1 Teema Kohti kestävää tulevaisuutta 4 2020 Arvot kompassina Elämän merkitys
Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Kirkon liepeille voi liimata seikkailemaan Päkän, Pulmun ja Suden sekä Taiton, Toimin, Toivon ja Tuulin. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Taulut ja tarra-arkit myydään 20 kappaleen nipuissa. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 TARRAT (20 tarra-arkkia) EAN 6418132001712 Hinta 16,00 Uusi osallistumistaulu ja tarrat 23,00 € VIRPI SKIPPARI, HEIKKI OKSANEN Keppihevoset ja keppikrossarit Itse luotuja hevosvoimia Keppihevoset ja keppikrossarit on tarkoitettu lasten harrastuskerhojen ohjaajille. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Uusi osallistumistaulu vie Lastenkirkosta tuttuun kylään. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja JOHANNA NORDBLAD Päkä ja Pulmu -osallistumistaulu ja tarrat okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. ISBN 9789523541061 Hinta 29,00 Keppareiden hirnuntaa! 29,00€ UUTUUS! TAULUT (20 kpl) EAN 6418132001705 Hinta 15,50 15,50 € UUTUUS! 16,00 €. Kirja antaa selkeät ohjeet oman keppihevosen tai keppikrossarin rakentamiseen ja varustamiseen. Runsaasti kuvitetun teoksen avulla on helppo ohjata lapsia ja nuoria liikunnallisen käsityöharrastuksen kiehtovaan maailmaan. Keppihevosten hirnunnan ja kavioiden kapseen rinnalle ovat tulleet moottoripyöristä mallia ottavat keppikrossarit
Mun lempiväri on pinkki. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Henna Ahrikkala haastatteli lapsia heidän lempileluistaan. Jokaisessa meissä piilee hyvä tyyppi! Uusi osallistumistaulu vie Lastenkirkosta tuttuun kylään. Kirja antaa selkeät ohjeet oman keppihevosen tai keppikrossarin rakentamiseen ja varustamiseen. Taulut ja tarra-arkit myydään 20 kappaleen nipuissa. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERJA KALM, MIRA MALLIUS (KUVITUS) Hyvä tyyppi Supervoimien käsikirja JOHANNA NORDBLAD Päkä ja Pulmu -osallistumistaulu ja tarrat okaisessa meissä kuplii supervoimia, jotka auttavat meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista, ponnistelemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä olemaan toisille tukena, turvana ja tsempparina silloin, kun he tarvitsevat. ISBN 9789523541429 Hinta 23,00 TARRAT (20 tarra-arkkia) EAN 6418132001712 Hinta 16,00 Uusi osallistumistaulu ja tarrat 23,00 € VIRPI SKIPPARI, HEIKKI OKSANEN Keppihevoset ja keppikrossarit Itse luotuja hevosvoimia Keppihevoset ja keppikrossarit on tarkoitettu lasten harrastuskerhojen ohjaajille. 3 Teema Ruusu on prinsessa. Esimerkiksi tässä mekossa on pinkkiä. Viisas näkee pintaa syvemmälle ja löytää hyvää silloinkin, kun se on piilossa. Keppihevosten hirnunnan ja kavioiden kapseen rinnalle ovat tulleet moottoripyöristä mallia ottavat keppikrossarit. Kirkon liepeille voi liimata seikkailemaan Päkän, Pulmun ja Suden sekä Taiton, Toimin, Toivon ja Tuulin. Valloittava ja ajankohtainen teos edustaa positiivista pedagogiikkaa ja tarjoaa lukijoille työkaluja hyveiden tunnistamiseen itsessä ja muissa. Ihastuttavat eläinhahmot, napakka tieto-osio, hauskat tehtävät sekä 10 liikuttavaa ja hymyilyttävää tarinaa hyveistä toimivat niin lapsen oman pohdinnan lähtökohtana kuin ryhmätyöskentelyssä. Tästä kun painaa, tulee musiikkia, ja monta prinsessaa pyörii. Runsaasti kuvitetun teoksen avulla on helppo ohjata lapsia ja nuoria liikunnallisen käsityöharrastuksen kiehtovaan maailmaan. Lumi, 3 vuotta Lumi käy päiväkerhoa Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Hyveet ovat arkipäivän supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. ISBN 9789523541061 Hinta 29,00 Keppareiden hirnuntaa! 29,00€ UUTUUS! TAULUT (20 kpl) EAN 6418132001705 Hinta 15,50 15,50 € UUTUUS! 16,00 €
"Pidämme kotitarvetilaa, koska luonnon yhteydessä eläminen tarkoittaa myös yhteyttä Luojaan.". 4 Teema PERHEIDEN KANSSA Kahden uskonnon ja kulttuurin perhe TEKSTI Juhana Unkuri KUVA Sathie-Löytyn perheen kotialbumi Sathie-Löytyn perheessä kristinusko ja islam elävät luontevasti rintarinnan
Suomessa tilanne on tunnetusti toisenlainen. Perhe on myös moniuskontoinen: Karoliina on kristitty ja Badara muslimi. Jumala antaa ihmiselle elämän, ja jokainen ihminen on arvokas. Itse käyn Luhalahden lainatilalla lähes päivittäin, mies on apunani ja myös lapset auttavat tilan hoidossa. Ajattelen itse samalla tavalla oman vakaumukseni pohjalta, kertoo Badara, joka on ammatiltaan LVI-asentaja. Yhteiselon alkuvaiheessa pariskunta kävi uskonasioista muutamia vaikeita keskusteluja. Suomalaisethan ovat ylipäätään aika sulkeutuneita, sanoo Badara, jolle kristinusko oli jo valmiiksi tuttua katolisen koulun, partiotoiminnan ja suomalaisten kavereiden kautta. – Badara sanoo pojille monesti esimerkiksi niin, että ”Muhammed opettaa näin ja Jeesuskin sanoo näin”. – Mulla on oma kasvimaa. – Samalla päätin, että haluan oman paikan, jossa on kotieläimiä ja kasvimaa. – Meillä on kolme vuohta ja kaksi lehmänvasikkaa. Sathie–Löytyn-perheessä uskonasioista puhutaan paljon. Me molemmat suhtaudumme toistemme uskonnollisuuteen positiivisesti, Karoliina luonnehtii. Niinpä solmimme uskonrauhan. – Usko on aina Jumalan lahja, Karoliina toteaa.. Nykyään maatalouslomittajana työskentelevän Karoliinan mukaan heidän monikulttuurisessa perheessään on aina puhuttu luonnon ja ympäristöasioiden tärkeydestä. Toivo on kunnostautunut jo itsekin pihaviljelijänä. – Pidän itseäni suvaitsevaisena ihmisenä, eikä minulla ole mitään ateisteja vastaan. Meidän vanhimmat pojat ovat myös kapinoineet aika paljon uskontoa vastaan, Karoliina sanoo. Karoliina toteaa, että jo uskonnollisuus itsessään on yhdistävä tekijä. Oma kotitarvetila oli ennen kaikkea perheen äidin, Karoliina Löytyn haave. Perheen pojat kuuluvat luterilaiseen kirkkoon. He ajattelevat siten, että ihminen on tosi pieni ja Jumala on tosi suuri. Joten viestissä on ollut tehokkuutta, Karoliina naurahtaa. Tärkeänä ohjenuorana on ollut se, ettei kumpikaan puhu toisen uskontoa vastaan. – Usko ja uskonto ovat meillä esillä ihan arkisissa keskusteluissa. Ylöjärvellä kerrostalossa asuvalla suomalaissenegalilaisella perheellä on Ylöjärven ja Ikaalisten rajalla sijaitsevassa Luhalahdessa kotitarvetila, jossa on kotieläimiä, kasvimaa ja kasvihuone. Puhumme niin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuin islamin ilmiöistä. Aiheeseen johdattelee perheen kuopus, Toivo. Perhe tapaa osallistua vuosittain herättäjäjuhlille. Yhteistä on myös usko siihen, että Jumala hallitsee kaikkea. Uskon kuitenkin niin, että minun olisi vaikea elää yhdessä ateistin kanssa. Sittemmin pojat ovat olleet mukana luterilaisen seurakunnan kerhotoiminnassa ja käyneet rippikoulun. Pidämme kotitarvetilaa, koska luonnon yhteydessä eläminen tarkoittaa myös yhteyttä Luojaan. Yhteisiä asioita Karoliina Löytty asui lapsena vuosien ajan Senegalissa vanhempiensa Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan lähetystyön myötä. Karoliina koki muutama vuosi sitten elämänkriisin. Badara muistuttaa, että islamissa ja kristinuskossa on myös monia yhteisiä asioita. Badara on ollut myös innokkaasti mukana juhlatalkoissa. – Osa suomalaisista kyllä uskoo, mutta yleensä siitä ei juuri puhuta. Suvaitsevaisuus on tärkeä yhteinen arvo niin näissä uskonnoissa kuin meidän perheessämme. Kasvimaalla on ainakin herneitä, porkkanoita, salaattia ja artisokkia. Karoliina ei ole asunut maatilalla. 5 Teema Sathie-Löytyn viisihenkisen perheen muodostavat Badara Sathie, Karoliina Löytty sekä lapset Demba (17), Samba (12) ja Toivo (7). – Molemmissa uskonnoissa ajatellaan Jumalan olevan rakkaus. Tämä on meille kaikille mieluisa asia, joskaan lapset eivät välttämättä aina tykkää rikkaruohojen kitkemisestä ja lannanluomisesta, Karoliina naurahtaa. Ihminen unohtaa helposti sen, mistä ruoka tulee ja millaista vaivannäköä asiaan liittyy. Oon ruokkinutkin niitä vähän. – Körttiläiset ovat yhteisöllisiä ja heille usko on luonteva osa elämää. Meidän perheessämme vallitsee muutenkin senegalilainen keskustelukulttuuri: emme vaikene asioista, Karoliina sanoo. Herneistä tykkään eniten. Hän päätti luopua papintyöstä ja opiskeli maatalouslomittajaksi. Kristinuskon ja islamin eettisestä samankaltaisuudesta on ollut arvokasvatuksessa käytännön hyötyä. Perheen uskonnollisessa tapakulttuurissa on elementtejä kummastakin uskonnosta. – Kotitarvetilan hoito on ollut käytännön arvokasvatusta, joka on ollut hyödyllistä niin lapsille kuin meille vanhemmille. – Joitain riitojakin oli. Kahdeksan vuoden tuttavuuden jälkeen he alkoivat seurustella. Badara ja Karoliina korostavat, että heidän poikansa saavat tehdä täysi-ikäisenä omat uskonvalintansa. Kristillisen kasteen lisäksi heillä on ollut islamilaisen tavan mukainen nimenantojuhla. – Koska tunsimme pitkältä ajalta, tiesin Badaran kunnioittavan minun uskonvakaumustani. Uskonnosta kerrotaan tiedollisesta näkökulmasta ja molemmat kertovat lapsille myös siitä, mihin he itse uskovat. Mutta sitten totesimme, ettemme voi eikä meidän tarvitse olla kaikista uskonasioista samaa mieltä. – Minullahan on varsin uskonnollinen perhe ja suku, joten pojat ovat kuulleet uskonnosta paljon. Karoliina ja Badara tutustuivat toisiinsa jo varhaisteini-iässä. Uskoa ja tietoa Perheen kumpikin vanhempi on kertonut lapsille luontaisesti lähinnä omasta uskonnostaan. Siinä on porkkanoita ja mansikoita, hän toteaa. Senegalissa uskonto on ihmisille jokapäiväinen ja luonteva asia. Hän toteaa saaneensa lapsena Senegalissa asuessaan kuitenkin tuntumaa maanläheisiin olosuhteisiin: monilla senegalilaisilla oli omat kasvimaat, kotieläimet ja kotipellot. Vuonna 2000 he menivät naimisiin ja pariskunta asettui Suomeen. Lehmät syö kauraa ja heinää, ja pukitkin syö kauraa ja heinää
Me tekijät Viiden ja kuuden tähden toimintaa Me tekijät Uutta vauhtia vapaaehtoistoimintaan 7 kysymystä Piispa Kaisamari Hintikalle Me tekijät Kestävä tulevaisuus rakennetaan harkituilla arvoilla Kirkon Lastenohjaajat ry Uusi normaali. 6 Teema Lapsen silmin Perheiden kanssa Kahden uskonnon ja kulttuurin perhe Pääkirjoitus Mitä isot edellä Teema Elämän merkitys Kolumni Ammattilaisen areenalla – arvot kompassina Teema Arvot yhteenkuuluvuuden ytimessä Me tekijät Me tekijät Opi puhumaan arvoista Lasten ja nuorten keskus Nostalgiaa – vai jotain uutta. Kouluttaudu, osallistu Oikeissa töissä Hyvinvointi syntyy hyvästä arjesta Digileikit Valtamerien elämää ja luonnonsuojelua Papin päiväkirjasta Roskapoliisin opissa Ideasta käytännöksi Luovat lapset Videotaidetuokiot kutsuvat ihmettelemään värejä Raamattua leikkien Työn taustana arvot – keskustellaan niistä! Raamattua leikkien Hei kotiväki, tutustukaapa lasten Raamattuun Lastenkirkko Lukijakysely Perhemessu Pyhäinpäivä ja isänpäivä Katsomuskasvatus Fokuksessa lasten arvot ja katsomukset Pyhiä hetkiä Kosketus tuo kertomuksen iholle Laula – leiki – liiku Pärinää Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 38 Videotaidetuokiot kutsuvat ihmettelemään 3 4 7 8 13 14 38 41 42 44 45 46 48 50 52 54 26 7 kysymystä Kaisamari Hintilkalle arvoista 18 21 22 25 26 28 31 32 34 35 36 LIITE 2 2020 8 Elämän merkityksestä Teema : Arvokasvatus varhaiskasvatuksessa
– Ne säästävät aikaa, kauppias sanoi, asiantuntijat ovat tehneet laskelmia ja havainneet, että siten säästyy viisikymmentäkolme minuuttia viikossa. Näin kirjoittaa Antoine de Saint-Exupery kirjassaan Pikku Prinssi. Ei hyödytä puhua lapselle lähimmäisenrakkaudesta, jos kohtelee häntä tai ketä tahansa tylysti tai välinpitämättömästi. pikku prinssi kysyi. Minkä vuoksi taistelisin. Käytännössä teot puhuvat kovempaa kuin sanat. Puhe kaikkien ihmisten arvosta valuu tyhjiin, jos puhuja ei ota sitä todesta myös omalla kohdallaan. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/20 ja 4/20 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 3/20 liitteenä 4. Kun kohtaat lapsia ja kun työskentelet heidän parissaan, olet arvokasvattaja. Mitä sinä tekisit 53 ylimääräisellä minuutilla elämässäsi. Miten siis elät arvojasi todeksi. – Niillä voi tehdä mitä haluaa. Jos nielee yhden sellaisen viikossa, niin ei enää janota lainkaan. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 83,50 € 12 kk 86,50 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 35,50€ 12 kk 38,50 € Irtonumero 13,50€ Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Se, mitä vastaat, kertoo jotain arvoistasi – siitä, mitä arvostat ja mitä priorisoit. Joka päivä, jopa joka hetki. Miltä se ajatus tuntuu. Miten käyttäisit ylimääräiset 53 minuuttia… Heli Pruuki Päätoimittaja 4 2020 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Mikä tekee elämästäni mielekästä. 7 Teema Mitä isot edellä – Hyvää päivää, pikku prinssi sanoi. Millaista on hyvä elämä. Seuraavaksi on tärkeää kysyä itseltään: Miten arvoni näkyvät elämässäni, arjessani, ajankäytössäni, työssäni, sanoissani ja teoissani. Lapset oppivat herkeämättä. Ne kertovat todellisista arvoista hiljaa mutta selkeästi. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS. Jos kehottaa lapsia suojelemaan ympäristöä mutta vähät välittää esimerkiksi kierrätyksestä, opettaa enemmän teoillaan. – Hyvää päivää, vastasi kauppias. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Heli Pruuki (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. – Ja mitä viidelläkymmenelläkolmella minuutilla tehdään. Mitä toivot lasten juuri sinulta oppivan. Ajatus on tärkeää päästää tietoisuuteen, sillä se on totta – ja tuo mukanaan valtavan vastuun. Mitä arvoja haluan välittää eteenpäin. Arvokasvattajan on tarpeen tulla tietoiseksi omista arvoistaan: Mikä on elämässä mielestäni tärkeää. Kauppias möi sellaisia pillereitä, jotka veivät janon. – Jos minulla olisi käytettävissäni viisikymmentäkolme minuuttia, ajatteli pikku prinssi, minä kävelisin hiljalleen lähteelle. – Miksi sinä myyt noita. Mitä haluan lasten minulta oppivan
8 Teema TEEMA – Kriisit pysäyttävät normaalin elämän virran. Oman elämän suuntaa ja arvoja tulee mahdollisesti pohdittua nyt tavallista enemmän, Martela sanoo.
Kun perustarpeet on tyydytetty, ylimääräinen raha ei enää olekaan yhteydessä merkitykselliseen elämään. – Mitä enemmän rahaa on, sitä vähemmän sillä on enää lisäarvoa merkityksellisyyden kannalta. Uteliaisuus elämää kohtaan ja halu ymmärtää maailmaa ovat olleet aina vahvasti läsnä hänen elämässään. Lukijoiden mielipidekirjoituksissa vilisevät puolestaan termit elämäntarkoitus, merkityksellisyys ja onnellisuus holtittomasti ikään kuin ilmaisut olisivat synonyymeja toisilleen. Läheiset ihmissuhteet ovat perustavanlaatuinen merTEEMA. Mitä ihmisten kannattaisi elämässään tavoitella. Hän ei kuitenkaan karta muitakaan tieteenaloja, jos ne voivat tuoda jotain lisäarvoa hänen kysymyksiinsä. Uskon, että tietyn pisteen jälkeen rahan määrä ei enää lisää merkityksellisyyttä ihmisen elämässä. Onnellisuus on puolestaan merkityksellisen elämän sivutuote. Martela onkin kirjan ilmestyttyä saanut ahkerasti jakaa ajatuksiaan elämän merkityksellisyydestä eri medioissa. – Jos ihminen tavoittelee vain onnellisuutta, taito nauttia siitä, mitä hänellä tällä hetkellä on, vähenee, sillä koko ajan on pyrittävä johonkin muuhun. Jos ihminen kärsii taloudellisista vaikeuksista, hänen on vaikea keskittyä itsensä toteuttamiseen tai muiden auttamiseen. Hän saa toteuttaa työssään itseään ja omaa intohimoaan. Tarkoitus johtaa johonkin, ja merkitys johtuu jostakin. Raha ei sinänsä tuo onnea tai merkityksellisyyttä, mutta se auttaa ihmistä saavuttamaan perustarpeet ja toisinaan hieman enemmänkin. Frank Martela avaa asiaa muun muassa tänä keväänä julkaistussa teoksessaan, Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä. Näin ei kuitenkaan ole. 9 Teema Elämän merkitys on tehdä itsestään merkityksellinen toisille ihmisille TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Ihmiset tavoittelevat onnea ja hyvää elämää. Onnellisuus on jotain, mikä vain tapahtuu ihmisen keskittyessä tekemään merkityksellisiä asioita. Jo kuusivuotiaana hän ilmoitti tulevansa isona maailman tutkijaksi. – Hyvään elämään kuuluu, että ihminen tietää, mitä hän haluaa ja pääsee elämään omannäköistä elämää. Merkityksellisyys luo hyvinvointia Merkityksellinen elämän perusta syntyy itsensä toteuttamisesta, yhteisöllisyydestä sekä hyvän tekemisestä muille ihmisille. Filosofian tohtori Frank Martela kokee olevansa onnellinen mies. Nyt hän tutkii ja pohtii työkseen elämän peruskysymyksiä ja jäsentää ajatuksiaan kirjoittamalla. Filosofi Frank Martela puhuu elämän merkityksellisyydestä, jonka sivutuotteita onni ja hyvä elämä ovat. Teenkö jotain siksi, että itse haluan vai siksi, että haluan miellyttää muita. Työssään hän pyrkii luomaan uusia oivalluksia, jotta ihmiset kykenisivät elämään hyvää elämää. Mutta jossain vaiheessa rahan merkitys kuitenkin heikkenee. Kirja on saanut paljon huomiota osakseen, ja aihe on herättänyt suurta kiinnostusta. Jotkut ihmiset saattavat valita mieluummin huonommin palkatun työn, jos he kokevat sen paremmin palkattua työtä merkityksellisemmäksi. Tutkijana Martela tarkastelee kysymyksiä paitsi filosofian myös psykologian tieteen valossa. – Jollain tavalla olen aina halunnut ymmärtää elämän perimmäisiä kysymyksiä, millaista on hyvä elämä, ja mitä ihmisen tulee elämässään tavoitella, Martela toteaa. Kokonaisuus koostuu pienistä, jopa arkisista asioista. Mutta mistä hyvä elämä sitten koostuu. Hyvä elämä Hyvä elämä kiinnostaa, ja se koetaan tavoittelemisen arvoiseksi. Energia menee selviämiseen. Hän pystyy toteuttamaan itseään ja tekemään valintoja, jotka edustavat juuri häntä ihmisenä. Onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat omien valintojen motiiveja. Tämä näkyy toisinaan myös työelämässä
– Elämässämme voi olla monenlaisia arvoja. Tietyt arvot ovat kulttuurista riippumattomia. Jos sanomisen ja toimisen välillä on ristiriita, lapset kyllä nopeasti havaitsevat sen. Suomalaiset ovat individualistisempia, enemmän itsensä toteuttamista arvostavia verrattuna moniin muihin kansakuntiin. Mitä todennan omassa elämässäni, välittyy aika vahvasti lapsille. Mitä aikuiset edellä, sitä pienet perässä Martelan etätöitä kotona ovat vauhdittaneet 8-, 6ja 3-vuotiaat lapset. Ennakoimme muutaman tutkijan kanssa jo kriisin alkuvaiheessa, että todennäköisestit kansalaisten luottamus instituutioita kohtaan ennustaa, mitkä yhteiskunnat tulevat onnistumaan rajoitusten noudattamisessa. – Kun olemme saaneet pandemian aikana erilaisia suosituksia ja ohjeita, valtaosa suomalaisista on halunnut noudattaa niitä, mikä on myös hieman yllättänyt. Myötätuntoinen asenne toisia ihmisiä kohtaan parantaa tutkitusti myös omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. – Uskon, että tällä hetkellä ihmiset pohtivat normaalia enemmän omia arvojaan ja elämän valintojaan. – Meillä arvostetaan ihmisen omia valintoja, henkilökohtaista vapautta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Arvot ja merkityksellisyyden kokemus linkittyvät toisiinsa. Tavoitteeksi voi ottaa vaikkapa yhden hyvän asian tekemisen päivittäin työpaikalla, jolloin siitä tulee toistojen kautta luonteva osa omaa toimintaa. Ihminen saa olla hyödyllinen osa yhteisöä. Olimme varmoja, että Suomi tulee tässä onnistumaan. – Pyrin opettamaan lapsilleni hyviä arvoja, mutta uskon että arvot siirtyvät vanhemmilta lapsille paljon mallintamisen kautta. Suomalaiset ovat valmiita tekemään oikein. Muita auttamalla ja hyvää tekemällä saa kokemuksen siitä, että omalla tekemisellä on myönteinen vaikutus muihin ihmisiin. – Ihminen on tapojensa orja hyvässä ja pahassa. Yhteisen hyvän edun ajaminen koetaan tärkeäksi. Suosittelen myös myötätuntomeditaatiota, jonka aikana voi pysähtyä miettimään hyvien asioiden haluamista muille ihmisille. Kun tunnistamme, mitkä niistä ovat meille arvokkaimpia ja tärkeimpiä, perusta hyvään elämään löytyy. TEEMA. Hommat hoituvat etätöistä huolimatta. – Varmasti moni on yllättynyt siitä, että yhtäkkiä muun muassa etätyön tekeminen on mahdollista, mikä vielä muutama kuukausi aiemmin tuntui täysin mahdottomalta ajatukselta. Kun alkaa tehdä säännöllisesti hyviä asioita, teko juurtuu pian uudeksi tavaksi. Kun alkaa tehdä säännöllisesti hyviä asioita, se juurtuu pian uudeksi tavaksi. Merkityksen kokemus syntyy siitä, että ympärillä on välittäviä ihmisiä, joista myös itse välittää. Merkityksellisyys linkittyy arvoihin Martelan mukaan hyvän elämän edellytys on, että onnistuu toteuttamaan elämässään itselleen tärkeitä arvoja. Oman elämän suuntaa ja arvoja tulee mahdollisesti pohdittua nyt tavallista enemmän. Arvoja ja elämän merkityksellisyyttä on tullut pohdittua myös lasten näkökulmasta. Kriisitilanteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta. Jos jotkut asiat toimivat järkevämmin uudella tavalla, miksi palata vanhaan. Sitäkin voi harjoitella ja vahvistaa. Martelan perheen tärkeimpiä arvoja on toisten ihmisten kunnioittaminen. Kun hallitus kehotti kansalaisia pysymään kotona ja välttämään turhia kontakteja, suomalaiset noudattivat suosituksia. – Pääsemme totuttamaan itseämme parhaiten sellaisten ihmisten seurassa, jossa voimme olla täysin oma itsemme, Martela painottaa. Käymme lasten kanssa myös keskusteluja oikeasta ja väärästä. Moni ehkä muistelee kymmenen vuoden päästä tätä aikaa oman elämänsä käännekohtana, jolloin he tajusivat jotain oleellista omasta elämästään. – Voimakas määräys voi aiheuttaa vastareaktion. Suomalaisessa kulttuurissa korostuu erityisesti itsensä toteuttamisen tärkeys. Työelämässä on uskallettu kokeilla erilaisia toimintatapoja, joista varmasti osa jää tulevaisuudessa vakituisiksi toimintatavoiksi. Tavoite toteutuisi todennäköisesti paremmin, jos määräyksen sijaan ohjeiden noudattamisesta olisi annettu vastuu ihmisille itselleen. – On ollut hauska nähdä, miten ihmiset ovat löytäneet uusia ja luovia tapoja toimia ja auttaa toinen toisiaan. Suomalaiset arvostavat instituutioita ja vahvaa yhteiskuntaa. Myötätunnon ja hyvän osoittaminen muille ihmisille lisää monenlaisia hyvinvointivaikutuksia. Pyrin selittämään, miksi jokin asia on väärin, minkälainen toiminta on hyvää tai minkälainen on huonoa, sekä miltä jostain toisesta ihmiIhminen on tapojensa orja hyvässä ja pahassa. Harjoittelun kautta ihminen oppii monia asioita. Yhteiskunnan on pitänyt mukautua nopeasti pandemian haasteisiin, mikä on vaikuttanut myös työelämään ja sen toimintatapoihin. – Haluaisin pystyä välittämään lapsilleni kunnioittavan asenteen jokaista ihmistä kohtaan, ja että jokaisessa ihmisessä on jotain arvokasta. Monissa muissa maissa ihmiset saivat määräyksiä, ja rikkomuksista sakotettiin. Kriisit synnyttävät ihmisissä halun auttaa, ja pandemia on saanut luovuuden kukoistamaan. Aika haastaa arvot Kriisit pysäyttävät normaalin elämän virran. Läheiset ihmissuhteet ja hyvän tekeminen ovat kaikissa kulttuureissa tärkeitä. Martela uskoo, että myötätuntoa on mahdollista oppia siinä missä muitakin asioita. Nämä ovat pysähtymisen paikkoja; mitä haluan elämältäni ja mihin suuntaan haluan mennä. 10 Teema kityksellisyyden lähde
Käännetään seitsemälletoista eri kielelle, mm. • Vieraileva tutkija, Human Motivation Research Group, University of Rochester, NY. 11 Teema FRANK MARTELA • Hyvinvoinnin psykologian dosentti, Tampereen yliopisto, 2019 • Valtiotieteiden tohtori, käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto, 2019 • Filosofian tohtori, soveltava filosofia ja organisaatiotutkimus, Aalto-yliopisto, 2012 • VTM, käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto, 2008 • DI, Informaatioverkostojen koulutusohjelma, TKK, 2007 • Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitos • Valmentaja ja hallituksen puheenjohtaja, Filosofian Akatemia Oy • Tutkijatohtori, myötätuntoa tutkiva CoPassion-tutkimushanke, Helsingin yliopisto, 1/2015-12/2017. KUKA?. englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, japaniksi ja koreaksi. • Valonöörit: sisäisen motivaation käsikirja, Gummerus, 2015. • Draivi: voiko sisäistä motivaatiota johtaa. 1/2013 – 4/2014. Talentum, 2015. • Tahdonvoiman käyttöohje: 20 työkalua, joilla saat asioita aikaan. KIRJAT • Elämän tarkoitus: suuntana merkityksellinen elämä, Gummerus, 2020. Tammi, 2013
TEEMA. Tutkijan arvot vaikuttavat omaan kommunikaatioon ihmisten kanssa sekä työssä että vapaa-ajalla. Johtaja mallintaa arvoja Arvot ovat vahva osa ammatti-identiteettiä. Jos kerron lapselle, miten hänen tulee käyttäytyä tai uskoa, se johtaa ulkokohtaiseen sitoutumiseen. Väitöskirjaa tehdessään Martela huomasi, että raskaimmat kokemukset työpaikalla eivät syntyneet työn määrästä, vaan työyhteisön huonosta ilmapiiristä. Kun lapset saavat esimerkiksi iltapäiväkerhossa suunnitella yhteiset säännöt, on se Martelan mielestä iso arvo. 12 Teema sestä tietyssä tilanteessa mahdollisesti tuntuu. Hyvä johtaja tukee alaisiaan, antaa tilaa ja luo edellytyksiä, että työntekijät pystyvät tekemään itsenäisiä ratkaisuja. – Kun sanon olevani tutkija, siihen liittyy tiettyjen arvojen toteutumista. – Esimiehen tulee kyetä asettumaan toisen ihmisen asemaan. Organisaatiotasolla myötätuntoisen ja välittävän kulttuurin on osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden parempaan työtyytyväisyyteen, toimivampaan ryhmätyöskentelyyn sekä vähäisempiin poissaoloihin ja väsymiseen. Kun lapset saavat esimerkiksi iltapäiväkerhossa suunnitella yhteiset säännöt, on se Martelan mielestä iso arvo. Samoihin teemoihin joutuu palaamaan yhä uudelleen. Lasten kanssa toisto on tarpeen. Kun prosessi on käyty yhdessä läpi, lapset haluavat sitoutua itse tekemiinsä sääntöihin. Lasten saama arvokasvatus luo pohjan omaehtoiselle moraalille ja arvoille. Johtaja mallintaa arvoja. Koen velvollisuudekseni tuoda esiin asioita, joista minulla on tutkimustietoa. – Jos haluat rakentaa organisaation, jossa tiimit ovat mahdollisimman tuottavia, luovia ja aikaansaavia, aloita rakentamalla organisaatio, jossa ihmisten kokema psykologinen turva on vahva. Elämän perusasioista riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa. Johtajalla on iso rooli ja vaikutus työpaikan ilmapiiriin. Mitä vanhemmaksi lapset tulevat, sitä monimutkaisempia ja haastavampia keskusteluistakin tulee. Autan lasta kysymysten ja johdattelun kautta ymmärtämään asioita ja synnyttämään omaehtoisen halun sitoutua tiettyyn arvoon. En esimerkiksi väitä asioita, jotka ovat tieteen vastaisia. Jos saan lapsen itse oivaltamaan arvon tärkeyden, synnyttää se pysyvämmän muutoksen. En pääse ammattiroolistani eroon silloinkaan. Hyvä työpaikka on oikeudenmukainen, siellä toimitaan reilusti ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. – Hyvässä työpaikassa ihmiset uskaltavat olla omia itsejään, tuoda esiin omat mielipiteensä ja kysymyksensä vapaasti ilman, että joutuu naurunalaiseksi tai pilkatuksi siitä, mitä he sanovat. – Aikuisen tulee tukea lapsen luontaista kehitystä. Kunnioittava ja luottava asenne omassa toiminnassa muita ihmisiä kohtaan on siksi erityisen tärkeä. – Ehkäpä paneudun tulevaisuudessa siihen, miten elämän merkityksellisyyden kokemukset ovat historian saatossa muuttuneet, Martela pohtii. Työyhteisöissä on tavallisesti omat arvot, joko ääneen lausuttuja ja tai lausumattomia, joita jokainen noudattaa omassa toiminnassaan. Jokaisella ammattikunnalla on omat arvonsa, joita työntekijät noudattavat. Hänen on oltava pikemminkin valmentaja kuin ylhäältäpäin määräyksiä antavan johtaja. Vanhempien lasten kanssa on jo käytävä enemmän keskusteluja. Aikuinen tukee ja sanoittaa asioita, jotta lapsi tulee tietoisemmaksi omista arvoistaan ja pystyy siten omassa toiminnassaan paremmin niitä myös soveltamaan. Mitä harvemmin työntekijät tulevat kysymään johtajalta neuvoja, sitä paremmin johtaja on työssään onnistunut. Välittävästä ja kannustavasta työyhteisöstä työntekijät sen sijaan saivat voimavaroja, mikä oli yhteydessä merkityksellisyyden kokemukseen. – Pienempien kanssa asiat ovat vielä aika yksinkertaisia ja selkeitä sääntöjä. Martelan tulevaisuuden tutkimustyö tulee olemaan teemoiltaan samankaltaisia
Ammattilaisen areenalla arvot kompassina MARJO HUHTALA Marjo on tietokirjailija ja valmentaja. Valitatko vai välitätkö. Organisaatioissa edellytetään, että henkilökunta on sitoutunut sen arvoihin ja heidän toimintansa on arvojen mukaista. Testaa itsesi näillä kysymyksillä: 1. Joku haluaa menestyä, toinen kokea maailmaa, kolmas perunamaan, neljäs pelastaa ihmishenkiä. Joskus oma toiminta johtuu haitallisista ajatusmalleista, joita ei ole osannut kyseenalaistaa. Valintamme ja käyttäytymisemme paljastaa, mitä oikeasti pidämme tärkeänä ja mitä kohti pyrimme. KOLUMNI KUKA. Siinä missä yksilöllä on omat arvonsa, myös organisaatiolla on omat, julkilausutut arvonsa. Olemme vastuussa siitä, että tulevat sukupolvet näkevät meidän suojelevan heille perintönä jäävää luontoa, kunnioittavan toista ihmistä ja että olemme kykeneväisiä myötätuntoon. Ääni sisimmässämme viestii, ettei kaikki ole kunnossa. Ammattilaisen omien arvojen ja hänen työpaikkansa arvojen tulisi kohdata. Selkärankaa vaativien valintojen välittömät seuraukset voivat olla hetkellisesti myös valitsijalle itselleen Ammattilaisen kannattaa tiedostaa arvonsa, ihanteensa ja arvostuksensa, koska hän kohtaa työssään omat, työyhteisön ja jokaisen varhaiskasvatuksen piirissä olevien perheiden arvot. Kurmuutatko vai kunnioitatko. Perusarvomme eivät suinkaan ole yhteneväisiä tai samoja muiden ihmisten kanssa. Arvot ohjaavat ihmistä kohti hänen päämääriään. Arvot ovat ajattelua, päätöksentekoa ja toimintaa. Mitä arvoja sinä haluat välittää eteenpäin kasvatustyössäsi?. Arvojen mukaisesti toimiminen ei myöskään ole ongelmatonta. Arvot ovat haluttu, toivottu tai uskomukseen perustuva käsitys jostain ominaisuudesta, joka on joko itsessään hyvää tai johtaa hyvään lopputulokseen. Arvojemme mukaan toimimalla pidämme huolta omasta jaksamisestamme ja työyhteisömme ilmapiiristä. Yleismaailmallisina arvoina on tunnistettu muun muassa elämän kunnioittaminen ja vapaus. Suorittamisen rinnalle tarvitaan kohtuullisuutta, jossa ihmisellä on itseisarvo työntekijänä. Yksilöillä samoin kuin kulttuureilla on tiettynä aikakautena omat arvonsa. Vatvotko vai ratkotko. Ihmiset arvostavat eri asioita. 3. Ne vaikuttavat taustalla kaikkeen tekemiseen ja näyttävät suuntaa. 2. Hänen teoksensa käsittelevät asenteen merkitystä, hyvää johtajuutta ja vastuullisuutta. Mitä päämääriä kohti te pyritte. Usein arvojen mukaan eläminen on pitkällä aikavälillä kestävä tapa. Työelämässä tyypillisimpiä arvoristiriitoja voivat synnyttää jatkuva suorittaminen ja kiire, jolloin työntekijät kokevat merkityksettömyyden ja uupumuksen tunteita, kun he eivät yllä alati koveneviin tavoitteisiin. Esimerkkiä näyttämällä vaikutamme lasten arvomaailmaan, joka parhaimmillaan voi tuottaa hyvinvointia koko elämän ajan. Vaaraa ja riskejä aiheuttavalle käytökselle on perustellusti nollatoleranssi, jotta ihmiset toimivat poikkeuksetta vastuullisesti ja turvallisesti. Arvomaailma omaksutaan pienestä pitäen. 13 Teema negatiivisia. Päätöksentekotilanteissa jokaisen arvot joutuvat puntariin. Nykyisin muutamien pörssiyritysten johtoryhmissä keskustellaan arvoista ja asenteista. Arvojen tärkein ulottuvuus on se, että ne siirtyvät ajatuksista ja sanoista tekoihin, käytäntöön. Organisaatioiden tyypillisimpiä arvovalintoja ovat esimerkiksi rohkeus, edelläkävijyys ja laadukkuus. Jutellaanko sinun työpaikallasi yhteisistä toimintaanne ohjaavista arvoista. Ympäristömme arvot eivät aina ole meille hyväksi. Ammattilaisen kannattaa tiedostaa arvonsa, ihanteensa ja arvostuksensa, koska hän kohtaa työssään omat, työyhteisön ja jokaisen varhaiskasvatuksen piirissä olevien perheiden arvot – samalla areenalla päivittäin
Nämä näkökulmat haastavatkin tarkastelemaan päiväkodin materiaalista ympäristöä ja siihen liittyviä pedagogisia käytänteitä sekä tilojen merkitystä osana yhteenkuuluvuutta. Mitkä asiat näyttäytyvät lapselle merkityksellisinä. Ryhmässä olemiseen liittyvät säännöt muotoutuvat päiväkodin ryhmissä, joissa lapsilla on aktiivinen rooli: lapset tekevät omaa ja toisten kuuluTEEMA TEKSTI Jaana Juutinen KUVAT Suvi Sievilä Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja yliopistonlehtori Oulun yliopistossa. Olen ollut mukana pohjoismaisissa ValuED ja Politics of belongingtutkimushankkeissa, joissa olemme tarkastelleet arvoja ja arvokasvatusta sekä yhteenkuuluvuuden politiikan rakentumista varhaiskasvatuksen kontekstissa kaikissa viidessä Pohjoismaassa. Olen etsinyt näkymiä siihen, kuinka lasten yhteenkuuluvuus arjen kohtaamissa muotoutuu ja kuinka varhaiskasvatuksessa voimme tukea ja edistää jokaisen lapsen tunnetta ryhmään kuulumisesta. Juutinen, 2018; Juutinen & Kess, 2019) pysähtynyt tarkastelemaan kerronnallisen etnografian tavoilla lasten yhteenkuuluvuuden muotoutumista varhaiskasvatuksen arjessa. 14 Teema Oli eräs huhtikuinen aamu, olin tutkijan roolissa astunut päiväkodin arkeen ja tämä kyseinen tyttö oli kutsunut minut mukaan leikkiinsä. Tutkimuksissani olen viettänyt aikaa päiväkotien arjessa havainnoiden, kutsuen lapsia valoja videokuvaaman ja kertomaan sekä olen keskustellut varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa. Yhteenkuuluvuuden monet sävyt Yhteenkuuluvuus ja sen vastavoima, poissulkeminen, ovat moniulotteisia, päiväkotiarjen erilaisissa suhteissa syntyviä ilmiöitä, jotka muotoutuvat arjen ohikiitävissä kohtaamisissa, päiväkodin pedagogisissa käytänteissä sekä vallitsevien arvojen läpäisemänä. Yhteenkuuluvuus tulee harvoin. Leikin jälkeen kiertelimme tytön kanssa päiväkotia hänen samalla ottaessa valokuvia itse valitsemistaan paikoista ja vapaasti kertoen minulle itselleen tärkeistä asioista. Tulin tänne Siilien ryhmään ja aattele, mää pääsin tähän porukkaan!” Tyttö, 5-v. Tutkimuksen valtavirran keskittyessä kiusaamisen ja syrjinnän ilmiöihin, olen halunnut kääntää katseen vastavoimaan: mitä yhteenkuuluvuuden ja poissulkemisen prosesseissa tapahtuu, kenen ehdoilla ja millä tavoin. Omien paikkojen kautta lapset kertovat itsensä osaksi ryhmää. Toisaalta yhteenkuuluvuuden näkökulmasta merkittävinä näyttäytyvät moninaiset varhaiskasvatuksen pedagogiset käytänteet, kuten ryhmän nimitaulut, omat nimikoidut pöytäja nukkumapaikat, oma lokero ja siellä omat tavarat, kuten vaikkapa unilelu. Olen tutkimuksissani (mm. Arvot yhteenkuuluvuuden ytimessä ”Silloin, kun mää tulin tänne päiväkotiin ensimmäistä kertaa niinku tutustumaan, niin mää olin kolme vuotta. Yhteenkuuluvuus on päiväkodin arjessa jatkuvasti muotoutuva voima, jossa lapset usein keskenään taiteilevat ryhmään kuulumisen ja poissuljetuksi tulemisen rajapinnoilla. Lasten kerronta on tulvillaan iloa ystävistä ja ryhmään kuulumisesta, omasta paikasta osana päiväkotiryhmää ja sitä omaa ”porukkaa”, kuten tyttö ilmaisi. Tulokset paljastavat myös arjen raadollisemman puolen; useimmiten muutaman lapsen leikkiryhmät sulkevat sanallisesti tai fyysisesti yhden lapsen pois tilanteissa, joissa työntekijät eivät ole läsnä. mista monin tavoin koko ajan ja hyvin tietoisina ryhmässä vallitsevasta yhteenkuuluvuutta rakentavista tekijöistä
org/10.26203/ jt1s-3b77 Lisätietoja tutkimushankkeista saatavilla osoitteista: www.uis.no/research-and-phd-studies/research-areas/ early-childhood-education-and-care/values-education-in-nordic-preschools/ www.uis.no/research-and-phd-studies/research-areas/ early-childhood-education-and-care/politics-of-belonging/ LINKIT. Education in the North, 26(2), 37-50. Näin ollen yhteenkuuluvuus myös oikeutena on kiinteä osa arvokasvatusta varhaiskasvatuksessa. Arvojen näkökulmasta yhteenkuuluvuus liittyy läheisesti oikeuksien lisäksi myös lapsen osallisuuteen ja moninaisuuden kunnioittamiseen sekä välittämiseen. Arvot laajemmin nähdään kasvatustoimintaamme ohjaavina periaatteina ja paitsi, että ne ovat kirjattuna kasvatusja opetussuunnitelmiin, arvoja eletään ja tehdään koko ajan, jokaisessa arjen kohtaamisessa toisten kanssa. oulu.fi/Record/ isbn978-952-621881-6 Muita lähteitä: Juutinen, J. Tutkimusteni mukaan lasten yhteenkuuluvuus muotoutuu arjessa jatkuvasti; se ei tule ilmiönä valmiiksi, vaan vaatii työntekijöiden tietoista tukea läpi toimintakauden. Jokaisen työntekijän velvollisuus on tukea lapsen yhteenkuuluvuuden syntymistä ja sen ylläpitoa sekä puuttua kaikkiin tilanteisiin, joissa lapsi jää ulos leikeistä tai tulee kiusatuksi. Arvojen ja yhteenkuuluvuuden yhteen kietouma Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) on kirjattu varhaiskasvatusta ohjaavat arvot, joita ovat lapsuuden itseisarvo, ihmisenä kasvaminen, lapsen oikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja moninaisuus, perheiden monimuotoisuus sekä terveellinen ja kestävä elämäntapa. Small stories about the politics of belonging. (2019). Yhteenkuuluvuutta rakennetaan ja tuotetaan päiväkotiarjen kohtaamisissa, niissä pienissäkin ohikiitävissä hetkissä, joissa kaveri pyytää leikkiin, tarttuu kädestä tai tönäisee pois, tai joissa työntekijä tukee lasta toiminnoissa, vaikkapa sanoittamalla ja ohjaamalla sekä olemalla mukana yhteisessä leikissä. Lapset kertovat meille paljon heille merkittävistä asioista, jos vain osaamme arjessa pysähtyä kuuntelemaan, havainnoimaan ja aistimaan sen muotoutumista. 2018. Inside or outside. VarhaiskasvaTEEMA Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöskirjaan; Juutinen, Jaana. Educators’ narratives about belonging and diversity in northern Finland early childhood education. Väitöskirja. http://jultika. https://doi. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) linjaavat, että jokaisella lapsella on oikeus tuntea yhteenkuuluvuutta sekä tuntea kuuluvansa ryhmään ja tulla arvostetuksi sellaisena kuin on. 15 Teema sanoitetuksi arjessa, kuitenkin sitä tehdään moninaisilla eri tavoilla koko ajan. & Kess, R. Oulun yliopisto
Tutkimushankkeidemme aikana työntekijöitä on haastettu huomaamaan niitä arjen hetkiä, joissa yhteenkuuluvuus ja poissuljetuksi tuleminen muotoutuvat sekä lisäämään tietoisuutta siitä, kuinka arvoja eletään todeksi joka hetki päiväkotien arjessa. Yhteenkuuluvuus näyttäytyy siis myös ilmiönä, jota on helpoin lähteä sanoittamaan omien kokemusten kautta ja sillä on merkitystä, miltä minusta työntekijänä tuntuu. tuksen lähtökohtana on jokaisen tunne kuulumisesta ryhmään ja työntekijöiden tulee tietoisesti toimia sen puolesta. Muistetaan siis kysyä lapselta, miltä hänestä tuntuu ja huomioidaan työssämme jokaisen lapsen yksilöllinen kokemus ryhmässä olostaan ja toimitaan sen mukaan. Voidaankin pohtia, että, kuinka kasvattaja voi tietoisesti toimia ryhmän lasten yhteenkuuluvuuden tukijana, jos hän ei itse koe kuuluvansa päiväkodin muodostamaan yhteisöön. Yhteenkuuluvuus on paitsi suhteissa rakennettu ja yhteisesti ryhmässä tuotettu ilmiö, on se jokaisen henkilökohtaisesti tuntema ja kokema asia. Vaikka lähdinkin tutkimaan nimenomaan lasten yhteenkuuluvuuden rakentumista, en ole voinut sivuuttaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden esille nostamaa, merkittävää näkökulmaa. Työntekijöiden omat henkilökohtaiset tunteet siitä, että koenko minä kuuluvani juuri tähän tiimiin ja laajemmin työyhteisöön sekä tunnenko minä yhteenkuuluvuutta henkilöstön sekä perheiden kanssa, olivat asioita, joista työntekijät lähtivät kertomaan. Haastatellessani työntekijöitä siitä, mitä he pitävät tärkeänä työssään ja millaisiin arvoihin heidän pedagogiikkansa nojaa sekä miten he ymmärtävät yhteenkuuluvuuden, useimmiten he lähtivät hahmottelemaan asioita oman kuulumisensa kautta. Arvot ja arvokasvatus ovat yhteenkuuluvuuden ja poissuljetuksi tulemisen ytimessä kasvatusympäristöissä. Arvoihin ja arvokasvatukseen varhaiskasvatuksessa liittyvä video, jota voi käyttää esim. työyhteisössä arvokeskustelun virittäjänä: www.youtube. Jotta kaikille olisi hyvä olla ja kaikki pääsevät mukaan porukkaan, kuten alussa oleva 5-vuotias tyttö asian ilmaisee. Yhteenkuuluvuudessa on kysymys toisaalta yksilön oikeuksista, mutta yhtä kiinteästi se on osa yhteisöä ja ryhmää sekä sen moninaisuutta koskevia arvoja. 16 Teema TEEMA Arvot ja arvokasvatus ovat yhteenkuuluvuuden ja poissuljetuksi tulemisen ytimessä kasvatusympäristöissä. com/watch?time_ continue=1&v=h6UuvXfytQc&feature=emb_logo VIDEO. Yhteenkuuluvuuden tukeminen ei näyttäytynyt päiväkodin arjessa aina tietoiselta toiminnalta, vaikka työntekijät sitä monin tavoin tekivätkin. Ajattelen, että varhaiskasvatustyössä tämä on erittäin tärkeä näkökulma: Miltä yhteenkuuluvuus minusta itsestäni tuntuu, miltä se voi tuntua lapsesta ja kuinka minä voin varhaiskasvatuksen työntekijänä tukea lapsen tunnetta ja toimia edistääkseni sitä. ”Silloin, kun työ tuntuu sydämessä” Näin eräs päiväkodin työtekijä kuvasi tunnettaan työstään ja nosti kätensä sydämensä päälle
28 Kestävä tulevaisuus rakennetaan harkituilla arvoilla KUVA Suvi Sievilä Piispa Kaisamari Hintikka vastasi 7 kysymykseemme. 22 10 ideakokonaisuutta 5ja 6-vuotiaiden kohtaamiseen s. s. Sivu 26.. 17 Me tekijät Me tekijät 17 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 18 Opi puhumaan arvoista s
”Projekti sai alkunsa huomiosta, että Pohjoismailla on paljon yhteistä arvojen ja arvokasvatuksen saralla. Hän näki kuitenkin vain pikkuisen vaaleanpunaisen pyörän. Varhaiskasvatussuunnitelmien mukaan arvot toimivat lähtökohtana lasten kehitykselle ja oppimiselle”, kertoo ruotsalaistaustainen Johansson, joka toimii kasvatustieteen professorina Stavangerin yliopistossa Norjassa. He kirjoittivat niitä kuvaavat tarinat muistiin ja keskustelivat esiin nousseista arvoista kollegoidensa kanssa.” Tarinat ovat Johanssonin mukaan erittäin hyödyllinen keino tunnistaa arvoja, ajatusmalleja ja suhtautumistapoja. Kuinka arvoista viestitään varhaiskasvatuksessa. “Identifioimme useimmin esiin nousseiden arvojen perusteella eri arvoalueita, kuten toisista huolehtimiTEKSTI Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock OPI PUHUMAAN ARVOISTA. Norjalaiset taas suosivat lyhyitä tarinoita. Annamme lapsille arvokasvatusta ja viestimme arvoja toisillemme kaiken aikaa.” Arvot esiin kertomusten kautta Tutkimuksessa varhaiskasvattajat saivat valita, mihin arvoon he halusivat keskittyä. ”Halusimme yhdistää arvoihin liittyvän teorian käytäntöön – eli tutkia, kuinka voisimme elää arvot todeksi varhaiskasvatuksessa.” Ruotsalaiset kasvattajat halusivat analysoida arvoja erityisesti kuvaamalla tilanteita videolle ja katsomalla niitä työtovereidensa kanssa. Niinpä tutkimusryhmä halusi selvittää, kuinka arvoista kommunikoidaan eri maiden varhaiskasvatuksessa. ”Pyysimme heitä poimimaan joitakin erityisen haastavia tai koskettavia tilanteita. Ne ovat kaikkeen inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyvä eksistentiaalinen kysymys. Monet heistä valitsivat teemaksi leikkiin liittyviä arvoja. Pihalla kasvattaja tähyili ympäriinsä. ”Kasvattajat tarvitsevat kielen arvoille. Muun muassa tähän etsi vastausta professori Eva Johanssonin johtama tutkimus Pohjoismaiset arvot varhaiskasvatuksessa (Nordic values of early childhood education). ”Eräässä norjalaisessa tarinassa poika kertoi innoissaan varhaiskasvattajalle saaneensa uuden pyörän ja pyysi tätä ulos katsomaan sitä. ”Arvot ovat asioita, jotka asetetaan etusijalle. Heidän on oltava tietoisia eri arvoista ja siitä, miten he viestivät niistä lapsille, toisilleen ja vanhemmille”, sanoo pohjoismaista arvokasvatusta tutkinut Eva Johansson. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Kun hän kysyi pojalta, missä se sinun pyöräsi, poika käveli onnellisena vaaleanpunaisen pyörän luo ja sanoi: ’Tässä! Eikö olekin upea?’” ”Kasvattaja kertoo kohdanneensa itsensä ulko-ovella: hän odotti vaistomaisesti näkevänsä perinteisen poikien pyörän ja yllättyi arvoistaan sukupuoliroolien suhteen.” Suomessa hoiva-arvot pinnalla Tutkimuksessa havaittiin joitakin kiintoisia eroja Pohjoismaiden välillä. Kasvattajien on silti vaikea puhua arvoista ja työskennellä arvokasvatuksen parissa tietoisesti. Arvot ovat aina olemassa tavalla tai toisella. Hankkeeseen osallistui 24 päiväkotia, 500 varhaiskasvattajaa, lähes 2000 lasta ja noin 25 tutkijaa kaikista Pohjoismaista vuosina 2012–2015. “Seurasimme lasten ja varhaiskasvattajien vuorovaikutusta videoiden kautta, haastattelimme kasvattajia ja tapasimme heitä säännöllisesti seminaareissa”, Johansson selittää. Johanssonin mukaan lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että arvot ovat tärkeitä lapsille syntymästä lähtien. Alkuun ne liittyvät perheeseen ja hoivaan
Lapsille ei useinkaan kerrota, että on eri tapoja uskoa ja arvostaa asioita.” Johanssonin mukaan varhaiskasvatuksessa vallitsee usein harmonian ihanne ja konfliktit pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti. Tanskassa ja Islannissa sekä hoivaettä demokratia-arvot olivat yhtä tärkeitä. Organisaation on oltava tehokas pystyäkseen toimimaan.” Tutkimuksessa ilmeni myös kuriarvoja, joilla viitataan esimerkiksi järjestykseen sekä sääntöjen noudattamiseen ja niistä joustamiseen. Monet kasvattajat sanoivat, että heillä oli nyt kieli arvoista puhumiseen. Ruotsalaisissa päiväkodeissa on korostettu paljon demokratia-arvoja viime vuosina, kun taas tutkimuksen aikaan suomalaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa – joka on tosin sittemmin muuttunut – ei mainittu lainkaan sanaa demokratia.” Tutkimuksessa nousi esiin myös tehokkuuteen liittyviä arvoja: tuloksellisuutta, taloudellisia rakenteita, tuottoisuutta ja tehokasta resurssien käyttöä. Niistä puhuttiin eniten, ne olivat suosituimpia teemoja ja ne esiintyivät kaikkein useimmin tarinoissa.” Ruotsissa taas kasvattajat puhuivat eniten demokratia-arvoista, jotka kattavat muiden muassa osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden. Lapsi saattaa puolustaa lyömällä oikeuttaan leikkiä nukella.” Tutkimuksessa ilmeni, että kaikilla kasvattajilla kaikissa maissa oli vaikeuksia tunnistaa ja sanoittaa arvoja.. Monet islantilaiset kasvattajat valitsivat hanketta varten sekä demokratiaettä kuriarvon. Konfliktit tuovat arvot esiin Tutkimuksessa ilmeni, että kaikilla kasvattajilla kaikissa maissa oli vaikeuksia tunnistaa ja sanoittaa arvoja. ”Se on tietysti haastavaa ja riippuu siitä, mistä konfliktissa on kyse ja millainen suhde kasvattajilla on vanhempiin. ”Kuria ei useinkaan pidetä eettisenä arvona, mutta sitä ei tule nähdä pelkästään negatiivisena. Näin he pystyvät myös tunnistamaan lasten viestimiä arvoja sekä arvoristiriitoja”, Johansson painottaa. Ne sijoittuivat hyvin korkealle sekä suomalaisissa että norjalaisissa päiväkodeissa. Projektin kuluessa varhaiskasvattajat oppivat kuvailemaan eri tilanteissa ilmenneitä arvoja paremmin ja varmemmin. 19 Me tekijät Me tekijät 19 ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. ”Tehokkuudessa ei tietenkään sinänsä ole mitään pahaa. ”Huomasimme, että kaikissa maissa tehokkuusarvot törmäsivät esimerkiksi hoiva-arvoihin. Varhaiskasvattajat tunsivat välillä puristuvansa tehokkuusja tulosvaatimusten ja toisaalta hoivatai demokratia-arvojen väliin”, Johansson selittää. On oleellista, ettei kasvattaja yritä opettaa vanhempia: että minäpä kerron teille, mitä teidän pitää tehdä, ajatella ja mikä on oikein”, Johansson painottaa ”Kaikkien arvojen suhteen ei tietenkään ole neuvotteluvaraa: emme voi esimerkiksi sallia lasten satuttaa toisiaan. ”On tärkeää auttaa lapsia näkemään konfliktit sen välillä, mitä eri ihmiset pitävät parhaana tapana elää ja ajatella. Islantilaiset halusivatkin tarkastella kuria neutraalisti ja pohtia, kuinka se toimii suhteessa muihin arvoihin.” Tutkivat havaitsivat, että kuriarvoista viestitään hyvin epäsuorasti ja hienovaraisesti. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” ME TEKIJÄT seen liittyviä hoiva-arvoja. Silti he viestivät niistä paljon, esimerkiksi rohkaisivat lapsia huolehtimaan toisistaan. He eivät havainneet jyrkkiä äänensävyjä tai suoranaisia kurinpitotoimia – paitsi joissain stressaavissa tilanteissa. He kertoivan projektin auttaneen heitä näkemään itsensä selvemmin ja tunnistamaan ihanteensa ja arvonsa. ”Haluamme rohkaista kasvattajia näkemään konfliktitilanteet mahdollisuutena keskustella arvoristiriidoista – oppimistilanteina. Heillä ei ollut ammatillista kieltä arvoille, koska he eivät olleet tottuneet puhumaan niistä. Lisäksi he olivat tietoisempia arvoista, jotka vaikuttivat heidän työskentelyynsä lasten kanssa. Nämä arvot tulivat esiin usein tehokkuutta tavoitellessa. He eivät enää myöskään pelänneet keskustella niistä kollegoidensa kanssa. ”Kasvattajat tarvitsevat kielen arvoille. Arvokasvatus oli siis pikemmin intuitiivista kuin suunnitelmallista. Tietenkään konfliktit eivät ole itsessään hyviä, mutta ne voivat tuoda esiin eri arvoja ja arvostuksia myös lasten välillä.” Miten sitten ottaa puheeksi arvoristiriidat ja yleensä arvot vanhempien kanssa. Mutta voimme pyrkiä ymmärtämään käytökseen johtaneet prosessit, syyt ja arvot. Heidän on oltavat tietoisia eri arvoista ja siitä, mitä he viestivät lapsille, toisilleen ja vanhemmille. ”Miksi näin on. Onko eri maiden varhaiskasvatuksessa erilaisia perinteitä
”Tarkkailkaa tilanteita, joissa lapset ilmaisevat pitävänsä jostain tai päinvastoin. ”On helpointa lähteä liikkeelle käytännön työstä. Miten lapset voisivat olla osallisia taustastaan huolimatta ja kokea kuuluvansa vaikkapa päiväkotiin. Yrittäkää nähdä, mikä on tärkeää kullekin lapselle. Entäs sitten lapsi, joka ei ole niin vahva eikä pysty juoksemaan yhtä nopeasti?” ”Tämä ei tarkoita, että jokin tietty arvo on se oikea. Se viittaa tunteeseen, että olemme kotona.” Perheitä kasvattajat voivat tukea kertomalla, millaisten arvojen kanssa he työskentelevät, miten ja miksi nämä arvot ovat tärkeitä – ja kysymällä vanhempien mielipidettä. Kirjoittakaa niistä tarinoita ja pohtikaa niitä.” Johanssonin mielestä on tärkeää, että varhaiskasvattajilla on tavoitteita ja he tietävät, minkä arvojen takana he voivat seistä. Johansson rohkaisee käyttämään apuna myös kertomuksia. Hankkeessa selvitetään, mihin päiväkotija esikoululapset kokevat kuuluvansa. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Johanssonin mielestä olisi toki todella tärkeää pystyä keskustelemaan vanhempien kanssa heidän ja toisaalta varhaiskasvatuksen arvoista. ”Oppivatko he esimerkiksi huolehtimaan toisistaan vai pelkästään puolustamaan oikeuksiaan. Ilmaiseeko ryhmä tai joku lapsista tiettyjä arvoja muita useammin. Ketkä otetaan mukaan leikkiin. Johansson huomauttaa, että kasvattajat tarvitsevat jotain tietämystä arvoista – eli aihetta kannattaa opiskella edes vähän. Mielestäni kasvatuksessa on tärkeää nimenomaan moniarvoisuus. ”Ajatelkaa joka päivä mikä tänään on ollut tärkeää, vaikeaa, haastavaa, yllättävää tai iloista. Kannattaa myös pohtia, millaisia arvoja lapset omaksuvat. On myös monta eri tapaa tehdä arvokasvatusta.” Arvot ovat Johanssonin mukaan samoja kaikissa eri ikäryhmissä, mutta eri-ikäiset lapset saattavat toki olla kiinnostuneita ja pitää tärkeinä eri asioita. Arvoja on paljon ja ne myös muuttuvat. Entä miten lapset huolehtivat toisistaan. Tällä hetkellä Johansson vetää pohjoismaista tutkimusta johonkin kuulumisesta. Niistä ei vain puhuta kovin usein. Johonkin ja jollekin kuuluminen on eksistentiaalinen arvo, joka on tärkeää jokaiselle ihmiselle. Mitä ryhmässä tapahtuu. Niinpä aihetta tulee lähestyä iän mukaan. Niiden pohjalta keskustellaan kollegoiden kanssa, miten arvot – kuten demokratia – näkyvät kussakin tilanteessa. Perheitä kasvattajat voivat tukea kertomalla näille millaisten arvojen kanssa he työskentelevät, miten ja miksi nämä arvot ovat tärkeitä – ja kysymällä vanhempien mielipidettä. Arvot tykkäämisen takana Miten Johansson rohkaisisi varhaiskasvattajia nostamaan esiin arvoihin liittyviä teemoja. Haluammeko lasten oppivan, että ensimmäisenä paikalle ehtineellä on aina oikeus esimerkiksi leluun. ”Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa monet joutuvat etsimään uuden paikan maailmassa – identiteetin ja kodin. Kuka on äänessä. Olisiko asian suhteen tarve tehdä jotain?” Koska pienet lapset eivät osaa vielä sanoittaa arvojaan, kasvattajilla on Johansonin mukaan oltava strategia, jonka kautta he voivat havaita niitä. Se pohjaa usein arvoihin.” Huomiot kirjoitetaan muistiin. Tosin hän uskoo varhaiskasvattajien tietävän arvoista paljonkin. Mikä teitä on koskettanut. ME TEKIJÄT. Kyse on kuitenkin kohtaamisesta ja näkökulmien vaihdosta eikä voittamisesta. Joku kasvattajista voi esimerkiksi irrottautua puoleksi tunniksi tarkkailemaan jotain arjen tilannetta
