1 Teema LAPSIRYHMÄSSÄ erilaisuus on tavanomaista TUKEA ARKEEN – kotikäynnit poikivat hyvää koko perheelle 4 2019 TYÖKALUT näppärän notkeaan pyhäkouluun
LAUR A COWAN Mitä tapahtuu yöaikaan. KATIE DAYNES Mitä tunteet ovat. Kaduilla, metsissä ja meren syvyyksissä käy melkoinen kuhina. Mistä nauru pulppuaa. Miksi murehdimme. Mitä tehdä, kun posket punoittavat kiukusta. Mikä tekee meidät onnellisiksi. Pelkkää hiljaisuutta, vain pimeyttä, kuorsausta ja tuhinaa. Öinen maailma hämmästyttää kiehtovuudellaan! ISBN 9789523540804 Hinta 18,50 ISBN 9789523540675 Hinta 22,00 Vau, mikä fiilis! UUTUUS! 22,00 € UUTUUS! 18,50 €. Ei suinkaan... Yö on täynnä kolinaa, suhinaa, huhuilua, mörinää, pärinää ja pulputusta. Kirja palkitsee pienten lukijoiden pohjattoman uteliaisuuden! Asiantuntijoiden laatima kirja sisältää runsaasti oikeaa ja tarkkaa tietoa tunteista ja siitä, miten käsittelemme ja ilmaisemme niitä. Satamissa, leipomoissa, sairaaloissa ja tehtaissa työskennellään yövuorossa.Suurikokoinen, näyttävä kirja vetää pientä lukijaa puoleensa kuin syötti yöperhosta. Upeasti kuvitetuilla aukeamilla riittää tutkittavaa ja kiinnostavia yksityiskohtia. Taidokkaasti toteutetun tietokirjan kutkuttavat kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset koukuttavat ja saavat janoamaan lisää tietoa. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Yö – pelkkää pimeyttä. Ovatko kyyneleet aina merkki surusta. Yö. Yön pimeydessä tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita. Ei suinkaan! Yön kukkujat ovat vasta pääsemässä vauhtiin
Kerhoa ohjaavat Anita Lindqvist ja Susanna Soininen. Taidokkaasti toteutetun tietokirjan kutkuttavat kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset koukuttavat ja saavat janoamaan lisää tietoa. Mikä tekee meidät onnellisiksi. Upeasti kuvitetuilla aukeamilla riittää tutkittavaa ja kiinnostavia yksityiskohtia. Öinen maailma hämmästyttää kiehtovuudellaan! ISBN 9789523540804 Hinta 18,50 ISBN 9789523540675 Hinta 22,00 Vau, mikä fiilis! UUTUUS! 22,00 € UUTUUS! 18,50 €. Yö. 3 Teema Tämä on kakkutehdas! Näin sanoitti neljävuotias Luka tekemäänsä hiekkakakkurykelmää kerhon pihalla. Ei suinkaan... KATIE DAYNES Mitä tunteet ovat. Kaduilla, metsissä ja meren syvyyksissä käy melkoinen kuhina. Yö on täynnä kolinaa, suhinaa, huhuilua, mörinää, pärinää ja pulputusta. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Yö – pelkkää pimeyttä. Kirja palkitsee pienten lukijoiden pohjattoman uteliaisuuden! Asiantuntijoiden laatima kirja sisältää runsaasti oikeaa ja tarkkaa tietoa tunteista ja siitä, miten käsittelemme ja ilmaisemme niitä. Mitä tehdä, kun posket punoittavat kiukusta. LAUR A COWAN Mitä tapahtuu yöaikaan. Ei suinkaan! Yön kukkujat ovat vasta pääsemässä vauhtiin. Luka käy päiväkerhoa Tuusulassa. Miksi murehdimme. Mistä nauru pulppuaa. Pelkkää hiljaisuutta, vain pimeyttä, kuorsausta ja tuhinaa. Yön pimeydessä tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita. Satamissa, leipomoissa, sairaaloissa ja tehtaissa työskennellään yövuorossa.Suurikokoinen, näyttävä kirja vetää pientä lukijaa puoleensa kuin syötti yöperhosta. Anita kuvasi Lukan teoksen. Ovatko kyyneleet aina merkki surusta
4 Teema Tervetuloa inspiroitumaan ja päivitt ämään osaamisesi! LIITE 2 2019 Pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin Teema : OSALLISUUS Lapsen silmin Pääkirjoitus Kasvun ja vapaaehtoisuuden polulla Teema Lapsiryhmässä erilaisuus on tavanomaista Kolumni Polkuni vapaaehtoiseksi Teema Raahessa vaalitaan lapsiperheiden osallisuutta Me tekijät Me tekijät Työkalut näppärän notkeaan pyhäkouluun Me tekijät Uusi lapsiasiavaltuutettu aloitti työnsä Nuori kirkko Vauvan päivän haaste Me tekijät Ovi on auki Kirkon talolta Parisuhdetyön vertaisohjaaja 7 kysymystä Tarja Meijerin vastauksia ehtoollisesta Kouluttaudu, osallistu Oikeissa töissä Vasu valloittaa ja valtaa alaa Kirjahylly Lastenkirja inspiroi toimintaan Digileikit Piiloleikkiä eläinten kanssa Papin päiväkirjasta Lapsen ääni – kuuluuko. Ideasta käytännöksi Luovat lapset Piilossa Raamattua leikkien Seurakunta koolla Raamattua leikkien Miksi avata kotiovet lapsille. Lastenkirkko Perhemessu Mikkelinpäivän perhemessu Katsomuskasvatus Taaperoiden katsomuskasvatus Pyhiä hetkiä Meidän keskellämme Laula – leiki – liiku Titityytii Kurkistuksia Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 38 Miksi avata kotiovet lapsille. 3 5 6 11 12 34 37 38 41 43 46 48 50 52 54 6 Lapsiryhmässä erilaisuus on tavanomaista 16 18 21 22 25 26 28 29 30 31 32 LIITE 2 2019 34 Piilossa!
03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 81 € 12 kk 84 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 34 € 12 kk 37 € Irtonumero 13,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Muutimme suurempaan saareen, kun aloitin koulun. Ensimmäistä kertaa pääsin seurakunnan lapsille suunnattuun toimintaan mukaan. 5 Teema Kasvun ja vapaaehtoisuuden polulla Tämän lehden artikkelit kuljettivat minut oman kasvuni polulle. Nyt jo edesmennyt Ilmi on minulle yhä esikuva seurakunnan työntekijästä, joka tekee työtään vahvasti osallistavalla työotteella. Osallisuus teki terminä tuloaan vasta, kun olin jo aikuinen, mutta sain silti varttua vahvan osallisuuden keskellä. Aivan varmasti minulla oli kerhon ja pyhäkoulun ohjaamisessa puutteita ja heikkouksia eikä toiminta ollut pedagogisesti lähelläkään täydellistä, mutta Ilmi näki, että yhtä tärkeää kuin lapsille oli tulla kerhoon, oli minulle saada toimia ohjaajana. Seurakunta on parhaimmillaan juuri tätä: kasvamme ja voimme hyvin tai ainakin paremmin yhdessä, tässä ja nyt. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 2/19 liitteenä 3. Kokonaan uusi maailma avautui eteeni. Hän antoi kaltaiselleni ujolle tytölle vastuuta ja luotti siihen, että kerhonohjaajakurssin jälkeen osaan toimia itseäni vain vähän nuorempien lasten kanssa kerhossa ja pyhäkoulussa. Itsestään selvää oli, että toiminnassa mukana oleminen tarkoitti myös vastuun ottamista. ”Kyse ei ole siitä, mitä yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa, vaan siitä, mitä lapsi tarvitsee nyt kasvuun ja onnellisuuteen”, toteaa Johanna Heikkinen artikkelissaan. Saara Kautto toteaa tämän lehden kolumnissa, että ”toimintaan on helpompi lähteä mukaan, jos joku pyytää ja kysyy suoraan, että lähtisitkö.” Minulle tuon pyynnön esitti seurakuntamme nuorisotyönohjaaja Ilmi Alava. Toisin kuin useimmat aikalaiseni, kasvoin kouluikään asti hyvin pienessä yhteisössä. Olen monesti jälkeen päin miettinyt ja kiittänyt hänen rohkeuttaan ja viisauttaan. Eija Kallinen 4 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Saaresta ei lähdetty pyhäkouluun sunnuntaisin, mutta äidin kanssa lausutut iltarukoukset vahvistivat osallisuutta tuonpuoleiseen, pyhään, Jumalaan. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Roni Tinell Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Pyhäkoulu, seurakunnan kerhot, leirit ja retket avasivat minulle oven aktiiviseen seurakuntalaisuuteen. Isäni oli kalastaja ja asuimme saaressa, jossa itseni ja sisareni lisäksi oli vain kesäisin muita lapsia. Oman kasvun polkuni myötä on helppo yhtyä tuohon ajatukseen ja liittää ajatukseen mukaan toiminnassa mukana olevat, toiminnan mahdollistavat vapaaehtoiset ja sitä ammatikseen tekevät työntekijät. Osallisuus tarkoitti enimmäkseen sitä, että olin osa perhettä ja ympäröivää luontoa
6 Teema TEEMA Ryhmässä erilaisuus on tavanomaista TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Suvi Sievilä
Lasten omien oivallusten, yritysten, erehdysten ja kokemusten kautta opitut asiat pysyvät kuitenkin muistissa pidempään. Suurin osa varhaiskasvattajista on saanut koulutuksen perinteiseen aikuislähtöiseen pedagogiseen toimintaan. Lapsi on aktiivinen toimija. Perinteisen toimintakulttuurin muuttaminen on haasTEEMA Kun lähdemme toteuttamaan osallisuuden pedagogiikkaa entistä aktiivisemmin, lasten into ja ilo alkavat tarttua aikuiseenkin, sanoo Liisa Ahonen.. Lasten kanssa on tärkeä keskustella siitäkin, että kaikilla on myös taitoja, joita vasta harjoitellaan. – Avoimen keskustelun kautta lapset oppivat, että olemme kaikki erilaisia. Lapset ovat toteuttaneet etukäteen suunniteltua toimintaa. Jo aikuisen lukiessa tarinaa, lapset kuitenkin keskeyttävät lukemisen ja ilmoittavat haluavansa rakentaa lohikäärmeen legoista tai pöydistä ja patjoista. Aikuisten tulisi uskaltaa päästää irti kaikkitietävän aikuisen roolista, ja suorien reseptivastausten sijaan pysähtyä ihmettelemään asioita lasten kanssa. Kun on jo hieman tutustuttu, voidaan alkaa pohtia, millaisia taitoja ja vahvuuksia ryhmässä olevilla lapsilla on, kasvatustieteen tohtori Liisa Ahonen toteaa. Jotta ryhmä voisi rakentua tiiviiksi ja toimivaksi yhteisöksi, jokaisen tulee saada kokea olevansa ihana ja riittävän hyvä juuri sellaisena kuin on. Lapset sitoutuvat toimintaan sen ollessa riittävän laadukasta. Ahonen havainnollistaa ajatustaan esimerkillä. Muutoksen pysyvyys Työhön rutinoituminen on kaikkien alojen ongelma. Itse toiminnan tulee antaa kulkea lasten oivallusten ja aloitteiden kautta eteenpäin. Edelleen on tärkeää, että aikuinen kantaa pedagogisen vastuun, mutta emme saa suunnitella toimintaa täysin valmiiksi. Jollekin hiljaa paikallaan oleminen voi olla vaikeaa, joku opettelee malttamaan mielensä ja antamaan puheenvuoron välillä toisellekin, joku harjoittelee itsensä ilmaisemista muiden edessä. Aikuislähtöisessä pedagogiikassa aikuinen usein vaientaa lasten kysymykset. Varhaiskasvattajan tehtävä on suunnitella toiminnalle vasun edellyttämä runko ja miettiä, millaisia opetuksellisia sisältöjä siihen tulisi liittyä. Omaan toimintaan sokeutuu helposti. 7 Teema Syksyn koittaessa erilaiset varhaiskasvatusryhmät aloittavat toimintansa, ja monet ovat uuden edessä. Miten saada ryhmä toimimaan siten, että kaikilla on hyvä olla. Haastava ja levoton käyttäytyminen jää pois. Ulkoisen pakon sijaan heitä ohjaa sisäinen motivaatio. Toiminnan suunnitelman runko on kuitenkin hyvä olla olemassa. Takaisin tultaessa aletaan piirtää lohikäärmeitä. – Jo suunnittelun alkuvaiheessa tulisi pohtia, millä tavalla lasten toiveet ja tarpeet tulevat nähdyiksi. Hän tyrmää legot ja pitää kiinni suunnitelmastaan. Väitän, että uuden vasun tuoma suurin haaste on oppia uudenlaista suunnittelukulttuuria. Osallisuuden pedagogiikka Varhaiskasvatuksessa toiminta on perinteisesti totuttu suunnittelemaan etukäteen lähes kokonaan valmiiksi. On osattava päästää irti ajatuksesta, että lapsi on passiivinen kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kohde, jolle aikuinen suunnittelee kaiken valmiiksi. Lapsetkin alkavat ymmärtää, että yhteiseen toimintaan voi osallistua monella eri tavalla. Osallisuuden pedagogiikka kuitenkin edellyttää, että lapsi saa osallistua yhteisen toiminnan suunnittelemiseen. Toimintakulttuurin ytimenä tulisikin olla oppivana yhteisönä toimiminen. Aikuinen on suunnitellut etukäteen lukevansa tarinan lohikäärmeestä, minkä jälkeen on tarkoitus lähteä metsäretkelle etsimään lohikäärmeiden hahmoja. Väljyyttä tekemiseen Väljyyden jättäminen toimintaan edellyttää asennemuutosta. – Kokonaisuutta pohtiessa tulisi jo huomioida, millaisia konkreettisia keinoja ja menetelmiä meillä on, että keskenään erilaiset lapset pääsisivät vaikuttamaan toimintaan. – Tämä edellyttää aikuisilta avoimuutta ja rehellistä keskustelua. – Osallisuuden pedagogiikkaan kuuluu, että en tyrmää lasten ajatuksia, vaan tartun niihin
Toinen tärkeä määrittävä tekijä on työntekijöiden yksilölliset erot. Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sitä tyypillisempää häiritsevä käyttäytyminen näissä tilanteissa on, sillä pienten lasten itsesäätelytaitojen kehitys on vielä täysin kesken. Aikuisen tehtävä on luoda yhdessä lasten kanssa keskustellen toimivat toimintaohjeet, miten ryhmässä toimitaan, miten pyydetään puheenvuoroa ja miten toisen puheenvuoroa kunnioitetaan. Lasten sitoutuessa toimintaan haastavat kasvatustilanteet jäävät pois tai ainakin vähenevät olennaisesti. Miten asioista voidaan ottaa selvää, ja miten tietoa voidaan prosessoida. Pedagogisella johtamisella on merkittävin vaikutus toimintakulttuurin muuttumiseen, miten valveutunut esimies näistä asioista on ja kuinka hyvin hän osaa ohjata pedagogista toimintaa. – Lapset ovat mestareita pysähtymään ja ihmettelemään tilanteita. Muutoksen välttämättömyyttä on pitänyt perustella. Aikuinen voi liittyä tähän ihmettelyyn. Opittava olemaan hiljaa. Tavallisesti sanon, että mikään muu maailmassa ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Kieltämisen sijaan meidän tulisi kertoa lapselle, miten hänen tulisi toimia. Lapsen logiikka ei toimi näin. Keskittymiskyky on suoraan yhteydessä itsesäätelytaitoihin. Aikuisen tehtävä on opettaa lapsia elämään valtavan tietomäärän keskellä ja pohtimaan, mikä tieto on totta, ja mistä voidaan tietää, mikä on totta. Lapsi ei enää myöhemmin muista kysymystä eikä pysty palauttamaan sitä mieleensä aikuisen tavoin. Aikuisten tulee hyväksyä, että erilaisia lapsia kasvatetaan eri tavoin. En haitannut ryhmän toimintaa, jos toiminta oli mielekästä. Kun homma hoituu hyvin, miksi korjata ehjää. – Jo pelkästään tämä tieto motivoi monia varhaiskasvattajia muuttamaan omaa toimintakulttuuriaan, Ahonen vakuuttaa. Kehittämistä kuitenkin riittää. Haastavat kasvatustilanteet Ahosen väitöstutkimuksen mukaan eniten haastavia kasvatustilanteita synnyttää aikuislähtöinen, hyvin perinteinen pedagogiikka. – Seurakunnan kerhoissa hartaushetket voivat olla niin sanotusti akilleen kantapää. Jos piti istua hiljaa ja kuunnella, aloin häslätä omiani. – Paikalliset erot ovat välillä suuria. Työnimua kasvattajille On huojentavaa ymmärtää, ettei minun kasvattajana tarvitsekaan tietää kaikesta kaikkea. teellista, mutta Ahosen mukaan eteenpäin on menty. – Lapselta, jolla on hyvät itsesäätelytaidot, voi jo odottaa. Täysin samoista geeneistä ja samassa ympäristössä kasvaneista lapsista voi tulla täysin erilaisia. Yksinkertaisesti tylsistyin, Ahonen kertoo. Aikuinenkin uskaltaa tarttua hetkestä esiin nouseviin oivalluksiin. – Olen itse ollut erittäin vilkas lapsi, joten minun oli helppo samaistua tähän. Asioista voi ottaa selvää yhdessä lasten kanssa. 8 Teema TEEMA Kolmen lapsen äitinä Liisa Ahonen tietää, että kaikki lapset ovat ainutlaatuisia yksilöitä. Se mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella. Aikuisten tehtävä on tulla lapsia vastaan, sillä heidän sosiaaliset ja emotionaaliset taidot, joiden pohjalta vuorovaikutustaidot lähtevät liikkeelle, ovat huomattavasti paremmin kehittyneet. Hiljaa paikallaan istuminen ja passiivinen odottaminen johtavat tehokkaimmin haastaviin kasvatustilanteisiin. Koska maailma muuttuu, varhaiskasvatuksenkin tulee kehittyä. – Meillä aikuisilla on piintynyt tarve käyttää vuorovaikutustilanteissa omaa valta-asemaamme. Sanomme usein, että vielä ei ole kysymysten aika, kuunnellaan ensin loppuun. Kaikkiin lapsiin ei voida kohdistaa samanlaisia odotuksia. Perinteinen tapa, että aikuinen käy edessä läpi jonkun Raamatun kertomuksen, saattaa olla lapsista kovin tylsä. Kun lähdemme toteuttamaan osallisuuden pedagogiikkaa entistä aktiivisemmin, lasten into ja ilo alkavat tarttua aikuiseenkin. – Osa kasvattajista on perustyytyväisiä omaan työhönsä. Tilanteita tulisi lähteä muokkaamaan siten, että lapset pääsisivät enemmän osallistumaan esimerkiksi draamallisten harjoitusten tai keskustelun avulla, Ahonen ehdottaa. – Säännöt ovat usein kielteisessä muodossa, mikä toimii tavattoman huonosti pienten lasten kanssa. Kielteinen sääntö tulee muuttaa myönteiseksi toimintamuodoksi. Lasten tulee saada esittää kysymys silloin, kun se tulee mieleen
Haastavat kasvatustilanteet, 2017, PS –Kustannus Vasun käyttöopas, 2017, PS – Kustannus Kolmen lapsen äiti TEEMA. 9 Teema KUKA LIISA AHONEN Kasvatustieteen tohtori, kouluttaja Oma yritys Kasvusto, www.kasvusto.fi Työskennellyt opetustehtävissä esija alakouluissa, sekä kouluttanut lasten kasvatuksesta vuodesta 2010 lähtien
Yksinkertaisin keino välttää haastavia kasvatustilanteita, on jakaa yhteinen toiminta pienempiin ryhmiin. – Kun aikuinen järjen ja sydämen tasolla ymmärtää, ettei lapsi vielä osaa tässä tilanteessa toimia toisin, aikuiselle alkaa avautua erilaisuutta aidosti ymmärtävä näkökulma. Sen jälkeen aikuisen tehtävä on miettiä, miten mukautan toimintaa siten, että lapsi voi selvitä tilanteesta. – Väitöstutkimukseni ytimen voisi kiteyttää sanontaan, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tarkkavaisuus on yhteydessä itsesäätelytaitoihin, jotka ovat puolestaan yhteydessä aivojen kypsymiseen. Jos ajattelemme lapsen käyttäytyvän tahallaan haastavasti, mennään helposti metsään. Hänen kohdallaan realistinen odotus hiljaa paikalla olemiseen voi olla kaksi minuuttia. Liikkeelle kannattaa lähteä aktiivisen kuuntelun harjoituksesta, mikä toimii kaiken ikäisten ihmisten kanssa. – On täysin tehotonta yrittää komentaa lasta istumaan hiljaa, jos lapsi ei siihen kykene. Käyttäytymisen taustalla vaikuttavat sosiaalis-emotionaaliset taidot, jotka kehittyvät yhtä yksilöllisesti kuin kielelliset taidot.. Aktiivisessa kuuntelussa henkilö sitoutuu kuuntelemaan keskittyneesti toisen asiaa. Siinä missä yksi on lahjakas matemaattisesti, toisella on paljon tunneälyä. Kukaan ei rankaise lukemaan opettelevaa lasta virheen tekemisestä. Tärkein vuorovaikutuksen työkalu on sensitiivisyys, mikä on kykyä ja herkkyyttä tulkita toisen tunteita tarkoituksenmukaisella tavalla tilannesidonnaisesti. – Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lapselta saisi vaatia asioita. Tunnetaidot, kuten sensitiivisyys, ovat kuitenkin myös taitoja. – Oma sensitiivisyys alkaa kasvaa nopeasti, ja sen myötä kasvatustyö lasten parissa helpottuu dramaattisesti. Yhteiseen toimintaan voi osallistua monella eri tavalla. Miten rakennan toiminnan niin, että myös Markus pystyy osallistumaan. Ei ole olemassa kahta samanlaista lasta. Mikä on kohtuullista yhdelle, ei ole kohtuullista toiselle. Toinen lapsi saattaa kaivata vielä paljon aikuisen tukea tarkkaavaisuutensa ylläpitämiseen. 10 Teema TEEMA jonkin aikaa hiljaa paikallaan istumista. Miksi unohdamme saman logiikan suhteessa käyttäytymiseen. Emme voi vaatia lapsilta muuta kuin mihin heidän kehitykselliset taidot riittävät. Sensitiivisyyden kehittäminen Valtaosassa haastavista kasvatustilanteista on kysymys aikuisen ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta, ei haastavasta lapsesta. Lapsi mukailee käyttäytymisellään aikuisen vuorovaikutuksen laatua. Tiedämme, että mikä toimii tänään, ei välttämättä toimi huomenna. Saa, mutta pitää vaatia kohtuullisia asioita. Se on lähes sama asia kuin sanoisin, että vaihdetaan keskustelun kieli latinaksi. – Sensitiivisyys on voimakkaasti yhteydessä tunneälyyn. Pienessä ryhmässä lapsen yksilölliset tarpeet on helpompi huomioida, ja toiminta on lapsia aktivoivampaa. Sensitiivisyyden taidon ruokkiminen on paitsi järkevää myös ehdottoman tarpeellista meille kaikille. Hän viestittää puhujalle, että tämä tulee kuulluksi ja nähdyksi. Lisäksi hän viestittää haluavansa ymmärtää puhujan kokemuksia ja tulkintaa tilanteesta, vaikka ne olisivat täysin erilaisia kuin kuulijan omat tulkinnat ja kokemukset. Työkaluja työntekijälle Hyväksymme erilaisuutta tavallisesti niin kauan, kunnes se alkaa haastaa tai kuormittaa meitä jollain tavalla. – Lasten keskinäisen erilaisuuden ei tulisi olla erityistä, vaan ihan vain tavanomaista. Käyttäytymisen taustalla vaikuttavat sosiaalis-emotionaaliset taidot, jotka kehittyvät yhtä yksilöllisesti kuin kielelliset taidot. Tämä vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Aivot kypsyvät näiltä osin aina 25–30 ikävuoteen saakka. Suunnittelussa on hyvä huomioida, että esimerkiksi Markus osaa istua vain viisi minuuttia paikallaan. Ne eivät kehity rankaisemalla eikä pakottamalla, vaan ajan kanssa vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Meillä on hyvin vähän lapsia, joilla on niin voimakasta psyykkistä oirehdintaa, että ryhmässä toimiminen on mahdotonta
Isosena niin lastenleireillä kuin rippileireilläkin vierähti monta kesää. Minulla oli paljon opittavaa kokouskäytännöistä ja hallintomenettelyistä, mutta onneksi sain neuvoja pitkään toimineilta luottamushenkilöiltä ja seurakunnan työntekijöiltä. Tätä ajatusta vahvistavat myös seurakuntamme uudet tiimit, jotka luotiin johtokuntien tilalle. Miten itsekin voisin tehdä enemmän vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Vapaaehtoistyö ja seurakuntalaisten osallistuminen tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen on valtavan tärkeää, osallisuuden kokemus ja vastuun antaminen saa ihmiset helpommin löytämään paikkansa seurakunnassa. Tämä oli huikean hieno mahdollisuus päästä tutustumaan seurakunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin kerta rysäyksellä. Toisesta kaudesta lähtien olen toiminut kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Seurakunnan hallintorakenne tuli tutuksi ensimmäisellä kaudella, kun minut valittiin kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi. Sydän iloiten ajattelen, miten vahvaa muistojen pohjaa seurakuntatyöstä he kasvattavat tietämättään. Varhaisnuorena seurakunnassa sai toimia kerhonohjaajana ja jatkaa polkua isoskoulutukseen. Leirihetkien muistot tulvivat mieleen leirikeskuksen rakkaalla rannalla ja lämmin tuttuuden tunne saa kyyneleet silmiin. Olen oppinut tuntemaan kotikirkkoni läpikotaisin. Hän käytti maalaisjärkeä, arvosti seurakunnan vapaaehtoistyötä ja teki sitä palKUKA Osallisuuden kokemus ja vastuun antaminen saavat ihmiset helpommin löytämään paikkansa seurakunnassa. Vaikeina talousvuosina seurakunnassa oli välttämätöntä turvautua monissa tehtävissä vapaaehtoistyöhön ja nykypäivänäkin määrää voisi lisätä. Yhdessä olemme vahvempia! Vahvalla tiimityöllä voitettiin myös jääkiekon MM-kulta! Polkuni vapaaehtoiseksi SAARA KAUTTO Kirjoittaja on äiti, eskariope, musiikinharrastaja ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Parkanosta. Ajattelin luottamushenkilönä toimimisen tuovan myös uusia tapoja vaikuttaa ja tutustua seurakunnan toimintaan kokonaisvaltaisemmin. Tänä päivänä tunnistan vahvojen tunnemuistojen pohjan, jota nämä lapsuudessa ja nuoruudessa koetut hetket ovat rakentaneet. Edesmennyt vaarinikin toimi aikoinaan kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Toimintaan on helpompi lähteä mukaan, jos joku pyytää ja kysyy suoraan, että lähtisitkö. Parkanon seurakunnassa vapaaehtoistyötä tekevät monet kullanarvoiset ihmiset lapsista aikuisiin. Perheessämme on kuljettu vapaaehtoistyön polkua jo niin pitkään, että omatkin lapseni toimivat seurakunnassa musiikkiavustajina lauluryhmissä ja lastenilloissa pienemmistä huolehtien. Liian pitkät saarnat ja lapselle tuntemattomat liturgiat saivat selaamaan virsikirjaa ja tutkimaan katseella kirkon nurkkia. Pientä harkintaa ja kypsyttelyä asia vaati, mutta lähdin mukaan, koska seurakunnan toiminta oli minulle sekä tuttua että tärkeätä. Jo lapsikuorossa laulaessani pääsin toimimaan vapaaehtoisena avustajana jumalanpalveluksissa, vaikkei sitä toki lapsena näin tullut ajateltua. Musiikkitoiminnassa avustaminen kulki koko ajan mukana, edelleen musisoimme silloin tällöin jumalanpalveluksissa tai kirkkokonserteissa lähes samana pysyneenä naisryhmällä, joka yli 20 vuotta sitten aloitteli yhteismusisointia. 11 Teema jon itsekin. KOLUMNI. Arvostan suuresti vaarini esimerkkiä. Laulumuistot eri tilanteista ovat vahvimpia, musiikki on liittynyt ilon ja surun hetkiin. Myös koulutusta luottamushenkilönä toimimiseen oli tarjolla. Perisuomalaisella luonteella on vaikea lähteä tarjoamaan itseään, ja harva ehkä tietääkään, miten monenlaista vapaaehtoistyötä seurakunnassa voisi tehdä. Olen kasvanut Parkanon seurakunnassa. Lähdin ensimmäisen kerran ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin 25-vuotiaana. Vahvimmat siteet seurakuntaan syntyivät musiikkitoiminnan kautta. Nämä kysymykset pyörivät mielessä usein. Lapsena kirkossa istutut jumalanpalvelukset loivat kuitenkin pohjaa tälle vuosikymmenten matkalle kotiseurakunnassa. Miten uusia vapaaehtoisia saadaan toimintaan mukaan. Nyt toimin luottamushenkilönä jo neljättä kautta
12 Teema TEEMA TEKSTI & KUVAT Tanja Lahtinen Kirjoittaja ja kuvaaja on Raahen varhaiskasvatuspalveluiden perhepäivähoitaja Raahessa vaalitaan lapsiperheiden osallisuutta
– Mieltä lämmittää, kun vanhempi voi luottaa varhaiskasvatukseen ja jättää lapsen iloisella mielellä meidän osaavan henkilöstön huomaan – luottaen meihin, kiittelee Kati Haarala. Samalle hoitajalle halutaan perheen kaikki lapset. – Perhepäivähoito on siitä erityslaatuinen hoitomuoto, että hoitajan ja perheen suhde voi kestää vuosikymmeniä. – Meillä pyritään kuulemaan enenevässä määrin lasten ja perheiden ääntä muun muassa päätöksenteossa. – Raahessa perheiden osallisuus ulottuu suunnitelmista ja päätöksistä aina ruohonjuuritasolla tehtävään työhön, kertovat Raahen kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Kati Haarala (vas.) ja perhepäivähoidosta vastaava päivähoidonohjaaja Eija Keränen.. – Arvostava kohtaaminen, ajatusten kuuleminen ja aloitteisiin vastaaminen tekee työstämme kaikkien osapuolten kannalta arvokasta, kiteyttää Kati Haarala. 13 Teema TEEMA Raahessa vaalitaan lapsiperheiden osallisuutta Opetushallituksen määräämä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on velvoittanut kuntia toimimaan sekä valtakunnallisen että paikallisesti tehdyn suunnitelman pohjalta jo muutaman vuoden. Raahen kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Kati Haarala muistuttaa kuitenkin, ettei osallisuus tarkoita lasten määräämisvaltaa. Vanhempien osallisuus tässä on erityisen tärkeää, toteaa Raahen kaupungin perhepäivähoidosta vastaava päivähoidonohjaaja Eija Keränen. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa koulutetaan tiiviisti. Muitakin tapoja on, muun muassa perhepäivähoidossa on otettu käyttöön Facebook-sivut. – Rimpuilupaikkoja kaivattiin, iloitsee Haarala. Valtakunnallisen ja Raahen paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti varhaiskasvatus pyrkii tukemaan jokaista lasta kehityksen eri osa-alueill – etsimään ratkaisuja, jotka edistävät lapsen varttumista tasapainoiseksi, toisia kunnioittavaksi yksilöksi. Tällöin olemme onnistuneet tuottamaan laadukasta palvelua, kertoo Keränen. Raahen kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Kati Haarala on iloinen uudesta suuntauksesta: – Lapsella on oikeus tulla kuulluksi. Raahessa perheiden osallisuus ulottuu suunnitelmista ja päätöksistä aina ruohonjuuritasolla tehtävään työhön. Lapsivaikutuksista arviointia lisäämällä saadaan selville, miten päätöksenteot mahdollisesti vaikuttavat lasten elämään. Siitä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Vanhempi saadaan lähemmäksi lapsen hoitopäivää tarjoamalla mahdollisuus tutkia päivän kulkua ja jakaa mietteitä myös somea hyödyntäen, kertoo Keränen. Varhaiskasvatuksessa tehtävä vanhempien ja henkilöstön välinen näkemysten vaihto on ruohonjuuritasolla tehtävää osallisuutta korostavaa työtä. Asiat eivät välttämättä aina mene lapsen ajatusten mukaisesti, mutta kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeää. – Vanhempien ääntä halutaan kuulla ja varhaiskasvatuksen etu onkin, että huoltajia tavataan päivittäin. Hänen kuuluukin olla osallinen omassa elämässään. Vanhemmille ja alan ammattilaisille on tarjolla esimerkiksi Voimaannu vanhempana -hanke. Jopa uusien päiväkotien suunnittelussa nimenomaan lapset pääsivät kertomaan toiveensa. Suunnitelmat velvoittavat panostamaan lapsilähtöiseen ajatteluun. Sekä vanhemmat että lapset on otettu suunnitteluun ja toimintaan mukaan monilla eri osa-alueilla. Osallisuus tukee lapsen kehitystä Raahessa osallisuus sekä lasten että vanhempien näkökulmasta auttaa kentällä tehtävää työtä jokaisen lapsen kehitystä tukien. Osallisuus on noussut yhdeksi tärkeäksi teemaksi myös Raahessa. Se on Raahen seutukunnan hyvinvointisuunnitelman osana tarjottava kokonaisuus, jonka tarkoituksena on erinäisten tapahtumien kautta tarttua perheiden haasteisiin positiivisia voimavaroja korostaen. – Jokaiselle lapselle tehtävä varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa
Missä osallisuutta sitten on. Se ei tarkoita, että rajat puuttuisivat. Suunnitelmallisuus ja impulsiivisuus kulkevat käsi kädessä. Osallisuuden vastakohtana voitaisiin ajatella syrjäytymistä. Puhumattakaan motorisista harjoitteista. Nyt saan toimia tämän leikin kirjurina, hyvä rooli mielestäni. Perhepäivähoidon etu on mahdollisuus reagoida nopeasti. Toiveiden täyteisiä pilviä on meillä askarreltu usein. Miten voimme estää tämän pienten lasten kohdalla. Pilvet on leikattu ja apuani tarvitaan toiveiden kirjoittamisessa. Osallisuudessa on tavoiteltavaa se, että aikuinen huomaa lapsen ja hänen tapansa olla osallisena; aikuinen mahdollistaa osallisuuden läsnäolollaan. Puistosta lähtiessämme keskustelu ohjautuu toiveisiin hoitopäivien kulusta. Iloinen yllätys uutta varhaiskasvatussuunnitelman perusteita lukiessa oli huomata, että siellä oli paljon tuttua. Ovi avautuu tänään kolmatta kertaa ja menen vastaan. Kiirekään ei niitä vie mennessään. Lautapelipäivä tai vaikka metsäretki ovat esimerkkejä toteutuneista toiveista, joita yksi kerrallaan toteutamme. värit ja matemaattiset pohdinnat. Tietoa, läsnäoloa ja turvaa lisäämällä. – Mitä jos kokeiltaisiin yhdessä, ehdotan. Teemme yhdessä suunnitelman vuorossa olevan lapsen kanssa ja toimimme sen mukaan. Iloinen kikatus kuuluu pöydästä. – Kaadetaanko legot. –Tottahan toki, vastaan. Mukit, kulhot ja lusikat odottavat pöydällä lapsia. Läsnäolo sekä turvallisuuden luominen ovat tärkeitä jokaisessa lapsiryhmässä. Luonnon moninaisuutta kannattaa hyödyntää. Toiset pyörittävät karusellia liian kutsuvasti, mieli tekee mukaan. Spontaani lauluhetki saattaa puhjeta hetkessä, ja näin päästään vaikka loruttelemaan R-harjoituksia. Puiston kiipeilytelineissä lasten ketteryys on verratonta. Mutta se tarkoittaa mielestäni sitä, että pyrimme saamaan jokaisen vanhemman ja lapsen tuntemaan itsensä tärkeäksi. Kaadan legot keskelle lattiaa ja nostan värikynät ja paperit pöydälle. Osallisuus on itsensä ilmaisua ja toisen huomioonottamista. Nämä ovat laajoja käsitteitä, joiden takana on paljon pieniä tekoja. Jokaiselle koittaa oma toiveiden päivä, jonka saa jakaa toisten kanssa – päivä täynnä iloisia hetkiä. 1000 Lapsia kunnallisessa perhepäivähoidossa: 94 Kunnallisia perhepäivähoitajia: 20 Kunnallisia päiväkoteja: 9 Kunnallisia ryhmäpäiväkoteja: 2. Monen hoitajan mukana kulkeekin vihko ja kynä. Epäonnistumisiakin toki koetaan, silloin kannustus on paikallaan. Tuttuja perhepäivähoidon vahvuuksia. Lasta ei huvittaisi millään. Mitä tarvitaan, että osallisuus toteutuisi työssämme lasten kanssa. Istahdan toiseen kiikkuun lapsen vierelle. Perhepäivähoidossa tähän pyritään tietoisesti joka päivä. Havainnot auttavat hoitajaa olemaan suunnitelmallisesti läsnä lapsen hoitopäivissä. Sen avulla monet lasten taidot kehittyvät mielenkiintoisesti ja huomaamattakin. Pohdinta ja suunnittelu alkavat välittömästi. Muutakin halutaan tehdä: – Minä haluaisin piirtää. – Kaivuri kaivaa edestä ja vie kauhan taakse, juttelen. Tällöin hoitaja tietää jokaisen lapsen tarpeet ja pyrkii toteuttamaan niitä tilanteen eläessäkin. Uuden taidon harjoitteleminen ei aina ole mielekästä, mutta usein välttämätöntä. – Ei kun anna sää vauhtia, lapsi haluaa istuessaan liikkumattomassa kiikussa. Läsnäolo näissä tilanteissa saa olon tuntumaan etuoikeutetulta. Pääsen osalliseksi lasten jutteluihin, pohdintoihin ja leikkeihin. Osallisuus on nykyään kaikkien huulilla. kysyn. Lisäämällä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä. Kiikkumista ennätetään toki opettelemaan toiste. Puistossa taidot pääsevät jälleen kehittymään. Eikä myöskään sitä, etteikö asioita tehtäisi tarve eikä toive edellä. – Joo! kuuluu vastaus. Pihalle päästyämme suunnistamme puistoon. Paikan, jossa istua, saa valita joka aamu. Lapsi kysyy, että voitaisiinko tänään mennä puistoon. Kyykistyn juttelemaan lapsen ja vanhemman kanssa niitä näitä, iloisia letkautuksia ulkovaatteiden riisumisen lomassa. Läsnäoloni auttaa kaikkein hiljaisimpienkin osallisuuden varmistamisen. Kirjoitan toiveet pilviin ja käymme yhdessä kiinnittämässä pilvet seinälle. 14 Teema TEEMA Perhepäivähoidossa – läsnäoloa ja osallisuutta Puuro porisee hellalla ja asettelen marjoja esille. Olemmehan kaikki tärkeitä! INFO Lasten määrä varhaiskasvatuksessa koko Raahessa: 1346 Lapsia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa: n. Ulkoillessa koetaan paljon sellaista, mitä voidaan käyttää apuna erinäisten taitojen opettelemisessa: mm. Vanhemmalle toivotetaan hyvää työpäivää ja lapset viilettävät leikkeihin. Jokainen valitsee omansa ja laittaa ne paikalleen. Päätämme yrittää uudelleen ennen puistosta lähtöä. Kuuntelemalla ja havainnoimalla. Havaintoja hyödynnetään myös varhaiskasvatussuunnitelmissa, kaikki eivät jää muistin varaan, kun ne kirjoittaa ylös. Kaikkialla työssämme
18 Lapsiasiavaltuutettu aloitti työnsä s. Tämä vuosi on lasten ehtoollisen 40-vuotisjuhlavuosi.. 26 7 kysymystä ehtoollisesta KUVA Suvi Sievilä "Jos uskomme siihen, mitä ehtoollisen sanotaan meille lahjoittavan, on se otettava todesta myös lasten kohdalla", sanoo pastori Tarja Meijer. s. 16 Työkalut näppärän notkeaan pyhäkouluun s. 15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea
Se oli niin kivaa puuhaa, että päätin lähteä opiskelemaan lastenohjaajaksi.” Routasalo kehittää parhaillaan osaamistaan opiskelemalla tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa RaiKirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Toivottavasti saamme käsikirjaan jatko-osan, joka on suunnattu vapaaehtoisille seurakuntalaisille.” Työkalut näppärän notkeaan. Kuinka ohjata vapaaehtoisuudesta kiinnostuneet eteenpäin, mitä eri tehtäviä heillä on, mitkä tahot sanelevat niitä ja liittyykö toimintaan esimerkiksi lakeja. Tekeillä on nyt sähköinen työkalu pyhäkoulutyön tueksi ja laatukäsikirja vapaaehtoistyöhön. PYHÄKOULUUN sion seudun koulutuskuntayhtymässä. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” Laatukäsikirjassa mietitään ensinnäkin, mistä suunnasta asiaa lähestytään: onko vapaaehtoinen aktiivinen toimija, joka saa vaikuttaa erilaisiin sisältöihin vai eräänlainen työntekijän apulainen. Kyseessä on vuoden pituinen oppisopimuskoulutus. ”Tässä vaiheessa sähköinen käsikirja tulee sisältämään erilaisia näkökulmia nimenomaan työntekijöille, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Tai mitkä ovat kunkin seurakunnan vahvuuksia ja heikkouksia, mitä mahdollisuuksia seurakunnalla on ja mikä uhkaa asioiden edistymistä. Minun osakseni lankesi suunnitella kierrokset lapsille ja vetää niitä. ”Pohja-ajatus oli, että tekisimme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. Työsarkaan kuuluu tätä nykyä muun muassa yhteistyö päiväkotien kanssa sekä osittainen vastuu pyhäkoulusta. Jokainen poimi koulutuksesta aineksia, joita hän voi hyödyntää omassa työssään”, Routasalo selittää. 16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Johanna Routasalo innostui opiskelemaan tuotekehitystyötä kollegoidensa kanssa. ”Viime syksynä seurakuntamme työntekijöille tuli mahdollisuus suorittaa tuotekehitystyön erityisammattitutkinto kimpassa Raision seurakunnan ihmisten kanssa. ”Siellä oli meneillään Hugo Simbergin näyttely, jonne tuli ryhmiä myös päiväkodeista. Tarvitaanko tehtävään haastattelu ja tehdäänkö sitä varten sopimus. ME TEKIJÄT Johanna Routasalo toimii lastenohjaajana Salon seurakunnassa. Hän tahtoi alun perin opiskella kulttuurihistoriaa, mutta kun yliopiston ovet eivät auenneet ensi yrittämällä, tie vei työharjoittelijaksi taidemuseoon. Niinpä koen, että minun on helppo asettua katsomaan asioita myös vapaaehtoisen seurakuntalaisen näkökulmasta.” Routasalo päätyi alalle osin sattumalta. ”Kun olin kymmenen vuotta kotona omien lasten kanssa, pidin itse pyhäkoulua samassa seurakunnassa. ”Koulutus räätälöitiin meille seurakunnan työntekijöille niin, että keskitymme siinä vapaaehtoistyön kehittämiseen. Mietin ensin miten ihmeessä koulutus liittyy seurakuntatyöhön, mutta kyllä se osuu ihan asian ytimeen.” Vaikka opintoalan käsitteet ovat pitkälti peräisin yritysmaailmasta, ne toimivat Routasalon mukaan hyvin seurakuntatyössä. Mikä on esimerkiksi se palvelupolku, jonka kautta ihminen tulee mukaan seurakunnan toimintaan
”Se kuvastaa tärkeää näkökulman muutosta. Routasalo on kuitenkin tarkka siitä, että puhutaan pyhäkoulun ohjaajista eikä opettajista. He voisivat myös halutessaan saada vaikka työnohjausta.” Routasalon mukaan pyhäkouluun kannattaa panostaa muun muassa siksi, että se on ketterämpi kuin moni muu seurakunnan toimintamuoto. Routasalo haaveilee, että se tulisi käyttöön ensi vuoden alussa ja leviäisi ympäri Suomen. Toiseen osaan kootaan oman pyhäkoulun vuosikelloa ja kerätään ehkä kokousmuistiot. Ketterään pyhäkouluun kannattaa panostaa Routasalo toivoo, että opinnot ja sähköinen työkalu tuovat apua ja ryhtiä pyhäkoulutyöhön. Pyhäkoulu on muuntautumiskykyinen ja pystyy helpoimmin tarttumaan toimeen, koska sille on kertynyt niin paljon kokemusta vapaaehtoisten kanssa toimimisesta. ”Omat valinnaiseni ovat tuotteistaminen tuotekehitysprosessissa ja brändin rakentaminen – eli mitä toimintaa tarvitaan, kenelle ja millaisessa muodossa. Vapaaehtoiset eivät myöskään sitoudu siihen enää moneksi kymmeneksi vuodeksi; ihmiset tulevat helpommin mukaan yksittäisiin, projektiluontoisiin juttuihin. Ja jotta tämä saadaan selville, teen muun muassa asiakasprofilointia haastattelujen ja analyysien avulla.” Routasalon brändi on pyhäkoulu. ” Työntekijöiden ei Routasalon mielestä pitäisi tehdä asioita liian valmiiksi, vaan toiminnan tulisi perustua enemmän seurakuntalaisten toiveisiin. ”Vapaaehtoisia on pidettävä kuin kukkaa kämmenellä ja olla kiitollinen jokaisesta. 17 Me tekijät Me tekijät 17 ”Turun arkkihiippakunnassa on käynnistynyt hanke nimeltään Realismi ja toivo, joka liittyy nimenomaan vapaaehtoistyöhön. Nämä lyhyet tekstinpätkät muodostavat tavallaan pyhäkoulunohjaajan minikurssin. Ryhmässä pohditaan ja tehdään asioita yhdessä, jokaisen lapsen ajatuksia ja kokemuksia kunnioitetaan ja luotetaan siihen, että lapsi poimii sen, minkä tarvitsee. Sen kehittämiseksi hän on laatimassa sähköistä työkalua, josta ohjaajat saisivat tukea työssään. Kokonaisuutta olisi pohdittava enemmän yhdessä vapaaehtoisten ja muiden työntekijöiden kanssa. ”Nämä kaikki ovat asioita, joita kukin seurakunta tekee omista lähtökohdistaan. Vuoden aikana vieraillaan kaikissa pyhäkouluissa ja järjestetään muutama perinteinen kokoontuminen. Työkalun voi aikanaan ladata käyttöön ainakin näiden järjestöjen nettisivuilta. Toivon että tapaamiset olisivat rentouttavia hetkiä, joista kukin saisi omaan arkeen ja pyhäkoulutyöhön ideoita, materiaalia ja vertaistukea. Miten hän itse huolehtii esimerkiksi pyhäkoulunohjaajista. Siinä kysyttiin, mitä työkalun kannattaisi sisältää ja mitä toiveita ja tarpeita kullakin on." ”Jos työkalu toteutuu haaveilemallani tavalla, pyhäkoulutyöstä vastaava henkilö koordinoi sitä ja kaikki ohjaajat pääsisivät kirjautumaan siihen.” Routasalon suunnitelman mukaan työkalu kattaa kolme osaa. Kolmas osa on ideapankki. Ja jos on erityisiä haasteita, niistä voitaisiin keskustella.” Perinteisesti pyhäkoulunohjaajat ovat kokoontuneet Salon seurakunnassa kerran kuussa. Niiden lisäksi työkalu sisältää pysyviä osioita, joissa pohditaan, mistä pyhäkoulussa on kysymys. ”Laadin haastattelupohjan ja pyysin eri seurakuntia jakamaan sen ohjaajilleen. Yhteen kerätään kaikki käytännön seikat, joita pyhäkoulunohjaajan on hyvä tietää: mistä saa avaimet, ketkä on vastuuhenkilöitä ja missä osoitteessa pyhäkoulut kokoontuvat jne. ”Haluan että meillä on kokouksissa mukavaa; tarjotaan kahvit ja syömistä. Olisi hienoa, jos työkalu voisi toimia myös yhteydenpidon välineenä.” Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry ja Nuori kirkko ovat toimineet projektissa Routasalon yhteistyökumppaneina. Toivon että pyhäkoulunohjaajat olisivat ylpeitä työstään ja kokisivat, että heitä arvostetaan. Heillä pitäisi olisi mahdollisuus käyttää omia lahjojaan ja olla mukana juuri niin paljon kuin he haluavat ja omat voimavarat sallivat. Käytäntöä aiotaan uusia niin, että kokousten sijaan järjestetään kahdesti vuodessa starttipäivä, jossa laaditaan suunnitelma ME TEKIJÄT ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. Tai mitkä ovat kunkin seurakunnan vahvuuksia ja heikkouksia, mitä mahdollisuuksia seurakunnalla on ja mikä uhkaa asioiden edistymistä?” Johanna Routasalo kysyy palvelumuotoilun termein.. Hän kertoo lukeneensa tälle pätevän perustelun, että onhan koulukin yhä koulu, vaikka sen opetussuunnitelma on muuttunut monet kerrat aikojen saatossa. Toimimme laatukäsikirjan suhteen yhteistyössä tuon hankkeen kanssa.” Sähköinen peruspalikka pyhäkoulutyöhön Laatukäsikirjan teko muodostaa opintojen yhteisen osan. Ja kaikista asioista voi keskustella – niihin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia.” ” Mikä on esimerkiksi se palvelupolku, jonka kautta ihminen tulee mukaan seurakunnan toimintaan. ”Haluaisin yhä enemmän tehdä asioita yhdessä ja toivon, että pyhäkoulutyö olisi vahvempi osa varhaiskasvatusta. Lisäksi jokainen on poiminut tietystä kattauksesta valinnaisia aineita. Tulevaisuudessa pyhäkoulua tehdään toivottavasti yhä enemmän yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa. Termi ’pyhäkoulu’ on Routasalon mielestä yhä toimiva. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” ja valmistetaan materiaaleja yhdessä
