1 Teema 4 2017 MYSTEERI avautuu ihmettelyn ja ihailun kautta Hyvinvointi on oppimisen edellytys Luovat lapset prosessidraaman lumoissa
Iloinen tekemisen meininki varmistaa, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi myös isossa ryhmässä. Kirja perustuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sekä tuoreeseen tutkimustietoon. klo 9.00 Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas Linja 22b Elina Pulli Liikkua, leikkiä ja luoda LIIKUNTAIDEOITA VARHAISKASVATUKSEEN Tiina Haapsalo, Heljä Petäjä, Päivi Vuorelma-Glad, Mirva Sunden, Hanna Pulkkinen, Ilkka Tahvanainen (toim.) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä tilaukset@lastenkeskus.fi. Kirjassa pedagogista dokumentointia lähestytään laajasti. ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 Monipuolinen käsikirja avaa katsomuskasvatuksen merkitystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017:n pohjalta. Kirja sisältää vinkkejä liikuntatuokion ohjaamiseen sekä päivittäisen toiminnallisuuden lisäämiseen. 2 Teema www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi PYYDÄ TARJOUS ISOMMASTA MÄÄRÄSTÄ facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opiskelijoille. Liikkua, leikkiä ja luoda on innostava toimintapaketti varhaiskasvattajan työn tueksi. Katsomuskasvatusta tarkastellaan vuorovaikutuksen ja oppivan yhteisön toimintakulttuurin näkökulmasta. ILMESTYMISAIKA 9/2017 HINTA 39,00 Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-793-1 KOKO 170 x 245 mm, noin 120 s. Pyrkimyksenä on tarjota lukijoille riittävä tietopohja oman ajattelun ja toiminnan rakentamiseksi, minkä jälkeen aihepiiri tuodaan käytännön tasolle. Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-782-5 KOKO 170 x 245 mm ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 TULOSSA! 10/2017 TULOSSA! 10/2017 TU LO SS A ! 9/ 20 17 Varhaiskasvatus katsomusten keskellä -seminaari 2.11. Kati Rintakorpi, Elsa Vihmari-Henttonen Tää on meidän maailma! PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSESSA Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-792-4 KOKO 227 x 246 mm, 160 s
Kirja perustuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sekä tuoreeseen tutkimustietoon. Liikkua, leikkiä ja luoda on innostava toimintapaketti varhaiskasvattajan työn tueksi. ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 Monipuolinen käsikirja avaa katsomuskasvatuksen merkitystä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017:n pohjalta. Kati Rintakorpi, Elsa Vihmari-Henttonen Tää on meidän maailma! PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSESSA Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-792-4 KOKO 227 x 246 mm, 160 s. 3 Teema Mihin tämä pala mahtuu. Iloinen tekemisen meininki varmistaa, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi myös isossa ryhmässä. Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-782-5 KOKO 170 x 245 mm ILMESTYMISAIKA 10/2017 HINTA 39,00 TULOSSA! 10/2017 TULOSSA! 10/2017 TU LO SS A ! 9/ 20 17 Varhaiskasvatus katsomusten keskellä -seminaari 2.11. ILMESTYMISAIKA 9/2017 HINTA 39,00 Hyvä lapsuus -sarja ISBN 978-952-288-793-1 KOKO 170 x 245 mm, noin 120 s. Kirja sisältää vinkkejä liikuntatuokion ohjaamiseen sekä päivittäisen toiminnallisuuden lisäämiseen. Kirjassa pedagogista dokumentointia lähestytään laajasti. Mä oon kyl osannu tehdä tämän. klo 9.00 Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas Linja 22b Elina Pulli Liikkua, leikkiä ja luoda LIIKUNTAIDEOITA VARHAISKASVATUKSEEN Tiina Haapsalo, Heljä Petäjä, Päivi Vuorelma-Glad, Mirva Sunden, Hanna Pulkkinen, Ilkka Tahvanainen (toim.) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä tilaukset@lastenkeskus.fi. Pyrkimyksenä on tarjota lukijoille riittävä tietopohja oman ajattelun ja toiminnan rakentamiseksi, minkä jälkeen aihepiiri tuodaan käytännön tasolle. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi PYYDÄ TARJOUS ISOMMASTA MÄÄRÄSTÄ facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opiskelijoille. Katsomuskasvatusta tarkastellaan vuorovaikutuksen ja oppivan yhteisön toimintakulttuurin näkökulmasta
4 Teema 1 PÄKÄN VINKIT 2 TEEMA: AJATTELU JA OPPIMINEN LAPSEN SILMIN PÄÄKIRJOITUS Suuri ihme TEEMA Hyvinvointi on oppimisen edellytys KOLUMNI Huomaa hyvä lapsessa TEEMA Poika joka pitää järjestyksestä TEEMA Mysteeri avautuu ihmettelyn ja ihailun kautta ME TEKIJÄT ME TEKIJÄT Vuoden pyhäkoulunohjaaja Laila Pavela ME TEKIJÄT Antti Kylliäinen ohjaa lapsia hyveiden tielle 7 KYSYMYSTÄ Vastaajana animaatiotaitelija Johanna Nordblad OIKEISSA TÖISSÄ Johanna Heikkinen innostuu ilmiölähtöisyydestä KIRKON TALOLTA Älä hyljeksi katsomuskasvatusta KIRJAHYLLY KOULUTTAUDU, OSALLISTU KIRKON LASTENOHJAAJAT Vanhat konstit vai pussillinen uusia. REFORMAATION VUOSI Vieraita tulossa! LAULA – LEIKI – LIIKU Sateenvarjon alla HILJAISUUDEN IKKUNA 6 19 38 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Hyvinvointi edistää oppimista Päiväkoti toteuttaa hyvekasvatusta Prosessidraama on upea työväline 3 5 6 11 12 14 18 19 22 25 26 27 28 30 31 33 36 38 41 44 48 50 52 54 LIITE 2 2017 VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. LASTENKIRKKO KURKISTUKSIA TEKEVÄLLE SATTUU Metsään meni IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI LUOVAT LAPSET Maahisen matkassa – prosessidraama apuna oppimisessa PERHEMESSU Reformation lapset tarvitsevat messua RAAMATTUA LEIKKIEN Eksyksissä ja löydettynä PYHÄN ÄÄRELLÄ Hei, millä tänään leikitään
Pedagogiikka rakentuu tämän lähtökohdan varaan. Rippikoulussa nuoren tulee kokea turvallisuutta ja osallisuutta. Se sopisi koko kirkollisen kasvatustyön yleisteemaksi. Näiden suunnitelmien ajatuksissa on paljon yhteistä. He tahtovat kuulua Kristuksen kirkkoon. Lapsen elämä on kokonaisuus, jossa eri ikäkaudet muodostavat katkeamattoman jatkumon, ja seurakunta voi tukea kaiken ikäisten kokonaisvaltaista kasvua. Kirkollisessa kasvatustyössä on nostettu keskiöön kasvun koko kaaren tukeminen. Rippikoulusuunnitelmassa nuori on keskiössä, ja kaikki palvelee hänen kasvuaan kristillisen uskon antamalta perustalta. Rippikoulusuunnitelmassa ei käytetä tällaisia sanoja, mutta saman ajattelun voi löytää rippikoulun toteutuksessa. Nykyaikainen pedagogiikka lähtee siitä, että kasvatus tukee lapsen ja nuoren kasvua. Ihmisellä on luonnostaan tarve oppia ja kehittyä. Erikoistunutta osaamista tarvitaan luonnollisesti jatkossakin. Seurakuntien työhön vaikuttaa kaksi tuoretta dokumenttia: yhteiskunnan varhaiskasvatussuunnitelma, joka antaa pohjaa seurakuntien omalle suunnittelulla ja loppukeväällä hyväksytty rippikoulusuunnitelma. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet on mahdollista soveltaa lasten kanssa tehtävään työhön heidän ikäkautensa mukaisella tavalla. He kokevat yhteyttä, turvallisuutta ja pyhyyttä. He kantavat vastuuta. He löytävät merkityksiä kristinuskon keskeisten kohtien ja oman elämänsä välillä ja oppivat hoitamaan hengellistä elämäänsä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 76,00 12 kk 79,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 29,00 12 kk 32,00 Irtonumero 11,80 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Pohjana on Psalmi 139:14: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Tätä ajatusta on aikaisemminkin käytetty lasten kanssa tehtävässä työssä. Kasvaminen on vuorovaikutusprosessi, jossa käydään dialogia elämän perimmäisten asioiden kanssa. Lasse Halme PÄÄKIRJOITUS 4 2017 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Lehden tämä numero käsittelee monipuolisesti oppimista ja pedagogiikkaa ja antaa konkreettisia esimerkkejä erilaisista toimintatavoista. Haluamme ymmärtää ja sitoa yhteen eri ikävaiheet ja samalla päästä eroon erillisistä ja lokeroivista työmuodoista. Katsomme lapsen ja nuoren elämää kokonaisuutena. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy PÄÄTOIMITTAJAT Lasse Halme (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Leikit ja yhteisöllisyys tukevat nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa toteutuu tuki ja huolenpito. Psalmin ajatus tuo esiin kiitollisuuden elämää ja sen Luojaa kohtaan. Seurakunnan toiminta tukee lapsen identiteetin kehittymistä, osallisuutta yhteisössä ja elämäntarkoituksen ja tehtävän löytämistä. Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoivan muodostama kokonaisuus. Ihminen ei ole irrallinen saareke, vaan yhteydessä muiden ihmisten, maailman ja koko luomakunnan kanssa. Rippikoulun tähtää siihen, että nuoret kokevat osallisuutta, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa. Toiminnan sisältö ja toimintatavat ovat erilaisia, mutta tavoite ja lähtökohta on sama. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/17 ja 4/17 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/17 liitteenä 1.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi www.facebook.com/PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. Lapsi on aktiivinen toimija, joka on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kasvattaja antaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti virikkeitä ja aineksia, joiden pohjalta lapsi rakentaa omaa elämäänsä. 5 Teema SUURI IHME Uuden rippikoulusuunnitelman otsikko on Suuri ihme
6 Teema TEEMA Katri Ollikainen on enemmän huolissaan aikuisten kuin lasten tavoista viipyä teknisten laitteiden parissa. Sosiaalinen media vie helposti aikuisen huomion, eikä lapsi tule nähdyksi.
7 Teema HYVINVOINTI on oppimisen edellytys Ajat muuttuvat, mutta lapset tarpeineen pysyvät samanlaisina. On kuitenkin huomioitava, että lapselle jää aikaa myös leikkimiseen. Leikkien saadessa uusia muotoja, lasten tarpeet ovat pysyneet samoina. Ollikainen on enemmän huolissaan aikuisten kuin lasten tavoista viipyä teknisten laitteiden parissa. He ovat lapsen tärkeimmät ihmiset, eivät yhtään sen vähempää. – Lapset oppivat tavat aikuisilta. Suurin muutos on ollut sähköisten laitteiden lisääntyminen. On turha huomautella neljävuotiaalle liiallisesta iPadin käytöstä, jos itse on jatkuvasti puhelin kädessä, Ollikainen muistuttaa. Jonkun on näytettävä, miten hiekkakakku tehdään. IPadit viihdyttävät jo taaperoitakin. – Jos iPad annetaan lapselle pahan mielen häivyttämiseksi, lapsi oppii tukahduttamaan ja unohtamaan tunteensa. – Vanhemmat eivät välttämättä aina ymmärrä, miten merkityksellisiä he lapselleen ovat. Vanhempi on lapsen leikissä mukana. – Taapero harjoittelee asioita ensin yhdessä aikuisen kanssa, opettelee ja ottaa mallia. Lapsetkin huomaavat pian, ettei kaikkien kanssa voi toimia samalla tavalla.. On myös hyvä tiedostaa, millaisissa tilanteissa esimerkiksi iPadia käytetään. Epäonnistuminen ei haittaa, tornin voi yrittää rakentaa uudelleen. Lapset eivät kuitenkaan ole muuttuneet, he ovat yhtä tarvitsevia kuin ennenkin. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Omaan lapsuuteen verrattuna nykyisten lasten maailma tuntuu kovin erilaiselta. Jos lapsi jää epäonnistuessaan yksin, hän ei välttämättä jaksa yrittää uudelleen. Kärsivällisyyden ja sitkeyden kehittymiseen tarvitaan aikuisen läsnäoloa. Myöhemmin leikit muuttuvat vastavuoroisiksi, ja sosiaalisten taitojen oppiminen korostuu. Arjen kiihkeä rytmi ja elämän teknistyminen ovat muokanneet väistämättä lastenkin maailmaa. Parhaat olosuhteet oppimiselle luodaan turvallisessa ja mahdollisimman pysyvässä ryhmässä, jonka toiminta on ennakoitavissa. Myös lapset oppivat neuvottelemaan ja tulemaan toimeen toisten kanssa. Aikuisen tulisi auttaa lasta ikävien tunteiden käsittelyssä eikä pyyhkäistä niitä sivuun. – Nyt lapsen tarpeista tiedetään enemmän, ja vuorovaikutuksen tärkeä merkitys on ymmärretty, päivähoidon konsultti, psykologi ja psykoanalyytikko Katri Ollikainen sanoo. – Kun tornin rakentaminen ei onnistu, aikuinen tasoittaa lapsen turhautumista. Tekniset laitteet eivät kehitä mielikuvitusta leikin tavoin. Vaikka leikkiminen ei aikuista innostaisikaan, hän on kiinnostunut lapsen tekemisistä. – Suuntaus ei automaattisesti ole huono. Aikuisen ilo ja ihailu välittyvät lapselle ja muokkaavat hänen minäkuvaansa. Yhdessä tekemisessä ja läsnäolossa lapselle syntyy käsitys siitä, onko hän tärkeä. Sosiaalinen media vie helposti aikuisen huomion, eikä lapsi tule nähdyksi. Leikki on lapsen maailma Aikuisten määrittelemä maailma on lapselle salattu, jota hänen on vaikea ymmärtää. Leikki on lapsen kokoinen maailma, jossa hän pystyy käsittelemään vaikeitakin asioita
Jos lapsi voi huonosti, oppiminen estyy. – Aikuinen voi auttaa lasta leikissä eteenpäin, mitä kaikkea kepin ympärille voisikaan kehittää. – Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että joku on kiinnos. – Ehkä se on lapsen ohjaamista uteliaaseen tutkimiseen ja kyselemiseen. Päivähoidossa tilanteet saattavat johtua myös sosiaalisista ongelmista, jolloin lapsi tarvitsee aikuisen tukea päästäkseen mukaan leikkeihin. Omahoitaja toimii ikään kuin siltana vanhemman ja lapsen välillä niissä hetkissä, kun he eivät ole yhdessä. Kun informaatiota on riittävästi, vanhemmat ja hoitohenkilökunta pystyvät paremmin ymmärtämään lasta. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen auttamista ikävän tunteiden kanssa ja toisaalta päivänkulusta kertomista vanhemmalle. Ahdistunut lapsi voi olla hyvin levoton. Hyvin toteutettu omahoitajuus näkyy arjessa. Luovuuden edellytys on, että omista ideoista voi puhua vapaasti ilman pelkoa. Jos lapsen kehitykseen liittyvät ongelmat suljetaan pois, oppimisen suurimpia esteitä ovat juuri tunteisiin liittyvät syyt. Jos lapsi ei leiki, on hyvä pohtia, mistä on kysymys. – Joillekin lapsille on luontaisempaa tehdä palapelejä tai piirtää kuin lähteä mukaan mielikuvitusleikkeihin. On paljon tilanteita, joissa lapsi tarvitsee aikuista sanoittamaan, rauhoittamaan, jäsentämään ja käsittelemään tunteita. Tärkeintä on, että lapsi on kiinnostunut tekemään jotain ja iloitsee siitä. Lapsi alkaa pian katsoa ympäristöään uudella tavalla. Omahoitajuus Päivähoidon rooli lapsen hyvinvoinnin turvaajana on sitä suurempi, mitä heikommat olosuhteet kotona on. Kotona tiedetään, mitä päiväkodissa milloinkin harjoitellaan, ja kotona voidaan ottaa käyttöön samat käytänteet. Onko syytä olla huolissaan. Erityisen tärkeä on pysyvä omahoitaja. – Päiväkodeista puuttuu edelleen liian paljon ennakoitavuutta. – Lapsen asioista puhuminen vanhempien kanssa on merkittävää sekä vuorovaikutuksen että jatkuvuuden kannalta. Lapsi saa olla erilaisissa rooleissa, ja hän pystyy säätelemään tapahtumien kulkua. Lasten kanssa on hedelmällistä miettiä lapsiryhmän sosiaalisia tilanteita eri näkökulmista. Siitä ei tarvitse huolestua. Lasten näkökulmasta ne ovat tosi isoja asioita, jotka vaikuttavat lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen sekä sitä kautta kautta oppimiseen. – Masentunut lapsi voi olla apaattinen, ilmeetön, iloton tai ärtyinen. Mitä kunnianhimoisilta kuulostavat sanat voisivat tarkoittaa alle kouluikäisen kohdalla. Jossain on olemassa aikuisia, jotka ovat lapselle läsnä. Ryhmääm saattaa tulla yllättäen sijaisia, tai henkilökuntaa liikutellaan paikasta toiseen. Nämä lisäävät ennakoitavuutta sekä turvallisuuden tunnetta, millä on suora yhteys oppimiseen. Turvallisuus syntyy ennakoitavuudesta. Omahoitaja ja lapset syövät yhdessä sekä viettävät osan aikaa päivästä yhdessä pienemmän ryhmän kanssa. – Omahoitajan tehtävä on paitsi olla turvallinen ja tuttu aikuinen, myös ylläpitää vanhemman ja lapsen suhdetta hoitopäivän aikana. Hyvinvoivat lapset leikkivät. Lapset saavat tehdä paljon kysymyksiä, ja aikuiset suhtautuvat kysymyksiin myönteisesti sekä esittävät lisäkysymyksiä, Ollikainen pohtii. Mitä tuosta kannosta voisi syntyä. Fyysisten taitojen lisäksi lapsella on mahdollisuus oppia kärsivällisyyttä, sitkeyttä, itsesäätelytaitoja, itsensä ilmaisemista, toisen kuuntelemista, uskallusta puhua omista ideoistaan sekä kykyä kuunnella toisia. Jos olemme tunnetasolla kovin kuormittuneita, emme jaksa keskittyä. Jos viisivuotias ei pysty keskittymään yhteen leikkiin kuin hetken, on syytä huolestua. Kun kiistatilannetta tarkastellaan useamman lapsen kannalta, kriittinen ajattelu vahvistuu. Kun lähtökohta on heikko, päivähoidon aikuiset muodostuvat lapselle erityisen tärkeiksi. Pienten lasten kohdalla pitäisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota lapsen hyvinvointiin. Lapselle on tärkeää, että hänen asioistaan tiedetään yhtä hyvin päivähoidossa kuin kotonakin. Leikkien moninaisuus kehittää erilaisia asioita lähes huomaamatta. Jos päivähoitopaikkaan ei ole tutustuttu etukäteen yhdessä vanhemman kanssa, uusi ympäristö voi tuntua turvattomalta ja lapsi ikävöidä vanhempiaan. Asioita ei oteta itsestään selvyyksinä. Kivan leikin aikaansaaminen ei onnistu. – Leikki on parhaimmillaan innostavaa ja mukaansatempaavaa, joka täyttää lapsen elämänilolla ja energialla. 8 Teema tunut hänen ajatuksistaan ja että ne ovat kuulemisen arvoisia. TEEMA Leikki edesauttaa oppimista Leikeissä opitaan kokeilemalla, mielikuvitusta käyttämällä ja erilaisia tunteita läpikäymällä. Mitä muuta täällä on. Muistaminen ja oppiminen vaikeutuvat. Jos lapsen on vaikea keskittyä, hänen on myös vaikea leikkiä. Kaikilla päiväkotilapsilla on ikävä vanhempiaan. Oppimisen esteitä Päivähoidossa puhutaan paljon pedagogiasta, mikä on tärkeää. Ei ole niin isoja murheita, pelkoja tai huolia, jotka estäisivät mielikuvitusta ja leikin iloa. Asioiden toistuminen totutulla tavalla luo turvallisuutta. Turvattomuuden lisäksi lapsi voi pelätä virheitä ja epäonnistumista. Lapsi oppii, ettei kokemus ole pelkästään hänen kokemuksensa. Tukea omaan ajatteluun Vasu2017 kannustaa ohjaamaan lasta itsenäiseen, luovaan ja kriittiseen ajatteluun. Hyvä leikki voi syntyä vaikka maasta löytyneen kepin tai pyöreän kiven ympärille. – Varhaiskasvatuksessa yksi tavallisimmista lapsen hyvinvoinnin esteistä on uuden hoitopaikan tuntuminen turvattomalta. – Leikki on kanava, jonka kautta lapsi voi käsitellä tunteitaan. Teemaa saatetaan työstää pitkään monin eri tavoin. Viisija kuusivuotiaiden lasten pitkät leikit edellyttävät rauhoittumista ja keskittymistä. – Lapsi tarvitsee aikuista tunteidensa säätelyyn. Hän voi olla kärsimätön tai malttamaton. Leikki on lapsen oma areena
Jos lapsen kehitykseen liittyvät ongelmat suljetaan pois, oppimisen suurimpia esteitä ovat juuri tunteisiin liittyvät syyt.. 9 Teema KUKA KATRI OLLIKAINEN Psykologi ja psykoanalyytikko Päivähoidon konsultti Ollikainen on työskennellyt koulu-, kasvatusja perheneuvolapsykologina sekä päiväkodin henkilökunnan työnohjaajana