Hallituksen tehtävään kuuluu myös vaikeat päätökset. Hallituksen kokouksissa saan kuulla kaikesta siitä, mitä uutta ja innovatiivista työntekijämme ovat keksineet, miten he ovat kehittäneet jo tehtyä työtä ja kuinka pitkäjänteinen toiminta tuottaa yhä uudelleen hyvää tulosta. Olemme jälleen ”keskus”. KUKA?. Samalla kuitenkin jotain uutta, sillä järjestömme uusi nimi kuvaa henkilöstön asennetta, työtä ja toiminta-ajatustamme selkeämmin. Itselleni, 90-luvun lapselle ja 2010-luvun kirkon työntekijälle nimi ei tätä perinnettä kaiu, vaan kertoo vain meistä järjestönä: meidän työmme keskellä ovat lapset ja nuoret. Nimessä ei myöskään ole unohdettu ketään eikä mitään. Järjestön sisällä vaikuttamisen lisäksi tahdon erityisesti lisätä tietoisuutta seurakunnissa kaikesta siitä monipuolisesta työstä, mitä Lasten ja nuorten keskuksessa tehdään. 21 Me tekijät Me tekijät 21 LASTEN JA NUORTEN KESKUS – nostalgiaa vai jotain uutta. Toimintamme pohjaa kristillisiin arvoihin, jäseniämme ovat seurakunnat ja työntekijät, joiden tukena olemme – ja kirkko on meille tärkein yhteistyökumppani. Molempia, sanoisin näin seurakuntapastorina ja hallituksen varapuheenjohtajana järjestömme uudesta nimestä, Lasten ja nuorten keskus. Raha-asiat ja talous ovat jatkuvasti kaikilla kirkon yhteistyökumppaneilla ja järjestöillä tarkan punnitsemisen alla, ja poikkeuksellinen kevät on ollut myös meidän järjestöllemme vaikea. Lapset ja nuoret myös nimessä sulkee sisäänsä keskeisen kohderyhmämme. Haluan hallituksessa vaikuttaa siihen, että järjestömme pystyy jatkossakin tukemaan lapsia ja nuoria ympäri Suomen seurakuntia suoraan ja työntekijöidemme kautta ja että varamme riittävät toimintaan ja työntekijöiden palkkaamiseen. Olemme itsenäinen järjestö, emme kirkon alainen osasto. Nuori kirkko nimi oli hyvä, kun kolme perinteikästä järjestöä yhdistyivät, mutta kenelläkään ei ollut kristallipalloa kolme vuotta sitten, jonka avulla olisi voinut kertoa haasteista ja väärinymmärryksistä, joita nimestä seurasi. ”Keskus” järjestömme nimessä henkii osalle kirkon työntekijöistä ja vapaaehtoisista menneen kaikua. Tulevaisuudessa toivon näkeväni yhä enemmän lapsija nuorilähtöistä työtä seurakunnissa, ja tässä Lasten ja nuorten keskus on seurakuntien tukena! KAISA KAHRA Kirjoittaja on Lasten ja nuorten keskuksen hallituksen varapuheenjohtaja ja Tampereen Eteläisen seurakunnan kasvatuksen pappi. Näin mielikuvat muuttuvat sukupolvien myötä. Nyt näytämme ja kuulostamme siltä, mitä olemme: uusi ilmeemme on värikäs ja pirskahteleva, moninainen ja leikkisä ja nimemme itsensä auki selittävä. Nostalgiaa, koska v. Rakastan järjestömme uutta ilmettä, olen itse värikäs ja energinen persoona ja nautin siitä, että uusi ilme henkii riemua ja iloa! Toimin myös järjestön hallituksessa ilolla, olen otettu luottamuksesta, jonka juuri sain toiselle varapuheenjohtajuuskaudelleni ja haluan olla tukemassa järjestömme upeita työntekijöitä tärkeässä työssään. 2017 syntynyt Nuori kirkko yhdisti Seurakuntien Lapsityön Keskuksen, PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen ja Nuorten keskuksen
Sotkamossa päätettiin kokeilla 6-vuotiaiden omaa, ilta-aikaan kokoontuvaa seikkailukerhoa, joka sai nimekseen Ikiomajuttu-kerho. 3. Kerhokauteen sisältyy myös lasten yöseikkailu leirikeskuksessa. Tapiolan seurakunnan musiikkileikkikoulunopettaja Liisa Soinio kertoo: – Muskarikuorot 4-6-vuotiaille ovat kaikissa Espoon seurakunnissa suosittuja. Muskarikuorossa ja kan10 ideakokonaisuutta 5ja 6-vuotiaiden kohtaamiseen. Viisija kuusivuotiaita on seurakuntien toiminnassa mukana varsin vähän verrattuna vaikkapa 0–3-vuotiaisiin. Lisäksi seurakunnan varhaiskasvatus ja perhetoiminta toteutuu suurelta osin kellonaikoina, joina 5ja 6-vuotiaat ovat viskarija eskariryhmissään. Rooleja löytyy sekä lapsille että aikuisille. Monipuolinen musiikkileikkikoulutai kuorotoiminta – varsinkin jatkuttuaan seurakunnassa useamman vuoden – tavoittaa hyvin monen ikäisiä. Lapsikuoro, kantelemuskari ja perhemusiikkiryhmä Musiikki on omiaan avaamaan ovia ja luomaan siltoja. Tilannetta voinee verrata siihen, että 6.–7.-luokkalaisia ei myöskään kovin laajasti seurakuntien toiminnassa tavoiteta. Ikiomajuttu-kerhoa on pidetty Sotkamossa 6-vuotiaille vuodesta 1999 lähtien ja se toimii edelleen. 1. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Viiden ja kuuden tähden toimintaa TEKSTI & KUVAT Sanna Yli-Koski-Mustonen Seurakunnille voi olla haasteellista tavoittaa niin sanottuihin siirtymäikäryhmiin kuuluvia lapsia, jotka ovat joihinkin toimintoihin ”liian isoja” ja joihinkin ”liian pieniä”. Hyvää on se, että osallistua voi useampi perheenjäsen kiinnostuksen mukaan. Tutun muskariopettajan tai kanttorin ohjaamissa ryhmissä on luontevaa jatkaa. Näytelmät ja muut lyhytkestoiset projektit Sotkamon seurakunnassa on Ikiomajuttu-kerhon lisäksi pitkäaikainen perinne jokavuotisista jouluja pääsiäisvaelluksista. Toimintaan on haluttu sitouttaa myös vanhempia, niinpä kerran kuukaudessa vanhemmat ja kerholaisten sisarukset pääsevät mukaan toimimaan yhdessä. Lapset, muun muassa monet viskarija eskari-ikäiset, ovat olleet innostuneita rooleistaan. Ikioma kerho Sotkamon seurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja Anitta Fahim, havahtui huomaamaan vuosia sitten oman lapsensa mennessä esikouluun, että 6-vuotiaat vaikuttivat olevan väliinputoajia seurakunnan toiminnassa. 2. Lapsiperheen hetkisessä arjessa lyhytkestoisempiin projekteihin voi olla helpompi lähteä mukaan kuin sitoutua säännölliseen toimintaan. Miten seurakunta voisi 2020-luvulla palvella näitä ikäryhmiä ja heidän perheitään
Siellä mukavaa on ollut herkullinen päivällinen, kaverit, askartelupiste ja temppurata. 23 Me tekijät Me tekijät 23 teleryhmässä saattaa käydä osittain samoja lapsia, joten toisinaan harjoittelemmekin yhdessä. Lyhytkurssit ja pop up -musiikkipäivät ovat yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto, joka toimii ratkaisuna silloinkin, kun työntekijäresurssia lasten ja perheiden musiikkitoimintaan ei ympärivuotisesti ole käytettävissä. Perheen arkeen tuo ihanaa vaihtelua päästä joskus valmiiseen päivällistai iltapalapöytään. lenterissa vastaavana käytäntönä kuin 4-vuotisjuhlat ja kouluun lähtevien siunaaminen. Toteutuspaikaksi sopii tapahtuman sisällöstä riippuen mikä vain kirkon pihasta yhteistyökumppaneiden tiloihin. Iltaperhekerhot, iltaruokailut ja perheliikuntaillat Ilta-aikaan järjestettävä avoin toiminta kokoaa monissa seurakunnissa ja järjestöissä paljon osallistujia. Millainen ryhmän nimi ja markkinointitapa houkuttelisi. Pyhäkoulu Seurakunnan toiminnan klassikko taipuu moneen. Plussaa iltatoiminnassa on se, että voi tulla ja lähteä omien aikataulujen mukaan. Syksyllä ekaluokkalaisena Enni aikoo jatkaa perheen kanssa yhdessä Olkkari-toiminnassa käymistä. Entäpä jos pyhäkoulu onkin kerran kuussa ja samalla tarjotaan kaikelle kirkolle tulevalle väelle lounas. Matala kynnys osallistua on olennaista – mukaan voi tulla niinä viikkoina kuin itselle sopii eikä poissaoloista tarvitse ilmoittaa. 4. Myös kanttorin johtaman kouluikäisten lapsikuoron kanssa järjestämme toisinaan yhteisharjoituksia, mikä on todella mukavaa. 7. Kanteleryhmä ja muskarikuoro kokoontuvat peräkkäin, klo 16–18 välillä. Kummitapahtumat Kummipäivää vietetään vuosittain kesän alussa, mutta mikään ei estä kokeilemasta järjestää kummitapahtumaa, -retkeä, -konserttia, -juhlaillallista tai -leiriä mihin aikaan vuodesta vain. Kummitapahtuma 5ja/tai 6-vuotiaiden ikäluokalle henkilökohtaisesti kutsuen voisi olla seurakunnan vuosikaEnni aloitti tänä keväänä perheensä kanssa kirkkopuutarhurina Pitäjänmäen kirkon pihamaalla. Tai jospa kokeilisi kolmen illan periodipyhäkouluja, joihin ilmoittaudutaan etukäteen. Antonin ja äidin mielestä olisi kivaa jos 5–6-vuotiaille järjestettäisiin metsäretkiä ja jotakin musiikkiin liittyvää toimintaa – sekä illat että viikonloput kävisivät. 5. Kummin sijasta mukaan voi tulla muukin perheen ystävä tai sukulainen. Entä jos 0–3-vuotiaille olisi ”sylisoi-musiikkipyhäkouluja” oman vanhemman kanssa isosisarusten osallistuessa itsenäisesti monitoimipyhäkouluun. Anton avaa Pitäjänmäen seurakunnasta 5-vuotiaille lähetettyä kevätpostipakettia. Perheiden retket ja leirit Viikonloppuun tai loma-aikaan sijoittuvia perheiden retkiä, tapahtumia ja leirejä voi kohdennetusti markkinoida valituille ikäluokille. Millaisia eri ikäryhmiä pyhäkouluun olisi mahdollista luoda. Iltatoiminnassa kiitosta kerää mahdollisuus liikuntaan ja energian purkamiseen vaihtoehtona iltaulkoilulle. Viskarija eskari-ikäisille sopivat kevyet mahdollisuudet päästä kokeilemaan erilaisia harrastuksia, samoin pienimmille koululaisille. Musiikkihetket, askartelupisteet, eri lautapelit, temppuradat tai eri liikuntalajien kokeilukerrat ovat vaihtoehtoja iltaperhekerhoihin tai iltaruokailujen pop up -ohjelmanumeroiksi. Pyhäkouluun voi yhdistää erilaisia elementtejä kuten luonnon tutkimista, leipomista tai eri kuvataidemenetelmien kokeilua. Omaa kaupunkiviljelylaatikkoa kirkon pihalla on ihana kastella ja hoitaa. Näin muskarikuorosta on helppo siirtyä lapsikuoroon. Entä jos pyhäkoulun aikana kirkon ovelta lähtisi vanhempien kimppalenkkiporukka. 6. Myös vappu, itsenäisyyspäivä tai muu vastaava yleinen vapaapäivä ovat mahdollisuuksia järjestää retki tai tapahtuma,. Illat voivat sisältää myös vaikkapa puolen tunnin osion, jonka aikana on aikuisten oma kuulumiskierros ja lasten omaa toimintaa. Osa 5–6-vuotiaista lähtee tapahtumaan kummin kanssa mielellään jo kahdestaankin, ja esillä voi pitää mahdollisuutta osallistua koko perheen ja kummin voimin
9. Haminan seurakunnassa on kokeiltu viskarija eskariryhmien kanssa uudenlaisia uskonnollisiksi tilaisuuksiksi lukeutuvia ja siten huoltajien luvanvaraisia yhteistyömuotoja, kuten Hilja-hiiren hiljaisuusseikkailua ja hiljaisuuden joogan kokeilutunteja kirkkosalissa (3. Isosisko on jo koululainen, mutta tulee mielellään mukaan perhetapahtumiin.. Päiväkotija esikouluryhmien kanssa tehtävä yhteistyö Verkostoyhteistyö on tuhannen taalan paikka olla mukana 5–6-vuotiaiden arjessa. Seurakunnasta voidaan tarjota eri toimitiloja retkikohteiksi, aktiviteetteja silloin tällöin kokoontumisiin tai muuta käytännön tukea joko perhepartioryhmän käynnistämiseen tai pidempään jatkuneen toiminnan rikastuttamiseen. Eskareita on toiminnassa paljon, esimerkiksi leireillä saattaa olla lähes kolmasosa 6-vuotiaita. korin yhteistyö). Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kanssa (2019, Yli-Koski-Mustonen, Lasten Keskus), etenkin sivuilta: 31–51, 55– 57, 107, 116–120, 144–155. Tällä ratkaisulla on nimenomaan haettu sitä, että katvealueita saataisiin paremmin peitettyä. Entä jos viskarija eskari-ikäiset toivovatkin postitse puuhatehtäviä kotiin, tai entä jos vanhemmat toivovatkin tämänikäisille silloin tällöin lauantaiaamujen lapsiparkkia tai onko toiveissa jotakin ihan muuta. Tämä vaatii nuorilta vapaaehtoisilta kerhonohjaajilta ja työntekijöiltä tietenkin ymmärrystä, ettei kouluarki ole kaikille tuttua: esimerkiksi apua tarvitaan leirien ruokailutilanteissa enemmän eikä voi olettaa kaikkien osaavan lukea. korin yhteistyö). Perhepartioryhmän ja seurakunnan välillä on luontevaa tehdä monenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi yleissivistävät urkukurkkaukset, kirkkotilatutustumiset ja hautausmaakierrokset ovat mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä kokonaisten monikatsomuksellisten lapsiryhmien kanssa (1. Perhepartio on partiolippukuntien toimintaa. Kysyntää on. Lähtökuopista lentoon! Monen ikäisten lasten ja heidän perheidensä palveleminen haastaa seurakuntien varhaiskasvatustiimejä lisäämään jonkin verran iltaja viikonlopputyötä – se puolestaan tarkoittaa jostakin aamutoiminnasta luopumista tai sen uudelleen organisointia. 10. Eskareille pääsy kouluikäisten toimintaan Espoonlahden seurakunnassa on monen vuoden ajalta myönteiset kokemukset siitä ratkaisusta, että kerhoja leiri-ikäluokka alkaa esikoululaisista. Mielestäni eskareiden mukaan ottaminen on ollut hyvä asia. Toimisiko teemallinen vanhempainkahvila päiväkodin tiloissa toteutettuna, tai miten muuten voitaisiin tukea vanhemmuutta ja luoda vertaistuellisia, yhteisöllisiä tilanteita. Alussa työyhteisössä mietittiin, lisääntyykö vaikkapa leireillä koti-ikävöinnin määrä, mutta näin ei tapahtunut – taipumus koti-ikävöidä ei ole ikäsidonnainen, kertoo nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm. Osallistumien on mahdollista toteuttaa niin, että mukana on muutama perheenjäsen, koko perhe tai 5–6-vuotias perheen ulkopuolisen lähiaikuisen kanssa. korin yhteistyö). korin yhteistyö: perinteiset juhlat). Suosituiksi muun muassa Pirkkalan ja Vantaan Tikkurilan seurakunnissa ovat muodostuneet kasvun ja hyvinvoinnin tueksi lukeutuvat virLue lisää käytännön esimerkkejä päiväkotija esikouluryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä kirjasta Yhteistyötä koreittain. KIRJA kistysretket keväisin kirkkojen läheisiin luontoympäristöihin (4. Kehitettäessä uudenlaista toimintaa keskeisintä on pyrkiä saamaan kuuluviin niiden ääni, joita suunnitelmat koskettaisivat. 24 Me tekijät Me tekijät 24 joka tavoittaa uusia osallistujia niistä perheistä, joissa lapset eivät ole kotihoidossa. 8. – Toteutamme kahdelle ikäryhmälle toimintaa: esija alkuopetusikäisille sekä 3–7-luokkalaisille. Työn yhteiseen arviointiin, kehittämiseen ja suunnittelemiseen on varattava aikaa työyhteisöissä. Viskarit ja eskarit voivat lainata roolivaatteita esimerkiksi päiväkodin joulukuvaelmaan seurakunnasta (2. Perhepartioryhmän ja seurakunnan välinen yhteistyö Perhepartioryhmät lisääntyvät Suomessa. Rohkeasti kysymään, ketterästi kokeilemaan! Suu Leo pyöräilee kotipihassa ja kurkkii talojen välistä tutulle Pitäjänmäen kirkolle – päiväkerho on nyt taakse jäänyttä historiaa, lähivuosina kiinnostaisivat kantelemuskari, Ikiomajuttu -projekti, perhetapahtumat ja pyhäkoulu viikonloppuisin. Tällöin seurakunnan toimintaa vähemmän tuntevat perheet saavat partioharrastuksen kautta tuntumaa seurakunnan tapahtumiin ja ihmisiin. Monesta kouluyhteistyön ideasta saa sovellettua viskarija eskariryhmille sopivia – olisiko esikouluryhmien tai ykkösluokkien ryhmäyttäminen opettajien, seurakunnan, asukaspuistojen ja iltapäivätoimintaa järjestävien järjestöjen yhteistyönä toivottu uusi avaus paikkakunnallanne
25 Me tekijät Me tekijät 25 Uutta vauhtia vapaaehtoistoimintaan Koronakevät toi vipinää vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoinen Jenni Ruottinen saa varhaiskasvatuksen ohjaaja Sanna Yli-Koski-Mustoselta ikäihmisen kauppalistan Pitäjänmäen kirkon edustalla. Kun kauppa-avun vapaaehtoisia on yli 20, olemme oivaltaneet, miten tärkeää on, että heidän tietonsa ovat kootusti niitä tarvitsevien eri työntekijöiden saatavilla. Seurakunnassamme on myös havahduttu ajankohtaiseen tarpeeseen koostaa rekisteri kaikista vapaaehtoisista. Toimin vapaaehtoisten taustatukena puhelimitse, jos kauppa-apua ikäihmisille toimitettaessa tulee jokin pulma vastaan, ja pidän muutenkin yhteyttä vapaaehtoisiin. Moni varhaiskasvattajaa sai kuluneena keväänä uudenlaisia tehtäviä. Olen oppinut varaamaan vapaaehtoiskoordinoinnille työaikaa. Ulkotoimisto toimii hyvin vapaaehtoisten kohtaamisessa. Jo ennen koronakevättä tein seurakunnassani vapaaehtoiskoordinointiin kuuluvia tehtäviä. Tapahtumissa on ollut mukana myös satunnaisia vapaaehtoisia, joita olen ohjaannut tehtäviinsä. Nyt tiedän, millaisiin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota haastatellessa uusia vapaaehtoisia ja minkälaiset kysymykset arkarruttavat jo toiminnassa mukanaolevia. Muutamia muitakin havaintoja olen tehnyt. Minut nimettiin seurakuntani vapaaehtoiskoordinaattoriksi Helsinki-Avun koordinaatiopisteelle ikäihmisten kauppa-apuun. Lisäksi ensimmäistä kertaa saimme seurakuntaamme työkokeilijan sekä tuetun työllistyjän, joiden molempien rekryyn osallistuin ja joista toisen lähiesihenkilönä toimin. Vapaaehtoisten muistaminen esimerkiksi yhteisellä illanvietolla syksyllä, heidän vuosittainen tehtäviinsä siunaamisensa ja joskus pienellä lahjalla muistaminen ovat myös tärkeitä asioita. Ilman vapaaehtoisia ja työkokeilijaa ei ikäihmisten näin laaja palveleminen olisi onnistunut koronakeväänä! Vapaaehtoisilta saa jatkuvasti palautetta siitä, kuinka merkittävältä toiminta on tuntunut omassa arjessa. TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen ME TEKIJÄT. Vapaaehtoisille erilaisten tehtävien ja mahdollisuuksien tarjoaminen aktiivisesti on seurakunnan toiminnan ydintä! Siihen kannattaa työyhteisössä tai -tiimissä laatia suunnitelma ja resursoida työaikaa. Suurin osa on ollut minulle ja työkavereilleni uusia ihmisiä. Viime työvuosi oli kaikkiaan opettavainen vapaaehtoiskoordinoinnissa – jo ennen koronaa! Olen oppinut ja oivaltanut uutta. Olen oppinut aiempaa paremmaksi Vapaaehtoistyo.fi-sivuston käyttäjäksi. Yhdessä Helsingin kaupungin kirjastotoimesta Helsinki-apu-projektiin tulleen koordinaatiopistevastaavan kanssa teemme aina suunnitelman ennen kauppa-avun toimituspäiviä siitä, montako autollista ja ei-autollista vapaaehtoista tarvitsemme ja sovimme heidän kanssaan aikatauluista. Monissa seurakunnissa varhaiskasvattajat ovat tarttuneet muun muassakoordinaattorin tehtäviin. Viime talvena lähes viikoittain olin yhteydessä pyhäkouluopettajaan, perhekerhovapaaehtoiseen, päiväkerhokummiin, viestintävapaaehtoiseen, Olkkari-iltaruokailun kokkiin ja kolmeen Olkkari-keittiöapulaiseen. Olen tehnyt puhelinhaastattelut vapaaehtoistyo.fi-sivuston kautta ilmoittautuneille auttamishaluisille ja sen jälkeen perehdyttänyt kasvokkain tehtäviin, usein käytännössä kirkon ulkopuolelle pystytetyssä, paljon hyvää palautetta saaneessa ”ulkotoimistossa”. Olen vastannut varhaiskasvatusja perhetoiminnan vapaaehtoisten rekrytoinnista, perehdyttämisestä, tehtävissä tukemisesta ja yhteydenpidosta – tässä toki koko tiimimme on ollut rinnallani. Osa ikäihmisten kauppa-avun vapaaehtoisista on ollut seurakuntaneuvoston jäseniä tai muita aktiiveja, joihin olen nyt tutustunut paremmin kauppa-apuun liittyvien kohtaamistemme myötä
Sen kanssa on opittavat elämään, että kaikki eivät ajattele samoin eivätkä ole samasta muotoista tehtyjä.". 2001, tutkija Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2002 Kirkkohallituksen ulkoasiainosaston työalasihteeri 2002-2010 Euroopan kirkkojen konferenssin dialogikomission johtaja 2010-2011, Geneve Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri vuosina 2011–2018, Geneve Piispoista toimii uskontodialogin ”tontilla”, mm. Luterilaisuus on vaikuttanut keskeisesti yhteiskuntamme arvopohjan rakentamiseen. Kirkkona osallistumme arvokeskusteluun omista lähtökohdistamme, kristillisestä itseymmärryksestä ja Raamatusta käsin. Ihmisarvoon ja koko luomakuntavastuuseen – ylimalkaan yhteisvastuuseen ohjaavat arvot ovat yhteistä maaperää useiden muiden kristillisten kirkkojen ja muiden uskontojen edustajien, myös uskonnottomien kanssa, vaikka saatammekin sanoittaa arvopohjaamme eri tavoin. "Ykseys ei tarkoita yhdenmukaisuutta. Juuremme ovat syvällä luterilaisessa maaperässä, halusimme sitä tai emme. Uskot-foorumin puheenjohtajana, piispainkokouksen uskontojenkohtaamisen toimikunnan puheenjohtajana Perhe: puoliso ja koululainen. 1 TEKSTI Marjo Suominen KUVA Suvi Sievilä KAISAMARI HINTIKKA s.1967 Teologian tohtori v. 26 Me tekijät Me tekijät 26 7 KYSYMYSTÄ Piispa Kaisamari Hintikka vastasi 7 kysymykseemme Mitä sanoisit kirkon merkityksestä arvojen kannattelijana yhteiskunnassamme. KUKA. Tätä pitää osata perustella ja sanoittaa kirkkaasti silloin, kun osallistumme arvokeskusteluun sekä Suomessa että kansainvälisesti
Minulle on tärkeää laajasti yhteiskunnassa ja myös kirkossa toteutuva oikeudenmukaisuus. Seurakuntien perhekerhoissa näyttäytyy vertaistuen voima. Emme aseta ihanteeksi tietynlaista lasta; jokainen lapsi itsenään on ihana ja arvokas. Toki jo digiloikat sinällään ovat olleet komeita. 27 Me tekijät Me tekijät 27 2 3 4 5 6 7 Onko mielessäsi joku henkilö tai asia, joka on sinulle jollain tapaa esikuvallinen. Kaikille lapsiperheille eristys ei ole ollut kivaa yhdessäolon aikaa, vaan joillakin se on ollut hyvinkin ahdistavaa. Lapsen kokemus siitä, että hän on kallisarvoinen ja ihmeellinen ilman ehtoja, kantaa läpi vuosikymmenten. Poikkeusolot ovat osoittaneet sen, seurakunnilla on tärkeä tehtävä kulkea ihmisten rinnalla. Myös me ihmiset olemme osa luomakuntaa. Sen kanssa on opittavat elämään, että kaikki eivät ajattele samoin eivätkä ole samasta muotoista tehtyjä. Toisenlaisuuden sietäminen ei vielä riitä, tarvitaan syvempää hyväksymistä ja moninaisuuden arvostamista. Nyt tarvitaan sekä sanoja että tekoja: meidän pitää kyetä huolehtimaan niistä, jotka ovat vaarassa pudota tai ovat jo pudonneet hyvinvoinnin rattailta. Viime vuosina on yleistynyt amerikkalaistyyppinen ajattelutapa ihmisestä oman onnensa seppänä, jossa vastuu hyvinvoinnista siirtyy yksilölle vapauttaen meidät toinen toistemme kantamisen tehtävästä. Minkälaisille teoille on “kysyntää” juuri nyt. Toisinaan huomaan pohtivani senaikaisia työtovereita ja sitä, miten he toimisivat tässä tilanteessa. Tämä heijastuu arvokeskusteluun. On tärkeää, että toiminnan kehittämisessä mietitään, miten kerhot palvelisivat hyvin monenlaisia perheitä niiden monenlaiset viikkoja päivärytmit huomioiden. Arvot näkyvät teoissa. Toki myös päinvastaisesta on kokemusta. Toisinaan todellisuus asettuu poikkiteloin, vaikka sydän kuinka palaisi itselle tärkeänä pitämälle asialle. Myös jotkut esimiehet työurani varrella ovat olleet niin vaikuttavia, että heidän tapaansa toimia voi pitää esikuvallisena. Toivon, että seurakunnan kasvatustyössä välittyisi kirkkaana ajatus jokaisesta ihmisestä arvokkaana ja ainutlaatuisena. 7 KYSYMYSTÄ. Teemme valintoja myös tulevien sukupolvien puolesta. Tämä vain korostuu nyt, kun elämme lisääntyvän niukkuuden tilassa. Kirkon sisäisissä kysymyksissä näkyy, että Suomi on pitkä maa – eri seurakunnissa eletään hyvin erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa ja osana hyvin erilaisia yhteisöjä. Heissä on lahjakkaita visionäärejä, jotka ovat myös valmiita työntämään kätensä syvälle saveen saavuttaakseen tavoitteensa. Uusien oivallusten myötä on löydetty kyky muuttaa totuttuja toimintatapoja – on kysytty, miksi emme ole aiemmin tehneet näin! Onhan tämä aika ollut itsellenikin kovin poikkeuksellinen, kun normaalisti ilonaiheet syntyvät ihmisten vuorovaikutuksessa ja hetkissä, joissa hyvä ihmisten välinen kemia tuottaa jotain uutta tai vain silkkaa työniloa – merkityksellisyyden kokemus on syntynyt yhdessä tekemisestä. Nämä ovat itse asiassa kokemuksina hyvin vahvoja peilejä omalle roolilleni johtajana ja esimiehenä. Ympäristökysymykset ovat keskeisesti esillä ajassamme. Moninaisuus on myös kirkon rikkaus. Minkälaiset asiat ovat korostaneet työn merkityksellisyyttä näinä erikoisina aikoina. Jos pyrimme luomaan hyvin homogeenista kirkkoa ymmärtämättä eri teologisten tulkintatraditioiden moninaisuutta, olemme ymmärtäneet jotakin perustavanlaatuisesti väärin kirkkona olemisesta. Henkilökohtaisesti koen suurta iloa, kun vaikkapa kaksi ennalta toisilleen tuntematonta ihmistä kohtaavat ja siitä alkaa lähteä liikkeelle jotain erityistä, uusia ideoita, uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Korona-aika on nostanut pinnalle arvokysymyksiä, jotka olivat olemassa jo ennen epidemiaa. Minkälaisten arvojen puolesta teet työtäsi. Joudutaan valitsemaan, pidämmekö tuon metsän pystyssä vai mahdollistammeko vaikkapa perheneuvonnan jatkumisen. Mitä ajatuksia ne herättävät sinussa. Meidän tehtävämme ei ole vain viljellä ja varjella luomakuntaan ikään kuin ulkoapäin. Millaisena näet seurakunnan toteuttaman varhaiskasvatuksen lasten ja perheiden arvokasvatuksen kannalta. Tätä kokemusta voimme vahvistaa lapsissa ja toisaalta vanhempia siinä, että he puolestaan jaksaisivat välittää tätä viestiä lapsilleen. Jo reformaation aikana esitetty ajatus yhteiskirstusta ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan yhteisvastuullisuutta, johon kuuluu huolenpito kaikkein haavoittuneimmassa asemassa olevista. Meidän pitää erityisen tarkasti puntaroida valintoja, joiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Mistä voi tulla työn ilo. Ykseys ei tarkoita yhdenmukaisuutta. Ulkopuolisen tuen ja rinnallakulkemisen merkitys on korostunut. Toisaalta ymmärrän esimerkiksi seurakuntia valintatilanteissa, joissa tehdyt päätökset eivät näyttäydy kovin ekologisina. Ennen piispan tehtävääni toimin Luterilaisessa maailmanliitossa Genevessä runsaat 7 vuotta
Erilaiset arvot tulee osata myös laittaa tärkeysjärjestykseen oikealla ja hyvää tuottavalla tavalla silloin, kun. Tärkeimmät arvot pitää osata erottaa vähemmän tärkeistä ja itseisarvot välineellisistä arvoista. Arvo-osaaminen on taito, johon kasvetaan pienestä pitäen. Tesla-miljardööri Elon Musk ilmoitti vastikään aikovansa myydä lähes kaiken omaisuutensa, sijoituksiaan lukuun ottamatta. ME TEKIJÄT Epävarma tulevaisuus vaatii arvo-osaamista Se, että maallinen omaisuus masentaa, on hyvin yleinen kokemus – etenkin rikkaiden keskuudessa. Rahan koetaan tuovan esimerkiksi sosiaalista arvonnousua tai turvallisuutta. Jotkut sanovat, että rikastuminen on arvo sinänsä, mutta silloinkin takana on muita arvoja. Syykin on yksinkertainen: Raha tai taloudellinen menestys on arvona pelkästään välineellinen. 28 Me tekijät Me tekijät 28 Kestävä tulevaisuus rakennetaan harkituilla arvoilla TEKSTI Suvielise Nurmi KUVAT Suvi Sievilä ja Arto Nurmi Kirjoittaja on Lasten ja nuorten keskuksen kouluttaja ja ympäristöetiikasta väitellyt teologian tohtori. Paitsi ehkä rahankeräilijälle. Jokaisella on monia erilaisia arvoja, jotka voivat olla osittain keskenään ristiriidassa. Lausahdus avaa kolme erilaista ikkunaa siihen, miten ilmastonmuutoksen synkentämä tulevaisuus vaikuttaa arvoihimme. Tiedotusvälineille Musk kertoi syyksi sen, että omaisuus vain masentaa, ja että hän aikoo omistautua Marsille ja maapallolle (HS 17.5.2020). Ihmisen rahalla tyydytettävät tärkeät tarpeet ovat aika vähäisiä, ja kun ne on tyydytetty, rahalla ei oikeastaan ole enää arvoa
Tätä kutsutaan arvorationaalisuudeksi. Jos nämä ihmistoiminnan tuhoavat vaikutukset eivät lopu ja käänny biosfäärin luonnollista toimintaa tukevaksi jo lähivuosina, biosfäärin kyky ylläpitää tuntemamme kaltaista luonnontilaa murtuu kenties jo vuosisadan puoliväliin mennessä. Millaisia apuvälineitä lapset tarvitsevat tällaisten kysymysten käsittelyyn. Kaikkia tärkeitä valintojamme ohjaavat arvot, tiedostimme sen tai emme. • Mitkä asiat ovat ristiriidassa lasten tulevaisuuden hyvän kanssa niin, että ne voivat ruokkia lapsissa ympäristöahdistusta. Ruokapula ja ankarat sääolot uhkaavat tulevaisuudessa nykylapsiakin, mutta niiden torjuminen ei onnistu vanhoilla menetelmillä. Maapalloon ja Marsiin, kuten hän sanoo. Arvokasvatus ohjaa arvioimaan omia arvoja kriittisesti ja tiedostamaan, mitä se tarkoittaa tekojen näkökulmasta. Esimerkiksi ankarilta sääoloilta turvautumiseksi on tärkeämpää pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta omin teoin ja yhteiskunnassa vaikuttamalla kuin tavoitella hienoa taloa ja jokavuotista etelänmatkaa. Lapsi tarvitsee apua sanoittaakseen itselleen ja omalle kestävälle tulevaisuudelleen tärkeitä arvoja, kuten elämän suojelemisen, oikeudenmukaisuuden ja heikoista huolen pitämisen arvoja. • Miten tulisi käsitellä lapsissa heräävää pelkoa ja ahdistusta epämääräisiltä ja isoilta tuntuvista asioista, kuten ilmastokriisistä tai globaalista köyhyydestä. Mitkä ovat teidän kasvatustoimintanne tärkeimmät arvot. Tutkijoiden mukaan maapallon biosfääri uhkaa suistua kaoottiseen tilaan ilmastonmuutoksen, eliöstöjen häviämisen, metsäkatojen ja ekosysteemien romahtamisen myötä. Mitä arvoja sitten kannattaa edistää, jos tavoitteena on hyvä elämä myös tulevaisuudessa. Toiminnan ja erilaisista arvoista muodostuvan kokonaisuuden tulisi edistää kaikkein tärkeimpien, itseisarvoisten asioiden toteutumista. Eräs isoimmista ongelmista ilmastonmuutoksen torjunnassa on se, etteivät ihmiset toimi niiden arvojen mukaan, joita he kertovat pitävänsä tärkeimpinä. Arvojensa mittaisena eläminen tuottaa tyydytystä ja onnellisuutta. Maapallon suojeleminen ilmastonmuutosta hillitsevällä teknologialla on rationaalista arvoharkintaa, mutta mistä kertoo Muskin halu panostaa Marsiin. POHDITTAVAKSI vat aikaan yhteiskunnallista sekasortoa. • Pohtikaa työyhteisössänne, millaista arvokasvatusta teillä halutaan antaa ilmastoja ympäristökysymyksissä. • Miten lasten elämän arvoa ja herkkyyttä ilmaisevia tunteita suhteessa luonnon tai eläinten kärsimykseen tulisi käsitellä. Lapsen tasapaino ja turvallisuus syntyvät siitä, kun arjen teot ovat harmoniassa elämän tärkeimpien asioiden kanssa. Hän tarvitsee myös tietoa ja tukea näitä arvoja oikeasti edistävän toiminnan tunnistamiseen ja siihen, että niistä tulee hänen elämänsä normaaleja käytäntöjä. Tämän kaiken hyvän tulisi myös jakautua maapallolla melko tasaisesti. Takana on todennäköisesti monenlaisia motiiveita, myös omien lasten tulevaisuus arvona. Myös miljardööri Elon Musk pyrkii turvaamaan tärkeitä arvojaan myymällä talot ja kartanot ja panostaessaan sähköautoja avaruusteknologiayrityksiinsä. Varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä olevat lapset ovat vuonna 2050 korkeintaan 35-vuotiaita. Jos sanoitetut arvot ja toiminta eivät kohtaa, teot paljastavat todelliset, piiloon jääneet arvot. Monet materiaaliseen omaisuuteen edelleen liitetyt arvot ovat perua ajalta, jolloin tulevaisuuden turvaaminen oli kiinni lähinnä siitä, että on maata, jota viljellä, ja katto pään päällä. Nämä ovat edelleen tärkeitä miljoonille ihmisille maailmassa, mutta suuressa kuvassa tulevaisuuden uhat ovat muuttuneet huomattavasti. Arjen toiminnan on tuettava perimmäisiä arvoja Tulevaisuus rakennetaan nyt, ja sen muoto riippuu arvoistamme. Tarvitaan siis kriittisyyttä omaksuttuja arvoja kohtaan ja arvojen jatkuvaa arviointia uusimman tiedon valossa. Ruokaturva taas edellyttää, että ekosysteemipalvelut biosfäärissä toimivat: että kasveille on pölyttäjiä, että maaperässä on ravinteita, ja että vettä, lämpöä ja valoa on tarjolla sopivassa suhteessa. Siksi arvojenkin on oltava toisenlaisia. Jos suuret alueet muuttuvat kuivuuden, tulvien tai kuumuuden takia viljelykelvottomiksi, hallitsemattomat väestönsiirtymät saaKYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI TYÖYHTEISÖSSÄ • Kokevatko lapset toimintamme päiväkodissa tai kerhossa tukevan maapallon ja sen tulevaisuuden asukkaiden elämän hyvinvointia. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Kestävä tulevaisuus rakennetaan harkituilla arvoilla ne ovat keskenään ristiriidassa. Se merkitsisi myös ihmiskunnalle ahtaita oloja. Kuitenkin vaikuttavien motiivien joukossa on myös pelko: unelma Mars-siirtokunnasta. Koska pramea omaisuus ja kuluttava elämäntapa ovat usein pahasti ristiriidassa tulevaisuutta uhkaavien vaarojen torjumisen ja elämän suojelemisen kanssa, niiden tavoittelu ja arvostus aikuisten keskuudessa herättää lapsissa ristiriitaa ja ahdistusta
Turvaa haetaan joko kieltämällä uhat tai työntämällä paha lähipiirin ulkopuolelle, toisten vastuulle, ja rakentamalla suojamuureja. Tutustu ympäristökasvatuksen materiaalipankkeihin osoitteissa mappa.fi ja wwf.fi (wwf:n materiaalit ovat myös tilattavissa ilmaiseksi). Tutustu koulutuksiin lastenjanuortenkeskus.fi -> koulutukset. Jo pienille lapsille tulisi antaa kokemus siitä, että he voivat omilla toimillaan vaikuttaa suuriin, maailmaa muuttaviin asioihin. Korona-kevään aikana monet meistä aikuisistakin on löytänyt nämä arvot uudelleen. Kestävä arvokasvatus haastaa kulttuurikriittisyyteen. Pienten lasten luontaiset arvot tukevat hyvinvointia ja luonnon kestävyyttä. lastenkeskus.fi-verkkokaupassa Tässä esimerkkejä: • Lapsille: Meren maha on kipeä, Vesikirja, Paras paikka maailmassa, Kaikessa on itua • Lasten kanssa luonnossa: Villi kaupunki, Keppikirja, Villin sään kirja • Ympäristökasvatusta kirkkovuodessa: Luontokirkkovuosi torjuu pelkoa tulevaisuudesta, jossa Maa ei ole elinkelpoinen. Koska Maan puolustaminen ja Mars-siirtokunnan kehittäminen ovat ainakin osin ristiriidassa keskenään, arvojärjestelmä ei näytä täysin rationaaliselta. Lapset ovat vielä lähellä luontoa, ja heidän arvonsa liittyvät paljolti elämän ylläpitämiseen, biologisiin tarpeisiin, läheisyyteen, sosiaaliseen elämään ja henkiseen hyvinvointiin, kuten leikkiin, luovuuteen ja oppimiseen. Arvokasvatus onkin dialogia, jossa myös aikuisten on oltava valmiita jatkuvasti tarkistamaan omia arvojaan ja toimintatapojaan. Kulutustottumukset ja kestämättömät arvot omaksutaan vanhemmilta ja ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisista tottumuksista. Pelko voi lamauttaa, toiminta luo toivoa Kolmas ikkuna siihen, miten ekologinen kriisi voi vaikuttaa arvoihimme ja toimintaamme liittyykin tunteisiin. Pelko voi sulkea silmät asialliselta tiedolta ja ajaa populismiin. Tekojen vaikuttavuutta pitää tehdä näkyväksi: miten esimerkiksi jugurttipurkin kierrättäminen muovijätteisiin pelastaa merieläimiä, ja miten pyöräileminen tai turhien asioiden ostamatta jättäminen auttaa eteläisten maiden lapsia saamaan kunnollista ruokaa ja pohjoisia lintulajeja säilymään hengissä. Kestävän tulevaisuuden arvot pitää myös kytkeä asialliseen tietoon niin, että ne herättävät toivoa ja innostavat toimintaan. Pelko ja ahdistus lamauttavat, kieltäminen taas synnyttää välinpitämättömyyttä tai katteetonta luottamusta siihen, että asiat menevät hyvin, vaikken itse tekisi mitään. Verkostoidu, tutustu ja lue ympäristökasvatus -lehteä ympäristökasvatusjärjestö Feen sivuilla feesuomi.fi. Lapset ovat kuitenkin aikuisia herkempiä omaksumaan kestäviä arvoja ja ottamaan vastaan niitä tukevaa tietoa. 30 Me tekijät Me tekijät 30 Kestävän kehityksen arvokasvatukseen on tarjolla monenlaista tukea materiaalien, vertaistuen ja koulutusten muodossa. Lasten ja nuorten keskuksen koulutustarjonnassa on syksyllä kaksi ja ensi vuonna kolme teemaan liittyvää koulutusta: Luonto seurakunnan kasvatuksessa, Luonto ja hiljaisuuden viljely sekä enemmän kouluikäisten ja nuorten kanssa toimiville Tulevaisuus ja toivo. LINKIT ME TEKIJÄT Toivo syntyy toiminnasta!. Toivo syntyy toiminnasta. Ihminen on osa luonnon systeemistä järjestelmää, eikä ihmisen hyvinvointia voi irrottaa luonnon ekologisesta hyvinvoinnista. Kasvattaja joutuu ilmastoja ympäristöasioissa tasapainottelemaan pelon ja välinpitämättömyyden välissä kapealla toivon sillalla. Lasten auttaminen tasapainoisina kohti kestävämpää tulevaisuutta vaatii kirkasta arvokasvatusta, mutta myös lasten tunteita pitää kuulla ja hoitaa, ettei niistä muodostu estettä arvojen mukaiselle elämälle. Kun jokin uhka koetaan liian voimakkaaksi, toimintaa alkavat ohjata tunteet arvojen sijaan. Ota käyttöön kestävyyskasvatukseen ja luontosuhteen tukemiseen sopivat lastenkirjat sekä ympäristökasvatusoppaat aikuisille
Olethan jo varmistanut paikkasi vuoden innostavimpaan varhaiskasvatuksen tapahtumaan. Uskon, että poikkeuksellinen arki on tuonut työhömme myös paljon hyvää ja uutta. Sosiaalisesta mediasta työkenttänä on puhuttu varmaan jokaisessa työyhteisössä, mutta monessako sitä ihan oikeasti hyödynnettiin ennen poikkeusoloja. Kokoukset ovat tiivistyneet ja matkapäivät vähentyneet, varmasti jatkossakin kokouksia järjestetään etänä. merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi Tämän vuoden maaliskuun perjantai 13. Ja toki on ollut huoli myös lapsista. mennessä! Päivät järjestetään niille varattuna ajankohtana. Toivomme tietysti, että pystymme pitämään päivät fyysisesti Aulangolla, mutta mikäli hallituksen ohjeistus ja vallitseva tilanne näyttäisi syksyllä toisin, etsimme vaihtoehtoisen tavan toteuttaa tapahtuma. Poikkeusajan juhlahetkiä on ollut, kun on saanut syödä lounasta turvavälit huomioiden työkaverin kanssa työpisteessä – nythän tavaksi on tullut aterioida kotona etätyön lomassa. Ikävää on ollut myös kuulla ja lukea uutisia lomautuksista, huoli on ollut niin työkavereista kuin perheiden vanhemmistakin. Poikkeuksellinen arki ja työn muuttuminen on ollut ainakin itselleni välillä stressaavaa, ja kova ikävä on ollut erityisesti lapsia ja perheitä, toki myös työkavereita. Toki alkuun juhlahetki oli syödä lounasta oman puolison kanssa, se Uusi normaali. Ennen kaikkea saamme olla ylpeitä itsestämme, otimme tilanteen nopeasti ja upeasti haltuun ja osoitimme jälleen kerran oman ammattitaitomme! Tapaamisiin – joko livenä tai muilla keinoin – neuvottelupäivillä Hämeenlinnassa 24.– 25.9.2020! SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUSNEUKKARIT 24.–25.9.2020 HÄMEENLINNASSA Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät lähestyvät kovaa vauhtia. Ilmoittautumiset 23.8. On ollut ilo kuulla, miten seurakunnissa on yhdistetty voimat ja tehty töitä yli työalarajojen huomioiden niin työntekijöiden kuin seurakuntalaisten turvallisuus. Olen tehnyt lastenohjaajan työtä 21 vuotta, enkä olisi voinut edes kuvitella tekeväni joskus etätyötä… On ollut huikeaa seurata kirkon varhaiskasvattajien idearikkautta, heittäytymistä ja uusien asioiden nopeaa oppimista ja haltuun ottamista. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KIRKON LASTENOHJAAJAT RY TEKSTI Merja Forsman Kirjoittaja on Kirkon Lastenohjaajat ry:n puheenjohtaja. Perheitä on kohdattu esimerkiksi puhelimitse, kirjeitse, WhatsAppissa, Teamsissa, Zoomissa. Sosiaalisen median kanavilla näkee lapsille ja perheille tehtyjä todella upeita juttuja. päivä oli monella tapaa erityinen päivä. Päivien ohjelma, lisätiedot ja ilmoittautumiset www.koulutukset.nuorikirkko.fi. kun ei yleensä arkisin ole mahdollista. Työn arki muuttui radikaalisti, ja siitä lähtien on eletty poikkeuksellista arkea
Katsomuskasvatuksessa ja koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä tuemme koulutuksillamme vahvasti. Lasten ja nuorten keskus on luotettava kumppanisi kirkon kasvatuksen kehittämisessä. Strategiassamme olemme luvanneet olla seurakuntien tukena huomioiden toimintaympäristön muutokset. Timo Tulisalo p. Mikäli tarpeisiinne vastaa paremmin paikallisesti toteutettu tilauskoulutus, ota yhteyttä! Verkkosivuilta löytyy myös tilauspohjainen tarjontamme ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot. Näiden kannustavien kokemusten pohjalta valmistaudumme myös jatkossa hyödyntämään laajemmin etätoteutusten mahdollisuuksia. 4. 1. On ilo todeta, että erityisesti etärippikoulujen toteuttamista tukeva koulutuksemme sai erinomaisen vastaanoton. Mitä erityisesti haluaisit tarjonnasta nostaa. Toivon, että tällä tavoin voimme myös nostaa esiin ja tukea seurakunnissa tehtävää kasvatustyötä. – Uutuustarjonnan avainsanoja ovat nuorten mielen hyvinvointi, ilmastotoivo, kunnioittava dialogi ja itsenäistymisen tuki. Haasteet ovat eri seurakunnissa erilaisia, ja siksi onkin tärkeää kehittää kunkin paikkakunnan olosuhteisiin rakentuvaa, lasten ja nuorten osallisuutta tukevaa kasvatustyötä – kysymme, kuinka lapsi pääsee osalliseksi ja miten voidaan varmistaa, ettei kukaan jää yksin. Omassa palvelutarjonnassamme varaudumme näihin haasteisiin lisäämällä valmiutta nopeisiinkin paikallisiin koulutusja konsultaatioprosesseihin, jossa tuemme paikallisen kasvun polun rakentumista. Miltä vuoden 2021 koulutusten tarjonta kokonaisuudessaan näyttää. Tutustu, inspiroidu ja lähde rakentamaan omia ja työyhteisösi koulutuspolkuja! TUTUSTU KOULUTUSTARJONTAAMME VUODELLE 2021 – Iloa ja innostusta, osaamista ja uusia ideoita! Koulutuspalveluista sekä kasvatuksen ja työyhteisöjen kehittämisestä vastaava johtaja Timo Tulisalo avaa vuoden 2021 koulutuskalenteria, jonka sait tämän lehden liitteenä. – Nyt jos koskaan toivoisi, että henkilöstön kehittämiseen investoitaisiin seurakunnissa vahvasti. Miten korona-ajan vaikutukset näkyvät tarjonnassa. Säästötarpeiden noustessa esiin tämä edellyttää ennakkoluulotonta johtamista, jossa henkilöstökoulutus nähdään edellytyksenä tulevalle toiminnalle. Mitä "nosteista" haluaisit sanoa koulutuksen merkityksestä ammatilliselle kasvulle ylipäätään. – Tarjontaa on rakennettu poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tarvitaan toisaalta selkeää yhteistä strategiaa, jonka mukaisesti ydinosaaminen voidaan määritellä, ja toisaalta hyviä koulutusehdotuksia työntekijöiltä, jotka haluavat kehittää taitojaan näillä nimetyillä ydinosaamisen alueilla. Muutosten vaikutuksia on vielä liian aikaista hahmottaa kokonaisuutena. 3. Onko jotakin uutta tai erityistä tulossa. Tarjoamme koulutuksia, joissa voi käytännössä rakentaa ja harjoitella omaa työmalliaan, miten edetä näissä kysymyksissä lasten ja nuorten kanssa. Yhdessä pääosin seurakuntien kasvatustyössä toimivan asiakaskuntamme kanssa olemme luoneet uusia, etätyöskentelyyn perustuvia toimintamalleja. Järjestöllämme on nyt uusi nimi ja ilme – mitä "fiiliksiä" se herättää koulutusten näkökulmasta. Uudistunut koulutustarjontamme lunastaa osaltaan tätä lupausta. Kerromme mielellämme lisää toteutusmahdollisuuksista oman seurakuntasi tarpeisiin. 044 346 9522 timo.tulisalo@lastenjanuortenkeskus.fi www.koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi INFO. 2. Nyt on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret saavat vahvan sijan kirkon työssä. – Lapset ja nuoret ovat meidän järjestöllemme se kaikkein tärkein! On hienoa, että he ovat nyt myös – pienen tauon jälkeen – järjestön nimessä mukana ja keskellä kaikkea. 32 Me tekijät Me tekijät 32 KOULUTTAUDU, OSALLISTU Sait tämän lehden mukana kalenterin vuoden 2021 koulutuksista. Kokoontuvaa toimintaa on käynnisteltävä uudelleen, ehkä uusin tavoinkin, ja taloudelliset voimavarat niukkenevat. Varhaiskasvatuksessa kirkkomuskareihin on tarjolla uusien aineistojen käyttöön innostavaa koulutusta, samoin kiusaamisen ehkäisyyn lasten vertaisryhmissä tähtäävä suosittu Piki-koulutus rakentuu uusille materiaaleille. Verkossa koulutukset julkistetaan 3.8. Avaimena on hyvä yhteispeli henkilöstön ja johdon välillä. 5. – Seurakunnat ovat koronakevään jälkeen monin tavoin muuttuneessa tilanteessa
etsii yksiötä Helsinki/Espoo 1.8. Yhdessä toteutettu jumalanpalveluselämä kaikkia aisteja käyttäen on tärkeä osa koulutusta. Miten kokonaisvaltaisuus mahdollistaa lasten tarpeiden ja perheiden elämäntilanteiden huomioimisen jumalanpalveluselämän kokonaisuudessa. Onko seurakunnassasi jo nuorten vaikuttajaryhmä tai suunnittelette sellaista. Puolikas ateriapaketti 50 € (ei sis. Juho Rasa, 0400 560249. opisk. Yhdessä työskennellen etsimme vastauksia siihen, miten pedagogisen johtamisen keinot toimivat seurakunnan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin vahvistajina. reinikainen@seurakuntaopisto.fi Järjestäjä Seurakuntaopisto, yhteistyökumppani Lasten ja nuorten keskus ry 15.–17.9.2020, Ruokolahti, Seurakuntaopisto, Jaakkiman kampus Huomioi vaihtunut ajankohta! Millainen on hartaus tai jumalanpalvelus, jossa lapsi viihtyy ja perheen on hyvä olla. aamuja iltapalaa). alk. Perehdymme ehtoolliskasvatukseen osana varhaiskasvatusta ja perhetoimintaa ja saamme kokemuksia muskarikirkosta. Laajuus 1,5 op Kustannukset Osallistumismaksu 240 € Ilmoittautuminen 28.8.2020 mennessä https://www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/ tilauskoulutus/seurakunnat/ Tiedustelut Kouluttajat Johanna Heikkinen, johanna. Pelkkä majoitus kahdeksi yöksi 44 €/2hh ja 80 €/1hh. Tässä valtakunnallisessa koulutuspäivässä kuulet uusimmat vinkit ja kokemukset muista seurakunnista ja verkostoidut toisten lapsiasiahenkilöiden kanssa. Ilmoittautuminen 14.8.2020 mennessä, https://www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/ tilauskoulutus/seurakunnat/ Tiedustelut Kouluttajat Kaisa Aitlahti, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi ja Riikka Jäntti, riikka.jantti@lastenjanuortenkeskus.fi Yhteistyökumppanit Järjestäjänä Seurakuntaopisto, yhteistyökumppani Lasten ja nuorten keskus ry Lasten ja perheiden hartaudet ja jumalanpalvelukset ASUNNONHAKUILMOITUS: Krist. mennessä, https://koulutukset.nuorikirkko.fi/koulutukset/ lapsiasihenkiloiden-koulutuspaiva-2020/ Kustannukset Osallistumismaksu 95 € sisältäen aamukahvin ja kevyt lounaan Tiedustelut Kouluttaja Tarja Liljendahl, tarja.liljendahl@nuorikirkko.fi, 0400 279 376 Yhteistyökumppanit Kirkon kasvatusja perheasiat (KKP), KCSA, Seurakuntaopisto ja Agricola-opintokeskus. Tule ideoimaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen tapoja seurakunnassa! Laajuus 0.25 op Ilmoittautuminen 21.8. Täysihoito 125 €/2hh ja 160 €/1hh. Täysi ateriapaketti 82 € (sis. Koulutuspäivä on kaksikielinen ja se toteutetaan yhteistyössä Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen, KSCA, kanssa. LAPSIASIAHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄ 3.10.2020, Seurakuntien talo , Näsilinnankatu 26, Tampere Toimitko seurakuntasi lapsiasiahenkilönä. heikkinen@nuorikirkko.fi ja Satu Reinikainen, satu. 33 Me tekijät Me tekijät 33 KOULUTTAUDU, OSALLISTU VARHAISKASVATUKSEN KOKONAISSUUNNITTELU SEURAKUNNASSA 30.9.–2.10.2020, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Tule syventämään osaamistasi seurakuntasi varhaiskasvatuksen kokonaisuuden suunnittelussa ja kehittämisessä – fokuksessa ovat ajan ilmiöt ja toimintaympäristön muutokset. Laajuus 1,5 op Kustannukset Osallistumismaksu 240 €. aamuja iltapalan)
JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Hetkellinen hyvä olo ei kuitenkaan vielä riitä hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kokemukseen, vaan siihen tarvitaan sitä, että elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään. Hyvinvoinnin on todettu vaikuttavan myös resilienssiin, kykyyn selviytyä vaikeista tilanteista. Hyvinvoinnin kokemus ohjaa käsitystämme siitä, mikä tuottaa meille onnellisuutta. Työn kokeminen merkityksellisenä ja sen tarjoamat positiiviset haasteet sekä kehittymisen mahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin kannalta. 34 Me tekijät Me tekijät 34 Mitä tuon mukanani töihin. Hyvinvoinnilla onkin monin tavoin kerrannaisvaikutukset. Arvot ovat kaiken toimintamme kompassi ja tukipilari, ja ne ovat kiinteästi kytköksissä myös onnellisuuteen. Hyvinvointi on jotain, mitä tavoittelemme ja jonka myötä muovaamme myös arvojamme. KUKA. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelu on erityisen tärkeää kasvatustehtävissä, sillä hyvinvoiva työyhteisö heijastuu myös lapsiin ja perheisiin. Yhtä lailla tärkeää on myös kysyä, onko omassa toiminnassa jotain sellaista, mikä ei lisää muiden hyvinvointia. Samalla myös hyvinvoiva ihminen säteilee ympäristöönsä. Terveys, turvallisuus, läheisyys, rakastetuksi ja hyväksytyksi tuleminen, työn merkityksellisyys, taloudellinen tasapaino, positiiviset ihmissuhteet, riittävä lepo ja mielekäs vapaa-aika ovat muun muassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiimme. Lisäksi työpaikan yleinen ilmapiiri ja se, miten puhumme työpaikalla toisillemme, vaikuttavat työviihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Tästä syystä erityisesti lasten ja perheiden parissa työskentelevien olisi tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. päätoimittaja. Hyvää alkavaa uutta toimintakautta sinulle ja koko työyhteisöllenne! Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Hyvinvointi syntyy hyvästä arjesta OIKEISSA TÖISSÄ. Hyvinvoinnissa on kyse kokonaisvaltaisesta tasapainosta elämän eri osa-alueiden kanssa. Hyvinvoinnilla on myös iso merkitys siihen, millaisena näemme tulevaisuuden sekä omat mahdollisuutemme. Valitettavan usein näemme puutteet ympäristössämme ja muiden käytöksessä samalla, kun oma toimintamme voi jäädä huomaamatta. Työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tarkastelu on erityisen tärkeää kasvatustehtävissä, sillä hyvinvoiva työyhteisö heijastuu myös lapsiin ja perheisiin. Siinä missä toinen ahdistuu voimakkaasti, toinen voi pyrkiä aktiivisesti löytämään ratkaisuja vaikeuksien voittamiseksi. Lisäksi työhyvinvointia tulisi kaikin keinoin vaalia koko työyhteisössä. Kuitenkin yhtä lailla arjen pienet asiat ja tapahtumat, kohtaamiset ja ilon aiheet voivat tuottaa meille hyvinvoinnin kokemuksen. Kun voimme työyhteisössämme hyvin olemme myös keskimäärin innostuneempia työstä ja suhtaudumme positiivisemmin kohtaamiimme lapsiin ja perheisiin. Lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja kokemus siitä, että on työssään arvostettu. Muun muassa tästä syystä reagoimme eri tavalla eri tilanteisiin. Samalla voi lähteä pohtimaan niitä asioita, joilla on itse ollut viime aikoina vaikuttamassa työyhteisössä itsen ja muiden hyvinvointiin. Työllä on myös merkittävä rooli hyvinvoinnillemme. Jokainen voi kuitenkin olla lisäämässä työyhteisönsä hyvinvointia kysymällä aika ajoin itseltään: Mitä tulee mukanani töihin, kun minä tulen sinne. Hyvinvoiva ihminen suhtautuu yleensä ottaen positiivisemmin elämään ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin
Learny Land opettaa isommille lapsille esimerkiksi avaruudesta ja dinosauruksista. Yrityksen pelien aihepiirit liikkuvat tieteen maailmassa ja ottavat yhteiskunnallisestikin kantaa. Vaikka valtameripelissä ei nuoren kohderyhmän vuoksi tekstejä olekaan, on firman muita, eskarilaisille ja pienille koululaisille suunnattuja pelejä tekstitetty ja käännetty suomeksi. Eläimet esitetään hauskoina, värikkäinä ja veikeästi piirrettyinä hahmoina, mutta sovellus sisältää itse pelin lisäksi myös lyhyitä videopätkiä oikeista eläimistä niiden luonnollisessa ympäristössä. Vaikka aiheen voisi kuvitella olevan hieman järkyttäväkin, on kaikki esitetty leikkisästi liikaa aiheella mässäilemättä. GRETA THUNBERG pelihahmona Learny Land -lastenpelifirma on tehnyt valtameripelin ohella monia muitakin opettavaisia lastensovelluksia. -sovellus lähettää pelaajan sukellukselle maailman valtameriin. Nämä sovellukset ovat ikään kuin kirjan ja pelin hybridejä ja tarjoavat oikeaa tietoa lapsille sopivassa paketissa. Käytännössä pelaaminen tapahtuu niin, että pelaaja raahaa sormella eläimiä ja kasveja veteen ja tarkkailee sitten niiden toimintaa. Isot kalat syövät pienempiä, pingviinin munasta kuoriutuu poikanen ja ihmissukeltaja valokuvaa luontoa sopivan etäältä. Parhaassa tapauksessa ruudun tapahtumat voivat kuitenkin olla otollinen sykäys aikuisen ja lapsen väliselle keskustellulle luonnonsuojelusta. Ainutlaatuiset naiset -pelissä esimerkiksi katsellaan ja luetaan tarinoita rohkeista naisista kuten Greta Thunbergista ja Ada Lovelacesta. Luonnonsuojelu tuodaan pelissä esiin hienovaraisesti mutta konkreettisesti. Mikä pelissä sopii noin 3–5-vuotiaille lapsille. Pelin käyttöliittymä on niin ikään pienten lasten motorisille taidoille sopiva. Eläimiin ja muuhun luontoon tutustuttaessa tulee huomanneeksi myös merien suojelun tärkeyden. Pelkällä hahmojen raahaamisella ja intuitiivisella tökkimisellä pääsee pitkälle! TEKSTI Jenni Utriainen LISÄTIETOA PELEISTÄ Learnyland.com www.viihdevintiot.fi Parhaat lastenkirjat ja -pelit tarjoavat lapsille kiinnostavia tarinoita auttaen samalla muodostamaan kuvaa maailmasta ja siitä, minkälaisia yhteisiä arvoja meillä on. Pelin pääosassa ovat kaikesta huolimatta suloiset eläimet ja niiden puuhat. 35 Me tekijät Me tekijät 35 DIGILEIKIT Valtamerien elämää ja luonnonsuojelua Pelissä tarkkaillaan merissä eläviä eläimiä ja niiden välistä vuorovaikutusta erilaisissa ekosysteemeissä napa-alueelta tropiikkiin. Se on puheeton ja tekstitön, eli helposti ymmärrettävä kenelle tahansa. Muovipussi ja meduusa muistuttavat toisiaan niin paljon, että kilppari käy vahingossa napsimassa parempiin suihin molempia. Ihmisen toiminnan vaikutukset eläinten elämään näkyvät myös silloin, kun delfiini joutuu kalastajien verkkoon ja muut delfiinit yrittävät auttaa sitä. Luonnontieteiden lisäksi tarjolla on pelattavaa myös yhteiskunnallisista aiheista. Pieninkin pelaaja huomaa varmasti ihan itse, miksi roskien päätyminen mereen ei ole hyvä juttu. Mukana on pienille ihmisille aina mieluisia pingviinejä, delfiinejä, merihevosia ja kilpikonnia. Lyhyitä elämäkertoja lukiessa saadaan tietoa muun muassa naisten oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja tasa-arvosta – lapsentasoisesti totta kai! Yksinkertaisen oloinen kännykkäpeli voi siis tarjota lapselle paitsi hauskanpitoa myös uusia esikuvia.. Learny Land -pelifirman Mitä valtamerissa on
Samalla pitäisi muistaa, että me aikuisetkin opettelemme elämää. Jos kiellän jotakin, perustelen sen. Viihdyin siellä itsekin – kartutin juttelun lomassa myös omia lajittelutaitojani. Me olemme ihmetelleet yhdessä, miksi kaksi aikuista asuu keskenään – missä heidän vanhempansa silloin ovat. Arvokasvatuksen äärellä on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, mitä lapset opettavat meille arvoista. Jos et vielä osaa lajitella tai olla kohdata mokiasi, sitä on mahdollista opetella yhdessä. Lapsi ei tarvitse rinnalleen kaikkitietävää, aina oikeassa olevaa aikuista, vaan aikuisen, joka kuuntelee ja ottaa hänet todesta. Omien mokien tai heikkojen kohtien näyttäminen ei ole haitannut työtäni koskaan. Heidän kanssaan olen saanut harjoitella “koko naapurusto kasvattaa” -taitojani. Tänä kummallisena keväänä seurakunnan lapset ovat olleet valitettavan kaukana, vaikka yhteyttä perheisiin on pidetty. Onkin erityisen tärkeää, että elämän arvoista ja sen käytännön toteuttamisesta puhutaan lasten kanssa. Me olemme istuttaneet perunaa, kastelleet päärynäpuuta ja pohtineet lukemattomia miksi-kysymyksiä. Jos mokaan, pyydän lapselta anteeksi. Aikuiset olivat enemmän kiinnostuneita syömisestä kuin roskapoliisista, mutta lapset olivat hänestä innoissaan; heistä oli kiva arvuutella, mihin mikäkin roska kuuluu. Sen sijaan elämääni on tullut viime syksyisen muuton myötä naapurin valloittavat lapset. Olenkin työssä oppinut esimerkiksi sen, kuinka pyyhekumi toimii. Tätä ohjetta ei turhaan sanota kultaiseksi säännöksi. Selvitetään sitten yhdessä. Lapset opettelevat elämää ja ovat siinä kovin innovatiivisia. Ja aikuisena nämä asiat ovat minulle itsestään selviä. Jos jokin tällainen taito opitaan jo lapsena, sitä on helppo noudattaa aikuisena. Aikuisia tarvitaan ohjeistamaan. Avain parempaan tulevaisuuteen piilee varhaiskasvatuksessa. Ennen kaikkea me olemme olleet ihmisiä toisillemme. Jos en tiedä vastausta, kerron, etten tiedä. Arvokasvatuksessa minulle on ollut keskeisintä noudattaa sitä kaikkein kliseisintä ja klassisinta ajatusta: tee, kuten tahtoisit itsellesi tehtävän. Kuulemma moni lapsi vaatii parempaa lajittelua vanhemmiltaan roskapoliisin oppien myötä. Olen huomannut sen kantavan pitkälle. Roskapoliisin opissa. Kun mikään kysymys ei ole liian hassu, voidaan vaikkapa ihmetellä, mahtuuko dinosaurus kirkkosaliin. Meillä kotona lajiteltiin, mutta opetettiin myös, että roskia ei ehdottomasti saa heittää luontoon – aina on löydettävä roskakori. PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Kun mikään kysymys ei ole liian hassu, voidaan vaikkapa ihmetellä, mahtuuko dinosaurus kirkkosaliin. Roskapoliisi kertoi, että hän vierailee useissa päiväkodeissa ja että lapset alkavat olla taitavampia roskien lajittelussa kuin aikuiset. Huomaan saavuttavani lasten luottamuksen nopeasti. Mutta ennen kaikkea heidän ansioistaan uusi koti on nopeasti tuntunut kotoisalta, koska vastaanotto on ollut aito ja välitön. Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. 36 Me tekijät Me tekijät 36 TEKSTI Rosa Kostamo Kirjoittaja on Malmin seurakunnan pastori KUVITUS Pekka Rahkonen Vuosi sitten järjestämillämme seurakunnan perhebrunssilla Vantaan Energian roskapoliisi oli mukana roskien lajittelua esittelevällä toimintapisteellä
