1 TEEMA 4 2024 Myötätuntokulttuuri varhaiskasvatuksessa ANNA LAPSEN TUNTEA! LUOVAT LAPSET: Nukketeatteri metsäretkellä
Uskalla tuntea -kirja tarjoaa ymmärrystä kasvuhistoriaan, kiintymyssuhdemalliin, tunteisiin ja hermostoon. Sillä voi opettaa myös vaikeiden tunteiden käsittelyä ja vastoinkäymisistä selviytymistä. Se auttaa vahvistamaan tunteiden ja kehon välistä yhteyttä, lievittämään hermoston stressiä ja vahvistamaan turvan tunnetta, jolloin tunteista voi tulla rikastuttava osa elämää. ISBN 9789523548336 Hinta 32,90 TIA TROGEN Leiki kanssani — Leikillisyys vanhemmuuden tukena Leikkimistä ei pitäisi lopettaa koskaan, vaikka monet sen välillä unohtavatkin. Tiia Trogen haluaa kirjallaan palauttaa aikuisen leikkimisen halun sekä lisätä tietoa leikin monista muodoista ja hyödyistä. Tiia Trogen on kouluttaja ja kasvatuksen asiantuntija, joka on työskennellyt eri-ikäisten lasten parissa yli 20 vuotta. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi HELI MÄKELÄ Uskalla tuntea Tunteet tuovat makua elämään ja mielekkyyttä kokemuksiin. Mukana on pohdintatehtäviä ja harjoituksia. Aina tunteiden käsitteleminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja ihminen voi jopa ohittaa tunteensa lähes kokonaan. Hän on julkaissut aiemmin teokset Tunteita päästä varpaisiin yhdessä Heli Mäkelän kanssa (2022) ja Ilo olla yhdessä (2021). Ihmisen elimistö voi olla jatkuvassa stressitilassa. Leikkien erilaisten taitojen oppiminen on nopeaa. Erityisen tärkeää leikki on lasten kanssa olemisessa ja kasvattamisessa. Heli Mäkelä on vantaalainen sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja sekä hengitysterapeutti. Leikillisyys voi myös ratkaista kasvatuksen ongelmatilanteita – sillä päästään usein ratkaisuihin, joissa kaikki osapuolet voittavat, jolloin arkikin helpottuu. Ne tuntuvat aistimuksina kehossa ja kuuluvat ajatuksina mielessä. ISBN 9789523548718 Hinta 32,90 UUTUUS! Leikki on tärkeää 32,90 € UUTUUS! Ymmärrä tunteitasi 32,90 €. Tämä voi johtua lapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta ja aiheuttaa ahdistusta ja epämääräistä pahaa oloa
Me tunnetaan päiväkodista. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Minun paras kaveri on Seela. Hän tuli tänään puistoon äidin ja pikkuveljensä kanssa.. Meidän leikit ei ole rauhallisia vaan hurjia! Eikä meitä pelota!” TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Teo on 5-vuotias ja asuu Espoossa. Hauskinta Seelan kanssa on yhdessä leikkiminen
Saa tuntea kiukkua, iloa, jännitystä, surua, innostusta ja pelkoa. Jos lapsen iloon ja innostukseen ei millään tavoin liitytä, hänen elämänilonsa alkaa vähitellen sammua.. Sen sijaan, että lapsen tunne kielletään ja sitä vähätellään, lapsi tarvitsee hyväksyntää tunteille ja turvaa tuntemiseen. Kun koemme mitätöintiä, se on kuin viesti siitä, että tunteemme eivät ole oikein emmekä ole sisimmässämme oikeanlaisia. Hän ajattelee, että lapsen olotila helpottuu ja lapsi voi tuntea olonsa taas hyväksi. Lapset eivät patoa, tukahduta tai analysoi tunteitaan, vaan antavat niiden liikkua ja vapautua itkemällä, nauramalla, itkupotkuraivareilla, polkemalla jalkaa lattiaan tai muilla keinoilla, jos heillä on turvallinen ja kannatteleva tila tunteiden ilmaisemiseen. Kun lapsi suree ja hänelle sanotaan ”ei tässä mitään surtavaa ole”, se ei vie pois lapsen surua, vaan jättää hänet yksin surun kanssa. Lapsi ei patoa eikä analysoi tunteitaan Pieni lapsi ilmaisee tunteitaan ja tarpeitaan eikä hän järkeile niiden olemassaoloa tai oikeutusta. 4 TEEMA TUNTEET TEKSTI Heli Mäkelä Anna lapsen tuntea! ”Olepa nyt reipas!” ”Turhaa tässä on itkeä!” ”Ei sattunut, nouse ylös vaan!” ”Nyt lopeta tuo turha kiukuttelu!” ”Älä välitä, ei tästä kannata mieltä pahoittaa!” ”Ei tässä mitään pelättävää ole!” Meillä on ollut paljon sukupolvien ketjussa kulkevaa tunteiden vähättelyn kulttuuria. Aikuisella on usein hyvä tarkoitus taustalla, kun hän sanoo lapselle, ettei tässä mitään surtavaa tai jännitettävää ole. Tämä ei kuitenkaan poista lapsen tunnetta, vaan tuo lapselle olon, että hänen tunteessaan on jotain väärää ja lapsi jää yksin tunteensa kanssa. Ei tässä mitään itkettävää ole!” Kun lapsi iloitsee, aikuisen on tärkeä yhtyä iloon eikä todeta, että ”itku pitkästä ilosta”. Olen tässä kanssasi.” Lapsen (ja meistä jokaisen) on tärkeä saada kuulla ja kokea, että tunteemme saavat olla totta. Tämä voi tuoda syvää häpeää ja tunnetta omasta viallisuudesta. Meillä on ollut kasvatuksessa paljon hyvän käytöksen ihannointia sen sijaan, että korostaisimme sitä, että lapsen on tärkeä saada näyttää kaikkia tunteita. Tai pelätään omaa vihaa eikä osata asettaa rajoja, kun kiukku on ollut täysin kielletty tunne lapsena. Lapsen on tärkeä saada tuntea surua ja itkeä, ja hän tarvitsee silloin aikuisen kannattelua ja tunteen validointia, ei sitä, että aikuinen sanoo: ”Mitä sä oikein pillität. Lapsi tarvitsee kokemuksen, että hänen tunteensa saavat olla olemassa. Vihaa saa tuntea, mutta vihaisena ei saa lyödä muita. Kun lapsen tunteet saavat kuulua ja näkyä ja hän saa kannattelua tunteille, hänen hermostonsa tottuu siihen, että on turvallista tuntea kaikkia tunteita. Kun saamme validointia eli tunteiden ja olotilojen oikeaksi vahvistamista, voimme tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Lapsen on tärkeä saada suuttua ilman, että hän saa aikuiselta takaisin suuttumista, huutamista tai hylkäämistä. Moni aikuinen kokee kyynelhäpeää, kun lapsena itkemistä ja kyyneliä on paheksuttu ja niistä on häpäisty. Jos lapsen tunteita mitätöidään, hän ei aikuisenakaan uskalla luottaa itseensä ja tunteisiinsa, vaan epäilee, saako hän tuntea näin ja onko hänen tunteensa totta. Toki on tärkeä oppia erottamaan tunne ja käytös toisistaan eli tunteiden vallassa ei saa tehdä mitä vain. Eikä ehkä uskalleta iloitakaan, kun pelätään, että nurkan takana on jo joku ikävä tapahtuma odottamassa. Hän saa surra, jännitä ja pelätä ja aikuinen on hänen kanssaan niissä hetkissä: ”Huomaan, että tunnet surua
Tunteita ei tarvitse ratkaista nopeasti eikä niitä tarvitse muuttaa toisenlaisiksi. 4. Miten se on vaikuttanut siihen, miten nyt aikuisena kohtaat omia ja toisten tunteita. Mitä tunteita sinun on helppo kohdata itsessäsi. Kirjoittaja on vantaalainen sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaaja sekä hengitysterapeutti. Annetaan lapsen tuntea ja uskalletaan itse tuntea. Ja tähän auttaa se, että aikuinen on sinut omien tunteidensa kanssa, jolloin hänellä on kykyä olla paremmin myös lapsen tunteiden kanssa. Muistatko mitä lauseita tunteista sinä kuulit usein lapsena. Kun ihmisellä on hyvä palautumiskyky, hän selviytyy paremmin stressaavista tilanteista. Onko sinulla tapana rationalisoida lapsen tunteita tai viedä lapsen huomio pois tunteesta. 1. Tavoitteena ei ole se, että lapsi tuntee onnellisuutta ja olonsa hyväksi koko ajan, vaan se, että lapsi oppii sietämään epämukavuutta, olemaan pettymyksen, surun, kiukun ja kaikkien muidenkin tunteiden kanssa. Kun lapsen tunteet saavat kannattelua, hänen tunteidensa sietoikkunasta kehittyy laaja. TUNTEET. Tänä vuonna häneltä ilmestyi Uskalla tuntea -kirja (Kirjapaja 2024). 3. Mitä tunteita sinun on vaikea kohdata itsessäsi. Resilienssi vaikuttaa siihen, miten suhtautuu vaikeisiin hetkiin sekä siihen, miten kokee ne. Mitä laajemman kirjon lapsen tunteita aikuinen hyväksyy, sitä laajemman tunnekirjon kanssa lapset kykenevät olemaan itsessään. Lapsia ei ole tarkoitus kiskoa heti pois pahasta olosta, vaan olla hänen kanssaan yhdessä ikävän tunteen äärellä. Aina tunteita ei kuitenkaan tarvitse heti lähteä sanallistamaan. 5 TEEMA Aikuinen kannattelee Pienen lapsen hermojärjestelmän on vaikea kohdata kipeitä ja isoja tunteita ilman aikuisen apua. Tunteet tulevat läpieletyiksi kehon kautta ja aikuisen on tärkeä osoittaa rauhaa keholla eikä jatkuvalla puhumisella tai harhautuksilla yrittää saada tunnetta loppumaan nopeasti. Kysymyksiä aikuiselle 5. Tunteiden nimeämisestä puhutaan paljon ja se onkin tärkeä asia. Haluaisitko saada tunteen loppumaan nopeasti, koska ne tuntuvat sinusta epämukavilta. Entä lapsessa. 2. Aikuisen roolilla ja kannattelulla on iso merkitys, miten laaja lapsen tunteiden sietoikkunasta kehittyy. Hermosto tottuu siihen, että on turvallista tuntea ihan kaikkia tunteita. Entä lapsessa. Yhdessä Tiia Trogenin kanssa Mäkelä on kirjoittanut kirjan Tunteita päästä varpaisiin (Kirjapaja 2022). Liian yksin jäädessään lapsi ei opi kohtaamaan tunnetta ja elämään sitä läpi, vaan hän alkaa kehittää erilaisia pakoja selviytymiskeinoja välttyäkseen tunteen tuomalta kivulta. Näin rakennamme hyvinvointia ja luomme tunnemyönteisyyttä koko yhteiskuntaan. Jos aikuisen on vaikea sietää lapsen tunteita, hän alkaa usein hätääntyä lapsen tunteiden äärellä ja haluaa lopettaa lapsen tunteen nopeasti ja siirtää lapsen huomion muualle. Kun tunteiden sietoikkuna on kapea, tunteiden intensiteetti tuntuu usein liialliselta itselle ja silloin tunteita vältellään ja turrutetaan. Näin vahvistetaan lapsen resilienssiä eli psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Tunteiden kanssa voi myös vain olla, tuntien, ilman selityksiä ja analysointeja. ”Ota tästä jäätelöä, niin ikävä olo menee ohi” tai ”Katso, tuolla lentää lintu”. Lapsen hermosto hyötyy siitä, että aikuinen sietää hänen tunteitaan ja on niiden kanssa
50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 26 33 TÄSSÄ NUMEROSSA: Myötätunnon laajenevat kehät 14. 6 TEEMA 19 Tekijät Muuttuva työ vaatii uusia taitoja 22 Kirkon talolta 23 Tekijät Lapsen suru 26 7 kysymystä Hyvä toimintakulttuuri ehkäisee hengellistä väkivaltaa 28 Tekijät Vuoden liikunta-agentti 32 Papin päiväkirjasta Pappina kaksivuotiaiden seurakunnassa TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Tunteet Anna lapsen tuntea 7 Pääkirjoitus Myötätuntoa ja -intoa uuteen kauteen 8 Teema Myötätuntokulttuuri varhaiskasvatuksessa 14 Teema Punaisena lankana toivo 33 Raamattua leikkien Jumalan huolenpito 38 Tunnetaidot Tunteet tutuiksi tavallisina päivinä 40 Luovat lapset Nukketeatteri metsäretkellä 43 Nallukka 45 Lastenkirkko 46 Perhemessu Syvän syksyn ilon kekkerit 48 Laula – leiki – liiku Mikä ihmeen mikkelinpäivä
Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Myötätuntoa ja -intoa uuteen kauteen!. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/24 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/24 mukana 8. Onnistuin toivottamaan eräälle ihmiselle paljon onnea, vaikka hänellä ei ollut siihen mitään erityistä syytä – synttäriä, uutta työpaikkaa tms. Mikkelinpäivää edeltävä viikko on iltarukousviikko. Paljon onnea sinulle! Kiitos, että olet. Voimia ja iloa juuri sinulle alkavaa kauteen! Tässä lehdessä haluamme olla tukemassa työtänne ja antaa näkökulmia mm. Lehdessä on tärkeitä artikkeleita vaikeista asioista. Valtion nuorisoneuvosto tilaa vuosittain tutkimuksen ja viime vuonna tutkittiin nuorten uskonnollisuutta. Uuteen kauteen startataan myös uuden nuorisobarometrin tiedon valossa. Tutkimusprofessori Taina Laajasalon haastattelu lapsuuden ajan haitallisista kokemuksista suuntautuu kuitenkin toivoon: “Hyvinvoinnin kasvu kukistaa väkivaltaa.” Lapsen suru saa näkyä ja kuulua. Rakastava katse, kiinnostunut kuuleminen, turvallinen silittely ja toivoa tuovat sanat hahmottavat mieleen kuvan maailmasta, jossa on ihana elää. Voisiko onnentoivotus olla myötätunnon tai -innon ele. Turvalliset rutiinit luovat hyvän kasvualustan. Rauhallinen iltahetki on merkityksellinen kokemus niin pienille kuin suurille. Iltarukouksella ja rauhallisella yhdessäololla kotona näyttää olevan yhteyttä nuorten kokemaan elämäniloon. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Kuinka myötätunnon laajenevat kehät onnistuvat, mikä on minun roolini toimijana. Miten itse saan olla osa myötätunnon kehää. Jumalan huolenpidon alla on astetta huolettomampi olla. Haluan toivottaa sinulle paljon onnea. Nuorten mielestä uskonto saa näkyä. Hyvän arjen rakentajia kaikkein arvokkaimpien, lasten, parissa. “Taivaan Isä suojan antaa,” kuten runoilija Anna-Mari Kaskinen kauniisti kirjoittaa virren 501 säveliin. Saanko tuoda ’myötäintoa’ ympärilleni. Toivotuksesta kehkeytyi hyvä keskustelu, että onko ok toivottaa “noin vain” paljon onnea. Tutkimustulokset osoittavat myös, että uskonnolliset nuoret voivat muita nuoria paremmin. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 4 2024 Uusi toimintakausi käynnistyy – uusia ryhmiä, uusia kasvoja, tuttuja kasvoja, turvalliseksi tunnistettuja aikuisia – kasvatuksen ja rakkauden ammattilaisia. empatiaan ja myötätuntoon. Joensuun Rantakylän seurakunnan lastenohjaaja Anu Hynninen kertoo koskettavasti aiheesta ja on työstänyt materiaalipaketin sinullekin käyttöön. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti Päivi Aumala • Tiina Hänninen Riikka Jäntti • Minna Kaihlanen Taina Karvonen • Marjukka Luoma Johanna Mantere • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh
Aihetta on alettu tutkia enemmän sekä Suomessa että ulkomailla.” Myötätuntoa vai empatiaa Myötätunto on käsite, joille eri tutkijat antavat hieman eri tarkoituksia. Rajala painottaa, että erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa myötätuntokulttuurin kehittäminen on asia, mihin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa tulisi panostaa. Huomio kohdistettiin ensisijaisesti päiväkodin sosiaalisissa tilanteissa tapahtuviin lohdutustekoihin. Aiheesta on virinnyt myös kansainvälistä tutkimusta. ”On tärkeää miettiä koulutuksen ja kasvatuksen mahdollisuuksia toimia paikkoina, joissa lapset ja aikuiset voivat kasvaa välittämään, auttamaan ja tukemaan toisiaan.” Rajala toivoo, että julkisessa keskustelussa alettaisiin systemaattisemmin kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen myötätuntokulttuuriin. Muutamia vuosia sitten tehdyssä suomalaisessa tutkimuksessa myötätunnon näkökulma vaihtui yksilöstä päiväkodin myötätuntokulttuurin tutkimiseen eli varhaiskasvatusyhteisön yhteisölliseen kykyyn toimia myötätuntoisesti. Varhaiskasvatuksen myötätuntokulttuurin luominen on tietoinen päätös toimia toisin. Aiheeseen heräämistä on jo nähtävissä. 8 TEEMA Miten rakennetaan myötätuntoisia yhteisöjä sen lisäksi, että kasvatetaan myötätuntoisia lapsia. Rajalan tutkimusryhmä nojasi termin tulkinnassa yhdysvaltalaisen filosofin, Martha Nussbaumin käsityksiin.. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock MYÖTÄTUNTOKULTTUURI VARHAISKASVATUKSESSA TEEMA Myötätuntoa on tutkittu varhaiskasvatuksessa aiemmin pääasiassa yksilöiden kykynä tai taipumuksena osoittaa myötätuntoa. ”Varhaiskasvatuksen myötätuntokulttuurit ovat olleet esillä varhaiskasvattajien koulutuksessa ja siitä on tehty myös useita graduja. Aiemmin tehdyt tutkimukset olivat keskittyneet lähinnä työpaikkojen myötätuntokulttuuriin”, yliopistotutkija Antti Rajala kertoo. ”Toimme myötätuntokeskusteluun uuden näkökulman, ja tutkimustamme pidettiin uraauurtavana
He saivat olla aikuisen sylissä, kunnes he olivat valmiita osallistumaan leikkiin. Lasten opittua auttamaan toisiaan, siirtymätilanteet olivat muuttuneet miellyttävimmiksi. Yleisimmät mielipahaa nostattavat tilanteet syntyvät ulkoilussa, ruokailussa sekä leikkien aikana. ”Eräässä päiväkodissa päiväkotiin saapuvat lapset kohdattiin lämpimästi, heidät huomioitiin ja toivotettiin tervetulleiksi. Jos joku itkee, hänelle annetaan yhdessä ryhmähali. Myötätuntoteot ovat harkinnanvaraista toimintaa, joka sisältää tilanteen arviointia kuten, ansaitseeko mielipahaa tai kärsimystä kokeva henkilö myötätuntoa, ja millaisia seuraamuksia myötätuntoteoilla on niiden tekijälle. Empatia muuttuu myötätunnoksi, kun siihen liittyy halu lievittää toisen kärsimystä. 9 TEEMA ”Empatia eroaa myötätunnosta siinä, että empatia sisältää toisen henkilön näkökulman ymmärtämisen, jopa emotionaalisen samaistumisen, mutta se ei välttämättä sisällä halua toisen auttamiseen”, Rajala määrittelee. ”Myötätunnolla tarkoitamme toisen ihmisen mielipahan huomaamista ja empaattisen huolen kokemista toista kohtaan, mikä voi johtaa myötätuntotekoihin. Työpaikan ulkopuolisia huolia saa tuoda myös työyhteisöön. Aikuisten keskinäisen myötätuntokulttuurin kehittymisen keskeinen tekijä on ihmissuhteiden laatu ja vastavuoroisuus. Lasten kanssa oli sovittu, että kaikkia auttavat toisiaan. Tutkimuksesta nousi kuitenkin esiin, että myötätuntotekoihin vaikuttavat päiväkotiyhteisön tavat, tottumukset ja kulttuuriset normit kuten työnjako lasten ja aikuisten välillä.” Jos joku lapsi kokee tarvetta myötätunnolle, muut lapset tavallisesti odottavat paikalla olevan aikuisen hoitavan tilanteen eivätkä koe tilanteen kuuluvan heidän vastuulleen. Työntekijät halasivat toisiaan työhön tullessaan. Tämä antoi lapsille mallin, kuinka kohdata muita ihmisiä. ”Työyhteisön jäsenille annetaan tunnustusta heidän työpanoksestaan, yhteisön ongelmat ja konfliktit käsitellään välittömästi niiden ilmentyessä, työn lomassa pidetään hauskaa ja merkkipäiviä juhlitaan yhdessä. Lapset saivat kokemuksen myötämielisestä kohtaamisesta ja näkivät, että kaikkia kohdellaan samalla lämmöllä. Myötätuntokulttuuri ei ole niinkään sitä, miten myötätuntoisia ihmiset ovat, vaan minkälaisia myötätuntotekoja paikassa tehdään.” Kaikki auttavat toisiaan Lapset tarvitsevat eniten myötätuntoa siirtymätilanteissa, joissa lapsilla on myös enemmän erilaisia tarpeita. Toinen tekijä on työyhteisön ja muun elämän välisen rajan läpäisevyys. Vaikutti siltä, että lapset olivat oppineet huomioimaan toisiaan.” Aiemmista tutkimuksista tiedetään, millaiset asiat vaikuttavat myötätuntoisen työkulttuurin syntymiseen. Vaikka se on välillä hieman hapuilevaa, voimme yhdessä oppia sitä.” Myötätuntokulttuurin luominen Myötätuntotekojen on tarkoitus lievittää toisen kokemaa mielipahaa tai kärsimystä. ”Tutkimuksen perusteella ei pystytä sanomaan, miten muissa Suomen päiväkodeissa toimitaan. ”Varhaiskasvatuksella on mahdollisuus toimia ympäristönä, missä lapset voivat oppia myötätunnon ja toisen auttamisen merkityksen. Apua tarjotaan aktiivisesti. Muiden tarpeita havainnoidaan ja tunnistetaan. Tutkimusaineistossa siirtymät olivat myös yleisin tilanne, joissa lapsen mielipahaan ei reagoitu. Empatiaa voi siis käyttää myös pahaan, esimerkiksi kiusaamiseen. Myötätunnon esteitä Myötätuntokulttuurin syntymiseen vaikuttaa koko yhteisön toimintatavat, aikuisten ja lasten. ”Kulttuurisen näkökulman ajatus on, että toimintakulttuuria kehitetään pitkäjänteisesti ja sillä on käytännöllisen tarkoituksen lisäksi myös pedagoginen tarkoitus. Työpaikkaan liittyvistä sosiaalisista asioista kokoonnutaan keskustelemaan ja päättämään yhdessä. Lapset oppivat, että on myös minun tehtäväni auttaa eikä odottaa, että joku muu hoitaisi tilanteen.” Rajala kertoo tutkimushankkeessa mukana olleesta varhaiskasvatuksen opettajasta, joka oli soveltanut kaikki välittävät – periaatetta käytäntöön. Rajalan mukaan lapset eivät välttämättä edes aina osaa auttaa toisiaan. ”Tutkimuksista tiedetään, että jos työntekijä saa osakHaastan pohtimaan, keskitymmekö varhaiskasvatuksessa vain erilaisiin kärsimystä aiheuttaviin tilanteisiin vai alammeko purkaa isompaa kysymystä syrjivistä rakenteista ja toimintatavoista." TEEMA. Yhteisössä huolehditaan uusien työntekijöiden työhön perehdyttämisestä”, Rajala luettelee