Ei tarvitse TEKSTI Johanna Unkari KUVA Sami Perttilä. Koulutus ja siihen sitoutuminen ovat meillä aivan ykkösluokkaa vaikka Pisa-tuloksemme ovatkin laskeneet. Merkittävää on esimerkiksi se, että perusopetus on Suomessa maksutonta. – Meillä alakouluikäiset lapset voi laskea Helsingin ydinkeskustassakin itsekseen pihalle leikkimään. Ennen nykyistä tehtäväänsä Pekkarinen toimi määräaikaisena professorina Turun yliopistossa sosiaalityön oppiaineessa sekä lastensuojelun asiantuntijajäsenenä Helsingin hallinto-oikeudessa. Koulutukseltaan Pekkarinen on valtiotieteiden tohtori. Suomi on lasten kannalta yksi maailman turvallisimpia yhteiskuntia. Aiemmin Pekkarinen on toiminut muun muassa tutkimuspäällikkönä ja tutkijatohtorina Nuorisotutkimusseurassa. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Uusi lapsiasiavaltuutettu aloitti työnsä Elina Pekkarinen toteaa, että suomalaislasten tilanteessa on paljon parantamisen varaa, vaikka Suomessa onkin paljon osaamista, viisautta ja tieto-taitoa. – Koulutusjärjestelmämme ei ole diskriminoiva vaan kaikki osallistuvat samaan peruskouluun. Lapset voivat kulkea kouluun ja harrastuksiin täysin itsenäisesti. Valtioneuvosto nimittää lapsiasiainvaltuutetun viideksi vuodeksi kerrallaan. Hänellä on kokemusta myös tutkimustehtävistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä sosiaalityöntekijän työstä. Pekkarinen muistuttaa, että monien tutkimusten osoittama huono-osaisuus ja polarisaatio ei ole koko totuus. Pekkarinen muistuttaa, että suomalaislapsilla on monessa mielessä hyvä tilanne. Uusi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen aloitti työnsä toukokuun alussa
Pekkarinen toivoo, että varhaiskasvatustyötä tekevien palkkaus voitaisiin miettiä uusiksi. Valtuutettu on lasten äänen vahvistaja ja lapsipolitiikan sillanrakentaja. Tärkeänä lähtökohtana lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä ovat lasten mielipiteet sekä viestit, joita valtuutetun toimisto ottaa vastaan verkkosivuillaan ja kirjeitse lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen valtion viranomainen, joka on perustettu eduskunnan säätämällä lailla. LAPSIASIAVALTUUTETTU Lapsiasiavaltuutettu arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. – Tämä on kansainvälisesti katsoen tavatonta. INFO – Tiedostan miten vaikeaa yksittäisten henkilöstöryhmän palkkoja on lähteä nostamaan. Palkkaus motivoi osaltaan ihmisiä hakeutumaan alalle tai ajaa heitä sieltä pois. Valtuutettu ei ratkaise yksittäisten lasten tai perheiden asioita eikä voi muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä. – Suomessa on yllättävänkin paljon kaltoinkohdeltuja lapsia. Haasteet liittyvät esimerkiksi suuriin ryhmäkokoihin, epätarkoituksenmukaisiin tiloihin ja henkilöstörekrytointivaikeuksiin. Pekkarinen toteaa suomalaislasten terveyden olevan kansainvälisessä vertailussa erinomaisella tolalla ja lapsikuolleisuus on hyvin matalalla tasolla. Tutkimukset perustuvat usein tilasME TEKIJÄT Kirkko voisi nostaa aktiivisesti keskusteluun perheiden erilaisia tilanteita ja sitä, että perhe voi löytää kotikasvatuksen tueksi muitakin keinoja kuin kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen.. On kuitenkin ison kansallisen arvokeskustelun paikka pohtia, minkälaisia korvauksia lastenhoitotyöstä saa. 19 Me tekijät Me tekijät 19 mennä kovin kauas Suomen rajojen ulkopuolelle, niin tällainen on täysin poissuljettua. "Subjektiivisen päivähoito-oikeuden leikkaus ja ryhmäkokojen kasvattaminen vuonna 2016 oli virhe. Työn perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka toteutumista valtuutettu arvioi ja edistää yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla. Valtuutettu toimii hallinnollisesti oikeusministeriön yhteydessä, mutta ministeriö ei ohjaa lapsiasiavaltuutetun toimintaa. Laadullisia asioita jää pimentoon Pekkarinen toteaa, että monien tutkimusten osoittama huono-osaisuus ja polarisaatio ei ole koko totuus. Laki määrittelee kuitenkin vain palvelujen minimitason ja osa kunnista ei lähtenyt heikentämään hyvin toimivia palvelujaan. Pekkarisen mukaan varhaiskasvattajilla on erityinen vastuu. Meillä on paljon väsyneitä aikuisia sekä aikuisia, jotka eivät kykene ymmärtämään lasten alisteista asemaa, eivätkä kanna vastuutaan. Varhaiskasvattajilla erityinen vastuu Pekkarinen toteaa, että varhaiskasvatuksen kentässä löytyy myös paljon parantamisen varaa. Pekkarinen haluaa tuoda työssään esiin sitä, että vaikka Suomessa on paljon osaamista, viisautta ja tieto-taitoa, lasten tilanteessa on paljon parantamisen varaa. Lapsiasiavaltuutettu raportoi vuosittain valtioneuvostolle, kerran vaalikaudessa Suomen eduskunnalle sekä säännöllisesti YK:n lapsen oikeuksien komitealle lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta. Hän herättelee päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta. – Varhaiskasvattajat ottavat todella vähän yhteyttä lastensuojeluun, vaikka varmasti he tiedostavat monia ongelmia. Pekkarisen mielestä julkisessa keskustelussa varhaiskasvatuksen julkisen ja yksityisen puolen toimijat on laitettu turhaan vastakkain. Lisäksi Suomessa on ollut viimeisen vuoden aikana ilmiöitä, jotka ovat heikentäneet lasten ja nuorten turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Kunnan varhaiskasvatustyöntekijät tekevät yhteistyötä niin koulujen, neuvoloiden kuin perheiden kanssa. Onneksi uusi hallitus on linjannut ohjelmassaan, että täysipäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan ja ryhmäkoot pienennetään yli 3-vuotiaiden osalta sille tasolle, mikä oli voimassa ennen edellisen hallituksen tekemiä heikennyksiä. Yhteistyökumppaneita ovat muut viranomaiset, kunnat, maakunnat, kirkot, järjestöt, yritykset, tutkijat sekä muut lapsipolitiikan toimijat ja alan asiantuntijat. Pekkarisen mukaan erityisen merkittävää on myös se, että suomalaislapsilla on ollut oikeus varhaiskasvatukseen perheen asemasta riippumatta eli perheillä on ollut subjektiivinen päivähoito-oikeus. Jos varhaiskasvatuksen laatua halutaan entisestään parantaa, kunnat ovat hyvin riippuvaisia yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. – Myönteistä on myös pyrkimys monialaiseen yhteistyöhön. Toivon heidän olevan jatkossa vähän rohkeampia. – Ongelmat ovat kaikille yhteisiä. Pekkarinen toteaa, että perheiden polarisaatio näkyy varhaiskasvatustyössä. Lisäksi Suomessa varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on erityisen hyvä koulutus. Valtuutetun tehtävä on lain mukaan edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskunnallisella tasolla yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa
20 Me tekijät Me tekijät 20 ME TEKIJÄT toihin ja rekistereihin, ja keskittyvät helposti mitattavissa oleviin asioihin, esimerkiksi tulotasoon, sairauksiin ja toimeentulotukiriippuvuuksiin. Huono-osaisuutta stigmatisoiva puhetapa on tähän osasyynä. Olen yrittänyt muistuttaa siitä, ettei perheen köyhyys tarkoita väistämättä lasten huonosti voimista. Toisille apua on tarjolla enemmän kuin toisille. Jokainen meistä voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee toisten apua. Mene osoitteeseen: www.lehtiluukku.fi/lehti/pieni-on-suurin Käyttäjätunnukset toimivat myös Lehtiluukun Appleja Android-sovelluksissa. Pieni on Suurin -lehden näköisversio on luettavissa verkossa tilaajatunnuksilla 1 2 Apple Android 1 Teema ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 2 2019 ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 1 Teema KATSOMUSKASVATUSTA tehdään nyt yhteistyössä WASTE AND FEAST – arjesta juhlaa hävikin voimin 3 2019 Mirjam Kalland: "Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin!". – Köyhyyskeskustelu on ollut kautta aikojen todella stigmatisoivaa. – Se on siirtymäriitti, johon myös monet kirkkoon kuulumattomat haluavat osallistua. Pekkarinen korostaa myös kirkon perheneuvonnan merkitystä. Uskon kirkon tehneen asioita oikein jo aiemmin, kun vaikeimmin tavoitettava ikäryhmä on myöhemmin motivoitunut menemään rippikouluun. Toivottavasti jatkossa entistä useampi tietää, että se on tarkoitettu myös kirkkoon kuulumattomille. Taustalla on usein tarve suojella itseään ja vakuuttaa itselleen, että ”me olemme turvassa, meille ei käy noin”. Taustatekijät eivät tuo mitään takeita hyvästä eikä myöskään pahasta. Ja oikeastaan koko ajan myös joutuu. Samalla Pekkarinen muistuttaa tutkimusten kertovan, että jos aikuiset joutuvat vuosien ajan hyvin tiukoille, todennäköisyys erilaisille ahdistusja masennusoireille sekä näköalattomuudelle lisääntyy. Pekkarisen mukaan huono-osaisuudesta käytävässä keskustelussa ja määrittelyissä näkyy myös halua ulkoistaa paha pois itsestä. – Toivon, että tähän työhön satsataan jatkossakin riittävästi. – Pitäisi keskustella myös siitä, millaista on hyvä kotihoito ja millä eri keinoilla sitä voitaisiin tukea. – Se syö luottamusta yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin. Tällöin havaitsematta jäävät laadulliset asiat, kuten perheen emotionaalinen ilmapiiri, lasten kohtaamiseen käytetty aika, rakkaus, lämpö ja ilo. Pekkarinen nostaa erikseen esiin rippikoulujen suosion. Pekkarisen mielestä varhaiskasvatuksesta keskusteltaessa on tärkeää huomioida riittävästi perheiden moninaisuus. – Tosiasiahan on se, että kukaan ei ole tässä maailmassa turvassa. – Välillä tuntuu siltä, että koko kotihoito on vähän demonisoitu. Kirkko voisi nostaa aktiivisesti keskusteluun perheiden erilaisia tilanteita ja sitä, että perhe voi löytää kotikasvatuksen tueksi muitakin keinoja kuin kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen. Epäluottamuksen ilmapiiri välittyy helposti lapsiin ja siirtyy näin sukupolvelta toiselle. Niillä on päiväkerhoja, perhekerhoja ja muita avoimia kohtaamispaikkoja. – Samaan aikaan niiden tiedetään olevan lasten hyvinvoinnille yhtä tärkeitä kuin helpommin mitattavissa olevat asiat. Avulla tarkoitan paitsi toisia ihmisiä, myös taloudellisia ja muita sosiaalisia pääomia. Sovellukset ovat ladattavissa täältä: 1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 1 2019 DEEP TALK on läsnäolon pedagogiikka a Tutkimalla tietoa lapsiperheide n hyvinvoinnist a Tavoittaako kirkko sinut, minut – meidät. Varsinaisen varhaiskasvatustyön lisäksi lapsiperheitä tuetaan ansiokkaasti esimerkiksi diakoniatyön välityksellä. Esimerkiksi tässä asiassa seurakunnilla on paljon annettavaa. Tilaajatunnistukseen ja sitä kautta lehden näköisversioon pääset seuraavasti: Ota esiin asiakasnumerosi, jonka olet saanut lehden tilausvahvistuksen mukana. Tällainen keskustelu on hyvin syrjäyttävää ja polarisoivaa. Kirkko tukee perheitä monin tavoin Pekkarisen mukaan varhaiskasvatuskeskustelussa on unohtunut se, että lapsen oikeuksien sopimuksessa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan myös kotona tapahtuvaa pienten lasten kasvatustyötä ja hoivaa
Toivomme sinun levittävän omassa vaikutuspiirissäsi tietoa Vauvan päivästä ja hyödyntävän paikallista tiedotusta. VauvaSuomi tiedottaa Vauvan päivän suunnitelmista. Esimerkiksi Helsingissä kaikki neuvolat ja leikkipuistot osallistuvat Vauvan päivään. Iloitaan vauvoista yhdessä! Vauvan päivänä järjestetään lukuisia tapahtumia, ja niille hankitaan medianäkyvyyttä. Vauvojen lumosta nauttiminen kuuluu kaikille. Juhlimisen muodot voivat olla yhtä yksilöllisiä kuin vauvat ja perheet. Vauvan päivää vietetään vuosittain syyskuun viimeisenä perjantaina, ja tänä vuonna se on 27.9.2019. Silloin toivomme, että perheissä, työpaikoilla, palveluissa ja koko valtakunnassa kiinnitetään huomio vauvoihin – yhteiseen tulevaisuuteemme. Tee sinäkin osasi ja tule mukaan! Järjestä tapahtuma tai juhlista päivää kotonasi tai työpaikallasi, puistossa tai kahvilassa! Lähetä tapahtumasta kuvia ja tekstiä! Lisätiedot: www.vauvasuomi.fi Muista myös vauvaystävällisen seurakunnan kriteerit:. 21 Me tekijät Me tekijät 21 NUORI KIRKKO Ota Vauvan päivän haaste vastaan ja haasta muutkin mukaan! VauvaSuomi yhteistyökumppaneineen haluaa tänäkin syksynä nostaa vauvat esille
Idean taustalla on ollut lastenohjaajien näkemys perheiden tarpeesta saada arkeen apua matalalla kynnyksellä. Kotikäynnillä lastenohjaaja huolehtii lapsista ja vanhempi saa vapaa-aikaa. Osassa perheistä käydään kertaluontoisesti ja osassa useita kertoja. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Tukea arkeen -kotikäyntityö on aloitettu Helsingin Pitäjänmäen seurakunnassa kahdeksan vuotta sitten. Lepääminen, liikunta, asioilla käyminen sekä äitiysneuvolaja lääTEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Anna Helle ja Sanna Yli-Koski-Mustonen Kirjoittaja työskentelee Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajana ja osallistuu kotikäyntityön tekemiseen. Ovi on auki!. Helsingin Pitäjänmäen seurakunnassa lastenohjaaja käy hoitamassa yhtenä iltapäivänä viikossa lapsia heidän kodeissaan. Perhe voi varata kerrallaan yhden kotikäynnin. Kirjoittajan kotiseurakunnassa Helsingin Lauttasaaressa toteutetaan myös vastaavan kaltaista kotikäyntityötä, josta kirjoittajalla perheineen on kokemusta asiakkaan näkökulmasta. Myös osittain diakonina ja osittain lastenohjaajana työskentelevä Pia Saarela on tehnyt kotikäyntejä toisinaan esimerkiksi jonojen venyessä. Lastenohjaaja Sari Lippojoella on yksi iltapäivä työviikostaan käytettävissä kotikäynteihin, ja lisäajalle olisi kysyntää. Kolmituntisesta vanhemman hengähdysmahdollisuudesta poikii paljon hyvää koko perheelle. Kaikki ansaitsevat tukea arkeen Kaikki yhteyttä ottavat vanhemmat ovat kotikäyntien suhteen samalla viivalla – tämän tuen saaminen ei ole tarveharkintaista. Syytä kotikäynnin pyytämiselle ei tarvitse perustella, ja vanhempi saa käyttää kolmen tunnin oman ajan itse valitsemallaan tavalla
Ja tämä on kaiken muun hyvän lisäksi myös ainoaa maksutonta lastenhoitopalvelua. Turvaverkot, esimerkiksi isovanhemmat, voivat olla ympäri Suomea tai maailmaa. Usein kyseessä on vanhempien ensimmäinen kerta jättää lapsensa joko kenellekään tai omaan lähipiiriin kuulumattomalle hoidettavaksi. Hoidettavia lapsia on ollut yleensä yhdestä neljään. Yleisintä on mennä perheeseen, jossa on pikkutaapero ja leikki-ikäinen hoidettavana. – Ajatuksenamme on se, että ei luokitella avuntarpeita ja pidetään tuen pyytämistä tavallisena asiana. Nuorimmat hoidettavat ovat olleet kuukauden tai parin ikäisiä vauvoja. Se tunne jää mieleen, että meidän perheemme tilanne otettiin todesta ja me saimme arkeen apua, sanovat Lippojoki ja Saarela. – Monet kotivanhemmat ovat todella väsyneitä. Ja he ovat tosi ammattilaisia, voin lähteä kotoa luottavaisin mielin!” ”Hyvää on se, kun voi pyytää ihan vain yksittäisen kerran. Seurakunnan kokenut lastenohjaaja herättää luottamuksen siitä, että lapsi on hyvissä käsissä. Kolmen pitäjänmäkeläisen kotivanhemman suusta: ”Olisipa useammin mahdollisuus saada ihana lastenohjaaja kotikäynnille.” ”Tosi paljon matalampi kynnys pyytää, kun lapseni ja työntekijät tuntevat toisensa perhekerhosta. Ei mitään perustelu-, hakemisja laskurumbaa.” ”Sillä lailla tosi suosittua, että tieto leviää koko ajan hiekkalaatikolla ja muuten puskaradiossa. Tämä tekee avun pyytämisen monille merkittävästi helpommaksi. Sari Lippojoki ja Pia Saarela yllättävät toisinaan kotikäynnille mennessään lapset kaivamalla repusta kivan pelin, värityskuvan tai muuta yhteistä tekemistä. Lastenohjaaja ja lapset voivat sovittaessa lähteä ulkoilemaankin ja vanhempi tehdä kotona jotakin tarpeellista tai akkuja lataavaa. 23 Me tekijät Me tekijät 23 kärikäynnit ovat yleisiä kotikäyntien mahdollistamia asioita. Asuntokauppojakin on solmittu ja parisuhdeaikaa järjestetty. Hoidettavat lapset ovat niin leikki-ikäisiä ja taaperoita kuin vauvojakin. Joskus vanhempi ottaa vauvan mukaansa asioille ja pyytää lastenhoitajaa antamaan aikaa vanhemmille ME TEKIJÄT. Monella ei ole ketään auttamaan pyydettäessä hetkellisestikään, esimerkiksi äkillisen selkäkivun tai koko ajan pahenevan rannevaivan osuessa kohdalle tai jos toisen lapsen syntymän jälkeen onkin jotain odottamatonta hankaluutta, jatkaa Lippojoki. Kotikäyntiä pyytävien perheiden on seurakunnan perhekerhoissa ja muussa perhetoiminnassa mahdollista tutustua etukäteen kotikäyntityötä tekeviin lastenohjaajiin. Rajoituksia lapsimäärän suhteen ei ole. Palvelu on perheille maksutonta ja ainoana kriteerinä on asuminen seurakunnan alueella. Tuttuus perhekerhosta madaltaa kotiin kutsumisen kynnystä Erityistä seurakunnan tarjoamissa kotikäynneissä on se, että perheen on mahdollista tutustua kotiin tulevaan työntekijään etukäteen esimerkiksi ekavauvaryhmissä ja avoimissa perhekerhoissa ja -tapahtumissa
Siihen on näin ollen helppo perehdyttää uudetkin työntekijät. 24 Me tekijät Me tekijät 24 lapsille, joiden kokee erityisesti huomiota tarvitsevan. Näiden verkostojen kautta tavoitetaan jatkuvasti uusia perheitä. Diakoniatyössäkin tehdään kotikäyntejä tapaamaan yksittäisiä ihmisiä. Nähdyksi tuleminen on merkittävää Vaikka kotikäyntityön tiedotuksessa markkinoidaan vain tilapäistä lastenhoitoapua, saatetaan kotikäynneillä auttaa tilannetajuisesti kotitöissä tai istua äidin keskusteluseuraksi juomaan kahvit. Lastenohjaajan lähiesimies tietää, erityisesti uuteen perheeseen ensikäynnille mennessä, missä ja mihin kellonaikaan asti lastenohjaaja on ja lastenohjaaja on puhelinyhteydessä lähiesimieheensä uudesta perheestä käynniltä lähdettyään. Tämä on juuri sitä!. Kirkon strategiassa painotetaan seurakunnan omista toimitiloista ulos menemistä. Tieto kulkee suusta suuhun Kotikäyntityön yhdeksi toimivimmaksi tiedotuskanavaksi on todettu vanhempien keskinäinen mainostus. Kotikäynnit voivat myös lievittää yksinäisyyden tunnetta ja antaa tunteen kuulluksi tulemisesta. Etenkin lastenohjaajan tuntiessa ennalta hoidettavansa, hän voi pakata mukaansa lapselle mieluisen pelin tai lelun. Sari, Pia ja Sanna iloitsevat siitä, että kotikäyntityö on vakiintunut osaksi Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan perhetoimintaa. Tämä on juuri sitä. Olemme tarjonneet ylimääräistä kotikäyntiä nopealla aikataululla joululahjaksi tai ME TEKIJÄT kesälomavirkistykseksi, sanoo Saarela ja jatkaa: – Kirkon strategiassa painotetaan seurakunnan omista toimitiloista ulos menemistä. Kynnys pyytää kotiin ennalta tuntematon hoitaja madaltuu, kun takana on yksikin onnistunut kokemus lapsen hoitoon jättämisestä. Seurakunnalta on iso panostus varata yksi työntekijä kerrallaan vain yhtä perhettä varten, mutta koemme, että kotikäyntityö on seurakunnan tehtävän ytimessä: kohdata ja palvella tukea tarvitsevaa lähimmäistä siellä missä hän elää. Vuosien varrella on kohdattu useita perheitä, joissa käy tai on aiemmin käynyt myös kaupungin kotipalvelu. Jos tuen tarve näyttäytyy suurempana kuin mihin lastenohjaajan kertaluontoisesti sovittavilla ja harvoin toteutuvilla kotikäynneillä pystytään vastaamaan, voidaan yhdessä soittaa kaupungin kotipalveluun auttaen alkuun lisätuen pyytämisessä. – Ja perheestä lähtee aina hyvillä mielin, tietäen tehneensä koko perheelle hyvää, sanoo Lippojoki. Diakoniatyöntekijöiden, neuvolaterveydenhoitajien ja leikkipuistojen työntekijöiden kanssa tehtävä yhteistyö on myös keskeisessä roolissa. – Erityisen hienoa on ollut se, että joskus viikkotoiminnan loma-aikoina olemme voineet poikkeuksellisesti ottaa yhteyttä niihin kotikäyntiperheisiin, joiden tiedämme lisäkäynnistä erityisesti hyötyvän. Kotikäynneillä seurakunnan työntekijät toteuttavat palvelunohjausta, mikäli tarvetta on. Kotikäyntityö esitellään lisäksi seurakunnan esitteissä ja nettisivuilla perhekerhon ja muun perhetoiminnan ohessa
Halu toimia vertaisohjaajana pitääkin perustua pariskunnan molempien osapuolten haluun toimia vertaisohjaajina. Jos en jaksa olla myötätuntoinen itselleni, en jaksa olla sitä myöskään muille. 25 Me tekijät Me tekijät 25 KIRKON TALOLTA Parisuhdetyön vertaisohjaaja – vierellä kulkeva vapaaehtoinen Kirkon perhetyön saralla on iso joukko vapaaehtoisia, jotka ovat antaneet aikaansa ja ison palan sydäntään parisuhdekurssien ja päivien vertaisohjaajiksi. Monet parisuhdekurssit painottuvatkin tiettyyn elämänvaiheeseen, esimerkkinä mainittakoon vertaistuellinen parisuhdekurssi pikkulapsiperheessä eläville, tahattomasti lapsettomien parisuhdekurssi ja ”kun lapset ovat lentäneet pois pesästä”. ystävystyä. Vertaisohjaajien tuki parisuhdekursseilla perustuu osapuolten omiin kokemuksiin, ei niinkään teoriaan. TEKSTI Minna Tuominen Rikasta minua -parisuhdekurssin vertaisohjaaja Perheja parisuhdetyön asiantuntija, KKP Vertaisohjaajien tuki parisuhdekursseilla perustuu osapuolten omiin kokemuksiin, ei niinkään teoriaan.. Vertaistuki voidaan määritellä myös voimaantumisena ja muutosprosessina, jonka kautta ihminen voi löytää ja tunnistaa omat voimavaransa ja vahvuutensa sekä ottaa vastuun omasta elämästään. Jos osallistujaparin ongelmat ovat liian samanlaisia kuin omat keskeneräiset prosessit, auttaminen on hankalaa. Vertaisohjaajaparin on tärkeä tarkkailla mm. Parisuhdetoiminnan vertaisohjaajana toimiminen avartaa ja rikastuttaa myös omaa parisuhdetta. Ne voivat kuitenkin toimia rinnakkain ja tukea toinen toistensa vaikutuksia. seuraavia omia piirteitä: Olenko empaattinen sekä itselle että toisille. Yhteinen harrastus lähentää. Jos taas vertaispari ei saa mitään kosketusta osallistujaparin kysymyksiin ja tilanne tuntuu niin vieraalta, ettei siihen osaa sanoa mitään, on syytä tunnustaa asia ja miettiä, miksi tunnetason ymmärrystä ei löydy. Parisuhdetyön vertaistuki liittyy parisuhteen eri osa-alueisiin, esimerkiksi siihen, miten olemme ratkaisseet ristiriitoja, suhteemme sukuun, vapaa-aikaan, rahaan, miten ilmaisemme tunteita ja tarpeita ja mitkä asiat koemme seksuaalisuuden alueella voimaannuttavina ja haastavina. Kaikkien kanssa on mahdoton esim. Siksi monet harrastavat vertaisohjaajana toimimista vuosia, jopa vuosikymmeniä. Vertaistuki onkin samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten halua jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Usein kokemus tuo lisää ymmärrystä erilaisten ihmisten elämäntilanteita kohtaan. Parisuhdetyön vertaisohjaajuudessa voi kehittyä myös professiotasolle siten, että vertaisohjaajapari oppii huomioimaan kaikkia pareja tasapuolisesti ja pitää kiinni aikatauluista ja hyvästä ilmapiiristä – unohtamatta omien kokemusten jakamista. Arki – ja eritoten lapsiperheiden arki – on monille kuormittavaa. Vertaisohjaajan on hyvä muistaa pitää kuitenkin riittävä etäisyys tuettaviin pareihin. Parisuhdetoiminnan vertaistuki ja ammattiapu ovat eri asioita. Vertaistuessa ja ammattiavussa on paljon yhteisiä auttavia piirteitä. Parisuhdekurssien ja päivien vertaisohjaajaksi päädytään yleensä niin, että pariskunta on ensin osallistunut itse parisuhdekursseille, kokenut saavansa niistä apua ja päättää kouluttautua vierellä kulkijoiksi muille parisuhteissaan yhteyttä hakeville. Parisuhdetoiminnan vertaisuudessa auttaa: • empaattinen, puolueeton kuuntelu • ulkopuolisuus • halu ymmärtää • kysymykset valmiiden vastauksien sijaan • rauhallisuus, ei lähde toisen tunteeseen mukaan • saatavilla olo, mahdollisuus ottaa yhteyttä • rajattu aika ja paikka Samat elementit ovat auttavia elementtejä myös ammattiavussa. Yksistään Parisuhteen palikat -hankkeen aikana vertaispareja koulutettiin noin 1000
Vuonna 1979 astui voimaan päätös, joka antaa kastetulle lapselle, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, oikeuden osallistua ehtoollisen viettoon yhdessä konfirmoidun aikuisen kanssa (KJ 2§11). Jos olemme kirkkona huolissamme kasteiden määrän romahtamisesta, tulisi meidän olla yhtä herkällä mielellä myös ehtoollisen suhteen. Vuonna 2010 sain valmiiksi ylemmän pastoraalitutkinnon kehittämisraportin lasten ehtoollisesta. Jos lapset kerran rakastavat rituaaleja ja symboleja, miksi emme rohkeasti voisi korostaa ehtoollisen merkitystä ja tuoda sitä vielä paremmin myös lasten ulottuville?. Varhaiskasvatuksesta vastaavana teologina minun vastuullani on siis ollut perheiden jumalanpalveluselämä, tietenkin yhdessä loistavan tiimin kanssa. Joskus se toteutuu arkena vaikka perhekerhon ehtoollishetkessä, toisinaan taas pyhän messussa. Ehtoollinen itsessään salaisuutena puhuttelee ja viehättää. Tällä hetkellä työskentelen myös Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa pappisasessorina. Ehtoollisen sakramentti voi olla aivan keskiössä myös lasten ja perheiden elämässä. Kastettu ei jaksa ilman kunnon eväitä. Ehtoollinen on rukouksen ja raamatunluvun ohella kristityn tärkeä voimanlähde. kirkossa käytiin pitkään keskustelua lasten mahdollisuudesta osallistua ehtoollisen viettoon. Ehtoollisella saamme ottaa vastaan Jumalan hyviä lahjoja ja kiittää häntä kaikesta hyvästä. Itsenäisesti ehtoollisen viettoon saa edelleenkin osallistua vasta konfirmaation jälkeen. Ehtoollinen on viime kädessä salaisuus, jota oppineinkaan aikuinen ei voi täysin ymmärtää ja selittää. Olen kokenut perheiden messut erityisen läheisiksi ja innostaviksi. Suomen ev.-lut. Kun kastamme lapsia, on meidän huolehdittava myös jatkosta. Mitä todennäköisimmin jo varhaisessa kristillisyydessä kaikki kastetut, siis myös lapset, kuuluivat ehtoollisyhteyden piiriin. Ripittäytymisen ja uskontiedon korostaminen ehtoollisen edellytyksinä tarkoitti sitä, että lapsilta alettiin vaatia joko tiettyä ikää tai heiltä edellytettiin riittävää opetusta ja uskontietoa ennen ensimmäistä kommuuniota. Lapsikin aistii Pyhän Jumalan läsnäolon ehtoollispöydässä ja voi saada salattua siunausta sakramentista omaan elämäänsä. Lapsen vanhemmilla on edelleen suurin päätösvalta asiassa. Olen työskennellyt yli 20 vuotta varhaiskasvatuksen pappina, Vantaalla Hakunilan seurakunnassa ja Mäntsälän seurakunnassa. Minulle on tärkeää, että lapsillekin annetaan mahdollisuus hiljentymiseen ja Jumalan pyhyyden kohtaamiseen. Idän kristillisyydessä tämä traditio on säilynyt, läntisessä kristillisyydessä kastettujen lasten ehtoollisyhteys päättyi 1200–luvulle tultaessa. 1. Kirkkotila jo itsessään puhuttelee, tilan käyttö onkin oleellinen osa messusuunnittelua. Jos uskomme siihen, mitä ehtoollisen sanotaan meille lahjoittavan, on se otettava todesta myös lasten kohdalla. Ehtoollinen on kastettujen, Jeesuksen ystävien ateria. 26 Me tekijät Me tekijät 26 7 KYSYMYSTÄ KUVA Suvi Sievilä 7 kysymystä ehtoollisesta – Tarja Meijer vastaa Miksi lapset viedään / saavat tulla ehtoolliselle
Lapselle ja hänen perheelleen tärkeä ja läheinen aikuinen on sopiva henkilö tuomaan lapsen ehtoolliselle. Ehtoolliskasvatusta voi ja kannattaa toteuttaa läpäisevästi koko varhaiskasvatuksen kentällä. Ehtoolliskasvatuksessakin tärkeää on luontevuus ja linkittyminen lasten elämään. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Miten ehtoollista pidetään esillä ja mistä perheet saavat tietää siitä. Edes kaikki aktiiviset kirkossakävijät eivät tiedä ja tunne lasten ehtoolliseen liittyviä periaatteita ja käytäntöjä. Kastaessaan lapsia kirkko sitoutuu yhdessä vanhempien ja kummien kanssa vastaamaan heidän kristillisestä kasvatuksestaan. Käytännön tasolla perheiden messuelämän vahvistaminen on ykkösasia. Ehkä parasta juhlintaa on kutsua erityisesti lapsiperheitä messuun ja huomioida heidät. Mielestäni on myös hyvä, että esim. olen itse linkittänyt ehtoolliseen tavallisen syömisen ja juomisen sekä siihen liittyvät käytännöt, kuten vaikkapa käsien pesemisen ja ruoasta kiittämisen. Nyrpeät katseet ajavat pois aralla mielellä ehtoollispöytään tulleet vanhemmat. 3. Sen sijaan lämmin ja ymmärtävä suhtautuminen kannustaa tulemaan uudelleen. Sen sijaan lasten ehtoollinen huomioidaan joidenkin tapahtumien esim. Mitä ennakkoluuloja. Lopuksi muistutan, että lapsi voidaan myös siunata. Olen huomannut, että oikeastaan aina kun messussa on lapsia, on hyvä informoida perheitä ehtoollisesta muutamalla lauseella. Suomalaisessa mittakaavassa ehkä näin onkin, mutta kuten jo alussa sanoin, lasten ehtoollinen on oikeastaan paluuta varhaisen kristillisyyden tapoihin. Toisaalta kurjilta ovat tuntuneet myös ne tilanteet, missä lapsi ei ole saanut ehtoollista, vaikka olisi niin toivonut. Käsittääkseni merkkivuotta ei juhlita mitenkään erityisesti, siis mitään erityistä tapahtumaa tms. Usein tämä tapahtuu luontevasti messun yhteydessä. Jokaisen seurakunnan tehtävä on kertoa ja tiedottaa perheille lasten ehtoolliseen liittyvistä asioista, myös käytännöistä. 6. Lasten ehtoollinen ennen rippikoulua tuntuu joistakin aikuisista perinteiden rikkomiselta. Ehtoollista jakaessa kysyn aina lapsen kanssa olevalta aikuiselta, annanko ehtoollisen vai siunaanko. Jo2. Aika usein tämä tuntuu lapselle sopivalta vaihtoehdolta. Seurakunnissa on hyvä avata ja konkretisoida, miten lasten ehtoollinen linkittyy seurakunnan strategiaan ja tavoitteisiin. En missään nimessä toivoisi, että ketään pakotetaan tai painostetaan nauttimaan ehtoollinen. Tämä on erityisen tärkeää huomioida silloin, kun vaikkapa isovanhempi tai kummi vie lapsen kirkkoon. Joissakin seurakunnissa on painettu pieni ehtoollisopas, josta on varmasti iloa monelle perheelle. Miten ehtoolliskasvatusta kannattaa toteuttaa seurakunnissa. Usein käytämme alkoholitonta viiniä, kerron myös pelkän leivän olevan täysi ehtoollinen. Monessa suomalaisessa suvussa on pitkään ollut perinne, että konfirmaatiossa nuori nauttii ensimmäisen kerran ehtoollisen. 7. Tilanne saattaa olla lapselle uusi ja jännittävä, luontevinta onkin tulla ehtoolliselle tutun ja luotettavan aikuisen kanssa. Kuten jo aiemmin mainitsin, meidän kirkkomme ehtoolliskäytännössä on tärkeää kunnioittaa vanhempien mielipidettä. ei järjestetä aiheen tiimoilta. Perheiden messuissa ohjeistan aikuisia mahdollisimman lyhyesti ja selkeästi ehtoolliskäytännöstä. Tämä lisää tietoa ja kiinnostusta, ehkä keskusteluakin aiheesta, parhaimmillaan rohkaisee mukaan ehtoollispöytään. Kysymyksen asettelulla näyttäisi olevan väliä; aika usein ensimmäinen vaihtoehto käy toteen. kainen perhe tietenkin itse päättää, miten haluaa toimia. On tärkeää huomioida lasten ehtoollinen jo suunnitelmien tasolla. Ylipäätään kannustan perheitä keskustelemaan asiasta. Mikkelinpäivänä 40 vuotta sitten lapset pääsivät jälleen ehtoolliselle. Minun mielestäni myös lapsen oma mielipide on merkityksellinen. Kerhoissa, kirkkovierailuilla, viiden aistin kirkkopoluilla jne. Voisiko kummi tuoda kummilapsensa ehtoolliselle. Minkälaisia ratkaisuja on tehty ehtoolliskäytännöistä. Kun yhteys kummiin on luonteva, on myös ehtoolliselle tuleminen turvallista hänen kanssaan. Jos emme käytä intinktiota (leipä kastetaan viiniin), kerron tästä mahdollisuudesta nauttia ehtoollinen. 4. 5.. seurakunnan lehdessä tai paikallislehdessä on lasten ehtoollista käsittelevä juttu. Perheille toteutettavien messujen pohjalle/ympärille on mahdollista rakentaa varhaiskasvatuksen suunnittelun runko. mikkelinpäivän yhteydessä. Joskus olen myös huomannut, että aikuisia saattaa ärsyttää lasten ehtoollispöytään tuleminen. Juhlitaanko merkkivuotta jotenkin erityisesti
Ohjelmapaikkana on Rovaniemen seurakuntakeskus ja kirkko, Rauhankatu 70. mennessä: www.koulutukset.nuorikirkko.fi/koulutukset/ kirkkomuskarin-ajankohtaispaivat Vaippapöksyt saavat tulla 23.10. Osallistumismaksu on 180 euroa. Tiedustelut Kouluttaja Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Järjestäjä Seurakuntaopisto, yhteistyökumppaninaan Nuori kirkko ry ALKAMASSA SYKSYLLÄ! Nuori kirkko ry on järjestämässä alueellisia PIKI-kouluttajakoulutuksia vastuukouluttajanaan Tiina Haapsalo. Täysihoito kahden hengen huoneessa n. Varaa majoituksesi osoitteessa www.scandichotels.fi varauskoodilla BNUO250919. Varhaiskasvatuksen vertaiskouluttajat tulevat olemaan tärkeässä roolissa PIKI-toimintamallin edistämisessä ja uuden PIKI II -materiaalin avaamisessa (sisältää mm. MAJOITUSKIINTIÖ ”Muskaripäivät” on varattu Scandic-hotelli Pohjanhoviin. Ole mukana kehittämässä ja kehittymässä! Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.nuorikirkko.fi/ koulutukset. materiaalit vanhempainiltojen toteuttamiseen). Koulutuspaikkakunnat ja ajankohdat: Helsinki + Espoo 9.112019 Vantaa 28.11.2019 Tampere 16.11.2019 Turku 23.11.2019 Vaasa 18.1.2020 Kuopio 1.9 tai 15.9.2019 Oulu 14.3.2020 Rovaniemi 1.2.2020 Jyväskylä 11.1.2020 Pyhäkoulusymposium – Pyhän äärellä luonnossa 7.– 8.9.2019, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Pyhäkoulusymposiumissa pääset oppimaan uutta, jakamaan kokemuksia sekä innostumaan ajankohtaisista teemoista yhdessä muiden kanssa. Miten opetuksen, kasvatuksen ja hoidon ulottuvuudet toteutuvat alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa. Kustannukset Osallistumismaksu 180 €, täysihoito kahden hengen huoneessa 110 € Tiedustelut Kouluttaja Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi Järjestäjä Seurakuntaopisto yhteistyökumppaninaan Nuori kirkko ry Tarjolla jälleen huippukattaus kiinnostavia luentoja, inspiroivia kanavia ja virkistäviä kohtaamisia kollegoiden kanssa. 050 58 510 71, s-posti: mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi ILMOITTAUTUMINEN 24.9. Sisällöt Pikkulapsipedagogiikka, VASU2018, lapsilähtöisyys, osallisuus, leikki, toimintaympäristön kehittäminen, kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen tukeminen, vuorovaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa Laajuus 1.5 op Ilmoittautuminen 23.9.2019 mennessä sähköisesti: seurakuntaopisto.fi Kustannukset Osallistumismaksu 240 €. Laajuus 0.5 op Ilmoittautuminen 7.8.2019 mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.nuorikirkko.fi/koulutukset. Vaippapöksyt saavat tulla -koulutuksessa tutustutaan alle 3-vuotiaiden pedagogiikan keskeisiin lähtökohtiin. Ilmoittautuminen päättyy 28.8. Ateriamaksu noin 70 euroa sisältää kolmet kahvit, kaksi lounasta ja perjantain iltaohjelman ruokailun. – 25.10.2019 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Millaista pedagogiikkaa tarvitaan, kun toimitaan pienimpien kerholaisten kanssa. Jos olet ollut toteuttamassa omassa ryhmässäsi PIKIä ja olet kiinnostunut tulemaan mukaan – niin ota yhteyttä: tiina.haapsalo@ nuorikirkko.fi (lähetämme sinulle muutaman kysymyksen kyselylomakkeella). Jokainen varaa majoituksensa itse. 28 Me tekijät Me tekijät 28 KOULUTTAUDU, OSALLISTU PAIKKA Päivät toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen seurakunnan ja Agricola-opintokeskuksen kanssa. Koulutus sisältää käytännön työskentelyjä sekä ennakkotehtävän. 195 €. TIEDUSTELUT Mari Torri-Tuominen, p. Seurakunnan varhaiskasvatus on muutoksessa, ja monissa seurakunnissa on nyt ryhdytty kehittämään alle 3-vuotiaiden kerhotoimintaa. Symposiumissa viivytään pyhän äärellä luonnossa sekä nostetaan esiin kestävän kehityksen, ekoteologian ja luonnonrauhan arvoja. VIELÄ EHDIT MUKAAN SEURAAVIIN KOULUTUKSIIN! ILMOITTAUDU NYT! PIKI-kouluttajakoulutus 2019–2020 Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Vantaalla 26.–27.9.2019 Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa. Osaamistavoitteet Osallistuja ymmärtää alle 3-vuotiaiden kasvun, kehityksen ja varhaispedagogiikan keskeisiä kysymyksiä sekä osaa toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta alle 3-vuotiaiden lapsiryhmässä lapsen tarpeet huomioiden
päätoimittaja. KUKA Vasu valloittaa ja valtaa alaa Vuosikymmenten ajan tutkijat ovat tulleet samaan lopputulokseen: lapsen ja aikuisen vuorovaikutus ja varhaiset rakkauden kokemukset muovaavat meitä monin tavoin. Ajattelen, että me varhaiskasvattajat olemme joka päivä tulevaisuudentekijöitä, tässä ja nyt. Pienelle lapselle osallisuus on aidoimmillaan sitä, että hänen ilostaan iloitaan ja surussa lohdutetaan. Uusi vasu – ja nyt jo pelkkä vasu – on puhututtanut monin tavoin viime vuosien aikana. Törmään päivittäin eri medioissa tutkimuksiin ja asiantuntijoiden mielipiteisiin siitä, miten kokopäiväinen ryhmämuotoinen varhaiskasvatus tukee lapsen sosiaalisten ja myöhempien akateemisten taitojen kehittymistä. Hyvä lapsuus rakentaa hyvää tulevaisuutta. Samassa yhteydessä puhutaan myös tulevaisuustaidoista – mutta kuka puhuu siitä, mitä lapsi tarvitsee nyt. Osaava ja työtä suurella sydämellä tekevä varhaiskasvattaja haluaa kehittää työtään ja vahvistaa lasten ääntä. Psykologiassa olen törmännyt puhuttavan naama-ajasta. Kuitenkin olen hieman huolissani vallalla olevasta ajattelusta, joka korostaa, että kokopäiväinen ryhmämuotoiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on jo pienenkin lapsen kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Vasulta tuskin on voitu välttyä kahvipöytäkeskusteluissakaan. Muun muassa näitä kysymyksiä on moni pohtinut viimeisten vuosien aikana vasun äärellä. JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Pienellä lapselle yhteyden ja rakkauden kokemukset liittyvät luovuttamattomasti lapsen aivojen ja identiteetin kehittymiseen. Kohtaamisrikasta syksyä sinulle lasten ja perheiden parissa! OIKEISSA TÖISSÄ Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Vantaalla 26.–27.9.2019 Scandic Helsinki Aviacongress, Robert Huberin tie 4, 01510 Vantaa. Onko se ideaali, mihin vasu kutsuu edes mahdollista. Vasu ihastuttaa ja vihastuttaakin. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Viimeiset vuodet ovat sanat ”uusi vasu” olleet varhaiskasvattajien huulilla seurakuntaan ja kuntaan katsomatta. Osallisuutta ei siis voida mitata ulkoisilla mittareilla, vaan sen toteutumista tulisi selvittää lapsen ja perheen oman kokemuksen kautta. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Naama-ajalla tarkoitetaan yksinkertaisesti lapsen ja aikuisen välistä kahdenkeskistä aikaa. Pieni on Suurin -lehden tässä numerossa käsittelemme erityisesti lapsen osallisuutta eri tulokulmista käsin. Naama-ajalla tarkoitetaan yksikertaisesti lapsen ja aikuisen välistä kahdenkeskistä aikaa, jossa kohtaaminen ja kasvokkain oleminen on keskiössä. Se on haastanut ja haastaa edelleen meitä varhaiskasvattajia pohtimaan uudelleen omaa työtämme sekä lapsen ja perheen osallisuutta. Minusta käsite on hyvin kuvaava. Tämä tarkoittaa aidoimmillaan sitä, että varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa tulisi olla mahdollisimman paljon niitä tilanteita, jossa lapsen ja perheen toiveet, tarpeet, osaaminen ja kiinnostuksen kohteet tulisivat näkyviin toiminnassa. Naama-aikaa yhdessä Kohtaaminen ja yhteydessä oleminen ovat lapsen ja aikuisenkin ihmisyyteen liittyviä perustarpeita. Samalla se on kuitenkin käsitteenä haasteellinen, sillä osallisuudessa on kyse yksilön itsensä kokemuksesta ja tarpeista. Osallisuus on varhaiskasvatuksen ytimessä. Lapsella tulisi olla päivittäin runsaasti niitä tilanteita, jossa hänellä on mahdollisuus aikuisen jakamattomaan huomioon ja läsnäoloon. Annetaanhan siis lapselle kasvurauha ja mahdollisuus hyvään lapsuuteen ilman jatkuvaa kiirettä ja liiallisia tavoitteita suoriutumisesta. Kyse ei ole siitä, mitä yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa, vaan siitä, mitä lapsi tarvitsee nyt kasvuun ja onnellisuuteen. Entä mitä pitäisi muuttua, että voisimme aidosti iloita lasten ja perheiden osallisuudesta. Mutta samaan aikaan resurssit, omat kehittämismahdollisuudet ja arjen haasteet nostavat päätään: Mitä minä varhaiskasvattajana oikeastaan pystyn kehittämään
Kun mytty on valmis, puhalletaan TAIKAPÖLYÄ/PILVIPÖLYÄ myttyyn ja lasketaan 1, 2, 3 ja heitetään ILMAAN…. VESIVÄRIPUHALLUS: Pillillä puhaltaminen vahvistaa alaleukaa ja huulia. kankaita (silkkiä, karvaa, pumpulia, samettia, huivi) tai esineitä (pikkuauto, pallo, pieni nalle, lego) jne. Tässä leikissä on tärkeää, että aikuinen on helposti löydettävissä, eikä lapsen etsiminen saa kestää liian kauan. Voitte ensin harjoitella puhaltamaan ilmaa. Kun lapsi löytää aikuisen, ollaan iloisia, hurrataan ja kehutaan lasta. Vain mielikuvitus ja lapsen turvallisuus ovat rajana – turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Keskustellaan tuntemuksista ja lapsi voi arvailla, mitä pussissa on. Aikuinen voi keinuttaa vuorotellen jokaista lasta lakanalla. Aikuisen piilot voivat olla lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen korkeintaan yhden kulman takana. Anna jokaiselle lapselle oma vesiväripaperi ja vesivärit. Pienelle lapselle on tärkeää saada olla aikuisen lähellä ja sylissä. Temppuradan lopuksi jaetaan jokaiselle oma värikäs huivi ja huivista tehdään pallo/mytty käsien väliin. Lopuksi voidaan katsoa yhdessä, mitä pussin sisältä löytyi. Voit näyttää kieltäsi kaikille kavereillesi – kieli vilkuttaa! Tehdään kielestä toukka, niin kuin panda kirjassakin oli. kangaspussi) erilaisilta tuntuvia materiaaleja. LOPPURENTOUTUMINEN: Lapset makaavat lattialla patjojen tai vilttien päällä ja taustalla soi rauhallinen musiikki. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä lähempänä aikuisen tulee olla lasta. Puhaltakaa pillillä erilaisia ja erikokoisia vesiväriläikkiä ja antakaa paperin kuivua. Aikuinen voi sanoittaa vielä muita piiloleikkiin sopivia lauseita, vaikkapa tähän tapaan: ”Maijaa, missä Liisa on. Kuivuneisiin vesiväriläikkiin piirretään jalkoja ja naamoja – tehdään niistä hassuja otuksia tai toukkia! TEMPPURATA: Rakennetaan lapselle tilaan sopiva temppurata, jossa lapsi voi turvallisesti aikuisen läsnä ollessa kokeilla rajojaan ja ylittää itseään. Aikuinen voi sanoittaa kokemusta: ”Täällä Liisa on, Liisa löytyi!” Leikki jatkuu niin, että aiPOKS SANOI PIKKU PANDA JA TÖRMÄSI Lasten Keskus 2018 kuinen menee uudestaan piiloon. Kilistellä tiukusella, tiukusella kullatulla.” (kulkusen helinää) Satupussi Pussista kurkistaa kirja ja pehmo-pandakarhu. Pieni lapsi nauttii kuullessaan aikuisen äänen ja mallittaa kuulemiaan sanoja.. Imeminen vahvistaa huulien lihaksia, ja omalta osaltaan kehittää lapsen puhevalmiuksia. OTA VALO KIINNI: Taskulampulla osoitetaan lattiaan siten, että lapsella on mahdollisuus nähdä se. Pussissa voi olla esim. 30 Me tekijät Me tekijät 30 KIRJAHYLLY Satutuokio Istuudutaan satutyynyille ja otetaan mukavan rento asento. Lorutellaan alkuun: ”Saako satu sisään tulla, saako satu sisään tulla. Pehmo-pandakarhu käy kutittamassa ja tervehtimässä jokaista lasta. Lapset voivat kosketella pussissa olevia esineitä ja asioita katsomatta pussin sisälle. KOSKETUSPUSSI: Kerätään pussiin (esim. TEKSTI Tiina Hänninen Ideoita ja vinkkejä 1–3-vuotiaiden toimintaan Kirja innostaa harjoittelemaan tunnetaitoja, aistien herättelyä, suujumppaa, kielen kehitystä, liikkumisen iloja, leikin riemua ja yhdessä oloa sekä vuoron odottamista. Musiikin soidessa aikuiset heiluttavat hallaharsoa lasten yläpuolella niin, että pieni tuulen henkäys hipaisee lapsen kasvoja ja tuntuu hyvälle olla juuri tässä. Luetaan kertomus kirjasta ja jäädään yhdessä sivuille ihmettelemään, mitä kaikkea panda näkee ja tekee, mihin panda törmää, mitä toukka puuhailee – kaikkea kivaa turvassa! Toimintaideoita SUUJUMPPA: Suujumppa on suun ja kasvojen lihaksiston harjoittamista. Liisa on piilossa! Ei näy…!” Kun lapsi tulee aikuisen ääntä kohti, voi hän löytää aikuisen helpommin. Temppuradassa voidaan ryömiä peitolla pimennetyn tuolijonon ali tai heitellä palloja/huiveja ja yrittää ottaa niitä kiinni. Temppuradassa voi olla esimerkiksi tuolien ylittämistä ja alittamista, tunnelin alta ryömimistä, liikkumista ja juoksemista pandamaisesti. ja otetaan kiinni – tehdään uudestaan! PIILOLEIKKI: Pienen lapsen kanssa leikitään piiloleikkiä niin, että aikuinen menee piiloon esimerkiksi nurkan taakse ja alkaa kutsua lasta nimellä. Kiemurtele kielellä, puhalla pilviä, lutkuta tuttia, maiskuta ruokaa, haukottele makoisasti, keinuttele kielellä puolelta toiselle, puhalla posket täyteen ilmaa (pallo) ja päästä ilma pois, matki imurin tai auton ääntä. Tällä voidaan vahvistaa näköaistia, katseen kohdistamista ja tarkkaavaisuutta sekä liikkumisen iloa. Etsitään jokaisen oma suu ja kieli. Lapsen onnistuttua siinä vaihdetaan osia: nyt aikuinen yrittää ottaa kiinni lapsen osoittaman valon. Valoa liikutetaan rauhallisesti ja lapsi koettaa saada valon kiinni. Kastele pensselillä paperia ja ohjeista lapsia puhaltamaan vesiväritippaa pillin avulla
