1 TEEMA 4 2023 Vauvat kylpevät väreissä VAUVOJEN VILTTIKIRKKO Vauvojen aivoille vähemmän on enemmän
ISBN 9789523547049 Hinta 79,90 säestäjän kirja kierrekannella 19,00€ 44,90€ Lasten virsi ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Lasten virsi lapsikuorolaisille ISBN 9789523548893 Hinta 20,90 Ilmestyy 10/2023 Leiki Lasten virsi ISBN 9789523547001 Hinta 44,90 MUISTA MYÖS: 79,90€ 20,90€. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi RIIKKA JÄNTTI, RISTO ESKOLA Soita Lasten virsi Soita Lasten virsi on säestäjien kirja uudistettuun Lasten virteen. Mukana on myös muutamia lapsikuorosovituksia. A4-kokoinen kierrekantinen kirja pysyy hyvin auki säestettäessä. Teos sisältää alkuja loppusoittoja sekä soitinstemmoja kaikkiin Lasten virren 170 lauluun
ISBN 9789523547049 Hinta 79,90 säestäjän kirja kierrekannella 19,00€ 44,90€ Lasten virsi ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Lasten virsi lapsikuorolaisille ISBN 9789523548893 Hinta 20,90 Ilmestyy 10/2023 Leiki Lasten virsi ISBN 9789523547001 Hinta 44,90 MUISTA MYÖS: 79,90€ 20,90€ "Vauvavuodessa parasta on ollut ylipäätään se, että on vauva. On mahtavaa huomata, kuinka aina vain hauskempi vaihe seuraa toistaan." Anni, Akselin äiti TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Espoolainen Aksel oli äitinsä Annin kanssa nauttimassa Tapiolan seurakunnan kesäperhekerhon piknikistä ja kesämuskarista Silkkiniityllä.. A4-kokoinen kierrekantinen kirja pysyy hyvin auki säestettäessä. Akselin kasvun ja kehityksen seuraaminen on ihanaa. Ja sen hoksaaminen, miten paljon vauvan kanssa voikaan mennä ja tehdä. Paljon iloa ovat tuoneet uudet ystävät, joita on löytynyt kerhoista. Mukana on myös muutamia lapsikuorosovituksia. Se kaikki vauvan kanssa oleminen. Teos sisältää alkuja loppusoittoja sekä soitinstemmoja kaikkiin Lasten virren 170 lauluun. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi RIIKKA JÄNTTI, RISTO ESKOLA Soita Lasten virsi Soita Lasten virsi on säestäjien kirja uudistettuun Lasten virteen
Oman vauvan kanssa iltatouhuihin on vakiintunut myös pienen rukouskirjan lukeminen. Kirjanen saatiin lahjaksi lapsen kummitädiltä, ja sen lukeminen on aina ihana hetki.. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Hanna Tuuri Hengellisyys periytyy arkisesti ja luontevasti Kun Riina Taavitsainen lapsena meni nukkumaan, tuutulauluna oli tuttu ja turvallinen virsi ”Mä silmät luon ylös taivaaseen”. Tuota lapsuudesta vahvasti mieleen jäänyttä virttä hän laulaa nyt kymmenkuukautiselle Aarni-pojalleen
Pääsiäistä on hyvin paljon eletty kirkonmäellä. Se oli lapselle luonnollinen asia. Ylisukupolvisuus oli perheessä selkeä perinne: me olemme nyt tässä ja menneet sukupolvet katselevat meitä sieltä taivaasta. Ajattelen, että on Aarnillekin rikkaus tutustua erilaisiin tapoihin ajatella. – Kasteen lahjat, se kaikki, mitä pieni lapsi Taivaan isältä siinä saa, on valtavan tärkeää, samoin kuin se turva, että nämä asiat ovat lahjaa ihmiselle eivätkä oma suoritus. Nykyisellä asuinpaikkakunnalla Seinäjoella kiinnostavat esimerkiksi musiikkipitoiset Ilta Lakeudelle -messut sekä myös Ekavauva-kerho, jossa on mukavasti tarjolla vertaistukea. Nyt hän toimii psykologina Seinäjoen keskussairaalassa ja opiskelee psykoterapeutiksi. Sen välittämisen hän kokee kovin arvokkaaksi. Tärkeänä lahjana lapselle Riina pitää sitä, että pyhissä, joita vietetään, on useampia tasoja. Pariskunnalla on alusta asti ollut aito keskinäinen kiinnostus, arvostus ja ymmärrys molempien taustaa ja traditioita kohtaan. Haudoilla käyminen oli myös tärkeää. Perheen joulun aikaan liittyvät erilaiset jouluhartaudet, Kauneimmat joululaulut ja kirkossa käyminen aattona tai pyhinä. Erityisen tärkeä hänelle oli Aarnin kastepäivä. Siksi hänelle on luontevaa nostaa kirkkovuoden pyhät arvoonsa. Kun Aarni kuulee puhetta Jumalasta, tuttuja virsiä ja raamatunkohtia, hän tutustuu asioihin ja luo suhdettaan kristillisyyteen. – Jotenkin se lapsen ajatus siitä, että siellä se isä on taivaassa, oli hirmu turvallinen. Se on tullut tutuksi sitäkin kautta, että kuoron tai kerhoväen kanssa on harjoiteltu ja osallistuttu jumalanpalveluksiin. Laulut ja virret ovat luonteva tapa siirtää hengellistä perintöä.. Riina oli kuusivuotias, kun hän menetti isänsä. Kun elämässä tapahtui isompia asioita, niiden hahmottaminen oli luontevaa kristillisyyden kautta. Se on johdattanut hänet polulle, jossa hän ensin opiskeli papiksi ja siitä psykologiksi. On kiva, että voin jakaa sitä ymmärrystä eteenpäin. – Kristillinen ja tieteellinen maailmankatsomus eivät ole toisiaan poissulkevia. Kirkko kuuluu vahvasti niihin juhliin. Musiikki yhdistää Riina Taavitsaista ja pientä Aarni-poikaa. Hengellisyys on ollut meillä hyvin semmoista arkista, tavalliseen elämään nivoutuvaa. Uskon, että nämä asiat tulevat luontevasti tutuiksi myös lapselleni, kun hän kulkee mukana, ja näin meille rakentuu omia perinteitä. – On tärkeä tietää, miksi jotain pyhää vietetään, mikä merkitys sillä on ja miten vuosi, arki ja pyhä rakentuvat. 5 TEEMA TEKSTI & KUVAT Hanna Tuuri Hengellisyys periytyy arkisesti ja luontevasti Kirkkovuoden kierto rytmittää elämää Tietoisuus kirkkovuoden kierrosta on aina ollut Riina Taavitsaisen elämässä läsnä. – Kristillisyys oli lapsuudessani paljolti osallistumista. – Pidän tärkeänä, että Aarni saa kasvaa tasapainoiseen, turvalliseen ja avaraan kristillisyyteen. Pappi kun on, hän sai itse Kristillinen maailmankatsomus on tullut Riina Taavitsaiselle kodin perintönä. On hauskat tonttuleikit ja muut, mutta samalla lapselle kasvaa se ymmärrys, että kaiken hauskan lisäksi on jokin tosi syvä ja pyhä taso. Silloin häntä lohdutti ymmärrys siitä, että meillä on tämä elämä täällä ja sitten on taivas. Sellaista kuvaa Jumalasta haluan välittää. Laulut ja virret olivat ehkä luontevin tapa siirtää hengellistä perintöä, mutta toki taivaan Isästäkin puhuttiin. Voimme luottaa siihen, että olemme taivaan Isän lapsia. kastaa lapsensa. Erilaiset tavat ovat rikkautta Synnyinpaikkakunta Parkano on Riina Taavitsaiselle vielä monella lailla kotimaasto, ja siellä käydessään perhe mielellään osallistuu vireään lasten toimintaan. Se on hieno malli moniarvoisesta maailmasta, Riina miettii. Mentiin esimerkiksi seurakunnan kerhoon, joka oli mukava ja turvallinen paikka, käytiin kirkossa ja seurakunnan lastentapahtumissa. Vaikka nyt olen kasvanut ja on tullut aikuisen ajatuksia, niin tietynlainen lapsen perusluottamus on säilynyt hyvin samanlaisena. Sinne vietiin kynttilöitä ja istutettiin kesällä kukkia. Olin hyvin pienestä oppinut ajattelemaan niin. – Huomasin erityisesti korona-aikana, kun yhtäkkiä ei käytykään kirkossa, kuinka paljon tiettyjen pyhien vietto on ihan lapsesta asti rakentunut sen ympärille, että ne koetaan yhdessä siellä kirkonmäellä. Kristilliset traditiot tulevat perheeseen enemmän Riinan kautta, mutta usein kirkkoon lähtee koko perhe, myös Aarnin isä Aapo Taavitsainen
6 TEEMA 19 Tekijät Sormin ruokaillen 24 Tekijät Tanssi vauvan kanssa! 26 Nallukka 28 Tekijät Muskari meni metsään! 30 7 kysymystä Jarmo Kokkonen vastaa 32 Kouluttaudu, osallistu 33 Tekijät Kriiseistä toivoon 34 Papin päiväkirjasta Suoritusvapaalla alueella TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Hengellisyys periytyy arkisesti ja luontevasti 7 Pääkirjoitus Iloitaan vauvoista yhdessä! 8 Teema Musiikki edistää hyvinvointia ja oppimista 13 Kolumni Vanhemmuus ja elämän kriisit 14 Teema Vauvojen aivoille vähemmän on enemmän 36 Luovat lapset Aurinko ja sateenkaari 38 Raamattua leikkien Vaelletaan kirkossa kuin israelilaiset 42 Perhemessu Vauvojen vilttikirkko 46 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Kotikirkko tutuksi kirkkorytmiksessä 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 24 38 TÄSSÄ NUMEROSSA: Vauvojen kanssa 19
Ihmisen alkutaival, vauvavuodet, luovat turvallisuuden perustan. Sinä olet tärkeä, välittyy katseessa toiseen ihmiseen, Luojan luomaan ainutkertaiseen ihmiseen. Tällaista matalankynnyksen toimintaa vanhemmat ovat kiittäneet: tunneille ei tarvitse ilmoittautua, mukaan on helppo tulla ja siellä kohtaa muita vanhempia. Näe minut. Tapahtuman takana on VauvaSuomi ry yhteistyökumppaneineen – myös kirkko ja seurakunnat. Espoon Kalajärvellä tanssitaan vauvojen kanssa. Turussa vauvojen sormiruokailuryhmät vetävät väkeä niin, että tulijoita on enemmän kuin ryhmiin mahtuu. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Syyskuun 29. päivänä vietetään jälleen Vauvan päivää. Sinä olet tärkeä!. Pieni vauva hakee vanhemman katsetta. Ihmisen pyhyys on olemassaolossa, ei teoissa. Pääsimme tutustumaan muutamien seurakuntien järjestämään vauvaperhetoimintaan. Toiveena on, että perheissä, työpaikoilla, palveluissa ja koko valtakunnassa kiinnitetään huomio vauvoihin – yhteiseen tulevaisuuteemme. Sajaniemi korostaa, että vauvojen aivoille vähemmän on enemmän. Tähän numeroon haastattelimme neuropsykologi Nina Sajaniemeä vauvojen aivoterveydestä ja siitä, millainen arki on vauvalle hyvästä. ”Pienen lapsen mieli kaipaa selkeää ja turvallista arkea, jossa saa kasvaa rauhassa”, hän sanoo. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. Olennaista ihmisen olemuksessa on se, että ihminen on olemassa. Ihmisen ajassa se on pitkä, Luojan mittakaavalla lyhyt. Tutkimus on vahvistanut, että rukouksella on aivoihin ja kehoon rauhoittava vaikutus, samoin meditoinnilla ja läsnäoloharjoituksilla. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Myös vauvan vanhemmat kaipaavat arjen keskelle rauhaa. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 4 2023 Iloitaan vauvoista yhdessä! Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Jokainen meistä kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. 7. Iloitaan vauvoista yhdessä! Luodaan toisiimme rakastavia katseita. Lasten ja nuorten keskus on 23.8.2023 saanut palvella jo 135 vuotta
– Mitä pääsemme jo pienestä pitäen tekemään ja harjoittelemaan on suuri merkitys, millaisiksi muusikoiksi meistä kukin lopulta kehittyy. – Ajatus musikaalisuudesta tai epämusikaalisuudesta elää edelleen vahvana. Hankkeessa TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen MUSIIKKI EDISTÄÄ HYVINVOINTIA JA OPPIMISTA TEEMA ovat mukana sekä Jyväskylän että Helsingin yliopistot. – Me kaikki voimme tehdä musiikkia omalla tavallamme. Samassa sykkeessä Saarikallio tutkii musiikkia tunne-elämän voimavarana ja välineenä, jonka kautta voi ilmaista tunteita, päästä erilaisten tunnekokemusten äärelle ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Intialaiset korostivat musiikin synnyttämän mielialan säätelyä kohti iloa ja motivaatiota. Projektissa on useita tutkijoita, Suvi Saarikallio on yksi heistä. Alamme hahmottaa vuorovaikutusta jo varhaisimmassa. Mitä musikaalisuudella ylipäätään käsitetään, on musiikkikasvatuksen professorin, Suvi Saarikallion mielestä pohdinnan arvoinen kysymys. Suomalaiset korostivat puolestaan minuutta vahvistavaa tunneprosessointia. Saarikallio pohtii. Tutkittua tietoa musiikin vaikutuksista Luokiteltiin ihminen sitten perinteiseen tapaan musikaaliseksi tai ei, kaikki ihmiset hyötyvät musiikista. Lapset osaavat hyödyntää musiikin peruselementtejä aikuisten tavoin. 8 TEEMA Laaja monitieteellinen tutkimus selvittää musiikin moninaisia vaikutuksia ihmisen mieleen, aivoihin ja kehoon. Saarikallio muistelee uransa alkuvaiheita, miten hän astui musiikinopettajan sijaisena luokkaan kitara kädessään ja ilmoitti, että tänään soitetaan kitaraa. Kun alle kouluikäisiä lapsia pyydetään muokkaamaan musiikkia, he osaavat säätää tempoa, äänen korkeutta ja erilaisia musiikin elementtejä siten, että musiikki kuulostaisi esimerkiksi iloiselta, surulliselta tai vihaiselta. – Ensimmäinen kommentti oli, että ei me osata soittaa kitaraa. – Onko musikaalisuus sitä, että osaamme nauttia musiikista yhdessä, luoda sen kautta jaettuja kokemuksia, vai onko se tarkkaa motorista taitoa, jota voi harjaannuttaa vaikkapa sormiharjoitusten ja asteikkojen soittamisen myötä. Saarikallio keskittyy omassa tutkimuksessaan musiikin emootioihin ja hyvinvointivaikutuksiin. Hiljattain alkaneessa kahdeksanvuotisessa tutkimuksessa tehdään myös kansainvälistä vertailua. Musiikki tekee hyvää. Sävyerojakin löytyi. Vastasin, että ette tietenkään, mutta tänään me opettelemme. – Molemmissa kulttuureissa musiikki synnytti kauneutta ja estetiikkaa sekä nosti mieleen hyviä muistoja läheisistä ihmisistä. Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö (CoE MMBB) tutkii parhaillaan, miten eri tavoin musiikki meihin vaikuttaa. Tutkijoiden yhtenä mielenkiinnon kohteena onkin musiikki sosiaalisena toiminnan muotona ja tapana olla tunneja kehotasoisesti vuorovaikutuksessa. Monitieteellinen tutkimus kattaa koko ihmisen elinkaaren niin terveydessä kuin sairaudessakin. Kahdeksanvuotinen laaja tutkimus on vasta alussa, mutta jo tähän mennessä saadut tulokset puhuvat puolestaan. – Tutkin musiikkia psykologisena ilmiönä kuten tunteina, arjen mielialan säätelynä, hyvinvointina, sekä oppimisena, kasvuna ja kehityksenä. Saarikallio ei luokittelisi ihmisiä musikaalisuuden mukaan. Miten musiikillinen identiteettisi on syntynyt. Hyödynnän menetelmiä laadullisesta tutkimuksesta aivotutkimukseen, liiketutkimukseen ja psykometriseen mittaamiseen. Se toki tiedetään, että ihmisillä on auditiivisen havaintokyvyn suhteen geneettisiä eroja. Ympäristön vaikutusta ei tule kuitenkaan väheksyä. On todettu, että musiikki luo ihmisille hyvää oloa kaikkialla maailmassa niin Intiassa kuin Suomessakin. Nämä musiikin elementit ovat meillä kaikilla käytössä vauvasta lähtien. Jos ajattelemme vaikkapa vauvan ja vanhemman kommunikaatiota, miten he viestittävät toisilleen erilaisia merkityksiä ja tunnetiloja, voisiko sekin olla jonkinlaista, meissä kaikissa olevaa esimusikaalisuutta. – Pienten lasten maailmassa musiikki toimii muun muassa erinomaisena ryhmäytymisen välineenä. Onko sinulla musikaalisen vai epämusikaalisen ihmisen identiteetti. Kaikilla on mahdollisuus oppia. – Kolmevuotiaat ovat tässä jo yhtä taitavia kuin viisivuotiaat
– Me kaikki voimme tehdä musiikkia omalla tavallamme, Saarikallio korostaa.. 9 TEEMA TEEMA Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö tutkii parhaillaan, miten eri tavoin musiikki meihin vaikuttaa