POHDITTAVAKSI. Lapsiryhmän kanssa kannattaa ennakkoon sopia, miten uusi lapsi otetaan yhdessä vastaan. 10 Teema – Päivähoidon henkilökunnalla on valtava näköalapaikka lapsiperheen arkeen. Pienelle lapselle riittää hyvä arki. Kohtaan työssäni vain erittäin motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä, mutta jos työolosuhteet ovat tehtävien hoitamisen kannalta epäedulliset, on tilanne kuormittava. Millaisia mahdollisuuksia seurakunnan toiminnassa on lapsen leikille. Päivähoidon tulisi tarjota lapsille mahdollisimman paljon normaaleja rutiineja. Millaista vuorovaikutuskulttuuria ylläpidämme. Miten tuemme lapsen leikkiä. Vuorovaikutusta ryhmässä Jotta ryhmä toimisi, koko tiimin on toimittava. Jos lapsella on ollut hoidossa vaikeaa, se on ehdottomasti kerrottava vanhemmille. Turvallinen perusta luo hyvän ja toimivan ryhmän. Kuvat tulisi voida tarvittaessa ottaa mukaan vaikkapa päiväunille. – Varsinkin pienille lapsille on ihan riittävää, että joka päivä mennään sille samalle pihalle leikkimään. Päivittäiset kohtaamiset luovat mahdollisuuden päästä vaikuttamaan siihen, miten vanhemmilla ja lapsilla menee kotona. – Ystävällinen ja kunnioittava suhtautuminen toisiin ihmisiin luo hyvää henkeä. Ryhmäkokojen noustua ja nuorempien lasten ollessa vasta kymmenen kuukauden ikäisiä, aikuisen riittävän läsnäolon tarjoaminen on tullut vaikeammaksi. Pienet tarvitsevat rauhallista olemista pienryhmissä, joissa ei ole liikaa virikkeitä eikä meluisaa ympäristöä. Henkilökunta kokee, etteivät he pysty tarjoamaan lapsille sitä, mitä he tarvitsisivat. – Päivähoidon henkilökunnan tulisi ymmärtää, että vanhemmat saavat olla lapsen mielessä koko hoitopäivän ajan. Lapset näkevät, että ryhmän aikuiset ovat sekä toisilleen että lapsille kivoja, ja he puuttuvat ristiriitatilanteisiin. Kun suhde on luottamuksellinen, hankalatkin asiat voi ottaa puheeksi ja tuoda lapsen näkökulmaa hyvällä tavalla esiin. Miten suunnittelemme ja kehitämme vuorovaikutusta toiminnassamme. Millaista on vuorovaikutus kerhoissamme. Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän hänen koko hyvinvointinsa ja perusturvallisuudentunteensa ovat sitoutuneet omiin vanhempiin, ja sitä isompi asia lapselle on olla erossa vanhemmista. Pienten tarpeet Alle kolmevuotiaiden lasten tärkeimmät kontaktit ovat aikuisia. – Uudet lapset sekoittavat jo olemassa olleen ryhmädynamiikan. – Tämä tarkoittaa sitä, että päivän ohjelma käydään yhdessä etukäteen läpi, ja se löytyy seinältä myös kuvina. Miten kuulemme lasta ja perhettä. Lapsella tulee olla ikävän hoitamiseen tarkoitetut tarvikkeet mukanaan. Miten alle kolmivuotiaan lapsen tarpeet huomioidaan seurakunnan toiminnassa. Päivään tulee mahtua sekä rauhallisia hetkiä pienemmissä ryhmissä että yhteisiä tilanteita, joissa luodaan me-henkeä. Päivähoidon henkilökunnalla on hyvä keskusteluyhteys, he ovat perusperiaatteista samaa mieltä ja heillä on samat toimintatavat. Mahdollisia vaihtelevia tilanteita ennakoidaan, niistä puhutaan ja tunteita sanotetaan. TEEMA Ryhmä toimii sitä paremmin, mitä ennakoitavampia asiat ovat. – Erityisesti pienimpien lasten kohdalla vuorovaikutus vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan välillä korostuu. – Päivähoidon henkilökunta on todella vaikeassa ja haastavassa tilanteessa. Vanhempien valokuvat pitäisi olla korkeudella, josta lapsi näkee ne. Esikoululaisten kanssa voidaan käydä joskus vaikkapa teatterissa, mutta päivähoidon ulkopuolelle suuntautuvia retkiä tulisi olla vain muutama vuodessa. Miten seurakunta voi olla tukemassa lapsen ja perheen hyvinvointia. Pienet tarvitsevat rauhallista olemista pienryhmissä, joissa ei ole liikaa virikkeitä eikä meluisaa ympäristöä. Ennakoitavuus helpottaa siirtymätilanteita sekä lisää lasten hallinnan ja turvallisuuden tunnetta
Muistele omaa lapsuuttasi ja kouluvuosiasi. Lapselle rakentuu vähitellen myönteinen ja realistinen kuva itsestä ja omista mahdollisuuksistaan, jonka avulla mieli kurottautuu toiveikkaasti kohti tulevaisuutta ja oppii asettamaan itselleen tavoitteita sekä löytää voimavaroja haastavissa tilanteissa. (OPH 2016.)” Varhaiskasvatusiässä lapset kehittyvät ja kasvavat huimaa vauhtia, harjoittelevat uusia taitoja ja opettelevat tulemaan toimeen ryhmässä toisten kanssa. Lapsen minuus kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ja hänelle muodostuu käsitys itsestään paljolti toisilta saadun palautteen perusteella. Kasvatustieteen professori Eero Ropo (2017) on tutkinut lasten ja nuorten identiteettien rakentumista. Omien vahvuuksien ansiosta saavutettuihin onnistumisiin pitäisi olla helppo muistireitti, ja sen suuntaan ohjaa myös uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joissa sanotaan: ”Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Lapselle rakentuu vähitellen myönteinen ja realistinen kuva itsestä ja omista mahdollisuuksistaan.. Aidot ja oikeassa kohdassa lausutut kehut resonoivat. Ihmismieli tarttuu kovin hanakasti epäkohtiin, vaikeuksiin ja mokailuihin. Positiivisella palautteella ja hyvän huomaamisella on suuri myönteinen vaikutus lapsen käsitykseen omista kyvyistä, joka vaikuttaa uskomuksiin itsestä, käyttäytymiseen ja itsetuntoon. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä. Kuka oli sinulle se aikuinen, jonka kohtaamisen muistelu tuo mieleesi lämpimän tunteen. Aidot ja oikeassa kohdassa lausutut kehut resonoivat. Sinnikäs tekeminen tuottaa iloa, koska mikä onkaan sen palkitsevampaa kuin riemu onnistuneesta hetkestä, jonka eteen on tehnyt töitä ja jonka myös toiset huomaavat ja jakavat. Jos lapsen käyttäytyminen haastaa aikuisia, hän saa usein osakseen paljon kieltoja ja kulmat kurtussa olevia katseita. Lapsi ei voi tunnistaa itse omia vahvuuksiaan, vaan hän tarvitsee itselle merkityksellisiltä aikuisilta palautetta. Hän korostaa palautteen merkitystä ja sitä, miten heikkouksiin keskittyvä ja negatiivisia hetkiä alleviivaava palaute sulkee tulevaisuusperspektiiviä. Lapset saavat runsaasti palautetta käyttäytymisestään. Kuitenkin juuri tämä lapsi tarvitsee erityisen paljon rakkaudellisia hymyjä ja myötäeläviä katseita sekä turvallisuuden tunnetta lisäävää yhdessäoloa ja ohjausta taitojen oppimiseen. On paljon merkitystä, millaisiin asioihin lasten kanssa työskentelevät aikuiset kiinnittävät huomiota ja kuinka lapsia ohjataan hyvään kasvuun. Kenties kannat edelleen mukanasi juuri oikealla hetkellä saatua kannustusta ja rohkaisun sanoja, jotka auttoivat sinua luottamaan itseesi. Vahvuuksia esiin tuovan kielen avulla jokainen kasvattaja voi antaa lapsille positiivista palautetta, joka ei suitsuta tyhjää ja jatkuvaa kehua. Pikemminkin sanojen merkitys konkretisoituu, kun ne lausutaan lapseen liittyvässä toiminnassa. Kun lapsi saa aikuisilta kannustusta, hän uskoo mahdollisuuksiinsa onnistua ja voi pyrkiä kohti päämääräänsä kaikin voimin, jopa oppii ylittämään sinnikkäästi eteen tulevia esteitä. On oleellinen ero, kasvaako lapsi ympäristössä, jossa kritisoidaan toisia tai keskitytään siihen, mikä ei vielä toimi, vai kannustavassa kulttuurissa, jossa haetaan tilaisuuksia kertoa hyviä asioita toisista ja jossa kiitosta ei pihdata. 11 Teema Sanat luovat todellisuuksia ja jättävät jälkiä. KOLUMNI Huomaa hyvä lapsessa! KUKA KAISA VUORINEN Kirjoittaja on tutkija ja kouluttaja, jolle arjen arvokkuus löytyy ihmisten välisistä myötätuntoisista ja vahvistavista kohtaamisista. Reitti hyvän huomaamiseen vaatii usein työtä ja katseen terästämistä, jolloin voidaankin puhua tietoisesta arjen pienten ja arvokkaiden hetkien tutkimisesta
Ihmeellinen aistimaailma ”On todella vaarallista, jos ei reagoi mihinkään ääniin. Janin puheessa kurkusta nousee rahiseva r-kirjain. Janin puhe oli monotonista, sanoista hukkui kirjaimia ja kerronnallinen puhe puuttui täysin. Teknisesti Jani tuntee kellon, mutta ajanhallinta onkin toinen juttu. 11-vuotiaan Janin erityisen mielenkiinnon kohteena on siivoaminen. Tänään siihen voisi kokeilla äidin kanssa salaista pesuaineyhdistelmää, jonka annetaan vaikuttaa, huuhdellaan ja sitten katsotaan vaikutus. Äiti kuitenkin ymmärsi Jania, vaikka muiden oli vaikea saada pojan puheesta selvää. Silloin tekisi mieli repiä käsikuivaimen johto töpselistä irti ja kiertää sen seinämistä ruuvit auki. ”Me tehdään äidin kanssa spesiaaliseos. Hänen erityisen mielenkiinnon kohteenaan on siivoaminen, kodinkoneiden mekaniikka sekä paloja pelastusohjeet. Koulussa Janin on vaikea keskittyä sellaisiin asioihin, jotka eivät kiinnosta häntä. Kieli ei ole vielä tarpeeksi vahva jaksaakseen painua kitalakea vasten ja muodostaakseen surisevaa ääntä. Samaan aikaan diagnoosi vahvistui autismikirjoksi. Edes keittiön punainen tiskiaine ei tehonnut siihen, ainoastaan haalisti. Hänellä on myös herkkä tuntoaisti. ”Siihen tulee etikkaa, soodaa ja pyykinpesupulveria,” Ruut kertoo. Sen pitäisi kyllä tepsiä. Se tarkoittaa sitä, että Jani voi uppoutua puhumaan saunan ovenkahvan pienestä tahrasta, alkaa yhtäkkiä pöyhiä sohvatyynyjä tai miettiä, kumpi on ekologisempaa höyrypuhdistus vai lattioiden moppaaminen – toinen kuluttaa sähköä toinen enemmän vettä. Kun yleisessä vessassa käsikuivaimet puhisevat lämmintä ilmaa, Janista tuntuu, että tärykalvot puhkeavat. Toisaalta juuri ne erilaiset mielenkiinnon kohteet tuovat Janin ja äidin arkeen riemua. ”Kyllä se on kuitenkin musta hyvä juttu, että mulla on hyvä kuulo,” Jani pohtii. Oppiminen oli Janille varhaislapsuudessa vaikeaa, sanoja ei tullut ja jalat kieltäytyivät kävelemästä. Kun Jani oli parivuotias, hänelle diagnosoitiin kielenkehityksen häiriö. On niin paljon kerrottavaa. En olisi löytänyt niitä ilman Jania”, Ruut sanoo. Ennen kylpyhuoneremontin myötä ostettua sadetinsuihkua, josta vesi laskeutuu pehmeämmin, Jani peseytyi pitkään saavissa. Välillä he imuroivat yhdessä POIKA JOKA PITÄÄ JÄRJESTYKSESTÄ Jani Holmbergille todettiin autismikirjo kouluiässä. Välillä on vaikea erottaa, vierähtikö legojen järjestämisessä viisi minuuttia vai viisikymmentä minuuttia. Hän reagoi myös sellaisiin ääniin, joihin muut eivät kiinnitä huomiota. Jos esimerkiksi tulee hälytys, mä reagoisin siihen välittömästi!” Jani huudahtaa. Olemme löytäneet paljon kivoja mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Ennen kaikkea erityinen mielenkiinnon kohde tuo valtavasti iloa. Siitä huolimatta Jani ei enää aio olla hiljaa. Se resepti on salainen, mutta kyllä äiti sen voi paljastaa.” Jani sanoo ja katsoo kysyvästi äitiään Ruutia. Sitten on vielä imuvessat, jotka pitävät aivan erilaista huuhteluääntä kuin tavalliset huuhtelumekanismit. Meni aika pitkään ennen kuin tajusin, miksi hän ei suostunut menemään suihkuun,” Ruut muistelee. Suihkusta paineella iskeytyvät vesipisarat kutittavat, joskus ne jopa satuttavat. Hänen on vaikea ymmärtää henkilöä, joka ei olekaan kiinnostunut samoista asioista. Niitä ei osaa tunnistaa äitikään, ennen kuin Jani juoksee vessasta ulos korviaan pidellen ja huutaen. Keskusteluja kommunikaatiotaidot alkoivat kehittyä vasta, kun Jani aloitti koulun erityislasten pienluokassa. ”Kun olimme siskoni luona, Jani halusi aina peseytyä pienessä vadissa. 12 Teema Saunan ovenkahvaan itsepintaisesti kiinnittynyt pieni tahra vaivaa Jania. Jani mielellään intoutuu kertomaan omista mielenkiinnon kohteistaan, kuten kodinkoneista, siivousvälineistä tai paloja pelastusohjeista. ”Meillä ei ainakaan aika käy pitkäksi. TEEMA TEKSTI & KUVAT Sini Rantanen. Kouluun lähtemisestä ei tulisi mitään ilman äitiä
Se on hetken päästä rikki. Siitä syystä hän toimii nykyään vertaisosaajana, jotta voi antaa tukea niille vanhemmille, jotka ovat samassa tilanteessa kuin hän oli muutamia vuosia sitten. Autismikirjon oireyhtymä ilmenee jokaisella kirjon henkilöllä hyvin yksilöllisesti. Matkoilla Ruut etsii esteettömän WC-tilan ja kantaa laukussaan kuulosuojaimia, jotta Janin ei tarvitsisi kärsiä käsikuivaimen huutavasta pauhusta. Jotkut autismikirjon henkilöt pystyvät elämään hyvin itsenäisesti, toiset taas voivat tarvita vahvaa tukea läpi elämänsä. Autismikirjoon liittyy myös vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky erityisiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju. ”Tähän elämään oppii ajan myötä. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, kun diagnoosi ei ole vielä varmistunut tai ei ole kokemusta vertaistuesta. 13 Teema äidin kanssa, äiti omalla imurillaan ja Jani kuulosuojaimet päässä joululahjaksi saamallaan Electroluxin pienellä pölynimurilla, jossa on Janin mukaan pidempi johto kuin äidin omassa. Jani saa pälpättää, jos haluaa. Toisinaan he taas käyvät kodinkoneliikkeessä, avaavat uutuuttaan kiiltävän pyykinpesukoneen kannen ja tutkivat induktiolieden mekaniikkaa. Lisäksi autismikirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys. ”Meille on tullut oma tapamme kommunikoida. Autismikirjolla on eri tutkimusten mukaan noin 1 % väestöstä, joten Suomessa voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin 55 000 autismikirjon henkilöä. Huolehtii ennen kaikkea omasta jaksamisesta ja sen jälkeen muista, sillä pärjää aika pitkälle,” Ruut neuvoo. Jani ymmärtää minua ja minä häntä,” Janin äiti Ruut Holmberg kertoo. ”On niitä ihmisiä, joilla on omat asenteet ja jotka eivät hyväksy sitä, että joku on erilainen. Silloin Ruut ja Jani saatavat saada osakseen muilta ihmisiltä pitkiä katseita ja avointa hämmästelyä. Kun Jani sai diagnoosin, autismikirjo oli Ruutille täysin vieras asia. Hänen onkin helppo sanoa, mikä äidissä on parasta. Siihen sopeutuu aina vain paremmin ja paremmin. Jos ei jaksa kuunnella, niin…” ”…saa mennä itse pois! Ei se niille kuulu, ei tipan tippaa,” Jani täydentää äitinsä lauseen loppuun. Loppujen lopuksi elämme aika tavallista arkea,” Ruut pohtii. ”Mun vanhemmat ei katso niitä käyttöohjeita. MIKÄ AUTISMIKIRJO. Monilla autismikirjon henkilöillä on aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä, esimerkiksi ylija aliherkkyyksiä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten henkilö viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman. Joka aamu kun Jani uppoutuu johonkin mielenkiinnon kohteeseensa, Ruut muistuttaa lempeästi mutta määrätietoisesti kouluun lähtemisestä. Lue lisää: WWW.AUTISMILIITTO.FI/VERTAISOSAAJA INFO. Kun uusi rikkaimuri ostettiin, Jani luki ensimmäisenä käyttöohjeet ja neuvoi vanhempiaan, miten laitetta käytetään. ”On tärkeää löytää ne asiat, jotka antavat itselle voimaa. Se aina auttaa mua.” Äiti auttaa Jania siinä, mikä on Janille kaikista tärkeintä – pitämään yllä järjestystä. Sen takia tulisi lukea käyttöohjeet huolellisesti.” Joskus Jani saattaa intoutua puhumaan mielenkiinnon kohteistaan linja-autossa vieraalle kanssamatkustajalle. Äiti auttaa Jania Ajan myötä Ruut on oppinut tunnistamaan poikansa erityispiirteet. Tietäähän sen, miten siinä käy. ”Se on niin hyvä äiti. Vaikka Jani leikkii välillä ajatuksella yksin asumisesta, hän ei pärjäisi ilman äitiään. Kyse on koko elämän mittaisesta tilasta, joka johtuu keskushermoston erilaisesta kehityksestä. ARJESSA ALKUUN -vertaisosaajilta saa tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore. Kun Janin piti oppia ottamaan itsenäisesti välipala koulupäivän jälkeen, Ruut ajasti kellon soimaan kahden aikaan ja jätti keittiönpöydälle piirtämänsä kuvan jääkapin hyllylle pakatusta voileivästä
TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen. 14 Teema TEEMA MYSTEERI AVAUTUU ihmettelyn ja ihailun kautta Uskontokasvatus antaa lapselle juuret, jonka varassa hän voi kasvaa ja rakentaa omaa identiteettiään. Elämää rikastuttavan uskonnon tulisi kuulua jokaisen lapsen arkeen ja pyhään
– Spiritualiteettiin liittyvä tietoisuus ei niinkään tarkoita herkkyyttä jollekin epäluonnolliselle, vaan lisääntyvää herkkyyttä nähdä jokapäiväisten asioiden syvemmät merkitykset. Mysteerin tunteminen avautuu parhaiten ihmettelyn ja ihailun kokemuksien kautta. 15 Teema – Taivaan Isästä puhuminen ei välitä kaikille lapsille mielikuvaa turvallisesta ja rakastavasta Jumalasta. Vanhempien ajatuksia on kuunneltava ja kunnioitettava, samoin kasvattajien. – Ihmisen perustarve on ymmärtää, mikä elämän tarkoitus on, ja mikä minun paikkani on tässä maailmassa. – Yleinen keskustelu uskonnosta on nykyään hyvin negatiivista. Keskusteluissa voidaan löytää ristiriitaa pienentävä kompromissi, mikä on aina lapsen etu. – Jos lapselta kielletään esimerkiksi mahdollisuus ymmärtää, mihin lakimme pohjautuvat, tai miksi joitain juhlapyhiä vietetään, häneltä puuttuu osa länsimaisesta sivistyksestä. Uskontokasvatuksen eräs tärkeimpiä tehtäviä on auttaa lapsia tutustumaan omaan identiteettiinsä ja herkistymään tietoisuuden, mysteerien ja arvojen tunnistamiselle.. Uskonto ja spiritualiteetti ovat iloisia, elämää rikastuttavia asioita, Tirri painottaa. Kun kodin ja ammattikasvattajan välillä tulee erimielisyyttä, asiasta keskustellaan kasvokkain. Hän voi kuitenkin puhua omasta uskostaan ja juuristaan, jolloin lapsella on mahdollisuus peilata omia ajatuksiaan vanhempiensa arvomaailmaan. Spiritualiteetti voidaan määritellä inhimilliseksi ominaisuudeksi, jolle on ominaista tietynlainen tietoisuus tai herkkyys. – Uskontokasvatus, joka ruokkii spiritualiteettia, vapauttaa lapset käyttämään omaa mielikuvitustaan ja herkistymään elämän mysteereille. Myös tietyt toiminnat kuten laulaminen, piirtäminen ja maalaaminen voivat auttaa spiritualisen herkkyyden tunnistamisessa. – Meillä on Suomessa positiivinen uskonnonvapaus. Jumala tulee lähelle toisen ihmisen kautta. Tirri haluaa tuoda esiin erityisesti uskonnon positiiviset vaikutukset. Pienelle lapselle avautuvat rituaalit, rutiinit ja mysteerit. – Pienet lapset voivat kuitenkin kokea ja tuntea asioita, joita he eivät vielä pysty täysin älyllisesti ymmärtämään. Se rakentaa yhteisöllisyyttä, ryhmäytymistä ja kulttuurin tuntemista. Kaikilla osapuolilla on oikeus kertoa omat ajatuksensa siitä, mikä olisi lapselle kasvatuksellisesti parasta. Lapsi on kokonaisvaltainen olento, joka syntyy aina tiettyine tarpeineen johonkin yhteisöön ja kulttuuriin. Kasvattajan on hyvä pyrkiä välittämään lapselle ajatusta, että uskonto on läsnä kaikissa arjen toiminnoissa ja rohkaista lasta löytämään uskontoon liittyviä ulottuvuuksia omasta kokemusmaailmastaan. – Olen puhunut paljon pyöreän pöydän mallista. Toivoisin enemmän keskustelua siitä, mitä hyvää uskonto ihmisen elämään tuottaa. Tirri muistuttaa, että tietynlaista vallankäyttöä tapahtuu joka paikassa. Lapsen itsenäistä ajattelua tulee kunnioittaa. Isällisten kielikuvien rinnalla on hyvä suosia äidillisiä mielikuvia. Tällainen ihminen on auttavainen ja osaa ottaa muut ihmiset huomioon. Suomessa on vahva kristillinen perinne, ja siksi uskonto on vahva osa suomalaisten juuria. Esimerkiksi lintuemo, joka levittää siipensä poikasiensa suojaksi, voi avata monelle lapselle hyvin konkreettisen kuvan turvallisesta Jumalasta. Jokainen lapsi saa syntymälahjanaan juuret. Lapsen uskon maailmassa mielikuvituksen ruokkiminen on keskeinen spiritualisen herkkyyden kanava. – Varhaiskasvattaja voi esimerkiksi kertoa jotain muuta uskontoa tunnustavalle perheelle suomalaisista kristillisistä traditioista, ja mitä hyötyä lapselle olisi siitä, että hän saisi olla mukana. Positiivinen voima Uskonnon merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen on olemassa paljon uutta tutkimustietoa. Lapsen maailmassa spiritualiteetille herkistäviä tapahtumia voivat olla syntymä, kuolema, suru, rakkaus, juhla, epäonnistuminen tai vaikkapa palkinnon saaminen. Uskonnonopetuksessa tulisikin keskittyä elämyksellisyyteen ja kokemuksellisuuteen. – Uskontokasvatuksen suurin tavoite on autonomian syntyminen. Hän osaisi kuunnella itseään, luottaa itseensä ja ottaa sen, mikä rakentaa hänen omaa ihmisyyttään. – Aina voi kuitenkin neuvotella. Viime vuosina lehtiotsikoihin ovat nousseet uskonnon uhrit. Kompromisseihin kykeneminen on osa ihmisyyttä. Mysteerin kaipuu kuuluu ihmisyyteen. Uskonto on alkanut näyttäytyä negatiivisena asiana, josta lapsia on varjeltava. Kasvattajina pyrimme siihen, että lapselle syntyisi autonomia ja sisäinen turvallisuus. Vaikka ihminen ei kuuluisi mihinkään uskontoon eikä tunnustaisi mitään uskontoa, hän on spirituaalinen henkilö, kasvatustieteen professori Kirsi Tirri toteaa. Kuuntele ja kuule Varhaisessa lapsuudessa suhde isään ja äitiin luovat lähtökohdan suhteeseen Jumalaan ja uskontoon. Vanhempi ei voi sanoa lapselleen, miten tämän tulisi uskoa. Uskonnollisessa maailmassa mielikuvituksen käyttö on keskeistä metaforien, symbolien, kertomusten ja liturgian käytössä. Kun ihmistä aletaan ohjailla ulkoapäin, rajoittaa hänen vapauttaan tai ohjailla käyttäytymistä, ollaan väärällä tiellä. Käsittämättömät käsitteet Liian abstraktit kielikuvat ja vaikeat uskonnolliset käsitteet eivät auta lasta avautumaan uskonnon maailmalle, vaan ne voivat estää hänen uskonnollista ja spirituaalista kehitystään. Aikuisen oikeutta kasvattaa omaa lastaan on aina kunnioitettava, mutta vanhempien kanssa kannattaa pyrkiä dialogiin. Psykoanalyyttisen koulukunnan näkemys lapsen jumalakuvan kehityksestä ohjaa pienten lasten kasvattajia kiinnittämään huomiota tapaan, jolla he puhuvat Jumalasta. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan uskonnolliseen vakaumukseen, Tirri muistuttaa