50 Kosketus tuo kertomuksen iholle s. 52 Laula – leiki – liiku: Loppukesän äänimaailma surisee ja pörisee Parkanon seurakunnan lastenohjaajat Pirjo Puonti (vas.), Eleonora Printz ja Merja Kivelä kokoavat rekvisiittaa raamattuleikkiä varten. 37 Ideasta käytännöksi KUVA Hanna Tuuri Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 38 Luovat lapset: Videotaidetuokioissa ihmetellään värejä s. Sivu 42.. s
Johannalla oli paljon kokemusta taidetoiminnan toteuttamisesta seurakunnassa erilaisille ryhmille, etenkin aikuisten ryhmille. ”Kun alkoi selvitä, että koronan vuoksi kerhot ovat tauolla muutaman Videotaidetuokiot kutsuvat ihmettelemään värejä koko perheen voimin ”Taaperoiden kanssa taiteen tekeminen on toiminnan iloa, erilaisia aistimuksia, materiaalikokeiluja ja vapautta", sanoo Johanna Vilja-Mantere.. 38 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT Johanna Vilja-Mantere ja Sanna Yli-Koski-Mustonen Monen lapsiperheen arki mullistui, kun seurakunnat joutuivat keskeyttämään lapsija perhetoimintansa viime keväänä. Myöhemmin keväällä aloin myös mainostaa videoita tehden pieniä Facebook-livelähetyksiä, ja lisäksi toteutimme avointa keskustelevaa vauvaryhmää jitsi-meet-alustalla”, Sanna kuvailee. Videoiden toteutusta pohdittiin ensisijaisesti lapsiperheiden tarpeita ja toiveita kuunnellen. ”Youtube-videosarjaan päädyimme siksi, että lapsiperheiden arki on hektistä ja näin ollen jokainen voi itse valita, milloin videohetkeä viettää. ”Mukaan otettiin varsinkin alussa tuttuja lauluja, ruokarukouksia, loruja ja niin edelleen. Tilalle tuli kuitenkin pian jotakin muuta! Tuttuja juttuja ja luovia kokeiluja perheiden hyväksi Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvattajat tarttuivat rohkeasti pandemian asettamaan haasteeseen ja aloittivat lapsiperheille suunnatun Hetkiä kotona -videosarjan, jonka avulla perheet pääsivät kokemaan osallisuutta ja arjen pyhiä hetkiä oman kodin rauhasta käsin. Luottamukseni oli kova, että hänen ammattitaidollaan ja äitiyden tuomalla elämänkokemuksellaan saa aikaiseksi innostavia toteutuksia myös pienille lapsille”, Sanna kuvailee projektin taustoja. Saman videon voi katsoa halutessaan myös uudestaan.” Tuttujen kasvojen ja elementtien ohella videosarja tarjosi uudenlaisia mahdollisuuksia myös kiinnostuneille vapaaehtoisille ja eri alojen osaajille. Myös Pitäjänmäen seurakunnassa Helsingissä lukuisien perheiden viikkoa rytmittäneet perhekerhot, olkkarit, yhteisöruokailut ja päiväkerhot hävisivät kalenterista. Tutut kasvot ja tutut elementit tuntuivat alkuun tärkeältä tavalta lohduttaa, rohkaista, ilahduttaa ja kulkea pienten seurakuntalaisten ja heidän vanhempiensa rinnalla”, kertoo Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Sanna Yli-Koski-Mustonen. Matalan kynnyksen taidetuokioita iloksi joka kotiin Yksi Hetkiä kotona -sarjan suosittu kokonaisuus on ollut teologi-taidekasvattaja Johanna Vilja-Mantereen (TT, TaM) taidetuokiokokonaisuus, jota oli alun perin suunniteltu toteutettavaksi kerhojen yhteydessä. Monille seurakunnan työntekijöille tilanne merkitsi myös oman ammattitaidon päivittämistä: ”Alkuun Youtube-videot myös tuntuivat askeleen helpommilta digiloikkauksilta kuin livelähetykset. ”Seurakunnan perhekerhossa ja vauva-taaperokerhossa oli toivottu jo ennen korona-aikaa värikylpy-tyyppistä toimintaa ja kädentaitohetkiä
Värien vaihtuessa vaihtuivat myös materiaalit, aina elintarvikeväreistä mausteisiin, perunasuurimoihin, munakennoihin ja kotitekoiseen muovailuvahaan. Yhtenä taidetuokioiden suunnittelun haasteena olikin kehitellä tehtävät sellaisiksi, että ne kiinnostaisivat niin 1–2-vuotiasta tai nuorempaakin taaperoa kuin tämän mahdollista isompaa sisarusta, jonka leikeissä kuvittelulla on suuri rooli. Lapseni isompaa serkkua seuratessani olen huomannut, että leikki-ikäisen maailma pursuaa jo mielikuvitusta ja vanhemman avulla on mahdollista tehdä myös jotakin tavoitteellisempaa”, Johanna kuvailee. Värien lisäksi kunkin kerran tehtävää luonnehti myös erilainen miljöö, johon tehtiin taidetyöskentelyssä mielikuvitusta kutkutteleva retki: Taidekasvattajan vinkit taidetuokioihin lasten kanssa: Turvallista tutkailua ja vapaata ilottelua vauvan tai taaperon kanssa • Käytä vain turvallisia materiaaleja, joita voi laittaa suuhun huoletta: moni niistä voi löytyä keittiösi kaapeista! • Vältyt turhalta stressiltä myös suojaamalla ympäristön ja vaatteet tai käyttämällä vaatteita, jotka voivat sotkeutua. • Keskity siihen, mikä lasta kiinnostaa taidetyöskentelyssä: aikuisen ei tarvitse jäädä liian vahvasti kiinni alkuperäiseen ideaan. • Ihastele lapsen toimintaa ja tuotoksia! • Ota oppia lapsen uteliaasta asenteestaan ja kokeile itsekin, miltä näin vapaa tekeminen tuntuu! Rohkaise ja ruoki leikki-ikäisen mielikuvitusta • Tässäkin iässä on tärkeää säilyttää avoin, tutkiva ote ja tekemisen ilo! • Leikki-ikäisiltä voi jo odottaa hiukan välineiden hallintaa ja opettaa, miten niistä huolehditaan. Taidetyöskentelyyn virittäydyttiin kuvitellen, lorutellen ja oman ympäristön värejä havainnoiden. Mitä se tekee. Värien maailma tarjosi hyvän lähtökohdan niin toiminnallisemmalle kuin mielikuvituksellisemmalle työskentelylle: pienimmät saattoivat tutkia värejä turvallisin materiaalein puhtaasti motorisena ja esteettisenä ilotteluna, isommille värit toimivat samalla tapana tarkastella maailmaa eri tavalla. Koronan vuoksi tuokioiden olisi tarpeen mukaan onnistuttava myös mahdollisimman vähin, kotoa tai lähikaupasta löytyvin tarvikkein. Yhdessä tekeminen luo vahvoja muistoja ja valaa pieneen ihmiseen itseluottamusta. Sukelluksia värien maailmaan leikin ja lorujen kautta Taidetuokiot rakentuivat lopulta hauskoiksi kokonaisuuksiksi vastaväriparien mukaan: ensimmäisellä kerralla tutkittiin sinistä ja oranssia, toiseksi punaista ja vihreää, kolmannella keltaista ja violettia. Taidekasvattajan oma, leikki-ikää lähestyvä taapero toimikin äidilleen erinomaisena opettajana taidetuokioiden suunnittelussa: ”Lapseni on opettanut, että taiteen tekemiseen täytyy kuulua näin pienen näkökulmasta erityisesti toiminnan iloa, erilaisia aistimuksia, materiaalikokeiluja ja vapautta – kuten vauvojen värikylvyissä, jotka ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Älä kuitenkaan tee numeroa jos lapsi ei käytä välineitä ”oikeaoppisesti”. Miltä siitä tuntuu. Lisäksi Vilja-Mantere halusi rakentaa videot kiinnostaviksi myös aikuisille, jotka katsoisivat niitä lasten kanssa. Hetkiä kotona osa 6,Taidetuokio 1: Vettä ja auringonkimallusta Monet’n hengessä https://www.youtube.com/watch?v=n-Xot7LDp9k Hetkiä kotona osa 9, Taidetuokio 2: Metsäretkellä Gallen-Kallelan jalanjäljissä https://www.youtube.com/watch?v=jeMpSvJP1l8 Hetkiä kotona osa 10, Taidetuokio 3: Kukkaniityllä van Goghin sävyin https://www.youtube.com/watch?v=KR9YeT9AWuE VINKKI Taidetuokiot löytyvät seuraavista linkeistä: LUOVAT LAPSET. Taiteilua lapsen maailmaan eläytyen Taidetuokioiden suunnittelussa Vilja-Mantere syventyi erityisesti taaperoiden ja leikki-ikäisten maailmaan, joka on täynnä erilaisia aistimuksia ja ihmeitä. 39 Ideasta käytännöksi viikon sijasta 2,5 kuukautta, ehdotin Johannalle, että toteutetaan taidetuokiot videoversiona sen sijaan, että jäätäisiin odottelemaan tauon päättymistä.” Huhtikuussa ilmestynyt kolmen videon kokonaisuus räätälöitiin suunnitteluja toteutusvaiheessa erityisesti Pitäjänmäen seurakunnan tarpeisiin, mutta videot ovat nähtävissä kenelle tahansa. • Ole kiinnostunut lapsen tuotoksista ja ihastele ja ihmettele hänen taitojaan! • Tee itsekin! Lapset haluavat kokeilla innokkaammin kaikkea, mihin näkevät omien vanhempiensa tai muiden elämän tärkeiden aikuisten uppoutuvan. • Pyri luopumaan ”oikein/väärin”-ajattelusta: motoriset kokeilut saattavat näyttää aikuisesta sotkemiselta, mutta se tuottaa lapselle iloa ja virittää aisteja, eli on mitä mainioin tapa käyttää taidemateriaaleja tämän ikäisenä. • Kiinnitä huomiota siihen, miten avoimesti lapsi tutkii asioita: mitä hän kokeilee ja millaisia reaktioita erilaiset värit ja liikkeet saavat aikaan. • Käytä taidetta keskustelun apuna ja opi samalla lapsesi mielikuvituksesta ja ajattelusta: Mitä tässä on
Vastavuoroisen toiminnan muuntaminen videomuotoiseksi ei ollut aivan yksinkertaista: ”Lasten parissa kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu, jos mahdollista, vielä muita ikäryhmiä enemmän. Tällaisia henkilöitä ei välttämättä löydy vielä kovin helposti. Huomaa myös, kaikuuko tilassa. Aloita pienestä vaikka saman tien: muutaman minuutinkin video voi tuoda monille suurta iloa! Kymmenen vinkkiä onnistuneen videon toteuttamiseen nissa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän tilaa taiteelliselle toiminnalle, joka puhuttelee ihmistä syvältä herkästi antaen tilaa ihmisen omalle prosessille”, Vilja-Mantere kuvailee taiteen mahdollisuuksia seurakunnissa. ”Myös videomuotoinen toiminta on luultavasti tullut jäädäkseen seurakuntien toimintaan. ympäristön elementit vaikuttavat videon tunnelmaan ja viestiin. Harjoittele puhumista kameran edessä: Kokeile, millainen kieli tuntuu itsellesi luontevimmalta kameran edessä, mitä sanoja ja eleitä toistat huomaamattasi. Testaa ideaasi jo ennen kuvaamista, niin säästät paljon aikaa kuvausvaiheessa ja tiedät ottaa oikeat materiaalit lähettyville. ”Kesti hetken löytää oma tapa olla luontevasti kameran edessä ja ottaa kontakti pieniin ihmisiin myös ruudun takaa. Silloin olisi kuitenkin tärkeää, että kyseinen henkilö tuntisi hyvin sekä seurakunnan että taiteen maailman. Huomioi ympäristö: Pohdi, miten mm. Huomioi äänimaailma: jos olet kaukana kamerasta, ääni kuuluu huonosti. 7. Palautteen mukaan se taisi kuitenkin onnistua, sillä moni lapsi oli ilmeisesti vastaillut kysymyksiini ja näyttänyt minulle jotakin omasta kodistaan. ”Erityisesti ensimmäinen taidetuokio oli katselukertojen osalta kärkikaartia verrattuna muihin sarjan videoihin katselukertamääriltä, joten se kertoo kiinnostuksesta aihetta kohtaan”, pohtii Sanna Yli-Koski-Mustonen. Sekä Yli-Koski-Mustonen että Vilja-Mantere näkevät taidetyöskentelyssä paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden seurakuntatyötä ajatellen. 9. Kohderyhmä vaikuttaa myös siihen, kuinka pitkä video voi olla. Elämyksellisen ja monitahoisen kokonaisuuden rakentaminen ei toki ollut aivan helppoa. Mikäli mahdollista, käytä tällöin kameraan kiinnitettävää ulkoista mikkiä. Voiko sille tehdä jotakin. 6. Näkisin, että seurakunVINKKI 1. Monille – niin aikuisille kuin lapsille – hengelliset ja eksistentiaaliset kysymykset ovat juuri tällaisia. Jos taas otat useampia ottoja, pidä kamera samassa kulmassa, niin ottojen yhdistäminen jälkikäteen ei näytä sekavalta. Mutta mikäli tällaiseen monialaiseen osaamiseen panostettaisiin, tulokset olisivat varmasti inspiroivia!”. Hengellinen sanasto voi tuntua vieraalta. 4. 5. Taidetuokiovideot herättivät myönteistä huomiota ja innostusta uusia menetelmiä kohtaan. Videotuotannon osaamista tarvitaan varmasti myös koronan jälkeenkin.” ”Seurakunnissa voisi hyvin olla muusikon tai kanttorin ohella palkattuna myös kuvataidepedagogi, joka vastaisi seurakunnan taidelähtöisestä toiminnasta. Se ajatus lämmitti mieltä.” Taide ja videot seurakuntien uutena normaalina. Harjoittele olemista kameran edessä: Ota pari harjoitusottoa ja katso, miltä olemisesi kameran edessä näyttää: miten oma asentosi, liikkeesi, ilmeesi ja sanavalintasi vaikuttavat videon viestiin. Voit vaikka kirjoittaa löyhän käsikirjoituksen, jos haluat. 40 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET meri, metsä ja kukkaniitty. Huomioi, mistä valo tulee: jos se tulee kuvattavan takaa tai voimakkaasti sivusta, hahmo näkyy kuvassa pimeänä tai varjoisana. Noin 10-minuuttisen videon katselemisen aikana ei ehtinyt luonnollisesti toteuttaa koko työskentelyä, mutta videoon saattoi palata helposti uudestaan, kun kokeileminen oli mahdollista. 8. Entä voisiko ääniä lisätä jälkikäteen elävöittämään kokonaisuutta. Jokaiseen paikkaan liittyi myös jokin tunnettu taideteos, jonka videota katsovat vanhemmatkin saattoivat tunnistaa. Kyse oli Vilja-Mantereellekin ensimmäisestä videomuotoisesta opetuskokonaisuudesta, ja moni hauska idea osoittautui käytännössä työläämmäksi kuin etukäteen olisi arvannut. ”Taide on luonteeltaan avointa ja kutsuvaa: se avaa konkreettisen toiminnan kautta tilan käsitellä myös niitä tunteita ajatuksia, joille ei ole vielä sanoja tai muotoa. Jos käytät kännykkää, käännä se vaakatasoon, niin kuva kattaa isomman alueen ja sitä on miellyttävämpää katsella. Huomioi kuvakulma: Jos mahdollista, käytä kuvatessasi jalustaa, jolla voit asemoida kännykän tai kameran helpommin sopivaan kohtaan ja kuva on tasaisempi. Mieti videon kohderyhmää suunnitteluvaiheessa: Esimerkiksi lapsille suunnattu video kiinnostaa enemmän, mikäli se sisältää tarinallisia elementtejä, värejä ja vaihtelua. 3. 2. Lapset elävät luotettavan aikuisen katseista, läsnäolosta ja reaktioista lapsen toimintaan”, Johanna luonnehtii. Editoi: Jos videosi sitä vaatii, hyödynnä rohkeasti ilmaisia videoeditointiohjelmia! 10
Perheiden kanssa työtä tehdessä kunnioitus on varmasti tärkein lähtökohta. Lindqvist kiteyttää: ”Uskonto vie sellaisille elämän tulkinnan alueille, jossa rationaalinen ajattelu väistyy ja sijalle astuvat kuvat, metaforat, myytit, riitit ja symbolit.” Uskonto ei esitä teoriaa ihmisestä tai elämästä, vaan tarjoaa päämäärän hänen olemassaololleen. Jumalan ja ihmisen välillä on jatkuva dialogi. Ne eivät ole neljä erillistä tasoa ihmisessä vaan samanaikaisia näkökulmia ihmisenä olemiseen. 41 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Työn taustana arvot – keskustellaan niistä! TEKSTI Marianne Kyrönviita kirjoittaja on Parkanon seurakunnan kappalainen Terveydenhuollon eetikko jo edesmennyt teologi Martti Lindqvist on Sielunhoidon käsikirjassa kiteyttänyt kristillistä ihmiskäsitystä tavalla, johon ei ole paljon lisäämistä. Jokaisella ihmisellä on itseisarvo, kuten kaikella muullakin elämällä. Jokaisella ihmisellä on Jumalan luomistyön perusteella kiistämätön arvonsa. Vastaavasti ”uskonnon ihmiskäsitys on kokemuksellinen, eksistentiaalisesti velvoittava ja mielekkyyskysymyksiin liittyvä, ja sillä on monia eettisiä seuraamuksia.” Tätä taustaa vasten on hyvä tarkastella omaa työn tekemisen tapaa. Ihminen on aina arvokas sellaisenaan, ei vain välineenä johonkin tai jonkin suorituksen ym. Maailma nähdään synnin ja armon välisen draaman kohtauspaikkana. Erityisesti läntisen kristikunnan kysymyksen asettelua on hallinnut Martti Lindqvistin mukaan synnin ja armon dialektiikka. Sovitus mahdollistaa armon, anteeksiantamuksen. Pohjimmaltaan syyllisyys on aina uskonnollista – etäisyyttä Jumalasta, kapinaa Jumalaa vastaan. Taitoa ja viisautta tarvitaan siinä, miten työstä muodostuu rakentava vuoropuhelu. Ihminen on sekä vapaa autonominen olento että Jumalasta ehdottoman riippuvainen. On tärkeää pitää yllä työyhteisössä keskustelua, jotta voi tarkistaa suuntaa. Hänellä on omatunto, joka muistuttaa häntä velvollisuuksista sekä sitoo hänet moraaliseen vastuuseen ympäristöstään ja lähimmäisistään. Tämä tarkoittaa, että ihminen on laadustaan riippumatta Jumalan yhteyteen kutsuttu, luovuuteen kykenevä, vapaa ja vastuullinen persoona. Kristillinen tietopohja on kuitenkin ohentunut ja siksi työntekijänäkin joudun ehkä entistä enemmän pitämään esillä itselle itsestään selvyyksiä, mutta nuoremmille polville jo lähtökohdistaan erotettuja arvoja. Ihmisen transsendenssi, tuonpuoleisuus ilmenee uskonnollisena kokemuksena, luottamuksena Jumalaan, vuorovaikutuksena hänen kanssaan sekä liittymisenä kristilliseen yhteisöön. Luoja on selvästi erillinen luomastaan luonnosta. Siksi ihminen ei ole loppuun asti itsensä määriteltävissä eikä selitettävissä. perusteella. Jokaisella ihmisellä on kiistämätön arvonsa Ihmisyys toteutuu ruumiillisuuden, sosiaalisuuden, henkisyyden ja hengellisyyden ulottuvuuksilla. Tuo työ jatkuu edelleen, vaikka eteenpäin on menty! ”Kristillinen ihmiskäsityksen lähtökohtana on, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Välillä on hyvä tarkistaa omaa ajatteluaan. Vaikka luulee, että teen työtäni selkein arvoin, soveltaminen käytännön arjessa voi kertoa toista. Jokainen on saanut ihmisarvonsa luomisessa, ja luomisuskon perusteella ihminen on alun perin luotu hyväksi. Työ perheiden kanssa on yhteistä työtä! Jeesus nosti keskiöön lapset omana aikanaan aivan erityisellä tavalla. Oleellista on, miten työntekijänä olen tietoinen arvopohjastani. Tuota jo lähetyskäskyssä mainittua opettamisen ja tekemisen tasapainoa! Jeesus nosti keskiöön lapset omana aikanaan aivan erityisellä tavalla. Kristillisen elämänkäsityksen mukaan ihminen on itselleen myös salaisuus, transsendentaalinen olento, jonka alkuperä, selitys ja päämäärä ovat hänen itsenä ulkopuolella. Kristinuskossa syyllisyys ei ensisijaisesti ole moraalinen käsite. Ihminen on elävä sielu, hengen ja ruumiin erottamaton ykseys. Olemme ihmisinä kuin imupaperia ja varsinkin ihmistyössä erilaiset vaikutteet tarttuvat. Tuo työ jatkuu edelleen! Kymmenen vinkkiä onnistuneen videon toteuttamiseen. Tästä kaikesta seuraa, että ihmisen ei tarvitse ansaita arvoaan, eikä sitä myöskään voi häneltä ottaa pois
Jos ei löydy, niin kysy lainaan lastenohjaajilta. Etsimme lasten lähettämiä kertomuksia sieltä, luimme ne uudelleen. Laulun siivin Kerhokerroilla lauloimme lauluja ”Pikkuiset kultakalat lammessa ui” ja ”Kalaihme” Kirkkomuskari-kirjasta kaiuttaen. Seuraavalla kerralla otimme uuden kertomuksen käsittelyyn. Leikin riemua – ja totta kai kutsuvierastilaisuus Raamatunkertomus oli nyt rakennettu kerhotilaan, jossa se sai olla esillä, koettavana ja leikittävänä kerta toisensa jälkeen. Tällä kerralla valitsimme Pietarin kalansaalis -kertomuksen. Montako ihmistä oli koolla, oliko paikalla lapsia. 42 Ideasta käytännöksi Hei kotiväki, tutustukaapa lasten Raamattuun! TEKSTI Eleonora Printz KUVAT Hanna Tuuri RAAMATUN MAISEMAT Merja Kivelä, Pirjo Puonti ja Eleonora Printz RAAMATTUA LEIKKIEN Lapset tutkivat kotona lasten Raamattuja ja vanhemmat lähettivät viestein kiinnostavimmat tai tutut kertomukset selityksineen lastenohjaajille. Seuraavilla kerhokerroilla otimme lasten Raamatun myös kerhossa esiin. Näkyykö eläimiä, onko kertomuksessa meri tai joki tai yleensä vettä. Oliko siellä naisia ja miehiä. Juttua varten kysymykset lähtivät myös pyhäkoululaisille, joten mukana on myös koululaisille tuttuja juttuja. Ongessamme oli langan päässä magneetti, joka sitten nosti saaliin järvestä. Tutkikaahan raamattua kotona yhdessä lapsen kanssa. Laittakaapa viestiä takaisin, mitä sieltä raamatusta löytyi, niin palaamme siihen kerhossa.”. loista löytyi suuri hai ja pallokalakin, jotka joutuivat verkkoon saaliiksi. Tarvitsimme veneen, sellainenkin löytyi puisena versiona kerhon kaapista. Onneksi meillä oli iso kalaverkko, koska kaloja syntyi paljon ja kerhotiTaustaksi: Teimme tämän jutun nyt niin kuin olisimme tehneet sen, jos olisimme saaneet kokoontua lasten kanssa yhteen. Alussa oleva ”viesti kotiväelle” lähti ensin paperisena, mutta toistui sitten myös muissa kanavissa, koska emme saaneet enää kokoontua yhteen. Tämän aiheen ympärille voi yhdistää monenlaisia kädentaitoja: voi tehdä kaloja myös kankaasta, ommella niitä. Näin tarinan maisemointi alkoi olla valmis. Lapset valitsivat ison tummansinisen kankaan järveksi, rannalle hieman ruskeaa kangasta ja muutama kivi rannalle. Voi leikata paperista tai vaikkapa piirrellä kaarnanpaloihin kaloja. Seuraavaksi valitsimme yhdessä Pietarin näköisen lyijyjalkanuken. Laulu löytyy Kirkkomuskari-kirjasta. Pidimme näyttelyn valmistuttua vanhemmille kutsuvierastilaisuuden, kutsuimme heidät katsomaan lasten tekemiä hienoja taideteoksia, ja lapset kertoivat vanhemmille, mitä olivat teokseen tehneet. Etsikää raamatusta jotain tuttua tai muuten mielenkiintoista. Me kävimme myös laulaen ”Pilkillä” sekä ”Rannalla, rannalla” – kalaretkillä erilaisilla järvillä, jotka olimme tehneet sinisen erisävyisistä kankaista. Palasimme viestiin jutun kirjoitushetkellä Facebookissa ja viestein puhelimessa sekä livekerhossa. Kirjoittakaa muistiin lasten reaktioita etsiessänne. Kertomus rakentuu näkyväksi Valitsimme lasten kanssa yhteistuumin, mitä kertomusta aletaan rakentamaan näkyväksi. Kirkkomuskari-kirjasta löytyy myös kiva, pieni Piirretään kala -loru, jonka avulla voi piirtää kaloja vaikkapa ilmaan sormella tai kynällä paperiin. Järviin olimme askarrelleet kaloja, joihin laitoimme klemmarin. VIESTI KOTIVÄELLE: ”Onko kerholaisen kotona lasten Raamattua. Ennen raamatunkertomuksien purkamista pysähdyimme vielä kaikkien taideteosten eteen ja kerroimme, mitä kertomuksesta muistimme. Aloimme pohtia raamatunkertomuksia lasten kanssa, millaisissa maisemissa mikäkin kertomus tapahtui. Ensin askartelimme kaikenlaisia kaloja saaliiksi
Niin iloista, että se on syvää. Mielenkiintoinen tarina oli myös Jerikon muurin murtuminen sekä David ja Goljat, tämä koska Valtteri ajatteli voittavansa pahikset ritsallaan, kuten David lingollaan.” ”Eino tykkää Hyvä Paimen -vertauksesta, haluaa usein jutella lampaista ja että etsitään tähän liittyviä lauluja. Tutuksi on tullut ainakin Jeesus siunaa lapsia (koulusta ykkösluokalta). 43 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Myös pallerokerhosta on jäänyt tämä kertomus mieleen – lammasaskartelu oli mieleinen.” ”Minttua ihmetytti erityisesti, kun vauva meinattiin heittää Niiliin.” ”Aamulla tutkittiin Lasten Raamattua ja kertomus Nooan arkista oli kiinnostavin.” ”Veikka muisti Pienen pojan eväät laulusta.”. Ja tietysti jouluevankeliumi on tuttu. Joulun tarinaa luettiin Siirin kanssa pari viikkoa joka ilta saduksi joulun aikaan. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) RAAMATTUA LEIKKIEN Kommentteja kotien lukuhetkistä ”Jumala luo maailman vedestä… Tämä kertomus on tuttu laulusta Jumala loi.” ”Vedenpaisumus on tuttu Youtuben ohjelmasta Nooan arkki – ikuisia tarinoita.” ”10 käskyä on tuttu koulusta uskonnontunnilta.” ”Jeesuksen syntymä ja lapsuus on tuttu koulun joulunäytelmästä.” ”Pienen pojan eväät on kerrottu koulussa.” ”Martti kalamiehenä valitsi kertomuksen Joonasta kalan vatsassa.” ”Elli valitsi Nooan arkin, koska on kuullut sen monta kertaa.” ”Yksi tunnetuimpia ja lauletuimpia Raamatun kertomuksia, myös Lasten Raamatusta on Viisi leipää, kaksi kalaa, ei tuo poika syönyt salaa.” ”Meillä on luettu Raamatun kertomuksia lapsille -kirjaa
Kristilliset tilaisuudet ja 4. Kasvun ja hyvinvoinnin tuki. Toisaalta aktiivisempi toiminta somessa on tuonut mukaan katsojia, jotka eivät ole osallistuneet kerhoihin aiemmin. Kanavan tilastoista näkee, että näitä videoita on hyödynnetty erityisesti etäkoulun materiaalina. sisältöä katsomuskasvatukseen 2. Materiaaliin kuuluvat kirjepohja, juliste ja tarroja. Lastenkirkon Youtube-kanavan hittejä ovat Lego-Raamattu ja tuttujen ohjaajien kasvot Lastenkirkon Youtube-kanavan videoita katsottiin tammi-toukokuussa 407 871 kertaa. Poikkeustilan alkaessa toimintoja siirrettiin kiireesti verkkoon. Katsomuskasvatuksen tarpeisiin on Youtube-kanavalle tehty neljän korin mallin mukaan soittolistat: 1. Yleissivistävää ev. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona katsontakertoja oli 56 025. Lastenkirkko.fi-sivustoa uudistetaan kesän aikana kokemusten pohjalta. Kullakin seurakunnalla on omat soittolistansa, joiden sisältöjen jakaminen onnistuu sujuvasti vaikka seurakunnan omalle verkkosivulle. mennessä. Tilaa Päkän puuhat 5/2020 -lehti 7.9 ja Päkän puuhat 6/2020 -lehti 19.10. Eurajoen ja Parkanon seurakuntien kyselyissä lapsiperheille tuli esille, että tuttujen ohjaajien näkeminen videoilla oli hyvin tärkeää. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin -videota katsottiin 57 227 kertaa. Esim. Lastenkirkon kanavalle oli helppo tulla julkaisemaan. Lastenkirkon Tube-toimintaan pääsee helposti mukaan ottamalla yhteyttä anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi. Suosituimpia ovat olleet Katri Saarelan Lego-palikoilla toteuttamat pääsiäiskertomukset. Joulunumerossa laitetaan Pulmun kadottamat juhlapäivät järjestykseen ja tehdään oma jouluseimi. Kristilliset juhlat 3. Teostomaksut hoidettiin Lastenkirkon toimesta ja Teamsissä järjestetyissä viikoittaisissa tapaamisissa jaettiin kysymyksiä ja ideoita. SIU NA UST A KOULUTIEL LE !. Kouluun lähteville kirjepohja Malmin seurakunnan viestinnästä vastaavalle Anu Merenlahdelle tuli hyvä idea: Tehdään kouluunlähtevien sinunaamisen kutsukirje Lastenkirkon ilmeellä. Jos on haaste lisätä kuviin oman seurakunnan logo, voi kääntyä Lastenkirkon toimituksen puoleen. Materiaalit ovat kaikkien seurakuntien ladattavissa Lastenkirkko. Jatkossa tieto vanhemmille, seurakunnille ja katsomuskasvatusyhteistyöhön on entistäkin helpommin löydettävissä. lut. 44 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO TEKSTI Anita Ahtiainen Lastenkirkon PÄKÄN PUUHAT -LEHDET auttavat tunnistamaan tunteita Mikkelinpäivänä on kiva jakaa lehteä, jossa enkeliaskartelujen lisäksi on hyvät eväät lasten kohtaamien ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. fi-sivustolta
Lehti tempaisee mukaansa ja innostun artikkeleista” Runsaat 70 % vastaajista pitää lehden artikkeleita kiinnostavina tai jokseenkin kiinnostavina, ja suunnilleen sama osuus vastaajista arvioi artikkelien ja vinkkien olevan hyödyllisiä työssään. Olen olennaisen äärellä seurakunnan varhaiskasvatuksessa, saamme juuri lastenohjaajien oman lehden ja työkalun Pysyn ajan hermoilla siitä mitä kirkon varhaiskasvatuksessa tapahtuu. Ideat jäävät itsellä muhimaan. Luen hyvää ja asiantuntevaa, huolella tehtyä ammattilehteä. Kysely kertoo, että 23 % pitää nykyistä sisältöä riittämättömänä – toisaalta 56 % sijoitti vastauksensa keskelle eli ei ollut täysin samaa eikä täysin eri mieltä. ME TEKIJÄT -JUTUT kertovat mm. Saan ideoita työhöni sekä pyhäkouluun. TEEMA-ARTIKKELIT ovat joko asiantuntijahaastatteluja tai -kirjoituksia, ja niitä 60 % vastaajista piti tärkeänä sisältönä. LUKIJAKYSELY. Lehti toteutetaan kolmena ”osastona”: teema-artikkelit, me tekijät -jutut ja ideasta käytännöksi -toteutukset. Erityisesti kristillisen kasvatuksen tukemiseen toivotaan lisää konkreettista sisältöä (70 % vastaajista). Pääasiassa tietopohjainen, ei niinkään toimintapohjainen. Lehti koetaan yleisesti helppolukuisena. Toisin sanoen nykyiset kolme liitettä voitaisiin laittaa yksiin kansiin eri tarpeet huomioiden. Kyselyyn vastasi 234 lukijaa – lämmin kiitos runsaasta palautteesta! Vastaustenne pohjalta meidän on nyt hyvä kehittää ja paikoin uudistaa lehteä liitteineen ensi vuodelle. Ollaan samaa perhettä – kiva kuulla ja nähdä muista seurakunnista toimintaa. Noin 80 % vastaajista pitää lehden ulkoasusta. 66 %:lle vastaajista lehti on keskeinen työn kehittämisen väline. Puolet vastaajista toivoi, että muiden seurakuntien toiminnasta voisi olla vielä nykyistä enemmän artikkeleita. Enemmän uusia vinkkejä. Vastaajista 75 % kertoo hyödyntävänsä niitä. Onnea voittajille! Arvoimme vastaajien kesken Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kirjapaketit, jotka saivat Tuula Vähä-Vahe ja Nadia Lindfors. Kun lukijoilta kysyttiin liitteiden yhdistämisestä, ainoastaan 18 % ei sitä toivonut. Nyt lehdessä on yksi artikkeli, joka on suunnattu varta vasten tähän tarpeeseen. Asiantuntijat ja nykymaailma kohtaavat hyvin, seurakunta on ajanhermolla. 45 Ideasta käytännöksi on lukijoilleen mieluinen ammattilehti Viime keväänä toteutettu kysely osoitti, että Pieni on Suurin -lehdellä on tärkeä paikkansa seurakuntien varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja työn käytänteiden suunnittelussa. Samoin lehden liitteiden – Päkän vinkit ja Pulmun jyväset – kehittämiseen lukijatutkimus antaa tarpeellisia suuntaviivoja. Katsomuskasvatuksella näyttäisi olevan nyt ja tulevaisuudessa entistä suurempi painoarvo seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Tämä kertonee siitä, että katsomuskasvatuksessa on hämmentäviä piirteitä eivätkä sen tarpeetkaan ole täysin hahmottuneet (lehteä ajatellen). Koska liitteitä käytetään yhä enemmän yhdessä ja rinnan, näyttää siltä, että liitteet voisivat palvella parhaiten yhtenä kokonaisuutena. Idea-osion suosittua sisältöä ovat mm. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI -OSIO tarjoaa nimensä mukaisesti inspiraatiota ja toteutuksia toimintaan lapsiryhmien kanssa. Pedagogisena linjana lehti korostaa lapsilähtöisyyttä ja lapsen osallisuutta, jolloin ideoita ei tarjoilla valmiina malleina, vaan oman lapsiryhmän kysymyksiä ja tarpeita korostaen. 56-sivuiseen julkaisuun palataan useasti, ja 90 % vastaajista säästää lehden myöhempää käyttöä varten. Ahmin ja ilostun. Saan vahvistusta omille toiminnoilleni työssäni ja ajatuksille. Onnea ja hyviä hetkiä kirjojen äärellä! Kun luen Pieni on Suurin -lehteä, minusta tuntuu siltä, että… NÄIN LUKIJAMME JATKOIVAT LAUSETTA: Ilahduttavan moni – peräti 80 % vastaajista – saa lehdestä oman kappaleensa. Se onkin tärkeää, koska n. Tutustun mielenkiintoisiin ihmisiin ja ilmiöihin. Saan vinkkejä ja ideoita. musiikkipalstan toteutukset. Kartoitimme uudistustarpeita Mihin vastaukset sitten haastavat meitä Pieni on Suurin -lehden tekijöitä. siitä, miten varhaiskasvatus toteutuu eri seurakunnissa. Se toistaa itseään
Mörköbileissä voi tulla kirkkosaliin hiljentymään ja sytyttämään muistokynttilän. Hanke tarjoaa seurakuntiin uuden menetelmän tavoittaa ja tukea lapsiperheitä ja kutsua vapaaehtoisia mielekkäisiin tehtäviin seurakunnassa. Messu on parhaimmillaan seurakuntalaisten kanssa suunniteltu. Malmin kirkolla Helsingissä on kahtena viime vuonna järjestetty pyhäinpäivän aattona Mörköbileet ensisijaisesti 3-luokkalaisille lapsille. Lapsille voi kertoa tässä olevat vinkit ja pyytää heitä keksimään, millainen toteutus sopii omaan kirkkoon. san. (heilauttele valkoista huivia ilmassa) Suru on kuin keltainen keinu muistoja kuljettaen. Pyhän teema: “Antakaa toisillenne anteeksi” on mitä tärkein perheen hyvinvoinnin kannalta. Suru on kuin sininen siipi hiljaa havisten. Tapahtuma on ollut menestys. On saanut piirtää oman pelkonsa pelkoseinään ja jutella aikuisten kanssa myös vaikeista asioista. MÖRKÖBILEISSÄ on otettu huomioon halloween-innostus seurakunnan oman sanoman ehdoilla Mitä pyhäinpäiväksi. Isänpäivänä 8.11.2020 kerätään kolehti Lasten ja nuorten keskus ry:n uudelle perheystävätoiminnalle. (heilauttele keltaista huivia ilmassa) Suru on sateenkaari, (heilauttele sateenkaaren värisiä huiveja ilmassa) Suru on sateenkaari. Osana perheystävätoimintaa mallinnetaan perheiden taloja – yhteisöllisen kohtaamisen paikkoja, joille seurakunta tarjoaa tilat. Se rakkaasta muistuttaa. Valmistelusta vastuussa olevan tärkeimpiä tehtäviä on koota eri-ikäisistä seurakuntalaisista ryhmä, joka ideoi ja toteuttaa messun. Lapset ja perheet ovat tulleet innoissaan palkalle naamiaisasuissaan. Isänpäivä on kirkkovuodessa 23. (heilauttele sinistä huivia ilmassa) Suru on kuin musta kivi kovaa kaihertaen. sunnuntai helluntaista. Isänpäivän messu: Rakennetaan yhdessä! TEKSTI JA TOTEUTUS Riikka Jäntti, Sari Kokkonen ja Anita Ahtiainen KUVITUS Shutterstock Hakunilan seurakunnassa Sari Kokkonen ja Riikka Jäntti ovat toteuttaneet isänpäivän perhemessun rakentamisteeman ympärille. Essi Nyyssösen runo kuuluu tähän kokonaisuuteen. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/morkobileissa-malmin-kirkolla-lapset-voivat-hassutella-hiljentya-ja-kertoa-huolistaan-karkkipiispalle#0fc69198 Lisää mörköbileistä Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelissa. Ryhmätoimintasuunnitelmassa käsitellään kuolemaa, hautajaisia ja pyhäinpäivää lapsen näkökulmasta. (heilauttele mustaa huivia ilmassa) Suru on kuin valkoinen lumi, se muuttaa maisemaa. 46 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Pyhäinpäivä ja isänpäivä TEKSTI Anita Ahtiainen KUVITUS Shutterstock Syyskuun lopulla julkaistavasta Kirkkomuskari 3 -kirjasta löytyy pyhäinpäivän teemaan sopiva taaperokirkko “Surun sininen siipi”. Suntion, kanttorin, pappien ja lastenohjaajien kesken kannattaa sopia, että kaikki tehtävät voidaan tehdä lasten kanssa, jos halukkaita vapaaehtoisia tarjoutuu. Mörkö-bileiden sisältö poikkeaa kuitenkin olennaisesti kouluissakin suosioon nousseista Halloween-juhlista. Mörköbileissä lapsia ei jätetä pelottavien asioiden keskelle, vaan ympäröidään turvallisuudella, joka perustuu Jumalan rakkauteen. Essi Nyyssönen Pyhäinpäivän tienoon toimintaa löytyy vinkkejä myös tämän lehden liitteenä olevassa Päkän vinkit -materiaalissa. Siellä on voinut tutustua urkuihin ja laulaa turvallisen virren
Päivänrukous Taivaan Isä. Aamen Päivänlaulu: Ilomoottori, Solinaa-nuottijulkaisusta Laulu voisi olla osin ainakin lapsikuoron esittämä. Kiitoslaulu, LV 125 Herään aamuun uuteen SANA Päivän rukous evankeliumikirjasta Evankeliumi ja saarna, Matt. 18:15–22 Lukijaksi voisi kutsua jonkun isän. Anna meille rauhallinen mieli. Loppujen lopuksi tärkein ”rakennusaine” on anteeksianto. Synninpäästö Jumala rakastaa meitä. On viisainta myöntää väärät teot, pyytää anteeksi ja etsiä tilaisuutta aloittaa uudelleen. Vaihtoehtoja: Liian usein kiusaan ja kähisen, LV62. Enkelisi suojelevat meitä. Tänään pyydämme Jumalaa siunaamaan kaiken hyvän, mitä rakennamme. Laulu voidaan säestää rytmisoitinten lisäksi kanteleella. Sitä siltaa pitkin saamme kulkea ikuiseen elämään. JOHDANTO Johdantosanat Isä ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, Aamen, aamen, aamen. taustatekstiä. Kun uskontunnustus on päättynyt, kerrotaan, että se, mitä yhdessä lausuttiin, on kertomus siitä, kuinka Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki rakensi sillan ihmisten ja Jumalan välille. Hän antaa meille syntimme anteeksi. Puuhalaulu Kirkkomuskari 2 s.18, säkeistöt 1 ja 4. Virheitä ei kannata peittää valehtelemalla tai piilottaa hiljaisuuden taakse. Aamen. Näittekö, mitä kulkueessa oli mukana. Tekstissä on kyse siitä, kuinka rakennetaan elämää yhdessä eteenpäin, jos joku on rikkonut sääntöjä. Minä uskon Jumalaan… avustaja tuo pitkän laudan ja kurottaa sillä mahdollisimman korkealle. Sahoja, vasaroita, kaikkea, mitä tarvitaan rakentamiseen. Sama juttu ihmisten kanssa. EHTOOLLINEN Ehtoollisrukous Isä meidän Ehtoollisen aikana voi olla myös puuhapisteitä, rukousalttareita ja kolehtipiste • rakennussarjat, joissa korkkialustat ja pieniä nauloja + vasarat (rakennetaan kirkko) • suuresta puusta sahattu kiekko, josta voi vuosirenkaita laskien selvittää/arvata puun iän • lattialle suuri paperirulla – kirjoitetaan valmiiksi aikajana, jossa 0–100 vuotta, jokainen saa kirjoittaa oman nimensä ikänsä kohdalle, janalle kirjoitettuna myös raamatun kohtia valmiiksi (saa ottaa lapun mukaansa) • rakennetaan yhteinen esirukouspuu seinälle – post it-lappulehtiin omia rukousaiheita • kolehdille oma kori Ehtoollisjakson ajalle lauluja Joskus sisimpäämme kasvaa, VK 931 Ihmeellinen syli, Kirkkomuskari 2 s. Voidaan sanoa, että rakennetaan ystävyyttä. Kodit, kirkot, kaupat ja koulut – kaikki on pitänyt rakentaa. Anna anteeksi, kun satutamme toisiamme, luontoa ja itseämme. 64 Leipä ja viini, LV 82 Lasten ehtoollislaulu, VK 743 Esirukous ja ehtoollisen kiitosrukous Herran siunaus Lähettäminen ILOMOOTTORI Solinaa, yhteislauluna pelkkä kertosäe monta kertaa, kulkueena ulos. PERHEMESSU. Syntien tunnustaminen Jumalalle on osa uutta alkua. Ja Pyhään Henkeen… avustaja tuo nauloja ja naulaan puut yhteen ristiksi. 47 Ideasta käytännöksi Kulkuelaulu: Laulu kuuluu kirkkotiellä, LV51 Kulkueessa olevilla lapsilla ja aikuisilla on mukanaan leikkityökaluja sekä rytmikapulat, quiro ja suuri rumpu. Auta meitä aloittamaan alusta. Tätä pyydämme Jeesuksen nimessä. Ja Jeesuksen Kristukseen… avustaja tuo poikkilaudan, pitäen sitä harteillaan kuin olisi ristillä. Anna anteeksi, kun emme luota sinun opastuukseesi. Rakentamista on tavallaan siis kaikki, mikä tuo elämään jotakin hyvää. Kuitenkin olemme huolissamme. Voidaan sanoa myös, että rakennetaan kotia, vaikka talo on jo valmis. Saarnan valmistelussa voi hyödyntää Päkän vinkkien 8.11. Tätä rukoilemme Jeesuksen nimessä. Saamme aloittaa alusta. On ilo, ilo olla yhdessä, LV57 Onnittelulaulu äidille ja isälle, LV123 Uskontunnustus Uskontunnustukseen voi liittää liikkeet ja sitten siinä voi samalla rakentaa ristin, johon voi ehtoollisen aikana kiinnittää rukouksia. Jos rakennushommat on menneet pieleen, on viisainta purkaa ja tehdä uudelleen. Synnintunnustus Eri ikäiset ihmiset voivat tulla irrottelemaan nauloja vasaralla väärin naulatuista puupalikoista samalla, kun lausutaan anteeksipyyntö kaikuna: Jumala, sinä rakastat meitä ja siksi pyydämme sinulta apua
Arniika Kuusisto on kiinnostunut erityisesti lapsen toimijuuden ja sosiaalisen kasvuympäristön välisestä monisyisestä yhteydestä. Varhaiskasvatus voikin toimia eräänlaisena turvallisena ja silloittavana välitilana kodin ja laajemman yhteiskunnan välillä. Jos ajatellaan lapsen, perheen ja ympäröivän yhteiskunnan näkökulmia, katsomuskasvatus on merkityksellinen näissä kaikissa”, Kuusisto sanoo. ”Pyysin lapsia keskittymään siihen, mikä heille itselleen on tärkeää ja arvokasta ja miksi. Varhaiskasvatukseen liittyen hän analysoi parhaillaan aineistoa, jonka lapset ovat itse rakentaneet tablettitietokoneilla. Vanhemmilla puolestaan on oikeus ohjata lasta heille merkityksellisten arvojen pohjalta, mutta samalla perheen ja yhteiskunnan tarjoama katsomuskasvatus on luonteeltaan erilaista.” ”Kotonakin voi toki olla läsnä useita perinteitä yhtä aikaa, mutta kuitenkin kapeamman spektrin kautta kuin mitä laajemmassa yhteiskunnassa. On valtavan tärkeää, että lapset tuntevat kuuluvansa joukkoon ja tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin ovat, ja että myös perheet saavat tarvittaessa tukea.” Olemme tiiviimmin yhtä – katsomuskasvatusta tarvitaan Elämme ajankohtaa, jolloin ”maailma kutistuu” ympärillämme, ei vain meneillään olevan koronataudin takia, vaan myös siksi, että olemme monella tavalla tiiviimmin yhtä. ”Tämä koskettaa yhtä kasvatukselle siitä, mitä ja keitä varten ”kasvatetaan” – mikä on kasvatuksen tavoite, tarkoitus, ja kenen tai keiden näkökulmasta. Hän on tutkinut muun muassa arvojen oppimisen polkuja (value learning trajectories) eri ikäja elämänvaiheissa, niin varhaislapsuudessa kuin esimerkiksi opettajan ammatillisuuteen liittyen. He ovat valtavan viisaita ja syvällisiä pohdinnoissa, joita sain heiltä tämän aineiston pohjalta kuulla.” Kuusisto johtaa myös Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tutkitaan, miten yhteiskunnallisen kasvatuksen konteksteissa voitaisiin ennaltaehkäistä radikalisaatiota ja ääriajattelua. Mitä merkityksiä annat katsomuskasvatukselle tässä ajassa ja miksi yhteiskunnan tulee huolehtia tästä. Tällaisessa turvallisessa ’kolmannessa tilassa’ lapsi voi ikään kuin harjoitella ensin pienemmästä mittakaavasta käsin oman paikkansa löytämistä maailmassa.” Kuusisto nostaa katsomuksiin liitTEKSTI Tiina Haapsalo KUVA Elina Manninen. ”Ensinnäkin lapsella on oikeus saada tukea kasvulleen ja kehitykselleen, myös oman maailmankuvansa rakentamiseen. ”Kuulostaa ehkä siltä, ettei tällä ole mitään tekemistä varhaiskasvatuksen kanssa, mutta usein ääriajattelun taustalla on vuosia jatkuneita sosiaalisen ulossulkemisen ja ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen kokemuksia. 48 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS Fokuksessa lasten arvot ja katsomukset Arniika Kuusisto toimii lapsuudenja nuoruudentutkimuksen, erityisesti varhaiskasvatuksen professorina Tukholman yliopistossa. Yhteiskunnallisessa varhaiskasvatuksessa lapsi saa kohdata monenlaisia tapoja ajatella asioista: elämästä, hyvästä, pahasta, pyhästäkin
Luento tarkastelee lasten omia arvoja ja katsomuksia, sekä heidän tapojaan paikantaa, jäsentää ja rakentaa merkityksiä kasvuympäristössään. Millaisia arvoihin, uskomuksiin, katsomuksiin liittyviä asioita oli tunnistettavissa. Kuusisto nostaa muutamia esimerkkejä aineistostaan: ”Kiinnostavasti ensimmäisen tutkimusvuoden osuminen Suomen juhlavuodelle näkyi aineistossa esimerkiksi Kalevalan kertomusten vaikutuksena useiden lasten perustavanlaatuisiin näkemyksiin maailman synnystä.” ”Myös lastenelokuvilla – erityismaininnalla Frozen, jota leikittiin sisällä ja ulkona niin poikien kuin tyttöjenkin kesken – oli merkittävä vaikutus esimerkiksi lasten käsityksiin taikavoimasta. Symposiumissa hän keskittyy erityisesti juuri lasten arvoja ja maailmankuvia tarkastelevaan aineistoon. Tutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa päiväkodissa. Heillä oli viikko aikaa ensin rakentaa aineistoa itselleen tärkeistä asioista, sitten he saivat näyttää aineistoaan ja kertoa siitä tarkemmin”, Kuusisto kertoo. ”Täytyy sanoa, että muuten olisi joidenkin kuvien tulkinnassa menty ehkä aika lailla hakoteillekin! Aikuisen logiikka kun on joskus turhan konventionaalista! Esimerkiksi yhden pojan valokuvaama pihapuu oli dokumentoitu aineistoon tärkeänä, koska puista, niiden vuoden kierrossa muuttuvasta lehtiverhosta ja oksilla pesivistä linnuista ihminen voi oppia ja seurata ajankulua ja vuodenaikojen vaihtumista”, Kuusisto kertoo ja lisää: ”Valokuva lehdettömästä pihapuusta olisi saattanut tutkijan kuva-analyysissa tulla sivuutetuksi aika vähällä huomiolla ilman tätä lapsen syvällistä reflektointia.” Ympäröivän todellisuuden vaikutus näkyy lasten kuvauksissa ja pohdinnoissa. Sen sijaan lapsi sai itse kertoa kokoamansa aineiston pohjalta, mikä hänelle on tärkeää ja miksi. ”Tablettitietokone soveltuu lasten itsenäiseen aineiston rakentamiseen erinomaisen hyvin. Katsomuskasvatussymposium 22.10. Tutkimukseen osallistuneet lapset olivat 3–8-vuotiaita: ensimmäisenä tutkimuskeväänä kaikki olivat vielä varhaiskasvatusikäisiä, ja kahtena seuraavana vuonna seurattiin lasten arvoja koulusiirtymän jälkeen. ”Tarvitaan moninaisuuden kanssa elämiseen kuuluvaa ymmärrystä, toisten ihmisten ja perinteiden kunnioittamista – myös tilanteissa, joissa asioista ajatellaan eri tavoin.” ”Samalla nuo edellä mainitsemani kysymykset yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen tunteesta ja toistuvista sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista ovat yksilön ja perheiden hyvinvointiin liittyvien merkittävien riskitekijöiden lisäksi myös yhteiskunnallisia riskitekijöitä.” Tutkimusaineistoa tablettitietokoneilta Lokakuussa Katsomuskasvatuksen symposiumissa Arniika Kuusiston esityksen otsikko on ”Lasten arvot ja katsomukset (jälki)sekulaarissa kasvuympäristössä”. Tutkimus kartoitti myös lasten näkemyksiä siitä, miten ja mistä he ovat näitä arvoja oppineet. 2020, Helsinki Professori Arniika Kuusiston esityksen otsikko ”Lasten arvot ja katsomukset (jälki)sekulaarissa kasvuympäristössä”. Miten erityisesti uskonto tulee niissä esiin tai ei tule. Toiset tekivät videoklippejä tai piirsivät, ja monet myös yhdistivät valokuviinsa tai piirustuksiinsa pieniä äänitallenteita ”kuvateksteiksi”. Nuoremmillakin lapsilla oli nopeasti tekniikka hallussa, ja lapsilla oli vapaat kädet sen suhteen, miten he ajatuksiaan ja arvojaan dokumentoivat. ”Toki siellä näkyy esimerkiksi isovanhemman merkitys arvojen ja perinteen siirtämisessä, kun joku lapsi lähes kuiskaten kertoo mummon maininneen, että se itse asiassa oli se Jeesus joka ”taikoi” maailman! Taian, leikin ja toden välitilallisuus näkyy myös todella kiinnostavasti lasten kertomuksissa: taikaa on leikissä, mutta toisaalta myös joskus oikeasti. ”Perinteinen institutionaalinen uskonnollisuus tulee tämän sekulaarin suomalaisen varhaiskasvatuksen kontekstissa kerätyn aineiston kautta varsin vähän esiin suoraan. Symposiumin ohjelma, lisätiedot ja ilmoittautuminen: seurakuntaopisto.fi/katsomuskasvatussymposium tyvän monilukutaidon keskiöön. Samoin tietokonepeleillä oli todella kiinnostava vaikutus monien lasten ajatuksiin kuolemanjälkeisestä elämästä.”. Sen sijaan aineisto laajentaa ymmärrystä siitä, miten valtavan moninaisia lasten katsomukset ja maailmankuvat nykymaailmassa ovat”, Kuusisto kertoo. 49 Ideasta käytännöksi Tarvitaan moninaisuuden kanssa elämiseen kuuluvaa ymmärrystä, toisten ihmisten ja perinteiden kunnioittamista – myös tilanteissa, joissa asioista ajatellaan eri tavoin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia arvoja varhaiskasvatusikäisillä lapsilla on – mitä he itse pitävät tärkeänä ja arvokkaana ja miksi. Taikakivi auttaa jos pelottaa, tai ainakin siihen halutaan uskoa koska se auttaa vain jos siihen uskoo.” Lapsi kertoo itse, mikä hänelle on tärkeää Tutkimusasetelmassa lähdettiin siitä, että tutkija ei ole se, joka kertoo vaikkapa piirustusten pohjalta, mikä lapselle on tärkeää. Monet ottivat valokuvia tärkeimmistä leikeistään, harrastusvälineistään, lempipaikoistaan, leluistaan, lempikirjoistaan, kodistaan tai perheestään. Leikki on vain leikkiä, mutta siihen voi myös joskus puoliksi uskoa
Kosketus on lapsen kanssa toimiessa luonteva tapa lohduttaa, iloita yhdessä tai saatella unille. Lähde kokeilemaan yhtä kirjan kertomuksista. KIRJA piirrä selkään suuri rinkula piirrä selälle pieni ympyrä paina selkään piste paina pistettä edelleen hipaise samasta kohdasta piirrä kysymysmerkki piirrä toinen kysymysmerkki silitä selkää ylhäältä alas paina sormella yhtä kohtaa alaselällä ja peittele se “mullalla” anna käsien levätä selällä liikuttele sormia pienesti piirrä siemenelle juuria piirrä pieni viiva siemenestä ylöspäin kasvata viivaa vähän kasvata viivaa lisää vedä kämmenellä runko alaselästä ylöspäin piirrä sormilla oksia kylkiin ja olkapäille asti paina piste istutetun siemenen kohdalle vahvista runko ja oksia piirrä sormella kieputtelevia reittejä päästä oksille pyöritä oksille muutamia pesän kohtia piirrä suuri hymy aseta molempien käsien sormet suppuun alaselälle ja avaa ne sitten eri puolille selkää. Jotkut asiat ovat suuria, toiset pieniä. 50 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Kosketus tuo kertomuksen iholle TEKSTI Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen KUVA Satu Reinikainen “Rapsuta vähän, piirrä jotain, kerro tarina!” Lapsen pyyntö kutsuu aikuista olemaan lähellä ja antamaan aikaa, kertomaan tärkeistä asioista piirtämälle ne iholle. Hän kylvi pikkuruisen sinapinsiemenen maahan ja jäi odottamaan. Aseta kämmenet myös lopuksi selälle merkiksi kertomuksen päättymisestä. Lopulta siitä kasvaa puu, jonka oksat ulottuvat ihan kaikkialle. Mihin niin pientä edes tarvitaan. Kosketuksen liittäminen kristilliseen arvomaailmaan ja ihmiskäsitykseen pohjautuviin kertomuksiin mahdollistaa erityisiä jakamisen, yhdessäolon ja spiritualiteetin vahvistumisen hetkiä sekä kotona että seurakunnan toiminnassa. Kylväjä katsoi puuta ja lintuja onnellisena. Kyllä, ajatteli kylväjä. Sinapinsiemenestä kasvoi puutarhan suurin puu! Niin suuri, että linnut lensivät sen luo ja tekivät pesänsä sen oksille. Juuri sellainen on sinapinsiemen, pikkuruinen. Mitä mahtaa tapahtua. Piirrän sinuun tarinan -kirja sisältää kosketusta ajatellen sanoitettuja kertomuksia, runoja, loruja ja rukouksia. Siemen juurtuu maahan ja pinnistää versonsa maan pinnalle. Ensin ihan vähän, sitten enemmän. Kerro sitten samalla liikkeitä tehden, pidä taukoja ja käytä koko selkää kertomuksen ”näyttämönä”. Valitkaa tila, jossa lapsi voi istua tai maata vatsallaan rentona. Aitlahti, Kaisa ja Reinikainen, Satu Piirrän sinuun tarinan Lasten Keskus 2020 Ilmestyy syyskuussa. Kertomukset voivat syntyä hetkessä tai niistä voi muodostua osa perhettä kannattelevia rutiineja. Kolmannet taas ihan pikkuruisia. Kosketuksen kautta Raamatun kertomukset, kirkkovuoden juhlat ja kodin tärkeät hetket piirtyvät lapsen ihoon ja syvälle kokemusten aarrearkkuun. Onko niin pienestä mihinkään. Sellainen on Jumalan valtakunta: pienestä kasvaa suurta. Aloittamisen merkiksi aseta kämmenet vierekkäin selälle ja rauhoita oma mielesi läsnäoloon lapsen kanssa. Pyydä lapselta lupa kertoa kertomus kosketuksen kautta. Tässä kertomuksessa tarvitaan selkää ja jos se lapselle sopii, myös päätä. Näin pieni! Kaikista siemenistä pienin
Liikkeet ovat suuntaa-antavia, ja niitä voi keksiä lisää tai vastaavasti jättää jotain pois. Sinä olet osa meidän perhettämme, kaikkien sanojesi kanssa, kaikkien tunteittesi kanssa. Vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen teemasta ”sinä riität” syntyi kertomus vanhemmuuden tukemisesta. Laura kertoo laittaneensa taustalle hiljaa soimaan rauhallista melodista musiikkia. Lisää satuhieronnasta voi lukea osoitteesta www.satuhieronta.fi. Monta ikkunaa ja ovi josta pääsi kulkemaan, sisälle ja ulos. Perhekerhossa isommassakin ryhmässä se on toiminut hyvin. Jokaiselle tunteelle oli oma paikkansa. Jokainen täytti talon omalla äänellään. Jokaiselle perheessä sanomme; sinä riität, sinä olet ihana, sinusta me välitämme, sinua me rakastamme. Kertomuksista onkin saatu hyviä kokemuksia diakoniatyön aikuisryhmissä. Näistä opeista innostuneena hän on kokeillut, miten aikuisen ja lapsen kosketuksen ja yhteisen hiljentymisen voisi liittää myös Raamatun kertomuksiin. Perhe asui talossa, jossa oli katto ja seinät. Liike ja puhuttu kertomus voivat avata kertomusta myös aikuiselle uudella tavalla. Kun hieronta alkaa sujua, suositeltavaa on jättää kaikki älylaitteet ja häiriöt pois. Kertomuksessa mietitään omaa perhettä ja omaa kotia. Laura muistuttaa, että on tärkeää hieronnan aluksi kysyä lupa hierottavalta – on myös lupa sanoa ei. Aikuisenkin on hyvä rauhoittua hierontahetkeen. 51 Ideasta käytännöksi SINÄ RIITÄT – tarina perheestä TEKSTI Laura Kuiri Olipa kerran perhe. Sinä olet rakas! Laita kädet hartioille Siirrä kämmenet vierekkäin keskelle selkää Piirrä käsillä talon katto Piirrä käsillä talon seinät Paina käsillä ikkunoita taloon, ympäri selkää Piirrä ovi Kämmenillä liiku selän ulkoreunoilta keskelle Kämmenillä sivele selän ulkoreunoille Piirrä niin monta viivaa oikealla kädellä/sormilla kuin on aikuisia Piirrä niin monta viivaa vasemmalla kädellä/sormilla kuin on lapsia Piirrä käsillä ympyröitä selkään Silitä kämmenillä rauhallisesti koko selän matka ylhäältä alas Painele nopeasti, voimakkaammin kuin aiemmin ympäriinsä Kosketa kevyesti hartioita Piirrä ympyrä yhteen kohtaan, silitä toista kohtaa, paina toista kohtaa, pysähdy toiseen kohtaan Piirrä niin monta viivaa selkään kuin on perheenjäseniä Piirrä laineita ympäri selkää Silitä oikeaa olkavartta Silitä vasenta olkavartta Kuljeta kädet hartioille Piirrä isoa ympyrää selkään Keinuta käsillä selkää Aseta oikea käsi oikealle hartialle Aseta vasen käsi vasemmalle hartialle Silitä molemmilla käsillä alaselkään keskelle Alaselän keskeltä piirrä käsillä suuri sydän ylös hartioihin saakka Hyvinkään seurakunnan lastenohjaaja Laura Kuiri on innokas kertomushieronnan käyttäjä. Tätä he ovat kokeilleet ensimmäisen kerran perheleirillä iltahartautena. Perheeseen kuului näin monta aikuista ja näin monta lasta. Ohjaajat ovat olleet apuna niille perheille, joissa oli useampi lapsi. Kaikki me kaipaamme hyväksyvää, rauhoittavaa kosketusta, niin lapset kuin aikuiset. Videon kanssa alkuun Tämäkin kertomus löytyy Hyvinkään seurakunnan lapsija perhetyön Youtube-tililtä Lysti Lammas, soittolistalta Kertomushieronnat. Kertomukset ovat itsessään lyhyitä ja tarkoitus on tehdä liikkeet rauhassa. PYHIÄ HETKIÄ. Hän on suorittanut myös aiheeseen perehdyttäviä kursseja. Välillä mietittiin, riitänkö minä sellaisena kuin olen, välillä mietittiin, olenko tarpeeksi hyvä. Välillä perheessä naurettiin, välillä itkettiin, välillä ilmassa kuului voimakkaita sanoja ja välillä oltiin ihan hiljaa. Kertomushieronnan tekstin voi ottaa viereen tai laittaa Youtube-videon pyörimään ja tehdä siinä samalla liikkeitä. Toki lapsi voi tehdä kertomuksen myös aikuisen selkään. Satuhierontamenetelmän, jota sovellan toteutuksissani, on kehittänyt Sanna Tuovinen. Silloin voi katsoa vierestä ja lukea yhdessä kertomuksen. Perheessä myös jokaisella ihmisellä oli oma paikkansa
Taru Spännäri LLeeiikkkkii . Mur-mur-murinaa, mur-mur-murinaa, mur-mur-murinaa, mur-mur-murinaa, mopo vauhtia nostattaa. säk. 3. Pör-pör-pörinää, pör-pör-pörinää, pör-pör-pörinää, pör-pör-pörinää, bussi mutkasta pyyhältää. . Voidaan leikkiä myös piilotusleikkiä: ohjaaja soittaa kankaan alla olevaa soitinta, ja lapset saavat arvata, mikä soitin/mikä ajoneuvo on kyseessä. seistään paikallaan ja tehdään molemmilla käsillä suurta pyörivää liikettä edestä taakse aivan kuin traktorin suuret takapyörät liikkuisivat ympäri ja ympäri 2. Tehdään omia soittimia. mopot liikkuvat vauhdikkaasti: juostaan tilassa pikkuaskelin 3. Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. Uuden laulun kaveriksi käy vaikkapa Heli Vapaakallion Kirkkomuskari 2:sta supersuosituksi noussut “Moottorit käyntiin” -laulu. Voidaan leikkiä myös piilotusleikkiä: ohjaaja soittaa kankaan alla olevaa soitinta, ja lapset saavat arvata, mikä soitin/ mikä ajoneuvo on kyseessä. Mur-mur-murinaa, mur-mur-murinaa, mur-mur-murinaa, mur-mur-murinaa, mopo vauhtia nostattaa. Valitaan kullekin ajoneuvolle oma soitin, jota soitetaan säkeistön ajan. PPäärr--ppäärr--ppäärriinnääää Risto Eskola 2. 3. kävellään rauhallisesti suurta bussin rattia käännellen Pär-pär-pärinää. Loppukesän äänimaailmassa on paljon surinaa ja pörinää. Valitaan kullekin ajoneuvolle oma soitin, jota soitetaan säkeistön ajan. Laitetaan pulloihin erilaisia aineita, kuten: riisiä, makaroneja, kiviä. Pör-pör-pörinää, pör-pör-pörinää, pör-pör-pörinää, pör-pör-pörinää, bussi mutkasta pyyhältää. Voidaan leikkiä myös piilotusleikkiä: ohjaaja soittaa kankaan alla olevaa soitinta, ja lapset saavat arvata, mikä soitin/mikä ajoneuvo on kyseessä. Laitetaan pulloihin erilaisia aineita, kuten: riisiä, makaroneja, kiviä. säk. Taru Spännäri LLeeiikkkkii . Moottorilla liikkuvat ajopelit kiinnostavat ja ehkä samalla vähän jännittävät pieniä kulkijoita. Laitetaan pulloihin erilaisia aineita, kuten: riisiä, makaroneja, kiviä. Hauskassa laulussa tulee melkein huomaamatta harjoiteltua myös R-kirjainta. . Keksitään yhdessä! Syyskautta päristellään käyntiin Risto Eskolan tekemässä “Pär-pär-pärinää” -laulussa traktorin, mopon ja bussin kyydissä. 52 Ideasta käytännöksi INFO LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVAT Shutterstock ja Juha Jäntti Pärinää! Laula–leiki–liiku-palstalla kurkistellaan syyskuussa 2020 Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä julkaistavaan Kirkkomuskari 3 -kirjaan. Laulua voi liikkua vaikka näin: 1. Valitaan kullekin ajoneuvolle oma soitin, jota soitetaan säkeistön ajan. Tehdään omia soittimia. Tehdään omia soittimia. PPäärr--ppäärr--ppäärriinnääää Risto Eskola 2. säk. Pärinä-teema on Kirkkomuskari 3 -kirjassa sijoitettu kevääseen, mutta monet sen lauluista sopivat kaikkiin vuodenaikoihin. Millainen ääni syntyy kauhakuormaajasta, junasta tai monsteriautosta
