1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 4 2018 LapsiArkki -toiminnasta kannustavia kokemuksia Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa LAPSITEOLOGIA nostaa lapsen seurakunnan keskiöön
Jos maailman eläinten elämää seurailee hiukan tarkemmin, niiltä löytyy yllättävänkin tuttuja taitoja ja huvittavia ominaisuuksia. ISBN 978-952-288-907-2 Eläköön kaunis maailma! 24,50 € UUTUUS! UUTUUS! 23,00 €. Ja missä luuraa oranssi katti. Yhdessä ihmettelemällä ja keskustelemalla vastaukset näihinkin kysymyksiin kyllä löytyvät. Valmiiden kysymysten lisäksi katselukirja tulvii värejä, muotoja sekä hauskoja hahmoja äkättäväksi ja tökättäväksi. Tämän kirjan äärellä osoittaminen ei ole epäkohteliasta! Innostuneen vastaanoton saanut Äkkää ja tökkää -sarja jatkuu minikoossa tutuin hauskoin hahmoin ja kysymyksin! KOKO 64 s. Tarkasti havainnoimalla lukija voi bongata kirjan eläimiä suurilta kuva-aukeamilta ja viihtyä kirjan parissa pitkään. Etsi autoileva ankka. Vaikuttava, suurikokoinen kirja esittelee eläinten eri elinympäristöjä sekä yli 100 mainiota eläintä arkipuuhissaan. Eläintietous on kirjassa ujutettu uniikilla tavalla naseviin teksteihin ja puhekupliin. ISBN 978-952-288-959-1 KOKO 10 s. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Missä on Oranssi katti. Entä kuka roikkuu ylösalaisin. WENDY HUNT-MUTI TUULI-MAARIA RAUTA Mitä eläimet tekevät kaiket päivät! STEPHEN PARKER K ALLE NUUT TILA Mini äkkää ja tökkää Kehonrakentaja, etsivä, sukeltaja, opettaja, kampaaja, aivokirurgin apulainen, pitkänmatkanjuoksija..
Vaikuttava, suurikokoinen kirja esittelee eläinten eri elinympäristöjä sekä yli 100 mainiota eläintä arkipuuhissaan. ISBN 978-952-288-959-1 KOKO 10 s. Eläintietous on kirjassa ujutettu uniikilla tavalla naseviin teksteihin ja puhekupliin. Entä kuka roikkuu ylösalaisin. Valmiiden kysymysten lisäksi katselukirja tulvii värejä, muotoja sekä hauskoja hahmoja äkättäväksi ja tökättäväksi. Jos maailman eläinten elämää seurailee hiukan tarkemmin, niiltä löytyy yllättävänkin tuttuja taitoja ja huvittavia ominaisuuksia. 3 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Missä on Oranssi katti. Yhdessä ihmettelemällä ja keskustelemalla vastaukset näihinkin kysymyksiin kyllä löytyvät. Ja missä luuraa oranssi katti. ISBN 978-952-288-907-2 Eläköön kaunis maailma! 24,50 € UUTUUS! UUTUUS! 23,00 € Mä ehdotin aamulla äidille, että mentäis kastelee kukkia. WENDY HUNT-MUTI TUULI-MAARIA RAUTA Mitä eläimet tekevät kaiket päivät! STEPHEN PARKER K ALLE NUUT TILA Mini äkkää ja tökkää Kehonrakentaja, etsivä, sukeltaja, opettaja, kampaaja, aivokirurgin apulainen, pitkänmatkanjuoksija... Se on hirmu kivaa!" Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell. Etsi autoileva ankka. Tämän kirjan äärellä osoittaminen ei ole epäkohteliasta! Innostuneen vastaanoton saanut Äkkää ja tökkää -sarja jatkuu minikoossa tutuin hauskoin hahmoin ja kysymyksin! KOKO 64 s. Tarkasti havainnoimalla lukija voi bongata kirjan eläimiä suurilta kuva-aukeamilta ja viihtyä kirjan parissa pitkään
4 Teema Teema : OSALLISUUS Lapsen silmin Pääkirjoitus Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään Teema Lapsiteologia nostaa lapsen seurakunnan keskiöön Kolumni Joulukorttia odottaessa Teema Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa Kirjahylly ja Digileikit Me tekijät Me tekijät LapsiArkki vakiintumassa seurakuntien uudeksi toimintamalliksi Kirkon talolta Vauvamyönteinen VauvaSuomi Me tekijät Kristillinen värikylpy on hyväntuulinen seikkailu 7 kysymystä Lapsiasiahenkilölle Oikeissa töissä Osallisuus kasvaa luottamuksen osoituksesta Kouluttaudu, osallistu Kirkon lastenohjaajat Osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista Tekevälle sattuu Kynttilöitä liekillä ja ilman Ideasta käytännöksi Luovat lapset Tarinallisen leikin imussa Raamattua leikkien Godly Play on valmis – kehittymään! Raamattua leikkien Kuukaudet tapulipöllönä Perhemessu Päkä ja Pulmu kutsuvat mikkelinpäivän perhemessuun Katsomuskasvatus Retkellä pyhään tilaan Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Alkupolku Laula – leiki – liiku Yhdessä kulkien Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 34 LIITE 2 2018 Tarinallisen leikin imussa 3 5 6 11 12 16 18 21 22 26 29 30 31 32 34 36 37 40 43 45 46 48 50 VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 22 Värikylvyn riemua! + 12 Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa
Teemaa lähestytään avaamalla lapsiteologista ajattelua, dialogisuutta ja varhaiskasvattajan roolia lasten tunnetaitojen vahvistajana. Tämä lehti lähestyy osallisuuden teemaa varhaiskasvattajan näkökulmasta kysyen, kuinka tuemme pieniä lapsia niin, että heidän tunneja vuorovaikutustaitonsa vahvistuvat ryhmässä. Eija Kallinen 4 2018 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Sain toimia erilaisissa vapaaehtoistehtävissä sydämeni kyllyydestä. Nämä vapaaehtoiset jakavat kokemuksen siitä, että seurakunta on yhteisö, jossa tulee tulleet kuulluksi ja kohdatuksi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 79,00 12 kk 82,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 31,00 12 kk 34,00 Irtonumero 12,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Siellä vahvistuivat kotona piiloon jääneet taidot. Itse asiassa vasta aikuisena olen oppinut, että seurakunta on myös yhteisö, jossa osallisuuteen riittää oleminen, kuuluminen. 5 Teema Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään Yhteyteen hakeutuminen, osallisuus ja tarve vaikuttaa ovat ihmisen olemukseen kuuluvia ominaisuuksia. Seurakunnissa lasten ja nuorten kanssa vuorovaikutuksessa ovat perheväen ja kasvatuksen ammattilaisten lisäksi myös laaja joukko vapaaehtoisia. Lapsiteologia kannustaa kysymään, mitä ovat lapsen ja perheiden elämän ajankohtaiset asiat ja ilmiöt, ja kuinka ne voisivat näkyä kasvatuksen tai kirkon arjessa. Lapsiteologian perusajatuksena on tuoda keskiöön heidät, joita ei yleensä kuulla. Erilaisissa vapaaehtoistehtävissä heidän kokemuksensa osallisuudesta vahvistuu entisestään. Itselleni seurakunta oli lapsena toinen koti. Kristillisessä kirkossa osallisuuteen liittyy myös kolmas säie: yhteys itseä suurempaan, näkymättömään, mutta läsnä olevaan eli Jumalaan. Osallisuudessa Jumalaan ihminen on saamapuolella ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat lepäämällä täydellisessä hyväksynnässä. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/18 ja 4/18 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 2.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Vanhan testamentin alkulehdiltä löytyvät sanat: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään”, tiivistävät perustelun osallisuuden, vuorovaikutusja tunnetaitojen keskeiselle roolille myös kristillisessä kasvatuksessa. Tämä kokemus osallisuudesta kutsuu myös heitä itseään kuulijoiksi ja kohtaajiksi. Heli Inkinen muistuttaa haastattelussaan, että näin toimittaessa keskiössä ei ole pään teologia, vaan pikemminkin eletyn elämän ja kehon teologia
6 Teema nostaa lapsen seurakunnan keskiöön TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock ja Tapani Romppainen TEEMA LAPSITEOLOGIA
Dialogipedagogiikkaa ei ole toiminnallinen menetelmä, vaan asenne ja ajattelutapa. Dialogipedagogiikka haastaa kasvattajia miettimään, miten auktoriteetti, valta ja vastuu rakentuvat omassa työssä. – Toivo on dialogisen pedagogian ydin, Mannert kiteyttää. Siinä on kuitenkin myös paljon ajankohtaista liittyen kasvattajan dialogiseen asenteeseen ja sen ylläpitämiseen. – Sorrettujen pedagogiikka on oman aikansa teos. 7 Teema nostaa lapsen seurakunnan keskiöön Keskustelu lapsen osallisuudesta seurakunnassa on tervehdyttänyt kirkkoa. Työväestön lapset olivat isoissa ongelmissa, sillä koulu ei puhunut lasten kieltä. Ryhmässä voi olla lähtökohdiltaan hyvin erilaisia lapsia, joilla on erilaiset tarpeet ja kysymykset. Kasvattajan tulee auttaa ymmärtämään, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Sen toteuttamiseen käytännössä tarvitaan dialogista asennetta ja rohkeutta, Minna Mannert toteaa. Silti on hyvä pysähtyä miettimään, mitä lapsiteologia itselle merkitsee. Nykyään ei ehkä puhuta niinkään luokkaeroista, vaan pikemminkin erilaisista ”kuplista”. Eri ihmisryhmien välissä oli iso juopa. Lapsiteologian ajatukset perustuvat paitsi evankeliumin sanomaan, myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Osaamiseen, osallisuusajatteluun ja yhteisöllisyyden rakentamiseen perehtynyt kouluttaja Minna Mannert tarkastelee lapsen osallisuutta seurakunnassa itselle tärkeästä viitekehyksestä, Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikasta. – Kasvattajan tulisi osata esittää kysymyksiä, onko myytti totta, tai mistä ajatus esimerkiksi omasta huonommuudesta on tullut. Lapsiteologia herättää yleisestikin myönteisen mielikuvan kirkosta yhteisönä, jossa pientä kuunnellaan. Se kannustaa myös kyselemään, mitä ovat lapsen ja perheiden elämän ajankohtaiset asiat ja ilmiöt, ja kuinka ne voisivat näkyä kasvatuksen arjessa. Aikamme unohdetut Paolo Freire eli suuren laman jälkimainingeissa. – Dialoginen kasvattaja rapsuttaa esiin sen, mikä on toiselle tärkeää. Lapsen motivaatio oppimiseen löytyy, kun kasvattaja on aidosti kiinnostunut siitä, mitä lapsi ja tämän perhe harrastaa tai arvostaa. Lapsen ei tarvitse kantaa yksin vastuuta omasta elämästään ja todellisuudestaan, Mannert muistuttaa. – Se, jota ei normaalisti kuulla, tuodaan keskiöön. Mannert kannustaa kohtamaan ryhmästä esiin nousevat vaikeatkin asiat ja katsomaan niitä realistisesti sekä etsimään välineitä niiden ratkaisemiseksi. Asiantuntijoina yliopisto-opettaja Heli Inkinen (vas.) ja sidosryhmäpäällikkö Minna Mannert TEEMA. Autetaan lasta itse oppimaan, ei ole kovin uusi ajatus, mutta miten se toteutuu seurakunnissa ja lapsen hengellisen kasvun tukemisessa. – Lasten maailmassa suuri osa vastuusta on kuitenkin aikuisella. Oppiminen tulisikin rakentaa lapsiryhmää kiinnostavien ja tunteita herättävien asioiden ympärille. Dialogipedagogiikka kasvattaa kriittiseen ja aktiiviseen itsevarmuuteen. Huomioidaanko perheiden arjen erilaisuus lapsiryhmissä. – Kasvattajien tulisi olla jatkuvasti tietoisia siitä, onko ryhmässä mukana meidän aikamme syrjittyjä ja unohdettuja. Myyttien purkaminen Erilaisten ryhmien keskuudessa saattaa olla uskomuksia ja stereotypioita, joiden purkaminen on dialogisen prosessin tehtävä. Kasvatus hyvään synnyttää myötätuntoa ja empatiaa toisia kohtaan. Asiat eivät vain tapahdu, vaan jokainen voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä. – Kasvattaja joutuu tänä päivänä kohtaamaan rohkeasti erilaiset ”kuplat” ja vaalimaan keskusteluyhteyttä hyvin monenlaisten ihmisten kanssa. – Lapsen asettaminen keskiöön on seurakunnille varsin tuttua. Kun lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, hän pystyy näkemään ja kuulemaan myös muita. Lapset haastavat koko seurakunnan pohtimaan, kenen kirkko oikein on
Kestämmekö aikuisina, että lopputulosta ei voi aina tietää etukäteen. Laulun jälkeen he menevät omaan pyhäkouluun ja palaavat takaisin yhteiseen ehtoollishetkeen. Samalla, kun lapsella on oikeus turvaan ja valvontaan, on hänellä myös oikeus tulla kuulluksi. Tähän kaikkeen liittyy liikkuvan ja ihmettelevän lapsen kokemus uskosta, uskonnoista ja kirkosta. Pienikin lapsi kykenee ilmaisemaan mielipiteitä elinympäristöön ja päiväohjelmaan liittyvissä asioissa. Lapsilta voi tulla pyyntöjä tai kysymyksiä, joihin ei heti osaa vastata. Monet kasvattajat ovat omien kouluaikojensa tai muiden tapojensa vankeja. Pienikin lapsi kykenee ilmaisemaan mielipiteitä elinympäristöön ja päiväohjelmaan liittyvissä asioissa. – Olen lopen kyllästynyt dogmaattisja systemaattispainotteiseen teologiaan. Lähde: Wikipedia Lapsiteologia haastaa rutiinit Historiallisesti on aika uusi asia, että lapsi saa olla oman elämänsä subjekti. Vastapaino, 2005. Teoria dialogisesta pedagogiikasta, jossa opitaan samanaikaisesti lukemista ja kirjoittamista sekä yhteiskunnallista tiedostamista. • Sorrettujen pedagogiikka. Painava pää kuihduttaa kehon Teologian tohtori Heli Inkinen kokee lapsiteologian seurakunnan keskeiseksi tehtäväksi. Toimittanut Tuukka Tomperi. – Haluammeko vain vastauksia kyllä tai ei, vai teemmekö avokysymyksiä, jotka synnyttävät parhaiten oivalluksia. Auktoriteetista rinnalle kulkijaksi Kasvattajan tulisi tarkastella omaa suhtautumistaan valtaan ja auktoriteettiin kriittisesti. Lapsiteologia haastaa perustelemaan rutiinit. • Laajaa koulutusja yhteiskuntapoliittista vaikutusta ympäri maailman. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa keskiössä ei ole pään teologia, vaan pikemminkin eletyn elämän ja kehon teologia. El Salvadorissa elämän teologian syntyyn 80-luvulla. Asioita ei tulisi tehdä siksi, että niin on aina tehty. Dialoginen oppiminen perustuu oppijoiden keskinäiseen luottamukseen ja oppijoiden kokemusten tietoiseen pohdintaan. Elämäntilanteista ja -kysymyksistä nouseva teologia tulee keskelle ihmisen arkea. – Valmiiden vastausten sijaan lasta tulisi rohkaista ilmiöiden tutkimiseen ja omaehtoiseen opiskeluun. Kiperiin kysymyksiin voi etsiä yhdessä vastauksia. Lapsen tulisi itse saada valita, mikä hänelle on mieluisin tapa toimia. Lapsilta kysytään kysymyksiä, joihin annetaan oikeita vastauksia. – Oppimisprosessi voi edetä ennakoimattomia latuja. Uskallammeko tarttua ryhmästä nouseviin asioihin, vaikka aikataulu tulee vastaan. (Pedagogia do oprimido, 1970.) Suomentanut Joel Kuortti. TEEMA Ydinkysymys on, kuka suunnittelee toiminnan sisällöt: lapsi vai aikuinen. Aikuisen tehtävä on olla resurssihenkilö ja rinnalla kulkeva asiantuntija. Inkinen on vieraillut useasti Turun arkkihiippakunnan sisarkirkossa, El Salvadorin luterilaisessa kirkossa, jossa lapset saavat olla näkyvästi läsnä. Ydinkysymys on, kuka suunnittelee toiminnan sisällöt: lapsi vai aikuinen. • Teos Sorrettujen pedagogiikka. Saako lapsi olla osallinen, vai onko hän vain opetuksen kohde. – Hiljaa kuunteleminen ei ole välttämättä paras tapa oppia. Jumalanpalveluksessa kaikki lapset tulevat eteen laulamaan ja tulevat siten nähdyiksi. Entä miten lapselta tulee kysyttyä asioita. Lapsen osallisuus oppimisprosessissa voi olla joskus kasvattajalle työlästä. Missä tilanteessa käskeminen, puitteiden luominen ja aikataulujen laatiminen palvelee aikuisen omaa kontrollinhalua, ja missä tilanteessa ne ovat lapsen turvallisuuden kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia. 8 Teema PAULO FREIRE (1921–1997) • Brasilialinen kasvatusfilosofi • 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia kasvatusteoreetikkoja
Women's Road to Leadership and Ministry in the Lutheran Church of El Salvador 19522009.. Changemaker-verkoston perustaja. JET, uskonnonopettaja ja pappi. Yliopisto-opettaja Åbo Akademin ekonomian laitoksella Organisaatio ja johtaminen -yksikössä. Kansalaisyhteiskunnan, etiikan ja fasilitoinnin ammattilainen. Post Doc -tutkija, työnohjaaja sekä kouluttaja. 1994–2015 Turun arkkihiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteeri. Yli 10 vuoden työkokemus opetustyöstä, aikuiskoulutuksesta, verkostoista ja toiminnasta ihmisoikeuksien ja luonnon puolesta. KUKA HELI INKINEN Teologian tohtori & rovasti. 9 Teema KUKA MINNA MANNERT Sidosryhmäpäällikkö, Suomen Pipliaseura. Väitöskirja: El Salvadorin luterilaisen kirkon naisten tie pappisvirkaan. Toimiva Vuorovaikutus -ohjaaja. Fe y Esperanza. Toiminimi Coaching by Heli. Jazz-laulaja ja kaupunkiviljelijä vapaa-ajalla
