Mukana kulkee joulun tarina kerrottuna sekä toiminnallisia vinkkejä lasten joulun odotukseen. Joulukertomus herää eloon värittämällä. 2 Teema www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! KIRSI TAPANI Väritä jouluseimi ISBN 978-952-288-777-1 KOKO 297 x 210 mm, 4 s + kannet HINTA 10 kpl / 35 euroa TÄNÄ VUONNA eläydytään joulun tapahtumiin värittämällä. A3-kokoista kuvaa voi värittää vaikka palan kerrallaan 24 päivän ajan. Kirsi Tapanin piirtämässä vauhdikkaassa joulukuvaelmassa seurataan Mariaa ja Joosefia Betlehemiin, missä ihmetellään vastasyntynyttä Jeesuslasta yhdessä paimenten ja itämaan tietäjien kanssa
Mä osaanki laittaa hatun päähän!" Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell. Joulukertomus herää eloon värittämällä Ulkona on kylmä. Kirsi Tapanin piirtämässä vauhdikkaassa joulukuvaelmassa seurataan Mariaa ja Joosefia Betlehemiin, missä ihmetellään vastasyntynyttä Jeesuslasta yhdessä paimenten ja itämaan tietäjien kanssa. 3 Teema www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! KIRSI TAPANI Väritä jouluseimi ISBN 978-952-288-777-1 KOKO 297 x 210 mm, 4 s + kannet HINTA 10 kpl / 35 euroa TÄNÄ VUONNA eläydytään joulun tapahtumiin värittämällä. Mukana kulkee joulun tarina kerrottuna sekä toiminnallisia vinkkejä lasten joulun odotukseen. A3-kokoista kuvaa voi värittää vaikka palan kerrallaan 24 päivän ajan
4 Teema TEEMA: ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT LAPSEN SILMIN PÄÄKIRJOITUS Arjen taitoja oppimassa TEEMA Vahvista hyvää KOLUMNI Perhe-elämää vaatimusten viidakossa TEEMA Mihin lapsi tarvitsee arjen taitoja. KIRKON TALOLTA Tapaammehan Jyväskylässä KIRKON LASTENOHJAAJAT Muista TIK! OIKEISSA TÖISSÄ Esimerkin voima KOULUTTAUDU, OSALLISTU KIRJAHYLLY TEKEVÄLLE SATTUU Rakas pahvilaatikko IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI LUOVAT LAPSET Taideaamun aurinko nousee RAAMATTUA LEIKKIEN Yhteinen pöytä PERHEMESSU Joulun lahjat LASTEN KIRKKO REFORMAATION VUOSI Lohdutusta ja turvaa PYHÄN ÄÄRELLÄ Lapsella on oikeus LAULA – LEIKI – LIIKU Ikiliikkujat KURKISTUKSIA HILJAISUUDEN IKKUNA 6 36 50 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Raisa Cacciatore: Vahvista hyvää Taideaamun aurinko nousee Uusimmat laululeikit muskarihetkiin! 3 5 6 11 12 14 18 19 22 26 27 27 28 30 33 34 36 39 42 44 46 48 50 52 54 14 Lapsiperheen arki. TEEMA Lapsiperheen arki ME TEKIJÄT ME TEKIJÄT Ruumiimme viisaus 7 KYSYMYSTÄ Vastaajana Jaakko Weuro ME TEKIJÄT Hengellinen lihastreeni NUORI KIRKKO Millä eväillä digiloikkaan
Kukin on vuorollaan opetellut pukeutumista, ruokailua ja peseytymistä. Yhteiskunnan ja seurakunnan varhaiskasvatuksella on myös perustavanlaatuinen ero: yhteiskunnan kasvatustyö on moniarvoista ja sitoutumatonta, kun taas seurakunnan kasvatustyö rakentuu selkeästi kristilliselle pohjalle. Ne perheet, joissa oli paljon epäjärjestystä, olivat oman kokemuksensa mukaan tyytymättömiä tai jopa ahdistuneita. Taustalla oleva Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet -dokumentti on sitova yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa, mutta se antaa hyvän pohjan kehittää myös seurakuntien varhaiskasvatusta. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/17 ja 4/17 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/17 liitteenä 1.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi www.facebook.com/PienionSuurinlehti Uusimmat laululeikit muskarihetkiin! VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. Vanhempien piti muuttaa omaa suhtautumistaan järjestelmällisemmäksi ja lempeän määrätietoiseksi. Käsitys lapsesta, pedagogiikasta ja ympäröivän maailman muutoksista on yhteinen, minkä vuoksi monet kehittämishaasteet ja toimintatavat ovat yhteisiä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 76,00 12 kk 79,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 29,00 12 kk 32,00 Irtonumero 11,80 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Omista tavaroista huolehtiminen ja järjestyksen ylläpitäminen on tarvinnut useammankin harjoituksen. 5 Teema ARJEN TAITOJA OPPIMASSA Viime vuosina olen seurannut kuuden lapsenlapsen kasvua ja nähnyt, kuinka yksilöllistä kehitys on. Lapsi rauhoittui selvästi. Varhaiskasvatussuunnitelma edistää laaja-alaista osaamista, johon kuuluvat tiedot, taidot, arvot, asenteet ja tahto. Varhaiskasvatussuunnitelma haluaa vahvistaa lapsen tunnetaitoja ja tukea lasta tunteiden tiedostamisessa ja nimeämisessä. Myös kyselyjen mukaan tyytyväisimpiä perheitä ovat ne, joissa päivittäiset rutiinit toimivat ja joissa on siistiä ja asiat järjestyksessä. Ihminen on kokonaisuus – itsestä huolehtiminen ja arjen taidot antavat pohjan koko elämälle. Lasse Halme PÄÄKIRJOITUS 5 2017 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Siksi seurakunnissa tarvitaan omaa soveltavaa ja kehittävää työtä, jota yhteiset suunnitelmat tukevat. Tavoitteena on itsenäisyyden lisääntyminen ja tarvittaessa myös avun pyytäminen. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoa. Kaikki nämä asiat soveltuvat seurakunnan varhaiskasvatuksen osaksi ja ovat luonnostaan mukana kaikessa toiminnassa. Tärkeitä ovat myös vastuulliseen toimintaan ja hyvään elämään liittyvät asiat kuten lepo, ravinto, liikunta ja mielen hyvinvointi. Lasta ohjataan kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja samalla vahvistetaan myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Toisella asiat sujuvat helpommin kuin toisella. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy PÄÄTOIMITTAJAT Lasse Halme (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Varhaiskasvatussuunnitelma kiinnittää huomion terveyteen ja turvallisuuteen ja vahvistaa näihin liittyviä taitoja. Elokuun alussa käyttöön otettu varhaiskasvatussuunnitelma nostaa yhdeksi laaja-alaisen oppimisen alueeksi itsestä huolehtimisen ja arjen taidot. Yksi lapsista oli jossakin vaiheessa levoton ja kokeili jatkuvasti rajojaan. Omaa ja toisen kehoa on kunnioitettava ja suojeltava. Pieni on Suurin -lehden eri numerot käsittelevät vuorollaan laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueita
Aikuisen rauhallinen ja ymmärtävä käytös synnyttävät lapselle oivalluksen, ettei hän ole paha. Asia tulisi nähdä lapsen tasolta ja lapsen silmin. Tämä myötätuntoisuuden oppiminen on kaiken perusta myös kiusaamisessa ja sen ehkäisyssä. Rankaisemisen sijaan lapsi tarvitsee oikeastaan valmentajan. ”Käyttäydy!”, ”Ole kiltisti!”, ”Mikset voi koskaan olla hiljaa!”, ovat pienelle lapselle liian vaikeita käskyjä. Kun aikuinen kehuu lasta jostain, lapsi voi ymmärtää, mitä aikuinen. Usein aikuisen on ensin muutettava omaa käyttäytymistään, tunnettaan sekä asennettaan. Vaikka aikuinen hermostuisi, temppuilu on kannattanut. Ajoittainen kiukuttelu kuulu kaikkien lapsien elämään. Aggressiivinen lapsi on avuton Kun lapsen stressitaso nousee, hän ei pysty enää järkeilemään, vaan reagoi tunteella. Aikuisen tehtävä on eläytyä lapsen aaltoon, kuvata sitä ja kannatella lasta, eikä olla vasta-aalto, joka hyökkää vastavihalla tai valtataistelulla, Cacciatore kuvailee. – Jos aikuinen toimii empaattisesti lasta kohtaan, lapsi oppii empatiaa. – Toistaminen yleensä rauhoittaa lasta välittömästi, sillä lapsi tulee kuulluksi. Jos aikuinen menee lapsen kanssa samaan tunnetilaan, se on lapselle katastrofi. On kuitenkin lapsia, jotka ovat jatkuvasti levottomia ja haastamassa aikuista hankalien tunteiden kanssa. – Yksi tärkeimpiä asioita on oivaltaa, miten käytösongelmaiseen lapseen tulisi suhtautua. Keskeisintä on, ettei lasta rangaista, vaan hänelle tarjotaan apua. Hänellä on vain tunne, jota ei tuomita ja joka menee kohta ohi. Sen jälkeen tahtotunne on jo ehkä ohi, ja lapsi lähtee mielellään ulos. Sen sijaan, että aikuinen reagoisi lapsen kiukutteluun, hänen kannattaa keskittyä huomaamaan lapsen hyvä käytös. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen & Shutterstock TEEMA Lapset ovat erilaisia, mutta kaikki lapset kaipaavat aikuisen huomiota. On hyvin helpottavaa, kun joku aikuinen osoittaa ymmärtävänsä, miltä lapsesta tuntuu. Hänen on vaikea keskittyä ja odottaa vuoroaan. Jos huomio ei irtoa hyvällä, temppuilemalla sen ainakin saa. – Tunne on kuin aalto. Se nousee, tulee ja menee ohi. Lapsen kehollinen reagointi ja tunnekuohahdus alkavat helpottaa, ja lapsi kykenee ajattelemaan ja kommunikoimaan järjellisemmin. Hän on usein vihainen, saa raivareita eikä pysty olemaan paikoillaan. Kun lapsi sanoo, ettei tahdo ulos, aikuinen voi rauhallisesti toistaa lapsen sanat, sinä et tahdo ulos. Lapsi oppii, että hänen sisällä oleva tunne on vanhemmalle tärkeä. Haasteellinen lapsi ei kuuntele ja sanoo helposti vastaan. Puhetta pulppuaa, ja vastaus tulee ennen kuin on kunnolla ehditty edes kysyä. – Aikuisen tehtävä on sanoittaa lapsen kokemusta. Huomio tuntuu lapsesta hyvältä, ja hän alkaa toimia yhä useimmin toivotulla tavalla. Silloin hän on pulassa, ja tarvitsee apua. – Lapset käyvät usein aikuisen hermoille. Palkitse hänet huomiolla ja kehuilla, Cacciatore kannustaa. Se ei opeta mitään lasta auttavaa, kuten tunnetaitoja. – Huomioi lapsi mahdollisimman usein silloin, kun kaikki on hyvin. Haluttu huomio on saavutettu. 6 Teema Vahvista hyvää, niin lapsi vahvistuu arkeen Lapsen hyvä käytös kannattaa huomata ja palkita. Aikuisen asenne ja käytös auttavat lasta rauhoittumaan ja kokemaan olonsa turvalliseksi, mikä on kaiken oppimisen ja kasvun edellytys. Haastava lapsi vaatii aikuiselta erityistä sietokykyä ja oivallusta siitä, millaista apua lapsi tarvitsee. Tee lapsen hyvästä käytöksestä juttu. Miksi kannattaa huomata hyvä. Lapsella ei ole tietoa, taitoa tai kykyä tehdä muuta, kuin käyttäytyä tunteen vaatimalla tavalla. Kun aikuinen huomaa hyvän käytöksen usein, lapsi alkaa temppuilla vähemmän ja tekee hyviä asioita enemmän. Jos aikuinen mallintaa ankaraa, vihamielistä tai rankaisevaa kasvatusta, lapsi oppii toimimaan samoin itseään kohtaan sekä omissa ihmissuhteissaan. Lapsen temppuilun keskeyttäessä aikuisen tekemisen on kärsivällisyys koetteilla, Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatore toteaa. Tulkkina toimiminen, ääneen papattaminen ja lapsen olon myötätuntoinen arvailu ovat tunnetaitokasvatusta parhaimmillaan. Kun aikuinen hallitsee omat tunteensa, menee lapsen tasolle ja katsoo lasta rauhoittavasti, alkaa lapsen stressitaso välittömästi laskea. Tahtotunnekin on tunne
7 Teema
TEEMA. Valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1985 ja lastenpsykiatriksi 1998. Tuottelias tietokirjailija ja ahkera luennoitsija. Valtion Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta myönsi 15.9.2017 Cacciatorelle Elämäntyöpalkinnon merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä terveen lapsuuden, nuoruuden ja vanhemmuuden edistäjänä. 8 Teema KUKA RAISA CACCIATORE Lastenpsykiatri, Väestöliiton asiantuntijalääkäri ja Vanhemmuuskeskuksen johtaja
Tämän hyväksyminen ja lapsen tarpeeseen vastaaminen tekee lapsesta vahvan ja itsenäisen. Aikuinen voi tehdä uudelleen yrittämisestä hauskempaa laittamalla vaikkapa musiikkia soimaan tai keksimällä sopivia kannustimia. Lapsen sanat voi toistaa ja alkaa sen jälkeen pohtia, miltä tylsyys tuntuu ja missä se tuntuu. Se saa kaikki ärtyneiksi ja levottomiksi. Aikuinen on usein jo valmiiksi loukkaantunut, ärtynyt, ymmällään ja avuton, kun lapsi temppuilee. Ongelma aikuisessa. Oman itsetunnon ylläpito. – Lapsi on onnellinen jos kerrot, että sinä olet iloinen, ylpeä tai onnellinen hänestä. Aikuinen on saattanut oppia jo omasta lapsuudestaan, että pahantekijää on rangaistava. Oma tunne on vain itsellä. TAITOJA, JOITA LAPSI TARVITSEE SELVIYTYÄKSEEN ARJESSA: Omien tunteiden tunnistaminen. Kosketa kannustavasti, rohkaisevasti, suukota, ota syliin ja halaa. Silloin lapsen tarvitsevuus ahdistaa, ja aikuinen voi helposti ylitai alireagoida. Yhteispeli, yhteisymmärrys ja itsetunto vahvistuvat. – Monet vanhemmat tarvitsevat kovasti tietoa, malleja ja mahdollisuuksia oppia paremmiksi vanhemmiksi. Cacciatore onkin erityisen huolissaan varhaiskasvatuksen resursseista ja vaatimustason nostamisesta. Ajatus, että meidän pitää kasvattaa lapset olemaan kunnolla, kiltisti ja hiljaa, on sinänsä vaarallinen. Ole lähellä lasta ja jopa lapsen tasolla. Jos aikuinen ei kykene valmentajan rooliin, lapsi ei tule autetuksi. Teko on eri asia kuin tunne. Lapsi oppii sietämään, että on tyhmää ja tylsää. Jokainen on vastuussa teoistaan. Sitä ei tarvitse pelätä eikä kieltää. Tunne menee ohi. Lapsi tarvitsee aikuista koko ajan, muuten hän ei selviä. Rankaisu ei toimi haasteellisen temperamentin lapsilla lainkaan. Tekojen on oltava suunnitelmallisia ja jatkuvia. Aikuisen tehtävä on ottaa vastaan lapsen sietämätön tunne. Heillä tulisi olla mahdollisuus katsella ja huomata, että joku lapsi antaa aina periksi, ei koskaan tahdo mitään ja tyytyy mihin tahansa. Vaikka yhdessä tekeminen veisi aikaa, mukana sinnittelevää lasta kannattaa kehua ja kiittää. – Arvosta ja kunnioita lapsen pieniä tavoitteita, pientä etenemistä ja pieniä onnistumisia. Silloin aikuisesta tulee helposti rankaiseva vanhempi. – Heistä tulee uupujia, mutta he eivät oireille ennen kuin aikuisuuden kynnyksellä. Lapsen täytyy saada olla tarvitseva, avuton ja turvassa, ennen kuin hän voi kasvaa vahvaksi ja itsenäiseksi. Rakentavia ja sallittuja tapoja purkaa tunne-energiaa. Vaikka lapsen käytös muuttuisi paremmaksi, jatka hyvän huomaamista. POHDITTAVAKSI. Aikuisen ja lapsen välille alkaa kehittyä myönteisempi ja voimakkaampi suhde. Lasten seurassa tulisi olla koulutettuja ammattilaisia, joilla on aikaa havainnoida. Stressin helpottaminen. Huomio tuntuu lapsesta hyvältä, ja hän alkaa toimia yhä useimmin toivotulla tavalla. Lapselle ne ovat valtavia! Cacciatore kannustaa. Luottamus toisiin ihmisiin. Lapsen tylsyys voi olla muutakin kuin ikäviä tehtäviä. Suuri tunne haittaa ajattelua. He tyytyvät, venyvät ja joustavat vaatimustaakan alla ja ovat loppuelämänsä vaikeuksissa. Myönteisen palautteen antaminen lapselle alkaa tuntua hyvältä myös aikuisesta. Teon voi valita ja päättää. Sinnikkyys on sitä, että yrittää uudelleen vaikka on pettynyt. – Rankaiseva kasvatus huonontaa ilmapiiriä. Lapsen todetessa, että hänellä on tylsää, aikuisen kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Lasta kannattaa kannustaa kertomaan lisää. 9 Teema haluaa. Se loukkaa ja satuttaa sekä lasta että aikuista ja huonontaa heidän välejään. Katso lasta kun hän puhuu, Cacciatore opastaa. Sen sijaan lapsi, joka näyttää tunteensa, on jo aika pitkällä kohti mielen tasapainoa. – Vaikeita tunteita ei tarvitse kiirehtiä poistamaan eikä ratkaisemaan. Suuren tunteen hetkellä ota aikalisä. Hankalat tunteet kasvattavat sinnikkyyteen Hankalien tunteiden sietäminen kasvattaa sinnikkyyttä. Tunnetta voi itse säädellä. He pärjäävät hyvin päiväkodissa ja vaikuttavat tyytyväisiltä, mutta he eivät voi hyvin. Toisaalta on hyväksyttävä, että itse aikuisena on usein avuton, kun malleja tolkulliseen vanhemmuuteen ei juuri ole. Käytä lämmintä, ystävällistä ja lempeää ääntä, kieltä, ilmettä ja eleitä. Kilteistä lapsista tulee uupuneita aikuisia Cacciatore ei ole huolissaan pelkästään haastavista ja hankalista lapsista. Hymyile, nyökkäile, käytä matalaa hiljaista ääntä. Vaikka monet sanat saattavat olla lapselle vaikeita ymmärtää, hän alkaa kuitenkin yhdistää aikuisen palautteen ja oman rauhallisen toimintansa toisiinsa. Yhtä pahassa pulassa ovat erittäin kiltit, vaivattomat ja aina hymyilevät lapset. Tunne on ok. Kun hankala tehtävä saa lapsella tunteet pintaan, aikuisen tulee ohjata, näyttää mallia ja tehdä asiat yhdessä lapsen kanssa. Muuten lapsi palaa takaisin vanhaan toimintatapaan. Valtava määrä aikuisia kamppailee sen tunteen kanssa, ettei ole itse saanut olla tarvitseva lapsi. Miten pettymyksestä selviää. – Suomalaisenkin olisi hyvä oppia kiittämään itseään ja kokemaan tyytyväisyyttä omasta sitkeydestään ja työnsä tuloksista. Kun työ on tehty, voidaan yhdessä ihailla työn tuloksia. – On myytti, että lapsi kasvatettaisiin itsenäiseksi vaatimalla häneltä itsenäisyyttä. Kiireessä kiltit lapset jäävät helposti huomaamatta. Aikuisen tehtävä on hyväksyä ne, niitä on kaikilla, ei haittaa, ja sitten jäädä tilanteeseen kannattelemaan lasta, kunnes aalto on pyyhkäissyt yli. – Huomioi lapsen hyvä ja toivottu toiminta sekä sanoilla, ilmeillä että kosketuksella
Cacciatoren mukaan on aika herätä pienten lasten seksuaalioikeuksien tunnustamiseen ja kokonaisvaltaisen kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin tukeen ja turvaamiseen. Esimerkiksi oman kehon suojaaminen on tärkeä taito oppia jo pienenä. Toisaalta lapsen oireilu sairauden tai kaltoin kohtelun vuoksi voi jäädä tunnistamatta ja vaille apua. Kiinnostaako ketään, mitä minun sisälläni tuntuu, vai pitääkö vain käyttäytyä jollain tavalla. Turvattomissa tilanteissa lapsen on tärkeämpää osata toimia kuin lamaantua. – Oman tunteen ilmaiseminen ja oikeus päättää omasta kehostaan on koko seksuaalisuuden ydin. Tietoa kasvatuksesta ja tunnetaidoista www.kasvuntuki.fi Tutkittua tietoa kasvatuksesta ja tunnetaidosta. Läheisyyttäkin voi opetella Läheisyys ja kiintymys ovat nekin opeteltavia asioita. Lapselle suunnattu turvataitokasvatus on napakka ja yksinkertainen: jos sinua alkaa pelottaa, sano ei, lähde pois ja kerro jollekin turvalliselle aikuiselle. Myös silloin, kun lapsi tutustuu itseensä ja koskettelee LINKKI TEEMA Suomalaisenkin olisi hyvä oppia kiittämään itseään ja kokemaan tyytyväisyyttä omasta sitkeydestään ja työnsä tuloksista. – Tämä olisi äärettömän tärkeä opettaa kaikille lapsille. Silloin saa tehdä paljon töitä, että lapsesta tulee toisia kunnioittava ja arvostava henkilö, joka osaa vaatia myös itselleen vastaavaa kohtelua. Pienenkin lapsen kasvatuksessa tulisi olla kunnioituksen, turvallisuuden ja luottamuksen kulttuuri, jossa lapsi voi olla oma haavoittuvainen itsensä. Joillekin lapselle voi olla täysin uusi kokemus, että toisen ihmisen lähellä on turvallista. – Tutkimuksemme mukaan päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa on tilanne, jossa ammattilaisten koulutus ei vastaa käytännön tarpeita lapsen seksuaalisen kehityksen suojaamisessa ja tukemisessa. Tilanne on turvaton pikkulapsille ja perheille. Lapsen häpäisy ja mollaaminen vahingoittavat lasta. Tästä varhaiskasvattajat tarvitsevat paljon koulutusta. Viestimmekö sitä, mitä me haluamme. Lasten turvataitokasvatukseen ei tulisi kuulua pelottelu. Lapsi voi itse määritellä, haluaako hän tulla syliin tai haluaako hän tulla halatuksi. – Pelottelu on usein niin abstraktia, ettei lapsi kykene kovin helposti siirtämään puhetta käytäntöön. Lapsi huomaa, ettei läheisyys ole pelottavaa. Voimme lähestyä lasta lempeästi silittämällä tai koskettamalla. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma sisältää kaikki kokonaisvaltaisen, ikätasoisen seksuaalikasvatuksen elementit. Aikuisen tulisi ottaa selvää, mitä tämä lapsi tuntee ja ajattelee sekä tehdä lapselle tiettäväksi, että hän on näkyvä ja merkityksellinen. Tunteet ovat vain outoja läikähdyksiä, jotka lapsi pyrkii heti sammuttamaan. www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/ tietoa_vanhemmille/isovanhemmuus/ opas_isovanhemmille/ – Lapset oppivat häpäisemisen toinen toisiltaan, ja myös herkästi käyttävät sitä. Kuinka villipeto kesytetään (Väestöliitto), vinkkejä isovanhemmille. Tietämättömyys, puhumattomuus, sanattomuus ja häpeä vaientavat lapsen tehokkaasti. Taidon opettaminen on aina parempi kuin pelottelu. Aikuisen tulee osata vastata lapselle asiallisesti ja ikätasoisesti myös silloin, kun lapsi kysyy kehosta, seksuaalisuudesta ja lisääntymisestä. Asia on päinvastoin. Onko kehotunteeni sen arvoinen, että sitä voi näyttää. Läheisyys voi tarkoittaa eri lapsille erilaisia asioita. Lasta voidaan rangaista hänen normaalista kehityksestä kumpuavasta uteliaisuudesta. 10 Teema – Hänenkin olojaan tulisi sanoittaa. Ohjaaminen turvallisuuteen Pelot siirtyvät tehokkaasti ihmiseltä toiselle, ja lapsi oppii mallista. Yksi on se, että jos lapselle antaa lisää tietoa kehosta, se altistaa lasta hyväksikäytölle. – Vasu sisältää kaikki kehotunnekasvatuksen elementit! Miksi seksuaalisuus olisi poissuljettu. – Tässä kiireen ja vaatimusten kulttuurissa tällaiset lapset ovat erityisessä vaarassa, Cacciatore painottaa. Lasten seksuaalikasvatukseen liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia. – Meidän tulisi tehdä lapselle hänen omilla ehdoillaan tiettäväksi, että aikuinen on häntä varten. Lapsen kehoon tulee suhtautua kunnioittavasti. Häpeäkasvatus on vielä kovin lähellä.. On myös lapsia, joilla on paljon tunteita, mutta he eivät ilmaise niitä
