1 Teema TYÖ MUUTTUU – nyt otetaan digiloikkia! 3 2020 TEEMA: Varhaiskasvatuksen kehittäminen seurakunnissa Vahvista psykologista turvallisuutta
Taulut ja tarra-arkit myydään 20 kappaleen nipuissa. Kirkon liepeille voi liimata seikkailemaan Päkän, Pulmun ja Suden sekä Taiton, Toimin, Toivon ja Tuulin. Keppihevosten hirnunnan ja kavioiden kapseen rinnalle ovat tulleet moottoripyöristä mallia ottavat keppikrossarit. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 TARRAT (20 tarra-arkkia) EAN 6418132001712 Hinta 16,00 Uusi osallistumistaulu ja tarrat 23,00 € VIRPI SKIPPARI, HEIKKI OKSANEN Keppihevoset ja keppikrossarit Itse luotuja hevosvoimia Keppihevoset ja keppikrossarit on tarkoitettu lasten harrastuskerhojen ohjaajille. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Kirja antaa selkeät ohjeet oman keppihevosen tai keppikrossarin rakentamiseen ja varustamiseen. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Uusi osallistumistaulu vie Lastenkirkosta tuttuun kylään. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Runsaasti kuvitetun teoksen avulla on helppo ohjata lapsia ja nuoria liikunnallisen käsityöharrastuksen kiehtovaan maailmaan. ISBN 9789523541061 Hinta 29,00 Keppareiden hirnuntaa! 29,00€ UUTUUS! TAULUT (20 kpl) EAN 6418132001705 Hinta 15,50 15,50 € UUTUUS! 16,00 €. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja JOHANNA NORDBLAD Päkä ja Pulmu -osallistumistaulu ja tarrat okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa
Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. ISBN 9789523541061 Hinta 29,00 Keppareiden hirnuntaa! 29,00€ UUTUUS! TAULUT (20 kpl) EAN 6418132001705 Hinta 15,50 15,50 € UUTUUS! 16,00 € Kaarle käy päiväkerhoa Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Taulut ja tarra-arkit myydään 20 kappaleen nipuissa. Runsaasti kuvitetun teoksen avulla on helppo ohjata lapsia ja nuoria liikunnallisen käsityöharrastuksen kiehtovaan maailmaan. Mää sain tän kirpparilta. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Kirkon liepeille voi liimata seikkailemaan Päkän, Pulmun ja Suden sekä Taiton, Toimin, Toivon ja Tuulin. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala haastatteli lapsia heidän lempileluistaan.. Keppihevosten hirnunnan ja kavioiden kapseen rinnalle ovat tulleet moottoripyöristä mallia ottavat keppikrossarit. Äiti osti tän mulle. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Uusi osallistumistaulu vie Lastenkirkosta tuttuun kylään. Kirja antaa selkeät ohjeet oman keppihevosen tai keppikrossarin rakentamiseen ja varustamiseen. Kaarle, 5 vuotta Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja JOHANNA NORDBLAD Päkä ja Pulmu -osallistumistaulu ja tarrat okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. 3 Teema Tää Vainu ajaa poliisiautoa. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Mustakin tulee poliisi. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 TARRAT (20 tarra-arkkia) EAN 6418132001712 Hinta 16,00 Uusi osallistumistaulu ja tarrat 23,00 € VIRPI SKIPPARI, HEIKKI OKSANEN Keppihevoset ja keppikrossarit Itse luotuja hevosvoimia Keppihevoset ja keppikrossarit on tarkoitettu lasten harrastuskerhojen ohjaajille
4 Teema PERHEIDEN KANSSA Seurakunnasta olemme saaneet luotettavan ja turvallisen kumppanin” TEKSTI & KUVA Antti Toiva ”
Itselle tämä on tärkeää, kun kahden pienen lapsen kanssa kädet ovat jokseenkin aina täynnä. Itse en osaa ajatella seurakunnan kuuluvan vain tiettyihin tapahtumiin tai paikkoihin, kun se on läsnä niin monessa.” Entä digitodellisuus. Ja täytyy kyllä sanoa, että varmastikin kaikki toiveet on vähintään toteutettu, useimmat ylitettykin”, Satu hehkuttaa. Seuraan molempia kanavia ja molemmista saan tietoa tulevista tapahtumista ja käytännön asioista, vaikkapa siitä, ulkoillaanko kerhossa tällä kertaa vai leivontaanko kenties pullaa. ”Ne mahdollistavat monenlaisten tapahtumien järjestämisen, ja ohjaajien kekseliäisyys hoitaa lopun onnistuneisiin tapahtumiin. Käymme kerhoissa 2–4 kertaa viikossa. Voisipa sitä kutsua jonkinlaiseksi toiseksi olohuoneeksi tai kotipesäksi. Se, että joku luotettava ja lapselleni turvalliseksi tullut ihminen leikittää toista lastani toisen syötön tai nukutuksen ajan, on kultaakin kalliimpi apu”, Satu sanoo ja lisää: ”Tilanteet, joissa odotan seurakunnan olevan mukana, ovat kaikki lapsiperheille suunnatut tapahtumat ja toiminnot. ”Ohjaajat luovivat joustavasti tilanteissa, joissa pieniä miehiä saattaa kiinnostaa enemmän oma leikki kuin juuri sillä hetkellä meneillään oleva ohjattu toiminta.” Kivoja juttuja lapsiperheille ”Pirkkalan seurakunnassa lapsiperheet on otettu mielestäni todella hyvin huomioon. Meillä on aina odotettu innolla seuraavaan tapahtumaan osallistumista.” Kokemuksia osallisuudesta – ja ajatuksia unelmien seurakunnasta ”Kaikissa perhekerhoissa on aina kauden alussa pyydetty toiveita, mitä ohjattua toimintaa kaivataan. Yleensä ne jutut, missä lapsille on jotain iloa tuovaa tarjolla, vetävät sankoin joukoin porukkaa. Aina on ollut tarjolla syliä, leikkikavereita tai apua. nykyinen tarjonta on niin hyvää ja kattavaa. Ohjattua kerhotoimintaa on tarjolla jokaiselle arkipäivälle, ja tämän lisäksi täällä on järjestetty myös erilaisia vaihtuvia tapahtumia”, Satu kertoo. Ohjaajat ja toiminta ovat tulleet hyvin tutuiksi”, Satu kertoo. ”Täällä Pirkkalassa seurakunnan etu muihin vastaaviin toimijoihin on ollut juuri lähellä olevat ohjaajat. Kun seurakunta tarjoaa mahdollisuuden mennä mukavaan porukkaan juttelemaan ja juomaan kupposellisen kahvia samalla kun joku leikittää lastasi, tilaisuuteen on helppo tarttua!” Vielä tiedustelen, minkälaisissa asioissa Satu, Aimo ja Aatos odottavat erityisesti seurakunnan olevan mukana, esimerkiksi jos sitä vertaa muihin toimijoihin. ”Monesta tapahtumasta on etukäteen kyselty toiveita ja vinkkejä sekä lapsilta että vanhemmilta. Koen, että mielipiteitämme toiminnasta kyllä kuunnellaan!” Kun Satua kysytään unelmien seurakunnasta, ei hän intoudu ”rakentelemaan pilvilinnoja”, kun jo Aina on ollut tarjolla syliä, leikkikavereita ja apua. Satu-äiti on ollut tyytyväinen myös mahdollisuuteensa vaikuttaa seurakunnan toimintaan: ”Koen, että mielipiteitämme kuunnellaan!” ”Olemme käyneet jo kolmen vuoden ajan seurakunnan perhekerhoissa. Esimerkkeinä hän mainitsee lastenpäivän, yhteisvastuu-, joulunavausja vapputapahtuman. ”Digitaalisesta läsnäolosta kokemusta löytyy oikeastaan vain Facebookista ja Instagramista. Satu on kokenut, että kaikki osallistuminen toimintaan on aina vapaaehtoista, eikä etukäteen ole tarvinnut tietää aikataulujaan, niin että olisi tullut tunne velvoittavasta sitoutumisesta. ”Perhekerhoihin ei vaadita ilmoittautumista, ja paikalle voi tulla joustavasti oman rytminsä mukaan.” Sadulle on tärkeää myös, että toiminnassa mennään ”lapset edellä”. Ja nämä vinkit ovat kyllä melkeinpä aina päätyneet toteutuksiksi!” Satu on ollut tyytyväinen myös Pirkkalan seurakunnan tiloihin, jotka taipuvat moneksi. Odotan toiminnan jatkuvan samankaltaisena lapsiperheiden osalta. ”Meille on järjestetty elokuvanäytöksiä poppareineen, supersankariteemaa, makkaranpaistoa nuotiolla ja jopa kylpylälomiakin. ”Kävimme ihan alkuun myös jonkin verran kunnan avoimissa perhekerhoissa, mutta pian huomasin, että seurakunnassa asiat hoituvat jouheammin. Kerhokäynneistä on tullut meille tosi tärkeitä arkeemme kuuluvia rutiineja, ja olemme viihtyneet niissä erinomaisesti. Valmiita ’kuppikuntia’ oli huomattavasti vähemmän, ja ohjaajat auttoivat aina lasten kanssa, leikittivät ja suhtautuivat lämpimästi meihin vanhempiin. 5 Teema Satu, Aimo ja Aatos ja ovat löytäneet mainiosti polkunsa Pirkkalan seurakuntaan. ”Olen ollut Pirkkalan seurakunnan toimintaan niin tyytyväinen, että se vastaa käsitystäni ”unelmien” seurakunnasta. Näin he mahdollistivat minulle pienen tauon jutella toisen aikuisen kanssa kahvikupposen äärellä.” Satu sanoo, että heille kerhojen toimintatapa ja sisällöt ovat sopineet hienosti. Jonkin verran poimin somesta myös vinkkejä arkeen kotona lapsen kanssa.”. Päivät kotona lasten kanssa tuntuvat joskus pitkiltä. Kerhoissa on myös kyselty toiveita erilaisiin tapahtumiin etukäteen, ja olemme saaneet vaikuttaa muun muassa aikatauluihin ja ohjelmanumeroihin. Myös toiminnan joustavuus on ollut ensiarvoisen tärkeää. Itselle tämä on tärkeää, kun kahden pienen lapsen kanssa kädet ovat jokseenkin aina täynnä
6 Teema LIITE 1 2020 Lapsen silmin Perheiden kanssa "Seurakunnasta olemme saaneet luotettavan ja turvallisen kumppanin" Pääkirjoitus Vahvista psykologista turvallisuutta Teema Puhu pedagogia näkyväksi Kolumni Innostuitteko ideoimaan. Teema Positiivinen pedagogiikka Me tekijät Me tekijät Tavallaisen erityiset lapset Nuori kirkko Palvelemme myös poikkeusoloissa Me tekijät Vasu viitoittaa varhaiskasvattajan työtä Me tekijät Perhekeskus sovittaa perheiden palvelut yhteen Kirkon talolta Kerrotaan Suomi yhteen 7 kysymystä Lapsistrategiasta Oikeissa töissä Seurakunnan toimintakulttuuri murroksessa Kouluttaudu, osallistu Kirjahylly Digileikit Mikko Mallikas opettaa numerot ja kirjaimet Pakina Joonatan ja yllätysten kesäpäivät Ideasta käytännöksi Luovat lapset Liiderit rohkaisevat itseään ja tiimiään Raamattua leikkien Toiminnallinen raamattuseikkailu tempaa mukaansa Raamattua leikkien Jeesuksen elämä – tutustumme siihen seikkaillen Perhemessu Vinkkejä mikkelinpäivän messuun Pyhiä hetkiä Kohtaamisia Lastenkirkko Seurakuntien varhaiskasvatus on ottanut valtavan digiloikan Katsomuskasvatus Teach back! Laula – leiki – liiku Tule mukaan laivaleikkiin! Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 38 Liiderit rohkaisevat itseään ja muita 3 4 7 8 12 13 38 41 42 44 47 48 50 52 54 28 7 kysymystä lapsistrategiasta 18 21 22 24 27 28 30 31 34 35 36 LIITE 1 2020 + 8 Puhu pedagogia näkyväksi Teema : Varhaiskasvatuksen kehittäminen seurakunnassa
Sitä tarvitsevat näinä aikoina kaikenikäiset ihmiset. Kun vahvistat turvallisuutta itsessäsi, vahvistuu se samalla ympärilläsi olevilla. Osa siitä välittyy myös nettisovellusten kautta. Aloita rauhoittamalla oma kehosi: Hengitä muutaman kerran syvään ja hitaasti sisään ja ulos. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Heli Pruuki (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 83,50 € 12 kk 86,50 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 35,50€ 12 kk 38,50 € Irtonumero 13,50€ Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS. Meidän turvamme on ikiaikainen Jumala, joka on läsnä joka hetki. Lempeällä mutta vankalla rauhallisuudella voit auttaa toista kokemaan kuulluksi tulemista ja turvallisuutta. Voit vahvistaa turvallisuutta omalla tavallasi olla läsnä vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Kuka tahansa meistä voi sairastua milloin tahansa. ”Mitä minä tunnen. Yhdessä selvitään.” Tästä tosiaan selvitään, sillä me ihmiset emme onneksi ole omassa varassamme. Huoli riskiryhmiin kuuluvista läheisistä on kova, toimeentulo epävarmaa ja kuolemakin on jo tullut lähelle useita. Kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.” Heli Pruuki Päätoimittaja 3 2020 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. 7 Teema Vahvista psykologista turvallisuutta Poikkeusolot ja pandemiaan liittyvät tunteet kuormittavat aikuisia tavoilla, joita emme olisi osanneet ennakoida. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan kokemusta kaiken tasoisesta turvassa olemisesta ja hyväksytyksi tulemisesta. 1300-luvulla mustan surman aikaan elänyt mystikko Juliana Norwichlainen osasi sen sanoittaa: ”Kaikki kääntyy hyväksi. Sanat ovat vasta seuraavalla sijalla. Kun aikuiset stressaantuvat, rasittuvat, huolestuvat ja surevat, vaikuttaa se suoraan lapsiinkin. Rentouta kehoasi ja mieltäsi, tule tietoiseksi siitä, mitä itsessäsi tapahtuu. Kriisiajan tärkein johtamisen ja ohjaamisen taito on kyky vahvistaa psykologista turvallisuutta. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/20 ja 4/20 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 3/20 liitteenä 4. Ääni, sävyt, eleet, katse ja avoin asento ovat tärkeässä roolissa, kun rauhoitat toisen mieltä. Kuulen, että olet nyt tosi kovilla.” Mutta myös: ”Tästä selvitään. Ja se voi olla myös laajempi, jopa kansallinen kokemus. Kaikki kääntyy hyväksi. Se voi olla yhteisön tai organisaation yhteinen, jaettu kokemus. Yksi pandemian vakavimmista seurauksista on turvallisuuden tunteen järkkyminen. ”Kyllä, tämä on nyt rankka jakso. Se voi olla yksilön henkilökohtaista kokemusta tai tulla koetuksi kahden välisissä vuorovaikutustilanteissa. Tärkeintä on, että viestität samaa sekä sanoilla että sanattomassa viestinnässä. Mitä tarvitsen voidakseni olla itse turvassa ja rauhassa tässä tilanteessa?” Kehosi viestii toiselle turvaa ja rauhaa peilisolujen välityksellä. Emme voi hallita tilannetta, emmekä olla varmoja oikein mistään
Toiminut katsomuskasvatuksen kouluttajana. 8 Teema TEEMA PÄIVI AUMALA Kasvatustieteen maisteri 2014 Lastentarhanopettaja Työskentelee varhaiskasvatuksen asiantuntijana Tampereen seurakuntayhtymässä. KUKA?
Vasu 2018 näyttää suunnan myös seurakuntien varhaiskasvatustyössä. – Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksen kenttä on hyvin moninainen. Toiminnan osallistujamääristä havaitaan myös, jos jotain toimintaa ei kannata enää jatkaa. He puolestaan katsovat asioita oman seurakuntansa näkökulmasta ja kehittävät toimintaa oman seurakuntansa tarpeiden ja resurssien mukaan. – Pyrimme huomioimaan toiminnassa lasten ja lapsiperheiden toiveet ja tarpeet. TEEMA. Yksin puuhastelun aika on ohitse. – Mietimme, puimme ja arvioimme yhdessä, mikä olisi perheille mielekkäin tapa osallistua seurakunnan toimintaan. Tampereella noin 90 % alle kouluikäisistä lapsista on varhaiskasvatuksen piirissä. Vanhoista ja toimivista toimintatavoista ei tarvitse luopua, mutta omaa toimintaa pitää pystyä tarkastelemaan kriittisesti ja kuunnella perheiden tarpeita herkällä korvalla. Ei ole mieltä järjestää toimintaa, jota ei koeta merkitykselliseksi. Keskustan alueelle kauppakeskus Ratinaan syntyi MiniRatina. Kaiken ei tarvitse muuttua, mutta haasteena on löytää uudenlaisia tapoja toimia. Keskustassa kokoavaa kerhotoimintaa hyvin vähän, kun taas Eteläisen seurakunnan alueella sitä on huomattavasti enemmän, Tampereen seurakuntien varhaiskasvatuksen asiantuntija Päivi Aumala vertaa. Asiakaslähtöisyyteen pyritään yhä vahvemmin. Tampereen Lielahtikeskuksessa on niin ikään järjestetty seurakunnan toimintaa perheille. Ajan ilmiöt muokkaavat toimintaa Uusia ideoita ajankohtaisista toimintatavoista syntyy seurakunnan erilaisissa kohtaamispaikoissa, yhteisissä keskusteluissa muiden toimijoiden kanssa sekä tiimityöskentelyissä. Yhteistyö muiden kaupungin toimijoiden kanssa on luontevaa, sillä seurakunnan varhaiskasvatus on luotettavan toimijan maineessa. Napsin ja havaitsen asioita, joiden ajattelen olevan tärkeä osa seurakunnan varhaiskasvatustyötä. Aumala toivoo enemmän palautetta myös suoraan asiakkailta. – Seurakunnan omaleimaisuus on kristillinen kasvatus, jonka arvot ovat pitkälti yhteneväiset vasun arvojen kanssa. Lisäksi meillä on oma kristillinen perinne, jonka pyrimme liittämään omaan toimintaamme. Toiminta muuttuu. Joskus palavereissa pohditaan enemmän käytännön asioita, mutta yhdessä mietitään myös toiminnan sisältöä. – Elämme tietynlaista murrosvaihetta, ja etsimmekin jatkuvasti uusia tapoja toimia lasten ja perheiden parissa, Aumala myöntää. Suunnannäyttäjänä vasu Varhaiskasvatuksen asiantuntijana Aumala työskentelee pikemminkin valmentajan kuin esimiehen roolissa. – Perhekerhon sijaan perustettiin vauvajumpparyhmä, joka tuli heti täyteen. Vasua käydään läpi yhdessä henkilöstön kanssa ja arvioidaan, miten vasuperusteet ja sen periaatteet toteutuvat seurakunnan moninaisessa toiminnassa. – Tehtäväni on tuoda esiin yleisiä ja kaikille seurakunnille yhteisiä asioita. Meille on edelleen tärkeää olla mukana perheiden arjessa, olla läsnä ja kohdata ihmisiä, Aumala painottaa. Mitä tarvitsemme tulevaisuudessa, onko toiminnassamme jotain sellaista, mitä on hyvä muuttaa Onko esimerkiksi toiminta-aika mahdollisesti väärä. 9 Teema TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Puhu pedagogia näkyväksi Tampereen seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksessa panostetaan yhteistyöhön, jatkuvaan arviointiin ja johtamiseen sekä asiakaslähtöisyyteen. Toimintaa voi järjestää myös muualla kuin seurakunnan tiloissa, esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa perheet muutenkin käyvät. Tilanne vaatii seurakuntien reagointia, miten perheiden tarpeisiin vastataan. Hänen tehtävänään on havainnoida, tuottaa tietoa, näyttää uusia suuntia, koota ja koordinoida sekä pitää yhteyttä eri varhaiskasvatuksen tiimien ja toimijoiden välillä. Aumala kokoontuu seurakuntayhtymän johtavien varhaiskasvatusohjaajien kanssa yhteisiin palavereihin kaksi kertaa kuukaudessa. Vasusta eriävien tavoitteiden luomiseen ei ole tarvetta. Perhekäsitykset ovat moninaistuneet ja perheiden arki voi olla hyvinkin erilainen. Kaupungin seurakunnatkin voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Seurakunnan kerhoissa lasten määrä on kuitenkin selkeästi laskenut. Mukaan tulevat Raamatun kertomukset, rukoukset ja hengelliset laulut. Aumala luettelee. Kun Tuomiokirkkoseurakunnan Hatanpään alueen perhekerhossa oli vähän osallistujia, tilanteeseen reagoitiin tarjoamalle perheille jotain muuta. – Seurakunnalla on ammatillinen henkilökunta, ja muun muassa päiväkerhot mielletään vahvasti pedagogisesti johdetuiksi varhaiskasvatuskerhoiksi, Aumala toteaa. Nostan esiin asioita, ja keskustelemme niistä yhdessä seurakuntien johtavien varhaiskasvatuksen ohjaajien kanssa. Maailmaa muuttuu ja muokkaa perheiden elämäntilanteita
– Hehän ovat varhaiskasvatuksen osaajia ja ammattilaisia juuri pienten lasten osalta. Aumala on mukana myös Tampereen Yliopistollisen Keskussairaalan (TAYS) varhaiskasvatuksen kehittämistyössä yhdessä työstä vastaavan varhaiskasvatuksen ohjaajan kanssa. Työn suunnittelussa huomioidaan lapsen koko kasvukaari. Diakonia ja varhaiskasvatus tekevät molemmissa toimintamuodoissa yhteistyötä. – Olemme kokoontuneet yhdessä miettimään sairaalan omaa toimintakulttuuria, mitä vasu tarkoittaa tuossa ympäristössä ja miten sitä voidaan siellä viedä eteenpäin. Sovimme myös siitä, minkä ikäisiä lapsia otetaan kerhoihin. – Perheet eivät välttämättä usko instituutioon eivätkä halua sitoutua seurakunnan toimintaan, mutta haluavat kuitenkin osallistua esimerkiksi leireille tai kerhoihin. Miten kohtaamme perheet, ja miten ihmiset tulevat huomioiduksi. Sairaalassa on oma varhaiskasvatuksenopettaja sekä neljä seurakunnan lastenohjaajaa. Mietimme yhdessä sairaalaympäristön vaatimuksia ja rakenteita, sekä millaisia sisällöllisiä tavoitteita sairaalassa tapahtuvalle varhaiskasvatukselle voidaan asettaa. Talouden kiristyessä yhteistyön tarve kasvaa tulevaisuudessa entisestään. – Päiväkodissa toimitaan päivittäin samojen lasten ja perheiden kanssa. PikkuHelppi tarjoaa perheille tilapäistä lastenhoitoapua esimerkiksi silloin, kun vanhemman on päästävä hetkeksi hoitamaan omia asioitaan. –Vuoden kuluessa pidetään lyhyempiä kehittämispalavereita. Mikä puolestaan on alueellista ja omaleimaista. – Muutokseen suhtaudutaan aina varmasti monin eri tavoin. Pikkulapsiperheiden aikataulut eivät kuitenkaan noudata koulujen loma-aikoja. Ei ole tarkoitus, että minä kehittelen asioita yksin. On asioita, joita ei ole helppo muuttaa, mutta murros voi olla myös mahdollisuus. Monet työntekijät kokevat kuitenkin mielekkäänä, ettei kaikkea tarvitse enää tehdä yksin. Seurakunnat ovat perinteisesti pitäneet toiminnassaan taukoa talvija kesälomien ajan. On hienoa, että he ovat mukana seurakunnan yhteisissä tapahtumissa ja tuovat omaa osaamistaan yhteisiin tilanteisiin. Onhan se hieman hassuakin, jos perhe on jossain seurakunnan työmuodossa aktiivisesti mukana, mutta kukaan ei osaisi sanoa, mitä he voisivat jatkossa tehdä ja miten he voisivat myöhemmin osallistua toimintaan. – Mietimme, mitkä asiat meillä olisi hyvä olla yhteistä. Yksin puurtamisen aika on ohi Seurakunnan toimintakulttuurit ovat vahvoja. Työn tulee olla jatkuvassa kehittämisen prosessissa niin kerhoissa, tapahtumissa kuin yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa.. Monet perheet ovat mukana seurakunnan toiminnassa jo odotusaikana, kun perheessä on jo vanhempia lapsia. Perheiden tueksi on luotu myös muita kohtaamispaikkoja. Tampereen seurakuntien päiväkerhotoiminnassa on mukana myös lapsia, joiden vanhemmista ei kumpikaan kuulu kirkkoon, mikä Aumalan mukaan kertoo luottamuksesta seurakunnan toimintaa kohtaan. LapsiArkki tarjoaa niin ikään hengähdysmahdollisuuden vanhemmille. Tammikuussa pidettiin Tampereen seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksen yhteinen kehittämispäivä. Moni kokee murroksen etuna myös sen, että lastenohjaajien työ monipuolistuu. Tähän kysyntään pyrimme olosuhteiden salliessa vastaamaan. Näkökulma työhön on tässä moninaisuudessa. Kalkunvuoressa on kaupungin ja seurakunnan yhteinen perhekerho. Päivässä keskusteltiin yhdessä uusista näkökulmista ja jaettiin tietoa siitä, mitä kunkin seurakunnan varhaiskasvatuksessa juuri nyt on tärkeää ottaa huomioon. Työ kehittyy yhteistyöllä Aumala tekee työtään tiiviissä yhteistyössä seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajien kanssa. 10 Teema Molemmat tavoittavat kohderyhmänsä hyvin. Osa työntekijöistä haluaa toimia edelleen perinteisellä tavalla, mutta osa on hyvinkin kiinnostunut laajentamaan omaa työkuvaansa. Yhteistyötä varhaisnuorisoja nuorisotyön kanssa pyritään lisäämään. Ihmiset olivat kiitollisia ja toivoivat toiminnan jatkuvan myös kesällä. Hän on toiminut muun muassa tamperelaisen päiväkodin johtajana, Ylöjärven seurakunnan varhaiskasvatuksen työalajohtajana ja nyt seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Varhaiskasvatusta pienille potilaille Aumala on seurannut varhaiskasvatusta erilaisilta näköalapaikoilta. Varsinainen työn arviointi jää seurakunnan johtavalle varhaiskasvatuksen ohjaajalle. On hyvä myös huomioida, että seurakuntalaiset eivät välttämättä käytä oman alueensa palveluita, vaan voivat osallistua myös toisen alueen toimintaan. – Hän käy kehityskeskustelut omien työntekijöidensä kanssa. Keskustan alueella järjestettiin perhekerho, mihin tuli osallistujia myös ympäristökunnista. Yhteisistä linjauksista sovitaan muun muassa aina uuden toimintakauden alkaessa. Uusia toimintatapoja on syntynyt myös yhteistyössä kaupungin kanssa. Alun perin yksihuoltajaperheelle luotu palvelu on Tampereella avattu kaikkien perheiden tueksi. Vaikka omaleimaisuus on tärkeää, on hyvä, että jokaisessa seurakunnassa toimitaan tietyissä asioissa samalla tavalla. Tulevaisuudessa joudumme yhä enemmän miettimään, mitä voisimme tehdä yhdessä eri työmuotojen kanssa ja pohtimaan erilaisia yhteistyömalleja. – Meille alkoi tulla kyselyjä, onko seurakunnalla mitään toimintaa talvilomaviikolla. Olemme innostuneita yhteistyön luomista mahdollisuuksista ja hyödyistä. Seurakunnassa on tarjolla perhekerhoja, lastenkerhoja, tapahtumia, leirejä ja meillä Tampereella myös Lastenkatedraalin toimintaa. Seurakunnat päättävät itse siitä, miten kukin tulee työskentelemään yhdessä muiden työalojen kanssa. – Kun joku työntekijöistä jää eläkkeelle joudumme harkitsemaan, palkataanko tilalle uusi työntekijä. Työn on vastattava kentältä nousevaan tarpeeseen. Erilaiset toimintakulttuurit ovat tulleet tutuiksi
Jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Olemassa olevaa toimintakulttuuria tulee johtaa ja arvioida jatkuvasti. On uskallettava katsoa peiliin Uusien toimintatapojen luominen vaati peiliin katsomista, omien työn ja toimintatapojen rehellistä arvioimista. Meillä on erittäin hyvää osaamista, mutta meidän tulisi osata sanoittaa se, ja tuoda sitä kautta työmme näkyväksi.. Tällöin työntekijät joutuvat yöpymään koulutuspaikkakunnalla. Kriittinen tarkastelu tekee näkyväksi hyvät, mutta myös toimimattomat toimintatavat. – Ihmiset huomaavat kaiken sen hyvän, mitä perheille on jo olemassa. Ei pidä kuitenkaan väheksyä sanontaa, työ tekijäänsä opettaa. Toiseen lappuun kirjoitettiin, mitä vielä toivoisi. Lähteekö toiminta siitä, mikä on helpointa toteuttaa vai siitä, mikä on lapsen tai perheen näkökulma. Tukea muista toimijoista Aumala kuuluu Kirkkohallituksen, Ilkka Tahvanaisen johtamaan varhaiskasvatuksen työryhmään, josta hän kokee saavansa tukea omaan työhönsä. 11 Teema Aumala näkee lastenohjaajien mukana olemisen tärkeäksi muun muassa perheleireillä. Kirkko tarjoaa varhaiskasvatuksen tueksi erinomaista materiaalia ja koulutusta. Arvioidaan toimintaa, kerätään asiakkaiden toiveita ja toimitaan sen mukaan. – On tärkeä olla yhteydessä naapuriseurakuntien kanssa, keskustella ajankohtaisista kysymyksistä ja jakaa olemassa olevaa osaamista toinen tosillemme. Tilaisuuteen oli varattu Post it -lappuja, joihin sai kirjoittaa, mikä seurakunnan toiminnassa oli hyvää. Miten kohtaamme perheet, ja miten ihmiset tulevat huomioiduksi. Mitä me teemme ja miksi. – Leikkiä seuratessa tulee jatkuvasti arvioida, miten leikki toteutuu, annetaanko sille aikaa ja tilaa, miten sitä voidaan toteuttaa, ja otetaanko lasten toiveet huomioon. – Viime aikoina on puhuttu paljon myös suunnittelukulttuurin muutoksesta. Ei tehdä valmiita suunnitelmia, vaan suunnitellaan yhdessä lasten ja perheiden kanssa. MuTEEMA kana yhteistyössä ovat Pirkkalan, Kangasalan, Ylöjärven, Tampereen sekä Nokian seurakunnat. Työn tulee olla jatkuvassa kehittämisen prosessissa niin kerhoissa, tapahtumissa kuin yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Vaikka vastauksia ei tulisikaan paljon, muutamatkin mielipiteet voivat näyttää uutta suuntaa. Ketä tämä palvelee. On seurattava, miten suunnitelmat toteutuvat, mitä pitää vielä kehittää ja miten asioita viedään eteenpäin. Leirillä tutun aikuisen mukana oleminen on myös hyvää palvelua. Millaisessa toimintaympäristössä toimimme, ja kenen kanssa toimintaa kannattaa lähteä arvioimaan. Olen huomannut myös jatkuvan kehittämisen ja pedagogiikan esillä pitämisen tärkeyden. Kirkon koulutukset ovat usein muualla kuin omassa kotikaupungissa. Toisaalta saatetaan törmätä myös siihen, että miten meillä voi vielä olla tällaista toimintaa. – Olen opetellut työssäni kuuntelemaan ja havainnoimaan tietoa siitä, mitä tarvitaan. Työn suunnittelun tulee olla asiakaslähtöistä. – Liikkeelle kannattaa lähteä miettimällä ja arvioimalla oman seurakunnan toimintakulttuuria. – Kun järjestämme koulutuksen yhdessä, saamme kouluttajan lähemmäksi, ja useammat ihmiset pääsevät mukaan, Aumala perustelee. Vaikka olemme varhaiskasvatuksen ammattilaisia, emme välttämättä osaa puhua pedagogiikasta. Kirkon tuottaman tarjonnan lisäksi Tampere on mukana ympäristöseurakuntien yhteistyössä, jonka puitteissa järjestetään yhteisiä tapaamisia ja yhteistä koulutusta. Työn kehittämisen ilmapiiri on kannustava. – Molempiin kysymyksiin tuli vastauksia. Tapaamme säännöllisesti. Aumala vertaa kaiken toiminnan arviointia muun muassa varhaiskasvatuksessa tapahtuvan leikin arviointiin. Aumala muistelee Ylöjärvellä järjestettyä tapahtumaa, jossa oli mukana eri alan toimijoita. Samaa arviointia tulee tehdä seurakunnan varhaiskasvatuksessa. –Teemme kaupungin kanssa erittäin hyvää yhteistyötä, Aumala iloitsee. Kun molemmat tarjoavat samankaltaista perhetoimintaa, ja seurakunnalla on paljon osaamista, voisiko yhteinen koulutustapahtuma olla mahdollinen. Haastattelua edeltävällä viikolla Aumala on käynyt samansuuntaisia keskusteluja kaupungin varhaiskasvattajien kanssa. Näinkin yksinkertaisella menetelmällä voi saada palautetta ja kehittämisehdotuksia, Aumala toteaa. Mitä oikeasti tarvitaan. Kirkko tarjoaa myös varhaiskasvatuksen työntekijöilleen erilaisia koulutuspäiviä kuten tammikuussa pidetyt Kirkon kasvatuksen päivät. – Jos esimerkiksi perheleirille tulee mukaan lastenohjaajan jo ennestään tuntemia perheitä, on tärkeää, että lastenohjaaja voi jatkaa työtä siellä heidän kanssaan. Seuraavaa yhteistä kokoontumista suunnitellaan elokuulle
Selvitä aito tarve ja elämänkysymykset Jokaisen johtamistyötä tekevän kannattaa altistaa itsensä ja tiiminsä kuuntelemaan myös niitä ihmisiä, jotka eivät osallistu nykyiseen toiJohtamisen kuningaslaji on suunnata voimavarat oikein. Usko tilastoja ja uskalla luopua Kirkossa kerätään tilastoja. Omassa työssäni aiemmin seurakunnalla ja nykyisin kaupungin palveluksessa olen monesti ollut tilanteissa, joissa hyvä idea lässähtää. On inspiroivaa huomata, että monissa seurakunnissa lähdetään nykyään liikkeelle ihmisten aidoista elämäntilanteista. Olen kuullut, että toisinkin voi toimia. Johtamisen kuningaslaji on suunnata voimavarat oikein. Olen työskennellyt seurakunnissa varhaiskasvatuksen, nuorisotyön sekä lähetysja vapaaehtoistyön parissa. hyvin lapsiperheet vai kehitetään tilanteita, joissa lapsiperhe voi kokea pyhyyttä. Mukaan pyydetty kummi oli hieman hämillään: missä kohtaa häntä tarvittiin – entä yhteinen tekeminen kummilapsen kanssa. Millaisia tarpeita, arvostuksia ja elämänkysymyksiä heillä on. Perheitä kuuntelemalla on huomattu, että arjen pyörittäminen koetaan vievän voimat perheen yhteisen ajanviettämiseltä ja lapsiperheen aikuiset eivät jaksa pitää sosiaalisia suhteita yllä arkena. 12 Teema mintaan. Työyhteisön ja luottamushenkilöiden kehittämispäivässä innostuttiin yhdessä. Oletteko koskaan uskaltaneet verrata alueen ikäryhmäkohtaisia asukasmääriä ja esimerkiksi päiväkerhoihin osallistuvien määriä toisiinsa. Kun kyseessä on lasten ja nuorten toiminta, on ymmärrettävä sekä heidän että heidän vanhempiensa näkökulmaa. On iso kiusaus kehittää toimintaa niille ja niiden näkökulmasta, jotka helposti ja usein osallistuvat toimintaan. Kuulostiko tutulta. Kumman kysymyksenasettelun pohjalta uskot syntyvät onnistuneemman ratkaisun. Kuuntelemalla ihmisiä voidaan saada selville ilmiöitä, joihin taitava pedagogi voi yhdessä kohderyhmän kanssa keksiä ratkaisuja. Millaisen hyvän lapsuuden he haluavat tarjota lapsilleen. Tai millaista lapsuutta lapset oikeastaan elävät. Lapsilla ja perheillä voi itsellään olla upeita ideoita eivätkä yllä olevat kysymykset välttämättä sulje toisiaan pois. Seurakunnat ovat pitkälti hioutuneita tapahtumien tuottamisorganisaatioita. Mutta käytetäänkö ja vertaillaanko niitä. Messu oli ja mukana oli muutama lapsiperhe. Tavoitteita voi saavuttaa, myös monella muulla tavalla ja välittävä yhteisö voi toteutua vaikka tilapäisen lastenhoitotoiminnan, mukavan vauvaperheuutiskirjeen tai vaikka kiinnostavan videosisällön muodossa.. Luullakseni vain harva vanhempi pitää sunnuntaiaamua parhaana aikana lähteä lastensa kanssa mihinkään tilaisuuteen tai tapahtumaan, vaikka se olisi pedagogisesti erinomaisesti mietitty. Lapset tykkäsivät messupusseista, mutta virsikirjasta valitut ”tutut” lasten virret eivät saaneet muita kuin kanttorin laulamaan kovaa. Olen yrittänyt selvittää onnistuneen kehittämisen anatomiaa ja kiteytän sen nyt kolmeen pointtiin. Perheiden kanssa yhdessä ideoitu lapsiperheiden iltaruoka yhdistettynä liikunnalliseen perhekerhoon ja muuhun perheen yhteiseen tekemiseen seurakuntatalolla sai monet tulemaan paikalle työpäivän jälkeen. On vaikea luopua kokoavan toiminnan järjestämisestä, kun siihen on totuttu ja osaamista riittää. Olisipa ihana, jos tehtäisiin messu, johon ihan kaikki saavat tulla. KOLUMNI KUKA. Lapset ovat erityisesti tervetulleita perheineen ja tietenkin myös isovanhemmat kummeja unohtamatta. Samalla olen saanut monta kertaa nähdä, kuinka uuden kokeileminen ja kehittely kannattaa. Kehitä yhdessä kohderyhmän kanssa Mieti tavoitteiden eroa: Kehitetään messusta sellainen, että se kohtaa Innostuitteko ideoimaan – tarkista vielä, että keskiöstä löytyy ihminen! NOORA HYNYNEN Johdan työkseni Helsingin kaupungilla seitsemän leikkipuiston yksikköä. Niitä, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Mietitkö, mikä rooli pedagogisella johtamisella on edellä kuvatuissa tilanteissa ja asetelmissa
Positiivinen pedagogiikka voi toimia suurena voimavarana myös kasvattajalle itselleen. Sen ytimessä on ajatus siitä, että kasvattajan tärkein tehtävä on rakastaa kasvatettaviaan. Aidosti välittämällä ja hyvää ruokkimalla pystymme tarjoamaan parhaan kasvualustan onnellisille, tasapainoisille ja hyvinvoiville lapsille. POSITIIVISESTA PEDAGOGIIKASTA iloa ja hyvinvointia kasvatustyöhön Positiivinen pedagogiikka tarkoittaa positiivisen psykologian tieteen soveltamista opetusja kasvatustoimintaan. Positiivisen pedagogiikan toimintaperiaatteiden ja menetelmien avulla voidaan varhaiskasvatuksen tavoitteet saavuttaa entistä paremmin ja kestävämmin. Yksinkertaistetusti positiivinen pedagogiikka tarkoittaa positiivisen psykologian tieteen soveltamista opetusja kasvatustoimintaan. Tällöin kasvatuksen ja opetuksen. Siitä tulee positiivinen, voimistuva kehä. Positiivinen pedagogiikka kulkee hyvin vahvasti käsi kädessä varhaiskasvatusta raamittavien asiakirjojen kanssa. Kiinnostus positiiviseen pedagogiikkaan on tällä hetkellä maassamme varsin suurta. Varhaiskasvatuslaki ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sisältävät monia positiivisen pedagogiikan teemoja ja ovat näin osaltaan vauhdittaneet positiivisen työotteen omaksumista. Se voi synnyttää kokemuksia työn kevenemisestä sekä herättää uudenlaista imua ja paloa omaa työtä kohtaan. 13 Teema TEEMA TEKSTI Eliisa Leskisenoja KUVAT Shutterstock Kirjoittaja on kasvatustieteiden tohtori ja lehtori Oulun yliopistossa. Haluat tuntea lapsen vielä paremmin, ymmärtää häntä vielä syvemmin ja välittää hänestä vielä aiempaa enemmän.” Positiivinen pedagogiikka tuo kasvatustoimintaan lämpimän, hyvään keskittyvän ja hyvinvointia korostavan näkökulman. Iso kiitos innostuksen leviämisestä kuuluu varhaiskasvatuksen henkilöstölle, joka on etunenässä omaksunut positiivisen pedagogiikan periaatteita työnsä perustaksi. ”Positiivinen pedagogiikka on sitä, että saa luvan kanssa olla lasten kanssa, istua lattialla, ottaa syliin ja kuunnella heitä. Mitä läheisempi lapsi on, sitä enemmän hänelle toivoo hyvää. Eräs varhaiskasvatuksenopettaja totesi sattuvasti, että positiivinen pedagogiikka on tapa toimia, elää ja olla
Sitoutuminen edellyttää myös resursseja. Positiivinen pedagogiikka konkretisoituu hyvän huomaamisessa, mutta koko kirjossaan se tarkoittaa paljon enemmän kuin vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Lapsilähtöinen ja lasta aidosti osallistava pedagogiikka synnyttää lapsessa myönteisiä tunteita. Positiivinen pedagogiikka ei ole rakettitiedettä. Lämpimän yhdessäolon tulisi alkaa heti lapsen ensikohtaamisesta, kun hän saapuu paikalle ja saa vahvistavan kokemuksen siitä, että hän on odotettu ja merkityksellinen osa ryhmää. Jokaisen lapsen tulee saada vakuuttua siitä, että hän on hyväksytty, ihana ja arvokas juuri sellaisena kuin on. Varhaiskasvatuksessa myönteiset tunteet limittyvät vahvasti ihmissuhteiden supervoimaan ja viriävät välittävissä aikuisja vertaissuhteissa. Tunnistamisen myötä lapset oppivat intensiivisemmin nauttimaan positiivisista hetkistä ja vähitellen myös käyttämään niitä puskureina vastoinkäymisiä kohdatessaan. Kyse on ennemminkin olemassa olevien hyvien käytänteiden tiedostamisesta ja hyvinvointityön systematisoimisesta. Hyvinvointityö nojautuu viiden tukipilarin eli viiden hyvinvoinnin supervoiman varaan. Supervoima 2: Toimintaan sitoutuminen Toimintaan sitoutuminen on supervoima, jota lapsi tarvitsee läpi elämänsä. Supervoima 1: Myönteiset tunteet Myönteisillä tunteilla, kuten esimerkiksi ilolla, mielihyvällä, kiinnostuksella, tyytyväisyydellä, kiitollisuudella ja turvallisuuden tunteella, on moninainen positiivinen vaikutus lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Sitoutumiseen liittyvät läheisesti Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeen ja Csikszentmihalyin flow’n käsitteet. Lapsen on mukava tulla seurakunnan lapsiryhmään, kun siellä odottaa hyväntuulinen ja hyväksyvä yhteisö huolehtivine aikuisineen ja mukavine kavereineen. Leikkitilanteet ovat tähän luontevin mahdollisuus, mutta innostunut aikuinen saa lapset kiinnostumaan mistä tahansa toiminnasta. Vähitellen voidaan tutustua myöskin kiitollisuusharjoitteisiin ja opetella etsimään yhdessä asioita, jotka ovat elämässä hyvin. 14 Teema kohteena ovat perinteisten tietojen ja taitojen ohella myös lasten hyvinvointitaidot ja elämäntaidot. Sitoutumista voidaan harjoitella TEEMA. Viiden supervoiman ympärille voidaan kiinnittää suuri osa varhaiskasvatuksen tämänhetkisistä toimintatavoista ja niillä on selkeä yhteys myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustaan ja sisältöihin. Positiivinen pedagogiikka on ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnin edistämistä. Niiden avulla voidaan positiivinen pedagogiikka muuttaa konkreeteiksi teoiksi ja juurruttaa siten osaksi seurakunnissa toteutettavaa varhaiskasvatustyötä. Se on kokonaisvaltainen, kaiken läpäisevä ajattelutapa, joka tulee näkyväksi toiminnassamme ja vuorovaikutuksessamme. Lapsiryhmässä on paljon tilanteita, joissa voidaan vahvistaa lapsen kykyä keskittyä ja uppoutua. Seuraavassa lyhyt läpileikkaus hyvinvoinnin viiteen supervoimaan ja siihen, miten kutakin supervoimaa on mahdollista seurakunnan varhaiskasvatusympäristöissä tukea. Muita työkaluja myönteisten tunteiden vahvistamiseksi ovat esimerkiksi leikki, huumori ja hassuttelu. Kummankin näkemyksen mukaan sitouttavin tilanne syntyy silloin, kun lapsen kyvyt tulevat riittävästi haastetuiksi. Kuulluksi tulemisen ohella keskeistä on tehdä näkyväksi lapsessa oleva hyvä ja rakentaa hänen ympärilleen positiivista panssaria. Eräs varhaiskasvatuksenopettaja totesi sattuvasti, että positiivinen pedagogiikka on tapa toimia, elää ja olla. Siksi varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä tulee tehdä hartiavoimin töitä myönteisten tunteiden vaalimiseksi ja samalla opettaa lapsille taitoja tunnistaa näitä joskus hyvinkin ohikiitäviä tunnekokemuksia. Supervoimat niputtavat positiivisen pedagogiikan asiat näppärästi yhteen ja antavat tarvittavaa volyymia hyvinvointityöhön. Nämä viisi supervoimaa – myönteiset tunteet, toimintaan sitoutuminen, välittävät ihmissuhteet, merkityksellisyys ja onnistumisen kokemukset – nousevat professori Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoriasta ja auttavat ymmärtämään positiivisen pedagogiikan moniulotteisuutta. Lapsella tulee olla aikaa, rauhaa ja tilaa oman toimintansa toteuttamiseen. Kun toiminta nousee lapsen tarpeista, elämänpiiristä ja mielenkiinnon kohteista, saa se hänet viihtymään, innostumaan ja nauttimaan