Musiikin avulla nuori voi oppia myös säätelemään tunteitaan, käsittelemään stressiä, kontrolloimaan impulssejaan sekä kasvattaa valmiuksia omien tunteiden itsehallintaan. Oma musiikkimaku selkeytyy ja vakiintuu. Nuorten parissa tehdyssä tutkimuksessaan Saarikallio on havainnut, että nuoren kuunnellessa rentoutumismusiikkia, hänen kehonsa rentoutuu, jännitys vähenee ja hyvä mieliala kasvaa. Kun lähdemme musiikin mukana liikkumaan, tanssimaan tai soittamaan yhdessä yhteisessä rytmissä, olemme ikään kuin samassa sykkeessä. – Ei ole sinänsä mullistavaa, että jo kolmevuotiaat osaavat käyttää musiikkipiirteitä tunneilmaisun keinona, koska tavallaan jo vauvatkin osaavat sen tehdä. Mieli resonoi kehoon. On havaittu, että kun neljävuotiaat lapset leikkivät yhdessä musiikin tahdissa, heidän kaveritaitonsa paranivat sen jälkeen. Musiikki nuoruuden voimavara Nuoruusvuosina musiikki tulee monelle henkilökohtaisesti tärkeäksi. Tutkimus on osoittanut, että jo vauvat alkavat liikkua kuullessaan musiikkia. – Kun mieli rauhoittuu ja jännittyneisyys katoaa, stressi Ihmiselle on luontaista tahdistua musiikkiin. – Tietyn musiikkityylin äärellä kavereiden kanssa koetut yhteiset kokemukset luovat hyviä muistoja, jotka kestävät usein läpi elämän. 10 TEEMA vaiheessa muun muassa äänen värin, tempon tai voimakkuuden perusteella. Musiikkimaku muokkaantuu usein oman vertaisryhmän kautta. Musiikin kyky koskettaa tunnekokemuksia saattaa olla erityisen tärkeää juuri nuorille, jotka usein kokevat voimakkaita ja nopeastikin vaihtelevia tunteita. Identiteetin muovautuminen on keskeinen osa nuoruuden kehitystä, ja useat tutkijat ovat esittäneet, että musiikki voi tukea nuorta identiteetin muodostamisessa ja nuorisokulttuuriin identifioitumisessa. Hyvää vuorovaikutusta voidaan tukea tekemällä asioita samassa rytmissä. Kun tahdistuminen tapahtuu yhdessä muiden kanssa, kokemus on yhteinen ja synnyttää yhteenkuuluvuuden tunteen. Musiikkimieltymykset liittyvät myös musiikin synnyttämiin tärkeisiin tunnekokemuksiin. Ihmiselle on luontaista tahdistua musiikkiin. Kun tahdistuminen tapahtuu yhdessä muiden kanssa, kokemus on yhteinen ja synnyttää yhteenkuuluvuuden tunteen.. – Rytmi auttaa meitä olemaan samassa tilassa ja kokemuksessa
Musiikki sanoittaa tunteita Musiikki voi tavoittaa jotain sellaista, mitä ei osaa sanoittaa. – Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että. – Katharina Schäferin tekemässä tutkimuksessa ihmiset johdateltiin surumielisiin ajatuksiin, minkä jälkeen he saivat kuunnella itse valitsemaansa musiikkia. On havaittu, että neljäja viisivuotiaiden kielellinen kehitys on vauhdikkaampaa muskariin osallistuneilla lapsilla verrattuna lapsiin, jotka eivät olleet muskaritoiminnassa mukana.. Opittuja ja yksilöllisiä eroja Saarikallion mukaan yksilöllinen musiikkimieltymys on suurelta osin opittua. 11 TEEMA lievittyy. Musiikin ja kielen oppimisen välisestä yhteydestä on saatu selkeää tutkimusnäyttöä. On myös havaintoja, että tietyt persoonallisuuspiirteet, kuten esimerkiksi stimulushakuisuus vaikuttaisi musiikkimieltymyksiin. Rentoutuminen voi siis olla yhtä hyvin rauhoittumista kuin virkistymistäkin. Molemmat tavat paransivat mielialaa ja vähensivät yksinäisyyden kokemusta. Musiikin harrastaminen edesauttaa oppimista Aivotutkimus on osoittanut musiikilla olevan kokonaisvaltainen vaikutus ihmiseen. Suurempi merkitys on, millaisessa musiikkikulttuurissa tai ympäristössä on päässyt kokemaan elämän tärkeitä musiikkihetkiä. Iso osa-alue on toiminnanohjaustaidot eli tarkkaavaisuus, huomion suuntaaminen ja keskittymiskyky, joita tarvitaan minkä tahansa asian oppimisessa. Tunnesäätely nojaa mieleen ja musiikkiin. – Musiikissa on paljon elementtejä, jotka me kaikki koemme samankaltaisesti kuten tempo tai äänenvärit. Persoonallisuuden vaikutus musiikkimieltymysten syntymiseen ei ole kuitenkaan kovin vahvasti selittävä tekijä. – Musiikki aktivoi yhtäaikaisesti meidän aivojemme kaikki alueet, mikä omalta osalta selittää sen, että musiikki on kokemuksellisesti niin voimakas. – Tutkimus korostaa musiikkimieltymysten olevan hyvin yksilöllisiä, mikä viittaa siihen, että ne ovat elämän ja kokemusten myötä opittuja. Vaikka et itse liikkuisi, mutta kuuntelet musiikkia, motoriset aivoalueesi aktivoituvat. Sen myötä vireystila voi laskea tai nousta. On myös havaittu, että empaattiset ihmiset ovat myös musiikin tunnevaikutuksille alttiimpia. musiikin merkityksellisyys liittyy nimenomaan erilaisiin tunnekokemuksiin. – Rytmisten ja melodisten asioiden prosessointi tapahtuu aivoissa samoilla alueilla, oli kysymyksessä sitten kieli tai musiikki. Musiikki voi toimia myös suoraan oman mielialan hallinnan tai mielialan parantamisen keinona. Musiikki aktivoi muun muassa tunteisiin, tarkkaavaisuuteen, motivaatioon, muistiin ja sosiaaliseen kokemuksiin vaikuttavia aivoalueita. Onko surullisena sitten hyvä kuunnella surullista musiikkia, vai olisiko parempi kuunnella hyvänolon musiikkia. Toiselle energiaa luova musiikki saattaa kuitenkin olla popmusiikki, toiselle heavymetalli riippuen siitä, mikä on tottumuksen kautta syntynyt mieltymys. Omaa tunneTEEMA SUVI SAARIKALLIO • Musiikkikasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto • Suomen Musiikkikasvatusseuran (FiSME) puheenjohtaja • Euroopan musiikin kognitiivisten tieteiden seuran (ESCOM) varapuheenjohtaja • ISME: n (International Society for Music Education) tutkimuskomission Euroopan komission jäsen • Johtaa Euroopan tutkimuskomission rahoittamaa hanketta "MUSICONNECT – Music as youth empowerment: creating connection to self and others (2022-2026) • Toimii musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippututkimusyksikön yhtenä johtavana tutkijana ja Jyväskylän yliopiston lasten ja perheiden sosiaalisen kestävyyden profilointialueen yhteisjohtajana. Osa kuunteli lohdutusmusiikkia, osa piristävää. Musiikki tarjoaa positiivisia tunne-elämyksiä, mutta mahdollistaa myös negatiivisten ja vaikeiden tunteiden käsittelyn. Kielikin rakentuu omalla tavallaan rytmisistä rakenteista. tilaa voi liikuttaa musiikin mukana suuntaan, mihin haluaa sen suuntatuvan. Lapsen musiikillinen maku muokkautuu pitkälti sen mukaan, minkälaista musiikkia hän perheessään kuulee. Tunteiden merkitys musiikkikokemuksissa on todettu monissa tutkimuksissa, mutta tietämys tunteiden taustalla vaikuttavista psykologisista prosesseista on vähäistä?. •Tekee tutkimustiiminsä kanssa laajasti musiikkipsykologian, musiikkikasvatuksen ja musiikkiterapian tutkimusta ja opetusta. Musiikki tarjoaa mahdollisuuksia hyvin erilaisten tunteiden kokemiseen, ymmärtämiseen, muokkaamiseen ja ilmaisemiseen, Saarikallio luettelee. Ekstrovertit ihmiset kestävät enemmän stimulaatiota ja pitävät introvertteja enemmän aktivoivasta ärsykemateriaalista. Molemmat strategiat toimivat. Se voi olla omien ajatusten ja tunteiden selkiyttämistä tai vain hyvän olon luomista arkeen
12 TEEMA Musiikkia voi hyödyntää myös oppimisen tukivälineenä. – Varhaiskasvattajan ei tarvitse olla huippumuusikko voidakseen saada lasten kanssa aikaan hauskan musiikkituokion. Musiikki toimii eri tavoin terapian tukena ja välineenä. Ilmaisun mahdollisuus ja oivallus ennustivat masennuksesta toipumista. Tästäkin on tutkimusnäyttöä. Introvertit häiriintyvät taustamusiikista ekstroverttejä enemmän. Pienten lasten kanssa ei oikein muuten voi toimiakaan. Taustamusiikkia Musiikin kuunteleminen opiskelemisen ohessa ei saa Saarikalliolta täystyrmäystä. Tutkimusnäyttöä on siitäkin, että musiikin harrastamisella voidaan ehkäistä aivojen vanhentumista. Yhdessä soittamiseen ja tanssimiseen on helppo lähteä mukaan. – Musiikkiterapiassa masentuneen ihmisen kyky ilmaista ja ymmärtää tunteitaan vahvistuvat. Musiikkiterapian tehokkuudesta erityisesti masennuksen hoidossa on vahvaa tutkimusnäyttöä. Musiikki varhaiskasvatuksen tukena Tutkimusnäyttö osoittaa kiistatta, että musiikki tukee monin tavoin lapsen kehitystä. Silläkin on merkitystä, onko musiikissa sanat. Vaikka lasten taitotasot olisivat erilaisia, musiikillinen tekeminen on aika helppo rakentaa sellaiseksi, että kaikki pääsevät mukaan.. Musiikki on erilaisia lapsia mukaan ottamisen osallistamisen väline. Taustamusiikin soidessa ei niin helposti ajaudukaan omiin ajatuksiin, vaan pystyy keskittymään tehtävään. Aivohalvauspotilaiden kanssa voidaan harjoitella liikeratojen palauttamista esimerkiksi soittamalla rumpuja. Tässäkin on huomattu eroja. Omat ajatuksetkin saattavat olla häiritseviä ja mieli harhailee. Saarikallio toivookin, että lapsiryhmiin otettaisiin mukaan matalalla kynnyksellä mahdollisimman paljon musiikkitoimintaa. Ihminen on oivaltanut jotain ja saanut ilmaistua itseään. Musiikilla luodaan mielikuvia ja tunnelmia. Sille on hyvä antaa tilaa ja paikka. Tarvitaan vain rohkeutta lähteä kokeilemaan. – Jos musiikki soi kaupassa voimakkuudeltaan kovempaa, ihmiset liikkuvat kaupassa nopeammin mutta käyttävät kuitenkin ostoksiinsa saman verran rahaa. Terapiamenetelmät vaihtelevat. Hyvän musiikin soidessa liikenteen huomioiminen häiriintyy. Saarikallion mukaan kaikki oppiminen ja kokeminen on kehollista. – Musiikin kuunteleminen voi sulkea pois ympäristön häiriötekijöitä. – Lapsiryhmissä ja musiikillisessa tekemisessä tulee vielä konkreettisemmin näkyviin, miten paljon olemme kehollisesti kokevia olentoja. Jokainen meistä osaa esimerkiksi tahdistua taputtamaan samassa rytmissä tai tanssia musiikin mukana. Taustamusiikilla voidaan ohjailla myös ihmisten ostokäyttäytymistä. Menetelmä voi olla myös jotain toiminnallisempaa tai fyysisesti kuntouttavaa. Jos olet esimerkiksi basisti, alatkin kuunnella bassolinjaa, etkä pysty keskittymään itse opiskeluun, Saarikallio naurahtaa. Se voi olla musiikin kuuntelua ja keskustelua, mitä ajatuksia musiikki herättää. Äänen voimakkuuskin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, mutta ei välttämättä ostohaluihin. Integratiiviseen psykoterapiaan perustuvaa improvisaatiopohjaista musiikkiterapiaa hyödynnetään monenlaisten asiakkaiden kanssa. Musiikin kuuntelijan oma taustakin vaikuttaa siihen, milloin taustamusiikki saattaa muuttua häiritseväksi. – Selkeästi erottuvat sanat voivat olla keskittymistä häiritsevää, koska ne nappaavat meidän kognitiivisesta kapasiteetistamme sellaisen kielellisen puolen, jota me tarvitsisimme opiskeluun. – Olen kuullut useiden muusikoiden sanovan, että taustamusiikki häiritsee. Musiikin mielialaa parantava ja virkistävä vaikutus edesauttaa tiedonkäsittelyä ja siten edistää oppimista. Vaikka lasten taitotasot olisivat erilaisia, musiikillinen tekeminen on aika helppo rakentaa sellaiseksi, että kaikki pääsevät mukaan. Yhdessä soittamiseen ja tanssimiseen on helppo lähteä mukaan. Musiikkiterapiaa Musiikkia käytetään eri tavoin terapian tukena monenlaisten kohderyhmien kanssa. – On todettu, että musiikki voi haittaa keskittymistä liikenteessä, vaikka muissa konteksteissa musiikki voi parantaa sitä. Musiikki on erilaisia lapsia mukaan ottamisen osallistamisen väline. Autoa ajaessa taustamusiikki ei välttämättä ole hyväksi
Onko suhteessa kosketusta, myönteisyyttä ja sylittelyä. Minkälainen puhetapa vanhemmalla on lapsesta. Teini-iässä käyttäytyminen voi muuttua rajuksi: kostosuunnitelmia väkivallantekijälle, masennusta, vetäytymistä kaverisuhteista tai voimakasta sitoutumista niihin. On hyvä seurata myös vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Kun huomioidaan, että lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen, ei-marginaalinen ongelma, ymmärretään, että tähän on kiinnitettävää entistä enemmän huomioita myös lasten takia. Isoissa kriiseissä tarvitsemme apua, jotta voimme auttaa lapsiamme. Työssäni sosiaalityöntekijänä olen tekemisissä perheiden kanssa, joiden aikuisten arkeen kuuluu niin suuria kriisejä, että lapset oireilevat. Jos on itse jäänyt ilman hoivaa lapsena, on hyvin todennäköistä, että ei osaa muodostaa hyvää kiintymyssuhdetta omaan lapseensa. KOLUMNI täytyy väkivaltaisesti tai on väkivallan kohteena. Häpeä ja epäonnistumisen pelko voi olla niin suurta, että harva siitä puhuu oma-aloitteisesti. 13 TEEMA sejä siinä missä työttömätkin. Yksi oire voi myös olla aina samanlaisina toistuvien leikkien leikkimistä. Perheessä esiintyvä väkivalta vaurioittaa kiintymyssuhdetta silloinkin, kun väkivalta ei kohdistu lapseen. Puhuuko hän lapsesta ja lapselle myönteiseen sävyyn. Lapsella voi olla voimakkaita syyllisyydentunteita tai pyrkimyksiä suojella toista vanhempaa. Kiintymyssuhteella on merkitystä myös ylisukupolvisesti. Isoissa kriiseissä vauvojen ja pienten lasten kiintymyssuhde voi häiriintyä ja pahimmassa tapauksessa vaurioitua. Mistä sitten tietää, milloin kysyä. Työssäkäyvät, hyvin toimeentulevat perheet kohtaavat elämän kriiViimeaikaisten tutkimusten mukaan kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa keskushermoston kehitykseen ja sitä kautta lapsen koko elämään. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa keskushermoston kehitykseen ja sitä kautta lapsen koko elämään. Joskus kuvien takana löytyy suuriakin kriisejä, joista puhuminen on tabu.. Rakkaus ei ole mittari – kaikki me rakastamme lapsiamme. Pitää kuitenkin muistaa, että kiintymyssuhdevaurio tai lapsen muu oireilu ei kerro rakkauden puutteesta. Lapselle on erittäin haitallista, että vanhempi, johon pitäisi kiinnittyä, käytJESSICA SUNDSTRÖM Kirjoittaja on yksikönjohtaja ja sosiaalityöntekijä, Kokkolan ensija turvakoti ry. Tiedämme, että vauvalla on synnynnäinen tarve suuntautua toista ihmistä kohti. Jos vauvaan on vaikeata saada kontaktia tai hän katsoo nopeasti pois, se voi olla merkki turvattomuudesta. Aikuisen tehtävänä on vastata lapsen tarpeisiin ja näin opettaa lapselle tunnesäätelyä. Erityisen haavoittuvaa lapselle on, jos perheessä esiintyy väkivaltaa tai ongelmallista päihteiden käyttöä. Meidän pitää osata kysyä niin, että empatia välittyy ja häpeä hälvenee. Jos vanhempi elää juuri silloin omaa kriisiä, eikä pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin, lapsen kehitys vaarantuu. Paikallisilla ensija turvakodeilla on yleensä matalan kynnyksen palveluja, jonne on helppo vanhemman ottaa yhteyttä. Vanhemmuus ja elämän kriisit Vanhemmaksi tuleminen on yksi elämän suurimpia ihmeitä, mutta samalla myös tehtävä, joka on täynnä karikoita. Ammattilaisten tulee olla aidosti kiinnostuneita siitä, mitä ihmisille ympärillämme kuuluu. Leikki-ikäinen, joka on kotona altistunut väkivallalle, voi oireilla levottomuudella, takertumalla aikuisiin, aggressiivisuudella ja ilottomuudella. Joskus vanhempien erokin on niin iso kriisi, että lasten hyvinvointi unohtuu. Ammattilainen tekee aina lastensuojeluilmoituksen, jos huomaa, että perhe on avun tarpeessa. Kun kiintymyssuhteessa on hankaluuksia, se näkyy usein katsekontaktin puutteena. Sen takia on tärkeätä, että me kysymme. Ammattilaisena joutuu muistuttamaan jatkuvasti itseään siitä, että perheiden ongelmat eivät aina näy päälle päin. Mitä aikaisemmin perheet saavat apua, sitä vähemmän vaurioita ehtii syntyä. Kaikki tiedämme, että vauvalehtien ja sosiaalisen median täydelliset kodit ja pyöreäposkiset vauvat ovat siloteltuja pysäytyskuvia, joiden takaa löytyy sotkuinen arki, jaksamattomuutta ja epäonnistumisen hetkiä
