1 TEEMA 3 2024 Vauvojen luontokylvyssä viihdytään ja rentoudutaan MILLENIAALIEN MONET POLUT LIIKKUVAT LAPSET: Kumminkaa liikkumaan!
ISBN 9789523549029 Hinta 21,90 VIRPI PENNA Sintti neuvolassa Tänään Sintti menee neuvolaan. Pikkuruisella madolla on suuri tehtävä. Valloittava perheen pienimpien kirjasarja kertoo arjen iloista ja ihmeistä. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Onko madolla hampaat ja muniiko se. Virpi Penna on monipuolinen ja arvostettu kuvittajagraafikko ja lastenkirjailija. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset kokoavat kiehtovia tosiasioita madoista ja auttavat ymmärtämään, miksi terve maaperä on meille elintärkeä. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES, MOESHA KELLAWAY Miksi maassa möyrii matoja. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Sintti ja litsläts-päivä, Sintti siivoaa sekä Sintti ja pullapuuhat. Hänen hurmaavat ja oivaltavat kuvituksensa ovat loihtineet eloon monen lastenkirjan maailman. Pienten arki on tuttua Pennalle, sillä hän on työskennellyt myös päiväkodissa. Huolet pois, majava! Neuvola on Sintille tuttu paikka. Miksi mato on tosi tärkeä tyyppi. Hurmaavasti kuvitetut tarinat kehittävät sanavarastoa ja tukevat uusien taitojen ja asioiden oppimisessa. Miksi kastemadot tulevat esiin sateella, ja miten liero hengittää maan alla. Se kun ei voi tietää, mitä neuvolassa oikein tapahtuu. Se hoitaa maaperää ja auttaa kasveja kasvamaan. Siellä saa leikkiä, piirtää ja rakennella, pompata puntarille ja mitata itsensä päästä varpaisiin. ISBN 9789523549135 Hinta 17,90 UUTUUS! Valloittava Sintti-kirjasarja 17,90 € UUTUUS! Miksi mato on tärkeä. 21,90 €. Myös majavan ja Dinon on päästävä mukaan, vaikka majavaa vähän jännittääkin
ISBN 9789523549135 Hinta 17,90 UUTUUS! Valloittava Sintti-kirjasarja 17,90 € UUTUUS! Miksi mato on tärkeä. Juhlaruokaa odotellessa hän liimaa tarroja tarravihkoonsa. Pikkuruisella madolla on suuri tehtävä. Siellä saa leikkiä, piirtää ja rakennella, pompata puntarille ja mitata itsensä päästä varpaisiin. Sitten me ajetaan ruokakauppaan, ostetaan jäätelöä ja mennään meidän kodin lähelle uimaan. Hurmaavasti kuvitetut tarinat kehittävät sanavarastoa ja tukevat uusien taitojen ja asioiden oppimisessa. 21,90 €. Mansikkajäätelöstä tykkään eniten! Aion myös olla paljon pihalla. Miksi mato on tosi tärkeä tyyppi. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset kokoavat kiehtovia tosiasioita madoista ja auttavat ymmärtämään, miksi terve maaperä on meille elintärkeä. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt Sintti ja litsläts-päivä, Sintti siivoaa sekä Sintti ja pullapuuhat. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Virpi Penna on monipuolinen ja arvostettu kuvittajagraafikko ja lastenkirjailija. ISBN 9789523549029 Hinta 21,90 VIRPI PENNA Sintti neuvolassa Tänään Sintti menee neuvolaan. Se hoitaa maaperää ja auttaa kasveja kasvamaan. Pienten arki on tuttua Pennalle, sillä hän on työskennellyt myös päiväkodissa. Se kun ei voi tietää, mitä neuvolassa oikein tapahtuu. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Kesällä minulla on lomaa hoidosta. Myös majavan ja Dinon on päästävä mukaan, vaikka majavaa vähän jännittääkin. Onko madolla hampaat ja muniiko se. Huolet pois, majava! Neuvola on Sintille tuttu paikka. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES, MOESHA KELLAWAY Miksi maassa möyrii matoja. Samalla hän ehtii hetken jutella kesäsuunnitelmistaan. Juokseminen on kivaa! Ehkä käyn myös mökillä, vaikka mymmen ja papan mökillä.” TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Kohta 4-vuotias riihimäkeläinen Hilja on juhlimassa isänsä syntymäpäivää. Miksi kastemadot tulevat esiin sateella, ja miten liero hengittää maan alla. Hänen hurmaavat ja oivaltavat kuvituksensa ovat loihtineet eloon monen lastenkirjan maailman. Valloittava perheen pienimpien kirjasarja kertoo arjen iloista ja ihmeistä
Toivottua tekemistä ovat retket ja matkustaminen. Milleniaaliperheen arkea ja pohdintoja voi seurata myös Instagramissa. Mukaan on tallennettu erilaisia yhteisiä hetkiä, kuten pelailua yhdessä tai pitsan syömistä perjantaina. Päivällinen on viisilapsisen perheen yhteistä aikaa, jolloin pysähdytään ruokapöydän ääreen ja kerrotaan kuulumisista sekä suomeksi että ruotsiksi. Perheen koululaiset leikkivät usein iltapäivisin yhdessä perheen pienimmän kanssa. Teksteissä näkyy rehellisyyttä, elämän yllätyksellisyyttä sekä toisaalta luottamusta ja kiitollisuutta. Erityisempiin juttuihin myös perheen nuoret lähtevät mielellään mukaan. Koti on ollut viimeiset 11 vuotta Paraisten keskustan lähettyvillä. Suuressa perheessä yhteisen ajan löytäminen ei ole aina helppoa, mutta tästä huolimatta perhe pyrkii tekemään asioita isommalla tai pienemmällä porukalla. Perhe on viihtynyt siellä hyvin, ja lähellä ovat lasten koulut ja harrastukset. Arjen jakaminen Instagramissa tuntui tällöin kiinnostavalta mahdollisuudelta antaa ja saada vertaistukea. Ann-Marie iloitsee, vaikka sosiaalinen media vie aikaa, on hän saa. monenlaisia suunnitelmia. Isommilta lapsilta hän kysyy luvat kuvien julkaisuun. Innoituksena tälle oli nuorimman lapsen syntymä. Lapset arvostavat perheen yhdessä viettämiä hetkiä. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Saara Paatero KUVAT Nuppukuvaus Suuren perheen elämää Abramsin perheen olohuoneessa lapset potkivat palloa. Kauniissa kuvissa on kuvattu luontoa, perhettä ulkoilemassa, asetelmia tai ihan vain arkea. Varsinaissuomalainen Ann-Marie ja alun perin Ruotsista kotoisin oleva Simon tutustuivat 2000-luvun alussa, ja naimisiin menon jälkeen perhe on kasvanut vähän kerrallaan. Ikäeroa vanhimmalla ja nuorimmalla lapsella on 15 vuotta. Tähän liittyen perheessä onkin Abramsin perheessä korostetaan uskon ja rehellisyyden tärkeyttä. Välillä kerrotaan lukemisesta tai retkistä. Vanhan puutalon remontoinnissa riittää tehtävää tulevillekin vuosille. "Haluan olla rehellinen, mutta elämästä pitää valita kerrottavat asiat, sillä perheen arjesta ei voi jakaa kaikkea", hän sanoo. Hän sai kuopuksen pari vuotta sitten 40-vuotiaana eikä hänellä ollut tuolloin samassa elämäntilanteessa olevia kavereita. Hän pitää valokuvauksesta, ja päivitysten tekeminen on ollut yksi mahdollisuus ylläpitää harrastusta. Vaikka mukana on paljon lämminhenkisiä hetkiä, kertovat päivitykset myös haasteista, joita tulee vastaan, kun kotona on monta kasvavaa lasta ja nuorta. Arkea someen Ann-Marie aloitti pari vuotta sitten arkea_ja_hopeareunuksia -Instagramtilin päivittämisen
Tämä oli heille vahva yhdistävä kokemus, sillä arki Tansaniassa oli hyvin erilaista kuin Suomessa. Toisaalta joskus asioiden meno huonompaan suuntaan voi aiheuttaa harmia", Ann-Marie sanoo. Kesäisin perheen perinteisiin kuuluu perheleirille osallistuminen. Abramsin perhe oli vuosina 2017–2018 lähetystyössä Tansaniassa 10 kuukauden ajan. Perheen vanhemmille onkin selkeää, mihin heidän arvonsa pohjautuvat. Perhekeskeisyys onkin heille merkittävää. Hän viettää mielellään päiviä rauhalarkea_ja_hopeareunuksia on Ann-Marien instagram-tili, jossa hän jakaa arkeaan. Kasvatustyön pohjana olevia arvoja on muutenkin mietitty. "Olen iloinen, että olen saanut olla lasten kanssa kotona heidän ollessaan pieniä. Vaikka työt ovat tärkeitä, eivät ne ole heille ensi sijalla, vaan Ann-Marie ja Simon ovat halunneet keskittyä muihin asioihin. Suomessa Simonilla on rakennusalan yritys, ja Ann-Marie on varhaiskasvatuksen opettaja. "Painotamme rehellisyyttä. Koen, että jos siitä luopuu, on itsen ja muiden välissä näkymätön seinä. Usko yhdistää perhettä. Myös muita lapsia on hoidettu kotona niin pitkään kuin elämäntilanne on sallinut. Usko yhdistää Ann-Marie haluaa kertoa tilillään uskostaan positiivisesti ja fiksulla tavalla ilman, että aihe pelästyttäisi ihmisiä. "Uskon säilyminen on minulle erittäin tärkeää", Simon sanoo. Siksi korostamme lapsillekin, että avoimuus tehdyistä teoista on tärkeää", Simon sanoo. Välillä he käyvät paikallisen luterilaisen seurakunnan perhekerhossa tai leikkipuistossa. Heidän on myös tarkoitus ryhtyä tukiperheeksi tänä keväänä. Perhe oli siellä paljon yhdessä, joten lapset leikkivät ja pelasivat tuon vuoden aikana runsaasti keskenään. Kotona lasten kanssa Ann-Marie on nyt hoitovapaalla tehden välillä iltaja viikonlopputöitä. Hän ajattelee, että monia asioita voi harjoitella kotona, eikä pieni lapsi tarvitse vielä kokoaikaista ohjattua varhaiskasvatusta. Henkilökohtainen usko Jumalaan on kaiken perusta, ja he toivovat, että usko siirtyisi myös lapsille. lisesti, ja myös kuopus viihtyy kotona. Nytkin olen menossa takaisin kokopäivätöihin vasta, kun nuorin täyttää kolme vuotta", Ann-Marie sanoo. "Iloitsemme lasten onnistumisista. Heillä on tästä ajasta tärkeitä yhteisiä muistoja. Tärkeää on, ettei arki ole täyteen ahdettua. Ann-Marie ja Simon ovat milleniaali-ikäluokan vanhimmasta päästä eivätkä kaikki heidän ratkaisunsa ole olleet ihan tyypillisiä ikäluokan vanhemmille. Jatkon suhteen hän on avoin, ja päivittää tiliä sen mukaan, miten aika riittää. Sunnuntaisin perhe käy Elämän Sana -seurakunnassa Turussa, ja myös pyhäkoulu kuuluu ohjelmaan. 5 TEEMA nut myös uusia tuttuja tätä kautta. Lasten eteenpäin meno elämässä myönteisesti tuo hyvää mieltä. Pian elämään voi tulla taas uusia tuulia, sillä Ann-Marie ja Simon ovat käyneet kurssin sijaisvanhemmuudesta. Toiveena on päästä uudestaankin lähetystyöhön. Tulevaisuudelta he toivovat muun muassa sitä, että kaikki heidän lapsensa löytäisivät sen, missä he onnistuvat ja ovat onnellisia.. Valmius uusiin haasteisiin on kuitenkin ollut heidän elämässään yhtenä kantavana teemana
6 TEEMA 19 Tekijät Levyllinen iloa, oppia ja virikkeitä varhaiskasvatukseen 22 Tekijät Diakoniatyötä milleniaalikärjellä 26 Tekijät Pyhäkoulupolkua etsimässä 29 Osallistu 30 7 kysymystä Ystäväpiirini on arvoyhteisöni 32 Nallukka Meidän soppa TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Suuren perheen elämää 7 Pääkirjoitus Sinä, minä, me – ilon kuplia ja toivoa! 8 Teema Kirkossa kuplii ilo 13 Kirkon juhlat 14 Teema Milleniaalien monet polut 33 Luovat lapset Vauvojen luontokylvyssä 38 Liikkuvat lapset Kumminkaa liikkumaan! 41 Perhemessu Kekrikekkerit 44 Lastenkirkko 46 Pyhiä hetkiä Musiikin siivillä pyhäkouluun 48 Laula – leiki – liiku Suuri ihme! 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 22 33 TÄSSÄ NUMEROSSA: Milleniaalien monet polut 14
Pitenevän päivän auringon säteitä arkeen ja pyhään! Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Sinä, minä, me – ilon kuplia ja toivoa!. -kysymystä pohtii Millenniaalien kirkko -projektia luotsannut pastori Jussi Laine, joka kiersi parin vuoden ajan seurakunnissa puhumassa milleniaaleihin liittyvän selvityksen tuloksista. Polku-toimintamallia mukaillen ollaan Lahja-ikäkaudessa (0–2-vuotiaat), jossa yksi unelma on: “Seurakunta iloitsee lapsesta Jumalan lahjana yhdessä perheen kanssa ja tarjoaa osaltaan lapselle turvallisen kasvuympäristön.” Ilo. Kyseltiin, onko kirkolla toivoa. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Kiitos! Paljon siunausta piispakuntamme virkaiältään nuorimmalle piispalle. Laine korostaa lähestymistapojen monipuolisuutta: ”Se mikä sopii yhdelle, voi toiselle olla jopa loukkaavaa tai vastenmielistä.” Moni sanoi Laineelle olevansa huolissaan kirkon tulevaisuudesta. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 3 2024 Minä iloitsen tästä lehdestä! Iloitsen, kun juuri sinä luet tätä. Vieraillessani piispa Parkkisen luona Mikkelissä muutama kuukausi sitten, sain kokea vieraanvaraisuutta, yhdessä toivomista ja tavoitteellista yhdessä tekemisen meininkiä. Haastattelussamme hän myös muistuttaa äänensävystä: ”Tulee muistaa, että kirkko olemme me. Kirkko on sitä, miten me itse puhumme ja toimimme seurakunnassa.” Ilon kuplia on. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/24 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/24 mukana 8. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti Päivi Aumala • Tiina Hänninen Riikka Jäntti • Minna Kaihlanen Taina Karvonen • Marjukka Luoma Johanna Mantere • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Toivoa on! Kirkon tulevaisuudennäkymiin katsoo luottavasti myös piispa Mari Parkkinen, jota puhuttelee erityisesti yhteisöllisyys – yhdessä oleminen ja tekeminen. Yhdessä me olemme me, ja tässäkin ajassa on tärkeä huomata niitä asioita, jotka meitä yhdistävät (Joh. Tässä numerossa Mikä on yhteys kirkkoon. Sitä on Laineen mielestä hirveästi, kunhan luovutaan siitä, mikä ei enää toimi ja kohdennetaan vapautuvia resursseja uudelleen. 17:21)
8 TEEMA Mikkelin hiippakunnan uusi piispa, Mari Parkkinen haluaa työskennellä moniäänisessä ja kutsuvassa, Jumalan armosta ja rakkaudesta kertovassa kirkossa. Yhteisöllisyys, yhdessä oleminen ja tekeminen puhuttelevat uutta piispaa. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen KIRKOSSA KUPLII ILO – Meidän on koronan jälkeen opeteltava uudelleen kokoontumaan yhteen, myös erilaisten ihmisten kanssa. Kirkon sanoma on aina ollut, että riität sellaisena kuin olet, sanoo Mari Parkkinen.