Uskonnollinen suvaitsevaisuus Merkityksen etsiminen ja kokeminen on keskeinen spirituaalisen elämän tavoite. Lapselle on äärettömän tärkeä tietää, mistä hän tulee. Toivoisin, että uskontokasvatuksen tärkeys ymmärrettäisiin, ja että lapsistamme voisi kasvaa uskonnollisesti suvaitsevaisia aikuisia. – Ihan pieni lapsi oppii parhaiten tekemällä. Siitä usko usein alkaa. Sitten tullaan kysymykseen, uskonko minä tähän. Mitä esimerkiksi sapatti merkitsee juutalaiselle perheelle, mitä silloin tehdään ja miksi. Ihminen joutuu pohtimaan eri näkökulmia ja päätyy mysteeriin. Pääsiäisen kertomus on yksi meidän suuria kulttuuritarinoita, joka tulee vastaan yhä uudestaan. Ihminen voi hyvällä itsetunnolla tuoda esiin oman uskontonsa ja kulttuurinsa sekä samalla arvostaa ja kunnioittaa toista. – Suomalainen kalenterija kirkkovuosi tarjoavat mainion kehyksen opettaa lapsille kansallisia ja uskonnollisia perinteitä. Tirri muistelee esimerkkiä omasta lapsuudestaan. Uskonnosta puhuminen koetaan helposti muita ihmisiä loukkaavaksi. Lapsi oppii tekemällä Lapsi oppii uskonnon merkitystä parhaiten rituaalien, traditioiden ja kertomusten välityksellä. Kertomuksissa asioita käsitellään tavallisesti jonkun toisen ihmisen kautta. – Uskonnon voima on, että nämä asiat eivät tyhjene yhdestä perspektiivistä katsottuna. Ajattelin, että Jeesus oli niin täynnä Pyhää Henkeä, että oikein sihisi, Tirri nauraa. TEEMA Lapsen konkreettinen ajattelu muuttuu abstraktiksi vasta nuoruusiässä. Elämän merkitys ei avaudu pelkän rationaalisen ajattelun avulla, vaan ihminen etsii vastausta intuitiivisen, tunteisiin pohjautuvan kokemuksen kautta. Sitä kautta alkavat omat juuretkin avautua. – Uskontokasvatuksen eräs tärkeimpiä tehtäviä on auttaa lapsia tutustumaan omaan identiteettiinsä ja herkistymään tietoisuuden, mysteerien ja arvojen tunnistamiselle. Uskonto liittyy vahvasti siihen. Vaikka ihminen päättäisikin olla uskomatta, uskontokasvatus auttaa häntä ymmärtämään, mikä merkitys tällä tarinalla on minun kulttuurissani ja mikä merkitys sillä on niille, Lapsi oppii uskonnon merkitystä parhaiten rituaalien, traditioiden ja kertomusten välityksellä, Tirri sanoo.. Lapselle usein riittää se, että Jeesus nousi ylös. Mitä ne ovat ihmisille antaneet, ja miksi niitä kerrotaan yhä uudelleen. Ei lapsi voinut käsittää, mitä sikisi tarkoittaa. Tirri kertoo joutuneensa ulkomailla vastaamaan usein kysymyksiin omasta uskonnostaan. Asioita ei kykene järjellä ymmärtämään. Aina rippikouluikään asti lausuin äänekkäästi uskoa tunnustaessani, että Jeesus sihisi Pyhästä Hengestä. Identiteettiin kuuluu juuret. 16 Teema jotka siihen uskovat. – Jos uskonnosta ei saa puhua, se tarkoittaa sitä, että olemme suvaitsemattomia uskonnollisesti sekä omaa kulttuuriamme kohtaan. Jos lapsi kysyy uskonnollisia kysymyksiä, ja aikuinen menee vaikeaksi, lapsi oppii nopeasti, ettei asiasta saa puhua. – Meidän tulisi jo varhaisesta vaiheesta kasvattaa lapset uskonnolliseen, kulttuurilliseen ja eettiseen sensitiivisyyteen. Liturgiset värit, uskonnolliset symbolit ja metaforat avaavat lapselle uskon maailmaa koskettamalla samalla heidän mielikuvitustaan. Juhlapäivien historiallisen merkityksen yhteydessä voidaan keskittyä myös kirkolliseen symboliikkaan. Ne saattavat avata lapselle myös toisen uskonnon merkitystä. Kun ajattelu kehittyy, sitä enemmän voidaan siirtyä historiaan ja merkitykseen. Opillisia asioita tulee iän karttuessa pohtia myös älyllisesti ja useista eri näkökulmista. Suomessa uskonnosta puhutaan vähän, mielellään ei mitään. – Pienen lapsen kanssa ei tarvitse pohtia opillisia kysymyksiä
Mitä tehdään, jos kaveria vaikkapa kiusataan. 17 Me tekijät Me tekijät Pyrkimys kohti hyveellistä elämää Johanna Nordblad tekee animaatioita lapsille Ilmiölähtöisyys innostaa yhdessä oppimiseen s.19 Kun lavasteet ovat valmiina, lapset pohtivat aikuisen avulla, miten näytelmässä esiin tuleva ongelma ratkaistaan. s. 20 s.22 s.25 KUVA Ruusu Hulmi
Lahjan tunnistaa energisyydestään ja monipuolisuudestaan. Pienet hetket, arvostavat sanat ja kohtaamiset lasten ja vanhempien kanssa jättävät hyvän siemenen itämään.” Muut Vuoden pyhäkouluohjaaja -ehdokkaat olivat Liisa Itäkylä (Porin Teljän seurakunta), Mirjami Soikkeli (Loimaan seurakunta), Eija Kymäläinen (Porin Teljän seurakunta), Seija Teinilä (Pöytyän seurakunta), Terhi Miikki (Liedon seurakunta), ”pyhäkouluäitien tiimi” Jenni Birkström, Katri Elonheimo, Pauliina Pietiläinen, Mari Suominen ja Aila Väänänen (Sauvo-Karunan seurakunta) ja Ulla Lähteenmäki (Turun Maarian seurakunta). 5–14-vuotiaista lapsista koostuva 30–40-henkinen lauluporukka tekee paljon yhteistyötä – on syntynyt levytyksiä eri kuorojen kanssa ja esiinnytty aina ulkomaita myöten. Vuoden pyhäkoulunohjaaja -nimikkeen myöntää Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry. ME TEKIJÄT KUVA Erja Saarinen. Pyhäkoulu inspiroi häntä yhä. 18 Me tekijät ”Taivaan lahja Laitilalle”, kuvaavat seurakunnan työntekijät Vuoden pyhäkoulunohjaajaksi valittua Lahja Pavelaa. ”Hän liputtaa taidolla pyhäkoulun puolesta", he sanovat. Kuljetusringit toimivat ja kuorojen harjoitusajat lomittuvat sujuvasti muiden harrastusten aikatauluihin. Lahjan erityistaitoihin kuuluu myös organisointikyky. Pyhäkoulusta Lailalla on parinkymmenen vuoden kokemus, Ilon Helmet -pyhäkoulukuoroa hän on luotsannut reilut 10 vuotta ja Auringon Säteet -kuoroa Rauman Kodisjoella muutaman vuoden. ”Luotan taivaan Isään, ja teen tätä sydämestäni”, Lahja kuvaa voimiensa lähteitä. ”Mitä lapsen mieleen iskostetaan, se tapahtuu suurelta osin lauluilla”, muistutti piispa Kaarlo Kalliala tunnustuksen jakotilaisuudessa 19. ”Lahja on kuin yksi meistä seurakunnan työntekijöistä, joka ehtii kaiken muun lisäksi suunnittelupöytien ääreen ja pop up -pyhisten tekijäkaartiin. Kuoro on osallistunut myös Jippii-elokuvan tekoon. Seurakunnan työntekijät kuvailevat Lailaa sanoilla iloinen, herkkä ja aito. Lastentarhanopettajakoulutus puolestaan antaa hyvät valmiudet toimia lasten ja perheiden kanssa myös vapaaehtoistyössä. Jos on halu tehdä, varmasti saat tehdä”, hän nauraa. toukokuuta Kirkkopäivillä Turussa. Laitilan Lahja Pavelasta Vuoden pyhäkoulunohjaaja ”Iso kiitos kuuluu vanhemmille ja isovanhemmille, jotka jaksavat kuljettaa ja kannustaa lapsiaan”, Lahja painottaa. ”Pyhäkoulu rönsyilee niin moniin suuntiin eikä jämähdä rajoihin
Hyveen mukainen toiminta on hyvää sekä ihmisen itsensä että ympärillä olevien ihmisten kannalta. Hyveet näyttäytyvät eri tilanteissa eri tavalla. Niiden työntekijät lähtivät mukaan. Kylliäinen kehitteli idean ja kävi esittelemässä sitä muutamaan tuttuun helsinkiläiseen päiväkotiin ja kouluun. . Lapset veivät uudet taitonsa mukanaan myös kouluun. Ne näkyivät loruissa, leikeissä ja rallatuksissa. Vähitellen opettajat tajusivat, että lapset ovat samasta päiväkodista – mutta mitä ihmettä he olivat siellä kokeneet. Aristoteleen mukaan juuri lasten ja nuorten kasvattaminen hyveisiin oli erityisen tärkeää. Eräänkin koulun rehtori ja opettajat olivat ihmeissään, kun tietyt lapset eivät lähteneet kiusaamiseen mukaan. TEKSTI Laura Koskelainen KUVAT Ruusu Hulmi . Muutama vuosi työelämää kehitettyään Kylliäinen ryhtyi ohjaamaan myös lapsia ja nuoria hyveiden tielle. Siitä päiväkodista tuli kahdessa viikossa kiusaamisvapaa päiväkoti. Seuraavana vuonna mukaan tuli uusia päiväkoteja ja niissäkin homma alkoi toimia. Siinä käy usein niin, että kasvattajan ja kasvatettavan roolit vaihtuvat toisin päin. 19 Me tekijät ME TEKIJÄT Hyveellinen elämä Hyveet ovat ne ominaisuudet ja luonteenpiirteet, jotka tekevät meistä hyviä. Lapset ottivat ne välittömästi omikseen. . Jossain tilanteessa pitää käyttäytyä ystävällisesti, toisessa tilanteessa oikeudenmukaisuus on se päällimmäinen hyve. Muuten sitä ei ole olemassakaan, Kylliäinen sanoo. Lapset ottavat hyveet haltuun nopeasti ja tosissaan. Hyveet päiväkotiin vapaaehtoisvoimin Kylliäinen hurahti hyveisiin opiskeluaikoinaan noin 30 vuotta sitten, ja 25 vuotta myöhemmin hän kirjoitti hyveistä kirjan ja ryhtyi ohjaamaan työpaikkoja hyveiden mukaiseen elämään. Jos päiväkodissa yksi lapsi ryhtyi kiusaamaan toista, muut lapset tulivat ympärille, että ei noin voi tehdä kun tuo ei ole reilua eikä ystävällistä. Joko ihmisinä tai siinä roolissa, missä kulloinkin toimimme. Ensimmäinen päiväkoti valitsi kannustavuuden, reiluuden ja ystävällisyyden hyveiksi, joita alettiin viljelemään. Lähtökohtana on molempien, sekä yksilön että yhteisön hyvinvointi, Kylliäinen kertoo. He kouluttavat myös vanhempiaan: ’äiti, mun mielestä tuo ei ollut ollenkaan reilua!’ Eräässä päiväkodissa oli juuri käyty hyveet läpi, kun siellä muuttaa koko maailman Leo, Tuulia ja Chidea miettivät hyvekasvatukseen liittyvien näytelmien tapahtumia.. Jos joku ihminen joutuu kärsimään toimintani vuoksi, minun toimintani ei ole ollut hyveellistä. Joskus ystävällisyys näyttäytyy eri tavalla kuin jollain muulla kerralla. Tämä määrittely on ollut toimiva jo antiikin filosofi Aristoteleen ajoista, kertoo eetikko Antti Kylliäinen. . Lapset tajusivat, että jos ollaan reiluja ja ystävällisiä, kiusaamista ei voi tehdä, Kylliäinen kertoo. Kolmannessa tilanteessa pitää olla vastuullinen. . Yhteisön huomiointi erottaa hyveet luonteenvahvuuksista. Koulun pihalla hyveelliset lapset olivat nimittäin kiertäneet toisten lasten luona ja kiusaamista kohdatessaan huomauttaneet ’ei noin voi tehdä, se ei ole reilua eikä ystävällistä’. Opettajille selvisi, että lapset olivat saaneet hyvekasvatusta. Ketään ei jätetty yksin ja kaikki pääsivät leikkeihin. Hyve on ominaisuus ja luonteenpiirre ja sen täytyy näkyä meidän toiminnassamme ja käyttäytymisessämme. Sitten he alkoivat muuttaa elämäänsä ja ympäristöään niiden avulla. Työskentely päiväkodissa lähtee aina vanhempainillasta, jossa päätetään, mitkä kolmesta kuuteen hyvettä otetaan käyttöön
Kylliäinen rohkaisee, että elämästä tulee näin paljon hauskempaa ja helpompaa. Kylliäisen mielestä hyveiden kasvattaminen ei saa jäädä siitä kiinni, että siihen ei ole varaa. Kehut kasvattavat Hyvekasvatuksen voi aloittaa myös kotona. Ketään ei enää kiinnostanut kiusataanko vai ei. Päiväkodin henkilökunta tehosti hyveiden mukaan elämistä. . Vähitellen koko yhteiskunta toimisi myös hyveiden mukaan. Toisaalta positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuuksien opettaminen oli ollut päiväkodin kasvattajille jo aiemmin tuttuja. Kaikkia kiinnosti, mitä hyveiden kanssa oli tehty. Hänen johtamansa espoolainen päiväkoti oli tehnyt yhteistyötä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanssa ja päiväkodissa oli katsomuskasvatuksessa avustava mentor. Aikuisen pitää vain nähdä lapsen hyvä tapa toimia ja reagoida siihen. Jokainen suomalainen voisi ottaa selvää, mistä hyveissä on kysymys ja elää niiden mukaan. Tehokkainta on keskittyä hyvään. Kylliäinen huomauttaa, että vanhempien tulee muistaa, että lapset oppivat parhaiten kasvattajien esimerkkiä seuraamalla. Verkon kautta se on kaikkien ulottuvilla. Ohjelma on helposti toteutettavissa ja käyttöönotettavissa ja sovellettavissa sen mallin mukaan, mikä lapsiryhmälle sopii. Hyvekasvatuksessa oli mukana yksi päiväkodin ryhmä. Päiväkotien ja työpaikkojen lisäksi hyveohjelmassa on mukana hoivakoteja, taloyhtiöitä ja urheiluseuroja. Sivuilla voi rekisteröityä ja tilata tarkemmat ohjeet. Myöhemmin Rantala ja päiväkodin lastentarhanopettajat pohtivat, millä aikataululla hyveet siirtyvät kaikkiin ryhmiin, etenkin viisivuotiaiden kasvatukseen ja ohjaamiseen. Lapsi oppii Kylliäisen mukaan parhaiten silloin, kun hän onnistuu jossain asiassa ja saa siitä kehuja ja kiitosta. Hyveiden avulla opittiin kaveritaitoja ja pohdittiin ystävällisyyttä. He eivät puuttuneet kiusaamiseen mitenkään, ellei ollut pakko. Hyvekasvatus vaatii sosiaalista vahvistamista. Hyveistä kiinnostunut voi mennä Hyveet elämässä -sivustolle, jossa on lisätietoa asiasta. Hyvekasvatus tuli osaksi mentorointiohjelmaa. Ilona Paavilainen ohjaa.. 20 Me tekijät LINKKI Katso lisää www.hyveetelamassa.fi HYVEKASVATUS toi työkaluja Päiväkodin johtaja Tuula Rantala kävi kuuntelemassa Antti Kylliäistä ja sai siitä kipinän ottaa hyvekasvatus osaksi myös Roosaliinan päiväkodin arkea. Ohjelmassa mukana oleminen on ilmaista. Hyveisiin liittyy usein positiivinen kokemus ja niitä pyriME TEKIJÄT alkoi kiusaamisepidemia. . Rantala kertoo, että lapsille on tärkeää noudattaa tiettyjä sääntöjä ja ne näkyvät silloin, kun lapset pohtivat, millainen on hyvä kaveri. Tässä laulussa mennään Piilometsään. Sen sijaan he ryhtyivät viljelemään hyveitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Päiväkodissa hyvekasvatusta tehtiin viisivuotiaiden ryhmässä. . Kuluvana vuonna myös jokaisesta Aku Ankka juniori -lehdestä löytyy kuukauden hyve. Hyveet elämässä -ohjelma on rakennettu vapaaehtoisvoimin. Hän tähtää siihen, että kun hän jää eläkkeelle vuonna 2029, kaikki suomalaiset koulut ja päiväkodit olisivat mukana hyvekasvatuksessa. Kun hyveet opitaan alle kouluikäisenä, sen pohjalle voi rakentaa koko loppuelämän. Kahdessa viikossa kiusaaminen katosi kokonaan sekä lasten käyttäytymisestä että aikuisten puheista ja ajatuksista. Kylliäinen luottaa, että hyvekasvatus menee läpi vähitellen läpi koko yhteiskunnan. Se saattaa vaatia harjoittelua, mutta se kannattaa. Joillekin kieltäminen ja sääntöjen kertominen tulivat automaattisesti. Niistä ei jää positiivisia rakennusaineita, Kylliäinen sanoo. . Kiellot ja käskyt eivät ole kasvattamisen välineitä. Päiväkodin kasvattajat joutuivat Rantalan mukaan jonkun verran opettelemaan uusia tapoja. Viisivuotiaana kyky eettiseen ajatteluun kehittyy voimakkaasti. Perheet voivat pohtia, mitä on luotettavuus ja miten se meidän perheessä toteutuu. Heidän kanssaan on hyvä pohtia hyveitä ja muita eettisiin kysymyksiin liittyviä asioita, Rantala pohtii. He kertoivat joka päivä myös vanhemmille, mitä olivat hyveiden kanssa tehneet. . Päiväkodin hyveiksi valikoitui myötätuntoisuus, reiluus, rohkeus, suvaitsevaisuus ja ystävällisyys. Meni lapsi minne tahansa, ystävällisyys, reiluus, luotettavuus ja huomioonottavuus ovat niitä ominaisuuksia, jotka tuottavat sekä ihmiselle itselleen, että hänen lähiympäristölleen pelkkää hyvää. Kiitoksen saaminen on hauskaa, ja lapsen elämässä kaikki, mikä on hauskaa, on myös kiinnostavaa ja sitä halutaan lisää. Parhaimmillaan hyveet siirtyvät lasten tavaksi toimia omantuntonsa ohjaamina. Hyvekasvstuksen keinoina toimivat esimerkiksi näytelmät
Näytelmissä oli siilin syntymäpäivät, korkeita paikkoja pelännyt orava, jalkakipuinen bambi ja muiden hyljeksimä pupu. Näytelmissä esiintyi metsän eläimiä, jotka tekivät jotain väärin tai olivat pulassa. He osaavat ajatella omaa käytöstään ja asettua toisten asemaan. Salaisessa tehtävässä lapsi ei saanut kertoa muille, mikä hänen tehtävänsä oli. Lapset saavat pohtia, miltä toisesta tuntuu, jos kiusataan. Miika, Lenni ja Leo keksivät itse näytelmän, jossa eläimet joutuvat pulaan. Menetelmiä olivat myös esimerkiksi askartelu, rauhoittuminen rentoutustarinan avulla ja salainen tehtävä. Kun lavasteet ovat valmiina, lapset pohtivat Paavilaisen avulla, miten näytelmässä esiin tuleva ongelma ratkaistaan. Hyvekasvatuksesta on kerrottu vanhemmille päiväkodin kuukausikirjeissä ja kasvatuskeskusteluissa. Näytelmät käsittelivät muun muassa toisen auttamista, jännittämistä, kaikkien ottamista mukaan, anteeksi pyytämistä, varastamista ja totuuden puhumista. Ei ole. Tarina päättyi onnellisesti.. Avuliaisuus on lisääntynyt. Lapset ovat hyvekasvatuksen ansioista oppineet hyvin ratkomaan ongelmiaan. Ongelmien ratkaisu näytelmissä on niin kiehtovaa, että lapset eivät millään malttaisi lopettaa. Lapsilta tuli hienoja ratkaisuja, Paavilainen kertoo. Hänen mielestä hyveiden opettaminen sopii kaikille lapsille. Esimerkiksi piti leikkiä sellaisen lapsen kanssa, jonka kanssa ei ole aikaisemmin leikkinyt tai auttaa toista. . Lapset tekivät myös itse näytelmän, johon he itse keksivät lavasteet ja käsikirjoituksen. Piti kiinnittää huomiota, missä tilanteessa voi auttaa. On tärkeää tietää itse, miten omatunto toimii. Monet hyveet ovat usein päällekkäisiä ja limittäisiä. Lapset ovat myös oppineet viljelemään hyviä sanoja eli puhumaan kauniisti. 21 Me tekijät HYVEKASVATUS toi työkaluja ME TEKIJÄT tään harjoittelemaan uudelleen ja uudelleen. Monimuotoisessa yhteiskunnassa vankat eettiset arvot tulevat yhä tärkeämmiksi. Siksi metsä pitää siivota. . Hyveet esillä näytelmissä ja leikeissä Lastentarhanopettaja Ilona Paavilaisen mielestä hyveiden opettaminen oli tärkeää ja mielenkiintoista. Metsään voi myös pystyttää kyltin, jossa kielletään sotkeminen. He keksivät, että näytelmä jatkuu seuraavassa jaksossa. Tarinat ja niiden opetukset olivat jääneet lapsille hyvin mieleen, Paavilainen kertoo. Näytelmässä oli aina joku ongelma ja tarina jätettiin kesken. Entä sitten, jos joku eläin juuttuu puuhun. Rantala suosittelee, että hyvekasvatus tulisi osaksi muidenkin päiväkotien varhaiskasvatusta. Hyvekasvatuksessa Paavilainen ja seurakunnan mentor Seija Hatakka, keksivät näytelmiä. . Entä onko reilua, jos metsään on tuotu roskaa, jota ei viedä pois. Lasten piti keksiä tarinaan onnellinen loppu, ja lapset keksivätkin itse niille hyveiden mukaisen lopun. Silloin lintu auttaa laskeutumaan. Siten on mahdollisuus, että omatunto toimii myöhemminkin elämässä ohjaten oikeisiin valintoihin, Rantala pohtii. Eläimen jalka voi juuttua johonkin roskaan, tai eläintä voi sattua. He etsivät hahmot ja niiden tarvikkeet