“Mahdollisuus uneen tarkoittaa lapsen auttamista unirytmiin. “Lapsella tulee aina olla mahdollisuus riittävään määrään palauttavaa unta. Unessa käsitellään paljon tunnevaltaista informaatiota”, Sajaniemi sanoo. Aivojen hyvinvointi puhuttaa yhä enemmän. Pienen vauvan kohdalla merkityksellisyys alkaa rakentua siitä, että hän kokee olevansa huolenpidon ja hoivan arvoinen. Uni on vauvoillakin yksi aivoterveyden peruspilareista. Millaista on hyvä arki vauvojen aivoterveyden kannalta. Jos hän ei tunne olevansa tärkeä jollekin toiselle, hänen on vaikea pitää itseään tärkeänä. Lisäksi aivot kaipaavat merkityksellisyyden kokemuksia. Yksinkertaiset arkiset tavat, kuten yöpuvun pukeminen iltaisin ja oma paikka nukkumiselle triggeröivät usein unen.” Toinen peruspilari on aivoterveelliset ruokailutottumukset ja kolmas koostuu yhdessäolosta, vuorovaikutuksesta ja 'kanssalaisuudesta' – että lapsi kokee kuuluvansa joukkoon. Hän tottuu siihen, että tunteet tulevat ja menevät. “Vähemmän on tässäkin enemmän eikä kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti. 14 TEEMA Vauvojen aivoille vähemmän on enemmän Pienen lapsen mieli kaipaa selkeää ja turvallista arkea, jossa saa kasvaa rauhassa. Kun tämä kaava toistuu, lapsen perusturvallisuus vahvistuu. Vauvat eivät mene rikki eikä koko elämää tarvitse keskittää vauvaan.” Sajaniemi painottaa myös johdonmukaisuutta: vauvan tulee tietää, että hänen hätäänsä vastataan sopivalla aikajänteellä ja epämukava olo TEKSTI & KUVA Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock TEEMA menee ohi. Unisekä nälkä-kylläisyys-rytmi vakiintuvat.. “Hötkyilemätöntä, tavallista elämää, jossa lapsen tarpeet huomioidaan sopivasti ja niihin reagoidaan tarkoituksenmukaisesti”, sanoo varhaiskasvatuksen professori ja neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi. Se auttaa esimerkiksi jäsentämään ja muistamaan asioita. Pikku hätä ei ole kuolemaksi Vauvan elämän ensimmäiset viikot ovat tasaantumisen aikaa, jolloin suuri osa energiasta kuluu fysiologisen tasapainon luomiseen
Parasta ennaltaehkäisyä olisi pitää huolta odottavista äideistä. “Mutta ei vauvan tarpeita tarvitse tarkkailla haukkana ja syöksyä paikalle heti, kun tälle tulee huono olo. “Se ei ole hyväksi lapsen aivoterveydelle eikä kokonaiskehitykselle, koska silloin hän saa liian paljon viestiä, että hänen tarpeensa kuuluu kaikissa tilanteissa täyttää heti.” Nuoret perheet saavat Sajaniemen mukaan nykyisin liian vähän mallia siitä, miten lasten kanssa ollaan. “Se on varmasti riski aivoterveydelle. Lapsen kasvuympäristön tulisi olla mahdollisimman aivoystävällistä eli aivoergonomista”, Sajaniemi sanoo. Affektiivinen ergonomia tarkoittaa sitä, että ympäristö on turvallinen ja lapsi voi olla varma, että hän saa tarvittaessa apua ja pääsee jakamaan iloa ja hyvää mieltä jonkun kanssa. Se katkaisee vuorovaikutuksen rytmin: että kun minä teen jotakin, toinen vastaa siihen. “Asioita on vaikea suhteuttaa, jos elää vain omassa kuplassaan. Aivoergonomia koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Kun vuorovaikutus alkaa rakentua, äitikin saa siitä boostia.” Sajaniemen mielestä tulisi puhua nykyistä enemmän siitä, että väsymys ja ajoittainen alakuloisuus kuuluvat vauvaperheissä asiaan ja menevät ohi. Kaikki ei suju niinkuin Strömsössä, mutta kömmähdykset ja kolhut eivät traumatisoi ketään. Kun vauvalla on epämukava olo, aikuisen tulee tarjota vauvalle turvaa kosketuksen, katseen ja äänensävyn ja äänenpainon kautta. On vaikea olla vanhempi, joka tekee kaiken oikein. Niinpä hän saattaa olla säikky ja korkeasti reaktiivinen.” Jos äidillä on ollut raskaudenaikaista stressiä eikä se laannu kuormittavan arjen vuoksi, stressi kasaantuu ja haittaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös aikuisen oma temperamentti. Vauvaa ei toki missään nimessä saa kasvattaa: että nyt en vastaa vauvan viesteihin, jotta hän vahvistuu. Lisäksi ohjeita ja neuvoja tulvii liian monesta tuutista. Mutta ei vanhemmuutta tarvitse jatkuvasti suorittaakaan, sännätä vauvan parahtaessa sekunnissa paikalle ja yrittää vastata tämän joka ikiseen tunnetilaan. “Näistä asioista tehdään niin hirveän iso numero. Sajaniemi korostaa, että aikuisen kuuluu aina mukautua vauvan temperamenttiin ja rytmiin eikä päinvastoin. Arkisissa tilanteissa, kuten vaippaa vaihtaessa ja syödessä, tulisi olla hyvä tunnelma ja riittävästi keskeytymätöntä vuorovaikutusta kasvokkain. Vuorovaikutus tällaisten vauvojen kanssa saattaa vaatia enemmän totuttelemista. Silloin se kuluttaa itsensä loppuun. Silloin lapsen pitkän tähtäimen stressin säätelykyky ja tunnesäätely eivät saa niin vahvaa pohjaa, koska hän ei totu siihen, ettei pieni paniikki ole kuolemaksi – kunhan se menee ohi ja aikuinen tulee aina hätiin.” Vauvat ovat toki yksilöitä. Toiset ovat temperamentiltaan kutsuvia, myönteisesti virittyneitä ja ulospäin suuntautuneita. Tämän suhteen olisi hyvä rakentua sellaiseksi, että lapsi tietää kurjan olon menevän ohi. Liika kuormitus väsyttää aivoja, koska ne eivät ehdi jäsentämään ärsykkeitä. Oman mielen rauhoittaminen ja tyynnyttäminen on tärkeää, koska se heijastuu vauvaan, joka vasta rakentaa tunnesuhdetta olojen vaihteluun. Vanhempien epävarmuus kasvaa heidän ajatellessän, että kaikilla muilla sujuu paremmin. “Jos äiti on masentunut vastasyntyneisyyskaudella, olisi parasta tukea häntä pääsemään hoivaamisen alkuun. TEEMA Parin kuukauden iässä vauvan sosiaalinen vireys nousee ja hän alkaa vuorovaikuttaa yhä vahvemmin. Tunteissa vellotaan ja niihin juututaan, jolloin niistä tulee itseään suurempia asioita.” Oman mielen rauhoittaminen ja tyynnyttäminen on tärkeää, koska se heijastuu vauvaan, joka vasta rakentaa tunnesuhdetta olojen vaihteluun. 15 TEEMA Aikuisen kuuluu aina mukautua vauvan temperamenttiin ja rytmiin eikä päinvastoin. Jos sikiö lilluu kortisolivedessä, lapsi on jo syntyessään virittynyt huomaamaan kaikkialla vaaroja ja uhkia. ” Sajaniemi pitää nykypäivän vitsauksena sitä, että kasvokkain vuorovaikutus saattaa olla katkonaista esimerkiksi aikuisen vilkuillessa vähän väliä kännykkää. Neuvoja liian monesta tuutista Entä jos vanhemmat eivät jaksa tai kykene tarjoamaan lapselle turvaa. “Silloin aikuisen tulisi sopivissa määrin jakaa vauvan kanssa tunnetiloja ja kokemuksia. “Kaikkein tärkeintä on se, että aikuinen reagoi vauvan pahaan oloon johdonmukaisesti ja että turvan viestit ovat vahvoja”, Sajaniemi sanoo. He haluavat saada lapsen rakkautta ja pelkäävät sen menettämistä, jos he tuottavat lapselle pahaa mieltä esimerkiksi rajoittamalla häntä.” Liika aktivointi väsyttää aivoja Stressi ei itsessään ole pahasta, mutta haitallinen stressi on: se, että kone käynnistyy eikä kukaan sammuta sitä. On vain hälyä ja aivomelua.. Aikuisen ja vauvan vuorovaikutuksessa jaetaan ilon ja hyvän olon tunnetiloja. “Vauvalle stressiä aiheuttaa aivojen kokonaiskuormitus ja tuen puute. Informaatioergonomia merkitsee sitä, ettei ympäristössä ole liikaa virikkeitä ja ärsykkeitä. Toiset taas voivat olla vähän säikkyjä ja kielteisesti virittyneitä, havaita muutokset nopeasti ja reagoida intensiivisesti. Vanhemmilla on myös suuri tarve tulla hyväksytyksi. Mikäli vuorovaikutus on katkonaista ja lapsi näkee liian paljon eleettömyyttä ja ilmeettömyyttä, hän panikoi. Verkostot ovat harvempia ja kosketus muiden perheiden arkeen on vähäistä
16 TEEMA. 16 TEEMA TEEMA Kun aikuinen palauttaa vauvan aivojen tasapainon toistuvasti ja johdonmukaisesti, aivoilla on kasvurauhaa ja toiminnanohjaustaidot vahvistuvat pikkuhiljaa. Näin lapsi oppii säätämään itse tunteitaan ja viivästyttämään välitöntä reagointia, ettei itkupotkuraivari olekaan heti tarpeen
Ne voivat ensin kiinnostaa vain TEEMA 17. Ei lapsi mene siitä rikki eikä lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde häiriinny.” Sen sijaan kiintymyssuhde häiriintyy, jos vanhemmat ovat kovin ahdistuneita joutuessaan viemään lapsen päiväkotiin. Eli laitteet ovat heille todella merkityksellisiä, mutta lapsella ei ole mitään edellytyksiä tietää, mitä niissä laitteissa tapahtuu.” Minun näkökulmani ei olekaan ainoa Noin yhdeksän kuukauden iässä tapahtuu kehityksellinen vallankumous. Ei vauvaa kehityksemme alkuvaiheessa hoitanut vain yksi ihminen.” Kiintymyssuhdetta on Sajaniemen mukaan tulkittu kulttuurisista ja historiallisista syistä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kautta. Yleensä toki esimerkiksi toinen vanhempi on enemmän kotona. “Tutkimustulokset ovat tietenkin tosia eikä kukaan kiistä äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen merkitystä lapselle. Vielä leikki-ikäistä vanhemmallakin lapsella itsenäinen tunnesäätely on hankalaa ja ihan se on pienillä olematonta. Silloin paniikki saattaa heijastua lapseen ja edelleen vuorovaikutukseen, mikä ei ole hyväksi lapsen hyvinvoinnille eikä aivoterveydelle. Se on jaettua tarkkaavuutta. “Ja mitäs se lapsi nyky-ympäristössä näkee. “Totta kai päiväkodin laatuun pitää kiinnittää huomiota – eli siellä tulisi olla erittäin hyvin lapsen kasvua ja kehitystä tuntevia ihmisiä. Ihmislajille on ollut alusta pitäen tyypillistä jaettu vanhemmuus. Ruoanlaitto merkkaantuu siis myönteiseksi”, Sajaniemi sanoo. Tämä tarkoittaa sitä, että kun aivojen mantelitumake havaitsee esimerkiksi nälän tai pelottavalta näyttävän asian, elimistön stressijärjestelmä aktivoituu. “Toiminnanohjaus taas vaatii riittävää kypsyysastetta aivojen etuotsalohkolta eikä ole lapsilla lähelläkään sitä. Itse asiassa he merkitsevät tosi paljon: mitä enemmän lapsen elämässä on turvallisia aikuisia, sitä vähemmän haavoittuva hän on ja sitä valmiimpi hän on toimimaan tavalla, joka on ihmiselle luontaista. Aikuisia, jotka ovat koko ajan koneella ja kännykällä. Ihmisellä on kuitenkin pakonomainen tarve löytää merkitys asioille, joita hän näkee ympäristossään. Tämän lisäksi on viime vuosien aikana kysytty, mitä ne muut ihmiset merkitsevät vauvalle. Nyt hän alkaa vähitellen ymmärtää, että vuorovaikutuksen rinnalla on muutakin, josta voidaan kiinnostua yhdessä. “Aivoterveyden yksi perusedellytys on monien ihmisten aikaansaama turva ja kanssalaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen on luotu toimimaan yhdessä muiden kanssa. Pienen lapsen taito nivoa asioita yhteen – saada tolkkua asioista – on erilainen kuin aikuisen tapa, joten esimerkiksi liika selittely on heille kuormittavaa. Tämä johtuu siitä, että se tapahtuu toiminnanohjauksen avulla. Merkitykset taas rakentuvat vuorovaikutuksessa. “Niinpä vanhemman ei ole hyvä keskittyä pelkästään vauvaan vaan alkaa jo varhain jakamaan hänen kanssaan ympäröivää maailmaa.” Ihmislajille on tyypillistä jaettu vanhemmuus Viime vuosina on havaittu, että vauva voi muodostaa kiintymyssuhteen teoriassa kaikkiin turvallisiin aikuisiin, joita hänellä on elämässään. Kun tämä edellytys toteutuu riittävän hyvin, lapsen on ihan OK olla päiväkodissa. Siksi on jossain määrin luonnoton ajatus, että lapselle olisi parasta olla pääsääntöisesti yhden ihmisen kanssa elämänsä ensimmäiset vuodet.” Lapsi ei opi säätämään tunteitaan yksin Vauvan tunnesäätely on kokonaan aikuisen varassa. “Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lapsella voisi olla kiintymyssuhde myös muiden “oikeiden pelisääntöjen” mukaan toimiviin ihmisiin. Jos esimerkiksi aikuiset nauttivat yhdessä kokkaamisesta, lapsi ajattelee että ahaa, tässä on nyt jotain todella jännää. Tällöin vauva alkaa parkua, jotta joku tulee poistamaan nälän tai vaaran. “Yhtä tärkeää on se, että alle yksivuotias jakaa tarkkaavuutta aikuisen näyttämään asiaan, kun tämä sanoo vaikkapa, että ‘Hei katso, tuolla on orava, jolla on kauhean pörröinen häntä’”, Sajaniemi sanoo. Siitä pitäisi Sajaniemen mielestä päästä kertakaikkiaan yli, koska asiaan on niin monta näkökulmaa. 17 TEEMA toista, mutta kun asioita vähän mutustellaan, niistä voikin löytyä mukavia piirteitä molemmille.” Tällainen vertaaminen ja yhteensovittaminen tarjoaa pohjan suotuisasti etenevälle kielenkehitykselle sekä empatiataitojen ja moraalin kehitykselle. Eli olemaan muiden kanssa yhdessä.” Tämä johtaa keskusteluun, kumpi on parempi vaihtoehto: kotihoito vai päiväkoti. Hän huomaa asioita ympäristössä ja haluaa aikuisenkin kiinnittävän niihin huomiota. Tähän tarvitaan aikuinen.” Ajatus, että lasta pitäisi olla koko ajan aktivoida, ei siis ole informaatioergonomista. Silloin vauvalla on enemmän vuorovaikutusta hänen kanssaan ja suhde häneen on ylitse muiden. Siihen saakka vauva on kyennyt olemaan vuorovaikutuksessa yhden ihmisen kanssa kerrallaan. Lapsi alkaa ymmärtää oman näkemyksen ohella muiden näkökulmia. “Nämä ovat kehityksen kannalta äärimmäisen oleellisia vuorovaikutushetkiä, koska ne luovat pohjaa näkökulman ymmärtämiselle: että on muitakin kuin minun oma näkökulmani ja että näkökulmia voidaan jakaa. Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa puolestaan sitä, että lapselle asetettujen kognitiivisten vaatimusten tulee sopia hänen kehitystasolleen. “Lapselle on merkityksellistä se, minkä hän näkee olevan toiselle tärkeää
Mitä selkeämpää ja turvallisempaa lapsen elämä on, sitä aivoterveellisempää se on.” Vuorovaikutuksen tanssia kaupan kassalla Sajaniemi ei usko, että aivotutkimuksen saralla tulossa järisyttäviä uusia oivalluksia siitä, miten ihmisen mieli toimii. Tämä on kokonaiskehityksen ja hyvinvoinnin kannalta todella tärkeää.” Kolmen vuoden iästä lähtien aikuisen on joskus aiheutettava lapselle voimakkaita tunnetiloja, jos tämä tekee toistuvasti jotain, mikä on selkeästi väärin – esimerkiksi hajottaa toisen tavaroita. Tästä puhutaan Sajaniemen mukaan todella vähän, vaikka se on tärkeää muun muassa moraalin kehitykselle. Kortisoli nostaa kehon vireysja valppaustilaa. “Kun jokin ärsyttää lasta tai hän haluaa jotain hirveästi, hän ei osaa säätää tunteita, koska etuotsalohko on niin kypsymätön. “Mutta vaikka aivojen peruslogiikka on yksinkertainen, ympäristöstä on tullut paljon monimutkaisempi. Sen sijaan aikuisen pitää olla niin taitava, että kun lapsi käyttäytyy tavalla, jonka toiset lapset havaitsevat ei-toivotuksi, hän auttaa lasta pysymään ryhmässä. Että hän on kanssalainen”, Sajaniemi sanoo. Mutta paha olo tai pelko saa sympaattisen hermoston aktivoituvaan, jolloin elimistöön vapautuu adrenaliinia ja aivoihin vuorostaan kortisolia. Lapselle on nyt aiheutettu voimakas stressireaktio, joten häntä täytyy heti tyynnytellä ja rauhoitella: että kaikki hyvin, jatketaan vain eteenpäin.” “Näin lapsi oppii, että on asioita, joita ei kertakaikkisesti saa tehdä. Näin lapsi oppii säätämään itse tunteitaan ja viivästyttämään välitöntä reagointia, ettei itkupotkuraivari olekaan heti tarpeen. Silloin aivoissa on liikaa kortisolia, joka haittaa kehitystä.” Kun aikuinen palauttaa vauvan aivojen tasapainon toistuvasti ja johdonmukaisesti, aivoilla on kasvurauhaa ja toiminnanohjaustaidot vahvistuvat pikkuhiljaa. Aikuinen lukija voi myös jatkuvasti säätää tilannetta; vaikkapa madaltaa ääntään tai nopeuttaa tempoa.” Sajaniemelle tuottavat puolestaan iloa ne arjen hetket, kun hän tapaa vaikkapa kaupan kassalla tuiki tuntemattoman lapsen. “Liika selittely on pienille lapsille aivohälyä, joka saattaa kuormittaa heitä ja ennen kaikkea johtaa siihen, että asioista tulee itseään isompia. “Tällä hetkellä kulttuurissamme on valtavasti asioita, jotka vaarantavat aivoterveyttä. Toiminnanohjauksen kehittyminen edellyttää sitä, että lapsella on vaihtelevia tunteita. Kun hänen kanssaan alkaa vähän kujeilemaan ja kurkkimaan, lapsi vastaa siihen – tai alkaa itse kurkkia ensin. Lapsi alkaa siis toimia. “Jos lapsi poistetaan ryhmästä hänen joutuessaan tunnekuohun valtaan, hän ei opi tunnesäätelyä. “Se on aivan eri asia kuin kirjan lukeminen, joka on vuorovaikutustilanne ja välittää lapsille tunteen, että lukeminen on jännittävää ja kiinnostavaa. Esimerkiksi aivojen kehitys tunnetaan jo varsin hyvin. Hänelle pitää karjaista kunnolla, jotta hän säikähtää ja jähmettyy. Toivottavasti lisääntyvä tieto johtaa muutoksiin, jotka tarjoavat lapsille enemmän kasvurauhaa.” Sajaniemi suree sitä, että lukemisen ja kirjojen määrä on vähentynyt myös päiväkodeissa. “Vireystila ei ole suinkaan huono asia, mutta se ei saa kestää liian kauan. Liika selittely on silkkaa aivohälyä Kun varhaiskasvatuksessa puhtaan jonkin lapsen kohdalla tehostetun tuen tarpeesta, se merkitsee usein yksilöllistä tukea. “Itse asiassa hän tarvitsee aivoterveyden kannalta vahvaa kokemusta siitä, että hän kuuluu joukkoon kaikkine ruusuineen ja risuineen. “On siis väärin ottaa lapsi pois ryhmästä. Niitä herää varhaiskasvatuksessa esimerkiksi leikeissä ja aterioilla ja aikuisen tulisi auttaa lapsia säätämään niitä. Kun vauvalla on hyvä olla, hänellä ei ole mitään säädettävää tunteiden osalta. “On ihana nähdä, miten pieni ihminen lähtee vuorovaikutuksen tanssiin. On todella palkitsevaa huomata, miten syvällä vuorovaikutus on ihmisessä ja kuinka paljon pienessä hetkessä voi tapahtua myönteisiä asioita, jotka liimaavat ihmiset toisiinsa.” TEEMA. Sen sijaan aikuisen tulee olla läsnä auttamassa lasta siinä ja rauhoittamassa hänen oloaan”, Sajaniemi korostaa. Niinpä palautumisen ja aktivoitumisen välinen suhde on vaikeampi saavuttaa nyky-yhteiskunnassa.” Sajaniemi arvelee, että aivojen toiminnan sijaan ymmärrys aivoterveydestä saattaa mullistua ja mullistaa koko kulttuurin. 18 TEEMA Varhainen vuorovaikutus merkitsee tunnesäätelyn kohdalla siis sitä, että aikuinen huomaa vauvan hädän, vastaa siihen turvaviesteillä ja palauttaa aivojen tasapainon. Lapsi rationaalisesti tietenkin ymmärtää, miksei hän saa hajottaa toisen tavaroita, mutta tieto ei auta tunnekuohussa.” Myöskään aikuisen selittelyt eivät auta – tai lupaukset palkinnosta, jos lapsi lupaa jatkossa olla rikkomatta kaverin leluja. Lukuhetken sijaan lapset pistetään usein kuuntelemaan äänikirjaa. Jos toiminta on moraalin, arvojen tai turvallisuuden ajatellen haitaksi hänelle itselleen tai muille, lasta pitää estää toimimasta