Kirkko ei kuitenkaan ole vain joku, joka tekee jotain jossain. – Kirkolliskokoukseen ja Kirkkohallituksen täysistuntoon liittyvät asiat ovat vaatineet paljon perehtymistä ja valmistautumista, mutta samalla se on ollut todella mielenkiintoinen sukellus kirkon tärkeisiin asioihin. – Tulee muistaa, että kirkko olemme me. Kirkon kuuluu elää muutoksessa. – Sillä tavallahan tätä elämää eletään myös kirkon piirissä, Parkkinen toteaa. Seurakuntiin tutustuminen tulee jatkumaan vielä seuraavan kahden vuoden ajan, sillä hiippakunnan alueella on kaikkiaan kolmekymmentäkuusi seurakuntaa. Senkin haluan nähdä positiivisena asiana. – Puhuin jokin aika sitten kynttilänpäivän perhemessussa, missä oli 250 osallistujaa. 9 TEEMA Mikkelin hiippakunnan piispan, Mari Parkkisen päivät ovat olleet työntäyteisiä. Parkkinen kyseenalaistaa ajatuksen, että kirkon tilanne olisi erityisen huono. Ihmiset ovat ottaneet minut lämpimästi vastaan, mistä olen kiitollinen, Parkkinen iloitsee. Negatiiviset asiat saavat mediassa helposti enemmän näkyvyyttä kuin hyvät. Kysymys on myös siitä, miten me itse asioista puhumme ja mitä me haluamme kirkostamme kertoa. Parkkisen mukaan kirkon tehtävä on edelleen kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja jakaa sakramentteja. – Meidän on koronan jälkeen opeteltava uudelleen kokoontumaan yhteen, myös erilaisten ihmisten kanssa. – Mielestäni kirkko toteuttaa perustehtäväänsä varsin hyvin. Viime vuoden syyskuussa piispan virkaan astunut Parkkinen on ensitöikseen aloittanut tutustumisen oman hiippakuntansa seurakuntiin. Jos puhumme vain sunnuntain kello kymmenen jumalanpalveluksesta, se ei kerro kirkon toiminnasta vielä paljoakaan. Seurakuntaelämämme kulttuuri on toisissa paikoissa hyvin kaupunkimaista, toisissa hyvin maaseutumaista. Me olemme kaikki erilaisia, ja silti meidän on osattava elää täällä maapallolla yhdessä. – On harhaa, ettei kirkolla ole varoja, ihmiset kaikkoavat tai ettei kirkko enää kiinnosta ketään. Oikeudenmukaisuus, lähimmäisenrakkaus, ympäristöasiat, yhdenvertaiArvostan sitä, että nuoremmat sukupolvet uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Kirkon sanoma on aina ollut, että riität sellaisena kuin olet. – Miksi me aina puhumme, että milleniaalit haastaisivat kirkkoa. Viime vuosina on pohdittu muun muassa milleniaalien, 18–43-vuotiaiden suhteesta ja suhtautumisesta kirkkoon. Parkkisen mukaan tämä on ollut Lutherin ajatus reformaatiosta lähtien. Parkkinen arvostaa sitä, että nuoremmat sukupolvet uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Parkkisen mukaan moninaisuus pitäisi osata ottaa hyvällä tavalla vastaan kirkollisessakin elämässä. Milleniaalit saavat tehdä kirkossa oman näköistä toimintaa, kuten luomalla erilaisia jumalanpalvelusyhteisöjä, joihin he myös kuuluvat. Viime vuoden aikana kirkossa on ollut 18 miljoonaa kohtaamista, ja esimerkiksi nuorisotyöhön on käytetty varoja noin 330 miljoonaa euroa. Ihmisten hengellisyys ja usko eivät katoa, vaikka he eivät kiinnittyisi institutionaalisen kirkon toimintaan.. – Ihmisten hengellisyys ja usko eivät katoa, vaikka he eivät kiinnittyisi institutionaalisen kirkon toimintaan. Muutoksessa mukana Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat määrittelevät kirkon perusopin, joka on pysynyt vuosisatojen aikana samana. Elävä kirkko Ajat muuttuvat, mutta kirkon perustehtävä ei muutu. Kirkko on sitä, miten me itse puhumme ja toimimme seurakunnassa. Yhteiskunnallista keskustelua Yhteiskuntamme moninaistuu. Toivon, että jokaisessa seurakunnassa pystyttäisiin vaalimaan omannäköistä seurakuntaelämää, Parkkinen toteaa. Ihmisten tapaaminen ja kohtaaminen ovat kuitenkin Parkkiselle työn parasta antia. Parkkinen kokeekin yhtenä kirkon tulevaisuuden tehtävänä erityisesti yhteisöllisyyden vahvistamisen. Kirkko toimii arjessa ihmisten keskellä, perusseurakuntatyötä tehdään ihan joka päivä. Tämän lisäksi meillä on muun muassa diakoniaja etsivä nuorisotyö, joissa evankeliumi toteutuu ihan käytännössä. – Sanojen ja tekojen tulisi kohdata. – Hiippakuntamme piispantarkastuksissa pidetään nyt muutaman vuoden tauko, että ehdin tehdä seurakuntiin kevyempiä vierailuja ja tulemaan tutuksi niin seurakuntalaisille, seurakunnan työntekijöille kuin kaupungin ja kunnan johtajillekin. Ihmiset edelleenkin uskovat ja elävät hengellisyyttään, vaikka sitten niissä jumalanpalvelusyhteisöissä, jotka toimivat aika tiiviillä tavalla meidän kirkkomme yhteydessä. – Mikkelin hiippakunta on maantieteellisesti iso. Imatran kirkkoherran virasta piispaksi siirtyneellä Parkkisella on omien sanojensa mukaan kuitenkin vielä paljon opeteltavaa. Parkkisen mukaan kirkosta ja sen toiminnasta puhuttaessa haluamme usein toiseuttaa sen jonnekin. Kaikki muu ydinsanoman ympärillä tapahtuva on ollut hyvinkin muotoutuvaa. Erilaisuudelle tulee antaa tilaa. Parkkinen katselee nuoremman sukupolven kirkollista toimijuutta nimenomaan reformaation näkökulmasta. Meillä on isoja seurakuntayhtymiä, kaupunkiseurakuntia sekä pienempiä maaseutuseurakuntia. Kirkon yhteydessä on yli sata jumalanpalvelusyhteisöä, joissa on viime vuoden aikana ollut yli satatuhatta kävijää. Mielipiteensä vakuudeksi Parkkinen luettelee vakuuttavia lukuja, joita on hankala sivuuttaa
– Tietyllä tavallahan tuo toimijuus näkyy näissä nuortenaikuisten jumalanpalvelusyhteisöissä. – Yksi syy peruskerhojen vähenemiseen on ollut se, että lapsia syntyy aiempaa vähemmän. Työ ja sen tuoma status eivät ole enää välttämättä tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Onhan meillä nykyäänkin jo kerhomummoja ja –pappoja mukana toiminnassa. Vapaaehtoisia vai seurakuntalaisia Parkkisen tie piispaksi ei ole ehkä ollut ihan se tavallisin tarina. Monia perhettä tukevia työmuotoja kirkossa jo onkin. Varhaiskasvatusta ohjaa omat säädökset, mutta mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnallekin voisi Parkkisen mukaan olla. – Tulemme taas siihen, olemmeko me vapaaehtoisia vai olemmeko me seurakuntalaisia. Imatralla on järjestetty myös muun muassa isien ja lasten pop up -tyyppisiä liikuntatapahtumia. Ihmisellä on oltava ihmisarvo, vaikkei hän olisikaan tuottava ihmiskunnan jäsen. Parkkinen kertoo rakastavansa kirkkomme liturgiaa, mutta näkee siinä myös ongelman. Hyvien vuosien aikana kirkon virkoja perustettiin paljon. – Kirkon tehtävä on tehdä myös vahvasti perhetyötä. 10 TEEMA TEEMA suus ja ihmisarvo on otettava kirkon piirissä tosissaan. Leirit ovat olleet pidettyjä, kysyntää on ollut enemmän kuin mukaan on mahtunut. – Imatran seurakunnassa on järjestetty leirejä isille ja lapsille, äideille ja lapsille, isovanhemmille ja lapsille tai koko perheille. Pikkuhelppi tarjoaa kotiin käytännön apua. Ajatuksen voisi kääntää niin päin, mitä minä voisin kirkon piirissä tehdä.. Vaikka perheessä ei aina kaikki menisi hyvin, se on silti tärkeä. Peruskerhotoiminta on hyvä toimintamuoto, jos tulijoita on. Usein kysytään, mitä kirkko voi minulle tarjota. Ilosanoma edellä Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, moniääninen ja Jumalan rakkaudesta kertova avoin yhteisö puhuttelevat Parkkista. Jos miettisimme, miten saamme asiat tehtyä yhdessä, erilaisia toimintamuotoja varmasti löytyisi. – Uskon, että varhaiskasvatustakin voitaisiin osin toteuttaa vapaaehtoisvoimin, vaikka sitä ei vielä paljon hyödynnetä. On helppoa sanoa, että kirkon tulisi keskustella, mutta kukas se nyt sitten onkaan se kirkko. – Jos paikkakunnalla järjestetään lapsille tai perheille suunnattuja tapahtumia, kannattaa lähteä rohkeasti järjestämään toimintaa yhteistyössä muiden kanssa. Perhe on perusyksikkö, johon jokainen haluaa kuulua ja tulla rakastetuksi. Syntyvyyden laskeminen on haaste koko yhteiskunnassa. Näiden lisäksi on kuitenkin paljon muuta seurakuntaelämää, mitä pystytään yhdessä tekemään. Tämä on suunta, mihin toivoisin seurakuntien kehittyvän, että jokainen löytäisi oman paikkansa toimia. Lisäksi on paljon toimituksia, jotka vain papit voivat hoitaa. Huolta Parkkisessa herättävät kuitenkin perheiden heikko taloudellinen tilanne sekä ohentuvat apuverkostot. Parkkinen pitää vapaaehtoistoiminnaksi kutsuttua seurakuntalaisten palkatonta työpanosta yhteisön hyväksi äärimmäisen tärkeänä, ja sitä tullaan myös yhä enenevässä määrin tarvitsemaan. Minusta se on hienoa ja arvostettavaa puhetta. – Syystä tai toisesta kirkosta on hieman synkkä mieliUsein kysytään, mitä kirkko voi minulle tarjota. Erilaiset seurakunnan tarjoamat leirit mahdollistavat perheille yhteistä aikaa, tai joillekin perheenjäsenille omaa aikaa. – Paljon kuulee sanottavan, että lapset ovat tärkeitä. Toimittajan työ sekä maailmalla vietetyt vuodet antavat ehkä laajempaa, tai ainakin erilaista näkökulmaa nykyisiin työtehtäviin. Perheiden parhaaksi Parkkinen iloitsee siitä, että perheen merkitys on korostunut, perhe koetaan tärkeäksi. Kysymykseen vapaaehtoistoiminnan merkityksestä kirkossa Parkkinen vastaa jälleen vastakysymyksellä. Onko meillä uskalluksen puutetta, vai olemmeko vain tottuneet tekemään asiat aina tietyllä tavalla. Yhä enenevässä määrin toivon, että kirkkokin osallistuisi näissä asioissa yhteiskunnalliseen keskusteluun, Parkkinen painottaa, mutta alkaa kuitenkin välittömästi pyöritellä omia sanojaan. Piispalta kysytään yhä useammin mielipidettä myös yhteiskunnallisista asioista. – Jotkut haluavat nähdä sen poliittisena toimintana, mitä se ei kuitenkaan ole. Hän haluaisi vahvistaa kirkosta mielikuvaa armon ja rakkauden yhteisönä, toivon tuojana ja ilosanoman välittäjänä. Vaikeissa tilanteissa ja maailmanlaajuisissa ongelmissa odotetaan, että kirkkokin ottaisi kantaa. Aina ei ole. Kirkon tehtävänä on aina ollut puhua niiden ihmisten puolesta, joilla ei ehkä ole enää jaksamista ja voimavaroja puolustaa itseään. Parkkinen heläyttää. Ajatuksen voisi kääntää niin päin, mitä minä voisin kirkon piirissä tehdä. Monet vähentävät työtä, jotta voisivat viettää enemmän aikaa perheensä kanssa. – Heti perään kuitenkin kysyn, että jos kirkko keskustelee, niin kuka oikeastaan keskustelee. Parkkinen rohkaisee kirkon varhaiskasvattajia verkostoitumaan myös alueen muiden lapsija perhetyön toimijoiden kanssa. Toivoisin, että perheet osaisivat hakea aktiivisesti apua mahdollisiin ongelmiinsa ennen kuin asiat kasaantuvat liian suuriksi. Parkkinen kannustaa kokeilemaan erilaisia tapoja perheiden ja lasten tavoittamiseksi. Talouden heikentyessä ja virkojen vähentyessä joudutaan miettimään, miten työt ja seurakuntaelämä saadaan tulevaisuudessa järjestettyä. He saavat ihan oikeasti kantaa vastuuta tilaisuuksien järjestämisestä ja toteutuksesta. – Liturgiset jumalanpalvelukset ovat hyvin työntekijävetoisia johtuen kirkon omista säädöksistä
– Kysyin heiltä, että oletteko itse puhuneet uskonasioista kotonanne. Elää todeksi sen, mistä puhuu. Naiset kasvattivat lapsia, ja lukutaitoisten naisten lapsista tulisi viisaita. Helsinkiläisen taksikuljettajan kanssa keskustelu aloitettiin mökkeilystä, jossain vaiheessa esiin nousi Parkkisen työ Mikkelin piispana, lopulta päädyttiin Lutheriin. Parkkinen ei ollut tuolloin vielä aloittanut teologian opintojaan eikä edes orientoitunut hengellisesti. Viimeiset tutkimukset nimittäin osoittavat, että me emme puhu uskosta ja uskonnosta. – Juttelimme pitkään muun muassa siitä, miten Lutherin mielestä naisten oli päästävä kouluun ja opittava lukemaan. • Toimittajana Yle:n Etelä-Savon Radiossa 15 vuotta. Taksimatkan päätteeksi kuljettajakin totesi, että olipa mielenkiintoista, Parkkinen nauraa. Me suomalaiset emme uskalla puhua näistä asioista. On sama, kenen kanssa keskustelun aloittaa, lopulta päädytään puhumaan henkeviä. Vieraillessaan Mikkelin maakuntahallituksessa ParkMIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA MARI PARKKINEN • Syntynyt 1971 • Naimisissa, 2 lasta, 1 lapsenlapsi • 19-vuotiaana vapaaehtoistyössä Hondurasin lastensairaalassa • 1995 Laajasalon opiston kautta toimittajaksi Kiss FM-kanavalle • 1995 Kiitorata-musiikkiohjelman juontajaksi MTV:lle • Kehitysyhteistyössä Väli-Amerikassa, Belizessä. Monessa muussa maassa puhe uskosta ja kirkosta on arkisempaa. 11 TEEMA kiselta kysyttiin jälleen, miksi ihmiset katoavat kirkosta. Väli-Amerikassa eräs ihminen tiedusteli Parkkiselta arkisen keskustelun lomassa, miten Parkkisen jumalasuhde voi. Ihmettelin, miten näistä asioista voitiin puhua ihan jokapäiväisessä keskustelussa. Parkkinen ei pelkästään toivo, hän myös toimii. Tässäkin tilanteessa Parkkisen vastaus oli kysymys. Nyt Parkkinen tekee itse samoin. kuva, ja kirkosta kerrotut uutiset ovat usein negatiivisia. • 2006 Aloitti teologian opinnot • 2010 Vihittiin papiksi • 2011–2014 Pappina Mikkelin tuomioseurakunnassa • 2014–2017 Lähetystyössä Jerusalemissa • 2021 Teologian tohtoriksi, Väitöskirja Fragmented Religion in a Turbulent Context: The Personal and Communal Dimensions of Christianity in Palestinian Christian Lifeworlds • 2022–2023 Imatran seurakunnan kirkkoherrana • 1.9.2023 Mikkelin hiippakunnan piispaksi. – Säikähdin, koska kysymys tuli niin iholle. Toivoisin, että saisin omilla toimillani ja puheillani nostettua esiin sitä kaikkea hienoa työtä, mitä kirkossa tehdään
– Välillä oikein kaipaan nuorten kriittisiä kysymyksiä, joilla he ravistelevat meidän vakiintuneita näkökulmiamme. – Satun tykkäämään meidän kirkostamme tosi paljon. Lapsi tulee nähdyksi ja saa kokea olevansa suuri ilo muille ihmisille ja Jumalalle. Olemme tottuneet pitämään kirkon työtä itsestäänselvyytenä. – Nähdyksi tuleminen on tärkeää. Parkkista kuunnellessa siihen on helppo uskoa. – Ehkä meillä on viestinnän suhteen vielä tekemistä. Emme ole ehkä ymmärtäneet, että meidän on oikeasti kerrottava, mitä kirkon piirissä tapahtuu, että kirkossa on iloa. Kun lapsenlapseni täytti 3-vuotta, hänelle piti laulaa syntymäpäivälaulu päivän aikana ainakin kymmenen kertaa. – En tiedä Suomesta mitään muuta yhteisöä, joka oikeasti eläisi ihmisen rinnalla syntymästä kuolemaan asti. Hän oli laulanut onnittelulaulua aina muille, ja nyt hän tajusi, että tuon päivän aikana sitä laulettaisiin vain hänelle, Parkkinen nauraa. – Varhaiskasvatuksessa kylvetään uskon, toivon ja rakkauden siemeniä. Ei pelkästään lapsen, vaan koko perheen. 12 TEEMA Polku vauvasta vanhuuteen Parkkinen arvostaa kirkon varhaiskasvatusta. Lasten Ilon kekkereistä Parkkinen siirtyy luontevasti koko seurakunnan ilon kekkereihin. Seurakunnan järjestämissä Ilon kekkereissä tärkeintä ovat nähdyksi tuleminen ja kohtaaminen. Polku-toimintamalli on kertomus siitä, miten seurakunta elää mukana koko ihmisen elämänpituisen matkan. Hänen tuoreet mielipiteensä, pirskahteleva olemuksena ja kupliva ilo laittavat kenet tahansa miettimään, mistä tuo kaikki energia kumpuaa. Isoäitinä hän on päässyt käymään lapsenlapsensa kanssa kerhoissakin. Ilon kekkereitä vietetään 3–5-vuotiaiden kanssa. TEEMA. Teen mielelläni sen eteen kaiken mitä voin. Kirkon varhaiskasvattajat tukevat lapsen kehitystä ja tukevat perheitä, mutta he rakentavat myös tulevaisuuden kirkkoa. Sieltä luodaan polku kohti muuta kirkon toimintaa. Kyllä sitä meiltä löytyy, Parkkinen vakuuttaa. Ilon kekkerit Polku-toimintamalli on jaettu eri ikäkausiin ja teemoihin. Kirkon viestinnän tulisi kertoa enemmän ilosta. Parkkista viehättävät myös keskustelut nuorten kanssa. Niitä tulisi olla erilaisia ja enemmän. Vaikka Polku mielletään usein lapsen tukemisesta vauvasta aikuisuuteen, on kysymys seurakuntalaisen elämänpituisesta polusta. Siirtyminen ikävaiheesta seuraavaan tapahtuu ikään kuin saattaen, mikä edellyttää hyvää yhteistyötä eri työalojen kesken. Toteutuakseen se edellyttää oivaltamista, että polku luodaan yhteistyössä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. Parkkinen on ollut oman elämäntilanteensa takia kiinnostunut erityisesti polun alkupäästä, varhaiskasvatuksesta. Parkkinen on tyytyväinen kirkon luomaan Polku-toimintamalliin
kantaesitys Lastenkirkon LauluPäkä-sarjan uudesta helluntailaulusta “Kirkon synttärit”. klo 10–10.30 ja 11–11.30 Finlaysonin kirkolla Tampereella (Puuvillatehtaankatu 2) Musiikkia toteuttaa Tampereen seurakuntien musiikkikasvatus Lotta Colloridin johdolla. Maiju Helin, Risto Eskola, Sini Nikku, Päivi Aumala ja Ilkka Tahvanainen. KIRKONJUHLAT.FI. Sävellystyöstä ja ohjelmatuotannosta vastaavat mm. Esityksessä kuullaan mm. Esiintyjinä lapsija nuorisokuorot & Orava-orkesteri Sirkku Rintamäen johdolla, juontajana Riikka Jäntti. Ohjelman ovat tuottaneet Step-koulutus, Kirkkohallitus ja Tampereen seurakuntayhtymä. Ohjelman ovat tuottaneet yhteistyössä Lasten ja nuorten keskus ry, STEP-koulutus, Kirkkohallitus ja kuorot kuoronjohtajien kanssa. Niiden kantaesitykset kuulaan Kirkon juhlilla Tampereella toukokuussa. Lapsikuorot konsertoivat Särkänniemessä Iloinen yli 200 lapsija nuorisokuorolaisen joukko valloittaa Särkänniemen huvipuiston lavan lauantaina 18.5. Nyt osa kirjan runoista on myös sävelletty. klo 15. Kuorojen johtajat ovat tehneet upeaa työtä seurakunnissa ja harjoituttaneet kevään korvalla kuoroilleen vielä useita uusia lauluja, joista monet löytyvät uudesta Lasten virsi -kirjasta. Iloinen konsertti innostaa myös kuulijoita liikkumaan ja laulamaan yhdessä. Osana Kirkon juhlien lauantaipäivän ohjelmaa kuullaan lapsija nuorisokuorojen konsertti Pieni orava – lauluja ystävyydestä. Konsertti on avoin kaikille. Särkänniemen alueelle on sisäänpääsymaksu. 13 TEEMA Maailmanpyörässä Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Maailmanpyörässä-kirja on ensimmäinen laajempi suomenkielinen lastenrunokirja, jossa eri katsomukset ja kulttuurit ovat vahvasti läsnä. Laulujen teemoissa nousevat esille niin luonto, ystävyys kuin juhlailokin. Konsertissa esiintyy suuri juhlakuoro, jonka laulajat ovat eri puolelta Suomea. Mukana ohjelmassa myös Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan varhaiskasvatus: Finlaysonin kirkko / Lasten katedraali ja sen vastaava varhaiskasvatuksen ohjaaja Mari Sunell. – musiikin ja runon kautta makupaloja kulttuureista ja katsomuksista Kantaesityksiä Maailmanpyörässä -kirjan runoista sävellettyinä! Riikka Jäntti juontaa lapsikuorojen konsertin. Tervetuloa Maailmanpyörässä -esityksiin! Esitykset ovat lauantaina 18.5