Jos viisi lasta tarvitsee yhtä aikaa myötätuntoa, kenelle annat ja missä järjestyksessä. Tutkimus keskittyy paljon siihen, miten voidaan puuttua rakenteellisiin tekijöihin, jotka tuottavat toistuvasti kärsimystä aiheuttavia tilanteita. Tulkit eivät osanneet myöskään kääntää näitä asioita oikein, sillä somalin kielessä ei välttämättä edes ole olemassa samoja käsitteitä.” Varhaiskasvattaja halusi huolehtia, että lapsi saisi erityisen tuen ja vakuuttaa vanhemmat lapsen tarpeesta. Halu auttaa sisältää myös kuulemista ja ymmärtämistä sellaisesta auttamisesta, mikä oikeasti tukee lasta ja lähipiiriä. ”Tilanteeseen vaikuttaa myös ihmissuhteiden luonne. Päiväkodin henkilöstö otti käyttöön päiväkirjan, johon työntekijät jakoivat lapsesta tietoja ja havaintoja, mikä auttoi koordinoimaan omaa huolenpitoa lasta kohtaan.” Panostetaanko varhaiskasvatuksessa ryhmäytymiseen ja siihen, että lasten välille syntyisi syvempiä ihmissuhteita vai ovatko lapset omillaan. ”Niissä tilanteissa, joissa lapsi ei saanut myötätuntoa osakseen, hän toimi useimmiten päiväkodin toimintatapojen tai sääntöjen vastaisesti. Huomasimme tämän johtavan tilanteeseen, että erään lapsen hyvinvoinnin hoitamisen suhteen syntyi katkoksia. ”Välillä näytti siltä, että aikuisten oli haastavaa vastata samanaikaisesti kaikkien lasten tarpeisiin, mikä vaikutti mahdollisesti siihen, etteivät aikuiset ehtineet tai pystyneet kaikissa tilanteissa toimimaan myötätuntoisesti. Kenen näkökulmasta auttaminen on hyvää. Tämä on hyvä esimerkki myötätuntoisen teon monimutkaisuudesta ja monenlaisista kulttuurisista merkityksistä, jotka liittyvät siihen, onko myötätuntoteko tarkoituksenmukainen.” Priorisointia Tutkimusaineistossa mielipahaa kokevan lapsen toiminta tilanteessa vaikutti siihen, saiko hän osakseen myötätuntoa. Monikielisen ohjaajan tultua mukaan, tilanteeseen liittyvät erilaiset merkitykset alkoivat purkautua. Hyväksytäänkö se, että lapsi leikkii vain läheisimmän kaverinsa kanssa?” Myötätunnon harkinnanvaraisuus Puhuttaessa myötätunnon harkinnanvaraisuudesta ei ole kysymys vain siitä, annetaanko myötätuntoa vai ei. Kysymys on myös myötätunnon muodoista, miten toista autetaan. ”Edustamme tässä asiassa koulukuntaa, jossa myötätunto ajatellaan kulttuurisena asiana. Sitä esiintyy myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa, ja monia lapsia kohdellaan syrjivästi. Hän oli mukana tilanteissa, joissa erityisopetuksen keskeisiä käsitteitä käännettiin arabian ja somalian kielille. ”Keskusteluihin pyydettiin mukaan kaupungin monikielinen ohjaaja, jonka tehtävä oli välittää kulttuurisia suhteita arabian ja somalian keiltä puhuvien perheiden kesken. Varhaiskasvatuksen opettajalla oli huoli, etteivät somalian tai arabian kieltä puhuvat perheet ymmärtäneet, miksi heidän lapsensa siirtyisivät esikoulusta erityisopetukseen tai jopa toisenlaiseen kouluun, missä pystyttäisiin huolehtimaan lasten erityistarpeista. Toimintaa joutuu väistämättä priorisoimaan.” Myötätuntoa voi tapahtua monimutkaisessa sosiaalisessa tilanteessa, joka sisältää aina kulttuurista harkintaa. Varhaiskasvattajan tavoitteena oli, että vanhemmat hyväksyisivät asian, jonka moniammatillinen tiimi oli lapsesta jo ennalta päättänyt. On investointi käyttää osa työajasta sen käsittelemiseen, mitä meille kuuluu.” Kiire, resurssipula ja ihmisten vaihtuvuus voivat vaikuttaa siihen, ettei myötätunnolle ole aikaa eikä tilaa. Panostetaanko varhaiskasvatuksessa ryhmäytymiseen ja siihen, että lasten välille syntyisi syvempiä ihmissuhteita, vai ovatko lapset omillaan. Joskus mielipahaa kokeva lapsi myös kieltäytyi tarjotusta myötätunnosta.” Lapsen oma toiminta ei välttämättä aina ollut syy myötätuntotekojen epäämiseen. Ei ole kysymys vain siitä, osaanko toimia, vaan miten minä toimin tai miten minun pitäisi toimia.” Kriittinen myötätunto Raamatun tarinaa laupiaasta samarialaisesta on tulkittu ja kritisoitu siitä, että samarialainen antoi tilanteessa vain myötätuntoisen avun, mutta hän ei tehnyt mitään, mikä olisi estänyt asian toistumisen tulevaisuudessa. 10 TEEMA TEEMA seen välittämistä ja myötätuntoa, hän kokee kuuluvansa yhteisöön, mikä vaikuttaa hänen käsitykseensä omasta itsestään, työtovereistaan ja sitoutumisesta työhön. ”Varhaiskasvattajalla oli myös mahdollisuus oppia ymmärtämään vanhempien tarpeita – hekin halusivat hoitaa tilannetta ja huolehtia omasta lapsestaan. Asiaan liittyi monenlaisia kulttuurisia huolia leimautumisesta. Varhaiskasvattajat tekevät isomman osan suunnittelusta, pedagogisesta toiminnasta ja paperityöstä, lastenhoitajat ovat paljon lasten kanssa. Aina sääntöjen rikkominen ei kuitenkaan johtanut myötätunnon epäämiseen. ”Kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen on synnyttänyt Suomessa rasismia. Olemmeko kilpailuasemassa toisiamme kohtaan vai olemmeko yhteistyössä. Rajala kertoo esimerkkinä kulttuurien välisestä kohtaamisesta. Kriittinen myötätunto puuttuu kärsimyksen taustalla oleviin juurisyihin. ”Viime vuosina varhaiskasvattajien ja lastenhoitajien työnjako on eriytynyt entisestään. Hyväksytäänkö se, että lapsi leikkii vain läheisimmän kaverinsa kanssa?”. Tilanteessa, missä lapsi riehui, löi ja huusi, aikuinen osoitti hänelle tästä huolimatta myötätuntoa. Jopa henkilökunnan keskuudessa saattaa olla joistain perheistä negatiivisia stereotypioita tai vähätteleviä näkemyksiä. Rasismi on asia, joka voi olla sitä kokeville henkilöille hyvinkin traumaattista, kaventaa heidän mahdollisuuttansa osallistua yhteiskuntaan ja tuottaa heille kärsimystä.” Rajala haastaa pohtimaan, keskitymmekö varhaiskasvatuksessa vain erilaisiin kärsimystä aiheuttaviin tilanteisiin vai alammeko purkaa isompaa kysymystä syrjivistä rakenteista ja toimintatavoista
Salmi , K , Rajala , A & Lipponen , L 2022: Mielipahasta myötätuntoon: myötätuntotekojen rakentuminen varhaiskasvatuksessa.. • Mukana seuraavissa myötätunnon tutkimuksissa: Rajala , A , Kontiola , H , Hilppö , J & Lipponen , L 2019: Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä. 11 TEEMA ANTTI RAJALA • FT, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto. • Kiinnostuksen kohteita ilmastoon, ympäristöön ja kestäviin tulevaisuuksiin liittyvät utopiat, globaalikasvatus, empatia ja myötätunto sekä nuorten aktivismin ja toimijuuden tukeminen
Pitää vain päättää toimia toisin.” TEEMA • Nouseeko yhteisöstäsi mieleen tilanteita, joissa lapsen tai aikuisen kärsimystä ei ole ensin huomattu, mutta se on lopulta tullut esiin. ”Kun puhumme rakenteellisesta ja kriittisestä myötätunnosta, saattaakin olla, että tarvitsemme ihan uuden työkuvan ratkaistaksemme pitkäaikaisia ongelmia.” Myötätuntoinen työkulttuuri koostuu usein hyvin yksinkertaisista asioista. Miten voisimme huomioida, ettei kaikilla ole asiat hyvin tai miten me voimme toimia niin, että kaikilla olisi asiat hyvin. Aletaan tietoisesti rakentaa myötätuntoista kulttuuria omaan työyhteisöön, varhaiskasvatukseen tai hoivatoimintaan.” Rajala ottaa esimerkiksi aiemmin mainitun varhaiskasvatuksen parissa olevien ulkosuomailaisten kielelliset haasteet. Olemmeko kilpailuasemassa toisiamme kohtaan vai olemmeko yhteistyössä?. ”Omassa työyhteisössäni aloitamme työryhmän työskentelyn aina siten, että jokainen kertoo omat kuulumisensa. • Kenen vastuulla on lohduttaa ja auttaa, jos ryhmän lapsella on paha mieli tai hän tarvitsee apua. Kannustan tekemään tietoisen päätöksen myötätuntoisen kulttuurin luomiseksi. • Tuleeko mieleesi tilanteita, joissa yhteisösi jäsentä lasta tai aikuista olisi lohdutettu tai autettu yhdessä. • Oletteko yhteisönä pysähtyneet miettimään, minkälaiset toimintatavat saisivat kaikki tuntemaan, että heistä huolehditaan ja välitetään. Tilanteeseen vaikuttaa myös ihmissuhteiden luonne. Voisiko työyhteisö tehdä tilanteen ratkaisemiseksi päätöksen ohjaajasta, joka hallitsisi vieraan kielen sekä kyseisen maan kulttuuriset tavat. • Ovatko yhteisönne ihmissuhteet sellaiset, että lasten ja aikuisten on helppo kertoa huolistaan ja murheistaan toisilleen. ”Kysymys on siitä, että asiaan kiinnitetään huomiota ja siitä keskustellaan. Halutaan toimia toisten hyvinvoinnin eteen ja tarpeiden ratkaisemiseksi. Kannustetaanko kaikkia myötätuntoisiin tekoihin. Miten tilanteessa toimittiin. 12 TEEMA Myötätuntoteot Myötätuntoteot ovat hyvin moninaisia, sillä kärsimystä on monenlaista, nopeasti ohimenevää tai pitkäkestoista kuten läheisen kuolemasta syntynyt suru. Siihen menee työajasta kymmenen minuuttia, mutta olemme saaneet aikaan sen, että yhdessä on tosi mukava toimia. Kysymyksiä Kiire, resurssipula ja ihmisten vaihtuvuus voivat vaikuttaa siihen, ettei myötätunnolle ole aikaa eikä tilaa
Kuka keinuu korkeimmalle. Kirja, jonka äärellä osoittaminen ei ole epäkohteliasta! ISBN 9789522882462 Hinta 24,00 UUTUUS! Valloittava Äkkää ja tökkääkirjasarja 24,00 € Arjen touhuja 26,00 € UUTUUS!. Laske bussin matkustajat. Monipuoliset kysymykset kannustavat lasta tutkimaan kirjan värikästä ja yksityiskohtaista kuvitusta. Muotojen, värien ja vertailun ohella lapsi kartuttaa sanastoa, jolla kertoa omasta päivästään. Löydätkö robotin, jonka vatsaa komistaa kello. Yhdessä ihmettelemällä ja keskustelemalla vastaukset näihinkin kysymyksiin kyllä löytyvät. Valmiiden kysymysten lisäksi katselukirja tulvii värejä, muotoja sekä hauskoja hahmoja äkättäväksi ja tökättäväksi. Päivän aikana matka vie päiväkodin kautta ruokakauppaan, leikkipuistoon, harrastuksiin ja takaisin oman huoneen tuttuun turvaan. Sukat jalkaan ja paita päälle! Entä tarvitaanko kumisaappaat, aurinkolasit vai talvihaalari. Riemastuttavassa kirjassa ihmetellään arjen touhuja. Tökkää kaupan punaisia hedelmiä. Erilaiset aukeamat ja teemat yhdistyvät toisiinsa kurkistuskoloilla, joiden takaa seuraavien sivujen hahmot jo vilahtelevat. Keli kuin keli, oven takana odottaa jännittävä uusi päivä. Kuvituksissa kuljetaan läpi monipuolisten ympäristöjen kotiovelta kosmoksemme kaukaisimpiin kolkkiin saakka. ISBN 9789524130059 Hinta 26,00 FIONA WATT Äkkää ja tökkää Onko kissalla huivi vai raitoja hännässä. 13 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KALLE NUUTTILA, RIKU OUNASLEHTO (KUV.) Äkkää ja tökkää Oma päiväni Mitkä kengät puetaan sadesäällä
Tutkimustyön ohella hän toimi lasten ja nuorten oikeuspsykologiayksikössä, jossa selvitetään lapsiin kohdistuvia väkivaltatapauksia. ”Tutkimme hankkeessamme sitä, miten nämä asiat ilmenevät suomalaisen lasten ja nuorten osalta suurissa rekisteriaineistoissa. ”Inhimillinen näkökulma on tässä toki ensisijainen, mutta myös kansantaloudellinen näkökulma on nykyisin merkityksellinen – eli ennaltaehkäisyyn kannattaisi todella panostaa”, Laajasalo sanoo. ”Olen pohtinut paljon esimerkiksi rikoksia tekevien nuorten tilannetta. Rikoksentekijöille kun oli kasaantunut paljon erilaisia vaikeuksia ja haavoittuvaisuutta.” Laajasaloon syttyi halu tutkia väkivallan ennaltaehkäisyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haitallisten kokemusten vaikutus ihmisen elämään riippuu jonkin verran hänen ominaisuuksistaan – kuten temperamenttiperimästä – ja erittäin paljon sosiaalinen tuesta ja verkostoista. TEEMA TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Taina Laajasalolla on takanaan työteliäs kevät. ”Ensin ilmiöstä puhuttiin lähinnä seksuaalisen väkivallan, ahdistelun ja häirinnän sekä vakavan väkivallan osalta. Tuo aikuinen voi olla esimerkiksi päiväkerhonohjaaja, terveydenhoitaja tai opettaja.” Kokemusten vahingollisuuteen vaikuttaa myös niiden luonne: koko lapsuuden ajan koettu vakava väkivalta on mittapuultaan aivan toista kuin yksittäinen kokemus. Parhaimmillaan ne voivat viedä yksilön kehitystä myös positiiviseen suuntaan ja toimia kimmokkeena muiden auttamiselle. Esimerkiksi seksuaalinen väkivalta vaikuttaa joidenkin tutkimusten mukaan olevan jopa haitallisempaa nuoruusiässä kuin varhaislapsuudessa. ”Tällä hetkellä suurin työsarkani liitty ACElife-hankkeeseen. Nyt keskustellaan myös verkossa tapahtuvasta kouluväkivallasta. Verkkonöyryytys hämmentävän yleistä Aikamme erityispiirteitä on verkossa tapahtuva väkivalta, joka kasvaa kaiken aikaa. Hän teki sekä gradun että väitöskirjan mielentilatutkimuslausunnoista, joissa käydään läpi vakavimpiin rikoksiin syyllistyneiden elämänhistoriaa. Selvitämme myös, miten palvelumme pystyisi paremmin vastaamaan niihin: sekä ehkäisemään haitallisia kokemuksia että tukemaan niitä kokeneita esimerkiksi lastensuojelun palveluissa”, Laajasalo kertoo. Erityisesti kiusaaminen, johon liittyy kuvamateriaalin jakamista, on yhtäkkiä yleistynyt.” Minkä tahansa väkivallan aiheut. Hän tahtoo kuitenkin muistuttaa, että tutkimustulokset ovat vain keskiarvoja. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi vaikeuksien kasautumisen vaikutuksia.” Laajasalo kiinnostui aiheesta jo opiskellessaan psykologiaa – samaten kuin aggressiivisesta ja väkivaltakäyttäytymisestä sekä niiden yhteydestä mielenterveyden häiriöihin. Lapsen iällä ja kehitysvaiheella näyttää myös olevan merkitystä. Tutkimusten mukaan isolle osalle niitä, jotka tekevät 15–17-vuotiaana väkivaltarikoksia, on jo kasautunut monenlaisia haitallisia kokemuksia.” Väkivaltakäyttäytymisen lisäksi kasautuminen on yhteydessä niin sydänja verisuonitauteihin ja syöpään kuin mielenterveyshäiriöihin ja päihteiden käyttöön. Yksikin luotettava aikuinen voi auttaa kääntämään sen raiteilleen. Kimmoke muiden auttamiselle Mitä enemmän lapselle kertyy haitallisia kokemuksia – esimerkiksi väkivaltaa, laiminlyöntiä, vanhempien mielenterveysja päihdeongelmia tai vankeustuomio – sen vakavammat seuraukset niillä keskimäärin on. Laajasalon mukaan nyt jo ymmärretään, että se on yhtä vahingollista kuin reaalimaailman väkivalta. Se voimisti entisestään hänen paloaan työskennellä lapsiin ja nuoriin kytkeytyvien ilmiöiden parissa. 14 TEEMA Punaisena lankana toivo Vaikka ihmisen lapsuuteen osuisi kohtuuton määrä haitallisia kokemuksia, hänen elämänsä voi jatkossa sujua vallan hyvin. Ihmisen elämänkulku ei ole suinkaan tuomittu, vaikka hänellä olisi kuinka paljon haitallisia kokemuksia. Esimerkiksi sote-alalla työskentelevillä on tutkitusti hieman keskimääräistä enemmän haitallisia lapsuuden ajan kokemuksia. ”Yksi kauneimpia tutkimustuloksia on se, että vaikka lapselle olisi kasautunut useita haitallisia kokemuksia, yhdelläkin lähipiirin luotettavalla aikuisella, joka näkee hänet ja arvostaa häntä, voi olla valtava merkitys. Hän on toiminut huhtikuusta lähtien THL:n tutkimusprofessorina, jonka työ kytkeytyy haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. ”Kiinnitin huomiota siihen, miten paljon yksilön elämänkulun varrella oli kohtia, joissa häntä olisi voitu tukea kehittymään toiseen suuntaan. Ja mikäli tekijä on kodin ulkopuolinen ihminen, kokemus ei yleensä ole yhtä haitallinen kuin kiintymyssuhteissa tapahtuva väkivalta. ACE tulee sanoista Adverse Childhood Experiences, joka tarkoittaa lapsuudenajan haitallisia kokemuksia
15 TEEMA ”Yksi kauneimpia tutkimustuloksia on se, että vaikka lapselle olisi kasautunut useita haitallisia kokemuksia, yhdelläkin lähipiirin luotettavalla aikuisella, joka näkee hänet ja arvostaa häntä, voi olla valtava merkitys", sanoo Taina Laajasalo.