Suurimmat vaatimukset usein löytyvät kuitenkin vanhemman omien korvien välistä. Ja sitten on vielä heitäkin, jotka pyytämättä kertovat vanhemmalle esimerkiksi puistossa, kaupassa, sosiaalisessa mediassa tai huoltoaseman leikkialueella, miten heidän kuuluisi lastensa kanssa toimia (yleensä nämä neuvot voi tiivistää sanoihin "ei ainakaan noin"). Uteliaisuus tarkoittaa lisäksi sitä, että olemme avoimia uusille strategioille, joilla tarpeemme voisivat täyttyä. Täyttyneet tarpeet tunnistaa myönteisistä tunteista, ja täyttymättä jääneet tarpeet tunnistaa kielteisistä tunteista. Kun käännämme katseemme vaatimuksista tarpeisiin, on helpompi hengittää. Pitäisi olla paitsi esimerkillinen vanhempi ja kasvattaja, myös tehokas työntekijä tai puuhakas kotivanhempi, luotettava ystävä, kenties rakastava kumppani tai puoliso. Armollisuus tarkoittaa sen hyväksymistä, että nyt on näin. Kun mietimme hyvää tarkoittavia neuvoja sen kautta, vastaavatko ne perheen tarpeisiin, ne on helpompi joko hyväksyä tai ohittaa. Sinnikkyys tarkoittaa sen hyväksymistä, että muutos tapahtuu hitaasti. Niin minuakin. Tätä kaikkea nimittäin ei pääse pakoon. Tämä on nyt meidän perheemme tilanne, näin meillä. Sinnikkäästi, päivä kerrallaan. Ei ainakaan, jos säilyttää sanan "pitäisi". Mitkä osat elämästäni tuntuvat hyviltä ja ihanilta, ja mitkä aiheuttavat epämiellyttäviä tunteita. Jos perheiden hyvinvointia voisi mitata hyvää tarkoittavien neuvojen ja ohjeiden määrällä, ei Suomessa huonosti voivia perheitä olisikaan. Entä jos "Minun pitäisi olla esimerkillinen vanhempi" muuttuisikin muotoon "Mitä tarvitsisin, jotta voisin olla parempi vanhempi?" Mitä tarvitsisin, jotta voisin olla tehokkaampi työntekijä. Se voi tarkoittaa, että opettelen tässä kuussa yhden uuden arjen taidon, vaikkapa yhteisen iltarutiinin tai kolme syvää hengitystä kuullessani huutoa lastenhuoneesta. Jos perheiden hyvinvointia voisi mitata hyvää tarkoittavien neuvojen ja ohjeiden määrällä, ei Suomessa huonosti voivia perheitä olisikaan. "Olet oikeanlainen vanhempi vain jos syötät, puet, nukutat, leikität, opetat lapsesi tällä tietyllä tavalla." Ja kun monet neuvot ovat keskenään ristiriitaisia, niin vaatimusten viidakko alkaa tuntua mahdottomalta. KOLUMNI Perhe-elämää vaatimusten viidakossa KUKA SARI PAAVILAINEN Kirjoittaja on valmentaja, opettaja ja Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja, joka auttaa vanhempia olemaan kärsivällisempiä itseään ja lapsiaan kohtaan. Mitkä tarpeet eivät täyty. Lastenpsykiatrit jyrähtelevät tasaisin väliajoin mediassa miten lapsia oikeasti pitäisi kasvattaa. Uteliaisuus tarkoittaa lempeää kyseenalaistamista: mitkä meidän perheemme tarpeet täyttyvät juuri nyt. Joka päivä ei tarvitse tehdä urotekoja, eikä elämäänsä tarvitse tai kannata mullistaa kahdessa viikossa. Pitäisi harrastaa jotain mielekästä, olla perillä yhteiskunnan asioista, viedä lapset harrastuksiin, osallistua taloyhtiön tai naapuruston toimintaan, nukkua kahdeksan tuntia yössä, meditoida ja lenkkeillä ja ottaa välillä ihan rennosti. Ja taas ylihuomenna yhden prosentin parempi. Neuvola mittaa käyrät, kyselee vitamiinit ja antaa tusinan lappusia ja vihkosia joka käyntikerralla. 11 Teema menee juuri nyt. Ja ensi kuussa opettelen taas toisen uuden taidon. Armollisuus tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että haluaisin asioiden olevan toisin, tai että tämänhetkinen tilanne turhauttaa tai surettaa tai hävettää. Mitä tarvitsisin, jotta voisin helpommin harrastaa jotain mielekästä. Ja jos jokainen niistä neuvoista ja ohjeista olisikin vanhemmalle suunnattu aito kysymys – "Mitä perheesi tarvitsee, jotta voisitte hyvin?" – niin väitän, että meillä olisi oikeasti paljon enemmän hyvinvoivia perheitä. Voisiko jotain tehdä toisin. Tarpeiden tutkimiseen on hyvä ottaa mukaan kolme asennoitumista: armollisuus, uteliaisuus ja sinnikkyys. Kokeillaanko. Vaan entä jos vaihtaisi sen kokonaan pois. Vanhemman korvaan nämä hyvää tarkoittavat neuvot ja ohjeet alkavat helposti kuulostaa vaatimuksilta. Hengästyttääkö. Sukulaiset kertovat kovin mielellään, millä konsteilla omat ja serkun lapset nukkuivat kaksikuisina täysiä öitä, kävelivät yhdeksänkuisina ja lukivat itse Astrid Lindgreniä kuusivuotiaina. Kun tänään olen riittävän hyvä vanhempi, niin voinko huomenna olla yhden prosentin parempi vanhempi. Mainostajat alkavat lähetellä iloisen värisiä tietoiskuja heti kun väestörekisterissä näkyy, että perheessä on lapsi. Ja armollisuus tarkoittaa sen hyväksymistä, että joskus olemme esimerkillisen sijaan vain juuri ja juuri riittävän hyviä, ja niin saa olla
arjen taitoja. 12 Teema KUKA Mihin lapsi tarvitsee TEEMA Varhaiskasvatuksessa lapsilla on erilaisia tarpeita, joille on syynsä: on monikulttuurisista perheistä tulevia lapsia ja arvomaailmaltaan erilaisista perhetaustoista lähtöisin olevia lapsia. Lapsen tärkeimpänä arjen taitona pidän sosiaalisia taitoja, joita voisi kutsua myös ryhmässä olemisen taidoiksi. Päiväkotipäivänsä aikana lapsi joutuu käsittelemään lukuisia vuorovaikutussuhteita. TEKSTI Pirjo Kosonen KUVAT Marjo Nygård PIRJO KOSONEN on varhaiskasvatuksen erityisopettaja, palvelupäällikkö Touhula Varhaiskasvatus
Kasvattajan persoona ja hänen antamansa tuki kasvulle ei unohdu koskaan. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota hänen mahdollisuuksiinsa toimia. Erilaisuuden kohtaaminen on prosessi, jonka aikana tapahtuu muutoksia tiedoissamme, taidoissamme ja tunteissamme. Myös lapsen osallisuus saadaan näkyväksi arjessa pienryhmätoiminnan kautta. Tunteen hyväksyminen auttaa ymmärtämään sekä itseään kasvattajana että myös lapsen tarpeita. Kasvattajan tärkein merkitys lapselle on lapsen kohtaamisessa: pysähtyminen kuuntelemaan ja tekojen sanoittaminen sekä empatian antaminen pelkän rajojen asettamisen sijaan.". Näihin liittyen sosiaaliset taidot ja ryhmässä olemisen taidot nousevat keskiöön. Samaa sukupuolta oleva aikuinen on erityisen tärkeä samaistumiskohde lapselle. Lapsen ensikohtaaminen herättää aina tunnetilan, joka olisi hyvä sanoittaa. Lisäksi omien tunteiden tunnusteleminen ja nimeäminen on tärkeää. Näissä keskusteluissa syntynyt yhteinen näkemys lapsesta on perustana koko varhaiskasvatukselle jokaisen lapsen kohdalla. Miten tuemme lasta. Lapsen erilaisuus voidaan nähdä erilaisissa ympäristöissä, erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa ja kehityksen eri vaiheissa. Lisäksi lapset tarvitsevat taitoa odottaa omaa vuoroaan ja taitoa keskittyä. Kasvattajat ovat omalla esimerkillään mallina lapselle sosiaalisten suhteiden verkostossa. Itse puhun mieluummin myös perhelähtöisestä varhaiskasvatuksesta lapsilähtöisyyden sijaan, sillä osa vanhemmista tarvitsee paljon tukea kasvatukseen arjen tilanteissa. Kasvattajan ja lapsen kohtaamisen merkitys korostuu silloin, kun lapsella on todettu erityistarpeita. POHDITTAVAKSI erityisen merkityksellistä silloin, kun lapsiryhmään tulee lapsi, jolla on tuen tarvetta. Lapsen tuen tarvetta ei enää ajatella pysyvänä ja vain häneen liittyvänä ominaisuutena, vaan tuen tarvetta arvioitaessa tarkastellaan myös ympäristön muutostarpeita. Kasvattajan tärkein merkitys lapselle on kohtaamisessa: pysähtyminen kuuntelemaan ja lapsen tekojen sanoittaminen sekä empatian antaminen pelkän rajojen asettamisen sijaan. Kasvattajan ja lapsen hyvän suhteen perustana on oikea tieto ja tunne, rehellisyys lisää luotettavuutta. Luotettavuus auttaa lasta ennakoimaan tulevaa. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö on uuden varhaiskasvatussuunitelman myötä noussut yhä suurempaan arvoon. Tunteen hyväksyminen tai hyväksymättä jättäminen on ratkaisevaa. (2) Tavoitteena on kehittää lapsen yhteistyö– ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettiseen vastuullisuuteen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Jos ryhmässä olemisen taitoja ei ole, syntyy väistämättä ristiriitatilanteita. 13 Teema Sosiaaliset taidot ovat perustana kaikelle toiminnalle. Kasvattajien tapaan kohdata erilaisuus vaikuttaa se, miten kukin määrittelee erilaisuuden tai poikkeavuuden. Kasvattajan tiedot ja taidot ratkaisevat tilanteiden ja vuorovaikutuksen synnyn. Tunne voi olla niin positiivinen kuin negatiivinen. Kuinka sitten tuemme lapsia sosiaalisuuteen. Käytänteiden arviointi on KASVATTAJAN JA LAPSEN KOHTAAMINEN: Kasvattaja ei ole koskaan terapeutti vaan lapsen kasvun ja kehityksen tukija. Päivähoidossa lapset ovat jatkuvasti tekemisissä toisten lasten kanssa. (3) Lisäksi tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kun hän on käynyt läpi ensimmäisen tunnetilansa, voi kasvattaja nähdä lapsen objektiivisemmin. Hyviin vuorovaikutustaitoihin pyritään myös uuden Vasun tavoitteissa, joissa mainitaan kolme tärkeää asiaa: (1) Varhaiskasvatuksen tehtävänä on turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Niitä tarvitaan leikissä, pukeutumistilanteissa, ruokaillessa, ulkoilussa sekä ohjatuissa toiminnoissa. Kun kasvattaja hyväksyy tunteensa, hän alkaa pohtia, miksi tunnen näin. Siksi olisi tärkeää keskustella ja arvioida varhaiskasvatuksen peruskäytänteitä tietyin väliajoin. Turvallisen suhteen perustana on tunne siitä, että kasvattaja auttaa lapsen myös kiukun ja pettymyksen yli. Lapsen erityisyys määritellään paitsi lapsen tuen tarpeesta käsin, myös yhteisön osaamisen tason mukaisesti. Kasvattajalla tulee olla kyky vastaanottaa positiivisten tunteiden lisäksi myös vihaiset ja kielteiset tunteet ilman hylkäämisen vaaraa. Omat kokemukset ja siihen liittyvät tunteet ovat osa lapsen kohtaamista. Kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa ovat siten arvokkaita hetkiä niin lapsen kuin vanhemman näkökulmasta. Pienryhmäpedagogiikka ja -toiminta luovat hyvän perustan lapsen päivittäiselle kohtaamiselle. Kasvattajan tulee hyväksyä ja arvostaa lasta sellaisena kuin hän on
Käsityönopettajan työt vievät kolme iltaa viikossa. Työ on hyvää vastapainoa lapsiarjelle. Kun päivätöissä käyvä mies tulee kotiin, pääsee Elisa lähtemään töihin Helsingin Työväenopistoon. 14 Teema TEEMA TEKSTI Laura Koskelainen KUVAT Suvi Sievilä LAPSIPERHEEN Elisa Koskinen viettää varsin aktiivista lapsiperhearkea päivisin lastensa kanssa. Nelivuotias Senni ja kaksivuotias Veikka käyvät kerhoissa ja muskareissa. A RKI
Hoitoapu on tarpeen, jos Koskisella on töitä päivisin tai viikonloppuna. Tämä iltapäivän hetki on todella tärkeä, sillä muuten töideni tai vanhempien harrastuksien takia emme ehtisi nähdä kunnolla vasta kuin myöhään illalla, Koskinen sanoo. Isovanhemmat mahdollistavat vanhemmille myös kahdenkeskistä aikaa. Kun seurakunnan lastenohjaaja tuli tutuksi, Senni oli helppo laittaa päiväkerhoon. Yhden vuoden ajan Elisa ja lapset kävivät sellaisessa perhekerhossa, johon ilmoittaudutaan etukäteen. Arjen luksusta on se, että mies Riku pääsee kotiin kolmelta. Aluksi oli kerho esikoisvauvan vanhemmille. 15 Teema Koskinen on tyytyväinen, kun heidän ei ole tarvinnut vielä laittaa lapsiaan päivähoitoon. . . Kirkon ilmoitustaululta löytyi uusia harrastuksia. Silloin he ovat kaikki yhdessä koolla. Seurakunnan muskarissa hän on käynyt molempien lasten kanssa. Aamupäivällä on kerho, vähän ulkoilua, lounas ja lepohetki kotona. Ryhmäläiset tapailevat toisiaan vieläkin, vaikka vauvavuodesta on neljä vuotta. Senni käy seurakunnan päiväkerhossa ja läheisen päiväkodin metsäkerhossa, johon kuuluu kolme tuntia ulkoilua kolmena päivänä. Näiden lisäksi Koskinen on lastensa kanssa osallistunut kevätretkille, jossa käydään jossain lähellä sijaitsevassa kotieläinpihassa tai muussa perhekohteessa. Kerhot ja muut harrastukset ovat tuoneet lasten elämää riittävästi virikkeitä ja kavereita. Onneksi kavereista löytyy seuraa myös kerhopäivien jälkeen, Koskinen kertoo. Päivärutiinit kulkevat samalla kaavalla. Koskisen perhe saa tukea molempien vanhempien omilta vanhemmilta. Siellä oli ohjelmaa noin kolmevuotiaalle lapselle ja hänen pienelle sisarukselle. Sen ohjelmassa oli ohjattuja keskusteluja, vauvahierontaa ja musiikkia. Hän on niin touhukas ja kaipaa jo ikäistään seuraa. He ovat saatavilla aina kun heitä muistaa pyytää. Minusta on tullut aktiivinen seurakunnan jäsen ihan vahingossa, Koskinen naurahtaa.. He syövät yhdessä ja vaihtavat kuulumisia ennen kuin Elisa lähtee töihin. . Kirkko on harrastuspaikka Lasten myötä Koskinen ryhtyi harrastamaan monenlaista läheisellä kirkolla
Yksi lasten suosikkileikki on muskari, jossa jokainen on vuorollaan muskariohjaaja. Kaksivuotiaskin osaa löytää kappaleen, jota laulamme yhdessä. Kun arjessa äksyillään liikaa, on tärkeää pysähtyä ja sanoittaa tunteitaan sekä mennä lepäämään, kun siihen on mahdollisuus. Joidenkin kerhokavereiden vanhempien kesken on sopimus, että joissain tilanteissa lapset voi tulla hoitoon, jos vanhemmalla on joku meno. Koskinen on käynyt kirkolla kristillisessä joogassa. Meillä tämä on hyvän mielen leikki, jossa ei kuitenkaan tarvitse nähdä kauheasti vaivaa. Senni näkee kavereitaan kerhopäivien ulkopuolella. Hektisessä arjessa itsensä kuunteleminen ei Koskisen mukaan aina ole helppoa. Koskiselle on tärkeää, että lasten kerhot ja omat harrastukset ovat lähellä. Muuten kodin ilmapiiri muuttuu raskaaksi. . Joskus kodista tulee temppurata, toisinaan Koskista kauhistuttaa kodin sekamelska. Lasten harrastusten ja kerhojen myötä vanhemmat ovat tutustuneet uusiin perheisiin. Luovaa työtä tekevä äiti on antanut taiteileville lapsille vapaat kädet. Kotona lapset leikkivät yhdessä. . 16 Teema TEEMA Itsestä huolehtiminen Arjen kiireissä molemmat varhemmat ovat järjestäneet aikaa omaa harrastustaan varten. Kun yhdessä leikkiminen ei suju, he piirtävät tai lukevat. Kotihoidossa olevat sisarukset opettavat toisilleen jakamisen ja sopimisen taitoa. Joskus lapsillekin sanon, että ’äiti on nyt väsynyt’, jolloin lapset ymmärtävät, että vika ei ole heissä, kun saatan joskus olla inhottava, Koskinen kertoo. Ympärillä on kaunista luontoa, jonne voi mennä retkelle, Koskinen kertoo. . Lapset oppivat liikennettä ja liikkumista kerhoja kirjastomatkoilla. On luksusta, että lähellä on monenlaista. Joskus he sopivat puistotreffejä tai leikkivät toistensa kodeissa. Omat harrastukset ovat molemmille vanhemmille henkireikiä, joista ei tingitä. Lapset saavat käyttää löytämiään materiaaleja askarteluihin. Hektisessä arjessa itsensä kuunteleminen ei Koskisen mukaan aina ole helppoa.. Puistossa on juttuseuraa ja lähellä on tapahtumia. Koti on oppimisen paikka Koskinen ihmettelee puheita, joiden mukaan vain päiväkodissa saa laadukasta varhaiskasvatusta ja että kotihoidossa olevat lapset olisivat siitä jotenkin paitsi. Äiti tekee ruokaa, he ovat siellä yötä ja äiti katsoo lasten perään. Koskiselle itsensä kuunteleminen on tärkeää. Vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet, vaikka riitojen selvittely onkin joskus vanhemmille hermoja raastavaa. Sitten arjessa taas jaksaa. . Leikin avulla lapset käyvät läpi monia eri tilanteita, Koskinen kertoo. On alkupiiri, eväät ja vapaata leikkiä. Hän on pitänyt seurakunnan päiväkerhoa erittäin laadukkaana. Kerhon ohjelmassa on monia vuorovaikutustilanteita, tehtäviä ja askartelua. Kuka saa minkäkin tavaran tai mikä kirja luetaan ensin. Hektisessä arjessa Koskista helpottaa tieto, että hän voi soittaa väsyneenä hetkenä äidilleen ja kutsua perheensä kylään
19 s.20 s.22 KUVA Satu Reinikainen. 17 Me tekijät Me tekijät Terhi Törmä & ruumiimme viisaus 7 kysymystä lapsivaikutusten arvioinnista Hengellinen lihastreeni perustuu hiljaisuuteen s.18 Ihmisen ruumiillinen viisaus on olemassa jo paljon ennen ajattelua. Keho reagoi ennen kuin tietoinen mielemme on rakentanut ajatuksen valmiiksi." s
18 Me tekijät RUUMIIMME VIISAUS auttaa meitä ymmärtämään uskoamme ME TEKIJÄT KUKA TERHI TÖRMÄ väitteli tohtoriksi (5.12.2015) Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Oma ruumis ja kerronnan kaari”. TEKSTI & KUVAT Satu Reinikainen. Väitöskirjassaan Törmä etsii käsitteellisiä välineitä kerronnallisuuden ja ruumiillisuuden ymmärtämiseen ranskalaisen fenomenologian ja hermeneuttisen lähestymistavan avulla. Väitöskirjan ajatus on, että muodostaessamme merkityksiä ympärillä olevasta maailmasta, toisista ihmisistä ja itsestämme käytämme apunamme oman ruumiimme viisautta sekä kykyämme hahmottaa elämää kertomalla
