijupakka. 13 Teema TEEMA Osallistuin perheen kanssa yhteiseen roskakävelyyn, itsellenikin kovin tuttuun puuhaan Roska päivässä -liikkeen merkeissä. Olin vuonna 2010 opintovapaalla ja julkaisin Luonto ja raamattu -kirjan. Fenoli oli saastuttanut pohjaveden, ja siksi veden käyttö oli kielletty. Jos lapsi tuntee vihaa, tälle on syytä antaa tilaa ja oikeutus. Välillä tulee kilpailua, kumpi saa kerättyä roskan. Lasten intoa roskien keruussa on aina ilo katsoa. He eivät koske niihin. Onneksi retkillämme ei ole tullut vastaan huumeruiskuja, Panu Pihkala kertoo. Kerron Panulle, että itse tällä hetkellä torjun uhkaavaa todellisuutta tunnetasolla. Synkät pilvet lasten tulevaisuuden yllä Ympäristöasioihin syvästi paneutuneena tutkijana Pihkala tietää, että maapallomme ekologinen tila on monin tavoin hälyttävä. – Etenemme lapsilähtöisesti, vastaamme sitten kun he itse kiinnostuvat. Yksi hyvä tapa kutsua lasta keskusteluun on se, että kertoo omista valinnoista ja niiden arvopohjasta. – Varmaankin he ovat kuulleet nämä sanat suustani, mutta heillä ei ole vielä tarttumapintaa kiinnostua niistä, Pihkala toteaa. Lasten osalta ei voi puhua pelkästään roskakävelystä, he pistävät useinkin juoksuksi, kun huomaavat roskan. – Tämä on erittäin ymmärrettävää, Pihkala sanoo. – Kun puhuu lapselle ilmastoahdistuksesta, aikuisen on syytä ensimmäiseksi rauhoittaa itseään, osoittaa itselleen myötätuntoa. En jaksa tuntea pelkoa enkä ahdistusta, mutta toimin tavoin, joilla omalta osaltani voin ennaltaehkäistä pahimpia ympäristötuhoja. Kysyn Panulta, tunnistavatko lapset sanat 'ilmastomuutos' tai 'ilmastoahdistus'. Tšernobylin jälkeen ei saanut leikkiä ojissa. Paikka ja aika vaikuttavat: esimerkiksi retkellä voi olla helpompi puhua kuin kotona. Lapsena syntynyt usko on kantanut Pihkalaa ja antanut voimia toimintaan. – Pääsääntöisesti roskat ovat siistejä. Tein monitieteellistä väitöskirjaani viiden vuoden ajan. – Ympäristöahdistus ja toivo -kirjat. omasta surustaan ilmastonmuutoksen johdosta, mutta aikuisen on syytä hallita oma tunneilmaisunsa lapsen seurassa. – Lapselle voi kertoa esim. Paavolla on ollut käytössään roskapihdit pari vuotta, Jaakon kädet oli suojattu hanskoilla. Silloin lapsi tai nuori kokee, että aikuiset eivät joko tiedä tai välitä. Myöhemmin voi yhdessä miettiä, miten valjastaa vihan tunne toiminnaksi ympäristön hyväksi
Jos siristämme toista silmää, havaitsemme, että samaan aikaan nuoret ihmiset välittävät yhä enemmän ympäristöstä. Toivon merkit vaativat erityishuomiota – Toivon löytäminen ja ylläpysyminen vaatii erityistä taitoa, kahden näkökyvyn taitoa, jota on harjoiteltava, Pihkala kirjoittaa em. Kirjassaan ”Päin helvettiä. Sä voit olla se, joka välittää – Osa ihmisistä on laiskoja, eivätkä he välitä ympäristöstä. Meidän on kyettävä havaitsemaan riittävän usein, että samaan aikaan tapahtuu sekä hyvää että pahaa. – Useat ympäristökriisiä käsitelleet kirjoittajat, kuten David Orr ja David Hicks, korostavat tällaisen toivon merkitystä ympäristöahdistuksen aikana. Toivo on asenne, joka uskaltaa pitää tämäntapaiset mahdollisuudet auki. Toivon varassa tehdyt teot ja toivon varassa tapahtuva odotus luovat ja lisäävät merkityksellisyyttä elämälle ja toiminnalle, vaikka lopputuloksesta ei olisi tietoa. Arkkipiispa Tapio Luomakin on mukana Roskaliikkeessä, kuten hänen edeltäjänsäkin oli. Varsinkin lasten vanhemmille ja lasten kanssa toimiville tämä on tärkeää. Molemmat ovat läsnä yhtä aikaa. – Radikaali toivo, josta filosofi Jonathan Lear on kirjoittanut, on uskaliasta, koska siinä toivotaan, vaikkei vielä tiedetä, mikä lopulta pelastaisi tilanteen, Pihkala sanoo.. – Meidän on katsottava todellisuutta kahdella silmällä, yhtä aikaa, mutta myös vuorotellen silmiä siristäen. – Radikaali toivo, josta filosofi Jonathan Lear on kirjoittanut, on uskaliasta, koska siinä toivotaan, vaikkei vielä tiedetä, mikä lopulta pelastaisi tilanteen, Pihkala kirjoittaa. Ilmeneekö myös sellaisia positiivisia käänteitä, joita emme vielä kykene näkemään. Mitä todennäköisimmin sitä ei tarvitse luontokaan. Paljon hyvää on jo tapahtunut ja tapahtumassa. Tilanne silmiemme edessä on sama, mutta kun siristämme yhtä silmää, näemme toivon lähteitä ja kun siristämme toista, näemme epätoivon lähteitä. Siksi ei ole oikein jättää roskaa luonnon helmaan. Roska päivässä -liikkeessä on mukana kaiken ikäisiä ihmisiä kaikkialta Suomesta ja kaikilta mantereilta. Ympäristöahdistus ja toivo” Pihkala kehottaa meitä opettelemaan kahden tason näkökyvyn. kirjassaan. – Kun katsomme maailman laajoja horisontteja, näemme, että luonnon monimuotoisuus vähenee karusti. On hyvin vaikea ennustaa, millainen tulevaisuus tulee tarkalleen olemaan. Radikaali toivo uskaltaa pitää mahdollisuudet auki Pihkala ottaa kirjassaan esim. – Roska on jotakin täysin turhaa, jota ihminen ei enää tarvitse. Sä voit olla se joka välittää, Pihkala sanoo roskia kerääville pojilleen. – Roskien kerääminen on hyvä tapa kasvaa vastuullisuuteen. – Näemme esimerkiksi, että Tyynen meren saarivaltiot uhkaavat upota, mutta samaan aikaan maailmassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Verrattuna Pihkalan lapsuuteen, nykyään ympäristönsuojelu Suomessa on paljon korkeammalla tasolla. – Ympäristö on yhteinen olohuoneemme, pidetään siitä yhdessä huolta, sanoo myös Roskaliikkeessä mukana oleva presidentti Niinistö. Roskia keräävä Pihkala-Viljasen perhe ei ole yksin. myös hyvin tärkeän käsitteen, radikaalin toivon. Siinä ympäristö kohtaa lapsen kokemusmaailman sopivalla tavalla. 14 Teema TEEMA – Itselleni lohtua tuo usko siihen, että Jumala on läsnä myös kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä, Pihkala sanoo. Sille on omat asianmukaiset paikkansa, Luoma sanoo. – Tässä näkyy toivon ja merkityksellisyyden kokemuksen yhteys
Lounas maksaa diakoniatuettuna kaksi euroa ja muutoin viisi. Kaikki toiminnasta saatavat tulot kuluvat toiminnan pyörittämiseen", kertoo Helsingin seurakuntayhtymän vs. Lue lisää sivulta 20.. 20 Arjesta juhlaa hävikin voimin s. s. diakonian päällikkö Mare Kinanen. 16 Onnellisuustutkijan vinkit vanhemmille s. 15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 22 Muusikko Jukka Salminen: Vuorovaikutusta ei tarvitse synnyttää KUVA Sinimaaria Kangas "Kahvila on avoin kaikille
16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI Emma Seppälä KÄÄNNÖS Katariina Kong KUVAT Suvi Sievilä Me vanhemmat toivomme lapsillemme onnistumisia elämässä, joten opetamme heille asenteita, joilla uskomme heidän pärjäävän. Päätelmänä on siis, että liika keskittyminen tulevaisuuteen voi heikentää toimintaamme. Tämä ei ole hyvän elämäntyylin malli lapsille. Lapset voivat paremmin ja ovat onnellisia, kun he oppivat olemaan läsnä hetkessä. Sanomme lapsille: ”Pysy kiireisenä!” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Nauti joutilaisuudesta.” Jopa vapaa-ajalla länsimaalaiset arvostavat enemmän voimakkaita positiivisia tunteita; innostuminen on arvostetumpaa kuin lempeät, positiiviset tunteet kuten rauhallisuus.. Tutkimus näyttää, että mielemme tahtoo harhailla – tätä mielen harhailua on jopa 50 prosenttia ajasta, jonka olemme hereillä. Kun pieni määrä stressiä voi toimia motivaattorina, pitkäkestoinen krooninen stressi vaikuttaa terveyteemme samoin kuin älykkyyteemmekin vaikuttaen huomiokykyymme ja muistiimme. Kuitenkin, tehdessäni tutkimusta kirjaani varten, havaitsin, että monet arvostetut, menestymistä käsittelevät teoriat osoittautuivat pitämättömiksi. He ovat huolissaan arvosanoista ja tuntevat painetta koulussa pärjäämisestä. Mikä hälyttävintä, me jopa näemme stressin aiheuttamia lasten itsemurhia – etenkin korkeasti koulutetuilla alueilla, kuten Palo Altossa Piilaaksossa. Positiiviset tunteet myös auttavat sietämään stressiä, helpottavat haasteista ja pettymyksistä selviytymisessä ja saavat takaisin kartalle. Tähän on listattu muutamia eniten vahingoittavia asioita, joita moni meistä opettaa lapsilleen onnistumisesta – ja mitä voisimme kertoa heille näiden opetusten sijaan. Sanomme lapsille: ”Stressi on välttämätöntä, yritä vielä!” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Opettele rentoutumaan.” Lapset kokevat ahdistuksen tunteita yhä nuoremmassa iässä. Suosittelen, että vanhemmat opettaisivat lapsilleen keinoja kohdata stressaavia tilanteita. ME TEKIJÄT Sanomme lapsille: ”Keskity tulevaisuuteen. Mieli, joka jatkuvasti yrittää keskittyä tulevaisuuteen – hyvien arvosanojen saamisesta yliopistoon pyrkimiseen – on alttiimpi ahdistukselle ja pelolle. Ei ole mikään yllätys, että tutkimus osoittaa, että lapset, joiden vanhemmat ovat kokeneet loppuunpalamisen työssään, ovat alttiimpia kokemaan loppuunpalamisen koulussa. Me täytämme itsemme kofeiinilla ja yliaikataulutamme itsemme päiväsaikaan, elämme jatkuvassa ylikuorKirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Ne huonoimmat elämänohjeet , jotka lapsi voi vanhemmiltaan saada mitustilassa ja öisin olemme niin ylikierroksilla, että käytämme alkoholia, unilääkkeitä tai mielialalääkkeitä rauhoittuaksemme. Tutkimukset jopa ehdottavat, että onnellisuus saa ihmisen 12 prosenttia tehokkaammaksi. Ja kun ihmiset tuntevat olonsa onnelliseksi, he oppivat nopeammin, ajattelevat luovemmin ja ratkaisevat ongelmia nopeammin. Ja kun meidän mielemme harhailee, alamme märehtiä menneestä tai huolestua tulevasta, mistä seuraa negatiivisia tunteita kuten vihaa, katumusta ja stressiä. Pidä katse palkinnossa.” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Elä (tai tee työtä) hetkessä.” On vaikeaa keskittyä tarkasti yhteen asiaan. Niiden avulla voidaan kyllä saavuttaa lyhytaikaisia tuloksia, mutta ohjeiden kääntöpuolena on loppuunpalaminen ja vähempi onnistuminen. Se, miten me aikuiset elämme elämäämme, näyttää lapsille, että stressi on välttämätön osa matkalla kohti menestyksekästä elämää. Nämä keinot auttavat lapsia oppimaan, kuinka käynnistää parasympaattinen “lepää ja suodata”-hermosysteemi ”tappele tai pakene”-stressireaktion sijaan. Vaikka emme voi muuttaa sitä, mitä työ tai elämä meille tuo tullessaan, voimme käyttää tekniikoita, kuten meditaatiota, joogaa ja hengitysharjoituksia selvitäksemme paineisissa elämäntilanteissa. Mutta sen sijaan, että rohkaisemme heitä aina keskittymään siihen, mitä on seuraavaksi to-do-listalla, autetaan heitä keskittymään projektiin tai tehtävään, joka on juuri nyt käynnissä. Lapsilla on hyvä olla tavoitteita
ME TEKIJÄT. Aivan yhtä tärkeää on, että näin toimien autamme heitä rentoutumaan. Idea ei ole ylikuormittaa tai ylityöllistää heitä siihen pisteeseen, ettei heillä ole mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin, olemaan omia itsejään ja unelmoida, oppia olemaan onnellisia tässä hetkessä jatkuvan tekemisen sijasta. Onnellisuustutkija Emma Seppälän mukaan onnellisuus alkaa, kun juokseminen sen perässä loppuu. Seppälä toimii tutkimusjohtajana Stanfordin yliopistossa. Mutta innostuminen, kuten stressikin, väsyttää meitä herättäen “tappele vai pakene”-mekanismimme. Antamalla lapsillesi aikaa rauhoittua ja olla, autat heitä olemaan luovia ja innovatiivisia. Lapset voivat muuttaa minkä tahansa tilanteen – oli se sitten odotushuoneessa istumista tai kouluun kävelyä – mahdollisuudeksi leikkiä. Idea ei ole, ettemme ikinä haasta heitä tai että emme tarjoa heille mahdollisuuksia oppimiseen. Ei ole mitään väärää olla innostunut, pitää hauskaa ja etsiä uusia kokemuksia. He voivat myös valita rauhallista tekemistä kuten lukea kirjaa, viedä koira ulos tai vain istua puun alla ja katsella pilviä – kaikki nämä antavat heille mahdollisuuden lähestyä elämäänsä keskiöstä, rauhallisesta paikasta. Siispä sen sijaan, että yliaikataulutamme lapsemme, meidän pitäisi etsiä aikaa, jolloin he voivat olla omilla ehdoillaan. 17 Me tekijät Me tekijät 17 (Kaakkois-Aasian maissa ajatellaan päinvastoin.) Tämä tarkoittaa, että meidän lastemme aikataulut ovat usein ahdettu täyteen tekemistä ja sirkushuveja, ja palautumiselle ja rauhoittumiselle jää vähän tai ei ollenkaan aikaa. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että aivomme keksivät yleensä loistavimmat ideat, kun emme keskity: tästä johtuvat monille tutut ahaa-elämykset suihkussa. Niinpä voimme arvata, että lapsemme kuluttavat kaiken energiansa koulun jälkeen ja viikonloppuisin, ja silloin heille jää vähemmän energiaa säästöön hetkiin, kun he tarvitsivat sitä eniten
18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Sanomme lapsille: ”Käytä vahvuuksiasi!” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Tee virheitä ja opi epäonnistumaan!” Vanhemmilla on tapana identifioida lapsiaan heidän vahvuuksiensa ja vahvuuksiin ajateltujen taitojen mukaan. He sanovat, että heidän lapsensa on “matikkanero”, “sosiaalinen perhonen” tai “taiteilijaluonne”. Nämä ihmissuhteet vaikuttavat älyllisten taitojemme kehittymiseen ja menestykseen. Adam Grantin kirjassa Give & Take kerrotaan, että jos ilmaiset myötätuntoa ympärillä oleville ihmisille ja luot kannustavia ihmissuhteita itseesi keskittymisen sijaan, menestyt pitkällä tähtäimellä todennäköisemmin – kunhan et anna ihmisten käyttää sinua hyväksi. Mutta meidän aivomme on ohjelmoitu oppimaan uusia asioita. Se pitää keskittyneenä siihen, mikä on väärää juuri sinussa ja heikentää itseluottamusta. Tämä ajattelutapa antaa hänelle mahdollisuuden kohdata haasteita, luoda uusia sosiaalisia taitoja ja oppia virheistään . Mutta vaikka itsetietoisuus on tärkeää, vanhemmat usein huomaamatta opettavat lapsilleen itsekritiikkiä. Jos lapsi saa kohdalleen ylistystä esimerkiksi taidoistaan lahjakkaana urheilijana, hän ei halua poistua turvavyöhykkeeltään ja kokeilla teatterikerhoa. On tärkeää rohkaista lapsia ottamaan huomioon toisten ihmisten tunteet ja näkemään itsensä myös toisten ihmisten tilanteessa. Se vain tarkoittaa sitä, että he eivät opi sättimään itseään virheistään. Mutta Stanfordin Yliopiston Carol Dweckin tutkimuksen mukaan tämä ajattelutapa oikeastaan lokeroi lapsen persoonaksi ja saa heidät välttämään uusien asioiden kokeilemista, etenkin jos he eivät usko olevansa niissä hyviä. Miksi. Ja on vain hyvä asia oppia virheistämme, kun olemme nuoria. Ja he eivät ehkä vähättele itseään ja taitojaan. Koska he uskovat, että epäonnistuminen tekee heistä huonoja tai ainakin “ei-hyviä” siinä toiminnassa. Se saa pelkäämään epäonnistumista, häiritsee toimintaa, saa antamaan periksi helpolla ja ohjaa huonoon päätöksentekoon. Jos vanhempi kertoo lapselleen, että tämän pitäisi olla ulospäinsuuntautunut, lapsi voi ymmärtää sen kritiikkinä hänen luontaista introverttia luonnettaan kohtaan. Tutkimus itsekriittisyydestä osoittaa, että itsekriittisyys on yleensä itsetuhoista. Tämä ei tarkoita, että sinun lastesi tulisi päästä kuin koira veräjästä aina, kun he tekevät virheen. Hyvinvoinnin kannalta on elintärkeää, että ihmisellä on positiivisia ihmissuhteita elämässään. Maailma on rankka paikka, se on totta. Siispä, vahvuuksien listaamisen sijaan, opeta lapsiasi ymmärtämään, että he voivat oppia mitä vain – kunhan he yrittävät. Mindset-teoksen kirjailija Dweckin tutkimuksen mukaan lapset ovat optimistisempia ja jopa innokkaampia kohtaamaan haasteet, kun heitä kannustaa kokeilemaan uudelleen ja yrittämään uudestaan. Siispä, vanhempien pitäisi rohkaista lapsiaan kehittämään itsemyötätuntoista asennetta – kohtelemaan itseään kuin ystäväänsä epäonnistumisen ja kivun tilanteissa. Mutta se voi olla paljon vähemmän rankka, jos me emme kilpaile kaikessa ja opettelemme tulemaan toimeen toistemme kanssa.. Miellyttävyys on yksi suurimmista tekijöistä onnistumiseen – riippumatta henkilön taidoista. Sanomme lapsille: ”Aikainen lintu madon nappaa?, eli kannattaa olla ensimmäinen.” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Osoita myötätuntoa muille.” Tutkimus kertoo, että lapsuudesta alkaen meidän sosiaaliset suhteemme ovat tärkein tekijä terveyteen, onnellisuuteen ja jopa pitkään ikään. Sanomme lapsille: ”Tunnista heikkoutesi, ja kasvata paksu nahka.” Sen sijaan meidän pitäisi sanoa: ”Kohtele itseäsi hyvin.” Me myös ajattelemme usein, että kritiikki on tärkeää itsensä kehittämisen kannalta. Ujo lapsi, jolla on itsemyötätuntoinen asenne, kertoo itselleen, että on aivan hyvä olla ujo joskus ja ettei hänen persoonallisuutensa vain ole yhtä ulospäinsuuntautunut kuin muiden – ja että hän voi luoda pieniä, tavoitettavia tavoitteita, joilla hän voisi päästä vähitellen kuorestaan. Tästä voi seurata ahdistusta ja masennusta, kun epäonnistumisen tai haasteen hetkellä ei ole keinoja toimia. Itsekritiikki herättää ahdistuksen ja masennuksen tunteita haastetilanteissa