”On puhuttu paljon esimerkiksi siitä, tulevatko kaikki seksuaaliväkivallan tapaukset käsittelyyn – vai selvitetäänkö niitä joissain yhteisöissä liian pitkään itse. Vanhempien tulisi myös saada apua esimerkiksi mielenterveystai päihdeongelmiin, lapset pitäisi huomioida aina aikuistenkin palveluissa, ja kouluissa olisi oltava riittävän pienet ryhmäkoot ja terveydenhoitaja tavattavissa.” Lapset, joille on kasautunut monia eri vaikeuksia, tarvitsevat erityistä huomiota. ”Lapsiasiavaltuutettu ehdotti, että tällaisen väkivaltamateriaalin hallussapito pitäisi kriminalisoida samalla tavalla kuin lasta hyväksi käyttävän seksuaalisisältöisen materiaalin hallussapito. ”Se perustuu siihen, että mahdollisimman monella perheellä olisi mahdollisimman monet asiat hyvin, mikä lähtee puolestaan toimeentulon varmistamisesta. Tieteellistä tutkimusta on hyödynnetty lapsija perhepalveluiden osalta esimerkiksi kansallisessa Väkivallaton lapsuus 2020–2025-toimenpidesuunnitelmassa. Hengellinen väkivalta, esimerkiksi synnillä tai helvetillä pelottelu, on. ”Tämän yleistyminen on todella surullista ja vaikea ymmärtää. Verkkokiusaamisen tuorein muoto on nöyryyttämisen tallentaminen: pakotetaan esimerkiksi joku nuolemaan kenkää ja kuvataan tilanne. Asiaa pahentaa luottamussuhteen väärinkäyttö”, Laajasalo sanoo. Minusta se on kannatettava ajatus.” Elämän peruspalikat kuntoon Lapsiin kohdistavaa väkivaltaa voi Laajasalon mukaan ehkäistä vaikuttavasti ennen kaikkea kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA tama kärsimys lisääntyy, jos uhri joutuu miettimään, ketkä näkevät materiaalia. Yritämme nyt tutkia sen taustamekanismeja ja keinoja ehkäistä sitä”, Laajasalo sanoo. Hengelliseen väkivaltaan liittyy erityisriski Koska väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteisöissä, myöskään uskonnolliset yhteisöt eivät säästy siltä. Sekin on henkistä ja uskonnollista väkivaltaa, jos jonkun väkivallan kokemuksia selitetään pois tai sitä jäädään ratkomaan yhteisön sisällä. Se on myös riski niille, jotka altistuvat kuvamateriaalille katsojina, ja todella haitallista tekijöillekin. Erityisesti valtasuhteet altistavat yhteisöt vallan väärinkäytölle ja suljettuihin yhteisöihin liittyy samaten omat riskinsä. Joskus vakavien väkivaltatilanteiden yhteydessä Laajasalosta kuitenkin tuntuu siltä, että lakeja muutetaan ja uusia palveluja kehitetään niin kiireesti, ettei tutkimustietoa ehditä huomioida. Traumakokemuksista kärsivien taas tulisi saada tehokasta tukea, jotta haitalliset kokemukset eivät toistuisi. Ja kuinka voidaan auttaa perheitä ulos negatiivisen vuorovaikutuksen kehästä ja huomaamaan hyvä lapsessa”, Laajasalo kertoo. Tutkimusta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä entistä laajemmin. Tarve tehdä äkkiä jotain on – ymmärrettävää kyllä – niin valtava, että hätiköinti johtaa toisinaan ojasta allikkoon. ”Siinä on ollut tutkijoita mukana miettimässä, miksi on tärkeää vaikkapa tukea niitä vanhempia, joiden lapsella on tiettyjä käytösongelmia
Eri kulttuureja, väestöryhmiä ja erityyppisiä perheitä edustavat vanhemmat kertovat tapaamisia varten kehitetyissä videomateriaaleissa muun muassa siitä, mistä he ovat itse saaneet apua. ”Miten toiveikasta onkaan, että lasten fyysinen kuritus on vähentynyt niin dramaattisesti!” Laajasalo sanoo. Lapset voivat mennä sitten yhdessä kertomaan asiasta terveydenhoitajalle. Lapset kertovat väkivaltakokemuksistaan useimmiten vain kavereille. Lapsia voi rohkaista kertomaan asiasta aikuisille selittämällä, mikä on väkivaltaa ja miten voi toimia, jos vaikkapa kaveri kertoo kokemuksistaan. Syynä voi olla myös häpeä: lapsi saattaa ajatella, että teko oli hänen omaa syytään tai että hänen olisi pitänyt toimia toisin. ”Suojellaan Lapsia ry on tehnyt materiaalin #MyFriendToo. Hanke kattaa muutamia tapaamiskertoja ja vanhemmat voivat ohjautua niihin vaikkapa neuvolasta tai maahanmuuttajien palvelusta. Tärkeimpiä syitä vaikuttaisi olevan tiedonpuute ja luottamuspula palvelujamme kohtaan.” Hankkeen tarkoitus on myös tarjota vertaistukea. Joten mitä hyötyä siitä olisi. Tapaamisissa tarjotaan tietoa esimerkiksi siitä, miten neuvola, lastensuojelu ja poliisi toimivat Suomessa. Kun tiedostetaan tukistamisen olevan rikollista, väkivalta saattaa sen sijaan ilmetä raivokkaana huutamisena tai ovien paiskomisena.” Lapsiin kohdistuva väkivalta on silti kaiken kaikkiaan vähentynyt meillä selkeästi verrattuna esimerkiksi 50 vuoden takaiseen tilanteeseen. Jotkut heistä eivät puhu kenellekään ja toiset kertovat kokemuksesta vasta vuosien päästä. ”Jos sellaista kokemusta ei ole, miksi ihmeessä lapsi kertoisi aikuisille vaikeista asioista?” Hyvinvoinnin kasvu kukistaa väkivaltaa Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten tukistus ja piiskaaminen oli osa normaalia kotikasvatusta. ”Perheiden tukeminen on ylipäätään tärkeää: vaikkapa väsyneelle äidille on suuri asia, jos hän voi luottaa oma väkivallan muotonsa. Siinä on ohjeita lapsille ja nuorille, joiden kaveri on uskoutunut heille väkivaltakokemuksista: miten silloin kannattaa toimia ja kuinka rohkaista kaveria kertomaan asiasta aikuiselle”, Laajasalo sanoo. Sen sijaan lastensuojelun korjaavissa palveluissa heitä on suhteessa enemmän. Puhutaan myös lapsen ja vanhempien oikeuksista, omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta ja kahden kulttuurin välillä kasvamisesta. ”Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta on sitä vastoin selvästi lisääntynyt. Mitä hyötyä kertomisesta olisi. Jos sitä hyödynnetään hyväksikäytössä tai ihmisiä hiljennetään sen perusteella, väkivaltaan liittyy erityistä haitan riskiä.” Laajasalon mielestä on todella tärkeää, että kaikissa yhteisöissä sovitaan yhdessä, miten toimitaan väkivaltatapauksen tullessa ilmi. 17 TEEMA usein ihmisen episteeminen luottamus – eli luottamus siihen, että toisten ihmisten aikeet ovat useimmiten hyväntahtoisia. Ja onko osa siitä, mikä ennen näkyi fyysisenä väkivaltana, siirtynyt henkiseksi väkivallaksi. Yleisin syy kertomatta jättämiselle on se, ettei lapsi pidä kokemusta vakavana tai hän ei tunnista sitä väkivallaksi. Laajasalo uskoo muutoksen korreloivan hyvinvoinnin peruspalikoiden kanssa: että elämisen perusedellytykset ovat kunnossa ja tukea on saatavilla tarvittaessa. ”Tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea apua tarvittaessa, koska tiedetään, ettei maahanmuuttajaperheitä nähdä matalan kynnyksen palveluissa samassa määrin kuin muita perheitä. Esimerkiksi seurakunnan varhaiskasvattajilla saattaa olla tässä todella suuri merkitys. Toiminta jatkuu nyt Helsingin ja Espoon kaupungeissa.. He voivat olla merkityksellisiä aikuisia vaikeassa tilanteessa eläville lapsille. Aiheesta on myös tärkeä keskustella lasten ja nuorten kanssa. Väkivaltateko etenee harvemmin aikuisten tietoon ja vielä harvemmin viranomaisselvittelyyn. Joidenkin mielestä kertominen ei kannata: vaikka he kertoisivat asiasta, mitään ei kuitenkaan tapahdu. Jos lapsi menettää tämän luottamuksen, kaikkein tärkeintä on luoda se uudelleen.” Luottamusta voi luoda ja ylläpitää merkittävä aikuinen, joka tarjoaa lapselle kokemuksen, että hänellä on merkitystä, joku haluaa hänelle hyvää ja rakastaa tai ainakin pitää hänestä. ”Lapsuuden ajan vaikeissa kokemuksissa ja traumoissa vaurioituu 17 Lapsuuden ajan vaikeissa kokemuksissaja traumoissa vaurioituu usein ihmisen episteeminen luottamus – eli luottamus siihen, että toisten ihmisten aikeet ovat useimmiten hyväntahtoisia." TEEMA Tukea vanhemmuudelle: tietoa, luottamusta ja vertaiskokemuksia Laajasalo oli muutama vuosi sitten mukana laatimassa THL:n asiantuntijoiden kanssa Vanhempana Suomessa -ryhmämuotoista interventiota, joka on suunnattu maahanmuuttajavanhemmille. Mutta tunnistetaanko sitä vain paremmin vai onko se todella lisääntynyt niin paljon. ”Uskonto ja hengellinen elämä on erityisen herkkä ja intiimi asia
Sitä olisi Laajasalon mielestä hyvä kohdentaa niille, joilla on avulle erityistarve. Ja jos näkee hänessä mustelman, voi tiedustella mistä se tuli. Harvan lapsuus sujuu vailla vaikeuksia Väkivaltaan liittyvät tutkimustulokset saattavat olla ravisuttavia: esimerkiksi lapsuuden haitallisten kokemusten kasautuminen saattaa lyhentää ihmisen elinikää kymmenillä vuosilla. Jos tilanteessa on esimerkiksi kuritusväkivaltaa, perhe yleensä jatkaa yhteiselämää ja sitä voidaan tukea, lapsen turvallisuus luonnollisesti ensisijaisesti varmistaen. ”Vaikka jotkut tilanteet ovat äärimmäisen vakavia ja vaikeita, suurin osa lapseen kohdistuvasta väkivallasta on lievempää. Elämän suurin tasapainottava tekijä ovat kuitenkin puoliso ja lapset. ”Kaikilla raskaiden teemojen parissa työskentelevillä pitäisi olla mahdollisuuksia palautua päivän aikana. Toivo onkin hankkeemme viestinnällinen punainen lanka, jota haluamme korostaa kaikissa yhteyksissä.” Toivoa tuo väkivallan yleisen vähenemisen lisäksi kasvava osaaminen ja tutkimustieto, jota on saatu tehokkaasti jalkautettua. Asiasta ei tarvitse kysellä lapsilta aktiivisesti tai etsiä hänestä väkivallan merkkejä, jos erityistä huolta ei ole. 18 TEEMA lapsensa hyvin käsiin ja saada tukea kasvatustehtävään. Monella lapsella ja nuorella on kyselyjen mukaan entistä paremmat ja luottamuksellisemmat suhteet vanhempiinsa. ”Kannattaa puhua työkavereiden kanssa jo ennakoivasti, miten silloin toimitaan ja käydä läpi muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät asiat”, Laajasalo sanoo. Yhteisössä on myös aina hyvä purkaa poikkeuksellisen vakavat tilanteet. Hän uskoo kuitenkin, että esimerkiksi lastensuojelussa, poliisissa ja sairaaloissa puurtavien työ on huomattavasti raskaampaa. Olla yleisesti hereillä. Väkivallan ennaltaehkäisy koostuukin juuri tällaisista palikoista.” Myös kotiin vietävä arkinen apu, kuten seurakuntien Pikkuhelppi-toiminta, on tutkitusti tehokasta väkivallan ehkäisyä. Yhteiskunnan rakenteet ottavat tarpeen tullen koppia ja myös esimerkiksi lapsen surua ymmärretään entistä paremmin. Asioista myös puhutaan nykyisin enemmän ja väkivaltaan liittyvät tabut ovat vähentyneet. Laajasalo haluaa muistuttaa, että nuo luvut ovat vain keskiarvoja ja isolla osalla vaikeuksia kokeneista ihmisistä menee ihan hyvin. ”On hirveän mielenkiintoista seurata omien lasten ja nuorten elämää – se vie ajatukset ihan muualle ja tuo paljon iloa.” Monella lapsella ja nuorella on kyselyjen mukaan entistä paremmat ja luottamuksellisemmat suhteet vanhempiinsa. ”Esimerkiksi Barnahus-hanke, jossa olin mukana ennen nykyistä pestiäni, on laatinut aiheesta kaikille avoimen ja sopivan verkkokoulun (Barnahus.fi). Nytkin lomalukijaa odottaa vino pino romaaneja. Tilanteesta voi myös pyytää neuvoa nimettömästi esimerkiksi Barnahus-sivuilta löytyvistä alueellisista konsultaationumeroista. Siinä kerrotaan väkivallan eri ilmiöistä, miten väkivalta saattaa näkyä lapsen käytöksessä ja kuinka toimia eri tilanteissa.” Jos lapsen käytös tai olemus huolestuttaa, häneltä voi kysyä, mitä hänelle kuuluu. Ammattilaiset hoitavat loput. Itse asiassa useimmilla meistä on vähintään yksi haitallinen lapsuusajan kokemus eikä se suinkaan aina johda ikäviin seurauksiin. Sen voi tehdä esimerkiksi yhdessä työyhteisön kanssa. Laajasalo suosittelee työnohjausta, jos työpaikalla on sattunut hankalia tilanteita tai joku teema mietityttää. Jos taas lapsi kertoo väkivallasta, kannattaa vain kirjoittaa tarkasti ylös, mitä lapsi sanoi, ja tehdä ilmoitus. Itseäni palauttaa rauhallinen kirjoittaminen, lukeminen ja kuppi kahvia. Miten esimerkiksi varhaiskasvattajan kannattaa toimia, jos hän epäilee, että johonkin lapseen kohdistuu väkivaltaa. ”Meillä on myös nykyisin paljon enemmän keinoja auttaa lapsia ja nuoria, jotka ovat altistuneet väkivallalle. Ihmisten tilanteet ovat valtavan monimuotoisia ja useimmiten niistä löytyy toivon pilkahduksia.” Virtaa perheestä ja tyyneystuokiosta Taina Laajasalo toimii rankkojen asioiden parissa. TEEMA. Joka päivä tulisi pitää pieni tyyneystuokio.” Työn ulkopuolella Laajasalon kuljettaa hetkeksi toiseen maailmaan kirjat ja elokuvat
Muuttuva työ vaatii uusia taitoja TEKSTI Saara Paatero TEKIJÄT 19 KUVA Shutterstock Lastenohjaajan työssä tarvitaan monia taitoja ja valmiuksia. Koulutuksissa korostetaan esimerkiksi erilaisten ihmisten kohtaamiseen liittyvää osaamista.. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea
Empatiataitojaan voi hyödyntää myös lasten kanssa. "Perustutkinto tarjoaa meille tietyn hyvän pohjaosaamiseen", kouluttaja Kaisa Aitlahti STEP-koulutuksesta kertoo. Hän on työskennellyt opistossa opettajana jo 15 vuoden ajan, ja on valmistunut itsekin lastenohjaajaksi opistosta, joka on aiemmalta nimeltään Turun kristillinen opisto. Näitä ovat esimerkiksi musiikkitai laulupiirtäminen tai keskustelumatto, jossa asioita saa pohtia aikuisen tukemana. Tällä hän tarkoittaa varhaiskasvatuslain lisäksi erilaisia toimintaa ohjaavia suosituksia ja suunnitelmia, joilla varmistetaan turvallinen varhaiskasvatus. Erityisen vaativia tilanteita ovat huolitai kriisitilanteet ja niiden käsittely. Se liittyy inklusiiviseen ajatteluun ja asenteeseen, että jokaisella lapsella on oikeus olla omanlaisensa. Tällöin huolehditaan tiimin jäsenenä lasten kasvusta ja kehityksestä, ja kohdataan erilaisia lapsia ja aikuisia. Koulutuksesta saa välineitä myös toiminnanohjaukseen ja katsomuskasvatukseen. Vaikeat vuorovaikutustilanteet vaativat harjoittelua. Aitlahti kertoo, että täydennyskoulutuksista voidaan hakea esimerkiksi työmotivaatiota. Hänen mukaansa lasten kanssa tehtävä työ pohjautuu siihen, että perustelut käytännön toiminnalle rakennetaan pohjatiedoista. Se liittyy inklusiiviseen ajatteluun ja asenteeseen, että jokaisella lapsella on oikeus olla omanlaisensa", Korhonen kertoo. Empatiaan ja myötätuntoon liittyviä taitoja tuodaan koulutuksessa vahvasti esiin. Täydennyskoulutus ja työhyvinvointi ovat siten yhteydessä toisiinsa. "Koulutuksen näkökulmasta kaikki lähtee tiedollisesta osaamisesta, jotta voi ymmärtää lapsen kasvusta ja kehityksestä tiettyjä kasvatukseen liittyviä teorioita siitä, miten lapsen sosioemotionaalinen kehitys rakentuu ja myötätunto kehittyy ikävaiheiden aikana", Linnasmäen opistossa työskentelevä Korhonen kertoo. Tuleville varhaiskasvatuksen ammattilaisille opetetaan vuorovaikutustaitoja, sillä heidän tulee osata työskennellä osana työyhteisöä. Ammattikoulutuksessa opitaankin ymmärtämään, miten osata rajata työssä henkilökohtainen tunnemaailma, ja millainen toiminta on ammatillisuutta. Vaikka näitä ei tarvitsekaan osata ulkoa, tulee niiden merkitys ymmärtää. "Empatiataidot ovat mielestäni yksi tärkeimpiä taitoja koko elämän kannalta, ja meillä on kursseja, joissa harjoitellaan vuorovaikutusta. Aiheita käsitellään myös draaman, korttien, tarinoiden ja kiusaamisen vastaisten menetelmien kautta. "Jos nuori tulee suoraan peruskoulusta meille opiskelemaan, on hän vielä kesken omaa kasvupolkuaan. Kaikkia taitoja ei kuitenkaan opita tutkinnon suorittamisen aikana. Tähän kuuluu ymmärrys esimerkkinä olemisesta. Opiskelijat saavat kasvatusja ohjausalan perustutkinnon koulutuksessa ammatillisia taitoja ja valmiuksia lasten kasvatusta, opetusta ja hoitamista varten. Hänen mukaansa työelämässä voi kuitenkin havaita, että tarvitsee lisää tietoa jostain aiheesta tai haluaa kehittää jotain taitoa. Koulutuksissa kohtaa samaa työtä tekeviä ammattilaisia, joilla on erilaiset kokemukset ja näkökulmat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osaa pysähtyä leikkimään lasten kanssa. Heidän täydennyskoulutuksiinsa osallistuu jo työelämän puolella olevia ihmisiä, jotka haluavat kehittää osaamistaan työn ohessa. Tämän mahdollistavat eri puolilla maata sijaitsevilla kampuksilla ja verkossa sekä seurakunnissa järjestettävät koulutukset. Työntekijä saa koulutuksessa valmiuksia, jotta hän voi pedagogiikkaa hyödyntäen auttaa lasta kasvamaan omaksi itsekseen. Työelämästä on noussut toive saada lisää AAC-menetelmien eli puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen, kuten tukiviittomien, opetusta. Korhonen on tuonut läsnäolotaitoja opetukseen, koska varhaiskasvatuksessa ammattilaisten on hyvä osoittaa lapsille olevansa tilanteessa kiireettömästi lasta varten. Koulutuksen aikana opiskelijat pohtivat näitä omakohtaisesti. Koulutukset katkaisevat arkisen rytmin ja voivat tuoda uutta näkökulmaa ja toivoa työhön. "Moninaisuuden näkökulma on tällä hetkellä se, mitä me nostamme esiin. Koulutuksiin osallistuu seurakuntien lastenohjaajia ja muita työntekijöitä eri puolilta Suomea. Hän toimii tiiminvetäjänä STEP seurakunnille -tiimissä. Se on toisaalta ihanaa, ettei oppimisen, kiinnostuksen tai uteliaisuuden tarvitse loppua siihen vaiheeseen, kun joku opintokokonaisuus saadaan valmiiksi", Aitlahti toteaa. Koulutuksessa nuoret voivat joutua aikamoiseen tunnemyllerrykseen, kun omat lapsuuden kokemukset voivat tulla mieleen", Korhonen kertoo. Samalla pyritään vastaamaan siihen, miten kulttuurien, katsomusten ja kielten moninaisuus näkyy nykyisin työpaikoilla. Tarpeet koulutuksille lähtevät seurakunnista ja työntekijöiltä itseltään, ja esimerkiksi seurakuntien tilauskoulutukset suunnitellaan aina erikseen. Heidän kohtaamisensa on näiden koulutusten suola, kun on tultu koolle TEKIJÄT. Moninaisuuden näkökulma on tällä hetkellä se, mitä me nostamme esiin. Koulutuksessa keskitytään myös ilmaisun ohjaamiseen, musiikkiin, liikuntaan ja kädentaitoihin sekä kielellisiin taitoihin. "Kun työn tekemistä opetellaan käytännössä, alkaa monesti herätä taas uusia kysymyksiä. Myös S2-kielen opetukselle on ollut kasvava tarve. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Varhaiskasvatusaineiden opettaja Mari Korhonen ajattelee, että työtä ohjaavat asiakirjat täytyy tuntea. Tapa, jolla säätelen tai tunnistan tunteita, siirtyy myös lapsiin käytännön empatiataitoina." Teoriapuolen lisäksi koulutuksessa opitaan erilaisia käytännön tapoja aiheen käsittelyyn