Laulua voi käyttää kouluunlähtevien siunauksessa 4. Koulutielle siunatessa tätä kaunista laulua voisi laulaa 4. Siunaten Hän suojelee, ei lakkaa rakastamasta. Jumala katsoo lempeästi JJuum maallaa kkaattssoooo lleem mppeeäässttii Terhi Hassinen 2. Tuuli puita keinuttaa, Jumala meitä hoitaa. . Hän katsoo lempeästi meitä kaikkia. . Tätä haluan viestittää pikku muskarilaisilleni ja heidän vanhemmilleen. Lauluun voi keksiä eri eläimiä tai sitä voi laulaa lapsen omalla nimellä. Siunaten Hän suojelee, ei lakkaa rakastamasta. B-osassa lapset voivat ensin huojua puina tuulessa kädet suorina ylhäällä ja sitten silittää itseään päästä. Jumala katsoo lempeästi pientä siilin poikaa. Terhi Hassinen LLeeiikkkkii . Jumala katsoo lempeästi pientä ihmislasta. B-osassa lapset voivat ensin huojua puina tuulessa kädet suorina ylhäällä ja sitten silittää itseään päästä. B-osassa lapset voivat ensin huojua puina tuulessa kädet suorina ylhäällä ja sitten silittää itseään päästä. Tämän kun muistaisi omallakin kohdalla! JJuum maallaa kkaattssoooo lleem mppeeäässttii Terhi Hassinen 2. . Siunaten Hän suojelee, ei lakkaa rakastamasta. Vauvoja voi yksi kerrallaan keinuttaa tukevan viltin päällä. 4. 53 Ideasta käytännöksi Jyväskylässä varhaisiän musiikkikasvattajana toimiva Terhi Hassinen kertoo laulustaan näin: ”Jumala katsoi lempeästi” syntyi varmaan metsäkävelyllä. Tuuli puita keinuttaa, Jumala meitä hoitaa. Jumalan huolenpidosta kertova laulu alkoi soida mielessäni ja laulun sanoituksessa ajatus siitä, että Jumala on hyvä ja rakastava. Siunaten Hän suojelee, ei lakkaa rakastamasta. Vauvoja voi yksi kerrallaan keinuttaa tukevan viltin päällä. Jumala katsoo lempeästi pientä siilin poikaa. 3. 3. säkeistön sanoja muuntaen: Jumala katsoo lempeästi pientä/uutta koululaista. Jumala katsoo lempeästi pientä karhun poikaa. Muistan, että katselin puita niiden keinuessa tuulessa. . säkeistön sanoja muuntaen: Jumala katsoo lempeästi pientä/uutta koululaista. Vauvoja voi yksi kerrallaan keinuttaa tukevan viltin päällä. Siunaten Hän suojelee, ei lakkaa rakastamasta. "PÄR-PÄR" "PÖR-PÖR" Laulu sopii hyvin myös rauhoittumiseen ja loppurentoutuksen yhteyteen. Terhi Hassinen LLeeiikkkkii . Tuuli puita keinuttaa, Jumala meitä hoitaa. Tuuli puita keinuttaa, Jumala meitä hoitaa. Jumala katsoo lempeästi pientä karhun poikaa. Laulua voi käyttää kouluunlähtevien siunauksessa 4. Jumala katsoo lempeästi pientä ihmislasta. säkeistön sanoja muuntaen: Jumala katsoo lempeästi pientä/uutta koululaista. 4. "MUR-MUR"
Etana tahmainen jätti kämmeneen jäljen. KUVA Suvi Sievilä Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Törröttävät kukkien juuret, hiekanjyvä kimmeltää. Minäkin kasvoin maasta Jumalan kämmenellä. Kynsien alle jää likaa. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Varpaatkin piirtyvät. Vieläkin tunnen sen. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Muhevan mullan alta pilkottaa madon pää. Painan hiekkaan jäljen. Kukahan tästä kulki ennen ihmisiä, kun täällä oli vain paljon outoja eläimiä
55 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Ne suhtautuvat asiaan kukin luonteensa mukaan: yrittävät auttaa, pidättelevät henkeä ja tuijottavat jännittyneinä multakasaa tai epäilevät syvästi, että pieni murunen koskaan muuttuisi porkkanaksi. Kevään tullessa lumi sulaa ja maa tuoksuu raikkaalta. Eräänä kevätpäivänä Pinko päättää istuttaa siemenen. 56 Teema Tasavertaisena ryhmässä TIINA HAAPSALO, KATRI KIRKKOPELTO, ELINA KAUPPILA, KATARIINA NOUSIAINEN, LAURA REPO Meidän juttu — Kiusaamisen ehkäisy lasten vertaisryhmissä Vertaisryhmään liittyminen on lapselle iso askel, jossa tarvitaan niin ammattikasvattajan kuin kodin tukea. Palkitaanko odotus lopulta. ISBN 9789523541856. – Tänään oli pöljä päivä, Piki sanoo ja kaivautuu Ison pehmeään syliin. Pikin pöljä päivä on liikuttava tarina ryhmään kuulumisen haasteista, tunteista, itsetunnon vahvistamisesta ja ystävyydestä. – Niin oli, mutta huomenna on uusi päivä, hyvä päivä. Teemakokonaisuuksina avautuvat aukeamat tarjoavat monipuolisen ja toiminnallisen tavan käsitellä lapsen kehitykselle ominaisia haasteita ryhmässä. Opas muodostaa yhdessä Pikin pöljä päivä -kuvakirjan kanssa tärkeän työkalun. Siitä kasvaisi porkkana. ISBN 9789523541955 Hinta 19,00 ISBN 9789523541580 Hinta 18,90 19,50 € Hullaannu maagiseen metsään 19,00€ ”Minä kylvän tämän!” 18,90€ Syli lohduttaa KATRI KIRKKOPELTO Piki ja pöljä päivä Pikillä on huono päivä. Idea ja inspiraatio kirjaan löytyi suomalaisesta metsästä, jossa vastaan ei tullutkaan eläimiä vaan pieni ja huomaamaton lehtikasa josta tuli kirjan päähahmo. Jokaiseen teemaan on sisällytetty tietoa sekä ammattikasvattajille että vanhemmille. Koko metsäjengin kärsivällisyys on koetuksella. Kesällä Kasan päällä pörräävät mehiläiset, syksyllä siili tekee Kasaan pesän ja talvella Kasa peittyy pehmeään lumeen. Kasa koostuu milloin mistäkin ja muuttuu vuodenaikojen mukana. Kaikki alkaa taas alusta. – Olethan reipas! Iso huudahtaa ja jättää Pikin keskelle päiväkotiryhmää. On vaikeaa mennä muiden mukaan, kun leikit ovat jo käynnissä. Matkalla päiväkotiin vain kiukuttaa, ja Isokin on pahalla tuulella. Kevään ja mullan tuoksuinen kirja kertoo odottamisen vaikeudesta, pettymyksestä ja kasvun ihmeestä. Piki tuntee itsensä pieneksi ja yksinäiseksi. Ihastuttava ja uniikki pienten kirja käsittelee vuodenaikoja maagisessa satumetsässä hellyttävän Kasa-hahmon kautta. Kirja on jatkoa rakastetulle Piki-sarjalle. Pinkon touhut eivät jää muilta metsän eläimiltä huomaamatta. ISBN 9789523541863 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO EMILIA ERFVING Kasa CHRISTEL RÖNNS Pinko ja salaperäinen siemen Katkenneita oksia, kuusenneulasia, kukan alkuja ja tammenterhoja
Kuukausille ja viikoille laaditut toimintavinkit liittyvät Raamatun kertomuksiin, virsiin ja hengellisiin lauluihin sekä kristillisiin juhliin. kädentaitojen, draaman ja leikin keinoin. Päkä hiljentyy – ohjaa rukoilemaan. Anita Ahtiainen Kouluttaja, Lastenkirkko-median päätoimittaja. Päkän vinkeissä tsempataan olemaan hyvä tyyppi niin tässä kuin seuraavassakin numerossa. Pidemmän päälle hyvän tekijöistä tulee hyviä ihmisiä. Päkä toimii – antaa vinkkejä toimintaan mm. Erityisesti meille luterilaisille kristityille on tärkeää pitää esillä Ohjeissa on huomioitu eri-ikäiset lapset: 3–4-vuotiaat, 5–6-vuotiaat ja koululaiset. Siksi kannattaa tehdä tekoja, jotka tunnistat hyviksi. Päkä musisoi – avaa musiikin maailmaa teemoihin liittyen. Hyvyys on elämässä tärkeää, mutta Jumalalle kaikkein tärkein olet sinä itse sellaisena kuin olet. ajatusta, että suhde Jumalaan ei muutu omien tekojemme, vaan Jeesuksen suuren teon takia. Mieti, mitkä ovat mielestäsi merkkejä vaikkapa ystävällisyydestä, rehellisyydestä, uskollisuudesta, leppoisuudesta, kärsivällisyydestä, iloisuudesta ja kohtuullisuudesta. Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa Elo-syyskuu Ystävällisyys poistaa esteitä Lokakuu Hyvyys ja rauha Marraskuu Itsensä hillitseminen Joulu-tammikuu Ilo ja rohkeus 3 7 27 41 52 Sisällys Pääkirjoitus Hyvät tyypit tekevät hyvää Jokainen meistä haluaa olla hyvä tyyppi. 2 Päätoimittaja: Anita Ahtiainen Vastaava päätoimittaja: Katri Korolainen Toimitussihteeri: Marjo Suominen Työryhmä: Sanna Hassinen, Anna Hjelt, Johanna Routasalo, Annukka Saarinen, Maria Suurnäkki Taitto: Susanna Vatja Kuvat: työryhmä tai Shutterstock Julkaisija: Lasten ja nuorten keskus ry Kustantaja: Lasten Keskus / Publiva Oy PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI Päkä tuntee – tarjoaa ideoita mukavan, tervetulleen tunnelman luomiseen. Saamme olla hyviä huviksemme ja toistemme iloksi ilman Jumalan suunnalta tulevaa painetta ja pakkoa. Hyvä ihminen on sellainen, joka saa iloa hyvän tekemisestä ilman, että siitä olisi hänelle itselleen varsinaisesti mitään hyötyä. Päkä ihmettelee – virittää pohtimaan pyhäkoulun teemaa. Jeesuksen seuraamisesta meissä kasvavat hengen hedelmät: “rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen”, niinkuin Paavali kirjoittaa galatailaisille kirjeessään. Mutta miten sellaiseksi tullaan. Jokainen päätöksesi muovaa sinua. Me saatamme tehdä hyviä juttuja, koska toivomme toisten ajattelevan ja puhuvan meistä hyvää. Se on ihan ok. Ja ehkäpä juuri Jumalan ehdoton rakkaus antaa meille kasvurauhan hyvyyteen. Kristillisessä kirkossa ajatellaan, että ihmisten hyvyys on Jumalan lahja, joka tuo Jumalan taivaan maan päälle
ITSEN TAI JONKUN LAPSEN MIELESTÄ. Katso ryhmäkuva seuraavalta sivulta. Anna Hjelt: Olen toiminut pyhäkoulun vetäjänä kymmenisen vuotta Malmin seurakunnassa ja nyt töissäni Oulunkylän seurakunnassa. Päkän vinkkeihin olen kirjoitellut erityisesti taustatekstejä – yhdessä Johannan kanssa olemme myös työstäneet muutaman kokonaisuuden eri osioineen. Parhautta työssäni on tietenkin lasten ja perheiden kanssa vietetyt erilaiset hyvät hetket, mutta nautin myös toiminnan kehittämisestä ja tilaisuuksien sisältöjen väkertämisestä omassa kammiossani. Seurakunnat ovat ansiokkaasti muuttaneet toimintatapojaan, jotta yhteys seurakuntalaisiin säilyy silloinkin, kun kokoontuminen ei ole mahdollista tai kun joudutaan kokoontumaan pienemmissä ryhmissä toisiamme koskettamatta. Yhdessä me ollaan luisteltu ja oltu teatterissa." Annan lapsen Ainon kommentti Annasta: "Sä oot hyvä tyyppi siksi, kun sä oot niin ihana." Erään musakerholaisen kommentti Sannasta: “Sä oot kyllä ihan hassu!”. Voitte hyvin tehdä vinkkien pohjalta myös pyhäkouluvideoita. Kunnioitan ja rakastan kaikkea Luojan luomaa – ihmisiä, eläimiä, koko luomakuntaa – ja kohtelen näitä sen mukaan. Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa MIKSI MÄ OON HYVÄ TYYPPI. 3 Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa Vuoden 2020 toimintaa sävyttää koronaviruksen aiheuttama poikkeustila. kappalaisena. Toimin lastenohjaajana ja minulla on teologin koulutus. Päkän vinkkeihin pääsin tekemään Päkä hiljentyy -osiota, jota on ollut hauska tehdä. Luovana muskariohjaajana olen tehnyt Päkän vinkkeihin mm. Yksi suosikkijutuistani töissä on yhteistyö pyhäkoulunohjaajien kanssa. Kummityttö Annin kommentti Anitasta: " Olet hauska, antelias, ihana, kiltti, mukava, sinulla on hauskoja ideoita ja oot iloinen. Aiemmin olen ollut kirkon diakoniatyössä reilu 20 vuotta. Videoille luonteva julkaisukanava on Lastenkirkko. erilaisia musiikkijuttuja ja toiminnallisia työskentelyjä. Syksyllä aloitan Järvenpäässä uudessa virassa varhaiskasvatustyönohjaajana, jolloin työskentelen erityisesti perheiden parissa ja perhemessujen kehittäjänä. Päkän vinkkeihin olen tehnyt erityisesti taustatekstejä, juhlia ja luontoteemoja. Maria Suurnäkki: Toimin pappina Lappeen seurakunnassa, vs. Jos seurakuntanne ei ole vielä Lastenkirkon Youtube-ylläpitäjäryhmässä, voitte tulla mukaan olemalla yhteydessä: anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi Hyvät tyypit Päkä-liitteen takana Sanna Hassinen: Olen toiminut lastenohjaajana Järvenpään seurakunnassa vuodesta 2007 lähtien ja kesällä 2020 valmistuin teologian maisteriksi. Johanna Routasalo: Täällä Salon seurakunnassa pyhäkoulutyössä on voimaa ja uutta kehitetään. Päkän vinkkeihin olen kirjoitellut kuukauden yhteisiä vinkkejä sekä Annukan kanssa kokonaisuuksia kertomuksiin ja juhliin. Innostun kaikesta ja päästän sisäisen mielikuvitukseni lentoon kirjoittaessani. Annukka Saarinen: Työskentelen Salon seurakunnassa lapsija perhetyön pappina. Innostun helposti uusista ideoista ja olen rohkea kokeilemaan niitä myös käytännössä. Päkän vinkit on nyt pyritty suunnittelemaan niin, että niiden toteuttaminen on mutkatonta myös poikkeustilanteessa. Lastenohjaajan työhöni kuuluu monenlaisia tehtäviä, mukaan lukien kaikenlaiset pyhishommat. On mielenkiintoista olla mukana siinä
Vinkit on mahdollista hyödyntää niin säännöllisesti kuin satunnaisestikin kokoontuvissa ryhmissä, tapahtumissa ja myös verkkotoiminnassa. Seurakunnan työntekijöiden vastuulla on tukea vapaaehtoisia erityisesti lasta osallistavien työskentelytapojen käyttämiseen. Kun tutustut lapsiin, opit tuntemaan, mikä heitä innostaa. Kaikki toiminta on syytä suunnitella yhdessä lasten ja lapsiperheiden kanssa. Päkä ei määrää, mistä pitää puhua ja mitä tehdä, vaan antaa vinkkejä työskentelyihin, jotka voivat saada aikaan elämän suurten kysymysten pohdintaa. Suunnittelua ja osallistamista voi tapahtua myös yhden kokoontumiskerran sisällä. Mahdollisuuksien mukaan myös päivän kertomuksen kertominen. monistaa ryhmän käyttöön nämä kortit, joiden avulla lapset ja mukana olevat aikuisetkin voivat valita, mitä erityistä vastuuta haluavat ottaa kannettavakseen. Päkän vinkeistä on apua kaikkeen lapsille ja perheille suunnattuun seurakuntaelämään. Seurakunnan työntekijöiden on mahdollista poimia vinkeistä ideoita joustavasti paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseksi. Mahdollisuuksien mukaan myös rukouksen valmistaminen ja johtaminen.. Työskentelyjä ei ole mitenkään pakko toteuttaa juuri niissä mainittuina päivämäärinä, vaan hyödyntää silloin, kun ne palvelevat lapsia parhaiten. Voitte esim. 4 Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa Toiminnan suunnittelu Päkän vinkkien avulla Hyvä hetki syntyy lämpimästä ja avoimesta tunnelmasta. Päkä haluaa helpottaa erityisesti vapaaehtoisen pyhäkoulunohjaajan suunnittelutyötä sijoittamalla vinkit kuukausiin ja viikkoihin. Kynttilän sytyttäminen. Alttarin rakentaminen. Merkitykselliset kokemukset syntyvät yhdessä pohtien
Vinkit on tehty tukemaan lasten jumalanpalveluselämää. Päkä musisoi: Teemaan liittyviä lauluja, lastenvirsiä ja muuta musisointia. Tyypillinen kokoontumiskerta etenee seuraavasti: JOHDANTO Lapset otetaan henkilökohtaisesti vastaan – Päkä tuntee Asetutaan piiriin – Päkä tuntee Leikitään ja lauletaan – Päkä musisoi Asetutaan alttarin ääreen ja sytytetään kynttilä – Päkä hiljentyy SANA Tutustutaan aiheeseen – Päkä ihmettelee Tehdään jotakin aiheeseen liittyvää yhdessä – Päkä toimii EHTOOLLINEN Rukoillaan ja lauletaan – Päkä hiljentyy ja musisoi Syödään – Päkä toimii LÄHETTÄMINEN Kiitetään kaikkia yhteisestä hetkestä – Päkä tuntee Siunataan – Päkä hiljentyy. Kannattaa siis katsoa aina myös ne! 2. Vinkit tekevät kokonaisuudesta toiminnallisen. Päkä hiljentyy: Rukousta ja mietiskelyä teemaan liittyen. Pyhäkoulun tai muun hyvän hetken suunnitteluvinkkejä hyödyntäen. Messun osat – johdanto, sana, ehtoollinen ja lähettäminen – muodostavat hyvän rungon hyvälle hetkelle. Päkä ihmettelee: Työskentelyissä käsitellään uutta tietoa päivän aiheesta. 3. 4. Päkä toimii: Osallistujat saavat itse toiminnallisesti työstää päivän teemaa ihmettelyssä löydetyn tiedon pohjalta. Kuukauden yhteiset teemat ja vinkit on tarkoitettu liitettäviksi useille kokoontumiskerroille. Näiden vinkkien pohjana on joko raamatunkertomus, virsi tai joku kristillinen juhla. Vinkkien tyypit Tarvikkeista huolehtiminen. Viikoittaiset vinkit on merkitty sunnuntain päivämäärän mukaan. 5 Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa Päkän vinkkien sisällöstä 1. Virsija laulukirjojen jakaminen ja kokoaminen. Mahdollisuuksien mukaan myös kädentaitotyöskentelyn ehdottaminen ja suunnittelu. Mahdollisuuksien mukaan myös laulujen valitseminen ja esilaulajana toimiminen. Säestäminen ja soittimista huolehtiminen PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI Päkä tuntee: Ryhmäyttäviä ja tunnetaitoihin liittyviä työskentelyjä, jotka sopivat usein parhaiten kokoontumiskerran alkuun tai loppuun
7. 8. Voitte laittaa tilanne seinälle kirkkovuosiympyrän ja ottaa tavaksi siirtää nuolta osoittamaan kuluvaa viikkoa. Vinkkien ikäkausitunnukset auttavat suunnittelussa. 3–4-vuotiaat: harjoittelevat liikunnan perustaitoja, kyselevät ja antavat mielikuvituksen lentää; tarvitsevat nähtäviä ja käsin kosketeltavia asioita tutkittavakseen; pitävät loruttelusta ja riimittelystä sekä asioiden järjestelystä; tutustuvat tilaan ja toimintatapoihin; harjoittelevat yhteistoimintaa b. Sen sisällöt täydentävät hyvin vinkkejä – ja aina parempi, jos lapset voivat saada oman lehden käyttöönsä. Kirkkovuodet ovat erilaisia pääsiäisen vaihtuvan ajankohdan vuoksi. Tässä lehdessä sillä tarkoitetaan 2012 ilmestynyttä vihreäkantista kirjaa. Toinen ympyrä (vuosille 2020–2021) julkaistaan tulostettavaksi verkkosivuilla pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit. adventista. 6 Näin syntyy hyvä hetki Päkän kanssa. Näin kirkossa -osiosta löydät kirkkovuoden mukaiset tekstit ja esim. pyhien liturgiset värit, jotta voit laittaa alttarille sopivan värisen liturgisen liinan. 5–6-vuotiaat: hallitsevat liikkumistaan jo melko taitavasti; pohtivat ja testaavat ilmiöiden syitä; nauttivat mielikuvitusleikeistä; voivat pohtia myös ei nähtäviä ja käsin kosketeltavia asioita; kirjaimet ja numerot alkavat kiinnostaa; nauttivat käsillä tekemisestä ja harjoittelevat sorminäppäryyttä vaativia asioita ja osaavat jo toimia yhteistyössä. Kirkkovuosiympyrä Alla on kirkkovuosiympyrä vuosille 2019–2020. Vinkeissä on viitattu Lastenkirkon Päkän puuhat -lehteen. Pienimmille tehdyt saattavat toimia isompien kanssa, mutta isompien jutut eivät aina toimi pienten kanssa. Lisäksi käytetään seuraavia laulukirjoja: · Virsikikirja, lyhenne VK · Kirkkomuskari-kirjat, lyhenteet KM1, KM2 ja KM3 · Laulutuuli, lyhenne LT 9. Heitä haastetaan myös ottamaan vastuuta ja annetaan mahdollisuus ristiriitaistenkin kysymysten pohdiskeluun. Lehdet voi tilata Seurakuntakauppa.fi -sivustolta. a. Vinkeissä koululaisille on varattu lukemista ja kirjoittamista vaativat tehtävät. 5. 6. c. Uusi kirkkovuosi alkaa aina 1. Koululaiset ovat kovin laaja ryhmä. Lastenkirkko.fi-sivuston tulostettavat Sunnuntaisivut ovat käteviä silloin, kun haluat pohtia lasten kanssa kirkkovuoden mukaista teemaa. Lasten virsi , lyhenne LV, on Päkän vinkkien peruslaulukirja
sunnuntai helluntaista. Liturginen väri: vihreä. sunnuntai helluntaista. Liturginen väri: vihreä. Tekstit: Ps. 6.9.2020 14. Liturginen väri: vihreä. Itsensä tutkiminen. Kun. 7 Elo-syyskuu Ystävällisyys poistaa esteitä Elo-syyskuu TAVOITTEET 3–4-v. 119:129–136; Sananl. 51:6–14, Job 42:1–6 tai 1. sunnuntai helluntaista. 4:23–30. Liturginen väri: vihreä. Joh. 17:37–45, 48–50; Room. 5:43–48 13.9.2020 15. 65:2–6, 9 tai Ps. Oivalletaan, että ihmiset, eläimet ja koko luomakunta vaikuttavat toisiinsa. 6:16–19; Room. 7:14–25, Matt. 19:25– 27, 2. 14:21–22, 25, 31; 2. Jeesus, parantajamme. Totuus ja harha. 92:5–10, 13–16; 1. Liturginen väri: vihreä. Tekstit: Ps. Lapsen valmiudet toimia ryhmässä vahvistuvat. 5:1–15. Kor. 18:4–8, 21, Jaak. 4:7–14, Joh. Tekstit: Ps. Vahvistetaan monenlaisuuden hyväksymistä. 25:14–30. 81:9–17; Jer. Tekstit: Ps. sunnuntai helluntaista. sunnuntai helluntaista. Kun. Liturginen väri: vihreä. 30.8.2020 13. 11:17–24; Luuk. Jeesus antaa elämän. Tekstit: Ps. 86:1, 3–7; 1. 20.9.2020 16. Lapsi osaa ottaa huomioon toiset ryhmän jäsenet ja pohtii ystävällisyyden vaikutusta. 112:5–9, 1. Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. 9.8.2020 10. 10:38–42. 136:1–9, 25–26; Jes. 4:10–14; Luuk. 12:33–37. 17:1, 8–16; Fil. Sam. Tekstit: Ps. Tekstit: Ps. sunnuntai helluntaista. 18:21–26, 36–39; Hepr. 86:10–13, Job. Tekstit: Ps. 3:11–18, Matt. Kor. Kor. Jumalan huolenpito. 4:1–2, 9–13; Matt. 7:13–14. Saa mahdollisuuden miettiä, mitä on ystävyys ihmisten kesken ja luomakunnan kanssa. Sam. 27.9.2020 17. Etsikkoaikoja. Tekstit: Ps. 8:9–15; Matt. Lapsi saa keinoja riitatilanteiden ratkaisemiseen. 11:21–29 (30-31) 32–45.. Liturginen väri: vihreä. 24:9–12, 17–21, 1. 3:2–12, Matt. sunnuntai helluntaista. 7-v. Liturginen väri: vihreä. 21:28–32. Kiitollisuus. 5–6-v. Liturginen väri: vihreä. Lähimmäinen. sunnuntai helluntaista. 23.8.2020 12. 16.8.2020 11. 30:3–6, 12–13, Sananl. 24:14– 16; 2. Näin kirkossa 2.8.2020 9. sunnuntai helluntaista. 9:6–15; Joh
Mitä pitäisi nyt sanoa ja kenen. Laita sormet kirpun sisään ja kääntele kirppua kolmeen laskien. Kun sana “kuunnella” löytyy, käännä jälleen yksi hymynaama esiin. Kun sana “anteeksi” keksitään, käännä yhden sydämen hymynaama esiin. Mitä tärkeää X:ltä tekemättä. Tarvikkeet: kaksi pehmolelua X ja Y, jotka voivat olla myös esim. Miten vilkutetaan käsillä. Valitse joku ehdotetuista ongelmatilanteista tai lisää vielä yksi ja kerro, että X on heittänyt hiekkaa Y:n päälle. Leikistä voi myös helposti tehdä videokäsikirjoituksen ja ottaa pehmolelut näyttelijöiksi. Minkähän takia. 8 Elo-syyskuu PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE Elo-syyskuun yhteiset vinkit PÄKÄ TUNTEE Oma paikka 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: punaisia, keltaisia, sinisiä, oransseja ja vihreitä paksun langantai nauhanpätkiä Oman paikan löytäminen voi olla jännittävää. Y antaa karkkipussista viimeisen karkin X:lle. Käden saa irrottaa vasta sitten, kun on saanut kiinni jonkun toisen kädestä ja tervehtinyt myös häntä. Mistähän mahtaa olla kyse. Sitten on kokeilun aika. Totea, että nyt ollaan jo yksi askel lähempänä sitä, että kaikki on taas kunnossa. Tervehdi jokaista osallistujaa nimellä. Millainen on ystävällinen ihminen. YSTÄVÄLLISYYSKIRPPU Koululaiset Tarvikkeet: A4-koon paperia, sakset ja kyniä. No, vaikkapa halata tai järjestää juhlat tai mitä osallistujat keksivätkään. Mikä unohtui. Kirjatkaa ne kirpun osioihin nostamalla läppiä. Hän vastaa samalla lailla sinulle. Kun sinua vastaan tulee joku, sano Kirppua voi pitää esillä pitkin kautta ja napata esiin tarvittaessa. Kun erivärisiä nauhoja on kutakin riittävä määrä, niiden avulla voi samaan tapaan etsiä itselleen parin tai ryhmän. Kun sana “kiitos” löydetään, käännä hymypuoli esiin ja sano: Taas hyvä mieli lisääntyi. Levitä etukäteen penkeille tai tilaan erivärisiä nauhanpätkiä. 5–6-v., koululaiset Lähtekää kulkemaan tilassa. Ota toinen surullinen sydän käteen. Muista sanoa, miten mukavaa on, kun kaikki ovat tulleet. Ovella jokainen saa ottaa esim. kuva), mutta älä kirjoita sisälle vielä mitään. Miettikää, minkälaisia pieniä ystävällisyyden tekoja täällä teidän ryhmässänne voi tehdä, esim. Kun vastaus yhdessä siivoamisesta tulee puheeksi, voit kääntää viimeisenkin sydämen hymypuolen näkyviin. Taittele ystävällisyyskirppu valmiiksi (ks. Laita lattialle pehmot X ja Y ja niiden väliin lattialle neljä surunaamaista sydäntä. Ystävällisyys on aina ajankohtainen teema. Milloin ystävällisyys on helppoa ja milloin vaikeaa. Alta paljastuu tehtävä, joka on tarkoitus. Mitä Y:n olisi pitänyt tehdä. X ei sano mitään, syö vain karkin. Voiko vatsalla moikata. Miten voi vilkuttaa varpailla. PÄKÄ IHMETTELEE Riidasta ratkaisuun 3–4-v., 5–6-v. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla siihen on hyvä antaa tukea. Merkatkaa läpät vaikkapa numeroilla. Ota valmiiksi taiteltu kirppu esiin. Päkäja Pulmu-käsinuket; neljä kartonkisydäntä, joiden toisella puolelle on piirretty hymynaama ja toisella surunaama Tätä leikkiä voi sama ryhmä käyttää useamman kerran ja näin selvittää ryhmän omia kinkkisiä tilanteita tai harjoitella tarvittavia taitoja. Yksi! Y ja X ovat leikkineet yhdessä. Miten tervehdys onnistuu päällä. Ystäville on tullut riitaa ja nyt olisivat ystävälliset teot tarpeen. Miten sitä saadaan lisää esiin. Pohdiskele ääneen niin, että osallistujat voivat liittyä mukaan pohditaan. Nyt pitäisi siivota, mutta Y lähtee tekemään jotain muuta. Nyt on kaikki harmit selvitetty ystävällisyyden avulla! Mitä X ja Y voisivat nyt tehdä. Pohtikaa, mitä on ystävällisyys ja mitä hyötyä ystävällisyydestä on. Y:llä on paljon asioita kerrottavana, mutta X vain jatkaa leikkejä. auttaa toista siivoamisessa, antaa ylävitoset, hymyillä kaverille oikein leveästi tai pitää ovea auki toiselle. Montako sydäntä on vielä jäljellä. Kierrä jokaisen luona. TERVEHDYS YSTÄVÄT 3–4-v. pussista nauhan ja etsiä oman paikkansa löytämällä sille saman värisen parin. esim: "Hei Aino!", ja ojenna hänelle kätesi. Vuorossa oleva valitsee, minkä numeron läppä avataan. Minkä takia. Sitten on aika tervehtiä yhdessä. Anna osallistujien keksiä vaihtoehtoisia ongelmia
Kuunnelkaa voittajabiisi uudestaan mukana laulaen. Leikkiohje yli 4-vuotiaille: KM1, s. Pienimmät voivat kulkea laulun mukana käsi kädessä jonossa ja ”kaikki toistaan tarvitsee” -kohdassa muodostetaan piiri. Luuriallalei, LV 140; Puhu mulle hellästi, Jukka Salminen, Syötävän suloinen 2006; Ystävä sä lapsien, VK 492. 3–4-v. Saa ottaa esim. Rastipolku toimii myös silloin, kun poikkeustila rajoittaa kokoontumista. Askateluarkeissa on Päkä-paperinuken voi pukea erilaisten tehtävien vaatimalla tavalla. tyynyn tai huoPÄKÄ TOIMII Lastenkirkon Päkän puuhat -lehti 4 Ystävän auttaminen ja heikommassa olevan puolustaminen ovat hyviä teemoja uuden toimintakauden alkuun. PÄKÄ HILJENTYY Miten olla hyvä ystävä. Ideana on ottaa väriä sormeen sen verran, että voi painaa paperille sormenjäljen. YSTÄVYYSLAULUJA Käteeni tartu, LV 137. Kirput voi myös tehdä jokaiselle kotiin ja pohtia, mikä olisi kotona ystävällinen teko toisille. Lopuksi kerää kaikki paperit ja laske, mikä lauluista saa suurimman pistemäärän ja siten voittaa. Soita laulua, ja jokainen antaa oman pisteensä. Tätä voidaan ensin kokeilla harjoittelupaperille. Ottakaa myös lelu mukaan. Pesässä saa rauhoittua ja olla omien ajatusten kanssa. Mistä löytyisi paikka, mihin mobilen voisi ripustaa seuraavia kertoja varten. Aloittakaa projekti leikkaamalla kartongista sydämet. Tehtävänä on piirtää tai kirjoittaa sydämeen joku ystävällinen teko, jonka itse on tehnyt tai mikä itselle on tehty. Laita hiljaista musiikkia taustalle soimaan. Lauletaan laulu ja sen päätteeksi käydään kuiskamassa oma nimi toisille osallistujille. Sen jälkeen laitetaan tehdyt sydämet kiertämään ja jokainen painaa kerran oman sormenjälkensä toisen sydämen reunaan niin, että lopulta kaikilla sydämillä on sormenjäljistä muodostuva kehys. Laulua voidaan laulaa niin, että pyydetään kuiskaamaan erilaisia asioita, kuten lempiväri, -ruoka, -leikki jne. Voisiko siihen keksiä oman leikin tai tanssin. Jos haluat kuiskata, LV 138. Kutsu lapset musiikin loppuessa piiriin ja käy läpi, millaisia ystävyyden osoituksia heillä oli. PÄKÄ TOIMII van mukaan ja rakentaa siitä oman pesän. Tarvikkeet: huopia, tyynyjä, pehmoleluja, musiikkia, esim. Menkää kaikki omaan pikku soppeen eri puolille tilaa. Tämä pesä on pesä, jossa Jumala kuulee sinut hyvin. Sopikaa pisteytys: esim. Jumalan silmissä kaunis -video Lastenkirkon Youtubesta. PÄKÄ MUSISOI Levyraati Koululaiset Tarvikkeet: esim. 67. YSTÄVÄLLISYYDEN MOBILE 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: leimasin tai sormiväriä tms. numero 5 on paras ja 1 huonoin. Elo-syyskuussa teemana on ystävällisyys. Loppuvuodesta kukin saa omansa kotiin. 9 Elo-syyskuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI toteuttaa ryhmän kokoontumisen aikana. Hyvä kosketus, läsnäolo ja sanat ovat ystävällisyyttä, josta tulee kummallekin hyvä mieli. Kuvaa voi täydentää syksyn mittaan. Osoita ystävällisyyttä lelulle – miten olla hyvä ystävä toiselle ja miten Jumalakin on läsnä koko ajan. Asettukaa tilaan niin, että pisteitä saa antaa omassa rauhassa. 3–8-vuotiaille suunnatuissa Päkän puuhissa ongelmiin löytyy luovia ratkaisuja. Joulukuussa mobilessa on jo neljä osaa. Tutkimuspartion hahmot Tuuli, Toivo, Toimi ja Taito esittävät Daavid ja Goljat -kertomuksen. Lastenkirkon Youtubesta tai Kirkkomuskaricd:ltä erityylisiä lauluja, paperia ja kyniä (lapsia voi pyytää ehdottamaan lauluja levyraatiin). Voisiko voittajalaulua laulaa pitkin syksyä. Mobileista muodostuu yksi iso syksyn aikana. Laittakaa vielä sydämeen langan ja neulan avulla ripustuslenkki. Piirtäkää jokainen omalle paperille ruudukko, jossa on niin monta kohtaa kun kuunneltavia lauluja. (sillä voi tehdä sormenjälkiä kartonkiin), kyniä, sakset, lankaa ja neula Tätä mobilea on tarkoitus rakentaa koko syyskauden ajan niin, että siihen tuodaan esille jokaisen kuukauden teemat. AUTA PULMUA -RASTIPOLKU 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Lastenjanuortenkeskus.fi-sivuston materiaalipankista on ladattavissa alunperin Oulunkylän seurakunnassa kehitetty rastipolku, joka innostaa auttamiseen. Jaetaan jokaiselle mustetyyny tai vähän sormiväriä kuppiin
Pyydä lapsia kuuntelemaan tarkkaan, sillä tarkoitus on piirtää kuvaus kertomuksesta, jonka luet. Tutkitaan valmista kuvaa. Laulun loputtua katsotaan, kenen kämmenellä lammas tällä kertaa on. Jos ryhmänne kokoontuu myös 20.9. Näin jatketaan, kunnes kaikkien nimet on sanottu. Vahvistetaan ryhmässä toimimisen taitoja. Kun Raamatun ajan ihmiselle puhuttiin lampaasta ja paimentamisesta, hän tiesi, mistä oli kyse. Kun lampaat ovat paikoillaan, ohjaaja lukee vielä kerran Psalmin 23. Valitaan yksi paimeneksi. Niinpä Raamatussa käytetään usein lammasta vertauskuvana. Lammas oli myös uhrieläin. aina laumaa pedoilta ja varkailta toisten nukkuessa. Työtä oli paljon. Pedot, kuten hyeenat, ketut ja sudet, uhkasivat laumaa. Siellä elettiin paimentolaiselämää, jossa vihreä ruoho ja soliseva vesi olivat elämän merkkejä. Psalmi 23 on Raamatun tunnetuimpia kohtia. Muut ovat lampaita ja asettuvat tilaan lattialle laumaksi silmät kiinni maaten. 10 Elo-syyskuu Tavoite: Koetaan yhdessä turvallisuutta Jumalan huolenpidosta. Yöksi paimen johdatti lauman lepopaikalle, joka saattoi olla myös aidattu alue. Jos paimenia oli useita, yksi vartioi PÄKÄ TUNTEE Nimeltä kutsuttu 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Asetutaan piiriin ja jokainen kertoo vuorollaan oman nimensä. Tämä on tärkeä viesti lapsillekin, kun syksy tuo tullessaan monta uutta ja jännittävää asiaa. Kun paimen johdatti laumansa juomapaikalle, hän huusi kimeästi. Se kertoo Jumalasta, joka huolehtii ja virvoittaa. Suunnitelkaa hetken aikaa yhdessä, mitä piirretään. Ohjaaja asettaa yhden villatukkolampaan jonkun leikkijän käteen. Tämän jälkeen yksi aloittaa sanomalla jonkun nimen, joka vastaavasti jatkaa sanomalla seuraavan nimen. tienoissa, säästä piirros ja voitte työstää sen avulla myös Daavidin ja kuningas Saulin kertomusta. Viimeiseksi jääneestä tulee seuraava paimen.. Jos ei muista yhtään nimeä, muut voivat auttaa. 16.8. Psalmista huokuu syvä turvallisuuden tunne. Anna jokaiselle kertomisvuoro siitä, mitä Jumala, joka kantaa meitä kämmenellään pimeimmässäkin laaksossa. Lammas merkitsi omistajalleen ruokaa, vaatetusta ja kauppatavaraa. Jumalasta, joka kantaa meitä kämmenellään pimeimmässäkin laaksossa eikä meidän tarvitse pelätä. PAIMENEN KUTSUHUUTO 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Sovitaan yhdessä, millainen on paimenen kutsuhuuto. Se liitetään kuningas Daavidiin, johon tutustaan tänä syksynä muutamalla muullakin tutustumiskerralla. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII kukin haluaa piirtää yhteiseen kuvaan. Lammas oli tärkeä jokapäiväisessä elämässä. Ihaillaan hetki yhteistä taideteosta. Lue Psalmi 23 ääneen. Löytyykö vihreä niitty, virvoittavia lähteitä ja turvapaikkoja tai vaaran paikkoja ja petoja. Tästä äänestä lampaat tunsivat paimenensa ja seurasivat häntä. Paimen kulkee tilassa. Lammaslaumat olivat usein suuria, laumaan saattoi kuulua jopa tuhat lammasta. Kun hän huutaa kutsuhuutonsa, lampaiden on riennettävä paimenen luokse. Lauletaan Jumalan kämmenellä -laulua, jonka aikana lammasta yritetään kuljettaa turvallisesti kädestä toiseen niin, että se ei tippuisi. Jumalan huolenpito, Psalmi 23 TAUSTAA Raamatun ajan Palestiina oli lammasten maa. PÄKÄ TOIMII Oman lampaan paikka 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Jaa jokaiselle villatukko, josta jokainen muotoilee omanlaisensa lampaan. Paimenen työ oli vaativaa ja raskasta. PÄKÄ IHMETTELEE Paimenen maasto 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: iso paperi, väriliituja, villaa tai pumpulia Aseta lattialle iso paperi. JUMALAN KÄMMENELLÄ 5–6-v., koululaiset Asetutaan piiriin katse kohti piirin keskustaa ja laitetaan kädet selän taakse. Tämän jälkeen vuorotellen jokainen vie lampaan yhdessä piirretylle niitylle haluamaansa kohtaan ja kertoo, miksi valitsi tuon paikan. Yöllä paimenen oli kestettävä kylmyyttä, päivällä hellettä
Kun ilmapallo on valmis, solmit kuvitteellisesti sen ja päästät vapaaksi. Sitä leikitään hieman eri tavoin eri paikoissa, mutta tässä on yksi versio. PSALMIIN 23 LIITTYVIÄ LAULUJA Lampaat ja hukkanen, KM1, s.112; Hyvä Paimen rakastaa, LV 99; Nyt kulkee halki korpimaan, LV 100. Kaikki ajatukset, mitä sinulla nyt on päässäsi siirtyvät palloon ja sitä myötä myös Jumala kuulee ne, niin kuin kaikki muut ajatuksesi. Se suurenee ja suurenee. Tee suurempia hengityksiä ja välillä taas ihan pienen pieniä hengityksiä. 11 Elo-syyskuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ HILJENTYY Ilmapallo 5–6-v., koululaiset Ottakaa hyvä asento lattialla maaten. Sulkekaa silmät. Laulun voi liittää Psalmiin niin, että lukutaitoiset voivat lukea Psalmia 23 samalla, kun loput laulavat ohjaajan kanssa virttä ikään kuin säestykseksi. Joka hengitys saa sen isommaksi. Kuvitelkaa puhaltavanne suurta ilmapalloa. PÄKÄ MUSISOI Jumalan kämmenellä, VK 499 tai LV 133 5–6-v., koululaiset Tämä on ehkä kaikkein tunnetuin lasten virsi Suomessa. Jumalan kämmenellä Ojennetaan käsi eteen, kämmen ylöspäin ei pelkää lintunen Tehdään käsistä lintu ja heilutellaan sormia kuin lintu siipiään Jumalan kämmenellä Ojennetaan käsi eteen, kämmen ylöspäin ei pelkää ihminen Laitetaan kaksi sormea kämmenelle Kaikille tilaa riittää Molemmat kädet ojennetaan eteenpäin kaikille paikkoja on Tehdään käsillä “paikkoja” kuin seiniä Jumalan kämmenellä Ojennetaan käsi eteen, kämmen ylöspäin ei kukaan ole turvaton Painetaan kädet rinnalle ristiin Jumala meitä kutsuu Tehdään käsillä kutsuvaa liikettä nyt suojaan turvaisaan Tuodaan kädet ristiin rinnan päälle Jumala meitä kutsuu Tehdään käsillä kutsuvaa liikettä ja kantaa voimallaan Nostetaan molempia käsiä kämmenet ylöspäin Milloinkaan ei hän hylkää Tehdään käsillä torjuva ele Lastensa kanssa hän on Kämmenet alaspäin käsillä ikäänkuin lasketaan lapsia Jumalan kämmenellä Ojennetaan käsi eteen, kämmen ylöspäin ei kukaan ole turvaton Painetaan kädet rinnalle ristiin. Minkä värinen pallo sinun pallosi oli
3:1–21 kerrotaan, miten Nikodemus-niminen fariseus tuli yöllä Jeesuksen luokse saadakseen opetusta. TAUSTAA Rippikoulun opetuksen sisällöt voi tiivistää ristinmerkkiin: ne käsittelevät ihmisen suhdetta Jumalaan ja suhdetta toisiin ihmisiin. Suomessa useimmat käyvät rippikoulun 14–15-vuotiaina, mutta rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Konfirmoitu voi myös toimia kummina, äänestää ja asettua täysi-ikäisenä ehdolle kirkollisissa vaaleissa, ja hänellä on oikeus kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Rippikoulussa pohditaan ja opetellaan myös sitä, mitä on kristittynä eläminen. vaikka 12 Elo-syyskuu kaikki kastetut voivat osallistua ehtoolliselle, niin konfirmaatiosta lähtien ei ole enää vaatimusta osallistua vain kristillisestä kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa. Kirkossa konfirmaatio on kasteen vahvistamista. Konfirmaation antaa seurakunnan jäsenelle oikeuksia. Raamatussa Joh. Konfirmaatio ja juhla Tavoite: Lapsi tutustuu elämänkaaren erilaisiin juhliin ja oppii, mikä on rippikoulu ja konfirmaatio. Kristinuskon ydin ja ristin symboliikka tulevat tutuiksi. 23.8. Sitä, että konfirmoitu voi henkilökohtaisesti sitoutua ottaamaan vastaan kasteessa lahjaksi saamansa armon. Esim. Nuoren konfirmaatioon liittyy yleensä myös nuoren kotona tai jossakin juhlatilassa konfirmaatiomessun jälkeen vietettävä juhla, jota kutsutaan rippijuhliksi. Rippijuhlien keskeisiä vieraita ovat konfirmoidun nuoren kummit.. Varsinkin leirimuotoisessa rippikoulussa pääsee harjoittelemaan käytännössäkin, miten toteuttaa tärkeää kristillistä periaatetta kuten “Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.” Ef. Konfirmaatio tulee latinan kielen sanasta ”confirmare”, joka tarkoittaa vahvistamista. Jeesus piti Nikodemukselle oppitunnin Jumala-suhteen keskeisistä kohdista. 4:32
Koska on hämärää, mitä erotat… nenä, suu, hiukset. Mikä vaatteen nimi on kasteessa, entä konfirmaatiossa. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE Kuva: Kirkon kuvapankki. Jeesus opetti: Jumala rakastaa jokaista ihmistä. Pohtikaa, minkälaisissa juhlissa olette olleet. Pienen vauvan kasteessa vanhemmat ja kummit lupaavat antaa vauvalle kristillisen kasvatuksen. 13 Elo-syyskuu PÄKÄ TUNTEE Ollaan ystävällisiä 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Katsokaa toisianne silmiin ja vilkuttakaa. MIKÄ ON KONFIRMAATIO. Mitä sinun mielestäsi konfirmaatiossa luvataan ja mitä Jumala antaa. Teidät on kastettu tähän uskoon ja olette saaneet sen mukaista opetusta. Katsokaa toisianne silmiin ja hymyilkää. PÄKÄ IHMETTELEE Juhlitaan 3–4-v., 5–6-v. Missä muualla olet nähnyt ristin. Mikä niissä on ollut erityisen hauskaa. Miksi niitä on vietetty. Hän tuli vähän niinkuin rippikouluun. KUTITTAVAT TERVEHDYKSET 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Kerropa nimesi ja kutita itseäsi “eniten kutiavasta” kohdasta. Löydät kuvia helposti verkosta tai voit käyttää omia valokuviasi ja muistoesineitäsi. Huomaatko, tässä on Nikodemos ja tässä Jeesus. kastekynttilä, syntymäpäivälahja, hääkoriste, rippiristi jne. Nikodemus mietti, mitä hänen ystävänsä ajattelivat, kun hän tulisi tapaamaan Jeesusta. Valkoinen on juhlan väri. Molemmissa pukeudutaan valkoiseen vaatteeseen. u Levitä sininen kangas lattialle ja kätke sen alle Nikodemuksen ja Jeesuksen silhuetit. Tähän kuuluu vastata: Tahdon. Haluaisitko sinä käydä rippikoulun. Valkoinen kuvaa Jumalan suurta rakkautta. Toiset toistavat nimesi ja tekevät samoin. Mihin raamatunkertomukseen risti liittyy. Mihin juhliin esineet liittyvät. Tänään tutustumme kertomukseen, jossa eräs mies tuli Jeesuksen luo oppiakseen tuntemaan Jumalan paremmin. Levitä kuvat ja esineet kaikkien nähtäville. Voitte myös maistella jotain herkkuja kuin rippijuhlissa. Tarvikkeet: erilaisissa juhlissa tarvittavia esineitä tai kuvia, esim. Pohtikaa miksi kastepuku ja alba ovat valkoisia. Moni konfirmoitu saa rippilahjaksi rippiristin. Mitä samaa ja mitä erilaista niissä on. Konfirmaatiossa kysytään näin: Rakkaat nuoret. Sen jälkeen pappi sanoo: Jumala vahvistakoon teitä lupauksessanne ja kiinnittäköön teidät Kristukseen. Hämärässä ihmisen kasvonpiirteet näkyvät huonosti, joten pimeys toi suojaa. Tunnetko jonkun rippikoulunkäyneen. Koululaiset Tarvikkeet: kuva pienen lapsen kasteesta ja nuoren konfirmaatiosta sekä rippiristi tai kuva rippirististä Vertailkaa kuvia kasteesta ja konfirmaatiosta. Niinpä hän tuli yöllä, salaa (shhh), yön hämäryydessä… u Ota sininen kangas rauhallisesti pois, niin että silhuetit tulevat näkyviin. u Ota kartonkisydämet esiin ja laita ne Jeesuksen päähän Nikodemus tuli, koska hän halusi oppia asioita Jeesukselta. JEESUS JA NIKODEMOS Koululaiset, 3–4-v., 5–6-v. Katsokaa toisianne ja tehkää joku hassu ilme, joka naurattaa. Aloita kertomaan: Eräänä yönä Jeesuksen luo tuli Nikodemus-niminen mies. Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne. Tarvikkeet: sininen kangas, harmaata kartonkia, valmiiksi leikatut siluetit, kolme kartonkisydäntä, sakset
Näiden kolmen sormen avulla voit siunata itsesi näin rukoillen: PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII. RISTIVOIMISTELU 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Asetutaan piiriin tai riviin seisomaan. Huolehdi, että 3–5-vuotiaille on saatavilla aikuisen apua niin profiilin teossa kuin leikkaamisessa. Kiinnitä seinälle etukäteen iso paperi. Laita ristinmerkkikäsi valmiiksi: Oikean käden peukalo, etusormi ja keskisormi tulevat yhteen. Mitä Nikodemos mielestäsi oppi. Pystypuu nousee maasta kohti taivasta, ihmisten luota kohti Jumalaa”. Ristinmerkillä siunaaminen vahvistaa uskoa niinkuin konfirmaatiokin. 14 Elo-syyskuu u Siirrä yksi sydän rauhallisesti Nikodemoksen päähän. Kun kaikki on piirretty, otetaan paperi seinältä ja leikataan profiilit irti. Jumala haluaa auttaa meitä tekemään hyvää. Omaan profiiliin voi piirtää asioita, joita haluaisi oppia. Profiilin voi kiinnittää kartongille ja laittaa korttina kummille. Istujaan kohdistetaan lampun valo niin, että seinälle kiinnitetyn paperiin piirtyy ääriviivat. Kerro ja näytä mallia: “Ristissä on kaksi osaa. Kosketetaan maata ja kurkotellaan niin ylös kuin pystyy – tehdään kolme kertaa. Huomaatko, Nikodemos oppi paljon uusia asioita. Jumalaa haluaa auttaa meitä uskomaan ja luottamaan häneen. ”Ristissä on myös poikkipuu.” u Ojennetaan käsivarret suoriksi. u Siirrä toinen sydän Nikodemoksen päähän. ”Pystypuu kulkee myös toiseen suuntaan: Ylhäältä alas, Jumalan luota ihmisten luokse.” u Kurkottele ensin ylös ja sitten kädet lasketaan alas koskettamaan maata. Kukin saa vuorollaan istua tuolille sivuttain. PÄKÄ TOIMII Omat varjokuvat 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kartonkia tai paksua paperia, maalarinteippiä, kyniä, sakset ja lamppu, jonka valon saa kohdistettua. u Siirrä kolmas sydän Nikodemoksen päähän. ”Se ojentuu ihmisen luota toisen luokse.” u Kurotellaan vuorotellen kummallakin kädellä kohti vierustovereita, kosketaan hellästi. PÄKÄ HILJENTYY Ristinmerkki 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Martti Luther opetti, että on hyvä siunata itsensä joka aamu uuteen päivään Jeesuksen merkillä, ristinmerkillä. Piirretään jokaisen profiilista ääriviivat
Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Nämä virret sopivat hyvin liitettäväksi Mikä on konfirmaatio -työskentelyyn. Lähde: Kirkollisten toimitusten kirja PÄKÄ MUSISOI Sama sävelmä, kaksi juhlaa Virsissä 492 Ystävä sä lapsien ja 813 Lapsuudesta lähtien on sama sävelmä. Ensimmäinen virsi lauletaan usein kasteen yhteydessä ja jälkimmäinen on uudempi erityisesti konfirmaatioon tehty. Kosketa ensin vasenta ja sitten oikeaa olkapäätä. Aamen. Sinä olet ottanut meidät kasteessa omiksesi ja perheesi jäseniksi. sydämeni tunteet Kosketa sormilla sydämen kohtaa. u O Mikä kirjain. Tänään A aloittaa sanan “ansioton”. RISTINMERKKI-LAULUJA Ristinmerkki, LV 61 Risti on merkki Jeesuksen, LV 34 Risti ja pääsiäinen, KM2, s.117 Laulut voi katsoa ja kuunnella Lastenkirkon Youtube-kanavalta. u R Mikä kirjain tämä on. Mitä O:lla alkavia sanoja keksitte. Mitä R:llä alkavia sanoja tulee mieleen. Jokainen saa kertoa jotakin mukavaa, mitä omistaa. Tänään M aloittaa sanan “minun”. Pohtikaa yhdessä, mitä se voisi tarkoittaa. Miltä rakkaus tuntuu. Auta meitä rakastamaan sinua ja toisiamme. Lauletaan niin monta kertaa, että kaikki halukkaat saavat pitää kirjaimia.. Mitä M:llä alkavia sanoja keksitte. Käydään läpi kirjain kerrallaan. Lauletaan ARMO-laulua. Mitä A:lla alkavia sanoja keksitte. Aloitetaan A:sta. ja kätteni teot. Kertosäkeistön alussa nostetaan kirjaimet laulun sanojen mukaan, loppusäkeen ajan koko sana on näkyvissä. EHTOOLLINEN JA ARMO Lasten ehtoollislaulu, LV78 Armo, LT 64 Koululaiset Tarvikkeet: Neljä kartonkia, joissa on kirjaimet A, R, M ja O. u Mikä kirjain tämä mahtaa olla. Tänään R aloittaa sanan “rakkaus”. Pohtikaa yhdessä, mitä se tarkoittaa. Laita kirjaimet lattialle oikeaan järjestykseen allekkain. Tänään O aloittaa sanan “osakseni”. PÄIVÄN RUKOUS KONFIRMAATIOMESSUSSA Rakas Jumala, taivaallinen Isä. Pidä meistä aina huolta ja ole kanssamme, niin että rohkeasti tunnustaudumme seuraajiksesi. Jaetaan kirjaimet neljälle vierekkäin istuvalle. Siunaa tänään pääni ajatukset, Kosketa sormilla otsaa. u M Mikä kirjain. 15 Elo-syyskuu PÄKÄ MUSISOI Rakas Taivaan Isä
Anna aikaa niin, että kaikki osallistujat ehtivät olla sekä mallina että peilinä. Kukin osallistuja näyttää vuorollaan haluamansa liikkeen ja muut matkivat häntä. 16 Elo-syyskuu 30.8. Asetutaan piiriin. Kohdasta Matt. Jeesus on Opettaja. Vahvistetaan monenlaisuuden hyväksymistä. PÄKÄ TUNTEE Matkitaan 3–4-v., 5–6-v. Tämä harjoitus on muokattu siellä olevan idean pohjalta. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ IHMETTELEE Kultainen sääntö -laatikko 5–6-v., koululaiset Suomen Lähetysseuran verkkosivulta löytyy osio Uskontodialogi: toiminnallisia harjoituksia. Toisen asemaan asettumisen taitoa harjoittelemme koko elämämme. Kultaisen säännön voidaan katsoa olevan lyhennys koko Jumalan laista. Molempien täytyy ottaa huomioon toinen, että homma onnistuu. On osattava asettua toisen asemaan tehdäkseen oikeita ratkaisuja. Pohditaan, miten voi osoittaa ystävyyttä luomakunnan kanssa. Meidän tehtävämme on jatkaa Jeesuksen opetusten, kuten kultaisen säännön, välittämistä eteenpäin. Vastaavia eettisiä ohjeita on useilla uskonnoilla ja katsomuksilla. Kultainen sääntö auttaa rakentamaan keskusteluyhteyttä. PEILI 5–6-v., koululaiset Käydään pareittain vastakkain. Tarvikkeet: kultapaperia, kenkälaatikko tai vastaava, isohko peili, lasten kuvia eri maista, kultakartonkipala, valkoista paperia, kynä Esivalmistelut: Vuoraa pahvilaatikko kultaisella paperilla. Mallin täytyy tehdä liikkeet sen verran hitaasti, että peili ehtii mukaan. Laita peili laatikon avattavaan sisäkanteen. Harjoituksen jälkeen lasten kanssa keskustellaan siitä, millaista oli tarkkailla toista ja yrittää tehdä samoin. Matteuksen mukaan Jeesus ei poistanut Jumalan lain ja profeettojen sisällöstä mitään, vaan Jeesus noudatti ja opetti niitä täydellisesti. Peilin täytyy puolestaan keskittyä ja tarkkailla toista. Lapset pitäisivät mielellään kiinni ehdottomista säännöistä. Tämä sääntö on haasteellinen, koska se ei suoraan ilmaise, mitä tehdä. Tämä on lapsille vielä vaikeaa. Toinen parista on malli ja toinen peili, joka seuraa tarkasti ja tekee samoin. 7:12 löytyy kultainen sääntö, joka on tämän kerran otsikkona. Tehtävän jälkeen arvioidaan lasten kanssa tehtävän onnistumista. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille Tavoite: Lapset arvostavat itseään ja opettelevat ottamaan toiset huomioon. Sillä on merkittävä rooli Jeesuksen julistuksessa. TAUSTAA Vuorisaarnaksi kutsutaan yhdistelmä Jeesuksen sanoista ja opetuksista, jotka on koottu Matteuksen evankeliumin lukuihin 5–7. Laita laatikon pohjalle iso kuva tai useampi pienempi eri kulttuuritaustaisista lapsista. Kultainen sääntö auttaakin rakentamaan keskusteluyhteyttä ja ystävyyttä eri katsomuksia edustavien kesken. Liimaa kultaiselle kartonkipohjalle vähän pienempi valkoinen paperi, johon kirjoitat
Pyydä lapsia kysymään ympyrässä olevalta, mistä tämä pitää. 17 Elo-syyskuu kultaisen säännön ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Matt. Maitopurkki maalataan ja sillä aikaa tehdään muita valmisteluja. PÄKÄ TOIMII Kultainen ajatus 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvike: kullanvärinen hulavanne tai nyöri Käykää piiriin. Kirjaa vastaukset. Tehdään uusi kierros. Miten he voisivat auttaa meitä ja miten me heitä. akryyliväriä, pensseli, kuivia koiranputkia/järviruokoa, narua, puuliimaa, sakset Maitopurkin yläreuna leikataan siten, että kaksi sivua jää pidemmäksi liPÄKÄ TOIMII paksi. Kukin menee vuorollaan piiriin ja muut saavat kertoa, minkä asioiden tekeminen olisi ympyrän sisällä olevan mielestä mukavaa. On osattava ottaa huomioon sekä toinen ihminen että oma itsensä ja toimia sen mukaan. Varo, etteivät korret murskaannu. HYÖNTEISHOTELLI 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Keskustellaan lasten kanssa siitä, ettei pelkästään ihmisten kesken toimeen tuleminen riitä. Tarvikkeet: huuhdottu maitopurkki, maalia esim. u Keskustellaan siitä, miten sääntö voitaisiin laittaa käytäntöön arjessa, leikeissä, ruokapöydässä, kokoontumisissa yms. Ladotaan korsia purkkiin solmu edellä. u Avaa kansi ja poimi hämmästellen esille kultainen lappu. Annetaan liiman kuivua. On tärkeää pitää myös luonnosta huolta. Jokainen voi osallistua pörriäisten suojeluun siten, että niille rakennetaan koti. Laita lappu/kortti laatikkoon. Koiranputket/järviruo’ot leikataan poikki siten, että ulospäin tuleva pää jää avonaiseksi leikkaamalla ennen solmua ja purkin sisään menevä umpinaiseksi, leikkaamalla solmun jälkeen. 7:12. Laita piirin keskelle kultainen hulavanne tai tee nyöristä ympyrä, jonka sisälle voi astua. Milloin olet onnistunut tässä. u Lue se ja kerro kultaisesta säännöstä. Lisätueksi hotellin ympäri kiepautetaan narua. Jutelkaa siitä, mitä kultainen sääntö meiltä vaatii. Ihmiset, eläimet ja koko luomakunta vaikuttavat toisiinsa ja siksi kaikkien hyvinvointi on tärkeää. Harjoituksen kulku u Kysy lapsilta, mitä aarrearkussa mahtaa olla ja kuuntele lasten arvaukset. Kultaista laatikkoa tarvitaan myös tammikuussa (kohdassa 10.1, 2021). Hotelli ripustetaan vaakasuoraan puutarhaan tai katoksen alle. u Otetaan laatikon pohjalta esiin kuvat lapsista. Netistä osoitteesta Yle.fi/luonto löytyy tämä ohje ja myös lisämateriaalia.. Kerro, että kukin vuorollaan saa astua ympyrään ja silloin ajattelemme häntä. Ilman pörriäisiä meiltä jäävät marjat ja hedelmät saamatta, sillä pörriäisiä tarvitaan pölyttäjiksi. Osallistujat tulevat vuorotellen katsomaan kuvaansa laatikon peilistä ja ottamaan muistoksi kultaisen sydämen. u Pohtikaa, mikä on samaa ja mikä on erilaista kuvien lasten ja omassa elämässä. Ihan pienten kanssa voi maalata purkit ja tehdä itse valmiiksi korsipätkät. Talveksi maitopurkkihotelli kannattaa ottaa kylmään varastoon ja keväällä palauttaa puutarhaan. Tänään keskitytään pörriäisten suojeluun. Puuliimaa levitetään hotellin pohjalle kerros. Leikkaa kultaisesta paperista sydän jokaiselle osallistujalle
TAUSTAA Lapsen Raamattu s. Daavid ja Goljat Tavoite: Pohditaan sitä, miten lapsikin voi vaikuttaa merkittävällä tavalla tärkeisiin asioihin perheessä, kaveripiirissä ja yleisemminkin. Auta meitä näkemään toisemme ja tekemään hyvää toisillemme. Lukekaa yhdessä kertomus ja jutelkaa siitä. 17 Daavid on yksi Raamatun merkittävimpiä henkilöitä. PÄKÄ MUSISOI Ystävyyden lauluja maailmaan · Kuule Isä taivaan, VK501, LV76; · Punainen mökki LV146; · Istuudumme piiriin LV143; · Jumala loi, VK135, LV68; · Luonnonsuojelulaulu LV164; · Harmaa halialulu LV158; · Viljele ja varjele LV116; · Luojan kiitos! KM1, s. Juutalaisuudessa ja kristinuskossa hänen nimensä kytketään tulevan messiaan, vapauttajan tuloon. Eloonjääneen soturin armeija julistettiin voittajaksi, hävinneen joutuessa orjaksi. 6.9. Rukoillaan näiden puolesta: Jumala, siunaat kaikki eläimet ja pörriäiset, joita näihin ihaniin majoihin muuttaa asumaan. Matkalla kuninkaaksi Daavid joutui kuitenkin taistelemaan vihamielisten filisLapset saavat rohkaisua hyvän puolustamiseen. Samuelin kirjan mukaan Daavid oli paimenpoika, josta tuli sotapäällikkö ja lopulta Israelin voideltu kuningas. Lapset saavat rohkaisua hyvän puolustamiseen ja omien taitojensa käyttämiseen. Kertomuksen kautta Daavidin ja Goljatin kohtaaminen tulee tutuksi. Mietitään yhdessä, ketkä voisivat asua hotellissa: ampiainen, muurahainen, mittarimato vai joku muu maan mönkiäinen. Kuningas Saulin johtamat israelilaiset olivat joutuneet sotaan filistealaisia vastaan ja taistelulinjat olivat juuttuneet paikoilleen Sefelan alangolle, Elan laaksoon. Muistathan, että videoiden julkaisemiseen tarvitaan luvat niin lapsilta kuin huoltajiltakin.. Tuolloin kaksintaistelut olivat varsin yleinen tapa koko taisteluvoiton ratkaisemiseksi. Salli eläinten saada hyvä ja rauhallinen paikka elää. Veljilleen eväitä tuomaan tullut nuori Daavid otti haasteen vastaan: Hänellä oli varusteinaan vain paimenen linko ja kourallinen kiviä sekä usko ja luottamus Jumalaan. Daavidin menestys alkoi filistealaisen Goljat-jättiläisen kukistamisesta. Jeesukselle laulamme Hoosianna, Daavidin poika, koska uskomme, että Jeesus oli Raamatun lupausten mukainen pelastaja. Niiden turvin hän astui rohkeasti jättimäisen Goljatin eteen. Levitä lattialle eläinten kuvia ja etsikää pareja, joissa pieni eläin voittaisi isomman. Rukoillaan: Jumala, sinä näet meidät ja rakastat meitä. Jokainen saa tuoda myös kultasydämen vanteen sisäpuolelle. Kukaan israelilaisista sotilaista ei uskaltanut taistella häntä vastaan. 103–105, 1 Sam. Esityksiä voi myös videoida. Miettikää yhdessä asioita ja tilanteita, missä pienestä koosta on hyötyä. Anna lasten suunnitella kertomuksen pohjalta oma esitys. Tällä kertaa filistealaiset lähettivät haastajaksi kamppailuun todella pelottavan taistelijan, valtavan Goljatin. 18 Elo-syyskuu PÄKÄ HILJENTYY Pörriäinen ja sydän 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: hyönteishotelli, kultainen vanne tai nyöri sekä kultapaperisydämet Laitetaan kultavanne piirin keskelle ja sen sisään juuri valmistunut hyönteishotelli. PÄKÄ TUNTEE Pienuudesta on etua Valmistelut: Etsi valmiiksi kuvia pienistä ja suurista eläimistä, kuten esimerkiksi muurahaisista, hiiristä, elefanteista ja karhuista. PÄKÄ IHMETTELEE Tutkimuspartio esittää Lastenkirkon Päkän puuhat 4/2020 -lehdessä Tutkimuspartio esittää kertomuksen Daavidista ja Goljatista. 43 PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI tealaisten ja kateellisen kuningas Saulin kanssa, mutta vaikeimmissakin tilanteissa hän uskoi ja luotti Jumalan apuun. Aamen. Aamen. Jos ryhmä on niin suuri, että sen voi jakaa pienryhmiin, ryhmät voivat esittää omat versiot toisilleen