Ja tokihan ruutua voi tarkkailla yksin pelaamisen sijaan myös kaverin kanssa yhdessä. Tarkkaavaisuutta kuitenkin tarvitaan, mikäli eläimiä haluaa löytää. Kun kaverin jalat tai pyrstö pilkistävät pyykkikorin tai kaapin takaa, pelaaja tökkää sitä sormella ja etsijä vaihtuu. Mobo Hide & Seek ei sisällä pistelaskua tai aikarajoitteita, vaan lapsi voi pelailla omaan tahtiinsa. Leikkiin liittyy sekä kutkuttavaa jännitystä että hoksaamisen iloa. Alussa soi reipas musiikki, mutta pelin aikana vallitsee melko lailla hiljaisuus. Piiloleikkipelissä seikkailevia eläimiä nähdään myös muissa sarjan peleissä, esimerkiksi helpossa, jo taaperoille sopivassa palapelisovelluksessa.. lemassa ja sanoittamassa, tavoittaa taaperokin pelistä varmasti itse osaamisen riemun. Pihalla kasvaa myös soitettavia auringonkukkia, mutta ärsyttävä ja kovaääninen taustamusiikki puuttuu. Etsijähahmoa ohjataan suurilla ja selkeillä nuolinäppäimillä läpi huoneiden ja pihan. Jos puhelin soi, on siihen helppo vastata ja kuunnella eläinten höpötystä. Jokainen etsijä myös aloittaa etsimisen laskemalla englanniksi 3,2,1. Ensinnäkin eläinten etsiminen kehittää varmasti tarkkaavaisuutta. Taustalla kuuluu talon ääniä, kuten kellon tikitystä tai puhelimen soimista. Jos aikuinen on mukana vinkkaiTEKSTI Jenni Utriainen Vanha kunnon piiloleikki on takuulla yksi lapsiporukoiden kestosuosikeista. 31 Me tekijät Me tekijät 31 DIGILEIKIT PIILOLEIKKIÄ eläinten kanssa MOBO HIDE & SEEK Ikä 2-5 vuotta Hinta 1,09 euroa Käyttöjärjestelmä iOS WiFi Toimii ilman nettiyhteyttä Lisää tietoa: www.mobokids.com www.viihdevintiot.fi Mobo Hide & Seek -pelissä on onnistuttu hienosti luomaan oikean piiloleikin tunnelma. Jos pelihahmollaan viilettää ympäriinsä liian nopeasti, voivat sängyn takana pilkottavat pupunkorvat tai puussa sojottava pesukarhun häntä jäädä huomaamatta! Eläimet ovat kuitenkin sen verran helpoissa piiloissa, että jokainen pelaaja kokee lopulta takuulla onnistumisen ilon. Lisäksi talon työhuoneesta löytyy tietokone, jolla voi harjoitella lukumääriä, ja seinällä on kalenteri, jossa on päivämäärä englanniksi. Keittiöstä voi syöttää pelihahmoille ruokia ja eteisessä pukea niille hattuja. Jos eläimiä ei jaksa koko ajan etsiä, voi keskittyä itse talon tutki”Äiti, katso, katso katso! Hauva löyty! Kissa syö!” Pelaaja 2,5 vuotta INFO miseen. Samalla voi harjoitella vaikkapa eri eläinten ja kodin esineiden nimiä. Sovellusta voi siis käyttää monella tapaa ja se tarjoaa oivallettavaa erilaisista asioista kiinnostuneille lapsille. Aikuisen näkökulmasta pelin äänimaailma onkin varsin onnistunut. Pääosassa sovelluksessa ovat leikkiminen ja tutkiminen, mutta jos oikein kovasti haluaa jotakin leikin tiimellyksessä oppia, onnistuu sekin. Jos kaveria ei satu löytymään leikkiin, voi samoja tunteita kokea myös virtuaalisessa piiloleikissä tabletilla pelaten. Pelialueena toimiva talo kolmine kerroksineen, pihoineen ja autotalleineen on kivan laaja – ja riittää moneksi pelikerraksi. Mobo Kids on puolalainen värikkäitä ja rauhallisia lastenpelejä tekevä lastenpelifirma. Kaappeja voi availla ja esineitä liikutella. Värikkäässä ja iloisessa pelissä leikkii joukko eläinlapsia, joista kukin vuorollaan etsii kotitaloon piiloutuneita ystäviään. Isompia lapsia taas ilahduttanee peliin piilotettu yksinkertainen videopeli sekä taulu, johon saa piirtää sormella. Sen enempää tekstiä tai puhetta pelissä ei kuitenkaan ole eikä pelaamiseen tarvita lukutai kielitaitoa
Kuinka usein me kasvattajat teemme oletuksia ja kuinka usein me uppoudumme pohdiskelemaan omia tunteitamme sen sijaan, että muistaisimme kuulla lasta. Työssä olemme pohtineet paljon seurakuntalaisten osallistamista ja vastuuttamista. Ja ymmärsiköhän äiti, että lapsi ei välttämättä kysynyt kuka minä olen, vaan oikeastaan, “miksi tuolla naisella on tuollainen asu.” Pohdimme tänään kollegan kanssa, kuinka usein meiltä aikuisilta menee ohitse lasten kysymykset ja ajatukset. Ennakkoluulot ja väärinkäsitykset vähenevät, kun aktiivisesti kiinnittää huomiota käyttämiinsä sanoihin. Olettamusten vallitessa me tulemme sanoneeksi, että vain tietynlainen käyttäytyminen on hyväksyttävää, vaikka se ei olisi ollut tarkoitus. Ja kuinka usein aikuiset olettavat tietävänsä, mitä lapset tahtovat. Tähän sortuminen on inhimillistä ja ymmärrettävää – allekirjoittanutkin nostaa käden pystyyn virheen merkiksi. Ja kiinnittää huomiota, mitä oikein olemme ohjaamassa. Ohjaanko askartelua. Kuinka usein lapsi sanoo jotakin aavistuksen oudoilla sanoilla ja aikuinen ei osaakaan lukea kontekstia. Mihin se perustuu. Tai ehkä hän ei tiennyt, että minä olen pappi. Ja sitten se tärkein: otammeko tosissamme lasten vastaukset. Saavuin kahvilaan virkapuku päällä. Miksi teen niin. Kasvattajina meidän tulee ohjata lapsia, mutta myös luottaa heihin. Mikä tarkoitus toiminnallani on. Lapsen ääni on vaarassa hukkua aikuisen olettamusten alle. 32 Me tekijät Me tekijät 32 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA TEKSTI Rosa Pöppönen KUVITUS Pekka Rahkonen Lapsen ääni –kuuluuko. Mistä äidin reaktio oikein kumpusi. Voisimmeko myös kysyä heiltä, mitä te tahdotte seurakunnassa tehdä. Vai ohjaanko tyttöjä tai poikia juuri tietynlaisten askartelujen pariin. Aikuisen ääni on helposti lapsen ääntä suurempi, vaikka lapsen äänessä olisi tärkeämpi sanoma.. Ovea lähellä olevasta pöydästä noin kolmevuotias lapsi nosti innoissaan sormen kohti minua ja kysyi kovalla äänellä: “Äiti, kukas toi tyyppi oikein on?” Äidin reaktio ei ollut kovinkaan innostunut, vaan hän päätyi tiuskaisemaan lapselleen: “No en minä tiedä!” Jäin pyörittelemään tätä kohtaamista mielessäni. Ehkä väsymyksestä, ehkä häntä hävetti, että lapsi oli kiinnittänyt asuuni huomiota ja osoitti minua – ehkä hän ei tiennyt, kuinka papin kanssa kommunikoidaan. Ehkä kerhon loppuminen ei harmitakaan siksi, että pitää mennä kotiin, vaan ehkä lapselle tuli sellainen tunne, että en ehtinyt nyt tehdä kaikkea, mitä olisin halunnut tehdä. Tai että ehkä aikuisesta tuntuu siltä, ettei hän saa lapseen kontaktia lainkaan, mutta lopulta lapsi uskaltaa lähteä juuri tämän aikuisen kanssa kokeilemaan rajojaan, tulostusreissulle toiselle puolelle kirkkoa, vaikka samalla selvästi pelottaa. Lapsi kyllä ilmoittaa, mitä tahtoo tehdä, jos siihen on turvallinen tila. Mutta uhkaako tästä kuviosta unohtua lasten ääni kokonaan. Sen sijaan, että ohjeistaa että “tytöt voivat tulla askartelemaan kukkaiskortteja ja pojat merirosvokypäriä”, voisi vain todeta, että täällä on nyt mahdollisuus askarrella sekä kukkaiskortteja että merirosvokypäriä. Kuitenkin tähän on syytä kiinnittää huomiota. Huomaan paljon arjessa ja toisinaan töissäkin tilanteita, joissa lapsen vastaus tai mielipiteet sivuutetaan, hänen kokemustaan ei oteta todesta tai sitä ei kuulla, mitä hän todella yrittää viestiä. Vaikka saattaisi olla todennäköisempää, että tytöt innostuvat kukkaisjutuista, aikuisen ei tarvitse ohjata juuri tyttöjä tähän
s. "Viinikan pyhis" kokoontuu kerran kuussa.. 34 Luovat lapset: Piilossa! s. 33 Ideasta käytännöksi KUVA Hanna Tuuri Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 37 Raamattua leikkien: Pyhäkoulussa Ailan kotona s. 43 Mikkelinpäivän perhemessu 10 vuoden ajan Aila Sammi on avannut kotiovensa pyhäkoululle
Erilaisten piilopaikkarakennelmien avulla tutkaillaan, millaisia ajatuksia ja aistimuksia erilaiset materiaalit lapsissa herättävät. Teatterileikkien ja -harjoitusten avulla harjoitellaan yhdessä toimimista ja vuorovaikutusta. Siihen voi liittyä paljon erilaisia tunteita, Mäki-Iso pohtii. Teatteriohjaaja ja klovni Taina Mäki-Iso sekä lavastusja pukusuunnittelija Heini Kiamiri kumartuvat kahvilan pöydän ääressä lähemmäksi toisiaan tullakseen paremmin kuulluiksi. – Olemme saaneet Uudenmaan Taidetoimikunnalta lastenkulttuuriapurahan Piilossa-esityksen valmistamiseen. Loppuvuodesta taaperot vanhempineen saavat nauttia myös Piilossa-esityksestä. Tarve piiloutua Miten niin tavallinen ja itsestään selvä lapsuuteen kuuluva piiloleikki sitten syntyi työpajoiksi ja kasvaa myös esitykseksi. Aikuiselle on itsestään selvää, että vastaan tulee päiviä, kun haluaisi vain jäädä kotiin, vetää peitto päänsä yli ja unohtaa koko maailman.. Jos kaikki menee hyvin, ensiesitys on marraskuun alussa perheen pienemmille tarkoitetulla Kukkuu!-festareilla Vantaalla, Taina Mäki-Iso paljastaa. – Luennolta jäi mietityttämään ajatus, että lapsi saattaa ilmaista kipuaan menemällä piiloon peiton alle. Aihe alkoi puhutella sairaalaklovninakin työskentelevää Mäki-Isoa Helsingin Lastensairaalassa pidetyllä luennolla, jossa käsiteltiin lasten erilaisia tapoja ilmentää kipua. Minua jäi vaivaamaan, mitä kaikkea lapsen piilossa oleminen tarkoittaa. Kahvilaan mahtuu ääntä ja liikettä. Mäki-Iso ja Kiamiri ovat pitäneet muun muassa Annantalossa lapsille suunnattuja Piilossa-työpajoja. Ihmisen yksi varhaisimmista leikeistä taipuu teemaksi, josta lapsiryhmissä voi ammentaa pitkään. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan lastenkulttuurille omistautuneen Annantalon kahvila täyttyy aamupäivällä hiljalleen pienistä lapsista ja heidän vanhemmistaan. Naisilla on julkistettavana myös aivan tuore uutinen, jonka he vastaanottivat vasta hetki sitten. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen & Heini Kiamiri PIILOSSA Piilossa-työpajassa leikitään, hassutellaan ja ihmetellään yhdessä erilaisia piiloja ja piilossa olemisen tapoja
– Työpajat olivat osa Annantalon omaa Small Size -kansainvälistä tapahtuma, Mäki-Iso lisää. – Materiaaleja tunnustelemalla pohdittiin, millaisia aistimuksia ja ajatuksia eri materiaalit herättivät, Kiamiri lisää. Mäki-Ison määritelmän mukaan Tyyppä on koominen ja visuaalisesti selkeä hahmo, joka ei viittaa selkeästi mihinkään ikään eikä sukupuoleen. Intohimoisesti lastenkulttuuriin suhtautuvat naiset ovat työskennelleet yhdessä pitkään. Työpaja on suunnattu ensisijaisesti lapsille, mutta on ajateltava kokonaisuutta. Palaute innosti Piilossa-työpajojen pitämiseen. – Pyrin luomaan hahmon mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Mutta millä idealla. Isot pyykkipussit päätyivät myös työpajoihin. Viime vuonna Mäki-Iso pohti, pitäisikö hakea mukaan. 35 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET – Sinänsä lapsen vetäytyminen peiton alle ei pitäisi olla yllättävää. Lasten kanssa pohditaan, missä Tyyppä mahtaa olla. Piiloleikki on usein läsnä lapsen kanssa touhutessa. Annantalolla on ollut vasta pari työpajaa, mutta ne ovat vahvistaneet, että perusidea toimii. Monet aihiot ja ajatukset jalostuvat muun muassa yhteisten kävelylenkkien aikana. Jäin sitä kuitenkin pohtimaan. Onko Tyyppä mahdollisesti satuttanut itsensä, vai onko se vain ilman kaveria. Tai piilossa. Työpajat aloitettiin lämmittelyharjoituksilla ja kukkuluuruu-leikillä. – Itselläni on tällä hetkellä 3-vuotias tytär. Odottaakohan Tyyppä, että joku hakisi hänet. Isot pyykkipussit päätyivät myös työpajoihin. – Sieltä emme vielä saaneet taloudellista tukea, mutta paljon lupaavia kommentteja on tullut, Mäki-Iso kertoo. Työpajan tavoitteiksi taiteilijat luettelevat: viihtymisen hetki kontaktissa toisten ihmisten kanssa, leikkiminen ja yhdessä tekeminen sekä mielikuvien ja tunteiden herättäminen. Tavoitteita Työpaja mahdollisti pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteisen taidekokemuksen ja vuorovaikutteisen hetken. Idusta isommaksi ITU-lastenteatterin ideahautomo hakee vuosittain lapsille suunnattua, taiteellisesti korkeatasoista vuoden esitystä, jolle on luvassa myös taloudellista tukea. Työpajassa Tyypällä on oma hetkensä olla esillä. Pussista kurkkasi ihan eri tyyppi kuin Taina. Lapsen omissa piiloleikeissä oli mukana iso kankainen ja kevyt pyykkipussi, mihin oli helppo piiloutua, Heini Kiamiri kertoo. Piilossa-teema tuntui kaikista valmiimmalta, ja Kiamiri vahvisti idean kuulostavan hyvältä. Tyyppä Piilossa-esityksen keskeinen hahmo on Tyyppä, joka vierailee myös työpajoissa. Pussien pohjalla on erilaisia materiaaleja, joita voidaan tunnustella ja miettiä, mitä ajatuksia ja tunteita ne herättävät. Siis Tyyppä, Taina Mäki-Iso kuvailee.. Tyyppä villitsi isommat aivan hurjaan menoon. – Aloitimme katsomalla toisiamme. Pussista kurkkasi ihan eri tyyppi kuin Taina. – Vanhemman ja lapsen yhteinen hetki on arvokas. Toisinaan Tyyppä saattaa myös hieman muistuttaa jotain eläintä. – Toinen heittää yhden idean, toinen innostuu ja alamme pohtia asiaa, Mäki-Iso kuvailee. Laitoin lakin päähäni ja menin pussiin piiloon. Siis Tyyppä, Taina Mäki-Iso kuvailee. Aloimme havainnoida, mitä kaikkea piiloleikki voi olla. Valmisteilla olevan esityksen hahmo on kuitenkin huolellisesti harkittu. Pienimmät hieman harkitsevasti ja uteliaasti, isommat syttyivät heti leikkimään. Kätkimme kasvomme käsiemme taakse ja kurkimme toisiamme sormien välistä. Lapsen omissa piiloleikeissä oli mukana iso kankainen ja kevyt pyykkipussi, mihin oli helppo piiloutua. Mukaan tulivat teatterin ilmaisuleikit sekä erilaista materiaaleja tutkivat harjoitteet. Aloimme havainnoida, mitä kaikkea piiloleikki voi olla. Siitä on varmasti syntymässä uusi klovnihahmo, Mäki-Iso ennustaa. Oli ihana nähdä, että aikuisetkin innostuivat leikkimään, Mäki-Iso iloitsee. Piilossa-esitys tuli valituksi useista hakemuksista kahdeksan joukkoon esittelemään idea-asteella olevia esityksiä Itujen näyttämökatselmukseen. Onkohan se mennyt piiloon. – Jokainen lapsi lähti leikkiin mukaan. Piiloleikki on usein läsnä lapsen kanssa touhutessa
Esitys on paitsi taide-elämys, se on myös vuorovaikutteinen leikki, Kiamiri painottaa. Vuorovaikutteinen taide-elämys Tyypän tarinan siirtyessä työpajoista esitykseksi, lavalla tarvitaan kahta aikuista. Palaute ilahduttaa, mutta samanaikaisesti koen suurta vastuuta. – Piiloleikki on kaikille tuttu. Esitys tulee sisältämään improvisaatiota ja klovneriaa, mihin liittyy aina vuorovaikutteinen suhde yleisöön. – Jatkossa pyrimme saamaan esitykseen entistä enemmän tunteita mukaan, Kiamiri toteaa. Mitä kaikkea lapsen piilossa oleminen tarkoittaa. Nämä lapset tulevatkin usein kysymään, koska nähdään uudestaan. Teeman työstäminen lapsiryhmissä Työpajat ovat ehkä teeman herättelyä, miten pitkälle teemaa voi viedä. Palaute on aina yhtä sykähdyttävää, Mäki-Iso toteaa.. Miksi mennään piiloon, mitkä syyt saavat menemään piiloon. Piilosta voi löytyä erilaisia asioita tai materiaaleja, joihin voi liittää vaikka lapsilta nousevan laulun tai tunteen. – Kun menee yksin piiloon, silloin piiloutuu joltain. Lapset ovat samalla tasolla hyvin lähellä esiintyjää. Piiloleikkeihin voi sisällyttää aarteiden tai pääsiäismunien kätkemistä sekä etsimistä. Eläinmaailmassa piiloudutaan jopa kuolemaan. Taiteilijana Mäki-Isoa kiinnostaa, ettei kaikkea pysty kontrolloimaan. – En ole sairaalaklovneriaa lukuun ottamatta aiemmin esiintynyt 2–3-vuotiaille. Taidekokemus voi virittää mielikuvitusta, liikuttaa tunteita ja herättää ajatuksia, joista lapsi voi myöhemmin keskustella aikuisen kanssa. 36 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Ajatus, että lapsi saattaa ilmaista kipuaan menemällä piilon peiton alle, jäi vaivaamaan minua. Se voi olla jännittävää, mutta haluan joka tapauksessa kokea tämän. Pienemmille lapsille riittää, että menee vain piiloon esimerkiksi omien käsien taakse tai sifonkihuivin alle, Kiamiri sanoo. Leikki vaatii aina jonkun, joka tulee hakemaan. – Esitykseen osallistuminen on pienille lapsille tärkeä kokemus. Se vaatii yhteisen sopimuksen; älä katso, minä menen nyt. Entä jos kukaan ei tule hakemaan. – Ohjaajana ja esiintyjänä olen huomannut, että esityksissä on usein lapsia, jotka ovat kokemassa ensimmäistä taide-elämystään. Tuttuakin leikkiä voi tarkastella yhdessä eri näkökulmista, Mäki-Iso kannustaa. – Työpajoissa Tyyppä ohjailee lapsia, mutta esitykseen on tulossa niin paljon pieniä lapsia, että jonkun muun on keskityttävä heihin esimerkiksi silloin, kun Tyyppä on piilossa. Esityksen synnyttämät kysymykset ja keskustelu on tarkoitus käydä mukana olleen aikuisen kanssa. – Viime vuosina on alettu painottaa entistä enemmän pienen lapsen tarvetta ja oikeutta taide-elämykseen. Piiloleikki on jännittävää, eikä sitä voi leikkiä yksin. Aihe kannattaa ottaa suurennuslasin alle ja alkaa pohtia, mitä kaikkea teemaan voikaan liittyä. Aihe on varsin herkullinen työstettäväksi lapsiryhmässä pidempäänkin. Piiloutumiseen liittyy tavallisesti jokin vahva tunne. Lapselle on avautunut jokin uusi maailma, tai hän on tunnistanut itsessään jotain. – Välttämättä leikki ei vaadi edes sitä, että joku katsoo. Esityksen tarkoitus on herätellä lapsia kokemaan ja ajattelemaan. Parhaillaan pienten lasten esittävästä taiteesta väitöskirjaansa valmisteleva Heini Kiamiri pitää tärkeänä lapsen ja aikuisen yhteistä kokemusta taiteen äärellä. Näyttelijänkin on oltava koko ajan hereillä, jos lapset lähtevät liikkumaan omia aikojaan. Esityksen rakenteen on oltava selkeä, mutta sen tulee mahdollistaa vuorovaikutus. Lapsella oikeus taide-elämykseen Lapsille suunnattuun esitykseen liitetään helposti kasvatuksellinen ajattelu, mitä esityksellä halutaan sanoa tai opettaa. Mäki-Ison keskittyessä esiintymiseen, Kiamiri ohjaa lapsia. Varsinainen piiloleikki vaatii, että joku tulee ja löytää. Taide-elämys sinänsä on lapselle erittäin tärkeä, Kiamiri huomauttaa. Millaiselta tuntuu tulla löydetyksi
Keskustelu on tärkeä elementti. Hänellä ei ole niin paljon ennakko-odotuksia, vaan hän toimii intuition pohjalta. Lapsi voi olla hengellisessä elämässään vapaampi kuin aikuinen. 37 Ideasta käytännöksi TEKSTI Marianne Kyrönviita, kappalainen KUVA Hanna Tuuri RAAMATTUA LEIKKIEN Omat muistot pyhäkoulusta menevät vuosikymmenien taakse. Arkisessa elinympäristössä on hyvin vähän puhetta, joka tukee hengellisiä pohdintoja. Niitä pyhäkoulun säännöllinen rytmi tarjoaa. Keskiössä on luottamus elämään ja Jumalaan. Jeesus asetti lapsen esikuvaksi. Viihtyminen ja viihdyttäminen ovat keskeisessä asemassa. Heistä huokui turvallisuus, läsnäolo ja luottamus. Lapsi voi tutustua kieleen, joka sanoittaa suuria tunteita, vaikkapa surua. Heille kerrottava asia oli tärkeä. Se on osallisuutta; se on lähimmäisen auttamista. Lapsen läsnäolo on kokonaisvaltaista. Sisällöissä toistuvat samat osiot, vaikka keinot vaihtelevat. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.” (Matt. Lapsia ympäröi useasti pinnallinen, kaupallinen ja materiaalinen maailma. Meillä on oma hengellinen tie jo lapsina. Lapselta voimme oppia, että hengellisyys ei ole pelkästään älyllinen asia, vaan hyvin käytännöllinen. Lapsen hengellisyyttä värittää se, että läheisyyden kokeminen on hänelle elinehto, hän ei edes kuvittele selviytyvänsä yksin. Lapselle nämä perusasiat näyttävät hyvin selkeiltä, koska hän on ensisijassa toimija. Lapset tarvitsevat pysyvyyttä ja rutiineja. Jeesuksella oli omana aikanaan erityisen kunnioittava suhde lapsiin. Paikkana on punaiseksi maalattu puinen seurakuntatalo ja sen sali, jota hallitsi iso kamina. Lapsen kanssa harvoin voi olla teoriassa. Jokainen lapsi kohdattiin nimeltä. Vielä muutama vuosi sitten löysin ”irrallisen” lampaan arkistoistani. Tämä tulee erityisesti näkyviin vanhusten ja lasten yhteisissä pyhäkouluissa, joissa lasten avoimuus ja spontaanisuus vapauttavat myös aikuisessa lapsen. Isona juttuna oli tietenkin omaan vihkoon saadut lampaankuvat, jotka lisääntyivät osallistumiskertojen myötä. Yhteyden hakeminen on osa ihmisen identiteettiä ja tuo kehitys alkaa jo lapsena. Lapsi matkakumppanina avaa uusia maailmoja. Tämä lapsen ainutlaatuisuuden näkeminen ja kunnioittaminen on aikuisen tehtävä. Rukous voi olla opettelua yhdessä yhteyteen. Olemme jokainen yksilöitä. Kaksi tuttua kertomusta, "Jeesus siunaamassa lapsia" ja "kasteja lähetyskäsky" ovat perustana. Nuo kokemukset nousivat pintaan, kun lastenohjaajamme haastoivat mukaan kirjoittamaan otsikolla ”seurakunta koolla” – pohdiskeluja lapsesta seurakuntalaisena ja käytännön huomioita työn kentältä. Miten tärkeää se on aikuisenkin maailmassa. Lapsi hakee yhteyttä toisiin ihmisiin, luomakuntaan ja Jumalaan. Nämä luovat puitteet, jossa Raamatun kertomusten esiin nostamat, elämän haavoittuvatkin puolet voivat tulla turvallisesti käsittelyyn. Pyhäkoulunopettajia oli kaksi. Opetusvälineistä mieleen ovat jääneet opetustaulut – erityisesti se, jossa Jeesus kantaa olallaan karitsaa. Silti tunnelman voi vieläkin palauttaa. Tarra oli uusi hieno keksintö. Tarvitsemme myös yhteisiä suurempia hetkiä, kuten jumalanpalveluksia, mutta niissä vielä harvoin on mahdollisuus jakaa keskustellen. Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun luokseni. 19:14) Maailma ympärillä on kovasti Seurakunta koolla muuttunut omista pyhäkouluajoista. Matkakumppaneina elämä rikastuu.. Hän on intensiivisesti läsnä tilanteissa, keskittyen ja luottaen, koko kehollaan
38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI JA TOTEUTUS Johanna Kaunismäki KUVAT Hanna Tuuri Miksi avata kotiovet lapsille?
Kerran kuukaudessakin on oikein ok. Erilaiset teemat ja pyhäkoulunuoriso sekä aktiivinen pyhäkouluväki ovat Parkanon vahvuus. Raamatun kohdan jälkeen alkaa avoin keskustelu. Pyhäkoulu on nykyajan lapsille myös uskontokasvatusta – kristillisten perinteiden siirtämistä seuraaville sukupolville. Pyhäkoulussa Ailalla on hyvää seuraa ja vanhemmat pyhäkoululaiset kuuluvat ikään kuin kalustoon. Tervetuloa seurakuntaan Pyhäkoulu kutsuu mukaan lapsia, Parkanossa myös perheet ja ikäihmiset ovat tervetulleita pyhäkoulutoimintaan. Erilaisten perheiden lapset ovat kokoontuneet yhteen kuulemaan tämän päivän tarinan. Siksi hän on jaksanut olla ohjaajana näinkin pitkään. Pyhäkoulussa kuulee Jumalasta, pyhäkoulussa on turvallista olla, siellä saat olla oma itsesi, kuulut suureen perheeseen – kaikki nämä ovat syitä tulla pyhäkouluun. Ailan kotona kellään ei ole tarvetta hyppiä, paitsi tietty luvan kanssa. He varmasti pitävät toiminnasta, kun vuodesta toiseen tulevat mukaan. 39 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Miksi avata kotiovet lapsille?. Aila kokee pyhäkoulun pitämisen mukavana ja antoisana tehtävänä. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Aila pitäisi pyhäkoulua vaikka joka perjantai, jos vain omassa elämässä riittäisi siihen aikaa: – Mutta hyvä näin. Tämä pyhäkoulu on tarkoitettu kolmevuotiaasta vanhemmille. Aila on itsekin käynyt lapsena pyhäkoulua ja haluaa tarjota sen kokemuksen myös muille. Pienempiä pyhäkoululaisia tulee mukaan isojen sisarusten kanssa ja aina joku uusi perhe liittyy pyhäkoulukuvioihin. Parkanolaiset perheet ovat ottaneet pyhäkoulun omakseen. Ailan kanssa pyhäkoulua pitävät Merja Kivelä, ammatiltaan lastenohjaaja ja Vilma Autio, rippikoulun käynyt pyhäkoulunuori. Ailalle tullaan vierailulle, kylään toisen kotiin – niin, eihän kukaan vieraissa pitkin sohvia hypi. Paikalla on koululaisia, alle kouluikäisiä, sisaruksia ja perheen ainoita lapsia. Vuodesta 2009 Aila Sammi on avannut kotiovensa kerran kuussa kokoontuvalle pyhäkoululle, joka on sijaintinsa puolesta saanut nimekseen "Viinikan pyhis". Tänään aiheena pyhäkoulussa on "Jeesus siunaa lapsia". Pyhäkoulunohjaajat kokevat, että keskusteluissa availlaan Kasteopetus tavalla tai toisella kulkee punaisena lankana joka kokoontumiskerralla. Monipuoliset teemat, innokas pyhäkoulunuoriso ja aktiivinen pyhäkouluväki ovat Parkanon vahvuus. Pyhäkoulu on avoin kaikille. Aila on saanut kylillä kuulla, että hulluhan sä oot, kun "päivät työskentelet koulun iltapäivätoiminnassa ja sitten päästät kylän mukulat sisälle hyppimään." Mutta Aila ei koe sitä näin. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) TEKSTI JA TOTEUTUS Johanna Kaunismäki KUVAT Hanna Tuuri RAAMATTUA LEIKKIEN Parkanossa toimii kaksi pyhäkoulua kotona. Pääsemme nyt tutustumaan toiseen niistä. Niin iloista, että se on syvää. Viinikan pyhis Kasteopetus on läsnä jokaisessa pyhäkoulussa, se kulkee punaisena lankana joka kerralla. Osaan pyhäkouluista Parkanossa on ilmoittautuminen, koska kaikkiin pyhäkouluihin ei voida ottaa määräänsä enempää osallistujia. Viinikan pyhäkoulussa on tapana ensimmäisenä lukea päivän aihe suoraan Raamatusta
Toisinaan keskustelu voi ohjautua sivuraiteille, mutta sieltä sitä sitten ohjaillaan sopivassa määrin takaisin aiheeseen. Alkuun myös rukoillaan pyhäkoulun tuttu rukous: ”Pienet suuret ihmiset Taivaan Isä suojelet, siunaa meitä kaikkia pyhäkoulussa ja kotona." Pyhäkoulun apuohjaaja Vilma Autio, 15 v., lukee Raamatusta kertomuksen "Jeesus siunaa lapsia". Kertomuksen äärellä käytiin samaa keskustelua kuin itse kertomuksen jälkeen. Paikalle saapuu tuttuja lapsia, tällä kertaa 7. Pyhäkoulujoukon vanhimmat, Jasmiina ja Sanni, olivat opetuslapsia, muut olivat lapsia. Pyhäkouluun oli varattu legoukkoja, joilla kertomusta kerrattiin. Miksi ihmiset olivat tulleet Jeesuksen luo. Ja aikuiset, lisäsi Safiina vielä uudelleen. Pyhäkoulu on alkamassa. Pohditaan, keitä siinä kertomuksessa oikein olikaan. Taulu laitetaan aina esille pyhäkoulun ajalle. Mitä Jeesus sanoi opetuslapsille. Viinikan pyhäkoulussa myös lapset saavat kokea kertomuksen monin eri tavoin, koska raamattua myös leikitään ja näytellään sekä usein vielä askarrellaankin. – Aikuiset ja vanhemmat, lisäsi 5-vuotias Safiina myös kertomuksen henkilöiksi. Miksi opetuslapset eivät päästäneet lapsia Jeesuksen luo. Legoukkojen äärellä keskusteltiin siitä, keitä oli paikalla kertomuksessa. Kertomuksen jälkeen alkaa ihmettely. – Jos ne ajatteli, että Jeesus on väsynyt tai että ne ei tuu häiritseen, arveli Sanni, 11 v. Legoukoista valittiin sopivat ukot näyttelemään kutakin roolia. – Jeesukselle siunattavaksi, joku tiesi kertoa. Raamatunkertomukset avaavat hyviä keskusteluja ihan nykypäivänkin kysymyksiin. – Jeesus tietenkin! huudahtaa yksi lapsista. Löytyi kalastajaa ja puuseppää. Yhteisen hetken päätteeksi lapset leikkivät vielä piiloleikkiä – eivätkä hakijoiden tullessa vielä halunneet lähteä kotiin. Raamatun kertomuksen näytteleminen on mukavaa puuhaa lasten mielestä. Lapset pääsivät myös askartelemaan; jokainen teki oman kuvansa. Mitä tapahtui pyhäkoulussa. Vilma, pyhiksen apuope, sai roolikseen olla Jeesus. Kuvat aseteltiin yhteiselle kartongille ja siihen on tarkoitus tehdä vielä myöhemmin Jeesuksen siunaavat kädet. – Sitten Jeesus siunasi lapset. Pyhäkoulunohjaajat miettivät roolit ikäjärjestyksen mukaan ja siitä saatiinkin sopivasti myös lasten iästä keskustelua. Pyhäkoululainen Wilhelmiina, ikää 11 vuotta, saa kunniatehtävän: hän sytyttää kynttilän laulun ”On sydän pieni kynttilällä” säestäessä häntä. RAAMATTUA LEIKKIEN Askartelu osoittautui tämän kokoontumiskerran mieluisimmaksi puuhaksi.. Äidit, mummot, Mazda-kuski, jonka eräs autointoilija (kolmivuotias Kauko) keksi, vauvoja, puuseppiä, kalastajia, maanviljelijöitä... – Päästäkää ne lapset tuleen, kuului vastaus. – Opetuslapsia ja tavallisia lapsia myös, toinen jatkaa. Samalla alkoi keskustelu opetuslasten ammateista, keskustelun aloitti Aila. 40 Ideasta käytännöksi kyllä monenlaisia lukkojakin
Jos minulta kysytään, mihin maahan tunnen kuuluvani, vastaan, ettei kyse ole maasta vaan siitä, miten nämä kulttuurit muovasivat minut omaksi itsekseni. Oppitunteja oli kaksi. – Jokin aika sitten kuvitin ja kirjoitin kirjan dinosauruksista Teos-kustantamolle ja Lasten Keskukselle tein kirjan, joka käsittelee aikaa. Muista tilata Lastenkirkko -lehdet loppuvuoden tapahtumiin! Lastenkirkko ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden tilaukset pitää tehdä viimeistään 18.10.2019. 4.10. Mitä muuta olet kuvittanut viime aikoina. Tilaukset tarvitaan viimeistään 16.9.2019. Mikä on mielestäsi tärkeä lapsille suunnatuissa kuvituksissa. Lehti johdattaa kauniisti myös pyhäinpäivän tunnelmiin. Ryhmä kokoontui aina keskiviikkoisin, koska silloin Ranskassa ei ollut koulua. Olen siis kasvanut kahden erilaisen kulttuurin keskellä. – Taide avaa lapsen mielen ja antaa lapselle mahdollisuuden ilmaista ja jakaa tunteitaan. Ajattelin myös, että hän on varsin aktiivinen, toisin kuin niissä maalauksissa, joita olin nähnyt kirjoissa. Lapsena ajattelin, että Jeesus on mystinen ja vakava, mutta silti tavallinen, elämästä nauttiva ihminen. Lehti ilmestyy jo 7.11. eli sen pohjalta ehtii hyvin suunnittelemaan toimintaa joulukuuksi. Minä olen syntynyt Ranskassa. Vanhempani ovat kotoisin Portugalista, mutta he muuttivat Ranskaan 70-luvun alussa. Vuoden viimeisen numeron teema “Jeesus-vauva on kuningas” auttaa valmistelemaan oikeaa joulua, jossa heikot ovat voimakkaita. Lehti on mukava saada myös mikkelinpäivän messusta mukaan. Kuvitukset auttavat lapsia ymmärtämään maailmaa. Jo ilmestynyt 4/2019 tukee lasten liittymistä ryhmiin, jotka monelle ovat uusi haastava asia. Kuka oikein kuvittaa Lastenkirkko-lehden raamatunkertomuksia. – Vanhempani veivät minua katolisen kirkon ryhmään ollessani lapsi. – Nimelläni on portugalialiset juuret. Minusta on mukava tehdä tietokirjoja ja piirtää karttoja. Niillä käsiteltiin uskontoa, luettiin kirjoja ja oli monenlaista toimintaa. 41 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Jeesus toimii Carlos Cruzin kuvituksissa Carlos Cruz ei kuulosta ihan tavalliselta suomalaiselta nimeltä. Lapset ymmärtävät, että tunteita voi ilmaista taiteella. ilmestyvä Lastenkirkko 5/2019 kannustaa arvostamaan toisia ja olemaan vieraanvarainen. Sellaisen Jeesuksen olen nyt halunnut piirtää Lastenkirkko-lehteen. Tilaukset: lastenkeskus@jaicom.com. Mikä on vaikuttanut siihen, miltä Jeesus näyttää kuvituksissasi
Jos haluatte käyttää jotain muuta painoa, olkaa yhteydessä, os. Olin ihastellut Lastenkirkon upeita kuvituksia ja innostavia, aktivoivia tekstejä jo pitkään. Seurakuntamme Lakeuden Risti -lehden konsepti uudistettiin vuodenvaihteessa ja halusimme ottaa entistä paremmin kohderyhmänä huomioon myös lapset. Lastenkirkon raamatunkertomus löytyy Lakeuden risti -lehdestä Seinäjoen seurakunnan viestintäjohtaja Kirsi Poltto keksi uudenlaisen toimivan tavan hyödyntää Lastenkirkkoa. 42 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Päkällä on kätevämmät raajat kuin Pulmulla Päkän päivä -sovellus on päässyt testivaiheeseen. Mikä sai teidät innostumaan Lastenkirkon raamatunkertomuksen julkaisemisesta. Päkä on erityisesti pyhäkoulutoiminnan tunnus. Käytämme juttuja materiaaleina myös perheja päiväkerhoissa sekä pyhäkouluissa – lasten lisäksi myös aikuiset pitävät niistä todella paljon!. Millaista palautetta olette saaneet näistä raamattujutuista. Kun Lastenkirkon-tiimi on ottanut haltuun sovelluksen tekemisen tekniikan, päästään jatkossa kehittämään sisältöä lisää lasten kanssa. Kun Semiltä kysyttiin, kummasta Lastenkirkon päähenkilöstä hän pitää enemmän, vastaus tuli heti: “Päkästä, koska sen raajoja on helpompi käsitellä.” Päkän päivää pääsee testaamaan lataamalla sen Google Play -soveluskaupasta elokuun aikana. Otin rohkeasti yhteyttä päätoimittaja Anita Ahtiaiseen ja saimme yhteistyön mutkattomasti vauhtiin saman tien. Kesällä Päkän päivä -sovellusta on ollut tekemässä Lappeenrannassa tietotekniikkaa opiskeleva Semi Rantanen. Seurakunnan varhaiskasvatuksen väki tuki ajatusta lasten omista sivuista seurakuntalehdessämme heti alusta alkaen. anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi. Ensimmäiset kommentit saadaan Pisara-perheleirillä. Antti Vuoren sovittamat ja Soili Perkiön säveltämät Valonsäde-virren (LV 108) sävelet rauhoittavat iltapuuhissa ja tuovat vipinää pienissä peleissä. Lakeuden risti -seurakuntalehdessä julkaistaan tänä vuonna raamatunkertomuksia lapsille. Pelissä 3–8-vuotiaat lapset pääsevät harjoittelemaan arjen asioita Päkän ja Pulmun kanssa. Päkä-seinätarrat toivottavat lapset tervetulleiksi Nyt on tarjolla toivottuja Päkä-seinätarroja lastentiloihin tai mihin tahansa paikkaan, johon halutaan luoda mukavaa Päkä-tunnelmaa. Päkä toivottaa kuitenkin lapset tervetulleeksi kaikkeen, mitä seurakunnassa tapahtuu. Jatkossa voidaan tehdä tarroja myös kerhotoiminnan tunnuksesta Pulmusta, jos kysyntää on. Tarroja voi tilata suoraan teipit.comista
43 Ideasta käytännöksi Tämä mikkelinpäivän perhemessu on syntynyt varhaiskasvatuksen papin Heli Riipisen ja lastenohjaajien Jaana Kelan ja Raija Seppäsen yhteistyönä Suomussalmen seurakunnassa. Löydät rukoustalon tekemisestä mukavan videon kirkon sivuilta: www.youtube.com/watch?v=iTNowkBtn44. Me kaikki, pienet ja suuret, joudumme miettimään, mikä elämässämme on oikein ja mikä väärin. Tehdään rukoustalo Ensin lattia – kämmenet avoinna vierekkän lattiaksi sitten seinät – kämmenet pystyyn n. Päivän virsi Luoja enkeleineen, virsi 494 Virteen sopiva leikki löytyy mikkelinpäivän pyhäkoulusuunnitelmasta. Siksi on tärkeää, että voimme rukoilla, pyytää ja saada anteeksi. 20 cm päähän toisistaan ja katto – sormenpäät koskettavat toisiaan ja syntyy ikäänkuin harjakatto. Sinä joudut antamaan meille paljon anteeksi. Ja siellä, missä oikeudenmukaisuus toteutuu, on lapsilla hyvä olla. Enkeleitä etsiessä ei siis tarvitse liikkua paikoiltaan, vaan kaikki voivat nähdä ne penkistä käsin. Anna meille anteeksi se, missä olemme tehneet väärin toisiamme ja sinua kohtaan. Lisää ideoita mikkelinpäivään löydät Nuoren kirkon verkkosivuilta. Aamen. Mikkelinpäivän perhemessu PERHEMESSU Kulkue Mikkelinpäivään sopii alkukulkue, jonka aikana kulkueristi kannetaan sisään kirkkoon. Kulkueeseen voivat liittyä messun toimittajien lisäksi myös muut halukkaat. Kartongista tehdyt enkelit voi piilottaa esimerkiksi niin, että yksi löytyy kirkon vasemmalta ja toinen oikealta seinältä, yksi urkuparvelta ja yksi on kiinnitetty kirkonrotan selkään. Hän on saanut Jumalalta tehtävän puolustaa oikeudenmukaisuutta maailmassa. Lapset ovat Jumalan silmäterä, niin Jeesus meille opetti. Joissakin seurakunnissa on perinteenä se, että kaikki lapset voivat liittyä mikkelinpäivänä kulkueeseen. Me pyydämme tätä Jeesuksen kanssa. Seuraavassa taustatarinaa kullekin etsittävälle enkelille. Sen sijaan olen jättänyt tekemättä hyvää. Synninpäästö Jumala ottaa vastaan jokaisen, jolla on paha olla. Kuvat on ottanut Marjut Lehto. Jeesus lahjoittaa meille ilon. Mikaelin tehtävän takia tänään huomioimme myös lapsia. Auta, että armosi ja rakkautesi opettaisi meitä. Päivän rukous Jumala, sinä olet luonut enkelit tuomaan maailmaan oikeudenmukaisuutta ja rakkautta. Evankeliumi Matt. 18:1–6, 10, lapsen lukemana Saarna Monissa seurakunnissa on hahmo tai maskotti, joka osallistuu lasten kirkkoihin ja tapahtumiin. Sain ystävältäni lahjaksi käsikorun, jossa on teksti: ”enkeli”. Hän sulkee ihmisen syliinsä ja vakuuttaa: Sinä saat anteeksi aivan kaiken. (pääset sinne vieressä olevan QR-koodin avulla älypuhelimellasi). Sinä olet heikoimpien puolella. Yhteinen rippi Rakas taivaallinen Isä. Kun talo on valmis, laitetaan ovet ja ikkunat kiinni, jotta voidaan rauhoittua olemaan sisällä – kädet ristiin. Me ihmiset voimme olla kuin enkeleitä silloin, kun autamme ja ilahdutamme toisiamme. Aamen. Olen ajatellut pahaa ja toiminut itsekkäästi. Mutta jos rehellisesti tarkastelen itseäni, huomaan, etten ole aina suinkaan toiminut niin kuin enkeli. S: Aamen. Toteutusta täydensivät osaltaan Nuoren kirkon kouluttajat Anita Ahtiainen ja Mari Torri-Tuominen. Alkumusiikki Esimerkiksi urkumusiikkia tai muuta soitinmusiikkia Kotikirkko (Laulutuuli 2019, LV 55) Suojassa enkelin (LV 45) Johdanto Mikkelinpäivä on saanut nimensä arkkienkeli Mikaelilta. Auta meitä olemaan kuin enkeleitä toisillemme: auttamaan ja ilahduttamaan. Me ihmiset, emme tee aina sitä, mikä on oikein. Lastenkirkon Päkä ja Pulmu voivat olla tällaisia hahmoja. Suomussalmella etsittiin neljää, kirkkoon piiloon lennähtänyttä enkeliä kirkonrotan ja enkelin kanssa
Käytännössä lasten ehtoollisella käynti ei ole joka seurakunnassa ja joka perheessä itsestään selvä asia. Aiheesta on olemassa hyviä kirjoja Tytti Issakaisen ja Pekka Rahkosen, Atte ja Anna – ehtoollinen kantaa (Lasten Keskus 2017) on erinomainen lasten kanssa tutkittavaksi. Ortodoksilapset ovat aina saaneet ehtoollista jo vauvana. Työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvä työkalupakki on Anita Ahtiaisen toimittama Tytöt ja Pojat ehtoollisella, Lasten Keskus 2012. Olematta varsinainen ehtoollisavustaja, hän voi pitää kädessään ehtoollisleipälautasta tai maljaa. Lapsi voi olla mukana kattamassa ehtoollisaineita. Lapsen läsnäolo tässä pyhässä hetkessä vahvistaa lasten ja nuorten kokemusta osallisuudesta seurakuntayhteyteen.. Kaikki eivät edes tiedä, että lapset voisivat nauttia ehtoollisen. Nuori kirkko ry haluaa koota tätä olemassa olevaa materiaalia verkkosivulle juhlavuoden kunniaksi. 44 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Perheet yhdessä ehtoollisella jo 40 vuotta Kastettujen lasten ehtoolliselle osallistumiseen perheensä kanssa palattiin Suomen ev. Virsikirjan väliin laitettuna ne auttavat myös messukonkareita ottamaan lapset lämpimästi vastaan jumalanpalvelusyhteisöön. Joskus on ajateltu, että voidakseen osallistua ehtoollisen viettoon, ihmisen pitää ymmärtää, mitä ehtoollinen tarkoittaa. Monilla seurakunnilla on omia ehtoollisesitteitä. Viimeistään nyt on aika tehdä tilaa lasten osallistumiselle ja ajatusten jakamiselle yhdessä kaiken ikäisten kanssa. Laitattehan hyvän työn jakoon teksteinä ja kuvina osoitteeseen anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi Mikkelinpäivän messussa on luontevaa ottaa lapsia mukaan alttaripalvelijoiksi. kirkossa 40 vuotta sitten juuri mikkelinpäivänä 1979. Sekä aikuiset että lapset tarvitsevat ehtoolliskasvatusta eli tilanteita, joissa ehtoollisen merkityksestä voi keskustella ja materiaaleja, joita voi tutkia. Nyt tiedetään, että parhaiten ymmärrys karttuu osallistumisen kautta. Eikä tämä ajatus kaikkialla ole uusi, vaan ikivanha. Lapsen ymmärrys ehtoollisesta voi olla jopa aikuisen ajatuksia syvällisempää. lut
Jouluyönä enkelit ilmestyivät paimenille ja kertoivat Jeesuksen, Vapahtajan syntymästä. (Sen nuottikuva löytyy Nuori kirkko ry:n verkkosivuilta, maksuttomista materiaaleista mikkelinpäivän kohdalta.) Laulun. Päivän evankeliumissa Jeesuksella on sanottavaa aikuisille: hän kehottaa aikuisia kunnioittamaan lapsia, sillä lasten enkelit saavat taivaassa katsoa hänen Isänsä kasvoja. 45 Ideasta käytännöksi 1. Samana toistuvan kertosäkeen “Kuule meitä Luoja taivaassa. lapsikuorolle, esilaulajille, jollekin äidille, isoisälle jne. Lauluvalinnoilla voi vaikuttaa siihen. Se muistuttaa meitä Jeesuksen elämän ja kuoleman ja ylösnousemuksen merkityksestä. Lauluja yhdistettäväksi esirukoukseen Kuule meitä Luoja taivaassa (Laulutuuli 2019). Raamatussa kerrotaan, kuinka enkeli ilmestyi Marialle ja kertoi, että hän saa pojan, Jeesuksen. Tästä laulusta tai virrestä käytetään myös nimeä uhrivirsi. Myös elämän vaikeissa tilanteissa saamme luottaa siihen, että Jumala hoitaa meitä. Tämän voi myös laulaa uudelleen loppumusiikkina, vaikka se olisikin ollut jo alkumusiikkina Turvallinen enkeli (Kirkkomuskari 2) PERHEMESSU. Koska mikkelinpäivään liittyy lasten ja pyhäkoulutyön juhla, esirukouksessa voidaan muistaa nimeltä seurakunnan pyhäkoulunohjaajia ja pyhäkouluryhmiä. Sitä tehdään kaiuttaen (nuottiin on lisätty kaikuja/ kertomerkkejä). Pääsiäisaamuna enkelillä oli tuotavana tärkeä viesti: Jeesus on noussut kuolleista. Enkeli: ihmiset enkeleinä Maailmassa on aina ollut paljon ihmisiä, jotka aivan erityisellä tavalla ovat Jumalan asialla auttaessaan toisia ihmisiä. Mitä he toivoisivat tämän päivän lapsille. Martin Luther King taisteli rauhanomaisesti sen puolesta, että mustat ja valkoiset amerikkalaiset saavat samanlaiset oikeudet. Iltarukous voi olla esimerkiksi: ”Rakas Jeesus, siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Aamen.” Jumala kantaa meitä koko elämämme ajan, varjelee ja johdattaa. Jos käyttää varsinaisia säkeistöjä, niitä voi jakaa laulettavaksi esim. Sen ovat tehneet Kaija Eerola ja Raija-Liisa Vuorio. Äiti Teresa oli nunna, joka auttoi ja hoiti Intiassa apua tarvitsevia. He ovat kuin enkeleitä, jotka voi nähdä. Esirukousaiheita voi kysyä esimerkiksi pyhäkoululaisilta ja pyhäkoulunohjaajilta sekä perhetai päiväkerholaisilta. Nuottiin on merkitty myös sellainen sovitus, että 1. Säestyksen voi tehdä vaikkapa palasoittimilla, kanteleilla, uruilla tai ksylofoneilla. Ole lähellä ja siunaa (Kirkkomuskari 1, Laulutuuli 2019) Suojassa enkelin (LV 45). Jumalan turvalliseen läsnäoloon kuuluvat enkelit. Meidän ei tarvitse koskaan olla yksin. 3. Useimmat tällaisista ihmisistä eivät ole kuuluisia, sillä he ovat vain hiljaa ja huomiota herättämättä olemassa toisia varten: esimerkiksi opettaja, rakennustyömies, puutarhuri, hoitaja, sisko, veli, äiti, isä, ystävät. säkeistön aikana soitetaan vain kolmisoinnun alinta säveltä (kirjoitettu c), toisessa säkeistössä keskimmäistä (e) ja kolmannessa ylintä (g). He ovat aivan tavallisia ihmisiä – enkeleitä ilman siipiä. Kauan sitten elänyt kuningatar Elisabet von Thuringen piti huolta köyhistä. Anna meidän suojaksemme siipi enkelin.” Lauluvaihtoehtoja uhrivirreksi Tämän aikana kannetaan kolehti ja valmistellaan ehtoollispöytä. Samalla se pistää meidät ajattelemaan oman hyvän jakamista. Pelkkää kertosäettä voi käyttää myös rukousjaksojen välissä toistuvasti. Siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä. 2. Kaksi enkeliä on mainittu nimeltä: Mikael ja Gabriel. Enkeli: enkelin tehtävä on suojella Raamattuun Psalmien kirjaan on kirjoitettu lupaus. 4. Säestys voidaan toteuttaa koko ajan kolmisointua soittaen (ei tarvitse siis olla kirjoitetussa C-duurissa!) tai sitten avointa kvinttiä soittaen. Enkeli: iltarukous tuo enkelit lähelle Iltarukouksessa voi pyytää enkelien varjelusta. Aina sitä ei heti huomaa, vaan vasta jälkeenpäin voi ymmärtää, miten Jumala on auttanut. Minkä puolesta he haluaisivat rukoiltavan mikkelinpäivän esirukouksessa lapsia ajatellen. Uskontunnustus Lasten Keskuksen julkaisemassa Taaperokirkko-kirjassa on taaperoille sopiva uskontunnustuslaulu. Anna meidän suojaksemme siipi enkelin. Raamatussa enkeli on usein taivaan Isän sanansaattaja ja viestintuoja. Johannes Bosco huolehti pappi na hylätyistä lapsista. Uudesta Laulutuuli 2019 -kirjasta on olemassa myös cd-levypaketti, jota kannattaa hyödyntää laulujen opettelussa. Enkeli: Raamatun enkelit Enkelit näyttävät ihmisiltä, joilla on siivet. Kuule meidän pientä rukousta”, voi opetella ihan pienienkin kanssa. Esirukous Esirukous valmistellaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Nyt kulkee halki korpimaan (LV 100, VK 498) Ehtoollislaulu (LV 80) Lauluvaihtoehtoja ehtoollisen ajaksi Sinä avaat kätesi (Laulutuuli 2019) Lasten ehtoollislaulu (LV 78, VK 743) Yhdessä mennään ehtoolliselle (LV 81) Leipä ja viini (LV 82) Loppulauluja Pohtikaa, haluatteko messun päättyvän rauhallisesti vai energisempänä. Esirukousaiheita voidaan kysyä myös esimerkiksi eläkeläisten piirissä. Psalmista 91: "Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään." Enkelien suojelu ympäröi meitä, vaikka yleensä emme voi nähdä heitä silmillämme. Valmistaudumme ehtoolliselle. Ihmeellinen syli (Kirkkomuskari 2) Laulettavana rukouslauseena voi käyttää: “Jeesus, hiljaa rukoilemme: siunaa meitäkin. Alku-, välija loppusoitoissa kaikki soittavat/kaikki sävelet soivat