Päällimmäisinä tunteina ovat pieni haikeus, mutta erityisesti kiitollisuus: meillä on hyvä työyhteisö, ja Johannan osaaviin käsiin on helppo luottaa kokonaisuus. "Nuoressa kirkossa työskentely on antoisaa ja haastavaa, suorastaan koukuttavaa. Nyt maaliskuun lopulla olemme toivottamassa Katrille onnellista vanhempainvapaata. kirkkoskenen ulkopuolelta, joten on mielenkiintoista päästä oppimaan uutta ja tutustumaan itselleni uusiin kokonaisuuksiin ja erityisesti ihmisiin. mennessä. Avustuksen turvin voidaan mahdollistaa leiri-ilo niille, joilla ei muuten olisi siihen taloudellisia mahdollisuuksia. Katri, mitä sinulla on päällimmäisenä mielessäsi nyt, kun olet jättämässä tehtäviäsi. Vaikka ystävien raskauksia onkin seurannut vierestä, ovat omat kehon ja mielen muutokset ainutlaatuisia kokemuksia, joihin ei ihan täysin voi valmistautua. 19 Me tekijät Me tekijät 19 NUORI KIRKKO Nuoren kirkon viestinnästä ottaa kopin Johanna Pietiläinen Tämän lehden ilmestymisen aikoihin on viestintäjohtamme Katri Korolaisen ja miehensä Janne Keräsen esikoisen laskettu aika käsillä. Tämän toteuttamiseksi toivon tiivistä yhteistyötä, jolla vakiinnutamme Nuorelle kirkolle oman paikkansa lasten, nuorten ja perheiden puolesta puhuvana asiantuntijatoimijana.” Kun keskustelu siirtyy vapaa-aikaan, Johanna kertoo harrastavansa pariakroa ja odottaa innolla kevättä ja teiden sulamista, sillä sitä myöten hän pääsee palaamaan myös rakkaan maantiepyöräilyharrastuksensa pariin. Uusien asioiden omaksumisessa rauhaa tuo kuitenkin älyttömän osaava viestintätiimi, ja odotan innolla, mitä kaikkea saamme yhdessä aikaan. Tuoreessa järjestössämme on hyvin tilaa myös kehittää ja määritellä työnteon tapoja uusiksi. Erityisen hauskaa on päästä remmiin näin suurleirivuonna! Nuori kirkko on organisaationa nimensä mukaisesti vielä nuori. ”Tosi innostuneena! Tulen ns. Olen kuitenkin voinut todella hyvin koko raskauden ajan ja olo on luottavainen myös pienen ihmisen saapumisen suhteen. Siksi organisaation tunnettuuden lisääminen niin, että olemme strategiamme mukaisesti arvostettu asiantuntijaja yhteistyökumppani, on ykköstavoitteeni seuraavan vuoden aikana. Lämpimästi tervetuloa, Johanna! Pisara-leiri Partaharjulla 24.–29.7.2019 Järjestömme on saanut avustuksia Pisara-suurleirin osallistujien leirimaksuihin. Häntä sijaistamaan on valittu filosofian maisteri Johanna Pietiläinen, joka tulee tehtävään Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallintoja HR-päällikön paikalta. Olemme Suomessa niin hyvässä hoidossa”, Katri kertoo. mennessä! Lisätietoja: www.pisaraleiri.fi. Miten olet evästänyt Johannaa. Tärkeää olisi, että seurakuntien hyvä työ ja meidän panoksemme näkyisi yhä vahvemmin myös yhteiskunnallisessa keskustelussa." Entä Johanna, millä mielellä olet aloittamassa. "Lapsen odottaminen on ihanaa ja ihmeellistä aikaa. Hakemukset 10.5. Lue lisää avustuksen hakemisesta leirin kotisivuilta! Ilmoittautumiset leirille 17.5
Tämä matalan kynnyksen keidas on erityisnuorisotyön ylläpitämä hävikkiruokaravintola, joka käynnisti Waste & Feast –ketjun reilu vuosi sitten. ”Helsingissä toimii nyt neljä muutakin Waste & Feast -paikkaa: Pakilan seurakunnan Kippo & Kulho, Töölön seurakunnan Café Töölö, Hermannin diakoniatalon Café Hermanni ja Munkkiniemen seurakunnan ToivonCafé ”, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän vs. Kaikki toiminnasta saatavat tulot kuluvat toiminnan pyörittämiseen. Alkujaan tavoitteena oli, että se kattaisi 70 % Arjesta juhlaa hävikin voimin aterioiden raaka-aineista. Ruoan kuljetuksen on täytettävä tiukat normit – esimerkiksi kylmäketjun on toteuduttava tarkkaan. Eikä siinä vielä kaikki: ravintolat taikovat herkut valtaosin hävikkiruoasta ja työllistävät heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Kinasen mukaan Waste & Feastin suurin haaste on tällä erää toimiva logistiikka. diakonian päällikkö Mare Kinanen. Alkuun meillä kävi 50 syöjää päivässä, kun taas nyt luku on noussut jo 100–120 ruokailijaan”, Kinanen kertoo. Sana waste viittaa hävikin hyödyntämiseen kun taas feast muistuttaa siitä, että yhteinen ruokailu on aina juhlaa. Sali on yhä ääriään myöten täynnä ja kaikuu keskustelusta. Lounas maksaa diakoniatuettuna kaksi euroa ja muutoin viisi. Pienestä lisätaksasta voi kruunata aterian smoothiella tai kakkupalalla. 20 Me tekijät Me tekijät 20 TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas ME TEKIJÄT Waste & Feast –kahviloissa aterioidaan pikkurahalla hyvässä seurassa. Lisäksi tarjolla on salaattia ja leipää. ”Vaikka liikkeet tarjoavat elintarvikkeet ilmaiseksi, niiden kuljettaminen maksaa huomattavia summia. Kahvila on avoin kaikille. Snellu Café on erityisnuorisotyön ylläpitämä paikka, joten työntekijät ovat täällä alle kolmikymppisiä.” Haasteena logistiikka Waste & Feast -ravintoloiden hävikkiruoka on peräisin pääkaupunkiseudun ruokakaupoista. Loput joudumme ostamaan. Bataattikeitto on päässyt loppumaan, mutta porkkanakeitto maistuu sekin mainiolta. Käytämme yhteistä kuljetusta hävikSnellu Cafe hyödyntää ruokahävikkiä, pitää yllä ekologisia arvoja, tarjoaa edullista ruokaa ja työllistää ainakin yhden heikossa työmarkkinaasemassa olevan ihmisen, luettelee Mare Kinanen.. ”Nämä kaikki täyttävät kolme periaatetta: ne hyödyntävät ruokahävikkiä ja pitävät yllä ekologisia arvoja, tarjoavat edullista ruokaa ja työllistävät ainakin yhden heikossa työmarkkina-asemassa olevan ihmisen. ”Tällä hetkellä tavoite ei luultavasti toteudu väkimäärän vuoksi; 60 % on varmaan aika lähellä totuutta. Hernekeittoa riittää samaten reilusti. Lounasaika on jo loppusuoralla Matteuksenkirkon Snellu Caféssa Helsingin Itäkeskuksessa
”Auttamistoiminta on Italiassa toki yleisesti kehittyneempää. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Anna Mykrä-Siljander (vas.) ja Jaana Kivekäs (oik.) ohjaavat 3-5 –vuotiaille ensimmäistä kertaa Hiljaisuuden joogaa Haminan kirkon etuosassa. Snellu Cafén ateriat ovat kasvispainotteisia, koska liikkeistä saadaan eniten nimenomaan kasviksia. Nuoret kiittävät saaneensa itseluottamusta ja asiakkaat paitsi monipuolisen lounaan myös helpon tilaisuuden tehdä hyvää. Tavoitteena on, että nuorille aukeaisi harjoittelun kautta työtai opiskelupolku jonnekin – tai että ainakin usko omiin kykyihin saisi lisäpontta. Emme valitettavasti voisi kuitenkaan käyttää itsekasvatettuja yrttejä ravintolan keittiössä säädösten vuoksi. Monille kuppila toimii paitsi monipuolisen aterian lähteenä myös tärkeänä kohtaamispaikkana. ”Toinen merkittävä yhteistyökumppani on Stadin ammattiopiston seinättömät työpajat. Lisäksi ravintolassa toimii vapaaehtoisia. Osa ruokatavarasta jaetaan suoraan ihmisille. ”Toivottavasti saamme lahjoittajiksi vielä lähialueen teollisuutta ja tuottajia. Välttämättömyys on myös hyve: se lisää sekä aterioiden terveellisyyttä että ekologisuutta.. Auto kiertää päivittäin 10–12 liikettä ja pudottaa elintarvikkeita eri paikkoihin, joista yksi on Matteuksenkirkko. Ravintola on saanut innostunutta palautetta niin ruoasta kuin palvelusta. Meillä on ollut täällä nyt yhteensä 24 nuorta töissä. Roomassa on myös korkean profiilin ravintoloita, joiden työntekijät ovat esimerkiksi kehitysvammaisia.” Kinanen kertoo käyneensä vastikään Belfastissa syömässä paikassa, jossa oli paljon samoja elementtejä kuin Waste & Feast -ketjun kahviloissa. Sitä kautta tänne tulee esimerkiksi koulupudokkaita. Osa tulee vankilasta työkokeilusuhteeseen”, Kinanen selittää. Joukkoon mahtuu myös eläkeläisiä, perheitä ja kotiäitejä.” Kinasen mukaan auttamisen periaate toteutuu Snellu Cafessa nimenomaan edullisen ruokailun kautta. Vähitellen ruokailun oheen on syntymässä muutakin toimintaa. Esimerkiksi katolisen kirkon suojissa on kauppa, johon tuottajat ja teollisuus lahjoittavat tavaraa. ”Nuoret voivat tulla meille kokeilemaan, olisiko työskenteleminen alalla tai sen opiskelu heille hyväksi tässä vaiheessa elämää. ”Diakoniatyöntekijältä voi saada ruokakortin, jolla asiakas saa syödä ilmaiseksi ja seurakunta maksaa kahden euron aterian hänen puolestaan. Olen myös haaveillut omasta yrttipuutarhasta, jonka voisi perustaa kirkon sisäpihalle. Hiljaisuuden jooga on niin avaraa ja armollista, että se tekee ihmiselle hyvää, olipa ihminen minkä ikäinen vain. Monille kävijöille olennaisinta on kohtaamisen mahdollisuus: että ateria voi olla yhdistävä tekijä – todellinen arjen valopilkku. kiravintola Loopin kanssa, joka toimii Lapinlahden sairaala-alueella. Minkäänlainen kokemus keittiöalalta ei ole kuitenkaan välttämätöntä. He saattavat päätyä meille muun muassa erityisnuorisotyön kautta. Ehkä puolet heistä on tullut Stadin ammattiopiston kautta ja loput erityisnuorisotyön kautta.” Kinasen mukaan nuorilla on oltava hitusen kiinnostusta alaa kohtaan, jotta he ylipäätään hakeutuvat ravintolaan töihin. Ravintola on hänen mielestään todella mielekäs toimintamuoto, koska se läpäisee kaikki seurakunnan työalat – samaten kuin työntekijöiden ja alueiden väliset rajat. Snellu Cafessa käy ruokailijoita laidasta laitaan. Ruoka-apua tarvitsevat saavat sieltä eräänlaisen pankkikortin, jossa on tietty määrä pisteitä. ” Kokkaamisen ja kohtaamisen iloa Snellu Cafessa työskentelee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria yleensä puolen vuoden jaksoissa. Välttämättömyys on myös hyve: se lisää sekä aterioiden terveellisyyttä että ekologisuutta. ”Suomessa ei ole vielä muita ihan samalla periaatteella toimivia paikkoja, vaikka olemme kovasti yrittäneet levittää ideaa. Toivottavasti onnistumme siinä tulevaisuudessa.” Ainakin Snellu Cafen asiakastutkimus povaa konseptille menestystä. Esimerkiksi eräs pappi kävi meillä syömässä jonkin aikaa ja kysyi sitten, voisiko hän alkaa pitää täällä perjantaisin kirkkohetkeä.” Vahvistusta Roomasta Kinanen sai Waste & Feast -idealle vahvistusta ja inspiraatiota Roomasta, jossa hän kävi kollegoineen opintomatkalla. ”Tämä on seinätöntä ja rajatonta työtä. Heitä ohjaa kaksi palkattua työntekijää: kokki ja salityöntekijä. Myös jotkut lähistön kaupat toimivat lahjoittajina.” Ateriat ovat kasvispainotteisia, koska liikkeistä saadaan eniten nimenomaan kasviksia. Ketjun idea oli kylläkin siinä vaiheessa jo olemassa. Toiset taas ovat töissä lähistöllä ja käyttävät tätä työpaikkaruokalana
Yritän saada näihin lauluihin myös jotain uutta ja raikasta. – Varsinkin pienten lasten kanssa asiat kannattaa pitää yksinkertaisina. Vuosien mittaan Salminen on esiintynyt kaikenikäisille lapsille monentyyppisissä ympäristöissä niin Suomessa kuin ulkomailla. – Jokaiseen lauluun hän kehotti laittamaan uuden musiikillisen asian opetettavaksi. Joulu oli lähellä ja luin heille Raamatusta jouluevankeliumin näin: "Älkää pelätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ÄLÄN, teille on syntynyt SITOJA." Lapset pyrskähtivät nauramaan. Salminen toteaa lasten olevan rehellistä, aitoa ja läsnäolevaa yleisöä. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Muusikko Jukka Salminen: ”Vuorovaikutusta ei tarvitse synnyttää, se syntyy itsestään” ME TEKIJÄT Jukka Salminen on tehnyt neljä vuosikymmentä kestäneellä urallaan noin 900 laulua, joista noin 650 on lastenlauluja. Opiskelujen loppuvaiheissa Turun opettajakoulutuslaitoksen musiikinopettaja Pekka Viljanen rohkaisi Salmista tekemään laulusarjan lapsille raamatunaiheista. Minä ja lapset juttelimme lisää ilosanomasta ja äläsanomasta. Näin syntyi Hyvä ystävä -musikaali, joka päätyi ensimmäiseen lasten äänitteeseeni. Joskus jotain aivan pähkähulluakin. Ensimmäiset omat laulunsa Salminen teki kitaralla 14-vuotiaana. Tuo kohtaaminen oli synnyttämässä kipinää siihen, että halusin alkaa tehdä lapsille ilosanomalauluja enkä äläsanomalauluja. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Jukka Salmisen kotialbumi – Tärkeintä on vuorovaikutus. Yhä hämmästelen sitä, miten vuorovaikutus lasten kanssa voikin olla niin hyvää, toinen toistamme kunnioittavaa, toteaa muusikko Jukka Salminen.. Pienemmille lapsille esiintyessä Salminen esittää lauluistaan lyhyempiä pätkiä ja myös tarinat ovat lyhyempiä. Salminen kertoo, että tietoinen herääminen hengellisten lastenlaulujen tekemiseen syttyi viimeisenä opiskeluvuotena eräällä 3-luokkalaisille pidetyllä harjoitustunnilla. Ylipäätään lapsille suunnattujen laulujeni sanoissa ja rytmeissä tulee olla jotain sellaista, johon on helppo samaistua ja joita on helppo oppia laulamaan. Salminen kysyi lapsilta kristittyjen käyttämää kolmikirjaimista sanaa, jossa on l-kirjain keskellä. – Eräs poika oli heti valmis vastaamaan: se on "Älä!” Hämmästyin vastausta. Sittemmin hän alkoi opiskella Turussa luokanopettajaksi. – Pojalla oli hyvä perustelu älä-sanaan