22 Me tekijät 7 KYSYMYSTÄ 1. Työkseen Nordblad tekee lapsille suunnattua viestintää animaatiotaitelijan nimikkeellä. Haluan tuoda esille tärkeitä asioita iloisella tavalla. Mikä sinua haastaa ja innostaa lapsille suunnatussa viestinnässä. Nykyisessä lastenkirkko.fi-sivustossa on runsaasti hänen teoksiaan. Miten päädyit animaatiotaitelijaksi. Lapsille suunnatussa materiaalissa haluan korostaa yhdessä tekemisen riemua, oppimista ja oivaltamisen iloa. Hakiessani animaatiokouluun minulla ei kyllä ollut aavistustakaan siitä, kuinka kärsivällisyyttä vaativaa animaatioiden tekeminen on. Tuottamalla Vapaasukelluksen maailmanmestari Johanna Nordblad tekee animaatioita lapsille Tuoreesta Guinnessin ennätysten kirjasta voi poimia suomalaisen vapaasukeltajan nimen ja sen perään kirjatun ”hyisen” ennätyksen: Johanna Nordblad. Minkälaista viestintää haluat tehdä lapsille. Lapsille suunnatun viestinnän tekeminen on vaikeaa ja erityistä vastuullisuutta vaativaa työtä. Kaikeksi onneksi en tiennyt, sillä animaation edellyttämä kärsivällisyys, tekemisen loputon toistaminen ja peräksiantamaton asenne ovat tuoneet elämääni paljon muutakin hyvää. 50 metrin sukellus jään alla uimapuvussa. KUVA Elina Manninen. Piirtely, lastenkirjat ja tarinat ovat aina kiehtoneet minua. Hymyä mahtuu maailmaan aina lisää, ja asioita voi opetellla pitämällä hauskaa. Sukelluksissa. 3. Ilman happilaiteitta. Lapset todella kokevat hahmot oikeina ja kuuntelevat aidosti, mitä hahmo kertoo. Miten itse äitinä arvostin esimerkiksi ravintoloita, joissa lapset huomioitiin – silloin he viihtyivät ravintolassa pidempään kuin 10 minuuttia ja minullakin oli mahdollisuus syödä rauhassa. Lapset muistavat lapsuuden aikaiset hahmot läpi koko elämänsä, ja tutkimusten mukaan noin puolet alle kymmeneen ikävuoteen mennessä opituista asenteista jää voimaan loppuelämän ajaksi. Toki hän on kokeillut rajojaan myös allasveden lämmössä: ennätys on kuusi minuuttia ja 39 sekuntia. Perheen arkeen mahtuu monta pakollista toimintaa päivän aikana, ja kun lapset ovat iloisia niin aikuisetkin ovat iloisia. Suunnitellessani konsepteja lapsille ja lapsiperheille yritän miettiä ja toteuttaa elementtejä, jotka aidosti helpottavat lapsiperheiden arkea. Samoin kuin aikuisten asenteet vaikuttavat lapseen, niin lapsen asenteet vaikuttavat vanhempiin. 2. Ihan lapsesta asti. 2,2 miljoonaa suomalaista asuu lapsiperheissä ja puhuttelemalla lasta voi puhutella koko perhettä. Kaikilla lapsilla on vanhemmat, ja lapsi on perheessä vahva mielipidevaikuttaja
Mitä ovat seuraavat tavoitteesi vapaa-ajallasi. Miksi juuri se. Olisi ihanaa päästä näyttämään koko maailmalle, kuinka hienon maailman veden tai jään pinta kätkee alleen. Lisäksi olisi aivan mahtavaa, jos ehtisin maalaamaan taulujani edes pienen hetken joka päivä. Lastenkirkon kylän pelillisestä animaatiossa pääsee tutustumaan kylään, jossa Toimi, Tuuli, Toivo ja Taito asuvat. Ja sitten tietenkin tykkään ajella moottoripyörällä, juuri nyt trial-moottoripyörällä ja motocross-pyörällä. Vaikka näin haluaisin aamuni aloittaa, tämä järjestelmällinen toteuttaminen tuntuu usein vaikealta kaiken kiireen keskellä. Taidan olla sellainen vieläkin.. Kuvaan siskoni, valokuvaaja Elina Mannisen kanssa paljon vedenalaisia kuvia. 6. 4. Se on suuri intohimoni. Suosikki(animaatio)hahmosi. Hauskinta on ollut pelillisten animoitujen osioiden toteuttaminen ja lempiprojektini löytyy heti lastenkirkko.fi:n etusivulta. Minkälainen lapsi itse olit. Olen hahmojen suurkuluttaja. Tärkein asia, jonka koen antaneeni lastenkirkko.fi-sivustolle on tekemäni konseptija käyttöliittymäsuunnittelu – toisin sanoen se, miten käyttäjä löytää erilaiset sisällöt ja miten palvelua on mahdollista käyttää myös puhelimilla ja tableteilla. Hahmojen kirjo on maailmassa valtavan laaja ja hahmoja löytyy suunnattuna ihan jokaiseen mahdolliseen kohderyhmään, ei ainoastaan lapsille. Isot kansainväliset ja vahvasti markkinoidut, lapsille suunnatut jättiläismäiset konseptit ovat hahmomaailmassa kuitenkin vain jäävuoren huippu. Voisin suunnitella tarinoita ja piirrellä värikkäitä, iloisia, hyvää mieltä ja ystävällisiä tekoja tuottavia pörröisiä kavereita kaiket päivät. En olisi myöskään koskaan etukäteen uskonut sukeltavani niin syvälle, pitkälle tai kauan kuin olen sukeltanut. Lisää sukellusennätyksiä. 23 Me tekijät 5. 7. Sukellusennätyksen sijasta tavoitteeni sukeltamisen saralla onkin päästä leikkimään veteen joka päivä, ainakin vähäksi aikaa. Minulla ei ole yhtä suosikkihahmoa. Tai ainakin silloin, kun tekee mieli. En aseta itselleni koskaan lopputulokseen pohjautuvia tavoitteita ,vaan asetan omat tavoitteeni aina itse tekemiseen. Leikkimielisesti olen luvannut lähteä ajamaan Dakar-rallin moottoripyörällä, mikä kyllä kuulostaa haasteena aivan liian suurelta. Minkälaisia osioita tai teoksia olet tehnyt lastenkirkko.fi-sivustolle. Sen sijaan, että keskittyisin yhteen ainoaan hahmoon, tykkään tutkia ja tutustua kaikenlaisiin erilaisiin hahmoihin. Ensin joogaan puoli tuntia ja sitten maalaan puoli tuntia. Olen kaikkiruokainen. Olen yrittänyt varata kalenteriini jokaisen päivän alkuun ikioman tunnin heti herättyäni. Vapaasukelluksen maailmanmestari Johanna Nordblad tekee animaatioita lapsille positiivista ja opettavaa viestintää lapsille, on mahdollista päästä vaikuttamaan, millainen tulevasta yhteiskunnastamme muodostuu. Mutta elämästä ei koskaan tiedä, olen huomannut, että kaikenlaista voi oppia, jos harjoittelee. Teen asioita, jotka ovat kivoja tehdessä, sen sijaan että pakottaisin itseni tekemään jotain saavuttaakseni tietyn lopputuloksen. Olin hyvin, hyvin vilkas lapsi. Yksinkertaisesti ajateltuna, haluan tehdä lapsille suunnattua viestintää, koska lapset rakastavat hahmoja ja niitä minä rakastan piirrellä
TERVETULOA VARHAISKASVATUSMESSUILLE 6.10.2017 KATAJANOKAN WANHAAN SATAMAAN! PIKKU SATAMAKATU 3–5, HELSINKI Nuori kirkko ry:llä on ajankohtainen ja keskustelua virittävä ohjelmaosuus tapahtumassa. 70 näytteilleasettajaa. asti. Se voi olla kotikirkko tai joku muu. Palkinnot Lastenkirkon raati valitsee yhden parhaimman rakentelijan ja palkitsee 100 euron lahjakortilla. Kisaan voi osallistua useammallakin kirkolla. Kirkkojen kuvia kerätään Fisucraftin sivuille, josta voi myös seurata rakentelujen etenemistä. PAIKKA H-sali 9.00–9.45 Pienten lasten pedagogiikan lapsilähtöisyys LTO Katariina Nousiainen 10.00–10.45 Leikin katsomukselliset ulottuvuudet varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, Espoon kaupunki ja erityisasiantuntija Kirsi Tarkka, Opetushallitus 11.00-11.45 Iltahetki perheissä kouluttaja Mari Torri-Tuominen, Nuori kirkko ry Tapahtumassa on useita maksuttomia seminaareja ja tietoiskuja sekä näyttelyssä n. Fisucraftissa on kirkoille oma rakentelualue. Rekisteröityminen on mahdollista tehdä ennakkoon nettilomakkeella (ilmoittautuminen avautuu elokuussa). WWW.VARHAISKASVATUSMESSUT.NET. Tule kuulolle! Osallistuminen on maksutonta. SATA KIRKKOA -KILPAILU FISUCRAFTISSA Suomesta löytyy satoja erilaisia kirkkoja. 24 Me tekijät Kisassa osallistuja valitsee rakentamisen malliksi jonkun kirkon Suomesta. Rakennetaan Suomi100-juhlavuotena Fisucraftiin vähintään 100 erilaista kirkkoa! Innosta Minecraft-pelin taitavia lapsia mukaan kilpailuun! Kilpailuaikaa itsenäisyyspäivään 6.12. Kilpailuun osallistutaan lähettämällä rakennelmasta kuvakaappauksia ja koordinaatit osoitteeseen kilpailut@fisucraft.net Mukaan tietysti omat yhteystiedot ja tieto, mikä kirkko on rakennelman esikuvana. Maksuton sisäänpääsy, mutta rekisteröityminen vaaditaan. Tämän lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan 4 x 25 euron lahjakortteja. Tarkennat ohjeet löytyvät www.fisucraft.net-sivustolta
Saman tien luokasta tuli vastaus, jota lähdettiin tarkentamaan yhdessä. Uuden vasun näkökulma kasvatukseen ja oppimiseen muuttaa ja haastaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Myös oppilaiden oppimaan oppimisen taidot ja sosiaaliset taidot näyttivät olevan hyvät. Olen useita kertoja pohtinut ilmiöoppimisen mahdollisuuksia kasvatuksessa ja opetuksessa eri ikävaiheissa. Voimme tarjota lapselle kokemuksia, joilla voi olla kauaskantoinen merkitys lapsen kasvulle ja oppimiselle. Oppimisen alueet kiinnittävät huomiota oppimisen kokonaisvaltaisuuteen ja lapsen tiedonjäsentämisen taitoihin. Kokemus teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Opettaja aloitti oppitunnin kysymällä oppilailta, mitä he haluavat tänään oppia. Ilmiölähtöisyydessä lähdetään liikkeelle lapsen kiinnostuksen ja motivaation kohteista, tutkitaan ja ihmetellään asioita yhdessä. Tarkastelemme myös kaikkia vuoden 2018 varhaiskasvatuksen koulutuksia uuden vasun avaamista näkökulmista käsin. Itse näkisin, että ilmiölähtöisyys haastaa meitä vielä pidemmälle: yhdessä oppimiseen myöskin silloin, kun jokin ”projekti” on saatu päätökseen. Jos varhaiskasvatuksessa toteutetaan ilmiölähtöisyyttä, toteutuvat silloin uuden vasun tavoitteet ja sisällöt. Ilmiölähtöisyys haastaa hyppäämään yhdessä oppimisen ihmeelliseen ja tuntemattomaan maailmaan niin, että lapsesta tulee aktiivinen toimintansa subjekti. Koulun oppilaita seuratessa ja haastatellessa syntyi vahvasti vaikutelma, että oppilaat ovat motivoituneita oppimaan ja että he todella keskittyivät oppitunneilla. Mielestäni ilmiölähtöisyys avaa seurakuntien varhaiskasvatukselle uusia mahdollisuuksia kehittää yhteistä varhaiskasvatusta ja nostaa katsomuskasvatuksen merkitystä yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. Tästä seurasi opettajan jatkokysymys: Kertokaa, miksi pyrimme aktivoimaan oppimisessa mantelitumaketta ja etuotsalohkoa. Laaja-alaisen osaamisen alueet – monilukutaito, ajattelu ja oppiminen, osallistuminen ja vaikuttaminen, tietoja viestintäteknologinen osaaminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu – keskittävät huomion ensisijaisesti taitoihin tietojen sijaan. Luultavasti kaikilla näillä on tähdätty samaan pyrkimykseen: lapsen kasvun ja oppimisen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Uudessa vasussa puhutaan oppimisen alueista, jotka yhdistyvät laaja-alaisen osaamisen alueisiin. Ilmiölähtöisessä oppimisessa keskiössä ovat ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä sosiaalisen oppimisen taidot. Ilmiölähtöisyys varhaiskasvatuksessa on herättänyt kiinnostusta seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Muutamassa minuutissa päivän työskentelysuunnitelma oli valmis. Lisäksi meillä on kristillisen etiikan ja vahvan varhaiskasvatuksen osaamisen myötä valmiuksia vahvistaa lapsen positiivista kokemusta lapsiryhmässä toimimisesta sekä rakastavasta ja hyväksyvästä vuorovaikutussuhteesta. TEKSTI Johanna Heikkinen KUVA Suvi Sievilä Muistan ikäni oppitunnin, jota olin luokanopettajanopintojeni auskultointivaiheessa seuraamassa eräässä peruskoulussa. Johon koko luokka vastasi yhteen ääneen: Jotta työmuisti ja keskittyminen kehittyisivät! Meneillään oli alakoulun oppitunti, jossa toteutettiin ilmiölähtöistä oppimista. Olen jonkin verran kiertänyt kouluttamasta aiheesta kevään aikana ja kysynnästä johtuen tähän liittyvä koulutus löytyy vuoden 2018 tilauskoulutuksistani. Sitä mukaan, kun neuropsykologian ymmärrys aivojen toiminnasta ja oppimisesta on lisääntynyt, on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota juuri oppimaan oppimisen taitoihin ja vuorovaikutuksen merkitykseen kasvatuksessa. Oppiminen on aivoissa monimutkainen ja kokonaisvaltainen prosessi, johon vaikuttavat merkittävästi tunteet ja lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta. päätoimittaja. Toivottavasti tapaamme koulutuksissa! Ihmetellään ilmiöitä yhdessä, innostutaan oppimisesta ja uuden vasun avaamista mahdollisuuksista!. 25 Me tekijät OIKEISSA TÖISSÄ ILMIÖLÄHTÖISYYS kunnioittaa lapsen motivaatiota ja kiinnostuksen kohteita KUKA Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Ajattelen, että erityisesti meillä seurakuntien varhaiskasvatuksessa on hyvät mahdollisuudet kohdata ja kuunnella lasta. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii kasvattajalta perehtyneisyyttä aiheeseen sekä halua heittäytyä uudenlaiseen tapaan tehdä asioita. Varhaiskasvatuksessa on pitkään toteutettu teemaoppimista, eheytettyä oppimista, projektioppimista jne
Samalla myös seurakunta toimijana ja seurakunnan työtekijät tulevat lasten tietoisuuteen. Yhteistyö katsomuskasvatuksessa voi tuoda hyvää myös seurakunnan toimintaan. Mikäli seurakunnissa ei olla tässä asiassa hereillä, kosketus varhaisimpiin ikäluokkiin voi tulevaisuudessa jäädä hyvin ohueksi tai jopa olemattomaksi. Yhteiskunnan varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Kirkon varhaiskasvatuksen vahvuutena on koko sen historian aikana ollut kyky reagoida yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja vastata perheiden tarpeisiin. Se sisältää uskonnot, erilaiset katsomukset ja uskonnottomuuden. Älä hyljeksi katsomuskasvatusta Ku va : Su vi Si ev ilä. Vastuu katsomuskasvatuksesta on päiväkodin henkilöstöllä. joulukirkko, pääsiäisvaellus, kevätkirkko jne.). Tämä on kuitenkin lyhytnäköistä toimintaa. Puhutaan yleisestä kulttuuriperinteestä, johon kaikkien Suomessa asuvien on hyvä tutustua selvitäkseen omasta arjestaan. Perinteiset ”päiväkotipyhäkoulut” ja pikkukirkot eivät ole uuden vasun mukaisia. TEKSTI Heljä Petäjä ja Raija Ojell Kirjoittajat ovat varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kasvatus ja perheasiat -yksikössä. Lasta ei saa sitouttaa mihinkään katsomukseen eikä häneen voi katsomuksellisesti vedota tai vaikuttaa. 26 Me tekijät KIRKON TALOLTA Uusi vasu on tuonut mukanaan monenlaisia muutoksia. Katsomuskasvatuksen liittyvää yhteistyötä ei välttämättä nähdä seurakunnan perustehtävänä. Vaikka joistakin toimintatavoista joudutaan luopumaan, tuo vasu myös uusia mahdollisuuksia. Seurakunnan työntekijät sekä luottamushenkilöt voivat olla ymmällään siitä, mikä on seurakunnan rooli ja tehtävä uudessa tilanteessa. Hyväksymällä vasun mukaisesti kaikkien lasten oikeuden omaan uskontoon ja katsomukseen, puolustamme samalla luterilaisten lasten oikeutta omaan uskontoonsa. Suomalainen yhteiskunta rakentuu pitkälti kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen varaan. Katsomuskasvatus on luonteeltaan yleissivistävää eikä se sisällä uskonnon harjoittamista. Avoin ja ennakkoluuloton mieli sekä oman osaamisen arvostaminen auttavat yhteistyökäytäntöjen pohtimisessa ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa. Se tarkoittaa sitä, että kaikkia lapsiryhmässä läsnä olevia uskontoja ja katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä. Paikallinen seurakunta ja alueen kirkot sisältävät paljon yleissivistäviä elementtejä, jotka ovat avuksi yleiseen kulttuuriperinteeseen tutustuttaessa. Entisen uskontokasvatuksen (uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio) sijaan puhutaan nyt katsomuskasvatuksesta. Suunta luultavasti jatkuu, sillä yhteiskunnassa on painetta saattaa yhä useampi lapsi kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Yhteinen keskustelu ja ideointi onkin entistä tärkeämpää seurakunnan ja kunnan välisessä yhteistyössä. Tämä on myös edellytyksenä yhteiskuntarauhan säilymiselle. Vasun tuoma muutos on väistämätön ja totta elokuusta alkaen. Tuttujen työntekijöiden kanssa on luontevaa suunnitella myös yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia (esim. Katsomuskasvatus on herättänyt paljon kysymyksiä seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön liittyen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 huomioi yhteiskunnan muutokset ja luo omalta osaltaan uusia mahdollisuuksia myös entistä monipuolisemmalle yhteistyölle. Tähän haasteeseen on totisesti syytä tarttua. Resurssien vähentyessä voi tulla kiusaus luopua hyvistä ja vakiintuneista yhteistyösuhteista kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Tämän monin paikoin hyvin toimineen yhteistyömuodon päättyminen saattaa herättää seurakunnassa surua ja haikeutta. Monikulttuurisessa ja -uskontoisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että lapset jo pienestä pitäen oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja kunnioittamaan toisten perinteitä ja katsomuksia. Miksi emme antaisi osaamistamme myös päiväkodin henkilöstön käyttöön alueen lasten parhaaksi. Seurakunnan oman kokoontuvan toiminnan tilastot ovat laskusuuntaisia. Hyvä yhteistyö katsomuskasvatuksessa vahvistaa luottamuksellisia suhteita ja voi mahdollistaa myös monenlaisen muun yhteistyön. Kirkon työntekijöillä on paljon katsomuksiin, arvoihin ja etiikkaan liittyvää osaamista