Omat kuvat kiinnitetään seinälle Goljatin viereen ja ihmetellään valtavaa kokoeroa. Keksikää erilaisia leikkimielisiä tapoja, miten voidaan kisata toista vastaan – esim. PÄKÄ MUSISOI Daavidin ja Goljatin kisalaulu Lauletaan Tömisee ja soi!, KM1, s. Joku saattaa muistaa, että Daavidilla oli kiviä, joilla hän oli puolustanut lampaitaan ja joilla hän puolusti kansaansa Goljatia vastaan. Millaisissa asioissa pienet ovat parempia ja missä suuret. Myös Jumala on paikalla ja kuulee meitä. Pyydä lapsia valitsemaan itselleen yksi. 19 Elo-syyskuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ TOIMII Kaksintaistelu 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Kerro, että kaksintaistelut olivat yleinen tapa Daavidin aikaan sodissa koko taisteluvoiton ratkaisemiseksi. Kutsu piirissä olevat vuoron perään tuomaan oma kivi kynttilän sen merkiksi, että haluaa tehdä hyvää. Ota esiin kivet. Kun kivet ovat paikoillaan rukoillaan Herran siunaus. Tehkää jokaisesta oma kuva, niin että kehon ääriviivat piirretään isolle paperille lapsen maatessa selällään paperin päällä. Lopuksi lauletaan käsi sydämellä sanoilla: Kuule kuinka sydämemme lyö, me kiitämme Herraa yhdessä. Kivi on sen merkki, että jokaisella meistä on taitoja, joiden avulla voimme puolustaa heikompia ja tehdä hyvää. Lapset kertovat, mitä niistä tulee mieleen. Lopuksi jokainen lapsi voi vuorollaan yrittää hyppäämällä koskettaa Goljatin otsaa. 47 Lapset jakautuvat Daavideihin ja Goljateihin. Lastenkirkon Päkän puuhat 4/2020 -lehden s.12 on lista asioita, jotka auttavat hätätilanteessa. Lapset voivat halutessaan vaihtaa soittimia. Keskustelkaa siitä, mitä lapset voivat oikeasti tehdä uhkaavissa ja pelottavissa tilanteissa. Niitä soitetaan vuorotellen. Jokainen pari voi vuorollaan valita oman tapansa kaksintaisteluun. MITEN VOITTAA JÄTTILÄINEN 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: isoa rullapaperia, värikyniä Piirrä valmiiksi ainakin kaksi metriä korkea Goljat ja kiinnitä se seinälle. Kivi on myös sen merkki, että jokainen meistä tarvitsee apua toisilta. PÄKÄ HILJENTYY Kivet 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kynttilä, erilaisia kiviä Sytyttäkää kynttilä piirin keskelle ja sanokaa kaikkien paikalla olevien nimet ääneen. PIENTEN JA ISOJEN SOITTIMIEN MITTELÖ Tarvikkeet: eri kokoisia soittimia – esim. erilaisia rumpuja, tamburiineja, kulkusia, marakasseja, kastanjetteja ja kapuloita Pyydä lapsia pari kerrallaan niin, että toinen soittaa isoa rumpua ja toinen haluamaansa “pientä soitinta”. Miksi. Ota astia, jonne olet peitellyt erilaisia kiviä. Anna muutaman lapsen tunnustella kankaan läpi sisältöä ja kertoa, miltä ne tuntuvat. Seuraavaksi kuva leikataan paperista ja jokainen saa piirtää itselleen kasvot, vaatteet jne. Shutterstock. Pienet marakassit kuvaavat Daavidia ja iso rumpu Goljatia. Pohtikaa, kumman soittimen ääni kuuluu paremmin. kädenvääntö, yhdellä jalalla seisominen, kivi-sakset-paperi-leikki jne. Miettikää lopuksi, miltä tuntuu voittaminen ja häviäminen. Mitä muita ominaisuuksia on ryhmäläisillä, entä Goljatilla. Ison rummun tempo on hitaampi kuin pienen soittimen. Roma, Lazio, Italy October 27, 2019: The David by Bernini of the Galleria Borghese
VETTÄ KENGÄSSÄ 5–6-v., koululaiset Tämä leikki edellyttää, että ryhmän jäsenet jo tietävät toisensa ainakin nimeltä ja että ryhmässä on myös toinen ohjaaja tai ainakin apuohjaaja. Kerro seuraavalla sivulla olevan ohjeen tapaan. Kun oikea henkilö on mainittu, toivottakaa hänet nimeltä tervetulleeksi mukaan. Sen jälkeen ulkopuolella olevat käyvät aina yksi kerrallaan kysymässä sisällä olevalta, ”oletko ystäväni?” Jos onnistuu kysymään siltä, jolle oli tullut nimetyksi pariksi, saa jäädä piiriin. Daavid on kuin kasvattiveli Joonatanille, jonka isä kärsi vakavista mielenterveysongelmista. Toinen ryhmä menee apuohjaajan kanssa oven ulkopuolelle odottamaan. 18.). Daavid ja Joonatan Tavoite: Vahvistetaan ajatusta ystävyyden tärkeydestä. Sam. Millainen on hyvä ystävä. TAUSTAA Lapsen Raamattu s.106, 1. Ensimmäinen Samuelin kirja kertoo, että kuningas Saulin tyttäriä olivat Merabin (josta piti tulla Daavidin vaimo) ja Mikalin (josta tuli Davidin ensimmäinen vaimo). Kun kaikki ovat jälleen samassa huoneessa, voidaan ryhmien rooleja vaihtaa. Anna lasten myös kuvailla sinua. Sam. Jos kysyy väärältä, sanotaan “vettä kengässä” ja joutuu hyppimään yhdellä jalalla takaisin ulkopuolelle. 18:1–5; 20:1–17 Daavid tunnetaan Goljatin päihittämisestä paimenen taidoilla. Pahvista leikattu nuotti Daavidin symbolina, kilpi Joonatanin symbolina ja kruunu Saulin ja sydämet ystävyyden symbolina. Hän osasi lingota kiven tarkasti Goljatin otsaan niin kuin oli estänyt villipetojen hyökkäykset lammaslauman kimppuun. 20 Elo-syyskuu 13.9. Joonatan on kuninkaan vanhin poika, jonka voisi kuvitella olevan luonnostaan isänsä, kuningas Saulin seuraaja. Mietitään hyvän ystävän ominaisuuksia ja auttamisen taitoa. Huoneeseen jääneille annetaan pariksi Jumala, joka kantaa meitä kämmenellään pimeimmässäkin laaksossa. 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Raamattu tai Lapsen Raamattu. Hänestä tuli kuningas Saulin ja muiden veljien kuoltua taistelussa. Miten ystäviä voi löytää. Sydämeen teksti: Joonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton, sillä hän rakasti tätä kuin henkeään 1. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. Lopuksi keskustellaan, miltä ystävän etsiminen tuntui leikissä ja millaista se on oikeasti. Ideana on, että ohjaaja kuvailee lapsia vuorotellen vaatteiden värin perusteella tyyliin ”minun ystävälläni on punaiset sukat”. Sam. PÄKÄ IHMETTELEE Kertomus Daavidin ja Joonatanin ystävyydestä. Joonatania eivät kaikki niin hyvin muista. Näin kaikki tulevat nähdyiksi. 18:3 Laita pahvinen nuotti, kilpi ja kruunusymboli valmiiksi Raamatun väliin (kohtaan 1. Saulin pojista vanhin oli Joonatan, ja nuoremmat pojat olivat Abinabad, Malkisua ja Jisvi eli Isboset. Osallistujat saavat arvata, kenestä ohjaaja puhuu. Kertomuksen ystävykset ovat jo aikuisia, mutta sama sitoutuminen toisen puolustamiseen hädässä on tärkeää pienemmillekin ystävyksille. Ohjaaja jakaa joukon kahteen ryhmään. joku ulkopuolelle menneistä. Joonatanin ja Daavidin kertomus tulee todeksi lasten elämässä aina, kun lapset puolustavat toisiaan vaikeissa tilanteissa. 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Käydään piiriin. Onkin yllättävää, että Daavidista (Iisain pojasta) ja Joonatanista (Saulin pojasta) tuli ylimmät ystävät. PÄKÄ TUNTEE Mistä tunnet ystävän
Esineet saa laittaa vuorotellen sydämen päälle ja kertoa niistä sen verran kuin haluaa. Hän oli kateellinen taitavalle Daavidille ja uhkali. Samuelin kirjassa on kertomus kahdesta ystävyksestä. Kun Saul ei jaksanut. u Ota esille kilpisymboli ja laita se osallistujien nähtäville. He saavat sen jälkeen itse valita, millaisen taideteoksen kertomuksesta tekisivät. YSTÄVYYSLIITON MERKKI Otetaan piirin keskelle suuri punainen kangas ja muotoillaan se yhdessä koko ryhmän kanssa sydämen muotoiseksi. Jokainen saa valita tarjolla olevista materiaaleista esineitä, jotka kuvaavat hyvän ystävän ominaisuuksia. Niin vihaiseksi, että häntä sanottiin hulluksi. Hän pyysi Daavidia lohduttamaan soitollaan. 21 Elo-syyskuu JOONATANIN JA DAAVIDIN KERTOMUS RAAMATUSTA Koululaiset Isommille koululaisille, jotka osoittavat erityistä kiinnostusta Joonatanin ja Daavidin kertomukseen, voi antaa tehtäväksi lukea itsekseen koko jännittävän kertomuksen Raamatusta tai Lapsen Raamatusta. Youtubesta, paperia ja kyniä PÄKÄ TOIMII NÄYTÄ RAAMATTUA. Joskus hän oli vaarallinen ja pelottava. Pohtikaa yhdessä kertomusta. Silloin Joonatan puolusti ystäväänsä. MINKÄLAISIA IHMISIÄ OLEMME. Koululaiset Tarvikkeet: lapuille kirjoitettuja luonteenpiirteitä, taustamusiikkia esim. Hän oli paimenen taidoilla päihittänyt valtavan Goljatin. Hän on rohkea soturi. Mistä piditte siinä eniten. Hän rohkaisi ystäväänsä olemalla lähellä. 18:3. Millainen ystävyysliitto sinun mielestäsi on?. u Ota esille kruunusymboli. u Ota esille nuottisymboli ja laita se osallistujien nähtäville. sarjakuvan, ystävyyskorun, laulun tms., mutta oleellista on, että lapset saavat itse ilmaista, mikä heitä kertomuksessa kosketti. Hän auttoi Daavidia löytämään turvapaikan. u Siirrä nuotti kruunun viereen. Joskus Saul tuli vihaiseksi. Hän oli Daavidin hyvä ystävä. sivulla 12 on lista asioita, jotka auttavat hätätilanteessa. Ideana voi antaa esim. Daavid oli taitava soittamaan ja laulamaan. Esim. PÄKÄ TOIMII Päkän puuhat ja ystävän auttaminen 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Lastenkirkon Päkän puuhat 4/2020 -lehden sisällön avulla pääsee työstämään ystävän auttamista. Lopuksi ihaillaan ystävyyden sydäntä. Joskus hän ei jaksanut mitään. Kuningas Saul oli myös taitava soturi. Sam. Kuka kertomuksen henkilöistä sinä olisit. u Laita sydän nuotin ja kilven lähelle ja lue sydämeen kirjoitettu teksti: Raamattuun kirjoitettiin heidän ystävyydestään: Joonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton, sillä hän rakasti tätä kuin henkeään 1. u Siirrä kilpi kruunun ja nuotin väliin. Hän osasi paimentaa lampaita. Saul ei kuitenkaan aina pystynyt olemaan hyvä isä eikä johtaja. Joonatan oli kuningas Saulin poika. Raamatussa, 1. Voidaan asettua seisomaan niin, että ainakin toinen jalka koskettaa sydäntä ja lausua yhdessä: ”Haluan olla hyvä ystävä.” Sydämen ympärillä voidaan laulaa ystävyyslauluja ja tanssia ystävyystansseja
Miksi. Vuorilla oli vihreitä paikkoja, joista paimen saattoi löytää lampaille syötävää. Hän oli paimen, mutta hänestä oli tullut myös soturi. Miten toimia rakentavasti vastaamatta pahaan pahalla?. Tämä on nyt Daavid. u Laita kankaalle appelsiini, jota ei vielä ole avattu. Mitä piirteitä arvostamme ja mitä emme. 22 Elo-syyskuu Laita huoneeseen etukäteen lappuja näkyville tasaisin välein. u Levittäkää vihreä liina yhdessä. Tekstissämme, joka löytyy 1.Sam. u Kurotetaan kruunu korkealta ja painetaan se päähän. Leikkaa appelsiininkuorta valmiiksi niin, että siitä saa avattua “kruunun”. Anna kaikille ystävä. Pyydä sitten lapsia valitsemaan jokin luonteenpiirre, jota erityisen paljon arvostaa ja piirtämään siitä kuva. Hänen valtakautensa ajoitetaan 1025–1005 eKr. Samuel oli voidellut Saulin kuninkaaksi, koska kansa kaipasi omaa johtajaa, mutta todellisuudessa Saul oli ennemminkin heimopäällikkö kuin kuningas. oman lempileikkinsä. u Mieti, miten lappuun kirjoitettu luonteenpiirre näkyy sinussa tai toisissa. Siunaa ystävääni ja hänen ystäviään. He muodostivat oman etnisen ryhmänsä, mutta heillä ei ollut omaa valtakuntaa, vaan maa oli filistealaisten hallussa. Sinä toivot, että olisimme ystävällisiä toisillemme. PÄKÄ TUNTEE Kuningasjumppa 3–4-v., 5–6-v. PÄKÄ IHMETTELEE Hedelmäkuninkaat 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Kaksi appelsiinia, luumuja, rusinoita, vihreä ja ruskea kangas, veitsi. Hänen kuoltuaan valtakunta jakautui kahtia, ja Israelin kuninkaaksi tuli Saulin poika Isboset ja Juudean kuninkaaksi Daavid. TAUSTAA Daavidin tie kuninkaaksi oli varsinainen seikkailukertomus, jossa toinen päähenkilö on Saul, Israelin ensimmäinen kuningas. u Musiikin tauottua vaihdetaan toisen lapun luokse. u Lopuksi tulette kaikki takaisin piiriin. u Lyödään nyrkeillä rintaan niin, että tuntuu, kuinka vahvat lihakset ovatkaan. Lappuihin on kirjoitettu luonteenpiirteitä. Israelilaisia arvioidaan olleen tuolloin 50 000–100 000. u Kun taustamusiikki alkaa soida, voit lähteä liikkeelle ja valita ensimmäisen lapun. Pyydä ensin lapsia piiriin kuulemaan ohjeet: u Kierrätte itseksenne puhumatta toisille tilassa olevien lappujen luota toiselle. Kun kuvat ovat valmiit, tutkitaan niitä yhdessä. Opeta meitä pitämään toisistamme huolta. Daavid vastaa pahaan hyvällä Tavoite: Pohditaan, miksi ei kannata vastata pahaan pahalla. 24:1–19, Lapsen Raamattu s.107, Daavid osoittaa Saulille konkreettisesti, että ei tahdo olla tämän vihollinen. Aamen PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI 20.9. Avaa valmiiksi toinen appelsiineista. u Liehautetaan viitta suuressa kaaressa ja sidotaan kiinni kaulalle. PÄKÄ MUSISOI Ojennan käteni LV 139 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Lauletaan vuorotellen jokaisen osallistujan nimi kenelle-sanan paikalla ja ojennetaan käsi mainittua kohti. Piirissä keskustellaan kokemuksesta lyhyesti. PÄKÄ HILJENTYY Rukous ystävän puolesta 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Jumala, sinä rakastat meitä ihmisiä. u Tänään varustaudumme kuninkaan asuun. Saulin poika Joonatan ei ensin usko isänsä pahoja aikeita, mutta auttaa ystäväänsä Daavidia tilanteen selvittämisessä. u Laitetaan jalkaan sotilaan saappaat ja lähdetään marssimaan. Osallistujat saavat keinoja hankalista tilanteista selviytymiseen. u Ottakaa ruskea kangas ja tehkää siitä vuori, jossa on syvä luola. Säkeistön päätteeksi saa halutessaan kertoa, millaista apua tarvitsee tai vaihtoehtoisesti esim. Ensimmäisen Samuelin kirjan kertomuksessa Saulista tulee pikkuhiljaa varsinainen pahis, joka kateellisena alkaa vainota nuorta, taitavaa Daavidia. Paimenet saattoivat välillä mennä luolaan suojaan. Kertomus antaa hyvät eväät sen miettimiseen, miten toimia rakentavasti vastaamatta pahaan pahalla
u Pyri ratkaisemaan tilanne niin, ettei ole voittajaa tai häviäjää. Laita sitten kankaalle appelsiini, joka on avattu kruunuksi ja muutama luumu. Youtubesta, paperia ja liimaa Laita rauhallista musiikkia soimaan. u Ole rauhallinen. Missä oman elämänne tilanteessa on ollut jotain samanlaista kuin tässä kertomuksessa. PÄKÄ HILJENTYY Nautitaan syksyn väreistä 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kuva aurinkoisesta ruskamaisemasta tai värikkäitä syyslehtiä, rauhallista musiikkia esim. Kuvitelkaa, miltä tuntuu, kun auringonvalo hyväilee kasvoja. He etsivät Daavidia. Nauttikaa, turvallisesta ja rennosta olosta. VIHA JA SOPUA Koululaiset Keksikää näytelmiä tilanteista, joissa ihmiset ovat vihaisia, mutta viha saadaan tyyntymään. Miksi hän on vihainen. u Mieti, mitä suuttuneelle on tapahtunut. Silloin Saul uskoi, ettei Daavid ole hänen vihollisensa. 23 Elo-syyskuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII u Laita kankaalle muutama luumu. u Laita appelsiini ja luumut mahdollisimman syvälle luolaan. Toimikaa rauhallisesti musiikista nauttien.. Eläydy lapsille varmasti hauskaan tilanteeseen. Pyydä lapsia kuuntelemaan, kun luet ääneen hyviä keinoja vihan kohtaamiseen. u Käytä huumoria, mutta älä loukkaa toista. u Mieti, mitä hyviä puolia siinä ihmisessä on, joka vihainen. Mihin hän on pettynyt. Mistä piditte kertomuksessa eniten. Tämä on kuningas Saul ja pieni osa hänen suuresta sotajoukostaan. Syökää ja jutelkaa. u Mieti hetki, ennen kuin sanot mitään. He joutuivat varomaan myös omaa kuningastaan Saulia, joka oli kateellinen Daavidille ja tahtoi hänelle pahaa. Saul myös ymmärsi, että Daavidista tulisi kuningas hänen jälkeensä. Hän oli iloinen ja kiitollinen. u Hengitä syvään ja rauhallisesti. Entä Daavid. Mutta Saulille tuli kakkahätä. Heillä oli monia vihollisia. Ota rusinat käteesi Saulin kakaksi. Aikanaan, kun Saul kuoli taisteluissa, Daavidista tuli uusi kuningas. Daavid jatkoi Saulin uskollisena sotilaana. Leikkaa veitsellä pala Saul-appelsiinista ja näytä sitä kankaanpalana. Hän kertoi, että olisi voinut tappaa Saulin, jos olisi halunnut. u Jos suuttunut vaatii sinulta jotain, mitä et halua tehdä tai antaa, vältä suoraa ei-vastausta vaan kerro, miltä asia sinulle merkitsee. Keskustelkaa, miltä viha tuntuu. Daavid esti heitä. Saul etsi paikka, jossa voisi olla rauhassa. Mitä värejä näette. u Avaa Daavid-appelsiini kruunuksi. u Kysy suoraan, mitä suuttunut haluaa. Sen sijaan hän hiippaili Saulin taakse ja leikkasi huomaamatta miekallaan palan hänen vaatteestaan. PÄKÄ TOIMII Näin kohtaan vihan 5–6-v., koululaiset Asettukaa piiriin. Totea, että nyt ne eivät enää ole Saul, Daavid, sotilaita tai kakkaa, vaan juhlaherkkuja. Voit valita muutaman lehden tai kuvan ja tehdä niistä oman ruskamaiseman. u Opettele pyytämään ja antamaan anteeksi. u Laita kruunuappelsiini luolan suuaukolle. Hän meni luolaan – ja mikä helpotus! u Pudottele rusinat. Daavidin sotilaat halusivat käyttää tilanteen hyväkseen ja käydä Saulin kimppuun. u Mieti, keneltä voisitte saada apua ja tukea. u Ole ystävällinen, mutta älä liioittele. Nämä ovat Daavidin miehiä, jotka sotivat hänen kanssaan. He menivät luolaan piiloon. u Niille, jotka osaavat lukea, voit antaa tämän listan paperilla. Tunnetko sen jossain kohtaa kehoasi. Miltä tuntuisi olla Saul. Kun Saul meni ulos luolasta, Daavid juoksi hänen peräänsä ja näytti kankaanpalaa. Levitä maahan syksyn lehtiä tai laita näkyviin kuvia ruskamaisemasta. JUHLAT 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: appelsiineja, luumuja, rusinoita (edellisestä kertomuksesta) Laittakaa hedelmät tarjolle. u Älä suostu uhkailuun tai kiristykseen tilanteen rauhoittumisen toivossa, vaan puolusta itseäsi. Miten toimit, jos joku on sinulle vihainen
Harjoitellaan laulun sanat lausumalla kaikuna. Tarvikkeet: erivärisiä huiveja Ohjaaja voi ensin laulaa laulua yksin tai sitä voidaan kuunnella Lasten virsi -CD:ltä. PÄKÄ TUNTEE Alkupalat 3–4-v., 5–6–v., koululaiset Tarvikkeet: marjoja sekä juuresja hedelmäpaloja valmiina lautasilla Asettukaa juhlapöytään niin, että jokaiselle on nimikortti omalla paikalla. Laaksoa alettiin sittemmin kutsua Neanderin laaksoksi, Neandertaliksi. Lausukaa tuttu ruokarukous tai -laulu ja nauttikaa luonnon antimista. TAUSTAA Sadonkorjuujuhlaan sopii kiitosvirsi. Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita, sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, unohtaessaan saa anteeksi, kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään. Tähän tekstiin on lähteenä käytetty nettisivua, josta voi katsoa virsien lisäksi myös virsien taustoja: virsikirja.fi/virsi-329-kiitos-nyt-herran Syksyllä saamme iloita kesän sadosta. Juureksia saattaa olla vielä osa nostamattakin. Nyt kiitetään myös pörriäisistä, jotka ovat pölyttäneet ahkerasti kasveja, ja näin olemme saaneet herkullisia marjoja ja hedelmiä syödäksemme. PÄKÄ MUSISOI Kiitos nyt Herran! 3–4-v., 5–6-v., koululaiset. Lopuksi lauletaan taas rauhallisesti. Jakakaa toisillenne juhla-ateria niin, että mahdollisimman monta kertaa saa sanoa “ole hyvä” ja” kiitos”. Tunnistakaa tarjolla Syksyllä saamme iloita kesän sadosta olevat herkut nimeltä. Tähän aikaan suuri osa viljoista on jo toivottavasti saatu korjattua. Neander joutui vaikeuksiin yksityisten hartaustilaisuuksien järjestämisestä. Suomalainen sanoitus on siis kääntäjän tulkintaa. Lasten on hyvä saada pohtia, mistä ruoka on lähtöisin. Psalmi 103 on virren lähtökohta. Yksi tunnetuimmista on Joachim Neanderin (1650–1680) sanoittama virsi 329, Kiitos nyt Herran. Suomennoksen viimeisen säkeistön yllättävä käänne "Jeesus hän on..." ei vastaa Neanderin alkutekstiä, sillä Kristusta ei Neanderin tekstissä mainita. Luoja on meille lahjaksi viljoja, perunaa, juureksia, marjoja, hedelmiä, sieniä, yrttejä, vihanneksia, kukkia. Aamen. Düsseldorfissa rehtorina toiminut Neander kuului reformoituun kirkkoon. Hänet erotettiinkin määräajaksi virantoimituksesta. Sadonkorjuujuhla Tavoitteet: Koetaan iloa, kiitollisuutta ja yhteyttä koko luomakunnan kanssa. Sydämeni on levollinen, LV66 Anna anteeksi, LV62 Rauhaa ystäväni, VK955 PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ MUSISOI 27.9. Hän viihtyi erityisen hyvin kallioisessa laaksossa ja sepitti siellä virsiään. Virsi ylistää Luojan, elämän antajan ja ylläpitäjän, voimaa ja kunniaa. Niinpä hänellä oli aikaa vaeltaa luonnossa. Lauletaan laulua reippaasti juosten vapaasti tilassa huiveja huiskuttaen. 24 Elo-syyskuu FRANCISCUS ASSISILAISEN RUKOUS Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin anteeksiannon, missä epäsopua, toisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen. Hauska yksityiskohta on, että juuri sieltä löydettiin 1856 muinaisen ihmisen jäänteet, joita myös alettiin kutsua Neandertalin ihmiseksi. PÄKÄ MUSISOI Rauhoittumisen lauluja Minä luotan, LV 65 2–4-v., 5–6-v. Samalla liikutaan laulun tahtiin tilassa ja heilutetaan huiveja rauhallisesti ylös ja alas. Heitä myös kiinnostaa se työ, mitä ruuan tuottamiseksi on tehtävä
Pöydälle liina, servetit ja kukkia. Tähän voi sisällyttää ideoita muista vinkeistä. Pyydä lapsia laittamaan kuvat ja tuotteet järjestykseen: kylvö, kasvu, sadonkorjuu, sato, ruuanvalmistus ja ruoka. 220. Voitte myös miettiä, mahtoiko Joachim olla hyvä tyyppi. Laita esille kuvia pellosta ja eri kasvien kasvun vaiheista. Muista varmistaa mahdolliset allergiat hyvissä ajoin, että jokainen saa itselleen turvalliset tarjoilut. Vaihtoehtona oikeita kasviksia, joita tunnistetaan ja maistellaan. säkeistössä lapset saavat heiluttavat sifonkihuivia kädet kohotettuina omilla paikoillaan. Anna lasten kertoa, mitä hyvää he ajattelevat virren tekijästä, Joachimista, laulun perusteella. Anna lasten kertoa paikoista, joissa itse viihtyvät hyvin. KASVIEN KASVU 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kauralyhde, kauraleipää tai-keksejä, kuvia kylvämisestä ja kasvin kasvun vaiheista, mahdollisesti myös muita kasveja ja niistä tehtyjä ruokia. säkeistössä lapset juoksevat, heiluttavat huiveja ja iloitsevat itsestään. säkeistössä lapset tulevat varjon alle paistattelemaan armossa. Lisää leikki-ideoita kirjassa Laula, leiki Lasten virsi, s. Laita esiin myös kauralyhde ja kauraleipä tai -keksit ja mahdolliset muut tuotteet. Tarvikkeet: eläinhahmoisia käsinukkeja ja pehmoeläimiä (nukeista saadaan lisää juhlaväkeä ja niihin voi myös olla helpompi koskea kuin muihin lapsiin) Ojennan käteni, LV139 Leikissä ojennetaan kaverille käsi tai pidetään kiinni eläinkäsinuken tai pehmoeläimen tassusta. säkeistössä tehdään kuten 1. Pienen pieni leppäkerttu, LV159 Lauluun liittyen voi leikkiä näyttämällä, miten eri kokoiset eläimet liikkuvat. Kokoonnutaan ulkona, jos mahdollista. Tarvikkeet: juhlapöydän liinat, servietit, astiat ja tarjottavat Esivalmistelu Jos mahdollista, kutsu osa lapsista tai joku perhe laittamaan ryhmätila kauniiksi ennen muiden tuloa. 25 Elo-syyskuu PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII Tarvikkeet: leikkivarjo/hallaharso tai iso kevyt kangas sekä sifonkihuivi jokaiselle lapselle. LAULUJA SADONKORJUUJUHLAAN 3–4-v., 5–6-v. Nyt silmäin alla Jeesuksen, VK472 Ei ole olemassa parempaa, LV163 Tulkaa ja katsokaa, LV79 Soita ja laula, LV70 PÄKÄ IHMETTELEE Kasvien tunnistaminen 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Kuvia kasveista, joita tunnistetaan. 2. 4. 3. säkeistössä ja kiitämme Jeesusta. 5. Viljalyhde oven suuhun ja tietysti tarjottavat odottamaan. Samalla, kun opettelemme virren, mietitään, millainen ihminen tämä Joachim mahtoi olla. 1. Asetutaan aluksi piiriin ja jokainen ottaa sifonkihuivin. Seuraavalla sivulla kaksi helppoa ohjetta, jotka voi antaa perheisiin, jotka haluavat leipoa juhlaa varten.. Lauletaan virsi 329 tai kuunnellaan sitä samalla, kun leikitään. säkeistössä ohjaajat levittävät leikkivarjon, jonka alle lapset voivat mennä suojaan. PÄKÄ TOIMII Sadonkorjuujuhla 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tämä on vaihtoehto kaikelle muulle ohjelmalle. Maistelkaa tuotteita. Mitä eroa on kauranjyvän ja leivän maussa. Kerro, että Joachim vietti niin paljon aikaa eräässä laaksossa, että paikalle annettiin hänen nimensä Neandertal. 350 vuotta sitten. Kerro, että virren tekijä Joachim Neander eli n
JUURESPANNARI 4 kananmunaa 6 dl maitoa 2dl vehnäjauhoja 2dl sämpyläjauhoja 1 tl suolaa 2 rkl sokeria 500 g (1 l) hienoa porkkanaraastetta 1 dl hienottettua purjoa 2 prk (200g) kermaviiliä VALMISTUS 1. Voitele uuninkestävä vuoka kevyesti rasvalla. Kukaan ei ota itse tarjoiluja, vaan jokainen tarjoilee yhdelle kaverille. 4. 3. Aamen. Laitetaan vuokaan ja väliin kanelia, jos haluaa. 3. Vatkaa joukkoon maito, jauhot, suola ja sokeri. Ohje: Valion nettisivu. Lisää siihen sokeri ja kaurahiutaleet. Sekoita ja kaada omenaviipaleiden päälle. Muistakaa vaan nyt hänen rakkauttaan meitäkin, lapsiaan, kohtaan. Paista 225 asteessa n. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Kerro, että tänään saa ottaa ja vastaan ja antaa toiselle jotakin hyvää. Sano lopuksi: ”Kiitos Jumala näistä hyvistä asioista elämässämme. PÄKÄ HILJENTYY Rukouskuutio Voitte valita ruokarukoksen Suomen Pyhäkoulun Ystävien rukouskuutiosta. 5. säkeistö rukouksena: Kiitos nyt Herran! Hän siunaten töitämme johtaa antaen armonsa auringon päällemme hohtaa. Pyydä lapsia kertomaan, mitä heidän mielestään tarkoittaa sana kiitollisuus. Tarjoa lämpimänä vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera (maistuu jäähtyneenäkin). 6. Vatkaa munien rakenne kulhossa rikki. 2. Muistetaan sanat: “ole hyvä” ja “kiitos”. Kiitos nyt Herran, virsi 324:4 Lausukaa virren 4. Miettikää sitten asioita, joista nyt olette kiitollisia. 7. Tärkeä teema on kiitollisuus luonnosta ja niistä, jotka kasvattavat muille ruokaa. puolukkasurvoksen tai raikkaan salaatin kanssa. 26 Elo-syyskuu TOTEUTUS Väki otetaan vastaan juhlavasti tervehtien. PÄKÄ HILJENTYY MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!. VALMISTUS 1. 40 min. Sulata rasva. Juhlassa saa pitää puheita, esittää musiikkia. Omenat viipaloidaan, kuorittuina tai kuorimatta. puoli tuntia. Ohje: Marttaliiton Penninvenyttäjän keittokirja, 1993. Lisää hienoksi raasteeksi raastettu porkkana sekä hienonnettu purjo. 2. 4. KIITOLLISUUS 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kynttilä tai led-kynttilä Käykää piiriin ja sytyttäkää kynttilä keskelle. Sano, että kynttilän valo muistuttaa meitä siitä, että myös Jumala on läsnä. Aamen.” OMENAKAURAHERKKU 6 omenaa (tai raparperia) 2–3 t kanelia (valinnainen) Päälle: 100 g voita/margariinia 1,5 dl sokeria 2.5 dl kaurahiutaleita Tarvittaessa annoksen voi moninkertaistaa. Tietoa siitä on pyhäkoulunystävät.fi-sivustolla. Lisää kermaviili. Kypsennä uunissa 200 asteessa kunnes omenat ovat pehmenneet, n. Siunaa meitä ja kaikkea luontoa. Tarjoile esim
8:11–15; 2. 18.10.2020 20. 10:12–13, 1. Tekstit: Ps. 11.10.2020 19. Opitaan ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen tarvittavia taitoja. Enkelien sunnuntai. 31.10.2020 Pyhäinpäivä. Liturginen väri: vihreä. 145:8–13; 5. 24.10.2020 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä 25.10.2020 21. 1:18–22; Joh. Tekstit: Ps. 21:1–4; Matt. 1:14–2:4, Matt. sunnuntai helluntaista. 31:6-8; Kol. 27 Lokakuu Lokakuu – hyvyys ja rauha Lokakuu TAVOITTEET 3–4-v. 103:19–22, 2. Harjoitellaan anteeksipyytämistä ja -antamista sekä kiittämistä. Jumalan sanansaattajat. Liturginen väri: vihreä. Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin vihreä. Kor. Tekstit: Ps. sunnuntai helluntaista. Joh. 89:6–8, 16–19. Moos. Liturginen väri: vihreä. Tekstit: Ps. Liturginen väri: punainen. 10:1-12. Moos. 119:1–8, 5. 78:1–8; Jes. 5:1–12.. 18:1–6 (7–9) 10. Moos. 60:18–21; Ilm. 9:24–38. sunnuntai helluntaista. Koetaan rauhaa. 1:9–11; Luuk. Näin kirkossa 4.10.2020 Mikkelinpäivä. 2:15–17, Mark. 5–6-v., koululaiset Pohditaan hyvän ihmisen ominaisuuksia. Tekstit: Ps. Jeesuksen lähettiläät. Rakkauden kaksoiskäsky. Jes. Pyhien yhteys. Mietitään, mitä mukavaa voi kaverille tehdä. 23:20–23, Hepr. 12:28–34. Usko ja epäusko
Sininen: Jos kaverin kanssa tulee iso riita, miten riitaa voisi alkaa selvittämään. Punainen: Pidätkö halaamisesta. Anna lasten ehdottaa omia hyvän mielen leikkejään ja kokeilkaa niitä. Kun hän onnistuu, hernepussin lähettäjä tulee keskelle. Vihreä: Miten riidat voi ratkaista niin, että kaikilla on hyvä mieli. Voit pyytää ohjaajalta tarvittaessa apua. PÄKÄ TUNTEE. Keksitkö esimerkin. Kuka tai ketkä ovat sinulle oikein hyviä. PÄKÄ IHMETTELEE Lastenkirkon Päkän puuhat 5/2020 Lehti kannattaa hankkia kaikille 3–8-vuotiaille. Millainen olo siellä tulee. Istukaa piiriin lattialle siten että jalat ovat auki. KOULULAISET Tarvikkeet: viime kuun suunnitelmista tutut värikkäät langat ja nauhat ja niiden pussukka Ottakaa nauhoja yksi kerrallaan pussukasta. Siinä käsitellään niin mikkelinpäivää kuin tunteiden käsittelyn kysymyksiä. MOIKATAAN MONIN TAVOIN 3–4-v., 5–6-v. Tyyli saa olla vapaa ja viestit jokaisella omaan tarpeen mukaiset, esim.: Koputa, kiitos! Päiväunilla! Haluan omaa rauhaa! PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TUNTEE Hyvän mielen levitys 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: hernepussi tai muu esine, jota on helppo käyttää leikissä. Jos ehdotetaan sateenkaarta, kerro sen kuvastavan toivoa. Violetti: Millaista on myötätunto. Miltä se tuntuu. Nyt on tyyli vapaa. Näin muodostuu tiivis piiri. Muistatteko, mihin raamatunkertomukseen se liittyy. Minkä symbolin saa koottua näistä nauhoista. Keltainen: Mitä mukavaa olet tehnyt kaverin kanssa. Piirissä istuvat liu`uttavat hyvää mieltä hernepussin muodossa toinen toisilleen ja keskellä oleva yrittää napata sen. Kun on hetki leikitty, jutellaan siitä, toiko tämä leikki hyvää mieltä. Miten nauhoista saisi muodostettua sateenkaaren, toivon merkin. HYVYYTTÄ JA RAUHAA 3–4-v., 5–6-v. Osallistujien mielipide ei voi olla oikea tai väärä. Mukana mm. Miten tervehditään ujosti, pelokkaasti, iloisesti, rauhallisesti, hitaasti, epäselvästi, innokkaasti, pomppien, hyppien, kontaten, nauraen… Lapset voivat keksiä uusia tyylejä. 28 Lokakuu Lokakuun yhteiset vinkit PÄKÄ TOIMII enkeliaskarteluarkit, tunnekortit, Lotta Kaupin tutkimuskuva tilanteista, joissa tarvitaan malttia, sekä Suojelusenkelitaulua mukaileva värityskuva. Kullekin värille on oma kysymys, jota pohditaan yhdessä. Keltainen: Mistä tuntee hyvän tyypin. Violetti: Kun sinulla on tullut riitaa kaverin kanssa, miltä se on tuntunut. Rakentakaa se yhdessä. Vihreä: Millainen on oikeudenmukainen ihminen. Yksi menee piirin keskelle. Ketä tykkäät halata eniten. Millaisissa tilanteissa olette kokeneet rauhaa. Nyt tehdään kyltit oman huoneen ovenkahvaan ripustettavaksi. PÄKÄ TOIMII Ei saa häiritä 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Joskus voi olla tarpeen voida viestiä selkeästi oman rauhan tarpeesta. Tarvikkeet: elo-syyskuun yhteisistä suunnitelmista tutut värikkäät langat tai nauhat ja niiden pussukka Ottakaa pussukasta yksi kerrallaan nauha, jonka värin mukaan saatte tehtävän. Sininen: Missä sinun mielestäsi on oikein rauhallista ja turvallista. Punainen: Mikä paikka on sinusta rauhallinen
Kiitos, Jeesus, että sinä olet kanssani kaikenlaisissa hetkissä. Tässä kuitenkin pari suuntaa antavaa ohjetta. Rakas Jeesus. Aurinkoon piirretään paikka, asia tai ihminen, josta tulee mieleen ihana rauhallinen olo. PÄKÄ HILJENTYY Rauhanpullorukous 3–4-v.,5–6-v.. Keksitään eri tapoja tervehtiä. u Pidetään pulloa paikallaan vaakatasossa ja katsellaan, miten hileet rauhoittuvat. Leikki-idea: Virsimuskari Hiiruli, KM1, s.46 Oravaiset, KM1 s. koululaiset Tarvikkeet: rauhanpullot Ottakaa jokainen käteen rauhanpullot. 29 Lokakuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI PULLOLLINEN RAUHAA 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: pesty pieni muovipullo, hileitä, kimalteita tai paljetteja, lämmintä vettä, vauvaöljyä tai kirkasta liimaa sekä tarvittaessa suppilo ja kuumaliimaa Nyt tehdään kaunista ja rauhallista. Auta minua silloin näkemään, mikä on tärkeää. auringon omistajasta. Anna minulle silloin sinun rauhasi. Lauletaan ja viitotaan virren ensimmäinen säkeistö yhdessä parin kanssa, jonka jälkeen vaihdetaan paria jne. u Pidetään pulloa vaakatasossa ja katsellaan, miten hileet rauhoittuvat. Niin hileet eivät joudu viemäriin.. Hilepullo: Lämmintä vettä n. Kun pullot haluaa heittää pois ja niissä on esim. Opetellaan virteen tukiviittomat, jotka on mainittu virsikirjassa. Leikatkaa keltaisesta kartongista säteitä ja liimatkaa ne aurinkoon. Versio 2. u Pullo käännetään oikein päin ja katsellaan, miten hileet leijailevat. Lopuksi liittäkää langan ja neulan avulla aiemmin mobileen laitettu sydän ja aurinko toisiinsa. Ravistaessa ne menevät hetkeksi sekaisin. Jos aloititte mobilen teon nyt, tehkää aurinkoon ripustuslanka. Joskus kaikki menee sikin sokin sotkuun. Suhteista riippuen hileet leijailevat hitaammin tai nopeammin pohjalle. PÄKÄ MUSISOI Hyvyyden ja rauhan lauluja Rauhaa ystäväni, VK955 Versio 1. hileitä. u Heilutellaan pulloa rauhallisesti ja katsellaan hileiden tanssia. Vesi ja öljy eivät sekoitu, joten “lepotilassa” pulloon muodostuu kaksi kerrosta: vesi sekä öljy hileineen. u Ravistelkaa pulloa. u Käännetään pullo ylösalaisin. Kävellään tilassa virttä laulaen ja aina rauha-sanan kohdalla tervehditään eri tyylein vastaantulijaa. Anna minulle silloin kärsivällisyyttä. Öljypullo: Lämmintä vettä ja noin puolet babyoilia sekä esim. 86 HYVYYDEN JA RAUHAN MOBILE 3-4,5-6, koululaiset Tarvikkeet: keltaista kartonkia, sakset, kyniä ja liimaa, lankaa ja neula Ottakaa esiin elo-syyskuussa aloitetut mobilet tai aloittakaa uusi. Jos liimaa ei ole, laittakaa pelkkää vettä. talouspaperin läpi. Pienemmille aikuinen voi kirjata kaverien kehut. hilettä, kaatakaa sisältö esim. 20 % kirkasta liimaa ja hileitä haluamasi määrä. Leikatkaa auringot. Jos ryhmä on toisilleen tuttu, voitte käydä kirjoittamassa toistenne säteisiin hyviä asioita, luonteenpiirteitä jne. Joskus kaikki kääntyy nurinpäin. 80 % sekä n. u Käännellään pulloa. Koululaisten kanssa voitte tehdä testilaboratorion, miten eri mittasuhteet vaikuttavat. Asetutaan piiriin niin, että jokaisella on pari. Aamen. Jos käyttäjät ovat pieniä, aikuinen voi liimata kuumaliimalla korkit tiukasti kiinni. Pienimmät tarvitsevat aikuisen apua koko ajan. Joskus elämässäni myrskyää
laintauluja temppelin kaikkein pyhimmässä tai kuusisiipisiä tulisia serafeja, joiden tehtävänä on Jumalan ylistäminen. Päivä on vaihtumassa iltaan ja olet vaeltanut pitkän matkan. Miltä tuntuu, kun oikein joku asia painaa mieltä. Jaakob jatkaa vaivalloista matkaansa ja pian auringon laskiessa kaikki yön eläimet alkavat herätä koloistaan. PÄKÄ IHMETTELEE Lastenkirkon Päkän puuhat 5/2020 -lehti on mikkelinpäivänumero. Alkakaa tekemään erilaisia ääniä; päristyksiä, naksutuksia, naurua, kiljahduksia, koputuksia jne. Ääniä voi tehdä myös keholla ja suulla. cabasa. Koko lehti on täynnä enkeleitä ja sovinnon tekemiseen liittyviä tehtäviä. Hän päättää antaa kymmenykset tuloistaan Jumalan palvelemiseen. Keskustelkaa siitä, minkälaisia unia kukin on nähnyt. Ääniharjoituksen jälkeen keskustelkaa siitä, miltä erilaiset äänet kuulostivat ja minkälainen unimaailma niistä muodostui. 30 Lokakuu PÄKÄ IHMETTELEE 4.10. Voisikohan veli enää koskaan antaa hänelle anteeksi. Mitenhän tässä vielä käy. On todennäköistä, ettei Jaakob ajatellut enkeleillä olevan siipiä, koska ne tarvitsivat askelmia kulkeakseen. Asettukaa piiriin selinmakuulle niin, että päät osoittavat piirin keskelle. erilaisia yön eläinten ääniä, ulvontaa, huhuilua, sihinää ja suhinaa. PÄKÄ TUNTEE Unten mailla. Äitinsä ohjailtavissa olevasta, veljeään huijaavasta nuoresta alkaa tulla itsenäinen aikuinen, joka valmistautuu ottamaan vastaan johtajan tehtävän. Hän rakentaa kirkon laittamalla päänalusenaan pitämänsä kiven muistomerkiksi. cuiro ja kastanjetit. Askeleesi tuntuvat raskailta ja jalkoja särkee. Esim. Jaakob kokee ihmeellisellä tavalla taivaan ja maan yhteyden ja Jumalan läsnäolon maailmassa. Halutessaan voi laittaa silmät kiinni. Enkelit voivat olla myös nelisiipisiä kerubeja, jotka vartioivat esim. Kaikkiin enkelehin liittyy ajatus, että ne välittävät Jumalan läsnäolon ja niin tekee tuttu enkelitaulukin lapsen sängyn vieressä. Mikkelinpäivä Tavoite: Mikkelinpäivään liittyvää materiaalia on paljon Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivuilla. Mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Moos. Tilaa lehdet 7.9. Jaakobin kertomus opettaa, että hyvä ihminen palvelee Jumalaa ja antaa omastaan. Jos joku asia painaa mieltä tai jos on kovin kiireinen, tämä saattaa vaikuttaa siihen, että näemme levottomia unia tai jopa painajaisia. 28:10–17 kertoo, kuinka veljeltään esikoisoikeuden petkuttanut Jaakob, Iisakin poika, näkee vaimonetsintäreissulla ihmeellisen unen. 28:10– 17 ja Lapsen Raamattu s. Tehdään hitaan kulkemisen ääniä soittimilla esim. Moos. Jossain kaukana jyrisee ukkonen… Miltä nämä yön äänet mahtavat kuulostaa. TAUSTAA Kertomus löytyy 1. Kertomuksessa Jaakobin unesta ei mainita, mitä enkeleitä portailla kulki. Hän antaa paikalle nimeksi Beetel, Jumalan talo. Tutkimuspartion teatteri esittää kertomuksen Jaakobin unesta. Jos jonkun tekemä ääni kuulostaa kivalta, voi tehdä samaa ääntä tai voi keksiä lisää uusia ääniä. Jaakobin voi ajatella solmineen entistä henkilökohtaisemman suhteen Jumalaan. Ohjaaja voi tarvittaessa antaa vinkkejä, tehdäänkö nyt iloisia, hassuja, surullisia vai kenties pelottavia ääniä. Jakobia hävettää ja kaduttaa ja hänen mielensä on raskas kuin kivi. Hän on suututtanut isänsä ja veljensä niin pahasti, että on joutunut lähtemään pakomatkalle. Raamatun enkelit ovatkin usein sotilaita, jotka taistelevat hyvän puolella pahaa vastaan niinkuin tämän päivä nimikkoarkkienkeli Mikael. Erämaassa kulkee myös yksinäinen Jaakob surullisissa mietteissään. mennessä osoitteesta: Seurakuntakauppa.fi JAAKOBIN UNI -ÄÄNIMAISEMA Kerro: Kuvittele, että kuljet yksin erämaassa. Uni on osa Jaakobin kasvutarinaa. Mitä muita ääniä erämaassa mahtaa kuulua. Vastaavasti kaikki iloiset asiat ja onnentunteet voivat unten maailmassa muuttua mahtaviksi seikkailuiksi. Unet usein heijastelevat sitä, mitä meidän elämässämme tapahtuu. Kokeilkaa ukkosrumpu, cabasa, marakassit. Miltä syyllisyys ja häpeä kuulostavat, esim.. Oliko kyseessä jännittävä seikkailu-uni vai kenties painajainen. Jaakob tuntee olonsa entistä yksinäisemmäksi ja häntä alkaa pelottaa. Enkelehin liittyy ajatus, että ne välittävät Jumalan läsnäolon PÄKÄ TUNTEE. Kivi pään alla nukkuva Jaakob näkee ihmeelliset portaat, joita pitkin enkeli laskeutuvat maan päälle ja nousevat taas takaisin taivaaseen. 27 1
Sinä tulet saamaan paljon lapsia ja sinusta tulee suuren kansan isä.” Aamulla Jaakob herää virkeänä ja rohkaistuneena. Korkki kannattaa liimata hyvin pulloon kiinni ja vaikka vielä teipata vahvalla teipillä. Kun kivet ovat kuivuneet, viekää ne alttaripöydälle. Jumala on luonut enkelit. Enkelit ovat ihmeellisiä. Koristeena voi käyttää myös Lastenkirkon Päkän puuhat 5/2020 askarteluarkkeja. Tehdään enkelien ääniä, kun he kulkevat portailla. Tehkää omat “hyvän unen kivet”. 2:10 Tehdään oma enkelin viesti. PÄKÄ TOIMII Hyvän unen kivet Tarvikkeet: noin lapsen nyrkin kokoisia kiviä, askartelumaaleja, liimaa, glitteriä, pieniä helmiä tms. Pelosta huolimatta Jaakobia väsyttää ja hänen täytyy välillä levätä. Tähän kaiken ikäiset tarvitsevat paljon apua. Suuren ilon koko kansalle”, Luuk. Sen lisäksi tehdään tikapuut. 1:12–14; “Älä pelkää, Jumala on suonut sinulle armonsa”, Luuk. Miltä se mahtaisi kuulostaa. Millaiselta uni nyt näyttää. Liimataan raamatunkohta korttipohjaan ja koristellaan se. Katkokaa grillitikut sopivan pituiseksi niin, että ne mahtuvat pulloon. Lopuksi viesti sujautetaan vielä kirjekuoreen. Liimatka pienistä paloista tikapuiden askelmat. Tikapuut työnnetään tukevasti kiinni korkkiin ja työnnetään pulloon. Sytytä kynttilä tai led-valo keskelle. Laita kuvat kiertämään niin että osa kiertää myötäja osa vastapäiPÄKÄ HILJENTYY. Kivi muistuttaa lasta Jumalan johdatuksesta ja siunauksesta. Värjätkää vesi vaaleansiniseksi ja tiputtakaa pulloon joukko enkeleitä. Jotkut tulevat alas taivaasta ja jotkut nousevat takaisin ylös. koristelumateriaalia Kertomuksessa Jaakob ottaa tyynykseen kiven, josta hän unesta herättyään rakentaa kiitokseksi alttarin Jumalalle. Hän tekee päänsä alla olleesta kivestä alttarin, jotta muistaisi aina, mitä Jumala oli hänelle sanonut. Jumala voi antaa enkeleille erityisiä tehtäviä. Ilo ja riemu täyttävät sinut”, Luuk. Moni uskoo nähneensä enkelin. Katso ohje “Pullollinen rauhaa” lokakuun yhteisistä vinkeistä. 31 Lokakuu PÄKÄ TOIMII Missä pelko tuntuu. Enkeleiden tehtävä on välittää Jumalan viestejä ihmisille. Minä pidän sinusta huolen. Katsomme nyt näitä kuvia, jotka laitan kiertämään. Uusi toivo sydämessään ja askelissaan Jaakob jatkaa matkaansa, sillä hän tietää, että Jumala on luvannut pitää hänestä hyvää huolta. (chimes, triangelit) Enkelit tuovat Jaakobille hyvän viestin ja hän kuulee äänen sanovan: ”Älä pelkää, minä olen sinun Jumalasi. Kerro: Olemme tässä ja Jumala on kanssamme ja kuulee meitä. (shanti-kello) Hän näkee valtavan portaikon, joka kohoaa askelma askelmalta ylös taivaaseen asti. 1:30; “Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman. Hän etsii maasta sileän kiven päänalusekseen, asettuu pitkäkseen taivasalle ja nukahtaa. Ja sinä yönä Jaakob näkee aivan ihmeellistä unta. Enkeleistä on maalattu paljon tauluja ja muita kuvia. ENKELIN VIESTI Tarvikkeet: kirjekuoria; kartonkia/korttipohjia, värikyniä, liimaa, valmiiksi tulostettuja raamatuntekstejä, kuten “Älä pelkää. Kun saat kuvan, katso sitä hetki ja anna se seuraavalle. Nyt päästään kurkkaamaan Jaakobin uneen! Päättäkää ensin, kumman ohjeen mukaan haluatte tehdä pullon, sillä enkelit leijailevat pullossa eri tavoin. Jokainen saa valita oman kiven ja koristella sen. PÄKÄ HILJENTYY Hiljentyminen enkelikuvien äärellä Tarvikkeet: led-kynttilä, enkelikuvia kuten Suojelusenkelitaulu, Haavoittunut enkeli, Arkkienkeli Mikael Käykää piiriin. Viestin voi antaa hyvälle ystävälle, äidille ja isälle tai vaikka isovanhemmille. Portaat ovat täynnä enkeleitä. JAAKOBIN UNI PULLOSSA 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: pullo ja korkkinen korkki, grillitikkuja, kuumaliimapistooli, sinistä elintarvikeväriä tai sinistä vesiväriä sekä enkelipaljetteja
Arkisessa yhteiselossa Jeesuksen opetusten noudattaminen ei ole aina helppoa lapsille – mutta ei aikuisillekaan! Niitä saa kuitenkin opetella yhdessä toisten kanssa. Hän opetti, mikä auttaa, että ei tulisi riitoja. Jutelkaa, mikä auttaa, kun on tullut riitaa. Harjoitellaan toisten huomioonottamista. VALOMIEKKAENKELI Nyt opettelemaan kokonaan uutta enkelilaulua! KM3-kirja ilmestyy syyskuussa. Laulun aikana lapset voivat enkeliasuissa viipottaa pitkin kirkkoa kantaen mukanaan joulukuusenkoristenauhoja tai valomiekkoja. Jaa lapset kahteen ryhmään. Jumala antaa auringon paistaa ja sateen sataa kaikille.” Muovaile möykystä sydän ja näytä sitä lapsille. ENKELIN SIIVET Lauletaan Suojelusenkeli-virttä (LV 44) tai jotakin muuta enkelilaulua. PÄKÄ MUSISOI ENKELIEN TEHTÄVÄT Enkelit taivaassa. Sitten rooleja vaihdetaan. Kiitos enkeleistä. Huolestuneen voi pelastaa halaamalla tai silityksellä. 5–6-v., koululaiset Tässä hippaleikissä päätetään ensin, mitä tunnetta hippa tartuttaa (esim. Aina kun säkeistössä lauletaan sana “enkeli”, piirretään edessä olevan selkään kahdella kädellä enkelin siivet. Mietitään, miten huolestuneisuutta voisi kuvata äänellä tai liikkeellä. Vuorisaarnaan, joka on kokoelma Jeesuksen opetuksia. 5:43–48 kuuluu Jeesuksen ns. Matteus laittaa lähimmiksi kuuntelijoiksi Jeesuksen opetuslapset, mutta se on tarkoitettu myös paljon laajemmalle ihmisjoukolle. Säkeiden viimeiset sanat toistetaan aina kaikuna. seuraavasti. PÄKÄ IHMETTELEE Vihasta rakkaudeksi 3–4-v. Rakasta vihollistasi Tavoitteet: Tutustutaan Jeesuksen opetukseen vihollisenkin rakastamisesta. Joskus se voi tuntua siltä, kuin sisällä olisi painava möykky.” Ota käteen muovailuvahaa, pyörittele se möykyksi ja punnitse sitä käsissäsi. 11.10. PÄKÄ TUNTEE. Asetutaan piiriin ja jokainen kääntyy niin, että käsi yltää edessä olevan selkään. PÄKÄ TUNTEE Huolta ja iloa 3–4-v. huolestuneisuus). TAUSTAA Matt. Laulua voi leikkiä esim. KM1 s. Kerro kumpaa tunnetta ensin esitetään. Miltä se tuntuu. Suojelee-sanan kohdalla halataan itseä ja “jip-piin” kohdalla hypätään ilmaan. Jeesus asettaa Jumalan lasten tunnusmerkiksi sen, että he rakastavat myös vihollisiaan. Rakastavan ja erilaisuutta kunnioittavan asenteen omaksuminen on osa kristittynä ja rauhantekijänä kasvamista. Kiinni jäänyt elehtii ja ääntelehtii. Näin sureva saa lohtua tai ilo kasvaa. Riemuitsee-sanan kohdalla nostetaan kädet ylös ja heilutetaan. Entä mitä enkelit tekevät ja miltä enkelit tuntuvat. 32 Lokakuu PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI vään. Jeesus haastaa opetuksellaan äärimmäiseen rakkauteen. “Valomiekkaenkeli” on maistiainen, jonka voi ladata myös Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivuilta sekä Lastenkirkon Youtubesta. Levittäytykää ympäri tilaa. Pohtikaa, miltä näyttää iloinen ihminen ja miltä surullinen ja miltä hän kuulostaa. Ensin ykköset saavat ilmaista tunnetta ja kakkoset regoivat heihin. Laulussa kerrotaan enkelien tehtävistä. 54. Kerro, että Jumala kuulee sinut ja minut kaikkialla. Tarvikkeet: muovailuvahaa, alustat Kerro: “Joskus tulee paha riita. Jeesus haastaa opetuksellaan äärimmäiseen rakkauteen: Rakastamaan myös niitä, joiden kanssa on tavalla tai toisella vaikea tulla toimeen ja jopa niitä, joiden takia on joutunut kärsimään. Väärin toimivia tai vääräuskoisia oli oikeus vihata. Lopuksi voit sanoittaa kiitoksesi näistä sanoista ja ajatuksista rukoukseksi: ”Kiitos Jumala näistä kaikista lasten kertomista ajatuksista. Hän sanoi: “Rakastakaa kaikkia. Kun leikki alkaa, hippa lähtee tartuttamaan huolta. Kun kuvat ovat kiertäneet, pyydä lapsia kertomaan, mistä kuvasta he pitivät eniten. Aamen”. Voit laittaa samalla soimaan tunnelmaan sopivaa musiikkia, kuten Einojuhani Rautavaaraan Angel of Light, joka löytyy Helsinki Filharmonian esittämänä Spotifystä. Kauan sitten Jeesus kiipesi vuorelle. Monelle Jeesuksen ajan juutalaiselle lähimmäisen rakastaminen tarkoitti ensisijaisesti oman kansan jäseniä ja kehotus rakastaa muukalaisia ymmärrettiin sekin ehdolliseksi. Reagoi sopivalla tavalla lasten esittämiin ilmeisiin: halaa surevia; tanssi iloisten kanssa. Vuorisaarna on Jeesuksen opetuspuheista tunnetuin ja sen opetukset liittyvät niin arkiseen toimintaan, ihmissuhteisiin kuin hengelliseen elämään
PÄKÄ TOIMII Ystävällisyyden lapaset 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: saippuakuplia ja lapasia Puhalletaan saippuakuplia ja ihastellaan, miten kauniita ne ovat. Hän sanoi: “Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta. Tällaisen vuoren lähellä ei kenelläkään ole hyvä olla... Heille on tullut riitaa, ja se tuntuu siltä kuin sisällä olisi painava möykky. Iloitkaa yhdessä, jos joku saa kuplan ehjänä kämmenelle. Kauan sitten Jeesus kiipesi vuorelle. Todetkaa, että kun toinen ärsyttää tai itseä harmittaa jokin asia, voi joskus olla vaikeaa olla ystävällinen. Jaetaan vuoresta jokaiselle oma muovailuvahamöykky. ja kostaa Lisää muovailuvahaa vuorotellen kumpaankin kuvaamaan lisääntyvää pahaa oloa, kunnes niistä on muodostunut yhtenäinen “vuori”. Koittakaa pyöritellä siitä ensin möykky. VIHAN VUORELTA VUORISAARNAAN 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: muovailuvahaa, alusta Kerro: Tässä on kaksi kaverusta. Möykky tuntuu niin pahalta, että tekee mieli antaa takaisin samalla mitalla eli kostaa... Hän opetti, miten voittaa viha. Lopulta kostosta on kasvanut vihan vuori. 33 Lokakuu PÄKÄ TOIMII Anna jokaiselle oma muovailuvahapala. Ihailkaa toistenne töitä. Laita vuoren ympärille muovailuvahapalloja, joihin lisäät muovailuvahaa vuoresta … koska muutkin saavat osansa riidasta. Annetaan lasten muovailla asioita, jotka auttavat vihan lauhtumiseen ja koston kierteen purkamiseen. Otetaan esille ystävällisyyden lapaset. Pohtikaa, miten he vaikuttivat ympärillä oleviin. Olisiko tilanne voitu jotenkin estää. Vihan kohtaamista käsitellään myös Lastenkirkon Päkän puuhat 5/2020 -lehdessä. vinkeissä on lista asioista, jotka auttavat kohtaamaan vihan. ... Lapanen on pehmeä: ystävällisyys ja lempeys saavat kauniin kuplan pysymään ehjänä! Osa kuplista todennäköisesti menee lapasella kiinni otettaessakin rikki. Yritetään ottaa kuplia paljain käsin kiinni niin, että ne eivät mene rikki. Lisää toisen pallon päälle muovailuvahaa. Jumala antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen kaikille.” Pohtikaa, mitä kahdelle kaverukselle tapahtui. Tehtävä on hauska, mutta mahdoton! Jokaisen ihmisen sisimmässä on paljon kaunista, joka voi ilkeistä sanoista tai teoista mennä rikki. ja kostaa Lisää muovailuvahaa toisenkin pallon päälle. ... Yritetään uudestaan: Auttaisiko ystävällisyys kuplia säilymään ehjinä. Näytä kahta muovailuvahapalloa. Pyydä sitten muovailemaan jotakin ihanaa ja kaunista. Mitä nyt voisi tehdä. Jos olette käsitelleet niitä syyskuussa, nyt on hyvä hetki kerrata ja antaa lapsille mahdollisuus kertoa, onko listan asioita ollut heille apua. Jos joku haluaa kertoa, omasta möykkyolosta, anna siihen mahdollisuus. Hyviä tapoja ja toisen kunnioittamista voi kuitenkin yhdessä oppia.. NÄIN KOHTAAN VIHAN 20.9
34 Lokakuu 18.10. säk. 7:1–5 tekstissä Jeesus käyttää voimakkaita ilmaisuja saadakseen kuulijansa ymmärtämään asian tärkeyden: Jumalakin arvioi ihmistä sen perusteella, miten ihminen suhtautuu toisten ihmisten virheisiin. Saat ottaa sen mukaan kotiin ja laittaa sen vaikka seinällesi. Jos keskitymme toisten syyttelyyn, emme huomaa, missä kaikessa itse teemme väärin. säk. Toisen asemaan asettuminen, erilaisuuden ymmärtäminen ja virheiden anteeksi antaminen ovat tärkeitä taitoja opeteltaviksi. Mennään oman huivin alle auringon lämpöön tai kiedotaan kädet ympärille ja lämmitellään. tehdään suurta ikirjainta ylös alas ylös alas 3. Voin pyytää ja saada anteeksi ja aloittaa puhtaalta pöydältä uudelleen.. PÄKÄ HILJENTYY Rauhan rukous 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kyniä ja paperia Rauha. Lue lapsille seuraava rukous. Jätä aikaa hiljaisuudelle ja miettimiselle tai leiki liikkeiden kanssa kaksikin kertaa. säk. piirretään kasvoille suuri hymyilevää suu tai kieputetaan huivista pitkula, joka laitetaan kasvoille leveäksi hymyksi 4. PÄKÄ MUSISOI Rauha askelissa Isä nyt vie rakastamaan, VK966 Virteen on verkossa äänite: virsikirja.fi/ virsi-966-isa-nyt-vie-rakastamaan Keksikää virteen sopiva piiritanssi, johon osallistujat voivat ehdottaa askeleita ja muita liikkeitä. (huitaistaan synnit pois) MUKAILLLEN MARTTI LUTHERIN RUKOUSTA Piirretään tai kirjoitetaan itse oma rauhan rukous paperille. Jeesuksen opetukset nostavat kristityn riman niin korkealle, ettei sen ylittämiseen kukaan pysty täydellisesti. AURINKO PAISTAA KAIKILLE Aa aa aurinko, KM2 Tarvikkeet: huivit, mutta liikkeet voi tehdä myös käsillä PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI 1. Jeesuksen muiden opetusten ja toiminnan perusteella epäkohtiin ja väärinkäytöksiin saa puuttua, mutta itsensä korottaminen toisten yläpuolelle on Jumalan silmissä tuomion arvoinen vääryys. (osoitetaan sormella ylös) Siksi pyydän Jeesuksen tähden, (kädet rukoukseen ristiin) anna minulle iloinen mieli, (käännetään suu nauruun käsillä) anna puhdas ilo, (tanssitaan paikalla) että olisin tänään ystävieni seurassa (halataan itseä ja vierustoveria) hyvällä tuulella, (heilutellaan käsiä ylhäällä) syntiä tekemättä. TAUSTAA Jeesuksen vuorisaarna pitää sisällään myös kehotuksen olla tuomitsematta toisia, Matt. Se saa nousta niistä tunteista, mitä tunnet juuri nyt elämässäsi. Jeesuksen seuraajan tehtävä ei kuitenkaan ole arvostella ja arvioida ihmisiä sen perusteella, miten hyvin tai huonosti he onnistuvat Jeesuksen opetusten noudattamisessa. Malka silmässä Tavoite: Harjoitellaan toisen asemaan asettumista ja sen hyväksymistä, että olemme erilaisia ja ajattelemme asioista eri tavoin. säk. (tanssitaan paikoillaan) Sillä tämäkin kaikki on sinun lahjaasi. Sen kanssa käsi kädessä kulkee oman epätäydellisyyden ymmärtäminen ja sietäminen: Minä en ole sen parempi tai huonompi kuin muut, olemme ihmisiä kaikki. Kristittynä elämiseen kuuluu olennaisesti vastuu omista tunteista ja teoista. Jumalalle kelpaan silloinkin, kun huomaan tehneeni väärin. Rakas Jumala, (kädet sydämelle) anna minulle iloinen mieli, (kännetään suu nauruun käsillä) että meillä olisi tosi hauskaa. piirretään suurta ympyrää auringoksi ilmassa 2