Myös toimivien vertaissuhteiden rakentumiseen tulee panostaa. 15 Teema TÄTÄ POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA VARHAISKASVATUKSESSA ON: • lapsen hyvinvoinnin tietoista ja tavoitteellista edistämistä • lapsen hyväksymistä ja arvostamista juuri sellaisena kuin hän on • hyvään keskittymistä, myönteistä suhtautumista asioihin • lapsen mahdollisuuksiin uskomista • vahvan luonteen rakentamista • lapsen välittävää kohtaamista ja pedagogista rakkautta • korkealaatuista pedagogista toimintaa TÄTÄ POSITIIVINEN PEDAGOGIIKKA VARHAISKASVATUKSESSA EI OLE: • negatiivisten tunteiden ja kokemusten kieltämistä • haasteiden välttelyä tai kaunistelua • kestotai yltiöpositiivista ajattelua • vaatimuksista tinkimistä tai lasten puolesta tekemistä • curling-kasvattamista • epäaitoa tai ansaitsematonta kehumista • epäasiallisen tai -kunnioittavan käytöksen hyväksymistä myös tietoisuustaitoja harjoittelemalla. Lapsessa olevan hyvän sanoittaTEEMA. Pienet lapset eivät vielä ymmärrä esimerkiksi hengitysharjoitteiden tavoitteita, mutta he oppivat vähitellen nauttimaan niistä, jolloin harjoitteista voi muotoutua heille elämänpituisia hyvinvointistrategioita. Kaikki se, johon lapsiryhmässä kiinnitetään huomiota, runsastuu. Lapsi tulee kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Supervoima 3: Välittävät ihmissuhteet Tämä supervoima on varhaiskasvatusympäristössä epäilemättä kaikkein merkityksellisin. Kiellot ja käskyt saattavat hetkellisesti vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, mutta eivät kartuta lapsen valmiuksia toimia rakentavasti tulevissa tilanteissa. Lämpimät ja turvalliset ihmissuhteet ovat välttämätön edellytys lapsen tasapainoiselle ja eheälle kasvulle sekä sopeutumiselle varhaiskasvatusympäristöön. Pääpaino on myönteisten toimintamallien opettamisessa. Hänelle annetaan aikaa, hänelle puhutaan kauniisti, hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle hymyillään. Välittävä pedagogiikka kumpuaa pedagogisesta rakkaudesta, joka näyttäytyy kasvattajan osoittamana lämpimänä ja huolehtivaisena toimintana. Juuri vuorovaikutustilanteissa positiivinen pedagogiikka ja varhaiskasvatus solmiutuvat luontevimmin yhteen. Sen sijaan lapsen myönteisen toiminnan havaitseminen, sanoittaminen ja vahvistaminen ovat hyvin tehokkaita keinoja. Jotta ihmissuhteista muodostuu lapselle hyvinvoinnillinen voimavara, pitää lapsen tunneja yhteistyötaitoja vahvistaa ahkerasti läpi koko varhaiskasvatusja kouluajan. Aikuisen tehtävä on opettaa lapsi käyttäytymään hyvin
Lisää ideoita positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen löytyy kirjoittajan kirjasta Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa, PS-kustannus 2019. 16 Teema misen tulee kantautua perheisiin asti. Koska luonteenvahvuudet kehittyvät harjoittelemalla, kannattaa niiden käyttö sitoa osaksi päivittäistä työskentelyä: ”Nyt käytetään ryhmätyötaitojamme ja kerätään yhdessä kaikki lelut pois lattialta”. Positiivinen palaute ja lapsen erityislaadun näkyväksi tekeminen kannattelevat vanhempia ja auttavat heitä entistä selkeämmin huomaamaan lapsensa ihanuutta. Tutkimusten mukaan jo yksi-kaksivuotiaiden lasten toiminnassa voidaan havaita selviä viitteitä eri luonteenvahvuuksista. Aikuisen tehtävä on napata kiinni tällaisista hetkistä ja tehdä lapsen onnistuminen näkyväksi. Jokaisella lapsella on oma ainutlaatuinen taipumusten ja mahdollisuuksien yhdistelmä, joka suotuisissa olosuhteissa tulee vähitellen näkyväksi. Merkityksellisyyden kokemukset ovat suuri kehityksellinen voimavara, joka suuntaa lapsen valintoja ja lisää hänen sitoutumistaan ja sinnikkyyttään. Kun lapsen hyvinvointia tuetaan osallisuuden keinoin, huolehditaan siitä, että lapsen ääni kuuluu toiminnan joka vaiheessa. Tämä tarkoittaa lapsessa olevan hyvän sanoittamista ja hänen sankarihetkiensä aktiivista bongaamista. Kun lapsesta välittäminen näkyy koteihin saakka, luodaan parhaat edellytykset myös hedelmälliselle kasvatuskumppanuudelle. Tilanteen mukaan voidaan hurrata, antaa aplodit, peukuttaa, heittää ylävitoset, halata tai kiittää sanallisesti. Aikuisen kunniatehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa varttua ympäristössä, joka ruokkii hänen supervoimiensa vahvistumista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapselle optimaaliset olosuhteet, jotka ravitsevat tätä kasvuprosessia ja houkuttelevat lapsen sisäiset voimavarat esiin. Varhaiskasvatusympäristöissä merkityksellisyys peilautuu erityisesti vahvuuspedagogiikassa ja lapsen osallisuudessa. Kasvattajien merkitys luonteenvahvuuksien ensi-itujen vaalija ja vahvistajana on hyvin olennainen. Rohkeutta ja avarakatseisuutta tarvitaan myös siihen, että aikuinen luottaa lapsen kykyyn tehdä valintoja ja päätöksiä. Samat hyvinvoinnin rakennuspalikat ovat yhtä välttämättömiä aikuiselle kuin lapselle. Lapsi etsii merkityksellisyyttä jokaisesta vuorovaikutustilanteesta, kokemuksesta ja ihmissuhteesta. Supervoima 4: Merkityksellisyys Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että lapset alkavat rakentaa maailmansa merkityksellisyyttä siitä hetkestä lähtien, kun he syntyvät. Joskus riittää pelkkä hymy, hyväksyvä nyökkäys tai lämmin katse. KIRJA TEEMA Välittävä pedagogiikka kumpuaa pedagogisesta rakkaudesta, joka näyttäytyy kasvattajan osoittamana lämpimänä ja huolehtivaisena toimintana. Olennaista on se, että huomio kiinnitetään monenlaisiin huippuhetkiin, jotta lapsi oppii arvostamaan akateemisten kykyjen lisäksi sosiaalista ja emotionaalista osaamista. Lapsi tulee kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi.”. Kasvattajilta vaaditaan uskallusta antaa suunnitelmissaan tilaa sellaiselle toiminnalle, jonka lapset kokevat omakseen. Koska pieni supersankari tarvitsee ponnahdusalustakseen hyvinvoivan aikuisen, on tärkeää, että varhaiskasvattajat huolehtivat myös omien supervoimiensa riittävyydestä. Onnistumiset ruokkivat lapsen minäpystyvyyttä, ja usko omiin kykyihin lisää tulevien onnistumisten todennäköisyyttä. Jotta lapsi voi kukoistaa, pitää aikuisen kukoistaa ensin. Supervoima 5: Onnistumisen kokemukset Jokainen lapsi tarvitsee tähtihetkiä, jolloin hän saa loistaa muiden edessä
24 Perhekeskus sovittaa perheiden palvelut yhteen s. 17 Me tekijät Me tekijät 17 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 18 Tavallisen erityiset lapset s. s. 28 7 kysymystä lapsistrategiasta KUVA Marjo Suominen Perhekeskusagentit Ulla-Mari Hutko ja Joni Kumlander toimivat sanansaattajan tehtävässä – he pitävät yhteyttä toimijoiden välillä ja vievät viestiä omiin työyhteisöihinsä sekä ruohonjuuritasolle. Sivu 24.
Aivotutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että kehitysvammaisella henkilöllä aistimuksia välittävät hermoradat tottuvat toistuviin ärsykkeisiin paljon hitaammin kuin muilla. Lisäksi ne kuuluvat siihen yleiseen tukeen, joka vahvistaa kaikkien lapsiryhmän lasten hyvinvointia. Seuraavaksi käsittelen muutamia vuorovaikutustaitojen kehittymisen ja tukemisen kannalta keskeisiä asioita. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Eri ikäkausina painottuvat erilaiset leikit, jotka heijastelevat muun muasTEKSTI Johanna Heikkinen KUVITUS Laura Kartano Tavallisen erityiset lapset. Leikki on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta läpi lapsuuden kehitysvaiheiden kulkeva punainen lanka. Ne antavat hänelle mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaa suhteessa muihin. Tässä artikkelissa lähestyn erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvun ja oppimisen tukemista vuorovaikutuksen, oppimisympäristön ja lapsen yksilöllisten tarpeiden näkökulmista. Varhaiset vuorovaikutuskokemukset ovat olennaisen tärkeitä niin normaalisti kehittyville kuin niille lapsille, joilla on erityisiä kehityksen riskitekijöitä. Vuorovaikutus on lapsen kehityksen tukemisen perusta Lapsi tarvitsee vuorovaikutustaitojensa kehittymiseen runsaasti hyviä kokemuksia toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisesta. Myös normaalisti kehittyvien lasten puhetta edeltävä vuorovaikutus sisältää valtavat määrät toistoa. Aistimuksia välittävät hermoradat tottuvat samanlaisena toistuviin ärsykkeisiin, joten lapsi tarvitsee jatkuvasti myös uusia ärsykkeitä hermoston kehittymisen kannalta. Rutiinit ja leikki rakentavat lapsen käsitemaailmaa ja auttavat häntä hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Pienen lapsen kohdalla vuorovaikutustaitojen harjoittelussa toisto ja samankaltaisuuden tunnistaminen luovat perustan oppimiselle. Lapsen varhaiset vuorovaikutuskokemukset luovat perustan myöhemmälle kielen ja viestinnän kehitykselle, ja ne muodostavat olennaisen perustan ihmisen koko elämänmittaiselle viestintäkyvylle. Leikissä lapsen muisti, mielikuvitus ja ajattelu kehittyvät. Tukea tarvitsevan lapsen sekä esimerkiksi vammaisen lapsen kohdalla perusedellytykset vuorovaikutuksessa olemiseen ovat erilaiset ja voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Pienelle lapselle päivittäin toistuvat, arkeen sidoksissa olevat rutiinit ovat tärkeitä kielen kehityksen välineitä. Leikissä lapsi oppii vuorovaikutussuhteita, käsittelee ympäristöönsä liittyviä asioita ja oppii vastavuoroisuutta. Miten voimme tukea lapsen kasvua ja oppimista, kun hänellä on erityisiä tarpeita. Nämä ovat niitä perustekijöitä, joihin voimme kiinnittää huomiota seurakunnan varhaiskasvatuksessa lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tästä syystä heidän taitojensa ja kiinnostuksen kohteidensa tunnistaminen vaatii herkkyyttä, eläytymistä ja ennakkoluulottomuutta kasvattajalta. Juuri tällä asialla on selitetty kehitysvammaisten ja autististen lasten oppimisen vaikeutta
19 Me tekijät Me tekijät 19 ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. Mitä luontevammin lapsen tarvitsema tuki on suunniteltu osaksi lapsen arkea sen paremmin ne muodostavat jatkumon lapsen eri kasvuympäristöjen välillä. Nämä tilanteet kehittävät monipuolisesti yhteistä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Esimerkiksi heittelyleikit, jossa ottaminen ja antaminen vuorottelevat voivat olla lapsesta todella hauskoja pitkään. Leikissä ilmenevät ongelmat usein heijastelevat vaikeuksia lapsen kielellisissä, sosiaalisissa tai oppimiseen liittyvissä taidoissa. Siksi olisikin tärkeää, että havaittaessa lapsen tuen tarve siihen reagoitaisi mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. • Lapsen kasvua ja kehittymistä tulisi seurata säännöllisesti ja esimerkiksi kirjata ylös jo opittua. Esimerkiksi liikkumistaitojen harjoittelussa harjoitellaan yksinkertaisten hyppyjen lisäksi monimutkaisempia liikkeitä, joissa yhdistyvät sekä hyppy että liike jne. • Tuen suunnittelussa tärkeää on huomioida lasten yksilölliset erot sekä yhtäaikainen tuen tarve kehityksen eri osa-alueilla. • Kasvatuksessa olisi tärkeää huomioida lapsen itsesäätelyn taidot ja tukea niitä esimerkiksi sanoittamalla riittävästi sitä, mitä lapselta odotetaan ja miten hän voi itse ohjata omaa tekemistään. • Tehokkainta on keskittyä opittavien taitojen harjoitteluun oppimisen tongelmiin keskittymisen sijasta. Aikuisen ja lapsen jaettu toiminta onkin ratkaisevan tärkeä varhaisten eleiden ja sanojen tuottamisen kannalta. • Opittavan taidon tukemisessa myös soveltaminen ja sen harjoitteleminen on tärkeää. • Kasvatuksen tulisi olla järjestelmällistä ja säännöllistä: mitä ennustettavampaa toiminta on lapselle, sen helpompaa hän on toimia ja olla mukana. Tähän perustuu myös kehityksellisten häiriöiden kuntoutuksen teho: mitä varhaisemmassa vaiheessa pystytään vaikuttamaan lapsen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen, sitä paremmat mahdollisuudet on käynnistää kehitystä positiivisesti tukevia prosesseja. Lisäksi nämä tilanteet ovat olennaisia vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta ja niillä on keskeinen merkitys kielen ja puheen kehitykselle. Mahdollisimman varhainen tuki on tärkeää myöhäisemmän oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Jokaisen lapsen kehityksen yksilöllinen biologinen perusta ohjelmoi kehitystä kuitenkin vain tietyissä rajoissa. Varhaiskehityksen riskitekijät Kehitys ja kehitystä haittaavat tekijät ovat monien tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Kuten jo edellä todettiin, kehityksen lopullinen suunta määräytyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena. Mikään niistä ei yksin määrää kehityksen suuntaa. Lapsen tuen tarve kuten oppimisvaikeudetkin ovat yleensä yksilöllisiä, VINKKEJÄ ARKEEN, TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN HUOMIOIMINEN LAPSIRYHMÄSSÄ • Anna lapselle riittävästi aikaa harjoitella. Lapsen tuen tarve on aina yksilöllinen Lapsen oppimisvaikeuksien ja tuen tarpeen on todettu olevan yhteydessä myöhempään syrjäytymisriskiin, sillä ne vaikuttavat lapsen minäkuvaan. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” ME TEKIJÄT sa lapsen ajattelun kehitystä. VINKKI. Taitojen opettelussa tärkeää on myös huomioida runsas toistojen määrä. Tuen tarpeen tulisi lisätä myös uuden oppimiseen liittyvän harjoittelun aikaa. Antaminen kertoo, että lapsi on tullut tietoiseksi toisen ihmisen läsnäolosta. Jaetussa toiminnassa olennaista ei ole vain aikuisen läsnäolo vaan myös se, miten aikuinen muokkaa ja rikastuttaa tilannetta. Yleisemmin tyypillisesti kehittyvien lasten käyttämiä eleitä ovat tavoittelu, näyttäminen, ottaminen, antaminen ja osoittaminen. • Lapsella tulisi olla riittävästä mahdollisuuksia ikäistensä kanssa toimimiseen. Jaettu tarkkaavuus ja puhumisen kyky Kielen kehityksen kannalta erityisen tärkeitä ovat ne tilanteet, joissa aikuinen ja lapsi jakavat yhteisen huomion kohteen. Eleet osoittavat, että lapsi on oppinut jakamaan huomion kohteen toisen ihmisen kanssa ja hän alkaa viestimään itseään kiinnostavista asioista. Leikkiä havainnoidessa saadaankin paljon olennaista tietoa lapsen kehityksestä yleensä sekä hänen kielellisistä taidoistaan. Eleet ja tarkkaavaisuus Eleilmaisun vaihe sijoittuu tavallisimmin toiselle ikävuodelle. • Tukitoimet tulisi kytkeä osaksi yleisiä kasvatuksen käytänteitä. Leikin kautta lapsi saa välitöntä palautetta oman toimintansa vaikutuksista ympäristöönsä
Varhaiskasvatusikäisen lapsen suhde oppimisympäristöihin on hyvin kokonaisvaltainen. Kysyttäessä lapsilta, joilla on erityisiä tuen tarpeita, edellä mainitut tekijät vahvistavat heidän hyvinvointiaan. Gerhardt, (2007). Kunkin osa-alueen kasvua ja oppimista tukevat näkökulmat ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa lapsen hyvinvointia tukevan kasvuja oppimisympäristön ominaispiirteistä. Pihlaja & Viitala, (2018). Oppimisessa, kun on pohjimmiltaan kyse itsetunnon, osaamisen ja innostumisen kokemuksesta ja näiden yhteisvaikutuksesta. Lisäksi tärkeitä ovat mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti erilaisia kasvatusja opetusmenetelmiä, tilojen edellytykset huomioida lapsen yksilölliset tarpeet, mahdollisuus työskentelyyn suuremmissa ja pienemmissä ryhmissä, tilojen esteettömyys sekä viihtyisyys ja turvallisuus. Launonen, (2007). Kehitysvammaliitto. Varhaiserityiskasvatus. Perinteisesti oppimisvaikeuksilla kuitenkin tarkoitetaan oppimiseen liittyviä vaikeuksia, jotka ilmenevät kielellisiin taitoihin, matemaattisiin taitoihin ja päättelyn taitoihin liittyvinä vaikeuksina. Ympäristön merkitys lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille onkin moninainen. Vaikka tuen kohdistaminen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin onkin keskeistä, yhtä tärkeää on muistaa positiivisen palautteen merkitys lapsen tukemisessa. KIRJALLISUUTTA Oppimisessa on pohjimmiltaan kyse itsetunnon, osaamisen ja innostumisen kokemuksesta ja näiden yhteisvaikutuksesta. Karkeasti kasvua ja oppimista tukevan oppimisympäristön ulottuvuudet voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen, pedagogiseen sekä sosiaaliseen ja psykologiseen oppimisympäristöön. Näihin liittyy lisäksi vielä kirjava joukko erilaisia yksilöllisiä haasteita ja pulmia. 20 Me tekijät Me tekijät 20 joten näitä termejä käytettäessä tärkeää on huomioida niiden laaja-alaisuus. oppimisympäristöön kuuluvat kaikki kasvatuksen ja opetuksen sekä yhteistyön moninaiset käytänteet kuten seurakunnan varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja kodin välinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden lapsen kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. ME TEKIJÄT. Lisäksi keskeisiä ovat kasvatukselle asetetut selkeät yhteiset tavoitteet. Lisäksi siihen liittyvät hyvä ja avoin ilmapiiri sekä turvallisuuteen vaikuttavat tekijät – ennen muuta turvalliset aikuiset. Pedagogisessa oppimisympäristössä keskeistä on kasvattajien ammattitaito sekä monipuolinen ja vaihteleva pedagogiikka. Sosiaalinen ja psykologinen oppimisympäristö koostuu vuorovaikutuksen ja tiedonkulun toimivuudesta kasvattajien ja muiden lapsen elämässä olevien aikuisten välillä. Aro, Aro, Koponen, & Viholainen, (2012). Pelkästään oppimisvaikeuksista puhuttaessa käsitteen alle sisältyy laaja kirjo erilaisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Perhelähtöisestä näkökulmasta käsin lapsen hyvinvointi linkittyykin vahvasti kodin, varhaiskasvatuksen ja kasvuympäristön yhteiseen verkostoon, jossa korostuvat lapsen kasvuolosuhteet, sosiaaliset suhteet, lapsen mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä terveys. Sosiaaliseen ja psykologiseen Oppimisvaikeudet. Rakkaus ratkaisee: varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehitykselle. Lapsen tuen tarpeella ja oppimisvaikeuksilla on usein vaikutus lapsen identiteetin kehitykseen, sillä niillä on todettu olevan negatiivinen vaikutus sekä itsetuntoon että käsitykseen oppimisesta. Toimiva tiedonsiirto ja vuorovaikutus lasta hoitavien ja hänen elämässään mukana olevien aikuisten välillä on tärkeää. Vuorovaikutus: kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Ympäristön tulisi muovautua lapsen tarpeisiin Viime aikoina on oppimisja kasvuympäristön todettu olevan keskeisessä roolissa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella tulisi olla yhtäläinen oikeus kuulua yhteisöönsä sekä mahdollisuus toteuttaa siinä itseään. Fyysisessä oppimisympäristössä erityistä tukea tarvitsevan lapsen kannalta keskeisiä ovat oppimisympäristön ja tilojen muokkautuvuus lapsen tarpeisiin, mahdollisuus rauhoittumiseen ja rauhalliseen olemiseen. Kaikessa kasvatuksessa ja ohjauksessa keskeistä on lisäksi kannustava, positiivinen ja kaikin puolin arvostava kasvatusilmapiiri. Lapsen tuen tarpeen määrittämisen kannalta keskeistä onkin tarkastella oppimisvaikeutta rajatusta näkökulmasta käsin, kuten kielellisen oppimisen vaikeuksia, motoristen taitojen vaikeuksia sekä tarkkaavaisuuteen ja itsesäätelyyn liittyviä vaikeuksia. Tästä syystä juuri positiivisella palautteella on suuri merkitys lapsen oppimisen ja kasvun kannalta
Nuorille suunnatun Saapas-chatin päivystysaikoja on tihennetty ja kouluikäisille tarkoitettu auttamispalvelu Nettitupu on avattu uudestaan. Erityisen onnellinen ja kiitollinen olen Nuoren kirkon väen uskomattomasta luovuudesta ja nopeasta reagoinnista poikkeusoloissa. Kouluttajamme käyvät tällä hetkellä läpi mahdollisuuksia löytää koulutusjaksoille vaihtoehtoisia toteutustapoja webinaareina ja verkkokoulutuksina. Yhdessä seurakuntien kanssa haluamme tarjota näinä poikkeuksellisina aikoina mahdollisimman paljon tukea ja keskusteluapua erityisesti nuorille ja lapsille. Toinen tulee kohdattua kokonaisvaltaisemmin, kun korona-aika saa meidät myös avaamaan arkea työn ulkopuolella. Meilläkin pitkään odoteltu digiloikka oli loppujen lopuksi uudessa tilanteessa melko vaivaton: valtakunnallisena järjestönä etäläsnäoloa on harjoiteltu jo pitkään. Työyhteisössä meille entistä tärkeämmäksi ovat nousseet yhteiset aamukahvit, jotka nykyolosuhteissa tosin pidetään videopuhelulla. kouluttamalla etänä ja tuottamalla materiaalia työn tueksi. Iloa ja valoa tuleviin viikkoihin! Etäkokoukset ja webinaarit rytmittävät nyt työpäivää. TEKSTI Katri Korolainen Kirjoittaja on Nuoren kirkon johtaja vastuualueenaan viestintä ja vaikuttaminen.. Kuvassa Nuoren kirkon väkeä työyhteisön kehittämispäivässä Zoomin välityksellä. Ryhmätyöt ja yhteinen keskustelu onnistuivat yllättävän hyvin myös verkon yli. On ollut ilo huomata, että tilanne ei lamauttanut meitä kirkon työntekijöitä, vaan olemme siirtäneet yhdessä katseen tulevaan. 21 Me tekijät Me tekijät 21 NUORI KIRKKO Nuori kirkko palvelee myös poikkeusoloissa Viime viikot ovat herättäneet meidät kaikki ottamaan kauan odotetun digiloikan vain parissa päivässä. Yksin työskennellessä tuttujen kasvojen näkemisellä edes ruudun kautta on valtava merkitys. Alkuhämmästyksen jälkeen niin meillä järjestössä kuin myös seurakunnissa on syntynyt upeita innovaatioita aina etärippikouluista ja -nuortenilloista liikunnallisiin Välkkärivinkkeihin. Viestimme niistä lehtien lisäksi verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, otathan ne seurantaan! Uusi tilanne voi tuntua haastavalta, mutta olemme kaikki tässä yhdessä. Tilanne voisi lamauttaa, mutta meillä se on pikemminkin generoinut uusia ideoita ja tuttujen juttujen uusia toteutustapoja. Epidemian vuoksi emme voi kutsua koulutusryhmiä fyysisesti koolle huhti-toukokuun aikana. Myös peliseuraa löytyy verkon yli Ristiohjaimessa. Projektit pysyvät, mutta työskentelemme kotoa käsin, kuka pyykkilaudan päällä kirjoittaen, kuka etäkoululaisia samalla ohjaten. Pidimme myös kevään työyhteisöpäivät hiljattain Zoomin välityksellä. Työkavereista tulee myös uusia puolia esiin, kun välillä videopuhelun taustalla kuuluu lasten ääniä ja pienimmät pyrkivät syliin kesken palaverien. Nuori kirkko haluaa palvella jäsenistöään myös poikkeustilanteessa mm. Koronatilanteessa lapsilla ja nuorilla on entistä enemmän kysymyksiä ja luotettavan aikuisen keskusteluseuraa tarvitaan. Jatkossakin meiltä voi siis odottaa uusia avauksia ja palveluita nopealla tahdilla. Nyt toimintakeskukset ovat kevään osalta kiinni, kun matkailu on pannassa ja kokoontumisia vältetään. Korona on vaikuttanut myös meidän työntekijöidemme arkeen: normaalisti koulutamme ja järjestämme tapahtumia ympäri Suomen. Helsingin toimistolla puurrettaisiin uusien verkkosivujen, ensi vuoden koulutustarjonnan ja kevään retkien suunnittelussa. Verkkoläsnäolo on lasten ja nuorten kanssa toimiessa varsin tuttua. Tievatuvalla olisi keväthankien kovin sesonki menossa, Partaharjulla valmistauduttaisiin leirikesään. Kuva Juha Kinanen
Muulla tavoin esimiesten keinot seurata vasun toteutumista ovat melko rajalliset.”. Tuulia ja Taru kertovat, että yksi selkeä muutos entiseen on se, että kristillinen sisältö ei ole eriytettyä, vaan kulkee luontevasti toiminnan sisällä. Se raamittaa seurakuntayhtymän omaa suunnitelmaa, jonka erityispiirteenä on kristillinen kasvatus ja kirkon arvopohja. Eihän niin tehdä muussakaan elämässä”, Tuulia pohtii. Kirkkovuosi näkyy toiminnassa, niin kuin se on näkynyt ennen suunnitelman tekemistäkin. Alunperin olimme sopineet haastattelun Lappeenrannan seurakuntayhtymän lastenohjaajien Tuulia Kopperin ja Taru Lempisen työpaikalle Mustolaan. Lappeenrannan seurakuntayhtymän vasu on luotu kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Suurimmat löydöt ovat kuitenkin tapahtuneet niissä hetkissä, kun vasua on rohkeasti lähtenyt soveltamaan arjen tilanteisiin”, toteaa Taru. Alustavaa seurantaa vasun jalkautumisesta on myös tehty. Vasusta raamit Varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto on sujunut työyhteisössä vaihtelevasti, kuitenkin pääsääntöisesti myönteisesti. Koronatilanteesta johtuen jouduimme muuttamaan suunnitelmaamme ja kohtaamaan toisemme etäyhteyden kautta. ”Esimiehet arvioivat vasun toteutumista ennen muuta seuraamalla, miten yleisesti huoltajien kanssa on käyty vasukeskusteluja ja onko niissä hyödynnetty havainnointikaavakkeita. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Vasu viitoittaa varhaiskasvattajan työtä TEKSTI Anna Kärri KUVAT Lappeenrannan seurakuntayhtymän varhaiskasvatus Lappeenrannan seurakuntayhtymän lastenohjaajat Tuulia Kopperi ja Taru Lempinen ovat saaneet vasusta inspiroivan työkalun. ”Aiheesta on ollut erilaisia koulutuksia myös ulkopuolisten kouluttajien vetäminä. ”Ensimmäiset askeleet otettiin jo noin viisi vuotta sitten, ja konkreettisesti vasua on toteutettu meillä viimeisen kahden vuoden ajan. “Kristillisen sisällön eriyttäminen muusta toiminnasta tuntuu nyt oudolta. Kahvikupin äärellä lähdimme tahoillamme keskustelemaan, miten varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu on tullut viitoittamaan työtä ja miten se toteutuu Lappeenrannan seurakuntayhtymässä heidän näkökulmastaan katsottuna. Vielä ollaan alussa, ja eri kerhopisteiden välillä on eroja”, he kuvailevat. Vaikka he kokevat olevansa vasun kanssa vielä alkumetreillä, ovat muutamat oivallukset osoittautuneet käänteentekeviksi
”On helpompaa lähteä pienin askelin eteenpäin, vaikkapa niistä yhdessä sovituista raameista, vasukeskusteluista ja havainnointikaavakkeista. Täytyy vain antaa sille mahdollisuus.” ”Vasun ansiosta työssämme on vain luovuus rajana kaikessa siinä, mitävoimme kehittää ja toteuttaa", iloitsee Tuulia Kopperi. Keskusteluissa tutustuu niin kerholaiseen kuin perheeseenkin syvemmin. ”Vasu antaa vapauden tehdä työtään omia vahvuuksiaan hyväksi käyttäen”, sanoo Taru Lempinen.. ”Huoltajien kanssa käytävät vasukeskustelut ovat todella upea tapa kohdata perhe. Näin ne tulevat jakoon ja innostus tarttuu”, Taru sanoo. Nyt voimme olla pihalla tutkimassa luontoa ja pitää hartauden siellä yhdessä lasten kanssa keskustellen. Jotta muutos läpäisee koko työyhteisön, on tärkeää, että esimiehet pitävät asiaa esillä jatkuvasti eri yhteyksissä. Hartaudet eivät enää ole erillinen osa kerhoa ja sellaisia ohjaajavetoisia tilanteita, joissa lapset istuvat paikoillaan hiljaa ja kuuntelevat, kun aikuinen puhuu. Vasukeskusteluja ja niiden hienoutta ei voi olla hehkuttamatta liikaa”, Tuulia sanoo. Erityisesti heitä on ilahduttanut se, että vasu on antanut luvan poiketa päivärytmistä ja tiukoista suunnitelmista. ”Toki eväät syötiin myös, sillä eihän retki ole mitään ilman eväitä. ”Vasun ansiosta työssämme on vain luovuus rajana kaikessa siinä, mitä voimme kehittää ja toteuttaa. Tuulia ja Taru ovat havainneet, että muutoksen ja uuden työotteen omaksuminen on yksilöllistä. Kuten Tuulia ja Taru jo aiemmin mainitsivat, kaikki työntekijät ja työpisteet eivät toteuta yhteistä vasua sataprosenttisesti. 23 Me tekijät Me tekijät 23 Suurimmat löydöt ovat tapahtuneet niissä hetkissä, kun vasua on rohkeasti lähtenyt soveltamaan arjen tilanteisiin. Lapsille retki oli elämys ja jäi varmasti mieleen hyvänä muistona kerhosta.” Yhteistä jakamista ”Aika näyttää, miten vasu alkaa suunnata ja ohjata meidän kaikkien työtä. Ja kun kuuntelee tarkalla korvalla, keskusteluista voi poimia ideoita kerhoon ja lasten kiinnostuksen kohteita. ”Toki hiljaisuuden hetkiä ja pyhän äärelle pysähtymistä tarvitaan, mutta toteutustapa on nyt toisenlainen”, Taru täydentää. ”Nyt suunnitelmat ovat toiminnan tukena ja ideoinnin lähteenä joustaen tilanteen mukaan. ”Uskon, että vasu lähtisi paremmin elämään, jos työparit jaettaisiin siten, että toinen työntekijä on jo sisällä vasussa ja toteuttaa sitä, kun taas toinen vasta harjoittelee”, Tuulia lisää. Tämä opettaa lapsille yhdessä tekemistä, jakamista ja toisen kuuntelemista”, Tuulia sanoo. Näin asiaa ei päästä ’painamaan villaisella’, ja kaikki ovat muutoksessa mukana.” Haastattelun lopuksi Taru ja Tuulia toteavat, että heille vasu on jo olennainen osa omaa työtä, jolloin sitä on hyvin vaikea erottaa omaksi irralliseksi asiakseen ja pohtia sen vaikutuksia omaan työhön erikseen. Mutta miten kaikki varhaiskasvattajat saataisiin innostumaan vasusta niin, että he lähtisivät mukaan toteuttamaan sitä. ”Vasu antaa vapauden tehdä työtään omia vahvuuksiaan hyväksi käyttäen”, sanoo Taru ja lisää: ”Vasu on ohjannut kuulemaan ja toteuttamaan lasten toiveita ja ajatuksia huomattavasti aiempaa spontaanimmin ja nopeallakin aikataululla.” Esimerkkinä Tuulia kertoo, kuinka lasten kanssa keskustellen selvisi, ettei kukaan heistä ollut koskaan matkustanut linja-autossa. Aiemmin tehtiin tarkat suunnitelmat kaudelle, mutta nykyään niistä poiketaan lasten tarpeita kuunnellen. Tuulia ja Taru suosittelevat tarttumaan vasuun rohkeasti. Niinpä yhtenä kerhopäivänä hypättiin paikallisbussiin, ajeltiin aluksi yhteen suuntaan ja sitten takaisin kerhopaikalle. Yhteisissä tapaamisissa kannattaakin kertoa avoimesti omista oivalluksista ja löydöistä vasun äärellä
Ja jos tarvitaan kotikäyntiä, lastenohjaaja tulee mukaan meidän sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kanssa.” ”Näissä tilanteissa on koettu merkittäviä muurin murtumisen hetkiä. ”Tietääkseni olen maamme ainoa asiakkuuskoordinaattori omalla palvelusektorillani”, hän sanoo. Ja tämä tehdään saattaen vaihtaen, jolloin työtä ei jätetä kesken. 24 Me tekijät Me tekijät 24 ME TEKIJÄT PERHEKESKUS SOVITTAA perheiden palvelut yhteen Lapen eli lapsija perhepalveluiden muutosohjelman suuntaviivoja toteuttavat nyt perhekeskukset. Onko tämä yleisestikin käytössä kunnissa. Lisäksi hän on suorittanut sekä varhaiskasvatuksenettä kirkon johtamiskoulutuksen erikoistumisopinnot. ”Toimivalle pohjalle oli tosiaan hyvä lähteä rakentamaan”, vahvistaa Ulla-Mari Hutko ja jatkaa: ”Kuluneina kolmena vuotena työstämme on tullut entistä näkyvämpää ja olemme yhä paremmin tietoisia toistemme tekemisistä.” ”Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on haluttu tuottaa aiempaa asiakaslähtöisemmin, oikea-aikaisemmin, ennaltaehkäisevämmin ja paremmin yhteen sovitettuina”, Kumlander ja Hutko summaavat. Sääksmäen seurakunnan kasvatuksen johtaja Ulla-Mari Hutko ja kaupunginasiakkuuskoordinaattori Joni Kumlander tekevät tiivistä yhteistyötä alueensa lasten ja perheiden parhaaksi. Perheet ohjataan palvelujen äärelle Perhekeskusagentteina Hutko ja Kumlander ovat saaneet eräänlaisen sanansaattajan tehtävän – he pitävät yhteyttä toimijoiden välillä ja vievät viestiä omiin työyhteisöihinsä ja ruohonjuuritasolle. Jos vaikkapa seurakunnan koululaisten iltapäivätoiminnassa on tullut huoli jostakin lapsesta, voin käydä paikan päällä havainnoimassa ja konsultoimassa. Kun vuonna 2017 lähdettiin lapen viitoittamalle tielle perhekeskusmallia toteuttamaan, oltiin kasvotusten monenlaisten mielikuvien kanssa. Tietty prosenttiosuus tapauksista on näitä matalankynnyksen käyntejä, jotka voitaisiin hoitaa ilman massiivista byrokratiaa. Hänen toimintayksikkönsä on kaupungin sosiaalija perhepalvelut. Keskeistä on myös ollut muutos toimintakulttuurissa. Valkeakoskella perhekeskusmalli on verkostomainen, juuri tähän kaupunkiin räätälöity ja omannäköinen. ”Kun meille tulee yhteydenotto – oli se sitten lastensuojeluilmoitus tai sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto – arvioidaan tapaukset yksilöllisesti vaativuudeltaan ja palvelutarpeeltaan. Aluksi on aivan pakko kysyä Kumlanderilta hänen tittelistään – asiakkuuskoordinaattori. Ulla-Mari on koulutustaustalaan sosionomi-diakoni (kirkon nuorisotyönohjaaja). Eräässä tapauksessa lastenohjaajan yhteydenotosta lähteneestä ja siitä edelleen palvelutarpeenarviointiin johtaneilla toimilla pystyimme tukemaan ryhmässä oirehtinutta lasta. Yhteistyö toimijoiden kesken oli ollut toimivaa jo aiemmin, mutta uudella mallilla siihen on saatu syvyyttä entisestään”, Joni Kumlander sanoo. Olennaista on olla perheen rinnalla niin kauan kuin se tarvitsee meitä.” Yhteistyö on toteutunut hyvin ja konkretisoitunut ruohonjuuritasolle, aivan käytäntöihin asti. Ulla-Mari Hutko puolestaan on kasvatuksen toimialajohtaja vastaten kaikesta seurakunnan kasvatuksesta. silloin, kun huoli on herännyt, mutta vielä ei ole tarvetta vaativan tason ammattiapuun. Näin myös Valkeakoskella. Yleisesti ajateltiin rakennusta – perhekeskusta – mutta varsin pian tarkentui, että kyse on työskentelytavasta. TälTEKSTI & KUVAT Marjo Suominen. Perhekeskus toi toimijat yhteen Pirkanmaan Lape-hankkeessa eli ”Pippurissa” (=Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen)haluttiin luoda edellytyksiä lasten ja perheiden palveluiden integraatiolle ja yhdessä tekemiselle. Lastenohjaaja olisi se perhetyöntekijä, joka käy kysymässä kuulumisia ja toimisi työparina supernanny-tyyppisesti”, Hutko kuvailee. Ja nyt lapsi pärjää ryhmässä hyvin.” ”Olemmekin visioineet, että lastenohjaaja voisi tehdä kotikäyntejä perheeseen esim. ”Alusta asti oli selvää, että seurakunta lähtee tähän mukaan. ”Lapen myötä minun työni on muotoutunut lastensuojelutyöstä myös ohjaukseen konsultointimallia hyödyntäen. Hutkoa ja Kumlanderia yhdistää toimijuus perhekeskusagentteina. ”Kun perhe tarvitsee palvelua, jokaisen meistä toimijoista pitää tietää, miten saattelee perheen oikeaan osoitteeseen ja mistä perhe saa apua. Syntyi vahva luottamus lapsen vanhemman kanssa, ja lasta ajatellen palveluketju toteutui mitä parhaiten: eri vaiheissa hänen rinnallaan oli tuttu ja turvallinen lastenohjaaja
käyneensä ohjaajien kanssa läpi lastensuojeluilmoituksen tekemistä, kuuluuhan työnkuvaan varautua myös vaikeisiin tilanteisiin ja ennakoiden. 25 Me tekijät Me tekijät 25 laisen palvelun myös perheet ottavat helpommin vastaan. Kynnys kaupungin tarjoamaan avun vastaanottamiseen voi olla korkeammalla”, Kumlander sanoo. Hän voi olla neuvolan terveydenhoitajan ohessa ensimmäinen ammatti-ihminen, joka kohtaa lapsen ja perheen ennen eskariin menoa”, Hutko tähdentää. Tarjonta kerhopaletille – nyt tiivistetään kouluyhteistyötä Jo lähes 10 vuoden ajan on kaupungin eri toimijoiden yhteistyötä raamittanut kerhopaletti, jonka avulla synkronoidaan tarjontaa – yhtäällä vältetään päällekkäisyyksiä ja toisaalla täydennetään tarvetta. Ohjaajat toimivat hyvin ammatillisesti. Vuodesta 2015 syntyvyys laskenut, oli pitkään 200 paikkeilla, mutta esim. ”Jo pelkästään se, että niiden aikana opimme tuntemaan toisemme, on iso etu. Nyt jokaisella koululla toimi yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa on SEURAKUNTA TAVOITTAA LAPSIPERHEITÄ, MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ: Aamupäivästä lastenohjaajat pitävät perheja päiväkerhoja sekä vauvaja taaperokahviloita. ”Lastenohjaaja on usein ydinihminen perheen elämässä. Tämä palvelee kokonaisuutta”, Kumlander sanoo. viime vuonna syntyi enää n. Koulutustilanteet saattavat meidät samalle kartalle, ja mikä tärkeintä, ne yhdistävät ja yhtenäistävät työn tekemiseen linjaa. Kouluyhteistyötä vahvistamaan on perustettu myös uusi ryhmä. Täällä äidit ovat työllistyneet hyvin, ja useimmat menevät töihin viimeistään silloin, kun lapset kaksivuotiaita. Molemmat haastateltavat antavat kiitosta myös lastenohjaajien perustutkinnolle. Koulutuksen vahvistamasta ammattitaidosta voidaan nostaa esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekeminen. ”Tämänkaltaisiin tehtäviin suhtautuminen on muuttunut selkeästi. Ohjaajat ovat saaneet hyvää itsevarmuutta, kun prosessit ja polut ovat tulleet tutuiksi. Päiväkodit täyttyvät. INFO. ”Perhekeskusmallin myötä myös kouluyhteistyö on vahvistunut, ja seurakunnan nuorisotyöntekijä voi tulla tueksi silloin, kun opettajalta tuntuu potku loppuvan. Yhteisiä koulutuksia – yhtenäiset toimintatavat Eri toimijoille järjestetyt yhteiset koulutuspäivät saavat kiitosta. 130 lasta. Tiivis neuvolayhteistyö odotusaikana jatkuen synnyttäneiden äitien kanssa 6–7 kertaa kokoontuvassa Helmi-ryhmässä. Vaikeaan tilanteeseen puuttuminen ei ole enää kynnys. Jos on tullut tietoon, että tältä alueelta loppuu nyt tämän toimijan tarjonta, toinen taho on voinut mennä paikkaamaan tilannetta. kahdeksan 3–5-vuotiasta potentiaalista lasta, jotka voisivat osallistua toimintaamme. ”Kyllä lastenohjaajien laaja-alainen ja moneen taipuva osaaminen on tullut täällä näkyväksi”, he sanovat. Erilaisilla täsmäkoulutuksilla onkin ammatillisuuden astetta nostettu entisestään”, Kumlander sanoo. Tämä voi koskea vaikkapa ryhmäytymistai koulukiusaamistilanteita”, Hutko sanoo. Kiitelty ja tarpeellinen ryhmä, jolle kaavaillaan jatkoa. Huomattava määrä koululaisia seurakunnan iltapäivätoiminnassa (palvelun tuottajasopimus kaupungin kanssa): 10 ryhmää, 124 paikkaa (vuonna 2020). Olemme laskeneet, että täällä olisi n. Kumlander kertoo mm. Ikäryhmästä runsaat puolet ovat toimintamme piirissä