Kyse on tutkimussuuntauksesta, jossa korostetaan ihmisen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa. Aina tietyssä tilanteessa läsnä oleva. ”Tyhjään tilaan”, hän sanoo. Väitöstutkimuksesta puhuessaan Terhi innostuu. Ihmettely, uteliaisuus ja tunteiden kirjo näkyvät paitsi lapsen kasvoilla, myös koko kehossa. Keho reagoi ennen kuin tietoinen mielemme on rakentanut ajatuksen valmiiksi. Vuosia myöhemmin muistamme tuoksut ja penkkien pehmusteet, vaikka sanat olisivat unohtuneet. ”Ajattelen, että ihminen on kokonaisuus, jossa oma osansa on elämän tunnustelulla, luovuudella, älyllä ja oppimisella”, ruumiin fenomenologiasta väitellyt tohtori Törmä sanoo painokkaasti. Tämän päivän reformaation on juuri siinä, arjessa lasten kanssa. Eleillä on iso merkitys. Ihmisen ruumiillinen viisaus on olemassa jo paljon ennen ajattelua. Oman ruumiimme viisaus auttaa meitä ymmärtämään paitsi elämää, myös tätä meidän luterilaista uskoamme vielä jotenkin toisin kuin vain ajattelun tasolla. Kaste tarvitsee sanat ja se tarvitsee veden, mutta se tarvitsee myös käden, joka valelee vettä kastettavan päähän ja piirtää otsaan ja rintaan ristinmerkin. Lapsi elää kyselemättä omassa ruumiissaan. Kokemuksista tulee osa ihmisen uskonnollista identiteettiä niistä kerrottujen kertomusten kautta. Halusin myös irti kokoaikaisesta suorittamisen ajatuksesta”, Terhi sanoo. Fenomenologia tulee kreikan sanoista ilmiö ja oppi. ”Tuntui, että kaikkeen piti mennä pää ja sanat edellä. Näin muodostuu ja kasvaa nuoren oma uskonnollinen identiteetti. Aikuisenakaan oma ruumis ei ole kone, vaan elävä, tunteva, kokeva, kärsivä, iloitseva – siis minä itse. ”Havahduin, että eihän tämä ei voi olla näin. Ehtoolliselle mennessämme kuulemme asetussanat, polvistumme ja tunnemme ehtoollisaineet itsessämme. Pelkkä kertomus olisi niin paljon vähemmän, jos ei olisi ruumiillista ymmärrystä. Joskus ehkä kannattaisi ottaa se riski. Terhin kasvoilla ja silmissä on lämpimästä kohtaamisesta ja toisesta ihmisestä välittämisestä kertova hymy. Koneen voi säätää pienemmälle tai suuremmalle tai laittaa kokonaan pois päältä. Se on jotain aivan muuta kuin elämän suorittaminen omien tai toisten odotusten tai ennalta määriteltyjen kaavojen mukaan. ”Luther tekee tavallisesta tärkeää. Luther nostaa arkisen elämän hengellisen elämän rinnalle ja samalla hän tulee sanoneeksi, että ihminen ei ole yhtään vähempää hengellinen omassa ruumiissaan kuin teologisissa pohdinnoissaan. Lapset ovat meille ruumiillisen ja aistillisen elämänkokemuksen esimerkki. Eletty ruumis on merkityksellinen. Alkoi elämän tunnustelun opettelu. Yhtä lailla kuin että pelkät sanat eivät riitä, ei myöskään pelkkä kehollinen kokemus ole kaikki. Ajatus on pelottava! Siitä voi syntyä kaaos tai sitten käy niin, että aikuinen oppiikin lapselta. Ruumiin fenomenologiassa on ajatus, että ihminen on vuorovaikutuksessa maailmaan oman ruumiinsa kautta koko ajan. Vastaus oli aina sama, ”pappi pitää puheen”. Rippikoululaiset keskustelevat toistuvasti konfirmaation jälkeen, miltä alba tuntui, miltä viini maistui ja jäikö leipä kiinni kitalakeen. Hänen ajattelussaan on jotain hyvin samaa, kuin meidän varhaiskasvatuksessamme”, Terhi pohtii. Terhi tunnetaan työstään innostuneena, innovatiivisena, rohkeana ja tunnollisena. Vietämme reformaation juhlavuotta. Valmiiksi löydetyn, valmiiksi suunnitellun ja sanoitetun tukan sijasta avoimeen tilaan, jossa sisältö syntyy vaikkapa yhteisestä kuvan tai musiikin ihmettelystä. Muutakin kuin ääntä ja puhetta Nuorena pappina Terhi kyseli vanhemmilta kollegoilta, mikä erilaisissa työtilanteessa on papin rooli. Terhi miettii hetken. Oman elämän viisaus onkin siinä, että juuri tässä hetkessä ja juuri tuollaisena olet riittävän hyvä. Olen pyytänyt häntä puhumaan kanssani ruumiin teologiasta, varhaiskasvatuksesta ja ehkä vähän reformaatiostakin. Ihminen on kokonaisuus, ei pelkkä ääntä ja puhetta. Hetkessä hän on koko olemuksellaan läsnä tässä hetkessä, vaikka tiedän kiireisen työpäivän vieneen tätä ennen jo moneen suuntaan. Tehdessämme töitä kirkossa lasten kanssa rakennamme samalla heidän identiteettiään. Kirkon varhaiskasvatus on lapsen hyvää hoitamista, kasvattamista ja opettamista. Täsmällisemmin sanoen hän on teologian tohtori, Ylöjärven seurakunnan kappalainen, oppilaitostyön ja varhaiskasvatuksen pappi. Tutustuminen bibliodraamaan avasi ajattelun, että myös teologiassa on olemassa toisenlainen, kokonaisvaltaisempi todellisuus. Samalla ihmisen on mahdollista ymmärtää omaa olemistaan, koska on mahdollista käyttää sanoja ja rakentaa kertomuksia. Mitähän Luther on mahtanut ajatella tällaisesta ajattelusta. ”Luther oli teologiassaan erittäin ruumiillinen”, Terhi sanoo. Arki on paikka, jossa Jumalaa ja lähimmäistä palvellaan. Terhi nostaa esimerkeiksi kirkkomme sakramentit. Kaikki käsillä tekeminen, rakentaminen, kädestä kiinni pitäminen, syömään opettelu, kaikki ovat omalla ruumiilla koettavia ja harjaantumista vaativia taitoja ja samalla ne ovat elämää, jossa Jumala on läsnä. Koemme ehtoollisen jo ennen kuin ajattelemme. Ihmiselle ei voi tehdä niin. Entä kirkon varhaiskasvatus, mihin siinä pitäisi kiinnittää huomiota. Me olemme Sanan kirkko ja siinä on paljon hyvää ja tärkeää, luovuttamatontakin, mutta minulle pelkät sanat eivät riittäneet”, Terhi sanoo. ”Oman ruumiimme viisaus auttaa meitä ymmärtämään paitsi elämää, myös uskoamme aivan toisella tavalla kuin vain ajattelun tasolla”, Terhi pohtii. 19 Me tekijät ”Olen perheenäiti ja peruspappi”, esittelee Terhi Törmä itsensä napakasti. Hän on älykäs ajattelija, syvällinen pohdiskelija, loistava kuuntelija ja erinomainen keskustelukumppani. Keholliset kertomukset – hengellinen identiteetti Kehollisten kertomusten kautta rakentuu oma hengellinen identiteettimme. Lapsen uskonnollinen identiteetti on alkanut kasvaa jo varhain. Meidän tulisikin oppia lapsilta elämän tunnustelemisen taitoa. Aikuisenakaan oma ruumis ei ole kone, vaan elävä, tunteva, kokeva, kärsivä, iloitseva – siis minä itse.. Ei näistä voi jättää mitään pois
Vaikutusten arvioinnissa ovat lapset ja heidän asiantuntemuksensa avainasemassa. Näinhän se pitäisi ehdottomasti olla. KUVA Suvi Sievilä. Tämä on minusta inhimillisesti ymmärrettävää. Arviointia voidaan tehdä ennen päätöksen tekoa, prosessin kuluessa tai seuranta-arviointina. Miten lapsivaikutusten arviointi näkyy seurakuntasi toiminnassa ja päätöksenteossa. Seurakuntaneuvosto on edellyttänyt, että ennen lopullisten päätösten tekemistä selvitetään muutosten vaikutukset lapsiin ja että osana selvitystä myös kuullaan lasten näkemyksiä. Usein vaikutusarvioiden auki kirjoittamista arastellaan sen vuoksi, että ehdotetun ratkaisun kielteiset vaikutukset tulevat esille. Joskus on välttämätöntä tehdä päätöksiä, jotka ovat tavalla tai toisella ikäviä ja sitähän vastuun kantaminen usein on. Kerro jokin konkreettinen esimerkki lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. 2. Lapsivaikutusten arvioinnissa Puntarissa lapsivaiku tusten arviointi Kysymyksiimme vastaa Jaakko Weuro. Weuron työpaikka on valtiovarainministeriössä neuvottelevana virkamiehenä. Toimin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana, ja minulle lapsivaikutusten arviointi näkyy lähinnä yksittäisten päätösten yhteydessä. Miten nämä vaiheet näyttäisivät toteutuvan, ja painottuuko joku vaihe erityisesti. 5. Meillä on edessä merkittäviä toiminnan uudelleenjärjestelyjä yhdessä kolmesta pääkirkostamme. Samalla ajattelen, että meidän päättäjien pitää rohkaista valmistelijoita tuomaan ehdotusten eri puolet rohkeasti esille. Vaikutusten arvioinnin sanotaan lisäävän päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. 3. Hän on Oulunkylän seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja hiippakuntavaltuutettu. Ehkä sitten jossain muussa yhteydessä voidaan tasapainottaa niitä kielteisiä vaikutuksiakin. Mitä sanoisit tästä. 20 Me tekijät 7 KYSYMYSTÄ 1. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että enemmänkin pitäisi tehdä. On tärkeää, että aikuiset eivät ”kaappaa” lasten ääntä vaikutuksia arvioitaessa. Meiltä puuttuu selkeä ja yhteinen toimintamalli vaikutusten arviointiin sekä lasten ja nuorten näkemysten selvittämiseen. Nyt vaikutuksia arvioidaan aina siellä täällä päätös kerrallaan, mikä on myös kuormittavaa valmistelijoille. Olen ehdottomasti samaa mieltä. Mitä ajatuksia tämä lause herättää sinussa. 4. Oman kokemukseni mukaan vaikutusarvioita tehdään lähinnä ennakollisesti, osana päätöksentekoa. On kuitenkin parempi, että asiat tuodaan etukäteen avoimesti esille. Vapaaehtoistehtävässään hän toimii partiojohtajana, tällä hetkellä 15–18-vuotiaiden ohjaajana eli samoajaluotsina. Meillä lapsivaikutuksia on käsitelty erityisesti toimitilakysymysten yhteydessä ja henkilöstöratkaisuja tehtäessä
Mihin suuntaan arviointi näyttäisi kehittyvän. Hallintoa tunnutaan pitävän jonkinlaisena turhana byrokratiana tai pelkkänä rasitteena, josta on pyrittävä eroon tai johon ei ainakaan kannata panostaa. 7. Mikä mielestäsi vaikutusten arvioinnissa haastaa tulevaisuudessa. Mikä merkitys vaikutusten arvioinnilla on tähän mennessä ollut. 21 Me tekijät Puntarissa lapsivaiku tusten arviointi olisi tärkeä saada lasten ja nuorten omat kokemukset ja näkemykset esille, lasten kanssa toimivien aikuisten näkemysten sijaan – oli kyse sitten seurakunnan työntekijöistä tai lasten vanhemmista. Asioiden valmistelu kärsii tästä asenteesta. Tämän vuoksi olisi entistä tärkeämpi satsata siihen, että päätösten vaikutukset arvioidaan huolellisesti ja otetaan seurakuntalaiset mukaan valmisteluun. 6. Kun resurssit ovat tiukalla, pitää panostaa entistä enemmän siihen, että tehdään oikeita asioita. Vaikea sanoa, missä määrin vaikutusarviot olisivat suoranaisesti vaikuttaneet päätösten lopputulemaan. Hallinto pitäisi oikeastaan nähdä johtamisjärjestelmänä. Olen huomannut, että kirkossa ajatellaan ”hallintoa” ja ”toimintaa” toisistaan erillisinä asioina. Toisaalta uskon, että lasten ja nuorten näkökulma pysyy paremmin läsnä päätöksenteossa, kun vaikutusarviointeja tehdään. Lasten ja nuorten näkökulman aktiivinen huomioiminen voisi toimia mallina myös laajemmin seurakuntalaislähtöiseen toimintakulttuurin kehittämiseen.. Se on prosessi, jossa seurakuntayhteisö määrittelee, mitä tehdään ja miten
Kristillisen meditaation ideana ei ole yksilön hyvinvointi vaan yhteyden kokemus.. 22 Me tekijät Hengellinen lihastreeni TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas PERUSTUU HILJAISUUTEEN ME TEKIJÄT Hiljaisuus on Helena Paalanteelle hankalaa mutta elintärkeää. Sitkeä harjoittelu on voimistanut hänen hengellisiä lihaksiaan, mutta kyseessä ei ole mikään egoprojekti
Hänen ylleen näyttää laskevan rikkumaton rauha, vaikka ympäristö tulvii ärsykkeitä: kirkuvia graffiteja, liikenteen jylinää, bensan hajua ja ihoa repivää tuulta. Hän lanseerasi idean, että ihmisen tulee harjoittella hengellisesti samalla tavalla kuin tämä treenaa fyysisesti tai sotilaallisesti. Iganatius de Loyola oli 1500-luvulla vaikuttanut jesuiittaveljeskunnan perustaja ja Espanjan armeijan upseeri, joka kirjoitti kirjan Hengellisiä harjoituksia. Ensimmäistä maratoniakaan ei juosta ykköslenkillä.” Paalanteen kohdalla hengellinen treeni on jo integroituneet kiinteästi elämään. Se on hetki, jolloin ihminen valaistuu, jos puhutaan valaistumisesta – tai herää. Ajattelin että myös kaltaisillani tulisi olla mahdollisuus hiljaisuuteen.” Eikö se ollut osanottajille aikamoista kidutusta. Aikaa voi sitten vähitellen pidentää.” Hiljentymisen avuksi voi poimia jonkin rituaalin: esimerkiksi merkitä aloituksen ja lopetuksen sytyttämällä kynttilän tai soittamalla kelloa tai pätkän musiikkia. Vai mitä. Aloitimme kokoontumisen niin, että jokainen sai halutessaan sanoa, mitä se teksti oli kenties nostanut heissä esiin. Muun muassa tämän vuoksi hän on pitänyt kotiseurakunnassaan Oulussa arkiretriittejä. Esimerkiksi Viiden kohdan rukous pohjaa tähän ajatteluun. Sitten hän palaa ehkä sadasosasekunniksi hiljentymiseen kunnes ajatukset harhautuvat jälleen. ”Senhän ne tekevät aivan varmasti. Mutta mitä jos ajatukset harhailevat meditaation kuluessa miten sattuu – vaikka päivän ostoslistoihin. Voin ottaa traditiosta tekstejä, kuvan tai mitä vaan. Sitten luin seuraavan viikon tekstin ja olimme hiljaa parikymmentä minuuttia.” LÄHTÖKOHTANA HILJAISUUS Paalanne on verrannut hengellisyyden harjoittelua lihaskunnon nostamiseen punttisalilla. ”Siihen liittyy tietty katselemisen tapa, jolla voi tarkastella esimerkiksi Raamatun tekstejä kaikilla aisteilla: luetaan jokin niistä ja rakennetaan sen pohjalta mieleen näyttämö – että miltä tekstin maailmassa näyttää, tuoksuu, tuntuu, maistuu ja kuulostaa.” Paalanteelle onkin olennaista, että kristillinen perinne tarjoaa hänelle hiljentymiseen myös virikkeitä. Ei tarvitse tylsistyä oman kehotuntemuksen kanssa.” Hengellistä lihastreeniä voi tehdä myös fyysisen ohella – vaikkapa juosten tai pyöräillen. Hän saattaa yhä viettää selkeän hiljaisen hetken mutta ei tällä erää tee päivittäin jotain tiettyä harjoitusta. 23 Me tekijät Hengellinen lihastreeni Helena Paalanne asettuu asfaltille keskelle Helsingin hulinaa. Se ei ole hyvä tai huono juttu; se vain on. Tämä pappi ja psykoterapeutti on selvästi hiljentymisen mestari, jota mikään maailman melske ei hetkauta. Pää ei ole meditaatiossakaan koskaan täysin tyhjä ajatuksista.” Voiko se sitten koskaan tyhjentyä niistä. Mutta miten sitä pystyy treenaamaan retriittien ohella. Se on mahdollista mutta ihme ja armon kokemus: tila, jossa ei ole enää aikaa eikä paikkaa.”. Hän uskoo, että totuus piilee siinä jollakin tavalla ja sanookin olevansa metelöivä ihminen, joka kaipaa hiljaisuutta. ”Jos on päättänyt jonkun ajan, esimerkiksi viisi minuuttia, sitä ei kannata kauheasti pitkittää. ”Ei ollenkaan. ”Useimpien sitä harjoittavien ihmisten koko olemus tuntuu olevan lähtökohtaisesti vähän zen, kun taas itse olen äänekäs ja isoeleinen. Kyllä ja ei. Aloillaan ollessaankaan mietiskelijän ei tarvitse istua lootusasennossa, vaan hän voi seistä tai maata selällään sohvalla tai lattialla vatsallaan – kuten Luther. Hän harrasti niitä kuitenkin pitkään ignatiaanisen perinteen mukaan. Ei tarvitse istua tolpan nokassa tuntitolkulla, vaan aluksi voi olla hiljaa vaikka viisi minuuttia. Annoin joka viikko ryhmän jäsenille yhden Raamatun ja yhden Anthony de Mellolta lainatun tekstin reflektoitavaksi. Mutta hiljaisuus tapahtuu jossain syvemmällä kuin niiden tasolla. ”Kun pälpätys lakkaa, myös ihmisen oma ego lakkaa olemasta. Kun ihminen jossain kohtaa huomaa ajattelevansa ostoslistaa, hän voi ajatella että jaahas, huomaan ajattelevani tätä. ”Aivan ensisijaista on olla hiljaa. ”En ole luonnostani mitenkään hiljainen ihminen, ja meditatiivinen rukous on ollut minulle aina kauhean vaikeaa”, Paalanne sanoo. Olinkin vähän epävarma siitä, kuuluuko meditaatio ylipäänsä minulle.” Hiljentyminen on kuitenkin Paalanteelle elintärkeää. ”Ne oli tarkoitettu ihmisille, joiden on vaikea olla hiljaa. ”Minun ei tarvitse miettiä, mitä pottuvarpaan kynnen alla tuntuu kuten mindfulnesissa
Olemme yhtä. Miten kristillinen meditaatio sitten eroaa rukoilusta. Esimerkiksi kontemplatiivinen eli mietiskelevä rukous ei sisällä sanoja, kun taas jumalanpalveluksessa rukous on yhteisöllistä puhetta, jolla sanoitetaan jotain yhteisön tuntemuksista. Esimerkiksi jumalanpalvelusten tylsyyden voi nähdä hyvänä asiana, sillä pitkäveteisyys on olennaista paitsi lapsen kehityksessä myös aikuisen hengellisessä elämässä. Tärkeintä on se, että kirkossa voi vain olla ja käydä ehtoollisella, muistamatta yhtään mitä siellä sanottiin. Vaikka kaikilla on oma elämäntarinansa, ajatuksensa ja tunteensa, olemme yhdessä samanarvoisina ja pohjimmiltaan samanlaisina. Tyhjyys voisi olla tälle hyvä sana, sillä onhan Jumalakin jotain, josta ei voi oikein puhua. Mutta esimerkiksi minulle rukous ei merkitse sanoja.” Olet sanonut että kristillinen meditaatio sopii ateistille. Jos siitä tekee tavoitteen, se häiritsee itse prosessia. ”Ja jumalanpalvelus on todella hieno tilanne olla hiljaa. Ortodoksisessa liturgiassa ihmisiä viehättääkin se, että messu vaan soljuu eteenpäin ja menee vähän enemmän ihon alle.” Paalanteen mielestä luterilaista messua ei tosin tarvitsisi muuttaa mitenkään. Siinä ihminen ankkuroituu omaan kehoonsa ja käy sitä läpi.” ”Kristillisessä meditaatiossa taas ankkurina ei toimi vain oma keho – vaikka hengittäminen on siinäkin tärkeää – vaan siinä liitytään myös kristilliseen perinteeseen, esimerkiksi Raamatun tekstin tai ikonin avulla. Paalanne pohtii, onko kysymys itse asiassa samasta asiasta, joka vain ilmaistaan eri tavalla. Ruuhkabussi voi olla oiva meditatiivinen tila, samaten kuin öinen, nukkuva kaupunki. Hiljaisuus ja hiljentyminen merkitsevät Paalanteen mukaan väistämättä myös tylsistymistä. Ehkä tämä yhteys onkin syvintä nimenomaan hiljaisuudessa; ollaanhan ehtoollisessakin enimmäkseen hiljaa.” TAPAHTUMARIKAS TYLSYYS Hiljentyminen on mahdollista missä tahansa. Voisiko olla niin, että itämaisessa traditiossa tyhjyys tarkoittaa samaa asiaa, eli egon kuolemaa, joka kristillisessä perinteessä ilmaistaan sanoin, että minä tulen pienemmäksi ja Kristus suuremmaksi.” Tämä on Paalanteen mielestä mielenkiintoinen kysymys, koska se, mikä on minän tuolla puolella, on niin sanoittamatonta. ”Näen tässä aikamoisen samankaltaisuuden, mutta kristillisessä meditaatiossa asiaa sanoitetaan niin, että Kristus kasvaa suuremmaksi ja minä pienemmäksi. ”Ehkä kyse on hiljaisesta ymmärryksestä ja yhteisestä kokemuksesta. Ankkuri on siis myös ihmisen itsensä ulkopuolella.” Sanotaan että itämaisessa meditaatiossa tavoitteeena mielen tyhjyys kun taas kristillisessä mietiskelyssä mieli täyttyy Pyhällä Hengellä. Treenaus auttaa kuitenkin jonkin verran ajatusten hallinnassa. Siihenkin voi suhtautua kuin hymninä, jonka läpi elää, eikä niin, että nyt täytyy veisata tämä virsi ja mitäs tuossa saarnassa nyt sanottiinkaan.” ”Meillä puhutaan sanan kirkosta, joka lähtökohtaisesti tarkoittaa sitä, että siellä puhutaan hirveän paljon. Että saa vain hiljentyä sellaisten käsittämättömän absurdien asioiden äärellä kuin usko ja Jumala. ”Päällimmäinen pälpätys ei ehkä lopu, mutta siihen alkaa suhtautua hyväksyvämmin: että joo, harhauduin taas. ”Minun mielestäni ei mitenkään. MINDFULNESS Miten kristillinen mietiskely eroaa esimerkiksi mindfulnessista. Ei se kysy uskoa. Tapa alkaa kannatella. Ateistilla voi toki olla korkea kynnys ryhtyä tähän, mutta totta kai se sopii heillekin.” Entä mikä merkitys on sillä, että istutaan yhdessä hiljaa – tai vietetään vaikkapa koko viikonloppu joukolla sanomatta sanaakaan. Millä tavoin. So what.” KRISTILLINEN MEDITAATIO VS. Että ollaan jollain tavoin vuorovaikutuksessa toisen kanssa vaikka ei keskustella.” ”Esimerkiksi Taizen hiljentymisessä voi syntyä todella syvä yhteinen kokemus. Kasvu tapahtuu näkymättömissä ja salassa samalla kun ihminen itse huomaa vain tylVoisiko olla niin, että itämaisessa traditiossa tyhjyys tarkoittaa samaa asiaa, eli egon kuolemaa, joka kristillisessä perinteessä ilmaistaan sanoin, että minä tulen pienemmäksi ja Kristus suuremmaksi.”. ”Mindfulness kumpuaa buddhalaiseen traditiosta, vaikka sitä pidetään vapaana uskonnollisista ideologioista. ”Että ottaa vain Raamatun käteen ja alkaa meditoimaan. 24 Me tekijät Katso lisää www.hyveetelamassa.fi ME TEKIJÄT Tuohon äärimmäiseen tilaan ei Paalanteen mukaan kuitenkaan pidä pyrkiä