Paikalliset traditiot ja kulttuurilliset erot vaikuttavat, miten lapsilähtöisyyttä toteutetaan. Pitäisikö seurakunnissa keskittyä enemmän yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Niissä on lapsille paljon ihmeteltävää ja kysyttävää. – Messut voisivat olla nykyistä enemmän koko yhteisön tapahtumia, joissa on tilaa kaikille. – Lapsia ei tulisi eristää kirkollisista toimituksista. Lapsen hengellinen tukeminen Vanhempien, isovanhempien ja kummien tehtävä on mahdollistaa lapsen oikeus uskontoon ja ihmettelyyn. – Elämän teologia on heidän luterilainen sovelluksensa vapautuksen teologiasta. – Olemme Suomen kirkossa vielä hyvin sisäänpäin kääntyneitä ja Länsi-Euroopan teologiaan jumittuneita. Lapsen oikeuksia ja mahdollisuuksia ei välttämättä huomioida tasavertaisesti kaikissa Suomen seurakunnissa. – Lapsen oikeus uskontoon on tärkeä osa lapsen oikeuksia. Inkinen on ollut muun muassa toteuttamassa Totuus vapauttaa -kampanjaa, jonka yksi tavoite on ollut tuoda kirkon sisällä tapahtuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää näkyväksi. Levottomuuksien ja rikollisuuden keskellä kirkko tarjoaa lapsille viikoittain oman kirkkohetken, jossa lapset saavat hengellisen annin lisäksi kokea olevansa turvassa ja saavat jotain syötävää. Inkisen mukaan meidän kannattaisi ottaa oppia sieltä, missä kristinusko kukoistaa. – Lasten kannustaminen ehtoolliselle toteutuu Suomessa edelleen hyvin eriarvoisesti. – El Salvadorissa lapsi on seurakunnan keskiössä. Kirkko lähti maan sisällissodan jaloissa vahvasti diakonisella otteella mukaan vähäosaisten ja sorrettujen arkeen, ja alkoi tukea muun muassa pakolaisia ja siirtolaisia. Asiaa voi katsoa toisestakin näkökulmasta. 10 Teema TEEMA ovat olleet vahvasti vaikuttamassa perusyhteisöliike ja vapautuksen teologia. Saavatko lapset olla lapsia ja osallisia ainoastaan omissa ryhmissään. Jos Inkinen voisi tuoda El Salvadorista jotain Suomen seurakuntiin, se olisi juuri lapsen nähdyksi tuleminen. Aiemmin Turun hiippakunnan kasvatussihteerinäkin toiminut Inkinen katsoo lapsen osallisuutta seurakunnassa nykyään omien lastenlastensa välityksellä. Ihmettely yhdessä lapsen kanssa ovat olleet hienoja kokemuksia, Inkinen vakuuttaa.. Muskarit, perhekerhot, vauvakerhot ja erilaiset kirkkohetket ovat tärkeitä osallistumisen ja osallisuuden hetkiä, joista ei Inkisen mielestä tulisi luopua. Jos jatkamme painavan pään teologialla, kirkkomme tulee näivettymään. Kirkolliset toimituksetkin ovat tulleet omille lapsenlapsille tutuiksi. Aikuisina emme voi aina tietää, mikä lapsiin vaikuttaa ja jää heille mieleen. Nähdyksi tuleminen El Salvadorin maaseudulla seurakunnissa on enemmän lapsia kuin aikuisia. Saavatko lapset olla lapsia ja osallisia ainoastaan omissa ryhmissään. – Sorretut ja vähemmistöt tulee tehdä seurakunnissakin näkyviksi. Jos paikallinen traditio on, ettei lasten toivota osallistuvan ehtoolliselle ennen rippikoulua, asennetta on yhden lastenohjaajan vaikea muuttaa. Kirkossa on puhuttu näistä asioista yllättävän vähän. – Lapset eivät ole siitä suinkaan osattomia. Yhteiset hetket hengellisten asioiden äärellä ovat olleet uteliaisuutta, ihmettelyä ja osallistumista. Pitäisikö seurakunnissa keskittyä enemmän yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kristillinen usko kasvaa vahvasti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa
Tytöistä tämä luku oli 8 prosenttia. Itsetunto on se ominaisuus, joka ei sellaisenaan periydy geneettisesti. Luottamusta toisiin ihmisiin ei ole helppo rakentaa ja epäilys ihmisten luotettavuudesta on pinnalla. Kenelle Sinä lähetät joulukortin tulevana jouluna. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa teimme vuonna 2016 Lapsibarometrin, johon haastattelimme 6-vuotiaita lapsia. Vastaukset ovat olleet kirkkaita niiden tavallisuudessa, arkisuudessa. Esimerkiksi lapsen oikeusturvan toteutumisen keskeinen tekijä on, että lapsi kokee itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Kun koulussa lapsi kiusaa ja sortaa muita, huomaamme helposti lapsen omaa huonommuuden tunnetta. 11 Teema kun tarkastellaan nuoria, jotka eivät perusopetuksen jälkeen löydä omaa paikkaansa yhteiskunnasta. Hänen kohdallaan nähdyksi ja huomatuksi tuleminen olisi ollut joulukortti. Näe minut ihmisenä, älä sijaishuollon palveluita käyttävänä kuntalaisena, asiakkaana. Itsetunto on vakava asia. Itsetunto rakentuu vuorovaikutuksessa ja ympäristössä. Joulukorttia odottaessa TUOMAS KURTTILA Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtajana Tapaan lastensuojelussa lapsia, joilla on selkeästi havaittavaa huonommuuden tunnetta. Lapsi, jota esimerkiksi kiusataan koulussa, ei välttämättä koe tilannetta kiusaamisena ja hänen oikeuksiensa loukkaamisena. Joskus on myös niin, että kehu ei tartu, kun omat rakennuspuut eivät luota ympäristön myönteisiin signaaleihin. Meidän pitäisi muistaa, että lapsi, jonka itsetunto on heikko, ei esimerkiksi kestä pettymyksiä ja lapsen on vaikeampi solmia kestäviä ihmissuhteita. Yksi nuori nainen totesi, että olisi monena vuonna toivonut joulukorttia. Yhteiskunnan on syytä olla erittäin huolestunut, mikäli lapsi ei tunnista huonoa kohteluaan. Lapsi ja nuori, jolla on heikko itsetunto, saattaa sivuuttaa tai heikentää ympäristön myönteisiä palautteita ja korostaa tai vahvistaa huonoja. Kiinnostavaa on, että suurin piirtein vastaavat luvut saadaan, KOLUMNI KUKA Lapsen oikeusturvan toteutumisen keskeinen tekijä on, että lapsi kokee itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Sitä ei koskaan tullut. Taustalla tälle kysymykselle on tieto, että tapaamiset ovat vähäiset, yhteydenotot vieläkin harvemmat. Olenko niin kelvoton ja huono, että rakkautta ei minulle osoiteta, ei kiintymystä niin kuin näihin toisiin. KUVA Valokuvaamo Lahtinen. Tärkeää oli saada tietää, että 6-vuotiaista pojista 18 prosenttia totesi, ettei heitä kehuta koskaan. Pientä muistamista hetkessä, jolloin yhteiskunnassa moni viestii suuresta juhlasta ja perheiden yhteisestä ajasta. Ajattelen, että minäkäsitys on ymmärrystä omasta tärkeydestä (olen arvokas), kun taas minäpystyvyys on kykyä ja mahdollisuutta tuoda esille, kun tätä arvoa rikotaan yhteisön tai toisen yksilön suunnalta. Vierailuillani lastensuojeluun olen kysynyt etenkin lastensuojelun jälkihuollossa olevilta täysi-ikäistyneiltä nuorilta, mitä he olisivat jälkikäteen ajatellen toivoneet esimerkiksi omalta vastuusosiaalityöntekijältä. Varhaiskasvatuksen tulisi löytää polku näiden arvottomuutta kokevien lasten elämään. Vahvan ei tarvitse alistaa ja sortaa. Ne ovat tiivistäneet oleellisen – kohtaa minut tavallisena ihmisenä, älä vain erityisyyksieni ja vajavaisuuteni tarpeiden kautta. Valitsimme teemaksi luottamuksen. Lapsi on epävarma itsensä ja toisten ihmisten suhteen. Oleellinen rakennuspuu, jonka en tunnista vielä olevan esillä lapsen osallisuudesta puhuttaessa, on lapsen minäkäsitys ja minäpystyvyys. Ei tämä nuori ollut vaatimassa asioita, jotka edellyttäisivät monialaisen työryhmän intensiivistä arviointiprosessia. Lapsen hyvä itsetunto vaatii kehittyäkseen lapsen ympäristöstä myönteistä, kannustavaa ja rakentavaa palautetta
Olisi silti myös tärkeää, että opettajat tiedostavat oman ohjauksensa merkityksen lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä. – Tila on ihanteellinen tutkimuksen tekoon. 12 Teema Tunnetaidot opitaan aikuisen kanssa Pieni lapsi huomaa toisella lapsella lelun, jonka ehdottomasti haluaa itselleen. Opettaja ei niinkään tarttunut tilaisuuteen puhua esimerkiksi tilanteen herättämistä tunteista tai käsittelemään niitä, Kurki kertoo. Taidot kuitenkin kehittyvät aikuisten opastuksella. TEEMA TEKSTI Kaisa Anttila KUVAT Sanna Krook – Konfliktit ratkaistaan tietysti jo ihan arjen sujuvuuden ja työrauhan takia. Arjen haasteet ovat lapsille mahdollisuuksia oppia, harjoitella ja saada tukea tunteiden säätelyyn ja niiden ymmärtämiseen. Kamerat ja mikrofonit ovat huomaamattomia, eivätkä siten häiritse lapsia eikä aikuisiakaan. Halusin pureutua tarkemmin näihin vuorovaikutuksen prosesseihin ja siihen, mitä niissä tapahtuu niin opettajan kuin lapsenkin näkökulmasta. Kurki jatkaa tutkimuksen tekoa saman teeman parissa Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyk. – Jo ennestään tiedetään, että erityisesti positiivinen ja lapsen viesteille herkkä kasvatusvuorovaikutus edistää lapsen kykyä säädellä omia tunteitaan ja toimintaansa. Konfliktin ratkaisu on oppimistilanne Tutkimus toi uutta näkökulmaa 2–5-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyyn ja aikuisen tuen merkitykseen. Tutkimus osoittaa tuen tärkeyden Kurki on tehnyt väitöskirjansa liittyen pienten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn erityisesti emotionaalisesti haastavissa tilanteissa. – Pienen lapsen keinot säädellä tunteitaan ovat vielä alkeellisia. Varmasti tuttuja, arkisia tilanteita jokaisessa varhaiskasvatuksen ryhmässä. Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että opettajien tuella on iso merkitys siihen, miten lapset säätelevät tunteitaan ja käyttäytymistään. Pian kumpikin huutaa, ehkä yksi läpsäisee toista tai lelut lentävät. – Toisaalta, merkittävää tuloksissa oli se, että useimmiten haastavissa tilanteissa opettaja keskittyi pääasiassa ratkaisemaan tilanteen. Hän havainnoi lapsiryhmiä ja opettajien toimintaa arjen haasteissa. Loukkaantumista, ilkeitä sanoja ja murjottamista on ilma sakeanaan. Hän menee repimään lelua toisen lapsen kädestä. Arkisuudestaan huolimatta ne ovat myös tärkeitä oppimishetkiä, muistuttaa tutkijatohtori Kristiina Kurki Oulun yliopistosta. Toki kaikille osapuolille kerrotaan kun joku on havainnointihuoneessa tai kun tilan tapahtumia nauhoitetaan. Opettajien avulla lapset saivat parhaimmillaan mahdollisuuden oppia ja harjoitella erilaisia tapoja käsitellä haasteellisia tilanteita ja säädellä omaa toimintaansa ja tunteitaan. Kurki pääsi hyödyntämään väitöstutkimuksessaan Oulun yliopiston ja kaupungin yhteistyönä toteuttamaa varhaiskasvatustilaa. Tilassa on valmiiksi asennettuja mikrofoneja ja kameroita. Silti sekä lasten että aikuisten toiminta on luontevampaa kuin silloin, jos tutkija tulee samaan huoneeseen videokameran ja kolmijalan kanssa, Kurki kehuu. Yliopistolle on rakennettu tutkimusta varten tilat, joissa pidetään kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen kerhoja. Lisäksi on havainnointihuone, josta voi tarkkailla lapsiryhmän toimintaa yksisuuntaisen peilin kautta. He turvautuvat yksinkertaisiin, fyysisiin ja verbaalisiin tapoihin yrittäessään ratkaista haasteellisia tilanteita. Hieman isommat lapset ovat eri mieltä siitä, kuka saa minkäkin roolin tässä leikissä ja ketkä kaikki otetaan mukaan
13 Teema Minut yllätti se, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa emootioiden säätelyä voi harjoitella. Ne ovat kuitenkin usein lyhyitä, ohimeneviä hetkiä.
Kun varhaiskasvattaja kohtaa haasteellisen tilanteen, Kurki toivoo, että tilanteen käsittelyssä nähtäisiin kaksi puolta. Aikuisilla tunteiden säätelyn taito on niin pitkällä, että he voivat käsitellä tunteensa myös sisäisesti. Näin he muodostavat lapselle kokonaiskuvaa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä lapsi ja muut tilanteessa olijat kokevat ja tuntevat. – Lapset itse hakevat tukea ja ohjausta tunteidensa säätelyyn. Kurki kutsuu omankin tutkimuksensa tulosten soveltamista lähinnä hienosäädöksi. Ne ovat kuitenkin usein lyhyitä, ohimeneviä hetkiä, ja yllättävän vaikeita huomioida tutkijankin näkökulmasta, jos niihin ei osaa kiinnittää huomiota. Kurki mainitsee, että arjen tilanteet ovat tarpeellisia vaikka tunnesäätelyn ja vaikeiden tilanteiden ratkaisemisen taitoja harjoiteltaisiin myös muilla keinoin. – Meidän varhaiskasvattajamme ovat rautaisia ammattilaisia. – Minut yllätti se, miten paljon arjessa on tilanteita, joissa emootioiden säätelyä voi harjoitella. Toisaalta kyse on myös oppimistilanteesta. Se vaatii kuitenkin kypsymistä ja opettelua. 14 Teema sikössä EmReg-tutkimusprojektissa, jossa keskitytään peruskoulun oppilaiden tunteiden säätelyyn. – Toivoisin, että varhaiskasvattajat olisivat entistä enemmän tietoisia siitä, minkälaisia vaikutuksia heidän toiminnallaan on. Tunteet ovat meillä aina läsnä, niin lapsilla kuin aikuisillakin. – Tutkimme erityisesti oppilaiden tunteita ja niiden säätelyä oppimisprosessin aikana ja sen vaikutusta yhdessä oppimiseen ja ryhmätoimintaan. Pienten lasten tunteet ovat voimakkaita ja suodattamattomia. He ehdottavat ratkaisua ja tukevat lasta toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla, kuten vaikkapa auttamaan toista lasta korjaamaan kaatuneen legorakennelman. Tilaisuuksia harjoitteluun syntyy jatkuvasti. Lapsi pikkuhiljaa sisäistää ulkoisesta avusta saamansa keinot, kunnes hän pystyy käsittelemään tunteitaan myös sisäisesti. – Toisaalta, opettajat myös tuottavat ratkaisumalleja näihin tilanteisiin. Pelkkä vierestä katsominen ja ratkaisun löytymisen vaatiminen ei yksinään riitä. Siinä tunteiden säätely on vahvasti aikuisen varassa. Ahkeran harjoittelun myötä lapsi oppii säätämään tunteidensa vahvuutta ja ilmaisun muotoa. – Jos ajatellaan arjen haasteellisia tilanteita, esimerkiksi kaverisuhteiden konflikteja, opettajat usein tukevat lapsen ymmärrystä tapahtuneesta vaikkapa kyselemällä ja selittämällä tilannetta. Lapsia voi vaatia sopimaan, mutta se itsessään ei edistä riidan ratkeamista. – Tuen pyyntöön reagoiminen on se, millä aikuinen voi auttaa lasta kehittymään. Ihan aina ei ongelma ratkea helposti aikuisen avustuksellakaan. Aivan pieni vauva hakeutuu vanhemman syliin ja saa sillä tavalla hallittua tunteitaan. Lapsi hakee tukea Tunteiden käsitteleminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan, kuten motivaatioon. Ei ihme että ne saattavat mennä helposti ohi opettajaltakin arjen pyörityksessä. Pelkkä käsky sopia ei riitä Kurki huomasi, että opettajilla oli monia erilaisia tapoja tukea lapsia haastavissa tilanteissa. Pian lapset riitelivät jälleen, entistä pahemmin. Hän arvelee, että perustaitoihin liittyvien tietojen lisääminen voisi kuitenkin kehittää ammattitaitoa vieläkin pidemmälle. Heillä on laaja työkalupakki käytettävissään erilaisten tilanteiden varalle. – Tutkimusmateriaalissa näkyi tilanne, jossa opettaja kävi auttamassa lapsia riidan sopimisen alkuun, mutta poistui sitten itse tilanteesta. – Toki leikit, leikkimieliset harjoitukset ja tarinat auttavat lasta kehittämään esimerkiksi empatiakykyä TEEMA Yhteen hiileen puhaltamista voidaan edistää yhteisillä tehtävillä, joissa kullakin on jokin oma rooli, jolla auttaa ryhmää oppimaan ja onnistumaan.. Ensinnäkin on tietysti tärkeää, että tilanne ratkeaa. Tilanne raukesi vasta kun aikuiset antoivat tukensa konfliktin ratkaisemiseen loppuun asti. Oppiminen tapahtuu arjen pienissä hetkissä Kurki kehuu Suomen varhaiskasvattajia. – Ne ovat mahdollisuuksia auttaa lasta oppimaan äärimmäisen tärkeitä taitoja. Kurki korostaa, että aikuisen pitää olla tilanteesta perillä ja katsoa se loppuun asti. Pienten lasten kohdalla opettajat voivat ihan fyysisesti ohjata lapsen tarkkaavaisuutta ja toimintaa erilaisissa tilanteissa. – Jos aikuinen ei antanut välineitä riidan ratkaisuun, vaan vain kehotti lapsia sopimaan riitansa keskenään, se eskaloitui nopeasti. Hän kertoo, että tutkimuksen myötä arvostus heidän ammattitaitoaan kohtaan on jopa entisestäänkin vahvistunut. Lapsi ilmaiseekin tunteensa ulkoisesti ja aktiivisesti hakee tukea ja ohjausta aikuisilta
Se laittaa liikkeelle motivaation. 15 Teema ja kykyä ymmärtää muiden näkökulmia. On kuitenkin hyvä muistaa, että lasten kyvyssä selvitä haastavista tilanteista on eroa. Aikuisuuteen asti mentäessä näillä taidoilla on iso merkitys myös yleiseen hyvinvointiin. Lapsi kokee, että hän pystyy, on hallinnassa. Erityisesti pienille lapsille isot ryhmät ovat merkittävä stressitekijä, joka haittaa heidän oppimistaan. Positiivisen vuorovaikutuksen kehittämillä taidoilla on suuri merkitys myös elämän myöhemmissä vaiheissa. Mutta lapsen on vielä vaikea siirtää taitoja teoriasta käytäntöön tai kontekstista toiseen. Opettajan tarjoamaan monipuoliseen ja taitotasoon sovitettuun tukeen sekä oppimiselle soveltuvaan ympäristöön tulisi erityisellä tavalla panostaa, jotta lapset saisivat parhaat mahdollisuudet kehittää näitä tärkeitä taitoja. – Toisin sanoen kyky ymmärtää ja säädellä tunteita eri tilanteissa, kyky pitää yllä motivaatiota, kyky arvioida, suunnata ja säädellä sekä omaa että myös muiden toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, on iso osa ihmisen jokapäiväsen elämän työkalupakkia. On tärkeää, että lapsella on hallinnan tunnetta. Siksi on hyvä pitää silmät ja korvat auki joka tilanteessa. Lapset ovat jo lähtökohdiltaan erilaisia sosio-emotionaalisilta taidoiltaan ja kokemuksiltaan. Liian meluisa ja kaoottinen ympäristö voi myös kuormittaa lasta niin, että itsesäätelyprosessit eivät pääse edes aktivoitumaan. Lapsi haluaa kokea siinä missä aikuinenkin, että hän saa vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Taitoja voi opetella myös suunnitellusti. – Tilanteita, joissa voi antaa lapsen päättää, on koko ajan ihan tavallisessa arjen toiminnassa. – Näillä taidoilla on iso merkitys esimerkiksi lapsen oppimisen taitoihin, koulumenestykseen tai kykyihin solmia kaverisuhteita. Oliko kotona aamulla riitaa. Eri lasten kognitiiviset kyvyt ovat erilaisia, ja myös tilannesidonnaisia. – Erityisesti positiivinen ja lapsen viesteille herkkä kasvatusja opetusvuorovaikutus edistää lapsen kykyä ja motivaatiota säädellä omia tunteitaan, toimintaansa ja oppimistaan. Siksi on tärkeää, että vuorovaikutus pyritään kääntämään nopeasti positiiviseen. Kurki huomauttaa, että opettajan pitää olla kuulolla, mihin lapsi kykenee. Tällainen motivoi lasta valtavasti toimimaan positiivisesti myös muiden kanssa. Tämä taas vaatii aikuisilta lapsen tuntemusta sekä yleisesti että tietoa esimerkiksi lasta kullakin hetkellä kuormittavista asioista. – Luulen että se, missä kaikessa lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta, on paljolti yksilöja tilannekohtaista. – On erittäin tärkeää pysähtyä lapsen kohdalle, kuunnella lasta, antaa paljon positiivista ja lämmintä huomiota ja näin kasvattaa lapsen uskoa itseensä ”hyvänä tyyppinä”. Kun hallitsee vuorovaikutukseen liittyvät mekanismit ja pystyy säätelemään toimintaansa, saa paremmin hedelmällistä vastakaikua muilta.. Vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys myös siihen, että lapsi toimii ryhmässä odotetulla tavalla. Pahimmillaan suuressa ryhmässä, joissa aikuiset eivät ehdi olla lasten kohtaamissa haasteissa apuna, lapsi oppii huonoja keinoja tilanteiden ratkaisemiseen. Aikuistenkaan ryhmissä vuorovaikutus ei ole aina mutkatonta, mutta lapsiryhmässä haasteet ovat erityisen suuria. Positiivinen vuorovaikutus kantaa koko elämän Kurki korostaa moneen otteeseen positiivisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja kyvylle toimia yhdessä muiden kanssa. – Tutkimukseni pohjalta voisi hyvin lähettää viestiä myös päättäjien suuntaan. – Tällaiset harjoitteet voiva palvella myös säätelytaitojen oppimisessa. – Voisin kuvitella leikin olevan yhdessä oppimisen avainsana. Tuen avulla tietenkin, Kurki huomauttaa. Tarvitaan myös aikaa seurailla näitä lapsiryhmän sosiaalisia tilanteita. Siksi ne arjen pienet, aidosti haasteelliset hetket ovat oivallisia ja tarpeellisia tilanteita sekä tukea lapsen kykyä toimia muiden lasten kanssa, että mahdollistaa sen, että leikki käynnistyy ja etenee mukavasti, tai joku oppimistavoite voidaan saavuttaa. Yhteen hiileen puhaltamista voidaan edistää yhteisillä tehtävillä, joissa kullakin on jokin oma rooli, jolla auttaa ryhmää oppimaan ja onnistumaan. Lapsikin haluaa vaikuttaa Kun hallitsee vuorovaikutukseen liittyvät mekanismit ja pystyy säätelemään toimintaansa, saa paremmin hedelmällistä vastakaikua muilta. – Luonnollisestikin lapsiryhmät tarvitsevat kuitenkin näissä apua erityisen paljon, koska kaikkien valmiudet säätelytaidoissa ovat vielä kehittymässä, Kurki muistuttaa. Ryhmäkokojen pitäminen kohtuullisina on Kurjen mielestä tärkeä asia. Tai onko ympäristö liian kaoottinen juuri nyt. – Toisaalta negatiivisella vuorovaikutuksella voi olla päinvastainen vaikutus, eli motivaatio laskee. – Ylisuuret ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa tai luokassa rajoittavat opettajan mahdollisuuksia tukea lasta haasteissa. Ryhmäkoko voi olla ratkaiseva Kurki korostaa lapsen yksilöllistä huomioimista, mutta samalla tiedostaa, että se vaatii paljon aikaa ja rauhaa lapsikohtaisen työn tekemiselle. – Lasta ei pidä jättää yksin päätöksenteonkaan kanssa. Leikit erityisesti auttavat ottamaan erilaisia rooleja
Tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä noin 28 peliä eri aiheista. Suurin osa aiheista liittyy elämän askareisiin ja tutustumisesta ammatteihin. Markkinoilla on aika vähän pienille lapsille sopivia hyötypelejä, niinpä Sago Mini -pelien suurin etu on niiden soveltuvuus jopa 2-vuotiaille lapsille. Esim. Suurin tutkimisen riemu tulee peleihin rakennetuista interaktioista. LINKKI TEKSTI Vlada Laukkonen. Ikä: 2–5-vuotiaille Hinta: alkaen 2,99€ Käyttöjärjestelmä: iOS, Android, Windows Käytettävyys: Raahaa ja pudota -interaktio, elementtien yhdistäminen, yllätyksellisyys, tutkiminen WiFi: Toimii offline-versiona – sopii vaikkapa automatkoille tarkoitettu kaikenikäisille! Keskeinen ajatus kirjan työskentelyissä on lapsen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen, kasvu ja oppiminen. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki tarjoaa konkreettisia ja käytännönläheisiä ideoita lasten parissa toimimiseen, hyvän vuorovaikutuksen ja positiivisen ryhmähengen vahvistamiseen. DIGILEIKIT sagomini.com/en/apps keasti. Kaikissa peleissä lapsi pääsee harjoittamaan luovaa ongelmanratkaisukykyä, tarinan kerrontaa, empatiaa ja jopa projektiperustaista oppimista. Peleissä lapsi pääsee tutkimaan ja oppimaan leikin kautta. Oppimisessa kiinnitetään erityisesti huomiota oppimismotivaation merkitykseen, jota muun muassa myönteinen palaute ja tyytyväisyyden kokeminen vahvistavat. 16 Teema KIRJAHYLLY Positiivisessa pedagogiikassa on yksinkertaistettuna kyse positiivisen psykologian soveltamisesta opetukseen ja kasvatukseen. Sago Mini on tuoteperhe, joka koostuu eri aiheisista pienille suunnatuista peleistä ja leluista. Joka tapauksessa pelit ovat hauskaa tutkittavaa lapsille ja vanhemmille. Sitä on aika vaikea saada selville. Näistä yhdistelmistä syntyy yllättäviä ja hupaisia tilanteita. Positiivisen pedagogiikan vahvistaminen tukee myös uuden vasun mukaisesti lapsen osallisuutta ja toimijuutta. maatila-pelissä lapsi pääsee siirtelemään ja yhdistelemään suurimman osan pelin hahmoista ja esineistä. Niiden yhdistävä tekijä ovat söpöt grafiikat ja innostaminen tutkimiseen. Kyse ei ole mistään ”höttötoiminnasta” tai yltiöpositiivisesta ajattelusta, vaan lapsen hyvinvointitaitojen kehittämisestä ja oman identiteetin vahvistamisesta. Kirja avaa kehityspsykologisesti tärkeitä näkökulmia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Hyvinvoiva ja kukoistava lapsi, jonka rinnalla on hyvinvoiva ja kukoistava kasvattaja ovat laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen kulmakivi. Eräässä pelissä seikkailee jopa robotti ja söpö hirviö. Positiivisen pedagogiikan menetelmät on Eliisa Leskisenoja POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN TYÖKALUPAKKI PS-Kustannus 2017 Kanadalainen yritys Sago Mini kehittää opettavaisia ja hauskannäköisiä mobiilipelejä pienille lapsille. Vaikka kirja on kehitetty erityisesti alakoulun näkökulmasta, tarjoaa se paljon hyödyllisiä näkökulmia myös varhaiskasvatusja esiopetusikäisten kanssa toimiville. Näiden hahmojen lisäksi peleistä löytyy muitakin eläimiä. Kehittääkö Sago Mini näitä taitoja oiEväitä vuorovaikutuksen ja positiivisen ryhmähengen vahvistamiseen. Seasta löytyy muutama peli satumaailmasta, roboteista, söpöistä hirviöistä ja ötököistä. Peleissä seikkailee 4 päähahmoa: Robin-lintu, Jinja-kissa, Harvey-koira, Jack-pupu
18 LapsiArkki myötätuulessa s. 17 Me tekijät Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. s. 22 Kristillinen värikylpy on hyväntuulinen seikkailu s. 26 7 kysymystä lapsiasiahenkilölle KUVA Tapani Romppainen
TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Kaksivuotinen LapsiArkki-hanke on vastannut suureen tarpeeseen ja muuttumassa kokeilusta seurakuntien vakituiseksi toimintamalliksi. Kannustavia kokemuksia Mukaan lähteneet seurakunnat ovat olleet luomassa uudenlaisia toimintamalleja ja auttaneet tuloksellisuuden arvioinnissa. Viidessä seurakunnassa toiminta kuitenkin kuihtui. Useissa seurakunnissa työtä tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseudun haasteet Viime vuonna pilottiseurakuntien toiminnassa oli mukana 153 perhettä. Osa seurakunnista on järjestänyt viikoittaista lastenhoitoa, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus viettää muutama tunti omaa aikaa. – Ehkä markkinointi ei saavuttanut oikeaa kohderyhmää. ME TEKIJÄT uudistaa oman paikkakuntamme perhetyötä. Jotkut kaipaavat lastenhoitoa päivisin, osa iltaisin. Henkisiä voimavaroja toiminnasta kertoo saaneensa 56 %. – Tämän vuoden jälkeen näemme, kuinka paljon perheitä on oikeasti tavoitettu. Palaute on ollut rohkaisevaa. Toiminta saattaa olla viikoittaista, kerran kuussa tapahtuvaa tai jotain siltä väliltä. Seurakunnissa vaihtui työntekijöitä, ei ollut riittävästi resursseja tai kohderyhmää ei tavoitettu. Tähän mennessä kyselyyn vastanneista 72 % on valinnut seurakunnan toiminnan helpon saatavuuden takia, 68 % arvostaa ilmaista toimintaa ja 64 % mahdollistunutta omaa aikaa. Osassa seurakunnista toiminta käynnistyi vasta syksyllä, joten tilastot eivät anna vielä tilanteesta aivan todellista kuvaa. Uusia seurakuntia on tulossa mukaan jo syksyllä. Yhden vanhemman perheessä vanhempi – Aivan kaikkialla toimintaa ei kyetty järjestämään. Kaikki halukkaat seurakunnat pääsivät kokeiluun. Vaikka pilottihanke pian päättyy, Kirkkohallituksessa työ yhden vanhemman perheiden tukemiseksi jatkuu. LapsiArkki vastaa perheiden tarpeisiin eri tavoin. 18 Me tekijät ME TEKIJÄT LapsiArkki-hanke on vastannut yhden vanhemman perheiden tarpeeseen. Pääkaupunkiseudulla on myös enemmän tarjontaa kuin maakunnissa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla toiminta kariutui tulijoiden puutteeseen. Seurakunnille on kehitetty uusi toimintamalli, jonka avulla pystytään paremmin tukemaan yhden vanhemman perheitä, projektipäällikkö Päivi Malmivaara iloitsee. Kynnys seurakuntaan voi myös olla täällä korkeampi kuin muualla, Malmivaara arvelee. Puolitoistavuotta kestänyt pilotti jatkuu marraskuun loppuun saakka. Joissain seurakunnissa on tehty molempia sekä järjestetty muita tapahtumia, teemapäiviä ja retkiä. – Säännöllinen ja maksuton toiminta on tukenut perheiden arkea todella paljon. – Tavoite on, että uusi toimintamalli leviäisi mahdollisimman laajasti ja pysyvästi kaikkiin seurakuntiin. Osassa on järjestetty vanhempien vertaisryhmiä. – Nyt on oikea aika miettiä muiden toimijoiden kanssa uusia työtapoja, miten me voisimme yhdessä LapsiArkki vakiintumassa seurakuntien uudeksi toimintamalliksi. Huoli perheiden jaksamisesta ei ole yksin kirkon. – Jo tässä vaiheessa hankkeen tavoitteet on saavutettu. Yhteistyön voima Seurakunnat ovat järjestäneet LapsiArkki-toimintaa kukin omien resurssiensa mukaan. Kirkkohallituksen pilottihankkeeseen ilmoittautui mukaan 25 seurakuntaa, joista 20 seurakuntaa aloitti toiminnan. Yhä kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa onkin hyvä pohtia työn ja kustannusten jakamista
Tarvittaessa voimme olla mukana jossain roolissa myös jatkokehityksen rahoittajana. – Aloimme miettiä yhdessä, miten seurakunnat voisivat työskennellä paremmin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tulevaisuutta varten on olemassa valmiit suunnitelmat, miten työ Kirkkohallituksessa jatkuu, sekä miten LapsiArkki nivotaan osaksi seurakuntien strategiaa ja toimintaa. Seuraamme kuinka hyvin hanke lähtee skaalautumaan. Säätiössämme on tapana kokeilla ja testata rohkeasti uusia toimintatapoja. Pyrimme kohderyhmän aitoon osallistamiseen. Seurakunnilla on valmiit tilat, henkilökunta sekä tahtotila oman toiminnan kehittämiseen. Heti ei kannata luovuttaa, jos alku on hankalaa. – Taloudellisesti LapsiArkki ei rasita seurakuntaa enempää kuin muutLapsiArkki hankkeen on rahoittanut suurimmaksi osaksi Me-säätiö, joka kohdentaa muutosinvestointeja kohteisiin, joissa se tavoittelee aivan uudenlaista tekemistä ja tuloksellisuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jotkut ovat olleet ilahtuneita siitä, että LapsiArkin myötä on jäänyt aikaa keskittyä myös muihin perheen lapsiin, jotka saattavat olla jo vanhempia tai tarvita erityistä tukea. Valmiiksi vakiintuneen toiminnan kautta on mahdollisuus levittää toimintamalleja, joilla voidaan saada isoja vaikutuksia aikaiseksi. ME-SÄÄTIÖ LAPSIARKKI-HANKKEEN MAHDOLLISTAJANA INFO "Nyt on oikea aika miettiä muiden toimijoiden kanssa uusia työtapoja, miten me voisimme yhdessä uudistaa oman paikkakuntamme perhetyötä. Uudenlainen tapa toimia LapsiArkki pyrkii tekemään selkeästi jotain uutta, jotta myös työssä käyvän yhden vanhemman perheet tavoitettaisiin paremmin. Kävimme läpi säätiömme erilaisia hankkeita ja tärkeimpiä kohderyhmiä. Vauhdikkaasti etenevällä säätiöllä on välillä ollut haasteita saada seurakuntia rohkeasti kokeilemaan ja siirtymään rivakammin eteenpäin. Tärkeää on ollut myös vanhemmuuteen saatu tuki sekä uudet ystävät. Ilmainen keittoruoka tai iltapalakin ovat olleet arjen keskellä huomattava huojennus. – Palautteissa on arvostettu myös mahdollisuutta omien tunteiden purkamiseen ja jakamiseen. – Sitkeyttäkin tarvitaan. Hankkeen päättyessä ja säätiön rahoituksen loppuessa LapsiArkki ei kuitenkaan jää ilman tukea. 19 Me tekijät pääsee harvoin viettämään omaa aikaa, varsinkaan lasten ollessa pieniä. Yhteisissä tapaamisissa pohdittiin, onko mahdollista löytää uudenlaisia ja konkreettisia työtapoja, jotka voisivat mahdollistaa yksin oleville vanhemmille vertaistukea, ystäviä, konkreettista apua, lastenhoitoa sekä aikaa itselle. Toteutus alkoi hahmottua aika nopeasti. Huoli perheiden jaksamisesta ei ole yksin kirkon", sanoo Päivi Malmivaara.. Tämä edellyttää seurakunnalta uudenlaista ajattelua. Me-säätiö on tunnettu rohkeasta innovatiivisesta ajattelutavasta ja nopeasta toiminnasta. Kuulemme aidosti ihmisiä ja mietimme, mitä lisäarvoa uusilla palveluilla voidaan heille tuottaa. Nordin mukaan seurakunnilla on loistavat mahdollisuudet vastata tarpeeseen. Jos emme onnistu, lopetamme ja mietimme uutta tapaa, Nord kuvailee. – Olemme haastaneet seurakuntien toimintakulttuuria pois vanhoista perinteistä reagoimaan nopeammin ajan haasteisiin. Kohderyhmä määrittelee itse omat tarpeensa. Ehdotus yhteistyöhön seurakunnan kanssa tuli Kirkkohallitukselta. Mahdolliseksi teemaksi nousi nopeasti yksinäisyys ja yksinhuoltajuus, ME-säätiön johtaja Ulla Nord kertoo. – Uusissa hankkeissa osallisuuden ajatus on tärkeä. – Olemme edelleen aktiivisesti mukana hankkeen kehittämistyössä
Ensi syksynä yhteistyötä kehitetään myös sosionomiopiskelijoiden kanssa. Projektijohtaja Päivi Malmivaara kutsuttiin kertomaan aiheesta enemmän. Raisoissa panostetaan yhteistyöhön Itsekin aikoinaan yksinhuoltajana elänyt lastenohjaaja Sari Jokinen luki artikkelin LapsiArkista ja innostui. Toiminnasta vastaavat ev.lut. LapsiArkin toiminnassa on Imatralla ollut mukana 6–10 perhettä, lapsia noin 8–15. Seurakunnassa aloitettiin samanaikaisesti myös diaLAPSIARKKI Lapsiarkki on maksuton palvelu, joka tarjoaa lastenhoitoapua ja vertaistukea yhden vanhemman perheiden arkeen. LapsiArkki on koettu Imatralla tarpeellisena ja mielekkäänä työmuotona. – Hankkeen aikana on valmisteltu materiaalia vertaisryhmien vetämiseen. Yhteistyökumppaneina toimivat Imatran kaupungin varhaiskasvatus, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri sekä Marttaliitto. – Yritämme olla seurakunta, joka elää ajassa ja hakee ketterästi uusia toimintamuotoja, varhaiskasvatusja perhetyön johtaja Pirjo Tiippana kertoo. Pääosin perhetyön parissa työskentelevä Jokinen esitteli välittömästi uuden hankkeen esimiehelleen. – Alun perin oli tavoite, että toimintaa järjestettäisiin nimenomaan myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta seurakunta voisi tavoittaa perheitä laajemmin. – Saimme vapaaehtoistyö.fi:n kautta LapsiArkkiin ihanan kerhomummin, jolla on mahdollisuus toimia tarvittaessa myös lapsenvahtina arkkiperheissä. Tiippanan mielestä on tärkeä nähdä ihmisten erilainen arkitodellisuus. – Vanhempien kanssa on syntynyt molemminpuolinen luottamus. On mahtava nähdä, miten sama elämäntilanne yhdistää kovin erilaisia ihmisiä, Jokinen toteaa. LapsiArkki on toiminut Raisioissa iltapäivisin. seurakunnat. Imatralla vahvistetaan osallisuutta Imatran seurakunta haluaa etsiä ja kokeilla uusia toimintamuotoja, jotka palvelevat erilaisissa elämäntilanteissä olevia ihmisiä. Imatran LapsiArkin viikoittaisesta toiminnasta vastaa lastenohjaaja Sirpa Frosti-Nenonen. – Teen yhteistyötä nuorisotyönohjaajan ja vasta ylioppilaaksi kirjoittaneen pojan kanssa. Mukana on myös kaksi seurakuntalaista, jotka ovat vuoroviikoin mukana kerhomummoina. www.lapsiarkki.fi koninen perhetyö JEESI. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Me-säätiö. Toiminta on avointa ja maksutonta. Vertaisryhmien vetäjiltä uudet työmenetelmät edellyttävät myös vanhempien syvempää kohtaamista. Mukana on 8 perhettä, 8 aikuista ja 12 lasta. Tätäkin on mietitty. kaan toiminnat. Apuna on ollut myös lastenohjaaja-opiskelijoita, Frosti-Nenonen luettelee. Pitkät perinteet omaava yhteistyö on ollut mutkatonta. Työntekijöille suunnattu opas tullaan julkaisemaan syksyllä. LapsiArkki on osa diakonia-, nuoriso-, kasvatusja perhetyötä. Keväällä on aloitettu kokeilu JEESI-kotiavusta. – Seurakunnan on osattava etsiä tukea tarvitsevat ihmiset sekä kehittää toimintaa yhdessä heidän kanssaan, mikä tukee osallisuutta ja ehkäisee ulkopuolisuutta. Itselle jää hyvä mieli, kun on voinut auttaa ja tukea heitä erilaisissa asioissa, Frosti-Nenonen iloitsee.. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat myös Väestöliitto ja Nuori kirkko ry. Seurakuntaan hyvin juurtuneita uusia perhetyöntoimintoja ovat Perheliikunta, LapsiArkki ja kaikenikäisten kohtaamispaikat. 20 Me tekijät ME TEKIJÄT Yritämme olla seurakunta, joka elää ajassa ja hakee ketterästi uusia toimintamuotoja. Seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin perhepalvelujen, neuvolan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Yhden Vanhemman Perheen Liiton kanssa. Uudet tavat toimia vaativat kuitenkin työaikajärjestelyitä. Kun työtä tehdään iltaisin, töihin tullaan myöhemmin päivällä