Olin alkuun saattamassa sitä käyntiin, ja tavoite oli, että vetovastuu siirtyy jossain vaiheessa vanhemmille.” Ulla-Mari Hutko nostaa vielä neuvolan kanssa tehtävän yhteistyön ja sitä kautta syntyneet vertaistukiryhmät. Haastattelun ajankohta 12.3.2020 ME TEKIJÄT Ulla-Mari Hutko tietää, miten tärkeitä lastenohjaajat ovat perheille. Neuvolan psykologi vierailee myös äskettäin synnyttäneiden äitien Helmi-vertaisryhmässä, joka on jatkoa neuvolan vanhempainvalmennukselle. Tavoitteena on matalankynnyksen toiminta ja se, että perheiden olisi mahdollisimman helppoa lähestyä palveluntarjoajia ja ottaa apu vastaan”, Joni Kumlander sanoo. Jollain tapaa kotikäynnit tulevat näkymään osana heidän työkuvaansa, ja muutama ohjaaja onkin jo ilmoittanut kiinnostuksensa supernannyksi”, kertoo Ulla-Mari Hutko. ”Esimerkkinä haluan nostaa vanhemmille suunnatun ’nepsy-vertaistukiryhmän’, jos on huoli vaikkapa ylivilkkaan lapsen tilanteesta. Tähtäämme siihen, että he yhä paremmin mieltävät iltapäivätoimintamme osaksi lasten koulupäivää.” Vertaistukiryhmät Valkeakoskella perheitä tavoitetaan myös vertaisryhmissä. Keskustelu muiden vanhempien kanssa voi poistaa taakkaa ja toisaalta yhdessä jaetut kokemukset ja vinkit helpottavat kenen tahansa vanhemman, lapsen ja sitä myötä koko perheen arjessa selviytymistä”, Kumlander sanoo ja lisää: ”Ei ’nepsy-diagnooseja’ anneta kovin helposti ja toisaalta varhainen tuki voi auttaa eteenpäin ilman, että raskaampiin prosesseihin tarvitsee edes mennä.” ”Tämä 15–22 hengen ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, ja nyt jo vanhempainvetoisesti. Oman haasteensa tekee se, että pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa, ja siksi yhteistyön laajentamista naapurikuntaan on viritelty.” ”Ja kyllä näille ’supernannyille’ olisi nyt sijaa, eikä tässä ollenkaan ole kyse siitä, että paikattaisiin kaupungin toimia. Helmi-ryhmää vetävä lastenohjaaja toimii myös vauvakahvilassa, joten hänelle muotoutuu tätä kautta hyvä käsitys perheiden tarpeista. Haluamme tukea lasten kokonaista päivää ja tehdä tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa. Haastattelupäivänä toimistolta tavoitettiin lastenohjaajat Simo Suontausta ja Tuula Luhtala.. Tämäkin on matalankynnyksen ryhmä, johon voi mennä ilman, että lapsesta olisi vielä suuri huoli. 26 Me tekijät Me tekijät 26 Lastenohjaajien laaja-alainen ja moneen taipuva osaaminen on tullut verkostoissamme näkyväksi. ”Nyt kun neuvolassa toimii psykologi, hänen asiantuntimustaan lastenohjaajat voivat käyttää vaikkapa haasteellisia ryhmätilanteita ratkoessaan. Ryhmä on erinomaisen toimiva – ja itse asiassa saanut alkunsa lastenohjaajan aloitteesta. ”Pienten lasten äidit ovat huolissaan parisuhteestaan, ja tätä tarvetta täyttämään saattaa vielä syntyä ryhmä”, Hutko sanoo ja Kumlander jatkaa: ”Myös miesten eroryhmiä on viritelty, mutta se on vaikea ’ala’, ja siinä liikutaan herkällä alueella. ”Tämä ryhmä on aloittanut viime syksynä, ja se näyttää toimivan erinomaisesti”, Kumlander sanoo ja Hutko täydentää: ”Lastenohjaaja on monesti keskeinen asiaintuntija pienten koululaisten tilanteissa. vanhempien ja oppilaiden edustus, sosiaalitoimen työntekijä ja nuorisotyöntekijä sekä iltapäivätoiminnan lastenohjaaja. ”Tähän suuntaan voimme lastenohjaajien työtä kehittää tulevaisuudessa. Jos tulee huoli vaikkapa perheenäidistä, hän voi soittaa kaupungin perhetyöntekijälle ja pyytää häntä arvioimaan äidin tilannetta.” Myös uusia vertaistukiryhmiä on suunnitteilla
INFO Viikon tarinoita ovat kirjoittaneet Eriikka Jankko, Katri Suhonen, Elina Hellqvist, Stiven Naatus, Osmo Vartiainen ja Kirsi Erkama. Kerrotaan Suomi yhteen! Ilkka Tahvanainen, varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus. Isäkään ei ehdi, kun sillä on kännykkänsä kanssa kiireitä. Muuttuneen arkiympäristön keskellä aikuisen tehtävänä on rakentaa lapsen elämään turvallisuutta, jäsennystä ja mahdollisuuksia. Tarinaa ei arvioida, eikä siitä tehdä pitkälle vietyjä tulkintoja. Saduttamisen pikaohje menee näin: 1. ”Näettekö, metsä on täynnä ihmeellisiä aarteita, lahjoja. Kerro satu, tarina tai juttu. Lapsen ajatukset kirjataan ylös juuri sellaisena kuin ne kerrottiin. Saduttaminen avaa lapsen tapaa jäsentää todellisuutta ympärillään. Tarinan jälkeen lapsen on helpompi koota tilannekuvaa elämästään ja toiveistaan. Viikon tarinan löydät evl.fi/plus -etusivulta. 3. Myös oikeudet kertoa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Voitaisiinko ajatella, että sellainen toiminta mahdollistaisi myös henkisyyden ilmentymisen tässä ja nyt. 2. Halutessaan tarinoita voi hyödyntää myös katsomuskasvatusyhteistyössä, varhaiskasvatusja perhetoiminnassa tai vaikkapa kotona yhteisen toiminnan äärellä oman lapsen kanssa. Halutessa voit muuttaa sitä tai korjata mikäli haluat. Ensimmäisen tarinan on kirjoittanut piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala. Kun toinen kertoo ja toinen kuuntelee, aaltoilee kohtaaminen heidän välissään. Ilmakin, jota hengitämme, on puiden tuottamaa happea." Lapset vetävät ilmaa keuhkoihinsa. Lapsi tarvitsee toimintaa, joissa jakaa ajatuksiaan hänelle tyypillisellä tavalla. Viikon tarina Kirkkohallitus tuottaa kerran viikossa ihka uuden, aiemmin julkaisemattoman Viikon tarinan, joka saattelee lapsia kysymysten äärelle. ”Otamme metsän happea mukaamme”, he sanovat. Kuinka turvallisuuden ja hyvän elämän oikeudet turvattaisiin heidänkin osaltaan. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerroit. 4. Lapset kertojina Muuttuneessa tilanteessa on arvokasta vaalia erityisesti niiden lasten kohtaamista, joita ei saavuteta Youtube-videoin, jotka eivät ymmärrä suomea, joilla on oppimisen haasteita tai kaikkea tätä yhdessä. Lopuksi luen tarinasi. Menetelmää on edelleen kehittänyt KT Liisa Karlsson. Myös kriisin hetkellä on otollista ja hyödyllistä kertoa tai saduttaa, kuunnella sitä mitä toinen haluaa kertoa juuri tänään, näillä sanoin. Muistan kysyä luvan, jos luen tarinan toisaalla tai julkaisen sen. Kerrotun sadun tai tarinan voi myös tanssia, soittaa, esittää varjo-, pöytätai nukketeatterin keinoin, maalata tai tekemällä esinekoosteen, ryhmälausua, jumpata, liikkeellistää, siis ihan miten vain. Saduttaminen on suomalainen innovaatio, jonka on keksinyt VTT Monika Riihelä. 27 Me tekijät Me tekijät 27 KIRKON TALOLTA Kerrotaan Suomi yhteen Elli ja Allu leikkivät sisällä kotona, mutta sitten leikit loppuvat. ”Tylsää, mitäs nyt tehdään?” Äiti ei keksi. Hän tekee töitä tietokoneella
YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova komitea on edellyttänyt Suomelta lapsistrategian laatimista. 1 Johanna Laisaari on lapsen oikeuksiin ja lastensuojeluun erikoistunut varatuomari. Ihmisoikeuksien kansainväliset valvontaelimet ovat antaneet Suomelle suosituksia riittävän elintason turvaamiseksi jokaiselle lapselle ja lapsiperheiden sosiaaliturvan parantamiseksi. Eriarvoisuuden lisääntyminen (lapsiperheköyhyys), miten siihen voidaan puuttua nyt, kun tilanne on jo monilta osin vakava. Ennen kaikkea lasten kanssa työskentelevien on tunnettava lapsen oikeudet, jotta he osaavat niitä työssään toteuttaa ja myös kertoa niistä lapsille itselleen. 28 Me tekijät Me tekijät 28 7 KYSYMYSTÄ kysymystä lapsistrategiasta Missä vaiheessa lapsistrategian valmistelu on nyt. Tarkoituksena on laatia kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva strategia. Lapsistrategialla parannetaan lapsipolitiikan ja lapsia koskevan toiminnan tavoitteellisuutta, kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Lapsen oikeudet eivät lasten arjessa toteudu itsestään, vaan siihen on meidän kaikkien aikuisten vaikutettava. Tällä hetkellä hän työskentelee valtioneuvoston kansliassa kansallisen lapsistrategian pääsihteerinä. Lapsistrategian valmistelu pohjautuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomea sitoviin perusja ihmisoikeuksiin. Nämä suositukset on otettava vakavasti ja ryhdyttävä niiden mukaisiin toimiin. Lapsistrategian tavoite on, että Suomi kunnioittaa, turvaa ja edistää tavoitteellisesti lapsen oikeuksia. Lapsistrategialla vahvistetaan hallinnon ja päätöksenteon lapsenoikeusperusteisuutta. Lasten läheisja vertaissuhteiden tukeminen sekä esimeriksi kiusaamisen ehkäisy tulevat olemaan tärkeitä teemoja strategiassa. Yksinäisyys on merkittävä lasten hyvinvoinnin riskitekijä. Strategia ohjaa valtiovallan päätöksenteon lisäksi myös kuntia, kuntayhtymiä ja maakuntia sekä kaikkia lasten parissa työskenteleviä tai heidän hyvinvointiinsa muutoin vaikuttavia tahoja. Lapsiperheköyhyyden ehkäiseminen on lapsistrategian tärkeä tavoite, sillä köyhyys on merkittävä lasten ja nuorten ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Mikä merkitys seurakunnan toiminnan kannalta. Seurakunnan toiminnassa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsia koskevassa päätöksenteossa tehdään säännönmukaisesti lapsivaikutusten arviointia ja kuunnellaan lasten näkemyksiä. Strategiassa erityisenä painopisteenä on lasten yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden torjunta. KUVA Suvi Sievilä 2 3 4 Miten näet lapsistrategian kärjen. Tavoitteena on lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien täysimääräinen toteutuminen Suomessa eli lapsen oikeuksia kunnioittava lapsija perhemyönteinen Suomi. Kansallisen lapsistrategian pohjatyö on aloitettu viime vuoden lopussa, ja valtioneuvosto on asettanut maaliskuun 2020 alussa parlamentaarisen komitean lapsistrategian valmistelua varten. Lapsistrategian valmistelua varten laadittiin jo pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana Lapsen aika -raportti ja siihen liittyvä tutkijatyöryhmän julkaisu. 7. Miten lasten yksinäisyys näkyy strategiassa. Entä mistä lapsistrategiassa on oikeastaan kyse ja mikä on sen painoarvo – mihin sitä käytetään ja tarvitaan. Mikä sen merkitys voi olla yksittäiselle työntekijälle
Monikulttuurisuuden arvostaminen ja tukeminen ja kaikenlaisen rasismin ja syrjinnän torjunta ja poistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. En sanoisi, että Suomessa on yleistä lapsikielteisyyttä, mutta lasten saamisen edellytykset ovat tutkitusti huonontuneet, koska esimerkiksi nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa on heikentynyt. Millä tavalla lapsistrategia ottaa kantaa katsomuskasvatukseen ja uskonnon vapauteen. Miten lapsistrategia ottaa kantaa monikulttuurisuuden lisääntymiseen. Monikulttuurisuus on tänä päivänä tärkeä osa lasten ja nuorten arkea. Tämä pitää sisällään huoltajien oikeuden kasvattaa lapsiaan omien vakaumustensa mukaisesti.. Suomi on hyvä maa saada ja kasvattaa lapsia. 29 Me tekijät Me tekijät 29 5 6 7 Onko lapsikielteisyys todellinen ilmiö, miten arvioit sitä. Myös uskonnon tunnustaminen on yksityisyyden piiriin kuuluva ihmisoikeus. Uskonnonvapaus on ihmisoikeus ja se sisältää sekä positiivisen että negatiivisen ulottuvuuden. Negatiivinen ulottuvuus taasen tarkoittaa, että henkilön ei tarvitse osallistua minkäänlaiseen uskonnon harjoittamiseen, mikä ei vastaa yksilön omaa vakaumusta. On myös monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että ihmiset saavat Suomessa vähemmän lapsia kuin aikaisemmin. Lapsen oikeuksien toteuttaminen täysimääräisesti kaikkien lasten ja lapsiryhmien kohdalla on keskeinen lapsistrategian tavoite. Positiivinen uskonnonvapaus tarkoittaa, että henkilö voi tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan. Uskontoja katsomuskasvatus sisältyy useisiin ihmisoikeussopimuksiin
Lähtiessämme tekemään asioita aidosti yhdessä tulemme samalla muuttaneeksi toimintakulttuuriamme aiempaa yhteisöllisempään suuntaan. Lisäksi mietimme usein, miten voisimme huomioida toiminnassamme lapselle ja perheelle merkityksellisiä asioita. Yhteisöllisyyden tulisikin olla seurakunnan vahva perusta, onhan seurakunta yhteisö, jossa jokaisella tulisi olla oma paikka omana itsenään. päätoimittaja. Lisäksi yhteisöllisyys syntyy jaetusta ilosta, yhdessä tekemisestä, olemisesta ja toisen kohtaamisesta. Kun annamme näille tilaa seurakunnassamme, vahvistamme samalla osallisuutta ja lasten ja perheiden mahdollisuuksia vaikuttaa seurakunnan toimintaan. Seurakunnissa on kyllä valtavat määrät monipuolista varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tarjontaa, joka on laadukkaasti toteutettua. Pienen lapsen osallisuus on aina vahvasti aikuisen varassa, sillä me aikuiset luomme lapselle ne puitteet, joissa hänen on toimittava. Kysynkin, näkyykö lapsen ja perheen osallisuus riittävästi seurakunnassasi. Vai olisiko vielä jotain, mitä voisit tehdä sen vahvistamiseksi. Se lähtee halusta kuulla lasta ja perhettä ja antaa heille tilaa seurakunnassa. Kun huomioimme lapsen toiveet ja tarpeet toiminnassamme, tulemme vahvistaneeksi lapsen turvallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta. Kun meillä on lapselle aikaa, välitämme samalla hänelle viestiä, että hän on tärkeä. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy siitä, että minua kuullaan, minusta välitetään ja minä olen tärkeä. Tämä on ehdottomasti vahvuutemme. Mitä vielä voisimme tehdä. Mutta se, miten paljon ja millaista toimintaa meillä on lapsille ja heidän perheilleen, ei kuitenkaan vielä välttämättä kerro heidän osallisuudestaan seurakunnassa. Lisäksi se lähtee rohkeudesta astua syrjään ”ohjelmatoimiston” ja toiminnan toteuttajan vahvasta roolista yhteisen tekemisen kulttuuriin. Kuulen usein puhuttavan osallisuudesta seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan yhteydessä. Kun meillä on aikaa kuunnella lasta, hän tulee kuulluksi. JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Koulutuksissa saankin usein hämmästellä ideoiden ja osaamisen rikkautta ja runsautta. Lisäksi pystymme nappaamaan nopeasti uusia ideoita perheiltä tulleista puolittaisistakin toiveista ja jalostamaan ne monipuoliseksi toiminnaksi. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Yhteisöllisyys syntyy jaetusta ilosta, yhdessä tekemisestä, olemisesta ja toisen kohtaamisesta. Olemmekin monin tavoin uusien haasteiden edessä: Miten kehittäisimme seurakunnan toimintakulttuuria sellaiseksi, että lapset ja perheet olisivat enemmän mukana toteuttamassa, ideoimassa ja vaikuttamassa seurakunnan toimintaan. 30 Me tekijät Me tekijät 30 Osallisuus lähtee liikkeelle aidosta halusta ja rohkeudesta tehdä asioita toisin. Erityisesti tänä keväänä haastan seurakuntien kasvattajia pohtimaan oman seurakunnan toimintaa siitä näkökulmasta, miten niissä näkyvät seurakuntalaisilta tulleet toiveet. Entä onko seurakunnassamme sellaisia perheitä, joita emme ole kohdanneet tai kuulleet. Kaiken tämän maailman myllerryksen ja muutoksen keskellä luodaan tilaa kohtaamisille – myös digitaalisesti ja verkossa – ja vahvistetaan iloa ja yhteisöllisyyden kokemusta olemalla läsnä ja etsimällä keinoja olla enemmän läsnä ja kuulolla siellä, missä lapset ja perheet ovat nyt! Turvallisuus, läsnäolo ja tulla kuulluksi – nämä ovat lapsen osallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. KUKA. Seurakunnan toimintakulttuuri murroksessa OIKEISSA TÖISSÄ. Kuitenkin edelleen liian harvoin kuulen puhuttavan siitä, miten lasten ja perheiden tarpeet ja toiveet ovat muovanneet seurakunnan toimintakulttuuria
On ollut ilahduttavaa huomata, että olemme onnistuneet yhdessä asiakkaidemme kanssa pureutumaan toiminnan kehittämisen haasteisiin ja voineet vakiinnuttaa näihin poikkeusolosuhteisiin sopivia toimintamuotoja. Timo Tulisalo johtaja, koulutuspalvelut, Nuori kirkko ry Koulutuspalvelujemme uudet polut. Kouluttajamme käyvät läpi mahdollisuuksia löytää koulutusjaksoille vaihtoehtoisia, kyseiseen sisältöteemaan toiminnallisesti soveltuvia etätoteutustapoja. Miten niille voidaan luoda edellytyksiä, jos työskentely perustuu suurelta osin etäyhteyksiin. Sovellukset ovat ladattavissa täältä: Pieni on Suurin -lehden näköisversio sekä lehtiarkisto ovat verkossa 1 2 Apple Hyödynnä asiakasetuasi! Android 1 Teema VEERMANIN PERHEESSÄ leikillä on sijansa 1 2020 LEIKILLISIÄ KOHTAAMISIA taaperoryhmissä Lisää LEIKKIÄ! – Kun ryhmä on yhtä aikaa koolla verkossa, ohjaaja voi vahvistaa osallisuutta esimerkiksi kuvatyöskentelyiden, pienryhmäja parituokioiden sekä yhteisen keskustelun työskentelytapoja vaihdellen. Nyt, kun emme voi kutsua osallistujaryhmiä koolle, olemme muiden toimijoiden tavoin joutuneet ja päässeet tarkastelemaan toimintaamme uusista näkökulmista. Esimerkiksi tämän vuoden rippikoulujen toteutustapoja rakennetaan nyt webinaarityöskentelyyn perustuen. Yllättävän moni meille kasvokkaisista tilanteista tuttu harjoite taipuu myös etätapaamisiin, hän toteaa. Tilaajatunnistukseen ja sitä kautta lehden näköisversioon sekä lehtiarkistoon pääset seuraavasti: Ota esiin asiakasnumerosi, jonka olet saanut lehden tilausvahvistuksen mukana. Mene osoitteeseen: www.lehtiluukku.fi/lehti/pieni-on-suurin Käyttäjätunnukset toimivat myös Lehtiluukun Appleja Android-sovelluksissa. Mikäli koulutuksen tavoitteet edellyttävät lähiopetusmetodien käyttämistä, etsimme ensisijaisesti uusia ajankohtia koulutusten toteuttamiseen myöhemmin. Osallisuus, yhteisöllisyys, elämyksellisyys ja pyhän kohtaaminen ovat nykyisen rippikoulun suuntaviivoja. Tiedotamme myös kokonaan uusista webinaarija muista verkkokoulutuksista, joiden avulla haluamme tukea lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä muuttuneissa olosuhteissa. Muutoksia ja uutta palvelutarjontaa Päivitämme koulutustarjontaamme ja pohdimme yksilöllisesti jokaisen koulutusohjelman tavoitteista lähtien, mikä toimintatapa on mielekkäin. Voit seurata tarjontaamme verkkosivuiltamme (koulutukset.nuorikirkko.fi). – Olemme kutsuneet työntekijöitä rippikoulujen etäohjaamista käsitteleviin webinaareihin. Osallistujapalautteen mukaan yhteisöllisyys ja mielekäs oppiminen ovat rakentuneet hienosti myös etätapaamisissa, kertoo webinaareja ohjannut koulutussuunnittelija Sanna Jattu. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KOULUTTAUDU, OSALLISTU Etäisyys kääntyy yhteydeksi! Useimpien Nuori kirkko ry:n tarjoamien henkilöstökoulutusten lähtökohtana on vahva vertaistyöskentely
Ilmoittautumista koskevat tiedustelut koulutus@nuorikirkko.fi. Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri ja Vanhemmuuskeskuksen johtaja Raisa Cacciatore. 17.00 Ohjelma päättyy Kylpyläalue käytössä 19.30 Illallinen 21.00 Iltaohjelma Aulangolla – sisältyy hintaan Perjantai 25.9. Majoitus ei kuulu hintaan. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa 9.45 Avaus paikallisin maustein 10.30 Miten kasvaa empaattiseksi. – teologiaa lasten kanssa. Ilmoittautuminen avautuu 2.2.2020. 32 Me tekijät Me tekijät 32 SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUSNEUKKARIT 24.–25.9.2020 HÄMEENLINNASSA Torstai 24.9. Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. Miten kasvatan lasta kunnioittamaan omaa ja toisten kehoa. MAJOITTUMINEN Scandic Aulanko, Aulangontie 93, Hämeenlinna. Kahden hengen huone 129€/vrk. kierros 11.30 Lounas 12.30 Kanavat, 2. Työkaluja, malleja ja materiaaleja arkeen. HINNAT Standard yhden hengen huone 109€/vrk . OHJELMA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Scandic Aulanko (Aulangontie 93, Hämeenlinna) KANAVAT, joista valitaan kaksi. Seurakunta rinnalla kulkijana ja kristillisen identiteetin vahvistajana elämän eri vaiheissa kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen, Espoon seurakuntayhtymä Tulla kuulluksi ja nähdyksi – sukellus osallisuuden pedagogiikkaan, varhaiskasvatuksen suunnittelija Elina Kataja, Hämeenlinnan kaupunki Draamaleikkejä improvisoiden, taidekasvattaja Taina Maria Savimäki, Hämeenlinnan kaupunki Erityisen tavalliset oppijat aamuja iltapäivätoiminnassa KOHDERYHMÄT Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. Kylpyläalue käytössä klo 8 alkaen 7.45 Ohjattu aamukävely Aulangon upeissa maisemissa 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 8.45 Messu Aulangolla 10.00 Kanavat, 1. 15.00 Kahvi 15.30 Miten puhua lasten kanssa jumalasta. TOTEUTTAJA Nuori kirkko ry. TIEDUSTELUT Ohjelman sisältöä koskevat tiedustelut: Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. Esitys tulkataan suomeksi. Yhteistyökumppanit: Kirkkohallitus/Kasvatusja perheasiat, Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry., Hämeenlinnan seurakunnat ja Tampereen hiippakunta. Välittävä kohtaaminen: Empatia ja myötätunto varhaiskasvatuksen arjessa Professori Lasse Lipponen, Helsingin yliopisto 11.30 Lastenkirkkomedian sekä Lasten Keskus & Kirjapaja Oy:n uutuudet 12.00 Lounas 13.30 Kehotunnekasvatus – jokaisen lapsen oikeus! Mitä tarkoittaa pienen lapsen kohdalla ikäja kehitystasoon sopiva seksuaalikasvatus. Hyvän kosketuksen kertomuksia kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto Kasvun polulla. Hotellin s-posti: aulanko@scandichotels.com. ILMOITTAUTUMINEN koulutukset.nuorikirkko.fi. Ilmoittautumiset 23.8.2020 mennessä. kierros 14.00 Liikunnan merkitys varhaiskasvatuksessa 15.15 Päivien päätös – tapaamisiin ensi vuonna! 15.30 Tilaisuus päättyy Vahvistu vertaistuesta! Yhteistä jakamista johtamisen oivallusten äärellä asiantuntija Mikko Sulander, Tampereen hpk Perheliikuntaa – ideoita ja toimintamalleja koko perheen yhteiseen liikuntaan ja ulkoiluun lähiluonnossa Piki ja pöljä päivä, kiusaamisen ehkäiseminen lapsiryhmissä kouluttaja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Rippikoulu osana lastenohjaajan työtä kouluttaja Sanna Jattu, Nuori kirkko ry Kirkkomuskari 3 on täällä! – Laulua, loruttelua ja liikettä kanttori Mari Torri-Tuominen & kirjan tekijätiimi Mitä kehosi kuulee. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse osoitteessa www.scandichotels.fi varauskoodilla BNUO230920. OSALLISTUMISMAKSU 270 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltaohjelman). Pastori, FT, miimikko Angela Kunze Beiküfner
Ilmoittaudu viim. Koulutuksessa syvennytään lapsilähtöiseen teologiseen ajatteluun ja sen soveltamiseen. Suru ja ero lasten ja nuorten elämässä I jakso 9.–11.9.2020, II jakso 12.–13.11.2020, III jakso 26.–28.4.2021, Järvenpään kampus Mistä lapsi ja nuori saa tilaa ja tukea elämän kriisikohdissa. Laajuus 5 op Ilmoittautuminen 10.8.2020 mennessä, wilma.seurakuntaopisto.fi Osallistumismaksu Nuoren kirkon jäsenille 610 €, muille 680 € Täysihoidon hinta tarkentuu vielä. Pätevöityessäsi ohjaajaksi kehität samalla vuorovaikutustaitojasi. Mistä kristinuskossa onkaan kysymys. 0400 105072 Järjestäjä Seurakuntaopisto, yhteistyökumppanit Nuori kirkko ry ja Gordonin Toimivat Ihmissuhteet ry LAPSIASIAHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄ 3.10.2020, Seurakuntien talo , Näsilinnank. Tässä valtakunnallisessa koulutuspäivässä kuulet uusimmat vinkit ja kokemukset muista seurakunnista ja verkostoidut toisten lapsiasiahenkilöiden kanssa. Kolmiosainen koulutus syventää kriisiosaamista ja sopii kaikille kasvatuksen työntekijöille. 040 703 3356, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Satu Reinikainen, p. Seurakunta rinnalla kulkijana ja kristillisen identiteetin vahvistajana elämän eri vaiheissa kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen, Espoon seurakuntayhtymä Tulla kuulluksi ja nähdyksi – sukellus osallisuuden pedagogiikkaan, varhaiskasvatuksen suunnittelija Elina Kataja, Hämeenlinnan kaupunki Draamaleikkejä improvisoiden, taidekasvattaja Taina Maria Savimäki, Hämeenlinnan kaupunki Erityisen tavalliset oppijat aamuja iltapäivätoiminnassa LAPSI JA TEOLOGIA 26.–28.8.2020 & 25.–27.11.2020, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Millaista on teologian tekeminen lasten kanssa. Tule mukaan uuteen koulutukseen, jossa yhdistyvät kasteen, kasvun polun ja kirkkovuoden juhla-aikojen teemat.. Miten soveltaa teologista ja pedagogista osaamistaan jumalanpalveluselämässä sekä kotien hengellisen elämän tukemisessa. Koulutuspäivä on kaksikielinen ja se toteutetaan yhteistyössä Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen, KSCA, kanssa. Hyvän kosketuksen kertomuksia kouluttajat Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto Kasvun polulla. Tule ideoimaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen tapoja seurakunnassa! Laajuus 0.25 op Ilmoittautuminen 21.8. Koulutus sopii sekä varhaiskasvattajille että kouluikäisten kanssa työtä tekeville. 33 Me tekijät Me tekijät 33 KOULUTTAUDU, OSALLISTU Vahvistu vertaistuesta! Yhteistä jakamista johtamisen oivallusten äärellä asiantuntija Mikko Sulander, Tampereen hpk Perheliikuntaa – ideoita ja toimintamalleja koko perheen yhteiseen liikuntaan ja ulkoiluun lähiluonnossa Piki ja pöljä päivä, kiusaamisen ehkäiseminen lapsiryhmissä kouluttaja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Rippikoulu osana lastenohjaajan työtä kouluttaja Sanna Jattu, Nuori kirkko ry Kirkkomuskari 3 on täällä! – Laulua, loruttelua ja liikettä kanttori Mari Torri-Tuominen & kirjan tekijätiimi Mitä kehosi kuulee. Kasvun polun suunnitelmallinen vahvistaminen tukee perheen yhteyttä seurakuntaan ja lapsen hyvää kasvua. www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää Kysy lisää! Kaisa Aitlahti, p. Onko seurakunnassasi jo nuorten vaikuttajaryhmä tai suunnittelette sellaista. Tulkkaus on järjestetty, joten osallistuminen ei edellytä saksan kielen taitoa. Laajuus 5 op Ilmoittautuminen 12.6.2020 mennessä, seurakuntaopisto.fi/koulutukset/lapsi-ja-teologia/ Osallistumismaksu 410 € Tiedustelut Kouluttajat Kaisa Aitlahti, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi ja Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi Järjestäjänä Seurakuntaopisto, yhteistyökumppani Nuori kirkko ry TOIMIVA PERHE -OHJAAJAKOULUTUS 21.–9.2020 & 2.–3.11.2020 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Tue vanhempia ja kasvattajia vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa! Tässä koulutuksessa perehdyt kokemuksellisesti Toimiva Perhe -kurssin materiaaliin ja harjoittelet kurssin ohjaamista. Miten lapsen teologista pohdintaa voi tukea monipuolisesti. 040 701 9713, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi #bertanpolulla #bertanpolulla Ilmoittautuminen ja lisätiedot: seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Ihmettele, Ihmettele, innostu! innostu! Lattiakuvien lähteillä lattiakuvien kehittämispäivät sisar Estherin kanssa 19.–21.8.2020, Järvenpään kampus Tule kokemaan lattiakuvien voima ja valo sisar Estherin ja isä Meinulfin kanssa! Sukellamme uusiin kertomuksiin lattiakuvien saksalaisten kehittäjien kanssa ja tutkimme lattiakuvia osana lapsen, nuoren ja aikuisen spiritualiteetin vahvistamista. Ilmoittaudu viim. UUSI KOULUTUS: Kasvun polku ja kirkkovuoden juhla-ajat 28.–30.10.2020, Järvenpään kampus Millaisia pysäkkejä kasvun polulla ovat kaste ja kirkkovuoden suuret juhlat. mennessä, https://koulutukset.nuorikirkko.fi/koulutukset/lapsiasi henkiloiden-koulutuspaiva-2020/ Kustannukset Osallistumismaksu 95 € sisältäen aamukahvin ja kevyt lounaan Tiedustelut Kouluttaja Tarja Liljendahl, tarja.liljendahl@nuorikirkko.fi, 0400 279 376 Yhteistyökumppanit Kirkon kasvatusja perheasiat (KKP), KCSA, Seurakuntaopisto ja Agricola-opintokeskus. 19.6.2020. Millaiset ovat hyvät kuuntelemisen taidot. Tiedustelut Koulutussuunnittelija Sanna Jattu, sanna.jattu@nuorikirkko.fi, puh. 26, Tampere Toimitko seurakuntasi lapsiasiahenkilönä. Koulutuksessa tutkitaan surun, kriisien ja traumojen käsittelyn mahdollisuuksia seurakunnassa sekä eroja sururyhmien ohjaamisen perusteita. 7.8.2020
Mukana on myös neljän muissa johtotehtävissä toimivan puheenvuoroa, heistä kolme on myös pastoreita ja yksi luottamushenkilö. Kun arvioimme tätä jaksoa myöhemmin, oivallammeko myös johtamisesta jälleen jotakin selkeämmin. ”Tärkeintä on, että ymmärrämme yksilöiden olevan erilaisia ja jokaisen ansaitsevan itselleen sopivimman kasvatuksen.” Kirjan alaotsake 'visioita, haasteita, näkökulmia', kertoo kirjan tavoitteesta olla keskustelun avaus, ei oppikirja johtajuudesta ja kirkon tulevaisuudesta. Valintaa perustellaan sillä, että kirkkolain mukaan kirkkoherrat vastaavat seurakuntien johtamisesta. Kirjan 17 puheenvuoron käyttäjästä 13 on kirkkoherroja. Heikki Arikka ja Laura Kajala (toim.) HYVIN JOHDETTU KIRKKO Kirjapaja, 2020 Useassa puheenvuorossa todetaan kirkon johtamiskoulutuksessa painotettavan hallintoa, ei henkilöstöja arvojohtamista. Erityisesti hän on tullut tunnetuksi luovuuden ja lahjakkuuden tutkijana; hän on tutkinut alaa jo 1980-luvulta asti. Lahjakkaasta lapsesta kehittyy lahjakas aikuinen vain opiskelemalla ja harjoittelemalla ahkerasti niitä erityisaloja, jotka hän kokee omikseen. TEKSTI Minna Kaihlanen. ”Tarjotaan jokaiselle lapselle mahdollisuus löytää omat kykynsä ja arvostetaan jokaista lasta.” Toimiva lahjakkaiden kasvatuksen ja opetuksen idea osoittautuu näin yksinkertaiseksi. Kirkkoherrapainotteisuudesta huolimatta johtajuutta kirkossa pohditaan laajemmin kuin yhdestä tehtävästä käsin ja osassa puheenvuoroja myös kirkon johtamistapaa ulkopuoleltakin katsoen. Asioiden johtaminen hallitaan, ihmisten johtamista saatetaan vältellä, jopa pelätä. Kriisi ja kriisijohtaminen eivät onneksi ole jatkuvia tiloja, mutta siitä selviäminen helpottuu, mikäli perusasiat ovat kunnossa. Lahjojen tulee tuottaa iloa, eikä koskaan pakkosuorittamisen ahdistavaa kehää! Lahjakkuus kehittyy parhaiten turvallisuudentunteen ja myönteisen minäkuvan pohjalle. Miten tavoitteisiin päästään, edellyttää puheiden lisäksi paneutumista ja tekoja tietenkin johtajilta, mutta myös luottamushenkilöiltä ja työntekijöiltä. 34 Me tekijät Me tekijät 34 KIRJAHYLLY Lähes puolet kirjoittajista on syntynyt 1980-luvulla, mistä johtuen esipuheessa mainitaan kirjan haluavan antaa ääni ”nuoremman sukupolven johtajille”. Uusin teos Lahjakkuus ilmestyi alkuvuodesta. ”Ei olekaan kovin tärkeää kysyä kuka on lahjakas, vaan miten kukakin on lahjakas”, tiivistyy Uusikylän viesti kasvattajille. Yhteiskunnan ja kirkon muutoksessa lienee perusteltua, että suurin osa kirjoittajista edustaa pääkaupunkiseutua tai maan muuttovoittoisia alueita. Tätä kirjoittaessani testataan seurakunnissakin kriisijohtamisen taitoja. Siinä hahmottuu kirkon aseman muutos ja sen vaatima haaste johtajuudelle seurakunnissa. ”Kun lapsi saa itse valita kiinnostuksen kohteensa ja innostua siitä, hänellä on hyvät mahdollisuudet kehittyä erityislahjakkuudeksi, joskus jopa alansa huipuksi. Lasten oikeanlainen tukeminen niin kotona kuin koulussa on se punainen lanka, jota professori Uusikylä on aina korostanut. Kari Uusikylä LAHJAKKUUS PS-Kustannus 2020 Kari Uusikylä on elämäntyöstään ja kirjoistaan monia palkintoja saanut kasvatustieteen emeritusprofessori. Uusikylä korostaa, että hyvät koulusaavutukset eivät ole pääasia, vaan opiskelun mielekkyys ja kasvurauha, jolloin todistusarvosanoja tärkeämpää on persoonallisuuden eheä kasvu, oikeus itsensä toteuttamiseen, sosiaaliset taidot ja moraali. Vanhemman tärkein tehtävä on suoda lapselle mahdollisuuksia löytää omat lahjansa ja nauttia niistä.” Jos aito rakkaus alaan puuttuu, kasvattajien ei pitäisi pakottaa lasta, sillä vaatimusten paineessa voi joutua kätkemään tunteensa, luovuutensa ja ilonsa. Tulevaisuuden johtamisen tavoitteina nähdään selkeys, yhdessä johtaminen, dialogisuus, luottamus ja valmentava johtaminen. Itselleni erityisen kiintoisa oli Riikka Reinan ajatukset otsakkeella Johdetaanko kirkossa julkishallintoa vai kansalaisjärjestöä
Tämä pätee myös opettavaisiin Mikko Mallikas -peleihin, jotka ovat kirjojen tapaan tunnelmaltaan lämminhenkisiä ja positiivisia. Toisinaan numeroita harjoitellaan ikään kuin hillolla vohvelin päälle piirtämällä, välillä numerot taas muuttuvat pikkuautojen kilparadaksi tai kylpyvaahdoksi. Tämä on kätevää siinäkin mielessä, että aikuinen voi halutessaan seurata pelihetken jälkeen kunkin lapsen yksilöllistä edistymistä.. 35 Me tekijät Me tekijät 35 DIGILEIKIT Mikko Mallikas opettaa numerot ja kirjaimet Lastenkirjoista tuttu Mikko Mallikas on aina turvallinen kaveri pikkuisille. Se sopii noin 4–8-vuotiaille lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen. Lisäksi molempia pelejä on mahdollista kokeilla ennen ostopäätöstä. Käytännössä ruokaohjeita noudattamalla ja aineksia yrityksen ja erehdyksen kautta yhdistämällä oppii yksinkertaisia plusja miinuslaskuja. Leiki sanoilla, Mikko Mallikas -sovelluksessa tutustutaan kirjaimiin ja äänteisiin niin ikään yhdessä Mikon ja hänen ystäviensä kanssa. Kirjain TEKSTI Jenni Utriainen LISÄTIETOA: www.groplay.com www.viihdevintiot.fi INFO sanotaan aina suomeksi ääneen, mutta myös tässä pelissä kielivaihtoehtoja on useampia. Pelissä harjoitellaan aakkosia ruudulle sormella piirtämällä, luodaan Mikko Mallikas -aiheista vapaata nukketeatteria sekä järjestellään kirjaimia sanoiksi. Leiki numeroilla, Mikko Mallikas opettaa leikin avulla numeroita. Gro Play -pelifirma on aiemmin kehittänyt myös hyvin samantyylisen kirjainpelin, jossa opetellaan lukemisen alkeita. Pelit ovat melko hintavia mobiilisovelluksiksi, mutta varmasti hintansa väärtejä. Vaikka kyseessä on kirjan hahmoon perustuva peli, ei pelaamiseen tarvita lukutaitoa. Pelissä puhutaan suomea, ja se on tarjolla myös kuudelle muulle kielelle, esimerkiksi ruotsiksi ja englanniksi. Peli ei olekaan ihan pienimmille taaperoille tarkoitettu, sillä reseptien kuvaohjeiden noudattaminen vaatii pelaajalta jo hieman keskittymiskykyä ja loogista ajattelua. Lukumääriä hahmotetaan keittiöpuuhien ja reseptien kautta. Matikkahetken jälkeen Mikon kaverit tulevat syömään valmistetut annokset. Kaiken hauskanpidon lomassa lapsi pääsee harjoittelemaan kuitenkin ihan oikeita tärkeitä asioita kuten numeroiden nimiä ja kirjoitusasuja, ohjeiden noudattamista sekä motoriikkaa. Pelinä Mikko Mallikas on erittäin helposti lähestyttävä. Leikki alkaa Mikon keittiöstä, jossa jääkaappia tökkäämällä pääsee piirtämään sormella mallin mukaan numeroita pelilaitteen ruudulle. Lapsen harjoitellessa Mikko tulee tsemppaamaan ja kannustamaan näytön reunaan pientä kirjoittajaa. Molemmissa peleissä on mahdollista luoda samalle pelilaitteelle oma pelaajaprofiili useammalle lapselle. Mukana ovat luvut yhdestä kahteenkymmeneen. Ne saa nimittäin ladata sovelluskaupoista maksutta, ja testaamisen jälkeen koko peli lunastetaan sovelluksen sisäisenä ostona. Oppiminen on siis humoristista ja leikkisää! Kun uusi numero on hallussa, saa pelaaja ruokareseptejä, joiden avulla voi harjoitella lukumääriä aineksia lisäämällä ja vähentämällä. Sovelluksen on kehittänyt lasten oppimispeleistä tunnettu ruotsalainen Gro Play yhdessä Helsingin yliopiston Playful Learning Centerin kanssa. Ruoanlaitto on mukavan sotkuisaa puuhaa, ja annosten koristelu kannustaa luovuuteen. Ne ovat paitsi aiheeltaan monen lapsen mieleen myös selkeästi ammattitaidolla kehitettyjä sekä helppoja käyttää
Jokainen päivä oli täynnä iloisia yllätyksiä. Joonatan ei kuitenkaan ehtinyt valita mieluisia kirjoja, sillä hänet piti kiireisenä muovinen ukkeli, jonka joku oli unohtanut lastenosaston pöydälle. Eri lajeja tuli kokeiltua ja monenlaista uutta opittua, mutta kukapa muu oikeastaan tietäisi paremmin, mitä kaikkea Joonatan haluaa harrastaa – siinä paras asiantuntija on Joonatan itse! Joonatan ja yllätysten kesäpäivät. Juostessaan hän ripotteli rieskanpalasia sorsien makupaloiksi. Sitten valmentaja vihelsi pilliin, ja peli saattoi alkaa. Illansuussa mentiin vielä kirjastoon hakemaan lukemista. Valmentajan johdolla he kävivät läpi erilaisia pallonkäsittelyn tekniikoita. Joonatan ei kuitenkaan innostunut kiipeilystä tai keinumisesta, vaan kävi vähän väliä rantavedessä kahlailemassa. Viime hetkellä lukemistakin löytyi, ja pino dinosauruskirjoja lähti pojan mukana kotiin. pyysi ensin ison palan rieskaa, sitten toisen ja kolmannenkin. Pojan seuraksi kerhoon ilmoittautui iso liuta hänen päiväkotikavereitaan. Ukkeli sai kokea varsin hurjia seikkailuja siihen saakka, kunnes kirjasto meni kiinni. Siellä saattoi keinua ja hypätä pituutta. Uimiseen vesi oli pojan mielestä liian viileää. Siellä loikki pikkuinen sammakko! Ja toinenkin! Niissä riitti ihmettelemistä. Kun pallo humpsahti läheiseen ojaan, ryntäsi koko iloinen joukko pallon perään. Kerhon jälkeen pakkasin Joonatanin kanssa eväät ja lähdimme uimarannalle, jossa oli kiipeilytelineitä ja puinen merirosvolaiva. Kuulin vaimean huudon: ”Tulkaa!” Siellä poika vilisti pitkin rantaviivaa parvi sorsia perässään. Toisten pelatessa hän poimi niitä antaumuksella ison kimpun. Ensimmäisenä kerhopäivänä lapset kerääntyivät kentän laidalle posket innosta punaisina. 36 Me tekijät Me tekijät 36 TEKSTI Tittamari Marttinen KUVITUS Pekka Rahkonen Kesän koittaessa koko perhe mietti uutta harrastusta 4-vuotiaalle Joonatanille. Ihmettelin pohjatonta ruokahalua – kunnes Joonatan vilahti kauemmas rannalle. Näin kuluivat kesän päivät vauhdikkaasti. Joonatan palasi luokseni ja PAKINA Toisten pelatessa taustalla Joonatan poimi kukista antaumuksella ison kimpun. Joku heitti pallon takaisin kentälle, mutta lapsijoukko kyykisteli edelleen ojassa. Poika näki jalkapallokerhon kokoontuvan läheisellä pallokentällä ja halusi sinne mukaan. Lopulta valmentaja sai porukan palaamaan kentälle – ja muut jatkoivat peliä paitsi Joonatan, joka oli huomannut, että kentän laidalla kasvoi kauniita niittykukkia. Vähän kauempana tepasteli sorsia
37 Ideasta käytännöksi KUVA Sinimaaria Kangas Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 38 Liiderit rohkaisevat itseään ja tiimiään s. 41 Raamattua leikkien: Toiminnallinen raamattuseikkailu tempaa mukaansa s. 50 Laula – leiki – liiku: Tule mukaan laivaleikkiin! Päiväkoti Purressa lapset harjoittelevat tiimijohtamista Young Leader -menetelmällä. s. Sivu 38.