Kuitenkin juuri tuo itkevä, outo mies valitaan tehtävään. Minna Tuominen KERRON SINULLE RAAMATTUTARINAN Lasten Keskus ja Kirjapaja 2017 Lotta Uusitalo-Malmivaara – Kaisa Vuorinen HUOMAA HYVÄ! VAHVUUSVARIKSEN BONGAUSOPAS PS-Kustannus 2017 Kirjan tarkoituksena on terävöittää lukijan katse kohti luonteenvahvuuksia. Vaikka mielessä vyöryvät veren ja tulen kuvat, suru, viha, kaikki vastausta vaille jäävät kysymykset valitsi hopeahiuksinen nainen elämän ylläpitämisen. Kivelä nappasi tarinansa pohjavireen oivallisella tavalla Luukkaan evankeliumin Simon Pietarista, josta Jeesus teki ihmisten kalastajan. Kuten sateenkaaren päästä, niin tämänkin kirjan lopusta löytyy aarre. Kuokka kirjoittaa vanhasta naisesta, joka joutui varhain menettämään monia läheisiään. Tavoitteena on soveltaa pyhiä tekstejä omiin kokemuksiin, tutkia mitä ne merkitsevät omassa elämässä. Silloin olisi saatu kiinteämpi, eri kirjoittajalaaduille tilaa antava kokonaisuus. Samankaltaiset asiat toistuvat vaikka aika on toinen. Lampénin tarina jää mieleen oivana esimerkkinä siitä, kuinka hyvät kokemukset on tehty jatkettaviksi. Kaikki järjestyi ja ruokaakin tarjottiin. Suoraan käyttöön otettavia, valmiita kuvia ja harjoituspohjia." Ku va : Su vi Si ev ilä. Siinä annetaan kuolleiden haudata kuolleensa mutta keskitytään eläviin. Lukija tai kuulija haastetaan kuin vaivihkaa luomaan persoonallista suhdetta siihen, mikä tässä elämässä kannattelee. Huikeat 42 liitettä! Vahvuusbongarin huoneentaulu, luonteenvahvuudet kuvina, teksteinä, monia erilaisia tehtäväpohjia bingosta bongaukseen ja niin edelleen. Siinä tuuliajoille joutuneet tytöt, Selofhadin tyttäret alkavat etsiä muutosta vallitseviin tilanteisiin. Ja kurvaa sitten yöhön. ”Luonteenvahvuudet ovat muokkautuvia ja ne kehittyvät ja voimistuvat, kun niitä käytetään. Pyörä räsähti keskelle ei-mitään. Puhuttelevimmissa tarinoissa uskalletaan irrota pari tuhatta vuotta sitten tapahtuneesta mutta säilytetään pyhiin teksteihin metaforinen tai sisällöllinen yhteys. Harjoitteisiin kuuluu leikkejä, pelejä ja tehtäviä, joiden avulla vahvuuslihaksia voi bodata. ”Luonteenvahvuuksien avulla onnistumme, yllämme parhaimpaamme ja saavutamme tavoitteitamme”, korostavat kirjoittajat. Ja siinä Lampén nojailee neuvottomana menopeliinsä, oudossa maassa. Tarina loppuu siihen, ettei katalonialainen Jordi halua mitään palkkiota jeesaamisestaan mutta pyytää tarvittaessa auttamaan muita pulaan joutuneita. Pauliina Kuokan tarina taas valaa uskoa irti päästämiseen. Se avautuu niin nuorelle kuin vanhallekin. Mutta kuinka ollakaan, ohiajava Jordi pysähtyy, luvaten tulla auttamaan seuraavana aamuna. Luonteenvahvuudet ovat kuin lihas. Yksi koskettavimmista on Mio Kivelän tarina itseään vähättelevästä nukkavierusta työnhakijasta, joka tuntee olevansa täysin väärässä paikassa vahvuuksia listaavassa haastattelussa. Tarinakokoelmaa voi käyttää luontevasti monenlaisten hengellisten ryhmien aineistona. Positiivisen kasvatuksen Tiia Trogen sanoi blogissaan kirjasta näin: "Tämä ei ole mikään muutaman pultin ja mutterin pakki, vaan yli SADAN erilaisen tehtävän runsauttaan pursuvan monitoimityökalupakki. Tarinoita kuin helmiä Toiset kirjoittajat valitsevat vain yhden psalmijakeen, kuten Mikko Saari. Pelkkä sisäsivujen kaunis sininen olisi sopinut kirjan väriksi, ja yksi taidekuva. Matkan ajan kannustusta antaa Vahvuusvaris! Kirjassa on harjoitteita vahvuuksista, jotka ovat tärkeitä lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä. Yksin, hädässä, tuntuu tuollainen apu ihmeeltä. Aino-Kaarina Mäkisalo otsikoi tarinansa Feministisiskoiksi ja – yllättäen – tarinan pohja löytyy Mooseksen kirjasta. Niin opetuslapset kuin mekin voimme löytää elämän liekin kuoleman varjojen maassa, eikä se tarkoita kuolleiden unohtamista. Kiitos Minna Tuominen ja ryhmä viisaasta kirjasta. Sitä paitsi miksei antologiaa uskallettu tehdä pienemmällä kirjoittajaporukalla. Hän muisti nuoruuden kokemuksensa moottoripyöräilijänä Pyreneiden vuoristossa. Meistä kukaan ei synny hauis pullottaen, mutta lihassyyt on annettu kaikille.” Kun omat luonteenvahvuudet on tunnistettu, voi aloittaa ”puntinnoston”. Löytyykö heijastuspintaa. Mutta miksi kansi on tehty lapsekkaaksi. Niitä voi oppia ja opettaa. 27 Me tekijät KIRJAHYLLY Vastikään ilmestynyt teos koostuu parinkymmenen kirjoittajan sukelluksista Raamattuun. Kuokka peilaa tilannetta Jeesuksen kutsuun Matteuksen evankeliumissa. Toim. Mitä vaikkapa Luukkaan evankeliumin kertomus Laupiaasta samarialaisesta tarkoittaa Erkki Lampénille, yhdelle kirjoittajista
70 €. 28 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU TORSTAI 26.10 9.30 Ilmoittautuminen, Lappeenrannan kirkko Tulokahvit 10.30 Kantelot kaikaa – tervetuloa! Lappeenrannan kirkko Lappeenrannan kanttorit, Mari Torri-Tuominen, Nuori kirkko ry 11.00 Vauvan varpaat ristissä, Lappeenrannan kirkko Teemoja lapsen ja perheen yhteisestä elämästä uudesta Vauvamuskari-materiaalista Esittelijöinä materiaalin tekijät kanttori Riikka Jäntti ja pastori Salla Poropudas 12.30 Lounas, hotelli Cumulus 14.00-16.00 Pajatyöskentelyt: kukin osallistuu yhteen pajaan 1. muusikko Sari Kaasinen sekä Daikini-taitelijanimellä tunnettu Lauri Kemppainen. Daikini, Sari Kaasinen ja Mari Torri-Tuominen.. Marjo-Riitta Lehtonen ja Timo Lampinen. muskarikirkosta, muskarikuorosta sekä urkumuskareista. 2. Saat kokemuksellista tietoa mm. Mielenkiintoisia ohjelmantoteuttajia on luvassa; mm. Majoituksen jokainen varaa itse. 3. Muskarityyppinen toiminta istuu perhekerhoista lapsikuoroihin – jopa aikuisille suunnattuihin hetkiin. OSOITTEET: Lappeenrannan kirkko, Mannerheimintie 1; Lappeen kirkko, Valtakatu 35; Lappeen seurakuntasali, Valtakatu 38; Hotelli Cumulus, Valtakatu 31; Kehruuhuone, Kristiinankatu 20 OSALLISTUMISMAKSU: 180 € + ateriapaketti n. PERKKAPAJA, Lappeenrannan kirkko/alasali Lyömäsoittimia haltuun muusikko Pekka Nymanin ohjauksessa. LORUISTA RÄPPIIN -PAJA, Lappeen seurakuntasali Daikinin Lauri Kemppainen vie meidät lasten räpätykseen 17.15 Muskarikuorojen treenit, Lappeen kirkko 18.00 Muskarimessu: Lappeen kirkkopastorina Susanna Hankanen, kanttoreina Marjo-Riitta Lehtonen ja Anu Piutula-Koskinen yhdessä Lappeen ja Sammonlahden seurakuntien pikkukuorojen kanssa 19.00 Iltaohjelma + ruokailu, Kehruuhuone Kehruuhuoneen maittava iltabuffetti, jossa musiikillista energiaa tarjoilee muusikko Sari Kaasinen PERJANTAI 27.10. Lappeenrannan kanttoreita; mm. URKUMUSKARIPAJA, Lappeen kirkko Miten urkuja käytetään lasten kanssa ja muskarimaisin keinoin. Urkukertomukset ja urkutarinat lasten kanssa. Paikkana: Lappeenrannan kirkko 9.00 Aamupsalmi Sari Kaasinen sekä Marjo-Riitta, Mari ja Susanna 9.30 Oma ääni! Laulamista, äänen etsimistä ja löytämistä, kokonaisvaltaisuutta, uskallusta Ohjaajana Sari Kaasinen 11.00 Kirkkomuskarien monet käytännöt: keskustelua, kommentointia, perusteluja Paneelikeskustelun lomassa muskarimaisia elementtejä 12.30 Lounas, hotelli Cumulus 14.00 Raamattuleikkiä! Muskarin elementit mukaan raamattuleikkiin: iloa, leikkiä, laulua, improvisointia! Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen (Nuori kirkko) 16.00 Päätöskahvi KIRKKOMUSKARIPÄIVÄT 26.–27.10.2017, Lappeenranta Tule kokemaan kirkkomuskarin iloa, inspiroidu vuorovaikutuksesta, laulamisesta ja uusista ideoista! Seurakuntien muskaritoimintaa tekevien lisäksi tapahtuma sopii kaikille, jotka haluavat syventää osaamistaan lasten kokonaisvaltaisessa musiikkikasvatuksessa. Cumulus Lappeenrannasta on varattu kiintiö päivien osallistujille (-15 %) ILMOITTAUTUMINEN LOMAKKEELLA: www.nuorikirkko.fi/ ajankohtaista/koulutus-ja-tapahtumakalenteri/ JÄRJESTÄJÄT: Nuori kirkko ry sekä Lappeenrannan seurakunnat LISÄTIEDOT: mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi OHJELMA Muskarimenossa mukana mm
Rukoushelmet Rukoushelmet herättävät kaikenikäisten kiinnostuksen. Tervetuloa mukaan! Kysy lisää: Kaisa Aitlahti, p. Ilmoittaudu viimeistään 15.10.2017. 15.-17.11. Syksyn huipputapahtuma – VALTAKUNNALLISET SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 21.–22.9. www.seurakuntaopisto.fi/agricola Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää I nnostu , osallIstu , opI ! Koulutusta kasvatuksen ammattilaisille 9.-11.10. Monimuotoinen perhekerho Missä, milloin, miten ja kenelle. Perhekerhosta on moneksi! Mukana myös monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen liittyviä teemoja. Perheiden hartaudet ja jumalanpalvelukset Toteutamme yhdessä konkreettisia hartauksia ja liitymme kokonaisvaltaisen jumalanpalveluselämän ketjuun. Tilauskoulutuksissa ajankohtaista Vasu2017 seurakunnan varhaiskasvatuksessa. • Miten kasvattaja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja –ympäristöjä. Teemana vaikkapa leikki tai ilmiöt. 014 3348 000 | toimisto@jko.fi HAKEMINEN: www.jko.fi/hakeminen KOKO KOULUTUSTARJONTA: www.jko.fi KOULUTUS | KOKOUSJA JUHLAPALVELUT | ASUNTOLA Työ lasten ja perheiden parissa Voit suorittaa näistä tutkinnoista myös tutkinnon osia ja täydentää ammattitaitoasi. 040 7033 356, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola Hmm… ei kai vaan unohtunut. Ilmoittaudu viimeistään 9.9.2017. Ilmoittaudu viimeistään 8.10.2017. KOULUTTAUDU, OSALLISTU. • Millaista toimintaa rakentuu lapsia kiinnostavien ilmiöiden ympärille. 29 Me tekijät AIKUISKOULUTUSTA JYVÄSKYLÄSSÄ JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, Jyväskylä p. KUOPIOSSA! Vielä ehdit mukaan, kun olet ripeä. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.nuorikirkko.fi/koulutukset. Ilmoittaudu 18.8. Uusien laulujen siivittäminä ne auttavat käsittelemään syvällisiä ja vaikeitakin kysymyksiä. 8.-10.11
Vanhat konstit – vai pussillinen uusia. merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi Ammattiin opiskelevalle opintojen päättyminen ja valmistuminen on kohokohta ja hieno etappi. Opiskelu kannattaa kaiken ikäisenä. Rukousaiheen käsittely on tietysti mahdollista levittää vaikka koko syksyyn aloittaen iltarukouksilla lokakuussa ja jatkaen marraskuussa ruokarukouksilla. Jos muistelen työurani alkua ja vertaan siihen, mitä työ on nyt, on muutos näinkin lyhyessä ajassa todella merkittävä. Martti Luther piti kotien rukouselämää tärkeänä. Siispä uusin ja vanhoin kujein kohti uutta työkautta ja iloisiin tapaamisiin Kuopiossa! Kun mietimme, mitä reformaation merkkivuosi parhaimmillaan voi antaa pienten lasten elämään, aloimme ajatella iltarukousta. Näin perinteisen mikkelinpäivän perhemessun päälle kasvoi idea iltarukousviikosta. Päätimme viettää sitä viikolla 40. Tosin joskus pitää myös jaksaa puurtaa, vaikka tuntuu, että uuden oppiminen on kovin työlästä. Tämän lisäksi osallistumme kaupungin varhaiskasvattajien kanssa toistemme koulutuksiin. Kannustan heittäytymään mukaan uuteen, siitä saa aina enemmän kuin mistä joutuu luopumaan. Juuri siitä voi nyt olla apua kasvurauhaa ja turvallisuutta kaipaaville lapsille. Todellakin – se on etappi elämänmittaisella matkalla, kun koskaan ei tule valmiiksi. Ei saa eikä kannata antaa periksi! Toisaalta sanonta ”vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia” pitää joskus todella hyvin paikkansa. Miksi hylätä sitä, mikä toimii. Messuvinkit, jotka on julkaistu myös Pieni on Suurin -lehden numerossa 3/2017 2. Kauneimmat iltalaulut 4. 30 Me tekijät KUKA MERJA FORSMAN Kirjoittaja on Kirkon Lastenohjaajat ry:n puheenjohtaja. Olen itse saanut tehdä lastenohjaajan töitä vähän yli 18 vuotta. klo 17.00. KIRKON LASTENOHJAAJAT RY Kirkon Lastenohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous on Kuopiossa torstaina 21.9. Työ muuttuu ja työntekijän on muututtava sen mukana. Iltarukousviikko 3. Oma työnantajani arvostaa kouluttautumista, ja meillä on todella hyvät mahdollisuudet päästä päivittämään osaamista ja perehtyä työn uusiin tuuliin. Toivottavasti näemme siellä, on jälleen inspiroivaa tavata varhaiskasvattajia ympäri Suomen! Neuvottelupäivillä palkitaan myös Vuoden Lastenohjaaja. Onhan marraskuussa hyvä hetki käydä pyhäinpäivänä (7.11.) monen sukupolvenvoimin ruokapöytään tai Lapsenoikeuksien päivänä (20.11.) juhlapöytään. SE PITÄÄ SISÄLLÄÄN 1. Pop up -pyhäkoulu ja pyhäkoulumenu, jotka löytyvät myös Päkän vinkit -liitteestä 2/2017 ja Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n jäsenkirjeestä 1/2017. Meille myös tilataan koulutuksia. Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät ovat Kuopiossa 21.–22.9., on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi synnyinkaupunkiini. Ihanaa syksyä yhdessä rukoillen ja siunausta toivottaen! Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry Mikkelinpäivästä alkaa iltarukousviikko LÖYDÄT MIKKELINPÄIVÄN MATERIAALIN KOKONAISUUDESSAAN VERKOSTA www.nuorikirkko.fi/mikkelinpaiva2017. Uuden oppiminen ei aina ole helppoa – joskus olisi mukavampaa pysyä tutussa ja turvallisessa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään sääntömuutosta
fi-sivustolle lasten ajatuksia ja pohdintoja eri puolilta Suomea. Lehden asiantuntijat Hermanni ja Linnea osaavat mainiosti kertoa asioista lasten näkökulmasta. Sunnuntaisivut kaikkiin kirkkoihin saataville! Otetaan yhteiseksi tehtäväksi huolehtia, että kirkossa on aina lasten saatavilla ajankohtainen sunnuntaisivu, joka avaa messun aihetta. Sen on suunnitellut pastori Outi Hänninen ja toteuttanut graafikko Johanna Nordblad. teeman Rukoilkaa!-sivu on hyvin toimiva koko vuoden. Siksi en tiedä, millaiselta tuntuu, jos ei osaa. Hermanni Mulle ei oo koskaan sanottu, että käyttäydy. Ajatusten dokumentointiin kutsumme teitä mukaan. lastenkirkko.fi-sivuston sunnuntaisivujen ohjelmapaikalta löydät myös aiemmin julkaistut sivut. 31 Me tekijät Ihanaa syksyä yhdessä rukoillen ja siunausta toivottaen! Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry Mikkelinpäivästä alkaa iltarukousviikko LASTENKIRKKO Lastenkirkon syyskausi alkaa sekä lapsia että aikuisia rohkaisten. Linnea LASTENKIRKOSSA EPÄONNISTUMINEN EI HAITTAA – ja se oppii joka tekee! L as te n ku va t : Ka isa Ra i t ti la. Lehteen ja www.lastenkirkko.fi-sivustolle kootaan lempeiden katseiden ja suojassa olemisen tunnelmaa. Pohtikaa, miltä epäonnistuminen lapsista tuntuu – ja tehkää näistä tuntemuksista videoita ja piirustuksia. Hyvää on se, että kukaan ei sano: äh, mikset osaa. Www. Työstäkää myös lasten ajatuksia oppimisesta. Esim. Nyt ryhdymme kokoamaan www.lastenkirkko. Ei epäonnistuminenkaan vaikeaa ole
Suuressa sylissä tarjoaa hengellisen lastenrunouden huippua. Tekstejä tukee Virpi Pennan värikäs kuvakieli. Seikkailukirjan käyttöä tukee opettajan materiaali, joka sisältää virikeaineistoa koulun oppitunneille, kirkkovierailuille ja 10-synttäreille. ISBN 978-952-288-333-9 ISBN 978-952-288-523-4 Kuutiot ovat Suomen Pyhäkoulun Ystävät (SPY) ry:n suunnittelema tuote. Anna-Mari Kaskisen ja Pia Perkiön lapsilähtöisessä lyriikassa tunnelmat vaihtuvat, eikä vaikeistakaan asioista vaieta. Reformaation merkkivuoden materiaali 10-vuotiaille tekee todeksi sanan armo. Iltarukouskuutioissa on rukoustekstin lisäksi pienet kuvasymbolit, joiden avulla perheen pienimmätkin tutustuvat aiheeseen. Opettajan materiaalin ovat laatineet Kari Kanala, Raili Keränen-Pantsu, Antti Siukonen ja Eero Jokela. Lapset joutuvat huimaan seikkailuun ja saavat elämänsä oppitunnin siitä, mitä armo merkitsee. Kaiken pohjana on Jumalan suuri syli, joka on niin temmellyskuin turvapaikkakin. Koko 7 x 7 x 7 cm. Osa näiden tuotteiden myyntituotoista menee SPY:n toiminnan tukemiseen, ja sitä kautta pyhäkoulutyölle. TILAUKSET: kauppa.laserpojat.fi/category/59/suomen-pyhakoulun-ystavat-ry. U U TU U S! 8 €/kpl U U TU U S! 23,50 € SIUKONEN ANTTI – HEIKKANEN HARRI Auta armias! ANNA-MARI KASKINEN – PIA PERKIÖ – VIRPI PENNA (kuvitus) Suuressa sylissä! Reformaation merkkivuoteen 2017 Koulun kirkkovierailulla eksyvät Martti ja Iina tempautuvat 1500-luvun Saksaan, missä suomalainen Mikael opiskelee tohtori Lutherin opissa. 32 Me tekijät facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.. Kuutioiden materiaalina on käytetty kotimaista mäntyä. Uutuustuote: iltarukousja ruokarukouskuutiot Ruokarukouskuutioon on kaiverrettu ruokarukouksia. www.kirjapaja.. Syvällinen ja elämäniloinen runokokoelma lapsille kattaa elämän eri osa-alueet arjen iloista suruun ja lohdutukseen
me ja nostetaan vauvat tähteyteen myös kirkoissa! Lähetä tapahtumasta kuvia ja tekstiä! VauvaSuomi haastaa kaikki halukkaat kilpailuun parhaan Vauvanpäivä-idean toteuttamiseksi. Teetimme sen ompelijalla. Myös torilla Lystin tapaa silloin, kun seurakunta on mukana vaikkapa joulun avajaisissa tai Yhden Päivän Jutussa (Yhden Päivän Juttu kerää lapset, nuoret ja aikuiset yhteen viettämään laadukasta vapaa-aikaa erilaisten kulttuurielämysten parissa vuosittain helatorstaina). U U TU U S! 8 €/kpl Uutuustuote: iltarukousja ruokarukouskuutiot Ruokarukouskuutioon on kaiverrettu ruokarukouksia. Koko 7 x 7 x 7 cm. Vauvojen lumosta nauttiminen kuuluu kaikille. Lapsista on ihanaa silittää Lystin pehmeää turkkia, ja Lystin kanssa on kiva jutella. Niinpä järjestimme piirustuskilpailun. Näin Lysti ehtii mahdollisimman moneen juttuun mukaan.” 29.9.2017 ensimmäistä kertaa vietettävä vauvanpäivä haluaa juhlistaa kaikkia vauvoja. Seurakuntien työssä vauvat ovat monella tavalla läsnä. Kuutioiden materiaalina on käytetty kotimaista mäntyä. Hyvinkään seurakunta täyttää 100 vuotta tänä vuonna. Lysti on mukana pulkkamäessä, luistelemassa, keinumassa jne. 33 Me tekijät KURKISTUKSIA Lysti on Hyvinkään seurakunnan varhaiskasvatuksen maskotti. Juhlimisen muodot ovat yhtä yksilöllisiä kuin vauvat ja perheetkin. heijastimissa, huppareissa, mainoksissa, esitteissä ja karkkiaskissa. Lisätietoja: vauvasuomi.fi LYSTI-LAMMAS Ku va : M ira Su om in en facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.. Seikkailukirjan käyttöä tukee opettajan materiaali, joka sisältää virikeaineistoa koulun oppitunneille, kirkkovierailuille ja 10-synttäreille. Anna-Mari Kaskisen ja Pia Perkiön lapsilähtöisessä lyriikassa tunnelmat vaihtuvat, eikä vaikeistakaan asioista vaieta. Reformaation merkkivuoden materiaali 10-vuotiaille tekee todeksi sanan armo. Tekstejä tukee Virpi Pennan värikäs kuvakieli. Lysti kävi häntä tervehtimässä ennen messua. VauvaSuomi ry:n tavoitteena on Suomi, joka iloitsee vauvoista, jossa jokainen edistää vauvojen ja perheiden lapsilähtöisen elämän toteutumista. Iltarukouskuutioissa on rukoustekstin lisäksi pienet kuvasymbolit, joiden avulla perheen pienimmätkin tutustuvat aiheeseen. Suuressa sylissä tarjoaa hengellisen lastenrunouden huippua. Sittemmin Lystin repertuaari on laajentunut”, kertoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Anna-Mari Tukeva. Niinpä Lystinä voi olla kuka vain varhaiskasvatuksen työntekijöistä, joka tuntee haluavansa näytellä lammasta. Lysti on mukana perhemessuissa, muskarikirkoissa, neljävuotissynttäreillä, leireillä, retkillä, kerhoissa ja muissa erilaisissa tapahtumissa. Tietenkin Willaan tulee lammas. Logoa on käytetty mm. Jatkossakin aina syyskuun viimeisenä perjantaina on tarkoitus nostaa vauvat esille. Lystin kuvaksi valikoitui 5-vuotiaan Oskarin piirustus. ”Lystin puku on sellainen, että se mahtuu monen kokoiselle. Opettajan materiaalin ovat laatineet Kari Kanala, Raili Keränen-Pantsu, Antti Siukonen ja Eero Jokela. Näin seurakunta saa lempeät kasvot, ja kirkon juttuihin on kiva tulla uudestaan – varsinkin jos tietää tapaavansa Lystin! ”Lysti syntyi, kun mietimme yhteistyötä kauppakeskus Willan kanssa. SIUKONEN ANTTI – HEIKKANEN HARRI Auta armias! ANNA-MARI KASKINEN – PIA PERKIÖ – VIRPI PENNA (kuvitus) Suuressa sylissä! Reformaation merkkivuoteen 2017 Koulun kirkkovierailulla eksyvät Martti ja Iina tempautuvat 1500-luvun Saksaan, missä suomalainen Mikael opiskelee tohtori Lutherin opissa. Lasten piirustuksia tuli paljon, suurin osa päiväkerholaisilta. Muutaman vuoden Lysti piti satuhetkiä kerran kuussa Willassa. Syvällinen ja elämäniloinen runokokoelma lapsille kattaa elämän eri osa-alueet arjen iloista suruun ja lohdutukseen. VauvaSuomi on palvelu, joka tuo yhteen vauvat ja aikuiset sekä kaikki ikäryhmät. Lapset joutuvat huimaan seikkailuun ja saavat elämänsä oppitunnin siitä, mitä armo merkitsee. Silloin toivomme, että perheissä, työpaikoilla, palveluissa ja koko valtakunnassa kiinnitetään huomio vauvoihin – tulevaisuuteemme. ISBN 978-952-288-333-9 ISBN 978-952-288-523-4 Kuutiot ovat Suomen Pyhäkoulun Ystävät (SPY) ry:n suunnittelema tuote. Lysti vierailee usein kaupungin perhekeskuksissa yhteisissä lauluja satuhetkissä. Osa näiden tuotteiden myyntituotoista menee SPY:n toiminnan tukemiseen, ja sitä kautta pyhäkoulutyölle. Kaiken pohjana on Jumalan suuri syli, joka on niin temmellyskuin turvapaikkakin. Tehdään oma osamYhä useammalla seurakunnalla on oma maskottinsa – Hyvinkäällä määkii Lysti tarvitsi myös oman logon. Juhlamessussa oli mukana piispa Tapio Luoma. TILAUKSET: kauppa.laserpojat.fi/category/59/suomen-pyhakoulun-ystavat-ry U U TU U S! 23,50 € Seurakuntia haastetaan mukaan VAUVANPÄIVÄN viettoon syyskuussa. www.kirjapaja.