Toisen ihmisen asemaan asettumisen kyky syntyy ja vahvistuu vain ympäristössä, jossa lapsi kokee saavansa empatiaa osakseen sekä näkee myös muiden saavan samanlaista kohtelua. Identiteetti kehittyy kaikissa kohtaamisissa. Ne jättävät vahvan muistijäljen, jopa vahvemman kuin sanat. Psyykkinen oppimisympäristö katsomuskasvatuksen keskiössä Edellä mainituista syistä pienten varhaiskasvatuksen toteuttaminen on hetkessä syntyvien mahdollisuuksien huomaamista ja niihin tarttumista. Siitä peilistä pieni katsoo itseään ja omaa arvoaan. Siksi psyykkisen oppimisympäristön tarkkailun keskiössä tulee olla siinä vallitseva tunnekieli. 46 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS Taaperoiden katsomuskasvatusta toteuttamassa Pienten ominaislaatuisuuteen kuuluu aktiivinen toimijuus, jonka käynnissä pitäviä voimia ovat kokeilunhalu, uteliaisuus ja rajaton usko omiin kykyihin. Turvan ja hyväksyttynä olemisen tunne avaa lapselle mahdollisuuden ottaa vastaan uusia kokemuksia ja aistimuksia myös kodin tuttujen seinien ulkopuolella. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän fysiologiset tekijät määrittävät lapsen jaksamista ja kykyä osallistua päivittäiseen toimintaan. Ympäristössä toimivien ihmisten sanat, katseet, eleet ja reagointi lasten aloitteisiin ovat vuorovaikutuksen alue, jolla lapsi määrittää olemassaoloaan ja merkitystään. Liikkuminen ja asioiden tutkiminen kaikilla aisteilla ovat pienimpien ominaisia tapoja toimia ympäristössään. Perusturvallisuudesta kumpuaa Aikuinen kannattelee lasta ja jakaa hänen ihmettelyään. Ensimmäisten ikävuosien aikana syntyy kiinnostus muihin ihmisiin, samankaltaisuuden ja moninaisuuden kokemuksellinen oivaltaminen. TEKSTI Katariina Nousiainen Kirjoittaja on lastentarhanopettaja ja kouluttaja.. Alle kolmivuotias tutkija tarvitsee lähelleen aistivan kulkijan, joka huomioi, ennakoi ja turvaa lapsen pyrkimyksiä – aikuisen, joka sanoittaa ympäristöä ja sen tapahtumia sekä auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan oikea-aikaisella ravinnon, levon ja toiminnan suunnittelulla. Aidosti lapsen maailmaan heittäytyvä ja kuunteleva kasvattaja tekee lapsen kysymykset ja havainnot näkyviksi; hän on kiinnostunut lapsen maailmasta ja toimii peilinä
Tai jotain aivan muuta: erilaiset tuoksupurkit ja kokeiltavat materiaalit sekä muodot ovat elämyksellisiä aarteita löydettäväksi fyysisestä ympäristöstä. Mikä rooli luonnolla ja muulla lähiympäristöllä on oppimisympäristössämme?. Ympäristön äänet (musiikki ja soittimet, luonnon äänet, kirkkojen kellot jne.), tuoksut ja maut sekä erilaiset materiaalit ja värit sulautuvat lapsen kokemusmaailmaan leikin ilon ja innostuksen siivittämänä. Katsomuskasvatuksen toteutuminen on helppo tehdä näkyväksi juuri sosiaalisen oppimisympäristön kontekstissa. Kuinka lähellä lasta olen työssäni. Näin kasvattaja tarjoaa lapsiryhmälle pienen palasen ympäröivän maailman moninaisuutta. Leikin välineistö on tärkeä pedagoginen pohdinnan paikka. Millaisella leikin välineistöllä rikastutan leikkiä. Hyvin suunnitellussa ympäristössä lapsi osaa ja pystyy toimimaan itselleen ominaisella ja mielekkäällä tavalla. Ohjaavatko lelut huomioimaan moninaisuutta. Kysymyksiä pohdittavaksi: Onko fyysinen tilamme kaikille lapsille sopiva. Kun aikuinen istuu lattialle, hänelle avautuu se näkymä, jossa lapsi toimii ja aistii ympäristöään. Parhaimmillaan leikkiessään lapsen osallisuuden kokemus syvenee – lapsi elää ja hengittää uusia kokemuksia itselleen todeksi. 47 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS hyväntahtoinen uteliaisuus lasta ympäröivää todellisuutta kohtaan. Heidän liittymisen tarpeensa on suuri ja he tuntevat luontaista mielenkiintoa erilaista toimintaa ja esineitä kohtaan. Leikki on luontainen tila ja toiminnan muoto toteuttaa katsomuskasvatuksen sosiaalista ulottuvuutta. Liikkuminen lisää lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Onko fyysinen tilamme muuntuva ja kiinnostava. Tutun aikuisen fyysinen läheisyys ja rauhoittava ääni pitää turvallisuuden tunteen yllä myös uusissa tiloissa ja tilanteissa. Mitä teen lapsen oivalluksilla ja kysymyksillä. Edistääkö se lapsen osallisuuden tunnetta. Fyysinen tila voi kutsua sisään tai torjua sisään pyrkijän. Näin lapset luovat yhdessä uusia todellisuuksia. Samalla ne liittävät lasta hänen kokemusmaailmansa kautta osaksi isompaa kokonaisuutta. Retket uusiin ympäristöihin tekevät lapselle mahdolliseksi kohdata yllättäviäkin ilmiöitä. Näin voidaan vahvistaa lapsen osallisuuden kokemusta. Tämän vuoksi fyysisen tilankäytön suunnittelussa on hyvä jättää lasten spontaanille liikkeelle tilaa. Lapsille suunnatut, pedagogisesti pohditut katsomuskasvatusta tukevat kuvat tai symbolit voidaan sijoittaa tilaan riittävän matalalle lasten löydettäväksi ja tutkittavaksi. Kuvien vaihtuessa voi riemu olla melkoinen, kun tutulla paikalla onkin uusi kuva katseltavaksi. Varhaiskasvatuksen fyysisiä toimintaympäristöjä suunniteltaessa on hyvä ottaa lapsen näkövinkkeli tilaan. Kysymyksiä pohdittavaksi: Millainen on leikin merkitys omassa työmenetelmässäni. Kaikkien aistien välityksellä pienen mieleen jää muistijälkiä, jotka parhaimmillaan yhdistyvät leikkiin liittyvään hyvään mieleen ja turvallisuuteen tai liikkumisen iloon ja riemuun. He kommunikoivat vahvasti toisilleen koko kehollaan, ilmeillä ja eleillään. Leikkiä rikastuttaessaan kasvattaja voi tarjota lapsen kokemusmaailman lähellä olevien katsomusten elementtejä osaksi leikkiympäristöä. Sosiaalinen oppimisympäristö osana katsomuskasvatuksen toteuttamista Lapsen tietoisuus itsestään yksilönä ja osana ryhmää kehittyy lähellä tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Heille luontaista on liikkeellä olo ja kehon kokonaisvaltainen käyttäminen. Kuinka paljon olen lasten käytettävissä/saatavilla. Luonnonmateriaalit kuten kivet, puukiekot ja -palikat, kävyt, vesi, simpukat ja hiekka herättävät aisteja ja synnyttävät uusia leikkejä myös sisätiloissa. Miten voisin päästä lähemmäksi lapsen maailmaa. Oman temperamenttinsa mukaisesti lapset liittyvät osaksi yhteisöä arvottamatta tai kyseenalaistamatta muiden tapoja ja tottumuksia. Luonnon kohtaaminen ja kokeminen osana katsomuskasvatusta on luonteva tapa tutustua suomalaiseen traditioon, sen juuriin ja nykyisyyteen. Luonto tarjoaa mahdollisuuden hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen. Tarjoaako tila lapselle mahdollisuuden myös vetäytymiseen. Toistamalla tämän suuntaista toimintaa lapset oppivat aistimaan ympäristöään kaikilla aisteillaan ja näin kohtaamaan uusia ilmiöitä avoimesti ja luottavaisesti. Kaikkein pienimmätkin ryhmien lapset ovat kiinnostuneita ympäristönsä ihmisistä ja heidän toiminnoistaan. Kysymyksiä itselle pohdittavaksi: Kuinka teen lapsen ajattelua ja tutkimista näkyväksi. Pienet harjoittelevat motorisia taitojaan ja suuntaavat huomionsa saavutettavissa oleviin esineisiin ja asioihin. Myös tuoksut ja lämpötila voivat olla erilaisia eri tiloissa. Esimerkiksi äänimaailma voi olla hyvin erilainen kirkkosalissa tai muissa suurissa tiloissa. Leikin sisällä voidaan kokea uudelleen perhejuhlien ja kulttuureihin liittyvien yhteisten juhlien sisältöjä ja tunnelmia ja muokata niitä mielikuvituksen mukaan. Pedagogisena välineenä leikki on aina lapsen oikealla kehitysasteen tasolla, hän toimii leikkiessään juuri siten, kuinka sillä hetkellä pystyy/haluaa/ tarvitsee. Fyysinen oppimisympäristö katsomuskasvatuksen tilana Fyysisen oppimisympäristön ulottuvuudet voi nähdä katsomuskasvatuksen toteuttamisen näyttämönä. Leikin ohjaaminen ja rikastaminen on herkällä korvalla ja kädellä tehtävää tietoista kasvatustyötä. Lapset keräävät vaikutelmia ja havaintoja kaikkialla, missä liikkuvat
Sen ääreen kokoonnumme hartaushetkeen. Alttarilla olevilla tavaroilla saa leikkiä, kunhan suhtautuu niihin arvostavasti. Näytin, miten kynttilän ollessa kumollaankin liekki kääntyy ylöspäin. Tätä asiaa alkoi eräs kerholainen ääneen pohdiskella vastikään alttarin äärellä ollessamme. 48 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ TEKSTI & KUVAT Sirpa Nieminen Kerhossamme on tapana, että kun kirkkovuoden mukaisesti on aika vaihtaa alttariliina toisen väriseen, lapset riisuvat alttaripöydän; jokainen saa ottaa yhden esineen pois ja pitää sen sylissään tai laittaa sivupöydälle. Jumala kuulee rukouksemme joka tilanteessa. kuvittamaton, tavallinen Raamattu, lapsista on kiinnostavaa tunnustella sen erityisen ohuita sivuja. Tehtävä on yksinkertainen, mutta tarjoaa jokaiselle tilaisuuden kantaa vastuuta. Kerhovuoden alkupuolella olemme keskustelleet alttarin esineistön symbolisista merkityksistä. Vaikka siinä olisi Seurakunnan päiväkerhossa alttari on oleellinen osa kerhotilan sisustusta. Meidän keskellämme. Yhdessä suoritettu toimi on heistä mieluinen. Mikäli kyseessä on paikka, jonne kerholaiset usein tulevat viettämään hartaushetkeä, välineiden on tarpeen olla kestävämpää tekoa kuin kertaluontoista käyttöä varten valmistetussa alttaripöydässä. Alttari on kuin juhlapöytä, joka on katettu meitä varten. Kynttilän liekkiä vertasin rukoukseen, joka kohoaa Jumalan luo. Se on myös Jumalan läsnäolon paikka kaiken arkisen touhun keskellä. Jos alttari rakennetaan ulos, voidaan yhdessä pohtia, mitä siinä kuuluu olla ja minkä vuoksi. Alttarilla olevaa Raamattua saa lehteillä. Vastaavasti alttariliinan vaihdon jälkeen he laittavat ristin, Raamatun, kynttilän ja kukat paikoilleen. Halutessaan kuka tahansa voi viivähtää sen luona. Sen äärellä vietetyistä hetkistä jokainen saa ravintoa kasvuunsa, oli sitten kyse lapsesta tai aikuisesta. Silloin tällöin lapset tuovat mukanaan kukkia, kiviä ja käpyjä, joskus jonkin sulankin alttarille laitettavaksi. Yhteiseen aikaansaannokseen suhtaudutaan sitoutuneesti
Kokemus Alttari on kuin juhlapöytä, joka on katettu meitä varten. Olen havainnut, että lapsi suhtautuu raamatunkertomuksiinkin intensiivisemmin, jos hän on saanut olla osallisena sen valmistelussa. Ensimmäisen kerran sen kuullessani minuun teki lähtemättömän vaikutuksen, kun kertoja kuvaili, miten koko luomakunta kaikessa moninaisuudessaan – kasvikunta, eläinkunta, ihmisistä ylhäiset ja alhaiset, paikalliset ja vierasmaalaiset, enkelit ja taivaan tähdetkin – saivat olla osallisina tapahtumien ketjussa Jumalan syntyessä maailmaan ihmiseksi meidän keskellemme. Minua ilahdutti erityisesti lasten keskinäinen keskustelu, kun pohdittiin, säilyisikö kertomus eheänä, jos jokin hahmoista otettaisiin pois. Berryman kehottaa kertomaan kertomuksen pyhästä perheestä aina kirkkovuoden mukaisen liturgisen värin vaihtuessa, kun alttariliina vaihdetaan toiseen. Vuoden mittaan voimme useita kertoja viipyä Jumalan pojan syntymäkertomuksen äärellä ja ihmetellä Jumalan osoittamaa rakkautta luotujaan kohtaan. Kerroin tämän kertomuksen lapsille. Kertomus oli kiinnostanut lapsia, joten pohdin, olisiko mahdollista toteuttaa sama toistamiseen siten, että tällä kertaa kerholaiset kertoisivat sen toisilleen. Tarvitaanko kertomukseen väkijoukkoa. Annetaan lapsen piirtää tai muovailla ihminen ja asettaa se paikoilleen. Vaikka lapset täydensivät toistensa kertomuksia kannustavasti, tilanne oli rauhallinen ja lapset keskittyivät kertomuksen tuottamiseen. 49 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Pyhä perhe – Godly play -kertomus Useita kirjoja Godly Play -menetelmästä kirjoittanut Jerome W. Tämä suuri kertomus ei liity vain joulunajan perinteisiin, vaan on läsnä kaiken aikaa. Kertomus on melko lyhyt ja ohjaajan helposti opittavissa. Jos ollaan ulkona, mikä tahansa tikku tai muu luonnosta löytyvä sopivan kokoinen kappale ajaa asian, sillä mielikuvitus muovaa hahmon. Jokainen saisi olla keskellä ja esitellä tovereilleen jonkin kertomuksen hahmoista. oli todellakin positiivinen. Meidän keskellämme. Sen äärellä vietetyistä hetkistä jokainen saa ravintoa kasvuunsa, oli sitten kyse lapsesta tai aikuisesta. Koska meille jäi kovin vähän aikaa ihmettelykysymyksiin ja pohdintaan, ajattelin jatkaa seuraavalla kerralla siitä, mihin nyt jäätiin. Toisiko tällainen toisto iloa oppimisesta
Linnut lentelevät lauluissa kaikkina vuodenaikoina – talvella kuitenkin vähän vähemmän. Kirjallisuuden ja estetiikan professori emerita Maija Lehtonen sanoo: "Topeliuksen Sylvia-lintu on laululintu, mutta myös Suomen luonnon ja runouden henki, joka antaa lohdutusta ja uskoa elämään. Niihin liittyy syksyllä muuttolintujen myötä haikeutta ja suruakin; tunteet liikkuvat musiikin matkassa luontevasti. Sylvian nimi viittaa kerttujen heimoon: mustapääkerttu on latinaksi sylvia atricapilla. Musiikin lumoa! Titityytii! Le-le-lee-lee le-le-lee-lee Enkeli siivillä lentelee le-le-lee-lee Viestin kertoo sulle! Enkeli siivillä suojelee Turvaa antaa sulle! Oletko miettinyt, kuinka paljon linnuista on tehty lauluja. Samalla Sylvia on isänmaallisuuden henki." Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen! Pirkko Halosen tekemässä laulussa vuodelta 1968 Jumalan kämmenelle lehahtaa ensin lintunen, sitten ihminen. 50 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVA Suvi Sievilä Iloista syksyn alkua ja mukavia lintulauluja. Topelius harrasti luonnontieteitä, ja tämä sylvia-lintu oli esillä muussakin hänen lyriikassaan; esimerkiksi Kesäpäivä Kangasalla -laulun lintuna. Toisaalta jouluna kaihoillaan lintujen kanssa kunnolla esimerkiksi Sakari Topeliuksen kirjoittamissa laulun teksteissä Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna. Tämä laulu ja virsi taitaa edelleen olla suosituin hengellinen lastenlaulu.
Toisaalta voidaan kävellä pareittain/käsikädessä, ja kun laulu loppuu, halataan kaveria. Mikkelinpäivään liittyen teimme Riikan kanssa muutaman enkeliaiheisen säkeistön. Kristiina Larjavan laulu Taivaan linnut perustuu Raamattuun ja Matteuksen evankeliumin kohtaan, jossa puhutaan Jumalan huolenpidosta (Matt. 6: 25–34). Toisaalta jokainen voi vuorollaan olla vaikkapa joulun enkeli. 51 Ideasta käytännöksi Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Ensiksikin voi harjoitella tiaisten kieltä, joka tässä versiossa onkin vähän pidempi: ”Ti-ti-tyy-tii!” Samalla saa harjoitella mukavia melodian korkeusvaihteluita ja intervalleja – kvarttia ja terssiä. Laulun lopussa hän pysähtyy jonkun luo, ja sipisee kaverin korvaan jonkun kivan viestin – voi sen sanoa ääneenkin. Le-le-lee-lee, le-le-lee-lee, viestin kertoo Sulle! Leikki: Yksi lapsista lentelee enkelinä. Laulun lopussa tämä enkeli saa omin sanoin kertoa Jeesuksen syntymästä. Siinä voi lähteä leikkiin mukaan siipiä räpytellen ja laulellen; lopulta nukkumaan asettuen. Viestintuojasäkeistö: Le-le-lee-lee, le-le-lee-lee. Suojelussäkeistö: Le-le-lee-lee, le-le-lee-lee. Terhi Hassisen Sylilaulu on nimensä mukaisesi tehty sylilauluksi, rauhoittumiseen, silittelyksi ja paijailuksi, hoivalauluksi. Ohessa ihan uusi Riikka Jäntin tekemä laulu. Kirkkomuskari 2 -kirjassa on muutama herkkä lintulaulu sylittelyyn, turvan ja läheisyyden kokemiseen. Tai vaikka vain huudahtaa: ”Älkää pelätkö!” Laulun lopussa voidaan laulaa siis esim. Sitten voikin heiluttaa siipiä – silmät kiinni! Seuraavaksi valmistaudutaankin lentohyppyyn: JIPPII! Säkeistöjen väliin voi soittaa lentelymusiikkia (pianolla tai vaikka triangelilla), kunnes jälleen pysähdytän laulamaan titityytii! Laulun voi tehdä myös lorutteluna. enkeli siivillä lentelee. enkeli siivillä suojelee. KIRJA Olisikohan mukava tehdä lintumuskari vanhoilla ja uusilla lintulauluilla. Siinä saa tehdä hauskoja juttuja. Kun laulu loppuu, pysähdytään, ja halataan lähintä kaveria. Le-le-lee-lee, le-le-lee-lee, suojan antaa Sulle! Leikki: Kaikki lapset voivat liidellä enkeleinä. ”viestin kertoo meille”. Sen aikana voi vaikka rauhassa juoda pillimehun; kokea sen lintuemon huolenpidon. Nimilauluna säkeistön voi tehdä hitaammin, ja lopussa lauletaan ”suojan antaa Hannalle”.
Touhula on ensimmäinen päiväkoti, jossa ReimaGO-aktiivisuusrannekkeet on otettu näin laajasti käyttöön. Liikkumiseen kannustava pedagogiikka on tärkeä osa päiväkodin arkea. Liikkuminen edistää lasten hyvinvointia, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen”, kertoo viestintäjohtaja Ossi Ahto Touhulasta. SOS-Lapsikylän tiedote 20.06.2019 ReimaGO-aktiivisuusranneke mittaa kaiken tasoista liikettä, joten tulokset ovat suuntaa antavia, kun niitä peilataan esimerkiksi virallisiin liikuntasuosituksiiin. ”Olemme erittäin innoissamme hyvistä tuloksista. Tästä ei kuitenkaan ole filosofian määritelmäksi, sillä ”viisaudesta” on riidelty läpi historian, opastaa kirja. Meillä pelataan eteisessä sählyä ja toisinaan kontataan tai ryömitään käsien pesulle. Seuranta tehtiin digitaalisilla ReimaGO-aktiivisuusrannekkeilla neljän kuukauden ajan alkuvuonna 2019 ja siihen osallistui noin 3200 lasta. – tulokset yllättivät positiivisesti pääsee vauhtiin. Nyt voit sukeltaa filosofian syövereihin vaihteeksi sarjakuvakirjan äärellä. Kirjan on kustantanut Eurooppalaisen filosofian seura 2019. Teksti Richard Osborne, kuvat Ralph Edney. Vertailun vuoksi suositus päiväkoti-ikäiselle on kaksi tuntia liikkumista päiväkodissa sekä tunti sen ulkopuolella. Tuloksissa on mukana vain päiväkodissa vietetty aika. Aktiivisimmat päiväkodit löytyivät Kirkkonummelta ja Keravalta, joissa 5–6-vuotiaat olivat liikkeessä jopa yli neljä tuntia päivässä. Vuonna 2018 joka toinen pakolainen oli lapsi, ja 111 000 näistä lapsista oli yksin ja ilman perhettään. Liikkeeseen kannustavia paikkoja voivat olla esimerkiksi tilat, joissa on lapsille renkaita, köysiä, palloja ja muita liikkumiseen kannustavia välineitä”, Antti Arokoski Touhula Kurkelasta Keravalta kuvailee.. Maailmassa joka toinen pakolainen on lapsi Vuonna 2018 maailmassa oli 25,9 miljoonaa pakolaista, mikä on 500 000 enemmän kuin vuonna 2017, kertoo YK:n pakolaisvirasto, UNHCR, vuotuisessa Global Trends -raportissaan. Meidän aikuisten tehtävänä on luoda lapsille ympäristöjä, joissa lasten omaehtoinen aktiivisuus Päiväkotilasten liikkumista seurattiin aktiivisuusrannekkeilla Lasten päivittäistä liikkumista on seurattu Touhulan päiväkodeissa. Touhulassa lapset liikkuivat ReimaGO:n mittausten perusteella vastaavan määrän jo päiväkodissa vietettynä aikana. 52 Ideasta käytännöksi Ryhtyisitkö filosofiksi. ”Filosofia” on kreikkaa ja tarkoittaa viisauden rakastamista. Filosofia aloittelijoille -teos on lähes 200-sivuinen, kepeästä muodostaan huolimatta asiantunteva ja luotettava johdatus filosofian historiaan ja peruskysymyksiin. Tulokset kertovat, että 5–6-vuotiaat liikkuvat poikkeuksellisen aktiivisesti, päivittäin jopa 3–4 tuntia päiväkodissa vietettynä aikana. ”Lapset ovat hyvin luovia keksimään liikettä omaan arkipäiväänsä. KURKISTUKSIA Lapset liikkuivat tasaisesti pitkin viikkoa: vaihtelua arkipäivien välillä oli hyvin vähän
Pyhäkoulutoiminnan sädekehä Parkanoon! Kirkkopäivillä palkittiin myös Parkanon seurakunnan pyhäkoulutoiminta sädekehällä. Tuomariston arvio: ”Hieno esimerkki siitä, miten asiakaskatoa pyritään kääntämään uuteen nousuun digitaalisella innovaatiolla. Yhteensä 23 organisaatiota ilmoitti oman digitekonsa mukaan kilpailuun. Sovelluksen avulla voi esimerkiksi seurata messua etäyhteydellä tai jättää rukouspyyntöjä anonyymisti. – Toivon että lapsille tulee mieleisiä kokemuksia pyhäkouluhetkistä laulujen, leikkien, kertomusten, askartelujen ja kaikenlaisen siihen liittyvän toiminnan kautta. Vastaava lastenohjaaja Eleonora Printz ja pyhäkoulunohjaaja Birgitta Korpela saivat lisäksi mukaansa ”Me osaamme” -banderollin, jossa on lapsia kertomassa seurakuntansa taidokkaista osaajista. fi/vuoden-digitaalisin-teko-2019. Kujanpää-Hirsilää on pidetty pyhäkoulunohjaaja, joka haluaa olla kuulolla pyhäkoulutoiminnan ajankohtaisista asioista. Päiväkotilasten liikkumista seurattiin aktiivisuusrannekkeilla Vuoden digitaalisin teko! -kisassa mukana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sovellus vutuksista – juuri niitä haluammekin Vuoden digitaalisin teko -kisassa nostaa esiin. Suomen Pyhäkoulun Ystävät palkitsi Kujanpää-Hirsilän Jyväskylässä järjestettyjen Kirkkopäivien yhteydessä lauantaina. saakka ja sen tulokset paljastetaan Atea Focus -tapahtumassa 1.10.2019. Helposti skaalautuva idea kaikkien seurakuntien käyttöön.” Lähde: Atea Finlandin tiedote 18.06.2019 Vuoden digitaalisin teko -kilpailun yleisöäänestys on käynnistynyt. 53 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Julkishallinnon sarjassa Vuoden digitaalisimman teon -tittelistä kisaavat Helsingin tuomiokirkkoseurakunta saarnat reaaliajassa striimaavalla Cola Tribe -yhteisösovelluksella, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä opiskelua rikastuttavilla lisätyn todellisuuden ratkaisuillaan ja Rikosseuraamuslaitos rikoksetonta elämää tukevalla Älykäs vankila -hankkeellaan. Kilpailun voittajat valitaan kaikille avoimella yleisöäänestyksellä, johon voi osallistua osoitteessa www.atea. Tuomaristo valitsi loppusuoralle kolme julkishallinnon ja kolme yrityssarjan ehdokasta, jotka vaikuttavat positiivisesti käyttäjiensä työhön, liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan. Yrityssarjan finalistit ovat puolestaan Medanetsin eri potilastietojärjestelmiin integroituva hoitohenkilökunnan mobiilisovellus, koko liiketoimintansa digitalisoinut Sadex Oy sekä Vahanen Monitoring Servicesin tekoälyä hyödyntävä kiinteistösovellus. 2 000 vuotta sitten syntynyttä toimintaa ei itsessään helposti muuteta, mutta digitaalisessa maailmassa palvelun täytyy mukautua tarpeisiin ja toiveisiin. Digitalisaation avulla voimme parantaa ihmisten elämää, kehittää työelämää ja luoda kasvua tukevia innovaatioita ilman, että se tapahtuu ympäristön kustannuksella. Ratkaisussa korostuu myös kestävä kehitys ja yhteisöllisyys, sillä kirkon toimintaan voi näin osallistua etäyhteydellä ja vuorovaikutteisesti. Siksi on tärkeää konkreettisin ja innostavin esimerkein näyttää, kuinka kiinteästi digitaalisuus on osa niin julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin toimintaa”, Atea Finlandin toimitusjohtaja Juha Sihvonen sanoo. Kunniakirjan luovuttivat piispa Simo Peura ja SPY:n puheenjohtaja Eija Pakkala. Äänestys on auki 31.8. Vuoden pyhäkoulunohjaajaksi Marja-Leena Kujanpää-Hirsilä! – tulokset yllättivät positiivisesti Kuva Olli Seppälä. Tuomiokirkkoseurakunta Agricola-messuun liittyvästä sovelluksestaan: Cola Tribe App on sovellus, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemuksen jatkamisen fyysistä läsnäoloa laajemmaksi. Ne ovat asioita, jotka voivat tarvittaessa kantaa läpi elämän. ”On fantastista nähdä, kuinka paljon Suomesta löytyy intoa, hyviä ideoita ja myös ylpeyttä omista saaJyväskyläläinen luokanopettaja Marja-Leena Kujanpää-Hirsilä on valittu vuoden pyhäkoulunohjaajaksi
54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Kasvoit isoksi, yllät korkeammalle. Kengät vaihtuvat, tarvitset uuden takin. Olivat pieniä keväällä. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Tuuli kuljettaa kasvien siemeniä. Kukatkin kasvoivat. KUVA Vastavalo/Tuula Roos Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Se kuljettaa sinuakin ja kuiskaa: olet tärkeä, mennään yhdessä. Tutut huomaavat: Olit niin pieni kun viimeksi nähtiin! He näyttävät samalta vieläkin. Sinä et
55 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Runsaasti kuvitetun teoksen avulla on helppo ohjata lapsia ja nuoria liikunnallisen käsityöharrastuksen kiehtovaan maailmaan. Keppihevosten hirnunnan ja kavioiden kapseen rinnalle ovat tulleet moottoripyöristä mallia ottavat keppikrossarit. Tähän kirjaan on koottu runsaasti käytännönläheisiä ja käytössä olevia ajatuksia ja ideoita yhteistyön tueksi. ISBN 9789523541061 Hinta 29,00 ISBN 9789523541108 Hinta 35,90 Hyödyllinen perusteos! 35,90 € Keppareiden hirnuntaa! 29,00€. Erityisesti varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön avuksi on hahmoteltu neljä kumppanuuden koria, joiden avulla on helppo tarkastella eri yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia. Seurakunnan ja kunnan välisessä yhteistyössä on valtavasti mahdollisuuksia. Kirja antaa selkeät ohjeet oman keppihevosen tai keppikrossarin rakentamiseen ja varustamiseen. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO VIRPI SKIPPARI, HEIKKI OKSANEN Keppihevoset ja keppikrossarit Itse luotuja hevosvoimia SANNA YLI-KOSKI-MUSTONEN Yhteistyötä koreittain Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kanssa Keppihevoset ja keppikrossarit on tarkoitettu lasten harrastuskerhojen ohjaajille
LIITE 2 2019 Pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin
lut. Päkän vinkit sisältää jälleen satoja ideoita siihen, miten lapset ja aikuiset voivat yhdessä ihmetellä hengellisiä asioita. kirkossa 40 vuotta sitten mikkelinpäivänä. Tämän lehden kannessa Päkä-lammas nauttii maan yltäkylläisyydestä. Sallikaa siis lasten tulla kaikkialle kirkkoon ja nauttikaa yhdessä. Anita Ahtiainen Päkän vinkkien päätoimittaja Päätoimittaja: Anita Ahtiainen Vastaava päätoimittaja: Katri Korolainen Toimitussihteeri: Marjo Suominen Työryhmä: Sini Nikku, Jessi Orpana, Johanna Routasalo, Leea Vahtera ja Anita Ahtiainen Taitto: Susanna Vatja Kuvitus: Johanna Nordblad ja Matti Pikkujämsä Kansikuva: Matti Pikkujämsä Julkaisija: Nuori kirkko ry Kustantaja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Sisällys Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa Elo-syyskuu Teemme yhdessä Lokakuu Arvostamme toisiamme Marraskuu Etsimme aarteita Joulukuu Jeesus-vauva on kuningas Vinkkejä pyhäkoulutoiminnan järjestämiseen Pyhäkoulun vuosikello elo-joulukuu 2019 3 5 22 33 42 54 55 Lasten ehtoollisyhteys palautettiin Suomen ev. Nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen. Tässä ihmeessä on vaikea onnistua ilman lapsen heittäytymistä ja tajua pyhästä. Ehtoollisessa maistamme yhtä aikaa tämän maailman ihanuutta ja tähyämme taivaaseen
L ehden toimituskuntaan kuuluivat tällä kertaa lastenohjaaja Johanna Routasalo Salosta, tutkijatohtori Jessi Orpana Helsingistä ja toimitustyön aikana maisteriksi valmistunut ja Kemiin pastoriksi vihitty pyhäkoulunohjaaja Leea Vahtera sekä päätoimittajana kouluttaja Anita Ahtiainen. Toimituskunta työskenteli mm. Tekijät haluavat innostaa sinua ottamaan Päkän vinkit käyttöön. pyhäkoulutoiminnassa. viikonlopun inspiroivassa ympäristössä Salon Mathildedahlissa. Leea Vahtera, miten pyhäkoulunohjaaja hyötyy lehdestä. Kädessäsi oleva lehti on pullollaan materiaalia, jota voit hyödyntää mm. Lehti on rakennettu kirkkovuotta ja yleisiä juhlapäiviä 3 Näin otat Päkän vinkit käyttöön Leea Vahtera Anita Ahtiainen Johanna Routasalo Jessi Orpana. Lisäksi musiikkivinkkejä laati pian kanttoriksi ja musiikkipedagogiksi valmistuva Sini Nikku
Vinkeissä on kerrottu selkeästi, mitä välineitä milloinkin tarvitaan ja minkä ikäiselle lapselle toiminta on suunnattu. Päkän vinkkeihin on merkitty, sopivatko ne 3–4-vuotiaille, 5–6-vuotiaille vai koululaisille. 5–6-vuotiaiden tehtävät edellyttävät jo enemmän sanavarastoa ja valmiutta keskittyä pidempään. Löydät joka kuukaudelle yleisiä vinkkejä, jotka on suunniteltu useampaan kertaan hyödynnettäviksi. Kirjoitin raamatunteksteihin taustoituksen, jossa avataan tekstin sanomaa ja teologiaa sekä vinkataan, mikä on tekstin yhteys lapsen maailmaan. Löydät ne kuukauden teemaotsikon alta. Johanna Routasalo: Olen vastuussa pääasiassa kuukauden yleisistä vinkeistä. Vinkkeihin on valittu raamatunkertomuksia pitäen silmällä kirkon kasvatuksen rauhateemaa. Läpi lehden Päkä-lammas auttaa valitsemaan kokoontumiskerralle monipuolista tekemistä Päkä ihmettelee – virittää pohtimaan pyhäkoulun teemaa. Laatimissani vinkeissä avataan siunauksen tarkoitusta, Isä meidän -rukouksen sisältöä ja sitä, miten monipuolinen ja ihmeellinen ehtoollinen onkaan. Jessi Orpana: Minä olen ollut valmistelemassa erityisesti viikkokohtaisia suunnitelmia hyvän hetken toteuttamiseen. Päkä tuntee – tarjoaa ideoita mukavan tervetulleen tunnelman luomiseen. Näitä vinkkejä on tarkoitus liittää eri kokoontumiskerroille ja käyttää useamman kerran. Käytännössä yleensä 3–4-vuotiaiden vinkit sopivat kaikille. Sivulla 55 oleva Päkän kirkkovuosikello auttaa seuraamaan, minkä värisessä viikossa milloinkin ollaan. Kannattaa muuten varata hiekkaa, sillä sitä tarvitaan aika monessa kertomuksessa! Leea Vahtera: Laatimani vinkit nousevat Katekismuksesta, johon on koottu luterilaisen kirkon näkökulmasta keskeisin Raamatun sisältö. Koululaisten tehtävät vaativat yleensä lukuja kirjoitustaitoa. kädentaitojen, draaman ja leikin keinoin. Mikä on sinun osuutesi lehden syntyyn. Päkä toimii – antaa vinkkejä toimintaan mm. Aikuisesta vaikealta tuntuva asia voi avautua lapselle hyvinkin yksinkertaisella tavalla. Päkä musisoi – avaa musiikin maailmaa teemoihin liittyen. Oleellisista asioista kuuluu puhua myös lapsille. Lisäksi ideoin yhdessä tiimin kanssa Päkän vinkkejä tekstin käsittelyyn. Päkä hiljentyy – ohjaa rukoilemaan Päkän laulukirjoja ovat pääasiassa Lasten virsi 2012, joka lyhennetään teksteissä LV, sekä Kirkkomuskari-kirjat.. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI 4 Hyvä hetki Päkän kanssa silmällä pitäen, joten materiaali on aina ajankohtaista. Joka kuukaudelle on myös yhteinen teema, johon eri viikoille päivätyt aiheet liittyvät. Päkän vinkit tarjoaa myös listauksen kirkkovuoden teksteistä. Anita Ahtiainen: Päkän vinkkien avulla kerhot, pyhäkoulut ja muut yhteiset hetket pääsevät ammentamaan kirkkovuodesta. Jokaiselle viikolle on valittu Raamatun kohta, virsi tai jotakin Katekismuksesta porukalla tutkittavaksi. Tutki, inspiroidu ja toteuta mieleisesi pyhäkoulukokonaisuus! Kaikkea ei tarvitse itse keksiä – sitä varten nämä vinkit ovat olemassa
sunnuntai helluntaista Lähimmäinen Liturginen väri: vihreä. Kor. 97:1–2, 5–6, 10–11; 2. Ps. 3:1–6; Luuk. 18:1–6 (7–9) 10 Kauden alkaessa kokemus siitä, että on tervetullut, on erityisen tärkeää. 51:6–14; Sananl. 3:21–28 (29–31); Luuk. 1. Elokuun vinkeistä monet ovat sellaisia, että niistä voi syntyä ryhmään turvaa tuova rituaali koko kaudeksi.. 30:3–6, 12–13; 2. 28:13–14; Room. 18:1–10; Ilm. 10:25–37 22.9.2019 15. sunnuntai helluntaista Itsensä tutkiminen Liturginen väri: vihreä. sunnuntai helluntaista Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa Liturginen väri: vihreä. 3:4–6; Mark. Ps. 28:10–17; Ilm. 81:9–17; Jer. 4:7–11; Luuk. sunnuntai helluntaista Etsikkoaikoja Liturginen väri: vihreä. Moos. 5:15–20; Luuk. 92:5–10, 13–16; 5. Ps. 7:15–23 18.8.2019 10. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme Liturginen väri: vihreä. 3:1–6; 2. Ps. Ps. 65:2–6, 9; Jes. 4:1–6; Matt. 3:3–8; 1. 19:41–48 1.9.2019 12. 17:11–19 29.9.2019 Mikkelinpäivä Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin vihreä. Ps. 13:1– 5; 2. sunnuntai helluntaista Kiitollisuus Liturginen väri: vihreä. Ps. sunnuntai helluntaista Totuus ja harha Liturginen väri: vihreä. 16:1–9 25.8.2019 11. Piet. 103:19–22; 11. Ps. 38:16– 20, Ef. 1:16–18; Matt. 18:9–14 8.9.2019 13. 112:5–9; Miika 6:6–8; 1. Moos. Joh. 4:10– 12; 2. 12:7–12; Matt. 4:7–12; Luuk. Moos. Moos. Joh. Lapset tarvitsevat tukea kaveruuden kasvattamiseen uudessa ryhmässä. 17:1–8 11.8.2019 9. Ps. 5 Elo–syyskuu Teemme yhdessä Elo-syyskuu Näin kirkossa 4.8.2019 Kirkastussunnuntai Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin vihreä. 119:129–136; Sananl. Piet. 7:31–37 15.9.2019 14
Siinä ne ovat näkyvissä ja niihin on hyvä palata. Katsokaa aina kokoontumisen alkupuolella, missä kohta kirkkovuotta ollaan menossa. Kukin sanoo vuorollaan nimensä, jonkun kesätouhunsa ja tekee sitä kuvaavan liikkeen. Päkä auttaa ja ohjaa. kä-seinätarraa.) Lähdetään kasaamaan toivomustornia Päkän kanssa. Anna kullekin oma pala, johon saa piirtää oman kuvan tai jotain muuta, mitä haluaa itsestään kertoa. Kiinnittäkää ne Päkän avuksi seinälle. 6 Elo–syyskuu Elo-syyskuun yhteiset vinkit TAVOITE: Lapsi tuntee itsensä tervetulleeksi ryhmään. Voitte kerätä seinällä olevan kalenterin ympärille tekstejä, kuvia ja piirustuksia liittyen kirkkovuoden ja vuodenaikojen kulkuun. Ryhmällä voi olla yksi yhteinen tai jokaisella lapsella oma. TÄNÄ KESÄNÄ 3–4, 5–6, koululaiset Kertokaa toisillenne kesälomamuistoja. Ehkäpä pyhäkoululaisia tulee lisää seuraavalla kerralla. Mitä pyhäkoulussa olisi mukavaa tehdä. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE Päkän toivomustorni 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Päkän kuva, paperia, kyniä, sakset Kiinnitä etukäteen seinälle Päkä-lampaan kuva. Näin opitte nimet ja voitte myös kiittää soittajaa omalla nimellä. TUTUSTUMISPALAPELI 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kartonkia, sakset, kyniä Leikkaa haluamasi muotoinen kartonki paloiksi. KIRKKOVUOSIKELLO 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: tämän lehden takakansi, haaraniitti, paperia, kyniä Päkän vinkkien sivulta 55 löytyy kirkkovuosikello. Kilauttakaa kuhunkin triangelin sivuun sanoen: ”Olemme kokoontuneet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Kaikki halukkaat saavat soittaa! Kun ojennat triangelin soittajalle, hän voi sanoa ensin oman nimensä. Näin tulee yhdessä huomiotua, keitä on paikalla ja keitä puuttuu. Jos paloja jää yli, ei haittaa. Kukin muotoilee haluamansa mallisen paperin ja sitten piirtäen tai kirjoittaen kuvaa toiveita tulevalle syksylle. Pyhäkoulun alkaessa se esittelee itsensä. Päkäkin voi vastailla kysymyksiin. PÄKÄ TUNTEE Kokoonnutaan yhteen 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: triangeli Perinteinen pyhäkoulun aloitustapa on soittaa triangelilla kirkonkelloja. Leikatkaa se irti, laminoikaa ja laittakaa nuoli haaraniitillä keskelle kiinni. Pienimpien pyhäkoululaisten kanssa “apuohjaajana” voi toimia Päkä-käsinukke. Toisten huomioon ottamisen taidot vahvistuvat. Hae kaavat: https://nuorikirkko.fi/wp-content/uploads/paka_ja_pulmu_kaavat.pdf. Kootkaa palapeli ja jutelkaa, millaiselta se näyttää. (Nuoresta kirkosta voi kysyä myös oikeaa PäPÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ TOIMII Viikkojumppa 3–4, 5–6, koululaiset Tämä jumppa sopii alkulämmittelyksi tai loppuun muistuttamaan, milloin taas tavataan. Palapelin kokoaminen voi olla ohjelmassa usean kokoontumiskerran aluksi. Kokoamista helpottaa, jos reunapaloihin on piirretty tussilla kehykset. PÄKÄN KANSSA 3–4, 5–6 Tarvikkeet: Päkä-käsinukke, jonka kaavat löytyvät Nuoren kirkon verkkosivuilta maksuttomista materiaaleista. Pyydä osallistujia toistamaan, mitä sanot ja teet: Maanantaina mahat lattiaan, tiistaina tasahyppy“Hei, olen Johanna ja uin paljon kesällä." Toiset vastaavat: “Hei Johanna!” tehden samalla uimaliikettä
Ii-ii-ihanaa – piirretään isoa ii-kirjainta ylös ja alas monta kertaa – aurinko paistaa kaikille. Miettikää, mitä värejä tarvitaan maapallon maalaamiseen. Aa-aa-aurinko – piirretään huivilla ilmaan isoa ympyrää, niinkuin aurinkoa. Leikatkaa A3-kokoisesta kartongista maapalloa isompi toinen pyörylä. Haa-haa-hauskaa on – kieputetaan huivista pitkä kapea suikale ja pidellään sitä isona hymynä omien kasvojen edessä. Paperissa voi valmiina olla hymyja surunaama, joiden ympärille lapset jatkavat omia ilonja huolenaiheita. kylmä tai kuuma. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI TEHTÄVÄKORTIT 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Tee kortit, joiden avulla osallistujat voivat valita itselle sopivan tehtävän. Lää lää lämmittää – mennään huivien alle piiloon vähän kuin auringon säteiden alle. Esim. Aurinko paistaa kaikille – vaihdetaan jokaisen nimi vuorotellen kaikille-sanan tilalle. Halutessanne voitte kiinnittää rukouksen seinälle. Lukutaitoiset voivat täydentää lauseita: ”Olen iloinen, kun…”, ”Harmittaa kun…” Lopuksi katsellaan yhteistä kuvaa hiljaisuudessa tai keskustellen. Tutkikaa maapallon kuvaa. Aloituslauluja · Nyt triangeli soi, Kirkkomuskari 2, s. 16 · Laulan leikin hyppelen, Kirkkomuskari 2, s.12 Uudet laulut kannattaa opetella kaikulauluna ja lorutellen.. useammalla tapaamiskerralla niin, että lapset saavat kokeilla eri tehtäviä. Esittäkää, mitä siinä paikassa itse tekisitte – olisiko esim. Katsotaan mihin maanosaan hahmot päätyvät vai päätyykö joku kenties mereen. Sanokaa lopuksi yhdessä “aamen”. MINÄ PÄIVÄNÄ TE KOKOONNUTTE. Sitten pyöritetään maapalloa. Kuvaa voi täydentää seuraavilla kerroilla. Aurinko paistaa kaikille. Maalatkaa yksi maapallo A4-kokoiselle kartongille ja leikatkaa se irti. Kortissa on hyvä olla kuva, joka kertoo pienillekin, mistä on kyse. Reunoille jää tila, johon kukin piirtää oman kokovartalokuvan. Asettakaa maapallo sen keskelle ja kiinnittäkää nämä ympyrät yhteen haaraniitillä. Kortit kannattaa pitää käytössä PÄKÄ HILJENTYY Ylhäällä ja alhaalla 3–4, 5–6, koululaiset Jumala, anna enkelisi suojella meitä joka puolelta. PÄKÄ MUSISOI Aa-aa-aurinko! 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Kirkkomuskari 2, värikkäitä huiveja, kankaanpaloja tai kreppipaperisuikaleita Tämä Tarutiina Perttusen laulu löytyy Kirkkomuskari 2 -kirjasta. Meidän porukka -spinneri 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: A4ja A3-kokoiset kartongit, kyniä/vesivärejä, haaraniitti, kyniä, kuva maapallosta. Mietitään, minkä asioiden puolesta kukin haluaisi rukoilla. Korttien suunnittelussa kannattaa huomioida kunkin ryhmän ja tilan tarpeet. Pyhäkouluun ja kerhoon sopivia tehtäviä ovat ainakin: tarjoilu, kynien teroittaminen, siivoaminen. Jos laulu ja leikki eivät ole entuudestaan tuttuja, kannattaa säkeistöjen välillä pitää “taukoa” ja valmistautua seuraavaan säkeistöön. Ylhäältä (kädet ylös ja varpailla) alhaalta (kurotellaan varpaita) edestä ja takaa (katsotaan eteen ja kurkataan taakse) vasemmalta ja oikealta (heilutetaan käsiä) ulkoa (silitetään käsiä ja jalkoja) sisältä (kädet sydämen päälle) Anna enkelisi aina kulkea vierellämme (kävelyä) Aamen. pohtia, millainen on i-kirjain ja miten sen voisi huivilla tehdä. KEKSIKÄÄ SIIHEN PÄIVÄÄN OMA LISÄLIIKE. 7 Elo–syyskuu jä tehdään, keskiviikkona kaarelle kyljet, torstaina tasapainoillaan yhdellä jalalla, perjantaina pyöritään paikallaan, lauantaina lattialla luistellaan, sunnuntaina seistään suorana. Aurinko paistaa kaikille. PIIRRETÄÄN RUKOUS 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: iso paperi ja kyniä Levittäkää yhdessä iso paperi lattialle tai pöydälle