TEKSTI Lotta Leppänen ja Marjo Suominen KUVAT Anna Liukas TEKIJÄT 19. Puolukka on vauvojen suosikki. Uusi puolukka. Maistaminen, irvistys, epäily. Sitten alkaa vauvojen keskustelu keskenään ja lautasen rummutus. Joku siinä happamuudessa tuntuu koukuttavan vauvoja. Joku syö hyvällä halulla, toinen siirtää ruuat yksi kerrallaan lattialle. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Yleensä aluksi on hiljaista, keskitytään tutkimiseen. Jotakuta puistattaa pelkkä liukkaaseen ruokaan koskeminen, toinen kakoo karkeaa koostumusta. Sormin ruokaillen Vauvojen reaktiot saavat minut nauramaan! Kun vauvat syövät, tykkään kierrellä pöytien välissä katselemassa reaktioita
Perhekahvilatyössä, joka on iso osa Lotan työnkuvaa, hän oli havainnut, että vauvojen ja isompienkin lasten syömiseen liittyvät asiat nousevat esille hyvin usein. Ihan kaikkea voi siis palvelumuotoilla toimivammaksi. Hänen kokemuksensa on, että palvelumuotoilun käytännönläheisyys tekee siitä hyvin sopivan oppimismuodon lastenohjaajille. ”Olemme saaneet vanhemmilta palautetta siitä, että on upeaa, kun vauvoja arvostetaan niin paljon, että he saavat oman 'ravintola-annoksen' ja vielä siivoamme sotkut jälkikäteen! Hyvä palvelu on kaikkein tärkeintä, suoranainen luksustuote lasta kotona hoitavalle vanhemmalle”, Lotta korostaa.. ”Työn kehittäminen on aina kiinnostanut, ja koulutuksen myötä sain vahvistusta sille ajatukselle, että lastenohjaaja itse on avainhenkilö työnsä kehittämisessä. Esimerkiksi kokeilunkulttuuri on luontaista. ”Sormiruokailu ilmeni asiakkaiden puheissa asiana, joka oli trendikäs, kiinnostava ja epävarmuutta herättävä. ”Olemme tottuneet siihen, että 'kokeillaanpas tätä kynttilähetkeä tällä kertaa näin' ja jälkikäteen juttelemme keskenämme, mikä uudessa tavassa tehdä toimi ja mikä ei. Ja toisaalta motivoidun muutokseen parhaiten silloin, kun se lähtee minusta itsestäni”, Lotta sanoo. Lueskelin vauvojen värikylpytoiminnasta, inspiroiduin ja lainasin siitä ideoita, mm. Heistä tärkeimmäksi Lotta mainitsee työparinsa Laura Läntisen, jonka kanssa hän toteuttaa toimintaa. Olen kunnianhimoinen ja tiesin, että haluan palvelumuotoilla jonkun ison kokonaisuuden. kurssimuotoisuuden ja alun 'virittäytymishetken', vaikka meillä se muodostuikin hyvin erilaiseksi”, Lotta kertoo. Mutta ainakin Turun kokoisessa kaupungissa tarjontaa lapsiperheiden palveluista on paljon ja pitää hyväksyä se, että kilpailemme asiakkaista muiden toimijoiden kanssa. Koolla on sormiruokailijoiden ryhmä, jonka osallistujat ovat 6–12 kuukauden ikäisiä. Palvelumuotoilun käytännönläheisyys viehätti Lotta kertoo bonganneensa palvelumuotoilun työpaikkansa intranetistä. Näin syntyi SORMIN-konsepti, joka on kehittynyt ja kehittyy edelleen yhteistyössä asiakkaiden ja kollegoiden kanssa. Hän suoritti tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon yhtymän tarjoamassa koulutuksessa muutama vuosi sitten. Tuolloin palvelumuotoilun käsite oli hänelle vielä vieras, mutta jokin herätti kiinnostuksen, ja kipinä syttyi. Kuten muotoilussa tapana on, alkuun kartoitin asiakkaiden toiveita ja tarpeita”, kertoo lastenohjaaja Lotta Leppänen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Meillä on paras näkemys asiakkaidemme – lasten ja perheiden – tarpeista, kun olemme niin lähellä heitä. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Opintojensa alkuun Lotta halusi saada selville, miten voisi tukea asiakasta jossain hänen haasteessaan. Tärkeintä on asiakkaan näkökulman huomioiminen ja se, että työnantaja tarjoaa resurssit ja kannustusta muutoksen toteuttamisessa.” ”Palvelumuotoilua myös vierastetaan, ja erityisesti tuosta asiakas-sanan käytöstä olen saanut kritiikkiä. ”Sormin-toiminta hioutui palvelumuotoilun prosessissa. Juuri siksi on tärkeää kehittää uutta toimintaa, TEKIJÄT Pöytä on katettu! Pienet ruokailijat tarttuvat kukin omalla tyylillään ja makunsa mukaan lautasensa antimiin
SORMIN-kurssi on tarkoitettu 6–12 kuukauden ikäisille vauvoille oman aikuisen kanssa. Yleensä niistä silti oppii jotakin”, Lotta summaa. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT Sormin-kurssimme on eräänlainen sisäänheittotuote, jolla pääsee tutustumaan seurakunnan toimintaan lapsiperheille. Pitää uskoa omaan tekemiseen ja hyväksyä se, että aina uudet kokeilut eivät onnistu. Koko toiminnan kesto on 2,5 h.. vauvakerhoissa) että yhteistyökumppanien pyynnöstä heidän tiloissaan. joka on omaleimaista, kiinnostavaa ja siinä sanoitetaan meidän arvomme tavalla, joka ei vieraannuta ketään. Vanhemmat rentoutuvat, kun he näkevät omin silmin, että sormiruokailu on turvallista. Rohkeasti sormin Lotta Leppäsen innostuksen ja kehittämistyön ansiosta pienokaiset pääsevät nyt nauttimaan sormiruokailusta Turussa, Hepokullan seurakuntatalolla. Monia ekavauvojen vanhempia jännittää sormiruokailu tukehtumisen pelon vuoksi, ja heidän kanssaan tärkeintä onkin panostaa siihen, että luomme turvallisuutta toimintaan. Osa kurssilaisista tulee hakemaan uusia resepti-ideoita ja vertaisryhmän tukea. Kokeilemme ruokailua yhdessä ja tulemme viereen istumaan, jos jännittää. Sekä vauva että vanhempi saavat onnistumisen kokemuksen”, Lotta kertoo. Toiminta alkaa virittäytymishetkellä, jota kutsumme minimuskariksi: 3 laulua ja loru. Toimintaamme hakeutuu monenlaisia asiakkaita. Näissä tilaisuuksissa käy monesti myös ihan pienten vauvojen vanhempia, jotka haluavat tutustua aiheeseen ennalta ja joskus heistä tulee myöhemmin meidän kurssilaisiamme.” Kutsu yhteiseen pöytään Mikä sormiruokailussa on sitten merkityksellisintä. Viimeinen laulu on aina sama lastenvirsi, joka toimii myös ruokarukouksena. ” Kurssin lisäksi ohjaajat tekevät pop up -käyntejä sekä seurakuntayhtymän sisällä (esim. Jokainen vauva saa oman annoksen, jonka visuaalinen tyyli on leikkisä. Lapset saavat tutkia annosta oman temperamenttinsa mukaan, joku on nopeammin valmis kuin toinen. Verkostoiden laajentuminen on ollut yksi toiminnalle asetetuista tavoitteista ja se on toteutunut erinomaisesti. Vanhemmat saavat santsata sivupöydältä sitä ruokaa, mikä on heidän lapsensa mieleen ja ylijäämäruokia saa ottaa kotiin, mikä vähentää ruokahävikkiä (sitä syntyy pakostikin). ”Ryhmäkoko on nyt 10 vauvaa. ”Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiiSORMIRUOKAILUHETKI Meillä on joka kerralle oma teema, jonka ympärille olemme koonneet annoksen sekä virittäytymisen laulut ja lorut. Onneksi kursseilla on aina myös sormiruokailun konkarivauvoja, jotka ovat tulleet kurssille kuin 'ravintolaan' ja näyttävät muille mallia. Sitten vauvat leikkivät vielä hetken, kun me kokoamme annokset valmiiksi keittiössä. Sitten maistelemme yhdessä maisteluikäisten vauvojen kanssa. Käymme esittelemässä annoksen, ja perheet siirtyvät käsipesun kautta ruokapöytään. Perheet siirtyvät omaan tahtiin takaisin leikkimään, yleensä vaatteidenvaihdon kautta. Tässä vaiheessa tarjoamme vanhemmille kahvit ja leikitämme vauvoja sekä viritämme keskusteluja. Aloitamme vapaalla leikillä asiakkaiden saapuessa. ”Puhumme aina aluksi siitä, että vanhemmuudessa moni asia tuntuu jännittävältä, mutta pelkojen ei kannata antaa hallita elämää. ”Pop up -tilaisuuksissa käymme luentotyyppisesti läpi sormiruokailun perusteet, turvaohjeet ja käytännön vinkit noin puolessa tunnissa
Koska toiminta on niin sotkuista, hyvät siivousvälineet täytyy myös olla (teräväreunainen kumilasta on kätevä). Käytämme monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä, viljatuotteita ja lihaa sekä kasviproteiineja. Sitterit sen sijaan eivät ole turvallisia paikkoja ruokailuun, myös sose pitäisi syödä pystyasennossa istuen. Kaikki reseptimme ovat nopeita, helppoja ja kotikeittiöön sopivia. Toistaiseksi ovat pysyneet! Keittiössä tarvitaan hyvä veitsi ja monta höyrytysosaa kattilaan. 22 TEKIJÄT. Syöttötuoleja ostimme toimintaa varten erikseen. Teemme kaikki ruuat itse ja aikaa niiden valmistamiseen on reilut kaksi tuntia. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT TEKIJÄT VAUVOJEN RUOKALISTALLA Sormiruokailussa aloitetaan isoista, pehmeistä paloista, joista vauva saa hyvän otteen. Sormiruokailla voi myös aikuisen sylissä istuen ja näin teemme pop upeissa. Ruokaessut ja pillipullot pyydämme asiakkaita tuomaan kotoa. Kaikki reseptit löytyvät Instagram-tililtämme @sormin.vauvoille RUOKAILUVÄLINEET Meillä vauvat syövät isoilta posliinilautasilta. Tärkein apuväline on kämmenen kokoinen imukuppi, jolla lautasen saa pysymään pöydässä kiinni niin, etteivät vauvat saa lautasia irti. Pehmeä ruoka on turvallista
”Kristillisyys ei ole alleviivattua eikä vahvasti sanoitettuakaan, vaan se on kaiken lähtökohta, punainen lanka ja kokemus yhdessä syömisestä kristillisenä tapana. Toiminnan toteuttaminen on fyysistä työtä. Sormiruokailu sinällään ei ole merkityksellistä eikä välttämätöntä kenellekään, vaan koko konsepti, joka on kehittynyt ruokailun ympärille.” ”Meillä käykin paljon asiakkaita, jotka eivät osallistu muuhun seurakunnan toimintaan, käsittääkseni osin ennakkoluulojensa, osin kokemustensa vuoksi.” Lotta näkee toiminnassa uusia mahdollisuuksia: näinkin voidaan toteuttaa kristinuskoa. Valitettavasti emme voi tarjota paikkoja kaikille halukkaille, ja siksi haaveilen, että idea lähtisi leviämään eteenpäin.” Varmasti monella on herännyt kipinä lähteä toteuttamaan SORMIN-konseptin mukaista toimintaa. Mielellämme jaamme kaiken tietomme ja taitomme kollegoille”, Lotta lupaa. Toki myös kokemuksen myötä on tullut varmuutta.” Ohjaamme perheitä myös yhdessä syömisen kulttuuriin, joka tutkitusti luo hyvinvointia koko perheelle.. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT na” kuuluu kutsu yhteiseen pöytään, jossa vauva on päähenkilö. Toimintaan on tullut lisää elämyksellisyyttä, sisäinen yhteistyö on tiivistynyt ja verkostojen kiinnostus kasvanut. ”Meillä resurssina on kahden lastenohjaajan kokonainen työpäivä kerran viikossa sekä toimiva tila, jossa on erillään leikkialue ja ruokailualue sekä keittiö. ”Näin ei tarvinnut erikseen jännittää asiakkaita, ja he myös uskalsivat antaa suoraa palautetta. Kotikokkitaidot riittävät kyllä, mutta on tärkeää tietää sormiruokailun perusperiaatteet ja turvaohjeistus.” Kun Lotta kollegoineen aloitti toiminnan, he pilotoivat tutuilla asiakkailla, jotka tulivat testimaistajiksi. Sen jälkeen tiskaamme ja siivoamme ruokailutilan sotkut sekä teemme kauppalistan seuraavaksi kerraksi.” ”Se on sanottava, että tämä ei sovi heikkohermoisille, mutta kaikki on todellakin vaivan arvoista. Klo 10.30–13 olemme asiakkaiden kanssa sataprosenttisesti läsnä. Olemme vetäneet nyt 12 kurssia ja jokainen on myyty loppuun. Se tuo paljon iloa itselle.” ”Vaikka tiesin, että idea on hyvä ja konseptointi onnistunut, niin en silti osannut odottaa tällaista suosiota. Palveluohjaamme asiakkaat aina kurssin lopuksi myös meidän muihin toimintoihimme ja joskus alueellisesti, sillä jotkut asiakkaat tulevat ympäristökunnista saakka.” Oma arvonsa on myös sillä, että pystyy tarjoamaan tuotteen, jota ei ole muilla. Ja saa tulla myös paikanpäälle tutustumaan toimintaan ja ottaa yhteyttä minuun. ”Meidän materiaaleistamme voi lähteä liikkeelle, lukemalla perustiedot aiheesta ja tutustumalla myös lähdeteoksiin. Onkin hyvä pohtia, mihin pitää kiinnittää huomiota ja kysyä, mitä toiminta edellyttää. Lotta sanookin SORMIN-konseptissa kietoutuvan yhteen monta erilaista tavoitetta ja näkökulmaa. Aloitamme käymällä kaupassa klo 8, sitten kokkaamme 2,5 tuntia ja syömme oman lounaankin jo klo 10. Teimme kolme erilaista testikertaa eri ympäristöissä ja opimme siitä valtavasti. Tämä on meidän tyylimme tehdä, luotamme siihen ja selkeästi se resonoi uudessa asiakasryhmässä. ”Olemme saaneet vanhemmilta palautetta siitä, että on upeaa, kun vauvoja arvostetaan niin paljon, että he saavat oman 'ravintola-annoksen' ja vielä siivoamme sotkut jälkikäteen! Hyvä palvelu on kaikkein tärkeintä, suoranainen luksustuote lasta kotona hoitavalle vanhemmalle”, Lotta korostaa. ”Ohjaamme perheitä myös yhdessä syömisen kulttuuriin, joka tutkitusti luo hyvinvointia koko perheelle. ”Positiivisen palautteen määrä antaa meille ohjaajille varmuutta siitä, että teemme työtä, joka on merkityksellistä, laadukasta ja kaivattua
24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT Vauvan kanssa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kalajärven kappeliin on tullut äitejä vauvoineen nauttimaan yhteisestä tanssihetkestä. Tanssi nostaa sopivasti sykettä ja saa kevyen hien pintaan. TEKSTI Marjo Suominen KUVAT Suvi Sievilä 24 TEKIJÄT tanssiksi!. Vauvatanssissa keskitytään tanssilliseen liikuntaan musiikin tahdissa