TEEMA TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas 14 TEEMA ”Kannatankin power to the people -ajattelua: että ihmiset saavat määrittää ihanteellisen seurakuntayhteyden sen sijaan, että kirkko tekee sen heidän puolestaan", sanoo Jussi Laine.. Ei ainakaan valmiiksi saneltuja malleja. Alle nelikymppiset tahtovat räätälöidä itse suhteensa seurakuntaan. 14 TEEMA MILLENNIAALIEN MONET POLUT Millaista yhteyttä kirkkoon kaipaa nuori avomielinen kulttuurikristitty tai maailmanparantaja
15 TEEMA TEEMA Kun pastori Jussi Laine kiersi Millenniaalien kirkko -projektin puitteissa puhumassa eri seurakunnissa, häneltä kysyttiin: onko kirkolla enää mitään toivoa. Sen sijaan kirkon tulisi saavuttaa uudestaan luottamus ihmisten parissa tasavertaisena matkakumppanina – ilman valmista formaattia. Sen kaavailema kirkko sopii vanhemmallekin väelle, kuten kaltaisilleni X-sukupolven edustajille.” Auktoriteetista tasavertaiseksi matkakumppaniksi Millenniaalit haastavat kirkkoa monesta eri suunnasta. Se mikä sopii yhdelle, voi toiselle olla jopa loukkaavaa tai vastenmielistä. Kaiken ytimessä on hänen mukaansa merkityksellisyys. Entistä harvempi tavoittelee enää mahdollisimman pitkäaikaista työpaikkaa – tai pitää sitä edes mahdollisena. Ylipäätään hankkeen aikana kerätty materiaali ei koske vain millenniaaleja. ”Kirkossa on perinteisesti ajateltu, että kunkin ikäkauden edustajat muodostavat tietynlaisen tyypin. Jos kirkko luopuisi oikeassa olemisen pakosta, auktoriteetti ja luottamus syntyisi siitä, ettemme yrittäisi puolustaa jotain, mitä ei todellisuudessa ole enää olemassa.” Laine painottaa, ettei tie, totuus ja elämä -ajattelua tarvitse hylätä. Suomen kirkossa musiikki on yhä edelleen hyvin urkuvoittoista. Mutta kaikki sen ympärille pikkuhiljaa paketoitunut aines vaatii tiukkaa kyseenalaistamista: mikä siinä on olennaista ja mihin taas kirkko on vain pikkuhiljaa kasvanut ja ehkä jähmettynyt?” Kaste ei voi olla enää ehdoton edellytys Kirkon ongelmana on Laineen mielestä myös yksisuuntaisuus. Kirkko ei voi enää sanella, mikä on merkittävää, vaan merkitykset on löydettävä yhdessä – ja vuorovaikutuksesta taas saattaa syntyä yhä uusia merkityksiä. Parivuotisen selvityksen ydinhuomioita oli se, ettei ole olemassa mitään yhtä tyypillistä millenniaalia. Vuorovaikutus taas merkitsee sitä, että molemmat osapuolet muuttuvat sen seurauksena – eikä niin, että vain kirkko vaikuttaa ihmisiin. ”Nämä profiilit ovat ajankohtaisia jo perhetyössä lasten vanhempien näkökulmasta. Jonkinlainen yhtenäiskulttuuri saattaakin kantaa rippikouluikään saakka. ”Ehkä kirkon näkökulmasta suurin haaste on se, kuinka valmis se on muuttamaan toimintaansa, kulttuuriaan ja vuorovaikutustaan sellaiseksi, joka sopii myös nuoremmille sukupolville. Pitäisi kuitenkin pohtia, miten se ilmaistaan ja kunnioittaa toisenlaisia ratkaisuja. ”En missään tapauksessa väheksy perinteistä kristinuskoa kuten Jeesusta, uskoa, toivoa ja rakkautta. Merkityksellisyys on avainasemassa myös kirkon millenniaalityöntekijöille työn sisällön suhteen. ”Toivoahan on ihan hirveästi. Joten meillä on hyvä sauma lähteä tekemään muutosta”, Laine sanoo. Hankkeessa kerätyn tiedon pohjalta millenniaalit jaettiin neljään eri profiiliin, jotka avaavat ja selkiyttävät joukon moninaisuutta: avomielisiin kulttuurikristittyihin, perinteisiin itseensäluottajiin, avomielisiin maailmanparantajiin ja perinteisiin uskoviin. Vuorovaikutus taas merkitsee sitä, että molemmat osapuolet muuttuvat sen seurauksena – eikä niin, että vain kirkko vaikuttaa ihmisiin.. Ihmiset haluavat kokea, että he tekevät valinnat itse. Pitääkö ihmisen oppia pitämään siitä, jotta hän voi kohdata pyhän ja lähimmäisensä Tarvitaan uudenlaista ajattelua, puhetta ja vahvaa vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Resursseja taas vapautuu, kun vanha toimintamalli ei enää kanna. Työhyvinvointi ja yksilöllinen urapolku ovat sen sijaan yhä tärkeämpiä.” Kaikkia neljää millenniaaliprofiilia yhdistää Laineen mukaan vahva instituutioja auktoriteettikriittisyys. ”Kuten Tommy Hellsten sanoi, saat sen mistä luovut. ”Eli kirkkoa koskee täsmälleen samat teemat kuin muitakin työnantajia nuorempien sukupolvien suhteen. ”Kaste voi tulla vastaan myöhemmässä elämävaiheessa – tai sitten ei. Seurakuntien toiminta keskittyy nyt tilaisuuksiin, joissa seurakuntalaisille on tarjolla passiivinen rooli. Ne esitellään muun muassa Millenniaalien polut -julkaisussa, jonka ideana on palvella seurakuntien työvälineenä Yja Z-sukupolvien käynnistämässä muutoksessa. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, puhetta ja vahvaa vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Onko se oikeasti valmis poistumaan mukavuusalueeltaan?” Laine kysyy. Tarvitaan siis lukemattomia erilaisia lähestymistapoja. ”Avainasemassa on tarjonnan monipuolisuus ja yksittäisen ihmisen mahdollisuus räätälöidä saamansa palvelua, kokemusta tai vuorovaikutusta”, Laine sanoo. Samalla on hyväksyttävä se, että työntekijät vaihtuvat ja vaihtavat työpaikkoja aktiivisesti. Laine vertaa tilannetta lähetystyön ammoiseen luonteeseen: kun lähettimme saapuivat aikanaan Ambomaalle, he opettivat sikäläisiä laulamaan neliäänisesti saksalaisia koraaleja. Selvityksen mukaan kirkon pitäisikin luopua ajatuksesta, että sillä on automaattisesti parhaat vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Esimerkiksi kaste lapsen ensimmäisten kuukausien aikana ei saisi olla edellytys kirkon vuorovaikutukselle perheen kanssa. Tällaisten hankkeiden avulla opitaan tuntemaan suuret ihmisjoukot ja heidän tarpeensa. Mutta kun nuoret täyttävät 18, heidän elämäntapansa, arvonsa ja asenteensa lähtevät leviämään todella laajalle.” Koska millenniaalit – joilla hankkeessa tarkoitetaan Yja Z-sukupolvia – ovat niin kirjava joukko, kirkko ei voi löytää sille mitään kokonaisratkaisua. Jokainen on silti arvokas ja jokaisen ääntä kannattaa kuulla.” Laineen mielestä kirkon haasteet ja myös mahdollisuudet piilevät niin syvällä, ettei pikkuviilauksilla muutu mikään
Laine näkee sen kuitenkin mieluummin mahdollisuutena kuin voivottelun aiheena: nyt kirkko pystyy kokeilemaan uutta ja oppimaan erityisesti onnistumisista. Yhtä paljon pitäisi Laineen mielestä puhua jumalanlanpalvelustilastojen laskusta: mitä tapahtuu seurakunnan muulle työlle, kun jumalapalvelukset eivät enää vedä. Maailmanparantajien suhteen meillä on paljon yhteisiä arvoja. Kirkkolaki antaa siihen aika paljon mahdollisuuksia: esimerkiksi isossakin kaupunkiseurakunnassa yksi messu saattaa välillä riittää”, Laine sanoo. ”Meidän pitää siis vastata olemassa oleviin tarpeisiin kristillisin arvoihin pohjautuvalla toiminnalla. ”Kulttuurikristityillä se on todella jäsentymätöntä ja hajonta on suuri; yleisin vastaus oli, etteivät he oikein tiedä, uskovatko he Jumalaan vai eivät. Joka kuudennella 18–35-vuotiaalla suomalaisella on samassa osoitteessa asuvia alaikäisiä. ”Mitä tiheämmin samalla postinumeroalueella asuu 18–35-vuotiaita, sitä enemmän siellä on avomielisiä maailmanparantajia ja perinteisiä itseensäluottajia, jotka ovat yleensä kirkosta hyvin etäällä.” ”Kumpaakaan ryhmää ei silti pidä unohtaa. Perinteisesti uskovien ykkösvaihtoehto taas oli usko kristinuskon opettamaan Jumalaan. Miten siis puhua varhaiskasvatuksen puolella Jumalasta niin, ettei sulje toista osastoa pois?” Laine kysyy. Meidän pitää siis tarjota perheiden ehdoilla sitä, mitä he tarvitsevat, ja luottaa siihen. ”Urkumusiikki on toki hienoa, mutta se pitää nähdä yhtenä tasavertaisena vaihtoehtona.” Pyhät pullakahvit Varhaiskasvatuksen osalta yksi hankkeen päähuomio oli se, kuinka vähän millenniaaleilla on lapsia. ”Toisaalta entistä harvempi tässä ikäluokassa kuuluu kirkkoon. Ja olemassa olevaa toimintaa voidaan tuunata siihen suuntaan, että se soittaa enemmän ihmisten sisäisiä kelloja.” ”Kannatankin power to the people -ajattelua: että ihmiset saavat määrittää ihanteellisen seurakuntayhteyden sen sijaan, että kirkko tekee sen heidän puolestaan.” Lisää liikkumavaraa Laine on huolestunut vahvasta polarisaatiosta kaupungin ja maaseudun välillä. Varhaiskasvatuksen haasteena on Laineen mukaan se, että näiden ryhmien jumalusko näyttäytyy hyvin erilaisena. ”Ja koska nuorten aikuisten ikäluokka kaupungistuu kaiken aikaa, urbaaniteologian pitäisi olla yksi kirkon kärkihankkeista.” Varhaiskasvatuksessa on olennaista moninaisuus ja muutos diakonisempaan suuntaan. ”Sen sijaan pitäisi olla huolissaan siitä, että kosketuspintamme ihmisten elämään vähenee, jos yritämme epätoivoisesti ylläpitää joitain työmuotoja.” Kirkossa on puhuttu paljon varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta. On luotettava siihen, että kohtaaminen riittää. Voi olla, että kristillisen kasvatuksen ylläpitäminen on perinteisesti ymmärrettynä tulossa tiensä päähän.” Laineen mukaan työntekijän kristillisen identiteetin pitää olla niin vahva, ettei sitä tarvitse joka välissä tuoda esiin. Hengellisyys ja kristinusko kulkevat kyllä siinä mukana. Välillä kahvi ja pulla on ihan yhtä pyhä vaihtoehto kuin leipä ja viini – tai jopa pyhempi. Kulttuurikristityillä ja perinteisesti uskovilla on lapsia enemmän kuin kahdella muulla ryhmällä. Perheiden tukeminen arkisissa kysymyksissä on Laineen mielestä ihan kristillisyyden ytimessä.. Niistä hän nostaa esimerkiksi Pikkuhelppi-toiminta, jossa lastenohjaaja auttaa perhettä jossain arkisessa asiassa. Perheiden tukeminen arkisissa kysymyksissä on Laineen mielestä ihan kristillisyyden ytimessä. Myös varhaiskasvatuksessa on olennaista moninaisuus ja muutos diakonisempaan suuntaan. Eli siellä, missä elämäntavat, arvot ja asenteet kantaisivat kirkollisia toimintoja, hiipuvat niin resurssit kuin 18–35-vuotiaat. Uskon, että henkilökohtaisen kohtaaminen on oikea tie heidän suhteensa.” Kulttuurikristittyjä ja perinteisesti uskovia taas on suhteessa paljon enemmän maaseudulla, jossa kirkon toimintaedellytykset pienenevät koko ajan. ”Meidän täytyisi siis pystyä profiloimaan seurakuntaelämää paljon paremmin. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA musiikin kautta. Perinteiset itseensäluottajat taas on siinä mielessä vaikea ryhmä, että heillä on mahdollisimman kovat arvot
Vai pystymmekö löytämään toisenlaisia tehtäviä, joista löytyy mielekkyys ja merkitys?” Laine paneutui Merimieskirkon historiaa tutkiessaan liikkeisiin, jotka syntyivät Suomen kirkkoon 1800-luvulla kaupungistumisen myötä, esimerkiksi kaupunkilähetykseen ja merimieslähetykseen. Heidän kokemukseensa on kyllä kohta viisikymppisenä välillä vaikea samaistua. Sen merkittävin kohde on Espanjan Aurinkorannikko, jossa asuu 30 000 suomalaista. 17 TEEMA Millenniaalien kirkko Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko Sini Mikkola & Suvi-Maria Saarelainen (toim.) Suomen ev.-lut. Kirkon digitaalinen vuorovaikutus taas on Laineen mukaan edelleen varsin ohutta korona-ajan loikasta huolimatta. ”Hankkeen aikana teimme yhteistyötä Hidasta elämää -sivuston kanssa, joka on Suomen suurin henkisen hyvinvoinnin media. ”Kirkon näkökulmasta tämä voi näyttäytyä epämääräiseltä ja pistemäiseltä vuorovaikutukselta, mutta ihmisen omassa elämänkaaressa se saattaa olla täysin looginen polku.” Kumppaneilla tulevaisuudessa avainrooli Millenniaali-projektin lähtöajatus olikin se, että suuri osa toiminnasta kohdennetaan uudestaan selvitystyön pohjalta. ”Ulkosuomalaistyön haasteet ovat monin paikoin täsmälleen samoja kuin Suomen kirkossa, joten minulla on vahvasti hankkeesta saadut opit mielessä”, Laine sanoo. Kannattaa siis etsiä kumppanuuksia tahoilta, joilla on jokin kohderyhmä hyvin hallussa.” 17 TEEMA Milleniaalien polut -julkaisu on ajattelumalli ja työväline Yja Z-sukupolvien elämäntapojen ja arvojen tunnistamiseen sekä seurakunnan toimintojen jäsentämiseen ja kehittämiseen ihmislähtöiseksi. ”Vanhin tyttäreni on tyypillisistä tyypillisin avomielinen maailmanparantaja, joten se ryhmä tuntuu erityisen läheiseltä. Toimintaympäristön muuttuessa kehitettiin uutta sen sijaan, että olisi yritetty myydä ihmisille hiipuvia malleja. kirkon julkaisuja Kirkko ja toiminta 132 Reittejä aitoon ja läsnäolevaan kirkkoon Hankkeesta eväitä uuteen pestiin Millenniaali-teema koskettaa Lainetta myös henkilökohtaisesti uusperheen aikuisten lasten kautta. Artikkelikokoelma Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko johdattaa lukijan tuoreen akateemisen tiedon lähteille siitä, mitä millenniaaleiksi ja postmillenniaaleiksi kutsutut sukupolvet ajattelevat kirkosta, katsomuksesta ja tärkeistä elämän arvoista.. Laine arvelee sen johtuvan siitä, että ihmiset haluavat erilaisessa ympäristössa käydä kirkossa ammentamassa yhtenäiskulttuurista ja yhteisöllisyydestä. ”Kirkko lähti jo silloin uusille urille. kirkon tutkimusjulkaisuja 139 1 Millenniaalien polut Suomen ev.-lut. Samaa asennetta Laine vie mukanaan Suomen Merimieskirkkoon, jonka ruoriin hän hyppäsi vuoden alussa. Esimerkiksi Tampereen Vanha kirkko pysyi ennen etupäässä pimeänä ja lukittuna. Jo silkka ymmärrys on tavoiteltavaa. ”Se olisi hyvin moninainen ja pohjautuisi omaan valintaan: koko kirkollista pakettia ei tarvitsisi niellä, mutta sieltä voisi löytää yksittäisiä liittymäkohtia”, Laine kaavailee. Millenniaalihankkeen jälkeen onkin ollut mukava mennä töihin Merimieskirkkoon, koska täällä on niin vahvasti keskiössä ihminen ja hänen tarpeensa.” Laine arvelee, että kirkko voi oppia ulkosuomalaistyöstä jotain, mikä saattaa toimia myös kotimaassa. Ymmärrys vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja yritystä.” Kirkon pitäisi Laineen mukaan pyrkiä samaan lähestymistapaan: vaikka emme ymmärrä, yritämme parhaamme. ”Ulkosuomalaistenkin parissa vastuunkantajien joukko ikääntyy eikä uusia tahdo löytyä. Yritetämmekö siis epätoivoisesti etsiä uusia ihmisiä tekemään samoja asioita kuin ennenkin. Viime pyhäinpäivän aikaan taas tamperelaiseen Kalevan kirkkoon rakennettiin valotaideteos yhdessä taiteilijakollektiivin, Tampereen kaupungin, seurakuntien ja Kirkkopalveluiden kanssa. Millaiselta uusi kansankirkollisuus voisi sitten näyttää Suomen kamaralla. Kirkkoon oli parhaimmillaan 400 metrin jono. Seuraavana vuonna muun muassa LNK:n Heli Pruuki ja minä kirjoitimme sivustolle suoraan”, Laine sanoo. Ensin määrittelimme yhdessä teemat, joista heidän teologitaustaiset kirjoittajansa tekivät artikkelit. Esimerkiksi Aurinkorannikolla ja Kanarialla jumalanpalveluselämä vetää hyvin myös perinteisessä muodossa. Siitä ei tarvitse välttämättä seurata, että kirkon ovi käy. Löysimme heidän kanssaan paljon liittymäkohtia. ”Pääsimme sivuston kautta miljoonatavoittavuuteen. Nyt se pitää ovensa auki mahdollisimman tiuhaan ja tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden, kuten Tampereen Teatterin kanssa. Johtavana pastorina hän on vastuussa ulkosuomalaistyöstä. Hankkeessa kerätty tieto antaa Laineen mukaan kohdistamiselle hyvän pohjan ja eri verkostokumppaneilla on siinä avainrooli
Tiia Trogen on kouluttaja ja kasvatuksen asiantuntija, joka on työskennellyt eri-ikäisten lasten parissa yli 20 vuotta. Ne tuntuvat aistimuksina kehossa ja kuuluvat ajatuksina mielessä. Erityisen tärkeää leikki on lasten kanssa olemisessa ja kasvattamisessa. ISBN 9789523548718 Hinta 32,90 UUTUUS! Leikki on tärkeää 32,90 € UUTUUS! Ymmärrä tunteitasi 32,90 €. Hän on julkaissut aiemmin teokset Tunteita päästä varpaisiin yhdessä Heli Mäkelän kanssa (2022) ja Ilo olla yhdessä (2021). Se auttaa vahvistamaan tunteiden ja kehon välistä yhteyttä, lievittämään hermoston stressiä ja vahvistamaan turvan tunnetta, jolloin tunteista voi tulla rikastuttava osa elämää. Tämä voi johtua lapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta ja aiheuttaa ahdistusta ja epämääräistä pahaa oloa. 18 TEEMA TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi HELI MÄKELÄ Uskalla tuntea Tunteet tuovat makua elämään ja mielekkyyttä kokemuksiin. Sillä voi opettaa myös vaikeiden tunteiden käsittelyä ja vastoinkäymisistä selviytymistä. Tiia Trogen haluaa kirjallaan palauttaa aikuisen leikkimisen halun sekä lisätä tietoa leikin monista muodoista ja hyödyistä. Uskalla tuntea -kirja tarjoaa ymmärrystä kasvuhistoriaan, kiintymyssuhdemalliin, tunteisiin ja hermostoon. Mukana on pohdintatehtäviä ja harjoituksia. Leikillisyys voi myös ratkaista kasvatuksen ongelmatilanteita – sillä päästään usein ratkaisuihin, joissa kaikki osapuolet voittavat, jolloin arkikin helpottuu. Aina tunteiden käsitteleminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja ihminen voi jopa ohittaa tunteensa lähes kokonaan. ISBN 9789523548336 Hinta 32,90 TIA TROGEN Leiki kanssani — Leikillisyys vanhemmuuden tukena Leikkimistä ei pitäisi lopettaa koskaan, vaikka monet sen välillä unohtavatkin. Leikkien erilaisten taitojen oppiminen on nopeaa. Ihmisen elimistö voi olla jatkuvassa stressitilassa. Heli Mäkelä on vantaalainen sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja sekä hengitysterapeutti