Erilaisten oppijoiden tarpeet Nepsy-lasten kohtaaminen seurakunnassa -koulutus on tulossa ensi vuonna tänne Järvenpään kampukselle, ja sen voi tilata myös työyhteisölle, Aitlahti sanoo. Tämän lisäksi he vinkkaavat uusista materiaaleista, kuten sovelluksista, sivustoista tai kuvakorteista ja kouluttavat käyttämään työssä esimerkiksi uutta musiikkia ja raamatunkerronnan menetelmiä monipuolisesti. Koska yhteiskunnan digitalisaatio jatkuu ja esimerkiksi tekoäly on luonut uusia mahdollisuuksia ja haasteita, voi aiheen ymmärtäminen ja hyödyntäminen olla tarpeen kirkon toiminnassa." Näiden lisäksi koulutusten aiheina on esimerkiksi luonto ja liikunta, surun kohtaaminen ja musiikkikasvatus. Aitlahden mukaan työntekijöiltä vaaditaan myötätuntoista ajattelua muun muassa vanhempien kokeman riittämättömyyden tunteen kohtaamiseen ja lapsen kokemusmaailman tavoittamiseen. Tietojen ja taitojen lisäksi tärkeää on asenteissa ajattelussa tapahtuva oppiminen", Aitlahti sanoo. Täydennyskoulutus ja työhyvinvointi ovat siten yhteydessä toisiinsa", korostaa Kaisa Aitlahti.. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT moniammatillisesti eri puolilta Suomea eri kokoisista seurakunnista. Aitlahden mukaan nykyisin tarvitaan entistä enemmän tukea esimerkiksi leirityöhön. Mari Korhonen on tuonut läsnäolotaitoja opetukseen, koska varhaiskasvatuksessa ammattilaisten on hyvä osoittaa lapsille olevansa tilanteessa kiireettömästi lasta varten. Kun opitaan esimerkiksi ohjaamista ja pedagogista ajattelua, vahvistetaan pedagogisten ratkaisujen tekemisen taitoa. Kaikkea kuitenkin käsitellään pedagogiikan kautta. Heillä onkin tavoitteena parantaa työntekijöiden valmiuksia toimia näissä tilanteissa, jotka voivat olla vaativampia kuin pari vuotta sitten. Työn muutokset herättävät myös tunteita. "Myös yksinäisyys on ajankohtainen haaste, ja kirkolla on tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden lisäämisessä. "Osa tarvittavista taidoista ja valmiuksista kytkeytyy vahvasti yhteiskunnan muuttumiseen. Koulutuksissa voidaan pohtia, miten voitaisiin olla kohtaamassa kaikkia ihmisiä kunnioittavasti ja arvostavasti. Katsomuskasvatusta tarvitaan myös nykyaikana, vaikka aiheeseen liittyy usein paljon varovaisuutta. Näin voidaan oppia kohtaamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia TEKIJÄT ihmisiä sekä kehittämään omia tapoja toimia. "Asioita käsitellään, jotta muutoksen edessä olisi valmiuksia rakentaa hyvää tulevaisuutta, ja olisi joustavuutta, yhteistyöja ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta ja moninaisuuden kohtaamisen taitoja. Hänen mukaansa vuorovaikutuksen ja kohtaamisen osaaminen on työssä ydinosaamista. Koulutuksilla pyritään vastaamaan tähän ja toisaalta seurakunnissa tapahtuviin muutoksiin." Kirkon lastenohjaajan työ on muuttunut viime vuosina. "Täydennyskoulutuksista voidaan hakea esimerkiksi työmotivaatiota. Koulutuksista voi löytyä keskustelumahdollisuuksia näiden läpikäymiseen yhdessä. Koulutuksissa harjoitellaan haastavia vuorovaikutustilanteita ja opitaan lisää yhteisen pohdinnan kautta. Aitlahden mukaan koulutukset antavat välineitä tukea lapsia ja nuoria muun muassa oman katsomuksen muodostamisessa
Teksti Juha Luodeslampi Kirjoittaja on asiantuntija Kirkkohallituksen jumalanpalvelusja kasvatus -yksikössä. Voidaankin ajatella, että vaikkapa koiran kanssa kasvaessa lapsi oppii monenlaisia taitoja esimerkiksi elollisen kunnioittamisesta ja vastuussa olemisesta. Jumaluusopillisessa mielessä Raamatun alun luomiskertomukset asettavat ihmiselle erityistehtävän suhteessa luontoon. Se ei muutu ihmiseksi, vaikka kommunikoi ja on lähellä. Suhteessa muihin on toimittava vastuullisesti. Kaikki perheenjäsenet ovat osallisia myös hengellisestä elämästä. Eläimillä on ainakin aistimaailmansa kautta jotakin sellaista tietoa universumista, jota ihmisellä ei välttämättä ole. Tassun jälkiä – lemmikkikotien rukouskirja, Kirjapaja 2024. Lemmikkeihin liittyvää hengellistä elämää varten tarvitaan omanlaistaan koko lemmikin elämänkaaren käsittävää materiaalia. Toisaalta vaikeassa tilanteessa olisi hyvä, kun olisi jokin ajatus siitä, miten suhtautua lemmikin kuolemaan lapsen ja miksei aikuisenkin kanssa. Tehtävä on kiteytynyt ajatuksessa viljelystä ja varjelusta. Tietomme villieläinten käyttäytymisestä kasvaa vuosi vuodelta. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT 22 TEKIJÄT KIRKON TALOLTA Tapahtumassa kehitetään diakonian, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön yhteistä työnäkyä arvostaen toistemme ammattitaitoa ja asiantuntijuutta. Tiellä vai kujalla. Vanhoissa kirkkokunnissa on liturgisia perinteitä, joissa eläimiä tuodaan siunattavaksi kirkkoon joinakin tiettyinä pyhinä. Vietämme jälleen Vauvan päivää 27.9.!. Myöhemmässä teologisessa pohdinnassa on terävöitynyt ajatus siitä, että kaikilla Jumalan luomilla on jonkinlainen suhde Jumalaansa. Tarjoamme mahdollisuuksia tietoon ja uusiin ajatuksiin, kohtaamisiin ja kiinnostaviin keskusteluihin, kokemuksiin ja inspiraatioon! Tervetuloa! Tapahtuman ohjelma ja kaikki info löytyvät kotisivuilta: evl.fi/plus/dkp25/ Ilmoittautuminen tapahtumaan on avoinna 1.9.–30.11.2024. Taustalla on havainto siitä, että näillä aloilla on paljon yhteisiä teemoja, joita on mielekästä käsitellä yhdessä. tarpeeseen on tehty esimerkiksi Tassun jälkiä – lemmikkikotien rukouskirja. Pääteema on ulkopuolisuuden ehkäisy, jota käsittelemme monista eri näkökulmista. Meilläkin ovat yleistyneet koirien adventtihartaudet ja toisaalta lemmikkinsä menettäneiden sururyhmät. Pääviesti on ollut, että eläinkunnassa on paljon laajempaa ja hienovaraisempaa kommunikaatiota kuin olemme yleisesti otaksuneet. Tätä erilaisuutta opimme kunnioittamaan ja arvostamaan kukin omana itsenämme. Helsingin Musiikkitalon päätapahtuma striimataan valtakunnallisesti alkaen klo 12. Lapset näkevät usein eläimet persoonina ja muodostavat niiden kanssa läheisiä empatiasuhteita. Vauvan päivänä nautitaan vauvoista ja luonnosta. Nyt ollaan jo varsin lähellä sitä hetkeä, jolloin joidenkin lajien kommunikaatiojärjestelmää kyetään avaamaan ihmisenkin ymmärrettäväksi. Anna-Mari Kaskinen, Juha Luodeslampi ja Sofia Tuomenvirta. Lemmikkieläimet ovat selvästi perheenjäseniä, joilla on oma paikkansa yhteisössä. Diakonian ja kasvatuksen päivät Tampereella 8.–10.1.2025 Lemmikit ja rukous Lapsiperheissä, joissa on lemmikkejä, tämä viestintämaailma on ihan automaattisesti läsnä. Sekään ei ole vähäinen asia, että ihmisellä on ’toislajisen’ seuraa, sillä sitä kautta avautuu elollisen mysteerin eri tasoja. Joskus olisi kiva lukea lapsen kanssa jokin rukous tai vaikka loru. Yksi lemmikin kanssa kasvaessa opittava asia on se, että eläin on lajinsa edustaja. Vauva on osa luontoa, meidän tulevaisuutemme. Tähän VauvaSuomi ry valitsi vuoden teemaksi: Vauvat ja luonto – pidetään yhdessä huolta. Näkökulma on eri mutta universumi on sama. Niiden kanssa eläessä tulevat tutuksi myös monet vaikeat asiat, kuten eläimen sairastaminen ja lopulta sen menehtyminen. Lisätiedot: vauvasuomi.fi Suhteemme eläimiin on murroksessa muun ympäristön ja ihmiselämän keskinäisen suhteen kriisiytyessä. Teoksessa on pyritty ajattelemaan kaikkia perheenjäseniä ja myös sellaisia perheitä, joissa on yksi ihminen ja toisen lajin edustajia
Poikani oli 9-vuotias, kun muutimme. Olen käynyt myös Step-koulutuksen järjestämän Suru ja ero lapsen ja nuoren elämässä -koulutuksen. Syvemmälle tärkeään teemaan Esikoiseni kuoli yllättäen 10 kk:n ikäisenä vuonna 2000. Kuljimme tyhjissä huoneissa. Työssäni olen kohdannut lapsia, joiden isovanhempi on äskettäin kuollut tai vanhemmat juuri eronneet. Jaan mielelläni tietoa ja olen kollegoiden käytettävissä, jos heillä herää kysymyksiä lapsen suruun liittyen tai he tarvitsevat tukea työhönsä. (Suosittelen lämpimästi, jos aihe kiinnostaa.) Tänä vuonna olen opiskellut Turun avoimen yliopiston Soteakatemiassa kolmen op:n kokonaisuutta Surevan kohtaaminen – Näkökulmia menetyksiin ja suruun. Mitä sinulle tulee näistä sanoista mieleen. sisaruksen kuoleman jälkeen lapsille on ollut vaikea saada apua. Juttelimme siitä, että kaikki rakkaat muistot kulkevat mukanamme uuteen kotiin. Olen kuullut, että esim. Olinhan itsekin saanut valtavasti apua vertaistuesta. Helposti ajatellaan, että sureva lapsi on menettänyt läheisen ihmisen. arvomaailmaani. TEKSTI Anu Hynninen Kirjoittaja on Joensuun Rantakylän seurakunnan lastenohjaaja. Vanhan kodin jättäminen teki kipeää. Muuton myötä poika pääsi lähemmäs kavereitaan ja koulukin pysyi samana – positiivisia asioita siis, mutta silti muutto oli pojalle todella vaikea paikka. Joskus keskustelua saattaa syntyä vaikkapa lautapelin lomassa, joskus ei. Lapsen suru voi johtua myös monista muista asioista, esimerkiksi vanhempien erosta, päiväkodin tai koulun vaihtamisesta, lemmikin kuolemasta ja muuttamisesta. Lapseni kuoleman myötä olen lukenut paljon kirjallisuutta ja artikkeleita lapsen ja aikuisen suruun liittyen – imenyt tietoa itseeni kuin sieni. Lapsi ei välttämättä puhu surustaan. Siellä hän oli asunut koko ikänsä. Tapanani on kertoa lapselle, että tiedän tapahtuneesta ja jos hän haluaa puhua, olen paikalla häntä varten. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT Lapsen suru Sureva lapsi. Suru saa näkyä ja kuulua Lapsen suru voi näkyä hyvin monella tapaa – tai olla näkymättä. Itse sain lapsen surusta hyvin konkreettisen opetuksen joitakin vuosia sitten. Itkimme yhdessä. Lastenohjaajaksi opiskeltuani lapsen suru tuli itselleni hyvin läheiseksi aiheeksi. Tuo menetys muutti elämäni hyvin perustavanlaatuisesti ja vaikutti mm. Varsin nopeasti koin, että tulevaisuudessa haluan auttaa muita saman kokeneita. Koin, että tuo käynti tuki poikaani surussa, jonka muutto aiheutti. Omalta osaltani haluan nyt olla auttamassa lapsia ja perheitä sekä pitää aihetta esillä työyhteisössäni ja verkostoissa. Hänelle tuli nukkumisvaikeuksia ja levottomuus koulussa lisääntyi. Muuton jälkeen kävimme yhdessä hyvästelemässä vanhan kodin. Pyhäinpäivän aika on usein sellainen hetki, jolloin TEKIJÄT. Joitakin vuosia sitten kävin Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n järjestämän lasten sururyhmänohjaaja -koulutuksen
"Lapset hyötyvät paljon vertaistuesta", Anu Hynninen sanoo.. seurakuntayhtymä on järjestänyt nyt muutamana pyhäinpäivänä hautausmaalla pyhäinpäivän polun. Tapahtuma on tavoittanut vuosittain valtavan määrän kävijöitä; tarvetta tällaiselle tapahtumalle siis on. Saatamme jutella pitkän tovin kuolleista marsuista ja isovanhemmista. Pyhäinpäivän aihetta lähestyttiin iltapäiväkerholaisten kanssa Paavon ja mummon vierailulla hautausmaalla. TEKIJÄT on luonnollista puhua kuolemasta, ja usein aihe herättääkin paljon keskustelua erityisesti iltapäiväkerholaisten keskuudessa. Perheet kiertävät hautausmaalla viidellä rastilla surun, lohdun ja muistojen äärellä. Suomen surujärjestöt, joita ovat Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n lisäksi Nuoret lesket ry, Surunauha ry itsemurhan tehneiden läheisille ja Huoma ry henkirikoksen uhrien läheisille, tekevät todella tärkeää työtä mahdollistamalla vertaistuen. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT Omalta osaltani haluan nyt olla auttamassa lapsia ja perheitä sekä pitää lapseen suruun liittyviä asioita esillä työyhteisössäni ja verkostoissa. Tuki voi olla vaikkapa keskusteluapua esim. Joensuun ev.lut. Surussa koko perheen huomioiminen on tärkeää. Olen myös mukana surujärjestöjen Surevan kohtaaminen -toiminnassa kokemusasiantuntijana, ja tuon toiminnan kautta olen käynyt pitämässä puheenvuoroja lapsikuolemaperheen kohtaamisesta ja lapsen surusta kollegoille seurakunnissa ja lastenohjaajaopiskelijoille. Kerhossa vietämme aikaa lapsen kanssa, mutta omalta osaltamme voimme huolehtia myös siitä, että perheen aikuisetkin saavat tukea. Emme välttämättä tiedä, millaista tukea ja apua perhe saa, joten aina kannattaa kysyä ja tarvittaessa ottaa koppia perheestä. Minusta on hyvä, että hautausmaa tulee lapsille tutuksi ja että turvallisten aikuisten kanssa on lohdullista muistella kuollutta läheistä. Olen ohjannut ja ohjaan edelleen lapsensa menettäneiden vertaisryhmää, ja olen ollut mukana Käpy ry:n vertaistukiviikonlopuissa leiriläisenä, aikuisten ryhmän ohjaajana ja viime vuosina koululaisten vertaisryhmän ohjaajana. Vertaistukea Yhteyteni Käpy ry:hyn syntyi oman lapseni kuoleman myötä. Joka kerta sydäntä lämmittää huomata, kuinka tärkeäksi niin aikuiset kuin lapsetkin kokevat saamansa vertaistuen. Koen, että lasten on tärkeää tuntea, että kuolemasta saa – ja pitää – puhua. Omalla kohdallani vertaistuki oli parasta apua. Toiminnallisia menetelmiä Koululaisten vertaisryhmissä sisaruksen menetystä käsitellään toiminLohtunallen avulla lapsen on helpompi sanoittaa suruaan ja tunteitaan. Surun keskellä vanhempien voimat eivät välttämättä riitä avun hakemiseen. diakonian tai Pikkuhelpin kautta, ohjaamista vertaistuen piiriin tai lapsiperheiden kotipalveluun hakeutumista