Muut avaavat silmät ja se joka keksii ensimmäisenä, mikä on eri tavalla, pääsee halutessaan eteen. Ensin ehtivät voittaa. 15 Anna ohjeet: “Kohta näytän teille kuvan. Tarvikkeet: liina pöydälle, piirrustuspaperia, vettä kipossa, pensseli ja vesivärit Valmistele paikka etukäteen: Jokaiselle on oma paikka pöydän ääressä, ja siinä vesivärejä, pensseli, vettä ja piirrustuspaperi valmiina. Huomasitteko samoja vai eri asioita. Mitä sinä näet siinä ihan ensimmäisenä?” Näytä kuvaa hetki ja käännä se sitten pois. Kiertele ja kysele. Mihin kiinnität siinä huomiota ihan ensimmäiseksi?” Näytä kuvaa hetki ja käännä se sitten pois. Pyydä sitten, että osallistujat jatkaisivat tätä osoittelemista samalla kun ohjaaja kertoo: Jeesus opetti kerran: “Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.” Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan.” Ohjaaja sanoo seis ja kaikkien sormet pysähtyvät osoittamaan siihen, mihin sattuvat sillä hetkellä osoittamaan. Pienimpien kanssa voi tehdä niin, että aluksi vain ohjaaja muuttaa itsessään jotain, esim. Hymyile ja vilkuta. Kaikki mielipiteet ovat yhtä oikeita! PÄKÄ TOIMII Ohjataan sokkoa Koululaiset Jakautukaa ryhmiin tai pareihin. Löytyvätkö havainnot kuvasta. Tarvikkeet: Kuva, jossa on paljon yksityiskohtia, esim. Jeesus opetti, että me ihmiset ymmärrämme usein asiat vähän eri tavoin. mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi. PÄKÄ IHMETTELEE Silmät auki 3–4-v. Montako sormea osoittaa kaveria. Yhden ryhmän tai parin jäsenistä silmät sidotaan. Kun kaikki on saatu valmiiksi. Sopikaa maalin paikka. Kaikki mielipiteet ovat yhtä oikeita! 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kuva, jossa on paljon yksityiskohtia, esim. Erosivatko asiat toisistaan. Toiset laittavat silmät kiinni. Aloittaja menee istumaan eteen. Kertokaa toisillenne, minkä havaitsit ensimmäisenä. PÄKÄ HILJENTYY Rauha meissä kaikissa 3–4-v., 5–6-v. RAKKAUDEN SILMÄLASIT 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Leikatkaa kartongista jokaiselle silmälasit. Lastenkirkko, Päkän puuhat s. Koristelkaa ne värikynillä, tarroilla, hileellä tms. Käännä sitten kuva uudestaan esiin. Nyt saa maalata. Jeesus opetti huomaamaan, että itsekin tekee joskus väärin. lisää hatun päähän, ottaa sukan pois ja lapset saavat keskittyä keksimään muutokset. Katselkaa toisianne rakkauden lasien läpi ja sanokaa jokaiselle jotakin kaunista. On helppo sanoa toiselle: “Sinä olet väärässä!” Silloin kuitenkin syntyy usein riitaa. Käännä sitten kuva uudestaan esiin. Edessä oleva muuttaa jotakin itsessään esim. Katsokaa lopuksi itseänne peilistä ja sanokaa itsestänne jotakin hyvää. Ota kuva uudestaan esiin. Nimetkää kuvasta asioista, joista kukin pitää ja ei pidä. Osoita vieressäsi istuvaa sormella ja pyydä häntä osoittamaan samalla tavalla toisella puolellaan olevaa, joka osoittelee taas seuraavaa, kunnes koko rinki on käyty läpi kerran. Ota kuva uudestaan esiin. Laita käsi silmien eteen. Jeesus opetti myös kuuntelemaan toisia. Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, Ota koko käsi pois silmien edestä. vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.” Hymyile ja vilkuta. Nimetkää kuvasta asioista, joista kukin pitää ja ei pidä. Montako itseä. Laita koko käsi silmien eteen. Toisten on tarkoitus neuvoa sanoin sokko-kaveri maaliin. nostaa toisen hihan, avaa ponnarin tms. Tarkastelkaa omaa osoittavaa kättä. Kiittäkää yhdessä PÄKÄ TUNTEE. Keskustelkaa. Teipatkaa lopuksi lasien taakse pilli. Istuudutaan piiriin. Anna ohjeet: “Kohta näytän teille kuvan. Jeesus sanoi, että se on kuin silmässä olisi hirsi. Löytyvätkö havainnot kuvista. Lastenkirkko Päkän puuhat -lehden s.15. Jokainen sai kertoa, mitä huomasi. 35 Lokakuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ TUNTEE Eri lailla 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Istutaan piirissä ja katsotaan ketkä ovat tänään tulleet mukaan. Huomaatteko, että osa sormista osoittaa itseä päin. Jeesus sanoi myös: “Kuinka näet roskan veljesi silmässä, Laita yksi sormi silmien eteen. Kerro lapsille, että astutte rauhaan ja hiljaisuuteen
Mitä silloin voisi tehdä. 179. Tapahtumapaikka on kyllä olemassa. Äänestys voidaan tehdä kättä nostamalla. PÄKÄ IHMETTELEE Hyvyyden voima 5–6-v., koululaiset Pyydä joku osallistujista lukemaan kertomus Lapsen Raamatusta, s. Koululaiset Tarvikkeet: ledtai tavallinen kynttilä Istukaa kaikki piiriin. Tekstin alussa lainoppinut kiusaa Jeesusta kysymyksillä. Kiusaamisteema jatkuu kertomuksessa. Lauletaan laulu uudestaan. Puristellaan kaikki näkymättömät, mieltä painavat asiat kämmenten väliin ja rukoillaan laulua laulamalla. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI 25.10. Kuvitelkaa, että olette matkalla uuteen ja ihmeelliseen, johonkin ihanaan. Sitten muistellaan, keitä he olivat. Esimerkkikertomuksen samarialaiset olivat juutalaisten halveksimia ja vihaamia. 10:25–37. Kertomus antaa mahdollisuuden miettiä myös sitä, miltä tuntuu, kun toiset vain kääntävät selkänsä ja jättävät yksin. Kun kertomus on luettu, listataan yhteiselle paperille kaikki kertomuksen henkilöt. Laupias samarialainen Tavoite: Pohditaan kertomuksen opetusta siitä, että kaikki ovat samanarvoisia ja että kaikki ovat lähimmäisiä ominaisuuksistaan riippumatta. Katsotaan kuvat ja sanotaan sanat, jotka lasten mielestä kuvaavat kyseistä tunnetta. Kaikessa on rauha ja rauhallisuus. Tällaista rakkautta on ihmisen vaikea itsestään pumpata ja siihen tarvitaan yhteyttä rakastavaan Jumalaan. Kun laulu on laulettu, ohjaaja sanoo: “Jeesus antaa anteeksi. Lapset valitsevat sellaisen kortin, joka kuvaa heidän sen hetkistä tunnettaan. Toisaalta Jeesus opettaa, ettei ihminen pysty omin voimin noudattamaan lakia, vaan siihen tarvitaan hänen apuaan. Autetaan avun tarpeessa olevaa välittämättä siitä, kuka apua tarvitsee.. Kuinka tärkeää onkaan, että joku näkee ja pysähtyy vierelle. Ei ole sotia, ei eripuraa, ei asioita, jotka tekevät pahan eron ihmisten välille. 36 Lokakuu Jumalaa näistä hienoista töistä, jotka kaikki ilmaisevat rauhaa ja tuovat rauhan lähemmäksi elämäämme. Jerusalemia ja Jerikoa yhdistää 27 km pitkä tie, joka oli louhikkoinen ja vaarallinen, ja siellä ryöstettiin kulkijoita. Avatkaa silmänne. Laittakaa silmänne kiinni. Lainopettajan kysymys pelastumisen keinosta koetaan evankeliumissa Jeesuksen kiusaamisena, koska lainopettajan on kysymättäkin täytynyt tuntea pelastumisen perusasiat. 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Päkä-tunnekortit (Päkän vinkit 1/2020 -lehdestä) Levitä kortit lattialle tai pöydälle. Ei voida tietää, onko kertomuksella historiallista esikuvaa. PÄKÄ TUNTEE Miltä nyt tuntuu. Koska Jumala rakastaa ihmistä, voi ihminen vastata siihen rakastamalla. Rakkauden kaksoiskäskyssä mainitaankin ensin Jumalan rakastaminen. Kun laulu on laulettu, ohjaaja sanoo: “Jeesus antaa anteeksi. Jeesuksen vastauksen mukaan käskyt viitoittavat pelastuksen tien. Sytytä kynttilä ja sano: Jumala on luonamme täällä ja hän kuulee ajatuksemme. Kerro että lukemisen jälkeen äänestetään, kuka on kertomuksen hyvä tyyppi ja kuka on pahis. Hän antaa meille ilon ja rauhan.” Avataan kädet ja heitetään kaikki ikävät asiat kauas pois! Koululaiset Annathan anteeksi, LT92 Tarvikkeet: paperia ja kyniä Lauletaan laulu kerran läpi. Hän antaa meille ilon ja rauhan.” Rypistetään paperit palloksi ja heitetään roskikseen. Sen jälkeen jokainen saa piirtää tai kirjoittaa paperille laulusta lauseen, joka tuntuu itselle sopivalta. TAUSTAA Kertomus Laupiaasta samarialaisesta löytyy Lapsen Raamatussa s. Kiusaamisteema on ikävä kyllä monelle lapselle liiankin ajankohtainen. Jo rauhan miettiminen edistää rauhaa ja tuo sen lähemmäksi. 179 ja Luuk. Autetaan avun tarpeessa olevaa välittämättä siitä, kuka apua tarvitsee. Tässä paikassa saa olla rauhassa. Katsokaa kynttilää ja sen liekkiä. Laittamalla samarialaisen auttajaksi Jeesus osoitti kertomuksella lähimmäisyyden koskevan jokaista ihmistä. Piirustusta tai kirjoitusta ei näytetä kenellekään. Tallentakaa se tunne sydämiinne. PÄKÄ MUSISOI Anteeksi pyytämisen lauluja Jeesus, anna anteeksi, LV64 Pohtikaa yhdessä, minkälaisista asioita tulee paha mieli. Kertomus antaa selkeän esimerkin hyvyyteen, joka on syvää ihmisyyttä ja myötätuntoa
PÄKÄ MUSISOI Auttamisen ja yhteyden lauluja Kuule, Isä taivaan, VK501 Käsi kädessä vielä hetki, LV170 Suuri on maailma, LV86 Syliä, KM 1, s. Jos varastossa on piippurassia, sitä voi käyttää tuntosarvissa tai ne voi piirtää. Lapset piirtävät kukkia, ruohoa ja puita, niin että ovat tyytyväisiä omaan maailmaansa. Sydän. Seuraavaksi jokainen saa tehdä omalla tyylillään pörriäisen oranssista ja mustasta kartongista. Kysy, uskaltaisivatko lapset nyt nojata keskelle. Tai käyttää etukäteen piirrettyjä hahmoja tai flanelloja kerronnassa. Jeesuskin sanoi: “Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Auttakaa toisianne. Ryöstetyn kohdalla on tärkeää miettiä sekä tunteita ennen avun saamista että avun saamisen jälkeen. Laput, joihin on piirretty ja kirjoitettu Laupias samarialainen -raamatunkertomuksen henkilöt. KERTOMUKSEN TUNTEET 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Päkä-tunnekortit Päkän vinkit 1/2020 -lehdestä tai Lastenkirkon Päkän puuhat 5/2020 lehdestä. Myös flanelloja tai nukkeja voi käyttää. Useampi kortti ja tunne voi liittyä samaan henkilöön. Näin kaikilla on hyvä olla yhdessä. Piirretään yhteinen hyvä tyyppi isolle paperille ja kirjoitetaan siihen hyvät ominaisuudet nähtäville. Tunnistetaan, mikä tunnekortti kuvaa kunkin kertomuksen henkilön tunnetta. Se on hyväksi itselle ja toisille. Auttaminen on sydämen asia. Kartongista leikataan suuri ympyrä maapalloksi. Seuraavaksi lapset leikkaavat sydänmuottia apuna käyttäen erilaisten ihmisten kuvia ja liimaavat niitä kartongille. Tässä tapauksessa esikuvana on ”Laupias samarialainen”. PÄKÄ HILJENTYY Auttaminen 3-4, 5-6, koululaiset Tarvikkeet: kuva sydämestä Kutsu lapset piiriin istumaan lattialle ja kerro, että nyt toimitaan hiljaisuudessa. Mietitään myös tunteiden nimet. Käännä lappu. Pyydä lapsia kääntymään ja katsomaan. Pienemmille kertomuksen voi kertoa niin, että samalla piirtää tikku-ukoilla tapahtumien kulun. Päkä-tunnekortit levitetään lattialle tai pöydälle. Mitä siellä keskellä on. PÄKÄ TOIMII Hyvyyden pallo 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: eri värisiä kartonkeja, kyniä, liimaa, sakset, sydänmuotteja, erimaalaisten ihmisten kuvia Pyydä lapsia valitsemaan, minkä värinen kartonki muistuttaa heidän mielestään maapalloa. Lasten kanssa keskustellaan siitä, että hyvä tyyppi on reilu kaikille, myös eläimille ja koko luomakunnalle. Sitten puuttuvat vielä kasvit, joita ilman emme selviä. 37 Lokakuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI 3–4-v. Kuuntele ja vastaa. TUNNISTETAAN HYVÄ TYYPPI 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tervikkeet: iso paperi ja kyniä Mietitään hyvän tyypin ominaisuuksia. 56 Potilaspiiri, KM2 s. 60. Pyydä lapsia kääntämään selkänsä piirin keskusta kohti. Pörriäinen liimataan maapallolle. Laita keskelle jotain näyttämättä sitä lapsille
Äiti rohkaisee Siiriä juttelemaan mummolle. Jere odotti, että Siiri tulee peremmälle. Tämä rauha on vastakohta maailman antamalle alistuvalle mielen tyyneydelle. Äiti avaa oven ja Siiri ryntää huoneeseen ja pysähtyy äkisti pelästyneenä. Äidillä olisi vapaapäivä. Jere sanoi ukkinsa kuolleen edellisenä syksynä ja PÄKÄ IHMETTELEE. Siiri kertoi Jerelle, että mummo on kuollut. Jere tuli jo ovella vastaan ja huomasi, että kaikki ei ole hyvin. Siiri halusi päiväkotiin kertomaan Jerelle, mitä on tapahtunut. Siiri sanoi äidille, että lääkärit parantavat mummon ja sitten taas menemme mummon lettukesteille. Outo huoli kalvoi Siiriä ja hän tunsi, että koko perheessä oli vaisu tunnelma. Siiri näki kyyneleen valuvan pitkin äidin poskea. Äiti kysyi Siiriltä, haluaako hän lähteä päiväkotiin vai jäädä siksi päiväksi kotiin. He ovat aterialla ja Jeesus kertoo opetuslapsille menevänsä pian pois. Seuraava yhteinen hetki antaa mahdollisuuden vaikean aiheen käsittelyyn ja rauhoittaa pientenkin mieltä. Siiri puki takin päälleen ja kulki hämmentyneenä äidin perässä autolle. Siirin oli illalla vähän vaikea saada unta, kun hän mietti mummoa. Oli mummo ollut sairaalassa ennenkin, miksi nyt jotain on eri tavalla. Voi olla, että mummo kuolee pian. 38 Lokakuu 31.10 Hautajaiset ja pyhäinpäivä Tavoite: Luodaan turvallinen ja rauhallinen tilanne, jossa voi puhua kuolemaan liittyvistä kysymyksistä. Mummo näyttää oudolta, jotenkin hauraalta. PÄKÄ IHMETTELEE Siirin suru 5–6-v., koululaiset Kerro: Siirillä oli ollut kiva päivä päiväkodissa. Siiri oli käynyt hautausmaalla viemässä papan haudalle kukkia ja kynttilöitä. Kun Siiri katsoi äitiä, hän pelästyi. Jeesus käyttää sanaa shalom, joka tarkoittaa rauhaa, harmoniaa, kokonaisuutta, täydellisyyttä ja vaurautta. Siellä myös tuoksuu erilaiselta kuin muualla. Äiti ottaa Siiriä kädestä, ”Minä jätän teille rauhan. Siiri on innoissaan, vaikka vähän jännittikin, että pääsee tapaamaan mummoa ja kiipeämään tämän syliin. Haluatko lähteä vielä katsomaan mummoa sairaalaan?” Tietenkin Siiri haluaa lähteä katsomaan mummoa. Mummo on aina niin mukava ja iloinen. Mummo on kovin sairas. Tällä kertaa voi olla niin, että lääkärit eivät voi auttaa. Jere sanoi “otan osaa” ja halasi Siiriä. Hän lupasi kuitenkin lähettää Puolustajan, Pyhän Hengen, ja vakuutti, etteivät opetuslapset jää yksin. Aamulla herätessään Siiri ei muistanut hetkeen, että mummo on sairaalassa ja ryntäsi iloisena katsomaan aamun lastenohjelmia. Lapset ovat kiinnostuneita kuolemasta ja hautajaisista. Lopulta Siiri kuitenkin nukahti. Opitaan hautajaisiin ja pyhäinpäivän viettoon liittyviä tapoja. Kylläpä sairaala on suuri ja vähän pelottavan näköinen. Siiri ihmetteli. Siiri kääntyy pelästyneenä äitiin päin. Olivatpa oudot sanat, mutta ne tuntuivat Siiristä hyvältä. Mummo haudataan papan viereen hautausmaalle. 14:27 ”Minä jätän teille rauhan. Äiti näytti jotenkin erilaiselta, hän ei hymyillyt kuten tavallisesti ja hänen silmänsä olivat punaiset. He ottavat oven pielestä käsidesiä, etteivät vie sairaalaan pöpöjä. Monesti aikuiset hätääntyvät, kun kuolema tulee puheeksi. Siiri mietti, että miten niin mummo meni taivaan Isän luo ja sitten hän meneekin papan viereen hautausmaalle. Voit ottaa mummon kädestä kiinni.” Mummon käsi tuntuu ihan samalta kuin mummon käsi aina tuntuu, ehkä vähän viileämmältä. Mitähän se tarkoittaa, mietti Siiri. Siiri silittää mummon kättä ja kertoo hänelle päivän kivoista tapahtumista ja Jeren hassutteluista. Hän sanoi jättävänsä heille rauhan. Jeesus rohkaisi opetuslapsia pelottavassa tilanteessa. Äiti sanoi: “Siiri. Autossa äiti kertoi, että mummo oli joutunut sairaalaan. Jotain surullista se on, koska äiti näytti edelleen itkeneeltä. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa." rauhoittelee ja sanoo: “Mennään katsomaan mummoa. Oliko äiti itkenyt. Siirille tulee hyvä mieli. Jeesus ei siis sano opetuslapsille vain ylimalkaista toivotusta, vaan siunaa heitä. Kuollut. Äiti kertoi, että mummo on mennyt taivaan Isän luo, eikä voi enää pitää meille lettukestejä. TAUSTAA Joh. Äiti tuli hakemaan Siiriä kotiin ja Siiriä nauratti Jeren pelleily. Äiti silittää mummon poskea ja sanoo sitten, että nyt heidän täytyy lähteä Siirin kanssa kotiin syömään. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Tämä teksti luetaan usein hautajaisissa. Äkkiä Siiri tuntee, kuinka mummo puristaa hieman Siirin kättä ja pieni hymy häivähtää mummon kasvoilla. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Äiti tuli Siirin luo, otti tämän syliin ja kertoi, että mummo on kuollut yöllä. Jae kuuluu kokonaisuuteen, jossa Jeesus on oppilaineen saapunut Jerusalemiin juutalaista pääsiäisjuhlaa varten. Kyse on aktiivisesta rauhasta, joka poistaa opetuslasten sydämistä järkytyksen ja pelon. Siiri ja äiti menevät hissillä seitsemänteen kerrokseen ja äiti johdattaa Siirin huoneen ovelle, missä mummo on. Hän oli leikkinyt parhaan ystävänsä Jeren kanssa
(Niillä alueilla, joissa on pääosin tuhkauksia, voi tämän kappaleen jättää kertomatta.) Siirin isä, enot ja pari muuta miestä, joita Siiri ei heti tuntenut, menivät arkun äärelle ja kantoivat mummon arkun ulos urkujen soidessa. Lopussa tuttu laulu Jumalan kämmenellä sai Siirin hieman hymyilemään. Pappi puhui jälleennäkemisen toivosta, että Siirikin voisi nähdä mummon vielä joskus taivaan kodissa. Muistellaan ja jutellaan lasten surun ja kaipauksen kohteista ja katsellaan kuvia ja esineitä. Jos olette elokuussa opetelleet ristinmerkin, muistuta lapsia, että voivat sen nyt tehdä. Heitä ei nyt huvittanut leikkiä tavanomaisen riehakkaita leikkejä, vaan he menivät lepohuoneen nurkkaan pötköttelypatjoille, juttelivat hiljaa ja selasivat kuvakirjoja. Jos äiti ja isä eroavat. Lopuksi laulettiin vielä virsi, jonka alku jäi Siirin mieleen: ”Sun haltuus rakas Isäni, mä aina anna itseni.” PÄKÄ TUNTEE Miltä suru näyttää. Pyydä lapsia valitsemaan huivi, joka heidän mielestään kuvaa surua. Niin mummo siunattiin matkalle taivaan Isän luo. 5. Kukkalaitteita laskettiin arkun viereen ja äiti ja muut läheiset jättivät jäähyväiset mummolle. Siiri istui äidin ja muun perheen kanssa eturiviin. Nautitaan tarjoilusta. Kanttori soitti uruilla kaunista, mutta jotenkin surullista musiikkia. Lapset näyttävät, minkä valitsivat ja sanovat halutessaan jotakin valinnastaan. Kerro, että siunaustilaisuuden, kuten Siirin mummonkin siunaustilaisuuden lopussa, pappi siunaa kaikki läsnäolijat. 3. Siunaa lapset Herra siunauksella. Olipa Siirillä hyvä mieli, kun Jere ymmärsi, että Siirillä on surullinen ja hämmentynyt olo. 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: erivärisiä helmiä tai kuulia Kerro: ”Siiri oli surullinen, koska mummo oli kuollut. 3–4-v. Virsi 499 2. Pyri siihen, että lapset kertovat myös jotain kivaa kyseisestä henkilöstä tai asiasta, ettei tunnelma mene ylenmäärin surulliseksi. Tarvikkeet: erivärisiä huiveja tai kankaanpaloja Kerro: Siiri oli surullinen, koska mummo oli kuollut. Jos joku läheinen ihminen kuolee. Varaudu myös itse tuomaan oma kuva ja kerro jokin kiva juttu, mistä haluat muistaa hänet ja miksi hän oli sinulle tärkeä. Varaa kuvia varten tukia, jos lapset tuovat kuvan ilman kehystä, niin että kuvat saadaan esille. Isä ja muut miehet laskivat arkun hautaan. Jeesus kuitenkin rauhoitteli ja rohkaisi heitä. Mekin voimme ottaa itsellemme tuon rauhan ja siunauksen. Pyydä, että lapset ottavat mukaan kuvan tai muun esineen, joka kuvaa henkilöä, eläintä tai asiaa, jota kaipaa. 39 Lokakuu näin ihmiset kertovat myötätunnostaan surevaa kohtaan. Meitä surettaa silloin, kun menetämme jotain tärkeää. Perhe ja muut läheiset kokoontuivat hautausmaalla olevalle kappelille. Tarvikkeet: Varaa pientä syötävää tarjoiluksi. Se oli Siirille tuttu paikka, sillä hän oli usein käynyt äidin ja mummon kanssa papan haudalla. Valmista muistopöytä, johon laitat valkoisen liinan, kukkia ja kynttilän. Jos ei ole mitään konkreettista, niin voi ottaa jonkin esineen kotoa, joka lapsen mielestä kuvaa surua. He olivat mummon kanssa usein laulaneet ja leikkineet sitä yhdessä. Jos kiva opettaja jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa jne. Pappi teki mummon arkulle hiekalla ristin. Kerrotaan lapsille, että Jeesuksen opetuslapsetkin olivat suruissaan silloin, kun Jeesus sanoi kuolevansa pian. Siunauksen voi joka tilanteessa ottaa vastaan antamaan rauhaa ja rohkaisua. Jos hyvä kaveri muuttaa pois paikkakunnalta. Parin viikon päästä oli hautajaiset. Kyse voi olla kuolleesta läheisestä tai lemmikistä, mutta myös vaikka siitä, että kaveri on muuttanut pois ja on ikävä. Varmista samalla ruokavaliot. 4. Valkoinen arkku oli heidän edessään ja äiti kertoi mummon ruumiin olevan arkussa. PÄKÄ TOIMII Muistotilaisuus 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Valmistelua: Kerro lapsille ja perheille etukäteen, että tällä kerralla puhutaan hautajaisista ja vietetään juhlana muistotilaisuutta. Lapset näyttävät ja kertovat valinnastaan. Siiri, äiti ja kaikki muutkin kävelivät vaunun perässä hautausmaalle. VIETETÄÄN MUISTOTILAISUUTTA 1. Virsi 338 PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ TOIMII. Voit pyytää lapsia silittävän ja lohduttavan liinaa – niin kuin toivoisi itseä lohdutettavan, jos on surullinen. Pyydä sitten lapsia valitsemaan sen värinen helmi tai kuula, joka kuvaa heille surua. He nostivat arkun erikoisen näköisen vaunun päälle. Jeesus jätti heille rauhan, joka on oikeastaan siunaus eli superhyvä toivotus, jolla halutaan toivottaa parasta mahdollista hyvää. Jos rakas lemmikki kuolee. Meitä surettaa silloin, kun menetämme jotain tärkeää.” Kysy lapsilta, milloin ihmiset ovat surullisia. Siiri ja Siirin serkut saivat heittää mummon hautaan pienet kukkakimput ja sitten kansi nostettiin peittämään hautaa ja ihmiset laittoivat kukat haudan päälle. Siiriä itketti. Ajatus mummon näkemisestä vielä joskus lohdutti. Lue runo tai rukous, joka mielestäsi sopii tilanteeseen. Pöydälle tulevat lasten tuomat kuvat ja esineet, joten varaa riittävän iso pöytä huomioiden ryhmän koon
Ohjaaja voi myös kertoa: Saamme olla Jumalan kämmenellä olemmepa iloisia tai surullisia. Sano, että nyt sytytämme kynttilän jollekin tuntemallemme ihmiselle tai eläimellekin, jota halutaan muistella. Sinä tunnet ahdistuksemme, kun kuolema tulee meitä lähelle. HAUTAJAISRUKOUS Koululaiset Kristus, Vapahtajamme. Sinä rakastit meitä loppuun asti ja kohtasit kuoleman kauhut. Aamen. KYNTTILÄ 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: led-kynttilöitä, iso tarjotin Kutsu lapset piiriin. Voimme myös luottaa kuolleen läheisemme Jumalan kämmenelle, hyvää turvaan. He ovat kuitenkin meille tärkeitä koska ilman heitä ei meitäkään olisi. Pyhäinpäivä on olemassa että silloin saa yhdessä muistella niitä, jotka ovat kuolleet. Kuule meitä, sinä ylösnoussut Herramme. Me uskomme läheisemme sinun huomaasi. Himmennä valaistusta. Maa on niin kaunis, VK30 Päivä vain ja hetki kerrallansa, VK 338 Sun haltuus rakas isäni, VK377:1,2. Sinä tiedät, miten vaikeaa on luopua ihmisestä, joka on ollut läheinen ja rakas. Pieni on Suurin -lehdessä on siitä maistiaisina yksi Essi Nyyssösen loru. Muistellessa voi olla hiljaa tai halutessaan voi vuorollaan sanoa jotakin. 40 Lokakuu PÄKÄ HILJENTYY Surun sininen siipi Syyskuun lopulla julkaistavassa Kirkkomuskari 3 -kirjasta löytyy Pyhäinpäivän teemaan sopiva taaperokirkko “Surun sininen siipi”. Kynttilä on muistamisen symboli. Jotkut ovat voineet kuolla jo ennen syntymäämme, emmekä tiedä edes heidän nimeään. Anna jokaiselle kynttilä. Maan korvessa, LV44 Tule kanssani Herra Jeesus, VK548, LV128 MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!. Anna lohdutus suruumme. Ohjaaja kutsuu osallistujat nimeltä vuorotellen viemään muistokynttilänsä tarjottimelle. Jokaisella meistä on sukulaisia, joita voi nyt muistaa. (Lähde: Kirkollisten toimitusten kirja) PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ MUSISOI Lohdutuksen laulut Jumalan kämmenellä, VK 499 Leikitään tuttu leikki
Tekstit: Ps. Harjoitellaan odottamista, rukousta. 13:33–37. Valvokaa! Liturginen väri: vihreä. 8.11.2020 23. Näin kirkossa 1.11.2020 Uskonpuhdistuksen muistopäivä. 5:1–11; Matt. Harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja ilmaisua, sekä toisen asemaan asettumista ja huomioon ottamista. sunnuntai helluntaista. 119:162–168; 1. 41 Marraskuu Lokakuu – itsensä hillitseminen Marraskuu TAVOITTEET 3–4-v. 15.11.2020 Valvomisen sunnuntai. Liturginen väri: vihreä. 90:1–6, 12–15; Mal. Liturginen väri: vihreä. Nautitaan lapsuudesta ja pohditaan sen erityisyyttä ihmisen elämänvaiheena. Moos. Kor. 3:12–15; Mark. Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. 3:13–18; Hepr. Tekstit: Ps. 15:22–28; Matt. Kristus, kaikkeuden Herra Liturginen väri: vihreä. 15:19–21; Room. 3:8–12; Matt. Piet. 143:1–10; Mal. Tekstit: Ps. 13:5–11, 14–16; 1. 16:1–4. 22.11.2020 Tuomiosunnuntai. 25:31–46.. 5–6-v. 3:19–20; 1. Koululaiset Mietitään kohtuullisuutta ja luontoa suojelevien valintojen tekemistä. Uskon perustus. Antakaa toisillenne anteeksi. Leikitään yhdessä. 46:2–8; Jer. Tekstit: Ps. 18:15–22
Tänään mobilen osan värin, muodon ja PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. leivotaanko joulujuhlaan pipareita vai joulutorttuja. Kirjoita lasten ehdottamat ja hyväksymät apukeinot ympyrän sektoreihin. Lopuksi lasketaan lopputulos ja suunnitellaan päätöksen täytäntöönpano. 5–6-v., koululaiset Levittäytykää eri puolille tilaa, niin että jokaisella on tilaa. Rakennetaan yhdessä mahdollisimman korkea torni. Kukin ottaa pussista nauhan tai langanpätkän. Mikä korkeus on teidän yhteinen ennätys. u Minun on vaikea hillitä itseäni… u Ärsyyntyminen ja harmitus voivat johtua… u Itsehillintä on sitä, että … u Itsehillintä on tärkeää, koska... Kuljetaan monin tavoin. kaksi kulhoa tai koria Joskus yhteisen päätöksen aikaansaaminen voi olla vaikeaa. APUKEINOYMPYRÄ 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kartonkia, sakset, tusseja ja haaraniitti Valmista etukäteen 2 kartonkiympyrää. Silloin äänestäminen voi olla toimiva keino. PÄKÄ TOIMII Itsehillintä-mobile 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: erivärisiä kartonkeja, kyniä, sakset, kimalletta ja koristeita mitä kaapista löytyy, lankaa ja neula Aloitetaan mobilen valmistus tai liitetään jo tekeillä olevaan mobileen marraskuun teema. TÄYDENNÄ LAUSEET Koululaiset Pohtikaa joitakin näistä ja täydentäkää lauseita: u Joskus minua hermostuttaa… u Joskus minua ottaa päähän... Mikä auttaa, kun menetän malttini. Kokeilkaa! Lapset voivat halutessaan tehdä apukeinoympyrän kotikäyttöön. Kiinnitä ympyrät päällekkäin haaraniitillä. Jaa toinen ympyrä kahdeksaan sektoriin. Varmista, että kaikki tietävät, mistä äänestetään. Kulhon edessä voi olla selvennyksenä kuvat äänestysvaihtoehdoista. Leikkaa toisesta ympyrästä yhden sektorin kokoinen pala pois. Ensimmäisellä kierroksella ohjaaja sanoo jokaisen palikan laittajan kohdalla lapsen nimen ja toivotuksen: ”Tervetuloa!” Kierrokset jatkuvat niin kauan, kunnes torni kaatuu. 3–4-v. Levittäytykää eri puolille tilaa. 42 Marraskuu Marraskuun yhteiset vinkit PÄKÄ TUNTEE Kärsivällisesti rakentaen 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: palikoita Jokainen saa kasan palikoita. Pitikö ottaa tuoli avuksi ylimpiä palikoita laittaessa. Myöhemmin nämä tullaan kiinnittämään haaraniitillä yhteen. Sano yhden lapsen nimi ja kerro, miten hänen luokseen mennään – hyppien, tanssien, kontaten, hiipien, laulaen... Viimeiseksi tuleva huutaa uuden nimen ja näin jatketaan. Pyörittämällä tulee aina uusi apu näkyviin. Kulho voi olla näkösuojassa vaalisalaisuuden säilyttämiseksi. Vuorotellen kukin käy tiputtamassa oman nauhansa valitsemansa vaihtoehdon kulhoon. Esim. PÄKÄ IHMETTELEE Mitä tehtäis’ -äänestys 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: värikkäitä lankoja tai nauhoja (mahdollisesti käytetty jo aiemmin syksyllä) ja esim. Päällimmäisenä on ympyrä, josta yksi sektori on leikattu pois. Voi olla, että pidän tauon, ajattelen hetken jotain muuta, pyydän halauksen, pyydän apua, vedän syvään henkeä, autan jotakuta toista jne. Toiset juoksevat nopeasti tämän luokse ja koskettavat varovasti. Aloita sanomalla jonkun lapsen nimi. Pohtikaa, mitä tehdä silloin, kun ottaa päähän. Vaihtakaa vuoroa – kenen luokse seuraavaksi mennään ja millä tyylillä
Askeleistanne piirtyi risti. u Taakse yhden askeleen ja oikealle yhden askeleen. Aamen” PÄKÄ HILJENTYY Liikuttava rukous 5–6-v., koululaiset Ottakaa tilaa. Leikkijä, joka löytää piilossa olevat, menee myös itse piiloon. Tarvikkeet: peitto tai iso kangas Muutama lapsi istuu tiiviisti vierekkäin lattialla. Kuunnelkaa ohjeita tarkasti: u Liiku suoraan eteenpäin kuusi askelta. Muut ovat etsijöitä. u Hengitä syvään kolme kertaa. Levitä heidän jalkojensa päälle peitto niin, että varpaat jäävät näkyviin. Otetaanko uusi kierros. Päättäkää leikkialueen rajat ja se, kuka menee ensiksi piiloon. u Hengitä syvään kolme kertaa. Halutessaan voi mennä kaverin kanssa yhdessä. Piilossa alkaa pian olla aika ahdasta... Minkälainen mobile auttaa rauhoittumaan ja saa hymyn huulille. Lopuksi rukoillaan jokin sopiva rukous. koristeet saa valita vapaasti. IKKUNA 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Selviä alkuun, mihin ikkunaan saa tehdä asetelman. u Hengitä syvään kolme kertaa. Miltä leikki tuntui. Huomasitko. Toistetaan laulua laulamalla aina vain hiljempaa niin, että lopulta kuuluu vain pieni kuiskaus. Jalat voivat olla “sikin sokin” peiton alla niin, että kun toisten tehtävä on ratkaista, mitkä varpaat kuuluvat kenellekin – se ei olekaan ihan helppoa! 5–6-v., Koululaiset Tämä leikki on hauskinta hämärässä ulkona tai sisällä. Keskelle tultaessa hengitettiin ja levättiin. u Liiku oikealle kolme askelta. Kun viimeinen etsijä löytää piilon, on aika rauhoittua. Lopuksi voitte laittaa kädet ristiin ja rukoilla: “Hyvä Jumala, anna näiden kaikkien tässä ikkunassa olevien esineiden tuoda hyvää mieltä ohikulkijoiden päivään. PÄKÄ MUSISOI Lapsen oikeuksien laulut Lapset saavat tulla, 96 Ihme, LV107 En tahdo olla paikallaan, LV109 Kun Jumala sanallaan, LV112 Pikkuväen katrilli LV116 Vaikka olen pieni, LV117 Jeesus, sinä itsekin LV120 PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI 43 Marraskuu. u Liiku taakse kuusi askelta. u Liiku vasemmalle yksi ja taakse yksi askel. Ota esille itsehillintä-mobile, jota tämän kuun Päkä toimii -osassa tehtiin. HILJENTYMISLAULU Kuuntelen, LV74. u Hengitä syvään kolme kertaa. Hermostuttiko, missä muut ovat. Liiku yksi askeleen eteen. JÄNNITYSTÄ 3–4-v. Sijoita mobilet roikkumaan ikkunaan nähtäville. u Liiku vasemmalle kolme askelta. u Liiku eteen yksi askel. Laittakaa ensin silmät kiinni ja hengittäkää ja rauhoittukaa tähän hetkeen. Vaihtoehtoisesti voit pyytää lapsia tekemään ikkunaan taideteoksen, jonka he uskovat ilahduttavan ohikulkijoita. Sitten saa avata silmät, mutta katse suunnataan samaan suuntaan. Tämän jälkeen yritetään olla hetki mahdollisimman hiljaa ja kuunnella hiljaisuutta ja aistitaan Jumalan läheisyys. u Liiku vasemmalle kolme askelta. Leikatkaa, piirtäkää, kirjoittakaa ja koristelkaa
Tunnistetaan anteeksipyytämiseen ja -antamiseen liittyviä tunteita ja opetellaan käsittelemään niitä. Kysele lapsilta, millaisia tunteita he löytävät kertomuksesta. Matt. He menivät vielä kahvilaankin ja Jussi oli saanut limsaa ja munkkia. Jussin kaveri Elli tuli kotikadulla vastaan. Ihmisen on tärkeää oppia tulemaan toista puoleenväliin vastaan ja ottamaan vastuu omista teoista. Kun saa ensin oikeutta, on helpompi antaa myös anteeksi. Jussi pysähtyi ja kertoi Ellille innosta puhkuen uudesta pyörästään ja esitteli sen hienouksia. Rangaistukseksi tarjotaan yhteisöstä poissulkemista. on isänpäivä. Hän polki takaisin kotiin ja kihisi raivosta. Hän lysähti olohuoneen sohvalle ja laittoi TV:n päälle ja istui siinä kädet puuskassa. Seurakunnan johdolle, eli opetuslapsille, annetaan valta päättää, kuka saa anteeksi ja kuka ei. Pieni on Suurin -lehdestä 4/20 löytyy rakenteluteemainen isänpäivän kirkkohetki, jota myös erehtyminen. Äiti antoi Jussin itkeä ja kertoa. Äiti silitti Jussin selkää. Täytyy pystyä luopumaan omasta oikeudestaan olla vihainen, katkera ja loukkaantunut. 44 Marraskuu 8.11. Elli oli menossa isänsä luo. Mutta sitten tekstin sävy muuttuu kokonaan. Kun Pietari kysyy, kuinka monta kertaa pitää antaa anteeksi, Jeesus esittää loputtoman anteeksiantamisen vaatimukseen vastaamalla 77. Se myös vapauttaa uuteen alkuun. Anteeksipyytäminen ja -antaminen Tavoite: Huomataan, miten tärkeitä asioita anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat. Jussin ilo oli pois pyyhkäisty ja hän oli surullinen, kun ei saanut jakaa iloaan hyvän ystävänsä kanssa. Jussi oli ensin tyrmistynyt, sitten raivoissaan. Ihminen tarvitsee kipeästi anteeksipyytämistä. Jussi laittoi kypärän päähänsä ja lähti kadulle ajelemaan. Alussa voitte käyttää kuvia tai huiveja lasten omien kuulumisten kertomisessa. Kun aletaan kuunnella Polkupyärägate-kertomusta, voi pyytää lapsia samaalla valmistatutumaan siihen, että kertomuksen jälkeen keskustellaan, mitkä kuvat tai liinat kertovat tarinassa esiin tulevista tunteista. Anteeksipyytämisessä ja -antamisessa on kyse rikkoutuneen yhteyden rakentamisesta uudelleen. Vielä seuraavana aamuna Jussi oli fiiliksissä ja ryntäsi heti aamiaisen jälkeen pihalle ihailemaan pyöräänsä. Eilen oli se tosi kiva päivä. Etsitään Päkä-tunnekorteista tai Lastenkirkon Päkän puuhat 5 -lehdestä sopiva kortti tai valitaan tunnetta kuvaava, sopivan värinen huivi. PÄKÄ TUNTEE Minkä väriseltä tuntuu. Vastaavasti näillä anteeksi pyytämiseen liittyvillä vinkeillä voi valmistautua myös messuun yhdessä lasten kanssa. Jussi niiskutti ja kertoi äidille, mitä oli tapahtunut. Aito anteeksipyytäminen edellyttää vastuun ottamista omista sanomisista ja tekemisistä. Anteeksipyytämisen hetkeen kuuluvat lempeys, armo ja Jeesuksen läsnäolo. Jeesuksen vastaus loputtomasta anteeksiantamisesta ilmaisee huikealla tavalla sen ihmisille vaikeasti käsiteltävän asian, ettei rangaistuksella ole ollenkaan sellaista väliä kuin rakkaudella. On tärkeää, että lapsen on turvallista opetella pyytämään anteeksi ilman nöyryytystä tai pakottamista. Aito anteeksipyytäminen edellyttää vastuun ottamista omista sanomisista ja tekemisistä. Jussi sanoi lopuksi, PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE voi halutessaan hyödyntää myös pyhäkoulussa. Tähän auttaa se, että pahaa tekoa ei pyyhitä pois, vaan nähdään se tuskaa aiheuttavana. TAUSTAA 8.11. Myös anteeksiantamista täytyy opetella. Jussi ja vaari olivat menneet urheiluliikkeeseen. Miksi Elli oli niin ilkeä. 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Päkä-tunnekortit tai Lastenkirkon Päkän puuhat 5 -lehden tunnekortit tai eri värisiä huiveja. 18:15–22 alkaa seurakuntakuria koskevalla osalla, jossa uskotaan ihmisten muuttuvan, jos heitä nuhdellaan. Aito anteeksiantaminen vaatii myös puolitiehen vastaan tulemista ja kykyä ymmärtää ihmisyyttä, johon kuuluu. PÄKÄ IHMETTELEE Polkupyörägate 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Kerro: Jussi oli saanut uuden polkupyörän, ja hän oli innoissaan. Äiti tuli Jussin viereen ja kysyi, mikäs nyt tuli. Pikkuhiljaa Jussin raivo lieveni ja häntä itketti. Jussi jatkoi ja jatkoi kertoen vaarin kanssa vietetystä kivasta päivästä. Vaari oli luvannut ostaa sen Jussille syntymäpäivälahjaksi. Elli hymähti halveksivasti ja letkautti: “Kyllä sä oot typerä, kun intoilet typerästä pyörästä, joka on kaiken lisäksi tosi ruma.” Elli pyöräili pois Jussin luota ja Jussi kuuli Ellin pyörän tutun räminän kadunkulmaan asti. Jussille ostettiin juuri se hieno vihreä pyörä, josta Jussi oli haaveillut
PÄKÄ HILJENTYY Anteeksianto Kaikille Tarvikkeet: ledtai tavallinen kynttilä; viereinen kuva kädestä Pyydä lapset piiriin. Sitten Jussille tulee mieleen, että Ellin Atte-vaari oli kuollut pari kuukautta sitten. Isän mielestä Ellin pitäisi kertoa olostaan Jussille ja mennä pyytämään anteeksi tiuskimista. Hehän ovat aina olleet hyviä kavereita. Äiti kysyy uudelleen, voisiko Elli olla jostain onneton. Hän ei ollut muistanut Ellin tilannetta omassa innossaan. Ehkä tämä ihminen on ajatellut pyytää tai antaa anteeksi. Monet asiat painavat mieltäni. Kuinka niin. Kerro lapsille, että leikin aikana jokainen kulkee radan ja näyttää ilmeen ja liikkeen, joka sopii kohdalla olevan sanaan. Sydän on rakkauden ja sateenkaari toivon merkki. Jussi oli lohduton. Siinä meni ilo pyörästä ja samalla meni kaveri. Aamen (Lainaus Kirkkokäsikirjasta) Voit tällä kertaa antaa lapsille mukaan muistolauseeksi tekstin Matt. Tätä pyydän luottaen siihen, että sinä rakastat minua. PÄKÄ TOIMII Anteeksiantorata Koululaiset Valmistelu: Tee etukäteen A4-kokoisia lappuja, joihin kirjoitat SURULLINEN, VIHAINEN, LOUKKAANTUNUT, ANNAN ANTEEKSI, PYYDÄN ANTEEKSI, ILKEÄ, LOUKKAAVA, HÄIJY, ILAHTUNUT, YSTÄVÄLLINEN. Kun Jeesukselta kysyttiin, kuinka monta kertaa pitää antaa anteeksi, Jeesus sanoi, että 77 kertaa. Ojennan käteni, LV139 On ilo, ilo olla yhdessä, LV57 Onnittelulaulu äidille ja isälle, LV123. Töistä tullessaan isä löysi Ellin nukahtaneena kyyneleisin kasvoin. 18:21–22: “Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: »Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi. Vaari kuoli äkkiä ja Elli jäi ilman pyörää ja vaarin kanssa tehtyjä hauskuuksia. Suru ja ärtymys olivat kuin poispyyhkäistyjä ja kaverukset lähtivät Jussin äidin järjestämille lettukesteille. Kuka kertomuksen henkilöistä sinä voisit olla. Jussista tuntui kauhean pahalta. Peräti seitsemän kertaako. Hän yllättyi, kun Jussi syöksyi portille, otti Elliä kaulasta ja pyysi anteeksi leveilyään. Anteeksipyytämisessä ja -antamisessa on mukana molempia. Kirkossa anteeksipyytäminen on tärkeä asia. Rippi tarkoittaa hetkeä, jolloin yhdessä myönnetään omat virheet ja epätäydellisyys ja rukoillaan Jumalaa antamaan anteeksi. Aamen Kun olemme rukoilleet näin, tiedämme saavamme anteeksi. Levitä sanapaperit lattialle kiemuraiseen jonoon kuin formularadalle konsanaan. Voit itse keksiä lisää vastaavia sanoja. Jussillehan tässä nyt on sattunut. Samaan aikaan Elli oli päässyt isänsä luo. Silti Jussia harmitti, ettei Elli osannut iloita toisen puolesta, vaan oli suorastaan ilkeä. Jussi katsoi hölmistyneenä äitiä. Anna lasten itse puhua tai vain katsella. Rippi voi olla yhdessä lausuttu rukous. Olen usein sanonut ja tehnyt sellaista, mikä on aiheuttanut murhetta toisille ihmisille ja sinulle. Äiti katsoi Jussia ja sanoi, että ei kuulosta Elliltä. Elli oli kertonut Jussille, että Atte-vaari oli luvannut ostaa uuden pyörän rämisevän hirvityksen tilalle. Kun Elli heräsi, isä kysyi, miksi Elli näyttää itkeneen. Hän heitti pyörän rämän nurin pihalla ja ryntäsi isän luona olevaan huoneeseensa itkemään. Äiti kysyi Jussilta, onko Ellille sattunut jotain. Mitä kuvassa on. Siksi kirkossa sanotaan aina jotain tämän tapaista: Jumala on antanut meille Jeesuksen pelastajaksi. Aseta keskelle kuva kädestä. Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa», vastasi Jeesus.” PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ MUSISOI Kähinästä iloon Jeesus meidän veljemme, LV63 Jeesus, anna anteeksi, LV64 Liian usein kiusaan ja kähisen, LV62. Kierroksia voidaan mennä useampi, jos aikaa on. Elli ei olisi kehdannut, mutta lähti kuitenkin. Hän kuulee rukouksemme ja antaa meille kaikki syntimme anteeksi. Elliä nauratti, hänhän oli tullut pyytämään Jussilta anteeksi. Elli oli ollut paljon Atte-vaarin kanssa ja joskus Jussikin oli ollut mukana heidän kanssaan uimassa. Silloin Jussi tajusi, miten pahalta Ellistä tuntui Jussin ilakointi. Hän lahjoittaa ilon ja rauhan. Miettikää: Mistä pidit kertomuksessa eniten. 45 Marraskuu että Elli on ihan tyhmä, eikä Jussi halua enää ikinä olla Ellin kanssa missään tekemisissä. Ollaanko ilmaisuista samaa mieltä. Ellin isäkin tuli mukaan ja heillä kaikilla oli tosi kiva ilta. Hän tarkoitti oikeasti, että aina. Mikä tarinassa oli tärkeintä. Lopussa lapset voivat vielä näyttää, miten ilmaisivat eri tunteita. Elli kertoi, mitä oli tapahtunut. Anna kaikki syntini anteeksi Jeesuksen tähden. Voit toistaa perässäni: Pyhä Jumala, rakas taivaallinen Isä
Silloin huomio kiinnittyy omaan napaan ja epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Tällä kertaa vinkeistä muodostuu kokonainen raamattuleikki. Kertomus herättää pohtimaan, onko aina helppoa tietää, mikä on reilua ja mikä ei. Jos tämä ei sovi ryhmällesi, voit ottaa toimintaideoita kuukauden yhteisistä vinkeistä. Sovitaan tilasta joku paikka, joka on tori. ROOLIN OTTAMINEN 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Luetaan kertomusta eteenpäin. Hän valitsee työmiehiksi ne, jotka haluavat ensimmäiseksi tulla ja sopii heidän kanssaan yhden denaarin palkasta. Kun viimein saavumme hänen luokseen, on kaikilla sama armo ja taivas. Jeesuksen vertaus paljastaa, mitä tapahtuu, kun alamme verrata itseämme muihin. Pukeudutaan roolivaatteisiin, jotka voi olla hyvin viitteellisiä, esim. TAUSTAA Jeesus kertoo vertauksen viinitarhan työmiehistä Matt. Mahdollisuuksien mukaan aikuiset tai isommat lapset auttavat leikissä. He lähtevät viiniJumala tuntee kaikki tilanteet ja tietää, mikä on parhaaksi. Kerro: “Taivasten valtakuntaa voi verrata isäntään, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.” Selvitetään, mikä oikein on viinitarha. palikoiksi, vähentämällä torilla käyntejä ja antamalla vähemmän astiaan laitettavaa. Lisätyövoiman palkkaaminen vielä päivän viime hetkillä on ollut harvinaista, mutta ei tavatonta. Isäntä lähtee palkkaamaan torilta työväkeä. materiaalia viinitarhan rakentamiseen, huiveja tai muita roolivaatteita. Pohtikaa sitten yhdessä, miten syntyy hyvä leikki. 46 Marraskuu 15.11. Toisin kuin me ihmiset, Jumala tuntee kaikki tilanteet ja tietää, mikä on parhaaksi. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. Huomataan, että aina ei ole helppo tietää, mikä on paras tapa toimia ja silti on tehtävä päätöksiä. PÄKÄ IHMETTELEE Rakennetaan viinitarhaa Tarvikkeet: tuoleja, kankaita yms. Jumala tahtoo meille hyvää ja toimii aktiivisesti saadakseen meidät sen hyvän piiriin. 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: 5 lasipurkkia ja helmiä, leikkikolikoita Aluksi viinitarhan isäntä on yksin sisällä viinitarhassa ja työnhakijat ovat torilla. Pienille leikkiä voi helpottaa muuttamalla helmet esim. Vertauksessa kuvattu tapa palkata työmiehiä torilta on ollut Jeesuksen kuulijoille tuttu, samoin työpäivän pituus ja palkan suuruus. Ensimmäistä kertaa leikkiessä on hyvä, että toinen ohjaaja on viinitarhan isäntä ja toinen ohjaaja eläytyy työnhakijoijan rooliin ja auttaa lapsia leikissä. Toteutuksessa olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa tai sitten tuttu ryhmä. VIINITARHASSA TAPAHTUU 3–4-v. Ohjaaja näyttää mallia menemällä piirin keskelle ja sanomalla: “Minä, (oma nimi), lupaan leikkiä yhdessä ja olla reilu kaveri!” Jokainen osallistuja toimii samoin. Ainoastaan palkanmaksu poikkeaa tavanomaisesta. 20:1–16. Huomaamatta jäävät monet taustalla vaikuttavat inhimilliset tekijät. Kertomuksessa kukaan ei tiedä, miksi viimeksi palkatut eivät olleet saaneet työtä. Sitten aletaan leikkiä kertomusta. huivi. Kun kaikki ovat sanoneet, nostetaan kädet yhtä aikaa ilmaan ja sanotaan yhteen ääneen: “Leikitään!” Jos ryhmässä on lapsia, joita yksin piirin keskelle meneminen jännittää, leikkisopimuksen voi antaa myös yhdessä kaverin kanssa tai koko porukka voi lausua lupauksen yhteen ääneen. Se muistuttaa myös taivaallisen isännän eli Jumalan hyvyydestä. PÄKÄ TUNTEE Leikkisopimus 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Aluksi tervehditään jokaista osallistujaa henkilökohtaisesti nimeltä mainiten ja vilkuttamalla jokaiselle vuorollaan. Viinitarhan työntekijät Tavoitteet: Pohditaan ystävyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Vain hyvä isäntä tuntuu ymmärtävän, minkälaista epävarmuutta ja huolta se on heille koko päivän ajan aiheuttanut. Rakennetaan se yhdessä tuoleista ja kankaista yms. Uusinnoissa voi lapsi olla isäntänäkin. Keskustelun jälkeen ohjaaja kertoo, että kohta alkaa raamattuleikki, johon kuuluu leikkisopimuksen tekeminen. Pyydä lapsia kuuntelemaan, mitä henkilöitä kertomuksessa on
Samoin voit ajatella nyt Jumalan kuulevan ja näkevän kaikki ajatukset ja sinut, kun makaat siinä rauhassa ja hengittelet. Hän antaa myös ensimmäisenä tulleille työntekijöille uudestaan kymmenen helmeä. Viinitarhassa hän antaa lasipurkin ja kymmenen helmeä. Vertaillaan keräysastioita. Vertaillaan palkaksi saatuja kolikoita. Hän antaa myös ensiksi tulleille ja toiseksi tulleille kymmenen helmeä lisää. Työmiehet ja isäntä käyvät istumaan viinitarhaan. Miten paljon kukakin sai palkkaa. Hän palkkaa seuraavat halukkaat työmiehiksi ja sopii heidän kanssaan denaarin palkasta. Aamen.” HENGITYKSEN RYTMI 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Nyt kuunnellaan omaa hengitystä. Voitte ehkä maistaa alkoholitonta ehtoollisviiniä tai rypälemehua. Myös kaikki aikaisemmin töihin tulleet saavat kymmenen helmeä lisää. Hän antaa myös kaikille aikaisemmin tulleille kymmenen helmeä lisää. Ketkä tekivät eniten työtä. Leipä ja viini, LV82; KM1 s.94 Tulkaa katsokaa, LV79 Lasten ehtoollislaulu, LV78 Viinitarhan työntekijöiden lauluksi raamattuleikkiin sopivat: Ylös ja alas, KM1 s. Jokainen ryhmä tuo vuorollaan sadon isännälle ja isäntä maksaa heille yhden kolikon. Muistakaa kiittää isäntää: ”Kiitos Jumala, että sinä olet valmis palkitsemaan kaikki, jotka tulevat luoksesi. Työmiehillä on mahdollisuus ilmaista tunteitaan. Viinitarhassa hän antaa heille lasipurkin ja kymmenen helmeä. PÄKÄ MUSISOI Lauluja viinitarhassa Kerro, että ehtoollisviiniä ei olisi ilman viinitarhoja. Nyt sinä olet (oma nimi).” PÄKÄ HILJENTYY Herkutellaan 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: viinirypäleitä Tarjoilkaa toisillenne viinirypäleitä ja kiittäkää hyvästä leikistä. Päivän kertomus tuntuu makean ehtoollisviinin maussa. ROOLIN JÄTTÖ Kun leikki lopetetaan, kerää roolivaatteet jokaiselta ja sano; “Kiitos kun olit viinitarhan työntekijänä. Mitä eroja huomaat. Viinitarhassa he saavat lasipurkin ja kymmenen helmeä. Isäntä lähtee neljännen kerran torille palkkaamaan seuraavat työmiehet sopien yhden denaarin palkasta. 26 Tjombai, KM1 s, 24. Viinitarhan isäntä perustelee toimintansa: Hän maksoi jokaiselle sen, mitä oli luvannut, ja halusi olla hyvä. Isäntä opastaa heidät työhön. Ketkä vähiten. Sen on tarkoitus maistua anteeksiannolle ja rakkaudelle. Isäntä lähtee uudestaan torille. Siunaa ruokamme. Voit laittaa kädet rinnan päälle ja tunnustella kun rinta nousee ja laskee. Isäntä antaa lasipurkin eli astian, mihin viinirypäleet kerätään ja kymmenen helmeä eli viinirypälettä. Viimeisenä tulleet tuovat isännälle keräämänsä sadon ja isäntä maksaa jokaiselle palkaksi yhden kolikon. Kun työpäivä on lopussa, on palkanmaksun aika. Emme eläisi ilman rakkauttasi. Isäntä lähtee taas torille ja palkkaa seuraavat työmiehet sopien heidän kanssaan yhden denaarin palkasta. Työntekijät alkavat laittaa helmiä lasipurkkiin. 47 Marraskuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI tarhaan. Voit asettua lattialle makaamaan ja laittaa silmät kiinni. Viinitarhassa isäntä opastaa heidät työhön antaen lasipurkin ja kymmenen helmeä. Menikö palkanmaksu reilusti. Isäntä lähtee vielä kerran torille ja palkkaa loput työmiehet sopien yhden denaarin palkasta. Kuuntele, miten hengityksen rytmi on sinun ääntäsi sisältäsi. Hengitä syvään ja hitaasti ja sitten oikein nopeaan ja pinnallisesti
Käy esineet vielä läpi. 18:1–10 ja Mark. Lapsen oikeuksien juhla Tavoitteet: Lapsi tiedostaa, että hän on tärkeä ja arvokas. synttärit, vapput, joulu, ristiäiset – ja alkaa ilman sanoja näytellä sitä. Lukekaa se yhdessä. Tavoitteena on taata lapsille mahdollisuus käydä koulua ja elää turvallisesti ilman väkivaltaa tai syrjintää, terveenä ja kylläisenä. u Rakentakaa Hyvää matkaa elämään -työskentelyn pohjalta lapsen oikeuksien näyttely. Ota oma kassisi esiin ja kaiva sieltä paperi, jossa on lasten oikeuksien julistuksen keskeiset kohdat. Kun pakaasit ovat täynnä, palataan piiriin. 48 Marraskuu 22.11. Nehän ovat aivan huiskin haiskin. Minulla on oikeus oppia ja tietää. Vuonna 1989 hyväksyttiin 20.11. Muut yrittävät arvata, mikä juhla on kyseessä. Jokainen saa kassin ja tehtävän pakata matkatavaroita. päivää on vuodesta 2002 lähtien juhlittu Lapsen oikeuksien päivänä. Kukin saa esitellä, mitä pakkasi. Minulla on oikeus tuntea oloni turvalliseksi. 9:33–37, Luuk. PÄKÄ IHMETTELEE Hyvää matkaa elämään 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: jokaiselle kassi tai pussi, johon laitetaan yksi tai useampi seuraavista esineistä: laastari, avain, eväsleipä, juomapullo, koulukirja ja kynä, Raamattu, kuva perheestä, lelu, vaate (jokaista esinettä voi olla useampi riippuen ryhmän koosta) Ohjaajan kassissa paperi, johon on kirjoitettu pääkohdat Lapsen oikeuksien julistuksesta: 1. Minulla on oikeus olla osallinen. Lapsella on oikeus hyvään. Maailmassa on paljon lapsia, joiden kohdalla lapsen oikeuksien sopimus ei täyty, mutta vastuu siitä kuuluu aikuisille. Miettikää, millaisia matkatavaroita tarvitaan reissussa. lapsen oikeuksien sopimus, johon on kirjattu, mitä lapsen oikeuksia sopimuksen allekirjoittaneet maat sitoutuvat noudattamaan. Minulla on oikeus olla minä. Jeesuksen opetus poikkesi aikansa käsityksistä. u Varataan valmiita pipareita tai muffinsseja, jotka jokainen saa koristella omannäköiseksi. u Kutsutaan ystävät ja perheet mukaan. Lapsi ja lapsuus itsessään on arvokas ja huomionarvoinen asia. Kun opetuslapset kiistelivät, kuka heistä on suurin, Jeesus nosti esikuvaksi lapsen Matt. Levitä etukäteen tilaan esineitä. Lapsen oikeuksien päivä on oiva syy juhlaan. Aikuisten tehtävä ei ole vain kasvattaa lasta, vaan oppia lapselta. 5. Vinkkejä juhlajärjestelyihin: u Tehdään yhdessä banderolli isolle paperille maalaten/ piirtäen tai lakanaan kangastusseilla piirtäen. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. Aikuisten tehtävä ei ole vain kasvattaa lasta, vaan oppia lapselta. u Tanssitaan Lapsella on oikeus -laulun tahdissa. PÄKÄ TUNTEE Arvaa mitkä juhlat. u Kaivetaan kerhojen kaapeista menneiden vuosien rooliasut ja päähineet ja pidetään yllätysnaamiaiset. Nämä kaikki ovat asioita, joita tarvitaan elämän matkalla. 3. Tarvittaessa mieti, miten monta kukin pakkaa. 9:46–48. Ollaanpa me onnekkaita, kun olemme saaneet juuri näitä asioita omaan elämäämme! PÄKÄ TOIMII Juhlitaan lapsia Järjestetään Lapsen oikeuksien juhlat. Joku voi olla vähän piilossakin. Pohtikaa, mihin niitä tarvitaan. Miksi ne ovat tärkeitä. TAUSTAA Marraskuun 20. Kirjoitetaan otsikoksi “Meillä on oikeus”, ja sen alle jokainen saa piirtää tai maalata, mihin lapsella on omasta mielestä oikeus. 4. 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Päättäkää, kuka on ensimmäisenä esittämisvuorossa. Hän valitsee mielessään juhlan – esim. Löydät tiivistelmän lapsen oikeuksista Unicefin verkkosivuilta: www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/ sopimus-lyhennettyna Lapsen oikeuksien puolustaminen perustuu merkittävältä osin Jeesuksen opetukseen. 2. Lapsuus, jokainen lapsi ja lapsen elämän kivat asiat ansaitsevat iloisen juhlan. Pohditaan, mitä tarvitaan hyvään elämään ja sitä, kenen vastuulla on pitää huolta, että lapsilla on hyvä olla. Minulla on oikeus hyvään, terveeseen elämään
Meidän kanssamme. Aamen. Mitä siellä on. Laita silmät kiinni ja asetu makaamaan. Sinä olet täällä. Hän näkee myös rauhoittumisesi ja on luonasi joka hetki. Tule takaisin luoksemme yhteiseen tilaan. Kuulostele hiljaisuudessa, miten sydämesi lyö, miten hengityksesi nostaa rintaasi. (kädet ristiin) PÄKÄ MUSISOI Ilo minusta Minä olen ihme, KM1, s. MINÄ OLEN MINÄ 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Kiitos, taivaan Isä, (kädet ristissä) minä olen minä! (kädet ylös tuuletukseen) Juoksen, leikin, hyppelen, (juostaan ja hypitään paikallaan) joskus hiljaa lepäilen. PÄKÄ HILJENTYY Minä 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Rauhoitu. Mä olen niin pienoinen, LV110 Sinun silmäsi, LV111 Ihme, LV107 Lapset saavat tulla, LV96 Jalanjälkiä hiekassa, LV95 Lapsella on oikeus -laulun löydät Youtubesta: PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI 49 Marraskuu. 34 Lauletaan tai kuunnellaan “Minä olen ihme” -laulua. Kiitos. (kädet poskelle, nukutaan) Sinä olet mukana (kädet ympärille halaukseen) touhussa ja levossa. Sinä olet tässä ja Jumala katsoo sinua rakkaudella. Me olemme kaikki tässä ja nyt. Jokainen saa keksiä lauluun omannäköisensä tanssin. Katsele muita. Tätä tilaa
Tähän tapaan: ”Olen Alisa ja saavun raketilla.” Muut voivat myös leikkiä olevansa ko. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII. ensimmäinen adventti, Jeesus saapuu Jerusalemiin TAUSTAA Jeesuksen tulo Jerusalemiin juhlasaatossa aloittaa hänen toimintansa viimeisen vaiheen. Se, että Jeesus ratsasti aasilla eikä hienolla hevosella, kuvasi Jeesuksen kuninkuuden erilaisuutta. PÄKÄ IHMETTELEE Hoosiannakulkue 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: pukuja, heiluteltavia oksia tai huiveja, led-kynttilä, pehmoaasi Luetaan kertomus Lapsen Raamatusta s. adventin tapahtumat ovat samat PÄKÄ TUNTEE Kuka saapuu. Lapsille joulun odotus on kihelmöivän jännittävää. Kristityille joulu ja pääsiäinen kuuluvat yhteen. Kun on hetki juteltu kokemuksesta, vaihdetaan ja kuljetaan jossakin toisessa roolissa. Pienet voivat halutessaan repiä oman oksansa kartongista. Se, että Jeesus ratsasti aasilla eikä hienolla hevosella, kuvasi Jeesuksen kuninkuuden erilaisuutta. Pyydä lapsia miettimään, mikä on heille mieluisin kulkuneuvo. Lastenkirkon Youtubessa on video spiraalin valmistamisesta. PÄKÄ TOIMII Kulkuevalmisteluja 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: vihreää kartonkia, saksia Valmistetaan kulkuetta varten palmunlehtiä vihreästä kartongista. Hän osoitti kuninkuuttaan. Mikä on Jerusalemin portti. Ensimmäisestä adventista alkaa pikkupaastoksi kutsuttu aika, jolloin valmistaudutaan jouluun. Missä kulkue kulkee. Usein kynttilä on hyvä ratkaisu tähän. Kerro, että järjestämme tällaisen kulkueen. Nyt tavallista suurempi innostus vallitsi Jeesuksen saapuessa, koska ihmiset olivat kokeneet Jeesuksen voimatekoja. Jeesuksen aikaan oli tavallista, että pyhiinvaeltajat puhkesivat ilohuutoihin nähdessään temppelin. 50 Marraskuu 29.11. Kuninkaan kruunausmenoihin kuului vaatteiden asettaminen juhdan selkään, satulaan nostaminen sekä vaatteiden levittäminen tielle. Luuk. ADVENTTISPIRAALI 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Adventtispiraalin ohje oli vinkeissä viime vuonna, mutta se kannattaa tehdä uudestaan. Kyse oli nöyryydestä eikä vallanhalusta. Kulkueen saavuttua Jerusalemiin jutellaan, miltä Jeesuksen tulo tuntui tässä roolissa. kuin palmusunnuntain, Jeesus saapuu Jerusalemiin juutalaista pääsiäisjuhlaa varten. Erityisesti sokean parantaminen toimi pyhiinvaeltajille merkkinä messiaanisen ajan alkamisesta. Jo Jeesuksen syntyessä alkoi matka synnin orjuudesta armon vapauteen. Jokainen saa valita, kuka haluaa kulkueessa olla ja pukeutuu sen mukaiseen asuun. Siinä tuohuksen valo liikkuu kohti Jeesus-lasta. Spiraali tehdään taikataikinasta. Roolin oton jälkeen kulkue käynnistyy. kulkuneuvon kyydissä. 19:28–40 tai Lapsen Raamattu s. Odotus päättyy joulun riemuun lahjoineen. Juutalaisen pääsiäisjuhlan aiheena on exodus, israelilaisten Egyptin orjuudesta vapautuminen. Miettikää, ketkä ovat Jeesuksen oppilaita ja keitä muita voisi olla paikalla. Myös Jeesuksen ympärillä riemuitsevat ihmiset ovat odottaneet – he ovat odottaneet Messiasta! Nyt heidän odotuksensa palkitaan ja he ottavat Jeesuksen vastaan kuninkaana. 196 ja 197 kertoo, että Jeesus toimi näin. Ensimmäisestä adventista alkaa uusi kirkkovuosi. Päättäkää mikä tai kuka esittää Jeesusta. Kukin saa vuorollaan esittäytyä ja näyttää, kuinka saavutaan paikalle hienosti. 196, 197. Kirkkovuodessa 1