Voitte mennä!” Hilma-liideri kerää tiiminsä kokoon ja selittää tehtävän: ”Lippu pitää kiinnittää tähän, ja siihen alle pitää laittaa sen maan nimi.” ”Tässä on Valkovenäjä!” joku huutaa riemastuneena löytäessään tutun lipun. Näin liiderit saavat kokemuksen, että he tietävät asiasta muita enemmän. Kulloinenkin pomo on merkitty seinätauluihin. Sitten vielä lippuja, sanoja ja tavuja. Ymmärsittekö nyt kaikki. On aamupäivä helsinkiläisessä Päiväkoti Purressa, joka toimii Helsingin Kristillisen Koulun yhteydessä. Samat ryhmät ovat olleet koossa jo useamman kuukauden kun taas liideri vaihtuu kolmen päivän välein. Ymmärsittekö?” ”Mä en ymmärtänyt.” ”Katso: Esimerkiksi Suomen lippu ja sana SUO-MI. Opettaja Janne Lamponen kutsuu kolme liideriä käytävään luokan ulkopuolelle, jotta muut eivät kuule tehtäLIIDERIT rohkaisevat itseään ja tiimiään vänantoa. Tusina viskaria ja eskaria on jakaantunut nelihenkisiin tiimeihin, joita kutakin johtaa yksi lapsi. Tehtävä on: Yhdistä lippu ja maan nimi ja muodosta sama sana tavuista. Hyvä! Etsikää tiimillenne mattopaikka. Ympyröi ensimmäinen tavu punaisella ja viimeinen tavu vihreällä. Toiset alkavat etsiä kiihkeästi sen alle oikeaa sanalappua ja sitten tavuja: ”Valkovenäjässä on VAL, ja sitten…. Kirjoita sana itse toiselle paperille. Kotoisan luokkahuoneen täyttää odottava sorina: kohta paljastuu päivän tiimitehtävä. 38 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Päiväkoti Purressa lapset harjoittelevat tiimijohtamista Young Leader -menetelmällä. ”Tämä on eskareille vähän tutumpi juttu, mutta viskarit eivät ole tehneet tätä koskaan”, Lamponen kertoo liidereille, ojentaa jokaiselle tarjottimen ja alkaa lastata siihen tarvikkeita. ”Kaikille kaksi isoa paperia, kaksi kynää ja aimo kasa sinitarraa. Maritta Lamposen kehittämä metodi opettaa pärjäämään, ideoimaan ja kutsumaan kaikki mukaan
Käytäntöön liittyy samalla syvempi taso: lapset opettelevat jättämään hyvän jäljen omassa elämäsään.. Kun lähdetään pois jostain tilasta, laitetaan tavarat paikoilleen ja tuoli kauniisti. ”Hiljaisetkin lapset uskaltavat vähitellen puhua pysyvissä neljän hengen tiimeissä ja pääsevät aina tekemään. Emme ajattele, että jotkut ovat ilmiömäisiä johtajia vaan että jokaisessa on potentiaalia. Silloin alat puhua ja toimia – nouset tehtäväsi tasalle.” ”Menetelmä rikkoo muutenkin pinttyneitä rooleja. Silloin rima nousisi helposti pelottavan korkealle: että tuohan osaa kaiken heti ja minä en ikinä pysty samaan. ”Kielelliset haasteet ovat meillä normaali tilanne. Niinpä syksyn alussa pyritään siihen, ettei rooli Pyhä on myös jotain luovuttamatonta, jotain mihin ihminen uskoo ja jota arvostaa. ”Lisäksi opettaja varmistaa, että lapsi varmasti onnistuu tehtävässä. Hieno homma. Käytäntöön liittyy samalla syvempi taso: lapset opettelevat jättämään hyvän jäljen omassa elämässään. Toin sen vetämääni eskariryhmään ja huomasin menetelmän toimivan todella hyvin myös lasten parissa.” Toiminta pohjaa vahvasti kunnioittamisen kulttuuriin, jota Lamponen havainnollistaa puun avulla. Vaikka alussa olisi mylläkkää, opettaja kommentoi, että sinulla oli tosi haastava tiimi ja vaikeaa, mutta jatkoit rohkeasti eteenpäin. Villikot joutuvat ottamaan vastuuta ja puheliaat taas kuuntelemaan ja alistumaan toisen auktoriteetin alle.” Useimmat lapset jännittävät ensimmäistä liideripestiään. Hän esimerkiksi pyyhkii pöydät ruokailun jälkeen.” Metodin periaatteena on Lamposen mukaan hyvän jäljen jättäminen. Tulevaisuudessa kirkon on entistä enemmän keskityttävä siihen, miten asioita sanoitetaan. ”Myös palvelemisen ja antamisen ajatus ovat olennainen osa menetelmää, eli kerätään muidenkin leluja kokoon ja autetaan pienempiä. Vaikka joku on erilainen tai ei toimi kuten pitäisi, hän on silti arvostettu tiimin jäsen.” Metodin vahvuus on opetuksellisesti siinä, että se tarjoaa kaikille lapsille mahdollisuuden pohtia ja tehdä. Niinpä ensimmäisen liiderin on parempi olla ihan tavallinen lapsi. Ja kun olet liideri, porukka kuuntelee sua, koska tiedät asioista enemmän. Liiderin tehtävänä on nimenomaan saada kaikki mukaan työskentelyyn.” Välillä liiderit lähtevät katsomaan mallia toisesta ryhmästä ja tuovat tiedon omaan ryhmään. Uskomme jokainen lapsi kykenevän siihen. Kukaan ei jää ulkopuoliseksi, koska jokainen kuuluu johonkin tiimiin. Se taas ehkäisee yksinäisyyden ja kiusaamisen kokemusta. ”Selvitään.” ”Hienoa, onneksi sulla on tää tiimi. ole liian helppo ja luonteva ensimmäiselle liiderille. Hän tulee nähdyksi, kuulluksi ja osaksi ryhmää. Yksin tämä olisi varmaan ihan ylivoimaista.” Young Leader -metodi toimii Maritta Lamposen mukaan todella hyvin myös Purren eskarilaisten kaltaisessa monikulttuurisessa ryhmässä, jossa lasten suomenkielen taito vaihtelee suuresti. Kun lähdetään pois jostain tilasta, laitetaan tavarat paikoilleen ja tuoli kauniisti. Varustamme lapsia siihen, että he uskovat pärjäävänsä ja että heillä on rohkeus kutsua muita mukaan ja rakentaa toimivia tiimejä. Lamponen sai idean menetelmään opiskellessaan johtamisen erikoisammattitutkintoa. Sen juuret ovat Jumalan sanassa ja oksasto koostuu muun muassa rohkaisusta, arvostuksesta, dialogista, sydämellä kuuntelusta, luovuudesta ja ongelmanratkaisutaidoista. ”Menetelmä lisää lapsen hyvinvointia todella paljon, koska tiimimalli opettaa kutsumaan jokaista mukaan. ”Vaikka metodi pohjaa kristillisyyteen, valmennamme kaikkia yhteiskunnan rakentajia. Palaute on aina rohkaisevaa.” Aikuisen suurin haaste: olla hiljaa Aika ajoin opettaja käy kysymässä tiimeiltä, kuinka työskentely sujuu ja ovatko kaikki päässeet tekemään töitä. Silloin lapsi alkaa ottaa vastuuta ja saa intoa tekemiseen. 39 Ideasta käytännöksi Roolit vaihtoon Young Leader on varhaiskasvatusjohtaja Maritta Lamposen kehittämä metodi, jonka kautta lapset oppivat työskentelemään eri tiimeissä ja rooleissa. Ja liideri on se, joka näyttää tässäkin muille mallia. Se on vain nostettava esiin.” Tämä onnistuu Lamposen mielestä luottamalla lapseen, antamalla hänelle tilaa työskennellä sekä olemalla herkkä kuuntelemaan ja kuulemaan. ”Selviättekö te tästä tehtävästä – millainen olo sulla on Hilma?” Janne Lamponen tiedustelee. ”Saimme tehtäväksi viedä valmentavan johtamisen metodi omaan työyhteisöön. Metodin periaatteena on hyvän jäljen jättäminen
Mutta meidän tiimissä on kaksi, jotka osaavat lukea. Saa ottaa ekana ruokaa, ja mulla on aina kova nälkä. Se olis liian hankalaa. ”Tässä rakennetaan suhdetta niin lapsiin, vanhempiin ja työkavereihin. Hänen mielestään tämänpäiväinen tehtävä oli esimerkki vähän vaikeammasta tehtävästä, jossa yhteistyö oli tarpeen. Opettajan tulee lapsia ohjatessaan olla läsnä sydämellä yhtä vahvasti, kuin jos he olisivat hänen omia lapsiaan.”. ”Tehtävää ei tarvitsekaan heti ymmärtää; elämässä tulee aina haasteita. Heidän tehtävänään on myös vahvistaa hiljaisempaa tiimiläistä, joka on ehkä idean jäljillä. Senkun ruvetaan miettimään. ”Lapset voivat tehdä valtavia löytöjä, oivalluksia tai ihan erilaisia ratkaisuja kuin mitä on lähdetty hakemaan. ”Ja se on tosi ärsyttävää, kun välillä joku häslää”, Neelia lisää. Kavereiden seura ja apu onkin eskarilaisten Sarain ja Neelian mielestä tiimityön paras puoli. Tehtävää ei yleensä jatketa, vaikka se jäisi kesken”, Janne Lamponen selittää Päivän päätteeksi – lounaan jälkeen – pidetään arviointihetki. Haluaisin olla aina liideri”, Neelia sanoo. Opettaja kyselee tiimeiltä, miten tehtävä sujui, pääsivätkö kaikki mukaan, ja kehuu liidereitä hienosta johtamisesta. ”Silloin saa olla ekana joka paikassa. Liideri tulee hakemaan tiimilleen vesivärit ja muut tarvikkeet. ”Tiimitehtävissä on just se kivaa, että niitä saa tehdä kavereiden kanssa eikä tarvitse tehdä yksin”, sanoo Neelia. Saisipa olla aina liideri ”Vielä viisi minuuttia työaikaa!” Janne Lamponen huikkaa. Tällä tavallahan ihmiskunta on tehnyt suuria löytöjä – virheen kautta. Ei ole myöskään pakko löytää opettajan kaavailemaa vastausta vaan voidaan keksiä jotain ihan uutta.” Lapset tulevat useinkin pyytämään apua aikuiselta, mutta he oppivat myös luottamaan siihen, että he selviävät ja osaavat itse. Kun tiimi on valmiina jonossa, liideri nostaa käden ylös ja tiimi saa luvan mennä esimerkiksi ulos tai hakemaan ruokaa. He kasvavat katsomaan meitä – koko tiimiä – eikä vain minua. ”Me tarvitaan Italia! Ja äkkiä vielä Japani!” ”Ei tarvitse saada kaikkea valmiiksi”, opettaja rauhoittelee. ”Myös kaikki taidetuokiot toteutetaan tiimeissä. Se lisää sujuvuutta ja samalla lapset oppivat esimerkiksi laskemaan kuinka paljon varusteita he tarvitsevat koko tiimille.” Menetelmä opettaa lapsille sekä arkista vastuunottoa ja aktiivisuutta sekä toisen ihmisen huomioimista. Jos ne eivät onnistu, asian voi ensi kerralla tehdä toisella tavalla.” Maritta Lamposen mielestä on suuri riski, etteivät aikuiset anna tilaa lapsen oivallukselle. Sen tulisi olla riittävän vaikea, jotta se haastaisi lapsia eivätkä he keksisi ratkaisua ihan heti. 40 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET ”Meille tuli vahingossa Jopani! Se on Japani, eikö niin?” Maritta Lamponen sanoo, että oikean tasoisen tehtävän löytäminen on aina haaste. ”Käytäntö ehkäisee levottoman kaaoksen, selkiyttää ja rakentaa päivää. Hänen mielestään hyvä johtaja ei huuda koko ajan, että ”Tiimi tulkaa nyt heti!” Sarain mukaan taas hyvän johtajan kuuluu osata komentaa napakasti. Maritta Lamposen mielestä se vaatii henkilökunnalta ensisijaisesti sydämellä näkemisen ajatusta. Aikuisenkin pitää uskaltaa tehdä rohkeita kokeiluja. Hänen mielestään liiderin roolissa on vaikeaa se, että pitää osata johtaa oikein. Varmasti kaikki tykkäävät olla liidereitä ainakin välillä”, Sarai sanoo. Jos liideri kokee itse tarvitsevansa rohkaisua, hän kiinnittää tarran tiimitauluun. Haastavinta ohjaajalle onkin olla hiljaa ja antaa lasten tehdä itse.” Me eikä minä Tiimeissa toimitaan tehtävien lisäksi kaikissa siirtymätilanteissa, ruokailuissa ja retkillä. Sen voi myös antaa jollekin tiimiläiselle rohkaisuksi. On tärkeää aina, että edes yksi osaa”, Neelia arvele Haastavuudesta huolimatta hän laskee lipputehtävät kivoimpien eskaritöiden joukkoon, kun taas Sarai pitää eniten piirtämiseen, askarteluun ja väreihin liittyvistä tiimitehtävistä. Sitten he saavat tiimitarran. ”Tällaisessa pitkässä tehtävässä opettajan pitää seurata koko ajan tarkasti, miten tiimit työskentelevät. Aikuiset saattavat kysyä avaavia kysymyksiä tai lähettää jonkun toisesta tiimistä auttamaan. Molempien tyttöjen mielestä on hauskempaa olla liideri kuin tavallinen tiimiläinen. ”Jos meidän tiimissä kukaan ei osaisi kirjoittaa, me ei voitaisi tehdä tätä työtä. ”Jos tehtävä vaikuttaa liian hankalalta, opettaja voi kerätä liiderit kokoon ja antaa vähän apua. Opettaja käyttää tiimistä liiderin nimeä ja vahvistaa näin johtamisen ja erityisyyden kokemusta”, Maritta Lamponen selittää. ”Niin mäkin. Menetelmä haastaa lasten lisäksi aikuiset. Jos ne alkavat väsyä ja draaman kaari kääntyä, annan viisi minuuttia aikaa
Rakennetaan se yhdessä. Seikkailun elementtejä ovat tutusti leikki, laulu, kädentaidot, eväshetki ja rukous. Missä olimme. Ajankäytön suunnittelussa ensimmäinen kolmannes varataan lämmittelyille, tutustumiselle, yhteisille säännöille ja seikkailuun saattamiselle, toinen osa itse seikkailulle ja viimeinen purkamiselle. Millaisessa maisemassa ollaan. • Piirtää, muovailla tai leikkiä seikkailun ympäristössä sen äärellä, mikä nyt itsestä tuntuu tärkeältä. • Laaditaan yhteiset seikkailusäännöt. Merkittävämpää kuin ehtiä kaikkiin kertomuksen yksityiskohtiin on yhdessä ihmettely ja toimiminen. Aluksi sovitaan yhteisesti säännöistä. Minkälaisen ryhmän kanssa seikkaillaan. Tartutaan seikkailijoiden ideoihin ja annetaan niiden vielä, vaikka tuntuisikin, että päädytään sivupoluille. Kerhosta tutut elementit sidotaan lasten ideoita hyödyntäen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka saa kestää koko kerhon ajan. • Näyttää liikkeellä, äänellä tai ilmeellä miltä tuntui olla mukana. Kertomuksen avulla etsitään taas tie takaisin aiheen äärelle sitten, kun on sen aika. Samalla ohjaajan tulee havainnoida tarkasti ryhmän toimintaa ja varmistaa, että jokainen pääsee osallistumaan ja tulee halutessaan kuulluksi. • Löytyisikö seikkailulle paikka lähiluonnosta, kerhotilasta vai kirkosta. Itse seikkailun aikana voi sitten huoletta jättää pois muistilaput. Seikkailuun jokainen osallistuu oman ikäja taitotasonsa mukaisesti. Seikkailun aikana ohjaajan tehtävänä on kuljettaa kertomuksen avulla toimintaa eteenpäin. Vaihtoehtoisesti ohjaaja tekee valinnan. Missä mahtuu liikkumaan, missä voi kiipeillä, mihin ei kannata mennä lainkaan, minkä esiin ottamiseen tarvitaan aikuista. Kaikkein merkittävimmässä roolissa ovat kuitenkin seikkailijat itse. Mikä on ikäjakauma, tarvitaanko lisää aikuisia. Heidän ideoidensa ja ehdotustensa pohjalta seikkailu saattaa lähteä aivan uusiin suuntiin. Vaikka seikkailu tapahtuu spontaanisti, ohjaajan etukäteen tekemät valmistelut painottuvat tekstiin tutustumiseen, materiaalien helppoon saatavuuden varmistamiseen, toimintaympäristön turvallisuudesta huolehtimiseen ja ajan käytön suunnitteluun. Kerronta kuljettaa seikkailua. Säännöllisesti kokoontuvan ryhmän kanssa kertomus voidaan valita yhdessä etukäteen. Ohjaaja aloittaa johdattamalla kertomuksen äärelle. www.vasukirkossa.fi Tältä sivustolta löydät rungon Viisi leipää ja kaksi kalaa -raamattuseikkailulle. Kaikki taustatieto helpottaa seikkailun kuljettamisessa eteenpäin. • Jokainen saa halutessaan kertoa mistä piti eniten tai missä oli kivointa olla mukana. Raamattuseikkailussa painottuvat liikkuminen, toimintaympäristön hyödyntäminen ja osallisuus. Mikä on käytettävissä oleva aika. Tilassa merkityksellisintä on turvallisuus. VINKKI • Muistellaan mitä kertomuksia tunnemme • Katsotaan kuvia kertomuksista lasten raamatuista tai internetistä • Minkälaiseen ympäristöön kertomuksen tapahtuvat sijoittuvat. Voidaan esimerkiksi: • Piirtää yhteinen kuva tai kartta koetuista tapahtumista isolle paperille. 41 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Toiminnallinen RAAMATTUSEIKKAILU tempaa mukaansa TEKSTI Satu Reinikainen Raamattuseikkailu pohjautuu draamaan ja kerrontaan ja siinä on paljon raamattuleikistä tuttua. Ohjaaja liittää kertomukseen lomaan mm: • Kehollisia, motorisia harjoitteita • Musiikkia, lauluja, äänimaisemien luomista • Taidetyöskentelyjä • Eväshetken Mitä teimme. Miten osallistujien mielestä syntyy turvallinen ja kiva seikkailu. Seikkailussa saa tapahtua juuri se, mikä seikkailijoiden kannalta nyt on merkityksellistä. Ohjaaja tutustuu tekstiin ja sen taustoihin huolellisesti: lukee raamatunkertomuksen useampaan kertaan, tutkii lasten raamattuja ja taiteen kuvia. • Missä me haluamme seikkailla tämän kertomuksen kanssa. Mistä pidin. Osallisuus on siis tärkeää, eikä vain osallistumisen osallisuus, vaan ideoinnin, valmistelun ja toteuttamisen osallisuus. Näin seikkailu on kerta toisensa jälkeen uusi. Millaiset ovat tilat. Tutkimalla lasten raamattujen kuvia pienetkin pääsevät mukaan. • Tärkeää on, että kaikki tulevat huomioiduiksi! Kertomuksen valinta Toimintaympäristön valinta Seikkailu saa alkaa Päättäminen ja kokoaminen
Joku kertoi, että pienellä pojalla olisi evästä: Viisi leipää ja kaksi kalaa. Tallilta siirryimme järven rannalle katsomaan, kun Jeesus kastetaan (kuva 2). Vaikka meillä useimmiten kastetaan vauvoja, Jeesus oli kasteen hetkellä jo aikuinen. Miten tallin luokse sitten löydämme. Tämä leipä oli Jeesuksen antama ja me saimme syödä sen Jeesuksen muistoksi. Lapsien kanssa luimme Jeesuksesta kertovia profetioita ja pohdimme mitä nämä voisivat tarkoittaa. Eväiden syömisen päätteeksi otimme vielä yhden leivän, josta jokainen sai murtaa itselleen palan. Jeesus käski myrskyä laantumaan ja näin tapahtui. Vuoren rinteellä oli paljon ihmisiä, jotka olivat myös seuranneet Jeesusta ja halusivat kuulla hänen sanansa. Mistähän me saisimme kaikille evästä. Mutta Jeesus sanoikin meille: – Missä teidän uskonne on?” Missä tosiaan. Mutta mitä kummaa – talli olikin tyhjä! Oliko tämä väärä talli. Tilojen tunnelmoittamiseen käytettiin kankaita, rekvisiittaa, lyijyjalkanukkeja, mitä kaikkea kerhon varastoista löytyikään. Hiljaisuudessa siirryimme kohti Golgataa (kuva 6). vaksi lapset saisivatkin itse tehdä talliin jouluasetelman sen mukaisesti kuin he sen muistivat. Kun tämä paperi laitettiin vesiastiaan, se aukesikin ja muuttui ristiksi keskelle järveä. Kalat kätkivät sisäänsä viestin: ”Minä teen teistä ihmisten kalastajia”, ja näin meistäkin tuli Jeesuksen seuraajia. Mistä kaikki sitten alkoi. Yhdessä paperissa oli nimi ”Jeesus”. Eväät laitettiin koriin ja kori nostettiin yhteisvoimin korkealle kohti taivasta (kuva 5). Kun kori nostettiin korkealle, ohjaaja vetäisi päällimmäisen liinan korin päältä pois, jolloin herkut paljastuivat alta.) Oli aika siirtyä kohti Jerusalemia. Lähdimme yhdessä seuraamaan tähtipolkua, joka johdatti meidät tallin luo. Ei mitenkään, sillä meitä oli pari kymmentä seikkailijaa. No ei, sillä seuraaKevätkausi kerhoissa painottuu vahvasti Jeesuksen elämään. Kaiken tämän ilon. Kyllä hämmennys oli suuri, kun kori olikin täynnä voileipäkeksejä ja suolakaloja ja että niistä riitti evästä meille kaikille ja jäi vielä ylikin. Jospa Jeesus auttaisi meitä. Kostuessaan taitokset aukeavat.) Jeesus tarvitsi toki ystäviä. Kyllä meillä oli riemua! Tästä oli hyvä siirtyä kohti pääsiäisateriaa. 500 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Huomasi kyllä, että joulun kertomus oli tuttu, sillä talliin löysivät niin Maria, Joosef ja aasi kuin paimenet ja tietäjätkin. Entäpä jos kaikki 30 vuoden tapahtumat tiiviistettäisiin yhteen 2,5-tuntiseen kerhokertaan ja koko kerho olisi yhtä suurta seikkailua. Seuraamalla tähtiä. ”Järven” ympärillä oli jokaisen kerholaisen nimi. Ehkä se meille selviää vielä. Pelko valtasi meidät ja me pyysimme Jeesukselta apua. Kun valmistelut oli tehty, odoteltiinkin lapsia saapumaan kerhoon. Meidän kerhossamme otimme käyttöön koko seurakuntakodin tiloineen, jotta pystyimme luomaan eri kertomuksille omat tilat. 42 Ideasta käytännöksi Jeesuksen elämä – tutustumme siihen seikkaillen TOTEUTUS Janne-Tapani Simola ja Merja Laaksonen TEKSTI & KUVAT Janne-Tapani Simola RAAMATTUA LEIKKIEN Ideasta kohti toteutusta. Innostus lapsissa oli aitoa, kun kysyimme haluaisitteko te lähteä selvittämään tulevatko nämä ennustukset toteutumaan. (Korissa oli kaksi liinaa päällekkäin. Veneemme joutuikin yllättäen myrskyn keskelle (kuva 4). Idea syntyi siitä, kun eräs lapsi totesi joulun aikaan: ”Mutta eihän Jeesus enää elä!” Niin, ei Jeesus enää elä, mutta silti tässä jälleen kerron, että nyt Jeesus syntyi sinne talliin ja kohta on taas se hetki, kun Jeesus jo kuolee ristille. (Leikkaa paperista risti ja taita sen reunat kohti keskustaa. Jokainen sai ottaa omat eväänsä ja istuimme lattialle rinkiin, kuin Jeesus opetuslapsineen konsanaan. Yhteistyöllä saimme nostettua verkot vedestä ja mikä valtava saalis sieltä saatiinkaan. KYLLÄ! Jeesus syntyi talliin (kuva 1). Näin lähdimmekin pohtimaan, että kuinka lapsille pystyisi jättämään mieleen, että Jeesus teki muutakin kuin syntyi ja kuoli. Raamattua mennään kronologisesti joulusta kohti pääsiäistä – syntymästä kohti kuolemaa. Tämä on todella oleellinen osa Jeesuksen elämää ja kristinuskoa. Profetiasta. Luimme ruokarukouksen ja laskimme korin alas. Ja tottakai myös Jeesus-vauva. Kaste on monille lapsille tuttu niin, että kun on synnytty, niin sitten annetaan nimi ja kastetaan. Kaikilla alkoi olla nälkä, myös meidän kerholaisillamme. Aloimmekin laskea, miten tämä riittäisi meille kaikille. Jeesuksestahan ennustettiin jo n. Jeesuksen elämä tiivistetään neljään kuukauteen ja ohjaajalla on tehtävänä valita omasta mielestään kaikki tärkeimmät teemat, jotka halutaan jakaa kerholaisille ennen pääsiäisen suuria tapahtumia. Seurasimme siis Jeesusta kohti vuoria, veneellä soutaen. Siellä me saimme kaikki kokeilla miltä tuntuu kulkea kunniakujalla, kun kaikki heiluttelevat huiveja. Jokainen sai laittaa nimensä järveen muistuttamaan omasta kasteesta. Tällainen toteutus vaati toki ohjaajilta ennakkovalmisteluja. Näinpä lähdimme uimaan kohti järven rantaa, jossa oli kalaverkko (kuva 3)
Aika ihmeellinen se Jeesuksen elämä oli. Rohkeasti vain tekstiin kiinni ja kohti seikkailua! Koskaan ei voi tietää, minne se meidät johdattaa. Meidän seikkailussa oli mukana nämä Jeesuksen elämänvaiheet. Kerhokin tuli päätökseen juuri sopivasti. Lopuksi heitimme huivit keskelle piiriä ja totesimme, että tuo on nyt se Jumalan valtakunta, johon Jeesus lunasti meille paikan ja josta profeetat meille ennusti. 1 2 3 4 5 6 7 8 Hämmästys oli suuri, kun kori olikin täynnä voileipäkeksejä ja suolakaloja. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) RAAMATTUA LEIKKIEN ja riemun ja ihmeiden jälkeen, olisi se hetki, kun Jeesus kuolisi ristillä. Jeesuksen kaste. Millainen sitten on se Jumalan valtakunta. Ehkä olisimme kulkeneet Jeesuksen mukana vielä ne päivät, jotka Jeesus oli kanssamme ennen kuin hän nousi lopulta taivaaseen. Niin iloista, että se on syvää. Jeesus syntyi talliin.. Jokainen sai laittaa nimensä järveen muistuttamaan omasta kasteesta. Hetki Golgatalla. ”Järven” ympärillä oli jokaisen kerholaisen nimi. Jeesus tyynnyttää myrskyn. Toteutuksen jatkokehittäminen. Raamattu antaa valtavasti ideoita monenlaiseen toteutukseen. 43 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Haudalle päästyämme jokainen sai vuorollaan käydä kurkkaamassa haudan sisään. Onneksi seikkailu ei todellakaan päättynyt tähän. Lähdimme vierailemaan Jeesuksen haudalla (kuva 7). Otimme vielä huivit ja iloitsimme Jeesuksen ylösnousemuksesta musiikin tahtiin heilutellen, tanssien ja riemuiten yhdessä koko porukka. Vierailu Jeesuksen haudalla. Ystävyys on yhteistyötä. Verkot nostetaan yhteistyöllä vedestä. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Enkeli kertoi meille, että Jeesus oli noussut ylös kuolleista ja näin lunastanut meille kaikille paikan Jumalan valtakunnasta. Tähän ei kellään ole vastausta, mutta lapsille syntyi tästä ihania mielikuvia (kuva 8). Millainen on Jumalan valtakunta. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme varmasti leikkineet piilosta temppelissä tai olisimme kantaneet halvaantuneita parannettaviksi. Tämä olikin melko jännittävä hetki ja kyllä se ihmetys olikin iso, kun haudasta ei löytynytkään Jeesusta vaan enkeli
Kertomuksessa Jaakobin unesta ei mainita, mitä enkeleitä portailla kulki. • Päänaluskivi saarnaan. TARVIKKEET • Enkeliasuja ja valomiekkoja halukkaille. Enkelit esiintyvät monissa taideteoksissa. Raamatun enkelit ovatkin usein sotilaita, jotka taistelevat hyvän puolella pahaa vastaan – niinkuin tämän päivä nimikkoarkkienkeli Mikael. 28:10–17 kertoo, kuinka veljeltään esikoisoikeuden petkuttanut Jaakob, Iisakin poika, näkee vaimonetsintäreissulla ihmeellisen unen. Messun osista voi tehdä videoita ja sopia niiden julkasemisesta esim. pelko ukkosrumpu häpeä cuiro toivottomuus kastanjetit pyhyys chimes, triangelit rohkeus rumpu toivo tamburiini luottamus marakassi TAI lapset saavat etukäteen kokeilla ja ehdottaa mitkä äänet ja tunteet sopivat yhteen. Lapset voivat tehdä taidetta, joka tuodaan esille yhteiseen messuun sen mukaan kuin lapsista itsestään tuntuu sopivalta töitään esitellä. Kivi pään alla nukkuva Jaakob näkee unessaan ihmeelliset portaat, joita pitkin enkeli laskeutuvat maan päälle ja nousevat taas takaisin taivaaseen. Tehtävämme on rohkaista elämään eteenpäin ja valaa toisiimme luottamusta Jumalan hyvästä huolenpidosta, vaikka sairaus on tuonut päiviimme suurta epävarmuutta. Haavoittuneeseen enkeliin voi samaistaa myös ajatuksen ihmisestä toisen ihmisen enkelinä. Moos. NETTIVINKKEJÄ Lapsia pyydetään piirtämään enkeleitä ja kertomaan aikuisille ajatuksiaan enkeleistä. Suomalaisille lapsille tutuimpia lienee Simbergin Haaviottunut enkeli, joka haastaa mielikuvan enkelien täydellisestä puhtaudesta, voimasta ja kirkkaudesta. Nyt keväällä emme vielä tiedä, pidetäänkö mikkelinpäivänä messuja ja kirkkohetkiä, joihin kokoonnutaan kirkkoihin vai kokoonnutaanko verkossa. Myös tässä messuvinkissä on otteita Pulmun jyvästen sisällöstä. Suojelusenkeleistä puhuminen koronapandemian yhteydessä on haasteellista. Nämä messuvinkit nousevat Vanhan testamentin tekstistä. • Rytmisoittimet äänimaisemaa varten esim. Näistä 1. Tämän lehden mukana olevassa Pulmun jyväset -liitteessä 2020 on työskentelyjä, joiden avulla lasten kanssa voi ihmetellä erilaisia enkeleitä jo pitkin syksyä. Kaikkiin enkeleihin liittyy ajatus, että ne välittävät Jumalan läsnäolon ja niin tekee tuttu enkelitaulukin lapsen sängyn vieressä. ETUKÄTEEN VALMISTELTAVAKSI • Psalmi opetellaan etukäteen esimerkiksi lapsikuoron kanssa. laintauluja temppelin kaikkein pyhimmässä tai kuusisiipisiä tulisia serafeja, joiden tehtävänä on Jumalan ylistäminen. Onhan joka tapauksessa hyvä tehdä aina lapsille ja perheille some-kanavissa jaettavaa sisältöä, joka on helposti kaikkien saavutettavissa. Nämä vinkit auttavat molemmissa tapauksissa. 44 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Vinkkejä mikkelinpäivän messuun TEKSTI Anita Ahtiainen TOTEUTUS Anita Ahtiainen ja Riikka Jäntti KUVITUS Shutterstock Kuluvana vuonna elämäämme on tullut ennenkokemattomia asioita. • Kyltit synnintunnustukseen, joissa kirjaimet M I K A E L. Jaakob kokee ihmeellisellä tavalla taivaan ja maan yhteyden ja Jumalan läsnäolon maailmassa. Enkelit voivat olla myös nelisiipisiä kerubeja, jotka vartioivat esim. • Äänimaiseman suunnittelu lasten kanssa. On todennäköistä, ettei Jaakob ajatellut enkeleillä olevan siipiä, koska ne tarvitsivat askelmia kulkeakseen. Ne kuvat ja ajatukset, joista lapsi antaa julkaisemisluvan, voidaan käyttää verkkohartaudessa tai messun mainonnassa. Lastenkirkon YouTube-kanavalla.
Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät , Ps. Nyt on pelastus tullut, meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan valta , Ilm. Kuitenkin olemme huolissamme. Voidaan laulaa myös LV 14 Kuului laulu enkelten, kertosäe “Gloria in excelsis Deo!” kertauksen kanssa. Missä pelko tuntuu. 45 Ideasta käytännöksi Johdanto Lapset voivat aikuisten kanssa olla ottamassa seurakuntaa vastaan. Laulun nuotti on julkaistu lehden verkkosivuilla: www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit Alun kertosäettä lauletaan seurakunnan kanssa useamman kerran rivi kerrallaan. 34:8 1. Äänimaiseman aikana saarnan kertoja voi eläytyä Jaakobin rooliin. Jaakob tuntee olonsa entistä yksinäisemmäksi ja häntä alkaa pelottamaan. 28 Ilm. Sama teksti voi olla useassa lapussa. Kuuluu Shanti-kellon ääniä. 103 jakeista 19–22. 12. Minä en hylkää sinua, vaan täytän sen, minkä nyt olen sinulle luvannut , 1. Messun toteutus Ps. ÄÄNIMAISEMA Päätä haluatteko toteuttaa äänimaiseman niin, että lapset kuuntelevat tarinaa ja sen äänimaailmaa silmät kiinni vai pyydättekö lapsia mukaan äänimaailman luomiseen. cuiro ja kastanjetit. Hänen piti lähteä pois kotikaupungistaan. Jos mukana toteuttamassa on lapsia, he voivat esittää Jaakobin unen enkeleitä hakemalla alttarilta viestilappuja ja jakamalla niitä seurakuntalaisille. Hän etsii maasta sileän kiven päänalusekseen, asettuu pitkäkseen taivasalle ja nukahtaa. Kuvataan tunteita äänillä: miltä se tuntuu, kun oikein joku asia painaa mieltä. (Sen päälle voi halutessaan laulaa vielä kerran äsken opitun psalmin kertosäkeen: Herralla on istuimensa taivaassa.) Vaihtoehtoinen kolminaisuusvirsi LV 69 Ylistäkäämme Luojaamme säk.1–3 Päivänrukous Taivaan Isä. Äänimaisemankertojana voi toimia kanttori, lastenohjaaja tai seurakuntalainen, jolla on osaamista tähän. 12. Lappuihin kirjoitetaan raamatuntekstejä. Moos. Huijauksella hän ansaitsi itselleen isänsä omaisuuden ja hänestä tuli suvun mahtavin. Soittimina esim. Portaat ovat täynnä enkeleitä. Tehdään hitaan kulkemisen ääniä soittimilla. Jotkut tulevat alas taivaasta ja jotkut nousevat takaisin ylös. 34:8. Lapset voivat myös tehdä kehollaan ja suullaan erilaisia yön eläinten ääniä, ulvontaa, huhuilua, sihinää ja suhinaa. Tätä rukoilemme Jeesuksen nimessä. Nousemme nyt seisomaan ja laulamaan enkelien kanssa: Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisille, joita hän rakastaa. Mitä muita ääniä erämaassa mahtaa kuulua. Miltä se mahtaisi kuulostaa. Vaihtoehtoinen toteutus on Mari Torri-Tuomisen säveltämä laulu Jaakob lähti. Alkuvirsi vaihtoehtoja: LV 124 Enkeleiden kanssa, VK 955 Rauhaa ystäväni Kerromme tänään Jaakob nimisestä miehestä. Hän on suututtanut isänsä ja veljensä niin pahasti, että on joutunut lähtemään pakomatkalle. Hän oli huijannut veljeään ja isäänsä. Pelosta huolimatta Jaakobia väsyttää ja hänen täytyy välillä levätä. Se on julkaistu Raamattulauluja lapsikuoroille kokoelmassa (Lasten Keskus 2018). Hän näkee valtavan portaikon, joka kohoaa askelma askelmalta ylös taivaaseen asti. cabasa. Voitte myös viikkotoiminnassa valmistella messua ja suunnitella yhdessä tarinaan liittyviä tunteita ja ääniä. Lopuksi lauletaan vielä kertosäettä yhdessä. 28. Enkelisi suojelevat meitä. Mutta hän sai myös huonon omantunnon ja vihaisen veljen. Tässä paikassa saa puhua Jumalan kanssa aivan erityisellä tavalla. Päivä on vaihtumassa iltaan ja olet vaeltanut pitkän matkan. Mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Tehdään enkelien ääniä, kun he kulkevat portailla – chimes, triangelit. Jossain kaukana jyrisee ukkonen… Miltä nämä yön äänet mahtavat kuulostaa. Miltä tämä syyllisyys, häpeä ja suru mahtaisivat kuulostaa. Jakobia hävettää ja kaduttaa ja hänen mielensä on raskas kuin kivi. Anna meille rauhallinen mieli. Me olemme tulleet nyt kirkkoon ja tämän kertomuksen aikana tulette huomaamaan, että tässä paikassa on paljon samaa kuin Betelissä. Mitenhän tässä vielä käy. Ja sinä yönä Jaakob näkee aivan ihmeellistä unta. Matkalla hän mietti, rakastiko häntä edes Jumala. Askeleesi tuntuvat raskailta ja jalkoja särkee. Kyrie Virsi 774 Käänny puoleeni Herra Virteen voidaan eläytyä liikkeillä Käänny puoleeni Herra Tehdään kädellä iso kutsuva kaari ja ole minulle armollinen Mennään hitaasti kumartaen kyykkyyn asti Kunnia Jumalanpalveluksen kunniassa lauletaan aina samoilla sanoilla, kun enkelit lauloivat paimenille jouluyönä. Aamen Päivän teksti Päivän tekstin lukuun liitetään äänimaisema rytmisoittimilla. Soittimina ukkosrumpu, cabasa, marakassit... Moos. Sitten lapsikuoro toimii esilaulajana “Ylistäkää” rivit yksi kerrallaan esilaulajana ja seurakunta toistaa. Kivellä nukkumassa olevalla saarnaajallekin jätetään viestilappu. Halukkaat saavat pukeutua enkeliasuihin. Kerro: Erämaassa kulkee myös yksinäinen Jaakob surullisissa mietteissään. Hän saapui Betel-nimiseen paikkaa ja kävi sinne lepäämään. Voisikohan veli enää koskaan antaa hänelle anteeksi. Esimerkkiviestejä: Herran enkeli on asettunut vartioon. esim. Kerro: Kuvittele, että kuljet yksin erämaassa. Psalmi Herralla on istuimensa taivaissa -kaikulaulu, Ps. Kolminaisuusvirsi: LV 14:1 Kuului laulu enkelten. Kerro: Jaakob jatkaa vaivalloista matkaansa ja pian auringon laskiessa kaikki yön eläimet alkavat herätä koloistaan
Tämä kivi muistuttaa minua siitä. Sain selvän viestin. Synnintunnustus – avustavat lapset voivat näyttää pahville piirrettyjä kirjaimia M inä tulen ajatuksissani lähellesi Jumala. Jos hän on ollut täällä, olen todellakin ollut turvassa, vaikka minua pelottikin kyllä ensin. Hän on Jumalan poika. On mahtavaa saada hyviä uutisia Jumalalta. Nyt meidän on aika varustaa itsemme ja toisemme rakkaudella. Hän on kaikkien suojelusenkelien suojelija. Unessa oli enkeleitä. Hänellä on jotain hyvää sinulle ja minulle. Varmaan hänellä on melkein kuin valomiekka, koska se on täynnä Jumalan kirkkautta. Avaa toisen viestin. Mutta on vaikea taistella, jos tuntee itsensä liian mitättömäksi. K uule minua. Piirretään kämmenillä maapallo ilmaan (ylhäältä alas) Minä uskon Jeesukseen. Aamen Viedään kirjaimet alttariseinälle näkyviin. Mietitään seuraavan laulun ajan. Jumala on minun kanssani. Jeesus-tukiviittoma (näytetään naulan jälkiä kämmenissä) Minä uskon Pyhään Henkeen. Risti sormilla. »Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.” Terveisin Gabriel. 62 tai Turvallinen enkeli, Kirkkomuskari 2 s. Ylistämme sinua, Isä ja Poika ja Pyhä Henki, nyt ja aina. Myös meillä täällä kirkossa/kerhossa oleva alttari muistuttaa meitä siitä, että Jumalalla on meille hyvä viesti. Tämän päivän sankari. Rohkaise meitä pitämään aina hyvän puolta Pyhän Hengen voimalla. Aikuiset tekevät erilaisia päätöksiä kuin lapset, mutta kaikille on yhteistä se, että ketään ei saa kiusata, vaan aina pitää puolustaa. Olen varma, että tänään Gabriel haluaisi sanoa meille: – Älkää pelätkö! Tulkaa ehtoollispöytään! Hän aina auttaa meitä löytämään Jeesuksen. Tätä pitää miettiä. M i K A e L. Siunaa tuleva viikkomme. ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” t. Uusi toivo sydämessään ja askelissaan Jaakob jatkaa matkaansa, sillä hän tietää, että Jumala on luvannut pitää hänestä hyvää huolta. Minä pidän sinusta huolen. Meillä on rukous hänen nimensä jokaiselle kirjaimelle. Saarna Olipa ihmeellinen uni. Enkeli Mikael auttaa meitä tunnustamaan syntimme. I hmettelen sinun suuruuttasi. ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” t. Hän on luonut maailman. tamburiini, kulkuset, rumpu, putkipenaali. Niin Mikael, kaikkein vahvin ja ankarin enkeleistä. Mitähän näissä lukee. Kiitos siitä, että pidät meihin yhteyttä ehtoollisella ja Raamatun sanalla. LV 46 Anna enkeleitä LV 44 Suojelusenkeli (=VK 971) Ihmeellinen syli KM2 s. L uotan Sinuun Jumala. Avaa kolmannen viestin. Kirkon alttarit ovat paikkoja, jotka aina muistuttavat, että Jumalan on meidän kanssamme. Ja vielä kolmas. Mitäs tässä toisessa on. Varustaminen lähtee liikkeelle omien virheiden ja pienuuden myöntämisestä. Hän tahtoo, että erottaisimme pahan hyvästä ja olisimme hyviä. 66. Rafael. 24 Isä meidän Jumalan karitsa Kirkkomuskari 2 s. Miltä se mahtaisi kuulostaa. Synninpäästö Jumala rakastaa sinua. Lintu-viittoma käsillä Pyhä Henki yhdistää meidät. Pyhä Jumala, joka olet luonut maailman, ihmiset ja enkelit. 25 Uhrivirsi lauletaan ehtoollisen vieton aikana ja kolehti kerätään samalla. Tämä on se enkeli, joka kertoi Marialle Jeesuksen syntymästä etukäteen ja johti niiden enkelien joukkoa, jotka jouluyönä ilmestyivät paimenille. Voitkin nyt koskettaa omalla enkelin siivelläsi vierelläsi istuvia ja sanoa ”Jumala tahtoo sinulle hyvää” Uskontunnustus kaikuna Minä uskon Jumalaan. No vau, Rafaelhan on yksi arkkienkeleistä. Näytetään kädellä ylös. Aamen Lähettäminen: Pikkuenkelin laulu, Kirkkomuskari 2 s. Vie kiven alttarin lähelle. Mikaelin tunnus on miekka. Hän tekee päänsä alla olleesta kivestä alttarin, jotta muistaisi aina, mitä Jumala oli hänelle sanonut. E n selviydy yksin.. 64 LV 100 Nyt kulkee halki korpimaan (=VK 498) Ehtoollisen kiitosrukous laajenee esirukoukseksi esimerkiksi näin. Miltä rohkeus, toivo ja luottamus tuntuu. Jeesus kiitos, että saamme rakkautesi voimaksemme leivässä ja viinissä. Isän ja Pojan ja Pyhä Hengen nimeen. Hän antaa sinulle anteeksi. Päivänvirsi Valomiekkaenkeli, Kirkkomuskari 3 (Laulun nuotti löytyy tämän lehden Pulmun jyväset -liitteestä.) Saarnaaja ottaa valomiekan käteensä ja jatkaa. A nna anteeksi, mitä olen tehnyt väärin. Se tapahtuu miettimällä omia tekoja ja pyytämällä anteeksi Jumalalta. Meillä jokaisella on omat vastuumme. Mikael. Avaa ensimmäisen viestin. Sinä tulet saamaan paljon lapsia ja sinusta tulee suuren kansan isä.” Aamulla Jaakob herää virkeänä ja rohkaistuneena. He toivat minulle viestejä. 46 Ideasta käytännöksi Enkelit tuovat Jaakobille hyvän viestin ja hän kuulee äänen sanovan: ”Älä pelkää, minä olen sinun Jumalasi. Otetaan vieruskavereita käsistä kiinni (jos se sopii.) Ehtoollisrukous Pyhä, Kirkkomuskari 2 s
1837, Kunsthalle Bremen, Saksa TULOSTA KUVA KÄYTTÖÖSI: https://commons. Samassa suru ja paha mieli ovat poissa. • Mitä arvelet, että kuvassa tapahtuu. Mistä väristä pidät eniten. Teoksen on maalannut saksalainen Joseph von Führich vuonna 1837. Silloin opetuslapset tunnistavat, että mies on Jeesus. Kohtaamiset lasten ja perheiden kanssa kasvokkain eivät ole mahdollisia, paitsi etäyhteyksin. Ohjaa katsomaan rauhassa. Taidekuvat ovat oiva väylä tutustua kirkkovuoteen ja Raamatun tapahtumiin. Siitä on melkein 200 vuotta. • Missäköhän ihmiset kulkevat. Muokkaa tekstin rytmi, lauseet ja käsiteltävät aihepiirit niitä lapsia ja perheitä ajatellen, joita johdattelet kuvan äärelle. Siksi kuvan käsittelyn ympärille voi tehdä videon tai kopioida kuvan mukaan kirjeeseen. Missä on kaarevia muotoja, missä on kulmia tai suoria viivoja. He kertovat miehelle kaiken pahasta mielestään ja surustaan. Työ perheiden kanssa kuitenkin jatkuu ja saa koko ajan uusia muotoja. Tämän työskentelyn kautta voit lähettää perheille terveisiä pääsiäisen jälkeisenä aikana sähköisesti tai kirjepostilla. Taidekuvien käyttäminen on ajankohtaista, koska valtava määrä taidekuvia on vapautettu käyttöön Euroopassa viime vuosina. • Mistäköhän kuvan henkilöt puhuvat. Taiteilija on maalannut tähän kaksi Jeesuksen opetuslasta, jotka ovat matkalla Emmauksen kaupunkiin. Mies kuuntelee heitä ja tuntuu ymmärtävän niin hyvin, että opetuslapset kutsuvat miehen kanssaan majataloon Emmaukseen. Voit hyödyntää seuraavaa työskentelyä sopivalla tavalla seurakuntanne tervehdyksissä koteihin. Keitäköhän he ovat. • Mitä ääniä kuvassa voisi kuulua. • Liikkuuko kuvassa joku tai jokin. Onko kuvassa jokin väri, josta et pidä lainkaan. Olemme tutkineet maalausta, jonka nimi on Emmauksen tiellä. Millaisen teoksen voisi taiteilla itse tämän työskentelyn jälkeen. Poimi kysymyksistä ne, joiden äärellä tänään erityisesti haluat viipyä. Mikäli teet työskentelystä videon, jätä kunkin kysymyksen jälkeen hiljaisuus, jonka aikana on tilaa tutkia ja katsella kuvaa. Voit toki myös keksiä itse lisää pohdittavaa. He syövät yhdessä leipää ja juovat viiniä. Yllättäen heidän seuraansa liittyy mies, jota he eivät tunnista. Mihin valo kohdistuu. Kuva: Josph von Führich, Emmauksen tiellä v. Työskentelytapaa voit käyttää soveltaen myös kokoavassa toiminnassa. Lue kuvaa -työskentelyssä taidekuvaan tutustuminen yhdistetään lapsen omiin kokemuksiin, tunteisiin ja oivalluksiin. Olemme valinneet kuvan, jonka julkaiseminen on vapaata. wikimedia.org/wiki/ File:Joseph_von_ F%C3%BChrich_001.jpg. • Mitä värejä löydät kuvasta. • Mistä kuvaan tule valoa. Saman niminen kertomus löytyy Raamatusta. • Montako ihmistä näet kuvassa. Mietin, onkohan tässä kertomuksessa jotain tuttua. Aluksi voit johdatella kulkemisen teemaan kyselemällä, millaisia teitä lapset ja perheet ovat viime päivinä kulkeneet, millä ja kenen kanssa on oltu liikkeellä, millaisia maisemia nähty. He juttelevat surullisina, sillä heidän opettajansa Jeesus on kuollut muutama päivä aikaisemmin. • Miltä siellä tuoksuu. Mitä on mahtanut tapahtunut ennen tai mitä tapahtuu tämän jälkeen. Tämäkin kuva on julkaisuvapaa, sillä taiteilijan kuolemasta on kulunut yli 100 vuotta. Tutkitaan seuraavaksi hiukan tarkemmin mitä kuvassa tapahtuu. Missä muodot ovat epäsäännöllisiä. Sen jälkeen voidaan siirtyä miettimään, millaisista asioista ulkona kulkiessa juteltiin, mitä kiinnostavaa luonnosta löydettiin, millaisia ääniä kulkiessa kuultiin tai miltä eri paikoissa ulkona tuoksui. Taidekuvaa tutkitaan Lue kuvaa -työtavan avulla. Löydät kuvan internetistä taiteilijan ja teoksen nimellä. 47 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Kohtaamisia TEKSTI & TOTEUTUS Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen Elämme aivan erityistä kevättä. Tämän päivän kuvassa ollaan matkalla. Tee liike tai ota asento, jonka löydät kuvasta. • Millaisia muotoja löydät kuvasta. Entä eläintä. Kuvan äärellä Nyt on aika siirtyä katsomaan kuvaa. Auta kuvaan sukeltamisessa käyttämällä valitsemiasi kysymyksiä
Lisäksi jaamme askartelupaketteja kaikille päiväkerholaisille. Vuonna 2019 Nuori kirkko teki kyselyn liittyen digitaalisuuden käyttöön varhaiskasvatuksessa. Se on muuttunut täysin. Erilaisista sovelluksista ja alustoista on tullut uusia työkaluja ja niiden haltuunotto on ottanut aikansa. Lisäksi olemme käytettävissä diakonian työntekijäresurssina kauppa-apuun, joka auttaa karanteenissa olevien ruokaostosten hankkimisessa ja viemisessä. Nyt pidämme perheisiin yhteyttä viestein ja puhelimitse sekä jaamme digimateriaalia somessa. Myös erilaisissa tapahtumissa – kummipäivässä, talviriehassa ja askarteluilloissa – olemme mukana. Loimme Lastenkirkon YouTube-kanavalle oman soittolistan ja julkaisemme videoita myös siellä. Millaista palautetta olet saanut lapsilta ja perheiltä. Silloin vastaajat pitivät digitaalisuuden hyödyntämisen haasteina ajan puutetta, omaa osaamista ja sitä, ettei digityölle ollut seurakunnassa asetettu selkeitä tavoitteita. Miten työnne on muuttunut koronan aikana aikana. Olemme työpari, lastenohjaajat Elina Mäntyvaara ja Helena Hacklin Jokioisten seurakunnasta. Lopuksi videot editoidaan InShot-sovelluksella. Miten olet tehnyt digityötä. Työtovereilta on tullut rohkaisevia ja positiivisia kommentteja! Heidän puoleensa voimme myös kääntyä, jos tulee jotain kysyttävää. Tilasimme muuten yhteen videoon materiaalia myös entiseltä työkaveriltamme Paula Summaselta. Työn tekeminen digitaalisesti etänä on tässä erikoisessa ajassa joustavaa, mikä osaltaan helpottaa työn ja perheen etäkoululaisten aikataulujen yhteensovittamista”, kertovat Elina Mäntyvaara ja Helena Hacklin. Sitten kuvaamme molemmat materiaalia kodeissamme tai päiväkerhotiloissa. Keitä olette. Kirjaston loruhetket kuuluvat työhömme ja teemme perhekerhovierailuja palvelukeskus Intalankartanoon. Matalan kynnyksen diakonista perhetyötä ovat lapsiparkki ja Jeesi eli kotikäynnit perheissä. Vanhemmat ovat lähettäneet kuvia askarteluista ja lapsista tekemässä kerhovideon puuhia. Jos aiemmin nettityöhön suhtauduttiin varovasti, on poikkeustila ollut vahva kannustin toimeen. Yleensä suunnittelemme ensin yhdessä kuvauksia puhelimitse ja viestein. Laajempaa tutkimusta odotellessa kysyin Eurajoelta ja Jokioisita, mitä tälle rintamalle kuuluu. 48 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Seurakuntien varhaiskasvatus on ottanut valtavan digiloikan Monissa seurakunnissa on tämän kevään aikana otettu digitila haltuun. Huippujuttu!. TEKSTI Anita Ahtiainen ”Uutuus viehättää ja innostaa luovasti kokeilemaan erilaisia tapoja tehdä lastenohjaajan työtä. On mielenkiintoista saada tietää, miten korona-aina on muuttanut näitä asioita. Mikä on ollut haasteellista. Paula kuvasi, soitti ja lauloi perhekerhon alkuja loppulaulut videolle, lähetti meille ja me editoimme ne yhteen perhekerhon videoon mukaan. Ohjaamme 3–5-vuotiaiden päiväkerhoja, perhekerhoja ja 1–2-vuotiaiden Taaperoiden touhutuntia. Kastekotikäynneillä viemme perheille kirjalahjan ja kerromme toiminnastamme. Videon tekeminen on monivaiheinen prosessi ja etenee eri tavoin eri tilanteissa. Huoli perheiden jaksamisesta on suuri. Uskaltavatko he soittaa tai viestittää ja kertoa rehellisesti tuntemuksistaan samoin kuin kertoisivat esimerkiksi perhekerhossa. Auttamismuodot ovat rajalliset, koska kontakteja pitää välttää. Olemme mukana ensi viikolla alkavassa ruoka-avussa. Palaute on ollut positiivista ja olemme saaneet sitä yllättävän paljon. Olemme siirtyneet pääsääntöisesti etätöihin ja teemme työtä tietokoneella ja puhelimella. Entä työtovereilta. Teemme nyt hartaus-, askartelu-, leikkija jumppavideoita, joita jaamme suoraan kerholaisten WhatsApp-ryhmiin sekä perhekerhon Facebook-ryhmään
Monet seuraavat videoitamme ja on mukava kuulla kommentteja niistä. Näin saadaan videot pysymään lapsille sopivan mittaisina ja katsottavaa riittää monelle päivälle. Uusia haasteita tulee silti vastaan päivittäin. Moni on myös tarjoutunut tulemaan mukaan videoillemme. Alkuun selviteltiin paljon tekijänoikeusasioita. Miten työsi on muuttunut koronapoikkeustilanteen aikana. Valaistusta ja ääntä on yritetty parantaa, ja toivottavasti niissä kehitystä tapahtuu edelleen. On ihanaa, kun perheet kommentoivat julkaisujamme ja ovat lähettäneet kuvia lapsista askartelemassa kerhopuuhien vinkkien mukaan. Nyt emme kohtaa ”livenä”, ja ikävä onkin kova, etenkin lapsia kaipaan. Entä työtovereilta. Tilaukset: lastenkeskus@jaicom.com, puh. Työssäni saan normaalisti olla toteuttamassa muun muassa perhekerhoja, Nuppis-vauvaperhekerhoa, lasten hartauksia ja kirkkohetkiä, lasten ja lapsiperheiden tapahtumia ja tilaisuuksia, leirejä... Otimme puhelimen käteen, käänsimme kameran selfiepuolelle ja ryhdyimme kuvaamaan. 49 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Lähdimme liikkeelle siitä, että otimme puhelimen käteen, käänsimme kameran selfie-puolelle ja ryhdyimme kuvaamaan”, kertoo Anna Varjo ja lisää: ”Olethan itsellesi armollinen, ei anneta pikkuseikkojen häiritä. Eniten toivottiin kerhoista tuttuja lauluja, satuhetkiä ja askarteluvinkkejä. Kukaan ei huomaa hauskojen laululeikkien lomasta, jos sinulla on tukka vähän pystyssä!” Kuka olet ja mitä teet työksesi ja missä. Tartuimme seurakuntamme lastenohjaajien kanssa heti kerhojen sulkeuduttua toimeen ja aloitimme virtuaalikerhot. Työyhteisömme on hyvin kannustava. Lehden voi tilata suoraan kotiin tai nippuina seurakuntiin ja jakaa sieltä. varhaiskasvatuksen ohjaajana. Digimatkan edetessä on tullut tutustuttua kuvaustekniikoihin ja videon editointiin. Olen jakanut kerholaisten perheille myös linkkivinkkejä, eli mitä kaikkea lapsille sopivaa puuhaa löytyy netistä. Kiitos! Lastenkirkon Päkän puuhat on kiva saada syksylläkin Päkän puuhia on jaettu poikkeustilanteen aikana perheisiin helpottamaan lasten tekemisen tarvetta. Saatu palaute on ollut todella tärkeää. Alussa jännitti, mutta yllättävän nopeasti kameraan tottui. Kuvausvälineistö on sitä, mitä oli jo valmiiksi olemassa – tabletti ja älypuhelin. Mistä pidät digityössä. 03 4246 5376 www.seurakuntakauppa.fi/lehdet/lehti-002/. Olen Anna Varjo, asun Eurajoella perheeni kanssa ja olen töissä Eurajoen seurakunnassa vs. Ehkäpä sitäkin kokeillaan! Lastenohjaajamme Sirpa, Saara, Maija ja Tuula ovat rautaisia ammattilaisia ja heidän kanssaan on ilo työskennellä. Facebook ja YouTube ovat meillä julkaisukanavat, ja tietoa löytyy myös seurakunnan kotisivuilta. Mikä on ollut haasteellista. Tein seurakuntamme perheiden Facebook-ryhmään kyselyn siitä, millaista sisältöä perheet toivoisivat kerhovideoillemme. Julkaisemme vuorotellen videoita kerhohartauksista ja kerhopuuhista. Miten olet tehnyt digityötä. Moni seikka, joka kuvausten alussa oli haasteellista, on nyt kokemuksen myötä muuttunut helpoksi rutiiniksi. Mietinnässä on kyllä myös livekerhojen pitäminen. Lehti on myös kätevä tapa pitää yhteyttä perheisiin muutenkin. Videoiden tekstitys on asia, johon haluaisin vielä perehtyä ja oppia sen. Pidän myös siitä, että perheet voivat katsoa kerhovideomme heille sopivana ajankohtana; jotkut katsovat aamupäivällä, toiset päiväunien jälkeen. Millaista palautetta olet saanut lapsilta ja perheiltä. Sivustoja ja sovelluksia onkin paljon. Toivon, että uudelle työtavalle löytyisi sopiva jatkumismuoto myös poikkeusajan jälkeen. On testattu, millä välineellä saadaan paras kuvan laatu ja suuri muistikortti on hankittu. Digityö vie yllättävän paljon aikaa, mutta hyvin valmisteltu kerho on helppo kuvata. Syyskauden ensimmäisessä numerossa pureudutaan kaveruuden kysymyksiin. YouTubessa videomme löytyvät Lastenkirkon kanavalta soittolistalta "Kerhoja Eurajoen seurakunnasta". Koko ajan saan oppia uutta sekä kehittää ja haastaa itseäni. Sopivien laitteiden ja sovellusten käyttö kuvauksissa sekä laitteiden muistin riittävyys ovat haastaneet, ja edelleen haluaisin saada videoiden laatua parannettua
Opettaja oppii lapsilta TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Kiinnitämmekö riittävästi huomiota kehonkieleen?. 50 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS Teach back! Katsomuskasvatuksessa voisi toiminnan johtotähdeksi lainata luokanopettaja Marikki Arnkilin väitöskirjan otsikon ”Mehän opimme enemmän kuin lapset”. Arnkilin tutkimus osoittaa, että dialogiset kohtaamiset ja syvällinen oppiminen ovat mahdollisia ryhmässä, jossa on kaikenlaisista lähtökohdista tulevia lapsia, ja että itse asiassa moninaisuus vaikuttaa olevan avaintekijänä dialogisten suhteiden luomisessa. Siitä voisi seurata hyviä asioita. Siksi meidän on kysyttävä ja kuunneltava vilpittömin mielin. keskustelevaa didaktiikkaa vastaukseksi inkluusion haasteisiin, ja tämän opetustavan mukaan opettajat oppivat lapsilta vähintään yhtä paljon kuin lapset opettajilta – ja usein enemmänkin! Tätä juuri tarkoittaa ”teach back”. Joskus se tarkoittaa tilojen muokkaamista esteettömiksi, joskus sitä, että luodaan edellytyksiä kohdata lapsi oikeasti.” Dialoginen auktoriteetti – tunnista toiminnan raamit Dialogisen auktoriteetin käsite tarkoittaa sitä, että aikuinen ei pyri tietämään paremmin tai oikein. Väitöskirjassaan Arnkilin on tutkinut nk. ”Dialogifilosofian näkökulmasta emme koskaan voi täysin tuntea ja ymmärtää Toista. ”Ainutlaatuisten lasten ainutlaatuiset näkökulmat rikastuttavat koko ryhmän yhteistä ajattelua ja oppimista, ja niihin vastaamalla opettaja rakentaa hyvinvointia ja huolenpitoa”, Arnkil sanoo ja lisää: ”Kasvattajan tehtävä on muokata oppimisympäristöä sellaiseksi, että siellä voi olla joka ikinen lapsi. Tällaiset kohtaamiset ovat keskustelevan didaktiikan ydintä”, sanoo Arnkil. Odottamaton ja yllättävä saisi enemmän sijaa ja kasvattajalta putoaisi kaikkitietävän painolasti. DiAjatella, että ajan hukkaaminen onkin arvokasta! Aikuinen toimii dialogisena auktoriteettina
Näin synnytetään luottamusta. Hänen työhönsä kuuluu kulttuurisesti moninaisten lapsiryhmien yhteisöllisyyden, sosiaalisen osallisuuden ja lasten yhteenkuuluvuuden tukeminen sekä yhteisöllisten toimintatapojen rakentaminen. Hän toimii rinnalla, virittäytyy lasten mukaan ja tarjoaa impulsseja. Arnkil ottaa esimerkin koulumaailmasta, sisällähän ei yleensä saa juosta. Pyrkimyksenä on toimia jokaista lasta ajatellen parhaalla mahdollisella tavalla.” Moninaisuus voi olla avain syvälliseen oppimiseen. ”Tämänkään säännön perusteena ei saa olla, että juokseminen ärsyttää minua, aikuista. Kasvattajana pidän raameja yllä, mutta silti minun pitää olla herkkä ja sensitiivinen, havainnoida lasten aloitteita ja kehonkieltä. Olemme heti prosessissa ja meillä on yhteistä maaperää. ”Tämän asian tärkeyden opin iltalialaisilta kollegoiltani, ja käytännössä tässä palataan moninaisuuden huomaamiseen ja näkemään, keitä kaikkia ryhmässäni on.” ”Aikaa hukkaamalla luon kyseistä ryhmää, tutustun joka ikiseen lapseen ja joka ikiseen perheeseen, heidän näkemyksiinsä, katsomuksiinsa ja arvoihinsa. Näin luodaan yhteistä kieltä – niin konkreettisesti kuin abstraktillakin tasolla. ”Jotta lapsi voidaan kohdata kunnioittavasti, sanojen ja kehollisten viestien on oltava harmoniassa. ”Hän ohjaa lapsia ajattelemaan myös yhdessä eikä heitä jätetä ajattelemaan yksin, mikä on riskinä liian lapsilähtöisessä näkökulmassa”, Arnkil korostaa. Kehonkieli eleineen on todempi, sitä emme pysty noin vain huijaamaan.” ”Aikaa hukkaamalla” luodaan ryhmää Ajan hukkaamisen ajatuksen Arnkil esittää tietysti lainausmerkeissä. Kun aikaa on alkuun annettu perheille ja lapsille tai vaikkapa eri ammattiryhmien yhteistyölle, toiminnan edetessä alammekin saada aikaa käyttöön. ”Ajan hukkaamisella” varmistetaan, että puhumme yhteisillä termeillä ja sanoilla. ”Ajan antaminen alussa yhteisen kielen ja maaperän luomiseen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Niihin emme ehkä voi vastata, kun meillä on toiminnallemme tietyt raamit, mutta kaikesta voi keskustella, myös niistä toiveista.” Jotta voimme tehdä yhteistyötä, tarvitaan ajan hukkaamista. ”Ajan hukkaaminen” on arvokasta niin aikuiskuin lapsiryhmien kohtaamisissa. Lukuvinkki: Dialogifilosofian klassikoksi muodostunut Veli-Matti Värrin väitöskirja ”Hyvä kasvatus kasvatus hyvään” Myös aikuisen on hyvä kiinnittää huomiota omaan kehonkieleensä. Silti hänellä on vastuu kasvattamisesta ja opettamisesta. Ohjeen pitää palata lasten tarpeisiin ja löytää perustelunsa sieltä. Silloin voimme saada tapaamisistamme enemmän irti pelkkien pintaraapaisujen sijaan.” Arnkil korostaa, että edellä mainittu pätee myös katsomuskasvatusyhteistyöhön. Vilpittömästi ja rohkeasti, ja niin hyvin kuin mahdollista!” Arnkil tiivistää. Väitöskirjassaan Arnkil avaa ja käsitteellistää niitä reunaehtoja ja keskustelun moderoimisen tapoja, joihin nojautuen opettaja voi käytännössä toimia dialogisena auktoriteettina. Seuraavalla kerralla meidän ei tarvitse aloittaa tunnustelua uudelleen. ”Ajatuksen ydin on, että kun hukkaamme aikaa, alammekin vähitellen saada sitä käyttöömme. Varhaiskasvatuksen kontekstissa tämä koskee vaikkapa leikkiä – silloinkaan kasvattaja ei määrää, mitä tehdään. MARIKKI ARNKIL työskentelee parhaillaan Hämeenlinnan kaupungin hankkeessa Positiivisen diskriminaation edistäminen varhaiskasvatuksessa. Hanke on Opetushallituksen rahoittama. Sen jälkeen on helpompi puhua siitä oikeasta asiasta, joka on käsillä”, Marikki Arnkil summaa.. ”Aikaa antamalla pääsen kartalle perheen ensisijaisista tarpeista ja sitten niistä, jotka kuuluvat toiveiden listalle. KUKA. 51 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS aloginen opettaja on aidosti kiinnostunut lapsen ajattelusta ja hänen tarpeistaan. Väitöskirja: "Mehän opimme enemmän kuin lapset" Opettaja dialogisena auktoriteettina, Tampereen yliopisto 2019
52 Ideasta käytännöksi INFO LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVAT Shutterstock ja Juha Jäntti Tule mukaan laivaleikkiin! Laula–leiki–liiku-palstalla kurkistellaan jo syyskuussa 2020 Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä julkaistavaan Kirkkomuskari 3 -kirjaan. Laivan kapteenille teipataan vielä talouspaperirullista kiikarit ja sitten laulumatka voi alkaa. Riikka aloitti Nuori kirkko ry:n musiikkikasvatuksesta vastaavana kouluttajana maaliskuun lopussa.. Tänä keväänä kodeissa askarrellaan tavallista enemmän. Kirkkomuskari 3 -kirjasta laivalaulu löytyy kirjan ensimmäisestä teemasta, joka on majakka. Lapsille suuret pahvilaatikot ovatkin usein aarteita, joista voi keksiä niin majan, raketin tai vaikka laivan. Vinkit musisointiin, pihaleikkeihin ja vaikka kierrätysaskarteluunkin ovat tervetulleita. Pahvilaatikkolaiva ja laivalaulut kutsuvat keinuvaan leikkiin niin kotona kuin pihallakin.” Tälle palstalle musiikkivinkkeineen kirjoittaa nyt Riikka Jäntti. Tule mukaan laivaleikkiin -laulu on syntynyt Sanna Pelliccionin kirjoittaman ja kuvittaman Onni-pojan kierrätyskirjan innostamana. Veneitä ja laivoja kunnostetaan keväällä veneilykautta varten. Kirjassa Onni rakentaa isän ja äidin kanssa pahvilaatikosta laivaa ja pääsee leikin maailmassa myös laivan kapteeniksi
(Matt. Kertosäkeessä “lallati-lati…” toistetaan lorusta tutut taputusliikkeet 3 kertaa omiin käsiin ja sitten 1 taputus lapsen käsiin.. Ehkäpä muistat raamatun kertomuksen, jossa Jeesus ja opetuslapset ovat myrskyisellä Genesaretin järvellä. Kertosäkeessä “lallati-lati…” toistetaan lorusta tuttuja liikkeitä 3 körötystä ja hyppyytys vuorotellen. Laulun alkuosassa tehdään kankaalla pieniä aaltoja neljäsosasykkeellä ja laivan kertosäkeessä suurempia aaltoja joko yksi suuri aalto tahdissaan tai aalto joka toinen tahti. 8:23–26, 14:22–33). Leikki isomman lapsen kanssa lattialla istuen jalkapohjat vastakkain: Lorutellaan aluksi: Yy-kaa-koo kolme taputusta loiskis! taputus lapsen käsiin Laulun alkupuoli “vedetään nuottaa” eli taivutetaan vuorotellen lapsen, vuorotellen aikuisen suuntaan. Aluksi seisotaan kasvot piirin keskustaan. Välillä kankaan kanssa voi lähteä liikkumaan piirissä ja mennä kyykkyyn ja ylös. Jokainen leikkijä ottaa lakanan kokoisen kankaan joltain reunalta kiinni. Laiva, jossa on risti, kuvaa Kristuksen ohjaamaa seurakuntaa. Kangasleikki onnistuu myös leikkivarjon tai suuren kankaan kanssa pihaleikkinä. Laiva on myös kristillinen symboli. Leikki pienen kanssa lattialla täysistunnassa tai tuolilla lapsi sylissä: Lorutellaan aluksi muutaman kerran pieniä ja isompia aaltoja ja tutustutaan samalla kolmijakoiseen sykkeeseen: Yy-kaa-koo kolme körötystä sylissä loiskis! hyppyytys ylös (jaloilla voi antaa vauhtia) Laulun alkupuoli keinutaan sivulta toiselle. Laivasymbolia käytetään nykyisin myös ekumenian eli kristillisten kirkkojen ja kristittyjen yhteyden symbolina. 53 Ideasta käytännöksi Leikki kankaan kanssa seisten Laivaleikki-laulua on hauskaa leikkiä piirissä. Se vaatiikin jo enemmän koordinaatiota ja sopii hieman vanhemmille leikkijöille
Nyt on melkein kesä! TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Minäkin voin taitella paperista lennokin pienen veneen yhdestä suuremmasta lehdestä. Mitä vain voin rakentaa. Tuuli vie sen hetkessä kauas meren yli. Vie vain, merten taa. KUVA Jorma Jämsen / Vastavalo Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Tuuli vie ne mukanaan. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Katso, mikä ötökkä! Pureeko se kädestä
55 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Ihastuttava ja uniikki pienten kirja käsittelee vuodenaikoja maagisessa satumetsässä hellyttävän Kasa-hahmon kautta. Kevään ja mullan tuoksuinen kirja kertoo odottamisen vaikeudesta, pettymyksestä ja kasvun ihmeestä. Kesällä Kasan päällä pörräävät mehiläiset, syksyllä siili tekee Kasaan pesän ja talvella Kasa peittyy pehmeään lumeen. Kevään tullessa lumi sulaa ja maa tuoksuu raikkaalta. Koko metsäjengin kärsivällisyys on koetuksella. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO EMILIA ERFVING Kasa CHRISTEL RÖNNS Pinko ja salaperäinen siemen Katkenneita oksia, kuusenneulasia, kukan alkuja ja tammenterhoja. ISBN 9789523541955 Hinta 19,00 ISBN 9789523541580 Hinta 18,90 19,50 € Hullaannu maagiseen metsään 19,00€ ”Minä kylvän tämän!” 18,90€. Eräänä kevätpäivänä Pinko päättää istuttaa siemenen. Palkitaanko odotus lopulta. Ne suhtautuvat asiaan kukin luonteensa mukaan: yrittävät auttaa, pidättelevät henkeä ja tuijottavat jännittyneinä multakasaa tai epäilevät syvästi, että pieni murunen koskaan muuttuisi porkkanaksi. Idea ja inspiraatio kirjaan löytyi suomalaisesta metsästä, jossa vastaan ei tullutkaan eläimiä vaan pieni ja huomaamaton lehtikasa josta tuli kirjan päähahmo. Kasa koostuu milloin mistäkin ja muuttuu vuodenaikojen mukana. Kaikki alkaa taas alusta. Siitä kasvaisi porkkana. Pinkon touhut eivät jää muilta metsän eläimiltä huomaamatta