Jos ihminen ei ole tällä hetkellä valmis hiljentymään, se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi hänelle joskus ajankohtaista. Myös elämässään niin sanotusti epäonnistunut ihminen – jonka tarkoitus ei esimerkiksi ole tulla yhtään terveemmäksi – voi harjoittaa hengellisyyttä ilman muuta päämäärää kuin se, että hän on elossa, hänen elämän henkensä on Jumalasta ja hän tahtoo olla yhteydessä siihen. ”Ja sitten kun ihminen pysähtyy, hän ajattelee, että hoh, eihän tästä mitään suuria oivalluksia tullutkaan; enpä päässyt nirvanaan tämänkään meditaatiohetken seurauksena. 25 Me tekijät ME TEKIJÄT syyden ja ahdistuneisuuden. Asia onkin ongelmallinen, jos hengellisistä harjoituksista tulee yksilön oma egoprojekti, jossa hän pyrkii pitämään huolta omasta henkisestä kunnostaan jotta olisi terve ja hyväksytympi ja pystyisi tekemään enemmän töitä. ”Kyllä vain. Kaikki eivät välttämättä ole samaan aikaan samassa moodissa.” Entä voiko hiljaisuus joissakin elämäntilanteissa olla peräti haitallista. Mutta jos harjoitusten perimmäinen päämäärä on omassa hyvinvoinnissa, ne vain korostavat ihmisen erillisyyttä ja hän kadottaa yhteyden maailmaan. Tiedän kyllä, että se voi auttaa ihmisiä paljon esimerkiksi tilanteissa, joissa täytyy rauhoittaa itseään.” Tässäkin suhteessa täytyy Paalanteen mukaan toki olla itselle armollinen: vaikka hiljentymisharjoitukset alkavat egoprojektina, ne voivat muuttua muuksi ajan myötä. Esimerkiksi todella traumatisoituneelle ihmiselle hiljaisuus voi nostattaa sisuksista sellaista kamaa, josta täytyy saada keskustella jonkun toisen ihmisen kanssa. Hän ei pysty puhumaan sellaisesta, mitä ei tunne eikä tiedä.” Hiljentyminen voi kuitenkin parhaimmillaan saattaa ihmisen kontaktiin oman tunnemaailmansa kanssa. ”Ajattelen niin, että rukouksen tarkoituksena on tuoda maailmaan hyvää muillekin kuin vain minulle. ”Suhtaudunkin hyvin kriittisesti egoprojektiin, jollaisena esimerkiksi mindfulnessia markkinoidaan. ”Kaikkihan riittää – ei uskonnollisuutta tarvitse suorittaa. ”Hiljaisuuden pointti ei ole se, että änkeät kaikki tuntemuksesi sisuksiin etkä puhu niistä, vaan tarkoitus on päinvastoin tulla kontaktiin näiden asioiden kanssa. Tunnistan tämän itsestäni hyvin: minun on vaikea seurata esimerkiksi elokuva loppuun miettimättä, mitä facessa tapahtuu.” Saati sitten hiljentymisen aikana. Mutta senkin kuluessa on Paalanteen mukaan hyvä tunnistaa tunne, että esimerkiksi puolen minuutin kohdalla on pakko katsoa Facebookia. Erilaiset hiljaisuuden retriitit ovatkin Paalanteen mukaan nykyisin niin trendaavia juttuja osin siksi, että moni huomaa pakenevansa jotain mölinään, viihteeseen ja someen. ”Se koko pointti hiljentymisessä on – ja tämä on hyvin yhteneväinen mindfulnessin kanssa – että vain todetaan tunne, annetaan sen olla eikä arvostella sitä.” EGOPROJEKTI EI TUO MAAILMAAN MITÄÄN HYVÄÄ Mutta kuinka paljon hengellisiä lihaksia sitten pitäisi harjoittaa, että ne pysyvät voimissaan. Sellainen ihminen joka ei puhu, ei ole kovin hyvin kosketuksissa oman tunnemaailmansa kanssa. Mutta vaikka hiljaisuus ei ole aina pelkästään hyvästä, ihminen voi kokea sen avulla, että nyt on paha olla ja ahdistaa, ja osata sitten hakeutua juttelemaan jonkun kanssa.” Paalanne korostaa myös, ettei hiljentyminen ja hiljaisuuden sietokyky tarkoita puhumattomuutta. Me olemme kuitenkin kaikki samaa henkeä.”. Kristillisessä hengellisyydessä tähtäin on jossain aivan muualla. Sama pätee johonkin kriisitilanteeseen. Ja että tämä impulssi häiritsee minua. Hänen uskonnollisuutensa tapahtuu jollain muulla tavalla. Jos ainoa hyvä tulee minulle, se ei tule kenellekään eikä siis koidu oikeastaan minunkaan hyväkseni. Minä saan siitä jonkinlaisia oivalluksia, mutta eräs hyvä ystäväni taas ei ammenna siitä mitään. Riittääkö hiljentyminen kerran viikossa, vai pitäisikö sitä harrastaa päivittäin. Hän ajattelee, että me olemme kaikki tietyssä vaiheessa elämän polkua, jossa määrätyt asiat ovat tärkeitä. Mutta jotain tapahtuu silti siellä piilossa.” ”Tai tämä on ainakin minun kokemukseni, sillä Ignatiuksen hengellisten harjoitusten tekeminen muutti elämääni radikaalisti. ”Ajatellaan nyt pelkästään sosiaalista mediaa. Sellaiset asiat, jotka ahdistivat minua ihan hirveästi, liukenivat pois.” HILJAISUUS EI OLE PUHUMATTOMUUTTA Paalanne myöntää, ettei hiljaisuus ehkä sovi aina kaikille. ”Minulla on esimerkiksi pappiystäviä, jotka ahdistuvat ja tylsistyvät hiljaisuudessa aivan hirveästi. Väitän että ihmisten keskittymiskyky on heikentynyt sen myötä. Niistä irtautuminen ja hiljaa oleminen saattaakin sitten olla todella haastavaa. Hän saattaa ajatella, että minä en voi, jaksa tai halua pysähtyä
26 Me tekijät NUORI KIRKKO “Katso kenguru loikkaa miestä kyydittäen” rallattelee vanha kupletti. Digioppimisen lisäksi meidän on panostettava myös digipedagogiikkaan. Oppimista digimaailmassa on käsitelty hyvin laiteorientoituneesti, jolloin räikeimmillään on ostettu satamäärin tabletteja ja vasta sitten pysähdytty miettimään, mitä hyötyä niistä voisi olla. Uteliaisuus ja leikillisyys korostuu ja niissä kasvatuksen ammattilaiset ovat jo valmiiksi vahvoilla. Haluamme palvella jäsenkenttäämme seurakunnissa mahdollisimman hyvin ja tarjota esimerkiksi Lasten kirkossa sisältöä, jota yksittäisen seurakunnan olisi turhan kallista kehittää. Digimaailman mahdollisuudet avautuvat vain, jos siihen on aikaa perehtyä ja lupa kokeilla, erehtyä ja oppia. Kouluikäisten Jiipeenetti-mediamme uudistuu vuoden 2018 ja tällä hetkellä pohdimme sopivinta alustaa kouluikäisten omalle medialle. Lähdemmekö jonkun toisen tekijän sivustoille mukaan sisällöntuottajaksi vai siirrämmekö koko median someen. Digipuolen lisäksi Lasten kirkosta löytyvät edelleen tulostettavat puuhasivut, jos esimerkiksi tabletteja ei riitä koko pyhäkouluryhmälle. Miksei Minecraftia voisi ruudun sijaan leikkiä pihalla ja samalla innostaa lapsia matematiikan pariin. Seurakuntatodellisuus tuskin poikkeaa tässä suhteessa suuresti kunnallisesta varhaiskasvatuksesta. Voisiko eri välineiden kautta oppiminen ollakin monikanavaista ja päällekkäistä. Lapsi pääsee ruudulla niin pelaamaan, lukemaan kuin pohtimaan tunteitaan. Lasten kirkko -mediaperheemme nettisivusto onkin uudistunut keväällä ja sisältää jo pienimmille monenlaista hauskaa puuhaa. Luovummeko tekstimuotoisesta sivustosta ja siirrymme pelkkään videotuotantoon omalla tubekanavalla. Esimerkiksi pelillistäminen oppimisessa koukuttaa ja houkuttaa opettajia, mutta mistä osaaminen tähän. Suomessa digiloikkaa on yritetty vaihtelevin tuloksin viime vuosina. Mikä sovellus kouluikäisten maailmassa kestäisi niin pitkään, että sitä olisi mielekästä kehittää. Valtakunnallisen järjestön kautta yhteinen kehitystyö pääsee mahdollisimman jouhevasti kaikkien käyttöön. Järjestömme on tänä syksynä panostanut digiloikkaan jo olemassa olevien palveluiden lisäksi myös vahvistamalla viestinnän tiimiämme digiviestintäsuunnittelijalla ja visuaaliseen viestintään keskittyvällä viestintäsuunnittelijalla. Opettajalehden 2015 syksyllä tekemän kyselyn mukaan digiloikka on erityisesti varhaiskasvatuksen kentällä lapsenkengissä: miltei 80 prosenttia lastentarhanopettajista käyttää digitaalisia välineitä osana työtään harvemmin kuin kerran kuussa. Niinpä kannustan rohkeasti ja pelotta loikkimaan digimaailmaan!. Pedagogiikka on vähintään yhtä tärkeää kuin ennen, mutta keinovalikoima kasvaa. Pyhäkoululampaat ja Raamatun tarinat ovat tallella ja tunnistettavia myös aikuisille, mutta käyttöliittymä on digitaalinen. Näin laitteet ovat kyydittäneet oppimista eikä toisin päin. Nuori kirkko syntyi vuoden 2017 alussa ja se on alusta asti luvannut olla digitaalisen lapsija nuorisotyön edelläkävijä. KATRI KOROLAINEN Kirjoittaja on Nuoren kirkon viestintäpäällikkö, joka vetää myös digitaalisen lapsija nuorisotyön tiimiä KUKA TURVALLISTA RUUTUAIKAA – millä eväillä digiloikkaan. Digimaailman nopeus ja muuntautuvuus haastavat kirkon pitkää suunnittelusykliä, mutta samalla se antaa mahdollisuuden myös ketterään kokeiluun, pieniin tempauksiin ja jatkuvaan muutokseen. Digitaalinen oppiminen on meille valtava mahdollisuus, mutta sitä pitää osata käyttää
Ehkä se on tekemättömien töiden kirjaamista, kalenterin tai työpöydän siivoamista, rukousta tai jotain ihan muuta. Vasu, musiikki ja liikunta varhaiskasvatuksessa, lasten ja perheiden jumalanpalvelus, rauhankasvatusta draaman keinoin, toimintaa perheiden kanssa jne. Varaa aikaa itsellesi, pysähdy hengittämään raikasta syysilmaa, unohda arjen haasteet ja laskeudu ajatustesi tasolle. Oma kalenterini on monelle visuaaliselle ihmiselle järjestelmällisyyden irvikuva. Jossain koulutuksessa vinkattiin, että työkalenteriin olisi hyvä varata säännöllisesti TIK-aikaa. Peruuntuneita menoja ei tosin ole kumitettu pois, vaan niiden päälle on vedetty viiva. Tärkeitä merkintöjä ovat myös viikkovapaat. Suosittelen kokeilemaan, tee varaus tuon työkykysi kannalta tärkeimmän henkilön kanssa pikimmiten. Eri värikoodit helpottavat hahmottamaan omat ja työmerkinnät. Tammikuun päivillä esillä ovat mm. Mielikuva tuon kalenterin omistajasta siihen vilkaisemalla on, että hän on siisti, visuaalinen ja ajankäyttö on hyvin organisoitu. Silloin tulee raapaistua vähän pintaa sieltä ja täältä – eikä mikään työ tunnu valmistuvan tai etenevän toiveiden mukaisesti. Työ ei lopu tekemällä ja työkyky heikkenee pitkissä työputkissa. Vapaapäivien siirtäminen ei ole aina helppoa eikä myöskään tarkoituksenmukaista. Vapaapäivän siirtäminen mielenkiintoisen työtehtävän alta on oltava hyvin perusteltavissa ja korvaava vapaapäivä jo tiedossa. Nimensä mukaisesti ne on suunnattu kaikille kirkon kasvatuksen työntekijöille. On tärkeää osata rajata työtehtäviä myös oman jaksamisen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen ohjaajan työhön liittyy niin arkityön johtamista kuin työalan kokonaisvaltaista kehittämistä. Omat, lapsen ja miehen menot ovat sekaisin työmerkintöjen kanssa. Innostun helposti ja voisin helposti täyttää viikkoni osallistumalla erilaisiin seminaareihin ja työpajoihin. Seuraavien päivien teemana on Rauha. Usein kuulee, että arki täyttyy arjen sujuvuutta edistävistä tehtävistä ja niistä pakollisista jutuista, eikä aikaa työn kehittämiselle jää niin paljon kuin tarvetta olisi. 27 Me tekijät KOKOAA KASVATUKSEN AMMATTILAISET facebook.com/kirkonkasvatuksenpaivat sakasti.evl.fi/kasvatuksenpaivat twitter.com/kirkonkasvatus #kkp2018 #rauha 9.-11.1.2018 Jyväskylän Paviljonki Teemana #rauha KIRKON TALOLTA Kirkon kasvatuksen päivät järjestetään 9.–11.1.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Varhaiskasvatuksen kentällä tulee usein vastaan kaikkea itseäni kiinnostavia projekteja, uusia menetelmiä ja kehittämishankkeita. Tämän lisäksi yleisteemat koskevat koko kasvatuksen kenttää. Tapaamisiin! Heljä Petäjä ja Raija Ojell, Kirkkohallitus, kasvatusja perheasiat Kalenterimerkintöjä – muista TIK! HELI NIEMINEN Kirkon Lapsityönohjaajat ry:n hallituksen jäsen KIRKON LAPSITYÖNOHJAAJAT RY. Tällä tarkoitetaan Tapaamista Itsensä Kanssa, jolloin puhelin on äänettömällä ja sinulla on aikaa koota ajatuksiasi. Mihin aikani riittää ja mikä on aidosti nyt tärkeää työni kannalta. Osa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on saattanut kokea arkuutta osallistua näille päiville, mutta jo vuosia ohjelmatarjonnasta on löytynyt alle kouluikäisten maailmaan keskittyviä teemoja. Tapaammehan Jyväskylässä. Esimiehen tärkeä tehtävä onkin ohjata ehtivää ja innokasta työtekijää valitsemaan tarjonnasta ne sisällöt, jotka vahvistavat perustehtävää ja tukevat yhteisiä toimintasuunnitelmia. Tästä huolimatta Kasvatuksen päivät on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen työntekijäryhmille. Katselen palaverissa salaa työkaverin ihanan värikästä ja siistiä paperikalenteria. Työn näkökulmasta kalenterini täyttyy erilaisista kokouksista, työryhmistä, tapahtumista ja suunnitteluista. Työn rajaaminen onkin väillä todella työlästä. Värejä ei näy, sillä merkinnät on tehty lyijykynällä. Väsynyt työntekijä ei pysty hyödyntämään kaikkea häntä ympäröivää tietoa ja osaamista. Vuodesta 2016 lähtien kirkon lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien omat neuvottelupäivät ovat liittyneet Kirkon kasvatuksen päiviin
Meiltä aikuisilta ne vaativat usein sen, että huomaamme ne pienet hetket ja tilanteet arjessa, joissa lapsella on mahdollisuus tehdä itse ja kokea osaavansa. Koulussa selviytyminen vaatii lisäksi monipuolisia sosiaalisia taitoja, itsesäätelyn taitoja ja vuorovaikutustaitoja. Joulupukkikin on mukana, ja yhden tonttuperheen elämää seurataan aina jouluvalmisteluista jouluyöhön saakka. Kasvattajan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, jotta jaksaisi huolehtia muista. Tai, kun lapsi haluaisi juosta isompien kanssa pihalla hippaa, vaikka se häntä vähän jännittääkin. Liikkuminen on kuitenkin yksi niistä asioista, joihin olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomioita nykyvarhaiskasvatuksessa. Eräänä kauniina yönä Oiva ja Armas kokevat jotain ainutlaatuista, mikä nivoo näiden kahden naapuruksen tiet loppuelämäksi yhteen. Elisa Koskisen haastattelussa lapsiperheen arjesta ja omasta hyvinvoinnista sekä Helena Paalanteen haastattelusta hiljentymisen merkityksestä jaksamiselle. (24 tarinaa) TÄHTIPUU JA MUITA JOULUTARINOITA -KIRJASSA VUOROT TELEVAT Perinteiset ja nykyaikaiset aiheet. TEEMAT tunteet, huumori, auttaminen, uhma KOKO 220 x 295 mm, 32 s. Lapsi myös omaksuu meiltä aikuisilta malleja sen kautta, mitä viestimme toiminnallamme. kaikki ei ole kuin ennen. Tästäkin keskustelusta välittyi se, miten liikunta on yksi niistä asioista, joka herättää meissä monenkirjavia tunnereaktioita. Pieni on Suurin -lehden tämän numeron teemana on ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”. TEKSTI Johanna Heikkinen KUVA Suvi Sievilä Jokin aika sitten olin pitämässä liikuntakoulutusta varhaiskasvattajille. Varhaislapsuus on rakentamisen aikaa hyvin monin tavoin alle kouluikäisen lapsen elämässä. Ellemme opi liikunnallista elämäntapaa lapsena, sen oppiminen myöhemmällä iällä on haasteellista. päätoimittaja. Uusi Vasu nostaa tässä keskiöön lapsen hyvinvoinnin. Tästä näkökulmasta katsottuna me varhaiskasvattajat olemme äärimmäisen tärkeässä asemassa tukemassa lapsen kehitystä ja kasvua, jotta hänestä voisi kasvaa pieni koululainen, joka selviytyy erilaisten haasteiden ja vaatimusten viidakossa tässä yhteiskunnassa. Nämä ovat isoja asioita lapsen elämän ja identiteetin rakentumisen kannalta. Pupun pitäisi saada ystävä, se miettii. Aina välillä myös Armas vilkuilee naapuriin. Pienellä lapsella on myös halu jatkuvasti oppia uutta ja kasvaa omatoimiseksi. Lapsen tulisi osata esimerkiksi pukeutua riittävän nopeasti ehtiäkseen välitunnille, ottaa itse ruokansa (ja vielä osata ottaa juuri riittävä määrä ruokaa), huolehtia omista tavaroistaan ja osata olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Varhaislapsuudessa lapsi kehittyy fyysisesti ja kognitiivisesti huimaa vauhtia. Tai siitä hetkestä, kun lapsi haluaa rakentaa ja korjata leikin ilman, että aikuinen sotkee sitä. se pohtii. Lapset liikkuvat entistä vähemmän ja sillä voi olla tulevaisuudessa kalliit seuraukset kansanterveydellisesti. Kuka alkaisi tuon koiran ystäväksi. Jouluna kaikki on mahdollista! ER ÄÄNÄ AAMUNA, KUN PARKU-PÖLLÖ HER ÄÄ. Näyttää siltä, että niitä yhdistää ainoastaan pihojen välissä kohoava aita. Hyvinvointiin liittyvät näkökulmat haastavat kuitenkin myös meitä varhaiskasvattajia tarkastelemaan omaa elämäämme ja pohtimaan sitä, mitä itse pidämme tärkeänä hyvinvointimme suhteen. Ja tuoksuukin aivan uudelle! Pöllönpoikasen hämmästykseksi koko metsä on peittynyt valkoiseen lumeen. Parku-Pöllön ja oravanpoikasen lumitemmellykset ovat niin villejä, että pian ystäväkset huomaavat eksyneensä äideistään. Kyse voi olla siitä hetkestä, kun takin vetoketju on vedettävä kiinni ja lapsi haluaisi oppia tekemään sen itse. Hyvä varhaiskasvattaja, huomataan arjessa ne pienet ja tärkeät hetket ja nautitaan arjesta yhdessä lastemme kanssa! facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulu on hyviä tarinoita! 28,00 € BRIGIT TE WENINGER, E VE THARLE T (KUVITUS) Tähtipuu ja muita joulutarinoita PAUL FRIESTER, PHILIPE GOOSSENS Missä äiti on, Parku-Pöllö. ISBN 978-952-288-789-4 UUTUUS! 22,90 € 25,50 € UUTUUS!. Tässä numerossa käsittelemmekin omasta hyvinvoinnista huolehtimista mm. Lumenhohtavia ja tähdenkirkkaita ihmeitäkin tapahtuu. 28 Me tekijät OIKEISSA TÖISSÄ ESIMERKIN VOIMA KUKA Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Tarinoissa korostuvat läheisyyden, jakamisen ja auttamisen arvot. ISBN 978-952-288-795-5 TEEMAT ystävyys, ystävystyminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisöllisyys KOKO 230 x 270 mm, 32 s. Siihen liittyvät usein omat hyvät tai huonot muistot liikunnasta omassa lapsuudessa. On viileää. Aikuisena ei aina edes huomaa ajatella, miten monia arjen taitoja lapsi tarvitsee pelkästään jo siinä vaiheessa, kun hän siirtyy koulutielle. Jos kasvattajina olemme luomassa lapselle niitä tilanteita arjessa, jossa lapsella on mahdollisuus ottaa vastuuta omaan arkeen liittyvistä perusasioista aikuisen tukemana, olemme tukemassa lapsen kokemusta osaavana ja pärjäävänä. OIVA JA ARMAS OVAT NAAPUREITA. AMY HEST, JENNI DESMOND Saman tähtitaivaan alla TEEMAT joulu, ystävyys, auttaminen, seikkailu ISBN 978-952-288-790-0 KOKO 124 s. Mielestäni tämän tulisi olla kaiken varhaiskasvatuksen keskiössä. Tarvitaan jälleen suuriäänistä parkumista ja koko eläinjoukon neuvokkuutta, ennen kuin pikkupöllö löytää turvaan. Koulutuksessa keskustelimme liikuntaan liittyvistä muistoista ja mieleenpainuvista kokemuksista kasvattajien omasta lapsuudesta. Niillä on omat kotinsa, omat tapansa ja omat touhunsa. Olemme lapselle tärkeä malli aikuisuudesta! Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot ovat lapselle tärkeitä taitoja elämässä selviytymisen tueksi. Lapsen hyvinvointi ja lapsen ohjaaminen sellaiseen elämäntapaan, että hän voi kokonaisvaltaisesti hyvin on kaiken varhaiskasvatuksen ytimessä. On hiljaista. Aika ajoin oiva kurkkii Armaksen pihaan. Joissakin tarinoissa on tonttuja, peikkoja ja metsän eläimiä, joissakin seikkaillaan realistisessa lasten maailmassa