Tanssitunnin tiedetään kehittävän vauvan tasapainoa, motoriikkaa ja kehontuntemusta sekä vahvistavan äidin ja vauvan välistä suhdetta. ”Tämä on ihan parasta, niin kuin ovat nämä äidit ja vauvat.” Hän lisää, että myös isät ovat tervetulleita. ”Kokemus on vahvistanut, että puoli tuntia on juuri sopiva aika vauvatanssille.” Ihan parasta! Omalla tanssitaustalla oli merkitystä sille, että Mia kiinnostui vauvatanssista. Lopuksi vielä yhteinen hiljentyminen ja höyhenellä silittely rauhallisen, esimerkiksi hengellisen musiikin soidessa. Tämä on tärkeää siksikin, että tunnille voi tulla ilman ilmoittautumista ja kesken kauden. ”Minä suoritin reilut 10 vuotta sitten MLL:n Tanssitan vauvaa -kurssin, joka antoi hyvän pohjan ryhmien ohjaamiseen.” Sittemmin tietoa ja taitoa on karttunut niin, että Mia on kehittänyt vauvatanssia oman näköisekseen, niin koreografioita, liikkeitä kuin musiikkivalintojakin. ”Ei tämä saa olla liian ryppyotsaista. Jos vauva ei ole tanssituulella, äiti ja vauva voivat siirtyä sivuun seuraamaan tuntia. Tanssitausta sekä monipuolinen kokemus ohjaajaja vauvaperhetyöstä auttaa vauvatanssin aloittamisessa. Ja vanhemmat tarvitsevat näitä matalankynnyksen vertaisryhmiä ja kohtaamispaikkoja.” Osallistujat arvostavat tällaista matalan kynnyksen toimintaa. Kun ryhmän tanssia seuraa, siitä välittyy myös ilo. Tunnilla liikutaan vauvan ehdoilla, hänen mielialaansa ja kiinnostustaan seuraten. ”Sitähän vauvatanssi on, vuorovaikutusta ja liikettä”, vahvistaa ryhmän vetäjä, perhetoiminnanohjaaja Mia Blomstedt. ”Nyt ohjaan aikuisille gospel-lattareita kerran viikossa, ja sitten on tämä vauvatanssiryhmä.” Maanantai-iltapäivän vauvatanssituokiota hän kehuu työnsä kohokohdaksi. Iltapäivän tanssi tuo päivään rytmiä ja puuhaa meille molemmille”, he kiittävät. Paremmin ei viikko voisi alkaa. Lapsi pääsee kokemaan välitöntä tanssinriemua yhdessä vanhempansa ja ryhmänsä kanssa. Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on valtavan tärkeää. Monimutkaiset askelkuviot ja koreografiat eivät kuulu tänne. • Tanssitaan piirimuodostelmassa. Tunnille ei tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua, ja ryhmään on helppo tulla. Puolituntinen menee kuin siivillä, joskaan yhtään pidempään tunnin ei tarvitse kestää. Toistaiseksi heitä ei ole vielä ryhmässä ollut. Harrastuksesta on tullut myös osa työtä. Varsinaista koulutusta ei välttämättä tarvitse, jos on valmiuksia helppojen tanssien suunnitteluun ja ohjaukseen. Istuu seurakunnan toimintaan Mia kannustaa seurakuntien varhaiskasvattajia ottamaan vauvatanssin mukaan toimintaansa. Tällä kertaa vauvat ovat täysillä mukana tanssin pyörteissä. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Tanssillisen puolituntisen aikana äidit saavat tarvitsemaansa liikuntaa; vauva puolestaan mukautuu äidin liikkeisiin ja saa siitä oman ilonsa. • Vauvat ovat iältään noin 2–12 kk, osallistujien määrä on noin 10 vanhempaa vauvoineen. ”Täällä tapaa muita äitejä ja saa liikuntaa. tanssiksi!. Ei ole väliä menevätkö askeleet oikein”, Mia painottaa. Kynnys osallistua ei nouse korkealle. Jos aiheeseen liittyvää koulutusta löytyy, Tanssi vauvan kanssa -tuokio • Puoli tuntia tanssia rytmittettynä niin, että alkuun on 3 tanssia sitten loruttelutauko, sitten vielä 3 tanssia ja venyttely aikuiselle. Hän löysi tanssin päälle parikymppisenä, ja siitä asti se on kuulunut hänen elämäänsä. Puolen tunnin aikana toistuvat liikesarjat ovat monipuolisia, mutta eivät niin vaikeita, etteikö niihin pääsisi helposti mukaan. Myös tänään eräs äiti tuli tunnille ensi kertaa, ja hän pääsi hyvin mukaan liikesarjoihin. niin sellainen kannattaa käydä. ”Vauvatanssi sopii erinomaisesti seurakunnan toimintaan. • Musiikkia sekä vanhemman että vauvan ’makuun’. • Alkuun rentoa yhdessäoloa noin puolen tunnin ajan, sitten tanssia ja lopuksi kahvittelua
Päivän tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään uusia tapoja liikkua. Sinulla on retkireppu, joka kantamukseni kuljettaa. Alkaa huima, hupaisa ja filosofinen seikkailu, jossa Toivo huristelee ajassa taaksepäin. ”Tätä työtä tehdään yhdessä. Unelmien liikuntapäivä on valtakunnallinen kaikenlaisen liikkumisen kokeiluja pop-up-päivä, joka järjestettiin keväällä viidettä kertaa. Palkintoperustelujen mukaan Suontausta on vienyt eteenpäin liikkumisen ilosanomaa eri-ikäisten seurakuntalaisten keskuudessa. Siksi haluankin jakaa suuret kiitokset koko Sääksmäen seurakunnan työntekijöille sekä erityisesti varhaiskasvatuksen väelle, joka on puskenut vahvasti Liikkuvan seurakunnan mallia lasten ja perheiden toimintaan”, Suontausta sanoo. Liettuan IBBY on palkinnut sen vuoden kauneimpana kirjana, ja Yhdysvalloissa sille on myönnetty Batchelder Award. Herkän koskettava ja hauskasti vallaton kirja kutsuu lukijan pohtimaan, mikä tekee omasta olosta lämpimän pehmoisen, turvallisen ja onnellisen. ”On ollut hienoa huomata, että myös seurakuntalaiset, valtuutetut ja yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet niin positiivisesti Liikkuvan seurakunnan ideaan lisätä ja tehdä näkyväksi liikuntaa seurakunnassa.” Liikunta-agentti on osa Liikkuva seurakunta -toimintamallia, jonka avulla liikettä voidaan seurakunnissa lisätä sekä tehdä näkyväksi. Sinä olet pehmeä sammal, jonka syliin on ihana nukahtaa. Eikä se jälkeen mikään ollut enää kuten ennen. Heli Arvilommi – Kirkon liikuntaja urheiluneuvottelukunta valitsi vuoden 2022 Liikunta-agentiksi Sääksmäen seurakunnan vastaavan lastenohjaajan Simo Suontaustan. Louis Lumière kadottaa silmälasinsa (mutta viikset ovat edelleen tallella), Jules Verne laittaa kattilan päähänsä, ja penkin alta löytyy aikavarkaan nenäliina. Sinä olet rannan hiekkaa, jonka lämpöön voin varpaani upottaa. Lastenohjaaja Simo Suontausta on vuoden Liikunta-agentti. Värikäs, ainutkertainen tarina onnen olemuksesta. Sinulla on aurinkonauru, jonka vuoksi innostuu. Myös seurakunnat osallistuvat päivän toteutukseen ympäri Suomen. Juna ei menekään mummulaan, vaan kolistelee päistikkaa kohti vääränpäätä. Bolognan lastenkirjamessuilla. Lisäksi kirja on valittu White Ravenin lastenkirjavalioiden joukkoon. Voiko koskaan saapua sinne, mistä lähti. Joskus eteen tupsahti myös yllätyksiä. ISBN 9789523546752 Hinta 23,00 UUTUUS! Filosofinen seikkailu 23,00 € UUTUUS! Tarina onnen olemuksesta 22,00 € Sääksmäen liikkuvan seurakunnan innostus ja näkyvä työ osui myös kirkon liikuntaja urheiluneuvottelukunnan silmiin. Matkalla kotiin Petja tutkaili oudonmuotoisia kiviä, käppyräisiä juurakoita ja värikkäitä lintuja. Liikunta-agentti on seurakunnan liikuntayhteyshenkilö, jonka tehtävänkuva muodostuu paikallisten tarpeiden kautta oman seurakunnan näköiseksi. Onni on oranssi kettu Joka päivä isä lenteli helikopterillaan, äiti valoi savesta kuppeja ja Petja haki leipomosta tuoreita pullia. Mutta entä paluumatka. Mutta onko vääriä junia edes olemassa. Matkalla Toivo kohtaa Berliinin muurin rauniot, katkenneiden raiteiden aseman ja Pariisin hulluista hulluimman vuoden. Hän on kehittänyt arkiliikunnan muotoja työyhteisössään sekä seurakuntalaisille yhteistä liikuntaa. Vuoden Liikunta-agentti -kunniakirja luovutettiin Sääksmäellä 10.5.2023 Unelmien liikuntapäivänä. Instagram: @saaksmaen_liikkuva_seurakunta facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi EVELINA DACI?T. Eräänä päivänä nimittäin leikkipuiston keinussa istui oranssi kettu. Sinä olet metsäpolku, joka minut perille johdattaa. Liikkuva seurakunta perustuu kristillisen ihmiskäsityksen kokonaisvaltaisuuteen. ISBN 9789523548350 Hinta 22,00 MARKETTA PYYSALO, TEEMU JUHANI (KUV.) Matka yli aikojen Aika kummaa! Toivo on astunut asemalla väärään junaan. Jossakin taustalla vavahtelee hurja Krakatau. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT Nallukka: RETKELLÄ Sinä olet kesän villi tuuli, joka vie minut seikkailuun. Teos on saanut lukuisia kuvituspalkintoja, mm
Teos on saanut lukuisia kuvituspalkintoja, mm. Liettuan IBBY on palkinnut sen vuoden kauneimpana kirjana, ja Yhdysvalloissa sille on myönnetty Batchelder Award. Bolognan lastenkirjamessuilla. Matkalla kotiin Petja tutkaili oudonmuotoisia kiviä, käppyräisiä juurakoita ja värikkäitä lintuja. Herkän koskettava ja hauskasti vallaton kirja kutsuu lukijan pohtimaan, mikä tekee omasta olosta lämpimän pehmoisen, turvallisen ja onnellisen. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Nallukka: RETKELLÄ Sinä olet kesän villi tuuli, joka vie minut seikkailuun. Sinulla on aurinkonauru, jonka vuoksi innostuu. Värikäs, ainutkertainen tarina onnen olemuksesta. Mutta entä paluumatka. Sinä olet rannan hiekkaa, jonka lämpöön voin varpaani upottaa. Eikä se jälkeen mikään ollut enää kuten ennen. Alkaa huima, hupaisa ja filosofinen seikkailu, jossa Toivo huristelee ajassa taaksepäin. Lisäksi kirja on valittu White Ravenin lastenkirjavalioiden joukkoon. Joskus eteen tupsahti myös yllätyksiä. Heli Arvilommi – facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi EVELINA DACI?T. Louis Lumière kadottaa silmälasinsa (mutta viikset ovat edelleen tallella), Jules Verne laittaa kattilan päähänsä, ja penkin alta löytyy aikavarkaan nenäliina. Onni on oranssi kettu Joka päivä isä lenteli helikopterillaan, äiti valoi savesta kuppeja ja Petja haki leipomosta tuoreita pullia. Sinä olet metsäpolku, joka minut perille johdattaa. Sinä olet pehmeä sammal, jonka syliin on ihana nukahtaa. Sinulla on retkireppu, joka kantamukseni kuljettaa. ISBN 9789523546752 Hinta 23,00 UUTUUS! Filosofinen seikkailu 23,00 € UUTUUS! Tarina onnen olemuksesta 22,00 €. Eräänä päivänä nimittäin leikkipuiston keinussa istui oranssi kettu. Juna ei menekään mummulaan, vaan kolistelee päistikkaa kohti vääränpäätä. Voiko koskaan saapua sinne, mistä lähti. Jossakin taustalla vavahtelee hurja Krakatau. Matkalla Toivo kohtaa Berliinin muurin rauniot, katkenneiden raiteiden aseman ja Pariisin hulluista hulluimman vuoden. Mutta onko vääriä junia edes olemassa. ISBN 9789523548350 Hinta 22,00 MARKETTA PYYSALO, TEEMU JUHANI (KUV.) Matka yli aikojen Aika kummaa! Toivo on astunut asemalla väärään junaan
Taustalla vaikutti myös päiväkerholaisten määrän lasku, jonka myötä suurin osa päiväkerhoryhmistä oli kutistunut yhden ohjaajan ryhmiksi. ”Mietin, miten voisi kannustaa päiväkerhoikäisiä tutustumaan ja liikkumaan lähiympäristössä, Pirjo kertoo. Seurakunnan pihojen suhteen voi onneksi myös esittää kiinteistöpuolelle toivomuksen, että pihalle unohtuisi lasten retken ajaksi oksia ja lehtiä johonkin kulmaan! Mitä metsämuskarissa tapahtuu. Päiväkerholaisten vanhempien toiveita kysyttäessä esiin on toistuvasti noussut toive, että kerhon ohjelmassa olisi sekä ulkoilua että retkiä. Turvallinen retkeily pidemmälle maastoon vaatii kuitenkin useamman kuin yhden aikuisen mukaan. Kanttorin vetämät metsämuskarit vastaavat osaltaan näihin toiveisiin. Metsämuskarin tarkoituksena on siis ihmetellä luontoa lasten näkökulmasta, laulujen ja leikkien avulla.” Metsässä ja muualla Metsämuskarille paras ympäristö on tietenkin metsä, sillä metsässä on eniten aineksia ihmettelyyn, musisointiin ja muuhun toimintaan. Kaikkien päiväkerhotilojen läheisyydessä ei kuitenkaan ole metsäympäristöä – silloin retki suunnataan lähipuistoon tai vaikkapa seurakuntatalon pihalle. Pari vuotta sitten virisi ajatus yhdistää musiikki ja retkeily päiväkerhon arjessa helposti toteutettavaksi kokonaisuudeksi. ”Ajatus muskarin pitämisestä ulkona lähti perehdyttyäni Metsämörri-toimintaan. Liikunta-, taideja ympäristökasvatusta päiväkerholaisille Pirjo-kanttori on vuosien ajan vieraillut perhekerhoryhmissä pitämässä kirkkoja musiikkihetkiä sekä käynyt myös päiväkerhoryhmissä tukemassa päiväkerhon musiikkikasvatusta. Mitä hoidetumpi ympäristö, sitä vaikeampaa on löytää vaikkapa keppejä tai käpyjä, mutta metsämuskarissa improvisoidaan sujuvasti tilanteen mukaan. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT Muskari meni metsään! TEKSTI Annukka Saarinen KUVAT Annukka Saarinen, Jaana Alijoki ja Kaisa Snellman Metsämuskarissa mennään ihan ötököinä pitkin polkuja, kutitellaan aisteja luonnon ihmeillä, etsitään luonnosta musiikkia ja nautitaan retkeilyn ilosta. Kiire ei ole, vaan kulku etenee lasten ehdoilla. Salon seurakunnan varhaiskasvatuksen kanttori Pirjo Lahti on vienyt seurakunnan päiväkerhoryhmiä muskarituokioihin luonnon helmaan. Keston määrää se, miten paljon ötököitä, perhosia, leppäkerttuja, traktoreita ja muita ihmeteltäviä asioita osuu matkan varrelle. Metsämuskareista on tullut tuttu kevään merkki, jota odotetaan. Perillä jokainen saa valita oman istumapaikan ja merkitä sen istuinaTEKIJÄT. Matkalla metsämuskariin voidaan viipyillä pidempään tai sitten askeltaa reippaasti
Mitä ääniä kuuluu. ”Lapsille retki itsessään on jo elämys, eväiden syönnistä puhumattakaan”, Pirjo summaa. Ja vielä ehditään leikkiä! Lapset ideoivat leikit ja laulut. Löytyisiköhän luonnosta soittimia. Pihalla laulaa lintu. Rakensimme muurahaiselle kotia, jonne muutti myös leppäkerttu. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Muskari meni metsään! lustalla. ”Lähiympäristöstä löytyy lapselle paljon ihmeteltävää ja koettavaa”, pohtii Pirjo, ”etenkin keväällä ja kesän lähetessä luonto muuttuu kaiken aikaa ja joka päivä voi huomata uuden kukan, ötökän tai perhosen. Rytmilaulua lauletaan niin monta kertaa, että se tulee tutuksi, soittimiakin voidaan etsiä lisää ja vaihtaa. Jokainen päivä voi olla uusi retkipäivä!” Metsämuskarilaulun sanoin: "Puhalla kevättuuli. Mieliinpainuvia hetkiä Pertteli-Kuusjoki -alueen päiväkerhon lastenohjaaja Jaana Alijoki kuvailee heidän kerhonsa metsämuskaria: ”Meillä oli tosi kivaa ja Pirjolla oli kivoja lauluja. Söimme eväät ulkona kalliolla muurahaisen pesän vieressä. Sen jälkeen virittäydytään metsämusisointiin yhdessä jutustellen ja ihmetellen. Laulu voi taikoa koko porukan vaikka muurahaisiksi! Näkyisiköhän jossakin muita muurahaisia, ihan oikeita. Leikkien lomassa saattaa joku lauleskella muskarista mieleen painunutta laulunpätkääkin. Mitä näkyy. Lasten mielikuvitus vie leikkiä eteenpäin ja jokainen osallistuu haluamallaan tavalla. Puhalla aurinko. Usein lapset jatkavat retkellä koettua omissa leikeissään, joissa perhoset ja leppäkertut pääsevät uusiin seikkailuihin. Hämmästelimme, miten vähän näimme muurahaisia, onneksi kuitenkin näimme leppäkerttuja ja perhosia!” Metsämuskarin tunnelmat voivat jatkua vielä teemaan sopivien värityskuvien tai muun taiteilun parissa. Kun soittimeksi on etsitty jokaiselle esimerkiksi keppikapulat, on aika laulaa ja soittaa rytmilaulu. Mikä luonnossa kertoo, mikä vuodenaika on. Metsämuskarin päätteeksi lauletaan vielä retken teemaan sopiva laulu. Pysähdy, huomaatko?" (Kirkkomuskari 3, Puhalla kevättuuli). Ja voisiko niitä auttaa rakentamaan pesän. Lasten suosikki, eväshetki luonnon helmassa, on vielä jäljellä. Lapsista oli kivaa vaeltaa Kuusjoen seurakuntatalon pikkumetsässä. Nyt onkin jo hyvä istahtaa ja lepuuttaa jalkoja matkan jälkeen! Tutustumislaulussa jokainen lapsi tulee nimeltä mainituksi, nähdyksi ja kuulluksi
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna ja sen on kustantanut Kirjapaja.. Ekologisen kriisin maailmassa kasvatus tarvitsee suunnantarkistuksen: kohti uskottavaa ja perusteltua luomakunnan toivoa. Jarmo Kokkosen kirjoittama kirja Huomenna kaikki on paremmin on tarkoitettu erityisesti kaikille, jotka työssään ja vapaa-ajallaan kohtaavat lapsia ja nuoria. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Elämästä ei ole tarkoitus selvitä yksin KUVA Marianna Siitonen / Havukuva TEKIJÄT 30 Kysymyksiimme vastasi Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen
Kaste on hyvän elämän rakentamista, rakkauden ja suojan tarjoamista. 4 Hengellisyys on ihmisyyden ydintä. Toivo siis viriää suhteessa elämisestä: suhteessa toisiin ihmisiin, Jumalaan ja luomakuntaan. 6 Mitä pyhyys tarkoittaa sinulle henkilökohtaisesti. Dialogisessa elämänasenteessa lähdetään siitä, että tarvitsemme toisiamme. Mitä haluaisit sanoa kasteesta ja sen merkityksestä 2020-luvulla. Toivo ja dialogisuus ovat siis liittolaisia. Elämästä ei ole tarkoitus selvitä yksin Miten ja mihin dialoginen elämänasenne haastaa kasvattajan. Pyhyyttä ei voi ottaa haltuun eikä omistaa. Toivo ei ole vain yksi näkökulma tai puhetta paremmasta. Uskottavan toivon maaperänä on kasvavan kokemus siitä, että häntä arvostetaan ainutlaatuisena ihmeenä. Kasvatuksessa toivo on tulevaisuuteen tähtäävää käytännöllistä toimintaa, joka toteutuu ihmisten välisessä dialogissa. Muutos, jonka kasvatus mahdollistaa, ei tapahdu ennalta ajatellun kaavan mukaisesti, eikä vain henkilössä, jonka kasvua toivotaan. 5 Vaikka perinne on tärkeä kasteen kannattelija, tarvitsemme myös uutta ja raikasta sanoitusta kasteen merkityksestä. Aina, kun kaksi ihmistä kohtaa, tapahtuu parhaimmillaan heidän välillään jotakin, joka on uutta ja ainutlaatuista. Kastaminen ei tarkoita lapsen oman tahdon ja autonomian ylikävelyä. Toivo lisääntyy aivan itsestään siellä, missä heittäydytään leikkiin ja mielikuvituksen maailmaan. Erityinen haasteemme tänä päivänä on dialogisen luontosuhteen vaaliminen. Kirkon kasvatuksen voimme määritellä kaikenikäisten ihmisten ja koko luomakunnan kokonaisvaltaisen kasvun mahdollistamisena ja tukemisena. Lapsen avoimuus ja taito ihmetellä on sukua hengellisyydelle, ja tässä suhteessa voimme oppia kaikilta niiltä lapsilta, joita saamme kohdata. Toivo ei ole varmuutta siitä, että jokin asia onnistuu, vaan vakuuttuneisuutta siitä, että tietyillä asioilla on merkitys riippumatta siitä, miten lopulta käy. Millä tavoin lapsen hengellisyys/spiritualiteetti puhuttelee sinua. Uskon, että kasteiden suosio kääntyy vielä nousuun. Toivo lisääntyy aivan itsestään siellä, missä heittäydytään leikkiin ja mielikuvituksen maailmaan. Elämästä ei ole tarkoituskaan selvitä yksin. Samaan aikaan se on erityistehtävä, jonka tavoite on etsiä ja tukea niitä lapsia, nuoria ja perheitä, jotka ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle. 7 KYSYMYSTÄ. Mistä kumpuaa toivon ajatus kirkon kasvatustyössä – entä missä toivo viriää. Jatkuva kiire ja tehokkuuden tavoittelu helposti peittää hengellisyyden kaipausta. Ulkopuolisuuden ehkäisy suuntaa työtämme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. 7 Pyhyys on minulle yhtäältä arjen ylittävää mysteeriä, toisaalta se pilkistää pienissä asioissa ja ohikiitävissä hetkissä. Toivo ei ole varmuutta siitä, että jokin asia onnistuu, vaan vakuuttuneisuutta siitä, että tietyillä asioilla on merkitys riippumatta siitä, miten lopulta käy. Tämä merkitsee sitoutumista kasvavaan ja hänen hyvään tulevaisuuteensa. Toivo on sekä tässä maailmassa toteutuvaa, perusteltua ja konkreettista ja samalla myös ihmisen ulkopuolelta tulevaa Jumalan hyvyyttä. Tärkeintä on toivon ylläpitäminen. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT Mikä on kirkon kasvatuksen tärkein tehtävä. Mihin ja miten ulkopuolisuuden ehkäisy suuntaa kirkon kasvatustyötä. Kasvattajan on itsekin suostuttava muutokseen, ja näin koko elämä on kasvua. Minulle luonto kaikkinensa on pyhää ja siksi haluan sitä vaalia ja lähestyä kunnioituksella. Jokainen ihminen on hengellinen ihminen. 1 2 3 Ulkopuolisuuden ehkäisy on asenne ja työote, joka jokaisen kirkon työntekijän tulisi omaksua
Katso tarkempi ohjelma koulutussivuiltamme. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com p. Tilaa irtonumerot alueesi päiväkoteihin 15.9. 2023 STEP-koulutus Järvenpää Tule löytämään Lattiakuvien monipuoliset mahdollisuudet ja oma tapasi käyttää niitä kerronnassa. Uusi Lasten virsi 7.–9.11.2023 STEP-koulutus Lapua Miltä kuulostaa Lasten virsi 2022. mennessä! 1 Teema Myönteisen tunnistamisen työote Katsomuskasvatusta kaupunkimetsän kupeessa 2 2022 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 1 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! Hyviä hetkiä kirkkotilassa Pienin toimituserä on 5 kpl. Lasten virsikoulutus on vuorovaikutusta, musiikkia, liikettä ja leikkiä. Koulutuksessa opitaan tuntemaan Lasten virsikirjan lauluja erityisesti varhaisiän musiikkikasvatuksen pedagogisia menetelmiä hyödyntäen. Lattiakuvien pedagogiikka tukee osallisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja dialogisuutta kaikkien ikäryhmien kanssa. Menetelmä antaa tilaa sekä syventää omaa katsomusta että tutkia suuria elämänkysymyksiä yhdessä toisten kanssa. 03 4246 5376 KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO 5/23 "Katsomuskasvattajan monet roolit" ilmestyy 5.10. Tule innostumaan lauluista uusin tavoin! Lapsiasiahenkilöiden ja seurakunnissa osallisuuden parissa työskentelevien koulutuspäivä 7.10.2023 9–15.30 verkko Seurakuntien lapsiasiahenkilöt ja osallisuuden parissa työskentelevät yhdessä koolla! Koulutuspäivä tarjoaa ajankohtaista asiaa, alustuksia ja käytännön kokemuksia lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistamiseksi sekä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille 1 TEEMA 2 2023 Asiantuntijat kannustavat: "Katsomuskasvatus kaapista ulos" RAUHA lattiakuvassa TEEMA: Kestävä tulevaisuus Täällä aurinko ei laske!. 5–49 kpl hinta 8 €/kpl, 50–100 kpl hinta 7 €/kpl yli 100 kpl hinta 6 €/kpl + toimituskulut 7–17 € KOULUTTAUDU, OSALLISTU HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Vahvista ammattitaitoasi Lattiakuvien peruskoulutus I jakso 4.–5.9.2023 ja II jakso 23.–24.11
Näillä eväillä jatkamme matkaa. Luomakunnalla ja tutuksi tulemisella on ihmeellinen voima. Myös saavutettavuus oli huomioitu niin, että jokaisen oli helppo osallistua. Ukrainan naapurimaana sinne on paennut sotaa jo miljoonia ukrainalaisia ja monia heistä kirkko on auttanut. Meidän yhteinen tehtävämme on edistää rauhaa. Luterilaisesta kirkosta Ecceen osallistuivat Kaisa Aitlahti, Raija Ojell, Mirva Sandén, Anita Ahtiainen, Mervi Inkinen ja Ilkka Tahvanainen sekä Suomen ortodoksikirkosta Kaarina Lyhykäinen. Luterilainen kirkko, jonka vieraina olimme, joutuukin välillä ahtaalle puolustaessaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia maan hallinnon linjauksista huolimatta. Lue lisää: www.ecceconference.org vamatkalle aistimaan, miten moni äiti lapsensa kanssa joutuu yhä edelleen jakamaan Vanhan testamentin Hagarin kokemuksen yhteisön torjunnasta ja avun eväämisestä. Unkarin luterilainen kirkko on aktiivinen pakolaistoimija. Kirkko puolustaa ihmisiä, varsinkin haasteiden keskelle joutuneita. Tälle työlle on tärkeä saada tukea myös meiltä Suomesta. Kriisit koronasta luontokatoon ja inflaatioon ovat koetelleet ECCE-verkostoa. Konferenssi järjestettiin Unkarissa (8.–12.5.), jossa ovat pinnalla sekä sodan seuraukset ja demokratian tulevaisuus. Entä kun myrsky ei ratkea oletuksen mukaan. ECCE:ssä olimme yhteydessä ukrainalaiseen ystäväämme Vitaliin videopuhelun kautta ja kuulimme yksinkertaisen toiveen, että sodan on loputtava. “Vuorovaikutus alkaa antamisesta ja silloin isännästä tuleekin vieras,” kiteytti Balázs Siba, toinen pääpuhujista. Siksi tahdoimme pohtia Unkarissa, millaista kasvua kriisit ehkä voivat mahdollistaa ja voiko turvan löytää silloinkin, kun myrskyää. ECCE muistutti meitä siitä, miten tärkeää luovuuden ja yhdenvertaisuuden mahdollistaminen on. Mikä laatikko hallitsee sinua niin, että siitä on vaikea astua ulos. Suomesta ECCE:n hallituksessa ja sitä kautta konferenssin järjestelytiimissä oli STEP-koulutuksen kouluttaja Kaisa Aitlahti. Seuraavaa, vuonna 2026 Sveitsin Genevessä toteutuvaa konferenssia lähtee suunnittelemaan Anita Ahtiainen Lasten ja nuorten keskuksesta yhdessä kansainvälisen tiimin kanssa. Saimme ammentaa voimaa myös yhteiseen lauluun liittymisestä, unkarilaisista kansantansseista ja auringonlaskusta Balatonjärven rannalla. Piispa Fabiny vei meidät kuECCE eli European Conference on Christian Education on varhaiskasvatukseen, kouluikäisiin ja perheisiin painottunut kristillisten kirkkojen verkosto, joka kokoaa ihmisiä webinaareihin ja kolmen vuoden välein kohtaamaan kasvokkain. Unkarin luterilaisen kirkon piispa Tamás Fabiny korosti omassa puheenvuorossaan, ettei ole olemassa pyhää sotaa, vaan ainoastaan pyhä rauha. Onko kriisi se hetki, jolloin verkot pitää heittää toiselle puolelle venettä. Mikä ruokaan liittyvä muisto lapsuudesta tuo sinulle toivoa. Millainen myrsky elämässä voi nousta nopeasti. 33 Me tekijät 33 TEKIJÄT Kriiseistä toivoon TEKSTI Anita Ahtiainen & Kaisa Aitlahti KUVAT Kirjoittajat & ECCE ECCE-konferenssin osallistujat saivat viikon aikana pohtia monia suuria kysymyksiä. TEKIJÄT Ukrainalaiseen ystäväämme Vitaliin olimme yhteydessä videopuhelun kautta.. Hienoa oli, ettei niitä käsitelty vain sanoilla, vaan joka päivä oli useita mahdollisuuksia olla luova ja tuottaa ajatuksiaan torneiksi, sateenkaaren sävyiksi tai musiikiksi. Mitä pimeys on sinulle. Kuulimme esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisesta. Rukoushetket, työpajat ja raamattutyöskentelyt vievät meidät miettimään, miten kristinuskoa eletään todeksi kirkkojen kasvatuksessa tänään. Euroopassa on huolestuttu Unkarin poliittisesta tilanteesta, vallan keskittymisestä ja sananvapauden kaventumisesta
Vauva ei stressaa eikä suorita, eikä huolehdi tulevasta. Vielä niitäkin tärkeämmäksi koin säännöllisen vauvaryhmän. Monesti jo niiden sanoittaminen ja jakaminen auttaa paljon. Kiitos, kun otat vastaan kerhon ovella!. Sinne toivottiin usein lattiakuvatuokioita. Tuiki tuiki tähtönen hengellisenä versiona ja tehtiin led-tuikuilla ja kännykänvaloilla tähtitaivasta pimennettyyn kirkkoon. Siksi voi käydä niin, että siitä tulee ”suorittamista”. Vauva muistuttaa läsnäolollaan, että olemme arvokkaita itsenämme emmekä suoritustemme perusteella, ja että omista tarpeistani huolehtiminen on tärkeää pystyäkseni vastaamaan toisen tarpeisiin. Ei niinkään sitä, että on normaalia ja inhimillistä kokea väsymystä, surua, pettymystä, huolta, hermostumista ja kiukkua, huonoa omatuntoa ja heikkoa itsetuntoa. Kun vanhempana haluaa antaa lapselleen parasta mahdollista, se voi johtaa itsensä uhraamiseen ja kokonaisvaltaiseen suorittamiseen. Vauva on myös opettanut laskemaan rimaa ja karsimaan turhaa, pysähtymään arvojen ääreen ja olemaan kiitollinen pienistä asioista. Sosiaalinen media ja suorituskeskeinen kulttuuri korostavat elämän hyviä puolia ja kokemuksia, positiivisuutta ja menestystä. KUVITUS Pekka Rahkonen Äitiyslomalla pääsin osallistumaan seurakunnan toimintaan eri tavalla ja eri näkökulmasta kuin ennen. Työ ei päädy lehtien otsikoihin, mutta se on valtavan merkityksellistä perheiden elämässä ja arjessa. Nämä olivat ihania elämyksiä. Ennen äitiyslomaa työhöni kuuluivat vierailut alkuopetuksen luokissa. Tehokkuutta ja suorittamista ihannoivassa kulttuurissa seurakunta tarjoaa jotakin erilaista ja välittää sanomaa rakastavasta ja armahtavasta Jumalasta. Paikalla oli ihminen, joka oli kiinnostunut meidän kuulumisistamme, ja sai juoda kupposen teetä rauhassa. Vanhemmuuteen kohdistuu monia vaatimuksia. Vauvalla riitti monenlaista ihmeteltävää, ja tallin kadonneet hahmot löytyivät. On arvokasta, että lapsiperheiden toiminnassa ja vertaistuessa on mahdollisuus puhua monenlaisista päivistä ja vaikeistakin tunteista. Iloitsen, että työssäni kasvatuksen pappina olen saanut seurata lasten ja nuorten kasvua. Vaikka työmme on ihanaa, ihmisten ilot ja surut myös kuormittavat. Siksi on tärkeä pitää itsestä huolta ja vapaa-ajalla varata aikaa levolle, suoritusvapaalle ajalle sekä kalenterin väljyydelle. Tänä päivänä sellainen tuntuu suorastaan luksukselta – nämä ihmiset ovat täällä meitä varten! Ei tarvitse päteä tai saada aikaan mitään. Hän ei vaadi itseltään liikaa ja ilmaisee tarpeensa välittömästi. Lämmin arjen kristillisyys kulkee luontevasti mukana: rukoukset, lastenvirret ja raamatunkertomukset. Ensimmäisen kirkkokokemuksensa vauva sai lasten kauneimmissa joululauluissa. Syyskauden nyt alkaessa haluan lähettää terveiseni ja kiitokseni sinulle, kirkon varhaiskasvattaja. Tilaisuudessa laulettiin mm. Se oli suoritusvapaata aluetta. 34 Me tekijät 34 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Suoritusvapaalla alueella TEKSTI Heli Riipinen Kirjoittaja on Jyväskylän seurakunnan pastori. Adventin aikaan suuntasimme lapsen kummin kanssa jouluiseen pakohuoneeseen, jossa ratkoimme tehtäviä ja avasimme lukkoja. Silloin elämästä katoaa ilo, ja vaatimukset itseä kohtaan ovat kohtuuttomia. Vanhemmuus pitää sisällään monenlaisia tunteita. Tällaista hiljaista työtä kirkossa tehdään päivittäin. Aikuisten kesken puhutaan humoristisesti vauvaterapiasta, jolla viitataan siihen, että vauva pysäyttää hetkeen ja läsnäoloon. Eräs opettaja totesi niiden opettavan rauhoittumista ja olevan hyvää vastapainoa älylaitteille, joissa asiat etenevät nopeatempoisesti
42 Vauvojen vilttikirkko s. 36 Luovat lapset: Maalataan kotikeittiön väreillä s. IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 38. 48 Laula – leiki – liiku: Kotikirkko tutuksi Kirkkorytmiksessä Kurkkaa lahjapakettiin yhdessä kaverin kanssa, niin näet, mikä on elämän arvokkain lahja! Raamattua leikkien, s. 35 IDEAT s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Annukka Saarinen IDEAT 35
Voit lukea lisää värikylpymenetelmästä ja maalauspajojen ideoista esim. Menetelmää on kehittänyt vuodesta 2003 lähtien Lastenkulttuurikeskus Kruunupää Porissa ja toiminta on levinnyt ympäri Suomen. Toiminnassa on tärkeää värien ja materiaalien kokeminen sekä vanhemman ja lapsen yhdessä tekeminen ja ihmetteleminen. Päämäärä ei ole jonkin ´esittävän` kuvan aikaansaaminen, vaan värien tutkiminen ja leikki värien parissa, oman jäljen jättäminen. Tässä ohjeessa sateenkaari on vain idea, josta voi lähteä alkuun oma väriseikkailunne. Toiminta soveltuu vauvoille 4 kk:n iästä ylöspäin. 36 IDEAT 36 IDEAT LUOVAT LAPSET AURINKO JA SATEENKAARI TEKSTI & KUVAT Heli Arvilommi Levitä viltti nurmikolle, terassille tai rannalle! Ota mukaan maalaustarvikkeet ja sudi suurella pensselillä. Nämä värit ovat turvallisia pienimmillekin maalareille, sillä väreinä käytetään ruokakaupasta ja keittiön kaapista löytyviä aineksia. Isommat lapset saattavat intoutua maalaamaan jotain esittävääkin, mutta värien kanssa leikkiminen ja ilottelu on pääasia. Myös netistä löytyy paljon aineistoa aiheesta.. Muistathan kuitenkin huomioida mahdolliset allergiat, kun valitset väriaineita. Päivi Setälä). Isompien lasten kanssa voi ennen maalaushetkeä valmistaa hassut pensselitkin luonnon aineksista! Kesäinen maalaushetki, johon värit löytyvät kotikeittiöstä! VAUVOJEN VÄRIKYLPY® on vauvaperheille suunnattu moniaistinen kuvataiteellinen työpaja. kirjasta Vauvojen värikylpy (toim. Pienimmät maalarit voivat ihmetellä värejä sormilla ja varpailla, aikuisen avustuksella