Palaute on ollut hyvää. Viime vuonna Salminen aloitti päiväkodeissa Lorutellen, lauleskellen -esiintymiset yhdessä Sirpa Sironen-Hännisen kanssa. – Pitemmät matkat ovat tulleet mahdollisiksi yhteistyössä Suomen Lähetysseuran, Suomen Pipliaseuran ja Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. – Jossain vaiheessa minua pyydettiin myös alakouluille laulamaan. Polveilen herkkien ja reippaiden laulujen ja tarinoiden välillä. Gibu, gibu – astu sisään! Salminen on käynyt esittämässä hengellisiä lastenlaulujaan eri puolilla maailmaa: Ruotsissa, Virossa, Venezuelassa, Kolumbiassa, Etiopiassa, Bangladeshissa, Mongoliassa ja Tansaniassa. – Pelasin ensin futista poikien kanssa. Vaikkapa swahiliksi: Asante – kiitos tai amharaksi: gibu, gibu – astu sisään tai espanjaksi: Alegria para ti y para mi – ilo sinulle ja minulle. Salmista on pyydetty viime vuosina myös lastenohjaajakoulutuksiin. Laulaessaan hän huomasi turvakodin emännän liikuttuvan. Salmisen ystävä, keramiikkataiteilija Marja Neuvonen teki Raikuja Villa -lampaat. 23 Me tekijät Me tekijät 23 KUKA Opettajasta keikkailevaksi muusikoksi Opettajaksi valmistuttuaan Salmista kysyttiin Kansan Raamattuseuraan muusikontyöhön. Hän voi myös polvistua lapsen edessä, tulla samalle tasolle. Villasukkien sisältä ilmestyvät lampaat opettavat erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Hämmästytän ja ihmettelemme yhdessä niin laulaen kuin leikkien, Salminen kuvailee. Näissä hetkissä kokee olenvansa mukana Jumalan arkityössä! JUKKA SALMINEN Palkittu lauluntekijä ja muusikko Vuonna 2015 Salo Lasten Laulukaupunki ry myönsi Salmiselle Hyvätuuli-palkinnon, joka annetaan suomalaiseen lastenmusiikkiin merkittävällä tavalla vaikuttaneelle henkilölle. Salmisen ehkä tunnetuimmat sävellykset – ainakin aikuisten keskuudessa – ovat Saviruukku ja Ristin luona. – Harjoittelemme yhdessä lauluja, leikkejä ja loruttelua. Ulkomailla on ollut monia kohtaamisia ja tarinoita, joista olen saanut lauluja tehdä ja lahjoina täällä Suomessa jakaa. Yksi pojista, ehkäpä seitsemänvuotias Edwin tuli arasti luokseni, ja halusi näyttää huonetta, missä hän asusti muutaman muun pojan kanssa. Vähän myöhemmin Salminen esiintyi turvakodin väelle. Yksi merkittävä kohtaaminen tapahtui, kun Salminen vieraili Venezuelassa, Valencian kaupungissa, jossa on Suomen Lähetysseuran tukema, katulapsille tarkoitettu Casa Hogari -turvakoti. – Jälkeenpäin hän kertoi, että Edwin poika oli mennyt esityksen aikana taakseni ja alkanut tanssia musiikin tahdissa. Emäntä kertoi, että poika oli ollut kovin sulkeutunut jo pitkän aikaa ja lauluni sai jotain hänessä avautumaan. – Sirpa loruttelee 40 vuoden päiväkotirutiinilla, minä laulan ja leikitän. Salminen haluaa olla lasten kanssa jo ennen esitystä. Keikan alkaessa pidän lempeästi ja tiukasti otteen itselläni. Hyvä ystävä -äänitteen jatkeeksi syntyivät Liian suuret hampaatja Ilonhiutaleita-kasetit. Tuon työn puitteissa hän kulki julistajien mukana ympäri Suomea laulamassa. Usein hän kiertää salia ja jää juttelemaan jonkun kanssa. Kirkkohallitus palkitsi Salmisen vuonna 2009 elämäntyöpalkinnolla lauluntekijän ansioistaan. Vähitellen Salmista alettiin pyytää myös keikoille päiväkoteihin sekä seurakuntien 4ja 5-vuotissynttäreille. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta jokin yhteys syntyi. Tanssi ja hymy palasivat pojan elämään. Näitä kolmea kasettia myytiin yhteensä noin 28 000 kappaletta – lapsille suunnatulle uudemmalle hengelliselle laululle oli selvästi kysyntää. – Tällaista vain hämmästelee. Suurimman osan sävellyksistään Salminen on sanoittanut itse, mutta hän on tehnyt myös yhteistyötä useiden sanoittajien kanssa.. – Lasten saapuessa paikalle voin myös soittaa kitaraa ja luoda siten tunnelmaa. Niissä Salmisen keikoille tulivat mukaan pehmonallet Topi ja Onni sekä pieni pehmoinen Turre-koira, joka laulaa oman laulunsa. – Suomalaislapsille esiintyessäni olen voinut myös kuljettaa heitä lähetyksen arkimaisemiin opettamalla heille muutaman vieraan kielen sanan. Näissä reissuissa olen ollut enemmän itse saamassa kuin antamassa
Esimerkiksi teemme parhaillaan ”Oman elämäsi Jedi” -itsenäistyjän kurssia ja kirjaa itsenäistymisiässä oleville nuorille, kiukkukirjoja sekä lapselle että vanhemmalle arjen hankausten käsittelemiseen – sekä vertaisryhmämateriaaleja vaativissa tilanteissa olevien vanhempien tukemisen avuksi. Olen Heli Pruuki, Nuori kirkko ry:n uusi erityisasiantuntija. 1. Näkökulmina ovat sekä ”ennaltaehkäisevät”, vanhemmuutta tässä hetkessä tukevat, että ns. Sillä on itseisarvo. KUVA Suvi Sievilä Erityisasiantuntija Heli Pruuki: Meidän tulee kehittää työtämme seurakunnissa ”ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasien” lävitse. Myös yksinäisyys on suuri syrjäytymisriski. Koulutukseltani olen teologian tohtori, perhepsykoterapeutti, parija seksuaaliterapeutti sekä työnohjaaja. Köyhässä perheessä elää arviolta joka kymmenes lapsi Suomessa. Lapsien kuormittumiseen vaikuttavat erityisesti tavat ja keinot, joilla vanhemmat selvittävät ristiriitojaan. Köyhistä perheistä 48 % kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys alkaa usein jo lapsena ja puolet yksinäisistä aikuisista on ollut yksinäisiä jo nuorena. Kun vanhemmat voivat keskenään hyvin tai edes kohtuullisesti, heillä on tuki toisissaan. Millaiset asiat ovat ulkopuolisuuskehityksen takana ja miten siihen voi vaikuttaa. Vanhempien parisuhteen hyvinvointi heijastuu suoraan koko perheen vointiin. Parisuhdeongelmat kuluttavat aikuisten voimavaroja ja vaikuttavat suuresti kodin ilmapiiriin. Vanhempien vakava riitely ja perheväkivalta ovat merkityksellisimpiä lasten psyykkisiä häiriöitä herättäviä tekijöitä. Parisuhteen tuki pitäisikin nähdä luontevaksi ja vakituiseksi alueeksi vanhemmuuden tukemisessa. Seitsemän kymmenestä vähävaraisen perheen lapsesta on joutunut koulukiusatuksi. 5. Rakennamme ja kehitämme erilaisia menetelmiä yhteistyössä seurakuntien, järjestöjen ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Miten vanhempien parisuhde vaikuttaa lapsiin. Vanhempien keskinäiset erimielisyydet saattavat aiheuttaa lapselle huolta perheen tilanteesta sekä pakoa todellisuudesta, kuten riippuvuutta medialaitteiden jatkuvaan käyttöön. Erityisen vakavia seurauksia köyhyydestä on lapsille ja nuorille, sillä se vaikuttaa identiteettiin ja käsitykseen omasta arvosta ja mahdollisuuksista elämässä. Miten sitten vanhempien riitely vaikuttaa lapsiin. 2. rajaamalla pois mahdollisuuksia, kuormittamalla perheen aikuisia sekä aiheuttamalla häpeää itsestä ja omasta perheestä. 4. 3. Vanhempien keskinäiset ristiriidat ja ongelmat parisuhteessa heijastuvat lasten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen usealla eri tavalla ja voivat näkyä muun muassa lasten psyykkisenä ahdistuneisuutena, käytöshäiriöinä, epäsosiaalisuutena, tunne-elämän muutoksina, kognitiivisen suoriutumisen heikkenemisenä, sosiaalisina ongelmina tai fyysisenä oireiluna. Lapsi voi olla rauhassa lapsi. Tehtäväni on vanhemmuuden ja perheiden tuen kehittäminen, ja erityisesti fokusoin ulkopuolisuuden uhkaamiin ja erilaisissa vaikeissa tilanteissa oleviin perheisiin. Nuoret kokevat, että yksinäisyyteen puututaan liian vähän. 24 Me tekijät Me tekijät 24 7 KYSYMYSTÄ Kuka olet. Silti parisuhde on itsessäänkin merkityksellinen – ei pelkästään lasten takia. Köyhyys lisää ulkopuolisuuden riskiä merkittävästi, mm. korjaavat menetelmät. Vanhempien väliset toistuvatkaan ristiriidat eivät ole vakavasti haitallisia lapsille silloin, kun ne selvitetään rakentavalla tavalla, riitojen yhteydessä ei ole havaittavissa fyysistä tai henkistä väkivaltaa eivätkä riidan aiheet suoranaisesti liity lapsiin. Hän voi olla paitsi vanhempiensa, myös vanhempiensa suhteen kannattelemana. Köyhyyden kuormittamissa perheissä on keskimääräistä enemmän masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia sekä vanhemmilla että lapsilla. Parisuhteiden tukeminen ja niiden vaikeuksissa auttaminen on monelta kannalta, myös kansantaloudellisesta näkökulmasta järkevää. Olen aiemmin työskennellyt kasvatuksen pappina, johtavana perheneuvojana ja asiantuntijana kirkkohallituksessa. Miten Nuori kirkko ry aikoo tukea vanhemmuutta. Pidät esillä myös parisuhteen tuen merkitystä
Onko mielessäsi tai tiedossasi hyviä ideoita, joita voisi mallintaa ja monistaa. Voisiko seurakunta olla myös yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, missä voi ilmaiseksi harrastaa ja olla kavereiden kanssa. Sille on syvät perusteet kristillisessä uskossa. Minusta meidän tulee kehittää työtämme seurakunnissa ”ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasien” lävitse ja ottaa lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointi aidosti keskeiseksi tavoitteeksi. Mitä vielä haluat sanoa. Huonoja kierteitä kannattaa aktiivisesti katkaista: ohjata avun piiriin ja osalliseksi eri yhteisöistä. On tärkeää, että me mietimme sanoituksiamme ja rakenteitamme välttäen leimaamista ja eriarvoisuuden kokemuksen tuottamista (esimerkiksi perheleirit/ diakoniset perheleirit). 7 KYSYMYSTÄ Meidän tulee kehittää työtämme seurakunnissa ”ulkopuolisuuden ehkäisyn silmälasien” lävitse. Viime kädessä on kysymys asenteesta ja ihmiskäsityksestä. Ihmiset tarvitsevat kohtaamista ja kokemusta osallisena olemisesta, mutta aina ei ole helppoa tulla mukaan ”iloiseen joukkoon”. Miten luomme ympärillemme myötätuntoista, rentoa ja lämmintä ilmapiiriä: it´s okay not to be okay. 25 Me tekijät Me tekijät 25 6. Kutsun kaikkia mukaan ajattelemaan tätä asiaa yhdessä! Haluatko tai haluaako seurakuntasi olla mukana kehittämistyössä, mallintamisessa tai esimerkiksi pilotoijana. Kukaan ei ole aina hyvinvoiva. Lapsiperheköyhyys ja yksinäisyys ovat aikamme suuria tragedioita. Miten seurakuntina vahvistamme yhteisöllisyyttä ja tuemme ystävyyksien syntymistä. Tuleeko mieleesi ajatuksia, miten seurakuntien työtä voisi kehittää tai mitä seurakunnissa/yhteistyössä tarvittaisiin. Ota ihmeessä yhteyttä! Miten luomme ympärillemme myötätuntoista, rentoa ja lämmintä ilmapiiriä: it's ok not to be ok. Kukaan ei ole aina hyvinvoiva. On myös tärkeää, että me teemme arvovalintoja sekä paikallisesti että kokonaiskirkkona. Esimerkiksi joissain seurakunnissa on kokonaan luovuttu päiväkerhomaksuista. Kirkko ja seurakunnat voivat olla paljon nykyistä isompi osa ratkaisua. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa. Miten saisimme kynnyksen niin matalaksi, että väsynyt ja arjessaan ahdistunutkin uskaltaisi sen yli. Kun seurakuntien kasvatusja perhetyötä kehitetään, voidaan panostaa matalan kynnyksen palvelujen saavutettavuuteen. 7. Mitä seurakunnat voivat asialle tehdä. Tarvitsevuus on osana ihmisenä olemista – ei ole erikseen auttajia ja autettavia, on vain ihmisiä eri elämäntilanteissa. Tarvitaan toimia kaikilla tasoilla: yksilöiden kohdalla, paikallisissa palveluissa ja yhteiskunnallisella tasolla. Erityisasiantuntija Heli Pruuki: Perheiden ongelmat ovat usein kasautuvia ja ylisukupolvisia. Kenenkään ei pitäisi joutua kirkon piirissä häpeämään köyhyyttään, yksinäisyyttään tai ongelmiaan
Yhteinen leikki on kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää ja elinvoimaa vahvistavaa, se tarjoaa lapselle kasvurauhan ja vertaisryhmän sekä vähentää lapsen yksin viettämää aikaa. Kirkkoon tulee erilaisia, kaiken ikäisille sopivia leikkipisteitä vapaasti kierrettäviksi: esim. Mitä kaikkea se voisi olla. Leikki luo luottamusta Jaetussa leikkitilanteessa osallistujista ja itsestä nähdään uusia puolia. Leikkipäivä voi koota alueen asukkaita ja toimijoita yhteen, edistää päiväkotien kanssa tehtävää yhteistyötä, inspiroida monen ikäisiä ja eri taustoista tulevia yhteisen toiminnan äärelle. Muistathan kertoa tapahtumastasi ja ilmoittaa sen osoitteeseen www.leikkipaiva.fi Lisätietoja: ilkka.tahvanainen@evl.fi Vinkki Turusta Tuomiokirkossa leikillinen tapahtuma 7.5. Yhteisleikki ei saisikaan rakentua poissulkeviin periaatteisiin, yhteinen jaettu kokemus uuden äärellä kehittää jokaisen kanssaleikkijän merkityksellistä olemassaolon kokemusta. Leikissä lapsi harjoittelee toimintaan liittymisen taitoa, neuvotteluja yhteissovitteluosaamista. Leikki vahvistaa selviytymisen taitoa Leikissä lapsi kohtaa ennakoimattomia ehdotuksia ja tilanteita. klo 10–15. Yhteinen ja merkityksellinen leikki edistää katsomuksellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä, sisäistä tutkijuutta ja tarjoaa osallistujilleen vahvaa olemassaolon tunnetta, sen syvyyttä. Yhdessä leikkiminen avaa jokaiselle lapselle omaa kokemustaustaansa laajemman ja moninäkökulmaisemman ymmärryksen asioista. Yhteisesti jaettu leikki ennaltaehkäisee yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja kiusaamista. Alkaako tuntua ilon, riemun ja leikin pirskahtelua. Leikissä tarvitaan sanoja ja katseita, jotta voimme kasvaa täyteen mittaan, omaksi ainutlaatuiseksi itseksi. 26 Me tekijät Me tekijät 26 KIRKON TALOLTA Kirkossa on tilaa leikkiä! Kolme näkökulmaa leikin voimasta. Kun vastoinkäymisten kohtaamisen taito kehittyy, lapsen ja koko ryhmän ongelmanratkaisukyky, itsesäätelykyky, joustavuus ja optimismi vahvistuvat. TEKSTI Ilkka Tahvanainen Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija Kirkkohallituksessa. Luottamuksellinen vuorovaikutustilanne mahdollistaa emootioiden esiin tulemisen, kasvamisen ja toiseuden äärellä olemisen. Aikuinen ja vertaisryhmän jäsenet tukevat tarvittaessa sopeutumista haastavissa tilanteissa, joita lapsi ei ole aiemmin kohdannut. Draamallisia kierroksia kirkkopuistossa • Open urku -tapahtumat • Maailma tehdään nyt: Lasten tulevaisuuspuheita lukupulpetista • Kiertävät leikkiympäristöt Botswanasta ja Thaimaasta • Läsnäolopysähdyksiä ja hiljaisuuden viljelyä kaikenikäisille • Kirkkoherra opettaa lapsuuden leikkejä • Sormivirkkausta äitienpäivälahjoiksi • Vauvamuskari yhdistää kummit ja isovanhemmat yhteiseen leikkiin • Pyhää ketjutanssia kappelin ympäri. Leikki vahvistaa yhteyttä Onnistunut leikkitilanne edistää kuulluksi tulemisen kokemusta. Jotta näin tapahtuisi, tarvitaan aikuisen sensitiivistä ja monipuolista osallisuutta leikkitilanteissa. Leikki kokoaa käytössä olevia voimavaroja, vahvistaa osallisuutta ja edistää demokratiataitoja. Leikkijät etsivät ja sovittavat moninaisia näkökulmia yhteiseksi leikkimaisemaksi. Toisinaan katsomuksista ja uskonnoista kumpuavat ajatukset nousevat pintaan, jaettaviksi. Jaettu leikki muodostaa aikuiselle kohtaamispaikan liittyä lapsen elämään ja tunnistaa pienen kansalaisen sukupolviääni. Kirkossa. Kanssaleikkijänä aikuinen havainnoi, johdattaa ja avaa leikin ulottuvuuksia suuntaan, jossa pelon ilmapiiri on hälvennyt ja kukin leikkijä kokee tilanteessa tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kirkossa on tilaa leikkiä! Haastamme seurakuntia liittymään valtakunnalliseen MLL:n koordinoimaan Leikkipäivä-tapahtumaan ja järjestämään seurakunnan tiloissa leikillisiä tapahtumia 6.–12.5.2019. Leikillinen tapahtuma. Olemme järjestämässä Leikkipäivä-tapahtuman Turun tuomiokirkossa tiistaina 7.5. Leikillinen elämänasenne kantavana voimana läpi elämänkaaren vähentää ”uhkaavien” tilanteiden synnyttämää panikoitumisen tunnetta. satutuokioita Kaarina Maununtyttären kappelilla ja ristiäisten leikkimistä lasten alttarikaapilla. Eri tavoin rooliin heittäytyminen avaa leikkijässä tuntemuksia, jotka ovat olleet ehkä vieraita tai salassa olleita. Elämään kuuluu mielentilojen kirjo, myös tuntemukset epävarmuudesta, epätietoisuudesta ja erimielisyydestä. Joskus aikuisen ja lapsen yhteisleikissä vapaudutaan päätöksenteon ja yksimielisyyden pannasta. Lapsi tarvitsee hyväksyvän katseen, jonka alla vastoinkäymisten kohtaaminen on turvallista