Lumenhohtavia ja tähdenkirkkaita ihmeitäkin tapahtuu. 29 Me tekijät facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulu on hyviä tarinoita! 28,00 € BRIGIT TE WENINGER, E VE THARLE T (KUVITUS) Tähtipuu ja muita joulutarinoita PAUL FRIESTER, PHILIPE GOOSSENS Missä äiti on, Parku-Pöllö. OIVA JA ARMAS OVAT NAAPUREITA. Jouluna kaikki on mahdollista! ER ÄÄNÄ AAMUNA, KUN PARKU-PÖLLÖ HER ÄÄ. Eräänä kauniina yönä Oiva ja Armas kokevat jotain ainutlaatuista, mikä nivoo näiden kahden naapuruksen tiet loppuelämäksi yhteen. AMY HEST, JENNI DESMOND Saman tähtitaivaan alla TEEMAT joulu, ystävyys, auttaminen, seikkailu ISBN 978-952-288-790-0 KOKO 124 s. Kuka alkaisi tuon koiran ystäväksi. Ja tuoksuukin aivan uudelle! Pöllönpoikasen hämmästykseksi koko metsä on peittynyt valkoiseen lumeen. Pupun pitäisi saada ystävä, se miettii. Aina välillä myös Armas vilkuilee naapuriin. se pohtii. kaikki ei ole kuin ennen. Näyttää siltä, että niitä yhdistää ainoastaan pihojen välissä kohoava aita. TEEMAT tunteet, huumori, auttaminen, uhma KOKO 220 x 295 mm, 32 s. On hiljaista. (24 tarinaa) TÄHTIPUU JA MUITA JOULUTARINOITA -KIRJASSA VUOROT TELEVAT Perinteiset ja nykyaikaiset aiheet. Parku-Pöllön ja oravanpoikasen lumitemmellykset ovat niin villejä, että pian ystäväkset huomaavat eksyneensä äideistään. ISBN 978-952-288-789-4 UUTUUS! 22,90 € 25,50 € UUTUUS!. On viileää. ISBN 978-952-288-795-5 TEEMAT ystävyys, ystävystyminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisöllisyys KOKO 230 x 270 mm, 32 s. Niillä on omat kotinsa, omat tapansa ja omat touhunsa. Joulupukkikin on mukana, ja yhden tonttuperheen elämää seurataan aina jouluvalmisteluista jouluyöhön saakka. Joissakin tarinoissa on tonttuja, peikkoja ja metsän eläimiä, joissakin seikkaillaan realistisessa lasten maailmassa. Tarinoissa korostuvat läheisyyden, jakamisen ja auttamisen arvot. Aika ajoin oiva kurkkii Armaksen pihaan. Tarvitaan jälleen suuriäänistä parkumista ja koko eläinjoukon neuvokkuutta, ennen kuin pikkupöllö löytää turvaan
• Lehdessä on lämminhenkisiä satuja, jotka kannustavat lasta ystävyyteen ja erilaisuuden kohtaamiseen. 30 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU TUNNETKO JO LASTENMAA-LEHDEN. Vuoden 2017 upea ja lämminhenkinen joulunumero on samalla satavuotiaan Suomen juhlanumero. Osaamista havainnointiin, haastavissa kasvatustilanteissa toimimiseen ja niiden ennakointiin! Miten tukea lapsen itsesäätely-, tunneja vuorovaikutustaitoja. • Lastenmaa kertoo lasten elämästä eri puolilla maailmaa. I jakso 1.–2.2.2018 ja II jakso 27.–28.9.2018 Seurakuntaopisto, Järvenpää Opintopisteet 5 op KEK/V Rakenne 2 + 2 lähipäivää, orientaatiotehtävä, kirjallisuutta, kehittämistehtävä Kohderyhmät Lastenohjaajat, varhaiskasvatuksen/ lapsityönohjaajat, lapsityön teologit Osallistumismaksu 380 € + ateriapaketti ja majoitus Järjestäjät Seurakuntaopisto, Nuori kirkko ry, KKP Tiedustelut Hanna Pulkkinen / SO, Tiina Haapsalo, tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen: www.seurakuntaopisto.fi/agricola TUNNETAITOKASVATTAJAN HAASTEET TUNNEJA VUOROVAIKUTUSTAIDOT KASVATTAJAN TYÖSSÄ Miten temperamentti vaikuttaa vuorovaikutukseen. Tule mukaan luomaan uusia toimintamalleja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen yhdessä yhteiskunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Lastenmaa-lehti on oivallinen työkalu varhaiskasvattajille. Päätoimittaja on kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Seurakuntaopisto, Järvenpää Täydentävä koulutus, 3 op Rakenne 3 + 2 lähiopiskelupäivää, orientaatiotehtävä, oppimistehtävä, kirjallisuutta Kohderyhmät Varhaiskasvatusja perhetyötä tekevät työntekijät kirkossa ja yhteiskunnassa Osallistumismaksu 410 € + ateriapaketti ja majoitus Järjestäjät Seurakuntaopisto ja Nuori kirkko ry Tiedustelut Hanna Pulkkinen/ SO, hanna.pulkkinen@seurakuntaopisto.fi ja Tiina Haapsalo, tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen: www.seurakuntaopisto.fi/agricola Ilmoitus. • Uudet runot, rukoukset ja laulut voi ottaa heti käyttöön. • Tehtävät, askarteluohjeet ja helppotekoiset ruokaohjeet auttavat lasta tekemään itse. VASU2017:ssa katsomuskasvatus sekä kielija kulttuuritietoinen pedagogiikka ovat vahvasti läsnä. Voit tehdä tilauksen osoitteeseen Tilaukset@lastenmaa.com, sähköpostiosoitteeseen lastenkeskus@jaicom.com, nettisivujen kautta www.lastenmaa.com, soittamalla numeroon 03 4246 5376 tai lähettämällä tilaus osoitteeseen Jaicom Oy Puuvillakatu 4 C 4 30100 Forssa Nipputilaushinnat: 5-99 kpl hinta 2,50 €/kpl 100-249 kpl hinta 2,20 €/kpl ja yli 250 kpl hinta 1,90 €/ kpl + toimituskulut 4,00 € Pienin toimituserä: 5 kpl Kestotilaushinnat: Kestotilaus 39,00 € Vuosikerta 42,00 € 6 kk 21,00 € Irtonumero 5,60 € KATSOMUSKASVATUS KUTSUU UUTEEN YHTEISKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN JA SEURAKUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA DIALOGI Uusia tuulia yhteistyöhön katsomuskasvatuksessa. I jakso 12.–14.2., II jakso 4.–5.10. • Se elää vuodenaikojen ja kirkkovuoden rytmissä. Dialoginen työote auttaa yhteistyön rakentamisessa. Tilaa Lastenmaa nyt kerhoon tai päiväkotiin kestotilauksena tai vuosikertatilauksena tarjoushintaan! Joulunumeroa, pääsiäisnumeroa ja mikkelinpäivänumeroa voit tilata edullisena nipputilauksena jakoon juhliin tai kirkkohetkiin
Millä tavalla hyödynnämme musiikkia monipuolisesti jumalanpalveluksissa ja hartaushetkissä. Symposiumissa jaamme käytännön työkaluja toimintaan ja eväitä rauhaa rakentavaan ajatteluun. 040 703 3356, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Satu Reinikainen, p. Panelisteina pienten lasten kiusaamisenehkäisyn, monikulttuurisuuden, sosiaalisen median asiantuntijoita sekä ainakin yksi isä. 17.00 Päivällinen 18.00 Lastenkirkko-juhlat. 13.30 Pyhäkoulun merkitys identiteetin rakentajana, alustajana uskontodialogin asiantuntija Heidi Rautionmaa 15.00 Kahvi 15.30 Mistä rauha koostuu, mitä taitoja tarvitaan rauhaan kotona ja lapsiryhmissä. 8.00–9.00 Aamupala majoittujille 9.15 Aamunavaus: Raamattu ja rauha, Anita Ahtiainen 9.45 Hyppää pyhäkoulukarusellin kyytiin! Saat tutustua kolmeen toiminnalliseen tapaan rakentaa rauhaa pyhäkoulussa. Uusi Vasu on astunut voimaan ja haastaa myös seurakunnan varhaiskasvatusta tarkastelemaan omaa toimintaansa uusin silmin. Miten hengelliset sisällöt asettuvat ilmiölähtöiseen toimintatapaan. 040 701 9713, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi Pul mu ja Päkä rauh an asia lla Pul mu ja Päkä rauhan asia lla 27.–28.1. Millaisia perheitä toiminta ei vielä tavoita ja mitä asialle voisi tehdä. 31 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU www.seurakuntaopisto.fi/agricola Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää K oulutus Kutsuu Perheiden hartaudet ja jumalanpalvelukset 15.-17.11.2017 Miten jumalanpalvelus tehdään yhdessä lasten kanssa. Mitä on varhaiskasvatuksen ehtoolliskasvatus. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Kaisa Aitlahti, p. 9.00 Ilmoittautuminen, S-rakennus 10.30 Rauhan messu 12.00 Lounas Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n toimintaan tutustumista sekä Lasten Keskus ja Kirjapajan kirjamyynti. Millaisena kirkkovuosi näyttäytyy lapsen elämän arjessa. Paneelia luotsaa kouluttaja Suvielise Nurmi Nuoresta kirkosta. Päkän ja Pulmun kaverina Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry:stä SUNNUNTAI 28.1. Seurakuntaan tilattu koulutus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää työtä paikallisesti ja koko tiimin voimin. Perhelähtöinen ja verkostomainen työote auttaa rakentamaan vuorovaikutusta ja kehittämään perheiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Koulutus kutsuu erityisesti varhaiskasvatuksen ja perhetyön äärellä toimivia lastenohjaajia, pappeja ja kanttoreita. Koulutus koostuu kahdesta jaksosta ja on yksi kasvatuksen erityiskoulutuksen moluudi. Ilmiönä kristillinen kasvatus – miten VASU näkyy seurakunnan toiminnassa Tilauskoulutus Millä tavalla Vasun pedagogiikka näkyy kristillisen kasvatuksen sisällöissä. PYHÄKOULUSYMPOSIUM, JÄRVENPÄÄ Pyhäkoulu voi olla tärkeä rauhan rakentamisen paikka. Tärkeää on niin lapsen sisäinen rauha kuin koti ja leikkiympäristön rauha. 12.00 Lounas 13.00 Karuselli jatkuu… 14.15 Rauhan matkassa uuteen vuoteen, Anita Ahtiainen Nuori kirkko ry ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto. Musiikkia ja tarinoita Lastenkirkon sivuilta. OHJELMA LAUANTAI 27.1. Kristittyjen tehtävä on myös rakentaa yhdessä rauhaa koko maailmaan. Perhetoiminta muutoksessa I-jakso 29.-31.1, II-jakso 7.-8.5.2018 Miten perheiden moninaiset tarpeet huomioidaan seurakunnan perhetoiminnan kehittämisessä. 14.45 Lähtökahvi Osallistumismaksu 180 € + ateriapaketti ja majoitus Tiedustelut Satu Reinikainen, SO ja Anita Ahtiainen, Nuori kirkko ry Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola Tervetuloa PYHÄKOULUsymposiumiin!
Esimerkkinä kaikille lapsille ja perheille avoin Alppilan kirkko. Perheja paripsykoterapeutti, diakoni Emma Hyvärinen Pidä huolta itsestäsi. Meditatiivista taideterapiaa. Kanttori Riikka Jäntti, Hakunilan seurakunta ja hiippakuntasihteeri Salla Poropudas, Helsingin hiippakunta 14.45 KAHVI 15.15 PIDÄ HUOLTA PERHEESTÄ JA PARISUHTEESTA! Päivän teemoja huumorin valossa tarjoilee koomikko Mikko Vaismaa 15.45 LÄHTÖSIUNAUS 1 Espoon ja Helsingin hiippakuntien VARHAISKASVATUKSEN JA PERHETYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄ Lauantai 20.1.2018 Seurakuntaopisto, Järvenpää KOULUTTAUDU, OSALLISTU Tiedustelut Kaisa Aitlahti, SO, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Johanna Heikkinen,Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen 18.12. 32 Me tekijät PIDÄ HUOLTA! SUOMALAINEN PERHE MUUTOKSESSA OHJELMA 8.30 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVIT 9.30 HUOLENPIDON MESSU 10.30 PIDÄ HUOLTA! Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila avaa huolenpidon yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä ulottuuksia. 12.00 LOUNAS 13.15 TYÖPAJAT Valitse mieleisin työpaja, ilmoittautuminen tapahtumaan saapuessa. Kuinka kohdata erilaisia perheitä seurakunnan työssä. Projektipäällikkö Anna Moring, Kaikkien perheiden Suomi -hanke Pidä huolta tytöistä ja pojista. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit Katariina Pelkonen ja Lilli Öhberg, HelsinkiMissio Pidä huolta vauvoista. Yhteiskuntatyön asiantuntija Kari Latvus, Kirkkohallitus Pidetään huolta perheistä. mennessä www.seurakuntaopisto.fi/agricola Osallistumismaksu 80 €, sisältää tulokahvin, lounaan ja päiväkahvin Päivän järjestävät Espoon hiippakunta, Helsingin hiippakunta, Nuori kirkko ry ja Seurakuntaopisto 2 3 4 5 6. Diakoni Kristiina Huotari, Olarin seurakunta Vapaaehtoinen perheen tukena. Perheiden, vapaaehtoisehtoisten ja ammattilaisten kokemuksia äitija isämentoritoiminnasta sekä Albertin Olohuoneesta. Vauvamusmarin materiaalia sekä vinkkejä perhekerhoon, muskareihin ja vauvoille suunnattuun jumalanpalvelukseen. Lapsen ja perheen psykososiaalinen hyvinvointi ja sen tukeminen. Pidä huolta, että kaikille riittää – evankeliumista arjen kohtaamiseen. Mitkä ovat Suomen uuden vuosisadan eväät, jotta lapset ja perheet voivat hyvin seuraavat 100 vuotta
Kaikkiaan kirja tarjoaa sitä perustietoa, mitä niin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa kuin seurakunnan varhaiskasvatuksessakin on hyvä tietää pedagogisesta dokumentoinnista. Kirja sopii niin aloittelijalle kuin pidemmälle edenneelle kuvakielen tutkijalle, varsinkin kun kuvamaailma ei ole sitä tutuinta Mona Lisaa tai Picassoa. Liisa Väisänen KUVAN TUHAT SANAA Kirjapaja 2017 Juuri ilmestynyt varhaiskasvatuksen pedagogisen dokumentoinnin käytänteisiin on hyvin ajankohtainen ja käytännönläheinen teos aiheesta. Teoksessa on runsaasti tutkimustietoa yksittäisten ravintoaineiden, ruokien ja ruokavalion merkityksestä aivojen terveydelle sekä herkullisia ruokaohjeita ja päiväkohtaisia esimerkkejä aivojen hyvinvointia edistävistä ruokavalioista. Serotoniini säätelee unirytmiä, vireystasoa, ruokahalua, seksuaalisuutta ja mielialaa. Kirjan luettuaan vaikuttuu pedagogisen dokumentoinnin tärkeydestä kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa! Pedagoginen dokumentointi lauttaa kasvattajaa ja kasvattajayhteisöä perustelemaan, arvioimaan ja kehittämään toimintaansa lapsilähtöisemmin. Kirjoittaja analysoi teoksia elävästi esimerkkien kautta, joten ”kielimatkalle” lähtijän kynnys ei asetu liian korkealle. Kirja sopii niin ammatissaan vasta aloittaneille, alan opiskelijoilla kuin jo kasvatusalalla pidempään työskennelleille. Kalojen monityydyttymättömät rasvat, erityisesti tietyt omega-3-ryhmän rasvahapot, näyttäisivät torjuvan masennusta. Sen tuotantoa ja erittymistä on mahdollista muuttaa ateriavalinnoilla. 33 Me tekijät KIRJAHYLLY Uusimmassa teoksessaan taidefilosofi Liisa Väisänen opastaa lukijaa ymmärtämään ja tulkitsemaan kuvan kieltä. Kirjassa on päivitettyä tietoa aiheesta ja siinä lähestytään pedagogista dokumentointia uuden vasun tavoitteita, arvoja ja pedagogiikkaa peilaten. ”Kuvakielen käytön lisääntyessä siitä tulee koko maailman tärkein kieli!” Väisänen sanoo. Hyvä esimerkki ravinnon ja aivojen yhteispelistä on hermovälittäjäaine serotoniini. Satu Jyväkorpi on helsinkiläinen ravitsemustieteilijä ja filosofian tohtori, joka on väitellyt ikääntyneiden ravitsemuksesta ja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa.. Kirja on runsaasti kuvitettu, ja kuvan kielen ymmärtämistä avataan mm. Myös rasvoilla näyttää olevan oma osuutensa mielialan säätelijänä. Kirja käsittelee myös yhtä tärkeistä pedagogisen dokumentoinnin kompastuskivistä eli eettisiä lähtökohtia ja taustalla vaikuttavia toimintaperiaatteita. Tutkimusten mukaan sillä on osuutensa myös tarkkaavaisuuden säilymisessä ja muistin toiminnassa. Teosten kuvauspaikkana on ollut Genovan Modernin taiteen museo Italiassa. Kati Rintakorpi ja Elsa Vihmari-Henttonen TÄÄ ON MEIDÄN MAAILMA! Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa Lasten Keskus 2017 Satu Jyväkorpi HYVÄÄ AIVOILLE Kirjapaja 2017 Kalaa, kasviksia, kahvia ja kaakaota – kaikki ovat hyväksi aivoille! Jo nämä neljä kovaa K:ta ovat oivallinen startti kohti aivoterveellistä ruokavaliota, ja monille kovin mieluisia valintoja, varsinkin suklaa ja kahvi. Teos muistuttaa, että taiteen totuus toimii eri tavoin kuin tieteen: taiteen totuus ei ole vähemmän tosi, mutta se on erilainen. Lähtökohdakseen hän on ottanut sen, että kuvaan suhtaudutaan ensisijaisesti ”järjellä” ja tietoisena siitä, että kuvan kieltä voi oppia samaan tapaan kuin japania tai englantia. Teos toimiikin mainiona käsikirjana taiteen tulkitsemiseen. Kirjassa tutustutaan keskeisiin käsitteisiin sekä käytänteisiin. Ruokavalio vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tunnemme ja käyttäydymme. Taiteellinen totuus pohjaa kollektiiviseen tajuntaan ja yhteiseen sopimukseen. tilan, värien, liikkeen, rytmin ja sommitelman merkitystä pohtimalla
Samainen lapsi halusi tarkkaan nähdä, mitä hänen tai veljensä tavaroita aion myyntiin laittaa. Ehdotin, että ottaisimme sen takaisin kotiin. Ihan kaikkea en kuitenkaan muistanut esitellä ja se oli virhe. Tämä tyynnytti kuohuvan mielen ja saimme asialle rauhan. Äiti torui Kallea suorasta ilmaisusta ja ohjeisti, että näin huonot uutiset tulisi kertoa kiertäen, esimerkiksi siten että kissa kiipesi katolle, putosi ja sitten kuoli. Olin laittamassa joulun jäljiltä pahvilaatikoita pahvinkeräykseen kun nuorimmainen ilmoitti, että käsittelyssä olevia laatikoita ei saa heittää pois. Pahvilaatikon olemassaolo tarkistetaan aika-ajoin. Erinäisten vaiheiden kautta laatikko lähti, mutta nuorimmaisen kunniaksi on sanottava, että hän ei luovuttanut helpolla. Vanhemmat soittivat lomalta kotiin kuulumisia kysellen. Kävimme lyhyen keskustelun maton tärkeydestä ja sen unohtumisesta työhuoneeseen. Koska olin jo päättänyt ja ääneen ilmaissut että laatikko lähtee, en johdonmukaisena vanhempana voinut puheitani enää perua, vaan pysyin kannassani katkeraan loppuun saakka. Ehkäpä pakkaan siihen kuopuksen tavarat sekä tämän tarinan hänen muuttaessaan pois kotoa.. Laitoinpa hyvinkin, sillä se oli ollut toimettomana työhuoneessa jo pari vuotta, eikä sitä ollut kukaan siinä ajassa kaivannut saati sillä leikkinyt. Kävimme yhdessä lasten kanssa kirpputorilla siistimässä myyntipöytää. Liikennematolla ei kukaan ole tähän päivään mennessä leikkinyt. Tämä luopuminen suretti muuten melko joviaalia lasta siinä määrin, että hän päätyi sohvatuolille halaamaan kyseistä pahvilaatikkoa kieltäytyen luovuttamasta sitä minulle. Äidin tiedustellessa mummon vointia Kalle tuumi hetken ja aloitti sitten, että no tuota, mummo kiipesi katolle ja… Meillä rakentui kotona taannoin hieman vastaavanlainen tilanne. Niitä ei ollut paljon ja sainkin tavaroista luopumiselle hyväksynnän molemmilta. Tämä sai lapsen ilmeen kirkastumaan. Joulun jälkeen varasin pöydän kirpputorilta. Esikoinen totesi siinä sivusta touhujani seuratessa että "ai, sä laitoit tuon liikennematonkin myyntiin". Yhä vain se on tallessa sohvan ja patterin välissä ja tämän traumaattisen tapauksen jälkeen siitä tuskin voidaan luopua. 34 Me tekijät Rakas pahvilaatikko TEKEVÄLLE SATTUU TEKSTI Sanna Virtaniemi KUVITUS Pekka Rahkonen Monet ovat ehkä kuulleet vitsin pikku-Kallesta, jonka vanhemmat lähtivät lomalle ja mummo tuli Kallea kaitsemaan. Episodin päätteeksi sovimme, että otamme kuvan laatikosta. Onneksi rattaat pyörivät ja pääsin jutun juonesta kiinni välittömästi. Kissan vointia tiedustellessa Kalle kertoi, että kissa oli kuollut. Ohjeistuksen jälkeen keskustelu jatkui. Näin sain ostettua itselleni paremman omantunnon ja paikattua lapselle hieman pahvilaatikko-gaten aiheuttamaa traumaa. Hetken kuluttua vilkaisin juniorin vaikeaa ilmettä ja kuulin hänen vienon toiveensa itkua pidättävällä äänellä: "Äiti, voidaanko me ottaa tästäkin kuva…". Näin hän voi palauttaa mieliin minkälainen laatikossa olleen legorakennelman tulisi olla, jos se vaikka rikkoutuu. Toisen laatikon säilyttämisestä oli kertoman mukaan sovittu isän kanssa, mutta koska toisesta ei vastaavaa sopimusta ollut tehty, ilmoitin heittäväni sen pois
s. 50 Taideaamun aurinko nousee Raamattua leikkien: Yhteinen pöytä Reformaation vuosi: Lohdutusta ja turvaa s.36 s.40 s.46 KUVA Suvi Sievilä. Näitä molempia voidaan tehdä eri tavoin: nopeasti, hitaasti, voimakkaasti, hiljaisesti. 35 Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi Musiikin olemuksessa rytmi on merkittävä tekijä – yhtä lailla kuin melodian liike ja kulku