Silloin eri puolilla Suomea järjestetään tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia vauvaperheille. Ainakin kirkon pitäisi olla vastavoimana vauvavihamielisyydelle. Ehtoollinen jäi saamatta ja Herran siunaus vastaanottamatta. järjestetään tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia vauvaperheille eri puolilla Suomea. Miten teidän seurakunnassa huomioidaan vauvaperheet. Kts. Leimat ovat helposti pysyviä. Vauvavihamielinen yhteiskunta kuulostaa minusta liioitellulta, mutta se on monen tuoreen vanhemman kokemus. Sallikaa lasten tulla! Minna Tuominen Perheja parisuhdetyön asiantuntija Kirkon kasvatus ja perheasiat Kirkkohallitus Vauvanpäivänä 28.9. Tilannetta ei helpota pätkätyöt ja alhaiset lapsilisät. Lapsi on tottunut omassa kirkossamme kävelemään ja joskus voi virsikirjakin pudota. Monet ovat sitä mieltä, että lapsija vauvanegatiivinen ilmapiiri leijuu Suomen yllä. Ja haluaisiko teidän seurakunta tulla oikein nimitetyksi vauvaystävälliseksi seurakunnaksi. Oletteko te tarkistaneet omassa seurakunnassanne, kertooko puskaradio teistä lapsivihamielistä vai lapsimyönteistä viestiä. Kirkkona me olemme mukana VauvaSuomi-ryhmässä. Vanhemmuutta harkitsevat ovat harvinaisen tietoisia tutkimustuloksista, joiden mukaan parisuhdetyytyväisyys laskee lapsen tulon myötä ja oma aika loppuu. Siitä kaikesta pitäisi enemmän pitää ääntä. KIRKON TALOLTA. Monenlaista hyvää me teemme seurakunnissa vauvaperheiden parissa. Pieniä lapsia ei päästetä mielellään ravintoloihin. Miksi suntio ei sallinut?”. Paikalla ei ollut muita pikkulapsia ja sitten tapahtui iso virhe: virsikirja tippui lattialle ja kuului ääni – pam! Suntio tuli ystävällisesti mutta jämäkästi meidän luokse ja pyysi: ”Voitteko poistua kirkosta?” Olin aivan tyrmistynyt. seurakunnan kirkkoherraan. Vauvamyönteisyyttä lisäämään on syntynyt nyt VauvaSuomi ry, jonka päätavoitteena on asiantuntijatiedon avulla lisätä vauvaystävällisyyttä sekä vauvaperheiden ja vauvojen huomioimista yhteiskunnassa. lisää www. VauvaSuomi mahdollista myös sen, että saamme yhteiskunnassa tuoda esille sanomaamme jokaisen lapsen ainutlaatuisuudesta Jumalan luomana ihmeenä sekä pitää esillä kasteen ja kummiuden merkitystä. Poistuimme kuitenkin käskystä. Ilmaiset perhekerhot, ensi kertaa äidiksi -ryhmät ja perheneuvonnan ilmainen ammatillinen terapia vauvaperheille eivät ole vieläkään kaikkien suomalaisten tiedossa. Ilmassa on monenlaista pelkoa vauva-arjen vaikeuksista. Tästä tapahtumasta on jo 12 vuotta, ja vaikka seurakuntien ilmapiiri on monin paikoin muuttunut lapsiystävällisemmäksi, niin… minä muistan tuon oman kokemukseni ja minun mielessäni ”seurakunta X” sai lapsivihamielisen maineen. Hän pahoitteli suntion käytöstä ja vakuutti, ettei tämä ole seurakunnan sovittu linja. Pro vauva -kampanja jakaa sekä tutkittua tietoa vauvavaiheen merkityksestä aivojen kehitykselle, varhaiselle vuorovaikutukselle ja kiintymyssuhteelle että edistää toiminnassaan tietoisesti vauvaystävällistä ilmapiiriä. Näkyykö vauvanpäivä teidän paikkakunnalla. 21 Me tekijät Vauvamyönteinen VauvaSuomi Olin vuoden ikäisen poikani kanssa messussa ”kirkossa X”. Ja muistattehan vauvanpäivän 28.9.. vauvasuomi.fi. Tavoitteena on yhteistoimin tukea vauvojen tervettä kehitystä ja vanhempien hyvinvointia ennaltaehkäisten myöhempiä vaikeuksia ja mielenterveyden ongelmia. Vanhemmat kertovat saaneensa mulkoilevia katseita pienen lapsen kanssa julkisissa kulkuvälineissä. Ristiriita sai minut ottamaan yhteyttä ko. Mielessäni jyskytti: ”Jos en olisi kirkon työntekijä, eroaisin kirkosta” ja ”Jeesus sanoi: – Sallikaa lasten tulla. Päättäjät haastavat kansalaisia uusien veronmaksajien tekotalkoisiin, mutta syntyvyys on laskenut vuosi vuodelta. Eikä se, että messuun ovat kaikki vauvaperheet tervetulleita. Sopersin jotakin outoa, että olen itsekin pappi ja nyt hoitovapaalla toisesta seurakunnasta
Värikylvyssä taapero, vauva ja äiti nauttivat, ja äitikin unohtaa hetkeksi muun. Tärkeintä on se, että olemme aidosti läsnä, näemme toisemme ja elämme hetkessä, Paula sanoo. Yhteinen värikylpy aloitetaan ohjaajien kutsumalla virittelyllä, joka linkittyy värikylpyteemaan. He huomasivat jakavansa myös samanlaisen näkemyksen ohjaustyöstä. Näköaisti tuottaa visuaalisen ja esteettisen elämyksen. Virittely kristillisen värikylvyn ytimessä Puolentoista tunnin aikana ehditään paljon. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta jos ymmärtää, niin tavoitteemme on saavutettu, Meri kertoo. – Korostamme työskentelyssä sitä, miltä teos tai maaleina käytettävät materiaalit näyttävät, tuoksuvat, kuulostavat, tuntuvat ja jopa maistuvat, Paula kertoo.. Päämäärämme kristillisestä värikylvystä oli koko ajan kirkkaana mielessä. Värikylvyssä työskennellään rennosti ja avoimin mielin lapsen tahtiin, Paula sanoo. Tärkeää myös muiden seura vapaan leikin aikana. Virittelyn jälkeen ipanavärikylpyläiset tekevät värikylpytyön ja toisen askartelutyön, jota seuraa vapaamuotoinen leikkihetki. – Unohdamme suorituspaineet, elämme yhdessä ja päästämme ”oikein tekemisestä” irti. – Virittely sisältää hartaudellisen leikin, esimerkiksi raamatunkertomuksen, jossa on eri materiaaleja, värikkäitä kankaita, saippuakuplia, musiikkia tai milloin mitä keksimmekin. Värikylvyssä lähdemme kohti onnistunutta seikkailua, jossa otamme kaikki aistit käyttöön, Meri jatkaa. He kehuvat ujoa taaperoa siitä, kuinka hän uskaltaa tutustua väreihin entistä rohkeammin sekä nauravat yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa innostuneiden lasten väri-iloitteluille. Sanomassa on kuitenkin aina syvyyttä. Vaikka kehitysprosessi oli ajoittain väsyttävä, ajatusten lähde pulppusi pikku hiljaa. Taapero ottaa sukat pois ja sekoittaa pienillä jaloillaan värejä paperiarkin päällä, ensin pienesti pyöritellen ja lopuksi paperin mittaisin luistelupotkuin. Vauva tutkii rouheen murua ja seuraavassa hetkessä käsi liukuu pitkin paperia edestakaisin. Ilon ja leikin taustalla on vahva ja syvällinen kristilllinen ajatus, Paula ja Meri kertovat. Värikylvyn edetessä ohjaajat huomaavat hienovaraisia asioita lasten maalausprosessista ja lopputuotoksesta. – Heli ja Maija Värikylvyn tavoitteena on kiireetön yhdessäolo ja vuorovaikutus. Suuressa roolissa on vapautuneisuus. – Virittelyssä on paljon symboliikkaa eikä kaikkea sanoiteta. – Aloitimme puhtaalta pöydältä ilman mallia. Käytyään värikylpyohjaajan ammatillisen lisäkoulutuksen vuonna 2014 Paula alkoi työstää kristillistä värikylpyä yhdessä Merin kanssa. On vain upea ja kiireetön hetki lasten kanssa. – Värikylvyt ovat leikkiä väreillä, muodoilla ja erilaisilla materiaaleilla. 22 Me tekijät ME TEKIJÄT on hyväntuulinen seikkailu TEKSTI Sini Gahmberg KUVA Minna Paananen Rauman seurakunnan värikylpyohjaajat Paula Ahonen ja Meri Ruusunen luovat olosuhteet yhteiseen tuokioon, jossa lapsi saa oman aikuisen täyden huomion. Meri valmistui värikylpyohjaajaksi vuonna 2016. He olivat ystäviä jo ennen työparina aloittamista, joten henkilökemiat kohtasivat. KRISTILLINEN VÄRIKYLPY Lämmin tunnelma, vauva saa kokea kaikilla aisteillaan. Värikylpytyössä kaikki aistit heräävät Visio kristillisestä värikylvystä kyti Paulan mielessä voimakkaana hänen olleessaan äitiysvapaalla. Meno on niin intensiivistä, että osallistujat kokoontuvat syömään eväitään ja vaihtamaan kuulumisia erilliseen pöytään usein vasta värikylvyn virallisen päättymisen jälkeen
2. Värikylpytyö, jossa käytetään väreinä kotimaisia ja puhtaita tuotteita. Siinä on mm. 23 Me tekijät RAUMAN SEURAKUNNAN KRISTILLINEN VÄRIKYLPY 1. Vanhemmat ja lapset nauttivat yhteisestä hetkestä. koti, kotikirkko ja Minä olen ihme Päivän värikylpyaiheena on Jeesus myrskyssä. Lapset Senja, Väinö ja Emilia eläytyvät värikylvyn virittelyyn pyydystämällä saippuakuplia.. 3. maalaamista, leikkaamista ja liimaamista. 4. Toinen työ, joka tehdään ipanavärikylvyssä. Yleensä hän käy värikylvyssä äitinsä kanssa, mutta tällä kertaa isä pääsi mukaan. Tuuli pauhaa, ja värikylpyohjaajat liehuttavat kangasta musiikin tahtiin. Emilia luistelee ja levittää väriä työhön jaloillaan. Virittely, joka sisältää hartauden ja leikin. Vapaamuotoinen leikkihetki Kehittäneet lastenohjaajat Paula Ahonen ja Meri Ruusunen VÄRIKYLPYAIHEITA VT Psalmi 23 Joona Mooses kaislakorissa UT Sinapinsiemen Katsokaa taivaan lintuja Jeesus myrskyssä Muita aiheita Kirkkovuosi Lapsen elämä – esim. Verner on maalauspuuhissa
Paulan harrastushistoriaan kuuluvat taidekoulut ja keramiikan tekeminen, jotka ovat olleet hänelle luontevia ilmaisumuotoja. Kun toinen aloittaa lauseen, toinen päättää sen. Kun Essin rohkeus ja pikkusisko Ella kasvoivat, tekivät molemmat lapset värikylpytöitä innokkaasti. Ne olivat elämyksellisiä tuokioita, jotka auttoivat pysähtymään ja nauttimaan lasten kanssa olemisesta juuri siinä ja sillä hetkellä. – Sain rohkeuden tehdä, enkä pelännyt epäonnistumisia. Pidän myös kutomisesta ja leipomisesta, joissa tuntoaisti on vahvasti läsnä. He pohtivat kauniisti yhteensopivia värejä sekä valitsevat oikeansävyiset ja – tuntuiset materiaalit. Tytöt myös ihmettelivät, mitä toiset lapset tekevät ja ottivat heistä mallia. Värikylpyohjaajat Paula Ahonen (vas.) ja Meri Ruusunen (oik.) puhaltavat saippuakuplia. – Voimme yhdistää värikylvyssä kristilliset aiheet ja taidekasvastuksen. He sanoivat joidenkin lasten lämpiävän hitaammin. Puutarhan hoito on Paulan innotuksen lähde. Virittelyssä tarvitaan kaikkia aisteja. Lapset Senja, Väinö, Emilia, Antosh ja Ella eläytyvät kukin ainutlaatuisella tavallaan.. Loppuvuodesta odotimme taaperon kanssa yhtä malttamattomina torstai-aamupäivän värikylpyhetkiä, jotka olivat muodostuneet meille todella tärkeiksi. – Jos esimerkiksi lanka on väärän värinen, se ei tunnu miltään, Meri sanoo. Värikylpytyön työstämisessä Essi oli alussa empivä ja ujo. Valmistelutyöhön kuluu aikaa maalimateriaaleja keitettäessä ja jäähdytettäessä sekä paikkoja valmistellessa. Joskus tehtiin palapeliä, toisella kertaa tutustuttiin mummolaan. Essi luisteli paperilla, ja Ella-vauva tutki potkupuvun etumus värjäytyneenä maistelumaaleja. On valtava lahja, kun saa tehdä tätä työkseen, he pohtivat. Monet ipanavärikylpyläisetkin haluavat maistaa värejä ennen niiden levittämistä paperille. Heitä molempia yhdistää rakkaus lapsiin ja käsillä tekemiseen. Sitten saimme avuksi pensselin, jota hän käytti muutaman kerran työtä tehdessään. Essin teokset olivat alussa parin sormenhipaisun kokoisia. Jokaiselle lapselle on varattu oma paikkansa, ja työtä voi tehdä oman pikkumaton päällä istuen. Essi oli kiinnostunut ja äiti haltioitunut. Virittelyt tulivat tutuiksi ja vaativat äidin sekä lapsen täydellistä keskittymistä. Aluksi Essi istui äidin sylissä, samalla pieni Ella-vauva nukkui vieressä turvaistuimessa. Äidin ajatuksena oli mennä herättelemään taaperoikäisen kiinnostusta askarteluihin. Yhteistyökykyinen työpari tekee unelmatyötään Kaikesta tekemisestä näkee, että yhteistyö on saumatonta. Värimaailmat rakennetaan erivärisille ja erilaisille papereille ja kartongeille, muun muassa steiner-papereille, akvarellipapereille ja maalaushuoville. Tarkkana tyttönä hän ei halunnut liata itseään ollenkaan. Lastenkaan ei tarvinnut istua paikallaan, sillä virittelyleikit houkuttelivat lapsia liikkumaan ja kokeilemaan. He ovat miettineet, kuinka onnellisia ovatkaan saadessaan tehdä ohjaustyötä seurakunnan kerhoissa samankaltaisesti ajattelevan työparin kanssa. 24 Me tekijät ME TEKIJÄT Maalausväreinä käytetään puhtaita ja kotimaisia marjoja sekä esimerkiksi rouheita, maissipolentaa, mausteita tai kaikkien näiden sekoituksia kiisselimäisiksi keitetettyinä. Paula ja Meri ovat taitavia luomaan syvällisen, positiivisen ja samaan aikaan leppoisan kokemuksen sekä lapsille että vanhemmille. Paula ja Meri pyrkivät aistilliseen täyttymykseen. Toiminta oli lapsesta ja vauvasta mielenkiintoista ja erittäin aktivoivaa. Juuri virittelyhetket herättivät vanhemmassa voimakkaimmat vau-efektit. Merin identiteetti alkoi muotoutua kuvataiteen avulla teini-ikäisenä. Tarinaa ja musiikkia kuunnellaan, saippuakuplia katsellaan ja poksautellaan, pallomereen hypähdetään. Näistä juontaa kiinnostus värikylvyn ohjaamiseen, Meri sanoo. Onneksi ohjaajat korostivat, että maalaus lähtee lapsesta. MERIN JA PAULAN VINKIT KIRKON VÄRIKYLPYYN Innostu itse leikkimään Avaa aistisi Nauti väreistä Hullaannu vauvoista ja taaperoista Tartu hetkeen Ole auki ilolle, hiljenny pyhälle Kristillinen värikylpy vanhemman silmin Kävimme Rauman seurakunnnan ipanavärikylvyssä 3-vuotiaan Essin ja vauvaikäisen Ellan kanssa syksyn 2017. Vauvojen värikylvyssä maalausvärien maistelu ei haittaa, sillä kaikki tuotteet ovat syötäviä
Leirillä on monipuolista tekemistä, askartelua, liikuntaa, musiikkia, iltanuotioita ja telttailua. PISARA-SUURLEIRI MUODOSTUU • junnuleiristä 10–14-vuotiaille tytöille ja pojille ohjaajineen • perheleiristä 0–9-vuotiaille lapsille vanhempien, kummin tai esimerkiksi isovanhempien seurassa • nuorten leiristä 15 vuotta täyttäneille nuorille ja nuorille aikuisille. Perheleirille ja nuorten leirille voi ilmoittautua ilman seurakuntaryhmää. 25 Me tekijät – kaikkien aikojen telttaleiri lapsille ja heidän perheilleen, tytöille ja pojille sekä nuorille Partaharjun leirikylässä Pieksämäellä 24.–29.7.2019 Partaharjun suurleiri avataan ensimmäistä kertaa koko kasvunkaarelle, kun leirille kutsutaan myös alle kouluikäisiä ja nuoria. LISÄTIETOJA www.pisaraleiri.fi Pisara-suurleirin projektipäällikkö Maara Kosonen, maara.kosonen@nuorikirkko.fi, 0400 541 957 Nuorten leiri: nuorisosihteeri Tarja Liljendahl, tarja.liljendahl@nuorikirkko.fi, 0400 279 376 Perheleiri: kouluttaja Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, 050 5851 071 Liity suurleiriosallistujien ketjuun joko tulemalla itse paikalle seurauntaryhmän kanssa tai viestimällä hyvää asiaa eteenpäin. Perheleirille voi tulla mukaan myös asuntovaunun kanssa ja vaikka vain viikonlopun ajaksi 26.–28.7.. Leirin teemoina ovat ilo yhdessä tehden ja kokien, pyhän kohtaaminen ja rauhan rakentaminen. Leirin pääjärjestäjänä toimii Nuori kirkko ry. Ohjelmaa rakennetaan Nuori kirkko ry:n piirien, Kirkon kasvatus ja perheasiain yksikön, hiippakuntien, paikallisseurakuntien, Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston kanssa
Nykyään yhteistyömme on vähentynyt ja meillä on hankaluuksia löytää aikaa perehtyä kaikkeen, mitä seurakunnassa tapahtuu. Sellaiset kokemukset turhauttavat. Ei ole mahdollista, että lapsiasiahenkilöt pystyisivät muiden töidensä ohessa hallitsemaan kaikkia seurakunnissa meneillään olevia päätöksentekoprosesseja ja vieläpä ehtiä vaikuttamaan niiden lopputulokseen lapsivaikutusten arvioinnin, LAVA:n kautta. 1. Monin eri tavoin (huumoriakaan unohtamatta) somessa, srk:n viestintälehdessä, pienillä tempauksilla, kokouksissa, työryhmissä, verkostoissa yms. 2. Eikä se ole tarkoituskaan. Lapsiasiahenkilöys on ollut avartava kokemus, enkä kadu sitä päivääkään. Nykyään minut nähdessään moni alkaa automaattisesti ajatella asioita lasten ja nuorten vinkkelistä! Onhan sekin jo jotain. Mikä sinua innostaa ja toisaalta haastaa tehtävässäsi. Palkitsevaa on huomata, miten myönteisesti ihmiseen vaikuttaa, kun hän kokee tulleensa kuulluksi, vaikka lopputulos ei edes olisi hänen toivomansa kaltainen. Mutta vastapainoksi tapahtuu todella onnistuneita ja ihania asioita, kuten Tyhjän sylin muistopaikan perustaminen, joka tapahtui hyvässä vuorovaikutuksessa seurakuntalaisen kanssa. KUVA Suvi Sievilä Pia Jaakkola on viiden poikalapsen äiti, maanviljelijä ja toisen kauden kirkkovaltuutettu Nurmijärveltä. Ja sitten kun olemme johonkin pystyneet lausunnon antamaan (esim. Viimeksi lapsen oikeuksien päivänä kiersimme kylillä jakamassa karkkia ja kyselemässä nuorilta, mitä he haluaisivat sanoa meille aikuisille. Vain siten uriin lukkiutuneet toimintatavat voivat alkaa avautua ja tapahtuu aitoa vuorovaikutusta. Toisinaan sana ”lapsi” rajoittaa ihmisten kykyä ymmärtää, että kohderyhmä sisältävää kaikki alle 18-vuotiaat – ja myös perheet. Lopputulos on upea! Miten pidät tehtävääsi esillä omalla paikkakunnallasi. Koska olen luottamushenkilö, toimin tehtävässä omalla ajallani, enkä saa siitä palkkaa. Siitä tuli positiivista palautetta. Varsinkin erilaisten tempausten toteuttaminen yhdessä on toiminut yli odotusten. Parhaimmillaan LAVA alkaa väreillä valmistelijan päässä samalla, kun jokin asia nousee vireille. Minut nimettiin seurakunnan ensimmäiseksi lapsiasiahenkilöksi vuonna 2012. Ja nimenomaan siksi, että haluaa – ei sen takia, että on pakko. Heidän terveisensä luettiin sunnuntaina messussa ja julkaistiin sekä somessa että lehdessä. 7 kysymystä lapsiasiahenkilölle. Kun olen ollut tehtävästä hiljaisempi, myös yhteydenotot vähenevät. Joskus minuun otetaan yhteyttä epärealistisin odotuksin. 4. Hän on myös seurakuntansa lapsiasiahenkilö. 26 Me tekijät 7 KYSYMYSTÄ Milloin sinusta tuli lapsiasiahenkilö. Mitä ajattelet tästä tehtävästä yleisesti. Lapsiasiahenkilön tehtävä on rohkaista ja vahvistaa kulttuuria, jossa jokainen tahollaan arvioisi lapsivaikutuksia luontevana osana omaa työtään. kirkon ja seurakuntakeskuksen yhteisen pihan ja parkkipaikan remontti), se on ensin otettu tyytyväisenä vastaan, mutta käytännössä sivuutettu rakennusvaiheessa kokonaan. Nykyään meitä on kolme: lisäkseni lastenohjaaja Sanna Puhakka ja viimeisimpänä nuorisotyönohjaaja Maritta Kopsala. Yhteistyö innostuneen parin kanssa on ollut antoisaa ja kemiamme ovat pelanneet hyvin yhteen. 3. Lapsiasiahenkilö ei ole lasten asianajaja, vaan ajaa lasten asiaa yleisesti. Mietin usein, mitä voisin tehdä ja huolettaa, olenko täyttänyt tehtävääni riittävästi