Niin Herran siunaus, ehtoollinen kuin Isä meidän -rukouskin kuuluvat messuun, seurakunnan yhteiseen juhlaan. Herran siunaus -rukous kuului aikanaan israelilaiseen temppelijumalanpalvelukseen. Jotta seurakunta toteuttaisi kirkon kasteopetusta, on sen tarjottava tilanteita, joissa lapsikin oppii oleellisia asioita uskon todeksi elämisestä. Aterian aluksi voidaan lausua ruokarukous. Lapsi tulee nähdä todellisena seurakunnan jäsenenä. Ristinmerkin tekemiseen voi liittää sanat: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Mitä kaikkea hyvää me voimme tehdä PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ TOIMII Siunaus itselle ja toiselle 3–4, 5–6, koululaiset Opetelkaa yhdessä ristinmerkin tekeminen. Kosketa sitten rintaa. Raamatusta löytyvästä siunauksesta sanotaan “Herra siunatkoon sinua”, mutta Katekismuksessa siunaus on muodossa “Herra siunatkoon teitä”. Voitte laulaa samalla LV 59, Pienen kynttilän sytytän. Yhdessä lausuttu rukous vahvistaa myös ryhmän yhteyttä. PÄKÄ TUNTEE Pienen kynttilän sytytän 3–4, 5–6, koululaiset Pyydä lapsia miettimään, ketä kukin heistä haluaisi siunata. Herran siunaus TAVOITE: Lapsi saa tutustua yhteen maailman tunnetuimmista rukouksista ja kokea sen tuomaa turvaa. Näin siunaat. Tätä on hyvä kokeilla pyhäkoulussa ja tehdä siunauksesta tuttu juttu. Herran siunaus on rukous, jossa pyydämme Jumalan voi siunata aamuja iltarukouksessa. Hänen on siis hyvä tuntea Herran siunaus, jota kristityt ovat lausuneet yhdessä vuosisatojen ajan. Siunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa. Sytyttäkää kaikille niille kynttilä. 6: 24–26 – Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Tällöinkin on kysymys Jumalan siunauksen välittämisestä. Näin siunaat ajatuksesi. Näin siunaat kätten työt. Moos. Kokeilkaa tehdä ristinmerkki toinen toisillenne. Kristitty voi siunata itsensä tai toisia tekemällä ristinmerkin. 8 Elo–syyskuu Ku va : Sh ut te rs to ck Herran siunaus on rukous, jossa pyydämme Jumalan hyvän tahdon, siunauksen, toteutumista elämässämme. Päkä kysyy: Mikä se siunaus on. Kristillisessä käytössä siihen on lisätty Pyhään kolminaisuuteen viittaavaa päätös: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Itsensä 18.8. Kosketa oikealla kädelläsi ensin otsaa. 4. Kosketa sitten vuorollaan kumpaakin olkapäätäsi, vasempaa ja oikeaa. Kumpikin muoto on aivan yhtä hyvä. sydämen tunteet. hyvän tahdon, siunauksen, toteutumista elämässämme. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. TEHDÄÄN HYVÄÄ 3–4, 5–6, koululaiset Siunaus on kaikkea hyvää, jota vain Jumala voi meille antaa. Siunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa. Siunausta voidaan toivottaa ja rukoilla vaikka ja missä
Mitä tavaroita pidät aina mukana. Me toivomme sitä kaikille. Miltä tuntuu, kun joku toivottavaa sinulle kaikkea hyvää. Aamen. Miten uudet sanat liittyvät siunaukseen. Elo–syyskuu Ku va : Sh ut te rs to ck 9 toinen toisillemme. Mitkä tavarat ovat sinulle tärkeitä ja tuovat turvaa. KOULULAISET Ohjaaja tekee valmiiksi tai tehkää yhdessä sanan “siunaus” kirjaimet askarrellen. Yrittäkää muodostaa mahdollisimman monta sanaa kirjaimista. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuvia tai esineitä yleisesti tärkeistä tavaroista: puhelin, lompakko, halinalle, avaimet... Tämän tavan voi halutessaan ottaa käyttöön joka pyhäkoulukerran päätteeksi. PÄKÄ MUSISOI Ristinmerkki 3–4, 5–6, koululaiset Menkää piiriin ja laulakaa ja leikkikää kaikuna yhdessä LV 61, Ristinmerkki. Miten voisit muistaa, että myös siunaus on aina mukanasi, vaikka et sitä näe. suu = siunaus lausutaan suulla uni = ennen nukkumaanmenoa on mukavaa siunata itsensä ja läheiset rukouksella uuni = siunaamme aterian ruokarukouksella Nasu = Nasu on hyvin pelokas, hänkin voisi tarvita Jumalan läsnäoloa ja siunausta! uusi = voi olla, että Herran siunaus oli tänään jollekulle ihan uusi juttu asu = se, että meillä on muun muassa vaatteita, on Jumalan huolenpitoa sinua = sinua haluan siunata PÄKÄ HILJENTYY Rukous 3–4, 5–6, koululaiset Rakas Jumala, Sinä tiedät, mikä on hyvää. Pohtikaa yhdessä, mitä siunaus tarkoittaa. Tehkää yhdessä jotain hyvää! Silitelkää toisianne rauhallisen musiikin soidessa taustalla, kehukaa toinen toisianne, käykää keräämässä kukkia ja muita luonnon antimia maljakkoon kaikkien iloksi, piirtäkää taideteos seurakunnan lähetystyöntekijälle – mitä ikinä keksittekään! PÄKÄ IHMETTELEE Mikä ihmeen siunaus. Kiitos huolenpidosta ja turvasta. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI Muita teemaan sopivia lauluja: LV 76, Siunaa koko maailmaa LV 83, Tahtoisin toivoa sinulle LÄHTÖSIUNAUS 3–4, 5–6, koululaiset Pyhäkoulukerran päätteeksi ohjaaja siunaa jokaisen lapsen vuorollaan. Isä, Poika, Pyhä Henki sormilla ristinmerkki; otsa, rinta, kädet edessäsi sun ojennetaan kädet eteen yhdessä näin olla saamme käsistä kiinni ja liikutan piiriä ympäri Ajatukset, tunteet, kätten teot sormilla ristinmerkki; otsa, rinta, kädet ohjaa oikeaan käännytään oikeaan päin että voisin auttaa muita halaa edessäsi olevaa Ristinmerkki kertoo meille sormilla ristinmerkki; otsa, rinta, kädet Jeesus täällä on nyökytellään päätä keskellämme siunaa meitä liikutaan käsistä pitäen ringin keskelle ja takaisin Isä, Poika, Pyhä Henki sormilla ristinmerkki; otsa, rinta, kädet kaiken luonut on tehdään käsillä ympyrä Hän on kaiken hyvin tehnyt nostetaan peukut ylös ja ojennetaan kädet eteen. Mikä olisi erityisen hyvää. Käden voi asettaa halutessaan lapsen päälle ja lisätä siunaukseen lapsen oman nimen
Autiomaassa ei oikein kasvanut mitään ja siksi siellä ei ollut oikein mitään syötävää. Heidän kiellään tuo kysymys kuulostaa meidän manna-sanalta. Kertoja: Päästyään ihmeellisellä tavalla veden läpi vapauteen Egyptin orjuudesta, Jumalan kansa kulki autiomaassa. (Pudota pumpulipalloja tai sifonkihuivi hiekalle.) “He eivät tienneet, mitä se on, mutta kansa keräsi ja söi ja ihmetteli, mitä tämä on.” (Kerää pumpulipallot tai sifon2. He kyselivät: "Mitä tämä on?" Tämä kysymys hepreaksi kuulostaa sanalta manna, mistä nimitys juontaa juurensa. Aamuisin kansa ihmetteli, mitä maassa oleva, hunajalta maistuva aine oli. Kuka tai mikä sinä voisit tässä kertomuksessa olla. Jumala ruokki kansaansa mannalla, jota satoi taivaasta kuutena päivänä viikossa. Mikä tässä kertomuksessa on tärkeintä. Kansa pyysi Moosekselta apua ja Mooses pyysi apua Jumalalta. Mannan ojentamisen yhteydessä on hyvä harjoitella hyviä käytöstapoja sanomalla “ole hyvä” ja “kiitos.” PÄKÄ IHMETTELEE Mannaa taivaasta 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: tarjotin/kangas, hiekkaa, pieni sininen ja vihreä kangas, ihmishahmoja, jotka voi tehdä esim. Autiomaassa ruokaa ei ollut tavalliseen tapaan saatavilla, mutta Jumala piti huolen, ettei kansa nähnyt nälkää. Tiedämme, että lapset kantavat huolta maapallon tulevaisuudesta. 10 Elo–syyskuu 25.8. tikuista/legoista/kivistä sekä pumpulipalloja tai pieni sifonkihuivi Levitä hiekkaa autiomaaksi tarjottimelle tai kankaan päälle. Ruoka on ihmisille elintärkeää ja ruoan tarjoaminen huolenpidon, välittämisen ja rakkauden osoitus. Toista “mannankeräys” yhteensä kuusi kertaa, sanoen kysyvällä äänellä “Manna?” ja jatka sitten: “Manna ei säilynyt seuraavaan päivään vaan joka päivä piti kerätä uudelleen. Kulutammeko luonnonvaroja yli tarpeemme tuhlaillen ja hamstraten. Hamstrausyritykset kertovat siitä, että kansa epäili Jumalan jatkuvaa huolenpitoa. Laita pumpulit tai huivi piiloon.) Pudota “manna” uudelleen hiekalle: Mitä tämä on. Kansalla oli 40 vuotta aikaa oppia luottamaan, että Jumala pitää heistä huolen joka päivä, viikko ja vuosi. Mooses oli heidän johtajansa. Kuudentena päivänä mannaa pystyi keräämään kahden päivän tarpeisiin sapattia eli lepopäivää varten, koska sen aikana ei hoidettu askareita. Valitkaa sitten huoneessa olevista joku, jolle annatte mannaa esittävän pumpulipallon tai huivin piilotettavaksi taskuun. Silloin ei mannaa satanut eikä sitä kerätty, mutta yllättäen edellisen päivän manna olikin säilynyt ja kaikki saivat vatsansa täyteen.” Pohtikaa, mistä kukin piti kertomuksessa. Näytä pienillä ihmishahmoilla, miten kansa kulkee erämaassa ja hiekkaan jää jälkiä. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: pumpulipallo tai pieni huivi Valitkaa yksi vapaaehtoinen, joka menee hetkeksi huoneen ulkopuolelle. Mannaa kutsutaan Psalmeissa taivaan viljaksi ja taivaan leiväksi. Kertomus haastaa meidät ajattelemaan omaa elämäntapaamme: tukeeko se kestävää kehitystä ja luonnon rauhaa. PÄKÄ TUNTEE Kenellä on mannaa. Mannakertomuksella on yhteys ajankohtaisiin ekologisiin kysymyksiin. Ulkopuolella ollut haetaan takaisin ja hän alkaa kysellä muilta: “Kenellä on mannaa?” Muut antavat vihjeitä, esim.: “Manna on sillä, jolla on siniset sukat.” “Manna on sillä, jolla on vihreät silmät.” “Manna on sillä, jonka nimessä on K-kirjain.” “Manna on sillä, jolla on koira.” Kyselijä jatkaa kyselyä kunnes löytää mannan. Moos 16:1–31 kertomus sijoittuu Israelin autiomaavaelluksen alkuun. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE kihuivi ja esitä syöväsi sitä. Jumala antoi kansalle ohjeeksi kerätä mannaa vain sen päivän tarpeisiin, eikä hamstrata. Onko tässä kertomuksessa jotain,. Mutta kuudentena päivänä mannaa oli enemmän ja kansa keräsi kaiken. Mannaa taivaasta Tavoite: Lapsi voi kokea, että Jumala pitää hänestä huolen joka hetki. Jumalan täydellistä huolenpitoa kuvaa se, että kaikki saivat kerättyä mannaa vain tarpeen mukaan. Kun he aamulla heräsivät, maassa oli jotain merkillistä. Merkitse yhteen nurkkaan sinisellä kankaalla Punainenmeri ja vastapäiseen nurkkaan vihreällä kankaalla luvattu maa. Jos kuluttaisimme vain sen, mitä todella tarvitsemme, kaikille voisi globaalisti riittää tasapuolisemmin. Mannan tulo loppui vasta, kun kansa pääsi Kanaanin maahan. Mistä sinä voisit tänään luopua ja säästää. Mitä tämä on. Seuraavana päivänä oli sapatti, lepopäivä. Kansa ei kuitenkaan totellut tätä ohjetta ja sai huomata, että ylimääräinen manna pilaantui jo seuraavana päivänä. Sapatin vieton aloittaminen onkin yhteydessä mannakertomukseen
Anna lapsille mahdollisuus tehdä kertomuksesta haluamansa taideteos muovaillen, maalaten tai muulla tarjolla olevalla materiaaleilla. Lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun. Hiljentykää rukoilemaan nuo rukoukset. Pienille lapsille kannattaa laittaa tuttuja esineitä esim. Kattakaa pöytä, rukoilkaa ruokarukous ja syökää mannapuuroa. Miltä tuntuu, kun ei näe. Tämän jälkeen lauletaan ja soitetaan arkisilla esineillä luonnonsuojelulaulu yhdessä. Kun pakkaus on valmis, lapset saavat kertoa, mikä pakkauksessa on heidän omasta mielestään parasta ja tarpeellisinta. PÄKÄ TOIMII Kierrättäen autiomaahan 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kierrätysmateriaalia esim. lusikka tai tutti, isommille voi olla yllätyksiä. Piilota laatikoihin erilaisilta tuntuvia esineitä. Herätellään lapsia ajattelemaan, että arkipäiväisillä esineillä voi tehdä musiikkia ja esineitä voi tunnistaa äänen perusteella. Lasten tehtävänä on arvata, mitä arkista esinettä ohjaaja soittaa lakanan takana. Millaisia uusia käyttötarkoituksia keksitte niille, jos tehtävänä on rakentaa laite avuksi vaellukselle. vessapaperirullia, parittomia sukkia, jätskitikkuja jne. Millaista on, kun ei yhtään osaa odottaa, mitä sisällä on. MANNAPUUROA! 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kattilallinen valmista mannapuuroa Ennen ruuan tarjoamista voi arvuutella. Tipstaps-kävelyn lomassa voitte miettiä, miten vaivalloista Jumalan kansalla oli kävellä autiomaan hiekassa. TIPSTAPS-KÄVELY 3–4, 5–6, koululaiset Kokeilkaa, kuinka pitkälle kukin pääsee tipstaps-kävelyllä. Muita lauluja: Rullalaulu, LV 165 Reissulaulu, LV 168 Mooses, Laulutuuli 76 PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. Pohtikaa, mitä kertomuksen lapset ajattelivat mannasta, entä mitä aikuiset ajattelivat. Kun rukoukset ovat valmiita, tehkää rukoustalo, jonka ohje löytyy Pieni on Suurin 4/19 -lehden mikkelinpäivän perhemessuvinkeistä (s. sekä liimaa, maalia, pensseleitä, sakset, kyniä Olette leikisti lähdössä pitkälle autiomaavaellukselle. lusikat tai muovipussi. MITÄ TÄMÄ ON. Kuka keksii, mistä ruoasta on kyse. Mitä, jos mannaa sataisi meille ensi viikolla. Vaihtoehtoisesti voi tehdä tehtävän "kierrättäen autiomaahan" (ohje alla). PÄKÄ HILJENTYY Ruokarukous 3–4, 5–6, koululaiset Kattila ja vuoka, keittiöstä tulee ruoka. Miettikää, millaiselta manna tuntui, kun ihmiset näkivät sitä ensimmäistä kertaa. PÄKÄ MUSISOI Luonnonsuojelulaulu, LV 164 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: erilaisia arkisia esineitä, lakana Ripustetaan iso lakana lasten ja ohjaajan välille. Miltä tuntuu työntää käsi laatikkoon. Tutkikaa kierrätysmateriaalia. Arkiset esineet voivat olla esim. Kun työt ovat valmiita, lapset saavat halutessaan kertoa omasta työstään. Millä kannattaa liikkua. 11 Elo–syyskuu mikä olisi hyvä ottaa pois vai pitäisikö siihen mielestäsi lisätä jotain. Kun kaikki esineet on arvattu äänen perusteella, mietitään yhdessä, minkä esineen ääni kuvaa luonnonsuojelulaulun kutakin säkeistöä. Tipstaps-kävely tarkoittaa sitä, että asetat kantapääsi toisen jalan varpaittesi jatkoksi ja otat jalkateräsi mittaisia askeleita. Miettikää myös, mitä ihmiset todella tarvitsevat ja mistä voisi luopua. KEKSIKÄÄ MANNARUKOUS Koululaiset Pyydä lapsia keksimään rukous, jossa on mukana sana “manna”. Pienet kädet yhteen liitän, taivaan Isää ruoastani kiitän. Millaista oli ottaa sitä ensi kertaa käteen. 43). Suunnittelun jälkeen ryhdytään tekemään kukin omaa tai kaikkien yhteistä autiomaavarustepakkausta. Suomenkielessä on edelleen käytössä manna-sana erään ruoan nimessä. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: pieniä pahvilaatikoita, sakset, esineitä tunnusteltaviksi Leikkaa etukäteen muutamaan pahvilaatikkoon käden mentävä kolo. Mitä varusteita sinne pitäisi ottaa mukaan
Kertoja: “Maria halusi keskittyä kuuntelemaan Jeesuksen opetusta Jumalasta, taivaasta ja siitä, miten elää.” Ota esiin Martta-hahmo ja liikuttele sitä ympäriinsä. Kertoja: “Jeesus tuli opetuslastensa kanssa kylään ystäviensä Martan ja Marian kotiin.” Aseta Maria-hahmo Raamatun viereen tutkimaan tekstiä. PÄKÄ TUNTEE Jeesuksen ystävät 3–4, 5–6, koululaiset Laita tuoli piiriin. Vain yksi on tarpeen.” Aseta Martta-hahmo lepäämään Raamatun ääreen Marian viereen. Luukkaan evankeliumin (Luuk. Lapsi pääsee kokeilemaan, mitä hän osaa ja missä on taitava. Jos keskellä oleva sanoo “Jeesuksen ystävät,” kaikki vaihtavat paikkaa. Lapsi alkaa pohtia, mitä hän voisi tehdä toisten hyväksi. Kertoja: “Jeesus, etkö välitä, ettei Maria auta minua?” Lue Jeesuksen vastaus Raamatusta: “Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Ohjaajan auttaa huomaavaisesti pieniä muistamaan tehtävän eri osat. Mistä pidit kertomuksessa. Samaan aikaan kun Martta huolehti käytännön järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta, Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa tämän opetuksia. Jeesuksen piti huomauttaa, että Marialla oli hyvä osa Jeesuksen opetuslapsena. Pohdi lasten kanssa. Evankeliumien mukaan Jeesus vieraili ja yöpyi usein Betaniassa, oletettavasti näiden sisarusten luona. Avaa Raamattu auki nähtäville kohdasta Luuk. 12 Elo–syyskuu 1.9. Martta ja Maria ovat olleet kautta aikojen kristityn naisen esikuvia, joihin samaistua. Kuullessaan “oman nimensä” lapset vaihtavat kiireesti paikkaa. 14:3–9; Joh 12:1–11) Maria voitelee Jeesuksen jalat kalliilla nardusöljyllä. Hänen tehtävänsä on sanoa joko Martan lusikat, Marian huivit tai Lasarukset nenäliinat. Mikä tekee kertomuksen henkilöt Martan, Marian ja Jeesuksen onnellisiksi. Lapsen on tärkeää kuulla, että niin pienet kuin suuret, erilaiset persoonat voivat seurata Jeesusta ja palvella häntä ja lähimmäisiään omana itsenään. Siskosten luonteen erilaisuus aiheutti kiistaa, jossa Martta tuntui olevan voiton päällä. Lapsen on tärkeää kuulla, että niin pienet kuin suuret, erilaiset persoonat voivat seurata Jeesusta ja palvella häntä ja lähimmäisiään omana itsenään. Pyydä lapsia valitsemaan joko Martan, Marian tai Lasaruksen rooli ja esittämään, mitä tapahtuu kun Jeesus oppilaineen on lähtenyt ja Lasarus tulee kotiin. Kumpikin sisko seuraa ja palvelee Jeesusta omalla tavallaan ja tunnustaa julkisesti uskonsa häneen. Martta ja Maria olivat Lasaruksen siskoja ja kaikki kolme olivat Jeesuksen rakkaita ystäviä. Kertoja: “Martalla oli kiire siivota ja laittaa ruokaa kaikille, koska ei saanut apua siskoltaan Marialta.” Siirrä hengästynyt Martta Raamatun luokse. Missähän Martan ja Maria veli Lasarus oli kun tämä tapahtui. 10:38–42. Poista piiristä yksi tuoli, jolloin yksi jää keskelle seisomaan. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ IHMETTELEE Kyläreissu Betaniaan 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Raamattu, kaksi käsinukkea tai muuta hahmoa esittämään Marttaa ja Mariaa. 10:38–42) mukaan Martta oli topakka taloudenhoitaja, joka kestitsi Jeesusta ja opetuslapsia. Keskellä oleva yrittää päästä istumaan jollekin tyhjälle tuolille. Martta ja Maria Tavoite: Lapsi ymmärtää, että Jeesuksella on monenlaisia ystäviä. Jaa ryhmä tasan Marttoihin, Marioihin ja Lasaruksiin antamalla Martoille käteen lusikka, Marioille huivi, Lasaruksille nenäliinat. Jumalan sanaan keskittyminen on tärkeää. Tämä on se Lasarus, jonka Jeesus herätti kuolleista viimeisenä ihmetekonaan. Betania on myös viimeinen paikka, jossa Jeesus opetuslapsineen pysähtyi matkalla Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Markuksen ja Johanneksen evankeliumeissa (Mark. Millaisen keskustelun sisarukset voisivat käydä päivän tapahtumista?. Sisarukset asuivat Betanianimisessä pienessä kylässä Öljymäen itäpuolella vain muutaman kilometrin päässä Jerusalemista, Jerikoon johtavan tien varressa. Kuka kertomuksen henkilöistä sinä voisit olla
Kukin nostaa vuorollaan kortin pinosta ja saa pukeutua kortissa esitettyyn ammattiin. Kiitos, että saan olla sellainen kuin olen. Pienet rakentajat me pyöritään piirissä tiilen tiileen liitämme (käsikädessä) temppelihin, jota maailma ei nää. palataan takaisin isoksi piiriksi Muita lauluja: LV 117 Vaikka olen pieni LV 120 Jeesus sinä itsekin LV 126 Tule mukaan taivaan Isä LV 128 Tule kanssani Herra Jeesus MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!. ROOLILEIKKI Tarvikkeet: Leikkaa lehdistä tai printtaa netistä kuvia eri ammattien edustajista ja valmista koululaisille kortteja, joihin on kirjoitettu ammatteja ja adjektiiveja. Koululaiset Laita ammattija adjektiivikortit kahteen pinoon kirjoituspuoli alaspäin. Kerro minulle, missä tarvitaan järjestelijän taitojani. Rukoilkaa ensin jokainen rukous yhdessä. Tartutaan siis käsikäteen. PÄKÄ HILJENTYY Rukouksia 3–4, 5–6, koululaiset Lasten kirkosta tuttujen Taiton, Toimin, Toivon ja Tuulin rukoukset kuvastavat heidän erilaisia persooniaan. Kiitos, että saan olla sellainen kuin olen. Tuulin rukous: Hei Jumala, kiitos minulle antamastasi herkkyydestä. Sen jälkeen kukin saa valita rukouksen, joka tuntuu omalta juuri nyt. Näin hän johtaa matkamme, taivastoivo enenee, mennään piirin keskelle kaikki Isän lapset yhdistää. PÄKÄ MUSISOI Pienet rakentajat LV 145 3–4, 5–6, koululaiset Pienet rakentajat -virsi kertoo , että PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI me monenlaiset ihmiset olemme tärkeitä Jeesuksen ystäviä. Kiitos, että saan olla sellainen kuin olen. 13 Elo–syyskuu Ku va : Sh ut te rs to ck PÄKÄ TOIMII Älä hössötä Martta! 3–4, 5–6, koululaiset Lukekaa ja katsokaa kuvat Lastenkirkko 4/2019, s. Ohjaaja auttaa roolivaatteiden pukemisessa ja tunnusesineiden valitsemisessa. Millaisia rukouksia eri alojen ammattilaisilla voisi olla. 3–4, 5–6-vuotiaat Laita ammatteja esittävät kortit pinoon kuva alaspäin. Haluaisin kannustaa muita omalla esimerkilläni tekemään hyvää. Toivon rukous: Hei Jumala, kiitos, että saan pysähtyä pohdiskelemaan asioita rauhassa. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta voisimme leikkiä piirileikkiä. Leikin päätteeksi mietitään, millainen ammatti sopisi nykyään Martalle – entä Marialle. palataan takaisin isoksi piiriksi Pienten rakentajien heilutetaan käsiä ylös ja alas sydän kiintyy taivaaseen (käsikädessä) ankkurilla, jota maailma ei nää. Muut vastaavat seuraa johtajaa -leikin tapaan. Taiton rukous: Hei Jumala, kiitos minulle antamastasi uteliaisuudesta. Tuulin, Toivon, Toimin ja Taiton kortit voit ladata Nuoren kirkon maksuttomista materiaaleista. Auta minua välittämään luottavaista asennetta myös muihin. 6–7. Kiitos, että saan olla sellainen kuin olen. Levitä rooliasut ja tunnusesineet esille. Voitte toteuttaa roolien arvailun myös kilpailuna joukkueissa. palataan takaisin isoksi piiriksi Pienet rakentajat me pyöritään piirissä itsemme arjen töihin liitämme ympäri (kädet irti toisista) sitä sanaa, jota maailma ei nää. Varaa eri ammatteihin liittyviä rooliasuja ja tunnusesineitä/työkaluja. Jeesus kun on kanssamme, joka päivä nousee se, mennään piirin keskelle kaikki Isän lapset yhdistää. Toimin rukous: Hei Jumala, kiitos minulle antamastasi rohkeudesta. Hän kun vain on kanssamme, arkityömme siunaa se, mennään piirin keskelle kaikki Isän lapset yhdistää. Lapset esittäytyvät vuorotellen uudessa ammattiroolissaan ja näyttävät esim., miten ammattilainen tervehtii muita. Kukin saa vuorollaan nostaa yhden kortin kummastakin pinosta ja näytellä kyseistä roolia. Muut yrittävät arvata, mistä ammatista ja adjektiivista on kyse. Näytä minulle missä tarvitaan kaltaistani lohduttajaa
Virsi 509 Herra elämääni Tavoite: Lapsi miettii omaa rooliaan ja tehtäväänsä niin ryhmässä kuin perheessä. 8.9. Viimeisenä virressä myös pyydetään apua tien löytämiseen sinne, missä itseä milloinkin tarvitaan. PÄKÄ TUNTEE Kaikilla on lahja 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Varaa piirin keskelle lapsille mieluisia asioita, kuten tarroja tai hedelmiä. Käykää piiriin istumaan. Pidä huoli, että kaikki, mitä puhutaan, on vilpittömästi myönteistä. Millaisia ne ovat. Lahja laitetaan saajansa eteen odottamaan. Tervehdi jokaista nimellä ja kerro, että on mukavaa, kun olemme yhdessä täällä. Virressä pyydetään apua siihen, ettei eläisi maailmassa turhaan tai koituisi kiusaksi lähimmäiselle. Yhteisessä kokoontumisessa saa painottua rukouksen tuoma turvallisuus ja yhdessä Jumalan ja toisten kanssa toimiminen. Virren sanat kannustavat laulajaansa huomioimaan toisia ihmisiä ja tekemään yhteisen hyvän kannalta oikeita valintoja. Mihin niitä voisi käyttää. Elämän suunnan pohdinta ei ole kristitylle painostavaa, eikä valinnoissa jätetä yksin. Teksti ja sävelmä ovat kauniin yksinkertaisia ja kansanlaulumaisia. Kertokaa jokaiselle vuoron perään, mitä hyviä ominaisuuksia hänessä on ja valitkaa hänelle tuosta ominaisuudesta muistuttava lahja. Virsi on jopa dramaattinen, mutta se tuskin häiritsee lapsia, jotka herkästi eläytyvät suuriin tunteisiin. Ku va : Sh ut te rs to ck 14 Elo–syyskuu Yhteisessä kokoontumisessa saa painottua rukouksen tuoma turvallisuus ja yhdessä Jumalan ja toisten kanssa toimiminen. PÄKÄ TUNTEE. Kerro, että tänään ne ovat lahjoja, joista jokainen saa itselleen muiden mielestä sopivan. Katsokaa piirin keskellä olevia asioita. Oma lahja avataan vasta, kun kaikki ovat saaneet omansa. Juhani Forsbergin suomennos vuodelta 1966 toi virteen uudenlaista syvyyttä, erityisesti säkeistöihin 3 ja 4. Virren ydin on avunhuuto Herralle. Lapsi saa mallin rukoukseen ja oman kutsumustehtävän tunnistamiseen. Virren on sanoittanut Gustav Lohmann vuonna 1961 ja säveltänyt ranskalais-saksalainen Hans Puls vuonna 1965
2. Ainakin yhdessä on hyvä keskustella seuraavalla kerralla, miten passien käyttö on sujunut. säkeistö: piirretään sormenpäällä erilaisia vaellettavia reittejä edessä istuvan selkään. Mietitään, millä tavalla parin työskentely muistuttaa Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Onnistutteko avaamaan solmun päästämättä irti toistenne käsistä. OHJAUKSESSA 5–6, koululaiset Tarvikkeet: paperia, kyniä, huiveja Pohditaan virren 509 ajatusta siitä, että ihminen voi olla Jumalan ohjauksessa. 4. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: aikakauslehtiä, saksia, kyniä, 4 isoa paperia kollaasin pohjaksi Kun virteen 509 on tutustuttu, etsitään lehdistä joka säkeistölle hahmo, joka rukoilee näin. Ideana on vahvistaa lapsen intoa harjoitella hyviä asioita. Jokainen saa etsiä kuvia lehdistä ja sijoittaa niitä isolle paperille/kartongille kuvaamaan ko. säkeistöä. PÄKÄ IHMETTELEE Kuka rukoilee näin. Siinä pohditaan, mitä ja miten rukoillaan. Otetaan jokaiselle pari. seuraavanlaisia taitoja tarjolla: kengännauhojen sitominen, anteeksipyyntö, hampaiden pesu, pöydän pyyhkiminen, iltarukous, ruokarukous, vaatteiden ripustaminen naulakkoon, veitsellä ja haarukalla syöminen, astioiden kanto. Pomppu-aamen voi olla hauska myös teidän pyhäkoulussa. säkeistö: piirretään sydämiä edessä istuvan selkään. 15 Elo–syyskuu SOLMUN SELVITTÄMINEN 5–6, koululaiset Valitaan vapaaehtoinen, joka menee hetkeksi tilan ulkopuolelle. Mukana tekeminen on tärkeintä. Jokainen saa myös piirtää oman kuvan tai symbolin paperille itselle tärkeimmästä säkeistöstä. PYHÄKOULUVIDEO RUKOUKSESTA 3–4, 5–6, koululaiset Katsokaa Lastenkirkko.fi:stä rukousteemainen pyhäkoulu. huivilla ja hän piirtää paperille ohjaajan ohjeiden mukaan. PÄKÄ MUSISOI Selkään piirtäminen 3–4, 5–6, koululaiset Istutaan piirissä katse kohti edessä olevan selkää. Toteutetaan virsi 509 niin, että piirretään liikkeitä edessä istuvan selkään. Lopuksi tarkastellaan piirroksia. Pienten kohdalla ei tarvitse olla niin tarkka, muistaako hän säkeistöjen sisältöä. Jokainen myös valitsee mieleisensä määrän taitoja, joita haluaa harjoitella seuraavan viikon aikana. Piirtäjä peittää silmänsä esim. Kun solmu on valmis, pyydetään alussa valittu vapaaehtoinen selvittämään solmua. Sitten on aika tehdä yhteinen solmu kulkemalla toisten käsien yli ja toisen ali – koko ajan pitäen kiinni kahden kaverin kädestä. Jokainen saa vuorollaan kertoa, miltä tuntui olla ohjaajana ja piirtäjänä. 3. PÄKÄ TOIMII Taitopassi 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: paperia, nitoja, liimaa, leimoja, taitoja printattuna paperille kuvina tai teksteinä Askarrelkaa kullekin oma taitopassi taittamalla kaksi A4-kokoista paperia sisäkkäin ja nitomalla ne keskikohdasta yhteen. SIllä aikaa muut menevät rinkiin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni. Halutessaan taitopassin saa tuoda seuraavaan tapaamiseen. Passiin liimattavissa paperiliuskoissa voi olla esim. säkeistö: silitetään edessä istuvan selkää. Isommat lapset saavat auttaa pieniä passin tekemisessä. säkeistö: tökitään hellästi edessä istuvan selkään. Kun liikkeet ovat tuttuja, laitetaan soimaan Youtubesta Samuli Edelmannin versio virrestä 509 ja tehdään virren mukana liikkeet. Taitopassin voi ottaa kotiin ja lapsi laittaa merkinnän joko mukaansa saamallaan leimalla tai kynällä merkiten aina, kun on onnistunut suoriutumaan passissa mainitusta tehtävästä. Jokainen saa taiteilla taitopassilleen kannen. Lapsi saa itse päättää, haluaako hän vanhempien osallistuvan tehtävistä suoriutumisen arviointiin. Liikkeet voidaan keksiä lasten kanssa yhdessä tai käyttää alla mainittuja liikkeitä: 1. Lopuksi lauletaan virsi katsellen samalla säkeistölle yhdessä luotua kuvaa. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI. Kaikki liikkeet voidaan toteuttaa myös puhtaan pensselin avulla. Käydään ensin läpi säkeistöt ja keksitään niihin liikkeet, jotka kuvaavat säkeistöä. Vuorotellen toimitaan ohjaajana ja piirtäjänä. Millaista osallistujien mielestä on Jumalan ohjauksessa oleminen
Siihen liittyviä symbolikortteja ja kirjan voi ostaa Lasten Keskuksen ja Kirjapajan yhteisestä verkkokaupasta. 17) ja pyydä lapsia asettamaan korissa olevat esineet kuvan mukaan pöydälle. Mikä on ehtoollinen. 16 Elo–syyskuu 15.9. Jeesus on itse asettanut ehtoollisen. Entä miltä tuntui, kun kutsuttiin omalla nimellä. Ymmärrys kasvaa ja muuttuu osallistumisen myötä, ja elämän eri vaiheissa ihminen antaa sille erilaisia merkityksiä. Anna lasten kertoa, ovat he itse olleet mukana ehtoollisella tai mitä muuta kokemusta heillä on ehtoollisesta. Ehtoolliselle voi osallistua, vaikka sen merkitystä ei täysin ymmärtäisikään. Katsokaa kuvaa katetusta ehtoollispöydästä (s. Perinteinen ehtoollisopetus pitää sisällään ajatuksen, että ehtoollisen syöminen on kuitenkin erotettava muusta syömisestä ja juomisesta. Kuvassa on maljaa kuvaava symbolikortti. EHTOOLLISRUKOUKSEN MALLINTAMINEN 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: pöytä, valkoinen pöytäliina, pienempi valkoinen liina (korporaali), jonka päälle laitetaan vain ehtoollisaineet, liina maljan pyyhkimiseen, jokin saatavilla oleva malja ja lautanen, kynttilät ja krusifiksi. Lapsi tietää olevansa tervetullut ehtoolliselle, joka on Jumalan perheen ateria. Hän toivoo, että vietämme ehtoollista ja muistelemme häntä. Voit taittaa bursan pahvista ja piirtää siihen koristeeksi ristin. Ehtoollisessa me saamme syntimme anteeksi. Tavoite: Lapsi saa pohtia ehtoollisen merkitystä. Kristuksen veri on kuolemattomuuden lääke: se antaa meille ikuisen elämän. Kristuksen ruumis on elämän leipä: se vahvistaa uskoamme. Ehtoollinen on luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. Sitä mukaa, kun lapsi alkaa kaivata asialle sanoitusta, voidaan lähteä liikkeelle yksinkertaisesta ajatuksesta: ehtoollinen on Jeesuksen ystävien juhla-ateria. Kerro lapsille, että leikitään piiloa ja piilopaikat ovat kankaiden alla. Pyydä lapsia menemään piiloon ja pysymään siellä niin kauan kuin heitä kutsutaan nimeltä pois piilosta. Varaa koriin ehtoollispöydän esineet. Ehtoollisessa Jeesus antaa anteeksi. Nimien kirjaaminen muistiin voi olla tarpeen. Syntiä on kaikki se, mikä erottaa Jumalasta. Korporaalia säilytetään bursassa. Ehtoollinen on Jeesuksen ystävien juhla-ateria. Ja ala sitten kutsumaan lapsia nimeltä: ”Tule piiriin NN!” Kun kaikki ovat piirissä, saa kertoa, miltä tuntui PÄKÄ TUNTEE. Levitä etukäteen huoneeseen kankaita, joiden alle kaikki mahtuvat piiloon. Soita musiikkia ryhmän rauhoittumiseen sopivan ajan. Ehtoollisenjakaja antaa leivän ja sanoo: ”Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.” Kun hän antaa viinin, hän sanoo: ”Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Syntiset tarvitsevat ehtoollista. Ehtoollisessa Jeesus antaa anteeksi. Me siis nautimme konkreettisesti Jeesuksen sovituksen. PÄKÄ TUNTEE Nimeltä kutsuttu 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: nimilista, kankaita sekä rauhallista musiikkia, esim. Spotifystä Surrexit Pastor Bonus (Ylösnoussut Hyvä Paimen) Varmista, että tiedät kaikkien osallistujien nimet. PÄKÄ IHMETTELEE Oskarin ehtoollinen 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: laite, jolla pääsee Youtubeen Katsokaa Youtubesta Kirkon kanavalta video “Oskarin ehtoollinen”. olla piilossa ja odottaa. Lue itse tai pyydä lukutaitoista osallistujaa ehtoollisen asetussanat ääneen niin, että voit näyttää, miten pappi pyhittää ehtoollisaineet ristinmerkillä asetussanojen aikana. PÄKÄ IHMETTELEE Ohjeissamme on käytetty Anna-Mari Kaskisen ja Matti Pikkujämsän kirjaa Tuomas ja merkilliset merkit, Kirjapaja 2011
PÄKÄ TOIMII Syökää yhdessä 3–4, 5–6, koululaiset Syökää yhdessä leipää ja mehua. Mitä saa tehdä, mitä ei saa. Pappi voi tuoda mukanaan oikeat ehtoollisvälineet, kertoa ehtoollisesta ja vastata siihen liittyviin lasten kysymyksiin. Mitä siinä on. avataan kämmenet vuorotellen eteen Hän on täällä kanssamme polvistutaan lattialle kun polvistumme eteensä leivässä, viinissä, leivässä, viinissä avataan kämmenet vuorotellen eteen Jeesus läsnä on, hän antaa ravinnon. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Haluaako joku kotitehtäväksi opetella runon ulkoa seuraavalle kerralle. 17 Elo–syyskuu Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi – tee oikealla kädellä ristinmerkki leipälautasen ylle ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Jeesus itse siinä juuri antaa rauhan, sovinnon. Muita lauluja: LV 81 Yhdessä mennään ehtoolliselle LV 82 Leipä ja viini PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI. Nälkä ei välttämättä lähde, mutta silti ateria on täydellinen. PÄKÄ MUSISOI Leipä ja viini LV 82 3–4, 5–6, koululaiset Lauletaan yhdessä laululeikkinä lastenvirsi 82 Leipä ja viini. PAPPI KERTOO 3–4, 5–6, koululaiset Jos mahdollista, pyytäkää seurakunnan pappi paikalle. Voitte syömisen lomassa käydä läpi hyvät pöytätavat: miten ruokapöydässä kuuluu olla. RUNO KERTOO 5–6, koululaiset Laita piirin keskelle maljaa kuvaava symbolikortti (s.16) ja lue siihen liittyvä Anna-Mari Kaskisen runo: Maljan salaisuus on suuri, Jeesus siinä itse on. Leea kuvaa ajatustaan näin: “Ehtoollinen on vähän kuin superruokaa. Lapsilla on yleensä paljon kysymyksiä, käykää niitä keskustellen läpi. Tehkää se minun muistokseni. Jos haluaa, muista huolehtia, että hän saa esittää sen. Ehtoollinen antaa meille voimaa ja yhdistää meidät.” Jatkakaa yhdessä pohdintoja ehtoolliseen liittyen. Ehtoollista voi tulla syömään vaikka kuinka moni samaan aikaan: kaikille riittää ruokaa! Vaikka ehtoollisella saadaankin vain hyvin pieni määrä leipää ja viiniä, täyttää se meidät kuitenkin kokonaan. SUPERRUOKAA! 5–6, koululaiset Kerro, miten itse olet kokenut ehtoollisen. Voitte valita ruokarukouksen vaikka Suomen Pyhäkoulun Ystävien rukouskuutiolla. Kannattaa ottaa huomioon, että monille lapsille "ehtoollinen" voi olla aivan outo sana. KUVA KERTOO 3–4, 5–6, koululaiset Tutkikaa tämän lehden kansikuvaa. Toista runo lause kerrallaan ja pyydä osallistujia toistamaan se. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: – tee oikealla kädellä ristinmerkki maljan ylle Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Miten kuva mielestäsi liittyy ehtoolliseen. Jeesus kutsuu meidät kaikki viitotaan kädellä kutsumista ehtoollista viettämään leipää, viiniä, leipää, viiniä. Rukoilkaa ennen syömistä ruokarukous. Jeesus kutsuu kaikki lapset viitotaan kädellä kutsumista ehtoollista viettämään leipää, viiniä, leipää, viiniä avataan kämmenet vuorotellen eteen lapsen lailla ota vastaan halataan itseämme lahjat Isän Jumalan leivässä, viinissä, leivässä, viinissä avataan kämmenet vuorotellen eteen Jeesus läsnä on, hän antaa ravinnon. Kun syömme sen, voimme uskoa syntimme anteeksi
Halvaantuneen parantaminen Tavoite: Lapsi alkaa pohtia vapaaehtoisuuden merkitystä Jeesuksen syntien sovittamisessa ja kristityn elämässä. SINUN PUOLESTASI koululaiset Pohtikaa, onko joku joskus tehnyt jotain sinun puolestasi. Hän sai syntinsä anteeksi ja hänestä tuli Jumalan lapsi. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. Liittyykö salaisuuksiin jotain jännittävää. Iso kiitos kuitenkin, jutellaan taas myöhemmin. Voit aivan ääneti kertoa salaisuutesi Jumalalle. Ihmiset halusivat tulla Jeesuksen luo, koska hänellä on valta antaa syntejä anteeksi ja parantaa. Jumalan anteeksianto ei ole vain sisäinen asia, vaan palauttaa ihmisen kokonaisvaltaisesti Jumalan yhteyteen. Se on ihmeellistä.” Siten kukin voi hiljaa itsekseen miettiä omia salaisuuksiaan. Jeesuksen seuraajat uskovat, että Jumala toimii Jeesuksen kautta, antaa synnit anteeksi Jeesuksen välityksellä. Jeesus toimi vapaaehtoisena uhrina kaikkien syntien sovitukseksi vaatimatta mitään vastapalvelukseksi. Yksi osa voisi olla n. RUKOUS 3–4, 5–6, koululaiset Hei Jeesus, me syömme ja muistamme sinua, älä sinäkään unohda minua. Tehtävinä voivat olla esimerkiksi kynttilän sytytys, kirjojen jakaminen, kaikkien koolle kutsuminen, jonkun leikin vapaaehtoisena hippana toimiminen jne. 18 Elo–syyskuu PÄKÄ HILJENTYY Salaisuus 3–4, 5–6, koululaiset Toiminnan voi toteuttaa lattialla patjoilla tai tyynyillä maaten. 5:17–26. näin: ”Ehtoolliseen liittyy salaisuus: Jeesus on siinä salaisesti läsnä. Aamen. Ohjaaja liikkuu tilassa ja kertoo ehtoollisen salaisuudesta esim. PÄKÄ TUNTEE Kuka on vapaaehtoinen. Olet leivässä ja viinissä, vaikken sitä ihan ymmärrä. Näin Jeesus asettui Jumalan paikalle ja hän toimii Jumalan nimen voimalla parantaessaan halvaantuneen. Missä asioissa tarvitset vielä apua. Joskus uskon eteen tulee ponnistella ja kantaa myös lähimmäisiämme Jeesuksen luo. Tätä valmistellessa kannattaa hieman harjoitella kertomisen ja taittelun yhteispeliä. Miltä se tuntui. Miltä tuntuu, kun on salaisuus: Kihelmöikö. Lainopettajien kerrotaan pilkanneen Jeesusta, koska he eivät uskoneet Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka voi antaa synnit anteeksi. Luukas painottaa halvaantuneen sisäisen ja ulkoisen paranemisen yhteyttä. Usko on lahja jokaiselle ihmiselle, niin suurelle kuin pienelle. Kertomus halvaantuneen parantamisesta löytyy kolmesta evankeliumista: Matt. Parantamalla halvaantuneen Jeesus osoitti olevansa Jumalan Poika. Usko kutsuu meitä uteliaasti tutustumaan Jumalaan, lähimmäisiimme ja itseemme. Väentungos esti halvaantuneen ystäviä tuomasta tätä Jeesuksen luo. 20 cm pitkä ja 5 cm leveä. 2:1–12, Luuk. Markuksen evankeliumissa tällaista asialle omistautumista kutsutaan uskoksi. Hän kuulee ja pitää tallessa kaikki salaisuudet. 3–4, 5–6, koululaiset Jokainen saa vuorollaan toimia vapaaehtoisena. Tämä kertomus liittyy Jeesuksen julkisen toiminnan alkuaikoihin. 9:1–8, Mark. Jeesuksen kerrotaan olleen Kapernaumissa, jota Markus pitää Jeesuksen kotikaupunkina. Halvaantunut ei ainoastaan parantunut, vaan hän sai lahjaksi sydämen uskon Jeesukseen. Tällainen käytännöllinen usko on hyvin luontevaa nimenomaan lapsille. Mitä vanhemmat tekevät lastensa puolesta. PÄKÄ HILJENTYY 22.9. Kutkuttaako. Paikalle oli kerääntynyt niin paljon ihmisiä, etteivät kaikki mahtuneet sisään. Ehtoollisen idea on, että Jeesus kuoli, jotta me saisimme elää. Kaiken kärsimyksen juuret ovat siinä, että olemme joutuneet eroon Jumalasta. Tapahtumasta syntyi kiista siitä, millä valtuutuksella Jeesus toimii. Tuleeko niistä hyvä mieli. He olivat valmiita näkemään vaivaa saadakseen ystävänsä katon kautta sisään. Jumalan anteeksianto ei ole vain sisäinen asia, vaan palauttaa ihmisen kokonaisvaltaisesti Jumalan yhteyteen. Mitä asiaa ei voi tehdä yksin. Millaisen kiitoksen tästä asiasta haluaisitte sanoa tai muuten ilmaista Jeesukselle. PÄKÄ IHMETTELEE Katon läpi 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Neljä kartonkisuikaletta, jotka kiinnitetään kolmella haaraniitillä toisiinsa. Emme voi nähdä Jeesusta, mutta voimme tuntea hänen läsnäolonsa leivässä ja viinissä
Pohtikaa myös, millaisia esteitä voi olla, ettei pääsekään Jeesuksen luo. Tehkää yhdessä äänimaisemaa, joka liittyy kertomukseen. Niin mies nousi 8. Hänen koskettaessaan karkuun juoksevia lapsia, jää kiinnijäänyt seisomaan paikoilleen. PÄKÄ TOIMII Kaverin kantaminen 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: peitto Kokeilkaa vuorotellen kantaa toisianne peiton avulla ottamalla kiinni sen reunoista. Hänet voi vapauttaa takaisin leikkiin kaksi muuta lasta, jotka muodostavat käsillään portin (= ambulanssi) hänen ympärilleen ja sanovat: “Sinut on parannettu.” PÄKÄ HILJENTYY Rukous 3–4,5–6, koululaiset Kiitos tästä uudesta päivästä. Paikalla oli paljon ihmisiä. Sitten he tekivät kattoon reiän. 6. 19 Elo–syyskuu PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY LATTIAKUVATYÖSKENTELY 3–4, 5–6, koululaiset Jos käytössäsi on Pulmun jyväset 1/2019, voit hyödyntää lattiakuvatyöskentelyä (s. Ystävykset eivät päässeet millään sisälle ovesta. Mitä he nyt tekisivät. 7. 5. 157) äänien päälle. Mitä voi tehdä, että itse tai kaveri pääsisi Jeesuksen luo. Kaikki halusivat tavata Jeesuksen. 4. Millaista oli olla kannettavana. Anna minun ottaa siitä mukaani jotakin hyvää. Hän vain makasi matollaan joka päivä. Niinpä he alkoivat kiivetä varovasti katolle portaita pitkin. Talo ei kuitenkaan ollut harjakattoinen, kuten meidän talomme, vaan tasakattoinen. Lauluja Jumalan kämmenellä LV 133 Mä olen niin pienoinen LV 110 Tule kanssani Herra Jeesus LV 130 Kun on turva Jumalassa LV 134 Käteeni tartu LV 137 PÄKÄ MUSISOI Ota taiteltava suikale käteesi ja kerro rauhallisesti omin sanoin samalla taitellen ohjeen mukaan: 1. 6–7). Kun Jeesus näki miehen, hän sanoi, “syntisi on anteeksi annettu, nouse ylös, ota mattosi ja mene kotiin”. Anna minun tuoda siihen jotakin hyvää. Oli mies, joka ei pystynyt kävelemään. 3. AMBULANSSIHIPPA 3–4, 5–6, koululaiset Valitkaa yksi vapaaehtoinen, joka on hippa. Aamen. Miltä tuntui kantaa kaveria. Anna minun saada siitä aikaan jotakin hyvää. Nuo ystävät halusivat auttaa häntä. Miehellä oli ystäviä. He huomasivat katolle vievät portaat. He kantoivat ystävänsä talolle, jossa tiesivät Jeesuksen olevan. Niinpä he päättivät viedä hänet Jeesuksen luo. Lähde: Oma rukouskirjani, Lasten Keskus 2003 PÄKÄ MUSISOI Äänimaisema 3–4, 5–6, koululaiset Ottakaa rytmisoittimia ja muuta käden ulottuvilla olevaa, jolla voi tehdä erilaisia ääniä. 2. ja taitteli mattonsa ja meni kotiinsa.. Valitkaa vapaaehtoinen lukemaan kertomus Lapsen raamatusta (s. He ottivat oikein tiukasti kiinni maton kulmista ja alkoivat laskea ystäväänsä alas katon läpi
Siksi ohjaajan pitää olla tarkkana, ettei tuo lasten maailmaan pelkoja, joita siellä ei jo itsessään ole. Vaikka elämään liittyy myös harmistusta, epäonnistumista, kipua, menetystä ja epäoikeudenmukaisuutta, voimme luottaa, että kannattaa seistä hyvän puolella ja tehdä hyvää – viimeinen voitto kuuluu hyvälle. Mikael esitetään hyvän puolesta taistelevana esikuvana. Enkelit taistelevat jatkuvasti hyvän puolella ja vartioivat Jumalan lapsia päivittäin. Jos pelottaa ja huolestuttaa, voi aina pyytää Jumalaa ja hänen enkeleitään apuun. Saatanasta puhuminen ei ole tarpeen, jos lapset itse eivät nosta asiaa esille. VARJOJA Tarvikkeet: kolme tikkua, liimaa/ teippiä, paperista leikatut enkelihahmot, miekka ja lohikäärme, kirkas valonlähde (taskulamppu tai muu kohdevalo) 3–4, 5–6, koululaiset Toteuttakaa kertomus Mikaelin taistelusta lohikäärmettä vastaan varjoteatterina. Sano lopuksi, että onpa mukavaa, kun elämässä on niin paljon hyviä asioita. Kertoja: “Taivaassa käytiin sota enkeli Mikaelin ja pahan lohikäärmeen välillä.” (Nosta nämä hahmot esiin.) Kertoja: “Mikael oli ylivertainen ja voitti Jumalan avulla lohikäärmeen miekallaan.” (Keihästä lohikäärme miekalla.) Kertoja: “Näin hyvä voitti pahan.” (Lohikäärme-hahmo vajoaa pois varjokuvasta ja Mikael hahmo hyppii ilosta.) PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. Enkeli Mikaelin mukaan nimetty mikkelinpäivä on enkelien ja lasten juhlapyhä. Tämä taivaallinen voitto ennakoi myöhemmin tapahtuvaa hyvän voittoa maan päällä, kun Kristus voittaa lopullisesti pahan vallan. Lohikäärmeeseen kukin meistä saa heijastaa omat mielikuvansa pahasta. Katsokaa kuvaa ikonista tai kirkkotaiteesta, jossa Mikael voittaa lohikäärmeen. Kristittyjen tulee kestää ja taistella eikä päästää irti uskostaan Jeesukseen Kristukseen. Aikuisten tekee herkästi mieli jättää tällaiset aiheet lasten kanssa käsittelemättä , koska puhe Saatanasta tuntuu lasten maailmaan pelottavalta ja väärältäkin. PÄKÄ TUNTEE Millaisia taistelijoita. Taisteluleikkiin lapset eivät tarvitse kummempia pahan määritelmiä. Hyvän voitto on tärkeää. PÄKÄ IHMETTELEE Hyvän puolesta taisteleva enkeli 3–4, 5–6, koululaiset Kerro, että Raamatussa puhutaan monista taistelijoista, kuten arkkienkeli Mikaelista. Vaikka elämään liittyy myös harmistusta, epäonnistumista, kipua, menetystä ja epäoikeudenmukaisuutta, voimme luottaa, että kannattaa seistä hyvän puolella ja tehdä hyvää – viimeinen voitto kuuluu hyvälle. Kertomuksessa kuvattu taivaallinen sota arkkienkeli Mikaelin joukkojen ja lohikäärmeen välillä on kosmisen hyvän ja pahan taistelun ytimessä. 20 Elo–syyskuu 29.9. Tervehdi jokaista nimeltä ja kerro, että olet iloinen heidän saapumisestaan paikalle. Tarvikkeet: paperia ja kyniä Käykää piiriin. Hänen puolellaan on Jumalan luoma enkelien joukko, jolla on valta heittää pahuus ulos taivaasta. Esitelkää piirrokset. Jatka antamalla tilaa sen miettimiseen, että ikäviä ja pelottaviakin asioita on. Hyödyllisiä kuvia mm. Luku 12 aloittaa Ilmestyskirjassa uuden osion, jossa kerrotaan kristityistä, Saatanasta ja Jeesuksesta. Teoksessa rohkaistaan kestämään pahan vallan rajallinen hallinta-aika, joka päättyy lopulta hyvän voittoon. Someron ja Korppoon kirkoista löytyy internetistä. Anna jokaisen kertoa jokin mukava tapahtuma, jonka muistaa. Jos lapsi kysyy tarkennusta, voi sanoa, että Saatana on kiusaaja, joka haluaa maailmaan riitaa. Taistelu päättyy Mikaelin joukkojen voittoon, minkä seurauksena Saatanaa symboloiva lohikäärme joukkoineen syöstiin ulos taivaasta maan päälle. Mikkelinpäivä, Ilm. Mitä pahaa vastaan enkelin pitää taistella. Varjoteatterin voi toteuttaa kirkkaan valonlähteen avulla vasten mitä tahansa vaaleaa seinää. 12:7–12 Tavoite: Lapsessa kasvaa varmuus siitä, että lopulta hyvä voittaa pahan. Tässä taistelussa hyvä voittaa pahan. Pyydä osallistujia piirtämään paperille jokin esine, millä heidän mielestään voi taistella pahaa vastaan. Ilmestyskirja on täynnä eläväistä kuvausta hyvän ja pahan taistelusta. Liimaa tai teippaa enkeli Mikaelin hahmo, hänen miekkansa ja lohikäärme kiinni omiin tikkuihinsa