19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Hän on julkaissut aiemmin teokset Tunteita päästä varpaisiin yhdessä Heli Mäkelän kanssa (2022) ja Ilo olla yhdessä (2021). Ne tuntuvat aistimuksina kehossa ja kuuluvat ajatuksina mielessä. Erityisen tärkeää leikki on lasten kanssa olemisessa ja kasvattamisessa. Mukana on pohdintatehtäviä ja harjoituksia. Ihmisen elimistö voi olla jatkuvassa stressitilassa. Uskalla tuntea -kirja tarjoaa ymmärrystä kasvuhistoriaan, kiintymyssuhdemalliin, tunteisiin ja hermostoon. Tiia Trogen haluaa kirjallaan palauttaa aikuisen leikkimisen halun sekä lisätä tietoa leikin monista muodoista ja hyödyistä. Heli Mäkelä on vantaalainen sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja sekä hengitysterapeutti. Aina tunteiden käsitteleminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja ihminen voi jopa ohittaa tunteensa lähes kokonaan. Leikillisyys voi myös ratkaista kasvatuksen ongelmatilanteita – sillä päästään usein ratkaisuihin, joissa kaikki osapuolet voittavat, jolloin arkikin helpottuu. Tiia Trogen on kouluttaja ja kasvatuksen asiantuntija, joka on työskennellyt eri-ikäisten lasten parissa yli 20 vuotta. Sillä voi opettaa myös vaikeiden tunteiden käsittelyä ja vastoinkäymisistä selviytymistä. Se auttaa vahvistamaan tunteiden ja kehon välistä yhteyttä, lievittämään hermoston stressiä ja vahvistamaan turvan tunnetta, jolloin tunteista voi tulla rikastuttava osa elämää. ISBN 9789523548336 Hinta 32,90 TIA TROGEN Leiki kanssani — Leikillisyys vanhemmuuden tukena Leikkimistä ei pitäisi lopettaa koskaan, vaikka monet sen välillä unohtavatkin. Leikkien erilaisten taitojen oppiminen on nopeaa. ISBN 9789523548718 Hinta 32,90 UUTUUS! Leikki on tärkeää 32,90 € UUTUUS! Ymmärrä tunteitasi 32,90 €. "Levyllinen" iloa, oppia ja virikkeitä varhaiskasvatukseen TEKSTI Juhana Unkuri TEKIJÄT 19 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi HELI MÄKELÄ Uskalla tuntea Tunteet tuovat makua elämään ja mielekkyyttä kokemuksiin. Tämä voi johtua lapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta ja aiheuttaa ahdistusta ja epämääräistä pahaa oloa
Lisäksi Laikrella on mm. Hän kertoo olevansa tällä hetkellä kokopäiväinen äiti. Noodipank. – Piret antoi meille tehtävän: menkää ja kääntäkää 30 lastenlaulua suomeksi. miksei” ja päätimme ottaa haasteen vastaan, kertoo Õunap, joka työskentelee Suomessa myös kanttorina. – Huomionarvoista on, että näitä levyjä hyödynnettäessä ohjaajan laulutaidolla ei ole merkitystä. Tarjolla on myös ryhmätansseja, piirileikkejä, rentoutusmusiikkia, soololauluja sekä erityispäiviin ja juhlahetkiin sopivia teemakappaleita (esim. isät, vanhemmat ja itsenäisyyspäivä). ee-nuottikauppa, jossa on tarjolla virolaisten tekijöiden musiikkia. – Päätin tarttua tuumasta toimeen ja ottaa yhteyttä Suomessa, KlaukkaTEKIJÄT "Sininen" on kiehtova ja mukaansatempaava CD-levy, joka tarjoaa lähes tuplalevyllisen verran musiikkia ja uusia ideoita niin päivittäiseen varhaiskasvatukseen kuin monipuoliseen musiikilliseen liikkumiseen. Suurella sydämellä Keväällä 2023 Laikren sukulainen Dagmar Õunap ja heidän yhteinen ystävänsä, niin ikään Suomessa asuva Evi Kant saivat yhteydenoton Virosta. Runsas vuosi sitten Laikre alkoi pohtia, että levyn voisi kääntää myös suomeksi. Vasemmalla Dagmar, sitten Tristan Thor Lumi, Milana Maria ja oikealla Thomas Miikael. – Olen halunnut tehdä lauluja, joiden parissa voi jumpata, liikkua luovasti ja opetella asioita. Pian kaksikolle hahmottui, että pelkkä käännös ei riitä, vaan osaan lauluista tarvittiin käytännössä uudet TEKIJÄT. Alkuperäislevy on vironkielinen, mutta äskettäin siitä tehtiin suomenkielinen versio. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Tuore Sininen-levy sisältää muun muassa kehon eri osille suunnattuja harjoituksia, soittimien esittelyä, väreihin tutustumista, eläinten ja lintujen äänien opettelua, suuntien opettelemista sekä erilaisten tunteiden ilmaisemista kehollisesti. Ajattelimme ”hmm... – Hauskin palaute on ollut se, kun eräs opettaja sanoi: "Normaalisti minun täytyy tehdä paljon valmisteluja tunnille, mutta näiden levyjen kanssa on helppoa: laitat vain ne päälle, eikä itse tarvitse tehdä juuri mitään." Yhteensä 30 kappaletta sisältävä Sininen-levy on suunnattu erityisesti leikki-ikäisille lapsille, mutta Laikre toteaa sen sopivan hyvin 1–100-vuotiaille. Ja välillä voi keskittyä vain laulujen kuuntelemiseen, kertoo levyn säveltäjä/suunnittelija/alkuperäissanoittaja virolainen Piret Laikre, joka on julkaissut myös kaksi muuta samantyyppistä levyä (Keltainen ja Oranssi). Laikren mukaan nuo levyt ovat olleet erityisen suosittuja päiväkodeissa ja kouluissa. lassa asuvaan ahkeraan muusikko-sukulaiseeni, serkkuni tyttäreen, kertoo Laikre, joka toimii Virossa muun muassa muusikkona. Helposti muistettavat ja yhdessä toistettavat laulunsanat riittävät ja toimivat ohjeina
Õunap kertoo, että useiden kuukausien, lukemattomien tapaamisten sekä ”liian monien” kahvien ja kakkujen jälkeen sanat olivat vihdoin valmiit. – Yllättävällä tavalla esimerkiksi Pupu osaa hyppiä -laulu on tuonut senioreillekin paljon iloa. Tähän mennessä levyä on hyödynnetty eniten päiväkodeissa, muskareissa ja iltapäiväkerhoissa. Musiikki on koettu mukaansatempaavaksi. – Jotkut voivat luulla, että lasten musiikkia voi tehdä halvemmalla ja helpommin kuin aikuisille suunnattua musiikkia. Sininen-levyllä ei kuulla koneella tehtyä musiikkia, vaan kaikki kappaleet on soitettu oikeilla soittimilla. Kun käännöstyö oli valmis, Laikre saapui Suomeen. +358 443671381 TEKIJÄT. Laikre toteaa, että levy on tehty suurella sydämellä. Levy pitää sisällään myös muutamia kappaleita, joiden perusideana on kuunteluun ja rentoutumiseen keskittyminen. Jotkut ovat sanoneet kuuntelevansa tätä levyä automatkalla. On ilahduttavaa, että levymme on saanut ylipäätään niin paljon positiivista palautetta. Ajattelimme, että ”voi jestas!”. Õunap kertoo, että levystä on ollut hyötyä ja iloa myös hoivakotien ja palvelutalojen asukkaille. – On tärkeää, että lasten korvat tottuvat kuulemaan korkealaatuista, aitoa äänimaailmaa. Lisäksi tämän levyn laulut ovat valoisia, iloisia, sydämellisiä ja opettavaisia. – Ja kun olemme järjestäneet perhekerhoissa musiikillista liikuntaa levymme tahtiin, aikuisetkin ovat olleet reippaasti mukana. Näissä tilaisuuksissa moni on myös ostanut tämän levyn, kun sen sisältö on tullut tutuksi. Monenlaisia käyttöympäristöjä Sininen-levyä Suomessa myyvä ja markkinoiva Õunap toteaa, että heidän monipuolinen levynsä sopii sekä maallisiin että hengellisiin ympäristöihin, ja monenikäisten kuulijoiden oppitai virikemateriaaliksi. Olkapää-laulua on puolestaan hyödynnetty kuoroja tanssiharjoituksissa venyttelyn ja lämmittelyn yhteydessä. Sekin oli hauska prosessi, Õunap kertoo. Bändin lisäksi levyllä kuullaan oikeaa jousikvartettia. – Viro ja suomi ovat samankaltaisia, mutta ehdottomasti erilaisia kieliä: kaikki ne tavut ja ilmaisut, liian pitkät sanat, jotka eivät millään tahtoneet mahtua laulun riveille. – Niiden lisäksi sitä on käytetty myös erilaisissa aikuisten koulutustilaisuuksissa, seminaareissa, konferensseissa sekä muissa tapahtumissa, joissa tarvitaan interaktiivista ja osallistavaa sisältöä. – Hänen johdollaan minä ja minun muusikkoystäväni äänitimme kaikki levyn laulut moniäänisesti. Lisätietoa: www.facebook.com/soivaliike www.youtube.com/@muslila www.dagmarmusic.com/fi sanat. Dagmar Õunapia voi pyytää myös paikan päälle kertomaan levystä ja/tai vetämään liikuntahetkiä musiikillinen.liikkuminen@gmail.com p. – Ja lopputulos on erinomaisen hyvä; ei vain minun mielestäni vaan myös saamani palautteen perusteella. Itse asennoiduin niin, että näiden kappaleiden tulee olla tuotannollisesti yhtä hyviä kuin vaikkapa radiossa soivat kappaleet. Bonuksena sain viettää paljon aikaa rakkaan ystäväni kanssa. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT On tärkeää, että lasten korvat tottuvat kuulemaan korkealaatuista, aitoa äänimaailmaa
TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen 22 TEKIJÄT. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Diakoniatyötä milleniaalikärjellä TEKIJÄT Diakoni Liisa Pohjonen tekee milleniaalitöitä Espoonlahden seurakunnassa. Kolmekymppisenä hän ymmärtää kohderyhmänsä mielenliikkeitä ja tarpeita
Viestintä tapahtuu ennen muuta digitaalisilla alustoilla. Milleniaaleista on nyt tietoa olemassa ja sitä pystyy hyödyntämään työn suunnittelussa ja kehittämisessä”, iloitsee Liisa Pohjonen.. Toki kaikki työntekijät kohtaavat milleniaali-ikäisiä ja nuorempiakin asiakkaita”, Pohjonen korostaa. Kaikkia ei aina kannata tavoitella samoilla kärjillä, vaan määrätietoisesti kohdentaen ja valintaa tehden.” Viestintää kasvoilla Pohjonen – ja koko diakonian tiimi – tekee diakoniatyöhön liittyvää viestintää. ”Teen aivan tavallista diakoniatyötä milleniaalikärjellä. Aitous ja läsnäolo korostuvat, samoin vuorovaikutus ja osallistava sisältö. Siihen mahtuu perheellisiä ja yksinasuvia, pariskuntia, opiskelunsa aloittaneita, pitkään työelämässä olleita – ihmisiä moninaisissa elämäntilanteissa.” ”Polku-työskentely kulkee tässä rinnalla, yhdistämme siihen milleniaalit ja tarkastelemme koko seurakunnan toimintaa – sekä Polku-mallin ikäryhmien että milleniaalien – näiden profiilien avulla. Itsekin seuraan huonosti minkään yrityksen tai yhteisön tiliä, jos sen takana ei näy ihminen.” Ei vastakkainasettelua ”Olemme tehneet muutamia kokeiluja erityisesti milleniaaleja silmällä pitäen, mutta useimmiten on käynyt niin, että nämä tapahtumat vetävät yhtä lailla kaikkia ikään katsomatta. Pyrimme siihen, että työntekijät näkyvät somessa kasvoillaan ja kävijä tietää, kuka tiliä päivittää.” ”Seurakuntien yleiset tai työalojen kasvottomat someprofiilit eivät kiinnosta nuoria. Kuten niin monissa muissakin seurakunnissa, myös Espoonlahdessa on vapaaehtoisten löytäminen seurakunnan tehtäviin työlästä. Näin ei pitäisi olla. Joku voi kaivata keskustelutukea tai asiakkaalla on muuta ohjauksen tarvetta elämässään. Vielä ei siis voi sanoa, että olisi löydetty jotakin erityisesti millaniaaleille.” Huomionarvoista Pohjosen mielestä on, että harvoin se toimii toisin päin eli se mitä tehdään vakikävijöille, esimerkiksi vanhemmalle väelle, ei saa ainakaan suurta osaa nuoremmista ikäpolvista liikkeelle. ”Milleniaalien tarpeet voidaan nähdä vastakkaisina vaikkapa vanhemman väen tai lasten ja nuorisotyön tarpeille. samannimisen julkaisun. Ikänsä puolesta hän edusti sopivasti nuorta polvea. Olemme mm. Milleniaalien ”kelkkaan” hypätessään hänen työuransa oli aluillaan ja opinnoistakin vain muutamia vuosia. Toki kävijöiden sijoittelu profiileihin on aina työntekijän oma arvio.” ”Tällainen analysointi on herättänyt paljon ajatuksia siitä, keitä meidän kannattaa tavoitella ja millä toiminnoilla. Mihin he haluavat sitoutua ja lähteä mukaan. Tämän saman ongelman edessä ovat monet seurakunnat.” Mistä vapaaehtoisia. ”Ne, jotka lähtevät vapaaehtoisiksi, haluavat erityisesti kuulua seurakunnan yhteisöön ja tehdä hyvää seurakunnan kautta. Joka tapauksessa resursointi seurakunnissa on yhä tarkempaa ja huolella mietitään, mihin toimintaa suunnataan. Opintojensa loppusuoralla hän työskenteli puoli vuotta synnyinseurakunnassaan Nakkilassa, josta vaihtoi sitten nykyisen työnantajansa, Espoonlahden seurakunnan palvelukseen. ”Tosin nykyisellä työnjaolla ovat nuorten suorat yhteydenotot minuun lisääntyneet.” Kirkon diakonityön puoleen nuoret kääntyvät yleensä samoilla asioilla kuin muutkin asiakkaat: ”Diakonian piiriin tullaan tyypillisesti taloudellisten kysymysten takia. Olemme iso ikäryhmä seurakuntalaisten piirissä ja hyvin monenlainen joukko. Lukion jälkeen, vajaat kymmenen vuotta sitten, Pohjonen pääsi opiskelemaan Diakiin. ”Meillä on muun muassa diakonian Insta-tili, jota kaikki tiimissämme päivittävät. Ne auttavat hahmottamaan, miten laaja ja moninainen joukko milleniaalit ovat. selvittäneet, minkä profiilin ihmisiä meillä käy missäkin toiminnoissa. Haasteeksi voi nousta vastakkainasettelu. Heistä monet ovatkin sitten todella sitoutuneita toi”Milleniaalityössä kirkossa ilahduttaa se, että meihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Ylipäätään tarve tukeen elämän kriiseissä.” Tutkimustietoa ja milleniaaliprofiileja Kirkkohallitus on tuottanut ja julkaissut runsaasti tutkimuksia ja materiaalia millenilaalityöhön. Pohjosen nykyiseen tiimiin kuuluvat 7 diakoniatyöntekijää, johtava työntekijä, diakonia-avustaja ja diakoniatyön pappi. ”Tietoa ja työkaluja alkaa olla runsaasti käytössämme, ja uutta materiaalia tuotetaan edelleen.” ”Esimerkiksi millaniaaliprofiileista olen ollut oikein innoissani. Milleniaalien ajankäyttö haastaa. Viestintä nähdään yhä painokkaammin seurakuntayhteyden muotona. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT Milleniaalien polulle Pohjonen lähti vuoden 2020 alussa, kun Espoon seurakunnissa aloitettiin kolmivuotinen hengellisen elämän kehittämisen hanke ja hänet nimettiin Espoonlahden seurakunnan edustajaksi työryhmään. Tarpeeton vastakkainasettelu haastaa, kun yritetään luoda uutta. Sittemmin Pohjonen valittiin myös Kirkkohallituksen Millenniaalien polut -työryhmään, joka tuotti mm. Ajassa kiinni pysyminen ja uusien ilmiöiden tunnistaminen on tärkeää
Milleniaalit ovat yhtä lailla seurakunnan jäseniä.” Pohjonen alleviivaa toiveen, että kaikille kohderyhmille, jotka asuvat seurakunnan alueella, olisi yhtä paljon tarjontaa. facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KASKINEN, LUODESLAMPI, TUOMENVIRTA Tassunjälkiä — Lemmikkikotien rukouskirja Lemmikkieläimet ovat tärkeä osa perhettä. Mieluiten he lähtevätkin avustamaan kertaluontoisia tapahtumia.” Otetaan milleniaalit todesta ”En koe, että olemme malliseurakunta milleniaalien tavoittamisessa. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT mintaamme.” Jokainen uusi vapaaehtoistoimija otetaan avosylin vastaan. ISBN 9789523548794 Hinta 16,90 UUTUUS! Lempeällä huumorilla 16,90 € Rukouksia ja runoja 24,90 € UUTUUS! TEKIJÄT. Hänet tunnetaan somessa nimellä Pastori Maikki. Juha Luodeslampi työskentelee kirkkohallituksen jumalanpalveluksen ja kasvatuksen osastolla asiantuntijana ja Sofia Tuomenvirta Malmin seurakunnassa pastorina. Pappi ja somevaikuttaja Marjut Mulari kirjoittaa kristinuskosta rehellisesti, ymmärrettävästi ja ajatuksia herättävästi. Mikä kristinuskossa on pyhää. pääkaupunkiseudulla ihminen menee sinne missä on kiinnostavaa toimintaa.” Milleniaali Pohjonen viihtyy kirkon töissä Keskustelua on herättänyt myös milleniaalien viihtyminen seurakunnan töissä. Se oli aikanaan syy tulla kirkon töihin.” ”Minulle sopii myös työajaton työ, vaikka siitä onkin monia mielipiteitä. Läpi käydään niin kristityn arjen kommervenkkeja, kristinuskon opillisia ulottuvuuksia kuin kirkon historiaakin. ISBN 9789523549074 Hinta 24,90 MARJUT MULARI Usko tai älä — Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi Onko kristityn elämä synkkää ja ikävää. Teosta värittää lempeä huumori, jolla uskoa on lupa lähestyä ryppyotsaisuuden sijaan. Mitä tehdä, kun lapsi haluaa haudata ikkunaan lentäneen linnun tai kun eläinlääkäri kertoo, että perheen rakkaan koiran elämää ei voi enää pitkittää. Toki jokainen seurakunta on tässäkin asiassa omanlaisensa, ja eteneminen pitää sovittaa omiin askeliin ja tarpeisiin.” ”Ennen muuta toivon, että seurakunnissa otetaan enemmän todesta milleniaaleihin liittyvät kysymykset. Myös maahanmuuttajien määrän ennustetaan nousevan.” Yhden esimerkin milleniaalien tavoittamisesta Pohjonen haluaa vielä nostaa: ”Espoonlahden kirkolla on joka sunnuntai Yhteisömessu yhdessä Verkosto-seurakunnan kanssa. Anna-Mari Kaskinen on runoilija-kirjailija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Itselleni on tärkeää se, että voin tehdä auttamistyötä ja myös työhön sisältyvä hengellinen näkökulma. Mistä saadaan vetoja pitovoima. Aina ei kannata ajatella toimintaa tiukasti oman seurakunnan sisältä käsin, kun liikkuminen on helppoa. Monessa seurakunnassa työtä on tehty jo pidempään, enemmän ja tavoitteellisemmin. ”Toki on huonompia ja parempia päiviä, ja välillä tulee miettineeksi, pitäisikö vaihtaa muualle.” ”Pääosin olen tykännyt olla töissä seurakunnassa. Helsinkiläinen Marjut Mulari työskentelee oppilaitospastorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Miksi kirkko on sellainen kuin on. Espoonlahdessa hieman yli 50 % asukkaista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Annetaan niille aikaa ja todella resursoidaan heihin. Lemmikkikotien rukouskirja on ensimmäinen suomenkielinen kansantajuinen teos, joka yhdistää eläimet ja teologian. ”Aivan vastikään saimme Arkiystävä-toimintaan kolmekymppisen mukaan. ”Metron myötä alueestamme on tullut yksi Espoon eniten kasvavista alueista. Usko tai älä avaa luterilaisen kristinuskon perinteitä ja peruskäsitteitä syväluotaavasti mutta kevyesti. Tassunjälkiä sisältää eläimiin liittyviä rukouksia ja runoja sekä vinkkejä elämään yhdessä lemmikkien kanssa. Liisa Pohjonen kokeen työnsä seurakunnassa mielekkäänä. Toki myös työntekijöistä itsestään – mikä on oma halu ja motivaatio kehittää työtä. Esim. Teos on suunnattu erityisesti lapsiperheille, mutta mukana on myös seurakunnan toimintaan soveltuvaa materiaalia, kuten hartaushetkiä eläinten kanssa ja sururyhmämateriaalia. Työajattomuus edellyttää hyvää johtamista, jotta se toimii, työt jakautuvat tasan tiimin kesken ja vältytään ylikuormittumiselta.” Ratkaisut lähtevät seurakuntien ja kirkkojen päättäjistä, luottamushenkilöistä. Kirja sopii jokaiselle kristinuskoon uteliaasti suhtautuvalle – uskoi tai ei. Miten ottaa ne osaksi myös Jumalan suurta perheväkeä. Tämä toiminta on suunnattu ennen muuta yksinasuville ja yksinäisille vanhuksille.” ”Toiminta, johon haemme vapaaehtoisia, tapahtuu keskellä päivää, mikä sulkee pois heti osan kiinnostuneista, esimerkiksi päivätyötä tekevät milleniaalit. Näihin tilaisuuksiin tullaan myös muiden seurakuntien alueelta. Se tavoittaa myös nuorempaa väkeä ja eri ihmisiä kuin mitä muuten tyypillisesti osallistuu toimintaamme