Suuri unelmani on toteuttaa pienten lasten kirja surusta; kirjan kuvitusta olen pyytänyt omalta pojaltani. Paketti on suunnattu vanhemmille, mutta myös surevan lapsen tai nuoren kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat saada paketista ideoita työhönsä. www.joensuunseurakunnat.fi/rantakylan-seurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille Paketin linkki löytyy otsikon 'Tukea lapsiperheille' alta.. Rantakylän seurakunnan nettisivuilta voi ladata pdf-muotoisen materiaalipaketin lapsen ja nuoren surun tukemiseen. pelasimme Tehosekoitinta, luimme kirjoja, askartelimme surun ja ilon perhosia, teimme luontoon omat muistopaikat ja koristelimme muistokynttilöitä. Materiaalipaketti sisältää mm. Aihetta lähestytään tarinoiden ja tekemisen kautta eli ryhmässä mm. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT nallisin menetelmin. Nallen avulla lapsen on nimenomaan helpompi sanoittaa suruaan ja tunteitaan, ja aikuisenkin on ehkä helpompi ottaa suruun liittyvät asiat puheeksi lapsen kanssa. Lapset hyötyvät vertaistuesta, kun huomaavat, että muutkin saattavat tuntea ja kokea samalla tavalla. Kuulemma kivaa oli, vaikka raskaan aiheen parissa olimmekin. Lasten eroryhmässä toimivat aika samat jutut kuin sururyhmässäkin. tietoa lapsen ja nuoren surusta eri ikäkausina, lapsen ja nuoren surun erityispiirteitä, toiminnallisia vinkkejä surun käsittelyyn, kirjavinkkejä sekä papin vastauksia lasten esittämiin kysymyksiin kuolemasta. Vanhemmiltakin saimme palautetta, että lapset ovat kotonakin puhuneet enemmän tunteistaan oma-aloitteisesti. Mielelläni kehitän muutakin suruun liittyvää toimintaa, uusia ideoita tuntuu tupsahtelevan mieleeni tuon tuosta. Käpy ry:n vertaistukiviikonlopussa on tehty lasten kanssa omia muistopaikkoja, joista vanhemmat ovat ottaneet valokuvan muistoksi. Materiaalipaketti lapsen ja nuoren surun tukemiseen Vuonna 2023 olin Step-koulutuksen järjestämässä koulutuksessa Lapsen ja perheen hengellisen kasvun tukeminen. Tämän kevään ryhmässä mm. Oman lempipehmon suulla lapsi voi kertoa, kuinka suru näkyy pehmossa, kuinka pehmo käyttäytyy, kun on surullinen ja mikä lohduttaa surussa. Lapselle surun ja tunteiden sanoittaminen voi olla vaikeaa. pelataan, piirretään ja maalataan. Vanhempien ero herättää lapsissa monenlaisia ajatuksia ja tunteita, paljon myös surua. Tähän liittyen seurakunnassamme on aloitettu Lohtunallekeräys – kiitos vain ideasta Kallion seurakuntaan! Muutama vapaaehtoinen on neulonut lisäkseni nalleja, joita annetaan läheisen menetystä sureville lapsille. Ryhmässä käsitellään menetystä, sen herättämiä tunteita sekä muistoja, mutta käännetään katsetta myös omiin vahvuuksiin ja siihen, mikä elämässä on hyvää ja mistä mahdollisesti haaveillaan ja unelmoidaan. Vuodelle 2025 meillä on suunnitelmissa lasten sururyhmä seurakuntayhtymän yhteistyönä. Tekemisen myötä lapset ryhmäytyivät nopeasti, ja jännittyneistä lapsista tuli avoimempia ja reippaampia. Ensimmäiset Lohtunallet ovat jo muuttaneet lasten luokse. Tuon koulutuksen kehittämistehtävänä kokosin sähköisen materiaalipaketin lapsen ja nuoren surun tukemiseen. Leikkiminen on lapselle luontainen tapa käsitellä asioita. Myös kaikenlaiset yhteistyökuviot kiinnostavat. Toki myös jutellaan, mutta varsinkin pienempien koululaisten voi olla vaikea sanoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Paketti on suunnattu vanhemmille, mutta toki myös surevan lapsen tai nuoren kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat saada paketista ideoita työhönsä. Olen havainnut hyväksi keinoksi pehmolelun kanssa työskentelyn
1 26 TEKIJÄT ". "Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, joka toteutetaan hengellisin perustein tai hengellisyyttä keinona käyttäen", Elmolhoda sanoo. Omasta näkökulmastani vain puolustin Raamattua sekä oikeaa uskoa ja moraalia. Samalla kuitenkin – Jeesuksen sanoja soveltaen – tonkiessani kivuliaasti roskia toisten silmistä olin sokea hirrelle omassa silmässäni. Mikä on oma taustasi hyve-etiikkaan ja hengelliseen väkivaltaan liittyvien kysymysten pohtijana. Varsinkin ennen viime vuosikymmenellä tapahtunutta eettistä kääntymystäni toimin itsekin ajoittain hengellisesti väkivaltaisilla tavoilla. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Hyvä toimintakulttuuri ehkäisee hengellistä väkivaltaa" Seitsemään kysymykseen vastasi uskonnon ja psykologian opettaja, Helsingin Kansanlähetyksen mediateologi TM Mikael Elmolhoda. Uskonnollinen kiihkoilu on hyvä esimerkki toiminnasta, jonka motivaatiorakenteen ihminen selittää itselleen parhain päin. Tuo hirsi oli rakkauden, oikeudenmukaisuuden, nöyryyden ja muiden hyveiden puutteellisuus – ja se näkyi
Syitä tälle voi löytyä ihmisen omasta kipeästä henkilöhistoriasta. 3 Raamatusta nousevassa hyve-etiikassa korostetaan järjen, asenteiden ja ajattelutapojen uudelleensuuntautumista hyvyyden, totuuden ja kauneuden mukaisesti. Miten hengellistä väkivaltaa voi torjua. Hän puhuu siitä, millainen ihminen on sisältä ja kutsuu sen uudistukseen. 2 Jeesus opetti tästä paljon. Tutkimuskirjallisuuden perusteella esimerkiksi helvettiopista tai demoneista opettaminen esimurrosikäiselle on mielenterveysriski. 4 Entä kristilliset hyveet, mikä on niiden merkitys hengellisen väkivallan ratkaisemiseksi. Siinä ei jää tilaa eikä ymmärrystä ihmisen omalle tahdolle, tunteille ja ajattelulle, vaan ainoastaan toisen osapuolen tai yhteisön ylhäältä päin tulevalle oikeassa olemiselle. Muutos voi tapahtua, kun kysymme saman kysymyksen kuin Jeesuksen opetuslapset kuullessaan jonkun heistä kavaltavan hänet: “Herra, en kai se ole minä?” Nöyrtyminen Jeesuksen edessä ja syntien tunnustaminen saa ihmisen ymmärtämään pahan olevan vastenmielistä, turhaa ja rumaa. Mitä haluaisit sanoa ’hyvistä aikomuksista’ suhteessa hengelliseen väkivaltaan. Ihminen alkaa nähdä, mitä asioita on hyvää ja kaunista tavoitella ja miten. Tällainen hyvä toimintakulttuuri on itsessään hengellistä väkivaltaa ehkäisevää, ja se myös opettaa nuoria suojelemaan hengellistä hyvinvointiaan. S. Tärkein näistä hyveistä on rakkaus, jonka ensisijainen kohde on Jumala, ja sitä kautta muut ihmiset. Professori Alister McGrathin mukaan kristinuskon tehtävä ei ole vain ohjata ulkoisesti tekemään hyvää, vaan kasvattaa sydämen uudistukseen. Hän voi muuttaa kivisydämenkin eläväksi. Tästä kaikesta voi seurata mielenterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, uskon haavoittumista ja ihmiselämän rikkoutumista. 6 Mitä haluaisit sanoa hengellisestä väkivallasta ja sen ehkäisemisestä lasten ja nuorten elämässä. Näin rakentuu sisäinen motivaatio kohti sitä, että rakkaus, oikeudenmukaisuus ja empatia hengellisen väkivallan uhreja kohtaan voisivat toteutua niin yksilötasolla kuin rakenteellisestikin. Jos tämä aihe kiinnostaa, suosittelen kuuntelemaan Jason Lepojärven haastattelun Helsingin Kansanlähetyksen Elämän polulla -podcastista!. 5 Rakkaus on nostettu keskeisimmäksi hyveeksi. Mitä sanoisit siitä ja sen merkityksestä nykyajassa. Sen varaan voidaan sitten nuoruusiässä opettaa vaikkapa ajattelun taitoja, jotta nuori osaa suhtautua tasapainoisesti esimerkiksi hengellisiin kokemuksiin ja raamatuntulkintaan. Esimerkiksi Matteuksen 23. Lutherin sanoin: Kristitty elää muissa ihmisissä “rakkauden välityksellä”. 6:45), on meillä ratkaisu: Syntien anteeksiantoon turvautuminen Jeesuksessa ja avautuminen hyveiden rakentajalle, Pyhälle Hengelle. Kun tämä yhdistetään Jeesuksen muuhun opetukseen sydämestä, josta teot nousevat (Luuk. Usein se myös ilmentää huonoa teologiaa ja moraalifilosofiaa. Kun ihminen tekee pahaa, hän vääristyneesti näkee siinä jotain hyvää, tai näkee, että tarkoitus pyhittää keinot. Miten määrittelet hengellisen väkivallan ja miten se voi näyttäytyä uskonnollisessa yhteisössä. 7 On tärkeää huomioida psykologinen tieto lapsen kognitiivisesta ja sosioemotionaalisesta kehityksestä, jotta opetus voidaan mukauttaa ikätasoon. Hengellisen väkivallan maisterintutkielmaa tehdessäni muodostin käsityksen siitä, että hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, joka toteutetaan hengellisin perustein tai hengellisyyttä keinona käyttäen. Hän muistuttaa oikeudenmukaisuudesta, laupeudesta ja uskollisuudesta – kaikki hyveitä. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ “Been there, done that.” Sanonta siitä, että tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla saa hengellisen väkivallan kontekstissa ihan uuden merkityksen. Myös luterilaiset tunnustuskirjat opettavat, että tarkoitus on kasvattaa ihmisiä, jotka “palvelevat maailmaa ja auttavat sitä Jumalan tuntemiseen, autuuttavaan elämään ja kaikkiin hyveisiin”. Lewisin ajattelu mahdollistaa rakkauden tarkastelun hyveenä siten, että siitä voivat hyötyä kaikki uskonnosta riippumatta. Lisäksi esimerkiksi C. Pahaa on nimittäin vaikea tehdä pahan itsensä takia. Rakastavan, armollisen ja turvallisen jumalakuvan rakentuminen taas suojaa mielenterveyttä ja hengellistä hyvinvointia. Tyypillisesti se suuntautuu ihmisen autonomiaa vastaan: ihminen jyrätään pelottelulla, käännyttämisellä, syyllistämisellä, eristämisellä ja kontrolloinnilla. Koen kuitenkin paljon myötätuntoa ja ymmärrystä myös ongelmallisesti toimivia kohtaan. Kun hyvät aikomukset yhdistyvät vielä pelosta käsin toimimiseen, syntyy aikamoinen cocktail. Syntien anteeksisaamisen armo taas synnyttää janoa Raamatussa esiteltyjen hyveiden puoleensavetävään, vapauttavaan ja muita parantavaan ihanuuteen. luvussa Jeesus käy ongelmallista uskonnollisuutta ja hengellistä väkivaltaa vastaan muun muassa hyve-etiikalla
Myös Ritva osallistuu lapsenlapsensa Sanjan ja sisarensa Eijan kanssa Ronkaisen tanssiryhmään. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT TEKIJÄT Kotka-Kymin seurakunnan lastenohjaaja Leena Ronkainen on vuoden Liikunta-agentti KUVA Kotka-Kymin seurakunta Palkintoperustelujen mukaan Leena Ronkainen on kehittänyt ja edistänyt liikunnan ilosanomaa kaikenikäisten keskuudessa. Hän tanssittaa ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja näkyy aktiivisesti myös somessa. – Niin hyvä ohjaaja, että tänne on helppo tulla, kertoo ryhmässä 5-vuotiaan Eevin kanssa käyvä isä Janne Tuominen. Matalan kynnyksen harrastukset ovat parhaita tässä elämänvaiheessa. Haluan rohkaista kaikenlaisia liikkujia löytämään oman tavan liikkua. toukokuuta 2024. Ajankohtansa vuoksi liikuntaperhekerho on tavoittanut hyvin myös työssäkäyviä perheitä. Ronkaisen Koko perhe tanssii -ryhmän jäsenet kuvaavat häntä kannustavaksi ja innostavaksi ohjaajaksi. Ronkainen on järjestänyt muun muassa suosittuja Gospel-lattarileirejä, joilla on ollut osallistujia ympäri Suomen. Eija tuli mukaan mielenkiinnosta, sillä hän on nuorena harrastanut tanssia ja innostui kokeilemaan sitä vuosien jälkeen. Ritvasta on mukavaa viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa liikkuen yhdessä. Ronkainen on toiminut Liikunta-agenttina neljä vuotta ja tehtävä antaa paljon iloa ja jaksamista perustyöhön. Vuoden Liikunta-agentti Leena Ronkanen Koko perhe tanssii -ryhmänsä kanssa. Hän myös ohjaa iltaisin liikuntaperhekerhoa, jossa aikuiset ja lapset liikkuvat yhdessä leikin kautta. Paikalliset perheet innostuneet liikkumaan Ronkaista on kuvattu seurakunnan tanssilliseksi superliikuttajaksi, jonka työssä näkyvät rentous ja ilo. Kirkon liikuntaja urheiluneuvottelukunta valitsi vuoden 2023 liikunta-agentiksi Kotka-Kymin seurakunnan lastenohjaaja Leena Ronkaisen. – Bongasin Koko perhe tanssii -ryhmän seurakunnan Facebook-sivuilta ja tykkäämme käydä täällä, kun tänne ei tarvitse ilmoittautua ja voimme tulla mukaan oman arkirytmimme salliessa. Kotka-Kymin seurakunnassa kehitetään liikunnallista toimintaa näkyvästi ja luovasti. Kaikenikäiset, kaikenkokoiset ja kaikentaitoiset ihmiset, tulkaa mukaan löytämään liikkumisen ilo! Ronkainen kannustaa. Kerhoaktiivi-äiti Erika ja hänen 1 vuoden ja 7 kuukauden ikäinen lapsensa Heili käyvät tanssiryhmässä aina kun ehtivät. Liikunta-agenteilla on suuri merkitys paikallisesti liikkumisen ilosanoman levittäjinä, sillä he tuntevat omien paikkakuntiensa eri-ikäisten ihmisten tarpeet.. Olen tanssittanut ihmisiä jopa toreillakin ja kaikkialla siellä, missä ihmiset ovat. Olen oppinut paljon ja saanut lisää rohkeutta toteuttaa itseäni ja liikuttaa ihmisiä eri tavoin. – Liikunta-agenttina toimiminen on ollut mielenkiintoinen matka. Paikalliset ovat hänen avullaan löytäneet tanssin ilon. Palkinto myönnettiin Unelmien liikuntapäivänä 10
5–49 kpl hinta 9 €/kpl, 50–100 kpl hinta 8 €/kpl ja yli 100 kpl hinta 7 €/kpl + toimituskulut 8–18 € TILAUKSET LAPSENKOKOISIIN SEIKKAILUIHIN Eeva Eerolan kirjoittama ja Miia Koivulammen kuvittama tarinakokoelma Sylitarinoita Liisan ja Jussin seikkailut tukee lapsen kristillistä kasvua. Seurakuntatilaukset: www.h-y.fi/seurakunnille 0400 805 904, tilaukset@h-y.fi 1 TEEMA 5 2023 Askelia ihmisyyteen -näyttely havahduttaa HYVÄT KAVERITAIDOT Oletko ällistäjä. – Liikunta-agenteilla on suuri merkitys paikallisesti liikkumisen ilosanoman levittäjinä, sillä he tuntevat omien paikkakuntiensa eri-ikäisten ihmisten tarpeet. Roolityöskentely katsomuskasvatuksessa 1 TEEMA 2 2024 Pääsiäisen tunteet USKONNONVAPAUS KUULUU LAPSELLE HENKILÖKOHTAISES TI Kulttuuriset kertomukset osana varhaiskasvatusta TILAA TUEKSI KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMEROT! LNK:n Satu Rathgeber (vas.) luovutti kunniakirjan Leena Ronkaiselle.. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Liikunta-agenttien tehtävät muotoutuvat paikallisiin tarpeisiin Liikunta-agentit ovat seurakuntien liikuntayhteyshenkilöitä, jotka lisäävät liikettä niin seurakuntalaisten kuin työntekijöiden keskuudessa. Vuoden Liikunta-agentin kunniakirjan Ronkaiselle myönsi Lasten ja nuorten keskuksen Satu Rathgeber. 03 4246 5376 Teema: Katsomus kuuluu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin TEEMANUMERO ILMESTYY 8.10. Liikunta-agenttien verkostoa koordinoivat ja kehittävät Lasten ja nuorten keskus ja Kirkkohallitus Liikkuva seurakunta -toimintamallin puitteissa. Jännittävimmissäkin seikkailuissa saa olla turvallisesti Taivaan Isän kämmenellä. INFO TILAAJAPALVELU ATEX S-posti: lastenkeskus@atex.com p. Pienin toimituserä on 5 kpl. Agenttien tehtävänkuvat muovautuvat paikallisten tarpeiden mukaan ja he järjestävät niin liikunnallista toimintaa eri-ikäisille kuin työyhteisöjen taukoliikuntaakin. Yhdessä elvytämme höntsäilykulttuuria uudelleen ja edistämme ihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja arjessa jaksamista koko maassa, unohtamatta yksinäisyyden selättämistä, Rathgeber sanoo. NIPPUTILAUKSET 11.09.2024 MENNESSÄ! RAKENNA YHTEYTTÄ ALUEESI PÄIVÄKOTIEN KANSSA. Kirjan lämpimissä, elävissä kuvissa riittää yhteistä katseltavaa. On hienoa, että meillä on Liikunta-agentteja eri työaloilta ympäri Suomea, jotta liike lisääntyy seurakuntien toiminnassa kaikenikäisten parissa
Rippikoulun sisältöjä Lattiakuvien ja Godly Playn kautta -koulutuksessa puolestaan tutkitaan, miten kerronnan menetelmät rikastuttavat rippikoulun sisältöjä ja tukevat osallisuutta. Koulutustarjonnastamme löydät lisäksi kymmeniä muita teemoja, joista voit valita sinulle sopivan.. Kurkistuksia erityismusiikkikasvatukseen -koulutuksessa pohdimme, miten jokainen lapsi pääsee innostumaan ja iloitsemaan musiikista. Koulutukset on suunnattu koko kirkon kasvatuksen kentälle vauvoista nuoreen aikuisuuteen saakka. Polku ja Millenniaalien polut alkavat rakentua koulutuksen kautta oman seurakuntasi poluiksi. Tarjoamme seurakuntien työntekijöille ajan hermolla olevaa tietoa, monipuolisia taitoja ja työn arjessa toimivia malleja, joilla vastata muuttuvan työkentän haasteisiin. UUSIA KOULUTUKSIA Tarjonnassamme on tuttujen teemojen rinnalla myös uutta ja tuoretta. Suosittu nepsykoulutus järjestetään keväällä keskittyen nuorten kohtaamiseen, syksyllä taas lasten kanssa toimimiseen. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT Tutustu koulutuksiin ja tule mukaan! VARHAISKASVATUS I KOULUIKÄISET I NUORET JA NUORET AIKUISET I PERHEET S TEP-koulutus järjestää vuonna 2025 tuttuun tapaan laajan kirjon laadukkaita täydennyskoulutuksia. Luovia kokeiluja ja rohkeutta luomakunnan tutkimiseen lasten ja nuorten kanssa saat Ekoteologiaa lähiluonnossa -koulutuksesta
Vuoden 2025 koulutusesite ilmestyy sähköisenä. Niin kouluttajien kuin kurssilaistenkin innostus on hyvin tarttuvaa. Halutessasi voit tulostaa esitteen yhteiseen kahvipöytään selattavaksi tai itsellesi käyttöön. STEP-koulutus pitää hyvin kiinni tästä päivästä ja koulutusten sisällöt ovat ajankohtaisia.” ANNE VANHATALO Varhaiskasvatuksen työalajohtaja, Ylöjärven seurakunta ”Koulutuksessa käyminen tuo uutta intoa ja puhtia työelämään – saa kehittää ja kehittyä itsekin. Kun työnkuva on erilainen kuin muilla saman seurakunnan työntekijöillä, on erittäin tärkeää päästä tapaamaan kollegoita muista seurakunnista. Eri aihepiireihin liittyvät koulutukset ja niiden lisätiedot löytyvät helposti parilla klikkauksella. Voit jakaa linkin työkaverillesi tai esihenkilöllesi. Silti samalla on myös mahdollisuus hiljentyä, oivaltaa ja olla lähellä Jumalaa.” LAURA KUIRI Lastenohjaaja, kirkkomuskarivastaava, Hyvinkään seurakunta ”Olen saanut STEP-koulutuksen koulutuksista tukea ja rohkeutta työn tekemiseen muuttuvassa ympäristössä. Yhdessä jaettu ja koettu koulutus kasvattaa tiimihenkeä. Tarjolla on esimerkiksi useita lyhyitä webinaareja, joista saat ajankohtaista tietoa Leikkipäivästä, koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta ja monesta muusta teemasta. Kouluttajat ovat oman alansa ammattilaisia ja osaavat ottaa huomioon monenlaiset oppijat. Erityisen hienoa koulutuksissa on ollut välitön ilmapiiri: mielipiteille ja keskustelulle on annettu tilaa.” ASKO JÄRVENSIVU Nuorisotyönohjaaja, Ylöjärven seurakunta. Järvenpään kampuksella on lähes varma hymytakuu, naurultakaan harvemmin välttyy. TUTUSTU! Koulutusesitteeseemme 2025 täällä! Lue lisää: seurakunnille.step.fi/ koulutukset ”Kun olemme tilanneet seurakuntaan koulutuksen koko tiimille, olemme saaneet paljon enemmän keskustelua ja vaikuttavuutta suoraan toimintaamme. Lisäksi voit tilata juuri sinun seurakunnallesi räätälöidyn tilauskoulutuksen, joka voidaan toteuttaa paikan päällä tai verkossa. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT KOULUTUKSIA YMPÄRI SUOMEN I TILAUSKOULUTUKSET I VERKKOKOULUTUKSET KOULUTUSTA MONIN TAVOIN Järjestämme koulutuksia kampuksillamme, muilla paikkakunnilla sekä verkossa