Toisilta lapsiasiahenkilöiltä ja pareiltani. Seurakuntavaalit käydään syksyllä, ja niissä jo 16-vuotiailla on äänioikeus. Kun LAVA:sta tuli seurakuntia velvoittava toimi, oli se ensin hienoa. Huomio kohdentuu negatiivisina piikkeinä ja se syö luottamusta. Seurakuntalaisilta. Onnistuessaan se ei hidasta päätöksentekoa, vaan avaa vaihtoehtoja ja motivoi. Lapsivaikutuksia alettiin aivan huomaamatta pohtia eri näkökulmastan kuin oli tarkoitus. Jos seurakunnassa ei vielä ole lapsiasiahenkilöä, sellainen kannattaa nimetä. Se ei ole helppoa edes aikuisten kohdalla, sillä seurakuntavaalit uhkaavat jäädä kiinnostavuudessa muiden vaalien jalkoihin. 6. 7.. Tuntui, että meiltä hiipui hetkeksi into ja puhti. Sen sijaan, että pyrittäisiin kuulemaan lapsia ja nuoria, oltiin huolissaan hallintomenettelystä, lausekkeista ja velvoitteen täyttymisestä. LAVA on silti hyvä asia. Yritän löytää keinoja saada nuoria kiinnostumaan sekä ehdokkuudesta että äänestämisestä. Miten kannustaisit seurakuntia nostamaan lapsivaikuttamista. Työntekijän ja luottamushenkilön yhdistelmä on toimivin. Ihmisten pitää tietää tehtävästäsi, jotta he voivat ottaa sinuun yhteyttä. 27 Me tekijät Lapsiasiahenkilön tehtävä on rohkaista ja vahvistaa kulttuuria, jossa jokainen tahollaan arvioi lapsivaikutuksia luontevana osana omaa työtään. Enää ei hahmoteta, mitä kaikkea seurakunta pitää sisällään. Ihmiset ovat vieraantuneet seurakuntien arjesta. Yhteistyö avaa päättävän ja suorittavan maailman ovia ja ikkunoita puolin jos toisin. Mihin asiaan aiot seuraavaksi tarttua. Seurakuntamme esimiehillä ja työntekijöillä on minuun perusmyönteinen suhtautuminen. Eniten kaipaan luottamushenkilöille rohkeutta toimia tehtävässään avoimemmin, ei ainoastaan kokoushuoneissa, vaan arkielämässään, viestinviejänä, tiedottajana, mahdollistajana. Lapsivaikuttaminen ei ole koskaan kaavake, se on mielentila. Miksi asiaa olisi tärkeää pitää esillä. Olen aina saanut kannustusta. Mistä saat tukea tehtävässäsi. Sen eteen kannattaa tehdä töitä. Kirkon on uskallettava avautua ulospäin. Otan mielelläni vastaan hyviä ideoita! 5. Mutta samalla jokin muuttui, otettiin askel byrokratian suuntaan. Samoin kannattaa pyrkiä toimimaan seurakuntalaisiin päin. Se vain ei elä byrokratiasta, vaan ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja innostuksesta
TILAUSOHJEET: puh. 28 Me tekijät VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatuksen tueksi suunniteltu liite tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä katsomuskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. 2 01 8. Toimintaideoissa on hyödynnetty mm. asti, jonka jälkeen hinta on 6 € kpl + toimituskulut. Lähtökohtana on lapsen osallisuus ja laaja-alainen osaaminen. P I E N I O N S U U R I N L E H T I . Tilaa omasi viimeistään 24.9. 10. Pienin toimituserä irtonumeromyynnissä on 5 kpl. lattiakuvamenetelmää, ilmiölähtöistä pedagogiikkaa sekä kulttuurien välisen dialogin vahvistamista kuvan tutkimisen äärellä. F I P I E N I O N S U U R I N L E H T I J A K AT S O M U S T E N K E S K E L L Ä ! L I I T E I L M E S T Y VÄT 5. + 358 3 4246 5376 • lastenkeskus@jaicom.com Nipputilauksena lehden hinta on 4 € kpl 12.9. Liitteen mukana päiväkoti saa Pieni on Suurin -lehden numeron 5/18, jonka teemana on ilmiölähtöisyys, ihmettely ja tutkiminen TILAA KATSOMUSTEN KESKELLÄ! -LIITE työn tueksi ja innostajaksi alueesi päiväkoteihin!. Katsomusten keskellä! -liitteen tarjoamat ideat ja toteutukset ovat syntyneet uuden vasun pedagogiikan mukaisesti. W W W
+ 358 3 4246 5376 • lastenkeskus@jaicom.com Nipputilauksena lehden hinta on 4 € kpl 12.9. F I P I E N I O N S U U R I N L E H T I J A K AT S O M U S T E N K E S K E L L Ä ! L I I T E I L M E S T Y VÄT 5. 10. Lapsen osallisuuden vahvistamista voi tapahtua monella tasolla niin päätöksenteossa kuin työyhteisön johtamisja kehittämisrakenteissa. On kysyttävä erityisesti: tunnistammeko lapsen osallisuuden esteet?. Lapsen osallisuuden näkökulmasta pedagogiikka lähtee toimintakulttuurista. Osallisuus ja laadukas pedagogiikka rakennetaan varhaiskasvatuksessa luottamuksen perustalle. Liitteen mukana päiväkoti saa Pieni on Suurin -lehden numeron 5/18, jonka teemana on ilmiölähtöisyys, ihmettely ja tutkiminen TILAA KATSOMUSTEN KESKELLÄ! -LIITE työn tueksi ja innostajaksi alueesi päiväkoteihin! Pienelle lapselle osallisuus on kokonaisvaltainen kokemus – kuten tulisi koko varhaiskasvatuksenkin olla lapsen kokonaisvaltaisuuden huomioivaa. Toimintaideoissa on hyödynnetty mm. asti, jonka jälkeen hinta on 6 € kpl + toimituskulut. Laadukas pedagogiikka lähtee lapsen kokemuksesta, että hänellä on hyvä ja turvallinen olla. lattiakuvamenetelmää, ilmiölähtöistä pedagogiikkaa sekä kulttuurien välisen dialogin vahvistamista kuvan tutkimisen äärellä. Tilaa omasi viimeistään 24.9. Puhumme paljon pedagogiikasta ja sen laadusta. Tyttö oli väsyneenä istumiseen lähtenyt vaeltelemaan kesken papin saarnan ja ennen kuin vanhemmat olivat ehtineet hätiin, oli pappi huomannut tilanteen ja kutsunut tytön luokseen. Lähtökohtana on lapsen osallisuus ja laaja-alainen osaaminen. Ajattelen, että erityisesti seurakunnassa kristillinen sanoma kutsuu vaalimaan ja vahvistamaan osallisuutta. Osallisuus voi myös kasvattaa polkuja kotikirkkoon ja jättää pieniä lähtemättömiä ilon muistoja lapsen sisimpään. Se, mitä olemme toinen toisillemme rakentaa yhteistä toimintakulttuuria ja onnistuneessa tapauksessa osallisuuden ja läsnäolon kirkkoa. Pienin toimituserä irtonumeromyynnissä on 5 kpl. Tähän tarvitaan jokaista työyhteisön jäsentä, sillä osallisuudessa puhutaan yhteisestä toimintakulttuurista. Tämä kuunteleva ja läsnä oleva pappi olikin jäänyt pienen tytön sydämeen lähtemättömästi. Loppujen lopuksi pappi oli pitänyt saarnan loppuun pidellen pientä tyttöä kädestä. Pienen lapsen kohdalla puhutaan pedagogiikasta jokaisessa vuorovaikutus-, kasvatusja perushoitotilanteessa. Aikuisen läsnäolo sekä hyvä ja turvallinen vuorovaikutussuhde lapsen ja kasvattajan välillä ovat lapsen osallisuuden kokemuksen perusta. Muutokset seurakunnan varhaiskasvatuksen ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen kentässä haastavat kasvattajaa pohtimaan lapsen osallisuutta uusissa tilanteissa, rakenteissa ja ympäristöissä. 4-vuotias pieni tyttö kertoi minulle kerran silmät loistaen, miten messussa parasta oli ollut, kun ”sai pitää pappia kädestä”. JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Pedagogiikka on toki tärkeä tekijä lapsen kasvun ja oppimisen tukemisessa. KUKA OIKEISSA TÖISSÄ Osallisuus kasvaa luottamuksen kokemuksesta Osallisuus voi myös kasvattaa polkuja kotikirkkoon ja jättää pieniä lähtemättömiä ilon muistoja lapsen sisimpään, kuten erään seurakunnan perhemessussa oli käynyt. – Kun työntekijänä kokee tulleensa kuulluksi ja voivansa itse vaikuttaa, on herkempi myös toisten kuulemiselle ja avoimempi sille, että myös lapset ja perheet voivat olla mukana vaikuttamassa seurakunnassa. 29 Me tekijät VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatuksen tueksi suunniteltu liite tarjoaa käytännönläheisiä työvälineitä katsomuskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Joissain tilanteissa osallisuus voi myös vahvistua huomaamalla mahdollisuus auttamiselle ja rinnalla kulkemiselle, kuten Päivi Malmivaaran LapsiArkissa (artikkeli sivuilla 18–20), joka tarjoaa perheille osallisuuden kokemista arjen keskellä. päätoimittaja. W W W . On kuitenkin syytä muistaa, että varhaiskasvatuksessa pedagogiikka on syvempi käsite kuin jokin yksittäinen menetelmä tai toimintatapa. P I E N I O N S U U R I N L E H T I . TILAUSOHJEET: puh. Varhaiskasvatusikäisellä lapsella osallisuus lähtee perustarpeiden huomioimisesta ja aikuisen läsnäolosta lapselle. 2 01 8. Osallisuus on hyvin monitahoinen ilmiö. Katsomusten keskellä! -liitteen tarjoamat ideat ja toteutukset ovat syntyneet uuden vasun pedagogiikan mukaisesti. Vasta, kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hänellä on mahdollisuus olla aidosti osallinen
Rakenne 3 lähiopiskelupäivää, orientoiva tehtävä, kirjallisuutta. Tapahtumapaikkana on kokousja kongressikeskus Frami, Kampusranta 11 ASIANTUNTIJOINA MM.: • Lapsen lämpimän kohtaamisen asiantuntija, kasvatuskouluttaja Liisa Ahonen • Perherauhan rakentajat perheterapeutti Pekka Puukko ja kasvatuksen hiippakuntasihteeri Mirca Kukkasniemi • Positiivisen ajattelun puolesta puhuja Marjo Huhtala • Arkirauhan rakentaja, piispa Simo Peura • Liikuttavat liikunta-agentit Lisäksi runsas kattaus kanavia ja aina iloista kollegoiden kohtaamista. ja II-jakso 12.–13.11.2018, Lapuan kampus Lattiakuvat syventää lasten osallisuutta ja itsetuntemusta, tukee dialogia sekä auttaa hyvän vuorovaikutuksen luomisessa ja erilaisuuden kohtaamisessa. 30 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää S eurakuntaopiSto kouluttaa idäSSä ja länneSSSä #bertanpolulla #bertanpolulla Lapsi ja liikunta 12.–14.9.2018, Järvenpään kampus Miten pienessä tilassa mahtuu liikkumaan. Godly Play ohjaajakoulutus antaa käyttöösi monipuolisen työskentelymenetelmän raamatunkertomusten, liturgian ja kirkkovuoden äärellä. Millaista osaamista tarvitaan, kun toimitaan yhdessä heidän kanssaan. Miten hyödyntää lapsille ja perheille suunnattua liikuntamateriaalia seurakuntatyössä. 040 703 3356, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Satu Reinikainen, p. Godly play ohjaajakoulutus 9.–11.10.2018, Jaakkiman kampus, Ruokolahti Kaipaatko uutta sisältöä päiväkerhoon, rippikouluun tai jumalanpalveluksiin. Mitä kristillinen identiteetti merkitsee heille ja mikä rooli seurakunnalla voi olla sen vahvistamisessa. Osallistumismaksu 240 € + ateriapaketti ja majoitus. Järjestäjät Seurakuntaopisto ja Nuori kirkko ry Lisätietoja Kaisa Aitlahti, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi ja Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola Koulutuksessa noudatetaan Seurakuntaopiston peruutusehtoja.. mennessä! Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa www.nuorikirkko.fi/koulutukset PERHEIDEN MONINAISUUS SEURAKUNNASSA -koulutus 10.–12.10.2018, Seurakuntaopisto, Järvenpää Koulutuksessa pureudutaan erityisesti isien, yhden vanhemman perheiden ja monikulttuuristen perheiden näkökulmiin seurakunnassa. Monipuolinen ja osallistava toimintamalli sopii työskentelyihin niin leikki-ikäisten, koululaisten, nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Tule löytämään menetelmän monipuoliset mahdollisuudet ja oma tapasi käyttää lattiakuvia kerronnassa. Kohderyhmät: perheiden kanssa toimivat työntekijät, kasvatus. Tule ja anna kertomusten temmata sinut mukaansa! Huomaa myös muut koulutuksemme! Ilmoittaudu mukaan tai tilaa koulutus omaan työyhteisöösi: www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Lisätietoja antavat: Kaisa Aitlahti, p. Lattiakuvien peruskoulutus I-jakso 13.–14.9. Lapsi ja liikunta – koulutus antaa monipuolisesti välineitä liikunnan lisäämiseen viikkotoimintaan, tapahtumiin ja jumalanpalveluksiin lasten ja perheiden kanssa. Peruskoulutus antaa valmiudet käyttää menetelmää esimerkiksi raamatunkerronnassa soveltaen kertomuksia eri ikäisille. Voiko raamatunkertomuksen tai rukouksen aikana hyppiä ja heittää kuperkeikkaa. Tervetuloa Seinäjoelle Valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville 20.–21.9. Millä tavalla liikkuminen tukee lapsen kehitystä ja kasvua. Varmista paikkasi pikimmiten – viimeistään 20.8. 040 701 9713, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi Kirkon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan on oltava lapsen ja perheen kokoista ja näköistä! Ole mukana työn kehittämisen virrassa
Tervetuloa päättämään monista tärkeistä asioista, kokouksessa muun muassa valitaan puheenjohtaja ja yhdistyksen edustajat liiton edustajistoon kaudelle 2019–2021. Työmme on koko ajan kehittyvää ja muuttuvaa, meidän kuuluu pysyä siinä mukana. Mutta tarvitaanko suunnitteluaikaa, jos toiminnan sisältö nousee lasten ja perheiden ideoista. Onhan arjessamme mahdollisuus spontaaneille ideoille ja niiden toteuttamiselle. Yhdistyksemme sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Seinäjoella torstaina 20.9. Toiminnan ei kuulu olla enää lastenohjaajien suunnittelemaa ja ohjaamaa, vaan toiminnan sisällön kuuluu nousta lasten ja perheiden ideoista ja kiinnostuksen kohteista. Kuinka syvällä toiminnassamme ovat ne perinteet, että laadimme tarkat suunnitelmat vuodelle, viikoille, päiville ja toimintatuokioille. Totta kai tarvitaan, mutta suunnitteluaikaa ei enää tarvitse käyttää toimintatuokioiden pilkuntarkkaan suunnitteluun, vaan voi keskittyä miettimään sitä, miten toiminnassa mahdollistetaan lasten ja perheiden osallisuus ja vaikuttaminen. Kannustankin teitä jäseniä ottamaan yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse, joko omaan ammattiyhdistykseen tai Kirkon alat ry:n toimistoon. Tapaamisiin Seinäjoella! TEKSTI Merja Forsman puheenjohtaja, Kirkon Lastenohjaajat ry merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi KIRKON LASTENOHJAAJAT RY VARHAISKASVATUSMESSUT FINLANDIA-TALOLLA 12.10.2018 Tervetuloa uudistettuun varhaiskasvatustapahtumaan Helsingin sydämeen, Finlandia-talolle! Nuori kirkko, Terassi-sali 10.30–11.15 Päkä ja Pulmu luonnon, leikin ja rauhan asialla – draaman keinoin lapsille rauhasta Lastenohjaajat Margit ja Marika Pulkkinen, Roihuvuoren seurakunta 11.30–12.15 Uskonnot ja katsomukset lapsiryhmän arjessa – kutsu vuoropuheluun ja reflektointiin Uskontodialogin asiantuntija, tohtorikoulutettava Heidi Rautionmaa, Helsingin yliopisto 13.15 –14.00 Musiikki lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa Musiikkiterapeutti Maria Laakso, Kirkkonummi ja varhaiskasvatuskouluttaja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko 14.15 –15.00 Lauluja yhteydestä ja rauhasta Muusikot Tommi Kalenius ja Ninni Poijärvi Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumiset: www.varhaiskasvatusmessut.net/varhaiswp Kaikille osallistujille yhteiseen avausosuuteen on kutsuttu puhujiksi mm. Kuinka avoimia työntekijöinä olemme ottamaan lapset ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun. Työmme historia ja juuret ovat syvällä. Tapahtuman hinta 45 eur + alv sisältäen runsaan ja monipuolisen seminaariohjelman, sähköiset materiaalit sekä laajan varhaiskasvatusalan näyttelyn. klo 17.15 Valtakunnallisten seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivien yhteydessä. Millä tavoin toiminta on sen myötä muuttunut ja kehittynyt. Osallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen olivat tärkeitä syitä siihen, että lähdin aikoinaan mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Osallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen ovat joitakin avainsanoja tämän päivän varhaiskasvatuksessa – toki niitä on monia muitakin. Ryhmät ja opiskelijat vieläkin edullisemmin! KIRKON LASTENOHJAAJAT RY. Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo, positiivisen pedagogiikan airut Kaisa Vuorinen sekä vuoden 2017 suosituimmaksi puhujaksi valittu tulevaisuustutkija Ilkka Halava. 31 Me tekijät Osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista Millainen varhaiskasvatussuunnitelma teillä on. Ammattiliitosta saa tarvittaessa tukea ja apua työelämän kysymyksiin. Keskipäivällä osallistuja valitsee eri toimijoiden toteuttamista seminaareista itselleen kiinnostavimmat, ja jälleen iltapäivällä kokoonnutaan yhteen. Se ei ole huono asia, mutta saattaa välillä jumiuttaa meidät paikoillemme, koska ”näin on aina ennenkin tehty ja se on toiminut”
Toimi siis hyvin ilman elävää tultakin! Näin syksyn alkumetreillä mietin, millaisista menneen työkauden kömmähdyksistä olisi syytä ottaa oppia vastaisuuden varalle. Viime työkaudella ohjasin viikottain kolmea avoimen päiväkerhon ryhmää, joiden toimintatavat olivat osittain erilaisia, samoin alttarihetkien liturgiat. Tuona aamuna puhuin lyhyesti viikon aiheesta ja sanoin tavalliseen tapaan hartauden lopuksi, että nyt puhalletaan vielä kynttilät. Omalla kohdallani väsymys vaikutti ajoittain myös muistiin, kun ryhmien käytännöt erosivat joka kerhopäivä toisistaan. Kuukausien kuluessa teemme kymmeniä ja satoja asioita oikein. Keskiviikon avoimessa unohdin kolmella peräkkäisellä hartauskerralla hakea rukoushelmet eteisen pöydältä, joten neljännellä kerralla todella keskityin asiaan. Minkälaisille mokauksille sen sijaan voisi vain kohautella olkapäitään ja ehkä nauraakin. Kaikki läsnäolijat iästä riippumatta näyttivät tyytyväisiltä. Perjantain avoimessa emme käyttäneet enää kevätkaudella rukoushelmiä lainkaan tiheästi vaihtuvien ryhmäläisten kanssa. Itse olen kokenut saavani paljon anteeksi, kun ryhmässä on mukava meininki ja ihmiset kokevat, että heistä tykätään ja välitetään. Ensin sormi pystyyn toisesta kädestä: Yksi kaksi – kolme – PUUUH! ja sitten sama toisen käden sormella. Niin puhalsimme mielikuvitusliekit sammuksiin. TEKSTI Merja Salonen KUVITUS Pekka Rahkonen Kynttilöitä liekillä ja ilman Vasta kotimatkalla tajusin, että jaoin kyllä virsikirjat, mutta olin unohtanut laulattaa päivän virren.. Seurakunnan työntekijä on vain ihminen ja tekevälle sattuu, joten todennäköisesti meidän jokaisen kohdalle osui kuukausien kuluessa jonkinlaista sekaannusta, unohdusta tai väärin muistamista. Ja onko niillä mokaamisilla loppujen lopuksi kovinkaan suurta merkitystä. 32 Me tekijät TEKEVÄLLE SATTUU Olemme tulleet uuden kerhovuoden kynnykselle ja kesälomaa edeltänyt vanha työkausi on enää vain kaunis muisto. Esimerkiksi rukoushelmet otettiin tiistain avoimessa vasta ennen loppulaulua, mutta keskiviikkoisin helmikulho käytiin hakemassa eteisestä jo alkuhartauden lopussa. Erään kerran unohdin hartauden alussa sytyttää kynttilät. Koska ihan pienetkin lapset rakastavat puhaltamisrituaalia, pyysin läsnäolijoita nostamaan ”kynttiläsormet”. Tämä vaihtelevuus rikastutti työtä, mutta antoi myös haastetta ajatustoiminnalle. Ehkä joillekin meistä varhaiskasvattajista jäi kuitenkin mielen pohjalle kaihertamaan jokin isompi tai pienempi asia. Kun käännyin alttariin päin niin huomasin, että sammutettavaa ei ollutkaan. On sääntö eikä poikkeus, että ammatista riippumatta työkauden loppuvaiheessa kevätväsymys iskee lähes kaikkiin suomalaisiin. Puhuin päivän aiheesta ja olin hyvin tyytyväinen, kun muistin käydä hakemassa helmikulhon oikeassa kohdassa. Siitä kyllä kannattaisi iloita kiitollisin mielin, miten paljon erilaisten ryhmien asioita ja tapoja, nimiä ja kasvoja me varhaiskasvattajat pystymme muistamaan pitkän työrupeaman kuluessa. Kyseisen kerhopaikan salin seinään on kiinnitetty hyvin lyhyt ja kapea alttarihylly, joka jää hartauden pitäjän selän taakse, jos tämä seisoo paikallaan ”saarnan” aikana. Vasta kotimatkalla tajusin, että jaoin kyllä virsikirjat, mutta olin unohtanut laulattaa päivän virren