Tämän jälkeen laululeikitään koko virsi läpi. PÄKÄ MUSISOI Luoja enkeleineen, virsi 494 3–4, 5–6, koululaiset Aluksi ohjaaja kertoo tarinana ja mahdollisten kuvakorttien avulla virren tapahtumat. Vaaroissa hän suojaa, viitotaan käsillä pelot pois pelon karkottaa. Kertoja: “Ihminen ei yksin pysty voittamaan pahaa, mutta Jumala auttaa meitä siinä.” Jokainen saa vuorollaan tuoda mustan myttynsä alttarille ristin juureen tai laittaa kulhoon, joka kuvastaa Jumalan huolenpitoa. Luoja enkeleineen tehdään enkelin siivet hoivaa maailmaa, kaikki lapset tuntee, halataan itseämme meitä rakastaa. Jokaisen osuman jälkeen ryhmä voi huudahtaa: “Hyvä voittaa pahan.” PÄKÄ HILJENTYY Hyvä on voittanut pahan 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: mustia paperinpalasia Jokaiselle jaetaan yksi musta paperinpala ja pyydetään ajattelemaan jotain ikävää asiaa, jonka toivoisi poistuvan omasta mielestä tai maailmasta kokonaan. Muita lauluja: Kun on turva Jumalassa LV 134 Suojaksi saat enkelin LV 47 PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. Jos teidän on mahdollista mennä ulos, mustat paperinpalat voi myös heittää metalliseen astiaan palamaan. Isompien lasten kanssa voitte keskustella siitä, mitä ikäviä ja pahoja asioita heillä oli mielessä rytistäessään mustaa paperia. Rukoukset kuulee, kädet ristiin niihin vastaa hän, ohjaa askeleemme kävellään paikallamme halki elämän. Kukin saa vuorollaan leikkiä enkeli Mikaelia ja yrittää silmät sidottuina keihästää lohikäärmeen pahvista tehdyllä miekalla, jossa on kiinni sinitarraa. Taivaan Isä meille tarjotaan käsillämme leipää leivän lahjoittaa. 21 Elo–syyskuu PÄKÄ TOIMII Keihästä lohikäärme 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuva lohikäärmeestä, kuva miekasta, sinitarraa Kiinnitä seinään A3-kokoinen kuva lohikäärmeestä. Taivaan Isä tuntee käsi sydämelle huolet kaikkien, antoi auttajaksi hymy huulilla lauletaan loppuun rakkaan Jeesuksen. Yrittäkää puristaa pahat asiat niin pieniksi palloiksi kuin mahdollista
86:10–13; Job 14:1–6, 13–15; Room. Kor. Vierasta ei pelätä, vaan kunnioitetaan ja etsitään yhdistäviä asioita, joiden pohjalta voidaan yhdessä toimia hyvän elämän puolesta. 119:1–8; 5. Ps. sunnuntai helluntaista Jeesus antaa elämän Liturginen väri: vihreä. sunnuntai helluntaista Usko ja epäusko Liturginen väri: vihreä. 6:4–9; 1. 4:16–25, Mark. Näin kirkossa 6.10.2019 17. 22 Lokakuu Arvostamme toisiamme Lokakuu Me aikuiset ja lapset yhdessä opettelemme elämään maailmassa, jossa kohtaamme monella eri tavalla ajattelevia ja toimivia ihmisiä. 1:4–9; Matt. 78:1–8; 1. 14:1–6 20.10.2019 19. sunnuntai helluntaista Kristityn vapaus Liturginen väri: vihreä. 5:1–6; Luuk. 15:1–6; Room. 119:97–104; Jes. 7:11–16 13.10.2019 18. Moos. Ps. Me tarvitsemme keinoja muodostaa omaa maailmankatsomustamme ja keinoja olla rakentavassa yhteydessä toisten katsomusten ja uskontojen edustajien kanssa. Lokakuulle on valittu raamatunkertomuksia, jotka auttavat meitä hyvällä tavalla arvostamaan toisiamme. Ps. Moos. 22:34–40 27.10.2019 20. 2:1–12. 8:18–23; Luuk. 44:21–23; Gal. Ps. sunnuntai helluntaista Rakkauden kaksoiskäsky Liturginen väri: vihreä
3. Pohtikaa, millaisia sääntöjä kaikkien maailman ihmisten olisi hyvä noudattaa. ARVOJA Koululaiset Huone muodostaa mielipidejanan: toisessa päässä ollaan täysin samaa mieltä, toisessa täysin eri mieltä. 23 Lokakuu Lokakuun yhteiset vinkit Tavoite: Lapsella on mahdollisuus harjoitella omien tunteiden ilmaisua ja tunnistamista. Millaisia ratkaisuja keksitte tilanteisiin. Vaikka ihminen olisi tehnyt kuinka väärin, hänelle on annettava anteeksi. PÄKÄ TOIMII Hyvät tavat 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: puhelin tai muu laite, jolla voi videoida Hyvillä tavoilla osoitamme arvostusta itselle ja toisille. Jokainen voi vielä allekirjoittaa spinnerin yhteisen sopimuksen merkiksi. Tehkää videoita, joissa esitellään hyviä tapoja. Otin sen silti ja hän suuttui. Korttien avulla opitaan tunnistamaan erilaisia tunteita ja kertomaan niistä. Keskustelkaa asioista. Väittämiä: 1. Tapaa on hyvä käyttää useamman kerran, jotta lapset oppivat käyttämään sitä ja ohjaaja saa arvokasta palautetta toiminnan onnistumisesta. tulla kesken hakemaan pois, jolloin oman olon pohdinta häiriintyy. Keksikää lisää väittämiä lapsia kiinnostavista teemoista. Siihen lisätään A2-kokoisesta kartongista leikattava suuri ympyrä sääntöjen kokoamista varten. MILLÄ MIELELLÄ LÄHDET. Pohtikaa, mitä hyvät tavat ovat. Halutessaan voi kertoa myös omasta tunnekortistaan. SPINNERI PYÖRII TAAS Koululaiset Tarvikkeet: Maapallo ja meidän porukka -spinnerin ohje löytyy elokuun yhteisistä vinkeistä. PÄKÄ IHMETTELEE Miten toimin ja miksi. Lapsella on paikka, jossa pohtia arvokysymyksiä turvallisessa ympäristössä. Ohjaaja voi auttaa pieniä kuvaamisessa. Sitten käydään kierros, keitä on tänään paikalla. Keskustelkaa, mitä sääntöjä, tapoja, turvallisuusohjeita ryhmässänne on. 3–4, 5–6 Tarvikkeet: Kirjoita lapuille tilanteita, joista haluat keskustella. Jo yksi ihminenkin voi vaikuttaa siihen, että maailmassa on enemmän rauha. 4. Tähän täytyy muistaa varata aikaa ainakin 2 min./lapsi ja huolehtia, ettei lapsia esim. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. Mikä kohta kertoo omista ajatuksista eniten. Ripustakaa naru hyvälle paikalle. Kuvat ovat Johanna Nordbladin. Se on viisas, joka kunnioittaa ja arvostaa toisia. Voisiko tämä tapa aloittaa jokaisen pyhäkoulun. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: naru ja pyykkipoikia, joihin on kirjoitettu jokaisen pyhäkoululaisen nimi; Päkä-tunnekortit, jotka saa kopioida toimintakäyttöön sivulta 27. Laita tilannekuvauslaput piirin keskelle ja pyydä lapsia vuorollaan osoittamaan, mistä tilanteista he haluavat keskustella. Kirjatkaa niitä tuolle kehälle. Miten olisi kuulunut toimia?” “Tee toiselle niin kuin tahtoisit itsellesikin tehtävän. Koululaiset voivat tehdä itsenäisesti. Eikö hän ole enää kaverini. Esille pääsevät varmasti sanat kiitos, anteeksi, ole hyvä; tervehditään ja katsotaan silmiin; ei puhuta toisten päälle jne. Millä mielellä olet nyt. Löytyykö omia kokemuksia. Mitä se tarkoittaa?” Pienimpien kanssa tilanteet voi esittää Päkäja Pulmu-käsinukkeja ja pehmoleluja apuna käyttäen. 2. Väittämän kuullessaan kukin etsii itselleen paikan tuolta janalta. Katsokaa valmiit videot yhdessä. Kukin saa tulla ottamaan oman pyykkipoikansa ja kortin, joka kuvaa omaa sen hetkistä tunnetta. Kortit liittyvät Lastenkirkon Päkän päivä -sovellukseen. “Äiti ja isä käskee minun siivoamaan lelut, mutta minä en siivoa! Miksi en saa tehdä mitä haluan?” “Kaveri ei leiki kanssani, vaikka pyydän. Kuvat ripustetaan narulle. On helppoa arvostaa toisen mielipidettä jostain asiasta, vaikka se eroaa paljon omastani. Mitä minä sitten teen?” “Halusin sen lelun, jolla kaveri oli leikkimässä, mutta hän ei antanut. PÄKÄ TUNTEE Millä mielellä tulit. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuten edellisessä vinkissä Käytättäkää samoja tunnekortteja tapaamiskerran päätteeksi
Lapset saavat vuorollaan keksiä, mitä tehdään hänen säkeistönsä aikana. 2. Millaisia kokemuksia tulee mieleen. Sieltä löytyy esim. Aamen. Onneksi tästäkin kaikesta voi puhua Jumalalle. 24 Lokakuu TOIMIN, TUULIN, TAITON JA TOIVON TUTKIMUSPARTIO Tarvikkeet: laite, jolla pääsee nettiin Menkää Lastenkirkko.fi-sivuille ja avatkaa ohjelmapaikka “Pelaa Tutkimuspartion kanssa”. Miltä tuntuu -peli. Lähde: Oma rukouskirjani, LK 2003 Pohtikaa rukouksen sisältöä. 3. Mielikuvituskynällä piirtäminen: lapsi saa omalla vuorollaan keksiä, mitä piirretään ilmaan mielikuvituskynällä yhdessä hänen laulunsa aikana (esim. torni . Rakentelu: lapsi saa omalla vuorollaan keksiä, millainen rakennelma tehdään yhdessä hänen laulunsa aikana, esim. Toisten ymmärtäminen ja kunnioittaminen on joskus helppoa ja joskus todella vaikeaa. Sitä pelaten voitte yhdessä miettiä ratkaisuja tilanteisiin ja keksiä vuorosanat puhekupliin. sydämiä). PÄKÄ HILJENTYY Tunteen koti-loru 3–4, 5–6, koululaiset Hyvä mieli hyrisee ja hytkyttää kainalossa (kutitelkaa kainaloa) Jännitys asuu vatsassa ja tekee sinne tiukan solmun (maha solmulle) Ilo kutittaa varpaissa (etsikää omat ja kaverin varpaat) Suru painaa hartioita ja tekee pieneksi (menkää pieneksi mytyksi) Rohkeus asuu lihaksissa ja röyhistää rintaa (pullistelkaa habaa) Lähde: Mollistavia mietteitä, Katri Kirkkopelto, Lasten Keskus 2018 YMMÄRRÄN-RUKOUS Rakas Jumala, auta minua ymmärtämään, missä toiset ovat kaltaisiani ja kunnioittamaan heitä. Liike: lapsi saa omalla vuorollaan keksiä liikkeen, mikä tehdään yhdessä hänen laulunsa aikana. 98 Laulullani löydän tosi ystävän, Laulutuuli nro 99 PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. PÄKÄ MUSISOI 3–4, 5–6, koululaiset Päkä-laulu Lauletaan Päkä-laulu, jossa käydään kaikkien lasten nimet läpi. Auta minua ymmärtämään, missä toiset ovat aivan erilaisia kuin minä ja kunnioittamaan heitä. Vaihtoehtoina rakentelu, liike, kehorytmi vai mielikuvituskynällä piirtäminen toiminnoksi (eri vaihtoehdot esitellään konkreettisesti). Päkä-laulun nuottikuva: http://www.pienionsuurinlehti.fi/ lisamateriaalit/ 1. Kehorytmi: lapsi saa omalla vuorollaan keksiä, mihin kohtaan kehossa taputetaan yhdessä hänen säkeistönsä aikana. Muita lauluja Hyvät tavat, Kirkkomuskari 1, s. 4. seiso tikkusuorana
Jaa jokaiselle yksi kortti. Ensin Abraham ja Saaran orjatar Hagar saavat pojan, jonka nimeksi annetaan Ismael. Hyödyntäkää myös kertomuksen yhteydessä olevaa Abrahamin kuvaa. se, että Herran siunaus on yhteistä perintöä kaikille Abrahamin jälkeläisille. Jumala antoi Abramille lupauksen, jonka mukaan hänestä tulee kasvamaan suuri kansa. 25 Lokakuu 6.10. Kertoja: “Tässä on Abraham” Liikuta pientä ruukkua hiekassa kuin Abraham kulkisi siinä.. Saaran kuoltua Abraham otti vaimokseen Keturan, joka synnytti hänelle useita jälkeläisiä. Jokainen saa vuorollaan kertoa, millainen olo Päkällä näyttää kortissa olevan ja onko itsellä samanlainen vai erilainen olo kuin Päkällä. Vanhaan ikään ehtineet Abraham ja Saara varmasti tunnistivat tilanteen mahdottomaksi, mutta myös sen, ettei Jumalalle mikään ole mahdotonta. He kulkivat autiomaassa ja monet asiat huolestuttivat Abrahamia. Ensimmäisen Mooseksen kirjan perusteella Abra(ha)min ja Jumalan välillä oli erityinen suhde. Mutta Abraham ei uskonut, eihän PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE Lukekaa suuri kertomus Lastenkirkko 5/2019-lehdestä. PÄKÄ TUNTEE Päkä-tunnekortit 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Päkä-tunnekortit sivulta 27. Saara piti ajatusta niin järjettömänä ja huvittavana, että hän nauroi sille. Lapsi saa pohtia ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden merkitystä itselleen ja miettiä, miten osoittaa arvostusta kaikille. Vanha pariskunta sukulinjan aloittajiksi on yllättävä valinta, joka muistuttaa siitä, ettei Jumala tai hänen suunnitelmansa ole ihmisen järkeilyn tavoitettavissa. Moos.15:1–5 Tavoite: Lapsi hahmottaa olevansa osa sukupolvien ketjua ja Jumalan kansaa. Kertomus Abrahamista ja hänestä polveutuvista kansoista kannustaa pohtimaan omaa asennettamme muita kohtaan. Eri kulttuuritaustojen välillä navigoidessa voi yhteiseloon auttaa mm. Abraham on juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin kantaisä, josta kaikki nämä kansat polveutuvat. Jälkeläisten määrää verrataan hiekanjyviin ja taivaan tähtiin. Kertoja: “Abraham oli lähtenyt kotoaan ja päättänyt muuttaa uuteen paikkaan. Tehtyään liiton Abramin kanssa, Jumala nimeää hänet Abrahamiksi, joka tarkoittaa monien kansojen isää. PÄKÄ IHMETTELEE Älä pelkää mitään, Abraham 3–4, 5–6, koululaiset Ystävyys, avoimuus ja vieraanvaraisuus toisia kohtaan korostuvat varsinkin silloin, kun kohtaamme muista kulttuureista tulevia ihmisiä. Hän vaimonsa Saara ja kaikki palvelijat olivat mukana. Piilota käteesi pieniä foliopalloja. Ystävyys, avoimuus ja vieraanvaraisuus toisia kohtaan korostuvat varsinkin silloin, kun kohtaamme muista kulttuureista tulevia ihmisiä. Mutta viimein heille syntyy poika, jonka Jumala käskee nimetä Iisakiksi. NIIN KUIN TAIVAAN TÄHTIÄ 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Raamattulaatikko, kangasalusta hiekalle, hiekkaa, saviruukku esittämään Abrahamia, foliota pieniksi palloiksi puristettuna Levitä hiekkaa kankaalle ja aseta pienet saviruukut hiekalle. Jumala lohdutti häntä, että kaikki olisi lopulta hyvin. Keturan ja Hagarin synnyttämän Ismaelin jälkeläisistä tuli arabialaisten heimojen esivanhempia. Abrahamilla on lapsia kuin tähtiä taivaalla, 1. Jumala kuitenkin toistaa lupauksensa Abrahamin ja Saaran yhteisestä pojasta. Islam on tullut yhä yleisemmäksi myös Suomessa ja lapset kohtaavat eri uskoisia ja tunnustuksettomia lapsia pihoilla, päiväkodeissa, kerhoissa ja koulussa
Ja tapahtui niin kuin Jumala oli luvannut. Onko kertomuksessa sellaista, minkä voisi ottaa pois vai pitäisikö siihen lisätä jotakin. Yhtä suuri kuin tähtien ja hiekanjyvien määrä, tulee olemaan sinun jälkeläistesi määrä. Abrahamin lapsia on kuin tähtiä taivaalla ja autiomaassa hiekkaa. Sukupuu auttaa hahmottamaan, keitä kunkin sukuun kuuluu – millaiseen sukupolvien ketjuun liitymme. Kertoja: “Jumala sanoi Abrahamille. Koululaiset Jokainen piirtää paperille sukupuun lähimmistä sukulaisistaan. Erilaisista soittimista muotoillaan lattialle erilaisia muotoja. Kristityt lisäävät siihen vain oman lopetuksen: "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." PÄKÄ MUSISOI Jumalan helmassa, LV 149 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: rytmisoittimia, kuten kapuloita, rytmimunia, marakasseja – jokaiselle jokin soitin. Paistamisen jälkeen jokainen saa kirjoittaa oman nimensä pipariin kuorrutteella. Mikä on tärkein asia, jonka olet oppinut vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi – asia, jonka haluat säilyttää ja opettaa eteen päin. Lopuksi jutellaan kuvista sen verran kuin lapset haluavat kertoa. 26 Lokakuu hänellä ja Saaralla ollut edes yhtään lasta. SUKUPUU Tarvikkeet: tyhjiä papereita tai papereita, johon on valmiiksi kopioitu puun hahmo. Mikä kohta kertomuksesta kertoo sinusta. Kaikki niistä auttavat keskittymään. Pyydä lapsia muodostamaan yhdessä elävä patsas, joka esittää heidän mielestään kertomusta. Aina säkeistön alussa ohjaaja sanoo, soitetaanko tähti-, perhosvai kukkasoittimilla, ja lapset nappaavat mahdollisimman pian ko. Miten sinä voisit ottaa mallia Abrahamilta. Joillekin voi olla kiinnostavaa, että Abrahamin lapsilla oli eri äitejä, joitakin kiinnostaa jokin muu. Kertokaa, keitä eri uskontoihin kuuluvia ihmisiä tunnette. Jaksamisen mukaan pipareita saa tehdä perheenjäsenille tuliaisiksi. Joitain kutsutaan juutalaisiksi, joitain arabeiksi, joitain eurooppalaisiksi, aasialaisksi, afrikkalaisiksi, australialaisiksi, amerikkalaisiksi. Rakentakaa sitten tähdistä rautalangan avulla mobile, jonka voitte ripustaa tilaan kaikkien ihailtavaksi. Jatka sitten valuttamalla hiekkaa sormiesi lomasta. Aineellisen perinnön lisäsi jälkeläisilleen voi jättää perintönä ajatuksia ja oppeja. Lauletaan vain 1. Miettikää, mitä hyvää eri tavoin uskovat ihmiset voivat tehdä yhdessä. Me kaikki olimme Jumalan mielessä jo silloin, kun hän antoi Abrahamille lupauksensa.” Miettikää, mistä piditte kertomuksessa. ABRAHAMIN JÄLKELÄISET koululaiset Esi-isä ei voi tietää, millaisia jälkeläisistä tulee tai millaisessa maailmassa he elävät. Esim. Nautitaan yhdessä. Rukoilkaa kädet kohotettuna, polvistuen, kädet ristissä. Soittamisen jälkeen soittimet täytyy asettaa takaisin tähdeksi, perhoseksi tai kukkaseksi. Rukoukseksi sopii hyvin Herran siunaus. PÄKÄ TOIMII Minä olen tähti Tarvikkeet: piparitaikinaa, tähtipiparimuotti, erivärisiä kuorrutteita 3–4, 5–6, koululaiset Leipokaa yhdessä tähden muotoisia pipareita. kapuloita sanomalehdistä ja teipistä. Abrahamin lapsia kutsutaan monilla nimillä. Mikä kertomuksessa on tärkeintä. Soittimia voi tehdä myös itse, esim. kapuloista tähti, marakasseista perhonen ja rytmimunista kukka. Mitä luulisit Abrahamin sanovan jälkeläisilleen tänään. TÄHTITAIVAS YLLÄMME 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: rautalankaa, pahvia, kyniä Jokainen saa askarrella pahvista oman tähden. säkeistöä. Kuvista ei tarvitse tulla perinteisen sukupuun näköisiä. Mikä asento oli mieluisin. Sukupuut esitellään vuorotellen koko porukalle. Kerro, että Abraham on kolmen eri uskonnon erityinen esikuva: juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajille. Anna lasten vapaasi pohtia kertomusta eri näkökulmista. soittimet. 3–4, 5–6 Anna lapsille paperi, jossa on puun hahmo. Millaisia muistoja sinulla on isovanhemmistasi. PÄKÄ HILJENTYY Rukousasennot 3–4, 5–6, koululaiset Abrahamin lapset rukoilevat monella eri tavalla ja erilaisissa asennoissa. Muita lauluja LV 76 Siunaa koko maailmaa LV 149 Jumalan helmassa LV 135 Taivaan Isällä on paljon lapsia PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. Meillä on monenlaisia nimiä ja tapoja. Nämä kaikki lapset saivat lapsia ja heidän lapsensa saivat lapsia ja tätä jatkui niin kauan, että myös minä ja sinä synnyimme. Se on kaikille Abrahamin lapsille yhteinen. Silloin Jumala vei Abrahamin katsomaan taivaan tähtiä.” Nosta käsi, jossa foliopallot ovat ja anna pallojen pudota hiekalle. Abrahamin erityinen perintö meille on olla uskon ja luottamisen esikuva. Ensin Abraham sai palvelijansa Hagarin kanssa pojan nimeltä Ismael, sitten vaimonsa Saaran kanssa Iisakin ja vielä Saaran kuoleman jälkeen monta lasta palvelijansa Keturan kanssa. Pyydä heitä lisäämään itselle läheiset ihmiset kuvaan
27 Lokakuu PÄKÄN TUNNEKORTIT
Alttari on Jumalan läsnäolon paikka. Näin me aterioimme niin läsnä olevan kuin edesmennenkin seurakunnan kanssa. Kokeillaan tätäkin, voit itse valita, kätteletkö vai halaatko. Ollessamme yhdessä liekkien valo laajenee ja usko vahvistuu. Näkyvä puoli kaiteesta on tässä maailmassa, näkymätön puoli taivaassa. Ohjaaja sytyttää oikeita kynttilöitä niin, että ne ikään kuin asettuvat piiriksi läsnä olevien kanssa ja kertoo: "Ehtoolliselle käydessämme saamme ajatella, että he jotka ovat jo kuolleet, käyvät taivasten valtakunnassa samaan pöytään meidän kanssamme. Tarvikkeet: led-kynttilöitä kaikille Sytyttäkää jokaiselle oma kynttilä. Meissä kaikissa loistaa uskon liekki. Hän ei ole enää samalla lailla olemassa kuin ennen, mutta PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. 28 Lokakuu 13.10. Alttarikaiteen ajatellaan täydentyvän iäisyydessä. Pappi lausuu tai laulaa: “Herran rauha olkoon teidän kanssanne” ja muut vastaavat: “Niin myös sinun henkesi kanssa!” Kokeillaan tätä. Olemme kaikki suurta Jumalan perhettä. Onko joku ollut hautajaisissa. Lapsi tietää, miten ehtoollinen vastaanotetaan. Kun kynttilät ovat ihan lähekkäin, on niistä hohtava valo paljon suurempi. IKUISUUDEN KAARI 5–6, koululaiset Tarvikkeet: led-kynttilöitä kaikille, lisäksi oikeita kynttilöitä Jatketaan edellisestä tehtävästä asettumalla kynttilät kädessä puolikaareen alttarin eteen. Lausutaan yhdessä Anna-Mari Kaskisen runo symbolikortista: Kirkkaasti tai joskus salaa uskon liekki loistaa saa. Asettukaa tilassa kauas toisistanne. Ehtoollisen tarkoitus on tuoda valoa pimeältä tuntuvaan mieleen. Meillä on kaikilla sama taivaallinen Isä ja kaikki olemme samalla elämän matkalla samaan suuntaan. Sitten voidaan kätellä kohteliaasti ja sanoa päivää. Valo meissä valtaa alaa muistuttaen: valvokaa. Jokainen, jopa suuri pahantekijä, saa tulla ehtoolliselle. Alttarin ääreen seurakunta kokoontuu vastaanottamaan ehtoollisen. Tulkaa toisianne lähemmäksi. Sen lisäksi ihmisiä saatetaan pyytää toivottamaan toisilleen Kristuksen rauhaa, joko kättelemällä tai halaamalla. Katsokaa toisianne silmiin ja hymyilkää. Ihmiset loistavat Jumalan valoa yhdessä paljon kirkkaammin kuin yksin. Anna lapsille mahdollisuus kysyä tai kertoa ajatuksistaan runoon liittyen. Valoja alttarisymbolit tulevat tutuiksi. Ehtoollisella me kaikki olemme Jeesuksen opetuslapsia. PÄKÄ IHMETTELEE Pienet liekit, suuri valo 3–4, 5–6, koululaiset Ehtoollisella me kaikki olemme Jeesuksen opetuslapsia. Saamme yhteisestä jumalanpalveluksesta voimaa elämäämme ja toimintaamme. PÄKÄ TUNTEE Tullaan yhteen niin kuin ehtoolliselle 3–4, 5–6, koululaiset Tuntuu hyvältä tulla huomatuksi ja kohdatuksi! Aloitetaan. Mitä ajatuksia esim. Ohjaaja kertoo, että kirkossa on usein alttarin edessä kaarenmuotoinen koroke, johon saa polvistua, mutta seisoakin voi. Messussa ennen ehtoollisenviettoa on erityinen rauhantervehdys. Olemme kaikki suurta Jumalan perhettä. Tällöin valon määrä on hyvin pieni. Siinä yhdistymme Jeesukseen, toinen toisiimme ja kaikkiin kristittyihin. Ehtoollinen yhdistää ja tuo valoa maailmaan Tavoite: Lapsi kokee yhteyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Ehtoollinen lisää meissä rakkautta lähimmäisiin. Hautaan siunaamisessa me tavallaan saatamme läheisemme vain tähän kaaren toiselle puolelle. Jos sinulla on olo, että et ole ollut kovin kiltti, on sinulla hyvä syy käydä ehtoollisella. Ehtoollisenvietto kannustaa meitä sopimaan riidat. kehotus ”valvokaa” herättää
Ota pikari ja juo viini. Yhdessä olemme vahvoja pidä meidät turvassa. Huomaathan silti minut. Pyhittämättömiä öylättejä voi hyvin maistaa tällaisessa tilanteessa. Viinitilkkanen kaadetaan yleensä pikariin. Liekeistä muodostuu yksi iso valo sen näkevät kaikki. itselle mieluisin paikka. Muita lauluja: Lamppukaanon LV 71 Tulkoon valo LV 89 PÄKÄ TOIMII Askarrellaan oma ruokailutabletti 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: puuvillakangasta, tekstiilitussit, laminointivälineet, pientä syötävää, kynttilä Jokainen lapsi saa oman kankaan, jonka saa koristella piirtäen. Sitten leipä laitetaan oikealla kädellä suuhun. Jos viiniä on kaadettu liikaa, sitä ei tarvitse juoda kaikkea. Ohjaaja näyttää, miten kädet laitetaan, kun vastaanotetaan ehtoollisleipää. Lapsille ja aikuisillekin on tarjolla alkoholitonta viiniä. Aamen. Jos mahdollista, menkää kirkkotilaan. Kun saat pikarin, voit kiittää siitä sanomalla: "Aamen". Näin jokainen saa itselleen käyttökelpoisen ruokailutabletin ja voidaan laittaa jokaiselle jotain pientä syötävää tabletin päälle. huolehtimalla, että kaikilla on ruokaa ja muuta, mitä elämään tarvitaan. Päättäkää yhdessä, jäävätkö tabletit seuraavia yhteisiä ruokahetkiä varten vai saako ne viedä kotiin. Olen vielä pieni, minun uskon liekkini on vielä pieni. Kun kangas on saanut uuden ilmeen, aseta se laminaattitaskun sisälle ja laminoi. Jos sellaista ei ole, voit antaa sen sijaan maistettavaksi pelkästä vehnästä tehtyä vesikeksiä. Voitte maistaa pyhittämätöntä alkoholitonta viiniä tällaisessa tilanteessa. PÄKÄ HILJENTYY MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!. 29 Lokakuu Ku va : Sh ut te rs to ck Jumalan pöydässä hän on kuitenkin kohdattavissa. Joidenkin mielestä se maistuu pahalta, kuin lääke, mutta on kohteliasta olla näyttämättä nyrpeää naamaa alttarilla. Sytytetään yhteinen kynttilä piirin keskelle, lausutaan ruokarukous ja syödään. Jos lapsilla on kysymyksiä, joihin et tiedä vastausta, kerää kysymykset ja selvitä ne seuraavaan kertaan mennessä. Sitten käydään alttarin ääreen. Jos kirkkotila on ennestään lapsille täysin vieras, kannattaa antaa lasten tutkia tilaa rauhassa. Pyydä lapsia koristelemaan kangas asioilla, joita ehtoollisesta tulee mieleen. Etsitään esim. Vasemman kämmenen voi laittaa oikean kämmenen päälle, jotta ehtoollisen jakajan on helppo antaa leipä siihen. Muussa tapauksessa harjoitelkaa seisten pyhäkoulualttarin ääressä. Laske pikari kaiteelle. Leipä on kuin pieni, rapea keksi, mikä ei maistu juuri miltään. Seurakuntasi papit auttavat varmasti. Pyydä lapsia kertomaan, mikä heidän mielikuvansa on siitä, mitä alttarilla tehdään. PÄKÄ MUSISOI Ehtoollislaulu, LV 80 3–4, 5–6, koululaiset Laulu sopii hyvin ehtoolliselle tulemisen harjoitteluun. Kangaspalan kannattaa olla hiukan PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI pienempi kuin laminaattitasku. Me kaikki saamme yhdessä nauttia Jumalan valosta ja rakkaudesta." EHTOOLLISPÖYDÄN KÄYTÖSTAVAT 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Pyhittämättömiä öylättejä tai vesikeksejä, pieniä pikareita ja alkoholitonta viiniä tai rypälemehua. Kerro, että ehtoollinen jatkuu muina päivinä niin, että pidetään huolta toisista ihmisistä esim. Kun saat leivän, voit kiittää siitä sanomalla: "Aamen". PÄKÄ HILJENTYY Rukous 3–4, 5–6, koululaiset Taivaan Isä, kiitos, kun saamme olla yhdessä. Kokeillaan lasten ehdottamia asioita: polvistumista, siunaamista, käsien ristimistä. Ohjaaja näyttää mallia, miten ehtoollisen jälkeen noustaan alttarilta seisomaan, kumarretaan kiitokseksi, tehdä ristinmerkki ja palataan omalle paikalle
30 Lokakuu PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII 20.10. 10:25–37 Tavoite: Lapsi saa pohtia lähimmäisenrakkautta, toisten ihmisten kohtelua ja auttamista. 170) sanoin ryhmälle. PÄKÄ TOIMII Ensiaputaidot 3–4, 5–6, koululaiset Harjoitelkaa ensiaputaitoja kuten laastarin, painesiteen ja kolmioliinan käyttöä sekä haavan puhdistusta. Jatketaan tätä niin kauan, että jokainen on saanut olla potilaana. Juutalaisten pyhissä kirjoituksissa kehotetaan rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiä. PÄKÄ TUNTEE Apua saatavilla Tarvikkeet: lakana tai muu iso kangas 3–4-vuotiaat Kukin saa vuorollaan esittää potilasta. Laupiaan samarialaisen kertomus yhdistyy kysymykseen tärkeimmästä käskystä. Pohtikaa lisäksi, mikä tekee auttamisesta helppoa tai vaikeaa. Muut kysyvät yhteen ääneen: “Mihin sinua sattuu?” Potilas saa näyttää oletetun kipukohdan. Heidän olisi voinut olettaa pysähtyvän auttamaan, koska he varmasti tiesivät, mitä kirjoituksissa sanotaan. On tärkeää miettiä, ketä pidän esikuvanani ja miten voin toivoa ihmisten käyttäytyvän, jos itse olen haavoittunut. Oletko ollut tilanteessa, jossa toinen tarvitsee apuasi. Tämän kertomuksen perusidea on jokaiselle, myös lapselle, tuttu omasta arjesta. Jos todella rakastaa Jumalaa, osoittaa rakkautta myös muille ihmisille. Lukekaa Lastenkirkko 4/2019 -lehdestä Tutkimuspartiojuttu otsikolla “Miten ihmistä voi auttaa?" ja keskustelkaa siitä. Mitä uutta sanomasta voi saada irti, jos samaistuisikin piestyyn mieheen. KÄÄRELIINAT 3–4, 5–6, koululaiset Kääritään kilpailuna pareittain toisen käsi sideharsoon. Lähimmäisen rakkaus sai samarialaisen toimimaan ja auttamaan. Kun on valmis, huudetaan: ”Olen laupias samarialainen!” Kuka on nopein?. Samarialaisia hyljeksittiin, eivätkä he yleensä olleet tekemisissä juutalaisten kanssa. Kuitenkin vasta kolmas ohikulkija, eräs samarialainen, pysähtyy huolehtimaan piestystä miehestä. Samarialainen ei tuntenut juutalaista lakia, eikä siis toiminut sen, vaan rakkauden periaatteen mukaan. Kertomus on kuitenkin kerrottu kärsivän näkökulmasta. Uhrin ohi kulkee ensin pappi ja leeviläinen, jotka eivät pysähdy auttamaan pulassa olevaa miestä. PÄKÄ IHMETTELEE Nykypäivän laupiaat samarialaiset 5–6, koululaiset Ohjaaja kertoo ensin kertomuksen laupiaasta samarialaisesta. Tämä on kertomus rakkaudesta. Jeesuksen opetuksen mukaan lähimmäisinä tulisi pitää kaikkia rakkautta harjoittavia uskontoon, etniseen taustaan tai yhteiskunnalliseen statukseen katsomatta. Lapsi saa kokemuksen siitä, miten hän voi olla avuksi ja iloksi toisille. Lopuksi ohjaaja kertoo laupiaan samarialaisen kertomuksen omin tai Lapsen raamatun (s. Yleensä tämän kertomuksen kohdalla samaistutaan laupiaaseen samarialaiseen ja pohditaan, ketkä olisivat oman aikamme samarialaisia. Laupias samarialainen, Luuk. Sen jälkeen jokainen silittää itsessään samaa kohtaa ja lausutaan yhteen ääneen: “Huh hei kipua, mene pois kokonaan!” Sitten kannetaan potilas päällä toiselle puolelle huonetta. Voitte keksiä lisää esimerkkejä yhdessä. Jumalan rakkaus ilmenee lähimmäisenrakkaudessa, jolle ei tule asettaa mitään rajoja. Pohtikaa sitten yhdessä, pysähtyisitkö itse auttamaan, jos huomaat sivullisen olevan pulassa. Miten voit auttaa, jos huomaat jonkun kaatuneen pyörällä tai pudonneen keinusta tai pahoittaneen mielensä leikissä. Juutalainen mies on ryöstetty ja piesty tienposkeen kapealla ja kivikkoisella, rosvojoukkojen suosimalla tiellä Jerusalemista Jerikoon. Jeesuksen opetuksen mukaan lähimmäisinä tulisi pitää kaikkia rakkautta harjoittavia uskontoon, etniseen taustaan tai yhteiskunnalliseen statukseen katsomatta. Rakkaus on elämän välttämätön teko ja tässä kertomuksessa rakkaus ilmenee pulassa olevan auttamisena
Kertomuksessa kuvataan hurskaan Pietarin hurmoksessa näkemä näky. Pietarilla oli nälkä ja taivaasta laskeutui kankaan päällä erilaisia eläimiä hänelle syötäväksi. Toisaalta erilaisuus on rikkaus ja voimme oppia toisiltamme merkittäviä asioita yhdessä tehden, toisiimme tutustuen ja toisiamme arvostaen. Tämä voi olla vaikeaa, mutta kannusta lapsi pelkästään katsomaan ja kertomaan, mitä näkyy. 60 Käteeni tartu LV 137 Ojennan käteni LV 139 PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI 27.10. Ymmärrettyään näyn Pietari lähtee rohkeasti kohtaamaan uusia ihmisiä, vaikka ennen hänelle oli muiden juutalaisten tapaan opetettu, ettei heidän kanssaan saanut olla tekemisissä. Pietarin näky, Apt. Meissä ihmisissä on keskenämme enemmän yhteistä kuin eroja. Näyssä ruokasäädökset edustavat eri kansoihin ja ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Kun ohjaaja sanoo ”Jeriko”, mennään pieneen kippuraan, sillä Jeriko on alavaa maata. HAITARIHAHMOT 5–6, koululaiset Tarvikkeet: A4-kokoisia papereita, kyniä/liituja Taitelkaa A4-kokoisia papereita haitariksi niin, että paperiin tulee kolme taitosta. PÄKÄ MUSISOI Sopivia lauluja Potilaspiiri, Kirkkomuskari 2, s. 10:9–28 Tavoite: Lapsi oppii arvostamaan monenlaisuutta. Niistä monet olivat sellaisia, joita ei saanut juutalaisten ruokasäädösten mukaan syödä. Minkä väriset silmät ja hiukset, minkä muotoinen suu, nenä ja korvat kullakin on. Pienille riittää pelkkä kertominen. Erityisesti, jos joku on uusi ryhmässä, hänet tulee ottaa rohkeasti mukaan leikkeihin ja yhteisiin touhuihin riippumatta siitä, mistä kulttuurista hän tulee tai mitä kieltä hän puhuu. Opeta minua olemaan avuksi ja iloksi toiselle. Pyydä lapsi kertomaan vain, mitä näkee. Pietarin näky ja siitä seurannut uudenlainen avoimuus eri kulttuurista tulevia ihmisiä kohtaan sopii esikuvaksi myös lapsille. JERUSALEMISTA JERIKOON -LEIKKI 3–4, 5–6, koululaiset Leikillä voi tehdä tutuksi Laupias samarialainen -kertomuksen maisemaa. Kun ohjaaja sanoo ”Jerusalem”, kurottaudutaan niin pitkäksi kuin pystyy, koska Jerusalem sijaitsee korkealla vuorella. Tarkoituksena on piirtää hahmoja siten, että ensimmäinen piirtää hahmon pään, toinen keskivartalon, kolmas alavartalon ja neljäs kengät. Pidä huoli, ettet osoita ihailua sille, minkä näköisiä lapset tai piirustukset ovat, vaan anna palautetta tarkasta havainnoinnista ja yhteisestä tekemisestä. Isommat voivat jatkaa piirtämällä omakuvat. Kunkin osan piirtämisen jälkeen haitarista taitetaan esiin puhdas osio seuraavaa vaihetta varten niin, että jo piirretty osa jää piiloon. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: peili, paperia, värikyniä/-liituja Katsokaa kukin vuorollanne itseänne peilistä. Jumala kehottaa näyssä Pietaria syömään näitä eläimiä, mutta hän kieltäytyy. PÄKÄ HILJENTYY Rukous 3–4, 5–6, koululaiset Rakas Jeesus, kiitos, että kutsut minut tekemään hyviä asioita ympärilläni. 31 Lokakuu PÄKÄ TUNTEE Jos joku on uusi ryhmässä, hänet tulee ottaa rohkeasti mukaan. Näyn merkitys ei varsinaisesti liity ruokasäädöksiin, vaan erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Jumala vakuuttaa Pietarille kolme kertaa: “Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.” Kolminkertainen toistaminen tarkoittaa, että asia on täysin varma. Ei siis ole tarkoitus kertoa, miltä itsen katsominen tai omat piirteet tuntuvat. Ku va : Sh ut te rs to ck PÄKÄ TUNTEE Mitä näen minussa. Jatkaa uusien hahmo
PÄKÄ TOIMII Kuka siellä. Ohjaajat nostavat kankaan korkealle ylös joukkueiden väliin. Kerro Jumalan ihmeellisistä sanoista Pietarille. PIETARIN NÄKY 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuvia eri eläimistä, kuvia erinäköisistä ihmisistä, iso kangas, kilisevä kello Laita lattialle ennen osallistujien saapumista kangas ja sen alle piiloon kuvia erilaisista ihmisistä. PÄKÄ MUSISOI Ääni ja liike 3–4, 5–6, koululaiset Mennään piiriin ja jokainen piirissä oleva saa vuorollaan tehdä äänen ja liikkeen, jonka muut toistavat perässä. Katsokaa piirrettyjä hahmoja ja pohtikaa, mitä ne voisivat jutella keskenään. Yhteen ääneen sanotaan: “Kuka siellä?”, jolloin kangas pudotetaan lattialle. Äänileikin voi vaihtoehtoisesti toteuttaa myös soittimilla. Kerro, että kellon kilahtaessa kerran suljetaan silmät ja kellon kilahtaessa kahdesti silmät avataan. Millaisista aineksista ne on tehty. Aseta kuvia eläimistä kankaan päälle ja kilauta kahdesti. Lopuksi haitaritaitokset avataan ja nähdään, millaisia hahmoja syntyi. Tätä voi harjoitella muutaman kerran. Tilasta riippuen kankaan voi nostaa myös oviaukon kohdalle. Sitten kilauta kelloa ja ala kertoa Pietarin tarinaa. Istukaa kankaan ympärille. Se, kumman nimi sanotaan oikein ensin, vaihtaa joukkuetta. On monenlaisia kristittyjä ja heillä on erilaisia rukouksia. Syödäänkö niitä lusikalla, haarukalla ja veitsellä, puikoilla vai käsin. Ihmetelkää näkyä. Molempien jonojen ensimmäiset yrittävät sanoa toisen nimen mahdollisimman nopeasti. Kerää eläinten kuvat ja ota kangas pois. PÄKÄ HILJENTYY Rukouksia maailmalta 3–4, 5–6, koululaiset Ihmiset rukoilevat kaikkialla maailmassa. Missä päin maailmaa kutakin ruokalajia syödään. Piirtäkää hahmoille puhekuplia. trad, San. Äänileikkiä voi varioida siten, että muiden piirissä olevien täytyy toistaa ääni sekä liike hiljaa ja varoen tai isosti ja vahvasti. Ihmetelkää erilaisten ihmisten kuvia. -leikki 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: lakana tai muu iso kangas Leikki onnistuu parhaiten kahden ohjaajan kanssa. Lopulta voidaan tehdä sellainen kierros, että muiden piirissä olevien täytyy toistaa ääni ja liike jollakin tunnetilalla, esim. PÄKÄ IHMETTELEE Maailman ruokia 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuvia ja reseptejä erilaisista ruoka-annoksista lehdistä ja/tai internetistä Tarkastelkaa ja tunnistakaa erilaisia ruoka-annoksia. Kilauta kerran. Mitä hahmot voisivat vastata. Lisäksi ihmiset rukoilevat, vaikka ajattelevat Jumalasta eri tavalla kuin kristityt. Intiassa ei syödä nautaa, muslimit ja juutalaiset eivät syö sikaa. 32 Lokakuu jen piirtämistä niin pitkään, että jokainen saa kokeilla kunkin osan piirtämistä. Ohjaaja kertoo sitten, millaisia syömiseen liittyviä periaatteita ja ohjeita eri kulttuureissa on, esim. Mitä aluksi kysyisit uudelta ihmiseltä. Nimetkää eläimet. Jaetaan ryhmä kahteen joukkueeseen. pelokkaasti. Marja Arvola-Rantanen Alussa sanotaan kunkin ryhmäläisen nimi ja sitten lausutaan yhdessä käsillä rytmiä taputtaen: "Tule mukaan touhuumaan, ihmetellen oppimaan, tule mukaan touhuumaan, kaikkia ryhmässä tarvitaan." Sopivia lauluja Taivaan Isällä on paljon lapsia, LV 135 On koko maailma kädessään, LV 136 Käteeni tartu, LV 137 PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY. TULE MUKAAN -LORU Säv. Kumpikin joukkue järjestäytyy jonoon kasvot kangasta kohti. Kilauta kelloa kahdesti. Mikä merkitys niillä voisi olla. Miettikää, millainen on kohtelias tapa keskustella erilaisista tavoista. Yhdessä on hyvä sopia, ettei toisen joukkueen puolelle kurkita
3:8–14, 18; Matt. Piet. 25:31–46 Etsimme aarteita Marraskuu Marraskuun luonnossa elämä pakenee pakkaselta piiloon – siellä se elämä kuitenkin on. 33 Marraskuu Näin kirkossa 3.11.2019 21. Raamatussa ja virsissäkin etsitään aarteita ja siihen tarinaan liitymme nyt mukaan. 33:20–22; Room. sunnuntai helluntaista Jeesuksen lähettiläät Liturginen väri: vihreä. Tess. Sillä on myös hengellinen syvyytensä. Lapsen oikeuksien päivän (20.11.) kuukausi herättelee aikuisia osoittamaan, millaisia aarteita lapset ovat.. 4:12–13; 2. Aarteen etsiminen ja löytäminen on yksi mieluisimpia lastenleikkejä. 25:1–13 24.11.2019 Kristuksen kuninkuuden sunnuntai Liturginen väri: vihreä. Ps. 1:4–10; 2. 7:9–10, 13–14; 2. 90:1–6, 12–15; Aam. Ps. Ps. 143:1–10; Dan. Monet muut arvokkaat asiat vaativat samalla tavalla etsimistä ja huomaamista. Tim. 1:3–10; Matt. 4:46–53 17.11.2019 Valvomisen sunnuntai Liturginen väri: vihreä. Ps. 22:1–14 10.11.2019 Uskonpuhdistuksen muistopäivä Liturginen väri: vihreä. 2. 145:8–13; Jer. 46:2–8; Jes. 4:1–5; Matt. 1:16–17; Joh
Kirjoita niihin lasten oikeuksia, esimerkiksi: minulla on oikeus omiin ajatuksiin; minua ei saa satuttaa; minulla on oikeus olla rauhassa; arvosta minua sellaisena kuin olen; minulla on oikeus leikkiä. PÄKÄ TOIMII Viirinauhallinen kasvurauhaa 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: erivärisiä papereita, sakset, kyniä, narua ja nitoja 20.11 vietetään Lasten oikeuksien päivää. Löydät listauksia oikeuksista lapsiasiavaltuutetun verkkosivulta. Ulos mennyt kutsutaan sisään ja hän alkaa kysyä ystävästään kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai (esim. SUNNUNTAISIVU 3–4, 5–6, koululaiset Kirkossa puhutaan taivaallisista aarteista. Mitä ne oikein ovat. Keitä kuvassa on. Lopuksi ohjaaja kiittää kaikkia osallistumisesta nimeltä mainiten ja kertoo, mitä hyvää kukin toi yhteiseen työskentelyyn. Kun kaikki on löydetty, rakentakaa alttari kuntoon yhdessä. Tiesittekö, että Lapsen oikeuksien päivästä tulee virallinen liputuspäivä vuodesta 2020 alkaen. Tutkikaa kuvaa. MIKÄ OLI ARVOKKAINTA TÄNÄÄN. Tästä aiheesta lisää Pieni on Suurin 5/2019 -lehdessä. Vaikka halloween ei sellaisenaan seurakunnan ohjelmaan kuuluisikaan, on tarpeetonta nähdä sen viettämistä jotenkin erityisen pahana. Tarinaa kurpitsalyhdyn kanssa kulkevasta Jackistä ei välttämättä tarvitse lapsille kertoa, mutta hyvän kristillisen tapahtuman voi järjestää pelkojen voittamisen teeman ympärille. Oikeudet kuuluvat kaikille maailman lapsille. Halloween sijoittuu pyhäinpäivän aattoon. Liittäkää valmiit työt naruun pitkäksi viirinauhaksi ja laittakaa näytteille juhlapäivän kunniaksi. Aikuinen kuvailee jotakin lasta ja kaikki yrittävät yhdessä arvata kenestä on kyse. Pyydä kokoontumiskerran lopuksi lapsia miettimään, mikä tällä kerralla oli itselle kaikkein tärkeintä ja valitsemaan tarjolla olevista esineistä yksi kuvaamaan sitä. PÄKÄ TUNTEE Ystävä on aarre 3–4, 5–6, koululaiset Yksi pyhäkoululaisista menee ulos huoneesta. Kysy lapsilta, minkä viirin kukin haluaisi koristella itse tai kaverin kanssa. Mitä kuva kertoo pyhäinpäivästä, siitä miksi sitä vietetään ja miten sitä vietetään. 34 Marraskuu Marraskuun yhteiset vinkit Tavoite: Lapsi saa etsiä ja löytää Jumalan Sanan aarteita ja tuntea olevansa itsekin arvokas. Istukaa ensin alas ja pohtikaa, mitä puuttuu. Lue tekstit lapsille. SAAKO HALLOWEENIA VIETTÄÄ. Lähtekää sitten etsimään. Muut sopivat, kuka on poistuneen ystävä. PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TUNTEE. Niitä saa vapaasti kopioiden ja lapset voivat tehdä niistä vaikka oman kirjan. Halloweeniin sisältyy pakanallisia asioita, kuten kuoleman karnevalisoimista, mutta on siinä kristillinenkin juonteensa. Näiden asioiden tulee olla konkreettisia tekoja, ei ohjaajan tuntemuksia. Pienimpien kanssa voi tehdä niin, että kukaan ei lähde ulos. Sunnuntaisivut ovat muutenkin hyvä lisä pyhäkoulun ja muiden ryhmien ohjelmaan. Esineet laitetaan aarrearkkuun vuorotellen ja samalla saa kertoa omasta ajatuksestaan sen verran kuin haluaa. PÄKÄ IHMETTELEE Aarteenetsintä 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: alttarille kuuluvat asiat etukäteen piilotettuna tilaan Tänään pääsette aarrejahtiin, sillä alttarin arvokkaat aarteet ovat kadoksissa. PYHIEN PÄIVÄ Tarvikkeet: Pyhäinpäivän kuva kirjasta Kirkkovuosi lasten kanssa, Lasten Keskus 2018. onko hänellä siniset housut?). Leikkaa etukäteen haluamasi mallisia viirejä. Myös lapset saavat sanoa toisilleen kiitoksen, vaikka yhteen ääneen. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kaunis rasia/aarrearkku, erilaisia kauniita kiviä, helmiä tms. PÄKÄ HILJENTYY Rukouspussi 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Lastenkirkko 5/19 -lehti, sakset, sinitarraa, laminointikone/kontaktimuovi. Se, kenen kohdalla kysyjä saa selville ystävänsä, menee seuraavaksi ulos. Englantia puhuvista maista halloweenin vietto on levinnyt Suomeen ja se on niin suosittu juttu, että puhumista tuskin voi lasten kanssa välttää. Missä ollaan. Aarteita muistetaan käsitellä arvokkaasti. Selvittäkää tämä tekemällä Lastenkirkko.fi-sivulta löytyvä Päkän sunnuntaisivu “Aarteet”. Tuntuuko joku kuvassa kummalliselta. Mitä siinä tapahtuu. Mikä sinusta on mukavinta kuvassa