Jeesukselta voisi löytyä tähänkin vinkkiä. 2-vuotiaan lapsen elämä on ihmettelyä ja kaikenlaisesta ympärillä olevasta ja tapahtuvasta kiinnostumista. Aloin pohtia, miten menisi sunnuntain työpäiväni seurakunnassa, jossa olisi vain 2-vuotiaita jäseniä. Pakkohan sitä oli siirtyä käytävälle istumaan. Jumalan rakkaus kaksivuotiaan elämässä. Opetuksen ohessa kuulisi ja näkisi ihmettelyjä, tarkkaa tutkimista ja kenties Jeesus ei yrittänyt opettaa lapsia haastavilla vertauksilla tai pitkillä saarnoilla. oivaltamisen iloa. Hän ei yrittänyt opettaa lapsia haastavilla vertauksilla tai pitkillä saarnoilla. KUVITUS Pekka Rahkonen Yksi papinurani silmiä avaavimpia kokemuksia lasten kanssa työskentelyn suhteen oli urani alkuaikoina eräässä koulutuspäivässä. Elämän ääniä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (Luuk. Toivoisinkin avoimuutta ottaa vastaan heidän ihmettelyjään jumalanpalveluksessa, niin sen jälkeen kuin keskellä sitä. Jumalanpalvelukseen keräännyttäessä kirkkosalista kuuluisi hälinää, kolahduksia, naurua ja itkua. Jeesuksen siunaus opetti varmasti pienintäkin lasta enemmän, kuin mitkään sanat. Siunauksen kautta voimme välittää suurinta Jumalan armoa. Kaksivuotiaiden seurakunnassa pappiakin haastetaan aivan eri tavalla. Toisaalta Hän ei myöskään jättänyt heitä vaille evankeliumia tai ajanut pois. ”Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.” Jeesuksen esimerkki on hyvin konkreettinen: pieninkin kohdataan Jumalan rakkaudella ja siunauksella. Itselleni on aina ollut tärkeää polvistua ehtoollispöytään siunattavaksi tulleen pienen seurakuntalaisen silmien tasolle ja välittää siunaus hänelle lähempää, silmien tasolta. 18:16). 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Pappina kaksivuotiaiden seurakunnassa TEKSTI Samu Turunen Kirjoittaja on Kihniön seurakunnan kirkkoherra. Päätösvirren jälkeen syötäisiin välipalaa ja käytäisiin leikkeihin: kotiin ei olisi kiire. Liturgiset vaatteet, värit, kynttilät, laulut, ehtoollisvälineet ja vaikkapa Kihniönkin kirkosta löytyvä leikkiaasi tuovat jumalanpalveluksen ihmeen ja kirkkovuoden tapahtumat pienen lapsen silmien eteen, toivottavasti lapsille kuuluvalta paikalta, kirkon etuosasta. Kaikki istuisivat lähellä alttaria. Tehtävä on sama ikäryhmästä riippumatta, Kristuksen evankeliumin julistaminen – mutta millä keinoin huomioida pieni seurakuntalainen. Tämä tapahtui istumalla kirkon penkkien välissä lattialle, jolloin olin noin 2–3-vuotiaan lapsen silmien tasolla. Seurakunnassakin olisi lupa näyttää kaikki tunteet ja kokea yhteyttä toisten kanssa. Kysymykset ja juoksut, ilo ja kiukku, nauru ja kyyneleet toistuisivat päivän aikana monta kertaa. Aamen.. Pappinakin saa kohdata monenlaisia ihmettelyjä ja mikä-kysymyksiä, tulevatpa ne sanallisesti, ihmetyksen aihetta osoittamalla tai ottamalla hämmästyksen kohteen käteen. Ehkä lasten seurakunnassa korostuukin läheisyys ja siunaus. Aamulla vietettäisiin jumalanpalvelusta, jonka jälkeen olisi kirkkokahvit ja ryhdyttäisiin yhteisiin leikkeihin. Mieleen jäi lastenohjaajan kysymys: ”Miten helppoa ja mielekästä sinun olisi osallistua jumalanpalvelukseen sieltä penkkien välistä?” "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Lastenohjaajat pyysivät meitä, jotka emme olleet kovin paljoa työskennelleet pienten lasten kanssa, asettumaan kirkkosalissa lapsen asemaan. Jokaiselle osallistujalle annettaisiin tehtävä: jokainen saisi osallistua ja olla tärkeä. Kaikki näytti suurelta, eikä penkkien takaa tosiaankaan nähnyt mitään. Hän otti lapset syliinsä ja siunasi heitä. Palveluksen alkuun sytytettäisiin kynttilät, soitettaisiin kelloa ja alttari olisi puettu yhdessä katsoen ja ihmetellen
38 Tunteet tutuiksi tavallisina päivinä! s. 33 IDEAT s. 40 Luovat lapset: Nukketeatteri metsäretkellä s. 48 Laula–leiki–liiku: Mikä ihmeen mikkelinpäivä. Inspiroidu työssäsi! KUVA Miia Raninen IDEAT 33. IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan
Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa huolta kaikesta mahdollisesta. Näille haluamme tarjota ilontäyteisen ja turvallisen tilan. Varhaisen vuorovaikutuksen kokemukset erityisesti suhteessa omaan huoltajaan ovat uskonnollisen ja spirituaalisen kehityksen perusta. Työskentelyn voi toteuttaa yhdellä kertaa tai jakaa useammalle kokoontumiskerralle. Näin Jumala vapauttaa ihmisen tekemään hyvää lähimmäisilleen. Valmistelut yhteiseen aloitukseen ja lopetukseen: • toimintapisteiden valmistelut • aarrerasia • huoneeseen piilotetut aarteet, esim. 34 IDEAT Jumalan huolenpito TEKSTI & TOTEUTUS Marjukka Luoma ja Miia Raninen KUVAT Miia Raninen Lähestymme Jeesuksen opetusta Jumalan huolenpidosta ilon, leikin ja ihmettelyn kautta. Työskentelyn voi toteuttaa soveltaen erilaisissa ympäristöissä, sisätai ulkotiloissa, yhdessä tai useammassa huoneessa, kirkoilla tai leireillä. Kristityn tulisikin muistaa Jeesuksen sanat ”autuaampi on antaa kuin ottaa”. Tämä työskentely onkin suunniteltu vaaperoille – vauvoille ja taaperoille, läsnä olevat aikuiset huomioiden. Taustalla on raamatunkohta ”Jumalan huolenpito”, (16. RAAMATTUA LEIKKIEN Raamattua ”vaaperoille” ja vanhemmille! Yhä useammin seurakuntien ryhmätoiminnassa on mukana erityisen pientä väkeä aikuisten kanssa. Keskeistä tässä työskentelyssä on vuorovaikutus ja yhteys omaan aikuiseen. Taivaan Isä on luvannut pitää hänestä huolen ja auttaa häntä etsimään sitä, mikä on kaikista tärkeintä: Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. eri muotoiset, kimaltelevat pahvinpalaset • hallaharso • kaiutin. sunnuntai helluntaista). Jumalan huolenpidon voi ottaa myös koko kauden teemaksi ja toteuttaa työskentelyä projektinomaisesti
Tarvikkeet: • huiveja siiviksi lintuleikkeihin • lintujen kuvia, pehmolintuja, linnunpesiä • kaiutin ja soitin, jolla saatte lintujen laulua kuulumaan • mattoja/tyynyjä, joiden päällä voi pötkötellä ja kuunnella lintujen laulua • lattialätkistä tehdään polkuja kuljettavaksi • isoja vihreitä/sinisiä kankaita Voitte tulostaa tilan seinälle ohjeeksi esim. tekstin: “Tervetuloa lintumetsään! Täällä lintujen laulu muistuttaa Jumalan huolenpidosta. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Onko se täällä vai onko se tuolla. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” Mitähän sellaiset taivaan aarteet voisivat olla. Missä mun aarteeni on. Tai rakentaa itsellesi sopivan pesän.” Laittakaa tilaan näkyville myös Jeesuksen sanat huolettomuudesta. 35 IDEAT Lintumetsä Rakentakaa huoneeseen kankaita, tyynyjä, mattoja jne. Kutitellaan lasta kainaloista. Kuiskataan innostuneesti: “Sip-sip-sip-sip, sup-sup-sup-sup. Tähän pyhään liittyy toinenkin Raamatun kohta ja siinä mainitaan taivaan linnut. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. 6:19–21): ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Mitähän linnuilla olisi sanottavana meille. Jokaisella alueella on tekemistä vaaperoille ja pohdiskeltavaa aikuiselle. Toiminta-alueet käsittelevät huolenpitoa ja turhasta huolehtimisesta luopumista. No tässä mun aarteeni on! Halataan lasta. hyödyntäen houkutteleva lintumetsä. Kuunnellaan tai lauletaan yhdessä Lintu-laulu. Kutitellaan lasta varpaista jne. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. Etsikää suoratoistopalveluista sopivaa lintujen laulua taustaääneksi huoneeseen. Ihastellaan sitä ja laitetaan aarre aarrerasiaan. Laitetaan aarteenetsinnän taustalle soimaan musiikkia, esimerkiksi Lastenmusiikkiorkesteri Ammuun laulu Aarretta etsien. Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Ohjaaja löytää ensimmäisen kimaltelevan palasen piilosta maton alta. Jeesus sanoo (Matt. Aarteita, lintuja, kedon kukkia – niin monenlaista Jumalan huolenpitoa! Nyt on leikin aika! Osallistujat lähtevät leikkimään eri toiminta-alueille. Kun kaikki aarteet on tuotu rasiaan, pohditaan mikä on sinun arvokkain aarteesi. Sip-sip-sip-sip, sup-sup-sup-sup. Salaisuuksia supsuttelen. Lähdetään yhdessä etsimään. Henkäistä hetken. aarteita. Sshhh. Onkohan aarteita lisää. Onko se täällä vai onko se tuolla. Tunnetko sanonnan: “Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” Luetaanpa, miten se kohta Raamatussa menikään. Jokainen saa tuoda aarteita rasiaan. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!” Kutsutaan osallistujat piiriin. Ohjeet eri tiloissa toimimiseen löytyvät tilojen seiniltä. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa. Tilaan on piilotettu eri muotoisia, kimaltelevia pahvitimantteja tms. Laitetaan linnun ääntä somaan. Varmistetaan, että kaikki lapset pääsevät osallistumaan. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Jeesus sanoo (Matt: 6:25–30): ”Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Voit ottaa hyvän asennon matolta tai tyynyjen päältä ja kuunnella lintujen viestejä. YHTEINEN ALOITUS TOIMINTAPISTEET Kuuntele Lintu-laulu. Jos haluat voit tehdä huiveista itsellesi siivet ja lähteä lentoon
Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Halutessanne voitte kastaa sormet veteen ja piirtää ristinmerkin toistenne otsaan tai käteen ja näin siunata toisenne.” Huolihuone Huolihuoneessa päästään konkreettisesti repimään, rypistämään ja heittämään huolia. Toiselle paperille kerätään ajatuksia kysymykseen: “Millaista huolenpitoa olet itse saanut vanhempana kokea tai kaipaisit?” Tilassa on mahdollista hoivata pehmoleluja ja kokeilla miltä silittäminen esimerkiksi telalla tai höyhenellä tuntuu. Ota sanomalehti tai pari ja anna mennä! Voit heittää revityt ja rypistetyt huolesi koriin tai syöttää huolisyöpölle, joka on luvannut pitää huolet omana tietonaan.” Laittakaa tilaan näkyville myös Jeesuksen sanat (Matt. Millaista huolenpitoa nalle voisi tarvita. Jos käytössä on ulkotila tai sisätilat antavat myöten, lasten voi reilusti antaa läträtä vedellä. Käykää kirjoittamassa ajatuksia huolenpidosta post it -lapuille ja kokeilkaa miltä hyvä kosketus tuntuu vaikka siveltimellä tai telalla selkään silitettynä. seuraavan tekstin: “Miltä tuntuisi repiä, rypistää ja heittää huolia. • Millaista huolenpitoa pystyt itse tarjoamaan. aarrerasia, lintu, pallomeripalloja ja paperimyttyjä. Kuunnellaan laulu: Jumala katsoo lempeästi (KM 3) hallaharson alla köllötellen. tekstin: “Kuinka helppoa on luottaa omat huolet toisen kannettavaksi. Vaihdetaan porukalla muutama ajatus toimintapisteistä. Voitte yhdessä helliä pehmoja.” Yhteinen päätös Kokoonnutaan piiriin. RAAMATTUA LEIKKIEN. Henkäistään myös huolia Jumalan luo puhaltamalla sappuakuplia. Tarvikkeet: • vanhoja sanomalehtiä • iso kori • huolisyöppöjä Voit tulostaa tilan seinälle ohjeeksi esim. Kuplien perään voidaan vilkuttaa tai vaikka huudella lasten kanssa: “Hei hei huolet!” Nautitaan saippuakuplien huolettomasta leijailusta ja siitä, miten vesi kantaa palloja. seuraavan tekstin: “Tällä pisteellä päästään miettimään miltä huolenpito tuntuu ja millaista huolenpitoa kukin kaipaa. sänky, harja, laastareita, pehmojen vaatteita • taustamusiikkia Voit tulostaa tilan seinälle ohjeeksi esim. 6:31–34): “Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Tarvikkeet: • 2 isoa paperia, joihin on kirjoitettu kysymykset • kyniä ja post it -lappuja • siveltimiä, teloja, palloja, nystyräpalloja, höyheniä • pehmohoitola, jossa muutama pehmolelu ja hoitotarvikkeita, esim. Täällä sitä voi kokeilla. Jos teillä on käytössä huolisyöppö-pehmoleluja, myös niitä voi hyödyntää tässä kokonaisuudessa. • Mitä keinoja olet löytänyt huoliajatusten kanssa selviämiseen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” Huolenpidon huone Kerätään yhdelle paperille post it -lapuilla ajatuksia kysymykseen “Millaista huolenpitoa lapsesi tarvitsee juuri nyt. 36 IDEAT IDEAT Huolettomuuden huone Tässä huoneessa huolet muutetaan rukoukseksi puhaltelemalla saippuakuplia ja laskemalla palloja kellumaan. Laitetaan huolet kellumaan ja muutetaan samalla ne rukoukseksi. Alttarilla tai piirin keskellä voi olla esillä yhteisessä aloituksessa ja toimintapisteillä hyödynnettyjä esineitä, esim. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Välipala/kahvihetki Ohjataan aikuisia vaihtamaan ajatuksia päivän teemasta kahvittelun lomassa: • Millaista huolenpitoa itse kaipaat. Millaisia ajatuksia herättävät lauseet “missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi” ja “kullekin päivälle riittävät sen omat murheet”. Tarvikkeet: • saippuakuplia • lapsille alue, jossa leikkiä palloilla • iso astia x 2, toiseen vettä, toiseen palloja • pallomeripalloja Voit tulostaa tilan seinälle ohjeeksi esim. Lorutellaan kaikuna: Huiskutan heipat huolille vilkutetaan Hipsutan huolet harhateille hipsutellaan Henkäisen, huokaisen, huokaistaan syvään Uskon Jumalan lupauksen: Pidän sinusta huolen halataan lasta
ISBN 9789523549074 Hinta 24,90 JOANNA MANTERE Odotuksen sävyt — Kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta Lapsen odotus voi alkaa jo paljon ennen kuin viivat piirtyvät raskaustestiin. Miten ottaa ne osaksi myös Jumalan suurta perheväkeä. Tässä kirjassa pureudutaan raskausaikaan kokonaisvaltaisesti. Odotusaika on paitsi fyysinen myös psyykkinen prosessi, joka vaikuttaa odottajan ja tämän perheen koko elämään. Lemmikkikotien rukouskirja on ensimmäinen suomenkielinen kansantajuinen teos, joka yhdistää eläimet ja teologian. Kirjan äärellä odottaja pääsee pohtimaan raskauden merkitystä myös luovien ja meditatiivisten harjoitusten avulla. Juha Luodeslampi työskentelee kirkkohallituksen jumalanpalveluksen ja kasvatuksen osastolla asiantuntijana ja Sofia Tuomenvirta Malmin seurakunnassa pastorina. Johanna Mantere käsittelee teemaa paitsi omien kokemustensa myös haastattelemiensa äitien tarinoiden kautta. Tassunjälkiä sisältää eläimiin liittyviä rukouksia ja runoja sekä vinkkejä elämään yhdessä lemmikkien kanssa. Mitä tehdä, kun lapsi haluaa haudata ikkunaan lentäneen linnun tai kun eläinlääkäri kertoo, että perheen rakkaan koiran elämää ei voi enää pitkittää. 37 IDEAT facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KASKINEN, LUODESLAMPI, TUOMENVIRTA Tassunjälkiä — Lemmikkikotien rukouskirja Lemmikkieläimet ovat tärkeä osa perhettä. Odotuksen sävyt saattelee lukijan uuteen elämänvaiheeseen lämpimästi ja rohkaisevasti, itsetuntoa vahvistaen. ISBN 9789523547544 Hinta 33,90 Rukouksia ja runoja 24,90 € UUTUUS! O d o t u k s e n s ä v y t Kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta J o h a n n a m a n t e r e Kirjapaja UUTUUS! Lempeää odotusta 33,90 €. Mukaan tuodaan odotuksen kaikki sävyt: valmistautuminen, sisäinen ja ulkoinen muodonmuutos, pohdinnat perheestä ja suvusta. Teos on suunnattu erityisesti lapsiperheille, mutta mukana on myös seurakunnan toimintaan soveltuvaa materiaalia, kuten hartaushetkiä eläinten kanssa ja sururyhmämateriaalia. Anna-Mari Kaskinen on runoilija-kirjailija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto
Milloin joku toinen on tuntenut saman tunteen, missä kohtaa kehossa hän on sen tuntenut. Kaikki tunteet ovat samanarvoisia Ei ole olemassa hyviä tai huonoja tunteita, kaikki ne kertovat meille jotakin. Esim. nukke saa. Nukkeen/ peikkoon jokainen lapsi saa valita oman puumerkkinsä osoitukseksi ryhmään kuulumisesta. Jokainen valitsee värinsä, ja vaikka aikuinen ei näe mitään ”hahmoa”, se on lapsen kuvaus tunteesta. Aikuisten osallistuminen puhumalla omista tunteistaan ja olemalla sinut niiden kanssa tekee pohdinnasta ”todellisen”. Tunnekokemuksen jäsentämiseen tarvittavat kognitiiviset prosessit sen sijaan kypsyvät huomattavasti myöhemmin. Ja pelko kurkussa palana. Yhdessä päätetään, millaiset silmät, vaatteet jne. Tuolipiirissä voidaan yhdessä miettiä, missä kohtaa kehossa ja millä tavalla tuo tunne tuntuu. Se voi olla tuolipiirissäkin mukana. Tunnekorteista saattaa olla apua, niitä voi esitellä lasten vanhemmillekin. Ilo pursuaa ehkä kaikkialla kehossa, tekee mieli hyppiä. Lapset toimivat oikein, jos he osaavat. Tälle tunnenukelle lapset voivat kertoa tunteistaan koska tahansa. Tunteen nimeäminen on edellytys sen hallitsemiselle – nimeä tunne, niin kesytät sen! Kaikista tunteista juttelun voi ottaa osaksi jokapäiväistä elämää. Tunteiden sanoittamisessa voi hyödyntää lapsille ominaisia oppimistapoja kuten käsinukkeja tai mitä tahansa leluja. Tunteet ovat läsnä elämässämme aivan syntymähetkestä lähtien – meillä on luontainen kyky tuntea tunteita. Tarjolla voi olla erilaisia kangasnauhoja, nappeja ym. Turvaan päästyään, pysähtyessään, ne ravistelevat ruumiistaan jännityksen ja pelon – ja sitten vain ruohoa rouskuttamaan. Pelon tunnetta voi keventää ravistelemalla koko kehoa voimakkaasti. ”Tuntuisiko hyvältä, jos halaan?” ”Pitäisinkö kädestä kiinni?” ”Silitänkö, mistä kohtaa?” Kysytään toisilta lapsilta, mikä heistä itsestään tuntuisi hyvältä keinolta, silloin kun heillä on sama tunne. Aitous ja rehellisyys ovat avainasemassa omista tunteista puhuttaessa – ovatko sanat linjassa ilmeiden, eleiden ja kehon TUNNETAIDOT. Sitten keksitään keinoja, mikä voisi auttaa lasta. Jo pienillä lapsilla on isoja tunteita, joille heillä ei ole sanoja. Piirtäminen on kaikenikäisille hauska tapa tutustua tunteisiin. Murhe voi olla silmissä, poskilla kyyneleissä. Lasten kanssa voi askarrella lapsiryhmän yhteisen tunnenuken, jonka perustan kasvattaja tekee valmiiksi. äkäisyys voi tuntua jaloissa ja kasvoissa, tekee mieli polkea jalkaa ja irvistää. On tärkeää käsitellä tunteita Kyky säädellä omia tunteitaan on yhteydessä kykyyn säädellä käyttäytymistään. Päivittäisiä tunteenpurkauksia kannattaa käyttää hyödyksi ja keskustella niistä ryhmässä. oikein pelokas. Pienille lapsille riittävät neljä perustunnetta: suru, suuttumus/ kiukku, pelko ja ilo. Tunteenpurkausten taustalla ovat vasta kehittymässä olevat itsesäätelytaidot ja puutteellinen kyky ilmaista omia ajatuksiaan ja tarpeitaan verbaalisessa muodossa. Oppiakseen tunnetaitoja lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta. Tunteista puhumisen päämääränä ovat konkreettiset valmiudet; että lapset oppivat tunnistamaan tunteitaan, puhumaan niistä ja käsittelemään tunteita – niin omia kuin toisten lasten tunteita – sopivalla tavalla. Kuvan taakse on hyvä kirjoittaa tunne, jota se kuvaa. Kun jotakin tekee useammin, sen myös osaa paremmin. Niitä käsitellään luonnollisella tavalla silloin, kun joku lapsista näyttää näitä tunteita. 38 IDEAT 38 Tunteet tutuiksi tavallisina päivinä TEKSTI Iiris Björnberg KUVITUS Shutterstock Kirjoittaja on tunneja vuorovaikutustaitojen sekä elämänhallinnan opettaja, joka ohjaa niin pikkulapsia ja ip-kerholaisia kuin aikuisiakin. Lapset ovat erilaisia, joillekin taitojen oppimiseen menee enemmän aikaa. Niin seepralauma tekee juostuaan pakoon leijonaa. Tunnetaitoja voi myös harjoitella. Mitä useammin lapsi puhuu tunteistaan, sitä monipuolisemmaksi hänen tunnesanastonsa kehittyy. Miltä näyttää esim. Poimi tältä aukeamalta ideoita tunnetyöskentelyihin lasten kanssa. Jokainen saa ehdottaa
He myös pystyvät heijastamaan yhteen tilanteeseen erilaisia tunnereaktioita: Esimerkiksi jos heidän ystävänsä muuttaa, he iloitsevat hänen kanssaan siitä, että uudessa kodissa on piha. Ja jokainen aito hymy! Pelon tunnetta voi keventää ravistelemalla koko kehoa voimakkaasti. Tietysti mielikuvittelu, tarinat ja hassuttelu ovat oleellinen osa lasten arkea, monelle asialle saa lopulta nauraa. "Osui kuin nyrkki silmään" on lapselle konkreettista, yhtä lailla: "Piste i:n päälle". Tiedämme hengityksen hidastamisen rauhoittavan pulssia ja mieltä. Arvostamisen voi ilmaista: ”Kiitos, että kerroit kaloistasi.” Ylipäätään kiittäessä sano, mistä kiität, silloin se on kaikille selvää. Kehuessasi lasta käänny hänen puoleensa, silmät samalla tasolla, katsekontaktissa. Auta lasta kuvailemaan Avoimia kysymyssanoja käyttäen ujotkin lapset saavat mahdollisuuden oppia kertomaan asioistaan. Kiinnostu, älä anna vastauksia. Sitten puhalla voimakkaasti, pitkään, ja sammuta kynttilä kerrallaan. Ei siis verbillä alkavaa kysymystä, johon voi vastata yhdellä sanalla, vaan kysy: Mitä. Aikuisen ollessa kiukkuinen, syy siihen on hyvä kertoa lapselle, ettei lapsi luule sen johtuvan hänestä. Lapsen etunimen käyttö aina myönteisissä yhteyksissä tekee tapahtumasta henkilökohtaisen ja siten merkityksellisen. Toivotun käyttäytymisen kehuminen on hyvin voimaannuttavaa. Sormikynttilät: Levitä sormet ja kuvittele niiden olevan syntymäpäiväkakun kynttilöitä. Sitten voit kysyä, miltä se tuntui. Sisäänhengityksellä nenän kautta avaa kita hitaasti viemällä toinen käsivarsi ylös ja toinen alas. Tekeekö ikävöinti murheelliseksi. Lasten kanssa se onnistuu ottamalla kehon mukaan. Ohjaa lapsia näkemään kauneutta aktiivisesti kaikkialla. Mikä tuottaa hyvää oloa. Kokeillaan alligaattorihengitystä!. Mikä hätänä. Kiukku on hyvin energisoivaa, ja voi saada paljon hyvää aikaan. Kauniit muodot, tuoksut ja äänetkin antavat hyvää oloa. Uloshengityksellä tuo kädet hitaasti yhteen hengittämällä suun kautta (saa antaa äänen). Jos taas joku lapsi on ”harmiton”, aina kiltti, häneltä on hyvä kysyä, että ”mistä sinä olet joskus vihastunut, tai voisit vihastua?” Kuuntelulle pitää varata aikaa. Mieluummin: Kaikki on hyvin! (Olemme turvassa). Miltä sinusta silloin tuntuisi. Toista pari kertaa. Voimme herkistyä ottamaan lapsen sanoman vastaan hyväksyen ja kuunnella, vaikka aihe olisi itselle vaikea. Tällaisen lapsen kohdalla on perusteltua tukea häntä positiivisesti aina, kun se on mahdollista. Miten menitte sinne. Heidän kanssaan voi pohtia, johtuuko kärttyisyys mahdollisesti pettymyksestä, turhautumisesta tai kateudesta – isoja sanoja, joita aikuistenkin on hyvä pohtia. Kehota tämän ikäisiä lapsia omaksumaan toisten näkökulma, esimerkiksi: Kuvittele, että olisit itse tässä tilanteessa. Silti he osaavat olla myös surullisia siitä, että ystävä ei enää asu lähellä. Kerro lapselle täsmälleen, mistä pidät: ”Hienoa (lapsen nimi), että laitoit itse kengät jalkaan ja sait tarrat kiinni! Minä tulin iloiseksi kun huomasin, että olet harjoitellut sitkeästi”. = Mistä kiikastaa. Onko ilon takana ylpeys hyvästä saavutuksesta. 39 IDEAT TUNNETAIDOT asennon kanssa. Esikoululaisten kanssa voi keskustella erityisesti häpeästä, tuosta murskaavasta tunteesta, joka nakertaa ihmistä syvimmin. Hengitä sisään nenän kautta. Se pitää hajottaa puhumalla siitä ääneen. Niin seepralauma tekee juostuaan pakoon leijonaa. Ilmaise kehusi konkreettisesti ja eritellysti. Huomio sanavalintoihin Joihinkin aikuisten käyttämiin sanontoihin voi lapselle liittyä tunteita, koska hän ymmärtää vain sanat: Ei mitään hätää! (Selvisimme sittenkin). Alligaattori-hengitys: Ojenna kädet suorina eteen kämmenet vastakkain, toinen kädenselkä ylös-, ja toinen alaspäin. 5–6-vuotiaille kannattaa jo antaa muitakin nimiä tunteille. Kun lapselle annetaan paljon myönteistä huomiota, kielteisen huomion hakeminen vähenee. Lasten kanssa se onnistuu ottamalla kehon mukaan. Hengityksen hidastaminen rauhoittaa pulssia ja mieltä. ”Kiitos, että kerroit kiukustasi”, rohkaisee lasta näyttämään myös vihastumista, jottei se patoudu sisään. Ihminen identifioituu nimeensä, joten lapsen käyttäytyessä ei-toivotusti, hänen nimeään ei pidä mainita; korjaamista on vain lapsen käytöksessä, ei itse lapsessa. Millainen. Jos pienellä lapsella on leimahtava mielenlaatu, hän saa aikuisten ja toisten lasten silmissä ikävän leiman, ja voi joutua kielteiseen vuorovaikutuskehään, jossa ikävä palaute ja toisten lasten syrjintä vain voimistavat kiukun tunteita. Mitä odottaisit kaveriltasi tässä tilanteessa
Aistien ja tunteiden avulla ihmisen on mahdollista havaita maailmaa sellaisena kuin se on. TARVIKKEET vaalea kangas, akryylivärejä, siveltimiä, vettä ja värikuppeja (tässä kankaana valkoinen polyesteri satiini, akryylivärejä ohennettu reilusti vedellä) KUVA 1 Ohenna akryyliväri kupissa sekoittaen siihen reilusti vettä. Ympäristökasvatuksesta löytyy netistä runsaasti ja monipuolisesti oppimateriaalia eri ikäisille. Jos halutaan tutkia jotakin ilmiötä tai asiaa, nukketeatteri mahdollistaa pitkäaikaisen, monipuolisen ja kaikkia osallistavan hankkeen. KUVA 2 Maalaa yksityiskohtia ohentamattomalla värillä. Positiivinen ja ympäristövastuullinen kannustus lisäävät myönteisen ja vastuullisen luontosuhteen kehittymistä. `Näyttämön´ voi valmistaa esimerkiksi maalaamalla yhteistyönä suuren kankaan, joka kiinnitetään kahden tuolin tai puun väliin. Näin voi myös havahtua ymmärtämään erilaisia tunteita, joita ympäröivä maailma herättää. Maalaa isolla pensselillä pohjaväri. NÄYTTÄMÖKANKAAN MAALAUSOHJE 1 2 3 Näitä tarvitset. 40 IDEAT LUOVAT LAPSET Nukketeatteri metsäretkellä TEKSTI, TOTEUTUS JA KUVAT Heli Arvilommi Nyt lähdetään luontoretkelle nukketeatterin keinoin! Nämä näyttämön kaverukset on tehty sivulla 42 olevan Metsäretki-tarinan mukaan, mutta voitte keksiä oman tarinan ja elävöittää sen omilla hahmoillanne. Toisaalta se voi olla pieni ilon hetki missä tahansa tilanteessa: arjen keskellä, syntymäpäiväjuhlissa tai tapahtumassa. KUVA 3 Laita valmis kangas kuivumaan narulle. Ympäristöä tutkimalla voi korostaa aistien merkitystä ja kehittää empatiakykyä. Lähimetsät, puistot ja kaupunkiympäristö ovat kaikki hyviä paikkoja retkeilylle ja oleskelulle. Sorminuket on tehty muovailemalla massasta, keppihahmot kartongista leikkaamalla
KUVA 3 Valmiita keppihahmoja. KUVA 9 Ketun väriin on sekoitettu keltaista ja vähän punaista. KUVA 3 Lisää vielä päälle kaula-osa: tee pitkulainen litteä kappale. Silk Clay -massa käyttäytyy siten, että se tarttuu välittömästi kiinni toiseen kappaleeseen, jos yhdistät niitä. KUVA 4 Liitä se pään alaosaan kiinni. KUVA 7 Liimaa kangas kaulan ympärille, liimaa taakse kankaan reunat hieman päällekkäin. 41 IDEAT SORMINUKEN OHJE TARVIKKEET Silk Clay –massaa kangastilkkuja, vanhoja sukkia tms. KUVA 2 Kiinnitä hahmon toiselle puolella grillitikku teipillä. 1 2 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Näitä tarvitset Näitä tarvitset. kierrätysvaatteita liimaa KUVA 1 Muovaile massasta haluamasi hahmon pää. KUVA 5 Tee hahmolle silmät ja haluamiasi muita yksityiskohtia. KUVA 8 Voit halutessasi sekoittaa massan värejä yhteen vaivaamalla kuin taikinaa. Voit myös ensin tehdä pään ja venyttää siitä korvat ja nenän, niin etteivät ne olekaan erillisiä osia. Leikkaa ja liimaa hahmolle raitoja, kuvioita tai muita yksityiskohtia. KUVA 2 Työnnä sormella pään sisään aukko. KEPPINUKEN OHJE TARVIKKEET eri värisiä kartonkeja grillitikkuja lyijykynä, liimaa, teippiä, sakset (värikyniä, tusseja) KUVA 1 Piirrä kartongille haluamasi hahmo ja leikkaa irti. Tämä on kätevää, jos teet hahmolle pieniä yksityiskohtia, kuten silmiä, korvia tai neniä. KUVA 6 Leikkaa kankaasta sormen pituinen ja riittävän leveä pala hahmolle vartaloksi
– Ne kulkevat omalle rakennustyömaalleen, muurahaiskeolle. – Jäkälää ja sammalta ei kannata potkia tai siirrellä, sillä ne kasvavat t-o-d-e-l-l-a hitaasti takaisin, sanoi Pekka. Niinpä ystävykset jatkoivat matkaa ja kastelivat polun vierustan kukkia. Pian ne nostivatkin kukintonsa ja hymyilivät värikkäinä. – Kyllä meidän on hyvä nukkua täällä kaikkien luontoystäviemme keskellä. – Kiitos paljon, se virkisti, ne sanoivat iloisina. Siili, joka on yökyöpeli, ilmestyi siihen illan suussa tuhisemaan ja joi halukkaasti saamaansa vettä kallion painaumasta. Kesän alku on ollut kuuma eikä ole satanut pitkään aikaan. Päivä oli kulunut nopeasti. Nallukka ja hänen ystävänsä Pekka lähtivät tutkimaan lähimetsää. He sulkivat silmänsä ja kuuntelivat hetken hipihiljaa luonnon ääniä: linnut sirkuttivat, kimalainen surisi, puro solisi kauempana, tuuli kahisutti puun oksia. Sammalmatto tarjosi heille pehmeän vuoteen. Oli jo ilta. Sitten ystävykset kiipesivät läheisen kallion päälle. – Kiitos, että ymmärrrrätte, surisi ampiainen ja lensi tiehensä. – Annetaan kukille vähän raikasta vettä, ehdotti Nallukka ja lisäsi: – Mehän jätimme viimeksi puron varrelle sen sinisen kastelukannun. Nallukka jäi vielä miettimään kimalaisen pesää ja sai ajatuksen: – Me voitaisiin askarrella hyönteishotellikin! hän innostui. Monet pistiäiset ovat sellaisia kasvien apureita. Pöllö valvoi puun oksalla ja ilmoitti olemassaolostaan: – Hu-huu! Se tarkoitti: hyvää yötä. – Meinasit pistää minua! syytti Nallukka. – Katso, pikkulinnut ovat saapuneet! sanoi Nallukka ja osoitti puun latvaan: – Onneksi nikkaroimme niille talvella linnunpönttöjä. – Sateinen sää tuntuu meistä joskus kurjalta, mutta luonnolle sade tekisi kyllä hyvää, hän pohti. 42 IDEAT LUOVAT LAPSET Oli aurinkoinen alkukesän päivä. – Älkäähän nyt, rauhoitteli Pekka. He päättivät jäädä luontoystäviensä luo nukkumaan. Siilille he kaatoivat juomavettä kallion painaumaan. – Hui! Nallukka säikähti ja huitoi ilmaa kaksin käsin. Monet kasvit olivat kovin nuutuneen näköisiä. Niin autatte kasveja lisääntymään. Vastapalveluksi se lupasi partioida lähistöllä koko yön, että Nallukka ja Pekka saavat nukkua rauhassa itikoilta. Kun me olemme olleet ystävällisiä heille, hekin ovat meille, sanoi Nallukka ja vaipui onnellisena uneen. Hyönteiset haluavat nukkua yönsä rauhassa. Kalliolla kasvoi hienoa hopean harmaata jäkälää ja toisaalla levittäytyi pehmeä vihreä sammalmatto. Ystävykset jatkoivat matkaa. Kimalainen kierteli Nallukan pään ympärillä äkäisenä. Niiden mustakeltainen väritys muistuttaa kovasti ampiaista, sanoi Nallukka ja nauroi jo itsekin, kun oli äsken turhaan säikähtänyt kimalaista. Nallukka ja Pekka olivat retkellään tutustuneet moniin metsän asukkaisiin ja kasveihin. – Hei tuossa menee tuhat muurahaista polullaan, huomasi Pekka yhtäkkiä, kun avasi silmänsä. Ja niin he nukkuivat metsän rauhassa aamuun asti. Se on helppo tehdä heinän korsista. – Hyvää yötä! sanoivat Nallukka ja Pekka. Ystävykset kävivät pitkälleen kallion päälle ja katselivat taivaalla ohi kiitäviä poutapilviä. – Kyllä me tiedetään, että te kimalaiset haluatte vain suojella pesäänne. On niillä kyllä paljon työtä! Nukkuvatkohan ne ikinä. He loikkasivat pienen puron yli ja hupsista – olivatkin jo metsikön reunassa. Metsäretki. – Mukavaa, että ne ovat löytäneet uusiin koteihinsa, sanoi Pekka. Pekka osoitti kimalaisen pesää kannonkolossa: – Ja te olette kilttejä, kun kuljetatte kukkien siitepölyä samalla kun käytte juomassa kasvien mettä. – Mene pois pesältäni! surisi kimalainen. Puiden oksat kaartuivat heidän yläpuolellaan katokseksi. – Siilikään ei ole varmaan löytänyt vettä juodakseen, jatkoi Pekka vähän surullisena