s. 33 Ideasta käytännöksi KUVA Shutterstock Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 34 Luovat lapset tarinallisen leikin imussa s. 46 Pyhiä hetkiä alkupolulla. 36 Godly Play on valmis – kehittymään! s
Toiset kasvattajat näkevät leikin vain lasten omaehtoisena toimintana. Lapset tutkivat leikkiessään hyvin syvällisesti ja tiedostamattaan omaa identiteettiään. Kuvitteluleikillä on tutkitusti lukuisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Lasten leikkiviestien tarkkanäköisellä havainnoinnilla leikin sisältä käsin aikuinen voi auttaa leikkiin kiinnittymisessä niitä lapsia, jotka herkästi ajautuvat pois yhteisleikeistä. Toisena ääripäänä kasvattaja saattaa välineellistää leikkimisen vain lapsen kehityksen ja akateemisten taitojen suunnitelmalliseksi tukemiseksi. Tarinallinen leikki toimii taaperoista pitkälle kouluikään. Leikkiminen on itsessään hauskaa, jännitystä tuovaa ja innostavaa. Kyseessä ei ole jonkun tunnetun sadun näyttelemisestä vaan inspiroitumisesta, joka kutsuu lapsia ja aikuisia ottamaan leikkirooleja, ratkomaan ongelmia ja kehittämään juonta yhdessä ja yllätyksellisesti eteenpäin. Tarinallinen leikki haastaa varhaiskasvatuksen ammattilaisen leikkinäkemystä. Tässä kirjoituksessa esitellään Tarinallinen leikki -metodi varhaiskasvatuksen työtapana. Juttua taustoittivat varhaiskasvatuksen asiantuntija Risto Keskinen Helsingin kaupungilta ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Jarmo Lounassalo.. Lapset tunnistavat aikuisten tarkoitusperiä ja reagoivat aikuisen leikkialoitteisiin sen mukaisesti. Tarinallisessa leikissä lapset ja aikuiset luovat mielikuvituksesta ja tarinoista kasvavan leikkimaailman. Jopa puolet leikkialoitteista jää toteuttamatta ja innostavan leikin aloittaminen voi vaatia useita kokeiluja. Leikki voi kestää lyhyen yksittäisen leikkikerran verran tai jatkua kokonaisen toimintakauden. Leikillinen seikkailu tai leikkimaailma herää henkiin innostavasta tarinasta, siinä esiintyvistä hahmoista ja tapahtumapaikoista. Yllättäviä käänteitä Tarinallisen leikin käsikirjasta löytyy konkreettisia ohjeita leikkimaailman ja roolihahmojen rakentamiseksi. Menetelmä on keino edetä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumisessa. Tarina ei useinkaan noudata totuttua logiikkaa, vaan kasvattajan on hyväksyttäKirjoittaja on Helsingin kaupungin johtava leikkipuisto-ohjaaja. Aikuinen herättelee Valmistautuminen tarinalliseen leikkiin alkaa aikuisen herkistymisestä heittäytymiseen ja leikkimiseen. Tarinallinen leikki menetelmänä etsii tasapainoista välimaastoa. Kannattaa huomioida, että kaikki lapsetkaan eivät ole tottuneet kuvitteluleikkeihin. Menetelmä perustuu tutkimuksiin, joiden perusteella tarinallisen leikin avulla lasten kuvitteluleikkitaitoja voidaan kehittää ja kuvitteluleikkeihin käytettyä aikaa lisätä. Vaikka leikkivien aikuisten toimintakulttuuri on nyt nosteessa, toimintatapa on monille aikuisille haastava. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Noora Hynynen KUVAT Noora Hynynen ja Shutterstock Tarinallisen leikin imussa Tutkimusten mukaan lasten vaativan kuvitteluleikin taso on länsimaissa laskenut. Kasvattajan täytyy leikissä pystyä rakentamaan luottamus, jotta saisi kutsun lasten leikkimaailman sisälle
Kerholaisille Simo Siili on tuttu maskottipehmolelu, joka on vieraillut joka kodissa kerhokertojen välillä. Lasten kirjallisuuden sadut ja tarinat virittävät helposti koko ryhmän. Pienen jännityksen värittämänä lapset saavat laulamalla ja leikkimällä laukun auki. Lasten ideoiden toteuttaminen leikissä tuottaa lapsille vahvan osallisuuden kokemuksen. Katso YouTubessa Oppimisen tulevaisuus -kanavalta. Leikkimaailman rooleihin menemiseen kannattaa valita tarinaan sopiva siirtymäriitti: tunneli, taikapöly tai muu vastaava. kin tuomiin mahdollisuuksiin. Tarinallinen leikki voi syntyä yksinkertaisten hahmojen ja tapahtumien ympärille, kun toimitaan pienimpien lasten kanssa. 35 Ideasta käytännöksi Tarinallisen leikin imussa Sosiaaliohjaaja Ida Rantalan tarinallisessa leikkihetkessä on mukana Kaarlo Karhu. Kokonaisseikkailun päättäminen on juhlallinen hetki, kun tarinan hahmon auttaminen onnistui tai selvittiin kiperistä tilanteista. Hyvässä leikissä on jännitystä ja taikaa. OPS-webinaari: Leikin maailma oppimisen välineenä. Mitä isommista lapsista on kyse, sitä enemmän hahmojen monipuolisuus auttaa leikin rakentamisessa. Kotileikki syömisineen ja arjen tekemisineen innostaa pienimpiä leikkijöitä yhteisen tarinan ympärille. Aikuiset toimivat tarinallisessa leikissä draamallisissa rooleissa ja kanssaseikkailijoina. MATERIAALIA TOIMINNAN TUEKSI Simo Siili tässä hei! Minulla olisi teille tehtävä… Leikkipuisto Sepässä käsinukke Kaarlo-karhu ja sosiaaliohjaaja Ida Rantala toivottavat kädestä pitäen lapset ja aikuiset tervetulleiksi liikuntahetkeen. Alkulaulun jälkeen Kaarlo-karhu kertoo lapsille, että on saanut postia. Ida Rantala on hyödyntänyt leikkipuiston lapsille tuttua Simo Siili -hahmoa tarinallisen liikuntahetken rakentamisessa. Myös ulkoleikkipaikkojen leikkivälineiden lomaan voi myös rakentaa tarinallisia polkuja, jotka auttavat lapsia vanhempineen virittämään mielikuvituksensa katsomaan leikkivälineitä osana mielikuvitusseikkailua. Kaikille sopiva liikunnallinen leikkipuisto 2017. Lisäksi leikin dokumentoinnin järjestäminen ja havainnointi on aikuisen tehtävä. Käsinukkehahmo on helposti lähestyttävä eikä haittaa, vaikka hahmon taustatarina olisi vieras. Myös vanhempia kannattaa pyytää kirjaamaan havaintojaan ja lasten kertomuksia leikkimaailmasta. Tarinallinen leikki sopii myös matkimisleikkejä leikkiville lapsille. Intensiivinen tunnelma leviää kerhoryhmäläisistä myös taapero-osallistujaan. Leikkimaailma jää odottamaan seuraavaa kertaa, kun sieltä poistutaan tutulla tavalla. vä myös yllättävät ja järjellä selittämättömät käänteet. Ladattavissa opetushallituksen sivuilta. Leikin ulkopuolella lapsilta voi kerätä arvokasta tietoa, joka kehittää seuraavia leikkikertoja. Roolissa oleva aikuinen ei toimi rajoittavana tai hoivaavana kasvattajana. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 106. Mukaan on tullut leikkipuiston leikkitoiminnan kerhoryhmä ja yksi taapero äitinsä kanssa. Vantaan kaupunki ja Erasmus + Narrative environments for play and learning. Perheet ovat lasten kanssa kirjoittaneet Simo Siilille päiväkirjaa ja liittäneet kuvitteluleikkiin lapsen omasta arjesta tärkeitä asioita.. Hän puuttuu vain leiTarinasta leikiksi – Tarinallisen leikin käsikirja 2017. On turha jatkaa tarinaa, jos lapset vaikuttavat väsyneiltä tai tarkkaavaisuus alkaa herpaantua. Aikuinen voi miettiä etukäteen hyviä välietappeja, joista seuraavalla kerralla jatketaan. Kirjallisuudesta ja internetistä löytää helposti esimerkkejä ja ideoita juonellisiin tarinallisiin leikkeihin, jotka toimivat parhaiten yli 4-vuotiaiden kanssa alkuopetusikään saakka. Leikkiin on helppo liittyä myös ihan pienten lasten vanhempiensa kanssa. Tällä kertaa Siilin laukku ei aukea. Hahmojen salaperäiset, joskus ristiriitaiset pyrkimykset vievät tarinaa eteenpäin. Kanssaseikkailija voi auttaa lapsia tunteiden säätelyssä ja huomioida erityisesti ne lapset, joiden ei ole helppo kiinnittyä leikkiin. Havainnointi tueksi Vaikka leikkimaailmasta poistutaan, havainnointi ei lopu. Jos leikkimaailma on tarkoitettu jatkuvaksi, väliajoilla lapset ja aikuiset voivat tehdä hahmoista tulkintoja ja suunnitella, miten asioita voisi ratkoa seuraavalla kerralla leikkimaailmassa. Turun ammattikorkeakoulussa on tähän kehitetty oma menetelmänsä. Vaikka leikissä on tarkoitus heittäytyä, ohjaavien kasvattajien on syytä suunnitella omat roolinsa leikkihetkessä, jotta tarina etenee ja lapset voivat keskittyä siihen. Lasten rinnalla leikin tilanteita elävä aikuinen auttaa lapsia tuomaan näkemyksiään esiin juonen eteenpäin viemiseksi. Samoin rooleista poistuminen tapahtuu tuttua tietä. Sadesää on poikkeuksellisesti karkottanut muut pikkulapsiperheet, joita yleensä on mukana useampia. Simo Siili kirjoittaa viikoittain ja tarvitsee lapsilta apua pieniin kiperiin pulmiin. Lapset hihkuvat riemusta, kun ovat osanneet auttaa Simo-siiliä. Leikin lopetus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua. Kiinnostava alku syntyy mukaansatempaavasta johdatuksesta tarinan hahmoihin ja toimintapaikkaan
Suomi on Englannin ja Saksan rinnalla Godly Playn pioneereja Euroopassa. Elokuun aikana saat aineistoa uusiin Godly Play -kertomuksiin ja työskentelyihin osoitteesta www.nuorikirkko.fi/materiaalit GODLY PLAY KOULUTUKSIA TULOSSA Godly Play ohjaajakoulutus 9.–11.10.2018 Seurakuntaopisto, Jaakkima Godly Play ohjaajakoulutus 30.10.–1.11.2019 Seurakuntaopisto, Järvenpää MATERIAALIA TOIMINNAN TUEKSI. Hän pohtii, voiko Godly Playtä käyttää Euroopassa osana koulun uskonnonopetusta; rajaako kosketeltava materiaali liikaa lasten mielikuvitusta, kun on kuitenkin kyse Jumalan näkymättömän todellisuuden asioista; liittyvätkö menetelmään valitut kertomukset liikaa kristillisiin juhlapäiviin ja jääkö pois niitä raamatunkertomuksia, jotka herättäisivät poliittista ja eettistä pohdintaa; tarjoaako Godly Play kunnolla tilaa uskontojen väliseen dialogiin, joka on kuitenkin nykyään lasten arkea. Godly Play elää ja kehittyy Vuonna 2017 Godly Play Foundation julkaisi uudet Godly Play -ohjaajanoppaat, joissa on joitakin uudistuksia aiemmin suomennettuihinkin kertomuksiin ja lisäksi muutamia kokonaan uusia kertomuksia. Ajatus on kuitenkin, että elävä menetelmä on jatkuvasti käytössä kehittyvä ja tutkimuksen kohteena. Jerome Berrymanin osalta menetelmä on nyt valmis. Tämän vuoden alussa ilmestyi Godly Play – European Perspectives on Practice an Research -kirja, jossa on kuvaukset Godly Play -toiminnasta 17 Euroopan maassa. Suomeen Godly Play saapui Juha Luodeslammen mukana 2002. Godly Playn kritiikki Saksalainen uskonnonpedagogiikan veteraani Friedrich Schweitzer on nostanut esiin Godly Play -menetelmän puutteita. Godly Play syntyi 60-luvun lopulla alkaneesta montessoripedagogiikkaan perehtymisestä, teologisesta ja pedagogisesta kehitystyöstä. Jumala on läsnä lasten elämässä, mutta lapset tarvitsevat kielen, jolla ilmaista tätä läsnäoloa. Berryman on vakuuttunut siitä, ettei lapsia tarvitse opettaa uskomaan Jumalaan. Kritiikin on tarkoitus viedä nerokkaaksi tiedettyä menetelmää eteenpäin. Kirjaan on kuvattu myös menetelmän kehittämistä ja tutkimusta Euroopassa. Siksi aikuisten ja lasten on hyvä viettää yhdessä aikaa kristinuskon aarteiden – pyhien kertomusten, liturgian, vertausten ja hiljaisuuden – äärellä. Koin aistieni kautta, että korkeampi voima ja kirkon Jumala olivatkin yhtä." Jerome Berryman Näin kuvaa viime vuonna 80 vuotta täyttänyt yhdysvaltalainen pastori, tohtori Jerome Berryman Godly Play -menetelmän alkujuuria. 36 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Godly Play on valmis – kehittymään! Eräänä pääsiäisenä, kun olin noin 5-vuotias, seisoin jumalanpalveluksen jälkeen auringossa yhdessä tätien, setien, vanhempien ja muiden lasten kanssa isoäidin suuressa, ihanassa puutarhassa. Tajusin, että kirkossa kuulemani sanat, musiikki ja rituaalit liittyivät jotenkin tähän. Aikuisten työn helpottaminen ei siis voi olla syy muuttaa käytäntöjä, mutta joskus sekin toteutuu ihan siinä sivussa. Jos menetelmään tulee muutoksia, ne tehdään, jotta lapsi voisi olla entistäkin enemmän aktiivinen toimija. Hän halusi tarjota lapsille jotain sellaista, mikä helpottaisi lapsia yhdistämään kokemuksensa korkeammasta voimasta kristilliseen uskoon. Saatoin tuntea energian virtaavan esiin työntyvissä kasveissa, eikä tuulenvireessä tuntunut enää talven kylmyyttä. Tämä työ eri maiden yliopistoissa pitää Godly Playn elävänä ja ajanmukaisena. Minusta tuntui, että tuo kokemus oli itse pääsiäinen
Maallistuneessa ympäristössä ihmiset törmäävät yleensä yksittäisiin kristinuskon sirpaleisiin. Godly Play on loistava menetelmä pyhäkoulutoimintaa ajatellen. Lisäksi osallistujat voivat ottaa materiaalin mukaan leikkiin – siihen toimintaan, jolla rakennetaan merkityksiä. Menetelmä on antanut monille mahdollisuuden kehittää Raamatun ja kirkon tradition tuntemusta sekä omaa teologista ajattelua. Sanoin ystäville, että olen siellä tapulipöllönä. 37 Ideasta käytännöksi Kuukaudet tapulipöllönä TEKSTI Anita Ahtiainen KUVAT Anita Ahtiainen ja Juha Kinanen Innostavina yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat hiippakuntasihteeri Salla Poropudas ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Yli-Korpela. Ainoa haaste tuntuu olevan, että harvoin on mahdollista saada käyttöön koko ”kristinuskon Heureka” eli pysyvämpi Godly Play -tila. On tärkeää, että järjestöllä on mahdollisuus yhdessä seurakuntien ja oppilaitosten kanssa tällaiseen kokeiluun ja kehittämiseen. Osallistuminen Godly Play -työskentelyyn ei ole aikuisellekaan vain didaktista harjoittelua. Monet teologian opiskelijat pitävät pyhäkoulua, onhan se hyvä tapa tehdä kandidaatin opintoihin liittyvät soveltavat harjoitukset. Jerome Berryman sai siihen eväät sekä montessoripedagogiikasta että vanhojen keskiaikaiten kirkkojen seinämaalauksista. Godly Play -viikot olivat arvokkaita myös Nuoren kirkon spiritualiteettiin liittyvän toiminnan kehittämiseksi. Vaikka käytössä ei olisi jatkuvasti materiaaleja ja tilaa, niin Godly Playn pedagogiikan ja teologian avulla saa lujan pohjan kaikkeen hengelliseen ohjaamiseen. INFO Pastori Anita Ahtiaisen (2. Siksi viikot tuomiokirkon tapulipöllönä olivatkin aivan erityiset. Tilan voima. Oli innostavaa saada pohtia sekä ohjaavien opettajien että opiskelijoiden kanssa Godly Playn mahdollisuuksia. Tila haluttiin ja saatiin keskeiselle paikalle. Godly Play -tila tai raamattuhuone, kuten sitä Suomessa myös kutsutaan, on ainutkertainen keksintö. oik.) käsissä Godly Play elää ja kehittyy.. Menetelmä tarjoaa mahtavan tuen kokonaisvaltaiselle kasvulle vauvasta vaariin. Siellä vierailikin mukavasti erilaisia ryhmiä: teologian opiskelijoita, diakilaisia opettajineen, alakoululaisia, erilaisia lapsiryhmiä, Nuoren kirkon työryhmiä jne. Viime tammikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin minulle tarjoutui mahdollisuus toteuttaa Godly Play -kerrontaa paraatipaikalla Helsingin tuomiokirkon kellotapulissa. Tilan avulla rakennetaan kokonaisuutta ja osallisuutta. Godly Play -tilassa on nähtävillä kristinuskon keskeiset elementit kerralla niin, että osallistuja pystyy hahmottamaan yhteyksiä ja kokonaisuutta. Samasta paketista löytyvät turvallisen ryhmätoiminnan rakennusaineet, kristinuskon keskeinen sisältö, tutkimalla oppimisen välineet, mahdollisuus rukoukseen, meditaatioon sekä taiteen tekemiseen. Olen käyttänyt Godly Play -menetelmää jo 16 vuoden ajan, enkä ole vieläkään kyllästynyt