Suuren vaikutuksen minuun teki myös Berliinin kaupunkilähetys, jonka tiloissa saimme majoittua päivien ajan. Uruistaan he ovat erityisen kiitollisia, sillä ne on viime vuosien aikana saatu kunnostettua. Vaikka elämä oli murjonut, tämän hetken iloon riitti täysi vatsa ja paikka, missä yöpyä. Takana on intensiivinen viikko, joka sisältää paljon mielenkiintoisia keskusteluja – ja kohtaamisia. Kaupunkilähetys järjestää muun muassa majoitusta kodittomille ja samalla alueella on asuntoja turvapaikanhakijaperheille. Osa kodittomista vietti aikaansa päivisin myös alueen puistossa ja aina ohi kulkiessani vastassa olivat hymyilevät kasvot ja ystävällinen tervehdys. Päällimmäisenä on ilo siitä, miten isolla sydämellä seurakunnat ympäri Eurooppaa kohtaavat lapsia ja perheitä. Mutta onko meillä silmät ja sydän nähdä heidät, jotka apua tarvitsevat. Entä mitä meillä kristityillä on tarjota lasten ja perheiden sekä lähialueemme hyvinvoinnin edistämiseksi. Kyseessä on Euroopan kristillisen kasvatuksen ekumeeninen verkosto ”ECCE”. Päivien aikana mietin useaan otteeseen, mitä oikeastaan on hyvinvointi. päätoimittaja. KUKA Berlin, place to be tettu ja hyväksytty sellaisena kuin olen ja että olen arvokas ovat luovuttamattomia asioita jokaiselle ja varsinkin niille, jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet. Joka päivä noiden perheiden lapset leikkivät pihalla ja joka päivä oli kodittomien majoituspaikkaan pitkä jono. Kuluneen viikon aikana puhuttu kieli on vaihtunut lennokkaasti englannista saksaan tai ranskan kieleen ja onpa välillä puhuttu hieman ruotsia ja venäjääkin. Päivien aikana mietin, että jokaisessa kaupungissa ja lähiössä on niitä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat apua. Kaupunkilähetys on luterilaisen kirkon omistama, ja se tarjoaa monenlaista apua alueella. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Istun parhaillaan lentokoneessa matkalla Berliinistä kotiin. Loppujen lopuksi hyvinvoinnissa on kyse hyvin perusasioista ihmisen elämässä. Kunpa voisin olla siunauksena, missä ikinä kuljenkin ja että omalla työlläni voisin olla tukemassa lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa. Seurakuntaan onkin kehitetty aikuisten ”rippikoulu”, jossa käydään läpi kristinuskon perusasioita, sillä sille on ollut suuri tarve. Urkukonserttien kautta ihmiset ovat kiinnostuneet kirkosta ja yhä useammat haluavat tulla kristityiksi ja kirkon jäseniksi. Lentokoneen lähestyessä Helsinkiä ristin käteni toivoen, että se, mitä olen saanut Berliinissä kokea, voisi siirtyä omaan elämääni. Tästä tulee mieleeni myös Jeesuksen sanat: ”Totisesti, kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Meidän tärkein ja korkein kutsumuksemme kristittyinä on välittää Jumalan rakkautta tässä maailmassa. Kristinuskon sanoma jo itsessään tarjoaa monenlaisia avaimia hyvinvointiin. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Kristinuskon sanoma jo itsessään tarjoaa monenlaisia avaimia hyvinvointiin. Verkosto kokoontuu joka kolmas vuosi viikoksi yhteen jakamaan ideoita ja keskustelemaan eri maiden tilanteesta kristillisen kasvatuksen kentällä sekä tietenkin myös vahvistumaan yhteisestä kristillisestä uskosta. Se, että olen rakasJOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Useita kertoja sain kuulumisia kuunnellessani liikuttua kyyneliin asti. Erityisesti tänä vuonna ECCE tarjosi parastaan ja saimme oppia paljon toisiltamme ja siitä, miten tätä tärkeää työtä lasten ja perheiden kristillisen kasvun tukemiseksi tehdään ympäri Eurooppaa eri kirkkokunnissa ja seurakunnissa. OIKEISSA TÖISSÄ. Ihmeellistä oli muun muassa kuulla, miten Inkerin kirkossa ihmisiä tulee sadoittain kuuntelemaan urkukonsertteja kirkkoon. Vaikka päivät olivatkin todella täynnä ohjelmaa, on mieli tällä hetkellä kiitollinen ja tyytyväinen
PAIKKA Päivät toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen seurakunnan ja Agricola-opintokeskuksen kanssa. 9.30 Aamurukous Kirkko 10.00 Virsimuskari Kirkko Kirkkomuskari 3: lisää lauluja! Seurakuntakeskus 12.30 Lounas Seurakuntakeskus 13.30 Asiaa lapsen spiritualiteetista Seurakuntakeskus 14.30 Työskentely adventista jouluun! Seurakuntakeskus Virittämistä ja yhteistä tekemistä. 28 Me tekijät Me tekijät 28 KOULUTTAUDU, OSALLISTU OHJELMA Perjantai 25.10. MAJOITUSKIINTIÖ ”Muskaripäivät” on varattu Scandic-hotelli Pohjanhoviin. Ateriamaksu noin 70 euroa sisältää kolmet kahvit, kaksi lounasta ja perjantain iltaohjelman ruokailun. Asiaa myös katsomuskasvatuksesta ja uusia lauluja tulevasta Kirkkomuskari 3 -materiaalista. Sunnuntaina on vielä mahdollisuus osallistua muskarimessuun Rovaniemen kirkossa. 16.00 Iloisiin näkemisiin! 16.15 Päätöskahvi ... Osallistumismaksu on 180 euroa. ja niille, jotka jäävät vielä sunnuntaihin, muskarimessun harjoitus! Sunnuntai 26.10. Nyt riennämme Rovaniemelle! Rovaniemen päivillä on lupsakan liukuva pohjoisen meininki. 10.00 Perhemessu muskarimessuna Seurakunnan tarjoama lounas perhemessun jälkeen 15.20 päätös. Ohjelma sisältää virsimuskaria, maistiaisia uudesta kirkkomuskarimateriaalista, esimerkkejä urkujen tai rukoushelmien käytöstä muskareissa, yhdessä tekemistä. Voit jatkaa oloasi Rovaniemellä sunnuntaihin saakka – tai tulla jo aiemmin osallistuaksesi Rovaniemen seurakunnan muskariryhmiin perjantaiaamuna. Ohjelmapaikkana on Rovaniemen seurakuntakeskus ja kirkko, Rauhankatu 70. 14.30 Kahvi ja kampanisu 15.00 Iltapäivän kolme kivaa aihetta: Urkukertomus Helmimuskari Muskarikuoro 18.00 Iltaohjelma Lähteentienpirtti Ruokailu Ohjelmaa paikallisin värityksin ILOA ON! Kirkkomuskaripäivät Rovaniemellä 25.–26.10.2019, seurakuntakeskus ja kirkko Seurakuntien kirkkomuskariväki on levittäytynyt ympäri Suomen muskareihin, päiväkerhoihin, kuoroihin, kirkkoihin! Tähän mennessä Kirkkomuskarin tekijät ovat kokoontuneet valtakunnallisissa tapaamisissa yhteensä neljä kertaa, paikkakuntina Espoo, Tampere, Jyväskylä ja Lappeenranta. 9.00 alkaen, tarjolla tulokahavia Seurakuntakeskus 9.30 Muskaridemo I Kirkon krypta 10.30 Muskaridemo II Kirkon krypta 11.15 Lounas Seurakuntakeskus 12.00 Avajaiset – Iloa on! Seurakuntakeskus 12.30 Kirkkomuskarin haasteet ja hauskuudet Seurakuntakeskus Yhteistä työskentelyä avoimessa hengessä. Päivät on sijoitettu osittain viikonloppuun. 050 58 510 71, s-posti: mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi ILMOITTAUTUMINEN 24.9. Jokainen varaa majoituksensa itse. Saat mukaasi ideoita, innostusta ja virikkeitä. TIEDUSTELUT Mari Torri-Tuominen, p. mennessä: www.koulutukset.nuorikirkko.fi/koulutukset/ kirkkomuskarin-ajankohtaispaivat Lauantai 26.10
29 Me tekijät Me tekijät 29 Torstai 26.9. Keskustelijoina kirkkoherra Riikka Reina, Kallion srk; pastori Kristiina Kartano Tikkurilan srk; seurakuntapalveluiden johtaja pastori Antti Siukonen Pipliaseura sekä varhaiskasvatuksen ohjaaja Hanna Rajalin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus. Sinä olet lapsen hyvinvoinnin mahdollistaja – pedagogiikan johtaminen pedagogisin menetelmin varhaiskasvatuksen asiantuntija ja toimitusjohtaja Leena Lahtinen, Helsingin yliopisto. Hinnat: standard 122 € yhden hengen huone / vrk, 137 € kahden hengen huone /vrk. Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. 9.30 Kanavat 1. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteessa www.scandichotels.fi varauskoodilla BNUO250919. TIEDUSTELUT: Ohjelman sisältöä koskevat tiedustelut: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10. mennessä. Tervetuloa! 10.30 Piispan tervehdys Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo 11.00 Mitä kohti ja millaisilla siivillä Puhetta lasten ja perheiden tarpeista tässä ajassa. 12.00 Lounas 13.15 Siivet kantavat! Varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ilmoittautumiset 26.8. Kasvatustieteen tohtori Jonna Kangas, Helsingin yliopisto. kierros 11.15-12.30 12.30 Lounas 13.30 Tuulta siipien alle – onnellisuus ja hyvä elämä Työnohjaaja, Easel Coach (vaativan luokan tunnevalmennus), teatteritaiteen maisteri Outi Mäenpää 15-15.15 Kiitos ja hei hei! Tapaamisin ensi vuonna! KOULUTTAUDU, OSALLISTU Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Vantaa 26.–27.9.2019 Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa ROHKEASTI LENTOON! KANAVAT, joista valitaan kaksi Leikin katsomukselliset ulottuvuudet varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, Kirkkohallitus. kierros 9.30–10.45 (10.45–11.15 kahvitauko) ja 2. 16.15 Päätös 16.30 Päivällinen 19.00 Bussikuljetukset hotelleilta kirkolle 19.30 Musiikin siivillä! Konsertti Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, mukana Gospel Helsinki 20.30 Iltaehtoollinen 21.15 Bussikuljetukset takaisin hotelleille Perjantai 27.9. Untuvikot – näkökulmia alle 3-vuotiaiden toimintapedagogiikkaan lastentarhanopettaja, KK Katariina Nousiainen. www.nuorikirkko.fi/koulutukset. ILMOITTAUTUMISTA KOSKEVAT TIEDUSTELUT: koulutus@nuorikirkko.fi. Yhteistyökumppanit: Kirkkohallitus/Kasvatusja perheasiat, Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry., Vantaan seurakunnat, Vantaan seurakuntayhtymä ja Espoon hiippakunta. MAJOITTUMINEN Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa, puh. KOHDERYHMÄT Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. OSALLISTUMISMAKSU: 270 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltatapahtuman kuljetuksineen). Virsimuskari lapsen osallisuuden vahvistajana seurakunnassa. Tuulta siipien alle! Ammatillista rohkeutta prosessidraaman keinoin , kouluttaja ja draamapedagogi Tiina Haapsalo. Majoitus ei kuulu hintaan. Neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori ja neuropsykologian kouluttaja, työnohjaaja Heli Isomäki, tutkimusja kuntoutuspalvelut Ludus Oy 14.15 Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n ja Lastenkirkko -median terveiset! 14.45 Päiväkahvit 15.15 Leikin siivillä! Seikkailuja empatiaan – tarinallisen leikin menetelmä pedagogisessa ohjaamisessa. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa, tarjolla aamukahvit 9.45 Päivien avaus. Katsomuskasvatusyhteistyö, näin teimme sen Vantaalla! Kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa, Vantaan seurakuntatyön erityispalvelut AIP:n ajankohtaiskanava: Millaisessa digitaalisessa maailmassa lapset elävät. Lapsen ja perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell ja perheja parisuhdetyön asiantuntija Minna Tuominen Kirkkohallituksen kasvatusja perheasiain yksikkö. Monikulttuurinen seurakunta on kaikkien perheiden seurakunta – monikulttuurisuus osana kirkon kasvatusta ja perhetoimintaa kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren Espoon hiippakunta. 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 8.45 Lempeää herättelyä päivään! Kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto. Virsimuskarin juuret ovat Baby salmesangissa, Aino-Elina Kilpeläinen ja Jenni Urponen Helsingin yliopisto sekä kouluttaja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry. TOTEUTTAJA: Nuori kirkko ry. Perheiden kanssa, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen kirkossa, perhepsykoterapeutti, parija seksuaaliterapeutti Heli Pruuki, Nuori kirkko ry. (09) 6899 9031, s-posti: aviacongress@scandichotels.com. Mukana varhaiskasvatuksen asiantuntija Leena Lahtinen teemalla ”Johda itse itseäsi, lapsen hyvinvoinnin tukeminen on jokaisen varhaiskasvattajan tehtävä”
Vuosia sitten matkustin Ouluun haastattelemaan häntä uudesta surukäsityksestä. TEKSTI Heli Hulmi HENKINEN KASVU JA RESILIENSSI. Hän kirjoittaa kärsimyksestä ja uskomattomista toipumisista. Kirjailija perusti 25 vuotta sitten Suomeen ensimmäisen Traumaterapiakeskuksen. Yhdysvaltalaisen psykologi Martin Seligmanin optimismia painottavat opit kuultavat kirjassa. Nyt saan luettavakseni tietokirjan, joka latoo yhteen valtavasti tutkimustuloksia, psykologiaa, filosofiaa ja kokemusta. Poijula viittaa lähteitten ääreen. Nyt hän tekee selkeitä päätelmiä – tutkijana siitä mikä auttaa. Poijulasta löytyy myös aimo annos julistajaa. Tällainen suunta on etenkin 2000-luvun hedelmää. Yksi niistä on hengellinen älykkyys. Mitä on resilienssi Sanan etymologia juontuu latinasta. Stressille altistuminen ja selviytymisen eetos Kasvattajaa auttaa tieto siitä, kuinka altistuminen stressaaville tapahtumille karaisee, rokotteen tavoin. Ja löytyy se tämänkin kirjan sisältä, mainintana, joka viittaa merkityksenannon rakenteeseen. Jotain jään kaipaamaan. Niin maanpuolustuksen kuin varhaiskasvatuksen, sosiaalityön ja terapian opiskelijoille ja ammattilaisille tarjotaan monesta lähteestä poimittua faktaa. Muistan Poijulan puhuneen aikoinaan kauniisti siitä, kuinka suru voi kypsyä kaipaukseksi. Kun ihminen joutuu isojen muutosten, menetysten äärelle voidaan häntä auttaa – resilienssiä vahvistamalla. 30 Me tekijät Me tekijät 30 KIRJAHYLLY Tartuin virittyneenä kirjaan, sillä aihe on ilmassa. Pitkä työkokemus antaa painoarvoa pohdinnalle. Re-salire tarkoittaa takaisin ponnahtamista, takaisin hyppäämistä. Sanapari, jonka luen ensimmäistä kertaa. Ja Soili Poijulan aikaisemmat avaukset etenkin surutyöstä ovat muuttaneet kriisityön käytäntöjä. Traumanjälkeinen henkinen kasvu taas suojaa ihmistä. Jotain paloi puhtaaksi Poijulaa haastatellessa. No, todellakin mielenkiintoinen ominaisuus kun asettaa resilienssiä ihmismielen ominaisuudeksi. Kenties kustannustoimittaja olisi voinut rajata tai pyytää kirjailijaa tietoisesti syventämään vaikkapa spiritualiteetin ulottuvuutta – suhteessa resilienssiin. Suomessa puhutaan joustavuudesta, kimmoisuudesta, sisusta, plastisuudesta ja kriisikestävyydestä. Eli siihen, mitä tapahtuu kun alat rakentaa kokemuksistasi tarinaa. Psyykkinen vahvuus kasvaa varsinkin silloin, jos tilanne ei ole ollut liian kova. Hän on tehnyt työtä niin suuronnettomuuksien ja rikosten uhrien kuin omaistenkin kanssa, auttanut psykologina ja psykoterapeuttina erilaisissa olosuhteissa traumatisoituneita ihmisiä ja yhteisöjä. Kognitiivisissa käyttäytymisterapioissa opetellaan käyttämään mennyttä ja nykyisyyttä paremman tulevaisuuden suunnittelun keinoina. Hengellinen älykkyys Kirja on eräänlainen lähdeteos, niin paljon siitä löytyy polkuja, joita seurata. Tällaisenaan kirja antaa kuitenkin suomenkieliselle opiskelijalle, kouluttajalle tai kasvattajalle rohkeutta omiin interventioihin. Aivotutkimuksen kentällä muistan törmänneeni vuosikymmeniä sitten arveluihin ns. Istuimme takkatulen äärellä ja jotain minussa lohkesi. Nyt suunta on positiivisen psykologian opeissa: terveyden suojaamisessa, toipumisessa mutta ennen kaikkea terveyden edistämisessä. Varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, mikä suojaa lasta ja perhettä, sillä kriisejä tulee. Fyysikot tuntevat sanan iskunkestävyytenä. Sana juontuu latinasta: spirale tarkoittaa hengittämistä ja spirituaalisuus hengen ja toivon antamista. Puhutaan joustavuudesta, kimmoisuudesta, sisusta, plastisuudesta ja kriisikestävyydestä. jumalapisteestä. Itsetunto, myönteiset ihmissuhteet ja elämän merkityksen tavoittelu ovat asioita, joita kasvattaja Soili Poijula RESILIENSSI MUUTOSTEN KOHTAAMISEN TAITO Kirjapaja 2018 voi edistää. Väistämättä. Karaistuminen tarkoittaa selviytymistä monilla elämänalueilla, väittävät tutkijat. Pelkkä trauman kohtaaminen ei riitä. Negatiiviseen keskittymisen sijaan on parasta rakentaa sitä, mikä on totta ja hyvää. Opus vaikuttaa ensyklopedialta, tiiliskiveltä. Kerrankin ihminen, joka yhdistää tiedon ja intuition sanoittamalla kuolemansurua yhtä viisaasti kuin Anne Fried aikoinaan. Näitä ulottuvuuksia saisi avata enemmänkin. Ja kuuluu takuuvarmasti opiskelijakirjastojen hyllyille