Siirrä sosevärit erillisiin maalauskulhoihin. Iloisia maalaushetkiä! AURINKO JA SATEENKAARI 1 2 3 4 5. Maalaushetken valmistelut Jääpalojen valmistus etukäteen: laita kertakäyttöinen muovimuki puolilleen vettä ja lisää veteen 4–6 mustikkaa. Mustikkasoseella on helppo maalata vaikka pensselillä. kannellisia pakasterasioita • kertakäyttöisiä muovimukeja • leveitä siveltimiä • käpyjä • luonnonmateriaaleista itse tehtyjä pensseleitä Maaliaineet Maaliaineiden määrät riittävät 4–6 maalarille. Laita pakastimeen jäätymään. Soseita voi käyttää myös sellaisenaan, jolloin värit ovat kirkkaampia. 1. valmistusohje) • mustikkamarjoja jääpaloihin (ks. Kerää kaikki maalaustarvikkeet mukaan otettaviksi. Maalauksen kulku Aloitetaan vaaleimmalla värillä ja edetään tummimpaan värisävyyn. akvarellipaperia tms. Perunajauhokiisselin valmistus: Perunajauhokiisselillä saa hieman suurennettua ostettujen värisoseiden määrää. Lopuksi sirotellaan puolukkajauhetta pensselinvetojen päälle. Tee jokaiselle maalarille yksi jääpala. muovitettu pöytäliina • maalarinteippiä paperin kiinnitykseen • värikulhoja tai esim. 2. valmistusohje) Itse tehdyt pensselit TARVIKKEET: • tukeva oksan pätkä pensselin varreksi, vahvaa lankaa sitomiseen • mustikan varpuja, männyn tupsuja, heinää tms. 5. Mangolla maalausta itse tehdyllä pensselillä. 10 cm pitkiksi. Ensimmäisenä keltainen mangosose, jonka jälkeen maalataan oranssilla peruna-porkkanasoseella. sudin päähän TEE NÄIN: Leikkaa kasvin osat n. Levitä viltti tai muovitettu pöytäliina alustaksi. Teippaa maalauspaperi alustaan (tai maahan, jos teippi ottaa siihen kiinni) ympäriinsä maalarinteipillä, niin että paperi pysyy maalauksen aikana hyvin paikoillaan. Keitä 8 dl vettä, nosta kattila levyltä. hyvin kosteutta kestävää) • maalausalustaksi viltti tai muovi, esim. Asettele oksat kepin toisen pään ympärille tasaisesti ja sido tiukasti langalla. Anna jäähtyä. 4. puolukka • 1 pss perunajauhoa (ks. Jääpalasta irronneilla mustikoilla on myös hauska piirtää. • mangososetta 2 prk • porkkana-perunasosetta 2 prk • mansikka-ruusunmarjasosetta 1–2 prk • omena-mustikkasosetta 1 prk • marjajauhetta, esim. Mustikka-jääpalalla maalausta. Sekoita 3 ruokalusikallista perunajauhoa kylmään vesitilkkaan (1 dl) ja kaada ohuena nauhana kuumaan veteen koko ajan sekoittaen. Sen jälkeen punaisempi mansikka-ruusunmarjasose. Asetellaan kävyt sateenkaaren muotoon maalauksen päälle ja jätetään maalaus kuivumaan. Jaa kiisseli 4 kulhoon, lisää kuhunkin kulhoon 1–2 purkkia sosetta. Kävyllä voi tehdä naarmujälkiä paksuimpiin maalikohtiin. 37 IDEAT Tarvikkeet • tukevaa paperia maalaukseen; suuria arkkeja tai rulla (esim. 3
Hän kuului Israelin kansaan, joka eli silloin Egyptissä. Meille Mooseksen taiteili Amanda Routasalo.Päkän ja Pulmun vinkit -liite ilmestyi Pieni on Suurin -lehden 3/2023 mukana. Mitähän kaikkea elämän matkalla voikaan tulla vastaan. He kaipasivat kovasti omaan maahansa! Jumala antoi Moosekselle tehtävän johtaa israelilaiset pois Egyptistä ja orjuudesta vapauteen ja omaan maahan. 38 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN 38 IDEAT TEKSTI Annukka Saarinen ja Johanna Routasalo TOTEUTUS Annukka Saarinen, Johanna Routasalo, Nelli Nurmio ja Silja Saarinen KUVAT Annukka Saarinen VAELLETAAN KIRKOSSA KUIN ISRAELILAISET Päkän ja Pulmun vinkit 2023 -liitteen syksyn työskentelyissä tutustutaan mm. Rastipolku ei vaadi opasta, vaan sen voivat kirkossa piipahtajat kiertää itsenäisesti. Heillä ei siellä asiat olleet hyvin: egyptiläiset olivat tehneet heistä orjia ja pakottivat heidät tekemään kovaa työtä. On aika ottaa selvää!. TERVETULOA VAELTAMAAN RAAMATUN AJAN ISRAELILAISTEN KANSSA! Kerran, kauan sitten eli israelilainen mies nimeltä Mooses. Kirkossa Israelin kansan vaellusta on joskus verrattu jokaisen ihmisen elämään: me kuljemme elämän matkaa yhdessä ja Jumala kulkee meidän kanssamme! Lähde seikkailemaan elämän vaellukselle ympäri kirkkotilaa! Löydät täältä seitsemän rastia, voit kiertää ne missä järjestyksessä tahansa. Vaellus kulki halki autiomaan ja kesti 40 vuotta. Israelin autiomaavaelluksen inspiroimana teimme kirkkotilaan rastipolun, jolla voi kirkon aukioloaikoina kulkea israelilaisten mukana elämän vaellusta. Moosekseen, ja Israelin kansan kanssa kuljetaan autiomaan aistirataa pilvija tulipatsaita seuraten. Kuva Mooseksesta löytyy Lastenkirkon nettisivuilta kohdasta Päkän ja Pulmun vinkit 2023–2024 oheismateriaalit
Viekää herkut lopuksi takaisin piilopaikkoihinsa.. Mikä on sinun lempiruokasi. Silloin kannattaa antaa itselleen lupa edetä hitaasti tai vaikka pysähtyä lepäämään. Kun on surullinen mieli, voi tuntua kuin yrittäisi tarpoa raskaassa hiekassa eteenpäin. Kerää herkut koriin, ja koittakaa tunnistaa ne. 39 IDEAT TERVEISIÄ AUTIOMAASTA Israelilaiset kulkivat autiomaassa. Onneksi Jumala piti israelilaisista huolta! Hän lähetti heille taivaasta ruokaa, jonka he nimesivät mannaksi. Kasvaakohan niitä kaikkia Suomessa. Elämän matkalla kuljetaan monenlaisissa maastoissa. Jumala pitää huolta meistäkin! Mitähän kaikkea kesän aikana on kasvanut meille ruuaksi. Minkä kuvion haluaisit siihen piirtää. Piirrä hiekkaan jotakin ja jätä se tervehdykseksi seuraavalla kulkijalle! HERKKUJA JUMALALTA Autiomaasta ei ollut helppoa löytää syötävää. Hiekka kutitteli varpaita ja sormiakin, kun he välillä pysähtyivät levähtämään. Tunnustele hiekkaa. Löydätkö rastin läheltä neljä sadonkorjuuherkkua
Risti toivottaa siunausta eli parasta mahdollista hyvää!. Kasteessakin tarvitaan vettä. Rukous tuo turvaa, se on ilojen ja surujen kertomista Jumalalle! Kömmi rukoustelttaan ja rukoile sillä tavalla kuin haluat: heitä rukousnoppaa, piirrä tai kirjoita rukouksesi paperille tai asettele rukouskiviä haluamaasi muotoon. Silloin Mooses löi sauvalla kallioon ja siitä alkoi suihkuta raikasta vettä! Mekin tarvitsemme vettä elääksemme. 40 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN PAIKKA RUKOUKSELLE Israelilaiset rakensivat autiomaahan temppeliteltan, jossa he rukoilivat Jumalaa. Siinä saamme elämän matkalle ikuisen turvan! Tässä on kastemalja. ELÄMÄN VETTÄ Autiomaassa ei ollut paljon vettä. Voit halutessasi kastaa sormenpään veteen ja piirtää vedellä ristin omaan tai kaverin käteen. Välillä israelilaiset olivat kovin janoissaan. Kokeile, miltä kastevesi tuntuu! Onko se erilaista vai samanlaista kuin tavallinen vesi. Sen äärelle kokoonnutaan kastejuhlaan, ristiäisiin
Leluja heillä ei ainakaan paljon ollut matkassa mukana. Elämässä on joskus eksynyt olo. Kerrotaan, että Jumala kulki heidän edellään ja näytti oikean tien. Silloin tuntuu hyvältä, jos joku auttaa tai lohduttaa. Ehkä he keksivät kivoja leikkejä ja pelejä, vaikka kivien kanssa! Leikki on tärkeää, lapsille ja aikuisille! Keksittekö yksin tai yhdessä jonkin pelin tai leikin pöydällä olevista kivistä. Sytytä kynttilä maapalloa kuvaavaan lähetyskynttelikköön muistuttamaan toivon valosta!. Miten he osasivat suunnistaa oikeaan suuntaan. Se on kuin sytyttäisi valon pimeään kertomaan, että kyllä tästä selvitään. Kurkkaa lahjapakettiin yhdessä kaverin kanssa, niin näet, mikä on elämän arvokkain lahja! LUOVAA LEIKKIÄ AUTIOMAASSA Mitähän israelilaiset lapset leikkivät autiomaassa. VALO NÄYTTÄÄ TIETÄ Autiomaa oli suuri paikka eikä israelilaisilla ollut mukanaan karttoja tai navigaattoreita. 41 IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN ELÄMÄN KALLEIN LAHJA Israelilaiset kulkivat kohti Jumalan lupaamaa lahjaa, omaa maata. Valoisaan aikaan Jumala johdatti heitä pilvipatsaana ja pimeällä tulipatsaana. Lopulta he pääsivät sinne perille! Siellä, niin kuin matkallakin, heillä oli mukanaan jotakin erityistä, mistä he saivat voimaa
Siinä jumalanpalvelusta rakennetaan aistit ja yhteys edellä neljästä näkökulmasta: • tila ja tunnelma • toiminta • sanat ja symbolit • koti Tärkeää on yhdessä tekeminen seurakuntalaisten kanssa, jo suunnitteluvaiheessa. Kirkkotila ja jumalanpalvelus kutsuvat yhteiseen tutkimiseen, etsimiseen, jakamiseen ja löytämiseen. Polun jumalanpalvelustyöryhmän kehittämä nelikenttä (kuva vieressä vasemmalla) on avuksi, kun jumalanpalvelusta valmistellaan ja toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Kirkkohetkessä kulkevat mukana päivän symboli sekä eri tunnetiloja kuvaavat Polku-hymynaamat, jotka voit tulostaa Polun vauvan vuoden materiaaleista: mediapankki.evl.fi > Graafiset materiaalit > Vauvavuosi > Muistipelikortit.. 42 IDEAT TEKSTI Kaisa Aitlahti, Marjukka Luoma ja Satu Reinikainen PERHEMESSU Vauvojen vilttikirkko TAUSTA JA VALMISTELUT Millainen voisi olla vauvojen kirkkohetki Polun maisemissa. Entä jos jumalanpalveluksen suunnittelussa kaavan ja tehtävänjaon sijaan lähdettäisiin liikkeelle tilasta
Mikä olisi perheiden ja vauvojen kannalta paras tapa järjestää kirkkokahvit. Päivän symboliksi on poimittu viltti tai peitto. Missä vauvat voi laskea rauhassa aikuisten keskelle vilteille. Kirkkohetken punoutumisessa osaksi perheiden arkea voi auttaa esimerkiksi: • Polun iltarukouskortti mukaan otettavaksi. Voisivatko ne olla samassa tilassa vai onko jokin toinen tila parempi yhdessäoloon. Etukäteen valmistellaan vauvatai perheryhmissä rukouksia Vauvan vuoden hymynaamojen pohjalta. Soitinten soittaminen vauvojen kanssa ja musiikki toiminnan taustalla luovat tunnelmaa. Vauvan vuoden hymynaamat näkyvät ovelta alkaen, eri kokoisina kortteina tai julisteina. TOIMINTA Jo muutaman kuukauden ero vauvan iässä vaikuttaa siihen, millainen toiminta heidän kanssaan tuntuu hyvältä. Päivän teema ja raamatunteksti punotaan osaksi vauvaperheiden arkisia ja tuttuja asioita. Kun kotona kietoo viltin lapsen ympärille, hetkeen voi liittää kirkkohetkestä tutun lorun tai rukouksen. Kaiken ikäiset voivat köllötellä lattialle levitetyllä peitolla, myös kirkkohetken aikana. MUSIIKKI Musiikki yhdistettynä silittelyyn, köröttelyyn, leikkiin ja tanssiin on tärkeässä roolissa. Millaisia sanoja, ajatuksia ja rukouksia vanhempien mieleen nousee eri ilmeiden äärellä. Vilttejä varataan myös kirkosta saatavaksi. On tärkeää, että vauvakirkossa on tilaa erilaiselle liikkeelle ja toiminnalle ja että jokaisella on mahdollisuus toimia omalla tavallaan. Viltti on läpi kantava symboli, jota toistetaan monta kertaa sanoin ja aistein koettuna. Muistetaan ottaa käyttöön musiikkia rytmittämään myös huivit ja höyhenet. Millaiset asiat voisivat saada pienten kanssa kulkevat tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja kodikkaaksi. Löytyykö lattialle peittoja, leikkimattoja ja tyynyjä, entä seinille kankaita. Kirkkohetki jatkuu herkuttelun äärellä. SANAT JA SYMBOLIT Vauvakirkon raamatuntekstiksi on valittu Jumalan huolenpidon pyhän evankeliumi (16. Tärkeintä on vauvan ja oman aikuisen välinen vuorovaikutus: loruttelu, silittely, köröttely, laulu ja musiikki, yhdessä liikkuminen ja tanssi. 43 IDEAT TILA JA TUNNELMA Kutsussa pyydetään ottamaan mukaan oma viltti tai peitto vauvalle. Helppokulkuiset reitit ja selkeät kyltit auttavat kirkkotilassa liikkumisessa. Isompien kanssa voi höntsätä kunnolla, pienemmälle nyytille riittää silittely ja keinuttelu. Siitä, mitä omassa seurakunnassa on koteja varten ajateltuna. Miten tilaan saisi rakennettua pehmeyttä. Näin luodaan vanhemmille mahdollisuus tutustua, jakaa ajatuksia ja viipyillä yhdessä hetki pidempään. • Vauvan vuoden hymynaamakortit tai -julisteet mukaan kotiin. • Tietoa vertaistuen mahdollisuuksista, ryhmistä ja tapahtumista. Tulosta kortti: mediapankki.evl.fi/ > Graafiset materiaalit > Vauvavuosi > Kutsut ja kortit. Miten työntekijät voivat vahvistaa perheiden tutustumista toisiinsa ja vertaistuen syntymistä. Kirkkohetken musiikkivinkeissä LV viittaa tässä uusimpaan Lasten virsi -kirjaan (2022) ja KM 3 on Kirkkomuskari 3. KOTI Yhteisesti koettu kirkkohetki elää myös kotona ja muistuttaa yhteydestä seurakuntaan. Kirkkoon tullessa saa ottaa sifonkihuivin tai höyhenen, joita heilutellaan musiikin säestämänä kirkkohetkessä. Mietitään ainakin seuraavia: • vaunuparkki • imetyspaikka • vaipanvaihtopiste • vauvan vuoden hymynaamoja julisteina seinälle • muistetaan myös vaipat! • apukäsiä riisumiseen ja pukemiseen Kirkkotilassa saavat räiskyä värit. Tehdään kirkkoon rukousalttareita, joilla hymynaamat ja perheiden rukoukset ovat kauniisti esillä. sunnuntai helluntaista). Alttarit rakennetaan yhdessä perheiden kanssa. Pyhä osuu kirkkovuodessa lähelle Vauvan päivää eli syyskuun viimeistä perjantaita. • Soivat iloisesti kirkonkellot LV 53 • Vautsi-vauva LV 97 • Valonsäde (vauvan ilmeet) LV 118 • Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa LV 92 • Hengen hedelmät LV 109 (sopii erityisesti soitettavaksi tai lapsikuorolle) • Sinua heijaan, silitän KM 3 • Herra siunaa minua LV 86 • Tässä olen, silitä mua. Pienen kääriminen vilttiin luo turvaa, isomman kanssa peiton kulman takaa voi kurkkia piiloleikkiä tai siitä saa rakennettua majan. Jokaisella alttarilla voi olla myös jotain hypisteltävää, aseteltavaa, tuoksuteltavaa, maistettavaa tai ihasteltavaa, mikä auttaa rukoukseen liittymistä. • QR-koodin kautta pääsy: Tässä olen, silitä mua -laulun videoon Lastenkirkossa (ilmestyy syyskuussa). Keskeistä on kuunnella vanhempia myös tilan valinnassa
Mitä ajatuksia niiden luona herää. 10:38–42. • Tunnistatko jotain molemmista puolista itsessäsi. Alkusanoissa muistetaan, että kaikenikäiset ovat lämpimästi tervetulleita vauvojen ja aikuisten yhteiseen hetkeen. Mietitään sitten, jospa tämä teksti kuuluisi näin: “Jeesus kulki eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Tarjolla on kilistettäviä soittimia. Toinen vanhemmista asettui istumaan Jeesuksen jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Mikä alttareiden kuvaamista tunnetiloista on sinulle tutuin, vaikein tai tärkein. Mitä silloin tapahtuisi. Siu-siu-siunata tahdon, jotta hyvää ja kaunista näät. • Voisivatko vanhemmat valita saman roolin. Kysymyksinä voi käyttää esimerkiksi muutamaan näistä: • Oletko sinä ollut joskus lähellä tekstin kuvaamaa tilannetta. • Millaiseen rooliin vanhemmalla on mahdollisuus asettua, kun kotona on yksi vanhempi. Ympäri kirkkoa on perheiden tekemiä rukousalttareita, joilla kierrellään musiikin soidessa. Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Jeesus vastasi: ”Sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. • Vinkki: Millainen bibliodraama tai jokin muu draamatyöskentely tekstin äärellä voisi syntyä. Lorutellaan silittäen kehon eri osia: Vau-vau-vauvani varpaat suloiset, heiluvat, ihanat! Siu-siu-siunata tahdon, polut, joita ne kulkevat Vau-vau-vauvani sormet, vikkelät, näppärät, nopeat! Siu-siu-siunata tahdon, asiat, joihin ne tarttuvat. Armonvakuutus Kaikkien arjen tehtävien ja järjestelyiden, moninaisten ristiriitaisten tunteiden ja riittämättömyyden kokemusten keskellä saamme asettua Jumalan eteen kuin pehmeälle viltille. Kirkkohetkessä saa liikkua, leikkiä ja olla juuri niin kuin tuntuu hyvältä. Siu-siu-siunata tahdon, suukkooja matkalles mukaan näin pakkaan! (suukotellaan vauvaa) Loru: Miia Raninen Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa (LV 92), köröttelyä ja keinuttelua ja pomputtelua vauvojen kanssa. Raamatun tekstin äärellä Luetaan ensin Raamatusta Luuk. Toisella oli kädet täynnä työtä ja siksi hän tuli sanomaan: ”Jeesus, etkö lainkaan välitä siitä, että puolisoni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni. Toisille sylissä oleminen ja silittely on tärkeintä, vauhdikkaimmille köröttelyt ja pomputtelut voivat olla se kaikkein hauskin asia. Tunnustele rauhassa, millaisesta kosketuksesta vauvasi pitää ja mikä häntä rauhoittaa. Hän katsoo meitä rakastaen ja silittää lempeästi. Rukous Jumalan eteen saamme tulla kaikkien tunteidemme ja kokemustemme kanssa. 44 IDEAT PERHEMESSU KIRKKOHETKEN KULKU Liikkeelle musiikilla ja loruttelulla Soivat iloisesti kirkonkellot –laulu kutsuu yhteen. Hänen rakkautensa on kuin lämmin peitto, joka ympäröi meitä silloinkin, kun tuntuu, että kaikki on pielessä ja en jaksa enkä osaa. • Missä kohtaa kertomus puhuttelee sinua eniten. Vauvat saavat olla keskiössä, näkyä ja kuulua. Vain yksi on tarpeen. • Kumpi vanhemman rooli sinulle on tutumpi. Puolisosi on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” Kutsutaan perheet keskustelemaan keskenään kertomuksen esiin nostamista ajatuksista pohdintakysymysten avulla. Aikuisten kesken on tilaa ajatusten ja kokemusten jakamiselle. Kerrotaan myös mistä vilttejä saa lainaan. • Voisiko molempien vanhempien valinnasta sanoa, että hän on valinnut hyvän osan. Vau-vau-vauvani kokonaan, rakkaan tärkeän arvokkaan. Psalmin sanat lupaavat: “Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen.” (Ps. Vau-vau-vauvani massun, pyöreän, hassun, pehmeän! Siu-siu-siunata tahdon, ettei se olisi tyhjillään. • Mitä minä tarvitsen, jotta voisin valita itselleni sopivan roolin. • Milloin toimeliaan Martan rooli on tuntunut sinusta hyvältä, milloin kuuntelemaan asettuneen Marian. Jos mukana on oma viltti, käytä sitä niin kuin haluat. • Mitä ajatuksia tai tunteita teksti nostaa sinussa esiin. Siellä oli perhe, joka kutsui Jeesuksen luokseen. 55.23) Uskontunnustus Rukous Tämä rukous rukoillaan piirtämällä lapsen selkään tai vatsalle lempeällä kosketuksella. Vau-vau-vauvani silmät, kauniit, kirkkaat, värikkäät. Rukous löytyy kirjasta Mestaripiirros, Aitlahti & Reinikainen, Lasten Keskus 2022