Rapisevasta jäähetkestä siirrytään pehmeämpään lumeen: upotetaan varpaat valkoiseen lampaanvillaan, jota on laitettu pesuvateihin. Ohjauksen alussa kannattaa antaa ohjeet tunnin kulusta ja kannustaa lapsen ehdoilla toimimiseen. Vitivalkoiseen lumeen heijastuvat ihanasti ympäristön ja taivaan värit, varjoina. Kuviksen ja kädentaitojen taideaamu koostuu yleensä seuraavista osioista: laulu/leikki, teemaan sopivan materiaalin tunnustelu tai sillä leikkiminen, tekemishetki, päätös: loppuleikki ja/tai tehtyjen teosten ihailua ja jutustelua niistä. Taideaamu on 45 minuutin pituinen hetki värien, materiaalien ja tekemisen parissa yhdessä oman aikuisen kanssa. Jos aurinko paistaa keskipäivällä keltaisena, kuusen tekemä varjo lumessa on ihan selvästi sininen! Oranssimpi ilta-aurinko saa taas varjon muuttumaan violetiksi. Jokaiseen kertaan osallistuvat kokevat jatkumon, mutta yhdenkin kerran osallistuvat saavat iloisen elämyksen. Ryhmä on avoin eli ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Maalausalustaksi levitetään valkoinen iso paperi lattialle. Jos tällaisia joutuu käyttämään (esim. Taitaapa joukossa olla jokunen sininen ja violettikin. Näin saadaan esim. Materiaaleissa kannattaa valita sellaisia, jotka suuhunkin mennessään eivät ole vaarallisia. Koska lasten ikäjakauma on käytännössä nollasta kuuteen vuotta, toiminta pyritään suunnittelemaan siten, että kaikki voivat osallistua oman ikäkautensa ja -tasonsa mukaan. Kokeillaanpa, miltä se tuntuu poskea vasten. Aikuinen saa ihmetellä yhdessä lapsen kanssa, selittää ja sanallistaa tapahtunutta. Taideaamuissa alle kouluikäiset tutustuvat kerran viikossa eri taiteenlajeihin, kuten kuvaja sanataiteeseen, kädentaitoihin, musiikkiin ja sirkukseen. Paperin on hyvä olla mahdollisimman hyvin märkää maalausta kestävää, esim. Hallaharson alla on rypisteltyä paperia, varsinainen lumivuori! Lapsia rohkaistaan lumivuoren päälle: sieltähän kuuluu rapinaa… jäävuoren valloitus alkakoon. Höyhenen kiinni saatuaan sitä on kiva puhallella itse ja aikuisen kanssa, kutitella omia tai toisen varpaita. Valkoisesta leivinpaperista revitään jokaiselle arkki, jota saa itse repiä ja rapistella. Ne on tarkoitettu lähinnä 2–6-vuotiaille oman aikuisen kanssa, mutta pienemmätkin sisarukset saavat elämyksiä siinä mukana. Toimintaympäristöä voi elävöittää kuhunkin teemaan sopivalla tavalla värillisten kankaiden tai valaistuksen avulla. Taidetta pikku käsin Kuviksen ja kädentaitojen taideaamut ovat 3–5 kerran teemallisia kokonaisuuksia. kaikuva iso tila turvallisemman tuntuiseksi. liima), kannattaa antaa aikuisille ohjeita. hiilipaperia eli Steiner-paperia (rullalla). Sepä tuntuu pehmeältä ja lämpimältä! Sitten alkaa sataa valkoisia höyheniä. Tekemisen ilo ja innostus riittävät! Pienten taideaamuja järjestetään Vantaan kaupungin lasten taidetaloissa Pessissä ja Toteemissa. työvälineiden valintaa ja vaihtoehtoja, ohjauksen rytmin ja tunnin kulun suunnittelua. Oman jäljen aikaansaaminen, värien ilmestymisen ihmettely tai erilaisista esineistä ja materiaaleista lähtevän äänen kuuntelu on ehkä monelle pikkuiselle aivan uutta. Maalauspaperin päälle laitetaan iso kasa hallaharsoa ja valkoisia kankaita, joissa on erilaisia struktuureja hypisteltäviksi. Joskus nimittäin meillä aikuisilla saattaa olla turhan korkealle asetettuja tavoitteita tai näkemyksiä työskentelyn lopputuloksen suhteen. Paperi kiinnitetään maalarinteipillä alustamuovin päälle. Lumen varjot Lumi on valkoista – vai onko. Aikuisetkin nauttivat visuaalisesti harkitusta ympäristöstä. Tämä tarkoittaa mm. Vai piilotetaanko lumipalloja pahviputkiloiden sisään. Maalaushetki aloitetaan mehiläisvahaliiduilla: piirretään Teemana vuodenajat – vuodenaikojen värejä maalaten, painaen ja leikkien. Aikuinen on myös apuna, jos eteen tulee pulmia tai työvaiheita, joihin lapsen taitotaso ei vielä aivan yllä. Siitä voi tehdä vaikka lumipallon! Ollaanko lumisotaa. Istuinalustat on myös hyvä varata jokaiselle. 36 Ideasta käytännöksi Taideaamun AURINKO nousee LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT Heli Arvilommi Kirjoittaja toimii taideohjaajana Vantaan kaupungin kulttuuripalveluissa
Purkista voi myös kaataa paperille pieniä lätäköitä väriä ja vetää niistä matonkuteella, sormella tai siveltimellä säteitä. Jaa värejä leveäpohjaisiin kuppeihin. Hei, mikäs tuo on. Lopuksi leikimme Lumiukot marssivat -laulun. Aurinkomaalauksesta voi tehdä vaikka kortteja: leikataan kivoista maalatuista kohdista pieniä neliöitä ja liimataan ne kartongille. Muutaman ensimmäisen säkeistön jälkeen lapsia kehotetaan itse keksimään, mitä lumiukot voisivat tehdä. Auringon alle on levitetty pitkä valkoinen paperi (rulla). Vinkki: laita väriä muoviseen limsapulloon pohjalle ja lämmintä vettä päälle, korkki kiinni ja ravista. Jaa maalareille leveät siveltimet. Taitaapa joukossa olla jokunen sininen ja violettikin. Silk Crayon -liiduista lähtee mehevämpi jälki. Huiveilla heilutellaan laulun tahtiin. Väri voi olla myös vettä, johon on sekoitettu elintarvikeväriä. Maalataan matonkuteella: dipataan matonkude väriin. Sekoita ennen tunnin alkua sormiväreistä muutama sinisen sävy ja vaalea violetti, ohenna vedellä juoksevaksi väriksi. Lapset kulkevat ”auringon säteiden” läpi. – Selvästi aurinko siellä paistelee. Maalaus voidaan viimeistellä vielä pikku kourallisella perunasuurimoita; ne rapsahtelevat kuin rakeet paperin päällä. Niihin on kiinnitetty pyykkipojilla keltaisia ja oransseja sifonkihuiveja. Kun kyselet lapsilta, monikin asia tai esine. Sen alle voi mennä piiloon. Kuinka pitkiä auringonsäteet oikein ovatkaan. (Väri kuivuu melko nopeasti.). On hyvä aloittaa yhdestä (vaaleimmasta) sävystä ja sitten siirtyä toiseen. Värin tutkiminen yksi kerrallaan on selkeämpää ja mielenkiintoista. Nyt piirretään auringonsäteitä keltaisilla ja oransseilla mehiläisvahaliiduilla. Jaa kaikille lyhyt keltainen matonkuteenpätkä ja purkki, jossa on vedellä ohennettua sormiväriä, keltaista tai oranssia. jään viivoja, lumituiskua, miten lumihiutaleet leijailevat… kokeillaan sinisen eri sävyjä. Aurinko, lämpö, banaani. Lauletaan Aurinkolaulu. Pienemmät voivat maalata sormin ja varpain. 37 Ideasta käytännöksi Sitten alkaa sataa valkoisia höyheniä. Isommat lapset voivat myös puhaltaa mehupillillä lätäköitä ja kokeilla, kuinka pitkiä säteitä saa aikaan. Katosta riippuu vanne, johon on sidottu ympäriinsä pitkiä, keltaisia matonkuteita. Ohjaaja antaa jokaiselle yhden huivin. Usein isommistakin lapsista se on mukavaa! Kun lumi on saanut varjonsa, ripotellaan maalauksen päälle ”lumisadetta”: anna kullekin lapsi–aikuinen-parille muutamia pieniä arkkeja valkoista silkkipaperia, joista voi repiä ja rypistellä pikku paloja ripoteltavaksi maalauksen päälle. Sen takaa voi tutkia, minkä väriseltä maailma näyttää. Tokihan ne ainakin hyppivät, pyörivät, tanssivat ja taputtavat! Kevätaurinko Mitä tulee mieleen keltaisesta
Draamakompassi. 1998. Kokeillaan, millaisia jälkiä syntyy, kun leimasin dipataan väriin ja jälki siirretään kartongille. Valokiilassa päiväkodin draamaprosessi. 38 Ideasta käytännöksi Ruoho kasvaa Lauletaan ja leikitään Leskenlehden kukka aukeaa (Ukko Nooan sävel). Muovailun lisäksi taikinasta voi kaulita ”lettuja” ja ottaa siitä kuvioita tavallisilla piparimuoteilla. Jos käytetään eläimiä leimasimina, niiden kanssa saa hienoja polkuja aikaiseksi. ohuesta solumuovista kuvioita ja liimata ne kuumaliimalla puupalikkaan tai korkkiin. Tarvitaan vesikuppi ja sivellin. Ja syksyllä puusta putoilee oransseja lehtiä... Reiän saa kätevästi mehupillillä. LUOVAT LAPSET Taikataikinan ohje: 2 osaa vehnäjauhoja, 1 osa hienoa suolaa, ¼ osa vettä, 1 rkl ruokaöljyä, tippa vihreää elintarvikeväriä. Pintaan saa elävyyttä tikuilla ja muotoilupuikoilla. Vinkki: leimasimia voi tehdä leikkaamalla esim. 2002. Aikuinen avustaa pitämällä korttia pystyasennossa, jolloin vihreästä paperista irtoava vesi valuu alaspäin. Taikataikinan ohje: 2 osaa vehnäjauhoja, 1 osa hienoa suolaa, ¼ osa vettä, 1 rkl ruokaöljyä, tippa vihreää elintarvikeväriä. Vinkki: sekoita elintarvikevärivettä valmiiksi limsapulloon, väri tasoittuu helpommin. Kun maalaus on kuiva, korttia tarkastellaan toisin päin: ruoho kasvaa! Taikataikinasta voi muovailla pääsiäismunia, koristeita, hahmoja. Lopuksi voi tehdä oman kädentai jalanjäljen. Ja mitäs oransseja asioita onkaan maailmassa. Liimataan puikkoliimalla muutamia vihreitä kreppitai silkkipaperisuikaleita keltaisen kartonkikortin yläreunaan siten, että ”hapsut” valuvat alaspäin kortin päällä. Eettinen kasvu ja dialogisuus draaman näyttämöllä. Mobilen voi tehdä erilaisista kuvioista yhdistelemällä, kun laittaa reiän kuvion alaja yläreunaan. Ainakin appelsiini, porkkana ja postiauto. ½ cm:n paksuiseksi, että se ei hajoa nostettaessa. Teoksia pitää käännellä muutamia kertoja kuivumisen aikana, jotta ne kuivuvat nopeammin ja tasaisemmin. M. Walamies. Varaa myös pitkiä grillitikkuja, jos joku haluaa laittaa koristeita tikun päähän. 2007. Sen päälle on teipattu maalarinteipillä keltaisia pitkulaisia kartonkipaloja. Lapsi kastelee siveltimen vedessä ja ”maalaa” vihreän kreppipaperin. Varaa tukevia pahvialustoja, joiden päällä on muovia: valmiit teokset laitetaan kuivumaan ja odottamaan kotiinkuljetusta. & Baber, K. Helsinki: Kirjayhtymä. Leimasimina voi käyttää myös vaikkapa pieniä muovieläimiä tai porkkananpalaa! Tällä kertaa oranssia sormiväriä on annosteltu kertakäyttölautasille. Helsinki: Draamatyö Liukko S. Jos niitä ei ole saatavilla, käytetään leimasimia; ne voivat olla perusmuotoja tai vaikkapa puun lehden mallisia. Sitten pesulle!. Owens, A. Jos käytetään syksyn lehtiä, kannattaa siirtää väri töpötyssienellä tai siveltimellä lehden sille puolelle, jossa lehtiruoto näkyy. Ilmaisua ipanoille. Syksyn satoa Lattialla on pitkä valkoinen paperi. Turku: Åbo Akamedi. Painataan tuoreilla syksyn lehdillä. Vinkki: kaulitaan taikina n
lasten kanssa KUVA Shutterstock. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta." Matt. Muissakin uskonnoissa ruokaa pidetään pyhänä lahjana. Miksi sitten ruokailusta on tullut kristityille niin tärkeää. toisessa Mooseksen kirjassa. Kristityille aihe on niin tärkeä, että joskus kristittyjä on kutsuttu ihmisiksi, jotka syövät yhdessä. Ehtoollisen juurena on juutalainen pääsiäisateria, jota kuvataan mm. Yhteisen pöydän teologiaa Kristiina rakentaa ruuasta kertovien raamatunkohtien kautta. Lauseessa veljemme Jeesus haastaa huomaamaan, etteivät maalliset asiat, kuten ruoka, ole ainoa ihmisen elämän edellytys. Siellä ateriaan liittyy aikuisten ja lasten keskustelu pöydässä: ”Ja kun tulette siihen maahan, jonka Herra teille lupauksensa mukaan YHTEISEN PÖYDÄN TEOLOGIAA antaa, noudattakaa näitä juhlatapoja. 4: 4 on vähän yllättäväkin lause pöydän teologian pohjaksi. Viha ja syöminen eivät sovi yhteen. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä eri ikäiset ihmiset ajattelevat vaikkapa vanhasta ruokarukouksesta, joka löytyy Psalmista 145: ”Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan.” Yhdessä ruokaileminen on vahva merkki sovinnosta ja halusta rakentaa rauhaa. No siksi, että Jeesus kuitenkin päätti välittää ikuisen elämän lahjan ruokailun, ehtoollisen, kautta. Kun lapsenne kysyvät teiltä: ”Mitä nämä teidän juhlatapanne tarkoittavat?” niin vastatkaa näin: ”Se on pääsiäisuhri Herralle, joka egyptiläisiä surmatessaan kulki israelilaisten kotien ohi ja säästi ne.” On siis teologisesti hyvin perusteltua virittää teologinen keskustelu lasten kanssa nimenomaan ruokapöydässä. Se on parhaimmillaan hetki, jolloin eri sukupolvet välittävät toisilleen elämän tärkeät asiat. Ruokailussa Jeesuksen opetukset tulevat todeksi monella tasolla. Pastori Kristiina Kartano on nostanut yhteisen ruokailun merkitystä esille reformaation merkkivuoden merkeissä, sillä Martti ja Katarina Lutherin kotona ruokapöytä oli tärkeä teologian tekemisen paikka ja lapset olivat mukana. Kristiina Kartanon tekstin kanssa vuoropuhelua kävi Anita Ahtiainen. 39 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Ruoka ja ruokailu yhdistävät kaikkia ihmisiä. Ruuan siunaaminen ruokarukouksella virittää tunnelman avoimeksi hengellisyydelle
juustoa Sekoita jauhot keskenään. 3 cm:n muotilla tai lasilla sopiviksi pyörylöiksi. Sekoita. Vinkki: Tarjoile hymyn kera <3 Jó étvággat! Hyvää ruokahalua! Koti on turva Perheessä on turva, tulisi olla turva. Ohjaaja kertoo, että kirkossa ajatellaan kaikkien ihmisten kuuluvan suureen Jumalan perheeseen. Ohjaaja kertoo, että Jeesukselta voimme oppia tärkeitä asioita. Lapsia voi pyytää tutkimaan asiaa etukäteen tätä kokoontumista varten. Aseta pogácsat leivinpaperin päälle pellille. resepti Taikataikinaa/muovailuvahaa tms. Painele halkaisijaltaan n. Jeesusta voimme kutsua veljeksemme. Lasten kanssa -osio: Kauli taikina n. Laita taikina jääkaappiin 2–3 tunniksi. Lähdetään liikkeelle helposti tutkittavasta asiasta: Mitä on kodin jääkaapissa. Paista uunin keskitasossa 225 asteessa n.15–20min. Ripottele päälle juustoraastetta tai halutessasi seesamintai auringonkukansiemeniä. kotieläimiä tärkeänä osana perhettä. Monet lapset pitävät esim. 4: 4) Muistatteko muuta, mitä Jeesus sanoi. Tikkurilan seurakunnassa on toteutettu kirjan pohjalta toimintahetkiä lasten kanssa. Joskus naapurit tai ystävät mainitaan mukaan. Ennakkovalmistelut ja tarvikkeet Jääkaapin sisällön kysely Pogácsa-taikinan valmistelu, ks. Jos se ei lapsesta siltä tunnu, on tärkeä sanoa siitä aikuisille.. Tai perheestä. Pogásca-palleroiden paistuessa pyydä lapsia keksimään leikkejä, joissa tarvitaan turva. Mitä se tarkoittaa. Kun on leikitty sopivasti, istutaan piiriin. Ketä kutsutaan syömään. Mietitään, millainen veli Jeesus on. Lauletaan virsi 720 Jeesus meidän veljemme ja mietitään, mitä kaikkea hän on tehnyt hyväksemme. Monet ajattelevat, että perhe jakaa saman jääkaapin. Hippaleikissä on onneksi lupa välillä palata turvaan. Kerrotaan, keitä omaan perheeseen kuuluu. RAAMATTUIDEAT Kristiina Kartano LAINAUKSET Martin ja Katan keittokirja 2017 TEKSTI Kristiina Kartano KUVAT Laura Kartano Leivotaan yhdessä POGÁCSA (Unkarilainen resepti, lastenohjaaja Ilona Seppälä. Lisää voi/margariini kuutioina. Lapset saavat muovailuvahaa tai taikataikinaa, josta voivat muovailla näkemiään ruokia: maitopurkki, banaani, lihapulla... Tai ehdota hippaa. Ohjaaja voi puhua siitä, että kodin on tärkeä olla turvallinen. Lapsiasiantuntijoiden mielestä lausutaan Pikatchu) 1 dl kaurahiutaleita 3,5–4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 100 g voita 250 g maitorahkaa 1/2 tl suolaa voiteluun munaa, päälle esim. Perheenjäseniä voidaan esittää pantomiimina. 2 cm:n levyksi. Hän sanoi esimerkiksi "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta." (Matt. Pöytä/pöytäliina Led-kynttilä Mitä on kodin jääkaapissa. Mietitään turvan merkitystä: Mikä tekee jostain paikasta turvallisen. Kokoonnutaan piiriin. Lisää maitorahka joukkoon. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN YHTEINEN PÖYTÄ Pastori Kristiina Kartano on reformaation merkkivuoden innoittamana laatinut tyttärensä Lauran kanssa Martin ja Katan keittokirjan lapsiperheille. Mietitään, mikä oikein on perhe. Voitele munalla. Halukkaat voivat keksiä, mikä olisi leikisti ryhmän jääkaappi, jonne askartelut laitetaan odottamaan. Tai käytä sydämenmuotoisia piparimuotteja
Miksi yhteiseen pöytään on mukava kokoontua. Joskus siitä arvaa, että ollaan sukua. Kenen mummo tekee maailman parasta (mitä). Yhteinen ateria vähentää vihaa, tuo hyvän mielen, lohduttaa. Mitä voi tehdä, kun suree ja ikävöi. Siunaa myös niitä lapsia, joille ruoka ei tänään maistu. Yhteinen pöytä ravitsee Asetutaan pöydän ääreen. Parasta on syödä yhdessä. Arvuutellaan: Mitkä ovat omia lempimakujasi. Katetaan kauniisti muovaillut ja oikeat ruuat pöytään. On vaikea syödä vihaisena. RUKOILEMME: Jumala, kiitän ruuasta. Perheen valokuva-albumissa on usein kuvia henkilöistä, jotka ovat jo kuolleet. Katetaan kauniisti muovaillut ja oikeat ruuat pöytään. Siunaa meitä kaikkia, jotta ruokahetki voisi olla myös hetki toistemme tapaamiseen. Ihaillaan. Entä mitä tunnet, kun sinulla on halipula. Ruoanlaiton tarkka ohje on resepti. alttaripöydälle/ristin juureen. Miksi yhteiseen pöytään on mukava kokoontua. Me kaikki elämme siitä, että meistä pidetään huolta. Muistamme aiempia sukupolvia. Niitä valmistetaan ehkä toistekin. Harjoitellaan r-kirjaimen sorinaa: rr – tarrvitsemme, rr – rrravitsemme. Jutellaan: Mitä tunnet kehossasi, kun sinulla on karrrmea nälkä. Ne ovat lähellä toisiaan. Rukous: piispa Irja Askola Me kaikki tulimme Luojamme suunnitelmista, ikiaikaisesta yhteisestä perheestä. Todetaan: Ruokapöydässä tankkaamme kylläiseksi vatsan ja hyvän olon mutta myös läheisyyttä ja läsnäoloa. Veljemme Kristus: Tule pöytäämme, kotiimme, arkeemme ja juhlaamme! Opeta meitä jakamaan omastamme. Sellainen ravitsee mieltä ja sydäntä. Sukulaisilla voi olla samoja kasvonpiirteitä. Ainakin Jumalan ajatuksissa ja suunnitelmissa. Elämämme on suuremmissa käsissä, siunattua ja jaettua. Annetaan mahdollisuus sytyttää kynttilä jonkun kuolleen rakkaan muistoksi esim. Kiitetään. Saa nauttia ja kiittää. Mikä on bravuuri. Mistä ruoasta tuntemasi vanhat ihmiset tykkäävät. Kun ikävöimme, on lohdullista, jos joku on vierellä, jakaa ikävän ja lohduttaa. Mitä koirasi syö. Ruoka on lahja, mutta niin olemme me ihmisetkin toinen toisillemme. Siunaa niitä lapsia, jotka tänään saavat syödä herkkuruokaansa. Syödään yhdessä. Maailmassa on erilaisia tapoja syödä. Ihaillaan. Ravitsemme toisiamme. Valitse ehdotetuista teemoista soveltaen ryhmällesi: Pyhäinpäivänä ajattelemme perhettä. (Muikku, ruisleipä?) Miksi makuasioista ei voi kiistellä. Aina voi opetella kokkaamista. Missä olit silloin. Tai kuvia ajalta, kun et vielä ollut syntynyt. 41 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Sukupolvien ketju – yhteinen muisti Ohjaaja kertoo. Huomataan, että pienikin valo näkyy kauas. Syödään yhdessä! Irja Askolan rukous on julkaistu Martin ja Katan keittokirjassa.. Syntymäsi muutti monta asiaa. Kiitetään. Yhteinen suvun muisti kantaa kauas. Syödään yhdessä. Hyvät reseptit pidetään tallessa. Kannamme toisiamme vuorotellen. Kristuskin tarvitsi ruokaa ja läheisyyttä: Hän söi opetuslastensa kanssa. Kenties äidin ja isän toiveissa. Entä mitä tunnet, kun sinulla on halipula. Samalla Hän antoi mallin: Tässä on ihmisen hyvä olla. Miksi valokuvat ovat tärkeitä. He kuuluivat perheeseen ennen meitä. Kenen kanssa syöt. Rakkaus ravitsee. Aamen. Myös me tarvitsemme toisiamme: veljiä, siskoja, perheen, Kristus-veljen. Mitä tunnet kehossasi, kun sinulla on karrrmea nälkä. Rauha teille, sanoi Jeesus ja istuutui syömään iltanuotiolle. Asetutaan pöydän ääreen