”Elämä on parhaimmillaan aina värikästä!” JUKK A ITKONEN MAT TI PIKKUJÄMSÄ (KUV.) Tukaani puussa www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kuukauden kirja Jukka Itkonen Annin kanssa tilassa. Pääsiäisen salaisuus – salaperäinen violetti pussi – osui silmään ensimmäisenä… Tavarat omilla paikoillaan. Hupaisaa oli, että jotkut lapset halusivat kuvata itselleen merkityksellisenä asiana huoneessa minut. Saatat tavata tukaanin, kiivin, vesipuhvelin, uupuneen undulaatin ja tietenkin pandan. Lapset kuvasivat myös materiaaleja, joiden kertomuksia eivät olleet kuulleet. Mielikuvani tilan voimasta sai tukea, kun toin kummilapseni Annin tutustumaan huoneeseen. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN KIRJAILIJA JUKKA ITKOSEN TUOTANTO ON LAAJA JA MONIPUOLINEN. Tapaamisten välillä tavarat olivat kaapeissa, jotta seurakunta saattoi järjestää tavalliseen tapaan kastejuhlia ja muita tilaisuuksia. JA LYHTYKALA OSAA SYTYTELLÄ VALOJA. Mikä mursumuoria lämmittää ja kirahvia kummaksuttaa. Lapselle tärkeää. ISBN 978-952-288-917-1 HINTA 23,50 SIVUKOKO 210 MM X 250 MM, 48 SIVUA ”ONHAN NÄITÄ, VÄRIKKÄITÄ MERTEN KALOJA. Lasten innostus vahvisti käsitystäni siitä, kuinka tärkeää on pitää tarjolla teologista ja hengellistä ajattelua kehittävää, säännöllisesti kokoontuvaa toimintaa, vaikka sillä ei koottaisikaan seurakunnan tilastoihin suuria numeroita. Taidemateriaaleista taikahiekka ja silkkiliidut olivat erityisen suosittuja. Vastaus kysymykseen, mistä pidit eniten, oli yksimielisen kokonaisvaltainen: ”Kun voi olla täällä”. Taidetarvikkeita. Anni tunsi ennestään raamatunkertomuksia ja ne alkoivat välittömästi elää leikkinä, kun hän näki huoneen esineet. Jukka Itkosen hauskat runot ja Matti Pikkujämsän hyväntuuliset kuvat marssittavat esiin eläinkavalkadin, joka ei tule vastaan ihan kotimetsässä. Ajattelin, että en kerro mitään, vaan annan Annin tutkia huonetta. MAT TI PIKKUJÄMSÄ ON KUVIT TAJA-GRAAFIKKO, JONKA PERSOONALLINEN KÄDENJÄLKI IHASTUT TAA MONISSA KIRJOISSA, LEHDISSÄ JA KANKAISSA. Koska tapaamisten väli saattoi olla melko pitkäkin, pyysin heitä ensin muistelemaan, mitä huoneessa on tehty. Meillä oli aikaa vain puoli tuntia kummipäivämme ruokailun ja teatteri-illan välissä. Marakatin päässä on patti ja neitoperholla kerho. Pyysin lapsia kertomaan kokemuksestaan ja ottamaan valokuvia itselle erityisen tärkeistä asioista huoneessa. Godly Play -työskentelyillä on parhaimmillaan suuri merkitys lapsen identiteetin kehittymiselle. Uteliaisuutta herätti esimerkiksi jäljennös Da Vincin Viimeisestä ehtoollisesta. Käytössämme oli myös kohtuullinen valikoima taidetarvikkeita. Näin todentui oletus vuorovaikutuksen merkityksestä.. Toisaalta lapset ottivat esille muista yhteyksistä ennestään tuttuja materiaaleja eli Nooan arkin eläimineen ja Pyhän perheen. Puhutaan eri jutuista: Jumalasta ja Jeesuksesta, syödään pientä ja saa leikkiä vapaasti”. HÄNEN ELÄMÄNILOISET TEKSTINSÄ OVAT MONENIKÄISTEN SUOSIKKEJA. Raamattuhyllykköä pidettiin tärkeänä, koska se kuvaa kokonaisuutta, josta kaikki huoneessa oleva on lähtöisin. Tavarat aseteltiin tilassa olleille tuoleille liturgisten kertomusten, pyhien kertomusten ja vertausten seinustoille. Meitä on niin moneksi, ja lähdetäänpä tästä: Elämä on parhaimmillaan aina värikästä.” Tälle reissulle kannattaa pakata mukaan utelias katse ja iloista mieltä. Olin ällistynyt, mitä kaikkea hän tuossa pienessä hetkessä ehti. He kuvailivat näin: ”Täällä tehdään eri asioita
Marakatin päässä on patti ja neitoperholla kerho. Saatat tavata tukaanin, kiivin, vesipuhvelin, uupuneen undulaatin ja tietenkin pandan. JA LYHTYKALA OSAA SYTYTELLÄ VALOJA. HÄNEN ELÄMÄNILOISET TEKSTINSÄ OVAT MONENIKÄISTEN SUOSIKKEJA. ISBN 978-952-288-917-1 HINTA 23,50 SIVUKOKO 210 MM X 250 MM, 48 SIVUA ”ONHAN NÄITÄ, VÄRIKKÄITÄ MERTEN KALOJA. Jukka Itkosen hauskat runot ja Matti Pikkujämsän hyväntuuliset kuvat marssittavat esiin eläinkavalkadin, joka ei tule vastaan ihan kotimetsässä. 39 Ideasta käytännöksi KIRJAILIJA JUKKA ITKOSEN TUOTANTO ON LAAJA JA MONIPUOLINEN. Meitä on niin moneksi, ja lähdetäänpä tästä: Elämä on parhaimmillaan aina värikästä.” Tälle reissulle kannattaa pakata mukaan utelias katse ja iloista mieltä. MAT TI PIKKUJÄMSÄ ON KUVIT TAJA-GRAAFIKKO, JONKA PERSOONALLINEN KÄDENJÄLKI IHASTUT TAA MONISSA KIRJOISSA, LEHDISSÄ JA KANKAISSA. Mikä mursumuoria lämmittää ja kirahvia kummaksuttaa. ”Elämä on parhaimmillaan aina värikästä!” JUKK A ITKONEN MAT TI PIKKUJÄMSÄ (KUV.) Tukaani puussa www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja Kuukauden kirja Jukka Itkonen
www.nuorikirkko.fi/jarjesto/ kolehdit Katso myös YouTubesta huhtikuussa Lapsimessuilla taltioitu Päkän ja Pulmun kirkkohetki -video. Esitykseen voi lisätä tai poistaa dioja tarpeen mukaan. Rooleihin menemiseen tarvitaan leikkisää mieltä – mutta lastenohjaajat ovatkin tottuneita tällaiseen heittäytymiseen. Satuhahmot saavat lapset tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Asut voi koostaa ottamalla mallia Margit ja Marika Pulkkisen Päkälle ja Pulmulle suunnittelemista vaatteista. 40 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU kutsuvat mikkelinpäivän perhemessuun Tänä vuonna Päkä-karitsa ja Pulmu-kyyhky kutsuvat niin pyhäkoululaisia, kerholaisia kuin muitakin lapsia mikkelinpäivän messuun. Ideoinnissa ovat olleet mukana lastenohjaajat Margit ja Marika Pulkkinen Roihuvuoren seurakunnasta sekä kouluttajat Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry:stä. Kaavan voi printata oikeassa koossa Nuoren kirkon verkkosivulta: www.nuorikirkko.fi/jarjesto/kolehdit PÄKÄ ja PULMU HUOM!. Vaihtoehtoisesti voi käyttää Päkäja Pulmu-käsinukkeja, joiden kaavan on piirtänyt Johanna Nordblad. Päkän ja Pulmun välityksellä syntyy luonteva kontakti lapsiin. lauluja. VALMISTELUT: C x2 B x2 A x2 Nuoren kirkon verkkosivulta voit ladata käyttöösi tämän kuvituksen mukaisen Power point -esityksen, mikä auttaa messun kuljettamisessa. Video löytyy haulla "lapsimessut päkä ja pulmu". Sen avulla voit opetella mm
(Pulmu liihottelee sinne tänne). Mutta Jeesus sanoi, että lasten enkelit saavat katsoa Taivaallisen isä kasvoja.” Päkä: ”Ai, jotkut enkelit saa ja jotkut toiset ei saa. Sinulla ei ole, sinä olet jo iso!” Pulmu: ”Kyllä isoilla aikuisillakin on enkeli. Olen täällä teitä varten. Ohje löytyy myös Pieni on Suurin 3/2018 -lehdestä sekä Kirkkomuskari 2 -kirjasta, Lasten Keskus. Minullakin on. Voi vaikka laulua sen PERHEMESSU Päkä: ”Papilla on ihan samat hommat kuin meillä. Olen karitsa – semmoinen pieni lammas. Pulmu: ”Kiitos kun juttelitte. Pyhä henki tuo ihmiset yhteen ja rohkaisee. On mukava ajatella, että enkeli rukoilee sen jokaisen lapsen kanssa niin, että samalla enkeli katsoo sekä Jumalan että lapsen kasvoja.”. Minun esi-isistä ja -äideistä on tehty paljon tauluja. Sinne eivät ihmisten valtapelit pääse.” Päkä: ”Minkähän takia Jeesus sanoi, että lasten enkelit saa katsoa Jumalan kasvoja?” DIA 4 Päkä ja Pulmu jatkavat hypellen erilaisiin xja t-asentoihin: Päkä: ”Pappi teki kädellä ristinmerkin. luvusta.” Lukijaksi on hyvä pyytää joku lapsi. Minkähän takia?” Pulmu: ”Luulen, että Jeesus halusi pikkuisen näpäyttää oppilaitaan. He ovat niissä kaikissa Jeesuksen kanssa. Jeesus on niiden paimen. Niin ja se toinen katsoo ja kuuntelee.” Pulmu: ”Niin onkin ja myös iltarukous on tärkeä. Puhutaan – ensin katsomatta. Nehän luuli, että pääsisivät Jumalan taivaassa paremmille paikoille kuin muut.” Päkä: ”Niin, ne halusi valtaa…” Pulmu: ”...ja niinkuin Päkä tiedät, vallanhimo aiheuttaa aina riitaa, jopa sotia. Olen kyyhkynen – semmoinen, mitä ihmiset sanoivat nähneensä, kun Jeesus kastettiin. 41 Ideasta käytännöksi DIA 2 Päkä: ”Hei minä olen Päkä. Tai sitten keksiä tärkeitä asioita.” Päkä: ”Mutta entä, jos nolottaa.” Pulmu: ”Silloin voi kertoa niin, ettei katso. Jeesus kai ajatteli, että me kaikki ollaan niinkuin lampaita ja paimeniakin. Pulmu sanoo: ”Minä olen löytänyt sinun salaisuutesi.” Päkä kääntyy heti takaisin: ”Ai minkä!!!” Pulmu: ”No niin nytpä nähtiin, et pysty olemaan katsomatta, jos kuulet jotain tosi henkilökohtaista.” Päkä: ”No mutta kun…” Pulmu: ”Luulenpa, että Jumala ottaa lasten asiat tosi henkilökohtaisesti. Päkä: ”Varsinkin illalla tuntuu tärkeältä, että on joku jolle voi kertoa, mitä ajattelee. Käänny Päkä ympäri ja koita kuunnella minua.” Päkä kääntyy selin Pulmuun. Koska ihminen on Jumalan kuva, olette puhuneet Jumalalle katsoen kuvaa hänen kasvoistaan.” Päkä: ”Ooh, kuulostaa hienolta.” Pulmu: ”Sitä se onkin – ihan ehkä tärkein asia maailmassa, katsoa toista ja puhua hänelle. Jeesuksen oppilaiden piti vaan oppia se valta-asia… Kokeillaan kaikki nyt sitä, että katsotaan kasvoihin kun puhutaan toiselle. Ota läheltäsi joku ihminen ja kerro hänelle, mitä sinun mielestäsi pitäisi puhua Jumalalle. Hän rakastaa lapsia niin paljon, ettei voi olla kuuntelematta, mitä heidän enkelinsä lapsesta kertovat.” Päkä: ”Mutta eikö Jumala kuule kaikkia.” Pulmu: ”No tietysti kuulee, ja kaikki ovat Jumalan lapsia. Risti-laulu, Lasten virsi 34 Pulmu: ”No kokeillaan. Taivasten valtakunnassa on rauha. Millä kaikilla tavoilla ristinmerkin voisi tehdä.” Päkä ja Pulmu kutsuvat lapset kokeilemaan erilaisia ristinmerkkejä vartalolla. Minun nimeni on xx. Pappi tule tänne!” Pappi: ”Niin juuri. Pyhä henki auttaa uskomaan Jumalaan.” DIA 3 Pappi: ”Kuunnellaan lisää kirkonkelloja, Niillä voidaan kutsua lisää väkeä paikalle.” Alkulaulu: Tiukunen/Kirkkomuskari 2 Lapsille voidaan jakaa rytmisoittimia ja kulkusia Leikitään laulu eri tavoin. Päkä: ”Pulmu, kuulitko, jokaisella lapsella on oma enkeli. Sen on kuin tuuli, joka kannattelee lentävää kyyhkystä. DIA 5 Pulmu: ”Nyt nousemme seisomaan, sillä kuulemme tärkeää puhetta Raamatusta, Matteuksen evankeliumin 18. Hän on paimen ja hänenkin hommansa on puhua Jumalasta ja rohkaista ja lohduttaa. DIA 1 Tämä dia voi olla valmiina esillä kun väki saapuu paikalle. Jumalan Pyhä Henki kulkee missä tahtoo. Yhdessä teemme asioita, jotka auttavat meitä uskomaan Jumalaan ja jotka rohkaisevat ja lohduttavat.” ”Me olemme koolla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (+), Se tarkoittaa että meidän kanssamme on koolla koko Jumala.” rukouksen, jonka on oppinut. Sekin siinä on, ettei niitä lasten enkeleitä taida nolottaa mikään, kun ne puhuu Jumalalle.” Annetaan seurakuntalaisille aika keskustella rukousaiheista. Tarvitaan huolenpitoa ja osataan myös pitää huolta toisistamme.” Pulmu: ”Minä olen Pulmu
Onko esim. Kun kaikki on valmista, voidaan laulaa valkoista lippua heiluttaen: virsi 720: 1–2 Jeesus meidän veljemme Pappi: ”Nämä valkoiset liput liehuvat sovinnon merkiksi. Välillä tulee tehtyä asioita, joita ei haluaisi kenenkään näkevän, ei edes enkelin.” Pulmu: ”Niin, ne on niitä syntejä.” Päkä: ”Mutta sitten kumminkin helpottaa, jos kertoo.” Pulmu: ”Juuri se on synnintunnustamisen idea. PERHEMESSU DIA 11 Kerro, miten jatketaan yhdessä messun jälkeen. Siunaa koko maailmaa.” Pappi: ”Karkota vihamme ja katkeruutemme. Jeesus Kristus, me ylistämme sinua elämän leivästä, jolla ravitset meidät. Valmiiden rukousten tilalla voi olla myös lapsen omia rukouslauseita.. Sinä saat uskoa syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.” virsi 720: 3 Lausutaan yhdessä uskontunnutus. hahmotellun enkelin osaksi. DIA 9 Lapsi: ”Minä lapsi pienoinen, aamuin illoin rukoilen. Lapsi ja pappi voivat jakaa rukouksen lauseet. Ei voi olla riidoissa Jumalan, eikä toisten ihmisten kanssa. Meidän Jumalamme on aina armollinen. Laulamme samalla tänä vuonna jo 60 vuotta täyttävän virren Jumalan kämmenellä.” DIA 8 Uhrivirren jälkeen ehtoollisen vietto toteutetaan perhemessun kaavaa noudattaen. Esittele henkilöt, jotka ovat olleet messua toteuttamassa. Lapsille voi kirkkohetken päätteeksi jakaa Lastenkirkko-lehden tai Päkä ja Pulmun iltarukouskortin, joita voi tilata Nuoresta kirkosta Katso Isä lasta kärsivää. Anna sen uudistaa meidät.” Lapsi: ”Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Anteeksi pyytäminen liittyy jotenkin siihenkin. Anna meille kyky nähdä kaikissa ihmisissä sinun kasvosi.” Lapsi: ”Jeesus siunaa meitä, anna enkeleitä.” Pappi: ”Tuo rauhasi keskelle elämämme arkea, niin että saamme voiman kulkea sinun askelissasi. Kivien värin merkitykset voivat olla joko käsiohjelmassa tai paperilla valittavien kivien vieressä. Aamen.” S: ”Aamen.” Ehtoollisen kiitosrukous laajenee esirukoukseksi. DIA 10 Loppulaulu Valonsäde, Lasten virsi 108 tai Tulkoon rauha joka taloon, www.rauhamaassa.fi-sivustolta DIA 6 Pulmu katsoo tiiviisti Päkää: ”Kiitos, kun olet kuunnellut ja katsonut minua Päkä.” Päkä: ”Kiitos Pulmu sinulle myös. Rohkaise meitä tukemaan niitä, joilla on huolia ja jotka pelkäävät. Anna meille voimasi, joka nostaa masennuksesta rohkeuteen, kuolemasta elämään. Mitenköhän se nyt oli?” Päkä: ”No, että sinne ei tulla riidoissa, koska se on rauhan ja sovinnon hetki. Vihreä: lapset, kasvu, toivo Sininen: Minun omat asiani ja unelmani Punainen: Rakkaus, ihmissuhteet, äiti, isä, puoliso Keltainen: Arki, rahahuolet Musta: Suru, sairaus Kirkas (valkoinen): En oikein tiedä, mitä sanoisin. Tälle suurelle enkelille voi laittaa esim. silmiksi rukouskiviä. Mutta, minua vaivaa vielä ainakin yksi juttu. Samalla voi soittaa taustalla valmiiksi synnintunnustuslaulun sävelmää. Seurakuntalaiset voivat ehtoolliselle tullessaan tuoda valkoiset rauhanlippunsa lattialle köydellä tms. Nyt jos jollain on jotain anteeksi pyydettävä Jumalalta tai muilta, niin olisi aika ryhtyä toimeen. Pienet kädet yhteen liitän. Auta meitä muistamaan, että sulta kaiken saan.” Pappi: ”Lähetä meidät palvelemaan kukin siinä tehtävässä, jonka olemme sinulta saaneet.” Lapsi: ”Auta, ettei kukaan yksin jää. Heilutetaan nyt sovinnon valkoista lippua kaikille ja mietitään vähän aikaa, mitä pitäisi pyytää anteeksi.” Päkä ja Pulmu jakavat valkoisia lippuja, esimerkiksi hallaharson paloja kaikille. 42 Ideasta käytännöksi Kuva on tärkeä, vaikka kohdetta ei näy, sillä kuva on todiste tapahtumasta ja kuvaajan kokemus on tarttunut kuvaan. Jumala tietää. Hän ottaa vastaan ne, jotka tulevat hänen luokseen. Me ylistämme sinua, Jeesus Kristus, kuoleman voittaja ja uuden elämän tuoja. Meillä on alkamassa Jeesuksen aterian, ehtoollisen vietto. kirkkokahvit. Taivaan Isää aina kiitä.” Pappi: ”Taivaallinen Isä, kiitos kaikista lahjoistasi. DIA 7 ”Keräämme kolehdin seurakuntien varhaiskasvatustoiminnalle Nuori kirkko ry:n kautta. Me ylistämme sinua pelastuksen maljasta, pyhästä verestäsi, jossa meillä on anteeksianto
Pian tunnelma kuitenkin muuttui. Vanhemmat olivat valinneet katsomuksekseen ateismin, eikä heillä lasten synnyttyä ollut kosketusta uskonnollisten tilojen, juhlien ja symbolien kanssa. He toivoivat, että. Heille kuvat ja esineet olivat tuttuja eivätkä ne herättäneet erityisiä tunteita. He havahtuivat tapahtuneen avulla siihen, että lasten on saatava tutustua uskontoihin ja katsomuksiin, jotta eivät suhtautuisi ympäröivään maailmaan ja ihmisten katsomuksiin pelokkaasti. Lapset säikähtivät ja halusivat ulos talosta niin pian kuin mahdollista. He eivät tuoneet kasvatuksessaan esille uskontovastaisuutta. Suomalainen perhe kahden lapsensa kanssa lähti odotetulle kesälomalle Itävaltaan. Majoitus oli varattu yksityishenkilöltä, idyllinen alppikylän talo ihanalla paikalla. Huolehdi äänentoistosta! Retkellä pyhään tilaan TEKSTI Sylvia Hakari KUVAT Shutterstock Vierailut eri uskontojen pyhissä tiloissa – pyhäköissä, temppeleissä, moskeijoissa, kirkoissa, kappeleissa, synagogissa – rakentavat ymmärrystä ihmiselle ominaisesta tarpeesta kokea yhdessä elämän mysteeri. KATSOMUSKASVATUS Varmista, että ääni kuuluu myös pihan perälle. Hänelle oli jäänyt mielikuva, että esine edusti pahaa. Matkan jälkeen vanhemmat kertoivat tapahtuneesta ja kyselivät nuoremman lapsen päiväkodin lastentarhanopettajalta neuvoa, miten lasten kanssa kannattaisi tuoda näitä asioita neutraalisti esiin. He kertoivat lapsille, että kyse oli uskontoon liittyvästä symbolista, joka itseasiassa edustaa monille ihan hyviä asioita. Joulua he juhlivat hauskana yhteisöllisenä tapahtumana, mutta välttivät muutoin lastensa saattamista kosketuksiin eri uskontojen kanssa, koska pitivät sitä tarpeettomana. Lapset eivät olleet aiemmin kuulleet krusifiksista ja sen merkityksestä. Vanhemmat olivat hetken neuvottomia. Kahdeksanvuotias oli nähnyt televisiosta kauhuelokuvan mainoksen, jossa krusifiksia oli pidelty tilanteessa, joka oli uhkaava. Viisija kahdeksanvuotiaat lapset olivat jo väsyneitä matkasta, mutta innoissaan he lähtivät tutustumaan taloon. Perille perhe saapui illan hämärtyessä. Vanhemmat selvisivät lasten hätäännyksestä keräämällä kaikki Jeesusta ristillä kuvaavat taulut ja esineet pois talosta. Heidän mielestään talo oli pelottava, täynnä kuvia ja esineitä ristillä roikkuvasta puolialastomasta kuolleesta miehestä. 43 Ideasta käytännöksi Kuva on tärkeä, vaikka kohdetta ei näy, sillä kuva on todiste tapahtumasta ja kuvaajan kokemus on tarttunut kuvaan. Myös päiväkodilta oli toivottu, etteivät lapset osallistu uskontoa sisältäviin tapahtumiin