Himmennä valoja ja sytytä kynttilät keskelle. Miten juhlapäivät saadaan järjestykseen. Jumala on läsnä ja kuulee kaikkien hiljaisetkin ajatukset. Jutellaan siitä, että israelilaisetkin odottivat ja he odottivat kuningasta. 51 Marraskuu Nyt alkaa noin neljä viikkoa kestävä matka kohti joulua. Laita pehmoeläin/Päkä kynttilän viereen. Laulakaa joku adventin lauluista. Spiraalia tehdessä voidaan keskustella lasten kanssa, mitä he ovat odottaneet tai odottavat. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI Tutkikaa Lastenkirkko, Päkän puuhat 6/2020 -lehdestä Päkän ja Pulmun kertomusta sekaisin olevista juhlapäivivistä. Tähän asti olet seurannut kirkkovuoden 2019–2020 kelloa ja vuoden 2020–2021 kellon löydät osoitteesta: www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit. Odotus alkaa. PÄKÄ HILJENTYY Adventin aika 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: neljä led-kynttilää, pehmoeläin tai Päkä-käsinukke Kokoontukaa piiriin. UUSI KIRKKOVUOSI On aika vaihtaa kirkovuosikello toiseen. Kerro, että nyt alkaa noin neljä viikkoa kestävä matka kohti joulua. Missä odotus tuntuu ja miltä se tuntuu. PÄKÄ MUSISOI Tiellä juhlitaan Tiellä ken vaeltaa, VK15 Hoosianna, VK1. Jos mahdollista, vaihtakaa uusi kello seinälle. Sytyttäkää ensimmäinen adventtikynttilä
Osaa iloita omasta oppimisesta ja arvostaa itseä. 1:29–39.. Moos. Tekstit: Ps. Teksti: Ps. 5:7–11; Luuk. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. 15:8–13; Matt. Näin kirkossa 29.11.2020 1. Kasteen lahja. Moos. 49:8–10; Ilm. sunnuntai loppiaisesta. Moos. 5–6-v. 7:14–18. Jouluja tammikuu – ilo ja rohkeus Jouluja tammikuu TAVOITTEET 3–4-v. Hahmottaa joulun osana kirkkovuotta adventista kynttilänpäivään. Joulunevankeliumi tulee tutuksi. Liturginen väri: valkoinen. 29:17–19; Room. 24.1.2021 3. Kuninkaasi tulee kunniassa. 2:1–12. 80:15–20; Jes. Koululaiset Osaa valmistella joulua siivoten, leipoen ja lahjoja valmistellen. 3:6–10; Hepr. 3:13–18; Joh. 72:1–3, 8–12; Miika 4:1–4; 1. Liturginen väri: valkoinen tai violetti tai sininen. Rohkenee kertoa oman nimen ja jonkun itselle tärkeän asian ja toiveen. 21:19–24. 3:20–22; Luuk. sunnuntai joulusta. 1:18–24. Liturginen väri: valkoinen. Nautitaan toisten ilahduttamisesta. 3.1.2021 2. 27.12.2020 Apostoli Johanneksen päivä. 25.12.2020 Jouluaamu. 24:7–10; Jes. Liturginen väri: vihreä. adventtisunnuntai. 17:20–24. 62:1–3; Tit. sunnuntai loppiaisesta. 92:13–16; Sananl. Iloitaan toinen toisemme oppimisesta ja menestyksestä. 102:16–23; 5. Nyt Betlehemiin! Liturginen väri: valkoinen. 18:15–19; Room. 44:6–8 Jaak. Liturginen väri: violetti tai sininen. 6.12.2020 Itsenäisyyspäivä. Tekstit: Ps. adventtisunnuntai. Liturginen väri: valkoinen. Tekstit: Ps. 1:1–6; Luuk. 16:25–27; Joh. 2:11–15; Joh. Liturginen väri: vihreä. 8:1, 22–30; 1. Koetaan iloa yhteisessä kokoontumisessa ja joulun vietossa. Herran syntymä on lähellä. 4:16–21. Tim. Herran huoneessa. 3:15–18, 21–22 17.1.2021 2. Päivä on myös 2. 8:10–17; Jaak. joulupäivä. 89:19–22, 27–30; 1. Jeesus herättää uskon. 19:28–40. Jumala on rakkaus. 9:1–6; Hepr. 32:36–39; 2. 1:19–27. 105:2–5, 39–42; Jes. 85:9–14; 5. 3:16; Matt. 6.1.2021 Loppiainen. Tekstit: Ps. 84:2–5, 11–12; Sak. Tekstit: Ps. adventtisunnuntai. Liturginen väri: violetti tai sininen. Moos. Tekstit: Ps. sunnuntai loppiaisesta. Tehkää tie Kuninkaalle. Kuninkaasi tulee nöyränä. Tekstit: Ps. 3. Tekstit: Ps. Joh. 10.1.2021 1. 13.12.2020 3. Liturginen väri: valkoinen. Liturginen väri: valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. 9:12–16; Gal. Tekstit: Ps. 1:1–3; Luuk. 3:23–29; Luuk. 98:1–4; Jes. 130:5–8; Jes. adventtisunnuntai. Tekstit: Ps. Jeesus, maailman valo. 2:1–20. 96:1–9; 5. 1:3–7; Mark. 8:31–36. Kor. 2:28–3:3; Joh. 52 Jouluja tammikuu 20.12.2020 4. Iloitaan omasta suvusta ja muista läheisistä. Tekstit: Ps. Kiitos isänmaasta
Tästä samasta leikistä voi tehdä erilaisia versioita, esim. Mistä kukin pitää eniten. Joulu ja tammikuun yhteiset vinkit PÄKÄ TUNTEE Joulupuuhia 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Ketkä ovat tänään paikalla. Laita piirin keskelle joululiina. Tässä on pieni tietopaketti käyttöönne: Adventtikynttelikkö Adventtikynttelikön neljä kynttilää kuvaavat joulua edeltäviä neljää sunnuntaita. Piparkakku-ukot ja -akat kertovat paratiisin elämänpuusta ja pitkästä onnellisesta elämästä. Miten tähti liittyy jouluun. PÄKÄ TOIMII Tähtimobile 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kyniä, sakset, kultatai hopeapaperia tai -maaleja tai tusseja sekä kartonkia Millainen on tähtihetki. Esine voi myös kiertää kädestä käteen. Pimeässäkin Jumala näyttää tien kotiin asti. Niinpä mekin muistamme toisiamme lahjoin jouluna. Mistä ne kertovat. Mikä on joulun tähtihetki. Avatkaa yllätyksiä yksi kerrallaan ja kerätkää ne joululiinan päälle nähtäville. Nyt aloitetaan joulupuuhat jumpaten. Jos olette tehneet mobilea aiempien kuukausien vinkkien mukaan, lisätkää tähti siihen ja niin mobile tulee valmiiksi. Joulupallo Kuten muutkin kuusenkoristeet, myös lippunauhat ja sydämet kertovat siitä, miten Jumalan rakkaus ympäröi kaikki ihmiset ympäri maailmaa. Jouluna herkutellaan monin tavoin tärkeän juhlan kunniaksi. Miksi meillä on tällaisia koristeita. Joka sunnuntai sytytetään yksi kynttilä lisää ja neljän kynttilän palaessa ollaan jo aivan joulujuhlan ovella. Onko jollakin kotona jotain näistä. Kun idea tulee selväksi, kaikki halukkaat saavat keksiä lisää puuhia. mitä tallissa tapahtuu, mitä lampaiden kedolla jouluyönä, mitä Betlehemin kaupungissa, joka oli aivan täynnä ihmisiä. Koululaiset, joilla on oma puhelin, voivat pareittain etsiä tietoa koristeiden historiasta ja symboliikasta. PÄKÄ IHMETTELEE Jouluiloa 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: joulukoristeita, esim. Tutkikaa, mitä ne ovat. Millaisia tähtihetkiä on kotona, koulussa, pyhäkoulussa. Adventti-sana tarkoittaa saapumista. Tehkää tähtiä. Riippuen ryhmän koosta, jokainen/ pari/ryhmä saa oman yllätyksensä. Kerro joulupuuha ja kukin leikkii sen omalla tavallaan liikkuen. adventtikynttilät, enkeli, kuusi tai oikea kuusenoksa, latvatähti, joulupallo, piparimuotti, lahjapaketteja tai -kasseja Tämän voi toteuttaa yhdellä kerralla kokonaisuutena tai sitten jakaa useammalle kokoontumiselle ikään kuin joulukalenterina. Lahjapaketit Kolme kuningasta toivat Jeesukselle lahjoja. Joulukuusi Paratiisin elämän puu. Miten esine liittyy jouluun. Piparimuotit Piparit varsinkin sydämet, enkelit, tähdet ja linnut ovat rakkauden symboleja ja kertovat joulun tarinaa. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII 53 Jouluja tammikuu. Latvatähti Tähti muistuttaa siitä tähdestä, joka johdatti kolme kuningasta Jeesus-lapsen luo. Havut tuoksuvat ja vihertävät, vaikka lehtipuut näyttävät kuolleilta. Puuhia voivat olla: sahaa joulukuusi, sytytä kynttilä, vaivaa pullataikinaa, kaulitse piparitaikina, imuroi, paketoi lahja ja laita kuusen alle jne. Enkeli Enkelit muistuttavat joulukertomuksen ihmeellisestä tapahtumasta, jossa paimenet saivat olla osallisina. Piilota joulutavarat yllätykseksi liinojen alle tai lahjakasseihin. Lopuksi parit esittelevät löytämänsä tiedot toisille
“Olen Maria ja rakastan pientä vauvaani.” “Olen palmu ja rakastan auringon paistetta.” Kaikki mahtuvat samaan kertomukseen. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ MUSISOI. JOULUSEIMI Lastenkirkon Päkän puuhat 6/2020 -lehden askarteluarkeista voi askarrella jouluseimen. 54 Jouluja tammikuu PÄKÄ MUSISOI Ilon ja rohkeuden lauluja Joulu tulee luoksemme, KM1 s.79 Tallin eläinten kiitoslaulu, KM2 s.84 LASTEN JOULURADIO JA PÄKÄN PÄIVÄ Lasten jouluradiota on kiva kuunnella netistä puuhien ohessa. Sitten on leikin aika. Laita kädet vatsan päälle. LAULA PÄKÄN KANSSA Lastenkirkon Youtube-kanavan Joululaulu-karaoke soittolistalla on tuttuja ja uusia joululauluja videoina, joiden mukana on kiva laulaa vaikka joulujuhlissa. u Kuvittele, että olet rauhassa kuin Jeesus-vauva seimessä. Laita silmät kiinni, jos se tuntuu mukavalta. Voit nyt avata silmäsi ja nousta rauhallisesti ylös. u Huomaatko, miten kädet nousevat ja laskevat hengityksen tahtiin. Ohjaaja käy haastattelemassa: “Päivää, kuka te olette?” ja “kertoisitko jotain itsestäsi?” Vastaus voisi olla esim. Jumala pitää sinusta huolen ja lähettää enkelit suojelemaan sinua. Aamen. Millainen maisema on. Millainen luonto ympärillä on. u Käy ajatuksissasi läpi varpaat, jalat, napa, kädet sormet, kasvot, pää. Ne ovat rennot. u Olet rauhassa, kuin lampaat öisellä kedolla. Olet juuri oikeassa paikassa. Muistathan tilata lehdet ajoissa kaikille lapsille! PÄKÄ HILJENTYY Joulurentoutus 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Käy pötköttelemään. OTA JOULUINEN ROOLI 3–4-v.,5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Lasten Raamattu tai vanhoja kortteja, joissa kuvia joulukertomuksesta Katselkaa kuvia joulukertomuksesta. Lasten jouluradio löytyy myös Päkän päivä -pelistä adventista kynttilänpäivään. Näkyykö eläimiä. Keitä niissä on. Jokainen voi vuorollaan valita, mikä tai kuka hän kertomuksesta on. u Olet rauhassa kuin tähdet taivaalla
Virren 581 ensimmäinen säkeistö kiittää “sisukkaasta työstä isien” ja muistuttaa, että tämän päivän Suomi on sekä Jumalan antama että edellisten sukupolvien meille rakentama kallisarvoinen lahja. 4–5 olevia Lotta Kaupin Suomi on sekä Jumalan antama että edellisten sukupolvien meille rakentama kallisarvoinen lahja. Ota lankakerä,. Mitä hahmosi tekee. Meillä on oman kodin lisäksi yhteisiä paikkoja, joissa voimme nähdä toisiamme. TAUSTAA itsenäisyyspäivän teemaa tutkitaan virren 581 kautta. päivänä on Suomen juhlapäivä, Suomen itsenäisyyspäivä.” Asettukaa istumaan piiriin maiseman ympärille. käyttäen suomalainen maisema. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluvat seppeleen laskut sankarihaudoille, joille myös usein illan hämärtyessä käydään sytyttämässä kynttilöitä. 20:25–28 Jeesus sanoo: “Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija.” Jokaisella täällä asuvalla on tehtävä palvella ja auttaa muita ihmisiä. Itsenäisyyspäivän evankeliumissa Matt. Pekka Simojoki ja Anna-Mari Kaskinen tekivät virren virsikirjavaliokunnan pyynnöstä vuonna 1986 ilmestyneeseen virsikirjaan. Aina kättely ei ole suositeltavaa. Ota Suomen lippu ja laita se maisemaan sopivaan kohtaan. ITSENÄISESTI JA YHDESSÄ 5–6-v., koululaiset Anna joku tehtävä suoritettavaksi ensin itsenäisesti. Isompia lapsia saattavat kiinnostaa muistot sotavuosistakin. PÄKÄ IHMETTELEE JA MUSISOI RAKENNETAAN VIRSI 581 Tarvikkeet: kankaita, palikoita, kiviä, keppejä, nappeja ym., Suomen lippu esim. ”Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan” on virsikirjan Isänmaa-osion nuorin virsi. Kun on jonkin aikaa yrittänyt, saa pyytää kavereita avuksi. Mistä hahmosi tulee iloiseksi. Kerro: “Meillä on näin ihana kotimaa. Itsenäisyyspäivän juhla Tavoitteet: Osallistujat saavan kokemuksen ja tietoa itsenäisyyspäivän juhlimisesta. Miten otamme vastaan tänne muualta muuttavat. Moni lapsi kuuntelee mielellään tarinoita siitä, millaista oli Suomessa ennen. Siihen, minkälainen maa Suomi on asua tänään ja huomenna, voi jokainen vaikuttaa. Rakentakaa jokaiselle oma koti esim. Mistä siinä eniten pidät. 55 Jouluja tammikuu PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ MUSISOI 6.12. Tunnetaan kiitollisuutta kotimaasta ja pohditaan omaa tehtävää kansalaisena ja asukkaana. Pohtikaa, mitkä asiat on helpompi tehdä itsenäisesti ja mikä sujuu paremmin yhdessä. Näitä teemoja voi itsenäisyyspäivää viettäessä miettiä yhdessä lasten kanssa. Missä tunnet olosi turvalliseksi ja mukavaksi. Valitse esine kuvaamaan itseäsi. PÄKÄ TUNTEE Tervehditään 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Oletko joskus katsonut itsenäisyyspäivän juhlia presidentinlinnasta. Rakentakaa kankaita, kiviä yms. Joulukuun 6. Laita oma hahmosi sinne. palikoista. Nykyään virsi on yksi suosituimmista itsenäisyyspäivän virsistä. Jos olette käyttäneet s. Lapselle itsenäisyyspäivä saa olla ennen kaikkea iloinen juhlapäivä. Miten hahmosi voisi tehdä toiset iloiseksi. kartongista, lankakerä Pohtikaa, millainen on suomalainen maisema. Haluaisko joku enemmän vastuuta. piirtämiä kuvia, joiden avulla on voinut valita itsellen vastuutehtävän kokoontumisissa, voidaan nyt arvioida, miten tehtävien hoitaminen on sujunut. Suomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu vahvasti menneisyyden muistelu ja edellisten sukupolvien työn arvostaminen. Virren 581 loput säkeistöt suuntautuvat lasten lailla nykyisyyteen ja tulevaan. Miten pidämme huolta toisistamme. Näitkö koteja, kirkon tai koulun. Miten presidenttipari tervehtii vieraitaan. Minkälaisia rakennuksia näit matkalla tänne. Keksikää yhdessä muita tapoja tervehtiä toisia kunnioittavasti. Sujuiko tehtävä helpommin itsenäisesti vai yhdessä. Haluaisitteko rakentaa vielä jonkin sellaisen
Kun lankakerä palautuu sinulle, sano: “Nyt meillä on tässä pyöreä maapallo. lippuun. Antakaa lipun kuivua ja kiinnittäkää sitten grillitikku tms. PÄKÄ MUSISOI Itsenäisyyspäivän lauluja Suomi-laulu, KM3 Uusimmassa Kirkkomuskari-kirjassa on Risto Eskolan laulu tähän päivään. Suomi, kaikki laulaa haluu. Maapallolla on paljon erilaisia maita. Missä olet nähnyt ristejä. Sanat menevät näin: ”Suomi on hyvä paikka asuu. Irrottakaa sabluuna varovasti. Ottakaa valkoinen paperi. Auta meitä pitämään huolta toisistamme ja kaikista, jotka tulevat luoksemme. Suomen itsenäisyyspäivänä me voimme iloita omasta kotimaastamme.” Laittakaa lankamaapallo osaksi rakennelmaa. Kuunnellaan virsi 581 ja katsellaan rakennettua maailmaa. Metsät – shhhh. PÄKÄ HILJENTYY Mikä Suomessa on parasta. Sabluunalla on tarkoitus tehdä Suomen lippuun risti. 56 Jouluja tammikuu ota langan päästä kiinni ja laita lankakerä kiertämään. Auta meitä lisäämään hyvää koko maailmassa. Kuuntelun lisäksi lauletaan virsi yhdessä. Huomaatko, että jokainen meistä on osa sitä. Suomi, ja minä kiitän Jumalaa, kun on meillä Suomen maa. PÄKÄ TOIMII Siniristilippu Tarvikkeet: valkoista paperia, sinistä maalia, pensseli tai superlon-töpötin, sakset ja grillitikku tms., kartonkia (tee etukäteen sabluuna siniristikuvion maalaamista varten) Katsokaa, mikä kuvio sabluunassa on. Aamen. Asettakaa sabluuna paperin päälle ja töpöttäkää sininen väri. Järvet – blumbs! Lumi – wiii! Porkkanat – nams!” Hyvä Jumala, kiitän kodista, LV121 Jumalan helmassa, LV149 PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI. Tämän voi halutessaan tehdä samaan tapaan valkoiselle kankaanpalalle sinistä kangasväriä käyttäen. Jokainen maa on jonkun rakas kotimaa. Siunaa meitä kaikkia. 3–4-v., 5–6-v., koululaiset “Kiitos, taivaan Isä, meidän maastamme! Kiitos kaikista hyvistä asioista täällä
Hänen isänsä Sakarias ei pystynyt puhumaan koko sinä aikana, kun äiti Elisabet odotti vauvaa. Elisabetin poika Johannes auttoi ihmisiä ymmärtämään, kuka Jeesus oikein oli. Näyttäkää vuorotellen, mikä on itselle ilon liike ja mikä rohkeuden liike. Hän oli luvattu Messias, vapauttaja. Elisabet ymmärtää Pyhä Hengen vaikutuksesta Marian odottaman lapsen merkityksen ja puhkeaa ylistämään. Marian ja Elisabetin odotus Taustaa Päivän teksti löytyy Luuk. Kysy nyt: “Mitäs jos saisitkin joululahjaksi suurimman toiveesi sekä sen lisäksi ihan mahtavan yllärilahjan, jota et osannut ollenkaan toivoa, jotain ihan huippua?” Keskustellaan, mikä tuo yllätys voisi olla ja miltä se tuntuisi. Kuunnellaan, kun jokainen vuorollaan sanoo oman nimensä.” Nimikierroksen jälkeen jatka: ”Jos tiedät, kuka on antanut sinulle nimen ja miksi, voit kertoa myös sen.” PÄKÄ IHMETTELEE Marian ja Elisabetin kohtaaminen 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvike: Lapsen Raamattu Käykää piiriin. Pyydä lapsia kertomaan vuorotellen kaikkein suurimman toiveensa. Odotuksen, kihelmöivän jännityksen, yllätyksen sekä riemun elementit kuuluvat joulunodotukseemme samoin kuin ne kuuluvat tähän kertomukseen. Voit kysellä, jännittääkö jo. PÄKÄ TUNTEE Suurin toive 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: triangeli, joulukalenteri Lasketaan joulukalenterista lasten kanssa, montako päivää jouluun on. Kun triangeli soi toisen kerran, kaikki ovat ihan hiljaa. Elisabetin mies Sakarias mykistyi Johanneksen odotuksen ajaksi ja Maria kohtasi enkelin. Elisabetin raskaus oli Marialle merkki siitä, että hän oli saanut Jumalalta erityisen tehtävän. Todennäköisesti jännittää. Adventin aika on odottamisen aikaa. Marian ja Elisabetin kohtaamisessa on profeetallinen sävy. Soitetaan triangelia kolmannen kerran. 138. Tästä seuraa tietysti jonkinlainen kaaos eikä kukaan välttämättä pääse yhtään perille, mitä kukakin toivoi. NIMI 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Kerro: ”Jeesuksella oli samanikäinen pikkuserkku. Käydään kierros läpi. aineettomia lahjoja.. Hänen syntymäänsä liittyi ihmeellinen juttu. 57 Jouluja tammikuu PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE 13.12. Lapsille lahjojen ja juhlan odotus on parhaimmillaan tällainen kokemus. Jos heidän pitää valita yksi toive, Adventin aika on odottamisen aikaa. Kerrotaan, että jouluun kuuluu odottaminen, vaikka aina ei millään malttaisi odottaa. niin mikä se olisi. 1: 39–45 ja Lapsen Raamattu s. Jos lapsia on paljon ja korvat eivät kestä äänitasoa, niin voi siirtyä suoraan seuraavaan vaiheeseen. Lue tekstiä ääneen ja pyydä lapsia tekemään ilon tai rohkeuden liike silloin, kun heidän mielestään tekstissä puhutaan ilosta tai rohkeudesta. Jumala puuttui Marian ja Elisabetin elämään voimallisesti. Molempien naisten raskaus oli yllätys. YLLÄTYSLAHJA 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: aarrearkku tai muu vastaava (jos olet tehnyt 30.8. “Onko teillä lahjatoiveita?” Ota triangeli esiin ja sano lapsille, että triangelin soidessa ensimmäisen kerran kaikki saavat kertoa yhteen ääneen, mitä kaikkea on toivonut. Elisabetin kohdussa lapsi hypähtää Marian tervehdyksen aikana. Nimi on tärkeä asia. kertaa varten kultaisen säännön laatikon, niin voit käyttää sitä) Kysy: ”Mitäs tykkäätte lahjoista?” Voiko lahja olla jotain muuta kuin esine?” Ota aarrearkku esiin ja jatka: ”Mitä muuta aarre/lahja voi olla kuin esine?” Avaa aarrearkku ja ala “nostella” sieltä esiin lasten sanomia ns. Nyt tiedämme, että heidän lastensa elämät kietoutuivat yhteen. Soitetaan triangelia toisen kerran. Ehkäpä voisimme jakaa Marian ja Elisabetin kokemuksen ja riemastua siitä, mitä Jeesus-lapsi on tuonut tullessaan. Jumalan hyvyys ja laupeus on läsnä kohtaamisessa käsinkosketeltavasti. Sakarias pystyi puhumaan vasta sitten, kun hän oli kirjoittanut, että vauvalle on annettava nimeksi Johannes
Jeesus on Jumalan lahja meille kaikille.” VAUVAN ODOTUS 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: valokuvia odottavista äideistä Ihmetellään yhdessä odottavia äitejä. Ensimmäisessä säkeistössä käsiä avataan hitaasti, jolloin huivi tursuaa esiin liekin tavoin. PÄKÄ TOIMII Lahjakortti 3–4-v., 5–6-v., koululainen Tarvikkeet: kartonkipohjia, joululahjapaperia, lahjanauhoja, liimaa, sakset Tehdään joulukortti ja rohkaistaan lapsia lähettämään se isovanhemmalle tai muulle kauempana olevalle läheiselle. Kierrä lasten luona ja pyydä heitä soittamaan ja sanomaan omat rukouksensa. Tänään ääni auttaa rukoilemaan rukouksia, jotka tuntuvat vähän kuin vauvat hyppisivät. Seuraavissa säkeistössä liekkihuivia heilutellaan rauhallisesti. Raamattu kertoo, että Johannes hypähti ilosta äiti-Elisabetin kohdussa, kun Jeesusta odottava Maria tuli kylään. s.74 Pieni liekki, LV 16 Tarvikkeet: punaisia, oransseja ja keltaisia sifonkihuiveja Jokaiselle jaetaan huivi, joka aluksi piilotetaan kämmenen sisään. Pyydä lapsia kuvailemaan soittimesta lähtevää äänitä. Myös Maria ja Elisabet odottivat lasta. Jos haluaa kiehkuran koristeeksi, vedä lahjanarusta saksilla kiehkuroita ja liimaa paketin päälle. Lopuksi isompien koululaisten kanssa voi lukea tekstistä Marian ja Elisabetin rukoukset. PÄKÄ HILJENTYY Ksylofoni 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: ksylofoni Näytä lapsille ksylofonia. PÄKÄ MUSISOI Odotuksen ilon lauluja Ylistä Herraa, sieluni, LV24 Lahjapaketti, KM1. Ei ole ihme, että Johannes-vauva riemuitsi jo ennen syntymäänsä. Kerro: ”Maria odotti Jeesus-lasta ja Elisabet lasta, josta tuli Johannes Kastaja. Jeesus on superhyvä tyyppi, Jumalan Poika. Leikataan lahjanarusta pätkät ja liimataan ne lahjapakettiin. Leikataan lahjapaperista “paketteja” ja liimataan ne korttipohjalle. Jumala, kiitos kaikista näistä ihanista lapsista, jotka ovat tänään paikalla. Soita ksylofonia hiljaisesti ja rukoile esim. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI 58 Jouluja tammikuu MUISTA MYÖS KUUKAUDEN YHTEISET VINKIT!
Entä Jumala. Nyt sinä olet jälleen NN.” Jutelkaa, millaisia Maria, Joosef ja muut henkilöt ja eläimet olivat. 86 PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI. Lukekaa lehden kertomus. Hän pitää huolta Jumalan pojasta ja tämän äidistä Mariasta. Joosefin jouluilo TAUSTAA Jeesus odottavasta Joosefista kerrotaan Matt. Voidaan ehdottaa, että koriste annetaan lahjaksi henkilölle, joka lapsen mielestä muistuttaa eniten Joosefia. ½–1 cm), maalia, pensseli, hiomapaperi (karkeus 150), pora ja terä (3 mm). 5 cm), pieniä muotteja (n. Kertomuksessa Joosefilla on paljon huolia, mutta mikä on mahtanut tehdä Joosefin iloiseksi. Poraa reikä ripustusta varten. Muotti asetetaan kiekon päälle ja muotin sisäpuoli maalataan. Miettikää, millainen isä Joosef on. 59 Jouluja tammikuu 20.12. Hän pitää huolta Jumalan pojasta ja tämän äidistä Mariasta. Joosefin kertomus vahvistaa lasten ylpeyttä omasta perheestä riippumatta siihen kuuluvien biologisesta sukulaisuudesta. PÄKÄ MUSISOI Joosefin ilolauluja Jouluyö, juhlayö, LV9 Riemuitkaa, LV11 Pienet kellot soittavat, LV15 Joulupuu on rakennettu, LV18 Joulu joutuu, KM2. Roolileikin päätteeksi ohjaaja auttaa osallistujia luopumaan roolista sanomalla: ”Kiitos yhteisestä leikistä. Alkujärkytyksen jälkeen Joosef ottaa Marian vaimokseen ja saa tärkeän tehtävän hoitaakseen. Joosefille annetaan myös tehtävä antaa Jeesukselle nimi. Lapset ovat kiinnostuneet sukulaissuhteista ja pitävät hyvin luonnollisena erilaisia perheitä. Enkeli kertoo Joosefille, että Maria odottaa Jumalan poikaa. Käytännössä hän oli kuin kuka tahansa isä. 137 ja 141. s. 2:13–15 ja Lapsen Raamatussa s. Viimeistään nyt kannattaa ottaa se käyttöön! PÄKÄ TOIMII Kuusenkoriste isälle 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: puusta tai pahvista leikattuja kiekkoja (halkaisijaltaan n. Matteuksen evankeliumin alussa olevan sukuluettelon perusteella näin oli nimenomaan siksi, että Joosef kuului Daavidin sukuun. PÄKÄ IHMETTELEE Tutkimuspartio esittää jouluevankeliumin 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: kankaita, joista saa roolivaatteet joulukertomukseen Lastenkirkon Päkän puuhat 6/2020 -lehdessä Tutkimuspartio esittää jouluevankeliumin. JOULUILOA Oletteko jo hyödyntäneet kuukauden yhteisistä vinkeistä Jouluiloa-vinkin. Listatkaa vielä luonteenpiirteet, joiden perusteella Joosef on hyvä tyyppi. pyhäkouluavustajalle tai -vaarille. Joosef luopuu omasta oikeudestaan olla loukkaantunut sulhanen ja tulee vakuutetuksi Jeesuksen jumalallisuudesta. Tällä kertaan rooleja saa esittää myös ryhmänä: voi olla monta Mariaa ja Joosefia, jos kyseiseen rooliin on useita halukkaista. Jumala kutsui Joosefin Jeesukselle isäksi. Puukiekot hiotaan siten, että hiomapaperi laitetaan pöydälle ja kiekkoa hierotaan sitä vasten. Joosefille ilmestyi kuitenkin unessa enkeli, joka esti eron. Kuka kertomuksen henkilöistä sinä voisit olla. Puutyöt sopivat hyvin esim. Voi vain kuvitella sitä helpotusta ja iloa Joosefin sydämessä, kun äiti ja poika olivat kunnossa. Muistamme, että Jeesusta kutsuttiin Daavidin pojaksi. Esivalmistelu: Osta tai sahaa puukiekot tai leikkaa pahvista. PÄKÄ TUNTEE Ilahdutan 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Jutellaan siitä, mitä me voimme tehdä ilahduttaaksemme toisia näin joulun alla. Annetaan kuivua ja kiinnitetään ripustuslenkki. Kuultuaan kihlattunsa Marian olevan raskaana, Joosefilla olisi ollut oikeus purkaa kihlaus. Enkeli puhuttelee Joosefia Daavidin pojaksi. Joosef olisi voinut ottaa yhteyttä viranomaisiin, mutta hän ei halunnut Marialle harmia. Joosef päättikin kaikessa hiljaisuudessa kirjoittaa erokirjan Marialle. 1:18–25. Olosuhteet olivat ankarat lapsen syntymän aikaan
Toisen tulkinnan mukaan tietäjät edustivat eri-ikäisiä ja eri kulttuureista peräisin olevia ihmisiä. Raamatussa ei myöskään mainita tietäjien nimiä, mutta kirkollisessa traditiossa tietäjistä tuli myöhemmin keskiajalla kuninkaita nimeltään Melchior, Kaspar ja Balthasar. PÄKÄ TUNTEE Erilaiset lahjat 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: laatikollinen erilaisia pikkuesineitä Jokainen saa vuorollaan kertoa saamistaan joululahjoista. tammikuuta. Katso muilta mallia, jos et tiedä, minkälainen on I-kirjain. Ollaan tässä ja nyt. Jeesuksesta kertokaa!” u Sitten lauletaan/lorutellaan soittimia soittaen nopeasti: “Kulkusilla, kapuloilla, mara-marakasseilla, kulkusilla, kapuloilla, marakasseilla!” PÄKÄ HILJENTYY I-L-O 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: rauhallista musiikkia Ottakaa omaa tilaa ja hengitelkää sisään ja ulos. Lähetystyö on ensisijaisesti Jumalan rakkauden välittämistä toisia ihmisiä auttamalla. TAUSTAA Loppiaista vietetään 6. 60 Jouluja tammikuu Tarvitset kulkusia, marakasseja ja kapuloita u Jokainen saa valita mieleisensä soittimen. Mikä lahjoissa on tärkeää. Loppiaisena onkin hyvä pohtia lasten kanssa, millä tavoin voisimme auttaa niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin esimerkiksi meillä täällä Suomessa. u Ajatelkaa mielessänne jotain iloista asiaa, joka alkaa I-kirjaimella tai muulla. u Aluksi lauletaan tai lorutellaan hitaasti: “Joulu joutuu, soittakaa. O-kirjaimen muodostan taas jonkun kanssa kaksin tai vaikka käsilläsi pään päälle. Matteus ei puhu paikalle tulleiden tietäjien määrästä. u Kiitos, Jumala, ilosta ja ilon aiheista. Jumalakin on tässä. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ IHMETTELEE 6.1. Kerro omin sanoin tietäjien lahjoista Jeesus-lapselle ja kerro niiden merkityksestä. PÄKÄ IHMETTELEE Seuraa tähteä 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Ennakkovalmistelut: Ohjaaja on piiPÄKÄ TUNTEE. Tähti myös opasti heidät lopulta Jeesus-lapsen luokse. L-kirjaimen saat muodostettua, kun menet istuma-asentoon ja kellahdat siitä makuulle. Jokainen voi myös valita tarjolla olevista pikkuesineistä yhden. Evankelistoista Matteus on ainoa, joka kertoo itämaan tietäjistä, jotka päättivät lähteä seuraamaan merkillistä tähteä. Näin loppiainen sai myös lähetykseen liittyvän juhlan merkityksen. Tietäjät olivat päätelleet tähden ilmestymisestä taivaalle, että ennustettu juutalaisten kuningas, Messias, oli syntynyt. Lahjojen lukumäärän perusteella Tietäjien välityksellä kaikki maailman kansat kumarsivat Jeesus-lasta. 143. Lapset saavat halutessaan kertoa, miksi valitsivat juuri kyseisen esineen. Jutellaan myös, missä tilanteissa yleensä on tapana antaa tai saada lahjoja. Lapsen Raamatussa kertomus on s. Aamen. Minkälaisia lahjoja antamalla voisimme ilahduttaa toisia. Rohkaistutaan kohtaamaan uusia asioita. 400-luvulla esitettiin teologinen tulkinta, että tietäjien välityksellä kaikki maailman kansat kumarsivat Jeesus-lasta. Tähti, joka toi heidät Jeesuksen luo, on evankeliumi. on kuitenkin alettu puhua juuri kolmesta tietäjästä. u Asetu makaamaan suoraan I-kirjaimen muotoon. Evankeliumissa mainitaan tietäjien tuoneen Jeesukselle ”kalliita lahjoja – kultaa, suitsuketta ja mirhaa." Näissä lahjoissa on vanhan tulkinnan mukaan nähty Kristuksen elämäntehtävän eri puolia. Loppiainen on yllättäen joulua vanhempi juhla. Päkä ihmettelee -työskentelyssä nämä lahjat viedään seimen luo. Aluksi sitä vietettiin Kristuksen syntymän ja hänen kasteensa muistoksi, mutta myöhemmin keskiajalla juhlan aiheeksi vakiintui itämaan tietäjien juhlallinen vierailu Jeesus-lapsen luokse. Tämän jälkeen lapset voivat kertoa, mitä he itse olisivat vieneet lahjaksi Jeesukselle. u Toista sama Lja O-kirjaimelle. Loppiainen, Tavoite: Osallistujat saavat jakaa kokemuksiaan joulusta ja oppia, miksi loppiaista juhlitaan. Joissain Raamatun ulkopuolisissa tarinoissa heitä arvellaan olleen jopa 12. Kulta kuvaa kuninkuutta, suitsuke rukouksen symbolina pappeutta ja mirha on uhrikuoleman vertauskuva
Tietäjät jättivät kaiken taakseen ja lähtivät rohkeasti seuraamaan tähteä, vaikka he eivät voineet tietää, minne se lopulta johtaisi. Youtubesta Vesa-Matti Loirin Kolmen kuninkaan marssi ja leikkikää seuraa johtajaa -leikkiä musiikin tahdissa. Tähdenkantajan paikka vaihtuu niin, että jokainen halukas on saanut olla leikin johtajana. Leikkaa suikaleen yläreunaan kruunun lovet. koristelumateriaalia Ohje: Leikkaa metallinhohtoisesta kartongista hieman päänympärystä pidempi suikale. mistä suunnasta kuulivat äänen ja arvaavat kenellä “tähti” oli piilossa. Kerro, että kuninkaiden tehtävänä on nyt etsiä huoneeseen piilotetut tähdet ja tuoda ne sinulle. Kiinnitä tähti pitkään keppiin (esim. Laita tähdet tuikkimaan silmiin lapsien. Kun kaikki ovat antaneet lahjansa ja polvistuneet, rukoillaan vielä yhdessä. Kulkeissain mä tiellä nähdä sain, kolme kuningasta maasta vierahasta. Muodostakaa piiri ja aseta seimi vauvoineen piirin keskelle. Tarvikkeet: kartonkia (mielellään metallinhohtoista), nitoja, glitterliimaa, silkkipaperia, tarroja yms. kumarretaan ja näytetään sormilla 1, 2, 3. Ottakaa mukaan myös aikaisemmin Päkä tuntee -työskentelyssä valitut lahjat Jeesus-lapselle. Ohjaaja antaa yhdelle lapselle vuorollaan pienen tiu'un soitettavaksi. PÄKÄ MUSISOI Tähtilauluja Tähti piilossa Tarvikkeet: pieni tiuku/kello/ kulkunen tai triangeli tähden ääneksi Istutaan piirissä silmät kiinni. Jeesus tänään synnythän, joka sydämeen. Kehota kaikkia laittamaan askartelemansa kruunu päähänsä ja olemaan viisas kuningas. Kolme hienoa herraa, LV 22 1. Tähden kantaja johtaa jonoa. Koristele kruunun pinta. KUNINKAIDEN TANSSI Musiikkina sama kuin seuraa johtaja leikissä: Kolmen kuninkaan marssi, esim. Osoitetaan yhdellä sormella taivaalle ja piirretään ilmaan hitaasti iso puolikaari. Aamen Rukous on muokattu versio Suomen lasten rukousaarteistosta. 143. Toiset kuuntelevat rauhassa ja osoittavat kädellään. kukkakeppiin) ja asettautukaa jonoon. Kävellään vastapäivään ja lopuksi käännytään kohti piirin keskustaa. 2. Vanhempien lasten kanssa leikkiä voidaan vaikeuttaa asettamalla tietäjien reitille erilaisia esteitä, jotka pitää ylittää tai alittaa. Kulkeissain mä tiellä nähdä sain kolme kuningasta vieraan maan. Kerro: ”Lopulta tähti johdatti tietäjät vaatimattoman talon luokse, josta he löysivät pienen Jeesus-lapsen. Laita soimaan esim. Kävellään piirissä myötäpäivään. Näytetään sormilla 1, 2, 3. PÄKÄ HILJENTYY Loppiaisen rukous Synnyit tähden tuikkiessa seimeen pienoiseen. Annan valon saapua kotiin jokaisen. Aloita lukemalla Lasten Raamatusta s. Nostetaan käsi otsalle ja katsellaan puolelta toiselle aivan kuin etsittäisiin jotakin. He kullan, mirhan ja suitsukkeen toi matkassansa uhrilahjanansa. 61 Jouluja tammikuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI lottanut tilaan erikokoisia tähtiä, joista yhden takana on viesti uuden kuninkaan syntymästä. Youtubesta Vesa-Matti Loirin versio. 3. säkeistö Näytetään sormilla 1, 2, 3. Pahvinen kruunu, jonka ohje on Päkä toimii -kohdassa, askarrellaan ennen tätä työskentelyä. (Laula, leiki Lasten virsi).. He antoivat lapselle kallisarvoiset lahjansa ja polvistuivat lapsen eteen kunnioittaakseen häntä. Näytetään sormilla 1, 2, 3. Astellaan piirin keskelle ja kohotetaan kädet ylös. Tämä pieni lapsi oli heidän etsimänsä kuningas.” Tämän jälkeen jokainen lapsi voi vuorollaan viedä oman lahjansa piirin keskellä olevan seimen eteen ja polvistua. Jonon ensimmäinen saa tähden kantaakseen. Sovita kruunu päähän ja nido sopivan kokoiseksi ympyräksi. He kullan, mirhan ja suitsukkeen toi lahjaks' Herran äsken syntyneen. Astellaan taaksepäin laskien kädet alas. Kun kaikki erilaiset tähdet on löydetty, tutkitaan niitä yhdessä ja lopulta huomataan, että yhden, suurimman tähden taakse on kirjoitettu viesti: ”Minua seuraamalla löydätte juuri syntyneen kuninkaan, joka on uusi messias.” Lähdetään rohkeasti matkaan. säkeistö Näytetään sormilla 1, 2, 3. PÄKÄ TOIMII Kuninkaille kruunu 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Jokainen askartelee itselleen oman kruunun. SAAVUTAAN PERILLE Ota esiin seimi ja seimessä nukkuva pieni vauvanukke. säkeistö Näytetään sormilla 1, 2, 3. Asetutaan piiriin
Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. Oletko joskus yrittänyt kantaa Raamattua tai muuta kirjaa pääsi päällä. Kasteessa Jumala osoittaa rakkautta ihmiselle antamalla hänen elämäänsä ikuisia lahjojaan. Kastejuhlassa Jumalan sana ja Pyhä Henki tekevät tavallisesta vedestä erityistä, pelastavaa vettä. Kristillinen kaste perustuukin Jeesuksen antamaan esimerkkiin sekä Matt. Kuljetaan tilassa ryhdikkäästi ikään kuin kirjaa pään päällä kantaen. Miten pyykkiä pestään. Avataan ja ihmetellään yhdessä, mitä kaikkea Jumala kasteessa ihmiselle lahjoittaakaan. Tehdään yhdessä pyykinpesuliike. kultalaatikko, jonka sisällä on kasteen aarteista kertovia esineitä: esim. PÄKÄ IHMETTELEE Kasteen lahja 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: Kauniisti päällystetty laatikko, esim. Kasteessa olennainen elementti on vesi, joka on aivan tavallista vettä; samaa vettä, jota jokainen ihminen käyttää päivittäin. Kasteesta puhuminen ja oman kastejuhlan muisteleminen liittää lapsen osaksi omaa lähipiiriään ja sukuaan sekä osaksi Jumalan lasten maailmanlaajuista joukkoa eli seurakuntaa. Lapsi pohtii kasteen lahjan sisältöä. Kummin tehtävä on hieno ja tärkeä luottamustehtävä. Raamattu, Jumalan sana, on Hyvän elämän opas. Muut vilkuttavat takaisin. Muistatko sieltä jonkun hyvän opetuksen tai lohdutuksen. Mitä teet, kun saat lahjan. Se kertoo myös luottamuksesta: vanhemmat luottavat lapsen elämän Jumalan käsiin ja turvautuvat kasvatustehtävässään myös kristillisen seurakunnan tukeen. PÄKÄ TUNTEE Kummimoikkaus Muistatko kummisi nimen. Luukkaan evankeliumin kolmannessa luvussa Luuk. Lapselle kaste luo elämään parasta mahdollista turvaa. 28:18–20 kasteja lähetyskäskyyn, jossa Jeesus kehottaa seuraajiaan tekemään kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Vilkuttele kavereille ja kerro kummin nimi. Tiesitkö, että kasteessa taivaan Isä on antanut sinulle ihan erityisen lahjan, kasteen lahjan. Pienen lapsen tuominen kasteelle on vanhemmiltakin rakkaudenosoitus. Kasteessa lapsi saa rinnalleen myös vanhempien valitsemat kummit, joiden tehtävänä on olla perheen tukena kristillisessä kasvatuksessa ja muutenkin luotettavina aikuisina ystävinä lapselle. Kasteessa Jumala pesee synnit pois. 62 Jouluja tammikuu 10.1. Valkoinen väri kertoo puhtaudesta. sama kuin 30.8. Kastejuhla Tavoite Kastejuhla ja kummius tulevat tutuksi. Jokainen saa vuorollaan nostaa laatikosta jonkin esineen, joka laitetaan valkoisen liinan päälle. Kertomus on Lapsen Raamatussa s. 149. Jos et, valitse jonkun muun tärkeän aikuisen nimi. valkoinen liina, Raamattu, rukousnoppa/rukoushelmet/ rukouskortti, Lasten virsikirja, enkeli, sydän, kyyhkynen. Kaste muistuttaa, että elämässä saa turvautua toisten ihmisten tukeen ja Jumalan apuun. Valkoinen liina levitetään pöydälle tai lattialle. TAUSTAA Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE. 3:15–16, 21–22 kerrotaan Jeesuksen kasteesta
Jos on aikaa, leikitään niin monta kertaa, että jokainen, joka haluaa, saa vuorollaan olla mieleisessään roolissa. Lähetellään lentosuukkoja jokaiselle mukana olijalle! Haluaisitko lähettää suukon myös jollekulle, joka ei ole nyt mukana. Hän antaa anteeksi, kun pyydämme anteeksi. kumpikin saa valita kaksi. Niistä jokainen edustaa tekijäänsä ja on hänen näköisensä. Lopuksi ohjaaja sytyttää kynttilän ja lausuu: “Jeesus sanoo: – Minä olen maailman valo. Seurakunnassa voi kokea yhdessä paljon iloa! Millainen liike voisi kuvata iloa. Sitten vanhemmat pyytävät vauvalle kummit, esim. Kun haitarin avaa, ihmisiä on vaikka kuinka paljon käsi kädessä. Vanhemmat keksivät vauvalle nimen. Jokainen halukas saa ehdottaa liikkeitä, jotka tehdään yhdessä. Laitetaan yhdessä kastejuhla valmiiksi. PÄKÄ MUSISOI Kastejuhla LV 85 Tarvikkeet: sifonkihuiveja tai hallaharson palasia Jaa jokaisella osallistujalle huivi tai pala hallaharsoa. Kiertele ja keskustele lasten kanssa heidän maalauksistaan. Taitelkaa paperi haitariksi. Jumala lupaa oman voimansa, Pyhän Hengen, avuksi ja voimaksi elämään. Laitetaan kastemalja, valkoinen liina ja kynttilä pöydälle, tuodaan kastemaljaan vettä. Leikatkaa viivoja pitkin. Valitkaa ensin, kuka on pappi ja vauvalle vanhemmat. Loput saavat itse keksiä itselleen roolin: sisarus, isovanhempi, täti, setä, serkku, naapuri jne. PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI. PÄKÄ TOIMII Leikitään ristiäisiä 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: matala pöytä, kastemalja, pieni valkoinen liina, vauvanukke, kastemekko, kynttilä Oletko joskus ollut ristiäisissä. Tiedätkö jonkun iltarukouksen. Vaihtoehtoisesti keksikää erilaisia rukousasentoja. Tehdään käsillä enkelin siivet ja heilutellaan niitä. Aamen.” Pyydä lapsia mukaan siivoamaan. Joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” POSTIA KUMMILLE Tarvikkeet: sakset ja paperia, kynät 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Nyt ilahdutetaan kummia! Pienet tarvitsevat apua ainakin haitarin taittelussa ja leikkaamisessa. Lähetetään se lämpimien ajatusten siivillä matkaan. Laita virsi soimaan cd:ltä tai laulakaa sitä yhdessä. Kyyhkynen Pyhän Hengen vertauskuva. Enkeli Jumala on luvannut varjella koko elämän ajan. Kuka tai ketkä ovat kummeja, kuka olet juuri siinä ja keitä muita on mukana. Jos esine on rukousnoppa ja aikaa on, jokainen lapsi saa vuorollaan heittää rukousnoppaa. Ristiäistilaisuus alkaa, kun kaikki on valmista. Mitä sieltä muistat. 63 Jouluja tammikuu Rukousnoppa/rukoushelmet tms. Pian kummi saa ainutlaatuista postia! PÄKÄ HILJENTYY Kasteen lahja Sopii kaikille Tarvikkeet: vesivärit, vesikulho, paperia, pensselit ja alustat/vahaliina Laita tarvikkeet etukäteen pöydälle niin, että jokaiselle lapselle on kaikki valmiina maalaamista varten. Lasten virsikirja Kasteen kautta tullaan seurakunnan jäseniksi. Jos keskustelussa ei tule esiin, kerro, että ristiäisissä pappi sanoo kastettavan nimen ja laittaa tämän päähän kolme kertaa vettä samalla lausuen: “Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tänään vietetään nukkevauvan kastejuhlaa eli ristiäisiä. Piirtäkää siihen ihmishahmo niin, että osa kuvasta on aivan taitteeseen asti. Rukous: ”Kiitos kaikista hienoista maalauksista. Nyt saatte maalata sitä, mitä tulee teidän omista nimistänne mieleen. Nimi ja kaste kuuluvat yhteen. Minkälaisissa seurakunnan jutuissa olet ollut mukana. Puetaan vauvanukke kastemekkoon. Kolmas säkeistö: Sivellään huivilla hellästi itseä tai kaveria. Sydän Jumala rakastaa silloinkin, kun teemme väärin. Toinen säkeistö: Tehdään huivista pieni vauva ja keinutellaan sitä sylissä. Säkeistön lopuksi heitetään huivit yhteen kasaan, yhteiseen taivaan perheeseen. Anna lasten tehdä ja päättää mahdollisimman paljon itse, toimituksen ei tarvitse mennä “oikein”. Laitetaan kädet linnuksi kuten Jumalan kämmenellä -laulussa ja lennätetään Pyhän Hengen kyyhkysiä. Kerro, että tänään maalaaminen on rukousta. Piirtäkää kasvot ja vaatteet ja voitte myös kirjoittaa nimiä ja terveisiä. Ole läsnä. Ensimmäinen säkeistö: Heilutellaan huiveja vapaasti kuin tanssivia enkeleitä. Rukouksessa voi kertoa ilot ja surut taivaan Isälle! Iltarukous luo turvaa, ruokarukous on ruuasta kiittämistä
Mutta tätä ennen myös Jeesuksen on täytynyt elää kuten muutkin lapset siihen aikaan. Koulun ohella Jeesus oppi myös monenlaisia muitakin asioita kaikkien lasten tapaan, ja vielä enemmänkin, koska hän oli kiinnostunut oppimaan. 147. PÄKÄ TUNTEE Minä osaan ja opetan Asettukaa piiriin. PÄKÄ IHMETTELEE Pyhät kirjoitukset Valmistelut: Leikkaa valmiiksi heprealaiset kirjaimet -muistipeli. Lapsuutensa Jeesus vietti Nasaretin kylässä Galilean maaseudulla, Rooman valtakunnan syrjäisessä provinssissa. nykyään konfirmoitavat). Tutustumme Jeesuksen lapsuuteen. Aloita lukemalla Lapsen Raamatusta s.147 Jeesus 12-vuotiaana temppelissä tai kerro kertomus omin sanoin. Tapana oli, että juutalaiset pojat kävivät 5-vuotiaasta alkaen koulua kotikaupunkinsa synagogassa ja niin teki varmasti Jeesuskin. Isältään Joosefilta, joka oli puuseppä, Jeesus oppi myös puusepän ammatin. Koska Jeesuksen vanhemmat olivat hurskaita juutalaisia, he lähtivät tälläkin kertaa pääsiäisjuhlille Jerusalemiin mukanaan nyt 12-vuotias Jeesus, sillä lain mukaan 12-vuotiaana juutalainen poika oli valmis ottamaan vastuun omasta hengellisestä elämästään (vrt. joku liike, taputus, “kielenkärki nenään” tms. Levitä sitten lattialle erilliset heprealaiset kirjaimet ja yrittäkää tämän jälkeen erottaa niitä tekstistä. Etsikää lopuksi vielä jokaisen etunimen ensimmäinen kirjain. Koulussa hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Pelatkaa muistipeliä heprealaisilla kirjaimilla. Näytä sitten sama raamatunkohta suomeksi ja lue se ääneen. Ota esiin hepreankielinen Psalmi 23 ja Raamatusta sama suomenkielinen versio. Levitä lattialle suomen ja heprean kirjaimia sekaisin. Lain mukaan juutalaisten tuli käydä kolme kertaa vuodessa Jerusalemissa yhteisillä juhlilla, joita olivat pääsiäinen, elonkorjuuja lehtimajajuhla. 64 Jouluja tammikuu Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti eli pyhä toimitus. Lapsen Raamatussa kertomus on s. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE 17.1. Kerro myös, että Jeesuksen äidinkieli oli aramea, mutta pyhät kirjoitukset oli kirjoitettu hepreaksi, joten Jeesuksen täytyi myös osata. Jeesus 12-vuotiaana temppelissä Tavoite: Mietitään lasten viisautta. Kerro, että Jeesus tiesi nuoresta iästään huolimatta jo paljon pyhistä kirjoituksista, joita vanhat kirjanoppineet olivat joutuneet opettelemaan monia vuosia. Tulosta myös suomalaiset aakkoset. Monet vertauskuvat, joita Jeesus käytti myöhemmin, hän oppi varmasti vanhemmiltaan. Huomioikaa, että jotkut kirjaimet erottaa toisistaan vain pieni piste. Jeesus osasi myös hepreaa, pyhien kirjoitusten kieltä ja ehkä hiukan ajan yleiskieltä, kreikkaa. Koululaiset Näytä lapsille hepreankielinen Psalmi 23 ja kerro, että sitä luetaan oikealta vasemmalle toisin kuin me olemme tottuneet. Halukkaat voivat etsiä myös koko nimen. Hänen äidinkielensä oli heprean läheinen sukukieli, aramea. Antakaa jokaiselle raikuvat aplodit. Taustaa Jeesuksen lapsuudesta ennen sitä ajankohtaa, jolloin hän täytti 12 vuotta, ei Raamatussa ole hänen syntymänsä jälkeen mitään tietoa. Evankelistoistakin ainoastaan Luukas kertoo 12-vuotiaan Jeesuksen vierailusta Jerusalemin temppelissä pääsiäisjuhlien aikaan. Yrittäkää vuoron perään poimia kirjainten joukosta kaikki suomalaiset kirjaimet. Jokainen astuu vuorollaan piirin keskelle ja näyttää jotain mitä osaa tehdä, esim. Jeesus syntyi juutalaiseen perheeseen, joka noudatti juutalaista lakia. 3–4-v., 5–6-v. Tulosta kirjainarkit osoitteesta: pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit. Toiset yrittävät toistaa perässä ja taidon esittelijä voi halutessaan antaa muille ohjeita. 12-vuotiaina juutalaiset pojat olivat lain mukaan lain edessä täysi-ikäisiä, ja oletettavasti juuri siksi Jeesuksestakin kerrotaan vasta tässä iässä
Menkää temppeliin sisään ja laittakaa kädet ristiin. Tämä on hieno temppeli, jonne me olemme nyt kokoontuneet. u Jos arvaus osuu kohdalleen, Jeesus vastaa: ”Täällähän minä, isäni temppelissä!” PÄKÄ HILJENTYY Temppeli 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: liinoja, peittoja ja pöytä tai tuolit Kasaa liinoista ja peitoista iso kasa. u Näin jatketaan kunnes Maria tai Joosef arvaa kuka lapsista on Jeesus. Valitkaa yksi lapsista joko Mariaksi tai Joosefiksi, joka etsii Jeesusta. 3. Anna aikaa ja tilaa. Tulkaa ulos. säkeistö Taputetaan omaa rintakehää tärkeyden merkiksi. Esimerkiksi: “Jeesuksella on siniset sukat tai Jeesuksella on lyhyet/pitkät hiukset”. Hiljaisuus. säkeistö Kauhotaan käsillä kuin puuroa syöden ja samalla noustaan kyykystä vähitellen ylös. Siivotkaa yhdessä. Kertosäkeessä taputetaan. LAULUJA TEMPPELISTÄ Laulu kuuluu kirkkotiellä, LV51 Me mennään pyörällä kirkkoon, LV52 Soivat iloisesti kirkonkellot, LV53 Lähtekäämme kotikirkkoon, LV54 Kotikirkko, LV55 Kuljen porteista kiittäen, LV56. 65 Jouluja tammikuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI PÄKÄ TOIMII Oletko nähnyt Jeesusta. 4. 2. Täällä Jumala kuulee ja on läsnä. Kertosäkeessä taputetaan käsiä. Yksi lapsista on Jeesus. Kertosäkeessä taputetaan. Kun kaikki “pääsiäisjuhlien juhlijat” ovat paikoillaan, Maria tai Joosef kulkee jokaisen luona kysymässä: u “Oletko nähnyt Jeesusta?” u He vastaavat: “Kyllä olen nähnyt Jeesuksen.” u He kertovat jonkun vinkin siitä, miltä Jeesus näyttää. Kertosäkeessä taputetaan. säkeistö Liikutaan varpailla, niin että ollaan mahdollisimman isoja. Kun halutaan pitää turvavälit, voidaan koko tila rakentaa temppeliksi ja siihen oma paikka kullekin. Menkää kasan luo ja kerro, että näistä pitäisi rakentaa temppeli vieressä olevien tuolien kanssa tai pöydän alle. PÄKÄ MUSISOI Pikkuväen katrilli LV 116 Joko laulaen tai Lasten virsi -CD 1. säkeistö Liikutaan kyykyssä mahdollisimman pieninä. Sillä aikaa muut asettuvat tilaan valitsemaansa paikkaan. Lapset saavat vielä leikkiä temppelillä, jos haluavat. Laitetaan kädet “kiikareiksi” silmille. Hän siirtyy hetkeksi oven taakse. Anna lasten rakentaa ja pähkäillä, mistä tulisi paras ja miten. Aamen
Soitetaan sormilla ilmassa “koskettimia”. u Synagogassa Jeesus alkaa lukea kirjakääröstä. Sekä maanpäällisen toimintansa alussa että lopussa Jeesus joutuu kasvokkain joukkoraivon kanssa, mutta säilyttää tilanteissa itsehillintänsä ja tyyneytensä. “Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. 153. Jeesus ei kuitenkaan toimi nasaretilaisten odotusten mukaisesti, vaan uskaltaa jopa moittia heitä heidän toiveistaan. Tämä kertomus näyttää Jeesuksesta toisenlaisen puolen yhtä lailla esikuvaksi. 4:16–30 ja Lapsen Raamattu s. Taputetaan. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.”. Pontius Pilatuksen edessä ihmisjoukko saa tahtonsa läpi. Tässä näet vuoren, jonka vieressä on pieni kaupunki nimeltä Nasaret. Lapsi harjoittelee itsehillintää ja oppii turvautumaan ikävissä asioissa Jumalan apuun. PÄKÄ TUNTEE PÄKÄ IHMETTELEE 24.1. u Kuka on nähnyt kirkossa papin. u Kuka on kuullut urkujensoittoa. u Kuka on sytyttänyt kirkossa kynttilän. Kuka tahansa juutalainen mies saattoi ilmoittautua tekstiä lukemaan ja selittämään nousemalla seisomaan. Hän menee tuttuun tapaan synagogaan. Laitetaan kädet yhteen ja käännetään kämmenet auki kirjaksi. Jokainen, joka haluaa, saa keksiä pappia esittävän liikkeen, muut toistavat perässä. u Kuka on juossut tai loikkinut kirkon käytävällä. Jeesus vietti suurimman osan maanpäällisestä elämästään kotikaupungissaan Nasaretissa eläen siellä todennäköisesti varsin tavallista elämää puusepän poikana. u Kuka on polvistunut alttarilla. Laita Jeesus synagogaan. Tehdään käsillä aaltoja. Saapuessaan kotikaupunkinsa synagogaan Jeesus toimii tavan ja tottumuksen mukaan. u Nyt Jeesus on jo aikuinen ja hän tulee käymään Nasaretissa. u Kuka on nähnyt kirkossa laivan. Jeesuksen puhe otetaan aluksi hyvin vastaan, mutta kotikaupungin väki kaipaa jotakin sanoja vakuuttavampaa uskoakseen, että oman kylän poika voisi olla luvattu Messias. Se, joka hillitsee itsensä silloinkin, kun kohtaa epäoikeudenmukaista kohtelua, voittaa. Istutaan alas omille paikoille. Ota kirjakäärö käteesi ja avaa se rauhallisesti. Otetaan yksi loikka omalla paikalla. Jeesus puhuu Nasaretin synagogassa ensimmäistä kertaa Tavoitteet: Lapsi alkaa pohtia, millaisia erilaisia toimintatapoja riitatilanteissa voi olla ja miten ennakkoluulot vaikuttavat. Jeesuksessa korostetaan usein hänen rohkeuttaan heikkojen puolustajana ja oikeudenmukaisuuden opettajana. u Kuka on taputtanut kirkossa. 66 Jouluja tammikuu Joskus on ihan riittävän rohkeaa vain kävellä vaikeasta tilanteesta pois. Joskus on ihan riittävän rohkeaa vain kävellä vaikeasta tilanteesta pois. Eikä mikään tilanne ole niin paha, etteikö siinä voisi turvautua Jumalan apuun. Nyt muistellaan yhdessä, mitä kirkossa on voinut nähdä tai tehdä! Kaikki, jotka ovat nähneet tai tehneet ko. Laitetaan kämmenet yhteen pään yläpuolella kynttilän liekiksi. u Muotoile vihreän kankaan päälle langasta synagogan ääriviivat ja laita sen sisälle kirjakäärö. asian, tekevät ohjaajan näyttämän liikkeen. u Kuka on istunut kirkonpenkissä. Kun Jeesus oli pieni, hän asui Nasaretissa. Tässä on synagoga. PÄKÄ IHMETTELEE Suuri leikki Jos käytössänne on Godly play -kertomus ja materiaalina synagoga ja kirkko, kannattaa ohjata tämä kerta niitä käyttäen. u Kuka on käynyt saarnatuolissa. Synagoga on sama kuin meidän kirkko. PÄKÄ TUNTEE Kotikirkkomuistoja 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Seistään piirissä. SYNAGOGASSA 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: vihreä ja ruskea liina (paksumpi puuvillakangas pysyy “vuorena” pystyssä), lankaa, kirjakäärö (ks. Mennään kyykkyyn ja noustaan ylös. Ohjaaja aloittaa kysymällä, kuka on käynyt joskus kirkossa. TAUSTAA Teksti löytyy Luuk. Nasaretin jyrkänteellä Jumala auttaa Jeesuksen pakoon. Päkä toimii kohta), Jeesus-nukke tai palava kynttilä u Levitä vihreä kangas lattialle Nasaretiksi ja ruskea vuoreksi
Narulla kirjakäärö pysyy kiinni. He suuttuivat Jeesuksen sanoista ja lähtivät ajamaan häntä pois kaupungista kohti jyrkännettä. Kaikesta. Muistatko, mitä Jeesus teki ihan kertomuksen lopussa. Rullatkaa paperi ja liimatkaa tikut. Tarvikkeet: kynttilä, kuvia vihasta (esim. PÄKÄ MUSISOI Suojattuina maailman poluilla Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa, Laulutuuli 17 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Laulu lauletaan tai kuunnellaan seisten. Avatkaa kirjakäärö ja lukekaa teksti uudestaan. Oletko itse ollut joskus hankalassa tilanteessa. Eivät he voineet uskoa, että Jeesus olisi Jumalan poika. 67 Jouluja tammikuu PÄKÄ HILJENTYY PÄKÄ TOIMII PÄKÄ MUSISOI u Sulje kirjakäärö ja laita se takaisin paikalleen. Ja hän kuulee ja auttaa hänen omalla tavallaan. Laita kynttilä päälle. u Ota Jeesus nyrkkisi sisään ja kuljeta Jeesus pois Nasaretista vuoren juurelle. Kuljeta Jeesus vähän matkaa takaisin päin ja sitten Nasaretin ohi. Ratsastatko vai istutko hevosen vetämissä kärryissä. Mutta Jeesus kulki rauhallisesti vihaisen väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa. Kun Jeesus oli lukenut, hän alkoi jutella ihmisten kanssa. 29:11 “Tyhmä päästää vihansa valloilleen, viisas malttaa ja hillitsee vihansa.” PÄKÄ HILJENTYY Ärr… murrr... Pyydä lapsia katsomaan kaikkia niitä. Minkälainen hevonen sinulla on. Miten hevosta ohjataan. Laita kuvat eteenne. Saa olla ja joskus pitää olla. 16:32 “Sävyisyys on sankaruutta arvokkaampi, maltti enemmän kuin kaupungin valtaus.” San. Miltä Jeesuksesta tuntui, kun ihmiset ajoivat häntä takaa. PÄKÄ TOIMII Kirjakäärö 3–4-v., 5–6-v., koululaiset Tarvikkeet: jätskitai grillitikkuja, paperia tai huopaa, narua tai nauhaa sekä tussit Tehkää omat pienet kirjakääröt tai yksi iso ja yhteinen. Pienimpien kanssa tärkeitä viisauksia voi keksiä myös itse ja vaikka piirtää niitä. Joskus olet itse ”ärr… murr…” eli vihainen. Yksi mikä auttaa on usko Jumalaan. Herättääkö teksti kysymyksiä. Laulun löydät seuraavalta sivulta. Miten se on ratkennut. Otetaan käsille mielikuvitussuitsista kiinni. Lataa kirjepyhäkoulupohja osoitteesta Lastenkirkko.fi. Miksi ihmiset suuttuivat. Pohtikaa, miltä Jeesuksesta tuntui tulla takaisin kotikaupunkiinsa. San. Häneen voi aina kääntyä ja puhua hänelle. Kirjoittakaa siihen esim. Aamen. u Avaa kätesi ja ota Jeesus rauhallisesti esiin. 25:15 “Kärsivällisyys tehoaa mahtimieheenkin, lempeä kieli särkee kovan luun.” San. Hän sanoi: “Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.” Ihmiset tiesivät, että Jeesus oli Marian ja Joosefin poika. Matkaan lähdetään hevosella. Mutta siitä pitää päästä yli. joku alla olevista viisauksista. alla olevien tyyppiset kuvat unsplash-palvelusta) Tulkaa piiriin
Ylämäet ei haitta, ei! Hypätään. pitkin maailman polkuja. Kainaloosi mahtuu pienet, suuret rakkaat. korkealle! Ylämäet ei haittaa, ei! Hypätään. Kipi kapi kipitellään Otetaan isoja askeleita paikallaan, polvet nousevat pitkin maailman polkuja. ikään kuin hevosta. Sinä suojaat meitä… Kertosäe samoin kuin edellä. Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa, Laulutuuli 17. Körökörökörötellään Körötellään taas hevosta ohjaten. Välillä on kuoppa hei! Mennään kyykkyyn. Sinä suojaat meitä… Kertosäe samoin kuin edellä. Otetaan kiinni mielikuvitusratista. NYT JATKETAANKIN MATKAA JALKAISIN Kuljetaan ensin ihan pienin askelin. Välillä on kuoppa hei! Mennään kyykkyyn. NYT KULKUPELI VAIHTUU AUTOKSI Minkälaisella autolla tänään tahdot ajaa. Kierrellään ja kaarrellaan Autolla ajo jatkuu. pitkin maailman polkuja. Kipi kapi kipitellään Kuljetaan omalla paikalla pienillä, kevyillä askelilla pitkin maailman polkuja. Miten autoa ohjataan. Välillä on kuoppa hei! Mennään kyykkyyn. Sinä suojaat meitä Keinutaan musiikin tahdissa ja silitellään ja halataan edestä ja takkaa. Kierrellään ja kaarrellaan Ajellaan autolla omalla paikalla rattia käännellen. KÖRÖTELLÄÄN HEVOSELLA Körökörökörötellään Körötellään polvista joustaen ja ohjastetaan käsillä pitkin maailman polkuja. itseä koko kertosäkeistön ajan. Ylämäet ei haittaa, ei! Hypätään
UUDISTA OSAAMISTASI – TULE INNOSTUMAAN JA OPPIMAAN!