Vaikka kirja on kirjoitettu erityisesti perusopetuksen järjestelyn näkökulmasta käsin, antaa se hyviä eväitä myös varhaiskasvatukseen. Sen avulla voidaan pohtia varhaiskasvatuksen arkeen ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten: Onko meillä tarpeeksi päivässä aikaa kuunnella lasta. Onko varhaiskasvatuksessamme riittävästi tilaa leikille ja lapsesta lähtevien aloitteiden huomioimiseen. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä ja ovat uuden oppimisen perusta nyky-yhteiskunnassa, jossa tieto ei useinkaan ole enää stabiilia ja ulkoa opeteltavaa, vaan monessa suhteessa muovautuvaa, elävää ja muuttuvaa. Kirja on tuhti tietopaketti, josta löytyy kattavasti tietoa tämän hetken kasvatuksen ja opetuksen kentällä vahvasti vaikuttavasta ajattelusta. painos 2013 KIRJAHYLLY Pienryhmäpedagogiikka antaa loistavat mahdollisuudet lapsen kuulemiselle ja kohtaamiselle varhaiskasvatuksessa. ”Lapselle hyvä päivä tänään” avaa käytännönläheisesti perusteita pienryhmäpedagogiikan takana sekä tarjoaa käytännön tukea sen toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Tämä kirjan tulisi ehdottomasti löytyä jokaisen varhaiskasvattajan hyllystä! Lue myös Petteri Mikkolan pienryhmäpedagogiikkaan perehdyttävä haastattelu Pieni on Suurin -lehden numerosta 2/2019. Mitkä asiat muovaavat arkeamme ja vaikuttavat päivän rakenteeseen. Tämä ajattelu lähtee jo sieltä varhaiskasvatuksen leikistä ja ulottuu kaikille koulutusasteille. Halinen, Hotulainen, Kauppinen, Nilivaara, Raami ja Vainikainen AJATTELUN TAIDOT JA OPPIMINEN PS-Kustannus 2016 Uusi vasu ja uudet opetussuunnitelman perusteet nostavat oppimisen keskiöön ajattelun taitojen kehittymisen ja oppimaan oppimisen taidot. Kasvatuksen ja opetuksen tulisi olla dynaamista, jossa kasvattajan ja opettajan rooli on mahdollistaa lapsen aktiivinen oppiminen ja osallistuminen oman oppimisen ohjaamiseen. Pienryhmäpedagogiikka antaa käytännön tukea siihen, miten kasvattaja voi olla kehittämässä toimintakulttuuria uuden vasun mukaisesti, jossa on tilaa leikille. Se herättelee ajattelemaan ja arvioimaan omaa työtä ja niitä rakenteita, joita kasvatuksessa ja opetuksessa toteutetaan. Erityisesti kirjasta hyötyvät esiopetusja alkuopetusikäisten lasten parissa työskentelevät. Kirja on saanut runsaasti suosiota ja huomioita varhaiskasvattajien keskuudessa ja useassa kunnassa pienryhmätoiminta onkin vakiintunut osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja toimintakulttuuria. Tämän hetken käsitys tiedosta muuttaa väistämättä käsitystämme opetuksesta ja kasvatuksesta. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman keskiössä on aktiivinen ja leikkivä lapsi. Varhaiskasvatuksessa lapsen osallisuuden vahvistaminen ja aktiivisen oppimisen tukeminen liittyvät vahvasti varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutokseen, jossa oppimisympäristöä, toiminnan sisältöjä ja lapsen toimijuutta tarkastellaan osallisuudesta käsin. Vaikka kirja on alun perin kirjoitettu kuntien varhaiskasvatuksen tueksi, antaa se toimivia ja ajankohtaisia näkökulmia myös seurakuntien varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Leikki ja sen mahdollistaminen kaikilla tasoilla on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin keskiössä. 31 Me tekijät Me tekijät 31 Petteri Mikkola LAPSELLE HYVÄ PÄIVÄ TÄNÄÄN Pedatieto, 6. Niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa lapsella tulisi olla mahdollisimman paljon niitä tilanteita, joissa hän saa olla osoittamassa omaa osaamistaan. Kirja käsittelee muun muassa ajattelun taitojen ja oppimisen välistä yhteyttä, motivaation sekä kasvatusja oppimisympäristön merkitystä oppimaan oppimiselle ja tiedon rakentumisen prosessin ja ihmettelevän kyselykulttuurin välistä yhteyttä lapsen oppimiselle. Lisäksi se tarjoaa konkreettisia välineitä kasvattajalle ajattelun taitojen ja oppimaan oppimisen taitojen opettelun tueksi. Varhaiskasvatuksessa tulisikin olla runsaasti mahdollisuuksia lapsen aidon osallisuuden toteutumiseen ja lapsen kuulemiselle. Ajattelun taidot ja oppiminen on perusteos, joka antaa jokaiselle kasvattajalle ja opettajalle valmiuksia kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiseen. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos, josta saa välineitä myös ajattelun ja oppimisen kehittämiseen! Leikki ja sen mahdollistaminen kaikilla tasoilla on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin keskiössä
32 Me tekijät Me tekijät 32 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA TEKSTI Rosa Pöppönen KUVITUS Pekka Rahkonen Roskahölkkää – sanoista tekoihin! Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset pohdituttavat varmaan jokaista tässä ajassa. Vielä viime syksynä plogging ei saanut valtavaa väenryntäystä aikaiseksi, mutta kertaakaan en kerännyt roskia yksin. Samalla se herätti kysymyksen siitä, miksi ihminen yhä uudelleen pilaa luontoa roskaamalla. Noin puolessa tunnissa keräsimme kaksi pussillista roskia, ja mukaan ploggailemaan liittyi kolmas nuori. Aamen.“. Yhtäkkiä nuoret innostuivat, että olisi kiva kokeilla ploggingia. Aihe askarruttaa myös lapsia ja koskettaa heidän elämäänsä. Vähitellen toinen nuori innostui ja liittyi mukaan. Tutustuessani ploggingiin halusin sen ehdottomasti osaksi seurakunnan toimintaa. Kerroin, ja pohdimme yhdessä, miten roskaa olisi vähemmän. Ploggingissa ihastuin arjen ja tekojen kristillisyyden mahdollisuuteen. Liikuntapappeuden ensiaskeleet lähtivät siitä, kun innostuin syksyllä ploggingista eli roskahölkästä. Luterilainen kirkko opettaa viljelystä ja varjelusta ja toimii yhä enemmän myös esimerkillään varjelun hyväksi. Aloitin ploggingin syyskuussa. Kuitenkin pitkään on ollut enemmän sanoja kuin tekoja. – Kerätään! Kun palasin roskapussin ja suojahanskojen kanssa, enää vain yksi nuorista oli innokas ploggailemaan. Siinä ajatuksena on juosta tai kävellä ja samalla poimia maasta roskia. Siunaa meitä, kun me luomme iloa poistamalla roskia, jotka muistuttavat surusta ja tuskasta. Jos kerhoissa, nuortenilloissa, riparilla tai aikuistenkin kanssa on mahdollista ploggailla, kehotan ehdottomasti kokeilemaan! Ploggingin voi vaikka aloittaa rukoilemalla: “Rakas taivaallinen Isä, sinä näet, että me tahdomme pitää huolta ympäristöstämme. Kysyin, että jos jäisin heidän kanssaan keräämään roskia ja hakisin roskapussin, kerättäisiinkö yhdessä pussi täyteen. Oma lajini on kuitenkin sellainen, jota saa vetää vasta tiettyjen koulutusten ja sertifikaattien myötä. Nuorten mielestä plogging oli kuin aarteenetsintää. Harrastan liikuntaa runsaasti ja suhtaudun intohimoisesti niin painonnostoon kuin leuanvetoihin. Ryhmä kysyi meiltä, mitä me teemme. Sen kautta pystyy konkreettisesti vaikuttamaan alueensa ympäristöön, ja se on matalan kynnyksen tapa parantaa maailmaa. Alakouluikäiset lapset olivat kokoontuneet viettämään aurinkoista syysiltaa ulos. He pohtivat, miten he voivat vaikuttaa ympäristöön ja kuinka he pystyvät suojelemaan luontoa. Olen huomannut, että he miettivät elintapojaan nyt ja pohtivat millaista tulevaisuutta tällä planeetalla pystyy elämään. Anna ihmisille viisautta käyttää roskiksia ja kuluttaa vähemmän, jotta luonto ja me voisimme paremmin. Yksi heistä kysyi, olenko kirkolla töissä, ja sanoi päätelleensä sen pantapaidastani. Ja ennen kaikkea he tahtovat toimia ympäristön ja luonnon puolesta, ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Erityisen hyvin muistan sen, kun kirkolle palatessa lenkin päätteeksi toimintamme kiinnitti nuorten huomion. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme kuitenkin aloittaa ja totesin, että jos kotiin pitäisi lähteä ennen kuin roskapussi on täynnä, kotiintuloaikaa noudatettaisiin. Työhöni kuuluu liikuntapapin tehtäviä ja työn alkutaipaleella pohdin pitkään, kuinka toteuttaisin liikuntapappeuttani. Me ihmiset tiedämme, että jokaisella roskalla on kerran ollut tarkoitus, mutta luontoon heitettynä nämä esineet ja asiat eivät enää luo iloa, vaan surua ja tuskaa
34 Luovat lapset: Värit elämään! s. 40 Perhekirkko Kasvaa kun kastellaan Sanni Koski leipoo leipää Parkanon seurakunnan Tahtitossut -kerhoryhmässä. s. Lisää sivulta 37.. 37 Raamattua leikkien: Ruokkimisihme s. 33 Ideasta käytännöksi KUVA Hanna Tuuri Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä
TAIDETIISTAI Taidetiistain toiminta sai alkunsa yli kymmenen vuotta sitten ajatuksesta: ”Minkälaista toimintaa haluaisin tarjota omille lapsilleni?” Kysymyksen esitti lastenohjaaja Taina Kangas. Taidetiistain toimintaa voi seurata Facebookissa Taidetiistai Kuopio -nimellä sekä Instagramissa taidetiistai-nimellä. Tämän jälkeen laitetaan samanväriset tavarat saman värisen kankaan päälle. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Taina Kangas ja Leena Ollikainen KUVAT Taidetiistai VÄRIT ELÄMÄÄN! Luoville lapsille on tällä kertaa tarjolla kaksi erityyppistä työskentelyä: toinen vie värien maailmaan, toinen ihmettelemään luontoa ja sen myötä kokeilemaan luonnonmateriaalien työstämistä. Lisäksi tarvitaan oranssi, violetti ja vihreä kangas, jotka ovat välivärejä. Taidetiistain taidenäyttelyitä on ollut lähikirjastoissa, Kuopion Musiikkikeskuksella, Kuopion keskusseurakuntatalolla ja Kallaveden kirkolla. Ajatus vietiin käytäntöön työnantajan myönteisellä kannustuksella, ja siitä alkoi Taidetiistain toiminta Kallaveden kirkolla. Etsitään kankaiden värisiä tavaroita kuten lankakeriä, kyniä, nappeja, leluja yms. VÄRIYMPYRÄ Kankaiden kanssa Tarvitaan kuva väriympyrästä. Tarvitaan myös punainen, sininen ja keltainen kangas, jotka ovat perusvärejä. Taidetiistaissa käytetään pääsääntöisesti lahjoituksena saatuja materiaaleja. Asetellaan kankaat väriympyräkuvan mukaisesti: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Taidetiistaissa taiteillaan huovutusta, kankaankuviointia, betonityötä, kipsityötä, ompelua, piirustusta ja maalausta, askartelua, paperimassatyötä, ruokataidetta, puutyötä, grafiikkaa jne. Voit etsiä sen googlaamalla tai jostakin värioppikirjasta. Ideat ja toteutukset ovat Kuopion Kallaveden seurakunnan Taidetiistain ohjaajilta. Vuonna 2010 Taidetiistaille myönnettiin ensimmäisenä Kuopion seurakuntayhtymän Vuoden seurakuntateko -palkinto. Melko pian toiminnan alettua mukaan tuli lastenohjaaja Leena Ollikainen. Mistä kaikkialta niitä löytyy. Mietitään väriympyrän värejä. Toiminta on maksutonta. Millaista olisi, jos meillä ei olisi värejä?. Taidetiistai on kristilliseen kasvatukseen, kierrätykseen ja ekologisuuteen ohjaavaa taidekasvatusta aikuiselle ja lapselle yhdessä. Mietitään lempiväriasioita
Maalataan sektoreille ensin perusvärit punainen, sininen ja keltainen. Lisäksi etsitään ”tilpehööreille” omat värisektorit ja liimataan ne paikoilleen. Leikataan kuvat irti ja liimataan ne väriympyrään. Maalataan välivärit oikeille paikoilleen. Jokaista väriä voi työstää tämän jälkeen erikseen lisäten loruja, satuja, musiikkia, liikuntaa… LUOVAT LAPSET. Piirretään paperille mahdollisimman iso ympyrä, joka jaetaan sektoreihin. Tarvitaan väriympyrän värisiä väripapereita repimistä varten, väriympyrän värisiä lankoja, nappeja, pientä ”tilpehööriä” ja liimaa. Tämän jälkeen sekoitellaan välivärejä apupaperille: punainen + keltainen = oranssi, sininen + keltainen = vihreä, sininen + punainen = violetti. Iso väriympyrä yhteistyönä Tarvitaan esim. Värimaailma jatkuu Väriympyrän parissa työskentely on oiva aloitus värien maailmaan. Tutkitaan valmista väriympyräkuvaa. 35 Ideasta käytännöksi VÄRIT ELÄMÄÄN! Maalataan oma väriympyrä Tarvitaan jokaiselle iso maalauspaperi, apupaperi, lyijykynä, peitevärit ja siveltimet. Revitään väripaperit pienemmiksi palasiksi ja liimataan väriympyrään oikeille kohdille. Työ laitetaan esille, ja siihen voi myöhemmin lisätä eri materiaaleja. Piirretään isolle paperille suuri ympyrä ja jaetaan se kuuteen sektoriin. 2 kpl A1-kokoista paperia yhteen kiinnitettynä, fläppipaperi tai jokin muu iso paperi. Etsitään aikakauslehdistä väriympyrän värisiä kuvia
Muistathan huomioida, että vihreiden, tuoreiden oksien sekä sammalten ja jäkälän keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Viimeistellään luontolaukku kiinnittämällä metallilanka hihnaksi. Aikuinen leikkaa valmiiksi katiskaverkosta noin 40 x 20 cm:n palasia luontolaukkuaihioita varten ja noin 40 cm:n pituisia metallilankoja luontolaukun hihnaa varten. Luontolaukku sopii koristeeksi ulkotiloihin. Käännetään katiskaverkon reunat varovasti kiinni ja pyöräytetään terävät osat luontolaukun sisäpuolelle. Taitetaan tyhjä katiskaverkon puoli kanneksi luonnonmateriaalien päälle. Muista käyttää suojakäsineitä. Hämmästellään ja kummastellaan luontoa. Katiskaverkko taitellaan kahtia, jolloin saadaan luontolaukun oikea koko ja muoto. Kerätään luonnonmateriaalia luontolaukkua varten. Avataan katiskaverkko auki ja asetellaan luonnonmateriaalit laukun sisään, toiselle puoliskolle. Tehdään eväsretki lähimetsään. LUONTOLAUKKU sopii koristeeksi ulkotiloihin Luontolaukkua varten tarvitset katiskaverkkoa, metallilankaa, sivuleikkurit, suojakäsineet ja luonnonmateriaalia esimerkiksi keppejä, puolukanja mustikanvarpuja, heiniä, käpyjä, oksia, sammalta, jäkälää, naavaa, kiviä yms. Luontolaukun kehystä voit käyttää useampaan kertaan ja vaihtaa luonnonmateriaalit aina vuodenajan mukaisesti.. 36 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Tehdään eväsretki lähimetsään ja kerätään materiaalia luontolaukkua varten