Hän painotti, että kaikkiin katsomuksiin suhtaudutaan kunnioittavasti ja tasapuolisesti, vaikka suomalainen uskonnollinen kulttuuriperimä yhteisötraditioineen näkyy vuodenkierrossa muita katsomuksia enemmän. 44 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS heidän lapsensa oppisivat ymmärtämään maailmaa ja sen ilmiöitä sekä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pyhä tila on yhteisölleen merkityksellinen Rakennettu ympäristö on erinomainen lähtökohta moninaisuuteen tutustumiseen. Vierailut eri uskontojen pyhäköissä, temppeleissä, moskelijoissa, kirkoissa, kappeleissa ja synagogissa rakentavat ymmärrystä monille ihmisille ominaisesta tarpeesta kokea yhdessä elämän mysteeri.. Lastentarhanopettaja myös kysyi vanhemmilta, miten he haluaisivat omasta katsomuksestaan kerrottavan lapsille siten, että se edistäisi yhteisiä tavoitteita; moninaisuuden arvostamista ja empatiaa, keskinäistä kunnioitusta ja yhteisymmärrystä sekä rauhaa eri kulttuuristen ja katsomuksellisten ryhmien välillä jokaisen lapsen oman kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin tukemista unohtamatta. Symbolit, taide ja esineistö ilmentävät samaa jakamisen ja yhteisen kokemisen tarvetta. Monille tila ja ilmapiiri luovat turvaa ja mahdollistavat lepohetken, jolloin sielulle on tilaa ja pyhä saa olla. Vierailut eri uskontojen pyhäköissä, temppeleissä, moskelijoissa, kirkoissa, kappeleissa ja synagogissa rakentavat ymmärrystä monille ihmisille ominaisesta tarpeesta kokea yhdessä elämän mysteeri ja pyrkiä rakentamaan ymmärrystä hyvästä elämästä myös yhteisten sääntöjen kautta. Se on konkreettinen ja yhteisesti havainnoitavissa oleva tila tutkittavaksi ja ihmeteltäväksi lasten kanssa, jossa oppimisen mahdollisuuksia on jokaiseen varhaiskasvatuksen oppimisen alueeseen liittyen. Lastentarhanopettaja kertoi vanhemmille, mitkä ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiset katsomuskasvatukselliset tavoitteet, ja miten ryhmässä katsomuksiin tutustutaan lapsista muodostettujen tutkijaryhmien avulla. Ihmisillä on ollut vuosituhansien aikana tarve kokoontua yhteen ja luoda kokoontumiselle puitteet, jotka kertovat tilan merkityksellisyydestä sinne kokoontuville ihmisille. Näihin rakennuksiin on haluttu panostaa, niistä on usein äärimmäisin ponnistuksin tehty tieteen ja taiteen avulla tiloja, jossa ihminen voi pysähtyä ihmeellisen äärelle
Pop up -pyhiksissä meitä on ilahduttanut lasten nostaminen keskiöön; lapset tekevät valintoja ja tuovat niihin omia ideoitaan. Pop up -toteutuksen on tarkoitus olla jotakin yllättävää ja erilaista. Meille kahdelle opiskelijalle pyhäkoulukesä on ainutlaatuinen kesätyö. Päkä tuumaa: “Maailma on sellainen, millaiseksi sen teemme”. Korteista etsitään yhteen sopivat parit ja keskustellaan eri tavoista pitää yhteyttä – ja miten yhteydenpito vaikkapa puhelimella tai skypessä eroaa rukouksesta. Seuraavassa Katrin ja Tuulin omaa pohdintaa kesätyöstään. Voitte myös keksiä tarinoita siitä, mistä Päkä ja Pulmu oikein keskustelevat. Toiminta pääsi hyvään vauhtiin jo ennen juhannusta. Niinpä, tehdään yhdessä hyvää maailmaa! Päkän ja Pulmun seikkailut löytyvät lastenkirkko.fi-sivustolta nyt myös videoina. Samalla opimme itse uudenlaista työotetta ja tapaa pitää pyhäkouluja. Heti alussa lähdetään availemaan jännittäviä säkkejä: mitä täältä paljastuu, millaisen pyhäkoulun juuri nämä lapset rakentavat. Syyskauden alkaessa Lastenkirkko auttaa lapsia totuttelemaan uusiin asioihin. Jotta keskustelu rukouksesta viriäisi sutjakkaasti vieraampienkin lasten kanssa, Johanna Nordblad suunnitteli Päkän ja Pulmun yhteydenpitokortit. Pyhäkoulu on iloinen tutkimusretki! Jokainen pop up -pyhis toteutuu uudessa paikassa uusien lasten kanssa. Terveisin Tuuli Jaakonaho ja Katri Malmi Pop up -tiimi 2018 Tuulin ja Katrin mukana pop up -pyhäkouluissa esiintyivät Päkäja Pulmu-käsinuket.. 24. Margit ja Marika Pulkkisen heittäytymistä rooleihin on hauska aikuisenkin katsoa. Tuulin, Toimin, Toivon ja Taiton tutkimuspartio pohtivat tunteita. Seurakunnissa tehdään tosi hyvää Rukous on hengellisen elämän taito, joka on hyvä oppia jo lapsena. Päkä ja Pulmu miettivät, millainen maailma oikein on. Iltarukousviikko mikkelinpäivän jatkona Lastenkirkko pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin varhaiskasvatusta, ja olemme pohtineet, miten me voisimme rikastuttaa sitä. Sopii myös kerhojen ohjelmaan välipalaksi, ajatuksia herättämään. Päätimme tuoda väriläiskän keskelle arkista työtä. Sallassa ja Parkanon seurakunnassa järjestettiin pop up -pyhis hiekkalaatikkopyhäkoulun nimellä. 45 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Pop up -pyhäkoulu toimii! Katrin ja Tuulin pop up -pyhäkouluja oli kesän aikana noin 15 paikkakunnalla. Tulostettavat yhteydenpitokortit (pdf) saat osoitteesta: www.nuorikirkko.fi/jarjesto/kolehdit Pop up -pyhisten yhteydessä on aina jaossa Lastenkirkko-lehtiä, kortteja ja tarroja, jotta lapset tietäisivät, mistä löytyy lisää Päkän ja Pulmun juttuja. Korttien käyttö muistipelin tapaan onnistuu, kun kopioi niistä kahdet kappaleet. Niiden sisällöt liittyvät tänä vuonna rukoukseen. Toteuta iltarukousviikolla vaikkapa pop up -pyhäkouluja. Löydät ”pyhäkoulumenut” Päkän vinkit -liitteestä s. Siitä voi saada uusia ideoita pyhäkoulun toteuttamiseen, ja toisaalta se voi toimia mainoksena, innostajana tai vaikka kauden aloittajana säännölliselle pyhäkoulutoiminnalle. Saamme reissata ympäri Suomea ja tutustua eri seurakuntien varhaiskasvatukseen. Lisää pop upeista: www.pyhakoulunystavat.fi Suomen Pyhäkoulun Ystävät (SPY ry) on tarjonnut kesän aikana seurakunnille mahdollisuutta kutsua teologiaa opiskelevan Katri Malmin ja musiikkikasvatusta opiskelevan Tuuli Jaakonahon toteuttamaan toiminnallisia ja lasta osallistavia pyhäkouluja. Tärkeää on yhteinen jakaminen, ajatusten vaihto ja keskustelun herättäminen
Mielialat saattavat vaihdella pelosta iloon ja suhtautuminen valoisasta odotuksesta vastahankaan. Muututaan itse perhosiksi. Mikäli taas kuljetaan etappi tai kaksi kerrallaan, toimintaa voi rikastaa monin eri tavoin: lauluin, askarteluin tai tarinoin. 1. Annetaan lasten kertoa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kannattaa kokoontua kaverikalliolle aina ennen taipaleelle lähtöä. Kuka myöntää, että alkaa syksy jännittää. Etapeilla voi poiketa useamminkin kerran ja järjestystä vaihtaa. Perhosniitty Polun voi toteuttaa monella tavalla. Kaverikalliolla lapset ja aikuiset tutustuvat toisiinsa. Mitäpä jo kesytetään nuo perhoset. Kun musiikki loppuu, lapset pysähtyvät. Lopuksi perhoset tanssivat: lapset saavat uppoutua esimerkiksi valssin pyörteisiin. Taivaan Isä lupaa suojaa ja varjelusta. Onko kukaan kuullut sanottavan, että kun oikein jännittää, tuntuu siltä kuin perhoset lepattaisivat vatsassa. Lapset saavat liikkua vapaasti vauhdikkaan musiikin tahdissa valitsemallaan tavalla. Vetäjä voi lukea psalmista 91 jakeen 11: ”Hän (Jumala) antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Kaverikalliolla voidaan opetella myös ryhmän oma rukous. (Musiikkia voi soittaa mediasta tai vaihtoehtoisesti voit käyttää kehärumpua tai muuta rytmisoitinta.) Se, liihottavatko perhoset vallattomina ympäriinsä vai ryömivätkö ne maata myöten, riippuu itse kunkin mielialasta. Ryhmän voi tarvittaessa jakaa. (Kehärummulla voi lyödä tahtia.) Tämä toistetaan muutaman kerran, kunnes kaikki perhoset on kesytetty. Polun voi kulkea päästä päähän ensimmäisellä tapaamisella tai sitten vähitellen useampien kokoontumisten aikana. Vai kokeillaanko jotakin aivan uutta. Vai molempia yhtaikaa. Sen voi toteuttaa joko ulkona tai sisällä. Kaverikallio 2. Myös lopetettaessa on hyvä toistaa tuttu rituaali – laulu tai rukous. Onko se mukava vai kurja asia. Miltä se jännitys tuntuu. Tämä pieni alkupolku voi auttaa lasta käsittelemään tunteitaan ja luottamaan Jumalan huolenpitoon ja ystävien tukeen uuden edessä. Lähtisitkö tietoisesti kohtaamaan lapsen kanssa uutta. Sen voi mukauttaa eri kohderyhmille sopivaksi, esimerkiksi päivätai perhekerhoon. Mikäli ryhmä kulkee koko polun kerralla alusta loppuun, on hyvä valita yksinkertaisimmat toteutustavat. He asettuvat piiriin ja astelevat käsi kädessä rauhallisesti eteenpäin. 46 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ TEKSTI JA TOTEUTUS Taina Karvonen KUVA Shutterstock Alkupolku Kesä jää taakse ja lapsi kohtaa uudet asiat päiväkodin, kerhon tai koulun alkaessa. Nimilaulu ja tutustumisleikit auttavat yhteyden syntymisessä. Polun voi rakentaa monin eri tavoin, mutta yksinkertaisimmillaan tarvitaan rytmisoittimia, patjoja tai huopia, kartonkisia tai oikeita kukkia, syötävää ja juotavaa (eväät), suurehko vesimalja ja rukouskiviä.. Koska lapsella on elämänmatkaa takana vain vähän, tuttuunkin ympäristöön palaaminen on jännittävä kokemus. Reissuun on turvallista lähteä, kun mukana on ystäviä. Onko kerhossa tai muussa ryhmässä ollut jo aiemmin jokin tietty tervehdystapa, joka otetaan jälleen käyttöön
Lapset saavat kertoa, mitä tapahtumaa tai muuta muistoa heidän kukkansa edustavat ja halutessaan vaihtaa kukkia keskenään. 3. Eväitä voi täydentää jollakin ohjaajien varaamalla lisällä. (Haluaisitko, että joku toinenkin saisi kokea saman?) Lopuksi lauletaan ja leikitään Auringonkukka-laulu (KM 1). Matkalla tulee nälkä. Kotimatka ja jokainen retki, taivaan Isä, käy siunaamaan." LV 170, sanat ja sävel Jukka Salminen Heittäydytään kesäkukkakedolle lepäämään. Ai, ai, aijai jai, kiva kun oot täällä.: tai Kun Jumala sanallaan Kun Jumala sanallaan minutkin (Aijankin) loi, hän tarkoitti samalla näin: ”Sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua.” LV 112, sanat ja sävel Anna-Stina Thorssell Ahlm, suom. 91:11. Aamen. Keidas ei olisi keidas, ellei siellä olisi lähdettä. Mitä tulevilta tapaamisilta toivotaan. säkeistö. Aikuiset erityisesti. Opetellaan siunaamaan ruoka laulun tai rukouksen sanoin. (Tietenkään ei ole pakko, sillä sanattomatkin rukoukset kuullaan!) Jokainen voi miettiä, voisiko hän auttaa jonkin toiveen toteutumisessa. 47 Ideasta käytännöksi Nimilaulu Aija-kulta, Aija-kulta, kiva kun oot täällä. Auta, että rakastamme Sinua ja toisiamme. Auta mua muistamaan, että sulta kaiken saan. Niistä löytyy kotoa tuodut eväät. Kirkkomuskari 1, sanat ja sävel Terhi Hassinen Ruokarukous Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme. Pirkko Alho Kerhorukous Kaikki hyvät ystäväni, lämmittävät sydäntäni. Ovatko reput mukana. Käsi kädessä vielä hetki Käsi kädessä vielä hetki ennen lähtöä lauletaan. Mitä Jumalalta pyydetään. Noustaan keräämään nuo kukat: ne voivat olla mielikuvituskukkia, kartonkisia tai aivan oikeita. Alkupolku päättyy kerhon loppulauluun Käsi kädessä vielä hetki LV 170, 1. Auringonkukka, auringonkukka, kaunis, keltainen, suuri, iloinen. Aamen Auringonkukka Pieni siemen maahan uppoaa, kohta sieltä varsi kohoaa. Aurinko kun vielä lämmittää, puhkee kukka nupustaan. Mikäli polkua ei toteuteta yhdellä kerralla, kukkia voi jopa askarella. Toivomuslähde. Eväskeidas 5. Hyvä Jumalamme valon tuo, armoansa lapsillensa suo. (Isohko vesimalja tms.) Jokainen saa upottaa kulhoon värikkään lasikiven tai pari. (Asettaudutaan nurmikolle tai levitetään patjoja tai huopia lattialle.) Jokainen saa levätä hetken aivan itsekseen muistellen vielä mennyttä kesää. Auringonkukka, auringonkukka, kaunis, keltainen, suuri, iloinen. Vetäjä voi lukea uudestaan ps. Yhdessä nyt kiitämme sinua: hoidat kukkaa ja minua. Että olisi kavereita ja saisi leikkiä. Mikä kuluneessa kesässä oli sellaista, jonka haluaa ottaa mukaan ja muistaa vielä myöhemminkin, kuin kukkasen. Ruoka on Jumalan hyvyyttä ihmistä kohtaan. Ettei kukaan kiusaisi. Kesäkukkaketo 4. Tällä kertaa toivetta ei tarvitse salata: sen saa lausua ääneen
48 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Suvi Sievilä ja Shutterstock Yhdessä kulkien! Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Mielenkiintoinen nurkka, jonne haluan kurkistaa. Liikkeeseen liittyy usein jokin tavoite: hymyilevät kasvot, joita kohti kurottaudun. Aikuinen, jolta itse pyrin karkuun naurun saattelemana! Leikki ja liike pallon perään. Ystävälliset kädet, joita kohti uskallan liikahtaa. Eteenpäin! Siinä on pienen ihmisen ”liikunnallinen ajatus”: ryömien, kontaten, ensimmäisiä horjuvia askeleita tapaillen, sitten jo muutamia metrejä kävellen ja pyrähdyksiä ottaen, juosten, harppoen, loikkien, hiipien, kinkaten ja konkaten. Kissa, joka pyrkii karkuun. KIRJA Iloisen liikkuvia hetkiä kaikille! Sitten lähdemme vaeltamaan – elämän mittaiselle matkalle.
Moottorit käyntiin -kohtaa voidaan tehdä hitaasti, nopeasti juosten, takaperin. 1-VUOTIAAT: Vauva istuu vanhemman sylissä. 1 2 3 Johanna Vuorenmaan Suojaathan polkuni -laulu on kaunis, rauhallinen ja levollinen. Vanhempi hyppyyttää lasta laulun tahtiin. Välillä lapset voivat lyödä rytmiä myös jaloillaan. PERHEKERHOON: Kertosäkeistössä lapset (ja osa aikuista) kulkevat ympäri tilaa vapaasti. Cd-äänitteellä on laulusta aika pitkä versio, jonka aikana ehtii tehdä monenmoista. Vanhempi rytmittää musiikkia lapsen raajoilla, taputtaa rytmissä lapsen käsiä ja nostelee lapsen jalkoja vuorotellen. 5–6-VUOTIAAT: Lapsilla on marakassit ja jalat laulun rytmittäjinä. 49 Ideasta käytännöksi Ja vielä kolmas laulu Essi Nyyssösen Jeesus rakastaa pientä kulkijaa Kirkkomuskari 2 -kirjasta. soittamalla marakassia jalkoihinsa. Kirkkomuskari 2 -kirjassa on kaksi erilaista matkallelähtölaulua samalla aukeamalla.. Laulua voi muokata omalle ryhmälleen sanoitukseltaan sopivaksi: kerhotie voi olla kotitie tai koulutie jne. ensimmäisessä tahdissa "Jeesus rakastaa" – lapsen kolme käden taputusta. Leikkiohjeet eri-ikäisille lapsille on tehnyt kirkkomusiikin opiskelija Loviisa Tuomisto. SOITTAEN: Soitetaan kertosäkeessä triangeleilla kaksi kertaan tahdissa. Oikein etevä ryhmä lähtee kokeilemaan laulamista kaksiäänisenä ilman soittimia tai kehon rytmejä. Heli Vapakallion tekemä Moottorit käyntiin -laulu on jo aikamoinen Kirkkomuskari 2 -kirjan suosikki. Sieltä voi hakea lisää virtaa, tai vaikka erilaisia rytmejä. Ohjaaja voi antaa kullekin lapselle aina oman ja erilaisen rytmin. Säkeistössä pysähdytään ja tehdään eteen-taakse-rytmitystä. Leikki aloitetaan rytmittämällä sormilla lautasta/tamburiinia lattialla ja puhuen ladataan, ladataan, akkua näin ladataan… Matkaan lähdetään ”rattia” käännellen, paina kaasua –kohdassa voidaan aina pysähtyä. Kolme iskua joka tahtiin. Esim. Laulun tempo voisi olla iloisen reipas. Heidän kanssaan voi myös koittaa laulua kaanonissa – jopa marakassien kanssa. 3–4-VUOTIAAT: Lapset istuvat piirissä laulaen ja heillä on marakassit. Viimeisen tahdin aikana "valo valloittaa" vanhempi voi nostaa lapsen ylös. Ohjaajan ”huoltoasema” voi olla jossakin kohtaa tilaa ison tamburiinin kera. Ensin vasen jalka sitten oikea ja taas vasen. Säkeistön aikana mennään hallaharson alle (osa aikuisista heiluttaa sitä). Voidaan myös nostaa rinkulaa hitaasti ylös ja laskea alas. RYTMIRINKULALLA: Kertosäkeessä kuljetaan piirissä rinkulasta kiinni pitäen. Vuorotahdein käsien ja jalkojen kehorytmiä. Oletteko kokeilleet leikkiä laulua paperilautasen tai vaikkapa pienen tamburiinin kanssa. 2-VUOTIAAT: Lapsi istuu vanhemman sylissä. Näin tästä muodostuu pieni musiikillinen tanssi. ISOMMILLE LAPSILLE: Kuljetaan pareittain, taaimmaisena oleva lapsi kuljettaa varovasti edellä olevaa lasta olkapäistä ohjaten; etummainen voi pitää silmiä kiinni halutessaan. Toisessa tahdissa "pientä kulkijaa” – lapsen kolme jalan nostoa. Samalla hän tekee pientä heijaavaa liikettä sivuille. Vanhempi toistaa laulua useita kertoja. Vinkkejä toteutuksiin cd-levyn kanssa VAUVARYHMÄÄN: Kuljetaan kertosäkeistöä piirissä vauvat sylissä, puolelta toiselle keinutellen. Vaihdetaan osia. Joka toisessa tahdissa tehdään kolme iskua marakassilla ja joka toisessa taas kolme iskua vuorojaloin. 0–1-VUOTIAAT: Vauva on vanhemman sylissä lähellä vanhemman rintakehää (kuulee sydämen lyönnit), vanhempi laulaa hiljaa laulua rauhallisella tempolla useita kertoja peräkkäin. Paperilautasesta tai tamburiinista voi tehdä isomman rytmisen elementin. Laulua toistetaan useita kertoja. Niillä he voivat rytmittää musiikkia esim. Säkeistössä pyöritään ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten suuntaa vaihtaen; hitaasti joko kaksi kertaa, tai nopeammin neljä kertaa
Kutsuvat mukaan leikkiin. Ei pelota, unohdin sen! TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Paras pehmoinen kaveri voi tulla matkalle mukaan. 50 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Anna minulle halaus Ota jännitykseni syliin. Anna lempeä silitys niin minua helpottaa. KUVA Tiia Keskinen Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Katselen taivaan hymyä Ja puristan tuttua kättä. Uudet kädet ja kasvot odottavat minua jo
51 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Teos sisältää raamattuaiheisia näytelmiä ja opastaa suurten juhlapyhien vaellusten toteuttamisessa. Harjoituksissa hyödynnetään erilaisia tapoja keskittyä läsnäoloon: katsomista, ääntä, kosketusta, liikettä, hengitystä ja mielikuvia. Harjoitukset on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, yksilöinä ja ryhmissä. Harjoitukset auttavat löytämään taitoja pysähtyä omien tuntemusten ja tarpeiden äärelle. Polkuja rauhoittumiseen sisältää yli 30 harjoitusta, joiden avulla lapsi tai nuori voi oppia vaikuttamaan tunnetilaansa. 52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO Läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille ELINA KOIVISTO, ROSA NYMAN Hiekkaa sandaaleissa K AISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Polkuja rauhoittumiseen Näytelmät, jouluja pääsiäisvaellukset sekä nukketeatteri tuovat elämyksellisyyttä perhemessuihin, päivänavauksiin ja erilaisiin lastentapahtumiin. Lyhyet näytelmät elävöittävät raamattuopetushetkiä ja ne on helppo toteuttaa vapaaehtoisvoimin. Oman läsnäolon tiedostamisen ja rauhoittumisen taidot ovat tarpeen lukuisien ärsykkeiden täyttämässä maailmassa. ISBN 978-951-627-953-9 35,00 € Näytelmiä ja vaelluksia kirkkovuoteen 35,00€. Kasvattajat, opettajat, ohjaajat saavat tästä kirjasta lisäksi runsaasti työvälineitä rauhoittaa ryhmä kuin ryhmä. KOKO 245 x 168 mm ISBN 978-952-288-863-1 KOKO 140 s