Yllätyksen jälkeen huomaan heti, kuinka leikkipuiston oleskeluhuoneen lelut on nosteltu ylös lattialta ja lapsiryhmä istuu odottavasti sohvalla valmiina aloittamaan Karvaturrit-ryhmän viimeistä toimintakertaa. Samuel kertoo ylpeänä agilityradasta, joka rakennettiin Almaa varten. Eija on opiskellut sosionomin tutkintonsa lisäksi sosiaalipedagogiseksi koiratoiminnanohjaajaksi ja Alma on läpäissyt soveltuvuuskokeen päästäkseen sosiaalipedagogiseksi koiraksi. Koira toimii avustajana ryhmän omien tavoitteiden kanssa työskenneltäessä. Jokainen ryhmä on kuitenkin ainutkertainen. Eija kertoo, että monilla perheillä on koira, mutta lapset ovat nyt oppineet ryhmästä enemmän koirien käsittelystä ja koirien tavoista viestiä sekä kunnioitusta. Australian labradoodle Alma on oppinut työskentelemään lapsiryhmän kanssa ja rotunsa puolesta sopii yleensä allergiaperheisiin. Arjentaitojen ja vastuullisuuden harjoitteleminen kuuluvat sosiaalipedagogiseen koiratoimintaan, samoin kuin omien ja toisten tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen. Koiraa arasteleva lapsi on löytänyt luottamuksen Alman kanssa toimiessa. ”Se on stressaantunut”, sanovat lapset melkein yhdestä suusta, kun ihmettelen, mitä tapahtui. Lapset saivat ohjata koiraa kulkemaan radalla ja mennä itse perässä – Alman näyttäessä mallia. ”Ryhmän jälkeen Alma on aina ihan väsynyt”, Eija kertoo. Ryhmän lapsista Jenni kertoo, että parasta on ollut tassuhieronta, jossa lapset saivat makoilla lattialla ja Alma etsi lasten sekaan piilotettuja nameja. Jokainen lapsi ottaa hieman erilaisen kuvausasennon ja poseerauksen Alman vierellä. ”Koiran kautta voi opettaa lapsille tunteista ja toisten ihmisten huomioimisesta”, Eija kertoo. 34 Me tekijät opettaa tunnetaitoja lapsille Juttukeikka alkaa epätavallisella tavalla, kun innokas lapsiryhmän opastaja Alma tervehtii nuolaisemalla kameran objektiivin märäksi. Ensimmäisenä tehtävänä lapset piilottavat pienen koirannamin vaatteisiinsa esimerkiksi sukkansa päälle tai hihan reunalle ja kihertävät hiljaa, kun Alman nenä keskittyneesti etsii jokaisesta vuorotellen namipiiloa. Koiratietoudesta kiinnostuminen on ollut tälle ryhmälle erityistä. Olen luvannut ottaa lapsista ja Almasta kaverikuvat viimeisen kerran kunniaksi. Lapset oppivat, että koiraan sitoudutaan sen loppuelämäksi ja siitä tulee rakas perheenjäsen. Leikkipuisto Kesannon sosiaaliohjaaja Eija Jylhä pyytää Almaa käymään tervehtimässä kaikkia lapsia vuorollaan. KURKISTUKSIA Sosiaalipedagogista koiratoiminnan koulutusta järjestää Sosped Keskus Oy ja Suomen Hoivakoira T:mi ALMA INFO Leikkipuistokoira. Namienpiilotustehtävän jälkeen Alma päästetään jo toiseen huoneeseen lepäämään ja lapset saavat kunniakirjat suoritetusta seitsemän kerran osallistumisesta. ”Koiran tunteiden lukeminen ja ymmärtäminen auttaa myös toisten ihmisten asemaan asettautumisessa”, Eija opastaa sosiaalipedagogisen koiratoiminnan ideasta. Lapset ottavat myös vastuuta tilan turvallisuudesta koiralle laittamalla lelut pois sen ulottuvilta sekä varustamalla koiralle pedin ja vesikupin. Paljon on saatu aikaankin. Yhtäkkiä Alma karkaa sohvalta ja asettautuu kauemmaksi rapsuttamaan itseään. TEKSTI & KUVA Noora Hynynen Silja ja Anni osallistuvat mielellään Alma-koiran tunnetaitokouluun. Lasten huikea koiratietoisuus paljastuukin seuraavassa tehtävässä, kun koiravisailussa pääsee ansaitsemaan koirannameja piilotustehtävää varten. Kovaääniset lapset ovat oppineet puhumaan rauhallisesti koiran ollessa läsnä. Lapset ovat kokeneet ryhmän erittäin positiivisesti
Ne tavoittelevat uudenlaista tekemisen tapaa ja mitattavia vaikutuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi”, kertoo Päivi Malmivaara. ”Meidän roolimme on olla se kuunteleva ihminen ja tarjota seuraa, kuunnella ne päivän mukavat ja välillä vähemmän mukavat kuulumiset” – Maria Murunen Murusten koulutus on sisältänyt teknologian opettelua, ohjeita verkossa tapahtuvaan kohtaamiseen sekä erilaisia käytännön oppeja vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen. Mukana on tällä hetkellä 21 erilaista kokonaisuutta tai mallia, joissa on osallisena 25 seurakuntaa eri puolilta Suomea. Isoimmat kehitettävät mallit ovat kolmen seurakunnan yhteisiä, mutta suurin osa on yhden seurakunnan alueellisia, hyvin konkreettisia, tiettyyn tarpeeseen syntyneitä malleja. Muut taidot saavutetaan koulutuksen kautta. ”Olen hankkeen projektipäällikkö ja tehtäväni on toimia sparraajana seurakuntiin ja seurakuntalaisiin nähden. Kun vanhempi saa hetken hengähtää, hän jaksaa paremmin – näin lapsi ja koko perhe voivat paremmin. – apua yksinhuoltajaperheiden arkeen https://www.facebook.com/LapsiArkki/ http://sakasti.evl.fi/LapsiArkki rakennetaan yhdessä uutta ja toisaalta avataan ovet myös yhteistyökumppaneille. LINKKI on nettimummola www.lahiverkko.fi/muruset www.muruset.fi LINKKI KURKISTUKSIA Tavoitteena on juurruttaa LapsiArkki osaksi seurakuntien toimintaa", sanoo projektipäällikkö Päivi Malmivaara.. ”Mukana olevat seurakunnat ovat edelläkävijöitä. Seurakunnan sisällä Muruset ovat vapaaehtoisia verkkoisovanhempia, jotka kohtaavat lapsia ja nuoria verkossa. Hanke on kaksivuotinen. Minulla on halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa kehittämistyötä, jotta kukaan ei jäisi tulevaisuudessa yksin.” Tarve LapsiArkeille on Malmivaaran mukaan selvä. Tavoitteena on juurruttaa LapsiArkki osaksi seurakuntien toimintaa siten, että se nivoutuu osaksi diakonia-, nuoriso-, kasvatusja perhetyötä. Sen kärkenä on yksinhuoltajien oma vapaahetki. Olen ideoija, kehittäjä ja ennakkoluuloton tarttumaan haasteisiin ja erilaisiin kokeiluihin. Hanketta rahoittaa Me-säätiö. Toiminta on kehitetty Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteisessä LähiVerkko-projektissa (2013—2017), ja siitä tulee ensi vuoden alussa osa EHYT ry:n Verkkotyön toimintaa. Tämän kaltainen yhdessä tehtävä työ on tulevaisuutta. He ovat yli 60-vuotiaita luotettavia aikuisia, joille voi tulla juttelemaan arjestaan tai mistä vain mielen päällä olevasta asiasta turvallisessa ympäristössä. Murusena olo ei vaadi näitä taitoja etukäteen, vaan riittää, että on kiinnostunut kohtaamaan lapsia ja nuoria verkossa. Toimintamalli tähtää siihen, että yksinhuoltaja saa tukea omaan jaksamiseen, neuvoja ja ohjausta sekä henkilökohtaisesti tai vertaistukena muilta vanhemmilta. Syrjäytymisen ehkäisy, tai paremminkin ulkopuolisuuden ehkäisy, on kirkon ydintoimintaa. Useassa seurakunnassa toimintamallia on kehittämässä myös kaupunki sekä muita toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Seurakunnat kehittävät LapsiArkkia itsenäisesti alkukartoituksen pohjalta. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Väestöliitto ja Nuori kirkko ry. 35 Me tekijät LapsiArkki on yksinhuoltajaperheiden hyvinvoinnin tukemista kehittävä toimintamalli seurakunnissa. Ilman tällaisia avauksia ja testaamista ei voi syntyä uutta”, sanoo Päivi Malmivaara. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että aikuinen saa omaa aikaa käydä kaupassa, lenkillä tai ihan vaan levätä ja lapset saavat olla hetken hyvässä hoidossa (myös iltaisin ja mahdollisesti viikonloppuisin). Muruset-toiminnan lapsille ja nuorille suunnatut kotisivut löytyy osoitteesta www.muruset.fi Muruset kohtaavat lapsia omassa Muruset-chatissaan sivulla www.muruset.fi ja virtuaalihotelli Habbossa, mutta tulevaisuudessa toimintaa laajennetaan muihinkin verkkopalveluihin. ”Toimin myös sillanrakentajana seurakuntien ja eri toimijoiden välillä. Suomessa on 120 000 yhden lapsen vanhemman perhettä
Syyskuu toi kolme isoa muutosta mukanaan: Kerhoaika vaihtui kolmetuntiseksi, ja osalla kerholaisista keskittymiskyky katosi viimeistään viimeisen puolentunnin aikana. Elokuussa kaksituntiset kerhot sujahtivat ohi leppoisissa merkeissä. Lisäksi yhteen perheeseen syntyi vauva, mikä aiheutti kerholaiselle tarpeen hakea huomiota juosten ja huutaen. Lähdin siivoushommiin ja kyseistä lasta auttamaan. Vapaan leikin aikana haitta ei ollut merkittävä, mutta moni hartaus, yhteisleikki ja satuhetki katkesi kaaokseen kuin kanan lento. Yksi on kuitenkin ylitse muiden, sillä ensimmäisessä kolmivuotiaiden ryhmässäni tapahtui syyskauden aikana metsään menoja vähän väliä. Oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että sählinkiä syntyi ja suunnitelmat muuttuivat lennossa. Kolmikko innostui juostessaan myös käyttämään ääntään suurella volyymilla. Pelko katosi vain aikuisen turvissa. Pissa ehti kuitenkin tulla housuun ja lattialle. Silti säpinää riitti ajoittain, eivätkä suunnitelmat edelleenkään toteutuneet ihan joka kerhokerralla. Omaa oloani helpotti, kun syyskauden loppumetreillä vihdoin hyväksyin sen, että kyseisessä ryhmässä hommat eivät suju niin kuin Strömsössä. Tilanne muuttui parempaan suuntaan kuitenkin jo syysloman jälkeen, sillä kolmikon temmeltäminen ja karkailu vähenivät merkittävästi. Tilanteen hallintaan saaminen oli ajoittain todella haastavaa. Esimerkki: Satuhetki oli juuri alkamassa, kun yksi lapsista lähti vessaan. Varsinainen härdelli syntyi, kun ryhmän liikunnallisin tenava innoitti sekä uutta lasta että tuoretta isoveljeä juoksentelemaan ympäri huonetta useita kertoja, joka ainoana kerhokertana. 36 Me tekijät Lukuisiin päiväkerhovuosiini mahtuu monenlaisia kokemuksia ja kommelluksia laidasta laitaan. Työ alkoi tuntua raskaalta ja muutenkin voimia vievässä elämäntilanteessa aloin epäillä omaa ammattitaitoani. Toinen juoksi käytävää oikealle, toinen vasemmalle. Ennen syyslomaa avauduin vanhemmalle lastenohjaajalle, joka totesi, että kolmivuotiaiden kerho on monesti melkoista kaaosta. Aikuisten sylejä olisi tarvittu ajoittain neljä, sillä kaikkein herkin lapsi puhkesi itkuun aina, kun vauhti ja ääni lisääntyivät. Hänellä oli vaikeuksia puhua ja ymmärtää suomea sekä pysyä paikallaan. Metsään meni TEKEVÄLLE SATTUU TEKSTI Merja Salonen KUVITUS Pekka Rahkonen. Pidimme heitä paljon sylissä jo ennen kuin tarvetta huomion hakemiseen ilmeni. Samalla kaksi villikkoa karkasi avoimesta ovesta eteiseen. Juoksijat oli rauhoitettava erilaisilla konsteilla. Yleensä meistä ohjaajista ”vapaana oleva” sai napattua ainakin yhden heistä omaan syleilyynsä. Muut lapset istuivat odottamassa sadun alkamista. Saimme ryhmään uuden lapsen. Mikä evankeliumi! En ollutkaan sellainen epäpätevä ohjaaja, joksi luulin muuttuneeni. Sain ilokseni kuulla, että kolmevuotiaissa saattaa näkyä kehitystä tammikuussa ja silloin kerhonpito ehkä helpottuu. Toiseen tuntiin sisältyi eväiden syönti ja lyhyellä kaavalla aktiviteetit: hartaus, muutama liikuntaleikki ja loru sekä loppusatu ja -laulu. Eroahdistusitkuja toki tirautettiin, ja vähän väliä joku uuvahtanut kellahti hetkeksi matolle voimia keräämään tilanteesta riippumatta – mutta sehän kuuluu asiaan! Ensimmäinen tunti kului leluilla leikkiessä ja halukkaat saivat tulla askartelemaan. Joululoman ja levon jälkeen tammikuussa tunsin taas olevani ihan pätevä lastenohjaaja. Lapset hakijoineen katosivat eteisestä nopeasti, ja me ohjaajat lähdimme töistä reippaina ja iloisin mielin. Joinakin päivinä juuri mikään ei mennyt suunnitelmien mukaisesti
37 Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi Jokainen lapsi mietti yhden tärkeän ystävyyteen liittyvän asian kiinnittäessään käpyä oksaan. Prosessidraama apuna oppimisessa ja oivaltamisessa Reformaation lapset tarvitsevat messua Raamattua leikkien: Eksyksissä ja löydettynä s.38 s.41 s.44 KUVA Tuija Linkola
Olen aina pitänyt tärkeänä, että vaikeista ja herkistä aiheista jutellaan koko ryhmälle sillä hetkellä, kun asiat nousevat esiin. Tutkivan työtavan ansiosta hänellä on kuitenkin mahdollisuus vapautua ajatuksesta, että aikuisella tulisi olla vastaus jokaiseen lapsen kysymykseen. Prosessidraamassa opitaan leikkien Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät leikkien, ihmetellen ja oivaltaen. Draaman maailma lasten ja aikuisten kohtaamispaikkana Prosessidraaman kaltainen tarinankerronta vaatii myös ohjaajalta heittäytymistä leikin ja tarinan maailmaan. Lapsia puhutteleva draamatarina kuvittaa vaikeaa aihetta helpottaen aiheen käsittelyä ja yhteistä työskentelyä. Yhdessä luotuun mielikuvitusmaailmaan pääsy edellyttää molemminpuolista kuuntelua ja herkistymistä toisen ehdotuksille. Leila Leppälä johdatti Hyvinkään seurakunnan kesäkerholaiset prosessidraamaan.. Kullanarvoista harjoituksessa on dialogisuus lapsen ja aikuisen välillä. Prosessidraama on upea työväline, jonka avulla avoimiin kysymyksiin voi yhdessä etsiä vastausta leikin ja tarinan avulla. Tuohon työtapaan luotin myös tälläkin kertaa. Soveltavaan draamaan kuuluvassa prosessidraamaharjoituksessa ohjaaja ja lapset luovat fiktiivisen maailman kehystarinan tai -aiheen avulla, jossa valittua aihetta tutkitaan turvallisesti. Maahisen viimeinen matka -harjoitus toimisi suunnannäyttäjänä tällä kertaa. 38 Ideasta käytännöksi Maahisen matkassa – prosessidraama apuna oppimisessa ja oivaltamisessa LUOVAT LAPSET TEKSTI Leila Leppälä KUVAT Tuija Linkola Kirjoittaja on draamaja steinerpedagogi. Lapsen luontaisen uteliaisuuden edessä yritän itsekin saavuttaa tuon tietämättömän tutkivan olotilan. Lopputulos on aina ainutkertainen, juuri heitä sillä hetkellä puhutteleva. Lapset ovat rehellisiä ja vilpittömiä. Heittäytyminen onkin usein aikuisten haaste. Eettisen ajattelun ja elämäntaitojen kehitys on tällä kasvun matkalla erityisen tärkeää. Lasten kiinnostuksesta nouseva teema ja draamaharjoituksen monipuolinen rakenne antavat pienillekin lapsille mahdollisuuden kokemukselliseen oppimiseen. Kun asetuimme myöhemmin syömään lounasta, aiheesta keskusteltiin kiivaasti. Eräänä aamuna lapset löysivät päiväkotimme pihamaalta kuolleen linnun. Prosessidraama toiminnallisena menetelmänä rohkaisee lapsia erilaisten moraalisten kysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Kohtaaminen ei suju ilman toisen kunnioittamista. Aiheen herättämä mielenkiinto ei yllättänyt, sillä olen työssäni lasten kanssa huomannut suurten elämänkysymysten kiinnostavan ja herättävän aina vilkasta keskustelua
Harjoitukseeni liittyi myös muita teemoja, kuten luontosuhteen vahvistaminen, vuoden kierto ja vuodenajat sekä vastakohtien iso ja pieni konkretisoiminen. Liitin tarinan tekoon esimerkiksi peiliharjoituksen, kun maahinen näki itsensä lammen kuvajaisesta ensimmäisen kerran, ja lapset tekivät itsestään hirvipatsaan, Tunnustelimme naavaviitat päällämme, miten maahiset liikkuvat iloisena, surullisena tai kiireisinä.. Löysinkin Pirkko-Liisa Surojeginin (1995) kuolemaa käsittelevän kauniin kuvakirjan Maahisen viimeinen matka, joka sopi yhteen Okko-tarinan kanssa. Improvisoitu tekeminen rytmittää mukavasti kerrontaa. Siellä harjoituksesta muodostui kaunis kertomus, jonka pääpaino oli ystävyydessä, läheisten tärkeydessä ja muistojen vaalimisessa. Luokkamme nurkassa on suuri puumaalaus, jossa Okko asui. Hahmo tuli lapsille läheiseksi ja Okko-tarinan avustuksella opittiin kirjaimia ja käsiteltiin paljon asioita, mm. Draamaharjoitusten aiheet nousevat ryhmän tilanteesta ja keksin kehystarinat usein itse. 39 Ideasta käytännöksi Draamassa oppimisen pedagogiset ja sosiaaliset tavoitteet Prosessidraama tutustuttaa lapsen erilaisiin ilmaisutyötapoihin, mutta myös sosiaaliset taidot, kuten ryhmätyötaidot ja toisten näkökantojen kunnioittaminen, oman puheenvuoron odottaminen ja kuuntelu kehittyvät kuin huomaamatta. kiusaamista ja kaveruutta. Joskus vähän on paljon. Jotta draamaharjoitus olisi onnistunut, siihen ei kuitenkaan väkisin tarvitse sisällyttää suuria määriä oppisisältöjä. Myöhemmin toteutin saman prosessidraaman seurakunnan kesäkerhossa Hyvinkäällä. Myös kuolemaa käsittelevässä prosessidraamassa turvauduin kertomuksessa Okon apuun. Käytän usein myös lastenkirjoja apuna. Silti tämä metodi yllättää minut kerta toisensa jälkeen vastatessaan monialaisen oppimiskokonaisuuden haasteeseen kuin itsestään. Esimerkkiharjoituksessani luopumisen teemaan tutustumisen lisäksi lapset oppivat ymmärtämään ihmisen elämänkaarta ja myös arvostamaan vanhuutta. Prosessidraamassa maahisvanhus ilmoittaa lähtevänsä salaiselle matkalle ja tuo osallistujille syyn ottaa selville, mihin vanhus on matkalla. Vanhuksen matkaa seuratessa lapset osallistuvat eläytymällä tarinaan ja myös vaikuttamalla oman matkan kulkuun. Itse tekemisen kautta, oman ajattelun myötä, opittu asia jää muistiin herkemmin. Maahisen tarina Esiopettajana ollessani teimme lasten kanssa tarinaa kirjaimia keräävästä menninkäisestä, Okko Kivenhakkaajasta
– Tulin noutamaan sinut omaan valtakuntaani. Ennen harjoitusta keskustelimme vanhuudesta: millainen on vanha henkilö, tunnetteko ketään, joka on todella vanha tai osaavatko vanhat ihmiset jotain sellaista, jota nuoremmat eivät osaa. Nuo kysymykset jätin harjoituksen jälkeen tapahtuvaan reflektioon, ja silloinkin vain jos joku lapsista otti sen puheeksi. Säde säteitten joukossa Ohjaajan tehtävä on viedä tarina onnelliseen päätökseen, vaikka lapset olisivat vaikuttamassa loppuratkaisuun. LUOVAT LAPSET Päätimme harjoituksen maahisvanhuksen toivoman ystävyydenoksan tekoon. – Minä olen Valon säde, se sanoi ja istahti maahisen kämmenelle. Siitäkin tulisi säde säteitten joukkoon. 2007. Draamakompassi. Kaikki muu katosi ja menetti merkityksensä. Harjoituksessa on myös hyvä muistuttaa itselleen, että sen kulku ja lopputulos ovat usein jotain muuta kuin mitä mielessään etukäteen ajattelee. Helsinki: Draamatyö Liukko S. Sen oli kuljettava kimaltavaa tietä pitkin Valon valtakuntaan. 40 Ideasta käytännöksi kun sadussa maahinen kohtasi viisaan hirven. Jokainen sai mielessään ajatella lopun itselleen sopivaksi. Säteen hento ääni oli uskomattoman kaunis. Jokainen lapsi mietti yhden tärkeän ystävyyteen liittyvän asian kiinnittäessään käpyä oksaan. (Pirkko-Liisa Surojegin, Maahisen viimeinen matka, 1995) Owens, A. Ilmaisua ipanoille. Kunnioitan prosessidraaman työskentelysuositusta; mitä voimakkaampi aihe, sitä vähemmän se vaatii jälkipuintia. Ne hymyilivät ja pyörähtelivät ja niiden pyörteistä syntyi kimaltava tie. Kaikilla tulee olla turvallinen olo lähtiessään tekemään tarinaa yhdessä toisten kanssa. 1998. Prosessidraama on hyvä aloittaa lämmittelyleikillä. Koin, että lapsille maahisen poislähtö tarinan lopussa oli herkkä ja kaunis tapahtuma, eikä kukaan kaivannut aiheen purkua. 2002. & Baber, K. En alustanut työskentelyämme keskustelulla kuolemasta. Valitsin maahisaiheen, jotta se etäännyttäisi lapset riittävästi reaalimaailman mahdollisista kokemuksista. En lähtenyt ratkaisemaan ongelmaa kuoleman oikeanlaisesta kertomistavasta, vaan annoin mahdollisuuden lapsien itse oivaltaa vastauksen. Niin juuri maahinen ymmärsi matkansa tarkoituksen. Maahisen viimeiseen matkaan valitsin suojelusenkelileikin, jossa suojeltava laittaa silmät kiinni ja suojelija kuljettaa pariaan tilassa ainoastaan puhetta käyttäen. Ennen harjoitusta on tärkeää tehdä myös suullinen draamasopimus, jossa sovitaan esimerkiksi harjoituksen vapaaehtoisuudesta ja toisten kunnioittamisesta. Samassa lukuisat säteet ympäröivät maahisen. Silloin metsän hämäryyteen syttyi kirkas hohde ja maahisen eteen ilmestyi pieni siivekäs olento. M. KIRJALLISUUTTA. Eettinen kasvu ja dialogisuus draaman näyttämöllä. Helsinki: Kirjayhtymä. Valokiilassa päiväkodin draamaprosessi. Esimerkkitarinamme loppu on niin kaunis, että annoin maahisen lähteä valon valtakuntaan, siten kuin kirjailija oli sen ajatellut. Walamies. Maahinen toivoi, ettei se koskaan vaikenisi. Säteen kirkas valo kutitti suloisesti kasvoja kutsuen sitä mukaansa. Turku: Åbo Akamedi