Vertaistuki on hyvä käytännön esimerkki. ParhaimViisi leipää ja kaksi kalaa Leipäsunnuntaista nouse mieleen kuva leivinuunista ja juuri paistetusta perunarieskasta. Se on ollut ruokatalouden perusta. Lapseen liittyvä vilpittömyys tulee esiin. Kun jätän kovat sanat lausumatta, voinkin nähdä toisen tilanteen hänen näkökulmastaan. Se suuntautuu ensinnäkin ylös Jumalaan sitten sivulle lähimmäiseen ja tasavertaisesti itseen. Luotetaan, että juuri nyt on aika auttaa. Hän ottaa vastaan ja evästää elämää varten. Emme puhu köyhien ruokajonoista vaan leipäjonoista. Ei siis ole sattumaa, että Jeesus nostaa leivän keskiöön. Jeesus nostaa keskiöön pienen pojan eväät ja ne riittävät. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja antoi syömään asettuneille. Se toimii sekä hyvässä että vaikeassa. Siinä tiivistyy turvallisuus, kodin lämpö, arkinen läsnäolo ja välittäminen. Nykyisen hyvinvoinnin keskellä leipä on välillä ollut halveksittu, ylimääräinen. Vasemmalta Sanni Koski, Isla Tammipuro, Johanna Kaunismäki, Safiina Koskela ja Anastasia Jahila.. Jeesuksen julistuksessa julistus ja käytännön opetus kulkevat käsi kädessä. Jeesus tunnistaa ihmisen perustarpeet: nälkäisenä et juuri jaksa kuunnella. Se, että Jeesus huomio kuuntelevien ihmisten tarpeet ja vastaa niihin toiminnalla, ei jätä kuulijoita kylmäksi. Ne siunaantuvat jaettaessa. Rieskan maku oli ihana, samoin myös tuoksu. Suuret kansanjoukot seuraavat häntä ja tulevat hänen perässään kuuntelemaan jotain, mitä eivät ole ennen kuulleet. Pienemmässä mittakaavassa, kun huomioin toisen, saan itsellenikin iloa. Sanoma puhuu sydämelle ja vaikuttaa. Yksinkertaista laskuoppia. Silti kun ruoasta on puute, leipä nousee esiin. Ruokkimisihme löytyy jokaisesta evankeliumista, Pienen pojan eväät -kertomus Johannekselta. Ei murehdita eväiden riittävyyttä etukäteen – mutta ei myöskään jälkiseuraamuksia. Sinne saan mennä tarvitsevana. Silti ajoittain niin vaativaa opiskella. Ohra kuvaa Vanhaa testamenttia, jonka ytimeen on vaikea päästä, mutta kun ydin paljastuu, se tyydyttää nälän. Leipomispuuhissa Parkanon seurakunnan Tahtitossut-ryhmän lapset, ohjaajana Johanna Kaunismäki. Samalla tulee havainnollistettua, miten todellinen elämän sana vaikuttaa ihmiseen. Johannes korostaa Jeesuksen riippumattomuutta ihmisistä. Kaikki aistit olivat mukana. Ihmeellään Jeesus muuttaa Vanhan testamentin ilmoituksen uudenlaiseksi hengelliseksi ruoaksi. Jumala pystyy siunauksellaan tekemään suuria ihmisten tuomista pienistä lahjoista. Jeesus kutsuu edelleen ruokapöytään anteeksiannon aterian äärelle. Kun meillä on yhteys rakastavaan Isään, silloin emme ole tyhjiä. Jeesuksen eväs on yksinkertainen. On olemassa nyt-hetki eli toiminnan toteutumisen hetki. Pienellä pojalla ei ollut esteitä antaa eväitään käyttöön. Tämä tuo mieleen varhaiskristillisen ehtoollisen vieton, kiitosaterian. Miten tärkeä kuva nähdä lapsen mahdollisuudet toimia toisin. 37 Ideasta käytännöksi TEKSTI Marianne Kyrönviita, kappalainen KUVA Hanna Tuuri RAAMATTUA LEIKKIEN Leipä on ollut Jeesuksen aikana suuressa arvossa. millaan se tuo kiitollisen mielen. Tässä kertomuksessa itse tapahtuma toimii julistuksena. Meillä on kaikki taivasten aarteet. Johannes puhuu ohraleivästä. Jeesuksen kuninkuus rakentuu pienistä aluista – alhaaltapäin – toisin kuin maailman kuninkaiden valta, joka perustuu ylhäältäpäin tapahtuvaan käskyttämiseen ja voimankäyttöön. Lämpimäinen vietiin myös naapuriin. Uskallus vastaanottaa toiselta saman kokeneelta apua, voi olla pelastus. Hän voimaantuu ja jaksaa palata arkeensa, ottaa vastaan elämän vaatimukset ja ilot. Miten monesti kuulekaan lausahduksen: ei minulla ole mitään annettavaa. Omien pienien eväiden jakaminen ei köyhdytä. Niin myös oman maamme historiassa, jolloin kato on vienyt vilja sadon ja leipään on pitänyt lisätä petäjäistä puusta
38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI JA TOTEUTUS Johanna Kaunismäki KUVAT Hanna Tuuri Taustaa Opiskelin Järvenpään seurakuntaopistolla lastenohjaajaksi. Kurssin loppupuolella oli aika pohtia näyttöä ja aihetta siihen. Pöydälle laitoin koriin viisi tuoretta ruisleipää ja kankaasta käärityn paketin, jossa oli leikisti kalaa. Lapset saivat tutkia huonetta ja koskettaa, sekä haistaa padassa olevia raaka-aineita. Ruoka valmistettiin nuotiolla ja vesi piti kantaa kaivosta. Keskustelimme, miten kauan kauan sitten kodit olivat paljon alkeellisimpia kuin nykyään. Lapsi voi auttaa vanhempiaan sellaisissa kotitöissä, mitä osaa tehdä. Valmistelut Valitsin menetelmäksi raamattuleikin, jonka toteutin eri kerhoja kouluryhmien kanssa. Jaoin tilan kahteen osaan. Arjen pienet teot tuottavat hyväämieltä niin antajalle kuin saajalleen. Kertomuksessa Jeesus siunasi pienen pojan eväät, viisi leipää ja kaksi kalaa ja Raamatussa kerrotaan, että niistä riitti jopa 5000 ihmiselle. Lapset olivat innoissaan Parkanon seurakunnan pallerokerholaisia: Veikka Leppihalme, Oliver Toivo, Liia Tammipuro, Janna Kauppila, Armi Sahimäki, Takana Peetu Grönfors ja Miro Jahila. Varasin seurakuntatalolta tilan useammaksi päiväksi ja tein lavasteita. Annettava asia ei tarvitse olla mitään suurta tai kallista. Lapsia kiinnosti kovasti kaikki, mitä kodista löytyi. Valitsin valinnaiseksi aineeksi kristillisen kasvatuksen. Kuka vaan voi hymyillä toiselle, se ei maksa mitään, mutta saa toisen varmasti hyvälle tuulelle. Itselläni oli selvää, että mitä teenkin, niin se olisi lapsia osallistavaa ja elämyksellistä. Toisessa osassa oli raamatun aikainen koti, johon tein leikkinuotion oikeista polttopuista, silkkipaperista ja taskulampusta. Rooliasussa Johanna Kaunismäki kiertää korin kanssa ja lapset saavat nauttia tuoreen leivän tuoksusta.. Lähdin pohtimaan aihetta auttamisen näkökulmasta. Takana aikuinen Pirjo Puonti. Puin ylleni roolivaatteet ja kerroin lapsille ennen huoneeseen menoa, että olen pieni poika nimeltä Stefanus. Raamattua leikkien Raamattuleikkiä pääsi leikkimään ensimmäisenä 3–5-vuotiaat päiväkerholaiset. Kuvanheittimellä sain kuvan seinälle. Näytön piti olla isompi kokonaisuus ja projektiluontoinen. Ei ollut uunia, eikä jääkaappia. Kerroin, että Stefanukselle oli tapahtunut merkillinen asia jokin aika sitten ja kysyin lapsilta, halusivatko he tulla katsomaan, mitä silloin oli tapahtunut. Sen jälkeen lähdimme lasten kanssa huoneeseen. Laulun jälkeen kerroin, että äiti oli leiponut leipää ja esittelin kotiani ja mitä sieltä löytyi. Kodissa oli myös iso nukke, joka esitti kertomuksessa pojan äitiä. Aloitimme leikin laulamalla ja leikkimällä lastenvirsikirjasta laulun "Herään aamuun uuteen". Samalla tavalla jokainen meistä voi auttaa toista, antamalla toiselle. Pöydillä oli patoja, joissa oli oikeita ruoka-aineita, kuten jauhoja, kaurahiutaleita ja vettä. Valitsin aiheeksi raamatun kertomuksen ”Viisi leipää ja kaksi kalaa”. Etsin internetistä aiheeseen sopivan kuvan, missä oli piirretty Jeesus väkijoukon keskelle. Toiseen osaan huoneesta tein isoista kankaista vuoria sohvan ja nojatuolien päälle
He kiinnittivät huomiota lavasteisiin. Pian lasten suusta kuuluikin, että Jeesus! Kerroin, että joku Jeesuksen opetuslapsista oli käynyt kysymässä Stefanukselta hänen eväitään. Jeesus siunasi pojan eväät ja sen jälkeen evästä oli niin paljon, että koko väkijoukko sai syödä vatsansa täyteen. Hän esitteli lapsille, mitä lähetystyö on ja lapset saivat vapaasti tutkia mm. Ohjaajina Merja Kivelä ja rooliasussa Johanna Kaunismäki.. Niinpä kerholaiset saivat askarrella paketteihin kortteja ja jokaisesta kortista tuli oman näköisensä. Joulupuukeräyksellä kerätään parkanolaisille vähävaraisten perheiden lapsille joululahjoja. Sukkien myyntituotto menee lähetystyölle. Saimme valita yhdet villasukat ja tarkoituksemme oli lahjoittaa sukat Joulupuukeräykseen. Projektimme sai arvoisensa päätöksen, kun kävelimme Halpa-halliin ja veimme pakettikortit ja villasukat kuusen alle. Koin, että lapsille tämä raamattuleikki oli erilainen elämys. Ihme oli tapahtunut! Nallepallerot vuorilla kuuntelemassa, mitä tapahtui, kun Jeesus siunasi pienen pojan eväät. Jeesus siunasi pojan eväät ja sen jälkeen evästä oli niin paljon, että koko väkijoukko sai syödä vatsansa täyteen. Ihme oli tapahtunut! Sen jälkeen maistoimme kukin korista pienet palat ruisleipää ja kyllä, se maistui hyvältä. Pienikin voi auttaa Lähdin vielä työstämään aihetta oman kerhoryhmäni kanssa. Parkanossa MLL järjestää Jouluisin Joulupuukeräyksen. Koululaiset ottivat leikin vastaan taas vähän erilailla. Niin iloista, että se on syvää. 39 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Pienimmille leikki oli jopa jännittävä ja toden tuntuinen. Pohdimme lasten kanssa, kuka on tuo mies tuolla vuorilla; hän, joka kuvassa näkyi väkijoukon keskellä. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) RAAMATTUA LEIKKIEN lähdössä katsomaan ja kokemaan. Otin eväskorin mukaan ja kävelimme varovin askelin vuorille ja istuimme sinne. Tutustuimme myös seurakunnan lähetystyöhön vierailemalla lähetyssihteerimme luona. Mietin, että miten voisimme osallistua keräykseen, niin että lapset saisivat osallistua siihen kerhosta. Stefanus oli antanut eväskorinsa opetuslapselle hiukan jännittyneenä siitä mitä tulisi tapahtumaan. koreja, joihin vapaaehtoiset ovat kutoneet sukkia. Sain idean, että lapset askartelevat pakettikortteja lahjoihin. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Lapset tulivat siihen tulokseen, että pienet teot merkitsevät paljon ja pienillä asioilla he ovat saaneet omat vanhemmat, isovanhemmat ja ystävät iloisiksi. Laulun jälkeen lähdimme varovasti kulkemaan pois huoneesta. Lapset saivat myös maistaa tuoretta leipää, ja heidän mielestään se maistui yhtä hyvältä kuin kotona. Riisuin vaatteet pois päältäni ja kerroin lapsille, että nyt riisun vaatteeni ja sen jälkeen olen taas Johanna. Toiset lapsista halusivat ottaa lisää. Halpa-hallin, Tokmannin ja Pop up Parkanon auloissa oli joulukuuset, joihin on ripustettu pyykkipojilla lappuja, joissa luki lapsen ikä ja sukupuoli, sekä lisäksi mahdollinen lahjatoive. Lopuksi lauloimme "Siunaa koko maailmaa" ja lapset saivat soittaa marakasseilla mukana. Puhuimme lasten kanssa auttamisesta ja siitä, mikä heidän mielestä on auttamista
Hedelmät laitetaan saarnatuolin päälle, niin että ne näkyvät. Kirkkohetki on työstetty yhdessä Leppävaaran seurakunnan lastenohjaajien ja varhaisnuorisotyönohjaajien kanssa. Kukat laitetaan puheen jälkeen kirkon etuosaan kankaista rakennetulle vihreälle niitylle. Tehtäviä riittää monille: puhe, puun kastelu, kukkien ja hedelmien laittaminen puuhun, tervetulosanat, rukoukset. Vuorollaan kukin tuo hedelmän puuhun esimerkiksi niin, että vastaa puheenpitäjän kysymykseen: ”Mitähän hedelmää sieltä nyt tulee” esittelemällä tuomansa hedelmän, tyyliin: ”Pallo”. Ekaluokkalaisten siunaus Kirkkosaliin on rakennettu kankailla puu, jossa on ainakin muutama oksa. Kasteleminen ja kukka kuvaavat Jumalan siunausta. Kirkkoa toteuttamassa ovat papin ja kanttorin lisäksi lastenohjaajat ja varhaisnuorisotyöntekijät, sillä koulunsa aloittavat lapset ovat työmuotojen taitekohdassa. Hedelmä kuvaa lapsen elämän tärkeitä asioita. Alun perin toteutus on ideoitu Leppävaaran seurakunnan koululaisten siunaamiskirkkoa varten, mutta ideoita voi hyödyntää myös muissa kesäajan jumalanpalveluksissa ja hartauksissa. Kasvaa kun kastellaan. Puuta kastellaan kastelukannulla (varaa tehtävään jokin hauska lasten kastelukannu), jolloin siihen tulee ensin kukka. 40 Ideasta käytännöksi PERHEKIRKKO Kevätja kesäkauden jumalanpalvelusvinkkien teemana on kasvu. Ideasta ja viimeistelystä vastaa varhaiskasvatuksen pastori Kirsti Koskela ja musiikin suunnittelusta kanttori Outi Noponen. Puu kuvaa lapsen kehitystä ja kasvua. Siunauksen puun hedelmät voivat olla työntekijöillä penkeissä. Kukan jälkeen puuhun ilmestyy hedelmä. Kirkkoon tultaessa jokaiselle lapselle jaetaan oma huopakukka. Leppävaaran kirkossa puu rakennetaan tilan vaatimuksista saarnatuoliin. Ajatuksena on se, että jokainen lapsi saa olla toinen toisilleen siunauksena koulussa, kaveritai harrastusporukassa
Kavereiden kanssa voi tehdä kaikkea kivaa. 2. Hedelmä – KAVERIT (isokokoinen nukke) Neljäs hedelmä ovat kaverit. Se on siunauksen kukka. Koulussa tutustut uusiin kavereihin ja heistä voi tulla sinulle tosi tärkeitä. Puhe Täällä edessä on hieno puu. Jumala on sen tehnyt. Koulussakin tarjotaan kouluruoka, jotta jaksaisi oppia, leikkiä ja touhuta yhdessä. Näyttäisi ihan siltä, että puuhun on vielä tulossa muutama kukka. Hedelmä – LELU (esim. Leikki on kivaa ja sitä on kaikkein hauskinta tehdä yhdessä. Oppiminen on kuin aarrearkku, josta löytyy koko ajan lisää aarteita. Lemmikki on myös Jumalan siunaus. 8. Meidän tulee pitää luonnosta hyvää huolta. Hedelmä – SUURENNUSLASI Aika kummallisen näköinen hedelmä. Tervetulosanat 2. Laululeikki: ”Kun sormen panee pystyyn päin”, Leikkitunti, Otava Kun sormen panee pystyyn päin, on se linnun laulupuu. Minun oma aapiseni, silloin kun olin saman ikäinen kuin sinä nyt. (Kukat tuodaan niitylle.) Katsopa, miten paljon kukkia. Aapinen kuvaa oppimista. 38 (viimeiset 3 kukkaa puuhun) 7. Siellä on sinun kukkasi muiden joukossa. Näistä kaikista siunauksen hedelmistä me voimme nähdä, että siunaus ei ole pelkästään sitä, että kirkossa siunataan, niin kuin tänään. Sen tehtävänä on ohjata ja suojella. LORU: ”Ai lav juu!” Kirkkomuskari 2, s. Alkurukous – kaikurukouksena Taivaan Isä. Ekaluokkalainen. Kastelukannua tarvitaan taas (kastele puuta). Kotona voi levätä ja olla ihan sellainen kuin on. Leikillä on koulussakin tärkeä paikkansa, sillä jotkut asiat opitaan sen avulla. (Kastellaan puuta kastelukannulla. Enkeli tekee töitä taivaan Isälle. 4. 3. Mitähän hedelmää näistä kukista oikein tulee. Siunaa koulun alku. Aamen. Siihen lentää lintu näin, sil on auki suu: TIU-TIU-TIU! TIU-TIU-TIU-, siinä se laulaa vois. Ja kukka, niin kuin tiedätkin, tuottaa ajan kuluessa hedelmän. Lorutellaan yhdessä loru ”Siemenestä taimi”. Näiden meidän lämpöisten ajatusten merkiksi voit tuoda tänne kukkaniitylle oman kukkasi, jonka sait kirkkoon tullessa. Tämä hedelmä kuvaa meille iloa. 9. 5. 6. Kun Jumala antaa meille siunauksen sadetta, siitä seuraa hyvää. 41 Ideasta käytännöksi 1. Kaadetaanpa kannusta lisää vettä puulle. Jokaisella meillä on oma suojelusenkeli. (enkeli). Tässä minä olen. 38 (lorun aikana laitetaan 3 kukkaa puuhun) 4. LORU: ”Ai lav juu!” Kirkkomuskari 2 s. Tämä puu näyttää tarvitsevan nyt vettä. Tiedätkö, mikä tämä on. Anna oppimisen ilon jatkua joka päivä. Hedelmä – AAPINEN (puhujan oma, jos sellainen on tallella) Tämä hedelmä on aapinen. Kun ensimmäinen koulupäivä koittaa, on hyvä muistaa, että enkeli kulkee kanssasi. Kiitos, että sinäkin olet täällä. Samalla puuhun laitetaan kolme kukkaa.) Katsokaa! Sinnehän tuli kukkia! Mutta ei mitä tahansa kukkia. Hedelmä – RUOKA (esim. Samalla lorutellaan yhdessä ja rohkaistaan sitä kukkimaan oikein kunnolla. Koti on varmasti meille se tärkein asia, jolla Jumala ihmisiä siunaa. Hedelmä – ILO (ilmapallo) Ilmapallosta tulee mieleen juhla ja se, että juhlissa on kivaa. Jokainen meistä saa tuoda koulussa, kotona ja kaveriporukassa iloa ja hyvää mieltä toiselle. Se että on syötävää ja juotavaa. Laulu: ”Ihme” LV 107. pallo) Kolmas kasvun puun hedelmistä on pallo ja se kuvaa leikkimistä. ananas tai jokin leikkiruoka) Toinen hedelmä on ruoka. Koulussa opitaan paljon hyödyllisiä asioita. Iloa siitä kaikesta hauskasta, kauniista, mielenkiintoisesta ja rakkaasta, mitä meillä on ympärillä. Hedelmä – KOTI (leikkitalo) Koti on se, mihin me kuulumme, ja jossa meistä pidetään huolta. 3. (suurennuslasi). Vaan siunausta on kaikki hyvä elämässämme. Kun pidät lemmikkiä hyvänä, siitä tulee hyvä olo sinulle ja lemmikille. Se kertoo meille siitä, miten taivaan Isä meitä ihmisiä hoitaa ja siunaa. Joka kerta kun ajattelet toista lämmöllä, Jumalan siunaus lisääntyy. Se, niin kuin kaikki muutkin kasvit, tarvitsee aurinkoa, vettä ja ravintoa maasta, jotta se kasvaisi ja voisi hyvin. Hedelmä – LEMMIKKI (lelukoira tai -kissa) Viimeinen hedelmä kuvaa meidän rakkaita lemmikkejämme: kissoja, koiria, pupuja, marsuja, hiiriä, lintuja ja kaikkia niitä, mitä meillä kotona on. Tämä on kasvun ja siunauksen puu. Ihan totta. 1. Minä vähän luulen, että tähän meidän puuhumme on tulossa lisää kukkia. Hedelmä – ENKELI (enkelinukke) Mikäs hedelmä sieltä nyt tuli. TIU-TIU-TIU, TIU-TIU-TIU, eikä se lennä pois. 5. Suurennuslasilla voi tutkia luontoa. Luonto – puut, kasvit, eläimet, järvet ja sininen taivas – on ihmeellinen