Hänet tunnetaan somessa nimellä Pastori Maikki. Mikä kristinuskossa on pyhää. Helsinkiläinen Marjut Mulari työskentelee oppilaitospastorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KASKINEN, LUODESLAMPI, TUOMENVIRTA Tassunjälkiä — Lemmikkikotien rukouskirja Lemmikkieläimet ovat tärkeä osa perhettä. ISBN 9789523549074 Hinta 24,90 MARJUT MULARI Usko tai älä — Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi Onko kristityn elämä synkkää ja ikävää. Pappi ja somevaikuttaja Marjut Mulari kirjoittaa kristinuskosta rehellisesti, ymmärrettävästi ja ajatuksia herättävästi. Läpi käydään niin kristityn arjen kommervenkkeja, kristinuskon opillisia ulottuvuuksia kuin kirkon historiaakin. Lemmikkikotien rukouskirja on ensimmäinen suomenkielinen kansantajuinen teos, joka yhdistää eläimet ja teologian. Mitä tehdä, kun lapsi haluaa haudata ikkunaan lentäneen linnun tai kun eläinlääkäri kertoo, että perheen rakkaan koiran elämää ei voi enää pitkittää. Miten ottaa ne osaksi myös Jumalan suurta perheväkeä. Juha Luodeslampi työskentelee kirkkohallituksen jumalanpalveluksen ja kasvatuksen osastolla asiantuntijana ja Sofia Tuomenvirta Malmin seurakunnassa pastorina. Usko tai älä avaa luterilaisen kristinuskon perinteitä ja peruskäsitteitä syväluotaavasti mutta kevyesti. Miksi kirkko on sellainen kuin on. ISBN 9789523548794 Hinta 16,90 UUTUUS! Lempeällä huumorilla 16,90 € Rukouksia ja runoja 24,90 € UUTUUS!. Tassunjälkiä sisältää eläimiin liittyviä rukouksia ja runoja sekä vinkkejä elämään yhdessä lemmikkien kanssa. Teos on suunnattu erityisesti lapsiperheille, mutta mukana on myös seurakunnan toimintaan soveltuvaa materiaalia, kuten hartaushetkiä eläinten kanssa ja sururyhmämateriaalia. Kirja sopii jokaiselle kristinuskoon uteliaasti suhtautuvalle – uskoi tai ei. Teosta värittää lempeä huumori, jolla uskoa on lupa lähestyä ryppyotsaisuuden sijaan. Anna-Mari Kaskinen on runoilija-kirjailija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto
26 Me tekijät 26 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT Pyhäkoulupolkua etsimässä TEKSTI Annukka Saarinen KUVA Johanna Routasalo Salon seurakunnassa kysyttiin, mitä pyhäkoulu heillä ja muualla voisi olla kullakin Polku-ikäkaudella. Pyhäkouluhaaveita Salosta Tätä juttua suunnitellessamme lähdimme liikkeelle Polku-toimintamallin eri ikäkausien otsikoista ja niistä viriävistä kysymyksistä, joita kysyimme kunkin ikäkauden edustajalta. Lahja Mistä vauva tykkää. Pyhäkoulu oli kohtaamispaikka vanhemmille ja pienimmille turvallinen paikka tutustua kodin ulkopuoliseen maailmaan. Seurakuntamme Taaperot-kerholaisilta tuli tällaisia vastauksia: ”Lumirekka.” ”Kaivinkone.” ”Metsäkone.” Muistelu: Aikoinaan Salon seurakunnassa toimi perhepyhäkoulu nimeltä Eväsreppu. Pohdimme, olisiko nyt aika elvyttää Eväsrepun kaltainen perhepyhäkoulu, joka voisi tarjota erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille mahdollisuuden kohdata ja löytää lisää ihania ihmisiä elämäänsä. Pyhäkoulu kokoontui kolmena sunnuntaina kuukaudessa päiväkerhotiloissa. Pienimmät pyhäkoululaiset olivat vauvoja, isoimmat alakouluikäisiä. Tähän on mahdollista ohjata pyhäkoulutyöstä vastaavan lastenohjaajan työaikaa siten, että hänen vapaapäivänsä ovat pääsääntöisesti perjantaina ja lauantaina.. Tällä hetkellä monella suuren seurakuntamme alueella on hyvää hyrinää pyhäkoulutyössä, mutta keskusta kaipaa organisaatiouudistuksen ja monen vuoden rakennusprojektin jälkeen uutta alkua. Mikä on ollut paras vauvan tai perheen saama lahja. 0–2-v. Haaveilussamme oli mukana ajatus toimintasuunnitelman hahmottelusta erityisesti koskien keskusta-aluettamme ja sen Kasvatuksen siiven uusia tiloja. Haaveilu: Seurakunnassamme yhteiskunnalliset muutokset näkyvät. Ikäluokat pienenevät ja pienenevistä ikäluokista entistä suurempi osa on päiväkodissa jo alle 1-vuotiaasta alkaen, mikä näkyy arkipäivien perhekerhojen pienentymisenä. Vetäjinä toimivat vapaaehtoiset, ja osallistujat koostuivat erilaisista perheistä, myös isiä oli mukana. Vastaukset toimivat inspiraationa haaveilulle siitä, mitä pyhäkoulu meidän seurakunnassamme ja muualla voisi kullakin ikäkaudella olla. Ensi kaudelle haaveilemme keskustan uusissa tiloissa joka sunnuntai kokoontuvasta pyhäkoulusta, josta on mahdollisuus koko perheen kanssa osallistua myös iltamessuun. Seitsemän kuukauden ikäisen Vilhelmin äiti Laura vastasi näin: ”Vilhelm on tykännyt kirjoista, joista erityisesti Kylpyraamattu on auttanut kylpyviihtymisessä. Meidän perheen elämässä on aivan superihania ihmisiä ja se on suuri lahja." Millaiset ovat 2-vuotiaille olleet kivoimpia lahjoja
Lastenkirkko.fi-sivuilla on helposti tulostettavaa materiaalia ja siihen on kiva lisätä henkilökohtainen viesti lapselle. "Se tuntuu päässä ja hyvältä." Näihin kysymyksiin vastasi ytimekkäästi 5-vuotias Aili. Haaveilu: Olavin vastaus “metsä” kaikkiin kysymyksiin on mahtava. Myös Kasvatuksen siiven kerhotilan yhteydessä oleva pieni piha voisi saada uuden toimintamuodon. Toteutusta voisi suunnitella esim. Haaveilumme pohjana on kuitenkin Kasvatuksen siiven toimintasuunnitelman pohtiminen. Muistelu: Kirjepyhäkoulu on toiminut meillä jo useamman vuoden. Ajatus säännöllisesti kokoontuvasta pyhäkoulusta metsässä on ihana. Kuusivuotiaan Olavin vastaus kaikkiin kysymyksiin on "metsä". Ilo Mikä sinut tekee iloiseksi. Materiaalit ovat houkuttelevia. Esim. Aivan huippua olisi, jos mukaan toimintaan löytyisi alan “asiantuntija”, jonka avulla tutkimusmatkaan tulisi syvyyttä. jos pelkää hämähäkkejä, voi oppia etsimään niiden hyvät puolet. Olisi hauska pakata mukaan eväät ja tarvikkeet sekä ripustaa leikkipuistoon pyhäkoulun alkamisen merkiksi Ilon kekkerit -viirinauha. Jos aloitamme säännöllisesti kokoontuvan ryhmän, mietinnässä on sen nimi. kerran kaudessa yhteisen tapaamisen. "Kivat jutut!" Miltä ilo tuntuu. He tuntevat yleensä hyvin omien alueidensa toiveet ja tarpeet. Työskentely pohjana on useimmiten olleet Päkän ja Pulmun vinkkien ideat. Meillä on juuri uudistettu kappeli, jonka saa muutettua helposti Godly play -tilaksi. Tämä pyhäkoulun muoto on tavoittanut lapsia laajalti eri puolilta seurakuntaa. Vastaava lastenohjaaja Johanna Routasalo (vas.) ja pastori Annukka Saarinen etsivät vastauksia siihen, mitä pyhäkoulu voisi olla eri ikäkausina.. 9–11-v. yhteistyössä MLL:n paikallisjärjestöjen kanssa. Myös mukana toteuttamassa olevan vapaaehtoisen ei tarvitse sitoutua niin pitkäksi aikaa. Kaikki on järjestetty niin, että lapset saavat otettua ne itse esille. Partiolaisilta saa varmasti lainata vaikkapa trangioita. Voisiko Kasvatuksen siipi olla ns. Rohkeus Mitä tulee mieleen sanasta rohkeus. Miten toista voi rohkaista. Godly play -menetelmä on oivallinen kaikille, ja siten myös valmis luomaan iloa tälle ikäryhmälle. Olemme myös järjestäneet n. Millainen on hyvä seikkailu. Missä olisi kiva seikkailla. Mistä saat rohkeutta. Tämä kaikki voisi olla osa kesää. Seikkailu Mitä tulee mieleen sanasta seikkailu. Muistelu: Koululaisten leireillä on pidetty pyhishetkiä, jossa ollaan leirin teeman mukaisesti toiminnan ja keskustelun kautta syvennytty johonkin Raamatusta nousevaan teemaan. Taideseikkailu kirkossa, retki museoon sekä luontoretki leirikeskuksen ympäristössä tarjosivat kaikenikäisille jotakin. Myös se, mikä toiminnan idea ja luonne on, pitää osata sanoittaa mainonnassa hyvin. Tutkimuspartion seikkailut -pyhis kokoontui samaan aikaa aikuisten Raamattu-uteliaat-ryhmän kanssa kolmena tiistai-iltana peräkkäisillä viikoilla. Tämän tapaista yhteistyötä aikataulujen kanssa kannattaa tehdä jatkossakin. Urheus, uskaltaa kohdata pelot ja voittaa ne. "Saan rohkeutta siitä tiedosta, että mulla on ystäviä ja läheisiä, joilta voin pyytää apua." Näin 9-vuotias Armi vastasi rohkeuskysymyksiin. 6–8-v. Haaveilu: Leikkipuistopyhäkoulu voisi kiertää eri alueilla. Kirjepyhäkoulu kasvaa ja kukoistaa edelleen. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT 3–5-v. Hetkistä on jäänyt päällimmäisenä vahva tunne siitä, että tämän ikäisillä TEKIJÄT TEKIJÄT Monella suuren seurakuntamme alueella on hyvää hyrinää pyhäkoulutyössä. Muistelu: Periodi-tyyppiset pyhäkoulut ovat notkeita ja ripeitä kokonaisuuksia, joilla on helppoa tarttua nopeallakin aikataululla tarpeeseen tai ideaan. Kotipesä, josta käsin tehdään tutkimusmatka metsään silloin tällöin. Kysyy pelkoa ja opettaa toiselle, miten sen pelon voisi voittaa. Yhdellä alueistamme toteutimme kolmena peräkkäisenä sunnuntaina Retkipyhiksen. Kaikki mitä tilassa on ja mitä siellä tehdään, kunnioittaa lasta ja hänen työskentelyään
Heillä on tarve kokea pyhää ja etsiä turvaa ja tukea rukouksesta. rytmittämänä. Suurin kiitos kuuluu sitoutuneille vapaaehtoisille ja kyläläisille, jotka haluavat siellä olevan monipuolista toimintaa. Jokaiseen ikäkauteen pystyi jo silloin liittämään ajatuksen ja konkreettisia esimerkkejä pyhäkoulusta. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT on tarve päästä pohtimaan elämän isoja kysymyksiä. Kurkistus taaksepäin Ensimmäistä kertaa tutkailimme Polku-mallia yhdessä koko kasvatuksen työntekijöiden kanssa muutama vuosi sitten. Koulutus antaisi toivottavasti hyvän pohjan tähän. 15-v. Osalla myös myöhemmin itse pyhäkoulunopettajana toimiminen. Mitä siellä tapahtuisi. Miten toteuttaa vapaasti omaa itseään satuttamatta muita. Kaksitoistavuotias Silja vastasi näin: ”Sitä, että voi tehdä mitä vain, mutta ei ihan mitä vain, kunhan noudattaa sääntöjä.” Muistelu: Pienestä asti pyhäkoulussa olleet ovat edelleen mukana tämän ikäisinäkin. Parasta olisi kuitenkin se, että tämän ikäisille löytyisi myös muusta seurakunnan toiminnasta paikkoja, joissa pohtia elämän isoja kysymyksiä ja kasvaa aktiiviseksi ja rohkeaksi toimijaksi. Kerhonohjaajaksi ja isoseksi pääsee vasta rippikoulun jälkeen, mutta pyhäkoulusta voi löytyä tilaa ja sopiva määrä vastuuta apuohjaajalle. Seurakunnan toiminnassa pienestä asti aktiivisesti mukana olleet nuoret tuovat parhaimmillaan arvokkaita näkökulmia rippikoulun sisältöihin, mutta se voi vaatia melkoisesti rohkeutta. Haaveilu: Tälle ikäluokalle suunnattua toimintaa on ainakin meidän seurakunnassamme sangen vähän, leirija kuorotoimintaa lukuun ottamatta. Minkälaisessa pyhäkoulussa haluaisit olla mukana. Pääseekö jo rippikoulun aikana mukaan seurakunnan aktiivinuorten sisäpiiriin. Pyhäkoulun onni on se, että mukana on jo joukko aikuisia vapaaehtoisia. Haaveilu: Olemme suunnitelleet jo pidemmän aikaa nuorten ohjaajakoulutuskokonaisuuden kehittämistä. Kysymykseen vastasi 16-vuotias Amanda: "Sitä, että voi olla vapaasti oma itsensä toisen seurassa. Ihme Minkälaisen ihmeen haluaisit kokea. Luottamus Mitä on luottamus. Ikä tuo kaikuja jo lähestyvästä teini-iästä ja samankaltaiset asiat kiinnostavat kuin nuoria. Godly Play on sen verran pitkään toiminut Salon seurakunnassa katsomuskasvatusmenetelmänä, että nykyisille rippikoululaisille siinä saattaa olla jotakin tuttua jo päiväkotiajoilta. Jatkamme tällä polulla. Näinkin voi olla, sillä yksi kylistämme on “menestystarina” tässä. Kun minuun luotetaan, se tuntuu arvostetulta ja ymmärretyltä." Muistelu: Kun tapaa iäkkäistä ihmisiä, heidän muistonsa pyhäkoulusta ovat yleensä lämpimiä. TEKIJÄT. Pyhäkoulu muokkautuu ja muotoutuu nuoren vetäjänsä näköiseksi aikuisen tuella ja avulla. Haaveilu: Niin hieno tuote kuin rippikoulu onkin, nuorten haasteiden ja kristinuskon tuntemisen ohentuessa joudutaan rippikoulun aikana keskittymään aiempaa enemmän aivan perusasioihin. Onhan heillä myös joku sellainen paikka, jossa saa aidosti syventyä hengellisiin kysymyksiin. He ovat rohkeita kysymään ja kertomaan omia ajatuksiaan. Vapaus Mitä on vapaus. 16–18-v. 12–14-v. Tuntuu vapauttavalta, kun voin luottaa. Monen tarinaan kuuluu myös pyhäkoulunopettajan, niin kuin silloin heitä kutsuttiin, avustaminen hieman vanhempana. Rippikoululainen Aaron vastasi: ”Kävellä veden päällä, tietää maailman kaikkiin kysymyksiin vastaus, matkustaa ajassa Raamatun aikoihin ja nähdä Jeesuksen.” ”Pienessä ryhmässä tehdä jotain hauskaa esim. Tämä oli meille vasta hiljattain yhdeksi kasvatuksen työalaksi yhdistyneille työntekijöille silmiä avaavaa. Heidän kanssaan on turvallista aloittaa oma pyhispolku, vaikka se olisi aivan uusi ja vieras. Tämän ikäkauden edustajat ovat mielellään myös itse suunnittelemassa ja toteuttamassa juttuja. Eräässä työskentelyssä kiersimme ryhmissä rasteja, joissa pohdittiin, mitä seurakunnassamme tapahtuu kunkin Polun ikäkauden aikana. Siljan vastaus tiivistää yhden tämän ikäisiä pohdituttavasta kysymyksestä: Mikä on vapauden ja vastuun suhde. Voisivatko kaikki rippikoululaiset tutustua jollakin tavalla pyhäkouluun. Haaveilu: Alakouluikäisten leiritoimintaan on luontevaa sisällyttää toiminnallisia, pyhäkoulutyyppisiä hetkiä, kunhan leirin vetäjät innostuvat niitä pitämään. Raamatun aiheisia leikkejä, pelaamista ja keskustella Raamatusta ja Raamatun kertomuksista.” Muistelu: Rippikoulun opetuksessa ja hiljentymisessä voi hyvin hyödyntää monia pyhäkoulutyöstä tuttuja menetelmiä: Godly Playtä ja Deep Talkia, lattiakuvia, Päkän ja Pulmun vinkkejä hieman sovellettuina. Voisiko pyhäkoulutyön varjon alla olla vaikkapa nuorten iltojen tyyppisiä varkkailtoja, joissa hengataan kavereiden kanssa ja tehdään osallistujien itsensä toivomia ja suunnittelemia juttuja – turvallisen aikuisen seurassa, turvallisen iltahartauden tms. Tässä toteutuu luottamus! Aika on nyt toinen monessa mielessä, mutta kyllä tässä ollaan silti ytimessä antamassa meille ajatusta. Pitkään kirkossa pohdinnassa ollut ”esirippikoulu” olisi hyvä ja tarpeen – voisiko se toteutua pyhäkoulutoiminnan puitteissa yhteistyössä nuorisotyön ja pyhäkoulutyön työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Opimme toinen toistemme työstä ja huomasimme, missä työmme limittyvät ja mille ikäkausille toimintaa on hyvin vähän – jos ollenkaan. Voiko pyhäkoulussa jatkaa, vaikka onkin rippikoululainen
Lukija voi yllättyä siitä, että lähes kaikkea voi palvelumuotoilla: opasteita, esineitä, tapahtumia, tiloja, verkkosivuja, kieltä. GodlyPlay – ohjaajakoulutus I jakso 7.-8.10.2024, II-jakso 23.-24.1.2025 STEP-koulutus, Järvenpää Tule kokeilemaan uusia, kirjoissa julkaisemattomia lattiakuvakertomuksia. Koulutus on yksi kasvatuksen erityiskoulutuksen (KEK) moduuleja. Tutustutaan heidän ajatuksiinsa, arvoihinsa ja toimintaansa. Moni seurakunnan työntekijä onkin kouluttautunut palvelumuotoilun käytänteisiin ja etsinyt inspiraatiota alan kirjallisuudesta. Johanna Pohjantaival työskentelee Vantaan seurakuntien kehitystoiminnan suunnittelijana.. Jäsenymmärrys muuttaa kaiken -kirja on käytännönläheinen opas palvelumuotoilun prosessiin ja menetelmiin. Kirja tarjoaa konkreettisia menetelmiä hankkia ymmärrystä ihmisistä, joita varten seurakunnan työtä tehdään. KIRJAHYLLY JÄSENYMMÄRRYS MUUTTAA KAIKEN Palvelumuotoilu seurakunnassa Kirjapaja 2022 Palvelumuotoilun ytimessä on ihmisten kuuntelu ja sen pohjalta syntyvän ymmärryksen viemistä käytäntöön tuoteja palvelutuotannon toteutuksissa. Teos avaa palvelumuotoiluprosessin vaiheet seurakunnan näkökulmasta ja tarjoaa käytännön esimerkkejä toteutetuista projekteista. Lattiakuvien uusia polkuja 30.9.-2.10.2024, STEP-koulutus, Järvenpää Tule kokeilemaan uusia, kirjoissa julkaisemattomia lattiakuvakertomuksia. Kenen näkökulmasta perhetoimintaa tulee kehittää muutosten keskellä. Koulutuksessa huomioidaan erityisesti lattiakuvien mahdollisuudet seurakunnan Polun rakentamisessa. Koulutuksessa tutkitaan ja kehitetään tapoja rakentaa seurakuntaa, jossa perheet ovat keskiössä. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KOKKOLA | KUOPIO | LAPUA PIEKSÄMÄKI | PORI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | johanna.mantere@step.fi | satu.reinikainen@step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Perhelähtöinen seurakunta I jakso 2.-4.9.2024, II jakso 14.-15.11.2024 STEP-koulutus, Järvenpää Mitkä ovat seuraavat askeleet, jotta seurakunta voisi olla entistä perhelähtöisempi. Suru ja ero lapsen ja nuoren elämässä I jakso 11.-13.9.2024, II jakso 21.-22.11.2024, III jakso kevät 2025, STEP-koulutus Järvenpää Elämän kriisikohdissa lapsi ja nuori hyötyy ryhmätoiminnasta, jossa hän saa sekä vertaistukea että turvallisen aikuisen ammatillista tukea. Ideat kumpuavat suoraan seurakuntalaisten tarpeista, ja niitä testataan heti käytännössä. Palvelumuotoilun keinoin myös kirkon palveluja uudistetaan ja tuodaan lähemmäksi ihmistä. Koulutuksessa huomioidaan erityisesti lattiakuvien mahdollisuudet seurakunnan Polun rakentamisessa. Palvelumuotoilussa seurakuntalaiset otetaan prosessiin mukaan alusta lähtien. Koulutuksessa perehdytään suruun ja eroon ilmiöinä ja kriisinä lapsen ja nuoren elämässä sekä suruja eroryhmien ohjaamisen perusteisiin. Koulutus on yksi kasvatuksen erityiskoulutuksen (KEK) moduuleja
30 TEKIJÄT. Tällä hetkellä Bea on vanhempainvapaalla vastasyntyneen kuopuksensa kanssa.Vastauksissaan hän pohtii suhdettaan kirkkoon ja sen tarjoamiin palveluihin ja toimintaan. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Ystäväpiirini on arvoyhteisöni KUVAT Bea Kiisken kotialbumi Bea Kiiski toimii Ensija turvakotien liitolla vauvatyössä