??. . . . . . . . . ??. . . Fm7 E. . . . . . . 45 IDEAT Laske aluksi kämmenet selälle. . ????. . . . . . . . . . . ??. . . . po lus o sä lu des yh ku nuk ti hel läs je le suo ta kai seik res ta suu ta, los dä huol Pi män e lä i tos Kii a. Anna hyvän tapahtua. . . Aa ni. . . E?add9 B. . . . . ??. . tu pah ta hy vän An na li tä mua. . . . Tässä olen, Silitä molemmilla käsillä pään päältä yläselälle saakka. . . . . . . . Fm7 A?/B. . Piirrä sormella mutkittelevaa polkua selälle. Aamen. . ?. . . . . . Siunaamisen aikana soi musiikki: • Sinua heijaan, silitän KM 3 • Tässä olen, silitä mua Jos kirkkohetki toteutetaan messuna, kaikki kutsutaan ehtoolliselle. . . . . Silitä molemmin käsin pitkin vedoin ylhäältä alas. . . ?. . . . Fm7 E?add9 . . . . . . . . silitä mua. Laske kämmenet selälle. . . . . Vauvat voidaan siunata ehtoollisen aikana. . . . . Riikka Jäntti Iltarukous Tässä olen, silitä mua 17 13 9 11 5 . Kiitos ilosta, Viilistä sormenpäillä selällä. A?/E. . yhdessäolosta, Tuo kämmensyrjät kuppeina kyljiltä keskelle ympyräksi. . . . . es sa ta, los ni, ta kais rak ta. . . Siunaus ja lähettäminen Lähettämisessä liitytään yhdessä Herra siunaa minua -laulun (LV 86) sanoihin. Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen säv. . . . . ??. Fm7 E?add9 B?/D Cm E?/G B?/D E?add9 A?/E. ?. . . elämän suuresta seikkailupolusta. men. . . . ?. Jatka silittämistä. . . . suojele hellästi nukkuessani. si a, tu ta pah vän hy o len, Täs sä (kaiku) (kaiku) (kaiku) (kaiku) Lempeästi ja rauhallisesti E?add9 B. . . rakkaistani, Jatka silittämistä. . Pyydämme: ”Varjele jokaisen teitä, nyt ja aina." san. . Pidä huolta Silitä kämmenellä suurta ympyrää selälle. ?. . Fm7/B. . . Isä meidän Siunaaminen tai ehtoollinen alttarilla Vauvat läheisineen kutsutaan alttarille siunattaviksi. B?sus4 A?/E. . . Vie kämmenet alaselältä ylös kuin suihkulähteen vesi
Sopikaa, kuka haluaa kuvittaa minkäkin kohdan laulusta. Kuvituksia voi käyttää myös Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa. 46 IDEAT LASTENKIRKKO Tehdään yhdessä joulukalenteri 2023 Tänä vuonna Lastenkirkko, Suomen Lähetysseura ja Jouluradio rakentavat yhdessä digitaalisen joulukalenterin lasten kauneimpien joululaulujen ympärille. Työt ja julkaisuluvat lähetetään osoitteeseen lastenkirkko@lastenjanuortenkeskus.fi Kaikkien kuvitushaasteeseen osallistuneiden kesken arvotaan kolme Lasten Keskuksen kirjalahjakorttia.. Lisää vinkkejä yhteiseen tekemiseen löydät Lastenkirkon Tehdään yhdessä joulukalenteri 2023 -sivulta! Taivaalle, kun syttyi tähti -kuvitushaaste Jaakko Löytty ja Marco Oye ovat tehneet vetävän joululaulun Taivaalle, kun syttyi tähti. Kuvitushaaste osana Lastenkirkon joulukalenteria Lastenkirkon joulukalenteriin kaivataan Taivaalle, kun syttyi tähti -kuvitustanne julkaistavaksi. 4. Tähän haasteeseen ei ole ikärajaa, joten voitte järjestää tämän taideprojektin yhdessä erilaisten ryhmien kanssa. Ohjeet kuvitushaasteeseen ryhmätoiminnassa 1. Kalenteri paljastaa myös, miksi Päkä ja Pulmu sytyttivät joulunuotion. Lastenkirkon katsojat nauttivat runsaista väreistä. Kuunnelkaa Jaakko Löytyn ja Marco Oyen laulu skannaamalla tämä QR-koodi. 3. 5. Olisiko alueellanne hoitolaitoksia, kouluja tai työpaikkoja, joissa voisi toteuttaa tämän. Videolla mahdollisesti käytettävien teosten pitää olla perillä toimituksessa 30.9.2023 mennessä. Sen jälkeen saapuneet työt, jotka sopivat Lastenkirkon sisällöksi, julkaistaan Lastenkirkko.fi:n joulugalleriassa ja somekanavilla. Käyttäkää kuvittamiseen monipuolisesti erilaisia tekniikoita. Asetelkaa valmiit työt esille tilassanne niin, että niistä voi seurata laulun etenemistä. Kuvitushaasteessa pääsette maalaamaan ja piirtämään mielikuvia, joita laulun sanat ja sävelet herättävät. 2. Kuunnelkaa laulu uudestaan katsoen kuvia ja laulaen mukana
Varoilla paranOhjeistus sanoituskilpailuun. Naattiorkesteri tekee niistä videon, joka julkaistaan osana Lastenkirkon joulukalenteria. Taivaalle, kun syttyi tähti -kuvitushaaste Tarjoa myös lapsille mahdollisuus tehdä hyvää! Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut kaikuvat maailman lasten puolesta 51. Kuunnelkaa laulun sävelmää, mikä auttaa myös sanojen valinnassa. netaan lasten ja äitien terveyttä, autetaan perheitä saamaan parempaa ravintoa ja puhdasta vettä sekä kehitetään uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Miettikää lasten kanssa, miten lapset voisivat olla mukana Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuuden järjestämisessä tai keräyksen edistämisessä kampanjoiden ja tempauksia järjestämällä.. Sanoituskilpailussa lapset voivat tehdä jouluisia säkeistöjä kappaleeseen. Raati valitsee kuusi lasten kirjoittamaa säkeistöä uuteen joululauluun. Sanoittaja voi tehdä niin monta säkeistöä kuin haluaa. Erityisesti tuetaan vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta ja oikeuksien toteutumista. Voittaneiden säkeistöjen kirjoittajat saavat Lasten Keskuksen kirjalahjakortit. 47 IDEAT Osaatko laulaa joulun. Jaa sanoituskortti kaikille osallistujille auttamaan sopivien sanojen valinnassa. Lasten ei tarvitse voida antaa rahaa voidakseen osallistua rahan keräämiseen. Kaikki alle 13–vuotiaat lapset ovat tervetulleita osallistumaan! Sanoituksia voi lähettää 15.8 – 30.9.2023 osoitteeseen lastenkirkko@ lastenjanuortenkeskus.fi. Voit katsoa sen viereisen QR-koodin kautta. 4. -video. 1. Alkuperäisen laulun videolla lapset eri puolilta maailmaa esittelevät tarpeellisia taitoja. kertaa. -kappaleeseen. Lisäksi arvomme kirjalahjakortin kaikkien osallistujien kesken. Esimerkiksi: ”Osaatko sinä laulaa joululaulun?” 3. Sen kunniaksi Lastenkirkon ja Lasten jouluradio haluavat kannustaa kaikkia osallistumaan ihaniin laulutilaisuuksiin ja myös keräämään varoja heikossa asemassa oleville maailman lapsille. Muistakaa, että säkeistöt alkavat aina sanoilla Osaatko sinä. Laulu sopii mainiosti myös lapsen oikeuksien päivän ohjelmaksi. Pyydä lapsia miettimään, mitä jouluun liittyvää laulussa voisi olla. liittyy sanoituskilpailuun, jossa lapset pääsevät tekemään jouluisia sanoituksia Naattiorkesterin Osaatko sinä. -sanoituskilpailu Joulukalenterin otsikko Osaatko laulaa joulun. 5. Voit auttaa lapsia tarvittaessa kirjoittamisessa. Katsokaa Osaatko sinä. 2
Emmiina: – Kaikkea, paitsi 'muija-rock-biisejä'. Viimeisillä kerroilla ennen Rytmiskirkkoa kerätään esirukousaiheita ja askarrellaan jotain kirkkoon tarvittavaa. Joillakin kerroilla on mahdollisuus jäädä tutustumaan kirkkoon erilaisten tehtävien avulla. Emmiina: – Leikkivarjo, omat pehmolelut ja pääsiäislaulut. 48 IDEAT TEKSTI Pauliina Viertola Kirjoittaja on Seinäjoen seurakunnan lastenohjaaja. Emmiinalle (8 v.) ja Konstalle (5 v.) Kirkkorytmiksessä käyminen on mieluista. Erityisen odotettua on päästä soittamaan uruilla, puhumaan saarnatuolin mikrofoniin sekä nähdä, millaisia välineitä löytyy sakastista. – Olemme saaneet tutustua kirkkoon monipuolisesti erilaisten tehtävien avulla ja käydä sakastissa, missä harvemmin tulee muuten käytyä. Konsta haluaisi laulaa “Isä, Poika, Pyhä Henki”. Äitin suosikki on “Anna meidän suojaksemme siipi enkelin”. Kuva: Merja Loppi. Oletko löytänyt kirkosta jotain jännittävää. Musiikkihetki kestää puolisen tuntia. Sanna ja Rami: – Yhdessäolo lasten kanssa ja että saadaan olla kirkossa rennoissa tunnelmissa. Mitä haluat laulaa Kirkkorytmiksessä. Kirkkorytmistä ohjaa lastenohjaajapari. Laula-leiki-liiku-palstasta vastaa musiikkikouluttaja Riikka Jäntti, joka työskentelee sekä LNK:ssa että STEP-koulutuksessa.. Tulee ylipäätään käytyä kirkossa enemmän Kirkkorytmiksen myötä. Mikä on Kirkkorytmiksessä mukavaa. Kauden viimeinen kerta on jumalanpalvelus, Rytmiskirkko. Lapsille tärkeä juttu on oman perheen pussi, jossa on kynttilä, huivi, soittimet ja pehmolelu sekä myös joitain vaihtuvia tarvikkeita. LAULA – LEIKI – LIIKU Kotikirkko tutuksi Kirkkorytmiksessä Seinäjoen seurakunnan Kirkkorytmis kokoaa perheitä musisoimaan, hiljentymään ja tutustumaan omaan kotikirkkoon Törnävälle. Hans ja Herman kutsuvat Kirkkorytmikseen. Ja tietysti kirkkotarjoilut maistuvat aina! RENTOA MEININKIÄ Sannalle, Ramille, Emmiinalle (8 v.) ja Konstalle (5 v.) Kirkkorytmiksessä käyminen on mieluista. Urkuihin oli lasten mielestä mukava tutustua. Rytmiskirkossa on lastenohjaajien lisäksi pappi, kanttori ja suntio, jotka ovat Rytmiskirkon päätyttyä valmiina esittelemään omaa työtään ja omia työvälineitään. Kirkkorytmis on koko perheen musiikkihetki, jossa yhteisen tekemisen ilo, kirkkotilaan tutustuminen ja yhteistyö eri työalojen kanssa ovat keskeisiä tavoitteita. Joka kerralla on tuttuja ja toistuvia, mutta myös kirkkovuoteen, vuodenaikaan tai muihin teemoihin sopivia vaihtuvia lauluja ja leikkejä
Timo Klemettinen Eppu Nuotio Nuotinnos Ulla Piispanen Hei ystävä, hei ystävä, nyt saa soitella. sormet rinnalle vasempaan, oikeaan, sormet vasemmalle ja oikealle olalle että syli avataan. Z Soittelen ja soittelen ja sitten seis! Z Z Z Z. Lauletaan ja soitetaan perussykkeessä. Pussin sisällä on led-kynttilä, triangeli, marakassi, pehmolelu ja laululeikkikortti. Aamen. Perheille jaetaan kangaspussit. Z Hei ystävä, hei ystävä, nyt saa soitella. Leikkiesimerkkejä: Viisi pientä ankkaa, Pikkuiset kultakalat, Laiva-laulu, Tuulee, tuulee (KM1), Litsis lätsis -loru (Maasta se pienikin ponnistaa) • Kuunnellaan yhdessä sadeputken ääntä. "" 8 D soit te len ja A sit ten $ $ $ $ $ $ D seis! $ ' ( Hei ystävä • Rukous: Ylös kohti taivasta • Perheet saavat vuorotellen ottaa pussistaan laululeikkikortin. kädet ristiin Lähellä on Jumala tässä meitä kaikkia. "" 4 D saa soi tel la. Kirja tutustuttaa leikin avulla musiikin perusasioihin, kuten rytmiin, melodiaan, muotoon, dynamiikkaan, sointiväriin ja harmoniaan. Lattialle on levitetty mattoja. • Tulkaa kaikki laulamaan (Muskarisoppa, sanoja sovellettu) “Hei, on hauska tavata! Siispä tervetuloa! Tulkaa kaikki katsomaan, kuulemaan ja laulamaan. $ $ $ $ & Hei $% D ys tä vä, hei A ys tä vä, nyt $ $ $ $ $ $ $ $ . Kirjan mukana on äänite, jolla esiintyvät mm. Hei ystävä Timo Klemettinen Eppu Nuotio Copyright . 49 IDEAT Kotikirkko tutuksi Kirkkorytmiksessä Tuolit on aseteltu alttarialueelle puolikaareen. Hei, on hauska tavata! Siispä tervetuloa!” • Kirkko-loru (KM3) • Tuodaan kynttilät alttarikaiteelle, soitetaan triangelilla Sinua heijaan silitän (KM3) YLÖS KOHTI TAIVASTA -RUKOUS Ylös, kohti taivasta, peukalo, etusormi, keskisormi yhdessä otsalle alas, luokse sydämen. Piispanen ja Klemettinen. Viritellään marakassit soittolaulun avulla, Muskarisoppa-kirjan 'Hei ystävä' (nuottikuva tällä sivulla) • Soitetaan Sateenvarjon alla -laulun mukana (Maasta se pienikin ponnistaa -cd) • Kiitoslaulu: Kun kiität Jumalaa (KM1) • Rentoutuslaulu pehmolelun kanssa haluamassaan paikassa kirkossa: Jumala katsoo lempeästi (KM3) • Loppulaulu: Hyvänmielen loppulaulu, Rytmiksestä kiitetään (KM3) KIRKKORYTMIKSEN KOKOONTUMISKERTA Musiikkipedagogi Ulla Piispasen ’keitos’, Muskarisoppa (Lasten Keskus, 2019), sisältää monipuolisen kattauksen reseptejä ja virikkeitä lapsilähtöiseen ja osallistavaan varhaisiän musiikkikasvatukseen. ""## Hei $% D ys tä vä, hei A ys tä vä, nyt $ $ $ $ $ $ $ $ D saa soi tel la. $ $ $ $ ' G Soit te len ja D soit te len ja $ $ $ $ $ $ $ $ A sit ten D seis! $ $ $ ' G Soit te len ja ( $ $ $ $ . Tauolla soitto loppuu. Valtaosa sanoituksista on Eppu Nuotiolta ja Ulla Piispaselta, sävellykset ovat Timo Klemettiseltä ja Ulla Piispaselta. kädet eteen avattuna Risti, merkki Jeesuksen, siunaa meidät jokaisen
Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Nakkisormi, vauhtivarvas, sinä olet ihana! Pallomassu, pyöröpylly, sinä olet ihana! Tahmatassu, nopsajalka, sinä olet ihana! Tähtisilmä, takkutukka, sinä olet ihana! Koko vauva, kaikkialta, aivan valloittava! TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Kuinka opit vilkuttamaan ja laskit ensimmäistä kertaa liukumäestä. Mitä ihailevaa isosetä ja naapurintäti sinusta tokaisivatkaan. Kirjaan on haastateltu myös muita vanhempia ja asiantuntijoita. Ensimmäisenä vuonna edessä on monia asioita, joita kukaan ei ole koskaan kertonut tuleville vanhemmille. Oman tarinansa vanhemmuuden alkutaipaleelta kertovat muun muassa kirjailija Anna-Leena Härkönen, somevaikuttaja Natalia Salmela, sijoittaja Merja Mähkä, muusikko Leo Stillman ja taitoluisteluvalmentaja Beata Leppilampi. Pienen oma kirja sopii monenlaisille perheille, ja siihen on helppo ja hauska täyttää omia tärkeitä asioita. Tähän mainioon kirjaan tuo kaikki on ilo tallettaa. Vanhemmuus on ihanaa, mutta se herättää myös ristiriitaisia tunteita. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO MAIJU MAJAMAA, NITA MAKKONEN Voi vauva! — Eka vuosi vanhempana ja kuinka siitä selvitään OUTI VIRTANEN Pienen oma kirja — Muistoja ensi vuosistani Kun vauva tulee taloon, mikään ei ole ennallaan. Voi vauva! tarjoaa lempeää vertaistukea vauvavuoden aallokoihin hyviä hetkiä unohtamatta. Miten pieneltä näytit syntyessäsi, ja miten hurjaa vauhtia kasvoit. Haluamme muistaa lempilelusi ja hassut juttusi. ISBN 9789523546578 Hinta 31,90 ISBN 9789522889157 Hinta 24,90 Unohtumattomille hetkille 24,90€ Kun vauva tulee taloon 31,90€. Ja ne kaikki hauskat juhlat ja yhteiset puuhat tärkeiden ihmisten kanssa. Näitä hetkiä ei haluaisi unohtaa. Kirjoittajat kertovat avoimesti ja samaistuttavasti kokemuksistaan – imetyksen haasteista, parisuhteen muuttumisesta, tukiverkoston puutteesta ja somen kaikkitietävistä vauvaryhmistä. Miten äkkiä maailmasi laajentui