Näin pienemmät, vielä lukutaidottomat tutkiskelijat eivät häiriinny niistä turhaan. Kengurun pussiin kurkistamalla näkee, miten poikanen imee nisästä maitoa, ja eläimet virtuaaliselle juoksuradalle asettamalla voi havainnoida, mikä niistä on nopein liikkuja. Itse kokeilemalla oppi saattaa jäädä sellaisenkin mieleen, joka ei niin lukemisesta perusta. Mukana myös hieman hurja hai, joka syö pikkukaloja. Androidille Tinybop myy osaa sovelluksistaan pakettina, jonka käyttö maksaa 8,99 euroa vuodessa. Tinybop on julkaissut Tutkiskelijan kirjasto -sarjassaan monta kiinnostavaa lasten tiedesovellusta, joissa opitaan eri ilmiöistä interaktiivisia kuvia tökkimällä ja tutkimalla. Miten tulivuoret toimivat. IHMISKEHO Tutkitaan, mitä ihmisen sisältä löytyy. Tekstit saa halutessaan myös pois. Aikuisen on mahdollista sanoittaa lapselle ruudulla näkyvää, mutta välttämätöntä se ei ole. Sovellukset eivät sisällä puhetta, vaan eläinten ja kasvien osat on nimetty tekstein suomeksi. Kun koulussa opetettiin avaruudesta, tiesin suunnilleen kaiken jo valmiiksi, kun olin ollut kotona iPadilla.” INFO Hauskaa tiedesovelluksissa onkin, että ne sopivat niin monen ikäiselle. MAAPALLO Mitä maan alla on. Tiedesovelluksissa ei ole pelillistä päämäärää, vaan lapsi voi itse päättää, miten ja missä järjestyksessä haluaa sovelluksen antiin tutustua. Lähinnä kuuluu eläinten ääntelyä tai tuulen suhinaa. SÄÄ Tutustutaan sääilmiöihin. Ja löytyy uutta opittavaa varmasti aikuisellekin! Kaikki Tutkiskelijan kirjaston tiedesovellukset löytyvät yksittäin ostettavina iOS-versioina. Päästään tutkimaan esimerkiksi emonsa kohdussa köllivää norsuvauvaa. Päästään tarkastelemaan, mitä niiden sisällä tapahtuu.. 8-vuotiaan pelaajan kommentti: ”Tykkään tiedepeleistä paljon. Äänimaailmakin on hillitty. TALOT Kurkistetaan koteihin eri puolilla maailmaa ja opitaan kulttuureista. Sormella tökkimällä saa aikaan lumimyrskyn tai hurrikaanin! AURINKOKUNTA Tutustutaan aurinkokuntamme planeettoihin ja siihen, millaista niiden pinnalla on. Tutkitaan esimerkiksi kerrostalokotia ja jurttaa. Tinybopin Nisäkkäät-sovelluksessa esimerkiksi tutkitaan elefanttia, laiskiaista ja kengurua kirjaimellisesti pintaa syvemmältä. Sääpelissä voi luoda itse hurrikaanin ja Maapallo-sovelluksessa saada tulivuoren purkautumaan. TEKSTI Jenni Utriainen Värikkäiden ja vauhdikkaiden viihdepelien vastapainoksi lapsen tablettiin voi ladata myös opettavaista sisältöä. Pienet voivat leikkiä niillä ihan vain huvin vuoksi. Lukutaitoiset tutkiskelijat voivat tämän lisäksi oppia luonnonilmiöihin tai eläimiin liittyvää oikeaa terminologiaa. Jo 4-vuotias saattaa innostua tarkastelemaan eläinten luurankoja tai sitä, mikä kaikki kelpaa haille ruoaksi. YKSINKERTAISET KONEET Opitaan voimasta ja liikkeestä vipuja, pyöriä ja kaltevia pintoja testaten. Myös ruokavalio tulee tutuksi. PILVENPIIRTÄJÄT Miten pilvenpiirtäjät on rakennettu. Omalle rauhalliselle pohdiskelulle jää siis hyvin tilaa. Tutkiskelijan kirjastoon kuuluu kymmenen sovellusta: KASVIT Tutkitaan kasvillisuutta erilaisissa ympäristöissä kuten metsässä ja aavikolla. 43 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Tiedesovellusten avulla luontoa ja eläimiä pääsee tutkimaan omin käsin TINYBOPIN TUTKISKELIJAN KIRJASTO, OSAT 1-10 Ikä 4-10 vuotta Hinta 3,49-3,99 euroa/kappale, Android: 6 sovellusta 8,99 euroa /vuosi Käyttöjärjestelmä iOS, Android WiFi Toimii ilman nettiyhteyttä Lisää tietoa: www.tinybop.com www.viihdevintiot.fi Pelien avulla lapset saavat hyvän yleiskuvan monista luontoaiheista, esimerkiksi kasvillisuudesta ja vuodenajoista, sääilmiöistä, ihmiskehosta, nisäkkäistä ja koralliriutan elämästä. KORALLIRIUTTA Tarkastellaan merieläimiä ja koralliriutan ravintoketjua. Ruoansulatus, lihakset, luut. NISÄKKÄÄT Miten elävät suuret nisäkkäät. Tutustutaan vuodenaikojen vaihteluun. Eläimiä tökkimällä saa näkyville niiden lihakset ja verenkierron
OLET PULMU WWW.LASTENKIRKKO.FI PULMU Minä olen kyyhkynen. Tunnen usein, että pystyn ihmeisiin. Jos lapselle ja huoltajalle sopii, tarinat voi lähettää osoitteeseen paka@lastenkirkko. Tykkään kaikesta kauniista ja erikoisesta. Lastenkirkon hahmot Tuuli, Toimi, Toivo, Taito, Päkä ja Pulmu ovat kavereita, joiden kanssa tutkitaan ja ihmetellään arkea ja pyhää. Haluaisin isona alkaa taiteilijaksi tai tanssijaksi. Pyydä lapsia muodostamaan ryhmiä, joissa on tietyt hahmot: esim. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Lapsi voi kertoa, mitä samanlaista ja erilaista hänessä on kuin kortin hahmossa. Lue tarina lapselle ja anna hänen tehdä haluamansa korjaukset. 44 Ideasta käytännöksi Mitä Lastenkirkon tyyppi tekisi. Saduttaminen hahmokorteilla Anna lasten tutkia kortteja ja valita niistä itselle mieluisat kertomuksen henkilöt. Voit laulaa kanssani: Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen. OLET TOIMI WWW.LASTENKIRKKO.FI TOIMI Minä olen rohkea. Tutustuminen hahmokorteilla Laita hahmokortit kuvapuoli ylöspäin piirin keskelle. Kesän teemaan sopisi hyvin “Tutkimuspartio suojellee luontoa” tai “Päkä ja Pulmu luonnonrauhan asialla”. Toivon, että muutkin innostuisivat. kaikki joilla on samanlainen kortti, muodostavat ryhmän tai niin, että ryhmässä voi olla vain erilaisia kortteja. Kun menee huonosti, haluan muuttaa asiat paremmiksi lohduttamalla ja ilahduttamalla. Anna kunkin vuorollaan kertoa tarina ja kirjoita se ylös. Tykkään olla leikin johtaja. Lapset voivat kertoa ryhmässä, millainen kaveri heidän kuvassaan oleva hahmo heidän mielestään on ja millainen kaveri hän itse haluaa olla. Uskallan kokeilla jännittäviä asioita ensimmäisenä. Tykkään viedä ihmisille hyviä viestejä. Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. Kopiokaa ja laminoikaa hahmokortit ja käyttäkää niitä leirien ja retkien ohjelmassa tutustumisessa, ryhmäytymisessä, saduttamisessa. Toivon, että kaikki olisivat ystävällisiä toisilleen. Osallistujat näyttävät vuorotellaan valitsemiaan kuvia, ja he voivat toki itse lukea tai heille luetaan, millaisesta kaverista on kyse. Tunnen usein itseni vahvaksi ja osaavaksi. Kun menee huonosti, haluan kokeilla uusia juttuja, jotta hankalat asiat saataisiin ratkaistua. Tunnen usein olevani ihan erilainen kuin muut. Le ik ka a ja la m in oi ha hm ok or tit ka ks ip uo le isi na kä ytt öö si LASTENKIRKKO. OLET TUULI WWW.LASTENKIRKKO.FI TUULI Minä olen herkkä haaveilija. Jaa kortit osallistujille satunnaisessa järjestyksessä. Kun menee huonosti, kuljen lohduttamassa ja rohkaisemassa toisia. Lapset voivat tehdä myös pieniä teatteriesityksiä hahmoja esittäen. fi. Ryhmäytyminen hahmokorteilla Kopio kortteja niin paljon, että kaikille osallistujille riittää. Julkaisemme Päkän postilaatikossa niin tarinoita kuin piirroksiakin. Pyydä osallistujia valitsemaan kuvista itselle mieleinen kaveri
Kun menee huonosti, osaan selvittää ongelmat. Tykkään kertoa myös muille, mikä on tärkeää ja miten asiat ovat. Päässäni surraa niin monta suurta asiaa. Kun menee huonosti, laulan näin: Hyvä Paimen rakastaa pientä, pientä karitsaa. Kun menee huonosti, suosittelen, että otetaan nyt vaan ihan rauhallisesti. OLET TOIVO WWW.LASTENKIRKKO.FI TOIVO Minä olen hiljainen pohdiskelija. Päkän päivä on lapselle kiva malli päivän puuhista, joihin liittyy luontevasti rukous. Lasten palautetta saa lähettää toimitukselle osoitteeseen paka@lastenkirkko.fi LASTENKIRKKO PÄKÄN PÄIVÄ Pelaa Päkän kanssa osoitteessa lastenkirkko.fi OLET TAITO WWW.LASTENKIRKKO.FI TAITO Minä olen tutkija. OLET WWW.LASTENKIRKKO.FI PÄKÄ Minä olen pieni lammas. Haluan ymmärtää asiat ja oppia uutta. Tunnen usein itseni hajamieliseksi. Silloin on tilaa ajatella. Hänen paimen olallaan suojan maailmassa saan. Lastenkirkon toimitus on ottanut Päkän päivää tehdessään ison teknisen harppauksen. Tykkään olla myös yksin. Pienille lapsille toimivan mobiilipelin tekemiseen on tarvittu paljon uutta osaamista. Le ik ka a ja la m in oi ha hm ok or tit ka ks ip uo le isi na kä ytt öö si Voit printata hahmokortit isompina myös osoitteesta www.pienionsuurinlehti.fi/ lisamateriaalit. Pelissä Lastenkirkosta tuttu Päkä-lammas herää aamulla, järjestää ja nimeää tavaroita, pukee hauskoja asuja ja käy illalla nukkumaan. Päkän päivää kehitetään jatkossa yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Ohjeet Päkän päivän käyttöön löytyvät Lastenkirkko.fi-sivustolta heti, kun peli on testattavissa. Tunnen usein itseni aika viisaaksi. Tykkään selvittää kysymyksiä ja laittaa asiat järjestykseen. Toivon, että minuun luotettaisiin. 45 Ideasta käytännöksi PÄKÄN PÄIVÄ pienten iloksi Lastenkirkon vuoden 2019 uutuus on Päkän päivä -pelisovellus. Huomenna kaikki on varmaan jo paremmin. Tunnen usein, että elämä on ihanaa! Tykkään olla yhdessä toisten kanssa
Niin kuin vanhempi iloitsee lapsestaan, myös taivaan Isä iloitsee meistä. Sen toteuttamiseen voi ottaa aikaa vaikka kokonaisen kerhokerran tai sen voi toteuttaa lyhyempänä osana kerhoa. Entä, missä he ovat mielestään hyviä. Aikuinen voi olla innostamassa ja kannustamassa lasta oppimaan. 46 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ TEKSTI Johanna Heikkinen KUVAT Suvi Sievilä Työskentelyn voi toteuttaa sekä päiväettä perhekerhossa tilanteeseen sopivalla tavalla. Tarvikkeissa on muutamia vaihtoehtoja, joiden avulla lapset (ja perhekerhossa myös aikuiset) voivat työskennellä. Tärkeää on, että jokainen saa kertoa ajatuksiaan ääneen ja että pysähdytään kuuntelemaan jokaisen ajatuksia. Meidän aikuisten tehtävä on antaa lapselle mahdollisuus oppia ja kokeilla uusia asioita. Lauluun voidaan myös keksiä lasten kanssa yhdessä liikkeet, mikä auttaa lapsia keskittymään yhteiseen tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Saamme olla Jumalan lapsia juuri sellaisina kuin olemme! muut lapset olla apuna kertomassa omia huomioitaan. Laulun jälkeen voidaan ottaa lyhyt keskustelu siitä, missä kukin on hyvä. Tärkeää olisi, että kerhon jumalanpalveluselämä olisi luonteva osa kerhoa ja sen kokonaisuutta eikä vain irrallinen osa. Seurakunnassa saamme olla kertomassa tätä ilosanomaa, että meistä jokainen on ainutlaatuinen ja meillä on monenlaisia lahjoja ja taitoja. Aluksi voidaan laulaa jokin lapsille tuttu laulu. Esimerkiksi vanha tuttu Ihme ja kumma tai jokin muu ihmettelylaulu Lastenvirsistä sopii hyvin aloitukseen. Kannustavat sanat, kuten ”oletpa sinä taitava” tai ”sinä osaat hienosti” ovat lapsen itsetunnon ja oppimisen kannalta tärkeitä. Pieni lapsi tutkii maailmaa kaikkien aistien avulla aktiivisesti. Tarvikkeet: • paperia • värikyniä, maalisiveltimiä • vesivärejä • muovailuvahaa • myös esimerkiksi legoja voi käyttää Monenlaiset lahjat – minä osaan ja opin uutta!. Mikäli jollain lapselle on vaikea keksiä, missä on mielestään hyvä, voi ohjaaja ja Lapsi on luonnostaan innokas oppimaan uutta. Tämä kokonaisvaltainen tapa suunnitella varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan jumalanpalveluselämää tukee myös lapsen kokonaisvaltaista tapaa oppia ja käsitellä elämää ja on myös kristillisen ihmiskäsityksen mukainen. Ohjaaja voi aluksi kysyä lapsilta, mitä he osaavat. Samalla tullaan harjoitelleeksi positiivisen palautteen antamista toisille! Keskustelun jälkeen lähdetään hieman työskentelemään yhdessä aiheen äärellä
Mutta äidin vastaus yllätti Iivon. Tämä toteutus on julkaistu vuoden 2019 Yhteisvastuu-materiaaleissa seurakunnan varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan.. – Hymy nousi Iivon suupielille. Aamen. Ja ennen kaikkea olet hyvä kuuntelemaan ja olemaan toisten ystävä. Lauletaan Lasten virsi 107 Ihme. Työskentelyn alku sopii myös tilanteeseen, jossa lapset tulevat mukaan hieman eri aikaan – esimerkiksi kerhon alkaessa tai siirryttäessä vaikka ulkoa sisälle. Kiitos myös siitä, että me saadaan oppia joka päivä uutta. Iivo rakas, sinähän olet hyvä monessa asiassa. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä: Mitä uutta sinä haluaisit oppia. Tuntui, että kerhossa muut lapset osasivat kaikenlaista. Yhdessä lausumisen sijasta voidaan Meillä jokaisella on paljon sellaista, mitä me jo osaamme ja jos me emme osaa, saamme onneksi oppia koko ajan uutta! myös laulaa Lasten virren sanoin: ”Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samalla näin: (lisätään tähän lapsen nimi) sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua!” Rukous: Kiitos Jeesus, että olet antanut meille niin monenlaisia lahjoja. Ohjaaja kertoo lapsille Iivosta: Iivo oli ihan tavallinen viisivuotias poika. Mutta Iivo halusi olla hyvä jossain. Asia vaivasi Iivoa niin paljon, että hän päätti kysyä tätä äidiltä. Aluksi jokainen voi tuoda työnsä yhteisen piirin keskelle. Auta meitä olemaan ystävä toisillemme ja arvostamaan toisiamme sellaisena kuin olemme. Tärkeää on kannustaa lapsia uskomaan siihen, että aina voi oppia uutta, jos vain haluaa. Tosiaan, osaanhan minä jo kaikenlaista! Näinpä, aina ei tarvitse osata jotain ihmeellistä, vaan se riittää, että on oma itsensä ja haluaa oppia uutta! Meillä jokaisella on paljon sellaista, mitä me jo osaamme ja jos me emme osaa, saamme onneksi oppia koko ajan uutta! Lasten kanssa voidaan keskustella tarinasta, jos lapset ovat siihen halukkaita. Iivo oli niin tavallinen, että hänestä tuntui, ettei hän ole hyvä oikein missään. Joku osasi taitoluistelua ja toinen pelasi jalkapalloa. Osaat ajaa hienosti pyörällä ja auttaa kotitöissä. Keskustelu voidaan käydä läpi ”liikerinkinä”, jolloin jokainen lapsi saa vuorollaan keksiä liikkeen taidolle, jota haluaa opetella ja muut tekevät yhdessä perässä. Kun tilanne on rauhoittunut ja jokainen lapsi on ehtinyt työskennellä valitsemallaan tavalla, istutaan esimerkiksi piiriin lattialle. Voidaan vaikka samalla sanoa: ”Minä olen _____ ja haluan oppia _____.” Mitä pienempi lapsi sen yksinkertaisempia harjoitusten on oltava. Iivo mietti. Vaikkapa pallon tai pehmolelun kiertäessä jokainen voi kertoa vuorollaan, mitä on tehnyt ja missä on hyvä. – Äiti, missä minä voisin olla hyvä, kun en oikeen oo missään. Mutta missä minä voisin olla hyvä. Osaat solmia kengännauhat ja juosta nopeasti. Joku oli hyvä piirtämään ja joku laulamaan. 47 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Ohjaaja voi ohjeistaa lapsia piirtämään, maalaamaan tai muotoilemaan jonkin asian, missä tämän on mielestään hyvä