Moni lapsiperhe tarvitsisi nykyään parempia turvaverkkoja, kun perheen isovanhemmat asuvat kaukana, ovat työelämässä tai muuten etäisiä. Mikä on kirkon brändi sinulle. Missä toiminnassa olet ollut lapsena tai nuorena mukana. 4 Mikä seurakunnan toiminnassa herättää eniten kritiikkiä. 6 Mikä on sinun arvoyhteisösi. Lasten kanssa on korkeampi kynnys tulla tavalliseen messuun. Mitä kirkosta voisi saada, mitä ei saa muualta. Se on yksi kirkon vahvuus, jota ei ehkä kuitenkaan vielä tarpeeksi hyvin nähdä kirkon sisällä. 1 Mitä tulisit kirkosta etsimään, jos tulisit. Myös ilmastoasioissa kirkon olisi oltava selkeämmin puolustamassa ekologisia arvoja. Nyt kahden lapsen äitinä kirkon tarjoamasta perhetoiminnasta on tullut tärkeä osa arkea. Millaista tukea kirkko voisi tarjota perhekerhojen lisäksi. Toki voi olla, että isovanhemmat ovat sairaita tai jo edesmenneet. Mikä on kosketuksesi kirkkoon. Sitä kautta kirkko on aina ollut minulle enemmän tai vähemmän läheinen. Jostain syystä en osaa odottaa kirkolta tällä hetkellä niin paljoa hengellistä antia, vaikka sitäkin kaipaisin. 2 Se, jos ihmisiä arvotetaan sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Olen lähetyslapsi ja vietin ison osan lapsuudestani Senegalissa. Se syö uskottavuutta kirkon sanomalta, jonka ytimessä on rakkaus. Missä koet arvojesi vahvistuvan. Unelmien kirkossa kaikki erilaiset ihmiset voisivat kokea olevansa tervetulleita, rakkaita ja arvokkaita.. Seurakunnassa voi kohdata eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia luontevasti. Sen kautta saatu vertaistuki on kantanut vanhemmuudessa. Seurakunnista voisi löytyä ihania varamummoja ja -vaareja tähän tarpeeseen, ja ilo olisi varmasti molemminpuolista. 5 Millainen olisi unelmien kirkko sinulle. Mitä odotat kirkolta. 7 Tällä hetkellä arvoyhteisöni on yhtä kuin ystäväpiirini. Suomeen palattuamme kävimme tavallisissa evankelis-luterilaisen kirkon messuissa, mutta aika paljon myös Raamattuopistolla. Nuorena aloin käydä enemmän Suhella eli Suur-Helsingin seurakunnassa. En ole ehkä vielä löytänyt sellaista seurakuntaa, joka vastaisi arvojani täysin ja jossa tarjottaisi yhtä aikaa sekä hengellisestä antia että lapsiperheille matalan kynnyksen ohjelmaa. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Kirkon brändi on jotenkin ristiriitainen tällä hetkellä. Yritetään olla avoimia ja kutsua kaikkia mukaan, mutta vanhoillisemmissa piireissä ei edes hyväksytä esimerkiksi naispappeutta, saati sitten seksuaalija sukupuolivähemmistöjä. Harmittaa, että usein vähänkin yhteisöllisemmissä ja hengellisemmissä yhteisöissä on herkästi taustalla aika konservatiivinen arvomaailma. Se on yksi kirkon vahvuus, jota ei ehkä kuitenkaan vielä tarpeeksi hyvin nähdä kirkon sisällä. 3 Nettiyhteisöissä tulee oltua vuorovaikutuksessa lähinnä saman tapaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa, mutta seurakunnassa voi kohdata eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia luontevasti
Meidän soppa TEKSTI JA PIIRROS Heli Arvilommi. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT NALLUKKA Iloista puheen porinaa sekalaista sorinaa kaupasta kannetaan ruokakassit matkalle pitää muistaa passit kenen piti vaatteet pestä ei kai kokkaus kauan kestä se on sellainen soppa sekaan lentää lautapelin noppa vilinää ja hälinää kuhinaa ja kähinää touhua ja tohinaa uneliasta tuhinaa halausta lohduttavaa jänniä yhteisiä retkiä ihania onnen hetkiä joskus tulee riitaa viisain anteeksi antaa monen monta unelmaa me halutaan toteuttaa
47 Pyhiä hetkiä: Musiikin siivin pyhäkouluun IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. Inspiroidu työssäsi! KUVA Suvi Sievilä IDEAT 33. 33 IDEAT s. 38 Liikkuvat lapset: Kumminkaa liikkumaan! s. 41 Perhemessu: Kekrikekkerit mikkelinpäivään s
Tarpeen oli myös kuulla turvallisuusohjeista, mm. Kesäkuisena aamuna viime vuonna pääsin seuraamaan vauvojen luontokylpyä Lauttasaaren kirkon metsäiselle takapihalle. Vanhoista merikartoista oli leikattu palasia, jotka myös toimivat pensseleinä. 34 IDEAT LUOVAT LAPSET Vauvojen luontokylvyssä TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Suvi Sievilä Kirjoittaja työskentelee varhaiskasvatuksen ohjaajana Pitäjänmäen seurakunnassa Helsingissä. Työntekijät opettivat kiinnostuneille vanhemmille lakana. Kuvataidetyöskentely alkoi esineleikkinä materiaalien tutkimisesta matoilla istuen. Alkuun kaikille perheille jaettiin kierrätysmateriaaleista tehdyt simpukkasoittimet ja lauloimme Simpukka-laulun jokaisen lapsen etunimellä. Nimilaulun jälkeen Silvennoinen kertoi, mitä luontokylvyssä tapahtuu. ”Kylvettäjinä” toimivat Luontokylpy-menetelmän kehittäjä, luontoja ympäristöneuvoja Raakel Silvennoinen ja lastenohjaajaa Eija Härkänen Lauttasaaren seurakunnasta. Paikalle luontokylpyaamuun kävijöitä kutsui Jukka-papan, perhetoiminnan vapaaehtoisen, nuotiolla valmistaman nokipannukahvin tuoksu. Kaikille jaettiin käden ulottuville kuivattua maitohorsmaa ja kuivattua nokkosta, perunajauhokiisseliä, mustikkaiset jääpalat, koivunlehtiä ja ruohosipulinkukkia. Pannukahvit juotuamme siirryimme toteuttamaan päivän vesiteemaista toimintaa. siitä, että kaikki taidemateriaalit olivat syötäviä ja taidetarviihdytään ja rentoudutaan lähimetsässä vikkeiksi valitut kivet olivat sopivan kokoisia ollakseen turvallisia pienten käytössä. Lisäksi tutkittavana oli hopeisia kartonginpalasia ja sanomalehdestä tehtyjä origamiveneitä. Esillä oli hopeanvärisiä tarjottimia, joilla oli vettä ja suuria simpukankuoria. Lisäksi suihkuteltiin suihkepullosta mustikkamehua. Tarjolla oli myös helposti käteen sopivat taaperopensselit. Vauvat ja taaperot jaksoivat tutkia ja taiteilla hyvin pitkään oman aikuisensa kanssa
Luontokylvystä on tullut todella runsaasti hyvää palautetta, ja ilmoittautumisen vaativat luontokylpykurssit ovat tulleet poikkeuksetta täyteen. Ajan viettäminen lähiluonnossa tuo arkeen jaksamista ja hyvinvointia. Tuokioita järjestetään saavutettavassa paikallisessa lähiluonnossa, tavoitteena kannustaa perheitä arvostamaan omaa lähiluontoa leikkija kasvuympäristönä ja arvokkaana suojeltavana kohteena. Silloin kun luontokylpy järjestetään kurssimuotoisena, ryhmäprosessi ja seikkailukasvatukselliset näkökulmat korostuvat ja yhteisiä kokemuksia reflektoidaan ryhmässä. Lähiluontoon Raakel Silvennoinen korostaa, että on tärkeää innostaa perheitä lähtemään luontoon jo aivan pienimpienkin kanssa. Silloin kun luontokylpy järjestetään kurssimuotoisena, ryhmäprosessi ja seikkailukasvatukselliset näkökulmat korostuvat ja yhteisiä kokemuksia reflektoidaan ryhmässä. Suurin osa Luontokylpyyn osallistuneista lapsista on ollut 7–14 kuukauden ikäisiä, mutta yli puolitoistavuotiaankin kanssa voi tulla ja nauttia. tuokioissa rentoutuvan, mikä näkyy runsaana arjen asioiden keskinäisenä jakamisena. Lauttasaaren seurakunnan perhetoiminnan kesätuokioita oli kaikkiaan kolme, ja ne oli suunniteltu yhteistyössä. 35 IDEAT Vauvojen luontokylvyssä TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Suvi Sievilä Kirjoittaja työskentelee varhaiskasvatuksen ohjaajana Pitäjänmäen seurakunnassa Helsingissä. Luontokylpypaikalla pyritään siihen, että kasvillisuudelle ja eliöstölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Toiminta tarjoaa luonnon hyvinvointivaikutuksia niin lapselle kuin aikuiselle. Toimintaa voi järjestää myös avoimena, jolloin määrä voi ylittyä ja vaihdella. Noin 10 perhettä on ihanteellinen ryhmäkoko Luontokylpyyn. Raakel Silvennoinen korostaa kuitenkin, että menetelmänä luontokylpy soveltuu hyvin avoimeen perheiden toimintaan. Metsässä oli lisäksi tiipii-teltta ja puista roikkuvia koristeita yhdessä tutkittaviksi. Toiminnasta kerrotaan mieluusti eteenpäin tuttavapiirissä ja sitä muistellaan pitkään. Kirkon varhaiskasvatuksen ammattilaisena menetelmässä kiehtoo Härkästä myös se, että tällaisen seuLähiluonto tutuksi Luontokylpy on suunniteltu toiminnaksi 6–18 kuukauden ikäisille yhdessä lähiaikuisensa kanssa. Tarvittaessa, esimerkiksi rankkasateen tai ukkosen osuessa kohdalle, luontokylpytuokio siirtyy luontevasti sisälle. Luontokylpytoiminta on seurakunnan ympäristökasvatusta Eija Härkänen kertoo, että lukiessaan ensimmäistä kertaa vauvojen luontokylvystä hän innostui heti. Hän kuuluu Lauttasaaren seurakunnan ympäristötyöryhmään ja näkee luontokylvyn yhtenä luontevana ja monipuolisena mahdollisuutena toteuttaa kirkon ympäristökasvatustyötä. Kokoontumiskertojen nimet olivat kutsuvia: ensimmäisellä viikolla oli lintuleikkejä, toisella metsämuskari ja kolmannella viikolla keinuttiin aalloilla (edellä kerrottu vesiteema). Toiminnassa ympäristövaikutuksiin kiinnitetään tietoisesti huomiota esimerkiksi materiaalihankinnoissa, joissa ensisijaisesti hyödynnetään luonnonmateriaaleja sekä yhteisja uudelleenkäyttöä. Vanhemmat vaikuttavat luontokylpy. Toiminta houkutteli mukaan monenkielisiä lähialueen asukkaita sekä tulijoita myös muualta metroradan varrelta. Luontokylpy-toiminnalle tyypillistä olikin juuri se, että perheet saivat itse valita sillä hetkellä mielekkäiltä tuntuvia sisältöjä. keinuleikkiä yhdessä lasta keinutellen. Myös eväshetkelle ja vaipanvaihdolle oli järjestetty omat vilttialueensa
Luontokylvyn taustalla ovat seikkailukasvatuksen, ympäristökasvatuksen, vuorovaikutteisuuden, vertaisuuden ja osallisuuden periaatteet. Kehittämistyö käynnistyi vuoden 2022 toukokuussa jatkuen rahoituksen turvin vuoden 2023 loppupuolelle. Hankkeen aikana on koulutettu luontokylpyohjaajia ja tuotettu monipuolisia materiaaleja, esimerkiksi toimintakortteja. LUOVAT LAPSET Raakel Silvennoinen (vas.) ja Eija Härkänen toimivat Luontokylvyn ohjaajina Lauttasaaren seurakunnassa viime kesänä.. 36 IDEAT IDEAT Luontokylvyn tarina Lapsi ja luonto -säätiö myönsi vauvaperheiden luontokylpytoiminnan kehittämiseen hankerahoitusta. Seurakunnan ollessa järjestäjätahona toiminnan sisällöstä kerrotaan esimerkiksi näin: “seurakunnan tuokiot sisältävät katsomuksellista sisältöä” tai “seurakunnassa järjestettävissä tuokioissa osa lauluista ja kertomuksista on hengellisiä”. Luontokylpy on matalan kynnyksen toimintaa, jota on kuitenkin mahdollista eriyttää esimerkiksi antamalla lisähaasteita kokeneemmille retkeilijöille. Luontokylpytuokioita on järjestetty tähän mennessä muun muassa Kirkkonummen kansalaisopistossa, Helsingin kaupungin asukaspuistoissa, Espoon kaupungin lasten kulttuurikeskus Aurorassa, Vantaan kaupungin Kulttuurilapset-toiminnassa, erilaisissa tapahtumissa sekä muutamissa seurakunnissa. Varhainen vuorovaikutus, esteettinen kokeminen, kielellinen kehitys ja toimiminen ympäristön puolesta ovat keskeisiä seikkoja
Kivillä, kepeillä ja kävyillä on soitettu runsaasti, unohtamatta lastenvirttä ja kerhorukousta. Myös aistipolkutehtävistä on pidetty. Sekä Härkänen että Silvennoinen ovat yhtä mieltä siitä, että kestävän kehityksen arvot ja kristillisyys sopivat hyvin yhteen. Tälle yhteistyölle rakentuu mahdollisesti tulevaisuudessa jatkoa. Katso yli sata katsomiskertaa viikossa seurakunnan somessa keränneet luontokylvyn esittelyt tästä:. nimilauluun (voidaan myös valmistaa yhdessä), esimerkiksi kävyt guiroiksi tai kepit kapuloiksi Lue lisää menetelmästä ja ohjaajakoulutuksesta: luontokylpy.fi Kysy lisää: raakel.silvennoinen@gmail.com Lisää kuvia toiminnasta: Seuraa Luontokylpyä Facebookissa ja Instagramissa ja katso Facebook “Larun seurakunnan perheet” 19.6.2023, 12.6.2023 ja 10.6.2023. Syksyisin pidetyissä ryhmissä hämähäkit ja muut ötökät ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Täällä luontokylpy on vuoroviikoin kahdella eri kylällä, seurakunnan eri tilojen pihalla ja lähimetsässä. Toimintakausi ulottuu tyypillisesti elokuun alusta lokakuun loppuun, talvikaudella voidaan järjestää pari kertaa avointa toimintaa ja loppukeväällä jälleen viikoittaisia ryhmiä. 37 IDEAT rakunnan toiminnan myötä voidaan sekä tavoittaa uusia ihmisiä mukaan että tarjota kristillisen kasvatuksen ideoita tueksi koteihin – esimerkiksi lauluja, rukouksia, satuhierontaa ja perheen ulkoiluihin mukavia leikkejä. Toiminta muotoutuu ja kehittyy jatkuvasti, mikä on ollut ohjaajalle ja perheille innostavaa. Tiina Saine kertoo havainneensa, että ulkotoiminnalle on tilausta ja perheet ovat valmiita tulemaan vaikka pidemmänkin matkan takaa paikalle. Toimintaan ilmoittaudutaan etukäteen. Ulvilassa myös yksi kunnan avoimen varhaiskasvatuksen työntekijä on osallistunut luontokylpyohjaajakoulutukseen, mikä on mahdollistanut pilottikokeilun toteuttamisen kunnan ja seurakunnan yhteistyönä. Samojen perheiden ollessa mukana ryhmässä noin 10 tapaamiskerran verran monenlaista ehditään tehdä ja kokea levollisessa tahdissa. Luomakunnan keskellä ja osana luomakuntaa on upeaa opetella yhdessä suojelua ja varjelua. Työtiimilleen Tiina Saine on järjestänyt toiveiden pohjalta demon luontokylpyryhmän tapaamiskerrasta, jotta mahdollisimman moni työssään perheitä kohtaava osaa kertoa konkreettisesti tämän viikkotoiminnan sisällöistä. Viesti seurakunnan toiminnasta, jossa opitaan luonnosta ja toimitaan luonnossa sekä luonnon hyväksi, leviää laajempaan tietoisuuteen seurakunnan somekanavien ja vaikkapa kaupunginosalehden kautta. Vauvojen luontokylvyn ohjaajan reppu/rinkka sisältää: • riippumatto perheen lepohetkiin ja lakana lakanakeinuleikkiä varten (tai useita) • maja/tiipii/katos/laavukangas • pehmoleluja tai muita leluja teemaan liittyen • tarvikkeita kyseisen kerran toimintaan (musiikki, kuvataide, vuorovaikutusleikit) • ensiaputarvikkeet • päiväpeitto tai muu vastaava alusta (tarvittaessa pressu alle) • halutessa soittimia mm. Luontokylpykokeiluja Ulvilan seurakunnassa Lauttasaaren seurakunnan lisäksi vauvojen luontokylpy on löytänyt tiensä muun mussa Ulvilan seurakuntaan, jossa toiminnasta vastaa luontokylpyohjaajakoulutuksen saanut ja luontopainotteista päiväkerhoa pitkään ohjannut lastenohjaaja Tiina Saine. Luontokylvyssä voivat perinteet ja uutuudet kohdata luontevasti
Vanhemmille se voi tuoda myös arvokkaan hengähdystauon kiireisen arjen keskellä. Kummi voi hyvin opettaa kummilastaan vaikka pyöräilemään, uimaan, hiihtämään tai luistelemaan. Kummi innostaa ja motivoi Eräs tapa toteuttaa kummiutta voi liittyä kummilapsen innostamiseen ja motivoimiseen vaikkapa juuri liikkumaan. Kummi voi esimerkillään osoittaa, että liikkuminen on hauskaa ja palkitsevaa, ja yhdessä toteutetut liikkumisen hetket voivat luoda ikimuistoisia kokemuksia ja vahvistaa kummilapsen kiinnostusta aktiiviseen elämäntapaan. Parhaimmillaan kummius on mukanaoloa lapsen arjessa ja esimerkiksi erilaisten taitojen opettelussa. Vaikka juhlistammekin Kummipäivää yhtenä erityisenä päivänä, Kummipäivä voi olla vuoden jokainen päivä. Koska kummi ei välttämättä ole mukana ihan jokapäiväisessä arjessa, aika kummin kanssa on lapselle erityistä; sellaista, jota ei usein tarvitse jakaa muiden kanssa. Kummipäivä on kummien ja kummilasten oma yhteinen juhlapäivä, jolloin voidaan viettää aikaa yhdessä oman kummin tai kummilapsen kanssa. Tärkeää on luoda lämmin ja luottamuksellinen suhde, joka mahdollistaa lapsen ilon kokemisen liikkumisen yhteydessä. Kummin oma intohimo liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin voi tarttua kummilapseen. On tärkeää olla mukana kummilapsen elämän eri vaiheissa. Liikkuminen tuo hyvää mieltä ja vahvistaa kummisuhdetta yhdessä tekemisen kautta. Kummisuhteita on erilaisia, ja jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Yhdessä koetut LIIKKUVAT LAPSET. 38 IDEAT 38 Kumminkaa liikkumaan! TEKSTI & KUVAT Shutterstock ja Satu Rathgeber Valtakunnallista Kummipäivää vietetään vuosittain kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja tänä vuonna se osuu sunnuntaille 2.6. Kummipäivänä ja kummipäivän viikolla järjestetäänkin ympäri Suomea erilaisia tapahtumia seurakuntien ja heidän yhteistyökumppaneiden toimesta. Kummisuhde vahvistuu yhdessä puuhaillen! Kummi on usein lapselle se turvallinen aikuinen, joka kulkee lapsen, nuoren ja aikuisen elämässä mukana läpi elämän
39 IDEAT Hyppiminen yhdellä jalalla Uiminen Pyöräily Retkeily Luistelu Tanssi Eläinjooga Jalkapallo Leijan lennätys Pihaleikki Perinneleikki Hyppynaru -leikit Kiipeily Mitä taitoja sinä voisit opettaa kummilapsellesi. Samalla kummi auttaa kummilasta ylittämään mahdollisia haasteita ja rohkaisee häntä kehittymään omassa tahdissaan. Kummilapsen kanssa kannattaa ihmetellä elämää, sen iloja ja suruja ja puhua kaikesta, mikä on elämässä tärkeää ja arvokasta. Näissä hetkissä ei yleensä vältytä perheen sisällä tunteen purkauksilta. Kummi on turvallinen aikuinen Kummi voi toimia turvallisena aikuisena ja opastajana myös kummilapsen liikunnallisessa kehityksessä. Kaiken kaikkiaan kummin rooli liikkumisen tukemisessa voi olla merkittävä tekijä kummilapsen kasvussa ja kehityksessä. Hän voi olla lapselle myös aikuinen, jolle voi puhua asioista eri tavalla kuin omille vanhemmille ja saada uudenlaisen näkökulman askarruttaville ajatuksille. pompitaan yhdessä Kummini on niin lämmin ja hassu, halataan itseämme aivan kuin naapurin Murren suuri tassu. Tämä voi sisältää uusien liikuntalajien opettelua, perustaitojen harjoittelua tai vaikkapa liikunnallisten pelien pelaamista yhdessä. Kummin hengellistä tehtävää voi toteuttaa esimerkiksi rukoilemalla kummilapsen puolesta. Kummi voi auttaa kummilasta löytämään liikunnallisia harrastuksia tai osallistumaan yhteisöllisiin tapahtumiin, kuten urheilukilpailuihin tai liikuntaryhmiin. liikuntahetket ja onnistumisen kokemukset voivat vahvistaa kummilapsen itseluottamusta ja hyvinvointia. Kumminkaa.fi sivustolta löydät tietoa ja vinkkejä kummiudesta. Yhteisöllisyyden luominen Liikunta voi olla myös sosiaalinen kokemus, joka luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. ojennetaan “tassut” eteen Kun me yhdessä liikutaan, voimaa siitä kehoon kumpikin saa. Aamen liitetään kädet yhteen Satu Rathgeber Maisemien ihailu Luonnon ihmettely ja tutkiminen Kuuntelu Hassuttelu Hetkessä eläminen Puiden halailu Malttia Vilpitöntä riemua Seikkailumieltä Pienten ötököiden huomaaminen Hyppelehtiminen Ilon kautta liikkuminen Mitä taitoja kummilapsi voisi opettaa kummilleen. Kummilla voi olla mahdollisuus tarjota kannustavaa ja kärsivällistä ohjausta, joka tukee kummilapsen oppimista ja kehitystä. näytetään hauiksia ilmassa Käsillä kohti taivasta kurkotetaan, kurkotetaan käsillä kohti taivasta tuu säkin mukaan Taivaan Isä jumppaamaan, kutsutaan mukaan käsillä meitä kaikkia liikkuvaisia siunaamaan. Käy tutustumassa myös @kumminkaa instagramiin. LIIKKUVAT LAPSET KUMMIPÄIVÄN VIETTOON KUMMILAPSEN JA KUMMIN OMA RUKOUSJUMPPA JA OHJEET LIIKKEISIIN Kummin kanssa jumppaan iloiten, näytetään hauiksia ilmassa yhdessä liikkuen pomppien. Monesti on helpottavaa antaa kummin opastaa vaikkapa luistelussa tai pyöräilyssä, joka vaatii vanhemmilta paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Näiden kokemusten kautta kummilapsi voi luoda uusia ystävyyssuhteita ja oppia arvokkaita sosiaalisia taitoja.