Länsi: Katson kohti länttä. Ohjaaja laulaa “On meillä aarre verraton, se kalliimpi on kultaa. Ihmiset itse ovat tietysti noin arvokkaita. Mikä on levossa, mikä uinuu, odottaa nousemistaan. Etelä: Käännyn kohti etelää. Ylhäällä; Käännän katseeni ylös, kohti kattoa ja taivasta. Myös jalokivi kallein on sen rinnalla vain multaa." Sitten arvuutellaan, mikä huoneessa voi olla noin arvokasta. Jätän sen Jumalalle. Lapset saavat kertoa kaikkea, mitä muistavat Raamatun sisältävän. Rukoilkaa kuvaan kuuluva rukous ja etsikää sille oikea paikka isosta kuvasta. Ohjaaja voi laulaa virrestä vielä yhden säkeistön ja pyytää lapsia kertomaan, miksi virren kirjoittaja pitää Raamattua tärkeänä. Käyttäkää kortteja useamman kerran, jotta ne tulevat tutuiksi. Mikä on kypsää ja valmista ja hyvää tai pahaa. Kun aarteita on tuotu, aletaan keskustella niiden arvosta. Kukin saa vuorollaan nostaa kortin. Annan kaikki asiani, ajatukseni ja aikeeni, itseni, Jumalalle. Mikä on pimeässä. Kuuntelen elämääni. PÄKÄ MUSISOI Ohjaaja voi pyytää lapsia tuomaan mahdollisia aarteita piirin keskelle, Ohjaaja voi laulaa virttä vinkiksi etsijöille. Pohjoinen: Käännyn kohti pohjoista. Mitä uutta on näkyvissä. Hiltunen, Kirjapaja PÄKÄ MUSISOI Virsi 183, On meillä aarre verraton 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Raamattu. Leikkaa s.15 kuvat ja päällystä ne myös. 35 Marraskuu Irrota Sari Airolan kuvittama lehden keskiaukeama ja päällystä se kestäväksi. KOMPASSI Koululaiset Tarkistakaa yhdessä ensin, missä eri ilmansuunnat ovat. Jätän sen Jumalalle. Mitä nyt. Alhaalla: Käännän kasvoni alas. Kun taulut on saatu valmiiksi, ne asetellaan esille ja lauletaan virsi kuvia seuraten. Ajattelen mennyttä syksyä. Itä: Käännyn kohti itää. Millaisia oivalluksia syntyy virren sisällöstä. Olet turvanani Jumala. Pyydä lapsia sitten kääntymään kanssasi ohjeen mukaan. Jätän sen Jumalalle. Paljon on sellaista, mistä en tiedä vielä mitään. Aamen Lähde: Rukousten kirja, Pekka.Y. Kerro, että kysymyksiä on tarkoitus ensin pohtia vain omassa mielessä. Laita kuvat rasiaan tai pussiin. Syksy jää pian taakse. Olen tässä päivässä ja tässä hetkessä. Lopuksi voi antaa mahdollisuuden kertoa mieleen tulleista ajatuksista. Joka ryhmälle annetaan yksi virren säkeistö, josta tehdään taulu piirtäen, maalaten tai kollaasitekniikalla. Koululaiset Jakaudutaan ryhmiin tai pareiksi. Jätän sen Jumalalle. Mikä on pelottavaa. Muita lauluja Suuri on maailma LV 87 Pikkuinen lapsi näkee sen LV 86 Ihme LV 107 En tahdo olla paikallaan LV 109 Sinun silmäsi LV 111 Kun Jumala Sanallaan LV 112 Pikkuväen katrilli LV 116 Vaikka olen pieni LV 117 Saapunut on ilta LV 131 Maa on niin kaunis, virsi 30 Ku va : Sh ut te rs to ck
Lapselle on annettava tilaa ajatustensa ilmaisemiseen. Kaikki sanovat yhdessä: NN, minä näen sinut. Tämän jälkeen Abraham tarttui käytännön järjestelyihin ja hankki hautapaikan. PÄKÄ IHMETTELEE Tyytyväinen pitkä elämä 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: sama raamattulaatikko kuin Abrahamin jälkeläisten kerPÄKÄ IHMETTELEE. Viesti kulkee hiljaisuudessa piirtäen aina jonon ensimmäiselle asti, joka piirtää kuvan paperille. Jonon ensimmäisille annetaan paperia ja kynä. Kuolemaan liittyvät kysymykset voivat ahdistaa lasta kovin. 23 ja 25:1–11 kertoo, että Saara kuoli 127-vuotiaana Kanaanin maassa, jossa Abraham perhekuntineen kiersi paimentolaisena, muukalaisena, heettiläisten keskellä. 36 Marraskuu 3.11. Abraham sai ostettua hieman maata ja hautapaikan Makpelasta. Erityisen kipeitä ovat pohdinnat läheisimpien aikuisten mahdollisesta kuolemasta. Ideana on piirtää tämä kuva edessä istuvan selkään. Tämä on ainoa kerta Raamatussa, kun Abrahamin kerrotaan itkeneen. Kuvia on hauska verrata keskenään ennen kuin jokainen siirtyy jonossa yhden paikan eteen päin. Monia lapsia kiinnostaa myös käytännön asiat, kuten mitä hautajaisissa tapahtuu, keitä tarvitaan paikalle. 5-vuotiaana hahmottaa kuoleman lopullisuuden. Vaikka ruumis haudataan ja se maatuu, meissä on myös ikuinen puoli, josta Jumala pitää huolen. Pohditaan, mitä hautaaminen tarkoittaa ja miten hautausmaalla käyttäydytään arvokkaasti. Vaimonsa kuoltua Abraham ensin suri. Erityisesti tämän kerran yhteydessä on hyvä antaa vanhemmille tieto käsitellystä aiheesta, jotta he voivat kotona tarpeen tullen jatkaa keskustelua lapsen kanssa. Ehkä jollain lapsella on kokemus hautajaisista, josta voitte keskustella. Hyvä, kun olet täällä. 1. On tärkeää kuunnella, mitä lapsen läheiset ovat lapselle puhuneet ja arvostaa näitä ajatuksia. Lapsen muistin kehittyessä, hän alkaa n. Ohjaaja näyttää jonon viimeisille yhden symbolin kerrallaan. Kukaan meistä ei varmaksi tiedä, mitä tapahtuu, mutta uskontunnustuksen mukaan Jumala antaa meille kuoleman jälkeen uuden elämän taivaan kodissa. Ihmisillä on kuolemanjälkeisestä elämästä erilaisia käsityksiä. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ TUNTEE Näen sinut 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: puhdas pensseli Ohjaaja kulkee vuorotellen jokaisen osallistujan luo ja sivelee pensselillä hänen ääriviivansa. HILJAINEN VIESTI KULKEE Koululaiset Tarvikkeet: paperia ja kyniä Valmistele piirtämällä paperille aiheeseen liittyviä symboleja kuten seppele, alfa, omega, risti, kynttilä ja kyyhkynen. Vaikka ruumis haudataan ja se maatuu, meissä on myös ikuinen puoli, josta Jumala pitää huolen. Rikas Efron olisi myynyt hänelle pienen maapläntin halvalla, mutta Abraham ei halunnut muukalaisena hyväksikäyttää vieraanvaraisuutta, vaan maksaa käyvän hinnan. Saaran ja Abrahamin haudalla Tavoite: Lapsi saa pohtia pyhäinpäivään liittyvää kaipuuta ja turvaa. Hän meni uudelleen naimisiinkin ja sai vaimonsa Keturan kanssa kuusi poikaa. Kristilliseen käsitykseen kuolemasta kuuluu toivo. Tärkeintä on varmistaa turvallisuuden tunne ja kertoa, että aina on ihmisiä, jotka huolehtivat lapsesta. Kristilliseen käsitykseen kuolemasta kuuluu toivo. Moos. Kuolema ja hautajaiset ovat lapsia kiinnostava keskustelun aihe. Kun Abrahamin sitten kuoli rauhallisesti ja kylläisenä pitkään elämäänsä, vanhimmat pojat Iisak ja Ismael hautasivat isänsä samaan hautaan Saaran kanssa. Lasten kanssa voi myös pohtia, millainen paikka sopii hautapaikaksi – mistä ja miten sen saa järjestettyä. Abrahamin kerrotaan eläneen Saaran kuoleman jälkeen vielä 30 vuotta. Hän ei omistanut maata mistään, eikä hänellä siksi ollut paikkaa, johon haudata Saara. Jakautukaa noin viiden hengen ryhmiin ja asettukaa istumaan jonoihin. Heettiläiset arvostivat Abrahamia suuresti, he kutsuivat häntä Jumalan ruhtinaaksi
Keskustelkaa, miksi valinta kohdistui juuri niihin hautoihin. 37 Marraskuu tomuksen yhteydessä s. Aseta ruukut kuvaamaan henkilöitä. Mitä nämä merkit tarkoittavat. “Sitten Abraham jatkoi elämään muistaen lämmöllä Saaraa.” Liikuta Abrahamin ruukkua hiekalla. Ihmetellään, millainen kokonaisuus näin syntyy. Koululaiset voivat käyttää puhelimiaan ja etsiä verkosta tietoa seppeleen käytöstä. PÄKÄ TOIMII Kynttilöitä hautausmaalle 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: hautakynttilöitä Vierailkaa hautausmaalla. PÄKÄ HILJENTYY Vinkin otsikkotyyli 3–4, 5–6, koululaiset Tarvike: kynttilöitä – tavallisia tai ledejä turvallisuus huomioon ottaen Sytytetään kynttilät niille, joita halutaan muistaa. Pohdinnan jälkeen osallistujille annetaan mahdollisuus piirtää, miltä tämä kertomus tuntui. seppele, alfa ja omega, enkeli, veteraanimerkki, tähti…) voit nähdä hautausmaalla/haudoilla. Miksi juuri näitä merkkejä. Mitä erilaisia symboleja (mm. Lastenkirkko.fi-videota apuna. “Kun tuli Abrahamin aika kuolla tyytyväisenä pitkään elämäänsä,” Käännä Abrahamin ruukku nurin. 25, vettä, kaksi pientä saviruukkua, paperia ja väriliituja. SEPPELE-SYMBOLI 5–6, koululaiset Tarvikkeet: itse kuivattuja lehtiä tai laakerinoksia kaupasta, rautalankaa. PÄKÄ MUSISOI Pyhiinvaeltajan askeleet 3–4, 5–6, koululaiset Harjoitelkaa virsi 30, Maa on niin kaunis käyttäen esim. Levitä hiekkaa tarjottimelle tai kankaalle. Tehdään marraskuun yhteisistä vinkeissä löytyvä aarretyöskentely. MERKKEJÄ HAUDOILLA 3–4, 5–6, koululaiset Katsokaa kuvia haudoista ja vierailkaa hautausmaalla. “Sen jälkeen Abraham hautasi Saaran ostamaansa kivihautaan.” Peitä Saaran saviruukku hiekkaan ja aseta kiviä sen päälle. Kerro, mikä sinulle on tärkeää hautausmaalla käydessäsi ja miten siellä käyttäydyt. Pohtikaa seppeleeseen liittyviä merkityksiä, ympyrää ikuisuuden symbolina ja vanhaa tapaa painaa voittajan päähän seppele. “hänen poikansa Iisak ja Ismael hautasivat Abrahamin samaan hautaan Saaran kanssa.” Hautaa ruukku hiekkaan ja peitä kivillä. Kertoja: “Abraham ja Saara elivät pitkään yhdessä.” Liikuta ruukkuja hiekassa ikään kuin Abraham ja Saara kulkisivat ympäriinsä. PÄKÄ TOIMII Tutkikaa seppeleestä kertovaa symbolikorttia ja lausukaa siihen liittyvä Anna-Mari Kaskisen runo: Tuntea saan taivaan tuoksun. “Ja Abraham suri ja itki.” Pudota vesipisaroita saviruukun päälle. Valmiit piirustukset kootaan hiekka-astian ympärille. Jälkeen matkan, jälkeen juoksun häneltä saan seppeleen. Käännä Saaran ruukku nurin. “Sitten Saara kuoli heidän ollessaan Kanaanin maassa”. Anne jokaiselle lapselle mahdollisuus valita yksi tai useampi hauta, jolle sytytetään kynttilä. Valmistakaa seppele, jonka saa viedä joko kotiin koristeeksi tai jonkun läheisen haudalle. Jeesuksen luo matkaa teen. Kulkekaa piirissä kävellen pyhiinvaeltajan askelin eli kaksi eteen, yksi taakse laulun rytmissä. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. Auta osallistuja pohtimaan kertomusta avoimilla kysymyksillä, kuten “mietin, että mitä ajattelet tästä kertomuksesta”; “mikä tässä on mielestäsi tärkeintä?”; “kuka kertomuksen henkilöistä on sinulle tärkein?”; “mitä Iisak ja Ismael mahtoivat tehdä sitten, kun he olivat haudanneet Abrahamin?”; mitä ajattelet kuolemasta
Ne voi tulostaa Nuoren kirkon verkkosivuilta maksuttomista materiaaleista. Jumala tahtoo, että rukoilemme. Mietitään yhdessä: Miltä tuntuu jutella jollekin, jota ei voi nähdä. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Kun pyydämme hänen valtakuntaansa tänne, toivomme Jumalan läsnäoloa ja vaikutusta maailmaan. Voimme luottaa, että Jumalan tahto on lopulta meille parhaaksi. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Se on kieli, joka sanojen lisäksi pitää sisällään hiljaisuutta ja luottamusta. Rukouksessa me juttelemme Jumalalle. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus opetti sen opetuslapsilleen, kun he halusivat tietää, miten tulisi rukoilla. Ohjaajan kannattaa kuunnella lasta ja liittyä hänen rinnalleen rukoilijana siinä kohdassa, missä lapsi hengellisellä matkallaan on. Isä meidän -rukouksen alku Tavoite: Lapsi tutustuu Isä meidän -rukoukseen. Laita kortit piirin keskelle ja pyydä lapsia valitsemaan korteista parit, jotka kuvaavat Päkän ja Pulmun tapaa pitää yhteyttä. Toiset ovat rukoilleet iltarukouksen vanhempiensa kanssa ehkä jo kohdussa. On monia tapoja olla yhteydessä toinen toisiimme. 38 Marraskuu PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE 10.11. Siksi Jeesus opetti meille Isä meidän -rukouksen. Onko Jumalalle helppo jutella. Rukous on perustaito, jolla ihminen hakee yhteyttä Korkeimpaan. Se on kieli, joka sanojen lisäksi pitää sisällään hiljaisuutta ja luottamusta. Rukouksen alussa sanotaan, että Jumala on taivaallinen Isämme. Tulkoon sinun valtakuntasi. Rukous on perustaito, jolla ihminen hakee yhteyttä Korkeimpaan. Miten voi jutella jollekulle, joka ei vastaa. Toisilla ei ole tästä mitään kokemusta. Puhelimella voimme soittaa jollekulle ja jutella keskenään ilman, että näemme toisiamme. Ohjaaja soittaa leikisti vuorotellen kullekin lapselle ja kysyy kuulumisia. Rukous on Matteuksen evankeliumissa osa Jeesuksen vuorisaarnaa. Siihen on koottu tärkeät asiat, joita saamme Jumalalta rukoilla. Kun sanomme, “pyhitetty olkoon sinun nimesi”, rukoilemme, että uskoisimme Jumalaan sellaisena kuin hän suuruudessaan on. Isä meidän -rukous rohkaisee lapsia puhumaan Jumalalle. Lue rukouksen alku lause kerrallaan ja anna lasten valita, mikä kuva liittyy lauseeseen.. Lapsilla voi olla hyvin erilaisia kokemuksia rukoilemisesta. Lapsi oppii, että Jumala toivoo meidän olevan häneen yhteydessä rukoilemalla. PÄKÄ IHMETTELEE Yhteydenpitokortit Tarvikkeet: Päkän ja Pulmun yhteydenpitokortit. Matt. Isä tietää, mitä tarvitsemme ja haluaa tehdä meille hyvää. PÄKÄ TUNTEE Mitä kuuluu -puhelin 3–4, 5–6, koululaiset Menkää piiriin istumaan ja asettakaa piirin keskelle kaksi vanhaa lankapuhelin tai leikkipuhelinta. ISÄ MEIDÄN -RUKOUSKORTIT 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Isä meidän -rukouskortit Laittakaa esille Isä meidän -rukouskortit. 6:9–10 Isä meidän -rukous on kristinuskon tunnetuin rukous. Lapset pääsevät pohtimaan rukouksen ihmeellisyyttä – kenelle minä siinä puhun. Pyydämme, että voisimme välittää hänen rakkauttaan maailmaan jo nyt. Isä meidän, joka olet taivaissa
Piirtäkää/maalatkaa/leikkikää/keksikää laulu unelmienne maailmasta. Kaikki halukkaat saavat toimia Jumalana. On helpompi napata nopea palkinto kuin säästää, vaikka tietäisi odottamalla saavansa enemmän. Olisiko kaikkien hyvä elää maailmassasi. Vertauksen ydin on taivaan valtakunnan ilo. Sen löytäminen on kaiken muun ylittävä löytö, jonka vuoksi viisas ihminen on valmis luopumaan kaikesta muusta. Tämä rukous on hyvä oppia ulkoa, vaikka ei heti ymmärtäisikään kaikkea, mitä siinä sanotaan. Kärsivällisyys on viisautta, josta on hyötyä maallisessa elämässä, mutta tämän vertauksen mukaan sillä on merkitystä myös ikuisessa elämässä. PÄKÄ HILJENTYY Isä meidän -rukous 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Isä meidän -rukouskortit Rukoillaan koko rukous niin, että ohjaaja laittaa kuvakortit näkyville rukouksen edetessä. Kristinusko on odotuksen usko, joka edellyttää malttia, sitoutumista odotukseen ja uskoa tulevaan. TAIVAAN ISÄ ON MYÖS ISÄN ISÄ 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kortintekovälineet Tehkää isänpäiväkortit isälle tai isähahmolle. Miten kaikilla olisi hyvä elää siellä. Peltoon kätketty aarre Tavoite: Lapsi pohtii, miten vertaus toimii. Vertausta ei pidä kuitenkaan lähteä aikuisen selittämään, vaan antaa sen herättää rauhassa niitä ajatuksia, jotka kullekin ovat ajankohtaisia. Vertauksessa on läsnä odotuksen teema. Millainen olisi sinun unelmiesi maailma. Mies ei omista peltoa, mutta alkaa viekkaana kerätä tarvittavaa pääomaa pellon ostamiseen. Lauletaan lyhyttä virttä ”Kuulethan Herra”. Aarteen löytänyt mies joutuu odottamaan ennen kuin saa helmen omakseen. Lasta kannustetaan kärsivällisyyteen. Lapsille odottaminen on usein vaikeaa. UNELMIEN MAAILMA 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: paperia, kyniä ja vesivärit Isä meidän -rukouksessa toivomme Jumalan läsnäoloa ja vaikutusta maailmaan. Ku va : Sh ut te rs to ck 17.11. Laulun jälkeen jokainen saa vuorollaan rukoilla soittimen avulla esim. Kortissa voi toivottaa taivaan Isän siunausta isille! Lapset saavat viedä kortit kotiinsa ja antaa omalle isälle tai isähahmolle. Matt. MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!. Joku saa toimia vuorollaan Jumalana ja sanoa, mitä muiden tulee tehdä. Leikin lopuksi on hyvä pohtia, millaisia asioita Jumala oikeasti haluaa meidän tekevän. Vielä Jeesuksen elämän ja toiminnan jälkeenkin hänen seuraajansa saavat odottaa toista tulemista ja tulevaa ikuista elämää. Samoin Messias antaa odottaa itseään ennen kuin ihmiset saavat kokea pelastuksen. PÄKÄ MUSISOI Kuulethan Herra LV 73 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: rytmisoittimia Lapset valitsevat mieleisensä soittimen. iloisia asioita soittamalla iloisesti jne. Ovatko ne samoja vai eri asioita, mitä leikin Jumala käski tehdä. Muita lauluja: LV 74 Kuuntelen LV 75 Rukous on silta Isä meidän rukous, virsi 805a. Juutalainen viisauskirjallisuus, jossa kerrotaan viisaudesta aarteena ja helmenä, on vaikuttanut tämän vertauksen kieleen. Mikä siis on elämässä todella tärkeää ja luovuttamatonta. Evankeliumin ilosanoma kiehtoo ja lumoaa löytäjänsä kuin aarre. Miksi me ihmiset haluamme tehdä sellaista, mitä Jumala ei halua meidän tekevän. 13:44–46 kertoo miehestä, joka löytää aarteen pellosta, mutta julkisen iloitsemisen sijaan peitteleekin sen varovasti takaisin piiloon. 39 Marraskuu PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII Jumala käskee -leikki 3–4, 5–6, koululaiset Leikkikää Kapteeni käskee -leikin tavoin Jumala käskee -leikkiä. Mitä jos saisimmekin itse päättää, millainen maailma on
herneitä. Lapset saavat avata silmänsä ja arvata, mikä soittimista puuttuu. Ohjaaja kertoo sitten omin sanoin Matt.13:44–46 vertauksen. PÄKÄ IHMETTELEE Kätketty aarre 3–4, 5–6, koululaiset Pieni on Suurin 2/2019 -lehden liitteenä ilmestyi Pulmun jyväset, jonka sivulla 14 on myös Peltoon kätketty aarre -kertomukseen liittyvä työskentely. Leikkikää tai laulakaa sitä. seuraavankaltaisia tehtäviä varten. Anna lasten vapaasti pohtia, miksi mies toimi näin. Miettikää, miltä tuntuu odottaa kasvamista. Seuratkaa tulevina päivinä ja viikkoina, itääkö kylvö. Osallistujat saavat valita, minne lähdetään äänimatkalle. Mitä aarteilla voisi tehdä. Kun paikka on päätetty, suljetaan silmät ja aloitetaan paikan äänimaiseman improvisointi. Kukin saa vuorollaan haravoida multaa leluharavalla kevyesti astian poikki. Valmistele tila muutenkin ennen ryhmän saapumista, esim. Ihmetelkää, mitä mies löysi pellosta ja mitä hän teki aarteelle. Kerrottuaan hän menee vuorostaan keskelle. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI MIKÄ ON TODELLA TÄRKEÄÄ. 1. Anna lasten selata aikakauslehtiä ja leikatkaa sieltä tärkeimmät asiat. Maistelkaa ilmaisia metsän antimia, mustikoita ja puolukoita. Kauppias etsi kauniita helmiä. Tehkää pesiä ja levätkää. ILMAISET AARTEET 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Laita alttarille helmi (tai aiemmin valmisteltu helminauha). Laita soimaan rauhallinen musiikki. Koristelkaa pieni juhlapöytä kävyillä, kauniilla lehdillä tai vaikkapa simpukankuorilla. Se, joka tietää, saa lunastettua tämän soittimen itselleen. Ihmeellistä, miten hymy leviää. Rakkaus, niin Jumalan kuin perheen ja ystävienkin, on ilmaista. Lapset saavat siis jokainen oman kartan ja mahdollisuuden löytää oman aarteen. Kerro, että helmi kuuluu Jeesuksen kertomaan pieneen tarinaan: ”Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kun kukin on löytänyt helmensä, pujotetaan helmi nauhaan ja sen saa ripustaa kaulaansa. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: aikakauslehtiä, paperia, iso kartonki, kyniä, sakset, liimaa Miettikää, mikä on elämän ja viihtymisen kannalta arjessa todella tärkeää tyyliin, mitä ottaisin mukaan autiolle saarelle. Tämän jälkeen osallistujat sulkevat silmänsä ja ohjaaja poistaa yhden soittimista lattialta. YLLÄTTÄVÄT PELTOTYÖT 3–4,5–6, koululaiset Tarvikkeet: laakea astia, multaa, pieni leluharava, kolikoita, helmi, siemeniä, vettä Levitä etukäteen laakealle astialle multaa ja piilota siihen erilaisia kolikoita ja helmi. Katselkaa kuvia edellisiltä tapaamiskerroilta ja muistelkaa yhteisiä iloisia juttuja. Lepo on ihana aarre. Levitelkää lattialle tyynyjä, patjoja yms. Vaihtoehtoisesti kaikkien helmet voi pujottaa yhteiseen nauhaan ja laittaa sen huoneeseen sopivaan kohtaan koristeeksi. Kaikki toivomukset huomioidaan. 5. Mitkä asiat on sellaisia, että niitä ei missään tapauksessa halua kadottaa. Helmi. PÄKÄ TOIMII Aarteen etsintä 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: aarrekarttoja, helmiä, lankaa Ohjaaja piilottaa tilaan etukäteen jokaista lasta kohti yhden helmen ja merkitsee sen paikan aarrekarttaan. PÄKÄ MUSISOI Äänimatka soittimilla 3–4 ,5–6, koululaiset Laitetaan lattialle erilaisia soittimia lasten määrän verran. Kun kaikki soittimet on lunastettu, tehdään yhdessä äänimatka. PÄKÄ TOIMII. 3. Ottakaa uusi yhteiskuva. luonteenpiirteen tai taidon, jonka osaa tai asian, josta pitää. Kierrättäkää helmeä yhdeltä toiselle joko myötätai vastapäivään, kunnes keskellä oleva sanoo “helmi.” Se, jonka käsiin helmi jää, saa kertoa jonkin hyvän asian itsestään, esim. 40 Marraskuu PÄKÄ TUNTEE Helmirinki 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: helmi Asettukaa piiriin ja valitkaa vapaaehtoinen, joka menee silmät kiinni keskelle. Luonto on aarre, josta kaikki voivat nauttia. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.” Mietitään, millainen aarre on taivasten valtakunta. Ihmetelkää yhdessä, millaisia aarteita mullasta löytyy. Pohditaan, miltä aarteen etsiminen ja löytäminen tuntui. Soittimet voivat olla myös arkisia esineitä tai itse tehtyjä soittimia. 4. Jos tapaatte säännöllisesti, voitte vielä kylvää multaan siemeniä, esim. Hymyilkää toisillenne ja halatkaa, jos siltä tuntuu. Joku voi ehdottaa myös taivasten valtakuntaa. Käydään aluksi soittimet läpi ja kuunnellaan, miltä ne kuulostavat. Tutkitaan muistoja, Hyvät muistot ovat ilmaisia. 2. Kun kaikki ovat paikalla ja olette valmiita aloittamaan, kerro, että nyt tutkitaan, mitä aarteita tuttuun tilaan kätkeytyy. Äänimatkakohteita voidaan keksiä uusia. Voisiko ne piilottaa uudelleen, pitää itsellään salassa, esitellä ystäville, tehdä korun, antaa lahjaksi, käydä kauppaa vai mitä. Kuvat liimataan isolle kartongille ja täydennetään teosta tarpeen mukaan piirtämällä. Onko teillä joku yhteinen suosikkileikki
Valo laajenee vähitellen ja jouluna kaikki kynttilät palavat. Aluksi virressä oli vain kolme säkeistöä, mutta siihen lisättiin jälkikäteen neljäs säkeistö, koska haluttiin saada tekstiin näkyväksi ihmisen koko elämänkaari. Taustateksti: Tämän virren teksti on yksi varhaisimmista Anna-Mari Kaskisen sanoituksista. Kun kerä on käynyt jokaisen luona, yrittäkää keriä se kasaan heittämällä lankakerä takaisin samaa reittiä. Siinä on samaa ajatusta kuin pienille lapsille tehdyssä Jumalan kämmenellä -virressä. Muodostakaa sitten ystävien verkko heittämällä lankakerää vuorotellen aina uudelle osallistujalle. kastekynttilä: Kasteessa meidät otetaan Jumalan suuren perheen jäseneksi. Kuinka ahdasta mahtaakaan olla satavuotiaan kakkukynttilöillä! Nämä kakkukynttilät muistuttavat, että jokainen päivä on lahjaa. valkoisia kynttilöitä ja niihin kynttilänjalat: elämään mahtuu monia juhlia, vaikkapa rippijuhlat ja On ihmeellistä, miten hyvin jo pienet lapset saavat kiinni tällaisesta symbolisesta puheesta, jolla ilmaisemme kokemustamme Jumalan läsnäolosta elämässämme. 73 jae 28: “Minun onneni on olla Jumalaa lähellä” Pekka Simojoen ehdotuksesta. PÄKÄ IHMETTELEE Kynttilän valo ja koko elämä 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: erilaisia kynttilöitä ja tulitikut Kerää koriin eri elämänvaiheisiin ja juhliin sopivia kynttilöitä. Jeesus-vauva syntyi. Ristinmerkki on Jeesuksen ystävien merkki. adventtikynttelikkö: Suuriin juhliin valmistaudutaan pitkän aikaa. Siihen sytytettiin valo ensimmäisen kerran pääsiäisyönä, sen kunniaksi, että Jeesus nousi kuolleista. Tekstin syntymän aikoihin Pekka Simojoki esitteli Anna-Mari Kaskiselle uutta sävellystään ja he huomasivat sävellyksen ja tekstin sopivan yhteen. Kiitokseksi siitä sytytämme tämän kynttilän. Kertosäkeeksi otettiin Psalmista. PÄKÄ IHMETTELEE. Seuraavana vuonna kaksi kynttilää ja sitten kolme. Lapsi voi pohtia kuolemaa turvallisesti. (Sytytä kynttilä.) 2. 41 Marraskuu PÄKÄ TUNTEE 24.11. (Jos mahdollista, sytytä kynttilöitä.) 3. Muistakaa pitää itse kiinni langasta, jotta verkko alkaa muodostua. kakkukynttilät: On aika tavallista, että ensimmäisenä syntymäpäivänä kakkua koristaa yksi kynttilä. Tämä kynttilä muistuttaa meitä kasteen lahjasta. 4. PÄKÄ TUNTEE Ystävien verkko 5–6, koululaiset Tarvikkeet: lankakerä Asettukaa piiriin. Aina ei meidänkään maassamme ole ollut rauhaa ja hyvinvointia vaan niiden eteen on monien pitänyt tehdä työtä. Jumala tuli ihmiseksi ja toi mukanaan valon ihmisten sydämiin. Tämä virsi on nykyisin yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista, koska sitä on laulettu paljon rippikoululeireillä. (Sytytä kynttilä.) 6. Heittäjän kannattaa sanoa äänen sen nimi, jolle on lankakerää heittämässä. Virren haaste on siinä, että puhutaanko kuolemasta nukkumisena. Otsaamme ja rintaamme tehdään ristinmerkki. Jeesus sanoi: “Minä olen maailman valo.” Kasteessa saamme hänen valonsa lahjaksi. sinivalkoinen itsenäisyyspäivän kynttilä: Tämä itsenäisyyspäivän kynttilä muistuttaa meitä siitä, että meidän on mahdollista elää elämäämme ja kasvaa rauhassa turvallisessa maassa. Jumala tuntee meidät nimeltä. On kuitenkin hyvä, että tästä vertauskuvasta puhutaan ja lapset saavat mahdollisuuden kysyä ja ilmaista siihen liittyviä ajatuksiaan. Tämä kynttilä muistuttaa siitä, että loppu ei ollutkaan loppu, vaan uusi alku. Lapselle tämä vertauskuva on aika pelottava. On ihmeellistä, miten hyvin jo pienet lapset saavat kiinni tällaisesta symbolisesta puheesta, jolla ilmaisemme kokemustamme Jumalan läsnäolosta elämässämme. Ensimmäisen vuoden aikana olemme oppineet aivan huiman määrän asioita ja kehittyneet valtavalla vauhdilla. Virsi 517 Herra kädelläsi Tavoite: Lapsi kokee Jumalan läsnäolon turvaksi, joka tilanteessa. 1. Alku, jossa me saamme olla mukana. (Sytytä kynttilät.) 5. valkoinen, pääsiäiskynttilä: Tämä on pääsiäiskynttilä. Adventtikynttelikkö auttaa valmistautumaan jouluun. Muista varovaisuus kynttilöiden kanssa! Paloturvallisuussyistä voi kertoa niinkin, ettei tulta sytytetä
PÄKÄ MUSISOI Silitys lohtuhuivilla 3–4, 5–6, koululaiset Mennään lattialle makaamaan ja laitetaan silmät kiinni. Taivasten valtakunta taitaa olla lähellä siellä, missä Jeesusvauvan kuninkuuden ihme eletään todeksi: turvautumisena, luottamuksena, huolehtivaisuutena ja rakkautena.. (Sytytä kynttilä.) 7. Hautajaisissa muistellaan kuolleen ihmisen elämää. Tämä on hautakynttilä. Ohjaaja laittaa kuulumaan valitsemansa äänitteen virrestä 517 Herra kädelläsi. Kun Jumala päätti tulla maailmaan, hän syntyi vauvaksi. Joulu mielletään perhejuhlaksi, lahjat ja ruuat ovat tärkeitä. Juhlista syntyy tärkeitä muistoja. Tämä kynttilä muistuttaa meitä siitä, että kuolleet ovat Jumalan luona turvassa. Kynttilän sytyttäminen voi lohduttaa, kun on surullinen. 42 Marraskuu häät, ylioppilastai valmistujaisjuhlat, tupaantuliaiset tai kodin siunaaminen. Kappaleen aikana ohjaaja käy hellästi silittämässä huivilla kaikkia lapsia. Aikuisena Jeesus asetti lapsen oppilailleen esikuvaksi. Nämä valkoiset kynttilät muistuttavat meitä siitä, miten kiitollisia voimme olla toinen toisistamme, perheestä ja ystävistä. Seurakunnassa kannattaa pitää esillä sitä, että joulu ja lapsuus liittyvät yhteen syvemmin kuin pelkkänä ilona lahjoista. Toisilla elämä on pitkä ja toisilla lyhyt, mutta kaikki elämät ovat tärkeitä. Muita virsiä: Virsi 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa Virsi 397 Kun on turva Jumalassa PÄKÄ MUSISOI Jeesusvauva on kuningas Joulukuu ja tammikuun alku Joulun odotus yhdistää suomalaisia katsomuksesta riippumatta. (Sytytä kynttilä.) Osallistujat saavat kertoa, mikä heille tässä kertomuksessa oli tänään erityisen tärkeää. Paikalle kutsutaan vieraita, otetaan valokuvia, syödään yhdessä, kynttilät palavat ja nautitaan yhdessäolosta. Lauletaan Herra kädelläsi -virsi. hautakynttilä: Syksyn pimeydessä, pyhäinpäivän lähestyessä mietin, että kaikki elämä alkaa ja kaikki elämä päättyy
24:7–10; Sak. Moos. 35:3–6 Hepr. Ps. Ps. 8:26–40; Joh. adventtisunnuntai Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Vesi, sitä ilman emme voi elää. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kynttilälyhty Käydään piiriin ja ohjaaja laittaa (led)kynttilälyhdyn kiertämään ja pyytää jokaista lyhdyn saadessaan kertomaan, mitä kuuluu ja mitä jouluista on jo nähnyt. 1:1–6; Luuk. 11:11–19 22.12.2019 4. Muodostakaa 3–5 hengen joukkueita, jotka asettuvat jonoiksi. ristin, sydämen ja ankkurin. 12:1–5; Joh. 10:22–30 12.1.2020 1. Sam. 98:1–4; Jes. Piet. Ps. 21:1–7 Hepr. Piet. adventtisunnuntai Liturginen väri: violetti tai sininen. PÄKÄ TUNTEE Joko huomasit joulun. 61:1–3; Apt. sunnuntai joulusta Liturginen väri: valkoinen. Joukkueelle voi keksiä myös nimen ja erityisen tehtävän, joka liittyy Jeesus-kuninkaan palveluksessa olemiseen. PÄKÄ TOIMII Vauva-kuningas-tähti 3–4, 5–6, koululaiset Aloitetaan keksimällä asennot, jotka kuvaavat sanoja: vauva, kuningas PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. On näkymätön ja näkyvä taivas. sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja Liturginen väri: valkoinen. 80:15–20; Jes. 130:5–8; 1. sunnuntai joulusta Liturginen väri: valkoinen. ITSENÄISYYSPÄIVÄN AIKAAN 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Valkoista ja sinistä huopaa, sakset, liimaa, grillitikkuja tai narua Palauttakaa mieleen, milloin on itsenäisyyspäivä ja miksi sitä vietetään. Koululaiset voivat jatkona keksiä ja pitää itsenäisyyspäivän puheita lippujen vieressä. 2:33–40 5.1.2020 2. 10:35–39; Luuk. adventtisunnuntai Liturginen väri: violetti tai sininen. 11:1–10. Liimatkaa lopuksi lipun osat paikoilleen. 4:3–7; Luuk. Anna jokaiselle valkoinen pala huopaa. Ps. 1:18–24 25.12.2019 Jouluaamu Liturginen väri: valkoinen. 71:14–19; Jes. 89:19–22, 27–30 Jes. Ps. Kastevesi. Sen, jolla on valtaa, on pidettävä heikkojen puolta ja turvattava rauha. 9:9–10; 1. Joukkueet esittelevät tunnuskuvansa ja mitä hyvää he voivat yhdessä tehdä. Mitä me itse voimme tehdä sen eteen. adventtisunnuntai Liturginen väri: violetti tai sininen. Jaa jokaiselle pitkä ja lyhyt sininen suikale. Mikä on hyvin. Kunkin jonon ensimmäisten tulee etsiä tilasta se symbolikortti, joka kulloinkin sanotaan. Taittakaa reunasta ja laittakaa joko tikku tai naru väliin riippuen siitä, mihin haluatte liput esille. 9:1–6; Hepr. 8.12.2019 2. Ps. 1:19–21; Matt. Jos joku jono ei ollut löytänyt ensin yhtään korttia, ohjaaja antaa heille lahjana esim. Mikä voisi olla paremmin. Valkoinen on juhlan, puhtauden ja lumen väri. 43 Joulukuu Näin kirkossa 1.12.2019 1. 85:9–14; Mal. 2:1–20 29.12. 1. 3:23–24 2. Ps. PÄKÄ IHMETTELEE Symboleita ja tehtäviä 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Päkän vinkeissä olleet symbolikuvat kuten malja, lamppu, seppele, alfa ja omega, risti jne., pahvia ja kyniä Symbolikortit on piilotettu tilaan niin, että ne ovat kohtuullisen helposti löydettävissä. Ps. Pala taivasta. Kun kaikki kortit on löydetty, joukkueet suunnittelevat symbolien pohjalta itselleen tunnuskuvan, joka piirretään pahville. Puheet voidaan halutessa myös videoida. 1:29–34 Joulukuun yhteiset vinkit Tavoite: Joulun odotus vahvistaa joulun merkityksen ymmärrystä. 12:35–40 15.12.2019 3. Mitä muodostuu kahdesta sinisestä, kun ne laittaa valkoisen päälle. Lapsi saa pohtia ajatusta, että Jumala arvostaa pieniä, heikkoja ja köyhiä. 84:2–5, 11–12 ; 1. Siniristilippu. 6:13–19; Matt. 25:1, 4–5; Gal. Mitä niistä tulee mieleen. Kokoontumisen päätteeksi voidaan laittaa lyhty uudelleen kiertämään ja jokainen saa kertoa, mitä jouluun liittyvää muistaa tältä kerralta ja millainen olo on nyt. Minkälaisessa Suomessa elämme. 1:7–12; Mark. 3:1–10 Room. Mitä siitä tulee mieleen
Pyydä osallistujia kävelemään tilassa vapaasti, kunnes kuulevat merkkiäänen, esim. Painelkaa taikinaan kynttilällä/tuohuksella 25 koloa ennen mahdollista uuniin laittamista. PÄKÄ HILJENTYY Sytytän kynttilän 3–4, 5–6, koululaiset Vuoden pimeään aikaan sytytän kynttilän joululle, joka on tulossa. Seuraavalla kerralla hypätään viisi kertaa ja lasketaan adventtia “Yy, kaa, koo, nee, joulu!”. Samalla voi nauttia jouluherkkuja. Jos hän onnistuu, ilman majataloa jääneestä tulee huutaja. Niiden mukana on kiva laulaa. Kolmoset ovat Joosefeja, jotka etsivät yösijaa Marialle ja Aasille. Muistuttakoon joulukynttiläni minua taivaan valosta. PÄKÄ MUSISOI Lahjapaketti 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Kirkkomuskari 1 Kenelle haluaisit antaa lahjan ja minkälainen se olisi. Kun huudetaan “ei ole tilaa”, kaikkien pitää vaihtaa paikkaa omassa roolissaan. Kalenterin keskelle voi myös muovailla kruunun tai vaikkapa Jeesus-vauvan. Lastenkirkko.fi-sivuilta löytyy Yy kaa koo lauletaan!-ohjelmapaikalta monta tekstitettyä joululauluvideota. Leikinohjaaja, joka voi olla myös joku lapsista, huutaa joko “majatalo”, “Joosef” tai “ei tilaa.” Kun huudetaan “Joosef”, Joosefit vaihtavat majataloa. Tähdelle joka johdattaa meidät Jeesuksen luo. 44 Joulukuu ja tähti. Ajatuskin lahjan antamisesta tuo hyvän mielen. Muita lauluja: Katso, kuka ratsastaa LV 3 Ratsastaja LV 4 Hoosianna, auta meitä LV 6 Kuningasten kuninkaalle LV 7 Riemuitkaa LV 11 Tallissa LV 12 JOULULAULUKARAOKE 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: laite, jolla pääsee nettiin Järjestäkää mukava katsomo. ADVENTIN SPIRAALI (KUVA YLLÄ) 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: taikataikinaa tai askartelusavea, kuusenkynttilä/tuikku, askartelumaaleja ja pensseli Muovailkaa spiraalin muotoinen adventtikalenteri. Kerro myös etukäteen, että ohjaajan huutaessa “talli”, kaikki menevät omalle istumapaikalleen. Ykköset ja kakkoset muodostavat majatalon nostaen kädet vastakkain ylös. 74 löytyy ohje leikkiin. PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY. Toinen kotiin vietäväksi ja toinen annettavaksi lahjana ystävälle tai vaikkapa ihan jollekin tuntemattomalle. Keskellä olija yrittää ehtiä majatalon osaksi. Kynttilä siirtyy joka päivä lähemmäs keskustaa eli joulun ydintä. Jo menneiden päivien koloihin voi laittaa myös helmen tms. (Jos se voisi olla mitä vaan.) Minkälaisen lahjan haluaisit antaa Jeesus-vauvalle. kulkusen kilinän. Keskellä ollut yrittää löytää itselleen paikan. Keskelle jäänyt yrittää ehtiä tyhjään majataloon. Enkeleiden rauhan ja hyväntahdon viestille. Kirkkomuskari 1, s. MAJATALOSSA EI OLE TILAA 5–6, koululaiset Jakaantukaa kolmeen porukkaan. Hyppyjen lopuksi voidaan esittää ilotulitusta. Tämä on kalenteri, joka päättyy joulupäivän aamuun. Sitten kaksitoista kertaa: “Yy, kaa, koo...ykstoista, kakstoista kello lyö, nyt on uudenvuoden yö”. Ensin juostaan narun läpi huutaen oma nimi. Kun ohjaaja sanoo jonkin noista kolmesta sanasta, mennään sovittuun asentoon. Jeesukselle, joka syntyi Betlehemissä. PYHÄKOULUN KAUTTA UUTEEN VUOTEEN Koululaiset Tarvikkeet: pitkä hyppynaru Kaksi pyörittää pitkää hyppynarua. Kun huudetaan “majatalo”, täytyy yrittää löytää uusi majatalon puolikas, johon Joosef pääsee suojaan. Lähde: Oma rukouskirjani, Lasten Keskus 2003 LAHJAKSI KUNINKAALLISTA VALOA 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kaksi kynttilää jokaiselle pyhäkoululaiselle Anna jokaiselle lahjaksi kaksi kynttilää. Joosefit asettuvat majataloihin
PÄKÄ TUNTEE Mikä saa silmät loistamaan. Kertomuksessa on paljon kiinnostavia tapahtua, joihin lasten on hauskaa liittyä – niin kuin lapset jo silloin aikoinaan liittyivät Jeesuksen vastaanottajien joukkoon. Liikkumista voidaan vaihdella erilaisten adjektiivien mukaan. Jeesus oli Daavidin sukua, jolle oli luvattu ikuinen kuninkuus. Evankeliumeissa Jeesuksen tulo kaupunkiin on kirjoitettu tämän profetian täyttymykseksi. PÄKÄ TOIMII Aasien matkassa 3–4, 5–6, koululaiset Liikkukaa ympäri tilaa kuin aasit. Laitetaan ensimmäiseen kynttilään liekki. Miltä eri varusteiden kantaminen tuntuu. Kuningas ratsastaa aasilla Tavoite: Lapsi alkaa pohtia adventinajan ja joulun yhteyttä pääsiäiseen. 9:9). Jeesus määritteli itse kuninkuutensa palvelemiseksi, ei toisten ihailun ja palvonnan kohteena olemiseksi tai mielivaltaiseksi käskyttämiseksi. Vaihtakaa sitten rooleja. Jeesus valitsi olla sellainen kuningas kuin oli, koska hän tuli maailmaan palvelemaan muita ja antamaan henkensä kaikkien puolesta. PÄKÄ HILJENTYY Hiljaisuuden neljä kynttilää 3–4, 5–6, koululaiset Askarrellaan paperista tai väritetään värityskuvana. Jeesuksen nöyryys ja viisaus on lapselle ja nuorelle tärkeä esikuva. Levitä sitten toiselle puolelle puolestaan nöyrän kuninkaan tunnuksia: vaatimattomat värittömät vaatteet, tavallista leipää, aasi, orjantappurakruunu, sydämiä. Jokainen lapsi saa pukeutua jommankumman kuninkaan varusteisiin tai ottaa käteensä niitä esittävän kuvan. Mikä saa sinun silmäsi loistamaan. 11:1-10, Luuk. Ryhmä jakautuu näin kahtia. Jeesuksen sanoma liittyy myös meidän jouluvalmisteluihimme. Jeesus valitsi olla sellainen kuningas kuin oli, koska hän tuli maailmaan palvelemaan muita ja antamaan henkensä kaikkien puolesta. 196) tai jostakin Raamatun evankeliumista. Vaellettuaan Juudean autiomaan halki ylös Jerusalemiin, Öljymäen huipulle, Jeesus lähettää kaksi opetuslastaan noutamaan aasia. Sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä laulaen esim. Käykää istumaan piiriin, lue teksti Lapsen raamatusta (s. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Adventtikynttelikkö. 45 Joulukuu PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII 1.12. Erityisesti Matteuksen evankeliumissa korostetaan, että kaikki kansa on valmis palvelemaan Jerusalemiin saapuvaa kuningasta. 19:29–38. Jeesus sai valita, millainen kuningas hän on. Evankeliumeiden kuvaukset kansan huudoista poikkeavat toisistaan: Matteuksella huuto on osoitettu henkilökohtaisesti Jeesukselle, Daavidin pojalle; Markuksella puolestaan huuto osoitetaan Daavidin valtakunnalle. Minkä valinnan Jeesus teki ja miksi. Nyt sytytämme kynttilän. Jokainen saa kertoa hetkestä, jolloin on nähnyt jonkun, jolla on oikein iloiset silmät. 21:1–11, Mark. PÄKÄ IHMETTELEE Kuninkaan varusteet 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuvia tai esineitä kruunu, valtikka, valtaistuin ja hevonen, herkkuja, koruja, miekka, viitta, leipää, aasi, orjantappurakruunu ja sydämiä, vaatimattoman väriset vaatteet Jaa huone kahtia. tervehtiessään, pyytäessään apua, syödessään jne. PÄKÄ HILJENTYY. Messiaan odotus täyttyi Jeesuksessa. Prameus ei ole tärkeää, vaan rauhan ja toivon rakentaminen. Levitä toiselle puolelle ylpeän kuninkaan symboleita: kruunu, valtikka, valtaistuin, herkkuja, rahaa, koruja, uljas hevonen, miekka, viitta. Esittäkää, miten nämä erilaiset kuninkaat toimivat esim. Kertomus Jeesuksesta ratsastamassa Jerusalemiin pääsiäisjuhlan aikaan löytyy kolmesta evankeliumista: Matt. Vanhan testamentin profetiassa sanotaan, että merkillinen kuningas ratsastaa hiljaisena aasilla, ei ylväällä ratsulla (Sak
Isä meidän -rukouksen loppu Matt. Se pitää sisällään anteeksi pyytämisen ja saamisen ihmeellisen asian, jota jokainen jo pienenä alkaa harjoitella. 83 Jaa kaikille soittajille rytmikapulat. 46 Joulukuu PÄKÄ MUSISOI Kip kop kip kop 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Rytmikapuloita ja pehmoleluaasi tai aasin kuva sekä Kirkkomuskari 2, s. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Vaihdelkaa aasin kuljettajaa. Istu vastapäätä soittajia ja laita aasi selkäsi taakse. Itsekin aiheutamme tuskaa toisille ihmisille ja Jumalalle. Voimme luottaa siihen, että kerran taivaassa kaikki paha on poissa. Toisen kynttilän sytyttämisen jälkeen saa kertoa, mikä olisi parasta, mitä tänään voisi tapahtua. Jumala ei aina poista kiusauksia, mutta hän antaa meille voimaa kestää ne. Tämän kaiken hyvän me saamme Jumalalta. Aamen tarkoittaa: “totisesti” tai ”kyllä, näin tapahtuu varmasti.” Rukouksen asiat ovat lapsen arkea: ruokaa, lämpöä, leikkiä ja hyviä ihmisiä. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Samalla meidän tulee auttaa heitä, joilla ei ole jokapäiväistä leipää. Jumala on tehnyt koko maailman. Saamme kiittää kaikesta, mitä meillä on. Siirrä laulun edetessä aasi selkäsi takaa näkyviin ja mitä lähemmäs soittajia aasi tulee, sen kovempaa soitetaan. 6: 11–13 Jokapäiväinen leipä tarkoittaa kaikkea mitä tarvitsemme, esimerkiksi ruokaa, vaatteita, kotia, terveyttä ja ystäviä. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Muita lauluja Tiellä ken vaeltaa, virsi 15 Ratsastaja LV 4 Hoosianna, virsi 1 PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ MUSISOI 8.12. Haluaisimme välttyä elämän pahoilta ja ikäviltä asioilta. Rikomme Jumalan tahtoa olemalla itsekkäitä ja tekemällä pahaa toisille. Hän on kaikkein voimakkain ja mahtavin. Jumala on antanut meille anteeksi. Mitä kauemmas soittajista aasi menee, sen hiljempaa soitetaan ja selän taakse mennessä ääntä ei kuulu ollenkaan. Aamen. Jumala antaa kaikki syntimme anteeksi, koska Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien syntien tähden. PÄKÄ TUNTEE Nyt sytytämme kaksi kynttilää 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: adventtikynttelikkö Lauletaan Nyt sytytämme kynttilän LV 2, kaksi ensimmäistä säkeistöä. Ensimmäisen kynttilän sytyttämisen jälkeen jokainen saa kertoa, Samalla meidän tulee auttaa heitä, joilla ei ole jokapäiväistä leipää. Matt. Siksi saamme rukouksessa turvata häneen. Alkakaa laulaa tai lorutella Aasin askeleet -laulua soittaen hyvin hiljaa. Kiusaus on halua tehdä Jumalan tahdon vastaisia asioita. Lapsi kuulee, että Jumala antaa aina anteeksi, kun sitä pyydämme. mitä muistaa kuluneesta viikosta. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Lapselle varmistuu tunne siitä, että Jumalalle voi jutella aina ja kaikkialla. 6: 11–13 Tavoite: Lapsi tutustuu Isä meidän -rukoukseen. Meidänkin tulee antaa anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille pahaa eli rikkoneet meitä vastaan. Saamme kiittää siitä Jumalaa. KIUSAAMINEN ON IHAN TYHMÄÄ 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuvia erilaisista ihmisistä MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!