.. ' u mun •• ••• vas1a pienille ja suurille \ \ \ Päiväja perhekerhoihin sekä muuhun varhaiskasvatukseen --1 1 _ S Pienien !JJJ.It . _ I 1------------. LIITE
Suunnitelmissa on ideoita, joita toivomme rohkeasti muovattavan seurakunnan perheiden tarpeet huomioiden. Ottakaa siis lapset ja perheet yhdessä ideoimaan eri teemojen toteutuksen kulkua. Sisällys Tervetuloa Pulmun matkaan! Lapsilähtöinen jumalanpalveluselämä kerhotoiminnan ytimessä Sinun kanssas käsityksin – alkusyksy ja tutustuminen Enkeleitä, onko heitä. – syksyn pimetessä ja Mikkelinpäivän tienoilla Pienen aasin askeleissa – jouluun valmistautuminen Joulu kotona – joulun aika Kaste, helmi kruunussani – vuoden alku ja kasteen sunnuntai Tulkoon valo – talvi ja kynttilänpäivä Pääsiäinen kuoriutuu munista – pääsiäisen aika Jaan omastani – kevään tulo ja hyvän Paimenen pyhä Luon Luojan rinnalla – alkukesä ja kesäkerhojen aika Päkän kirkkovuosiympyrä 3 4 5 8 12 16 18 21 23 29 31 36 Pulmun matkassa Tänä vuonna Pulmu haastaa kokeilemaan ja tekemään asioita uudella tavalla. – Ja tehkää yhdessä kerhovuodesta juuri teidän seurakuntanne lasten ja perheiden näköinen. Keskustelkaa, mikä heitä kiinnostaa, mietityttää ja liikuttaa. Suunnitelmat on koottu teemallisesti väljästi, jotta niitä voi käsitellä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja yhtäaikaisesti sekä päiväettä perhekerhossa. Toivottavasti Pulmu saa ilahduttaa ja olla mukana kerhovuodessanne monipuolisesti! Päätoimittaja & toimitussihteeri: Johanna Heikkinen Työryhmä: Taina Karvonen ja Johanna Heikkinen Taitto: Susanna Vatja Pulmu ja Päkä: Johanna Nordblad Kansikuva: Matti Pikkujämsä Kuvat: Shutterstock Julkaisija: Nuori kirkko ry Kustantaja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy
Mutta tuo prosessi itsessään on varmasti antoisa. Teemat ovat: • Sinun kanssas käsityksin – alkusyksy ja tutustuminen • Enkeleitä, onko heitä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet nostavat keskiöön lapsen osallisuuden ja oppimisen ilon. Toivommekin, että uskallat kuunnella lapsilta ja perheiltä tulleita aloitteita pelkäämättä edes hetkellistä kaaosta! – Sillä, kun asioita alkaa tehdä uudella tavalla ja kun toimintakulttuuria rakentaa vahvemmin yhteisen osallisuuden pohjalle, ei kaikkea voi ennalta ennustaa tai tietää. Oppimisen ilon ja osallisuuden kannalta tärkeää on lapsen mahdollisuus ihmettelyyn. – syksyn pimetessä ja Mikkelinpäivän tienoilla. Tämän vuoden Pulmun jyväset sisältää toimintaideoita, joita voit hyödyntää sekä seurakunnan varhaiskasvatuksessa että perhetoiminnassa lyhyempija pidempikestoisina työskentelyinä tilanteesta ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen. Näistä tekijöistä rakentuvan toimintakulttuurin tulisi ohjata sitä, millaiseksi yhdessä suunniteltu toiminta lopulta muotoutuu. Tämänkaltainen työskentely vaatii kuitenkin työntekijältä uskallusta heittäytyä ehkä hieman tuntemattomaankin. Seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa onkin runsaasti mahdollisuuksia antaa tilaa lasten kysymyksille. Varhaiskasvatuksessa keskiössä on toimintakulttuuri, jota lapsilta tulevien toiveiden ja aloitteiden, perheiden toiveiden ja tarpeiden, työntekijän oman osaamisen sekä työyhteisön yhteisen käsityksen ja yhdessä tehtyjen sopimusten tulisi muovata. Se vaatii uskallusta lähteä yhteiselle oppimisen tielle, jossa lapset ja perheet ovat vahvasti mukana muovaamassa seurakunnan toimintakulttuuria. Toivommekin, että Pulmun jyväset voisi antaa sinulle ja työyhteisöllesi riittävästi liikkumavaraa toiminnan toteutukseen ja suunnitteluun ja että sitä käytettäisi myös kriittisesti sekä muokattaisi rohkeasti oman seurakunnan lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Haluammekin Pulmun toimituksessa rohkaista sinua siihen, että uskallat kokeilla ja tehdä asioita ehkä uudellakin tavalla ja näin poiketa ”suoralta tieltä”. Tämän vuoden teemojen ideoinnin lähtökohtana oli, että niiden toteutus tukee toisiaan ja eri teemoja voi luontevasti käsitellä myös rinnakkain ja lomittain sekä päiväkerhoissa että perhekerhoissa. Tällöin parhaassa tapauksessa lapset ja perheet saavat näkyä, kuulua ja vaikuttaa seurakunnassa ja seurakunta on aidosti jäsentensä näköinen. 3 Tervetuloa Pulmun matkaan! Hyvä seurakunnan varhaiskasvattaja, Käsissäsi on uunituore Pulmun jyväset, joka sisältää teemallisia suunnitelmia seurakunnan varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan syksystä 2020 kesään 2021. Johanna Heikkinen ja Taina Karvonen Tänä vuonna Pulmun jyväset sisältää yhdeksän teemaa, jotka kulkevat kirkkovuoden rinnalla. Aidosti lasta ja perhettä osallistavassa ja arvostavassa varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa lapsen ja perheen ääni saa kuulua. • Pienen aasin askeleissa – jouluun valmistautuminen • Joulu kotona – joulun aika • Kaste, helmi kruunussani – vuoden alku ja kasteen sunnuntai • Tulkoon valo – talvi ja kynttilänpäivä • Pääsiäinen kuoriutuu munista – pääsiäisen aika • Jaan omastani – kevään tulo ja hyvän Paimenen pyhä • Luon Luojan rinnalla – alkukesä ja kesäkerhojen aika Toivomme, että Pulmun jyväset ovat sinulle apuväline toiminnan suunnittelun ja ideoimisen tueksi. Tällöin yhteisestä tekemisestä tulee yhteinen prosessi, jonka lopputulosta ei voi nähdä etukäteen. Toivotammekin sinulle antoisaa kerhovuotta ja hyviä hetkiä yhdessä lasten ja perheiden kanssa Pulmun jyvästen äärellä
Luovu omasta ideastasi, jos läsnäolijoiden mielenkiinto on muualla. 4 M onelle ohjaajalle hartaus on luovuttamattoman tärkeä. Jos mahdollista, anna lasten osallistua hartaudellisen hetken rakentamiseen. Yhteinen kokoontuminen voidaan jättää tuonnemmaksi. Muista, että se, mikä sinusta voi tuntua puuduttavalta toistolta tai jopa liukuhihnatyöskentelyltä, voi lapselle olla ainutlaatuinen kokemus. Tällöin ollaan lapsilähtöisyyden ytimessä. Kun tarkkailet työtäsi tästä näkökulmasta, saat työn iloa siitä, kun näet, miten lapsessa liikahtaa jokin merkityksellinen. Älä pelkää epäonnistumista. Mitä vain, mikä tekee tutkittavasta ilmiöstä jännittävän ja mielenkiintoisen. Uskalla tarttua myös spontaaniin ihmettelyyn jonkin asian äärellä. Tällöin alkuun sijoitetusta hartaushetkestä tulee pakkopulla, joka on nieleskeltävä ennen kuin saa jotakin, mikä todella maistuu. Kokeile siis uusia tapoja: lapsi voi ilmoittaa tulostaan esimerkiksi kiinnittämällä valokuvan ”kerhotaloon” tms. Herättele ihmettelyä jollakin tavoin: tuo tapahtumien keskiöön jotakin, mikä Ole rohkea: anna lasten ideoida ja uskalla tehdä sekin, mikä ei alun perin kuulunut suunnitelmaasi. Hän voi tervehtiessä näyttää ilmekuvasta, millä tuulella on jne. Lapselle tärkeintä saattaa kuitenkin olla kavereiden tapaaminen ja leikki. Kerho aloitetaan usein hartaushetkellä. Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää on se, että liität sen, minkä haluat hänen kokevan tai oppivan, siihen, mitä hän on tekemässä, mihin hänen mielenkiintonsa kohdistuu. Siirtyvätkö siis yhteiset pohdiskelut leikkiin. Sen ei tarvitse olla pitkä. herättää kiinnostusta. Muista, että hartauden voi toteuttaa myös toisin: sen voi yhdistää kerhon kokonaisuuteen uudella tavalla, vaikka loppuun tai keskelle kaikkea. Arvioidessasi toimintaa yritä asettua lapsen paikalle: Mitähän työskentely tänään hänessä herätti. Lasten leikki kertoo sen, mikä jäi elämään. – Rituaalit luovat jatkuvuutta ja turvaa, ja siksi jokaisella kerhokerralla onkin hyvä olla jotakin, mikä toistuu: tervetulotoivotus, läsnäolijoiden huomioiminen, kynttilöiden sytytys, laulu, rukous jne. Varo kuitenkin puuduttavaa tai lapsen tarpeet ohittavaa käytäntöä. Lapsilähtöinen jumalanpalveluselämä kerhotoiminnan ytimessä. Se voi olla sana, esine, kokemus. Millaisia ajatuksia, tunteita ja toimintaa. Näin on erityisesti silloin, kun lapsi on pieni ja erilaiset lelut kiehtovat tai silloin, kun kerho kokoontuu harvoin ja ilmassa on jälleennäkemisen riemua. Aloita ihmettelyllä
Syksyllä palataan lomilta kerhoihin ja osa kerhokavereista onkin saattanut lähteä jo koulutielle. Kerhossa voi myös odottaa jo ennestään tutut kaverit sekä monia uusia kavereita, joiden kohtaaminen saattaa hieman jopa jännittää.. Pulmun jyvästen syksyn suunnitelmaosio tarjoaa mahdollisuuden työstää samaa aihetta päiväja perhekerhoissa sekä myös perheen kesken kotona. Kysytään heiltä rohkeasti: Mitä he odottavat kerhovuodelta. Leikissä piilotetaan Päkän ja Pulmun kuvia eri puolille kerhotilaa Kesän loppuminen ja syksyn alku ovat monin tavoin uuden alun aikaa. Kerhon alussa on hyvä varata aikaa lähiympäristöön tutustumiselle sekä sille, että kerhotila tulee lapselle tutuksi – varsinkin, jos lapsi aloittaa kerhossa ensimmäistä kertaa. 5 Kerhovuosi voidaan aloittaa keskustelulla lasten ja perheiden kanssa. Siitä voi halutessaan poimia osioita myös perheiden jumalanpalveluksiin. Piiloleikki Päkän ja Pulmun kanssa Tarvitset: • Riittävän määrän Päkän ja Pulmun kuvia (vähintään saman verran kuin ryhmässä on lapsia) • Sinitarraa kuvien kiinnittämiseen Ensimmäisten viikkojen aikana kerhotilaan ja kerhotilassa oleviin asioihin voidaan tutustua leikkimällä ”etsi Päkä ja Pulmu” piilotusleikkiä. Seurakunnan päiväja perhekerhot ovat omalta osaltaan vahvistamassa lapsen ja perheen hyvää arkea, tarjoamassa mielekästä tekemistä arkeen ja yhdessäolon sekä kohtaamisen mahdollisuuksia. Hyvä arki on kuitenkin perusta, johon on hyvä rakentaa sekä perheen yhteyttä että oman elämän kannalta mielekkäitä asioita. Kerhon ensimmäiset viikot on hyvä pysytellä kerhon lähiympäristössä ja tutustua kerhosta löytyviin tiloihin ja leluihin. Lähdetään seikkailulle kaverin kanssa Kerhokauden alku voi olla lapselle ja miksei vanhemmallekin monin tavoin uuteen seikkailuun heittäytymistä. Tällöin harjoitellaan ja luodaan myös yhteisiä kerhorutiineja. Erityisesti kerhojen alkaessa on tärkeää antaa aikaa tutustumiselle, jakamiselle ja sen kuulemiselle, mikä on tärkeää ja mielekästä lapsen ja perheen kannalta. Arjessa myös perheen yhteinen aika voi jäädä vähemmälle. Sinun kanssas käsityksin A rkirutiineihin paluu loman jälkeen voi sekin olla oma haasteensa koko perheelle
Kun metsää tms. Kun teokset ovat valmiita, annetaan lasten nimetä teokset ja tehdään niistä yhteinen näyttely kerhotilaan. Kuvasuunnistus sopii myös perhekerhossa yhteiseksi leikiksi aikuisten ja lasten kanssa. Kopioi tästä Pulmun ja Päkän kuvat, tulosta ja leikkaa ne.. Tällöin kuvasuunnistusta voi laajentaa samalla kertaa myös kerhon ulkotiloihin. Kun metsän löydökset on sommiteltu ja liimattu, voivat lapset halutessaan täydentää taideteosta esimerkiksi maalaamalla tai piirtämällä haluamiansa asioita joukkoon. Tällöin samaa kuvasuunnistuskorttia voi käyttää useampaan kertaan. on tutkittu, voidaan nauttia yhdessä eväät luonnon keskellä. Metsätai luontoretken jälkeen (samalla tai vaikka seuraavalla kerhokerralla) tehdään lasten keräämistä asioista taideteokset. teosten nimeämiseen Kun kerhotilat ovat tulleet tutuksi voidaan lähteä yhdessä lähimetsään tai lähiluontoon. Kuvasuunnistusta voidaan leikkiä joko niin, että lapset ottavat löytämästään paikasta Päkän tai Pulmun kuvan mukaansa ja tuovat ohjaajalle. Kuvasuunnistusta kerhotiloissa Tarvitset: • Päkän ja Pulmun kuvia sekä sinitarraa niiden kiinnittämiseen • Kuvia kerhotilasta korteiksi (sisältä ja ulkoa), jotka on tulostettu (kuvat voi myös laminoida tai laittaa muovitaskuun useampaa käyttökertaa varten). Taideteokset voidaan ensin sommitella kartongille ja sommittelun jälkeen liimata pohjalle. • Paperisuikaleita tms. 6 Sinun kanssas käsityksin esimerkiksi ikkunaan, pöytiin, naulakoihin, wc-tilan oveen jne. Toisena vaiheena piiloleikissä voidaan leikkiä kuvasuunnistusta. Tutkitaan lähimetsää ja pidetään taidenäyttely Tarvitset: • Pieniä rasioita tai pusseja (jokaiselle lapselle oma tai pareittain yhteinen) • Kartonkia (värillisiä tai valkoisia) taideteoksille • Nestemäistä askarteluliimaa • Kyniä/ sormivärejä tms. Jokaiselle lapselle tai parille varataan mukaan oma astia/ pieni pussi, johon lapset voivat kerätä metsästä tai luonnosta löytämiään irtonaisia asioita kuten käpyjä, risuja jne. Kun lapset ovat löytäneet kyseisen kortin paikan, he tuovat sen aikuiselle ja saavat uuden tilalle. Jos kuvasuunnistusta leikkii päiväkerhossa, voi kuvasuunnistus ulkona olla oma ohjelmanumeronsa jollain kerhokerralla. Ohjaaja antaa jokaiselle lapselle tai parille yhden kortin kerrallaan. Kuvia on hyvä olla runsaasti – vähintään puolet lapsiryhmän koosta, jotta kuvia riittää ainakin pareittain etsittäväksi Kuvasuunnistuksessa otetaan kuva paikasta, johon piilotetaan Päkän tai Pulmun kuva ja tulostetaan kuvat kerhopaikoista korteiksi lapsille suunnistusta varten. Tai niin, että he käyvät vai katsomassa kortin ja kertovat ohjaajalle, mikä kuva (Päkä vai Pulmu) paikasta löytyi. Kuvia piilotetaan erityisesti sellaisiin paikkoihin ja tiloihin, joissa lasten kanssa toimitaan kerhon aikana
sivellään sormia molemmista käsistä kevyesti Ystäväni on viisas. Jeesus opetti Nikodeemusta sanoen: Sellaisen ihmisen teot ovat Jumalan tahdonmukaisia, joka noudattaa totuutta ja tulee valoon.” – Mitähän Jeesus tällä tarkoitti. Siksi Jeesus rohkaisi myös Nikodeemusta, että hän tekisi oikein, vaikka se ei aina helppoa olisikaan. taputellaan sormenpäillä kevyesti sääriä polvesta alaspäin Minä iloitsen ystävästäni. Miltä ystäväni näyttää. sipaistaan nopeasti kumpaakin korvanlehteä Ystäväni auttaa minua. Kootaan kalenteriin lasten kanssa ideoita, miten kerhossa voidaan huomioida toisia ja auttaa ystävää. Jeesuksen puheet ja ihmeteot tekivätkin suuren vaikutuksen Nikodeemukseen, joka Jeesuksen tavattuaan uskoi, että tämä oli todellakin Jumalan poika. Se sopii hyvin rauhoittumiseen ja esimerkiksi yhteiseen lopetushetkeen kerhon päätteeksi. • Miten olet auttanut häntä. Sitä varmasti Nikodeemuskin mietti monta kertaa elämässään. Sama runo toistetaan kahdesti niin, että kaikki saavat vuorollaan makoilla patjalla ja kuunnella ja tunnustella kertomusta. Ja joskus tulee ihan vahingossa kerrottua pieniäkin valheita. Kertomus voi olla myös mukana kerhokerroilla niin usein kuin lapset haluavat. Tehdään lasten kanssa (sopii myös perhekerhoihin) kosketuskertomus pareittain seuraavan kerronnan mukaan. Tämän lyhyen tarinan ja keskustelun pohjalta voidaan tehdä yhdessä kerholle oma ystävä-kalenteri. Jeesus tiesi, että oikein tekeminen ei ole aina helppoa meille ihmisille. Pari asettuu selälleen lattialle esimerkiksi jumppamaton päälle. Nikodeemus halusi keskustella Jeesuksen kanssa ja kuulla, mitä Jeesus oikeastaan opetti. piirretään myös toisen käden kämmenselkään sydän Minä nauran ystäväni kanssa. piirtäjä sivelee kaverin käsiä ja jalkoja ylhäältä alas kevyesti Miltä ystäväni näyttää. Nikodeemusta kuitenkin kiinnosti Jeesuksen elämä ja opetukset ja hän meni salaa tapaamaan Jeesusta. Siitä tulee myös hyvä mieli sekä itselle että toiselle. Hän kuului siihen joukkoon, joka epäili sitä, oliko Jeesus oikeasti Jumalan poika. • Ketä sinä olet auttanut viimeksi. sivellään otsaa kevyesti Ystäväni kuuntelee minua. piirretään toisen käden kämmenselkään sydän Ystäväni välittää minusta. Kosketukseen voidaan ottaa siveltimet, jolloin kosketus on kevyt eikä kenellekään lapselle liian voimakas. edellinen toistetaan kahdesti Ystäväni on taitava. Näistä voidaan koota ideoita jokaiselle kerhokerralle, joita sitten toteutetaan pitkin kerhovuotta.. Se, että olemme ystäviä toisillemme ja autamme toisiamme on Jumalalle mieluista. 7 Miltä ystäväni näyttää. ”Nikodeemus oli mies, joka eli samaan aikaan Jeesuksen kanssa. silitellään siveltimellä molempien jalkojen jalkapöytiä Nikodeemus Jeesuksen ystävä Tutustutaan lasten kanssa Nikodeemukseen. taputellaan sormenpäillä kevyesti päälakea Minä tykkään leikkiä ystäväni kanssa. Nämä voivat olla hyvinkin pieniä tekoja – kuten ”leikin leikkiä, jota ystäväni haluaa leikkiä tällä kerralla tai sanon ystävälleni jotain kaunista” jne
Leikitään enkeleitä. Mitäpä jos tänä vuonna sukeltaisimme enkelien maailmaan – emme vain mikkelinpäivänä tai sen alla, vaan pidemmän jakson ajan syksyn kuluessa. Miltä enkeli näyttää. Sen sijaan enkelit tahtovat, tuntevat, tekevät valintoja ja jopa kinastelevat, kuten ihmisetkin. Toisaalta, jos aika riittää, voidaan valita myös hyvinkin modernia, jopa abstraktia taidetta. Miltä hänen pukunsa voisi tuntua. Asetetaan esille Raamattu. Enkelit ilmestyvät usein kuin tyhjästä ja katoavat samalla tavoin. Aikuisen on hyvä tiedostaa, että ihminen on eri olento kuin enkeli, eikä hänestä kuoltuaankaan tule enkeliä. – Enkelin ulkonäöllä tai sukupuolella ei oikeastaan ole merkitystä, sillä enkelit ovat henkiolentoja. Aihepiiri on laaja, joten se voidaan rajata esimerkiksi arkkienkeleitä kuvaaviin maalauksiin. Miten hän liikkuu. Raamattu myös kertoo heistä paljon. Lauletaan ja tanssitaan EN-KE-LI! Otetaan tavuilla isot askeleet Lenteli, liiteli, lauleskeli Pyöritään ympäri käsiä heilutellen Jumalan siunausta kuljetteli Pyöritään toisinpäin ympäri iloista mieltä toivotteli: Nostetaan kädet ylös ja sitten alas sormia heilutellen sinulle ja minulle! Ojennetaan kädet eteen ja viedään sitten sydämen päälle Ihmettelystä alkuun Enkeli on useimmille lapsille tuttu hahmo. Mitä hän tekee. Kaikki vastaukset ovat oikeita. Lasten mielikuvat voivat olla varsin vaihtelevia tai sitten stereotyyppisiä. Näiden työskentelyiden myötä valmistaudutaan mikkelinpäivään. Mikä on heidän mielikuvansa enkelistä. Monissa niissä enkeli ilmestyy ihmisille kirkkaana ja valoisana olentona. Hän on taivaassakin ihminen, mutta hiukan erilainen kuin täällä eläessään. He eivät saa lapsia. Raamatussa todetaan kuitenkin, että ihminen on taivaassa enkelin kaltainen, sillä hän ei enää avioidu eikä lisäänny. Minkä värinen hän voisi olla. Koska enkelit voivat liikkua paikasta toiseen tavattoman nopeasti, niillä näyttäisi olevan ikään kuin siivet. Samoin aikuinen voi todeta, että maan päällä eläessään ihminen voi toimia kuin enkeli. Tutustutaan enkeleihin taiteen kautta. Kuvaillaan, millainen enkeli on itse kunkin mielestä. Enkeleistä puhutaan paljon. Raamatun kuvauksissa ja varhaisessa taiteessa enkeli on miehen kaltainen, siivekäs ja hohtava hahmo. Meillä on varsin kirjavia käsityksiä siitä, minkälaisessa maailmassa he elävät ja mitä he puuhailevat. 8 Enkeleitä, onko heitä?. Miltä enkeli näyttää. Myöhemmin taiteeseen ilmestyivät myös naisenja lapsenhahmoiset enkelit. (Voidaan myös soittaa sopivaa musiikkia) Miltä enkeli näyttää. Raamatussa on useita kuvauksia enkeleistä. Toisinaan enkelit näyttäytyvät ihmisen hahmossa. Mitä enkeli tekee. Keskustellaan lasten kanssa enkeleistä. Teema voisi huipentua mikkelinpäivän messuun ja juhlaan 4.10.2020. Millaisia enkelihahmoja sieltä löytyy. Tätä enkelin kaltaisuutta on hyvä korostaa silloin, kun lapsi ajattelee, että ihmisestä tule kuoltuaan enkeli. Miltä hän tuoksuu. Miten Raamattu kuvaa enkeleitä. Enkeleitä, onko heitä
Jeesus taisteli pahaa vastaan maan päällä. Vinkki: sievä heijastin rakentuu helposti valkoisesta huovasta ja heijastinkankaasta. Mikaelin kanssa pahaa vastaan Mikaelin tunnuslause: ” Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” (Room.12:24) Ihmettelystä alkuun: Jumala haluaa kaikille ihmisille hyvää. Huovasta leikataan enkelin tai enkelin siipien muotoinen valkoinen kappale. Häntä pidetään erityisesti sairaiden ihmisten, mutta myös muiden suojelijana. Millaisia tehtäviä suojelusenkelillä voisi olla meidän elämässämme. Nauhan voi leikata heijastinkankaasta. Sen molemmin puolin liimataan samanmuotoiset, hieman pienemmät heijastinkankaasta leikatut palaset. Raamatussa kuvatut enkelit ovat Jumalan apulaisia. Miksi niitäkin pitäisi suojella. Rafael on erityisesti muiden suojelusenkelien suojelija. Mitä voimme suojella (toinen ihminen, eläimet, luonto jne.). Hän haluaa, että kaikki ihmiset eläisivät Hänen lähellään. Hän lähetti Jeesuksen kertomaan, millainen hän on. Miten Jumala voisi taistella pahaa vastaan. Mikael on voimakas, kuten Jumala.. Mikä voisi olla meidän viestimme. Aamen. Asetetaan esiin kuva Enkeli Gabrielista Jumala kertoo kaikki tärkeimmät asiat Raamatussa. Mikaelin erityissuojelussa ovat kaikki vaarallista työtä tekevät, kuten poliisit ja sotilaat. Raamatussa mainitaan enkeleitä nimeltä. Tunnetuimmat arkkienkelit ovat Mikael, Gabriel ja Rafael. Mitä lapset ajattelevat tästä. Asetetaan esiin kuva Enkeli Rafaelista Jumala käyttää myös enkeleitä ihmisen suojelemiseen. Keskustellaan siitä, miten Jumala voisi sen tehdä. Mutta Gabriel myös suojelee viestinviejiä ja jopa viestintävälineitä – kuten radiota, televisiota ja vaikkapa kännykkää. Heidän tehtäviensä tutkimiseen voisi käyttää yhden kerhokerran. 1. Keskustellaan siitä, miten Jumala voisi sen tehdä. Mutta myös taivaassa taistellaan, kunnes paha voitetaan kokonaan. Enkeli toi viestiä Jeesuksen syntymästä: hän ilmestyi ensin Marialle, sitten Joosefille ja jouluyönä Jeesuksen synnyttyä paimenille. Hänen nimensä tarkoittaa ”Kuka on kuin Jumala”. Miksei myös voitaisi laatia sähköinen kutsu. Ripustusnauhaa varten viilletään pieni lovi veitsellä tai muulla kärjellä. • Opetellaan enkeli-iltarukous: • Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä, siivillänsä meidät peitä, älä meitä koskaan heitä. • EN-KE-LI lenteli, liiteli, lauleskeli… • Askarrellaan kutsuja mikkelinpäivän messuun kotiin vietäväksi ja postitettavaksi. Jumala haluaa kertoa ihmisille asioita itsestään. 2. Gabrielin kanssa viemässä iloisia uutisia Gabrielin tunnuslause: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.” (Luuk.2: 10) Ihmettelystä alkuun: Aina välillä jokainen tapaa jonkun uuden ihmisen, jonka haluaisi kaverikseen. 3. Gabriel siis tuo viestejä Jumalalta ihmiselle. Rafaelin kanssa suojelemassa Rafaelin tunnuslause: ” Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet” (Ps. Enkeli, joka kertoi Marialle, että tämä synnyttäisi Jeesus-lapsen, oli nimeltään Gabriel. Reppuun sen voi kiinnittää suoraan hakaneulalla. Jumalan iloinen viesti on se, että Jeesuksen ystävinä opimme tuntemaan Hänet ja saamme elää yhteydessä Häneen. Silloin Jumala voi käyttää enkeliä. Asetetaan esiin kuva Enkeli Mikaelista Taistelijaenkeli Mikael johtaa taivaallisia sotajoukkoja pahaa vastaan. 91:11.) Toimintaehdotus: Toimintaehdotus: Toimintaehdotus: Ihmettelystä alkuun: Jokainen ihminen haluaa olla turvassa. Jumala on luvannut suojella ja varjella ihmistä. Mikael on siis äärettömän hyvä, kuten Jumala. Miltä tuntuu, se jos ei koe olevansa turvassa. Tämä nimi tarkoittaa ”Jumalan taistelija” tai ”Jumala on voimakas”. Raamatussa puhutaan siitä, että lapsilla on oma enkelinsä taivaassa. Mutta joskus on tilanteita, jossa tarvitaan erityinen viestinviejä, joka tuo tosi tärkeän tai kiireisen viestin ihmisille. • EN-KE-LI lenteli, liiteli, lauleskeli • Askarrellaan heijastinenkeleitä aiheesta Minun suojelusenkelini. Heijastin kiinnitetään hakaneulalla vaatteeseen. Nimi Rafael tarkoittaa ”Jumala parantaa”. Miten voisi pyytää toista ystäväksi. Miltä tuntuu olla turvassa. Jo Raamatussa on kertomuksia enkeleistä viestin tuojina. 9 • Maalataan aiheesta ”Minun enkelini” • EN-KE-LI lenteli, liiteli, lauleskeli… Mitä enkeli tekee. Onko se helppoa vai vaikeaa
Kumpikin yrittää ehtiä vapaalle paikalle ensin. Toimintaehdotus: Askarrellaan miekkoja Vinkki: pehmeän miekan saat leikkaamalla kaksi miekan muotoista palaa esimerkiksi retkipatjasta tai makuualustasta, kiinnittämällä ne toisiinsa kaksipuolisella teipillä tai liimalla – jolloin on odotettava, että se kuivuu – ja päällystämällä koko komeuden ilmastointiteipillä. Sen reunalle piirretään pieni ympyrä jokaiselle osallistujalla, paitsi yhdelle. 10 Enkeleitä, onko heitä. Muut, paitsi yksi asettuvat piiriin katse ympyrän keskustaan päin. itse askarreltua. Voit myös leikata kaistaleen sormisuojaksi, päällystää sen ja teipata tai liimata miekan kahvan ja terän väliin. – Esimerkiksi silloin, kun haluamme ehkäistä kiusaamista ja pysäyttää sen. Se, jonka taakse miekka pudotetaan, nappaa sen ja lähtee juoksemaan päinvastaiseen suuntaa kuin kiertäjä, joka miekan pudotti. Millaisia keinoja Mikael voisi käyttää yrittäessään voittaa pahaa. Maahan piirretään iso ympyrä. Mikaelilla on kuvissa usein kädessään miekka. Ja juoksu jatkuu. Mutta hän ei koskaan taistele ihmistä vastaan, vaan haluaa voittaa kaikki hyvien puolelle. Piirissä olevat eivät saa katsoa taakseen ennen kuin jäänyt on ohittanut heidät. Millaisia keinoja meillä on vastustaa pahaa keskuudessamme. Hämätä saa.. Miekka siis kuvaa Mikaelin tehtävää. Yksi henkilö (aluksi aikuinen) kiertää ympyrää ja pudottaa miekan jonkun jalkojen taakse. Se, joka tässä kamppailussa jää ilman paikkaa lähtee kiertämään piiriä ja pudottaa miekan jälleen jonkun taakse. Se kuvaa sitä, että hän taistelee. (Hyvien ja pahojen välinen taistelu näkyy lasten leikeissä ja on ehkä heille selvempää kuin meille aikuisille. Siksi heidän on usein helppo ymmärtää Mikaelin taistelu.) Mikael vastustaa kaikkea pahaa. Opetellaan laulu: Valomiekkaenkeli Leikitään puuropataa , mutta käytetään kepin sijasta leikkimiekkaa esim. Hän on sen puolella, joka on heikoilla
Taivuta teipin reunat alas miekan kärjestä. Kiinnitä ilmastointiteippiä miekan kärkeen. (voidaan käyttää joko itse tehtyjä heijastimia tai valmiita) • Askarrellaan iltarukoustaulu tai esimerkiksi jaetaan messuvieraille iltarukous Askarteluohjeita Enkeliheijastin Tarvitset: • Paksua valkoista huopaa • Heijastinkangasta ja -nauhaa • Kangasliimaa • Hakaneula • Valkoista huopakangasta • Heijastinkangasta Toimintaehdotus: Etene seuraavasti: Leikkaa kartongista enkelin tai enkelin siipien muotoinen malli. Liimaa kangasliimalla (tai erikeeperillä) heijastavat palat huovan molemmin puolin. Enkelit ovat aina onnellisia ja kiitollisia, sillä he saavat elää Jumalan luona ja palvella Häntä. Viillä lopuksi terävällä veitsellä tai muulla kärjellä ripustusnauhaa varten lovi. Enkelit ovat läsnä useammalla kerhokerralla ja heitä esitellään yksi kerrallaan. Kerhon pienimmät Perhekerhossa ja aivan pienimpien kerhossa voidaan esitellä neljä enkelinukkea, jotka Jumala on lähettänyt kertomaan enkeleiden tehtävistä. Mistä siinä oikeastaan kiitetään. Siksi he jaksavat aina laulaa. Tee kaksi samanlaista, joista toinen on hieman pienempi kuin toinen. Se on hieno tehtävä. Mikkelin päivä Enkeliteema huipentuu Mikkelinpäivään. Miksi ihminen laulaa. Kiinnitä osiin 3 raitaa kaksipuolista teippiä ja liitä osat yhteen. Voit käyttää myös liimaa, mutta silloin sinun pitää luonnollisesti odottaa, että liima kuivuu. Mietitään, mitä enkelilauluja on opittu viimeisten kerhokertojen aikana Pohditaan tuttua kiitosaiheista lasten virttä tai laulua. Miten voisimme kerhossa valmistaa yhteistä messua ja mahdollista tapahtumaa. Lauletaan, soitetaan, liikutaan, tanssitaan enkelilaulujen mukaan. Hakaneulan voi kiinnittää myös heijastimen taakse, jolloin heijastin ei roiku, vaan sen voi kiinnittää vaikkapa reppuun. Leikkaa heijastinkankaasta kaksi muotoa pienemmän mallin mukaan. Leikkaa retkipatjasta kaistale sormisuojaksi ja peitä sekin ilmastointiteipillä Kiinnitä kaistale miekkaan kahvan ja terän väliin liimalla tai kaksipuoleisella teipillä. • Tehdään kutsut ja toimitetaan ne perheille jo aiemmin kerhossa • Koristellaan tila enkelimaalauksilla • Valmistetaan musiikkiesitys: laulu, tanssi, enkeliorkesteri jne. Voisimmeko mekin harmeista huolimatta olla kiitollisia siitä, että Jumala haluaa meidät lähelleen ja siitä, että hänelle jokainen meistä on tärkeä. Lauletaan jo tutuksi käynyt enkelilaulu. Raamatussa mainitaan muun muassa sellaisia enkeleitä kuin kerubit ja serafit. • Suunnitellaan yhdessä rata, jossa suunnistetaan pimeässä huoneessa taskulampun ja enkeliheijastamien avulla. Hän laulaa koko ajan. 11 4. Ohjelmaan sisältyy myös lauluja, jotka kertovat enkeleistä. Gabriel, Rafael, Mikael ja pieni Serafiina kertovat kukin vuorollaan tärkeästä tehtävästään. Serafiinan kanssa laulamassa ja kiittämässä Serafiinan tunnuslause: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. Piilota liitoskohta teipin palalla.. Asetetaan esiin kuva Enkeli Serafiinasta (Kuva laulavasta ja/tai soittavasta enkelistä tai enkeleistä.) Serafiina ylistää Jumalaa laulullaan muiden enkelien kanssa. Peitä miekan reunat ilmastointiteipillä ja sen jälkeen teippaa myös isommat pinnat. Milloin hän laulaa. Kiinnitä päähän hakaneula. Jaksaisiko joku laulaa aina. Useimmissa seurakunnissa on tällöin lasten messu tai muu jumalanpalvelus ja kenties siihen liittyvä tapahtuma. Leikkaa retkipatjasta ainakin 2 kpl kaavan muotoista palaa, jotta miekasta tulee sopivan paksu ja tukeva. Puhutaan laulamisesta. 2:14) Ihmettelystä alkuun: Enkelien tehtävänä on myös ylistää Jumalaa (=laulaa kiittäen Jumalaa). Nauhan voi myös leikata heijastinkankaasta. Serafiina on pieni enkeli, mutta silti se on tärkeä, sillä Jumalalle pieni on suuri. Annamme yhdelle tällaiselle enkelille nimeksi Serafiina. Milloin laulaminen ei tunnu hyvältä. Pehmeä miekka Tarvitset: • Kartonkia • (Vanhan) retkipatjan tai makuualustan • Liimaa tai kaksipuolista teippiä • Ilmastointiteippiä Etene seuraavasti: Piirrä miekan ääriviivat kartongille ja leikkaa kaava irti. Se, joka on iloinen ja onnellinen, laulaa mielellään. Leikkaa huovasta isomman mallin mukainen muoto
12:12–13). Aikuiselle adventin aika voi tarkoittaa yhtä vuoden kiireisimmistä ajoista. Ensimmäiseen adventtiin liittyykin vahvasti jouluun valmistautumisen tuntu. Erityisesti pienten lasten kanssa keskustelun rinnalla kannattaa hyödyntää myös mahdollisimman paljon leikkiä ja toiminallisuutta. 12 Pienen aasin askeleissa. Toisessa osiossa ”Joulu kotona” taas on virikkeitä kotien ja seurakunnan kerhojen yhteiseen joulun viettoon. Samalla voidaan eläytyä kertomuksen eri rooleihin dialogista raamatunkerrontamenetelmää soveltaen (saksan Bibliolog). Tarvitset: • Roolivaatteita • Muovailumassaa Lasten kanssa voidaan lukea kertomus siitä, kun Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (Joh. Ensimmäinen adventti – odotan joulua ilolla! Vaikka kaupallinen joulu alkaakin vuosi vuodelta aikaisemmin, on marraskuun kääntyminen joulukuuksi ja ensimmäisen adventin aika monelle vielä merkki jouluun valmistautumisen alkamisesta. Joulukalenterista saa avata ensimmäisen luukun, joululauluja lauletaan ja monin tavoin aletaan virittäytymään joulun tunnelmaan. Lapselle joulun odotukseen liittyy paljon jännitystä ja iloa, joka on joulukuussa läsnä monin tavoin perheiden ja kerhojen arjessa. Lapselle ensimmäisen adventin aika on yleensä jännittävääkin aikaa. Pienen aasin askeleissa Adventin aika on monin tavoin odottamisen aikaa. Moni asia pitäisi saada valmiiksi ennen joulun pyhiä. Samalla kuitenkin odotetaan yhdessä joulua tulevaksi, jolloin monet saavat hetken hengähtää yhdessä rakkaidensa kanssa. Tänä vuonna Pulmun jyväsissä jaottelimme joulun teemallisesti kahteen jaksoon: joulun odotukseen eli adventin aikaan, jossa keskeisenä on jouluun liittyvä odotus ja valmistautuminen. Kertomukseen on lisätty ihmettelykysymyksiä menetelmän hyödyntämiseksi. Aikuisten kanssa painopisteessä voi olla yhteinen aiheeseen liittyvä keskustelu. A dventin aikana arjestakin tulee juhlavampaa