Tämä oli minullekin hyvin rentouttava kokemus. Kerroin kummilapselle, että täällä saa hyppiä, juosta ja seikkailla. Olemme käyneet mm. Lapsille on hyvin luontaista huomioida luontoon kuulumattomat asiat ja toimia sen mukaan. Pohdimme myös luonnonsuojeluun liittyviä kysymyksiä ja mietimme, miten voimme huolehtia eläimistä, niistä pienimmistäkin ötököistä. Kun nuuhkimme puun runkoa, se tuoksui, pihkalle ainakin. Elettiin hetkessä, nautittiin ulkoilusta ja ihmeteltiin yhdessä luonnonilmiöitä ja ötököiden kulkureittejä puunrungoissa. Lapsen ja kummin suhde muodostuu ajan myötä omanlaisekseen. Päädyimme siihen, että tuntevat, koska ne saavat meidät ihmisetkin tuntemaan jotain – ainakin ne saavat meidät rauhoittumaan. Sen ulkoilureitit, mutkittelevat polut sekä nuotiopaikka ovat omia lempiretkikohteitani. Me myös kuuntelimme puita, kun ne huojuivat tuulessa hiljaa. Tästä on muotoutumassa elinikäinen yhteys ja tapa olla yhdessä. Kummilapsi kirjoitti tehtävän vastauksen ja nimemme kätköön seuraaville löytäjille. Meidän kohdalla se on juuri tätä yhdessä liikkumista eri tavoilla. Siinä olikin jotain itseäni kovasti liikuttavaa: meidän nimemme hänen pienin käsin kirjoittamana. Ei tarvinnut odotella pitkään, kun kummilapsi innostui juoksemaan ja hyppelehtimään pitkin polkuja, halailemaan puita ja tutkimaan ötököitä. Meidän retkemme Kummipäivänä Kummilapsen elämässä mukana oleminen on ainutlaatuinen tilaisuus luoda merkityksellisiä hetkiä ja tukea hänen kehitystään monilla elämänalueilla. Tiesin, että reitillä oli myös geokätkö ja innostuimmekin sitä yhdessä etsimään. Retkikohteeksi valitsimme seikkailumielen herättävän, monipuolisen ja helppokulkuinen Tuusulan Sarvikallion. Kummin rooli on vanhempien rinnalla merkittävä, sillä kummi voi toimia innostajana ja roolimallina.. heppatallilla ja poniratsastamassa, hyppineet keppariesteitä ja retkeilleet. Vuosi sitten juhlistimme Kummipäivää luontoretkellä. Kotona olikin paljon kerrottavaa, ja ’pienisuuri’ retkeilijä oli saanut purkaa sen verran energiaa, että uni tuli tavallista nopeammin. Mikä onni, kun kummilapsi löysi kätkön ja alettiin yhdessä lukemaan kätkön tehtävää. Retkipäivämme päättyi herkullisiin eväisiin nuotiotulilla, ja niiden voimin jaksettiin taas patikoida kotia kohti. Pienten lasten kanssa on tärkeää myös keräillä roskia pois luonnosta. Puita halaillessa mietimme, tuntevatko puut jotain. 40 IDEAT LIIKKUVAT LAPSET Kummina olemisessa parasta on kiireetön yhteinen aika kummilapsen kanssa. Yksi tärkeä näkökulma on liikkuminen ja liikunnallisten taitojen oppiminen
On hyvä, että kiinnitämme lasten kanssa huomiota siihen, että maa ja maanviljelilöiden työ on tuottanut meille välttämättömän ruuan. Muistamme sitä, miten Jumalan pitää meistä huolta: Hän antaa auringon paistaa ja sateen kastella maata niin, että siitä kasvaa meille monenlaista syötävää. sadonkorjuumarkkinat. Messun avustajiksi pyydetään eri-ikäisiä seurakuntalaisia, joille voi jakaa ainakin seuraavia tehtäviä: • Lukijat: synnintunnustus, päivän rukous, päivän teksti. Milloin meillä on kekkerit, kekkerit, kekkerit. Tämä messuvinkki on syntynyt Salossa. Lauantaina/sunnuntaina juhlitaan / Ilon kekkereitä Siellä on hyvä henki, / siellä on Pyhä Henki. Mikkelinpäivä eli arkkienkeli Mikaelin päivä oli sadonkorjuun päätepiste, josta alkoi syksy ja kekrikausi. Arkkienkeli Mikaelin rooli hyvän ja pahan punnitsijana liittyy luontevasti tähän juhlaan. • Saarnaan: haastattelija, enkeli Mikael -rooli, talonpojan rooli, lukijoiksi lapsi ja aikuinen lukemaan etukäteen kerättyjä ajatuksia. Kekrikekkerit-messu jatkuu luontevasti kirkkokahveilla, iltateellä tai yhteisellä lounaalla. Keväästä syksyyn jännitettiin, miten kylvö, viljan ja muun sadon kypsyminen ja sen korjaaminen onnistuvat, sillä siitä riippui, oliko talvella ruokaa syötäväksi. Sivustolta kekri.fi löytyy tietoa kekristä ja mm. / Kerro mulle se. Milloin meillä on kekkerit. 41 IDEAT Kekrikekkerit TEKSTI & TOTEUTUS Annukka Saarinen KUVITUS Shutterstock Loppukesä ja alkusyksy on sadonkorjuun aikaa, joka ansaitsee oman Ilon kekkerinsä. Muista myös Laulupäkän juhlalaulusta s.xx Ilonkekkereihin kutsuva versio 1. Iloa kekkereiden, kekrin ja mikkelinpäivän valmisteluun! Tehkää ja koristelkaa viikolla kokoontuvissa kerhoissa tai ryhmissä kekrinaamareita, lyhtyjä ja muita kekrikekkereihin sopivia koristeita. Myös kurpitsalyhdyt sopivat hyvin kekrikekkerimessun koristeiksi. Löytyisikö paikallisista toimijoista yhteistyökumppaneita niiden toteuttamiseen. Kekrikekkereiden yhteyteen sopivat mainiosti myös esim. muita asuja; Joosuan, enkeli Mikaelin ja talonpojan asut, esirukoukseen astiat, multaa ja herneitä kylvettäväksi. – messu mikkelinpäivään tai sen jälkeiseen aikaan JOHDANTO Lyhtykulkue Kulkuelauluehdotuksia: Suojelusenkeli VK971/LV41 Laulu kuuluu kirkkotiellä LV50 Johdantosanat LITURGI: Tervetuloa kekrikekkerimessuun, vilkutellaan toisillemme iloiset tervetulotoivotukset! Ennen vanhaan sadonkorjuu ja sen päättyminen oli iso juttu. Vanhaan aikaan Suomessa kekri on ollut sadonkorjuujuhla, jota on vietetty mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välisenä aikana, kun sato on talossa saatu korjattua. kekrinaamarin ohjeet. Pimenevät illat ja lähestyvä pyhäinpäivä toivat juhlintaan oman jännityksensä: pimeässä uskottiin liikkuvan monenlaisia henkiä ja yliluonnollisia olentoja. • Kolehdin kerääjät • Eri-ikäisiä ehtoollisavustajia • Musiikissa mukana eri-ikäisiä laulujia ja soittajia Tarvikkeet: kekrinaamareita ja enkelipukuja yms. Muistamme myös, että syksyn pimeydessäkään meillä ei ole mitään hätää: Jumalan näkymättömät enkelit varjelevat meitä ja taistelevat hyvän puolesta. Jos vietätte kekrikekkerimessua iltamessuna, järjestäkää ennen messua taidepaja, jossa tehdään kekrinaamareita ja messun koristeet. Tervehditään vielä niin kuin kirkossa on tapana. Lastenkirkko tarjoaa tämän vinkin lisäksi uuden LauluPäkän Mikkelinpäivä-laulun, jonka teksti ja nuotti julkaistaan Pieni on Suurin lehden numerossa 4/2024. Voitkin nyt halutessasi tulla hakemaan lainaksi kekrinaamarin, enkelipuvun tai muun asun messun aikana pidettäväksi. Kekriä juhliessa voitiin myös pukeutua vaikkapa kekripukeiksi. PERHEMESSU. Voisivatko kokkikerholaiset, martat tai muut leipoa messun ehtoollisleivän. Tänään me juhlimme yhdessä syksyn tuloa ja kiitämme kesän aikana kasvaneesta sadosta. Kekri tarkoitti sen juhlimista, että sato oli saatu talteen ja aitat ja varastot olivat täynnä ruokaa. Videon on nähtävillä Lastenkirkon YouTubessa. Siellä kekriperinne on lähtenyt viime vuosina uuteen nousuun, ja seurakunta on liittynyt paikallisten toimijoiden joukkoon juhlien mahdollistajana. Mikkelinpäivä sopii edelleen mainiosti kekrikauden avajaisiksi
Voit miettiä myös, mistä tänään haluaisit kiittää. Jeesus sanoo: Tulkaa, kaikki on valmiina. Synnintunnustuksessa pyydämme, että Jumala auttaisi meitä perkaamaan pois turhan ja raivaamaan tilaa kaikkein tärkeimmille asioille. Ehtoollisella Jeesus muistuttaa, että hän on meidän kanssamme arjessa ja juhlassa. Lausumme nyt yhteen ääneen apostolisen uskontunnustuksen. Rukousvirren aikana voit tulla ottamaan täältä yhden siemenen, liittää hiljaa mielessäsi oman rukouksesi siihen ja kylvää siemenen tänne multaan. 5:13-15 Enkeli Mikael ja Joosua näyttelevät tekstin samalla kun sitä luetaan. halataan itseä Aamen. Kun sitä lausumme yhdessä, saamme voimaa myös toisiltamme – voimaa kasvaa ja kasvattaa hyvää tässä maailmassa. ennen kutsusanoja kerrotaan konkreettiset ohjeet, miten ehtoollista jaetaan ja onko tarjolla alkoholitonta viiniä. Voit myöhemmin tulla paikkaan X katsomaan, kasvaako siemenistä satoa. Lapsiperheiden kynnystä ehtoolliselle osallistumiseen madaltaa se, että esim. Hän antaa meille voimaa arjen tehtäviin. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Teksti ja liikkeet Annukka Saarinen LUKIJA 3: Päivän teksti Joos. Nyt voit miettiä, mitkä asiat sinua jännittävät, pelottavat tai huolettavat. Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju.” Kiitosvirsiehdotuksia: Mä silmät luon ylös taivaaseen VK490/LV108, Herraa hyvää kiittäkää VK332/LV110, Ylistäkäämme Luojaamme LV69 SANA Päivän rukous Puen ylleni rohkeuden, kosketetaan käsillä päätä puen ylleni voiman. LUKIJA 1: Synnintunnustus Rakas Jumala. Messun kestoa voi lyhentää huolehtimalla siitä, että ehtoollisenjakopisteitä on riittävästi. Päivän virsiehdotuksia: Turvallinen enkeli LV42, Sinä annat vapauden LV132, Valomiekkaenkeli Kirkkomuskari 3, Kun on turva Jumalassa VK397 Saarna: JÄNNITYSTÄ ILMASSA (katso viereinen sivu) Yhteinen esirukous LITURGI: Entisajan ihmisetkin sen jo tiesivät ja niin tietää moni nykyäänkin: Rukous on vahva turva ja toivon tuoja. nyrkkeillään ilmaan eteenpäin Vahva Isä Jumala pullistellaan hauiksia kulkee aina mukana. Simojoki, Nosta kädet ilmaan LV128, Taivaan Isä suojan antaa VK503, Minun sydämeni on levollinen VK912 PERHEMESSU. Uskontunnustuksen lausuminen on kuin kiinnittäisi juuret ikuiseen Jumalaan. Jos osaat jo lukea, voit seurata sanoja virsikirjan takaa tai sitten voit vain kuunnella, mitä muut ympärilläsi lausuvat. Tänään meitä kutsutaan ihan erityiseen juhlapöytään: Jeesuksen meille valmistamalla juhla-aterialle, ehtoolliselle. Minä olen lunastanut sinut. 42 IDEAT Alkusiunaus & vuorotervehdys Johdantosanat rippiin Joskus mielessä painaa ja vilisee niin monenlaista, että Jumalan meille tahtoma hyvä ei pääse kasvamaan. Rukousvirsiehdotuksia: Rukous on silta LV76/VK931, Anna enkeleitä LV44 Johdatus uskontunnustukseen LITURGI: Kasvilla on juuristo, jolla kasvi kiinnittyy maahan. Aamen. Enkeli Mikaelin johdolla EHTOOLLINEN Kolehdin kerääminen Kolehtivirsiehdotuksia: Kiitos, Jumalamme LV157/VK581, Lintu pieni, lintuseni LV134, Lahjoillasi meitä siunaat VK954 Ehtoollisen vietto Ehtoollisen vietto toteutetaan seurakunnan käytäntöjen mukaisesti. Päätösmusiikkiehdotuksia: Tanssi ja laula, Parasta laatua A-M Kaskinen & P. LITURGI: Synninpäästö Näin sanoo Herra: ”Älä pelkää. Anna anteeksi, että aikani ja sydämeni täyttävät sellaiset ajatukset ja teot, jotka vahingoittavat minua, muita ja koko luomakuntaa. Anna minussa kasvaa uskoa, toivoa ja rakkautta. LITURGI: Juhliin kuuluu juhlapöytä. kosketetaan käsillä olkapäistä polviin Hyvän puolella taistelen, nyrkkeillään ilmaan kohti kattoa mitään pahaa pelkää. Lauluehdotuksia ehtoollisen ajaksi: Ystävien juhla LV84, Ystävä sä lapsien LV123/VK492, Nyt kulkee halki korpimaan LV101/VK498 Herran siunaus Päätösmusiikki & kekritanssi LITURGI: On aika päättää kekrikekkerimessu iloiseen tanssiin! Päätösvirren aikana tehdään iso jono tai piiri kirkkosaliin ja tanssitaan yhdessä. Apostolinen uskontunnustus esim. Hän tuo meidät yhteen, toivomaan ja kiittämään yhdessä. Haluaisitko pyytää niihin Jumalalta apua
Näyttäkääpä, missä kohtaa jännitys voi tuntua! Päivän raamatuntekstissä kerrottiin Joosuasta, jolla oli iso ja vaativa tehtävä johtaa omaa kansaansa. HAASTATTELIJA: Kiitos, talonpoika, olipa mukava kuulla terveisiä menneiltä ajoilta. TALONPOIKA: Aika lähelle osui arvaus, mutta minä olen tulossa hommista! Sadonkorjuuhommista nimittäin. Aika moni on myös keksinyt hyviä keinoja, joilla jännityksestä voi päästä yli ennen kuin se muuttuu liian suureksi peloksi. Häntä jännitti aivan varmasti aika paljon! Meillä on tänään saarnassa mukana muutama jännityksen asiantuntija: Raamatun enkeli Mikael, vanhojen aikojen talonpoika ja kaksi tämän päivän ihmistä. HAASTATTELIJA: Kuulostaa toiveikkaalta! Kiitos, enkeli Mikael! Kaikkia jännittää joskus. Enkeli Mikael, kerro vähän itsestäsi. Annetaan heille tervetuloaplodit! Tutustutaanpa ensimmäiseksi vierailijaan menneiltä ajoilta. NN: Mikä lapsia jännittää. Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjassa, kuvataan, miten minä taistelen hurjan lohikäärmeen kanssa ja voitan sen. HAASTATTELIJA: Kuulostaa jännittävältä. TALONPOIKA: Jätän aina asian Herran haltuun enkä liikaa murehdi sellaista, mikä ei ole omissa käsissä. ENKELI MIKAEL: Joskus se on se kaikkein vaikein taistelu. NN ja MM, teillä on tietoa siitä, minkälaiset asiat meidän seurakuntalaisiamme jännittävät ja miten jännityksen kanssa selviää. ENKELI MIKAEL: Minä olen yksi harvoista Raamatussa nimeltä mainituista enkeleistä. TALONPOIKA: No paljonhan noissa on tuttua. taistella pahaa vastaan. Se on joka vuosi yhtä jännittävää, kun keväällä kylvää eikä yhtään tiedä, miten säät ja ilmat säätyy, onko sopivasti sadetta ja aurinkoa, vai viekö vaikka halla viljan. Kun tuntuu oikein vaikealta, muistutan mieleeni, että Jumalan maailmassa lopulta hyvä voittaa aina. HAASTATTELIJA: Minkälaisia apukeinoja lapset ovat keksineet jännitykseen. Keväällä kylvötöiden yhteydessä rukoilemme aina siunausta siemenille ja maan kasvulle. HAASTATTELIJA: Mikä sinä voitat jännitykset ja pelot. Mikä auttaa, kun jännittää. Ja se hyvän voitto on jo totta, ihan niin kuin aurinko on totta ja olemassa silloinkin, kun sitä ei vielä keskellä yötä näe. NN: Pehmolelun voi ottaa mukaan vaikka hammaslääkäriin ja pimeässä voi laittaa lampun palamaan ja katsella Suojelusenkeli-taulua. Ja kun emäntä leipoo omasta viljasta jauhetuista jauhoista leipää, hän painaa valmiin taikinan ylle kämmensyrjällä ristinmerkin siunauksen, kiitoksen ja kunnioituksen merkiksi. Jännittääkö sinua joskus. HAASTATTELIJA: Kiitos teille kaikille, että tulitte jakamaan tärkeitä ajatuksia meille! Saarna: JÄNNITYSTÄ ILMASSA PERHEMESSU. Olemme pitäneet huolta toisistamme, jos joku on tarvinnut apua. HAASTATTELIJA: Kiitos, hyviä vinkkejä kaikenikäisille! Mahtaako aikuisia jännittää mikään, mitä sanoo MM. HAASTATTELIJA: Ketä on jännittänyt joskus. MM: Kyllä aikuisiakin jännittää ja jopa pelottaa! Jännittää voi uudet tilanteet ja muutokset, miten lapset ja lastenlapset pärjäävät elämässä tai saako itse olla terveenä. HAASTATTELIJA: Auttaako siinä jännityksessä jokin. Onko jännitys hyvä vai paha. ENKELI MIKAEL: Olen iloinen siitä, että lapset ja aikuiset osaavat olla enkeleitä toisilleen, pyytävät ja antavat apua. Jännityksen ja pelkojen keskellä auttaa se, että on ystäviä ja läheisiä ympärillä. Raamattu ja perimätieto kertoo, että minun erityistehtävänäni on mm. Jutellaan seuraavaksi hetki meidän vanhimman vierailijamme kanssa. 43 IDEAT Etukäteen: Kerätkää jossakin seurakunnan lapsija aikuisryhmässä ja sosiaalisessa mediassa seurakuntalaisten ajatuksia siitä, mitkä asiat jännittävät. Se on parasta hyvän puolesta taistelemista! Toivon, että jokainen myös muistaa meidän enkeleiden kulkevan rinnalla suojellen ja auttaen. Joskus jännitys on ihan kivaa, mutta joskus se tuntuu liian pelottavalta. NN: (Luettelee haastattelussa esiin tulleita asioita.) Hammaslääkäri, pimeässä nukkuminen, yökyläily mummolassa, saako uudessa koulussa kavereita. Talonpoika, sinä näytät ihan siltä, että olet lähdössä johonkin hommiin, arvaanko oikein. Taistelua ennen tai taistelun keskellä ei voi tietää, kuinka tässä käy. Yhdessä sitä me entisajan ihmisetkin olemme selvinneet monenlaisesta. HAASTATTELIJA: Talonpoika ja enkeli Mikael, miltä nämä vinkit teistä kuulostavat. ENKELI MIKAEL: Jännittää, totta kai! Joskus jopa pelottaa. Välillä jopa tekisi mieli luovuttaa. Monelle myös rukoileminen on tärkeä apu ja tuki. Että tuleeko kato vaiko hyvä sato. Ja kaikissa elämän asioissa olemme rukoilleet: pyytäneet ja kiittäneet. Se auttaa, kun jännittävästä asiasta juttelee jonkun kanssa. Saarnan toteuttajat: Haastattelija, rooleissa enkeli Mikael ja talonpoika; aikuinen ja lapsi edustamassa tämän päivän ihmisiä