ILMOITTAUTUMINEN JA TIEDUSTELUT Varaa paikkasi ajoissa, sillä koulutukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. LÖYDÄT LISÄTIETOJA kunkin koulutuksen yhteistyökumppaneista osoitteista: seurakuntaopisto.fi/seurakunnat ja koulutukset.lastenjanuorten keskus.fi. Voit varata itsellesi paikan niihin koulutuksiin, joiden aika ja paikka on ilmoitettu. Symboli ohjaa myös lisätietojen etsimiseen. majoitukset ja ruokailut). Koulutuskirje ja muu mahdollinen materiaali lähetetään osallistujille ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. KOULUTUSTEN KUSTANNUKSET Koulutuksen esittelyistä löydät tiedon kunkin koulutuksen osallistumismaksusta sekä muista mahdollisista kustannuksista (esim. Tarkemmat ilmoittautumistiedot löydät kunkin koulutuksen esittelyn yhteydestä isymbolin vierestä. 2 •••. YHTEISTYÖKUMPPANIT Monet koulutuksistamme tuotetaan yhteistyössä muiden asiantuntevien alan toimijoiden kanssa. 2 Lisätiedot KOULUTUKSET 2021 Koulutustarjontamme koostuu kahdenlaisista koulutuksista: avoimesta tarjonnasta ja tilauskoulutuksista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Teemat ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, joten tutustu rohkeasti koko kokonaisuuteen! Koulutusten otsikoiden viereen on merkitty värillä, minkä ikäisten lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön koulutus erityisesti sopii. Järjestämme tilauskoulutuksia kaikkialla Suomessa ja tarvittaessa myös osittain tai kokonaan etätoteutuksina, mikäli se on tarkoituksenmukaista koulutuksen tavoitteet ja sisältö huomioiden. TEEMAT JA IKÄKAUDET Esitteestä löydät tarjolla olevat koulutukset teemoittain. Voit myös tilata työyhteisöllesi tarpeidenne mukaan räätälöidyn koulutuksen. Tilauskoulutusten hinnat määritellään tapauskohtaisesti koulutuksen laajuudesta, osallistujien määrästä ja koulutustiloista riippuen
Vinkit työn arkeen, ajankohtainen ammatillinen tieto ja yhteinen prosessointi kollegojen kanssa kuuluvat kaikkiin koulutuksiimme. 3 4 AMMATILLISIA KOHTAAMISIA 6 DIGIKASVATUS 7 KASVUN POLKU 8 KOULUYHTEISTYÖ JA KATSOMUSKASVATUS 10 LUONTO 12 MUSIIKKI, LIIKUNTA JA ILMAISU 15 OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN 16 PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN 18 PERHEIDEN KANSSA 20 RIPPIKOULUTYÖ JA ISOSTOIMINTA 22 SPIRITUALITEETTI JA RAAMATTU 24 TUNNEJA VUOROVAIKUTUSTAIDOT 26 ULKOPUOLISUUDEN EHKÄISY 28 NÄIN TILAAT KOULUTUKSEN 30 LISÄTIETOA JA YHTEYSTIEDOT Uudista osaamistasi Lasten ja nuorten keskuksen sekä Seurakuntaopiston vuoden 2021 koulutuksissa! Tähän liitteeseen on koottu koulutuksemme lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville ammattilaisille. Opin hyviä ja tärkeitä taitoja kehittää ja monipuolistaa työtäni.” SISÄLLYS 3 KYSY LISÄÄ! 044 358 9040, koulutukset@seurakuntaopisto.fi 040 018 2278, koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi. Kiinnostavat sisällöt yhdessä osallisuutta edistävien työskentelytapojen kanssa syventävät ammatillista osaamistasi
Ilmoittautuminen viimeistään: 12.8.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi AMMATILLISIA KOHTAAMISIA. Lauantaina mukaan kutsutaan myös pyhäkoulunohjaajat. •• 27.–28.8.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Miltä pyhäkoulu näyttää työntekijöiden, pyhäkoulun ohjaajien, lasten ja perheiden näkökulmista. 4 JOHTAVIEN NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKOKOUS •• 2.11.2021 (etkot 1.11.2021) Turku Työkokous tarjoaa hedelmällisen alustan seurakunnallisen nuorisotyön johtamisen kehittämiselle! Kokouksesta saat tukea sisältöjohtamiseen ja vertaisverkostojen vahvistamiseen. Koulutuspäivässä tutkimme hengellisen työn ajankohtaisia ulottuvuuksia, työyhteisössä ja verkostoissa toimimista sekä ammattitaidon soveltamista työn muutoksessa. 180 € / koko aika, 90 € / 1 päivä Täysihoito kahden hengen huoneessa 83 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 20.9.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi KIRKKOMUSKARIN AJANKOHTAISPÄIVÄT • 7.–8.10.2021 Turku Syksyinen Turku kutsuu kirkkomuskaripäiville! Koulutuksessa kokeillaan improvisaation ja draaman keinoja muskarikäytössä, tutustutaan aivan uusiin lauluihin ja kuljetaan muskarin tieltä kohti kuoropolkua. Ilmoittautuminen viimeistään: 12.2.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat VALTAKUNNALLISET SEURAKUNTIEN VARHAISKASVATUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT •• 23.–24.9.2021 Rovaniemi Neuvottelupäivät kokoavat lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia yhteen ajankohtaisten asioiden äärelle. Perjantaina ohjelma on suunnattu erityisesti pyhäkoulutyöstä vastaaville työntekijöille. 80 € sisältäen ateriat. Ilmoittautuminen viimeistään: 20.8.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi PYHÄKOULU, MITÄ KUULUU. 190 € Ateriapaketti 90 €. 100 €. 60 € Täysihoito kahden hengen huoneessa sisältäen aamupalan n. Tule pohtimaan työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken, mikä on pyhäkoulun tulevaisuus. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.6.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat SEURAKUNNAN VARHAISKASVATTAJAN TYÖ HUOMENNA – Espoon ja Helsingin hiippakuntien varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan koulutuspäivä • 13.3.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Miten työ on muuttumassa ja millaiseen ammatilliseen kasvuun muutokset haastavat. Tule mukaan pohtimaan, miten kirkon varhaiskasvatus ja perhetoiminta voi tulevaisuudessakin olla lapsen ja perheen kokoista ja näköistä! 280€. Mikä on minun paikkani pyhäkoulussa. Voiko pyhäkoulu toimia verkossa. Osallistuja vastaa mahdollisesti tarvitsemansamajoituksen varaamisestajakustannuksista itse. Hintasisältääruokailutja iltaohjelman
Itäja Kaakkois-Suomi, 16.–18.3.2021 Kylpylähotelli Vesileppis, Leppävirta 150 € Täysihoito 193 € kahden hengen huoneessa. Etelä-Suomi, 17.–18.3.2021 Hotelli Lepolampi, Espoo 120 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 129 €. 30.. Länsi-Suomi, 16.–17.3.2021 Riihon majatalo, Keuruu 120 € Täysihoito2-6hengen huoneessa 80 €. Pohjois-Suomi, 18.–19.3.2021 Törmälän leirikeskus, Ylivieska 120 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 80 €. Ilmoittautuminen 5.2.2021 mennessä. 5 Koulutuksessa syntyi hyvä henki, jossa luovuus pääsi kukkimaan. Ilmoittautuminen 5.2.2021 mennessä. Sain paljon käyttökelpoista tietoa ja aineistoa työtäni varten.” ALUEELLISET KASVATUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT ••• Kehittämispäivät tarjoavat työntekijälle mahdollisuuden vertaisoppimiseen, jakamiseen ja oman ammatti-identiteetin vahvistamiseen! Päivien sisällöt nousevat ajankohtaisista aiheista ja alueen tarpeista. Ilmoittautumiset osoitteessa koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi 5 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Ilmoittautuminen 3.2.2021 mennessä. Ilmoittautuminen 8.2.2021 mennessä. Siihen vaikuttivat myös muut osallistujat
Tiedustelut: Anita Ahtiainen STRIIMATAAN! ••• Striimaus laajentaa seurakuntatyön toteutuksen mahdollisuuksia! Koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää ammattitaitoa tapahtumien suoratoistossa. DIGIÄ LASTEN KANSSA JA LAPSILLE • Koulutuksessa luomme tapaa ottaa digitaalinen tila haltuun seurakunnan toimintaympäristönä, kun tavoitteena on työskennellä lasten kanssa ja tuottaa mediaa lapsille. 30.. Kuinka voin hyödyntää Lastenkirkkoa. Koulutus soveltuu luontevasti toteutettavaksi myös kokonaan verkkokoulutuksena. Lastenkirkon tekijätiimin osaajat opastavat koulutuksessa seurakuntanne kasvattajia. Tiedustelut: Juha Kinanen DIGIKASVATUS 6 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Millaisia välineitä tarvitaan kännykkästriimauksessa tai laadukkaassa monikameratekniikassa. Miten saamme näkyvyyttä. Miten tekijänoikeudet huomioidaan. Miten toimii lastentoimitus. Koulutuksessa tutustutaan yhdessä eri striimausalustoihin kuten Facebook ja Youtube ja käytännön harjoittelua tehdään avoimen lähdekoodin ohjelmalla (OBS)
Ikäkausiajatteluun perustuvien työkalujen avulla huolehditaan siitä, että kaikenikäisten lasten ja nuorten osallisuus ja sitoutuminen seurakuntaan voisi vahvistua. Verkossa tapahtuvaan työhön ja sen työympäristöihin perehdytään harjoittelemalla uusia työmenetelmiä ja audiovisuaalista ilmaisua. Tiedustelut: Juha Kinanen Kasvun polun tavoitteena on vahvistaa lapsen ja nuoren kristillistä identiteettiä. Miten vahvistamme luontevia tapoja olla mukana eri elämänvaiheissa. Kasvun polku auttaa vahvistamaan laatulupausta siitä, että kastettuna kirkon jäsenenä lapsi ja nuori saa tarvitsemaansa tukea kasvulleen. Kasvun polulla on paikka myös niille lapsille ja nuorille, joita ei ole kastettu. Tutustu kasvun polun mahdollisuuksiin seurakuntanne kasvatuksen kokonaisuuden kehittämisessä! KASVUN POLULLA LASTEN JA PERHEIDEN KANSSA •• 2.–4.2.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Millainen kasvun polku lapselle ja perheelle rakentuu kirkossa. Miten vahvistamme luontevia tapoja osallisuuteen sen eri tasoilla. Mitä on tärkeää huomioida, kun kohdataan lapsia ja perheitä, tuotetaan sisältöä ja toimitaan digitaalisissa ympäristöissä. Verkkoympäristö tuo mukanaan sekä uusia työskentelyja viestintämahdollisuuksia että myös uhkia. 240 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Miten hyödynnämme digitaalisuutta parhailla mahdollisilla tavoilla lasten ja perheiden kanssa toimiessa ja toimintaa suunnitellessa. Koulutuksessa opetellaan suojaamaan omaa yksityisyyttä verkkoympäristössä sekä pienentämään omaa digitaalista jalanjälkeä. Koulutuksessa keskitytään 0–11-vuotiaiden ja heidän perheidensä kasvun polkuun. Kasvun polun ajattelu kattaa aikajakson lapsen odotuksesta ja syntymästä itsenäiseen aikuisuuteen, sitoen yhteen eri-ikäisten kanssa tehtävää työtä. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen VERKOSSA KOULUIKÄISTEN JA NUORTEN KANSSA ••• Koulutuksessa tutustutaan digitaalisen nuorisotyön mahdollisuuksiin. Koulutuksessa tutustutaan myös erilaisiin verkkoympäristöön ja sosiaaliseen mediaan sopiviin pedagogisiin menetelmiin. Koulutuksessa keskitytään 12–22-vuotiaiden kasvun polkuun. Verkon ja kasvokkaisen toimintaympäristön eroja tarkastellaan myös käyttäytymisen ja sääntöjen näkökulmasta. Millaisten lähteiden äärellä siinä ammennetaan voimavaroja. 250 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 4.1.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat KASVUN POLULLA NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN KANSSA •• 9.–11.2.2021 Pääkaupunkiseutu Millainen kasvun polku seurakunnassanne rakentuu nuoresta aikuiseksi. Osallistujat vastaavat itse ruokailuista sekä mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista. Opitaan yhdessä toimimaan luontevalla tavalla verkossa ja luomaan sinne osallistavaa, vuorovaikutteista ja pedagogisesti ajantasaista sisältöä. Ilmoittautuminen viimeistään: 14.12.2020 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa omaan seurakuntaasi Kasvun polulla lasten, nuorten japerheidenkanssa-koulutus!Rakennetaankoulutus seurakuntanne tarpeisiin.Tiedustelut:SatuReinikainen,TimoTulisalo 7. Tiedustelut: Juha Kinanen ja Anita Ahtiainen VIISAASTI VERKOSSA ••• Miten verkossa toimitaan viisaasti. Ketkä sitä ovat rakentamassa. 7 KASVUN POLKU VARHAISKASVATUSTA JA PERHETOIMINTAA DIGITAALISESSA YMPÄRISTÖSSÄ • Millä tavalla seurakunnan varhaiskasvatus ja perhetoiminta näkyy ja toimii verkossa
ja 10.–11.5.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Millaiseksi katsomuskasvatuksen yhteistyö on muotoutunut. Pääset teroittamaan koulupakkisi työkalut yhdessä toisten kanssa koulujenne tarpeiden pohjalta. Kyllä, kiitos! Koulupakki-koulutuksessa kehität seurakuntasi alueellista yhteistyötä koulujen kanssa. 30. Ilmoittautuminen viimeistään: 10.1.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat KATSOMUSKASVATUKSEN YHTEISTYÖ • Seurakunnilla on paljon osaamista katsomuskasvatuksen kehittämisessä yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa. 8 KOULUPAKKI – KOULUYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN •• 21.–23.9.2021 ja 22.–23.3.2022 Kirkon talo, Helsinki Entistä parempaa kouluyhteistyötä. Entä miten vahvistaa lasten ja nuorten tunneja ryhmätyöskentelytaitoja alakoulun ylemmillä luokilla. Koulutuksessa hyödynnetään hyväksi todettuja yhteistyömalleja ja toimintaideoita. Helsinki, 5.3.2021 Ilmoittautuminen 5.2.2021 mennessä. 380 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 166 €. Oulu, 19.3.2021 Ilmoittautuminen 19.2.2021 mennessä. Paikallisen yhteistyön kehittämiseksi voit kutsua kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstöä mukaan koulutukseen. Tiedustelut: Suvielise Nurmi. Koulutuksen punaisena lankana kulkee dialoginen työote, jolle katsomuskasvatuksen yhteistyö perustuu. Kuopio, 26.3.2021 Ilmoittautuminen 26.2.2021 mennessä. 420 € Hintasisältääkoulutuksen, käytettävät materiaalit ja kahvitarjoilut. 8 KATSOMUSKASVATUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ • Katsomuskasvatuksen yhteistyötä kannattaa miettiä yhdessä! Voit tuoda omat kysymyksesi ja ideasi yhteiseen päivään, jossa vahvistat osaamistasi katsomuskasvatuksen yhteistyön teemoissa. 220 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 85 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 28.5.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi SALATUT ELÄMÄNTAIDOT -TOIMINTAMALLI KOULUYHTEISTYÖHÖN • 11.–12.2.2021 Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylä Miten kehittää seurakunnan kouluyhteistyötä ja ottaa siihen mukaan alueen muut toimijat verkostoyhteistyössä. Miten kehittää sitä edelleen palvelemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oikeutta katsomukseen. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.12.2020 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Koulutus tarjoaa uuden, selkeän ja kouluille mielekkään toimintamallin kouluyhteistyöhön. 70 € Osallistumismaksu sisältää kahvit, lounas omakustanteinen. Ilmoittautumiset osoitteessa seurakuntaopisto.fi/seurakunnat KATSOMUSKASVATUKSEN YHTEISTYÖ – DIALOGINEN TYÖOTE • 11.–12.2. Tiedustelut:HannaPulkkinen, TiinaHaapsalo KOULUYHTEISTYÖ JA KATSOMUSKASVATUS KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S
9 9 Oli ilo kuunnella ja katsella kouluttajien hyvin toiminutta yhteistyötä!”
Koulutuksessa tutustutaan tapoihin vahvistaa luontosuhdetta ja käsitellä ympäristövastuun kysymyksiä. Tämän ohjaajakoulutuksen jälkeen voit toteuttaa kursseja osana oman seurakuntanne toimintaa. Opit oman kokemuksen kautta esimerkiksi luontohartauksien ja -meditaatioiden rakentamista. Tiedustelut: Markku Autio LAPSEN JA PERHEEN LUONTOSUHTEEN VAHVISTAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA •• 1.–3.9.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Millaisia ympäristöön liittyviä kysymyksiä lapset ja vanhemmat pohtivat. Ilmoittautuminen viimeistään: 29.3.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Ilmoittautuminen viimeistään: 2.8.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat LUONTO SEURAKUNNAN KASVATUKSESSA ••• 11.–13.5.2021 Partaharjun toimintakeskus, Pieksämäki Kuinka vahvistat lasten ja nuorten suhdetta luontoon. 190 € Ruokailu ei sisälly hintaan, telttamajoitus. Koulutuksen aikana ollaan paljon luonnossa – opit teoriaa ja käytännön harjoitteita ympäristökasvatukseen seurakunnan kasvatuksessa. Koulutuksessa voidaan painottaa tilaajan toiveiden mukaan esimerkiksi luontoliikuntaa, digitaalisuutta, ympäristön ja kestävän kehityksen kysymyksiä tai spiritualiteettia. 250 € Täysihoito 230 € kahden tai yhden hengen huoneessa. 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen LUONTO 10 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret. 200 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 75 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 30.4.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Miten hyödyntää lähiluontoa seurakunnan toiminnassa. Miten rakentaa luontoympäristöön erilaisia toiminnallisia kokonaisuuksia digiteknologian avulla. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.6.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat LUONTO JA HILJAISUUDEN VILJELY ••• 7.–9.9.2021 Partaharjun toimintakeskus, Pieksämäki Luonto kutsuu hiljentymään! Koulutuksessa perehdyt luonnon ja retriitin elementtien käyttämiseen erityisesti nuorten spiritualiteetin tukemisessa. Miten ympäristöasioita voi lähestyä positiivisella, lapsia ja nuoria voimaannuttavalla tavalla. 10 INNOSTU RETKEILYSTÄ JA TELTTALEIREISTÄ -OHJAAJAKOULUTUS ••• 25.–26.8.2021 Nuuksio, Espoo Kannusta seurakuntalaisia retkeilemään! Ohjaamalla Innostu retkeilystä ja telttaleireistä -kursseja kutsut lapsia, nuoria ja aikuisia luontoon. Kuinka ympäristöasioita voi lähestyä positiivisella, lapsia ja nuoria voimaannuttavalla tavalla. Koulutuksessa ideoidaan erilaisia tapoja vahvistaa perheiden luontosuhdetta ja ympäristövastuuta. Koulutuksen aikana ollaan paljon luonnossa – opit teoriaa ja käytännön harjoitteita ympäristökasvatukseen seurakunnan kasvatuksessa. Ilmoittautuminen viimeistään: 20.4.2021 rko.fi/taydennyskoulutus LAPSEN JA PERHEEN LUONTOSUHTEEN VAHVISTAMINEN • Miten hyödyntää lähiluontoa monipuolisesti toiminnassa lasten ja perheiden kanssa. 250 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 190 €. Miten digitaaliset sovellukset rikastuttavat luonnossa liikkumista. Tiedustelut: Suvielise Nurmi LUONTO SEURAKUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ ••• 18.–19.5.2021 Raudaskylän kristillinen opisto, Ylivieska Miten vahvistan lasten ja nuorten suhdetta luontoon
rko.fi/taydennyskouolutus Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Mitä nuori tarvitsee kohdatakseen haasteet tasapainoisena ja rakentaakseen kestävää yhteiskuntaa ja kirkkoa. koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Raudaskylän kristillinen opisto, Ylivieska, 10.–11.8.2021 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 75 €. 11 TULEVAISUUS JA TOIVO – YMPÄRISTÖMUUTOSTEN KOHTAAMINEN NUORTEN KANSSA •• Ilmastonmuutos ja luonnon tila huolettavat lapsia ja nuoria. Laajenna osaamistasi ympäristömuutosten kohtaamisesta ja verkostoidu nuorten toivon tähden. Mistä syntyy toivo, kun tulevaisuus tuo väistämättä epävarmuutta ja kriisejä. Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus, 20.–21.4.2021 220 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 85 €. 30.. Tiedustelut: Suvielise Nurmi 11 Sain virkistystä ja työiloa ja konkreettista töihin vietävää.” KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Ilmoittautuminen 5.3.2021 mennessä. Ilmoittautuminen 13.7.2021 mennessä
12 GOSPELKUORON ILOA • 26.–28.4.2021 Kirkon koulutuskeskus, Järvenpää Miten saadaan kuorokaapujen helmat heilumaan tai nuorten kuoro svengaamaan. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.8.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Pelien ja leikkien kautta opit aktivoimaan ja tutustuttamaan lapsia ja nuoria monipuolisiin tapoihin liikkua. 300 € Täysihoito 188 € yhden hengen huoneessa. Lisäksi tutustut “höntsäliikuntaan” ja Liikuntainnostaja-koulutuksen toimintamalliin. Ilmoittautuminen viimeistään: 5.4.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat LIIKUNTAKERHON STARTTIKOULUTUS ••• 17.–18.2. Luvassa groovea, sointia ja autenttista gospelkuorosoundia suomen ja englannin kielillä! Tästä koulutuksesta hyötyvät niin gospelkuoroja aiemmin johtaneet kuin sellaisen aloittamista suunnittelevat. Ilmoittautuminen viimeistään: 18.7.2021 rko.fi/taydennyskoulutus KIRKKOMUSKARI 3 •• 15.–17.9.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Kirkkomuskari-materiaalien perhe on saanut kolmannen vuosikertansa! Uudet laulut, lorut, leikit ja toteutusehdotukset ovat valmiina niin erilaisia muskareita kuin muitakin varhaiskasvatuksen toimintoja, myös muskarikuoroja ja jumalanpalveluselämää varten. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.3.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi KIRKKOMUSKARI • 17.–18.8.2021 Raudaskylän kristillinen opisto, Ylivieska Kirkkomuskari-materiaaleihin tutustumista laulaen, soittaen, liikkuen ja lorutellen. 265 € Osallistujat vastaavat itse ruokailuista sekä mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista. Koulutuksessa opitaan rakentamaan erilaisia liikunnallisia kokonaisuuksia osana varhaiskasvatusta. Ilmoittautuminen viimeistään: 6.1.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Millaisia liikuntaan liittyviä harrastuskerhoja voisi ohjata 6-13-vuotiaille. Tiedustelut: Riikka Jäntti LAPSI JA LIIKUNTA • 5.–7.5.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Mikä on liikunnan pedagoginen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. 200 € sisältäen koulutusmateriaalit. Osallistumismaksu: 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Tiedustelut: Jukka Jylhä MUSIIKKI, LIIKUNTA JA ILMAISU 12 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. 30.. ja 25.3.2021 Helsinki Miten lasten ja nuorten arjessa voisi olla enemmän iloista liikuntaa. Millaiseen liikkumiseen Raamatun kertomukset ja rukoukset kutsuvat. Täysihoito kahden hengen huoneessa 75 €. Koulutuksessa käytetään Kirkkomuskari 1, 2 ja 3-materiaalien lisäksi myös muuta seurakuntien varhaisiän musiikkikasvatuksessa ajankohtaista ohjelmistoa. Koulutuksessa materiaalia testataan monesta eri näkökulmasta käsin
Virsimuskarissa lauletaan, soitetaan, lorutellaan, liikutaan, leikitään – virren kanssa. Pääset myös hyppäämään mukaan interaktiiviseen tarinaan oppimaan sen saloja! 250 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 190 €. Monipuolinen, positiivisesti erilainen, ajatuksia herättävä.”. 13 Positiiviset ohjaajat ja innostava musiikintekemisen meininki. Ilmoittautuminen viimeistään: 21.9.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat VIRSIMUSKARI VALLOITTAA • 17.–19.3.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Virsimuskari vie eri-ikäiset lapset ja perheet musiikin lumon äärelle. Otat haltuun oman tarinamaailman rakentamista ja sen hyödyntämistä erilaisissa työtehtävissä. 13 TARINAT TYÖVÄLINEENÄ – TAPOJA JA MENETELMIÄ ••• 2.–4.11.2021 Partaharjun toimintakeskus, Pieksämäki Tule oppimaan erilaisia tapoja ja tekniikoita tarinoiden kertomiseen! Tässä koulutuksessa vahvistat omaa tapaasi olla kertojana. Virsi ja virsimuskari liikkuu erityisesti kirkkotilassa, jossa tutkitaan ja tarkastellaan tilan luomia mahdollisuuksia. 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 17.2.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Musiikki, liikunta ja ilmaisu -koulutuksetjatkuvatseuraavalla aukemalla
Koulutuksessa perehdytään liikunnan ja leikin lisäämisen mahdollisuuksiin pienissäkin tiloissa, liitetään leikkiä ja liikuntaa raamatunkertomuksiin sekä jumalanpalvelusja hartauselämään. Uusien lorujen ja laulujen lisäksi kurkistetaan myös varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteisiin. Kirkkotila huomioidaan tanskalaisen esikuvansa Babysalmesangin mukaan, joten luontevinta on järjestää tämä koulutus kirkkosalissa. 14 LAULUTUULI • Laulutuuli-kirjasta löytyy kivaa laulettavaa, kuunneltavaa ja liikuttavaa kouluikäisille, lapsikuoroille, kerhoihin ja kouluihin! Koulutuksessa innostutaan käyttämään Laulutuulen lauluja myös kirkkovuoden ja jumalanpalveluselämän näkökulmista. Virsimuskarissa lorutellaan, leikitään, liikutaan ja soitetaan virren tahdissa. Innostu käyttämään materiaalia yhdessä ryhmien kanssa! Koulutus voidaan toteuttaa niin, että paikallinen musiikkiryhmä on mukana. Koulutuksen jälkeen voit ohjata Liikuntainnostaja-kursseja omassa seurakunnassasi! Tiedustelut: Markku Autio MUSKARISOPPA – RESEPTEJÄ VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUKSEEN • Koulutus tarjoaa tukea kokonaisvaltaiseen ja lapsilähtöiseen varhaisiän musiikkikasvatukseen niin kunnan kuin seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Tiedustelut: Riikka Jäntti VIRSIMUSKARI •• Virsimuskari-materiaali ja -työtapa jatkaa kirkkomuskareiden polkua. 30.. Virsien käsittelytapoja voi soveltaa myös kouluikäisten kanssa. Koulutus pohjautuu Muskarisoppa-materiaaliin ja kouluttajana toimii sen tekijä Ulla Piispanen. Lisäksi pohditaan aikuisen roolia leikin ja liikunnan mahdollistajana sekä liikunnan ja leikinmerkitystä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen LIIKUNTAINNOSTAJA -OHJAAJAKOULUTUS • Liikuntainnostajat ovat isosikäisiä nuoria, jotka toimivat vertaisohjaajina seurakuntien höntsäliikuntaryhmissä. Höntsäliikunta on kaikille avointa, iloa tuottavaa ja riippumatonta osaamisesta. Koulutus voidaan toteuttaa niin, että paikallinen musiikkiryhmä on osittain mukana. Tiedustelut: Riikka Jäntti NUOREN SEURAKUNNAN VEISUKIRJA 2020 • NSV 2020 jatkaa punaisen laulukirjan matkaa. Tiedustelut: Riikka Jäntti MUSIIKKI, LIIKUNTA JA ILMAISU KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Tiedustelut: Riikka Jäntti LEIKKI JA LIIKUNTA – KOKONAISVALTAISTA VARHAISKASVATUSTA • Miten vahvistaa ja kehittää lapsen liikunnallista osaamista ja motorisia taitoja osana varhaiskasvatusta. Koulutuksessa lauletaan ja musisoidaan yhdessä NSV 2020:n lauluja ottaen huomioon kirkkovuosi, jumalanpalveluselämä ja rippikoulu. Mukana on paljon tuttua, mutta yhtä paljon myös uutta suomalaista musiikkia niin tutuilta kuin uusiltakin lauluntekijöiltä. Ohjaajakoulutuksessa opit kouluttamaan Liikuntainnostajia omaan seurakuntaasi
Koulutuksessa hyödynnetään kirjaa Kaste (Kirjapaja 2020). Mikä tuottaa hyvän kokemuksen seurakunnan ja perheen välisestä yhteydenpidosta ja kastejuhlasta. ja 9.11.2021 50 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 130 €. Ilmoittautuminen 31.10.2020 mennessä. Ilmoittautuminen 15.12.2020 mennessä. Täydennä osallisuuteen liittyvää osaamistasi ja kutsu nuoret vaikuttamaan! Allianssi-talo, Helsinki, 26.–27.1. 15 LAPSIASIAHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄ ••• 2.10.2021 Mikkelin seurakuntakeskus, Mikkeli Toimitko seurakuntasi lapsiasiahenkilönä. Koulutuksessa jaetaan lapsivaikutusten arvioinnista saatuja kokemuksia ja etsitään hyviä toimintamalleja! Tiedustelut:HannaPulkkinen, Tarja Liljendahl OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN 15 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret. Ilmoittautumiset osoitteessa koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SEURAKUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA ••• Etsittekö luontevaa tapaa toteuttaa lapsivaikutusten arviointia seurakunnassanne. Tule ideoimaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen tapoja seurakunnassa! 95 € Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan. ja 27.4.2021 190 € Sisältääaamupäivä-japäiväkahvit. Kaipaatko tukea tehtävääsi. Partaharjun toimintakeskus, Pieksämäki, 13.–14.9. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen NUORET VAIKUTTAVAT • Miten nuoret pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon ja kokemaan yhteenkuuluvuutta seurakunnassasi. Perehtyminen LAVAn keskeisiin periaatteisiin ja ennakkoarvioinnin menetelmiin säästää vaivaa päätösten valmistelussa. Valtakunnallisessa koulutuspäivässä kuulet uusimmat vinkit ja kokemukset muista seurakunnista ja verkostoidut toisten lapsiasiahenkilöiden kanssa. Miten kaste näkyy seurakunnan toiminnassa ja digitaalisissa ympäristöissä. Millaisin työskentelytavoin voit kutsua nuoria vaikuttajia nykyistä laajempaan osallisuuteen seurakunnassa. Koulutuksessa voidaan painottaa tilaajan toiveiden mukaan kasteen teologiaa tai käytäntöä, viestintää tai lasten, nuorten ja perheiden kohtaamista kasteen teemoissa. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.9.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi KASTEEN MERKITYSTEN ÄÄRELLÄ ••• Miten seurakuntalaisten kanssa voidaan yhdessä tutkia kasteeseen liittyviä merkityksiä
Tule mukaan pohtimaan kouluikäisten toiminnan ydintä ja innostumaan uusista ideoista! 250 € Osallistuja vastaa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista itse. 30. Koulutus voidaan kohdentaa seurakunnan omaan toimintaan tai kunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tiedustelut: Sanna Jattu ja JohannaHeikkinen LUE KUVAA, TUTKI TILAA ••• Koulutuksessa opitaan hyödyntämään monipuolisesti kuvia kasvatuksessa ja uskonnollisia tiloja oppimisympäristönä yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. 420 € Osallistuja vastaa itse ruokailuista ja mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti jaJohannaHeikkinen KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Ilmoittautuminen viimeistään: 4.1.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Ilmoittautuminen viimeistään: 24.5.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi KASVATUSAJATTELU VAHVAKSI ••• Seurakunnan kasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen nousevat yhteisestä kasvatusajattelusta. 7. Tule mukaan prosessiin, jossa katsotaan kasvatusta kokonaisuudessaan yhdessä seurakuntanne toimijoiden kanssa! Koulutuksessa seurakuntanne kasvatuksen työntekijät ja halutessanne seurakuntalaisetkin rakentavat yhteistä ajattelua siitä, mitä tehdään, miten ja miksi. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN • Koulutuksessa kehitetään yhdessä seurakunnan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, toimintaa, arvioinnin tapoja ja osallisuuden toteutumista. Ilmoittautuminen viimeistään: 9.3.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi VAIPPAPÖKSYT SAAVAT TULLA • 2.–4.2.2021 Seurakuntaopisto, Lapuan kampus Miten opetuksen, kasvatuksen ja hoidon ulottuvuudet toteutuvat seurakunnan varhaiskasvatuksessa. 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 155 €. ja 24.–25.11.2021 Helsinki Koulutuksessa pääset kehittämään oman seurakuntasi varhaisnuorisotyötä muuttuvassa yhteiskunnassa! Omaan työhösi liittyvä kehittämistarve on koulutuksen keskiössä. Hyödynnämme muun muassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja pedagogiikan johtamisen käytänteitä. Mihin suuntaan perhetoimintaa kouluikäisten parissa olisi hyvä kehittää. 16 VARHAISNUORISOTYÖ MUUTOKSESSA • 24.–26.8. Kysy myös digitaalisen varhaiskasvatuksen kehittämisen koulutuksista! Tiedustelut:JohannaHeikkinen ja Satu Reinikainen Miten seurakuntanne kasvatuksessa otetaan huomioon kasvun polku. PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN KOULUIKÄISET 2020-LUVULLA – SEURAKUNTA MUKANA KOULUIKÄISTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ ARJESSA • 20.–22.4.2021 Helsinki Miten seurakunta on mukana kouluikäisten ja heidän perheidensä arjessa 2020-luvulla. 16. Tule mukaan oppimaan, millaista pedagogiikkaa tarvitaan, kun toimitaan pienimpien kerholaisten kanssa. LUE LISÄÄ S. Mikä kiinnostaa ja mikä liikuttaa kouluikäisiä tässä ajassa. Tiloihin tutustumisessa hyödynnetään digitekniikkaa ja opitaan käyttämään sitä pedagogisten kokonaisuuksien luomisessa
17 Jakaminen ja kuulumisten sekä kokemusten vaihto on myös päivässä tärkeää.”. 17 Pedagogista kehittämistä rippikoulun näkökulmasta. 20. LUE LISÄÄ S
Miten alueellista yhteistyötä voidaan vahvistaa. Miten kirkkovuoden juhlat näkyvät verkossa. Mistä löydämme uutta niiden toteuttamiseen. Perhelähtöinen seurakunta vahvistaa perheiden hyvinvointia ja osallisuutta. Tule pohtimaan seurakunnan mahdollisuuksia kohdata ja kuulla perheitä. Kuinka nopeasti seurakunnassa reagoidaan perheiden tarpeisiin. Tule pohtimaan seurakunnan perhetoiminnan mahdollisuuksia kulkea perheen rinnalla. 240 €. 18. KIRKKOVUODEN JUHLA-AJAT LASTEN JA PERHEIDEN KANSSA •• 3.–5.11.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Kirkkovuoden juhlat toistuvat joka vuosi. Tässä koulutuksessa vietetään kirkkovuoden suuria juhlia, jotta voit poimia parhaat ideat sovellettaviksi seurakunnassasi. Ilmoittautuminenviimeistään:13.9.2021seurakuntaopisto.fi/seurakunnat PALIKAT PERHETOIMINNASSA •• 24.–25.11.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Palikkaperhe on päivitetty! Miten osaamme parhaiten hyödyntää parisuhteen, vanhemmuuden, seurustelun ja isovanhemmuuden palikoita osallisuuden ja havainnollistamisen välineenä ryhmissä, toimituskeskusteluissa, leireillä tai tapahtumissa. 240 €. Ilmoittautuminenviimeistään:15.1.2021seurakuntaopisto.fi/seurakunnat PERHEIDEN KANSSA KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Ilmoittautuminenviimeistään:1.10.2021seurakuntaopisto.fi/seurakunnat KUORMITTAVAT ELÄMÄNTILANTEET PERHEESSÄ •• 13.–15.10.2021 Seurakuntaopisto, Jaakkiman kampus Miten kohtaamme perheitä kuormittavissa elämäntilanteissa. 240 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa 130 €. Ilmoittautuminenviimeistään:22.10.2021seurakuntaopisto.fi/seurakunnat SEURAKUNTA PERHEIDEN ARJESSA •• 15.–17.2.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Missä ja miten olemme mukana perheiden arjessa. 30. 220 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa 83 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €
Tiedustelut:KaisaAitlahtijaTiinaHaapsalo PALIKAT PERHETOIMINNASSA ••• Parisuhteen, seurustelun, vanhemmuuden ja isovanhemmuuden palikkatalo on päivitetty. Lapsi voi olla rauhassa lapsi, kun aikuiset saavat vaikeissa vaiheissa tuen toisilta aikuisilta. Tiedustelut:HeliPruuki 19. Koulutuksessa hyödynnetään Perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivoja sekä vahvistetaan perhelähtöisen työotteen osaamista suuntaviivojen tavoitteiden toteuttamiseksi. Koulutuksessa luodaan myös pohjaa paikallisten toimintamallien kehittämiseen. Koulutuksessa pureudutaan vanhemmuuden ja vanhempien tukemiseen eri näkökulmista vaikeissakin tilanteissa. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen PERHETOIMINNAN KEHITTÄMINEN ••• Perheiden monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet haastavat kehittämään seurakunnan toimintaa perhelähtöisesti. Koulutuksessa tutkitaan tiedollisesti, keskustellen ja toimien, miten uudistettua materiaalia voi hyödyntää erilaisissa ryhmissä ja keskusteluissa. LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKEMINEN SURUSSA ••• Lapsen kohtaama suru haastaa kasvattajan pysähtymään ja tukemaan lasta. Oletko kiinnostunut perheiden jumalanpalveluselämästä ja perheiden spiritualiteetin tukemisesta. Koulutus tarjoaa toimintatapoja, joilla voidaan vahvistaa lapsen, lapsiryhmän ja perheen selviytymistä surussa. Koulutuksessa syvennytään aiheeseen esimerkiksi tapauskertomusten kautta. Tilaajan toiveiden mukaan voidaan keskittyä varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan tai pohtia myös, mitä uutta ja innostavaa palikkatalo voi tuoda rippikouluun, nuorisotyöhön tai toimituksiin. LUE LISÄÄ S. 23. Tiedustelut:KaisaAitlahtijaJohannaHeikkinen VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI OSANA SEURAKUNNAN PERHETOIMINTAA ••• Miten rakennamme seurakunnasta yhteisöä, jossa kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevat perheet voivat kokea olevansa turvassa ja saavansa tukea arkielämän haasteissa ja vaikeinakin aikoina. Palikat ovat monikäyttöinen ja osallistava työväline moniin tilanteisiin. Ymmärrys lapsen ja nuoren kehitysvaiheista ja erilaisista tavoista reagoida menetyksiin auttaa työntekijää tukemaan lasta sekä yksilöllisesti että ryhmän jäsenenä. Yhteistyöverkostot ja perhelähtöinen työote auttavat kehittämään toimintaa erilaiset elämäntilanteet huomioiden
Millaisten käytännön toimintatapojen kautta tuetaan nuorten rippikoululaisten mielen hyvinvointia. Koulutuksessa opit ohjaamaan turvallista ja kannattelevaa rippikoulua. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.3.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. ja 25.10.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Tule ottamaan selvää, miten voit vahvistaa rippikoululaisten osallisuutta ja merkityksellistä oppimista! Koulutuksessa opit ohjaamaan ilmiötyöskentelyjä, hahmotat työskentelytavan pedagogista taustaa ja saat vinkkejä työskentelyyn nuorten kanssa. Tiedustelut: Sanna Jattu NUORTEN MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN RIPPIKOULUSSA • 15.–17.3.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Miten rippikoulussa pärjätään erilaisten mielenterveyden haasteiden kanssa. 190 € Osallistuja vastaa mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista itse sekä lounaskuluista koulutuspäivinä. 250 €. Ilmoittautuminen 4.12.2020 mennessä. Tiedustelut: Sanna Jattu RIPPIKOULU OSANA DIAKONIAN VIRAN HALTIJAN TYÖTÄ • 15.–16.4.2021 Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Espoo Rippikoulu on mahdollisuus elää todeksi diakoniaa nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Ilmoittautumiset osoitteessa koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Tule rakentamaan oman seurakuntasi rippikouluprosessin kokonaisuutta palvelumuotoilun näkökulmista! Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin koulutustila, Helsinki 28.1., 6.5. Täysihoito kahden hengen huoneessa 83 €. ja verkkotapaaminen 23.9.2021 50 € Sisältää kahvit ja lounaat. Tässä koulutuksessa otat haltuun uuden rippikoulusuunnitelman keskeiset näkökulmat, saat tuntumaa rippikoulun erityispiirteistä ja löydät tapoja hyödyntää omaa ammattitaitoasi rippikouluikäisten kanssa. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Espoo 11.2., 29.4. Ilmoittautuminen 11.12.2020 mennessä. Ilmoittautuminen viimeistään: 1.2.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. 30.. ja verkkotapaaminen 16.9.2021 50 € Sisältää kahvit ja lounaat. Täysihoito kahden hengen huoneessa 93 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 4.3.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi RIPPIKOULU OSANA LASTENOHJAAJAN TYÖTÄ • 26.–27.4.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Rippikoulu kuuluu yhä useamman lastenohjaajan työhön. Ilmoittautuminen viimeistään: 14.12.2020 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Tiedustelut: Sanna Jattu RIPPIKOULUTYÖ JA ISOSTOIMINTA 20 KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Tässä koulutuksessa otat haltuun uuden rippikoulusuunnitelman keskeiset näkökulmat, saat tuntumaa rippikoulun erityispiirteistä ja löydät tapoja hyödyntää omaa ammattitaitoasi rippikouluikäisten kanssa. 20 ILMIÖPEDAGOGIIKKAA RIPPIKOULUUN • 4.–5.2. 190 €. 250 €. Tiedustelut: Sanna Jattu ja JohannaHeikkinen RAKENNA SEURAKUNTASI RIPPIKOULUPOLKUA • Miten nuorilähtöisyys voisi ohjata rippikoulun toteuttamista viestinnästä konfirmaatioon saakka. Millaista polkua nuori ja hänen perheensä kulkevat teidän seurakunnassanne
21 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret 21 Tietojen ja taitojen harjoittelun lisäksi kurssilla sai myös tilaa omille ajatuksille ja irtioton arkisesta puurtamisesta.”
jakso keväällä 2022 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Miten Lattiakuvat auttavat kohtaamaan lapset ja perheet eri tilanteissa. Ilmoittautuminen viimeistään: 21.12.2020 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat LAPSEN JA PERHEEN HENGELLISEN KASVUN TUKEMINEN •• 12.–14.4. jakso 13.–15.10.2021, 2. Ilmoittautuminen viimeistään: 18.10.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Katso hengelliseen elämään ja luontoon liittyvät koulutukset. Tule syventämään Lattiakuva-osaamistasi ja oppimaan, miten uusia kertomuksia luodaan. Ilmoittautuminen viimeistään: 15.6.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat SPIRITUALITEETTI JA RAAMATTU 22 LATTIAKUVIEN PERUSKOULUTUS ••• 21.–22.1. Työskentelyjä ohjaavat lattiakuvien kehittäjä sisar Esther työparinsa isä Meinulfin kanssa. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä kielitaitoa, tulkkaus suomeksi on järjestetty. Lattiakuvien toimiva pedagogiikka on monikäyttöistä, osallistavaa ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa. Millaista Jumala-puhetta käymme lapsen ja perheen kanssa. 200 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. 410 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 314 €. 22 BIBLIODRAAMA –OHJAAJAKOULUTUS ••• 1. Godly Play sopii lapsille, nuorille, rippikouluun ja aikuisille. Lattiakuvien pedagogiikka tukee osallisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja dialogisuutta kaikkien ikäryhmien kanssa. jaksot vuonna 2022 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Haluatko vahvistaa ja monipuolistaa Raamatun käyttöä työssäsi. Koulutuksessa pohditaan, miten kotona ja seurakunnassa on tilaa lapsen kokonaisvaltaiselle tavalle käsitellä elämän hengellistä ulottuvuutta. Bibliodraamaohjaajakoulutus tuottaa osaamisen bibliodraamaryhmän ohjaamiseen, rikastuttaa Raamatun käyttöä saarnassa ja hartauksissa sekä syventää eksegeettisen tiedon hyödyntämistä. ja 23.–24.3.2021 Seurakuntaopisto, Lapuan kampus Godly Play tarjoaa toimintatavan, jossa kristinuskoon ja Raamattuun tutustutaan kertomusten, tutkimisen, ihmettelyn ja toiminnan kautta. ja 6.–8.10.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Millaista on lapsen hengellisyys. ja 16.–17.3.2021 Seurakuntaopisto, Jaakkiman kampus Tule löytämään Lattiakuvien monipuoliset mahdollisuudet ja oma tapasi käyttää Lattiakuvia kerronnassa. 380 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 170 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 12.3.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat LATTIAKUVIEN KEHITTÄMISPÄIVÄT SISAR ESTHERIN KANSSA ••• 18.–20.8.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Miten lattiakuvat tukevat eri ikäisten spiritualiteetin kehittymistä. Kristillinen traditio tulee osaksi omaa elämänkokemusta. Ilmoittautuminen viimeistään: 21.12.2020 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat LATTIAKUVIEN JATKOKOULUTUS ••• 1. LUE LISÄÄ S. Ilmoittautuminen viimeistään: 13.9.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat GODLY PLAY –OHJAAJAKOULUTUS ••• 28.–29.1. 380 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 150 €. jakso 8.–10.12.2021, 3.–8. jakso 18.–19.11.2021, 2. 610 € Yhden koulutusjakson täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. 10.. 380 € Yhden koulutusjakson täysihoito kahden hengen huoneessa 83 €. Syvennytään uusiin kertomuksiin ja tutustutaan saksalaisten kokemuksiin lattiakuvien soveltamisesta hengellisessä matkakumppanuudessa
Koulutuksessa otetaan vakavasti lapsi teologisena toimijana ja pohditaan, millainen rooli seurakunnalla voi olla lapsen ja perheen rinnallakulkijana erilaisten maailmankatsomusten keskellä. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja JohannaHeikkinen PYHÄKOULUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN •• Pyhäkoulutoiminta joustaa ja elää mukana ajassa. Tiedustelut: Anita Ahtiainen ja Satu Reinikainen RAAMATTUA ROHKEASTI JA MONIPUOLISESTI ••• Haluatko rikastuttaa raamatuntuntemustasi ja monipuolistaa Raamatun käyttöä työssäsi. Pyhäkoulu voi olla myös postia kotiin tai tapahtua verkossa. Tiedustelut: Anita Ahtiainen ja Satu Reinikainen GODLY PLAY ••• Godly Play on kokonaisvaltainen Raamatun kerronnan ja tuntemisen sekä hengellisen matkakumppanuuden toimintatapa, joka sopii käytettäväksi kaikissa ikäryhmissä lapsista aikuisiin. Sukelletaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti Raamatun erilaisten tekstien maailmoihin tutkimustiedon, kerronnan, liikunnan, seikkailun, leikin ja draaman keinoin. Tilauskoulutus voi olla päivän mittainen sukellus pyhäkoulun toteutustapoihin ja markkinointiin tai pidempi pyhäkoulutyön kehittämisen prosessi. Koulutus sopii koko työyhteisölle, myös yhdessä seurakuntalaisten kanssa. 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen 23 KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Koulutus voi olla lyhyt tutustuminen, ohjaajakoulutus tai syventävä jatkokoulutus ohjaajakoulutuksen käyneille. Miten elävä ja vuorovaikutteinen jumalanpalvelus toteutuu kirkossa ja digitaalisissa ympäristöissä. Tiedustelut: Anita Ahtiainen ja Satu Reinikainen LATTIAKUVAT ••• Lattiakuvat ovat juuri sellaista pedagogiikkaa, johon varhaiskasvatussuunnitelma, opetussuunnitelma ja rippikoulusuunnitelma kutsuvat. Psalmeja lähestytään musiikin ja kuvataiteen keinoin sekä rakennetaan niiden ympärille toiminnallisia kokonaisuuksia kerronnan ja liikkeen kautta. Mitkä hengelliset kysymykset ovat perheessä ajankohtaisia. 30.. Koulutuksessa yhdistyvät sekä ammattitaidon kasvaminen, spiritualiteetin vahvistaminen että osallistujien välisen yhteyden luominen. Yhteisöllisen kokemisen ja jakamisen merkitys oppimisessa, kaikkien aistien käyttö, kehollisuus ja muu toiminnallisuus sekä oppimisen laaja-alaisuus tulevat lattiakuvien kautta luontevasti huomioiduiksi. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja TiinaHaapsalo LAPSEN JA PERHEEN SPIRITUALITEETTI • Millainen on lapsen suhde elämän suuriin kysymyksiin ja miten voimme antaa hänelle tilaa luoda uutta ja syventää spiritualiteettiaan. Mitä erilaisia merkityksiä Raamatulla voi olla tämän päivän lapselle ja perheelle. Toiminnallisuuden, ihmettelyn ja markkinoinnin kautta vahvistuu toimiva tapa tukea lasten kristillisen identiteetin kasvua, kotien kristillistä kasvatusta sekä lasten ja perheiden osallisuutta. Miten musiikki, kertomukset, draama, kuvataide ja kädentaidot ovat osa jumalanpalvelusta. 23 PSALMIEN KIRJA ELÄVÄKSI ••• 10.–12.11.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Elävöitetään yhdessä psalmeja eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa käytettäviksi. Ilmoittautuminen viimeistään: 8.10.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat JUMALANPALVELUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KANSSA ••• Osallistavaa jumalanpalveluselämää suunnitellaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa
Tiedustelut:HeliPruuki HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET LAPSIRYHMÄSSÄ •• 8.–10.9.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Kasvaessaan lapsi tarvitsee apua tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn. ja 5.5.2021 190 € Osallistumismaksuun ei sisälly aterioita. ja 18.–19.3.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Nuisku – Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi kehittää ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen tarvittavia ihmissuhdetaitoja! Ohjaajakoulutuksessa perehdyt kokemuksellisesti nuorten ihmissuhdetaitojen kurssin materiaaliin, vahvistat omia vuorovaikutustaitojasi ja harjoittelet kurssin ohjaamista. Miten tunnistamme näitä tilanteita. Miten ennakoimme ja osaamme toimia lapsen ja perheen parhaaksi ryhmätilanteissa. Ilmoittautuminen viimeistään: 16.12.2020 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Osallistuja vastaa itse mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista. Lasten ja nuorten keskuksen jäsenseurakunnille 610 €, muille 680 €. 30. Osallistuja vastaa itse mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista. 24 ERÄTAUKO -OHJAAJAKOULUTUS ••• Erätauko on uusi tapa käynnistää ja käydä rakentavaa keskustelua myös sellaisissa tilanteissa, joissa osallistujien näkökulmat ovat lähtökohdiltaan erilaisia. LUE LISÄÄ S. Ohjaajakoulutuksessa perehdyt Erätauko-toimintamalliin ja keskustelun vetämisessä käytettäviin työtapoihin. Koulutus pätevöittää Nuisku-ohjaajaksi. Täysihoito kahden hengen huoneessa 240 €. Ilmoittautuminen 27.1.2021 mennessä. Helsinki, 10.2. Jyväskylä 10.3. 240 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa 240 €. Sain virkistystä ja työiloa ja konkreettista töihin vietävää.”. Ilmoittautuminen viimeistään: 6.8.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat K12-OHJAAJAKOULUTUS • 11.–12.10. ja 15.–17.11.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Opi ohjaamaan vuorovaikutustaitojen kursseja kouluikäisille! K12-ohjaajakoulutus sopii kaikille kasvatustyön ammattilaisille ja tuottaa pätevyyden toimia K12-kasvukurssin ohjaajana. Lasten ja nuorten keskuksen jäsenseurakunnille 610 €, muille 680 €. Haastavia kasvatustilanteita syntyy ristiriitatilanteissa ja tuen tarpeen kysymyksissä. Ilmoittautumiset osoitteessa koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Ilmoittautuminen 16.12.2020 mennessä. Ilmoittautuminen viimeistään: 27.8.2021 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat NUISKU-OHJAAJAKOULUTUS • 1.–3.2. K12-kursseilla kouluikäiset harjoittelevat vuorovaikutustaitoja, tunnistavat tunteita ja tutustuvat omaan itseensä. ja 15.4.2021 190 € Osallistumismaksuun ei sisälly aterioita. 8. Tiedustelut: Elise Kyttä TUNNEJA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kurkkaa uusi tunneja vuorovaikutuskoulutus Salatut elämäntaidot
ja 15.–16.11.2021 Allianssi-talo, Helsinki Kuuntele aktiivisesti ja kerro itsestäsi – tässä koulutuksessa ollaan vuorovaikutustaitojen ytimessä! Koulutuksessa harjoitellaan taitoja, joiden avulla vuorovaikutustilanteissa vaikuttavia asioita voi tunnistaa ja viestintä voi selkiytyä. 25 TOIMIVA PERHE -OHJAAJAKOULUTUS ••• 8.–10.2. Pätevöityessäsi ohjaajaksi kehität samalla vuorovaikutustaitojasi. Tiedustelut: Sanna Jattu Tunne-javuorovaikutustaidot -koulutuksetjatkuvatseuraavalla aukemalla. Lasten ja nuorten keskuksen jäsenseurakunnille 610 €, muille 680 €. Täysihoito kahden hengen huoneessa molemmilta lähijaksoilta yhteensä 240 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 14.12.2020 seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Työyhteisöille sopiva kokonainen tai puolikas koulutuspäivä tasaveroisesta kohtaamisesta, jota tarvitaan niin työkavereiden kuin seurakuntalaisten kanssa. Tiedustelut: Elise Kyttä DIALOGISUUS JA KUNNIOITTAVA KESKUSTELU ••• Miten voisi tavoittaa langanpäitä turvalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun. Millaisia taitoja dialogiseen keskusteluun osallistumisessa ja sen ohjaamisessa tarvitaan. Osallistuja vastaa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista ja ruokailuista itse. KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret Sain virkistystä ja työiloa ja konkreettista töihin vietävää.”. Tiedustelut: Elise Kyttä TOIMIVA VUOROVAIKUTUS -OHJAAJAKOULUTUS ••• 18.–19.10. Lasten ja nuorten keskuksen jäsenseurakunnille 470 €, muille 520 €. Ilmoittautuminen viimeistään: 3.9.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Koulutus pätevöittää ohjaamaan Toimiva Vuorovaikutus -kursseja erilaisille ryhmille omassa työssä tai vapaaehtoistoiminnassa. ja 22.–23.3.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Tue vanhempia ja kasvattajia vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa! Koulutuksessa perehdyt kokemuksellisesti Toimiva Perhe -kurssin materiaaliin ja harjoittelet kurssin ohjaamista
Koulutus vahvistaa osallistujan vuorovaikutusja yhteistyötaitoja ja auttaa osallistujaa tunnistamaan oman vastuunsa työyhteisön työhyvinvoinnista avoimen vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Siksi niiden merkitys myös yksilötasolla on valtava. Koulutuksesta hyötyvät sekä lasten, perheiden, nuorten että aikuisten kanssa työskentelevät. Koulutuksessa käytetään materiaalina kirjaa Piirrän sinuun tarinan (Lasten Keskus 2020). 26 ULKOPUOLISUUDEN EHKÄISY 26 PIIRRÄN SINUUN TARINAN •• Kosketuksessa ja keholle piirtämisessä on rauhoittava voima. Tiedustelut:TiinaHaapsalo TUNNEJA VUOROVAIKUTUSTAIDOT. Miten tulen itse ohjaajana paremmin läsnäolevaksi ryhmässä. Raamatunkertomukset, rukoukset ja pienet tärkeät viestit jättävät vahvemman muistijäljen, kun ne kokee monin aistein. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen POLKUJA RAUHOITTUMISEEN – LÄSNÄOLOTAITOJA VAHVISTAMASSA ••• Miten voin auttaa lasta tai nuorta keskittymään ja havainnoimaan paremmin. Osallistuja saa vahvistusta omien tunnetaitojensa ja itsesäätelynsä ylläpitämiseen tiimija parityöskentelyssä. Koulutuksessa opitaan kertomaan ja luomaan tarinoita, joilla vahvistetaan hyviä hetkiä piirtämällä niitä lapsen, nuoren tai aikuisen selkään tai muualle keholle. Läsnäolotaitojen vahvistaminen parantaa sekä omaa että muiden hyvinvointia ja vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta ja vuorovaikutusta. Tiedustelut: Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen TYÖYHTEISÖN TUNNEJA VUOROVAIKUTUSTAIDOT ••• Tunnetaidot vaikuttavat joka työntekijän jokaiseen päivään
220 € Osallistumismaksu sisältää OmanelämäsiJedi-kirjanja kurssin ohjaajan oppaan. Miten toimia, jos aihepiirin käsittely ahdistaa itseä. Maksuton, sisältää täysihoidon. SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYÖOTE JA MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN SEURAKUNNASSA ••• 6.–8.4.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Mitä on sukupuolisensitiivinen työote seurakunnan toiminnassa. Koulutuksen jälkeen osallistuja voi käynnistää omalla alueellaan Katuja/tai FestariSaappaan ryhmän. Koulutuksessa pohditaan, miten kasvattaja voi tunnistaa kiusaamisen ja ehkäistä sitä ennalta. Täysihoito kahden hengen huoneessa 83 €. 27 27 KATUJA FESTARISAAPPAAN OHJAAJAKOULUTUS • 4.–5.5.2021 Paikka avoinna Tule perehtymään Saappaan toimintaperiaatteisiin, toiminnan käynnistämiseen ja järjestämiseen! Koulutus on suunnattu kaikille Saappaan jalkautuvasta nuorisotyöstä kiinnostuneille työntekijöille. Ilmoittautuminen viimeistään: 22.2.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaanseurakuntaasi.Tiedustelut:HeliPruuki PIKI-KOULUTUS • Pienten lasten kiusaamisessa on aina kyse ryhmäilmiöstä. PIKItoimintamalli vahvistaa lapsen tarvitsemia itsesäätely-, tunneja vuorovaikutustaitoja. 30. Itsenäistymisikäisille nuorille tarkoitettuja kursseja voidaan järjestää seurakunnissa sekä yhteistyössä esimerkiksi kunnan tai järjestön kanssa. 250 € Täysihoito kahden hengen huoneessa 157 €. Koulutuksen tavoite on rohkaista kaikkia lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavia työntekijöitä ottamaan ulkopuolisuuden ehkäisyn näkökulmaksi työssään. Ilmoittautuminen viimeistään: 19.3.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi OMAN ELÄMÄSI JEDI -ITSENÄISTYJÄN KURSSIN OHJAAJAKOULUTUS • 25.–26.3.2021 Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Oman elämäsi Jedi on elämäntaitojen ja -hallinnan kurssi itsenäistymisikäisille (17–25 v) nuorille. Mitä kannattaa ottaa huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kohtaamisessa ja käytännön tilanteissa esimerkiksi leirillä. Kuinka olla entistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tukena tilanteessa, jossa eriarvoisuus yhteiskunnassa näyttää kasvavan. Ohjaajakoulutuksen jälkeen voit ohjata nuorten ryhmiä ja tukea nuoria itsenäistymisprosessin kysymyksissä. Mutta millä tavoin se näkyy työskentelytavoissamme ja yksittäisen työntekijän työnkuvassa. Tiedustelut:HeliPruuki Kun aina toivoo, että koulutuksessa saisi konkretiaa ja oikeasti malleja, kuinka toimia omassa työssä, niin nyt tämä toive toteutui!” KOULUTUKSET IKÄKAUSITTAIN • varhaiskasvatus • kouluikäiset • nuoret KOULUTTAJIEN YHTEYSTIEDOT S. Tiedustelut:VilleViljakainen jaVeijoKiviluoma. Tiedustelut:TiinaHaapsalo ULKOPUOLISUUDEN EHKÄISYN TEEMAPÄIVÄ ••• Ulkopuolisuuden ehkäisy on tärkeä seurakuntatyön tavoite ja näkökulma. Tule pohtimaan, miten voit osaltasi rakentaa kaikille turvallista seurakuntaa. Ilmoittautuminen viimeistään: 16.2.2021 koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tilaa koulutus tästä teemasta räätälöitynä omaan seurakuntaasi. Mitä pitäisi tietää eri vähemmistöistä
S uunnitellaan yhdessä sellainen koulutus, joka vastaa juuri teidän toivomuksianne!. 28 28 Tilauskoulutuksia voidaan toteuttaa räätälöidysti seurakuntanne, hiippakuntanne tai yhteisönne toiveiden pohjalta. Samalla jaettu ymmärrys oman seurakunnan toiminnasta syventyy. Toteutamme koulutuksia mielellämme myös verkossa toiveidenne mukaan, mikäli etätoteutus sopii koulutuksen teemaan ja työskentelytapoihin. Oman yhteisön koulutuksessa kehitetään toimintaa, vahvistetaan motivaatiota ja löydetään työhön uusia näkökulmia. Kaikki lehdessä esitellyt koulutukset ovat saatavilla tilauskoulutuksina, tiedustelut koulutuksen yhteydessä mainitusta lähteestä
29 KARTOITA TYÖYHTEISÖSI TARPEET Millaisia ajankohtaisia tarpeita toimintaympäristössänne on. Olisiko koulutuksesta hyötyä myös yhteistyökumppaneillenne. OTA YHTEYTTÄ KOULUTTAJAAN Löydät kouluttajien yhteystiedot sivulta 30. Voit myös lähettää sähköpostia koulutus@seurakuntaopisto.fi tai koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi SUUNNITELLAAN TOTEUTUS YHDESSÄ! 29 NÄI N KOULUTUKSEN TILAAT. 1 2 3 4 5 6 VALMIS! POHDI, KUINKA PALJON AIKAA HALUATTE KÄYTTÄÄ Palveleeko yhden päivän koulutus tavoitteita vai tarvitaanko pidempi prosessi. VALITSE TEEMA Teeman voit valita joko tässä esitteessä olevista koulutuksistamme tai ehdottaa itse. LUONNOSTELE KUTSULISTA Keitä kutsutte mukaan – oma tiimi, oman seurakunnan työntekijät, seurakuntalaiset. Millaista osaamista tarvitsette lisää
Lisäksi teemme digitaalista lapsija nuorisotyötä. 30 Lasten ja nuorten keskus on aina lasten ja nuorten puolella. Kevääseen 2020 saakka Nuori kirkko ry -nimellä toiminut järjestömme on olemassa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvän elämän edellytysten tukemiseksi. Lasten ja nuorten keskus lastenjanuortenkeskus.fi Kouluttajien sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@lastenjanuortenkeskus.fi MARKKU AUTIO 044 787 8334 JUKKA JYLHÄ 040 050 8241 ELISE KYTTÄ 040 731 8578 HELI PRUUKI 044 580 1600 TIINA HAAPSALO 040 508 4554 RIIKKA JÄNTTI 044 513 3232 ANNA KÄRRI 044 792 2389 TIMO TULISALO 044 346 9522 ANITA AHTIAINEN 050 596 6039 SANNA JATTU 040 010 5072 VEIJO KIVILUOMA 044 743 7000 SUVIELISE NURMI 040 035 7030 LASTEN JA NUORTEN KESKUKSEN KOULUTTAJAT JOHANNA HEIKKINEN 050 525 0349 JUHA KINANEN 040 030 4490 TARJA LILJENDAHL 040 027 9376 VILLE VILJAKAINEN 040 010 5071 LISÄTIETOA JA YHTEYSTIEDOT 30. Järjestömme työskentelee sen eteen, että lapsilla ja nuorilla on hyvä olla osana kirkkoa ja yhteiskuntaa. Vaikuttamistyö on olennainen osa toimintaamme. Kokoamme eri-ikäisiä lapsia ja nuoria retkille, leireille ja tapahtumiin yhdessä seurakuntien kanssa. Koulutamme lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja vapaaehtoisia sekä julkaisemme lehtiä ja muita materiaaleja heidän työnsä tueksi
Lisäksi kehitämme toimintamalleja ja materiaaleja muun muassa varhaiskasvatuksen käyttöön. Tavoitteenamme on palvella mahdollisimman hyvin seurakuntien työtä lasten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarjoamme monipuolista henkilöstöja täydennyskoulutusta erityisesti varhaiskasvatuksen, perhetoiminnan, lastensuojelun, terveyden ja hyvinvoinnin, erityistä tukea tarvitsevien ja johtamisen parissa työskenteleville. Toimimme kuudella kampuksella Järvenpäässä, Lapualla, Pieksämäellä, Uudessakaarlepyyssä, Ruokolahdella ja 1.1.2021 alkaen myös Kaustisella. Seurakuntaopisto seurakuntaopisto.fi Kouluttajien sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi HANNA PULKKINEN 044 712 4985 SATU REINIKAINEN 040 701 9713 KAISA AITLAHTI 040 703 3356 SEURAKUNTAOPISTON KOULUTTAJAT 31 Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää koulutuksista.”. Meidät tunnetaan vahvana kumppanina ihmisläheisten alojen työyhteisöjen kehittämisessä ja työelämän tarpeisiin vastaajana. 31 Seurakuntaopisto on tunnettu hyvinvointija kasvatusalojen koulutuksen osaaja
fi K U V A T Ja n i La u kk an en ja n ila u kk an en .f i KOULUTUKSET KOULUTUKSET KYSY LISÄÄ! 044 358 9040, koulutukset@seurakuntaopisto.fi 040 018 2278, koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi KOULUTUS AVARSI AJATTELUANI JA SAIN TARVITSEMAANI PEILIPINTAA.. 32 KOULUTUKSET KOULUTUKSET IL M E Ja n i K äs m ä ka sm a