joka tulee Herran nimessä! *Tarinan edetessä voidaan leikkiä ja eläyty Hoosianna korkeuksissa!” eri rooleihin lasten innostuksen mukaan. 13 Jeesus ja hänen opetuslapsensa nousivat Millainen ilma oli. Kun ihmiset näkivät Jeesuksen Mitähän ihmiset puhuivat nähdessään saapuvan, he riisuivat viitat yltään ja levittivät ne Jeesuksen ja aasin. kysymään jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee Miltä kylässä näytti. Mitähän opetuslapset ja Jeesus keskustelivat matkalla. paljon väkeä. Mitähän he sanoivat pienelle aasille. ”Opetuslapset tekivät työtä käskettyä. Jotkut katkoivat palmuista oksia ja Mitähän opetuslapset ajattelivat. selkään vaatteitaan pehmikkeeksi. kylään. Miltä varsasta tuntui. Mitä Jeesus mietti. Kun he lähestyivät kaupunkia, Jeesus lähetti Mitähän opetuslapset ajattelivat Jeesuksen edeltä kaksi opetuslasta sanoen: ”Menkää tuonne antamista ohjeista. Dialogisessa raamatunkerronnassa on tärkeää, että lapset saavat itse tuottaa ajatukset ja ”vuorosanat” opetuslapsille. tielle Jeesuksen eteen. Tosin kuninkaat eivät niiden ihmisten ympäröimänä. Mitähän aasi ajatteli matkalla. Entä mitä opetuslapset puhuivat matkalla Ottakaa ne ja tuokaa tänne. Jerusalemiin vievää tietä. Miltä ympärillä näytti. Miltähän aasista tuntui, kun opetuslapset He toivat aasin ja varsan ja asettelivat aasin veivät hänet Jeesuksen luo. *Otetaan roolivaatteet ja leikitään, että kuljetaan yhdessä Jeesuksen kanssa. Pääsiäisjuhla oli tulossa ja Jerusalemiin vaelsi Millaisia ääniä Jerusalemissa kuului. levittivät niitä tielle. Millaisia ääniä siellä niitä ja palauttaa pian takaisin. Miltä aasi näytti. kuului. Entä mitähän varsa ajatteli matkalla. Jos, joku tulee kylään. ratsastaneet aaseilla, he matkustivat hevosvankkureilla, mutta Jeesus olikin erilainen kuningas. Ihmiset lauloivat: Miltähän Jeesuksesta tuntui, kun ihmiset ”Hoosianna, Daavidin poika! Siunattu olkoon hän, lauloivat hänelle. Mitä opetuslapset ajattelivat. kävelivät Jeesuksen vierellä. Jeesus istuutui aasin selkään ja ratsasti Mitähän aasi ajatteli, kun Jeesus istui hänen loppumatkan Jerusalemiin ja opetuslapset selässään. Se näytti juhlavalta, aivan Entä miltähän aasista tuntui olla kaikkien kuin kuningas olisi tulossa. Löydätte sieltä aasintamman ja varsan. Lopputyöskentelynä voidaan esimerkiksi muovailla tai piirtää jokin asia tai henkilö, joka jäi kertomuksesta itselle erityisesti mieleen.. Mistä he keskustelivat
Rakennetaan edellä mainituista tarvikkeista työskentely, jossa tutustutaan joulun tunnelmaan eri aistein. • Nähtäväksi: jouluisia esineitä luomaan joulutunnelmaa esim. Jouluun valmistaudutaan hyvin monin tavoin. Laatikoita on hyvä olla useampi, jotta useampi lapsi voi kerrallaan tunnustella. Jos lapset ovat tuoneet omia esineitä tai kuvia, on tärkeää antaa heidän itse kertoa, mitä he ovat tuoneet mukanaan. Erityisesti lapset odottavat lahjoja. Kuunnellaan, miltä joulu kuulostaa. Neljäs adventti – on juhlan aika! Joulu on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen hyvin merkittävä juhla monin tavoin. Usein lahjat ovat isossa roolissa joulun juhlinnassa ja välillä tuntuu, että jopa liiankin suuressa roolissa. Jos laatikoiden sisälle ei näe, ei silmien tarvitse olla kiinni. Lapset voivat myös tuoda esineitä ja kuvia kotoa • Huiveja tms. Leikissä lahjat laitetaan lahjapakettiin (avattava laatikko) ja vuoron perään jokainen saa nostaa itselleen lahjan laatikosta niin, että nostaja vie laatikon jollekin kaverilla ja sanoo ”annan sinulle lahjan – lapsen nimi –”. Viimeisenä istutaan jälleen piiriin ja aikuinen nostaa piirin keskelle erilaisia asioita ja esineitä joulusta. Aistirata voidaan toteuttaa sekä päiväettä perhekerhossa. Jos lapset ovat tuoneet omia esineitä tai kuvia, tuodaan kaikki yhteisesti piirin keskelle. Keskustellaan lasten havainnoista. Joululeivonnaiset, joulukoristelut ja joululaulut ovat merkittävässä roolissa jouluvalmisteluissa. Entä millaisia lahjoja he ovat saaneet lapsena. Entä miltä tuntui, kun joku toinen saikin minun lahjani. Ihminen tarvitseekin arjen vastapainoksi syitä juhlaan. Istutaan alkuun piiriin, jossa voidaan harjoitella ensin yhdessä silmien sulkemista. Jos työskentely toteutetaan päiväkerhossa, voidaan koteihin laittaa viestiä, että kotona keskusteltaisi siitä, millaiset lahjat tekevät vanhemmat iloiseksi. Tämän jälkeen jokainen voi kertoa toiveistaan muille. mahdolliseen silmien sitomiseen (silmät voidaan myös sulkea, jos silmien sitominen on lapsista liian jännää) • Maisteltavaksi: esim. Samaan aikaan aikuiset voivat ohjata lapsia haistelemaan purkkien sisältöjä. Juhlan syy voi olla pienikin asia ja juhla voi olla myös pieni hetki. Keskustelun jälkeen jokainen lapsi voi piirtää paperille tai kartongin palalle asian tai esineen, jota itse toivoo lahjaksi. Leikkiä jatketaan niin kauan, että jokainen on saanut lahjan. Aistiseikkailu voi innostaa lasta ja perhettä pohtimaan, mikä on minulle ja meille tärkeää joulussa. pahvilaatikoita), joihin voi sujauttaa käden tai tehdä käden reiän ja laatikoihin jouluisia esineitä tunnusteltavaksi esim. kuusenoksa, kynttilä, tonttu, enkeli jne. Osa lapsista voi haistella ja osa tunnustella. Tarvitset: • Haisteltavaksi: haluamasi määrä purkkeja, joissa on kansi ja purkkeihin erilaisia tuoksuja esim. Vaikka nykyisin pyhä ja arki ovat lähentyneet toisiaan ja harvalle edes sunnuntai on enää samanlainen pyhä päivä kuin esimerkiksi isovanhemmillemme, on juhlalla usein jonkinlainen pyhään liittyvä merkitys. Kun on maisteltu, voidaan vielä keskustella, mitkä ovat lasten lempiruokia ja -herkkuja joulussa. Loppuun voidaan laulaa jokin tuttu joululaulu. Kun lahjat ovat valmiit, istutaan rinkiin ja leikitään ”annan sinulle lahjan” leikkiä. 14 Pienen aasin askeleissa Toinen adventti – Miltä joulu maistuu. kanelia, kardemummaan, sahramia, kuusenoksia jne. Kolmas adventti – annan sinulle lahjan Lahjojen saaminen ja antaminen kuuluu olennaisella tavalla jouluun. Maistellaan silmät suljettuina ja keskustellaan, millaisia makuja joulussa on. Kerhossa jouluun voidaan valmistautua vaikka järjestämällä yhteinen aistiseikkailu. Kun istutaan vielä piirissä, suljetaan silmät uudelleen ja aikuinen jakaa lapsille pieniä maistiaisia maku kerrallaan. Katsellaan, kokeillaan ja keskustellaan lasten kanssa, miltä joulu näyttää. Tämän jälkeen lähdetään tunnustelemaan laatikoiden sisältöä. Joulun alla on hyvä aika miettiä lahjojen antamiseen liittyviä näkökulmia ja lasten on hyvä oppia myös itse antamaan ja jopa luopumaankin jostain. Juhlaan liittyy myös jotain erityisiä Kerhossa jouluun voidaan valmistautua vaikka järjestämällä yhteinen aistiseikkailu. Juhla on usein jotain, mikä on irrallaan arjesta ja normaaleista arkirutiineista. Joulua on juhlittu vuosisatojen ajan ja edelleen monet vanhat joulunperinteet ovat osa monen joulua. • Kuulosteltavaksi: joulumusiikkia, kulkunen, jouluisia soittimia kuten triangeli, kapulat (aasin kavion kopina), paperia (lahjapaperin kahina) jne. Lopuksi voidaan vielä miettiä, miltä tuntui saada lahja. Entä millaiset lahjat tekevät iloiseksi. piparkakkuja, suklaata, pähkinää, rusinoita…. Aikuinen tekee vuoron perään erilaisia ääniä esimerkiksi selän takana ja kuunnellaan niitä silmät kiinni. Toisen adventin aikaan jouluvalmistelut ovat mahdollisesti jo kovassa vauhdissa ja ehkä ensimmäiset joulujuhlatkin on jo joissain kerhoissa juhlittu. • Tunnusteltavaksi: pieniä kannellisia laatikoita (esim. Tarvitset: • Kartonkia tai paperia ja kyniä • Avattava laatikko (voi olla koristeltu lahjapaketin näköiseksi) Lahjoihin liittyvä työskentely voidaan aloittaa keskustelemalla lasten kanssa siitä, mikä tekee hyvälle mielelle. jouluvaloja, kuusennauhoja, kuvia erilaisista jouluisista asioista ja tilanteista jne
ponnahdus käsillä ylös korkealle Kieputellen, kaaputellen kallistellaan puolelta toiselle kiertää kivet, kiertää kannot. • Ketä kuvissa on. • Mistä tiedät, että kyseessä on juhla. Lasten kanssa voidaan aloittaa valmistautuminen juhlaan katselemalla kuvia erilaisista juhlista (esimerkiksi aikakausilehdistä tai internetistä löytyy runsaasti kuvia eri juhlista). venyttely ja nukahdus-kädet tyynyksi pään alle AASIN askelin Betlehemiin (kaikuna, rivi kerrallaan: 4/4-rytmissä) san. • Millainen juhla kuvassa voisi olla. Miltähän heistä tuntuu. On tärkeää antaa lasten ideoida. 15 merkityksiä. Miten pukeudutaan. • Miltä ihmiset näyttävät. Katsotaan kuvia ja mietitään seuraavia asioita: • Mitä kuvissa tapahtuu. jne.).. Tehdäänkö juhlaan kutsut. Miltähän aasista tuntui, kun opetuslapset He toivat aasin ja varsan ja asettelivat aasin hiljaisuus-sormi suun edessä Betlehemiin nukkumaan. Tämän jälkeen voidaan miettiä, millainen voisi olla meidän kerhon oma joulujuhla. Juhla voidaan suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi 1–2 kerhokerran aikana. Luultavasti yksi lasten toiveista on yhteinen leipominen, jota voidaan suunnitella vaikka seuraaKopsis, kopsis, rauhallinen taputus jalkoihin aasi tässä tallustaa. Tarvitset: • Roolivaatteita • Leivontavälineitä ja raaka-aineita • Joulukoristeita jne. • Miten ihmiset ovat pukeutuneet. Tärkeää on miettiä yhdessä lasten kanssa, mikä tekee meidän joulujuhlasta juhlan. Juhla voi tapahtua täysin lasten ehdoilla eikä sen tarvitse olla sellainen, jota valmistellaan kuukausi etukäteen. Annetaan samalla tilaa sille, että juhlasta voi tulla jotain täysin toisenlaista kuin aiemmin. Entä jos tänä vuonna valmisteltaisi joulujuhla yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Hoppoti-hei, hoppoti-hei hyppivät taputukset jaloista ilmaan ojan yli ponnistaa. Roolivaatteita voidaan käyttää, jos esimerkiksi erikseen leikitään juhlia tai lapset haluavat ottaa jonkin tietyn roolin joulujuhlassa (isompi lapsi voi esimerkiksi olla tarjoilija – tai halutaanko mukaan jotain eläinhahmoja. Kämmenet vastakkain ”suhinaa” Shhhh..... Juhlassa tulemme yhteen ja vietämme aikaa meille rakkaiden ja läheisten ihmisten kanssa. Riikka Jäntti 2019 valle kerhokerralle. Kipi-kopi, kipi-kopi, kipi-kopi, kipi-kopi nopeat kädet taputtavat reisiin kiire on yöksi, kiire on yöksi. Miksi
Osa sivuista voi tulla kotoa: vanhemmat ja lapset voivat yhdessä rakentaa sivuja perheen joulupuuhista sen mukaan kuin heille sopii. Jouluna on tapana antaa lahjoja, koska Jeesus tuli lahjaksi ihmiskunnalle. 16 Joulu kotona L apsi kertoo spontaanisti kerhon asioista kotona. Joskus tapahtumia voi olla vaikea tavoittaa. Se voidaan rakentaa sivu kerrallaan esimerkiksi siten, että otetaan valokuvia kerhon toiminnasta. Tutussa joululaulussa lauletaankin: ”Kiitos sulle Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme!” Jeesus ei varannutkaan lahjojaan vain kilttejä varten, vaan kaikkia!. Liikkeelle voidaan lähteä esimerkiksi symboleista. Jeesus on elämän leipä, makeampi kuin mikään muu. Otetaan kuvia leipomistilanteesta. Aiheina voivat olla laulut, kuvat, perheen ja suvun perinteet. Voisiko kerhon toiminta tukea joulun viettoa myös kotona. Askarrellaanko tauluja. Tuetaan sitä, että kerhon jouluasiat siirtyvät kotiin ja että kodin elämä näkyy kerhossa. Joulu kotona Suomalaisessa kulttuurissa joulu rakentuu pitkälti kristillisen perinteen varaan. Kirjasen nimeksi voi antaa vaikkapa Minun jouluni 2020 . Ohjaajan tehtäväksi jää kirjaaminen. Otetaan siitäkin kuvia kirjaa varten. Toiminnan kautta voi avata erilaisia jouluisia symboleita, sillä ne kiehtovat monia. Betlehem= leivän talo. Kirjanen voi olla perheelle ja lapselle mukava ja tärkeä muisto myös myöhemmin lapsuuden jouluista. Miten joulun vietto kotona voisi elää kerhossa. Tieto siitä, mihin erilaiset symbolit ja tavat liittyvät ohenee. – Tässä esittelemme nyt yhden toteutusvaihtoehdon eli kirjasen kokoamisen. Tämän työskentelyn avulla pyritään lisäämään vuorovaikutusta kodin ja kerhon välillä. Sivu voidaan otsikoida esimerkiksi seuraavasti: Betlehemistä piparkakkuun. Jeesus tuli antamaan elämän leipää. Toteutus voi olla monenlainen: Rakennetaanko kirja tai kootaan kansio. Lapsi saa viedä kotiin jokaiselta kerhokerralta jotain, mikä auttaa häntä muistamaan mitä kerhossa on tapahtunut. Lahja: Pakataan jokin jouluaskartelu kauniiseen pakettiin. Mutta tiedostammeko, mitä kaikkea erilaiset elementit ympärillämme viestittävät. Ehkä joku isovanhemmista voi kertoa joulun vietosta omassa lapsuudessaan. Tästä on syntynyt mausteinen ja makea piparkakku. Lapset voivat osallistua sanoittamiseen. Pakataanko lahjoja kuusen alle tai lahjakoriin. Tuetaan sitä, että kerhon jouluasiat siirtyvät kotiin ja että kodin elämä näkyy kerhossa. Kerrotaan, miten piparkakku liittyy jouluun. Lisäksi kuvituksena voi olla lapsen piirustuksia tai muita töitä. Vastaavasti hän voi tuoda kotoa jotakin kertoakseen, miten jouluvalmistelut siellä sujuvat. Esimerkkejä Piparkakku: Kerhossa leivotaan piparkakkuja
Perheet voivat itse valita omat teemansa sen mukaan, mikä heille on keskeistä joulussa. Miksi ne on tärkeitä juuri jouluna. Lasten leikkejä voi nauhoittaa ja 17 esittää sitten nauhoitukset joulujuhlassa perinteisen kuvaelman sijaan. Se voi muodostua kuvista ja joulukertomuksesta. Perheenjäsenet voivat vaikka pohtia yhdessä, miten he haluavat ilahduttaa toisiaan ja rakentaa yhteistä joulua. Joulukuvaelma: Jouluna perinne on voimaa. Kokonaisuudesta syntyy mukava muisto, jota hauska tutkia myöhemminkin. Tätä kautta jouluevankeliumi on mukana kotien joulussa luontevalla tavalla. Lapset voivat myös rakentaa kuvaelman piirtämällä tai askartelemalla ja sen voi esittää vaikka varjoteatterina. Joulukuvaelma voidaan rakentaa monin tavoin. Aiheena voi olla joulun eläimet (aasi, lammas, härkä), tähti, joulukortti, enkeli, kynttilä tai mikä tahansa asia tai esine, joka kiehtoo lapsia. Ohjaaja voi hakea lisätietoa joulun elementtien symboliikasta esimerkiksi netistä tai Pentti Lempiäisen teoksesta Kuvien kieli: Vertauskuvat uskossa ja elämässä. Kaikkein hauskin on leikkiä joulun tapahtumia. Yhdessä voidaan miettiä, mitä ne kertovat joulusta. Joskus tulevaisuudessa se kertoo siitä, kuinka joulua vietettiin Suomessa vuonna 2020.. Vastaavia työskentelyjä voi kehitellä minkä tahansa joulun elementin ympärille. Jouluevankeliumi elää monin eri tavoin kerhon arjessa. Jouluevankeliumi voi toteutua kirjan loppuhuipennuksena. jne
Kasteen lahja Perhekerhossa voidaan käsitellä kastetta kokoamalla lahja, jossa on kolme erikokoista laatikkoa – tai munaa – sisäkkäin. Mitä oikeastaan tarkoittaa se, että meidät on kastettu. Kaste on osa suomalaista kulttuuria, vahva viesti kristillisestä uskostamme. Konkreettiset laatikot antavat pienimmille ihmeteltävää ja isommille ajatuksia. Kaste on lahja, joka kätkee sisäänsä toisia lahjoja. Päällimmäiset lahjat ovat yhteisöllisiä. Rakkaus kumpuaa Kristuksen sovitustyöstä. Johdantotekstin ajatuksia voi käyttää keskustelun tukena. J umala kutsuu kastetun nimeltä omakseen. Luterilaisessa perinteessä ihminen kastetaan useimmiten lapsena. Osallistujien kesken voidaan keskustella millaisia lahjoja he olisivat voineet saada kasteen kautta. Kuljemme kohti syvempiä merkityksiä: Jumalan rakkaus konkretisoituu seurakunnan toiminnassa. Laatikoiden väritys voi kuvata lahjaa ja/ tai kannessa voi olla kuva, joka kertoo kustakin lahjasta. Tämä viimeinen lahja muistuttaa eniten munaa: emme voi itse avata sitä, vaan uusi elämä murtautuu esiin oman aikataulunsa mukaisesti. Päällepäin lahja näyttää yhdeltä isohkolta paketilta, mutta avattaessa paljastuukin useampia. Kasteen äärellä korostuu jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus. Tämän sovitustyön kautta meille lahjoitetaan iankaikkinen elämä. Kaste liittää lapsen seurakuntaan, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan ja rukoilee hänen puolestaan. Sitä voisi verrata pääsiäismunaan, jonka sisältä löytyy aina uusi muna. Hän kutsuu tämän Kristuksen kirkon jäseneksi. Kastetta ei voi eikä tarvitse selittää auki: se on salaisuus, mysteeri, jota saa ihmetellä. Kasteessa Jumala lahjoittaa ihmiselle Pyhän Henkensä. 18 Kaste, helmi kruunussani. Kaste on kaiken kirkon piirissä tapahtuvan opetuksen ja kasvatuksen perusta. Kaste, helmi kruunussani Jeesuksen antamassa lähetyskäskyssä kaste ja opetus liittyvät olennaisesti yhteen. (esimerkiksi Suomen lippu, risti/ kirkko ja sydän.) Myös aivan uudenlaisia lahjoja saattaa löytyä keskustelun kuluessa. Tätä laulua voi kuljettaa mukana kaikissa työskentelyissä. Opetellaan yhdessä laulu Kasteen lahjapaketti. Pienimmän sisään laitetaan kultainen tai muuten kaunis muna
43:1 (Jos käytetään pidempää lainausta, Jaakob ja Israel -nimien kohdalle voi sijoittaa itse kunkin nimen.). Jes. 43:1 Näin sanoo Herra, joka sinut loi, Jaakob, joka sinut muovasi, Israel – Älä pelkää. Jumala on kaiken elämän alku, hän on luonut meidät ja olemme hänen. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Ihminen kastetaan nimeltä kutsuen. 1. 19 Taivaan kuninkaan lapsi Kruunu Katsellaan kruunua. Milloin he käyttävät kruunua ja miksi. Minä olen lunastanut sinut. Voidaan puhua kastehetken erilaisista symbolisista elementeistä: vedestä, siihen liitetystä Jumalan sanasta (kastepöydällä on myös Raamattu), kastekynttilästä ja -mekosta, kukista ja kaikesta, mikä herättää ajatuksia – sekä tietysti nimestä! Rakennetaan yhdessä kastepöytä. Mistähän se oikeastaan kertoo. Joh. Mikä se on ja kuka sitä käyttää. Jes. Miksi kuninkaalliset henkilöt käyttävät kruunua. Taivaan kuninkaan lapsi Mekin olemme kaikki kuninkaallisia lapsia. Katsellaan kastekuvia ja ihmetellään niitä. Millaiselta näyttävät tämän päivän prinssit ja prinsessat (esimerkiksi Ruotsin ja Iso-Britannian kuninkaalliset). Olemme Taivaan kuninkaan, Jumalan lapsia. • Leikitään kuninkaallisia. 3:1 • Askarrellaan omat kruunut. Helmi kruunussani Kaste Tämän työskentelyn voi toteuttaa myös perhekerhossa soveltuvin osin. Sinä olet minun. Jumala kutsuu lastaan nimellä: Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Lopuksi pyydetään vielä lapsia tuomaan oma kastekuvansa seuraavalle kerralle. Millaista elämää he viettävät. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Millaisia ajatuksia ne herättävät. Voidaan katsella kuvia satukirjojen kuninkaallisista ja toisaalta todellisista kuninkaallisista. Hänen nimensä liitetään kolmiyhteisen Jumalan nimeen
Olivatko Adalmiinan asiat aiempaa huonommin vai paremmin. Se on salaperäinen. Kannattaa käyttää pikaliima, jotta helmi ei irtoa. Kukaan ei ole nähnyt Häntä. Pyhä Henki on kuin hyvä kummi, se auttaa meitä löytämään arvokkaan itsessämme ja toisessa. Kirjoitettua satua voi lyhentää ja yksinkertaistaa.) Keskustellaan sadun herättämistä ajatuksista. Asetetaan lasten ja aikuistenkin kastekuvia esille. Meilläkin on helmi kuninkaallisessa kruunussamme, kastehelmi. Kukaan ei voi nähdä tuulta, mutta sen liikkeen voi nähdä. Pyhä henki on salaperäinen. Kasteessa Jumala antaa meille Pyhän Henkensä, joka suojelee meitä elämässämme. Juhla Sekä perheettä päiväkerhossa voidaan järjestää kastejuhla. Aikuinen kiinnittää helmen jokaisen kruunuun toimintahetken päätteeksi. Pyhä Henki on myös esirukoilija, puolustaja, rohkaisija, lohduttaja. • Leikitään Adalmiinan helmeä • Maalataan ja tanssitaan musiikin siivittämänä Pyhä Henki Tutkitaan kastehelmeä, joka heijastelee värejä ja valoja ympärillään. Kaste on lahja: se antaa meille seurakunnan jäsenyyden, rakkauden lahjan ja taivaallisen perinnön, jonka saamme tämän elämän jälkeen. Mitä sitten tapahtui. Järjestetään tarjoilua esimerkiksi leipomalla yhdessä tai nyyttikestiperiaatteella. Miten helmi löytyi. Emme edes voi kokonaan kadottaa sitä, sillä Jumalan Pyhä Henki pitää sen tallessa. Vaikkapa siitä, kuinka kuninkaan lapseksi syntynyt ei aina osaa käyttäytyä ja toimia arvolleen sopivasti. Voimme rukoilla Pyhää Henkeä samoin kuin Jeesusta, että Hän pitäisi meistä huolen ja auttaisi meitä toimimaan oikein. Helmi Kaste on helmi meidän kuninkaallisessa kruunussamme, kastehelmi. Kasteessa Jumala lahjoittaa meille Pyhän Hengen. Pohditaan, millaisia ajatuksia Pyhää Henkeä koskevat sanat herättävät. Sytytetään kynttilä ja laitetaan kastemalja esille. Toimintaehdotus: Mitä tapahtui, kun Adalmiina kadotti helmensä. Kun Adalmiina oli oppinut jotakin tärkeää elämässä, helmi löytyi. 20 Kaste, helmi kruunussani Kastejuhlassa juhlimme taivaallista lapseuttamme. Mitä lapset tapahtuneesta tuumaavat. Netistä se löytyy myös äänikirjana. Mikä auttaa silloin, kun on kohdellut toista huonosti?. (Kirja löytyy ainakin Lena Frölander-Ulf (Söderströms 2012) kuvittamana. On riitaa ja rähinää, epäsopua. Voidaan vielä pohtia sitä, onko ihmisen mahdollista toimia aina oikein. Millaisia ajatuksia se tuo mieleen. • Tuuli • Kyyhkynen • Tuli • Vesi • Puolustaja • Rohkaisija • Esirukoilija • Lohduttaja Mekin käyttäydymme välillä, kuten Adalmiina. Mitä lapset arvelevat, jaksoiko Adalmiina olla koko elämänsä aina epäitsekäs, ystävällinen ja avulias. Löytyisikö jostain kuva aiheesta Jeesus siunaa lapsia. Mitä lapset tuumaavat Adalmiinan käytöksestä ennen ja jälkeen helmen hukkumisen. Kutsutaan juhlaan mukaan myös kummeja ja isovanhempia! Tarina Luetaan Sakari Topeliuksen satu Adalmiinan helmi. Minkälainen liike kuvaisi kutakin sanaa. Verhotaan pöydät valkoisiin liinoihin. Siksi emme halua hukata sitä. Se näyttää joka kerta erilaiselta. Hän kuitenkin toimii maailmassa tehden hyvää. Koristellaan paikat kukkasilla. Se vaikuttaa meissä hyvää. Kastehelmi heijastelee Jumalan lahjoja, kaikkea sitä hyvää, jota hän meille antaa. Adalmiinankaan helmi ei ollut oikeasti kadonnut, vaan se oli tallessa lammen pohjassa. Raamatussa sanotaan, että Pyhä henki toimii kuin tuuli. Millaisia tilanteita lapset muistavat. – Valitaan helmiä, jotka muistuttavat oikeaa helmiäistä
Millainen on luonnon valo eri aikoina päivässä. Voidaan lähteä etsimään myös varjoja tilasta, jossa ollaan. Joskus muinoin on kynttilänpäivän sään perusteella myös ennustettu kevään tulosta. Työskentely voidaan tehdä pienemmissä ryhmissä, jolloin ryhmät voivat aikuisen avustamana tehdä oman tarinan ja siihen hahmot ja lopuksi myös esittää tarinan muulle ryhmälle. Kynttilänpäivällä onkin pitkät juuret kirkollisissa juhlapyhissä ja perinteisesti sitä juhlitaan sen muistoksi, kun Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin siunattavaksi. Miltä valo näyttää. Näistä voidaan tehdä lasten kanssa muistiinpanoja ja mahdollisuuksien mukaan oma projektiseinä, johon kirjataan ja piirretään havaintoja sekä lisätään valokuvia havainnoista. Kuvat voidaan liittää yhteiselle projektiseinälle ja Tulkoon valo. Kun on tutkittu varjoja, voidaan lähteä ideoimaan lasten kanssa varjoteatteria, johon jokainen saa askarrella oman hahmonsa esimerkiksi pahvista tai paperista leikaten. Voidaan myös tehdä omat piirustukset tai maalaukset aiheesta: millaisesta valosta minä pidän. Mitä pimeys on. Mitä valo on. Vanhassa sananparressa kyseltiinkin: »Onko tehty talvitöitä, onko pitkiä pinoja, onko paljon aidaksia, ruoditko jo rohtimesi, peroitko jo pellavasi, joko villasi virutit?» Pulmun jyväsissä valitsimme kynttilänpäivän yhdeksi tämän vuoden teemaksi, sillä sen sanoma on monin tavoin kristillisen elämän kannalta keskeinen. Minkä muotoisia ne ovat. jne. Entä mistä nämä varjot syntyvät. Kerhoon voidaan tuoda kodeista mukana erilaisia valon lähteitä ja lisäksi voidaan hyödyntää siellä olemassa olevia valonlähteitä kuten kännykkää, pöytälamppua, kattolamppua, jouluvaloja jne. Tärkeää on innostaa lapsia kyselemään ja ihmettelemään. Entä millainen on luonnon valo verrattuna keinovaloon. Työskentely voidaan aloittaa esimerkiksi tutkimalla erilaisia valoja. Voiko valoa saada aikaiseksi. Helmikuun tienoilla valon lisääntyminen luonnossa myös tuo iloa ja toivoa lähestyvästä keväästä. Entä millaisia varjoja saadaan aikaiseksi sormilla. Pitkän pimeän jakson jälkeen valo voittaa jälleen! Leikkiä valoilla ja varjoilla Tarvitset: • Taskulampun ja muita valonlähteitä mahdollisuuksien mukaan • Kartonkia, paperia, kyniä, vesivärit ja sakset • Kameran tai vaikka kännykän kuvausta varten Lasten kanssa valoa voidaan lähestyä hyvin monin tavoin. Tässä vaiheessa vuotta aletaankin jo odottaa kevättä ja päivät alkavat pidentyä. Kun valo heijastetaan vaalealle pinnalle ja eteen laitetaan vaikka sormet, voidaan kokeilla mitä tapahtuu. Tarinat voidaan kuvata tai jopa videoida. Miltä valot näyttävät ja mitä eroa niissä havaitaan. Taskulamppu tai muu voimakas valo kuten dataprojektori, jonka voi suunnata, ovat hyviä myös varjoteatteriin. Yksi vaihtoehto on lähteä tutkimaan valoa ja varjoa. Lasten ja perheiden kanssa tätä teemaa voi käsitellä muun muassa valon, ilon, toivon ja armon näkökulmista, joita me päivittäisessä elämässä tarvitsemme. Samalla voidaan miettiä, mistä varjo syntyy. 21 Helmikuun alussa (7.2.2021) juhlitaan perinteisesti kynttilänpäivää, valon juhlaa. Missä näen varjoja. K ynttilänpäivän keskeinen sanoma on Jeesuksen maailmaan tuoma jumalallinen säteily, valo ja toivo. Näitä kaikkia ja myös muita lapsilta heränneitä kysymyksiä voidaan lähteä lasten kanssa selvittämään eri tavoin. Entä mistä valo tulee ja minne se menee. Valo ja pimeys sekä niihin liittyvät ilmiöt luonnossa ovat myös konkreettisesti havaittavia. Vuodenkierrossa helmikuun alku on lisääntyvän valon aikaa
Voidaan esimerkiksi istua piirissä, jonka keskellä on kynttilöitä niin, että jokaiselle riittää yksi kynttilä. Raamatussa kerrotaan myös, miten Jeesus itse sanoi: ”Minä olen maailman valo. jne. Huone voi olla hieman hämärä. Jeesus toi maailmaan toivoa. Aiheeseen voidaan liittää myös heijastuksen tutkiminen ja jos käytettävissä on prisma (näitä voi ostaa mm. – Tärkeää on hyvän tekemisen kokemus ja sen pohtiminen, miten voimme yhdessä olla tuomassa hyvää mieltä muille. jne. Kun tutkimme valoa, huomasimme konkreettisesti, miten valon lisääntyessä pimeä hävisi. Heijastuksen tutkimiseen voidaan käyttää myös ihan tavallista peiliä. Työskentelyä voidaan toteuttaa myös soveltaen perhekerhossa isompien lasten kanssa, jolloin lapset ja vanhemmat pääsevät yhdessä tekemään satua ja esittämään sitä muille. Tai entäpä, jos leivottaisi lasten ja perheiden kanssa seuraavaan perhemessuun kahvipullat. Tämän jälkeen tehdään sama tunne joko yhdessä kaikille tai vierustoverin kanssa. Lisäksi tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on tärkeä taito meille kaikille ja siihen on hyvä varata tilaa myös kerhossa. Se, joka minua seuraa ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. Tämän pohjalta voidaan ideoida lasten ja perheiden kanssa, mitä sellaista voisimme tehdä yhdessä, joka toisi alueella asuville ihmisille jotain hyvää. Tunnerinki Tunnerinki on myös yksi tapa kokeilla, miltä hyvä mieli tuntuu ja näyttää. Näistä kuvista voidaan sitten järjestää erikseen kerhon oma valokuvanäyttely, jota varten kuvat voidaan printata ja kehystää tai teettää valokuviksi tai näyttää vaikkapa dataprojektorilta. Voisimmeko vaikka käydä laulamassa ja esiintymässä jossain vanhusten hoitolaitoksessa. Hän oli myös niiden ystävä, joilla ei ollut muita ystäviä. Tunnerinki voi olla myös joka kertainen rutiini kerhossa, jolloin mukana voivat olla kaikki tunnekortit (myös ne ikävää tunnetta aiheuttavat). Tunteiden tarkastelu voidaan aloittaa tekemällä jokaiselle omat tunnekortit, joista keskustellaan yhdessä. Lasten ja perheiden kanssa voidaan konkreettisesti kokeilla, mitä tapahtuu, kun sytytetään useampi kynttilä. 22 Tulkoon valo Jeesus on meidän kaikkien ystävä ja on kutsunut meidän kristityt jakamaan valoaan ympärillemme.. Niin on myös edelleen. videot voidaan esimerkiksi näyttää vanhemmille projektin lopuksi. Miltä näyttää ja tuntuu suru. Lapsi voi yhdessä aikuisen (joko ohjaaja tai vanhempi riippuen tehdäänkö tämän päivä vai perhekerhossa) kanssa käydä sytyttämässä vuorollaan yhden kynttilän. Kun Jeesus eli maanpäällä, hän oli anteeksiantava ja auttoi niitä ihmisiä, jotka tarvitsivat apua kaikkein kipeimmin. Hyvän tekemisen merkitys Sanotaan, että Jeesus on maailman valo. Videotervehdystä voidaan sitten vanhemmilta saadun luvan pohjalta jakaa esimerkiksi diakoniatyöhön tai edellä mainittuihin paikkoihin. Valon tutkimista voidaan laajentaa myös lähiluontoon ja piirtää sekä kirjata tai valokuvata siellä tehtyjä havaintoja. Lasten kanssa voidaan esimeriksi askarrella kortit vanhuksille tai vaikka sairaalan lastenosaston lapsille. Jos kerhossa on kamera käytössä, voivat myös lapset kuvata valoa. Kun kynttilät on sytytetty, voidaan keskustella, mitä havaittiin ja mitä tapahtui kun kynttilöitä sytytettiin useampi. Vaihtoehtoja on monia. Voidaan myös tehdä yhdessä vaikka videotervehdys, jossa lautetaan, näytellään tai kerrotaan jokin tarina. Työskentelyä voidaan jatkaa niin pitkään kuin lapsilla riittää aiheesta kiinnostusta. tiedekeskuksista ja opetustarvikekaupoista), voidaan tutkia valon sävyjä sen hajotessa spektriksi. Tämän jälkeen voidaan tehdä tunnerinki, joko koko ryhmän tai pienryhmän kesken (riippuen myös lasten iästä). Myös Jeesuksesta säteilevä valo – ilo, toivo, armo, rakkaus ja hyvyys – karkottaa pimeyttä ympäriltämme. 8: 12) Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Jeesus on meidän kaikkien ystävä ja on kutsunut meidän kristityt jakamaan valoaan ympärillemme. Mitä tapahtuu, kun valoa heijastetaan peiliin. – Millainen tunne on ilo. Tunneringissä jokainen voi vuorollaan näyttää jonkun tunteen, joka tuntuu hyvältä ja samalla nostaa esiin samaa tunnetta kuvaavan tunnekortin. Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa
Yllätys kätkeytyy muniin Muna kätkee sisäänsä salaisuuden. Monenlaiset tunnetilat vuorottelevat nopeassa tahdissa: ilo, suru, toivo, pelko, apeus, ikävä, helpotus, kiitollisuus. Ennen ylösnousemusta ja uutta elämää tapahtuu pelottavia asioita. Pääsiäisen painopiste on kuitenkin ylösnousemuksen ihmeessä. Miten muna avautuu niin, ettei se säry. Keskustelun osuus jää tällöin vähäisemmäksi. Keksitäänkö jokin rituaali munan avautumiseen: siihen voisi kuulua esimerkiksi hiljaisuus ja intensiivinen kuunteleminen. Pitkäperjantain tapahtumia ei kuitenkaan pidä erottaa pääsiäisaamun ilosta. Kun lapsi saa mahdollisuuden kohdata raskaat asiat turvallisen aikuisen seurassa, hän oppii käsittelemään niitä ja elämään maailmassa, jossa on myös pahaa. Mitä erilaisista munista voisi löytyä. Voisiko se olla monta. Eletään vuoroin juhlaa, vuoroin arkea. Vantaankosken seurakunnan lastenohjaajat Tytti Malinen ja Sanna Viherväs rakensivat myös katsomuskasvatukseen sopivan kokonaisuuden, jossa pääsiäisen tapahtumia Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. LASKIAINEN Ensimmäisestä munasta löytyy pieni pulkka tai kuva pulkasta tai kelkasta Lapset saavat kertoa omista kokemuksistaan pulkkatai kelkkamäestä. Toinen vaihtoehto on avata munat vähitellen useamman kerhokerran kuluessa. Tutut symbolit saavat syvemmän merkityksen kristillisestä sanomasta. Mikäli munat avataan vähitellen, mukaan mahtuu enemmän toiminnallista sisältöä. Siksi pääsiäisjuhlassa on hyvä viipyä jonkin aikaa. Munien avaaminen, siihen liittyvä toistuva rituaali, on jo sinänsä jännittävää myös perhekerhossa. Liittävätkö he sen automaattisesti pääsiäiseen vai kuljetaanko pitempää polkua. Mikä tekee mäenlaskusta Toteutus: Tytti Malinen ja Sanna Viherväs, Vantaankosken seurakunta 23. Seuraavassa heidän kokonaisuutensa hieman muokattuna myös seurakunnan kerhoja ajatellen. Koetaan sekä odottamisen pysähtynyt olotila että juhlahetken huipennus. Munat voi avata kaikki kerralla, jolloin muodostuu intensiivinen ja tiivis kokonaisuus pääsiäisen ajasta. Liikkeelle lähdetään niistä ajatuksista, joita munan sisältö herättää lapsissa. 1. Iloa ja kiitollisuutta ei voi painottaa liikaa. Pääsiäinen kuoriutuu munista käsitellään lapsille tutun elementin, pääsiäismunan avulla. Se sisältää myös paljon vastakohtaisuutta, sillä kuoleman voittamisesta ei voi puhua kuolemaa kohtaamatta. Mukana voidaan kuljettaa myös lasten virttä Kohti pääsiäistä. Se on kuoleman voittamisen, ylösnousemuksen ja uuden elämän juhla. P ääsiäisen kokonaisuuteen liittyy paljon tapahtumia. Mitä pienemmät lapset, sitä konkreettisemmin asioita tulee käsitellä. Rakennetaanko konkreettinen polku laskiaisesta pääsiäiseen esineistä, jotka munat kätkevät sisäänsä. Munien salaisuudet kertovat kukin omalta osaltaan pääsiäisen tapahtumista. Mikä se voi olla. Mitä lapset tuumivat. Mitä lapset keksivät. Kuolemasta tulee puhua yksinkertaisesti, mutta rehellisesti. Koetaan suurta yksinäisyyttä ja syvää yhteyttä – kaikki nämä kuuluvat pääsiäiseen