Luther kertoo ruusun symboliikasta näin: • musta risti: me tulemme autuaiksi uskomalla ristiinnaulittuun Jeesukseen • sydän: usko tuo rauhaa, lohdutusta ja iloa • valkoinen ruusu: Jumalan suoma rauha ja ilo eivät ole sellaista kuin maailma antaa, sillä valkoinen väri on enkelien väri • taivaansininen pohja: iloni täällä on vain hengellisen ja taivaallisen ilon alkua • kultainen kehä: taivaallisen ilon iäisyys ja ääretön arvo verrattuna maalliseen iloon ja maallisiin aarteisiin Virittäytymisenä teeman valmisteluun voi ryhmässä toteuttaa Päkän vinkit -liitteestä s. Oleellista on sanoa, että virrellä kerrotaan, kuinka Jumala taistelee ihan kaikkea olemassa olevaa pahaa vastaan – mitä ikinä ihminen voi kuvitella. Näistä messuvinkeistä saa sisältöä myös pyhänpäivän viettoon. tarvitsevat messua TEKSTI JA TOTEUTUS Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen. Reformaation merkkivuoden juhlinta päättyy. Seurakunnan eri ryhmissä voidaan tehdä myös viirinauhoja ja ripustaa niitä kirkkoon. Jumala ompi linnamme Messua kuljettaa Lutherin virsi 170, Jumala ompi linnamme. Näitä on mukava treenailla lasten kanssa messua valmistellessa. Keppien kanssa saadaan messussa tehtyä monta asiaa. 35 löytyvä työskentely Martti Lutherista. Käytettävien keppien on hyvä olla sen paksuisia, että ne voidaan pystyttää reikätiiliin. Messuun varataan tyhjiä paperiviirejä ja värikyniä, jotta ihmiset voivat uhrivirren/ehtoollisenvieton aikana piirtää oman viirinsä. merkkivuosi on päättymässä, painotamme tänä vuonna Uskon perustus -aihetta. Lauantaina 4.11. Valmisteluun on hyvä voida osallistua vielä myös kirkkoon tullessa, vaikka kirkon eteisessä. Mitä nyt tarkoittaa taistelu armon toteutumisen puolesta. Tämän messun tarkoitus on lohduttaa surevia, rohkaista pelkääviä ja vahvistaa kokemusta, että minullakin on kristittynä oma kutsumus. Virteen sopivat hyvin rytmisoittimet: djembellä tai pikkurummulla soitetaan taa -ti-ti -rytmiä. Materiaali ja työtapa kannattaa valita osaamisen mukaan. Laattasoittimilla soitetaan C-säveltä eri oktaavialoista; kerran tahdissa (jos on erikokoisia paloja). on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Koska kirkollemme merkittävä reformaation 500. Virressä soi hyvän puolesta taistelemisen pauhu. Yksinkertaisinta on antaa lasten värittää paperille tai kankaalle hahmoteltu ruusu. Minua tarvitaan tässä seurakunnassa ja minä tarvitsen messua toteuttaakseni tehtävääni maailmassa. Haasteellisempaa on itse piirtää tai leikata osat saatavilla olevasta materiaalista. Kuka tai mikä on kiivas kiukkuinen vanha vainooja. Keitä ovat valheen enkelit. Muistamme meitä edeltäneitä, elämänsä Jumalan varaan jättäneitä sukupolvia. Toiseen säkeistön sopivat vaikkapa triangelit! Kolmannessa säkeistössä soitetaan guiroja, cabasa -soittimia ja tamburiineja. 41 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Reformaation lapset Marraskuun ensimmäinen viikonloppu on syvällisten hengellisten juhlien aikaa. Sunnuntain tekstit henkivät reformaation ajatusta: Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja ihmisiä, jotka auttavat sitä sitoutumaan Raamattuun ja sen sanomaan armosta. Viirit kiinnitetään keppeihin naurulla tai teipeillä. On aika huomata, keitä ja mitkä ovat reformaation lapset eli ihmiset ja asiat, jotka vievät meitä tulevaisuuteen. Viireihin voi piirtää, ommella, liimata tai kirjoa Luther-ruusun kuvan. Tämä melodia on hyvä jakaa kaikkien sukupolvien kesken. Messuun valmistauduttaessa ja virttä harjoiteltaessa annetaan lapsille aikaa ja tilaa ihmettelyyn. Lapset saavat ilmaista, miten he tämän pahan ymmärtävät. Annetaan lasten kertoa omista mielikuvistaan. vietetään pyhäinpäivää ja 5.11. Virren sanat ovat suoraa, paikoitellen jopa hurjaa puhetta. Messun valmistelussa otetaan käyttöön myös kädentaidot. Itse tehdyillä keppiviireillä luodaan linnatunnelmaa. Mikä saa meidät kääntymään Jumalan puoleen
Litania ei ole vaikea. Päivän rukous 9. Johdantosanat “Jumala ompi linnamme!” Martti Luther aloitti hienon virtensä. Kunnia ja kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle, virsi 135 Jumala loi 8. Se on sana, joka vakuuttaa, ettei Jumala koskaan lakkaa rakastamasta meitä ihmisiä. / Ne yksi sana kaataa. Rakentamisen voi tehdä tyylikkäästi virren rytmissä. Hän, Kristus, kuningas, on voitonruhtinas, lyö joukot helvetin, ne tallaa jalkoihin ja voiton meille saattaa. Alkusiunaus 3. Päivän psalmi 46: 2,3,6,7 ja 8 kertosäe Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan -virren 170 melodialla Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Tässä messussa tunnustelemme, miltä tuntuu olla turvassa Jumalassa niin kuin linnassa. Solisti voi myös laulaa aina kaksi ensimmäistä lausetta, ja kuoro voi yhtyä loppuun: Kuule lastesi rukous / Ole meidän keskellämme / Avaa sydämemme kiittämään sinua. Tee kehostasi jälleen linna nostamalla kädet korkealle torniksi ja lausu: Saat luottaa siihen, että sinulla on aina pääsy Jumalan linnaan. säkeistön Jos täyttyisikin maailma / nyt valheen enkeleistä, / niin pimeys ei voittoa / kuitenkaan saisi meistä. Kun kulkue on edessä, lauletaan virren ensimmäinen säkeistö ja ihmiset rakentavat kulkueristin ympärille “linnanmuurin” asettamalla reikätiilet maahan ja pystyttämällä viirikepit niihin. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Evankeliumi Matt. Sitä voi harjoitella kaikulauluna. kertosäe Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Yhteinen rippi Mitähän virren toisessa säkeistössä sanotaan. kertosäe Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. 42 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU MESSUN KULKU 1. Aamen. 16: 1-4 Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. 4. Alkuvirsi VK 170:1 Kulkueen saapumisen aikana soitetaan Jumala ompi linnamme -melodiaa. Kulkueessa osalla on viirikepit ja osalla reikätiiliä (tiilet voivat olla myös jo paikoillaan). 5. / Nyt valheen vallat on / jo saaneet tuomion. Herra, armahda Kyrie-litania; vaihtoehto 1; neljännen sävelmäsarjan sävelmällä. 2. Ne olkoot raivoissaan / ja syöskööt kiukkuaan. Me jaamme kokemuksen lasten, nuorten, isien ja äitien, isovanhempien, isoisovanhempien ja isoisoisoisovanehempien eli monien monien meitä edeltäneiden sukupolvien kanssa. Jos sinulla on viiri, voit heilutella sitä, aina kun lauletaan. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois. Mutta Jeesus vastasi heille: ”Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee. Kun me haluamme Jumalan linnaan, jätämme kaiken pahan tunnustamalla jumalalle syntimme. 10. Onpa hurjia sanoja! Mutta ihmiset kyllä myös tekevät hurjia tekoja, turman valtojen tekoja, jotka aiheuttavat pahaa. Päivän virsi Virsi 170:4. Mikä on se sana, joka kaataa valheen enkelit. Olisi hienoa, jos esilaulajana voisi toimia lapsi tai lapsiryhmä. Se on hyvyyden linna. 7. Jumalan linnaan sellaiset teot eivät pääse. Aamen. SYNNINTUNNUSTUS Toista, mitä sanon ja teen: Jumala, minä haluan asua sinun linnassasi – nosta kädet ylös torniksi ja venytä itsesi niin pitkäksi kuin saat Tiedän, että pahuudella ei ole sinne asiaa – tee käsillä eteenpäin torjuva liike Jumala anna minulle anteeksi se, missä teen väärin Sinua, toisia ihmisiä ja luontoa vastaan – tee käsillä anova liike Haluan olla hyvän puolella – tee ristinmerkki koskettaen otsaa, rintaa ja olkapäitä Laulamme virren 3. Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. Lauletaan: On turha oma voimamme vääryyden valtaa vastaan. kertosäe 6. SYNNINPÄÄSTÖ Jumala antoi meille Jeesuksen pelastajaksi. Me turman vallat voitamme Herrassa ainoastaan. Hänen vuokseen saat syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä
Uhrivirsi VK lisävihko 959 Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa. Laulun sanat voidaan ensin lorutella rytmin mukaan ja soittaa samalla. Saarna Ota käteesi viirikeppi. Voit hyvin jatkaa viirisi piirtämistä myös ehtoollisen vieton yhteydessä. Soitetaan kapuloita, putkipenaaleja, marakasseja, rumpuja. Laulua kannattaa ennen rukouksen alkua harjoitella pari kertaa. Tässä kohtaa voi muodostaa koko porukasta yhden rakennuksen tarttumalla toinen toistaan käsistä ja nostamalla kädet ylös kuin muuriksi. Ylistys 18. Lähettäminen Päätösmusiikki Virsikirjan lisävihko 923 Silmäni aukaise, jonka aikana kulkue poistuu. Kannattaa hyödyntää esimerkiksi lapsikuoron kanssa. Ruusun valkeat lehdet, taivaan sininen tausta ja kultainen kehys, jotka kaikki muistuttivat Marttia taivaan ihanuudesta ja erilaisuudesta maailmaan verrattuna. Jeesuksen risti, joka kertoo, miten usko Jeesukseen oli Martille tärkeää. Jotkut uskovat tämän, jotkut eivät usko, me emme voi näyttää heille mitään sellaista todistetta, mitä kaikki ihmiset pitäisivät varmana. Vasaralla paukuttelen. Tässä viirissä on Martti Lutherin tunnusruusu, jossa on kaikki hänelle tärkeimmät asiat. Rytmisoittimia voi jakaa myös kesken messun. Meillä ei taida olla muuta merkkiä heille näytettävänä kuin se Joonaan merkki, josta Jeesus puhui. Ehtoollisrukous Pyhä ja Jumalan Karitsa -lauluna voi käyttää Kirkkomuskari 2:n kaiutettavia sävelmiä. Niihin saa hyvin myös laattasoittimia, kanteleita, urkupistemäisiä säestyksiä niin uruilla kuin pianolla tai bassollakin. Herran siunaus 19. Esimerkiksi kastettujen puolesta rukoilemisen jälkeen voi laulaa: Tuomme nämä lapset Jeesus syliisi; Hautaan siunattujen kiitoksen jälkeen: Saata heidät rauhaan, Jeesus syliisi. Virsikirjan lisävihkon sävelmiin voi tehdä tukiviittomia, niitä voi kaiuttaa ja niihin voi myös lisätä erilaisia rytmisoittimia. Kirkkomuskari 2, Puuhalaulu, 1. Kiitosrukous Rukouksen jälkeen kiinnitetään huomio ehtoollisen aikana piirrettyihin viireihin ja kehotetaan heiluttamaan viirikeppejä Ylistyksen aikana. Meitä kutsutaan edelleen rakennuspuuhiin. Hän ajatteli, että vaikka maailmassa tapahtuisi mitä hirveää tahansa, hän voisi olla turvassa Jumalan lähellä. Esirukousta voidaan rytmittää Kirkkomuskari 2:n Esirukouslaululla: Esilaulaja voi laulaa säkeistöt ja seurakunta voi liittyä sanoihin Jeesus, syliisi. Kolehti Rahakolehdin sijaan tai lisäksi voit miettiä, mitkä asiat sinulle ovat kirkossa kaikkein tärkeimpiä. 16. Tavallinen kirkkorakennus tehdään erilaisista materiaaleista. Kulkueeseen tulevat voivat tulla ottamaan edessä olevat kepit jo käsiinsä. Kun me otamme todesta, mitä Jeesus opetti, kun me rukoilemme, luemme Raamattua, muistamme kasteessa tulleemme Jumalan lapsiksi ja otamme Jeesuksen vastaan ehtoollisessa, me muodostamme yhdessä kirkon ja pidämme kirkkona huolta toisistamme ja koko maailmasta. Mieli on iloinen, wii! Isä taivaan kuulee sen. 17. Monet ihmettelevät, onko Jumala totta. Niillä joilla on viirit, voivat samalla kohottaa niitä. Lausumme nyt yhdessä uskontunnustuksen, joka kertoo, mistä aineksista kristillinen uskomme rakentuu. (Tutkitaan ympäristöä yhdessä.) Mutta pohjimmiltaan kirkko on rakennettu meistä ihmisistä. Tähän virteen on valmiit tukiviittomat virsikirjan lisävihkossa. Mistä materiaaleista tämä kirkko on rakennettu. Voit uhrivirren aikana tuoda kolehtirahan ja käydä piirtämässä uuden oman viirin ja kiinnittää sen halutessasi jo rakentamaamme linnoitukseen. Avioliittoaikeestaan ilmoittaneiden jälkeen: Rakkaus heitä tuokoon, Jeesus, syliisi. 14. Martti taisteli sen puolesta, että kirkossa ei unohdettaisi näitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Hän halusi rakentaa kirkon, jossa Jeesus olisi tärkein. 15. Punainen sydän, joka kertoo ilosta ja rauhasta, jota usko Martille antoi. Sahallani soittelen. Nuottikuva osoitteessa www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit. Me voimme vain näyttää heille suuren rakkauden ja odottaa, että he tulevat sen luokse, kun tarvitsevat sitä. Millaisen tunnuskuvan sinä tekisit niistä asioista. Mitä sanomme heille. Yhteinen esirukous Toteutetaan laulaen ja puhuen. Kanteleryhmä tai laattasoittimet toimivat hyvin säestyksessä. Lauluun voi tehdä lisää säkeistöjä. säkeistö: Rakennuspuuhissa, ollaan kaikki mukana. Niinkuin Joona oli valaan vatsassa kolme päivää ja pääsi sitten vapaaksi, niin Jeesus kuoltuaan nousi kolmantena päivänä kuolleista. 43 Ideasta käytännöksi 11. 12. Idean voi toteuttaa tilan mukaan. Musiikkia ehtoollisen vieton aikana: Saapua yhteiseen pöytään ja jakaa uudestaan, VK lisävihko 960; Sanasi on meille leipää, sanasi on elävää, VK lisävihko 952. Uskontunnustus 13. Mieli on iloinen; wii! Isä taivaan näkee sen. Niiden täytyy olla vain hyvin esillä – etukäteen mietitään missä ja miten! Ehtoollisen päätössanat
Minkä kokoinen ryhmä on. Minusta iloitaan.” Lapsen itsetunto vahvistuu, kokemusmaailma laajenee ja hän kasvattaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan taitojaan. Kokonaisuus rakentuu kehyskertomuksen ympärille, jonka ei tarvitse Kuulun tähän TEKSTI Satu Reinikainen porukkaan!. Kokonaisuuden rakentaminen yhtenäiseksi irrallisten toimintatuokioiden sijaan antaa tilaa lapsen ihmettelylle ja luo luontevasti mahdollisuuksia pitkäkestoiseen leikkiin, jonka ei tarvitse keskeytyä seuraavaan toimintaan siirryttäessä. Lähes poikkeuksetta mukaan tulee uusia kasvoja, ehkä paikkakunnallekin vasta muuttaneita lapsia vanhempineen. 44 Ideasta käytännöksi Syksy on ryhmäytymisen ja ryhmäyttämisen aikaa. Ryhmien sosiaaliset suhteet rakentuvat uusiksi. Leikit, laululeikit ja liikuntahetket kokonaisuuteen nivoutuneina harjaannuttavat monipuolisesti lapsen taitoja. Minä olen tälle ryhmälle tärkeä ja merkittävä. Kehonhallinta vahvistaa fyysistä minäkuvaa ja itsetuntoa; reaktiokykyä voi harjoitella vuoroin kuulonäköja tuntoaistiin keskittyen; tasapaino vaatii kaikkien aistien yhteistyötä; kädentaidot opettavat hienomotoriikan ohella silmän ja käden yhteistyötä – samalla kasvaa myös kärsivällisyys. Irrallisten hetkien sijasta päivän teema elää kertomuksen, liikunnan, leikin, musiikin ja kädentaitojen kokonaisuutena. RAAMATTUA LEIKKIEN Toimintatuokioista kokonaisuudeksi Toiminnan suunnittelussa ja valmisteluissa on lukuisia huomioitavia asioita. Toiminnan sisältöjen ja valittujen teemojen ohella toiminnan kokonaisuuden rakenteella voidaan vaikuttaa paljon ryhmän muodostumisessa ja sosiaalisten suhteiden rakentumisessa. Millaisessa toimintaympäristössä ollaan. Erityisesti avoimelle ryhmätoiminnalle on tyypillistä, että joukot järjestätyvät uudelleen. Minusta iloitaan Toiminnallisuudella on merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentumisessa. Tuntevatko lapset ja aikuiset toisensa jo hyvin vai ollaanko vasta tutustumassa. Kertomus ja päivän aihe saavat kannatella kerhoa alusta loppuun saakka. Monia taitoja voi harjoitella kuin huomaamatta normaalin ryhmätoiminnan puitteissa. Kokonaisuus, jossa on tilaa viipyä lasten ihmettelyjen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan, tarjoaa hyvät puitteet niin havainnointiin kuin lapsia puhuttelevien ilmiöiden tutkimiseenkin. Ryhmän yhteinen toiminta luo hetkiä ja kokemuksia, jotka vahvistavat yhteenkuulumisen tunnetta. Lapsi iloitsee uusien asioiden oppimisesta ja aikuinen puolestaan iloitsee taitavasta lapsestaan. Mitä taitoja olisi tarve vahvistaa. Toimintaa suunnitellessa ja valmistellessa ohjaajan onkin hyvä miettiä, millaisia taitoja on tarkoitus tällä kertaa harjoittaa. Aikuinen kantaa myös helposti huolta, jos jokin asia ei suju lapselta ikätason mukaisesti. Millä tavalla lasten ja perheiden omat ideat ja osallisuus saavat olla vaikuttamassa. ”Minä olen osa tätä ryhmää, ilman minua tämä ryhmä ei olisi sama. Mikä on ikärakenne. Mikä on lasten taitotaso erilaisissa asioissa. Ihan jokaiselle on tärkeää tuntea itsensä tervetulleeksi. Tavoitteeksi valitut taidot upotetaan päivän teeman työstämiseen ja sen leikkeihin
Näin kokonaisuudesta muodostuu kuin huomaamatta seikkailu valitun kertomuksen maisemassa. "Missähän paimenen lampaat mahtaa olla?. Muutama tapahtumakuvaus riittää kuljettamaan toimintaa eteenpäin. Ohjaajan onkin hyvä seurata suurella herkkyydellä lapsia ja auttaa tarvittaessa löytämisessä. Minut on löydetty Syksyn aloituksen kertomukseksi sopii mainiosti löydetyksi tulemisen kertomus. Pienelle lapselle turvallisen aikuisen katoaminen vieraassa paikassa voi olla myös pelottavaa. ”Missähän paimenen lampaat mahtavat olla?” Lampaat ovat lähteneet seikkailemaan ja joutuneet eksyksiin. ”Mikähän tämä voisi olla. Roolien vaihtaminen niin, että aikuinen menee vuorostaan piiloon, voi olla jostakin lapsesta hassua, ja juuri siksi erityisen hauskaa. Piilossaolo on sopivasti vähän jännittävää, mutta ei pelota. Kertomuksen lomaan sujautellaan tuttuja lauluja, leikkejä, liikuntahetkiä, kädentaitoja ja vaikkapa eväiden syönti. 45 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Eksyksissä JA LÖYDETTYNÄ TOTEUTUS Suvi-Anna Kärkönen TEKSTI Suvi-Anna Kärkönen ja Satu Reinikainen KUVAT Satu Reinikainen Hyvän paimenen kertomus on löydetyksi tulemisen, huolenpidon ja porukkaan kuulumisen kertomus. Lapset saavat auttaa paimenta etsimään lampaita. Piilosta voi aina vähän kurkistaa, jos jännitys käy ylivoimaiseksi. Aikuiset ja isommat lapset laulavat reippaasti mukana, pienimmät puolestaan tutkivat kontaten ja ryömien ympäristöä. Laulun jälkeen lattialle levitetään vihreä kangas. Raamattu kertoo meille Hyvästä paimenesta, joka huolehtii aina hyvin lampaistaan. ”Aika paljon lampaita”, toteaa Eevi, vaikka määrä on vielä aika kaukana Raamatun kertomuksen sadasta lampaasta. (Ne on piilottettu tilaan etukäteen.) Samanaikaisesti levyltä soi Kirkkomuskari 2:n Lauluja Hyvän paimenen niityltä, osa 1: ”Lampaitaan, lampaitaan. Hyvä paimen etsii yöllä lampaitaan.” Yksi lammas löytyy ikkunalaudalta, toinen alttarin takaa, kolmas tuolin alta. Hyvä paimen -kertomuksessa lapsi saa olla lammas, jota aikuinen etsii. Tarkkasilmäset löytävät kadonneet helposti, ja lammasjoukko paimenen niityllä kasvaa lammaslaumaksi. Niitylle ilmaantuu paimen. Pienen vauvan ensimmäinen leikki on piiloleikki, jossa aikuisen kasvot katoavat ja jälleen ilmestyvät näkyviin. ”Syttyy kynttilä, loistaa kynttilä…” Tuttu laulu aloittaa perhekerhon. olla pitkä eikä kovin monimutkainen. Sama piiloleikki kasvaa lapsen myötä, kunnes lopulta kouluikäisenä juostaan piiloon kirkonrotan säännöin. Löydetyksi ja nähdyksi tuleminen on ihmisen perustarve. Mikä voisi olla tällä tavalla vihreää?” Lapset arvelevat kankaan olevan ruohoa – ja sitähän se tänään onkin. Kutsumme sitä niityksi. Lattialla piirissä ollaan niin, että kaikki näkevät hyvin toisensa