Ylivieska • Lapuan hiippakunta: 5.11.2024 Isokyrö, 6.11.2024 Viitasaari • Turun arkkihiippakunta: 7.11.2024 Harjavalta • Mikkelin hiippakunta: 7.11.2024 Kuusankoski, 14.11.2024 Mikkeli • Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteinen: 11.11.2022, Lohja • Tampereen hiippakunta: 15.11.2024 Lempäälä Ilmoittautumiset osoitteessa www.lastenjanuortenkeskus.fi/ilmoittautumiset KASVATUKSEN AAMUBRUNSSIT – TEEMANA RAUHANTAIDOT KASVATUSTYÖSSÄ Voit myös tilata kokouslinkin Anitalta s-postiisi.. Osallistuminen on maksutonta. Onko omat marjat oravalla, variksella. Jos sun polvi haavan saa, sen ratamon laastari parantaa. Kielo syvään kumartaa, kutsuu huumaavalla tuoksullaan. Tarua ja totta monta tarjoilee kasvien ihmevaltakunta. Entäs hiirellä herne, harakalla varvas. Lisätiedot: Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi, p. klo 9.15–10.15 Päkän ja Pulmun vinkit webinaari vapaaehtoistoimintaan torstaina 29.8. Jos ompelet takin pietaryrtti antaa napin. Vai onko se sittenkin unta. 43 IDEAT NALLUKKA Kevään ensimmäiset ehtivät valkovuokot sädehtivät. Tervetuloa! Syksyn 2024 aamubrunssipäivät ja paikkakunnat ovat: • Oulun hiippakunta: 30.10. Maisteleeko kettu ketunleipää. Toivottaen hyvää kotimatkaa, lemmikki hento vielä ujosti kuiskaa: ethän milloinkaan voi mua unohtaa! Ihmemaassa TEKSTI JA PIIRROS Heli Arvilommi TERVETULOA PÄKÄN JA PULMUN -VINKIT 2024 WEBINAAREIHIN! Tule jakamaan ajatuksia ja inspiroitumaan keväällä ilmestyneen liitteen sisällöstä. Kaunis poimulehti hiirelle hameeksi tehtiin. 050 596 6039 Päkän ja Pulmun vinkit webinaari kerhotoimintaan perjantaina 9.8. Kuusamo, 31.10. Puiden varjoihin kun lähdet polun valaisevat metsätähdet. Tassuttaako kissa kissankäpälin, soitteleeko kissankelloa. Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Jos etsit neliapilaa saattaa sinua onnistaa. Voi voi voikukkaa, kukittuaan kruununsa hukkaa: höytyväiset ilmaan lentää, varsinainen pörröpää! Koiranputki tietää keskikesän aikaa, kurjenpolvi juhannuksen taikaa. klo 18–19.30 Lasten ja nuorten keskus järjestää yhteistyössä Suomen Lähetysseuran ja hiippakuntien kanssa kasvatuksen aamubrunsseja kaikissa suomenkielisissä hiippakunnissa
Lehti enkeleistä ja auttamisesta Jänishousu ja Bobo kertovat iltarukouksensa ja Rämäpääkin tekee oman iltarukouksen Lasten haastattelu: Mistä minulle tuli hyvä mieli. Mikä auttaa silloin kun pelottaa. 44 IDEAT facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Mikkelinpäivänumero Ilmestyy 17.9. Mummien iltarukoukset Autetaan talvilintuja Askartelun ja tehtäviä Raamatun kertomuksessa enkelin tehtävät Ilmestyy 19.11. Lehti ihmeellisestä ilosta Kuljetaan askel askeleelta adventista jouluun Ilon joulukalenteri: Ilon luukut 1.-24.12 Jänishousu ja Rämäpää keksivät Bobon perheelle jouluyllätyksen Rakennetaan jouluseimi Uusia joulurunoja joulukortteihin Lasten haastattelu: Mitä tahtoisin antaa joululahjaksi Joulu toisella puolella maailmaa Raamatun kertomus jouluyön ihmeestä Metsäneläinten joulu Kotien joulurukous TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaa-lehti Tukee kotien kristillistä kasvatusta lapsilähtöisesti Elää kirkkovuoden rytmissä Antaa lasten oman äänen kuulua Kertoo lasten elämästä eri puolilla maailmaa Tarinoissa seikkailevat kaverukset Jänishousu, Rämäpää ja Bobo, joka on hiljattain muuttanut Afrikasta Suomeen Sisältää runoja, loruja, sarjakuvia ja tehtäviä Julkaisee Raamatun kertomuksia ja uusia iltarukouksia Kannustaa lasta arvostamaan ja rakastamaan luontoa Upeasta kuvituksesta vastaa rakastettu ja palkittu kuvittaja Virpi Penna Päätoimittajana kirjailija Anna-Mari Kaskinen Kustantaja Lasten Keskus Joulunumero Lastenmaan mikkelinpäivä lehti
Tosiaan, jouluevankeliumin lukeminen taisi olla välttämätön osa joulukalenterin tekoa. Entä, mikä oli parasta. – Tehdä ykkösluokkalaisille hyvä olo, ettei pelkää tulla kouluun. Mutta ei siellä ollu mitään vihreetä taulua. Onneksi on myös koululaiskummeja! Iltarukousviikko ja mikkelinpäivä kutsuvat miettimään, kuinka tärkeä lasten asia on myös Jumalalle. Videolla Miina Kuparinen ja Silja Sidorof laulavat videolla Kaisa Sidorofin säveltämän iltarukouksen. Lisävinkkinä tulee vielä iltarukousteemaisten lauluhetkien järjestäminen. Viidennelle luokalle menevästä Lilistä tulee ekaluokkalaisen kummi. Mikä sua siinä kouluun menossa silloin ekalla jännitti. Lastenkirkon joulukalenterin – Ilon kalenterin – valmistelut ovat alkaneet. – No se, että mä sain olla täällä! Kummiksi ekaluokkalaiselle Vaikka kesäloma on jo alkanut, otamme puheeksi myös kouluasiat. Mutta sitte ei enää pelottanu, kun mä sain kummin. Iltarukousviikon vinkkejä löydät Päkän ja Pulmun vinkeistä, LNK:n mikkelinpäivän materiaalista ja Lastenkirkon kuvapankista. Illan hämärtyessä on mukava saapua lyhtypolku pitkin, iltarukouksia lukien kirkkoon ja laulaa enkelilauluja ja muita lasten virsiä. Mä meen nyt itte seuraavaks kummiks. Lili ideoi myös kosketuskertomusta jouluevankeliumista; teki joulurunon ja -rukouksen. Mitä haluisit sanoa jollekin, joka nyt jännittää ekaluokalle menoa. Lastenkirkon kuvapankki. Koulu on tosi kivaa. Jos mä oon viisi vuotta käyny koulua ja pärjännyt niin kyllä säkin pärjäät. – Siihen on tulossa kaikkee kivaa! Mitä sinä olet tehnyt siihen kalenteriin. Siellä oli vaan sellaset hienot opetustaulut. Viidenluokkalaiset kummit ovat todella enkeleitä ekaluokkalaisille. Ja sitten mä jouduinkin kerran esiintymään, mutta ei se ollu pelottavaa. – Se kun hän, ihminen luki mulle ääneen Raamattua. Porvoon kanttorin Kaisa Sidorofin säveltämä iltarukous sopii mainiosti illan ohjelmistoon. Mikä mahtoi olla vähän tylsää. – Että mua haukutaan. – Joo, se oli vähän pelottavaa. – Ei tarvi jännittää. Lili, mitä Ilon joulukalenteriin on tulossa. – Mua on kuvattu ja mä oon auttanut keksimään juttuja siihen kalenteriin niiinku keppariaasin, stressipallon ja herkkuaamupalan. Mitä siihen kummin tehtäviin kuuluu. 45 IDEAT LASTENKIRKKO Kun koulut alkavat, rukoilemme enkeleitä turvamaan lasten koulutietä. Ja luokan eteen saa mennä puhumaan, mutta ei oo pakko mennä. Muistatko Lili sitä, kun olit menossa ekalle luokalle. Onkohan syksy erityinen aika enkeleille. 11-vuotias Lili osallistui kalenterin ideointiin. Iltarukousviikko 22.–29.9. Laulun nuotti ja qr-koodi löytyvät musiikkipalstalta sivulta 48. Silloin on aika pitää esillä rauhallisen iltahetken merkitystä lapselle. Ja pelotti, kun oon kuullut, että luokassa on sellaset vihreet taulut, mihin pitää kirjottaa ja tulla luokan eteen puhumaan. Iltarukousviikkoa vietetään mikkelinpäivää edeltävällä viikolla
28 on Nallekirkko-vinkki. Tulosta messun valmistelulomakkeet ja varaa lisäksi suunnittelupaperia. Kiitollisuutta ilmaisevia lauluja on hyvä laulaa syksyn mittaan useammassakin tilanteessa, jotta ne tulevat tutuiksi. Tuulin ryhmän tehtävänä on toivottaa väki lämpimästi tervetulleeksi läsnäololla, hymyllä, sanoilla ja leikillä. Kaavaketta on hyödynnetty myös tässä tekstissä. Lastenkirkko.fi-sivuston Polku-vinkeistä löydät jumalanpalveluksen valmistelukaavakkeen, jota voit hyödyntää lukutaitoisten lasten ja aikuisten kanssa. TEKSTI & TOTEUTUS Anita Ahtiainen Valmistelut Mieti, ketkä kaikki voisivat tulla valmistelemaan jumalanpalvelusta. Tässä artikkelissa on lisäksi kiitollisuusteemaisia vinkkejä perhemessuihin. 69 Lastenoikeuksien päivään Lapsella on oikeus LV139 Pienet rakentajat me LV138 Ilomoottori LV133 Taito Onni Pilvi Tuuli. Tila Pilvin ryhmä suunnittelee, miten käytössä oleva tila ilmaisisi, että erityisesti lapset ovat tervetulleita. Suunnitteluryhmissä voidaan koota osallistujien lempilauluja. Esimerkiksi isänpäivän messun valmisteluun voisi lähteä perhekerhon voimin; pyhäinpäivään voisi kutsua monta sukupolvea yhdestä perheestä tai naapurustosta; Lapsen oikeuksien päivän viettoon eri lapsiryhmät vanhempineen toisivat monipuolisuutta. Nopeisiin valintatilanteisiin tässä muutama vaihtoehto: Ilo sydämen täyttää KM3, s.33 Kiitämme ja taputamme LV64 Nosta kädet ilmaan LV128 Pikkulintu riemuissaan LV160 Isänpäivään sopivat erityisesti Taivaan Isällä on paljon lapsia LV127 Kuiskaus taivaan Isälle LV45 Taivaallinen Paappamme KM2 s.103 Pyhäinpäivään Kun on turva Jumalassa LV112 Sytytän haudalle kynttilän LV49 Kuiskaus KM3 s. Teillä voi myös olla käytössä Padlet-sovellus, johon eri suunnitteluryhmät kirjoittavat ideat toisten nähtäville. Jos suunnitteluryhmänne innostuu siitä, voivat nallet toivottaa lapset tervetulleeksi kirkkoon. 46 IDEAT 46 IDEAT Syvän syksyn Ilon kekkerit PERHEMESSU Isänpäivä, pyhäinpäivä ja Lapsen oikeuksien päivä ovat otollisia kiitosjumalanpalveluksen päiviä – kiitos isä; kiitos edeltävät sukupolvet; kiitos lapsen oikeuksien puolustajille; kiitos Jumalalle! Seurakunnassa voi järjestää kekkerit tai jumalanpalveluksen kaikkina noina päivinä. Polun hengessä jokaiselle tapahtumalle kannattaa kutsua oma valmisteluryhmänsä. Valmistelu voi tapahtua yhtä hyvin tuntia ennen tapahtuman alkua kuin aiemmin viikolla muun toiminnan yhteydessä. Toinen ryhmä voi olla esimerkiksi orkesteri ja toinen lauluryhmä. Musiikki Musiikin toteuttamiseen on varattu sekä Reippaan, että Toimin ryhmät. Voi myös olla niin, että toinen ryhmä kokoontuu suunnittelemaan musiikkia useamman kerran ja toinen kootaan vasta tapahtuman yhteydessä. Muistakaa, että taidetta kannattaa sijoittaa lapsille sopivalle katselukorkeudelle. Päkän ja Pulmun vinkeissä s. Oleellista on, että liturgilla, kanttorilla ja toiminnan ohjaajalla on yhteinen käsitys siitä, ketkä ovat mukana toteutuksessa ja missä vaiheessa ryhmiltä saadaan ideoinnin tulokset. Päkän ja Pulmun vinkit -liitteessä 2024 on toteutusideoita kaikkiin näihin kekkereihin
5:21–24, 35–43. Jokainen voi päättää, mikä tilassa on rukousta, mutta sinne on hyvä lisätä joitakin tekstejä, alttareita, kuvia – kaikkea mitä Toivon ryhmäläisille tulee mieleen. Ryhmä voi etsiä teksteistä taivaan Isän ominaisuuksia ja tuoda ne kiitollisuuden puuhun. 20:27–40 kertoo, että taivaassa ihmiset ovat enkelien kaltaisia. lasten oikeuksista. Jeesuksen kertomus kuolevista veljeksitä, jotka vuorollaan menevät naimisiin yhden naisen kanssa, saattaa olla hieman haastava. 5:1–12 kertoo, ketkä ovat autuaita: köyhät, murheelliset, kärsivälliset, oikeudennälkäiset, armahtavat, puhdassydämiset, rauhantekijät ja Jumalan nimen vuoksi vainotut. 47 IDEAT Muistathan myös Polun jumalanpalvelusaineistot! Teologinen sisältö Sekä isänpäivään, pyhäinpäivään, että Lapsen oikeuksien päivään liittyy kirkkovuodessa tekstit, jotka viittaavat kuolemaan ja ylösnousemukseen. Vaihtoehtoisesti voi ottaa käyttöön Päkän vinkeistä työskentelyn Jairoksen tyttärestä Mark. Ilonan ryhmäläiset voivat tuoda nämä sanat lehtinä kiitollisuuden puuhun ja kutsua sitten seurakuntalaisia kirjoittamaan muita sanoa, jotka kuvaavat kaivattuja jo kuolleita läheisiä. Kaikissa syvän syksyn kekkereissä voidaan käyttää kiitollisuuden puuta symbolina, joka yhdistää raamatuntekstin ja oman elämän. Olisiko hyvä, että kiitollisuuden puun tyhjiä lehtiä voisi viedä kotiin ja kirjoittaa niihin joka päivä jonkin kiitollisuuden aiheen. Lapsen oikeuksien päivän teksti Matt. Nämä herkut voi tietysti nauttia kekkereissä. Pyhäinpäivän teksti Matt. Ohjeistus voi olla: “Aina, kun löydät tästä tilasta rukouksen, pysähdy hetkeksi sen ääreen ja laita kädet ristiin. Taiton ryhmäläisten työskentely voi alkaa myös päivän tekstiin tutustumisesta. Kiinnitetään puuhun kiitollisuuden lehtiä.. Ilonan ryhmän tehtävänä on siis työstää päivän teksti toiminnalliseksi saarnaksi ja siis myös miettiä, miten päivän teksti toteutetaan ja mikä siinä voisi olla merkittävää erityisesti lapsen kannalta. Reipas Toimi Ilona Toivo Kaikissa syvän syksyn kekkereissä voidaan käyttää kiitollisuuden puuta symbolina, joka yhdistää raamatuntekstin ja oman elämän. Synnintunnustuksen tärkein tehtävä on auttaa asettamaan itsensä oikeaan suhteeseen Jumalan, toisten ihmisten, luonnon ja itsen kanssa. Sen jälkeen seurakunta voi kirjoittaa lehtiin sanoja, jotka kertovat siitä, mistä he ovat nyt kiitollisia. Kotiin Onnin porukalla on Isä meidän rukouksen ja lähettämisen lisäksi haasteenaan keksiä jotakin mukavaa kotiin viemistä. Kiitollisuus on kokemus, jolla voidaan saada yhtymäkohta myös lapsen elämään. Pilvin ja Tuulin ryhmät voivat valmistaa ison kartonkisen puun, johon Ilonan ryhmäläiset kutsuvat saarnan yhteydessä laittamaan lehtiä kiitollisuuden merkiksi. Tekstin uhkaavan sävyn saa päälaelleen, kun muistuttaa siitä, että Jeesus oli tiukka pahoille ihmisille, jotka eivät välittäneet mm. Ryhmä voisi miettiä, miten tämä konkretisoituisi. 24:36–44 kehoittaa olemaan valmiina. Ryhmä voi päättää, haluavatko he kirjoittaa ja lukea rukouksen; järjestää rukousalttarit, joilla kierretään vai olisiko hyvä toteuttaa kehollinen rukous, jossa eri kehon osiin liitetään erilaisia kiitollisuuden aiheita. Ennen kuin siirryt etsimään uutta rukousta, sano aamen”. Tasapainoa voitaisiin mitata vaa’alla tai jakamalla herkkuja neljään eri koriin. Rukous voisi myös löytyä piiloista, joita etsitään hiljaisuuden vallitessa. Kiitollisuuden puuhun voidaankin koota ensin lapsen oikeudet lyhyesti: Lapsi saa olla lapsi; Ei syrjitä; Lapsen paras on selvitettävä; Oikeus elämään; Hyvät olot jne. Seurakunta voi lisätä muita hyvän isän ominaisuuksia. Mikä voisi muistuttaa kiitollisuuden aiheista arjessa. Isänpäivä teksti: Luuk. Toivon ryhmän esirukous saa pursuta kiitollisuutta
. kuvapankki.papunet.net-osoitteesta kuvat 1. 49 IDEAT säv. . SILITELLÄÄN LASTA SYLISSÄ Rakas Jeesus, siunaa meitä. trad. ?. . enkeli, tie, suojella, päivä, lapset, enkeli, nimi Porvoon suomalaisen seurakunnan kanttori Kaisa Sidoroff sävelsi iltarukousviikolle kauniin ja helpon laulun tuttuun rukoustekstiin. ???. . silitetään käsivarsia Siivillänsä meitä peitä, silitetään selkää ethän meitä koskaan heitä. . Iltarukouslaulu 6 3 . . lei ke en le meil siu sus, Jee Ra kas D D Em/D A Em/D D D A Iltarukouslaulu Soitetaan ja viedään viestiä A= soittaminen, B= kävely A: Mikähän kumma… soitetaan perussykettä marakasseilla/rytmikapuloilla B: Arkkienkeli Mikael… kävellään ja kannetaan omaa soitinta juhlavasti molemmilla käsillä kuin soihtua Vuorotellaan A) puolella porukasta on soittimet B) ne, joilla on soittimet, kävelevät ja lopuksi vievät soittimen uudelle soittajalle ja istahtavat vuorostaan lattialle – keksitään lasten kanssa toiselle puolelle laululeikkiliikkeet. . . t ä. silitetään kämmenillä hiuksista Anna meille enkeleitä. . säk. ?. . . . Aikakauslehdistä tötteröt Teipataan kierrätyslehdistä, vanhoista korteista tai kartongista “tötterörulla” jokaiselle A) kurkistellaan kaukoputken läpi B) rummutellaan tötteröllä lattiaa Kuvat tueksi sanojen muistamiseen Printtaa esim. . . mei naa t ä. . . säk. hei kaan kos t ä mei h än et t ä, pei t ä mei s ä l än Sii vil na An t ä. . . . . Videon löydät nyt myös Lastenkirkon musiikkivideoiden joukosta. . Kaisa Sidoroff san. . . . halataan lasta / silitetään uudestaan käsiä LEIKKEJÄ ARKKIENKELI MIKAEL LAULUUN 49 IDEAT. . . . . . enkeli, kantaa/viedä, viesti (kirje), juhlapäivä, nimi 2. . . . ?. . . .
Kohti uutta astua! Minä osaan, pystyn ja uskallan. Olen hurjan rohkea! Minä osaan, pystyn ja uskallan. Suuntaa kartasta tutkia! Minä osaan, pystyn ja uskallan. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Minä osaan, pystyn ja uskallan. Kanssa ystävän uuden iloita! TEKSTI Miia Raninen KUVA Shutterstock Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. Tahdon paljon seikkailla! Minä osaan, pystyn ja uskallan
51 IDEAT
Tsup yrittää korjata verkkoaan, mutta lopulta se menee aivan mahdottomaan solmuun! Ja mikä pahinta, Tsup alkaa itsekin uskoa, ettei ole tarpeeksi hyvä. Leppäkerttukin tulee pällistelemään verkkoa ja toteaa, että se on liian pieni. Ison hämähäkin kannustamana Tsup ryhtyy hommiin ja onnistuukin tekemään pienen verkon, JIPII! Mutta pian paikalle hiippailee lukki, jonka mielestä Tsup kutoo liian hitaasti. Lääkeresepti vielä mukaan, ja Ossin toipuminen pyrähtää hyvään vauhtiin. ISBN 9789524130035 Hinta 21,90 ISBN 9789523549128 Hinta 24,00 UUTUUS! Lempeän humoristinen tarina 24,00€ UUTUUS! Kun lääkärissä käynti jännittää 21,90 €. Lämminhenkinen tarina on hyödyllinen apu kaikille pienille, joita lääkärissä käynti jännittää. Madon mielestä se on sotkuinen. Sen avulla voi tutustua vastaanottotilaan, ennakoida käyntiä ja käydä läpi sen herättämiä tunteita. Voiko sotkuisesta verkosta olla ylpeä. Ossi menee lääkäriin Tsup on hyvä pieni hämähäkki. Ei jaksa edes leikkiä. Kirjan lopussa on vinkkejä vanhemmille. Verikoekin on kuin pikkuinen kuusenneulasen pistos vain. Tsup on niin innoissaan, että melkein POKSAHTAA! Mutta sillä ei ole pienintäkään aavistusta, miten verkko tehdään. Ystävällinen lääkäri tarkastaa Ossin kurkun, kuuntelee sydämen ja keuhkot sekä opettaa niistämään nenän, TRÖÖT. PIIP, kuumemittari piippaa Ossilla on kuumetta. Eikä ihan vähän, vaan paljon! On lähdettävä lääkäriin. Ossi-hiiren olo on kurja! Päätä kivistää, tassut ovat lötköt, nenänpää kutisee ja hengitys rohisee. Koittaa päivä, jona Tsupin on aika kutoa ensimmäinen oma verkkonsa. DIRG?LIEN. Se on nopea kipittämään ja auttaa mielellään muita. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO EMILI TULLILA TSUP solmussa SKAIST