Päivällä etsimme ruohoa syötäväksi, vettä juotavaksi. Toivo antaa rohkeutta. Messua tehdään yhdessä. Me tuomme teille lahjaksi rauhan sanoman. Paimenet, lampaat ja S: Herra, armahda. Laita etursormet ristiin: Näet syntinikin. E: Rukoilkaamme Herraa, että hän lähettäisi apunsa, kun sitä tarvitsemme. S: Aamen. Yöksi pitää ehtiä vähän suojaisampaan paikkaan ja huolehtia, että lauma pysyy koossa. Saamme Profeettojen lahjan, Paimenten lahjan, Enkelten lahjan, Marian ja Joosefin lahjan, Jumalan lahjan ja Tietäjien lahjan. Tähdenkantajat asettuvat kulkueen päätteeksi valmiiksi johdantoa varten. LAULU Beetlehemin tähti LV 19:1–2: Tähtönen taivahan, osoita tie, vie meidät seimen luo, missä se lie. L: Jumalan suurin lahja on rakkautensa, joka voittaa kaiken synnin. Me katsomme yhdessä tähteä ja haluamme kulkea oikeaa tietä. Sinä saat anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Paimenet saapuvat käytävää pitkin. Yllättävät asiat ovat oikeastaan vain pahasta: niin kuin nyt sudet, jotka tulevat nälkäisinä hiipimään lauman ympärille. Enkelit saapuvat ja sanovat: Älkää pelätkö. Esilukija voi liittää seurakunnan esirukousaiheet rukouslauseisiin. L: Olemme koolla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Heillä voi olla mukanaan lampaiksi pukeutuneita lapsia. Risti ja kynttilät ensimmäisenä ja tällä kertaa tähti niiden jäljessä. Paimen: Kerran, kun me olimme rukoilleet, koimme jotain ihmeellistä. Vie meidät lampaitten, aasinkin luo. Tekijöiksi ja hahmoiksi tarvitaan liturgin ja esilukijan/ laulajan lisäksi myös tähdenkantajat, paimenia, lampaita, enkeleitä, Maria ja Joosef sekä tietäjät. Mutta arki on hyvä Jumalan lahja. Jokaiseen messun osaan liittyy pieni kertomus siitä, mitä lahjoja joulun suurin kertomus pitää sisällään. Laita kädet ristiin: Anna minulle anteeksi. Näytä jo, missä on lapsonen tuo. S: Aamen. E: Rukoilkaamme Herraa, että hän kuulisi hätääntyneiden rukoukset. Asettuvat tähden kanssa paikkaan, johon elävä seimi alkaa muotoutua. Kulkue voi saapua tämän aikana. Valaise matkamme, vie perille. SYNNINPÄÄSTÖ Tähdenkantajat sanovat: Profeetta Jesaja välitti Jumalan viestin: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Pienoisen seimen luo haluamme. JOHDANTOSANAT Profeettojen lahja Tähdenkantaja, esim. 42 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Tässä messussa rakentuu elävä jouluseimi. Paimenet, lampaat ja S: Kristus, armahda. Haluamme jakaa sen kanssanne. KYRIE-RUKOUS Paimenten lahja Paimen sanoo: Kun me Paimenet hoidamme lampaita, päivät ja yöt seuraavat toisiaan samanlaisina. Lyhenteet L: liturgi E: esilukija tai -laulaja S: seurakunta ALKULAULU Maa on niin kaunis VK 30:1–2, säk. Aamen. Profeetat saivat jo kauan sitten lahjaksi toivon, joka loistaa kuin tähti. Jyrkkiä polkuja käy johtamaan. Voit liittyä rukoukseen toistamalla sanat ja liikkeet: Tee käsillä leikkikiikarit: Jumala sinä näet minut. Näimme enkeleitä! Ja saimme laulaa heidän kanssaan Jumalalle. Paimenet, lampaat ja S: Herra, armahda. He vaativat ihmisiä olemaan rehellisiä, tunnustamaan synnit ja elämään niin kuin Jumala tahtoo. E: Rukoilkaamme Herraa, että hän lähettäisi kaikkialle toivon ja rauhan ilosanoman. JOULUN LAHJAT. SYNNINTUNNUSTUS L: Joulun ihmeen ennustamisen lisäksi profeettaa Miika ja muut profeetat auttoivat ihmisiä huomaamaan, milloin he toimivat oikein ja milloin väärin. Kun rukoilemme, sanomme “Herra, armahda”, koska tiedämme, että Herramme, Jumalamme, antaa meille kaiken, mitä meillä on. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. aikuinen ja lapsi yhdessä sanovat: Profeetta Miika sanoi: Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Tähtönen, eihän nyt levätä saa
Hän syntyi vauvaksi Marian ja Joosefin perheeseen. On ihmeellistä, että Jumala syntyi pieneksi vauvaksi. T: Vasta tulimme, kuinka tuntisimme. T: Me tuomme hänelle lahjoa ja haluamme kunnioittaa häntä. Vauva opettaa tunnistamaan toisen ihmisen tarpeet. 43 Ideasta käytännöksi KUNNIA Enkelten lahja Enkelit/E: Kunnia Jumalalle korkeuksissa. SIUNAUS LÄHETTÄMINEN – Tietäjien lahja Käytävää saapuvat tietäjät, ikään kuin kiireissään. LOPPULAULU Tähti kutsuu LV 21: 1,2,4 tai Joulupuu on rakennettu LV 18 Kirkkokahvien yhteydessä voidaan tutustua Lastenkirkko-lehden lahjakortteihin ja www.lastenkirkko.fi:n jouluohjelmaan.. Liturgi voi viedä ehtoollisvälineet seimen viereen. Joulun lahja on, että saamme olla Jumalan vauvoja ja ottaa vastaan hyvää. Jeesus syntyy ihmeellisellä tavalla meitä varten aina, kun pyhitämme leivän ja viinin ehtoolliseksi tässä rukouksessa. Suuri ilo, suuri ilo, suuri ilo, suuri ilo: Jeesus on kuningas! Lähdetään kaikki nyt Jeesus-lapsen luokse, hyppää, loiki, tal-tal-talliin juokse. 2:1–14 LAULU Suuri ilo LV 20, säkeistöt 1,3: Paimenet valvoivat arkisessa työssä. EVANKELIUMI Luuk. Kaikkein suurin lahja on kuitenkin se, että itse Jumala tuli Jeesuksena ihmiseksi. Kiitos Jeesus, että tulit lähellemme. Vauva tarvitsee paljon hoitoa. Me ylistämme sinua Jeesus, uuden elämän antaja. Iloa tuovien tavaroiden lisäksi olemme kuulleet muista lahjoista. Vauva opettaa, etteivät ihmiset ole koskaan ihan valmiita. L: Hän on täällä seimessä. L: Tunnetteko hänet. Maria: Anna meille voimaa ja viisautta kasvattaa heitä tahtosi mukaan. T: Missä on juuri syntynyt kuningas. L: Jumala tuli maailmaan Jeesuksessa. Tässä on viestimme suuri: Jeesus on syntynyt juuri. EHTOOLLISRUKOUKSET Vaihtoehtoiset kaiutettavat Pyhä -hymni ja Jumalan Karitsa -laulu löytyvät Krkkomuskari 2 -kirjasta. Joosef: Auta meitä isiä ja äitejä ymmärtämään, kuinka suuri lahja lapset meille ovat. S: Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Jatkamme laulaen: Maa on niin kaunis VK 30: 3 säk. Enkelit/E: Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Enkellaulu kai-kai-kaikui yössä. S: Kunnia Jumalalle korkeuksissa. Kerro meille, mitä meidän pitää kertoa hänestä kun palaamme kotiin. Hän haluaa, että olemme ystävällisiä kaikille ja luotamme elämämme Jumalan suojelukseen. KIITOSLAULU Enkeli taivaan VK 21:1,2,10 Paimenet ja enkelit ottavat paikkansa tähden edessä. KIITOSRUKOUS Hyvä Jumala, kiitos ehtoollisesta. Jotta muistaisimme tämän lahjan, tuomme seimeen vauvan (tässä voi olla mukana oikea vauva tai vauvanukke). Maria ja Joosef: Kiitos Jumala lahjoistasi. Vauva opettaa muita ihmisiä olemaan rakastavia ja sinnikkäitä ja toimimaan toisen hyväksi. Pöytä katetaan mielellään yhdessä lasten kanssa. Auta meitä tekemään toisillemme hyvä joulu. Hän haluaa, että tuemme pelkääviä ja heikkoja. USKONTUNNUSTUS UHRIVIRSI Heinillä härkien, LV 10 Liturgi ottaa ehtoollisvälineet ja vie ne alttarille. Siitä, kuinka profeetat antoivat toivoa, paimenet arjen arvostusta, enkelit rauhaa, Maria ja Joosef vanhempien rakkautta. Pidättehän te muutkin. L: Kertokaa, että hän on kuningas, joka hallitsee rakkaudella. Maria ja Joosef menevät paikoilleen enkelten ja paimenten eteen. L: Nouskaa nyt kuuntelemaan, millainen on Joulun evankeliumi – ilosanoma! Tässä voidaan laulaa halleluja, jos niin on seurakunnassa tapana. Maria: Pidät meistä huolta kuin äiti. Vauva kasvaa ja oppii koko ajan. Hän on antanut meille tehtävän pitää huolta ihmisistä ja eläimistä. EHTOOLLISEN VIETTO Ehtoollismusiikkia Pieni liekki LV 16, Joulun lahja LV 13, Jouluyö, juhlayö LV 9 Kuvaelmassa olevat voivat myös käydä ehtoollisella. Millainen on vauva. Aamen. Vauva ei puhu sanoilla. Hyvänä isänä huolehdit kaikesta, mikä elää. PÄIVÄN RUKOUS Marian ja Joosefin lahja Maria ja Joosef saapuvat käytävää pitkin ja pysähtyvät johdattamaan päivän rukoukseen: Joosef: Jumala, sinä olet luonut maailman. T: Tämän pidämme mielessä. Ihmettä katsella saamme: vauva nyt on kuninkaamme! Suuri ilo, suuri ilo, suuri ilo, suuri ilo: Jeesus on kuningas! PUHE L: Jouluun liittyy paljon lahjoja
Pitkin syksyä siellä täällä Päkä on kutsunut julistein ja ”beach flagein” lapsia ja perheitä pop up -pyhäkouluihin. Kuva isoäiti Helena Fyhrin. LASTENKIRKKO Vantaankosken seurakunnassa Patrik oli apuopena pop up -pyhiksessä, joka järjestettiin syyskuussa Kivistön kirkolla. Nyt on hyvä hetki antaa palautetta. Toivottavasti teidänkin kirkossanne on jo niitä hyödynnetty. Lapsen arvo kristityn esikuvana nousee mikkelinpäivän evankeliumista. Vinkki: Päkä-hahmoiset siirtokuvatatuoinnit ovat kiva idea tapahtumiin. Me pienet saadaan olla -teemaiset jutut kannustavat lasta olemaan kaikessa rauhassa ja innostumaan uuden oppimisesta. Sen sanat ovat olleet tärkeät monessa sukupolvessa. Suunnitteluun voi pyytää tukea niin Nuorelta kirkolta kuin Suomen Pyhäkoulun Ystäviltä. Mari Torri-Tuominen ja Antti Vuori tekevät yhdessä Helsingin Mikaelin seurakunnan lapsikuoron ja Kirsi Honkanen-Punkarin kanssa neljä videota. Pääsette laulamaan heidän kanssaan hyvissä ajoin ennen mikkelinpäivää Anna enkeleitä; lokakuun virren Tule kanssani Herra Jeesus, marraskuun virren Maa on niin kaunis ja joulun odotukseen liittyvä Krkkomuskarilaulun Kauneimman lahjan. Tarkoitus on pääosin käyttää samoja sivuja kuin tänä vuonna. Teksti avaa lapsen arvoa esillä pitävän syyskauden. Ensi vuotta suunnitellaan jo. Päkän vinkeissä pyhäkouluun ja muihin hyviin hetkiin löytyy muun muassa työskentely virteen 548, Tule kanssani Herra Jeesus. Yy kaa koo -lauletaan ohjelmapaikalta Lastenkirkosta löytyy mukavia videoita, joiden tahtiin on helppo laulella niin kotona kuin kerhoissa ja pyhäkouluissa. Toki kirkkovuoden kulku vaihtelee vuosittain niin paljon, että muutoksiakin tarvitaan. Lasten piirustukset ja omat videot ovat tervetulleita. Niiden avulla voidaan jatkossakin saada elämänrohkeutta. PÄKÄ kutsuu lapsia. Päkän vinkeissä onkin tarjolla mukavat suunnitelmat iltarukousteemaisista pyhäkouluista. Päkän vinkeissä on tarjolla mukavat suunnitelmat iltarukousteemaisen pyhäkoulun toteuttamiseen. Päkälle voi nyt lähettää myös postia osoitteeseen paka@lastenkirkko.fi. Päkän kanssa voisi järjestää seurakuntaan myös Lastenkirkko-tapahtumia. Lokakuussa Me pienet saadaan olla SUNNUNTAISIVUT Sunnuntaisivut ovat pikkuhiljaa löytämässä tiensä kirkkojen eteisiin ja lastenpaikkoihin. 44 Ideasta käytännöksi Yy kaa koo, uusia musiikkivideoita tulossa Yhdessä laulaminen on mukavaa
Pulmun ja Päkän tehtävänä on ihmetellä, millä saadaan aikaa rauha ihmisten välille ja koko maailmaan. Marraskuussa Onnellinen kotiinpaluu. LASTENKIRKKO Lastenkirkko-lehden numerossa 7:n koetaan mm. kilpailuun sähköpostitse: kilpailut@fisucraft.net Muistakaa laittaa sähköpostiin yhteystiedot, pelaajanimi ja kuvakaappaus kirkosta sekä tieto mikä kirkko on ollut esikuvana. Pulmu on juuri saanut muotonsa graafikko Johanna Nordbladin piirtämänä. 45 Ideasta käytännöksi PULMU luo itselleen tarinaa Pulmun jyväset on Pieni on Suurin -lehden vinkkipaketti erityisesti seurakunnan kerhotoimintaan. onnellinen kotiinpaluu Tuhlaajapoika -kertomusta mukaellen. Pulmu syntyi Päkän kaveriksi. Lokakuussa Me pienet saadaan olla Marraskuu saattaa olla lasten mielestä teologisesti vuoden kiinnostavin aika. Tarkemmat osallistumisohjeet löydät www-fisucraft.net sivustolta. Silloin voi ottaa puheeksi sen, mistä saa niin harvoin puhua – kuoleman. Myös Pulmulle voi laittaa postia pulmu@lastenkirkko.fi Postit lukee Lastenkirkon päätoimittaja Anita Ahtiainen. Maa on niin kaunis -virressä pääsee tunnustelemaan niin enkelten iloa kuin kokemusta sukupolvien ketjuun kuulumisesta. Kirjailija Kaisa Raittila etsii sanoja rauhankyyhkyllemme. Toisin kuin Päkä, Pulmu on Lastenkirkon hahmona aivan uusi. Lapsi saa parhaimmillaan turvallisen luottamuksen siihen, että jopa kuolema on osa elämäämme Jumalan lapsina. Varsinaiseen kilpailuun ilmoittaudutaan sähköpostitse, kun rakennus Fisucraftissa on valmis. Rauha onkin kirkon kasvatuksen teemana vuosina 2018–2019. Parhaimpia kirkkoja julkaistaan. Pyhäinpäivän viettäminen lasten kanssa on todella arvokasta. Vielä ehditte mukaan RAKENNA 100 KIRKKOA -kisaan! Fisucraftin palvelimella on käynnistynyt innokas kirkkojen rakentelu. Tämän lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan 4 x 25 e lahjakortteja. Pienoismalleja Suomen eri kirkoista oli elokuun loppuun mennessä tullut noin 20 kappaletta. Aikuiset huom! Jos tuntuu, että ette osaa pelata, niin kysykää apua lapsilta, sillä lähes kaikki yli 8-vuotiaat osaavat. Tavoitteena on rakentaa 100 erilaista kirkkoa itsenäisyyspäivään 6.12.2017 mennessä Lastenkirkon raati valitsee yhden parhaimman rakentelijan ja palkitsee 100 euron lahjakortilla
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet kanssani. Lapset saavat valita, miten jatkavat omaa prosessiaan. kepeistä levitetään vihreä liina lattialle ja kuljetetaan lammas sen päälle asetetaan pieni, täytetty vesikannu liinalle laitetaan lammas lepoasentoon asetetaan kukkia tai muuta kaunista liinalle tuodaan kaksi uutta lammasta liinalle ja kuljetetaan ensimmäinen lammas niiden luo peitetään lammas mustalla liinalla sytytetään tuikku nostetaan osa liinasta pois silitetään lammasta asetetaan nenäliinapaketti lampaan lähelle asetetaan nukenastioita liinalle asetetaan liinalle aitaus ja siihen villieläimiä otetaan esiin öljyruukku tai -astia kaadetaan nukenkuppeihin vettä piripintaan ripotellaan pieniä tähtiä lampaan päälle asetetaan enkeli lampaan vierelle Yhteisen kertomuksen äärellä voidaan jatkaa esimerkiksi näin: Keskustellaan siitä, mistä kohdasta kukin osallistujista piti eniten. Syksyllä sekä pyhäinpäivän (tänä vuonna 4.11.) että Kristuksen kuninkuuden sunnuntain (26.11.) aika ovat hyviä hetkiä kuulla lasten ajatuksia kuolemasta, surusta ja luopumisesta. ISBN 978-952-288-780-1 TEEMAT runot, huumori, mielikuvitus, eläimet, nonsense KOKO 195 x 265 mm, noin 56 s. Mistä lapsi löytää lohdutusta ja turvaa surun keskellä. ohjeet murjotuskarkottimeen ja hekotushoukuttimeen ynnä muuta hilpeää tekemistä pahan päivän varalle. Das Begleitheft zur Reformationsschatzkiste. Entä lapsen omassa elämässä. Luetaan psalmi uudelleen pysähdellen välillä pohtimaan, miltä lampaasta sillä hetkellä tuntuu. asetetaan lammas piirin keskelle rakennetaan lampaalle suojapaikka esim. Leijona se venytteli tarjoaa lastenrunoja Suomen itsenäisyyden ensivuosista nykypäivään. Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. Lapset valitsevat uusia esineitä tai symboleita, jotka kuvaavat psalmin tunnelmaa ja sanomaa heille. Aktionen, Geschichten, Ideen. Ehkä joku haluaa leikkiä tarjoilijaa, toinen maalata vihreitä niittyjä ja lampaita, kolmas istua aikuisen sylissä. 46 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Hyvä mieli tai paha tuuli! 9,50 € KATRI KIRKKOPELTO Mullin mallin Molli TUULA KOROLAINEN, RIITTA TULUSTO, MAIJA HURME Leijona se venytteli JUKKA ITKONEN Aprillipäivä TEEMAT puuhakirja, kuvakirja ISBN 978-952-288-778-8 KOKO 32 s. Siihen tarvitaan sanojen lisäksi tekemistä, näkemistä, koskettamista ja yhteyksien rakentamista lapsen omaan elämään. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Millainen on Luhterin kaipaama lukutai käsittelyote seurakunnan pienimpien kanssa. Lutherin oma kuolemanpelko helpotti, kun hän löysi Raamatusta ajatuksen Jumalan loputtomasta armosta. Kasvattaja tukee lasta luopumisen käsittelemisessä. Mit Kindern die Reformation entdecken. ”Pah”-osuus sisältää mm. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen. Martti Luther kutsuu möyhentämään ja tutkimaan Raamattua niin, että jokainen ymmärtää sen sanoman itse. Kertomuksessa käytettyjä esineitä saa käyttää. Nämä säkeet tuovat monille mieleen lapsuuden. Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden. Rituaaleilla, kuten kynttilän sytyttämisellä, kuvien katsomisella, lauluilla tai kuolleen ihmisen sekä häneen liittyneiden paikkojen ja tavaroiden muistelemisella, on tärkeä rooli surun käsittelemisessä. Sen rytmiotetaan haltuun. TEEMAT lasten runot ja lorut KOKO 150 x 240 mm, noin 90 s. Kirjaa kääntämällä saa esiin hyvän mielen ”Hah”-jutut, kuten pikku Sisun sisujumpan. Pohditaan, millaista lampaan elämä mahtaa olla. Kirjassa on edustettuna suomalaisen lastenrunouden huiput. Suru ja kuoleman kohtaaminen kuuluvat lapsen elämään tavalla tai toisella: luonnossa syksyisin, lemmikin tai läheisen kuollessa, ystävän muuttaessa kauas. OLI KERRAN HAITULA... Mitä se tarvitsee, jotta sen on hyvä olla. Tutut tavarat ja arkiset asiat tulevat vastaan arvaamatttomina, sanat vääntyvät uusiin merkityksiin ja ylipäätään kaikki on railakkaasti vinksin vonksin! Aprillipäivän loruissa ilakoidaan nonsensen hengessä. Runoja säestää Camilla Pentin riemastuttava kuvitus. ISBN 978-952-288-791-7 UUTUUS! UUTUUS! 23,50 € 25,50 € REFORMAATION VUOSI TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVA Shutterstock Lohdutusta ja turvaa Kirkkovuosi kuljettaa läpi Raamatun tärkeiden kertomusten. Runoja on yli 40 tekijältä. Kirche mit Kindern et al. Mietitään, millainen asia lampaan elämässä musta liina voi olla. Jokainen käy vuorollaan koskettamassa esinettä, joka tuntui tänään tärkeältä. Miksi. Kirjailija Riina Katajvuori on koulukäynneillään nähnyt, että runo nappaa nykyäänkin: ”Lapsilla on automaattisesti ihailtavan mutkaton suhde runoon. LÄHDE. ÄITI LEIPOO HYMYILLEN... JUKKA ITKOSEN UUSIEN RUNOJEN MAAILMASSA MIELIKUVITUS EI TUNNE RAJOJA. Mikään ei ole mahdotonta ja tapahtuu kummia: ovi avaa avaimen, pyykit ripustetaan narulle kastumaan ja ruoat juhlivat ruokakomerossa koko yön. 23) kautta. Kristityille, niin luterilaisille kuin muillekin, kuolema on täynnä tulevan elämän toivoa. Lähestytään turvan ja lohdutuksen kokemusta paimenpsalmin (Ps. Kirja sisältää pieniä tarinoita ja puuhatehtäviä. TEKEMISTÄ HYVÄN MIELEN HYRINÖIHIN JA PAHAN TUULEN PUUSKIIN P Rakastettu Molli-hahmo laittaa tunteet mullin mallin mainiossa, käännettävässä kirjassa. Mikä tuo elämän pimeisiin hetkiin valoa. Asetutaan istumaan piiriin ja eläydytään psalmin maailmaan esineiden kautta: Herra on minun paimeneni ei minulta mitään puutu. 2015. Millä asennolla tai liikkeellä tuota tunnetta voisi kuvata. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Mutta mikä avaa toivon näkökulman erityisesti lapselle. Mikä lohduttaa sinua parhaiten, kun tarvitset lohdutusta
Kirjaa kääntämällä saa esiin hyvän mielen ”Hah”-jutut, kuten pikku Sisun sisujumpan. 47 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Hyvä mieli tai paha tuuli! 9,50 € KATRI KIRKKOPELTO Mullin mallin Molli TUULA KOROLAINEN, RIITTA TULUSTO, MAIJA HURME Leijona se venytteli JUKKA ITKONEN Aprillipäivä TEEMAT puuhakirja, kuvakirja ISBN 978-952-288-778-8 KOKO 32 s. Runoja säestää Camilla Pentin riemastuttava kuvitus. TEKEMISTÄ HYVÄN MIELEN HYRINÖIHIN JA PAHAN TUULEN PUUSKIIN P Rakastettu Molli-hahmo laittaa tunteet mullin mallin mainiossa, käännettävässä kirjassa. TEEMAT lasten runot ja lorut KOKO 150 x 240 mm, noin 90 s. ohjeet murjotuskarkottimeen ja hekotushoukuttimeen ynnä muuta hilpeää tekemistä pahan päivän varalle. Mikään ei ole mahdotonta ja tapahtuu kummia: ovi avaa avaimen, pyykit ripustetaan narulle kastumaan ja ruoat juhlivat ruokakomerossa koko yön. Kirjailija Riina Katajvuori on koulukäynneillään nähnyt, että runo nappaa nykyäänkin: ”Lapsilla on automaattisesti ihailtavan mutkaton suhde runoon. Kirja sisältää pieniä tarinoita ja puuhatehtäviä. Tutut tavarat ja arkiset asiat tulevat vastaan arvaamatttomina, sanat vääntyvät uusiin merkityksiin ja ylipäätään kaikki on railakkaasti vinksin vonksin! Aprillipäivän loruissa ilakoidaan nonsensen hengessä. Kirjassa on edustettuna suomalaisen lastenrunouden huiput. Sen rytmiotetaan haltuun. JUKKA ITKOSEN UUSIEN RUNOJEN MAAILMASSA MIELIKUVITUS EI TUNNE RAJOJA. ISBN 978-952-288-780-1 TEEMAT runot, huumori, mielikuvitus, eläimet, nonsense KOKO 195 x 265 mm, noin 56 s. Leijona se venytteli tarjoaa lastenrunoja Suomen itsenäisyyden ensivuosista nykypäivään. ÄITI LEIPOO HYMYILLEN... Runoja on yli 40 tekijältä. Nämä säkeet tuovat monille mieleen lapsuuden. ISBN 978-952-288-791-7 UUTUUS! UUTUUS! 23,50 € 25,50 € TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVA Shutterstock. ”Pah”-osuus sisältää mm. OLI KERRAN HAITULA..