Harjoittelun jälkeen yksi lapsista saa tulla lampaaksi ja yksi aikuinen paimeneksi. RAAMATTUA LEIKKIEN Jokaisen lapsen löydettyä vähintään yhden lampaan asetutaan takaisin piiriin. osaa: ”Bää bää bää, etkö sä nää. Pelottavat äänet toiseen, iloiset toiseen. Näytetään toisillemme löydetyksi tulleen iloista ilmettä. ”Miltähän eksyksissä olo tuntuu ja näyttää?” Otetaan kasvoille eksyneen ihmisen ilmeitä ja tunnustellaan, missä päin kehoa eksyminen tuntuu. Soitinten kanssa asetutaan kahteen ryhmään. 46 Ideasta käytännöksi "Eksyminen tuntuu pelottavalta ja kurjalta. Entä löydetyksi tuleminen sitten – millainen tunne se on ja miten se näkyy kasvoilla. Lammas saa päähänsä hienot lampaan korvat. Pelon ja ilon sävelet Pelosta ja ilosta voisi kokeilla tehdä myös musiikkia. Yksi pieni lammas oottaa löytäjää.” Ohjaaja käy hakemassa vielä yhden kadonneen lampaan niitylle paimen luokse ja nostaa sen paimenen olkapäille, kun levyltä soi laulun 3. Paimenelle puetaan viitta, ja käteensä hän saa paimensauvan. Jokainen saa valita yhden soittimen. Levyltä soitetaan laulun 2. Esiin otetaan kaksi korillista soittimia. Oman soittovuoron odottaminen ei ole ihan helppo juttu, mutta pienellä harjoittelulla sekin alkaa sujua. Eksyminen tuntuu pelottavalta ja kurjalta. Nyt on pelkosoitin ryhmä vuoro soittaa taustamusiikkia ja paimen. osa: "Hyvä paimen olallaan kantaa pientä karitsaa iloiten, kun löysi sen, karitsansa pikkuisen." Laulut eivät ole lapsille ennestään tuttuja, mutta ohjaaja laulaa mukana ja lapset seuraavat kiinnostuneina, miten viimeinenkin lammas löytää kotiin. Taavi kertoo vakavana kuulleensa, että hänen isänsä on kerran ollut eksyksissä. Kuunnellaan soittimia yksi kerrallaan ja mietitään, kummanko korin soittimilla voisi tehdä pelottavaa musiikkia ja mistä taas lähtee iloisia säveliä. ”Minä ainakin haluan pelottavan soittimen”, ilmoittaa Viljo heti. Joukosta löytyy ainakin guiroja, hiekkaputkia, ukkosäänisoitin, triangeleja, kelloja ja symbaaleja. Entä löydetyksi tuleminen – millainen tunne se on ja miten se näkyy kasvoilla. Paimenen katsellessa muualle lammas vilistää karkuun, kunnes eksyy ja piiloutuu peloissaan. Pohditaan, miltä mahtaa tuntua olla eksyksissä
Paimen saattaa lampaan kotiin. Lapset saavat tulla vuorollaan piilottamaan ja etsimään lampaan lasta. Onneksi pieni paimen löytää tämänkin kadonneen, joka tulee siitä kovin iloiseksi. Rumpujen paikkoja vaihdellaan lattiaa pitkin siirtämällä. Leikki saa jatkua niin pitkään kuin piilottamisintoa riittää. Yksi pienen pieni karitsa laitetetaan piiloon yhden rumputalon sisään. Kylläpä pikku paimenet lähtevät vauhdikkaasti etsimään omiansa! Karkuretkien ja löydetyksi tulemisten jälkeen kokoonnutaan vielä yhteiseen piiriin. Rumputalojen siirtelyn yhteydessä ohjaaja laulaa: ”Onko teistä kukaan nähnyt pienen pientä karitsaa. Karkuun ohjeistetaan lähtemään ensin ryömien, sitten kontaten ja lopulta pomppien ja juosten. Mitä enemmän paikan vaihtoja rummut tekevät, sitä vaikeampi on kuitenkin seurata ja muistaa, missä lammas on. Osa lampaista onkin ehtinyt kauas eteisen perukoille, ennen kuin aikuiset paimenet saavuttavat heidät. Pienen etsinnän jälkeen lammas löytyy ja on iloisten soitinten vuoro. Isommille tehtävä on varsin helppo. Juokse, juokse pieni lammas Soittimet jätetään sivuun ja kadonneiden lampaiden leikki saa jatkua koko porukalla. Lapset saavat kaikki olla lampaita, jotka karkaavat paimeniltaan. RAAMATTUA LEIKKIEN ”Onko teistä kukaan nähnyt pienen pientä karitsaa. Lampaan piilotusta kokeillaan myös niin, että isompien silmät olivat piilotuksen aikana kiinni ja vain kaikkein pienimmät saavat katsoa, minne lammas meni. Soittaminen taisi olla lapsista lampaana oloa hauskempaa tai sitten lampaaksi ryhtyminen ja eksyksiin joutuminen tuntui turhan jännittävältä, silla uusia vapaaehtoisia lampaita ei ilmoittaudu. Oikeina arvannut saa vuorostaan tulla piilottamaan. Lasten tehtävä on seurata mahdollisimman tarkasti ja arvata sitten minkä talon sisällä lammas piileskelee. Taustalle soi Lauluja hyvän paimenen niityltä, osa 4: ”Juokse, juokse niitylle, pienen pieni lammas. Karkuun päässeitä lampaita lähtevät etsimään kunkin lapsen omat aikuiset. Ja osa varmasti jatkaa samaa leikkiä vielä kotonakin. Katsotaan, katsotaan, löytäisikö Anna?” Laulamisen sijasta saman voisi lorutella. Niinpä ohjaaja ryhtyy lampaaksi ja yksi lapsista lähtee kadonnutta etsimään. Katsotaan, katsotaan, löytäisikö Anna?” ”Lapset saavat kaikki olla lampaita, jotka karkaavat paimeniltaan.. Lattialla, kaikkien nähtävillä on kolme rumpua. Näytä niityn kukalle ensimmäinen hammas.” Mitä isompi lapsi on kyseessä, sitä hankalampaa on liikkua ryömimällä, mutta onnistuu sekin, kun vähän harjoittelee. 47 Ideasta käytännöksi lähtee etsimään kadonnutta lammastaan. Sitten aikuiset saavat olla karkailevia lampaita ja piiloutua pieniltä paimeniltaan
”Paljon onnea” lauloivat niin opetuslapset kuin TEKSTI & KUVAT Laura Jokinen Kirjoittaja on lastenohjaaja Hyvinkään seurakunnasta. Jeesus-nukke onkin kovin suosittu, ja toisinaan pitää jopa sopia vuoroja, jotta kaikki halukkaat pääsevät leikkimään sillä. ”Hei, millä tänään leikitään. Silloin aikuinen joutuu tuon tuosta sanomaan ”ole varovainen” tai ”älä koske”. Eräänä kerhopäivänä rakennettiin duploista talo, jonka katosta halvaantunut mies laskettiin Jeesuksen eteen. Palmusunnuntain aikaan pienet palmunoksat päätyivät kotileikeissä muovisten leipien väliin – ja sitten tarjoiltiin palmunoksaleipiä. Usein kerhohartauksissa käytetään esimerkiksi lyijyjalkanukkeja, jotka ovat kyllä ihania, mutta eivät kestä pienten lasten käsissä. Kestävät hartauslelut kuuluvatkin kerhoarkeemme. Nooakin. Raamatunkertomukset elävät lasten leikeissä, onhan leikki lapsen tapa käsitellä kuulemiaan asioita. Sen rinnalla on toinen alttari, johon rakennamme hartaushetken kertomusta. Piknikkiä on vietetty niin kuin Jeesuksen ruokkiessa 5000 miestä. Kertomus oli niin merkittävä, että koko loppukauden lapset paransivat sairaita nukkeja ja toisiaan. Niinpä Jeesus-nukke voi päästä vaikka traktoriajelulle tai liitämään lentokoneella. Nooan lähettämä kyyhkynen muuttui ulkona leikeissä lintuemoksi (vuorotellen joku lapsista oli emo), joka lämmitti linnunmunia (kyyryssä olevia toisia lapsia) ja opetti sitten poikasten kuoriuduttua heidät lentämään. Lapsille on mieluista, kun Jeesus-nukke pääsee mukaan leikkeihin. 48 Ideasta käytännöksi Päiväkerhomme 2–5-vuotiaiden ryhmissä on kerhoalttari risteineen ja Raamattuineen. PYHÄN ÄÄRELLÄ Kuka ottaa Jeesuksen?”. Siinä olevat tavarat, ns. Vielä kesän lähestyessä pieni Jeesus-vauva vietti syntymäpäiviään, ja kaikkien Raamatun kertomusten hahmot olivat vieraana. hartauslelut kestävät leikkiä, ja kerronnan jälkeen ne otetaan mukaan muiden lelujen joukkoon. Jalka oli usein leikeissä kipeä ja kaipasi lääkärin apua
49 Ideasta käytännöksi Yhdessä leikkien kerhovuoden kertomukset heräävät eloon. Raamattu tuntuu mielenkiintoiselta kirjalta, johon on ihana tarttua yhä uudelleen.
Hän heitti minulle rusinan – herkullista! TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVITUS Marjo Nygård Ihmisen yhteys Jumalaan virheineen päivineen askarrutti Lutheria paljon. Ja puolet omaisuudestani annan niille, joilla ei ole ollenkaan rahaa. Meiltä ei puutu mitään, syötävää riittää vaikka kuinka. Tänään minä tulen vieraaksi sinun kotiisi!” Olisittepa nähneet, millä vauhdilla Sakkeus kapusi alas puusta! Hän halasi Jeesusta, hymyili kuin aurinko ja lähti iloisena kävelemään kohti upeaa kotiamme Jeesuksen kanssa. Kertomuksen edetessä on hyvä eläytyä, soveltaa, liikkua (esim. Kun Jeesus kohtasi muiden karttaman Sakkeuksen, alkoi Sakkeuksen elämässä suuri muutos. Meillä on siis paljon tilaa ja paljon syötävää. Sieltä hänkin näkisi paremmin! Noin, hyvä Sakkeus! Pian alhaalta kuitenkin kuului Jeesuksen ääni: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. Ja nyt meillä on myös ystäviä!” Minusta taloon tuli ihanan valoisaa (sytytetään kynttilä). Maksan nelinkertaisesti takaisin jokaiselle, jolta olen ottanut liikaa rahaa. Meillä ei koskaan käy vieraita, ei aikuisia eikä lapsia leikkimässä. (Hiiri kuljeskelee ympäri tilaa.) Hei! Minun nimeni on Lea. Kertomukseen tarvitaan hiiri-pehmolelu tai -käsinukke. Käykö teidän kodeissanne vieraita. Sakkeus näytti surulliselta, mutta alkoi sitten yhtäkkiä kiivetä samaan puuhun, jonka oksalla minä istuin. Hän kutsui kaikki pihalta juhlimaan yhdessä – voi sitä iloa, riemua ja naurua! Juhlat jatkuivat pitkälle yöhön. Eikö Jeesus ymmärtänyt, että Sakkeus vei ihmisiltä enemmän rahaa kuin piti. Pitikö Jumalan rakkaus ansaita hyvillä teoilla tai ostaa aneilla. 19:1–10). kiivetä, halata, syödä…) ja tarttua lasten kysymyksiin. Tutustutaan Sakkeuksen tarinaan Lea-hiiren kanssa. He olivat vihaisia: miten Jeesus oli saattanut mennä vieraaksi juuri Sakkeuksen kotiin. Kerrankin saataisiin vieraita! Pöytä notkui herkkuja, kun koko perhe söi yhdessä Jeesuksen ja hänen ystäviensä kanssa. Minä kipitin perässä. Ihmiset halveksivat Sakkeuksen ammattia ja epärehellisyyttä. Sitten he saivat aloittaa alusta, ihan uudelleen. Takarivissä huomasin tutut kasvot: siellä oli Sakkeus, joka yritti myös päästä lähemmäs Jeesusta. Anteeksi! En halua enää elää niin. Publikaanien esimies Sakkeus oli yksi heistä (Luuk. Talossa on jotenkin pimeää, tyhjää ja ihan hiljaista. Jeesus sanoi Sakkeukselle: ”Tänään sinun talossasi alkaa uusi elämä! Jumala rakastaa sinua.” Elämä tuntuikin Sakkeuksesta heti paljon kevyemmältä. Luther oivalsi, että Jeesuksen takia sovinto Jumalan ja ihmisen välillä on jo olemassa – siksi edes virheet eivät vie ihmistä pois Jumalan luota, vaan jokainen on Jumalalle arvokas.. Mutta eilen tapahtui kummia. Myös pihalle oli kokoontunut paljon ihmisiä. Isä-Sakkeus tuo kotiin valtavat määrät ihmisiltä kerättyä rahaa, josta osa toimitetaan keisarille. Jokainen lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että on toivottu ja hyväksytty. Jeesuksen aikaan eli niitäkin, joita ihmiset eivät hyväksyneet. Siellä asuu meidän hiirien lisäksi myös rikas perhe. Kuulin, kun Sakkeus sanoi: ”Vasta nyt ymmärrän, miten rikkaita olemme, kun meillä on toisemme! Saamme jutella ja nauraa yhdessä, riidelläkin. Tiedättekö muuten, mitä me hiiret syömme. Ihmiset eivät kuitenkaan päästäneet häntä eteenpäin, vaan tuhahtelivat, katsoivat ilkeästi ja nimittivät Sakkeusta petturiksi rahankeräämisen takia. Meille jää silti vielä tarpeeksi.” Ihmiset kuuntelivat ihmeissään. Kesken ruuan Sakkeus nousi seisomaan, köhisi ja rohisi hetken ja puhui sitten niin kovalla äänellä, että kaikki kuulivat: ”Minua hävettää, että olen kerännyt niin paljon rahaa itselleni. Asun valtavassa, upeassa talossa Jerikon kaupungissa. Mutta perheen lapset näyttävät surullisilta. ”Ei täällä ole tilaa sinulle”, he huusivat ja käänsivät selkänsä. Kun Sakkeus huomasi minut nurkassa, arvatkaa mitä. Olin kaupungilla asioilla, kun ihmiset alkoivat tungeksia kohti toria ja puhua Jeesuksesta, joka oli tulossa. 50 Ideasta käytännöksi PYHÄN ÄÄRELLÄ Vieraita tulossa! REFORMAATION VUOSI Jeesuksen kohdatessa ihmisiä tapahtui jotain, mikä kertoo armosta ja muutoksesta: ihmiset pystyivät myöntämään virheensä ja tekemään sovinnon toisten ihmisten ja Jumalan kanssa. Tänään Sakkeuksen perhe sitten söi aamupalaa yhdessä. Tuntui, että koko kaupunki halusi nähdä tuon Jeesuksen. Millaista se on. Kiipesin puuhun seuraamaan, mitä tapahtuisi
Ketkä eivät saa kokea olevansa toivottuja tai hyväksyttyjä ympärillämme. Koko perheen tai aikuisten kiipeilyretki Sakkeuksen ja uuden alun hengessä olisi myös hieno juttu! POHDITTAVAKSI. Aikuisten kanssa voidaan pohtia Miksi itsekkyys vaikuttaa olevan arvostettua ja jakamista pidetään jopa tyhmänä. Sakkeus oli rohkea tunnustaessaan, että oli tehnyt väärin. Kertomus toimii myös johdantona sovinnon ja anteeksiannon teemoihin. Aktionen, Geschichten, Ideen. Millaisia kokemuksia ihmisillä on siitä, kun elämässä on tullut tarpeelliseksi vaihtaa suuntaa ja valita toisin kuin ennen. Mitä Sakkeuksen taloon kuuluu viikon tai vuoden kuluttua Jeesuksen vierailusta. Hän uskalsi myös pyytää anteeksi. Jatkamalla Lea-hiiren tarinaa. Miten muut ovat reagoineet muutokseen. Miltä niin suuri elämänmuutos mahtoi tuntua. Mistäköhän hän sai rohkeutta tehdä niin. Kirche mit Kindern et al. Miten voidaan päästä vastakkainasettelusta kohtaamiseen, sovintoon tai yhteiseen juhlaan erilaisten ihmisten kanssa. LÄHDE Kertomuksen parissa voi jatkaa Miettimällä, mitkä tunteet ovat iloisia ja valoisia, mitkä taas pimeitä ja synkkiä Tekemällä kiipeilyretken metsään Askartelemalla kertomuksen mieleenpainuvimmasta kohdasta Järjestämällä juhlat, joihin kutsutaan sellaisia vieraita, jotka eivät osaa odottaa kutsua ollenkaan. Ketkä ilahtuisivat kutsusta iloisesti. Das Begleitheft zur Reformationsschatzkiste. 2015. Entä mikä sai hänet maksamaan kaikille moninkertaisesti takaisin ja antamaan puolet omaisuudestaan köyhille. 51 Ideasta käytännöksi Mit Kindern die Reformation entdecken
Oheiset leikkiohjeet soveltuvat lorutteluun, laulamiseen tai cd:n kuunteluun (mukana laulaen). Cd-levyn tempo on melko nopea, ja se sopiikin hyvin sadesykkeeseen. Sateenvarjon alta, täällä kuunnellaan” voi olla pysähtyneempi ja odottavampi, myös toteutustavoiltaan. On myös mahdollista lorutellessa tai itse laulaessa aina kerrata viimeisen rivin ”ropsis, rapsis, ropsis, rapsis sade rummuttaa.” Ensin laulun sanoja ja rytmiä voidaan lähestyä lorutellen ja napakasti ja selkeästi puhuen; sitten voidaan edetä lauluun. Osa lapsista istuu sateenvarjojen alla ja toiset tekevät sadetta. 52 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU Sateenvarjon alla TEKSTI & TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Suvi Sievilä Lapualainen lastenohjaaja Johanna Vuorenmaa on tehnyt Kirkkomuskari 2 -kirjaan muutamia lauluja, jotka kutkuttelevat eri aistejamme. Tärkeintä ei ole yhtäaikainen syke (eihän se sadekaan samassa rytmissä alas putoa) vaan vapaus ripsutella, rapsutella ja naputella sadepisaroita omaan tahtiin. Lasten kanssa laulettaessa voi tempoa hieman pudottaa ja laulaa hitaammin. Neljä ensimmäistä tahtia ”Sateenvarjon alla, täällä istutaan. Se antaa hyvin tälle laululle myös muodon. samaa koreografiaa. KIRJA. Molemmissa säkeistöissä voi käyttää ns. Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Laulu on kaksiosainen. Laulussa on kivaa sanaleikkiä – kovin nopeassa tempossa lapsi ei ehdi sanoihin mukaan. Sateen tuloa voi ennakoida: ensin puhallellaan tuulta, pilvet kasautuvat ja pikku hiljaa alkaa taivaalta putoilla pisaroita… Toisessa säkeistössä sateenvarjon pintaa rummuttaakin jo rankkasade! Lauluun voi hyvin liittää musiikin dynamiikan: hiljaisesta voimakkaaseen, pianosta forteen. Seuraavat neljä tahtia voivat olla liikkuvampia. Sateenvarjon alla -laulussa suuri aistillinen elämys on kuunnella sadetta – sateenvarjon alla! Kirkkomuskari 2 -kirjan ohjeissa sadetta ripsutellaan sateenvarjoihin sormenpäillä, riisipuikoilla tai varta vasten askarrelluilla saderopistimilla
Kohdassa ”kuinka sade sateenvarjon…” pyöritään ympäri vauvan kanssa; ”ropsis, rapsis” -kohdassa vaihdetaan suuntaa. Musiikki on yhdistetty myös kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittymiseen. Kohdassa ”kuinka sade sateenvarjon…” alatte rytmittää perussykettä. Rytmittäkää rytmirinkulalla perussykettä polviin (neljä kertaa tahdissa) koko laulun ajan. tamiseen”, Huotilainen sanoo. Jos on mahdollista, kapuloilla soitetaan myös lattiaan. RUMMUILLA: Kirkkomuskari 2 -materiaalissa ohjataan soittamaan perussykettä tai taa-ti-ti –rytmiä; siis näin: Sateen – var-jon alla / täällä is – tu taan / TAA TI TI TAA TI TI / TAA TI TI TAA TI TI / MARAKASSEILLA: Marakasseilla on helppo soittaa kahdeksasosasykettä (sateen-var-jon). KAPULOILLA: Soitetaan neljässä ensimmäisessä tahdissa vain kerran tahdissa. Ihan lopussa nostetaan lapsi ylös. Lisäksi on helpompi keskittyä myös läksyjen tekoon, jos on oppinut keskittymään esimerkiksi soitErilaisia toteutustapoja LIIKUNTA Nostakaa rinkula hitaasti ylös ja pitäkää se ylhäällä neljän tahdin (Sateenvarjon alla, täällä istutaan. Aikuiset heiluttavat leikkivarjoa lasten yllä. Itse musiikkiharrastus taas pitkäjänteisesti toteutettuna kehittää tarkkaavaisuutta ja oman toiminnan ohjaamista. Kohdassa ”ropsis, rapsis…” lapset saavat heitellä pumpulipalloja ilmaan varjon alla. SOITTIMET KAPULOILLA: Nostetaan kapulat ylös ja pidetään ylhäällä neljän tahdin ajan. Musiikki auttaa jäsentämään, hahmottamaan, tuntemaan, aistimaan. ”Kaikki hyötyvät musiikista! Soittaminen ja laulaminen ovat hyvää jumppaa muistisoluille, sillä musiikki stimuloi laajoja aivoalueita. LEIKKIVARJO: Lapset käyvät lepäämään lattialle. Istukaa lattialla. Körötellään sen jälkeen laulu loppuun. Myös vieraiden kielten lausuminen ja kuullun ymmärtäminen kehittyvät. Loruttelu ja laulaminen ovat avaimia omaan äidinkieleen. Piirissä sylivauvojen kanssa tanssitaan cd:n soidessa: Mennään neljä sivuaskel-viereen –askellusta (eli kaksi tahtia). ”Musiikki auttaa oppimaan ja se parantaa keskittymiskykyä. Elämänlaatu nousee kokonaisvaltaisesti", Huotilainen kiteyttää.. Sen jälkeen soitetaan perussykettä. Sateenvarjon alta, täällä kuunnellaan) verran. Ollaan kyykyssä tai istutaan lattialla huivi pään päällä neljän tahdin verran. Vaihdetaan suuntaa. 53 Ideasta käytännöksi Musiikki on hyvää aivojumppaa Musiikin hyödyistä oppimisessa on tehty erilaisia tutkimuksia. Neljässä viimeisessä tahdissa rytmitetään sykettä polviin. Ollaan piirissä kyykyssä neljän tahdin verran. Sen jälkeen soitetaan perussykettä eli neljä kertaa tahdissa. Lapsilla on kädessään muutama pumpulipallo. Helsingin yliopiston tutkija Minna Huotilainen on ollut mukana näitäkin asioita tutkimassa. Harrastaminen yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi kuorossa, tuo mukanaan myös sosiaalisia kontakteja. Sylissä: Keinutellaan neljä ensimmäistä tahtia. Sen jälkeen noustaan ylös ja hypitään säkeistö loppuun. Tehkää soutuliikettä neljän ensimmäisen tahdin ajan. Sitten noustaan ylös pomppimaan ja heilutellaan huivia. RYTMIRINKULA Istukaa piirissä lattialla. Kaikenlainen omaehtoinen musiikin tekeminen ja kuuntelu ovat tässä tärkeitä
54 Me tekijät Avoimen ikkunan takaa ihmeitä avautuu. Salaisuus sisälle käy. Anna-Mari Kaskinen HILJAISUUDEN IKKUNA KUVA Suvi Sievilä. Aurinko säteitään jakaa. Herkillä korvilla kuulee sen, mitä vielä ei näy. Ikkunan raosta tuulee. Humisee lehtevä puu
55 Me tekijät
Eri-ikäisille sopivia harjoitteita löytyy tutustumiseen, omien vahvuuksien löytämiseen ja vahvistamiseen, luottamuksen rakentamiseen ja hauskanpitoon. Monipuoliset reseptit on koottu yhdessä Marttojen kanssa ja mukana on kevään 2017 lasten reseptikilpailun parhaimmistoa. ILMEST Y Y ELOKUUSSA TEEMAT l Kirkolliset ja seurakuntatyön kirjat sekä materiaalit , Tulossa varhaisnuorisoja nuorisotyö ISBN 978-952-288-774-0 ILMEST Y Y SYKSYLLÄ KOKO noin 112 s. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi UUTUUS! 25,00 € R OSEMARIE POR TMAN JOSEF GRIESBECK Tepasteleva tuhatjalkainen LAUR A JA KRISTINA K AR TANO Martin ja Katan keittiössä Tepasteleva tuhatjalkainen on hauska ja monipuolinen leikkikirja ryhmäyttämiseen ja yhteishengen luomiseen. Mukana on niin ruumista kuin aivoja liikuttavia leikkejä, joista saa koostettua erityyppisiä toimintakokonaisuuksia vaikkapa koululuokille, leireille tai ryhmätoiminnan aloitukseen. Lasten kokkikirja innostaa lapsia kokkaamaan yhdessä. Keittiössä puuhailu on yhdessäoloa parhaimmillaan mummin, kummin, vanhempien, kavereiden kanssa. ISBN 978-952-288-798-6 Ryhmätoimintaa pienille ja isoille! 28,80 € UUTUUS! Yhteinen pöytä on parasta vieraanvaraisuutta! 28,00 € KUVA Suvi Sievilä. Reseptitervehdyksensä lähettää myös huippukokki Hans Välimäki