50 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS KU VA Su vi Si ev ilä
Tästä mallista on saatu positiivista palautetta myös kuntapuolen varhaiskasvattajilta – korimalli selkeyttää molempien varhaiskasvatuksen osapuolten tehtäviä. Kunnille vasu on normiasiakirja, jonka taustalla on varhaiskasvatuslaki. Runsas vuosi on vierähtänyt siitä, kun uusi vasu tuli yhteiskunnan varhaiskasvatusta ohjeistavaksi asiakirjaksi. Laura Kytömäki Johtava varhaiskasvatuksen esimies KATSOMUSKASVATUS KU VA Su vi Si ev ilä. Seurakuntien toteuttama uskontokasvatuksen mentorointi ei ole enää tämän päivän todellisuutta – eikä seurakunnan työntekijä voi olla koko katsomuskasvatuksen asiantuntija, vaan hän edustaa aina kristillisen kasvatuksen osaamista. Katsomuskasvatuksen alueryhmät kokoontuvat 2–4 kertaa vuodessa, ja suunnittelujen lisäksi siellä keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Tiina Haapsalo Katsomuskasvatuksen kouluttaja, Nuori kirkko ry Lahdessa katsomuskasvatuksen alueryhmät Lahdessa emme ole tehneet päiväkotivierailuja yli kymmeneen vuoteen, vaan yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa on toteutettu mentoroimalla. Kunnan varhaiskasvatuksessa seurakunnan järjestämillä tapahtumilla tai yhä jatkuvilla hartaudellisilla hetkillä ei voida kuitata katsomuskasvatuksen toteutusta, vaan ne voivat olla osa kokonaisuutta. Olemme myös järjestäneet varhaiskasvatuksen opettajille iltoja, joissa on käyty läpi eri kerronnan menetelmiä katsomuskasvatukseen. Kunnan ja seurakunnan välisessä yhteistyössä toimitaan vasun puitteissa ja varhaiskasvatuslakia noudattaen; eri osapuolien roolit on pidettävä selkeästi mielessä. 51 Ideasta käytännöksi Katsomuskasvatusta tehdään nyt yhteistyössä! Maaliskuussa järjestettiin sekä Helsingissä että Oulussa vuosittaiset Katsomuskasvatuksen ajankohtaispäivät. Samoja tunteita ja ajatuksia on noussut esiin myös seurakunnissa, kun paikallinen yhteistyö on vasun myötä tullut uuden eteen ja joutunut tarkastelun kohteeksi. eskareille järjestettävät urkusadut sekä Kirkko tutuksi -vierailut (emme kutsu kirkkoa kotikirkoksi, kun se ei ole sitä kaikille). Tunnustuksettomia tapahtumia ovat mm. Kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa ei ole tehty varsinaista sopimusta, mutta olemme kirjoittaneet yhdessä katsomuskasvatuksen asiakirjan, jossa avataan, mitä kaikkea seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö sisältää. Mutta nyt päiväkodit mm. Entisin eväin ei uudessa tilanteessa ole enää ollut mahdollista jatkaa, ja niinpä varhaiskasvatuksen toteuttajalla on ollut sekä paljon poisoppimista että haltuun ottamista. Seurakunnilla on nyt loistava tilaisuus laajentaa yhteistyötä kuntapuolen kumppaneiden kanssa muilla tavoilla kuin vain tarjoamalla päiväkoteihin hartaudellisia osioita. Katsomuskasvatus on haastanut dialogiin – etsimään uudenlaista otetta ja yhteistä ymmärrystä yhteistyön rakentamisessa. Monilla paikkakunnilla on alkuhämmingin jälkeen edetty yhteistyön uusiin avauksiin: on kirjattu yhteistyösopimuksia, rakennettu yhteisiä vuosikelloja sekä löydetty hyviä käytänteitä toimia. Ennen päiväkodit tulivat ”vieraiksi” kirkkoon – toki olimme ennenkin yhdessä päivähoidon kanssa sopineet etukäteen vaikkapa laulettavista lastenvirsistä. kasvattavat pääsiäiskirkkoon ruohon sekä tuovat pajunkissoja, ja yhdessä teemme ja rakennamme kirkkohetket. Vasun myötä 5 (seurakuntia on siis 5) uskontokasvatusryhmää muuttuivat katsomuskasvatuksen alueryhmiksi ja aloimme tehdä aivan uudella tasolla yhteistyötä osallistamalla päiväkodit ja lapset esim. Vasun sisältämä "katsomuskasvatus varhaiskasvattajan ammatillisena tehtävänä" on herättänyt paljon hämminkiä, jännitteitä, kysymyksiä ja arkuutta. Jouluna päivähoidon lapset ovat olleet mukana esittämässä joulukuvaelmaa. Yhteisen suunnittelun tueksi on tarjolla selkeä neljän korin malli, joka avaa ”ovia” uusille toimintaja oppimisympäristömalleille. Kokonaisvastuu katsomuskasvatuksen hoitamisesta kuuluu aina yhteiskunnan toimijoille. kirkkohetkien suunnitteluun ja toteutukseen. Lapset ovat voineet halutessaan tuoda mukanaan kotoa kynttilän hautausmaalle, ja usein tämä on jo kotona herättänyt keskustelua pyhäinpäivästä. Pyhäinpäivän tuokio kappeleissa sekä siihen liitetty hautausmaavierailu on ollut tervetullut tapahtuma. Luentojen lisäksi päivillä jaettiin katsomuskasvatuksen kuulumisia eri puolilta maatamme
Sivulla informoimme ajankohtaisista toiminnoista kuten pääsiäispolku, kevätkirkko, joulukirkko, kirkkoseikkailu ym. 52 Ideasta käytännöksi Kirkkonummella ollaan mukana pedatiimeissä Kirkkonummella on seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksella hyvät ja toimivat perinteet. Se, missä olemme seurkuntana mukana, on "koodattu” korimallin mukaisesti. Niinpä meillä on yksi varhaiskasvatustyön yhteyshenkilö, joka koordinoi varhaiskasvatusyhteistyötä yhdessä kahden varhaiskasvatustiimimme työntekijän kanssa. Olemme edenneet aluekohtaisten palaverien kautta päiväkotien viikkopalavereihin, ja näin on päiväkotikohtaisesti rakennettu uusia yhteistyömalleja jo toimivien mallien rinnalle. Näitä suunnitelmia käydään yhdessä läpi yksiköiden pedatiimeissä, joissa mentorit ovat mukana. Jokainen ryhmä tekee vuosittain oman katsomuskasvatussuunnitelman, jossa pohditaan sitä, miten katsomuskasvatusta toteutetaan juuri kyseisen ryhmän lapsien kanssa (mitkä katsomukset ovat edustettuina ja kuinka katsomukset tulevat huomioiduksi vuoden aikana). ja miten niihin voi ilmoittautua. Lastenohjaajat toimivat mentoreina päiväkodeille – tässä yhteistyössä on yhteydenpito vaihtelevaa. Olemme sopineet, että toimitamme hyvissä ajoin tiedon siitä, mitä tilaisuutemme sisältää, jotta kasvattajat voivat infota huoltajia ja heillä on mahdollisuus valita, osallistuuko lapsi toimintaan vai ei. Olemme myös tilanneet Pieni on Suurin -lehden päiväkodeille. Samoin parhaillaan ilmoittaudutaan Kurkista kirkkoon – kierrä hautausmaalla -kierroksille, joissa tutustutaan kirkkorakennukseen ja hautausmaahan. Oulun seurakuntayhtymään kuuluu seitsemän seurakuntaa. Tarjoamme myös katsomuskasvatuskoulutusta: juuri eilen olen saanut pyynnön tulla erään päiväkodin pedapalaveriin. Kukin seurakunta on luonut omat yhteistyömallinsa. Tällöin suunnitellaan myös koko yksikön yhteinen katsomuskasvatus. Yhteistyömalleja on rakennettu myös perhepäivähoitajien kanssa. Vuosikellossa olevat toiminnat on koodattu kumppanuuden korien väreihin, ja värien merkitys on avattu. Nettisivujen tarkoitus on palvella sekä varhaiskasvatuksen kasvattajia että varhaiskasvatuksessa mukana olevien lasten vanhempia. Ilmoittautumislista täyttyi hetkessä – kiinnostusta siis on, mikä tuntuu kivalta. Seurakuntamme alueella on 56 päiväkotia, minkä vuoksi koimme haasteelliseksi nimetä nimikkotyöntekijöitä kuhunkin päiväkotiin. Vuosi sitten ryhdyimme Tuiran seurakunnassa ideoimaan varhaiskasvatusyhteistyön nettisivuja. Kanssamme toteuttamaan ja ideoimaan saimme kaikki yhtymämme seitsemän seurakuntaa. päällekkäisiä toimintoja. Ja vielä: Godly Play -raamattuhuoneella käy runsaasti päiväkotija kouluryhmiä. Katsomuskasvatuksen suunnittelulle antaa raamit muutaman kerran vuodessa kokoontuva ohjausryhmä, jossa ovat mukana Kirkkonummen palveluohjaaja, koulutetut katsomuskasvatuskouluttajaparit varhaiskasvatusyksiköistä sekä seurakunnasta johtava varhaiskasvatusohjaaja ja alueelliset mentorit (3 kpl). Palaveria seurasi koko kaupunkia kattava yhteistyösopimus. Yhdessä toteutamme myös Kirkkonummen katsomuskasvatus.net-sivustoa, johon kerätään materiaalia katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi varhaiskasvatusyksiköissä. Nykyisin yhteistyö keskittyy suurilta osin varhaiskasvatusyksiköiden kasvattajien kanssa tapahtuvaan yhteiseen suunnitteluun. Seurakuntien yhteisellä sivulla on kaikkia seurakuntia koskevaa aineistoa. Esimerkiksi juuri nyt on menossa ilmoittautuminen kevätretkille seurakunnan leirikeskukseen. Anne-Mari Teukku Katsomuskasvatuksen mentorointi Ylöjärvellä sopimus yhteistyöstä Kunnan kanssa on tehty sopimus yhteistyöstä, ja sopimuksen liitteeseen on aukikirjoitettu ne asiat, joita me tarjoamme kunnan varhaiskasvatukselle. Yhteistyömme pitää sisällään kaikkiin koreihin kuuluvaa toimintaa. Kirsi Merenheimo-Mäenpää Varhaiskasvatuksen ohjaaja, varhaiskasvatuksen tiimiesimies KATSOMUSKASVATUS. Entä nyt. Viime syksynä yhteistyössä seurakuntien viestinnän kanssa loimme ”Varhaiskasvatusyhteistyön sivut”. Ikään kuin pilottina Tuiran seurakunta on jo luonut omat sivunsa. Päivi Aumala Varhaiskasvatuksen työalajohtaja Oulussa varhaiskasvatusyhteistyön nettisivut Tästä lähdimme liikkeelle: Olimme yhteydessä Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen johtajaan ja kerroimme halukkuutemme tehdä yhteistyötä yhteisen näyn luomiseksi. Olemme sopineet myös tapaamisista, joissa keskustellaan sekä katsomuskasvatuksesta että myös puolin ja toisin tarjoamistamme palveluista: näin karsimme esim. Yhteistä sivua päivittävät varhaiskasvatuksen ohjaajat yhdessä seurakuntien viestinnän kanssa. Yhteisen sivun alle jokainen seurakunta rakentaa omat sivunsa. Sivulta löytyy vuosikello, jota päivitetään säännöllisesti. Sivustolta löytyvät linkit kumppanuuden koreihin, Suomessa vietettäviin juhliin ja paaston aikoihin sekä kristillisten pyhäpäivien kokonaisuuteen eli kirkkovuoteen. Saimmekin kutsun tapaamiseen, jonne otimme mukaan kumppanuuden korimallin
Kuvataiteilija Katariina Souri on maalannut VR-salin muraalit Sademetsän ja Arktisen Taigan. Wild Immersion on avoinna Hotel Havenissä osoitteessa Unioninkatu 15 maanantaista perjantaihin klo 11–20 ja lauantaisin ja sunnuntaisin 11–18. Yhdessä VR-kokemuksen kanssa tuntuu, että olisi oikeasti luonnonhelmassa. Kuvanveistäjä Eliya Zweygberg on toteuttanut veistokset Sarvikuono ja Tunturipöllö. Naali on Suomen kansainvälinen vastuueläin. Oli arvokas lahja päästä näin lähelle eläimiä, niin etteivät ne karta ja pelkää.” LUE LISÄÄ www.wildimmersion.fi Virtuaalinen luonnonpuisto avattiin Helsinkiin kee puiden latvat itsensä alapuolella ja kääntäessä katseensa sivulle näkee muut linnut. Wild Immersion Finland tukee arktisen luonnonpuiston perustamista ja tarhattujen naalien siirtoistuttamista takaisin luontoon. Suomen toiminta kohdistetaan arktisen luonnonpuiston perustamiseen. 53 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Terveisiä Eccestä! Ecce kokoaa kolmen vuoden välein yhteen kristillisen kasvatuksen ammattilaisia eri puolilta Eurooppaa. Jatkoimme pohtimalla: ”Missä seison, kun ajattelen itseäni työni suhteen. Elämykset ovat hieman eri kestoisia, 8–13 minuuttia. Lasien avulla voi seikkailla vaikkapa lintuparven seurana pitkin taivaankantta. Ecce toteutettiin maaliskuussa Berliinissä. Astu virtuaaliseen sademetsään tai arktiselle taigalle Wild Immersion on hanke, jota on kuvattu kaksi vuotta ympäri maailmaa. Virtuaalikokemuksen lisäksi Wild Immersion tarjoaa reaalimaailman kokemuksen itse tilan kautta. Wild Immersionissa kohdataan luonto ja villieläimet virtuaalitodellisuuslaseilla aivan läheltä. Suomen luonnossa elää enää muutama naali. Lisäksi tilassa on sisäilmaa kosteuttava ja puhdistava Naava-viherseinä, joka tuo luonnon hyödyt sisälle. Nuori kirkko ry:tä edustivat Anita Ahtiainen, Johanna Heikkinen ja Suvielise Nurmi. Virtuaalilasit soveltuvat parhaiten kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Jane Goodall Instituutin suojelemia uusia keskuksia on auennut ensimmäisen vuoden aikana ympäri maailman: Pariisiin, Zürichiin, Buenos Airesiin, Montrealiin, Amsterdamiin, Los Angelesiin, Shenzheniin ja nyt Helsinkiin. Tarhattuja naaleja on Suomessa 2,4 miljoonaa. Ja missä seison, kun ajattelen seurakuntani lapsia?” TEKSTI Johanna Heikkinen Wild Immersion on virtuaalinen luonnonpuisto, joka on nyt avannut salin Helsingissä. Puisto on Jane Goodall Instituutin tukema. Virtuaalitodellisuuselämykset tuntuvat lähes siltä, kuin eläimen olisi kohdannut oikeasti. Katsellessa alaspäin näWILD IMMERSION ELÄMYSTÄ KOKEILLEET ”Tuntui niin todelliselta!” ”Mahtava Aasian matka! Pandat nousivat melkein syliin.” ”Hauska ja tunteellinen kokemus.” ”Tajusin, etteivät eläimet enää luota ihmisiin. Teemana oli tällä kertaa ”Moving towards new horizons in children’s ministery” – menemme eteenpäin uusiin suuntiin työssä lasten kanssa. VR-elokuvia on kuvattu 360-asteisella pallokameralla ja niitä katsotaan virtuaalitodellisuuslaseilla. Elämyksiä on kuvattu lentämisen lisäksi meren alla, viidakossa ja jäätiköllä. Teimme foliotyöskentelyn teemalla ”where I stand?” – missä seison tänään, kun ajattelen olemistani tässä. Virtuaalisten luonnonpuistojen lisäksi Wild Immersion perustaa kaksi oikeaa luonnonpuistoa Tansaniaan ja Kambodžaan.
KUVA Roni Tinell Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Kiitos kun olet koti minulle maailmassa. Äitienpäivää vietetään 12.5. Rakkaat kämmenesi suojaavat minua, silittävät poskeani sormenpäissä rakkautta. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Lähelläsi äiti olen turvassa. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Tänäänkin taivaan valo säteilee ikkunasta. Silmiesi ilo kuplii minussa
55 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO PEKKA LAUKKARINEN (TOIM.) Laulutuuli PEKKA LAUKKARINEN (TOIM.) Laulutuuli CD Laulutuuli on kouluikäisten ikioma laulukirja kerhoihin, leireille, hartaushetkiin. ISBN 9789522889935 Hinta 15,90 TUOTENUMER O 6418132001408 Hinta 62,00 Uuden Laulutuulen laulut laulettuna ja soitettuna! Laulutuuli uudistui! 15,40€ 62,00 €. Uudistuneen Laulutuulen on toimittanut Pekka Laukkarinen. Kokonaisuuden 120 laulusta yli puolet on uusia, osa aikaisemmin julkaisemattomia. Levyjä voi käyttää niin laulujen opettelussa kuin säestyksenä. Laulutuuli-CD-boksin neljältä levyltä löytyvät kaikki Laulutuulen 120 laulua laulettuna ja soitettuna. Lauluissa soivat niin iloiset ja railakkaat tunnelmat kuin hiljentymään houkuttelevat sävelet. Mukana on monipuolinen teemahakemisto