Työskentelyn voi toteuttaa 1-2 erillisenä kerhokertana tai useamman kerhokerran aikana erillisenä osuutenaan. Leikin on hyvä olla riittävän helppo, johon kaikki voivat osallistua. artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taideja kulttuurielämään.” ALOITUS Aikuinen kertoo, mitä oikeutta käsitellään. 48 Ideasta käytännöksi "Lapsella on oikeus" on toiminnallinen kokonaisuus lapsen oikeuksista päiväkerhoon ja iltapäiväkerhoon. Esitetään ryhmissä tehdyt näytelmät ja keskustellaan jokaisen näytelmän kohdalla kyseisestä kuvasta.. Mikäli työskentely toteutetaan usean kerhokerran aikana, on hyvä aloittaa jokainen kerta yhteisellä lämmittelyleikillä ja lopettaa yhdessä rauhoittumiseen. Tehdään kuvasta lyhyt näytelmä ryhmissä: mitä kuvassa tapahtuu. Yhdessä toimiminen draamallisin keinoin hyödyntää lapselle luontaista tapaa oppia. Aikuinen kertoo, että on olemassa paperi, jossa on kerrottu kaikkien lasten oikeudet kaikkialla maailmassa. Levitetään piirin keskelle lattialle kuvia lapsista ympäri maailmaa erilaisissa tilanteissa. Työskentelyssä on erotettavissa seuraavat vaiheet: aloitus ja lämmittely, yhteinen työskentely draamamenetelmiä hyödyntäen, rauhoittuminen ja lopetus. Lapsi jäsentää maailmaansa leikin avulla. Aikuinen on apuna jokaisen ryhmän työskentelyssä ja jos mahdollista, jokaisessa ryhmässä on yksi aikuinen mukana koko ajan. Lapselle ominainen tapa oppia on itsensä ilmaisun kautta toiminnallisesti. TEKSTI Johanna Heikkinen KUVAT Shutterstock LAPSELLA ON OIKEUS PYHÄN ÄÄRELLÄ ALOITUS Aloitetaan yhteisellä lämmittelyleikillä. Lapsen oikeudet, joita käsitellään yhdessä: • Lapsella on oikeus leikkiin ja lepoon • Lapsella on oikeus perheeseen • Lapsella on oikeus olla oma itsensä Tarvikkeet: Paikkamerkit/istuinalustat jokaiselle piiriin Lehtileikkeitä esimerkiksi aikakausilehdistä, kuvia erilaisista lapsista Lapsella on oikeus leikkiin ja lepoon ”31. Jakaannutaan tutkimaan kuvia ryhmissä. Jokainen ryhmä voi valita yhden kuvan, joka kiinnostaa. Leikin jälkeen istutaan piiriin ja keskustellaan yhdessä: mitä tarkoittaa lapsen oikeus. Mikäli työskentelyt toteutetaan usean kerhokerran aikana, on hyvä käydä jokaisen työskentelyn alussa uudelleen lyhyt keskustelu lapsen oikeuksista. Tehdään 3-4 lapsen ryhmiä. Kokonaisuudessa on hyödynnetty draamantyöskentelyä. Keskustellaan aiheesta yhdessä: mitä tämä lapsen oikeus voisi tarkoittaa
artikla: Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Kiitos, että saamme olla ystäviä toisillemme. Kiitos, että saamme olla erilaisia ja erityisiä. Yksi asettuu kuvaan paikalleen ja muut yrittävät arvata, mistä kuva kertoo. Keskustellaan aiheesta yhdessä: mitä tämä lapsen oikeus voisi tarkoittaa. 49 Ideasta käytännöksi Lapsella on oikeus perheeseen ”9. Jokainen voi valita, kuka/ mikä on kuvassa (henkilön lisäksi voi olla vaikka eläin, esine, luonnonilmiö). Tehdään still-kuvia yhdessä: jokainen lapsi saa keksiä liikkeen/asennon itsestään ts. Keskustellaan erilaisista perheistä. artikla: Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.” Lapsella on oikeus olla oma itsensä eli Lapsella on oikeus olla sellainen kuin on ”2. Jokainen tekee vuorollaan oman kuvan, ja jos aikaa riittää, tehdään useita kuvia.. Järjestyksen vuoksi on hyvä, jos lapset pyytävät omaa vuoroaan esimerkiksi kättä nostamalla. MUSIIKKIA Lasten virsien laulu 112, Kun Jumala sanallaan Lasten virsien laulu 117, Vaikka olen pieni Lasten virsien laulu 121, Kiitän kodista Lasten virsien laulu 122, Kiitos perheestä RUKOUS Rakas Jumala, kiitos meille rakkaista ihmisistä. tehdä kuvan, joka on paikallaan. Voidaan myös käydä lyhyt keskustelu siitä, mikä oli mukavaa. Tullessaan kuvaan osallistuja kertoo ääneen, kuka on ja mitä tekee. Tehdään puhuvia valokuvia erilaisista perheistä koko ryhmällä. Aamen. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.” LOPUKSI Työskentelyn jälkeen rauhoitutaan yhdessä piiriin. ALOITUS Aikuinen kertoo, mitä oikeutta käsitellään. Siunaa meitä ja rakkaitamme. Valokuva rakentuu sitä mukaa kun siihen tulee lisää osallistujia. Kuva voi olla esimerkiksi harrastus tai itselle mieluinen tekeminen, tärkeä asia tai paikka. Esimerkiksi ”olen tyttö, joka soittaa viulua”, joka jälkeen hän asettuu kuvaan liikkumattomana soittamaan viulua. Valokuvia kannattaa tehdä useampia ja tärkeää on, että kaikkia rohkaistaan osallistumaan yhteiseen kuvaan. Millaisia perheitä ryhmässä olevilla lapsilla on. Keskustellaan aiheesta yhdessä: mitä tämä lapsen oikeus voisi tarkoittaa. ALOITUS Aikuinen kertoo, mitä oikeutta käsitellään. Ensimmäisen kuvan kohdalla aikuinen voi aloittaa kuvan tekemisen
Kädet heiluu -kohdassa nostetaan vauvaa ylös. Vauvaikäiset sylissä; kasvot piirin keskelle: tehdään liikkeitä, ja nostetaan vauva aina ylös lopussa. Voitaisiin tehdä myös oikein nopeasti tai hyvin hitaasti. Musiikin olemuksessa rytmi on merkittävä tekijä – yhtä lailla kuin melodian liike ja kulku. Ohjaajan on hyvä osata laulu ulkoa! Joskus laulun sanoja voisi lukea vaikka datatykin kautta seinälle heijastettuna – jos sellaiseen siis on mahdollisuus. Taivaan Isä rakastaa, syli auki odottaa -kohdassa pyöritään ympäri suuntaa vaihtaen. IP-kerholaisilta laulu sujuu jo nopeamminkin. LAULAEN Laulu on helppo ja kulkee hyvin ilman säestystäkin. Lorua ja liikettä voidaan taaperoiden ja vaikka ip-kerholaisten kanssa tehdä pienesti ja isosti. KIRJA Ikiliikkuja-laulu Kristiina Larjavan laulu sopii niin pienille kuin isoille. Lapset, nuo ikiliikkujat! Musiikki, tuo ikiliikkuja! Musiikki kulkee eteenpäin, taaksepäin, pysähtyy. 50 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU Ikiliikkujat! TEKSTI & TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVAT Suvi Sievilä Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. Sen kanssa on helppo tehdä tämä liikunnallisesti. Pysähdykset merkitsevät taukoa, hetkeä, rajoja, kokonaisuuksien hahmottamista. Loruttele sanoja ja tee liikkeet. Se tarkoittaa, että siinä kohtaa voidaan olla paikoillaan (lähes) niin kauan kuin haluaa. Loruttele hitaasti, ja pyydä aikuiset ja vauvat heti mukaan tekemään lorua kanssasi. Liikkuen vauvojen kanssa: Istutaan ensimmäisen säkeistön alussa tehden liikkeitä. Näitä molempia voidaan tehdä eri tavoin: nopeasti, hitaasti, voimakkaasti, hiljaisesti. Säkeistön lopussa noustaan ylös. Tämä kaikki pätee tietysti myös liikkeeseen ja liikuntaan. Lopussa kuljetaan piirissä ja käännytään keskelle nostaen vauva ylös (… ja syliin hypähdän!). ÄÄNITTEEN KANSSA Laulusta on kiva ja mukaansa tempaava äänite Kirkkomuskari cd -levynä. LORUTELLEN Taaperoikäisten kanssa istukaa lattialla tai penkillä. Tässä kohtaa haluan esitellä ja muistutella mieleen muutaman erittäin liikkuvaisen kappaleen Kirkkomuskarin ensimmäisestä materiaalista.. Vauvojen kanssa: vauvat ovat makuulla peiton päällä. Laulun nuoteissa ja cd–levyillä on myös merkitty fermaatti (kaari, jossa piste alla). Pakko nousta seisomaan -kohdassa voit nostaa vauvaa hieman ylöspäin. Kolmannen säkeistön Kiitos Taivaan Isälle kun kelpaan ihan näin -kohta tehdään taputtaen. Kolmannessa säkeistössä taputetaan alussa. Ota itsellesi myös vauvanukke tai nalle tms. Perhekerhossa laulu voi toimia niin, että aikuiset laulavat ja leikkivät pienimmät sylissään ja taaperot tekevät liikkeet piirin keskellä. Laulun sanat ovat ilmeiset, jotka ohjaavat meitä liikkumaan. Kolmannessa säkeistössä pusutellaan alussa ja lopussa. Välillä se kulkee laveana jokena, välillä pienenä purona, väillä iloisesti pirskahdellen, välillä tummissa vesissä soljuen. Toisessa säkeistössä voit pyörii, pyörii, hyppii, hyppii -kohdassa pyöritellä ja silitellä vauvan mahaa. Päiväkerholaisten kanssa lähdetään liikkeelle tuolilta/penkiltä/lattialta, ja liikutaan/hypitään/pysähdytään sanojen mukaisesti. Joku voi tässä kohtaa keskittyä myös tekemään jompaakumpaa; laulua tai liikettä. Pienten kanssa muista laulaa tarpeeksi hitaasti. Sitten pyöritään ympäri, hypitään hieman ja lopussa pysähdys. Laulu jää hyvin mieleen – sanoista ei välttämättä tarvitse ”ressata”. Toinen säkeistö: kuljetaan piirissä vauva sylissä pontevasti kävellen. Pyydä muut mukaan heti, tai tehkää säkeet kaiutettuna. Kolmas säkeistö: kuljetaan piirin keskustaa kohden ja nostetaan vauva ylös (kun kelpaan ihan näin!) Palataan takaisin piirin kehälle seuraavassa säkeessä
Toisessa säkeistössä lisätään volyymiä ja perussykkeen äänikin on reippaampi. 51 Ideasta käytännöksi Pienen pieni sade Siina Hirvosen tekemä laulu, johon Kirkkomuskari-työryhmä on lisännyt matoja varis -säkeistöt. Ehdotus: Ensimmäinen säkeistö triangelit, toinen säkeistö kapulat, kolmas säkeistö marakassit, neljäs säkeistö guirot/kastanjetit/rumpu. Madot tanssivat taas ihan eri lailla; niin kuin variksetkin. Sateen poistuttua pienet madot voivat luikerrella esiin. Lapsi saattaa hyräillä sitä vaikka keinussa istuessaan: kiikkaa, kaakkaa… Laulakaa pienten kanssa tarpeeksi hitaasti! Huomaat kyllä missä menee lapsen kyky tuottaa sanoja ja yhdistää siihen laulun melodiaa. LORUTELLEN Ensimmäinen säkeistö: puhutaan hiljaa ja rytmitetään samalla perussykettä polviin; myös pienesti ja hiljaa. Seuraavissa säkeistöissä vuorottelu jatkuu. Voi tehdä myös nopeasti ja hitaasti. Varis tulee pomppimaan ja pelottaa madot tiehensä! SOITTAEN Kullekin säkeistölle voidaan valita oma soitin. Toisessa säkeistössä voi hyppiä pontevammin ja painavammin; isommin loikin. so-mi –kuvio (solmisaatiosta tuttu) toteutuu heti alussa: pienen pieni sade tanssii. Laulu voidaan myös roolittaa: pienet vesipisarat, suuri sade, pienet madot ja suuri varis! Pienet vesipisarat voivat kulkea ensin yksittäin, ja muodostaa suuren sateen niin, että kaikki ottavatkin toisiaan kädestä kiinni, ja muodostavatkin suuren pilven, joka tallaa sadetta tulemaan. Tätä pientä terssiä (joka tässä laulussa siis tuo g-e –hyppy) sanotaan joskus lapsen ensimmäiseksi melodiaksi. Huivi voi kulkea mukana eri tavoin. Ns. LIIKKUEN Ensimmäisessä säkeistössä ollaan pieniä vesipisaroita, jotka hyppelehtivät nurmikolla. Isompien kanssa voidaan yhdistää omaa laulua ja liikettä. Vauvojen kanssa lorutellaan ja körötellään pienesti ja isosti. Liikkeen apuna voi käyttää huivia. Tässä näkyy myös lapsen kehitystasot ja tavat olla mukana. Säkeistöjä toistetaan useita kertoja.. LAULAEN Melodia on helppo; suorastaan sellainen, että tätä voi suositella pienten ensimmäisiksi lauluiksi
on ihan ok vaihtaa alakoulussa lajia joka syksy.) Kiinnitä huomiota lapsen todelliseen viikoittaiseen kokonaismäärään. Yhtä perhettä lukuunottamatta miniroskis oli kaikille uusi tuttavuus. Pitäjänmäen kirkko jatkaa miniroskis-projektia. Tässäkin työpajassa monet lapset tekivät tupakoiville vanhemmille miniroskiksen. merkitse lapsen treenit ja pelit kalenteriin, kannusta pyöräilemään tai liikkumaan arkimenoihin.) www.roskapaivassa.net LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA = LIITU-tutkimus http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/438/LIITU_2016.pdf LINKKI. (Esim. LIITU-tutkimuksen johtaja, yliopistotutkija Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta suosittelee: Pyri tunnistamaan lapsesi liikunnalliset lähtökohdat ja kiinnostuksen kohteet. Roska päivässä -liike piti Pitäjänmäen kirkon Lutherin jalanjäljillä -perhetapahtumassa Miniroskis-työpajan. Liian monet isot näyttävät huonoa esimerkkiä heittämällä roskansa ympäristöön. 52 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Pitäjänmäen kirkolla tuunattiin MINIROSKIKSIA TEKSTI Tuula-Maria Ahonen (ta@welho.com) ”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä”, sanotaan. Roska päivässä -liikkeen innovaatio, miniroskis antaa pienillekin mahdollisuuden toimia toisin, panna omat roskansa kauniiseen itse tuunattuun miniin. (Esim. Miniroskis tuunataan ilmatiiviistä, vahvatekoisesta kierrätyspurkista. Kannusta lapsiasi liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti hyppelystä, tasapainoiluun ja kestävyyttä ja voimaa kehittäviin liikuntamuotoihin. ohjatuissa treeneissä ollaan harvoin liikkeessä koko aikaa.) Muista, että liikunnassa tulisi myös hikoilla ja hengästyä kunnolla, mutta myös kevyempi päivittäinen liikunta on tärkeää. (Esim. Sinne voi panna suun roskat: purkat, karkkipaperit ja tumpit, myös palavina. Aikuisen avustamana pienikin lapsi voi tehdä minin. Muista kannustaa ja tukea lastasi, sillä on todella suuri merkitys vielä murrosikäisillekin. Anna lapsen kokeilla ja harrastaa erilaisia lajeja ja liikuntamuotoja. Tue lastasi monipuolisesti olemalla kiinnostunut ja toisaalta luomalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia liikunnalle. Erityisesti kaivataan muutoksia perheiden arkirutiineihin ja asenteisiin. Materiaalia siihen saadaan, kun diabeetikoita pyydetään tuomaan koeliuskapurkkejaan niille varattuun laatikkoon. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU-tutkimus) paljastaa, että vain kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen. VANHEMMAT AVAINROOLISSA lasten arkiliikunnan lisäämisessä Maailman Terveysjärjestö (WHO) suosittaa, että jokainen lapsi ja nuori liikkuisi aktiivisesti vähintään tunnin päivässä, ja Suomen virallinen suositus on alle kouluikäisille kolme tuntia päivässä
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA = LIITU-tutkimus http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/438/LIITU_2016.pdf KURKISTUKSIA. Vanhemmille Minna Oulasmaa luennoi ”Lapsi tunteiden vuoristoradalla – kuinka voin auttaa häntä” -aiheesta. KUVA Marjaana Tasala 1000 000 tuntia liikunnan iloa! Lastenvaatteita valmistava Reima haluaa edistää lasten liikuntatottumuksia ja herättää keskustelua monipuolisen arkiliikunnan tärkeydestä. reima.com/kidventure tai julkaisemalla kuvan Reiman Facebook-sivulla tai Instagramissa tagilla #millionhoursofjoy Päiväkerhot Kuopiossa 50 vuotta Viisikymppisiä on juhlistettu pitkin vuotta: päiväkerhoissa vietettiin helmikuussa kerhokekkereitä ja toukokuussa oli nukketeatteriesitysten vuoro eri puolilla seurakuntayhtymää. #millionhoursofjoy-haastekampanja toteutetaan ajalla 21.8.–31.12.2017. Juhlavuoden tapahtumat päättyivät työntekijöille järjestettyyn messuun ja päiväkerhomuistoihin, johon kutsuttiin myös eläkkeellä olevat lastenohjaajat. www.lapsenoikeudet.fi Päivi Leinola on Vuoden lastenohjaaja! "Hänen suureen sydämeensä mahtuvat kaikki, niin lapset kuin aikuiset, vauvasta vaariin", kuvailevat työtoverit Vuoden lastenohjaaja -tittelillä palkittua Päivi Leinolaa. 53 Ideasta käytännöksi Yhdessä Lapsen oikeuksien päivään 20.11.2017 – liput liehumaan! Vuoden 2017 lapsen oikeuksien teemana jatkuu edellisvuoden tapaan yhdenvertaisuus. suuria lapsiryhmiä, kylmiä kerhotiloja, materiaalin niukkuutta ja lastenohjaajien koulutuksen muutoksia. Historian havinassa muisteltiin mm. Tunnustuspalkinto myönnettiin valtakunnallisilla seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä Kuopiossa 21.9. Åbo svenska församlingenin alueella työskentelevä Leinola tunnetaan idearikkaana ja muutoksiin myönteisesti suhtautuvana työntekijänä. Palkinnon saajan valitsee Lastenohjaat ry. Sami Kokko vastaa lasten ja nuorten liikuntatottumuksia kartoittavasta Liitu-tutkimuksesta. Helmikuussa kaupungin varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja seurakunnan lapsija perhetyön tekijöille järjestettiin Minna Oulasmaan luento ”Ammattikasvattajan kielletyistä tunteista”. Kampanjaan voi osallistua ilmoittamalla lapsen päivittäisen liikuntamäärän kampanjasivustolla www. Teema juhlistaa samalla myös 100 vuotta täyttävää Suomea, jonka juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. TEKSTI Riitta Immonen KUVA Minna Siikaniva Kuopion seurakunnan varhaiskasvattajat valmistautumassa juhlamessuun. Vasemmalta Kati Savolainen, Paula Raatikainen, Kirsi Perämaa, Merja Naamanka ja Raija Pesonen. "Päivillä on ilmiömäinen kyky saada perheet seurakunnan toimintaan mukaan", kiittävät kollegat. Päiväkerhon historian oli koonnut eläkkeellä oleva lapsityön johtaja Riitta-Liisa Taskinen. Reima haastaa maailman lapset liikkumaan enemmän, ja tavoitteena on kerätä vähintään 1 000 000 tuntia liikunnan iloa
Unelmat ja huolet jakaa ystävä. Mitä tulee vastaan, se me kohdataan. Mennään yhtä matkaa tuntemattomaan. Anna-Mari Kaskinen HILJAISUUDEN IKKUNA KUVA Suvi Sievilä. 54 Me tekijät Kohti uutta päivää mennään yhdessä
Mitä tulee vastaan, se me kohdataan. 55 Me tekijät Kohti uutta päivää mennään yhdessä. Unelmat ja huolet jakaa ystävä. Anna-Mari Kaskinen. Mennään yhtä matkaa tuntemattomaan
Kaunis, valokuvakuvitettu teos on ilo myös silmälle. Teos tarjoilee niin kiehtovaa kulttuurihistoriaa kuin ruokaohjeita, joiden myötä voi sukeltaa itse menneiden aikojen makumaailmoihin. Monet säveltäjät ovat olleet herkkusuita, mestarikokkeja ja lahjakkaita syömäreitä. Verdi puolestaan lähetti nuottien mukana kustantajille kinkkuja ja keitto-ohjeita, ja Bach sai osan palkastaan oluena. Maku ja sointi ovat samankaltaisia kokonaisvaltaisia aistielämyksiä, joten ei ihme, että moni säveltäjä on musiikin ohella ollut kiinnostunut keittotaiteesta. ISBN 978-952-288-589-0 TEEMAT musiikki, ruoka, kulttuuri KOKO 200 s. Kotoisat ja kaukaisemmat ruokalajit houkuttavat kiireettömään yhdessäoloon. Schubertin mieleen pulppusi sävelmiä hänen veivatessaan kahvimyllyä. Hyvän mielen pöytä on katettu! Kirjallisen lusikkansa soppaan ovat laittaneet: 47 44 21 78 95 22 9 IS BN 97 89 52 24 74 42 1 90 00 > Tällä kirjalla tuet Naisten Pankkia, joka edistää kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Niitä ovat lahjoittaneet kotimaiset eturivin kirjailijat: Katja Kettu, Tommi Melender, Hannu Väisänen, Tuomas Kyrö, Kati Tervo, Riina Katajavuori, Rosa Liksom, Jukka Itkonen ja Matti Rönkä. Kirjan hulvattoman herkullisesta kuvituksesta vastaa Matti Pikkujämsä. Naisten Pankin lukuisat aktiivit ja ystävät ovat lahjoittaneet kirjaan suosikkireseptinsä. Paganini jätti musiikin ohella jälkeensä raviolireseptin. ISBN 978-952-288-760-3 UUTUUS! 3 34,90 € R e e tta M e ril äin e n ja Jo h an n a P e n tik äin e n ämä kirja tarjoilee kaunokirjallisuutta mielen ravinnoksi ja kiehtovia ruokaohjeita moneen makuun. Reseptien lisäksi kirja tarjoaa makumuistoja ja koukuttavia tarinoita niin leivoksista kuin leipäjuuristakin. TEEMAT leivonta KOKO 112 s. l a u ta s e l l in e n il o a To im itt an e e t www.kirjapaja.fi Kl 68.2/80 ISBN 978-952-247-442-1 Kuvat Karoliina Pertamo Graafinen suunnittelu Tuija Kuusela / Stiili Irja Askola Hannu-Pekka Björkman Laura Honkasalo Leena Lehtolainen Sinikka Nopola Aki Ollikainen Jari Tervo Ilpo Tiihonen 34,90 € UUTUUS!. Naistenpankkilaiset ovat lahjoittaneet kirjaan rakkaimmat ruokaohjeensa. Syötävät sävelet avaa ovia kaikkien tuntemien klassisen taidemusiikin säveltäjien keittiöihin, keittokomeroihin ja kantakuppiloihin. 56 Teema KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MERILÄINEN, PENTIK ÄINEN, PIKKUJÄMSÄ (KUV.) Onnellinen pulla SUSANNA VÄLIMÄKI Syötävät sävelet Tämä kirja hellii ruumista ja sielua: Siitä löytyy maukkaita leivontaohjeita niin suolaisiin kuin makeisiin leivonnaisiin