24 Pääsiäinen kuoriutuu munista niin hauskaa. Keskustellaan anteeksipyytämisen ja -antamisen taidoista. Hän vetäisi säkin syrjään. – Voikohan laskiaista viettää ilman, että laskee mäkeä. Voisinko jakaa pullan?” (Pulla puolitetaan ja toinen puolikas laitetaan tyhjään kuoreen.) ”No nythän tästä pullasta riittää meille molemmille. Paaston aikana rauhoitutaan myös miettimään hyviä tekoja. Voisinko vaikka jakaa omastani toisille. Ja sitten tietysti lasketaan mäkeä ihan oikeasti, jos se vain on mahdollista säiden puitteissa. Aikuinen voi kertoa laskiaisen perinteestä enemmänkin. Kiitetään vielä talvesta. He menivät sisälle Asserin kotitalliin. Lunta oli kuitenkin ollut niin vähän, että liukuri oli juuttunut mäkeen kerta toisensa jälkeen. Paaston aikaan kertomus: Asserin ja Noomin paasto Noomi ja Asser ovat olleet ulkoilemassa. Paasto kehottaa meitä ajattelemaan Jumalaa. Ennen paastoa on ollut tapana syödä reilusti, jotta sitten paaston aikana jaksetaan luopua herkuista ja elää hiukan rauhallisemmin. Jeesukselle oli tärkeää kertoa ihmisille reilusta käytöksestä, hyvän tekemisestä toiselle, auttamisesta. Heille olikin tullut kova nälkä ulkoillessa ja ruoka maistui. – Miksiköhän tämä laskiainen on keksitty. Rakennetaan oma alttari. Mitä me voisimme tehdä. Mitä ajatuksia lapsilla on: Kuinka olisi hyvä toimia, jos satuttaa toista. Asser mietti – Varmaan siksi, että ihmisillä olisi jotain kivaa joulun jälkeenkin, keskellä talvea, arveli Noomi. He lähtivät matkaan liukuri kädessään, sillä oli laskiainen ja heidän oli tarkoitus laskea mäkeä. Entä jos lunta on niin vähän, ettei mäenlasku onnistu. Asser mietti kovasti, miksi laskiaista oikeastaan vietetään. Mitäs nyt tehdään. Toisesta munasta kuoriutuu pulla Laskiaisena laskeudutaan paastoon. Mitä silloin voisi tehdä. PAASTO Kolmas muna yllättää: Se on tyhjä Paaston aika merkitsee sitä, että ihminen elää tavallista rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa aikaa. Kuinka olisi hyvä toimia, jos satuttaa toista?. Aiheesta löytynee myös erilaisia kirjoja. Mitkä voisivat olla sellaisia asioita, joista voisi luopua. Ja Jeesus opetti senkin, miten tulee toimia, jos erehtyy kohtelemaan toista epäreilusti tai välinpitämättömästi. Paasto johdattaa meidät pääsiäiseen. ”Annan sinulle tämän tyhjän munan. Taisi olla hiukan epäreilua. Kerätään sille kaikkea sellaista, mikä on tärkeää. Minkälaisia asioita ovat hyvät teot. Tämän äiti oli lähtenyt asioille, mutta jättänyt heille syötävää: porkkanoita ja herneenpalkoja. – Kyllä varmaan, Noomi tuumi. Ensin heitä harmitti kovasti, mutta sitten he keksivät leikkiä piilosta metsikössä, ja se oli ihan yhtä hauskaa kuin mäen laskeminen. Minulla on yhä tämä muna, jossa on pulla, muistathan sen. Sitten Asser huomasi, että vanhan säkin alta pilkisti jotain. Mitä muita laskiaisherkkuruokia tulee mieleen. Mitä kaikkea tyhjyys voisi merkitä. Siinä luki: ”Jätin teille yllätyksen, mutta teidän pitää etsiä se.” He kurkkivat joka paikkaan, mutta eivät ensin löytäneet mitään. Mietitään, mikä on todella tärkeää elämässä. Onko näin hyvä. Onko tyhjyys aina huono asia. Lopuksi herkutellaan laskiaispullilla ja mehulla/kaakaolla. Tai tehdään jotain muuta kivaa. Vasta kun he olivat syöneet, he huomasivat lapun, jonka äiti oli jättänyt. Mitä muita asioita voisimme jakaa toisen kanssa?” Myös ystävämme Jeesus on puhunut paljon hyvän tekemisestä, hyvistä asioista. Kiitos talvesta (LV 152) 2
– Samassa lehahti paikalle kaksi lintua liverrellen iloisesti. Mitä me voisimme tehdä. Kun sisällä ei ole mitään. Mitkä voisivat olla sellaisia asioita, joista voisi luopua. – Ennen paastoa on ollut tapana syödä reilusti, jotta sitten paaston aikana jaksetaan luopua herkuista ja elää hiukan rauhallisemmin. – No, pääsiäisenä me juhlimme Jeesuksen ylösnousemusta ja siksi saamme pääsiäismunia ja kaikkea hyvää. Benjamin pohti. – Minäkin teen samoin omalle munalleni, Asser sanoi ja avasi oman munansa. Voidaan miettiä, mitä kaikkea tyhjyys voisi merkitä. Asser ja Noomi ihmettelivät munaa. – Ja voidaan pohtia sitäkin, millaisia kavereita haluamme olla toisille. Laskiaisena laskeudutaan paastoon, Benjamin sanoi. Mutta se ei ollutkaan tyhjä, vaan sieltä tuli suuri pulla. 25. – Ehkä äitisi halusi opettaa sinulle jotakin. – Ehkä nyt on pikkupääsiäinen, pohti Noomi. Minusta oli kaikkein hauskinta etsiä ja löytää se. – Hei tämähän on tyhjä. – kyllä kaikki värit ovat kaikkia varten. – Se on kaunis muna, Noomi sanoi – Mutta tyhjä, Asser lisäsi. – Kyllä ne varmaan saa jo avata. Mikä se paasto on. Voin antaa siitä puolet Noomille. Asser ihmetteli. Eihän äiti olisi muuten kertonut, mistä ne löytyvät, vakuutteli Asser. – Se taitaa olla paastomuna, Benjamin totesi. – Mutta voikohan ne avata nyt jo. – No, minä voisin laittaa tämän munan sisään jotakin ja antaa pikkuveljelle pääsiäisenä, Noomi keksi. Tehdä hyviä tekoja. – Siksi paastomuna on tyhjä. – Kiitos, Noomi sanoi. – Hei, mitä tämä on! Linnut nauroivat. – Höh, ei ole olemassa mitään tyttöjen värejä, tuhahteli Asser. Minkälaisia asioita ovat hyvät teot. Siksi laskiaisena syödään pannukakkua, laskiaispullia tai vohveleita tai muita herkkuja. Kyllä minä huolin sinisen. – Nyt minä tiedän, Asser huudahti – minä voi jakaa tämän pullan. Mietitään, mikä on todella tärkeää elämässä. – Paasto kehottaa meitä ajattelemaan Jumalaa, joka on luonut meidät kaikki, Batseba muistutti. Linnut katsoivat toisiaan. – Pääsiäismunia! – hän huudahti – Niitä on kaksi. Ne hihittelivät. – Mikä ihmeen paasto. – se on tyttöjen väri. Mutta ennen pääsiäistä on paaston aika. Mutta ota vain tuo lilanpunainen, jos kerran pidät siitä. – Asser halkaisi pullan ja antoi siitä puolet Noomille. He olivat Benjamin ja Batseba. – Mutta miksi vain minä sain pullan, Asser sanoi ihmeissään – Se on epäreilua! Noomi huudahti – Nyt minulle tuli kuitenkin paha mieli. – Avattaan ne vuoron perään, Noomi ehdotti ja avasi omansa saman tien. Ja sittenhän ei yhtään haittaa, vaikka minun munani on tyhjä. – Pääsiäismuniahan kuuluu saada vasta pääsiäisenä. Onko tyhjyys aina huono asia. Paaston aika merkitsee sitä, että ihminen elää tavallista rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa aikaa. – Minä haluan tuon punasävyisen, hihkaisi Noomi. – Laskiaisena ei siis lasketa vain mäkeä, vaan silloin aletaan odottaa pääsiäistä, Batseba jatkoi. Siitä voisi tulla hauskaa. Tai palasen hänelle ja teille linnuille ja kaikille! – Meille riittää muruset, linnut sanoivat. Yksi kummallekin varmaan, Noomi tuumi. Asser ihmetteli. – vähän niin kuin pikkujoulu. – Miksiköhän
Kerrotaan kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Ne painavat mieltä, pistävät ehkä suorittamaan ja vievät tilaa levolta. Herkutellaan. PALMUSUNNUNTAI Neljännestä munasta kuoriutuu aasi Kuunnellaan ja lauletaan yhdessä • Aasin askeleet (Kirkkomuskari 2, 83) Soitetaan kapuloita • Ratsastaja (Lasten virsi, 4) Ratsastetaan keppihevosilla tai otetaan luovasti laukka-askeleita piirissä lasten taitojen mukaan. Pitkänäperjantaina Jeesus kuoli. Askarrellaan virpomisoksia. Pääsiäinen on iloinen juhla. Laitetaan risti kuitenkin ensin esille puupuoli ylöspäin. Ihmiset tervehtivät häntä kuninkaana ja heiluttivat palmunoksia. Seitsemännestä munasta lennähtää enkeli. Millainen olisi hiljaisuushaaste, johon voisi tarttua ja jota rohkenisi kokeilla. Se on elämän merkki. Viidennestä munasta löytyy virpomisoksa Virpomisoksa! Laulussa laulettiin palmun oksista. Naisten yllätykseksi haudalla istui enkeli. Jeesuskin vetäytyi välillä yksinäisyyteen rukoilemaan, olemaan rauhassa ja hiljaa, vaikka ihmisten odotukset ympäröivät hänet. Kiitos, että autat.” Lopuksi voidaan näytellä/leikkiä tapahtumat laulujen siivittämänä. Vaikka kertomuksessa käsitellään taakkoja, ei kenenkään tarvitse kertoa omista taakoista toisille ääneen, vaan niitä voi käsitellä myös omassa mielessä. Käännetään ristin kuvapuoli ylös. Miten osaisin katsoa itseäni armollisesti ja lempeästi, vaikka asiat ovat kesken ja elämä epätäydellistä. Missä voin nähdä pilkahduksen armollisuudesta, jonka valossa kelpaan ja riitän. 5. Hän ei ole enää haudassa. Enkeli lohdutti naisia ja sanoi: Jeesus on noussut kuolleista. He huusivat: ”Hoosianna, auta armahda. PITKÄPERJANTAISTA PÄÄSIÄISEEN Kuudennesta munasta tulee risti. Ystävät ja oppilaat ikävöivät Jeesusta. PÄÄSIÄINEN JATKUA SAA Kahdeksannesta munasta kuoriutuu tipu Jeesuksen äiti ja ystävät yllättyivät iloisesti, kun kuulivat että Jeesus on noussut kuolleista. Koska Jeesus nousi kuolleista, risti ei enää olekaan surullinen merkki. Miten sitten virpomisoksat liittyvät pääsiäiseen. Valitaan afrikkalainen risti, jossa on voimakkaat värit. Se päivä tuntui todella pitkältä. Palmusunnuntaina käydään virpomassa ja toivottamassa hyvää naapureille, sukulaisille ja ystäville. Lauletaan ja jumpataan laulu Pääsiäisen värit (Lasten virsi, 35) Virpomisloru (Kirkkomuskari 1, s.109) Minä virvon vitsasella varvon pajun oksasella. Kesken iloisen pääsiäisjuhlien tapahtui surullinen asia. Lauletaan ja leikitään yhdessä Lensi maahan enkeli (Lasten virsi, 32). Risti muistuttaa Jeesuksesta ja kaikesta hyvästä mitä hän opetti. Siitä alkaa pääsiäisviikko. Onko elämässä tapahduttava koko ajan jotain jännittävää, jotta olen kiinnostava. Hän kuoli ristillä. Lattiakuvakertomus: Armollisuus arjessa Teksti: Kaisa Aitlahti Tausta-ajatuksia Tämä lattiakuvakertomus on suunniteltu aikuisten ryhmään, jossa on mahdollista puhua arjen ja elämän taakoista ainakin yleisellä tasolla. Ihanteet siitä, miltä koti näyttää ja millaista hyvä elämä on, voivat viedä kiireiseen ja pinnalliseen elämään. Keppihevonen kiertää piirissä. Tietääkö joku, miten risti liittyy pääsiäisaikaan. Se on pienen tipun koti, kunnes se on valmis kuoriutumaan esiin. Millaisia ajatuksia risti herättää lapsissa. Kertomus ei vie taakkoja. Ärsykeja aikataulutulva harrastusten, ohjelmien, sosiaalisen median ja imagon rakentamisen täyttämässä maailmassa on valtava. Jokaisen ihmisen on hyvä opetella löytämään oma tiensä levon hetkiin: Miten ja mistä löydän levon ja hiljaisuuden edes pieninä hetkinä, edes omassa mielessäni. Munasta löytyy uusi elämä. Toivon sulle terveyttä vitsan myötä virkeyttä 4. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu lepo. Maalataan munia, askarrellaan tipuja, lauletaan ja leikitään. Iloitaan yhdessä. Missä he ovat nähneet sen. Lattiakuvakertomus sopii hyvin pääsiäisen aikaan toteutettavaksi perhekerhossa, mutta yhtä hyvin sitä voi käyttää myös muina aikoina. Se on Jeesuksen merkki, Jeesuksen, joka elää taivaassa ja myös meidän keskellämme. Elämä on usein myös suunniteltu niin täyteen ja valmiiksi, että meidän on vaikeaa luopua suunnitelmistamme, ottaa vastaan elämän lahjoja ja nähdä uusia mahdollisuuksia. – Silloinkin, vaikka ympärillä myllertäisi, kotona odottaisi kuinka monta tekemätöntä työtä tahansa tai ihmissuhdeverkosto pullistelisi täyttymättömistä odotuksista. 26 Pääsiäinen kuoriutuu munista 3. Kun Jeesus oli kuollut, hänen äitinsä meni ystävineen haudalle muistelemaan häntä. Rististä tuli Jeesuksen merkki. Joskus pitää jaksaa odottaa. Arjessa riittää usein tekemättömiä töitä, varsinkin pikkulapsiperheessä ja elämän ruuhkavuosina
(Matt. Näin jatketaan, kunnes myös kaikkien jalat koskettavat vieruskavereiden jalkoja. Näytä meille liikkeellä jokin tekemätön työ. Olemme tulleet yhteen, jokainen on lähtenyt tänne jostain. – Ohjaaja ojentaa kätensä vieressä seisovalle, hän puolestaan seuraavalle. Me liitymme liikkeeseen toistamalla se ja yritämme samalla selvittää, mistä asiasta on kyse. Minulla on mukanani jotain. – Imitoidaan tekemättömiä töitä yksi asia kerrallaan. Meitä odottaa joskus kotona tai muualla valtava määrä tekemättömiä asioita. Raamatun teksti Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Kivet saavat olla noin kämmenen kokoisia, nyytin tulee olla painava. 11:28) Tarvikkeet • Sininen liina • Noin kämmenen kokoisia kiviä (enemmän kuin osallistujia) • Kynttilä • Äänimalja tai instrumentaalimusiikkia • Huopanaruja tai sifonkihuiveja • Raamattu Ennen yhteisen työskentelyn alkua ohjaaja laittaa sinisen liinan keskelle karheita ja kulmikkaita kiviä ja tekee liinasta niiden ympärille nyytin sitomalla liinan suun kiinni narulla tai solmimalla liinan nurkat yhteen. Armollisuus on jotain pehmeää kovan keskellä. Hyvä! Käydään sitten omille paikoille istumaan. Kannamme mukanamme monenlaisia taakkoja. – Kun kaikki halukkaat ovat saaneet imitoida ja tekemättömät työt on arvattu, ohjaaja ottaa esiin sinisen nyytin, jonka sisällä on kiviä. Ehkä moni on tullut kotoa. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat käsi kädessä. Työskentely Herätellään kehoa Heilutellaan käsiä -lorun avulla (KM 2). Meillä saattoi olla lähtiessä kiire ja jotain jäi tekemättä. Silmämme ovat yhteisessä piirissä. 27 pois, mutta tuo niiden rinnalle Jumalan lempeän ja lämmittävän valon, jonka äärellä se kutsuu olemaan hetken hiljaa. Minä annan teille levon. – Kun nyytti on kiertänyt kaikilla osallistujilla, ohjaaja pyytää kahta viimeistä osallistujaa viemään sen keskelle ja avaamaan sen. Katsotaan tarkkaan, ketä piirissä on: näemmekö jokaisen (annetaan riittävästi aikaa katseluun). – Nyytti kiertää piirissä osallistujalta toiselle. Kun tätä pitelee käsissään, ei voi tehdä juuri muuta – kädet eivät riitä oikein mihinkään muuhun. Myös kätemme ja jalkamme ovat yhteisessä piirissä. Kun sinulla on mielessäsi taakka, jota joku voi kantaa,. Millaisia taakkoja me ihmiset saatamme kantaa. Myös Jumala katsoo meitä armolla ja rakkaudella. Ohjaaja aloittaa uuden kierroksen asettamalla jalkateränsä kiinni vieressä seisovan jalkaterään. Ne voivat olla myös muuta kuin tekemättömiä töitä. Haluatko kokeilla, miltä tämä tuntuu käsissä. Se on valoa pimeydessä, lämpöä kylmässä, kuin myötätuntoinen katse tai lempeä ja ymmärtävä silitys, jonka jokainen voi sallia itselleen. Tämä painaa tosi paljon
– Jaetaan ajatuksia. voit sanoa sen ääneen ja hakea keskeltä kiven taakan merkiksi. Äitien rukouskirjasta (osallistujien mukaan soveltaen) tai itse sanoittaen. Ole rauhassa taakkasi ja valon kanssa. Jos levon paikkaa ei tunnu olevan, voisitko rakentaa itsellesi tilaa levätä. Elämän taakat ovat usein kulmikkaita, painavia ja kovia, ehkä raastavia ja satuttaviakin. Jos haluat, voit kokeilla, miltä tuntuu mennä taakan kanssa lähemmäs valoa. Ehkä sinulla on arjessasi paikka, tapa tai hetki, jolloin voit levätä. – Osallistujat nimeävät elämän taakkoja yksi kerrallaan ja hakevat kiviä. Jumala elää meidän kanssamme taakkojemme keskellä, hän tuntee niiden painon. Pidetään kuitenkin huoli, ettei peitetä valoa toisilta. Jos sinulla ei vielä ole kiveä, pyydän sinua nyt hakemaan yhden. Saat kääriä taakkasi siihen sillä tavalla kuin haluat ja viedä sen sitten keskelle. – Voi olla hyvä, jos ohjaaja itse hakee kiven vasta tässä kohdassa osoittaakseen, että se on yhtä hyvä vaihtoehto kuin nimetä taakka ja hakea kivi aiemmin. – Kun kaikki ovat vieneet taakkansa keskelle, ohjaaja tai joku osallistujista lukee Raamatusta (Mt. Tunnustele omaa taakkaasi ja katso valoa keskellä. Minä annan teille levon.” – Raamattu viedään keskelle. Saimme olla hetken hiljaa ja levossa. Näyttääkö tai tuntuuko erilaiselta, kun keskellä on valoa. 28 Pääsiäinen kuoriutuu munista Mikä tuo sinulle valoa elämän taakkojen keskellä. – Annetaan instrumentaalimusiikin soida tai soitetaan rauhallisesti äänimaljaa minuutin tai parin verran. Ota itsellesi yksi. Mitä taakassasi haluat valaista, lämmittää tai silittää tässä valossa. – Jaetaan ajatuksia. Rukoillaan yhdessä. Lauluehdotuksia Sinua heijaan, silitän (www.pienionsuurinlehti.fi/ sinua-heijaan-silitan/) Rauhan Herra, suo rauha (VK 918) Minun sydämeni on levollinen (VK 912 tai LV 66) Hetkeksi hiljene, maa (VK 935) Kun on turva Jumalassa (VK 397 tai LV 134) Jeesus, Jeesus, kuule rukoukseni (VK 919) Sinä tunnet mut (Laulutuuli 52). Emme ole taakkojemme kanssa yksin. – Ohjaaja ottaa kynttilän keskeltä ja kiertää sen kanssa piirissä lähellä ryhmäläisiä. – Rukous esim. – Ohjaaja vie kynttilän takaisin keskelle. Voit miettiä, mikä taakka se on sinulle itsellesi tänään – se voi olla joku aivan muu kuin minkä merkiksi otit sen äsken. – Ohjaaja sytyttää kynttilän ja tuo sen rauhassa liinan päälle jääneiden kivien keskelle tai vierelle. Voidaan keskustella myös levon esteistä ja kannustaa valitsemaan tilaa levolle. Mikä tai missä se on. Miltä taakat näyttävät nyt. – Ohjaaja ottaa esiin huopanauhat tai sifonkihuivit. 11:28): Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Musiikki/äänimaljan soinnut antavat meille aikaa olla hiljaa ja kuunnella itseämme. Tunnustele kiveä kädessäsi. – Kiviä tulee olla niin paljon, että osa niistä jää liinalle, vaikka jokaisella on yksi kädessään. Hän kantaa jokaista taakkaamme yhdessä meidän kanssamme. Meillä on täällä jotain pehmeää. Miltä taakka tuntuu käsissä. Keskellemme tuli jotain lisää. Siellä, missä taakkoja on eniten tai ne ovat kaikkein raskaimpia, myös Jumala on kaikkein lähimpänä
Tähän yhteyteen voi liittää myös jonkun lähettiperheen kuulumiset jossain toisessa maassa ja mukaan voisi liittää lisäksi lähettien kertomukset paikallisesta perheestä. Tunnistanko lapset, jotka nyt ovat muutaman vuoden vanhempia kuin linnan tekohetkellä. 29 J eesuksen vertaus hyvästä paimenesta, joka vaarantaa henkensä lampaidensa tähden (Joh. Osana tätä projektia voidaan kirjoittaa tai tehdä videotervehdys johonkin toiseen seurakuntaan Suomessa tai ulkomailla. Voisimmeko vielä tehdä jotain enemmän. – Seurakunnan roolin tulisi olla alueensa lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen, mutta mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti. Tähän voidaan liittää vanhempien haastatteluja ja kertomuksia esimerkiksi omasta lapsuudesta. Sen tuotos voi olla vaikkapa iso kuvakollaasi tai jokin muu esitys, johon jokaisen on helppo tuoda oma lisänsä. Tarinat, joilla on kasvot tuovat lähestysaiheen lapsille lähemmäs, konkreettisemmaksi ja henkilökohtaisemmaksi. Tämä työskentely voidaan toteuttaa jopa kaikissa seurakunnan kerhoissa ja toimintamuodoissa yhteisenä. Jämijärvellä on uskonpuhdistuksen juhlavuonna rakennettu itse tehdyistä tiilistä linna. Hyvä paimen kutsuu meitä myös miettimään seurakunnan roolia toisten auttamisessa. 10: 11-16) on myös yksi konkreettinen tapa kertoa lapsille siitä, millainen Jeesus on. Muun muassa näitä kysymyksiä on hyvä pohtia aika ajoin. Lasten ja perheiden kanssa voidaan lähteä rakentamaan kuvaa omasta lähiseurakunnasta. Mitä seurakunta merkitsee perheelle. Kertomus hyvästä paimenesta on luultavasti jokaisessa kerhossa jossain vaiheessa esillä tavalla tai toisella ja se onkin luultavasti yksi kerrotuimmista kertomuksista Raamatussa. Voidaan lähteä miettimään, millaisia ihmisiä ja millaisia perheitä meidän seurakuntaan kuuluu. Ystävät lähellä ja kaukana Kristillinen seurakunta voidaan nähdä myös maailmanlaajuisena perheenä, johon kuuluu hyvin erilaisia ja monenlaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä lähellä ja kaukana. Tiiliin on liimattu sikin sokin lasten, vanhempien, työntekijöiden ja vapaaehtoisten kuvia. jne. – Jeesuksen laumassa on perheitä kaukana toisissa seurakunnissa ja lampaita ympäri maailmaa. Jaan omastani. Hyvän paimenen sunnuntaita (18.4.2021) vietetään perinteisesti toisena sunnuntaina pääsiäisestä. Linnaa on hauska tutkia vielä vuosienkin jälkeen: Kenet tunnistan. Mikä on perheelle tärkeää. Millaisia perheitä näkyy mukana seurakunnan toiminnassa. Näitä kuvia ja tarinoita voidaan sitten liittää yhteen. Pulmun jyvästen kevään yhdeksi teemaksi valitsimme hyvän paimenen. Perheiltä voidaan kysyä mikä tekee heidät onnelliseksi. Entä onko seurakuntamme paikka, jonne kaikkien on hyvä tulla. Voidaan yhdessä kertoa heille jotain meidän kerhosta ja pyytää heitä vastaavasti kertomaan jotain heidän seurakunnastaan. Työskentely voidaan aloittaa esimerkiksi askartelemalla tai piirtämällä oma kuva ja oma perhe
tekoihin ja toisen huomioimiseen: annan toiselle puheenvuoron, lohdutan, kun kaveria itkettää, tarjoan omista herkuistani ystävälle, silitän kaverin päätä jne. Kolehti voitaisiin sitten toimittaa sopivaan kohteeseen.. Tässä liikuntaleikissä liikutaan vapaasti musiikin tahtiin ja musiikin loputtua pysähdytään jonkun ryhmässä olevan kaverin kohdalle. Lapsilta luultavasti syntyy hyviä ideoita, mutta tässä alkuun pääsemiksi muutama idea: 30 Jaan omastani Sh ut te rs to ck , Po zn an , Po la nd D ec em be r 26 , 20 18 . Pienen lapsen kohdalla omasta jakaminen ja toisen auttaminen liittyvät pieniin arkipäivisiin Silitetään toisen päätä voidaan sanoa jotain kaunista esim. Ei vain hylättyjä ja tarpeettomia – eikä tietenkään sitä rakkainta turvalelua, mutta jokin sellainen, josta itsekin pitää tai arvelee olevan toisellekin iloa. By 10 00 W or ds Ph ot os Jos Hyvän Paimenen sunnuntaina järjestetään messu, voitaisiin kerätä toisenlainen kolehti: Mitäpä jos kolehtihaaviin eli koriin tuotaisiinkin jokin oma lelu tai peli. Yhdessä voidaan sitten miettiä, miten huomioin kaveria. ”pidän sinusta” Taputetaan toisen olkapäätä voidaan sanoa: ”Sinä olet reilu kaveri” Hierotaan kämmenellä selkää voidaan sanoa: ”Sinä olet ystävällinen” Tervehditään toisiamme varpailla voidaan sanoa: ”Tahdon leikkiä kanssasi” Taputetaan käsiä yhteen kaverin kanssa voidaan sanoa: ”Tahdon auttaa sinua” jne. Ojennan sulle käteni Jakaminen ja auttaminen ovat taitoja, joita ihminen joutuu harjoittelemaan koko elämänsä. Toisen huomioimista voidaan harjoitella myös liikuntaleikin avulla. Ne ovat myös tärkeä osa kristillistä kasvatusta
päivä: aurinko, kuu ja tähdet 5. Aiheesta voi rohkeasti käydä keskustelua ja erilaisia näkökantoja voi tuoda esiin, mikäli niitä nousee. päivä: ilmakehä, ”taivas” 3. Mutta saven kaivaminen ja muokkaaminen synnytti merkillisen lumouksen. Lapselle tällainen flow eli virtauskokemus on luontainen ja jopa ominainen tila. • Mitä kaikkea näemme. Pikkulapsina saatettiin vaikka kaivaa kavereiden kanssa savea ojan pohjalta. päivä: valo, yö ja päivä 2. päivä: eläimet ja ihmiset (nisäkkäät) 7. 31 Elämä on luonteeltaan luovaa. Ihminen, Jumalan kuva, on olemukseltaan luova. Miten me voimme suojella luontoa. Keskustelu nousee lasten huomioista ja ajatuksista. tuhoamisesta saattavat nousta esiin. Mistähän kaikki on tullut. Aikuinen menettää sen kuitenkin helposti arjen pyörteissä, sillä flow vaatii tyhjää tilaa, hiljaisuutta. päivä: Lepo. Savi oli hiekkaista, eikä se tainnut kestää kasassa hetkeä pitempään. • Myös kysymykset luonnon likaamisesta ym. Voidaan pohtia erilaisia kysymyksiä lasten iästä riippuen. päivä: kalat ja linnut (veden elävät ja siivekkäät) 6. päivä: maa ja vesi 4. Ehkä lapsi voikin olla oppaana myös meille aikuisille, kun heittäydytään luomisen lumoihin! Luominen ja luonto Lähtökohtana voi olla luontoretki, jolloin voidaan tehdä huomioita luonnosta. 1. Mitä kaikkea on olemassa. Se on kuin kasvi, joka kantaa omaa siementään ja luo itsensä yhä uudestaan ja uudestaan. Luon Luojan rinnalla L uovuuden lähde on ihmettely. • Mikä ympärillämme ei ole ihmisen tekemää ja mikä on. Lapsella on kyky ihmetellä kaikkea ympärillään olevaa ja ammentaa siitä elementtejä omaan toimintaansa. Raamattu kertoo, kuinka Jumala loi maailman seitsemässä päivässä
Jumala nimitti vedet mereksi ja maan maaksi. Jumala loi kaikki kasvit. Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. Nostetaan kädet pään yläpuolelle ja heilutellaan niitä puolta toiselle ja sitten tömistellään maata jalkojen alla. ”Nostetaan vasen ja oikea käsi vuorotellen pään yläpuolelle ja ”ripustetaan” tähtiä taivaalle. Jumala asetti tähdet taivaalle tuikkimaan ja kertomaan ajan kulusta. Ojennetaan kädet suoriksi sivuille ja heilutellaan niitä oksina. Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!”. Jumala teki auringon valaisemaan päivää ja lämmittämään kaikkea, mikä oli elävää. Ojennetaan kädet suoraan eteen ja heilutellaan sormia kuvaamaan veden liplatusta ja sitten tömistellään jälleen maata jalkojen alla. Ojennetaan kädet sivuille ja puistellaan päätä. Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!” Neljäntenä päivänä Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja osittakoot ne ajan kulumisen: päivät, kuukaudet ja vuodet.” Ja niin tapahtui. Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. Alussa Jumala loi taivaan, liikunnallinen hartaus lapsille ja perheille Voidaan toteuttaa ulkona tai sisällä. Hän loi kukat, jotka kukoistavat eri väreissä Hän loi puut, jotka heiluvat tuulessa. Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!” Se oli ensimmäinen päivä. Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. Oli aivan pimeää. Nostetaan kädet pään yläpuolelle ja heilutellaan niitä puolta toiselle ja sitten tömistellään maata jaloilla. Laitetaan kädet ranteista vastakkain ja muodostetaan kämmenillä aukeava nuppu. Suljetaan silmät (sammutetaan valo) Puhalletaan huulien välistä, voidaan huojua hiukan, jos se on luontevaa. Tehdään käsillä iso ympyrä ja heilutellaan samalla sormia auringonsäteinä. Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" ja valo tuli. Tehdään käsillä hiukan pienempi ympyrä. Toisena päivänä Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala nimitti kannen taivaaksi. Katse seuraa kättä. Avataan silmät (sytytetään valo). Jumala nimitti valon päiväksi, ja pimeän hän nimitti yöksi. Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!” Kolmantena päivänä Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maa tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Maa oli autio ja tyhjä. Hän sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmää lajinsa mukaan. Jumala sanoi: ”Näin ei ole hyvä.” Sitten Jumala loi taivaan ja maan. myös vartalo voi huojua. Kyykistytään maahan, ojennetaan kädet kyynärpäistä eteen ja noustaan ylös sormia heilutellen, kämmenet ylöspäin. 32 Luon Luojan rinnalla Aivan aikojen alussa ei ollut yhtään mitään. Hän loi ruohon, joka nousi maasta. Jumala teki kuun hohtamaan yössä ja valaisemaan sitä
Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. Hän tarvitsi lepoa. Hän teki pään. Levitetään kädet sivulle ja ”lennellään”. hyönteiset) Sitten Jumala sanoi: ”Jotain puuttuu. Hän teki miehen ja naisen, jotta nämä voivat saada lapsia. Hän teki jalat ja kädet. Kuten edellä. Hän saa pitää huolta kaikesta, minkä olen luonut." Ja Jumala loi ihmisen. Hän loi minut ja sinut. Osoitetaan ensin omaa itseä ja sitten jotakuta toista. Sanojen jälkeen voidaan soittaa musiikkia, laulaa jokin loppulaulu tai lukea lyhyt siunaus. Nostetaan kädet sivulle siunaamisasentoon ja laitetaan ne sitten ristiin rinnalle siten, että kämmenet ovat olkapäillä. Viidentenä päivänä Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Ja Jumala loi kaikki ne jotka asuvat vedessä. Ravistellaan sitten käsiä sivuilla ja asetutaan perusasentoon. Hän loi suuret meripedot, mustekalat ja muut. Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. (Suomen metsien eläimet karhusta oravaan ja viidakon eläimet – kaikki, mitä lapset keksivät.) Pikkueläimet (esim. Lapset saavat itse keksiä eläimiä ja näyttää, miten itse kukin laji liikkuu. Villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Osoitetaan myös korvia ja taivutetaan käsillä hiukan korvanlehtiä. Lyödään kämmenet vastakkain tai tehdään viittoma ”hyvä”. Kuten edellä (aikuinen rajaa). Istuudutaan alas, käydään lepäämään maahan tai vain laitetaan kädet tyynyksi posken ja leuan alle siitä riippuen, mikä on mahdollista. Jumala siunasi ihmiset ja sanoi heille: ”Pitäkää huolta kaikesta, minkä minä olen luonut: taivaasta, maasta, kasveista, eläimistä ja ihmisistä.” Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!” Seitsemäntenä päivänä Jumala oli väsynyt kaikesta työstään. Hän loi kaikki linnut Jumala siunasi meren elävät ja hän siunasi linnut sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!” Kuudentena päivänä Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja.” Jumala loi karjaeläimet (lehmä, lammas, vuohi, sika…). Taputellaan päätä, osoitetaan silmiä molemmilla etusormilla ja räpytellään ja pyöritellään niitä. Taputellaan vatsaa ja selkää. Heilautetaan oikeaa jalkaa ristiin vasemmalle ja vasenta oikealle. Hänestä tulee minun kuvani, minun kaltaiseni. Laitetaan kädet ”nuoleksi” kasvojen eteen ja liikutaan kuin kalat hiukan mutkitellen. Kohotellaan hartioita ylös ja alas -ja ehkä pyöritelläänkin niitä. Mitähän se olisi?” Jumala mietti hetken ja sanoi sitten: ”Nyt luon ihmisen. Taputellaan vasemmalla kädellä oikeaa olkapäästä ranteeseen ja päinvastoin. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska se oli levon päivä. Hän teki silmät, korvat ja suun. Hän teki ihmiselle vartalon. Ja hän loi pienet kalat vilisemään vesiin. Jumala sanoi: ”Tämä on hyvä!” Liikutellaan jalkoja ja käsivarsia kuten mustekalan lonkeroita. 33
Se ei säröile eikä murru. Jumala nähdään ikään kuin taivaallisena keraamikkona ja ihminen hänen hartaan luomistyönsä tuloksena. sitä, murennetaan, jaetaan, yhdistetään, lisätään vettä. Leikitään savella. Saven kanssa sinuiksi Otetaan esille reilu kimpale savea. Pienimmätkin ovat todennäköisesti möyhineet muovailuvahaa. Tiesitkö, että Raamatussakin puhutaan savesta. Miltä se tuoksuu. Miltä se tuntuu. Mistä tulee savi, jota keraamikot käyttävät. Saven työstäminen herättelee näköja tuntoaistin ja niiden yhteistyön. Savityöskentelyyn voi käyttää 1–2 kerhokertaa. Sitä voi myös dreijata ja polttaa keramiikkauunissa. Keskustelua voi laajentaa myös arkeologisiin löytöihin, mikäli lasten mielenkiinto on riittävä. Kuivuttuaan siitä tulee luja. Jo luomiskertomuksessa sanotaan: "Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen." (1. Saven pyörittely ja sillä leikkiminen, antaa mukavan kokemuksen jokaiselle, aikuisellekin. Miltä se näyttää. Yksi Raamatun kauneimmista kielikuvista on kuva savenvalajasta ja hänen työstään. Tutkitaan savea. Savi on ikivanha materiaali, joka ei ole menettänyt kiinnostavuuttaan aikojen saatossa. Esillä voi olla myös saviesineitä tai kuvia niistä. Savea on helppo lähteä työstämään, sillä muovaileminen on useimmille ennestään tuttua. Profeetta Jesaja puolestaan toteaa: "Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme! Me olemme savea, sinä savenvalaja, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa." (Jesaja 64:7). Muokataan. Onko se samaa savea, jota löytyy ojan pohjalta. 34 Luon Luojan rinnalla Savityöt Voidaan toteuttaa myös ulkona luonnossa. Saven pyörittely ja sillä leikkiminen, antaa mukavan kokemuksen jokaiselle, aikuisellekin, ja siksi savea voi käyttää myös perhekerhossa. Mitä savesta voi tehdä. 2:7). Moos. Miten savi käyttäytyy. Vakoinen savi on oikeaa savea, joka kuivuu ilmassa ja jota ei tarvitse polttaa. Lasten kanssa voi käyttää valkoista savea, joka on tavallista punaista savea helpompaa työstää. Pohditaan, mitä se on. Mistä se tulee
Työ voidaan tehdä taulumaiseksi tai veistokseksi. Voiko keskeneräinen olla kaunista. • Mitä kaikkea savesta voi tehdä. (Valkoista savea ei tarvitse välttämättä polttaa ja se kestää silti.) Yhtä hyvin työt voidaan tehdä sillä ajatuksella, että minkään ei tarvitse tulla valmiiksi. Keskustelunaiheita: • Tarvitseeko kaiken aina tulla valmiiksi. Luodaan savesta jotakin: ihmisiä, eläimiä, kasveja tms. Se voi olla myös abstraktia taidetta. • Voiko savimöykystä voi muovailla uutta yhä uudestaan ja uudestaan. Mikäli on mahdollista, työt voidaan maalata, lasittaa ja polttaa. 35
Sitten nuoli leikataan irti ja laitetaan haaraniitillä ympyrän keskelle kiinni. Kirkkovuosiympyrä. Ympyrä ja siihen kuuluva nuoli kannattaa laminoida. Sitten nuoli leikataan irti ja laitetaan haaraniitillä ympyrän keskelle kiinni, jotta sen voi joka viikko kääntää osoittamaan sitä viikkoa, missä mennään. Niistä voi nähdä myös, mikä on viikon liturginen väri ja laittaa sen mukaan liinan kokoontumistilan alttarille. Kirkkovuosiympyrässä palat ovat viikkoja. Ympyrä ja siihen kuuluva nuoli kannattaa laminoida