Mietittyänne piirtäkää tai kirjoittakaa paperille näitä kiusauksia. Onko sinua kiusattu. Toinen toiselle on mukava toivottaa siunausta näin joulun alla! PÄKÄ HILJENTYY Pikku-Saaran rukous 3–4, 5–6, koululaiset Kuunnelkaa Youtubesta Pikku-Saaran Isä meidän -rukous. Pohditaan, miksi “anteeksi” on niin tärkeä sana. Mitä asioita tarvitsemme vain harvoin, ehkä kerran vuodessa. Mikäli joku on väittämän kanssa samaa mieltä, hyppää hän lattialta korkealle ilmaan ja huutaa “AAMEN!” Lapset voivat keksiä itsekin väitteitä. PÄKÄ IHMETTELEE JOULUKORTIN TEKEMINEN 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: korttipohjia, liimaa, saksia, koristeita, Isä meidän -rukouksen sanat tulostettuna Askarrelkaa yhdessä joulukortteja. PÄKÄ IHMETTELEE Isä meidän -rukouskortit 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Isä meidän -rukouskortit Lausukaan Isä meidän -rukous lause lauseelta ja kuva kuvalta. JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄ. Miksi ei ole oikein kiusata. Puhukaa kiusaamisesta. Rukoilkaa niitä apuna käyttäen yhdessä Isä meidän -rukous kokonaan. Miten voi keholla näyttää, että on pahoillaan. Rytistäkää paperit ja laittakaa piirrokset ja muut laput kulhoon. Aiheeseen liittyen ohjaaja voi tulostaa kortin tekstiksi Isä meidän -rukouksen sanat, jotka voidaan liimata korttiin. Jos et ole väittämän kanssa samaa mieltä, jäät kyykkyyn. Mitä itse keksisit kysyä Jumalalta. Harjoitelkaa aamenen käyttöä leikin kautta. Kukin saa vuorollaan sekoittaa kiusausta oikein kunnolla. Miettikää yhdessä, mitkä asiat ovat kiusauksia eli ikäviä ja pahoja asioita, joita me ihmiset teemme. Millaisilta he näyttävät. PÄKÄ TOIMII Kiusauksien kiusaus 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: piirustusvälineet, kulho ja kauha Tehkää oma kiusausten kiusaus. Onko jollakulla pahat mielessä. Pohtikaa yhdessä, mitä kuvista tulee mieleen. Voitte käydä seuraavia kysymyksiä läpi esimerkiksi piirissä istuen. Mitä et ymmärtänyt. RUKOUS 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Isä meidän -rukouskortit Laittakaa esille Isä meidän -rukouskortit. Aluksi kaikki menevät kyykkyyn. Oletko sinä joskus kiusannut jotakuta. PÄKÄ MUSISOI Anna anteeksi, LV 62 3–4, 5–6, koululaiset Laulakaa yhdessä Lasten virsi 62 Anna anteeksi Keksikää eri säkeistöihin liikkeet: miten voidaan tyrkkiä tai tönäistä ilman, että koskee keneenkään muuhun. www.youtube.com/ watch?v=NtRv3cpLlxM Käykää yhdessä läpi: mikä oli rukouksen kivoin kohta. Miltä tuntuu, kun sinua kiusataan. Tämän pohdinnan yhteyteen sopii hyvin myös pyhäkoulun sääntöjen läpikäyminen: miten toimitaan, jotta kaikilla olisi kiva olla pyhäkoulussa. Ohjaaja lausuu väittämiä, kuten “ulkona on ihana ilma” tai “rukoilu on hauskaa” – yksi kerrallaan. Miltä tuntuu kiusata. Miksi kaikki eivät voisi olla toistensa kavereita. 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Isä meidän -rukouskortit, erilaisia lapsen arkeen kuuluvia tavaroita Ottakaa esille esineitä, jotka ovat tarpeellisia. 47 Joulukuu PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY Levittäkää esille kuvia ihmisistä. Kun kaikki ovat sekoittaneet kiusausta, sanokaa yhteen ääneen kulhoa osoittaen “Kiusausten kiusaus!” ja laittakaa kiusaus uunin sijasta paperinkeräykseen. Ku va : Sh ut te rs to ck. Tämän jälkeen tehkää yhdessä jotain mukavaa! TOTISESTI-LEIKKI 3–4, 5–6, koululaiset Rukouksen päätteeksi lausutaan “aamen”, joka tarkoittaa “totta”, “juuri niin”. Lapset voivat halutessaan maata lattialla ja kuunnella. Laita tavaroiden keskelle leipää esittävä kortti ja lausukaa: “Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme." Mitkä asiat ovat joka päivä tarpeellisia ja mitkä ihan turhia. Pohtikaa yhdessä: Mitä asioita me ihmiset tarvitsemme joka päivä
Tällainen opetus ja sen mukainen toiminta vahvistaa lasten kasvurauhaa ja tuo turvaa. Oikein toimiminen ja toisten huomioiminen ei kuitenkaan ole ryppyotsaista kärvistelyä, joka estäisi iloitsemisen – joulurauhan julistus päättyykin toivotukseen viettää riemullinen joulujuhla. KERTOMUS NYKYPÄIVÄÄN koululaiset Lukekaa Raamatusta tekstikohta 2. Emme saisi kieltää apuamme edes vihamiehiltämme tai valehdellen ajaa ystäviemme etua. 2. Meidän tulee pitää kiinni totuudesta ja välttää vilppiä ja valehtelua kaikissa toiminnassaan. 20:25–28. Hän ei tullut maailmaan hallitsemaan voimalla, pakolla, väkivallalla tai alistamalla. 23:1–9 ääneen vaihtaen lukijaa kunkin virkkeen jälkeen. 23:1–9 ja Matt. Lastenkirkko. Joulurauhan julistus Tavoite: Lapsi pohtii, millaista on oikeudenmukainen, kaikille reilu toiminta. Seuraavaksi jokainen saa ottaa mukavan asennon tilasta ja ohjaaja lukee tekstikohdan Matt. Kolmannen kynttilän jälkeen pohditaan, millä tavalla voisi itse tehdä toisille jotakin mukavaa. fi-videot ovat vapaasti käytettävissä. Päinvastoin. 20:25–28 ääneen. Pohtikaa millaisia asioita ohjeissa ja säännöissä lueteltaisiin nykypäivänä. Moos. Yrittäkää keksiä yhdessä yhtä monta uutta ohjetta ja sääntöä kuin Raamatun tekstissä mainittiin. PÄKÄ TOIMII Rauhanmarssi Koululaiset Tarvikkeet: banderollien ja kylttien tekoon tarvittavat välineet Meiltä odotetaan totuudessa pysymistä ja rehtiä asennetta varsinkin silloin, kun olisi helpompi antaa periksi joukkopaineelle ja yleisesti vallitseville mielipiteille. 48 Joulukuu 15.12. Tälle päivälle on valittu voimakkaasti oikeudenmukaisuutta opettavat tekstit 2. Moos. HYVÄÄ JOULUA 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kuvia eri maiden lipuista ja laput, joissa lukee sen maan kielellä hyvää joulua sekä laput, joissa on pyhäkoululaisten nimet Levitä lattialle liput ja hyvän joulun toivotus tekstit. Meitä kutsutaan seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä. PÄKÄ IHMETTELEE Joulurauhan julistus 3–4, 5–6, koululaiset Lastenkirkko.fi-sivuston Pyhäkoulu-ohjelmapaikassa on mukava joulurauhavideo. Mooseksen kirjan teksti antaa selkeitä toimintaohjeita. Jeesus opettaa seuraajiaan hylkäämään tällaisen käsityksen keskuudessaan ja omaksumaan uudenlaisen kuvan kuninkaasta ja johtajasta. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. Oikea hallitsija on valmis palvelemaan toisia ja uhrautumaan toisten puolesta. Kaikkia ihmisiä tulisi kohdella samoin periaattein suosimatta tai sortamatta mitään ihmisryhmää. Siinä kehotetaan seuraamaan lakeja ja sääntöjä, jotta joulurauha säilyisi. Toisen kynttilän sytyttämisen jälkeen saa kertoa, mikä olisi parasta, mitä tänään voisi tapahtua. Jeesus haastaa valtarakenteita. Katsokaa se ja voitte myös tehdä oman vastaavan videon. Ensimmäisen kynttilän sytyttämisen jälkeen jokainen saa kertoa, mitä muistaa kuluneesta viikosta. Laskekaa kuinka monta ohjetta ja sääntöä tekstissä luetellaan. Meiltä odotetaan totuudessa pysymistä ja rehtiä asennetta varsinkin silloin, kun olisi helpompi antaa periksi joukkopaineelle ja yleisesti vallitseville mielipiteille. Harjoitelkaa sitten hyvän joulun toivotusta eri kielillä. Nostakaa sokkona jokaisen nimi ja sitä ennen päättäkää, minkä kielisen toivotuksen hän saa. Siksi Jeesus asettui elämänsä aikana heikoimpien puolelle ja ristille sovittaakseen meidän syntimme. Yrittäkää löytää oikeat parit. Muista hankkia esityslupa vanhemmilta ja lapsilta, jos aioitte näyttää omaa videotanne muualla kuin omassa ryhmässä. PÄKÄ TUNTEE Nyt sytytämme kolme kynttilää 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: adventtikynttelikkö Lauletaan Nyt sytytämme kynttilän LV 2, kolme ensimmäistä säkeistöä. Oikein toimimisen teema nousee esiin Raamatun lisäksi perinteisessä joulurauhan julistuksessa, joka luetaan jouluaattoisin Turussa
Ilosanoma Vapahtajasta ja toivo paremmasta ilmoitettiin ensin kaltoin kohdelluille. Alle 4-vuotiaiden voi olla aika vaikea muistaa pääsiäistä joulunaikaan. Opetellaan virsi 955 ja jatketaan kättelyä sen tahtiin. PEHMOLELUJEN RAUHANMARSSI 3–4,5–6, koululaiset Tarvikkeet: erilaisia pehmoleluja Laitetaan lelut piirin keskelle ja mietitään, millaisia tyyppejä ne oikein ovat. jos ohjaaja soittaa nopeasti, niin lasten täytyy liikkua nopeasti. Miten elää rauhassa muiden kanssa. PÄKÄ HILJENTYY Enkelien joulurauhanjulistus 3–4, 5–6, koululaiset Jumalan on kunnia korkeuksissa (kohotetaan kädet korkeuksiin kämmenet avoinna). Näin kristittyjen kirkkovuoden suuret juhlat, joulu ja pääsiäinen, liittyvät kiinteästi toisiinsa. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus”. Soiton loppuessa mennään nopeasti kaverin luokse ja toivotetaan rauhaa. Jumalalla on kaikki valta. Isommillekin siinä on haastetta, koska pääsiäisen vieton perinteet eivät ole kovin vahvoja.. PÄKÄ MUSISOI Rauhaa ystäväni, virsi 955 3–4, 5–6, koululaiset Liikutaan tilassa vapaasti ja toivotetaan halauksella tai kättelemällä kavereille rauhaa. Jokainen saa vuorollaan huutaa edustamansa lelun iskulausetta. Ku va : Sh ut te rs to ck 22.12. Jeesuksen tehtävä ihmisten pelastajana tuntuu vielä tuossa vaiheessa kovin kaukaiselta ja epätodelliselta. 49 Joulukuu Askarrellaan banderolleja, joihin kirjoitetaan erilaisia ohjeita, joita noudattamalla meidän on hyvä elää yhdessä. Lapsi saa valmistautua jouluun ja ihmetellä myös joulun ja pääsiäisen yhteyttä. Mikä on kenenkin hartain toive. Tehkää myös käärö, johon on kirjoitettu joulurauhanjulistus ja miettikää, missä se voitaisiin lukea. Voisitteko vierailla seurakunnan yhteisessä messussa. Marssikaa kylttienne kanssa yhdessä sovittu reitti. Kristus syntyi täyttämään jumalallisen suunnitelman kaikkien maailman syntien sovittajana ja kuoleman voittajana. Jumala ei syntynyt suuriin palatseihin maan mahtavien joukkoon. Voitte tehdä myös rummunsoittovuorot, jolloin lapset pääsevät vuorotellen soittamaan ja ohjaaja menee leikkiin itse mukaan. Liikkuminen tilassa jatkuu taas, kun rummunsoitto alkaa. Maan päällä rauha ihmisillä (lasketaan kädet alas niin, että ne viedään molemmille puolille kehoa levälleen). Jokainen lapsi saa yhden lelun, jonka äänenä toimii huoneen ympäri tehtävällä marssilla. Tästä aiheesta kerrotaan myös jouluaaton Vanhan testamentin teksteissä. PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY TULE JEESUS 3–4, 5–6, koululaiset Tule Jeesus lapses luo, armos siunaukses suo, tue pientä horjuvaa, johda tietä oikeaa. Lisää haastetta saa, kun ohjaaja vaihtelee soittotyyliä ja lasten täytyy mukauttaa liikkeensä soittoon, esim. Kertomuksen henkilöt, Maria, Joosef, Jeesus, paimenet, kuuluivat kaikki alempiin kansanluokkiin. Soiton aikana lapset liikkuvat vapaasti tilassa. Sitten varioidaan leikkiä niin, että ohjaaja soittaa rumpua haluamallaan tempolla ja tavalla. joita hän rakastaa (tuodaan kädet sydämen päälle). Jesaja 9:2 lupaa, että “kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Jeesus-vauva syntyy Tavoite: Ihmetellään yhdessä sitä, että Jumala syntyi maailmaan vauvana. Silti Luukkaan evankeliumin 2. luvun mukaan Jeesus, Jumalan poika, syntyi maailmaan vaatimattomasti betlehemiläisessä tallissa
Paketista löytyy nauha ja eri maiden lippuja. Kenen kotiin on tapana tuoda joulukuusi. Hän paransi ja hän kertoi vertauksia Taivasten valtakunnasta, jossa pienet ja heikot ovat suurimpia. Keinuun voidaan laittaa myös Jeesus-vauvanukke heijattavaksi. Avatkaa niitä rauhallisen tahtiin. Kuunnelkaa eläinten ääniä ja köllötelkää. Toisen kynttilän sytyttämisen jälkeen saa kertoa, mikä olisi parasta, mitä tänään voisi tapahtua. Pienten lahjapakettien sisään voi piilottaa paperilappuja, joissa on Raamatun lauseita tai muita mukavia ajatuksia luettavaksi. Sulkekaa jälleen silmänne. Kolmannen kynttilän jälkeen pohditaan, millä tavalla voisi itse tehdä toisille jotakin mukavaa. Kukin halukas voi vuoronperään mennä rennosti lakanakeinuun. Ensimmäisen joulun jälkeen mikään ei maailmassa ollut enää niin kuin ennen. Voitte myös matkia eri eläinten ääniä ja liikkeitä. Viimeisessä paketissa on kartonkisia kynttilöitä ja liekkejä. Enkelithän lauloivat rauhaa koko maailmaan. Kun paketista löytyy enkeleitä, muistelkaa missä kohdassa joulukertomusta heidän vuoronsa olikaan. PÄKÄ TOIMII Lahjapaketit savupiipusta 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: iso pahvilaatikko, kartonkia, sakset, teippiä, A4-kokoisia erivärisiä papereita, värikyniä Koristelkaa isosta pahvilaatikosta värikäs talo. PÄKÄ IHMETTELEE Aikamatka jouluun 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: heinää, karvapeittoja/-taljoja, villaa, kuvia maatilan eläimistä tai eläinleluja, eläinten ääniä, joita löytyy verkosta ja joita voi puhelimella soittaa. Sitten ne saa otettua ulos talosta oven kautta ja näin ne voidaan pudottaa uudestaan sisään taloon savupiipusta. Savupiipusta saa pudotella erivärisistä papereista taiteltuja pienempiä laatikoita – kuin lahjapaketteja. Pääsiäisenä muistamme, miten Jeesus kuoli ristillä. Kootkaa paloista lattialle litteä kuusi. Isompien Aloittakaa taittamalla vihreät liinat kolmioiksi ja ruskea liina pieneksi neliöksi. Ohjaaja antaa yhdelle tunnusteltavaksi heinää, toiselle villaa, kolmannelle karvapeiton. Se on surullista. Tehkää yhdessä aikamatka ensimmäiseen jouluun. Kuusi on lujuuden ja uskollisuuden vertauskuva. Nämä laitetaan sitten ringissä eteen päin kaikkien aistittaviksi. Joulukuusen kynttilöissä loistaa pääsiäisen ilo. Mutta muistamme myös, että hän nousi kuolleista. Kuusen ympärillä voi leikkiä piirileikkejä. Pääsiäisen ilo on mukava joulussa. Ensimmäisen kynttilän sytyttämisen jälkeen jokainen kertoo, mitä muistaa kuluneesta viikosta. Jos tämä on liian jännää, voi laittaa vaikka lempipehmolelun puolestaan lakanaan keinumaan. Pyydä ottamaan mukava asento ja laittamaan silmät kiinni. Kokeilkaapa vaikka jotain pääsiäislauluakin!. Asetelkaa ensin kynttilät kuuseen. Kerro tallin yllä loistaneesta tähdestä, jota myös Itämaan tietäjät seurasivat. Lopuksi voitte lukea kaikessa rauhassa jouluevankeliumin. Jeesuksesta kasvoi aikuinen. Keinuttaessa voidaan lausua lempeästi keinutettavan nimeä. Levittäkää nauha joulukuuseen ja “ripustakaa” eri maiden liput nauhaan. Näyttääkö kuusi kuitenkin vielä tyhjältä. Voit samalla arvuutella, mikä lattialle muodostuukaan. Laittakaa enkelit koristeeksi. Nosta paketit ikään kuin kuusen juurelle. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII JOULUPUU ON RAKENNETTU 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: Kolme vihreää ja yksi ruskea neliön mallinen liinaa, neljä rasiaa, kartongista leikattu tähti, nauha, eri maiden lippuja, useita kartonkienkeleitä, kartonkikynttilöitä ja -liekkejä. Sitten sytyttäkää ne leikisti asettamalla liekit. Se on valtavan iloista. KEINUTAAN 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: lakana, Jeesus-vauvanukke Ohjaajat ottavat lakanan nurkista tukevasti kiinni. Rakentakaa taloon kartongista savupiippu ja leikatkaa siihen aukeava ovi. Paratiisin elämänpuu. Mihin tähti laitetaan. 50 Joulukuu PÄKÄ TUNTEE Nyt sytytämme neljä kynttilää 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: adventtikynttelikkö Lauletaan Nyt sytytämme kynttilän LV 2, neljä ensimmäistä säkeistöä. Ikivihreä puu kuvastaa myös elämän jatkuvuutta. Neljännen kynttilän sytyttyä mietitään, minkä joululahjan antaisi tälle ryhmälle, jos voisi antaa mitä vaan. Pohtikaa yhdessä, miltä ensimmäisenä jouluna tallissa näytti, kuulosti, tuoksui ja tuntui. Tulkaa sitten piiriin. Jeesus-lapsesta valo leviää kaikkialle maailmaan
Muita lauluja: En etsi valtaa loistoa, Kauneimmat joululaulut Tähti kutsuu LV 21 PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY 6.1. Yrittäkää laskea ryhmässä yhdestä kuuteen niin, että numerot sanotaan järjestyksessä, vaikka ei Valo viittaa Kristuksen sovitustyöhön. Myöhemmässä traditiossa myös tietäjien kerrotaan olevan kuninkaita. Jokainen lapsista saa ensin koristella soittimensa erilaisilla askartelutarvikkeilla, jonka jälkeen täytetään soittimet lasten valitsemilla täytteillä. He eivät olleet koskaan nähneet taivaalla kirkkaampaa tähteä kuin se, joka tuolloin loisti Betlehemin taivaan yllä. Lopuksi soitetaan omilla soittimilla ja lauletaan yhdessä Lahjapaketti, Kirkkomuskari 1, s. Matt. Loppiaisesta muistetaan yleensä parhaiten Itämaan tietäjät. 74. 1. Kertomuksessa tietäjät tulivat sopivasti Herodekselle hätiin – mutta kuinkas sitten kävikään. Lapsi tuntee loppiaisen kertomuksen ja Jeesuksen elämän alkuvaiheet. He tarkkailivat planeettojen liikkeitä ja tähtitaivasta, ja uskoivat kykenevänsä selittämään sen merkkejä. Kunnioittamisen ulkoisena merkkinä oli ruhtinaallisten lahjojen lisäksi polvistuminen ja maahan lankeaminen hallitsijan edessä. Jos kaksi tai useampi sanoo saman numeron yhtä aikaa, aloitetaan laskeminen alusta. 2. Ketteryys: kiipeilyä vaikkapa tuoleista ja pöydistä tehdyllä radal. Purkit voivat olla lasisia tai peltisiä ja täytteeksi kelpaavat pikkukivet, hiekka, riisi, makaroni ja helmet. Loppiaisen kertomuksessa tietäjien Jeesus-lapselle tuomat lahjat: kulta, suitsukkeet ja mirhami, olivat kuninkaalle sopivia. Valo viittaa Kristuksen sovitustyöhön. PÄKÄ HILJENTYY Tähdistä kirkkain -loruleikki 3–4, 5–6, koululaiset Toteuttakaa loruttelu kaikulukuna Tähti kirkkain valos suo (tuikkivia tähtiä sulkemalla kädet nyrkkiin ja auki) johda Jeesus-vauvan luo (käsivarren syliksi rintaa vasten, keinutellaan puolelta toiselle) Tähti kirkkain valos suo (tuikkivia tähtiä sulkemalla kädet nyrkkiin ja auki) vastasyntynyt maailmaan rakkauden tuo (levitetään kädet mahdollisimman pitkiksi kohti kattoa ja tehdään iso ympyrä) PÄKÄ MUSISOI Lahjapaketti ja soitinten rakennus 3–4, 5–6, koululaiset Tehkää yhdessä helistimet erilaisista purkeista ja täytteestä. 2:1–12 kertomuksen ytimessä on asetelma, että pakanat kunnioittavat sitä Messiasta, jonka juutalaiset myöhemmin hylkäävät. Valo liittyy myös tähteen, joka syttyi taivaalle ilmoittamaan Jeesuksen syntymästä. Messias merkitsi hänelle kapinan aiheuttavaa kruununtavoittelijaa, pois tieltä raivattava vihollista. Mietitään, miltä tuntuu, kun huomaa toisen kunnioittavan ja arvostavan itseä. PÄKÄ TUNTEE Kunnioitan sinua 3–4, 5–6, koululaiset Miten osoittaisit kunnioitusta ilman sanoja ystävälle, vanhemmalle ja Jumalalle. Kamelin nopeus: juostaan/hypitään/kontataan joku matka mahdollisimman nopeasti. Silmien kiinni pitäminen auttaa keskittymistä. päivänä. 51 Joulukuu lasten kanssa voitte yhdessä kirjoittaa kauniita asioita lapuille ennen kuin aloitatte lahjapakettien pudottelun savupiipusta. Loppiainen Tavoite: Mietitään yhdessä, miten voi osoittaa kunnioitusta toisia kohtaan. Jeesuksen syntymän ajan kuningas, Herodes, pelkäsi jatkuvasti, että ennustettu Messias saapuisi ja kansa alkaisi seurata häntä. Ohjaaja sanoo vuorollaan “ystävä”, “vanhempi”, “Jumala” ja kukin keksii sopivan liikkeen. Varsinainen teema on kuitenkin “Jeesus, maailman valo”. Nyt olisi tarkoitus lähteä suorittamaan taitorata. Voitte myös toteuttaa tämän seuraa johtajaa -leikkinä. PÄKÄ TOIMII Kamelien taitorata 3–4, 5–6, koululaiset Leikkikää olevanne itämaan tietäjien kameleita. ole sovittu, kuka minkäkin numeron sanoo. Tietäjät olivat aikanaan astronomian tutkijoita ja selittäjiä. LOPPIAISEN NUMERO ON KUUSI 5–6, koululaiset Loppiaista vietetään tammikuun 6
Muita lauluja: Suuri ilo LV 20 Tähtilaulu LV 23 Seuraa tähteä, NSV Kolme hienoa herraa saapuu kaupunkiin. Sitten taas vaihdetaan johtajaa. Eläytykää tietäjien matkaan tähteä seuraamalla. Vuorotellen viedään rytmirinkulaa Lahjat kalliit kantaa, lapsi ilon antaa. Opetelkaa laulu ensin sanoja kaiuttaen ja ottakaa sitten laulu ja rytmirinkula mukaan. Kolme hienoa herraa seuraa tähteä. 2:1–12. Aseta loppiaisen kertomuksen kuvat seinille eripuolille tilaa. Himmennä valot mahdollisimman pimeäksi ja laita taustalle musiikki hiljaa soimaan. Kun on valmista, sytytä tähtivalo ja ala kuljettaa sitä hiljaa kuvalta toiselle kertoen samalla omin sanoin kertomusta Matt. Laita huoneeseen mukava oleilupaikka vaikkapa patjoista tai tyynyillä. PÄKÄ IHMETTELEE Seuraa tähteä 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: musta kartonki, taskulamppu, kuvia loppiaisen kertomuksesta (esim. Kurotetaan rytmirinkula ylös ja Tähti johtaa talliin, luokse lapsen kalliin ravistetaan ylhäällä / Kolme hienoa herraa seuraa tähteä. kurotetaan käsiä korkealle ja ravistetaan käsiä ylhäällä Kolme hienoa herraa lasta kumartaa. Ryhmäläisten nimet voi halutessaan lausua ääneen. 4. “nyt kolme hienoa herraa saapuu kaupunkiin" ja koitetaan, miten rytmirinkulalla saavuttaisiin kolmen herran lailla kaupunkiin. Johtajuus: Kukin saa olla vuorollaan ensimmäinen johtajakameli ja kuljettaa joukkoa haluamaansa reittiä. PÄKÄ MUSISOI Kolme hienoa herraa LV 22 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: rytmirinkula Kerro aluksi vapaasti kolmesta hienosta herrasta eli itämaan tietäjistä. Ota lapset ovella vastaan ja ohjaa heidät rauhassa pehmeille paikoille. 52 Joulukuu PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY la ja tasapainoilua esim. Nestetankkaus: Jotain hyvää lämmintä tai kylmää juomaa suun kautta kyttyrään. eteen ja taakse Ku va : Sh ut te rs to ck. Laulun aikana ohjaaja voi muistuttaa esim. Teippaa kartonki kiinni lamppuun. lattialla olevan narun päällä. taputetaan reisiin yhteisellä sykkeellä Kolme hienoa herraa saapuu kaupunkiin. flanellot tai piirrokset); ainakin kolme kuningasta tai heidän kruununsa, Herodeksen palatsi, talli, Jeesus-vauva, itämaista taustamusiikkia Valmistele tilaa ennen kuin pyhäkoululaiset tulevat. Otetaan yhteinen syke rytmirinkulaan / Etsivät he lasta, uutta kuningasta. Näin saa heijastettua tähdenmuotoista valoa. Ulkona ollessa lunta voi hyödyntää. PÄKÄ HILJENTYY Valo pimeässä 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: taskulamppu Pimentäkää huonetta niin hämäräksi kuin ryhmällenne sopii ilman, että ketään alkaa pelottaa. Sen täytyy olla pienempi kuin taskulampun pää. Lopuksi kaikki saavat halutessaan kuljettaa tähtivaloa ympäri tilaa. Asettukaa sitten rinkiin. Leikkaa mustaan kartonkiin tähden muotoinen aukko. Rukoilkaa sitten valoa ja iloa jokaisen elämään samalla, kun annatte taskulampun valokeilan kiertää vuorotellen sylistä syliin. 3. eteen ja taakse / keinutetaan kehoa Kolme hienoa herraa lasta kumartaa
IHMEELLISET PATSAAT 5–6, koululaiset Jakaantukaa pieniin ryhmiin. kolme jalkaa, neljä kättä, kaksi polvea ja yksi peukalo. 53 Joulukuu 12.1. Tällöin nopein joukkue saa pisteen, jos viesti pysyy samana, mutta jos se on muuttunut matkalla, muut joukkueet saavat pisteen. Ihmetelkää lopuksi, pysyikö viesti samana vai muuttuiko se matkalla. Sinisestä liinasta saat virtaavan veden, jossa Filippos kastaa hoviherran. Tehkää ihmeellisiä patsaita. Kortin tulee olla niin iso, että kummin käden ääriviivat mahtuu piirtämään lapsen käden kuvan ympärille. PÄKÄ TUNTEE Ilosanoma leviää 3–4, 5–6, koululaiset Kuiskatkaa rikkinäinen puhelin -leikin tyyliin kuiskaamalla iloisia muistoja eteen päin ringissä tai jonossa. Filippos toimii kertomuksessa hoviherran opastajana Kristuksen seuraamiseen kummin tavoin. Kasteen lahjan voi sanoittaa niinkin, että osa meistä on sen jo saanut, osaa se lahja on odottamassa. Jos tapaamiskerta on lyhyt, muovaillaan tällä kertaa ja ohjaaja käyttää maljat uunissa ohjeen mukaan. Kastetta tahtovat vanhemmat. Hoviherraa on lukenut Jesajan kirjaa ja Filippos saa tilaisuuden selittää sen merkitystä. PÄKÄ IHMETTELEE Filippos ja hoviherra 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kaksi paperia, sakset, sininen liina, lasi, vettä kulhoon Toteuttakaa kertomus Apt. 8:26–40 sormiteatterina omin sanoin kerrottuna. Lapsikaste liittyy myös siihen, että vauva omassa lähipiirissään saa kasvaa kristittyjen keskelle. Suomessa pääkaupunkiseudun lapsista jo suurin osa on kastamattomia. Länsimaissa maallistuminen on vienyt pohjaa ajatukselta, että lapset kasvaisivat kristillisessä ympäristössä. Kirjoittakaa kunkin. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita seurakunnan yhteyteen. Leikkaa etukäteen hoviherran ja Filippoksen hahmot irti paperista. Kaste Tavoite: Lapsi saa pohtia, mistä kasteessa on kyse ja millainen lahja kaste on. Kastemaljassa pysyy oikea vesi! KUMMIN KANSSA KÄSI KÄDESSÄ 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: kartonkia, kyniä, kirjekuoria, postimerkkejä Piirtäkää kartongille käden ääriviivat. Tässä tilanteessa hoviherra tahtoo tulla kastetuksi eli tässä on malli järjestykselle: opettaminen ja uskon tunnustaminen edeltävät kastetta, jonka Filippos toimittaa. Kastetta saa ajatella – joko muistaen tai odottaen. Loppiaisen jälkeen juhlitaan kasteen lahjaa. Evankelisluterilaisessa kirkossa on yleisesti käytössä lapsikaste, jolloin opetus ja uskon tunnustaminen seuraavat vasta kasteen jälkeen: pyhäja rippikoulu ovat kristillistä kasteopetusta. Leikkaa lisäksi kumpaankin ja hahmoon pienet reijät, joista voit asettaa etuja keskisormen läpi hahmon jaloiksi. Ilosanoman levittämisen voi toteuttaa myös joukkueissa ja halutessaan vaikka nopeuskilpailuna. Ohjeiksi annetaan, mitkä kehon osat patsaassa koskevat maahan, esim. Seuraavalla kerralla voi leikkiä. Jumala johdattaa opetuslapsi Filippoksen hoviherran luo tämän palatessa pyhiinvaellukselta Jerusalemista. Jokainen voi muovailla omanlaisensa pienen kastemaljan ja vaikkapa pienen vauvan. Ohjaajan on hyvä tiedostaa, ettei lapsikastetta kannata pitää itsestäänselvyytenä. Voit lisäksi tehdä virtaavan veden ääniä kaatamalla vettä lasista kulhoon. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII Ku va : Sh ut te rs to ck Meiltä odotetaan totuudessa pysymistä ja rehtiä asennetta varsinkin silloin, kun olisi helpompi antaa periksi joukkopaineelle ja yleisesti vallitseville mielipiteille. Lapsikasteessa painottuu ajatus kasteesta Jumalan lahjana, jota varten ei tarvitse itse tehdä mitään, ainoastaan ottaa se vastaan. jotka kummien ja seurakunnan kanssa lupaavat opettaa, mitä kasteen lahja pitää sisällään. PÄKÄ TOIMII Miniatyyrikokoinen kastemalja 3–4, 5–6, koululaiset Tarvikkeet: palaset taikataikinaa jokaiselle, maalia, pensselit, kastemaljojen kuvia Tutkikaa kuvia erilaisista kastemaljoista. Kertomuksessa Apostolien teot 8:26–40 kuvataan vaikutusvaltaisen etiopialaisen hoviherran kaste
• Pitääkö pyhäkoulutoiminnasta vastaava ohjaajiin säännöllisesti yhteyttä. Kummeja voi myös rohkaista olemaan yhteydessä kummilapseensa saatuaan kirjeen postissa ja piirrettyään oman kätensä kuvan korttiin. • Miten perheet ovat mukana pyhäkoulutoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. • Huomioidaanko pyhäkouluohjaajat jotenkin, esim. Löydätte lisätietoa tulevasta työkalusta pyhakoulunystavat.fi-sivustolta lastenohjaajaa Johanna Routasaloa palvelumuotoilemaan hyvän pyhäkoulun toimintamallin. • Tunnetko uuden tietoturva-asetuksen, joka koskee esim. Laittakaa postiin mukaan myös ohje, missä kerrotaan, miten käsikädessä voi olla kortin välityksellä. Lähde: Kirkkovuosi lasten kanssa, Lasten Keskus 2018. • Miten pyhäkoulua markkinoidaan ja kuka siitä vastaa. Muita lauluja: LV 88 Kasteen kirkas vesi Vinkkejä pyhäkoulutoiminnan järjestämiseen MIETTIKÄÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ: • Tiedätkö, mikä on seurakuntanne tavoite pyhäkoulutoiminnalle. helposti saatavilla. • Onko tieto käytännön asioista, esim. Kiitos heistä, joiden kanssa asun. • Onko teillä säännölliset pyhäkouluohjaajien kokoukset. Miten. 54 Joulukuu Pyhäkouluntoiminnan vireänä pitämiseen tarvitaan selkeät tavoitteet ja rakenteet, joihin niin vapaaehtoisten seurakuntalaisten kuin työntekijöidenkin on hyvä nojata. • Teettekö yhdessä kausisuunnitelmaa tai vuosikelloa. Hän voi vaikka lähettää vastaavasti kuvan omasta kädestään kummilapselleen, jotta tämä voi piirtää sen sisään kätensä ja laitaa vaikka tauluksi seinälle muistuttamaan kummista. • Ovatko tilat pyhäkoulunpitoon toimivat. Jumala, suojele meitä kaikkia. • Millaisen perehdytyksen uudet ohjaajat saavat. Pelkästään Johannan tekemästä taustoittavasta kyselystä on apua kaikille seurakunnille toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa.. • Onko materiaaleja pyhäkoulunpitoon helposti saatavilla. Suomen Pyhäkoulun Ystävät – SPY ry tukee Salon seurakunnan PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY sormen sisään toivotuksia ja asioita, mitä kukin haluaa kummille kertoa. PÄKÄ HILJENTYY Rukous perheen puolesta 3–4, 5–6, koululaiset Kiitos heistä, joita minä rakastan. Tee meistä iloinen perhe täynnä rakkautta. avaimet, tilastointi, mahdolliset palkkiot, vastuuhenkilöt yms. • sähköpostilla • puhelimella • Facebook-ryhmässä • Whatsapp-ryhmässä. valokuvauslupia, nimilistoja, yhteystietolistoja. • Saavatko pyhäkoulunohjaajat koulutusta. Jutelkaa ihmisistä, joita rukouksessa mainitaan! PÄKÄ MUSISOI Äänitarina koululaiset Toteuttakaa kertomus äänitarinana soittimilla. virkistystoiminta tai kiitoslounas. Ohjaaja kertoo tapahtumat omin sanoin tarinana, johon lapset keksivät äänimaiseman soittimilla
Sitten nuoli leikataan irti ja laitetaan haaraniitillä ympyrän keskelle kiinni. Sitten nuoli leikataan irti ja laitetaan haaraniitillä ympyrän keskelle kiinni, jotta sen voi joka viikko kääntää osoittamaan sitä viikkoa, missä mennään. Itsenäisyyspäivä Ympyrä ja siihen kuuluva nuoli kannattaa laminoida. Pyhäkoulusymposium Järvenpäässä 4.10. Kirkkovuosiympyrä Päkän kirkkovuosiympyrässä palat ovat viikkoja. Lastenkirkko 4/2019 ilmestyy 7.–8.9. 55 Kirkkovuosiympyrä. Lastenkirkko 5/2019 ilmestyy 7.11. Ympyrä ja siihen kuuluva nuoli kannattaa laminoida. Niistä voi nähdä myös, mikä on viikon liturginen väri ja laittaa sen mukaan liinan kokoontumistilan alttarille. Muista sopia pyhäkoulunohjaajien kokouspäivät! Käy katsomassa, mitä mukavaa löytyy sivustolta Lastenkirkko.fi KIRKKOVUODEN PYHÄPÄIVIEN LISÄKSI KANNATTAA HUOMAT SEURAAVAT TÄRKEÄT PÄIVÄT: 26.7. Lastenkirkko 6/2019 ilmestyy 20.11. Lapsen oikeuksien päivä 6.12