Sinne tulee joskus kurjia juttuja, jotka jäävät vaivaamaan niin, ettei unikaan meinaa iltaisin tulla. Joskus Pikikin lähettää viestejä, jotka kaduttavat. Piki on lumoutunut. Teemakokonaisuuksina avautuville aukeamille on koottu toiminnallisia harjoituksia, leikkejä ja vinkkejä sekä tietoa ammattikasvattajille ja vanhemmille. Puhelin ei kuitenkaan aina ole kiva. Puhelimella voi soittaa Isolle, ottaa valokuvia, kuvata videoita, pelata pelejä ja lähettää viestejä kavereille. ISBN 9789523548695 Hinta 26,90 Jatkoa Piki-sarjalle! 26,90 € UUTUUS! UUTUUS! Kaveritaitoja! 32,00 €. Se on hieno. ISBN 9789523549258 Hinta 32,00 KATRI KIRKKOPELTO Piki ja villi vekotin Piki on vihdoin saanut oman puhelimen. 44 IDEAT facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KIRKKOPELTO, ELOMAA, HAAPSALO Villi juttu — Pienten lasten kaveritaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäisy digitaalisessa maailmassa Villi juttu -toimintamateriaalissa paneudutaan ilmiöihin, joita lasten hyppysiin liimautuneet älylaitteet ja niiden kautta saataville rävähtävä sisältö aiheuttavat. Ja joskus sille täytyy sanoa tiukasti, että nyt pysyt siellä taskussa ihan hiljaa etkä häiritse. Materiaali soveltuu varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. Samalla ehkäistään älylaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista lapsiryhmässä. Minä leikin nyt! Piki ja villi vekotin on ajankohtainen tarina älylaitteen kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kaveriporukassa, tunteista ja ystävyydestä. Opas muodostaa yhdessä Piki ja villi vekotin -kuvakirjan kanssa ajankohtaisen ja monipuolisen työkalun kasvattajille. Vähitellen Piki oivaltaa, että puhelin on villi vekotin, joka täytyy kesyttää. Kirja herättelee lasta pohtimaan omaa puhelimenkäyttöään: onko kännykkä kiva kaveri vai kurja kapistus. Kirja on jatkoa rakastetulle Piki-sarjalle. Materiaali vahvistaa lapsen vuorovaikutus-, itsesäätelyja kaveritaitoja, auttaa lasta ja aikuista älylaitteen käytön säätelyssä sekä tukee kasvatusyhteistyötä
Materiaali soveltuu varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen. Osa materiaalista on muuntelematta vapaasti käytettävissä ei-kaupalliseen käyttöön. a. Materiaali vahvistaa lapsen vuorovaikutus-, itsesäätelyja kaveritaitoja, auttaa lasta ja aikuista älylaitteen käytön säätelyssä sekä tukee kasvatusyhteistyötä. Opas muodostaa yhdessä Piki ja villi vekotin -kuvakirjan kanssa ajankohtaisen ja monipuolisen työkalun kasvattajille. Kerro siitä kummeille ja perheille! facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KIRKKOPELTO, ELOMAA, HAAPSALO Villi juttu — Pienten lasten kaveritaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäisy digitaalisessa maailmassa Villi juttu -toimintamateriaalissa paneudutaan ilmiöihin, joita lasten hyppysiin liimautuneet älylaitteet ja niiden kautta saataville rävähtävä sisältö aiheuttavat. Lapset b. Minä leikin nyt! Piki ja villi vekotin on ajankohtainen tarina älylaitteen kautta tapahtuvasta kiusaamisesta kaveriporukassa, tunteista ja ystävyydestä. Mikä on Lastenkirkon katsotuin video. Testaa Lastenkirkko-visalla, kuinka hyvin sinulla on hallussa kristillisen varhaiskasvatuksen työkalupakki – Lastenkirkko! Haluatko esitellä Lastenkirkon toimintaa lasten vanhemmille, luottamushenkilöille tai työyhteisössäsi. Anita Ahtiainen d. d. Lego-pääsiäistarina, Jeesus ratsastaa Jerusalemiin c. Minecraft g. Puhelin ei kuitenkaan aina ole kiva. 45 IDEAT LASTENKIRKKO Kuinka hyvin tunnet Lastenkirkon. Kuka vaan ja miten vaan. Lasten ja nuorten keskuksen aluetyön Lastenkirkko-vastaaville jutteleminen Vas tau kse t: 1e, 2b , 3d , 4e, 5a, b,c ,e.. Mainostoimisto MilkyWay c. Ketkä ovat suunnitelleet Lastenkirkon Tutkimuspartion hahmot. Sinne tulee joskus kurjia juttuja, jotka jäävät vaivaamaan niin, ettei unikaan meinaa iltaisin tulla. Kirja herättelee lasta pohtimaan omaa puhelimenkäyttöään: onko kännykkä kiva kaveri vai kurja kapistus. a. Google Play -pelikauppa e. Polku-työryhmä e. Löydät diasarjan esittelyyn ja lisää tietoa täältä: Lastenkirkossa on nyt Kummipäivän sivu. a. Kirkkoverkko f. Se on hieno. Taika-Petteri ja Jakke Jääkarhu Jakkea jännittää 3. c. Joskus Pikikin lähettää viestejä, jotka kaduttavat. Teemakokonaisuuksina avautuville aukeamille on koottu toiminnallisia harjoituksia, leikkejä ja vinkkejä sekä tietoa ammattikasvattajille ja vanhemmille. kirkon seurakunnille ja toimijoille: Kussakin materiaalissa mainitaan käyttöehto. lut. Osa on vain Suomen ev. Suomen ev. b. Instagram 2. Someraivo Kirkkollisten vaikuttajien faceryhmässä e. Lastenkirkon ohjausryhmään kuuluminen c. Lasten pajaan osallistuminen b. Osaatko naattia joulusta, Naattiorkesterin joululaulu e. YouTube c . Spotify d. 4. Puhelimella voi soittaa Isolle, ottaa valokuvia, kuvata videoita, pelata pelejä ja lähettää viestejä kavereille. Kirja on jatkoa rakastetulle Piki-sarjalle. ISBN 9789523549258 Hinta 32,00 KATRI KIRKKOPELTO Piki ja villi vekotin Piki on vihdoin saanut oman puhelimen. Kuka saa käyttää Lastenkirkko.fi:n materiaaleja ja kuvapankin kuvia. Repussa ripaus rohkeutta -musiikkivideo b. Piki on lumoutunut. Viestin lähettäminen osoitteeseen lastenkirkko@lastenjanuortenkeskus.fi d. kirkon seurakunnat ja toimijat saavat käyttää ei-kaupalliseenkäyttöön. Samalla ehkäistään älylaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista lapsiryhmässä. Mitkä ovat keinoja vaikuttaa Lastenkirkon sisältöön. lut. Vähitellen Piki oivaltaa, että puhelin on villi vekotin, joka täytyy kesyttää. Ja joskus sille täytyy sanoa tiukasti, että nyt pysyt siellä taskussa ihan hiljaa etkä häiritse. Pieni liekki -karaoke d. ISBN 9789523548695 Hinta 26,90 Jatkoa Piki-sarjalle! 26,90 € UUTUUS! UUTUUS! Kaveritaitoja! 32,00 € 1. a. Lastenkirkko.fiverkkosivu b. Työntekijät, joiden seurakuntakunta osallistuu Lastenkirkon rahoittamiseen. Mikä seuraavista ei ole Lastenkirkko-median julkaisupaikka. Lastenkirkon toimitus ja lapset yhdessä 5. a
46 IDEAT PYHIÄ HETKIÄ Musiikin siivillä pyhäkouluun! TEKSTI & KUVA Johanna Mantere Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja Sanna Yli-Koski-Mustonen iloitsee musiikkipyhäkoulujen kehityksestä omassa seurakunnassaan. 46 IDEAT
Flanellotauluja, lammastarroja ja käsinukkeja. Ikäjakauma on musiikkipyhäkoulussa ollut laaja (noin 1–10-vuotiaat) mutta musiikilliset toimintatavat ovat helposti muokattavissa eri-ikäisille mielekkäiksi. Rentoutuksessa käytämme esimerkiksi koskettamista siveltimellä silitellen, pyrimme tarjoamaan lämpimiä yhdessäolon hetkiä kaikille paikallaolijoille,” kertoo musiikkipyhäkoulun ja kirkkomuskarin opettaja Heidi Saarikoski. Toiminnan jatkuessa huomattiin, että samana pysyvä ohjaaja auttoi perheitä sitoutumaan paremmin toimintaan kerran kuussa. Seurakunnassa on ilahduttu siitä, että musiikkipyhäkoulun vakiintuessa kävijämäärät ovat kasvaneet: vuonna 2022 musiikkipyhäkoulu tavoitti 14 eri perhettä ja vuonna 2023 perheitä oli jo 25. Pitkään aikaan pyhäkoulu ei ole ollut jokaviikkoinen perinne, vaan sitä on järjestetty harvakseltaan työntekijäja vapaaehtoisvoimin. Vaikka musiikkikin on kuulunut pyhäkouluihin aina tavalla tai toisella, se ei ole ollut välttämättä pyhäkoulussa kovin suuressa roolissa. Mielikuvat pyhäkoulusta ovat monen seurakuntalaisen ja ehkä osin työntekijöidenkin mielessä peräisin ajalta, jossa pyhäkoulu oli jumalanpalvelukseen jokaviikkoisesti kuuluva perinne. 47 IDEAT Musiikin siivillä pyhäkouluun! Kuten monessa muussakin seurakunnassa ympäri Suomen, myös Helsingin Pitäjänmäen seurakunnassa on eletty pyhäkoulun suhteen muutosten aikaa. Vuodesta 2022 alkaen Pitäjänmäen seurakunnassa on pidetty musiikkipyhäkoulua, jonka idea syntyi tarpeesta löytää Kasvun polulla -jatkumoa niille perheille, joiden vauvat ja taaperot olivat osallistuneet pienempänä suosittuihin kirkkomuskareihin tai muuhun arkipäivien perhetoimintaan, kuten perhekerhoihin. Iltapäivään ja alkuiltaan sijoittuva kaikenikäisten Olkkari oli koonnut hyvin myös tähän kohderyhmään kuuluvia perheitä, mutta olkkaritoimintaan ei kuulunut yleensä ohjattua ryhmätoimintaa. Varhaisiän musiikkikasvatusta opiskelleella ohjaajalla oli luonteva ote sekä lasten ohjaamiseen että pyhäkoulun menetelmiin. Kuulostaako tutulta. Korona-aika oli myös pyhäkoulun suhteen murros, joka vaati asioiden ajattelemista uudella tavalla. Ulkona toteutettava pyhäkoulu olikin korona-aikana toimiva konsepti, mutta periodipyhikset eivät kuitenkaan sitouttaneet perheitä. Ajatuksena oli, että sunnuntaina messun aikana toteutuva musiikkipyhäkoulu tarjoaisi osallistumismahdollisuuden myös perheille, jotka eivät päiväkodin ja töiden vuoksi pääse arkena mukaan. Kokeiltiin myös periodipyhiksiä, eli eri useamman kerran jaksoja, joilla oli jokin teema, esimerkiksi luonto. Joskus pienikin näkökulman vaihdos tuo vanhan ja hyväksi havaitun toiminnan myös niiden tietoisuuteen, jotka eivät muuten olisi sitä löytäneet. Aloitamme nimija kynttilälaululla, jatkamme aiheen toiminnallisella käsittelyllä moniaistisesti, ja lopuksi on rentoutushetki sekä mehu-keksi-tarjoilu. ”Musiikkipyhäkoulussa käsitellään Raamatun kertomusta tai kirkkovuoden aihetta monilla eri toimintatavoilla: laulaen, soittaen, musiikkiliikunnan avulla, askarrellen. Vai voisiko pyhäkoulu tavoittaa jopa niitä perheitä, jotka eivät edes tiedä sitä kaipaavansa. myös itsenäisesti ryhmäkoon ja kokonaistilanteen salliessa, mutta suurimmaksi osaksi musiikkipyhäkoulu on lasten ja aikuisten yhteistä perhetoimintaa. Musiikkipyhäkoulussa myös taaperoikäiset vanhempineen ovat tyytyväisiä vakiokävijöitä. PYHIÄ HETKIÄ. Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Sanna Yli-Koski-Mustonen iloitsee musiikkipyhäkoulujen kehityksestä seurakunnassa: ”Vaikuttaa siltä, että musiikkipyhäkoulu toimii luontevana seuraavana askeleena muskareissa ja muussa perhetoiminnassa käyneille perheille, ja tavoittaa näin myös perheitä, jotka eivät muuten välttämättä osallistuisi sunnuntain messuun. Ratkaisu osoittautui kaikin puolin toimivaksi, sillä näin myös pyhäkoulun musiikillinen anti oli ammattimaista ja pedagogiikka tasokasta. Maailman muuttuessa tarvitaan myös uusia ideoita, mikäli pyhäkoululla halutaan tavoittaa paremmin niitä perheitä, jotka sitä kaipaavat. Kirkkomuskariope ohjaajaksi Musiikkipyhäkoulun alkuvaiheessa tuotti haasteita löytää vapaaehtoista sitoutunutta ohjaajaa, joten seurakunnan osa-aikaista kirkkomuskariopea pyydettiin toteuttamaan musiikkipyhäkoulua kerran kuussa palkallisesti. Ehkä joku perhe saa tätä kautta kipinän tulla kirkkoon muutenkin.” Pitäjänmäen seurakunnassa pyhäkoulu näyttää löytävän musiikin kärjellä paremmin heitä, jotka sitä oikeasti kaipaavat. Kun kokoontumiset eivät olleet mahdollisia kasvokkain, alettiin lähettää kirjepyhiksiä, jotka sisälsivät raamatunkohdan ja erilaisia siihen liittyviä viriketehtäviä perheille. Toki mukaan saa tulla kuka tahansa, mutta entiset muskarija perhekerhokävijät ovat yksi ryhmä, joita voimme näin palvella seurakuntana. Lasten ja aikuisten yhteistä perhetoimintaa Lapset käyvät pyhäkoulussa vanhempien tai isovanhempien kanssa, mutta mukaan voi tulla myös kummin tai jonkun muun aikuisen kanssa. Yli 4-vuotiaat lapset voivat osallistua Seurakunnassa on ilahduttu siitä, että musiikkipyhäkoulun vakiintuessa kävijämäärät ovat kasvaneet
50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Kesäreppuni täytän näillä: retkillä, hymyillä, auringon säteillä. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Vielä sinne mukaan pakkaan: seikkailuja, iloa, ystävän rakkaan. Hei kesä, tervetuloa vaan! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.
Molli miettii ystäviensä Sisun ja Sutun kanssa, mitä samaa ja mitä erilaista heissä on. Hauskassa ja lempeässä tarinassa pohditaan erilaisuutta, ainutlaatuisuutta, itsemyötätuntoa ja kehopositiivisuutta. Kirjaa hyppyyttämällä, silittämällä ja taputtelemalla pieni lukija pääsee osaksi tarinaa ja voi todeta yhdessä Mollin kanssa: olen ihana! Joskus vain alkaa kamalasti pelottaa. Auttaisitko sinäkin Mauria. Muut eläimet yrittävät auttaa Mauria karkottamaan pelon. Kirjan lopussa on asiantuntijan käytännönläheisiä vinkkejä vanhemmille. Mollilla on pehmeä vatsa, jota voi taputtaa, ja taitavat varpaat, jotka tietävät minne mennä. Entä tepsiikö pukkihyppely. Erilaiset keholliset konstit ja mielen harjoitukset pelon hälventämiseksi ovat suurena apuna arjen keskellä. ISBN 9789523549319 Hinta 22,00 ISBN 9789523549111 Hinta 21,50 UUTUUS! Lempeä tarina erilaisuudesta 21,50€ Mikä karkoittaa pelon. 22,00 € UUTUUS!. Pelon hälventämiseen on monia konsteja. Yksi on puhelias, toinen taas hiljaisempi. Toisen päässä pyörii ajatusten villi karuselli, toinen miettii yhden ajatuksen kerrallaan. Murise, loikkaa kiven yli, kopauta kirjaa ja näytä suurelta ja hurjalta. Yhdessä asiassa he ovat kuitenkin samanlaisia: kaikki pitävät ruusunmarjoista. Kirja sympaattisine hahmoineen kannustaa lukijaa osallistumaan tarinaan ja tarjoaa hauskan tavan tutkia omia tunteitaan. Yksi on pitkä, ja yksi on lyhyt. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATRI KIRKKOPELTO Ihana Molli NANNA NESSHÖVER Kun Mauri-murmelia pelottaa Mollilla on hienot korvat, joilla voi vilkuttaa. Kuten Maurimurmelia silloin, kun hän ajautuu kauas kotikolostaan. Tai ajattelee lempipaikkaansa koko maailmassa. Pötkiikö pelko tiehensä, jos murisee hurjasti